<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

84 Käyttäjää paikalla! 0.0058519840240479

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1991_1 | A_1991_2 | A_1991_3 | A_1991_4 | A_1991_5 | B_1991_1 | B_1991_2 | C_1991 | D_1991 | E_1991_1 | E_1991_2 | E_1991_3 | E_1991_4 | E_1991_5 | F_1991_1 | F_1991_2 | Hak_1991 | PTK_1991_1 | PTK_1991_2 | PTK_1991_3 | PTK_1991_4 | 
1: Vuoden          1991
2:                            ••   ••
3: VAL TIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset   kysymykset
11: 1-240
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:           ISSN 0783-991X
18: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus
19: SISÅLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 1-240
25: 
26: 1 Pulliainen: Pohjaveden ottamisesta Kurikasta ja         12 Nordman: Om utvecklande av verksamheten vid
27: Kauhajoelta Seinäjoen tarpeisiin                          Martens grönsaksforskningsstation i Övermark i
28:                                                           Närpes
29: 2 Tennilä: Kuorma-autoilijoiden työllisyyden paran-
30: tamisesta Ylitorniossa                                    12 Nordman: Martensin vihannestutkimusaseman
31:                                                           toiminnan kehittämisestä Närpiön Ylimarkussa
32: 3 Nyby: Om slopad dubbelbeskattning av pensioner
33: från Sverige                                              13 U. Anttila: HYKSin huumevieroitusyksikön toi-
34:                                                           mintaedellytysten turvaamisesta
35: 3 Nyby: Ruotsista maksettavien eläkkeiden kaksoisve-
36: rotuksen poistamisesta                                    14 Taina ym.: Sairaan lapsen vanhemmille maksetta-
37:                                                           van erityishoitorahan maksuperusteista
38: 4 M. Pietikäinen: Om olägenheterna i samband med
39: inlämningen av de svenskspråkiga skattskyldigas           15 Saastamoinen ym.: Minna Canthin talon suojelun
40: deklarationsblanketter                                    toteuttamisesta
41: 
42: 4 M. Pietikäinen: Ruotsinkielisten verovelvollisten ve-   16 Koistinen ym.: Tietopuolisen opetuksen turvaami-
43: roilmoitusten jättämiseen liittyneistä epäkohdista        sesta oppisopimuskoulutuksessa
44: 
45:                                                           17 Nordman: Om rätt till bostadsbidrag för de utveck-
46: 5 Tennilä: Työkoneiden ja traktorien huolto- ja kor-
47:                                                           lingsstörda som bor i boendeenheter
48: jaustoiminnan liikevaihtoverollisuudesta
49:                                                           17 Nordman: Asumispalveluyksiköissä asuvien kehi-
50: 6 P. Leppänen ym.: Vanhusten ja vammaisten tarvit-        tysvammaisten oikeuttamisesta asumistukeen
51: semien hoitopalvelujen turvaamisesta
52:                                                           18 Tennilä: Nykyisten sairaanhoitopiirien säilyttämi-
53: 7 M. Pietikäinen: Om tryggande av verksamhetsförut-       sestä Lapissa
54: sättningarna vid HUCS:s avvänjningsklinik
55:                                                           19 Nyby m.fl.: Om skapande av nordisk lagstiftning
56: 7 M. Pietikäinen: HYKSin huumevieroitusyksikön            om koncernfackligt samarbete
57: toimintaedellytysten turvaamisesta
58:                                                           19 Nyby ym.: Yhtymän sisäistä ammattiyhdistysyh-
59: 8 Biaudet: Om åtgärder för att främja ibruktagande av     teistyötä koskevan pohjoismaisen lainsäädännön ai-
60: gasdrivna bussar                                          kaansaamisesta
61: 
62: 8 Biaudet: Kaasukäyttöisten linja-autojen käyttöön-       20 Lahtinen ym.: Historiallisesti merkittävien vanho-
63: oton edistämisestä                                        jen laivojen peruskunnostuksen rahoittamisesta
64: 
65: 9 Paloheimo ym.: Olkiluodon ydinvoimalassa olleesta       21 U. Anttila ym.: Hallituksen toimenpiteistä kurdien
66: tulipalasta                                               aseman parantamiseksi
67: 
68: 10 Tennilä: Yleistä liikennettä palvelevien metsäteiden   22 Seppänen: Neuvostoliitosta Suomeen muuttaville
69: kunnostamisesta Vuotoksen alueella                        myönnettävien etujen perusteista
70: 
71: 11 Tennilä: Lapissa perittävän televisiolupamaksun        23 A. Ojala: Työttömyyskorvaushakemukseen liitettä-
72: määrän perusteista                                        västä palkkatodistuksesta
73: 
74: 510377H
75: 4                                              Sisällysluettelo
76: 
77: 
78: 24 S-L. Anttila: Telemyymälöiden palvelujen turvaa-     43 Mäkelä: Sydämensiirtopotilaille välttämättömien
79: misesta eräillä Etelä-Suomen paikkakunnilla             lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksista
80: 
81: 25 Seppänen: Tarmo-luokan jäänmurtajien tulevasta       44 Suhonen: Kilpailuedellytysten turvaamisesta video-
82: käytöstä                                                elokuvien vuokraustoiminnassa
83: 
84: 26 Pulliainen: Osaomistusoikeuteen pyrkiruisestä ra-    45 T. Roos ym.: Dieselveron poistamisesta sirkusajo-
85: jantakaisissa ympäristönsuojeluinvestoinneissa          neuvoilta
86: 27 Pulliainen: Suomen pääkonsulaatin Tallinnan toi-     46 Rinne: Maanviljelijäpoliitikkojen peltojen kesan-
87: miston palvelujen nopeuttamisesta                       noinnista
88: 28 Pulliainen: Kilpailulainsäädännön kokonaisuudis-     47 Rinne: Kesätyöpaikkojen järjestämisestä opiskeli-
89: tusta koskevan esityksen antamisesta                    joille ja muille nuorille
90: 29 Pulliainen: Kierrätettävien pakkausmateriaalien      48 Iivari: Puun saannin turvaamisesta
91: käyttöön ottamisesta
92:                                                         49 Aittoniemi: Saattokotien toimintaedellytysten tur-
93: 30 Pulliainen: Jätteiden kierrätystä koskevan esityk-   vaamisesta
94: sen antamisesta
95:                                                         50 Aittoniemi: Opiskelijoiden toimeentulon turvaa-
96: 31 Pulliainen: Lakkautettujen postikauttoreiden avaa-   misesta laman aikana
97: misesta
98:                                                         51 Aittoniemi: Poliisin virkojen perustamisesta esitut-
99: 32 Pulliainen: Lohikalakantojen hoitoa ja kalastusta    kintatehtäviin
100: koskevan kalatalousohjelman laatimisesta
101:                                                         52 Aittoniemi: Korvauksen maksamisesta Suomen
102: 33 Pulliainen: Yhtenäisen kalastuslakiehdotuksen si-    puolella sotiin osallistuneille virolaisille
103: sältävän esityksen antamisesta
104:                                                         53 Mäkipää: Työvoimakustannusten alentamisesta
105: 34 Pulliainen: Liiketulon harkintaverotuksen poistu-    työvoimavaltaisissa yrityksissä
106: misen korvaamisesta voimalaitoskunnille
107:                                                         54 Rinne: Kunniamerkkien myöntämiskäytännön
108: 35 Pulliainen: Haketta polttoaineena käyttävien läm-    aloittamisesta isänpäivänä
109: pölaitosten vapauttamisesta liikevaihtoverosta
110:                                                         55 Suhonen: Jäsenten etujen turvaamisesta Avustus-
111: 36 Laaksonen ym.: Postitoimipaikkojen säilyttämi-       kassa Yhteisavun joutuessa suoritustilaan
112: sestä Satakunnassa
113:                                                         56 Vihriälä ym.: Vuoden 1990 viljasadon markkinoin-
114: 37 Pulliainen: Metsänparannusvarojen käyttämisestä      nista
115: metsäautoteiden rakentamiseen
116:                                                         57 Tenhiälä: Hauhon tuomiokunnan asiaruuhkien
117: 38 Pulliainen: Suoran tulotuen maksamisesta luomu-      purkamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
118: sopimuksen tehneille viljelijöille
119: 
120: 39 Pulliainen: Mäntypistiäisten torjunnasta aiheutu-    58 Aittoniemi: Varamiehen kutsumisesta valtioneu-
121: vien kustannusten verovähennyskelpoisuudesta            voston jäseneksi valitun kansanedustajan sijaan
122: 
123: 40 Pulliainen: Polttokelpoisuuden merkitseruisestä      59 Aittoniemi: Virtain ja Ähtärin välisen tien perus-
124:                                                         korjauksesta
125: kertakäyttövaippoihin
126: 
127: 41 Pulliainen: Lounassetelien verotuskohtelun muut-     60 Aittoniemi: Pankkeihin kohdistuvan valvonnan
128: tamisesta                                               tehostamisesta
129: 
130: 42 Pulliainen: Tienrakentamisen estäruisestä kansal-    61 Aittoniemi: Tampereen poliisikoulun rakentami-
131: lispuistojen alueella                                   sesta
132:                                                Sisällysluettelo                                             5
133: 
134: 62 Nyby: Om slopad dubbelbeskattning av pensioner        77 Kautto: Kahden asunnon loukkuun joutuneiden
135: från Sverige                                             aseman helpottamisesta
136: 
137: 62 Nyby: Ruotsista maksettavien eläkkeiden kaksois-      78 Mäkelä: Vedenpuhdistamojen puhdistamolietteen
138: verotuksen poistamisesta                                 käyttämisestä lannoitteena
139: 
140: 63 M. Pietikäinen: Om slopande av det obligatoriska      79 Mäkelä: Työttömyyskorvauksen         karenssiajan
141: ansökningsförfarandet vid ansökan om föräldrapen-        poistamisesta vapautuviita vangeilta
142: ning i samband med ett barns död
143:                                                          80 Mäkelä: Liikevaihtoverohelpotusten myöntämises-
144: 63 M. Pietikäinen: Pakollisesta vanhempainrahan          tä Lapin työllisyystilanteen parantamiseksi
145: maksamismenettelystä luopumisesta lapsen kuoleman
146: yhteydessä
147:                                                          81 Mäkelä: Sotainvalideille maksettavan elinkoron
148:                                                          korottamisesta
149: 64 Aittoniemi: Kansanedustajien lakialoitteiden kä-
150: sittelypakkoa koskevan säännöksen säätämisestä
151:                                                          82 Mäkelä: Vammaisen koulutukseen, hoitoon Ja
152: 65 Aittoniemi: Valtatien n:o 9 peruskorjauksesta vä-     työhön sijoittumisen edistämisestä
153: lillä Orivesi-Jämsä
154:                                                          83 Aittoniemi: Kirjoituskoneiden hankkimisesta po-
155: 66 Aittoniemi:    Rintamaveteraanien kuntoutuksen        liisin käyttöön
156: järjestämisestä
157:                                                          84 Aittoniemi: Kevyiden suojaliivien hankkimisesta
158: 67 Kohijoki: Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin         poliisin käyttöön
159: opastavan viitoituksen järjestämisestä
160: 
161: 68 Paloheimo: Mekaanisen puunjalostusteollisuuden        85 Aittoniemi: Poliisin palkkaukseen tarvittavien
162: kehittämisestä                                           määrärahojen riittävyydestä
163: 
164: 69 Aittoniemi: Verojen perinnästä luopumisesta eräis-    86 Aittoniemi: Kansanedustajaehdokkaiden vaalira-
165: sä tapauksissa                                           hoituksen saamisesta julkiseksi
166: 
167: 70 Aittoniemi: Kesannointikorvausten maksamispe-         87 Laitinen: Kotimaisten maatalouskoneiden valmis-
168: rusteiden tarkistamisesta                                tuksen turvaamisesta
169: 
170: 71 Aittoniemi: Suo-ojitusten aiheuttamasta järvien       88 Laitinen: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehit-
171: rehevöitymisestä                                         tämisestä
172: 
173: 72 Nyby: Om nordiska medborgares möjligheter att         89 T. Roos ym.: Kansaneläkelaitoksen toimihenki-
174: inneha offentliga tjänster i Finland                     löistä aiheutuvan eläkevastuun kattamisesta
175: 
176: 72 Nyby: Pohjoismaiden kansalaisten mahdollisuu-         90 Aittoniemi: Kotimaisen kauppalaivaston tukemi-
177: desta saada julkisia virkoja Suomessa                    sesta
178: 
179:                                                          91 Perho-Santala ym.: Kotimaisten viherkesantosie-
180: 73 Liikkanen: Sairaanhoitopiirien hallinnon ja toi-      menten käytön lisäämisestä
181: mintojen rationalisoinnista
182:                                                          92 Koistinen ym.: Työttömyysturvan peruspäivära-
183: 74 Astala: Ydinvoimalaonnettomuuden varalta suori-       han ja ansio on suhteutetun päivärahan suuruuseroista
184: tettavista kalustohankinnoista
185:                                                          93 Aittoniemi: Radan oikaisusuunnitelmasta Lem-
186: 75 Ukkola: Vanhustutkimuksen koordinoinnin anta-         päälän Kuokkalankosken kohdalla
187: misesta Oulun yliopiston kansanterveystieteen laitok-
188: sen tehtäväksi                                           94 P. Leppänen: Postin jakelupalvelujen säilyttämi-
189:                                                          sestä nykyisellään
190:  76 P. Leppänen ym.: Rintamalisän myöntämisestä
191:  yhtäläisin perustein                                    95 Aittoniemi: Ilmatorjuntaohjusten hankkimisesta
192: 6                                             Sisällysluettelo
193: 
194: 
195: 96 Aittoniemi: Joulumaa-projektin jatkamisesta La-     114 Kemppainen ym.: Elintarvikkeiden suolapitoi-
196: pin matkailun edistämiseksi                            suuden vähentämisestä
197: 
198: 97 Tennilä: Kemin ja Tornion välisestä moottoritie-    115 Laine: Ystävyyskaupunkiryhmille myönnettävien
199: hankkeesta                                             viisumien saannin helpottamisesta
200: 
201: 98 Vistbacka: Asuntojen korjausavustusten myöntä-       116 T. Roos: Puukauppojen käynnistämisestä
202: misperusteista
203:                                                        117 Pulliainen: Tasapuolisuuden toteutumisesta Perä-
204: 99 Nyby: Om sänkning av skogsarbetarnas pensions-      meren kalastuksessa
205: ålder
206:                                                        118 Aittoniemi: Vanhojen ylioppilastutkintojen täy-
207: 99 Nyby: Metsureiden eläkeiän alentamisesta            dentämisestä
208: 
209: 100 Vähänäkki ym.: Jalometalliseppäkoulutuksen li-     119 Ala-Harja ym.: Peruskoulun tasokurssien palaut-
210: säämisestä                                             tamisesta
211: 
212: 101 Kaarilahti: Sairaan lapsen vanhemmille makset-      120 Aittoniemi: Postinkantopalvelujen turvaamisesta
213: tavan erityishoitorahan maksuperusteista
214:                                                        121 Apukka ym.: Paikallistien Sattanen-Rajala pe-
215: 102 Kaarilahti: Sairaan lapsen vanhemmille makset-     rusparantamisesta
216: tavan erityishoitorahan maksuperusteista
217:                                                         122 Hassi ym.: Suurvoimalan rakentamista koskevis-
218:                                                         ta suunnitelmista
219: 103 Mölsä ym.: Puun energiakäytön lisäämisestä
220:                                                         123 U. Anttila ym.: Kilpailun lisäämisestä sähkönja-
221: 104 J. Roos ym.: Uudenkaupungin telakan toiminnan       kelussa
222: turvaamisesta
223:                                                         124 Rinne: Kiinteistöveron säätämistä koskevista
224: 105 Mäkelä: Sairauslomien myöntämisestä A-todis-        suunnitelmista
225: tuksen perusteella
226:                                                         125 Rinne: Postinkantopalvelujen turvaamisesta
227: 106 Mäkelä: Opiskelijoiden kotipaikkakunnan mää-
228: rä ytymisperus teista                                   126 P. Leppänen: Vesitiekuljetusten kehittämisestä
229: 
230: 107 Mäkelä: Keski-Suomen avovankilan rakentami-         127 Renlund: Om krav på säkerheter av kreditkunder
231: sesta Keuruulie                                         i samband med import
232: 
233: 108 Mäkelä: Opintorahan korottamisesta                  127 Renlund: Vakuuksien vaatimisesta luottoasiak-
234:                                                         kailta maahantuonnin yhteydessä
235: 109 Suhonen ym.: Lehdistön kuljetustuen säilyttämi-
236: sestä                                                   128 Aittoniemi: Eduskunnan ja hallituksen välisten
237:                                                         täysistuntokeskustelujen sisällöstä
238: 110 Metsämäki m.fl.: Om planerna på att indra Ny-
239: lands Militärmusikkår                                   129 Vähänäkki: Kotkan ja Kouvolan välisen henkilö-
240:                                                        junaliikenteen turvaamisesta
241: 110 Metsämäki ym.: Uudenmaan Sotilassoittokun-
242: nan lakkauttamissuunnitelmasta                          130 Tennilä: Saamelaisen oppimateriaalikeskuksen
243:                                                         perustamisesta Utsjoelle
244: 111 Aittoniemi: Maiseman säilyttämisen huomioon
245: ottamisesta teiden linjauksessa                         131 Myller ym.: Valkoselkätikan suojelemisesta
246: 
247: 112 Aittoniemi: Riittävien vakuuksien vaatimisesta      132 Pulliainen: Kouluhallinnon byrokratian poista-
248: työeläkemaksujen takaisinlainauksessa                   misesta
249: 
250: 113 Apukka ym.: Polttoaineiden hinnantasausjärjes-      133 Tennilä: Meijeritoiminnan kehittämisestä Ylitor-
251: telmän säilyttämisestä                                  niolla
252:                                              Sisällysluettelo                                             7
253: 
254: 
255: 134 Dromberg: Valtionavustusten maksamisesta Por-      153 Rinne: Psyykkisesti sairastuneiden ihmisten asun-
256: voon kauppaoppilaitos - Borgå handelsläroverkille      totilanteen parantamisesta
257: 
258: 135 Stenius-Kaukonen ym.: Autojen tyhjäkäynnin         154 Rinne: Psyykkisesti sairastuneiden ihmisten tuki-
259: vähentämisestä ammattimaisessa liikenteessä            henkilöpalvelujen parantamisesta
260: 
261:                                                        155 Rinne: Psyykkisesti sairastuneiden ihmisten yksi-
262: 136 Pulliainen: Pohjolan Liikenne Oy:n suhtautumi-     tyisyyden turvaamisesta hoitolaitoksissa
263: sesta kuljetusalan työsulkuun
264:                                                        156 Pulliainen: Pankkiluottojen markkinoinnista ja
265: 137 Mäkelä ym.: Terveystarkastusten suorittamisesta    koron laskentaperusteista
266: Suomeen saapuville ulkomaalaisille
267:                                                        157 Kuittinen ym.: Maanomistajien oikeusturvasta
268: 138 Rinne: Terveyskeskusmaksun palauttamisen es-       rantojensuojeluohjelman toteuttamisessa
269: tämisestä
270:                                                        158 Aittoniemi: Työaikalainsäädännön soveltamises-
271: 139 Rinne: Perusturvan heikentämisen estämisestä       ta Turun palolaitoksella
272: 
273: 140 Aittoniemi: Kansaneläkevakuutusmaksun mää-         159 Nordman ym.: Toimitilojen järjestämisestä Vaa-
274: räytymisperusteista                                    sassa toimivalle vesiylioikeudelle
275: 
276: 141 Stenius-Kaukonen ym.: Israelilaisen lentoyhtiön    160 Nordman ym.: Luonnontalouden alan virkojen
277: menettelystä turvatarkastuksissa Helsinki-Vantaan      lisäämisestä vesiylioikeudessa
278: lentoasemalla
279:                                                        161 Lahti-Nuuttila ym.: Psyykkisesti sairaiden nuor-
280: 142 Tenhiälä: Perustuslakien kääntämisestä englan-     ten kuntoutuksen turvaamisesta
281: nin kielelle
282:                                                        162 Vähänäkki: Kehitysyhteistyöministerin henkilös-
283: 143 Karhunen:    Asumista    koskevan   tilastoinuin   töpolitiikkaa koskevasta puheenvuorosta
284: uudistamisesta
285:                                                        163 Urpilainen ym.: Terveyskeskusmaksun käyttöön-
286: 144 Rask ym.: Länsi-Lapin metsätuhojen syiden sel-     otosta luopumisesta
287: vittämisestä
288:                                                        164 Urpilainen: Tuen myöntämisestä Kaustisen kan-
289: 145 Mäkelä: Kuntoutusohjaajan virkojen perustami-      santaiteenkeskuksen rakentamiseen
290: sesta
291:                                                        165 Tennilä: Romaniväestön asuntotilanteen kohen-
292: 146 Mäkelä: Ansiosidonnaisten työttömyyspäivära-       tamisesta
293: hojen maksatuksen nopeuttamisesta
294:                                                        166 Tennilä ym.: Sillan rakentamisesta Ounasjoen yli
295: 147 Mäkelä: Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lain-      Tepaston kylässä
296: säädännön uudistamisesta
297:                                                        167 S-L. Anttila: Valtionosuuden maksamisesta Kär-
298: 148 Mäkelä: Hakkuujätteiden käyttämisestä metsä-       kölän vanhainkodin rakennuskustannuksista
299: teollisuuden raaka-aineena
300:                                                        168 S-L. Anttila: Yleisten kirjastojen valtionosuuk-
301: 149 Mäkelä: Maanteiden suolauksen aiheuttamista        sien tason säilyttämisestä
302: ympäristövaaroista
303:                                                        169 Hautala ym.: Intiaan suunnitellun Sardar Saro-
304:  150 Vistbacka: Katokorvausten omavastuuosuuden        var -nimisen pato- ja keinokasteluhankkeen rahoituk-
305:  määräytymisperusteista                                sesta
306: 
307:  151 Vistbacka: Vapo Oy:n menettelystä turvemarkki-    170 Jäätteenmäki:   Palkkasaatavien    turvaamisesta
308:  noiden hintakilpailussa                               työntekijöille
309: 
310: 152 Vistbacka: Kalliojärven paikallistien peruskor-    171 Ala-Nissilä: Huoneistokohtaisten ilmanvaihtorat-
311: jaamisesta Vetelissä                                   kaisujen edistämisestä
312: 8                                               Sisällysluettelo
313: 
314: 
315: 172 Tennilä: Lapin tiepiirin työntekijöiden työllisyy-   190 Perho-Santala: Teiden pientareiden niittämiskäy-
316: den turvaamisesta                                        tännön muuttamisesta
317: 
318: 173 Aula: Korkeimpien eläkkeiden rajoittamisesta         191 Moilanen: Poliisin toimintamahdollisuuksien
319:                                                          parantamisesta pääkaupunkiseudulla
320: 174 Tennilä: Postipankin ja Posti- ja telelaitoksen
321: Avustuskassa Yhteisavun jäsenten etujen turvaami-        192 Moilanen: Valtioneuvostonjäsenten nimeämispe-
322: sesta                                                    rusteiden täsmentämisestä
323: 
324: 175 Ala-Nissilä: Viljasadon markkinoinnin edistämi-      193 Kohijoki: Valtion varoilla tapahtuvan puoluera-
325: sestä                                                    hoitusjärjestelmän purkamisesta
326: 
327: 176 Urpilainen: Kunnan- ja kaupunginjohtajan viran       194 Särkijärvi: Lääkärien jääviydestä sairausvakuu-
328: määräaikaistamisesta                                     tuksesta korvattavia laboratoriotutkimuksia määrät-
329:                                                          täessä
330: 177 Paloheimo: Uimaharjun sellutehtaan jätevesi-
331: päästöjen rajoittamisesta                                195 Särkijärvi: Verotustehtävien siirtämisestä kun-
332:                                                          nille
333: 178 Lax: Om de centrala arbetskraftsmyndigheternas
334: förfarande                                               196 Särkijärvi: Valtion tiedonhankinnasta yrityksille
335:                                                          aiheutuvan rasituksen keventämisestä
336: 178 Lax: Työvoimakysymyksiä haitavien keskusvi-
337: ranomaisten menettelystä                                 197 Laine: Rintasyövän toteamista edistävän mam-
338:                                                          mografiaseulonnan laajentamisesta
339: 179 Helle: Terveys- ja ympäristömääräyksistä Euroo-
340: pan taloudellisessa yhdentymisessä                       198 Lahikainen: Valtionosuuksien maksamisesta
341:                                                          ammatillisten oppilaitosten käyttökustannuksiin
342: 180 Vehkaoja: Kodinhoitajien yksivuotisen pätevöit-
343: tämiskoulutuksen mahdollistamisesta perhepäivähoi-       199 Vehkaoja: Kotisairaanhoidon tason säilyttämi-
344: tajille                                                  sestä
345: 
346: 181 Särkijärvi: Geologian tutkimuskeskuksen ylijoh-      200 Nyby ym.: Valtioneuvoston jäsenten palkkauk-
347: tajan viran täyttämisestä                                sen muuttamisesta
348: 
349: 182 Särkijärvi: Kunnallisesta liikenteen nopeusval-      201 Vistbacka: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron
350: vonnasta                                                 lisäysosan tilitysten nopeuttamisesta
351: 
352: 183 Särkijärvi: Pysäköinninvalvonnan yksityistämi-       202 Heikkinen: Verotoimistojen henkilökunnan riit-
353: sestä                                                    tävyyden turvaamisesta
354: 
355: 184 Särkijärvi: Kunnille asetetun päivähoitovelvoit-     203 Pykäläinen: Kymen vesi- ja ympäristöpiirin toi-
356: teen lykkäämisestä                                       mintamahdollisuuksien parantamisesta
357: 
358: 185 Tennilä ym.: Asumistason säilyttämisestä uudis-      204 Särkijärvi: Raidetaksijärjestelmän kehittämisen
359: rakentamisessa                                           tukemisesta
360: 
361: 186 Rinne: Luonnonsuojelualueiden perustamisesta         205 Särkijärvi: Valtakunnan öljyhuollon turvaami-
362: Pyhärannan Rihtniemeen ja Huittisiin                     sesta
363: 
364: 187 Rinne: Maataloudesta aiheutuvan typpi- ja fosfo-     206 Särkijärvi: Ympäristöhaittojen ottamisesta huo-
365: rikuormituksen vähentämisestä vesistöissämme             mioon polttoaineiden verotuksessa
366: 
367: 188 Rinne: Taipalsaaren varusmiesonnettomuuden           207 Tennilä: Valtion ravitsemiskeskuksen ja Suomen
368: vastuukysymysten selvittämisestä                         Pankin toimipisteiden säilyttämisestä Lapissa
369: 
370: 189 Rinne: Karvian Suomijärven ja Laitilan Otajär-       208 Lahti-Nuuttila: Rautatiesillan uusimisesta Län-
371: ven kunnostamisesta                                      gelmäen Länkipohjassa
372:                                                 Sisällysluettelo                                             9
373: 
374: 209 Lahti-Nuuttila ym.: Työeläkkeiden määräytymis-        226 Aittoniemi: Investointivarausten käytön laajenta-
375: perusteiden tarkistamisesta                               misesta laskusuhdanteen aikana
376: 
377: 210 Paloheimo: Yhteiskäytön edistämisestä henkilö-        227 Hassi ym.: Enso-Gutzeit Oy:n suunnittelemista
378: autoliikenteessä                                          metsänhakkuista Kanadassa
379: 211 Paloheimo: Veneiden käymäläpäästöjen rajoitta-
380:                                                           228 Muttilainen: Omistusaravalainan koron määräy-
381: misesta
382:                                                           tymisperusteiden muuttamisesta
383: 212 Paloheimo: Julkisen sektorin toiminnan tehok-
384: kuuden tutkimisesta                                       229 Mäkelä ym.: Varastoissa olevan lihan myymises-
385:                                                           tä alennetulla hinnalla
386: 213 Seppänen: Ulkomaalaisten oikeudesta pmmm
387: metsämarjoja jokamiehenoikeuden nojalla                   230 Mäkelä ym.: Sipulien maahantuonnin rajoittami-
388:                                                           sesta
389: 214 Särkijärvi: Taloudellisen yhdentymisen vaikutuk-
390: sista taksiliikenteeseen                                  231 Särkijärvi: Turvapaikkahakemusten käsittelyajan
391:                                                           lyhentämisestä
392: 215 Rajamäki ym.: Aikuiskoulutuksen tukijärjestel-
393: mien tehostamisesta                                       232 Kohijoki: Karjalan palauttamista koskevien neu-
394:                                                           vottelujen käynnistämiseksi tarvittavista toimenpi-
395: 216 Kohijoki: Posti- ja telelaitoksen sekä Postipankin    teistä
396: henkilökunnan avustuskassaetujen turvaamisesta
397: 
398: 217 Tenhiälä: Rintamamieslisän maksamisesta viro-         233 von Bell ym.: Junanvaunutuotannon turvaami-
399: laisille rintamaveteraaneille                             sesta Pohjois-Suomessa
400: 
401: 218 Nyby: Vallankäyttöä koskevan selvityksen käyn-        234 Alaranta ym.: Sairaanhoitopalvelujen turvaami-
402: nistämisestä                                              sesta kesäajan sulkemisten aikana
403: 
404: 219 Muttilainen: Henkilöstökoulutuksen lisäämisestä       235 Skinnari ym.: Paikallisen hoitovapaan edellytys-
405: irtisanomisten estämiseksi                                ten lieventämisestä
406: 220 Aittoniemi: Tuomitsemattajääneen rikoksenteki-
407: jän eristämisestä                                         236 P. Leppänen: Valtion maiden vuokraamisesta
408:                                                           metsästysseuroille
409: 221 Aittoniemi: Taimikoiden hoitoon myönnettävistä
410: avustuksista                                              237 Nikula: Liikenneturvallisuuden parantamisesta
411:                                                           Kehä III:n ja Nupurilantien liittymässä
412: 222 Aittoniemi: Ehdonalaiseen vapauteen päästetty-
413: jen valvonnasta                                           238 Alaranta: Aluesairaaloiden johtokuntien yhdistä-
414:                                                           misestä
415: 223 Aittoniemi: Puoluetuen alentamisen perusteista
416:                                                           239 Alaranta: Kuntien oikeudesta vapautua erityis-
417: 224 P. Leppänen: Sotainvalidien kuntoutuksen tur-         huoltopiireistä
418: vaamisesta
419:                                                           240 Hassi ym.: Tyttöjen ympärileikkauksen saattami-
420: 225 Aittoniemi: Pilkintämaksusta luopumisesta sota-       sesta rangaistavaksi
421: veteraanien osalta
422:                                                 1991 vp
423: 
424: 
425: Kirjallinen kysymys 1
426: 
427: 
428: 
429: 
430:                                   Pulliainen: Pohjaveden ottamisesta Kurikasta ja Kauhajoelta Sei-
431:                                        näjoen tarpeisiin
432: 
433: 
434:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
435: 
436:    Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on tiettävästi     puuttumalla alaisensa viraston toimintaan tässä
437: ryhtynyt tukemaan hanketta Seinäjoen raakave-        asiassa.
438: den tarpeen tyydyttämiseksi siirtämällä pohja-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
439: vettä Kurikasta ja Kauhajoelta Seinäjoelle.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
440:    Tämä on aiheuttanut sekä huolestuneisuutta        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
441: että ärtymystä erityisesti Kauhajoella, jossa kat-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
442: sotaan, että mainitulla raakaveden pumppauk-
443: sella alennetaan pohjaveden pintaa ja vaikute-                   Mitä mieltä Hallitus on Vaasan vesi-
444: taan siten mm. kasvillisuuteen Kauhanevan                     ja ympäristöpiirin tukemasta hankkeesta
445: luonnonsuojelualueella, Lauhanvuoren kansal-                  siirtää pohjavetta Kurikasta ja Kauha-
446: lispuistossa ja myös erikoislaatuisesta kasvistos-            joelta Seinäjoelle sen vedentarpeen tyy-
447: taan tunnetulla Pahalähteen alueella.                         dyttämiseksi?
448:    Asiantilaan hallitus voinee vielä vaikuttaa
449: 
450:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1991
451: 
452:                                            Erkki Pulliainen
453: 
454: 
455: 
456: 
457: 210300M
458: 2                                          1991 vp-KK 1
459: 
460: 
461: 
462: 
463:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
464:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       huonontavan veden saannin estymisen tai vai-
465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keutumisen laajalla alueella taikka muun yleisel-
466: olette 5 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-       tä kannalta huomattavan vahingollisen muutok-
467: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sen ympäristön oloissa eikä muutoksen vaiku-
468: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tuksia voida estää. Lupaa pohjaveden johtami-
469: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta       seksi paikkakunnan ulkopuolelle ei myöskään
470: kysymyksestä n:o 1:                                  voida myöntää, jos veden tarvetta asianomaisel-
471:                                                      la paikkakunnalla ei voida kohtuullisessa määrin
472:           Mitä mieltä Hallitus on Vaasan vesi-       tyydyttää.
473:        ja ympäristöpiirin tukemasta hankkeesta          Pohjaveden johtamista Kauhajoelta ja Kuri-
474:        siirtää pohjavettä Kurikasta ja Kauha-        kasta koskeva hanke on käsitelty vesilain mukai-
475:        joelta Seinäjoelle sen vedentarpeen tyy-      sessa katselmustoimituksessa, jolloin hankkeen
476:        dyttämiseksi?                                 hyödyt ja haitat sekä muut luvan myöntämisen
477:                                                      edellytykset on selvitetty perusteellisesti. Vesioi-
478:                                                      keus myönsi vedenottoon luvan vain Seinäjoen
479:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaupungille ja määräsi otettavaksi vesimääräksi
480: vasti seuraavaa:                                     enintään 16 000 kuutiometriä vuorokaudessa
481:                                                      (m 3/d). Lupaan liitettiin useita ehtoja. Niiden
482:     Vesihuollon tärkein tehtävä on hankkia ja        mukaan luvan saajan on muun muassa viiden
483: jakaa kuluttajille hyvää talousvettä. Viime aikoi-   vuoden kuluessa siitä, kun vedenoton yhteismää-
484: na on paljon keskusteltu talousveden laadusta ja     rä kuukausikeskiarvona on ylittänyt määrän
485: sen valmistukseen käytettävän raakaveden laa-        10 000 m3/d, pantava vesioikeudessa vireille ha-
486: dusta sekä raakaveden käsittelymenetelmistä.         kemus lupaehtojen tarkistamisesta ja mahdollis-
487:     Vedentarve on luonnollisesti pyrittävä tyydyt-   ten ennalta arvaamattomien edunmenetysten
488: tämään paikallisin vesivaroin. Aina tämä ei kui-     korvaamisesta. Tiedossa olevat edunmenetykset
489: tenkaan ole mahdollista. Silloin joudutaan har-      määrättiin luonnollisesti korvattaviksi jo itse
490: kitsemaan alueellisia vedenhankintaratkaisuja.       päätöksessä. Vesioikeus katsoi saamiensa varsin
491:     Seinäjoen kaupunki ottaa nykyisin talousve-      laajojen selvitysten perusteella, ettei hankkeesta
492: deksi tarvittavan raakaveden Seinäjoesta. Joen       aiheudu sellaisia haittoja, jotka on mainittu
493: vedessä on paljon humusta. Suomen Kaupunki-          kysymyksessä.
494: liiton suosituksen mukaisen laatuluokituksen            Asiasta valitettiin vesiylioikeuteen, joka on jo
495: mukaan joen vesi on ajoittain raakavedeksi kel-      antanut vedenottohankkeelle suopean päätök-
496: paamatonta. Kauhajoen alueella on puolestaan         sen. Olennaisin muutos vesioikeuden päätökseen
497: runsaat ja hyvälaatuiset pohjavesivarat, joiden      on, että vettä saadaan johtaa myös Kurikan
498: määrä ylittää moninkertaisesti paikallisen ve-       kaupungin ja Ilmajoen kunnan tarpeisiin. Lisäk-
499: dentarpeen. Määrältään ja laadultaan yhtä hyviä      si vesiylioikeus on lisännyt velvoitetarkkailua
500: pohjavesivaroja ei ole löydetty muualta kohtuul-     koskeviin lupaehtoihin määräyksen, jonka mu-
501: liselta etäisyydeltä Seinäjoen kaupungista.          kaan luvan saajan on suunniteltava, järjestettävä
502:     Vesilaissa on pohjaveden johtamisesta paik-      ja kustannettava pohjaveden korkeuksia ja nii-
503: kakunnalta toiselle yksityiskohtaiset säädökset.     den vaikutuksia kasvillisuuteen koskeva seuran-
504: Vedenottoluvan saaminen vesioikeudelta edel-         ta Nummikankaan vedenottaman läheisyydessä
505: lyttää, että hankkeesta saatava hyöty on huo-        Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston
506: mattavasti suurempi kuin toimenpiteestä aiheu-       koillis- ja itäosassa sekä Ison Koihnannevan
507: tuva vahinko, haitta ja muu edunmenetys tai että     suoalueen länsiosassa vesi- ja ympäristöhallituk-
508: yleinen tarve vaatii ryhtymistä hankkeeseen.         sen hyväksymällä tavalla. Jos tarkkailutulokset
509: Toisaalta lupaa ei voida lainkaan myöntää, jos       antavat aihetta, tarkkailtavaa aluetta tulee laa-
510: toimenpide aiheuttaisi asutus- tai elinkeino-oloja   jentaa.
511:                                        1991 vp-KK 1                                               3
512: 
513:    Kysymyksessä tarkoitettu vedenottohanke on    teltu, eikä siitä selvitysten mukaan aiheudu kysy-
514: etenkin Seinäjoen asukkaiden talousveden laa-    myksessä tarkoitettuja haittoja.
515: dun turvaamisen kannalta hyödyllinen ja perus-
516: 
517:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1991 .
518: 
519:                                                              Ympäristöministeri Kaj Bärlund
520: 4                                            1991 vp-KK 1
521: 
522: 
523: 
524: 
525:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
526: 
527:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         eller försämras så att bosättningen eller näring-
528: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-       arna blir lidande, eller till andra ur allmän
529: se av den 5 april 1991 till vederbörande medlem        synvinkel mycket skadliga miljöförändringar
530: av statsrådet översänt en avskrift av följande av      vilka inte kan förebyggas. Tillstånd till ledning
531: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade             av grundvatten ut från en ort kan inte heller
532: spörsmål nr 1:                                         beviljas, om vattenbehovet på orten på grund av
533:                                                        detta inte skäligen kan tillfredsställas.
534:            Vilken åsikt har Regeringen om det av           Projektet för ledning av grundvatten från
535:         Vasa vatten- och miljödistrikt understöd-      Kauhajoki och Kurikka har behandlats vid en
536:         da projektet som går ut på att grundvat-       syneförrättning enligt vattenlagen, varvid en
537:         ten från Kurikka och Kauhajoki leds till       ingående undersökning gjordes av fördelarna
538:         Seinäjoki för dess vattenförsörjning?          och nackdelarna med projektet samt av de övri-
539:                                                        ga förutsättningarna för bevillning av tillståndet.
540:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Vattendomstolen beviljade enbart Seinäjoki stad
541: samt anföra följande:                                  tillstånd till vattentäkt och bestämde att täkt-
542:                                                        volymen fick uppgå till högst 16 000 kubikmeter
543:     Det viktigaste i vattenförsörjningen är att        i dygnet (m 3/d). Tillståndet inbegriper ett antal
544: man anskaffar och distribuerar gott hushållsvat-       villkor. Enligt dessa skall den som erhållit till-
545: ten till konsumenterna. På sistone har kvaliteten      ståndet bland annat fem år efter det att det
546: på hushållsvattnet, råvattenkvaliteten och dess        månatliga medeltalet för den totala vattentäkts-
547: behandlingsmetoder diskuterats livligt.                volymen överstiger 10 000 m3/d i vattendomsto-
548:     Det naturliga är att man försöker tillfredsstäl-   len anhängiggöra en ansökan om justering av
549: la vattenbehovet med tillhjälp av lokala vatten-       tillståndsvillkoren och om ersättning av eventu-
550: förekomster. Men detta är inte alltid möjligt. Då      ella oförutsebara förluster av förmän. De nu
551: blir man tvungen att överväga regionala lös-           kända förlusterna skall naturligtvis ersättas i
552: ningar inom vattenförsörjningen.                       enlighet med vattendomstolens utslag. Vatten-
553:     Seinäjoki stad tar för närvarande råvattnet för    domstolen ansåg på basis av de mycket omfat-
554: sitt hushållsvatten i Seinäjoki älv. Vattnet är hu-    tande utredningar som tillställts den att projektet
555: musbemängt. Enligt den kvalitetsklassificering         inte förorsakar sådana olägenheter som nämns i
556: som Finlands Stadsförbund rekommenderar är             spörsmålet.
557: vattnet i älven tidvis odugligt som rävatten. Å            Utslaget överklagades hos vattenöverdomsto-
558: andra sidan finns i Kauhajokiområdet rikliga           len, som redan har beslutat bevilja tillstånd för
559: grundvattenförekomster av god kvalitet, och            projektet. Den mest väsentliga ändringen i vat-
560: deras volym överstiger många gånger det lokala         tendomstolens utslag är att vatten också får
561: behovet av vatten. Grundvattenförekomster av           ledas till Kurikka stad och Ilmajoki kommun.
562: motsvarande kvantitet och kvalitet har inte på-        Dessutom har vattenöverdomstolen till de till-
563: träffats annorstädes på skäligt avstånd från Sei-      ståndsvillkor som gäller den obligatoriska vat-
564: näjoki stad.                                           tenkontrollen fogat en bestämmelse enligt vilken
565:     Vattenlagen innehåller detaljerade stadgan-        den som erhåller tillståndet skall planera, ordna
566: den om ledning av grundvatten från en ort till en      och bekosta en uppföljning av grundvattenni-
567: annan. En förutsättning för tillstånd från vatten-     våerna och deras verkningar på vegetationen i
568: domstolen till vattentäkt är att nyttan av projek-     närheten av Nummikangas vattentäkt i nordöst-
569: tet är avsevärt större än den skada, olägenhet         ra och östra delen av Kauhaneva-Pohjankan-
570: eller förlust av förmån som åtgärden förorsakar        gas nationalpark samt i västra delen av Iso Koih-
571: eller att det allmänna bästa förutsätter att pro-      nanneva myrområde på ett av vatten- och miljö-
572: jektet genomförs. Å andra sidan kan tillstånd          styrelsen godkänt sätt. Det område som upp-
573: över huvud taget inte beviljas, om åtgärden leder      följningen gäller skall utvidgas om resultaten av
574: till att vattentillgången i stora områden stoppas      uppföljningen ger anledning härtill.
575:                                             1991 vp-KK 1                                            5
576: 
577:    Det i spörsmålet avsedda vattentäktsprojektet      Seinäjoki, och enligt de utredningar som gjorts
578: är nyttigt och motiverat med tanke på säkerställ-     förorsakar projektet inte sådana olägenheter
579: landet av kvaliteten på hushållsvattnet speciellt i   som avses i spörsmålet.
580: 
581:      Helsingforsden 24 april !991
582: 
583:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
584:                                                  1991 vp
585: 
586: 
587: Kirjallinen kysymys 2
588: 
589: 
590: 
591: 
592:                                    Tennilä: Kuorma-autoilijoiden työllisyyden parantamisesta Yli-
593:                                        torniossa
594: 
595: 
596:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
597: 
598:    Ylitornion kunnassa asuvat kuorma-autoilijat       Iee työkohteita saada käyntiin heti työllisyysva-
599: kokoontuivat viime viikolla kunnantoimiston           roilla tai muulla heti käytettävissä olevalla kei-
600: eteen protestitilaisuuteen. Autoilijat ovat esittä-   nolla. Kyse on myös läänin sisäisestä rahan-
601: neet voimakkaan mielenilmaisun sitä vastaan,          jaosta, johon tulee vaikuttaa siten, että töitä saa-
602: ettei heidän kotikunnassaan ole ollut useisiin        daan tasaisesti eri puolille Lappia.
603: vuosiin yhtään tielaitoksen työkohdetta. Tielai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
604: toksella olisi ollut ja olisi mahdollisuus avata      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
605: työmaita, tarvetta on esimerkiksi kevyen liiken-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
606: teen väylien rakentamiseen, Koivistonpään-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
607: Kantamaanpään väli tarvitsee peruskorjauksen
608: Jne.                                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
609:    Autoilijoiden työmahdollisuuksien paranta-                 ryhtyä, että Ylitornion kunnassa saadaan
610: miseksi ja Ylitornion boikotin purkamiseksi tu-               heti avatuksi tietyökohteita?
611: 
612:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1991
613: 
614:                                          Esko-Juhani Tennilä
615: 
616: 
617: 
618: 
619:  210300M
620: 2                                           1991 vp- KK 2
621: 
622: 
623: 
624: 
625:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
626: 
627:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrärahoja, joiden saamisesta käyttöön ei tällä
628: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hetkellä ole varmuutta.
629: olette 9 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-            Ylitornion työllisyystilanteen osalta totean,
630: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ettei Ylitornion kunta tällä hetkellä kuulu työlli-
631: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       syyslain 19 §:ssä tarkoitettuihin vaikeisiin työssä-
632: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-        käyntialueisiin. Näin ollen mahdolliset työllisyy-
633: sesta kysymyksestä n:o 2:                             den hoitoon osoitettavat lisämäärärahat tultai-
634:                                                       siin Lapin läänin työvoimapiirin alueella koh-
635:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       dentaruaan muille työssäkäyntialueille. Ylitor-
636:         ryhtyä, että Ylitornion kunnassa saadaan      nion kunta muodostaa yksinään oman työssä-
637:         heti avatuksi tietyökohteita?                 käyntialueen. Tämän työssäkäyntialueen työttö-
638:                                                       myysaste· oli viimeisen käytettävissä olevan eli
639:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuluvan vuoden maaliskuussa laaditun tilaston
640: vasti seuraavaa:                                      perusteella 7,2 (y;, kahdentoista edellisen kuukau-
641:                                                       den liukuvana keskiarvona. Vastaava työttö-
642:    Kuluvan vuoden tiekohteet on ohjelmoitu            myysaste oli samaan aikaan Lapin läänin työvoi-
643: valtion vuoden 1991 työ- ja työllisyystyöohjel-       mapiirissä 8,6 ja koko maassa 4,8 %. Kuluvan
644: maan. Näissä ohjelmissa on kaikki teiden raken-       vuoden tulo- ja menoarvion luvun 34.06 (Työ-
645: tamiseen kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa         voimapolitiikan toimeenpano) perusteluissa on
646: olevat määrärahat osoitettu tiehallituksen käyt-      määrätty, että alueellisten työttömyyserojen ta-
647: töön. Työllisyystyöohjelmassa on tiehallitukselle     saamiseen liittyvä työttömyyden olennainem ylit-
648: lisäksi osoitettu työllisyysmäärärahoja tieinves-     tämiskriteeri maan keskimääräiseen tasoon näh-
649: tointeihin. Tiehallitus on työ- ja työllisyystyöoh-   den vuositasolla on 80 o;.,. Näin ollen työllisyyden
650: jelmaesityksiä tehdessään asettanut vireillä ole-     hoidon erityistoimenpiteet kohdennetaan maa-
651: vat tiehankkeet toiminnallisten näkökohtien           liskuun lopussa laaditun tilaston perusteella niil-
652: perusteella kiireellisyysjärjestykseen. Näiden        le työssäkäyntialueille, joiden työttömyysaste oli
653: ehdotusten pohjalta valtioneuvosto on työminis-       kahdentoista edellisen kuukauden keskiarvona
654: teriön esittelystä joulukuussa 1990 vahvistanut       laskettuna vähintään 8,5 %. Tämä alueellinen
655: kuluvan vuoden työ- ja työllisyystyöohjelmat.         tilanne luonnollisesti muuttuu koko ajan, joten
656: Näiden ohjelmien vahvistamisen yhteydessä si-         eri työllistämistoimenpiteitä kohdennetaan eri
657: dottiin kaikki kuluvana vuonna tienrakennuk-          työssäkäyntialueille kulloinkin ratkaisuja teh-
658: seen käytettävissä olevat määrärahat. Näin ollen      täessä käytettävissä olevien viimeisten tilastotie-
659: uusien työkohteiden avaaminen edellyttää lisä-        tojen perusteella.
660: 
661:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1991
662: 
663:                                                                         Työministeri Matti Puhakka
664:                                            1991 vp-KK 2                                                  3
665: 
666: 
667: 
668: 
669:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
670: 
671:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Angående sysselsättningsläget i Övertorneå
672: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       konstaterar jag att Övertorneå kommun för när-
673: den 9 april 1991 tili vederbörande medlem av         varande inte hör tili de svåra pendlingsregioner
674: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    som avses i 19 § sysselsättningslagen. Sålunda
675: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            skulle eventuella tilläggsanslag för skötseln av
676: spörsmål nr 2:                                       sysselsättningen allokeras tili andra pendlingsre-
677:                                                      gioner inom Lapplands läns arbetskraftsdistrikt.
678:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Overtorneå kommun utgör ensam en egen pend-
679:        ta för att vägarbetsprojekt genast skall      lingsregion. På basis av den senast tillgängliga
680:        kunna inledas i Övertorneå kommun?            statistiken, dvs. statistiken för mars 1991, upp-
681:                                                      gick arbetslöshetsgraden för denna pendlingsre-
682:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         gion tili 7,2 %, vilket är det glidande medeltalet
683: samt anföra följande:                                för de tolv föregående månaderna. Samtidigt var
684:                                                      motsvarande arbetslöshetsgrad för Lapplands
685:    Innevarande års vägprojekt finns upptagna i       läns arbetskraftsdistrikt 8,6 'Y., och för hela Jandet
686: statens arbets- och sysselsättningsarbetsprogram     4,8 'Yu. 1 motiveringen tili kap. 34.06 (Verkställig-
687: för 1991. Enligt dessa program har alla anslag       het av arbetskraftspolitiken) i budgeten för inne-
688: för vägbygge i årets budget anvisats åt vägstyrel-   varande år har det fastställts att kriteriet för en
689: sen. 1 sysselsättningsarbetsprogrammet har åt        väsentlig överskridning av arbetslösheten i för-
690: vägstyrelsen dessutom anvisats sysselsättnings-      hållande tili den genomsnittliga nivån i Jandet är
691: anslag för väginvesteringar. Med hänsyn tili         80 % på årsnivå då det gäller att utjämna de
692: funktionella synpunkter har vägstyrelsen i sina      regionala skillnaderna i arbetslösheten. 1 enlig-
693: förslag tili arbets- och sysselsättningsarbetspro-   het med den i slutet av mars uppgjorda statisti-
694: gram placerat de aktuella vägprojekten i skynd-      ken riktas sålunda specialåtgärderna för skötseln
695: samhetsordning. Utgående från dessa förslag          av sysselsättningen tili de pendlingsregioner där
696: har statsrådet vid föredragning från arbetsminis-    den genomsnittliga arbetslöshetsgraden för de
697: teriet i december 1990 stadfäst arbets- och sys-     tolv föregående månaderna uppgick tili minst
698: selsättningsarbetsprogrammen för innevarande         8,5 o;:,, Denna regionala situation förändras na-
699: år. 1 samband med stadfästelsen av dessa pro-        turligtvis hela tiden, varför olika sysselsättnings-
700: gram bands alla de anslag som är avsedda för         åtgärder riktas tili olika pendlingsregioner på
701: vägbygge under innevarande år. Sålunda förut-        basis av de statistiska uppgifter som senast varit
702: sätter inledandet av nya arbetsprojekt tilläggs-     tillgängliga då beslut har fattats.
703: anslag, och för närvarande är det inte säkert om
704: sådana kommer att fås.
705: 
706:      Helsingforsden 25 april 1991
707: 
708:                                                                      Arbetsminister Matti Puhakka
709:                                                1991 vp
710: 
711: 
712: Skriftligt spörsmål 3
713: 
714: 
715: 
716: 
717:                                   Nyby: Om slopad dubbelbeskattning av pensioner från Sverige
718: 
719: 
720:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
721: 
722:     En pension från Sverige beskattas i Sverige. 1   pensionär återvänder han tili Finland. Alla pen-
723: Finland inverkar en svensk pension på det skat-      sioner han lyfter är svenska. Trots att pensioner-
724: tebelopp som eventuellt uppbärs för andra in-        na är beskattade i Sverige tvingas han i Finland
725: komster, t.ex. för en pension från Finland.          betala folkpensionsförsäkringspremie.
726:     På basis av pensionen från Sverige påförs           En möjlighet att komma tillrätta med denna
727: sjukförsäkringsavgiften i Finland (storleken         uppenbara olägenhet vore att en person som
728: 1, 70 % år 1990). Beträffande personer som är        förklarats vara arbetsoförmögen i Sverige också
729: under 63 år gamla påför man dessutom en folk-        skulle anses vara det i Finland.
730: pensionsförsäkringspremie (storleken 1,55% år           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
731: 1990), om personen i enlighet med den finländ-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
732: ska pensionslagen inte konstaterats vara arbets-     skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
733: oförmögen.                                           ställa följande spörsmål:
734:     Dessa bestämmelser leder i praktiken tili en
735: dubbelbeskattning. Exempel: En finländare har                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
736: hela sitt yrkesverksamma Iiv bott i Sverige och             ta för att dubbelbeskattningen av pensio-
737: erhållit svenskt medborgarskap. Personen kon-               ner från Sverige upphör?
738: stateras i Sverige vara arbetsoförmögen. Som
739: 
740:      Helsingfors den 10 april 1991
741: 
742:                                              Mats Nyby
743: 
744: 
745: 
746: 
747: 210300M
748: 2                                       1991 vp-KK3
749: 
750: Kirjallinen kysymys 3                                                                   Suomennos
751: 
752: 
753: 
754: 
755:                                   Nyby: Ruotsista maksettavien eläkkeiden kaksoisverotuksen
756:                                     poistamisesta
757: 
758: 
759:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
760: 
761:    Ruotsista maksettavaa eläkettä verotetaan      muuttaa takaisin Suomeen. Kaikki hänen nosta-
762: Ruotsissa. Ruotsista maksettava eläke vaikuttaa   mansa eläkkeet maksetaan Ruotsista. Siitä huo-
763: Suomessa veron määrään, joka mahdollisesti        limatta, että eläkkeitä verotetaan Ruotsissa, hän
764: kannetaan muista tuloista, esim. Suomessa mak-    joutuu maksamaan Suomessa kansaneläkeva-
765: settavasta eläkkeestä.                            kuutusmaksun.
766:    Ruotsista maksettavan eläkkeen perusteella        Yhtenä mahdollisuutena tämän ilmeisen epä-
767: pannaan Suomessa maksuun sairausvakuutus-         kohdan korjaamiseksi olisi, että Ruotsissa työ-
768: maksu (maksun suuruus 1,70% vuonna 1990).         kyvyttömäksi todettu henkilö katsottaisiin työ-
769: Alle 63-vuotiaiden osalta pannaan lisäksi mak-    kyvyttömäksi myös Suomessa.
770: suun kansaneläkevakuutusmaksu (maksun suu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
771: ruus 1,55 % vuonna 1990), jollei henkilöä Suo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
772: men eläkelain mukaan ole todettu työkyvyttö-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
773: mäksi.                                            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
774:    Nämä määräykset johtavat käytännössä kak-
775: soisverotukseen. Esimerkki: Suomalainen on                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
776: koko työssäoloaikansa asunut Ruotsissa ja saa-           ryhtyä, jotta Ruotsista maksettavien
777: nut Ruotsin kansalaisuuden. Henkilö todetaan             eläkkeiden kaksoisverotus lakkaisi?
778: Ruotsissa työkyvyttömäksi. Eläkeläisenä hän
779:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1991
780: 
781:                                            Mats Nyby
782:                                             1991 vp-KK3                                                3
783: 
784: 
785: 
786: 
787:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
788: 
789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tulonsa Suomesta vai osan siitä ulkomailta.
790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Tämä menettely perustuu verosopimuksen 25
791: olette 10 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-       artiklan 3 kappaleen c kohtaan ja on yleisesti
792: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      hyväksytyn kansainvälisen käytännön mukai-
793: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       nen. Kansainvälisestä kaksinkertaisesta verotuk-
794: Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-       sesta, joka verosopimuksella vältetään, ei siis ole
795: tä n:o 3:                                             kysymys.
796:                                                           Sairausvakuutuslain (364/63) ja kansaneläke-
797:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lain (347/56) nojalla määrätään Suomessa asuvil-
798:        ryhtyä, jotta Ruotsista maksettavien           le henkilöille laissa säädetyin edellytyksin vakuu-
799:        eläkkeiden kaksoisverotus lakkaisi?            tetun sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun kan-
800:                                                       saneläkevakuutusmaksu. Ratkaisevaa vakuutus-
801:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maksun määräämiselle on siis Suomessa asumi-
802: vasti seuraavaa:                                      nen. Sairausvakuutusmaksu ja kansaneläkeva-
803:                                                       kuutusmaksu määrätään henkilölle riippumatta
804:    Voimassa olevan Pohjoismaiden välillä tulo-        siitä, saako henkilö tulonsa ulkomailta vai koti-
805: ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen         maasta. Kansaneläkevakuutusmaksua ei kuiten-
806: verotuksen välttämiseksi vuonna 1989 tehdyn           kaan määrätä vakuutetulle, joka tulovuoden tai
807: sopimuksen (SopS 91/89) 18 artiklan 1 kappa-          sen osan aikana on ollut kansaneläkelain mu-
808: leen mukaan eläkkeestä, joka maksetaan sopi-          kaan työkyvyttömäksi todettuna. Koska vakuu-
809: musvaltiosta (tässä tapauksessa Ruotsista) toi-       tusmaksusta vapautumisen edellytys on kansan-
810: sessa sopimusvaltiossa (tässä tapauksessa Suo-        eläkelain mukainen työkyvyttömyys, ei Ruotsis-
811: messa) asuvalle henkilölle, verotetaan vain en-       sa todettu työkyvyttömyys ja sieltä maksettu
812: siksi mainitussa valtiossa (so. Ruotsissa). Tällöin   työkyvyttömyyseläke vapauta Suomessa suorit-
813: eläkkeestä ei siis veroteta Suomessa. Ruotsista       tamasta vakuutetun kansaneläkevakuutusmak-
814: saatu eläketulo otetaan kuitenkin huomioon            sua. Jotta Ruotsista maksetun työkyvyttömyys-
815: määrättäessä veroa henkilön muista mahdollisis-       eläkkeen perusteella ei määrättäisi vakuutetun
816: ta tuloista, jotka ovat verollisia Suomessa. Näin     kansaneläkevakuutusmaksua Suomessa, olisi
817: meneteltäessä Suomessa asuvat verovelvolliset         henkilön saatava Kansaneläkelaitoksen päätös
818: asetetaan tuloverotuksessa keskenään samaan           siitä, että kysymyksessä on kansaneläkelain mu-
819: asemaan riippumatta siitä, saavatko he kaiken         kainen työkyvyttömyys.
820: 
821:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1991
822: 
823: 
824:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
825: 4                                           1991 vp L.. KK 3
826: 
827: 
828: 
829: 
830:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
831: 
832:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sig på artikel25 stycke 3 punkt c i dubbelbeskatt-
833: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningsavtalet och är i överensstämmelse med
834: den 10 april 1991 tili vederbörande medlem av         allmänt godtagen internationell praxis. Det är
835: statsrådet översänt en avskrift av följande av        alltså inte fråga om internationell dubbelbeskatt-
836: riksdagsman Nyby undertecknade skriftliga             ning som undviks genom dubbelbeskattnings-
837: spörsmål nr 3:                                        avtal.
838:                                                          Enligt sjukförsäkringslagen (364/63) och folk-
839:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        pensionslagen (347/56) påförs, under de förut-
840:        ta för att dubbelbeskattningen av pensio-      sättningar som nämns i lag, en person bosatt i
841:        ner från Sverige upphör?                       Finland, försäkrads sjukförsäkringspremie och
842:                                                       försäkrads folkpensionsförsäkringspremie. Bo-
843:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             sättning i Finland är alltså avgörande vid be-
844: anföra följande:                                      dömningen om försäkringspremie skall påföras.
845:                                                       Sjukförsäkringspremie påförs en person obe-
846:    En1igt artikel18 stycke 1 i det gällande avtalet   roende av om han erhåller sin inkomst från
847: från år 1989 mellan de nordiska länderna för att      utlandet eller från hemlandet. Folkpensionsför-
848: undvika dubbelbeskattning beträffande skatter         säkringspremie påförs emellertid inte en försäk-
849: på inkomst och på förmögenhet (FördrS 91189)          rad som under inkomståret eller en del därav har
850: beskattas pension som betalas från en avtalsslu-      befunnits vara arbetsoförmögen enligt folkpen-
851: tande stat (i förevarande fall Sverige) till en       sionslagen. Eftersom förutsättning för befrielse
852: person med hemvist i annan avtalsslutande stat (i     från försäkringspremie är arbetsoförmögenhet
853: förevarande fall Finland) endast i den först-         enligt folkpensionslagen, befriar arbetsoförmö-
854: nämnda staten (dvs. Sverige). Härvid beskattas        genhet som konstaterats i Sverige och invalidi-
855: pensionen så1edes inte i Finland. Pension från        tetspension som betalas därifrån inte från för-
856: Sverige tas emellertid i betraktande när skatt        säkrads folkpensionsförsäkringspremie i Fin-
857: påförs på en persons övriga inkomst som är            land. För att försäkrads folkpensionsförsäk-
858: skattepliktig i Finland. Genom detta förfarande       ringspremie i Finland inte skall påföras på
859: ställs skattskyldiga med hemvist i Finland i          grundval av sjukpension som betalas från Sveri-
860: samma läge sinsemellan oberoende av om de             ge, bör personen erhålla folkpensionsanstaltens
861: erhåller all sin inkomst från Finland eller en del    beslut om att fråga är om arbetsoförmögenhet
862: därav från utlandet. Detta förfarande grundar         enligt folkpensionslagen.
863: 
864:      Helsingfors den 2 maj 1991
865: 
866: 
867:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
868:                                                 1991 vp
869: 
870: 
871: Skriftligt spörsmål 4
872: 
873: 
874: 
875: 
876:                                    M. Pietikäinen: Om olägenheterna i samband med inlämningen av
877:                                       de svenskspråkiga skattskyldigas deklarationsblanketter
878: 
879: 
880:                                      Till Riksdagens Herr Talman
881: 
882:    1 samband med de stora problemen skatte-           det säkerligen så att de som lämnat in finsk-
883: myndigheterna haft med beskattningen 1989 och         språkiga blanketter haft svårigheter att förstå in-
884: de följdverkningar detta haft för inlämningen av      nehåliet i anvisningarna, eftersom de är på fin-
885: självdeklarationerna för 1990 års inkomster,          ska. Om sådana skattskyldiga inte förstått eller
886: skedde det i Esbo stad, att en stor del av de         missförstått blanketterna eller anvisningarna, på
887: svenskspråkiga skattskyldiga aldrig erhöll de         grund av bristfälliga kunskaper i finska, kan
888: förtryckta svenskspråkiga blanketterna i tid.         detta leda tili att deras rättsskydd försämras på
889: Dessutom fanns det inte heller tomma svensk-          grund av omständigheter som de själva inte rår
890: språkiga blanketter att tillgå, så att de som så      över. 1 sådana fali där tveksamhet råder om den
891: önskade kunde fylla i och lämna in sådana inom        skattskyldiges uppgifter bör skattemyndigheter-
892: tidsramen för deklarationsinlämningen.                na åläggas att begära kompletterande upplys-
893:    lnformationen från skattemyndigheternas            ningar förrän den slutliga beskattningen fast-
894: sida var även bristfällig. Skattemyndigheterna        stälis. Kommunmedlemmarnas rättsskydd krä-
895: ansåg inte heller det vara ett gångbart skäl för      ver detta.
896: uppskov eller försenad inlämning, att det inte           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
897: fanns tillgång på svenskspråkiga deklarations-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
898: blanketter. Efter reaktioner från svenskspråkiga      skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
899: skattskyldiga och påtryckningar beslöt skatte-        stälia följande spörsmål:
900: myndigheterna att till de svenskspråkiga i Esbo
901: utsända en ny omgång förtryckta deklarations-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
902: blanketter, dock först under vecka 14. Samtidigt             ta för att brister i information om inläm-
903: förlängdes inlämningstiden med en vecka tili den             ningen av självdeklarationerna och blan-
904:  15 april. Men då hade många svenskspråkiga                  kettillgänglighet inte upprepas, och
905: skattskyldiga i brist på annat tagit finskspråkiga              vilka åtgärder vidtar Regeringen för
906: blanketter och gjort sin deklaration på sådana,              att säkerstälia de svenskspråkiga skatt-
907: eftersom de inte ville försena sig. 1 många fall är          skyldigas rättsskydd, som drabbats?
908: 
909:      Helsingforsden 10 april 1991
910: 
911:                                         Margareta Pietikäinen
912: 
913: 
914: 
915: 
916: 210300M
917: 2                                         1991 vp- KK4
918: 
919: Kirjallinen kysymys 4                                                                        Suomennos
920: 
921: 
922: 
923: 
924:                                     M. Pietikäinen: Ruotsinkielisten verovelvollisten veroilmoitusten
925:                                       jättämiseen liittyneistä epäkohdista
926: 
927: 
928:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
929: 
930:    Suurien ongelmien vuoksi, joita veroviran-        sä. Monissa tapauksissa varmaankin suomenkie-
931: omaisilla on ollut vuoden 1989 verotuksessa, ja      lisiä lomakkeita jättäneillä on ollut vaikeuksia
932: tästä vuoden 1990 tuloja koskevien veroilmoi-        ymmärtää ohjeiden sisältöä, koska ohjeet ovat
933: tusten jättämiselle aiheutuneiden seurausvaiku-      suomen kielellä. Jos tällaiset verovelvolliset eivät
934: tusten vuoksi Espoon kaupungissa suuri osa           ole ymmärtäneet tai ovat käsittäneet väärin lo-
935: ruotsinkielisistä verovelvollisista ei saanut esi-   makkeet tai ohjeet puutteellisen suomen kielen
936: täytettyjä ruotsinkielisiä lomakkeita ajoissa.       taidon vuoksi, tästä voi olla seurauksena heidän
937: Saatavana ei myöskään ollut tyhjiä ruotsinkieli-     oikeusturvansa heikkeneminen sellaisten seikko-
938: siä lomakkeita, jotta halukkaat olisivat voineet     jen vuoksi, joihin he eivät itse voi vaikuttaa.
939: täyttää lomakkeet ja jättää ne veroilmoituksen       Tapauksissa, joissa on epävarmuutta verovelvol-
940: jättämiselle annetun ajan puitteissa.                lisen antamista tiedoista, veroviranomaiset on
941:     Veroviranomaisten tiedotus oli myös puut-        velvoitettava pyytämään täydentäviä tietoja
942: teellista. Veroviranomaiset eivät myöskään pitä-     ennen lopullisen verotuksen vahvistamista.
943: neet käypänä syynä lykkäykseen tai ilmoituksen       Kunnan jäsenten oikeusturva edellyttää tätä.
944: myöhempään jättämiseen sitä, ettei saatavana             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
945: ollut ruotsinkielisiä lomakkeita. Ruotsinkielisten   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
946: verovelvollisten taholta tulleiden reaktioiden ja    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
947: painostuksen jälkeen veroviranomaiset päättivät      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
948: lähettää Espoon ruotsinkielisille uudet esitäyte-
949: tyt lomakkeet, tosin vasta viikon 14 aikana.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
950: Samanaikaisesti veroilmoitusten jättämisaikaa                ryhtyä, jotteivät puutteet veroilmoituk-
951: pidennettiin yhdellä viikolla 15. päivään huhti-             sen jättämistä koskevassa tiedotuksessa
952: kuuta. Mutta tuolloin monet ruotsinkieliset ve-              ja lomakkeiden saatavuudessa toistu, ja
953: rovelvolliset olivat paremman puutteessa tehneet                 mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
954: ilmoituksensa suomenkielisille lomakkeille, kos-             nyt vaarantuneen ruotsinkielisten vero-
955: ka he eivät halunneet jättää ilmoitusta myöhäs-              velvollisten oikeusturvan takaamiseksi?
956: 
957:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1991
958: 
959:                                         Margareta Pietikäinen
960:                                             1991 vp- KK4                                                  3
961: 
962: 
963: 
964: 
965:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
966: 
967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ruotsinkieliset tyhjät lomakkeet loppuivat väliai-
968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaisesti Espoon verovirastosta.
969: olette 10 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-            Syntyneessä tilanteessa Uudenmaan lääninve-
970: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       rovirasto ryhtyi välittömästi toimenpiteisiin
971: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        uusien esitäytettyjen lomakkeiden tuottamiseksi.
972: Margareta Pietikäisen näin kuuluvasta kirjalli-        Veroilmoitukset tulostettiin ja ne toimitettiin
973: sesta kysymyksestä n:o 4:                              Espoon verovirastoon edelleen postitettavaksi
974:                                                        3.4.1991. Materiaali oli kokonaisuudessaan toi-
975:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mitettu postiin 6. huhtikuuta. Uudenmaan lää-
976:        ryhtyä, jotteivät puutteet veroilmoituk-        ninverojohtaja ja Espoon veropiirin johtaja tie-
977:        sen jättämistä koskevassa tiedotuksessa         dottivat välittömästi sekä sähköisissä viestimissä
978:        ja lomakkeiden saatavuudessa toistu, ja         että lehdistössä, ettäjakeluviivästyksen kohteek-
979:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        si joutuneille verovelvollisille ei määrätä veron-
980:        nyt vaarantuneen ruotsinkielisten vero-         korotusta veroilmoituksen jättöajan ylittämises-
981:        velvollisten oikeusturvan takaamiseksi?         tä. Veroilmoituksen antamiselle annettiin lisäai-
982:                                                        kaa 15.4. saakka. Espoon verovirasto tiedotti
983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          asiasta myös suoraan asiaa tiedustelleille asiak-
984: vasti seuraavaa:                                       kailleen. Verohallitus ei antanut asiasta omaa
985:                                                        tiedotettaan, koska ongelma oli alueellinen.
986:    Verovuoden 1990 esitäytetyt veroilmoituslo-             Verohallinnon piiri- ja paikallistasolla tullaan
987: makkeet tulostettiin Uudenmaan lääninverovi-           vastaisuudessa valvomaan aikaisempaa perus-
988: rastossa helmikuussa 1991. Veroilmoituslomak-          teellisemmin eri tulosteiden saatavuutta sekä
989: keiden postitus hoidettiin vuodelta 1989 toimi-        lääninverovirastojen hoitamien tuotantoajojen
990: tettavan verotuskierroksen poikkeuksellisen ai-        aukotonta kirjanpitoa. Myös käynnissä olevan
991: kataulun johdosta erityisjärjestelyin. Verovelvol-     verohallinnon organisaatiouudistuksen yhtey-
992: listen tiedustelujen perusteella Espoon veroviras-     dessä kohdeunetaan verohallinnon henkilöstöre-
993: ton ja lääninveroviraston tekemässä selvitykses-       sursseja siten, että piiri- ja paikallistason vaikeaa
994: sä todettiin kuitenkin, että Espoon veropiirin         työtilannetta helpotetaan ja erilaisten riskiteki-
995: noin 12 000 ruotsinkielisen verovelvollisen esi-       jöiden mahdollista toteutumista siten vähenne-
996: täytetyt veroilmoituslomakkeet eivät olleet tu-        tään.
997: lostuneet asianmukaisesti eivätkä saapuneet                Nyt jakeluhäiriön kohteeksi joutuneiden Es-
998: verovelvollisille.                                     poon veropiirin ruotsinkielisten verovelvollisten
999:     Jakeluhäiriöiden varalta verotoimistoissa ja       oikeusturva ei vaarannu, koska verotuslain ja
1000: -virastoissa on aina tietty määrä tyhjiä lomakkei-     verotusasetuksen mukaan verovalmistelun suo-
1001: ta. Verotoimistoissa ei kuitenkaan voida säilyt-       rittavat viranomaiset ovat velvollisia hankki-
1002: tää nyt kyseessä olevan tapahtuman edellyttä-          maan kaikki verotusta varten tarpeelliset tiedot
1003: mää määrää lomakkeita. Tällaisen poikkeuksel-          ja selvitykset. Espoon verovirastossa kiinnite-
1004: lisen suuren kysynnän tyydyttämiseksi huomat-          tään näin ollen erityistä huomiota vuoden 1990
1005: tava määrä tyhjiä lomakkeita on varastoituna           verovalmistelussa ruotsinkielisen verovelvollis-
1006: Valtion painatuskeskuksessa, mistä niitä voi-          ryhmän mahdollisesta puutteellisesta kielitaidos-
1007: daan lyhyellä varoitusajalla toimittaa verotoi-        ta aiheutuneisiin väärinkäsityksiin, jos he ovat
1008: mistoille. Kun esitäytettyjä lomakkeita jäi tapah-     täyttäneet suomenkielisen veroilmoituslomak-
1009:  tuneen virheen johdosta postittamatta ruotsin-        keen.
1010:  kielisille verovelvollisille yli 12 000 kappaletta,
1011: 
1012:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
1013:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
1014: 4                                          1991 vp- KK4
1015: 
1016: 
1017: 
1018: 
1019:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1020: 
1021:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tog de svenskspråkiga tomma blanketterna till-
1022: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        fälligt s1ut på Esbo skatteverk.
1023: den 10 apri1 1991 till vederbörande med1em av            1 den nya situation som uppkom skred Ny-
1024: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-     1ands 1änsskatteverk omedelbart till åtgärder för
1025: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade           att skaffa fram nya förhandsifyllda b1anketter.
1026: spörsmå1 nr 4:                                        Nya sjä1vdek1arationsb1anketter matades ut och
1027:                                                       sändes till Esbo skatteverk den 3 april 1991 för
1028:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vidarebefordran. Materialet var i sin helhet hos
1029:        ta för att brister i information om in1äm-     posten den 6 april. Nylands 1änsskattedirektör
1030:        ningen av självdek1arationerna och b1an-       och direktören för Esbo skattedistrikt informe-
1031:        kettillgänglighet inte upprepas, och           rade omede1bart både via radio och TV samt i
1032:           vilka åtgärder vidtar Regeringen för        tidningspressen att de skattskyldiga som drab-
1033:        att säkerställa de svenskspråkiga skatt-       bats av förseningarna i distributionen inte får
1034:        sky1digas rättsskydd, som drabbats?            någon skattehöjning för överskridning av sista
1035:                                                       inlämningsdagen. lnlämningstiden förlängdes till
1036:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-          den 15 april. Esbo skatteverk informerade också
1037: samt anföra följande:                                 de kunder som direkt hörde sig för om saken.
1038:                                                       Skattestyrelsen gav inte ut något eget meddelan-
1039:    De förhandsifyllda dek1arationsblanketterna        de om saken, eftersom prob1emet var regionalt
1040: för skatteåret 1990 matades ut vid Ny1ands            begränsat.
1041: 1änsskatteverk i februari 1991. Postningen av            På distrikts- och loka1nivån inom skatteför-
1042: deklarationsblanketterna sköttes med specia1ar-       valtningen kommer man i framtiden grundligare
1043: rangemang till följd av att beskattningen för år      än hittills att övervaka tillgången till olika utdata
1044: 1989 verkställts enligt en avvikande tidtabell.       samt att se till att det inte uppstår luckor i
1045: Den utredning som Esbo skatteverk och 1äns-           bokföringen av 1änsskatteverkens produktions-
1046: skatteverket gjorde med an1edning av förfråg-         körningar. Också i samband med den organisa-
1047: ningar av skattsky1diga gav emellertid vid han-       tionsreform som är aktuell inom skatteförva1t-
1048: den att ca 12 000 svenskspråkiga skattsky1digas       ningen fördelas persona1resurserna inom skatte-
1049: förhandsifyllda dek1arationsblanketter inom           förvaltningen så att den svåra arbetssituationen
1050: Esbo skattedistrikt inte hade matats ut på behö-      på distrikts- och 1oka1nivån b1ir lättare, vilket i
1051: rigt sätt och att de därmed inte nådde de skatt-      sin tur minskar de olika riskfaktorerna.
1052: sky1diga.                                                Rättsskyddet för de svenskspråkiga skattskyl-
1053:    Med tanke på eventuella störningar i distribu-     diga inom Esbo skattedistrikt som drabbats av
1054: tionen finns det alltid ett visst antal tomma         störningarna i distributionen är tryggat, efter-
1055: b1anketter på skattebyråerna och skatteverken.        som de myndigheter som sköter skattebered-
1056: Skattebyråerna kan dock inte ha ett så stort          ningen en1igt beskattningslagen och beskatt-
1057: anta1 b1anketter i 1ager som det nu aktuella fallet   ningsförordningen är skyldiga att skaffa alla för
1058: skulle ha förutsatt. För att kunna tillfredsställa    beskattningen nödvändiga uppgifter och utred-
1059: en dylik exceptionellt stor efterfrågan har Sta-      ningar. Vid Esbo skatteverk fäster man således
1060: tens tryckericentral en betydande mängd tomma         under skatteberedningen för år 1990 särskild
1061: b1anketter i lager och tryckericentralen kan där-     uppmärksamhet vid missförstånd som bristfälli-
1062: för med kort varsel sända blanketter till skatte-     ga språkkunskaper kan ha gett upphov till i de
1063: byråerna. Då över 12 000 förhandsifyllda b1an-        fall då svenskspråkiga skattskyldiga fyllt i en
1064: ketter på grund av den miss1yckade utmatningen        finskspråkig deklarationsblankett.
1065: b1ev opostade till svenskspråkiga skattsky1diga,
1066: 
1067:      Helsingforsden 15 maj 1991
1068: 
1069:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
1070:                                                 1991 vp
1071: 
1072: 
1073: Kirjallinen kysymys 5
1074: 
1075: 
1076: 
1077: 
1078:                                    Tennilä: Työkoneiden ja traktorien huolto- ja korjaustoiminnan lii-
1079:                                       kevaihtoverollisuudesta
1080: 
1081: 
1082:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1083: 
1084:     Uuden liikevaihtoverolain (HE 96/1990 vp)         vinen" siten, että se harvaanasutuilla alueilla
1085: voimaantulon myötä huoltoautosta tapahtuva            olisi tosiasiassa korkeampi.
1086: erilaisten työ koneiden, traktoreiden jne. huolto-        Verotusmuutoksesta johtuen uhkaamassa on
1087: ja korjaustoiminta tulee esitettyjen tulkintojen      siis kustannuksen nousu huoltotehtävissä. Se
1088: mukaan liikevaihtoveroniseksi 1.10.1991lähtien.       johtaisi siihen, että työtehtävät tulisivat vähene-
1089: Lv-vero tulisi nostamaan tuntuvasti kustannuk-        mään, koska monet harvaanasuttujen alueiden
1090: sia. Erityisen suuria vaikeuksia uusi verotuskäy-     huoltoasentajat joutuisivat pakon edessä harkit-
1091: täntö aiheuttaisi pohjoisen harvaanasutulla alu-      semaan, voisivatko he enää tehtäväänsä jatkaa.
1092: eella, jossa konekanta on laajalla alueella ja        Lv-veron käyttöönoton seurauksena olisi siis
1093: kulkumatkat pitkiä.                                   myös palvelutason heikentyminen harvaanasu-
1094:     Juuri harvan asutuksen ja pitkien kulkumat-       tuilla alueilla.
1095: kojen johdosta huolto- ja korjauskustannukset             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1096: ovat näillä alueilla olleet jo muutoinkin korke-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1097: ammat. Asentajan on pohjoisessa työskenneltä-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1098: vä usein useamman kunnan alueella, jolloin            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1099:  toimintasäde voi olla jopa satoja kilometrejä.
1100:  Kun huoltotyön kokonaiskustannuksiin lisätään                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1101:  21,2% lv-veron osuutena, myös lv-veron mark-                ryhtyä niin, että huoltoautosta tapahtu-
1102:  kamääräinen vaikutus huolto- ja korjaustyöhön               vaa työkoneiden, traktorien jne. huolto-
1103:  on siis pohjoisessa suurempi kuin tiheästi asu-             ja korjaustoimintaa ei katsota liikevaih-
1104:  tuilla alueilla, joissa konekanta on suppealla              toverotettavaksi tuloksi?
1105:  alueella. Lv-vero tulisi siis olemaan "progressii-
1106: 
1107:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1991
1108: 
1109:                                          Esko-Juhani Tennilä
1110: 
1111: 
1112: 
1113: 
1114:  210300M
1115: 2                                           1991 vp- KKS
1116: 
1117: 
1118: 
1119: 
1120:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1121: 
1122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         liikevaihtoverollista. Liiketoiminnan laajuudella
1123: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ei ole merkitystä, jos vähäisen liiketoiminnnan
1124: olette 11 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-        edellytykset täyttyvät.
1125: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Uusi liikevaihtoverolaki tulee voimaan
1126: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        1.10.1991. Vähäinen liiketoiminta on uudessa
1127: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        liikevaihtoverolaissa määritelty tilikauden verol-
1128: sestä n:o 5:                                           lisen liikevaihdon perusteella. Jos verollinen lii-
1129:                                                        kevaihto on 12 kuukauden ajanjaksona enintään
1130:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         75 000 markkaa, toimintaa ei katsota liikevaih-
1131:        ryhtyä niin, että huoltoautosta tapahtu-        toverolaissa tarkoitetuksi liiketoiminnaksi. Jos
1132:        vaa työkoneiden, traktorien jne. huolto-        liikevaihto on enintään 150 000 markkaa, veroa
1133:        ja korjaustoimintaa ei katsota liikevaih-       alennetaan portaittain. Markkamääräinen ala-
1134:        toverotettavaksi tuloksi?                       raja koskee luonnollisia henkilöitä ja luonnollis-
1135:                                                        ten henkilöiden muodostamia yhtymiä.
1136:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Arvonlisäverojärjestelmää soveltavissa mais-
1137: vasti seuraavaa:                                       sa vähäinen liiketoiminta määritellään yleisesti
1138:                                                        verollisen liikevaihdon alarajan perusteella. Täl-
1139:    Liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tava-          lainen markkamääräinen määrittely kohdistuu
1140: ran myynnistä ja verollisten palvelujen myynnis-       tarkemmin vähäisen liiketoiminnan harjoittajiin
1141: tä on suoritettava liikevaihtoveroa. Liikevaihto-      ja kohtelee tasapuolisemmin eri toimialoja ja
1142: verotuksen ulkopuolelle on kuitenkin rajattu           saman toimialan sisällä toimivia yrittäjiä. Neut-
1143: vähäinen liiketoiminta.                                raalisuussyistä verovelvollisuuden alarajaa ei
1144:    Vähäinen liiketoiminta on nyt voimassa ole-         voida asettaa kovin korkealle, jotta samankaltai-
1145: vassa liikevaihtoverolaissa määritelty siten, että     sissa olosuhteissa toimivat pienyritykset eivät
1146: elinkeinon harjoittamista liiketoimipaikkaa pitä-      joutuisi verotuksellisesti eriarvoiseen asemaan.
1147: mättä ja käyttämättä apulaisina muita kuin                 Ensi lokakuun alusta voimaan tulevaa liike-
1148: aviopuolisoa tai 21 vuotta nuorempia jälkeläisiä       vaihtoverolakia ei ole tarkoitus muuttaa niin,
1149: ei pidetä liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna lii-     että huoltoautosta tapahtuva työkoneiden, trak-
1150: ketoimintana. Jos huoltoautosta tapahtuvaa             torien jne. huolto- ja korjaustoiminta olisi liike-
1151: huolto- ja korjaustoimintaa hoidetaan ilman            vaihtoverotonta.
1152: erillistä liiketoimipaikkaa, toiminta ei yleensä ole
1153: 
1154:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
1155: 
1156:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
1157:                                              1991 vp- KK5                                                3
1158: 
1159: 
1160: 
1161: 
1162:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
1163: 
1164:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            delse, om villkoren för rörelse i liten skala
1165: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          uppfylls.
1166: den 11 april 1991 till vederbörande medlem av               Den nya omsättningsskattelagen träder i kraft
1167: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       den 1 oktober 1991. 1 den nya omsättningsskat-
1168: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr 5:            telagen definieras rörelse i liten skala på grund-
1169:                                                         val av den skattepliktiga omsättningen under en
1170:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          räkenskapsperiod. Om den skattepliktiga om-
1171:        ta för att inkomst av sådan service och          sättningen under en tidsperiod av 12 månader
1172:        sådan reparation av arbetsmaskiner,              uppgår till högst 75 000 mk, betraktas verksam-
1173:        traktorer m.m. som sker från en service-         heten inte som rörelse enligt omsättningsskatte-
1174:        bil inte skall betraktas som beskattnings-       lagen. Om omsättningen uppgår till högst
1175:        bar inkomst i omsättningsbeskattningen?          150 000 mk, nedsätts skatten stegvis. Den nedre
1176:                                                         gränsen i mark gäller fysiska personer och sam-
1177:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            manslutningar av fysiska personer.
1178: samt anföra följande:                                       1 de Iänder där ett mervärdesskattesystem
1179:                                                         tillämpas definieras rörelse i liten skala vanligen
1180:    På sådan försäljning av varor och skatteplik-        på grundval av en nedre gräns för skattepliktig
1181: tiga tjänster som sker i form av rörelse skall          omsättning. Ett sådant markbelopp hänför sig
1182: betalas omsättningsskatt. Rörelse i liten skala         bättre till dem som bedriver rörelse i liten skala
1183: omfattas dock inte av omsättningsbeskattning-           och gör att olika branscher och företagare inom
1184: en.                                                     samma bransch behandlas på samma sätt. Av
1185:    1 den gällande lagen angående omsättnings-           neutralitetsskäl kan den nedre gränsen för skatt-
1186: skatt definieras rörelse i liten skala så att drivan-   skyldigheten inte bli särskilt hög för att småföre-
1187: de av näring utan driftställe och utan andra bi-        tag som verkar under liknande omständigheter
1188: träden än make eller efterkommande under 21 år          inte skall behandlas olikai beskattningshänseen-
1189: inte anses såsom i lagen angående omsättnings-          de.
1190: skatt avsedd rörelse. Om sådan service- och                 Avsikten är inte att ändra den nya omsätt-
1191: reparationsverksamhet som sker från en service-         ningsskattelagen, som träder i kraft i början av
1192: bil sköts utan något separat driftställe, är verk-      oktober, så att sådan service och reparation av
1193: samheten i allmänhet inte belagd med omsätt-            arbetsmaskiner, traktorer m.m. som sker från en
1194: ningsskatt. Rörelsens omfattning har ingen bety-        servicebil blir omsättningsskattefri.
1195: 
1196:      Helsingfors den 14 maj 1991
1197:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
1198:                                               1991 vp
1199: 
1200: 
1201: Kirjallinen kysymys 6
1202: 
1203: 
1204: 
1205: 
1206:                                  P. Leppänen ym.: Vanhusten ja vammaisten tarvitsemien hoitopal-
1207:                                      velujen turvaamisesta
1208: 
1209: 
1210:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1211: 
1212:    Taloudellisen tilanteen kiristyttyä monet          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1213: kunnat ovat lähteneet karsimaan vanhusten ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1214: vammaisten hoitopalveluja. Tämä aiheuttaa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1215: kohtuuttomia tilanteita, esim. henkilö joutuu      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1216: laitoshoitoon, koska kotihoidon tuki lopetetaan.
1217: Sen seurauksena laitokset täyttyvät ja kustan-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1218: nukset ovat yhteiskunnalle jopa kymmenkertai-             ryhtyä, ettei vanhusten ja vammaisten
1219: set. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista.                  palvelutasoa lasketa kunnissa?
1220: 
1221:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1991
1222: 
1223:           Pekka Leppänen               Raila Aho                    Eila Rimmi
1224:           Martti Korhonen              Osmo Polvinen                Heli Astala
1225:           Juhani Vähäkangas            Asko Apukka                  Timo Laaksonen
1226:           Jarmo Wahlström              Iivo Polvi                   Claes Andersson
1227:           Ensio Laine                  Jaakko Laakso                Marjatta Stenius-Kaukonen
1228:                     Esko Helle                              Esko Seppänen
1229: 
1230: 
1231: 
1232: 
1233: 210300M
1234: 2                                           1991 vp- KK6
1235: 
1236: 
1237: 
1238: 
1239:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1240: 
1241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Valtiovalta on merkittävässä määrin siirtänyt
1242: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          päätösvaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjes-
1243: olette 11 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-        tämisestä kunnille. Päätösvallan siirtoon on liit-
1244: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tynyt myös kuntia sitovien toiminnallisten nor-
1245: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        mien purkaminen ja ohjauksen toteuttaminen
1246: P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          toimintasuositusten kautta.
1247: kysymyksesta n:o 6:                                        Valtakunnallisten suunnitelmien tavoitteiden
1248:                                                        pohjalta ovat sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus
1249:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        antaneet kunnille ja kuntainliitoille oppaan
1250:         ryhtyä, ettei vanhusten ja vammaisten          kunnan vanhustenhuollon järjestämisestä sosi-
1251:         palvelutasoa lasketa kunnissa?                 aali- ja terveydenhuollon yhteistyönä.
1252:                                                            Sosiaalihallitus on myös käynnistänyt herät-
1253:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tääkseen kuntien kiinnostuksen taloudellisten ja
1254: en seuraavaa:                                          toiminnallisten vertailujen tuottamiseen v. 1989
1255:                                                        vanhustenhuollon suunnitteluprojektin, jossa on
1256:     Vanhusten ja vammaisten huolto- ja hoitopal-       mukana 30 kuntaa.
1257: velut annetaan kunnissa sosiaalihuoltolain                 Yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon
1258: mukaan sosiaalityönä, kotipalveluina, asumis-          neuvottelukunnan ja kunnallisten keskusjärjes-
1259: palveluna sekä laitos- ja perhehoitona.                töjen kanssa toteutettiin v. 1988-1990 valta-
1260:     Vanhus- ja vammaishuollon kehittämistä to-         kunnallinen vanhustenhuollon kehittämisprojek-
1261: teutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis-        ti, jossa paneuduttiin toimintamallien tuottami-
1262: työnä tavoitteena luoda tarpeisiin perustuva,          seen kunkin kokeilukunnan omista lähtökohdis-
1263: joustava ja tehokas hoito- ja palvelujärjestelmä.      ta. Nämä kokeilukuntien omat ponnistukset
1264: Samalla voimavaroja kyettäisiin käyttämään tar-        ovat osoittaneet mahdolliseksi ilman suuria li-
1265: koituksenmukaisemmin ja taloudellisemmin.              säinvestointeja lisätä vanhustenhuollon palvelu-
1266:     Tuen ja avun tarvetta arvioitaessa on ensisijai-   ja kasvavaa tarvetta vastaavaksi. Näiden kehit-
1267: sesti tavoitteena tarjota vanhuksille ja vammai-       tämiskokeilujen kautta on muissakin kunnissa
1268: sille mahdollisuus asua ja elää kotona tutussa         herännyt innostus ja valmius muutoksille.
1269: elinympäristössä mahdollisimman pitkään. Pal-              Yleisen taloudellisen tilan heikentyessä on
1270: velujen toimivuutta ja käyttäjien vaihtoehtoja         entistä tärkeämpää tehostaa avohoidon mahdol-
1271: lisätään palveluiden porrastuksella, kotihoidon-       lisuuksia olemassa olevilla resursseilla, sillä
1272: tukijärjestelmiä sekä avo- ja lähipalveluja kehit-     kuntakohtaiset selvitykset osoittavat myös, että
1273: tämällä väestövastuuperiaatteen mukaisesti sosi-       laitospaikkojen lisäämisen sijasta on huomatta-
1274: aali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Myös            yasti halvempaa kehittää eri avohoidon muoto-
1275: kotona hoitotyötä tekevien sosiaaliturvaa paran-       Ja.
1276: netaan.                                                    Kunnallistalouden sopeuttaminen kansanta-
1277:     Kunnat ovat jo kehittäneet avohoitoaan val-        louden kehitykseen on hallituksen toimikauden
1278: takunnallisen suunnitelman tavoitteiden mukai-         tärkeimpiä tehtäviä. Hallitus pidättäytyy uudis-
1279: sesti lisäämällä kotipalveluja, kotihoidon tukea,      tuksista, jotka merkitsevät kuntien kokonaisme-
1280: vanhusten päiväkotipalveluja, kerhotoimintaa,          nojen tai henkilöstön kasvua. Olemassa olevien
1281: asumispalveluja sekä kotisairaanhoitoa. Kehit-         suunnitelmien kasvutavoitteet tarkistetaan kan-
1282: tämistyö on kohdistunut sekä toiminnan uusiin          santalouden kehitystä vastaaviksi.
1283: muotoihin että henkilökunnan tiedollisten ja               Hallitus antaa toimikautensa alussa eduskun-
1284: taidollisten valmiuksien lisäämiseen. Kunnissa         nalle esityksen kuntien valtionosuusjärjestelmän
1285: on tapahtunut avohoidon kasvua sekä laadulli-          uudistamisesta vuoden 1993 alusta laskennalli-
1286: sesti että määrällisesti.                              seksi valtioneuvostossa 28.6.1990 tehdyn periaa-
1287:                                        1991 vp- KK6                                              3
1288: 
1289: tepäätöksen pohjalta. Uudistuksen tavoitteena    kuutta. Tällöin kuntien mahdollisuudet itse
1290: on lisätä kuntien itsenäistä päätäntävaltaa ja   päättää palvelurakenteensa painotuksista ja eri
1291: edistää toimintojen taloudellisuutta ja tehok-   väestöryhmiin suuntautumisesta paranevat.
1292: 
1293:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1991
1294: 
1295:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
1296: 4                                         1991 vp- KK6
1297: 
1298: 
1299: 
1300: 
1301:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1302: 
1303:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Statsmakten har i betydande grad överfört
1304: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       beslutanderätten i fråga om anordnande av soci-
1305: den 11 apri1 1991 till vederbörande med1em av        al- och hälsovården till kommunerna. 1 samband
1306: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-    med överföringen av beslutanderätten har också
1307: dagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade              funktionella normer som bundit kommunerna
1308: spörsmå1 nr 6:                                       uplösts och i stället sker styrningen nu med hjälp
1309:                                                      av verksamhetsrekommendationer.
1310:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Utgående från målen i de riksomfattande pla-
1311:        ta för att nivån på servicen för åldringar    nerna har socialstyrelsen och medicinalstyrelsen
1312:        och handikappade inte skall sjunka i          för kommunema och kommunalförbunden utar-
1313:        kommunerna?                                   betat en handbok om anordnande av åldrings-
1314:                                                      vården i kommunerna som ett samarbetsprojekt
1315:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         inom social- och hälsovården.
1316: samt anföra följande:                                    År 1989 inledde socialstyrelsen också ett pro-
1317:                                                      jekt som gäller planeringen av åldringsvården.
1318:     Enligt socialvårdslagen skall vårdservice för    Syftet med projektet är att väcka kommunernas
1319: åldringar och handikappade i kommunerna ges i        intresse för jämförelser med avseende på ekono-
1320: form av socialarbete, hemservice, boendeservice      mi och verksamhet. 1 projektet deltar 30 kommu-
1321: samt anstalts- och familjevård.                      ner.
1322:     Åldrings- och handikappvården utvecklas              1 samarbete med delegationen för social- och
1323: som samarbetsprojekt inom social- och hälso-         hälsovård och de kommunala centralorganisa-
1324: vården. Målet är att utgående från behoven           tionerna genomfördes 1988-1990 ett riksomfat-
1325: skapa ett smidigt och effektivt vård- och service-   tande projekt för utvecklande av åldringsvården.
1326: system. Samtidigt kan resurserna utnyttjas på ett    lnom ramen för projektet koncentrerade man sig
1327: ändamålsenligare och lönsammare sätt.                på att skapa verksamhetsmodeller utgående från
1328:    Då behovet av stöd och hjälp avvägs är det        varje försökskommuns egna utgångspunkter.
1329: främsta målet att göra det möjligt för åldringar     Försökskommunernas egna ansträngningar har
1330: och handikappade att bo hemma och leva i den         visat att det är möjligt att utan några större extra
1331: omgivning de är vana vid så länge som möjligt.       investeringar utöka servicen inom åldringsvår-
1332: Serviceverksamheten förbättras och alternativen      den så att den motsvarar det växande behovet.
1333: utökas genom att servicen differentieras och         Dessa utvecklingsförsök har väckt intresse och
1334: genom att systemen med stöd för vård i hemmet        beredskap för förändringar också i andra kom-
1335: samt öppenvården och närservicen utvecklas i         muner.
1336: enlighet med befolkningsansvarsprincipen i form          Då den allmänna ekonomiska situationen för-
1337: av ett samarbetsprojekt inom social- och hälso-      sämras är det allt viktigare att möjligheterna
1338: vården. Den sociala tryggheten för dem som           inom öppenvården effektiveras med hjälp av
1339: utför vårdarbete i hemmet skall också förbättras.    existerande resurser. De utredningar som gäller
1340:     Kommunerna har redan utvecklat öppenvår-         enskilda kommuner har nämligen också visat att
1341: den i enlighet med de mål som ställs i den           det är betydligt billigare att utveckla olika for-
1342: riksomfattande planen genom att utvidga hem-         mer av öppenvård än att öka antalet anstalts-
1343: servicen, stödet för vård i hemmet, daghemsser-      platser.
1344: vicen för åldringar, klubbverksamheten, boende-          En av de viktigaste uppgifterna under rege-
1345: servicen och hemsjukvården. Utvecklingsarbetet       ringens verksamhetsperiod är att anpassa kom-
1346: har omfattat både nya verksamhetsformer och          munalhushållningen till samhällsekonomins ut-
1347: förbättrande av personalens kunskaper och            veckling. Regeringen avhåller sig från sådana re-
1348: praktiska färdigheter. Öppenvården i kommu-          former som innebär en ökning av kommunernas
1349: nerna har förbättrats både kvalitativt och kvan-     totala utgifter eller personal. De mål i fråga om
1350: titativt.                                            tillväxt som ingår i redan existerande planer
1351:                                           1991 vp- KK6                                              5
1352: 
1353: ändras så att de motsvarar samhällsekonomins         statsrådet. Målet med reformen är att öka
1354: utveckling.                                          kommunernas självständiga beslutanderätt och
1355:    Regeringen avlåter i början av sin verksam-       främja verksamhetens lönsamhet och effektivi-
1356: hetsperiod en proposition tili riksdagen med         tet. Härvid får kommunerna bättre möjligheter
1357: förslag till revidering av kommunernas statsan-      att själva bestämma prioriteringarna inom servi-
1358: delssystem så att det från början av 1993 baserar    cen och vilka befolkningsgrupper som berörs av
1359: sig på kalkyler. Propositionen grundar sig på ett    den.
1360: principbeslut som fattades den 28 juni 1990 av
1361: 
1362:      Helsingfors den 6 maj 1991
1363: 
1364:                                                     Sosial- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
1365:                                                  1991 vp
1366: 
1367: 
1368: Skriftligt spörsmål 7
1369: 
1370: 
1371: 
1372: 
1373:                                     M. Pietikäinen: Om tryggande av verksamhetsförutsättningarna
1374:                                         vid HUCS:s avvänjningsklinik
1375: 
1376: 
1377:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
1378: 
1379:    Verksamheten vid Helsingfors universitets-             Om kommunalförbundet bakom HUCS inte
1380: centralsjukhus avvänjningsklinik för behandling        anser sig har ekonomiska resurser att upprätt-
1381: av narkotika- och läkemedelsmissbrukare hotas          hålla avvänjningskliniken, bör statsmakten vidta
1382: av indragning.                                         åtgärder för att garantera att verksamheten vid
1383:    Kliniken är den enda i sitt slag i vårt land, och   kliniken kan fortsättas eller att motsvarande
1384: den enda som kan behandla personer med lång-           behandling kan ordnas på annat sätt.
1385: varigt missbruk av tung narkotika. Det är klart           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
1386: att sanering av ekonomin även inom hälso- och          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
1387: sjukvård skall bedrivas, men inte så att unika         skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
1388: behandlingsenheter helt slås ut. Det måste anses       ställa följande spörsmål:
1389: vara angeläget att det i Finland finns åtminstone
1390: ett ställe där det finns kompetens och möjligheter               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1391: att behandla och rehabilitera även missbrukare                ta för att verksamheten vid Helsingfors
1392: av tung narkotika, läkemedel och andra ämnen.                 universitetscentralsjukhus avvänjnings-
1393: Det måste anses vara ett allmänt samhälls-                    klinik garanteras i fortsättningen eller att
1394: intresse att sådana möjligheter finns.                        motsvarande vård ordnas?
1395: 
1396:     Helsingforsden 16 april 1991
1397: 
1398:                                         Margareta Pietikäinen
1399: 
1400: 
1401: 
1402: 
1403: 210300M
1404: 2                                         1991 vp- KK 7
1405: 
1406: Kirjallinen kysymys 7                                                                      Suomennos
1407: 
1408: 
1409: 
1410: 
1411:                                   M. Pietikäinen: HYKSin huumevieroitusyksikön toimintaedelly-
1412:                                      tysten turvaamisesta
1413: 
1414: 
1415:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1416: 
1417:    Huumausaineiden ja lääkkeiden väärinkäyt-            Jos HYKSin takana oleva kuntainliitto kat-
1418: täjiä hoitava Helsingin yliopistollisen keskussai-   soo, ettei sillä ole taloudellisia mahdollisuuksia
1419: raalan vieroitusklinikka on lakkauttamisuhan         vieroitusklinikan ylläpitämiseen, valtiovallan on
1420: alaisena.                                            ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnan jatkumi-
1421:    Klinikka on maassamme ainutlaatuinen ja           sen turvaamiseksi klinikalla tai vastaavan hoi-
1422: ainoa raskaita huumeita pitkään väärinkäyttä-        don järjestämiseksi muulla tavoin.
1423: neitä hoitamaan pystyvä laitos. On selvää, että         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1424: taloutta on tervehdytettävä myös terveydenhuol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
1425: lossa ja sairaanhoidossa. Tämä ei saisi kuiten-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1426: kaan tapahtua sulkemalla kokonaan ainutlaatui-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1427: sia hoitoyksikköjä. On pidettävä tärkeänä, että
1428: Suomessa on ainakin yksi paikka, jossa on                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1429: pätevyyttä ja mahdollisuuksia hoitaa ja kuntout-            ryhtyä Helsingin yliopistollisen keskus-
1430: taa myös raskaiden huumeiden, lääkkeiden ja                 sairaalan huumevieroitusklinikan toimin-
1431: muiden aineiden väärinkäyttäjiä. Yleisesti yh-              nan turvaamiseksi jatkossa tai vastaavan
1432: teiskunnan edun mukaisena on pidettävä tällais-             hoidon järjestämiseksi?
1433: ten mahdollisuuksien olemassaoloa.
1434: 
1435:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1991
1436: 
1437:                                         Margareta Pietikäinen
1438:                                            1991 vp- KK 7                                               3
1439: 
1440: 
1441: 
1442: 
1443:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1444: 
1445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Huomiota ei tulisi kiinnittää liian pieniin asioi-
1446: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hin, vaan pitemmällä aikavälillä on pyrittävä
1447: olette 16 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-       toimintojen ratianalisointiin ja siten myös pysy-
1448: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vämpiin säästöihin.
1449: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Saadun tiedon mukaan Helsingin yliopistolli-
1450: M. Pietikäisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    sen keskussairaalan psykiatrian klinikka teki
1451: myksestä n:o 7:                                       23.3.1991 sairaalan liittohallitukselle esityksen,
1452:                                                       että sen osalta säästötoimet kohdennettaisiin
1453:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        pääosin siten, että huumevieroitusyksikön toi-
1454:        ryhtyä Helsingin yliopistollisen keskus-       minta lopetettaisiin 1.6.-31.12.1991 väliseksi
1455:        sairaalan huumevieroitusklinikan toimin-       ajaksi. Liittohallitus on jättänyt asian pöydälle
1456:        nan turvaamiseksi jatkossa tai vastaavan       kokouksissaan 4.4. ja 25.4.1991.
1457:        hoidon järjestämiseksi?                            Vaikka tässä yksittäisessä tapauksessa talou-
1458:                                                       dellisten tekijöiden lisäksi kysymys on HYKSin
1459:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          psykiatrian klinikan haluttomuudesta priorisoi-
1460: vasti seuraavaa:                                      da huumausaineiden väärinkäyttäjien hoitoa
1461:                                                       vastaavalla tavalla kuin varsinaista psykiatrista
1462:    Taloudellisen tilanteen kiristymisen johdosta      hoitoa, niin kysymys on myös kuntalaisten kan-
1463: kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta       nalta välttämättömien peruspalveluiden turvaa-
1464: on esittänyt kunnille ja kuntainliitoille talousar-   misesta taloudellisesti vaikeina aikoina. Huu-
1465: vioissa hyväksyttyjen menojen karsimista vähin-       mausaineiden väärinkäyttäjien osalta edellyte-
1466: tään kahdella prosentilla. Sosiaali- ja terveysmi-    tään päihdehuoltolain velvoitteen mukaisesti
1467: nisteriön tietoon on tullut, ettäjoissakin tapauk-    tarpeenmukaisten palvelujen, kuten vieroitus-
1468: sissa säästötoimenpiteitä on suunniteltu kohdeu-      hoidon, järjestämistä.
1469: nettavaksi siten eräisiin suppeisiin ryhmiin, että        Huolestuneena tästä nimenomaisesta tapauk-
1470: ne saattavat vaarantaa kunnille ja kuntainliitoil-    sesta sosiaali- ja terveysministeriö on 15.4.1991
1471: le säädettyjen peruspalvelujen järjestämisen asi-     lähettänyt asiasta kirjelmän Helsingin yliopistol-
1472: anmukaisella tavalla.                                 lisen keskussairaalan psykiatrian klinikalle.
1473:    Sosiaali- ja terveysministeriö on neuvotellut         Valtiovalta on merkittävässä määrin siirtänyt
1474: säästötoimenpiteistä kuntien keskusjärjestöjen        päätösvaltaa sosiaali- ja terveydenhuollonjärjes-
1475: edustajien kanssa. Neuvottelussa todettiin, että      tämisessä kunnille. Vallansiirto merkitsee myös
1476: säästötoimenpiteet ovat välttämättömiäjulkises-       kunnallisen päätöksenteon vastuun korostumis-
1477: sa terveydenhuollossa. Peruspalvelujen nykyinen       ta. Myös pienten erityisryhmien välttämättömät
1478: taso on ylläpidettävä, mutta sielläkin tarvitaan      palvelut on turvattava. Ellei näin tapahdu, on
1479: toimenpiteitä. Säästötoimenpiteiden on kuiten-        valtion lainsäädäntöä kehittämällä turvattava
1480: kin oltava järkeviä. Suppeisiin ryhmiin kohdistu-     erityistä huolenpitoa ja hoitoa tarvitsevien palve-
1481: via toimenpiteitä on harkittava vielä uudelleen.      lut kunnissa.
1482: 
1483:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991
1484: 
1485:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
1486: 4                                            1991 vp- KK 7
1487: 
1488: 
1489: 
1490: 
1491:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
1492: 
1493:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             utan funktionerna skall om möjligt rationalise-
1494: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av           ras på längre sikt för att man också skall uppnå
1495: den 16 apri1 1991 till vederbörande med1em av            bestående inbesparingar.
1496: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-           Enligt uppgift överlämnade psykiatriska kli-
1497: dagsman M. Pietikäinen undertecknade spörs-              niken vid Helsingfors universitetscentralsjukhus
1498: må1 nr 7:                                                ett förslag till sjukhusets förbundsstyrelse
1499:                                                          23.3.1991 om att sparåtgärderna för klinikens
1500:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          vidkommande i huvudsak skall inriktas så att
1501:         ta för att verksamheten vid Helsingfors          verksamheten vid narkomanvårdsenheten läggs
1502:         universitetscentralsjukhus avvänjnings-          ned under tiden 1.6-31.12.1991. Förbundssty-
1503:         klinik garanteras i fortsättningen eller att     relsen bordlade ärendet vid sina möten 4.4 och
1504:         motsvarande vård ordnas?                         25.4.1991.
1505:                                                             Förutom de ekonomiska aspekterna är det i
1506:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             detta enskilda fall även fråga om ovilja vid
1507: samt anföra följande:                                    HUCS:s psykiatriska klinik att prioritera vården
1508:                                                          av narkotikamissbrukare på motsvarande sätt
1509:    Med anledning av det ansträngda ekonomis-             som egentlig psykiatrisk vård. Men det gäller
1510: ka läget har delegationen för kommunal ekono-            också att trygga nödvändig basservice för kom-
1511: mi och kommunalförvaltning föreslagit att                muninvånarna under svåra ekonomiska tider. I
1512: kommunerna och kommunalförbunden skall                   fråga om narkotikamissbrukare skall nödvändig
1513: skära ned de godkända utgifterna i sin budget            service, såsom abstinensbehandling, ordnas i
1514: med minst 2%. Social- och hälsovårdsministeriet          enlighet med skyldigheten i lagen om missbru-
1515: känner till att det i en del fall finns planer på att    karvård.
1516: inrikta sparåtgärderna på vissa små grupper så               På grund av oro för det aktuella fallet har
1517: att de kan äventyra den basservice som kommu-            social- och hälsovårdsministeriet 15.4.1991
1518: nerna och kommunalförbunden skall tillhanda-             skickat en skrivelse till psykiatriska kliniken vid
1519: hålla på vederbörligt sätt.                              Helsingfors universitetscentralsjukhus.
1520:    Social- och hälsovårdsministeriet har förhand-            Statsmakten har avsevärt delegerat beslutan-
1521: lat om sparåtgärder med representanter för de            derätten i fråga om ordnandet av social- och
1522: kommunala centralorganisationerna. Vid för-              hälsovården till kommunerna. Delegeringen
1523: handlingarna framhölls att det är nödvändigt att         medför även ökat ansvar för det kommunala
1524: vidta sparåtgärder inom den offentliga hälso-            beslutsfattandet. Nödvändig service för små
1525: och sjukvården. Basservicen skall bibehållas på          specialgrupper skall också tryggas. Om så inte
1526: sin nuvarande nivå men även där krävs det                sker skall statsmakten utveckla lagstiftningen för
1527: åtgärder. Sparåtgärderna skall dock vara förnuf-         att trygga service för de kommuninvånare som
1528: tiga. Åtgärder som berör små grupper skall               är i behov av särskild omsorg och vård.
1529: omprövas. Man bör inte fästa sig vid små frågor,
1530: 
1531:      Helsingfors den 10 maj 1991
1532: 
1533:                                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
1534:                                                 1991 vp
1535: 
1536: 
1537: Skriftligt spörsmål 8
1538: 
1539: 
1540: 
1541: 
1542:                                    Biaudet: Om åtgärder för att främja ibruktagande av gasdrivna
1543:                                        bussar
1544: 
1545: 
1546:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1547: 
1548:    Nyligen har man påbörjat experimenttrafik             Förran gasdrivna bussar kan börja användas
1549: med buss som drivs av flytande gas. Bussen körs       hos oss i större utsträckning måste fordonsbe-
1550: i lokaltrafik melian Esbo och Helsingfors. För-       skattningen av sådana ändras. Enligt nuvarande
1551: söksverksamheten motiveras i första hand med          regler belastas gasdrivna bussar av en tiliäggs-
1552: att bussen med gas som drivmedel är miljövänlig.      skatt förutom motorfordonsskatten, vilket gör
1553: A vgas från gasmotorn är avsevärt mycket renare       att skatten blir tjugofaldig. Denna extra skatt
1554: än från t.ex. en dieselmotor. Gasmotorn ger inga      bör omedelbart avskaffas, det är bakvänd miljö-
1555: svavelutsläpp, och sotmängden uppgår tili en-         politik att ta ut extra skatt på motorfordon som
1556: dast ca 5 % av motsvarande dieselmotors. Det          är miljövänligare än andra.
1557: finns också ekonomiska skäl till att övergå tili         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
1558: gasdrivna bussar. Driftsekonomiskt är de för-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
1559: månligare än andra bussar.                            skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
1560:     När man hos oss gått in för experimentverk-       stälia följande spörsmål:
1561: samhet med gasdrivna bussar vore det skäl att
1562: mycket snabbt göra en utvärdering av verksam-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1563: heten för att inleda permanent trafik. Det finns             ta för att avskaffa den extra motorfor-
1564: internationell erfarenhet att tiligå när det gälier          donsskatten på gasdrivna bussar och för
1565: driften. Därför kan försökstiden hos oss minime-             att stimulera tili att sådana tas i bruk
1566: ras. T.ex. i Wien finns ca 500 gasdrivna bussar i            särskilt i tätortstrafik?
1567: bruk, och erfarenheterna är goda.
1568: 
1569:      Helsingforsden 16 april 1991
1570: 
1571:                                               Eva Biaudet
1572: 
1573: 
1574: 
1575: 
1576: 210300M
1577: 2                                          1991 vp- KK8
1578: 
1579: Kirjallinen kysymys 8                                                                        Suomennos
1580: 
1581: 
1582: 
1583: 
1584:                                  Biaudet: Kaasukäyttöisten linja-autojen käyttöönoton edistämisestä
1585: 
1586: 
1587:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1588: 
1589:     Äskettäin on aloitettu nestekaasua polttoai-         Ennen kuin meillä voidaan ryhtyä käyttä-
1590: neena käyttävän bussin kokeiluliikenne. Bussia        mään kaasukäyttöisiä busseja laajemmassa mi-
1591: käytetään Espoon ja Helsingin välisessä paikal-       tassa, on tällaisten bussien ajoneuvoverotusta
1592: lisliikenteessä. Kokeilutoimintaa perustellaan en-    muutettava. Nykyisten määräysten mukaan
1593: sisijaisesti sillä, että polttoaineena kaasua käyt-   kaasukäyttöisiä busseja rasittaa moottoriajoneu-
1594: tävä bussi on ympäristöystävällinen. Kaasu-           voveron ohella lisävero, mistä aiheutuu veron
1595: moottorin pakokaasu on huomattavasti puh-             kaksikymmenkertaistuminen. Tämä ylimääräi-
1596: taampaa kuin esim. dieselmoottorin pakokaasu.         nen vero on poistettava välittömästi. On takape-
1597: Kaasumoottorista ei tule rikkipäästöjä, ja noen       roista ympäristöpolitiikkaa periä ylimääräinen
1598: määrä on vain noin 5 % dieselmoottorin vastaa-        vero muita ajoneuvoja ympäristöystävällisem-
1599: vasta määrästä. Myös taloudelliset seikat puol-       mistä ajoneuvoista.
1600: tavat kaasukäyttöisten bussien käyttöön siirty-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1601: mistä. Käyttötaloudellisesti ne ovat muita busse-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1602: ja edullisempia.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1603:     Kun meillä on ryhdytty kaasukäyttöisten           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1604: bussien kokeiluun, olisi syytä arvioida tämä
1605: toiminta hyvin nopeasti pysyvän liikenteen aloit-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1606: tamiseksi. Kansainvälisiä kokemuksia on saata-               ryhtyä, jotta kaasukäyttöisistä busseista
1607: vana näiden bussien käytöstä. Esimerkiksi Wie-               perittävästä ylimääräisestä ajoneuvove-
1608: nissä on noin 500 kaasukäyHäistä bussia liiken-              rosta luovuttaisiin ja jotta tällaisten bus-
1609: teessä, ja saadut kokemukset ovat hyviä.                     sien käyttöönottoon kannustettaisiin eri-
1610:                                                              tyisesti taajamaliikenteessä?
1611: 
1612:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1991
1613: 
1614:                                               Eva Biaudet
1615:                                          1991 vp- KK8                                               3
1616: 
1617: 
1618: 
1619: 
1620:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1621: 
1622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nestekaasua käyttävien ajoneuvojen lisäve-
1623: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       roa koskevat säännökset on otettu lakiin vuonna
1624: olette 16 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn          1981 (L 26.6.1981/486). Tuolloin oli ryhdytty
1625: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        käyttämään nestekaasua ajoneuvojen polttoai-
1626: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       neena sen verotuksesta johtuvan taloudellisen
1627: edustaja Eva Biaudet'n näin kuuluvasta kirjalli-    edullisuuden johdosta. Lain muutokseen johta-
1628: sesta kysymyksestä n:o 8:                           neen hallituksen esityksen perustelujen mukaan
1629:                                                     nestekaasun valmisteveroa ei katsottu tarkoituk-
1630:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      senmukaiseksi korottaa liikennepolttoaineiden
1631:        ryhtyä, jotta kaasukäyttöisistä busseista    verotusta vastaavalle tasolle, koska nestekaasus-
1632:        perittävästä ylimääräisestä ajoneuvove-      ta suurin osa käytettiin teollisuudessa ja kotita-
1633:        rosta luovuttaisiin ja jotta tällaisten      louksissa. Nestekaasun laajempaan käyttöön lii-
1634:        bussien käyttöönottoon kannustettaisiin      kennepolttoaineena katsottiin liittyvän jakeluun
1635:        erityisesti taajamaliikenteessä?             sekä käyttöturvallisuuteen liittyviä ongelmia.
1636:                                                     Näistä syistä ei pidetty tarkoituksenmukaisena
1637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sitä, että nestekaasua polttoaineena käyttävät
1638: vasti seuraavaa:                                    autoilijat asetettaisiin verotuksellisesti muita
1639:                                                     autoilijoita edullisempaan asemaan. Ympäristö-
1640:     Moottoriajoneuvoverosta annetun lain sään-      kysymyksiä ei lainmuutoksen yhteydessä käsitel-
1641: nösten mukaan moottoriajoneuvoista on suori-        ty lainkaan.
1642: tettava lisäveroa, kun ajoneuvoa ryhdytään              Mainittujen veromuutosten yhteydessä ei
1643: käyttämään laissa tarkemmin säädettyjä poltto-      pidetty tarkoituksenmukaisena järjestää saata-
1644: aineita lievemmin verotetuilla polttoaineilla.      ville liikennepolttoaineena verotettavaa neste-
1645: Lisävero on suoritettava esimerkiksi dieselkäyt-    kaasua, joka muun muassa olisi tullut tehdä
1646: töisestä ajoneuvosta, jossa käytetään dieselöljyn   sopivalla tavalla muusta nestekaasusta erotetta-
1647: sijasta kevyttä polttoöljyä. Tämä johtuu siitä,     vaksi, samaan tapaan kuin kevyt polttoöljy voi-
1648: että liikennepohtoaineista on katsottu tarkoi-      daan erottaa dieselöljystä. Jos tuolloin olisi
1649: tuksenmukaiseksi kantaa enemmän veroa kuin          kaasujen polttoaineverotuksessa päädytty sa-
1650: pääasiassa lämmitystarkoituksiin käytettävistä      maan ratkaisuun kuin dieselpolttoaineiden koh-
1651: koostumukseltaan vastaavista polttoaineista.        dalla oli käytössä, kaasuja polttoaineena käyttä-
1652: Lisäveron tarkoituksena on varmistaa ainakin        vät autot olisi hyvin voitu rinnastaa myös lisä-
1653: saman verotuoton kertyminen siinäkin tapauk-        veron suhteen dieselajoneuvoihin. Lisävero ei
1654: sessa, että tieliikenteessä käytettäisiin muuta     siten ole tarkoitettu miksikään erityisesti kaasu-
1655: kuin siinä käytettäväksi tarkoitettua polttoai-     ajoneuvoihin kohdistuvaksi lisärasitukseksi,
1656: netta. On myös katsottu, ettei näiden polttoai-     vaan tarkoituksena on noudattaa samaa periaa-
1657: neiden käytön tulisi muodostua käyttäjille ta-      tetta lievemmin verotetun polttoaineen käytössä
1658: loudellisesti veronalaisten polttoaineiden käyt-    kuin mistä esimerkiksi diesel- ja myös bensiini-
1659: töä edullisemmaksi.                                 käyitäisten ajoneuvojen kohdalla on kysymys.
1660:     Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 14 §:n     Asian ytimenä on, että liikennekaasuna polttoai-
1661:  2 momentin mukaan autosta, jossa käytetään         neverotuksessa käsiteltävää nestekaasua tai maa-
1662:  polttoaineena nestekaasua, on aina suoritettava    kaasua ei toistaiseksi ole Suomessa otettu käyt-
1663:  lisäveroa. Lisäveron määrä on vuotuista ajo-       töön. Kaasukäyttöisistä linja-autoista ei myös-
1664:  neuvoveroa vastaava määrä kaksikymmenker-          kään kanneta ajoneuvoveroa, kuten ei muista-
1665:  taisena. Polttoaineveroa nestekaasusta ei kan-     kaan linja-autoista.
1666:  neta lainkaan. Maakaasua käyttävästä ajoneu-           Kuten kysymyksen perusteluosassa todetaan,
1667:  vosta kannettaneen niin ikään lisäveroa, joskin    maakaasun tai nestekaasun käytöllä liikenne-
1668:  säännökset ovat tältä osin jossain määrin tul-     polttoaineena voidaan saavuttaa merkittäviä
1669:  kinnanvaraisia.                                    ympäristöetuja. Erityisesti tämä koskee raskaita
1670: 4                                            1991 vp- KK8
1671: 
1672: ajoneuvoja, JOissa ei ainakaan toistaiseksi ole         vastaa muidenkin liikennepolttoaineiden koh-
1673: kehitetty dieselmoottorille muita ympäristön            dalla sovellettua käytäntöä.
1674: kannalta edullisia vaihtoehtoja. Huolimatta sii-            Huolimatta ympäristöeduista kaasumaisia
1675: tä, että kaasukäyttöisiä ajoneuvoja eri puolilla        polttoaineita ei periaatteessa tule ottaa liikenne-
1676: on käytössä runsaastikin, näyttää siltä, että           pohtoaineeksi kokonaan verotta. Tieliikenteeltä
1677: tämän tekniikan käyttöönotto edellyttää myös            perittävissä veroissa otetaan huomioon useita
1678: Suomessa tehtävää tutkimustyötä ja teknisten            muitakin näkökohtia kuin ympäristöön liittyviä
1679: ratkaisujen soveltamista meidän oloihimme so-           seikkoja. Tieliikenneverotuksessa on yhä enem-
1680: piviksi.                                                män korostettu ajoneuvon käytön verotusta, eli
1681:     Yhtenä näkökohtana on tällöin myös se, että         polttoaineveroa. Kaasuajoneuvojen käyttöönot-
1682: on syytä pyrkiä valitsemaan eri vaihtoehdoista          to kokonaan ilman käytön verotusta olisi tämän
1683: mm. ympäristön kannalta parhaiten toimivat              kehittämislinjan vastaista.
1684: ratkaisut. Ruotsissa tehtyjen laskelmien mukaan             Kysymys on lähinnä teknisten ratkaisujen ja
1685: esimerkiksi kysymyksen perusteluosassa mainit-          veromuutosten keskinäisestä ajoittamisesta eikä
1686: tujen Wienissä käytettävien kaasukäyttöisten            siitä, että verotuksella haluttaisiin estää uuden
1687: bussien päästötasoa tulisi vielä alentaa noin           tekniikan käyttöönottoa. Tätä osoittaa sekin,
1688: 50 %:11a, jotta linja-auton typpioksidien päästö-       että tähän mennessä on veronhuojennusteitse
1689: taso olisi matkustajakilometriä kohden sama             voitu järjestää kaasuajoneuvojen käyttö tutki-
1690: kuin nykyisillä henkilöautoilla. Eri maissa liiken-     mus- ja kehittämishankkeissa ilman, että lisäve-
1691: teessä olevissa kaasuajoneuvoissa eivät ympäris-        roa olisi jouduttu suorittamaan. Tätä käytäntöä
1692: tötavoitteet tähän asti aina välttämättä olleet         tullaan jatkamaan näköpiirissä olevien hankkei-
1693: näin korostettuja. Esimerkikisi Wienissä ryhdyt-        den kohdalla. Kysymyksessä tarkoittu muutos
1694: tiin kaasuajoneuvoissa käyttämään katalysaat-           on siten jo asiallisesti toteutettu valtiovarainmi-
1695: toritekniikkaa vasta vuonna 1988. Kaasun käyt-          nisteriöllä olevien veronhuojennusvaltuuksien
1696: tö perustui siellä alkujaan pääasiassa kaupungin        kautta.
1697: lähistöllä olevasta jalostamosta saadun kaasun              Kun kaasukäyttöisiä ajoneuvoja ryhdytään
1698: taloudelliseen edullisuuteen.                           tutkimus- ja kehittelyvaiheen jälkeen ottamaan
1699:     Mainituista syistä on tällä hetkellä eri tahoilla   varsinaiseen liikennekäyttöön, verolainsäädän-
1700: käynnissä koeprojekteja, joihin kysymyksen              töä voidaan kehittää siten, että verotus kohtelee
1701: perusteluissakin viitataan. Varsinainen käyt-           kaasuajoneuvoja muihin ajoneuvoryhmiin ver-
1702: töönottovaihe voinee tulla kysymykseen vasta            rattuna samalla tavoin ja tasapuolisesti. Valtio-
1703: näiden hankkeiden yhteydessä tapahtuvan tutki-          varainministeriössä on ryhdytty tällaisten lain-
1704: mus- ja kehittämistyön tulosten valmistuttua.           muutosten edellyttämään selvitystyöhön. Vero-
1705:     Kun maakaasu tai nestekaasu kehittelyvai-           tusta ei siten ole tämänhetkisestä tilanteesta
1706: heen jälkeen otetaan laajemmin varsinaisessa            huolimatta syytä pitää ympäristölle edullisten
1707: liikenteessä käyttöön, verosäännöksiä voidaan           raskaan liikenteen kaasuajoneuvojen kehittelyn
1708: kehittää siten, että verotus tapahtuu muutoin           eikä myöskään laajamittaisen käyttöönoton es-
1709: kuin lisäveron avulla. Liikennepolttoaineena            teenä. Kaasuajoneuvojen käyttöönottoa voidaan
1710: käytettävistä kaasuista olisi tällöin ryhdyttävä        myös tarvittaessa kannustaa ottamalla ympäris-
1711: kantamaan polttoaineveroa. Muun muassa                  tövaikutukset huomioon Iiikennekaasulie asetet-
1712: ympäristönäkökohdat voitaisiin ottaa sopivalla          tavan polttoaineveron määrää aikanaan harkit-
1713: tavalla huomioon liikennekäyttöön tarkoitetun           taessa.
1714: kaasun verotuksen tasoa harkittaessa. Tämä
1715: 
1716:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1991
1717: 
1718:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
1719:                                           1991 vp- KK8                                                5
1720: 
1721: 
1722: 
1723: 
1724:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1725: 
1726:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         flytgas som bränsle i fordon, emedan det var
1727: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av       ekonomiskt fördelaktigt på grund av beskatt-
1728: den 16 april 1991 tili vederbörande medlem av        ningen. Enligt motiveringen tili den proposition
1729: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    som ledde tili en ändring av lagen ansågs det inte
1730: dagsman Eva Biaudet undertecknade spörsmål           ändamålsenligt att höja accisen på flytgas tili en
1731: nr 8:                                                nivå som skulie motsvara beskattningen av
1732:                                                      bränslen som är avsedda för motorfordon, eme-
1733:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       dan flytgas tili övervägande del konsumeras
1734:        ta för att avskaffa den extra motorfor-       inom industrin och hushålien. Det ansågs att en
1735:        donsskatten på gasdrivna bussar och för       mera utbredd användning av flytgas som bränsle
1736:        att stimulera tili att sådana tas i bruk      för motorfordon är förknippad med problem
1737:        särskilt i tätortstrafik?                     som har att göra med distribution och driftssä-
1738:                                                      kerhet. Av dessa orsaker ansågs det inte ända-
1739:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         målsenligt att de bilister som använder flytgas
1740: samt anföra följande:                                skulle försättas i en skattemässigt sett förmånli-
1741:                                                      gare ställning än övriga bilister. Miljöfrågorna
1742:    Enligt stadganden i lagen om skatt på motor-      behandlades inte alis i samband med lagändring-
1743: fordon skall tiliäggsskatt betalas för motorfor-     en.
1744: don när man börjar driva fordonet med sådant             I samband med nämnda skatteändringar an-
1745: bränsle som är lindrigare beskattat än vissa i       sågs det inte ändamålsenligt att ordna med
1746: lagen närmare angivna bränslen. Tilläggsskatt        tiligång på flytgas, som skulie beskattas som
1747: skali betalas t.ex. för fordon som är avsedda att    bränsle för motorfordon. Det hade då bl.a. varit
1748: drivas med dieselolja, men som drivs med lätt        nödvändigt att på lämpligt sätt kunna särskilja
1749: brännolja. Detta beror på att det ansetts ända-      denna flytgas från övrig flytgas, på samma sätt
1750: målsenligt att uppbära högre skatt för sådant        som lätt brännolja kan särskiljas från dieselolja.
1751: bränsle som används i trafik än för sådant           Om man då vid beskattningen av gas som
1752: bränsle med motsvarande sammansättning som           används som bränsle hade kommit fram tili
1753: huvudsakligen används för uppvärmning. Av-           samma lösning som tiliämpades i fråga om
1754: sikten med tilläggsskatten är att säkerstälia        dieselbränslen, skulie de bilar i vilka gas används
1755: åtminstone samma skatteintäkt även i sådana          som bränsle väl ha kunnat jämställas med die-
1756: situationer då man i vägtrafik använder annat        seldrivna fordon även i fråga om tiliäggsskatt.
1757: bränsle än sådant som är avsett för det ändamå-      Tilläggsskatten är alitså inte avsedd som en
1758: let. Man har även ansett att det inte skali bli      ytterligare belastning speciellt för gasdrivna for-
1759: billigare för användaren att utnyttja dessa bräns-   don, utan avsikten är att i fråga om användning-
1760: len än att använda skattepliktigt bränsle.           en av ett lindrigare beskattat bränsle tillämpa
1761:     Enligt 14 § 2 mom. lagen om skatt på motor-      samma princip som gälier exempelvis diesel- och
1762: fordon skall tiliäggsskatt alitid betalas för for-   bensindrivna fordon. Grundorsaken tili detta är
1763: don i vilket flytgas används som bränsle. Till-      att flytgas och naturgas, som i bränslebeskatt-
1764: läggsskatten är det tjugofaldiga beloppet av den     ningen behandlas som trafikgas, tilisvidare inte
1765: årliga fordonsskatten. För flytgas uppbärs ingen     har tagits i bruk i Finland. För gasdrivna bussar
1766:  bränsleaccis. Aven för fordon som drivs med         uppbärs inte någon fordonsskatt, liksom inte
1767:  naturgas uppbärs tiliäggsskatt. Härvidlag läm-      helier för andra bussar.
1768:  nar stadgandena dock i någon mån rum för                Såsom det framhålls i motiveringen tili spörs-
1769:  tolkning.                                           målet kan man uppnå betydande fördelar ur
1770:     Stadgandena om tilläggsskatt för fordon som      miljösynvinkel genom att använda flytgas som
1771:  drivs med flytgas intogs i lagen 1981 (L            bränsle för motorfordon. Det här gälier i synner-
1772:  26.6.19811486). Man hade då börjat använda          het tunga fordon, för vilka man åtminstone inte
1773: 6                                           1991 vp- KK8
1774: 
1775: tillsvidare har utvecklat några andra ur miljösyn-     F örfarandet motsvarar den praxis som tillämpas
1776: punkt förmånliga alternativ till dieselmotorer.        även på övriga trafikbränslen.
1777: Trots det faktum att gasdrivna fordon används              Oberoende av de miljömässiga fördelarna bör
1778: på olika håll och det t.o.m. i stor omfattning,        bränslen i gasform i princip inte tas i bruk som
1779: förefaller det som om ett införande av denna           bränsle för trafik helt utan att de beskattas. Vid
1780: teknik förutsatte att det görs forskningsarbete        den beskattning som berör vägtrafiken beaktas
1781: även i Finland och att de tekniska lösningarna         även andra aspekter än de frågor som anknyter
1782: anpassas så att de lämpar sig för våra förhållan-      till miljön. Man har härvid i allt högre grad
1783: den.                                                   framhävt en beskattning av användningen av
1784:     Det är också en aspekt att det finns skäl att      fordon, dvs. bränsleaccisen. Om gasdrivna for-
1785: försöka välja bl.a. sådana lösningar som med           don börjar användas helt utan att denna använd-
1786: tanke på miljön fungerar bäst bland de olika           ning beskattas skulle detta strida mot nämnda
1787: alternativ som finns. Enligt kalkyler som upp-         utvecklingslinje.
1788: gjorts i Sverige bör utsläppsnivån exempelvis för          Det är närmast fråga om att inbördes tidsbe-
1789: de i motiveringen till spörsmålet nämnda gas-          stämma tekniska lösningar å ena sidan och änd-
1790: drivna bussar som används i Wien ytterligare           ringar av beskattningen å andra sidan och inte
1791: sänkas med ca 50 % så att nivån för kväveoxid-         om att man genom beskattning skulle vilja för-
1792: utsläppen från bussarna per passagerarkilometer        hindra att ny teknik tas i bruk. Detta framgår
1793: motsvarar nivån för de nuvarande personbilar-          även av att det hittills har varit möjligt att
1794: na. Då det gäller gasfordon som används i olika        skattelättnadsvägen ordna användningen av
1795: Iänder har miljöaspekterna nödvändigtvis inte          gasdrivna fordon för forsknings- och utveck-
1796: framhållits särskilt kraftigt hittills. Exempelvis i   lingsprojekt utan tilläggsskatt. Denna praxis
1797: Wien infördes katalysatortekniken i gasdrivna          skall även i fortsättningen tillämpas på tilltänkta
1798: fordon först år 1988. Orsaken till användningen        projekt. Den i spörsmålet avsedda ändringen har
1799: av gas var ursprungligen den ekonomiskt för-           i sak alltså redan företagits genom finansministe-
1800: månliga gas som huvudsakligen kunde fås från           riets fullmakter i fråga om skattelättnader.
1801: ett raffineri i närheten av staden.                        Då gasdrivna fordon efter forsknings- och
1802:     Av nämnda skäl pågår det för tillfället på         utvecklingsskedet tas i egentligt bruk i trafiken,
1803: olika håll försöksprojekt, till vilka det även         kan skattelagstiftningen utvecklas så att gasfor-
1804: hänvisas i motiveringen till spörsmålet. Ett egent-    don och övriga grupper av fordon skattemässigt
1805: ligt introduktionsskede kan sannolikt bli aktuellt     behandlas på samma sätt och jämlikt. Vid fi-
1806: först sedan resultaten av det forsknings- och          nansministeriet har inletts en utredning som är
1807: utvecklingsarbete som pågår i anknytning till          nödvändig med tanke på sådana lagändringar.
1808: dessa projekt blivit klara.                            Oberoende av den rådande situationen finns det
1809:     Då natur- eller flytgas efter utvecklingsskedet    därför ingen anledning att betrakta beskattning-
1810: tas i bruk i större omfattning i egentlig trafik,      en som ett hinder för utvecklandet av miljövän-
1811: kan skattestadgandena utvecklas så att beskatt-        liga gasfordon för den tunga trafiken, och inte
1812: ningen sker på annat sätt än genom tilläggsskatt.      heller som ett hinder för ibruktagandet av dessa
1813: För de gaser som är avsedda att användas som           fordon i större utsträckning. Ibruktagandet av
1814: bränsle för trafik borde härvid börja uppbäras         gasfordon kan även vid behov stimuleras genom
1815: bränsleaccis. Då nivån för beskattningen av gas        att miljöeffekterna beaktas när bränsleaccisbe-
1816: som är avsedd för trafikbruk övervägs kunde            loppet i fråga om trafikgas i sinom tid övervägs.
1817: bl.a. miljösynpunkter beaktas på lämpligt sätt.
1818: 
1819:      Helsingfors den 16 maj 1991
1820: 
1821:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
1822:                                                 1991 vp
1823: 
1824: 
1825: Kirjallinen kysymys 9
1826: 
1827: 
1828: 
1829: 
1830:                                    Paloheimo ym.: Olkiluodon ydinvoimalassa olleesta tulipaJosta
1831: 
1832: 
1833: 
1834:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1835: 
1836:     Olkiluodon ydinvoimalan 2. reaktorissa alkoi         Koska tälläkin hetkellä on tekeillä merkittä-
1837: perjantaina 12.4. klo 13.36 tulipalo, jokajohti re-   viä maamme energiapolitiikkaan liittyviä pää-
1838: aktorin pikasulkuun 28 minuuttia myöhemin.            töksiä, olisi kansalaisten hyvä olla selvillä suur-
1839: Tulipalo vaurioitti 6 kV:n kytkinlaitoksen ja         voimaloiden todellisista onnettomuusriskeistä.
1840: johti siihen, että reaktori kytkeytyi irti voimalan   Toistaiseksi on julkisuudessa puhuttu "Olkiluo-
1841: ulkoisesta sähkönsaannista. Ulkoinen verkko           dossa tapahtuneesta pienestä tulipalosta". Tuli-
1842: saatiin kytketyksi vasta klo 21.30 ja reaktori oli    palo saattaa tietysti olla fyysisesti pieni, mutta
1843: tuon väliajan dieseleiden muodostaman varajär-        voimalan toiminnan kannalta silti kohtalokas.
1844: jestelmän varassa.                                    Olkiluodossa 12.4. tapahtunut tulipalo on ilmei-
1845:     Riskianalyysin mukaan reaktorin turvalli-         sesti luonteeltaan juuri tällainen. Reaktori on
1846: suustaso suuronnettomuutta vastaan aleni vauri-       edelleen alasajettu, virallisen selityksen mukaan
1847: oitumistodennäköisyyden tasolle 1/500-111 000,        vuositarkastuksen vuoksi. Olkiluodon vuositar-
1848: joka kansanomaisesti ilmaistuna tarkoittaa, että      kastus on aikaisemmin sijoittunut toukokuuhun,
1849: jos 500-1 000 reaktoria joutuu vastaavaan al-         nyt se alkoi välittömästi em. tulipalosta.
1850: kutilanteeseen, näistä yhden alkutilanteen olete-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1851:  taan johtavan suuronnettomuuteen. Tämä vau-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1852:  rioitumistodennäköisyys on 10 000-100 000            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1853:  kertaa suurempi kuin rakennustekniikassa ylei-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1854:  sesti käytetty sortumistodennäköisyys. Normaa-
1855:  lina vaurioitumistodennäköisyytenä pidetään                     Aikooko Hallitus tiedottaa kansalai-
1856:  arvoja 1110 000 000-1150 000 000, joka jälleen              sille Olkiluodon voimalassa 12.4. tapah-
1857:  kansanomaisesti ilmaistuna tarkoittaa, että pide-           tuneen tulipalon merkityksen voimalan
1858:  tään hyväksyttävänä, jos yksi rakennus 10-50                turvajärjestelmälle?
1859:  miljoonan joukosta sortuu työvirheiden tai suun-
1860:  nitteluvirheiden johdosta.
1861: 
1862:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1991
1863: 
1864:           Eero Paloheimo                 Hannele Luukkainen              Pekka Räty
1865: 
1866: 
1867: 
1868: 
1869: 210300M
1870: 2                                          1991 vp- KK 9
1871: 
1872: 
1873: 
1874: 
1875:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1876: 
1877:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiin todennäköisyyspohjaisen riskianalyysin kei-
1878: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         noin, mikä oli riski vakavalle reaktorivauriolle
1879: olette 17 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-       tulipaloa seuranneen poikkeuksellisen käyttöti-
1880: jeenne n:o 95 ohella toimittanut valtioneuvoston      lan yhteydessä.
1881: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Vakavuusluokaksi määriteltiin 7-portaisella
1882: edustaja Paloheimon ym. näin kuuluvasta kirjal-       asteikolla luokka 2. Asteikon vakavinta tapahtu-
1883: lisesta kysymyksestä n:o 9:                           maa edustaa luokka 7 ja muut onnettomuudek-
1884:                                                       si katsottavat tapahtumat sijoittuvat luokkiin 6,
1885:             Aikooko Hallitus tiedottaa kansalai-      5 ja 4. Luokkien 3, 2 ja 1 tapahtumat eivät ole
1886:         sille Olkiluodon voimalassa 12.4. tapah-      onnettomuuksia, mutta niille on tunnusomaista
1887:         tuneen tulipalon merkityksen voimalan         turvallisuusmarginaalin kaventuminen normaa-
1888:         turvajärjestelmälle?                          liin käyttötilaan verrattuna. Luokitus on tar-
1889:                                                       kemmin kuvattu Säteilyturvakeskuksen julkaise-
1890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          massa tiedotteessa.
1891: en seuraavaa:                                             Vakavuusluokkaa harkittaessa punnittiin va-
1892:                                                       lintaa luokkien 1 ja 2 välillä, koska kansainväli-
1893:    Tulipalo syttyi TVO II -ydinvoimalaitosyksi-       sen ohjeiston suora soveltaminen olisi johtanut
1894: köllä 12.4. kello 13.38 ja sammutettiin kello         luokkaan 1. Säteilyturvakeskuksessa otettiin
1895: 14.15 (ensimmäinen tieto sammutushetkestä oli         kuitenkin se kanta, että tapahtuman yhteydessä
1896: virheellisesti kello 14.50). Säteilyturvakeskus sai   syntyneen ulkoisen verkkoyhteyden menetyksen
1897: asiasta selostuksen puhelimitse kello 14.25 ja        pitkä kesto edellytti poikkeavaa tulkintaa ja
1898: välitti saamansa tiedon viivytyksettä muille val-     oikea luokka on 2. Mainittakoon, että Suomen
1899: tionhallintoon kuuluville organisaatioille. En-       ydinvoimalaitostapahtumille jälkikäteen tehdys-
1900: simmäinen tiedote lähetettiin telefaxilla kello       sä luokittelussa on arvioitu aiemmin sattuneen
1901: 14.54 alkaen eri ministeriöille ja viranomaisille     kolme muuta luokan 2 tapahtumaa. Nämä ovat:
1902: noudattaen menettelytapoja, jotka on suunnitel-           - Reaktoriveden puhdistusjärjestelmän put-
1903: tu ydinvoimalaitosten hätätilanteiden varalle.        kirikka TVO 1 -ydinvoimalaitosyksiköllä elo-
1904: Tämän jälkeen Säteilyturvakeskuksen pääjohta-         kuussa 1979.
1905: ja Antti Vuorinen oli yhteydessä kauppa- ja teol-         - Turpiinin ohitusventtiilin auki juuttumi-
1906: lisuusministeriöön selvittääkseen, miten, missä       nen reaktorin pysäytyksen jälkeen Loviisa
1907: ja kenen toimesta järjestettäisiin asiaa koskeva      2 -ydinvoimalaitosyksiköllä syyskuussa 1981.
1908: tiedotustilaisuus. Kauppa- ja teollisuusministe-          - Metallijauheen löytyminen TVO 1 -ydin-
1909: riö antoi tiedotustilaisuuden järjestämisen Sätei-    voimalaitosyksikön reaktorin säätösauvakoneis-
1910: lyturvakeskuksen tehtäväksi.                          tosta syyskussa 1989.
1911:    Tiedotustilaisuus päätettiin järjestää Säteily-        Turvallisuusriskiä arviOttaessa päädyttiin
1912: turvakeskuksen tiloissa samana iltana kello           alustavaan tulokseen, joka on mainittu myös
1913: 19.00. Kutsu lehdistölle lähetettiin Suomen Tie-      kansanedustaja Paloheimon kysymyksessä.
1914: totoimiston välityksellä kello 16.08.                 Myöhemmin tehdyt tarkennukset ovat osoitta-
1915:    Ennen tiedotustilaisuutta Säteilyturvakeskuk-      neet, että arvio oli hieman liian suuri. Tarkem-
1916: sessa selvitettiin tapahtuman jatkuvan seuran-        min laskettu riski oli hieman alle yksi tuhannes-
1917: nan ohella sen turvallisuusmerkitystä. Ensiksi        ta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että riski ra-
1918: määriteltiin tapahtuman luokitus vuonna 1990          dioaktiivisten aineiden suurelle päästölle olisi
1919: käyttöön otetulla kansainvälisellä vakavuusas-        ollut näin suuri. Riskiarvio kuvaa sitä mahdolli-
1920: teikolla. Asteikko on suunniteltu erityisesti sitä    suutta, että reaktori olisi vaurioitunut korjaus-
1921: varten, että tavallinen kansalainen saisi sen         kelvottomaksi ja reaktorin suojarakennuksen
1922: avulla mielikuvan ydinvoimalaitoksilla sattuvien      sisätilat olisivat saastuneet. Suojarakennuksen
1923: poikkeuksellisten tapahtumien suhteellisesta          kestävyydestä ao. tilanteessa ei ole numeerista
1924: merkityksestä turvallisuudelle. Toiseksi tutkit-      riskiarviota, mutta kvalitatiivisesti voidaan sa-
1925:                                               1991 vp- KK 9                                                 3
1926: 
1927: noa, että tilanne on otettu suojarakennuksen              miiksi 20. huhtikuuta. Laitosyksikön käynnistys
1928: suunnittelussa huomioon. Suunnitteluvaatimus              aloitettiin kuitenkin vasta 30.4., jolloin oli saatu
1929: on ollut, että rakennus säilyttää eheytensä ja            päätökseen korjaustyön kanssa samanaikaisesti
1930: päästöt ympäristöön jäävät hyvin vähäisiksi.              tehty vuosihuolto. Sähköntuotanto aloitettiin
1931:     Molemmat edellä kuvatut arviot tapahtuman              1.5. Vuosihuolto pidettiin vajaat kolme viikkoa
1932: turvallisuusmerkityksestä esitettiin lehdistölle          suunniteltua aikaisemmin, koska haluttiin mini-
1933: tapahtumapäivän iltanajaetussa tiedotteessa (lii-         moida se kokonaisaika, jonka TVO II -laitosyk-
1934: te). Arviot esitettiin tiedotustilaisuudessa myös         sikkö oli poissa tuotannosta. TVO:n ilmoituksen
1935: suullisesti ja niiden merkitystä selvennettiin käy-       mukaan vuosihuollon aikaistus oli onnistunut
1936: dyssä keskustelussa.                                      ratkaisu, ja sen ansiosta palon aiheuttama tuo-
1937:     Lehdistö, TV ja radio välittivät tiedon vaka-         tannon menetys jäi lopulta pienemmäksi kuin
1938: vuusluokituksesta ja riskiarviosta kansalaisille          kaksi täystehopäivää.
1939: selkeästi ja oikeassa muodossa. Samaa aihetta                 Säteilyturvakeskuksen vaatimuksen mukai-
1940: käsiteltiin seuraavan viikon aikana vielä useaan          sesti TVO on luvannut selvittää myös mahdolli-
1941: otteeseen Säteilyturvakeskuksen ja lehdistön              set toimenpiteet ulkoisen sähkönsyötön luotetta-
1942: edustajien välisissä keskusteluissa, ja näihin kes-       vuuden parantamiseksi. Alustava selvitys on
1943: kusteluihin viitattiin useissa eri lehdissä vielä         tarkoitus saada valmiiksi kesäkuun loppuun
1944: viikkoa myöhemminjulkaistuissa laajoissa artik-           mennessä ja suunnitelma mahdollisista sähköjär-
1945: keleissa.                                                 jestelmien muutoksista elokuun loppuun men-
1946:     Tulipalossa vaurioituneet sähkölaitteet kor-          nessä. Lisäksi kehitetään sähköpalojen hallintaa
1947: jattiin tapahtuman jälkeen pääpiirteissään alku-          tapahtumasta saadun kokemuksen pohjalta.
1948: peräistä vastaavaan tilaan. Korjaustyön yhtey-                Katson Säteilyturvakeskuksen käsitykseen
1949:  dessä laitteisiin suunniteltiin ja tehtiin pieniä pa-    yhtyen, että TVO II -ydinvoimalaitosyksiköllä
1950: rannuksia, joilla on tarkoitus estää palon sytty-         tapahtuneen tulipalon merkityksestä voimalai-
1951:  misen aiheuttaneen vian uusiutuminen. Käytän-            toksen turvallisuudelle on jo tiedotettu avoimesti
1952:  nössä se tarkoittaa eräiden sähköisten liitäntöjen       ja selkeästi, ja tiedot ovat alusta alkaen olleet
1953:  parannettua fyysistä erottelua sekä lisättyjä tar-       tarkkoja.
1954:  kastuksia ao. laitteissa. Korjaustyöt saatiin vai-
1955: 
1956:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1991
1957: 
1958:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
1959: 4                                          1991 vp- KK 9
1960: 
1961: 
1962: 
1963: 
1964:                                                                                                    Liite
1965: 
1966: Säteilyturvakeskuksen lehdistötiedote 12.4.1991 klo 18.45
1967: 
1968: TVO II TULIPALOSTA JOHTUVA ULKOISEN SÄHKÖVERKON MENETYS
1969:    Sähköjärjestelmien mittamuuntajan tulipalas-       yhteys saadaan palautettua klo 19.00 jälkeen.
1970: ta aiheutui 6 kilovoltin sähkökiskoo aikasulku        Laitosyksikön muiden korjaustöiden arvioidaan
1971: tänään klo 13.36. Tulipalosta aiheutuneiden lai-      vievän 1-2 viikkoa.
1972: tehäiriöiden seurauksena menetettiin laitosyksi-         Tapahtumasta ei ole aiheutunut päästöjä
1973: kön normaalit 400 ja 110 kilovoltin verkkoyhtey-      ympäristöön, koska laitoksen turvajärjestelmät
1974: det sekä laitoksen normaali omakäyttöyhteys.          ovat toimineet suunnitellulla tavalla.
1975: Laitoksen varasähköjärjestelmät käynnistyivät            Tapahtuman merkitystä turvallisuuden kan-
1976: normaalisti. Tällöin reaktorilaitoksen sähkön-        nalta voi havainnollistaa alustavan riskiarvion
1977: saannista huolehtii neljä erillistä dieselgeneraat-   perusteella seuraavasti: jos tapahtuisi 1 000 täl-
1978: toria.                                                laista onnettomuuden alkutapahtumaa (ulkois-
1979:    Tapahtuman seurauksena laitosyksikön reak-         ten verkkoyhteyksien menetys), niistä päätyisi
1980: tori pysähtyi pikasululla klo 14.04. Tämän jäl-       arvion mukaan 1-2 reaktorisydämen vaurioitu-
1981: keen käynnistyivät reaktorin jäähdyttämiseen          miseen.
1982: tarvittavat järjestelmät automaattisesti. Reakto-        Ydinvoimalaitostapahtumien kansainvälisel-
1983: rin sammuttamiseen ja jäähdytykseen tarvittavat       lä vakavuusasteikolla tapahtuma sijoittuu luok-
1984: järjestelmät ovat toimineet suunnitellulla tavalla.   kaan kaksi. Tapahtuma tulee johtamaan eräiden
1985:    Kun tulipalo oli saatu sammutettua n. klo          turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden uudel-
1986: 14.50 ryhdyttiin korjaaviin toimenpiteisiin. Tällä    leenarviointiin.
1987: hetkellä arvioidaan, että 110 kilovoltin verkko-
1988:                                            1991 vp- KK 9                                                5
1989: 
1990: 
1991: 
1992: 
1993:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1994: 
1995:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av den kan få grepp om viiken relativ betydelse
1996: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        exeeptionella händelser i kärnkraftverken har
1997: 95 av den 17 april1991 tili vederbörande medlem       med tanke på säkerheten. Sedan undersöktes
1998: av statsrådet översänt avskrift av följande av        med sannolikhetsbaserade riskanalysmetoder
1999: riksdagsman Paloheimo m.fl. underteeknade             viiken risken var för en alivarlig reaktorskada
2000: spörsmål nr 9:                                       vid den exeeptionella driftsituation som följde på
2001:                                                       branden.
2002:           Har Regeringen för avsikt att informe-          Tilibudet plaeerades i klass två på skalan som
2003:        ra medborgarna om viiken betydelse             är graderad tili sju. De alivarligaste falien repre-
2004:        branden den 12 april i kraftverket i Olki-     senteras av klass sju på skalan oeh övriga händel-
2005:        luoto hade med tanke på kraftverkets sä-       ser som anses som haverier plaeeras i klasserna
2006:        kerhetssystem?                                sex, fem oeh fyra. Tilibuden i klasserna tre, två
2007:                                                       oeh ett är inte haverier, men för dem är symto-
2008:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         matiskt att säkerhetsmarginalen minskar i jäm-
2009: samt anföra följande:                                förelse med vid normala driftsituationer. Klassi-
2010:                                                      fieeringen har noggrannare beskrivits i det med-
2011:    En brand bröt ut i kärnkraftverksenheten          delande som strålsäkerhetseentralen ger ut.
2012: TVO II den 12 april kloekan 13.38 oeh den                 Vid klassifieeringen stod valet melian klass ett
2013: s1äektes kloekan 14.15 (enligt den första uppgif-    oeh två. En direkt tillämpning av det internatio-
2014: ten angavs släekningstidpunkten felaktigt tili       nelia normsystemet hade lett tili klass ett. På
2015: kloekan 14.50). Strålsäkerhetseentralen fiek en      strålsäkerhetseentralen var man doek av den
2016: redogörelse i saken per te1efon kloekan 14.25 oeh    åsikten att det så pass långvariga nätbortfaliet i
2017: vidarebefordrade utan dröjsmål uppgifterna tili      samband med tilibudet förutsatte en avvikande
2018: övriga organisationer inom statsförvaltningen.       tolkning oeh rätt klass var således tvåan. Det kan
2019: Det första meddelandet sändes per telefax kloek-     nämnas att vid en klassifieering efteråt av hän-
2020: an 14.54 tili olika ministerier oeh myndigheter      delserna i de finska kärnkraftverken har man
2021: med iakttagande av de förfaringssätt som har         bedömt de tre övriga tilibuden i klass två. De är
2022: planerats för eventuelia nödsituationer i kärn-           - Rörbrott i rengöringssystemet för reaktor-
2023: kraftverken. Efter detta tog strålsäkerhetseentra-   vattnet i kärnkraftverksenheten TVO 1 i augusti
2024: lens generaldirektör Antti Vuorinen kontakt med      1979.
2025: handels- oeh industriministeriet för att reda ut          -· Turbinens förbiledningsventil fastnade i
2026: hur, var oeh på åtgärd av vem en presskonferens      öppet läge sedan reaktorn stoppats i kärnkraft-
2027: skulie hålias i saken. Handels- oeh industriminis-   verksenheten Lovisa 2 i september 1981.
2028: teriet gav strålsäkerhetseentralen i uppdrag att          - Metalispån hittades i styrstavarnas driv-
2029: ordna presskonferensen.                              don i reaktorn i kärnkraftverksenheten TVO 1 i
2030:    Det beslöts att presskonferensen skulie hållas    september 1989.
2031: i strålsäkerhetseentralens lokaliteter kloekan            Då säkerhetsrisken bedömdes kom man tili
2032: 19.00 samma kväll. Kallelse tili pressen sändes      det preliminära resultat som oekså nämns i riks-
2033: genom Finlands Notisbyrås förmedling kloekan         dagsman Paloheimos spörsmål. Justeringar som
2034: 16.08.                                               gjorts senare har visat att bedömningen var
2035:    Före presskonferensen redde man på strålsä-       något väl tilltagen. Exaktare beräknad var risken
2036: kerhetseentralen ut förutom den fortgående upp-      Ii te mindre än en av tusen. Detta betyder emelier-
2037: följningen av det inträffade oekså dess betydelse    tid inte att risken för ett stort utsläpp av radio-
2038: med tanke på säkerheten. Först klassifieerades       aktiva ämnen skulle ha varit så här stor. Riskbe-
2039: händelsen på en internationell skala med viiken      dömningen beskriver möjligheten att reaktorn
2040: kärnkraftstillbudens alivarlighetsgrad mäts.         skulie ha skadats så att den blev reparations-
2041: Denna skala togs i bruk år 1990. Den har särskilt    oduglig oeh utrymmena i reaktorinnes1utningen
2042: planerats så att en vanlig medborgare med hjälp      skulle ha kontaminerats. Det finns ingen nume-
2043: 6                                          1991 vp- KK9
2044: 
2045: risk riskbedömning av hur mycket reaktorinne-          utökade besiktningar av ifrågavarande anord-
2046: slutningen tål vid en dylik situation, men kvalita-    ningar. Reparationsarbetena blev klara den 20
2047: tivt sett kan man säga att situationen beaktades       april. Kraftverksenheten startades emellertid
2048: då inneslutningen planerades. Kravet vid plane-        först den 30 april då årsservicen, som gjordes
2049: ringen var att inneslutningen skall bevaras intakt     samtidigt med reparationsarbetena, blev klar.
2050: och utsläppen i miljön bli mycket små.                 Elproduktionen påbörjades den 1 maj. Årsservi-
2051:    Båda de ovan beskrivna bedömningarna av             cen utfördes knappt tre veckor tidigare än plane-
2052: viiken betydelse det skedda har på säkerheten          rat, eftersom man ville minimera den totala tid
2053: presenterades för pressen i det meddelande som         då kraftverksenheten TVO II var tagen ur pro-
2054: distribuerades på kvällen den dag då tillbudet         duktion. Enligt vad lndustrins Kraft (TVO) har
2055: inträffade (bilaga). Bedömningarna framställdes        meddelat var tidigareläggandet av årsservicen en
2056: också muntligen vid presskonferensen och bety-         lyckad lösning och tack vare den blev den
2057: delsen av dem reddes ut vid diskussionen.              produktionsförlust som branden förorsakade
2058:    Medborgarna fick genom press, radio och TV          s1utligen mindre än två dagar med full effekt.
2059: riktig och klar information om klassificeringen           1 enlighet med strålsäkerhetscentralens krav
2060: av hur allvarligt det inträffade var och om            har TVO lovat att också utreda eventuella åtgär-
2061: bedömningen av riskerna. Detta ämne behandla-          der för att förbättra tillförlitligheten i den yttre
2062: des ännu följande vecka i flera sammanhang vid         eltillförseln. Avsikten är att en preliminär utred-
2063: diskussioner mellan strålsäkerhetscentralen och        ning skall bli klar inom juni månad och en pian
2064: pressen och tili dessa diskussioner hänvisades i       över eventuella ändringar av elsystemen inom
2065: omfattande artiklar som publicerades i flera           augusti. Dessutom utvecklas möjligheterna att i
2066: olika tidningar ännu en vecka senare.                  framtiden kontrollera dylika bränder på basis av
2067:    De elanordningar som skadades i branden             de erfarenheter man fick av detta tillbud.
2068: reparerades så att de i huvudsak motsvarade sitt          Jag anser, och instämmer därmed i strålsäker-
2069: ursprungliga skick. 1 samband med reparations-         hetscentralens åsikt, att det redan har berättats
2070: arbetet planerades och företogs små förbättring-       öppet och klart viiken betydelse branden i kärn-
2071: ar i anordningarna med vilka avsikten är att för-      kraftverksenheten TVO II har med tanke på
2072: hindra att det fel som orsakade branden uppstår        kraftverkets säkerhet och att uppgifterna från
2073: på nytt. 1 praktiken betyder detta en bättre fysisk    första början har varit exakta.
2074: separering av vissa elektriska anslutningar samt
2075: 
2076:     Helsingforsden 20 maj 1991
2077: 
2078:                                                       Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
2079:                                           1991 vp- KK9                                                7
2080: 
2081: 
2082: 
2083: 
2084:                                                                                                  Bilaga
2085: 
2086: Strålsäkerhetscentralens pressmeddelande 12.4.1991 kl. 18.45
2087: 
2088: TVO II, NÄTBORTFALL TILL FÖLJD AV BRAND
2089:    En brand i elsystemens mättransformator fö-       efter kl. 19.00. De övriga reparationsarbetena i
2090: rorsakade idag kl. 13.36 kortslutning i en elskena   kraftverksenheten bedöms ta 1-2 veckor i an-
2091: på 6 kilovolt. Följden av störningarna i anord-      språk.
2092: ningarna, vilka berodde på branden, blev ett             Det inträffade medförde inga utsläpp i miljön,
2093: nätbortfall på 400 och 110 kilovoit samt av kraft-   eftersom kraftverkets säkerhetssystem fungerade
2094: verkets normala förbindelse för eget bruk. Kraft-    enligt planerna.
2095: verkets reservelsystem startade helt normalt.            Tillbudets betydelse med tanke på säkerheten
2096: Härvid ombesörjs reaktoranläggningens eltill-        kan åskådliggöras på basis av en preliminär risk-
2097: gång av fyra separata dieselgeneratorer.             bedömning enligt följande: om det inträffade
2098:    Som en följd av det inträffade stannade kraft-    tusen dylika första skeden tili en olycka (nätbort-
2099: verksenhetens reaktor genom ett snabbstopp kl.       fall) skulle av dem enligt bedömningen 1-2 re-
2100: 14.04. Efter detta startade de system automatiskt    sultera i att reaktorhärden skadades.
2101: som behövs för nedkylning av reaktorn. Reak-             På den internationella skalan med vilken hur
2102: torns släcknings- och nedkylningssystem funge-       allvarliga kärnkraftverkstillbud är mäts befinner
2103: rade helt enligt planerna.                           sig det inträffade i klass två. Tillbudet kommer
2104:    Då branden hade släckts, ca kl. 14.50, vidtogs    att medföra en omvärdering av vissa faktorer
2105: reparationsåtgärder. 1 detta nu bedöms det att       som inverkar på säkerheten.
2106: nätförbindelsen på 110 kilovoit kan återupptas
2107:                           j
2108:                          j
2109:                         j
2110:                        j
2111:                       j
2112:                      j
2113:                     j
2114:                    j
2115:                   j
2116:                  j
2117:                 j
2118:                j
2119:               j
2120:              j
2121:             j
2122:            j
2123:           j
2124:          j
2125:         j
2126:        j
2127:       j
2128:      j
2129:     j
2130:    j
2131:   j
2132:  j
2133: j
2134:                                                  1991 vp
2135: 
2136: Kirjallinen kysymys 10
2137: 
2138: 
2139: 
2140: 
2141:                                      Tennilä: Yleistä liikennettä palvelevien metsäteiden kunnostami-
2142:                                        sesta Vuotoksen alueella
2143: 
2144: 
2145:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2146: 
2147:    Vuotoksen elvytyksen seurantatyöryhmä,             olevan toimivan maatilan ja muutamien kesä-
2148: jonka tehtävänä on mm. seurata ehdotettujen           asuntojen ainoana ulospääsytienä. Savukosken
2149: elvytystoimenpiteiden suunnittelua, neuvontaa         puolella tien vaikutuspiirissä on useita maatiloja
2150: ja toteutumista on kokouksessaan 12.6.1989            ja näiden lisäksi mm. matkailuyritys.
2151: käsitellyt suunnitellulle allasalueelle rakennettu-       Serrikosken metsätie (7,6 km), joka edellä
2152: jen metsäteiden käyttöä ja niiden vastaista käyt-     kerrotuin tavoin toimii maatilojen ulospääsytie-
2153: töä yleisen liikenteen tarpeita silmällä pitäen.      nä, on pidetty kunnossa TVL:n toimesta Vuo-
2154:    Työryhmä totesi, että metsäteistä yleistä lii-     toksen alueen maa- ja metsätalouden kehittämis-
2155: kennettä palvelevia ovat Moitaselän asutusalu-        toimenpiteistä 11.2.1988 annetun valtioneuvos-
2156: een Pelkosenniemen kuntakeskukseen liittävä           ton päätöksen n:o 152 11 §:n 3 momentin nojal-
2157: Arvospuolen-Moitaselän runkotie ja Savukos-           la ja varoin. Päätökseen perustuen ulospääsytien
2158: ken Viitarannalta Serrikosken kautta Pelkosen-        kunnossapitoa voidaan näin toteuttaa siihen
2159: niemelle rakennettu Kemijoen eteläpuolen run-         saakka, kunnes tie luovutetaan yksityistieksi tai
2160: kotie.                                                yleisenä tienä käytettäväksi, enintään kuitenkin
2161:     Arvospuolen-Moitaselän runkotien pituus           siihen saakka, kun Vuotos-varoja on käytettä-
2162: on 16,49 km ja Viitarannan-Pelkosenniemen             vissä eli vuoden 1991 loppuun.
2163: runkotien pituus 28,17 km.                                Vuotoksen kehittämistukivaroin on Lunk-
2164:     Arvospuolen-Moitaselän tieyhteys parantaa         kauksesta Viitarannalle johtavalle tielle raken-
2165: Moitaselän ja Hirviselän talouksien palveluksien      nettu Kemijoen ylittävä silta ja peruskorjattu
2166: saatavuutta kuntakeskuksesta. Tie lyhentää näi-       sanottu tieosuus TVL:n Lapin piirin toimesta.
2167: den talouksien matkaa kuntakeskukseen 24-25           Varoja tähän tarkoitukseen on käytetty n. 3,9
2168: km. Alueen tiloilla harjoitetaan maa- ja metsäta-     milj. markkaa.
2169: loutta sekä porotaloutta. Sanotun tien välittö-          Työryhmä toteaa, että edellä käsitellyt tie-
2170: mässä vaikutuspiirissä sijaitsee myös Hirvasnie-      osuudet palvelevat kuntien sisäistä ja yleistä
2171: men paliskunnan Hopialammen poroerotuspaik-           alueen liikennettä ja että tieosuuksilla on merki-
2172: ka. Yleisenä liikenneväylänä kunnossapidettynä        tystä myös matkailuliikenteelle.
2173: ja hoidettuna tie palvelee myös paremmin Vuo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2174: toksen alueen metsätalouden tarpeita.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2175:     Viitarannan-Pelkosenniemen tieyhteys pal-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2176: velee samoin kuin edelläkin maa-, metsä- ja po-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2177: rotaloustilojen yleisiä liikennetarpeita. Tämän
2178: tien vaikutuspiiriin tulee myös Hirvasniemen pa-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2179: liskunnan Murtoselän poroerotuspaikka. Sano-                 ryhtyä, että Vuotos-alueen elvyttämiseen
2180: tusta tiestä n. 20,5 km on Pelkosenniemen kun-               liittyen Arvospuolen-Moitaselän ja Vii-
2181: nan puolella ja loppuosa 7,67 km Savukosken                  tarannan-Pelkosenniemen tiet otetaan
2182: kunnan puolella. Viimeksi mainittu osa tiestä                yleisenä tienä käytettäväksi ja kunnossa-
2183:  palvelee myös Pelkosenniemen kunnan puolella                pidettäväksi?
2184: 
2185:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1991
2186: 
2187:                                          Esko-Juhani Tennilä
2188: 
2189: 
2190: 210300M
2191: 2                                       1991 vp -    KK 10
2192: 
2193: 
2194: 
2195: 
2196:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2197: 
2198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle esityk-
2199: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen Arvospuolen-Moitaselän sekä Viitaran-
2200: olette 18 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-     nan-Pelkosenniemen teiden ottamiseksi yleisik-
2201: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    si teiksi. Maa- ja metsätalousministeriö on edellä
2202: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     mainitun esityksen perusteella tehnyt 17.1.1990
2203: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-      liikenneministeriölle aloitteen kyseisten teiden
2204: sesta kysymyksestä n:o 10:                          ottamiseksi yleisenä tienä käytettäväksi ja kun-
2205:                                                     nossapidettäväksi. Aloitetta on perusteltu teiden
2206:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     merkityksellä paikallisten elinkeinojen tukemi-
2207:        ryhtyä, että Vuotos-alueen elvyttämiseen     sessa sekä teiden merkityksellä alueen yleiselle ja
2208:        liittyen Arvospuolen-Moitaselän ja Vii-      paikalliselle liikenteelle. Maa- ja metsätalousmi-
2209:        tarannan-Pelkosenniemen tiet otetaan         nisteriön kautta ohjatut Vuotoksen kehittämis-
2210:        yleisenä tienä käytettäväksi ja kunnossa-    varat, joilla alueen tiestöä on kehitetty, loppuvat
2211:        pidettäväksi?                                V. 1991.
2212:                                                         Kyseessä olevat tiehankkeet, metsäteiden
2213:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         muuttaminen yleisiksi tielaitoksen ylläpitämiksi
2214: taen seuraavaa:                                     teiksi, ovat tielainsäädännön mukaan liikenne-
2215:                                                     ministeriön päätettävissä. Asiaa koskeva päätös
2216:    Marraskuun 4 päivänä 1983 asetettu Vuotok-       on selvitysten valmistuttua tehtävissä kuluvan
2217: sen elvytyksen seurantatyöryhmä on 27.12.1989       vuoden aikana.
2218: 
2219:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
2220: 
2221:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
2222:                                           1991 vp -    KK 10                                           3
2223: 
2224: 
2225: 
2226: 
2227:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2228: 
2229:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          om att vägarna mellan Arvospuoli och Moita-
2230: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        selkä samt Viitaranta och Pelkosenniemi skall
2231: den 18 april 1991 till vederbörande medlem av         göras till allmänna vägar. Jord- och skogsbruks-
2232: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ministeriet har på basis av nämnda framställning
2233: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade             den 17 januari 1990 inkommit med ett initiativ
2234: spörsmål nr 10:                                       tili trafikministeriet, vilket går ut på att nämnda
2235:                                                       vägar skall tas i bruk och underhållas som
2236:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        allmänna vägar. Initiativet har motiverats med
2237:        ta för att vägarna mellan Arvospuoli och       vägarnas betydelse för stödjandet av lokala nä-
2238:        Moitaselkä samt Viitaranta och Pelko-          ringsgrenar samt med vägarnas betydelse för den
2239:        senniemi skall tas i bruk och underhållas      allmänna och lokala trafiken'på området. Medel
2240:        som allmänna vägar i anknytning tili           som via jord- och skogsbruksministeriet styrts
2241:        återupplivandet av Vuotosområdet?              för utvecklandet av Vuotos har använts för
2242:                                                       utvecklande av vägnätet på området, men de
2243:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          kommer att ta slut år 1991.
2244: samt anföra följande:                                     Ifrågavarande vägprojekt, dvs. ändrandet av
2245:                                                       skogsvägar tili allmänna vägar som underhålls
2246:    Den arbetsgrupp som tillsattes den 4 novem-        av vägverket, skall enligt väglagstiftningen avgö-
2247: ber 1983 för att följa återupplivandet av Vuo-        ras av trafikministeriet. Beslutet kan fattas under
2248: tosområdet har den 27 december 1989 gjort en          innevarande år när utredningen är klar.
2249: framställning tili jord- och skogsbruksministeriet
2250: 
2251:      Helsingforsden 15 maj 1991
2252: 
2253:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
2254:                                                   1991 vp
2255: 
2256: 
2257: Kirjallinen kysymys 11
2258: 
2259: 
2260: 
2261: 
2262:                                     Tennilä: Lapissa perittävän televisiolupamaksun määrän perus-
2263:                                          teista
2264: 
2265:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2266: 
2267:    Televisiolupamaksut nousevat kesäkuussa                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2268: 1991 siten, että väriluvan hinta on ns. kolmen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2269: kanavan alueella 828 markkaa vuodelta. Alueil-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2270: la, joilla näkyy TV 4, lupa on kalliimpi.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2271:    Yleisradion ohjelmatuotannon turvaamiseen
2272: tarvitaan varoja. Täysin väärin on kuitenkin se,                  Millä perusteella Yleisradion sallitaan
2273: että lupamaksu on sama myös Lapissa, vaikka                    periä samaa ns. kolmen kanavan väritele-
2274: koimoskanavaa ei suuremmassa osassa lääniä                     visioluvan hintaa myös Lapissa, vaikka
2275: näy. Yleisradio siis maksattaa lappilaisilla sellai-           kyseinen TV 3 ei läänin alueella näy?
2276: sia palveluita, mitä se ei heille tarjoa. Tämä ei ole
2277: oikein.
2278:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1991
2279: 
2280:                                            Esko-Juhani Tennilä
2281: 
2282: 
2283: 
2284: 
2285:  210300M
2286: 2                                        1991 vp -    KK 11
2287: 
2288: 
2289: 
2290: 
2291:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2292: 
2293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sesti edellytti, ettei Kolmostelevision toiminnan
2294: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rahoittamiseen käytetä lupamaksuvaroja.
2295: olette huhtikuun 18 päivänä 1991 päivätyn kir-          Vuoden 1990 vaihteessa toteutettujen osake-
2296: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     järjestelyjen jälkeen Kolmostelevisiosta on tullut
2297: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      MTV Oy:n tytäryhtiö. Sekä MTV että Kolmos-
2298: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      televisio harjoittavat toimintaansa Oy Yleisradio
2299: sestä n:o 11:                                        Ab:n toimiluvan puitteissa ja Oy Yleisradio Ab:n
2300:                                                      omistaman lähetysasemaverkon välityksellä.
2301:           Millä perusteella Yleisradion sallitaan    Näiden kummankaan kaupallista televisiotoi-
2302:        periä samaa ns. kolmen kanavan väritele-      mintaa harjoittavan yhtiön toiminnan rahoituk-
2303:        visioluvan hintaa myös Lapissa, vaikka        seen ei käytetä eikä voidakaan käyttää lupamak-
2304:        kyseinen TV 3 ei läänin alueella näy?         suvaroja. Tämän vuoksi ei ole perusteltua por-
2305:                                                      rastaa tv-lupamaksujen suuruutta Kolmostelevi-
2306:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sion näkyvyysalueen mukaan. Tilanne ei myös-
2307: vasti seuraavaa:                                     kään ole verrattavissa TV 2:n näkyvyysalueen
2308:                                                      laajentamisen aikoihin vallinneeseen tilantee-
2309:    Radiolaitteista annetun lain (17.1.1927/8)        seen.
2310: mukaan televisioluvista perittävät maksut kerä-         Todettakoon kuitenkin, että hyväksytyn Kol-
2311: tään erityiseen rahastoon, jonka varoja voidaan      mostelevision lähetysasemaverkon rakentamis-
2312: valtioneuvoston harkinnan mukaan käyttää             aikataulun mukaan Kolmostelevision näkyvyys-
2313: yleisradiotoiminnan edistämiseen. Myöntäes-          alue kattaa vuoden 1993 alkuun mennessä 96%
2314: sään Oy Kolmostelevisio Ab:n toiminnan aloit-        Suomen väestöstä. Kokonaistavoitteena on, että
2315: tamisen mahdollistaneen Oy Yleisradio Ab:n           kolmas televisioverkko rakennetaan koko maan
2316: toimiluvan lisäyksen valtioneuvosto nimenomai-       kattavaksi.
2317: 
2318:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
2319: 
2320:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
2321:                                           1991 vp -    KK 11                                          3
2322: 
2323: 
2324: 
2325: 
2326:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2327: 
2328:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          verksamhet, förutsatte statsrådet uttryckligen att
2329: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        licensmedel inte används för att finansiera Kol-
2330: den 18 april 1991 tili vederbörande medlem av         mostelevisios verksamhet.
2331: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Efter aktiearrangemangen vid årsskiftet 1990
2332: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr 11:         blev Kolmostelevisio dotterbolag tili MTV Ab.
2333:                                                       Både MTV och Kolmostelevisio bedriver verk-
2334:           På vilka grunder får Rundradion             samhet inom ramen för Oy Yleisradio Ab:s
2335:        uppbära priset för färgtelevisionslicens       koncession och via Oy Yleisradio Ab:s nät av
2336:        för tre kanaler också i Lappland, trots att    sändarstationer. Licensmedel används inte och
2337:        den aktuelia kanalen TV 3 inte syns i          kan inte helier användas för att finansiera något-
2338:        länet?                                         dera bolagets kommersielia televisionsverksam-
2339:                                                       het. Därför är det inte motiverat att avpassa tv-
2340:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          licensernas storlek enligt sebarhetsområdet för
2341: samt anföra följande:                                 Kolmostelevisio. Det går inte helier att jämföra
2342:                                                       den här situationen med den som var rådande då
2343:    Enligt lagen angående radioanläggningar            sebarhetsområdet för TV 2 utvidgades.
2344: (17.1.1927/8) skali de avgifter som uppbärs i            Det bör dock framhållas att sebarhetsområdet
2345: form av televisionslicenser gå tili en särskild       för Kolmostelevisio kommer att omfatta 96% av
2346: fond, och dessa medel kan användas för främ-          Finlands befolkning vid ingången av 1993 enligt
2347: jande av rundradioverksamheten enligt statsrå-        den tidtabeli som godkänts för byggandet av
2348: dets prövning. Då tillägget tili Oy Yleisradio        sändarstationsnätet för Kolmostelevisio. Mål-
2349: Ab:s koncession beviljades, vilket gjorde det         sättningen för byggandet av det tredje televi-
2350: möjligt för Oy Kolmostelevisio Ab att inleda sin      sionsnätet är att det skali täcka hela landet.
2351: 
2352:      Helsingfors den 15 maj 1991
2353: 
2354:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
2355:                                                1991 vp
2356: 
2357: 
2358: Skriftligt spörsmål 12
2359: 
2360: 
2361: 
2362: 
2363:                                   Nordman: Om utvecklande av verksamheten vid Martens grönsaks-
2364:                                      forskningsstation i Övermark i Närpes
2365: 
2366: 
2367:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2368: 
2369:   Växthusnäringen är utomordentligt viktig för      integrationen - hotar Lantbrukets forsknings-
2370: sysselsättE~ingen och den alimänna utvecklingen i   central nu att flytta en del av forskningen tili sin
2371: svenska Osterbotten. En betydande del av od-        station i Pikis.
2372: lingen av gurkor och tomater i vårt land sker i        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
2373: Sydösterbotten. Sedan 1985 bedriver Lantbru-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
2374: kets forskningscentral i samarbete med Martens      skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
2375: trädgårdsstiftelse forskning i Övermark, Närpes     stälia följande spörsmål:
2376: i första hand för att främja grönsaksodling i
2377: växthus. Martens trädgårdsstiftelse har under-                 Är Regeringen beredd att medverka
2378: stött verksamheten med ca 400 000 mark i året,             tili att forskningen vid LFC-Martens
2379: dvs. med dubbelt mera än staten. 1 ett för                 grönsaksforskningsstation kan utveck-
2380: växthusnäringen viktigt skede- med tanke på                las?
2381: 
2382:      Helsingfors den 18 april 1991
2383: 
2384:                                           Håkan Nordman
2385: 
2386: 
2387: 
2388: 
2389: 210300M
2390: 2                                         1991 vp -    KK 12
2391: 
2392: Kirjallinen kysymys 12                                                                      Suomennos
2393: 
2394: 
2395: 
2396: 
2397:                                     Nordman: Martensin vihannestutkimusaseman toiminnan kehit-
2398:                                       tämisestä Närpiön Ylimarkussa
2399: 
2400: 
2401:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2402: 
2403:    Kasvihuone-elinkeino on erittäin tärkeä ruot-      integraation huomioon ottaen - Maatalouden
2404: sinkielisen Pohjanmaan työllisyydelle ja yleiselle    tutkimuskeskus uhkaa nyt siirtää osan tutki-
2405: kehitykselle. Merkittävä osa kurkkujen ja to-         muksesta Piikkiön asemalleen.
2406: maattien viljelystä maassamme tapahtuu Etelä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2407: Pohjanmaalla. Vuodesta 1985lähtien Maatalou-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2408: den tutkimuskeskus on yhteistyössä Martens            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2409: trädgårdsstiftelse -nimisen säätiön kanssa har-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2410: joittanut tutkimusta Närpiön Ylimarkussa ensi-
2411: sijaisesti kasvihuoneessa tapahtuvan vihannes-                  Onko Hallitus valmis myötävaikutta-
2412: viljelyn edistämiseksi. Martens trädgårdsstiftelse           maan tutkimustoiminnan kehittämiseen
2413: on tukenut toimintaa noin 400 000 markalla                   Maatalouden tutkimuskeskuksen Mar-
2414: vuodessa eli puolet enemmän kuin valtio. Kasvi-              tensin vihannestutkimusasemalla?
2415: huone-elinkeinolle merkittävässä vaiheessa -
2416: 
2417:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1991
2418: 
2419:                                           Håkan Nordman
2420:                                          1991 vp -    KK 12                                          3
2421: 
2422: 
2423: 
2424: 
2425:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2426: 
2427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vasta tutkimuksesta muuttuvissa olosuhteissa.
2428: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Neuvottelussa päästiin myös molempia osapuo-
2429: olette 18 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-      lia tyydyttävään ratkaisuun ja siinä sovittiin
2430: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     yhteistyösopimuksen uusimisesta.
2431: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Vihannestutkimusasema on tänä vuonna lii-
2432: Nordmanin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        tetty MTTK:n organisaatiossa toimintayksikkö-
2433: myksestä n:o 12:                                     nä osaksi Puutarhatuotannon tutkimuslaitosta,
2434:                                                      mikä turvaa perustutkimuksen ja soveltavan
2435:           Onko Hallitus valmis myötävaikutta-        tutkimuksen yhteyden, tarkoituksenmukaisen
2436:        maan tutkimustoiminnan kehittämiseen          tehtäväjaon sekä myös osaltaan resurssit. Uusien
2437:        Maatalouden tutkimuskeskuksen Mar-            kasvihuoneiden valmistuttua Puutarhatuotan-
2438:        tensin vihannestutkimusasemalla?              non tutkimuslaitokseen Piikkiöön v. 1993-1994
2439:                                                      on tarkoituksenmukaista siirtää osa myös kasvi-
2440:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huonevihannestutkimuksesta näihin tiloihin.
2441: vasti seuraavaa:                                     Vihannestutkimusasemalle Närpiöön on suunni-
2442:                                                      teltu jääväksi kasvihuonevihannesten koko laji-
2443:     Maatalouden tutkimuskeskus (MTTK) on             kekoetoiminta, mitä harjoitetaan maksullisena
2444: harjoittanut kasvihuonevihannesviljelyn tutki-       v:sta 1992 alkaen. Koetoiminnan laajuus mää-
2445: musta Närpiössä yhteistyössä Martens träd-           räytyy siten pääosin kysynnän mukaiseksi. Li-
2446: gårdsstiftelse -nimisen säätiön kanssa vuodesta      säksi Vihannestutkimusasemalla jatketaan vilje-
2447: 1985 alkaen. Tutkimuskeskus on palkannut ja          lyteknisiä tutkimuksia sekä kasvihuonetuotan-
2448: sijoittanut tutkimusasemalle asemanjohtajan,         non ja ympäristön vuorovaikutukseen liittyviä
2449: tutkijan sekä tutkimusapulaisen. Lisäksi             tutkimuksia.
2450: MTTK:n erikoistutkija Jokioisilla on ollut huo-         MTTK:n Närpiöön sijoitettava henkilöpanos
2451: mattavalla panoksella mukana tutkimustoimin-         on vähintään yksi akateeminen tutkija ja tutki-
2452: nassa. Martensin säätiö on antanut tutkimus-         musapulainen. Näiden lisäksi Piikkiössä toimiva
2453: käyttöön kasvihuonetilaa noin 2 000 m2 sekä          vanhempi tutkija sekä Jokioisilla toimiva eri-
2454: teknistä työvoimaa, minkä laskennalliseksi ar-       koistutkija osallistuvat merkittävällä panoksella
2455: voksi säätiö ilmoittaa 400 000 markkaa vuosita-      tutkimuksiin.
2456: solla.                                                  Hallitus katsoo Puutarhatuotannon tutkimus-
2457:     Tutkimustoiminta on painottunut lajikeko-        laitoksella Piikkiössä tehostuvan perusteellisen
2458: keiden ja viljelyteknisten kokeiden järjestämi-      kasvihuonevihannestutkimuksen auttavan ja
2459: seen. Kasvihuoneiden kunto, suuri osastokoko         tukevan Vihannestutkimusaseman toimintaa sii-
2460: sekä olosuhteiden puutteellinen kontrolloitavuus     nä määrin, ettei resurssien tai toimintaedellytys-
2461: ovat estäneet tarkkojen tieteellisten kokeiden       ten voida katsoa heikentyvän. Toteutetun orga-
2462: suorittamista. Välttämätön perusteellinen tutki-     nisaatiomuutoksen, kokonaisuutena tehostuvan
2463: mus ei myöskään ole saanut säätiön tai viljelijä-    lasinalaisviljelytutkimuksen sekä tarkoituksen-
2464: kunnan riittävää ymmärtämystä osakseen, vaan         mukaisen tutkimustehtävien jaon avulla usko-
2465: odotukset ovat painottuneet elinkeinoalan suo-       taan saatavan myös kasvihuonevihannesviljely-
2466: raan käyttöön saataviin tuloksiin.                   elinkeinolle enenevästi tuottajakunnan odotta-
2467:     Tutkimuskeskuksen ja säätiön edustajien vä-      maa ja sitä suoraan palvelevaa tuoretta tutki-
2468: lillä on viimeksi 5.3.1991 neuvoteltu Vihannes-      mustietoa.
2469: tutkimusaseman tehtävistä ja siellä harjoitetta-
2470: 
2471:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1991
2472: 
2473:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
2474: 4                                          1991 vp -    KK 12
2475: 
2476: 
2477: 
2478: 
2479:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2480: 
2481:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           liga omständigheter. Diskussionerna ledde också
2482: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         till en lösning som tillfredsställde båda parter
2483: den 18 april 1991 tili vederbörande medlem av          och man kom överens om att förnya samarbets-
2484: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      avtalet.
2485: dagsman Nordman undertecknade spörsmål nr                  Grönsaksforskningsstationen har i år i LFC:s
2486: 12:                                                    organisation inför1ivats såsom en driftsenhet
2487:                                                        inom Forskningsanstalten för trädgårdsproduk-
2488:            Är Regeringen beredd att medverka           tion, vilket arrangemang tryggar kontakten
2489:        tili att forskningen vid LFC-Martens            mellan grundforskning och tillämpad forskning,
2490:        grönsaksforskningsstation kan utveck-           en ändamålsenlig fördelning av uppgifterna samt
2491:        las?                                            även resurserna. Då Forskningsanstaltens för
2492:                                                        trädgårdsproduktion nya växthus blir färdiga i
2493:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Pikis 1993-1994, är det ändamålsenligt att flyt-
2494: samt anföra följande:                                  ta även en del av grönsaksforskningen i växthus
2495:                                                        tili dessa utrymmen. Enligt planerna skall hela
2496:    Lantbrukets forskningscentral (LFC) har             den verksamhet som gäller sortförsök med grön-
2497: ända sedan 1985 i Närpes i samarbete med               saker odlade i växthus b1i kvar vid grönsaks-
2498: Martens trädgårdsstiftelse bedrivit forskning          forskningsstationen i Närpes och avgiftsbeläggas
2499: kring ämnet grönsaksodling i växthus. Forsk-           fr.o.m. 1992. Efterfrågan kommer sålunda i
2500: ningscentralen har avlönat en forskningsstations-      huvudsak att avgöra hur omfattande försöks-
2501: föreståndare,enforskare och ett forskningsbiträ-       verksamheten blir. Dessutom fortsätter vid grön-
2502: de, vi1ka placerats på forskningsstationen. Des.s-     saksforskningsstationen den odlingstekniska
2503: utom har LFC:s specialforskare i Jockis haft en        forskningen samt de undersökningar som hör
2504: betydande andel i forskningsverksamheten.              samman med växelverkan mellan växthuspro-
2505: Martens trädgårdsstiftelse har upp1åtit ca 2 000       duktion och miljö.
2506: m 2 växthus för forskning samt ställt teknisk              Åtminstone en akademisk forskare och ett
2507: arbetskraft tili förfogande. Det ka1kylerade vär-      forskningsbiträde placeras vid LFC i Närpes.
2508: det härav uppgår enligt stiftelsen tili 400 000        Utöver dessa kommer en äldre forskare i Pikis
2509: mark om året.                                          och en specialforskare i Jockis att aktivt delta i
2510:    Forskningsverksamheten har främst gått ut           forskningsarbetet.
2511: på att ordna sortförsök och odlingstekniska                 Regeringen anser att den effektiverade grund-
2512: försök. Växthusens skick, de stora avdelningar-        liga forskningen gällande grönsaker i växthus vid
2513: na samt de otillräck1iga möjligheterna att kon-        Forskningsanstalten för trädgårdsproduktion i
2514: trollera förhållandena har utgjort hinder för          Pikis hjälper och stöder verksamheten vid grön-
2515: exakta vetenskapliga försök. Stiftelsen och od-        saksforskningsstationen i så hög grad att det inte
2516: larna själva har inte heller visat tillräcklig för-    kan anses att resurserna eller verksamhetsbeting-
2517: ståelse för den nödvändiga grundläggande forsk-        elserna försvagas. Man tror att man med den
2518: ningen, utan i första hand väntat sig resultat som     förnyade organisationen, den totalt sett effekti-
2519: direkt kunde tjäna näringsgrenen.                      verade forskning gällande odling i växthus samt
2520:     Senast 5.3.1991 har mellan representanter för      en rationell fördelning av forskningsuppgifter
2521: forskningscentralen och representanter för stif-       kan få fram mera sådan ny kunskap om grön-
2522: telsen diskussioner förts om grönsaksforsk-            saksodling i växthus som producenterna hoppas
2523: ningsstationens uppgifter och om den forskning         på och som direkt betjänar näringsgrenen.
2524: som skall bedrivas där under rådande föränder-
2525: 
2526:      Helsingfors den 21 maj 1991
2527: 
2528:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
2529:                                                1991 vp
2530: 
2531: 
2532: Kirjallinen kysymys 13
2533: 
2534: 
2535: 
2536: 
2537:                                    U. Anttila: HYKSin huumevieroitusyksikön toimintaedellytysten
2538:                                       turvaamisesta
2539: 
2540: 
2541:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2542: 
2543:    Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatri-         On perusteltua, että huumevieroitustyötä teh-
2544: sen klinikan alaisuudessa on toiminut huumevie-       dään erillisessä yksikössä, koska työ edellyttää
2545: roitusyksikkö, joka ottaa vastaan asiakkaita          erityistä asiantuntemusta. Helsingin yliopistolli-
2546: koko maasta. Huumevieroitusyksikön tehtävä-           sen keskussairaalan huumevieroitusyksikköä
2547: nä on hoitaa ja hoitoonohjata vapaaehtoisesti         uhkaa lakkautus 1.6.1991 alkaen huolimatta
2548: yksikköön hakeutuvia huumeiden käyttäjiä.             siitä, että yksikkö tekee ainutlaatuista työtä
2549: Tavoitteena on huumeriippuvuuden katkaisu.            maassamme.
2550: Polikliinisen ja osastohoidon lisäksi yksikön             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2551: tehtävänä on huumeongelmaisten hoidon koor-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2552: dinointi.                                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2553:    Huumevieroitusyksikössä kävi asiakkaita            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2554: 15.5.1987-10.4.1991 välisenä aikana yhteensä
2555: 892. Keskimäärin 10--15 asiakasta odottaa osas-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
2556: tolle pääsyä ja jonotus osastolle pääsemiseksi               erillisen huumevieroitusyksikön toiminta
2557: kestää noin kuukauden.                                       maassamme taattaisiin?
2558: 
2559:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1991
2560: 
2561:                                             Ulla Anttila
2562: 
2563: 
2564: 
2565: 
2566: 210300M
2567: 2                                           1991 vp -    KK 13
2568: 
2569: 
2570: 
2571: 
2572:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2573: 
2574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kokemukset HYKSin huumevieroitusyksi-
2575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kön toiminnasta ovat osoittaneet, että erityisyk-
2576: olette 18 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-         sikkönä se on kyennyt tavoittamaan huumausai-
2577: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        neiden käyttäjistä, sekakäyttäjistä ja lääkeainei-
2578: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         den väärinkäyttäjistä sellaisen, monella tapaa
2579: U. Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         ongelmaisen ryhmän, joka aikaisemmin oli jää-
2580: myksestä n:o 13:                                        nyt vaille tarvitsemiaan palveluita. Ainoana yk-
2581:                                                         sikkönä maassamme sillä on käytettävissä yli-
2582:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta       opistosairaalatasoiset oheispalvelut. Yksikön
2583:         erillisen huumevieroitusyksikön toiminta        asiakaskunnassa on virinnyt myös omaehtoista
2584:         maassamme taattaisiin?                          toimintaa. NA eli Nimettömät aineenkäyttäjät
2585:                                                         kokoontuvat yksikön tiloissa. Yksikköä ovat
2586:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            voineet käyttää hoidon tarpeessa olevat asuin-
2587: en seuraavaa:                                           kunnasta riippumatta.
2588:                                                            Huumausaineiden väärinkäyttäjien hoidon
2589:    Päihdehuoltolain mukaan päihteiden väärin-           kehittämisessä ja toiminnan koordinoimisessa
2590: käyttäjien huolto kuuluu kunnalle. Se voi järjes-       huumevieroitusyksiköllä on keskeinen asema.
2591: tää tarpeenmukaiset palvelut itse, yhdessä mui-         Vuosien varrella sinne on kertynyt merkittävää
2592: den kuntien kanssa tai ostopalveluina yksityisiltä      taitotietoa alan kysymyksissä, jota nyt voidaan
2593: palveluiden tuottajilta.                                hyödyntää asiantuntija- ja konsultaatiopalvelui-
2594:    Valtionosuuslainsäädännöllä valtiovalta on           na muille sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille
2595: luonut kunnille taloudelliset edellytykset päihde-      sekä muille viranomaisille.
2596: huollon järjestämiseen. Vaikka päihdehuoltolaki            Nykyisessä huumausainetilanteessa meillä ei
2597: ei velvoita kuntia yksityiskohtaisesti huumausai-       ole varaa huumevieroitusyksikössä olevan val-
2598: neiden väärinkäyttäjien hoidon järjestämisessä,         miuden menettämiseen.
2599: niin puitelakina se kuitenkin velvoittaa kuntia            Psykiatrian klinikan ehdotuksen taustalla on
2600: tarpeenmukaisten palveluiden järjestämiseen.            Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vaikeu-
2601: Huumausaineiden väärinkäyttäjien osalta tämä            tunut taloudellinen tilanne. Psykiatrian klinikal-
2602: tarkoittaa muun muassa huumevieroituksen asi-           le osoitettu säästötavoite (yhteensä 1,9 miljoo-
2603: anmukaista järjestämistä.                               naa markkaa) on esityksessä kohdistettu siten,
2604:     1980-luvun lopulla havaittiin, että päihde-         että pääosin se toteutettaisiin huumevieroitusyk-
2605: huoltojärjestelmämme ei riittävässä määrin vas-         sikön toiminnan keskeyttämisellä 1.6.-
2606: taa huumausaineiden väärinkäyttäjien erityistar-        31.12.1991 väliseksi ajaksi (säästö 1,4 miljoonaa
2607: peisiin. Osa potentiaalisista asiakkaista jäi riittä-   markkaa).
2608: viä palveluita paitsi. Koska ongelma oli ilmeisin          Taloudellisesti vaikeina aikoina säästöpää-
2609: pääkaupunkiseudulla, niin kunnallisten päätök-          tökset kohdistuvat helposti pienien erityisryh-
2610: sentekijöiden myötävaikutuksella synnytettiin           mien palveluiden ja tukimuotojen leikkaami-
2611: lyhyessä ajassa kolme erityisesti huumausainei-         seen. Päihteiden ongelmakäyttäjien kohdalla
2612: den väärinkäyttäjille tarkoitettua hoitoyksikköä:       päätöksiin on vaikuttanut usein myös moralismi.
2613: Kalliolan kuntoutusklinikan Kärkelän hoitoko-           Tällöin ei useinkaan tulla ajatelleeksi sitä, että
2614: ti Kiskossa, A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhtei-        ajan myötä hoidon epääminenjohtaa ongelmien
2615: sö Helsingissä ja Helsingin yliopistollisen kes-        syvenemiseen ja sitä kautta huomattavasti suu-
2616: kussairaalan huumevieroitusyksikkö. Kullekin            rempiin kustannuksiin yhteiskunnalle sen kaikil-
2617: yksikölle muodostui oma asiakaskunta ja yhtei-          la eri lohkoilla kuin asianmukaisten palveluiden
2618: sesti sovittu työnjako. Tarpeen tullen muut päih-       tarjoaminen mahdollisimman varhaisessa vai-
2619: dehuollon yksiköt ohjaavat asiakkaitaan näihin          heessa. Palvelujen keskeyttäminen nykyisessä
2620: toimipisteisiin.                                        tilanteessa merkitsisi vääjäämättä huumausaine-
2621:                                            1991 vp -    KK 13                                             3
2622: 
2623: ongelman kasvua ja siihen liittyvien moninaisten       nenkin keskeyttäminen olisi arveluttavaa, sillä
2624: haittatekijöiden lisääntymistä pääkaupunkiseu-         kerran luotua potilassuhdetta ei ole mielekästä
2625: dulla.                                                 hoidollisista tai edes taloudellisista syistä rikkoa.
2626:     Kun psykiatrian klinikan tekemässä säästöeh-          Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt
2627: dotuksessa ei ole tuotu esiin, millä tavalla tar-      asiasta kirjelmän Helsingin yliopistollisen kes-
2628: peenmukaiset palvelut yksikön potilaille turvat-       kussairaalan psykiatrian klinikalle 15.4.1991.
2629: taisiin, jos toiminta keskeytettäisiin, niin sosiaa-   Sairaalan liittohallitus jätti asian pöydälle
2630: li- ja terveysministeriö katsoo, että Helsingin        25.4.1991. Kokouksessaan 9.5.199lliittohallitus
2631: yliopistollisen keskussairaalan on turvattava          päätti, ettei huumevieroitusyksikön toimintaa
2632: yksikön jatkuva toiminta. Toiminnan väliaikai-         keskeytetä.
2633: 
2634:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
2635: 
2636:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
2637: 4                                         1991 vp -    KK 13
2638: 
2639: 
2640: 
2641: 
2642:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2643: 
2644:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vården sina kunder till dessa verksamhetspunk-
2645: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        ter.
2646: den 18 april 1991 tili vederbörande medlem av            Erfarenheterna av den verksamhet som be-
2647: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     drivs av narkomanvårdsenheten vid HUCS har
2648: dagsman U. Anttila undertecknade spörsmål nr          visat att den som specialenhet bland narkoma-
2649: 13:                                                   ner, personer som använder både sprit och
2650:                                                       droger och missbrukare av läkemedel kunnat nå
2651:           Amnar Regeringen vidta åtgärder för         en sådan på många sätt problematisk grupp som
2652:        att verksamheten vid den särskilda nar-        tidigare inte fått den service den behöver. Narko-
2653:        komanvårdsenheten i vårt land garante-         manvårdsenheten kan som enda enhet i vårt land
2654:        ras?                                           använda sig av tilläggstjänster på universitets-
2655:                                                       sjukhusnivå. Aven verksamhet på eget initiativ
2656:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          har uppstått bland enhetens klienter. NA eller
2657: samt anföra följande:                                 Nimettömät aineenkäyttäjät (anonyma drogan-
2658:                                                       vändare) sammanträder i enhetens lokaler. De
2659:     Enligt lagen om missbrukarvård ankommer           som behöver vård har oberoende av hemkom-
2660: vården av missbrukare av rusmedel på kommu-           mun kunnat använda sig av enheten.
2661: nen. Den kan anordna behövlig service själv,             Narkomanvårdsenheten har en central ställ-
2662: tillsammans med andra kommuner eller i form           ning vid utvecklandet av vården av narkomaner
2663: av tjänster som köps av privata serviceproducen-      och vid koordineringen av verksamheten. Med
2664: ter.                                                  åren har en betydande know how i frågorna
2665:     Statsmakten har genom statsandelslagstift-        inom området samlats där. Denna kan nu ut-
2666: ningen skapat ekonomiska förutsättningar för          nyttjas i form av expert- och konsultationstjäns-
2667: kommunerna att anordna missbrukarvård. Fast-          ter för andra enheter inom social- och hälsovår-
2668: än lagen om missbrukarvård inte i detalj för-         den samt för andra myndigheter.
2669: pliktar kommunerna att anordna vård för nar-             1 den rådande drogsituationen har vi inte råd
2670: komaner, så förpliktar den ändå som en ramlag         att förlora den beredskap som finns vid narko-
2671: kommunerna att anordna ändamålsenlig service.         manvårdsenheten.
2672: För narkomanernas vidkommande betyder detta              Bakom psykiatriska klinikens förslag finns
2673: bl.a. ett ändamålsenligt ordnande av narkoman-        Helsingfors universitetscentralsjukhus försvåra-
2674: vården.                                               de ekonomiska situation. Det sparmål (samman-
2675:     1 slutet av 1980-talet observerades att vårt      lagt 1,9 miljoner mark) som anvisats psykiatris-
2676: system med vård av missbrukare inte i tillräcklig     ka kliniken skall enligt förslaget huvudsakligen
2677: utsträckning motsvarar narkomanernas särskil-         nås genom att narkomanvårdsenhetens verk-
2678: da behov. En del av de potentiella klienterna fick    samhet avbryts för tiden 1.6-31.12.1991 (inbe-
2679: inte tillräcklig service. Eftersom problemet var      sparing 1,4 miljoner mark).
2680: mest uppenbart i huvudstadsregionen, bildades            1 ekonomiskt svåra tider inriktas sparbeslut
2681: med de kommunala beslutsfattarnas bistånd             lätt på nedskärningar av tjänster och stödformer
2682: inom en kort tid tre vårdenheter som var avsedda      som är avsedda för små specialgrupper. 1 fråga
2683: speciellt för narkomaner: Kärkelä vårdhem vid         om missbrukare av rusmedel har även moralis-
2684: Kalliola rehabiliteringsklinik i Kisko, stiftelsen    men inverkat på besluten. Härvid kommer man
2685: A-klinikkasäätiös samfund Hietalinna-yhteisö i        ofta inte att tänka på att nekande till vård med
2686: Helsingfors och narkomanvårdsenheten vid              tiden leder till att problemen fördjupas och
2687: Helsingfors universitetscentralsjukhus. Varje         därigenom till betydligt större kostnader för
2688: enhet fick ett eget klientel och en gemensamt         samhällets alla delområden än om ändamålsen-
2689: överenskommen arbetsfördelning. Vid behov             lig service erbjuds i ett så tidigt skede som
2690: hänvisar de andra enheterna inom missbrukar-          möjligt. Om servicen avbryts i den nuvarande
2691:                                         1991 vp -    KK 13                                           5
2692: 
2693: situationen innebär detta oundvikligen att drog-    betänkligt, eftersom det a v vårdmässiga elier ens
2694: problemet växer och att de olika negativa fakto-    ekonomiska orsaker inte är ändamålsenligt att
2695: rerna i anknytning tili problemet ökar i huvud-     den relation tili en patient som en gång skapats
2696: stadsregionen.                                      avbryts.
2697:    Då det av psykiatriska klinikens förslag inte       Social- och hälsovårdsministeriet sände den
2698: framkommer hur den nödvändiga servicen tryg-        15 april 1991 en skrivelse tili psykiatriska klini-
2699: gas för enhetens patienter om verksamheten          ken vid Helsingfors universitetscentralsjukhus.
2700: avbryts, anser social- och hälsovårdsministeriet    Sjukhusets förbundsstyrelse bordlade ärendet
2701: att Helsingfors universitetscentralsjukhus skali    den 25 april 1991. Vid sitt möte den 9 maj
2702: säkra enhetens fortsatta verksamhet. Även ett       beslutade förbundsstyrelsen att narkomanvårds-
2703: temporärt avbrytande av verksamheten vore           enhetens verksamhet inte avbryts.
2704: 
2705:      Helsingfors den 15 maj 1991
2706: 
2707:                                                    Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
2708:                                                1991 vp
2709: 
2710: 
2711: Kirjallinen kysymys 14
2712: 
2713: 
2714: 
2715: 
2716:                                     Taina ym.: Sairaan lapsen vanhemmille maksettavan erityishoi-
2717:                                       torahan maksuperusteista
2718: 
2719: 
2720:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2721: 
2722:    Sairaan lapsen vanhemmille maksetaan tie-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2723: tyin edellytyksin erityishoitorahaa. Pääkritee-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2724: rinä on lapsen sairauden laatu. Käytännössä
2725: kuitenkin sekä lain sisällön että tulkinnan vuoksi            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2726: otetaan myös hoitopaikka huomioon. Jos lapsel-             ryhtyä erityishoitorahaa koskevan lain ja
2727: le tehdään esimerkiksi leikkaus muualla kuin               sen sovellutusten muuttamiseksi niin, että
2728: sairaalassa, ei hoitorahaa makseta vaikka muut             hoitorahaa maksetaan lapsen sairauden
2729: edellytykset täyttyisivät.                                 niin vaatiessa riippumatta siitä, missä
2730:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         lasta hoidetaan?
2731: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2732: 
2733:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2734: 
2735:           Anneli Taina            Marjatta Stenius-Kaukonen           Irmeli Takala
2736: 
2737: 
2738: 
2739: 
2740: 210300M
2741: 2                                         1991 vp -    KK 14
2742: 
2743: 
2744:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2745: 
2746:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vat sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla lapsen-
2747: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sa sairauden tai vamman vuoksi annettavaan
2748: olette 19 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-       hoitoon tai kuntoutukseen ja lasta hoitava lää-
2749: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      käri katsoo osallistumisen tarpeelliseksi. Seitse-
2750: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       män vuotta täyttäneen lapsen osalta edellytetään
2751: Anneli Tainan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       myös, että sairaus tai vamma on vaikea. Erityis-
2752: kysymyksestä n:o 14:                                  hoitorahaa voidaan lisäksi suorittaa vanhem-
2753:                                                       malle, joka osallistuu lapsensa vaikean sairauden
2754:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tai vaikean vamman vuoksi sairaalassa tai sai-
2755:        ryhtyä erityishoitorahaa koskevan lain ja      raalan poliklinikalla annettavaan hoitoon tai
2756:        sen sovellutusten muuttamiseksi niin, että     kuntoutukseen liittyvään kotihoitoon ja lasta
2757:        hoitorahaa maksetaan lapsen sairauden          hoitava lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelli-
2758:        niin vaatiessa riippumatta siitä, missä        seksi sekä lapsen vanhemmalle, joka osallistuu
2759:        lasta hoidetaan?                               lakiin perustuvalle lapsensa sairauden tai vam-
2760:                                                       man vuoksi järjestetylle sopeutumisvalmennus-
2761:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tai kuntoutuskurssille taikka muuhun niihin
2762: vasti seuraavaa:                                      rinnastettavaan lakiin perustuvaan kuntoutus-
2763:                                                       toimintaan.
2764:     Lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustus             Erityishoitorahan suorittamisen edellytykse-
2765: vanhemmille perustui ennen 1.10.1990 voimaan          nä on toisaalta lapsen sairauden laatu, toisaalta
2766: tullutta sairausvakuutuslain muutosta (1255/89)       hoidon tapahtuminen sairaalassa tai sairaalan
2767: lain 76 b §:ään ja sen nojalla annettuihin valtio-    poliklinikalla. Kansaneläkelaitoksen paikallis-
2768: neuvoston päätöksiin. Avustuksen suorittami-          toimistoille annettujen ohjeiden mukaan erityis-
2769: nen 1. 5.1983 lukien sai alkunsa vaikeasti sairai-    hoitorahan suorittamisedellytyksiä arvioitaessa
2770: den, erityisesti syöpää sairastavien lasten van-      sairaalalla tarkoitetaan niin sanotussa sairaala-
2771: hempien osallistumisesta lapsensa sairaanhoi-         luettelossa mainittuja sairaaloita ja niiden poli-
2772: toon sairaalassa. Etuutta perusteltiin aikanaan       klinikoita.
2773: muun muassa sillä, että se olisi luonteeltaan            Erityishoitorahaa koskeneiden säännösten
2774: kriisitilanteen ylipääsemiseksi tarkoitettu lyhy-     valmistelun yhteydessä oli esillä myös hoitopai-
2775: taikaisen sairaanhoidon ajalta maksettava toi-        kan vaikutus etuuden suorittamiseen. Pohditta-
2776: meentulon tukimuoto. Rahoitus tuli valtion tulo-      vana oli, olisiko esimerkiksi vanhempien osallis-
2777: ja menoarvioon varatusta määrärahasta.                tuminen yksityisillä lääkäriasemilla suoritetut-
2778:     Edellä mainitulla lainmuutoksella oli keskei-     luihin hoitotoimenpiteisiin saatettava erityishoi-
2779: nen merkitys sairaan lapsen hoidon kannalta.          torahan piiriin. Tällöin kuitenkin katsottiin, että
2780: Uudistus merkitsi sitä, että vanhemmille säädet-      kotona tapahtuvaa lapsen sairaanhoidon järjes-
2781: tiin lakiin perustuva oikeus korvaukseen lapsen-      tämistä helpottamaan on tarkoitettu muun
2782: hoitoajalta, kun etuuden maksaminen oli aikai-        muassa Kansaneläkelaitoksen hoitama lapsen
2783: semmin ollut riippuvainen valtioneuvoston pää-        hoitotuesta annetun lain (444/69) mukainen lap-
2784: töksellä vuosittain myönnettävästä määrärahas-        sen hoitotuki. Toisaalta 1.10.1991 voimaan tule-
2785: ta. Samalla etuuden nimeksi tuli erityishoito-        va kuntoutuksen kokonaisuudistusta koskeva
2786: raha.                                                 lainsäädäntö (604-628/91) antaa vanhemmille
2787:     Sairausvakuutuslakiin lisätyn uuden 23 c ja       mahdollisuuden osallistua eräissä tapauksissa
2788: 23 d §:n mukaan sairaan lapsen vanhemmat              sairaan lapsen hoitoon, joten tässä vaiheessa ei
2789: voivat tietyin edellytyksin saada erityishoitora-     ole tarkoituksenmukaista laajentaa erityishoito-
2790: haa ajalta, jolta he ovat estyneet tekemästä alle     rahan soveltamisalaa.
2791: 16-vuotiaan sairaan lapsensa sairaanhoidon tai           Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa erityis-
2792: kuntoutuksen vuoksi omaa tai toisen työtä. Eri-       hoitorahaa osana edellä mainittua lainsäädäntöä
2793: tyishoitorahaa voidaan mainitun 23 d §:n mu-          ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädän-
2794: kaan suorittaa, jos lapsen vanhemmat osallistu-       nön muuttamiseksi.
2795: 
2796:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1991
2797: 
2798:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
2799:                                            1991 vp -    KK 14                                             3
2800: 
2801:                                      Till Riksdagens Herr Talman
2802: 
2803:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lider av, deltar i vården eller rehabiliteringen av
2804: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         barnet och om den läkare som vårdar barnet
2805: den 19 april 1991 tili vederbörande medlem av          anser detta vara nödvändigt. 1 fråga om barn
2806: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      som fyllt sju år förutsätts dessutom svår sjukdom
2807: dagsman Anneli Taina m.fl. undertecknade               elier svårt handikapp. Dessutom kan special-
2808: spörsmål nr 14:                                        sjukvårdspenning betalas tili en förälder som
2809:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        deltar i hemvård som är anknuten till vård eller
2810:         ta för att den lag som gälier specialvårds-    rehabilitering på sjukhus eller på sjukhuspolikli-
2811:         penning och dess tiliämpningar skall           nik, när den ges på grund av svår sjukdom elier
2812:         ändras så att vårdpenningen betalas då         svårt handikapp som barnet lider av och den
2813:         ett barns sjukdom så kräver, oberoende         läkare som vårdar barnet anser detvara nödvän-
2814:         av var barnet vårdas?                          digt att föräldern deltar, samt tili en förälder som
2815:                                                        deltar i en på lag grundad kurs i anpassningsträ-
2816:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ning eller rehabilitering som ordnats på grund av
2817:                                                        barnets sjukdom eller handikapp eller någon
2818: samt anföra fö1jande:
2819:                                                        annanjämförbar, på lag baserad rehabiliterings-
2820:     Understödet tili föräldrar för barns sjukvård      verksamhet.
2821: och rehabi1itering grundade sig före den ändring          För att specialvårdspenning skall betalas
2822: av sjukförsäkringslagen som trädde i kraft den 1       krävs dels att barnets sjukdom skali vara av en
2823: oktober 1990 (1255/89) på 1agens 76 b § och de         viss art och dels att vården skall ske på sjukhus
2824: statsrådsbeslut som utfärdats med stöd av detta        elier sjukhuspoliklinik. Enligt de anvisningar
2825: stadgande. Beta1ningen av understöd, som inled-        som getts tili folkpensionsanstaltens lokalbyråer
2826: des den 1 maj 1983, fick sin början i och med att      avses vid bedömning av förutsättningarna för att
2827: föräldrar tili svårt sjuka barn, i synnerhet barn      specialvårdspenning skall betalas med sjukhus
2828: som 1ed av cancer, deltog i vården av barnen på        de sjukhus som nämns i den s.k. sjukhusförteck-
2829: sjukhus. Förmånen motiverades då bl.a. med att         ningen och deras polikliniker.
2830: den skulie utgöra en form av utkomststöd som              1 samband med beredningen av de stadganden
2831: var avsett för övervinnande av en krissituation        som gäller specialvårdspenningen togs också
2832: och som skulle betalas för en kort tids sjukvård.      vårdplatsens inverkan på betalningen av förmå-
2833: Finansieringen kom från ett anslag som reserve-        nen upp. Det dryftades om t.ex. föräldrarnas
2834: rats i statsbudgeten.                                  deltagande i vårdåtgärder som vidtas vid privata
2835:     Lagändringen var av stor betydelse för vården      läkarstationer skulle omfattas av specialvårds-
2836: av sjuka barn. Reformen innebar att föräldrarna        penningen. Härvid ansågs dock att bl.a. det
2837: fick lagstadgad rätt till ersättning för den tid       vårdbidrag för barn som åsyftas i lagen om
2838: barnet vårdas, medan betalningen av förmånen           vårdbidrag för barn (446/69) och som handhas
2839: tidigare varit beroende av ett anslag som årligen      av folkpensionsanstalten är avsett att underlätta
2840: beviljades genom beslut av statsrådet. Samtidigt       ordnandet av sådan vård av sjuka barn som sker
2841: fick förmånen namnet specialvårdspenning.              i hemmet. Dessutom ger den lagstiftning om en
2842:     Enligt de nya 23 c och 23 d §§ som fogats till     totalreform av rehabiliteringen som träder i kraft
2843: sjukförsäkringslagen kan föräldrarna tili ett sjukt    den 1 oktober 1991 (604----628/91) föräldrarna
2844: barn under vissa förutsättningar få specialsjuk-       möjlighet att i vissa fali deltai vården av ett sjukt
2845: vårdspenning för den tid de är förhindrade att         barn. Det är alltså i detta skede inte ändamålsen-
2846: arbeta för egen elier annans räkning på grund av       ligt att utvidga tillämpningsområdet för special-
2847:  sjukvård eller rehabilitering som ges deras barn      vårdspenningen.
2848: som inte har fylit 16 år. Enligt 23 d § kan               Social- och hälsovårdsministeriet följer an-
2849:  specialsjukvårdspenning betalas om barnets för-       vändningen av specialvårdspenningen som en del
2850:  äldrar på sjukhus elier på sjukhuspoliklinik, på      av den nämnda lagstiftningen och vidtar vid
2851:  grund av sjukdom elier handikapp som barnet           behov åtgärder för ändring av lagstiftningen.
2852: 
2853:       Helsingforsden 21 maj 1991
2854: 
2855:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
2856:                                                1991 vp
2857: 
2858: 
2859: Kirjallinen kysymys 15
2860: 
2861: 
2862: 
2863: 
2864:                                   Saastamoinen ym.: Minna Canthin talon suojelun toteuttamisesta
2865: 
2866: 
2867:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2868: 
2869:    Minna Canthin talo Kuopiossa on osa suo-          keutta, joka mahdollistaa uudisrakentamisen,
2870: malaista kulttuuri- ja kirjallisuushistoriaa. Min-   vaikka kulttuurihistoriallisesti arvokas tontinosa
2871: na Canth loi suomalaisen kirjallisuuden kivija-      suojellaankin. Kuopiossa on useita esimerkkejä
2872: lan mutta hänen vaikutuksensa koko maan hen-         vastaavanlaisesta rakennussuojelusta. Sitä paitsi
2873: kis~en ilmapiiriin oli merkityksellinen.             tontin arvoon vetoaminen ei kunnan tai yksityi-
2874:    Minna Canthin talo- kuopiolaisittain Kant-        sen osaltakaan estä suojelupäätöstä.
2875: tila-- on purku-uhan alainen. Rakennus on val-          Suojelun puolesta asiaan on kiinnittänyt huo-
2876: tion omistuksessa. Rakennushallitus kaavailee        miota mm. Minna Canth-seura, Kuopion kult-
2877: tontille uuden virastotalon rakentamista.            tuurilautakunta, Kanttilan suojeluyhdistys sekä
2878:    Minna Canthin talon kulttuurihistoriallinen       kymmenet valtakunnalliset kulttuurijärjestöt ja
2879: arvo on kiistaton. Rakennus muodostaa kuiten-        akateemikot sekä muut kulttuurihenkilöt
2880: kin myös kaupunkimiljöön kannalta tärkeän               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2881: kokonaisuuden yhdessä Snellmanin puiston,            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2882: Tuomiokirkon, museon ja Suomen Pankin ra-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2883: kennusten kanssa.                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2884:    Ristiriitaista on, että valtio korkeimpana suo-
2885: jeluviranomaisena edellyttää kunnilta ja jopa yk-                 Onko Hallitus tietoinen, että valtioval-
2886: sityisiltä henkilöiitä myönteistä suhtautumista                lan toimesta ollaan tuhoamassa suoma-
2887: rakennussuojeluun. Tästä syystä valtiovallan                   laista kulttuurimiljöötä ja että valtion
2888: tulisi itse osoittaa esimerkkiä ja suojelumieltä.              viranomaisten, kuten rakennushallituk-
2889:    Valtiovallan taholta on tässä tapauksessa ko-               sen, opetusministeriön ja ympäristömi-
2890: rostettu tontin kaupallista arvoa. Tämä on kui-                nisteriön kannanottojen tulisi olla koor-
2891: tenkin vain tekosyy, sillä tontille voidaan saada              dinoituja eikä keskenään ristiriitaisia?
2892: kaavoitustoimenpitein riittävästi rakennusoi-
2893: 
2894:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
2895: 
2896:           Riitta Saastamoinen            Riitta Uosukainen             Riitta Jouppila
2897:           Kyösti Toivonen                Antero Kekkonen               Ensio Laine
2898:           Marjut Kaarilahti              Irmeli Takala                 Maija Perho-Santala
2899:           Minna Karhunen                 Tuula Linnainmaa              Oiva Savela
2900:           Väinö Saario                   Ritva Laurila                 Erkki Tuomioja
2901:           Kari Häkämies                  Mirja Ryynänen                Kalle Röntynen
2902:           Eino Siuruainen                Matti Väistö                  Pauli Saapunki
2903:           Jorma Huuhtanen                Esko Jokiniemi                Seppo Kääriäinen
2904:           Annikki Koistinen              Kari Rajamäki                 Marja-Liisa Tykkyläinen
2905:           Timo Roos                      Iivo Polvi                    Eeva Turunen
2906:           Kaarina Dromberg               Jouni J. Särkijärvi           Martti Tiuri
2907:           Jörn Donner                    Henrik Lax                    Kirsti Ala-Harja
2908:           Matti Lahtinen                 Anneli Taina                  Ben Zyskowicz
2909:           Leila Lehtinen                 Kalevi Lamminen               Eeva-Liisa Moilanen
2910:                      Hanna Markkula                             Kimmo Sasi
2911: 
2912: 
2913: 2!0300M
2914: 2                                          1991 vp -    KK 15
2915: 
2916: 
2917: 
2918: 
2919:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2920: 
2921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hakenut rakennushallitus, jonka hallinnassa
2922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kiinteistö on. Rakennushallitus on esittänyt, että
2923: olette 19 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-        tontilla olevat vanhat rakennukset puretaan jc
2924: jeenne n:o 106 ohella toimittanut valtioneuvos-        paikalle rakennetaan valtion virastotalo. Kuo-
2925: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         pion kaupunki on pyytänyt rakennushallitusta
2926: sanedustaja Riitta Saastamoisen ym. näin kuulu-        harkitsemaan tontin käyttöä uudelleen raken-
2927: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 15:               nusten suojelua puoltavien lausuntojen pohjalta.
2928:                                                        Rakennushallitus on kuitenkin todennut, ettii
2929:           Onko Hallitus tietoinen, että valtioval-     kiinteistön tai sen osan vaihtaminen muualla
2930:        lan toimesta ollaan tuhoamassa suoma-           olevaan rakennusoikeuteen ei ollut mahdollista,
2931:        laista kulttuurimiljöötä ja että valtion        joten rakennushallitus ei ole muuttanut hake-
2932:        viranomaisten, kuten rakennushallituk-          mustaan. Kaavan muuttaminen on kaupungilla
2933:        sen, opetusministeriön ja ympäristömi-          vireillä. Kaavan sisältöä koskevia alustaviakaan
2934:        nisteriön kannanottojen tulisi olla koor-       päätöksiä ei vielä ole tehty. Lausunnoissaan
2935:        dinoituja eikä keskenään ristiriitaisia?        kaupunki on kuitenkin pitänyt tavoitteena ra-
2936:                                                        kennusten suojelemista asemakaavalla.
2937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Opetusministeriö on lausunnossaan raken-
2938: vasti seuraavaa:                                       nushallitukselle 4.2.1991 todennut, ettei se pidä
2939:                                                        mahdollisena uuden kulttuuri-instituutin perus-
2940:    Minna Canthin kotitalona ollut Kanttila on          tamisen tukemista valtion varoin. Sen sijaan
2941: puurakenteinen, alunperin vuonna 1820 raken-           opetusministeriö on esittänyt, että korttelia kaa-
2942: nettu asuin- ja liiketalona toiminut rakennus.         voitettaessa selvitettäisiin, soveltuuko Kanttila
2943: Kanttila on rakennettu monessa osassa ja sitä on       tai osa siitä säilytettäväksi jo olemassa olevien,
2944: myös muutettu useaan otteeseen, perusteellisim-        valtion omien tai sen tukemien kulttuuritoimin-
2945: min viimeksi vuonna 1939. Nykyään rakennus             tojen käyttöön. Mikäli säilyttäminen ei tule
2946: on valtion omistuksessa virastokäytössä.               kysymykseen taloudellisista tai teknisistä syistä,
2947:    Rakennuksesta mm. opetusministeriölle anta-         tulevaisuudessa toteutettaviin uudistiloibio tulisi
2948: missaan lausunnoissa museovirasto on painotta-         koota mainittuja kulttuuritoimintoja.
2949: nut kohteen kulttuurihistoriallista merkitystä sen        Ympäristöministeriöön on 31.1.1991 saapu-
2950: symboliarvon kannalta. Tämän vuoksi museovi-           nut esitys Kanttilan suojelemiseksi valtion ra-
2951: rasto on todennut Kanttilan säilyttämisen ole-         kennuksista annetun asetuksen nojalla. Tätä ei
2952: van toivottavaa. Talolla voidaan katsoa olevan         ole vielä käsitelty. Valtion omistamista raken-
2953: kaupunkihistoriallista merkitystä kulttuurihisto-      nuksista on valtioneuvostossa yleensä päätetty
2954: riallisen merkityksen ohella. Canthin talon arvo       lääneittäin museoviraston laatiman esityksen
2955: kulttuurimuistona perustuu siihen, että raken-         pohjalta eikä niitä ole ratkaistu erillisinä kohtei-
2956: nuksella on edelleen merkitystä kirjailijan elä-       na.
2957: män ja tuotannon tulkinnassa. Museoviraston               Koska tontilla on voimassa rakennuskielto ja
2958: kanta on muuttunut aikaisemmasta, jolloin              koska valtion lähitulevaisuuden suunnitelmiin ei
2959: museovirasto otti kantaa ainoastaan rakennuk-          kuulu tontin rakentaminen, Kanttila ei ole välit-
2960: sen rakennushistoriallisiin ja -taiteellisiin arvoi-   tömän purku-uhan alainen. Purkaminen edellyt-
2961: hin puuttumatta Kanttilan kulttuurihistorialli-        tää lisäksi rakennuslautakunnan lupaa.
2962: seen merkitykseen.                                        Valtion omistamien rakennusten suojelu on
2963:    Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta            mahdollista joko kaavalla rakennuslain mukai-
2964: 1903, tässä kaavassa ei ole suojelua koskevia          sesti tai valtioneuvoston päätöksellä edellä selvi-
2965: määräyksiä. Kuopion kaupunginvaltuusto on              tetyin tavoin. Asemakaava-alueella sijaitseva
2966: vuonna 1986 päättänyt, että asemakaavaa muu-           rakennus suojeliaan ensisijaisesti asemakaavalla.
2967: tetaan, minkä vuoksi tontilla on rakennuskielto        K().nttilan kaavallisesta suojelusta tekee siten
2968: 29.9.1992 saakka. Asemakaavan muutosta on              päätöksen Kuopion kaupunginvaltuusto. Kaa-
2969:                                          1991 vp -    KK 15                                          3
2970: 
2971: vaprosessin yhteydessä selvitetään rakennusten       mää palveleviin tarkoituksiin turvms1 kohteen
2972: suojelutarve. Ennen asian ratkaisua siitä käy-       arvon kulttuurimuistona. Tämän vuoksi on sel-
2973: dään neuvotteluja kaupungin ja valtion eri viran-    vitettävä eri kulttuurijärjestöjen ja myös viran-
2974: omaisten kesken. Kaava tulee vielä ympäristö-        omaisten, kuten läänin taidetoimikunnan sijoit-
2975: ministeriön vahvistettavaksi.                        tuminen Kanttilaan. Rakennuksen tulevan käy-
2976:     Kanttilan ja myös muiden samalla tontilla si-    tön selvittämisellä on ensisijaisen tärkeä merki-
2977: jaitsevien rakennusten käyttäminen kulttuurielä-     tys myös rakennuksen säilymisen kannalta.
2978: 
2979:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1991
2980: 
2981:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
2982: 4                                         1991 vp -    KK 15
2983: 
2984: 
2985: 
2986: 
2987:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2988: 
2989:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        relsen har föreslagit att de gamla byggnaderna
2990: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      på tomten skali rivas och att ett statligt ämbets-
2991: se nr 106 av den 19 aprill991 tili vederbörande       hus skali byggas på platsen. Kuopio stad har bett
2992: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     byggnadsstyrelsen att ompröva användningen
2993: de av riksdagsman Riitta Saastamoinen m.fl. un-       av tomten på basis av utlåtanden som talar för
2994: dertecknade skriftliga spörsmål nr 15:                att byggnaden skali skyddas. Men byggnadssty-
2995:                                                       relsen har konstaterat att det inte är möjligt att
2996:           Är Regeringen medveten om att stats-        byta ut fastigheten elier en del av den mot
2997:        makten håller på att förstöra den fin-         byggnadsrätt annorstädes, och därför har den
2998:        ländska kulturmiljön och att ställningsta-     inte ändrat sin ansökan. Planändringen är an-
2999:        gandena i de statliga myndigheterna så-        hängig i stadens myndigheter. lnte ens prelimi-
3000:        som byggnadsstyrelsen, undervisningsmi-        nära beslut har fattats om innehåliet i den
3001:        nisteriet och miljöministeriet borde koor-     ändrade planen. 1 sina utlåtanden har staden
3002:        dineras sinsemellan och inte stå i strid       dock utgått från att byggnaderna skali skyddas i
3003:        med varandra?                                  stadsplanen.
3004:                                                           Undervisningsministeriet har i sitt utlåtande
3005:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          4.2.1991 tili byggnadsstyrelsen konstaterat att
3006: samt anföra följande:                                 det inte föreligger möjlighet att stödja inrättan-
3007:                                                       det av ett nytt kulturinstitut med statliga medel.
3008:     Minna Canths hem Kanttila är en träbygg-          Däremot har undervisningsministeriet föreslagit
3009: nad, som ursprungligen uppfördes år 1820 för att      att planläggningen av tomten skall omfatta en
3010: tjäna som bostads- och affärshus. Kanttila är         utredning om huruvida Kanttila eller en del av
3011: uppfört i flera olika delar och har också byggts      byggnaden kan bevaras för att användas för
3012: om ett antal gånger, senast och grundligast år        existerande antingen statliga elier statsunder-
3013: 1939. För närvarande äger staden huset, som           stödda kulturella aktiviteter. Om det på grund av
3014: används som ett ämbetshus.                            ekonomiska eller tekniska skäl inte är möjligt att
3015:     1 de utlåtanden som museiverket har sänt bl.a.    bevara huset borde de här omtalade kulturella
3016: till undervisningsministeriet framhålis bygg-         aktiviteterna samlasi nya utrymmen som byggs
3017: nadens kulturhistoriska betydelse med tanke på        senare.
3018: dess symbolvärde. Museiverket har på denna                Mi1jöministeriet har 31.1.1991 fått en fram-
3019: grund konstaterat att det är önskvärt att Kant-       stälining om att Kanttila skali skyddas med stöd
3020: tila bevaras. Byggnaden kan anses ha stadshisto-      av förordningen om skydd av statliga byggna-
3021: risk betydelse, jämsides med den kulturhistoris-      der. Framställningen har ännu inte behandlats.
3022: ka. Det Canthska husets värde som kulturmin-          Beslut om statsägda byggnader har i alimänhet
3023: nesmärke bygger på att det alltjämt har betydelse     fattats 1änsvis på basis av en framstälining från
3024: vid tolkningen av författarens liv och produk-        museiverket, och enstaka objekt har inte be-
3025: tion. Museiverkets ståndpunkt har förändrats,         handlats.
3026: eftersom verket tidigare enbart tog stälining tili       Eftersom byggnadsförbud råder på tomten
3027: det byggnadshistoriska och arkitektoniska vär-        och eftersom staten inte inom den närmaste
3028: det utan att tala om Kanttilas kulturhistoriska       framtiden planerar att bygga på tomten, hotas
3029: betydelse.                                            Kanttila inte av omedelbar rivning. Dessutom
3030:     För tomten gälier en stadsplan av år 1903, där    kräver rivningen av huset tilistånd från bygg-
3031: några skyddsbestämmelser inte ingår. Stadsfuli-       nadsnämnden.
3032: mäktige i Kuopio har år 1986 beslutat ändra              Byggnader som ägs av staten kan skyddas
3033: stadsplanen, och därför råder byggnadsförbud          antingen genom en pian enligt byggnadslagen
3034: på tomten fram tili 29.9.1992. Det är byggnads-       eller genom ett statsrådsbeslut så som ovan
3035: styrelsen som besitter fastigheten och som har        beskrivs. Byggnader i stadsplanerade områden
3036: ansökt om en stadsplaneändring. Byggnadssty-          skyddas i första hand genom en stadsplan. Däri-
3037:                                         1991 vp -    KK 15                                          5
3038: 
3039: genom kan stadsfullmäktige i Kuopio fatta be-       kulturlivet, kan objektet bibehålla sitt värde som
3040: slut om att skydda Kanttila då de beslutar om       kulturminnesmärke. Därför är det skäl att un-
3041: stadsplanen. 1 samband med planeringsproces-        dersöka om olika kulturella organisationer och
3042: sen undersöks behovet av byggnadsskydd. lnnan       även myndigheter, såsom länets konstkommis-
3043: ärendet avgörs kommer staden och de statliga        sion, eventuellt kunde placeras i Kanttila. Det är
3044: myndigheterna att diskutera frågan. Planen skall    av primär betydelse att den kommande använd-
3045: ytterligare fastställas av miljöministeriet.        ningen av byggnaden utreds även med tanke på
3046:    Om Kanttila och också de övriga byggnader-       att den eventuellt skall bevaras.
3047: na på tomten används för ändamål som tjänar
3048: 
3049:      Helsingforsden 21 maj 1991
3050: 
3051:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
3052:                                                1991 vp
3053: 
3054: 
3055: Kirjallinen kysymys 16
3056: 
3057: 
3058: 
3059: 
3060:                                   Koistinen ym.: Tietopuolisen opetuksen turvaamisesta oppisopi-
3061:                                       muskoulutuksessa
3062: 
3063:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3064: 
3065:    Monet ammattioppilaslautakunnat ovat huo-         lutuksessa olin. 7 500 opiskelijaa, ja AKH:n ta-
3066: lissaan oppisopimuskoulutukseen liittyviin tieto-    voite vuodelle 1991 oli 8 500 opiskelijaa. Kuiten-
3067: puolisiin kurssijaksoihin varattujen määräraho-      kin tietopuoliseen koulutukseen varattu määrä-
3068: jen riittämättömyydestä.                             raha on täysin riittämätön, minkä osoittaa mm.
3069:    Oppisopimukseen liittyy keskimäärin 30%           se, että joillakin ryhmillä on ollut suuri epätietoi-
3070: tietopuolista opetusta, jonka järjestää jokin alan   suus koulutuksen loppuun saattamisesta, kun
3071: oppilaitoksista. Ammattikasvatushallitus myön-       esim. AKH:sta on ilmoitettu kolmannen tieto-
3072: tää oppilaitoksille luvan ko. opetuksen järjestä-    puolisen osan rahoituksen puuttumisesta. Vaik-
3073: miseen ja samalla myös korvaa koulutuksesta ja       ka rahoitus sitten saatiinkin, erittäin motivoitu-
3074: oppisopimusopiskelijoiden sosiaalisista etuuksis-    neet oppilaat ja heidän työnantajansa sekä opet-
3075: ta aiheutuneet menot.                                tajansa ovat ymmällä- eikä aiheetta- tulivat-
3076:     1.8.1990 oppisopimuskoulutus muuttui tut-        ko he "narratuiksi", jos opiskelu jääkin kesken
3077: kintotavoitteiseksi koulutukseksi, eli oppisopi-     tai jää roikkumaan tulevaisuuteen: Tämä ei voi
3078: muskoulutuksessa voi suorittaa joko koko tut-        olla uudistuksen tarkoitus.
3079: kinnon tai osan tutkinnosta, jota voi myöhem-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3080: min täydentää tutkinnoksi ja näin saada jatko-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3081:  opinto-oikeuden opistoasteelle.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3082:     Uudistuksen myötä useat oppilaitokset ovat       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3083:  tehneet koulutustarkastajien kanssa yhteistyössä
3084:  uusia, laajamittaisia suunnitelmia oppisopimus-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3085:  kurssien järjestämiseksi uusien tavoitteiden                ryhtyä, että oppisopimuskoulutuksen
3086:  mukaisesti. Koulutustarkastajat ovat lisäksi in-            tietopuolisten kurssijaksojen rahoitusti-
3087:  formoineet mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoalan             lanne varmistetaan niin, että kurssit voi-
3088:  uusista koulutusmahdollisuuksista.                          daan hoitaa aiotussa ajassa loppuun?
3089:     Vuonna 1990 koko maassa oppisopimuskou-
3090: 
3091:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1991
3092: 
3093:            Annikki Koistinen        Kalle Röntynen              Eino Siuruainen
3094:            Aapo Saari               Hannu Tenhiälä              Seppo Kääriäinen
3095:            Timo Laaksonen           Martti Korhonen             Olavi Ala-Nissilä
3096:            Aino Suhola              Markku Lehtosaari           Riitta Kauppinen
3097:            Helmi Morri              Maija-Liisa Lindqvist       Raili Puhakka
3098:            Matti Vanhanen           Pekka Viljanen              Kyösti Virrankoski
3099:                     Markku Vuorensola                  Tuulikki Ukkola
3100: 
3101: 
3102: 
3103: 
3104:  210300M
3105: 2                                         1991 vp -    KK 16
3106: 
3107: 
3108: 
3109: 
3110:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3111: 
3112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kevätkaudella 1991 kurssitoiminta on voitu
3113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pääsääntöisesti toteuttaa suunnitelmien mukai-
3114: olette 23 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-       sesti.
3115: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Edellä tarkoitetun kurssitoimintamomentin
3116: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vuoden 1990 tilinpäätös oli 59 940 480 markkaa
3117: Annikki Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       eli noin 7 940 000 markkaa suurempi kuin kulu-
3118: sesta kysymyksestä n:o 16:                            van vuoden määräraha. Koska myös vuonna
3119:                                                       1990 tavoitteena oli antaa 7 000 oppilaalle tieto-
3120:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        puolinen koulutus, ministeriö varautui jo alku-
3121:        ryhtyä, että oppisopimuskoulutuksen tie-       vuodesta omissa rahoitustarvelaskelmissaan sii-
3122:        topuolisten kurssijaksojen rahoitusti-         hen, että määrärahaa olisi tarpeen lisätä, koska
3123:        lanne varmistetaan niin, että kurssit voi-     ei tiedetä tarkasti, kuinka paljon määrärahasta
3124:        daan hoitaa aiotussa ajassa loppuun?           tarvitaan edellisen vuoden loppusuorituksiin.
3125:                                                           Oppisopimuskurssitoiminnan kustannusten
3126:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           voimakas lisääntyminen viime vuosina on aiheu-
3127: taen seuraavaa:                                       tunut pääasiassa kurssiopetuksen määrän kas-
3128:                                                       vusta, mikä on seurausta oppisopimuskoulutuk-
3129:    Oppisopimuskoulutuksessa on viime vuosina          sen oppiohjelmien uusimisesta ja niveltämisestä
3130: ollut keskimäärin 7 500-8 000 oppilasta. Oppi-        uudistuneeseen ammatilliseen koulutukseen.
3131: sopimuskoulutuksen kokonaiskustannukset op-               Opetusministeriön tavoitteena on, että halli-
3132: pilasta kohti olivat 19 697 markkaa vuonna 1989       tuksen tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa
3133: ja 22 423 markkaa vuonna 1990.                        tietopuoliselle koulutukselle asetetut määrälliset
3134:    Oppisopimuslain (422/67) 25 §:n mukaisen tie-      tavoitteet voidaan toteuttaa ja että oppisopimus-
3135: topuolisen koulutuksen järjestäruismenoihin           kurssitoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin
3136: sekä koulutuksessa tarvittavien koneiden, laittei-    kurssien järjestäjille suoritettavat ennakkoerät
3137: den ja opetusvälineiden hankintamenojen mak-          mahdollisimman hyvin vastaisivat todellisia
3138: samiseen on kuluvan vuoden valtion tulo- ja           menoja ja että loppusuoritukset voitaisiin suorit-
3139: menoarviossa momentilla 29.74.27 Kurssitoi-           taa ajallaan.
3140: minta, varattu 52 000 000 markkaa. Momentin,              Edellä mainituista syistä opetusministeriö on
3141: joka on arviomääräraha, mitoituksessa on otettu       kuluvana vuonna tarkasti seurannut yhteistoi-
3142: huomioon oppisopimuskoulutuksen uusittujen            minnassa opetushallituksen kanssa kurssitoimin-
3143: oppiohjelmien aiheuttama tietopuolisen koulu-         tamomentin määrärahatilannetta, jotta suunni-
3144: tuksen lisääntyminen. Momentin perustelujen           tellut kurssit voidaan järjestää myös syyskaudel-
3145: mukaan vuonna 1991 tietopuolisessa koulutuk-          la 1991. Hallitus on 24.5.1991 eduskunnalle an-
3146: sessa arvioidaan oleva noin 7 000 oppilasta.          tamassaan 1 lisämenoarvioesityksessään ehdot-
3147: Määrärahasta on arvioitu käytettäväksi                tanut, että momentille 29.74.27 myönnettäisiin
3148: 20 000 000 markkaa vuosien 1988-90 osa- ja            lisää 12 000 000 markkaa. Mikäli tämän jälkeen
3149: loppusuorituksiin. Opetushallitus on sopeutta-        edelleen on tarvetta lisämäärärahaan, ministeriö
3150: nut tekemänsä tietopuolisten kurssien toimeen-        voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ko. mo-
3151: panopäätökset kuluvan vuoden tulo- ja menoar-         mentin arviomäärärahan ylittämiseksi.
3152: viossa olevaan 52 000 000 markan määrärahaan.
3153: 
3154:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
3155: 
3156:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
3157:                                           1991 vp -    KK 16                                          3
3158: 
3159: 
3160: 
3161: 
3162:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3163: 
3164:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          terminen 1991 har man enligt huvudregeln kun-
3165: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        nat genomföra kurserna p1anenligt.
3166: den 23 april 1991 till vederbörande medlem av             Boks1utet 1990 för det nämnda momentet
3167: statsrådet översänt en avskrift av följande av        kursverksamhet var 59 940 480 mark, dvs. ca
3168: riksdagsman Annikki Koistinen m.fl. underteck-        7 940 000 mark större än årets ans1ag. Eftersom
3169: nade spörsmål nr 16:                                  målet även 1990 var att ge 7 000 elever teoretisk
3170:                                                       utbildning, förberedde sig ministeriet redan i
3171:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        början av året i sina egna finansieringskalkyler
3172:        ta för att finansieringen av de teoretiska     på att det fanns ett behov av att öka anslaget,
3173:        kursavsnitten i läroavtalsutbildningen         eftersom inte klar vetskap råder om hur stor del
3174:        skall tillgodoses så att kurserna kan slut-    av anslaget som behövs för slutprestationer från
3175:        föras under den avsedda tiden?                 föregående år.
3176:                                                           Den kraftiga ökningen i kostnaderna under de
3177:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          senaste åren för kursverksamhet inom läroav-
3178: följande:                                             talsutbildningen beror huvudsakligen på att vo-
3179:                                                       lymen av kursundervisning har ökat, vilket är en
3180:    Läroavtalsutbildningen har under de senaste        följd av att studieprogrammen inom läroavtals-
3181: åren omfattat 7 500-8 000 elever i genomsnitt.        utbildningen har förnyats och inlemmats i den
3182: De sammanlagda kostnaderna per elev för lä-           reformerade yrkesutbildningen.
3183: roavtalsutbildning år 1989 var 19 697 mark och            Undervisningsministeriet siktar på att de
3184: 22 423 mark år 1990.                                  kvantitativa mål som i motiveringen till budget-
3185:    För organisering av den teoretiska utbildning-     propositionen har satts för den teoretiska utbild-
3186: en i enlighet med 25 § läroavtalslagen (422/67)       ningen kan nås och att förskottsraterna som
3187: och för anskaffning av de i utbildningen behöv-       betalas åt kursarrangörerna för kursernas kost-
3188: liga maskinerna, utrustningen och läromedlen          nader så väl som möjligt motsvarar de faktiska
3189: har anslag på 52 000 000 mark reserverats under       kostnaderna och att slutprestationerna kan ge-
3190: moment 29.74.27 (kursverksamhet) i årets stats-       nomföras i tid.
3191: budget. 1 dimensioneringen av momente"t, som är           Av nämnda skäl har undervisningsministeriet
3192: ett reservationsanslag, har hänsyn tagits till den    tillsammans med utbildningsstyrelsen under det-
3193: ökade teoretiska utbildningen som förorsakats         ta år noggrant följt situationen när det gäller
3194: av de förnyade studieprogrammen i läroavtalsut-       ans1aget för kursverksamheten så att de planera-
3195: bildningen. Enligt motiveringen till momentet         de kurserna kan genomföras även under höstter-
3196: uppskattas den teoretiska utbildningen omfatta        minen 1991. Regeringen har i sin 1 tilläggsbud-
3197: ca 7 000 elever 1991. Av detta anslag har             getproposition 24.5.1991 till riksdagen föreslagit
3198: 20 000 000 mark uppskattats bli använda för           att moment 29.74.27 skall utökas med
3199: 1988-90 års del- och slutprestationer. Utbild-        12 000 000 mark. Om det efter detta finns behov
3200: ningsstyrelsen har anpassat sina beslut om verk-      av tilläggsanslag, kan ministeriet vidta behövliga
3201: ställande av teoretiska kurser till anslaget på       åtgärder för att överskrida nämnda reservations-
3202: 52 000 000 mark i årets statsbudget. Under vår-       anslag.
3203: 
3204:      Helsingfors den 5 juni 1991
3205: 
3206:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3207:                                                   1991 vp
3208: 
3209: 
3210: Skriftligt spörsmål 17
3211: 
3212: 
3213: 
3214: 
3215:                                     Nordman: Om rätt tili bostadsbidrag för de utvecklingsstörda som
3216:                                        bor i boendeenheter
3217: 
3218: 
3219:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
3220: 
3221:     Pensionstagare i knappa ekonomiska omstän-          rätthålls av vårdinstitutioner. Det finns vård-
3222: digheter har under vissa förutsättningar möjlig-        institutioner som inrättat boendeenheter vilka
3223: het att få bostadsbidrag som ett tiliskott tili         fungerar enligt motsvarande principer som ut-
3224: folkpensionen (L om bostadsbidrag för pen-              vecklingsstördas boende ute i samhället. Boende-
3225: sionstagare 591178). En av förutsättningarna är         kostnaderna för de utvecklingsstörda är i stort
3226: att man har boendekostnader. Bostadsbidraget            sett desamma oberoende i viiken form anpass-
3227: är emeliertid stramt inkomstbundet och har med          ningsboendet är organiserat. Däremot får de
3228: tiden blivit alit svårare att få. Lagen stadgar att     utvecklingsstörda som bor i boendeenheter
3229: inkomstkontroli skali göras vartannat år då             vilka upprätthålls av vårdinrättningar inget bo-
3230: bostadsbidragets storlek prövas på nytt. Det har        stadsstöd. Detta upplevs som en orättvisa och
3231: visat sig vara snarare regel än undantag att            leder psykologiskt tili en känsla av ojämlikhet
3232: kontrolien 1ett tili antingen minskat bostads-          hos dem som inte får bostadsbidrag. Detta är
3233: bidrag elier tili att bidraget faliit bort helt och     ägnat att försvåra anpassningen tili ett friare liv,
3234: håliet. Detta har skett trots att boendekostnader-      något som tvärtom med alla medel bör stimule-
3235: na stigit, t.ex. genom höjda hyror.                     ras.
3236:     Bland dem som kan få bostadsbidrag enligt              Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
3237: lagen finns utvecklingsstörda som har fått plats        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
3238: på en s.k. boendeenhet, där de lär sig leva och         skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
3239: klara sig utanför anstaltsmiljö. Dessa boendeen-        ställa följande spörsmål:
3240: heter jämstälis med eget hem och bostadsbidrag
3241: kan följaktligen beviljas eftersom en viss hyra                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
3242: uppbärs och om de i övrigt fyller lagens krav på               ta för att sådana utvecklingsstörda som
3243: inkomstbegränsningar.                                          är bosatta inom s.k. boendeenheter som
3244:     Situationen blir en helt annan om utveck-                  upprätthålls av vårdanstalter skall kunna
3245:  lingsstördas anpassning tili ett liv utanför anstalt          tas med som berättigade tili bostadsbi-
3246:  sker inom ramen för boendeenheter, som upp-                   drag?
3247: 
3248:       Helsingfors den 23 april 1991
3249: 
3250:                                              Håkan Nordman
3251: 
3252: 
3253: 
3254: 
3255:  210300M
3256: 2                                         1991 vp -    KK 17
3257: 
3258: Kirjallinen kysymys 17                                                                      Suomennos
3259: 
3260: 
3261: 
3262: 
3263:                                    Nordman: Asumispalveluyksiköissä asuvien kehitysvammaisten
3264:                                       oikeuttamisesta asumistukeen
3265: 
3266: 
3267:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3268: 
3269:     Niukoissa taloudellisissa oloissa elävillä elä-   elämään tapahtuu hoitolaitosten ylläpitämissä
3270: keläisillä on eräin edellytyksin mahdollisuus         asumispalveluyksiköissä. On hoitolaitoksia, jot-
3271: saada asumistukea kansaneläkkeen lisänä (eläk-        ka ovat perustaneet asumispalveluyksiköitä, jot-
3272: keensaajien asumistukilaki 591178). Yhtenä edel-      ka toimivat vastaavien periaatteiden mukaan
3273: lytyksenä on, että henkilöllä on asumiskustan-        kuin kehitysvammaisten asuminen yhteiskun-
3274: nuksia. Asumistuki on kuitenkin tiukasti tulo-        nassa. Kehitysvammaisten asumiskustannukset
3275: sidonnainen, ja sen saaminen on käynyt ajan           ovat pitkälti samat riippumatta siitä, miten so-
3276: myötä yhä vaikeammaksi. Laissa säädetään tu-          peuttamisasuminen on järjestetty. Sitä vastoin
3277: lojen tarkistamisesta joka toinen vuosi, jolloin      hoitolaitosten ylläpitämissä asumispalveluyksi-
3278: asumistuen määrä harkitaan uudelleen. Pikem-          köissä asuvat kehitysvammaiset eivät saa asu-
3279: minkin säännöksi kuin poikkeukseksi on osoit-         mistukea. Tämä koetaan epäoikeudenmukaisek-
3280: tautunut, että tarkistus johtaa joko asumistuen       si, ja se johtaa psykologisesti eriarvoisuuden
3281: vähenemiseen tai tuen putoamiseen pois koko-          tunteeseen asumistukea vaille jäävien joukossa.
3282: naan. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että       Tämä on omiaan vaikeuttamaan sopeutumista
3283: asumiskustannukset ovat nousseet esim. vuok-          vapaampaan elämään, johon tulisikin kannustaa
3284: rien korotusten myötä.                                kaikin keinoin.
3285:     Lain mukaan asumistuen saamiseen oikeutet-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3286: tujen joukossa on kehitysvammaisia, jotka ovat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
3287: saaneet paikan ns. asumispalveluyksiköstä, jossa      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3288: he oppivat tulemaan toimeen laitoksen ulkopuo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3289: lella. Nämä asumispalveluyksiköt rinnastetaan
3290: omaan kotiin, ja asumistukea voidaan siis myön-
3291: tää - koska näistä yksiköistä peritään tietty                   Mihin toimenp1te1S1m Hallitus aikoo
3292: vuokra- jos vammaiset muuten täyttävät lain                  ryhtyä, jotta hoitolaitosten ylläpitämissä
3293: tulorajoituksille asettamat vaatimukset.                     asumispalveluyksiköissä asuvat kehitys-
3294:     Tilanne on kokonaan toinen, jos kehitysvam-              vammaiset voitaisiin ottaa asumistukeen
3295: maisten sopeutuminen laitoksen ulkopuoliseen                 oikeutettujen joukkoon?
3296: 
3297:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1991
3298: 
3299:                                            Håkan Nordman
3300:                                            1991 vp -    KK 17                                           3
3301: 
3302: 
3303: 
3304: 
3305:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3306: 
3307:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myös sellaista hoitoa, johon eläkkeensaaja on
3308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kunnan tai edellä tarkoitetun sairaalan toimesta
3309: olette 23 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-        ja kustannuksella sijoitettu. Asumistuen keskeyt-
3310: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tämisellä laitoshoidon ajaksi on haluttu estää
3311: omaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennöksen         henkilön tukemista julkisin eläkevaroin hänen
3312: kansanedustaja Håkan Nordmanin näin kuulu-             saadessaan koko elatuksensa toisaalta julkisilla
3313: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 17:               varoilla rahoitetussa laitoshoidossa.
3314:                                                            Kehitysvammaisten asumisyksiköitä ei pidetä
3315:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Kansaneläkelaitoksen tulkinnan mukaan laitos-
3316:        ryhtyä, jotta hoitolaitosten ylläpitämissä      hoitona eikä kehitysvammaisten asumispalvelu-
3317:        asumispalveluyksiköissä asuvat kehitys-         yksiköissä asuviita pitäisi siten kansaneläkkeen
3318:        vammaiset voitaisiin ottaa asumistukeen         asumistukea keskeyttää. Kansaneläkelaitokselta
3319:        oikeutettujen joukkoon?                         saadun tiedon mukaan asumisyksikkö määritel-
3320:                                                        lään laitoshuolloksi tai asumispalveluksi sen
3321:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mukaan miten asumispalvelua koskevan toimin-
3322: vasti seuraavaa:                                       tayksikön ylläpitäjä tai, kun kysymyksessä on
3323:                                                        yksityisen ylläpitämä toimintayksikkö, näihin
3324:    Kansaneläkejärjestelmän mukaista eläkkeen-          yksiköihin sijoittava viranomainen toimintayksi-
3325: saajien asumistukea voi saada henkilö, joka saa        kön määrittelee.
3326: kansaneläkelaitoksen maksamaa vanhuus-, työ-              Kysymyksessä esiintuotu käsitys, että kehitys-
3327: kyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä, yksilöllistä      vammaisten asumispalveluyksiköitä pidettäisiin
3328: varhaiseläkettä, rintamasotilaseläkettä tai les-       laitoshoitona ja kehitysvammaisilla ei olisi oi-
3329: keneläkkeenä yleistä perhe-eläkettä. Asumistuen        keutta asumistukeen saattaa johtua Kansanelä-
3330: tarkoituksena on hyvittää eläkkeensaajalle osa         kelaitoksessa 1980-luvun alkupuolella perustu-
3331: hänen kohtuullisista asumismenoistaan. Eläk-           neeseen käytäntöön, jossa Kansaneläkelaitos itse
3332: keensaajan on itse maksettava osa asumisme-            määritteli, onko kysymyksessä oleva toiminta-
3333: noista eli niin sanottu omavastuu ja tähän oma-        yksikkö laissa tarkoitettu julkinen hoitolaitos vai
3334: vastuun määrään vaikuttavat eläkkeensaajan             ei. Kansaneläkelaitoksesta saadun tiedon mu-
3335: tulot ja omaisuus. Asumismenoina otetaan huo-          kaan tämän käytännön pohjalta saattaa olla
3336: mioon asunnon vuokra tai yhtiövastike sekä             vielä olemassa sellaisia yksittäisiä tapauksia,
3337: asuntolainojen korot.                                  joissa asumisyksikön määritteleminen avohoi-
3338:    Eläkkeensaajan asumistukilain 7 §:n (591/78)        toon kuuluvana asumispalveluna on jäänyt
3339: mukaan asumistukea ei makseta jatkuvassa lai-          huomaamatta. Jos tällaisia tulkintoja vielä ilme-
3340: toshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa          nee, Kansaneläkelaitos on valmis oikaisemaan
3341: olevalle eläkkeensaajalle siltä ajalta, jonka hoito    aikaisemman päätöksensä ja myöntämään asu-
3342: kestää yli yhdeksän kuukautta. Laitoshoidolla          mistuen niin kuin se avohoidossa asumispalvelu-
3343: tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan         yksiköissä asuville eläkkeensaajille kuuluukin.
3344: elatuksen sisältävää hoitoa valtion, kunnan tai        Sosiaali- ja terveysministeriö tuleekin ottamaan
3345: kuntainliiton sairaalassa tai laitoksessa tai ase-     asian esille Kansaneläkelaitoksen eläkeosaston
3346: tuksessa määrätyissä tapauksissa muussa hoito-         kanssa, jotta kysymyksessä tarkoitettua käytän-
3347: laitoksessa, jonka kustannuksiin käytetään julki-      töä ei enää esiintyisi.
3348: sia varoja. Samoin julkisena hoitona pidetään
3349: 
3350:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1991
3351: 
3352:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
3353: 4                                        1991 vp -     KK 17
3354: 
3355: 
3356: 
3357: 
3358:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3359: 
3360:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          eller ovan avsett sjukhus och på dess bekostnad
3361: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som offentlig vård. Genom att avbryta utbetal-
3362: den 23 april 1991 till vederbörande medlem av         ningen av bostadsbidrag för den tid som pen-
3363: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     sionstagaren är i anstaltsvård har man velat
3364: dagsman HåkanNordman undertecknade spörs-             förhindra att personen i fråga stöds med offent-
3365: mål nr 17:                                            liga pensionsmedel samtidigt som han får hela
3366:                                                       sitt uppehälle i anstaltsvård som finansieras med
3367:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        offentliga medel.
3368:        ta för att sådana utvecklingsstörda som           De utvecklingsstördas boendeenheter kan inte
3369:        är bosatta inom s.k. boendeenheter som         jämställas med anstaltsvård enligt folkpensions-
3370:        upprätthålls av vårdanstalter skall kunna      anstaltens uppfattning och folkpensionens bo-
3371:        tas med som berättigade till bostadsbi-        stadsbidrag borde således inte fråntas de utveck-
3372:        drag?                                          lingsstörda som bor i boendeenheter. Enligt
3373:                                                       uppgift från folkpensionsanstalten definieras
3374:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          boendeenheten som anstaltsvård eller boendeser-
3375: samt anföra följande:                                 vice beroende på hur huvudmannen för boende-
3376:                                                       enheten eller, då det gäller en icke-offentlig
3377:     Enligt folkpensionssystemet kan bostadsbi-        driftsenhet, den myndighet som placerar utveck-
3378: drag för pensionstagare betalas till en person        lingsstörda i dessa enheter definierar driftsenhe-
3379: som av folkpensionsanstalten beviljats ålder-         ten.
3380: doms-, invaliditets- eller arbetslöshetspension,         Den i spörsmålet framförda uppfattningen att
3381: individuell förtidspension, frontmannapension         boendeenhetema för utvecklingsstörda skulle
3382: eller allmän familjepension som änkepension.          räknas som anstaltsvård och att de utvecklings-
3383: Avsikten med bostadsbidraget är att ersätta pen-      störda inte skulle vara berättigade till bostads-
3384: sionstagaren för en del av hans skäliga boende-       bidrag kan bero på den praxis som uppkom vid
3385: kostnader. Pensionstagaren måste själv stå för en     folkpensionsanstalten i början av 1980-talet då
3386: del av boendekostnadema, den s.k. självrisken,        folkpensionsanstalten själv bestämde om drifts-
3387: och pensionstagarens inkomster och förmögen-          enheten i fråga var en offentlig vårdanstalt eller
3388: het avgör hur stor den blir. Till boendekostna-       inte. Enligt uppgift från folkpensionsanstalten
3389: dema hör hyra eller vederlag för bostad samt          kan det på grund av nämnda praxis fortfarande
3390: räntor på bostadslån.                                 finnas enskilda fall där man försummat att
3391:     Enligt 7 § lagen om bostadsbidrag för pen-        omdefiniera boendeenheten som boendeservice
3392: sionstagare (591178) betalas bostadsbidrag inte       inom den öppna vården. Om dylika tolkningar
3393: till pensionstagare som är i fortsatt anstaltsvård    ännu förekommer är folkpensionsanstalten be-
3394: eller därmed jämförlig vård för den tid som           redd att rätta till sitt tidigare beslut och bevilja
3395: vården varar utöver nio månader. Med anstalts-        bostadsbidrag vilket pensionstagare som bor i
3396: vård eller därmed jämförlig vård avses vård som       boendeenheter inom den öppna vården är fullt
3397: innefattar underhåll på statens, kommuns eller        berättigade till. Social- och hälsovårdsministeriet
3398: kommunalförbunds sjukhus eller inrättning eller       kommer också att ta upp frågan med pensions-
3399: i fall, om vilka stadgas genom förordning på          avdelningen vid folkpensionsanstalten för att
3400: annan vårdanstalt, för vars kostnader offentliga      den gamla praxis som avses i spörsmålet inte i
3401: medel används. Likaså räknas vård för viiken          framtiden mera skall förekomma.
3402: pensionstagare intagits på åtgärd av kommun
3403: 
3404:      Helsingforsden 3 juni 1991
3405: 
3406:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
3407:                                                 1991 vp
3408: 
3409: Kirjallinen kysymys 18
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 
3414:                                    Tennilä: Nykyisten sairaanhoitopiirien säilyttämisestä Lapissa
3415: 
3416: 
3417:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3418: 
3419:    Sosiaali- ja terveysministeriön uusi kanslia-      si. Jako kahteen ottaa oikealla tavalla huomioon
3420: päällikkö Heikki S. von Hertzen ilmoitti julki-       Lapin laajuuden ja erityisolot. Näihin erityispiir-
3421: suudessa ennen vaaleja, että Länsi-Pohjan sai-        teisiin kuuluu se, että Länsi-Pohja muodostaa
3422: raanhoitopiiri on väestöpohjaltaan liian pieni ja     selkeän alueellisen kokonaisuuden.
3423: siksi se tulee suJauttaa Lapin sairaanhoitopiiriin.       Heikki S. von Hertzenin eduskunnan tahtoa
3424:     Kansliapäällikön esiintyminen on saanut ai-       kunnioittamaton, asiantuntematon lausunto on
3425: kaan laajaa huolestumista Lapissa, sillä siitä        saanut pohjoisessa aikaiseksi pysyvää epäsel-
3426: paistaa läpi täydellinen asiantuntemattomuus          vyyttä.
3427: Lapin oloja kohtaan ja myös tyly ja kova asenne           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3428: pohjoisen tarpeisiin nähden.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3429:     Merkille pantavaa on myös se, että uuden          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3430: kansliapäällikön esiintyminen oli eduskunnan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3431: tahdon sivuuttava. Eduskuntahan hyväksyi
3432: uuden erikoissairaanhoitolain siten, että se tuli               Tuleeko Hallitus kansliapäällikkö
3433: voimaan vuoden 1991 alusta. Lakia laadittaessa               Heikki S. von Hertzenin kannasta poike-
3434: päädyttiin eduskunnassa tietoisen harkinnan                  ten pitämään kiinni siitä, että Lapissa on
3435: tuloksena aivan oikein siihen, että Lappi on ihan            jatkossakin kaksi sairaanhoitopiiriä?
3436: liian laaja alue yhdeksi erikoissairaanhoitopiirik-
3437: 
3438:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1991
3439: 
3440:                                          Esko-Juhani Tennilä
3441: 
3442: 
3443: 
3444: 
3445: 210300M
3446: 2                                         1991 vp -    KK 18
3447: 
3448: 
3449: 
3450: 
3451:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3452: 
3453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        avulla, jota varten maa on jaettu 21 sairaanhoi-
3454: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         topiiriin.
3455: olette 25 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-          Kansanterveystyötä ja erikoissairaanhoidon
3456: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      palveluja kehitetään Suomen terveyspolitiikan
3457: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       pitkän aikavälin tavoiteohjelman "Terveyttä
3458: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       kaikille vuoteen 2000" asettamien tavoite- ja toi-
3459: sestä n:o 18:                                         mintalinjojen mukaisesti. Varsin nopeasti hei-
3460:                                                       kentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi tulee
3461:           Tuleeko Hallitus kansliapäällikkö           tänä päivänä erityistä huomiota kiinnittää muun
3462:        Heikki S. von Hertzenin kannasta poike-        muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujär-
3463:        ten pitämään kiinni siitä, että Lapissa on     jestelmän tuottavuuteen, tehokkuuteen ja talou-
3464:                                                       dellisuuteen.
3465:        jatkossakin kaksi sairaanhoitopiiriä?
3466:                                                          Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole tällä
3467:                                                       hetkellä vireillä sellaista lainsäädännön valmiste-
3468:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lua, jolla olisi tarkoitus muuttaa edellä mainittua
3469: vasti seuraavaa:                                      sairaanhoitopiirijakoa. Sinänsä on todettava,
3470:                                                       että sairaanhoitopiirit poikkeavat toisistaan
3471:    Vuoden 1991 alusta voimaan tulleen erikois-        varsin paljon, mitä tulee niiden väestöpohjaan ja
3472: sairaanhoitolain (1062/89) keskeisenä lähtökoh-       sairaanhoidollisiin toimintavalmiuksiin. Erikois-
3473: tana on riittävien ja yhtäläisten erikoissairaan-     sairaanhoitolaki on ollut voimassa vasta puoli-
3474: hoitopalvelujen saannin turvaaminen kaikissa          sen vuotta. Kun erikoissairaanhoitolain toimeen-
3475: osissa maata. Lain mukaan kunnan on huoleh-           panosta saadaan hieman pitemmältä ajalta käy-
3476: dittava siitä, että sen asukkaat saavat tarpeelli-    tännön kokemuksia sekä valtakunnallisesti että
3477: sen erikoissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidon        paikallisesti, on kuitenkin oltava valmiutta har-
3478: osalta väestövastuun käytännön toteuttaminen          kita myös uusia hallinnollisia ratkaisuja, mikäli
3479: tapahtuu sairaanhoitopiirin kuntainliittojen          siihen ilmenee tarvetta.
3480: 
3481:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
3482: 
3483:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
3484:                                            1991 vp -     KK 18                                           3
3485: 
3486: 
3487: 
3488: 
3489:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3490: 
3491:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Folkhälsoarbetet och servicen inom den spe-
3492: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         cialiserade sjukvården utvecklas i enlighet med
3493: den 25 april 1991 tili vederbörande medlem av          den målsättning och de verksamhetslinjer som
3494: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      uppställs i "Hälsa för alla år 2000", det långsikti-
3495: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr 18:          ga målsättningsprogrammet för Finlands hälso-
3496:                                                        politik. På grund av den snabbt försvagade eko-
3497:           Åmnar Regeringen, avvikande från             nomiska situationen bör särskild uppmärksam-
3498:        Heikki S. von Hertzens åsikt, hålla fast        het i dag fästas vid bl.a. produktiviteten, effekti-
3499:        vid att det även i fortsättningen skall         viteten och lönsamheten inom social- och hälso-
3500:        finnas två sjukvårdsdistrikt i Lappland?        vårdens servicesystem.
3501:                                                           Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
3502:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           för närvarande ingen sådan lagstiftning genom
3503: samt anföra följande:                                  viiken man ämnar ändra nämnda indelning i
3504:                                                        sjukvårdsdistrikt. Det bör i och för sig konstate-
3505:    En central utgångspunkt för lagen om speci-         ras att sjukvårdsdistrikten avviker från varandra
3506: aliserad sjukvård (1062/89) som trädde i kraft vid     i hög grad vad gäller befolkningsunderlag och
3507: ingången av 1991, är att erhållandet av tillräcklig    handlingsberedskap i fråga om sjukvård. Lagen
3508: och likvärdig service inom den specialiserade          om specialiserad sjukvård har endast varit i kraft
3509: sjukvården tryggas i alla delar av landet. Enligt      ca ett halvt år. När man både på riksplanet och
3510: lagen skall kommunen sörja för att dess invånare       det lokala planet erhållit praktisk erfarenhet av
3511: får behövlig specialiserad sjukvård. Beträffande       verkställigheten av lagen om specialiserad sjuk-
3512: den specialiserade sjukvården förverkligas be-         vård under en något längre tid bör det dock
3513: folkningsansvaret i praktiken med hjälp av sjuk-       finnas beredskap att överväga även nya förvalt-
3514: vårdsdistriktets kommunalförbund. För detta            ningsmässiga lösningar, ifall det uppstår behov
3515: ändamål är landet indelat i 21 sjukvårdsdistrikt.      för detta.
3516: 
3517:      Helsingforsden 15 maj 1991
3518: 
3519:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
3520:                                                1991 vp
3521: 
3522: Skriftligt spörsmål 19
3523: 
3524: 
3525: 
3526: 
3527:                                   Nyby m.fl.: Om skapande av nordisk lagstiftning om koncernfack-
3528:                                      ligt samarbete
3529: 
3530: 
3531:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3532: 
3533:    EG-kommissionen lade den 3 december 1990             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
3534: fram ett förslag tili direktiv om koncernfackligt    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
3535: samarbete i EG-länderna. Avsikten är att för-        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
3536: slaget skali vara genomfört i medlemsländerna        stälia följande spörsmål:
3537: före utgången av 1992.
3538:    Vid Nordiska rådets session i Köpenhamn
3539: 1991 antogs följande rekommendation (A 949/e):                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
3540:    -Nordiska rådet rekommenderar Nordiska                   ta för att åstadkomma en samordnad
3541: ministerrådet att snabbt utarbeta ett förslag tili          nordisk lagstiftning om koncernfackligt
3542: samordnad nordisk lagstiftning, som säkrar                  samarbete?
3543: löntagarnas organisationer rätt tili koncernfack-
3544: ligt samarbete ....
3545: 
3546:      Helsingfors den 25 april 1991
3547: 
3548:           Mats Nyby                      Erkki Tuomioja               Sinikka Hurskainen
3549:           Tarja Kautto                   Arja Alho                    Lauri Metsämäki
3550:           Paavo Lipponen                 Antero Kekkonen              Virpa Puisto
3551: 
3552: 
3553: 
3554: 
3555: 210300M
3556: 2                                         1991 vp -    KK 19
3557: 
3558: Kirjallinen kysymys 19                                                                      Suomennos
3559: 
3560: 
3561: 
3562: 
3563:                                     Nyby ym.: Yhtymän sisäistä ammattiyhdistysyhteistyötä koske-
3564:                                       van pohjoismaisen lainsäädännön aikaansaamisesta
3565: 
3566: 
3567:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3568: 
3569:    EY:n komissio teki 3 päivänä joulukuuta 1990       jestöjen oikeuden yhtymän sisäiseen ammattiyh-
3570: ehdotuksen yhtymän sisäistä yhteistyötä koske-        distysyhteistyöhön ....
3571: vaksi direktiiviksi EY-maissa. Tarkoituksena on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3572: ehdotuksen toteuttaminen jäsenmaissa ennen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3573: vuoden 1992 päättymistä.                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3574:    Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Köö-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3575: penhaminassa 1991 hyväksyttiin seuraava suosi-
3576: tus (A 949/e):                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3577:    - Pohjoismaiden neuvosto suosittaa, että                  ryhtyä yhtymän sisäistä ammattiyhdis-
3578: Pohjoismaiden ministerineuvosto laatisi kiireelli-           tysyhteistyötä koskevan koordinoidun
3579: sesti ehdotuksen koordinoiduksi pohjoismaisek-               pohjoismaisen lainsäädännön aikaansaa-
3580: si lainsäädännöksi, joka turvaa palkansaajajär-              miseksi?
3581: 
3582:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1991
3583: 
3584:          Mats Nyby                       Erkki Tuomioja                 Sinikka Hurskainen
3585:          Tarja Kautto                    Arja Alho                      Lauri Metsämäki
3586:          Paavo Lipponen                  Antero Kekkonen                Virpa Puisto
3587:                                          1991 vp -    KK 19                                        3
3588: 
3589: 
3590: 
3591: 
3592:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3593: 
3594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työ on käynnistymässä työmarkkinaosapuolten
3595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuulemisella. Tällainen neuvottelu järjestetään
3596: olette 25 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-      työministeriön toimesta 30.5.1991. Tarkoitus on,
3597: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     että tämän jälkeen asiaa valmisteltaisiin myös
3598: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisessa työ-
3599: Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         elämän- ja työoikeuskysymysten virkamiestyö-
3600: kysymyksestä n:o 19:                                 ryhmässä.
3601:                                                          Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen
3602:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       työelämän- ja työoikeuskysymysten virkamies-
3603:        ryhtyä yhtymän sisäistä ammattiyhdis-         työryhmä on 18.-19.4.1991 pitämässään ko-
3604:        tysyhteistyötä koskevan koordinoidun          kouksessa käsitellyt myös yhtymän sisäistä am-
3605:        pohjoismaisen lainsäädännön aikaansaa-        mattiyhdistysyhteistyötä. Kokouksessa todettiin
3606:        miseksi?                                      asiaa selvitettävän parhaillaan ministerineuvos-
3607:                                                      ton rahoittamassa pohjoismaisen työelämän
3608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mallia ja tulevaisuutta koskevassa tutkimukses-
3609: vasti seuraavaa:                                     sa. Koska asian selvittely on tällä tavoin jo
3610:                                                      vireillä, pohjoismainen virkamiestyöryhmä ei
3611:    Pohjoismaiden neuvoston helmikuussa 1991          tässä vaiheessa päättänyt ryhtyä muihin toimen-
3612: tekemän konserniyhteistyön kehittämistä koske-       piteisiin Pohjoismaiden neuvoston suosituksen
3613: van suosituksen mukaisesti hallitus on käynnis-      johdosta. Asia otetaan virkamiestyöryhmässä
3614: tänyt asiaa koskevat valmistelut. Yhteisestä val-    uudelleen esille syksyllä 1991 pidettävässä ko-
3615: mistelusta on sovittu eri pohjoismaiden ministe-     kouksessa, johon kukin maa valmistelee kansal-
3616: reiden välillä. Suomessa ja Ruotsissa valmistelu-    lisen selvityksen asiasta.
3617: 
3618:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
3619: 
3620:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
3621: 4                                        1991 vp -    KK 19
3622: 
3623: 
3624: 
3625: 
3626:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3627: 
3628:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hörande av arbetsmarknadsparterna. En sådan
3629: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       överläggning ordnas på uppdrag av arbetsminis-
3630: den 25 april 1991 till vederbörande medlem av        teriet 30.5.1991. Avsikten är att ärendet härefter
3631: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    också bereds i kontaktgruppen för arbetslivs-
3632: dagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade spörs-         och arbetsrättsfrågor som lyder under Nordiska
3633: mål nr 19:                                           ministerrådet.
3634:                                                         Nordiska ministerrådets kontaktgrupp för
3635:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       arbetslivs- och arbetsrättsfrågor har vid sitt möte
3636:        ta för att åstadkomma en samordnad            18-19.4.1991 också behandlat koncernfackligt
3637:        nordisk lagstiftning om koncernfackligt       samarbete. Vid mötet konstaterades att ärendet
3638:        samarbete?                                    som bäst utreds genom en av ministerrådet
3639:                                                      finansierad undersökning om det nordiska ar-
3640:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         betslivets modell och framtid. Eftersom utred-
3641: samt anföra följande:                                ningen av ärendet på detta sätt redan kommit i
3642:                                                      gång beslöt den nordiska kontaktgruppen att
3643:    Enligt Nordiska rådets rekommendation av          inte i detta skede vidta andra åtgärder med
3644: februari 1991 rörande utveckling av koncern-         anledning av Nordiska rådets rekommendation.
3645: fackligt samarbete har regeringen inlett beredel-    Ärendet upptas på nytt till behandling vid kon-
3646: serna av ärendet. De nordiska ministrarna har        taktgruppens möte på hösten 1991, till vilket
3647: sinsemellan kommit överens om att ärendet            varje land kommer att bereda en nationell utred-
3648: bereds gemensamt. 1 Finland och i Sverige håller     ning om ärendet.
3649: beredningsarbetet på att komma i gång genom
3650: 
3651:      Helsingfors den 28 maj 1991
3652: 
3653: 
3654:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
3655:                                                1991 vp
3656: 
3657: 
3658: Kirjallinen kysymys 20
3659: 
3660: 
3661: 
3662: 
3663:                                   Lahtinen ym.: Historiallisesti merkittävien vanhojen laivojen pe-
3664:                                       ruskunnostuksen rahoittamisesta
3665: 
3666: 
3667:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3668: 
3669:     Syksyllä 1989 mietintönsä jättänyt museolai-     merkittävien alusten väheneminen on viime
3670: vatoimikunta on todennut maassamme jäljellä          vuosina tapahtunut 5-10 aluksen vuosivauhdil-
3671: olevien historiallisesti merkittävien alusten säi-   la.
3672: lyttämisen jälkipolville olevan uhanalaisena.            Museolaivatoimikunnan mietinnössä esitettiin
3673: Osan näistä aluksista omistavat valtio ja yhtei-     jatkotoimikuntien nimeämistä miettimään sekä
3674: söt, jotka ovat hankkineet alukset museoitavak-      museoitavien alusten ylläpidon että yksityisessä
3675: si. Valtaosa aluksista on yksityisessä omistukses-   tms. omistuksessa olevien merkittävien alusten
3676: sa. Ne on kunnostettu kulkukelpoisiksi yksityi-      peruskunnostuksen rahoittamista. Näiden toi-
3677: sin varoin ja omistajien omalla työpanoksella        mikuntien työ tulisi saada käyntiin välittömästi.
3678: usein varsin huonokuntoisista kulkukelvotto-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3679: mista "romualuksista".                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3680:     Osa kulussa olevista aluksista kaipaa joko vä-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3681: littömästi tai lähitulevaisuudessa suuria perus-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3682: kunnostuksia. Niitä ei voida teknisestikään to-
3683: teuttaa omistajien omana työnä, vaan ne on                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3684: tehtävä ammattitaidon omaavilla telakoilla.                 ryhtyä museolaivatoimikunnan mietin-
3685: Tällöin myös kunnostuksiin vaadittavat raha-                nön esitysten pohjalta, ja
3686: summat ovat alusten omistajille ylivoimaisen                   mitä muita toimenpiteitä Hallitus ai-
3687: suuna.                                                      koo toteuttaa yksityisomistuksessa ole-
3688:     Alusten peruskunnostusten vaihtoehtona on               vien historiallisten alusten peruskunnos-
3689: valitettavan usein aluksen romuttaminen tai                 tuksen rahoittamiseksi julkisia varoja
3690: esim. höyrylaivasta puhuttaessa sen muuttami-               avuksi käyttäen?
3691: nen moottorilaivaksi. Tällainen historiallisesti
3692: 
3693:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1991
3694: 
3695:           Matti Lahtinen                 Martti Tiuri                   Oiva Savela
3696:           Väinö Saario                   Kyösti Toivonen                Kari Rajamäki
3697:           Markku Lehtosaari              Kalevi Lamminen                Kari Häkämies
3698:                                          Riitta Saastamoinen
3699: 
3700: 
3701: 
3702: 
3703: 210300M
3704: 2                                         1991 vp -    KK 20
3705: 
3706: 
3707: 
3708: 
3709:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3710: 
3711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta. Niiden lisäksi toimikunta ehdotti museoita-
3712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaksi väyläalus Saimaan, jäänmurtaja Tarmon,
3713: olette 26 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-       fregatti Suomen Joutsenen, miinalaiva Ruotsin-
3714: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      salmen, moottoritorpedovene Taisto 3:n ja var-
3715: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tiomoottorivene VMV 11 :n.
3716: Lahtisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Väyläalus Saimaa on yhä aktiivikäytössä.
3717: myksestä n:o 20:                                      Jäänmurtaja Tarmoa kunnostetaan valtion työl-
3718:                                                       lisyystyönä Kotkassa ja sen tulevasta sijaintipai-
3719:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kasta neuvotellaan parhaillaan. Miinalaiva
3720:        ryhtyä museolaivatoimikunnan mietin-           Ruotsinsalmen kunnostamista ja käyttöä selvit-
3721:        nön esitysten pohjalta, ja                     tämään on merivoimien esikunta asettanut työ-
3722:           mitä muita toimenpiteitä Hallitus ai-       ryhmän. Taisto 3:sta todettiin opetusministeriön
3723:        koo toteuttaa yksityisomistuksessa ole-        ja puolustusministeriön välisissä neuvotteluissa,
3724:        vien historiallisten alusten peruskunnos-      että alus on säilynyt hyvin ja sen korjaaminen
3725:        tuksen rahoittamiseksi julkisia varoja         voidaan tehdä pienin kustannuksin merivoimien
3726:        avuksi käyttäen?                               sisäisin toimenpitein. Vartiomoottorivene VMV
3727:                                                       11 :tä korjataan Kotkassa osin valtion varoilla,
3728:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           osin keräystuloilla. Sen tuleva sijaintipaikka on
3729: taen seuraavaa:                                       vielä avoin, mutta asiasta neuvotellaan.
3730:                                                          Toimikunta ehdotti, että Suomen Joutsen
3731:     Opetusministeriö asetti syksyllä 1988 toimi-      säilytetään Turussa ja sen kunnostamista ja hal-
3732: kunnan, jonka tehtävänä oli 1) tehdä kokonais-        lintaan liittyviä kysymyksiä selvittämään asete-
3733: selvitys Suomessa olevista merenkulun historian       taan projektiryhmä. Aluksen hallinta ja luovutus
3734: kannalta arvokkaista aluksista, niiden lukumää-       valmisteltiin kuitenkin virkamiestyönä, koska
3735: rästä, tyypeistä ja kunnosta, 2) suorittaa arvioin-   katsottiin, että tehtävää varten ei tarvita erillistä
3736: ti siitä, minkälaisia aluksia Suomessa on museoi-     työryhmää. Suomen Joutsen luovutettiin museo-
3737: tava ja säilytettävä tarkasteltuna historiantunte-    laivaksi     Turun     kaupungin       omistukseen
3738: muksen ja -opetuksen, museopolitiikan ja mat-         31.12.1990 päivätyllä sopimuksella. Luovutuk-
3739: kailun kannalta ja 3) tehdä edellä mainitun ko-       senjälkeen kaupunki vastaa aluksen ylläpitokus-
3740: konaisselvityksen ja arvioinnin pohjalta esitys       tannuksista. Valtio ja kaupunki sopivat kunnos-
3741: siitä, voidaanko riittäväksi katsottava tallennus-    tuskustannusten jakamisesta sen jälkeen, kun
3742: toiminta hoitaa olemassa olevien museoiden yh-        kaupunki on laatinut kunnostustöiden kustan-
3743: teydessä vai onko alusten säilyttämiseksi tarpeen     nusarvion ja aikataulun.
3744: perustaa erityinen laivamuseo.                           Opetusministeriö on lähettänyt verohallituk-
3745:     Lisäksi toimikunnan tuli tehdä yksityiskoh-       selle kirjeen, jossa se toteaa, että kansallisesti
3746: tainen ehdotus merenkulun historian kannalta          arvokkaiden alusten korjaaminen edistää meri-
3747: arvokkaiden alusten säilyttämisestä ja tämän          historian tutkimusta ja siihen perustuvaa museo-
3748: aiheuttamista kustannuksista ja kustannusten          toimintaa sekä kulttuuriperinteen säilymistä.
3749: kattamisesta sekä tehdä ehdotus koululaiva            Tämän johdosta ministeriö on esittänyt näiden
3750: Suomen Joutsenen tulevasta käytöstä pitäen läh-       alusten korjaamisesta vastaavien yhteisöjen
3751: tökohtana sitä, että alus säilytetään nykyisellä      nimeämistä sellaisiksi tulo- ja varallisuuslain
3752: paikalla.                                             tarkoittamiksi yhdistyksiksi, joille tehty rahalah-
3753:     Toimikunta kartoitti merenkulun historian         joitus on valtion verotuksessa vähennyskelpoi-
3754: kannalta arvokkaat suomalaiset alukset. Toimi-        nen.
3755: kunnan laatimat kriteerit täytti 145 alusta, jotka       Erityisen laivamuseon perustamista laivamu-
3756: muodostavat rungon toimikunnan ehdottamalle           seotoimikunta ei kannattanut vaan totesi, että
3757: perinnelaivarekisterille.                             museoitavat alukset tulisi sijoittaa eri paikka-
3758:     Tällä hetkellä on museoituna kahdeksan alus-      kunnille ensisijaisesti siihen ympäristöön, missä
3759:                                           1991 vp -    KK 20                                          3
3760: 
3761: ne ovat aikoinaan purjehtineet. Tämä ratkaisu         maan tai jakamaan kustannusvastuuta historial-
3762: edellyttää aluksen sijoituskunnan antamaa ra-         lisesti arvokkaiden alusten museaaliseen kun-
3763: hoitusta. Vain siinä tapauksessa, ettei joidenkin     toon saattamiseksi. Samalla se esitti perustetta-
3764: alusten hajasijoittaminen ole mahdollista, toimi-     vaksi perinnelaivareisterin, johon kuuluminen
3765: kunta ehdotti niiden sijoittamista keskitetysti.      olisi edellytyksenä taloudellisen tuen saamiselle.
3766: Tällä hetkellä neuvotellaan valtion ja eri kau-           Vaikka nykyisen taloudellisen tilanteen vuok-
3767: punkien välillä useiden alusten sijaintipaikoista.    si toimikunnan ehdottama yrityksistä, yhdistyk-
3768:    Toimikunnan tuli tehdä esitys arvokkaiden          sistä ja yksityisistä henkilöistä muodostetun
3769: alusten säilyttämisestä, sen aiheuttamista kus-       alussäätiön perustaminen ei tunnu toteuttamis-
3770: tannuksista ja niiden kattamisesta. Toimikunta        kelpoiselta ja vaitionkin mahdollisuudet osallis-
3771: esitti, että valtion omistamien museoitavien alus-    tua säätiön toimintaan ovat hyvin vähäiset, on
3772: ten korjauskustannuksista vastaa se ministeriö,       hanketta syytä valmistella. Tämän vuoksi ope-
3773: jonka hallinnassa alus on. Ylläpitokustannuksis-      tusministeriö asettaa työryhmän selvittämään
3774: ta vastaisi sijaintikunta. Museoitavien alusten       sekä kansallisen alussäätiön perustamista että
3775: rahoitusmalleista neuvotellaan samalla kun sel-       perinnelaivarekisterin perustamista. Kun työ on
3776: vitetään alusten kunnostustarpeita ja -kustan-        saatu käyntiin, odotettavissa oleva taloudellinen
3777: nuksia, sijaintipaikkakuntia ja alusten tulevia       elpyminen tekee mahdolliseksi tämänsuuntais-
3778: käyttötarkoituksia. Toimikunta ehdotti myös           ten hankkeiden tukemisen.
3779: kansallisen alussäätiön perustamista rahoitta-
3780:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
3781: 
3782:                                                                Ministeri Tytti /sohookana-Asunmaa
3783: 4                                         1991 vp -    KK 20
3784: 
3785: 
3786: 
3787: 
3788:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3789: 
3790:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mo, fregatten Suomen Joutsen, minfartyget
3791: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        Ruotsinsalmi, motortorpedbåten Taisto 3 och
3792: den 26 april 1991 tili vederbörande medlem av         sjöbevakningsfartyget VMV 11.
3793: statsrådet översänt en avskrift av följande av            Farledsfartyget Saimaa är ännu i aktivt bruk.
3794: riksdagsman Lahtinen m.fl. undertecknade              Isbrytaren Tarmo hålier på att iståndsättas som
3795: spörsmål nr 20:                                       statligt sysselsättningsarbete i Kotka och för-
3796:                                                       handlingar pågår om dess kommande place-
3797:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ringsort. Sjöstridskrafternas stab har tillsatt en
3798:        ta med hänsyn tili förslagen i museifar-       arbetsgrupp för att utreda renoveringen och an-
3799:        tygskommissionens betänkande, och              vändningen av minfartyget Ruotsinsalmi. Under
3800:           vilka andra åtgärder ämnar Regerin-         överläggningar mellan undervisningsministeriet
3801:        gen vidta för att med offentliga medel fi-     och försvarsministeriet konstaterades att Taisto
3802:        nansiera grundrenoveringen av historis-        3 är välbevarad och renoveringen av den kan
3803:        ka fartyg i privatägo?                         göras med små kostnader genom interna åtgär-
3804:                                                       der inom sjöstridskrafterna. Sjöbevakningsfarty-
3805:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          get VMV 11 hålier på att renoveras i Kotka dels
3806: följande:                                             med statliga, dels med insamlade medel. Dess
3807:                                                       kommande placeringsort är ännu öppen, men
3808:    Hösten 1988 tilisatte undervisningsministeriet     förhandlingar pågår.
3809: en kommission med uppgift att 1) göra en                  Kommissionen föreslog att Suomen Joutsen
3810: helhetsutredning om fartyg i Finland som är           bevaras i Åbo och att en projektgrupp skall
3811: värdefulia med tanke på sjöfartshistorien, deras      tilisättas för att utreda frågor i anslutning tili
3812: antal, typer och tilistånd, 2) utvärdera vilka        renoveringen och förvaltningen av fartyget.
3813: fartyg i Finland skali förklaras som museifartyg      Förvaltningen och överlåtelsen av fartyget be-
3814: och bevaras med tanke på den historiska sak-          reddes dock som tjänstemannaarbete, eftersom
3815: kunskapen och undervisningen, museipolitiken          det ansågs att någon fristående arbetsgrupp inte
3816: och turismen och 3) utgående från denna hel-          var nödvändig för uppgiften. Suomen Joutsen
3817: hetsutredning och utvärdering framlägga ett           överläts tili Åbo stad genom ett avtal31.12.1990.
3818: förslag tili om en tiliräcklig bevarande verksam-     Efter överlåtelsen svarar Åbo stad för fartygets
3819: het kan upprätthålias i samband med de existe-        underhållskostnader. Staten och staden kom
3820: rande museerna elier om det blir nödvändigt att       överens om att dela renoveringskostnaderna
3821: inrätta ett särskilt fartygsmuseum för fartygen.      sedan staden gjort upp en kostnadskalkyl och
3822:    Vidare hade kommissionen tili uppgift att          tidtabeli för renoveringen.
3823: framlägga ett detaljerat förslag tili hur de sjö-         Undervisningsministeriet har tili skattestyrel-
3824: fartshistoriskt värdefulia fartygen skali bevaras,    sen sänt ett brev enligt vilket ministeriet fastslår
3825: kostnaderna för detta och hur kostnaderna skall       att renovering av nationelit värdefulia fartyg
3826: täckas samt ett förslag tili den kommande an-         främjar forskningen i sjöfartshistoria, musei-
3827: vändningen av skolfartyget Suomen Joutsen             verksamheten i samband med den och bibehåli-
3828: utgående från att fartyget förvaras på sin nuva-      na kulturtraditioner. Därför har ministeriet fö-
3829: rande plats.                                          reslagit att de sammanslutningar som svarar för
3830:    Kommissionen kartlade de fartyg som var            renoveringen av dessa fartyg skali utses tili
3831: värdefulia med tanke på sjöfartshistorien. Sam-       sådana föreningar som avses i inkomst- och
3832: manlagt 145 fartyg fyllde kommissionens krite-        förmögenhetslagen, åt vilka penningdonationer
3833: rier. De bildar stommen i ett veteranfartygsregis-    är avdragbara i statsbeskattningen.
3834: ter som kommissionen föreslog.                            Fartygsmuseikommissionen förordade inte att
3835:    För närvarande förvaras åtta fartyg som            ett fristående fartygsmuseum skulie inrättas utan
3836: museifartyg. I tillägg tili dem föreslog kommis-      fastslog att fartyg som skall förklaras som musei-
3837: sionen farledsfartyget Saimaa, isbrytaren Tar-        fartyg skall placeras på olika orter, i första hand
3838:                                           1991 vp -    KK 20                                            5
3839: 
3840: i en sådan miljö där de på sin tid har seglat.        tas en nationeli fartygsfond för att finansiera
3841: Denna lösning förutsätter att den ort där farty-      elier dela kostnadsansvaret för att få de histo-
3842: get i fråga skall placeras finansierar företaget.     riskt värdefulla fartygen i ett musealt skick.
3843: Endast i sådana fali där det inte är möjligt att      Samtidigt föreslog den att ett veteranfartygsre-
3844: sprida vissa fartyg, föreslog korumissioneo att de    gister skali inrättas, tili vilket fartygen bör höra
3845: skulie placeras tilisammans. För närvarande           för att få ekonomiskt stöd.
3846: pågår förhandlingar melian staten och olika              Trots att den föreslagna fartygsfonden som
3847: städer om placeringsorten för flera fartyg.           skulie bestå av företag, föreningar och privata
3848:    Korumissioneo hade tili uppgift att framlägga      personer på grund av den rådande ekonomiska
3849: förslag om hur värdefulia fartyg skulie bevaras,      situationen inte ser ut att vara genomförbar och
3850: om kostnaderna för detta och hur de skali             där även statens möjligheter att delta är ytterst
3851: täckas. Korumissioneo föreslog att det ministe-       små, är det skäl att förbereda projektet. Av
3852: rium som besitter det statligt ägda tilitänkta        denna anledning kommer undervisningsministe-
3853: museifartyget i fråga skali svara för renoverings-    riet att tilisätta en arbetsgrupp med uppgift att
3854: kostnaderna. Förhandlingar pågår om olika             utreda möjligheterna att inrätta en nationeli
3855: finansieringsmodelier samtidigt som utredningar       fartygsfond och ett veteranfartygsregister. När
3856: görs om behoven och kostnaderna i fråga om            arbetet har kommit igång kommer det väntade
3857: igångsättningen av dem, placeringsorterna och         ekonomiska uppsvinget att möjliggöra stöd för
3858: de kommande användningsändamålet med far-             sådana projekt.
3859: tygen. Korumissioneo föreslog även att det inrät-
3860: 
3861:      Helsingforsden 7 juni 1991
3862: 
3863:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
3864:                                                 1991 vp
3865: 
3866: 
3867: Kirjallinen kysymys 21
3868: 
3869: 
3870: 
3871: 
3872:                                     U. Anttila ym.: Hallituksen toimenpiteistä kurdien aseman paran-
3873:                                        tamiseksi
3874: 
3875: 
3876:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3877: 
3878:    Kurdit ovat kansa, joka asuu Irakin, Iranin ja     dän kotiseudullaan paranisi lähitulevaisuudessa.
3879: Turkin alueella. Kurdit ovat eläneet pitkään          Punainen Risti on aloittanut hätäavun kurdien
3880: alisteisessa asemassa kotiseutunsa valtaväestöön      auttamiseksi.
3881: nähden. Tätä kuvaa hyvin se, ettei kurdien kan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3882: sallisuutta ole rekisteröity väestönlaskennoissa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3883: eikä heidän tarkkaa lukumääräänsä edes tiedetä.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3884:    Irakissa kurdeja on vainottu ankarasti, mikä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3885: on johtanut ja edelleen johtamassa kurdien jouk-
3886: kopakoon maasta. Siirtyminen lähimaihin ei                      Aikooko Hallitus kansainvälisissä yh-
3887: kuitenkaan ole kaikille kurdeille realistinen vaih-          teyksissä ryhtyä toimiin, jotka estävät
3888: toehto, koska he ovat saattaneet siirtyä aiempaa             kurdien vainoamisen ja mahdollistavat
3889: vainoa pakoon Irakiin eivätkä he voi palata                  kurdien itsehallinnon toteuttamisen, sekä
3890: entiseen kotimaahansa.                                          onko Hallituksella suunnitelmia, jotka
3891:    Persianlahden sotajärisytti Irakin sisäpolitiik-          helpottaisivat kurdipakolaisten tuloa
3892: kaa ja senjälkiseuraukset ulottuvat kurdeihin. Ei            Suomeen, jollei kurdien asema heidän
3893: näytä todennäköiseltä, että kurdien asema hei-               kotiseudullaan ratkaisevasti parane?
3894: 
3895:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1991
3896: 
3897:           Ulla Anttila                   Satu Hassi                     Pekka Haavisto
3898:           Hannele Luukkainen             Jouni Backman                  Erkki Pulliainen
3899:           Kyllikki Muttilainen           Tarja Kautto                   Raimo Vuoristo
3900:           Heidi Hautala                  Paavo Nikula                   Pekka Räty
3901:           Margareta Pietikäinen          Outi Ojala                     Marjatta Stenius-Kaukonen
3902: 
3903: 
3904: 
3905: 
3906: 210300M
3907: 2                                         1991 vp -    KK 21
3908: 
3909: 
3910: 
3911: 
3912:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3913: 
3914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kierteen katkaisemiseksi ja vuoropuhelun käyn-
3915: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nistämiseksi eri kansanryhmien kanssa.
3916: olette 26 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-          Suomi hyväksyi niin ikään huhtikuussa Eu-
3917: jeenne n:o 148 ohella toimittanut valtioneuvos-       roopan neuvoston ministerikomitean lausuman,
3918: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        jossa vaaditaan Irakia välittömästi lopettamaan
3919: sanedustaja U. Anttilan ym. näin kuuluvasta           kaikki väkivaltaisuudet ja sortotoimet, jotta
3920: kirjallisesta kysymyksestä n:o 21:                    kaikille Irakin kansalaisille voitaisiin turvata
3921:                                                       ihmisoikeudet ja poliittiset oikeudet. Samalla
3922:           Aikooko Hallitus kansainvälisissä yh-       ministerikomitea vetosi kaikkiin Euroopan neu-
3923:        teyksissä ryhtyä toimiin, jotka estävät        voston jäsenmaihin uhreille annettavan humani-
3924:        kurdien vainoamisen ja mahdollistavat          täärisen avun lisäämiseksi.
3925:        kurdien itsehallinnon toteuttamisen, sekä         Suomesta on humanitääristä apua kurdipako-
3926:           onko Hallituksella suunnitelmia, jot-       laisia varten annettu tähän menessä yhteensä
3927:        ka helpottaisivat kurdipakolaisten tuloa       14,4 miljoonaa markkaa, pääasiallisesti YK:n
3928:        Suomeen, jollei kurdien asema heidän           pakolaisasian toimiston (UNHCR) ja Punaisen
3929:        kotiseudullaan ratkaisevasti parane?           Ristin kautta.
3930:                                                          Kurdien ja Irakin hallituksen välillä ovat neu-
3931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vottelut meneillään. Suomen hallitus toivoo neu-
3932: vasti seuraavaa:                                      vottelujenjohtavan myönteiseen lopputulokseen,
3933:                                                       joka mahdollistaisi kurdien turvallisen paluun
3934:    Kurdeja asuu viiden valtion, Irakin, Turkin,       asuinseuduilleen ja järjestäisi tämän väestönosan
3935: Iranin, Syyrian ja Neuvostoliiton alueella yh-        aseman pysyvällä ja ihmisoikeudet turvaavalla
3936: teensä n. 20--25 miljoonaa. Historiallisista syis-    tavalla. Tällainen ratkaisu ehkäisisi myös pysy-
3937: tä kurdeilla ei ole itsehallintoa, ja heidän ase-     vän pakolaisongelman syntymisen, josta on eri
3938: mansa on historian eri vaiheissa ollut varsin         maissa, myös Suomessa, käyty viranomaisten
3939: vaikea. Persianlahden sodan loppuvaiheessa            välisiä valmistavia keskusteluja. Suomen hallitus
3940: Irakin kurdien hädänalainen tilanne nousi kan-        seuraa tiiviisti kurdien ja Irakin hallituksen
3941: sainvälise.en tietouteen.                             neuvotteluja.
3942:    Kurdien tilanteen kärjistyessä huhtikuussa            Suomen hallitus pyrkii Yhdistyneissä Kansa-
3943: Suomen hallitus esitti syvän osanottonsa kurdien      kunnissa ja muissa asianomaisissa yhteyksissä
3944: kärsimysten johdosta ja vetosi voimakkaasti           ihmisoikeuspolitiikkansa mukaisesti edistämään
3945: Irakin viranomaisiin käynnissä olevan väkivalta-      kurdien oikeuksien turvaamista.
3946: 
3947:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
3948: 
3949:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
3950:                                           1991 vp -    KK 21                                           3
3951: 
3952: 
3953: 
3954: 
3955:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3956: 
3957:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Finland godkände likaså i april ett yttrande av
3958: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Europarådets ministerkommitte, i vilket det
3959: nr 148 av den 26 april 1991 till vederbörande         krävs att Irak omede1bart stoppar alla vålds-
3960: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     handlingar och allt slag av förtryck på det att
3961: de av riksdagsman U. Anttila m.fl. underteckna-       mänskliga och politiska rättigheter skall kunna
3962: de spörsmål nr 21:                                    garanteras samtliga irakiska medborgare. Samti-
3963:                                                       digt vädjade ministerkommitten tili alla med-
3964:           Åmnar Regeringen i internationella          lemsstater i Europarådet att dessa skulle öka sitt
3965:        sammanhang vidta åtgärder som hindrar          humanitära bistånd tili offren.
3966:        kurdförföljelserna och gör det möjligt att        Finland har hittills lämnat sammanlagt 14,4
3967:        genomföra kurdiskt självstyre, och             milj. mk i humanitärt bistånd tili de kurdiska
3968:           har Regeringen planer som kunde un-         flyktingarna, huvudsakligen via FN:s flykting-
3969:        derlätta kurdiska flyktingars ankomst tili     kommissariat (UNHCR) och Röda Korset.
3970:        Finland, om kurdernas ställning inte              Förhandlingar pågår mellan kurderna och
3971:        förbättras avsevärt i deras hemtrakt?          lraks regering. Finlands regering önskar att
3972:                                                       dessa skall leda tili ett positivt resultat som gör
3973:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          det möjligt för kurderna att tryggt återvända tili
3974: samt anföra följande:                                 sina hemtrakter och permanent ordnar situatio-
3975:    I fem stater, Irak, Turkiet, Iran, Syrien och      nen för denna del av befolkningen på ett sätt som
3976: Sovjetunionen, bor kurder, sammanlagt ca 20--         garanterar de mänskliga rättigheterna. En dylik
3977: 25 miljoner. Av historiska skäl har kurderna inte     lösning skulle även förhindra uppkomsten av ett
3978: självstyre och deras ställning har varit synnerli-    bestående flyktingproblem, om vilket man i olika
3979: gen svår under olika tidsskeden. 1 slutet av kriget   länder, också i Finland, har fört preliminära
3980: av Persiska viken blev världen medveten om de         samtai mellan myndigheterna. Finlands regering
3981: irakiska kurdernas nöd.                               följer intensivt förhandlingarna mellan kurderna
3982:    Då kurdernas situation tillspetsades i april       och Iraks regering.
3983: framförde Finlands regering sin djupa medkän-            Finlands regering strävar efter att i Förenta
3984: sla för kurdernas lidande och vädjade kraftigt        Nationerna och övriga relevanta sammanhang
3985: hos de irakiska myndigheterna om ett slut på          främja, i enlighet med sin människorättspolitik,
3986: våldsamheterna och inledandet av en dialog mel-       tryggandet av kurdernas rättigheter.
3987: lan olika folkgrupper.
3988: 
3989:      Helsingforsden 30 maj 1991
3990: 
3991:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
3992:                                                1991 vp
3993: 
3994: 
3995: Kirjallinen kysymys 22
3996: 
3997: 
3998: 
3999: 
4000:                                   Seppänen: Neuvostoliitosta Suomeen muuttaville myönnettävien
4001:                                      etujen perusteista
4002: 
4003: 
4004:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4005: 
4006:    Neuvostoliitossa asuu nykyisin paljon sellai-              Millaisia perusteita Hallituksen mie-
4007: sia Neuvostoliiton kansalaisia, joilla on suoma-           lestä on käytettävä sen asian määrittämi-
4008: lainen sukuperä.                                           seksi, kuka Neuvostoliitosta Suomeen
4009:    Maassa on suomalaisia, jotka ovat syntyneet             muuttaja - ja ketkä hänen perheenjä-
4010: Suomessa ja jotka ovat olleet kerran elämässään            senistään - ovat ns. paluumuuttajia, ja
4011: Suomen kansalaisia. On mahdollista, että heille               millaisen sosiaaliturvan Suomi on val-
4012: on naapurimaan myilenyksissä jopa vastoin                  mis tarjoamaan mahdollisesti Suomen
4013: heidän omaa tahtoaan määrätty Neuvostoliiton               kansalaisuuden saaville paluumuuttajille
4014: kansalaisuus.                                              Ga heidän perheenjäsenilleen), sekä
4015:    Sen lisäksi Neuvostoliitossa on suomalaisia,               onko olemassa eri perusteet Suomen
4016: jotka ovat aina olleet vain Neuvostoliiton kansa-          kansalaisuuden myöntämiselle niissä
4017: laisia. Useimmat inkeriläiset ns. paluumuuttajat           tapauksissa, jolloin henkilö on syntynyt
4018: ovat syntyneetkin Neuvostoliitossa.                        Suomessa Ga on ollut Suomen kansalai-
4019:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         nen) tai on syntynyt Neuvostoliitossa?
4020: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4021: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4022: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4023: 
4024:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1991
4025: 
4026:                                            Esko Seppänen
4027: 
4028: 
4029: 
4030: 
4031: 210300M
4032: 2                                          1991 vp -    KK 22
4033: 
4034: 
4035: 
4036: 
4037:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4038: 
4039:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Eräillä sosiaaliturvan aloilla, lähinnä sosiaal
4040: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       vakuutuksen eduissa, on maasta toiseen muuttl
4041: mies, huhtikuun 29 päivänä 1991 päivätyn kir-          ville odotusaikoja. Odotusajat koskevat myc
4042: jeenne n:o 185 ohella lähettänyt valtioneuvoston       Suomen kansalaisia. Rajoituksia on poistett
4043: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennök-      maiden välisillä sosiaaliturvasopimuksilla. Su<
4044: sen seuraavasta kansanedustaja Esko Seppäsen           men ja Neuvostoliiton välillä on neuvoteltu sos
4045: allekirjoittamasta kysymyksestä n:o 22:                aaliturvasopimus, jota ei kuitenkaan vielä o:
4046:                                                        saatettu voimaan.
4047:           Millaisia perusteita Hallituksen mie-
4048:                                                            Neuvostoliitosta Suomeen muuttavien su<
4049:        lestä on käytettävä sen asian määrittämi-       malaista syntyperää olevien henkilöiden alkuva
4050:        seksi, kuka Neuvostoliitosta Suomeen
4051:                                                        heen muuttoa on pyritty helpottamaan. Valti<
4052:        muuttaja - ja ketkä hänen perheenjä-
4053:                                                        neuvosto on antanut päätöksen (1054/90) erä
4054:        senistään - ovat ns. paluumuuttajia, ja
4055:           millaisen sosiaaliturvan Suomi on val-       den Suomeen muuttavien henkilöiden toimeer
4056:                                                        tulon sekä heille annetun sosiaali- ja terveydet
4057:        mis tarjoamaan mahdollisesti Suomen             huollon erityiskustannusten korvaamisest:
4058:        kansalaisuuden saaville paluumuuttajille
4059:                                                        Päätöksen nojalla voidaan kunnille aiheutuv:
4060:        (ja heidän perheenjäsenilleen), sekä
4061:                                                        toimeentulotukimenot korvata valtion varoist•
4062:           onko olemassa eri perusteet Suomen           Näin on haluttu varmistaa, että kunnat antav:
4063:        kansalaisuuden myöntämiselle niissä ta-         tarvittavan taloudellisen tuen.
4064:        pauksissa, jolloin henkilö on syntynyt
4065:                                                            Paluumuuttajat, jotka ovat saaneet Suome
4066:        Suomessa (ja on ollut Suomen kansalai-
4067:                                                        kansalaisuuden, ovat kansalaisuuden saatuaa
4068:        nen) tai on syntynyt Neuvostoliitossa?
4069:                                                        sosiaaliturvan osalta täysin rinnastettavis~
4070:                                                        muihin Suomen kansalaisiin.
4071:   Vastauksena tähän kysymykseen pyydän saa-
4072:                                                            Suomen kansalaisuuslainsäädäntö noudatt2
4073: da kunnioittaen esittää seuraavaa:
4074:                                                        periytymisperiaatetta. Lapsen kansalaism
4075:    Neuvostoliiton suomalaiset rinnastetaan vuo-        määräytyy vanhempien kansalaisuuden peru
4076: den 1990 keväällä tehtyjen päätöstenjälkeen pa-        teella. Syntymäpaikalla ei sen sijaan ole merk
4077: luumuuttajiin. Rinnastuksen edellytyksenä on,          tystä kansalaisuuden saamisen kannalta. Sw
4078: että Neuvostoliiton suomalaisten molemmat tai          malaisten vanhempien ulkomaillakin syntyn:
4079: toinen isovanhemmista on ollut kansallisuudel-         lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuude
4080: taan suomalainen. Myös aviopuoliso ja lapset           Ulkomaalaisten vanhempien lapsi, joka synt)
4081: ovat oikeutetut muuttamaan Suomeen paluu-              Suomessa, ei saa syntyessään Suomen kansala
4082: muuttajina. Avioliittoon rinnastettava avoliitto       suutta muutoin kuin poikkeuksellisesti.
4083: tulee myös Suomen puolella hyväksyä maahan-                Voimassa oleva kansalaisuuslaki noudatt~
4084: muuton edellytykset täyttäväksi. Myös Suomes-          toisSIJaisesti myös syntymämaaperiaatett
4085: sa jo asuvasta tai tänne muuttavasta riippuvai-        Tämän periaatteen mukaan lapsi saa kansala
4086: selle henkilölle voidaan myöntää maahanmuut-           suuden syntymäpaikkansa perusteella. Syntym
4087: to-oikeus.                                             maaperiaate otettiin lakiin kansalaisuudett'
4088:    Sosiaaliturvalainsäädäntömme           noudattaa    muustapausten vähentämistä koskevan Yhdist
4089: asuinpaikkaperiaatetta, joten ulkomailta Suo-          neiden Kansakuntien yleissopimuksen johdost
4090: meen muuttava pääsee Suomen sosiaaliturvan             (Suomen liittymistä tähän sopimukseen had
4091: piiriin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-       taan parhaillaan.) Suomessa syntyvä lapsi s:
4092: minen on kuntien tehtävänä. Palvelujen saami-          Suomen kansalaisuuden, ellei hän syntyessäi
4093: nen edellyttää, että asianomainen henkilö on           saa mitään muuta kansalaisuutta.
4094: merkitty väestökirjoihin kunnassa asuvaksi. Ti-            Kansalaisuuslaissa on lueteltu edellytyks(
4095: lapäisesti maassa oleskelevilla (turistit) on oikeus   jotka ulkomaalaisen on täytettävä, jotta hän
4096: ainoastaan akuuttisairaanhoidon palveluihin ja         voidaan hakemuksesta ottaa Suomen kansa!<
4097: toimeentulotukeen.                                     seksi. Jos hakija on aikaisemmin ollut Suom1
4098:                                          1991 vp -    KK 22                                          3
4099: 
4100: kansalainen, voidaan näistä edellytyksistä poike-    milloinkaan ollut Suomen kansalainen, kuten
4101: ta. Entinen Suomen kansalainen voi esimerkiksi       asia useimmiten esimerkiksi inkeriläisten osalta
4102: asumisaikaedellytyksen estämättä saada Suomen        on, edellytetään laissa määrätyn asumisaikavaa-
4103: kansalaisuuden takaisin, kun hän on muuttanut        timuksen täyttymistä.
4104: pysyvästi Suomeen asumaan.                              Parhaillaan harkitaan suomalaista syntyperää
4105:    Hakijan syntymäpaikalla ei sen sijaan ole         olevilta vaadittavan asumisajan lyhentämistä
4106: merkitystä Suomen kansalaisuuden saamista            viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Muutos
4107: koskevia edellytyksiä harkittaessa. Täten Suo-       koskisi lähinnä inkeriläisiä ja henkilöitä, joiden
4108: messa ja Neuvostoliitossa syntyneet entiset Suo-     isovanhemmista joku on tai on ollut Suomen
4109: men kansalaiset saavat Suomen kansalaisuuden         kansalainen. Vielä on selvittämättä, vaatiiko lie-
4110: takaisin samoin perustein. Mikäli henkilö ei ole     vennys kansalaisuuslain muuttamista.
4111: 
4112:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
4113: 
4114:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
4115: 4                                          1991 vp -    KK 22
4116: 
4117: 
4118: 
4119: 
4120:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
4121: 
4122:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               lnom vissa socialskyddsområden, närmast i
4123: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr         fråga om socialförsäkringsförmånerna, finns en
4124: 185 av den 29 april 1991 tili vederbörande             väntetid för dem som flyttar från ett land tili ett
4125: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      annat. Väntetiderna gälier även finska medbor-
4126: de av riksdagsman Esko Seppänen underteckna-           gare. Begränsningar har slopats genom de social-
4127: de spörsmål nr 22:                                     skyddsavtal som ingåtts melian länderna. Melian
4128:                                                        Finland och Sovjetunionen har förhandlats om
4129:                                                        ett socialskyddsavtal som emeliertid inte ännu
4130:             Vilka grunder skali enligt Regeringen
4131:                                                        har trätt i kraft.
4132:         tiliämpas vid faststäliandet av vem som
4133:                                                            Man har försökt underlätta den första tiden
4134:         är en s.k. återflyttare med avseende på
4135:                                                        efter inflyttningen för dem som flyttar från
4136:         dem som flyttar från Sovjetunionen tili
4137:                                                        Sovjetunionen tili Finland och är av finsk här-
4138:         Finland och deras familjemedlemmar,
4139:         och                                            komst. Statsrådet har utfärdat ett beslut (1054/
4140:                                                        90) om ersättning för utkomststöd tili vissa
4141:             hurdant socialskydd är Finland berett
4142:                                                        personer som flyttar tili Finland samt för särskil-
4143:         att erbjuda de återflyttare (och deras
4144:                                                        da kostnader för social- och hälsovård som givits
4145:         familjemedlemmar) som eventuelit för-
4146:         värvar finskt medborgarskap, samt              dem. Med stöd av beslutet kan de utgifter som
4147:             tiliämpas o1ika grunder vid beviljandet    utkomststödet föranleder kommunerna ersättas
4148:                                                        med statsmedel. På så sätt har man velat försäk-
4149:         av finskt medborgarskap i fråga om per-
4150:                                                        ra sig om att kommunerna ger det behövliga
4151:         soner som är födda i Finland (och har
4152:         varit finska medborgare) och i fråga om        ekonomiska stödet.
4153:         personer som är födda i Sovjetunionen?             De återflyttare som förvärvat finskt medbor-
4154:                                                        garskap är så fort de förvärvat det fulit jämstäli-
4155:                                                        da med de övriga finska medborgarna vad
4156:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           socialskyddet beträffar.
4157: samt anföra följande:                                      Den finska medborgarskapslagstiftningen föl-
4158:                                                        jer härkomstprincipen. Ett barns medborgar-
4159:    Enligt de beslut som fattades våren 1990            skap faststälis på grundvalen av föräldrarnas
4160: jämstälis sovjetfinnarna med återflyttarna. En         medborgarskap. Födelseorten har däremot
4161: förutsättning för detta är att sovjetfinnarnas         ingen betydelse med tanke på förvärvandet av
4162: båda elier den ena av far- elier morföräldrarna        medborgarskap. Ett barn som föds utomlands
4163: har varit finsk medborgare. Även maken och             av finska föräldrar förvärvar vid födelsen finskt
4164: barnen har rätt att flytta tili Finland såsom          medborgarskap. Ett barn som föds i Finland av
4165: återflyttare. Ett med äktenskap likvärdigt sam-        utländska föräldrar förvärvar endast i undan-
4166: boende skali även i Finland anses uppfylia vili-       tagsfali finskt medborgarskap vid födelsen.
4167: koren för inflyttning. lnflyttningsrätt kan även           Den gäliande medborgarskapslagen tiliämpar
4168: beviljas en person som är beroende av en annan         i andra hand även principen om födelseland.
4169: som redan är bosatt i elier flyttar tili Finland.      Enligt denna princip förvärvar barnet sitt med-
4170:    Vår socialskyddslagstiftning följer principen       borgarskap på grundvalen av födelseorten. Prin-
4171: om boningsort, varför en person som flyttar från       cipen om födelseland intogs i 1agen med anled-
4172: utlandet tili Finland omfattas av det finska           ning av Förenta Nationernas konvention om en
4173: socialskyddet. Det ankommer på kommunerna              minskning av statslösheten (Finlands anslutning
4174: att anordna social- och hälsovård. En förutsätt-       tili detta avtal övervägs som bäst). Ett barn som
4175: ning för att få servicen är att personen i fråga har   föds i Finland förvärvar finskt medborgarskap
4176: införts i befolkningsböckerna såsom bosatt i           ifali det inte vid födelsen förvärvar något annat
4177: kommunen. Sådana som tilifäliigt är bosatta i          medborgarskap.
4178: landet (turister) har endast rätt tili akutvård och        1 medborgarskapslagen har uppräknats de
4179: utkomststöd.                                           vilikor som en utlänning skali uppfylla för att på
4180:                                          1991 vp -    KK 22                                          5
4181: 
4182: ansökan kunna upptas som finsk medborgare.           samma grunder. Om en person aldrig varit finsk
4183: Om en sökande tidigare har varit finsk medbor-       medborgare, såsom oftast är fallet med inger-
4184: gare kan undantag göras från dessa villkor. En       manlänningar, förutsätts den boendetid som
4185: som tidigare har varit finsk medborgare kan t.ex.    fastställts i lagen.
4186: utan hinder av villkoret som gäller boendetid           För närvarande övervägs en förkortning av
4187: återfå sitt finska medborgarskap när han varak-      boendetiden från fem tili tre år för dem som är av
4188: tigt bosatt sig i Finland.                           finsk härkomst. Åndringen skulle närmast gälla
4189:    Sökandens födelseort saknar däremot bety-         ingermanlänningar och personer vilkas ena far-
4190: delse vid bedömningen av förutsättningarna för       eller morförälder är eller har varit finsk medbor-
4191: förvärvande av finskt medborgarskap. Sålunda         gare. Det är fortfarande outrett om förkortning-
4192: återfår i Finland och Sovjetunionen födda tidi-      en av boendetiden förutsätter en ändring av
4193: gare finska medborgare sitt medborgarskap på         medborgarskapslagen.
4194: 
4195:      Helsingfors den 13 juni 1991
4196: 
4197:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
4198:                                                  1991 vp
4199: 
4200: Kirjallinen kysymys 23
4201: 
4202: 
4203: 
4204: 
4205:                                     A. Ojala: Työttömyyskorvaushakemukseen liitettävästä palkkato-
4206:                                         distuksesta
4207: 
4208: 
4209:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4210:    Työttömyyskorvauslain ja ammattiliittojen           tus, josta käy riittävällä tarkkuudella ilmi kor-
4211: työttömyyskassojen sääntöjen mukaan tulee              vauksen perusteena käytettävä palkka. Kuudelta
4212: työttömän työnhakijan liittää korvaushakemuk-          kuukaudelta todistus tulisi vaatia vain, mikäli
4213: seensa palkkatodistus kuudelta viimeiseltä kuu-        hakijan tulot ovat välittömästi ennen työttömäk-
4214: kaudelta.                                              sijäämistä huomattavasti poikenneet hänen nor-
4215:    Useissa tilanteissa saavat varsinkin pienem-        maalista tulotasostaan.
4216: pien työnantajien työntekijät ajallisesti virheelli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4217: siä palkka todistuksia. Tällöin he joutuvat pyytä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4218: mään uuden todistuksen, jonka saaminen vie             oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4219: aikaa ja korvaushakemuksen käsittely viivästyy.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4220: Työttömyyskorvaushakemusten           käsittelyajat
4221: ovat muutoinkin tunnetusti venyneet kohtuutto-                   Onko Hallitus tietoinen työttömyys-
4222: man pitkiksi. Tämän!kin johdosta korvauskäsit-                korvauksen palkkatodistukseen liittyvis-
4223: telyn byrokratiaa ei tulisi lisätä.                           tä käytännön ongelmista, ja
4224:    Palkkatodistukseksi tulisi voida hyväksyä                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4225: varsinkin lomautustilanteissa luotettava kuutta-              siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?
4226: kin kuukautta lyhyemmältä ajalta oleva todis-
4227:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1991
4228: 
4229:                                                 Arja Ojala
4230: 
4231: 
4232: 
4233: 
4234: 210300M
4235: 2                                        1991 vp -    KK 23
4236: 
4237: 
4238: 
4239: 
4240:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4241: 
4242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan
4243: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perusteena olevan palkan määräytymissäännös-
4244: olette 30 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-      ten mahdollisia muutostarpeita tarkasteltiin
4245: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     keväällä 1990 muistionsa (1990: 11) sosiaali- ja
4246: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      terveysministeriölle jättäneessä työryhmässä,
4247: Arja Ojalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      jossa sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi olivat
4248: myksestä n:o 23:                                     edustettuina työministeriö, työnantajat sekä
4249:                                                      työttömyyskassat Työryhmä ei pitänyt päivära-
4250:           Onko Hallitus tietoinen työttömyys-        han tason määrittämistä pääsääntöisesti vähin-
4251:        korvauksen palkkatodistukseen liittyvis-      tään kuuden kuukauden ajalta ennen työttömyy-
4252:        tä käytännön ongelmista, ja                   den alkua ongelmallisena, vaan työryhmässä
4253:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       vallinnut käsitys päinvastoin oli, että päivärahan
4254:        siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?           perusteena olevat palkat näissä tapauksissa
4255:                                                      kuvaavat käytännössä melko hyvin vakiintunut-
4256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta ansiotasoa.
4257: vasti seuraavaa:                                        Sen sijaan työryhmä kiinnitti edustaja Ojalan
4258:    Työttömyysturvalain 23 §:n mukaan ansioon         tavoin huomiota siihen, että täytetyissä palkka-
4259: suhteutettu päiväraha lasketaan henkilön va-         todistuslomakkeissa on usein puutteita, joiden
4260: kiintuneen palkan pohjalta tai, mikäli palkkatu-     vuoksi työttömyyskassat joutuvat ottamaan
4261: lo on ollut kausiluontoista tai epäsäännöllistä,     yhteyttä työnantajiin lisätietojen saamiseksi.
4262: vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä.      Työryhmän työskentelyn aikaan palkkatodistus-
4263: Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan             lomake oli Suomen Standardisoimisliitossa uu-
4264: perusteena olevan palkan määrittämisestä anne-       sittavana, ja työryhmä sai lomakeluonnoksen
4265: tussa asetuksessa ( 1 § 1 mom.) säädetään, että      käyttöönsä. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi
4266: palkkatuloa määrättäessä otetaan huomioon            lomakkeesta työryhmän uudistusehdotusten
4267: palkkatulot niin pitkältä ajalta, että henkilö on    mukaisen lausunnon.
4268: tänä aikana ollut 26 viikkoa sellaisessa työssä,        Uusittu palkkatodistuslomake, jossa muun
4269: jossa työaika kunakin viikkona on täyttänyt          muassa palvelussuhteen päättymispäivämäärää
4270: asetuksessa määrätyt vaatimukset. Voimassa           koskevaa kohtaa on selvertnetty, on juuri otettu
4271: olevien säännösten mukaan on siten välttämä-         käyttöön, joten tehtyjen muutosten vaikutukses-
4272: töntä, että päivärahan hakija esittää selvityksen    ta täytetyissä lomakkeissa esiintyneisiin puuttei-
4273: palkkatuloistaan vähintään kuuden kuukauden          siin ei vielä ole saatu kokemusta. Sosiaali- ja
4274: ajalta ennen työttömyyden alkua, jotta asetuk-       terveysministeriö ryhtyy tarvittaessa uudelleen
4275: sessa tarkoitettu ansioon suhteutetun työttö-        toimiin, mikäli ongelmia edelleen esiintyy.
4276: myyspäivärahan perusteena oleva palkka voitai-
4277: siin laskea.
4278: 
4279:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
4280: 
4281:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
4282:                                           1991 vp -     KK 23                                            3
4283: 
4284: 
4285: 
4286: 
4287:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4288: 
4289:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sovårdsministeriet även arbetsministeriet, arbets-
4290: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         givarna och arbetslöshetskassorna var represen-
4291: den 30 april 1991 tili vederbörande medlem av          terade, överlämnade våren 1990 en promemoria
4292: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      (1990: 11) tili social- och hälsovårdsministeriet, i
4293: dagsman Arja Ojala undertecknade spörsmål nr           viiken arbetsgruppen granskade ett eventuellt
4294: 23:                                                    behov av ändringar i stadgandena angående lön
4295:            Är Regeringen medveten om de prak-          som läggs tili grund för dagpenning avvägd
4296:         tiska problem som hänför sig tilllönein-       enligt förtjänsten. Arbetsgruppen ansåg inte att
4297:         tyget för arbetslöshetsersättning, och         bestämmandet av dagpenningens nivå för i regel
4298:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för         en tid på minst sex månader före arbetslöshetens
4299:         att rätta tili dessa olägenheter?              början medförde problem, utan däremot var den
4300:                                                        rådande uppfattningen i arbetsgruppen den att
4301:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         löner som läggs tili grund för dagpenning i dessa
4302: samt anföra följande:                                  fall i praktiken relativt bra avspeglar en etable-
4303:     Enligt 23 § lagen om utkomstskydd för arbets-      rad förtjänstnivå.
4304: lösa beräknas den enligt förtjänsten avvägda               Däremot fäste arbetsgruppen i likhet med
4305: dagpenningen utgående från vederbörandes sta-          ledamot Ojala uppmärksamhet vid de ofta före-
4306: digarande lön eller om löneinkomsten har varit         kommande bristerna i de ifyllda löneintygsblan-
4307: säsongbetonad eller oregelbunden, på det per           ketterna, som resulterar i att arbetslöshetskas-
4308: månad beräknade beloppet av årsinkomsten. 1            sorna är tvungna att kontakta arbetsgivarna för
4309: förordningen om fastställande av lön som läggs         tilläggsinformation. Medan arbetsgruppen var
4310: tili grund för dagpenning avvägd enligt förtjäns-      tillsatt reviderades löneintygsblanketten av Fin-
4311: ten (1 § 1 mom.) stadgas att vid fastställande av      lands Standardieringsförbund. Arbetsgruppen
4312: löneinkomsten beaktas löneinkomsterna för              fick blankettutkastet tili sitt förfogande. Social-
4313: minst en så lång tid att vederbörande under            och hälsovårdsministeriet gav sitt utlåtande om
4314: denna tid i 26 veckor har varit i sådant arbete där    blanketten i överensstämmelse med arbetsgrup-
4315: arbetstiden varje vecka har uppfyllt de krav som       pens revisionsförslag.
4316: stadgas i förordningen. Enligt gällande stadgan-           Den reviderade löneintygsblanketten, på vii-
4317: den är det sålunda nödvändigt att en person som        ken bland annat den punkt där det skall uppges
4318: ansöker om dagpenning företer en utredning om          när anställningsförhållandet upphört har preci-
4319: sina löneinkomster under minst sex månaders tid        serats, har nyss tagits i bruk, vilket innebär att
4320: före arbetslöshetens början för att den i förord-      man ännu inte fått erfarenhet om hur de gjorda
4321: ningen avsedda lönen som läggs tili grund för          ändringarna har inverkat på de brister som
4322: dagpenning avvägd enligt förtjänsten skall kun-        förekommit i de ifyllda blanketterna. Social- och
4323: na räknas ut.                                          hälsovårdsministeriet vidtar vid behov nya åt-
4324:     En arbetsgrupp, där förutom social- och häl-       gärder såvida problem fortfarande förekommer.
4325: 
4326:      Helsingfors den 13 juni 1991
4327: 
4328:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
4329:                                                  1991 vp
4330: 
4331: 
4332: Kirjallinen kysymys 24
4333: 
4334: 
4335: 
4336: 
4337:                                     S.-L. Anttila: Telemyymälöiden palvelujen turvaamisesta eräillä
4338:                                         Etelä-Suomen paikkakunnilla
4339: 
4340: 
4341:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4342: 
4343:    Tele-Etelä-Suomi tulee lakkauttamaan mm.            sassa on siirrytty neljän hengen toimipisteestä
4344: Forssan, Riihimäen, Padasjoen, Lohjan, Kar-            kahden hengen toimipisteeseen. Nyt kannatta-
4345: jaan, Mäntsälän ja Loviisan telemyymälät kan-          mattomuutta laskettaessa kuitenkin lähtökohta-
4346: nattamattomina toimipaikkoina vielä tämän              na ovat nämä neljän henkilön kulut.
4347: vuoden aikana. Näissä myymälöissä on asema-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4348: puhelupalvelu, sähkepalvelu, telefax- ja telex-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4349: palvelut sekä laitemyynti. Telemyymäläpalvelu-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4350: jen käyttäjinä ovat opiskelijat, matkustajat sekä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4351: sellaiset paikkakuntalaiset, joilla ei ole mahdolli-
4352: suutta ostaa omaa puhelinosaketta. Lisäksi pal-                  Miten Hallitus aikoo turvata Forssan,
4353: veluihin kuuluvat sähkeiden perilletoimitus ja                Riihimäen, Padasjoen, Lohjan, Karjaan,
4354: sähkeiden vastaanotto. Samoin telefax- ja telex-              Mäntsälän ja Loviisan telemyymälöiden
4355: palvelut pienyrityksille ja yksityisille ihmisille.           palvelujen jatkumisen, ja mikäli ne lak-
4356:    Posti- ja telehallituksen laatimissa selvityksis-          kautetaan,
4357: sä kannattamattomuuden kriteeri on saatu lä-                     miten Hallitus aikoo turvata samat
4358: hinnä liian korkeilla henkilökustannuksilla.                  palvelut alueen asukkaille?
4359: Henkilökuntasupistuksia on tehty ja mm. Fors-
4360: 
4361:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1991
4362: 
4363:                                            Sirkka-Liisa Anttila
4364: 
4365: 
4366: 
4367: 
4368: 210300M
4369: 2                                            1991 vp- KK 24
4370: 
4371: 
4372: 
4373: 
4374:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4375: 
4376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ei ole asiakaspalveluihin tarvittavaa perustoi-
4377: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mintaa.
4378: olette 30 päivänä huhtikuuta 1991 päivätyn kir-            Posti- ja telelaitos tulee liiketaloudellisesti
4379: jeenne n:o 187 ohella toimittanut valtioneuvos-         kannattamattomina sulkemaan neljä telemyy-
4380: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          mälää, jotka sijaitsevat Karjaalla, Lohjalla,
4381: sanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuulu-           Forssassa ja Riihimäellä. Ne kaikki sijaitsevat
4382: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 24:                muiden puhelinlaitosten alueilla.
4383:                                                            Posti- ja telelaitosten asiakkailla on kuitenkin
4384:            Miten Hallitus aikoo turvata Forssan,        mahdollista saada edellä mainituilla paikkakun-
4385:         Riihimäen, Padasjoen, Lohjan, Karjaan,          nilla tulevaisuudessakin melkein samat telepal-
4386:         Mäntsälän ja Loviisan telemyymälöiden           velut kuin aikaisemmin. Ne järjestetään seuraa-
4387:         palvelujen jatkumisen, ja mikäli ne lak-        vasti:
4388:         kautetaan,                                         - asemapuhelupalvelu, jolla tarkoitetaan te-
4389:           miten Hallitus aikoo turvata samat            lemyymälässä välittäjän kautta hoidettavia pu-
4390:         palvelut alueen asukkaille?                     heluita, automatisoidaan ja puhelimet (ns. kort-
4391:                                                         tipuhelimet) sijoitetaan paikallisen postin tiloi-
4392:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            hin
4393: vasti seuraavaa:                                           - sähkepalvelu siirretään paikallisen postin
4394:                                                         hoitoon
4395:    Posti- ja telelaitoksen on kilpailukykynsä säi-         - telefaxpalvelu korvaa pääosin telexpalve-
4396: lyttämiseksi ja liiketaloudellisten tavoitteiden        lun; kultakin paikkakunnalta saa tarvittaessa
4397: saavuttamiseksi järjestettävä asiakaspalvelunsa-        telexpalvelua Helsingin telepalvelusta puhelimen
4398: kin vastaamaan palveluiden kysyntää. Asiakas-           tai telefaxin avulla.
4399: palveluita kysytään entistä vähemmän Posti- ja             Mäntsälän, Loviisan ja Padasjoen telemyy-
4400: telelaitoksen Telen yleisöpalvelupisteissä, erityi-     mälät jatkavat edelleen toimintaansa. Ne keskit-
4401: sesti niillä muiden puhelinlaitosten alueilla, joilla   tyvät erityisesti tilaaja-asioiden hoitoon.
4402: 
4403:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1991
4404: 
4405:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
4406:                                           1991 vp- KK 24                                             3
4407: 
4408: 
4409: 
4410: 
4411:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4412: 
4413:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och som inte har sådan basverksamhet som
4414: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       behövs för kundtjänst.
4415: 187 av den 30 april 1991 tili vederbörande med-         Post- och televerket kommer att stänga fyra
4416: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   telebutiker i Karis, Lojo, Forssa och Riihimäki
4417: riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila undertecknade       på grund av att de är företagsekonomiskt olön-
4418: spörsmål nr 24:                                      samma. De finns alla på andra telefonverks
4419:                                                      områden.
4420:           Hur ämnar Regeringen säkerställa att          Post- och televerkets kunder har dock möjlig-
4421:        telebutikernas service i Forssa, Riihimä-     het att även i framtiden få nästan samma tele-
4422:        ki, Padasjoki, Lojo, Karis, Mäntsälä och      tjänster på ovan nämnda platser som tidigare.
4423:        Lovisa bevaras och om de dras in,             De ordnas enligt följande:
4424:           hur ämnar Regeringen trygga samma             - stationssamtalstjänsten, som avser samtai
4425:        service för invånarna i området?              som sköts via en förmedlare i telebutiken, auto-
4426:                                                      matiseras och telefonema (s.k. korttelefoner)
4427:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         placeras i den lokala postens utrymmen
4428: samt anföra följande:                                   - telegramtjänsten överförs tili den lokala
4429:                                                      posten
4430:    För att kunna bevara sin konkurrenskraft och         - telefaxtjänsten ersätter i huvudsak telex-
4431: nå de företagsekonomiska målen måste Post-           tjänster, på varje ort fås vid behov telextjänster
4432: och televerket ordna även sin kundtjänst så att      från Helsingfors teletjänst med hjälp av telefon
4433: den motsvarar efterfrågan på service. Kund-          eller telefax.
4434: tjänst efterfrågas allt mindre vid Teles services-      Telebutikema i Mäntsälä, Lovisa och Padas-
4435: tällen inom Post- och televerket, i synnerhet på     joki fortsätter sin verksamhet. De koncentrerar
4436: sådana områden som hör tili andra telefonverk        sig speciellt på skötseln av abonnentärenden.
4437: 
4438:      Helsingfors den 29 maj 1991
4439: 
4440:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
4441:                                                 1991 vp
4442: 
4443: 
4444: Kirjallinen kysymys 25
4445: 
4446: 
4447: 
4448: 
4449:                                    Seppänen: Tarmo-luokan jäänmurtajien tulevasta käytöstä
4450: 
4451: 
4452: 
4453:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4454: 
4455:    Viime vuosien talvet ovat olleet leutoja, eivät-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4456: kä Suomen jäänmurtajat ole olleet täyskäytössä.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4457: Jäänmurtajista Tarmo-luokan alukset Tarmo,            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4458: Varma ja Apu sekä Hanse ovat seisseet enem-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4459: män kuin muut alukset, ja niiden seisottaminen
4460: on merenkulkuhallituksen mielestä ilmeisesti ta-                 Millaisia toimenpiteitä Hallitus suun-
4461: loudellisinta.                                               nittelee Tarmo-luokan jäänmurtajien ja
4462:     Koska eri taivien jääolosuhteet vaihtelevat              Hansen tulevaksi käytöksi, ja
4463: suuresti, ei ole uskottavaa, että tulevaisuudessa                onko Hallituksella suunnitelmia näi-
4464: Suomi ei tarvitsisi nykyistä määrää jäänmurta-               den alusten korvaamiseksi uusilla murta-
4465: jia. Sen takia Suomen on ilmeisesti varauduttava             jilla?
4466: myös uusimaan jäänmurtajakalustoaan.
4467: 
4468:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
4469: 
4470:                                             Esko Seppänen
4471: 
4472: 
4473: 
4474: 
4475: 210300M
4476: 2                                          1991 vp -    KK 25
4477: 
4478: 
4479: 
4480: 
4481:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4482: 
4483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mahdollisuus tulee turvata maamme satamiin
4484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vastaisuudessakin. Suomen jäänmurtajalaivasto
4485: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-         tulee työryhmän mukaan mitoittaa edelleenkin
4486: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kovan jäätalven vaatimusten mukaisesti. Työ-
4487: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ryhmän suorittamien laskelmien ja selvitysten
4488: Seppäsen kirjallisesta kysymyksestä n:o 25:            perusteella yhdeksän murtajaa on riittävä kapa-
4489:                                                        siteetti talviliikenteen hoitamiseksi kaikkiin
4490:            Millaisia toimenpiteitä Hallitus suun-      Suomen 22 talvisatamaan. Työ ryhmä arvioi,
4491:        nittelee Tarmo-luokan jäänmurtajien ja          että Suomen ulkomaankaupan talviaikaiset
4492:        Hansen tulevaksi käytöksi, ja                   merikuljetukset tulevat kasvamaan voimakkaas-
4493:            onko Hallituksella suunnitelmia näi-        ti vuoteen 2000 mennessä. Liikenteen kasvun
4494:        den alusten korvaamiseksi uusilla murta-        takia jäänmurtajien palvelutasosta joudutaan
4495:        jilla?                                          tinkimään kovina talvina, jolloin Suomen kaikki
4496:                                                        merialueet jäätyvät pohjoista Itämerta myöten.
4497:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tällaisissa poikkeustilanteissa tulisi pyrkiä sii-
4498: vasti seuraavaa:                                       hen, että merenkulkuhallitus vuokraisi käyttöön-
4499:                                                        sä tilapäisesti jäänmurtajia ulkomailta. Näitä
4500:    Kuten kysymyksen perusteluosassa on mai-            aluksia tarvittaisiin vain noin 1-2 kuukauden
4501: nittu, viime vuosien talvet ovat olleet siinä mää-     ajan normaalia kovempina talvina.
4502: rin leutoja, etteivät jäänmurtajat ole olleet täys-       Jäänmurtajien lukumäärän vähentäminen ei
4503: käytössä. Tarmo-luokan alukset Tarmo, Varma            ole työryhmän mielestä perusteltua viime vuo-
4504: ja Apu sekä Saksan omistama Hanse ovat seis-           sien leudoista talvista huolimatta. Kovina talvi-
4505: seet enemmän aikaa kuin muut jäänmurtajat,             na tämä johtaisi kohtuuttomiin odotusaikoihin
4506: koska niiden seisottaminen on ollut taloudelli-        ja aiheuttaisi vakavia häiriöitä erityisesti Poh-
4507: sesti perusteltua. Mainituilla murtajilla on niiden    jois-Suomen teollisuuden kuljetuksille. Odotus-
4508: iästä johtuen suurin miehitys, mikä ilmenee            ajoissa saavutettavat säästöt perustelevat myös
4509: korkeina käyttökustannuksina.                          kuljetustaloudellisesti yhdeksän jäänmurtajan
4510:    Maassamme on varauduttava jäänmurtajaka-            laivastoa.
4511: luston uusimiseen, koska Tarmo-luokan jään-               Työryhmä on ehdottanut edelleen, että nor-
4512: murtajat ja jäänmurtaja Hanse alkavat tulla            maaleina talvina vanhimmat murtajat pidetään
4513: taloudellisen käyttöikänsä loppuun. Tämän              riisuttuina ja että ne otetaan käyttöön vain
4514: vuoksi liikenneministeriö asetti maaliskuussa          kovinajäätalvina. Näin saadaan noin 7-10 milj.
4515: 1990 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin sel-        markan säästö jäänmurtajakustannuksista.
4516: vittää nykyisten talvisatamien edellyttämä jään-          Tarmo-luokka on Suomen vanhin käytössä
4517: murtajatarve ottaen huomioon avustettavassa            oleva jäänmurtajaluokka. Jäänmurtaja Tarmo
4518: aluskalustossa ja kuljetusjärjestelmissä tapahtu-      on rakennettu vuonna 1963. Jäänmurtajat Tar-
4519: nut kehitys, jäänmurtajien tekninen kehitys ja         mo ja Hanse ovat taloudellisen käyttöikänsä
4520: talviliikenteen operatiiviset tehostamismahdolli-      lopussa. Nämä murtajat ovat käyttötaloudel-
4521: suudet. Työryhmän tuli myös arvioida kansanta-         taan huonoimpia murtajia, eivätkä ne enää täytä
4522: louden kannalta, mikä olisi tarkoituksenmukai-         täysin nykyisiä avustusvaatimuksia.
4523: sin ratkaisu talviliikenteen hoitamiseksi. Lisäksi        Työryhmän ehdotusten mukaisesti jäänmur-
4524: työryhmän tuli tehdä ehdotus Tarmo-luokan              tajien uusiminen aloitetaan edellä mainituista
4525: jäänmurtajien uusimistarpeesta ja mahdollisen          vanhimmista murtajista. Lisäksi jäänmurtajien
4526: uusimisen aikataulusta.                                uusimisessa pyritään monikäyttömurtajien han-
4527:    Työryhmä on liikenneministeriölle hiljattain        kintaan, jotta murtajille olisi taloudellista käyt-
4528: luovuttamassaan mietinnössä (liikenneministe-          töä myös kesäaikana.
4529: riönjulkaisuja n:o 21/91) todennut, että kansan-          Merenkulkuhallitus ja norjalainen U gland-
4530: talouden kannalta ympärivuotinen merikuljetus-         yhtymä ovat tehneet aiesopimuksen, jonka
4531:                                           1991 vp -    KK 25                                        3
4532: 
4533: mukaan merenkulkuhallituksen käyttöön tule-           milj. markan suuruinen määräraha monitoimi-
4534: vaa uutta monitoimimurtajaa voidaan käyttää           murtajan hankinnasta ja suunnittelusta aiheutu-
4535: kesäkuukausina offshore-toiminnassa Pohjan-           vien menojen maksamiseen sisältyy kuluvan
4536: merellä. Tässä yhteydessä jäänmurtaja Hanse           vuoden ensimmäiseen lisämenoarvioesitykseen.
4537: poistetaan käytöstä ja jäänmurtaja Tarmo riisu-       Monitoimijäänmurtajan hankintahinta on noin
4538: taan otettavaksi käyttöön vain kovina talvina.        390 milj. markkaa ja kustannusarvio rahoitusku-
4539: Offshore-toiminnasta saatavilla rahtituloilla voi-    luineen noin 582 milj. markkaa. Monitoimimur-
4540: daan korvata osa talvikuukausien jäänmurtaja-         taja on tarkoitus tilata vielä tänä vuonna ja se
4541: toiminnan käyttökustannuksista. Monitoimi-            voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 1993 alkupuo-
4542: jäänmurtajan tilausvaltuus ja ensimmäinen 2,3         lella.
4543: 
4544:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
4545: 
4546:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
4547: 4                                         1991 vp -    KK 25
4548: 
4549: 
4550: 
4551: 
4552:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
4553: 
4554:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beaktande av nationalekonomin tryggas även i
4555: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        framtiden. Finlands isbrytarflotta skall även i
4556: den 7 maj 1991 till vederbörande med1em av            fortsättningen dimensioneras utgående från de
4557: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-     behov som en hård isvinter ställer. Enligt ar-
4558: dagsledamot Seppänen undertecknade skriftliga         betsgruppens beräkningar och utredningar utgör
4559: spörsmål nr 25:                                       nio isbrytare den tillräckliga kapaciteten som
4560:                                                       krävs för att sköta vintertrafiken tili Finlands 22
4561:           Hurudana åtgärder planerar Regering-        vinterhamnar. Enligt arbetsgruppens bedöman-
4562:        en vidta för isbrytarna av Tarmo-klassen       de kommer vintertransporterna inom ramen för
4563:        och Hanse i framtiden och                      Finlands utrikeshandel att tili år 2000 öka kraf-
4564:           har Regeringen planer på att ersätta de     tigt. På grund av den ökade trafiken blir man
4565:        här fartygen med nya isbrytare i framti-       tvungen att under hårda vintrar ge efter på
4566:        den?                                           isbrytarnas servicenivå, när alla havsområden i
4567:                                                       Finland, inkluderat nordliga Östersjön, är isbe-
4568:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          lagda. 1 dylika undantagsfall borde sjöfartssty-
4569: samt anföra följande:                                 relsen hyra isbrytare från andra Iänder för tillfäl-
4570:                                                       ligt bruk. Dylika fartyg behövs bara 1-2 måna-
4571:     Vilket även framgår av spörsmålets motive-        der under vintrar som är exceptionellt kalla.
4572: ringar har vintrarna under de senaste åren varit         Arbetsgruppen anser det inte vara motiverat
4573: tili den grad milda att isbrytarna inte har brukats   att minska på antalet isbrytare trots de milda
4574: till fullo. lsbrytarna av Tarmoklassen, d.v.s. Tar-   vintrarna under de senaste åren. Under hårda
4575: mo, Varma och Apu samt Hanse, som ägs av              vintrar skulle detta medföra orimligt långa vän-
4576: Tyskland, har legat oanvända längre tider än de       tetider och förorsaka allvarliga störningar, spe-
4577: övriga isbrytarna, eftersom detta har kunnat          ciellt för norra Finlands industritransporter. En
4578: motiveras ekonomiskt, vilket också syns på de         flotta på nio isbrytare är även motiverad med
4579: höga driftskostnaderna.                               tanke på inbesparingarna tili följd av förkortade
4580:     Vi är tvungna att förbereda oss på att förnya     väntetider.
4581: isbrytarmaterielet i vårt land, eftersom isbrytar-       Arbetsgruppen har vidare föreslagit att de
4582: na av Tarmo-klass och isbrytaren Hanse börjar         äldsta isbrytarna hålls i beredskap under norma-
4583: närma sig slutet av sin livslängd. På grund av        1a vintrar och tas i bruk under hårda isvintrar. På
4584: detta tillsatte trafikministeriet i mars 1990 en      detta sätt inbesparas 7-10 milj. mark i isbrytar-
4585: arbetsgrupp, som fick i uppgift att utreda de         kostnader.
4586: nuvarande vinterhamnarnas behov av isbrytare,            Tarmo-klassen är den äldsta isbrytarklassen i
4587: med beaktande av den utveckling fartygsmate-          bruk i Finland. lsbrytaren Tarmo byggdes år
4588: rielet och transportsystemen genomgått, utveck-       1963. lsbrytarna Tarmos och Hanses livlängd
4589: lingen inom isbrytartekniken och möjligheterna        närmar sig sitt slut. De här isbrytarna är utgåen-
4590: för effektivering av operativa åtgärder inom          de från driftskostnaderna de sämsta isbrytarna,
4591: ramen för vintertrafiken. Arbetsgruppen hade          och de uppfyller inte heller alldeles de nutida
4592: även i uppgift att ur nationalekonomisk synvin-       kraven på assistans.
4593: kel bedöma vilket beslut som vore ändamålsen-            Enligt arbetsgruppen skall förnyandet av is-
4594: ligast för att sköta vintertrafiken. Utöver detta     brytarna påbörjas från de tidigare nämnda äldre
4595: borde arbetsgruppen göra ett förslag om behovet       isbrytarna. Dessutom strävar man tili att inves-
4596: att förnya isbrytarna och utarbeta en möjlig          tera i s.k. mångsidigt användbara isbrytare för
4597: tidtabell för detta.                                  att man skall ha användning för fartygen även
4598:     Arbetsgruppen konstaterar i sitt betänkande,      sommartid.
4599: som nyligen överläts tili trafikministeriet (Tra-        Sjöfartsstyrelsen och den norska Ugland-
4600: fikministeriets publikationer nr 21191), att möj-     koncernen har gjort ett ramavtal, enligt vilket
4601: ligheten tili sjötransporter året om bör, med         den universalisbrytaren, som sjöfartsstyrelsens
4602:                                           1991 vp -    KK 25                                           5
4603: 
4604: får till sitt förfogande, kan användas i offshore-    för betalning av kostnadema i anslutning till
4605: verksamhet på Nordsjön. I samband med detta           anskaffning och planering av universalisbrytaren
4606: kommer isbrytaren Hanse att avlägsnas från            ingår i detta års första tilläggsbudgetproposition.
4607: bruk och isbrytaren Tarmo sätts i beredskap           Investeringskostnadema för en universalisbryta-
4608: under hårda isvintrar. Med fraktinkomstema            re uppgår till ca 390 milj. mark och kostnadsbe-
4609: från offshore-verksamheten ersätts en del av          räkningen med finansieringskostnadema till ca
4610: driftskostnadema för isbrytarverksamheten             582 milj. mark. Det är meningen att universalis-
4611: under vintermånadema. Beställningsfullmakten          brytaren skall beställas ännu detta år och att den
4612: för och det första anslaget på 2,3 miljoner mark      skall tas i bruk i början av år 1993.
4613: 
4614:      Helsingforsden 31 maj 1991
4615: 
4616:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
4617:                                                 1991 vp
4618: 
4619: 
4620: Kirjallinen kysymys 26
4621: 
4622: 
4623: 
4624: 
4625:                                    Pulliainen: Osaomistusoikeuteen pyrkiruisestä rajantakaisissa ym-
4626:                                        päristönsuojeluinvestoinneissa
4627: 
4628: 
4629:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4630: 
4631:     Suomessa on aivan oikein tajuttu, että meidän     Vähintäänkin sopimuksiin tulisi saada merkintä
4632: tulee tehdä kaikki voitavissa oleva rajojemme         etuosto-oikeudesta.
4633: takana lähialueilla toimivien teollisuus- ja mui-        Uuden hallituksen aloitettua juuri työnsä on
4634: den laitosten saastepäästöjen vähentämiseksi.         tärkeää, että se tekee edellä mainitussa asiassa
4635: Jollei tähän päästä, on aiheellisesti pelättävissä,   mahdollisimman pian linjavalinnan.
4636: että luontomme tulee tuhotuksi ennen pitkää.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4637:     Käytäntö on osoittanut, että niin Neuvosto-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4638: liitto kuin Puolakin tarvitsevat tuotantolaitos-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4639: tensa uusimisessa massiivisesti ulkomaista tek-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4640: nologista apua ja rahoitusapua. Kysymys on
4641: kymmenistä miljardeista markoista kaikkein                        Aikooko Hallitus pyrkiä osaomistus-
4642: välttämättömimpienkin investointien osalta.                    ja/tai etuosto-oikeusratkaisuun tapauk-
4643:     Tässä tilanteessa on perusteltua aihetta harki-            sissa, jolloin Suomi osallistuu merkittä-
4644: ta sitä, että maamme pyrkii osaomistukseen                     vällä osuudella ympäristönsuojeluinves-
4645: sellaisissa tapauksissa, jolloin maamme joutuu                 tointiin lähialueilla Neuvostoliitossa tai
4646: pakkotilanteessa osallistumaan taloudellisesti                 Puolassa?
4647: suuriin investointeihin merkittävillä osuuksilla.
4648: 
4649:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
4650: 
4651:                                             Erkki Pulliainen
4652: 
4653: 
4654: 
4655: 
4656: 210300M
4657: 2                                         1991 vp -    KK 26
4658: 
4659: 
4660: 
4661: 
4662:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4663: 
4664:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomen tukemissa ympäristönsuojeluinves-
4665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toinneissa on tarkoitus käyttää hyväksi pää-
4666: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        asiassa suomalaista asiantuntemusta ja teknolo-
4667: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      giaa. Täten turvataan myös hankkeiden jäntevä
4668: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       toteutus ja hyvä lopputulos. Eräänä rahoitus-
4669: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    mahdollisuutena on esitetty suomalaisten yritys-
4670: symyksestä n:o 26:                                    ten osaomistusta saneerattavissa laitoksissa.
4671:                                                       Ulkomaalaisomistusta koskevaa lainsäädäntöä
4672:           Aikooko Hallitus pyrkiä osaomistus-         olisi kuitenkin vielä selvennettävä Neuvostolii-
4673:        ja/tai etuosto-oikeusratkaisuun tapauk-        tossa.
4674:        sissa, jolloin Suomi osallistuu merkittä-         Hallitus katsoo, että osaomistusjärjestelyt
4675:        vällä osuudella ympäristönsuojeluinves-        ovat yksi mahdollisuus yhteisten ympäristöhank-
4676:        tointiin lähialueilla Neuvostoliitossa tai     keiden rahoittamiselle. Tällaisia aloitteita pyri-
4677:        Puolassa?                                      tään kaikin keinoin tukemaan. Myös etuosto-oi-
4678:                                                       keusmahdollisuuteen tullaan neuvotteluissa kiin-
4679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nittämään huomiota.
4680: vasti seuraavaa:                                         Suomen ja Puolan hallitukset ovat 8.3.1990
4681:                                                       allekirjoittaneet ympäristönsuojelua ja energian-
4682:    Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan tär-     säästöä koskevan sopimuksen. Sopimuksen tar-
4683: keimpiä ympäristöongelmia Suomen lähialueilla         koituksena on tukea ympäristönsuojelu- ja ener-
4684: Neuvostoliitossa. Ongelmien ratkaisemiseksi           giansäästöhankkeiden toteutumista Puolassa
4685: neuvotellaan muun muassa yhteishankkeista si-         käyttäen hyväksi suomalaista teknologiaa ja lait-
4686: ten, että pääosa tarvittavista toimista toteute-      teistoja. Avustusta on myönnetty toistaiseksi
4687: taan paikallisin voimin. Useiden hankkeiden           viiteen hankkeeseen.
4688: toteuttamisen edellytys on kuitenkin läntisen            Puolassa toteutettaviin ympäristönsuojelua
4689: teknologian ja asiantuntemuksen hyväksikäyttö,        edistäviin hankkeisiin liittyy aina merkittävä
4690: jolloin myös tarvitaan rahallista apua joko luo-      suomalainen vientitoimitus. Ympäristönsuojelua
4691: totuksen tai avustusten muodossa.                     ja energiansäästöä koskevan sopimuksen puit-
4692:    Yhteisten ympäristöhankkeiden toteuttami-          teissa on avustettu myös kahden yhteisyrityksen
4693: sesta ja rahoittamisesta neuvotellaan parhaillaan     perustamista. Suomalaisten yritysten osaomis-
4694: sekä viranomaisten välillä että toteuttavien yri-     tusta toteutettavissa ympäristöhankkeissa edis-
4695: tysten kesken. Suomen ja Neuvostoliiton viran-        tetään myös Pohjoismaisen Ympäristörahoitus-
4696: omaisten välisissä sopimusneuvotteluissa käsi-        yhtiön NEFCOn kautta.
4697: tellään myös näitä kysymyksiä.
4698: 
4699:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
4700: 
4701:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
4702:                                          1991 vp -    KK 26                                           3
4703: 
4704: 
4705: 
4706: 
4707:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4708: 
4709:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sovjetiska myndigheter tas också dessa frågor
4710: föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1-     upp.
4711: se av den 7 maj 1991 tili vederbörande med1em            I de miljövårdsinvesteringar som Finland
4712: av statsrådet översänt avskrift av följande av       stöder är syftet att i främsta rummet nyttja
4713: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           finländsk sakkunskap och teknologi. Därigenom
4714: spörsmål nr 26:                                      kan vi säkerställa ett aktivt genomförande som
4715:                                                      ger goda slutresultat. Som en möjlighet tili finan-
4716:           Ämnar Regeringen eftersträva lös-          siering har föreslagits att finländska företag
4717:        ningar som går ut på de1ägande och/eller      skulle bli delägare i de inrättningar som saneras.
4718:        förköpsrätt i de fall där Finland svarar      Men det behövs ytterligare klarläggning av den
4719:        för en betydande andel av miljövårdsin-       sovjetiska lagstiftning som gäller utländskt ägan-
4720:        vesteringarna i närliggande områden i         de.
4721:        Sovjetunionen eller Polen?                       Regeringen anser att delägoarrangemang är
4722:                                                      en möjlighet tili finansiering av gemensamma
4723:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         miljöprojekt. Sådana initiativ stöds på alla tänk-
4724: samt anföra följande:                                bara sätt. Vid underhandlingarna kommer upp-
4725:                                                      märksamhet också att ägnas förköpsmöjlighe-
4726:    Miljöministeriet undersöker som bäst de stör-     ten.
4727: sta miljöproblemen i de områden i Sovjetunio-           Finlands och Polens regeringar har 8.3.1990
4728: nen som ligger nära Finland. För att lösa prob-      undertecknat ett avtal om miljövård och energi-
4729: lemen förs bland annat underhandlingar om            sparande. Syftet med avtalet är att stödja genom-
4730: sådana gemensamma projekt där största delen          förandet av miljövårds- och energibesparings-
4731: av de erforderliga åtgärderna vidtas med lokala      projekt i Polen under användning av finländsk
4732: krafter. Genomförandet av flere projekt förut-       teknologi och apparatur. Hittills har bidrag
4733: sätter likvä1 att man nyttjar västerländsk tekno-    beviljats för fem projekt.
4734: logi och expertis, och då behövs också finansiell       De miljövårdsfrämjande projekt som genom-
4735: hjälp antingen i form av krediter eller i form av    förs i Polen är alltid förknippade med betydande
4736: bistånd.                                             exportleveranser från Finland. Inom ramen för
4737:    Genomförandet och finansieringen av gemen-        avtalet om miljövård och energisparande har
4738: samma miljöprojekt är som bäst föremål för un-       stöd även beviljats för grundandet av två samfö-
4739: derhandlingar såväl mellan myndigheterna som         retag. Vidare främjas de finländska företagens
4740: mellan de företag som skall stå för projekten. I     delägande i miljöprojekten genom Nordiska
4741: avtalsförhandlingarna mellan finländska och          miljöfinansieringsbolaget NEFCO.
4742: 
4743:      Helsingfors den 12 juni 1991
4744: 
4745:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
4746:                                                 1991 vp
4747: 
4748: 
4749: Kirjallinen kysymys 27
4750: 
4751: 
4752: 
4753: 
4754:                                    Pulliainen: Suomen pääkonsulaatin Tallinnan toimiston palvelujen
4755:                                        nopeuttamisesta
4756: 
4757:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4758: 
4759:     Suomen pääkonsulaatin Tallinnan toimiston            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4760: palvelutaso ei vastaa tarvetta. Laajalti on vaadit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4761: tu tämän palvelupisteen saattamista toiminnalli-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4762: sesti pohjoismaiselle tasolle. Käytännössä tämä       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4763: merkitsee muun muassa sitä, että yksityinen
4764: kansalainen voi saada viisumin kolmessa päiväs-                   Aikooko Hallitus parantaa Suomen
4765: sä.                                                            pääkonsulaatin Tallinnan toimiston pal-
4766:     Suomen ja suomalaisten kanssakäyminen                      velunopeutta, ja
4767: myös muiden Baltian maiden ja niiden asukkai-                     aikooko Hallitus perustaa vastaavat
4768: den kanssa on kasvanut viime vuosina siinä                     toimistot myös Riikaan ja Viinaan?
4769: määrin merkittävästi, että Suomen pääkonsulaa-
4770: tille on saatava toimistot myös Riikaan ja Vii-
4771: naan.
4772:            Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
4773: 
4774:                                             Erkki Pulliainen
4775: 
4776: 
4777: 
4778: 
4779:  210300M
4780: 2                                         1991 vp -    KK 27
4781: 
4782: 
4783: 
4784: 
4785:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4786: 
4787:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Viisumi, oleskelu- tai työlupa annetaan henki-
4788: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lölle, joka täyttää tietyt ulkomaalaislaissa sääde-
4789: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        tyt edellytykset. Hakemuksen käsittelijän on
4790: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nämä edellytykset tarkistettava ennen luvan
4791: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       antamista. On ilmeistä, että kuvatuissa olosuh-
4792: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     teissa riittäviä tarkistuksia ei aina kyetä suoritta-
4793: sestä n:o 27:                                         maan Tallinnan toimipisteessä. Käsittelyä vai-
4794:                                                       keuttaa lisäksi monenlainen vilpillinen toiminta,
4795:           Aikooko Hallitus parantaa Suomen            jota lupien hakemisen yhteydessä harjoitetaan.
4796:        pääkonsulaatin Tallinnan toimiston pal-        Näihin seikkoihin ovat kiinnittäneet huomiota
4797:        velunopeutta, ja                               niin poliisi- ja työviranomaiset kuin tiedotusväli-
4798:           aikooko Hallitus perustaa vastaavat         neetkin. Suomen edun mukaista on riittävin tar-
4799:        toimistot myös Riikaan ja Viinaan?             kistustoimenpitein pyrkiä karsimaan ei-toivotut
4800:                                                       henkilöt maahantulijoiden joukosta ja itse asias-
4801:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa lisätä hakemusten käsittelyn tarkkuutta ny-
4802: vasti seuraavaa:                                      kyisestään. Tämä on omiaan johtamaan annet-
4803:                                                       tujen lupien määrän vähenemiseen, jos toimipis-
4804:     Ulkomailla olevissa Suomen edustustoissa          teen nykyistä henkilöstövahvuutta ei lisätä. Val-
4805: käsiteltyjen viisumihakemusten määrä on parin         misteilla oleva atk-järjestelmä, joka on suunni-
4806: viime vuoden aikana lisääntynyt voimakkaasti.         teltu otettavaksi lupahakemusten käsittelyssä
4807: Esimerkiksi vuonna 1988 anottiin yhteensä noin        käyttöön syksyn aikana, tekee järjestelmällisen
4808: 90 000 viisumia. Vuonna 1989 määrä oli jo n.          hakemusten käsittelyn ja tarkistukset mahdolli-
4809: 170 000 ja vuonna 1990 275 000. Kasvu on              seksi.
4810: ollut erityisen voimakasta Neuvostoliitossa ole-         Ulkoasiainministeriön huomiota on yleisön
4811: vissa edustustoissa Moskovassa, Leningradissa         taholta viime aikoina varsin useasti kiinnitetty
4812: ja Tallinnassa. Niissä myönnettiin viisumeita         puutteellisuuksiin Tallinnan toimipisteen toimin-
4813: viime vuonna yhteensä noin 213 000. Tallinnan         nassa, joskin myönteistäkin palautetta on tullut.
4814: toimipisteen osuus oli 94 000. Tämänvuotinen          Tyypillinen valituksen tekijä on Suomessa asuva
4815: kehitys Tallinnassa näyttää samansuuntaiselta.        henkilö, joka on kutsunut luokseen vieraan Vi-
4816: Hakijoita on sekä Baltian maista että muualta         rosta. Suoritetuissa selvityksissä on ilmennyt,
4817: Neuvostoliitosta.                                     että valitusten joukossa on perusteettomiakin,
4818:     Tallinnan toimipisteessä maahantulo- ja työ-      jotka johtuvat usein joko yhteydenpitovaikeuk-
4819: lupia käsittelee varsinaisesti kolme Suomesta lä-     sista kutsujan ja kutsutun välillä tai suorastaan
4820: hetettyä ulkoasiainhallinnon työntekijää. Lisä-       kutsutun vieraan pyrkimyksistä saada kyseinen
4821: vahvistusta on saatu sisäasiainministeriöstä ja       viisumihakemus käsitellyksi ohi jonon. On myös
4822: työministeriöstä, joista kummastakin on väliai-       ilmennyt, että valituksen tehnyt kutsuja on luul-
4823: kaisella pohjalla yksi työntekijä lupa-asioita kä-    lut vieraansa viisumihakemuksen käsittelyn vii-
4824: sittelemässä. Toimipisteen vastuulla on lisäksi       västyneen, kun itse asiassa vasta hänen passiha-
4825: pulaan joutuneiden Suomen kansalaisten avus-          kemuksensa on vireillä paikallisissa viranomai-
4826: taminen.                                              sissa.
4827:     On selvää, että tällaisten hakijamäärien olles-      Hallitus on hyvin tietoinen Tallinnan toimi-
4828: sa kyseessä henkilökunta työskentelee erittäin        pisteen ja myös muiden Neuvostoliitossa olevien
4829: kovan työpaineen alaisena ja sen mahdollisuudet       edustustajemme viisumijanoista sekä tavallisen
4830: paneutua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ovat    ihmisen viisuminsaantiin täten tarvitsemasta pit-
4831: suhteellisen vähäiset. Omat hankaluutensa ai-         kästä odotusajasta.
4832: heutuvat myös toimipisteen käytössä olevista              Ulkoasiainministeriässä onkin aloitettu toi-
4833: toimisto tiloista, joissa kovin suuren asiakasmää-    menpiteet, joiden tarkoituksena on saada työs-
4834: rän palvelu on vaikeasti järjestettävissä.            kentely Tallinnan toimipisteessa järjestetyksi
4835:                                         1991 vp -    KK 27                                         3
4836: 
4837: tavalla, joka helpottaisi henkilökunnan työpai-     myös henkilöstön muu lisääminen, mikä edellyt-
4838: netta, antaisi mahdollisuudet perusteellisempaan    täisi myös toimitilojen laajentamista.
4839: hakemusten käsittelyyn ja loisi myönteisemmät          Eri tasoilla tapahtuva kanssakäyminen Suo-
4840: edellytykset asiakaspalvelulle. Ulkoasiainminis-    men ja Baltian maiden kanssa on viime aikoina
4841: teriässä tehty päätös määrätä toimipisteen joh-     kasvanut. Tästä tietoisena hallitus suunnittelee
4842: toon tulevan syyskuun alusta lukien ulkoasiain-     Leningradissa olevan pääkonsulinviraston alai-
4843: ministeriön karrieerivirkamies on omiaan hel-       sen toimipisteen avaamista Riiassa. Valmistelut
4844: pottamaan näiden suunnitelmien toteuttamista.       on jo aloitettu muun muassa asianmukaisten toi-
4845: Tallinnan toimipisteeseen on tarkoitus kesällä      mitilojen hankkimiseksi. Toimipisteen avaami-
4846: lähettää tilapäisesti 3-4 virkailijaa auttamaan     nen Vilnassa ei sen sijaan ole toistaiseksi ajan-
4847: viisumiruuhkan purkamisessa. Harkittavana on        kohtaista.
4848:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
4849: 
4850:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
4851: 4                                          1991 vp -    KK 27
4852: 
4853: 
4854: 
4855: 
4856:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
4857: 
4858:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utlänningslagen. Den som behandlar ansökning-
4859: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         arna måste kontrollera förutsättningarna för ett
4860: den 7 maj 1991 till vederbörande medlem av             beviljande innan tillstånd kan meddelas. Det är
4861: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      uppenbart att man i den beskrivna situationen
4862: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr           inte alltid kan utföra tillräckliga kontroller vid
4863: 27:                                                    Tallinnkontoret. Behandlingen försvåras dess-
4864:                                                        utom av många slags svikligt förfarande i sam-
4865:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          band med ansökningarna av tillstånd. Såväl
4866:        att åstadkomma en snabbare betjäning            polisen och arbetsmyndigheterna som massme-
4867:        vid Finlands generalkonsulats Tallinu-          dia har fäst uppmärksamhet vid dessa omstän-
4868:        kontor och                                      digheter. Det ligger i Finlands intresse att genom
4869:           har Regeringen för avsikt att upprätta       kontrollåtgärder försöka gallra ut icke-önskvär-
4870:        motsvarande kontor också i Riga och             da personer bland de sökande och de facto vara
4871:        Vilna?                                          ännu noggrannare än för närvarande vid be-
4872:                                                        handlingen av ansökningarna. Detta innebär i
4873:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           sin tur att antalet beviljade tillstånd minskar, om
4874: samt anföra följande:                                  inte personalresurserna vid kontoret ökar. Det
4875:                                                        planerade ADB-systemet för behandlingen av
4876:    Antalet visumansökningar som Finlands be-           ansökningarna, som man har för avsikt att ta i
4877: skickningar utomlands behandlar har ökat kraf-         bruk under höstens lopp, gör det möjligt att
4878: tigt de senaste åren. Till exempel 1988 mottogs        systematiskt behandla och granska ansökningar-
4879: sammanlagt ca 90 000 visumansökningar. Ar              na.
4880: 1989 var antalet redan uppe i 170 000 och år 1990         Från allmänhetens sida har man den senaste
4881: i 275 000. Ökningen har varit speciellt kraftig vid    tiden mycket ofta fäst utrikesministeriets upp-
4882: beskickningarna i Sovjetunionen, dvs. i Moskva,        märksamhet vid bristerna i Tallinnkontorets
4883: Leningrad och Tallinn. Vid dessa beskickningar         verksamhet, även om också positiv feedback har
4884: beviljades sammanlagt ca 213 000 visum i fjol.         förekommit. En typisk klagande är en i Finland
4885: Kontoret i Tallinn beviljade 94 000 av dessa.          bosatt person som inbjudit en gäst från Estland.
4886: Utvecklingen ser likadan ut i år i Tallinn. De som     Utredningar har visat att en del av klagomålen är
4887: ansöker om visum kommer från såväl de baltiska         ogrundade och beror antingen på kontaktsvårig-
4888: länderna som andra ställen i Sovjetunionen.            heter mellan den inbjudna och den inbjudande
4889:    Vid kontoret i Tallinn handhas frågor om            eller helt enkelt på den inbjudna gästens försök
4890: inrese- och arbetstillstånd av tre från Finland ut-    att få sin visumansökan behandlad före kön.
4891: sända arbetstagare inom utrikesförvaltningen.          Dessutom har det förekommit fall där den kla-
4892: Extra personai har erhållits från inrikesministe-      gande har trott att behandlingen av gästens visu-
4893: riet och arbetsministeriet, som vardera har skick-     mansökan dröjer, då det i själva verket varit
4894: at ut en arbetstagare på interimistisk basis för att   fråga om att gästens passansökan ännu är under
4895: behandla tillståndsfrågor. Kontoret svarar också       behandling hos de lokala myndigheterna.
4896: för biståndet till nödställda finska medborgare.          Regeringen är väl medveten om Tallinnkonto-
4897:    Eftersom anta1et sökande är så stort, arbetar       rets visumköer och också om köerna vid våra
4898: personalen självfallet under väldigt stor press        andra beskickningar i Sovjetunionen samt om
4899: och möjligheterna att beakta kundernas indivi-         den långa väntetid som den vanliga människan
4900: duella behov är relativt små. De lokaler som           sålunda behöver för att få ett visum.
4901: kontoret disponerar över bidrar också till be-            1 utrikesministeriet har åtgärder inletts som
4902: svärligheterna, eftersom det är svårt att ordna        avser att ordna arbetet i Tallinnkontoret så att
4903: betjäning av stora mängder av kunder i dem.            pressen på de anställda minskar och det blir
4904:    Visum, uppehålls- eller arbetstillstånd ges till    möjligt att behandla ansökningarna grundligare
4905: den som uppfyller de villkor som föreskrivs i          och skapa positivare förutsättningar för kund-
4906:                                              1991 vp -    KK 27                                           5
4907: 
4908: tjänsten. Det i utrikesministeriet fattade beslutet         Umgänget på olika nivåer melian Finland och
4909: att från ingången av augusti förordna en karri-          de baltiska länderna har ökat på senare tid.
4910: ärtjänsteman från ministeriet tili chef för konto-       Medveten om detta planerar regeringen att
4911: ret är ägnat att för sin del göra det lättare att för-   öppna ett kontor i Riga. Förberedelser har redan
4912: verkliga dessa planer. Avsikten är att i sommar          inletts bl.a. för att skaffa lämpliga lokaler. Där-
4913: tilifäliigt skicka 3---4 tjänstemän tili kontoret i      emot är det tills vidare inte aktuelit att öppna
4914: Taliinn i syfte att försöka avhjälpa anhopningen         kontor i Viina.
4915: av visumärenden. Också andra personalöknin-
4916: gar övervägs, vilka dock förutsätter större loka-
4917: liteter.
4918:      Helsingforsden 7 juni 1991
4919: 
4920: 
4921:                                                                       Utrikesminister Paavo Väyrynen
4922:                                              1991 vp
4923: 
4924: 
4925: Kirjallinen kysymys 28
4926: 
4927: 
4928: 
4929: 
4930:                                  Pulliainen: Kilpailulainsäädännön kokonaisuudistusta koskevan
4931:                                      esityksen antamisesta
4932: 
4933: 
4934:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4935: 
4936:    Hallitusohjelmassaan pääministeri Esko             Suomen korkeasta hintatasosta käytävä kes-
4937: Ahon hallitus lupaa "pyrkiä alentamaan koti-       kustelu ohjautuu vasta sitten oikeille uomille,
4938: maista hintatasoaja lisäämään kuluttajan eduksi    kun hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
4939: koituvaa kilpailua uudistamalla kilpailulainsää-   uudeksi kilpailulainsäädännöksi. Tämän vuoksi
4940: däntö". Sanamuoto antaa ymmärtää, että odo-        esityksen antamisella on tosi kiire.
4941: tettavissa on kilpailulainsäädännön perusteelli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4942: nen uudistaminen. Hoitaapa Suomi suhteensa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4943: EY:hyn millä tavoin tahansa, tulee kilpailulain-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4944: säädännön olla sopusoinnussa EY:n vastaavan        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4945: lainsäädännön kanssa.
4946:    Suomen kilpailulainsäädännön uudistamista                   Koska Hallitus antaa eduskunnalle
4947: pohtinut, Pekka Hallbergin johdolla toiminut                esityksensä kilpailulainsäädännön koko-
4948: työryhmä sai työnsä äskettäin valmiiksi. Ehdo-              naisuudistukseksi?
4949: tuksen mukaan mm. laajennettaisiin kieltoperi-
4950: aatetta laissa. Tämä on nykytilanteen vaatimaa
4951: oikeansuuntaista kehitystä.
4952: 
4953:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
4954: 
4955:                                          Erkki Pulliainen
4956: 
4957: 
4958: 
4959: 
4960: 210300M
4961: 2                                       1991 vp- KK 28
4962: 
4963: 
4964: 
4965: 
4966:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4967: 
4968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kilpailulainsäädännön soveltamisessa esiin tul-
4969: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      leet uudistamistarpeet sekä lisäksi erityisesti
4970: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-     muissa pohjoismaissa käynnissä olevat lainsää-
4971: jeenne n:o 240 ohella toimittanut valtioneuvos-    däntöuudistukset ja Euroopan taloudellisen in-
4972: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     tegraation kilpailulainsäädännölle asettamat
4973: sanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-        vaatimukset.
4974: jallisesta kysymyksestä n:o 28:                       Työryhmä luovutti mietintönsä 8.4.1991.
4975:                                                    Mietinnössä on ehdotettu mm. kieltoperiaatteen
4976:            Koska Hallitus antaa eduskunnalle       lisäämistä laissa siten, että horisontaaliset hinta-
4977:         esityksensä kilpailulainsäädännön koko-    ja markkinoidenjakokartellit kiellettäisiin, seu-
4978:         naisuudistukseksi?                         raamusjärjestelmän tuntuvaa tiukentamista, kil-
4979:                                                    pailuviranomaisten tarkastusvaltuuksien lisää-
4980:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:     mistä sekä kilpailuasioiden käsittelyn nopeutta-
4981:                                                    mista.
4982:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti             Ehdotus on lähetetty lausuntokierrokselle,
4983: 21.5.1990 työryhmän selvittämään ja laatimaan      jonka määräaika päättyy 31.5.1991. Lausunto-
4984: ehdotuksensa Suomen kilpailulainsäädännön          kierroksen jälkeen hallitus päättää jatkotoimen-
4985: uudistamiseksi. Työssä tuli ottaa huomioon         piteistä. Tarkoituksena on antaa esitys kilpailu-
4986: hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokun-   lainsäädännön uudistamiseksi eduskunnalle
4987: nan 24.11.1989 hyväksymän kilpailupoliittisen      syyskaudella 1991.
4988: toimenpideohjelman tavoitteet, voimassa olevan
4989: 
4990:       Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
4991:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
4992:                                           1991 vp- KK 28                                              3
4993: 
4994: 
4995: 
4996: 
4997:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4998: 
4999:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ringsbehov som kommit fram vid tillämpningen
5000: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       av gällande konkurrens1agstiftning samt dess-
5001: 240 av den 7 maj 1991 tili vederbörande med1em       utom i synnerhet den revidering av 1agstiftningen
5002: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av       som är på gång i det övriga Norden och de krav
5003: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmå1        som den europeiska ekonomiska integrationen
5004: nr 28:                                               ställer på konkurrens1agstiftningen.
5005:                                                         Arbetsgruppen av1ät sitt betänkande 8.4.1991.
5006:           När kommer Regeringen att ge riksda-       1 betänkandet föres1ås bl.a. att 1agen skall utökas
5007:        gen en proposition med förs1ag till tota1-    med en förbudsprincip så att horisonta1a pris-
5008:        revidering av konkurrens1agstiftningen?       och marknadsuppdelningskarteller förbjuds, att
5009:                                                      påfö1jdssystemet skall b1i kännbart strängare,
5010:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         konkurrensmyndigheternas granskningsfullmak-
5011: samt anföra fö1jande:                                ter utökas samt att behand1ingen av konkurrens-
5012:                                                      ärenden skall påskyndas.
5013:    Hande1s- och industriministeriet tillsatte           Utlåtanden har begärts över förs1aget, och
5014: 21.5.1990 en arbetsgrupp för att utreda och          dessa skall ges inom maj 1991. Sedan utlåtande-
5015: utarbeta ett förs1ag till revidering av den finska   na har erhållits bes1utar regeringen om fortsatta
5016: konkurrens1agstiftningen. 1 arbetet skulle man       åtgärder. Avsikten är att till riksdagen under
5017: beakta må1en i det konkurrenspo1itiska åtgärds-      hösten 1991 ge en proposition om revidering av
5018: program som regeringens ekonomiskpo1itiska           1agstiftningen.
5019: ministerutskott godkände 24.11.1989, de revide-
5020: 
5021:      Helsingfors den 28 maj 1991
5022: 
5023:                                                                          Minister Pertti Salolainen
5024:                                                 1991 vp
5025: 
5026: Kirjallinen kysymys 29
5027: 
5028: 
5029: 
5030: 
5031:                                    Pulliainen: Kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttöön otta-
5032:                                        misesta
5033: 
5034: 
5035:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5036: 
5037:    Keski- ja Länsi-Euroopassa on havaittu kas-        tyisvastuu kestävään kehitykseen johtavien rat-
5038: vavien kaatopaikkaongelmien vuoksi olevan             kaisujen tekemisestä. Niinpä ei voidajäädä odot-
5039: aihetta siirtyä korostamaan pakkausmateriaa-          tamaan markkinoiden toimimista kierrätettä-
5040: leissa niiden kierrätettävyyttä. Parasta olisi, jos   vien pakkausmateriaalien saamiseksi käyttöön
5041: pakkausmateriaali olisi aina kompostoitavissa.        maamme taloudessa.
5042: Tässä tarkoituksessa englantilainen ICI on ke-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5043: hittänyt luonnonmuovin, jolla on tuotemerkki          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5044: BiopoL Sitä valmistetaan fermentoimalla bak-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5045: teerien avulla sokerista. Tämä luonnonmuovi           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5046: on kompostoimiskelpoista. Biocellat- ja Belland-
5047: muovit ovat sekä kierrätettävissä että kompos-                    Aikooko Hallitus ryhtyä erityisiin toi-
5048: toitavissa.                                                    miin kompostoitavien ja/tai kierrätettä-
5049:     Suomi kuuluu tällä hetkellä maapallon tuh-                 vien pakkausmuovien saamiseksi käyt-
5050: laavimpiin kulttuureihin. Kansallisen nousukas-                töön korvaamaan nykyiset pakkausmuo-
5051: maisuuden johdosta lankeaa valtiovallalle eri-                 vit?
5052: 
5053:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
5054: 
5055:                                             Erkki Pulliainen
5056: 
5057: 
5058: 
5059: 
5060: 210300M
5061: 2                                          1991 vp -    KK 29
5062: 
5063: 
5064: 
5065: 
5066:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5067: 
5068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tö". Monista vaikeuksista huolimatta maatalou-
5069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          dessa syntyviä ja 4H-järjestön keräämiä lannoi-
5070: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-         tesäkkejä on kyetty hyödyntämään erittäin hy-
5071: jeenne n:o 241 ohella lähettänyt valtioneuvoston       vin. Myös Suomessa on kehitetty niin sanottuja
5072: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          biologisesti hajoavia pakkausmuoveja. Niiden
5073: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta      ympäristövaikutuksista ja kompostoitavuudesta
5074: kysymyksestä n:o 29:                                   esitetyt tiedot ovat toistaiseksi ristiriitaisia.
5075:                                                            Erityisesti kulutuksessa muodostuvan pak-
5076:            Aikooko Hallitus ryhtyä erityisiin toi-     kausjätemuovin laajamittainen kierrättäminen
5077:         miin kompostoitavien ja/tai kierrätettä-       ja muu hyödyntäminen edellyttävät sekä yhdys-
5078:         vien pakkausmuovien saamiseksi käyt-           kuntajätehuollon uudelleen järjestämistä että
5079:         töön korvaamaan nykyiset pakkausmuo-           ympäristölle mahdollisimman haitattomien pak-
5080:         vit?                                           kausten kehittämistä.
5081:                                                           Yhdyskuntajätehuoltoa parannetaan jäte-
5082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           huollon neuvottelukunnan laatimassa Yhdys-
5083: vasti seuraavaa:                                       kuntien jätehuollon kehittämisohjelmassa vuo-
5084:                                                        teen 2000 asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
5085:    Suomessa kertyy pakkausjätteitä kaikkiaan           Tarkoituksena on 1990-luvun aikana siirtyä
5086: noin 450 000 tonnia vuodessa. Tästä määrästä           nykyisestä jätteiden sijoittamisesta kaatopaikalle
5087: hyödynnetään noin 150 000 tonnia vuodessa              alueittaiseen jätehuoltoon. Näin kunnat yhteis-
5088: pääosin käyttämällä uudelleen lasipulloja ja           työssä ryhtyisivät huolehtimaan yhdyskuntajät-
5089: pullokoreja sekä aaltopahvia. Muovipakkauk-            teen alkulajittelusta ja nykyaikaisesta laitoskä-
5090: sista kertyy jätettä noin 75 000 tonnia vuodessa.      sittelystä. Tavoite on, että yhdyskuntajätteistä
5091: Muovipakkausten jätekertymästä hyödynnetään            hyödynnetään raaka-aineina, biomassana ja
5092: vain 7-8 prosenttia.                                   energiana vuonna 2000 tai hieman myöhemmin
5093:    Viime aikoina erityisesti kaupan ja teollisuu-      vähintään puolet, kun niistä nykyisin hyödynne-
5094: den toiminnassa syntyvän pakkauskalvon tal-            tään viidennes.
5095: teenottoa on pyritty tehostamaan. Pääkaupun-              Ympäristölle mahdollisimman haitattomien
5096: kiseudun yhteistyövaltuuskunnan järjestämä             tuotteiden ja pakkausten käyttöönottoa ediste-
5097: muovijätteiden keräyskokeilu osoitti, että kau-        tään oikeudellisin ja taloudellisin ohjauskeinoin.
5098: pan ja teollisuuden tuottamat muovijätteet ovat        Näiden keinojen soveltamismahdollisuuksia
5099: käytettävissä uudelleen, mutta kotitalouksissa         pyritään lisäämään ulottamalla tuotteiden ja
5100: syntyville sekamuovijätteille ei nykyisin ole käyt-    pakkausten valmistajien vastuu tuotteen ja pak-
5101: töä. Ympäristöministeriö on rahoittanut eräitä         kauksen koko elinkaareen sillä tavoin kuin olen
5102: jätemuovin talteenotto- ja hyötykäyttöhankkei-         selvittänyt kansanedustaja Pulliaisen kirjalliseen
5103: ta sekä meneillään olevaa Suomen Muoviteolli-          kysymykseen n:o 30 antamassani vastauksessa.
5104: suusliiton laajaa selvitystä "Muovit ja ympäris-
5105: 
5106:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
5107:                                                                 Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
5108:                                            1991 vp -    KK 29                                           3
5109: 
5110: 
5111: 
5112: 
5113:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5114: 
5115:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           många svårigheter har man mycket väl lyckats
5116: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         återvinna de gödselsäckar som används inom
5117: 241 av den 7 maj 1991 tili vederbörande medlem         jordbruket och samlasin av 4H -organisationen.
5118: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Även i Finland har man utvecklat s.k. biologiskt
5119: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål          nedbrytbara förpackningsplaster. De uppgifter
5120: nr 29:                                                 som presenterats om deras verkningar på mi1jön
5121:                                                        och om deras komposterbarhet är än så länge
5122:           Ämnar Regeringen vidta särskilda             motstridiga.
5123:        åtgärder för att få de nuvarande förpack-           En omfattande återvinning och annat nyttig-
5124:        ningsmaterialen av plast ersatta med            görande av avfall från plastförpackningar som
5125:        sådant plastmaterial som kunde kompos-          konsumtionssamhället producerar kräver att
5126:        teras och/eller återvinnas?                     såväl den kommunala avfallshanteringen omor-
5127:                                                        ganiseras som att så miljövänliga förpackningar
5128:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           som möjligt utvecklas.
5129: samt anföra följande:                                      Den kommunala avfallshanteringen förbätt-
5130:                                                        ras enligt mål som satts upp i det utvecklingspro-
5131:    1 Finland uppgår mängden förpackningsav-            gram för avfallshanteringen i kommunerna fram
5132: fall allt som allt till ca 450 000 ton om året. Av     till år 2000 som utarbetats av delegationen för
5133: denna mängd återvinns ungefär 150 000 ton om           avfallshantering. Meningen är att under 1990-
5134: året främst genom en återanvändning av retur-          talet övergå från det nuvarande systemet med att
5135: flaskor och flaskkorgar samt av vågpapp. Plast-        tippa avfallet på avstjälpningsplatsen till en av-
5136: förpackningarna ger en årlig avfallsmängd på ca        fallshantering på lokalplan. På så sätt skulle
5137: 75 000 ton, varav endast 7-8% återvinns.               kommunerna gemensamt ta sig an källsortering-
5138:     På sista tiden har man försökt gå in för att       en och en modern sophantering i avfallsanlägg-
5139: effektivare tilivarata de förpackningsomslag som       ningar. Målet är att minst hä1ften av avfallet i
5140: uppstår i synnerhet inom handeln och industrin.        kommunerna skall återvinnas såsom råmaterial,
5141: Det insamlingsförsök som arrangerades av hu-           biomassa eller energi år 2000 eller något senare,
5142: vudstadsregionens samarbetsdelegation visade           medan endast en femtedel av avfallet återvinns i
5143: att det är möj1igt att återanvända det plastavfall     dag.
5144: som uppstår inom handeln och industrin, men                Man försöker få fram så miljövänliga produk-
5145: det b1andade plastavfall som uppstår i de privata      ter och förpackningar som möjligt illed hjälp av
5146: hushållen har man däremot ingen användning             rättsliga och ekonomiska styrmedel. Möjlighe-
5147: för i dag. Miljöministeriet har finansierat diverse    terna att tillämpa dessa medel försöker man öka
5148: projekt för tillvaratagande och återvinning av         genom att utsträcka tillverkarnas ansvar tili att
5149: plastavfall samt en omfattande undersökning            gälla produternas och förpackningarnas hela
5150:  kallad "P1asten och miljön" som Finska Plastin-       livslängd, på det sätt som jag redogjort för i mitt
5151:  dustriförbundet som bäst genomför. Trots              svar på riksdagsman Pulliainens spörsmål nr 30.
5152:     Helsingfors den 12 juni 1991
5153:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
5154:                                                1991 vp
5155: 
5156: Kirjallinen kysymys 30
5157: 
5158: 
5159: 
5160: 
5161:                                   Pulliainen: Jätteiden kierrätystä koskevan esityksen antamisesta
5162: 
5163:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5164: 
5165:     YTV:n muovijätteen kierrätyskokeilu onnis-          Saksassa on hyväksytty äskettäin laki, joka
5166: tui siinä mielessä, että se osoitti, että ihmiset    määrää tuotteiden valmistajat ottamaan kaiken
5167: ovat valmiita erottelemaan erilaiset muovijätteet    pakkausmateriaalin takaisin. Tämä säädös pa-
5168: muista jätteistä ja tuomaan ne keräilysäilöön.       kottaa kierrätykseen, kun kaatopaikkamaksuja-
5169: Pohja muovin saattamiseen kierrätykseen on siis      kin on tuntuvasti korotettu. Keinoja siis on,
5170: olemassa. Jotta esim. pääkaupunkiseudun vuo-         kunhan poliittista tahtoa löytyy ongelmien rat-
5171: tuiset 44 000 tonnia muovia eivät joutuisi kuiten-   kaisemiseksi.
5172: kaan kaatopaikalle, on luotava järjestelmä, joka        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5173: pitää huolen siitä, että muovi tulee siihen kun-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5174: toon, että teollisuus ottaa sen jälleen käyttöön.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5175: Tämä edellyttää nykyisellään toimia valtiovallal-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5176: ta.
5177:     Tämän valtiovallan osuuden hoitaminen
5178: maksaa. Laskun maksaminen kuuluu niille, jot-                  Aikooko Hallitus antaa ensi tilassa
5179: ka muovijätteitä synnyttävät. Keino on riittävän             eduskunnalle kierrätyslakiesityksen?
5180: korkean jätemaksun määräaminen.
5181:   Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
5182: 
5183:                                           Erkki Pulliainen
5184: 
5185: 
5186: 
5187: 
5188: 2!0300M
5189: 2                                        1991 vp -    KK 30
5190: 
5191: 
5192: 
5193: 
5194:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5195: 
5196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       raaka-aineita jätteistä peräisin olevilla raaka-
5197: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        aineilla.
5198: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-          Nykyaikainen tuotteista peräisin olevien jät-
5199: jeenne n:o 242 ohella lähettänyt valtioneuvoston     teiden jätehuolto edellyttää tuotteen koko elin-
5200: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kaaren huomioon ottamista. Tavoitteet ovat
5201: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta    tällöin vähentää jätemääriä ja jätteiden haitalli-
5202: kysymyksestä n:o 30:                                 suutta, edistää jätteiden hyödyntämistä ja saada
5203:                                                      aikaan, että jo tuotetta suunniteltaessa pyritään
5204:                                                      tekemään se mahdollisimman haitattomaksi jä-
5205:          Aikooko Hallitus antaa ensi tilassa         tehuollon kannalta. Tuotteen valmistajan vas-
5206:        eduskunnalle kierrätyslakiesityksen?          tuuta onkin tässä tarkoituksessa lisätty jo usei-
5207:                                                      den maiden lainsäädännössä ja se on periaattee-
5208:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         na muun muassa Euroopan yhteisöjen jätehuol-
5209: vasti seuraavaa:                                     totavoitteissa. Myös Suomessa on tuotteen ja
5210:                                                      pakkauksen valmistajan vastuun lisääminen
5211:     Jätehuoltolain (673/78) päätavoite ympäris-      otettu jätehuollon tavoitteeksi. Tähän mennessä
5212: tönsuojelun ohella on jätteiden hyödyntäminen.       tavoitteeseen on pyritty ottamalla käyttöön eräi-
5213: Lain nojalla voidaan jätteen tuottajat ja käsitte-   tä taloudellisia ohjauskeinoja, kuten jätehuollon
5214: lijät velvoittaa toimittamaan jätteet hyödynnet-     kehittämis- ja kokeilutoiminnan avustukset,
5215: täviksi aina, kun tekniset, taloudelliset ja or-     kertakäyttöpäällyksiin pakatusta oluesta ja vir-
5216: ganisatoriset edellytykset hyödyntämiselle ovat      voitusjuomasta perittävä lisävero sekä öljyjäte-
5217: olemassa. Yritysten laatimiin jätehuoltosuunni-      maksu ja -avustukset. Hiljattain on ryhdytty
5218: telmien hyväksymispäätöksiin on suunnitelman         Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken valmistele-
5219: hyväksyvä viranomainen usein lisännyt hyödyn-        maan perusteita ns. ympäristömerkinnän teke-
5220: tämiseen veivoittavia määräyksiä. Jätteiden          miselle ympäristöä säästäviin tuotteisiin.
5221: hyödyntämistä, erityisesti niiden talteenottoa ja       Muun muassa edellä mainitsemieni jätehuol-
5222: lajittelua, on edistetty myös kuntien antamin jä-    tolain puutteiden poistamiseksi sekä lainsäädän-
5223: tehuoltomääräyksin. Voimassa olevaa jätehuol-        nön sopeuttamiseksi Euroopan yhdentymiskehi-
5224: tolakiakin voidaan siten kutsua "kierrätyslaik-      tykseen ympäristöministeriö on asettanut toimi-
5225: si".                                                 kunnan, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus
5226:     Tuotteiden ja pakkausten käyttöä voidaan         koko jätehuoltolainsäädännön uudistamisesta.
5227: kuitenkin vain harvoissa tapauksissa rajoittaa       Ehdotukseen on sisällytettävä muun muassa
5228: jätehuoltolain nojalla. Myöskään tuotteiden          jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämistä,
5229: valmistajaa tai myyjää ei yleensä voida velvoit-     parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen teknii-
5230: taa osallistumaan käytöstä paistettavien tuottei-    kaan soveltamista, jätteiden hyödyntämisen te-
5231: den talteenottoon. Jätehuoltoon merkitykselli-       hostamista, jätehuoltoon osallistuvien vastuu-
5232: sesti vaikuttavien tuotteiden koostumusta kos-       suhteita sekä määräystenantovaltuuksia koske-
5233: kevia määräyksiä ei voida antaa juuri lainkaan.      vat säännökset. Toimeksiannon mukaan toimi-
5234: Ketään ei jätehuoltolain nojalla myöskään voida      kunnan ehdotuksen tulee olla valmiina
5235: velvoittaa korvaamaan tuotannossa alkuperäisiä       31.3.1992.
5236: 
5237:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
5238: 
5239:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
5240:                                             1991 vp -    KK 30                                           3
5241: 
5242: 
5243: 
5244: 
5245:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
5246: 
5247:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ursprungliga råvaror med råvaror som härstam-
5248: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr          mar från avfall.
5249: 242 av den 7 maj 1991 till vederbörande medlem              Den moderna hanteringen av avfall som här-
5250: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av          stammar från produkter förutsätter att produk-
5251: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål           tens hela tilivaro tas i beaktande. Målsättningen
5252: nr 30:                                                  är härvid att minska av avfallsmängden och dess
5253:                                                         skadlighet, främja avfallsåtervinning och åstad-
5254:            Ämnar Regeringen så snart som möj-           komma att produkten redan i planeringsskedet
5255:         ligt avlåta en proposition till riksdagen       görs så ofarlig som möjligt ur avfallshanterings-
5256:         med förslag till en lag om återvinning?         synpunkt. 1 detta hänseende har producentens
5257:                                                         ansvar i många länders lagstiftning redan ut-
5258:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            ökats och ett dy1ikt förfarande utgör även ett av
5259: samt anföra följande:                                   Europeiska Gemenskapernas avfallshanterings-
5260:                                                         mål. En utökning av ansvaret hos produktens
5261:     Den huvudsakliga målsättningen för lagen om         och förpackningens tillverkare har även i Fin-
5262: avfallshantering (673/78) är, förutom miljövård,        land uppställts som mål för avfallshanteringen.
5263: återvinning av avfall. Avfallsproducenter och           Hittills har man försökt nå detta mål genom
5264: avfallsbehandlare kan med stöd av 1agen åläggas         ibruktagande av vissa ekonomiska styrmedel
5265: att tillse att avfallet återvinns alltid då tekniska,   som t.ex. understöd för utvecklings- och försöks-
5266: ekonomiska och organisatoriska förutsättningar          verksamhet som anknyter till avfallshantering,
5267: för återvinningen existerar. Den myndighet som          tilläggsskatt på öl och läskedrycker i engångsför-
5268: godkänner de av företagen uppgjorda avfalls-            packning samt o1jeavfallsavgift och oljeavfalls-
5269: hanteringsp1anerna har till dessa planer ofta           understöd. Finland, Sverige och Norge har nyss
5270: fogat bestämme1ser som förpliktar till återvin-         tillsammans börjat utarbeta grunderna för så
5271: ning. Återvinningen av avfall, särskilt i fråga om      kallad miljömärkning av miljövänliga produk-
5272: tillvaratagande och sortering, har även främjats        ter.
5273: genom av kommuner meddelade avfallshante-                   För avskaffande av bl.a. ovan nämnda brister
5274: ringsföreskrifter. Den gällande lagen om avfalls-       i lagen om avfallshantering samt för anpassande
5275: hantering kan således kallas en "återvinnings-          av lagstiftningen till den europeiska integrations-
5276: lag".                                                   utvecklingen har miljöministeriet tillsatt en
5277:     Användningen av produkter och förpack-              kommission med uppgift att bereda ett förslag
5278: ningar kan dock endast i få fall begränsas med          till totalrevidering av avfallshanteringslagstift-
5279: stöd av 1agen om avfallshantering. lnte heller en       ningen. 1 förslaget skall bl.a. ingå minskning av
5280: produkts tillverkare eller försäljare kan åläggas       avfallsmängden och dess skadlighet, tillämpning
5281: att deltai återvinningen av produkter som tas ur        av bästa ekonomiskt användbara teknik, effekti-
5282: bruk. Föreskrifter om produkters sammansätt-            vering av avfallsåtervinningen, ansvarsförhållan-
5283: ning som på ett betydande sätt skulle inverka på        den mellan dem som deltar i avfallshanteringen
5284: avfallshanteringen kan knappast alls meddelas.          samt stadganden angående fullmakt att meddela
5285: lngen kan heller med stöd av 1agen om avfalls-          föreskrifter. Enligt uppdraget skall kommissio-
5286: hantering åläggas att i produktionen ersätta            nens förslag vara klart den 31 mars 1992.
5287: 
5288:       Helsingforsden 12 juni 1991
5289: 
5290:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
5291:                                                 1991 vp
5292: 
5293: Kirjallinen kysymys 31
5294: 
5295: 
5296: 
5297: 
5298:                                    Pulliainen: Lakkautettujen postikonttoreiden avaamisesta
5299: 
5300: 
5301: 
5302:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5303: 
5304:     Posti-Tele tuloutti vuonna 1990 valtiolle kai-    uhan alla olevien postikonttoreiden lakkautuk-
5305: ken kaikkiaan 1 300 miljoonaa markkaa, mikä           set. Nyt kun Suomen Keskusta on keskeisesti
5306: on 2,5-kertainen summa verrattuna edelliseen          vastuussa hallitusvallasta, voidaan odottaa pi-
5307: vuoteen. Tätä taustaa vasten vaikuttaa uskomat-       kaisia toimia tässä suhteessa.
5308: tomalta se kiire, jolla Posti-Tele on pyrkinyt lak-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5309: kauttamaan postikonttoreita, ja se, että posti-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5310: konttoreiden säilyttämisestä on tehty koko Pos-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5311: ti-Telen kannattavuuskysymys. Annettiinhan            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5312: Posti-Telen johdon taholta ymmärtää, että val-
5313: tion tulisi osoittåa 200 milj. markkaa ko. laitok-                 Millä aikataululla Hallitus avaa
5314: selle, jotta postikonttorit säilyisivät.                       uudestaan viimeisen vuoden aikana lak-
5315:    Äskettäisten eduskuntavaalien alla toteutta-                kautetut postikonttorit, ja
5316: massaan vaalikampanjassa Suomen Keskusta                          pitääkö Hallitus huolen siitä, ettei
5317: lupasi palauttaa lakkautetut postikonttorit haja-              Posti-Teleenää lakkauta postikonttorei-
5318: asutusalueille ja taajamiin sekä estää lakkautus-              ta alueilla, joissa on asiakkaita?
5319:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
5320: 
5321:                                             Erkki Pulliainen
5322: 
5323: 
5324: 
5325: 
5326: 2!0300M
5327: 2                                            1991 vp -    KK 31
5328: 
5329: 
5330: 
5331: 
5332:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5333: 
5334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Haja-asutusalueiden jäsentyneen kehityksen
5335: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            aikaansaamiseksi sekä palvelusten saatavuuden
5336: olette toukokuun 7 päivänä 1991 päivätyn kir-            turvaamiseksi eduskunta edellyttää palvelutaso-
5337: jeenne n:o 243 ohella toimittanut valtioneuvos-          vaatimuksena, että alueellisesti kehitettäväksi
5338: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-           suunnitelluissa kyläkeskuksissa ja taajamien
5339: sanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjalli-         alakeskuksissa pysytetään osana palveluvarus-
5340: sesta kysymyksestä n:o 31:                               tusta kiinteä postitoimi.
5341:                                                              Haja-asutusalueiden palvelutason parantami-
5342:             Millä aikataululla Hallitus avaa uu-         seksi on edelleen aktiivisesti kehitettävä liikkuvia
5343:         destaan viimeisen vuoden aikana lakkau-          postipalveluja sekä kunnallisten palvelusten ja
5344:         tetut postikonttorit, ja                         postilaitoksen yhteistyötä."
5345:            pitääkö Hallitus huolen siitä, ettei              Valtion liikeyrityksenä toimiva Postipankki
5346:         Posti-Teleenää lakkauta postikonttorei-          harjoittaa Postipankki Oy:stä annetun lain (972/
5347:         ta alueilla, joissa on asiakkaita?               87) 9 §:n mukaan pankkitoimintaa omien kont-
5348:                                                          toreidensa lisäksi Posti- ja telelaitoksen toimi-
5349:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          paikkojen välityksellä. Postipankki Oy:n toimin-
5350: vasti seuraavaa:                                         nan on oltava- kuten muidenkin valtionyhtiöi-
5351:     Posti- ja telelaitos on liikelaitoslain mukainen     den- terveellä pohjalla ja kannattavaa. Pankil-
5352: uusimuotoinen liikelaitos, josta säädetään posti-        la on ollut huomattavat kustannukset siitä, että
5353: ja telelaitoksesta annetussa laissa (748/89) ja          sillä on ollut Posti- ja telelaitoksen kautta lähes
5354: asetuksessa (928/89).                                    yhtä laaja palveluverkosto - noin 3 000 toimi-
5355:     Posti- ja telelaitoksesta annetun lain 3 §:n         paikkaa (keväällä 1990)- kuin muilla pankeilla
5356: mukaan liikelaitoksen tulee huolehtia palvelujen         tai pankkiryhmittymillä yhteensä.
5357: tarjonnasta asiakkaiden ja koko yhteiskunnan                 Keväällä 1990 Postipankki ilmoitti, että se ei
5358: tarpeita vastaavasti erityisesti siten, että sen         tarvitse nykyisen laajuisen liiketoiminnan ylläpi-
5359: tehtäviin kuuluvat peruspalvelut ovat koko               tämiseen kuin noin 1 000 postikonttorin palvelu-
5360: maassa yleisesti saatavissa tasapuolisin ehdoin.         ja ja samalla pankki ilmoitti, että se vetää
5361: Valtioneuvosto asetti Posti- ja telelaitoksen pal-       1.6.1991 lukien pois pankkipalvelut noin 1 900
5362: velutavoitteet vuodelle 1991 eduskunnan tulo- ja         postikonttorista. Tuolloin postitoimipaikkaverk-
5363: menoarviossa hyväksymässä muodossa mm. seu-              ko käsitti noin 2 900 postikonttoria ja 250 posti-
5364: raavasti:                                                palvelupistettä. Lisäksi eri puolilla maata toimii
5365:     "Posti- ja telelaitoksen tulee huolehtia posti- ja   150 postipalveluautoa ja 2 postipalveluvenettä,
5366: teletoiminnan tarkoituksenmukaisesta kehittä-            jotka hoitavat postinjakelu- ja asiakaspalvelu-
5367: misestä ja palvelutarjonnasta asiakkaiden ja             tehtäviä.
5368: koko yhteiskunnan tarpeita vastaavasti. Posti- ja            Jos Posti olisi Postipankin päätöksen jälkeen
5369: telelaitoksen tulee erityisesti huolehtia peruspal-      jatkanut nykyisellä toimipaikkaverkollaan, siitä
5370: velujen saatavuudesta koko maassa tasapuolisin           olisi aiheutunut vuosittain 50 miljoonan markan
5371: ehdoin.                                                  lisärasite Postin taloudelliselle tulokselle. Uudis-
5372:     Postin peruspalveluihin kuuluvat tavallinen 1.       tuksen lasketaan tuovan noin 200 miljoonan
5373: luokan kirje ja lehti normaalissa postinkannossa.        markan vuosittaisen säästön. Täysimääräisenä
5374: Tavoitteena on, että kuljetettavaksi määräai-            se alkaa vaikuttaa taloudelliseen tulokseen vuo-
5375: kaan mennessä jätetyistä 1. luokan kirjeistä on          sikymmenen puolivälissä.
5376: 95 % perillä lähettämistä seuraavana työpäivä-               Postitoimipaikoissa tapahtuva asiointi on
5377: nä. Lehdet toimitetaan perille vaihtoehtoisesti          voimakkaasti vähentynyt etenkin maaseutu- ja
5378: 16, 48 tai 72 tunnin peruspalvelutason mukaises-         haja-asutusalueilla. Tähän on vaikuttanut väes-
5379: ti postiinjättöajankohdasta lukien. Peruspalvelu-        tön keskittyminen taajamiin, asiointitapojen
5380: tason valitsee palvelun tilaava lehti.                   muutos, pankkitoiminnan rakennemuutos, liik-
5381:                                            1991 vp -    KK 31                                          3
5382: 
5383: kuvuuden lisääntyminen, jakelun huomattava                 Budjettitalouteen kuuluessaan Posti- ja tele-
5384: laajeneminen ja jakelun lisääntyvä käyttäminen         laitos tuotti vuosina 1984-1989 valtion budjet-
5385: pankkipalvelujen välittämiseen sekä viimeaikai-        tiin vuosittain keskimäärin noin 500 miljoonan
5386: nen tietotekniikan kehittyminen. Myös kaupun-          markan nettokassavirran. Uutena liikelaitokse-
5387: kien toimipaikoissa asiointi on vähentynyt, eten-      na Posti- ja telelaitos maksoi viime vuonna
5388: kin pankkipalvelujen osalta.                           valtion budjettitalouteen voitontuloutuksen
5389:     Kun varsinkin maaseutualueiden entuudes-           ennakkoa 394 miljoonaa markkaa sekä voiton-
5390: taan vähäliikenteisten postikanttareiden tehtä-        tuloutukseen rinnastettavaa valtion lainan kor-
5391: vistä häviää postipankkipalvelujen poisvetä-           koa ja lyhennystä 146 miljoonaa markkaa, yh-
5392: misen myötä noin 50-80 %, on ymmärrettävää,            teensä 540 miljoonaa markkaa. Valtion eräiden
5393: että Posti joutuu järjestelemään uudelleen posti-      hyödykkeiden muuttuminen maksullisiksi tuotti
5394: palvelujen tarjonnan kysyntää vastaavasti.             budjettitalouteen vuositasolla noin 50 miljoonaa
5395:     Käytännössä tämä merkitsee sitä, että              markkaa. Lisäksi Posti- ja telelaitos tuloutti
5396:  1.6.1991 lukien posti- ja pankkipalveluja tarjo-      aloitusvaiheen saamisten ja velkojen erotuksen
5397: taan 979 pankkipäätteillä varustetussa posti-          713 miljoonaa markkaa, joten kassavirtana val-
5398: konttorissa. Noin 1 500 asiamiespostissa hoide-        tion budjettitalous sai ensimmäisenä toiminta-
5399: taan normaalit postipalvelut ja välitetään pank-       vuonna, osaksi siirtymävaiheeseen liittyen, yh-
5400: kipalveluja suoritettavaksi lähimpään pää-             teensä noin 1 300 miljoonaa markkaa.
5401: tetoimipaikkaan.                                           Posti- ja telelaitoksessa postitoimi vastaa
5402:     Niiden maaseutualueiden postikanttareiden          postin peruspalvelujen saatavuudesta ja teletai-
5403: palvelut, joita ei ole mahdollista turvata kiinteän    mi teleliikenteen peruspalvelujen saatavuudesta.
5404: postiasiamiehen suorittamilla palveluilla, korva-      Posti- ja telelaitokselle asetetuissa tulostavoit-
5405:  taan postinjakajan välittämillä palveluilla.          teissa erotetaan erikseen Postin tulostavoite ja
5406:     Korvaavat palvelut huhtikuun lopussa olleen        Telen tulostavoite. Postin vuoden 1990 tulosta-
5407:  tilanteen mukaan olivat toiminnassa ja siihen         voite oli 1 miljoonaa markkaa ja Telen 394
5408:  mennessä sovitut korvausmuodot mukaan lu-             miljoonaa markkaa.
5409:  kien 1 800 postikonttorin osalta. Näistä asia-           Sekä posti- että teletoiminta vastaa siten oman
5410:  miesposteja oli 1 114 ja jakelun avulla korvatta-     toimialansa taloudellisesta tuloksesta, eikä toi-
5411:  via 418. Lisäksi 267 postikonttorin toiminta oli      sen liiketoiminnastaan saamia tuloja voida käyt-
5412:  yhdistetty toiseen postikonttoriin. Posti saa pal-    tää toisen toiminnasta mahdollisesti aiheutuneen
5413:  velujen uudelleenjärjestelyt valmiiksi pääosin        alijäämän kattamiseksi. Postitoimi ei myöskään
5414:  1.6.1991 mennessä.                                    voi maksattaa postin liike- ja lehtiasiakkailla
5415:      Postin toimipaikkaverkossa postipalvelujen        kannattamaUoman kiinteän toimipaikkaverkon
5416:  tarjontamuotojen uudelleenjärjestelyissä ei hei-      aiheuttamia kustannuksia. Tämän vuoksi Posti
5417:  kennetä peruspalvelujen saatavuutta. Postipal-        kehittääkinomaa toimipaikkaverkkoaan tarjoa-
5418:  velut säilyvät entisellään 1, 7 miljoonalla kotita-   malla palvelujaan kustannuksiltaan aikaisempaa
5419:  loudella. Kaikkiaan talouksia on 2,2 miljoonaa.       edullisemmin vaihtoehdoin. Peruspalvelut tul-
5420:  Toimipaikka yhdistyy toiseen 230 000 kotitalou-       laan kuitenkin turvaamaan.
5421:  den alueella. 180 000 kotitalouttasaa palvelunsa
5422:  vastaisuudessa asiamiesposteista ja 80 000 ta-
5423:  loutta postinjakajalta.
5424: 
5425:        Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1991
5426: 
5427:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
5428: 4                                           1991 vp -    KK 31
5429: 
5430: 
5431: 
5432: 
5433:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5434:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            bättre strukturerad och tillgången på service
5435: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          tryggas förutsätter riksdagen en sådan nivå på
5436: 243 av den 7 maj 1991 till vederbörande medlem          servicen att de bycentra och delcentra i tätorter,
5437: av statsrådet översänt avskrift av följande av          som enligt planerna skall utvecklas regionalt, får
5438: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-             ett permanent postväsende som ett led i servicen.
5439: mål nr 31:                                                 För att glesbygderna skall få bättre service
5440:                                                         måste den mobila postservicen ytterligare ut-
5441:             När ämnar Regeringen på nytt öpp-           vecklas aktivt, likaså samarbetet mellan kommu-
5442:         na de postkontor som dragits in under           nerna och postanstalten."
5443:         det senaste året och                               Det statliga affärsverket Postbanken bedriver
5444:            ämnar Regeringen sörja för att Post-         enligt 9 § lagen om Postbanken Ab (972/87)
5445:         och televerket inte längre drar in post-        bankverksamhet utom i sina egna kontor genom
5446:         kontor på områden där det finns kun-            förmedling av Post- och televerkets anstalter.
5447:         der?                                            Postbanken Ab:s verksamhet skallliksom också
5448:                                                         andra statsbolags verksamhet stå på sund basis
5449:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          och vara lönsam. Banken har haft betydande
5450: samt anföra följande:                                   kostnader för att den via Post- och televerket har
5451:     Post- och televerket är enligt lagen om affärs-     haft ett nästan lika omfattande servicenät- ca
5452: verk en ny typ av affärsverk, om vilket stadgas         3 000 postanstalter (våren 1990) - som andra
5453: i lagen och förordningen om Post- och telever-          banker eller bankkonsortier sammanlagt.
5454: ket (748/89 och 928/89).                                   Våren 1990 meddelade Postbanken att den
5455:     Enligt 3 § lagen om Post- och televerket skall      inte behöver mer än ca 1 000 postkontor för att
5456: affärsverket se till att utbudet av tjänster mot-       upprätthålla affärsverksamheten i sin nuvarande
5457: svarar kundernas och hela samhällets behov,             omfattning. Samtidigt meddelade banken att
5458: särskilt så att de grundtjänster som hör till           den 1 juni 1991 indras bankservicen vid ca 1 900
5459: verkets uppgifter finns allmänt tillgängliga i hela     postkontor. Våren 1990 omfattade nätet av post-
5460: landet på objektiva villkor. Statsrådet ställde         anstalter ca 2 900 postkontor och 250 post-
5461: upp servicemål för Post- och televerket för 1991        tjänstställen. Dessutom fanns på olika håll i
5462: i den form som riksdagen godkänt i budgeten             landet 150 postbetjäningsbilar och 2 postbetjä-
5463: bl.a. som följer:                                       ningsbåtar som skötte uppgifter inom postutdel-
5464:     "Post- och televerket skall se till att post- och   ningen och kundtjänsten.
5465: televerksamheten utvecklas ändamålsenligt och              Om Posten efter Postbankens beslut hade
5466: att utbudet av tjänster motsvarar kundernas och         fortsatt med sitt nuvarande nät av postanstalter,
5467: hela samhällets behov. Post- och televerket skall       skulle det ha medfört en ökad årlig belastning
5468: särskilt se till att basservice finns tillgänglig i     om 50 milj. mk på Postens ekonomiska resultat.
5469: hela landet på objektiva villkor.                       Reformen beräknas medföra en årlig inbespa-
5470:     Till postfunktionens basservice hör vanliga 1       ring om 200 milj. mk. Till fullt belopp börjar den
5471: klassens brev och tidningar i normal postutbär-         påverka det ekonomiska resultatet i mitten av
5472: ning. Målet är att 95 % av de 1 klass brev som          decenniet.
5473: inom utsatt tid inlämnas för befordring skall              Besöken på postanstalterna har kraftigt mins-
5474: vara framme följande arbetsdag efter avsändan-          kat i synnerhet på landsbygden och i glesbygder.
5475: det. Tidningarna frambefordras alternativt en-          Koncentreringen av befolkningen till tätorter, de
5476: ligt en 16, 48 eller 72 timmars basservicenivå          förändrade sätten att uträtta ärenden, struktur-
5477: räknat från postningstidpunkten. Basserviceni-          förändringen i bankverksamheten, den ökade
5478: vån väljs av den tidning som beställer servicen.        rörligheten, den betydligt utökade utdelningen,
5479:     För att utvecklingen i glesbygderna skall bli       den ökade användningen av utdelning för för-
5480:                                             1991 vp -    KK 31                                           5
5481: 
5482: medling av bankservice samt datateknik~.ns se-          gethushållningen, inbringade det under 1984-
5483: naste utveckling har inverkat på detta. Aven i          1989 årligen i genomsnitt ett nettokassaflöde om
5484: postanstalterna i städerna har besöken minskat,         ca 500 milj. mk i statsbudgeten. 1 egenskap av ett
5485: i synnerhet i fråga om bankservicen.                    nytt affärsverk betalade Post- och televerket
5486:     Eftersom ca 50-80 % av uppgifterna i syn-           senaste år ett förskott om 394 milj. mk på
5487: nerhet vid redan från förut undersysselsatta            vinstintäkterna tili statens budgethushålining
5488: postkontor på landsbygden försvinner när bank-          samt med vinstintäkterna jämförbar ränta och
5489: servicen dras in, är det förståeligt att Posten på      amortering om 146 milj. mk på ett statligt lån,
5490: motsvarande sätt måste omorganisera efterfrå-           sammanlagt 540 milj. mk. Genom att vissa av
5491: gan på utbudet av posttjänster.                         statens nyttigheter blev avgiftsbelagda inbringa-
5492:     1 praktiken innebär detta att från den 1 juni       des på årsnivå ca 50 milj. mk tili budgethushåli-
5493: 1991 erbjuds post- och bankservice i 979 post-          ningen. Vidare debiterade Post- och televerket en
5494: kontor där det finns bankterminaler. Normal             differens om 713 milj. mk melian fordringarna
5495: posttjänst sköts av ca 1 500 postombud och              och skulderna i det första skedet och därför fick
5496: bankservice förmedlas tili närmaste postanstalt         statens budgethushålining, delvis i anslutning tili
5497: med terminal.                                           övergångsskedet, sammanlagt ca 1 300 milj. mk
5498:     Sådan service vid postkontoren på landsbyg-         som kassatlöde det första verksamhetsåret.
5499: den som det inte är möjligt att trygga med den             Vid Post- och televerket svarar postfunktio-
5500: service som ett fast postombud erbjuder, ersätts        nen för tiligången på basservice inom posten och
5501: med service som förmedlas av postutdelare.              telefunktionen för tillgången på basservice inom
5502:     Enligt situationen i slutet av april fanns ersät-   teletrafiken. 1 de resultatmål som har uppstälits
5503: tande service vid 1 800 postkontor inklusive de         för Post- och televerket åtskiljs resultatmålet för
5504: ersättande former som tilllämpats tilis dess. Av        Posten och resultatmålet för Tele. År 1990 var
5505:  dessa var 1 114 postombud och 418 sådana som           resultatmålet för Posten 1 milj. mk och för Tele
5506:  ersätts med hjälp av utdelning. Vidare hade 267        394 milj. mk.
5507:  postkontor slagits samman med ett annat post-             Både post- och telefunktionen svarar således
5508:  kontor. Posten blir i huvudsak klar med omorga-        för sitt eget verksamhetsområdes ekonomiska
5509:  niseringen av servicen före den 1 juni 1991.           resultat. lnkomster av den ena funktionens af-
5510:     Omorganiseringen av formerna för utbud på           färsverksamhet kan inte användas för att täcka
5511:  postservice i nätet av postanstalter kommer inte       ett eventuellt underskott i den andra funktionens
5512:  att försämra tillgången på basservice. Postservi-      verksamhet. Postfunktionen kan inte helier låta
5513:  cen kvarstår som förut för 1,7 milj. hushåll.          sina affärs- och tidningskunder betala kostna-
5514:  Sammanlagt finns det 2,2 milj. hushåll. Postan-        derna för postens olönsamma fasta postanstalts-
5515:  stalten sammanslås med en annan på ett område          nät. Därför utvecklar posten sitt eget postan-
5516:  som omfattar 230 000 hushåli. Framdeles får            staltsnät genom att erbjuda sina tjänster med
5517:  180 000 hushåli sin service hos postombud och          alternativ som i fråga om kostnaderna är för-
5518:  80 000 hushåli av postutdelare.                        månligare än tidigare. Basservicen kommer dock
5519:     När Post- och televerket omfattades av bud-         att säkerstälias.
5520: 
5521:        Helsingfors den 6 juni 1991
5522: 
5523:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
5524: 1
5525: 1
5526:  1
5527:  1
5528:   1
5529:   1
5530:    1
5531:    1
5532:     1
5533:     1
5534:      1
5535:      1
5536:       1
5537:       1
5538:        1
5539:        1
5540:         1
5541:         1
5542:          1
5543:          1
5544:           1
5545:           1
5546:            1
5547:            1
5548:             1
5549:             1
5550:              1
5551:              1
5552:               1
5553:               1
5554:                                                  1991 vp
5555: 
5556: 
5557: Kirjallinen kysymys 32
5558: 
5559: 
5560: 
5561: 
5562:                                     Pulliainen: Lohikalakantojen hoitoa ja kalastusta koskevan kala-
5563:                                         talousohjelman laatimisesta
5564: 
5565: 
5566:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5567: 
5568:    Lohikalojen kalastusta mm. Perämeren ran-           kin, että lohien kalastaminen Tornionjoella kiel-
5569: nikkoalueelia säätelevän asetuksen tiimoilta           lettäisiin muutamaksi vuodeksi kokonaan, jotta
5570: edellisessä hallituksessa ja julkisuudessa käyty       lisääntyminen voisi rauhassa tapahtua.
5571: keskustelu osoitti, ettei maassamme ole min-              Joka tapauksessa maamme tarvitsee laajan
5572: käänlaista kalatalousohjelmaa, joka toisaalta          kalatalousohjelman, jonka piiriin kuuluvat eri-
5573: tähtäisi luonnonvaraisten lohi- ja taimenkanto-        tyisesti lohikalat Sen laatimiseen tulisi ryhtyä
5574: jen säilyttämiseen ja toisaalta mahdollistaisi         pikaisesti.
5575: oikeudenmukaisen kalastusjärjestelyn. Nykyinen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5576: "ratkaisut viime hetkellä" -järjestelmä ei ole         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5577: ammatti- eikä harrastuskalastajien edun mukai-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5578: nen.                                                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5579:    Erityisesti lohisaaliin jakamisessa on otettava
5580: huomioon toisaalta Itämeren alueella tapahtu-                      Aikooko Hallitus pikaisesti käynnis-
5581: vaa kalastusta koskevat kansainväliset sopimuk-                 tää erityisesti lohikalakantojen hoitoa ja
5582: set ja toisaalta kalastus Pohjanlahdella (ml. Pe-               kalastusta säätelevän kansallisen kala-
5583:  rämeri) ja Tornionjoella. Olisi syytä harkita Sitä-            talousohjelman laatimisen?
5584: 
5585:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
5586: 
5587:                                              Erkki Pulliainen
5588: 
5589: 
5590: 
5591: 
5592:  2!0300M
5593: 2                                         1991 vp -    KK 32
5594: 
5595: 
5596: 
5597: 
5598:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5599: 
5600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vireillä myös Suomen hallituksen asettamassa
5601: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Suomen ja Ruotsin välisessä työryhmässä, joka
5602: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir·        raportoi molemmille hallituksille. Samoin on
5603: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vireillä Tornionjoen kalastusalueen merialueen
5604: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kalaväylän selvittämiseen tähtäävät toimenpi-
5605: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     teet.
5606: sestä n:o 32:                                            Maa- ja metsätalousministeriö onkin asetta-
5607:                                                       nut työryhmän, jonka tehtävänä on virkatyönä
5608:           Aikooko Hallitus pikaisesti käynnis-        tehdä marraskuun 1991 loppuun mennessä
5609:        tää erityisesti lohikalakantojen hoitoa ja     "ehdotus Suomen Itämeren lohenkalastuksen
5610:        kalastusta säätelevän kansallisen kalata-      järjestämisestä". Ehdotuksen tarkoituksena on
5611:        lousohjelman laatimisen?                       olla aineistona lohikalakantojen hoitoa ja kalas-
5612:                                                       tusta säätelevässä kalatalousohjelmassa.
5613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Luonnonvaraisten vaelluskalakantojen säilyt-
5614: vasti seuraavaa:                                      täminen ja elvyttäminen ei ole pelkästään talou-
5615:                                                       dellisesti vaan myös luonnontaloudellisesti tär-
5616:     Lohikalojen kalastusta Pohjanlahden rannik-       keä tehtävä. Viime kädessä uhanalaisten kala-
5617: koalueelia säätelevän asetuksen (683/91) tavoit-      kantojen säilyttäminen on annettu asetuksella
5618: teena on taata riittävän suurelle joukolle kudul-     (764/88) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-
5619: le nousevaa kalaa pääsy kotijokiinsa. Asetus on       sen tehtäväksi. Tarkoitusta varten laadittu kala-
5620: suurin piirtein nykyisessä muodossaan ollut           talousohjelma on maa- ja metsätalousministe-
5621: vuosittaisena voimassa vuodesta 1986.                 riön asettaman työryhmän työryhmämuistiossa
5622:     Säätely on perustunut kalastuksen jaksotta-       (MMM 1989:7).
5623: miseen Pohjanlahden eri vyöhykkeillä. Erityises-         Kalakantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn
5624: ti jaksojen ajoittamista on joka vuosi arvosteltu,    lisäksi kalan käytön edistäminen ja markkinoi-
5625: mikä on luonnollista yksistään lohenkalastuk-         minen on oleellinen osa kalataloutta ja kalastus-
5626: seen liittyvien suurien arvojen vuoksi.               ta sekä kalankasvatusta elinkeinona. Kotimai-
5627:     Toisaalta muunlaiseen kalastuksen säätelyyn       sen kalan toimikunnan mietintö (Komiteanmie-
5628: ei ole ollut valmiuksia. Vasta tänä vuonna Itä-       tintö 1990:18) valmistui 28.2.1990.
5629: meren kalastuskomissio asetti jäsenvaltioilleen          Kansallisen kalatalousohjelman toteuttami-
5630: lohenkalastusta koskevat kiintiöt, joita Suomi        nen vaatii pitkäjänteistä kalatalouspolitiikkaa,
5631: useiden vuosien ajan on sitkeästi tavoitellut.        jonka puitteissa osaohjelmia uudistetaan ja pide-
5632:     Vaikka kiintiöt ovat kaksi kertaa niin suuret     tään jatkuvasti ajan tasalla. Pohjanlahden,
5633: kuin Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston            mukaan lukien Perämeri ja Tornionjoen kalas-
5634: (ICES) suositukset, ne antavat pohjaa myös            tusalue-jälkimmäinen Suomen ja Ruotsin val-
5635: Suomen Pohjanlahden rannikkoalueen lohenka-           tioiden välisenä asiana- lohikantojen kalastuk-
5636: lastuksen säätelyn kehittämiselle.                    sen järjestämisen ajan tasalle saattamisella mah-
5637:     Suomalais-ruotsalainen rajavesikomissio on        dollisimman tasapuolisella ja oikeudenmukaisel-
5638: käsitellyt suomalaisen osapuolen ehdotusta, joka      la tavalla on hallituksen käsityksen mukaan
5639: tähtäsi lohen kahden vuoden täysrauhoitukseen         tässä keskeinen sija.
5640: Tornionjoessa. Komissio ei päätynyt asiaa                Tehtävää on tarkoitus työryhmän työn puit-
5641: 15.4.1991 käsitellessään yksimieliseen ratkaisuun     teissa valmistella pitäen kiinteätä yhteyttä Poh-
5642: ja päätti palauttaa asian valmisteltavaksi Suo-       janlahden rannikon kalastajaväestöön ja tärkei-
5643: men ja Ruotsin hallituksille. Tornionjoen lohi-       siin sidos- ja viiteryhmiin sekä alueellisesti että
5644: kannan elvyttämiseen liittyvät toimenpiteet ovat      valtakunnallisesti.
5645: 
5646:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
5647: 
5648:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5649:                                            1991 vp -    KK 32                                            3
5650: 
5651:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5652: 
5653:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           den av Finlands regering tillsatta samarbets-
5654: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gruppen mellan Finland och Sverige som rap-
5655: den 7 maj 1991 tili vederbörande medlem av             porterar tili båda regeringarna. På samma sätt
5656: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      har åtgärder som är inriktade på utredning av
5657: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr           fiskeleden i det havsområde som ligger inom
5658: 32:                                                    Torne älvs fiskeområde anhängiggjorts.
5659:                                                            Jord- och skogsbruksministeriet har därför
5660:           Åmnar Regeringen snart inleda upp-           tillsatt en arbetsgrupp som har i uppgift att som
5661:        görandet av ett nationellt fiskerihushåll-      tjänsteuppdrag före utgången av november 1991
5662:        ningsprogram som framför allt reglerar          uppgöra ett förslag tili ordnande av det finländ-
5663:        skötseln av Iaxfiskbestånden och Iaxfis-        ska Iaxfisket i Östersjön. Avsikten med förslaget
5664:        ket?                                            är att det skall utgöra materia! för den fiskerihus-
5665:                                                        hållningsplan som reglerar skötseln av Iaxfisk-
5666:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           bestånden och Iaxfisket.
5667: samt anföra följande:                                      Bevarandet och återupplivandet av de vand-
5668:                                                        ringsfiskbestånd som befinner sig i naturtillstånd
5669:    Syftet med den förordning (683/91) som regle-       är inte bara en ekonomiskt utan även en från
5670: rar Iaxfisket i Bottniska vikens kustområden är        naturhushållningssynpunkt sett viktig uppgift.
5671: att garantera att en tillräcklig mängd fisk som        Bevarandet av hotade fiskbestånd har genom en
5672: kommer för att Ieka kommer tili sina födelseäl-        förordning (764/88) i sista hand ålagts vilt och
5673: var. Förordningen har sedan 1986 varit i kraft ett     fiskeriforskningsinstitutet. Det fiskerihushåll-
5674: år i sänder i stort sett i sin nuvarande form.         ningsprogram som uppgjorts för detta finns i den
5675:    Regleringen har grundat sig på periodisering        av jord-och skogsbruksministeriet tillsatta ar-
5676: av fisket inom Bottniska vikens olika zoner.           betsgruppens promemoria (JSM 1989:7).
5677: Särskilt tidsbestämningen av dessa perioder har            Förutom regleringen av skötseln av fiskbe-
5678: kritiserats varje år, vilket är naturligt redan        stånden och Iaxfisket är främjandet av använd-
5679: enbart på grund av de stora värden som ankny-          ning och marknadsföring av fisk en väsentlig del
5680: ter tili Iaxfisket.                                    av fiskerihushållningen och fisket och fiskodling-
5681:    Å andra sidan har det inte funnits förutsätt-       en som näring. Kommissionen för inhemsk fisk
5682: ningar för reglering av fisket på annat sätt. .först   färdigställde sitt betänkande den 28 februari
5683: i år fastställde fiskerikommissionen för Oster-        1990 (Kommittebetänkande 1990:18).
5684: sjön kvoter angående Iaxfisket för sina med-               Genomförandet av ett nationellt fiskerihus-
5685: lemsstater, något som Finland i många år strävat       hållningsprogram kräver en Iångsiktig fiskeripo-
5686: efter.                                                 Iitik, inom vars ram delprogram revideras och
5687:    Fastän kvoterna är två gånger så stora som          uppdateras fortlöpande. Ordnandet av Iaxfisket
5688: internationella havsforskningsrådets (ICES)            i Bottniska viken, Bottenviken och Torne älvs
5689: rekommendationer, utgör de en grund även för           fiskeområde medräknat - det senare som en
5690: utvecklandet av regleringen av Iaxfisket i Bott-       angelägenhet mellan Finland och Sverige -, på
5691: niska vikens kustområden i Finland.                    ett så opartiskt och rättvist sätt som möjligt intar
5692:    Finsk-svenska gränsälvskommissionen har             enligt regeringens uppfattning här en central
5693:  behandlat den finska partens förslag, som går ut      plats.
5694: på en total fridlysning av Iaxen under två år i            Avsikten är att uppgiften inom ramen för
5695: Torne älv. När kommissionen den 15 april 1991          arbetsgruppens arbete skall beredas i nära kon-
5696:  behandlade ärendet nådde den inte ett enhälligt       takt med fiskarbefolkningen vid Bottniska vi-
5697:  beslut och bes1öt därför återsända ärendet tili       kens kust och med viktiga intressent- och refe-
5698:  beredning i Fin1ands och Sveriges regeringar.         rensgrupper på både det regionala och det natio-
5699:  Åtgärder som anknyter tili återupplivning av          nella planet.
5700:  1axbeståndet i Torne älv är även anhängiga inom
5701: 
5702:    Helsingforsden 7 juni 1991
5703:                                                           Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5704:                                                1991 vp
5705: 
5706: 
5707: Kirjallinen kysymys 33
5708: 
5709: 
5710: 
5711: 
5712:                                   Pulliainen: Yhtenäisen kalastuslakiehdotuksen sisältävän esityksen
5713:                                        antamisesta
5714: 
5715: 
5716:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5717: 
5718:    Maassamme on voimassa kaksi kalastuslakia            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5719: ja lisäksi lain säännöksien tulkinnassa esiintyy     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5720: jatkuvasti ongelmia. Kahden sijasta tulisi maa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5721: han saada yksi, yhtenäinen kalastuslaki, jolla       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5722: suhteellisen väljin säännöksin säädellään kalas-
5723: tusta. Laajat kansalaispiirit haluaisivat tässä
5724: yhteydessä otettavan käyttöön läänikohtaisen                     Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
5725: viehekalastusluvan.        ·                                  esityksen yhdeksi, yhtenäiseksi kalastus-
5726:    Nyt kun uusi eduskunta on aloittanut työnsä,               laiksi lähiaikoina, ja
5727: on oikea aika antaa eduskunnan käsiteltäväksi                    mikä on Hallituksen kanta ns. lääni-
5728: esitys yhdeksi kalastuslaiksi, jotta eduskunta voi            kohtaiseen viehekalastuslupaan?
5729: siihen osaltaan perusteellisesti paneutua.
5730: 
5731:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
5732: 
5733:                                            Erkki Pulliainen
5734: 
5735: 
5736: 
5737: 
5738:  210300M
5739: 2                                         1991 vp -    KK 33
5740: 
5741: 
5742: 
5743: 
5744:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5745: 
5746:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lainsäädännön alueellinen erilaisuus syntyi
5747: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eri syistä. Kalastuskäytännön normitaustaan on
5748: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        sen johdosta muotoutunut kirjavuutta ja myös
5749: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tulkinnan ongelmia, joihin kysymyksessä viita-
5750: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       taan.
5751: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        Tehokkaan neuvonnan ja valistustyön avulla
5752: sestä n:o 33:                                         tulkinnan ongelmat ovat jatkuvasti helpottu-
5753:                                                       neet, eikä niistä voida sanoa enää koituvan huo-
5754:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         mattavaa epäkohtaa.
5755:        esityksen yhdeksi, yhtenäiseksi kalastus-         Vuoden 1951 kalastuslain, joka nykyisin on
5756:        laiksi lähiaikoina, ja                         pohjoisten kuntien kalastuslaki, täytäntöönpa-
5757:           mikä on Hallituksen kanta ns. lääni-        noa varten asetetut pohjoisten kuntien kunta-
5758:        kohtaiseen viehekalastuslupaan?                kohtaiset kalatalousneuvottelukunnat ovat suo-
5759:                                                       situksillaan selkiyttäneet erityisesti valtion vesien
5760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kalastuksessa noudatettavaa maantapaa ja vi-
5761: vasti seuraavaa:                                      ranomaiskäytäntöä, mikä on myös ollut omiaan
5762:                                                       yksinkertaistamaan kalastuslainsäädännön tul-
5763:    Vuoden 1983 alusta tuli voimaan kalastuslaki       kinnan ongelmia pohjoisten kuntien alueella.
5764: (286/82) varsin perusteellisen ja pitkäaikaisen          Kalastuslainsäädäntö koskettaa käytännössä
5765: komitea- ja muun valmistelutyön sekä eduskun-         erittäin suurta osaa koko kansasta. Siksi lakien
5766: takäsittelyn tuloksena. Samalla kumottiin vuo-        ja asetusten selkeydellä on suuri merkitys. Sitä
5767: den 1951 kalastuslaki (503/51) lukuun ottamatta       on pidettävä tavoitteena. Yhtenäiseen, koko val-
5768: Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien aluetta,        takunnan käsittävään yhteen kalastuslakiin ei
5769: missä sanottu laki ja sen nojalla annettu täytän-     hallituksen mielestä kuitenkaan ole mahdolli-
5770: töönpanoasetus (1117/82) ovat voimassa.               suuksia, eikä se ole edellä käyvistä syistä tarkoi-
5771:    Näiden kahden kalastuslain lisäksi Suomen          tuksenmukaistakaan.
5772: valtion eri osissa ovat voimassa seuraavat lait tai      Hallitus on tietoinen kalastuksen rakenteen ja
5773: lainomaiset, kalastuksen järjestämistä koskevat       kalastuskäytäntöjen muuttumisesta maassamme
5774: kansainväliset sopimukset, joihin maamme on           sekä tämän seurauksena lisääntyneistä vapaa-
5775: sitoutunut:                                           ajan kalastuksen tarpeista. Ne ovatkin johtaneet
5776:    - Laki kansainvälisen Itämeren kalastusko-         kalastusaluekohtaisten ja vieläkin laajempien
5777: mission suositusten voimaansaattamisesta (483/        yhtenäislupa-alueiden vapaaehtoiseen muodos-
5778: 75) ja sen nojalla annetut asetukset (Itämeren        tamiseen, mitä myös kalastuslaki suosii. Ne ovat
5779: kalastussopimus, SopS 40174, muutettu 83/86),         merkittävästi lisänneet kansalaisten vapaa-ajan
5780: Itämeren alueella;                                    viehekalastuksen harjoittamisen mahdollisuuk-
5781:    - Suomen ja Norjan välinen rajavesisopi-           sia maamme eri osissa. Samalla kalastuslupakäy-
5782: mus (SopS 94/89) ja siihen perustuvat Tenojoen        täntö on yksinkertaistunut.
5783: kalastuspiirin kalastussääntö ja Näätämöjoen             Maamme kalastuslainsäädännön toimivuutta
5784: kalastusalueen kalastussääntö;                        seurataan jatkuvasti ja kerätään tietoa lainsää-
5785:    - Suomen ja Ruotsin välinen rajavesisopi-          dännön uudistamiseksi. Hallitus pitää välttä-
5786: mus (SopS 54171) ja siihen perustuva Tornion-         mättömänä hankkia riittäviä kokemuksia muun
5787: joen kalastusalueen kalastussääntö;                   muassa yhtenäislupa-alueiden toimivuudesta,
5788:    - Ahvenanmaan kalastuslaki (Ahvenan-               vakiintumisesta ja alueellisesta kattavuudesta
5789: maan maakunnan alueella) Ahvenanmaan itse-            kasvaneiden vapaa-ajan viehekalastuspaineiden
5790: hallintolain (670/51) nojalla.                        purkautumisessa kansalaisten tyydytykseksi.
5791:                                           1991 vp -'- KK 33                                        3
5792: 
5793: Tämän jälkeen viehekalastuksen järjestämisen         on tarkoituksenmukaista selvittää myös mah-
5794: tarve on syytä ottaa tarkasteltavaksi kalastuslain   dollisuuksia kalastuslainsäädännön alueelliseksi
5795: uudistamisen yhteydessä. Samassa yhteydessä          yhtenäistämiseksi.
5796: 
5797:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
5798: 
5799:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5800: 4                                         1991 vp -    KK 33
5801: 
5802: 
5803: 
5804: 
5805:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5806: 
5807:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          baserade fiskeristadgan för Torne älvs fiskeom-
5808: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        råde;
5809: den 7 maj 1991 till vederbörande medlem av                - lagen om fiske i landskapet Åland med
5810: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     stöd av självstyrelselagen för Åland (670/51).
5811: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr              De regionala olikheterna inom lagstiftningen
5812: 33:                                                   uppstod av olika orsaker. Bakgrunden till nor-
5813:                                                       merna för fiskeripraxisen har med anledning
5814:           Amnar Regeringen inom en snar fram-         härav blivit brokig och det har uppstått problem
5815:        tid förelägga riksdagen en proposition         med tolkningen, till vilket hänvisas i spörsmålet.
5816:        med förslag till en enda, enhetlig lag om          Med hjälp av en effektiv rådgivning och ett
5817:        fiske, och                                     effektivt upplysningsarbete har problemen med
5818:           viiken är Regeringens inställning till      tolkningen blivit allt mindre och man kan säga
5819:        ett s.k. länsbestämt tillstånd för fiske med   att de inte längre medför några anmärkningsvär-
5820:        lockbete?                                      da olägenheter.
5821:                                                           De kommunbestämda fiskerihushållningsde-
5822:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         legationerna för de nordliga kommunerna, vilka
5823: samt anföra följande:                                 har tillsatts för verkställigheten av lagen om fiske
5824:    I början av 1983 trädde lagen om fiske (286/       från 1951, som för närvarande är lag om fiske i
5825: 82) i kraft efter ett mycket grundligt och långva-    de nordliga kommunerna, har genom sina re-
5826: rigt kommitte- och annat beredningsarbete samt        kommendationer förtydligat speciellt den lands-
5827: efter behandling i riksdagen. Samtidigt upphäv-       sed och den myndighetspraxis som följs vid fiske
5828: des lagen om fiske från 1951 (503/51) med un-         på statens vatten, vilket även har förenklat prob-
5829: dantag av det område som omfattar Enare,              lemen med tolkningen av fiskelagstiftningen
5830: Enontekis och Utsjoki kommuner, i vilka nämn-         inom de nordliga kommunena.
5831: da lag och den verkställighetsförordning (11171           Fiskelagstiftningen berör i praktiken en myck-
5832: 82) som utfårdats med stöd av lagen är i kraft.       et stor del av befolkningen. Därför är det av stor
5833:    Förutom dessa två lagar om fiske gäller i olika    betydelse att lagarna och förordningarna är
5834: delar av Finland följande lagar eller internatio-     tydliga, vilket bör hållas såsom ett mål. Rege-
5835: nella avtal av lagnatur i fråga om anordnandet        ringen anser att det emellertid inte finns några
5836: av fiske, vilka vårt land har förbundit sig att       möjligheter till en enhetlig lag om fiske som
5837: följa:                                                omfattar hela landet, och en sådan lag är inte
5838:    - 1agen om bringande i kraft av internatio-        heller ändamålsenlig av ovan nämnda skäl.
5839: nella fiskerikommissionens för Östersjön rekom-           Regeringen är medveten om den förändrade
5840: mendationer (483175) och förordningar som ut-         strukturen och praxisen inom fisket i vårt land,
5841: färdats med stöd av den (konventionen rörande         och som en följd härav de ökande behoven inom
5842: fisket i Östersjön, FördrS 40174, ändrad 83/86),      fritidsfisket. Dessa har medfört en frivillig bild-
5843: på Östersjöområdet;                                   ning av fiskeområdesbestämda och ännu större
5844:    - gränsälvsöverenskommelsen mellan Fin-            områden för enhetstillstånd, vilket även lagen
5845: land och Norge (FördrS 94/89) och den därpå           om fiske rekommenderar. De har i betydande
5846: baserade fiskeristadgan för Tana älvs fiskeområ-      utsträckning ökat medborgarnas möjligheter att
5847: de och fiskeristadgan för Nejdenälvens fiskeom-       utöva fritidsfiske med lockbete i olika delar av
5848: råde;                                                 vårt land. Samtidigt har praxisen gällande till-
5849:    - gränsälvsöverenskommelsen mellan Fin-            stånd för fiske förenklats.
5850: land och Sverige (FördrS 54171) och den därpå             Vårt lands fiskelagstiftnings funktionsduglig-
5851:                                           1991 vp -    KK 33                                         5
5852: 
5853: het följs kontinuerligt och man samlar uppgifter      tillfredsställa medborgarna. Härefter är det skäl
5854: för att reformera lagstiftningen. Regeringen          att granska behovet av anordnande av fiske med
5855: anser det vara nödvändigt att skaffa tillräckligt     lockbete i samband med reformen av lagen om
5856: erfarenhet av bl.a. enhetstillståndsområdenas         fiske. 1 detta sammanhang är det ändamålsenligt
5857: funktionsduglighet, stabilitet och regionala täck-    att även utreda möjligheterna tili ett regionalt
5858: ning vid försöken att lätta på det tryck som          förenhetligande av fiskelagstiftningen.
5859: riktar sig mot fritidsfisket med lockbete för att
5860: 
5861:      Helsingfors den 7 juni 1991
5862: 
5863:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5864:                                                 1991 vp
5865: 
5866: 
5867: Kirjallinen kysymys 34
5868: 
5869: 
5870: 
5871: 
5872:                                    Pulliainen: Liiketulon harkintaverotuksen poistumisen korvaami-
5873:                                        sesta voimalaitoskunnille
5874: 
5875:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5876: 
5877:     Liiketulon harkintaveron poistuminen on           sessa, eduskunta saanee pikaisesti hallituksen
5878: kohdellut kaltoin ns. voimalaitoskuntia, joista       esityksen käsittelyynsä.
5879: suhteellisesti eniten ovat joutuneet kärsimään           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5880: Eurajoki, Porvoon mlk. sekä joukko Oulujoen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5881: varren kuntia. Tätä vuotta koskien edellinen          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5882: eduskunta hallituksen vaatimuksesta päätyi tila-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5883: päisratkaisuun, joka ei ole toteutustavan eikä
5884: liioin markkamäärien osalta hyväksyttävä.                         Koska Hallitus antaa eduskunnalle
5885:     Tarvitaan erityislaki, jonka avulla voimalai-              lakiesityksen, joka tähtää liiketulon har-
5886: toskunnille korvataan tulojen menetys pysyvällä                kintaverotuksen poistumisesta voimalai-
5887: ja oikeudenmukaisella tavalla. Oppositiossa ol-                toskunnille tapahtuneen tulon menetyk-
5888: lessaan Suomen Keskusta oli tämän erityislain                  sen korvaamiseen pysyvällä ja oikeuden-
5889: säätämisen kannalla ja jätti edellisillä valtiopäi-            mukaisella tavalla esim. ns. professori
5890: villä lakialoitteenkin tässä tarkoituksessa. Nyt               Anderssonin mallin mukaan?
5891: kun mainittu puolue on avainasemassa hallituk-
5892: 
5893:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
5894: 
5895:                                             Erkki Pulliainen
5896: 
5897: 
5898: 
5899: 
5900:  210300M
5901: 2                                        1991 vp -    KK 34
5902: 
5903: 
5904: 
5905: 
5906:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5907: 
5908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5909: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
5910: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-
5911: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Liiketulon harkintaverotus poistettiin vuoden
5912: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      1991 alusta lukien. Harkintaverotusta voidaan
5913: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta       kuitenkin edelleen soveltaa liiketulolähteeseen
5914: kysymyksestä n:o 34:                                 kuuluvaan kiinteistöön.
5915:                                                         Vuodelta 1991 eräille voimalaitoskunnille
5916:           Koska Hallitus antaa eduskunnalle          korvataan valtion varoista harkintaverotuksen
5917:        lakiesityksen, joka tähtää liiketulon har-    luopumisesta johtuvia verotulojen menetyksiä.
5918:        kintaverotuksen poistumisesta voimalai-          Liiketulon harkintaverotuksen poistumisesta
5919:        toskunnille tapahtuneen tulon menetyk-        tapahtuneen tulon menetysten korvaaminen py-
5920:        sen korvaamiseen pysyvällä ja oikeuden-       syvällä tavalla voidaan ratkaista sen jälkeen, kun
5921:        mukaisella tavalla esim. ns. professori       on tehty päätös mahdollisesta kiinteistöverosta
5922:        Anderssonin mallin mukaan?                    ja selvitetty sen vaikutukset muun muassa voi-
5923:                                                      malaitoskuntien verotuloihin.
5924: 
5925:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1991
5926: 
5927:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5928:                                           1991 vp -    KK 34                                           3
5929: 
5930: 
5931: 
5932: 
5933:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5934: 
5935:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Beskattningen enligt prövning av inkomst
5936: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        från rörelse slopades från och med 1991. Be-
5937: den 7 maj 1991 tili vederbörande medlem av            skattning enligt prövning kan dock fortfarande
5938: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     tillämpas på en fastighet som hör tili en förvärvs-
5939: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-         källa för röre1se.
5940: mål nr 34:                                                Vissa kraftverkskommuner får år 1991 av
5941:                                                       statens medel ersättning för förlusten av skat-
5942:           När ämnar Regeringen avlåta en pro-         teintäkter på grund av att beskattningen enligt
5943:        position tili riksdagen i syfte att perma-     prövning slopades.
5944:        nent och på ett rättvist sätt, t.ex. en1igt        Ett förfarande som permanent ersätter den
5945:        professor Anderssons modell, ersätta den       inkomstförlust som föranleds av att beskattning-
5946:        inkomstförlust som föranleddes kraft-          en enligt prövning av inkomst från rörelse slopa-
5947:        verkskommunerna då beskattningen en-           des kan övervägas först när beslutet om eventuell
5948:        1igt prövning av inkomst från rörelse          fastighetsskatt har fattats och dess inverkan på
5949:        slopades?                                      bl.a. kraftverkskommunernas skatteintäkter har
5950:                                                       utretts.
5951:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5952: samt anföra följande:
5953: 
5954:      Helsingfors den 6 juni 1991
5955: 
5956:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
5957:                                                1991 vp
5958: 
5959: 
5960: Kirjallinen kysymys 35
5961: 
5962: 
5963: 
5964: 
5965:                                   Pulliainen: Haketta polttoaineena käyttävien lämpölaitosten va-
5966:                                       pauttamisesta liikevaihtoverosta
5967: 
5968: 
5969:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5970: 
5971:     Maamme metsissä muodostuu hakkuusääs-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5972: töä nykyisellään vähintään 10 milj. kuutiometriä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5973: vuodessa. Metsänhoidollisesti olisi mielekästä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5974: ottaa metsistä pois sellaista puuta, joka sopii      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5975: erinomaisesti hakkeeksi lämpölaitoksiin. Hak-
5976: keen käyttö energianlähteenä lisäisi puolestaan                  Koska Hallitus antaa eduskunnalle la-
5977: energiahuollon kotimaisuusastetta ja säästäisi                kiesityksen, jonka mukaan ne lämpölai-
5978: ulkomaanvaluuttaa sekä pienentäisi vaihtota-                  tokset, jotka käyttävät polttoaineenaan
5979: seen vajetta. Puun käyttöä energianlähteenä tu-               haketta yli 50 % tuottamastaan energias-
5980: lisi siis kaikin tavoin suosia.                               ta, vapautetaan liikevaihtoverosta, ja
5981:     Äskettäin pidettyjen eduskuntavaalien alla                   mistä päivästä lukien valtio alkaa
5982: Suomen Keskustan sittemmin eduskuntaan vali-                  maksaa tukea 35 markkaa hakekuutiol-
5983: tut ehdokkaat lupasivat lisätä puun käyttöä                   ta?
5984: energianlähteenä. Nyt kun sama puolue johtaa
5985: hallitusta, voidaan vain kysyä, millä aikataululla
5986: hallitus toimii tässä asiassa.
5987: 
5988:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
5989: 
5990:                                            Erkki Pulliainen
5991: 
5992: 
5993: 
5994: 
5995: 210300M
5996: 2                                        1991 vp -    KK 35
5997: 
5998: 
5999: 
6000: 
6001:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6002: 
6003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       polttoaineena yleisesti käytettävien teollisuuden
6004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jäteaineiden ostohintoja. Uudessa liikevaihtove-
6005: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-       rolaissa (559/91), joka tulee voimaan 1 päivänä
6006: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lokakuuta 1991, vähennystä ei tehdä polttoai-
6007: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      neen pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteel-
6008: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    la, vaan siltä osin kuin polttoainetta käytetään
6009: sestä n:o 35:                                        kaukolämmön tuotannossa. Vähennysoikeuden
6010:                                                      vuoksi kotimaisten polttoaineiden osuus kauko-
6011:           Koska Hallitus antaa eduskunnalle la-      lämmön hinnasta jää liikevaihtoverotuksen ul-
6012:        kiesityksen, jonka mukaan ne lämpölai-        kopuolelle.
6013:        tokset, jotka käyttävät polttoaineenaan           Kotimaisten polttoaineiden alkutuotevähen-
6014:        haketta yli 50 % tuottamastaan energias-      nys alentaa hakkeen hintaa noin 10 prosentilla.
6015:        ta, vapautetaan liikevaihtoverosta, ja        Siitä huolimatta lämpölaitoksissa käytettävä
6016:           mistä päivästä lukien valtio alkaa         hake ei ole hinnaltaan kilpailukykyinen turpee-
6017:        maksaa tukea 35 markkaa hakekuutiol-          seen tai öljyyn verrattuna. Vaikka hakkeen käyt-
6018:        ta?                                           tö energianlähteenä on myös ympäristön kan-
6019:                                                      nalta suositeltavaa, hakkeen käyttöä ei ole pidet-
6020:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ty tarkoituksenmukaisena tukea muilla liike-
6021: vasti seuraavaa:                                     vaihtoverohelpotuksilla tai jatkuvana suoralla
6022:                                                      tuella. Haketta polttoaineena käyttävien lämpö-
6023:    Liikevaihtoveroa on suoritettava liiketoimin-     laitosten vapauttaminen liikevaihtoverosta ei ole
6024: nan muodossa tapahtuvasta tavaran tai verolli-       liikevaihtoverotuksen       kehittämistavoitteiden
6025: sen palvelun myynnistä. Lämpölaitokset ovat lii-     mukaista ja jatkuva käytön suora tukeminen
6026: kevaihtoverovelvollisia energian myynnistä,          vääristää kilpailutilannetta. Haketta käyttäviä
6027: koska liikevaihtoverotuksessa tavaralla tarkoite-    lämpölaitoksia tuetaan perustamisvaiheessa in-
6028: taan myös sähköä, lämpöenergiaa ja muuta             vestointiavustuksella tai investointien korkotuel-
6029: niihin verrattavaa energiahyödykettä.                la. Hakkeen käyttöä voitaisiin myös suosia met-
6030:    Liikevaihtoverotuksessa tehtävällä alkutuote-     sänhoidon tukitoimenpiteiden yhteydessä.
6031: vähennyksellä on pyritty parantamaan kotimais-           Energiapolitiikan neuvosto valmistelee par-
6032: ten polttoaineiden kilpailuasemaa ja alentamaan      haillaan valtakunnallista energiastrategiaa, joka
6033: niillä tuotetun kaukolämmön kuluttajahintaa.         valmistunee kuluvan kesän aikana. Tässä yhtey-
6034: Tämä on toteutettu siten, että kotimaisten polt-     dessä tullaan arvioimaan myös hakkeenja yleen-
6035: toaineiden myynti on verotonta, mutta niitä          sä biomassan asema Suomen energiahuollossa.
6036: ostavalla yrityksellä on oikeus vähentää verotto-    Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee ener-
6037: rnai ostohinnat. Nyt voimassa olevan liikevaih-      giastrategian pohjalta valtioneuvoston energia-
6038: toverolain (532/63) mukaan vähennysoikeus            poliittisen selonteon, joka annettaneen eduskun-
6039: koskee pääasiallisesti kaukolämmön tuotannos-        nalle loppuvuodesta 1991.
6040: sa käytettävän polttohakkeen, -puupuristeen ja
6041: 
6042:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
6043: 
6044:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6045:                                           1991 vp -    KK 35                                           3
6046: 
6047: 
6048: 
6049: 
6050:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6051: 
6052:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bränsle. I den nya omsättningsskattelagen (559/
6053: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        91), som träder i kraft den 1 oktober 1991, görs
6054: den 7 maj 1991 tili vederbörande medlem av            avdraget inte på grundval av bränslets huvud-
6055: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     sakliga användningsändamål, utan tili den del
6056: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr          som bränslet används inom fjärrvärmeproduk-
6057: 35:                                                   tionen. Med anledning av avdragsrätten står de
6058:                                                       inhemska bränslenas andel av fjärrvärmens pris
6059:            När ämnar Regeringen förelägga riks-       utanför omsättningsbeskattningen.
6060:        dagen ett lagförslag enligt vilket de vär-        Primärproduktavdraget på inhemska bräns-
6061:        meverk som såsom bränsle använder flis         len sänker priset på flis med ca 10 %. Trots detta
6062:        tili mera än 50 % av den energi de produ-      är den flis som används vid värmeverken inte tili
6063:        cerar befrias från omsättningsskatt och        sitt pris konkurrenskraftigjämfört med torv eller
6064:            från och med vilket datum börjar sta-      olja. Fastän användningen av flis som energikäl-
6065:        ten betala ett stöd på 35 mk/m 3 flis?         la är att rekommendera även med tanke på
6066:                                                       miljön har det inte ansetts vara ändamålsenligt
6067:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          att stöda användningen av flis med andra om-
6068: samt anföra följande:                                 sättningsskattelättnader elier ett fortgående di-
6069:                                                       rekt stöd. Det är inte överensstämmande med
6070:    Omsättningsskatt skall betalas på sådan för-       målen för ett utvecklande av omsättningsbe-
6071: säljning av varor och skattepliktiga tjänster som     skattningen att befria de värmeverk som använ-
6072: sker i form av rörelse. Värmeverken är omsätt-        der flis som bränsle från omsättningsskatt och ett
6073: ningsskattskyldiga för energiförsäljningen, efter-    fortgående direkt stödjande av användningen
6074: som med varor inom omsättningsbeskattningen           förvränger konkurrenssituationen. De värme-
6075: även avses elektricitet, värmeenergi och annan        verk som använder flis stöds i det skede då de
6076: därmed jämförbar energinyttighet.                     byggs med investeringsbidrag elier räntestöd för
6077:    Med hjälp av det primärproduktavdrag som           investeringarna. Användningen av flis kunde
6078: görs inom omsättningsbeskattningen har man            även prioriteras i samband med stödåtgärder
6079: försökt förbättra bränslenas ställning i konkur-      inom skogsvården.
6080: rensen samt sänka konsumentpriset på den fjärr-          Energipolitiska rådet bereder som bäst en
6081: värme som produceras med dem. Detta har               riksomfattande energistrategi, som torde bli fär-
6082: genomförts så att försäljningen av inhemska           dig under innevarande sommar. I detta samman-
6083: bränslen är skattefri, men det företag som köper      hang kommer man att bedöma även flisens och
6084: dessa har rätt att dra av de skattefria inköpspri-    i allmänhet biomassans stälining inom den fin-
6085: serna. Enligt gällande omsättningsskattelag (532/     ländska energiförsörjningen. Handels- och in-
6086: 63) gäller avdragsrätten i huvudsak inköpspri-        dustriministeriet bereder på basis av energistra-
6087: serna på brännflis och brännvedsbriketter som         tegin statsrådets energipolitiska redogörelse, vii-
6088: används inom fjärrvärmeproduktionen samt              ken torde ges tili riksdagen i slutet av 1991.
6089: industriavfali som allmänt utnyttjas såsom
6090: 
6091:      Helsingforsden 5 juni 1991
6092: 
6093:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
6094:                                                 1991 vp
6095: 
6096: 
6097: Kirjallinen kysymys 36
6098: 
6099: 
6100: 
6101: 
6102:                                   Laaksonen ym.: Postitoimipaikkojen säilyttämisestä Satakunnassa
6103: 
6104: 
6105: 
6106:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6107: 
6108:    Postilaitos on viime vuoden puolella tehnyt       tun paketin ja postiennakkolähetyksen ulosanta-
6109: hyvin nopeassa aikataulussa päätökset toimi-         minen ja pankkiasioiden välitys suljetussa kuo-
6110: paikkaverkoston radikaalista supistamisesta.         ressa. Vastaavasti seuraavat palvelutjäävät pois:
6111: Huolimatta siitä, että postipalveluiden tasoa ja     ulkomaiset paketit, vakuutetut kirjeet, lähtevät
6112: saatavuutta on erilaisin järjestelyin pyritty tur-   sähkeet, yleisöpuhelin, liikepaketit, postiosoi-
6113: vaamaan, voi supistuksilla olla kohtalokkaita        tukset kotimaahan ja ulkomaille, postimaksutili-
6114: vaikutuksia maaseudun tulevaisuudelle ja maa-        palvelut, joukkolähetysten vastaanotto, sano-
6115: seutukylien elinolosuhteille. Postikonttoriver-      malehtien tilaukset, äänikirjeet, lähtevien tai tu-
6116: kosto yhdessä postipankkipalveluiden kanssa on       levien lähetysten tiedustelut, juhlarahojen myyn-
6117: monissa kylissä yhdessä kaupan ja koulun kans-       ti, autorekisteriasiat, lisäveron päivämaksut
6118: sa turvannut asukkaille tärkeimmät peruspalve-       traktoriin, liikenne- ym. vakuutusten myynti,
6119: lut.                                                 postipankkiasioiden, mm. arvopaperien myynti,
6120:     Esko Ahon hallituksen ohjelmassa todetaan:       ulkomaan rahan vaihto, lainat, kalastuskortit,
6121: "Postipalvelujen saatavuus turvataan koko            lahjakortit jne. sekä ennakkoäänestys vaaleissa.
6122: maassa."                                                Kyse on siis kansalaisten kannalta peruspal-
6123:     Siirtyminen ns. täyden posti- ja pankkipalve-    veluiden oleellisesta heikentymisestä ja eriarvoi-
6124: lun konttorista asiamiesperiaatteella toimivaksi     seen asemaan joutumisesta.
6125: heikentää oleellisesti peruspalveluita. Esimerkik-      Satakunnassa on neljä kuntakeskusta: Ahlai-
6126: si Porin Ahlaisista ollaan !opettamassa kolme        nen, Hinnerjoki, Ronkilahti ja Kauvatsa, joiden
6127: postikonttoria, mikä merkitsee sitä, että lähim-     palveluvarustus on heikentynyt aikaisemmin
6128: pään postikonttoriin tulee etäisyyttä kymmeniä       tapahtuneiden kuntaliitosten myötä. Nyt ei enää
6129: kilometrejä. Ikääntyville ihmisille palvelujen       näiden kuntien asukkaiden elinolosuhteita tulisi
6130: heikkeneminen on kohtuutonta, ja toisaalta           pakolla heikentää yhteiskunnan toimesta.
6131: Ahlainen on kehittyvää haja-asutusaluetta, mm.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6132: Porin pohjoinen satamatie mahdollistaa alueen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6133: monipuolisen kehittymisen.                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6134:     Asiamiespostissa mm. Ahlaisissa hoidetaan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6135: ilmoituksen mukaan seuraavat tehtävät: posti-
6136: merkkien myynti, lähtevän tavallisen ja kirjatun               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6137:  kirjeen ja paketin vastaanottaminen kotimaa-               siin Ahlaisten, Hinnerjoen, Hankilahden
6138:  han, tavallisen lähtevän kirjeen vastaanottami-            ja Kauvatsan postitoimipaikkojen säilyt-
6139:  nen ulkomaille, saapuvan kirjatun kirjeen, kirja-          tämiseksi?
6140:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
6141: 
6142:           Timo Laaksonen           Raila Aho                           Timo Roos
6143:           Maunu Kohijoki           Lea Mäkipää                         Heikki Rinne
6144:           Timo Kallio              Juha Korkeaoja                      Raimo Vuoristo
6145:                    Kalevi Lamminen                            Leea Hiltunen
6146: 
6147: 
6148: 
6149: 
6150: 210300M
6151: 2                                        1991 vp -    KK 36
6152: 
6153: 
6154: 
6155: 
6156:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6157: 
6158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä mainituilla paikkakunnilla säilyy kiin-
6159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teä postitoimi. Postipalvelujen tarjontamuoto
6160: olette 7 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-       vain muuttuu. Asiamiesposteissa tarjotaan ta-
6161: jeenne n:o 248 ohella toimittanut valtioneuvos-      valliset postipalvelut sekä lähtevässä että saapu-
6162: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       vassa suunnassa. Pankkipalvelut tarjotaan väli-
6163: sanedustaja Laaksosen ym. näin kuuluvasta kir-       tyspalveluina.
6164: jallisesta kysymyksestä n:o 36:                         Valtioneuvosto on asettanut Posti- ja telelai-
6165:                                                      tokselle palvelutavoitteet vuodelle 1991 edus-
6166:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kunnan tulo- ja menoarviossa hyväksymässä
6167:        siin Ahlaisten, Hinnerjoen, Honkilahden       muodossa mm. seuraavasti:
6168:        ja Kauvatsan postitoimipaikkojen säilyt-         "Posti- ja telelaitoksen tulee huolehtia posti- ja
6169:        tämiseksi?                                    teletoiminnan tarkoituksenmukaisesta kehittä-
6170:                                                      misestä ja palvelutarjonnasta asiakkaiden ja
6171:                                                      koko yhteiskunnan tarpeita vastaavasti. Posti- ja
6172:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        telelaitoksen tulee erityisesti huolehtia peruspal-
6173: vasti seuraavaa:                                     velujen saatavuudesta koko maassa tasapuolisin
6174:    Porin kaupungissa sijaitsevan Ahlaisten posti-    ehdoin.
6175: konttorin postipalvelut tarjotaan 7.6.199llukien        Postin peruspalveluihin kuuluvat tavallinen 1.
6176: asiamiespostin välityksellä. Asiamiesposti toimii    luokan kirje ja lehti normaalissa postinkannos-
6177: taajamassa olevan kaupan yhteydessä.                 sa."
6178:    Kokemäen kaupungissa sijainneen Kauvat-              Kyseisissä tapauksissa, kuten muissakin pos-
6179: san postikonttorin postipalvelut on siirretty        tin tekemissä postipalvelujen uudelleenjärjeste-
6180: 15.4.1991 lukien Kauvatsan Teboil-huoltamon          lyissä, on toimittu eri periaatteiden ja yhteiskun-
6181: yhteydessä toimivaan asiamiespostiin.                nan postille asettamien tavoitteiden mukaisesti.
6182:    Myös Euran kunnassa sijaitsevien Hinnerjoen       Järjestelyissä on turvattu postin peruspalvelujen
6183: ja Honkilahden postikonttoreiden postipalvelut       saatavuus.
6184: siirtyvät suunnitelmien mukaan asiamiespostien
6185: hoitoon 1. 7.1991.
6186:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1991
6187: 
6188:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
6189:                                             1991 vp -    KK 36                                                3
6190: 
6191: 
6192: 
6193: 
6194:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
6195:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               På de ovan nämnda orterna bibehålls de
6196: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          normala postfunktionerna. Det är endast fråga
6197: 248 av den 7 maj 1991 tili vederbörande medlem          om en ny form för utbudet av posttjänster. Vid
6198: av statsrådet översänt avskrift av följande av          posttjänststäliena tilihandahålis de normala
6199: riksdagsman Laaksonen m.fl. undertecknade               posttjänsterna, såväl avgående som ankomman-
6200: spörsmål nr 36:                                         de. Banktjänsterna tilihandahålis i form av för-
6201:                                                         medlingstjänster.
6202:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Statsrådet har i den lydelse som godkänts av
6203:         ta för att postanstalterna i Ahlainen,          riksdagen i statsbudgeten faststälit servicemålet
6204:         Hinnerjoki, Hongilax och Kauvatsa skali         för 1991 för post- och televerket bl.a. enligt
6205:         kunna bibehållas?                               följande:
6206:                                                            "Post- och televerket skali se tili att post- och
6207:                                                         televerksamheten utvecklas ändamålsenligt och
6208:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          att utbudet av tjänster motsvarar kundernas och
6209: samt anföra följande:                                   hela samhäliets behov. Post- och televerket skali
6210:     Posttjänsterna vid Ahlainens postanstalt i          särskilt se tili att basservice finns tiligänglig i hela
6211: Björneborgs stad tilihandahålis från och med            Iandet på objektiva vilikor.
6212: den 7 juni 1991 genom postombud i anslutning               Tili postfunktionens basservice hör vanliga 1
6213: tili en i tätorten belägen affär.                       klassens brev och tidningar i normal postutbär-
6214:     Posttjänsterna vid Kauvatsa postanstalt i           ning."
6215: Kumo stad har från och med den 15 april 1991               1 de aktuelia falien, Iiksom även i samband
6216: överförts tili ett posttjänstställe i anslutning tili   med annan av posten verkstälid omorganisering
6217: Teboils servicestation i Kauvatsa.                      av posttjänsterna, har de ovan nämnda princi-
6218:     Åven posttjänsterna vid Hinnerjoki och Kau-         perna och de av samhäliet för posten uppställda
6219: vatsa postanstalter i Eura kommun skall enligt          målen beaktats. 1 samband med arrangemangen
6220: planerna skötas vid posttjänstställen från och          har utbudet av postens basservice tryggats.
6221: med den 1 juli 1991.
6222:      Helsingforsden 6 juni 1991
6223:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
6224:                                                1991 vp
6225: 
6226: 
6227: Kirjallinen kysymys 37
6228: 
6229: 
6230: 
6231: 
6232:                                   Pulliainen: Metsänparannusvarojen käyttämisestä metsäautatei-
6233:                                       den rakentamiseen
6234: 
6235: 
6236:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6237: 
6238:    Suomi on täynnä metsäautoteitä. Maamme               Kun valtioneuvosto etsii säästökohteita, niin
6239: on kuin niillä ruutukaavoitettu alue, jopa syrjäi-   metsänparannusvarojen käyttämisen metsäauto-
6240: simpiä metsäalueita myöten. Metsäautoteiden          teiden rakentamiseen lopettaminen olisi sopiva
6241: rakentamista on tuettu metsänparannusvaroilla        kohde.
6242: myöntämällä edullisia lainoja. Korko on vain            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6243: 5% ja laina-aika pitkä. Markkinarahan kallistu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6244: minen ei ole millään tavoin heijastunut näiden       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsen-
6245: lainojen korkoihin.                                  en vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6246:    Metsäautoteiden rakentamisen tukeminen on
6247: mm. siinä mielessä mielenkiintoinen ratkaisu,
6248: että tielinjalta kaadetaan metsä pois ja kaadetus-               Aikooko Hallitus lopettaa osana val-
6249: ta metsästä saadaan merkittävä tulo, jolla jo                 tion säästöohjelmaa metsänparannusva-
6250: voitaisiin rahoittaa tien rakentaminen. Nyt                   rojen käytön metsäautoteiden rakenta-
6251: samaan tarkoitukseen annetaan vielä edullinen                 misen rahoitukseen?
6252: !ainakin.
6253: 
6254:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1991
6255: 
6256:                                            Erkki Pulliainen
6257: 
6258: 
6259: 
6260: 
6261: 210300M
6262: 2                                         1991 vp -    KK 37
6263: 
6264: 
6265: 
6266: 
6267:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6268: 
6269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tieverkon. Samalla voidaan edistää yhteiste1
6270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tiehankkeiden ja asianmukaisten tiekuntien syn
6271: olette 9 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        tymistä.
6272: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Metsäautoteiden rakentamisessa ollaanjoilla
6273: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kin alueilla lähestymässä tavoiteitua tietiheytt:
6274: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     ja uusien teiden rakentamista voidaan supistaa
6275: sestä n:o 37:                                         Vanhimmat 1950-luvulla ja osittain 1960-luvul
6276:                                                       lakaan rakennetut tiet eivät kuitenkaan enä:
6277:           Aikooko Hallitus lopettaa osana val-        täytä nykyisten puutavara-ajoneuvojen edellyt
6278:        tion säästöohjelmaa metsänparannusva-          tämiä mitoitus- ja kantavuusvaatimuksia. Väli
6279:        rojen käytön metsäautoteiden rakenta-          töntä perusparannustarvetta onkin noin 4 001
6280:        misen rahoitukseen?                            kilometrillä. Tietöiden painopistettä on tämä1
6281:                                                       vuoksi tarpeen siirtää uudisrakentamisesta pe
6282:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ruskunnostuksiin.
6283: taen seuraavaa:                                          Metsänparannustöiden työohjelmissa on met
6284:                                                       säautoteiden osuutta viime vuosina tuntuvast
6285:    Yleinen tieverkosto, joka on rakennettu lähin-     supistettu. Kun vuonna 1990 valmistui metsäau
6286: nä asumisen, teollisuuden ja palvelujen sijoittu-     toteitä 2 230 kilometriä, on kuluvan vuode1
6287: misen perusteella, ei läheskään aina takaa metsä-     työohjelmassa työtavoite asetettu 1 530 kilomet
6288: talousalueille riittäviä kulku- ja kuljetusyhteyk-    riin. Metsätietöiden metsänparannusrahoitukse1
6289: siä. Metsätalouden tarpeisiin rakennettavien          lopettaminen, mikä merkitsisi 300--350 henki
6290: paikallisten metsäautoteiden käyttö ja hyödyt         lön jäämistä työttömäksi ja alalla toimivan noi1
6291: ovat moninaiset. Metsäautoteiden avulla metsä-        300 koneyrittäjän työtilaisuuksien vähentymistä
6292: työvoiman kulkeminen hakkuu- ja metsänhoito-          ei nykytilanteessa olisi valtiontaloudenkaa1
6293: työmaille helpottuu, työkoneiden ja puutavaran        kannalta perusteltua.
6294: kallis maastokuljetus lyhenee, puutavaran auto-          Edellä lausutun perusteella ja ottaen huo
6295: kuljetusten ympärivuotinen sujuminen varmis-          mioon, että mm. metsäautoteiden rakentamise1
6296: tuu, metsätalouden edistämis- ja valvontatehtä-       tavoitteet ja valtion rahoitustarpeet ovat kulu
6297: vien hoito tehostuu ja metsäalueiden saavutetta-      van vuoden loppuun mennessä Metsä 20QI
6298: vuus virkistykseen ja luonnontuotteiden keräi-        -ohjelman tarkistustoimikunnan selvitettävinä j.
6299: lyyn paranee.                                         että valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi
6300:    Myöntämällä metsänparannusrahoitusta met-          tyksen valmisteluun liittyen on asetettu työryh
6301: säautoteiden suunnitteluun ja rakentamiseen           mä selvittämään metsänparannustöiden valtio1
6302: voidaan vaikuttaa siihen, että rakennettava tie       rahoitustukea, ei asia anna hallituksen taholt
6303: yhdessä jo olemassa olevien ja mahdollisten           aihetta ryhtyä tässä vaiheessa erityisiin toimenpi
6304: muiden suunnitteilla olevien teiden kanssa muo-       teisiin.
6305: dostaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisen
6306: 
6307:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
6308: 
6309:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
6310:                                          1991 vp -    KK 37                                         3
6311: 
6312: 
6313: 
6314: 
6315:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6316: 
6317:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av gemensamma vägprojekt och ändamålsenliga
6318: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       väglag främjas.
6319: den 9 maj 1991 tili vederbörande medlem av               Vid byggandet av skogsbilvägar håller man på
6320: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    vissa områden på att närma sig den eftersträvade
6321: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr         vägtätheten. Byggandet av nya vägar kan där-
6322: 37:                                                  med minskas. De äldsta vägarna, som byggts på
6323:                                                      1950-talet och delvis på 1960-talet, uppfyller
6324:           Amnar Regeringen som en del av sta-        dock inte längre de dimensionerings- och bärig-
6325:        tens sparprogram upphöra att använda          hetskrav som nutida virkesfordon ställer. Ett
6326:        skogsförbättringspengar till finansiering     omedelbart behov av en grundlig förbättring
6327:        av byggande av skogsbilvägar?                 finns på en sträcka av ca 4 000 km. Det är därför
6328:                                                      nödvändigt att koncentreringen av vägarbeten
6329:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         överförs från nybyggande tili grundliga repara-
6330: samt anföra följande:                                tioner.
6331:                                                          1 arbetsprogrammen för skogsförbättringsar-
6332:     Det allmänna vägnätet, som främst är byggt       beten har skogsbilvägarnas andel kännbart
6333: utgående från placeringen av boende, industri        minskats under de senaste åren. Medan 2 230 km
6334: och service, garanterar inte ens nära på alltid      skogsbilvägar blev färdiga 1990, har arbetsmålet
6335: tillräckliga färd- och transportförbindelser tili    i arbetsprogrammet för innevarande år satts till
6336: skogsbruksområden. Användningen och nyttan           1 530 km. 1 det nuvarande läget är det inte ens
6337: av 1okala skogsbilvägar som byggs för skogsbru-      med avseende på statshushåliningen motiverat
6338: kets behov är mångsidig. Med hjälp av skogsbil-      att upphöra med skogsförbättringsfinansiering-
6339: vägarna underlättas transporten av skogsarbeta-      en av skogsbilvägar, vilket skulle innebära att
6340: re till platser för avverkning och skogsvård.        300-350 personer blir arbetslösa och att arbets-
6341: Dessutom blir den dyra terrängtransporten av         tillfäliena för de ca 300 maskinföretagare som
6342: arbetsmaskiner och virke kortare, biltranspor-       arbetar i branschen minskar.
6343: terna av virke året om säkrare, skötseln av              På basis av det ovan anförda och med beak-
6344: uppgifter inom främjande och övervakning av          tande bl.a. av att målen för byggande av skogs-
6345: skogsbruket effektivare och skogsområdenas till-     bilvägar och statens finansieringsbehov skali ut-
6346: gänglighet för rekreation och samlande av natur-     redas av kommissionen för revision av program-
6347: produkter bättre.                                    met Skog 2000 före slutet av innevarande år och
6348:     Genom att bevilja skogsförbättringspengar        att det i anslutning tili beredningen av statens
6349: för planering och byggande av skogsbi1vägar          budgetproposition för 1992 har tilisatts en ar-
6350: kan man verka för att den väg som byggs              betsgrupp med uppgift att utreda statens finan-
6351: tillsammans med redan existerande och eventu-        sieringsstöd för skogsförbättringsarbeten, ger
6352: ellt planerade vägar bildar ett så ändamålsenligt    ärendet för regeringens del inte upphov tili
6353: vägnät som möjligt. Samtidigt kan uppkomsten         vidare åtgärder i detta skede.
6354: 
6355:      Helsingforsden 12 juni 1991
6356: 
6357:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
6358:                                                    1991 vp
6359: 
6360: Kirjallinen kysymys 38
6361: 
6362: 
6363: 
6364: 
6365:                                      Pulliainen: Suoran tulotuen maksamisesta luomusopimuksen teh-
6366:                                          neille viljelijöille
6367: 
6368: 
6369:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6370: 
6371:    Tuore tilasto osoittaa, että luonnonmukaiseen         tarkoitettu korvaamaan viljelijöille osan kustan-
6372: tuotantoon keskittyneet tilat ovat keskimäärin           nusten noususta tuotteiden hinnankorotusten
6373: hieman suurempia kuin suomalaiset maatilat               sijasta ja myös osaksi palkankorotusta. On sel-
6374: yleensä. Suurimmat luomutilat löytyvät Oulun             vää, että polttoaineiden, siementen, koneiden ja
6375: maaseutupiirin alueelta. Vaikka näin on, ei ole          työn hintojen nousu koskettaa myös luomuvilje-
6376: olemassa mitään varmuutta, että luomusopi-               lijöitä.
6377: muksen mukaisille tiloille maksettaisiin suoraa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6378: tulotukea. Kuitenkin luomutuotanto vähentää              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6379: omalla tavallaan ylituotantoa. Peltoa poistuu            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6380: sen avulla ylituotannosta enemmän kuin velvoi-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6381: tekesannoinnin 15 prosentin kautta.
6382:    Tukena vaatimukselle, että luomusopimuksen                      Aikooko Hallitus toimia niin, että
6383: tehneille viljelijöille tulee suorittaa suoraa tulotu-           suoraa tulotukea maksetaan myös luo-
6384: kea, voidaan esittää sekin, että tämä tuki on                    musopimuksen tehneille viljelijöille?
6385: 
6386:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1991
6387: 
6388:                                               Erkki Pulliainen
6389: 
6390: 
6391: 
6392: 
6393: 210300M
6394: 2                                       1991 vp -    KK 38
6395: 
6396: 
6397: 
6398: 
6399:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6400: 
6401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valtiolta siirtymävaiheen tukea kultakin hehtaa-
6402: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rilta 2 800 markkaa vuodessa kolmen vuoden
6403: olette 9 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-      ajan. Pellot voi siirtää vaiheittain tähän niin
6404: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sanottuun luomutuotantoon. Siirtymävaiheen
6405: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     pituus saa olla enintään kahdeksan vuotta.
6406: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta         Vuonna 1990 peltoalan perusteella maksetta-
6407: kysymyksestä n:o 38:                                vaa tukea eli niin sanottua suoraa tulotukea ei
6408:                                                     saanut siitä luomusopimuksen piirissä olevasta
6409:          Aikooko Hallitus t01m1a niin, että         peltoalasta, josta maksettiin siirtymävaiheen
6410:        suoraa tulotukea maksetaan myös luo-         tukea, mutta kylläkin siitä peltoalasta, josta ei
6411:        musopimuksen tehneille viljelijöille?        vielä maksettu siirtymävaiheen tukea. Vuonna
6412:                                                     1991 luomusopimuksen tehneet viljelijät saavat
6413:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suoraa tulotukea samoilla perusteilla kuin muut-
6414: en seuraavaa:                                       kin viljelijät, sillä suoraa tukea koskevassa val-
6415:                                                     tioneuvoston päätöksessä luomusopimuksen pii-
6416:   Vuonna 1990 tehtiin ensimmäisen kerran so-        rissä olevaa peltoalaa ei ole rajattu tuen ulko-
6417: pimuksia luonnonmukaisesta maataloustuotan-         puolelle. Tänä vuonna suoraa tulotukea makse-
6418: nosta. Näitä nimitetään nykyisin luomusopi-         taan 85 prosentille viljelijän hallinnassa olevasta
6419: muksiksi. Sopimuksen perusteella viljelijä saa      peltoalasta.
6420: 
6421:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
6422: 
6423: 
6424:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
6425:                                          1991 vp -    KK 38                                            3
6426: 
6427: 
6428: 
6429: 
6430:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6431: 
6432:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         staten ett årligt stöd på 2 800 mark per hektar
6433: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       under en tid av tre år. Åkrarna kan överföras i
6434: den 9 maj 1991 tili vederbörande medlem av           etapper tili denna så kallade naturenliga produk-
6435: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    tion. Övergångsskedet får vara högst åtta år.
6436: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-           År 1990 fick odlarna inget stöd på basis av
6437: mål nr 38:                                           åkerareal, dvs. så kallat direkt inkomststöd för
6438:                                                      den åkerareal inom ramen för avtalen om natur-
6439:           Ämnar Regeringen medverka tili att         enlig odling för viiken stöd betalades under över-
6440:        direkt inkomststöd också betalas tili od-     gångsskedet, däremot nog för sådan åkerareal
6441:        lare som ingått avtal om naturenlig lant-     för viiken stöd under övergångsskedet inte ännu
6442:        bruksproduktion?                              betalades. Odlare som ingått avtal om naturenlig
6443:                                                      lantbruksproduktion år 1991 får direkt in-
6444:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         komststöd en1igt samma grunder som övriga
6445: samt anföra följande:                                odlare, eftersom det statsrådsbeslut som gäller
6446:                                                      direkt understöd också omfattar sådan åkerareal
6447:    År 1990 ingicks första gången avtal om natur-     för viiken dylika avtal ingåtts. 1 år betalas direkt
6448: enlig lantbruksproduktion. Med stöd av dessa         inkomststöd för 85 % av den åkerareal som en
6449: avtal får odlarna under övergångsskedet av           odlare besitter.
6450: 
6451:      Helsingfors den 28 maj 1991
6452: 
6453:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
6454:                                                1991 vp
6455: 
6456: 
6457: Kirjallinen kysymys 39
6458: 
6459: 
6460: 
6461: 
6462:                                   Pulliainen: Mäntypistiäisten torjunnasta aiheutuvien kustannusten
6463:                                       verovähennyskelpoisuudesta
6464: 
6465: 
6466:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6467: 
6468:    Mäntypistiäisen toukat aiheuttavat aika ajoin    vata oikeudella vähentää nämä torjuntakulut
6469: runsaana kantana esiintyessään siinä määrin         verotuksessa.
6470: suuria mäntyjen neulastojen menetyksiä, että           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6471: puiden kunto heikkenee ja kasvu hidastuu. Män-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6472: typistiäisten torjunnassa käytetään lähinnä bio-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6473: logisen torjunnan keinoja. Monisärmiöviruspre-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6474: paraattiruiskutuksilla on saatu hyviä tuloksia.
6475:    Tällainen biologinen torjunta, kuten kaikki                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin män-
6476: muukin, maksaa. Aiemmin yhteiskunta osallis-                 tyjen tuholaisina merkittävien mäntypis-
6477: tui torjuntakustannuksiin, mutta tuoreiden tor-              tiäisten biologisen torjunnan aiheutta-
6478: juntatapausten osalta korvauksia ei ole tiedossa.            mien menojen saattamiseksi vähennys-
6479: Suoranaisen korvausrahan puute voitaisiin kor-               kelpoisiksi verotuksessa?
6480: 
6481:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1991
6482: 
6483:                                           Erkki Pulliainen
6484: 
6485: 
6486: 
6487: 
6488: 210300M
6489: 2                                         1991 vp -    KK 39
6490: 
6491: 
6492: 
6493: 
6494:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6495: 
6496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        not ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia
6497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osana metsäverotuksessa myönnettävää niin
6498: olette 9 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        sanottua suhteellista keskimääräistä vähennystä.
6499: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Metsäverotuksessa myönnettävien menojen
6500: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vähennysoikeutta laajennettiin vuoden 1991
6501: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    alusta voimaan tulleella lailla entisestä. Metsäve-
6502: symyksestä n:o 39:                                    rotuksen toimittaminen on jo nykyisinkin erit-
6503:                                                       täin monimutkaista. Erikseen vähennyskelpoisia
6504:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin män-       menolajeja ei tästäkään syystä ole aihetta enää
6505:         tyjen tuholaisina merkittävien mäntypis-      lisätä.
6506:         tiäisten biologisen torjunnan aiheutta-          Maa- ja metsätalousministeriöstä saatujen
6507:         mien menojen saattamiseksi vähennys-          tietojen mukaan mäntypistiäisen torjunnasta
6508:         kelpoisiksi verotuksessa?                     vuonna 1991 aiheutuvat menot voidaan pääosin
6509:                                                       kattaa valtion varoista maksettavalla avustuk-
6510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sella. Tämän vuoksi mäntypistiäisten torjunnas-
6511: vasti seuraavaa:                                      ta aiheutuvien menojen saattamista vähennys-
6512:                                                       kelpoisiksi verotuksessa ei ole ainakaan tässä
6513:     Tuhohyönteisten torjunnasta aiheutuvat me-        vaiheessa pidettävä tarkoituksenmukaisena.
6514: 
6515:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
6516: 
6517:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6518:                                          1991 vp -    KK 39                                            3
6519: 
6520: 
6521: 
6522: 
6523:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6524: 
6525:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dragsgilla som en del av det proportionella ge-
6526: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       nomsnittliga avdrag som beviljas skogsbeskatt-
6527: den 9 maj 1991 tili vederbörande medlem av           ningen. Genom den lag som trädde i kraft vid
6528: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ingången av 1991 utvidgades ytterligare avdrags-
6529: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        rätten för de medel som beviljas i skogsbeskatt-
6530: mål nr 39:                                           ningen. Verkställandet av skogsbeskattningen är
6531:                                                      redan nu en synnerligen komplicerad procedur.
6532:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        Därför finns det heller ingen anledning tili att
6533:        att utgifterna för den biologiska bekämp-     särskilt utöka de avdragsgilla utgiftsposterna.
6534:        ningen av tallstekeln, som bör betecknas         Enligt uppgifter från jord- och skogsbruksmi-
6535:        som en skadeinsekt, skall bli avdragsgilla    nisteriet kan de utgifter som 1991 föranleds av
6536:        i beskattningen?                              bekämpningen av tallstekeln tili största delen
6537:                                                      täckas genom det bidrag som betalas ur statsme-
6538:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         del. Tili följd av detta bör det inte åtminstone för
6539: samt' anföra följande:                               närvarande anses vara ändamålsenligt att göra
6540:                                                      utgifterna för bekämpningen av tallstekeln av-
6541:   De utgifter som föranleds av bekämpningen          dragsgilla i beskattningen.
6542: av skadeinsekter är i skogsbeskattningen av-
6543: 
6544:      Helsingfors den 12 juni 1991
6545: 
6546:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
6547:                                                 1991 vp
6548: 
6549: 
6550: Kirjallinen kysymys 40
6551: 
6552: 
6553: 
6554: 
6555:                                    Pulliainen: Pohtokelpoisuuden merkitsemisestä kertakäyttövaip-
6556:                                        poihin
6557: 
6558: 
6559:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6560: 
6561:    Jokainen perhe, jonka pienillä lapsilla pide-         Muutoin olen luonnollisesti sitä mieltä, että
6562: tään kertakäyttövaippoja, tietää, että kaatopai-      parempi olisi, jos siirryttäisiin kokonaan side-
6563: kalle kuskattava jätemäärä lisääntyy huomatta-        harsovaippoihin. Lasten iho pysyisi terveenä,
6564: vasti, kun kertakäyttövaipat otetaan käyttöön.        eikä jäteongelmia syntyisi. Tähän ei kuitenkaan
6565: Jätehuoltokustannukset nousevat ja kaatopaikat        nopeasti päästäne.
6566: täyttyvät entistä nopeammin.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6567:    Eräillä tahoilla on tuotu esiin mahdollisuus,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6568: että kertakäyttövaipat käytön jälkeen poltettai-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6569: siin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että vaipasta   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6570: ei poltettaessa vapaudu myrkyllisiä kemikaaleja.
6571:    Onkin esitetty vaatimus, että kertakäyttövai-                  Aikooko Hallitus toimia niin, että val-
6572: poissa tulisi olla näkyvä merkintä siitä, ovatko               mistajat veivoitetaan merkitsemään ker-
6573: ne polttokelpoisia vai eivät. Tähän on taas yhte-              takäyttövaippoihin niiden polttokelpoi-
6574: näisellä määräyksellä valmistajat velvoitettava.               suus?
6575: 
6576:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1991
6577: 
6578:                                             Erkki Pulliainen
6579: 
6580: 
6581: 
6582: 
6583: 210300M
6584: 2                                        1991 vp -    KK 40
6585: 
6586: 
6587: 
6588: 
6589:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6590: 
6591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vioidaan ohjautuvan koko maan käytöstä pois-
6592: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tettavista vaipoista vain 1-2 prosenttia. Käy-
6593: olette 9 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-       töstä poistettujen vaippojen, kuten yleensäkään
6594: jeenne n:o 255 ohella lähettänyt valtioneuvoston     jätteiden polttaminen kotitalouksien tulisijoissa
6595: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tai pienissä polttolaitteissa ei taas ole suositelta-
6596: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta    vaa eikä edes sallittua, koska poltto-olot niissä
6597: kysymyksestä n:o 40:                                 vain harvoin täyttävät jätteenpoltolle asetetut
6598:                                                      vaatimukset. Vaippojen polttaminen ei ole järke-
6599:          Aikooko Hallitus toimia niin, että          vääkään, koska niitä käytetään nimenomaan
6600:        valmistajat veivoitetaan merkitsemään         nesteen keräämiseen. Tämän nesteen haihdutta-
6601:        kertakäyttövaippoihin niiden polttokel-       minen vie suuren osan poltossa vapautuvasta
6602:        poisuus?                                      energiasta.
6603:                                                          Ei siis ole tarpeellista, että Suomessa velvoitet-
6604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taisiin kertakäyttöisten vaippojen valmistajat
6605: vasti seuraavaa:                                     merkitsemään vaippoihin niiden polttokelpoi-
6606:                                                      suus. Tällaista ei ole edellytetty niissäkään mais-
6607:     Käytöstä poistettujen kertakäyttövaippojen       sa, joissa yhdyskuntajätteiden poltto on yleinen
6608: polttaminen ei ole mielestäni Suomessa ongelma,      jätteenkäsittelymenetelmä. Suomessa annettuna
6609: koska lähes kaikki jätteeksi muuttuvat vaipat        tällainen määräys saatettaisiin tulkita pelkäksi
6610: joutuvat kaatopaikoille. Maassa on ainoastaan        kaupan esteeksi.
6611: yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos. Sinne ar-
6612: 
6613:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1991
6614: 
6615:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
6616:                                           1991 vp -    KK 40                                             3
6617: 
6618: 
6619: 
6620: 
6621:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6622: 
6623:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fall. Endast 1-2% av de ur bruk tagna blöjorna
6624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        i landet beräknas komma tili denna. Att bränna
6625: 255 av den 9 maj 1991 tili vederbörande medlem        ur bruk tagna blöjor i hushållens eldstäder eller
6626: av statsrådet översänt avskrift av följande av        i små brännanordningar är, liksom också brän-
6627: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål         ning av avfall, inte att rekommendera eller ens
6628: nr 40:                                                tillåtet, eftersom förbränningen i dem endast
6629:                                                       sällan uppfyller kraven för bränning av avfall.
6630:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          Det är inte heller förnuftigt att bränna blöjorna
6631:        syfte att förplikta tillverkarna av en-        eftersom de uttryckligen används för uppsamling
6632:        gångsblöjor att förse dessa med märk-          av vätska. En stor del av den energi som frigörs
6633:        ning som anger brännbarheten?                  vid bränningen går åt för att denna vätska skall
6634:                                                       fördunsta.
6635:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Det är alltså inte nödvändigt att förplikta till-
6636: samt anföra följande:                                 verkarna av engångsblöjor att förse dessa med
6637:                                                       märkning som anger brännbarheten. Något
6638:    Bränningen av ur bruk tagna engångsblöjor          sådant har inte krävts ens i de Iänder där
6639: anser jag inte vara något problem i Finland,          bränning av kommunalt avfall är en allmän
6640: eftersom nästan alla blöjor som blir avfall ham-      metod för avfallsbehandling. Om en dylik be-
6641: nar på avstjälpningsplatsen. I landet finns endast    stämmelse utfärdas i Finland kunde den toikas
6642: en sopbränningsanläggning för kommunalt av-           som enbart ett hinder för handeln.
6643: 
6644:      Helsingfors den 17 juni 1991
6645: 
6646:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
6647:                                                1991 vp
6648: 
6649: 
6650: Kirjallinen kysymys 41
6651: 
6652: 
6653: 
6654: 
6655:                                   Pulliainen: Lounassetelien verotuskohtelun muuttamisesta
6656: 
6657: 
6658: 
6659:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6660: 
6661:    Sinipunahallituksen verouudistukseen kuului       mainoskampanjoilla, mutta tulokset ovat jää-
6662: mm. lounassetelien verotusarvojen nostaminen,        neet vaatimattomiksi. Vuonna 1990 saatiin näin
6663: mikä ajoitettiin vuoteen 1989. Jo tuota verotus-     takaisin menetettyä osuutta kahdeksan prosent-
6664: muutosta suunniteltaessa ennustettiin, että se       tia.
6665: tulee ainakin johtamaan (a) kansanterveydelli-           Kansanterveydellisesti kehitys on mennyt
6666: sesti arveluttavaan eväiden syönnin lisääntymi-      huonompaan suuntaan. Nyt on aika palauttaa
6667: seen ja (b) monen lounasravintolan toiminnan         lounassetelien verotuskohtelu entiselleen, kun
6668: lopettamiseen, kun lounasseteleillä ruokailevia ei   Erkki Liikanenkin on Brysselissä ja Ulla Puolan-
6669: enää ole entisessä määrin.                           ne Lahdessa.
6670:    Kumpikin odotus on toteutunut. Lounassete-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6671: lien käyttö vähentyi kertaheitolla 48 %, minkä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6672: on sanottu merkinneen 65 000 lämpimän aterian        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6673: syömättä jäämistä päivittäin. On selvää, että        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6674: myös odotettavissa olleet konkurssit toteutuivat.
6675: Tiedettiinhän ennakkoon ravintolakohtaisesti,                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lou-
6676: kuinka suuri osuus tuloista oli tullut lounassete-           nassetelien verotuskohtelun palauttami-
6677: leistä.                                                      seksi vuoden 1987 tilanteen mukaiseksi?
6678:    Heikentynyttä tilannetta on yritetty kohentaa
6679: 
6680:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1991
6681: 
6682:                                           Erkki Pulliainen
6683: 
6684: 
6685: 
6686: 
6687:  2!0300M
6688: 2                                         1991 vp -    KK 41
6689: 
6690: 
6691: 
6692: 
6693:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6694: 
6695:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on tulo- ja varallisuusverolain mukaan verohal-
6696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lituksen asiana. Keskusvirasto on antamissaan
6697: olette 9 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        päätöksissä pyrkinyt tulo- ja varallisuusverolain
6698: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      perusteluissa mainittuun tavoitteeseen. Enintään
6699: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       34 markan niroellisarvoisen lounassetelin muo-
6700: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta        dossa saadun ravintoedun arvo on 75 prosenttia
6701: kysymyksestä n:o 41:                                  ruokailulipukkeen arvosta, kuluvan vuoden
6702:                                                       tammikuun ja kesäkuun lopun välisenä aikana
6703:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lou-        kuitenkin vähintään 17 markkaa ja 1 päivästä
6704:        nassetelien verotuskohtelun palauttami-        heinäkuuta 1991 alkaen vuoden loppuun vähin-
6705:        seksi vuoden 1987 tilanteen mukaiseksi?        tään 19 markkaa. Niroellisarvoltaan yli 34 mar-
6706:                                                       kan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoon-
6707:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa.
6708: vasti seuraavaa:                                          Ruokailulipukkeen arvostaminen 75 prosent-
6709:                                                       tiin niroellisarvosta edellyttää, että lipuketta
6710:     Työnantajan järjestämän ravintoedun vero-         voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä li-
6711: tusarvo oli ennen vuotta 1989, jolloin kokonais-      puketta vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai
6712: verouudistuksen toteuttaminen aloitettiin, sa-        muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke
6713: mansuuruinen riippumatta siitä, oliko ateriointi      arvostetaan nimellisarvoonsa.
6714: järjestetty työpaikkaruokalassa vai lounasseteliä         Lounassetelin verotus on edelleenkin lievem-
6715: käyttäen. Lounasseteliä pidettiin kuitenkin ylei-     pää kuin vastaavan suuruisen rahapalkan vero-
6716: sesti aliarvostettuna muulla tavoin järjestettyyn     tus. Kun varsin monet verovelvolliset joutuvat
6717: ravintoetuun verrattuna, koska seteli oli lähes       kustantamaan työpaikkaruokailunsa kokonaan
6718: käteisen rahan tapaan vaihdantakelpoinen.             itse saamatta lounasseteliä tai muutakaan työn-
6719: Myös ateriointiaika ja -paikka olivat vapaasti        antajan järjestämää ravintoetua, verokohtelun
6720: setelin käyttäjän valittavissa.                       palauttaminen vuosia sitten vallinneelle tasolle ei
6721:     Kokonaisverouudistuksen päätavoitteita oli        olisi verotuksen tasapuolisuuden kannalta pe-
6722: veropohjan laajentaminen sekä tulolajien yhtä-        rusteltua. Verohallituksessa seurataan luontois-
6723: läinen verottaminen. Hallituksen esityksen pe-        etujen verokohtelun vaikutuksia varsin tarkoin,
6724: rusteluissa uudeksi tulo- ja varallisuusverolaiksi    ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan päätöksiä
6725: (HE 109/1988 vp) kiinnitettiin sen vuoksi huo-        valmisteltaessa.
6726: miota myös luontoisetujen aliarvostustilanteiden          Elintarvikkeiden liikevaihtoverotoimikunta,
6727: korjaamiseen. Eri tavoin järjestettyjen ravinto-      joka jättää mietintönsä valtiovarainministeriölle
6728: etujen verokohtelun yhdenmukaistamiseksi pe-          kesäkuussa 1991, on päätynyt ehdottamaan, että
6729: rusteluissa katsottiin, että lounassetelin ja muun    elintarvikkeisiin sovellettaisiin alempaa liikevaih-
6730: vastaavan ruokailulipukkeen verotusarvoa tuli         toverokantaa. Ravintoloissa ja kahviloissa myy-
6731: korottaa 75 prosenttiin lipukkeen nimellisarvos-      tävien aterioiden osalta liikevaihtoverokertymä
6732: ta.                                                   supistuisi, mikä mahdollistaisi hintojen alenemi-
6733:     Luontoisetujen verotusarvoista päättäminen        sen esimerkiksi lounasseteliaterian osalta.
6734: 
6735:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
6736: 
6737:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6738:                                            1991 vp -    KK 41                                           3
6739: 
6740: 
6741: 
6742: 
6743:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6744: 
6745:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           naturaförmåner är enligt lagen om skatt på
6746: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av         inkomst och förmögenhet skattestyrelsens upp-
6747: den 9 maj 1991 tili vederbörande med1em av             gift. Det centrala ämbetsverket har i sina beslut
6748: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-      strävat efter att nå målet i motiveringen tilllagen
6749: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-          om skatt på inkomst och förmögenhet. Värdet
6750: må1 nr 41:                                             på en kostförmån i form av en lunchsedel tili ett
6751:                                                        nominellt värde av högst 34 mk är 75 o;;, av
6752:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          matkupongens värde. Från januari tili slutet av
6753:        att förfarandet i fråga om beskattning av       juni detta år var värdet emellertid minst 17 mk
6754:        1unchsedlar skall återställas så att det        och från den 1 juli 1991 tili årets slut minst 19
6755:        motsvarar situationen år 1987?                  mk. En matkupong vars nominella värde är
6756:                                                        högre än 34 mk värderas tili sitt nominella värde.
6757:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-              Värdering av en matkupong tili 75 % av det
6758: samt anföra fö1jande:                                  nominella värdet förutsätter att matkupongen
6759:                                                        endast kan användas tili bespisning och att man
6760:    Före 1989 då genomförandet av tota1skattere-        inte kan få pengar, livsmedel eller andra nyttig-
6761: formen in1eddes var beskattningsvärdet på en           heter i utbyte mot kupongen. 1 annat fall värde-
6762: sådan kostförmån som arbetsgivaren anordnar            ras kupongen tili sitt nominella värde.
6763: lika stort oberoende av om bespisningen ordna-            Beskattningen av lunchsedlar är fortfarande
6764: des på arbetsplatsen eller med hjälp av lunchsed-      mildare än beskattningen av en penninglön av
6765: 1ar. Lunchsedeln ansågs emellertid allmänt vara        motsvarande storlek. Eftersom väldigt många
6766: undervärderad jämfört med en kostförmån som            skattskyldiga måste bekosta sin arbetsplatsbe-
6767: ordnas på annat sätt, eftersom sedeln var så..gott     spisning helt själv utan lunchsedlar eller någon
6768: som lika omsättningsbar som kontanter. Aven            annan kostförmån som arbetsgivaren ordnar, är
6769: tiden och platsen för bespisningen var fritt valbar    det med avseende på en rättvis beskattning inte
6770: för den som använde sedeln.                            motiverat att återföra skattebehandlingen tili
6771:    De huvudsakliga målen för totalskatterefor-         den nivå som rådde för flera år sedan. Skattesty-
6772: men var en breddning av skattebasen samt lika          relsen följer verkningarna av beskattningen av
6773: beskattning av inkomstslagen. 1 motiveringen tili      naturaförmåner mycket noggrant och vid bered-
6774: regeringens proposition med förslag tili ny lag        ningen av beslut ingrips i eventuella missförhål-
6775: om skatt på inkomst och förmögenhet (RP 109/           landen.
6776: 1988 rd) uppmärksammades därför även en                   Kommissionen för omsättningsskatt på livs-
6777: korrigering av situationer där naturaförmåner          medel som avgav sitt betänkande tili finansmi-
6778: undervärderas. För att beskattningsförfarandet i       nisteriet i juni 1991 har beslutat föreslå att en
6779: fråga om kostförmåner som anordnas på olika            lägre omsättningsskattesats tillämpas på livsme-
6780: sätt skall förenhetligas ansågs det i motiveringen     del. När det gälier måltider som säljs i restau-
6781: att beskattningsvärdet på lunchsedlar och andra        ranger och kafeer minskar den influtna omsätt-
6782: motsvarande matkuponger bör höjas tili 75 'Yo av       ningsskatten, vilket möjliggör en sänkning av
6783: matkupongens nominella värde.                          priserna t.ex. på lunchsedelsmåltider.
6784:    Fastställandet av beskattningsvärdena på
6785: 
6786:      Helsingfors den 7 juni 1991
6787: 
6788:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
6789:                                                1991 vp
6790: 
6791: 
6792: Kirjallinen kysymys 42
6793: 
6794: 
6795: 
6796: 
6797:                                   Pulliainen: Tienrakentamisen estämisestä kansallispuistojen alu-
6798:                                       eella
6799: 
6800: 
6801:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6802: 
6803:     Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan                Tilanne on luonnonsuojelun kannalta siinä
6804: Pallas - Ounastunturin kansallispuistoon voi-       määrin vakava, että ao. lakia ja/tai asetusta/
6805: daan rakentaa tielaitoksen suunnittelema ns. Je-    asetuksia on muutettava pikaisesti niin, ettei
6806: risjärven tie. KHO hylkäsi Nuorten naisten kris-    KHO voi päätyä nyt kuvatun kaltaisiin ratkai-
6807: tillisen yhdistyksen tekemän hakemuksen, jolla      suihin. Kansallispuistojen luonnetta ei saa men-
6808: haluttiin purkaa tien rakentamisesta tehty pää-     nä muuttamaan.
6809: tös. KHO:n mielestä rakentamispäätös ei ole            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6810: perustunut lain väärään soveltamiseen tai ereh-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6811: dykseen, joten päätöstä ei voida sen mielestä       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6812: purkaa.                                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6813:     KHO:n ottama kanta on luonut tilanteen,
6814: joka koettelee varsin kovin kansalaisten oikeus-                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaiseen
6815: tajua. Heidän mielestään voimassa olevista laeis-            lainsäädännön muutostyöhön, että Pal-
6816: ta ja kansallispuistoasetuksesta johtuu koko-                las-Ounastunturin       kansallispuistoon
6817: naan toisenlaisia ratkaisuja. Eräät matkailu- ja             suunnitellun Jerisjärven tien kaltaiset tie-
6818: kuntien elinkeinoasiamiestahot ovat jo pääty-                hankkeet tulevat käytännössä mahdotto-
6819: neet johtopäätökseen, että KHO:n tekemän rat-                miksi?
6820: kaisun jälkeen kansallispuistoihin saadaan ra-
6821: kentaa teitä mielin määrin.
6822:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1991
6823: 
6824:                                           Erkki Pulliainen
6825: 
6826: 
6827: 
6828: 
6829: 210300M
6830: 2                                          1991 vp -    KK 42
6831: 
6832: 
6833: 
6834: 
6835:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6836: 
6837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dä tuolloin luonnonsuojeluasioista vastanneen
6838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maa- ja metsätalousministeriön luvalla. Annetun
6839: olette 9 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-         luvan ja tiehankkeen lopullisen rakentamisen
6840: jeenne n:o 257 ohella toimittanut valtioneuvos-        välillä kului kuitenkin niin pitkä aika, lähes 9
6841: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         vuotta, että olot alueella olivat olennaisesti
6842: sanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjalli-       muuttuneet. Nyt tie tuskin olisi enää tarpeellinen
6843: sesta kysymyksestä n:o 42:                             kansallispuiston käytön kannalta. Missään ta-
6844:                                                        pauksessa ei nykyinen lainsäädäntö salli raken-
6845:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaiseen           taa teitä kansallispuistoihin mielin määrin. Tei-
6846:        lainsäädännön muutostyöhön, että Pal-           den rakentaminen luonnonsuojelualueille on
6847:        las-Ounastunturin       kansallispuistoon       yleensä kokonaan kielletty.
6848:        suunnitellun Jerisjärven tien kaltaiset tie-       Ympäristöministeriössä on valmisteilla val-
6849:        hankkeet tulevat käytännössä mahdotto-          tionmaiden luonnonsuojelualueiden rauhoitus-
6850:        miksi?                                          säännösten täsmentäminen. Pyritään ennen kaik-
6851:                                                        kea     selventämään luonnonsuojelualueiden
6852:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maankäytön suhdetta muuhun maankäyttöön.
6853: vasti seuraavaa:                                       Samalla on myös tarkoitus tarkastella luonnon-
6854:     Jerisjärven tien rakentaminen katsottiin vuon-     suojelualueita, varsinkin kansallispuistoja, kos-
6855: na 1982, jolloin hanke tuli vireille, sellaiseksi      kevien poikkeussäännösten täsmentämistä muun
6856: Pallas-Ounastunturin kansallispuiston käyttöön         muassa siten, että määrätään tarkoin, milloin
6857: liittyväksi toimeksi, joka voitiin kansallispuisto-    esimerkiksi tien rakentaminen on mahdollista.
6858: asetuksen valtuutussäännöksen perusteella teh-         Selvitys valmistunee syksyllä 1991.
6859: 
6860:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
6861: 
6862:                                                                 Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
6863:                                            1991 vp -    KK 42                                             3
6864: 
6865: 
6866: 
6867: 
6868:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6869: 
6870:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skyddsärenden. Men efter det att tillståndet be-
6871: föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivel-       viljats och innan anläggningen av vägen slutgil-
6872: se nr 257 av den 9 maj 1991 tili vederbörande          tigt inleddes förflöt så lång tid, inemot nio är, att
6873: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      omständigheterna i området hade undergått en
6874: de av riksdagsman Pulliainen undertecknade             väsentlig förändring. Nu är vägen knappast
6875: spörsmål nr 42:                                        längre nödvändig med tanke på användningen
6876:                                                        av nationalparken. Gällande lagstiftning tillåter
6877:           Ämnar Regeringen inleda en sådan             inte i någon händelse att hur många vägar som
6878:        revidering av lagstiftningen att det i prak-    helst anläggs i nationalparkerna. I allmänhet är
6879:        tiken blir omöjligt att genomföra sådana        det helt förbjudet att anlägga vägar i natur-
6880:        vägprojekt som Jerisjärvivägen, viiken          skyddsområden.
6881:        planerats genom Pallas-Ounastunturi                 Vid miljöministeriet bereds som bäst en preci-
6882:        nationalpark?                                   sering av fridlysningsbestämmelserna för natur-
6883:                                                        skyddsområden på statens mark. Syftet är fram-
6884:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          för allt att förtydliga markanvändningen inom
6885: samt anföra följande:                                  naturskyddsområdena i relation tili annan mark-
6886:    Då anläggningen av Jerisjärvivägen aktualise-       användning. Samtidigt kommer också en even-
6887: rades år 1982, ansågs detta som en sådan åtgärd        tuell precisering av undantagsbestämmelserna
6888: i samband med användningen av Pallas-Ounas-            för naturskyddsområdena, i synnerhet national-
6889: tunturi nationalpark som på basis av befogen-          parkerna, att undersökas bland annat så att vi
6890: hetsstadgandet i nationalparksförordningen             får noggranna bestämmelser om i vilka fall det
6891: kunde vidtas med tillstånd av jord- och skogs-         tili exempel är möjligt att anlägga vägar. Denna
6892: bruksministeriet, som då svarade för natur-            utredning torde föreligga under hösten 1991.
6893:      Helsingfors den 12 juni 1991
6894: 
6895:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
6896:                                                1991 vp
6897: 
6898: 
6899: Kirjallinen kysymys 43
6900: 
6901: 
6902: 
6903: 
6904:                                   Mäkelä: Sydämensiirtopotilaille välttämättömien lääkkeiden sai-
6905:                                        rausvakuutuskorvauksista
6906: 
6907: 
6908:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6909: 
6910:    Sydämensiirtopotilaille on siirron jälkeisenä     kaisesti muuttaa säännöstöä siten, että sydämen-
6911: aikana pakollista hylkimisreaktioiden välttämi-      siirtopotilaiden tarvitsemat hylkimis- ja infek-
6912: seksi syödä voimakasta ja erittäin kallista lääki-   tionestolääkkeet saadaan joko kokonaan tai 90-
6913: tystä. Lääkitystä tarvitaan myös infektioiden        prosenttisesti korvattavien lääkkeiden luette-
6914: estämiseen. Näin ollen kyseisten lääkkeiden          loon.
6915: nauttiminen on täysin välttämätöntä ja henkilön         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6916: hengissä pysymisen kannalta pakollista.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6917:    Tällä hetkellä sydämensiirtopotilaiden pakol-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6918: liset lääkkeet ovat sairausvakuutuksessa 50-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6919: prosenttisesti korvattavien lääkkeiden joukossa.
6920: Vaikka näitä potilaita on maassamme erittäin                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6921: vähän, on kyseessä vakava epäkohta, sillä kysei-            sydämensiirtopotilaiden hylkimis- ja in-
6922: set henkilöt eivät tulisi toimeen ilman mainittu-           fektionestolääkkeiden saamiseksi joko
6923: ja lääkkeitä. Näin ollen tapaus täyttää kaikki              kokonaan tai 90-prosenttisesti korvatta-
6924: täysin tai ainakin 90-prosenttisesti korvattavien           vien lääkkeiden luetteloon?
6925: lääkkeiden tunnusmerkit. Tämän takia tulisi pi-
6926: 
6927:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991
6928: 
6929:                                             Tina Mäkelä
6930: 
6931: 
6932: 
6933: 
6934: 210300M
6935: 2                                         1991 vp -    KK 43
6936: 
6937: 
6938: 
6939: 
6940:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6941: 
6942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lääkekorvausjärjestelmä uudistettiin viimek-
6943: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         si vuonna 1986 (HE 19/1984 vp, laki 479/85).
6944: olette 10 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            Uudistuksen tarkoituksena oli saattaa vakuute-
6945: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tut lääkekorvausten osalta toisiinsa nähden ai-
6946: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kaisempaa tasa-arvoisempaan asemaan. Koska
6947: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjalli-       kaikkia vaikeita ja pitkäaikaisia sairauksia ei
6948: sesta kysymyksestä n:o 43:                            ollut tarkoituksenmukaista eikä käytännössä
6949:                                                       mahdollistakaan saattaa kokonaan tai 90-pro-
6950:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         senttisesti korvattavuuden piiriin, haluttiin
6951:        sydämensiirtopotilaiden hylkimis- ja in-       tällaisia sairauksia sairastavien asemaa parantaa
6952:        fektionestolääkkeiden saamiseksi joko          erityisjärjestelyin. Tämän johdosta sairausva-
6953:        kokonaan tai 90-prosenttisesti korvatta-       kuutuslain 9 §:ään lisättiin säännös suurten lää-
6954:        vien lääkkeiden luetteloon?                    kekustannusten korvaamisesta. Säännöksessä
6955:                                                       todetaan, että jos vakuutetun osittain korvatuis-
6956:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta lääkkeistä korvaamaHa jääneiden kustannus-
6957: vasti seuraavaa:                                      ten yhteismäärä ylittää saman vuoden aikana
6958:    Sairausvakuutuslain (364/63) 9 §:n mukaan          1 750 markkaa (vuoden 1991 TEL-indeksita-
6959: vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon käy-       soon nostettuna 3 051 markkaa), ylittävä määrä
6960: tettävät lääkkeet korvataan kokonaan tai 90-          korvataan kokonaisuudessaan.
6961: prosenttisesti sen mukaan kuin valtioneuvoston           Sydämensiirtopotilaiden lääkekustannukset
6962: päätöksellä määrätään. Korvaustasoa määrät-           voivat olla erittäin korkeat. Kun potilaan itsensä
6963: täessä otetaan huomioon sairauden laatu sekä          maksettavaksi jäävät lääkekustannukset ylittä-
6964: lääkkeiden tarpeellisuus ja taloudellisuus.           vät edellä mainitun summan, hänellä on oikeus
6965:    Vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja       saada sen jälkeen kustannukset kokonaan kor-
6966: niiden hoitoon käytettävistä sairausvakuutuslain      vattuina. Lisäksi hän voi vähentää osan sairaus-
6967: mukaan kokonaan tai 90-prosenttisesti korvat-         kuluisiaan verotuksessa. Kysymys korkeiden
6968: tavista lääkkeistä annetun valtioneuvoston pää-       lääkekulujen korvaamisen kehittämisestä oli esil-
6969: töksen 1 §:n (907/90) mukaan siirretyn elimen         lä sairauskuluvähennyksen korvaamista selvittä-
6970: aiheuttamassa jälkitilassa korvataan kokonaan         neessä      toimikunnassa       (Komiteanmietintö
6971: seuraavat lääkeaineet immunosupressiiviset sy-        1989:29). Toimikunta katsoi, että mahdollinen
6972: tostaatit, kortikoidit, muromonabi-CD3 ja sik-        sairauskulujen verovähennysoikeudesta luopu-
6973: losporiini. Näitä lääkeaineita käytetään hylki-       minen olisi kompensoitava laajentamalla sai-
6974: misreaktioiden estämiseksi. Muista sydämensiir-       rausvakuutuksen korvausjärjestelmää.
6975: topotilaiden tarvitsemista lääkkeistä, kuten in-         Hallitusohjelman mukaan sairausvakuutus-
6976: fektionestolääkkeistä maksetaan peruskorvaus.         järjestelmän toimivuus selvitetään. Sairausva-
6977: Infektionestolääkkeitä ei tavallisesti käytetä pit-   kuutuksen lääkekorvausjärjestelmän kehittämi-
6978: käaikaisesti, joten sairausvakuutuslain edelly-       nen kytkeytyy osaksi tätä selvittely- ja kehittä-
6979: tykset näiden lääkkeiden korvaamiseksi koko-          mistyötä.
6980: naan tai 90-prosenttisesti eivät täyty.
6981:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
6982: 
6983:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
6984:                                            1991 vp -     KK 43                                           3
6985: 
6986: 
6987: 
6988: 
6989:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
6990: 
6991:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Ersättningssystemet för läkemedel revidera-
6992: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          des senast 1986 (RP 1911984 rd, L 479/85). Av-
6993: den 10 maj 1991 tili vederbörande medlem av             sikten med revideringen var att de försäkrade i
6994: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       fråga om ersättandet av läkemedel skulie bli
6995: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål              jämställda i en större utsträckning än tidigare.
6996: nr 43:                                                  Emedan det inte är ändamålsenligt och inte
6997:                                                         heller praktiskt möjligt att helt eller tili 90
6998:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         procent ersätta de läkemedel som används vid
6999:        ta för att de läkemedel mot avstötning           alla svåra och långvariga sjukdomar, har avsik-
7000:        och infektion som är avsedda för patien-         ten varit att genom specialarrangemang förbätt-
7001:        ter som genomgått hjärttransplantation           ra läget för de patienter som lider av dessa
7002:        skall kunna upptas i förteckningen över          sjukdomar. På grund av detta fogades tili 9 §
7003:        mediciner som ersätts antingen helt elier        sjukförsäkringslagen ett stadgande om ersättan-
7004:        tili 90 procent?                                 de av höga läkemedelskostnader. 1 detta stad-
7005:                                                         gande konstateras att om det sammanlagda
7006:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           beloppet av de icke ersatta kostnader, som den
7007: samt anföra följande:                                   försäkrade haft för sådana läkemedel som ersätts
7008:    Enligt 9 § sjukförsäkringslagen (364/63) er-         delvis, under samma år överstiger 1 750 mk
7009: sätts läkemedel som används vid svår och lång-          (enligt APL-indexnivån för 1991 3 051 mk), er-
7010: varig sjukdom helt och håliet elier tili 90 procent,    sätts det överskjutande beloppet tili fulio.
7011: enligt vad som bestäms genom statsrådets beslut.           Läkemedelskostnaderna för de patienter som
7012: Då ersättningsnivån bestäms beaktas sjukdo-             genomgått hjärttransplantation kan vara mycket
7013: mens nivå samt i viiken mån läkemedlet är               höga. Då de läkemedelskostnader som patienten
7014: nödvändigt och ekonomiskt fördelaktigt.                 sjä1v skall betala överskrider det ovan nämnda
7015:    Enligt 1 § statsrådets beslut om svåra och           beloppet, harhan rätt att få full ersättning för de
7016: långvariga sjukdomar samt om läkemedel som              resterande kostnaderna. Dessutom kan han vid
7017: används vid behandling av dessa och enligt              beskattningen avdra en del av sina sjukdoms-
7018: sjukförsäkringslagen ersätts i sin helhet elier tili    kostnader. Frågan om hur ersättandet av höga
7019: 90 procent (907 /90), ersätts vid följdtillstånd av     sjukdomskostnader skall utvecklas har behand-
7020: trans-plantation följande läkemedel i sin helhet:       lats i kommissionen för utredning av frågan om
7021: immunosupressiva cytostatika, kortikoider, mu-          kompensation för sjukdomskostnadsavdragen
7022: romonabi-CD3 och siklosporin. Dessa läkeme-             (Kommittt~betänkande 1989:29). Kommissionen
7023: del används i syfte att förebygga avstötningsre-        ansåg att ett eventuellt slopande av avdragsrät-
7024: aktioner. För andra läkemedel som är nödvändi-          ten vid beskattningen bör kompenseras med att
7025: ga för patienter som genomgått hjärttransplan-          ersättningssystemet inom sjukförsäkringen ut-
7026: tation, såsom infektionsförebyggande läkeme-            vidgas.
7027: del, betalas basersättning. På grund av att infek-         Enligt regeringens program utreds sjukförsäk-
7028: tionsförebyggande läkemedel vanligen inte an-           ringssystemets funktion. Utvecklandet av syste-
7029: vänds under någon längre tid, uppfylis inte de i        met med ersättning för läkemedel kommer att
7030: sjukförsäkringslagen avsedda förutsättningarna          sammanjämkas med detta utrednings- och ut-
7031: för ersättandet av dessa läkemedel i sin helhet         vecklingsarbete.
7032: elier tili 90 procent.
7033:      Helsingfors den 13 juni 1991
7034:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
7035:                                                   1991 vp
7036: 
7037: 
7038: Kirjallinen kysymys 44
7039: 
7040:                                      Suhonen: Kilpailuedellytysten turvaamisesta videoelokuvien vuok-
7041:                                          raustoiminnassa
7042: 
7043:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7044: 
7045:     Rautakirja-konsernin emoyhtiö on hankkinut          raita. Kyseinen hinnoittelujärjestelmä estää va-
7046: vähitellen omistukseensa lukuisilla yrityskau-          paan hinnanmuodostuksen ja vähintäänkin es-
7047: poilla Suomen suurimmaksi kasvaneen videoelo-           tää hintojen laskemisen maassamme kansainvä-
7048: kuvien vuokraukseen erikoistuneen liikeketjun           liselle tasolle. Kyseessä on siis käytännössä
7049: nimeltään Kotikatsomo. Tällä hetkellä ketjuun           määräävän markkina-aseman hyväksikäyttö,
7050: kuuluu 35 liikettä, jotka sijaitsevat useimmissa        mikä on ristiriidassa kilpailunrajoituksista anne-
7051: merkittävimmissä kaupungeissa, ja maan suu-             tun lain kanssa.
7052: rimman kioskiketjun R-kioskit, joista 506 kios-             Johtavaa markkina-asemaansa Rautakirja-
7053: kia levittää vuokrattavia videoelokuvia. Näin           konserni on käyttänyt Kotikatsomoketjussaan
7054: ollen maamme kaikkiaan noin 750:stä videoita            harjoittamassaan tarjoushinnoittelussa. Se on
7055: vuokraavasta vähittäispisteestä mainitun kon-           vuokrannut videoelokuvia hinnoilla, jotka ovat
7056: sernin suhteellinen osuus on yli 70 %.                  halvempia kuin kyseiseen konserniin kuuluvan
7057:     Rautakirja-konserniin kuuluva tytäryhtiö Oy         Oy Europa Vision Ab:n muiltajälleenvuokraajil-
7058: Europa Vision Ab ilmoittaa olevansa markkina-           ta vaatima kiinteä vuokrahinta eli transaktio-
7059: johtaja toimialallaan, minkä seikan toimialan           maksu. Näin ollen kyseessä täytyy olla joko
7060: maahantuojayhdistyksen tilastot myös vahvista-          tappiollinen toiminta tai muita jälleenvuokraajia
7061: vat. Konsernin johtavaa asemaa on entisestään           koskeva diskriminoiva hinnoittelu. Mikäli ky-
7062: vahvistanut levityssopimus, jolla Oy Europa             seessä on edellä mainittu diskriminoiva hinnoit-
7063: Vision Ab on saanut levitysoikeuden Oy Egmont           telu konsernin vähittäisketjun hyväksi ja muiden
7064: Film Ab:n ja Transworld Video Oy:n maahan-              asiakasliikkeiden vahingoksi tai sitten tulonsiirto
7065: tuomiin elokuviin. Tämän seurauksena esimer-            ylisuurten siirtohintojen muodossa konsernin ty-
7066: kiksi Walt Disneyn tuottamien lastenelokuvien           täryhtiöille, on kyseessä suoranainen hallitsevan
7067: jakelu on täysin konsernin hallussa.                    aseman väärinkäyttö ja lainvastainen toiminta.
7068:     Koko Rautakirja-konsernin määräävää ase-            Tämän takia olisi pikaisesti selvitettävä, käyttää-
7069: maa videomarkkinoilla vahvistaa suhteettomasti          kö Rautakirja-konserni videovuokrausalalla val-
7070:  määräävän aseman hankkiminen sekä vähittäis-           litsevaa määräävää asemaansa lainvastaisesti
7071:  että tukkumarkkinoilla. Kyseinen vertikaalinen         väärin ja mikäli näin osoittautuu olevan, ryhdyt-
7072:  integraatio on esimerkiksi Yhdysvalloissa po.          tävä välittömiin toimenpiteisiin.
7073:  toimialan sisartoimialalla elokuvien teatterilevi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7074:  tyksessä kokonaan kielletty elokuvien tuottajil-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7075:  ta. Lisäksi omaa vähittäisjakelua ei muilla video-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7076:  elokuvien maahantuojilla maassamme ole, joten          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen.
7077:  muuten toimialan puhtaaseen markkinatalou-
7078:  teen perustuvaan jakelujärjestelmään kyseinen                    Tietääkö Hallitus, että Rautakirja-
7079:  Rautakirja-konsernin toiminta ei nivelly kitkat-              konserni on saavuttanut videoelokuvien
7080:  tomasti. Kyseessä on puhdas monopoliaseman                    vuokrauksen toimialalla hallitsevan ase-
7081:  saavuttamiseen pyrkivä toiminta, mikä kyseisel-               man ja on viime aikoina käyttänyt tätä
7082:  lä konsernilla on jo lähes saavutettu lehtien                 asemaansa väärin suosimalla omaa vä-
7083:  irtonumeroiden tukkukaupassa.                                 hittäisketjuaan ja vaatimalla muilta asia-
7084:      Saavuttamaansa jo määräävää asemaa video-                 kasliikkeiltä ylisuuria siirtohintoja, ja
7085:  vuokrausalalla Rautakirja-konsernin omistama                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7086:  Oy Europa Vision Ab:n hinnoittelujärjestelmä                  kyseisen kilpailulainsäädännön hengen
7087:  toteuttaa siten, että se poikkeaa vähittäisliikkeil-          vastaisen toiminnan estämiseksi ja mui-
7088:  le muiden tavarantoimittajien hinnoittelusta si-              den alalla toimivien yritysten toiminta-
7089:   ten, että Oy Europa Vision Ab vaatii kiinteän                mahdollisuuksien turvaamiseksi?
7090:   vuokrahinnan kultakin elokuvan vuokrausker-
7091: 
7092:       Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991
7093: 
7094:                                              Hannu Suhonen
7095: 210300M
7096: 2                                          1991 vp -    KK 44
7097: 
7098: 
7099: 
7100: 
7101:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7102: 
7103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         väärinkäytön estäminen ja markkinoille pääsyn
7104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          turvaaminen.
7105: olette 10 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn                Eräät videoalan yritykset ovat lähettäneet
7106: kirjeenne n:o 301 ohella toimittanut valtioneu-        18.4.1991 kauppa- ja teollisuusministeriön alai-
7107: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           selle kilpailuvirastolle tutkimuspyynnön sen sel-
7108: kansanedustaja Suhosen näin kuuluvasta kirjal-         vittämiseksi, onko Rautakirja-yhtymällä mää-
7109: lisesta kysymyksestä n:o 44:                           räävä markkina-asema videoelokuvien maahan-
7110:                                                        tuonnissa ja videoelokuvien vuokrauksessa vä-
7111:            Tietääkö Hallitus, että Rautakirja-         hittäismarkkinoilla. Koska kysymyksessä saat-
7112:         konserni on saavuttanut videoelokuvien         taa olla kilpailunrajoitus, jolla on kilpailunrajoi-
7113:         vuokrauksen toimialalla hallitsevan ase-       tuksista annetun lain (709/88) 7 §:ssä tarkoitettu-
7114:         man ja on viime aikoina käyttänyt tätä         ja vahingollisia vaikutuksia, kilpailuvirasto on
7115:         asemaansa väärin suosimalla omaa vä-           pyytänyt 8.5.1991 kirjeellä Rautakirja-yhtymäi-
7116:         hittäisketjuaan ja vaatimalla muilta asia-     tä perusteltua vastinetta sekä eräitä asiaa koske-
7117:         kasliikkeiltään ylisuuria siirtohintoja, ja    via lisätietoja. Lisäksi kilpailuviraston edustajat
7118:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         ovat käyneet asian selvittämiseksi 3.5.1991 Suo-
7119:         kyseisen kilpailulainsäädännön hengen          men Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry:ssä.
7120:         vastaisen toiminnan estämiseksi ja mui-           Vastineen ja lisäselvitykset saatuaan kilpailu-
7121:         den alalla toimivien yritysten toiminta-       virasto selvittää, onko Rautakirja-yhtymällä
7122:         mahdollisuuksien turvaamiseksi?                määräävä markkina-asema videoelokuvien
7123:                                                        maahantuonnissa ja/tai niiden vuokrauksessa
7124:                                                        vähittäismarkkinoilla.
7125:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:            Mikäli kilpailuvirasto toteaa, että määräävä
7126:                                                        markkina-asema vallitsee, on viraston edelleen
7127:    Kilpailunrajoituksia koskevan lainsäädännön         selvitettävä, onko Rautakirja-yhtymä käyttänyt
7128: tavoitteena on terveen ja toimivan taloudellisen       tätä asemaansa laissa tarkoitetulla tavalla vää-
7129: kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailun-       rin. Jos väärinkäyttö todetaan, kilpailuvirasto
7130: rajoituksilta. Lain tavoitteena on nimenomaan          neuvottelee Rautakirja-yhtymän kanssa kilpai-
7131: kilpailun edellytysten turvaaminen. Keskeisiä          lunrajoitusten vahingollisten vaikutusten poista-
7132: päämääriä ovat määräävän markkina-aseman               miseksi.
7133: 
7134:       Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
7135: 
7136:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
7137:                                          1991 vp -    KK 44                                           3
7138: 
7139: 
7140: 
7141: 
7142:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
7143: 
7144:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vissa företag i videobranschen har 18.4.1991
7145: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr       sänt konkurrensverket, som är underställt han-
7146: 301 av den 10 maj 1991 tili vederbörande medlem      dels- och industriministeriet, en begäran om
7147: av statsrådet översänt avskrift av följande av       undersökning för utredning av om Rautakirja-
7148: riksdagsman Suhonen undertecknade spörsmål           koncernen har dominerande ställning i fråga om
7149: nr 44:                                               importen av videofilmer och på detaljhandels-
7150:           Är Regeringen medveten om att Rau-         marknaden för uthyrning av videofilmer. Efter-
7151:        takirjakoncernen har uppnått domine-          som det kan vara fråga om en konkurrensbe-
7152:                                                      gränsning som har sådana skadliga verkningar
7153:        rande ställning i videouthyrningsbran-
7154:                                                      som avses i 7 § lagen om konkurrensbegräns-
7155:        schen och under den senaste tiden miss-
7156:                                                      ningar (709/88) har konkurrensverket med ett
7157:        brukat denna ställning genom att gynna
7158:        sin egen detaljhandelskedja och av den        brev av 8.5.1991 bett Rautakirja-koncernen om
7159:        övriga kundkretsen kräva skyhöga över-        ett motiverat bemötande samt vissa tilläggsupp-
7160:                                                      gifter i saken. Dessutom besökte representanter
7161:        föringspriser och
7162:                                                      för konkurrensverket 3.5.1991 Finlands Skiv-
7163:           vilka åtgärder har Regeringen för
7164:                                                      och videoproducenter rf för att reda ut frågan.
7165:        avsikt att vidta för att förhindra denna
7166:        verksamhet som strider mot andan i               Efter att ha fått bemötandet och tilläggsutred-
7167:        konkurrenslagstiftningen och för att tryg-    ningarna kommer konkurrensverket att reda ut
7168:        ga verksamhetsmöjligheterna för övriga        om Rautakirja-koncernen har dominerande
7169:                                                      ställning på marknaden för import av videofil-
7170:        företag i branschen?
7171:                                                      mer och/eller vid uthyrningen av dem på detalj-
7172:                                                      handelsmarknaden.
7173:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7174:                                                         Om konkurrensverket konstaterar att Rauta-
7175: samt anföra följande:
7176:                                                      kirja-koncernen har dominerande ställning på
7177:    Målet med lagstiftningen om konkurrensbe-         marknaden skall verket vidare reda ut om kon-
7178: gränsningar är att skydda en sund och fungeran-      cernen har missbrukat denna ställning på det sätt
7179: de ekonomisk konkurrens mot skadliga konkur-         som avses i lagen. Om det konstateras att miss-
7180: rensbegränsningar. Målet med lagen är uttryck-       bruk har förekommit kommer konkurrensverket
7181: 1igen att trygga konkurrensförutsättningarna.        att förhandla med Rautakirja-koncernen om
7182: Centrala mål är att förhindra att en domineran-      möjligheterna att undanröja de skadliga verk-
7183: de ställning på marknaden missbrukas och att         ningarna av konkurrensbegränsningarna.
7184: trygga möjligheterna att komma ut på markna-
7185: den.
7186:      Helsingfors den 7 juni 1991
7187: 
7188:                                                                          Minister Pertti Salolainen
7189:                                                1991 vp
7190: 
7191: 
7192: Kirjallinen kysymys 45
7193: 
7194: 
7195: 
7196: 
7197:                                     T. Roos ym.: Dieselveron poistamisesta sirkusajoneuvoilta
7198: 
7199: 
7200: 
7201:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7202: 
7203:    Ikivanha taidemuoto, sirkustaide, on Suomes-      kin suhteessa ne tekevät arvokasta kulttuurityö-
7204: sakin elpymässä. Alalle aikoville järjestetään       tä.
7205: koulutusta ja koulujenkin taideopetusohjelmaan           Paljosta ajosta seuraa, että polttoainetta ku-
7206: on tämän alan opetusta suunniteltu.                  luu myös paljon ja ulkolainen yrittäjä näin ollen
7207:    Tänä vuonna maatamme kiertää useita eri sir-      tästä kotimaiseen nähden hyötyy.
7208: kuksia. Kaikki eivät ole kotimaisia. Sirkukset           Kotimaassa rekisteriöityjä sirkusajoneuvoja
7209: taistelevat myös taloudellisten vaikeuksiensa        on vain noin 25 kappaletta. Niille myönnettäväl-
7210: kanssajohtuen mm. alaan kohdistuvista korkeis-       lä vapautuksella dieselverosta ei valtiolle tulojen
7211: ta kustannuksista.                                   kannalta olisi merkitystä. Kotimaiselle yrittä-
7212:    Eräs kuluja lisäävä tekijä on sirkusajoneuvoil-   jälle merkitys olisi nimenomaan näinä aikoina
7213: ta perittävä dieselvero.                             ratkaiseva.
7214:    Tässä kohden eivät sirkukset ole tasavertaisia.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7215: Ulkomailla rekisteröidyiltä sirkusajoneuvoilta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7216: tuota veroa ei peritä, Suomessa rekisteröidyiltä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7217: kylläkin.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7218:    Polttoainekuluissa ulkolainen yrittäjä hyötyy
7219: tästä tilasta noin markan joka litralta. Etenkin               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7220: pienemmät sirkukset kiertävät ympäri maata                  ryhtyä dieselveron poistamiseksi Suomes-
7221: pienemmillä paikkakunnillakin vieraillen. Siinä-            sa rekisteröidyiltä sirkusajoneuvoilta?
7222: 
7223:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1991
7224: 
7225:        Timo Roos                                          Mikko Rönnholm
7226:        Jukka Roos                                         Pentti Lahti-Nuuttila
7227:        Reijo Laitinen                                     Jussi Ranta
7228:        Antero Kekkonen                                    Matti Vähänäkki
7229: 
7230: 
7231: 
7232: 
7233: 210300M
7234: 2                                         1991 vp -    KK 45
7235: 
7236: 
7237: 
7238: 
7239:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7240: 
7241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seuranta olisi mahdollista maan sisäisessä liiken-
7242: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teessä.
7243: olette 8 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-           Periaatteessa teknisesti mahdollisena samaan
7244: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lopputulokseen johtavana ratkaisuna saattaisi
7245: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       olla kevyen polttoöljyn käytön salliminen diesel-
7246: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         öljyn sijasta jollekin ajoneuvoryhmälle. Tämä
7247: kysymyksestä n:o 45:                                  tarkoittaisi käytännössä sitä, että kyseinen ajo-
7248:                                                       neuvoryhmä vapautettaisiin suorittamasta moot-
7249:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        toriajoneuvoverolaissa säädettyä lisäveroa, joka
7250:        ryhtyä dieselveron poistamiseksi Suomes-       tavallisesti pannaan kevyen polttoöljyn käyttä-
7251:        sa rekisteröidyiltä sirkusajoneuvoilta?        jän maksettavaksi. Kysymyksen perusteluissa
7252:                                                       viitataan siihen, että ulkomailla rekisteröity ajo-
7253:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         neuvo voi käyttää halvempaa polttoainetta.
7254: vasti seuraavaa:                                      Tämä johtuu juuri siitä, ettei lisäveron suoritta-
7255:    Kysymyksessä tarkoitettaneen dieselverona          misvelvollisuus koske muualla kuin Suomessa
7256: dieselöljyn hintaan sisältyvää polttoaineveroa.       rekisteröityjä ajoneuvoja.
7257: Polttoaineverotuksessa verovelvollisena ovat             Huolimatta siitä, että ulkomainen sirkusyrit-
7258: polttoaineen maahantuoja, valmistaja, varastos-       täjä saattaa olla kevyen polttoöljyn käyttömah-
7259: sa pitäjä sekä eräät muut näihin rinnastuvat          dollisuuden vuoksi edullisemmassa asemassa
7260: tahot, jotka yleensä ovat polttoaineen edelleen       kuin kotimainen vastaava yritys, tarkoituksena
7261: välittäjiä. Polttoaineen varsinainen käyttäjä ei      ei kuitenkaan ole ratkaista kysymystä siten, että
7262: ole verovelvollisen asemassa, ellei jokin edellä      myös Suomessa rekisteröidyt sirkusten käytössä
7263: mainituista tahoista käytä polttoainetta esimer-      olevat ajoneuvot voisivat ryhtyä lisäverotta
7264: kiksi omissa ajoneuvoissaan. Käyttäjälle ei ole       käyttämään kevyttä polttoöljyä. Kysymyksen
7265: myöskään järjestetty mahdollisuutta saada ta-         perusteluissa mainittu Suomessa rekisteröidyn
7266: kaisin polttoaineen hintaan sisältyvää polttoai-      sirkusajoneuvon epätasapuolinen verotus on osa
7267: neveroa. Tästä on poikkeuksena ainoastaan             laajempaa kokonaisuutta. Tilanne on nimittäin
7268: polttoaineveron palauttaminen eräissä polttoai-       sama kaikessa kuljetustoiminnassa.
7269: neverosta annetun lain 6 §:ssä mainituissa ta-           Tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden
7270: pauksissa. Tieliikenteessä polttoaineveron pa-        verotusta ollaan Euroopan Yhteisössä harmoni-
7271: lauttaminen koskee vain ulkomaanliikenteen            soimassa. Yhtenä lähtökohtana tässä kehityk-
7272: ajoneuvoissa käytettävää polttoainetta. Tälle on      sessä on, että tieliikenteessä tulee käyttää liiken-
7273: perusteena, ettei vientitoimintaan ole haluttu        nepolttoaineena verotettua polttoainetta, ei esi-
7274: kohdistaa lähinnä kotimaista kulutusta varten         mekiksi lievemmin verotettua lämmityskäyttöön
7275: säädettyä veroa.                                      tarkoitettua polttoainetta. Polttoaineverotuksen
7276:    Polttoaineverojärjestelmään sopisi huonosti        yhtenäistymiskehitykseen eivät sovellu erityis-
7277: sellainen menettely, että polttoaineen hinnassa       ryhmille myönnettävät poikkeusluvat tai erityis-
7278: maksettua veroa palautettaisiin jollekin maassa       kohtelut. Myös ulkomaanliikenteen polttoaine-
7279: ajoneuvoliikennettä harjoittavalle. Käytännössä       veron palautusjärjestelmä tulee tässä yhteydessä
7280: olisi muun muassa mahdotonta valvoa, että             uudelleen arvioitavaksi.
7281: polttoaine todella tulisi käytetyksi tietyssä ajo-       Tarkoituksena on, että kansainvälistä vero-
7282: neuvossa. Mainitussa ulkomaanliikenteen ajo-          tuksen yhtenäistämiskehitystä vastaavasti ulko-
7283: neuvoja koskevassa erityistapauksessa vero pa-        mailla rekisteröidyiltäkin ajoneuvoilta poiste-
7284: lautetaan ottaen huomioon muun muassa maa-            taan mahdollisuus käyttää Suomessa dieselöljyä
7285: han ajoneuvossa tuotu polttoaine, maasta viety        lievemmin verotettua polttoainetta, eli kevyttä
7286: polttoaine sekä Suomessa tapahtunut kulutus.          polttoöljyä. Dieselöljy on liikennekäytössä myös
7287: Tällainen järjestelmä edellyttää kuljetuskohtais-     ympäristön kannalta kevyttä polttoöljyä parem-
7288: ta polttoainemäärien seurantaa eikä tällainen         pi vaihtoehto. Tämänkään vuoksi ei ole syytä
7289:                                           1991 vp -    KK 45                                          3
7290: 
7291: suosia kevyen polttoöljyn käyttöä liikennepolt-       röidyn ja muualla rekisteröidyn ajoneuvon kil-
7292: toaineena.                                            pailuedellytykset sen sijaan on tarkoitus yhte-
7293:    Mainituista syistä tarkoituksena ei ole järjes-    näistää siten, että kaikissa dieselkäyttöisissä
7294: tää sirkusajoneuvoille polttoaineverotuksessa         ajoneuvoissa on Suomessa käytettävä dieselöl-
7295: polttoaineveron palautusta tai mahdollisuutta         jynä verotettua polttoainetta.
7296: kevyen polttoöljyn käyttöön. Suomessa rekiste-
7297: 
7298:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
7299: 
7300:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
7301: 4                                          1991 vp -    KK 45
7302: 
7303: 
7304: 
7305: 
7306:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
7307: 
7308:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och som skulle leda till samma slutresultat är
7309: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         t.ex. att tillåta en viss fordonsgrupp att använda
7310: den 8 maj 1991 till vederbörande medlem av             lätt brännolja i stället för dieselolja. Detta skulle
7311: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      i praktiken betyda att fordonsgruppen i fråga
7312: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs-           skulle befrias från att betala den tilläggsskatt
7313: mål nr 45:                                             som stadgas i lagen om skatt på motorfordon
7314:                                                        och som vanligen skall betalas av den som
7315:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         använder lätt brännolja. I motiveringen till
7316:        ta för att slopa dieselaccisen för cirkus-      spörsmålet hänvisas det till att ett utomlands
7317:        fordon som är registrerade i Finland?           registrerat fordon kan använda billigare bränsle.
7318:                                                        Detta är just en följd av att skyldigheten att
7319:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          betala tilläggsskatt inte gäller andra än i Finland
7320: samt anföra följande:                                  registrerade fordon.
7321:    Med dieselaccis torde i spörsmålet avses den           Oberoende av att en utländsk cirkus till följd
7322: bränsleaccis som ingår i priset på dieselolja.         av möjligheten att använda lätt brännolja kan
7323: Accisskyldig vid beskattningen av bränsle är den       vara i ett fördelaktigare läge än ett motsvarande
7324: som importerar och tillverkar bränsle, lagerhål-       inhemskt företag, är avsikten dock inte att avgö-
7325: lare samt vissa andra som kan jämföras med             ra spörsmålet så att även i Finland registrerade
7326: dessa och som vanligtvis förmedlar bräns1et            fordon som används av cirkusar skulle kunna
7327: vidare. Den som i egentlig mening använder             börja använda lätt brännolja utan tilläggsskatt.
7328: bränslet är inte accisskyldig om inte någon av de      Den i motiveringen till spörsmålet nämnda orätt-
7329: ovan nämnda använder bränslet t.ex. i sina egna        visa beskattningen hör till ett större samman-
7330: fordon. Den som använder bränsle har inte              hang. Situationen är nämligen densamma i all
7331: heller getts möjlighet att få tilihaka den bränsle-    transportver ksamhet.
7332: accis som ingår i priset på bränslet. Ett undantag        Beskattningen av de bränslen som används i
7333: från detta utgör återbäringen av bränsleaccisen i      vägtrafik håller på att samordnas inom Euro-
7334: de fall som nämns i 6 § lagen om bränsleaccis.         peiska Gemenskaperna. En av utgångspunkter-
7335: Beträffande vägtrafik gäller återbäringen av           na i denna utveckling är att i vägtrafik skall
7336: bränsleaccis endast bränsle som används i for-         användas ett bränsle som beskattats som ett för
7337: don i utrikestrafik. Orsaken härtill är att man        trafik avsett bräns1e, inte t.ex. ett lindrigare
7338: inte velat påföra exportverksamheten en accis          beskattat bränsle som avsetts för uppvärmning.
7339: som närmast stadgats för den inhemska konsum-          Undantagstillstånd eller specialbehandling som
7340: tionen.                                                beviljas specialgrupper passar inte in i utveck-
7341:    1 bränsleaccissystemet vore det mycket olämp-       lingen mot en enhetligare bränslebeskattning.
7342: ligt med ett sådant förfaringssätt enligt vilket den   Även systemet med återbäring av utrikestrafi-
7343: accis som ingår i bränslepriset återbärs till någon    kens bränsleaccis tas till ny prövning i detta sam-
7344: som idkar fordonstrafik i landet. I praktiken          manhang.
7345: vore det bl.a. omöjligt att övervaka att bränslet         Avsikten är att i enlighet med utvecklingen
7346: verkligen används i ett visst fordon. I nämnda         mot en förenhetligad internationell beskattning
7347: särfall som gäller fordon i utrikestrafik återbärs     slopa även de utomlands registrerade fordonens
7348: accisen med beaktande av bl.a. det bränsle som         möjlighet att i Finland använda ett bräns1e som
7349: fordonet infört i landet, det bränsle som utförts      är lindigare beskattat än dieselo1ja, dvs. lätt
7350: från landet samt den förbrukning som skett i           brännolja. Även från miljösynpunkt är använd-
7351: Finland. Ett dylikt system förutsätter en fortlö-      ningen av dieselolja i trafiken ett bättre alternativ
7352: pande kontroll av bränslemängden per transport         än lätt brännolja. Även av denna orsak är det
7353: och en sådan kontroll vore inte möjlig i landets       inte är skäl att stöda användningen av lätt
7354: inrikestrafik.                                         brännolja som bränsle avsedd för trafiken.
7355:    En lösning som i princip är tekniskt möjlig            Av nämnda orsaker är avsikten inte att se tili
7356:                                       1991 vp -    KK 45                                      5
7357: 
7358: att cirkusfordon får tilihaka den bränsleaccis    nanstans registrerade fordons konkurrensförut-
7359: som uppbärs vid bränslebeskattningen eller        sättningar så att i alla dieseldrivna fordon i
7360: möjlighet att använda lätt brännolja. Däremot     Finland används ett hränsle som beskattas som
7361: är avsikten att förenhetliga i Finland och an-    dieselolja.
7362: 
7363:     Helsingfors den 12 juni 1991
7364: 
7365: 
7366:                                                               Finansminister Iiro Viinanen
7367:                                                1991 vp
7368: 
7369: 
7370: Kirjallinen kysymys 46
7371: 
7372: 
7373: 
7374: 
7375:                                     Rinne: Maanviljelijäpoliitikkojen peltojen kesannoinnista
7376: 
7377: 
7378:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7379: 
7380:     Keskustajobtoinen hallitus on ryhtymässä            Toimenpiteen läpivienti olisi vaivatonta, sillä
7381: merkittäviin säästötoimiin, joiden tarkoitus on      asia koskee lähes yksinomaan hallitusvastuussa
7382: elvyttää kannattavaa vientitoimintaa.                olevaa keskustan eduskuntaryhmää ja ministeri-
7383:     Maatalouden ylituotannosta johtuva vienti        ryhmää. Muissa puolueissa lienee vain muutama
7384: aiheuttaa valtiolle miljardien tappiot.              yksittäistapaus.
7385:     Syyllisiä ylituotantoon eivät ole maataloudes-      Toimenpide olisi samalla solidaarisuustoi-
7386: ta toimeentulonsa saavat perheviljelijät He jou-     menpide maatalouselinkeinosta toimeentulonsa
7387: tuvat yhä suuremmassa määrin kustantamaan            saavia kohtaan, joista erityisesti nuoret tuottajat
7388: hyväosaisten harrastelijaviljelijöiden aikaansaa-    ovat paikka paikoin todella ahtaalla.
7389: maa laskua yhdessä veronmaksajien kanssa.               Toimenpiteestä koituisi merkittävä säästö
7390:     Toimintaa voidaan hyvällä syyllä kutsua          kansantaloudelle ja veronmaksajille ja se saattai-
7391: maailman hintavimmaksi harrastukseksi, jonka         si johtaa esimerkin voimasta muidenkin hyvä-
7392: kulut maksetaan yhteisistä varoista. Oikea           osaisten harrastelijaviljelijöiden palveluksiin
7393: maksatuspiste olisi kulttuuritoimen momentti.        Suomen maatalouselinkeinolle.
7394:     Ylituotannon ratkaisu on metsittämisen lisäk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7395: si peltojen kesannointi.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
7396:     Etuoikeutetuin ylituottajaryhmä koostuu po-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7397: liitikoista, ministereistä ja kansanedustajista,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7398: myös jo eläkkeellä olevista. He saavat riittävän
7399: toimeentulon valtiolta.                                        Aikooko Hallitus käynnistää selvitys-
7400:     He voisivat omalta kohdaltaan aloittaa ke-              työn, joka johtaisi ministereiden ja kan-
7401: sannointitoimenpiteet ilman valtion tukea. Pel-             sanedustajien peltojen kesannointiin il-
7402: lon parantuminen kesannoinnin tilassa olisi riit-           man valtion tukitoimenpiteitä?
7403: tävä korvaus.
7404: 
7405:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1991
7406: 
7407:                                             Heikki Rinne
7408: 
7409: 
7410: 
7411: 
7412: 210300M
7413: 2                                       1991 vp -    KK 46
7414: 
7415: 
7416: 
7417: 
7418:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7419: 
7420:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtioneuvosto teki 10 päivänä tammikuuta
7421: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1991 päätöksen pellon kesannoimissopimusten
7422: olette 9 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-      ja palkkioiden ehdoista. Sen mukaan kesannoi-
7423: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    misesta maksetaan palkkiota kaikille niille vilje-
7424: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     lijöille, jotka ovat vapautuneet vientikustannus-
7425: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta        maksusta, josta on säädetty peltoalan perusteella
7426: kysymyksestä n:o 46:                                suoritettavasta vientikustannusmaksusta anne-
7427:                                                     tussa laissa. Tästä vientikustannusmaksusta
7428:           Aikooko Hallitus käynnistää selvitys-     vapautuu kesannoimalla vähintään 15 %maksu-
7429:        työn, joka johtaisi ministereiden ja kan-    velvollisen hallinnassa olevasta peltoalasta.
7430:        sanedustajien peltojen kesannointiin il-         Vuoden 1992 kesannoimissopimusten ehtoja
7431:        man valtion tukitoimenpiteitä?               valmistellaan parhaillaan. Tällöin tarkastellaan
7432:                                                     eräiden muidenkin kuin kysymyksessä tarkoitet-
7433:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tujen tuottajien tarvetta saada kesannoimisesta
7434: taen seuraavaa:                                     palkkiota.
7435: 
7436:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1991
7437: 
7438: 
7439:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
7440:                                          1991 vp -    KK 46                                         3
7441: 
7442: 
7443: 
7444: 
7445:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7446: 
7447:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Statsrådet fattade den 10 januari 1991 ett
7448: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       beslut om villkoren för trädesavtal och trädes-
7449: den 9 maj 1991 tili vederbörande medlem av           premie för åkrar. Enligt beslutet skall för träd-
7450: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ning premie betalas tili samtliga odlare som
7451: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål          befriats från den exportkostnadsavgift som avses
7452: nr 46:                                               i lagen om exportkostnadsavgift enligt åkerarea-
7453:                                                      len. Från skyldighet att betala exportkostnads-
7454:           Ämnar Regeringen sätta igång ett ut-       avgift kan man befrias om man trädeslägger
7455:        redningsarbete som leder tili att minist-     minst 15% av den åkerareal man besitter.
7456:        rarnas och riksdagsmännens åkrar läggs i          Villkoren för 1992 års trädesavtal utarbetas
7457:        träda utan statliga stödåtgärder?             som bäst, och i samband härmed prövas även
7458:                                                      andra producenters än de i spörsmålet avseddas
7459:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         behov att få premie för trädning.
7460: samt anföra följande:
7461: 
7462:      Helsingfors den 19 juni 1991
7463: 
7464:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
7465:                                               1991 vp
7466: 
7467: 
7468: Kirjallinen kysymys 47
7469: 
7470: 
7471: 
7472: 
7473:                                   Rinne: Kesätyöpaikkojen järjestämisestä opiskelijoille ja muille
7474:                                       nuorille
7475: 
7476: 
7477:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7478: 
7479:    Työttömyysturvan saaminen on Suomessa            todelliset työttömät, joita on kohta 200 000, yh-
7480: tiukka ja tukimäärä alhainen. Suomalainen           t~iskunnan ja veronmaksajien rahoilla loisijoik-
7481: nuoriso on eurooppalaisittain katsottuna poik-      SI.
7482: keuksellisen työhaluista.                               Asenteet kovenevat yhteiskunnassa. Teilaa-
7483:    Työministeriö on kuluvana keväänä ryhtynyt       mismentaliteetti saa kovaa kasvualustaa. Syytös-
7484: ohjeistamaan työvoimapiirejä ja työvoimatoi-        ten tulva kohtaa niitä nuoria, jotka eivät saa ke-
7485: mistoja ilmiselvään voimassa olevan lain rikko-     sä työtä. Moni nuori ei saa työtä sen takia, että
7486: miseen. Vastuu on työministeriön eikä korvausta     asiakaspalvelussa työskentelevät niukat henki-
7487: hakevien nuorten. Työministeriö on päällikkövi-     löstövarat eivät ehdi hoitaa työhallinnon varsi-
7488: rasto, jossa vastuu on kulloinkin istuvan työmi-    naista työtehtävää, työpaikkojen välittämistä
7489: nisterin.                                           työnhakijoille. Myöskään kesätyöläisiä tarvitse-
7490:    Työtä nuorille hankkivat työvoimatoimistot       vat työnantajat eivät saa työntekijöitä palvelujen
7491: ovat joutuneet jo ylivoimaisen työruuhkan alle.     ruuhkautuessa työhallinnon asiakaspalvelussa.
7492: Työpaikkojen välittäminen nuorille on tukehtu-      Ministeriön toimilla aiheutetaan lisää nuoriso-
7493: nut korvauskäsittelyruuhkan alle. Aikaa työnvä-     työttömyyttä.
7494: litykseen ei jää. Muutoinkin vaikeassa kesätyö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7495: paikkatilanteessa tilanne on kestämätön.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7496:     Työministeriön toiminta on saattanut nuoret     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7497: eriarvoiseen asemaan työnhakijoina. Takaisin-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7498: perinnän uhka luo epävarmuutta nuoriin ihmi-
7499: siin. Työhallinnon tehtävä on hankkia työtä                   Mihin välittömiin toimiin Hallitus
7500: nuorille.                                                  ryhtyy lakiin perustumattoman työttö-
7501:     Perusteettoman laintulkinnan vaikutus ulot-            myysturvan maksamisen lopettamiseksi
7502:  tuu myös laajemmalle. Suhtautuminen työttö-               ja työnteon mahdollisuuden järjestämi-
7503:  miin yleensä on Suomessa kireätä. Ennakkoluu-             seksi abiturienteille ja muille nuorille
7504: lot ovat syvässä ja ne ovat väkevän kielteisiä.            kesätyön hakijoille?
7505:     Lähtiessään tälle tielle työministeriö leimaa
7506: 
7507:    Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1991
7508: 
7509:                                             Heikki Rinne
7510: 
7511: 
7512: 
7513: 
7514: 210300M
7515: 2                                         1991 vp -    KK 47
7516: 
7517: 
7518: 
7519: 
7520:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7521: 
7522: 
7523: 
7524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mineet työnhakijat. Tämä työttömyysturvalait
7525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         säännös ei millään tavalla rajaa sitä, milloit
7526: olette 9 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        henkilö voi ilmoittautua työnhakijaksi työvoi
7527: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      matoimistoon, mutta säännös antaa selvän las
7528: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kentaperusteen kuuden viikon määräajan aika
7529: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta          miselle. Tämä ajankohta on säännöksen mukaat
7530: kysymyksestä n:o 47:                                  työvoimatoimistoon ilmoittautumispäivä. Sään
7531:                                                       nöksen tarkoituksena on varata työvoimatoimis
7532:           Mihin välittömiin t01mnn Hallitus           tolle tietty toiminta-aika työpaikan tai koulutus
7533:        ryhtyy lakiin perustumattoman työttö-          mahdollisuuden järjestämiseen työmarkkinoill1
7534:        myysturvan maksamisen lopettamiseksi           ensimmäistä kertaa hakeutuville. Tämä selvitte
7535:        ja työnteon mahdollisuuden järjestämi-         lytyö voidaan työvoimatoimistossa luonnollises
7536:        seksi abiturienteille ja muille nuorille       ti hoitaa myös jo silloin, kun työnhakijaks
7537:        kesätyön hakijoille?                           ilmoittautunut henkilö vielä opiskelee ja esimer
7538:                                                       kiksi osallistuu ylioppilaskirjoituksiin. Selvyy
7539:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den vuoksi on syytä korostaa sitä seikkaa, ette
7540: vasti seuraavaa:                                      tässä tarkoitettu työttömyysturvalain säännö:
7541:                                                       koske pelkästään abiturientteja vaan kaikh
7542:    Kansanedustaja Rinteen kysymyksessä käsi-          ensimmäistä kertaa työmarkkinoille hakeutuvil
7543: tellään yhtäältä työttömyyspäivärahan maksa-          henkilöitä.
7544: miseen liittyviä ehtoja ja toisaalta kesätyöpaik-        On myös syytä todeta, että työttömyysturva
7545: kojen järjestämistä abiturienteille ja muille kesä-   lain 13 §:n 2 momentin nykyinen sanamuoto e
7546: työpaikkaa hakeville nuorille. Kysymyksen pe-         vastaa työministeriön aikanaan tekemää esitys
7547: rusteluissa väitetään, että työministeriö olisi ku-   tä. Koska lain nykyinen sanamuoto on johtanu
7548: luvana keväänä ohjeistanut työvoimapiirejä ja         käytännön kannalta epätarkoituksenmukaiseet
7549: työvoimatoimistoja ilmeiseen lain rikkomiseen.        työttömyyspäivärahan maksamiseen, jota myö:
7550: Tämä väite tarkoittanee työttömyyspäivärahan          julkisuudessa on voimakkaastikin arvosteltu
7551: maksamista abiturienteille eräissä tapauksissa jo     työministeriö on tehnyt esityksen säännökset
7552: heti ylioppilaskirjoitusten päättymisen jälkeen.      muuttamisesta sellaiseksi kuin ministeriö
7553: Tältä osin on todettava, ettei työministeriö ole      alunperinkin esitti. Tällöin ei henkilöllä olis
7554: erikseen ohjeistanut kuluvan kevään aikana työt-      oikeutta peruspäivärahaan kuuden viikon ajaltl
7555: tömyysturvan maksamista koulunsa päättäville          työmarkkinoille tulosta lukien. Hallituksen esi
7556: nuorille. Ministeriö on kylläkin joutunut otta-       tyksen lopullinen valmistelu tapahtuu sosiaali- jl
7557: maan kantaa useissa eri yhteyksissä voimassa          terveysministeriössä. Työministeriön ehdotukset
7558: olevan työttömyysturvalain tulkintaan. Tällöin        mukaan lainmuutos tulisi voimaan jo kuluvat
7559: on pidetty lähtökohtana voimassa olevan työttö-       vuoden marraskuun alusta lukien, joten kevääs
7560: myysturvalain sanamuotoa, jonka mukaan kuu-           tä 1992 alkaen asia olisi myös koulunsa ta
7561: den viikon määräaika lasketaan työvoimatoi-           opintonsa tuolloin päättävien työnhakijoidet
7562: mistoon ilmoittautumisesta lukien.                    osalta yksiselitteisesti säännöksin järjestetty.
7563:    Työttömyysturvalain 13 §:n 2 momentissa               Kansanedustaja Rinteen kysymyksen peruste
7564: säädetään, että henkilöllä, joka tulee ensimmäis-     luissa on myös todettu, että työhallinnon tehtä
7565: tä kertaa työmarkkinoille, ei ole oikeutta työttö-    vänä on hankkia työtä nuorille. Tämä pitäi
7566: myyspäivärahaan kuuden viikon ajalta ilmoit-          luonnollisesti paikkansa. Nykyisessä talous- jl
7567: tautumisesta lukien. Poikkeuksen tästä pääsään-       työllisyystilanteessa kesätyöpaikkojen järjestä
7568: nöstä muodostavat ammatillisesta oppilaitokses-       minen opiskelijoille ja muille nuorille on huo
7569: ta valmistuneet sekä aikaisemmin yrittäjänä toi-      mattavasti vaikeutunut. Sekä julkisella että yksi
7570:                                                                  \
7571:                                           1991 vp -    KK 47                                           3
7572: 
7573: tyisellä sektorilla pidättäydytään sijaisten paik-    tässäkin tilanteessa saamaan tietoonsa tarjolla
7574: kaamisesta vuosilomien ajaksi, joten valtaosa         olevat kesätyöpaikat ja osoittamaan ne kesätyö-
7575: perinteisistä kesätyöpaikoista poistuu työmark-       paikkaa hakeville abiturienteille ja muille nuoril-
7576: kinoilta. Työvoimatoimistot pyrkivät kuitenkin        le työnhakijoille.
7577: 
7578:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
7579: 
7580:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
7581: 4                                          1991 vp -    KK 47
7582: 
7583: 
7584: 
7585: 
7586:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
7587: 
7588:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ning". Undantag från denna huvudregel utgör
7589: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         arbetssökande som fulibordat yrkesutbildning
7590: den 9 maj 1991 till vederbörande medlem av             vid en läroanstalt och arbetssökande som tidiga-
7591: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      re har varit företagare. Detta stadgande i lagen
7592: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål            om utkomstskydd för arbetslösa utgör ingen
7593: nr 47:                                                 begränsning för när personen i fråga kan anmäla
7594:                                                        sig som arbetssökande vid arbetskraftsbyrån,
7595:           Vi1ka omedelbara åtgärder ämnar              men stadgandet anger en klar beräkningsgrund
7596:        Regeringen vidta för att göra ett slut på       för när den föreskrivna tiden börjar. Enligt
7597:        det icke lagenliga utbetalandet av ut-          stadgandet är denna tidpunkt den dag då perso-
7598:        komstskydd för arbetslösa och för att           nen anmält sig vid arbetskraftsbyrån. Syftet med
7599:        anordna arbetsmöjligheter för abiturien-        stadgandet är att för arbetskraftsbyrån reservera
7600:        ter och andra ungdomar som söker som-           en viss handlingstid för att anordna en arbets-
7601:        marjobb?                                        plats elier utbildningsmöjlighet åt dem som för-
7602:                                                        sta gången söker sig ut på arbetsmarknaden.
7603:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Detta utredningsarbete kan naturligtvis också
7604: samt anföra följande:                                  skötas vid arbetskraftsbyrån redan under den tid
7605:                                                        då den person som anmält sig som arbetssökan-
7606:    Riksdagsman Rinnes spörsmål behandlar å             de ännu studerar och t.ex. deltar i studentskriv-
7607: ena sidan de villkor som hänför sig till utbetalan-    ningarna. För tydlighetens skuli är det skäl att
7608: det av arbetslöshetsdagpenning och å andra             betona det faktum att det stadgande som här
7609: sidan anordnadet av sommarjobb åt abiturienter         avses inte enbart gäller abiturienter utan alla per-
7610: och andra ungdomar som söker sommarjobb. I             soner som första gången söker sig ut på arbets-
7611: motiveringen tili spörsmålet påstås det att ar-        marknaden.
7612: betsministeriet under den gångna våren skulie ha          Det är också skäl att konstatera att den
7613: gett arbetskraftsdistrikten och arbetskraftsby-        nuvarande formuleringen i 13 § 2 mom. lagen om
7614: råerna anvisningar tili uppenbar lagöverträdelse.      utkomstskydd för arbetslösa inte motsvarar det
7615: Detta påstående torde avse utbetalandet av ar-         förslag som arbetsministeriet gav på sin tid.
7616: betslöshetsdagpenning till abiturienter i vissa fall   Eftersom lagens nuvarande formulering ur prak-
7617: redan genast efter avslutade studentskrivningar.       tisk synpunkt lett till en oändamålsenlig utbetal-
7618: Vad detta beträffar bör det konstateras att            ning av arbetslöshetsdagpenning, viiken också i
7619: arbetsministeriet inte separat har gett några          offentligheten kraftigt kritiserats, har arbetsmi-
7620: anvisningar under den gångna våren om utbetal-         nisteriet kommit med ett förslag om att stadgan-
7621: ning av utkomstskydd för arbetslösa till de            det ändras till den form som ministeriet redan
7622: ungdomar som avslutar sin skolgång. Ministeriet        ursprung1igen föreslog. Härvid skulie personen i
7623: har visserligen varit tvunget att i flera olika        fråga inte vara berättigad tili grunddagpenning
7624: sammanhang ta ställning till tolkningen av gäl-        under sex veckor räknat från den dag då han
7625: lande lag om utkomstskydd för arbetslösa.              trädde in på arbetsmarknaden. Den slutliga
7626: Härvid har man som utgångspunkt haft den               beredningen av regeringens proposition sker vid
7627: gäliande lagens formulering, enligt viiken en fö-      social- och hälsovårdsministeriet. I enlighet med
7628: reskriven tid på sex veckor räknas från den dag        arbetsministeriets förslag skulle lagändringen
7629: då personen i fråga anmält sig vid arbetskrafts-       träda i kraft redan i november i år. Sålunda
7630: byrån.                                                 skulle frågan fr.o.m. våren 1992 också för de
7631:    I 13 § 2 mom. lagen om utkomstskydd för             arbetssökande som då avslutar sina studier vara
7632: arbetslösa stadgas att "Den som första gången          entydigt arrangerad genom stadganden.
7633: kommer ut på arbetsmarknaden har under sex                I motiveringen till riksdagsman Rinnes spörs-
7634: veckor räknat från den dag då han anmälde sig          mål har det också konstaterats att det är arbets-
7635: vid arbetskraftsbyrån inte rätt till grunddagpen-      förvaltningens uppgift att skaffa arbete åt de
7636:                                         1991 vp -    KK 47                                        5
7637: 
7638: unga. Detta stämmer naturligtvis. 1 det nuvaran-    marjobben faller bort från arbetsmarknaden.
7639: de ekonomiska läget och sysselsättningsläget har    Arbetskraftsbyråerna försöker emellertid också i
7640: det blivit avsevärt svårare att ordna sommarjobb    denna situation ta reda på tillbudsstående som-
7641: åt studerande och andra ungdomar. Inom såväl        marjobb och anvisa dem åt abiturienter och
7642: den offentliga som den privata sektorn avhåller     andra unga arbetssökande som söker sommar-
7643: man sig från att avlöna vikarier för semesterti-    jobb.
7644: den, varför majoriteten av de traditionella som-
7645: 
7646:    Helsingfors den 11 juni 1991
7647:                                                                    Arbetsminister Ilkka Kanerva
7648:                                                1991 vp
7649: 
7650: 
7651: Kirjallinen kysymys 48
7652: 
7653: 
7654: 
7655: 
7656:                                     Iivari: Puun saannin turvaamisesta
7657: 
7658: 
7659: 
7660:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7661: 
7662:    Puun hinta on Suomessa selvästi korkeampi         turvin ja valtion varoin vakaan ja hyvän tulota-
7663: kuin muissa Suomen metsäteollisuuden kannalta        son maa- ja metsätaloudenharjoittajille riippu-
7664: keskeisissä maissa. Kantohintataso on Suomessa       matta siitä, suostuuko metsänomistaja myymään
7665: noin l 0-15 prosenttia korkeampi kuin Ruotsis-       puuta.
7666: sa. Saksan kantohintataso taas on vain noin             Tilanne on veronmaksajien ja työttömiksijää-
7667: puolet Suomen hintatasosta.                          vien palkansaajien kannalta kohtuuton.
7668:     Suomen vientiteollisuus mukaan lukien met-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7669: säteollisuus pitää kilpailukyvyn puutetta yhtenä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
7670: syynä viennin vaikeuksiin. Viennin kilpailuky-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7671: vyn parantamiseksi hallitus on rakentamassa          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7672: miljardien markkojen tukipakettia teollisuudel-
7673: le, mikä tulee olemaan selvä tulonsiirto palkan-              Mitä Hallitus aikoo tehdä puun hin-
7674: saajilta yrityksille. Samanaikaisesti metsänomis-           nan alentamiseksi ja puun saannin var-
7675: tajat kieltäytyvät myymästä metsiä edes nykyisil-           mistamiseksi kaikissa suhdannevaiheissa,
7676: lä hinnoilla, puhumattakaan siitä, että suostuisi-          Ja
7677: vai kilpailukyvyn parantamiseksi ja suuremman                  mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-
7678: työttömyyden välttämiseksi alentamaan kanto-                seksi, etteivät yhteiskunnan jakamat
7679: hintoja.                                                    maataloustuet mahdollista jatkossa ny-
7680:     Puun myyntiboikotti on mahdollinen sen                  kyisen kaltaisen puun myyntiboikotin
7681: vuoksi, että yhteiskunta takaa maataloustulolain            syntymistä?
7682: 
7683:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991
7684:                                               Ulpu Iivari
7685: 
7686: 
7687: 
7688: 
7689: 210300M
7690: 2                                          1991 vp -    KK 48
7691: 
7692: 
7693: 
7694: 
7695:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7696: 
7697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on selvästi suurempi vaikutus kuin muilla metsä-
7698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          teollisuuden tuotantoaloilla. Metsäteollisuuden
7699: olette 10 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn             kilpailukyvyn parantamiseksi tuleekin vaikuttaa
7700: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kaikkien kustannuserien kehitykseen vakautta-
7701: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          vanaja tasapuolisella tavalla. Tämä voi tapahtua
7702: edustaja Iivarin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     yleisin talouspoliittisin toimenpitein, metsäteolli-
7703: symyksestä n:o 48:                                     suuden ja asianomaisten järjestöjen välisin sopi-
7704:                                                        muksin sekä yrityskohtaisin toimenpitein. Oiko-
7705:          Mitä Hallitus aikoo tehdä puun hin-           tietä ja yhtä ratkaisevaa toimenpidettä metsä-
7706:        nan alentamiseksi ja puun saannin var-          teollisuuden kilpailukyvyn ja toimintaedellytys-
7707:        mistamiseksi kaikissa suhdannevaiheissa,        ten parantamiseksi ei ole näköpiirissä.
7708:        Ja                                                 Hallitus ei ole osapuolena sovittaessa puun
7709:           mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-        hinnoista, vaan niistä sopiminen on ennen muu-
7710:        seksi, etteivät yhteiskunnan jakamat            ta metsäteollisuuden ja metsänomistajajärjestön
7711:        maataloustuet mahdollista jatkossa ny-          asiana Suomen talousjärjestelmässä. Hallitus ei
7712:        kyisen kaltaisen puun myyntiboikotin            ole toistaiseksi pyrkinyt aktiivisesti vaikutta-
7713:        syntymistä?                                     maan puun hintaneuvotteluihin etenkin, kun
7714:                                                        metsäteollisuus on ilmoittanut, että sillä on
7715:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            käytössään varsin suuret raakapuuvarastot, eikä
7716: taen seuraavaa:                                        puukauppoihin ole siten kiireellistä tarvetta ai-
7717:    Puun kantohintojen vertailu eri maiden välillä      nakaan kesän aikana.
7718: on siinä määrin ongelmallinen asia, että yksiselit-       Hallitus on jatkuvasti yhteydessä puukaupan
7719: teisten päätelmien tekeminen on miltei mahdo-          osapuoliin ja seuraa puumarkkinatilanteen ke-
7720: tonta. Puutavaralajit, raakapuun laatu ja monet        hittymistä. Ottaen huomioon, että metsäteolli-
7721: muut puun hintoihin vaikuttavat tekijät vaihte-        suuden viennillä on hyvin suuri paino Suomen
7722: levat maittain suuresti. Lisäksi puun hinnat riip-     kansantalouden tasapainottamisessa, hallitus on
7723: puvat oleellisesti kulloisistakin valuuttakursseis-    valmis kolmikantaneuvotteluihin metsäteollisuu-
7724: ta. Kovin halpaa ei Suomessa tuotettu raakapuu         den ja metsänomistajien järjestöjen kanssa, jotta
7725: tule olemaan ainakaan verrattuna maihin, joissa        puun hintatasosta syntyisi mahdollisimman pian
7726: metsien uudistamisesta ei hakkuun jälkeen huo-         eri osapuolten hyväksymä sopimusratkaisu.
7727: lehdi ta, kuten meillä varsin intensiivisesti teh-        Kysymykseen sisältyvä väite, että puun tar-
7728: dään.                                                  jonnan pysäyttäminen olisi mahdollista maata-
7729:    Hallitus on hyvin tietoinen metsäteollisuuden       loustukien vuoksi, on perusteiltaan varsin kau-
7730: vaikeuksista ja kilpailukyvyn puutteesta. Kun          kaa haettu, sillä yksityisistä metsänomistajista
7731: kantohinnat ovat noin 15 % metsäteollisuuden           yli puolet ei harjoita maataloutta lainkaan.
7732: kustannuksista, ei metsäteollisuuden kilpailuky-       Todettakoon kuitenkin, että maataloustulolain
7733: kyä voida oleellisesti parantaa huomattavalla-         mahdollinen tarkistaminen liittyy valtion vuo-
7734: kaan puun hintojen alentamisella, johon väistä-        den 1992 tulo- ja menoarvioesityksen valmiste-
7735: mättömästi liittyy puun tarjonnan supistuminen.        luun.
7736: Sahateollisuuden kilpailukykyyn puun hinnalla
7737:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1991
7738:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
7739:                                           1991 vp -    KK 48                                          3
7740: 
7741: 
7742: 
7743: 
7744:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7745: 
7746:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          renskraft skali förbättras måste utvecklingen av
7747: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        alla kostnadsposter påverkas på ett stabiliseran-
7748: den 10 maj 1991 tili vederbörande medlem av           de och objektivt sätt. Detta kan ske genom ali-
7749: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     männa ekonomiskpolitiska åtgärder, avtal mel-
7750: dagsman Iivari undertecknade spörsmål nr 48:          lan skogsindustrin och de berörda organisatio-
7751:                                                       nerna samt genom företagens egna åtgärder.
7752:           Vad ämnar Regeringen göra för att           Någon genväg elier en enda avgörande åtgärd
7753:        sänka virkespriset och säkra tillgången        för att förbättra skogsindustrins konkurrens-
7754:        på virke i alla konjukturlägen, och            kraft och verksamhetsförutsättningar finns inte
7755:           vad ämnar Regeringen göra för att de        inom synhåll.
7756:        lantbruksstöd som samhäliet delar ut inte         Regeringen är inte part när virkespriserna
7757:        i fortsättningen skall möjliggöra en lik-      överenskoms, utan inom det ekonomiska system
7758:        nande virkesförsäljningsbojkott som den        vi har i Finland är det framför alit skogsindu-
7759:        nu rådande?                                    strins och skogsägarorganisationens sak att av-
7760:                                                       tala om dem. Regeringen har inte tills vidare
7761:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        aktivt försökt påverka virkesprisförhandlingar-
7762: samt anföra följande:                                 na i synnerhet då skogsindustrin har meddelat
7763:     Attjämföra rotpriserna på virke i olika Iänder    att den förfogar över rätt stora råvirkesförråd,
7764: är så pass problematiskt att det är nästan omöj-      och det således inte föreligger något brådskande
7765: ligt att dra några entydiga slutsatser. Virkessor-    behov att göra virkesaffärer åtminstone under
7766: timentet, råvirkeskvaliteten och många andra          sommaren.
7767: faktorer som inverkar på virkespriserna varierar         Regeringen har hela tiden kontakt med par-
7768: stort från land tili land. Dessutom är virkespri-     terna i virkeshandeln och följer utvecklingen av
7769: serna i väsentlig mån beroende av de gällande         läget på virkesmarknaden. Med beaktande av att
7770: valutakurserna. Det råvirke som producc:ras i         skogsindustrins export väger mycket tungt vid
7771: Finland blir inte billigt åtminstone jämfört med      balanseringen av den finländska samhälisekono-
7772: Iänder där man inte sköter om skogsförnyelsen         min, är regeringen redo tili trepartsförhandlingar
7773: efter awerkningen, något som vi här satsar            med skogsindustrin och skogsägarorganisatio-
7774: mycket intensivt på.                                  nen för att en avtalslösning om virkesprisnivån
7775:     Regeringen är väl medveten om skogsindu-          som godkänns av de olika parterna skali fås tili
7776: strins svårigheter och bristen på konkurrens-         stånd så snabbt som möjligt.
7777: kraft. Då rotpriserna utgör ca 15 % av skogsin-          Påståendet om att det skulie vara möjligt att
7778: dustrins kostnader, kan skogsindustrins konkur-       stoppa virkesutbudet på grund av lantbruksstö-
7779: renskraft inte ökas i någon väsentlig grad ens        den är rätt långsökt eftersom mer än hälften av
7780: med betydande sänkningar av virkespriserna,           de privata skogsägarna över huvud inte bedriver
7781: något som oundvikligen är förknippat med ins-         lantbruk. Det kan emellertid konstateras att tili
7782:  kränkningar i virkesutbudet. Virkespriset har        beredningen av statsbudgeten för 1992 ansluter
7783:  klart större effekt på sågindustrins konkurrens-     sig en eventueli justering av lantbruksinkomstla-
7784:  kraft än inom skogsindustrins andra produk-          gen.
7785:  tionsområden. För att skogsindustrins konkur-
7786:      Helsingfors den 20 juni 1991
7787:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
7788:                                                 1991 vp
7789: 
7790: 
7791: Kirjallinen kysymys 49
7792: 
7793: 
7794: 
7795: 
7796:                                      Aittoniemi: Saattokotien toimintaedellytysten turvaamisesta
7797: 
7798: 
7799: 
7800:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7801: 
7802:    Maassamme on useiden vuosien ajan ylläpi-             Lupaava ja jopa suurta arvostusta saanut
7803: detty ns. saattokoteja, joissa kuoleva ihminen        toiminta uhkaa siis loppua. Ainakin on nähtävis-
7804: viimeisinä elinaikoinaan voi olla ja saada asian-     sä, että uusien toimipisteiden perustamiseen ei
7805: mukaista ruumiillista sekä henkistä hoitoa ja tu-     ole mahdollisuuksia.
7806: kea. Saattokodeissa on asiantunteva ja asiaansa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7807: paneutunut henkilökunta, joka parhaalla mah-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
7808: dollisella tavalla voi lievittää edessä olevan kuo-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7809: leman ja siitä johtuvan tietoisuuden aiheuttamaa      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7810: painetta.
7811:    Taloudellisten olojen heikentyessä on tullut                Mitä Hallitus aikoo tehdä uhanalaise-
7812: kuitenkin tietoja, että jo olemassa olevien saatta-          na olevan saattokotiverkoston ylläpitä-
7813: kotien toimintaa aiotaan vähentää, jos ei eräillä            miseksi ja kehittämiseksi maassamme?
7814: paikkakunnilla peräti lopettaa. Näin siitä huoli-
7815: matta, että kuolema ei voi odottaa parempia
7816: aikoja.
7817:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
7818: 
7819:                                            Sulo Aittaniemi
7820: 
7821: 
7822: 
7823: 
7824:  210300M
7825: 2                                         1991 vp -    KK 49
7826: 
7827: 
7828: 
7829: 
7830:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7831: 
7832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lailleen terveydenhuollon valtakunnallisten
7833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suunnitelmien mukaisina ostopalveluina. Tar-
7834: olette 14 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            koituksena ei ole mitenkään rajoittaa saattoko-
7835: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tien toimintaa vaan edelleen tukea RAY-avus-
7836: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tusten avulla.
7837: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallises-         Syöpäyhdistysten ja Ter-Ho-säätiön saatto-
7838: ta kysymyksestä n:o 49:                               hoitotoimintaa tai sen kehittämistä tuetaan
7839:                                                       vuonna 1991 RAY-avustuksena seuraavasti:
7840:           Mitä Hallitus aikoo tehdä uhanalaise-
7841:         na olevan saattokotiverkoston ylläpitä-       Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry:lle
7842:         miseksi ja kehittämiseksi maassamme?          - saattohoitokodin suunnitteluun
7843:                                                            70% hyväksytyistä kustannuk-
7844:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              sista ........................................ .  20 000,-
7845: vasti seuraavaa:                                      - Terminaalivaiheen syöpäpotilai-
7846:    Kuolevien ihmisten viimeisten elinvaiheiden            den kotihoidon tukemiseen .....                    50 000,-
7847: hoidon kehittämiseen on kiinnitetty lisääntyväs-      Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
7848: ti huomiota terveydenhuollon sisäisenä toimin-        ry:lle
7849: tana 1980-luvun alkuvuosilta lähtien. Terveyden-      - syöpäpotilaiden saattohoito- ja
7850: huollon suunnitelmiin sisällytettiin lausuma               kotipalvelutoimintaan ............ .             205 000,-
7851: kuolevien hoidon kehittämisestä. Terminaalihoi-       Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys
7852: dosta eli kuolevien hoidosta lääkintöhallitus         ry:lle
7853: antoi ohjekirjeen. Tavoitteena on ollut hoidon        - saattohoitokokeiluun ............. .                250 000,-
7854: inhimillisyyteen ja elämisen laatuun liittyvien       Syöpäpotilaiden hoitokotisäätiölle
7855: kysymysten huomioon ottaminen hoitojärjeste-          - kotihoidon kehittämiseen ...... .                   200 000,-
7856: lyissä. Kipujen poistaminen asianmukaisella           Ter-Ho-säätiölle
7857: lääkehoidolla on ollut hoidon tärkeänä sisältö-       - Terhokodin perustamisesta joh-
7858: nä. Potilaan omien toiveiden huomioon ottami-              tuvan osakepääoman ja osake-
7859: nen hoitojärjestelyissä on eräs saattohoidon tär-          rahoituksen maksamiseen 70 %
7860: keistä tavoitteista sekä elämisen turvaaminen              hyväksytyistä kustannuksista ..                  300 000,-
7861: mahdollisimman normaalina myös elämänpäi-             - Terhokodin kotisairaanhoidon
7862: vien viime vaiheissa. Henkilökunta on saanut              ja koulutuksen kehittämiseen                       50 000,-
7863: t~ydennyskoulutusta saattohoidon kehittämisek-                                       Yhteensä ..... . 1 075 000.-
7864: Sl.
7865:      Saattohoitoa on alettu kehittää myös yksi-          RAY-varojen myöntämisellä pyritään tuke-
7866: tyistenjärjestöjen aloitteellisuutena. Ter-Ho-sää-    maan saattohoidon kokeilu- ja kehittämistoi-
7867: tiö on perustanut Helsinkiin ja Tampereelle           mintaa. Tavoitteena on, että näin saatuja kokei-
7868: Terho kodit, joissa on kehitetty kuolevien hoitoa     lutuloksia voidaan käyttää hyväksi terveyden-
7869: niin sanottuna saattohoitona.                         huoltohenkilöstön täydennyskoulutuksessa ja
7870:     Sosiaali- ja terveysministeriö näkee Terhoko-     saattohoidon jatkuvassa kehittämisessä myös
7871: tien toiminnan tärkeänä. Terhokotien toimintaa        sairaaloiden ja terveyskeskusten omana toimin-
7872: on tuettu RAY -avustuksin. Kunnat ja kuntain-         tana.
7873: liitot voivat hankkia Terhokotien palveluja poti-
7874: 
7875:       Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
7876: 
7877:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
7878:                                           1991 vp -     KK 49                                                   3
7879: 
7880: 
7881: 
7882: 
7883:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7884: 
7885:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Cancerföreningarnas och stiftelsen Ter-Ho-
7886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        säätiös terminalvårdverksamhet och utvecklan-
7887: den 14 maj 1991 tili vederbörande medlem av           det av den upprätthålis år 1991 genom understöd
7888: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     av penningautomatföreningens medel enligt föl-
7889: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          jande
7890: 49:
7891:                                                       Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry
7892:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        - för planeringen av hospice
7893:        ta för att upprätthålla och utveckla det          70 % av de godkända kostna-
7894:        hotade hospicenätet?                              derna ...................................... .   20 000,-
7895:                                                       - för stödjandet av vården i hem-
7896:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           met av cancerpatienter i termi-
7897: samt anföra följande:                                    nalskedet ................................ .     50 000,-
7898:     Utvecklandet av vården av döende personeri        Sydvästra Finlands Cancerföre-
7899: livets slutskede har sedan början av 1980-talet       ning ry
7900: ägnats ökad uppmärksamhet som en intern               - för terminalvård och hemvård
7901: funktion inom hälsovården. 1 hälsovårdsplancr-           av cancerpatienter .................. .         205 000,-
7902: na har intagits ett yttrande om utvecklandet av       Pohjois-Suomen Syopäyhdistys ry
7903: vården av de döende. Medicinalstyrelsen har           - för experiment med terminal-
7904: utfärdat ett cirkulär om terminalvård eller vår-         vård ........................................ . 250 000,-
7905: den av de döende. Målsättningen vid ordnandet         Syopäpotilaiden hoitokotisäätiö
7906: av vården har varit att vården bör vara human         - för utvecklandet av hemvår-
7907: med beaktande av livskvaliteten. En viktig del av        den ......................................... . 200 000,-
7908: vården är smärtlindring genom sakenlig medi-          Ter-Ho-säätiö
7909: cinsk behandling. Att beakta patientens egna          - för betalning av aktiekapitalet
7910: önskemål då vården ordnas och att även under             och aktiefinansieringen tili
7911: de sista levnadsdagarna trygga patienten ett             följd av inrättandet av terho-
7912: något så när normalt Iiv är ett av de viktigaste         hemmet 70 % av de godkända
7913: målen inom terminalvården. För att utveckla              kostnaderna ........................... .       300 000,-
7914: terminalvården ordnas fortbildning för persona-       - för utvecklandet av terhohem-
7915: len.                                                     mets hemsjukvård samt för ut-
7916:     Terminalvården har börjat utvecklas även på          bildningen .............................. .      50 000,-
7917: initiativ av privata organisationer. 1 Helsingfors                            Sammanlagt ... . 1 075 000,-
7918: och Tammerfors har stiftelsen Ter-Ho-säätiö in-
7919:  rättat terhohem, i vilka vården av de döende har        Avsikten med beviljandet av understöd av
7920:  utvecklats i form av s.k. terminalvård.              penningautomatföreningens medel är att stöda
7921:     Social- och hälsovårdsministeriet anser att       experiment- och utvecklingsverksamheten inom
7922:  terhohemsverksamheten är viktig. Den upprätt-        terminalvården.
7923:  hålis genom understöd av penningautomatföre-            Målsättningen är att resultaten av experi-
7924:  ningens medel. Kommunerna och kommunal-              mentverksamheten skali kunna utnyttjas vid
7925:  förbunden kan för sina patienter skaffa service      fortbildning av hälsovårdspersonalen och vid
7926:  av terhohemmen genom köpta tjänster som avses        fortsatt utveckling av terminalvården även som
7927:  i de riksomfattande planerna för hälsovården.        egen verksamhet vid sjukhus och hälsovårds-
7928:  Avsikten är inte att på något sätt begränsa hos-     centraler.
7929:  piceverksamheten utan att fortgående stöda den
7930:  genom understöd av penningautomatförenin-
7931:  gens medel.
7932:      Helsingfors den 13 juni 1991
7933:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
7934:                     1
7935: 
7936:                     1
7937: 
7938: 
7939: 
7940:                 1
7941: 
7942:                 1
7943: 
7944: 
7945: 
7946:             1
7947: 
7948:             1
7949: 
7950:         1
7951: 
7952:         1
7953: 
7954: 
7955: 
7956:     1
7957: 
7958:     1
7959: 
7960: 
7961: 
7962: 
7963: 1
7964: 
7965: 1
7966:                                               1991 vp
7967: 
7968: 
7969: Kirjallinen kysymys 50
7970: 
7971: 
7972: 
7973: 
7974:                                   Aittoniemi: Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisesta laman
7975:                                      aikana
7976: 
7977: 
7978:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7979: 
7980:    Opiskelijat saavat tulonsa erimuotoisen opin-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7981: totuen muodossa sekä kesäajan työansioista.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
7982: Jotkut opiskelijat tekevät ansiotyötä myös muil-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7983: la lomillaan elintasonsa ylläpitämiseksi.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7984:    Olemassa oleva lama on aiheuttanut sen, että
7985: vain osa opiskelijoista saa kesätyötä kesällä                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7986: 1991. Myös muiden loma-aikojen osalta työn-                opiskelijoiden työnsaannin ja elintason
7987: saantimahdollisuudet ovat merkittävästi heiken-            turvaamiseksi olemassa olevan laman
7988: tyneet. Osa opiskelurahoista jää näin saamatta             aikana?
7989: ainakin opiskelukaudella 1991-1992. Näin saat-
7990: taa tapahtua myös jatkossa, mikäli lama nykyi-
7991: senlaisenajatkuu pitempään.
7992: 
7993:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
7994: 
7995:                                          Sulo Aittaniemi
7996: 
7997: 
7998: 
7999: 
8000: 210300M
8001: 2                                          1991 vp -    KK 50
8002: 
8003: 
8004: 
8005: 
8006:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8007: 
8008:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        täminen opiskelijoille oppilaitosten loma-ajoiksi
8009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ole mahdollista.
8010: olette 14 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn                 Opiskelijat eivät oppilaitosten loma-aikoina
8011: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ole oikeutettuja työttömyyspäivärahaan. Heidän
8012: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          toimeentulonsa turvaaminen on näin ollen jär-
8013: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-         jestettävä samalla tavoin kuin muidenkin niiden
8014: jallisesta kysymyksestä n:o 50:                        työttömien työnhakijoiden toimeentulo turva-
8015:                                                        taan, joille ei voida järjestää työntekomahdolli-
8016:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         suutta ja jotka eivät eri syistä ole myöskään
8017:         opiskelijoiden työnsaannin ja elintason        oikeutettuja työttömyyspäivärahaan. Tällöin
8018:         turvaamiseksi olemassa olevan laman            tulee viimesijaisena toimeentuloturvamuotona
8019:         aikana?                                        kysymykseen kunnallinen toimeentulotuki. Työ-
8020:                                                        ministeriö katsoo, että opetushallinnossa tulisi
8021:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           selvittää tarve ja mahdollisuudet sellaisen opin-
8022: vasti seuraavaa:                                       totukijärjestelmän kehittämiseen, joka kattaisi
8023:                                                        opintojen aikaisen toimeentulon opiskelijoille
8024:    Heikentyneessä talous- ja työllisyystilanteessa     koko opintojen ajaksi. Myös loma-aikoihin koh-
8025: ovat avoimet työpaikat selvästi vähentyneet.           distuva opintotukijärjestelmä helpottaisi opiske-
8026: Tämä koskee myös erilaisia sijaisuuksia, joita         lijoiden toimeentulomahdollisuuksia erityisesti
8027: useat kesätyöpaikat ovat perinteisesti olleet. Vi-     vaikeassa työllisyystilanteessa. Järjestelmää ke-
8028: ransijaisuuksista luopuminen koskee myös jul-          hitettäessä voitaisiin lähtökohtina pitää esimer-
8029: kista sektoria, koska sekä valtionhallinnossa että     kiksi tarveharkintaa ja tarjona olevan työn ensi-
8030: kunnissa ja kuntainliitoissa taloudellinen tilanne     sijaisuutta opintotukeen verrattuna. Tällä tavoin
8031: on pakottanut ryhtymään säästötoimiin. Työ-            menetellen voitaisiin työministeriön käsityksen
8032: hallinnolla ei ole mahdollisuuksia ryhtyä järjes-      mukaan parhaiten sovittaa yhteen yhtäältä työ-
8033: tämään ylimääräisiä kesätyöpaikkoja opiskeli-          markkinoiden kulloisetkin työvoimatarpeet, joi-
8034: joille harkinnanvaraisien työllisyysmääräraho-         hin valtiovalta ei sanottavasti voi vaikuttaa, sekä
8035: jen niukkuuden johdosta. Myös oppilaitosten            opiskelijoiden välttämättömät toimeentulotur-
8036: muiden loma-aikojen osalta tilanne on sama,            van tarpeet.
8037: koska työmarkkinoilla ei nykyisessä taloudelli-            Edellä olevan perusteella työministeriö kat-
8038: sessa tilanteessa ole tarjolla juurikaan edes lyhyt-   soo, ettei ole tässäkään taloudellisessa tilanteessa
8039: aikaisia työpaikkoja. Päinvastoin sekä yksityi-        tarpeellista kehittää opiskelijoita varten mitään
8040: sellä sektorilla että hieman yllättäen myös kunta-     erillistä työllistämisjärjestelmää, vaan heidän si-
8041: sektorilla näyttää olevan tarvetta määräaikaisiin      joittumisensa työmarkkinoille määräytyy työ-
8042: lomautuksiin. Tällöin ei luonnollisestikaan näil-      markkinoiden kulloisenkin todellisen kysynnän
8043: lä työmarkkinasektoreilla ole mahdollisuutta li-       perusteella ja vastaavasti heidän välttämätön
8044: sätyöpaikkojen järjestämiseen. Myös valtion vi-        toimeentulonsa turvataan riittävillä ja koko
8045: rastoissa ja laitoksissa on määrä supistaa henki-      opintojen ajan kattavilla opintososiaalisilla
8046: löstöä. Näin ollen ei uusien työpaikkojen järjes-      eduilla.
8047: 
8048:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
8049: 
8050:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
8051:                                            1991 vp -    KK 50                                           3
8052: 
8053: 
8054: 
8055: 
8056:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8057: 
8058:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inte möjligt att ordna nya arbetsp1atser åt stude-
8059: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         rande under 1äroansta1ternas semestertider.
8060: den 14 maj 1991 tili vederbörande medlem av               Studerande har inte rätt till arbetslöshetsdag-
8061: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      penning under läroanstalternas semestertider.
8062: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           Tryggandet av deras utkomstskydd skali alitså
8063: mål nr 50:                                             ordnas på samma sätt som för de övriga arbets-
8064:                                                        lösa arbetssökande vilka inte kan ordnas möjlig-
8065:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         het tili arbete och som avolika orsaker inte helier
8066:        ta för att trygga studerandes möjligheter       har rätt tili arbetslöshetsdagpenning. Som en
8067:        att få arbete och deras levnadsstandard         sista utkomstskyddsform kommer härvid i fråga
8068:        under den rådande depressionen?                 kommunalt utkomststöd. Arbetsministeriet an-
8069:                                                        ser att undervisningsförvaltningen borde utreda
8070:                                                        behovet och möjligheterna tili utvecklande av
8071:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           sådant studiestödssystem som skulle täcka stude-
8072: samt anföra följande:                                  randenas utkomst under utbildningstiden för
8073:                                                        hela studietiden; ett studiestödssystem som ock-
8074:    1 och med det försämrade ekonomiska och             så hänför sig tili semestertiderna skulie alitså
8075: sysselsättnings1äget har antalet lediga arbetsplat-    underlätta de studerandes utkomstmöjligheter
8076: ser klart minskat. Detta gälier också olika vika-      särskilt i den svåra sysselsättningssituationen.
8077: riat, tili vilka de flesta sommararbetsplatser tra-    Vid utveck1ande av systemet kunde man som
8078: ditionelit har hört. Slopandet av vikariat angår       utgångspunkt ta t.ex. prövning enligt behov och
8079: också den offentliga sektorn, då det ekonomiska        prioritering av det tilibudsstående arbetet fram-
8080: läget har tvingat tili sparåtgärder såväl inom         om studiestöd. Enligt arbetsministeriet kunde
8081: statsförvaltningen som i kommuner och kommu-           man på detta sätt bäst sammanjämka å ena sidan
8082: nalförbund. Arbetsförvaltningen har inte på            arbetsmarknadens behov av arbetskraft vid varje
8083: grund av de knappa behovsprövade sysselsätt-           enskild tidpunkt, som statsmakten inte nämn-
8084: ningsans1agen möjligheter att börja ordna extra        värt kan påverka, och å andra sidan de för
8085: sommararbetsplatser för studerande. Situatio-          studerande nödvändiga behoven av utkomst-
8086: nen är densamma också då det gälier läroansta1-        skydd.
8087: ternas övriga semestertider, då arbetsmarknaden           På basis av det ovanstående anser arbetsmi-
8088: i den nuvarande ekonomiska situationen knappt          nisteriet att det inte helier i denna ekonomiska
8089: har att erbjuda ens kortvariga arbeten. Tvärtom        situation finns behov av att för studerande ut-
8090: verkar den privata sektorn och något överras-          veckla ett separat sysselsättningssystem, utan
8091: kande också kommunsektorn att ha behov av              deras placering på arbetsmarknaden bestäms
8092: tidsbundna permitteringar. Därför har dessa            enligt den reelia efterfrågan på arbetsmarknaden
8093: arbetsmarknadssektorer naturligtvis inte möjlig-       vid varje enskild tidpunkt, och på motsvarande
8094: het att ordna tiliäggsarbetsplatser. A vsikten är      sätt tryggas den för dem nödvändiga utkomsten
8095: att också statens ämbetsverk och inrättningar          genom tiliräckliga studiesociala förmåner som
8096:  skali minska på personalen. Därigenom är det          hänför sig tili hela studietiden.
8097: 
8098:       Helsingfors den 11 juni 1991
8099: 
8100:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
8101:                                                 1991 vp
8102: 
8103: Kirjallinen kysymys 51
8104: 
8105: 
8106: 
8107: 
8108:                                     Aittoniemi: Poliisin virkojen perustamisesta esitutkintatehtäviin
8109: 
8110: 
8111:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8112: 
8113:    Esitutkintalain säätämisen yhteydessä edus-        taan eduskunnan antaman edellytyksen mukai-
8114: kunta edellytti, että esitutkinnan tarpeisiin pe-     sesti.
8115: rustetaan 450 uutta poliisivirkaa vuoteen 1992           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8116: mennessä.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8117:    Virkoja on sen jälkeen perustettu siten, että      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8118: valtiovarainministeriön mukaan niitä olisi perus-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8119: tamatta enää noin 60. Luku lienee virheellinen
8120: sikäli, että valtiovarainministeriö on näin las-                 Aikooko Hallitus esittää vuoden 1992
8121: kiessaan katsonut mm. huoltomiesten ja siivoo-                tulo- ja menoarvioesityksessä perusteluis-
8122: jien toimet poliisiviroiksi.                                  sa mainittujen esitutkintavirkojen perus-
8123:    On tärkeätä, että jäljellä olevat virat peruste-           tamista?
8124: 
8125:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
8126: 
8127:                                             Sulo Aittaniemi
8128: 
8129: 
8130: 
8131: 
8132: 2!0300M
8133: 2                                           1991 vp -    KK 51
8134: 
8135: 
8136: 
8137: 
8138:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8139: 
8140:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vuoden 1991 tulo- ja menoarvion selvitys-
8141: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           osassa todetaan, että esitutkintalain johdosta
8142: olette 14 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-         tarvittavista 450 virasta jää vielä perustamaHa
8143: jeenne n:o 372 ohella lähettänyt valtioneuvoston        56 virkaa, jotka on tarkoitus sisällyttää vuoden
8144: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           1992 tulo- ja menoarvioon. Sisäasiainministeri-
8145: edustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysymyk-        ön esityksessä vuoden 1992 tulo- ja menoarviok-
8146: sestä n:o 51, jossa tiedustellaan:                      si on ehdotettu em. 56 viran perustamista esitut-
8147:                                                         kintaan 1.9.1992 lukien.
8148:           Aikooko Hallitus esittää vuoden 1992             Julkisten menojen kasvun hidastamiseksi teh-
8149:        tulo- ja menoarvioesityksessä perusteluis-       tyjen valtioneuvoston periaatepäätösten perus-
8150:        sa mainittujen esitutkintavirkojen perus-        teella poliisitoimesta on vuoden 1991 loppuun
8151:        tamista?                                         mennessä lakkautettava yhteensä 225 virkaa tai
8152:                                                         tehtävää. Velvoitteesta on jäljellä vielä 176 vir-
8153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kaa tai tehtävää. Koska velvoitetta ei voida
8154: vasti seuraavaa:                                        toteuttaa lakkauttamaHa pelkästään toimisto- ja
8155:                                                         muuta henkilöstöä, joudutaan myös poliisivir-
8156:    Esitutkintalainsäädännön uudistamisen yh-            koja lakkauttamaan. Valtion taloudellisen tilan-
8157: teydessä eduskunta edellytti, että poliisiin perus-     teen johdosta myös uusien esitutkintavirkojen
8158: tetaan 450 uutta virkaa. Näistä on perustettu 334       perustamisessa on jouduttu tekemään aiempia
8159: vuosina 1986-1991 seuraavasti:                          suunnitelmia rajoitetumpia ratkaisuja. Vuoden
8160:           vuosi               perustetut virat
8161:                                                         1992 tulo- ja menoarvion menokehykset poliisi-
8162:                                                         toimene ovat siinä määrin niukat, ettei ole tar-
8163:           1986                       30                 koituksenmukaista kasvattaa menoja perusta-
8164:           1987                       46                 malla tässä vaiheessa enempää kuin 56 uutta
8165:           1988                       29                 virkaa. Poliisin toiminta on sopeutettava tällä
8166:           1989                      100                 hetkellä käytettävissä oleviin taloudellisiin raa-
8167:           1990                       54                 meihin.
8168:           1991                       75
8169: 
8170:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
8171: 
8172:                                                                  Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
8173:                                            1991 vp -    KK 51                                          3
8174: 
8175: 
8176: 
8177: 
8178:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8179: 
8180:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               1 statsbudgeten för 1991 konstateras det i
8181: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         förklaringen att av de 450 tjänster som behövs på
8182: 372 av den 14 maj 1991 tili vederbörande medlem        grund av förundersökningslagen återstår ännu
8183: av statsrådet översänt avskrift av följande av         att inrätta 56 tjänster som avses ingå i statsbud-
8184: riksdagsman Sulo Aittoniemis skriftliga spörs-         geten för 1992. 1 inrikesministeriets framställ-
8185: mål nr 51:                                             ning rörande budgeten för 1992 föreslås att
8186:                                                        nämnda 56 tjänster skall inrättas för förunder-
8187:          Ämnar Regeringen föreslå att de för-          sökningen från och med den 1 september 1992.
8188:        undersökningstjänster som nämns i moti-             Med anledning av statsrådets principbeslut
8189:        veringen inrättas i samband med budget-         om att bromsa tiliväxten av de offentliga utgif-
8190:        propositionen för 1992?                         terna skall inom polisväsendet tili och med slutet
8191:                                                        av år 1991 dras in sammanlagt 225 tjänster elier
8192:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           uppdrag. Av åliggandet återstår ännu 176 tjäns-
8193: samt anföra följande:                                  ter elier uppdrag. Eftersom åliggandet inte kan
8194:                                                        förverkligas enbart genom att dra in kontors-
8195:    1 samband med att förundersökningslagstift-         och annan personal, måste även polistjänster
8196: ningen reviderades förutsatte riksdagen att det        dras in. På grund av statens ekonomiska situa-
8197: skulle inrättas 450 nya tjänster vid polisen. Av       tion har man även i inrättandet av nya förunder-
8198: dessa har 334 inrättats under åren 1986-1991           sökningstjänster varit tvungen att fatta snävare
8199: enligt följande:                                       beslut än planerat. 1 statsbudgeten för 1992 är
8200:                             inrättade tjänster
8201:                                                        ramen för polisväsendets utgifter tili den grad
8202:            år
8203:                                                        snäv att det inte skulle vara ändamålsenligt att
8204:          1986                       30                 öka på utgifterna genom att i detta skede inrätta
8205:          1987                       46                 mera än 56 nya tjänster. Polisens verksamhet
8206:          1988                       29                 skall anpassas tili de ekonomiska ramar som för
8207:          1989                       100                tillfäliet står tili förfogande.
8208:          1990                       54
8209:          1991                       75
8210: 
8211:      Helsingfors den 12 juni 1991
8212: 
8213:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
8214:                                                 1991 vp
8215: 
8216: 
8217: ~irjallinen kysymys 52
8218: 
8219: 
8220: 
8221: 
8222:                                     Aittoniemi: Korvauksen maksamisesta Suomen puolella sotiin
8223:                                       osallistuneille virolaisille
8224: 
8225: 
8226:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8227: 
8228:   Edellisen eduskunnan aikana herätettiin hen-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8229: iin ajatus avustuksen maksamisesta sotiimme           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8230: sallistuneille virolaisille vapaaehtoisille. Toisen
8231: e>siaali- ja terveysministerin mukaan tätä asiaa                 Aikooko Hallitus toteuttaa avustuk-
8232: n tutkinut myös työryhmä.                                     sen maksamisen sotiimme osallistuneille
8233:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             virolaisille vapaaehtoisille?
8234: vksen 37 §:n 1 momcnttiin viitaten esitän kun-
8235: 
8236:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1991
8237: 
8238:                                             Sulo Aittoniemi
8239: 
8240: 
8241: 
8242: 
8243: 10300M
8244: 2                                        1991 vp -    KK 52
8245: 
8246: 
8247: 
8248: 
8249:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8250: 
8251:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työryhmä totesi useiden henkilöryhmien pa-
8252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        noksen olleen olennainen Suomen puolustustais-
8253: olette 13 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           telussa. Työryhmä halusi tunnustaa rintamalla
8254: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         taistelleille veteraaneille erityisaseman. Työryh-
8255: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mä painotti erityisesti rintamasotilastunnuksen
8256: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-       saajien asemaa, koska he muodostivat ainoan
8257: jallisesta kysymyksestä n:o 52:                      ryhmän, jolle on asetettu periaatteelliseksi vaati-
8258:                                                      mukseksi osallistuminen taisteluihin. Sen vuoksi
8259:           Aikooko Hallitus toteuttaa avustuk-        työryhmä suhtautui kielteisesti erityisten uusien
8260:        sen maksamisen sotiimme osallistuneille       tunnusten myöntämiseen, vaikkei niiden muka-
8261:        virolaisille vapaaehtoisille?                 na seuraisi oikeutta etuuksiin. Poikkeuksena
8262:                                                      olisivat työryhmän mielestä ne ulkomaalaise1
8263:                                                      vapaaehtoiset, jotka todistettavasti ovat osallis-
8264:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuneet taisteluihin, kuten kysymyksessä esille
8265: vasti seuraavaa:                                     tuodut virolaiset.
8266:    Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä-              Työryhmän muistio on ollut lausunnolla eri
8267: misedellytysten laajentamiseen on ollut selvitet-    viranomaisilla ja etujärjestöillä. Rintama tunnus·
8268: tävänä sosiaali- ja terveysministeriön asettamas-    ten myöntämisen laajentamista kysymyksessä
8269: sa työryhmässä (Rintamaveteraanitunnusten sel-       esitetyllä tavalla selvitetään parhaillaan sosiaali-
8270: vitystyöryhmän muistio 1990:19). Työryhmä            ja terveysministeriössä ja asia tulee esille valtion
8271: luovutti muistionsa sosiaali- ja terveysministe-     vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksen yhtey·
8272: riölle 22.11.1990.                                   dessä.
8273: 
8274:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
8275: 
8276:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
8277:                                           1991 vp -      KK 52                                          3
8278: 
8279: 
8280: 
8281: 
8282:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
8283: 
8284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           se i Finlands försvarsstrid. Arbetsgruppen ville
8285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tillerkänna veteraner som stridit vid fronten
8286: den 13 maj 1991 tili vederbörande medlem av            rätten tili en särställning. Arbetsgruppen betona-
8287: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      de att särskilt mottagarna av frontmannatecken
8288: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           har en central ställning, emedan de utgjorde den
8289: mål nr 52:                                             enda grupp som berördes av det principiella
8290:                                                        kravet att delta i striderna. Därför förhöll sig
8291:           Ämnar Regeringen verkställa utbetal-         arbetsgruppen negativt tili beviljande av särskil-
8292:        ning av understöd tili de ester vilka såsom     da nya tecken, trots att dessa inte skulle vara
8293:        frivilliga deltagit i våra krig?                förknippade med rätten tili förmåner. Ett undan-
8294:                                                        tag enligt arbetsgruppen skulle utgöra de ut-
8295:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ländska frivilliga, vilka bevisligen har deltagit i
8296: samt anföra följande:                                  striderna, så som de ester som nämnts i spörsmå-
8297:     Möjligheterna att utvidga förutsättningarna        let.
8298: för beviljande av fronttecken har utretts i den            Arbetsgruppens betänkande har sänts för
8299: promemoria som den av social- och hälsovårds-          utlåtande tili olika myndigheter och intresseor-
8300: ministeriet tillsatta arbetsgruppen för utredning      ganisationer. Frågan om huruvida beviljandet av
8301: av frågan om frontveterantecken överlämnade            fronttecken skall kunna utvidgas på det sätt som
8302: tili social- och hälsovårdsministeriet den 22          föreslås i spörsmålet utreds som bäst i social- och
8303: november 1990 (promemoria 1990:19).                    hälsovårdsministeriet, och ärendet blir aktuellt i
8304:     Arbetsgruppen konstaterade att många per-          samband med budgetpropositionen för 1992.
8305: songruppers insats har varit av väsentlig betydel-
8306: 
8307:      Helsingfors den 13 juni 1991
8308: 
8309:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
8310:                                                 1991 vp
8311: 
8312: 
8313: Kirjallinen kysymys 53
8314: 
8315: 
8316: 
8317: 
8318:                                     Mäkipää: Työvoimakustannusten alentamisesta työvoimavaltai-
8319:                                        sissa yrityksissä
8320: 
8321: 
8322:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8323: 
8324:    Erityyppiset yritykset ovat tällä hetkellä var-       Mikäli halutaan saada korjausta työvoima-
8325: sin eriarvoisessa ja toisistaan olennaisesti poik-    valtaisen pienen ja keskisuuren teollisuuden
8326: keavassa tilanteessa tarkasteltaessa pakollisten      kulurakenteeseen, tulisi helpottaa niiden osuutta
8327: kulujen osuutta tuotteista saatavasta myyntihin-      sosiaaliturvamenoissa. Eräs keino tämän toteut-
8328: nasta ja siitä maksettavasta liikevaihtoverosta.      tamiseksi olisi säätää välittömät työvoimakus-
8329: Pitkälle automatisoidut yritykset, joilla on vä-      tannukset vähennyskelpoisiksi liikevaihtoveros-
8330: häinen henkilökunta, maksavat olennaisesti            ta. Käytännössä siis palkat, työeläkemaksut,
8331: vähemmän yhteiskunnalle tulevia sosiaaliturva-        sosiaaliturvamaksut ja tapaturmavakuutukset
8332: ym. maksuja verrattuna työvoimavaltaiseen,            voitaisiin vähentää yrityksen maksamasta liike-
8333: vähemmän automatisoituun tuotantolaitokseen.          vaihtoverosta. Tällä tavoin voitaisiin suosia
8334: Sinänsä tämä epäkohta aiheuttaa jo kilpailulli-       runsaasti työllistäviä yrityksiä ja parantaa niiden
8335: sesti epäoikeudenmukaisen ja eriarvoisen tilan-       tuotteiden hintakilpailukykyä verrattuna pitkäl-
8336: teen. Tämä merkitsee yrityksille jatkuvaa painet-     le automatisoituihin yrityksiin. Samalla tämä
8337: ta hakeutua yhä automatisoidumpaan tuotan-            hyödyntäisi myös kuluttajaa tuotteiden hintojen
8338: toon ja samalla vähentää työvoiman kysyntää ja        alentamismahdollisuutena.
8339: lisää painetta työttömyyden nousun.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8340:    Liikevaihtovero määräytyy tällä hetkellä pro-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8341: sentuaalisesti myytävän tuotteen hinnasta. Peri-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8342: aatteessa tämä hinta on tarkoitus lisätä kulutta-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8343: jan maksamaan tuotteen vähittäismyyntihin-
8344: taan. Käytännössä kuitenkin vallitseva tiukka                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8345: kilpailu aiheuttaa sen, että varsinkin pienet, eri           pienten ja keskisuurten työvoimavaltais-
8346: tuotteita valmistavat yritykset joutuvat otta-               ten yritysten välittömien työvoimakus-
8347: maan osan tuotteen liikevaihtoverosta itse mak-              tannusten alentamiseksi esim. säätämällä
8348: settavakseen myönnettävän ylisuuren alennuk-                 välittömät työvoimakustannukset vähen-
8349: sen muodossa. Näin ollen liikevaihtovero käy-                nyskelpoisiksi yrityksen maksamasta lii-
8350: tännössä vähentää tuotteen valmistajan voittoa               kevaihtoverosta?
8351: kyseisistä tuotteista.
8352:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
8353: 
8354:                                              Lea Mäkipää
8355: 
8356: 
8357: 
8358: 
8359: 210300M
8360:     2                                          1991 vp -    KK 53
8361: 
8362: 
8363: 
8364: 
8365:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8366: 
8367:        Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sairausvakuutusmaksun väliaikaisesta alentami-
8368:     mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sesta yhdellä prosenttiyksiköllä. Esityksen mu-
8369:     olette 14 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn             kaan työnantajan sairausvakuutusmaksu olisi 1
8370:     kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           päivän heinäkuuta 1991 ja 31 päivän joulukuuta
8371:     asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          1991 välisenä aikana 0,45 työntekijälle suoritet-
8372:     edustaja Mäkipään näin kuuluvasta kirjallisesta        tavan ennakkoperinnän alaisen palkan määräs-
8373:     kysymyksestä n:o 53:                                   tä. Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksua
8374:                                                            on myös vuosittain alennettu väliaikaisilla laeil-
8375:               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          la. Työnantajan kansaneläkemaksu on 2,40
8376:            pienten ja keskisuurten työvoimavaltais-        prosenttia 30 päivään kesäkuuta 1991 asti, min-
8377:            ten yritysten välittömien työvoimakus-          kä jälkeen maksu alenee vuoden loppuun saakka
8378:            tannusten alentamiseksi esim. säätämällä        2,15 prosenttiin. Pysyvän lain mukaan työnanta-
8379:            välittömät työvoimakustannukset vähen-          jan kansaneläkemaksu on 4,25 prosenttia alim-
8380:            nyskelpoisiksi yrityksen maksamasta lii-        massa maksuluokassa. Työnantajan sairausva-
8381:            kevaihtoverosta?                                kuutusmaksun ja kansaneläkevakuutusmaksun
8382:                                                            alennukset hyödyttävät kaikkia työnantajia.
8383:        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Liikevaihtoverotuksen vähennysoikeuden tar-
8384:     vasti seuraavaa:                                       koituksena on estää veron kertaantumista.
8385:        Pääministeri Esko Ahon hallituksen ohjelman         Tämän vuoksi vähennysoikeus koskee vain liike-
8386:     mukaan hallituksen talouspolitiikka suosii teolli-     vaihtoverollisina hankittuja tavaroita ja palvelu-
8387:     suutta ja muuta avointa sektoria. Erityistä huo-       ja. Liikevaihtoverottomat menot, kuten palkat,
8388:     miota kiinnitetään myös yrittäjyyden edellytys-        sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut eivät ole
8389:     ten parantamiseen sekä pienten ja keskisuurten         liikevaihtoverotuksessa vähennyskelpoisia, vaan
8390:     yritysten toimintamahdollisuuksien turvaami-           ne ovat osa sitä arvonlisää, josta liikevaihtovero
8391:     seen. Hallituksen työllisyyspolitiikan lähtökoh-       on suoritettava. Tällaisten liikevaihtoverotto-
8392:     tana on yritysten kilpailukyvyn parantaminen           mien menojen vähennysoikeus on liikevaihtove-
8393:     yleisellä talouspolitiikalla, erityisesti työvoima-    rotuksen vähennysjärjestelmän perusrakenteen
8394:     valtaisen yritystoiminnan edellytyksiä kohenta-        vastainen. Liikevaihtoverottomien menojen vä-
8395:     malla.                                                 hennysoikeus merkitsisi lisäksi liiketoiminnan
8396:        Teollisuuden toimintaedellytysten vahvistami-       tukemista verotuksen avulla. Jos liiketoimintaa
8397:     seksi hallitus on toukokuun 23 päivänä antanut         on tuettava, tuki on annettava suorana tukena.
8398:     eduskunnalle esityksen yksityisen työnantajan
8399: 
8400:          Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
8401: 
8402:                                                                       Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8403: 
8404: 
8405: 
8406: 
8407: \
8408:                                           1991 vp -    KK 53                                            3
8409: 
8410: 
8411: 
8412: 
8413:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
8414: 
8415:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ringsavgift med en procentenhet. Enligt proposi-
8416: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        tionen kommer arbetsgivarens sjukförsäkrings-
8417: den 14 maj 1991 tili vederbörande medlem av           avgift från den 1 juli 1991 tili den 31 december
8418: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     1991 att vara 0,45 % av det 1önebelopp som är
8419: dagsman Mäkipää undertecknade spörsmål nr             underkastat förskottsuppbörd. Å ven privata
8420: 53:                                                   arbetsgivares folkpensionsavgift har årligen
8421:                                                       sänkts genom temporära lagar. Arbetsgivarens
8422:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        folkpensionsavgift är 2,40% tili den 30 juni 1991
8423:        ta för att sänka de direkta arbetskrafts-      och sjunker fram tili utgången av året tili 2, 15 %.
8424:        kostnaderna för arbetskraftsintensiva          Enligt den permanenta lagen är arbetsgivarens
8425:        små och medelstora företag t.ex. så att de     folkpensionsavgift i den lägsta avgiftsklassen
8426:        direkta arbetskraftskostnaderna kan            4,25 %. Sänkningen av arbetsgivarnas sjukför-
8427:        avdras från företagets omsättningsskatt?       säkringsavgift och folkpensionsavgift kommer
8428:                                                       samtliga arbetstagare tili godo.
8429:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            A vsikten med avdragsrätt vid omsättnings-
8430: samt anföra fö1jande:                                 beskattningen är att förhindra ackumulering av
8431:    Enligt programmet för statsminister Esko           skatten. Därför gälier avdragsrätten endast an-
8432: Ahos regering gynnar regeringens ekonomiska           skaffning av varor och tjänster som är belagda
8433: politik industrin och den övriga öppna sektorn.       med omsättningsskatt. Utgifter som inte är be-
8434: Särskild uppmärksamhet ägnas också förbätt-           lagda med omsättningsskatt, såsom löner, soci-
8435: randet av förutsättningarna för företagande och       alskyddsavgifter och folkpensionsavgifter, är inte
8436: säkerstäliandet av verksamhetsbetingelserna för       avdragsgilia vid omsättningsbeskattningen, utan
8437: små och medelstora företag. Utgångspunkten            är en del av det mervärde för vilket omsätt-
8438: för regeringens sysselsättningspo1itik är att för-    ningsskatt skali betalas. A vdragsrätten för såda-
8439: bättra företagens konkurrenskraft med hj&lp av        na utgifter som inte är belagda med omsätt-
8440: den alimänna ekonomiska politiken, i synnerhet        ningsskatt strider mot grundstrukturen i omsätt-
8441: genom att förbättra förutsättningarna för ar-         ningsskattesystemet. Rätten tili avdrag för utgif-
8442: betskraftsintensiv företagsverksamhet.                ter som inte är belagda med omsättningsskatt
8443:    För att industrins verksamhetsmöjligheter          skulie dessutom innebära ett stöd för affärsverk-
8444: skali förbättras har regeringen den 23 maj tili       samheten genom beskattning. Om affårsverk-
8445: riksdagen avlåtit en proposition om exceptioneli      samheten skali stödas bör det ske genom direkt
8446: sänkning av privata arbetsgivares sjukförsäk-         stöd.
8447: 
8448:      Helsingforsden 13 juni 1991
8449: 
8450:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
8451:                                                1991 vp
8452: 
8453: Kirjallinen kysymys 54
8454: 
8455: 
8456: 
8457: 
8458:                                   Rinne: Kunniamerkkien myöntämiskäytännön aloittamisesta isän-
8459:                                       päivänä
8460: 
8461: 
8462:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8463: 
8464:     Suomen äitejä palkitaan kunniamerkeillä äi-      väestönlisäyselementtiä siihen ei pidä sisällyttää,
8465: tienpäivänä. Muutama mieskin on saanut mita-         ts. sitä, että miehellä on mahdollisimman paljon
8466: lin äitienpäivänä, mutta eräät naisten piirit ovat   lapsia maailmalla.
8467: julkisesti ja ankarasti arvostelleet mitalin anta-       Palkkausrakenne on vinoutunut niillä aloilla,
8468: mista miespuoliselle henkilölle.                     joilla lapset paljon aikaansa viettävät. Miehen
8469:     Isän merkitystä ja vastuuta kasvattajana ja      mallin puuttuminen hoitoaloilla johtuu perim-
8470: läsnäolijana on ryhdyttävä arvostamaan ja pal-       mältään siitä, että miehet karttavat matalapalk-
8471: kitsemaan. Mitaleja on ryhdyttävä jakamaan           ka-aloja. Isänpäivän mitali ja siitä syntyvä arvos-
8472: isille isänpäivänä. Isänpäivän mitalin saamisen      tus voisi näin edistää laajempaakin sukupuolten
8473: edellytyksiä olisivat lapsen hyväksi tehdyt myön-    tasa-arvopyrkimystä.
8474: nytykset. Koti-isyys olisi nostettava arvoonsa.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8475: Käytännössä se tarkoittaa samapalkkaisuuden          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8476:  toteuttamista naisten ja miesten välillä, jolloin   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8477:  valintatilanne tulisi todelliseksi. Miehen luopu-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8478:  minen omasta urastaan lapsen hyväksi olisi kes-
8479:  keinen ansio mitalin saamiseksi. Tärkeätä olisi
8480:  isän läsnäolon ja vastuun korostaminen.                       Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
8481:     Isänpäivän ympärille ei tulisi rakentaa kau-            vauhditustoimiin, jotka johtaisivat kun-
8482:  pallisuutta. Tosin mitään merkittäviä yöpaita-             niamerkkien jakoon miehille isänpäivä-
8483:  markkinoita siitä tuskin tulisikaan. Myöskään              nä?
8484: 
8485:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
8486: 
8487:                                              Heikki Rinne
8488: 
8489: 
8490: 
8491: 
8492: 210300M
8493: 2                                         1991 vp -    KK 54
8494: 
8495: 
8496: 
8497: 
8498:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8499: 
8500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sin noin 40 äidille vuosittain myönnetään Suo-
8501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         men Valkoisen Ruusun 1 luokan mitali kultaris-
8502: olette 14 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            tein. Myös muutama isä, lähinnä 1980-luvulla,
8503: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          on saanut kasvattaja-ansioistaan vastaavan mi-
8504: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         talin.
8505: edustaja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta            Syynä, ettei useampia isiä ole palkittu, lienee
8506: kysymyksestä n:o 54:                                  se, että isän asema lasten kasvattajana ja van-
8507:                                                       hempana on vähemmän näkyvä vaikkakin yhtä
8508:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin          tärkeä. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuiten-
8509:        vauhditustoimiin, jotka johtaisivat kun-       kin aina, milloin tällainen esitys on tullut, käsi-
8510:        niamerkkien jakoon miehille isänpäivä-         tellyt asian käyttäen paljolti kysymyksessä esitet-
8511:         ··?
8512:        na.                                            tyjä kriteerejä työssään ja myönteisessä tapauk-
8513:                                                       sessa esittänyt ritarikunnalle merkin myöntämis-
8514:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tä.
8515: taen seuraavaa:                                           Kunniamerkit Suomen kansalaisille myönne-
8516:                                                       tään pääsääntöisesti itsenäisyyspäivänä joulu-
8517:    Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan               kuun kuudentena. Äitien merkit myönnetään
8518: ohjesäännön sekä asetuksen Suomen Leijonan            myös tällöin, vaikkakin ne jaetaan vasta seuraa-
8519: Ritarikunnan perustamisesta mukaan ainoas-            vana äitienpäivänä. Myöntämisen ja jakamisen
8520: taan tasavallan presidentillä ritarikuntien suur-     välillä on noin puolen vuoden viive, mikä on
8521: mestarina on oikeus myöntää näitä kunniamerk-         aiheuttanut sen melko yleisen luulon, että ne
8522: kejä.                                                 myönnetään äitienpäivänä. Tämä on toisinaan
8523:     Kunniamerkkejä annetaan niistä vahvistettu-       aiheuttanut sekaannusta merkkien anontavai-
8524: jen sääntöjen, vakiintuneen tavan ja kansainvä-       heessa sen johdosta, että asia tulee saattaa vireil-
8525: lisen käytännön mukaisesti.                           le lähes vuotta ennen merkin jakoa. Sama tulisi
8526:     Esitysoikeus kunniamerkkien antamisesta on        vielä suuremmassa määrin koskemaan sellaista
8527: valtioneuvoston jäsenillä, oikeuskanslerilla,         kunniamerkkiä, joka jaettaisiin vasta seuraavan
8528: eduskunnan puhemiehellä sekä puolustusvoi-            vuoden marraskuussa isänpäivänä. Merkkien
8529: main komentajana. Ritarikuntien hallitus voi          myöntämisen ja jakamisen välillä olisi tällöin
8530: itse myös tehdä aloitteen kunniamerkkien anta-        lähes vuosi ja näin pitkää aikaväliä voi tuskin
8531: misesta.                                              pitää tarkoituksenmukaisena.
8532:    Kunniamerkkejä äideille on ryhdytty myöntä-            Toisaalta tulisi myös korostaa perhekeskeistä
8533: mään vuonna 1946, jolloin Väestöliitto pyysi so-      ajattelua ja vanhemmuutta pikemminkin kuin
8534: siaaliministeriötä esittämään ritarikuntain halli-    äitiyttä ja isyyttä erikseen. Näin ollen tässä
8535: tukselle, että esimerkillisellä tavalla lapsensa      vaiheessa tuskin lienee tarkoituksenmukaista
8536: hoitaneille äideille myönnettäisiin kunniamerkit.     luoda uutta erityisryhmää, jolle tultaisiin jaka-
8537: Anomusta perusteltiin myös sillä, että vastaava       maan kunniamerkkejä, vaan nykyistä järjestel-
8538: tapa oli jo käytössä muun muassa Neuvostolii-         mää kehittäen päästä tässäkin asiassa edistä-
8539: tossa ja Ranskassa. Käytäntö vakiintui ja nykyi-      mään tasa-arvopyrkimyksiä.
8540: 
8541:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
8542: 
8543:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
8544:                                            1991 vp -     KK 54                                            3
8545: 
8546: 
8547: 
8548: 
8549:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8550: 
8551:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Också några fäder har, främst på 1980-talet, fått
8552: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         en motsvarande medalj för sina insatser som
8553: den 14 maj 1991 tili vederbörande medlem av            uppfostrare.
8554: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Orsaken tili att inte flera fäder har belönats
8555: dagsman Rinne undertecknade spörsmål nr 54:            torde vara den att faderns stälining som uppfost-
8556:                                                        rare och förälder är mindre synlig, även om den
8557:          Ämnar Regeringen vidta sådana på-             är lika viktig. Social- och hälsovårdsministeriet
8558:        skyndande åtgärder som leder tili att           har dock alitid när ett sådant här förslag har
8559:        utmärkelsetecken börjar delas ut tili män       framförts behandlat ärendet genom att i stor
8560:        på farsdag?                                     utsträckning använda de kriterier som anförts i
8561:                                                        spörsmålet i sitt arbete och i positiva fali föresla-
8562:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           git för orden att utmärkelsetecken skali beviljas.
8563: samt anföra följande:                                     Utmärkelsetecken tili finska medborgare be-
8564:                                                        viljas i huvudsak på självständighetsdagen den 6
8565:    Enligt statuterna för Finlands Vita Ros' orden      december. Utmärkelsetecken för mödrar beviljas
8566: och förordningen angående instiftande av Fin-          också då även om de delas ut först följande
8567: lands Lejons orden har endast stormästaren för         morsdag. Melian beviljandet och utdelningen är
8568: ordnarna, republikens president, rätt att bevilja      det ca ett halvt år, vilket har gett upphov tili den
8569: dessa utmärkelsetecken.                                alimänna uppfattningen att de beviljas på mors-
8570:    Utmärkelsetecken delas ut enligt regler som         dag. Detta har ibland förorsakat förvirring i det
8571: har faststälits för dem, hävdvunnen sed och            skede då man ansöker om utmärkelsetecknen,
8572: internationeli praxis.                                 eftersom ärendet bör anhängiggöras nästan ett
8573:    Motionsrätt i fråga om beviljande av utmär-         år innan tecknet delas ut. Detsamma skulie i
8574: kelsetecken har statsrådets medlemmar, justitie-       ännu större utsträckning gälia ett sådant utmär-
8575: kanslern, riksdagens talman samt kommendören           kelsetecken som delas ut först på farsdag i
8576: för försvarsmakten. Ordenskapitlet kan också           november följande år. Då skulie det gå nästan ett
8577: själv ta initiativ tili beviljande av utmärkelse-      år melian beviljandet och utdelningen av utmär-
8578: tecken.                                                kelsetecknen och ett så långt intervali kan knap-
8579:    Utmärkelsetecken för mödrar började beviljas        past anses vara ändamålsenligt.
8580: 1946, då förbundet Väestöliitto bad det dåvaran-          Dessutom bör också familjecentrerat tänkan-
8581: de socialministeriet föreslå för ordenskapitlet att    de och föräldraskap betonas snarare än moder-
8582: utmärkelsetecken skali beviljas mödrar som har         skap och faderskap var för sig. Således torde det
8583: skött sina barn på ett föredömligt sätt. Ansökan       knappast i detta skede vara ändamålsenligt att
8584: motiverades också med att motsvarande förfa-           skapa en ny specialgrupp som utmärkelsetecken
8585: rande redan tiliämpades t.ex. i Sovjetunionen          skali delas ut tili, utan ändamålsenligt är att
8586: och Frankrike. Förfarandet etablerades och             jämstälidhetssträvandena även i denna sak kan
8587: numera beviljas Finlands Vita Ros medalj av 1:a        främjas genom en utveckling av det nu varande
8588: klass med guldkors tili ca 40 mödrar varje år.         systemet.
8589: 
8590:      Helsingfors den 7 juni 1991
8591: 
8592:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
8593:                                                  1991 vp
8594: 
8595: 
8596: Kirjallinen kysymys 55
8597: 
8598: 
8599: 
8600: 
8601:                                     Suhonen: Jäsenten etujen turvaamisesta Avustuskassa Yhteisavun
8602:                                         joutuessa suoritustilaan
8603: 
8604: 
8605:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8606: 
8607:     Vuonna 1947 liittyivät posti- ja lennätinlai-      löstö on nyt eläkeiässä. Lisäksi eläkelainsäädän-
8608: toksen ja Postisäästöpankin yhteydessä toimi-          nön uudistus on tuonut mukanaan runsaan
8609: neet hautausapu- ja avustuskassat Avustuskassa         suosion saavuttaneen ennenaikaiselle eläkkeelle
8610: Yhteisapu -nimiseksi avustuskassaksi. Kassan           siirtymisen mahdollisuuden. Yleisen sosiaalitur-
8611: perustamisen ehdoksi asetti silloinen sosiaalimi-      van paraneminen ja pakkojäsenyyden poistami-
8612: nisteriö pakkojäsenyyden. Ministeriö vaati kas-        nen ovat puolestaan aikaansaaneet sen, että
8613: san sääntöihin pykälän, jonka mukaan kuuluu            kassaan ei enää liity uusia jäseniä. Tämä on
8614: "jokainen Posti- ja lennätinlaitoksen sekä Posti-      aiheuttanut kassan taloudellisen tilan heikkene-
8615: säästöpankin vakinainen viran tai toimen haltija,      misen rajusti 1980-luvun loppupuolella siten,
8616: joka näiden sääntöjen tullessa voimaan ei ole          että vuoden 1989 tilinpäätös näytti jo yli miljoo-
8617: täyttänyt 35 vuotta tai joka sääntöjen voimaan         nan markan alijäämää. Vuoden 1991 tammi-
8618: tultua 35 vuotta nuorempana nimitetään mainit-         helmikuussa kassalle on jätetty enemmän ero-
8619: tujen laitosten viran tai toimen haltijaksi, jäse-     anomuksia kuin esimerkiksi vuonna 1983 koko
8620: nenä ... Avustuskassa Yhteisapuun". Kyseinen           vuoden aikana. Tämän seurauksena ollaan tilan-
8621: pakkojäsenyys poistettiin myöhemmin 1.1. 1981          teessa, jossa jäsenmaksutuloilla ei ole pystytty
8622: lukien.                                                maksamaan sääntöjen mukaisia avustuksia.
8623:      Avustuskassa Yhteisavulla oli sen perustami-      Tämän perusteella kassa on asetettu kassan ko-
8624: sen aikoihin merkittävä sosiaalinen arvo. Liitty-      kouksessa suoritustilaan 29.3.1990.
8625: mällä kassaan henkilöstö halusi yhteisvastuulli-          Suoritustilaan joutuminen loukkaa kassan
8626:  sesti auttaa niitä perheitä, jotka menettivät         jäsenten, erityisesti niiden, joiden oli aikanaan
8627: huoltajansa, sekä eroavustuksen turvin helpot-         pakko liittyä kassan jäseniksi, oikeustajua siksi,
8628: taa eläkkeelle siirtyvän henkilön viimeisen pal-       että he eivät kassan purkautuessa todennäköi-
8629:  kan ja ensimmäisen eläkkeen välistä aikaa. Sii-       sesti tule saamaan minkäänlaista vastiketta
8630: hen aikaan eläkkeen odottaminen saattoi kestää         maksamilleen jäsenmaksuille. Tilanteesta on
8631: useita kuukausia hakemisen jättämisestä lukien.        pyritty neuvottelemaan Posti- ja telelaitoksen,
8632:  Tämä ongelma on ainakin osittain poistunut            Postipankin ja suurimpien henkilöjärjestöjen
8633:  tämän päivän yhteiskunnassa.                          edustajien kanssa. On pyritty selvittämään esi-
8634:      Avustuskassa Yhteisapu on saanut tulonsa          merkiksi sitä, olisiko edes osittainen maksettujen
8635: jäseniltä perittävistä jäsenmaksuista, joiden suu-     jäsenmaksujen palauttaminen mahdollista ja
8636:  ruus on määritelty kassan säännöissä. Yhteisapu       voitaisiinko tätä kautta hieman korvata mene-
8637:  ei ole ns. rahastoiva kassa, vaan se toimii ns.       tyksen kokevia aikoinaan jäsenmaksunsa mak-
8638: jaotusperiaatteella eli perittävät jäsenmaksut         saneita henkilöitä. Kyseinen avustuskassatoi-
8639:  käytetään suoraan avustusten maksamiseen.             minta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toi-
8640:  Kassassa on tällä hetkellä runsaat 17 000 jäsen-      mialaan, joten vastuu tilanteen lopullisesta lau-
8641:  tä, joista maksaviajäseniä n. 11 500.                 kaisemisesta ja kärsineiden aseman korjaamises-
8642:      1980-luvulle saakka jäsenmaksut olivat huo-       ta on ministeriön hoidettavissa. Tilanteessa tar-
8643:  mattavan pieniä, koska eläkkeelle lähtijöitä oli      vittaisiin nopeita toimenpiteitä niin, ettei aikoi-
8644:  vähän ja pakkojäsenyys takasi uusien jäsenien         naan hyvässä uskossa kassaan liittyneiden tai
8645:  liittymisen kassaan. Posti- ja telelaitoksen henki-   sinne pakolla jäseniksi joutuneiden oikeustajua
8646:  lökunta lisääntyi huomattavasti heti 1940-luvun       loukattaisi ja aiheutettaisi tarpeetonta vääryyttä
8647:  loppupuolella, ja tällöin työnsä aloittanut henki-    ja kohtuuttomuutta.
8648: 
8649: 210300M
8650: 2                                          1991 vp -   KK 55
8651: 
8652: 
8653:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ta kassan normaali maksatustoiminta on
8654: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-           keskeytynyt ja vaarana on kassaan jopa
8655: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             alussa pakolla liittymään joutuneiden
8656: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                         henkilöiden maksamien jäsenmaksujen
8657:                                                             menettäminen ilman minkäänlaista vasti-
8658:           Tietääkö Hallitus, että Posti- ja telelai-        netta maksetuille rahoilleen, sekä
8659:        toksen ja Postipankin piirissä toiminut                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-
8660:        Avustuskassa Yhteisapu on asetettu maa-              lanteen korjaamiseksi ja vääryyksien ja
8661:        liskuussa 1990 suoritustilaan ja tätä kaut-          kohtuuttomuuksien estämiseksi?
8662: 
8663:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
8664: 
8665:                                             Hannu Suhonen
8666:                                            1991 vp -    KK 55                                             3
8667: 
8668: 
8669: 
8670: 
8671:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8672: 
8673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kokouksessaan käyttäneet lain heille tarkoitta-
8674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maa päätäntävaltaa, eikä sosiaali- ja terveysmi-
8675: olette 14 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn             nisteriöllä ole harkintamahdollisuutta asiassa.
8676: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       Ministeriön tehtävänä on ollut tutkia päätöksen
8677: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         laillisuus.
8678: taja Suhosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           Avustuskassa Yhteisapu on perustamisestaan
8679: myksestä n:o 55:                                       alkaen toiminut sen periaatteen mukaan, että
8680:                                                        vastaisia etuuksia varten ei kerätä rahastoa.
8681:           Tietääkö Hallitus, että Posti- ja telelai-   Tämän periaatteen johdosta vakuutusmaksua
8682:        toksen ja Postipankin piirissä toiminut         vastaavana jäsenmaksuna on peritty vain sattu-
8683:        Avustuskassa Yhteisapu on asetettu maa-         neiden vakuutustapahtumien kustantamiseen
8684:        liskuussa 1990 suoritustilaan ja tätä kaut-     tarvittava määrä. Jäsenmaksu on tästä syystä
8685:        ta kassan normaali maksatustoiminta on          alusta alkaen voitu pitää huomattavasti alempa-
8686:        keskeytynyt ja vaarana on kassaan jopa          na kuin rahastointiperiaatteen mukaan olisi ollut
8687:        alussa pakolla liittymään joutuneiden           mahdollista.
8688:        henkilöiden maksamien jäsenmaksujen                 Koska avustuskassa on aikoinaan sääntöihin-
8689:        menettäminen ilman minkäänlaista vasti-         sä hyväksynyt alempaan vakuutusmaksutasoon
8690:        netta maksetuille rahoilleen, sekä              perustuvan vaihtoehdon rahastointivaihtoehdon
8691:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-      sijasta, ei kassaa purettaessa voi olla mitään ra-
8692:        lanteen korjaamiseksi ja vääryyksien ja         hasto-osuuksia jäsenille jaettavana.
8693:        kohtuuttomuuksien estämiseksi?                     Vastineeksi suorittamalleen vakuutusmaksul-
8694:                                                        le ovat jäsenet saaneet vuosittain kassan sääntö-
8695:                                                        jen mukaista vakuutusturvaa jäsenyytensä ajan
8696:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kassan toiminnassa ollessa. Toisin sanoen kun
8697: vasti seuraavaa:                                       jäsenistön keskuudessa on sattunut vakuutusta-
8698:                                                        pahtuma, kuolemantapaus tai eroaminen työn-
8699:    Posti- ja telelaitoksen sekä Postipankin henki-     antajan palveluksesta, vanhuuseläkkeelle tai
8700: lökunnan Avustuskassa Yhteisapu, joka on suo-          vakinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymi-
8701: ritus tilassa, on avustuskassalain (471/42) alainen    nen, on kassa maksanut hautausavustuksen
8702: avustuskassa ja on harjoittanut jäsentensä kes-        hautauksesta huolehtineelle tai eroavustuksen
8703: kuudessa vapaaehtoista avustuskassatoimintaa           eronneelle jäsenelle itselleen.
8704: myöntäen eroavustuksia ja hautausavustuksia.              Kassan jäsenet ovat käyttäneet heille kuulu-
8705:    Avustuskassan korkein päättävä elin on kas-         vaa harkintaa tehdessään johtopäätöksiä yleisen
8706: sankokous, johon jokaisella äänioikeutetulla jä-       sosiaaliturvan paranemisen ja joustavan eläke-
8707: senellä on oikeus osallistua. Näin ollen kassan        iän vaikutuksista oman avustuskassan toimin-
8708: perustamisesta, toiminnan jatkamisesta ja lopet-       taan. Kassan toiminnan kehityksestä olisi ilmei-
8709: tamisesta päättävät jäsenet itse. Kassankokous         sesti seurannut, että jäsenten olisi tullut suorittaa
8710: voi lain mukaan myös mm. hyväksyä sääntöihin           korkeita, ehkä kasvaviajäsenmaksuja toiminnan
8711: määräyksen, jonka mukaan työnantajan työssä            jatkamiseksi. Kassatoiminta on vapaaehtoista ja
8712: olevat henkilöt ovat avustuskassan jäseniä. Sa-        sen tarkoituksenmukaisuuden määrittelevät
8713: moin kassankokous päättää vakuutusmaksuna              kassan jäsenet itse. Kassan jäsenet eivät kuiten-
8714: kerättävästä jäsenmaksusta.                            kaan ole olleet valmiit enää jatkamaan kassan
8715:     Kun Avustuskassa Yhteisavun kassankokous           toimintaa, vaan ovat tehneet päätöksen kassan
8716: on 29.3.1990 yksimielisesti päättänyt purkaa kas-      purkamisesta ja asettamisesta suoritustilaan.
8717: san ja asettaa sen suoritustilaan, ovat jäsenet        Tästä jäsenet ovat lain mukaan voineet päättää.
8718: 
8719:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
8720: 
8721:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
8722: 4                                         1991 vp -    KK 55
8723: 
8724: 
8725: 
8726: 
8727:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8728: 
8729:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hälsovårdsministeriet har ingen prövningsmoJ-
8730: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        lighet i frågan. Ministeriets uppgift har varit att
8731: den 14 maj 1991 tili vederbörande med1em av           undersöka beslutets laglighet.
8732: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-        Understödskassan Yhteisapu har ända sedan
8733: dagsman Suhonen undertecknade spörsmå1 nr             den bildades fungerat enligt en princip som
8734: 55:                                                   innebär att ingen fond samlas för framtida för-
8735:                                                       måner. Med anledning av denna princip har
8736:           Är Regeringen medveten om att Post-         medlemsavgifter motsvarande en försäkringsav-
8737:        och te1everkets samt Postsparbankens           gift uppburits endast tili det belopp som behövs
8738:        understödskassa Yhteisapu i mars 1990          för att ersätta inträffade försäkringsfall. Med-
8739:        har försatts i 1ikvidation och att kassans     lemsavgiften har med anledning härav kunnat
8740:        normala betalningsverksamhet på detta          hållas märkbart lägre än vad som hade varit
8741:        sätt har avbrutits samt att det finns risk     möjligt enligt fonderingsprincipen.
8742:        för att personer som i början rentav              Eftersom understödskassan i tiderna i sina
8743:        tvingades ansluta sig tili kassan går miste    stadgar godkände ett alternativ som grundar sig
8744:        om de medlemsavgifter som inbetalts och        på en lägre försäkringsavgiftsnivå i stäliet för ett
8745:        inte får någon som helst ersättning för        fonderingsalternativ kan kassan då den upplöses
8746:        sina pengar, och om så är fallet,              inte ha några fondandelar att dela ut tili sina
8747:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       medlemmar.
8748:        för att korrigera situationen och förhind-        Som ersättning för den försäkringsavgift som
8749:        ra all orättfärdighet och orimlighet?          medlemmarna betalt har de årligen fått ett för-
8750:                                                       säkringsskydd i enlighet med stadgarna under
8751:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          den tid de varit medlemmar och kassan har ver-
8752: samt anföra följande:                                 kat. Då det bland medlemmarna har inträffat ett
8753:                                                       försäkringsfall, ett dödsfall eller då en medlem
8754:    Personalen vid Post- och televerket samt           avgått med ålderspension eller ordinarie invalid-
8755: Postbanken har en understödskassa Yhteisapu,          pension från arbetsgivarens tjänst har kassan
8756: som har försatts i likvidation. Den är underställd    betalt begravningshjälp tili den som ombesörjt
8757: lagen om understödskassor (471/42) och har            begravningen eller avgångsunderstöd tili den
8758: bland sina medlemmar bedrivit en frivillig un-        medlem som avgått.
8759: derstödskassaverksamhet, den har beviljat av-            Medlemmarna i kassan har utnyttjat den
8760: gångsunderstöd och begravningsbidrag.                 prövningsrätt som de har då de har dragit
8761:    Understödskassans högsta beslutande organ          slutsatser av hur ett förbättrat allmänt social-
8762: är kassamötet, i vi1ket varje röstberättigad med-     skydd och en flexibel pensionsålder inverkar på
8763: lem har rätt att delta. Sålunda beslutar medlem-      deras understödskassas verksamhet. Av utveck-
8764: marna själva om bildandet av en kassa, verksam-       lingen inom kassans verksamhet hade uppenbar-
8765: hetens fortbestånd och upphörande. Kassamötet         ligen följt att medlemmarna hade varit tvungna
8766: kan enligt 1agen även bl.a. godkänna en bestäm-       att betala höga, kanske rentav stigande med-
8767: melse i stadgarna, en1igt viiken de personer som      lemsavgifter för att verksamheten hade kunnat
8768: är anställda hos arbetsgivaren är medlemmar i         fortsätta. Kassaverksamheten är frivillig och
8769: understödskassan. Likaså bes1utar kassamötet          dess ändamålsenlighet fastställs av kassamed-
8770: om den med1emsavgift som uppbärs såsom för-           lemmarna själva. Kassamedlemmarna har emel-
8771: säkringsavgift.                                       lertid inte längre varit beredda att fortsätta kas-
8772:    Eftersom understödskassan Yhteisapus kas-          saverksamheten, utan har fattat beslut om att
8773: samöte den 29 mars 1990 enhälligt beslöt att          upplösa den och försätta den i likvidation. Med-
8774: upplösa kassan och försätta den i likvidation har     lemmarna har enligt lagen kunnat fatta beslut
8775: medlemmarna vid sitt möte använt den beslutan-        om detta.
8776: derätt som de enligt lagen har, och social- och
8777: 
8778:      Helsingfors den 11 juni 1991
8779: 
8780:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
8781:                                                  1991 vp
8782: 
8783: 
8784: Kirjallinen kysymys 56
8785: 
8786: 
8787: 
8788: 
8789:                                     Vihriälä ym.: Vuoden 1990 viljasadon markkinoinnista
8790: 
8791: 
8792:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8793: 
8794:    Kylvökausi on täydessä käynnissä, mutta             vienti käynnistää välittömästi suoraan tiloilta.
8795: eräillä tiloilla vilja on vielä 90-prosenttisesti      Päätöksellä on kiire, jotta sijoittamatta olevat
8796: markkinoimatta. Vuoden 1990 viljasadosta on            erät voitaisiin ostaa vielä ennen satovuoden
8797: vailla sijoituskohdetta selvitysten mukaan noin        vaihdetta. Satovuoden vaihteessa alenee rehuvil-
8798: 340 milj. kiloa. Tästä leipäviljan osuus on noin       jan hinta kausiporrastuksen johdosta noin 12
8799: 130 milj. kiloaja rehuviljan noin 210 milj. kiloa.     penniä/kilo.
8800: Viljalle asetettiin viime syksynä tuotekohtaiset          Laki Valtion viljavarastosta edellyttää, että
8801: markkinointimaksut, jotta viljan markkinointi          Valtion viljavarasto huolehtii kotimaisen viljan
8802: voitaisiin hoitaa. Leipäviljasta tehdään varas-        kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisesta, hin-
8803: tointisopimuksia, joiden avulla sen markkinointi       tojen pysyttämisestä vakaina, siementuotannon
8804: siirretään vuoden 1992 kevätkauteen.                   ohjaamisesta ja viljaylijäämien sijoittamisesta
8805:    Tuottajajärjestö on hyväksynyt maataloustu-         valtioneuvoston satovuosittain antamien mää-
8806: loneuvotteluissa viljan vientimaksujen keräämi-        räysten mukaisesti.
8807: sen, mutta ehtona oli, että vilja liikkuu häiriöttä.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8808: Tällä hetkellä kuitenkin rehuviljasta 210 milj.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8809: kiloa on edelleen sijoittamatta. Vienti pitäisikin     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8810: välittömästi saada käyntiin. Maataloustulolain         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8811: mukaan rehuviljan lisävienti tulee tapahtumaan
8812: kokonaan maatalouden kustannuksella eli maa-
8813: taloudelta kerättyjen markkinointimaksujen tur-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8814: vin. Tänä vuonna kerättävistä markkinointi-                   ryhtyä, että vuoden 1990 viljasato voi-
8815: maksuista on edelleen käyttämättä noin 300 milj.              daan markkinoida tämän satovuoden
8816: markkaa. Tällä summalla tulisikin viljan lisä-                aikana?
8817: 
8818:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
8819: 
8820:           Jukka Vihriälä                  Sirkka-Liisa Anttila           1uha Korkeaoja
8821:           Armas Komi                      Markku Koski                   Timo Kalli
8822:           Kyösti Virrankoski              Pekka Viljanen                 Matti Vanhanen
8823:           Aapo Saari                      Hannu Tenhiälä                 Tero Mölsä
8824: 
8825: 
8826: 
8827: 
8828: 210300M
8829: 2                                         1991 vp -    KK 56
8830: 
8831: 
8832: 
8833: 
8834:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8835: 
8836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        milj. kg rehuviljaa, joille ei ole löydetty markki-
8837: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         noita.
8838: olette 14 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn                 Leipäviljan markkinoinnin siirtyminen yli sa-
8839: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tovuoden vaihteen on ongelmallista erityisesti
8840: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         siksi, että vientikustannusmaksut nousevat
8841: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjalli-      1. 7.1991 alkaen. Korotetun vientikustannusmak-
8842: sesta kysymyksestä n:o 56:                            sun välttämiseksi maa- ja metsätalousministeriö
8843:                                                       on antanut vientikustannusmaksulakiin (1062/
8844:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        90, muut. 1315/90) perustuvan päätöksen leipä-
8845:        ryhtyä, että vuoden 1990 viljasato voi-        viljan varastointi- ja ostosopimuksista (667/91).
8846:        daan markkinoida tämän satovuoden              Lisäksi maataloustuloneuvottelijat ovat esittä-
8847:        aikana?                                        neet, että vientikustannusmaksulakia lain jatka-
8848:                                                       misen yhteydessä muutettaisiin siten, ettei varas-
8849:                                                       tointi- ja ostosopimusten piiriin kuluvalta leipä-
8850:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viljalta perittäisi vientikustannusmaksua, jos se
8851: vasti seuraavaa:                                      tulee markkinoille vuonna 1992. Hallituksen tar-
8852:                                                       koituksena on antaa kyseinen lakiesitys edus-
8853:    Viljasadon kokonaismäärä vuonna 1990 oli           kunnalle vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityk-
8854: 4 296 milj. kg, mikä on maassamme suurin kaut-        sen yhteydessä.
8855: ta aikojen saatu sato. Kun viljan kotimainen               Maatiloilla vailla markkinoita oleva rehuvil-
8856: käyttö ilman maailmanmarkkinahintaista käyt-          ja ei kuulu varastointi- ja ostosopimusten piiriin.
8857: töä on noin 2 600 milj. kg, ylittää korjattu sato     Rehuviljaa varastoidaan kotieläintiloilla usein
8858: kotimaisen tarpeen noin 1 700 milj. kg:lla. Vuo-      yli satovuoden vaihteen. Myöhäisen kevään
8859: den 1991 tulo- ja menoarviossa osoitetaan mää-        takia rehuviljaa jätettäneen tiloille tavanomaista
8860: rärahat noin 880 milj. viljakilon viennille ja        enemmän. Tällaisen viljan erottaminen markki-
8861: maailmanmarkkinahintaiselle käytölle koti-            noitavaksi tarkoitetusta viljasta olisi käytettävis-
8862: maassa. Lisäksi kuluvan vuoden 1 lisämenoar-          sä olevilla hallinnollisilla voimavaroilla käytän-
8863: vioesitykseen hallitus on esittänyt määrärahaa,       nössä mahdotonta.
8864: joka mahdollistaa noin 100 milj. rehuviljakilon            Hallitus on tietoinen siitä, että viljan markki-
8865: lisäviennin.                                          nointivaikeudet aiheuttavat yksittäistapauksissa
8866:    Viljan markkinoinnin hoitamiseksi Valtion          viljelijöille taloudellisia vaikeuksia, vaikka toi-
8867: viljavarasto on käyttänyt koko rahoitus- ja va-       saalta määrällisesti ja laadullisesti hyvä sato on
8868: rastokapasiteettinsa. Kuluvan satovuoden päät-        parantanut viljelijöiden keskimääräistä tuloase-
8869: tyessä viljavaraston omistuksessa tulee olemaan       maa. Hallitus tutkii edelleen mahdollisuuksia
8870: viljaa noin 1 625 milj. kg, mikä on noin 670 milj.    viljan markkinointitilanteen helpottamiseksi ja
8871: kg enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämän-            ylijäämäviljan viennin hoitamiseksi niin, että
8872: hetkisen arvion mukaan viljelijöiden omistukses-      viljakauppa voidaan hoitaa sujuvasti uuden
8873: sa on noin 106 milj. kg leipäviljaa ja noin 200       sadon valmistuttua.
8874: 
8875:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1991
8876: 
8877:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
8878:                                           1991 vp -    KK 56                                           3
8879: 
8880: 
8881: 
8882: 
8883:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8884: 
8885:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          säd förskjuts tili nästa skördeår är problematiskt
8886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        framför alit därför att exportkostnadsavgifterna
8887: den 14 maj 1991 tili vederbörande medlem av           stiger från den 1 juli 1991. J ord- och skogsbruks-
8888: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ministeriet har i syfte att undvika höjd export-
8889: dagsman Vihriälä m.fl undertecknade spörsmål          kostnadsavgift utfärdat ett beslut om upplag-
8890: nr 56:                                                rings- och köpeavtal angående brödsäd (667/91),
8891:                                                       baserat på lagen om exportkostnadsavgift för
8892:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        mjölk, svinkött och spannmål (1062/90, ändr.
8893:        ta för att 1990 års spannmålsskörd skali       1315/90). Dessutom har lantbruksinkomstför-
8894:        kunna marknadsföras under detta skör-          handlarna föreslagit att ovan nämnda lag om
8895:        deår?                                          exportkostnadsavgift i samband med en förläng-
8896:                                                       ning av lagens giltighetstid skulie ändras så, att
8897:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          exportkostnadsavgift inte uppbärs för brödsäd
8898: samt anföra följande:                                 som omfattas av upplagrings- och köpeavtal, om
8899:                                                       säden saluförs 1992. Regeringen har för avsikt
8900:     Den totala spannmålsskörden 1990 uppgick          att överlämna en proposition i frågan tili riksda-
8901: tili 4 296 milj. kg, vilket är den största skörden    gen i samband med budgetpropositionen för
8902: genom tiderna i vårt land. Eftersom det inhems-       1992.
8903: ka bruket av spannmål exklusive bruket tili                Den fodersäd på gårdsbruksenheterna som
8904: världsmarknadspris är ca 2 600 milj. kg, översti-     saknar marknad omfattas inte av upplagrings-
8905: ger den bärgade skörden det inhemska behovet          och köpeavtal. På lägenheter med husdjur lagras
8906: med ca 1 700 milj. kg. 1 1991 års statsbudget         fodersäd ofta in på det följande skördeåret. På
8907: anvisas anslag för export och inhemskt bruk tili      grund av den sena våren torde mer fodersäd än
8908: världsmarknadspris av ca 880 milj. kg spannmål.       vanligt bli kvar på enheterna. Att skilja dylik säd
8909: Dessutom har regeringen i innevarande års 1           från spannmål avsedd för marknadsföring är i
8910: tilläggsbudgetsproposition föreslagit ett anslag      praktiken omöjligt med tiligängliga administrati-
8911: som gör det möjligt att ytterligare exportera ca      va resurser.
8912: 100 milj. kg fodersäd.                                    Regeringen är medveten om att svårigheterna
8913:      Statens spannmålsförråd har i marknadsfö-        att marknadsföra spannmål förorsakar ekono-
8914: ringssyfte använt hela sin finansierings- och         miska problem för odlare i enskilda fali, även om
8915: lagerkapacitet. Vid utgången av innevarande           den kvantitativt och kvalitativt goda skörden å
8916: skördeår kommer spannmålsförrådet att i sin           andra sidan förbättrat det genomsnittliga in-
8917: ägo ha ca 1 625 milj. kg spannmål, vilket är ca       komstläget för odlarna. Regeringen utreder fort-
8918: 670 milj. kg mer än ett år tidigare. F ör närvaran-   farande möjligheterna att underlätta situationen
8919: de uppskattas odlarna isin ägo ha ca 106 milj. kg     beträffande marknadsföringen av spannmål och
8920: brödsäd och ca 200 milj. kg fodersäd som inte         att sköta exporten av spannmålsöverskottet så
8921: kunnat marknadsföras.                                 att handeln med spannmål kan skötas friktions-
8922:      Det faktum att marknadsföringen av bröd-         fritt då den nya skörden står klar.
8923: 
8924:      Helsingforsden 14 juni 1991
8925: 
8926:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
8927:                                                1991 vp
8928: 
8929: 
8930: Kirjallinen kysymys 57
8931: 
8932:                                   Tenhiälä: Hauhon tuomiokunnan asiaruuhkien purkamiseksi tar-
8933:                                      vittavista toimenpiteistä
8934: 
8935:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8936:     Kuluneiden puolentoista vuoden eli vuosien       toman kauppahinnan panttioikeuden etuoikeus-
8937: 1989 ja 1990 aikana on Hauhon tuomiokunnan           aseman huonontumisesta yli kuusi kuukautta
8938: lainhuudatus- ja kiinnitysasiain toimituskirjojen    pitkän toimitusajan johdosta, ja tästä mahdolli-
8939: toimitusaika kasvanut jatkuvasti. Tällä hetkellä     sesti aiheutuvat vahingot sekä vastuu vahingos-
8940: toimitusaika on noin kuusi kuukautta tai sitä        ta.
8941: pitempi. Kuitenkin tuomiokunnan kanslian te-             Toimituskirjojen hidas toimitus johtaa myös
8942: hokas toiminta on välttämätöntä pankeille ja         siihen, että ne pankit, jotka laskuttavat asiakas-
8943: pankkien asiakkaille, joiden vakuuksista on ky-      taan vasta asian tultua hoidetuksi, joutuvat
8944: symys. Hauhon tuomiokunnan asiakaspalvelus-          odottamaan notariaattitoiminnan tuloksen syn-
8945: sa oleva henkilökunta pyrkii palvelemaan asiak-      tymistä yli puolen vuoden ajan. Tilikauden päät-
8946: kaansa hyvin, mutta kuitenkin kanslia on "tu-        tyessä 31.12.1990 Hauhon tuomiokunnan kans-
8947: kossa".                                              lia toimitti pankeille heinäkuussa 1990 ja osittain
8948:     Asian vaatimat toimenpiteet edellyttävät toi-    jopa aikaisemmin jätettyjen kiinnitys- ja lain-
8949: mitusaikojen saattamista normaalille tasolle,        huudatusasioiden päätöksiä. Lisäksi toimeksian-
8950: mikä irrallisten rasitustodistusten osalta on kor-   tojen hidas kierto johtaa ja on jo osittain johta-
8951: keintaan yksi viikko ja muiden kiinteistötuoma-      nutkin asianomaisen pankin sisäisen tarkastuk-
8952: rin toimituskirjojen osalta korkeintaan yksi         sen ja pankkiryhmän tarkastuksen asiaan puut-
8953: kuukausi. Alueen pankkien käsiteltäväksi tuo-        tumiseen.
8954: mia asioita Hauhon tuomiokunnassa on vuosit-             On luonnollista, että virastossa saattaa olla
8955: tain arviolta noin 1 100-1 200 kappaletta. Ky-       ruuhkahuippujen aiheuttamaa toimitusten hi-
8956: symys on usean sadan miljoonan markan luotto-        dastumista. Hauhon tuomiokunnassa on kuiten-
8957: jen vakuuksista.                                     kin jo puolitoista vuotta jatkunut aina vain
8958:     Pankin riskien hallinta, pankkitarkastus ja      pahemmaksi käyvä tilanne.
8959: osaltaan pankkilainsäädäntö edellyttävät, että           Pankit ovat pyrkineet eräissä tapauksissa
8960: neuvoteltu luotto voidaan nostaa vain, mikäli        minimoimaan haittaa keskinäisillä sitoumuksilla
8961: asiakkaan vakuudet ovat valmiina, pantattu ja        vakuuksien luovuttamisesta toisen pankin hal-
8962: luovutettu pankin haltuun. Puolen vuoden toi-        tuun välittömästi, kun toimeksiannon saanut
8963: mitusaika haltijavelkakirjojen ja pöytäkirjojen      pankki on asian hoitanut loppuun. Sitoumus ei
8964:  osalta on aivan liian pitkä. Puolivalmiit vakuu-    kuitenkaan juridisesti ole ongelmaton eikä näitä
8965:  det estävät luotan noston.                          sitoumuksia kaikissa luottolaitoksissa edes hy-
8966:     Yksityisasiakkaiden suurin ja tärkein inves-     väksytä, joten viivettä ei hoideta sitoumusjärjes-
8967:  tointi on asunto. Yksityisasiakkaiden luotoista     telmällä.
8968:  valtaosa on asuntoluottoja. Näin ollen luotan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8969:  noston lykkääminen ja rakennushankkeen siirty-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8970:  minen on yksityisen henkilön kohdalla erittäin      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8971:  vakava asia.                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8972:     Yritysasiakkaiden osalta puolivalmiit vakuu-
8973:  det estävät niin ikään luotan noston, mikä ny-                Onko Hallitus tietoinen Hauhon tuo-
8974:  kyisenä taloudellisen laskusuhdanteen aikana ja            miokunnan asiaruuhkista ja muun muas-
8975:  yritystoiminnan ollessa muutoinkin vaikeuksissa            sa niiden vaikutuksista yksityisten ihmis-
8976:  ei ainoastaan saata johtaa, vaan todella johtaa            ten asioiden hoidossa, ja
8977:  kohtuuttomiin lopputuloksiin.                                 mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
8978:     Eräänä merkittävänä yksityiskohtana nousee              ryhtyä Hauhon tuomiokunnassa olevien
8979:  myös kysymys lainhuudatusasiassa maksamat-                 epäkohtien korjaamiseksi?
8980:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
8981:                                            Hannu Tenhiälä
8982: 210300M
8983: 2                                        1991 vp -    KK 57
8984: 
8985: 
8986: 
8987: 
8988:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8989: 
8990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hauhon tuomiokunnan työtilanne on viimek-
8991: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        si kuluneen vuoden aikana pahentunut siten, että
8992: olette 14 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           siitä on koitunut haittaa asioitaan haitaville
8993: kirjeenne n:o 373 ohella toimittanut valtioneu-      asiakkaille. Tähän on ollut syynä yleinen vel-
8994: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kaantuminen ja taloudellisen tilanteen aiheutta-
8995: kansanedustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kir-        ma voimakas työmäärien kasvu tuomioistuimis-
8996: jallisesta kysymyksestä n:o 57:                      sa. Sen lisäksi tilannetta Hauhon tuomiokunnas-
8997:                                                      sa ovat pahentaneet tuomiokunnan sisäiset hen-
8998:           Onko Hallitus tietoinen Hauhon tuo-        kilöstöongelmat, jotka ovat muun muassa johta-
8999:        miokunnan asiaruuhkista ja muun muas-         neet eduskunnan oikeusasiamiehelle ja hovioi-
9000:        sa niiden vaikutuksista yksityisten ihmis-    keudelle tehtyihin kanteluihin. Oikeusministeriö
9001:        ten asioiden hoidossa, ja                     on omasta puolestaan pyrkinyt vaikuttamaan ti-
9002:           mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo     lanteeseen myöntämällä Hauhon tuomiokunnal-
9003:        ryhtyä Hauhon tuomiokunnassa olevien          le määrärahan kausiapulaisen palkkaamiseksi
9004:        epäkohtien korjaamiseksi?                     kesäkuun alusta 1991 lukien saman vuoden lop-
9005:                                                      puun saakka. Mikäli sanottuna aikana ei onnis-
9006:                                                      tuta purkamaan syntynyttä ruuhkaa, voidaan
9007:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          määräraha myöntää vielä vuodenvaihteen jäl-
9008: taen seuraavaa:                                      keenkin.
9009:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
9010: 
9011:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
9012:                                         1991 vp -    KK 57                                          3
9013: 
9014: 
9015: 
9016: 
9017:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9018: 
9019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Arbetssituationen i Hauho domsaga har
9020: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      under senaste år förvärrats så att det har medfört
9021: 373 av den 14 maj 1991 tili vederbörande medlem     olägenheter för kunderna. Orsaken tili detta har
9022: av statsrådet översänt avskrift av följande, av     varit den alimänna skuldsättningen och domsto-
9023: riksdagsman Tenhiälä undertecknade spörsmål         lens kraftigt ökade arbetsmängd förorsakad av
9024: nr 57:                                              det rådande ekonomiska läget. Dessutom har
9025:                                                     situationen i Hauho domsaga förvärrats av
9026:           Är Regeringen medveten om anhop-          domsagans interna personalproblem, som bl.a.
9027:        ningen av ärenden i Hauho domsaga och        har lett tili klagomål hos Riksdagens justitieom-
9028:        dess inverkan bl.a. på behandlingen av       budsman och hovrätten. Justitieministeriet har
9029:        enskilda personers ärenden och               för sin del försökt påverka situationen genom att
9030:           vilka skyndsamma åtgärder ämnar Re-       bevilja Hauhodomsaga anslag för att anstälia ett
9031:        geringen vidta för att avhjälpa missför-     säsongbiträde från början av juni 1991 tili slutet
9032:        hållandena i Hauho domsaga?                  av året. Om anhopningen inte kan undanröjas
9033:                                                     under denna tid, kan anslaget beviljas också efter
9034:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        årsskiftet.
9035: följande:
9036: 
9037:      Helsingfors den 13 juni 1991
9038: 
9039:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
9040:                                                1991 vp
9041: 
9042: 
9043: Kirjallinen kysymys 58
9044: 
9045: 
9046: 
9047: 
9048:                                   Aittoniemi: Varamiehen kutsumisesta valtioneuvoston jäseneksi
9049:                                       valitun kansanedustajan sijaan
9050: 
9051: 
9052:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9053: 
9054:    Valtioneuvoston jäseneksi valittu kansanedus-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9055: taja jatkaa myös eduskunnan jäsenenä ja saa          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9056: puolet kansanedustajan palkkiosta sekä kulu-
9057: korvauksesta. Valtioneuvoston jäsenyys kuiten-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9058: kin estää tehollisen työskentelyn kansanedusta-              siin sellaisen menettelyn aikaansaamisek-
9059: jana, johon tehtävään hänet on vaaleissa valittu.            si, että valtioneuvoston jäseneksi valitun
9060:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           kansanedustajan sijaan kutsutaan valtio-
9061: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-            päiville hänen varamiehensä?
9062: 
9063:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
9064: 
9065:                                            Sulo Aittoniemi
9066: 
9067: 
9068: 
9069: 
9070: 210300M
9071: 2                                            1991 vp -    KK 58
9072: 
9073: 
9074: 
9075: 
9076:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9077: 
9078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Asiasta käydyssä keskustelussa on sijaisjärjes-
9079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            telmän eräänä etuna tuotu esille muun muassa
9080: olette 15 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn               se, että edustuksellisuus eduskunnassa paranisi,
9081: kirjeenne n:o 407 ohella toimittanut valtioneu-          jos poissa olevan edustajan sijalla voisi toimia
9082: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             saman puolueen ja vaalipiirin varaedustaja.
9083: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-              Onkin totta, että perusteltuihin syihin perustuvat
9084: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 58:                 poissaolot ovat viime aikoina lisääntyneet. Eu-
9085:                                                          roopan neuvostoon liittyminen ja parlamentaa-
9086:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         rikkojen lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö
9087:         siin sellaisen menettelyn aikaansaamisek-        ovat aiheuttaneet matkoja ja naiskansanedusta-
9088:         si, että valtioneuvoston jäseneksi valitun       jien lisääntyminen synnytyksiä. Siihenkin on
9089:         kansanedustajan sijaan kutsutaan valtio-         voitava varautua, että asevelvollisuudesta johtu-
9090:         päiville hänen varamiehensä?                     vat poissaolot tulevat uudelleen ajankohtaisiksi.
9091:                                                          Näiden poissaolojen vaikutusta eduskunnan
9092:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            edustuksellisuuteen ei kuitenkaan sovi liioitella.
9093: en seuraavaa:                                            Runsaat tilapäiset poissaolot kuuluvat normaa-
9094:                                                          listikin eduskunnan jokapäiväiseen työhön.
9095:     Kysymys kansanedustajan varamiesjärjestel-               Sijaisjärjestelmän eräänä etuna on mainittu
9096: mästä on eri aikoina ollut esillä eduskunnan ja          eduskuntatyön tehokkuuden parantuminen. Sen
9097: hallituksen piirissä sekä julkisessa ja tieteellisessä   käyttöönoton on arveltu myös lisäävän edus-
9098: keskustelussa. Asiaa selvitettiin varsin perusteel-      kunnan arvovaltaa. Molemmissa näissä suhteis-
9099: lisesti 1970-luvun puolivälissä presidentti Urho         sa voidaan kuitenkin perustellusti olla toista
9100: Kekkosen otettua asian esille Ylioppilaslehdelle         mieltä. Eduskunnan tehokkuuden ja arvovallan
9101: vuonna 1974 antamassaan haastattelussa. Oi-              kannalta on pikemminkin eduksi, että ministerit
9102: keusministeri Tuure Salo valmistutti vuonna              osallistuvat eduskuntatyöhön. Aivan liian vähäl-
9103: 1977 jopa luonnoksen hallituksen esitykseksi             le huomiolle asiasta käydyssä keskustelussa
9104: asiassa. Kun oikeusministeri Paavo Nikula sitten         onkin jäänyt se etu, mikä asiain käsittelylle
9105: vuonna 1978 järjesti asiassa neuvottelutilaisuu-         eduskunnassa saavutetaan sillä, että asioihin jo
9106: den seitsemän puolueen eduskuntaryhmän edus-             hallituksen piirissä perehtyneet ministerit toimi-
9107: tajien kanssa, osoittautui kuitenkin, että hank-         vat myös edustajina.
9108: keella oli varsin vähäinen kannatus. Tämän                   Kansanedustajien sijaisjärjestelmän toteutta-
9109: johdosta hanke raukesi, joskin asiaan on sittem-         miseen liittyy lisäksi koko joukko käytännöllisiä
9110: minkin eri yhteyksissä palattu. Viittaan vain            ongelmia.
9111: kansanedustaja Seppäsen vuonna 1987 tekemään                 Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että sijaisjär-
9112: kirjalliseen kysymykseen, johon oikeusministeri          jestelmän toteuttamiseksi ei meillä ole esitetty
9113: Louekoski vastasi selostamalla, mitä asiassa sii-        riittäviä perusteita. Joka tapauksessa on todetta-
9114: hen mennessä oli tapahtunut, ja toteamalla lo-           va, että minkäänlaista hanketta asianjärjestämi-
9115: puksi, että tuolloin ei ollut vireillä hankkeita         seksi ei hallituksen piirissä ole harkittu aiheelli-
9116: kansanedustajien sijaisjärjestelmän toteuttami-          seksi käynnistää.
9117: seksi.
9118: 
9119:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1991
9120: 
9121:                                                                        Oikeusministeri Hannele Pokka
9122:                                            1991 vp -    KK 58                                             3
9123: 
9124: 
9125: 
9126: 
9127:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
9128: 
9129:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               I diskussionen om vikariesystemet har som en
9130: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         fördel förts fram bl.a. att representativiteten i
9131: 407 av den 15 maj 1991 tili vederbörande medlem        riksdagen skulle förbättras om en suppleant från
9132: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman         samma parti och valkrets kunde ersätta en riks-
9133: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 58:          dagsman som är frånvarande. ·Det är sant att
9134:                                                        frånvaro av grundade skäl har ökat under senare
9135:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          tid. Anslutningen tili Europarådet och parla-
9136:        att få tili stånd ett sådant förfarande att     mentarikernas intensivare internationella samar-
9137:        en riksdagsmans suppleant kaUas tili riks-      bete har orsakat resor och det större antalet
9138:        dagen i stället för en riksdagsman som          kvinnliga riksdagsmän barnsbörder. Det gäller
9139:        har utsetts tili medlem av statsrådet?          också att bereda sig på att frånvaro på grund av
9140:                                                        värnplikt igen kan bli aktuell. Det är dock skäl
9141:                                                        att inte överdriva inverkan av den här typens
9142:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           frånvaro på representativiteten. Stor tillfållig
9143: samt anföra följande:                                  frånvaro ingår också normalt i riksdagens dagli-
9144:                                                        ga arbete.
9145:    Frågan om riksdagsmännens suppleanter har              Som en fördel med vikariesystemet har
9146: vid olika tidpunkter diskuterats inom riksdagen        nämnts att riksdagsarbetet skulle bli effektivare.
9147: och regeringen samt i den offentliga och veten-        Det har också antagits att det skulle öka riksda-
9148: skapliga debatten. Frågan utreddes synnerligen         gens auktoritet. I vartdera fallet kan man dock
9149: grundligt i mitten av 1970-talet då president          med fog vara av annan åsikt. Det är snarare tili
9150: Urho Kekkonen tog upp saken i en intervju för          fördel för riksdagens effektivitet och auktoritet
9151: Studentbladet 1974. Justitieminister Tuure Salo        att ministrarna deltar i riksdagsarbetet. I diskus-
9152: Iät 1977 t.o.m. bereda ett utkast tili regeringspro-   sionema har aHdeies för litet uppmärksamhet
9153: position i saken. När justitieminister Paavo           fåsts vid den fördel riksdagsbehandlingen av
9154: Nikula sedan 1978 arrangerade en diskussion om         olika ärenden har av att ministrar som redan i
9155: saken för representanter för sju partiers riks-        regeringen har satt sig in i saken också är
9156: dagsgrupper visade det sig emellertid att projek-      riksdagsmän.
9157: tet fick ett väldigt svagt stöd. Därför strandade         Dessutom finns det en hei mängd praktiska
9158: projektet, fastän frågan senare har återuppstått i     problem med att införa ett vikariesystem för
9159: olika sammanhang. Jag hänvisar endast tili riks-       riksdagsmän.
9160: dagsman Seppänens skriftliga spörsmål 1987 på             Inalles ser det ut som om det inte har lagts
9161: viiken justitieminister Louekoski svarade genom        fram tillräckliga grunder för att införa ett vika-
9162: att redogöra för vad som då hade skett i saken         riesystem. I varje fall skall det konstateras att det
9163: och tili slut konstaterade att det inte pågick         inte inom regeringen har ansetts vara motiverat
9164: några projekt för att införa ett vikariesystem för     att sätta igång något projekt för att ordna saken.
9165: riksdagsmän.
9166: 
9167:      Helsingforsden 27 maj 1991
9168: 
9169:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
9170:                                                  1991 vp
9171: 
9172: 
9173: Kirjallinen kysymys 59
9174: 
9175: 
9176: 
9177: 
9178:                                      Aittoniemi: Virtain ja Ähtärin välisen tien peruskorjauksesta
9179: 
9180: 
9181: 
9182:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9183: 
9184:    Tie n:o 349 Virroilta Ähtäriin ja edelleen Poh-     joten työt voidaan aloittaa myös mainitulla
9185: janmaalle on vilkkaasti liikennöity ja varsinkin       osuudella.
9186: keväisin routa-aikaan hyvin huonokuntoinen.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9187: Tie on ollut jo pitempään tielaitoksen Hämeen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9188: piirin toimenpideohjelmassa, mutta riita tien          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9189: linjauksesta välillä Virrat- Vaasan läänin raja        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9190: on estänyt töiden aloittamisen.
9191:    Vuoden 1991 budjetissa tielle myönnettiin                      Aikooko Hallitus toimia tien n:o 349
9192: määräraha töiden aloittamiseksi Vaasan läänin                  osalta valtion vuoden 1990 tulo- ja meno-
9193: puolella ja budjettikirjaan tuli maininta, että työt           arviossa mainitulla tavalla ja esittää
9194: Hämeen läänin puolella mainitulla osuudella                    määrärahaa töiden käynnistämiseksi
9195: Virroilta Ähtärin suuntaan käynnistetään vuo-                  Virtain ja Ähtärin (VPR) välisellä osuu-
9196: den 1992 aikana.                                               della?
9197:    Riitaisuudet tielinjauksesta on nyt ratkaistu,
9198:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
9199: 
9200:                                              Sulo Aittaniemi
9201: 
9202: 
9203: 
9204: 
9205: 210300M
9206: 2                                          1991 vp -    KK 59
9207: 
9208: 
9209: 
9210: 
9211:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9212: 
9213:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                rärahaa töiden käynnistämiseksi Virtain
9214: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 ja Ähtärin (VPR) välisellä osuudella?
9215: olette 15 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn
9216: kirjeenne n:o 408 ohella toimittanut valtioneu-          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9217: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           vasti seuraavaa:
9218: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-
9219: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 59:                  Maantien n:o 349 parantaminen välillä Vir-
9220:                                                        rat-Ähtärijatkuu vuonna 1992 Hämeen läänin
9221:            Aikooko Hallitus toimia tien n:o 349        puolella edellyttäen, että hankkeelle myönnetään
9222:         osalta valtion vuoden 1990 tulo- ja meno-      tarvittava 31,0 Mmk:n määräraha vuoden 1992
9223:         arviossa mainitulla tavalla ja esittää mää-    tulo- ja menoarviossa. Suunnitelmien mukaan
9224:                                                        tie on valmis liikenteelle vuonna 1994.
9225: 
9226:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1991
9227:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
9228:                                         1991 vp -    KK 59                                            3
9229: 
9230: 
9231: 
9232: 
9233:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
9234: 
9235:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
9236: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      samt anföra följande:
9237: 408 av den 15 maj 1991 tili vederbörande medlem
9238: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Förbättringsarbetena på vägavsnittet Vir-
9239: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade           dois-Etseri på landsväg nr 349 fortsätter 1992 i
9240: spörsmål nr 59:                                     Tavastehus Iän, förutsatt att för projektet i stats-
9241:                                                     budgeten för 1992 beviljas ett nödvändigt anslag
9242:           Ämnar Regeringen att vidta åtgärder       på 31,0 Mmk. Enligt planerna skall vägen vara
9243:        beträffande väg nr 349 i enlighet med det    fårdig för trafik 1994.
9244:        förfaringssätt som statsbudgeten för 1991
9245:        föreslår och sätta i gång arbetena på
9246:        vägavsnittet Virrat (Virdois)-Ähtäri
9247:        (Etseri) (VPR)?
9248: 
9249:      Helsingforsden 18 juni 1991
9250:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
9251:                                               1991 vp
9252: 
9253: 
9254: Kirjallinen kysymys 60
9255: 
9256: 
9257: 
9258: 
9259:                                  Aittoniemi: Pankkeihin kohdistuvan valvonnan tehostamisesta
9260: 
9261: 
9262: 
9263:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9264: 
9265:    Pankkien toiminnassa on esiintynyt kasvavas-    tää tietyllä tavalla hälyttävänä, koska pankit
9266: sa määrin ilmiöitä, joita voidaan luonnehtia       pitävät hallussaan suvereenisti kaikkia yhteis-
9267: rikolliseksi toiminnaksi tai jotka ainakin ovat    kunnan rahavirtoja.
9268: sellaiseen rinnastettavissa. Aikaisemmin luotet-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9269: tavana pidetty pankkijärjestelmämme on menet-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9270: tänyt uskottavuuttaan kansalaisten silmissä.       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9271: Myös pankkien epämääräisistä liiketoimista         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9272: syntyvät ja yhä kasvavat luottotappiot kertyvät
9273: kansalaisten maksettaviksi kohonneiden korko-                  Aikooko Hallitus ryhtyä minkäänlai-
9274: jen ja palvelumaksujen ym. muodossa.                        siin toimiin pankkien toiminnan valvo-
9275:    Pankkitarkastusvirasto ja muut valvontaeli-              miseksi ja rikollisen toiminnan estämi-
9276: met ovat nykyisin täysin voimattomia pankkien               seksi?
9277: toiminnan valvomisessa. Tilannetta voidaan pi-
9278:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
9279: 
9280:                                           Sulo Aittoniemi
9281: 
9282: 
9283: 
9284: 
9285: 210300M
9286: 2                                        1991 vp -    KK 60
9287: 
9288: 
9289: 
9290: 
9291:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9292: 
9293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Pankkien valvonnasta vastaa pankkitarkas-
9294: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tusvirasto, mutta myös osaltaan Suomen Pank-
9295: olette 15 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           ki. Nykyiset pankkitoimintaa ja pankkitarkas-
9296: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tusta koskevat säädökset ovat varsin tuoreita,
9297: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sillä ne tulivat voimaan 1.1.1991. Tämä lainsää-
9298: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallises-    däntö antaa tällä hetkellä riittävät valtuudet
9299: ta kysymyksestä n:o 60:                              viranomaisille valvoa pankkitoimintaa maas-
9300:                                                      samme. Pankkitarkastusviraston voimavaroja
9301:           Aikooko Hallitus ryhtyä minkäänlai-        on myös vuosittain selvästi lisätty valtion tulo- ja
9302:        siin toimiin pankkien toiminnan valvo-        menoarvioissa.
9303:        miseksi ja rikollisen toiminnan estämi-            Pankkien kasvavat luottotappiot johtuvat
9304:        seksi?                                        pääasiallisesti maamme yleisestä taloudellisesta
9305:                                                      tilanteesta. Korkotason korkeus puolestaan
9306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        määräytyy voittopuolisesti ulkomaisen vaihtota-
9307: vasti seuraavaa:                                     seen vajeen perusteella. Kumpaankaan näihin
9308:    Rahamarkkinasäännöstelyn purkaminen vii-          tekijöihin ei valvonnalla voida vaikuttaa.
9309: me vuosikymmenen loppupuolella johti pank-               Yhtenäiseen eurooppalaiseen talousalueeseen
9310: kien luotonantoperiaatteiden löystymiseen sekä       tähtäävä sopimus edellyttää kuitenkin valvonta-
9311: eräisiin perinteiseen pankkitoimintaan kuulu-        viranomaisten toimintaoikeuksien lisäämistä yli
9312: mattomiin ilmiöihin, kuten nurkkien suojauksiin      rajojen tapahtuvan valvonnan ja yhteistoimin-
9313: ja valtauksiin sekä satunnaisten kauppavoittojen     nan lisäämiseksi. Tätä lainsäädäntöä valmistel-
9314: hankkimiseen. Tilanne on tältä osin muuttunut        laan parhaillaan valtiovarainministeriössä.
9315: muun muassa valvontaviranomaisten toimien
9316: johdosta.
9317:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1991
9318: 
9319:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
9320:                                            1991 vp -    KK 60                                           3
9321: 
9322: 
9323: 
9324: 
9325:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9326: 
9327:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Bankinspektionen, men delvis också Fin-
9328: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av         1ands Bank, utövar tillsyn över bankernas verk-
9329: den 15 maj 1991 tili vederbörande med1em av            samhet. De nu gällande författningarna om
9330: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-      bankverksamhet och bankinspektion är helt nya,
9331: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmå1 nr           för de trädde i kraft den 1 januari 1991. Denna
9332: 60:                                                    lagstiftning ger för närvarande myndigheterna
9333:                                                        tiliräckliga befogenheter att övervaka bankernas
9334:           Ämnar Regeringen vidta några som             verksamhet i landet. Bankinspektionen har varje
9335:        he1st åtgärder i syfte att övervaka banker-     år fått ökat anslag i statsbudgeten.
9336:        nas verksamhet och förhindra brottslig               Bankernas växande kreditförluster är huvud-
9337:        verksamhet?                                     sakligen en följd av det allmänna ekonomiska
9338:                                                        läget i landet. Den höga räntenivån beror åter tili
9339:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         största delen på underskottet i bytesbalansen.
9340: samt anföra följande:                                  Dessa faktorer kan inte på något sätt påverkas
9341:     A vreg1eringen av penningmarknaden i slutet        genom övervakning.
9342: av det förra årtiondet ledde tili en upp1uckring av        Ett avtal som syftar tili en enhetlig europeisk
9343: bankernas utlåningsprinciper och till vissa feno-      ekonomisk sfär förutsätter emeliertid att tillsyns-
9344: men som inte hör tili den traditionelia bankverk-      myndigheternas verksamhetsbefogenheter ökas
9345: samheten, t.ex. corner och åtgärder för att för-       så att möjligheterna tili övervakning och samar-
9346: hindra corner samt tilifäliiga affärsvinster. Tili     bete över gränserna förbättras. En sådan lagstift-
9347: denna del har situationen förändrats genom bl.a.       ning är under beredning i finansministeriet.
9348: tillsynsmyndigheternas åtgärder.
9349: 
9350:      Helsingfors den 14 juni 1991
9351: 
9352:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
9353:                                               1991 vp
9354: 
9355: 
9356: Kirjallinen kysymys 61
9357: 
9358: 
9359: 
9360: 
9361:                                         Aittoniemi: Tampereen poliisikoulun rakentamisesta
9362: 
9363: 
9364: 
9365:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9366: 
9367:    Tampereen poliisikoulun uudisrakennusta on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9368: rakennettu viime vuodet kuin Iisakin kirkkoa.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9369: Aikaisemmin määrärahat olivat mitättömiä ja        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9370: tuskin vastasivat vuosittaista kustannustason      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9371: nousua. Kuluvan vuoden budjetissa määräraha
9372: on ollut 30 miljoonaa markkaa, mutta uudisra-                Aikooko Hallitus tulevien valtion tulo-
9373: kennusten valmistumisesta ei näilläkään rahoilla          ja menoarvioesitysten yhteydessä merkit-
9374: ole vielä tietoa. Kun uuden koulun käyttöön               tävästi lisätä määrärahoja Tampereen
9375: saaminen jatkuvasti lykkääntyy, rakentamiseen             poliisikoulun valmistumisen nopeuttami-
9376: uhratut varat ovat tietyllä tavalla hukkaan hei-          seksi?
9377: tettyjä ainakin toistaiseksi.
9378: 
9379:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
9380: 
9381:                                         Sulo Aittaniemi
9382: 
9383: 
9384: 
9385: 
9386: 210300M
9387: 2                                        1991 vp -    KK 61
9388: 
9389: 
9390: 
9391: 
9392:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9393: 
9394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       haillaan rakennushallituksen käsiteltävinä. Edel-
9395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lyttäen, että jokin tarjouksista on hyväksyttävis-
9396: olette 15 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           sä, rakennustyöt on tarkoitus aloittaa jo alku-
9397: kirjeenne n:o 410 ohella lähettänyt valtioneuvos-    syksystä, jolloin päärakennus valmistuisi loppu-
9398: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       vuodesta 1992. Tällöin voidaan pääosa poliisi-
9399: sanedustaja Sulo Aittaniemen kirjallisesta kysy-     koulun toiminnasta siirtää uusiin tiloihin suun-
9400: myksestä n:o 61, jossa tiedustellaan:                nitelmien mukaisesti vuoden 1993 alusta lukien.
9401:                                                      Vuoden 1992 menoarvioon on tarkoitus esittää
9402:           Aikooko Hallitus tulevien valtion tulo-    tämän rakentamisaikataulun edellyttämä mää-
9403:        ja menoarvioesitysten yhteydessä merkit-      räraha.
9404:        tävästi lisätä määrärahoja Tampereen              Seuraavat rakennusvaiheet, joihin kuuluvat
9405:        poliisikoulun valmistumisen nopeuttami-       poliisikoulun liikuntatilat, moottoriajoneuvo-
9406:        seksi?                                        koulutuksen tilat, ajoharjoitusrata ajoneuvon
9407:                                                      käsittelyalueineen sekä loput oppilasasuntolat,
9408:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ajoittuvat suunnitelmissa heti päärakennuksen
9409: vasti seuraavaa:                                     valmistumisen jatkoksi, jolloin poliisikoulu olisi
9410:    Poliisikoulun ensimmäiseen ja toiseen raken-      kaikilta osiltaan valmis vuoden 1994 aikana.
9411: nusvaiheeseen kuuluvien oppilasasuntoloiden ja          Tämän suunnitelman mukaiset määrärahat
9412: henkilökunnan asuntojen rakentaminen on par-         on tarkoitus aikanaan esittää vuosien 1993 ja
9413: haillaan käynnissä ja rakennukset valmistuvat        1994 menoarvioihin edellyttäen, että valtionta-
9414: kuluvan vuoden aikana. Koulun päärakennuk-           louden silloinen tilanne sen sallii.
9415: sen rakentamisesta saadut tarjoukset ovat par-
9416: 
9417:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
9418:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
9419:                                         1991 vp -    KK 61                                          3
9420: 
9421: 
9422: 
9423: 
9424:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9425: 
9426:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        byggnadsstyrelsen. Byggnadsarbetet avses inle-
9427: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      das redan under förhösten förutsatt att någon av
9428: 410 av den 15 maj 1991 tili vederbörande medlem     offerterna kan antas, varvid huvudbyggnaden
9429: av statsrådet översänt en avskrift av riksdags-     skulle stå färdig i slutet av 1992. Huvuddelen av
9430: man Sulo Aittoniemis skriftliga spörsmål nr 61 i    polisskolans verksamhet kan då flyttas plan-
9431: vilket det frågas:                                  enligt tili de nya utrymmena från och med början
9432:                                                     av 1993. Det anslag som denna byggtidtabell
9433:           Amnar Regeringen i samband med            förutsätter avses föreslås i utgiftsstaten för år
9434:        kommande budgetpropositioner märk-           1992.
9435:        bart öka anslaget för att påskynda fär-         De följande byggnadsskedena som omfattar
9436:        digställandet av polisskolan i Tammer-       polisskolans motionsutrymmen, utrymmena för
9437:        fors?                                        motorfordonsutbildningen, körövningsbanan
9438:                                                     jämte området för fordonshantering samt resten
9439:                                                     av elevhemmen, kommer enligt planerna att
9440:    Jag besvarar spörsmålet högaktningsfullt en-     färdigställas strax efter huvudbyggnaden, varvid
9441: ligt följande:                                      polisskolan skulle tili alla delar stå helt färdig
9442:    Byggandet av de elevhem och personalbostä-       1994.
9443: der som hör tili polisskolans första och andra          Ett anslag som överensstämmer med denna
9444: byggnadsskede pågår som bäst och byggnaderna        pian avses i sinom tid föreslås i utgiftsstaterna
9445: kommer att färdigställas under innevarande år.      för 1993 och 1994 under förutsättning att stats-
9446: De offerter som erhållits på byggandet av sko-      ekonomins dåvarande situation medger detta.
9447: lans huvudbyggnad behandlas som bäst vid
9448: 
9449:      Helsingforsden 31 maj 1991
9450: 
9451:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
9452:                                                 1991 vp
9453: 
9454: Skriftligt spörsmål 62
9455: 
9456: 
9457: 
9458: 
9459:                                    Nyby: Om slopad dubbelbeskattning av pensioner från Sverige
9460: 
9461: 
9462: 
9463:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9464: 
9465:     Den 10 april 1991 inlämnades följande skrift-     skatter på inkomst och på förmögenhet (FördrS
9466: liga spörsmål: Om slopad dubbelbeskattning av         91189) beskattas pension som betalas från en
9467: pensioner från Sverige (SS 3):                        avtalsslutande stat (i förevarande fall Sverige) tili
9468:      "En pension från Sverige beskattas i Sverige.    en person med hemvist i annan avtalsslutande
9469: I Finland inverkar en svensk pension på det           stat (i förevarande fall Finland) endast i den
9470: skattebelopp som eventuellt uppbärs för andra         förstnämnda staten (dvs. Sverige). Härvid be-
9471: inkomster, t.ex. för en pension från Finland.         skattas pensionen således inte i Finland. Pension
9472:     På basis av pensionen från Sverige påförs         från Sverige tas emellertid i betraktande när
9473: sjukförsäkringsavgiften i Finland (storleken          skatt påförs på en persons övriga inkomst som är
9474: 1,70% år 1990). Beträffande personer som är           skattepliktig i Finland. Genom detta förfarande
9475: under 63 år gamla påför man dessutom en folk-         ställs skattskyldiga med hemvist i Finland i
9476: pensionsförsäkringspremie (storleken 1,55% år         samma läge sinsemellan oberoende av om de
9477: 1990), om personen i enlighet med den finländs-       erhåller all sin inkomst från Finland eller en del
9478: ka pensionslagen inte konstaterats vara arbets-       därav från utlandet. Detta förfarande grundar
9479: :)förmögen.                                           sig på artikel25 stycke 3 punkt c i dubbelbeskatt-
9480:     Dessa bestämmelser leder i praktiken tili en      ningsavtalet och är i överensstämmelse med
9481:  iubbelbeskattning. Exempel: En finländare har        allmänt godtagen internationell praxis. Det är
9482:  llela sitt yrkesverksamma Iiv bott i Sverige och     alltså inte fråga om internationell dubbelbeskatt-
9483:  ~rhållit svenskt medborgarskap. Personen kon-        ning som undviks genom dubbelbeskattningsav-
9484:  >tateras i Sverige vara arbetsoförmögen. Som         tal.
9485:  pensionär återvänder han tili Finland. Alla pen-         Enligt sjukförsäkringslagen (364/63) och folk-
9486:  >ioner han lyfter är svenska. Trots att pensioner-   pensionslagen (347/56) påförs, under de förut-
9487:  rra är beskattade i Sverige tvingas han i Finland    sättningar som nämns i lag, en person bosatt i
9488:  betala folkpensionsförsäkringspremie.                Finland, försäkrads sjukförsäkringspremie och
9489:      En möjlighet att komma tillrätta med denna       försäkrads fo1kpensionsförsäkringspremie. Bo-
9490:  llppenbara olägenhet vore att en person som          sättning i Finland är alltså avgörande vid be-
9491:  förklarats vara arbetsoförmögen i Sverige också      dömningen om försäkringspremie skall påföras.
9492:  >kulle anses vara det i Finland.                     Sjukförsäkringspremie påförs en person obe-
9493:      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den   roende av om han erhåller sin inkomst från
9494:  Jrdning 37 § 1 mom. riksdagsordningen fö-            utlandet eller från hemlandet. Folkpensionsför-
9495:   reskriver tili vederbörande medlem av statsrådet    säkringspremie påförs emellertid inte en försäk-
9496:  >tälla följande spörsmål:                            rad som under inkomstäret eller en del därav har
9497:      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta för att    befunnits vara arbetsoförmögen enligt folkpen-
9498:   iubbelbeskattningen av pensioner från Sverige       sionslagen. Eftersom förutsättning för befrielse
9499:   1pphör?"                                            från försäkringspremie är arbetsoförmögenhet
9500:      Svaret som är daterat den 2 maj 1991 har         enligt folkpensionslagen, befriar arbetsoförmö-
9501:   'öljande ordalydelse:                               genhet som konstaterats i Sverige och invalidi-
9502:      "Enligt artikel 18 stycke 1 i det gällande       tetspension som betalas därifrån inte från för-
9503:   1vtalet från år 1989 mellan de nordiska länderna    säkrads folkpensionsförsäkringspremie i Fin-
9504:   :ör att undvika dubbelbeskattning beträffande       land. För att försäkrads folkpensionsförsäk-
9505: 
9506:  ~!0300M
9507: 2                                        1991 vp -    KK 62
9508: 
9509: 
9510: ringspremie i Finland inte skali päföras på          arbetsoförmögen i Sverige också automatiskt
9511: grundval av sjukpension som betalas från Sveri-      skulie anses vara det i Finland.
9512: ge, bör personen erhålia folkpensionsanstaltens         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
9513: beslut om att fråga är om arbetsoförmögenhet         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
9514: enligt folkpensionslagen."                           skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
9515:    1 svaret upprepas alitså endast det som fråge-    stälia följande spörsmål:
9516: stäliaren framfört i motiveringama. Däremot
9517: besvaras inte frågan vilka åtgärder regeringen
9518: ämnar vidta för att undanröja den uppenbara                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
9519: olägenhet som påpekas i spörsmålet. Det kunde               ta för att dubbelbeskattningen av pensio-
9520: ske t.ex. så att en person som förklarats vara              ner från Sverige upphör?
9521: 
9522:      Helsingforsden 15 maj 1991
9523: 
9524:                                             Mats Nyby
9525:                                            1991 vp -    KK 62
9526: 
9527: 
9528: Kirjallinen kysymys 62                                                                        Suomennos
9529: 
9530: 
9531: 
9532: 
9533:                                    Nyby: Ruotsista maksettavien eläkkeiden kaksoisverotuksen pois-
9534:                                       tamisesta
9535: 
9536: 
9537:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9538: 
9539:     Huhtikuun 10 päivänä 1991 jätettiin seuraa-        ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen
9540: va kirjallinen kysymys: Ruotsista maksettavien         verotuksen välttämiseksi vuonna 1989 tehdyn
9541: eläkkeiden kaksoisverotuksen poistamisesta             sopimuksen (SopS 91189) 18 artiklan 1 kappa-
9542: (KK 3):                                                leen mukaan eläkkeestä, joka maksetaan sopi-
9543:      "Ruotsista maksettavaa eläkettä verotetaan        musvaltiosta (tässä tapauksessa Ruotsista) toi-
9544: Ruotsissa. Ruotsista maksettava eläke vaikuttaa        sessa sopimusvaltiossa (tässä tapauksessa Suo-
9545: Suomessa sen veron määrään, joka mahdollisesti         messa) asuvalle henkilölle, verotetaan vain en-
9546: kannetaan muista tuloista, esim. Suomessa              siksi mainitussa valtiossa (so. Ruotsissa). Tällöin
9547: maksettavasta eläkkeestä.                              eläkkeestä ei siis veroteta Suomessa. Ruotsista
9548:    Ruotsista maksettavan eläkkeen perusteella          saatu eläketulo otetaan kuitenkin huomioon
9549: pannaan Suomessa maksuun sairausvakuutus-              määrättäessä veroa henkilön muista mahdollisis-
9550: maksu (maksun suuruus 1,70% vuonna 1990).              ta tuloista, jotka ovat verollisia Suomessa. Näin
9551: Alle 63-vuotiaiden osalta pannaan lisäksi mak-         meneteltäessä Suomessa asuvat verovelvolliset
9552: suun kansaneläkevakuutusmaksu (maksun suu-             asetetaan tuloverotuksessa keskenään samaan
9553: ruus 1,55% vuonna 1990), jollei henkilöä Suo-          asemaan riippumatta siitä, saavatko he kaiken
9554: men eläkelain mukaan ole todettu työkyvyttö-           tulonsa Suomesta vai osan siitä ulkomailta.
9555: mäksi.                                                 Tämä menettely perustuu verosopimuksen 25
9556:     Nämä määräyksetjohtavat käytännössä kak-           artiklan 3 kappaleen c kohtaan ja on yleisesti
9557: soisverotukseen. Esimerkki: Suomalainen on             hyväksytyn kansainvälisen käytännön mukai-
9558: koko työssäoloaikansa asunut Ruotsissa ja saa-         nen. Kansainvälisestä kaksinkertaisesta verotuk-
9559: nut Ruotsin kansalaisuuden. Henkilö todetaan           sesta, joka verosopimuksella vältetään, ei siis ole
9560: Ruotsissa työkyvyttömäksi. Eläkeläisenä hän            kysymys.
9561: muuttaa takaisin Suomeen. Kaikki hänen nosta-              Sairausvakuutuslain (364/63) ja kansaneläke-
9562: mansa eläkkeet maksetaan Ruotsista. Siitä huo-         lain (347/56) nojalla määrätään Suomessa asuvil-
9563: limatta, että eläkkeitä verotetaan Ruotsissa, hän      le henkilöille laissa säädetyin edellytyksin vakuu-
9564: joutuu maksamaan Suomessa kansaneläkeva-               tetun sairausvakuutusmaksu ja vakuutetun kan-
9565:  kuutusmaksun.                                         saneläkevakuutusmaksu. Ratkaisevaa vakuutus-
9566:     Yhtenä mahdollisuutena tämän ilmeisen epä-         maksun määräämiselle on siis Suomessa asumi-
9567:  kohdan korjaamiseksi olisi, että Ruotsissa työ-       nen. Sairausvakuutusmaksu ja kansaneläkeva-
9568:  kyvyttömäksi todettu henkilö katsottaisiin työ-       kuutusmaksu määrätään henkilölle riippumatta
9569:  kyvyttömäksi myös Suomessa.                           siitä, saako henkilö tulonsa ulkomailta vai koti-
9570:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-    maasta. Kansaneläkevakuutusmaksua ei kuiten-
9571:  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-     kaan määrätä vakuutetulle, joka tulovuoden tai
9572:  oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       sen osan aikana on ollut kansaneläkelain mu-
9573:  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   kaan työkyvyttömäksi todettuna. Koska vakuu-
9574:     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä,       tusmaksusta vapautumisen edellytys on kansan-
9575:  jotta Ruotsissa maksettavien eläkkeiden kak-          eläkelain mukainen työkyvyttömyys, ei Ruotsis-
9576:  soisverotus lakkaisi?"                                sa todettu työkyvyttömyys ja sieltä maksettu
9577:      Toukokuun 2 päivänä 1991 päivätty vastaus         työkyvyttömyyseläke vapauta Suomessa suorit-
9578:  kuului seuraavasti:                                   tamasta vakuutetun kansaneläkevakuutusmak-
9579:      "Voimassa olevan Pohjoismaiden välillä tulo-      sua. Jotta Ruotsista maksetun työkyvyttömyys-
9580: 4                                        1991 vp -    KK 62
9581: 
9582: 
9583: eläkkeen perusteella ei määrättäisi vakuutetun       mäksi todettu henkilö katsottaisiin automaatti-
9584: kansaneläkevakuutusmaksua Suomessa, olisi            sesti työkyvyttömäksi myös Suomessa.
9585: henkilön saatava Kansaneläkelaitoksen päätös            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9586: siitä, että kysymyksessä on kansaneläkelain          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9587: mukainen työkyvyttömyys."                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9588:     Vastauksessa siis toistetaan ainoastaan kysy-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9589: jän perusteluissa esittämät seikat. Sen sijaan
9590: kysymykseen siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9591: aikoo ryhtyä kysymyksessä osoitetun ilmeisen                ryhtyä, jotta Ruotsista maksettavien
9592: epäkohdan poistamiseksi, ei vastata. Tämä voisi             eläkkeiden kaksoisverotus lakkaisi?
9593: tapahtua esim. siten, että Ruotsissa työkyvyttö-
9594:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
9595: 
9596:                                             Mats Nyby
9597:                                               1991 vp
9598: 
9599: 
9600: Skriftligt spörsmål 63
9601: 
9602: 
9603: 
9604:                                     M. Pietikäinen: Om slopande av det obligatoriska ansökningsför-
9605:                                  farandet vid ansökan om föräldrapenning i samband med ett barns
9606:                                  död
9607: 
9608:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
9609: 
9610:       När en familjemedlem dör har de anhöriga      till begravningsbidrag, som ingår i familjepen-
9611: vid sidan av sin sorg också många frågor av         sions-, respektive folkpensionslagen.
9612: praktisk natur att tackla.                              Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
9613:    Onödig byråkrati ökar bl.a. bördan för för-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
9614: äldrar vid ett litet barns död.                     skriver till vederbörande medlem av statsrådet
9615:    Om ett barn dör under föräldraledigheten         ställa följande spörsmål:
9616: betalas i enlighet med sjukförsäkringslagens 23 §
9617: föräldrapenning för 12 vardagar efter dagen för               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
9618: barnets död. Utbetalningen sker dock först efter           ta för att slopa det obligatoriska ansök-
9619: särskild ansökan (sjukförsäkringsförordningen,             ningsförfarandet angående föräldrapen-
9620: 14 §).                                                     ning vid ett barns död samt begravnings-
9621:    Samma krav på ansökan gäller också rätten               bidrag?
9622: 
9623:      Helsingfors den 15 maj 1991
9624: 
9625:                                          Margareta Pietikäinen
9626: 
9627: 
9628: 
9629: 
9630: 210300M
9631: 2                                       1991 vp -    KK 63
9632: 
9633: 
9634: Kirjallinen kysymys 63                                                                    Suomennos
9635: 
9636: 
9637: 
9638: 
9639:                                  M. Pietikäinen: Pakollisesta vanhempainrahan maksamismenette-
9640:                               lystä luopumisesta lapsen kuoleman yhteydessä
9641: 
9642:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9643: 
9644:    Perheenjäsenen kuollessa omaisilla on surun-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9645: sa ohella myös monia käytännön kysymyksiä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9646: hoidettavana.                                       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9647:    Tarpeeton byrokratia lisää mm. vanhempien        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9648: taakkaa pienen lapsen kuollessa.
9649:    Jos lapsi kuolee vanhempainloman aikana,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9650: vanhempainrahaa maksetaan sairausvakuutus-                 ryhtyä luopuakseen pakollisesta hake-
9651: lain 23 §:n mukaan 12 arkipäivältä lapsen kuo-             musmenettelystä, joka koskee vanhem-
9652: linpäivänjälkeen. Maksaminen tapahtuu kuiten-              painrahaa lapsen kuollessa sekä hautaus-
9653: kin erityisestä hakemuksesta (sairausvakuutus-             avustusta?
9654: asetuksen 14 §).
9655:    Sama vaatimus koskee myös oikeutta perhe-
9656: eläke- ja kansaneläkelakiin sisältyvään hautaus-
9657: avustukseen.
9658: 
9659:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
9660: 
9661:                                      Margareta Pietikäinen
9662:                                           1991 vp -    KK 63                                            3
9663: 
9664: 
9665: 
9666: 
9667:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9668: 
9669:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jos lapsi kuolee äitiys-, isyys- ja vanhempain-
9670: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rahan suorittamiskauden aikana, tarvitaan tästä
9671: olette 15· päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           ilmoitus, jotta etuuden maksaminen tapahtuisi
9672: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          laissa tarkoitetulla tavalla eikä jatkuisi säädettyä
9673: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         pidempään.
9674: edustaja M. Pietikäisen näin kuuluvasta kirjalli-        Hautausavustusta, jota myönnetään nykyisin
9675: sesta kysymyksestä n:o 63:                            alle 16-vuotiaan lapsen kuollessa, on haettava
9676:                                                       yhden vuoden kuluessa kuolinpäivästä tai muu-
9677:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         toin on oikeus sen saamiseen menetetty. Asian-
9678:        ryhtyä luopuakseen pakollisesta hake-          omaisten ei tarvitse hankkia virkatodistusta, sillä
9679:        musmenettelystä, joka koskee vanhem-           paikallistoimisto saa virkateitse ilmoituksen
9680:        painrahaa lapsen kuollessa sekä hautaus-       kuolemasta.
9681:        avustusta?                                        Kuten edellä on selostettu, lapsen kuolema on
9682:                                                       otettu huomioon näiden etuuksien myöntämis-
9683:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         menettelyssä. Se seikka, että lapsen hautausapua
9684: vasti seuraavaa:                                      on haettava, johtuu siitä sosiaalivakuutusetuuk-
9685:    Äitiysrahan suorittamisen tarkoituksena on         sien maksamisessa olevasta periaatteesta, että
9686: synnytystä edeltävällä ajalla edistää raskaana        etuuksia tulee yleensä hakea kirjallisesti. Tällä
9687: olevan naisen ja syntyvän lapsen terveyttä ja         tavoin saadaan hakijan tahdonilmaisu siihen,
9688: synnytyksen jälkeen mahdollistaa synnytyksestä        että hän haluaa kyseisen etuuden. Hakemusme-
9689: toipuminen sekä vastasyntyneen hoidonjärjesty-        nettelyn todentaminen on välttämätöntä myös
9690: mmen.                                                 muutoksenhakuviranomaisia varten. Palvelupe-
9691:    Lapsen kuoleman jälkeen vanhempainrahaa            riaatteen ja hallintomenettelyn joustavoittami-
9692: maksetaan yleensä 12 arkipäivältä sekä isyysra-       sen myötä hakemusmenettely ja vastaavasti il-
9693: haa meneillään oleva kausi loppuun. Muutosta          moitusvelvollisuudet pyritään kuitenkin teke-
9694: perusteltiin sillä, että vanhempi ei yleensä pysty    mään etuuden hakijoille tai saajille mahdollisim-
9695: palaamaan heti työhön eikä tieto lapsen kuole-        man vaivattomiksija näin yleensä sosiaalivakuu-
9696: masta ole yleensä riittävän nopeasti paikallistoi-    tuksessa on meneteltykin.
9697: mistossa, mikä helposti aiheuttaa takaisinperin-
9698: tätilanteita.
9699:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1991
9700: 
9701:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
9702: 4                                         1991 vp -    KK 63
9703: 
9704: 
9705: 
9706: 
9707:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9708: 
9709:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Om ett barn dör under pågående moders-
9710: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        kaps-, faderskaps- och föräldrapenningsperiod
9711: den 15 maj 1991 till vederbörande medlem av           behövs det en anmälan härom, så att förmånsut-
9712: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     betalningen kan ske på det sätt lagen avser och
9713: dagsman M. Pietikäinen undertecknade spörs-           inte fortgår utöver den stadgade tiden.
9714: mål nr 63:                                                Begravningsbidrag, som numera även beviljas
9715:                                                       efter avlidet barn under 16 år, skall sökas inom
9716:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ett år från dödsdagen för att rätten inte skall
9717:        ta för att slopa det obligatoriska ansök-      förverkas. Något ämbetsbevis behöver inte fogas
9718:        ningsförfarandet angående föräldrapen-         till ansökan, eftersom lokabyrån får anmälan om
9719:        ning vid ett barns död samt begravnings-       dödsfallet tjänstevägen.
9720:        bidrag?                                            Såsom av det ovan relaterade framgår har
9721:                                                       barns dödsfall beaktats i förfarandet vid bevil-
9722:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         jande av ovan nämnda förmåner. Den omstän-
9723: samt anföra följande:                                 digheten att begravningsbidrag efter avlidet barn
9724:    Avsikten med moderskapspenningen är att            måste sökas särskilt beror på den princip för
9725: under tiden före nedkomsten främja den gravida        utbetalning av socialförsäkringsförmåner som
9726: kvinnans och barnets hälsa och att efter ned-         innebär att förmånerna i regel skall sökas skrift-
9727: komsten göra det möjligt för modern att åter-         ligen. Genom detta förfarande framgår sökan-
9728: hämta sig och att ombesörja vården av den             dens vilja att erhålla ifrågavarande förmån. Ve-
9729: nyfödda.                                              rifieringen av ansökningsförfarandet är nödvän-
9730:    Efter ett barns död betalas föräldrapenning i      dig även med tanke på besvärsinstanserna. 1 och
9731: regel för 12 vardagar och faderskapspenning till      med att serviceprincipen och förvaltningsförfa-
9732: utgången av den pågående betalningsperioden.          randet ökar i flexibilitet, strävar man dock att för
9733: Förändringen motiverades med att föräldern i          förmånssökandena och förmånstagarna göra
9734: allmänhet inte omedelbart förmår återgå till sitt     ansökningsförfarandet och anmälningsskyldig-
9735: arbete; uppgiften om barnets död når i regel inte     heterna så okomplicerade som möjligt. Denna
9736: heller lokalbyrån tillräckligt snabbt, vilket i sin   principiella linje har i regel även tidigare tilläm-
9737: tur ofta leder till återindrivning.                   pats inom socialförsäkringen.
9738: 
9739:       Helsingforsden 18 juni 1991
9740:                                                   Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
9741:                                          1991 vp -    KK 62                                           5
9742: 
9743: 
9744: 
9745: 
9746:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9747: 
9748:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       setaan samanaikaisesti vain yhdestä pohjois-
9749: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maasta, siitä maasta, jossa eläkkeensaaja asuu.
9750: olette 15 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           Eläkkeensaajan muuttaessa pohjoismaasta toi-
9751: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         seen siirtyy kansaneläkkeen maksaminen uudelle
9752: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        asuinmaalle. Tällöin sovelletaan yleensä kolmen
9753: edustaja Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta         vuoden odotusaikaa, ennen kuin kansaneläk-
9754: kysymyksestä n:o 62:                                 keen maksaminen uudesta asuinmaasta alkaa ja
9755:                                                      edellisestä maasta päättyy. Jos eläkkeensaaja
9756:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       muuttaa siihen maahan, jonka kansalainen hän
9757:        ryhtyä, jotta Ruotsista maksettavien          on, ja jos hän on täyttänyt uudessa maassa
9758:        eläkkeiden kaksoisverotus lakkaisi?           voimassa olevan eläkeiän, eläkkeenmaksaja
9759:                                                      vaihtuu heti. Kansaneläke myönnetään uudesta
9760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asuinmaasta aina maan omaa lainsäädäntöä
9761: vasti seuraavaa:                                     noudattaen. Toisesta pohjoismaasta sen lainsää-
9762:                                                      dännön mukaisesti myönnettyä lisäeläkettä
9763:    Kysymyksen perusteluissa mainitun pohjois-        samoin kuin omaa työeläkettämmekin makse-
9764: maiden välisen tulo- ja varallisuusveroja koske-     taan asuinmaasta riippumatta.
9765: van kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi             Kansainvälisestikin noudatetun käytännön
9766: tehdyn sopimuksen avulla pyritään estämään           mukaan työkyvyttömyyseläke myönnetään ja
9767: saman tulon ja varallisuuden kaksinkertainen         työkyvyttömyysratkaisu tehdään noudattaen
9768: verotus. Eläketulon kaksinkertainen verotus es-      kansallista lainsäädäntöä. Käytännössä Ruotsis-
9769: tetään kyseisen sopimuksen 18 artiklan mukaan        ta työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän
9770: siten, että eläkkeestä maksetaan pääsääntöisesti     työkyvyttömäksi toteaminen myös Suomen lain-
9771: veroa ainoastaan siinä valtiossa, josta maksu        säädännön mukaan ei erilaisista työkyvyttö-
9772: tapahtuu.                                            myysmääritelmistä huolimatta ole ongelmallista.
9773:    Sairausvakuutuslain ja kansaneläkelain mu-        On kuitenkin mahdollista, ettei henkilön työ-
9774: kaan määrätään Suomessa asuville henkilöille         kyvyttömyys ole niin riidaton kuin suomalaises-
9775: laissa säädetyin edellytyksin vakuutetun sairaus-    sa käytännössä edellytetään. Tällaisilta tilanteil-
9776: vakuutusmaksu ja kansaneläkevakuutusmaksu.           ta ei voida kokonaan välttyä. Muusta pohjois-
9777: Kansaneläkevakuutusmaksua ei määrätä vakuu-          maasta Suomeen muuttanutta henkilöä voidaan
9778: tetulle, joka tulovuoden tai sen osan aikana on      tuskin kohdella toisin kuin maan omia asukkai-
9779: ollut kansaneläkelain mukaan työkyvyttömäksi         ta.
9780: todettuna. Näin se seikka, että vakuutettu on            Pohjoismaiden ministerineuvosto on vuonna
9781: Ruotsissa todettu työkyvyttömäksi ja hänelle         1989 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
9782: maksetaan sieltä työkyvyttömyyseläkettä, ei          saattaa pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ajan
9783: vapauta Suomessa suorittamasta vakuutetun            tasalle sekä korjata sen soveltamisessa olevat
9784: kansaneläkevakuutusmaksua. Kansaneläkelain           puutteet. Työryhmä on kuitenkin katsonut, ettei
9785: 77 §:n mukaan vakuutetulla on kuitenkin mah-         tässä vaiheessa Euroopan talousaluetta koske-
9786: dollisuus hakea päätöstä siitä, että hänet todet-    vien neuvottelujen vuoksi ole aihetta ottaa kan-
9787: taisiin myös kansaneläkelain mukaan työkyvyt-        taa sopimuksen muuttamiseen. Jos Euroopan
9788: tömäksi ja tätä kautta hän vapautuisi suoritta-      talousaluetta koskeva sopimus syntyy, myös
9789: masta kansaneläkevakuutusmaksua Suomessa.            pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen asemaja
9790: Tällöin kuitenkin työkyvyttömyys ratkaistaan         sisältö tulee uudelleen harkittavaksi sen vuoksi,
9791: kansaneläkelain säännösten mukaisesti.               että pääosa sen mukaan määräytyvistä etuuksis-
9792:     Voimassa oleva vuonna 1981 solmittu poh-         ta tulee säädellyksi jo EY:n monenkeskisen EY:n
9793: joismainen sosiaaliturvasopimus (SopS 81181)         asetuksen 1408/71/EEC pohjalta.
9794: rakentuu periaatteelle, että kansaneläkettä mak-
9795: 
9796:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1991
9797: 
9798:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
9799: 6                                          1991 vp -    KK 62
9800: 
9801: 
9802: 
9803: 
9804:                                      Till Riksdagens Herr Talman
9805: 
9806:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          samtidigt endast i ett nordiskt land, dvs. i det
9807: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        land där pensionstagaren bor. När en pensions-
9808: den 15 maj 1991 tili vederbörande med1em av           tagare flyttar från ett nordiskt land tili ett annat
9809: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-     börjar folkpensionen betalas i det nya bosätt-
9810: dagsman Nyby undertecknade spörsmål nr 62:            ningslandet. I sådana fali tiliämpas i alimänhet
9811:                                                       en väntetid på tre år innan utbetalningen av
9812:             Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      folkpensionen från det nya bosättningslandet
9813:          ta för att dubbelbeskattningen av pensio-    börjar och innan de upphör från det föregående.
9814:          ner som betalas från Sverige skali upphö-    Om en pensionstagare flyttar tili det land vars
9815:          ra?                                          medborgare han är och om han har nått den
9816:                                                       giltiga pensionsåldern i det nya landet, byts
9817:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- utbetalaren av pensionen genast. Från det nya
9818: samt anföra följande:                                 bosättningslandet beviljas folkpensionen alitid
9819:                                                       genom att landets egen lagstiftning tiliämpas.
9820:    Genom det nordiska avtal som nämns i moti- Tiliäggspension, som beviljats från ett annat nor-
9821: veringen och som har som syfte att undvika diskt land i enlighet med dess lagstiftning, liksom
9822: dubbelbeskattning när det gälier inkomst- och vår egen arbetspension, utbetalas oberoende av
9823: förmögenhetsskatt försöker man förhindra att bosättningsland.
9824: samma inkomst och förmögenhet beskattas två              Åven internationella praxis går ut på att
9825: gånger. Enligt artikel 18 i den nämnda konven- invalidpensionen beviljas och beslutet om arbets-
9826: tionen undviks dubbelbeskattning av pensions- oförmåga fattas genom att lagstiftningen i det
9827: inkomst på så sätt att pension i alimänhet egna landet iakttas. 1 praktiken är det dock inte
9828: beskattas enbart i den stat från viiken pensionen svårt, trots skillnader i definitionerna när det
9829: betalas.                                              gäller arbetsoförmåga, att få en arbetstagare tili
9830:     Då det gälier personer bosatta i Finland viiken betalas invalidpension från Sverige fast-
9831: faststälis enligt sjukförsäkringslagen och folk-      stälid som arbetsoförmögen också i Finland. Det
9832: pensionslagen den försäkrades sjukförsäkrings- är likväl möjligt att frågan om arbetsoförmåga
9833: premie och folkpensionspremie på basis av krite- inte är så entydig som den finländska praxisen
9834: rier som det stadgas om i lagen. Folkpensions- förutsätter. Sådana situationer kan inte helt
9835: premie faststälis inte för en försäkrad som under undvikas. Personer som flyttat tili Finland från
9836: inkomståret elier under en del av det enligt något annat nordiskt land kan knappast behand-
9837: folkpensionslagen konstaterats vara arbetsoför- las på något annat sätt än landets egna invånare.
9838: mögen. Det faktum att den försäkrade i Sverige           Nordiska ministerrådet tillsatte 1989 en ar-
9839: har konstaterats vara arbetsoförmögen och att betsgrupp som fick tili uppgift att uppdatera den
9840: han får invalidpension från Sverige befriar ho-       nordiska konventionen om social trygghet samt
9841: nom inte från att i Finland betala den folkpen-       att avhjälpa bristerna i tillämpningen av den.
9842: sionspremie som åläggs en försäkrad. Enligt 77 § Arbetsgruppen är likväl av den åsikten att dettili
9843: folkpensionslagen har den försäkrade dock följd av diskussionerna om den europeiska eko-
9844: möjlighet att ansöka om att han också i enlighet nomiska sfären inte i detta skede finns någon
9845: med folkpensionslagen skali konstateras vara anledning tili att ta ställning tili en ändring av
9846: arbetsoförmögen och på så sätt bli befriad från konventionen. Om ett avtal om den europeiska
9847: att betala folkpensionspremie i Finland. I sådana ekonomiska sfären sluts, bör man på nytt reflek-
9848: fali avgörs frågan om arbetsoförmåga likväl           tera över ställningen för och innehållet i konven-
9849: enligt stadgandena i folkpensionslagen.               tionen om social trygghet, på grund av att största
9850:      Den gäliande nordiska konventionen om delen av de förmåner som faststälis i enlighet
9851: social trygghet (F ördrS 81181 ), som slutits 1981, · med konventionen bestäms på basis av EG:s
9852: bygger på principen att folkpension betalas multilaterala EG-förordning 1408171/EEC.
9853: 
9854:      Helsingfors den 19 juni 1991
9855: 
9856:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
9857:                                                 1991 vp
9858: 
9859: 
9860: Kirjallinen kysymys 64
9861: 
9862: 
9863: 
9864: 
9865:                                    Aittoniemi: Kansanedustajien lakialoitteiden käsittelypakkoa kos-
9866:                                        kevan säännöksen säätämisestä
9867: 
9868:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9869: 
9870:    Kansanedustajat tekevät lukuisan määrän la-        vallan ja esitysvallan tulee olla hallituksen käsis-
9871: kialoitteita. Säännönmukaisesti käy kuitenkin         sä.
9872: niin, että vaikka aloitteen sisältämä asia on ylei-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9873: sesti hyväksytty tai aloitteen kautta lakiin halut-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9874: tava muutos on tuiki tarpeellinen, aloitteita ei      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9875: eduskunnassa oteta käsiteltäväksi. Jos lakialoite     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9876: sattuu olemaan rinnakkainen hallituksen esityk-
9877: sen kanssa, lopullisessa käsittelyssä kansanedus-                Aikooko Hallitus oma-aloitteisesti
9878: tajan aloitteesta tulee se maininta, että se on               ryhtyä toimenpiteisiin sellaisen säännök-
9879: hylätty. Kansanedustajan aloiteoikeudella ei ole              sen saamiseksi valtiopäiväjärjestykseen,
9880: mitään merkitystä.                                            jonka mukaan kansanedustajien tekemät
9881:    Kysymys on siitä, että hallitus ja hallituspuo-            lakialoitteet on eduskunnassa käsiteltävä
9882: lueet eivät hyväksy kansanedustajien taholta                  asianomaisen vaalikauden aikana?
9883: tehtävien aloitteiden käsittelyä. Kaiken aloite-
9884: 
9885:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
9886: 
9887:                                             Sulo Aittaniemi
9888: 
9889: 
9890: 
9891: 
9892: 210300M
9893: 2                                         1991 vp -    KK 64
9894: 
9895: 
9896: 
9897: 
9898:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9899: 
9900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta. Tärkeimmät hankkeet valmistellaan useim-
9901: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         miten komiteoissa, toimikunnissa tai työryhmis-
9902: olette 15 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            sä, joiden työhön kutsutaan usein hallituspuolu-
9903: kirjeenne n:o 413 ohella toimittanut valtioneu-       eiden edustajien lisäksi oppositiopuolueiden
9904: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          edustajia. Näiden valmisteluelinten työn aikana
9905: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-           kuullaan lähes poikkeuksetta myös asiantunti-
9906: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 64:              joita. Lisäksi on huomattava, että oikeusministe-
9907:                                                       riössä on erityisesti lainvalmistelutyöhön erikois-
9908:           Aikooko Hallitus oma-aloitteisesti          tunut osasto. Asian laadun sitä edellyttäessä
9909:        ryhtyä toimenpiteisiin sellaisen säännök-      hankitaan lakiehdotuksista myös korkeimman
9910:        sen saamiseksi valtiopäiväjärjestykseen,       oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden tai
9911:        jonka mukaan kansanedustajien tekemät          laintarkastuskunnan lausunto. Näin perusteelli-
9912:        lakialoitteet on eduskunnassa käsiteltävä      seen ja monipuoliseen lainvalmistelutyöhön ei
9913:        asianomaisen vaalikauden aikana?               kansanedustajien lakialoitteita valmisteltaessa
9914:                                                       ole mahdollisuuksia.
9915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Myös periaatteelliselta kannalta voidaan
9916: taen seuraavaa:                                       puolustaa sitä, että lakiehdotusten valmistelu-
9917:                                                       vastuu selkeästi on ensisijaisesti hallituksella.
9918:    Suomen Hallitusmuodon mukaan oikeus teh-           Parlamentarismin vallitessa päävastuun aioit-
9919: dä ehdotuksia uuden lain säätäruisestä ja ennes-      teellisuudesta näissä asioissa on katsottava kuu-
9920: tään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai         luvan hallitukselle, jonka tässäkin suhteessa tu-
9921: kumoamisesta on sekä presidentillä että edus-         lee nauttia eduskunnan luottamusta.
9922: kunnalla (18 §). Tämän säännöksen pohjalta               Vaikka lakialoitteista vain pieni osa johtaa
9923: saattaisi näyttää siltä, että mainitut valtioelimet   lainsäädäntötoimiin, niiden arvoa ei mitenkään
9924: olisivat lainsäädäntöaloitetta koskevissa asioissa    ole syytä vähätellä. Etenkin silloin kun lakialoite
9925: samassa asemassa. Valtiopäiväjärjestyksen             on hallituksen esitykselle laadittu rinnakkais-
9926: 87 §:ssä säädetään kuitenkin, että hallituksen esi-   aloite, se saattaa aiheuttaa, vaikka sitä ei sellai-
9927: tykset on sekä eduskunnan täysistunnossa että         senaan hyväksytäkään, hallituksen esityksen
9928: sen valiokunnissa otettava ensimmäisinä käsitel-      muuttamisen aloitteen tehneiden kansanedusta-
9929: täviksi. Säännöstä on valiokuntatyön osalta täs-      jien tarkoittamaan suuntaan. Erityisen korostei-
9930: mennetty eduskunnan työjärjestyksessä (18 b §).       sesti tällainen kehityskulku on ollut nähtävissä
9931: Näistä säännöksistä seuraa, että lakialoitteet        budjettilakeja käsiteltäessä.
9932: käsitellään vasta hallituksen esitysten jälkeen,         Kuten edellä lausutustakinjo ilmenee, hallitus
9933: elleivät ne koske samaa asiaa kuin käsiteltävänä      pitää nykyistä asiaintilaa lakialoitteiden käsitte-
9934: oleva hallituksen esitys.                             lyn osalta varsin tarkoituksenmukaisena. Näin
9935:    Käytännössä lakialoitteista hyväksytään vain       ollen se ei pidä aiheellisena ryhtyä oma-aloittei-
9936: pari prosenttia. Noin puolet niistä hylätään. Lo-     sesti asiassa toimenpiteisiin kysymyksessä tar-
9937: put, eli lähes puolet, jäävät vaalikauden aikana      koitetun lainmuutoksen aikaansaamiseksi. Kun
9938: kokonaan käsittelemättä. Tällainen menettely          asiassa kuitenkin on kysymys eduskuntatyön
9939: saattaa tietenkin näyttää arveluttavalta ottaen       järjestämiseen liittyvästä asiasta, joka luontevas-
9940: huomioon edellä mainittuun hallitusmuodon             ti kuuluu eduskunnan omassa piirissä ensisijai-
9941: säännökseen kirjatun toimivaltajärjestelyn.           sesti pohdittaviin kysymyksiin, hallituksella ei
9942: Käytännön valtioelämässä vallitsevien tosiseik-       luonnollisesti ole mitään sitä vastaan, että asiaa
9943: kojen valossa tällaista tilannetta voidaan kuiten-    selvitetään eduskunnan piirissä. Onhan viimeai-
9944: kin perustellusti pitää puolustettavana.              kaiset laajimmat ja periaatteellisesti merkittä-
9945:    Hallituksen esityksinä eduskunnalle annetta-       vimmät eduskuntatyötä koskevat perustuslain
9946: vat lakiehdotukset ovat suurimmalta osaltaan          uudistukset valmisteltu säännönmukaisesti ensi-
9947: pitkäaikaisen ja perusteellisen valmistelun tulos-    sijaisesti juuri eduskunnan omassa piirissä. Täs-
9948:                                          1991 vp -    KK 64                                          3
9949: 
9950: sä suhteessa on kuitenkin otettava huomioon,         siin muodollinen päätös. Eri asia on, että tällai-
9951: että nykyinenkään valtiosääntö ei sinänsä estä       nen päätös käytännön tosiseikat huomioon otta-
9952: eduskuntaa omaksumasta sellaista käytäntöä,          en useimmissa tapauksissa tuskin voisi olla
9953: että myös kaikkien lakialoitteiden osalta tehtäi-    muunlainen kuin aloitteen hylkäävä.
9954: 
9955:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1991
9956: 
9957:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
9958: 4                                           1991 vp -    KK 64
9959: 
9960: 
9961: 
9962: 
9963:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
9964: 
9965:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             representanter för regeringspartierna ofta också
9966: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          representanter för oppositionspartierna deltar i
9967: 413 av den 15 maj 1991 till vederbörande medlem         arbetet. Under arbetet i dessa beredningsorgan
9968: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman          hörs så gott som undantagslöst också experter.
9969: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 64:           Dessutom bör noteras att justitieministeriet har
9970:                                                         en avdelning som är specialiserad på lagbered-
9971:            Ämnar Regeringen självmant vidta             ningsarbete. Om ärendets art kräver det begärs
9972:         åtgärder för att få in ett stadgande i          också utlåtanden om lagförslag av högsta dom-
9973:         riksdagsordningen enligt vilket riksdags-       stolen, högsta förvaltningsdomstolen eller lag-
9974:         männens motioner skall behandlas av             granskningsrådet. Det finns inga möjligheter till
9975:         riksdagen under innevarande mandatpe-           ett så här grundligt och mångsidigt lagbered-
9976:         riod?                                           ningsarbete vid beredningen av riksdagsmän-
9977:                                                         nens motioner.
9978:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                Också ur principiell synpunkt kan det försva-
9979: samt anföra följande:                                   ras att regeringen i första hand har ett klart
9980:                                                         ansvar för beredningen av lagförslag. Eftersom
9981:    Enligt Regeringsformen för Finland har såväl         parlamentarism råder skall huvudansvaret för
9982: presidenten som riksdagen "rätt att väcka för-          initiativen i dessa frågor anses ligga hos regering-
9983: slag om stiftande av ny lag samt om ändring,            en, som också i detta hänseende skall åtnjuta
9984: förklaring eller upphävande av bestående lag"           riksdagens förtroende.
9985: (18 §). På grundval av detta stadgande kan det              Fastän bara en liten del av motionerna leder
9986: verka som om dessa statsorgan har enjämbördig           till lagstiftningsåtgärder skall deras värde inga-
9987: ställning i frågor som gäller initiativ till lagstif-   lunda förringas. I synnerhet när en motion har
9988: ting. I 87 § riksdagsordningen stadgas dock att         väckts parallellt med en regeringsproposition
9989: det är regeringspropositioner som alltid såväl vid      kan den, även om den inte godkänns som sådan,
9990: riksdagens plenum som i dess utskott i främsta          leda till att propositionen ändras i den riktning
9991: rummet skall tas upp till behandling. Stadgandet        som de riksdagsmän som har väckt motionen
9992: har för utskottsarbetets del preciserats i arbets-      har tänkt sig. Särskilt accentuerat har ett sådant
9993: ordningen för riksdagen (18 b §).Av dessa stad-         här utvecklingsförlopp varit vid behandlingen av
9994: ganden följer att motioner behandlas efter pro-         budgetlagar.
9995: positioner, om de inte gäller samma sak som den             Såsom framgår av det ovan sagda anser rege-
9996: proposition som behandlas.                              ringen att det nuvarande sakläget är synnerligen
9997:    I praktiken godkänns endast ett par procent          ändamålsenligt när det gäller behandlingen av
9998: av motionerna. Ungefär hälften av dem förkas-           motioner. Den anser alltså inte att det är motive-
9999: tas. Resten, dvs. nästan hälften, behandlas inte        rat att självmant vidta åtgärder för att få till
10000: alls under valperioden. Ett sådant förfarande           stånd den lagändring som avses i spörsmålet.
10001: kan naturligtvis verka betänkligt med beaktande         Eftersom det emellertid är fråga om angelägen-
10002: av behörighetsarrangemangen i det ovan nämn-            heter i anslutning till organisationen av riksda-
10003: da stadgandet i regeringsformen. I skenet av de         gens arbete och dessa naturligt hör till de frågor
10004: omständigheter som råder i det praktiska statsli-       som i första hand diskuteras inom riksdagen, har
10005: vet kan situationen dock med fog försvaras.             regeringen givetvis ingenting emot att saken
10006:    Lagförslag som överlämnas till riksdagen som         utreds i riksdagen. Den senaste tidens mest
10007: regeringspropositioner är till största delen resul-     omfattande och principellt viktiga grundlagsänd-
10008: tat av långvarig och grundlig beredning. De             ringar som gäller riksdagens arbete harju regel-
10009: viktigaste projekten bereds oftast i kommitteer,        mässigt i första hand beretts inom riksdagen.
10010: kommissioner eller arbetsgrupper, där förutom           Här skall dock beaktas att den gällande statsför-
10011:                                         1991 vp -    KK 64                                          5
10012: 
10013: fattningen inte i sig hindrar riksdagen från att    dylikt beslut, men hänsyn till alla praktiska
10014: införa en kutym där formella beslut också fattas    omständigheter, i de flesta fall knappast kan leda
10015: om alla motioner. Det är en sak för sig att ett     till annat än att motionen förkastas.
10016: 
10017:      Helsingfors den 27 maj 1991
10018: 
10019:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
10020:                                                1991 vp
10021: 
10022: 
10023: Kirjallinen kysymys 65
10024: 
10025: 
10026: 
10027: 
10028:                                      Aittoniemi: Valtatien n:o 9 peruskorjauksesta välillä Orivesi-
10029:                                        Jämsä
10030: 
10031: 
10032:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10033: 
10034:    Valtatie n:o 9 Tampereelta Oriveden kautta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10035: Jämsään on vilkkaasti liikennöity, mutta mut-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10036: kainen ja kunnoltaan osaksi muutenkin suuri-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10037: mittaiseen liikenteeseen sopimaton Orivedeltä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10038: Jämsän suuntaan. Tien peruskorjauksen aloitta-
10039: mista on kuitenkin toistuvasti siirretty ja sen                Aikooko Hallitus kiirehtiä valtatien
10040: suunnittelua sekä linjausta koskevat suunnitel-             n:o 9 peruskunnostusta välillä Orivesi -
10041: mat lienevät alkutekijöissään. Tie pitäisi nopeas-          Jämsä?
10042: ti saada rakenteille ja tien linjauksessa tulisi
10043: tarkoin huomioida esitetyt eri vaihtoehdot.
10044:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1991
10045: 
10046:                                           Sulo Aittoniemi
10047: 
10048: 
10049: 
10050: 
10051: 2!0300M
10052: 2                                      1991 vp -    KK 65
10053: 
10054: 
10055: 
10056: 
10057:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10058: 
10059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
10061: olette 16 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            Valtatien n:o 9 parantaminen välillä Orive-
10062: kirjeenne n:o 414 ohella toimittanut valtioneu-    si-Jämsä on suunnittelutilanne ja rahoitusmah-
10063: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       dollisuudet huomioon ottaen mahdollista vasta
10064: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-        1990-luvun puolivälissä.
10065: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 65:              Osuudesta Orivesi-Kokkola (noin 10 km) on
10066:                                                    tehty tiesuunnitelma, joka on tielain mukaisessa
10067:           Aikooko Hallitus kiirehtiä valtatien     käsittelyssä. Osuudelle Kokkola-Jämsä teh-
10068:        n:o 9 peruskunnostusta välillä Orive-       dään vasta tarveselvitystä, jossa selvitetään tielle
10069:        si-Jämsä?                                   sopiva poikkileikkaus ja linjaus.
10070: 
10071:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1991
10072:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
10073:                                         1991 vp -    KK 65                                         3
10074: 
10075: 
10076: 
10077: 
10078:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10079: 
10080:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Förbättringsarbetena på vägavsnittet Orive-
10081: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      si-Jämsä på huvudväg nr 9 kan med beaktande
10082: 414 a v den 16 maj 1991 tili vederbörande medlem    av planeringen och finansieringsmöjligheterna
10083: av statsrådet översänt avskrift av följande av      inte inledas förrän i mitten på 1990-talet.
10084: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              En vägplan har gjorts för avsnittet Orive-
10085: spörsmål nr 65:                                     si-Karleby (ca 10 km), och den undergår för
10086:                                                     närvarande handläggning i enlighet med vägla-
10087:           Ämnar Regeringen påskynda förbätt-        gen. Avsnittet Karleby-Jämsä undersöks för
10088:        ringsarbetena på vägavsnittet Orivesi-       närvarande först enligt behovsprövning, och
10089:        Jämsä på huvudväg nr 9?                      man kommer att reda ut vilket tvärsnitt och
10090:                                                     viiken linjering som kommer att vara lämplig för
10091:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vägen i fråga.
10092: samt anföra följande:
10093:      Helsingforsden 18 juni 1991
10094:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
10095:                                                1991 vp
10096: 
10097: Kirjallinen kysymys 66
10098: 
10099: 
10100: 
10101: 
10102:                                     Aittoniemi: Rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämisestä
10103: 
10104: 
10105: 
10106:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10107: 
10108:    Sellaisten sotaveteraanien, jotka eivät ole       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10109: invalideja, kuntoutukseen pääsyssä on ilmennyt       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10110: vaikeuksia. Ensinnäkin siihen varatut määrära-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10111: hat ovat liian pienet ja toisekseen kuntoutukseen
10112: pääsy on ilmeisesti kiinni siitä, mitä poliittista              Aikooko Hallitus huolehtia jäljellä
10113: suuntausta edustaa ja miten pärstä miellyttää.               olevien veteraanien kasvavien kuntoutus-
10114: On veteraaneja, jotka pääsevät kuntoutukseen                 tarpeiden tyydyttämisestä ja siitä, että
10115: säännöllisin määräajoin, toiset taas eivät koko              kuntoutuspalveluja annetaan veteraanin
10116: elinikänään yrityksistään huolimatta.                        poliittisesta kannasta ja siihen liittyvästä
10117:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           pärstäkertoimesta riippumatta?
10118:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1991
10119: 
10120:                                            Sulo Aittaniemi
10121: 
10122: 
10123: 
10124: 
10125: 210300M
10126: 2                                         1991 vp -    KK 66
10127: 
10128: 
10129: 
10130: 
10131:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10132: 
10133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        syys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen,
10134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että veteraanilla, jonka vamma tai sairaus aihe-
10135: olette 16 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            uttaa toimintakyvyn häiriöitä, on mahdollisuus
10136: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          päästä kuntoutukseen.
10137: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Kuntoutukseen otettavat hyväksyy rintama-
10138: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallises-     veteraanin asuinkunnan terveyslautakunta rin-
10139: ta kysymyksestä n:o 66:                               tamaveteraanin tekemän hakemuksen perusteel-
10140:                                                       la. Hakemukseen tulee liittää hoitavan lääkärin
10141:           Aikooko Hallitus huolehtia jäljellä         lausunto kuntoutuksen tarpeesta. Terveyslauta-
10142:        olevien veteraanien kasvavien kuntoutus-       kunta voi määrätä alaisensa viranhaltijan, esim.
10143:        tarpeiden tyydyttämisestä ja siitä, että       terveyskeskuksen johtavan lääkärin tai kuntou-
10144:        kuntoutuspalveluja annetaan veteraanien        tuksesta vastaavan lääkärin, päättämään kun-
10145:        poliittisesta kannasta ja siihen liittyvästä   toutukseen hyväksymisestä terveyslautakunnan
10146:        pärstäkertoimesta riippumatta?                 vahvistamien perusteiden mukaisesti.
10147:                                                           Valinta valtion varoin järjestettyyn rintama-
10148:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         veteraanien kuntoutukseen tapahtuu siis pitkälle
10149: vasti seuraavaa:                                      lääketieteellisen arvion perusteella. Myös muut
10150:    Vuodesta 1977 alkaen on valtion tulo- ja me-       seikat, jotka vaikuttavat veteraanin toimintaky-
10151: noarvioon varattu määräraha veteraanien kun-          vyn edistämiseen ja säilyttämiseen ja itsenäiseen
10152: touttamista varten. Määräraha on vuodesta 1977        selviytymiseen jokapäiväisissä toiminnoissa, ote-
10153: vuoteen 1990 kasvanut yli kymmenkertaiseksi.          taan tässä yhteydessä huomioon.
10154: Määrärahalla on vuoden 1990 loppuun mennes-              Hallituksen 26.4.1991 päivättyyn hallitusoh-
10155: sä voitujärjestää noin 145 000 kuntoutusjaksoa.       jelmaan on kirjattu rintamaveteraanien kuntou-
10156: Rintamaveteraanien kuntoutukseen on valtion           tuksen tehostaminen. Tulo- ja menoarvion puit-
10157: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1991 varattu 139       teiden salliman, riittävän suuren määrärahan
10158: miljoonaa markkaa. Tällä on arvioitu voitavan         varaamisen lisäksi tämä tarkoittaa sitä, että
10159: kuntouttaa noin 22 000 veteraania.                    kuntoutuksen sisältöä kehitetään. Rintamavete-
10160:    Lisäksi on veteraanien kuntoutusta järjestetty     raanien ikääntyminen lisää toimintakykyä yllä-
10161: mm. kuntien ja järjestöjen varoin. Tähän men-         pitävän kuntoutuksen tarvetta. Kuntoutuksen
10162: nessä on valtaosa niistä veteraaneista, jotka ovat    muotoja on monipuolistettava, niin että veteraa-
10163: hakeneet kuntoutusta, ollut kuntoutuksessa ai-        ni voi saada yksilöllistä tarvettaan vastaavaa
10164: nakin kerran.                                         kuntoutusta. Tästä syystä on lisättävä sekä
10165:    Kuntoutuksen tarkoitus ja ne perusteet, joi-       avohoidossa että vaativassa laitoshoidossa an-
10166: den mukaan veteraanit valitaan kuntoutukseen,         nettavaa kuntoutusta. Uusia kuntoutusmuotoja
10167: on määritelty rintamaveteraanien kuntoutukses-        on jo kehitelty ja kokeiltu sosiaali- ja terveysmi-
10168: ta annetussa laissa. Lain mukaan on kuntoutuk-        nisteriön tuella. Näiden toimintamuotojen muut-
10169: sen tarkoituksena rintamaveteraanin toiminta-         taminen kaikkia veteraaneja palvelevaksi käy-
10170: kyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän     tännöksi tapahtuu yhteistyössä kuntoutusta val-
10171: mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäisesti         vovien viranomaisten ja kuntoutusta järjestävien
10172: jokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntoutukseen         terveyskeskusten ja laitosten kanssa.
10173: voidaan valita veteraani, jolle kuntoutuksen              Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan
10174: antaminen toimintakyvyn edistämiseksi, säilyt-        yhteenvedonomaisesti todeta, etteivät veteraa-
10175: tämiseksi tai muusta syystä on tarpeellista. Rin-     nien mahdollinen puoluekanta tai ns. pärstäker-
10176: tamaveteraaneja kuntoutukseen valittaessa tulee       roin kuulu missään muodossa kuntouttamisen
10177: ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireelli-       valintaperusteisiin.
10178:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1991
10179: 
10180:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
10181:                                            1991 vp -     KK 66                                            3
10182: 
10183: 
10184: 
10185: 
10186:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
10187: 
10188:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                En frontveteran godkänns för rehabilitering
10189: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          av hälsovårdsnämnden i den kommun där han är
10190: den 16 maj 1991 till vederbörande medlem av             bosatt. Godkännandet sker på ansökan av front-
10191: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       veteranen. Tili ansökan skall fogas den vårdande
10192: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            läkarens utlåtande om behovet av rehabilitering.
10193: 66:                                                     Hälsovårdsnämnden kan bestämma att en tjäns-
10194:                                                         teinnehavare som lyder under nämnden, t.ex.
10195:           Åmnar Regeringen sörja för att de             den ledande läkaren för en hälsovårdscentral
10196:        återstående veteranernas rehabiliterings-        eller den läkare som ansvarar för rehabiliterin-
10197:        behov tillgodoses och att rehabiliterings-       gen, skall besluta om godkännandet för rehabi-
10198:        service ges oberoende av veteranernas            litering i enlighet med de grunder som hälso-
10199:        politiska ståndpunkt och hurdan uppsyn           vårdsnämnden fastställt.
10200:        de har?                                              Godkännandet för den rehabilitering av front-
10201:                                                         veteraner som ordnas med statens medel sker
10202:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          således i stor utsträckning på basis av en medi-
10203: samt anföra följande:                                   cinsk bedömning. Aven andra omständigheter
10204:     Från och med 1977 har anslag för rehabilite-        som inverkar på främjandet och upprätthållan-
10205: ring av veteraner reserverats i statsbudgeten.          det av funktionsförmågan samt på den självstän-
10206: Anslaget har under tiden mellan åren 1977 och           diga förmågan att klara de dagliga funktionerna
10207: 1990 mer än tiodubblats. Med hjälp av anslaget          beaktas i detta sammanhang.
10208: har vid utgången av 1990 ordnats ca 145 000                 1 det regeringsprogram som daterats 26.4.1991
10209: rehabiliteringsperioder. 1 statsbudgeten för 1991       upptas en effektivering av rehabiliteringen av
10210: har reserverats 139 milj. mk för rehabilitering av      frontveteraner. Utöver en reservering av ett till-
10211: frontveteraner. Med hjälp härav kan, enligt vad         räckligt stort anslag inom ramen för statsbudge-
10212: som beräknats, ca 22 000 veteraner rehabili~eras.       ten innebär detta en utveckling av innehållet i
10213:     Dessutom har veteranernas rehabilitering            rehabiliteringen. Frontveteranernas stigande
10214: ordnats bl.a. med medel från kommuner och               ålder ökar behovet av sådan rehabilitering som
10215: organisationer. Hittills har de flesta av de vetera-    upprätthåller funktionsförmågan. Rehabilite-
10216: ner som ansökt om rehabilitering fått sådan             ringsformerna måste göras mångsidigare så att
10217: åtminstone en gång.                                     en veteran kan få den rehabilitering som motsva-
10218:     A vsikten med rehabiliteringen och de grunder       rar hans individuella behov. Därför måste reha-
10219: enligt vilka veteraner utses för rehabilitering         biliteringen både inom den öppna vården och
10220: definieras i lagen om rehabilitering av frontvete-      inom krävande anstaltsvård utökas. Nya rehabi-
10221: raner. Enligt lagen är syftet med rehabiliteringen      literingsformer har redan utvecklats och prövats
10222: att främja och upprätthålla frontveteranens             med social- och hälsovårdsministeriets stöd. En
10223: funktionsförmåga så, att han så länge som möj-          ändring av dessa verksamhetsformer så att de
10224: ligt självständigt förmår klara sina dagliga funk-      betjänar alla veteraner sker i samarbete med de
10225: tioner. För rehabilitering kan utses en frontvete-      myndigheter som övervakar rehabiliteringen
10226: ran som behöver få rehabilitering för främjande         samt hälsovårdscentraler och anstalter som ord-
10227: eller upprätthållande av funktionsförmågan eller        nar rehabiliteringen.
10228: av någon annan orsak. Då frontveteraner utses               Sammanfattningsvis och hänvisande tili allt
10229: för rehabilitering skall behovet av rehabilitering      det som sagts ovan, kan jag konstatera, att
10230:  och den skyndsamhet som krävs beaktas. Sär-            veteranernas eventuella politiska ståndpunkt och
10231:  skilt skall det sörjas för att veteraner som har       deras s.k. uppsyn på intet sätt hör tili urvalsgrun-
10232:  skador eller sjukdomar som orsakar störningar i        derna för rehabilitering.
10233:  funktionsförmågan ges möj1ighet tili rehabilite-
10234:  ring.
10235:      Helsingforsden 18 juni 1991
10236: 
10237:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
10238:                                                  1991 vp
10239: 
10240: 
10241: Kirjallinen kysymys 67
10242: 
10243: 
10244: 
10245: 
10246:                                     Kohijoki: Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin opastavan viitoi-
10247:                                        tuksen järjestämisestä
10248: 
10249: 
10250:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10251: 
10252:    Maamme huomattavimpiin kuuluvista sata-                Tiedossa on, että usein Porin satamiin pyrki-
10253: mista kaksi sijaitsee Porissa. Siellä Mäntyluodon      vät autot ovat harhailleet oikeita reittejä etsies-
10254: satama on ollut toiminnassa jo lähes kahdensa-         sään. Sen vuoksi aiheutuu myös vaaraa turvalli-
10255: dan vuoden ajan ja tullut vanhana satamana             suudelle, kun kuljettajat pysäyttävät ajoneuvo-
10256: kansalaisten tietoisuuteen. Tahkoluodon satama         jaan risteyksiin ryhtyäkseen työläästi tiekartto-
10257: Porin Reposaarella valmistui vasta 1980-luvulla.       jen avulla, tai kyselemällä muilta tien käyttäjiltä
10258: Suuren väyläsyvyyden, 15,5 metriä, perusteella         neuvoa, selvittämään perille osaamisen mahdol-
10259: Tahkoluodon satama kuuluu maamme parhaim-              lisuuksia. Suomen kieltä taitamattomille asia ei
10260: piin satamiin.                                         helposti kirkastu kyselemälläkään, ja kun aina ei
10261:    Lähestyttäessä Poria tieliikenteessä mistä          ole mukana karttojakaan, niin voi vain aavistaa
10262: suunnasta hyvänsä tulisi teiden viitoituksella         sen henkisen paineen, jonka alaisena kuljettajien
10263: tehokkaasti auttaa osaamista näihin mainittui-         on toimittava.
10264: hin satamiin. Toistaiseksi tällaista viitoitusta ei       Tällaisena tilanne ei saa jatkua. Olkootkin
10265: ole saatu aikaan, vaikka sen olisi tullut kuulua       tielaitoksen normiohjeet viitoituksen järjestämi-
10266: tielaitoksen velvollisuuksiin jo kauan sitten. Vii-    sessä laitoksen palkollisille kuinka veivoittavia
10267: toituksessa tulisi näkyä kyllin suurena satamien       tahansa, järjen käyttöä ne eivät saa estää. Uusit-
10268: nimet, niin että jo hyvissä ajoin kaupunkia lähes-     takoon Porin satamiin opastava teiden viitoitus
10269: tyessään myös huonoissa näkyvyysolosuhteissa           viipymättä ja niin, että se palvelee myös tulevai-
10270: tieliikenteessä ajoneuvon kuljettajat pystyvät         suuden tarpeita. Jos asiantuntijoita halutaan
10271: varmistumaan oikeasta ajoreitistä aivan sata-          kuunnella, niin heitä ovat erityisesti muualta
10272: miin perille asti. Joku pienikokoinen sataman          kuin Satakunnasta olevat autojen kuljettajat,
10273: symbolikuva liikennemerkissä ei riitä. Esimer-         myös ulkomaalaiset.
10274: kiksi tavaraliikenteessä kuorma-autojen kuljet-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10275: tajat saavat rahtikirjoista selville vain sataman      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10276: nimen ja sen perusteella heidän, nykyisin yhä          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10277: useammin ja tulevaisuudessa vielä useammin             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10278: myös ulkomaalaisten kuljettajien, täytyy pystyä
10279: ohjaamaan ajoneuvonsa eksymättä perille.                         Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
10280:     Nykyisin kun selkeä viitoitus puuttuu, ovat               toimenpiteisiin teiden viitoituksen järjes-
10281: eksymiset hyvin tavallisia. Suomalaiset kuljetta-             tämiseksi tehokkaasti auttamaan osaa-
10282: jat eivät osaa satamiin - puhumattakaan ulko-                 mista Porin kaupungissa sijaitseviin
10283: maalaisista, joille liikenteen opaskilvissä esiinty-          Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin?
10284: vä paikannimi Meri-Pori ei ole avuksi ollenkaan.
10285: Pikemminkin se lisää vain tuskaa, kun sataman
10286: nimeä ei missään viitoituksessa näy.
10287:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1991
10288:                                            Maunu Kohijoki
10289: 
10290: 
10291: 
10292: 
10293: 210300M
10294: 2                                          1991 vp -    KK 67
10295: 
10296: 
10297: 
10298: 
10299:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10300: 
10301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         voida yleensä osoittaa kovin kaukaa eikä usei-
10302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          den liittymien kautta.
10303: olette 16 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn                 Liikennemerkkien lisäämisellä on rajansa.
10304: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Pohjoismaiden neuvosto on suosituksissaan 41/
10305: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          1987 ja 42/1987 kiinnittänyt huomiota ongel-
10306: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta        maan. Perinteisellä viitoituksella ei koskaan
10307: kysymyksestä n:o 67:                                   päästä tilanteeseen, jossa kaikkien osapuolten
10308:                                                        toiveet on toteutettu. Tulevaisuutta ajatellen on
10309:            Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä         jo kehitteillä ohjausjärjestelmiä, jotka perustuvat
10310:         toimenpiteisiin teiden viitoituksen järjes-    elektroniikan hyväksikäyttöön.
10311:         tämiseksi tehokkaasti auttamaan osaa-             Valta- ja kantateiden osalta tiehallitus ylläpi-
10312:         mista Porin kaupungissa sijaitseviin           tää viitoituskohdeluetteloa, jossa on teittäin luet-
10313:         Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamiin?           teloitu kauko-, väli- ja lähikohteet Luettelo si-
10314:                                                        sältää ne kohteet, joita viitoitetaan valta- ja kan-
10315:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tateiden suuntaan. Alemmalla tieverkolla tiepii-
10316: vasti seuraavaa:                                       rit valitsevat viitoitettavat kohteet ohjeissa an-
10317:                                                        nettuja periaatteita noudattaen. Tiepiirit valitse-
10318:    Yleisistä teistä annetun lain ja tieliikennelain-   vat myös valta- ja kantatieltä aiemmalle tiever-
10319: säädännön mukaan yleisten teiden viitoitus             kolle erkanevat viitoituskohteet. Yleisillä teillä
10320: kuuluu tielaitoksen tehtäviin. Tiehallitus on laa-     viitoitettavat kohteet valitaan siten, että ne löy-
10321: tinut yleisten teiden viitoitusta koskevat ohjeet,     tyvät     uusimmasta       autoilijan    tiekartasta
10322: joilla pyritään turvaamaan yhtenäinen ja tasa-         1:800 000, Suomen tiekartasta 1:200 000 tai aina-
10323: puolinen viitoituskäytäntö koko maassa.                kin peruskartasta 1:20 000.
10324:    Viitoituksen tarkoituksena on antaa helposti           Mäntyluoto, Tahkoluoto, Reposaari, Yyteri
10325: ymmärrettävällä ja selväpiirteisenä tavalla tien-      ja Pihlava sijaitsevat maantien n:o 265 suunnassa
10326: käyttäjiä palvelevaa tietoa, joka yhdessä asian-       Porin kaupungissa. Kohteet sijaitsevat alueella,
10327: mukaisen kartaston kanssa auttaa tienkäyttäjää         josta käytetään nimeä Meri-Pori. Meri-Pori pai-
10328: suunnistautumaan oikeaan kohteeseen.                   kannimenä esiintyy mm. Autoilijan tiekartassa
10329:    Viitoitusta suunniteltaessa oletetaan, että tien-   ja Suomen tiekartassa.
10330: käyttäjä ennen matkalle lähtöään selvittää, mis-          Turun tiepiiri on viitoittanut Porin satamat
10331: sä päin maata ja minkä tien varrella hänen             Mäntyluodon ja Tahkoluodon valtateiltä n:ot 2,
10332: matkansa kohde sijaitsee. Viitoituksella varmis-       8 ja 11 tekstillä MERI-PORI ja tavarasataman
10333: tetaan oikean tien valinta ja kyseisellä tiellä        tunnuksella. Alueen viitoituskohteita valittaessa
10334: pysyminen. Lähellä kohdetta tienkäyttäjää ohja-        Turun tiepiiri on käynyt neuvotteluja Porin
10335: taan paikallisilla opastusmerkeillä, joissa on         kaupungin kanssa. Vaihtoehtoisina kohteina
10336: osoitettu joko matkan kohde tai muu määrän-            tällöin oli Mäntyluoto ja Meri-Pori. Neuvottelu-
10337: päätä lähellä sijaitseva kohde.                        jen tuloksena viitoituskohteeksi valittiin Porin
10338:    Jokaisessa risteyksessä on tarjolla useita          kaupungin kannattama Meri-Pori.
10339: mahdollisia viitoituskohteita. Tienkäyttäjän on           Viitoituksen kannalta nimen Meri-Pori käyt-
10340: liikkuvasta autosta pystyttävä lukemaan ja             töä yhdessä tavarasataman tunnuksen kanssa
10341: ymmärtämään merkkien sanoma muutamassa                 voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Meri-
10342: sekunnissa. Liikenneturvallisuuden vuoksi on           Pori-nimen käyttö viitoituksessa antaa tienkäyt-
10343: välttämätöntä rajoittaa yhdessä tienkohdassa           täjälle tiedon maantien n:o 265 yleisestä suun-
10344: jaettavan informaation määrää. Viitoituksen on         nasta, jota seuraamalla voi hakeutua myös mui-
10345: oltava myös jatkuvaa. Tämä aiheuttaa viitoitus-        hin alueen kohteisiin. Tavarasatamatunnus ker-
10346: tarvetta seuraavassa risteyksessä ja on näin           too Meri-Porissa sijaitsevista Tahkoluodon ja
10347: omiaan vähentämään viitoitukseen sopivien              Mäntyluodon satamista. Saavuttuaan paikanni-
10348: kohteiden lukumäärää. Yksittäisiä kohteita ei          mikilvellä osoitettuun Meri-Poriin tienkäyttäjä
10349:                                            1991 vp -    KK 67                                           3
10350: 
10351: ohjataan alueen sisäisellä viitoituksella halu-        kaan valtateiltä n:ot 2, 8 ja 11 viitoitetaan edel-
10352: amaansa kohteeseen.                                    leen tavarasataman tunnuksella ja tekstillä
10353:    Turun piirin pohjoiselle tiestöalueelle on tehty    MERI-PORI. Suunnitelmassa viitoitusta tehos-
10354: viitoituksen yleissuunnitelma vuoden 1990 aika-        tetaan lisäämällä mm. suunnistustauluja ja tien-
10355: na. Tiepiiri on käynyt Porin kaupungin kanssa          viittoja. Uudet suunnistustaulut ja tienviitat pys-
10356: neuvotteluja virkamiestasolla viitoitussuunnitel-      tytetään vuoden 1992 aikana.
10357: man laatimisen yhteydessä. Suunnitelman mu-
10358:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1991
10359:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
10360: 4                                          1991 vp -    KK 67
10361: 
10362: 
10363: 
10364: 
10365:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10366: 
10367:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           begränsade. Nordiska rådet har i sina rekom-
10368: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av         mendationer 41/1987 och 42/1987 fäst uppmärk-
10369: den 16 maj 1991 till vederbörande med1em av            samhet på detta problem. En traditionell vägvis-
10370: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-      ning kommer aldrig att kunna tillfredsställa alla
10371: dagsman Kohijoki undertecknade spörsmå1 nr             parters önskemål. För framtiden planeras nu
10372: 67:                                                    redan system som bygger på utnyttjande av
10373:                                                        elektronik.
10374:           Ämnar Regeringen vidta brådskande               Beträffande riks- och stamvägarna gör väg-
10375:        åtgärder för att få till stånd en vägvisning    styrelsen upp en förteckning över vägvisnings-
10376:        som effektivt skulle hjä1pa en att finna        målen viiken uppger avlägsna mål, mellanetap-
10377:        vägen tili hamnarna Mäntyluoto och              per och närmål för de olika vägarna. Förteck-
10378:        Tahkoluoto i Björneborgs stad?                  ningen upptar de mål som finns på vägskyltar i
10379:                                                        riktning mot riks- och stamvägarna. 1 fråga om
10380:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           det lägre vägnätet väljer vägdistrikten vilka mål
10381: samt anföra följande:                                  som skall utmärkas genom att följa principerna
10382:                                                        i de givna anvisningarna. Vägdistrikten avgör
10383:    Enligt lagen om allmänna vägar samt vägtra-         också vilka mål som skall utmärkas när det
10384: fiklagstiftningen skall vägverket sköta vägskylt-      gäller mindre vägar som tar av från riks- och
10385: ningen på allmänna vägar. Vägstyrelsen har             stamvägarna. På allmänna vägar väljer man att
10386: utarbetat anvisningar om vägvisning på allmän-         utmärka sådana mål som finns angivna på den
10387: na vägar med vilka man försöker nå en enhetlig         nyaste bilistens vägkarta 1:800 000, vägkarta
10388: och opartisk praxis i hela landet.                     över Finland 1:200 000 eller åtminstone på
10389:    Vägvisningen avser att på ett lättfattligt och      grundkartan 1:20 000.
10390: tydligt sätt ge vägtrafikanten sådan information          Mäntyluoto, Tahkoluoto, Reposaari/Räfsö,
10391: som tillsammmans med en lämplig kartbok hjäl-          Yyteri!Ytterö och Pihlava ligger i riktning mot
10392: per trafikanten att orientera sig till rätt ställe.    landsväg nr 265 i Björneborgs stad. Nämnda
10393:    Vid planeringen av vägvisningen utgår man           platser ligger inom ett område som allmänt
10394: ifrån att vägtrafikanten före resan tar reda på i      kallas för "Meri-Pori". Som ortnamn finns "Meri-
10395: viiken del av landet och vid viiken väg resmålet       Pori" utsatt bl.a. på Bilistens vägkarta och Väg-
10396: ligger. Vägvisare säkrar att trafikanten väljer rätt   karta över Finland.
10397: väg och hålls kvar på den. Närmare resmålet               Åbo vägdistrikt har märkt ut hamnarna
10398: hjälper lokala informationsmärken, som anger           Mäntyluoto och Tahkoluoto i Björneborg från
10399: antingen själva resmålet eller någon annan plats       riksväg nr 2, 8 och 11 med texten MERI-PORI
10400: nära slutmålet, vägtrafikanten att hitta rätt.         och kännetecknet för godshamn. Då man valde
10401:    1 varje korsning finns det flera möjliga vägvis-    vilka mål som skulle utmärkas inom området
10402: ningsmål att välja bland. Vägtrafikanten måste         förde Åbo vägdistrikt förhandlingar med Björ-
10403: på några sekunder från bilen kunna läsa och            neborgs stad. Alternativen var Mäntyluoto och
10404: förstå de olika informationsmärkena. För att           Meri-Pori. Förhandlingarna resulterade i att
10405: kunna trygga trafiksäkerheten är det nödvändigt        man beslöt sig för att utmärkä Meri-Pori som
10406: att begränsa den mängd information som ges på          understöddes av Björneborgs stad.
10407: ett ställe. Vägvisningen måste också vara fortlö-         Med hänsyn till vägvisningen kan bruket av
10408: pande. Detta leder till att vägvisare behövs också     Meri-Pori tillsammans med kännetecknet för
10409: i följande korsning vilket i sin tur bidrar till       godshamn anses ändamålsenligt. Användningen
10410: att minska på antalet lämpliga vägvisnings-            av namnet Meri-Pori på vägskyltarna upplyser
10411: mål. 1 allmänhet kan enskilda mål inte anges           trafikanten om den ungefärliga sträckningen av
10412: väldigt långt ifrån och inte heller via flera väg-     landsväg nr 265 och genom att följa den kan man
10413: anslutningar.                                          söka rätt även på andra ställen inom området.
10414:    Möjligheterna att öka antalet trafikmärken är       Kännetecknet för godshamn anger att hamnarna
10415:                                         1991 vp -    KK 67                                          5
10416: 
10417: Tahkoluoto och Mäntyluoto är belägna i Meri-        band med att vägvisningsplanen gjordes upp.
10418: Pori. Då trafikanten nått fram till Meri-Pori,      Enligt planen skall vägvisningen från riksvägar
10419: som märkts ut med namnskylt, hjälper de lokala      2, 8 och II också i fortsättningen utgöras av kän-
10420: skyltarna på området honom fram till önskat         netecknet för godshamn och texten MERI-
10421: slutmål.                                            PORI. Planer finns på att förbättra vägvisningen
10422:    För norra delen av vägnätet i Åbo vägdistrikt    med hjälp av fler orienteringstavlor och vägvisa-
10423: har under år I990 gjorts upp en generalpian för     re. De nya orienteringstavlorna och vägvisarna
10424: vägvisningen. Vägdistriktet förhandlade på          sätts upp under år I992.
10425: tjänstemannanivå med Björneborgs stad i sam-
10426:    Helsingfors den 24 juni I99I
10427:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
10428: 1
10429: 
10430: 
10431: 
10432: 1
10433:                                                1991 vp
10434: 
10435: 
10436: Kirjallinen kysymys 68
10437: 
10438: 
10439: 
10440: 
10441:                                    Paloheimo: Mekaanisen puunjalostusteollisuuden kehittämisestä
10442: 
10443: 
10444: 
10445:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10446: 
10447:    Sisustusarkkitehdit SIO ja Taideteollisen kor-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10448: keakoulun koulutuskeskus ovat läpivieneet kehi-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10449: tysprojektin mekaaniselle puunjalostusteollisuu-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10450: delle ja esittäneet projektin tulokset Helsingissä
10451: avoinna olevan näyttelyn "Metsästä huoneka-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10452: luksi" muodossa. Projektin tulokset osoittavat,             ryhtyä tukeakseen suomalaisen puunja-
10453: että metsäteollisuuden ja erityisesti mekaanisen            lostusteollisuuden mahdollisuuksia tuo-
10454: puunjalostusteollisuuden mahdollisuudet käyt-               tannon jalostusasteen kohottamiseksi ja
10455: tää nykyistä monipuolisemmin suomalaista                    suomalaisen metsän nykyistä monipuoli-
10456: puutavaraa ja kohottaa merkittävästi sen jalos-             semman käytön, jossa eri puulajien eri-
10457: tusastetta ovat huomattavat.                                tyisominaisuudet hyödynnetään, edistä-
10458:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          miseksi?
10459:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1991
10460: 
10461:                                          Eero Paloheimo
10462: 
10463: 
10464: 
10465: 
10466: 210300M
10467: 2                                          1991 vp -    KK 68
10468: 
10469: 
10470: 
10471: 
10472:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10473: 
10474:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tenkin sarjojen tuotannon ja markkinoinnin.
10475: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Yleensäkin ottaen teollisuutemme on lukumää-
10476: olette 16 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn             räisesti pienyritysvaltaista. Vuonna 1990 teolli-
10477: kirjeenne n:o 417 ohella toimittanut valtioneu-        suuden kaikista toimipaikoista oli yli 80 % alle
10478: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            10 henkilön ja yli 70% alle 5 henkilön toimipaik-
10479: kansanedustaja Paloheimon näin kuuluvasta kir-         koja. Vastaavasti kalusteita valmistavan teolli-
10480: jallisesta kysymyksestä n:o 68:                        suuden toimipaikoista oli 85 % alle 10 henkilön
10481:                                                        ja 74 % alle 5 henkilön toimipaikkoja. Näiden
10482:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lukujen valossa ei ole mikään poikkeus, että
10483:        ryhtyä tukeakseen suomalaisen puunja-           innovaatioon ja taito-osaamiseen perustuva
10484:        lostusteollisuuden mahdollisuuksia tuo-         tuotanto on alkuvaiheessa useimmiten pienen
10485:        tannon jalostusasteen kohottamiseksi ja         yrityksen varassa.
10486:        suomalaisen metsän nykyistä monipuoli-              "Metsästä huonekaluksi" -projekti on hyvä
10487:        semman käytön, jossa eri puulajien eri-         osoitus uutta luovaa suunnittelua edustavasta
10488:        tyisominaisuudet hyödynnetään, edistä-          ajattelutavasta. Kansanedustaja Paloheimon ky-
10489:        miseksi?                                        symys koskee kuitenkin vielä laajempaa koko-
10490:                                                        naisuutta eli koko mekaanisen puunjalostusteol-
10491:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lisuuden kehittämistä. Kysymys on monella ta-
10492: taen seuraavaa:                                        valla maamme kannalta tärkeä. Mekaaninen
10493:    Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuk-         puunjalostus on merkittävä kantorahatulojen
10494: senja Sisustusarkkitehtien ammattijärjestö SIOn        maksaja, se on merkittävimpiä vientiteollisuuk-
10495: laatimaan suunnitelmaan perustunut "Metsästä           siamme ja aluepoliittisesti se on tärkeä teolli-
10496: huonekaluksi" -projekti on hyvä osoitus siitä in-      suusala välittömine ja välillisine työllisyysvaiku-
10497: novatiivisuudesta, jota mekaanisen puunjalos-          tuksineen.
10498: tuksen kehittämiseksi kipeästi tarvitaan. Helsin-         Teknologiaohjelmien kehittämistoimikunta
10499: gissä pidetyn näyttelyn ohella projektin tulokset      nimesikin mietinnössään (Komiteanmietintö
10500: on koottu raporttiin, joka kertoo kehittämis-           1990:2, Teknologiaohjelmatoiminnan linjat
10501: hankkeen avulla saavutetuista tuloksista. Tek-         1990-luvulle) puun mekaanisen jalostuksen yh-
10502: nologian kehittämiskeskus TEKES oli hankkeen           deksi alueeksi, jolla tulee käynnistää teknologia-
10503: suurin yksittäinen rahoittaja vastaten noin 38 %       ohjelmia. Ohjelman tavoitteena on alan teolli-
10504: hankkeen kokonaiskustannuksista, 141 000 mar-          suuden kilpailukyvyn ja kannattavuuden paran-
10505: kasta.                                                 taminen. Tämän ohjelman valmistelu on aloitet-
10506:    Projektin keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin       tu vuoden 1991 alussa Teknologian kehittämis-
10507: suunnittelijoiden ja puuseppien yhteistyöllä ke-       keskuksen TEKESin toimesta yhdessä alan teol-
10508: hittää puuraaka-aineitamme entistä jalostu-            lisuuden kanssa.
10509: neempaan ja ajankohtaisempaan muotoon.                    Teknologiaohjelman avulla on mahdollista
10510: Huomio kiinnitettiin erityisesti koivua, kuusta ja     suunnata mekaaniseen puunjalostukseen ja sen
10511: mäntyä vähemmän hyödynnettyihin metsiemme              yritysten kehittämiseen merkittävä panostus.
10512: puulajeihin. Raportin saatesanoissa jo todetaan        Teknologiatoimikunta pitää mekaanisen puun-
10513: ne keskeiset näkökohdat, jotka liittyvät näiden        jalostuksen kehittämistä vättämättömänä koko
10514: aikaisemmin vähemmän hyödynnettyjen puula-             metsäteollisuuden puustamaksukyvyn ja kan-
10515: jien jalostamiseen tuotteiksi. Raportissa tode-        sainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Heijas-
10516: taan, että tuotannon mittakaava on pienyritys-         tusvaikutukset ulottuvat myös koneteollisuu-
10517: ten varassa ja että pienet sarjat ja ainutkertainen    teemme. Ohjelman tavoitteena on suunnitella
10518: tuotanto ovat moderneja lähestymistapoja puu-          uudelleen koko toimintaketju metsästä jalostus-
10519: kulttuurimme suunnittelun ja taito-osaamisen           tuotteiksi raaka-aineen käyttö optimoiden. Il-
10520: kehittämisessä. Edelleen siinä todetaan, että          man jalostusarvon merkittävää lisäämistä on
10521: nykyaikainen teknologia mahdollistaa jo pien-          kilpailukyvyn parantaminen vaikeaa.
10522:                                           1991 vp -     KK 68                                          3
10523: 
10524:    Ohjelman sisältöä valmisteltaessa on mekaa-         teen tuotteisiin, jalostettujen tuotteiden tuotan-
10525: nista puunjalostusta edustavien yritysten osallis-     tomenetelmien kehittämiseen ja raaka-aineen
10526: tuminen ja sitoutuminen ohjelman valmisteluun          käytön optimointiin toisaalta kemiallisen ja toi-
10527: ratkaisevan tärkeää. Tästä syystä ohjelman val-        saalta mekaanisen puunjalostusteollisuuden
10528: mistelu tapahtuu yhteistyössä TEKESin ja alan          tuotteissa huomioon ottaen koko ketjun metsäs-
10529: teollisuutta edustavan Suomen Puututkimus              tä tuotteeksi. Rakennuspuusepänteollisuuden ja
10530: Oy:n toimesta. Puun mekaanisen jalostuksen             erityisesti huonekaluteollisuuden keskeisenä kei-
10531: teknologiaohjelma kattaa perinteisen mekaani-          nona tuotannon lisäämiseen, kapasiteetin jous-
10532: sen puunjalostuksen sekäjatkojalostuksen kuten         tavuuden lisäämiseen ja asiakkaan yksilöllisten
10533: puutaloteollisuuden ja rakennuspuusepänteolli-         vaatimusten tyydyttämiseen on joustava tuotan-
10534: suuden.                                                toautomaation kehittäminen ja käyttöönotto.
10535:    "Metsästä huonekaluksi" -projekti liittyy lä-          Em. molempien teknologiaohjelmien valmis-
10536: heisemmin toiseen, erilliseen huonekaluteollisuu-      telun yhteydessä on kartoitettu ko. alojen tilanne
10537: den teknologiaohjelmaan. Tämän ohjelman val-           ja määritetty tärkeimmät kehitystavoitteet Ku-
10538: mistelu on aloitettu jo syksyllä 1990 TEKESinja        luvan vuoden aikana on tarkoitus käynnistää en-
10539: Puusepänteollisuuden liitto ry:n toimesta. Myös        simmäiset ohjelmiin kuuluvat teknologiahank-
10540: tämän teknologiaohjelman ongelma-alueet on             keet. Puun mekaanisen jalostuksen teknologia-
10541: selvitetty ja projektikohtainen valmistelu etenee      ohjelma sekä huonekaluteollisuuden teknologia-
10542: siten, että projekteja voidaan käynnistää jo ensi      ohjelma tulevat toteutuessaan muodostamaan
10543: syksynä.                                               merkittävän panostuksen niin julkisen rahoituk-
10544:    Mekaanisen puunjalostusteollisuuden tekno-          sen kuin yrityssektorinkin rahoituksen muodos-
10545: logiahaasteet kohdistuvat asiakas- ja markkina-        sa tuotantoalojen kehittämiseen ja jalostusasteen
10546: lähtöiseen siirtymiseen korkeamman jalostusas-         kohottamiseen.
10547:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1991
10548: 
10549:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
10550: 4                                        1991 vp -    KK 68
10551: 
10552: 
10553: 
10554: 
10555:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
10556: 
10557:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tekoologin redan möjliggör produktion och
10558: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr       marknadsföring också av små serier. Också all-
10559: 417 av den 16 maj 1991 tili vederbörande medlem      mänt sett domineras vår industri i numerärt
10560: av statsrådet översänt avskrift av följande av       hänseende av småföretag. År 1990 sysse1satte
10561: riksdagsman Paloheimo undertecknade spörs-           över 80 % av alla verksamhetsställen inom in-
10562: mål nr 68:                                           dustrin under 10 personer och över 70 % under
10563:                                                      5 personer. Analogt sysselsatte 85% av verksam-
10564:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       hetsställena inom möbeltillverkningsindustrin
10565:        ta för att stöda den finländska träföräd-     under 10 personer och 74 % under 5 personer.
10566:        lingsindustrins möjligheter att höja för-     Med tanke på dessa tal kan det inte anses vara ett
10567:        ädlingsgraden i produktioneo och för att      undantag att produktion som baserar sig på
10568:        främja ett mångsidigare bruk av den           innovativitet och know how oftast till en början
10569:        finländska skogen så att olika trädarters     är beroende av ett litet företag.
10570:        specialegenskaper kan utnyttjas?                 Projektet "Metsästä huonekaluksi" är ett bra
10571:                                                      exempel på det tänkesätt som företräder ny
10572:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skapande planering. Riksdagsman Paloheiroos
10573: samt anföra följande:                                spörsmål hänför sig dock till en ännu vidlyftigare
10574:     Projektet "Metsästä huonekaluksi", som           helhet, d. v.s. utvecklingen av hela den mekaniska
10575: grundade sig på en pian utarhetad av Konstin-        träförädlingsindustrin. Frågan är viktig på
10576: dustrielia högskolans utbildningscentral och         många sätt ur vårt lands synpunkt. Den meka-
10577: lnredningsarkitekternas fackorganisation S.I.O.,     niska träförädlingen är en betydande rotprisin-
10578: är ett gott exempel på sådan innovationsverk-        komstbetalare, den hör till våra mest betydande
10579: samhet som det finns ett trängande behov av          exportindustrier och regionalpolitiskt sett är den
10580: med tanke på utvecklandet av den mekaniska           en viktig industrigren med sin direkta och indi-
10581: träförädlingen. Vid sidan av utstäliningen i Hel-    rekta inverkan på sysselsättningsläget.
10582: singfors sammanstälides projektresultaten i en          1 sitt betänkande (Kommittebetänkande
10583: rapport som redogör för de resultat som upp-         1990:2 Linjerna för teknologiprogramverksam-
10584: nåddes med hjälp av utvecklingsprojektet. Tek-       heten för 1990-talet) nämnde Kommissionen för
10585: nologiska utvecklingscentralen TEKES var pro-        utvecklande av teknologiprogrammen mekanisk
10586: jektets största enskilda sponsor genom att svara     förädling av trä som ett område på vilket tekno-
10587: för ca 38% av projektets totalkostnader, 141 000     logiprogram bör inledas. Programmet har som
10588: mk.                                                  mål att förbättra konkurrenskraften och lön-
10589:     För projektet uppställdes det centrala målet     samheten för industrin på området. Beredningen
10590: att genom samarbete mellan planerare och snick-      av detta program inleddes i början av 1991 på
10591: are utveckla våra träråvaror i en än mera föräd-     initiativ av Teknologiska utvecklingscentralen
10592: lad och aktuell riktning. Särskild uppmärksam-       (TEKES) i samarbete med industrin på området.
10593: het ägnades de trädarter i våra skogar som              Med hjälp av teknologiprogrammet är det
10594: tillvaratagits i mindre utsträckning än björk,       möjligt att inrikta en betydande insats på den
10595: gran och tall. Redan i rapportens förord noteras     mekaniska träföräd1ingen och på utvecklandet
10596: de centrala synpunkter som ansluter sig till         av företag förknippade därmed. Teknologikom-
10597: förädlingen av dessa förut i mindre utsträckning     missionen anser utvecklandet av den mekaniska
10598: tillvaratagna trädarter till färdiga produkter. 1    träförädlingen vara nödvändigt med tanke på
10599: rapporten konstateras att måttstocken för pro-       tryggandet av hela skogsindustrins förmåga att
10600: duktioneo är beroende av småföretagen och att        beta1a för virket samt med hänsyn tili tryggandet
10601: små serier och en unik produktion är moderna         av den internationella konkurrenskraften. Åter-
10602: metoder då det gäller att utveckla planeringen av    verkningarna sträcker sig även tili vår maskinin-
10603: vår träkultur och vår know how på området. 1         dustri. Programmets målsättning är att planera
10604: rapporten konstateras vidare att den moderna         om hela verksamhetskejdan från skogen tili för-
10605:                                         1991 vp -    KK 68                                          5
10606: 
10607: ädlingsprodukten. Detta skali ske genom opti-       och marknadsbaserad övergång tili produkter av
10608: mering av råvaran. Utan att öka förädlingsvär-      högre förädlingsgrad, en utveckling av produk-
10609: det märkbart är det svårt att förbättra konkur-     tionsmetoderna för förädlade produkter och en
10610: renskraften.                                        optimering av råvaruanvändningen i produkter
10611:    Vid beredandet av programmets innehåli är        dels från den kerniska, dels från den mekaniska
10612: det av avgörande betydelse att företag som          träförädlingsindustrin, med iakttagande av hela
10613: representerar mekanisk träförädling deltar och      produktionskejdan från skog tili färdig produkt.
10614: binder sig tili beredningen av programmet. Av       En metod som utnyttjas av byggnadssnickarin-
10615: denna orsak bereds programmet i samarbete           dustrin och framför allt av möbelindustrin för att
10616: melian TEKES och Finnish W ood Research             öka produktionen, utveckla kapacitetens smidig-
10617: Ltd., som representerar branschindustrin. Tek-      het och tillfredsställa kundens individuelia krav
10618: nologiprogammet för mekanisk förädling av trä       är utvecklandet och ibruktagandet av en smidig
10619: täcker den traditionelia mekaniska träförädling-    produktionsautomation.
10620: en samt vidareförädling såsom trähusindustri           1 samband med beredandet av båda de nämn-
10621: och byggnadssnickarindustri.                        da teknologiprogrammen har de aktuelia bran-
10622:    Projektet "Metsästä huonekaluksi" ansluter       schernas stälining kartlagts och de viktigaste ut-
10623: sig närmare tili ett annat separat teknologipro-    vecklingsmålen fastställts. Meningen är att i år
10624: gram för möbelindustrin. Beredningen av detta       inleda de första tili programmen hörande tekno-
10625: program inleddes redan hösten 1990 på initiativ     logiprojekten. Teknologiprogrammet för meka-
10626: av TEKES och Puusepänteollisuuden liitto r.y.       nisk förädling av trä samt teknologiprogrammet
10627: Problemområdena för även detta teknologipro-        för möbelindustri kommer då de förverkligas att
10628: gram har utretts och beredningen av projekten       utgöra en betydande satsning, såväl i form av
10629: framskrider så att projekten kan inledas redan      offentlig finansiering som i form av finansiering
10630: inkommande höst.                                    från företagssektorn, då det gäller utvecklandet
10631:    Teknologiutmaningarna för den mekaniska          av produktionsområdena och höjandet av föräd-
10632: träförädlingsindustrin riktar sig mot en kund-      lingsgraden.
10633: 
10634:       Helsingforsden 25 juni 1991
10635: 
10636:                                                Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
10637:                                                 1991 vp
10638: 
10639: 
10640:   Kirjallinen kysymys 69
10641: 
10642: 
10643: 
10644: 
10645:                                     Aittoniemi: Verojen perinnästä luopumisesta eräissä tapauksissa
10646: 
10647: 
10648:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10649: 
10650:    Konkurssien yhteydessä verosta vastuussa           loistaan, valtio antaa osan anteeksi. Hyöty olisi
10651: oleville syntyy usein pysyvä tilanne, jossa valtion   tässä tapauksessa myös valtion, koska muuta
10652: perintätoimet ovat toivottomia ja toisaalta ve-       kautta se ei saisi edes osaa saatavistaan.
10653: rosta vastuussa oleva ei voi ryhtyä yritystoimin-        Tämäntyyppisten hakemusten käsittely val-
10654: taan, josta hänelle olisi tuloja. Usein tällaiset     tionhallinnossa on kuitenkin kovin byrokraattis-
10655: henkilöt ovat konkurssin yhteydessä jääneet           ta, hidasta ja ennakkoluulojen vaivaamaa.
10656: täysin varattomiksi, toisin sanoen konkurssi ei          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10657: ole tehty ns. omien taskujen täyttämiseksi.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10658:    Monet henkilöt haluaisivat selvitä tästä tilan-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10659: teesta, jotta voisivat elää normaalia palkansaa-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10660: jan tai yrittäjän elämää. He eivät voi kuitenkaan
10661: suoriutua kaikkien verorästien maksamisesta,                   Aikooko Hallitus toimia siten, että
10662: mutta voisivat esimerkiksi vieraalla pääomalla               verovelkojen osittaista anteeksiantaa li-
10663: maksaa osan valtion saatavista. Tähän on voi-                sätäänja että tätä koskevien hakemusten
10664: massa olevan lain mukaan mahdollisuus siten,                 käsittelyä nopeutetaan ja asiallistetaan
10665: että jos verovelallinen maksaa sovitun osan ve-              nykyisestään?
10666:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1991
10667: 
10668:                                            Sulo Aittaniemi
10669: 
10670: 
10671: 
10672: 
10673: 210300M
10674: 2                                        1991 vp -    KK 69
10675: 
10676: 
10677: 
10678: 
10679:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10680: 
10681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säädännön mukaan valtiovarainministeriö tai
10682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        huojennussäännöksessä olevan nimenomaisen
10683: olette 20 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           valtuutuksen nojalla tulli- tai verohallitus voivat
10684: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hakemuksesta erityisistä syistä alentaa tai koko-
10685: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        naan poistaa maksuunpannun veron. Kaikkien
10686: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallises-    verolajien, kuten valtiolle tilittämättä jätettyjen
10687: ta kysymyksestä n:o 69:                              ja maksuunpantujen enoakanpidätysten ja työn-
10688:                                                      antajasuoritusten, osalta huojennuksen myöntä-
10689:           Aikooko Hallitus tmmm siten, että          minen ei ole mahdollista mainitunlaisen sään-
10690:        verovelkojen osittaista anteeksiautoa li-     nöksen puuttuessa verolaista. Konkurssitilan-
10691:        sätään ja että tätä koskevien hakemusten      teissa tulisi veronhuojennuksen perusteena ylei-
10692:        käsittelyä nopeutetaan ja asiallistetaan      simmin sovellettavaksi verotuslain 125 §, liike-
10693:        nykyisestään?                                 vaihtoverolain 71 §ja ennakkoperintälain 28 §.
10694:                                                          Valtiolla veronsaajana ei ole yleistä oikeutta
10695:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tai valtuutta luopua osasta verosaataviaan va-
10696: vasti seuraavaa:                                     paan harkintansa perusteella tai esimerkiksi
10697:    Kysymyksessä tarkoitetuissa konkurssita-          akordimenettelyssä. Yksistään verovelvollisen
10698: pauksissa konkurssiin luovutetut varat riittävät     tekemää konkurssia ei voida pitää verolaeissa
10699: kaikkien velkojen suoritukseksi vain poikkeuk-       tarkoitettuna erityisenä huojennukseen oikeutta-
10700: sellisesti. Konkurssimenettelyssä kertymättä         vana syynä, vaan kukin huojennuspäätös perus-
10701: jääneet saatavat voidaan periä tietyin edellytyk-    tuu tapauskohtaiseen kokonaisarviointiin. Ve-
10702: sin siitä omaisuudesta, jonka velallinen myö-        rosta vapauttaruisperusteet ovat ensisijaisesti
10703: hemmin saa. Verovelallisista perinnän kohteeksi      sosiaaliset kohtuus- tai säälittävät syyt tai muut
10704: joutuvat yleensä vain verosta vastuussa olevat       erityisen painavat perusteet. Kussakin yksittäis-
10705: luonnolliset henkilöt, koska konkurssissa oikeu-     tapauksessa veron periminen on erityisistä syistä
10706: delliset henkilöt yleensä purkautuvat. Verosaa-      voitava perustellusti katsoa kohtuuttomaksi.
10707: tavat ovat veroulosottolain viiden vuoden van-       Konkurssi seuraamuksineen otetaan yhtenä seik-
10708: hentumisajan kulumisen johdosta kuitenkin            kana huomioon verovelvolliskohtaisessa koko-
10709: käytännössä konkurssin jälkeen jo vanhentu-          naisarvioinnissa. Huojennuskäytännössä myös
10710: neet, koska veroulosottolain mukaista vanhen-        konkurssitapauksissa on erittäin tärkeää nou-
10711: tumisaikaa ei voida keskeyttää.                      dattaa verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun
10712:    Siltä osin kuin verojen periminen perustuu        periaatetta.
10713: verorikoksen tai -rikkomuksenja valtiolle kerty-         Veronhuojennushakemusten käsittelyä vero-
10714: mättömän veron perusteella tuomioistuimen            hallinnossa kehitetään jatkuvasti yleisten hallin-
10715: tuomitsemaan vahingonkorvaukseen, vapautuk-          non kehittämislinjojen mukaisesti. Valtiovarain-
10716: sen on toimivaltainen myöntämään valtiokont-         ministeriössä on valmisteilla yksittäisten verola-
10717: tori yleisen maksuvapautuslain (529/80) nojalla.     kien huojennussäännösten uudistaminen siten,
10718: Vahingonkorvaussaataviin sovelletaan verosaa-        että ministeriön ja sen alaisten tulli- ja verohalli-
10719: tavista poiketen yleistä kymmenen vuoden van-        tuksen välistä toimivaltarajaa tarkistetaan.
10720: hentumisaikaa, joka on keskeytettävissä. Näin        Nykyisin veronhuojennusasian ratkaisee valtio-
10721: ollen luonnollisilta henkilöiitä konkurssin jäl-     varainministeriö hankittuaan yleensä ensin vero-
10722: keen perittävät saatavat ovat yleensä perusteel-     tai tullihallinnon lausunnon, kun huojennetta-
10723: taan oikeuden tuomitsemia vahingonkorvaus-           van veron määrä on yli 100 000 markkaa. Me-
10724: saatavia, jotka verosaatavina ovat jo menettä-       nettelyn keventämiseksi ja nopeuttamiseksi halli-
10725: neet perimiskelpoisuutensa.                          tus tulee esittämään toimivaltarajan korottamis-
10726:    Verosta vapauttaminen perustuu kunkin ve-         ta.
10727: rolajin osalta säädettyyn asianomaisen verolain          Myös verohallituksessa kehitetään hakemus-
10728: huojennussäännökseen. Voimassa olevan lain-          ten käsittelymenettelyä. Verohallituksessa hake-
10729:                                        1991 vp -    KK 69                                         3
10730: 
10731: mukset ratkaisee 1.3.1991 voimaan tulleen orga-    Alkuvuoden 1991 tilastojen perusteella on kui-
10732: nisaatiouudistuksen yhteydessä uudistetussa        tenkin arvioitavissa konkurssien määrän kaksin-
10733: menettelyssä asianomaisen yksikön päällikkö.       kertaistuvan kuluvan vuoden aikana.
10734:    Verohallitukselle on vuosittain tehty noin         Oikeusministeriön hallinnonalalla on vireillä
10735: 2 000 verosta vapauttamishakemusta. Hakemus-       lainvalmistelu luonnollisten henkilöiden velka-
10736: ten käsittelyaika on ollut keskimäärin kuudesta    selvitysmenettelystä ja osauudistuksilla etenevät
10737: kuukaudesta yhteen vuoteen. Käsittelyn kehittä-    konkurssi- ja ulosottolain kokonaisuudistukset.
10738: mistoimenpiteiden tavoitteena on päästä enin-      Nämä lainsäädäntöhankkeet tulevat omalta
10739: tään kuuden kuukauden käsittelyaikaan. Uusien      osaltaan kehittämään ja uudistamaan myös ve-
10740: konkurssien määrä, joissa verohallinto valvoo      rosaatavien perinnän kohteena olevien velallis-
10741: verosaatavia, on vuosittain ollut noin 2 000.      ten asemaa.
10742:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1991
10743:                                                           Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
10744: 4                                           1991 vp -    KK 69
10745: 
10746: 
10747: 
10748: 
10749:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10750: 
10751:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            baserar sig på stadgandet om skattelättnad i den
10752: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          skattelag som gäller skatteslaget i fråga. Enligt
10753: den 20 maj 1991 till vederbörande medlem av             gällande lagstiftning kan finansministeriet eller,
10754: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       med stöd av ett uttryckligt bemyndigande i det
10755: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            stadgande som gäller skattelättnad, tull- eller
10756: 69:                                                     skattestyrelsen av särskilda skäl på ansökan
10757:                                                         nedsätta eller helt avlyfta debiterad skatt. Skat-
10758:            Ämnar Regeringen vidta sådana åt-            telättnad kan inte beviljas för alla skatteslag,
10759:         gärder att skatteskulder kan efterskänkas       t.ex. inte för debiterade förskottsinnehållningar
10760:         delvis i större utsträckning än för närva-      som inte har redovisats till staten och inte för
10761:         rande och att behandlingen av ansök-            arbetsgivarens prestationer, eftersom ett sådant
10762:         ningar som gäller detta blir snabbare och       stadgande som nämns ovan saknas i skattelagen.
10763:         sakligare?                                      Vid en konkurs är det vanligen 125 § beskatt-
10764:                                                         nings1agen, 71 § lagen angående omsättnings-
10765:                                                         skatt och 28 § lagen om förskottsuppbörd som
10766:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           kan användas som grund för skattelättnad.
10767: samt anföra följande:                                      I egenskap av skattetagare har staten inte
10768:    I de konkursfall som avses i spörsmålet räcker       någon allmän rätt eller befogenhet att avstå från
10769: de medel som överlåtits till konkurs endast i           en del av sina skattefordringar enligt egen fri
10770: undantagsfall till för betalning av samtliga skul-      prövning eller t.ex. genom ackordsförfarande.
10771: der. De fordringar som inte har influtit vid            Enbart en skattskyldigs konkurs kan inte betrak-
10772: konkursförfarandet kan under vissa förutsätt-           tas som en sådan särskild till skattelättnad berät-
10773: ningar indrivas av de tillgångar som gäldenären         tigande orsak som avses i skattelagarna, utan
10774: får senare. Av dem som har skatteskulder är det         varje skattelättnadsbeslut baserar sig på en hel-
10775: vanligen endast sådana fysiska personer som             hetsbedömning som görs från fall till fall. Grun-
10776: ansvarar för skatterna som blir föremål för             derna för skattebefrielse är i första hand sociala
10777: indrivningen, eftersom juridiska personer vanli-        skälighetsorsaker eller ömmande fall eller andra
10778: gen upplöses vid en konkurs. I praktiken är             synnerligen vägande grunder. I varje enskilt fall
10779: skattefordringarna redan preskriberade efter en         måste indrivandet av skatten av särskilda skäl
10780: konkurs på grund av att den preskriptionstid om         med fog kunna anses vara oskäligt. En konkurs
10781: fem år som nämns i skatteutmätningslagen har            jämte följder beaktas som en faktor vid helhets-
10782: gått till ända och eftersom preskriptionstiden          bedömningen av varje enskild skattskyldig.
10783: enligt skatteutmätningslagen inte kan avbrytas.         Också vid konkurser är det synnerligen viktigt
10784:    Till den del skatteindrivningen baserar sig på       att principen med jämlik behandling av de skatt-
10785: skadeersättning som en domstol har dömt ut på           skyldiga iakttas när det gäller skattelätt-
10786: grund av skattebrott eller skatteförseelse och          nadspraxis.
10787: skatt som inte har influtit till staten har statskon-      Behandlingen av ansökningar om skattelätt-
10788: toret befogenhet att bevilja befrielse med stöd av      nad inom skatteförvaltningen utvecklas hela
10789: den allmänna lagen om avgiftsbefrielse (529/80).        tiden i enlighet med de allmänna utvecklingslin-
10790: Med avvikelse från skattefordringarna tillämpas         jerna inom förvaltningen. Vid finansministeriet
10791: på skadeersättningsfordringar en allmän                 är en revidering av skattelättnadsstadgandena i
10792: preskriptionstid om tio år, som kan avbrytas. De        de enskilda skattelagarna under beredning så att
10793: fordringar som indrivs hos fysiska personer efter       gränserna för ministeriets och ministeriet under-
10794: en konkurs är således i allmänhet till sin natur        lydande tull- och skattestyrelsens befogenheter
10795: skadeersättningsfordringar som dömts ut av en           ses över. Nu avgörs ett skattelättnadsärende av
10796: domstol och som inte längre skulle kunna indri-         finansministeriet efter att ministeriet vanligen
10797: vas såsom skattefordringar.                             först har begärt ett utlåtande av skatte- eller
10798:    Befrielse från skyldigheten att betala skatt         tullförvaltningen, om den skatt ansökan gäller
10799:                                            1991 vp -    KK 69                                          5
10800: 
10801: överstiger 100 000 mark. Regeringen kommer att         nya konkurser, vid vilka skatteförvaltningen
10802: föreslå att denna gräns höjs i syfte att underlätta    övervakar skattefordringar, har årligen varit ca
10803: förfarandet och göra det snabbare.                     2 000. På grundvalen av statistiken för början av
10804:    Också vid skattestyrelsen utvecklas behand-         1991 ser det dock ut som om antalet konkurser
10805: lingen av ansökningarna. Förfarandet vid skat-         kommer att fördubblas under innevarande år.
10806: testyrelsen reviderades i samband med den orga-           Inom justitieministeriets förvaltningsområde
10807: nisationsreform som trädde i kraft den 1 mars          är en lag som gälier ett förfarande för att hjälpa
10808: 1991 så att ansökningarna avgörs av chefen för         skuldsatta fysiska personer att klara av situatio-
10809: respektive enhet.                                      nen under beredning, och tota1revideringen av
10810:    Tili skattestyrelsen har årligen inkommit ca        konkurs- och utmätningslagen framskrider som
10811: 2 000 ansökningar om befrielse från skatt. Be-         delreformsprojekt. Dessa lagstiftningsprojekt
10812: handlingstiden har i medeltal varierat från sex        kommer för sin del att innebära en utveckling
10813: månader tili ett år. Målet för utvecklandet av         och reform också med tanke på sådana gäldenä-
10814: behandlingsförfarandet är att behandlingen av          rer som har skattefordringar som drivs in.
10815: en ansökan skali ta högst sex månader. Antalet
10816:      Helsingfors den 19 juni 1991
10817:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
10818:                 j
10819:                j
10820:               j
10821:              j
10822:             j
10823:            j
10824:           j
10825:          j
10826:         j
10827:        j
10828:       j
10829:      j
10830:     j
10831:    j
10832:   j
10833:  j
10834: j
10835:                                                 1991 vp
10836: 
10837: 
10838: Kirjallinen kysymys 70
10839: 
10840: 
10841: 
10842: 
10843:                                    Aittoniemi: Kesannointikorvausten maksamisperusteiden tarkista-
10844:                                        misesta
10845: 
10846: 
10847:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10848: 
10849:    Sijoittajat ostavat rappiotiloja pääasiallisena    kaan sitä tavoitetta, jonka vuoksi niitä makse-
10850: tarkoituksenaan metsäomaisuuden hankkimi-             taan.
10851: nen. Tällaisilla tiloilla on kuitenkin usein laajat      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10852: peltoalueet, joiden _tuott<;> pi!kään huo~osti hoi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10853: dettuina on vähämen Ja JOpa merkityksetön             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10854: esimerkiksi viljan ylituotannon suhteen.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10855:    Erilaisten toimenpiteiden kautta sijoittajat
10856: saattavat kuitenkin vajaatuottoiset viljelyksensä
10857: valtion erilaisten kesannointikorvausten piiriin                 Aikooko Hallitus täsmentää kesan-
10858: ja nostavat merkittäviä korvauksia, joiden mak-               nointisopimuksia koskevia säännöksiä ja
10859: samisen tarkoituksena on ylituotannon vähentä-                tiukentaa valvontaa niin, että tehdyillä
10860: minen. Valtion maksamilla korvauksilla ei kui-                sopimuksilla olisi niiden alkuperäinen
10861: tenkaan edellä selvitetyistä syistä toteuteta lain-           tarkoitus eli ylituotannon vähentäminen?
10862: 
10863:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1991
10864: 
10865:                                             Sulo Aittoniemi
10866: 
10867: 
10868: 
10869: 
10870:  210300M
10871: 2                                      1991 vp -     KK 70
10872: 
10873: 
10874: 
10875: 
10876:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10877: 
10878:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koskevia sopimuksia ei saa tehdä, jos tuotannon
10879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lopettamisella ja vähentämisellä ei ole olennaista
10880: olette 20 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           vaikutusta maataloustuotannon tasapainotta-
10881: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         misen kannalta. Valtioneuvoston tammikuussa
10882: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        1991 pellon kesannoimispalkkioista tekemän
10883: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-       päätöksen mukaan palkkiota saa maksaa vain
10884: jallisesta kysymyksestä n:o 70:                      sellaisesta pellosta, jota on viljelty vuonna 1990
10885:                                                      tai jota on hoidettu kesantona. Laissa ja päätök-
10886:           Aikooko Hallitus täsmentää kesan-          sessä olevien ehtojen mukaan palkkiota ei siis
10887:        nointisopimuksia koskevia säännöksiä ja     - saa maksaa sellaisista peltoalueista, joiden pois-
10888:        tiukentaa valvontaa niin, että tehdyillä      tamisella tuotannosta ei ole olennaista tuotantoa
10889:        sopimuksilla olisi niiden alkuperäinen        vähentävää vaikutusta. Maataloustuotannon ta-
10890:        tarkoitus eli ylituotannon vähentäminen?      sapainottamislain mukaan maatilahallituksen,
10891:                                                      maaseutupiirien ja kuntien maatalouslautakun-
10892:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tien tehtävänä on valvoa kesannoimispalkkioi-
10893: taen seuraavaa:                                      den saamiselle asetettujen ehtojen täyttymistä.
10894:                                                      Ensi vuonna ei ole enää tarkoitus maksaa kesan-
10895:   Maataloustuotannon     tasapainottamisesta         noimispalkkiota kysymyksessä tarkoitetuille
10896: annetun lain mukaan tuotannon vähentämistä           maatalouden ulkopuolisille tahoille.
10897: 
10898:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1991
10899: 
10900:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
10901:                                          1991 vp -    KK 70                                          3
10902: 
10903: 
10904: 
10905: 
10906:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10907: 
10908:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av produktionen inte har någon väsentlig effekt
10909: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       med avseende på balanseringen av lantbrukspro-
10910: den 20 maj 1991 tili vederbörande medlem av          duktionen. Enligt statsrådets beslut i januari
10911: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    1991 om trädespremie för åker får premie betalas
10912: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         endast för sådan åker som 1990 varit odlad eller
10913: mål nr 70:                                           skötts som träda. Enligt villkoren i lagen och
10914:                                                      beslutet får premie sålunda inte betalas för
10915:           Ämnar Regeringen precisera stadgan-        sådana åkerområden vilkas avlägsnande från
10916:        dena om trädesavtal och skärpa övervak-       produktionen inte har någon väsentlig effekt på
10917:        ningen så att de avtal som ingåtts skulle     produktionsminskningen. Enligt lagen om ba-
10918:        ha sin ursprungliga innebörd, d.v.s. att      lansering av lantbruksproduktionen har jord-
10919:        minska överproduktionen?                      bruksstyrelsen, landsbygdsdistrikten och kom-
10920:                                                      munernas lantbruksnämnder som uppgift att
10921:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         övervaka att de uppställda villkoren för erhål-
10922: samt anföra följande:                                lande av trädespremier uppfylls. Nästa år har
10923:                                                      man inte längre för avsikt att betala trädespremie
10924:   Enligt lagen om balansering av lantbrukspro-       tili sådana i spörsmålet avsedda personer eller
10925: duktionen får avtal om minskning av produktio-       enheter som står utanför lantbruket.
10926: nen inte ingås, om nedläggelsen och minskningen
10927: 
10928:      Helsingfors den 19 juni 1991
10929: 
10930:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
10931:                                               1991 vp
10932: 
10933: 
10934: Kirjallinen kysymys 71
10935: 
10936: 
10937: 
10938: 
10939:                                    Aittoniemi: Suo-ojitusten aiheuttamasta järvien rehevöitymisestä
10940: 
10941: 
10942:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10943: 
10944:    Laajat suo-ojitukset ovat vuosikymmenien         suodatusjärjestelmällä, jonka kautta laajoilta
10945: aikana aiheuttaneet vesistöjen rehevöitymistä       alueilta alajuoksulle kokoontuvat vedet johda-
10946: ehkä enemmän kuin monet muut tekijät. Keväi-        tettaisiin vesistöön. Suoalueilta liikkeelle lähte-
10947: sin ja pitkälle kesään useat järvet ja kokonaiset   neet humusaineet poistettaisiin näin ainakin
10948: vesistöt samenevat niin, että esimerkiksi uiminen   pääosin vesistä ja tälle jäteaineelle olisi todennä-
10949: on niissä käytännössä mahdotonta. Veteen us-        köisesti myös hyötykäyttöä.
10950: kaltautunut on likaisempi vedestä noustessaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10951: kuin sinne mennessään. Itse suo-ojitusten määrä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10952: lienee viime aikoina vähentynyt, mutta saman-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10953: laiset haittavaikutukset tulevat kysymykseen sil-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10954: loin, jos aikaisemmin kaivettuja ojia perataan.
10955: Tämä toiminta on ojitetuilla alueilla todennäköi-               Aikooko Hallitus tutkia perusteluissa
10956: sesti lähivuosien aikana välttämätöntä.                     mainitun suodatusjärjestelmän laajem-
10957:    Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, haittoja             paa soveltamista vesistöjen suojelemisek-
10958: voitaisiin jonkin verran vähentää tietynlaisella            si?
10959: 
10960:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1991
10961: 
10962:                                          Sulo Aittaniemi
10963: 
10964: 
10965: 
10966: 
10967:  2!0300M
10968: 2                                         1991 vp -    KK 71
10969: 
10970: 
10971: 
10972: 
10973:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10974: 
10975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        denpääsyn vesistöön. Muutoinkin on ojitustyöt
10976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pyritty järjestämään niin, että ojien rapautumi-
10977: olette 20 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            nen ja humuksen kulkeutuminen jäisi mahdolli-
10978: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          simman vähäiseksi.
10979: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Kunnostusojitusten tarpeen kasvaessa on oji-
10980: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallises-     tusten aiheuttamien vesistöhaittojen poistami-
10981: ta kysymyksestä n:o 71:                               seen paneuduttava entistä määrätietoisemmin.
10982:                                                       Kun ojitusten vaikutuksistakaan ei ole käytettä-
10983:            Aikooko Hallitus tutkia perusteluissa      vissä riittävästi tietoja ja kun työmenetelmien
10984:        mainitun suodatusjärjestelmän laajem-          kehittämiseen tähtäävä tutkimus on ollut riittä-
10985:        paa soveltamista vesistöjen suojelemisek-      mätöntä, maa- ja metsätalousministeriö käyn-
10986:        si?                                            nisti vuonna 1990 Metsätalouden vesistöhaitat ja
10987:                                                       niiden torjunta -tutkimusprojektin. Huomattava
10988:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           osa projektin tutkimuksista kohdistuu metsäoji-
10989: taen seuraavaa:                                       tusten vesistövaikutusten ja niiden torjuntame-
10990:      Metsäojitusten vesistöhaittojen vähentämi-       netelmien selvittämiseen. Projektin kautta ohja-
10991: seen on 1980-luvulta lähtien kiinnitetty sekä         taan vuosittain 2-3 milj. markan lisärahoitus
10992: toimintaa koskevissa ohjeissa että käytännön          tähän tarkoitukseen. Tutkimuslaitosten muun
10993: toimissa lisääntyvää huomiota. Humuksen, liet-        rahoituksen huomioon ottaen ko. tutkimuspro-
10994: teen ja ravinteiden vesistöön pääsyn estämiseksi      jektiin suunnataan noin 20 milj. markkaa 1990-
10995: on käytännössä tehty saostusaltaita, joiden kaut-     luvun puoliväliin mennessä. Tutkimusten tulok-
10996: ta ojitusvedet on johdettu vesistöön. Maasto-         sia pyritään soveltamaan mahdollisimman no-
10997: olosuhteiden salliessa on ojien ja vesistön väliin    peasti jo projektin aikana käytännön toiminnas-
10998: jätetty ojittamaton suoja-alue, joka on estänyt       sa ja niihin vaikuttavissa ohjeissa:
10999: ojitusvesien mukana kulkeutuvien kiintoainei-
11000: 
11001:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1991
11002: 
11003:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
11004:                                           1991 vp -    KK 71                                             3
11005: 
11006: 
11007: 
11008: 
11009:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11010: 
11011:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          försökt ordna dikningsarbetena så att dikena
11012: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vittrar så litet som möj1igt och att så litet humus
11013: den 20 maj 1991 tili vederbörande medlem av           som möjligt följer med.
11014: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Då behovet av iståndsättningsdikning ökar
11015: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          måste man satsa alit mera målmedvetet på att
11016: 71:                                                   avskaffa de olägenheter som dikningen förorsa-
11017:                                                       kar vattendragen. Eftersom man inte har tili-
11018:           Ämnar Regeringen undersöka en mera          räckligt med uppgifter om dikningens verkning-
11019:        omfattande tiliämpning av det i motive-        ar och eftersom den undersökning som syftar tili
11020:        ringen nämnda filtreringssystemet för          att utveckla arbetsmetoderna har varit otillräck-
11021:        skydd av vattendrag?                           lig startade jord- och skogsbruksministeriet 1990
11022:                                                       ett forskningsprojekt om olägenheter som skogs-
11023:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         hushåliningen förorsakar vattendragen och be-
11024: samt anföra följande:                                 kämpningen av dessa olägenheter. En betydande
11025:    Ända sedan 1980-talet har man både i de            del av undersökningarna inom projektet riktar
11026: direktiv som gälier verksamheten och i praktiska      sig tili en utredning av skogsdikningens inverkan
11027: åtgärder fäst alit mera uppmärksamhet vid             på vattendragen och bekämpningsmetoder. Via
11028: minskande av de olägenheter som skogsdikning-         projektet styrs årligen en tiliäggsfinansiering på
11029: en förorsakar vattendragen. F ör att förhindra        2-3 milj. mk tili detta ändamål. Med beaktande
11030: att humus, slam och näringssalter rinner ut i vat-    av annan finansiering från forskningsanstalter
11031: tendragen har man i praktiken byggt avsätt-           riktas ca 20 milj. mk tili projektet fram tili mitten
11032: ningsbassänger, genom vilka bottenträngvattnet        av 1990-talet. Man försöker så snabbt som
11033: leds ut i vattendraget. Om terrängförhåliandena       möjligt tiliämpa resultaten av undersökningarna
11034: medger har melian dikena och vattendraget             redan under projektet inom den praktiska verk-
11035: lämnats ett odikat skyddsområde, som hindrar          samheten och i direktiv som inverkar på resulta-
11036: fasta ämnen som finns i bottenträngvattnet från       ten.
11037: att rinna ut i vattendraget. Även i övrigt har man
11038:      Helsingfors den 20 juni 1991
11039:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
11040: 1
11041: 1
11042:  1
11043:  1
11044:   1
11045:   1
11046:    1
11047:    1
11048:     1
11049:     1
11050:      1
11051:      1
11052:       1
11053:       1
11054:        1
11055:        1
11056:         1
11057:         1
11058:          1
11059:          1
11060:           1
11061:           1
11062:            1
11063:                                               1991 rd
11064: 
11065: 
11066: Skriftligt spörsmål 72
11067: 
11068: 
11069: 
11070: 
11071:                                   Nyby: Om nordiska medborgares möjligheter att inneha offentliga
11072:                                      tjänster i Finland
11073: 
11074: 
11075:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11076: 
11077:     Nordiska rådet har aktivt arbetat för att       på att medborgare från de andra nordiska Iän-
11078: minska och avlägsna olika former av hinder för      derna inte har kunnat utnämnas tili kommunala
11079: nordiska medborgare som flyttar medborgar-          tjänster i Finland bl.a. som kommunala hemvår-
11080: skap vid anstälining i offentliga tjänster. Hind-   dare eller barndagvårdare.
11081: ren för en medborgare från ett annat nordiskt          En viktig princip i det nordiska samarbetet är
11082: Iand att få sådana tjänster i Finland har efter-    att medborgare från ett annat nordiskt Iand i så
11083: hand blivit farre, och motsvarande gälier för       stor utsträckning som möjligt skall behandlas
11084: finska medborgare i de andra nordiska Iänderna.     lika som medborgarna i vistelselandet. Det vore
11085: En kartläggning av befintliga hinder och förslag    därför angeläget att de onödiga hinder som
11086: om hur de kan avlägsnas har bl.a. gjorts i en ut-   fortfarande finns för nordiska medborgare att
11087: redning från 1985 (NU 1985:6 Nordbors rättig-       inneha statstjänst i Finland avlägsnas, och att
11088: heter i Norden). 1 statstjänst kan i regel endast   kommunerna skulie ges klarare direktiv om när
11089: finska medborgare anstälias. Många undantag         krav på finskt medborgarskap är ett villkor för
11090: har dock gjorts, bl.a. som en följd av nordiska     att kunna inneha kommunal tjänst. Informatio-
11091: överenskomme!ser som har ingåtts för vissa          nen om kravet på medborgarskap borde även
11092: yrkesgrupper. Detta gälier bl.a. klasslärare i      förbättras tili nordbor som flyttar tili Finland.
11093: grundskolan och en Iång rad tjänster inom              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
11094: social- och hälsovårdssektorn. Det återstår dock    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
11095: fortfarande många hinder för medborgare i           skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
11096: andra nordiska Iänder att kunna bli utnämnda        stälia följande spörsmål:
11097: tili statstjänst i Finland. En alimän uppfattning
11098: torde vara att kraven i Finland i detta avseende              Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
11099: är strängare än i flera av de andra nordiska               för att avlägsna de onödiga hinder som
11100: länderna.                                                  finns för medborgare från annat nordiskt
11101:     Enligt kommunaliagen kan även utlänningar              Iand att inneha statlig elier kommunal
11102: utnämnas tili kommunala tjänster. Vissa undan-             tjänst i Finland, och
11103: tag görs dock såväl i Iagen som i de kommunala                på vilket sätt tänker Regeringen för-
11104: tjänstestadgorna. 1 praktiken förefalier det råda          bättra informationen tili nordiska med-
11105: oklarhet om när medborgare från andra nordis-              borgare som flyttar tili vårt Iand om
11106: ka Iänder kan utnämnas tili olika slag av kom-             möjligheterna att inneha offentliga tjäns-
11107: munala tjänster och praxis synes variera från              ter i Finland?
11108: kommun tili kommun. Det finns flera exempel
11109: 
11110:      Helsingfors den 21 maj 1991
11111: 
11112:                                             Mats Nyby
11113: 
11114: 
11115: 
11116: 
11117: 210300M
11118: 2                                          1991 vp -    KK 72
11119: 
11120: Kirjallinen kysymys 72                                                                        Suomennos
11121: 
11122: 
11123: 
11124: 
11125:                                     Nyby: Pohjoismaiden kansalaisten mahdollisuudesta saada julki-
11126:                                        sia virkoja Suomessa
11127: 
11128: 
11129:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11130: 
11131:     Pohjoismaiden neuvosto on tehnyt aktiivista        näyttää vaihtelevan kunnittain. Useita esimerk-
11132: työtä vähentääkseen ja poistaakseen Pohjois-           kejä on siitä, että muiden Pohjoismaiden kansa-
11133: maiden välillä muuttavilta Pohjoismaiden kan-          laisia ei ole voitu nimittää kunnallisiin virkoihin
11134: salaisilta erilaisia esteitä. Tämä koskee mm. kan-     Suomessa, esim. kunnallisiksi kodinhoitajiksi tai
11135: salaisuusvaatimusta julkisen viran saamiseen.          lasten päivähoitajiksi.
11136: Tällaisten virkojen saamiseen liittyvät toisen            Tärkeänä periaatteena pohjoismaisessa yh-
11137: Pohjoismaan kansalaista koskevat esteet Suo-           teistyössä on, että toisen Pohjoismaan kansalai-
11138: messa ovat vähitellen käyneet harvemmiksi, ja          set mahdollisimman pitkälti saisivat saman
11139: sama koskee Suomen kansalaisia muissa Poh-             kohtelun kuin oleskelumaan kansalaiset. Tämän
11140: joismaissa. Kartoitus olemassa olevista esteistä       vuoksi olisi tärkeää, että tarpeettomat, edelleen-
11141: ja ehdotukset niiden poistamisesta on tehty mm.        kin Pohjoismaiden kansalaisia koskevat valtion
11142: vuodelta 1985 olevassa selvityksessä (NU 1985:6        viran saamiseen Suomessa liittyvät esteet poistet-
11143: Pohjoismaalaisten oikeudet Pohjolassa). Valtion        taisiin ja että kunnille annettaisiin selkeämmät
11144: virkaan voidaan yleensä valita ainoastaan Suo-         ohjeet siitä, milloin vaatimus Suomen kansalai-
11145: men kansalaisia. Monia poikkeuksia on kuiten-          suudesta on ehtona kunnallisen viran saamiselle.
11146: kin tehty mm. tiettyjen ammattiryhmien osalta          Kansalaisuusvaatimusta koskevaa tiedottamista
11147: solmittujen pohjoismaisten sopimusten pohjalta.        tulisikin parantaa Suomeen muuttaville Pohjois-
11148: Nämä koskevat mm. peruskoulun luokanopetta-            maiden kansalaisille.
11149: jia ja lukuisia virkoja sosiaali- ja terveydenhuol-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11150: tosektorilla. Edelleen muiden Pohjoismaiden            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11151: kansalaisilla on monia esteitä tulla nimitetyiksi      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11152: valtion virkaan Suomessa. Yleisenä käsityksenä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11153: lienee, että vaatimukset Suomessa ovat tässä
11154: mielessä ankarampia kuin muissa Pohjoismais-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11155: sa.                                                           ryhtyä poistaakseen toisen Pohjoismaan
11156:     Kunnallislain mukaan myös ulkomaalaisia                   kansalaiselta tarpeettomat esteet valtion
11157: voidaan nimittää kunnallisiin virkoihin. Eräitä               tai kunnallisen viran saamiseen Suomes-
11158: poikkeuksia tehdään kuitenkin sekä laissa että                sa, Ja
11159: kunnallisissa virkasäännöissä. Käytännössä                       miten Hallitus aikoo parantaa tiedo-
11160: näyttää vallitsevan epäselvyyttä siitä, milloin               tusta maahamme muuttaville Pohjois-
11161: toisen Pohjoismaan kansalainen voidaan nimit-                 maiden kansalaisille mahdollisuudesta
11162: tää erilaisiin kunnallisiin virkoihin, ja käytäntö            julkisten virkojen saamiseen Suomessa?
11163: 
11164:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1991
11165: 
11166:                                               Mats Nyby
11167:                                            1991 vp -    KK 72                                          3
11168: 
11169: 
11170: 
11171: 
11172:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11173: 
11174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osastopäällikön ja toimistopäällikön virat, ulko-
11175: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          asiainhallinnon virat, viraston päällikön virat,
11176: olette 21 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        maaherran virat, virat, joihin kuuluu virallisen
11177: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       syyttäjän tehtäviä, poliisimiesten virat sekä puo-
11178: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lustusministeriön, puolustusvoimien ja rajavar-
11179: Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-        tiolaitoksen virat. Valtioneuvosto voi päättää
11180: tä n:o 72:                                             lisäksi, että vain Suomen kansalainen voidaan
11181:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nimittää muuhunkin kuin tällaiseen virkaan
11182:         ryhtyä poistaakseen toisen Pohjoismaan         eräissä tapauksissa. Valtioneuvosto on 27.3.1991
11183:         kansalaiselta tarpeettomat esteet valtion      tehnyt tällaisen päätöksen (602/91), jossa on
11184:         tai kunnallisen viran saamiseen Suomes-        rajoitettu mahdollisuutta muun maan kuin Suo-
11185:                                                        men kansalaisen nimittämiseen eräisiin poliisin,
11186:         sa, Ja                                         tullihallinnon, Ilmailulaitoksen ja merenkulku-
11187:            miten Hallitus aikoo parantaa tiedo-
11188:                                                        laitoksen virkoihin.
11189:         tusta maahamme muuttaville Pohjois-
11190:                                                            Näin ollen muun maan kansalaisuus ei enää
11191:         maiden kansalaisille mahdollisuudesta
11192:                                                        yleensä muodosta kysymyksessä tarkoitettua es-
11193:         julkisten virkojen saamiseen Suomessa?
11194:                                                        tettä valtion viran saamiselle.
11195:                                                            Edellä mainitusta ajankohdasta tuli voimaan
11196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
11197:                                                        myös laki kunnallislain muuttamisesta (727/89).
11198: vasti seuraavaa:                                       Kunnallislain 74 a §:ssä säädetään, että kunnan
11199:     Kysymyksessä on lausuttu, että valtion vir-        virkaan voidaan nimittää muukin kuin Suomen
11200: kaan voidaan yleensä valita ainoastaan Suomen          kansalainen. Kunnanjohtajan ja apulaiskunnan-
11201: kansalaisia. Poikkeuksia olisi tehty vain tiettyjen    johtajan virkaan voidaan kuitenkin nimittää vain
11202: ammattiryhmien osalta solmittujen pohjoismais-         Suomen kansalainen. Muuhun välittömästi kun-
11203: ten sopimusten pohjalta.                               nanhallituksen alaiseen kunnan keskushallinnon
11204:     Lainsäädännöllinen tilanne on kuitenkin            johtavaan virkaan sekä asemaltaan tällaiseen
11205: muuttunut 1 päivästä elokuuta 1989. Tuolloin           virkaan rinnastettavan hallinnonalan johtavaan
11206: voimaan tulleet lait Suomen Hallitusmuodon             virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalai-
11207: 84 §:n ja valtion virkamieslain muuttamisesta          nen, jollei kunnan virkasäännössä ole toisin
11208: (724 ja 725/89) merkitsevät, että valtion virkaan      määrätty. Välittömästi kuntainliiton liittohalli-
11209: voidaan pääsääntöisesti nimittää muukin kuin           tuksen alaiseen kuntainliiton virkaan voidaan
11210: Suomen kansalainen.                                    nimittää vain Suomen kansalainen, jollei kun-
11211:     Hallitusmuodon 84 §:n mukaan valtioneuvos-         tainliiton virkasäännössä ole toisin määrätty.
11212: ton oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin              Näin ollen asia on periaatteessa myös kunnal-
11213: sekä tuomarin, puolustusvoimain komentajan ja          listen viranhaltijain osalta lainsäädännössä jär-
11214: Suomen Pankin johtokunnan jäsenen virkaan              jestetty. Kunta- tai kuntainliittokohtaisilla vir-
11215: sekä eduskunnan oikeusasiamieheksi ja apulais-         kasäännöillä ei voida laajentaa niiden virkojen
11216: oikeusasiamieheksi voidaan valita vain Suomen          piiriä, joihin voidaan nimittää vain Suomen
11217: kansalainen. Saman säännöksen mukaan siitä,            kansalainen. Tällä tavoin voidaan vain lieventää
11218: mihin muuhun julkiseen virkaan voidaan nimit-          kunnallislaissa olevaa rajoitusta päästä kunnalli-
11219: tää vain Suomen kansalainen, on voimassa, mitä         sen alan johtaviin virkoihin.
11220: laissa tai lain nojalla annetun valtuutuksen no-           Näistä syistä tarvetta muuttaa lainsäädäntöä
11221: jalla säädetään ja määrätään.                          ei ole, vaan Suomen kansalaisuusvaatimus on
11222:     Valtion virkamieslain 9 a §:ssä on säädetty,       riittävän suuressa mitassa jo poistettu julkisista
11223: että vain Suomen kansalainen voidaan nimittää          viroista siten, ettei se haittaa esimerkiksi kan-
11224:  pykälässä mainittuihin ylempiin tai tiettyjen hal-    sainvälisen kanssakäymisen lisääntymistä julki-
11225:  linnonalojen virkoihin, joista mainittakoon tässä     sen hallinnon alalla eikä muissa maissa asuvien
11226:  ministeriön valtiosihteerin, kansliapäällikön,        entisten Suomen kansalaisten paluumuuttoa.
11227: 4                                         1991 vp -    KK 72
11228: 
11229: 
11230:    Erikseen on vireillä sellaisten kansainvälisten    työvoimahallinto ja sen ulkomaiset toimipisteet
11231: sopimusten ja järjestelyjen valmistelu, jotka edes-   ovat tietoisia asiasta. Työministeriö julkaisee
11232: auttavat muissa maissa suoritettujen opintojen        tämän vuoden kuluessa Suomeen muuttajan
11233: hyväksymistä Suomessa muun muassa virkakel-           oppaan neljällä kielellä. Oppaassa on selostettu
11234: poisuuden tuottaviksi.                                myös nyt kysymyksessä oleva asia. Valtion sekä
11235:    Edellä käsitellystä lainsäädännön muutokses-       kunnallisen sektorin virastot ja laitokset huoleh-
11236: ta on aikoinaan tiedotettu valtiovarainministe-       tivat omalta osaltaan tarvittavasta tiedotuksesta.
11237: riön ja kuntien keskusjärjestöjen toimesta, jol-         Näin ollen katson, ettei tässä asiassa tarvita
11238: loin asiaa on käsitelty myös tiedotusvälineissä.      enempiä toimenpiteitä hallituksen taholta.
11239: Suomen ulkomaanedustuksen toimipisteet sekä
11240: 
11241:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1991
11242: 
11243:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11244:                                            1991 vp -    KK 72                                             5
11245: 
11246: 
11247: 
11248: 
11249:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11250: 
11251:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           na som landshövding, tjänster som är förenade
11252: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         med uppgiften att vara allmän åklagare, polis-
11253: den 21 maj 1991 tili vederbörande medlem av            manstjänsterna samt tjänsterna vid försvarsmi-
11254: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      nisteriet, försvarsmakten och gränsbevaknings-
11255: dagsman Nyby undertecknade spörsmål nr 72:             väsendet. Statsrådet kan därtili i vissa fali besluta
11256:                                                        att endast finska medborgare kan utnämnas tili
11257:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        andra tjänster än de ovan nämnda. Statsrådet
11258:        för att avlägsna de onödiga hinder som          har den 27 mars fattat ett dylikt beslut (602/91),
11259:        finns för medborgare från annat nordiskt        som begränsar möjligheten att utnämna andra
11260:        land att inneha statlig elier kommunal          personer än finska medborgare tili vissa tjänster
11261:        tjänst i Finland, och                           inom polisväsendet, tuliförvaltningen, Luftfarts-
11262:           på vilket sätt tänker Regeringen för-        verket och sjöfartsverket.
11263:        bättra informationen tili nordiska med-             Sålunda utgör annat medborgarskap än finskt
11264:        borgare som flyttar tili vårt land om           i allmänhet inte längre något i spörsmålet avsett
11265:        möjligheterna att inneha offentliga tjäns-      hinder för erhållande av statlig tjänst.
11266:        ter i Finland?                                      Från nämnda tidpunkt trädde även en lag om
11267:                                                        ändring av kommunallagen (727/89) i kraft. 1
11268:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           74 a § kommunallagen stadgas att också andra
11269: samt anföra följande:                                  än finska medborgare kan utnämnas tili kommu-
11270:                                                        nala tjänster. Tili tjänster som kommundirektör
11271:     1 spörsmålet har anförts att endast finska         elier biträdande kommundirektör kan likväl
11272: medborgare i alimänhet kan väljas tili statliga        endast finska medborgare utnämnas. Tili andra
11273: tjänster. Undantag skali ha gjorts endast för          ledande tjänster inom kommunens centralför-
11274: vissa yrkesgrupper på basis av nordiska avtal.         valtning vilka lyder under kommunstyrelsen
11275:     Situationen i lagstiftningen har emeliertid änd-   samt sådan ledande tjänst inom ett förvaltnings-
11276: rats från den 1 augusti 1989. Lagarna om änd-          område som i fråga om stäliningen motsvarar en
11277: ring av 84 § regeringsformen för Finland och           dylik tjänst kan endast finska medborgare ut-
11278: statstjänstemannalagen (724 och 725/89) innebär        nämnas, om inte något annat bestäms i kommu-
11279: att även andra personerän finska medborgare i          nens tjänstestadga. Tili en tjänst inom ett kom-
11280: regel kan utnämnas tili statliga tjänster.             munalförbund viiken lyder direkt under
11281:     Enligt 84 § regeringsformen kan tili tjänsterna    förbundsstyrelsen kan endast finska medborgare
11282: som justitiekansler och justitiekanslersadjoint i      utnämnas, om inte något annat bestäms i kom-
11283: statsrådet, tili domartjänster samt tili tjänsterna    munalförbundets tjä!lstestadga.
11284: som kommendör för försvarsmakten och med-                  Sålunda är frågan i princip ordnad i lagstift-
11285: lemmar i direktionen för Finlands Bank endast          ningen även för kommunala tjänsteinnehavares
11286: utnämnas finska medborgare. Enligt samma               del. En kommuns eller ett kommunalförbunds
11287: stadgande gälier om andra offentliga tjänster tili     tjänstestadga kan inte utvidga kretsen av tjänster
11288: vilka endast finska medborgare kan utnämnas            tili vilka endast finska medborgare kan utnäm-
11289: vad som stadgas i lag elier bestäms med stöd av        nas. På detta sätt kan man endast mildra den i
11290: bemyndigande i lag.                                    kommunallagen avsedda begränsningen gällan-
11291:     1 9 a § statstjänstemannalagen stadgas att         de tillträde tili ledande tjänster inom den kom-
11292: endast finska medborgare kan utnämnas tili i           munala sektorn.
11293: paragrafen nämnda högre tjänster eller tjänster            Av dessa skäl föreligger det inget behov att
11294: inom vissa förvaltningsområden, av vilka här må        ändra lagstiftningen, utan kravet på finskt med-
11295:  nämnas tjänsterna som statssekreterare, kansli-       borgarskap har redan i tillräcklig utsträckning
11296:  chef, avdelningschef och byråchef vid ett minis-      avlägsnats beträffande offentliga tjänster på så
11297:  terium, tjänsterna inom utrikesförvaltningen,         sätt att det inte inverkar menligt på t.ex. de
11298:  tjänsterna som chef för ett ämbetsverk, tjänster-     ökande internationella kontakterna inom den
11299: 6                                        1991 vp -    KK 72
11300: 
11301: 
11302: offentliga förvaltningen och inte heller på åter-    hetsställen samt arbetskraftsförvaltningen och
11303: flyttningen bland tidigare finska medborgare         dess verksamhetsställen utomlands är medvetna
11304: som bor utomlands.                                   om saken. Arbetsministeriet kommer inom lop-
11305:    En beredning av sådana internationella avtal      pet av innevarande år att ge ut en fyrspråkig
11306: och arrangemang som främjar godkännandet av          guide för personer som flyttar till Finland. I
11307: examina vilka avlagts utomlands så att de med-       guiden har även redogjorts för det nu ifrågava-
11308: för behörighet i Finland, är aktuell.                rande ärendet. Statens och den kommunala
11309:    Finansministeriet och kommunernas central-        sektorns ämbetsverk kommer att sköta informa-
11310: organisationer har informerat om den ovan be-        tionen.
11311: handlade ändringen av lagstiftningen, och samti-        Sålunda anser jag att regeringen inte behöver
11312: digt har frågan även behandlats i massmedia.         vidta ytterligare åtgärder i denna fråga.
11313: Den finska utrikesrepresentationens verksam-
11314: 
11315:      Helsingforsden 19 juni 1991
11316: 
11317:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
11318:                                                1991 vp
11319: 
11320: Kirjallinen kysymys 73
11321: 
11322: 
11323: 
11324: 
11325:                                       Liikkanen: Sairaanhoitopiirien hallinnon ja toimintojen ratio-
11326:                                          nalisoinnista
11327: 
11328: 
11329:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11330: 
11331:    Erikoissairaanhoitolaissa on yksityiskohtaisia    kun kunnallistalous on kireällä ja sairaanhoito-
11332: määräyksiä siitä, millä tavalla sairaanhoitopiirin   piirejä koskettava valtionosuusuudistus on tu-
11333: hallinto tulee järjestää. Nämä määräykset ovat       lossa.
11334: omiaan vaikeuttamaan sairaanhoitopiirien sisäi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11335: sen hallinnon ja sen rakenteiden rationalisointia.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11336: Erityisesti maininnat sairaanhoitopiirin lauta-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11337: kunnista ja sairaaloiden johtokunnista eivät         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11338: mahdollista joustavaa hallinnon keventämistä
11339: eivätkä erikoissairaanhoidon toimintojen tarkoi-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11340: tuksenmukaista järjestämistä. Sairaanhoitopii-              siin erikoissairaanhoitolain muuttami-
11341: rin hallinnon ja toimintojen rationalisoinnin ja            seksi siten, että sairaanhoitopiirien hal-
11342: uudelleen organisoinnin tulisi olla mahdollisim-            linnon keventäminen helpottuisi?
11343: man joustavasti toteutettavissa erityisesti nyt,
11344:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
11345: 
11346:                                           Raimo Liikkanen
11347: 
11348: 
11349: 
11350: 
11351: 210300M
11352: 2                                          1991 vp -    KK 73
11353: 
11354: 
11355: 
11356: 
11357:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11358: 
11359:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sevaa hallintotoimintaa koskevien ratkaisujen
11360: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          osalta hajautetusti. Sairaalakohtaistenjohtokun-
11361: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn             tien päätäntävallan katsottiin turvaavan hajau-
11362: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      tetun päätöksenteon sairaalan toimintaan liitty-
11363: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         vissä kysymyksissä.
11364: taja Liikkasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Sairaanhoitopiirit voidaan jakaa myös osa-
11365: myksestä n:o 73:                                       vastuualueisiin. Väestömäärältään suurissa sai-
11366:                                                        raanhoitopiireissä osavastuualuejaon katsottiin
11367:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         tukevan olemassa ollutta vastuualuejakoa. Myös
11368:        siin erikoissairaanhoitolain muuttami-          psykiatrisen erikoissairaanhoidon aluevastuutoi-
11369:        seksi siten, että sairaanhoitopiirien hal-      minnan sekä vähemmistökielisten vastuualuei-
11370:        linnon keventäminen helpottuisi?                den kannalta osavastuualuejakoa pidettiin pe-
11371:                                                        rusteltuna.
11372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Erikoissairaanhoitolakiin otettiin maininnat
11373: vasti seuraavaa:                                       johtokunnista ja osavastuualueista pitkällisen
11374:    Erikoissairaanhoitolailla muodostettiin noin        harkinnan ja laajan keskustelun pohjalta. Eri-
11375: sadasta erilaisia sairaaloita ylläpitäneistä kun-      koissairaanhoidon hallinnon toimivuutta seura-
11376: tainliitoista 21 sairaanhoitopiirin kuntainliittoa.    taan tiiviisti ottaen huomioon käytännön koke-
11377: Sairaanhoitopiirien toiminnan tehokkuuden ja           mukset. Tavoitteena on erikoissairaanhoidon
11378: joustavuuden turvaamiseksi pidettiin tärkeänä,         lainsäädännön jatkuva kehittäminen niin, että
11379: että päätöksenteko sairaanhoitopiirin alueella         turvataan joustava hallinto ja että säädökset
11380: tapahtuu yksittäisten hallintopäätösten ja juok-       ovat mahdollisimman yksinkertaisia.
11381: 
11382:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1991
11383: 
11384:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
11385:                                            1991 vp -    KK 73                                          3
11386: 
11387: 
11388: 
11389: 
11390:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
11391: 
11392:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           administrativa verksamheten. Den beslutande-
11393: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         rätt som de enskilda sjukhusens direktioner har
11394: den 22 maj 1991 tili vederbörande medlem av            ansågs trygga det decentraliserade beslutsfattan-
11395: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      det i frågor som gäller sjukhusets verksamhet.
11396: dagsman Liikkanen undertecknade spörsmål nr               Sjukvårdsdistrikten kan även indelas i delan-
11397: 73:                                                    svarsområden. 1 sjukvårdsdistrikt med stort be-
11398:                                                        folkningsunderlag ansågs indelningen i delan-
11399:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            svarsområden stödja den indelning i ansvarsom-
11400:        syfte att ändra lagen om specialiserad          råden som funnits. Även med tanke på verksam-
11401:        sjukvård så att en förenkling av förvalt-       heten inom ramen för den psykiatriska speciali-
11402:        ningen i sjukvårdsdistrikten underlättas?       serade sjukvårdens områdesansvar samt med
11403:                                                        hänsyn tili minoritetsspråksansvarsområdena
11404:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ansågs indelningen i delansvarsområden motive-
11405: samt anföra följande:                                  rad.
11406:    Genom lagen om specialiserad sjukvård bilda-           1 lagen om specialiserad sjukvård intogs direk-
11407: des av ca hundra kommunalförbund som upp-              tionerna och delansvarsområdena efter lång
11408: rätthöll olika sjuhus ett kommunalförbund för          prövning och en omfattande debatt. Ändamåls-
11409: 21 sjukvårdsdistrikt. Med tanke på tryggandet          enligheten i den specialiserade sjukvårdens för-
11410: av en effektiv och flexibel verksamhet inom            valtning följs noga med med beaktande av de
11411: sjukvårdsdistrikten ansågs det viktigt att besluts-    praktiska erfarenheterna. Målet är en fortgående
11412: fattandet inom ett sjukvårdsdistrikts område           utveckling av lagstiftningen om specialiserad
11413: sker decentra1iserat när det gäller enskilda för-      sjukvård så att en flexibel förvaltning tryggas
11414: valtningsbeslut och bes1ut angående den löpande        och att författningarna är så enkla som möjligt.
11415: 
11416:      Helsingfors den 17 juni 1991
11417: 
11418:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
11419:                                                1991 vp
11420: 
11421: Kirjallinen kysymys 74
11422: 
11423: 
11424: 
11425: 
11426:                                     Astala: Ydinvoimalaonnettomuuden varalta suoritettavista ka-
11427:                                      lustohankinnoista
11428: 
11429: 
11430:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11431: 
11432:    Suomessa on kaksi ydinvoimalapaikkakun-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11433: taa, yhteensä neljä reaktoria. Sellaisen vakavan     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11434: ydinvoimaonnettomuuden sattuessa, jolloin re-
11435: aktori ja reaktorirakennus tuhoutuvat, tarvitaan               Miten paljon kauko-ohjattua välineis-
11436: kauko-ohjattuja puskutraktoreita, helikopterei-             töä Hallitus aikoo hankkia vakavan ydin-
11437: ta ja sammutuskalustoa sekä välineistöä, jonka              voimalaonnettomuuden uhan varalta ja
11438: avulla voidaan rakentaa tarvittaessa sarkofagi              montako helikopteria tai puskutraktoria,
11439: reaktorin ympärille. Suojapuku ei tällaisessa ta-           vai
11440: pauksessa ole riittävä.                                         aikooko Hallitus käyttää suojattornia
11441:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          palomiehiä ja asevelvollisia?
11442: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11443: 
11444:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1991
11445:                                              Heli Astala
11446: 
11447: 
11448: 
11449: 
11450: 2!0300M
11451: 2                                        1991 vp -    KK 74
11452: 
11453: 
11454: 
11455: 
11456:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11457: 
11458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarvittavien tilojen ja varusteiden sekä henkilös-
11459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tön varaaminen etukäteen hätätilanteessa tar-
11460: olette 16 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           peellista toimintaa varten. Valmiusjärjestelyihin
11461: kirjeenne n:o 448 ohella lähettänyt valtioneuvos-    kuuluu myös laitosalueen ulkopuolinen säteily-
11462: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       mittausjärjestelmä. Säteilyvalvontajärjestelmän
11463: sanedustaja Astalan kirjallisesta kysymyksestä       jatkuvan toiminnan avulla myös ydinvoimalai-
11464: n:o 74, jossa tiedustellaan:                         tosonnettomuuksissa saadaan ympäristöön va-
11465:                                                      pautuneista radioaktiivisista aineista nopeasti
11466:           Miten paljon kauko-ohjattua välineis-      tieto ja toimenpiteet voidaan mitoittaa ja suun-
11467:        töä Hallitus aikoo hankkia vakavan ydin-      nata oikein. Valmiutta ylläpidetään koulutuksen
11468:        voimalaonnettomuuden uhan varalta ja          ja harjoitusten avulla.
11469:        montako helikopteria tai puskutraktoria           Tshernobylissä sattui räjähdysmäinen ydin-
11470:        vai                                           voimalaitosonnettomuus 26.4.1986. Onnetto-
11471:           aikooko Hallitus käyttää suojattomia,      muuteen liittyi 10 vuorokautta kestänyt grafiitti-
11472:        palomiehiä ja asevelvollisia?                 palo. Samanlainen onnettomuus ei ole Suomen
11473:                                                      ydinvoimalaitoksilla mahdollinen, koska ne ovat
11474:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tyypiltään kevytvesireaktoreita kuten useimmat
11475: vasti seuraavaa:                                     käytössä olevat maailman ydinvoimalaitokset ja
11476:                                                      poikkeavat siten Tshernobylin ydinvoimalaitok-
11477:    Ydinvoimalaitosonnettomuus kuuluu palo- ja        sesta sekä rakenteensa että ominaisuuksiensa
11478: pelastustoimesta annetun lain tarkoittamiin          puolesta.
11479: onnettomuustyyppeihin, joihin varautumisessa             Tshernobylin onnettomuuden seurauksena
11480: yleisvastuu kuuluu paloviranomaisille. Toimin-       tehtiin kansainväliset sopimukset ydinonnetto-
11481: taan onnettomuustilanteissa osallistuu palovi-       muuksien pikaisesta ilmoittamisestaja hätäavus-
11482: ranomaisten ohella useita muita viranomaisia.        ta ydinonnettomuuksissa ja muissa säteilyvaara-
11483: Ydinvoimalaitosonnettomuuksiin liittyvä pelas-       tilanteissa (SopS 98/86 ja 82, 83/90). Suomi on
11484: tustoiminta on suunniteltu etukäteen yleisen         osapuolena näissä sopimuksissa.
11485: pelastuspalvelun suunnitelmissa.                         Ydinonnettomuuksiin on Suomessa varau-
11486:    Valmiusjärjestelyjä koskevien yleisten mää-       duttu todellisen uhkakuvan edellyttämällä taval-
11487: räysten mukaisesti valmiusjärjestelyjen tulee        la. Näin ollen Suomessa on mahdollisessa ydin-
11488: perustua ydinvoimalaitoksen käyttäytymistä           voimaonnettomuudessa tarvittavaa kalustoa
11489: hätätilanteissa ja hätätilanteiden seurauksia        sekä viranomaisilla että yksityisillä yrityksillä ja
11490: koskeviin analyyseihin. Toiminta hätätilanteissa     tarvittaessa voidaan lisäkalustoa hankkia ulko-
11491: on suunniteltava ottaen huomioon tapahtumien         mailta olemassa olevien kansainvälisten sopi-
11492: hallittavuus sekä seurausten vakavuus.               musten tarkoittamalla tavalla.
11493:    Valmiusjärjestelyjen suunnittelussa otetaan           Kysymyksen tarkoittamiin kalustohankintoi-
11494: huomioon erilaiset onnettomuustilanteet, mu-         hin ei ole tarvetta. Suomessa on myös suojaväli-
11495: kaan lukien reaktorisydämen sulamiseen johta-        neistöä ja koulutettua pelastushenkilöstöä, joten
11496: vat vakavat onnettomuudet. Tehtyjen analyysien       suojattomien palomiesten ja asevelvollisten käyt-
11497: perusteella suunnitellaan toiminta hätätilantei-     töön ei ole tarvetta.
11498: den varalta. Tähän suunnitteluun kuuluu mm.
11499:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1991
11500:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
11501:                                           1991 vp -    KK 74                                          3
11502: 
11503: 
11504: 
11505: 
11506:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11507: 
11508:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           se av nödlägen. Denna planering omfattar bl. a.
11509: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se nr        reservering av nödvändiga lokaler samt nödvän-
11510: 448 av den 16 maj 1991 tili vederbörande medlem       dig utrustning och personai på förhand fOr
11511: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av        åtgärder som krävs i ett nödläge. Haveribered-
11512: riksdagsman Astala undertecknade spörsmål nr          skapen omfattar även ett system för strålnings-
11513: 74:                                                   mätning utanför kraftverksområdet. Med hjälp
11514:                                                       av den kontinuerliga strålningsövervakningen
11515:           Hur mycket fjärrstyrd materiel ämnar        får man även vid kärnkraftverkshaverier snabb
11516:        Regeringen skaffa med tanke på hotet           information om radioaktiva ämnen som frigjorts
11517:        från ett svårt kärnkraftverkshaveri och        i omgivningen och åtgärderna kan dimensione-
11518:        hur många he1ikoptrar och bulldozrar           ras och styras rätt. Beredskapen upprätthålis
11519:        elier                                          med hjälp av utbildning och övningar.
11520:           ämnar Regeringen utnyttja oskyddade             En explosiv kärnkraftverksolycka inträffade
11521:        brandmän och värnpliktiga?                     26.4.1986 i Tjernobyl. Haveriet var förknippat
11522:                                                       med en grafitbrand som pågått i 10 dygn. Ett
11523:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          likadant haveri är inte möjligt i de finländska
11524: samt anföra följande:                                 kärnkraftverken eftersom de är lättvattenreakto-
11525:                                                       rer i likhet med de flesta kärnkraftverk i världen
11526:    Ett kärnkraftverkshaveri hör tili de olycksty-     och skiljer sig från kärnkraftverket i Tjernobyl
11527: per som avses i lagen om brand- och räddnings-        både tili konstruktion och egenskaper.
11528: väsendet och det alimänna ansvaret för bered-              Som följd av olyckan i Tjernobyl ingicks
11529: skapen falier på brandmyndigheterna. Vid ett          internationelia konventioner om tidig informa-
11530: haveri deltar flera andra myndigheter vid sidan       tion vid en kärnenergiolycka och om bistånd i
11531: av brandmyndigheterna i aktiviteterna. Den            händelse av en kärnenergiolycka elier ett radio-
11532: räddningsverksamhet som ansluter sig tili kärn-       aktivt nödläge (FördrS 98/86 och 82, 83/90).
11533: kraftverkshaverier har planerats på förhand i         Finland är part i dessa konventioner.
11534: p1anerna för den alimänna räddningstjänsten.              1 Finland har man förberett sig på kärnkraft-
11535:    1 enlighet med de alimänna bestämmelserna          verkshaverier på det sätt som den faktiska hot-
11536: om haveriberedskap skali haveriberedskapen            bilden kräver. Sålunda finns den materiel som
11537: basera sig på analyser om kärnkraftverkets            behövs vid ett eventuelit kärnkraftshaveri i Fin-
11538: uppförande i nödlägen och följderna av nödlä-         land både hos myndigheterna och privata före-
11539: gen. De åtgärder som vidtas i nödlägen skali          tag och vid behov kan mera materiel skaffas från
11540: planeras med beaktande av hur väl ~an ka~             utlandet på det sätt som avses i gäliande interna-
11541: behärska händelserna samt hur alivarhga fölJ-         tionella konventioner.
11542: derna är.                                                 Det föreligger inget behov av de materielan-
11543:    Vid planeringen av haveriberedskapen beak-         skaffningar som avses i spörsmålet. 1 Finland
11544: tas olika missöden, inklusive svåra haverier som      finns även skyddsutrustning och utbildad rädd-
11545: leder tili härdsmälta. Utgående från analyserna       ningspersonal så det finns inget behov att utnytt-
11546: planeras vilka åtgärder som skali vidtas i händel-    ja oskyddade brandmän och värnpliktiga.
11547:      Helsingfors den 17 juni 1991
11548:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
11549:                                                 1991 vp
11550: 
11551: 
11552: Kirjallinen kysymys 75
11553: 
11554: 
11555: 
11556: 
11557:                                    Ukkola: Vanhustutkimuksen koordinoinnin antamisesta Oulun
11558:                                        yliopiston kansanterveystieteen laitoksen tehtäväksi
11559: 
11560: 
11561:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11562: 
11563:    Väestön ikärakenteen vanhenemisen ja iäk-          toittava toimikunta on yhtenä toimenpiteenä
11564: käiden määrän lisääntymisen johdosta vanhus-          maininnut vanhustutkimuksen todeten, että
11565: tenhuolto on 1990-luvulla yksi tärkeimmistä           "vanhustutkimusta pyritään tehostamaan nimeä-
11566: sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueista. Kun-      mällä jonkin yliopiston laitos koordinoimaan
11567: tien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan      alan tutkimusta".
11568: täydennyskouluttamista ja kuntien vanhusten-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11569: huollon kehittämishankkeiden tukemista varten         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11570: maahamme on perustettava yksi valtakunnalli-          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11571: nen vanhustentutkimus- ja koulutuskeskus.             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11572: Oulun yliopiston kansanterveystieteen laitoksen
11573: yleislääketieteen jaoksen tiedot ja taidot käsitte-              Aikooko Hallitus yhtenä Suomi 75-
11574: levät juuri perusterveydenhuollon geriatriaa ja               juhlavuoden toimenpiteenä nimetä Ou-
11575: vanhustenhuoltoa. Jaos on tehnyt mittavaa pe-                 lun yliopiston kansanterveystieteen lai-
11576: rusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen liitty-               toksen koordinoimaan vanhustutkimus-
11577: vää vanhustutkimusta. Suomi täyttää 75 vuotta                 ta maassamme?
11578: vuonna 1992. Juhlavuoden toimenpiteitä kar-
11579:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
11580: 
11581:                                             Tuulikki Ukkola
11582: 
11583: 
11584: 
11585: 
11586: 210300M
11587: 2                                      1991 vp -    KK 75
11588: 
11589: 
11590: 
11591: 
11592:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11593: 
11594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mesta. Oulun yliopiston kansanterveystieteen lai-
11595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toksella on käynnissä sekä epidemiologisia että
11596: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn         kliiniseen tieteeseen luettavia vanhustutkimuk-
11597: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sia. Suuri osa tutkimuksista edustaa kansanter-
11598: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      veystieteeseen kuuluvaa tutkimusta, osa on yleis-
11599: edustaja Ukkolan näin kuuluvasta kirjallisesta     lääketieteen oppialaan kuuluvia ja muutama
11600: kysymyksestä n:o 75:                               edustaa geriatrista tutkimusta.
11601:                                                       Lähivuosina tullaan voimavaroja käyttämään
11602:           Aikooko Hallitus yhtenä Suomi            vanhustenhuoltoa, palvelujärjestelmiä ja kunta-
11603:        75-juhlavuoden toimenpiteenä nimetä         kohtaisia ratkaisuja palvelevaan tutkimukseen.
11604:        Oulun yliopiston kansanterveystieteen       Tälle alueelle on saatu ja tullaan saamaan tutki-
11605:        laitoksen koordinoimaan vanhustutki-        musmäärärahoja Suomen Akatemian ja yliopis-
11606:        musta maassamme?                            tojen lisäksi myös ministeriöiltä, keskusvirastoil-
11607:                                                    ta, valtion tutkimuslaitoksilta sekä kunnilta ja
11608:                                                    kuntainliitoilta. Tieteellistä tutkimusta koordi-
11609:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        noiva Suomen Akatemia on jo pitkään kiinnittä-
11610: taen seuraavaa:                                    nyt erityistä huomiota vanhenemisen tutkimuk-
11611:    Maamme terveydenhuoltopalveluille aiheut-       seen ja tieteen keskustoimikunnan alaisuudessa
11612: taa tulevaisuudessa suuren paineen vanhempien      on laadittu vanhuuden tutkimusohjelmaa. Ope-
11613: ikäluokkien lukumäärän kasvu. Vanhenevan           tusministeriöstä saadun selvityksen mukaan
11614: väestön terveydenhuollon kehittämiseksi tarvi-     gerontologisen tutkimuksen kehittämissuunni-
11615: taan tutkimustietoja ja arvioita vanhenemisesta    telmiin eri yliopistoissa tullaan ottamaan kantaa
11616: ja vanhuudesta sekä vanhusten elinoloista ja       myöhemmässä vaiheessa. Sosiaali- ja terveysmi-
11617: heille tuotettavista palveluista.                  nisteriö pitää Oulun yliopiston kansanterveystie-
11618:    Gerontologista ja geriatrista tutkimustyötä     teen laitosta sellaisena vanhenemiseen ja van-
11619: tehdään maassamme ainakin Helsingin, Jyväs-        huuteen liittyvää tutkimusta suorittavana yksik-
11620: kylän, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun          könä, joka on vakavasti otettava huomioon
11621: yliopistoissa sekä Kansaneläkelaitoksen, Kan-      vanhustutkimuksen koordinoinnissa.
11622: santerveyslaitoksen ja Kuntokallio-säätiön toi-
11623:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuu ta 1991
11624: 
11625:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
11626:                                            1991 vp -      KK 75                                          3
11627: 
11628: 
11629: 
11630: 
11631:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11632: 
11633:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             vilka bör anses höra både tili epidemiologi och
11634: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           klinisk vetenskap. En stor del av undersökning-
11635: den 22 maj 1991 tili vederbörande medlem av              arna representerar forskning som hänför sig tili
11636: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        folkhälsovetenskapen, en del tili den alimänme-
11637: dagsman Ukkola undertecknade spörsmål nr 75:             dicinska kunskapsgrenen och resten tili den geri-
11638:                                                          atriska forskningen.
11639:           Ämnar Regeringen som en åtgärd i                  lnom de närmaste åren kommer resurserna
11640:        samband med 75-årsjubileet av Finlands            att användas tili forskning som gälier åldrings-
11641:        självständighet utse institutionen för folk-      vård, servicesystem och lösningar för de enskilda
11642:        hälsovetenskap vid Uleåborgs universitet          kommunerna. För detta syfte har man fått och
11643:        att koordinera åldringsforskningen i vårt         kommer man i framtiden att få forskningsanslag
11644:        land?                                             förutom från Finlands Akademi och universite-
11645:                                                          ten också från ministerierna, de centrala ämbets-
11646:                                                          verken, statens forskningsanstalter samt från
11647:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            kommunerna och kommunalförbunden. Fin-
11648: samt anföra toljande:                                    lands Akademi, som koordinerar den vetenskap-
11649:    Det ökande antalet äldre åldersklasser kom-           liga forskningen, har redan under en längre tid
11650: mer i framtiden att innebära en stor press på vårt       specielit uppmärksammat forskningen om åld-
11651: lands hälsovårdsservice. För att hälsovården för         rande och man har under tilisyn av vetenskapliga
11652: den åldrande befolkningen skali kunna utvecklas          centralkommissionen utarbetat ett forsknings-
11653: behövs forskningsuppgifter och bedömningar               program om ålderdomen. Enligt en utredning
11654: rörande åldrandet och ålderdomen samt rörande            från undervisningsministeriet kommer man i ett
11655: levnadsvillkoren och servicen för åldringarna.           senare skede vid de olika universiteten att ta
11656:    1 vårt land utförs gerontologiskt och geriat-         ställning tili utvecklingsplanerna vad gäller den
11657: riskt forskningsarbete åtminstone i Helsingfors,         gerontologiska forskningen. När det gälier den
11658: Jyväskylä, Kuopio, Uleåborgs, Tammerfors och             forskning i anslutning tili åldrandet och ålderdo-
11659: Abo universitet samt på uppdrag av folkpen-              men, som bedrivs av institutionen för folkhälso-
11660: sionsanstalten, folkhälsoinstitutet och Kunto-           vetenskap vid Uleåborgs universitet anser social-
11661: kaliio-stiftelsen. Vid institutionen för folkhälso-      och hälsovårdsministeriet att institutionen är en
11662: vetenskap vid Uleåborgs universitet hålier man           enhet som alivarligt bör beaktas vid koordine-
11663: som bäst på med undersökningar om åldrandet              randet av åldringsforskningen.
11664:      Helsingfors den 17 juni 1991
11665: 
11666:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
11667:                                                1991 vp
11668: 
11669: 
11670: Kirjallinen kysymys 76
11671: 
11672: 
11673: 
11674: 
11675:                                   P. Leppänen ym.: Rintamalisän myöntämisestä yhtäläisin perustein
11676: 
11677: 
11678: 
11679:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11680: 
11681:    Rintamalisän saajien määrä supistuu vuosit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11682: tain hyvin runsaasti. Lisää hakevien keskuudes-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11683: sa on jatkuvasti käsitys, että he joutuvat eriar-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11684: voiseen asemaan.                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11685:    Eräille on myönnetty rintamalisää perusteella
11686: "muu palvelu kuin lottatoiminta sotatoiminta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11687: alueella". Esimerkiksi karjan kuljetus sotilaiden          ryhtyä, että rintamalisän hakijat tulisivat
11688: määräyksestä on katsottu muuksi palveluksi,                tasavertaiseen asemaan?
11689: valitettavasti ei vain kaikkien kohdalla. Nyt
11690: olisikin korkea aika korjata tässä asiassa tapah-
11691: tuneet vääristymät.
11692: 
11693:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
11694: 
11695:                      Pekka Leppänen                          Asko Apukka
11696: 
11697: 
11698: 
11699: 
11700: 2!0300M
11701: 2                                         1991 vp -    KK 76
11702: 
11703: 
11704: 
11705: 
11706:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11707: 
11708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        uusien tunnusten myöntämiseen, vaikkei niiden
11709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukana seuraisi oikeutta etuuksiin. Poikkeukse-
11710: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            na olisivat työryhmän mielestä ne ulkomaalaiset
11711: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vapaaehtoiset, jotka todistettavasti ovat osallis-
11712: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tuneet taisteluihin.
11713: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjal-         Työryhmä tutki myös rintamaveteraanitun-
11714: lisesta kysymyksestä n:o 76:                          nuksien myöntämistä tasa-arvokysymyksenä.
11715:                                                       Tuolloin todettiin, että rintamapalvelustunnuk-
11716:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesta annetun asetuksen tulkinta on laventanut
11717:        ryhtyä, että rintamalisän hakijat tulisivat    palvelun sellaisiin tehtäviin, joista vastaavasti
11718:        tasavertaiseen asemaan?                        mies ei saa minkäänlaista tunnusta. Tämä ei
11719:                                                       työryhmän mielestä kuitenkaan ole muuttanut
11720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          perusasetelmaa, jonka mukaan miehet ovat ase-
11721: vasti seuraavaa:                                      velvollisuuslain alaisia ja erityisasemassa sota-
11722:                                                       palvelukseen nähden, joka on tunnustettu myös
11723:    Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä-            tasa-arvolaissa. Tunnusten myöntäminen myös
11724: misedellytysten laajentamiseen ovat olleet selvi-     miehille vastaavista tehtävistä kuin rintamapal-
11725: tettävänä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-     velustunnuksen saaneille naisille johtaisi perus-
11726: massa työryhmässä (Rintamaveteraanitunnus-            asetelman hämärtymiseen, eikä ongelman rat-
11727: ten selvitystyöryhmän muistio 1990: 19). Työryh-      kaiseminen tältä pohjalta ollut työryhmän mie-
11728: mä luovutti muistionsa sosiaali- ja terveysminis-     lestä puollettavissa.
11729: teriölle 22.11.1990.                                     Työryhmän muistio on ollut lausunnolla eri
11730:    Työryhmä totesi useiden henkilöryhmien             viranomaisilla ja etujärjestöillä. Sosiaali- ja ter-
11731: panoksen olleen olennainen Suomen puolustus-          veysministeriö on tietoinen, että rintamatunnus-
11732: taistelussa. Työryhmä halusi tunnustaa rinta-         ten hakijoissa on väliinputoajia, jotka kokevat
11733: malla taistelleille veteraaneille erityisaseman.      itsensä oikeutetuiksi rintamaveteraanietuuksiin.
11734: Työryhmä painotti erityisesti rintamasotilastun-      Heidän asemansa tullaan ottamaan huomioon
11735: nuksen saajien asemaa, koska he muodostivat           ratkaistaessa rintamatunnusten sekä niihin liitty-
11736: ainoan ryhmän, jolle on asetettu periaatteellisek-    vien rintamalisien myöntämisedellytysten laajen-
11737: si vaatimukseksi osallistuminen taisteluihin. Sen     tamista. Asia tulee esille valtion vuoden 1992
11738: vuoksi työryhmä suhtautui kielteisesti erityisten     tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä.
11739:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1991
11740: 
11741:                                                                            Ministeri Elisabeth Rehn
11742:                                            1991 vp -    KK 76                                          3
11743: 
11744: 
11745: 
11746: 
11747:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
11748: 
11749:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skulie medföra någon rätt tili förmåner. Arbets-
11750: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         gruppen föreslog att de utländska frivilliga som
11751: den 22 maj 1991 tili vederbörande medlem av            bevisligen deltagit i striderna skulle utgöra ett
11752: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      undantag.
11753: dagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade                    Arbetsgruppen undersökte också beviljandet
11754: spörsmål nr 76:                                        av frontveterantecken som en jämställdhetsfråga
11755:                                                        och konstaterade därvid att tolkningen av för-
11756:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ordningen om fronttjänsttecken utvidgat begrep-
11757:        ta för att samtliga ansökningar om front-       pet tjänst att gälia också uppgifter, för vilka en
11758:        tillägg skall bli behandlade som likvärdi-      man inte får något som helst tecken. Detta
11759:        ga?                                             faktum har dock enligt arbetsgruppen inte änd-
11760:                                                        rat på grundprincipen att männen är underställ-
11761:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           da värnpliktslagen och i en särskild stälining vad
11762: samt anföra följande:                                  gäller krigstjänst, vilket erkänns även i lagen om
11763:                                                        jämställdhet mellan kvinnor och män. Om man
11764:    Möjligheterna att bredda förutsättningarna          beviljade även män teeken för uppgifter motsva-
11765: för beviljande av fronttecken har varit under          rande dem som kvinnor erhållit fronttjänstteck-
11766: utredning i en arbetsgrupp, tillsatt av social- och    en för, skulie följden vara att grundprincipen
11767: hälsovårdsministeriet (PM av utredningskom-            grumlades, och arbetsgruppen ansåg inte detta
11768: mitten för frontveterantecken, 1990: 19). Arbets-      vara rätta sättet att lösa problemet.
11769: gruppen överlämnade sin promemoria till social-            Arbetsgruppens promemoria har varit på
11770: och hälsovårdsministeriet 22.11.1990.                  remiss hos olika myndigheter och intresseorgani-
11771:    Arbetsgruppen konstaterade att flera grupper        sationer. Vid social- och hälsovårdsministeriet är
11772: i samhället gjort en betydande insats i striderna      man medveten om att det bland dem som ansö-
11773: för Finlands försvar. Arbetsgruppen ville tiller-      ker om fronttecken finns personer som anser sig
11774: känna de veteraner som kämpat vid fronten en           berättigade tili de förmåner som frontveteraner-
11775: speciell ställning. Arbetsgruppen underströk           na har. Deras stälining kommer att beaktas då
11776: särskilt ställningen för dem som erhållit front-       frågan om en utvidgning av förutsättningarna
11777: mannatecken, eftersom dessa personer utgjorde          för beviljande av fronttecken och därmed sam-
11778: den enda grupp av viiken man principiellt krävt        manhängande fronttillägg löses. Frågan tas upp
11779: ett deltagande i striderna. Av den orsaken stälide     till behandling i samband med budgetpropositio-
11780: sig arbetsgruppen avvisande tili tanken att börja      nen för 1992.
11781: bevilja speciella nya tecken, även om dessa inte
11782:      Helsingforsden 20 juni 1991
11783: 
11784:                                                                             Minister Elisabeth Rehn
11785:                                               1991 vp
11786: 
11787: 
11788: Kirjallinen kysymys 77
11789: 
11790: 
11791: 
11792: 
11793:                                   Kautto: Kahden asunnon loukkuun joutuneiden aseman helpotta-
11794:                                      misesta
11795: 
11796: 
11797:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11798: 
11799:    Asuntokauppa on vaihdellut rajusti vuosien       Useimmiten kyseessä ovat perheet, jotka muu-
11800: 1987-1991 välillä: ennätysvilkkaasta asunto-        toin ovat hoitaneet talousasiansa joutumatta
11801: kaupan vaiheesta on siirrytty asuntokaupan          turvautumaan yhteiskunnan tukitoimiin.
11802: lähes totaaliseen pysähtymiseen. Nykyinen tilan-       Mielestäni on kohtuutonta, että monien per-
11803: ne on ainutlaatuinen Suomen taloushistoriassa       heiden talouden perustan annetaan täysin mu-
11804: siinä suhteessa, ettei asuntokaupassa ole koettu    rentua ja heidän asuntonsa sekä muu omaisuu-
11805: aiemmin näin selvää hintojen alentumista eikä       tensa myydään pakkohuutokaupoissa pilkka-
11806: kaupan pysähtymistä pitkiin aikoihin.               hintaan asunnonvälittäjille.
11807:    Asuntojen hintojen alentuminen on sinänsä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11808: hyvä asia, mutta valtaosalle asunnonvaihtajista     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11809: asuntokaupan pysähtyminen on tullut yllätykse-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11810: nä. Uusi asunto on usein hankittu ennen kuin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11811: entistä on alettu myydä. Suomessa on tällä
11812: hetkellä tuhansia sellaisia lapsi- ym. perheitä,               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11813: jotka kamppailevat suunnattoman lainataakan                ryhtyä kahden asunnon loukkuun joutu-
11814: ja sen aiheuttaman korkorasituksen kanssa syys-            neiden talousvaikeuksien helpottamisek-
11815: tä, ettei entistä asuntoa ole saatu myydyksi.              si ja sen hyväksi, että pankit joustaisivat
11816:  Usein kyseessä ovat perheet, jotka ovat mm. per-          lainajärjestelyissään välttääkseen viimei-
11817: hetilanteen muuttumisen tai työpaikan vaihdon              seen saakka pakkohuutokaupparatkai-
11818: vuoksi joutuneet asunnonvaihtoon mukaan.                   suja?
11819: 
11820:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
11821: 
11822:                                            Tarja Kautto
11823: 
11824: 
11825: 
11826: 
11827: 2!0300M
11828: 2                                         1991 vp -    KK 77
11829: 
11830: 
11831: 
11832: 
11833:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11834: 
11835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taisiin toimivat pitkäaikaiset joukkovelkakirja-
11836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         markkinat, ollaan parhaillaan käynnistämässä.
11837: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-       Pankkien kanssa käytävät neuvottelut antavat
11838: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      myös mahdollisuuden käsitellä ns. kahden asun-
11839: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       non laukussa olevien ongelmia. Tavoitteena on
11840: Kauton näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         löytää ratkaisuvaihtoehtoja, joilla asuntojen
11841: sestä n:o 77:                                         pakkohuutokaupat voidaan välttää.
11842:                                                          Ns. kahden asunnon laukussa olevien autta-
11843:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       miseksi yhteiskunnalla käytettävissä olevat kei-
11844:        ryhtyä kahden asunnon loukkuun joutu-          not ovat toimeentulotuki-ja asumistukijärjestel-
11845:        neiden talousvaikeuksien helpottamisek-        mät Lisäksi korkojen verovähennysoikeudella
11846:        si ja sen hyväksi, että pankit joustaisivat    alennetaan korkokustannuksista aiheutuvaa
11847:        lainajärjestelyissään välttääkseen viimei-     rasitusta. Verotuksessa on myös mahdollisuus
11848:        seen saakka pakkohuutokaupparatkai-            joko verosta tehtävään vähennykseen tai verosta
11849:        suja?                                          vapauttamiseen, jos veronmaksukyky on erityi-
11850:                                                       sistä syistä olennaisesti alentunut. Verohallitus
11851:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           on 9. 5.1990 lähettänyt lääninverovirastoille ja
11852: taen seuraavaa:                                       verotoiroistoille ohjeet, joiden mukaan veron-
11853:                                                       maksukykyä alentavana erityisenä syynä voi-
11854:    Asuntomarkkinoiden rajut heilahtelut vuosi-        daan pitää ylivelkaantumista, joka johtuu siitä,
11855: na 1987-1991 ja tästä kotitalouksille aiheutu-        että verovelvollinen on ostanut uuden asunnon
11856: neet vaikeudet korostavat tasapainoisten asun-        ennen vanhan myyntiä eikä ole yrityksistään
11857: tomarkkinoiden tärkeyttä. Toteutuneiden kal-          huolimatta saanut myydyksi vanhaa asuntoaan
11858: taisten asuntomarkkinoiden ja asuntotuotannon         kohtuullisessa ajassa. Verohallitus voi hakemuk-
11859: rajujen muutosten ehkäisemiseksi tulevaisuudes-       sesta myöntää verosta vapauttamisen aina
11860: sa tulee arava- ja asumisoikeusasuntojen tuotan-      100 000 markkaan asti ja valtiovarainministeriö
11861: to pitää korkealla tasollaan. Lisäksi asuntora-       tämän ylittävältä osalta. Molempien verohelpo-
11862: haston mahdollisuuksia pitkäjänteiseen rahoi-         tusten osalta on huomattava, että niiden myön-
11863: tukseen tulee hallitusohjelman mukaisesti paran-      täminen on tarveharkintaista, joten siinä otetaan
11864: taa. Asuntomarkkinoiden tasapainoa edistetään         huomioon verovelvollisen tulot ja varallisuus.
11865: myös tarjoamalla nuorille ensiasunnonhankki-             Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Helsin-
11866: joille edelleen mahdollisuus kohtuuhintaisen          gin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen yhteis-
11867: vapaarahoitteisen asunnon hankintaan, kuten           työnä on valmistunut ehdotus velkaselvittelyjär-
11868: asp-järjestelmässä tapahtuu.                          jestelmäksi, jolla korjattaisiin ja ehkäistäisiin yk-
11869:    Tasapainoisia asuntomarkkinoita ei voida           sityishenkilöiden velkaongelmia. Järjestelmä,
11870: saavuttaa ilman nykyistä vakaampaa ja kohtuu-         jonka käytännön toteuttamisedellytykset tulisi
11871: ehtoisempaa vapaarahoitteista asuntorahoitus-         selvittää, sisältää kolme osaa. Ensinnäkin kun-
11872: ta. Suomen markan ulkoisen arvon kytkeminen           nissa olisi annettava velkaneuvontaa esim. kulut-
11873: ecuun antaa hyvän perustan vapaarahoitteisen          tajaneuvonnan avulla. Toiseksi olisi velkavai-
11874: asuntorahoituksen uudistamiselle. Merkitseehän        keuksiin joutuneille tarjottava tukea, jonka avul-
11875: ecu-päätös Suomen korkotason lähentymistä             la velallinen voisi yhdessä velkojien kanssa jär-
11876: eurooppalaiselle tasolle.                             jestää uudelleen velkasuhteitaan, esimerkiksi
11877:    Työ vapaarahoitteisen asuntorahoituksen ke-        saamalla lisää maksuaikaa tai muuttamalla ly-
11878: hittämiseksi on muutoinkin jo käynnissä. Asun-        hennysohjelmaa. Kolmanneksi tuomioistuimille
11879: torahoitustyöryhmä 91:n ehdottamia neuvotte-          tulisi antaa valta puuttua velallisen hakemukses-
11880: luja niistä edellytyksistä, joilla Suomeenkin luo-    ta velkasuhteiden sisältöön. Laissa säädetyin
11881:                                          1991 vp -    KK 77                                        3
11882: 
11883: edellytyksin tuomioistuin voisi esimerkiksi muut-    on hänen maksukykyynsä nähden ylivoimainen
11884: taa velkojen maksuaikataulua sekä alentaa velan      eikä tilanteen voida uskoa karjaantuvan lähi-
11885: määrää. Velkasaneeraus edellyttäisi aina muun        vuosina.
11886: muassa sitä, että yksityishenkilön velkataakka
11887: 
11888:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1991
11889: 
11890:                                                                          Ministeri Pirjo Rusanen
11891: 4                                          1991 vp -     KK 77
11892: 
11893: 
11894: 
11895: 
11896:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11897: 
11898:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fristig marknad för masskuldebrev skall strax
11899: föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivel-        påbörjas. Underhandlingar med bankerna ger
11900: se av den 22 maj 1991 till vederbörande med1em          även en möjlighet att ta upp problemet i fråga
11901: av statsrådet översänt avskrift av följande av          om dem som hamnat i kläm med två bostäder.
11902: riksdagsman Kautto undertecknade spörsmål nr            Målet är att komma fram till sådana alternativa
11903: 77:                                                     lösningar som gör det möjligt att undvika exeku-
11904:                                                         tiva auktioner på bostäder.
11905:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             De metoder som samhället redan nu förfogar
11906:         ta för att underlätta situationen för dem       över för att underlätta det aktuella problemet
11907:         som kommit ekonomisk i kläm med två             inkluderar system för utkomststöd och bostads-
11908:         bostäder samt för att bankerna i sina lå-       bidrag. Dessutom innehåller skattelagen en möj-
11909:         nearrangemang skall agera smidigare för         lighet till antingen sänkning av skatten eller be-
11910:         att ända in i det sista kunna undvika lös-      frielse från den, om den skattskyldiges skattebe-
11911:         ningar som går ut på exekutiv auktion?          talningsförmåga av speciella orsaker har minskat
11912:                                                         väsentligt. Skattestyrelsen har 9.5.1990 sänt
11913:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            anvisningar till länsskatteverken och skatteby-
11914: samt anföra följande:                                   råerna om att man som en speciell orsak som
11915:                                                         minskar de skattskyldigas skattebetalningsför-
11916:    De kraftiga fluktuationerna på bostadsmark-          måga kan anse en överhängande skuldbörda
11917: naden 1987-1991 och de svårigheter som detta            som beror på att den skattskyldige har köpt en
11918: åsamkade hushållen framhäver betydelsen av att          ny bostad före försäljningen av den tidigare och
11919: bostadsmarknaden är i balans. För att motsva-           trots upprepade försök inte har lyckats sälja sin
11920: rande skarpa svängningar på bostadsmarknaden            tidigare bostad inom skälig tid. Skattestyrelsen
11921: och i bostadsproduktionen framgent skall kunna          kan på ansökan bevi1ja befrielse från skatt ända
11922: förebyggas bör produktionen av arava- och bo-           till 100 000 mark, och finansministeriet till den
11923: stadsrättsbostäder hållas på en hög nivå. Dessu-        överskjutande delen. 1 fråga om vardera skatte-
11924: tom bör bostadsfondens IJlöjligheter tilllångsik-       lättnaden är det skäl att beakta att beviljandet
11925: tig finansiering förbättras i enlighet med rege-        sker på basis av prövning under vilken den
11926: ringsprogrammet. Balansen på bostadsmarkna-             skattskyldiges inkomster och förmögenhet beak-
11927: den kan också främjas genom att ungdomar som            tas.
11928: skaffar sin första bostad allt fortfarande erbjuds          Rättspolitiska forskningsinstitutet och insti-
11929: möjligheter att till skäligt pris skaffa fritt finan-   tutionen för privaträtt vid Helsingfors universi-
11930: sierade bostäder på det sätt som sker genom             tet har i samråd utarbetat ett förslag om ett
11931: BSP-systemet.                                           system för skuldklarering som löser och förebyg-
11932:    Det är ogörligt att uppnå balans på bostads-         ger privatpersoners skuldproblem. Systemet om-
11933: marknaden utan att den fritt finansierade bo-           fattar tre delar, men förutsättningarna för att
11934: stadsfinansieringen blir stabilare och villkoren        omsätta det i praktiken borde utredas. Enligt
11935: blir skäligare. Att utlandsvärdet på finska mark        systemet borde för det första kommunerna till-
11936: kopplas till ecun ger en god utgångspunkt för           handahålla skuldrådgivning exempelvis genom
11937: förnyelse av den fritt finansierade bostadsfinan-       konsumentrådgivningen. För det andra skulle de
11938: siering. Ecubeslutet innebär ju att den finländska      som har problem med skulder erbjudas stöd som
11939: räntenivån närmar sig den europeiska.                   gör det möjligt för de skuldsatta att i samråd
11940:    Arbetet med att utveckla den fritt finansierade      med gäldenärerna omarrangera skuldförhållan-
11941: bostadsfinansieringen pågår även på andra fron-         dena, till exempel genom ytterligare betalnings-
11942: ter. De underhandlingar som bostadsfinansie-            tid eller ändrat amorteringsprogram. För det
11943: ringsarbetsgrupp 91 har föreslagit om förutsätt-        tredje skulle domstolarna ha befogenhet att på
11944: ningarna för att i Finland åstadkomma en lång-          ansökan av den skuldsatte ingripa i innehållet i
11945:                                         1991 vp -    KK 77                                          5
11946: 
11947: skuldsättningen. Enligt förutsättningar stadgade    annat att sku1dbördan för en privatperson är
11948: i Iag kunde domstolen exempelvis förändra be-       övermäktig och att det inte finns utsikter för att
11949: talningstidtabellen och minska skuldens belopp.     situationen förbättras under de närmaste åren.
11950: Skuldsaneringen skulle alltid förutsätta bland
11951: 
11952:        Helsingfors den 17 juni 1991
11953: 
11954:                                                                            Minister Pirjo Rusanen
11955:                                                  1991 vp
11956: 
11957: 
11958: Kirjallinen kysymys 78
11959: 
11960: 
11961: 
11962: 
11963:                                     Mäkelä: Vedenpuhdistamojen puhdistamolietteen käyttämisestä
11964:                                         Iannoitteena
11965: 
11966: 
11967:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11968: 
11969:    Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen puh-            teen käyttö peltojen lannoitteena kiellettiin
11970: distamolietettä käytetään tällä hetkellä peltojen      muutama vuosi sitten. Käytön rajoittamista on
11971: lannoitusaineena useilla paikkakunnilla. Kysei-        vaatinut myös Maataloustuottajien Keskusliitto
11972: sen lietteen käytöstä ovat asiantuntijat esittäneet    MTK.
11973: kuitenkin runsaasti varoituksia, sillä puhdista-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11974: molietteestä kertyy maaperään raskasmetalleja,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11975: kuten mm. kadmiumia ja lyijyä, jotka ovat              oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11976: luonnolle erittäin haitallisia. Raskasmetallit pois-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11977: tuvat ainoastaan vähäisessä määrin maasta kas-
11978: vien ja huuhtoutumisen kautta.                                   Tietääkö Haiiitus, että yhdyskuntien
11979:    Käytettäessä puhdistamolietettä viljelykasvien             vedenpuhdistamojen puhdistamolietettä
11980: lannoiteaineena ongelmalliseksi voivat vähitel-               käytetään tällä hetkellä maassamme
11981: len tulla raskasmetaiiien suuret pitoisuudet ra-              runsaasti viljelysten lannoiteaineena ja
11982: vinnossa ja niiden myrkyllisyys pieneliöille ja               tätä kautta aiheutetaan peltojen ja vilje-
11983: viljelyskasveiiie. Lietteen käytöstä on olemassa              lyskasvien raskasmetallikertymien kas-
11984: suosituksia, mutta ne ylitetään tällä hetkeiiä                vua, ja
11985: Suomessa usein reilusti. Tämän takia suositusta                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11986: tulisi pienentää olennaisesti nykyisestään eli esi-           puhdistamolietteen käyttösuosituksen
11987: merkiksi kahteen tonniin lietteen kuiva-ainetta               pienentämiseksi olennaisesti nykyises-
11988: vuodessa hehtaaria kohden. Lisäksi tulisi voida               tään ja sen jatkuvan käytön torjumiseksi
11989: välttää lietteen jatkuvaa käyttöä samoiiia vilje-             samoilla viljelyksillä?
11990: lyksiilä. Esimerkiksi Ruotsissa puhdistamoliet-
11991: 
11992:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
11993: 
11994:                                               Tina Mäkelä
11995: 
11996: 
11997: 
11998: 
11999: 2!0300M
12000: 2                                         1991 vp -    KK 78
12001: 
12002: 
12003: 
12004: 
12005:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12006: 
12007:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Uusissa ohjeissa on pienennetty raskasmetal-
12008: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lien suurimpia sallittuja pitoisuuksia eräitä ainei-
12009: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            ta koskeviita osin seitsemäsosaan ja jopa kym-
12010: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          menesosaan entisistä raja-arvoista sekä lietteen
12011: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         levitysmääriä neljäsosaan aiempien ohjeiden
12012: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjalli-       raja-arvoista. Ohjeissa tehdään selkoa siitä, mille
12013: sesta kysymyksestä n:o 78:                            kasvilajeille lietettä voidaan käyttää ja millaisia
12014:                                                       lietemääriä kasvien ravinnetarpeen perusteella
12015:           Tietääkö Hallitus, että yhdyskuntien        kulloinkin tarvitaan. Uusitut ohjeet ovat monilta
12016:        vedenpuhdistamojen puhdistamolietettä          osin maailman tiukimmat. Haitallisimpien ras-
12017:        käytetään tällä hetkellä maassamme             kasmetallien suurimpia sallittuja pitoisuuksia
12018:        runsaasti viljelysten lannoiteaineena ja       pienennetään vielä uudelleen vuonna 1995. Kun
12019:        tätä kautta aiheutetaan peltojen ja vilje-     lietettä käytetään ohjeen mukaisesti, lietteen
12020:        lyska~vien raskasmetallikertymien kas-         mukana joutuu peltomaahan haitallisimpia ras-
12021:        vua, Ja                                        kasmetalleja peltohehtaaria kohti saman verran
12022:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        kuin yhteensä muista lähteistä, kuten väkilan-
12023:        puhdistamo lietteen käyttösuosituksen          noitteista, karjanlannasta ja ilmaperästä peräisin
12024:        pienentämiseksi olennaisesti nykyises-         olevasta laskeumasta. Ohjeissa edellytetään
12025:        tään ja sen jatkuvan käytön torjumiseksi       myös entistä parempaa tiedottamista, seuranta-
12026:        samoilla viljelyksillä?                        ja raportointivelvollisuuksia sekä uutena velvol-
12027:                                                       lisuus tutkia lietteen levitykseen käytettävän
12028:                                                       peltomaan laatu.
12029:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Puhdistamolietteessä olevat haitalliset orgaa-
12030: vasti seuraavaa:                                      niset aineet eivät nykyisten tietojen mukaan
12031:    Jäteveden puhdistuksessa syntyvän lietteen         yleensä estä lietteen käyttöä eikä niitä ole tar-
12032: käsittelyä ja hyödyntämistä on edistetty järjestel-   peen toistaiseksi rajoittaa, mutta asiaa selvite-
12033: mällisesti jo viidentoista vuoden ajan. Tarkoi-       tään edelleen.
12034: tuksena on ollut edistää yhtäältä lietteen kaato-        Kysymyksen perusteluosassa on todettu, että
12035: paikkakäsittelyä ja toisaalta jätteiden hyödyntä-     puhdistamolietteen käyttö peltojen lannoitteena
12036: mistä. Ensimmäiset ohjeet puhdistamolietteen          kiellettiin Ruotsissa muutamia vuosia sitten.
12037: käytöstä maanviljelyssä annettiin 1970-luvun          Käsitys perustunee Ruotsin maatalouden kes-
12038: lopulla, ja ne olivat selvästi tiukemmat kuin         kusjärjestön suositukseen, jonka mukaan maan-
12039: useimmissa muissa maissa. Ohjeet laadittiin           viljelijöiden ei tulisi ottaa vastaan puhdistamo-
12040: yhteistyössä Maatalouden tutkimuskeskuksen ja         lietettä. Samaa näkemystä edustaa Suomessa
12041: maatalouden neuvonta- ja etujärjestöjen kanssa.       Maataloustuottajain Keskusliitto omassa ympä-
12042:    Valtioneuvoston hyväksymässä vesiensuoje-          ristönsuojeluohjelmassaan. Viranomaiset eivät
12043: lun periaateohjelmassa vuoteen 1995 on edelly-        ole Ruotsissakaan kieltäneet lietteen käyttöä.
12044: tetty, että puhdistamolietteen haitatonta hyöty-      Ruotsin luonnonsuojeluviraston antamat ohjeet
12045: käyttöä edistetään ja lietteen hyötykäyttöä kehi-     puhdistamolietteen käytöstä ovat tosin itse asias-
12046: tetään tarkistettavien ohjeiden mukaisesti. Vuo-      sa lievemmät kuin Suomen uudet ohjeet.
12047: den 1991 huhtikuun alusta on sovellettu ympä-            Puhdistamolietteen käytön valvonnassa on
12048: ristöministeriön, vesi- ja ympäristöhallituksen ja    ollut eräillä alueilla parantamisen varaa. Liet-
12049: sosiaali- ja terveyshallituksen antamaa uutta         teen levitysmäärät ovat olleet ajoittain liian suu-
12050: ohjetta puhdistamolietteen käytöstä maanvilje-        ria, erityisesti verrattuna nykyiseen käsitykseen
12051: lyssä. Uudet puhdistamolietteen käyttöä koske-        kasvien fosforintarpeesta ja fosforilannoitteiden
12052: vat ohjeet on valmisteltu yhteistyössä viran-         levitysmääristä. Suomen uusi ohje parantaa ti-
12053: omaisten ja lietteen tuottajien ja käyttäjien kans-   lannetta pienentämällä lietteen levitysmääriä ja
12054: sa. Ohjeet ovat voimassa vuoden 1995 loppuun.         lisäämällä tiedottamista lietteen käyttäjille. Myös
12055:                                           1991 vp -    KK 78                                          3
12056: 
12057: valvonta tehostuu, kun vesi-, jätehuolto- ja ter-     suuntautuu entistä enemmän kompostoinnin
12058: veysviranomaiset kukin valvovat samansisältöi-        kautta viherrakentamiseen. Uutta suuntausta
12059: siä ohjeita omilla toimialoillaan.                    tuetaan antamalla ohjeet lähiaikoina. Puhdista-
12060:    Puhdistamolietteen käytön rajoitukset ovat jo      molietteen käytöstä maanviljelyssä ei uusia oh-
12061: nyt tiukentuneet siinä määrin, että lietteen käyt-    jeita noudattamalla ole haittaa.
12062: tö maanviljelyssä vähenee edelleen selvästi ja
12063: 
12064:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
12065: 
12066:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
12067: 4                                         1991 vp -    KK 78
12068: 
12069: 
12070: 
12071: 
12072:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
12073: 
12074:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nya anvisningarna om användning av slam från
12075: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        reningsverk har beretts i samråd mellan myndig-
12076: den 22 maj 1991 till vederbörande med1em av           heterna och dem som producerar och använder
12077: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     sådant slam. De nuvarande anvisningarna är i
12078: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål            kraft fram till utgången av 1995.
12079: nr 78:                                                    I de nya anvisningarna har de största tillåtna
12080:                                                       halterna av tungmetaller för vissa ämnen skurits
12081:           Är Regeringen medveten om att slam          ned tili en sjundedel och rentav till en tiondel av
12082:        från reningsverken för kommuna1a av-           de tidigare gränsvärdena, medan de rekommen-
12083:        lopp i detta nu i riklig mängd används i       derade spridningsmängderna har skurits ned tili
12084:        Jandet som gödselmedel för odlingar och        en fjärdedel av vad gränsvärdena i de tidigare
12085:        att man därigenom förorsakar ökad              anvisningarna var. I anvisningarna redogörs för
12086:        tungmetallanrikning i åkrar och odlings-       vilka växtarter slammet kan användas för samt
12087:        växter och                                     vilka mängder slam växternas näringsbehov rätt-
12088:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       färdigar. De förnyade anvisningarna är i många
12089:        för att i väsentlig utsträckning minska        stycken strängast i världen. De största tillåtna
12090:        den rekommenderade användningen av             halterna av skadliga tungmetaller kommer ytter-
12091:        slam från reningsverk jämfört med nulä-        ligare att minskas 1995. Då slammet används
12092:        get samt för att bekämpa kontinuerlig          en1igt anvisningarna, kommer den mängd av de
12093:        användning av sådant på samma odlin-           skad1igaste tungmetallerna som kommer ut på
12094:        gar?                                           en hektar åker att matsvara vad som i allmänhet
12095:                                                       kommer från andra källor såsom från konstgöd-
12096:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sel, kreatursgödse1 och depositionen av luftbur-
12097: samt anföra följande:                                 na föroreningar. Anvisningarna förutsätter yt-
12098:    Ett systematiskt främjande av behandlingen         terligare effektiverad information, uppföljning
12099: och nyttjandet av slam från reningsverk har           och rapportering och innehåller en ny sky1dighet
12100: redan ägt rum under femton år. Syftet har varit       som går ut på att kvaliteten av den åkermark där
12101: att å ena sidan förbättra behandlingen av             slammet sprids skall undersökas.
12102: slammet på avstjälpningsplatserna och å andra            De skad1iga organiska ämnen som ingår i
12103: sidan att utnyttja avfallet. De första anvis-         slam från reningsverk utgör enligt nuvarande
12104: ningarna om användning av slam från re-               uppgifter inte i allmänhet något hinder för an-
12105: ningsverk inom jordbruket gavs mot slutet av          vändningen av slammet, och tills vidare behövs
12106: 1970-talet, och de var betydligt strängare än i de    inga begränsningar, mensaken är alltjämt under
12107: flesta andra länder. Anvisningarna utarbetades i      utredning.
12108: samråd med Lantbrukets forskningscentral och             I motiveringen tili sporsmålet konstateras att
12109: rådgivnings- och intresseorganisationerna inom        Sverige för några är sedan förbjöd användningen
12110: lantbruket.                                           av slam från reningsverk som gödningsmedel.
12111:    I det av statsrådet godkända principprogram-       Denna uppfattning torde bygga på att centralor-
12112: met för vattenvården fram till 1995 utgår man         ganisationen för det svenska lantbruket för något
12113: från att icke skadligt nyttobruk av slam från         år sedan gav en rekommendation enligt viiken
12114: reningsverk skall främjas och användningen av         lantbrukarna inte borde ta emot slam från re-
12115: slammet utvecklas i enlighet med anvisningar          ningsverk. Finska Lantbruksproducenternas
12116: som kommer att justeras. Från början av april         Centralförbund gör sig till tolk för samma upp-
12117: 1991 har nya, av miljöministeriet, vatten- och        fattning i sitt miljöskyddsprogram. Varken i
12118: miljöstyrelsen och social- och hälsovårdsstyrel-      Sverige eller Finland har myndigheterna förbju-
12119: sen givna anvisningar om användningen av slam         dit användningen. I själva verket är de anvis-
12120: från reningsverk tillämpats inom 1antbruket. De       ningar som svenska naturvårdsverket har gett
12121:                                            1991 vp -    KK 78                                          5
12122: 
12123: om användningen av slam från reningsverk lind-         myndigheterna inom sina respektive verksam-
12124: rigare än de nya finländska anvisningarna.             hetsområden övervakar anvisningar med samma
12125:    På vissa områden har övervakningen av an-           innehåll.
12126: vändningen av detta slam lämnat något att                 Redan nu är användningen av slam från
12127: önska. Tidvis har alitför stora mängder slam           reningsverk så strängt begränsad att använd-
12128: spritts ut, specielit i relation tili den nuvarande    ningen inom jordbruket ytterligare kommer att
12129: uppfattningen om växternas behov av fosfor och         minska. Slammet kommer att användas tili grön-
12130: om spridningsmängderna för fosforgödsel. Fin-          byggande efter kompostering. Denna nya inrikt-
12131: lands nya anvisningar förbättrar situationen           ning får ytterligare stöd då nya anvisningar inom
12132: genom att spridningsmängderna är mindre och            kort distribueras. Då slam från reningsverk
12133: genom att infor!.llationen tili dem som använder       används inom jordbruket enligt de nya anvis-
12134: slammet ökas. A ven övervakningen effektiveras         ningarna är det helt oskadligt.
12135: då vatten-, avfallshanterings- och hälsovårds-
12136: 
12137:      Helsingfors den 12 juni 1991
12138: 
12139:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
12140:                                                1991 vp
12141: 
12142: Kirjallinen kysymys 79
12143: 
12144: 
12145: 
12146: 
12147:                                   Mäkelä: Työttömyyskorvauksen karenssiajan poistamisesta va-
12148:                                        pautuvilta vangeilta
12149: 
12150: 
12151:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12152: 
12153:    Vangin vapautuessa vankilasta hänen katso-        vankilasta vapautumisen jälkeen kaikilla henki-
12154: taan työvoimaviranomaisten taholta lähes poik-       löillä edesauttaisi omalta osaltaan vankien nor-
12155: keuksetta kuuluvan kuuden viikon karenssiajan        maaliin elämään sopeutumista.
12156: piiriin siksi, että hänen tulkitaan ottaneen omas-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12157: ta tahdostaan lopputilin työpaikastaan ennen         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kunni-
12158: vankeusrangaistuksen suorittamiseen joutumis-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12159: taan. Tulkinta on sikäli epäoikeudenmukainen,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12160: että kyseessä ei ole normaali työstä eroamistilan-
12161: ne eikä millään tavoin vapaaehtoinen lopputili.                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12162: Lisäksi tämä käytäntö vaikeuttaa vankilasta                   vankilasta vapautuvien henkilöiden ka-
12163: vapautuvan henkilön pääsemistä normaalin elä-                 renssiajan lyhentämiseksi kaikissa ta-
12164: män alkuun hänen joutuessaan tulemaan toi-                    pauksissa yhteen viikkoon työvoimahal-
12165: meen ilman työttömyyskorvausta useita viikko-                 linnon piirissä?
12166: ja. Karenssiajan lyhentäminen yhteen viikkoon
12167:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
12168: 
12169:                                             Tina Mäkelä
12170: 
12171: 
12172: 
12173: 
12174: 2!0300M
12175: 2                                       1991 vp -    KK 79
12176: 
12177: 
12178: 
12179: 
12180:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12181: 
12182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dalla lähdetty siitä kysymyksessä todetusta peri-
12183: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       aatteesta, ettei vapausrangaistusta suorittamaan
12184: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-     lähtevällä henkilöllä ole pätevää syytä erota
12185: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    työstään. Vapausrangaistusta suorittamaan läh-
12186: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tevän henkilön pitäisi oman etunsakin takia
12187: Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    säilyttää työpaikkansa ja neuvotella työnantajan
12188: myksestä n:o 79:                                    kanssa palkattomasta lomasta vapausrangais-
12189:                                                     tuksen ajaksi. Tällöin hänellä olisi työpaikka
12190:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       vankilasta vapauduttuaan. Tämä mahdollisuus
12191:        vankilasta vapautuvien henkilöiden ka-       saattaa käytännössä joskus jäädä huomaamatta
12192:        renssiajan lyhentämiseksi kaikissa ta-       ja vapausrangaistusta suorittamaan lähtevä
12193:        pauksissa yhteen viikkoon työvoimahal-       henkilö eroaa työstään, jolloin hän menettää
12194:        linnon piirissä?                             työttömyyspäivärahan kuuden viikon ajaksi.
12195:                                                        Kuuden viikon määräaika on kuitenkin muun
12196:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       muassa vankien kohdalla menettänyt merkityk-
12197: vasti seuraavaa:                                    sensä, koska 1 päivänä heinäkuuta 1990 voi-
12198:    Työttömyysturvalain (98/90) 9 §:n 1 momen-       maan tulleen työttömyysturvalain muutoksen
12199: tin mukaan henkilö, joka ilman pätevää syytä on     mukaan määräaika lasketaan siitä päivästä lu-
12200: eronnut työstään, ei ole oikeutettu työttömyys-     kien, jona työsuhde on päättynyt, ja se näin ollen
12201: päivärahaan kuuden viikon ajalta siitä päivästä     kuluu myös vankilassa ollessa. Tämän vuoksi
12202: lukien, jona työsuhde on päättynyt.                 asia ei anna aihetta toimenpiteisiin hallituksen
12203:    Lainkohdan soveltamisessa on vankien koh-        taholta.
12204: 
12205:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1991
12206:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
12207:                                              1991 vp -     KK 79                                               3
12208: 
12209: 
12210: 
12211: 
12212:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
12213: 
12214:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              konstaterade principen att en person som skall
12215: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           avtjäna ett frihetsstraff inte har ett giltigt skäl att
12216: den 22 maj 1991 tili vederbörande medlem av               lämna sitt arbete. En person som skall avtjäna ett
12217: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         frihetsstraff borde även med tanke på sin egen
12218: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål                fördel bevara sin arbetsplats och förhandla med
12219: nr 79:                                                    arbetsgivaren om oavlönad semester för den tid
12220:                                                           han avtjänar frihetsstraffet. Sålunda skulle han
12221:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           ha en arbetsplats när han frigivits från fängelset.
12222:         ta för att inom arbetskraftsförvaltningen         Denna möjlighet kan ibland i praktiken förbli
12223:         i samtliga fali förkorta karenstiden tili en      obeaktad och personeo som skali avtjäna fri-
12224:         vecka för personer som friges från fångel-        hetsstraffet lämnar sin arbetsplats, vilket innebär
12225:         se?                                               att han gårmiste om arbetslöshetsdagpenningen
12226:                                                           för sex veckors tid.
12227:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                Tidsfristen på sex veckor har dock bl.a. be-
12228: samt anföra följande:                                     träffande fångar förlorat sin betydelse, eftersom
12229:    Enligt 9 § 1 mom. lagen om utkomstskydd för            den enligt den ändring av lagen om utkomst-
12230: arbetslösa (98/90) har en person, som utan giltigt        skydd för arbetslösa som trädde i kraft den 1 juli
12231: skäl har lämnat sitt arbete, inte rätt tili arbetslös-    1990 räknas från och med den dag då arbetsför-
12232: hetsdagpenning under sex veckor från och med              hållandet har upphört och sålunda löper även
12233: den dag då arbetsförhåliandet har upphört.                under fängelsetiden. På grund av detta ger ären-
12234:    Vid tiliämpningen av lagrummet har man i               det inte anledning tili vidtagande av åtgärder
12235: fråga om fångar utgått från den i spörsmålet              från regeringens sida.
12236: 
12237:      Helsingforsden 17 juni 1991
12238:                                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
12239:                                                  1991 vp
12240: 
12241: 
12242: Kirjallinen kysymys 80
12243: 
12244: 
12245: 
12246: 
12247:                                     Mäkelä: Liikevaihtoverohelpotusten myöntämisestä Lapin työlli-
12248:                                         syystilanteen parantamiseksi
12249: 
12250:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12251: 
12252:    Lapin läänin alueella on runsaasti nk. yhden        mussuhteessa olevaa työtöntä nuorta palveluk-
12253: miehen yrityksiä, joiden työllistävä vaikutus on       sessa säilyttäen silti liikevaihtoverovapaus.
12254: suhteellisen merkittävä muutoinkin vaikeassa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12255: työllisyystilanteessa läänin alueella. Aikoinaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
12256: myös yhden miehen yritysten tullessa liikevaih-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12257: toveron piiriin huonontui kyseisten yritysten          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12258: tilanne merkittävästi, ja niitä ajautui runsain
12259: määrin konkurssiin. Mikäli yhden henkilön kiin-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12260: teässä toimipaikassa harjoittama yritystoiminta               ryhtyä Lapin läänin alueella toimivien
12261: saataisiin jälleen liikevaihtoverovapaaksi, se toisi          nk. yhden miehen yritysten vapauttami-
12262: merkittävän helpotuksen Lapin läänin alueen                   seksi liikevaihtoverosta ja tätä kautta
12263: työllisyystilanteeseen. Tähän voitaisiin mahdol-              työllisyystilanteen helpottamiseksi läänis-
12264: lisesti lisätä vielä mahdollisuus pitää oppisopi-             sä?
12265: 
12266:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
12267: 
12268:                                               Tina Mäkelä
12269: 
12270: 
12271: 
12272: 
12273: 210300M
12274: 2                                         1991 vp -    KK 80
12275: 
12276: 
12277: 
12278: 
12279:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12280: 
12281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        merkitystä, jos vähäisen liiketoiminnan edelly-
12282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tykset täyttyvät.
12283: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn                Uusi liikevaihtoverolaki tulee voimaan
12284: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          1.10.1991. Vähäinen liiketoiminta on uudessa
12285: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         liikevaihtoverolaissa määritelty tilikauden verol-
12286: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta        lisen liikevaihdon perusteella. Jos verollinen lii-
12287: kysymyksestä n:o 80:                                  kevaihto on 12 kuukauden ajanjaksona enintään
12288:                                                       75 000 markkaa, toimintaa ei katsota liikevaih-
12289:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        toverolaissa tarkoitetuksi liiketoiminnaksi. Jos
12290:        ryhtyä Lapin läänin alueella toimivien         liikevaihto on enintään 150 000 markkaa, veroa
12291:        nk. yhden miehen yritysten vapauttami-         alennetaan portaittain. Markkamääräinen ala-
12292:        seksi liikevaihtoverosta ja tätä kautta        raja koskee luonnollisia henkilöitä ja luonnollis-
12293:        työllisyystilanteen helpottamiseksi läänis-    ten henkilöiden muodostamia yhtymiä.
12294:        sä?                                                Arvonlisäverojärjestelmää soveltavissa mais-
12295:                                                       sa vähäinen liiketoiminta määritellään yleisesti
12296:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         verollisen liikevaihdon alarajan perusteella. Täl-
12297: vasti seuraavaa:                                      lainen markkamääräinen määrittely kohdistuu
12298:    Liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tava-         tarkemmin vähäisen liiketoiminnan harjoittajiin
12299: ran myynnistä ja verollisten palvelujen myynnis-      ja kohtelee tasapuolisemmin eri toimialoja ja
12300: tä on suoritettava liikevaihtoveroa. Liikevaihto-     saman toimialan sisällä toimivia yrittäjiä. Neut-
12301: verotuksen ulkopuolelle on kuitenkin rajattu          raalisuussyistä verovelvollisuuden alarajaa ei
12302: vähäinen liiketoiminta.                               voida asettaa kovin korkealle, jotta samankaltai-
12303:    Vähäinen liiketoiminta on nyt voimassa ole-        sissa olosuhteissa toimivat pienyritykset eivät
12304: vassa liikevaihtoverolaissa määritelty siten, että    joutuisi verotuksellisesti eriarvoiseen asemaan.
12305: elinkeinon harjoittamista liiketoimipaikkaa pitä-         Ensi lokakuun alusta voimaan tulevaa liike-
12306: mättä ja käyttämättä apulaisina muita kuin            vaihtoverolakia ei ole tarkoitus muuttaa niin,
12307: aviopuolisoa tai 21 vuotta nuorempia jälkeläisiä      että yhden miehen yritykset liiketoiminnan laa-
12308: ei pidetä liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna lii-    juudesta riippumatta vapautettaisiin liikevaihto-
12309: ketoimintana. Jos yhden miehen yrityksellä ei ole     verosta. Työllisyyskysymykset on hoidettava
12310: kiinteää toimipaikkaa, toiminta ei ole liikevaih-     muutoin kuin verotuksen kautta annettavana
12311: toverollista. Liiketoiminnan laajuudella ei ole       tuella.
12312:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1991
12313:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12314:                                          1991 vp -    KK 80                                          3
12315: 
12316: 
12317: 
12318: 
12319:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12320: 
12321:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 oktober 1991. I den nya omsättningsskattela-
12322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gen definieras en obetydlig rörelse på grundvalen
12323: den 22 maj 1991 till vederbörande medlem av          av den skattepliktiga omsättningen under redo-
12324: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    visningsåret. Om den skattepliktiga omsättning-
12325: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr 80:         en är högst 75 000 mark under en period av 12
12326:                                                      månader, betraktas verksamheten inte som så-
12327:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       dan rörelse som avses i omsättningsskattelagen.
12328:        ta för att befria s.k. enmansföretag i        Om omsättningen är högst 150 000 mark, sänks
12329:        Lapplands Iän från omsättningsskatt och       skatten stegvis. Den undre gränsen i mark gäller
12330:        den vägen underlätta sysselsättningsläget     fysiska personer och sammanslutningar av fysis-
12331:        i länet?                                      ka personer.
12332:                                                         I Iänder där mervärdeskattesystem tillämpas
12333:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        definieras en obetydlig rörelse i allmänhet på
12334: samt anföra följande:                                grundvalen av den skattepliktiga omsättningens
12335:    Omsättningsskatt skall betalas på sådan för-      nedre gräns. En sådan markbestämd definition
12336: säljning av varor och skattepliktiga tjänster som    inriktar sig exaktare på dem som driver en obe-
12337: sker i form av rörelse. Befriad från omsättnings-    tydlig rörelse och behandlar olika branscher
12338: skatt är däremot en obetydlig rörelse.               samt företagare inom samma bransch mera
12339:    I den nu gällande omsättningsskattelagen de-      jäm1ikt. Av neutralitetsskä1 kan den nedre grän-
12340: finieras en obetydlig rörelse så att drivande av     sen för skattskyldigheten inte sättas alltför högt
12341: näring utan driftsställe och utan andra biträden     för att småföretagare som verkar i liknande för-
12342: än make eller efterkommande under 21 år inte         hållanden inte skall bli skattemässigt ojämlika.
12343: betraktas såsom en i omsättningsskattelagen             A vsikten är inte att ändra den omsättnings-
12344: avsedd rörelse. Om ett enmansföretag inte har        skattelag som träder i kraft i början av oktober
12345: något fast driftställe, är verksamheten inte om-     i år så att enmansföretag, oberoende av rörelsens
12346: sättningsskattepliktig. Rörelsens omfattning         omfattning, befrias från omsättningsskatt. Sys-
12347: saknar betydelse, om villkoren för obetydlig         selsättningsfrågorna skall skötas på annat sätt
12348: affärsverksamhet uppfylls.                           än med stöd genom beskattningen.
12349:    En ny omsättningsskattelag träder i kraft den
12350: 
12351:      Helsingfors den 19 juni 1991
12352:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
12353:                                                 1991 vp
12354: 
12355: 
12356: Kirjallinen kysymys 81
12357: 
12358: 
12359: 
12360: 
12361:                                      Mäkelä: Sotainvalideille maksettavan elinkoron korottamisesta
12362: 
12363: 
12364: 
12365:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12366: 
12367:     Sotainvalidien elinkoron suuruus määrättiin       mällä niitä korkeampiin luokkiin. Tämä on mer-
12368: vuoden 1948 uudistuksessa yhtä suureksi kuin          kinnyt automaattisesti myös valtion eläkkeiden
12369: silloinen alin virkaeläke. Samassa yhteydessä         tason kohoamista 10-20 %:n tasolla. Mikäli
12370: tämä tulo katsottiin verottomaksi. Kyseistä           verrataan tämänhetkistä alinta täysin palvelleen
12371: käytäntöä perusteltiin sillä, että rintamapalvelu     virkamiehen eläkettä ja sataprosenttisen sotain-
12372: oli rinnastettavissa virkamiesten palvelusuhtee-      validin elinkorkoa, huomataan, että virkaeläk-
12373: seen. Oli luonnollista, että virkapalkkoja ja eläk-   keen suuruus alimmillaan on yli 4 000 markkaa
12374: keitä tarkistettaessa myös sotainvalidien elinko-     kuukaudessa ja sotainvalidin elinkorko alle 3 000
12375: ron tarkistus kuuluisi saman käytännön piiriin.       markkaa kuukaudessa. Näin ollen tällä hetkellä
12376: Tähän seikkaan kiinnitti huomiota myös eläke-         sotainvalidin elinkoron jälkeenjääneisyys on
12377: järjestelmäkomitea neljännessä osamietinnös-          noin 1 000-1 500 markkaa kuukaudessa eli noin
12378: sään jo vuonna 1970. Mietinnössään se mainit-         30 %. Tämä on vastoin alun perin sovittua käy-
12379: see: "Sotilasvammakorvausten taso onkin ni-           täntöä ja tasoa ja epäkohta tulisi pikaisesti
12380: menomaisin säännöksin valtioneläkkeiden tar-          korjata.
12381: kistamisesta 9.6.1960 ja 16.3.1962 sekä                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12382: 12.11.1962 muutetun lain mukaan tarkistettava         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
12383: samassa suhteessa, kuin valtion viran- ja toimen-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12384: haltijan palkkausta yleisesti tarkistetaan."          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12385:     Vaikka sotilasvammalain mukaista korvaus-
12386:  ten tasoa olennaisesti tarkistettiinkin 1.5.1960               Tietääkö Hallitus, että sotainvalideille
12387: lukien niin, että täyden elinkoron määrä täyden-             alun perin myönnetyn elinkoron tuli vas-
12388:  täviä korvauksia lukuun ottamatta tuli siitä al-            tata alinta valtion virkaeläkettä, mutta
12389:  kaen olemaan 2 200 markkaa vuodessa, se jäi                 tästä päätöksestä ei ole sen jälkeen pidet-
12390:  kuitenkin 14,3% alinta valtion viran- ja toimen-            ty kiinni ja tämän takia sotainvalidien
12391:  haltijan täyttä eläkettä pienemmäksi. Tästä                 elinkorko on jäljessä alimmasta virka-
12392:  komitean mietinnössä esitettiin aiheellinen huo-            eläkkeestä noin 1 000-1 500 markkaa
12393:  mautus.                                                     kuukaudessa, ja
12394:      Tämänjälkeen on valtion viran- ja toimenhal-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12395:  tijain palkkausjärjestelyissä suoritettu uudistuk-          tämän epäkohdan ja sopimusten vastai-
12396:  sia poistamalla alempia palkkaluokkia ja siirtä-            sen tilanteen korjaamiseksi?
12397: 
12398:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
12399: 
12400:                                               Tina Mäkelä
12401: 
12402: 
12403: 
12404: 
12405:  210300M
12406: 2                                         1991 vp -    KK 81
12407: 
12408: 
12409: 
12410: 
12411:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12412: 
12413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ovat olleet keskimäärin kahta palkkausluokkaa
12414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suuremmat ja merkinneet yli 10 %:n määräistä
12415: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            palkka- ja eläketason todellista nousua. Näitä
12416: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          muutoksia vastaavasti ei sotilasvammakorvauk-
12417: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sia ole tarkistettu.
12418: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta           Korvausten jälkeenjääneisyyden vuoksi hy-
12419: kysymyksestä n:o 81:                                  väksyttiin kuitenkin sotilasvammakorvauksiin
12420:                                                       1.10.1971lukien keskimäärin 15 %:n korotus ja
12421:           Tietääkö Hallitus, että sotainvalideille    samalla korvaukset sidottiin työntekijäin eläke-
12422:        alun perin myönnetyn elinkoron tuli vas-       laissa tarkoitettuun palkkaindeksiin. Tätä sään-
12423:        tata alinta valtion virkaeläkettä, mutta       nöstöä on sovellettu vuoden 1972 alusta lukien.
12424:        tästä päätöksestä ei ole sen jälkeen pidet-       Uudistuksen yhteydessä elinkoron täysi mää-
12425:        ty kiinni ja tämän takia sotainvalidien        rä nousi 5 000 markkaan vuodessa; sen vuoden
12426:        elinkorko on jäljessä alimmasta virka-         alusta, jona vahingoittunut tai sairastunut täyt-
12427:        eläkkeestä noin 1 000 - 1 500 markkaa          tää 56 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän
12428:        kuukaudessa, ja                                täyttää 65 vuotta, elinkoron täysi määrä on
12429:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         kuitenkin 5 400 mk vuodessa. Elinkoron täydes-
12430:        tämän epäkohdan ja sopimusten vastai-          tä määrästä annetaan vahingoittuneen tai sairas-
12431:        sen tilanteen korjaamiseksi?                   tuneen työkyvyttömyysasteen osoittama osa.
12432:                                                          Luonteeltaan elinkorkoa voidaan pitää lähin-
12433:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nä haittakorvauksena, jonka tarkoituksena ei
12434: taen seuraavaa:                                       varsinaisesti ole ansionmenetyksen hyvittäminen
12435:     Sotainvalidien elinkoron suuruus määrättiin       vaan pääasiassa vammasta johtuvan yleisen hai-
12436: vuoden 1948 uudistuksessa yhtä suureksi kuin          tan korvaaminen. Elinkoron suuruus vahviste-
12437: silloinen alin virkaeläke. Niin kuin kansanedus-      taan kulloinkin korvattavan vamman tai sairau-
12438: taja Mäkelä kysymyksessään toteaa, eläkejärjes-       den vakuutuslääketieteellisesti arvioitavan hait-
12439: telmäkomitea osamietinnössään IV 1970 totesi,         ta-asteen osoittamaksi osaksi elinkoron sotilas-
12440: että vaikka sotilasvammalain mukaisten kor-           vammalaissa säädetystä täydestä määrästä.
12441: vausten tasoa olennaisesti tarkistettiinkin           Täysimääräisen 100 %:n työkyvyttömyysasteen
12442: 1.5.1960 lukien, niin se jäi kuitenkin tuolloin       mukaan suoritettavan 5 000 markan elinkoron
12443: 14,3 % alinta valtion viran- ja toimenhaltijan        vuotuismäärä on indeksillä korotettuna vuoden
12444: täyttä eläkettä pienemmäksi. On kuitenkin otet-       1991 alusta 36 921,30 mk ja kuukaudessa mak-
12445: tava huomioon, että sotilasvammalain mukai-           settava määrä 3 076,77 mk. Ennen kansaneläke-
12446: seen elinkorkoon voidaan suorittaa täydennys-         lain mukaisen vanhuusiän saavuttamista myön-
12447: korkoa ja omaiskorotusta, jolloin käytännössä         nettävän täysimääräisen 5 400 markan elinkoron
12448: muita tuloja vailla oleva korvauksensaaja on          vuonna 1991 maksettava määrä on indeksikoro-
12449: suhteessa valtion alimpaan virkaeläkkeen mää-         tus huomioon ottaen 39 875 mk, jolloin kuukau-
12450: rään vähintäänkin tasavertaisessa asemassa.           sierä on 3 322,92 mk.
12451:     Vertailtaessa sotilasvammakorvauksia virka-          Sotilasvammakomitea (1960) ja eläkejärjestel-
12452: eläkkeisiin on myös muistettava, että sotilasvam-     mäkomitea ovat sotilasvammalain mukaisten
12453: makorvaukset ovat verotonta tuloa, päinvastoin        korvausten tasoa arvioidessaan kiinnittäneet
12454: kuin eläke.                                           huomiota siihen, että elinkoron korvaustasoon
12455:     Valtion viran- ja toimenhaltijain eläketaso on    vaikuttaa olennaisesti, että elinkorko maksetaan
12456: parantunut voimakkaammin kuin sotilasvam-             korotettuna korvaukseen oikeutetulle, jolla on
12457: makorvausten taso. Tämä on lähinnä johtunut           elätettävänään laissa tarkoitettuja elinkoron ko-
12458: vuonna 1962 toteutetuista palkkausluokitusten         rotukseen oikeuttavia omaisia ja että elinkor-
12459: tarkistuksista ja sittemmin hallinnon eri aloilla     koon voidaan suorittaa toimeentulon tueksi tar-
12460: tapahtuneista palkkausluokkasiirtymistä, jotka        koitettua täydennyskorkoa.
12461:                                          1991 vp -    KK 81                                         3
12462: 
12463:    A viavaimosta täyteen 5 000 markan elinkor-       täydennyskorko vuonna 1991 on 94 518,67 mk
12464: koon tehtävä korotus on 60% eli vuonna 1991          ja kuukaudessa 7 876,55 mk. Korvaus on sekä
12465: indeksikorotuksineen 22 152,78 mk vuodessa ja        valtion- että kunnallisverotuksessa saajansa ve-
12466: 1 846,06 mk kuukaudessa sekä 5 400 markan            rovapaata tuloa. Lisänä tulevat sotilasvamma-
12467: elinkorkoon vastaavasti 23 925 mk ja 1 993,75        lain tarjoamat muut etuudet, joiden määrä ja
12468: mk.                                                  rahallinen arvo voivat tapauskohtaisesti vaihdel-
12469:    Täydennyskorko on nimenomaan toimeentu-           la suurestikin.
12470: lotueksi tarkoitettu korvaus silloin, kun tulot         Sotainvalidille myönnettävä elinkorko on osa
12471: ilman omaa syytä alittavat kohtuullisena pidetyn     sotilasvammakorvausjärjestelmää, jossa koko-
12472: tason eikä tulojen puute tai vähäisyys ole tila-     naisvaltaisesti pyritään turvaamaan sotainvali-
12473: päistä. Täydennyskoron myöntämistä harkitta-         din tarpeenmukainen huolto ja muut tukitoimet.
12474: essa hakijan vuosituloiksi lasketaan pääsääntöi-     Järjestelmää onkin katsottava kokonaisuudes-
12475: sesti hakijan kaikki muut tulot paitsi vamman tai    saan, kun tarkastellaan sotainvalidien korvaus-
12476: sairauden perusteella maksettava sotilasvamma-       turvan ja siihen liittyvien muiden tukimuotojen
12477: lain mukainen korvaus. Milloin hakijan säännöl-      kehittymistä.
12478: listen vuositulojen todennäköinen suuruus jää           Sosiaali- ja terveysministeriö on tekemällään
12479: vuoden 1991 tasossa pienemmäksi kuin 22 110          päätöksellä asettanut työryhmän, jonka tehtävä-
12480: mk, myönnetään 30-100 %:n työkyvyttömyys-            nä on kartoittaa sotainvalidien ja heidän puoli-
12481: asteen mukaan elinkorkoa saavalle täydennys-         soidensa sekä leskiensä huollon tarpeet 1990-
12482: korkoa vuonna 1991 ensimmäisessä kalleusluo-         luvulla. Työryhmä tekee ehdotukset sotainvali-
12483: kassa 35 444,60 mk eli 2 953,70 mk kuukaudes-        dien vanhuuden toimeentuloturvan, kuntoutuk-
12484: sa sekä toisessa kalleusluokassa vastaavasti         sen, hoidon, asumisen ja muiden tukimuotojen
12485:  30 275,60 mk ja 2 522,96 mk.                        kehittämisestä sekä sotilasvammalain kehittämi-
12486:     Sotainvalidin, jonka työkyvyttömyysaste on       sestä vastaamaan 1990-luvun tarpeita. Työryh-
12487:  100 (Yo, jolla on aviovaimo ja joka saa suurinta    mä on parhaillaan aloittamassa tehtäväänsä.
12488:  täydennyskorkoa, yhteenlaskettu elinkorko ja
12489: 
12490:    Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1991
12491: 
12492:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
12493: 4                                          1991 vp -    KK 81
12494: 
12495: 
12496: 
12497: 
12498:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
12499: 
12500:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av löneklassificeringen 1962 och sedermera på
12501: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sådana löneklassförskjutningar inom olika för-
12502: den 22 maj 1991 till vederbörande medlem av            valtningsområden som i genomsnitt har varit
12503: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      större än två löneklasser och inneburit en faktisk
12504: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr 81:           höjning av löne- och pensionsnivån med över 10
12505:                                                        %. Ersättningarna för skador i militärtjänst har
12506:            Är Regeringen medveten om att avsik-        inte justerats på motsvarande sätt.
12507:        ten med den livränta som ursprungligen             På grund av eftersläpningen i ersättningarna
12508:        beviljades krigsinvaliderna var att den         godkändes dock den 1 oktober 1971 en höjning
12509:        skulle matsvara den lägsta statliga tjäns-      om 15 % i genomsnitt av ersättningar för skada
12510:        tepensionen, men att detta beslut seder-        i militärtjänst och samtidigt bands ersättningar-
12511:        mera inte har iakttagits och att krigsinva-     na till det löneindex som avses i lagen om
12512:        lidernas livränta därför per månad är ca        pension för arbetstagare. Detta har tillämpats
12513:        1 000 - 1 500 mk lägre än den lägsta            från början av 1972.
12514:        tjänstepensionen, och                              1 samband med reformen steg livräntans fulla
12515:              vilka åtgärder ämnar Regeringen           belopp till 5 000 mk om året, från ingången av
12516:        vidta för att detta missförhållande och         det år under vilket den skadade eller insjuknade
12517:        den avtalsstridiga situationen skall rättas     fyller 56 år tili utgången av det år under vilket
12518:        till?                                           han fyller 65 år är livräntans fulla belopp dock
12519:                                                        5 400 mk om året. Av livräntans fulla belopp
12520:                                                        betalas den del som den skadades eller den
12521:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          insjuknades invaliditetsgrad anger.
12522: samt anföra följande:                                     Tili sin karaktär kan livräntan närmast anses
12523:    Krigsinvalidernas livränta fastställdes vid re-     vara en menersättning vars syfte egentligen inte
12524: formen 1948 att vara lika stor som den dåvaran-        är gottgörande av förlorad inkomst utan i hu-
12525: de lägsta tjänstepensionen. Såsom riksdagsman          vudsak ersättning för allmänt men på grund av
12526: Mäkelä framhåller i sitt spörsmål konstaterade         skada. 1 fråga om varje skada elier sjukdom som
12527: pensionssystemskommitten i sitt delbetänkande          skall ersättas fastställs livräntan att vara en
12528: IV 1970 att även om nivån på ersättningar enligt       sådan del av livräntans fulla belopp enligt lagen
12529: lagen om skada i militärtjänst väsentligt justera-     om skada i militärtjänst som anvisas av den
12530: des den 1 maj 1960 så blev den ändå 14,3 %             försäkringsmedicinskt bedömda invaliditetsgra-
12531: mindre än det fulla beloppet av den lägsta             den. Det årliga beloppet av en livränta på 5 000
12532: statliga pensionen för tjänsteinnehavare och           mk som betalas enligt en 100-procentig invalidi-
12533: befattningshavare. Det skall dock beaktas att          tetsgrad är med indexförhöjning 36 921,30 mk
12534: utom livränta enligt lagen om skada i militär-         och det månatliga beloppet 3 076,77 mk från
12535: tjänst även kan betalas tilläggsränta och förhöj-      ingången av 1991. Det belopp som 1991 betalas
12536: ning för anhöriga, varvid en ersättningstagare         av livränta tili det fulla beloppet 5 400 mk och
12537: som inte har andra inkomster i praktiken är i en       som beviljas innan pensionsåldern enligt folk-
12538: åtminstone jämbördig ställning i förhållande till      pensionslagen uppnåtts är inklusive indexförhöj-
12539: det lägsta beloppet av statliga tjänstepensioner.      ning 39 875 mk, varvid månadsraten är 3 322,92
12540:    När man jämför ersättningar för skada i             mk.
12541: militärtjänst med tjänstepensioner är det också           När kommitten för revision av lagstiftningen
12542: skäl att minnas att ersättningar för skada i           om skada, ådragen i militärtjänst (1960) och
12543: militärtjänst är skattefria i motsats till pension.    pensionssystemskommitten har bedömt nivån på
12544:    Pensionsnivån för statliga tjänsteinnehavare        ersättningar enligt lagen om skada i militär-
12545: och befattningshavare har förbättrats i snabbare       tjänst, har de fäst uppmärksamhet vid att livrän-
12546: takt än nivån på ersättningar för skada i militär-     tans ersättningsnivå väsentligt påverkas av att
12547: tjänst. Detta har främst berott på justeringarna       livränta betalas förhöjd till en ersättningsberätti-
12548:                                            1991 vp -    KK 81                                          5
12549: 
12550: gad som försörjer sådana i lagen avsedda anhö-          100 % och som har en hustru och får högsta
12551: riga som berättigar tili förhöjd livränta och att      tilläggsränta är 1991 94 518,67 mk och i måna-
12552: sådan tilläggsränta vars syfte är att vara ut-         den 7 876,55 mk. Ersättningen är både i stats-
12553: komststöd kan betalas på livräntan.                    och kommunalbeskattningen skattefri inkomst
12554:    En förhöjning på fulllivränta om 5 000 mk för       för mottagaren. Tillägg är andra förmåner som
12555: hustru är 60 %, dvs. 1991 med indexförhöjning          erbjuds i lagen om skada i militärtjänst. Deras
12556: 22 152,78 mk per år och 1 846,06 mk per månad          belopp och penningvärde kan i stor utsträckning
12557: samt på livränta om 5 400 mk på motsvarande            variera från fall tili fall.
12558: sätt 23 925 mk och 1 993,75 mk.                            Den livränta som beviljas krigsinvalider är en
12559:    Tilläggsränta är uttryckligen en ersättning         del av systemet för ersättning av skador i mili-
12560: som är avsedd att vara ett utkomststöd då in-          tärtjänst där målet är att krigsinvalidens behov
12561: komsterna utan särskilt skäl understiger en            av vård och andra stödåtgärder skall tryggas så
12562: nivå som anses vara skälig och avsaknaden av           heltäckande som möjligt. Systemet skall betrak-
12563: inkomster eller de ringa inkomsterna inte beror        tas i sin helhet då utvecklandet av ersättnings-
12564: på tillfälliga orsaker. När beviljande av tilläggs-    skyddet för krigsinvalider och andra stödformer
12565: ränta övervägs räknas i regel alla andra inkoms-       i anslutning därtill granskas.
12566: ter, utom sådan ersättning enligt lagen om skada           Social- och hälsovårdsministeriet har genom
12567: i militärtjänst som betalas på basis av skada eller    ett beslut tillsatt en arbetsgrupp som har tili
12568: sjukdom, som den sökandes årsinkomster. När            uppgift att kartlägga krigsinvalidernas och deras
12569: det sannalika beloppet av sökandens regelbund-         makars samt änkors behov av vård på 1990-talet.
12570: na årsinkomster blir mindre än 22 110 mk jäm-          Arbetsgruppen gör upp förslag tili utvecklande
12571: fört med 1991 års nivå, beviljas en person som         av utkomstskydd, rehabilitering, vård, boende
12572: får livranta enligt en invaliditetsgrad om 30-100      och andra stödformer för krigsinvalider på ål-
12573: % år 1991 tilläggsränta om 35 444,60 mk, dvs.          derdomen samt utvecklande av lagen om skada
12574: 2 953,70 mk i första dyrortsklassen samt på            i militärtjänst så att den motsvarar 1990-talets
12575: motsvarande sätt 30 275,60 mk och 2 522,96 mk          behov. Arbetsgruppen håller på att påbörja sin
12576: i andra dyrortsklassen.                                uppgift.
12577:    Den sammanlagda livräntan och tilläggsrän-
12578: tan för en krigsinvalid vars invaliditetsgrad är
12579:   Helsingfors den 17 juni 1991
12580:                                                   Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
12581:                                                 1991 vp
12582: 
12583: 
12584: Kirjallinen kysymys 82
12585: 
12586: 
12587: 
12588: 
12589:                                    Mäkelä: Vammaisen koulutukseen, hoitoon ja työhön sijoittumi-
12590:                                        sen edistämisestä
12591: 
12592: 
12593:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12594: 
12595:    Tällä hetkellä voimassa olevassa lainsäädän-       ennallaan. Tämän jälkeen on kuitenkin käytäntö
12596: nössä on kansalaisten oikeuksien kannalta var-        näyttänyt siltä, että rahan vaikutus ohittaa yksi-
12597: sin kyseenalaisia kohtia. Eräs esimerkki tällaises-   lön tarpeet. Jotta tilanteeseen saataisiin korjaus,
12598: ta kansalaisten tasa-arvoisuutta loukkaavasta         olisi löydettävä keino tai muutettava säännöstöä
12599: lainsäädännöstä on se, että mikäli kehitysvam-        siten, että vammaiset voisivat turvautua ja saada
12600: mainen haluaa työhön haluamaansa työkeskuk-           haluamansa palvelut haluamaitaan paikkakun-
12601: seen jossain päin Suoma eikä esimerkiksi oman         nalta. Tämä voitaisiin turvata joko erillislainsää-
12602: kuntansa työkeskukseen, hänen on saatava              dännöllä tai nykyistä säännöstöä muuttamalla ja
12603: kuntansa sosiaalilautakunnan sitoumus kyseisel-       suomalla vammaiselle oikeus hakeutua hoitoon,
12604: le sijoittautumiselle. Tämä rajoittaa hänen oi-       koulutukseen tai työpaikkaan riippumatta sen
12605: keuttaan valita vapaasti oleskelu- ja työpaikkan-     sijainnista. Kunta velvoitettaisiin nykyiseen ta-
12606: sa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että valtio       paan suorittamaan ratkaisusta aiheutuvat kus-
12607: vastaa n. 50-prosenttisesti kaikissa tapauksissa      tannukset valtionavun turvin.
12608: aiheutuvista kuluista. Usein syynä kehitysvam-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12609: maisen haluaman sijoituksen torjumiseen on se,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
12610: että kunnan viranomaisilla on tavoite saada           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12611: kaikki valtion tukiraha jäämään omaan kun-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12612: taan. Tämä henki on vaarassa edelleen voimistua
12613: uusien valtionapusäännösten tullessa käytän-                    Tietääkö Hallitus, että nykyinen lain-
12614: töön.                                                        säädäntö ja ohjeisto estävät vammaista
12615:     Kyseinen tilanne on aiheuttanut vaikeuksia               henkilöä sijoittautumasta koulutukseen,
12616: sosiaalisen kentän erityislaitoksille eli ns. val-           hoitoon tai suojatyöpaikkaan haluamal-
12617: tionapulaitoksille, joiden toiminta on entistä               Ieen paikkakunnalle, ja
12618: enemmän tullut riippuvaiseksi asiakkaiden mää-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12619:  rästä. Valtionapulainsäädännön (SVOL) muut-                 tämän kansalaisten vapaata Iiikkumis- ja
12620:  tuessa oletettiin tilanteen niin valtionapulaitok-          sijoittumisoikeutta ja tasavertaisuutta
12621:  sen kuin niiden käyttäjienkin kohdalla jatkuvan             vaarantavan säännöstön muuttamiseksi?
12622: 
12623:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
12624: 
12625:                                              Tina Mäkelä
12626: 
12627: 
12628: 
12629: 
12630: 210300M
12631: 2                                           1991 vp -    KK 82
12632: 
12633: 
12634: 
12635: 
12636:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12637: 
12638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           rältään ja laadultaan samanlaiset palvelut, ei
12639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kannatettavuudestaan huolimatta ole toteutetta-
12640: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn               vissa.
12641: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                Vammaiset henkilöt kuuluvat ryhmään, jon-
12642: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            ka asumisen, koulutuksen, työssäkäynnin, liik-
12643: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta           kumisen ym. palvelujen järjestämiseen tarvitaan
12644: kysymyksestä n:o 82:                                    erityisresursseja. Esim. pienen käyttäjämäärän,
12645:                                                         palvelun tarvitseman erityisasiantuntemuksen
12646:            Tietääkö Hallitus, että nykyinen lain-       tms. takia palvelun järjestäminen jokaisessa
12647:         säädäntö ja ohjeisto estävät vammaista          kunnassa saattaa olla kunnille kohtuuton talou-
12648:         henkilöä sijoittautumasta koulutukseen,         dellinen rasitus tai muutoin erittäin vaikeasti
12649:         hoitoon tai suojatyöpaikkaan haluamal-          hoidettavissa. Tästä syystä on kunnille annettu
12650:         leen paikkakunnalle, ja                         mahdollisuus paitsi tuottaa palvelu itse, järjestää
12651:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           se useamman kunnan yhteistyönä kuntainliitto-
12652:         tämän kansalaisten vapaata liikkumis- ja        jen avulla tai ostaa palvelut yksityisiltä palvelu-
12653:         sijoittumisoikeutta ja tasavertaisuutta         jen tuottajilta ostopalveluna omasta tai muusta
12654:         vaarantavan säännöstön muuttamiseksi?           kunnasta. Kaikkiin em. vaihtoehtojen nojalla
12655:                                                         tuotettuihin palveluihin kunta saa valtionosuut-
12656:                                                         ta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
12657:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            valtionosuudesta annetun lain nojalla. Missä
12658:  taen seuraavaa:                                        muodossa palvelu tuotetaan, on kunnan vapaas-
12659:     Hallitusmuodon 7 §:n mukaan Suomen kan-             sa harkinnassa.
12660:  salaisella on oikeus oleskella omassa maassa,              Jo voimassa olevista säännöksistä tulevat eri-
12661: vapaasti -täällä vaihtaa asuinpaikkaa ja kulkea         tyisesti vammaisten henkilöiden asumistasoa ja
12662: paikkakunnalta toiselle, mikäli laissa ei ole toisin    -vaihtoehtoja parantamaan vuoden 1992 alusta
12663:  säädetty. Tällaista poikkeusta asumis- tai liikku-     voimaan tuleva oikeus palveluasumiseen sekä
12664: misvapauden suhteen ei ole säädetty laissa eri          kuljetuspalveluihin. Asumista koskien on sosiaa-
12665: väestö- tai kansalaisryhmien osalta. Estettä sille,     li- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa suun-
12666: että vammainen muuttaa asumaan sen kunnan               nitelmassa vuosille 1991-1995 yleiseksi tavoit-
12667: alueelle, jolla hänen haluamansa palvelu on             teeksi asetettu laitosten koon pienentäminen ja
12668: saatavissa, ei periaatteessa ole.                       samalla pienten hoito- ja asuinyksiköiden perus-
12669:     Yleisesti kansalaisille kuuluvat oikeudet ja        taminen palvelujen käyttäjien kotiseudulle. Eri-
12670: velvollisuudet toteutuvat yleensä siinä kunnassa,       tyisesti on kehotettu voimavarojen kohdentami-
12671: jonka jäsen henkilö on eli kunnassa, jossa hänel-       seen siten, että edellä mainittu oikeus palveluasu-
12672: lä on väestökirjalain mukainen kotipaikka. Oi-          miseen voidaan turva ta vuoden 1992 alusta.
12673: keudet konkretisoituvat kunnan järjestämissä            Suunnitelman mukaan kehitysvammaisten pal-
12674: palveluissa siinä laajuudessa ja sen tasoisina kuin     veluasumista lisätään kunnan ja erityishuoltopii-
12675: kyseinen kunta sijaintinsa, varallisuutensa ym.         rin yhdessä määrittelemän tarpeen mukaan.
12676: erityisominaisuuksiensa perusteella pystyy jär-         Palvelut järjestetään ensisijaisesti kotikunnassa
12677: jestämään. Kuntalaisten käytettävissä olevien           pienimuotoisissa yksiköissä.
12678: palvelujen määrä ja taso eri kunnissa voivat olla           Koulutuksen osalta on sosiaali- ja terveysmi-
12679: hyvinkin erilaisia esim. verrattaessa jotakin yk-       nisteriössä selvitettävänä vaikeimmin kehitys-
12680: sittäistä Lapin läänin kuntaa Helsinkiin. Valtion       vammaisten opetuksen siirtäminen erityishuol-
12681: toimenpitein voidaan tätä kansalaisten eriarvoi-        topiireiltä opetushallinnon alaisuuteen. Mahdol-
12682: suutta pyrkiä lievittämään myös muutoin kuin            lisen siirron jälkeen ovat kaikki oppivelvollisuus-
12683: julkisten palvelujen osalta, mutta ajatus siitä,        ikäiset samassa asemassa: oppilaalla tai hänen
12684: että kaikissa kunnissa olisi tarjota kaikille mää-      vanhemmillaan ei ole mahdollisuuksia valita
12685:                                            1991 vp -    KK 82                                           3
12686: 
12687: haluamaansa koulua, vaan kunta määrää koulu-           henkilöiden asuinpaikan valintamahdollisuuk-
12688: piirin rajat ja oppilaat kouluihin. Siirron jälkeen    siin liittyvien ongelmien selvittämiseksi.
12689: ovat kehitysvammaisten sosiaalisektorin koulu-            Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa ovat
12690: tuksen kehittelytarpeet suurelta osin aikuiskou-       käytännön ongelmat, joita vammaiselle henki-
12691: lutuksen puolella. Tätä silmällä pitäen on Jyväs-      lölle aiheutuu palvelujen ja erilaisten vaihtoehto-
12692: kylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa          jen riittämättömyydestä. Tämänhetkisten talou-
12693: yhteistyössä kehitysvammahuollon eri tahojen           dellisten näkymien valossa kaikkien sosiaalipal-
12694: kanssa tarkoitus tuottaa aikuisikäisten kehitys-       velujen parantamista ja niiden etusijajärjestystä
12695: vammaisten opetussuunnitelma ja käynnistää             on punnittava tavallistakin tarkemmin. Myös
12696: tähän tarkoitukseen valmentavaa opettajankou-          vammaisten aseman parantamiseen on pyrittävä
12697: lutusta.                                               ensisijaisesti parantamalla kaikkien kansalaisten
12698:    Edelleen sosiaali- ja terveysministeriössä on       käytettävissä olevia palveluita ja korjaamalla
12699: yhdessä työministeriön kanssa vireillä suojatyön       esiin tulevia puutteita. Näiden toimenpiteiden
12700: uudistamista koskeva selvitystyö, jossa ovat           ollessa riittämättömiä on vammaisille järjestettä-
12701: pohdittavana myös työhön liittyvää valinnanva-         vä palvelut, jotka saattavat heidät samanarvoi-
12702: pautta ja siitä maksettavaa korvausta koskevat         seen asemaan muiden kanssa. Vammaisten hen-
12703: kysymykset. Sosiaali- ja terveysministeriön käsi-      kilöiden aseman parantamiseen vaikuttaa rat-
12704: tyksen mukaan suojatyöhön liittyvä eriarvoisuus        kaisevasti yleinen mielipide. Sen muuttaminen
12705: poistuisi siirtämällä po. työtä tekevien henkilöi-     vammaisille myönteiseksi on erityisesti sekä
12706: den työllistäminen työministeriön hallinnon-           kunnan että valtion viranomaisten tehtävä eikä
12707: alaan.                                                 aiheuta kustannuksia sen enempää kunnille kuin
12708:    Valtakunnallinen vammaisneuvosto on teh-            valtiollekaan.
12709: nyt aloitteen Sisäasiainministeriölie vammaisten
12710: 
12711:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
12712: 
12713:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
12714: 4                                         1991 vp -    KK 82
12715: 
12716: 
12717: 
12718: 
12719:                                    Till Riksdagens Herr Talman
12720: 
12721:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bl.a. boende, utbildning och placering i arbetsli-
12722: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vet samt deras rörlighet kräver speciella resurser.
12723: den 22 maj 1991 till vederbörande medlem av           Om det t.ex. är få som använder servicen eller om
12724: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     servicen kräver särskilt kunnande kan det bli en
12725: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr 82:          orimlig ekonomisk belastning eller annars myc-
12726:                                                       ket svårt för kommunerna att anordna den ifall
12727:           Vet Regeringen att den nuvarande            den skall anordnas i alla kommuner. Därför har
12728:        lagstiftningen och de nuvarande direkti-       kommunerna getts möjlighet att anordna servi-
12729:        ven hindrar handikappade att placera sig       cen själva, att anordna den i samarbete med
12730:        i utbildning, vård eller skyddad arbets-       många kommuner genom kommunalförbunden
12731:        plats på den ort de önskar, och                eller att köpa servicen i egen eller en annan
12732:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kommun av privata som tillhandahåller den. För
12733:        för att ändra de författningar som även-       all den service en kommun förverkligar på grund-
12734:        tyrar dessa medborgares rätt att röra sig      valen av ovan nämnda alternativ får kommunen
12735:        och placera sig fritt och deras jämlikhet?     statsandel med stöd av lagen om planering av
12736:                                                       och statsandel för social- och hälsovården. 1
12737:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         viiken form servicen förverkligas är kommunens
12738: samt anföra följande:                                 ensak.
12739:    Enligt 7 § regeringsformen har en finsk med-           Av de gällande stadgandena kommer särskilt
12740: borgare rätt att vistas i eget land, att här fritt    de handikappades boendenivå och boendealter-
12741: välja boningsort och att färdas från en ort till en   nativ att förbättras genom den rätt till service-
12742: annan, såvida annat inte stadgats i lag. Något        boende och service som träder i kraft fran början
12743: sådant undantag beträffande rätten att välja          av 1992. 1 den riksomfattande planen för social-
12744: boningsort och röra sig fritt har inte stadgats i     och hälsovården för åren 1991--1995 är det all-
12745: lag för någon särskild befolknings- eller medbor-     männa målet angående boendet en minskning av
12746: gargrupp. Något hinder för en handikappad att         anstalternas storlek och bildandet av små vård-
12747: flytta till en kommun där han kan få den service      och boendeenheter på den ort där de som använ-
12748: han önskar finns i princip inte.                      der servicen bor. Kommunerna har särskilt
12749:    Sina medborgerliga rättigheter och skyldighe-      uppmanats att planera resursanvändingen så att
12750: ter har en person i allmänhet i den kommun vars       nämnda rätt till serviceboende kan tryggas från
12751: medlem han är, dvs. i den kommun där han              början av år 1992. Enligt planen utökas de
12752: enligt lagen om befolkningsböcker har sin hem-        utvecklingsstördas serviceboende enligt det be-
12753: ort. Rättigheterna konkretiseras i den service        hov som kommunen och specialomsorgsdistrik-
12754: kommunen anordnar och vars omfattning och             tet fastställer tillsammans. Servicen anordnas i
12755: nivå beror på kommunens läge, förmögenhet             första hand i små enheter i hemkommunen.
12756: och andra speciella egenskaper. Det kan finnas            Beträffande utbildningen utreder social- och
12757: t.o.m. stora skillnader mellan den servicemängd       hälsovårdsministeriet för närvarande möjlighe-
12758: och den servicenivå som olika kommuner kan            ten att överföra undervisningen av gravt handi-
12759: erbjuda invånarna, om man jämför t.ex. någon          kappade från specialomsorgsdistrikten till un-
12760: kommun i Lapplands Iän med Helsingfors. 1             dervisningsförvaltningen. Efter den eventuella
12761: strävan efter att avhjälpa denna ojämlikhet           överföringen är alla i läropliktig ålder i samma
12762: mellan medborgarna kan statliga åtgärder vidtas       ställning; eleven eller hans föräldrar kan inte
12763: även i övrigt än beträffande den offentliga servi-    välja den skola de önskar, utan kommunen
12764: cen, men tanken att alla kommuner skall kunna         fastställer skoldistriktets gränser och bestämmer
12765: erbjuda alla samma mängd service på samma             vilka elever som skolan tar in. Efter överfö-
12766: nivå är inte realiserbar trots att den kan under-     ringen hör de behov som finns inom den sociala
12767: stödjas.                                              sektorn att utveckla utbildningen av de utveck-
12768:    Servicen för de handikappade i anknytning till     lingsstörda huvudsakligen till vuxenutbildning-
12769:                                            1991 vp -    KK 82                                           5
12770: 
12771: en. Med tanke därpå har man vid fortbildnings-            Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
12772: centralen vid Jyväskylä universitet för avsikt att     om de praktiska problem en handikappad föror-
12773: i samarbete med olika instanser inom handi-            sakas på grund av att serviceformerna och servi-
12774: kappvården utarbeta en undervisningsplan för           cealternativen är för få. Under rådande ekono-
12775: vuxna handikappade och starta en förberedande          miska utsikter måste alla förbättringar av den
12776: lärarutbildning för att kunna realisera denna.         sociala servicen och deras prioriteringsordning
12777:    Vidare pågår inom social- och hälsovårdsmi-         övervägas med större noggrannhet än vanligt.
12778: nisteriet en utredning i samarbete med arbetsmi-       De handikappades ställning skall i första hand
12779: nisteriet beträffande en reform av det skyddade        förbättras genom en förbättring av servicen för
12780: arbete som utförs av handikappade och i sam-           alla medborgare och en korrigering av uppenba-
12781: band därmed diskuteras även frågor som gäller          ra brister. Där dessa åtgärder är otillräckliga
12782: friheten att välja arbete och den ersättning som       skall för de handikappade anordnas sådana
12783: skall betalas för arbetet. Enligt social- och hälso-   serviceformer att de genom dessa kan bli jäm-
12784: vårdsministeriets uppfattning skulle ojämlikhe-        ställda med de övriga. När det gäller de handi-
12785: ten i samband med det skyddade arbetet avhjäl-         kappades ställning har den allmänna inställning-
12786: pas om sysselsättandet av de personer som utför        en tili de handikappade en avgörande betydelse.
12787: arbetet i fråga överförs tili arbetsministeriets       Att få denna att svänga i en positiv riktning är en
12788: förvaltningsområde.                                    uppgift som särskilt ankommer på både de
12789:    Det riksomfattande handikapprådet har hos           kommunala och de statliga myndigheterna och
12790: inrikesministeriet gjort framställningar om en         det torde inte föranleda vare sig kommunerna
12791: utredning av problemen i samband med de                eller staten några kostnader.
12792: handikappades möjlighet att fritt välja bonings-
12793: ort.
12794:    Helsingforsden 13 juni 1991
12795:                                                    Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
12796:                                                  1991 vp
12797: 
12798: 
12799: Kirjallinen kysymys 83
12800: 
12801: 
12802: 
12803: 
12804:                                   Aittoniemi: Kirjoituskoneiden hankkimisesta poliisin käyttöön
12805: 
12806: 
12807:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12808: 
12809:     Kirjoituskone on poliisille tärkeä työväline.      koneen hankinta maksaa valtiolle vain alle 2 000
12810: Siitä huolimatta Suomessa on tällä hetkellä po-        markkaa konetta kohden.
12811: liisipiirejä, joissa toinen poliisimies joutuu odot-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12812: tamaan kirjoituskonetta toisen käyttäjän jäl-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
12813: keen, koska jokaisella ei ole omaa kirjoitusko-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12814: netta tai yleensäkin kirjoituskoneita on niin vä-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12815: hän, että se haittaa työskentelyä. Osa ongelmaa
12816: on se, että kirjoituskoneet ovat muiden virasto-                 Aikooko Hallitus vuoden 1991 tulo- ja
12817: jen poistokoneita ja alinomaan epäkunnossa.                   menoarvioesityksessä esittää riittävät
12818:     Tämän vuosikymmeniä vanhan ongelman                       määrärahat kirjoituskoneiden hankin-
12819: poistamiseen ei tarvittaisi varoja kuin 1-2 mil-              taan poliisille?
12820: joonaa markkaa, sillä käyttökelpoisen kirjoitus-
12821:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
12822:                                               Sulo Aittoniemi
12823: 
12824: 
12825: 
12826: 
12827:  210300M
12828: 2                                        1991 vp -    KK 83
12829: 
12830: 
12831: 
12832: 
12833:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12834: 
12835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rin 770 koneeseen eli lähes kaksinkertaiseksi. Li-
12836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        säksi on panostettu huomattavasti myös tekstin-
12837: olette 23 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           käsittelyyn soveltuvien mikrotietokoneiden han-
12838: kirjeenne n:o 460 ohella lähettänyt valtioneuvos-    kintaan, mikä osaltaan korvaa kirjoituskoneiden
12839: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tarvetta. Esimerkiksi vuonna 1990 hankittiin yli
12840: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-     300 mikrotietokonetta. Vaikka poliisin kirjoitus-
12841: myksestä n:o 83, jossa tiedustellaan:                konekanta on vieläkin osittain puutteellista, on
12842:                                                      tilanne jo nyt nopeasti paranemassa. Lisäksi on
12843:           Aikooko Hallitus vuoden 1991 tulo- ja      tarkoituksenmukaista edelleen suuntautua työs-
12844:        menoarvioesityksessä esittää riittävät        kentelyä tehostavien mikropohjaisten tekstinkä-
12845:        määrärahat kirjoituskoneiden hankin-          sittelylaitteiden hankintaan ja siten vähentää kir-
12846:        taan poliisille?                              joituskoneiden tarvetta.
12847:                                                          Koko poliisihallinnon on tarkoitus siirtyä
12848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuonna 1992 tulosbudjetoinnin piiriin, jolloin
12849: vasti seuraavaa:                                     myös kaluston ja välineiden hankintavarat tule-
12850:                                                      vat olemaan osa poliisin toimintamenomoment-
12851:     Poliisin kirjoituskonehankinnat ovat viime       tia. Poliisiyksikön omaan harkintaan jää, miten
12852: vuosina huomattavasti lisääntyneet aikaisem-         toimintaan kokonaisuudessaan osoitettava mää-
12853: mista vuosista. Kun hankintamäärä vuosijaksol-       räraha on tuloksen kannalta tarkoituksenmu-
12854: la 1985-1987 oli keskimäärin 401 konetta vuo-        kaista käyttää.
12855: dessa, nousi se vuosina 1988-1990 jo keskimää-
12856:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
12857:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12858:                                           1991 vp -    KK 83                                           3
12859: 
12860: 
12861: 
12862: 
12863:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
12864: 
12865:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ner, dvs. nästan tili det dubbla. Dessutom har
12866: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        man satsat avsevärda resurser på anskaffningen
12867: 460 av den 23 maj 1991 tili vederbörande medlem       av mikrodatorer som också lämpar sig för text-
12868: av statsrådet översänt en avskrift av riksdags-       behandling, vilket för sin del ersätter behovet av
12869: man Sulo Aittoniemis skriftliga spörsmål nr 83:       skrivmaskiner. T.ex. år 1990 skaffades över 300
12870:                                                       mikrodatorer. Trots att poliseos skrivmaskins-
12871:           Ämnar Regeringen i 1991 års budget-         bestånd fortfarande är delvis bristfälligt, håller
12872:        proposition föreslå ett tillräckligt anslag    situationen redan nu på att snabbt förbättras.
12873:        för anskaffning av skrivmaskiner till          Det är dessutom ändamålsenligt att fortsätt-
12874:        polisen?                                       ningsvis inrikta sig på anskaffningen av mikro-
12875:                                                       baserade textbehandlare som effektiverar arbetet
12876:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          och sålunda minskar behovet av skrivmaskiner.
12877: samt anföra följande:                                    Hela polisförvaltningen avses övergå tili resul-
12878:                                                       tatbudgetering år 1992, varvid även medlen för
12879:    Polisen har under de senaste åren skaffat          anskaffning av materiel och utrustning kommer
12880: betydligt fler skrivmaskiner än under tidigare år.    att utgöra en del av utgiftsmomentet för polis-
12881: När antalet förvärvade maskiner mellan åren           verksamheten. Det ankommer sedan på varje
12882: 1985 och 1987 uppgick tili i genomsnitt 401           polisenhet att själv bestämma hur det anslag som
12883: maskiner per år, steg antalet maskiner mellan         anvisas för hela verksamheten lämpligen skall
12884: åren 1988 och 1990 tili i genomsnitt 770 maski-       användas med hänsyn tili resultatet.
12885:      Helsingfors den 31 maj 1991
12886:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
12887:                                                 1991 vp
12888: 
12889: 
12890: Kirjallinen kysymys 84
12891: 
12892: 
12893: 
12894: 
12895:                                    Aittoniemi: Kevyiden suojaliivien hankkimisesta poliisin käyttöön
12896: 
12897: 
12898: 
12899:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12900: 
12901:    Poliisi joutuu ennalta arvaamatta tilanteisiin,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12902: jotka edellyttävät nopeaa ja tehokasta suojautu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
12903: mista ampuma-aseella tehtyä hyökkäystä vas-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12904: taan. Poliisin käytössä on suojaliivejä, jotka ovat   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12905: vanhanaikaisia ja raskaita ja joihin sonnustautu-
12906: minen vie aikaa. Suojaliivejä ei ole myöskään yk-                Aikooko Hallitus vuoden 1992 tulo-
12907: silöllisesti sopivan kokoisia, mikä haittaa niiden            ja menoarvioesityksessä varata riittävät
12908: käyttöön ottamista tarvittaessa.                              määrärahat kevyiden suojaliivien hank-
12909:    On olemassa kevyitä suojaliivejä jotka ovat                kimiseen jokaiselle sellaiselle poliisimie-
12910: hankintahinnaltaan edullisia. Näin olisi mahdol-              helle,joka työskentelee niiden mahdollis-
12911: lista hankkia jokaiselle poliisimiehelle hänen                ta käyttöä edellyttävissä olosuhteissa?
12912: kokoonsa soveltuva kevyt liiviä, joka olisi no-
12913: peasti ja mielekkäästi käytettävissä, jos olosuh-
12914: teet viittaavat vaaran olemassaoloon.
12915:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
12916: 
12917:                                             Sulo Aittoniemi
12918: 
12919: 
12920: 
12921: 
12922: 2!0300M
12923: 2                                         1991 vp -    KK 84
12924: 
12925: 
12926: 
12927: 
12928:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12929: 
12930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Eräissä erityistehtävissä työskentelevillä poliisi-
12931: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         miehillä, mm. koirapoliiseilla, on käytössään
12932: olette 23 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            keveät henkilökohtaiset suojaliivit. Poliisilla on
12933: kirjeenne n:o 461 ohella lähettänyt valtioneuvos-     siis jo nyt mahdollisuus käyttää suojaliiviä kai-
12934: ton asinomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kissa vaarallisiksi arvioiduissa tehtävissä.
12935: edustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysymyk-          Poliisien valmiudessa suojaliivien käyttööri,on
12936: sestä n:o 84, jossa tiedustellaan:                    ollut toivomisen varaa. Usein liivit ovat jääneet
12937:                                                       autoon silloinkin, kun tehtävän luonne olisi
12938:           Aikooko Hallitus vuoden 1992 tulo- ja       edellyttänyt niiden käyttöä. On ilmeistä, että
12939:        menoarvioesityksessä varata riittävät          kevyeen henkilökohtaiseen suojaliiviin siirtymi-
12940:        määrärahat kevyiden suojaliivien hank-         nen lisäisi käyttöä niin, että poliisin turvallisuus
12941:        kimiseen jokaiselle sellaiselle poliisimie-    lisääntyisi huolimatta kevyen liivin huonommas-
12942:        helle, joka työskentelee niiden mahdollis-     ta luodinpysäytyskyvystä. Tästä syystä hankin-
12943:        ta käyttöä edellyttävissä olosuhteissa?        nat on jo suunnattu keveisiin suojaliiveihin, joita
12944:                                                       arvioidaan tänä vuonna hankittavan noin 450
12945:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kpl.
12946: vasti seuraavaa:                                          Vuoden 1992 menoarvioesityksen valmiste-
12947:     Jokaisen poliisiauton varustukseen kuuluu jo      lussa on varauduttu lisäämään hankintamäärää
12948: nyt kaksi nykyaikaista, luodinpysäytyskyvyltään       likimain kaksinkertaiseksi tämänvuotisesta.
12949: tehokasta suojaliiviä. Tehokkuuteensa nähden          Hankintoja on tarkoitus jatkaa myös seuraavina
12950: liivit ovat myös suhteellisen keveitä, noin kolmen    vuosina.
12951: kilon painoisia, ja nopeasti päälle puettavissa.
12952: 
12953:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
12954: 
12955:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12956:                                            1991 vp -    KK 84                                         3
12957: 
12958: 
12959: 
12960: 
12961:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
12962: 
12963:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           män som använder polishundar i sitt arbete har
12964: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         egna lätta skyddsvästar. Det är således redan nu
12965: 461 av den 23 maj 1991 tili vederbörande medlem        möjligt för polismännen att använda skyddsväs-
12966: av statsrådet översänt en avskrift av riksdags-        tar i alla uppgifter som betraktas som farliga.
12967: man Sulo Aittoniemis skriftliga spörsmål nr 84 i           Polismännens beredskap när det gäller an-
12968: vilket det frågas:                                     vändningen av skyddsvästar har inte varit fulit
12969:                                                        tillfredsstäliande. Västen har ofta blivit kvar i
12970:           Ämnar Regeringen i budgetproposi-            bilen, trots att uppgiften varit av den arten att
12971:        tionen för år 1992 reservera ett tillräckligt   den skulle ha förutsatt användning av väst. Det
12972:        anslag för anskaffningen av lätta skydds-       är uppenbart att ibruktagandet av en egen lätt
12973:        västar för varje polisman som arbetar           skyddsväst skulie öka användningen av västar i
12974:        under sådana förhållanden som förutsät-         den grad att polismännens säkerhet skulie öka,
12975:        ter att skyddsvästar eventuellt används?        trots att den lättare västen har en sämre förmåga
12976:                                                        att hejda kulor. Av denna anledning har anskaff-
12977:    Jag besvarar spörsmålet högaktningsfullt en-        ningen av västar inriktats på Iätta skyddsvästar
12978: ligt följande:                                         och ca 450 sådana västar uppskattas förvärvas i
12979:    Varje polisbil är redan nu utrustad med två         år.
12980: moderna skyddsvästar som har förmågan att                  Vid beredningen av utgiftsbudgetförslaget för
12981: effektivt stoppa kulor. Västarna är också med          1992 har man berett sig på att öka anskaffnings-
12982: hänsyn tili sin effektivitet tämligen Iätta. De        mängden tili nästan det dubbla jämfört med
12983: väger ca tre kilo och kan snabbt kläs på. Polis-       situationen i år. Anskaffningarna avses fortgå
12984: män som utför vissa specialuppgifter, bl.a. polis-     också under de följande åren.
12985:      Helsingfors den 31 maj 1991
12986: 
12987:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
12988:                                                1991 vp
12989: 
12990: 
12991: Kirjallinen kysymys 85
12992: 
12993: 
12994: 
12995: 
12996:                                     Aittoniemi: Poliisin palkkaukseen tarvittavien määrärahojen riit-
12997:                                        tävyydestä
12998: 
12999: 
13000:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13001: 
13002:     Julkisuudessa olevien tietojen mukaan halli-     tyspoliisin työruuhkat keskittyvät juuri viikon-
13003: tus aikoo supistaa poliisin palkkausmääräraho-       vaihteeseen.
13004: ja, ja kohteena olisivat mm. liikkuvan poliisin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13005: viikonvaihteessa tapahtuvaa työskentelyä kos-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13006: kevat määrärahat, samoin esimerkiksi järjestys-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13007: poliisin puolella ilta- ja sunnuntaityötä koskevat   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13008: määrärahat.
13009:     Kuitenkin esimerkiksi liikenteen valvonta                   Miten Hallitus aikoo turvata yleisen
13010: edellyttää juuri viikonvaihteessa tapahtuvaa                 järjestyksen ja turvallisuuden sekä tarvit-
13011: työskentelyä vilkkaan maantieliikenteen ja ke-               tavan liikennevalvonnan viikonvaihteis-
13012:  sällä myös vesiliikenteen osalta. Samoin järjes-            sa määrärahasupistusten toteuduttua?
13013: 
13014:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
13015:                                            Sulo Aittoniemi
13016: 
13017: 
13018: 
13019: 
13020:  210300M
13021: 2                                         1991 vp -    KK 85
13022: 
13023: 
13024: 
13025: 
13026:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13027: 
13028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        niukiksi. Investointimäärärahat oli niin ikään
13029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         karsittu alkuperäisen kehyksen perusteella lähes
13030: olette 23 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            välttämättömimpiin.
13031: kirjeenne n:o 462 ohella lähettänyt valtioneuvos-         Menojen karsinta on suunnattavissa pääasias-
13032: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        sa vain palkkauksiin. Sisäasiainministeriö on
13033: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-      selvityksessään todennut, että supistuksia voi-
13034: myksestä n:o 85, jossa tiedustellaan:                 daan käytännössä tehdä esimerkiksi työaikakor-
13035:                                                       vauksia, ylitöitä ja viransijaisuuksia vähentämäl-
13036:           Miten Hallitus aikoo turvata yleisen        lä. Ministeriö ei ole tehnyt eikä katso tarkoituk-
13037:        järjestyksen ja turvallisuuden sekä tarvit-    senmukaiseksi tehdä yksityiskohtaista karsinta-
13038:        tavan liikennevalvonnan viikonvaihteis-        suunnitelmaa. Poliisitoimen siirtyessä vuonna
13039:        sa määrärahasupistusten toteuduttua?            1992 tulosbudjetointiin päätösvalta määräraha-
13040:                                                       käytöstä on tulosyksiköllä, joka viime kädessä
13041:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vastaa käytännön toiminnan ja määrärahojen
13042: vasti seuraavaa:                                      yhteensovittamisesta. Toimintaa suunniteltaessa
13043:                                                       ja työvuorolistoja laadittaessa on tehtävät mitoi-
13044:     Huhtikuun 30 päivänä 1991 tehdyllä valtio-        tettava olemassa olevien 'määrärahojen puitteis-
13045: neuvoston päätöksellä supistettiin vuoden 1992        sa siten, että turvallisuus- ja palvelutaso voidaan
13046: tulo- ja menoarvioesityksen valmistelua varten        mahdollisuuksien mukaan pysyttää nykyisenä.
13047: annettuja menokehyksiä 4 mrd. markalla. Sisä-            Nykyisen taloudellisen tilanteen vallitessa on
13048: asiainministeriön hallinnonalalle karsinnasta         jokaisen hallinnonalan osallistuttava julkisten
13049: mitoitettiin 50 milj. markkaa. Poliisitoimen su-      menojen kasvun hillitsemiseen. Joissakin tapauk-
13050: pistus määriteltiin runsaaksi 20 miljoonaksi mar-     sissa se voi merkitä väliaikaista toiminnan tason
13051: kaksi.                                                paikallaanpysymistä tai jopa madaltamista,
13052:     Sisäasiainministeriössä on selvitetty alusta-     mutta työskentelytapoja, organisaatiota ja mää-
13053: vasti poliisitoimen menojen karsintakohteet.          rärahakäytön seurantaa tehostamalla voidaan
13054: Käyttömenoista ei supistuksia voida tehdä, kos-       säästöä saada pidemmällä tähtäimellä aikaan
13055: ka menoarvion aiemmassa valmistelussa joudut-         samanaikaisesti, kun toiminnan tuloksellisuutta
13056: tiin määrärahat tältä osin mitoittamaan erittäin      ja taloudellisuutta parannetaan.
13057:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1991
13058: 
13059:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13060:                                         1991 vp -    KK 85                                           3
13061: 
13062: 
13063: 
13064: 
13065:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
13066: 
13067:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Nedskärningen av utgifterna kan huvudsakli-
13068: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      gen riktas in enbart på lönerna. Inrikesministe-
13069: 462 av den 23 maj 1991 tili vederbörande medlem     riet har i sin utredning konstaterat att nedskär-
13070: av statsrådet översänt en avskrift av riksdags-     ningar i praktiken kan göras genom att minska
13071: man Sulo Aittoniemis skriftliga spörsmål nr 85:     på t.ex. arbetstidsersättningar, övertidsarbeten
13072:                                                     och vikariat. Ministeriet har inte utarbetat och
13073:           Hur ämnar Regeringen trygga den ali-      betraktar det inte som ändamålsenligt att utarbe-
13074:        männa ordningen och säkerheten samt          ta en detaljerad nedskärningsplan. När polisvä-
13075:        den behövliga trafikövervakningen under      sendet år 1992 övergår tili resultatbudgetering
13076:        veckosluten sedan anslagsnedskärningen       kommer resultatenheten att ha beslutanderätten
13077:        förverkligats?                               i frågor som gälier anslagsanvändningen och det
13078:                                                     är resultatenheten som i sista hand svarar för sa-
13079:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mordningen av den praktiska verksamheten och
13080: samt anföra följande:                               anslagen. Vid planeringen av verksamheten och
13081:                                                     utarbetningen av arbetsskiftlistor bör uppgifter-
13082:    Utgiftsramarna som givits för beredningen av     na dimensioneras inom ramen för de tillgängliga
13083: budgetpropositionen för år 1992 minskades med       anslagen så att säkerhets- och servicenivån i mån
13084: 4 miljarder mark genom statsrådets beslut av den    av möjlighet kan bibehålias vid det nuvarande.
13085: 30 april 1991. För inrikesministeriets förvalt-         Under nu rådande ekonomiska förhålianden
13086: ningsområde dimensionerades nedskärningen tili      måste varje förvaltningsgren se tili att ökningen
13087: 50 miljoner mark. Nedskärningen inom polisvä-       av de offentliga utgifterna dämpas. Detta kan i
13088: sendet fastslogs tili drygt 20 miljoner mark.       vissa fall innebära att verksamhetens nivå tilifäl-
13089:    Inrikesministeriet har preliminärt utrett de     ligt förblir oförändrad elier att den t.o.m. sjun-
13090: objekt inom polisväsendet som berörs av utgifts-    ker, men genom att effektivera arbetsmetoderna
13091: nedskärningen. Nedskärningar kan inte göras i       och organisationen samt uppföljningen av an-
13092: driftutgifterna, eftersom man tidigare i samband    slagsanvändningen kan inbesparingar på längre
13093: med beredningen av utgiftsbudgeten blev tvung-      sikt åstadkommas samtidigt som verksamhetens
13094: en att dimensionera mycket knappa anslag i          produktivitet och lönsamhet förbättras.
13095: detta hänseende. Investeringsanslagen hade lika-
13096: så på basen av den ursprungliga ramen skurits
13097: ned tili nära nog bara det allra nödvändigaste.
13098:      Helsingforsden 10 juni 1991
13099:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
13100:                                                 1991 vp
13101: 
13102: 
13103: Kirjallinen kysymys 86
13104: 
13105: 
13106: 
13107: 
13108:                                    Aittoniemi: Kansanedustajaehdokkaiden vaalirahoituksen saami-
13109:                                        sesta julkiseksi
13110: 
13111: 
13112:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13113: 
13114:    Eduskuntavaaleissa kansanedustajaehdok-               Tietämäni mukaan useissa maissa on kiinni-
13115: kaat käyttävät vaali toisensa jälkeen yhä enem-       tetty tähän asiaan huomiota siten, että vaaleissa
13116: män varoja vaalikampanjaansa. Osan näistä             käytettävä varojen määrä ehdokasta kohden on
13117: varoista he keräävät joko suoraan tai ns. tuki-       rajoitettu ja edustajaksi valitun kansanedustajan
13118: ryhmien kautta yrityksiltä tai yksityisiltä henki-    vaalirahoitus on julkinen.
13119: löiltä. Aikaisemmin tätä asiaa on salailtu, mutta        Tämäntyyppinen julkinen kontrolli olisi ehkä
13120: viime eduskuntavaalien yhteydessä useat ehdok-        myös Suomessa omiaan herättämään kansalais-
13121: kaat jopa kiittelivät liikelaitoksia saamastaan       ten luottamusta valittuja edustajia kohtaan ja
13122: tuesta.                                               estäisi ennakkoon valittujen kansanedustajien
13123:     On perusteltua syytä olettaa, että tultuaan va-   sitoutumisen tiettyjen ryhmien asianajajiksi.
13124: lituiksi eduskuntaan tällaista tukea vastaanotta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13125: neet ovat osaksi myyneet jo etukäteen poliittisen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13126: sielunsa tukea antaneille yrityksille. Yritykset      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13127: eivät kaihda käyttää asiaa hyväkseen pyrkies-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13128: sään saamaan aikaan itselleen edullisia päätök-
13129: siä valtionhallinnossa siinä tapauksessa, että                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13130: asianomainen kansanedustaja on siinä asemassa,                siin kansanedustajaehdokkaiden vaalira-
13131: että hän voi päätöksentekoon vaikuttaa. Kan-                  hoituksen saattamiseksi julkisen kontrol-
13132: sanedustaja ei ole silloin enää kansan edustaja               lin alaiseksi?
13133: vaan osittain tietyn yrityksen edustaja.
13134:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
13135: 
13136:                                             Sulo Aittaniemi
13137: 
13138: 
13139: 
13140: 
13141: 2!0300M
13142: 2                                         1991 vp -    KK 86
13143: 
13144: 
13145: 
13146: 
13147:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13148: 
13149:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vaalikampanjoinnin kustannusten hillitsemi-
13150: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seksi kampanjointia on eräissä maissa pyritty ra-
13151: olette 23 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn          joittamaan. Tämä on tapahtunut periaatteessa
13152: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston         kolmella eri tavalla. Puolueet ovat voineet tehdä
13153: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       keskenään sopimuksia kampanjoinnin rajoitta-
13154: edustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysymyk-    misesta, siitä on voitu säätää lailla tai on valittu
13155: sestä n:o 86:                                       näiden välimuoto.
13156:                                                        Ehdokkaan henkilökohtaisen vaalirahoituk-
13157:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- sen saattamisella julkiseen valvontaan ja ehdo-
13158:          siin kansanedustajaehdokkaiden vaalira- kasta kohden käytettävien varojen määrän ra-
13159:          hoituksen saattamiseksi julkisen kontrol- joittamisella on epäilemättä kysymyksessä tar-
13160:          lin alaiseksi?                             koitettuja myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi
13161:                                                     vaalimainonnan ja sen rahoituksen rajoittami-
13162:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nen lailla on kuitenkin ilmeisen vaikeasti toteu-
13163: vasti seuraavaa:                                    tettavissa. Sanktiot eivät näytä tulevan kysy-
13164:    Vaalien tarkoituksen sekä osanottovilkkau- mykseen ainakaan ensisijaisina toimenpiteinä.
13165: den kannalta on tärkeää, että vaaleihin osallistu- Lisäksi on otettava huomioon, että tällaisia val-
13166: vat puolueet ja muut poliittiset ryhmittymät vonta- ja rajoittamistoimenpiteitä esimerkiksi
13167: laajalti saattavat äänestäjien tietoon poliittiset eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa tai
13168: ohjelmansa ja näkökantansa ajankohtaisista kunnallisvaaleissa ei ehkä olisi tarkoituksenmu-
13169: kysymyksistä. Vaalikampanjaa on tässä mielessä kaista eikä mahdollistakaan toteuttaa yhtenäisin
13170: pidettävä vaalien toimittamiselle merkityksellise- menettelytavoin. Ensisijaisesti tulisikin päästä
13171: nä.                                                 siihen, että puolueet ja muut poliittiset ryhmitty-
13172:    Kielteisinä puolina on pidettävä muun muas- . mät pyrkisivät sisäisin ohjein ja menettelytavoin
13173: sa puolueiden ja varsinkin ehdokkaiden vaali- järjestämään ehdokkaidensa henkilökohtaista
13174: kampanjan· rahoittamisesta johtuvaa velkataak- kampanjointiaja sen rahoitusta. Valvonta puo-
13175: kaa siitä ehkä aiheutuvine sidonnaisuuksineen, lueisiin nähden on tosin jo toteutunut siten, että
13176: ehdokkaan henkilökohtaisen vaalikampanjan jokaisen rekisteröidyn puolueen tulee oikeusmi-
13177: lisääntymistä sekä riippuvuutta ehdokkaan ja nisteriön puoluelain nojalla antamien määräys-
13178: hänen taustaryhmänsä varallisuudesta ja myös ten mukaisesti toimittaa ministeriölle puolueiden
13179: sitä, että ehdokkaan henkilökohtaisen kampan- varainkäytön valvontaa varten muun ohella erit-
13180: jan varjoon saattaa jäädä poliittisesti tärkeämpi tely puolueen ja piirijärjestöjen vaalitoiminnan
13181: puolueiden ohjelmien ja tavoitteiden esittely. tuotoista ja kuluista. On kuitenkin nähtävissä,
13182: Valtiosääntökomitea esitti (Komiteanmietintö että kampanjointi eduskunta- ja muissa vaaleissa
13183: 1974:27) sellaisen säännöksen ottamista perus-      vaatii ehdokkaalta entistä enemmän taloudelli-
13184: tuslakiin, jonka mukaan edustajaehdokkaiden sia voimavaroja. Tästäkin syystä tarve vaalira-
13185: vaalimainontaan suuntautuvan varainkäytön hoituksen nykyistä suurempaan julkisuuteen tu-
13186: rajoittamisesta ja valvonnasta tulee säätää lailla. lee lisääntymään. Oikeusministeriössä ollaan
13187: Kannanottoa perusteltiin sillä, että vaalitaistelu valmiita keskustelemaan puolueiden ja eri poliit-
13188: olisi käytävä lähinnä merkittävien mielipideryh- tisten ryhmien kanssa vaalirahoituksen periaat-
13189: mien edustamien käsitysten välillä ja ehdokkai- teista.
13190: den oman henkilökohtaisen mainonnan olisi
13191: jäätävä toissijaiseen asemaan.
13192: 
13193:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1991
13194: 
13195:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
13196:                                            1991 vp -    KK 86                                            3
13197: 
13198: 
13199: 
13200: 
13201:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
13202: 
13203:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               1 vissa Iänder har man försökt begränsa
13204: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kampanjföringen för att stävja kostnaderna för
13205: den 23 maj 1991 tili vederbörande medlem av            valkampanjerna. Detta har i princip skett på tre
13206: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-     olika sätt: Partierna har sinsemellan kommit
13207: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           överens om begränsning av kampanjföringen, en
13208: mål nr 86:                                             lag har stadgats om saken eller en melianform av
13209:                                                        dessa två har valts.
13210:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för             Genom att underkasta kandidaternas person-
13211:         att underkasta riksdagsmannakandida-           liga valfinansiering offentlig kontroli och be-
13212:         ternas valfinansiering offentlig kontroli?     gränsa det belopp som kan användas per kandi-
13213:                                                        dat uppnås utan tvivel de positiva följder som
13214:                                                        anges i spörsmålet. Det är emeliertid uppenbart
13215:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           svårt att i lagstiftningsväg genomföra en be-
13216: följande:                                              gränsning av t.ex. valreklamen och finansierin-
13217:    Med tanke på valens syfte och valdeltagandet        gen av den. Sanktioner förefaller inte att kunna
13218: är det viktigt att de partier och andra politiska      komma i fråga, åtminstone inte i första hand.
13219: grupperingar som stälier upp i dem sprider             Dessutom bör beaktas att det kanske inte vore
13220: information tili de röstande om sina politiska         ändamålsenligt elier ens möjligt att genomföra
13221: program och sina ståndpunkter i aktuella frågor.       ett enhetligt förfarande för sådana övervak-
13222: Valkampanjen måste i detta hänsende anses vara         nings- och begränsningsåtgärder vid t.ex. riks-
13223: viktig för valförrättningen.                           dagsval, presidentval och kommunalval. 1 första
13224:    Som negativa sidor måste bl.a. betraktas den        hand bör partierna och övriga politiska gruppe-
13225: skuldbörda och den därav eventuellt förorsaka-         ringar försöka att genom interna direktiv och
13226: de bundenhet som finansieringen av partiernas          förfaranden organisera sina kandidaters person-
13227: och framför allt kandidaternas valkampanjer            liga kampanjer och finansieringen av dem. En
13228: leder tili, kandidaternas alltmer omfattande per-      viss övervakning av partierna har redan genom-
13229: sonliga valkampanjer, beroendet av kandidater-         förts så tili vida att varje registrerat parti i
13230: nas och deras stödgruppers förmögenhet och             enlighet med de bestämmelser som justitieminis-
13231: också risken för att den ur politisk synpunkt          teriet utfärdar med stöd av partilagen skali för
13232: viktigare presentationen av partiernas program         övervakningen av partiernas medelsförvaltning
13233: och mål kan få träda i skuggan av kandidaternas        tiliställa ministeriet bl.a. en specificering av in-
13234: personliga kampanjer. Statsförfattningskom-            komsterna och utgifterna för partiets och dist-
13235: mitten föreslog (Kommittebetänkande 1974:27)           riktsorganisationens valverksamhet. Det är
13236: att i författningen skulle intas ett sådant stadgan-   emellertid uppenbart att kampanjföringen vid
13237: de enligt vilket i lag skall stadgas om begränsning    riksdagsval och andra vai kräver allt större
13238: och övervakning av de medel som används för            ekonomiska resurser hos kandidaterna. Också
13239: valreklam för kandidaterna. Denna ståndpunkt           av denna anledning kommer behovet av en
13240: motiverades med att valstriden närmast bör gälla       större offentlighet beträffande valfinansieringen
13241: de uppfattningar som de olika åsiktsgrupperna          att öka. Justitieministeriet är redo att diskutera
13242: representerar, medan den personliga reklamen           principerna för valfinansieringen med partierna
13243: för kandidaterna bör vara en sekundär fråga.           och de olika politiska grupperingarna.
13244: 
13245:      Helsingfors den 14 juni 1991
13246: 
13247:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
13248:                             1
13249:                             1
13250:                         1
13251:                         1
13252: 
13253: 
13254: 
13255: 
13256:                     1
13257:                     1
13258:                 1
13259:                 1
13260: 
13261: 
13262: 
13263: 
13264:             1
13265:             1
13266:         1
13267:         1
13268: 
13269: 
13270: 
13271: 
13272:     1
13273: 1
13274: 1
13275:                                               1991 vp
13276: 
13277: 
13278: Kirjallinen kysymys 87
13279: 
13280: 
13281: 
13282: 
13283:                                    Laitinen: Kotimaisten maatalouskoneiden valmistuksen turvaa:
13284:                                      misesta
13285: 
13286: 
13287:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13288: 
13289:    Suomessa Valmetin traktoriteollisuus työllis-   300 kappaleen ylisuuren varaston traktoriteh-
13290: tää n. 1 200 henkeä, joista 530 henkeä traktori-   taalle ja on riskitekijä toiminnan jatkamiselle
13291: tehtaalla Suolahdessa ja Jyväskylässä. Maata-      ilman lisäirtisanomisia. Mm. tuontitraktorista
13292: louskoneiden kokonaiskysynnän laskiessa on         maksetusta hinnasta menee 65 % ulkomaille,
13293: traktorinvalmistuksesta irtisanottu Jyvässeudul-   mutta kotimaisesta tuotteesta 75% jää Suomeen.
13294: la noin 100 henkeä. Työkoneiden valmistajan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13295: Nokka-Koneet Oy:n konkurssin yhteydessä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13296: Muuramessa on jäänyt työttömäksi noin 80           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13297: henkeä. Kotimaisten traktoreiden ja työkonei-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13298: den valmistusmäärän pienenemisellä on ollut
13299: suora vaikutus alihankkijoiden tilauskantaan ja               Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
13300: sen seurauksena työpaikkoihin. Traktoritoimin-             kotimaisten maataloustraktoreiden, ko-
13301: nan terveelle jatkamiselle välttämättömän uuden            neiden ja laitevalmistuksen turvaamisek-
13302: traktorisukupolven markkinoilleajo keväällä                si Suomessa?
13303:  1991 on aiheuttanut nykyisen traktorimalliston
13304:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
13305: 
13306:                                           Reijo Laitinen
13307: 
13308: 
13309: 
13310: 
13311: 210300M
13312: 2                                        1991 vp -    KK 87
13313: 
13314: 
13315: 
13316: 
13317:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13318: 
13319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kotimainen traktorituotantomme toimii kire-
13320: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Mark-
13321: olette 23 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           kinoiden supistuminen kiristää kilpailua entises-
13322: kirjeenne n:o 464 ohella toimittanut valtioneu-      tään. Kilpailu on jo aiemmin ollut hyvin kireää
13323: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    Keski-Euroopassa, jossa valmistajia on runsaas-
13324: sanedustaja Reijo Laitisen näin kuuluvasta kir-      ti. Nyt myös Valmetin kotimaisen traktoritoi-
13325: jallisesta kysymyksestä n:o 87:                      minnan päämarkkina-alueella Pohjoismaissa
13326:                                                      kilpailu tulee kiristymään voimakkaasti maata-
13327:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      louden rakennemuutoksen ja Euroopan talou-
13328:        kotimaisten maataloustraktoreiden, ko-        den integraation myötä.
13329:        neiden ja laitevalmistuksen turvaamisek-          Valmetin traktoreiden markkinaosuus Poh-
13330:        si Suomessa?                                  joismaissa on nyt n. 20 %ja Suomessa n. 25 %.
13331:                                                      Koska kokonaismarkkinat supistuvat yhä ja
13332:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ovat jo nyt supistuneet melko voimakkaasti, olisi
13333: taen seuraavaa:                                      Valmetin kyettävä kasvattamaan kannattavasti
13334:    Maatalouskoneiden kuten esim. traktoreiden        markkinaosuuttaan nykyisestä, jotta sen ei tar-
13335: markkinat ovat supistuneet viime vuosikymme-         vitsisi vähentää tuotantoaan. Kiristyvässä kil-
13336: ninä niin Euroopassa, Pohjoismaissa kuin Suo-        pailutilanteessa nykyistenkin markkinaosuuk-
13337: messakin. Kotimaiselle traktorintuotannolle tär-     sien säilyttäminen edellyttää erityistoimia, koska
13338: keiden Pohjoismaiden markkinoiden kysyntä on         kysynnän laskiessa yleensä myös yksikkömyyn-
13339: laskenut 1970-luvun n. 35 000 traktorista selväs-    tihinnat laskevat. Vallitsevassa tilanteessa toi-
13340: ti alle 25 000 traktoriin. Viime vuonna Pohjois-     minnan kannattavuus on haettavissa vain alen-
13341: maissa myytiin n. 22 000 maataloustraktoria ja       tamalla vastaavasti kaikkia yksikkötuotantokus-
13342: tänä vuonna kokonaiskysynnän odotetaan jää-          tannuksia työvoimakulut mukaan lukien.
13343: vän jo alle 18 000 traktorin. Kysynnän uskotaan          Hallitus toivoo, että maatalouskoneiden osta-
13344: olevan myös jatkossa 1990-luvulla aiempia vuo-       jat suosisivat kotimaista tuotantoa, milloin se
13345: sia huomattavasti alemmalla tasolla.                 vain suinkin hinta-laatusuhteen huomioon ot-
13346:    Käynnissä oleva traktorimarkkinoiden voi-         taen on perusteltua. Suomessa maatalouskonei-
13347: makas supistuminen on siis tosiasia koko Euroo-      den tuottajat ja myyjät toimivat kuitenkin va-
13348: passa eteläisintä osaa lukuun ottamatta. Suo-        paassa kansainvälisessä markkinatilanteessa,
13349: melle tärkeiden pohjoismaisten markkinoiden          jossa asiakkaat valitsevat tarjolla olevista tuot-
13350: supistuminen ei johdu pelkästään ohimenevästä        teista itsenäisesti haluamansa hyödykkeet. Tämä
13351: ja nopeasti heikentyneestä taloustilanteesta.        merkitsee sitä, että tuotteiden on vastattava
13352: Traktoritoiminnan ja muun maatalouskonetuo-          käyttötarkoitukseltaan, laadultaan ja hinnaltaan
13353: tannon ongelmat johtunevat lähinnä maatalou-         asiakkaiden vaatimuksia. Koska tuotteen hinta
13354: den rakennemuutoksesta. Maatalouden ylikapa-         on kuitenkin usein merkittävin tekijä ostopää-
13355: siteetin purkaminen ja huomion kiinnittäminen        töstä tehtäessä, merkitsee se sitä, että traktorin
13356: enenevässä määrin myös kone- ja laiteinvestoin-      tuotantomaassa vallitseva kustannustaso muo-
13357: tien kannattavuuteen ja tehokkuuteen supistavat      dostuu erittäin merkittäväksi kilpailutekijäksi.
13358: jatkossa yhä selvemmin maatalouskoneiden                 Kuten tunnettua, Suomen kustannus- ja kor-
13359: kokonaismarkkinoita.                                 kotaso on ollut suhteellisen korkea verrattuna
13360:    Traktorimarkkinoiden supistuessa myös Val-        useisiin muihin Länsi-Euroopan maihin. Vaikka
13361: met on joutunut sopeuttamaan mm. irtisanomi-         Suomen yksikkökustannukset saataisiin nykyi-
13362: sin ja lomautuksin markkinoihin nähden liian         sen hallituksen toimien johdosta nopeasti laske-
13363: suureksi kasvaneen kotimaisen traktoritoimin-        maan yleiseurooppalaiselle tasolle, ei maatalous-
13364: tansa ja siihen liittyvän dieselmoottorituotan-      koneiden tuotanto Suomessa voi ainakaan lähi-
13365: tonsa vastaamaan paremmin nykyistä ja odotet-        tulevaisuudessa kohota entisiin määriin. Toden-
13366: tavissa olevaa kysyntää.                             näköisemmin tuotannon sopeutustoimenpiteet
13367:                                        1991 vp -     KK 87                                         3
13368: 
13369: ovat jatkossakin edelleen välttämättömiä, koska     yritysten tuotantorakenteita siten, että ne vas-
13370: maatalouskoneiden kysynnän aleneva kehitys-         taavat paremmin kysyntää. Tutkimus- ja kehit-
13371: suunta on luultavasti pysyvä ilmiö lähivuosina.     tämistoiminnalla ja sen tukemisella yhä enene-
13372:   Työllisyys ja yritysten kannattavuus on tur-      vässä määrin myös julkisen vallan keinoin on
13373: vattava pidemmällä tähtäyksellä muuttamalla         tässä muutoksessa erittäin suuri merkitys.
13374:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1991
13375: 
13376:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
13377: 4                                          1991 vp -    KK 87
13378: 
13379: 
13380: 
13381: 
13382:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
13383: 
13384:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gan. Dessa funktioner har vuxit sig för stora i
13385: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         förhåliande tili marknaden.
13386: 464 av den 23 maj 1991 tili vederbörande medlem            Den inhemska traktorproduktionen verkar i
13387: av statsrådet översänt avskrift av följande av         en hård internationell konkurrenssituation. Det
13388: riksdagsman Laitinen undertecknade spörsmål            att marknaden krymper gör att konkurrensen
13389: nr 87:                                                 blir ännu hårdare. Den har redan tidigare varit
13390:                                                        mycket hård i Mellaneuropa där det finns gott
13391:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         om tillverkare. 1 och med strukturomvandlingen
13392:        ta för att trygga tiliverkningen av inhem-      inom jordbruket och den europeiska ekonomis-
13393:        ska lantbrukstraktorer, maskiner och            ka integrationen kommer konkurrensen nu ock-
13394:        anordningar?                                    så att öka kraftigt i Norden som är det huvud-
13395:                                                        sakliga marknadsområdet för Valmets inhemska
13396:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           traktorverksamhet.
13397: samt anföra följande:                                      Valmets traktorer har nu en marknadsandel
13398:                                                        på ca 20 % i Norden och ca 25 % i Finland.
13399:    Markoaden för lantbruksmaskiner såsom t.ex.         Eftersom totalmarknaden fortsätter att krympa
13400: traktorer har krympt under de senaste deeen-           och den redan nu är ganska liten, borde Valmet
13401: nieroa både i Europa, Norden och Finland.              kunna öka sin marknadsandel på ett lönsamt
13402: Efterfrågan på den nordiska marknaden, som             sätt från den nuvarande för att bolaget inte skall
13403: är viktig för den inhemska traktorproduktio-           behöva minska sin produktion. 1 det skärpta
13404: nen, har sjunkit från ca 35 000 traktorer under        konkurrensläget förutsätts det specialåtgärder
13405: 1970-talet tili klart under 25 000 traktorer. 1 fjol   redan för att den nuvarande marknadsandelen
13406: såldes ca 22 000 lantbrukstraktorer i Norden och       skall kunna bevaras, eftersom enhetsförsälj-
13407: i år förväntas den totala efterfrågan stanna           ningspriserna i allmänhet också sjunker då ef-
13408: under 18 000. Det antas att efterfrågan också i        terfrågan avtar. 1 det rådande läget kan man få
13409: fortsättningen under 1990-talet kommer att stå         en lönsam verksamhet endast genom att i mot-
13410: på en mycket lägre nivå än under tidigare år.          svarande grad sänka alla enhetsproduktions-
13411:    Den krympande traktormarknaden är alitså            kostnader, också arbetskraftskostnaderna.
13412: ett faktum i hela Europa med undantag av den               Regeringen hoppas att de som köper lant-
13413: sydligaste delen. Det att den för Finland så           bruksmaskiner gynnar den inhemska produktio-
13414: viktiga nordiska marknaden krymper beror inte          neo då det bara är motiverat med beaktande av
13415: enbart på ett övergående och snabbt försvagat          förhållandet melian pris och kvalitet. De finska
13416: ekonomiskt läge. Problemen för traktorverk-            tillverkarna och försäljarna av lantbruksmaski-
13417: samheten och den övriga produktioneo av lant-          ner verkar emellertid i ett fritt internationellt
13418: bruksmaskiner torde främst bero på strukturom-         marknadsläge där kunderna självständigt väljer
13419: vandlingen inom lantbruket. Hävandet av lant-          den produkt de vill ha bland dem som bjuds ut.
13420: brukets överkapacitet och det att uppmärksam-          Detta betyder att produkterna skall motsvara
13421: heten i alit högre grad bör fästas också vid           kundernas krav i fråga om bruksändamål, kvali-
13422: maskin- och apparaturinvesteringarnas lönsam-          tet och pris. Eftersom produktens pris ofta är en
13423: het och effektivitet kommer också i fortsättning-      betydande faktor då köpbeslutet fattas innebär
13424: en alit klarare att inskränka den totala markna-       det att den kostnadsnivå som råder i det land där
13425: den för lantbruksmaskiner.                             traktorn produceras utgör en mycket stor kon-
13426:    Då traktormarknaden krymper har också               kurrensfaktor.
13427: Valmet varit tvunget att bl.a. genom uppsäg-               Som känt har den finska kostnads- och ränte-
13428: ningar och permitteringar anpassa den inhemska         nivån varit relativt högjämfört med i flera andra
13429: traktorverksamheten och i anslutning tili den          västeuropeiska länder. Också om de finska en-
13430: dieselmotorproduktionen så att de bättre mot-          hetskostnaderna kunde fås att snabbt sjunka tili
13431: svarar den nuvarande och kommande efterfrå-            allmäneuropeisk nivå genom åtgärder av den
13432:                                             1991 vp -      KK 87                                          5
13433: 
13434: nuvarande regeringen kunde produktioneo av                   Sysselsättningen och företagens lönsamhet
13435: lantbruksmaskiner i Finland åtminstone inom en            måste tryggas på längre sikt genom att företa-
13436: nära framtid ändå inte fås att stiga tili de tidigare     gens produktionsstruktur ändras så att den bätt-
13437: mängderna. Det är troligare att det också i               re motsvarar efterfrågan. Forskningen och ut-
13438: fortsättningen är nödvändigt att vidta anpass-            vecklingen samt stödjandet av dessa funktioner i
13439: ningsåtgärder för produktioneo eftersom den               allt högre grad också med medel från den offent-
13440: sjunkande trenden för efterfrågan på lantbruks-           liga maktens sida är av synnerligen stor betydelse
13441: maskiner antagligen är ett bestående fenomen              för denna ändring.
13442: under de närmaste åren.
13443:      Helsingfors den 26 juni 1991
13444: 
13445:                                                         Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
13446:                                                 1991 vp
13447: 
13448: 
13449: Kirjallinen kysymys 88
13450: 
13451: 
13452: 
13453: 
13454:                                    Laitinen: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisestä
13455: 
13456: 
13457:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13458: 
13459:    Eduskunta on useassa eri yhteydessä kiinnit-       jien koulutuksen korkeatasoisuuden merkitystä.
13460: tänyt huomiota lastentarhanopettajakoulutuk-          Koulutuksessa tulee luoda luokanopettajien
13461: sen järjestämiseen. Muun muassa sivistysvalio-        koulutuksen kanssa yhteistoimintamuotoja, joil-
13462: kunnan mietinnössä, joka koskee valtioneuvos-         la voidaan edistää esiopetuksen ja alkuopetuk-
13463: ton selontekoa Suomen koulutusjärjestelmästä,         sen niveltämistä. Näin voidaan käyttää hyväksi
13464: koulutuksen tasosta ja kehittämislinjoista, on        myös lastentarhanopettajien kykyä auttaa lasta
13465: asiasta seuraavanlainen kirjaus:                      saavuttamaan koulunkäynnin edellyttämiä tie-
13466:    "Lastentarhanopettajakoulutuksen tulee olla        toja ja taitoja. Mahdollisen korkeakoulujen väli-
13467: kiinteässä yhteydessä muuhun opettajakoulu-           tutkintojen luomisen yhteydessä tulee selvittää
13468: tukseen samanlaisen tieto- ja asennepohjan tur-       lastentarhanopettajien koulutuksen asema.
13469: vaamiseksi kasvatusjärjestelmässä. Valiokunta         Samalla lastentarhanopettajakoulutusta tulee
13470: katsoo, että pitkään venynyt väliaikainen järjes-     kehittää yhteydessä muuhun opettajankoulutuk-
13471: tely lastentarhanopettajakoulutuksessa tulee lo-      seen. Varhaiskasvatuksen tieteelliselle tutkimuk-
13472: pettaa ja koulutus siirtää yliopistojen kasvatus-     selle ja opetukselle on luotava edellytyksiä laa-
13473: tieteellisiin tiedekuntiin. Lastentarhanopettaja-     jentua ja syventyä jo nykyisin."
13474: tutkinnon tulee olla kolmivuotinen korkeakou-            Sivistysvaliokunnan mietintö tuli eduskunnan
13475: lututkinto ja sen jatko-opintokelpoisuus tulee        yksimielisenä vastauksena puheena olevaan se-
13476: olla vastaava, kuin edellä ammattikorkeakoulu-        lontekoon.
13477: tutkinnoista on todettu.                                 Valmius koulutusratkaisujen käynnistämisek-
13478:     Esiopettajien koulutus on käynnistettävä jat-     si on jo esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.
13479: ko- ja täydennyskouluttamalla lastentarhanopet-       Ongelmana on, että mm. edellä todetuilla edus-
13480: tajista ja alkuopetukseen erikoistuneista opetta-     kunnan tahdonilmauksilla ei ole ollut tässä asias-
13481: jista esiopetukseen soveltuvia opettajia.             sa vielä ratkaisevaa merkitystä.
13482:     Lastentarhanopettajien koulutusta kehitet-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13483: täessä tulee huolehtia myös alan työvoiman            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13484: riittävyydestä, mikä on otettava huomioon             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13485: määrällisessä mitoituksessa."                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13486:     Koulutuspoliittiseen selontekoon antamas-
13487: saan lausunnossa puolestaan sosiaalivaliokunta                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
13488: on todennut seuraavaa:                                        järjestääkseen lastentarhanopettajakou-
13489:     "Valiokunta korostaa päivähoidon piirissä                 lutuksen kiireellisesti eduskunnan ilmai-
13490:  työskentelevien ja erityisesti lastentarhanopetta-           seman tahdon mukaisesti?
13491: 
13492:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
13493: 
13494:                                              Reijo Laitinen
13495: 
13496: 
13497: 
13498: 
13499: 210300M
13500: 2                                         1991 vp -    KK 88
13501: 
13502: 
13503: 
13504: 
13505:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13506: 
13507:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        la, koska eduskunta on vastauksessaan valtio-
13508: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         neuvoston koulutuspoliittiseen selontekoon 4
13509: olette 23 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            päivänäjoulukuuta1990 katsonut, että lastentar-
13510: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          hanopettajakoulutus tulee siirtää yliopistojen
13511: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kasvatustieteellisiin tiedekuntiin.
13512: edustaja Reijo Laitisen näin kuuluvasta kirjalli-        Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi
13513: sesta kysymyksestä n:o 88:                            nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkea-
13514:                                                       koulujen kokeilusta on siten jo otettu huomioon
13515:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       eduskunnan päätös lastentarhanopettajien kou-
13516:        järjestääkseen lastentarhanopettajakou-        lutuksen järjestämisestä. Jatkosuunnittelu edel-
13517:        lutuksen kiireellisesti eduskunnan ilmai-      lyttää ainakin seuraavia selvityksiä ja toimenpi-
13518:        seman tahdon mukaisesti?                       teitä:
13519:                                                           1) Koulutuksen muuttuessa kolmivuotiseksi
13520:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           korkeakoulututkinnoksi tulee selvittää, mitä
13521: taen seuraavaa:                                       tämä vaikuttaa lastentarhanopettajien toimen-
13522:                                                       kuvaan ja päivähoidon henkilöstörakenteeseen.
13523:    Eduskunnan hyväksymässä lausunnossa Suo-              2) Tulee selvittää, minkälainen tässä tarkoitet-
13524: men koulutusjärjestelmää, koulutuksen tasoa ja        tu kolmivuotinen korkeakoulututkinto on ra-
13525: kehittämislinjoja koskevasta valtioneuvoston          kenteeltaan, opetussuunnitelmaltaan ja tuotta-
13526: selonteosta (1990 vp.- Eduskunnan kirjelmä-           maltaan kelpoisuudelta mm. jatkotutkintoja
13527: Koulutuspoliittinen selonteko) on katsottu mm.,       ajatellen.
13528: että lastentarhanopettajakoulutuksen tulee olla           3) On selvitettävä koulutuksen edellyttämä
13529: kiinteässä yhteydessä muuhun opettajankoulu-          henkilöstörakenne sekä vaadittavat opetus- ja
13530: tukseen samanlaisen tieto- ja asennepohjan tur-       tilaresurssit
13531: vaamiseksi kasvatusjärjestelmässä. Väliaikainen          4) On järjestettävä nykyisen koulutuksen
13532: järjestely tulee lopettaa ja koulutus siirtää yli-    (opistot ja väliaikainen koulutus) henkilöstön
13533: opistojen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin. Las-    tulevaisuus uudessa tilanteessa.
13534: tentarhanopettajatutkinnon tulee olla kolmivuo-           5) On lakkautettava opistot sekä väliaikainen
13535: tinen korkeakoulututkinto ja sen jatko-opinto-        koulutus.
13536: kelpoisuuden tulee olla vastaava kuin edellä am-         6) On valmisteltava vaadittavat säädökset ja
13537: mattikorkeakoulututkinnoista on todettu.              mahdolliset virka- ja työehtosopimukset.
13538:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi           7) On tehtävä edellisten pohjalta esitykset
13539: nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkea-           valtion tuleviin tulo- ja menoarvioesityksiin.
13540: koulujen kokeiluista (HE 320/1990 vp) on 20               8) On huolehdittava muista mahdollisista
13541: §:ssä säädetty, että lain säännökset ammatillisis-    asiaan liittyvistä tehtävistä.
13542: ta oppilaitoksista olisivat soveltuvin osin voi-         Tehtävä on siten niin merkittävä ja laajakan-
13543: massa myös ammatillista peruskoulutusta järjes-       toinen, että se vaatii erillisen työryhmän asiaa
13544: tävissä kansanopistoissa, musiikkioppilaitoksis-      valmistelemaan. Työryhmä asetetaan syksyllä
13545: sa ja urheiluopistoissa. Vastaavaa järjestelyä ei     1991.
13546: ehdoteta lastentarhanopettajaopistojen kohdal-
13547: 
13548:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
13549: 
13550:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
13551:                                           1991 vp -    KK 88                                           3
13552: 
13553: 
13554: 
13555: 
13556:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13557: 
13558:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          på statsrådets utbildningspolitiska redogörelse
13559: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ansåg att barnträdgårdslärarutbildningen bör
13560: den 23 maj 1991 tili vederbörande medlem av           överföras tili universitetens pedagogiska fakult-
13561: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     eter.
13562: dagsman Reijo Laitinen undertecknade spörs-               1 regeringens proposition tili riksdagen med
13563: mål nr 88:                                            förslag tili lag om försök med utbildning på
13564:                                                       ungdomsstadiet och med yrkeshögskolor har
13565:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        alitså redan beaktats vad riksdagen beslutat om
13566:        ta för att skyndsamt ordna barnträd-           ordnande av barnträdgårdslärarutbildningen.
13567:        gårdslärarutbildningen i enlighet med den      Den fortsatta planeringen förutsätter åtminstone
13568:        vilja som riksdagen yttrat?                    följande utredningar och åtgärder:
13569:                                                           1) När utbildningen ändras tili en treårig
13570:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          högskoleexamen bör utredas hur detta inverkar
13571: samt anföra följande:                                 på barnträdgårdslärarnas verksamhetsbild och
13572:                                                       dagvårdens personalstruktur.
13573:    1 det av riksdagen godkända utlåtandet om              2) Det bör utredas hurudan den treåriga hög-
13574: statsrådets redogörelse om utbildningssystemet i      skoleexamen som här avses är med avseende på
13575: Finland, utbildningens nivå och utveckling (1990      struktur, undervisningsplan och den behörighet
13576: rd. - Riksdagens skrivelse- Utbildningspoli-          den ger bl.a. för fortsatta studier.
13577: tiska redogörelsen) ansågs bl.a. att barnträd-            3) Det bör utredas viiken personalstruktur
13578: gårdslärarutbildningen bör samarbeta intimt           utbildningen förutsätter samt vilka undervis-
13579: med den övriga lärarutbildningen för att dessa        nings- och utrymmesresurser som krävs.
13580: skolformer skali kunna förmedla kunskap och               4) Framtiden för personalen inom det nuva-
13581: attityder som har samma grund. Det tilifäliiga        rande utbildningssystemet (vid instituten och
13582: arrangemanget inom barnträdgårdslärarutbild-          inom den tilifäliiga utbildningen) bör ordnas i
13583: ningen bör avvecklas och utbildningen flyttas         det nya läget.
13584: över tili de pedagogiska fakulteterna vid univer-         5) lnstituten och den tilifäliiga utbildningen
13585: siteten. Barnträdgårdslärarexamen bör bli en          bör dras in.
13586: treårig högskoleexamen och berättiga tili fortsat-        6) De stadganden som fordras och eventuella
13587: ta studier på samma grunder som ovan har              tjänstekoliektivavtal och koliektivavtal bör bere-
13588: anförts beträffande examina vid yrkeshögskolor.       das.
13589:    1 regeringens proposition tili riksdagen med           7) På basis av det ovan sagda bör förslag
13590: förslag tili lag om försök med utbildning på          utarbetas tili statens kommande budgetproposi-
13591: ungdomsstadiet och med yrkeshögskolor (RP             tioner.
13592: 32011990 rd) stadgas i 20 § att lagens stadganden         8) Övriga uppgifter som eventuellt ansluter sig
13593: om yrkesläroanstalter i tiliämpliga delar också       tili saken bör skötas.
13594: gälier folkhögskolor, musikläroanstalter och id-          Uppgiften är således så betydelsefull och vitt-
13595: rottsinstitut, vilka ger grundläggande yrkesut-       bärande att den kräver en separat arbetsgrupp
13596: bildning. Motsvarande arrangemang föreslås            som skali bereda ärendet. Denna arbetsgrupp
13597: inte i fråga om barnträdgårdsläroinstituten, ef-      tilisätts hösten 1991.
13598: tersom riksdagen den 4 december 1990 i sitt svar
13599: 
13600:      Helsingforsden 3 juli 1991
13601: 
13602:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
13603:                                               1991 vp
13604: 
13605: Kirjallinen kysymys 89
13606: 
13607: 
13608: 
13609: 
13610:                                    T. Roos ym.: Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöistä aiheutuvan
13611:                                      eläkevastuun kattamisesta
13612: 
13613: 
13614:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13615: 
13616:    Kansaneläkelaitoksen vakinaisen henkilöstön        Eläkevastuun kattaminen Kansaneläkelaitok-
13617: määrä oli vuoden 1990 lopussa noin 5 300. Toi-     sen lisätyn hallituksen hyväksymien periaattei-
13618: mihenkilöiden keski-ikä on 43 vuotta. Järjestäy-   den mukaisesti edellyttää lainsäädäntöön tehtä-
13619: tymisaste on noin 85 prosenttia.                   viä muutoksia. Lainsäädännön valmistelu on
13620:    Toimihenkilöiden vakuutustekninen toimielä-     kuitenkin ollut hidasta eikä hallituksen esitystä
13621: kevastuu kasvoi 500 miljoonaa markkaa vuonna       ole vieläkään annettu eduskunnalle.
13622: 1990. Vastuun määrä oli vuoden lopussa 3 570          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13623: miljoonaa markkaa. Alkaneiden eläkkeiden           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13624: osalta vastuu on 746 miljoonaa markkaa. Toi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13625: mieläkevastuun kasvu on kirjattu kuluksi eläke-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13626: vakuutuksen ja sairausvakuutuksen tuloslaskel-
13627: miin ja sen määrä velaksi taseisiin.                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
13628:    Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus hyväk-           Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden
13629: syi toukokuussa 1990 pääperiaatteet Kansanelä-            eläkevastuun kattamiseksi Kansaneläke-
13630: kelaitoksen henkilöstöstä aiheutuvan eläkevas-            laitoksen lisätyn hallituksen hyväksymien
13631: tuun kattamiseksi. Päätöksen mukaan eläkevas-             periaatteiden mukaisesti?
13632: tuun kattaminen aloitettaisiin vuodesta 1991
13633: lukien.
13634:        Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
13635: 
13636:           Timo Roos                    Anna-Liisa Kasurinen          Reijo Laitinen
13637:           Liisa Jaakonsaari            Kari Rajamäki                 Riitta Myller
13638:           Jukka Gustafsson             Lauri Metsämäki               Iiris Hacklin
13639:           Mats Nyby                    Jussi Ranta                   Raimo Vuoristo
13640:                                        Marjatta Vehkaoja
13641: 
13642: 
13643: 
13644: 
13645: 2!0300M
13646: 2                                        1991 vp -    KK 89
13647: 
13648: 
13649: 
13650: 
13651:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13652: 
13653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vastaisiin eläkekustannuksiin varauduttaisiin pe-
13654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rustamalla Kansaneläkelaitokseen eläkevastuu-
13655: olette 23 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           rahasto. Tulevia eläkkeitä varten suoritettavan
13656: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rahastoinnin tavoitetaso olisi 1,5 kertaa vuoden
13657: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        palkkasumma. Tämä tavoitetaso tulisi saavuttaa
13658: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kir-        15 vuoden kuluessa asiaa koskevan lainsäädän-
13659: jallisesta kysymyksestä n:o 89:                      nön voimaantulosta, vuodesta 1991lukien. Työ-
13660:                                                      ryhmän mukaan eläkevastuun kattaminen toteu-
13661:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     tettaisiin siten, ettei siitä aiheutuisi valtiolle lisä-
13662:         Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden        kustannuksia vuonna 1991.
13663:         eläkevastuun kattamiseksi Kansaneläke-          Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä val-
13664:         laitoksen lisätyn hallituksen hyväksymien    tiovarainministeriön ja Kansaneläkelaitoksen
13665:         periaatteiden mukaisesti?                    kanssa valmistellut edellä mainitun työryhmän
13666:                                                      pohjalta ehdotusta hallituksen esitykseksi laiksi
13667:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkevastuun
13668: vasti seuraavaa:                                     kattamiseksi. Tarkoituksena on, että tämä Kan-
13669:    Kansaneläkelaitoksen henkilöstöstä aiheutu-       saneläkelaitoksen henkilöstön eläkevastuun kat-
13670: van eläkevastuun kattamiseksi on 18 päivänä          tamista koskeva hallituksen esitys annettaisiin
13671: toukokuuta 1990 valmistunut mietintö, joka on        eduskunnalle syyskaudella 1991. Tarkoituksena
13672: laadittu Kansaneläkelaitoksen lisätyn hallituk-      on myös, että eläkevastuurahaston kattaminen
13673: sen toimeksiannosta (Kansaneläkelaitos, työryh-      voitaisiin aloittaa Kansaneläkelaitoksen vuoden
13674: mämuistio 1990:2). Työryhmän mukaan Kan-             1991 tilinpäätöksen yhteydessä.
13675: saneläkelaitoksen henkilökunnasta aiheutuviin
13676:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1991
13677: 
13678:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
13679:                                          1991 vp -     KK 89                                          3
13680: 
13681: 
13682: 
13683: 
13684:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13685: 
13686:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vid folkpensionsanstalten genom att inrätta en
13687: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        pensionsansvarsfond vid folkpensionsanstalten.
13688: den 23 maj 1991 tili vederbörande medlem av           Målsättningsnivån för fonderingen med tanke
13689: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     på framtida pensioner skulle vara 1,5 gånger ett
13690: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs-          års lönesumma. Denna målsättningsnivå borde
13691: mål nr 89:                                            uppnås inom 15 år från det att ifrågavarande
13692:                                                       lagstiftning har trätt i kraft, från 1991. Enligt
13693:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        arbetsgruppen skulle täckandet av pensionsan-
13694:        ta för täckande av pensionsansvaret för        svaret förverkligas så att det inte skulle medföra
13695:        de anställda vid folkpensionsanstalten         tilläggskostnader för staten år 1991.
13696:        enligt de principer som godkänts av folk-          Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-
13697:        pensionsanstaltens förstärkta styrelse?        mans med finansministeriet och folkpensions-
13698:                                                       anstalten med stöd av nämnda arbetsgruppsbe-
13699:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tänkande berett ett förslag tili regeringsproposi-
13700: samt anföra följande:                                 tion om täckandet av pensionsansvaret för folk-
13701:    Den 18 maj 1990 förelåg ett betänkande,            pensionsanstaltens personal. Avsikten är att
13702: utarbetat på uppdrag av folkpensionsanstaltens        denna proposition om täckandet av pensions-
13703: förstärkta styrelse. Betänkandet gällde frågan        ansvaret för folkpensionsanstaltens personai
13704: om täckandet av det pensionsansvar som perso-         skall avlåtas tili riksdagen under hösten 1991.
13705: nalen vid folkpensionsanstalten medför (Folk-         Det är också meningen att täckandet av pen-
13706: pensionsanstalten,      arbetsgruppsbetänkande        sionsansvarsfonden skulle kunna inledas i sam-
13707: 1990:2). Enligt arbetsgruppen skulle man bereda       band med folkpensionsanstaltens bokslut för
13708: sig för framtida pensionsutgifter för personalen      1991.
13709:      Helsingfors den 14 juni 1991
13710: 
13711:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
13712:                                                1991 vp
13713: 
13714: 
13715: Kirjallinen kysymys 90
13716: 
13717: 
13718: 
13719: 
13720:                                   Aittoniemi: Kotimaisen kauppalaivaston tukemisesta
13721: 
13722: 
13723:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13724: 
13725:     Kauppalaivastomme tonnisto on viimeisen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13726: vuosikymmenen aikana pienentynyt ns. muka-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13727: vuuslippulaivojen aiheuttaman kannattavuus-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13728: kriisin johdosta. Tämä on merkinnyt myös työ-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13729: paikkojen määrän romahtamista meriliikentees-
13730: sä.                                                             Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
13731:     Saatavissa olevien tietojen mukaan ollaan val-           erityisesti läheisillä merialueilla purjehti-
13732: tion tukea merkittävästi vähentämässä Itämeren               van kauppalaivastomme toimintamah-
13733: ns. Ro-Ro-liikenteeltä,joka saattaa merkitä sitä,            dollisuudet jatkossa turvataan?
13734: että tältäkin osin kauppalaivastomme jäänteitä
13735: odottaa uusi, merkittävä supistuminen.
13736:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
13737: 
13738:                                            Sulo Aittaniemi
13739: 
13740: 
13741: 
13742: 
13743: 210300M
13744: 2                                          1991 vp -    KK 90
13745: 
13746: 
13747: 
13748: 
13749:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13750: 
13751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Parlamentaarisen alusrekisteritoimikunnan
13752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          esityksen pohjalta liikenneministeriössä valmis-
13753: olette 23 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        teltiin laki ulkomaanliikenteen lastialusten kil-
13754: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       pailuedellytysten edistämisestä. Laki tuli voi-
13755: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        maan vuoden 1991 alusta lukien. Kuluvan vuo-
13756: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        den menoarvioon otettiin 80 milj. markan mää-
13757: myksestä n:o 90:                                       räraha avustusten maksamiseksi ja tarkoitus oli,
13758:                                                        että lain mukaisia avustuksia maksettaisiin myös
13759:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       vuosina 1992 ja 1993. Hallituksen alkuvuodesta
13760:        erityisesti läheisillä merialueilla purjehti-   tekemän säästöpäätöksen mukaan vuoden 1991
13761:        van kauppalaivastomme toimintamah-              avustusmäärärahaa kuitenkin pienennettiin 30
13762:        dollisuudet jatkossa turvataan?                 milj. markalla.
13763:                                                            Pääministeri Esko Ahon hallituksen 26.4.1991
13764:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hyväksymän ohjelman 14. kohdan mukaan hal-
13765: vasti seuraavaa:                                       litus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla Suomen liiken-
13766:                                                        ne-elinkeinojen kuten merenkulun kansainvälis-
13767:    Suomen kauppalaivaston pieneneminen ta-             tä kilpailukykyä parannetaan. Lähtökohtana
13768: pahtui vuosina 1984-87, jolloin yli puolet ulko-       Suomen kauppalaivaston toiminnan turvaami-
13769: maanliikenteen tonnistosta myytiin tai uloslipu-       seksi voidaan pitää liikenneministeriön 11.1.1991
13770: tettiin. Tämänjälkeen lastialustonnistoa on elvy-      hyväksymässä merenkulkupoliittisessa ohjelmas-
13771: tetty pientonniston korkotuella, jonka myötä-          sa esitettyä kantaa, jonka mukaan Suomen me-
13772: vaikutuksella maahamme tilattiin vuosina               renkulkuelinkeinolle tulee luoda sellaiset toimin-
13773: 1988-89 yli 20 uutta ja kilpailukykyistä lasti-        taedellytykset, että sen kilpailukyky lähimpiin
13774: alusta. Kyseiset alukset liikennöivät nimen-           kilpailijamaihin nähden turvataan.
13775: omaan Itämeren ja Pohjanmeren liikenteessä ja              Koska ulkomaanliikenteen lastialuksille
13776: hoitavat Suomen teollisuuden kuljetuksia. Pien-        myönnettävien avustusten saannista ja niiden
13777: tonniston korkotuen lisäksi liikenneministeriön        riittävyydestä ei ole mitään takeita jatkossa, lii-
13778: käytettävissä on 50 milj. markan määräraha ole-        kenneministeriö on 5.6.1991 asettanut toimikun-
13779: massa olevan lastialustonniston kilpailuedelly-        nan valmistelemaan maamme erityisolosuhteet
13780: tysten edistämiseksi vuonna 1991. Määräraha            sekä lähimmissä kilpailijamaissamme toteutetut
13781: pohjautuu parlamentaarisen alusrekisteritoimi-         rekisteri- ja muut ratkaisut ja Euroopan yhden-
13782: kunnan 29.12.1989 jättämään mietintöön, jossa          tymiskehityksen huomioon ottavaa rinnakkais-
13783: todettiin, että tärkeimmissä kilpailijamaissa ta-      rekisteriratkaisua tai muuta ratkaisua, jolla var-
13784: pahtunut kehitys huomioon ottaen määräaikai-           mistetaan tulevina vuosina Suomen kauppalai-
13785: sen valtion tuen myöntäminen ulkomaanliiken-           vaston kilpailukyky. Toimikunnan tulee saada
13786: teessä toimiville kauppa-aluksille on perusteltua.     työnsä valmiiksi 15.8.1991 mennessä.
13787:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1991
13788:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
13789:                                            1991 vp -    KK 90                                            3
13790: 
13791: 
13792: 
13793: 
13794:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
13795: 
13796:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Utgående från den parlamentariska fartygsre-
13797: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gisterkommissionens förslag förbereddes inom
13798: den 23 maj 1991 tili vederbörande medlem av            trafikministeriet ett lagförslag om främjande av
13799: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      konkurrensförutsättningarna för lastfartygen i
13800: dagsman Aittoniemi undertecknade skriftliga            utrikesfart. Lagen trädde i kraft i början av 1991.
13801: spörsmål nr 90:                                        I innevarande års utgiftsstat ingår ett anslag på
13802:                                                        80 miljoner mark för betalande av stöd och
13803:           Kommer Regeringen att dra försorg            avsikten var att de lagenliga stöden skulie betalas
13804:        om att verksamhetsförutsättningarna,            också under 1992 och 1993. Enligt regeringens
13805:        speciellt för den handelsflottan som trafi-     sparbeslut, som gjordes i början av året, minska-
13806:        kerar på de närmaste havsområdena, i            des stödsumman dock med 30 miljoner mark.
13807:        framtiden tryggas?                                  Enligt den 14 punkten i statsminister Esko
13808:                                                        Ahos regeringsprogram som godkändes av rege-
13809:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ringen 26.4.1991, kommer regeringen att skrida
13810: samt anföra följande:                                  tili åtgärder för att främja de finska transportnä-
13811:                                                        ringarnas, såsom sjöfartens, internationelia kon-
13812:    Minskningen av den finska handelsflottan            kurrenskraft. I trafikministeriets sjöfartspolitis-
13813: skedde 1984-87, då över hälften av tonnaget i          ka program, som godkändes 11.1.1991 och vars
13814: utrikesfart såldes eller flaggades ut. Efter det har   utgångspunkt är att trygga den finska sjöfarten,
13815: lastfartygstonnaget återupplivats med hjälp av         ges företräde för åsikten att man för den finska
13816: räntestödet för småtonnage, vilket möjliggjorde        sjöfarten bör skapa sådana verksamhetsförut-
13817: att över 20 nya och konkurrenskraftiga lastfar-        sättningar att dess konkurrensförmåga i förhål-
13818: tyg beställdes tili vårt land 1988-.?9. De ifråga-     lande tili de närmaste konkurrenterna tryggas.
13819: varande fartygen trafikerar på Ostersjön och               Eftersom det inte finns några som helst garan-
13820: Nordsjön och de sköter om den finska industrins        tier för att stöden för lastfartygen i utrikesfart i
13821: transporter. Förutom räntestödet för småtonna-         framtiden kan beviljas och att de är tillräckliga,
13822: ge har trafikministeriet tili sitt förfogande ett      har trafikministeriet den 5.6.1991 tillsatt en
13823: anslag på 50 miljoner mark för främjande av            kommission vars uppgift är att förbereda upp-
13824: konkurrensförutsättningarna av existerande last-       rättandet av ett paralieliregister elier någon an-
13825: fartygstonnage för 1991. Anslaget grundar sig på       nan lösning, som beaktar vårt lands specialför-
13826: den parlamentariska fartygsregisterkommissio-          hållanden, samt förverkligade register- och and-
13827: nens betänkande som avgivits den 29.12.1989, i         ra lösningar i de närmaste konkurrentländerna,
13828: vilket det konstaterades att det med beaktande         samt integrationsprocessen i Europa, för att
13829: av utvecklingen i de viktigaste konkurrenslän-         under de kommande åren säkra Finlands han-
13830: derna är motiverat att bevilja ett tidsbundet          delsflottas konkurrensförmåga. Kommissionen
13831: statsstöd för handelsfartyg i utrikesfart.             skali slutföra sitt arbete senast den 15.8.1991.
13832:      Helsingforsden 14 juni 1991
13833:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
13834:                                                1991 vp
13835: 
13836: Kirjallinen kysymys 91
13837: 
13838: 
13839: 
13840: 
13841:                                   Perho-Santala ym.: Kotimaisten viherkesantosiementen käytön
13842:                                      lisäämisestä
13843: 
13844: 
13845:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13846: 
13847:    Maatilahallitus suosittelee velvoitekesannoin-    varastoja jossain määrin vähentää ja samalla
13848: nista antamissaan ohjeissa siirtymistä mahdolli-     välttää huonolaatuisen ulkomaisen siemenen
13849: simman suuressa määrin viherkesannointiin. Se        käyttöä ja säästää niiden tuonnin kustannukset.
13850: onkin perusteltua erityisesti ympäristönhoidon          Kun palkokasvit ja eräät muut viherkesan-
13851: kannalta ja kesantopellon fysikaalisten ominai-      toon sopivat kasvit saattaisivat sopia kotimaas-
13852: suuksien parantamiseksi.                             sa tapahtuvaan siementuotantoon, olisi kiireelli-
13853:    Sekä yksi- että monivuotista kesantoa varten      sesti tutkittava niiden tuottaminen puhtaina ko-
13854: suositeltavien kasvien luettelossa on lukuisia       timaassa. Samalla voitaisiin niiden tarvitsema
13855: lajikkeita, joiden siemenet on tuotava ulkomail-     peltoala saada pois ylituotantoa aiheuttavasta
13856: ta. Jo tänä keväänä tuoduissa siemenissä on          tuotannosta.
13857: havaittu huonolaatuisia eriä. Joukossa on ollut         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13858: mm. hukkakauran saastuttamia virnan sieme-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13859: niä. Ilmeisesti on jo luotettu lähettäjämaan anta-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13860: miin vakuustodistuksiin, niin kuin mahdollisen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13861: ETA-sopimuksen synnyttyä tultaisiin yleisesti
13862: edellyttämään.                                                 Mitä Hallitus aikoo tehdä viherkesan-
13863:     Maassamme on parhaillaan ylisuuret määrät               toon sopivien tuontisiementen maahan-
13864: viljaa varastossa. Huomattava osa siitä on syys-            tulotarkastuksen tehostamiseksi, koti-
13865: viljaa, joka viljelyteknisesti sekä ympäristönhoi-          maisten siementen käytön lisäämiseksi ja
13866: don kannalta sopisi erinomaisesti viherkesannon             tarkoitukseen sopivien kasvien siemen-
13867: siemeneksi varsinkin yksivuotisilla kesannoilla.            tuotannon lisäämiseksi?
13868: Sitä käyttämällä voitaisiin kotimaisen leipäviljan
13869: 
13870:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
13871:                      Maija Perho-Santala                      Heikki A. Ollila
13872:                      Väinö Saario                             Tuula Linnainmaa
13873: 
13874: 
13875: 
13876: 
13877: 210300M
13878: 2                                         1991 vp -    KK 91
13879: 
13880: 
13881: 
13882: 
13883:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13884: 
13885:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        menellä, ei se kalleutensa vuoksi saavuttaisi il-
13886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         meisestikään suosiota.
13887: olette 22 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-           Siementavaran kaupasta annetun lain (669/
13888: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      75, muut. 327/85) 11 §:n mukaan myyjän on
13889: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       annettava ostajalle vakuustodistus kaupan pi-
13890: Perho-Santalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      dettävästä siemenestä. Vakuustodistuksen tieto-
13891: kymyksestä n:o 91:                                    jen on perustuttava siemenerästä otetun näyt-
13892:                                                       teen tarkastukseen Valtion siementarkastuslai-
13893:           Mitä Hallitus aikoo tehdä viherkesan-       toksella. Ulkomailta tuotavan siementavaran
13894:        toon sopivien tuontisiementen maahan-          osalta Valtion siementarkastuslaitos voi hyväk-
13895:        tulotarkastuksen tehostamiseksi, koti-         syä ostajalle annettavaksi ulkomaan viranomai-
13896:        maisten siementen käytön lisäämiseksi ja       sen antamat tiedot.
13897:        tarkoitukseen sopivien kasvien siemen-             Edellä mainitun lainkohdan nojalla Valtion
13898:        tuotannon lisäämiseksi?                        siementarkastuslaitos on säännöllisesti hyväksy-
13899:                                                       nyt sellaiset ulkomaan viranomaisen antamat
13900:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiedot, jotka esitetään kansainvälisen siementar-
13901: vasti seuraavaa:                                      kastusjärjestön (IST A) hyväksymällä todistuk-
13902:                                                       sena. Näitä todistuksia saavat antaa vain maini-
13903:    Viherkesannoilla käytettäviä kasveja määrät-       tun järjestön hyväksymät siementarkastuslabo-
13904: täessä kuultiin Maatalouden tutkimuskeskusta.         ratoriot. Järjestö valvoo jatkuvasti näiden labo-
13905: Kasvilajeja valittaessa haluttiin kiinnittää huo-     ratorioiden tarkastustyön tulosten laatua. Hy-
13906: miota ympäristön hoitoon ja määrätä lajit sellai-     väksyttyjen laboratorioiden tulokset ovat yleen-
13907: siksi, joista ei aiheudu tai ole vaarassa aiheutua    sä olleet luotettavia.
13908: ylituotantoa. Viljan siemenellä ei viherkesantoa          Valtion siementarkastuslaitos on vaatinut
13909: voida perustaa siksi, että kesannon tuottaman         jokaisen tuontierän todistuksessa maininnan
13910: viljan käyttötarkoitusta ei pystyttäisi valvomaan.    hukkakauratarkastuksesta ja sen tuloksesta.
13911: Sen sijaan kotimaisen nurmisiemenen hintaa on         Kilon näytteessä ei saa esiintyä yhtään hukka-
13912: pyritty laskemaan, jotta varastossa olevaa sie-       kauran siementä. Koska vain näyte tarkastetaan
13913: mentä voitaisiin käyttää halvemman ulkomaisen         eikä koko siemenerää, on mahdollista, että jos-
13914: siemenen asemesta viherkesantojen perustami-          kus maahantuotu siemenerä sisältää hukkakau-
13915: seen.                                                 ran siemenen tai siemeniä, vaikka todistuksen
13916:    Sallittujen viherkesantokasvien siementuotan-      mukaan erä on puhdas. Yksi tällainen tapaus
13917: nolle ei ole estettä, mutta viljelyolosuhteittemme    todettiin kuluvana keväänä. Edellinen vastaava
13918: vuoksi se ei kaikilla kasveilla ole mahdollista.      tapaus on kolmen vuoden takaa.
13919:    Kesannoimisesta vuonna 1991 annetun val-               IST An todistus hyväksytään kaikissa siemen-
13920: tioneuvoston päätöksen (25/91) 9 §:n mukaan           kauppaa käyvissä maissa siemenerän laatuva-
13921: kesantopellosta saadaan korjata maatilahalli-         kuudeksi. Siemenerän varustaminen tällä todis-
13922: tuksen hyväksymien nurmikkokasvien (niitty-           tuksena on katsottava riittävän luotettavaksi
13923: nurmikka, nurmirölli, punanata ja valkoapila)         korvaamaan maahantulotarkastuksen. Todis-
13924: siemensato. Niinikään (3 mom.) yksivuotiseen          tuksen oikeellisuutta valvotaan pistokokein.
13925: kesantoon saadaan 30 päivänä kesäkuuta 1991           Siemenerän ominaisuuksista poikkeavan todis-
13926: jälkeen perustaa nurmi. Näillä säännöksillä on        tuksen antanut tarkastuslaboratorio asetetaan
13927: pyritty vastaisuudessa turvaamaan viherkesan-         eri tyistarkkailuun.
13928: tokasvien kotimaisen siemenen tarve. Jos viher-           Maahan tuotava siementavara, jolla on
13929: kesanto sallittaisiin perustettavaksi viljan sie-     IST An todistus, on siis tarkastettu lähtömaassa.
13930:                                         1991 vp -    KK 91                                        3
13931: 
13932: Sen tarkastaminen uudelleen tuonnin yhteydessä         Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
13933: lisäisi siementavaran kustannuksia ja olisi vas-    ettei kysymys anna aihetta enempiin toimenpitei-
13934: toin ETA-sopimuksen periaatteita.                   siin.
13935:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1991
13936:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
13937: 4                                        1991 vp -    KK 91
13938: 
13939: 
13940: 
13941: 
13942:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13943: 
13944:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vore tillåtet att anlägga grönträda med utsäde,
13945: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       skulle det antagligen inte ens bli populärt på
13946: den 22 maj 1991 till vederbörande medlem av          grund av de höga kostnaderna.
13947: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Enligt 11 § lagen om handel med frövara (669/
13948: dagsman Perho-Santala m.fl. undertecknade            75, ändr. 327/85) skall säljare utge ett garantibe-
13949: spörsmål nr 91:                                      vis för saluförd frövara till köpare. U ppgifterna
13950:                                                      i garantibeviset skall grunda sig på en av statens
13951:           Vad ämnar Regeringen göra för att          frökontrollanstalt utförd kontroll på ett prov av
13952:        importinspektionen av importerade frön        frövaran. I fråga om frövara som importeras kan
13953:        som lämpar sig för grönträda skall effek-     statens frökontrollanstalt godkänna att uppgif-
13954:        tiveras, bruket av inhemska frön ökas         ter som meddelats av utländsk myndighet läm-
13955:        och fröproduktionen för växter som            nas till köparen.
13956:        lämpar sig för ändamålet ökas?                   Med stöd av ovan nämnda lagrum har statens
13957:                                                      frökontrollanstalt regelbundet godkänt sådana
13958:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         uppgifter som meddelats av en utländsk myndig-
13959: samt anföra följande:                                het och anges på ett bevis som godkänts av
13960:                                                      den internationella frökontrollorganisationen
13961:     Lantbrukets forskningscentral hördes när det     (IST A). Dessa bevis får ges endast av sådana
13962: bestämdes vilka växter som skall användas på         frökontrollaboratorier som godkänts av den
13963: grönträdor. När växtarterna valdes ville man         internationella organisationen. Organisationen
13964: fästa uppmärksamhet vid vården av miljön och         övervakar fortgående kvaliteten på resultaten av
13965: bestämma att arterna skall vara sådana som inte      kontrollarbetet vid dessa laboratorier. Resulta-
13966: ger eller riskerar ge upphov till överproduktion.    ten från godkända laboratorier har i allmänhet
13967: Grönträda kan inte anläggas med utsäde därför        varit tillförlitliga.
13968: att syftet med användningen av det spannmål             Statens frökontrollanstalt har i beviset över
13969: som trädan producerar inte skulle kunna överva-      varje importparti krävt ett omnämnande av en
13970: kas. Däremot har man haft för avsikt att sänka       flyghavrekontroll och resultatet av den. I ett
13971: priset på inhemskt vallfrö för att man vid anläg-    kilograms prov får inte förekomma ett enda
13972: gande av grönträdor skall kunna använda lagrat       flyghavrefrö. Eftersom endast ett prov kontrolle-
13973: frö i stället för billigare utländskt frö.           ras och inte ett helt fröparti, är det möjligt att ett
13974:     Det finns inga hinder för fröproduktion av       importerat fröparti ibland innehåller ett eller
13975: tillåtna grönträdesväxter men på grund av våra       flera flyghavrefrön även om partiet enligt beviset
13976: odlingsförhållanden är det inte möjligt med alla     är rent. Ett sådant fall konstaterades i våras.
13977: växter.                                              Föregående motsvarande fall inträffade för tre
13978:     Enligt 9 § statsrådets beslut om trädesavtal     år sedan.
13979: och trädespremie för åker 1991 (25/91) får från         IST A:s bevis godkänns i alla länder med
13980: åker bärgas fröskörd av vallväxt som godkänts        fröhandel som kvalitetsgaranti för fröpartier.
13981: av jordbruksstyrelsen (ängsgröe, rödven, röd-        Om ett fröparti är försett med detta bevis, anses
13982: svingel och vitklöver). Likaså (3 mom.) får vall     det vara tillräckligt tillförlitligt för att ersätta en
13983: anläggas efter den 30 juni 1991 för en ettårig       importinspektion. Bevisets riktighet övervakas
13984: träda. Genom dessa stadganden har man strävat        med stickprov. Ett kontrollaboratorium som
13985: efter att trygga behovet av inhemskt frö för         gett ett bevis som avviker från fröpartiets egen-
13986: växter på grönträda i framtiden. Ä ven om det        skaper ställs under specialobservation.
13987:                                       1991 vp -    KK 91                                         5
13988: 
13989:   En frövara som importeras och är försedd           På grundval av det ovanstående anser rege-
13990: med IST A:s bevis är alltså kontrollerad i av-    ringen att frågan inte ger upphov tili vidare åt-
13991: gångslandet. En ny kontroll av varan i samband    gärder.
13992: med importen ökar kostnaderna för frövaran
13993: och strider mot EES-avtalets principer.
13994: 
13995:      Helsingforsden 25 juni 1991
13996: 
13997:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
13998:                                                1991 vp
13999: 
14000: 
14001: Kirjallinen kysymys 92
14002: 
14003: 
14004: 
14005: 
14006:                                   Koistinen ym.: Työttömyysturvan peruspäivärahan ja ansioon suh-
14007:                                        teutetun päivärahan suuruuseroista
14008: 
14009: 
14010:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14011: 
14012:    Työttömyysturvan peruspäiväraha on tarve-         heessä on lapsi. Mies tulisi saamaan peruspäivä-
14013: harkintainen. Sen suuruuteen vaikuttavat sekä        rahaa 40, 50 mk/päivä (viitenä päivänä viikossa).
14014: työttömän omat että puolison tulot. Tämän            Mikäli tämä mies olisi kuulunut johonkin
14015: peruspäivärahan maksaa Kansaneläkelaitoksen          ammattijärjestöön, hän saisi ansioon suhteutet-
14016: paikallistoimisto.                                   tua päivärahaa työttömyyskassalta. Tämän päi-
14017:    Ansioon suhteutetun päivärahan suuruus riip-      värahan suuruus riippuisi hänen ansioistaan.
14018: puu yksistään siitä palkasta, jota työtön sai           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14019: ennen työttömäksi joutumistaan. Tämän päivä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14020: rahan maksaa ammattiliiton työttömyyskassa.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14021:    Se, että työttömän omat tulot vaikuttaisivat      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14022: tähän Kelan maksamaan peruspäivärahaan,
14023: tuntuisi kohtuulliselta, mutta että siihen vaikut-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14024: tavat puolison tulot, se on kohtuutonta.                    siin työttömyysturvan peruspäivärahan
14025:    Tästä voi esittää seuraavan esimerkin: Mies              ja ansioon suhteutetun päivärahan väli-
14026: joutuu työttömäksi, vaimo on työssä saaden                  sen epäoikeudenmukaisuuden korjaami-
14027: palkkaa 8 500 mk/kk (varsin yleinen palkka                  seksi?
14028: terveydenhuoltoalalla ja toimistotyössä). Per-
14029: 
14030:      Helsingissä 24 ·päivänä toukokuuta 1991
14031: 
14032:           Annikki Koistinen              Hannu Kemppainen              Tuula Kuittinen
14033:           Helmi Morri                    Armas Komi                    Aapo Saari
14034:           Leea Hiltunen                  Pekka Viljanen                Lasse Näsi
14035:           Eino Siuruainen                Markku Lehtosaari             Rose-Marie Björkenheim
14036:           Pauli Saapunki                 Riitta Kauppinen              Kalle Röntynen
14037:           Timo Kalli                     Timo Järvilahti               Johannes Leppänen
14038:           Olli Rehn                      Matti Vanhanen                Kyösti Virrankoski
14039:                                          Markku Vuorensola
14040: 
14041: 
14042: 
14043: 
14044: 2!0300M
14045: 2                                        1991 vp -    KK 92
14046: 
14047: 
14048: 
14049: 
14050:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14051: 
14052:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Työttömyyskassalain 3 §:n 3 momentin mukaan
14053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työttömyyskassan jäseneksi pääsemisen ja jäse-
14054: olette 24 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           nenä pysymisen ehtona ei saa olla, että jäseneksi
14055: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         pyrkivä tai jäsen kuuluu tai liittyy muuhun
14056: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliittymään.
14057: edustaja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     Näin ollen henkilö pääsee työttömyyskassan
14058: sesta kysymyksestä n:o 92:                           jäseneksi liittymättä asianomaiseen ammattijär-
14059:                                                      jestöön. Työssä olevilla on siis mahdollisuus
14060:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta liitty-
14061:        siin työttömyysturvan peruspäivärahan         mällä työttömyyskassaan.
14062:        ja ansioon suhteutetun päivärahan väli-          Tulovähenteisyyden tarpeellisuutta ja kehittä-
14063:        sen epäoikeudenmukaisuuden korjaami-          mistarpeita on selvitetty työttömyysturvan tar-
14064:        seksi?                                        veharkintatoimikunnassa. Toimikunta esitti, että
14065:                                                      työttömyysturvan tulovähenteisyyden lieventä-
14066:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misessä olisi edettävä osauudistuksia käyttäen.
14067: vasti seuraavaa:                                     Tällöin jatkopäätöksiä tehtäessä on mahdollista
14068:                                                      ottaa huomioon jo toteutetuista toimenpiteistä
14069:    Työttömän henkilön toimeentulo turvataan          saadut kokemukset sekä muiden toimeentulo-
14070: pääasiassa työttömyyspäivärahalla. Sitä makse-       turvaetuuksien mahdollinen kehitys.
14071: taan joko peruspäivärahana (perusturva) tai             Toimikunnan esitysten pohjalta on perustur-
14072: ansioon suhteutettuna päivärahana (ansiotur-         van tulovähenteisyyttä lievennetty 1 päivänä
14073: va).                                                 helmikuuta 1987 voimaan tulleella lailla työttö-
14074:    Tulovähenteisen peruspäivärahan tarkoituk-        myysturvalain muuttamisesta. Tällöin tulovä-
14075: sena on turvata työttömän ja hänen perheensä         henteisyys poistettiin kokonaan työhistoriaa
14076: vähimmäistoimeentulo. Ansioon suhteutetun            omaaviita 55 vuotta täyttäneiltä työttömiltä.
14077: päivärahan tarkoituksena on säilyttää työttö-        Puolison tuloihin asetettiin etuoikeutettu osa,
14078: män toimeentulo kohtuullisessa suhteessa ennen       joka vähennetään tulovähenteisyydessä huo-
14079: työttömyyttä vakiintuneeseen tulotasoon.             mioon otettavista tuloista. Tulovähenteisyydessä
14080:    Ansioturva on vakuutusmuotoinen työttö-           huomioon otettavista tuloista poistettiin toi-
14081: myyskassojen hoitarua työttömyysturva. Työt-         meentulotuki, sotilasvammalain mukainen täy-
14082: tömyyskassan jäsenet osallistuvat itse ansiotur-     dennyskorko, rintamasotilaseläke ja perhe-elä-
14083: van rahoitukseen maksamalla vakuutusmaksua,          kelain mukainen lisäosa.
14084: joka on alan työllisyystilanteen mukaan 10----550       Tulovähenteisyyden etuna on, että sen avulla
14085: markkaa vuodessa. Työssä käyvän puolison tu-         voidaan vähimmäistoimeentuloturva saada pie-
14086: lot eivät rajoita työttömän puolison oikeutta        nemmillä kustannuksilla korkeammaksi kuin
14087: ansioon suhteutettuun päivärahaan, koska va-         ilman tulovähenteisyyttä. Tulovähenteisyydessä
14088: kuutuksen tarkoitus on korvata osa poisjäänees-      on kuitenkin muun muassa sukupuolten väliseen
14089: tä ansiotulosta.                                     tasa-arvoon liittyviä ongelmia, jotka puoltavat
14090:    Työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä jokai-     tulovähenteisyyden poistamista tai ainakin sen
14091: nen palkkatyöntekijä, jonka toimeentulo perus-       lieventämistä. Tämän vuoksi hallitus pyrkii
14092: tuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkka-     osauudistuksia käyttäen ja valtiontalouden tilan
14093: tuloon. Vaikka työttömyyskassat toimivat             huomioon ottaen edelleen jatkamaan tulovähen-
14094: ammattiliittojen yhteydessä, ne ovat kuitenkin       teisyyden lieventämistä lopullisena päämääränä
14095: ammattiliittoihin nähden itsenäisiä yhteisöjä.       sen kokonaan poistaminen.
14096: 
14097:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1991
14098: 
14099:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
14100:                                            1991 vp -      KK 92                                          3
14101: 
14102: 
14103: 
14104: 
14105:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
14106: 
14107:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de som medlem inte uppstälias att den som
14108: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ansöker om medlemskap skall tillhöra elier an-
14109: den 24 maj 1991 tili vederbörande medlem av             sluta sig tili någon förening, organisation eller
14110: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       sammanslutning. Sålunda kan en person bli
14111: dagsman Koistinen m.fl. undertecknade spörs-            medlem i en arbetslöshetskassa utan att behöva
14112: mål nr 92:                                              ansluta sig tili vederbörande fackorganisation.
14113:                                                         Personer i arbete har alltså möjlighet att försäkra
14114:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           sig mot arbetslöshet genom att ansluta sig tili en
14115:        att rätta tili orättvisan i fråga om relatio-    arbetslöshetskassa.
14116:        nen melian grunddagpenningen för ut-                 Behovet av inkomstavhängighet och behovet
14117:        komstskydd för arbetslösa och dagpen-            att utveckla detta har utretts i kommissionen för
14118:        ning avvägd enligt förtjänsten?                  behovsprövning i anslutning tili arbetslösas ut-
14119:                                                         komstskydd. Kommissionen framlade att man i
14120:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            förmildrandet av utkomstskyddets inkomstav-
14121: samt anföra följande:                                   hängighet skulle avancera genom delreformer.
14122:                                                         Då vidare beslut fattas skulie det sålunda vara
14123:    Utkomsten för en arbetslös person tryggas            möjligt att ta i beaktande erfarenheterna av
14124: huvudsakligen med arbetslöshetsdagpenning.              redan förverkligade åtgärder samt av en eventu-
14125: Den betalas antingen som grunddagpenning                ell utveckling av utkomstskyddsförmånerna.
14126: (grundskydd) elier som dagpenning avvägd en-                På basen av kommissionens förslag har
14127: ligt förtjänsten (förtjänstskydd).                      grundskyddets inkomstavhängighet mildrats
14128:    A vsikten med den inkomstavhängiga grund-            genom lagen den 1 februari 1987 om ändring av
14129: dagpenningen är att trygga minimiutkomsten för          lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Då slo-
14130: den arbetslöse och dennes familj. Avsikten med          pades inkomstavhängigheten helt för 55 år fyllda
14131: dagpenning avvägd enligt förtjänsten är att he-         arbetslösa med arbetsbakgrund. 1 fråga om
14132: vara den arbetslösas utkomst i ett rimligt förhål-      makens inkomster fastslogs en privilegierad del,
14133: lande tili den stadigvarande inkomstnivån före          som avdras från de inkomster som beaktas i
14134: arbetslösheten.                                         inkomstavhängigheten. Från inkomster som
14135:     Förtjänstskyddet är ett utkomstskydd i form         beaktas i inkomstavhängigheten slopades ut-
14136: av försäkring och sköts av arbetslöshetskassor-         komststödet, tilläggsräntan enligt lagen om ska-
14137: na. Medlemmarna i arbetslöshetskassan deltar            da, ådragen i militärtjänst, frontmannapensio-
14138: själva i finansieringen av förtjänstskyddet genom       nen och tilläggsdelen enligt familjepensionsla-
14139: att betala en försäkringspremie, som enligt sys-        gen.
14140: selsättningsläget inom branschen utgör ca 10-               Fördelen med inkomstavhängigheten ligger i
14141:  550 mk om året. Arbetande makes inkomster              att man med hjälp av den kan höja minimiut-
14142:  inskränker inte den arbetslösas rätt tili dagpen-      komstskyddet med mindre utgifter än utan in-
14143:  ning avvägd enligt förtjänsten, eftersom avsikten      komstavhängighet. lnkomstavhängigheten med-
14144:  med försäkringen är att ersätta en del av den          för dock problem som hänför sig till bl.a. jäm-
14145:  uteblivna förvärvsinkomsten.                           ställdheten mellan könen, vilket talar för ett
14146:     Varje lönearbetare, vars utkomst grundar sig        upphävande av inkomstavhängigheten eller
14147:  på löneinkomst av arbete som utförs för annan,         åtminstone en lindring av den. Regeringen strä-
14148:  kan ansluta sig som medlem tili arbetslöshets-         var därförefter att genom användande av delre-
14149:  kassan. Fastän arbetslöshetskassorna verkar i          former och med beaktande av det statsekono-
14150:  anknytning tili fackförbunden, är de dock själv-       miska läget fortsätta lindringen av inkomstav-
14151:  ständiga samfund i förhåliande tili fackförbun-        hängigheten med det slutliga målet att upphäva
14152:  den. Enligt 3 § 3 mom. lagen om arbetslöshets-         den helt.
14153:  kassor får som vilikor för inträde och kvarståen-
14154:      Helsingfors den 19 juni 1991
14155: 
14156:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
14157:                                               1991 vp
14158: 
14159: 
14160: Kirjallinen kysymys 93
14161: 
14162: 
14163: 
14164: 
14165:                                      Aittoniemi: Radan oikaisusuunnitelmasta Lempäälän Kuokka-
14166:                                         lankosken kohdalla
14167: 
14168: 
14169:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14170: 
14171:    Valtionrautatiet suunnittelee Tampereen-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14172: Helsinginradan oikaisemista Lempäälän Kuok-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14173: kalankoskella tavalla, joka tuhoaisi kauniin kos-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14174: kimaiseman ja aiheuttaisi suunnatonta haittaa       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14175: alueella olevalle omakotiasutukselle. Asiasta on
14176: nousemassa kansalaisliike alueen asukkaiden                    Aikooko Hallitus puuttua Lempäälän
14177: pyrkiessä turvaamaan ymmärrettävät intressinsä              Kuokkalankosken radanoikaisusuunni-
14178: Valtionrautateiden byrokratiaa vastaan.                     telmaan siten, että luonnonkaunis koski-
14179:    Kyseinen radanoikaisu ei käsitykseni mukaan              maisema sekä omakotiasukkaiden edut
14180: ole lainkaan välttämätön suunnitellulla tavalla             turvataan?
14181: toteutettuna.
14182:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1991
14183: 
14184:                                           Sulo Aittoniemi
14185: 
14186: 
14187: 
14188: 
14189: 210300M
14190: 2                                          1991 vp -    KK 93
14191: 
14192: 
14193: 
14194: 
14195:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14196: 
14197:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         loin nopeusrajoituksia voidaan vastaavasti vä-
14198: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hentää.
14199: olette 24 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn                Radan parantamisen valmistuttua on nopeim-
14200: kirjeenne n:o 480 ohella toimittanut valtioneu-        pien junien ajoaika 187 kilometrin mittaisella
14201: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Helsingin-Tampereen rataosalla l tunti 12 mi-
14202: kansanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta             nuuttia, kun se tällä hetkellä on n. 1 tunti 50 mi-
14203: kirjallisesta kysymyksestä n:o 93:                     nuuttia. Radan kustannusarvio on 2 800 milj.
14204:                                                        markkaa. Rahoituksesta ja tavoitteista on pää-
14205:            Aikooko Hallitus puuttua Lempäälän          tetty valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa.
14206:         Kuokkalankosken radanoikaisusuunni-               Meneillään olevan rataosan yleissuunnitelman
14207:         telmaan siten, että luonnonkaunis koski-       mukaan Lempäälän Kuokkalankoskelle olisi
14208:         maisema sekä omakotiasukkaiden edut            jäämässä 140 kilometrin nopeusrajoitus alueelle,
14209:         turvataan?                                     jossa muuten voitaisiin käyttää 200 kilometrin
14210:                                                        nopeutta. Alueelle on tehty yleissuunnitelma,
14211:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jossa on tutkittu oikaisuvaihtoehdot 1 ja 2 sekä
14212: vasti seuraavaa:                                       vertailtu niitä vaihtoehtona olevaan radan pe-
14213:                                                        rusparantamiseen nykyiselle paikalleen. Yleis-
14214:    Helsingin ja Tampereen välisen radan nykyi-         suunnitelma on tehty yhteistyössä kunnan ja
14215: nen kunto vaatii välttämättä radan päällysra-          seutukaavasuunnittelijoiden kanssa. Suunnitel-
14216: kenteen vaihtoa ja turvalaitteiden uusimisen           ma on esitetty paikallisille asukkaille 21.5.1991.
14217: vuoteen 2000 mennessä. Tämän vuoksi liikenne-             Kysyjän ilmeisesti tarkoittama oikaisuvaih-
14218: ministeriö ja Valtionrautatiet ovat selvittäneet,      toehto 1 on aiheuttanut sekä myönteisiä että
14219: mille tekniselle tasolle rata tulisi uusia, jotta se   kielteisiä kannanottoja, joita pyritään ottamaan
14220: vastaisi tulevaisuuden turvallisuus- ja palveluta-     huomioon jatkosuunnittelussa.
14221: sovaatimuksia.                                            Vaihtoehtojen vaikutuksista taajamarakentee-
14222:    Junaliikenteen nopeuttaminen on osoittautu-         seen mainitaan yleissuunnitelmassa seuraavasti:
14223: nut merkittäväksi palvelutasotekijäksi.Väliltä            "Vaihtoehtoa 1 voidaan pitää nykyistä rata-
14224: Helsinki-Tampere suoritetussa kysyntätutki-            linjaa ja vaihtoehtoa 2 parempana ratkaisuna.
14225: muksessa nopeuden kasvattaminen huippuno-              Radan estevaikutus poistuu ja ratkaisu antaa
14226: peutena 200 km:n tuntinopeuteen lisäisi matkus-        mahdollisuudet Hollon ja Tuulialan alueiden
14227: tusta yli 30 % nykyisestään. Helsingin-Tampe-          rakenteelliselle yhteenkytkemiselle. Yhteyksien
14228: reen rataosa on matkustajamääriltään merkittä-         järjestäminen Moision alueelle ja etelään Ryyni-
14229: vin henkilöjunaliikenteen rataosa, sillä noin          kän alueelle luo lisämahdollisuuksia keskustatoi-
14230: kaksi kolmasosaa Valtionrautateiden henkilö-           mintojen kehittämiselle Ryynikän alueella."
14231: kaukoliikenteestä kulkee jossain matkan vai-              Valtakunnallisen hankkeen vaikutukset kun-
14232: heessa tätä rataosaa pitkin. Tämän ja suoritettu-      nan tasolla ovat edellä olevaan viitaten ilmeisesti
14233: jen yhteiskuntataloudellisten selvitysten perus-       helpommin toteutettavissa kuin kirjallisessa ky-
14234: teella rataosa on päätetty parantaa vastaamaan         symyksessä on annettu ymmärtää.
14235: nopean junaliikenteen asettamia vaatimuksia.              Valtionrautatiet jatkaa asian käsittelyä kun-
14236:    Radan perusparannuksen ja laatutason nos-           nan kanssa em. yleissuunnitelman vaihtoehtojen
14237: ton tavoite on määritelty niin, että kaarregeo-        pohjalta. Pyrkimyksenä on päästä yhteisesti
14238: metria rakennetaan tasolle 160 kmlh, jolloin eri-      hyväksyttyyn ratkaisuun. Mikäli oikaisuvaih-
14239: koiskalustolla saavutetaan nopeus 200 kmlh.            toehtoon päädytään, Valtionrautatiet lähettää
14240: Uuden nopean liikenteen väylää ei täten raken-         esityksensä liikenneministeriöön edelleen toimi-
14241: neta, vaan tyydytään nykyisen radan paranta-           tettavaksi valtioneuvoston käsittelyyn maanlu-
14242: miseen. Jotta matka-aikojen lyhentäminen olisi         nastusluvan saamiseksi.
14243: mahdollista, on rataa kuitenkin oiottava, jol-
14244:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
14245:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
14246:                                            1991 vp -    KK 93                                          3
14247: 
14248: 
14249: 
14250: 
14251:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14252: 
14253:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de snabhaste tågens körtid på det 187 km långa
14254: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         hanavsnittet Helsingfors-Tammerfors att vara
14255: 480 av den 24 maj 1991 tili vederhörande medlem        1 timme och 12 minuter, när den idag är ca 1
14256: av statsrådet översänt avskrift av följande av         timme och 50 minuter. Kostnadsheräkningen för
14257: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-            hanan är 2 800 milj. mark. I statshudgeten för
14258: mål nr 93:                                             1991 finns heslut om finansieringen och målsätt-
14259:            Ämnar Regeringen att vidta åtgärder         ningarna för detta.
14260:         för att trygga det natursköna forsland-            I enlighet med generalpianeo för hanavsnittet,
14261:                                                        som utarhetas för närvarande, kommer hastig-
14262:         skapets forthestånd och egnahemshus-
14263:         ägarnas rättigheter, i anslutning tili den     hetshegränsningen 140 km/h att kvarstå på ett
14264:         planerade uträtningen av hanavsnittet i        avsnitt i Kuokkalankoski i Lempäälä, där man
14265:         Kuokkalankoski i Lempäälä?                     annars kunde köra med en hastighet på 200 km/
14266:                                                        h. I generalpianeo för området har man jämfört
14267:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           alternativ 1 och 2 för att räta ut hanan, med al-
14268: samt anföra följande:                                  ternativet att grundreparera hanan där den idag
14269:                                                        löper. Generalplanen har gjorts i samarhete
14270:     Banan Helsingfors-Tammerfors hehöver de-           mellan kommunen och regionplaneplanerarna.
14271: finitivt p.g.a. sitt nuvarande tillstånd ny helägg-    Den lokala hefolkningen hade 21.5.1991 möjlig-
14272: ning och förnyade säkerhetsanordningar före år         het att bekanta sig med planen.
14273: 2000. Därför har trafikministeriet och Statsjärn-          Alternativ 1, som frågeställaren uppenbart
14274: vägarna undersökt tili viiken teknisk nivå hanan       avser, har framkallat håde positiva och negativa
14275: skall förnyas, så att den motsvarar de nya kraven      ställningstaganden, vilka kommer att heaktas i
14276: på säkerhet och service.                               planeringen.
14277:     Tågtrafikens ökade hastigheter har visat sig           Om alternativens inverkan på tätorternas
14278: vara ett hetydande redskap när man mäter servi-        strukturer nämner pianeo följande:
14279: cenivån. Enligt en gallupundersökning skulle               "Med tanke på den nuvarande hanan hör
14280: passagerarsiffrorna stiga med 30 % om hastighe-        alternativ 1 anses vara ett hättre alternativ än
14281: ten på sträckan Helsingfors-Tammerfors öka-            alternativ 2. De eventuella olägenheterna på
14282: des tili en maximihastighet på 200 km/h. Utgåen-       hanan försvinner och denna lösning ger hättre
14283: de från passagerarsiffrorna är hanan mellan Hel-       förutsättningar för att strukturellt koppla ihop
14284: singfors och Tammerfors det mest hetydande             områdena kring Hollo och Tuuliala. Genom de
14285: avsnittet vad persontrafiken gäller, eftersom två      nya anslutningarna tili området kring Moisio
14286: tredjedelar av Statsjärnvägarnas persontrafik i        och söderut tili området kring Ryynikkä, skapas
14287: något skede utnyttjar den här hanan. Utgående          nya möjligheter för utvecklingen av de verksam-
14288: från detta och andra samhällsekonomiska utred-         hetsformer Ryynikkä har i egenskap av central-
14289: ningar har heslut fattats om att förhättra hanan       område."
14290: tili att motsvara de krav som snahhtågstrafiken            Det landsomfattande projektet är tydligen
14291:  stälier.                                              med hänvisning tili det ovan anförda på kommu-
14292:     Banans grundreparationer och kvalitetsnivå         nal nivå lättare att förverkliga än det skriftliga
14293:  har definierats så att kurvgeometrin hyggs för en     spörsmålet vili göra gäliande.
14294:  hastighet på 160 km/h, varvid man med special-            Statsjärnvägarna fortsätter att hehandla ären-
14295:  materiel kan uppnå en hastighet på 200 km/h.          det tillsammans med kommunen med den ovan-
14296:  Någon ny trafikled för snahhtrafik kommer             nämnda generalplanen som utgånspunkt. Avsik-
14297:  således inte att hyggas, utan man nöjer sig med       ten är att få tili stånd ett heslut som kan
14298:  att reparera den gamla hanan. För att resetider-      godkännas gemensamt. Om man heslutar att
14299:  na skali kunna förkortas, är det dock nödvändigt      hanan skall rätas ut, kommer Statsjärnvägarna
14300:  att räta ut hanan, då det hlir möjligt att minska     att skicka sitt förslag tili trafikministeriet för
14301:  hastighetshegränsningarna.                            vidarehefordran tili statsrådet för erhåliande av
14302:     När reparationen av hanan är färdig kommer         tillstånd för markinlösning.
14303:      Helsingforsden 13 juni 1991
14304:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
14305:                     j
14306: 
14307:                     j
14308: 
14309:                 j
14310: 
14311:                 j
14312: 
14313:             j
14314: 
14315:             j
14316: 
14317:         j
14318: 
14319:         j
14320: 
14321:     j
14322: 
14323:     j
14324: 
14325: j
14326: 
14327: j
14328:                                                 1991 vp
14329: 
14330: 
14331: Kirjallinen kysymys 94
14332: 
14333: 
14334: 
14335: 
14336:                                     P. Leppänen: Postin jakelupalvelujen säilyttämisestä nykyisellään
14337: 
14338: 
14339: 
14340:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14341: 
14342:    Posti aikoo osin heikentää palvelutasoaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14343: mm. siirtymällä luukkukannosta laatikkokan-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14344: toon - hyvin hatarin perustein. Nyt ollaan luo-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14345: pumassa pitkästä perinteestä, että Postin tehtä-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14346: vänä on postin kuljettaminen perille. Herää ky-
14347:                                                                 Onko perusteluissa mainituista postin
14348: symys, että voiko Posti yksipuolisesti siirtää laa-
14349:                                                              jakeluun liittyvistä tulossa olevista ongel-
14350: tikoita tai siirtää postin tulon luukulta laatik-            mista tietoa, ja
14351: koon. Ja mitä seuraa siitä, jos ihmiset jättävät                voiko Posti yksipuolisesti siirtää pos-
14352: postinsa lojumaan postiin useiksi päiviksi kus-              tin vastaanottopisteitä?
14353: tannussyistä?
14354: 
14355:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
14356: 
14357:                                                                                   Pekka Leppänen
14358: 
14359: 
14360: 
14361: 
14362: 210300M
14363: 2                                         1991 vp -    KK 94
14364: 
14365: 
14366: 
14367: 
14368:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14369: 
14370:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koenjakelua kaikkien uusien vuoden 1978 jäl-
14371: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keen valmistuneiden pientaloasuntojen jakeluta-
14372: olette 28 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            pana.
14373: kirjeenne n:o 507 ohella toimittanut valtioneu-          Myös vanhempien pientaloalueiden luuk-
14374: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     kuunjakeluita on koko ajan vähitellen pyritty
14375: sanedustaja P. Leppäsen näin kuuluvasta kirjal-       siirtämään laatikkoonjakeluun mm. jakeluauto-
14376: lisesta kysymyksestä n:o 94:                          jen käyttöönoton yhteydessä. Liikenneministe-
14377:                                                       riön kirjeessä n:o 721102177, 9.1.1978 postilähe-
14378:           Onko perusteluissa mainituista postin       tysten kotiinkannassa Posti velvoitettiin pysyttä-
14379:        jakeluun liittyvistä tulossa olevista ongel-   mään tuolloin luukkuunjakelussa olevien oma-
14380:        mista tietoa, ja                               koti- ja rivitalojen jakelutapa ennallaan ja to-
14381:           voiko Posti yksipuolisesti siirtää pos-     teuttamaan laatikkoonjakelu uusilla omakoti- ja
14382:        tin vastaanottopisteitä?                       rivitaloalueilla. Samassa kirjeessä liikenneminis-
14383:                                                       teriö totesi, että postinjakelumuotojen yhtenäis-
14384:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          täminen säilytetään pitemmän aikavälin tavoit-
14385: vasti seuraavaa:                                      teena.
14386:                                                          Tällä hetkellä pientaloissa sijaitsevista talouk-
14387:    Eduskunta on määritellyt vuoden 1991 tulo-         sista 1,2 miljoonaa postinsaajaa saa postinsa
14388: ja menoarviossa ne peruspalvelut, jotka Posti- ja     laatikkoonjakeluna ja vain enää 136 000 taloutta
14389: telelaitoksen on tarjottava koko maassa tasa-         luukkuunjakeluna.
14390: puolisin ehdoin. Nämä ovat:                              Voidaan arvioida, että kaupunkien laatik-
14391:    - 1. luokan kirje                                  koonjakelun purkaminen luukkuunjakeluksi
14392:    - lehti normaalissa postinkannassa                 merkitsisi noin 950 miljoonan markan lisäkus-
14393:    - puhelinliittymän toimitusvelvoite                tannuksia.
14394:    - kaukoverkon ylläpitovelvoite.                       Laatikkoonjakelun piirissä olevien 1,2 miljoo-
14395:    Näille peruspalveluille eduskunta on määritel-     nan postiusaajan kohdalla ei ole ilmennyt ongel-
14396: lyt myös laatutasotavoitteet, esim. 1. luokan         mia postien perilletoimittamisessa. Postia ei
14397: kirjeistä 95 %:n on oltava perillä lähettämistä       myöskään ole jäänyt "lojumaan" postiinuseiksi
14398: seuraavana päivänä. Sitä tapaa, jolla palvelut        päiviksi, vaan perilletoimittaminen on tapahtu-
14399: annetaan, ei ole yksityiskohtaisesti määritelty.      nut annettujen kulkunopeustavoitteiden mukai-
14400: Tärkeää on, että kansalaiset saavat peruspalve-       sesti.
14401: lut.                                                     Kun jakelutavat yhtenäistyvät ja esiintyy
14402:    Postin tuotantokustannusten alentamiseen           kasvavaa kysyntää paremmasta jakelutavasta eli
14403: kohdistuu lähivuosina voimakkaita paineita.           luukkuunjakelusta, on Postin tarkoituksena tar-
14404: Postin jakelutuotannon kilpailukyvyn turvaami-        jota parempaajakelupalvelua maksullisena yhte-
14405: seksi on kustannuksia lähivuosina alennettava         näisin maksuperustein.
14406: noin 300-350 milj. markkaa.                              Liikenneministeriö on 5.10.1990 asettanut
14407:    Jakelutoiminnan sisäisen tehokkuuden paran-        työryhmän seuraamaan korvaavien palvelujen
14408: tamisella on palvelutasoon merkittävästi puuttu-      järjestämistä Posti- ja telelaitoksessa.
14409: matta mahdollista saada aikaan n. 200 milj.              Totean vielä, että liikenneministeriö on
14410: markan säästöt.                                       7.6.1991 pyytänyt Posti- ja telelaitokselta selvi-
14411:    Motorisoimalla jakelua lisää myös taajamissa       tystä palvelutavoitteiden saavuttamisesta. Lii-
14412: voidaan jakelutoiminnan tuottavuutta nostaa ja        kenneministeriö tulee siten tarkoin seuraamaan,
14413: samalla alentaa huomattavasti tuotantokustan-         että palvelutavoitteet todella saavutetaan ja että
14414: nuksia. Tämä edellyttää kuitenkin laatikkoonja-       kansalaiset saavat palvelunsa tasapuolisin eh-
14415: kelua pientaloalueilla.                               doin koko maassa.
14416:    Posti on toteuttanut järjestelmällisesti laatik-
14417:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
14418:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
14419:                                              1991 vp -    KK 94                                           3
14420: 
14421: 
14422: 
14423: 
14424:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
14425: 
14426:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             förutsätter dock lådbrevbäring på småhusområ-
14427: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr           den.
14428: 507 av den 28 maj 1991 tili vederbörande med1em              Posten har systematiskt tillämpat lådbrevbä-
14429: av statsrådet översänt avskrift av följande av           ring på alla nya småhusområden som blivit klara
14430: riksdagsman P. Leppänen undertecknade spörs-             efter 1978.
14431: må1 nr 94:                                                   Avsikten har också hela tiden varit att utdel-
14432:                                                          ningen i postlucka på äldre småhusområden
14433:                                                          småningom skall ändras tilllådbrevbäring, bl.a.
14434:            Ar de prob1em som nämns i motive-
14435:                                                          i samband med att utdelningsbilar tas i bruk. 1
14436:         ringen och som kommer att uppstå i an-
14437:                                                          trafikministeriets brev nr 721/02/77 av den 9
14438:         s1utning tili utdelningen av post bekanta
14439:                                                          januari 1978 ålades posten att vid hembärning av
14440:         och
14441:                                                          postförsändelser fortsätta med samma utdel-
14442:            kan Posten ensidigt flytta postmottag-
14443:                                                          ningssätt i fråga om egnahems- och radhus med
14444:         ningsställena?
14445:                                                          utdelning i postlucka samt att tillämpa lådbrev-
14446:                                                          bäring på nya egnahems- och radhusområden. 1
14447:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             samma brev konstaterade trafikministeriet att ett
14448: samt anföra följande:                                    förenhetligande av postutdelningsformerna skall
14449:                                                          kvarstå som långsiktigt mål.
14450:    Riksdagen har i statsbudgeten för 1991 defi-              För närvarande får 1,2 miljoner postmotta-
14451: nierat de grundtjänster som Post- och televerket         garhushåll i småhus sin posti form av lådbrevbä-
14452: skall erbjuda i hela Jandet på objektiva villkor.        ring och endast 136 000 hushåll som utdelning i
14453: Dessa är:                                                postlucka.
14454:    - 1 klassens brev                                         Övergången i städerna från lådbrevbäringen
14455:    - tidningar i normal postutbärning                    tili utdelning i postlucka innebär uppskattnings-
14456:    - skyldighet att leverera telefonanslutr1ingar        vis ca 950 milj. mk i merkostnader.
14457:    - skyldighet att upprätthålla fjärrnätet.                 Vad gäller frambefordran av posten har inga
14458:    För dessa grundtjänster har riksdagen också           problem uppstått för de 1,2 milj. postmottagare
14459: uppställt mål i fråga om kvalitetsnivån, t.ex. av        som berörs av lådbrevbäringen. Post har inte
14460: 1 klassens brev skall 95 % vara framme dagen             heller "blivit liggande" flera dagar vid postan-
14461: efter avsändandet. Det har inte i detalj definie-        stalterna, utan frambefordran har skett enligt de
14462: rats på vilket sätt servicen skall ges. Det är viktigt   mål som uppställts för hur snabbt posten skall
14463: att grundtjänsterna finns tillgängliga för alla          vara framme.
14464: medborgare.                                                  Då utdelningssätten förenhetligas och det
14465:    Under de närmaste åren kommer pressen i               uppstår en ökande efterfrågan på bättre utdel-
14466: riktning mot en sänkning av postens produk-              ningssätt, dvs. utdelning i postlucka, har posten
14467: tionskostnader att vara hård. För att konkur-            för avsikt att erbjuda bättre, avgiftsbe1agd utdel-
14468: renskraftig utdelningsproduktion skall kunna             ningsservice på enhetliga betalningsgrunder.
14469: tryggas måste kostnaderna under de närmaste                  Trafikministeriet tillsatte den 5 oktober 1990
14470: åren sänkas med ca 300-350 milj. mk.                     en arbetsgrupp med uppgift att följa ordnandet
14471:    Om den interna effektiviteten i utdelnings-           av ersättande service vid Post- och televerket.
14472: verksamheten förbättras är det, utan större in-              Jag konstaterar ännu att trafikministeriet den
14473: grepp i servicenivån, möjligt att spara ca 200           7 juni 1991 inbegärt en utredning av Post- och
14474: milj. mk.                                                televerket om hur servicemålen skall uppnås.
14475:     Genom att utdelningen motoriseras ännu               Trafikministeriet kommer således noggrant att
14476: mera också i tätorter kan produktiviteten i              kontrollera att servicemålen verkligen uppnås
14477: utdelningsverksamheten höjas och produktions-            och att medborgarna får sin service på lika
14478: kostnaderna samtidigt sänkas märkbart. Detta             villkor i hela landet.
14479:       Helsingfors den 13 juni 1991
14480:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
14481:                                               1991 vp
14482: 
14483: 
14484: Kirjallinen kysymys 95
14485: 
14486: 
14487: 
14488: 
14489:                                    Aittoniemi: Ilmatorjuntaohjusten hankkimisesta
14490: 
14491: 
14492: 
14493:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14494: 
14495:    Maassamme on vireillä suunnitelma uusien            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14496: hävittäjien hankkimisesta ilmapuolustuksemme        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14497: tehostamiseksi. Ajatus on kannatettava ja välttä-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14498: mätön.                                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14499:    Nykyaikaisessa puolustusjärjestelmässä te-
14500: hokkaiksi suunnitellut ja rakennetut ilmatorjun-               Aikooko Hallitus tuleviin hankintoi-
14501: taohjukset ovat kuitenkin puolustusjärjestelmän             hin liittyen ottaa huomioon ilmatorjun-
14502: välttämätön osa. Ohjuksia kun on saatavissa                 taohjusten hankkimisen ilmapuolustus-
14503: erilaisiin käyttöolosuhteisiin, kannettavista ke-           tamme täydentävänä osana?
14504: vyistä torjuntaohjuksista aina raskaisiin ja
14505: monimutkaisiin järjestelmiin.
14506:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1991
14507:                                           Sulo Aittaniemi
14508: 
14509: 
14510: 
14511: 
14512: 210300M
14513: 2                                      1991 vp -    KK 95
14514: 
14515: 
14516: 
14517: 
14518:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14519: 
14520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ja ilmatorjuntaa, kehitetään. Molemmat osajär-
14521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jestelmät täydentävät toisiaan ja muodostavat
14522: olette 27 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn         yhdessä toimivan integroidun ilmapuolustusjär-
14523: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       jestelmän.
14524: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Uusien lähi-ilmatorjuntaohjusten hankinta
14525: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-     aloitettiin vuonna 1986 ja saadaan päätökseen
14526: jallisesta kysymyksestä n:o 95:                    vuoden 1995 loppuun mennessä. Kokonaan
14527:                                                    uuden järjestelmän eli kohdeilmatorjuntaohjus-
14528:           Aikooko Hallitus tuleviin hankintoi-     ten hankinnat saataneen toteutetuksi vuoden
14529:        hin liittyen ottaa huomioon ilmatorjun-     1993 loppuun mennessä. Molempien osajärjes-
14530:        taohjusten hankkimisen ilmapuolustus-       telmien korkeiden hankintakustannusten takia
14531:        tamme täydentävänä osana?                   hankintoja ei ole tarkoituksenmukaista liittää
14532:                                                    yhteen.
14533:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Valtioneuvoston päättämä puolustusmateri-
14534: taen seuraavaa:                                    aalihankintojen menokehys vuosille 1992-1995
14535:    Suunnittelun lähtökohtana on, että ilmapuo-     mahdollistaa vain hyvin niukan materiaalisen
14536: lustuksen molempia tukijärjestelmiä, ilmavoimia    kehittämisen.
14537: 
14538:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
14539:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
14540:                                          1991 vp -    KK 95                                         3
14541: 
14542: 
14543: 
14544: 
14545:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14546: 
14547:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         försvarets bägge stödsystem, flygvapnet och luft-
14548: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       värnet skall utvecklas. De bägge stödsystemen
14549: den 27 maj 1991 tili vederbörande medlem av          kompletterar varandra och utgör tillsammans ett
14550: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    fungerande integrerat luftförsvarssystem.
14551: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             Anskaffningen av nya kortdistansmissiler
14552: mål nr 95:                                           inleddes år 1986 och slutförs före utgången av år
14553:                                                      1995. Anskaffningen av ett helt nytt system, dvs.
14554:          Amnar Regeringen i anslutning tili          medeldistansmissiler torde förverkligas före ut-
14555:        kommande anskaffningar beakta an-             gången av år 1993. På grund av de höga anskaff-
14556:        skaffningen av luftvärnsmissiler som en       ningskostnaderna för de bägge delsystemen är
14557:        kompletterande del av vårt försvar?           det inte ändamålsenligt att sammankoppla an-
14558:                                                      skaffningarna.
14559:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Den utgiftsram för anskaffning av försvars-
14560: samt anföra följande:                                materiel som statsrådet fastställt för åren 1992-
14561:                                                      1995 möjliggör endast en synnerligen knapp
14562:   Utgångspunkten för planeringen är att luft-        materiell utveckling.
14563: 
14564:      Helsingfors den 13 juni 1991
14565:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
14566:                                                1991 vp
14567: 
14568: Kirjallinen kysymys 96
14569: 
14570: 
14571: 
14572: 
14573:                                      Aittoniemi: Joulumaa-projektin jatkamisesta Lapin matkailun
14574:                                       edistämiseksi
14575: 
14576: 
14577:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14578: 
14579:    Lappia kohtaan tunnetaan kansainvälistä           kuluttua ovat konkurssikypsiä, koska niillä ei
14580: kiinnostusta joulupukin maana. Muun muassa           ole kansainvälistä vetoa. Joulumaalla laajana
14581: raharikkaat englantilaiset ja amerikkalaiset teke-   kansainvälisenä matkailukeskuksena todennä-
14582: vät joulun alla Concord-matkoja Rovaniemelle,        köisesti asiakkaina olisivat raharikkaat, joilla on
14583: jossa heille näytetään paria palavaa honkapölk-      varaa maksaa, jos saavat vastineeksi jotakin eri-
14584: kyä ja poroa. Siitä huolimatta he tulevat yhä        koista ja mieleenpainuvaa.
14585: uudelleen.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14586:    Joulumaa-ajatus kansainvälisenä talvimatkai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14587: lun kehtona oli aikanaan esillä, mutta sortui        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14588: surkuhupaisaan riitelyyn ja jopa oikeudenkäyn-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14589: teihin. Lappi on edelleen olemassa mutta ei
14590: Joulumaata, jonka luomiseen olisi mittavassa                    Katsooko Hallitus, että hyvin suunni-
14591: muodossa myös valtion tukea käyttäen kannat-                 teltuun Joulumaa-projektiin ja sen to-
14592: tavat mahdollisuudet. Valtion tuki uhrataan                  teuttamiseen valtion tuella olisi järkeviä
14593: Matkailun edistämiskeskuksen kautta mitättö-                 perusteita?
14594: miin pikkuyrityksiin, jotka muutaman vuoden
14595: 
14596:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1991
14597:                                            Sulo Aittaniemi
14598: 
14599: 
14600: 
14601: 
14602: 2!0300M
14603: 2                                        1991 vp -    KK 96
14604: 
14605: 
14606: 
14607: 
14608:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vien tahojen lisäksi on mukana yksityisiä liikelai-
14610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toksia. Valtionavustus toimintaan ohjattiin
14611: olette 27 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           Matkailun edistämiskeskuksen budjetin kautta
14612: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         konkreettisena kohteena Joulupukin kirjeenvaih-
14613: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        to, joka merkitsee vuosittain vastaamista noin
14614: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallises-    500 OOO:een eri puolilta maailmaa tulevaan kir-
14615: ta kysymyksestä n:o 96:                              jeeseen. Kun vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
14616:                                                      ei avustusta Joulupukin kirjeenvaihtoon enää ol-
14617:           Katsooko Hallitus, että hyvin suunni-      lut, on Joulumaa ry joutunut taloudellisiin vai-
14618:        teltuun Joulumaa-projektiin ja sen to-        keuksiin ja kevään 1991 lisäbudjetissa on tähän
14619:        teuttamiseen valtion tuella olisi järkeviä    tarkoitukseen osoitettu varoja 900 000 markkaa.
14620:        perusteita?                                      Suunnittelutyö Joulumaan keskuskohteen
14621:                                                      aikaansaamiseksi on myös jatkunut, vaikka
14622:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          edellä mainittua Napapiiri-Syväsenvaara-alueen
14623: taen seuraavaa:                                      arkkitehtisuunnitelmaa ei olekaan pystytty to-
14624:                                                      teuttamaan. Rovaniemen kaupunki, maalais-
14625:     Niilo Tarvajärven aikoinaan esittämää ja sen     kunta ja Lakespo Oy ovat muodostaneet Napa-
14626: jälkeen monia vaiheita läpikäynyttä Joulumaa-        piiri-Syväsenvaara Oy -nimisen kehitysyhtiön,
14627: ideaa ryhdyttiin uudelta pohjalta toteuttamaan       minkä lisäksi Rovaniemen maalaiskunnan omis-
14628: 1980-luvun puolimaissa, kun Lapin läänin maa-        tama yhtiö Napapiirin Kehitys Oy hallitsee
14629: herra Asko Oinas julisti Lapin Joulumaaksi ja        pääosaa suunnitelma-alueeseen sisältyvästä maa-
14630: muodosti sen toteuttamista varten oman Joulu-        pohjasta. Ensin mainittu kehitysyhtiö sai vuon-
14631: maa-valtuuskunnan. Matkailun edistämiskeskus         na 1989 yhteensä 600 000 markkaa rakennemuu-
14632: asettui alusta alkaen tukemaan hanketta, koska       tosrahaa Joulumaan pääkohteen toimintapoh-
14633: sillä nähtiin olevan merkitystä sekä Suomen          jan selvittämistä ja varsinaista suunnittelua var-
14634: matkailulliselle markkinoinnille että laajemmin-     ten, mitä rahasummaa ei ole vielä käytetty.
14635: kin myönteisen Suomi-kuvan muodostumiselle.          Erillisen konsulttitoimeksiannon pohjalta on
14636: Samanaikaisesti pantiin vireille Joulupukin ko-      Joulumaan pääkohteen liikeideaa ja kannatta-
14637: din eli Joulumaan pääkohteen rakentamisen            vuutta arvioitu ja täsmennetty.
14638: valmistelu, ensi vaiheessa Luostolle ja myöhem-         Joulumaan pääkohteen kiireellisyys koko
14639: min Rovaniemen maalaiskunnan tarjoamalle             Joulumaa-markkinoinnin uskottavuuden kan-
14640: alueelle Syväsenvaaraan Napapiirin läheisyy-         nalta on kauppa- ja teollisuusministeriön taholla
14641: teen. Napapiiri-Syväsenvaara-alueesta valmistui      samoin kuin Matkailun edistämiskeskuksessa
14642: keväällä 1988 Joulupukin ympärille rakennetta-       tiedostettu. Se, että yksityistä aloitteellisuutta ei
14643: via toimintoja koskeva kokonaissuunnitelma,          ole riittävästi löytynyt, voinee johtua siitä, että
14644: jonka laatimista ohjasi kauppa- ja teollisuusmi-     Joulupukin kodin kaltainen vetovoimakohde
14645: nisteriön, Matkailun edistämiskeskuksen, Kehi-       luonteensa puolesta yleishyödyllisenä soveltuu
14646: tysaluerahaston Lapin lääninhallituksen Joulu-       paremmin julkisen vallan rahoittamaksi ja sa-
14647: maa-valtuuskunnan sekä Rovaniemen kaupun-            moin sen toiminnan ylläpitäminen parhaiten
14648: gin ja maalaiskunnan edustajista koostunut työ-      jollekin lasten hyväksi toimivalle organisaatiolle.
14649: ryhmä.                                               Tätä silmällä pitäen on kuluneena keväänä käy-
14650:     Joulumaa-valtuuskunnan toimintaa rahoitti-       ty neuvotteluja kauppa- ja teollisuusministeriön
14651: vat Lapin lääninhallitus ja Matkailun edistämis-     välityksellä Lasten Päivän Säätiön kanssa sen
14652: keskus. Kun kyse oli kuitenkin määräaikaisesta       osallistumisesta Joulumaan pääkohteen rakenta-
14653: rahoituksesta, muutettiin organisaatiota siten,      miseen Napapiirin-Syväsenvaaran alueelle. Sää-
14654: että vuoden 1989 alusta Joulumaa-hankkeen            tiön hallitus on kokouksessaan 18.4.1991 toden-
14655: edistämistä ja markkinointia varten perustettiin     nut, että se ei osallistu investoijana hankkeeseen,
14656: yhdistys Joulumaa ry, jossa valtiovaltaa edusta-     mutta pitää toiminnallista yhteistyötä periaat-
14657:                                            1991 vp -    KK 96                                            3
14658: 
14659: teessa mahdollisena. Hankkeen eteenpäinvienti          tilanteessa järjestää minkään erillismäärärahan
14660: tältä pohjalta edellyttää siis valtiovallan ratkai-    avulla, mutta sen sijaan normaalien käytettävis-
14661: sevaa roolia tarvittavan rakennusinvestoinnin          sä olevien rahoitusmuotojen, ennen kaikkea
14662: rahoittamisessa.                                       aluetuen piiriin kuuluvan investointiavustuksen
14663:     Joulumaa ry on puolestaan asettanut vuoden         ja työllisyysperusteisen investointituen, puitteis-
14664: 1991 toiminnan erääksi päätavoitteeksi Joulu-          sa tulisi päästä maksimimääräiseen valtionosuu-
14665: maan matkailullisen pääkohteen nimeämisen.             teen. On myös mahdollista, että Kehitysaluera-
14666: Tässä tarkoituksessa yhdistys on laatinut valin-       hasto Oy sekä Raha-automaattiyhdistys ry voisi-
14667: takriteerit ja tulee lähestymään eräitä Pohjois-       vat osallistua hankkeen rahoitukseen.
14668: Suomen kuntia ja niissä sijaitsevia kehittyneitä           Verrattuna siihen, että valtio on Lapissa ra-
14669: matkailukeskuksia niiden mielenkiinnon kartoit-        hoittanut melko suurin summin valtakunnallisel-
14670: tamiseksi Joulumaan pääkohteen rakentamiseen           ta kannalta Joulumaata huomattavasti vähä-
14671: nähden. Tällaisia potentiaalisia alueita ovat esi-     merkityksellisempiä matkailukohteita ja että
14672: merkiksi Rovaniemen maalaiskunnassa sijaitse-          valtiovalta on vielä 1980-luvulla käyttänyt huo-
14673: va Napapiiri-Syväsenvaara, Pyhä-Luosto, Saari-         mattavia summia matkailuhotellien rakentami-
14674: selkä, Ylläs ja Kuusamo. Tarkoituksena on sel-         seen ja peruskorjaamiseen, vaikka tarvetta val-
14675: vittää, millä tavoin kyseiset paikkakunnat olisi-      tion hotelliomistukselle ei enää olekaan ajatelta-
14676: vat halukkaita panostamaan Joulumaan pää-              vissa, Joulumaa-projekti kokonaisuudessaan ja
14677: kohteen rakentamiseen ja millaisia toteuttamis-        valtion panos sen toteuttamiseen on varsin pe-
14678: ideoita niillä olisi tarjota. Periaatteena on löytää   rusteltua. Joulumaan toteuttaminen on nähtävä
14679: pääkohteelle olemassa olevia matkailupalveluja         koko Suomen markkinointihankkeena, joka
14680: täydentävä ja tukeva liiketaloudellinen pohja.         palvelee niin vientiteollisuutta ja sen tarvitsemaa
14681:     Tämän ohella yhdistys on laatinut uuden            Suomi-kuvaa kuin matkailuakin ja sen maas-
14682: matkailullisen konseptin, jonka avulla pyritään        tamme luoman profiilin kiinnostavuutta. On
14683: saamaan Lapin pisimmälle kehittynyt matkailul-         myös selvää, että laajamittainen Joulupukin
14684: linen tarjonta kokonaisuudessaan Joulumaan             nimissä tapahtuva markkinointi- ja pr-toiminta
14685: yhteismarkkinoinnin piiriin. Joulumaa-idean            ei ole ajan mittaan kannattavaa, jos meillä ei ole
14686: toteutus näkyisi lähinnä ohjelmapalvelulisänä          tarjota riittävän kiintoisaa Joulupukki-pääkoh-
14687: Joulupukin Jalanjälki -kohteissa kattavasti ym-        detta, joka antaisi motiivin matkustaa Suomeen.
14688: päri Lappia.                                           Tällaista kiinnostavuutta edellytetään, mikäli
14689:     Myös kansainvälisen tiedottamisen neuvotte-        Joulupukki-teemalla halutaan hankkia maahan
14690:  lukunta KANTJNE teki loppuraportissaan syk-           niitä valuuttatuloja, joihin suomalaisen joulupu-
14691:  syllä 1990 esityksen Joulumaan pääkohteen             kin suosio maailmalla antaa mahdollisuuksia.
14692: rakentamisesta valtion tuella ja sälytti asiassa           Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
14693: päävastuun kauppa- ja teollisuusministeriölle.         valtion, asianomaisten kuntien sekä matkailu-
14694:  Ministeriön näkemyksenä on ollut, että liiketa-       elinkeinon ja yleishyödyllisten tahojen yhteis-
14695:  loudelliselta kannalta Rovaniemen seutu on            työssä toteuttamaan Joulumaa-projektiin on
14696:  paras sijoituspaikka Joulumaan keskuskohteelle        olemassa järkevät perusteet ja että on syytä
14697:  ottaen huomioon alueen väestöpohjan, liiken-          pikaisesti selvittää Joulumaan pääkohteen edel-
14698:  teellisesti keskeisen aseman Lapissa ja Napapii-      lyttämät investoinnit sekä valtion rahoitukselli-
14699:  rin kansainvälisen vetovoiman. Hankkeen rahoi-        nen osallistuminen niihin.
14700:  tusta on vaikea nykyisessä valtiontaloudellisessa
14701:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1991
14702: 
14703:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
14704: 4                                         1991 vp -    KK 96
14705: 
14706: 
14707: 
14708: 
14709:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14710: 
14711:      I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        både statsmakten och privata affärsföretag re-
14712: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        presenterade. Statsunderstödet för verksamhe-
14713: den 27 maj 1991 till vederbörande medlem av           ten kanaliserades via budgeten för Centralen för
14714: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     turistfrämjande, med jultomtens brevväxling
14715: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          som konkret objekt. Detta innebär att ca 500 000
14716: 96:                                                   brev från olika håll i världen skall besvaras
14717:                                                       årligen. Då det inte längre ingick något under-
14718:          Anser Regeringen att det finns vettiga       stöd för jultomtens brevväxling i 1991 års budget
14719:        grunder för det välplanerade s.k. Joulu-       har Joulumaa ry råkat i ekonomiska svårigheter,
14720:        maa-projektet och för ett genomförande         och i tilläggsbudgeten våren 1991 anvisa-
14721:        av projektet med statligt stöd?                des 900 000 mk för ändamålet.
14722:                                                          Planeringsarbetet i syfte att få till stånd Jul-
14723:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          landets viktigaste attraktion har också fortsatt,
14724: samt anföra följande:                                 även om den nämnda arkitektplanen för Syvä-
14725:                                                       senvaaraområdet vid polcirkeln inte kunnat
14726:     Joulumaa-(Jullands-)iden, som Niilo Tarva-        realiseras. Rovaniemi stad och landskommun
14727: järvi på sin tid framförde och som därefter           samt aktiebolaget Lakespo Oy har bildat ett ut-
14728: genomgått flera skeden, togs åter upp i mitten av     vecklingsbolag vid namn Napapiiri-Syväsevaara
14729: 1980-talet då landshövdingen i Lapplands län          Oy, och dessutom besitter aktiebolaget Napapii-
14730: Asko Oinas proklamerade Lappland som JuHan-           rin Kehitys Oy, som ägs av Rovaniemi lands-
14731: det och tillsatte en Jullands-delegation enkom        kommun, merparten av marken på planerings-
14732: för genomförande av projektet. Centralen för          området. År 1989 fick det förstnämnda utveck-
14733: turistfrämjande stödde ända från början projek-       lingsbolaget sammanlagt 600 000 mk i struktur-
14734: tet, eftersom det ansågs vara av betydelse för        omvandlingsanslag för utredning och egentlig
14735: både den turistiska marknadsföringen av Fin-          planering av verksamhetsbasen för Jullandets
14736: land och i vidare omfattning för utformningen         huvudattraktion. Denna summa har ännu inte
14737: av en positiv bild av Finland. Samtidigt började      använts. Affärsiden rörande Jullandets huvud-
14738: man förbereda byggandet av jultomtens hem,            attraktion har, liksom lönsamheten, bedömts
14739: dvs. Jullandets huvudattraktion. I det första         och preciserats utgående från ett särskilt kon-
14740: skedet gällde förberedelserna Luosto och senare       sultuppdrag.
14741: det område som Rovaniemi landskommun er-                 Såväl handels- och industriministeriet som
14742: bjöd i Syväsenvaara nära polcirkeln. Våren 1988       Centralen för turistfrämjande har insett hur
14743: färdigställdes för det senare området en hel-         brådskande realiseringen av Jullandets huvud-
14744: hetsplan gällande de aktiviteter som skulle byg-      attraktion är med tanke på trovärdigheten i
14745: gas upp kring jultomteverksamheten. Utarbe-           samband med marknadsföringen av hela JuHan-
14746: tandet av denna plan leddes av en arbetsgrupp         det. Att privat företagsamhet inte kunnat attra-
14747: med representanter för handels- och industrimi-       heras i tillräcklig utsträckning kan eventuellt
14748: nisteriet, Centralen för turistfrämjande, Utveck-     bero på att en attraktion som jultomtens hem på
14749: lingsområdesfonden, länsstyrelsen i Lapplands         grund av sin allmännyttiga natur bättre lämpar
14750: län, Jullands-delegationen samt Rovaniemi stad        sig för offentlig finansiering. På samma sätt
14751: och landskommun.                                      lämpar det sig bäst för en organisation som
14752:     Delegationens verksamhet finansierades av         verkar för barnens bästa att svara för verksam-
14753: länsstyrelsen i Lapplands län och Centralen för       heten. Förhandlingar har med beaktande av
14754: turistfrämjande. Eftersom det dock var fråga om       dessa synpunkter och genom handels- och in-
14755: tillfällig finansiering ändrades organisationen så    dustriministeriets förmedling under den gångna
14756: att en förening, Joulumaa ry, med uppgift att         våren förts med Stiftelsen Barnens Dag om
14757: främja och marknadsföra projektet Joulumaa            dennas deltagande i byggandet av Jullandets
14758: bildades vid ingången av år 1989. I föreningen är     huvudattraktion på Syväsenvaaraområdet vid
14759:                                            1991 vp -    KK 96                                           5
14760: 
14761: polcirkeln. Stiftelsens styrelse konstaterade vid      polcirkelns internationella dragningskraft. Det
14762: sitt möte den 18 april 1991 att den inte deltar i      är svårt att i det nuvarande statsekonomiska
14763: projektet som investerare, men anser verksam-          läget ordna finansieringen av projektet med
14764: hetsmässigt samarbete i princip vara möjligt. Om       hjälp av ett särskilt anslag. Däremot bör man
14765: projektet skali avancera på denna basis, krävs         uppnå maximal statsandel inom ramen för de
14766: det alltså att statsmakten spelar en avgörande         normalt tillgängliga finansieringsformerna,
14767: roli vad beträffar finansieringen av den behövli-      framför alit genom det investeringsunderstöd
14768: ga byggnadsinvesteringen.                              som hör tili regionstödet och det sysselsättnings-
14769:     Föreningen Joulumaa ry har å sin sida som ett      baserade investeringsstödet. Det är även möjligt
14770: av 1991 års viktigaste mål uppstälit att Juliandets    att Utvecklingsområdesfonden Ab och Penning-
14771: viktigaste turistattraktion skall utses. Förening-     automatföreningen rf kan delta i finansieringen
14772: en har i detta syfte stälit upp kriterier för valet    av projektet.
14773: och kommer att kontakta vissa kommuner i                   Projektet Joulumaa i sin helhet och statens
14774: norra Finland samt utvecklade turistcentra i           insats i genomförandet av det är väl motiverade,
14775: kommunerna för att kartlägga deras intresse för        jämfört med de resmål av betydligt mindre vikt
14776: Juliandets huvudattraktion. Dylika tänkbara            än Juliandet som staten har finansierat i Lapp-
14777: områden är t.ex. Syväsenvaara-området vid              land med tämligen stora summor. Det kan också
14778: polcirkeln i Rovaniemi landskommun, Pyhä-              beaktas att statsmakterna så sent som på 1980-
14779: Luosto, Saariselkä, Yliäs och Kuusamo. Avsik-          talet använde betydande summor för att uppföra
14780: ten är att utreda på vilket sätt orterna i fråga är    och bygga om turisthotell, även om det inte
14781: viliiga att satsa på byggandet av Juliandets           längre kan tänkas att staten har något behov av
14782: huvudattraktion och hurdana ideer de har att           att äga hoteli. Förverkligandet av Juliandet bör
14783: erbjuda beträffande förverkligandet. Principen         ses som ett marknadsföringsprojekt för hela
14784: är att det gäller att för huvudattraktionen hitta      Finland. Projektet tjänar dels exportindustrin
14785: en företagsekonomisk bas som stöder och komp-          och den Finlandsbild som denna industri behö-
14786: letterar befintlig turistservice.                      ver, dels turismen och det intresse som turismen
14787:     Utöver detta har föreningen utarbetat en ny        skapar för vårt land. Det är också klart att en
14788: turistisk pian med hjälp av viiken man eftersträ-      omfattande marknadsföring och PR-verksamhet
14789: var att i sin helhet införliva det längst utvecklade   i jultomtens namn inte lönar sig i längden, om vi
14790: turistiska utbudet i Lappland med totalmark-           inte kan erbjuda en så pass intressant huvudatt-
14791: nadsföringen av Juliandet Förverkligandet av           raktion beträffande jultomten att den ger folk
14792: iden med ett Julland skulie närmast synas som          anledning att komma tili Finland. En dylik
14793: ett extra programutbud vid turistmålen Joulupu-        förmåga att intressera behövs om strävan är att
14794: kin Jalanjälki (jultomtens fotspår) på olika håli      medjultomtetemat skaffa de valutainkomster tili
14795: i hela Lappland.                                       landet som den finländska jultomtens populari-
14796:     Även delegationen för internationeli informa-      tet i världen ger möjlighet tili.
14797: tion, KANTINE, föreslog i sin slutrapport hös-             Med anledning av det ovan anförda anser
14798: ten 1990 att Juliandets huvudattraktion skali          regeringen att det finns vettiga grunder för ge-
14799: byggas med statligt stöd och lade huvudansvaret        nomförandet av projektet Joulumaa genom
14800: i saken på handels- och industriministeriet. Mi-       samarbete melian staten, de berörda kommuner-
14801: nisteriet har ansett att Rovaniemitrakten är det       na, turistbranschen och allmännyttiga instanser
14802: företagsekonomiskt sett bästa placeringsalterna-       samt att det finns anledning att snabbt utreda
14803: tivet för Juliandets viktigaste attraktion, om man     vilka investeringar som krävs för Juliandets
14804: beaktar områdets befolkningsbas, dess trafik-          huvudattraktion och hur stort statens finansielia
14805: mässigt sett centrala ställning i Lappland och         deltagande i dem skali vara.
14806:      Helsingforsden 26 juni 1991
14807:                                                                            Minister Pertti Salolainen
14808:                                                 1991 vp
14809: 
14810: 
14811: Kirjallinen kysymys 97
14812: 
14813: 
14814: 
14815: 
14816:                                    Tennilä: Kemin ja Tornion välisestä moottoritiehankkeesta
14817: 
14818: 
14819:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14820: 
14821:     Hallitus puhuu paljon säästämisestä. Perus-       Kemin ja Tornion välillä voi aivan hyvin tapah-
14822: turva ei etene ja monia tavallisille ihmisille tär-   tua nykyisen tiepohjan mukaisesti sitä paranta-
14823: keitä etuisuuksia ollaan huonontamassa. Jopa          malla. Lisäksi on tarpeen aloittaa uudelleen uu-
14824: lastentarhojen ruoka-annoksia pienennetään ja         simallinen henkilöjunaliikenne Kemin ja Tor-
14825: koululuokkien oppilasmääriä suurennetaan. Sa-         nion välillä. Onhan erikoista, että ainoa rautatie-
14826: maan aikaan kuitenkinjatketaan hyvin kalliiden        yhteys länteen katkaistiin, mistä aiheutuu pai-
14827: ja turhien hankkeiden suunnittelua. Näihin            kallisen väen lisäksi haittoja matkailulle, erityi-
14828: kuuluu Tornion ja Keminmaan välinen mootto-           sesti interrailmatkustajien kummastellessa käs-
14829: ritie.                                                kyä siirtyä junasta ruuhkaiseen bussiin.
14830:     Moottoritien yleissuunnitelma on juuri val-          Moottoritiehanketta viedään tielaitoksen toi-
14831: mistunutja se aiotaan toteuttaa siten, että raken-    mesta sitkeästi eteenpäin.
14832: taminen alkaa 1996. Moottoritie olisi pituudel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14833: taan 19 kilometriä ja maksaisi 490 miljoonaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14834: markkaa. Aikasäästöä kulkemiseen tulisi vain          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14835: muutama minuutti, jos sitäkään, koska liikenne-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14836: tukka joka tapauksessa syntyisi Tornion puolei-
14837: seen päähän. Kuten tunnettua, moottoritiet li-                  Tuleeko säästöistä paljon puhuva
14838: säävät saastumista autojen nopeuksien kasvaes-               Hallitus pysäyttämään 490 miljoonaa
14839: sa.                                                          markkaa maksavan Kemin ja Tornion
14840:     Tällaisissa satojen miljoonien hankkeissa ei             välisen moottoritiehankkeen etenemisen?
14841: todellakaan ole mitään järkeä, sillä matkanteko
14842:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
14843: 
14844:                                          Esko-Juhani Tennilä
14845: 
14846: 
14847: 
14848: 
14849: 210300M
14850: 2                                      1991 vp -    KK 97
14851: 
14852: 
14853: 
14854: 
14855:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14856: 
14857:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Edellä mainitut kunnat ovat puoltaneet moot-
14858: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toritien rakentamista.
14859: olette 28 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            Kemin-Tornion moottoritien yleissuunnitel-
14860: kirjeenne n:o 510 ohella toimittanut valtioneu-    ma on parhaillaan lausuntokierroksella. Lau-
14861: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       sunnot saatuaan Lapin tiepiiri lähettää suunni-
14862: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin           telman tiehallitukseen, jossa tehdään jatkosuun-
14863: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 97:      nittelua koskeva päätös. Lausunnoista riippuen
14864:                                                    tiehallitus voi jättää päätöksen liikenneministe-
14865:           Tuleeko säästöistä paljon puhuva         riön tehtäväksi.
14866:        Hallitus pysäyttämään 490 miljoonaa            Liikenneministeriö ei aio tässä vaiheessa py-
14867:        markkaa maksavan Kemin ja Tornion           säyttää Kemin-Tornion moottoritien suunnit-
14868:        välisen moottoritiehankkeen etenemisen?     telua. Päätös jatkosuunnittelusta ja alustava
14869:                                                    arvio mahdollisesta rakentamisajankohdasta
14870:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tehdään vasta yleissuunnitelmaan sisältyvien vai-
14871: vasti seuraavaa:                                   kutusselvitysten, yleissuunnitelmasta saatavien
14872:                                                    lausuntojen ja koko valtatieverkon kehittämis-
14873:    Kemin-Tornion moottoritien suunnittelu on       suunnitelman perusteella, jolloin voidaan kohta-
14874: ollut vireillä 1970-luvulta asti.                  laisen luotettavasti arvioida moottoritien kan-
14875:    Tievaraus on Lapin seutukaavan 2. osassa        nattavuus ja ympäristölliset ja yhdyskunnalliset
14876: (vahvistettu 16.1.1986) ja Tornion ja Kemin-       vaikutukset sekä ottaa huomioon paikalliset ja
14877: maan yleiskaavoissa.                               alueelliset intressit.
14878: 
14879:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1991
14880:                                                                Liikenneministeri Ole Norrback
14881:                                          1991 vp -    KK 97                                         3
14882: 
14883: 
14884: 
14885: 
14886:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14887: 
14888:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Generalplanen för byggandet av motorvägen
14889: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       Kemi-Torneå har sänts ut för utlåtande. När
14890: 510 av den 28 maj 1991 tili vederbörande medlem      utlåtandena har kommit kommer Lapplands
14891: av statsrådet översänt avskrift av följande av       vägdistrikt att skicka planen tili vägstyrelsen,
14892: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteckna-         som gör beslut om planeringen i fortsättningen.
14893: de spörsmål nr 97:                                   Beroende på utlåtandena kan vägstyrelsen över-
14894:                                                      låta beslutsfattandet tili trafikministeriet.
14895:           Kommer denna Regering, som ivrigt             Trafikministeriet kommer inte i detta skede
14896:        förespråkar sparåtgärder, att vidta åtgär-    att avbryta planeringen av motorvägen mellan
14897:        der för att stanna bygget av motorvägen       Kemi och Torneå. Beslutet om fortsättningspla-
14898:        mellan Kemi och Torneå, som kostar 490        neringen och den preliminära tidpunkten för
14899:        miljoner mark?                                eventuellt byggande görs först på basis av utred-
14900:                                                      ningarna över generalplanens effekter, utlåtan-
14901:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         dena om generalplanen och hela utvecklingspla-
14902: samt anföra följande:                                nen för riksvägsnätet, varefter man kan göra
14903:                                                      relativt tillförlitliga beräkningar för motorvä-
14904:    Planeringen av motorvägen mellan Kemi och         gens lönsamhet, förutse hurudana miljöskador-
14905: Torneå har varit aktuell alltsedan 1970-talet.       na och olägenheterna för samhället kan tänkas
14906:    Vägreserveringen finns i andra delen av Lapp-     vara samt beakta de lokala och regionala intres-
14907: lands regionplan (fastställd den 16 1.1986) och i    sena.
14908: generalplanerna för Torneå och Keminmaa.
14909:    De ovan nämnda kommunerna har förordat
14910: byggande av motorvägen.
14911:      Helsingforsden 20 juni 1991
14912: 
14913:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
14914:                                                              1991 vp
14915: 
14916: 
14917: Kirjallinen kysymys 98
14918: 
14919: 
14920: 
14921: 
14922:                                                   Vistbacka: Asuntojen korjausavustusten myöntämisperusteista
14923: 
14924: 
14925: 
14926:                                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14927: 
14928:     Ympäristöministeriön päätöksessä rakennus-                    mk/kk suuremmat kuin ruokakunnan 2. Ympä-
14929: ten ja asuntojen korjaustoimintaan myönnettä-                     ristöministeriön jakoperusteen 5 §:n mukaan
14930: vien avustusten jakoperusteista, joka on annettu                  ruokakunnalle 1 on myönnettävä korjausavus-
14931: 21 päivänä maaliskuuta 1991, ja sen kohdassa 3                    tus, kun taas ruokakunnan 2 avustus tulee hylä-
14932: "Korjaustoimintaan sosiaalisin perustein erityi-                  tä, vaikka ruokakunnan kuukausitulot ovat
14933: sesti vanhusväestölle myönnettävä avustus" on                     2 880 mk/kk pienemmät kuin ruokakunnan 1.
14934: jakoperusteohjeessa räikeä epäkohta. Tämä                         Tämä johtuu siitä, että ohjeen mukaan enemmän
14935: epäkohta asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan                     ansaitsevan puolison tulot ylittävät esimerkissä
14936: kääntäen avustuksen tarkoituksen alkuperäises-                    100 mk/kk ylärajan eikä vähemmän ansaitsevan
14937: tä päinvastaiseksi.                                               tuloista voida vähentää kuin tulojen suuruutta
14938:     Esimerkkinä epäkohdasta voidaan ottaa kak-                    vastaava määrä.
14939: si erilaista perhettä:                                               Avustusten perustarkoitus on yhteiskunnan
14940:     1. Ruokakunnassa perheen eniten ansaitseva                    taholta auttaa vähävaraisia ja eniten avun tar-
14941: jäsen saa tuloja 5 000 mk/kk ja hänen puolison-                   peessa olevia heikosti toimeentulevia ihmisiä.
14942: sa 3 500 mk/kk. Perheen ansiot yhteenlaskettui-                   Lisäksi tarkoitus on parantaa puutteellisissa
14943: na ovat 8 500 mk/kk. Ympäristöministeriön oh-                     asunto-olosuhteissa asuvien vähävaraisten asun-
14944: jeen mukaan he ovat oikeutettuja saamaan kor-                     to-olosuhteita. Kehitysalueiden ihmisten työpai-
14945: jausavustusta.                                                    kat ovat perinteisesti pienviljelys-, metsä-,
14946:     2. Ruokakunnassa perheen eniten ansaitseva                    seka-, rakennus- ja tehdastyöpaikkoja. Tällaisis-
14947: jäsen saa tuloja 5 200 mk/kk ja hänen puolison-                   sa ruokakunnissa palkkatuloa on yleensä saanut
14948:  sa 420 mk/kk. Perheen ansiot ovat yhteenlasket-                  ainoastaan perheen varsinainen elättäjä, yleensä
14949:  tuna 5 620 mk/kk. Ohjeen mukaan he eivät ole                     perheen isä, koska varsinaisia ansiotöitä ei ole
14950:  oikeutettuja saamaan korjausavustusta.                           ollut saatavissa molemmille puolisoille. Perheen
14951:                                                                   äitien työpanos on ollut siis ilman varsinaista
14952: Ruokakunta 1:                                                     palkkaa tehtävää työtä, perheen huoltamista ja
14953:  enemmän ansaitseva puoliso ..                      5 000 mk/kk   lasten kasvattamista. Mikäli tämmöinen perhe
14954:  puoliso ................................... .      3 500 mk/kk   hakee esimerkkikorjausavustusta tai peruspa-
14955:                                                                   rannuslainaa, he jäävät monissa tapauksissa
14956:    yhteensä ................................. .     8 500 mk/kk   vaille avustusta siksi, että ainoan työssä käyneen
14957:                                                                   perheenjäsenen tulot ylittävät aavistuksen ver-
14958:    Ruokakunta saa korjausavustuksen.
14959:                                                                   ran säädetyn ylärajan, vaikka toisella puolisolla
14960:                                                                   ei olisi tuloja lainkaan. Näin ollen ruokakunnat
14961: Ruokakunta 2:                                                     ovat usein eriarvoisessa asemassa käytössä ole-
14962:   enemmän ansaitseva puoliso ..                     5 200 mk/kk
14963:                                                                   vien ohjeiden perusteella.
14964:  puoliso ................................... .        420 mk/kk
14965:                                                                      Ruokakuntien yhteenlasketun käytettävissä
14966:    yhteensä ................................. .     5 620 mk/kk   olevan tulon tulisi olla jakoperusteena lainoissa
14967:                                                                   ja avustuksissa, sillä myös niille ihmisille, joilla ei
14968:     Ruokakunta ei saa korjausavustusta.                           ole osoitettavissa varsinaista tuloa, tulee taata
14969:                                                                   tasapuolinen kohtelu ja heille tulee hyväksyä
14970:    Tarkasteltaessa ruokakuntien käytettävissä                     samat lisäykset ja vähennykset henkilöluvun
14971: olevia kuukausituloja voidaan todeta, että ruo-                   perusteella. Näin tulisi menetellä eikä kuten
14972: kakunnan 1 käytettävissä olevat tulot ovat 2 880                  vallitsevassa käytännössä, jossa jakoperusteena
14973: 
14974: 210300M
14975: 2                                         1991 vp -    KK 98
14976: 
14977: 
14978: ovat henkilökohtaiset markkamäärät Lisäksi            maann, kuin alkuperäinen tarkoitus on var-
14979: korjausavustusten ja perusparannuslainojen            maankin ollut.
14980: nykyjärjestelmän jakoperusteiden suurin heik-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14981: kous on sen byrokraattinenjakomenettely, jossa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14982: käytännönläheinen, paikalliset olosuhteet tunte-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14983: va tietämys halutaan unohtaa täysin. Näiden           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14984: niin sanottujen erittäin puutteellisissa asuinolo-
14985: suhteissa asuvien varallisuus, omat varat, ovat                 Tietääkö Hallitus, että ympäristö-
14986: lähes poikkeuksetta niin pienet, että hanke kaa-             ministeriön asuinrakennusten ja asunto-
14987: tuu omarahoitusosuuteen. Toinen ongelmaryh-                  jen korjaustoimintaan myönnettävien
14988: mä ovat ne ihmiset, joiden tulot ja varallisuus              avustusten jakoperusteiden ruokakuntien
14989: ylittävät niukasti asetetut tulovaatimukset ja               käytettävissä olevaan kuukausituloon
14990: joiden korjaushanke kaatuu lisärahoituksen                   perustuvat myöntämiskriteerit aiheutta-
14991: puutteeseen. Näin ollen ne ihmisryhmät, jotka                vat eriarvoisuutta ja suoranaista ristirii-
14992: olisivat eniten avun tarpeessa ja jotka luokitel-            taisuutta, ja
14993: laan puutteellisissa 10losuhteissa asuvien jouk-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14994: koon, eivät voimassa olevan ohjeiston mukaan                 kyseisen kansalaisten tasavertaisuutta
14995: saa aina heille kohdennettua avustusta siinä                 loukkaavan epäkohdan korjaamiseksi?
14996:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
14997: 
14998:                                         Raimo Vistbacka
14999:                                           1991 vp -    KK 98                                             3
15000: 
15001: 
15002: 
15003: 
15004:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15005: 
15006:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tioneuvoston päätöksessä asunto-, omaksilunas-
15007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tamis- ja perusparannuslainan myöntämisessä
15008: olette 28 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            sekä asukkaaksi hyväksymisessä sovellettavista
15009: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          arvosteluperusteista eli ns. tulorajapäätöksessä
15010: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         olevat tulorajat avustusluonteisen pitkäaikaisen
15011: edustaja Vistbackan näin kuuluvasta kirjallisesta     perusparannuslainan myöntämiseksi tai siirtä-
15012: kysymyksestä n:o 98:                                  miseksi. Myös tuloista tehtävät vähennykset ovat
15013:                                                       pääosin samansuuruiset kuin tässä tulorajapää-
15014:           Tietääkö Hallitus, että ympäristömi-        töksessä, joka määrittelee "aravakelpoiselle"
15015:        nisteriön asuinrakennusten ja asuntojen        ruokakunnalle sallitut tulot. On pidetty perustel-
15016:        korjaustoimintaan myönnettävien avus-          tuna, että asumisen tukemiseen suunnattujen
15017:        tusten jakoperusteiden ruokakuntien            avustusten ja lainojen myöntämisperusteiden
15018:        käytettävissä olevaan kuukausituloon           määrittely yhdenmukaistetaan mahdollisimman
15019:        perustuvat myöntämiskriteerit aiheutta-        pitkälti.
15020:        vat eriarvoisuutta ja suoranaista ristirii-        Ympäristöministeriön päätöksen 4 §:n 3
15021:        taisuutta, ja                                  momentin mukaan, mikäli ruokakuntaan kuu-
15022:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         luu enemmän kuin yksi tulonsaaja, vähennetään
15023:        kyseisen kansalaisten tasavertaisuutta         kunkin muun kuin eniten ansaitsevan henkilön
15024:        Ioukkaavan epäkohdan korjaamiseksi?            kuukausituloista 3 500 markkaa. Jos siis pienem-
15025:                                                       pituloisella henkilöllä on tuloja vähemmän kuin
15026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          3 500 markkaa, vähennys on enintään näiden
15027: vasti seuraavaa:                                      tulojen suuruinen. Kyseisen vähennyksen tarkoi-
15028:                                                       tuksena on kattaa tulonhankkimisesta ruoka-
15029:    Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodesta           kunnalle aiheutuvia menoja. On katsottu, että
15030: 1987 lukien varattu määräraha korjausavustuk-         vähennystä pienempien tulojen (alle 3 500 mark-
15031: siin. Avustuskohteet ovat vuosien mittaan vaih-       kaa) hankkimisesta ei synny niiden määrää
15032: delleet, mutta pääosa avustusmäärärahasta on          enempää kuluja, ja siksi vähennystä ei voi ylime-
15033: myönnetty sosiaalisin perustein korjaustoimin-        nevältä osalta vähentää suurempituloiselta.
15034: nan avustamiseen erityisesti vanhusväestölle.             Mikäli kyseistä vähennystä ei voida tehdä
15035: Vuonna 1991 avustuksia myönnetään myös                vähemmän ansaitsevan puolison tai muun ruo-
15036: vanhojen kerrostalojen hissien rakentamiseen,         kakunnanjäsenen tuloista täysimääräisenä, saat-
15037: asuinrakennusten ja asuntojen perusparannus-          taisi syntyä kirjallisessa kysymyksessä kuvattu
15038: ten suunnitteluun sekä asunnoissa ilmenevien          tilanne, jossa pienempituloinen ruokakunta jää
15039: terveyshaittojen edellyttämiin korjaustoimenpi-       säädettyjen perusteiden mukaan ilman korjaus-
15040: teisiin. Ympäristöministeriö on määrännyt tar-        avustusta, kun taas suurempituloinen ruokakun-
15041: kemmin avustusten myöntämisperusteista 21             ta voi saada avustuksen. On syytä todeta, että
15042: päivänä maaliskuuta 1991 antamanaan päätök-           vastaava tilanne on mahdollinen myös aravalai-
15043: sellä. Päätöksen mukaan vanhusväestön asuin-          nan hakijoiden tuloja vertailtaessa.
15044: rakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan                Korjausavustusten myöntämisperusteita kos-
15045: myönnettävää avustusta myönnetään sellaisille         kevan päätöksen 4 §:n 5 momenttiin on mm.
15046: ruokakunnille, joissa vähintään yksi henkilö on       kyseisenlaisten tilanteiden syntymisen estämi-
15047: 65-vuotias tai vanhempi ja avustuksen myöntä-         seksi lisätty säännös, jonka mukaan avustus
15048: mistä voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksen-       voidaan erityisestä syystä myöntää, vaikka haki-
15049: mukaisena ja taloudellisesti tarpeellisena.           jaruokakunnan tulot vähäisessä määrin ylittäisi-
15050:     Sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden arvioi-       vät sovellettavat tulorajat. Tulorajat eivät siis ole
15051: misessa käytetään samoja kriteerejä kuin avus-        ehdottomat, vaan avustuksen myöntäjälle on
15052: tusluonteisen pitkäaikaisen perusparannuslainan       jätetty harkintavaltaa. Kysymystä laadittaessa
15053: myöntämisessä. Tulorajat ovat samat kuin vai-         edellä mainittu mahdollisuus on ilmeisesti jäänyt
15054: 4                                         1991 vp -    KK 98
15055: 
15056: 
15057: huomaamatta. Kysymyksessä esimerkkinä mai-            keskimäärin melko pieniä (7 681 mk v. 1989).
15058: nittu 100 markan tulorajojen ylitys voidaan           Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa avustuksiin
15059: katsoa vähäiseksi ja näin ollen avustus voitaisiin    varattiin 45 miljoonaa markkaa. Säästötarpeen
15060: erityisestä syystä myöntää.                           johdosta määrärahaa vähennettiin kuitenkin 1 li-
15061:    Kunnat myöntävät vanhusväestölle osoitetta-        sämenoarviossa 15 miljoonalla markalla. Vaka-
15062: vat korjausavustukset. Näin ollen voidaan olet-       vin huoli korjausavustusten suhteen onkin se,
15063: taa, että paikalliset olosuhteet ovat päätöksiä       että valtiontaloudellisen tilanteen takia avustuk-
15064: tehtäessä tiedossa.                                   sia varten ei ole voitu varata määrärahoja tar-
15065:    Vanhusväestön korjausavustuksia myönne-            peeseen nähden riittävästi, vaan määrärahoja on
15066: tään vuosittain muutamia tuhansia. Esimerkiksi        runsaasta korjaustarpeesta huolimatta jouduttu
15067: vuonna 1989 myönnettiin ko. avustus yhteensä          supistamaan.
15068: 3 853 asunnon korjaamiseen. Avustukset ovat
15069: 
15070:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1991
15071:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
15072:                                           1991 vp -    KK 98                                           5
15073: 
15074: 
15075: 
15076: 
15077:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15078: 
15079:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lämpas då bostads-, inlösnings- och grundför-
15080: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      bättringslån beviljas samt då bostadsinvånare
15081: se av den 28 maj 1991 tili vederbörande medlem        godkänns, det vill säga inkomstgränserna för
15082: av statsrådet översänt avskrift av följande av        beviljande eller överföring av långfristiga grund-
15083: riksdagsman Vistbacka undertecknade spörsmål          förbättringslån av understödskaraktär i det så
15084: nr 98:                                                kallade inkomstgränsbeslutet. Ä ven de avdrag
15085:                                                       som görs på inkomsten är huvudsakligen de
15086:           Är Regeringen medveten om att miljö-        samma som i inkomstgränsbeslutet, som definie-
15087:        ministeriets fördelningsgrunder för un-        rar de inkomster som är tillåtna för "aravadugli-
15088:        derstöd avsett för reparation av bostads-      ga" hushåll. Det har ansetts motiverat att definie-
15089:        byggnader och bostäder och som bygger          ringen av grunderna för beviljande av understöd
15090:        på hushållens tillbudsstående månadsin-        och lån tili stöd för boendet förenhetligas så
15091:        komster förorsakar ojämlikhet och di-          långt som möjligt.
15092:        rekta konflikter, och                             Enligt 4 § 3 mom. miljöministeriets beslut
15093:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       skall, om fler än en inkomsttagare hör tili hus-
15094:        för att korrigera denna olägenhet som          hållet, 3 500 mark avdras från månadsinkoms-
15095:        står i strid med att medborgarna skall         terna för alla andra än för den som förtjänar
15096:        vara jämställda?                               mest. Om alltså inkomsterna för en person med
15097:                                                       lägre inkomster är mindre än 3 500 mark, är av-
15098:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          draget högst så stort som denna persons inkoms-
15099: samt anföra följande:                                 ter. Avsikten med detta avdrag är att det skall
15100:                                                       täcka de utgifter som inkomstförvärvet orsakar
15101:     Anslag för understöd tili reparationsverksam-     hushållet. Det har ansetts att förvärvet av in-
15102: het har reserverats i statsbudgeten sedan år 1987.    komster lägre än avdraget (3 500 mark) inte
15103: De objekt som anslagen anvisas för har varierat       förorsakar mer utgifter än så, och därför kan
15104: från år tili år, men huvuddelen av anslaget har       avdraget inte tili den överskjutande delen avdras
15105: fördelats på sociala grunder i form av repara-        från inkomsterna för någon som förtjänar mer.
15106: tionsunderstöd speciellt tili den ålderstigna be-        Om ifrågavarande avdrag inte tili fullo kan
15107: folkningen. År 1991 beviljas reparationsunder-        göras från de inkomster som en make med lägre
15108: stöd också för att hissar skall kunna byggas i        inkomster eller någon annan person i hushållet
15109: gamla flervåningshus, för planering av grundliga      har, kunde en sådan situation uppstå som be-
15110: reparationer i bostadsbyggnader och bostäder          skrivs i spörsmålet, där ett hushåll med lägre
15111: samt för sådana reparationer som avhjälper för        inkomster enligt de stadgade grunderna inte
15112: hälsan menliga brister i bostäderna. Miljöminis-      erhåller reparationsunderstöd medan ett hushåll
15113: teriet har i sitt beslut av den 21 mars 1991          med större inkomster får det. Det är skäl att
15114: noggrannare bestämt om grunderna för beviljan-        påpeka att motsvarande situation också är möj-
15115: de av understödet. Enligt detta beslut beviljas       lig vid jämförelse mellan de inkomster som
15116: understöd för reparation av den ålderstigna           sökande av aravalån har.
15117: befolkningens bostadsbyggnader och bostäder              Tili 4 § 5 mom. beslutet om fördelningsgrun-
15118: tili hushåll där minst en person är 65 år eller       derna för understöd som beviljas för reparation
15119: äldre och där understödet kan anses socialt           av bostadsbyggnader och bostäder har bl.a. för
15120: ändamålsenligt och ekonomiskt behövligt.              att förebygga ifrågavarande typ av situationer
15121:     Vid bedömningen av vad som är socialt ända-       fogats ett stadgande enligt vilket understödet av
15122: målsenligt tillämpas samma kriterier som vid          särskilda skäl kan beviljas, även om ansökarhus-
15123: beviljandet av långfristiga grundreparationslån       hållets inkomster i någon mån överstiger de
15124: av understödskaraktär. Inkomstgränserna stäm-         inkomstgränser som tillämpas. Inkomstgränser-
15125: mer överens med dem som gäller i statsrådets          na är alltså inte absoluta, utan den som beviljar
15126: beslut om de bedömningsgrunder som skall tili-        understödet har en viss prövningsrätt. Då spörs-
15127: 6                                        1991 vp -    KK 98
15128: 
15129: 
15130: målet utarbetades har denna möjlighet uppen-         reparation av inalles 3 853 bostäder. Understö-
15131: barligen inte observerats. Det i spörsmålet nämn-    den är i genomsnitt relativt små (7 681 mk år
15132: da överstigande beloppet på 100 mk kan anses         1989). I 1991 års budget reserverades 45 miljoner
15133: obetydligt, och understöd kunde alltså beviljas      mark för dessa understöd. På grund av inbespa-
15134: av särskilda skäl.                                   ringarna skars anslaget dock ned med 15 miljo-
15135:    Det är kommunerna som beviljar reparations-       ner mark i den första tilläggsbudgeten. Det
15136: understöd till den ålderstigna befolkningen. Man     största bekymret i fråga om reparationsunder-
15137: kan alltså utgå ifrån att de lokala omständighe-     stöden är faktiskt att det på grund av det stats-
15138: terna är kända då beslutet fattas.                   ekonomiska läget inte har varit möjligt att reser-
15139:    Årligen beviljas något tusental reparationsun-    vera tillräckliga anslag med hänsyn till behovet,
15140: derstöd till den ålderstigna befolkningen. Till      utan trots det stora behovet av reparationer har
15141: exempel år 1989 beviljades sådana understöd för      det varit nödvändigt att beskära anslagen.
15142:      Helsingfors den 1 juli 1991
15143:                                                                  Miljöminister Sirpa Pietikäinen
15144:                                                   1991 vp
15145: 
15146: 
15147: Skriftligt spörsmål 99
15148: 
15149: 
15150: 
15151: 
15152:                                     Nyby: Om sänkning av skogsarbetarnas pensionsålder
15153: 
15154: 
15155:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
15156: 
15157:    Enligt statistik från år 1990 är endast 23,6         arbetskraften. Under åren 1975-1989 har pro-
15158: procent av skogsarbetarna med i arbetslivet tilis       duktiviteten vid skogsavverkning tredubblats
15159: de fylit 65 år. Ifali att man från statistiken räknar   medan kostnaderna sjunkit med 17 procent.
15160: bort arbetsledarna, kan man anta att endast             Omkring hälften av avverkningarna utförs i dag
15161: omkring 16 procent av skogsarbetarna orkar              maskinelit.
15162: vara yrkesverksamma tilis de uppnått pensions-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
15163: åldern. Under fjo1året gick 905 skogsarbetare i         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
15164: pension. De flesta elier 494 personer var i ål-         skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
15165: dersgruppen 50-59 år. De här siffrorna visar            stälia följande spörsmål:
15166: hur slitsamt skogsarbetarens yrke är och att pen-
15167: sionså1dern är för hög. Skogsarbetarna som                        Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
15168: svarar för landets försörjning av virke tili trä-              ta för en sänkning av skogsarbetarnas
15169: förädlingsindustrin, utgör endast 2 procent av                 pensionsålder?
15170: 
15171:      Helsingfors den 29 maj 1991
15172: 
15173:                                                 Mats Nyby
15174: 
15175: 
15176: 
15177: 
15178:  210300M
15179: 2                                      1991 vp -    KK 99
15180: 
15181: Kirjallinen kysymys 99                                                                   Suomennos
15182: 
15183: 
15184: 
15185: 
15186:                                 Nyby: Metsureiden eläkeiän alentamisesta
15187: 
15188: 
15189:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15190: 
15191:    Vuodelta 1990 peräisin olevan tilaston mu-      1975-1989 metsänhakkuiden tuottavuus on
15192: kaan ainoastaan 23,6 prosenttia metsureista on     kolminkertaistunut, kun taas kustannukset ovat
15193: työelämässä 65 vuoden ikään saakka. Jos tilas-     alentuneet 17 prosenttia. Noin puolet hakkuista
15194: tosta poistetaan työnjohtajat, voidaan olettaa,    tehdään nykyään koneellisesti.
15195: että ainoastaan noin 16 prosenttia metsureista        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15196: jaksaa toimia ammatissa eläkeikään saakka.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15197: Viime vuonna 905 metsuria siirtyi eläkkeelle.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15198: Useimmat, eli 494 henkeä, olivat ikäryhmässä       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15199: 50-59 vuotta. Nämä luvut osoittavat metsurin
15200: ammatin olevan kuluttava ja eläkeiän liian kor-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15201: kea. Maamme puunjalostusteollisuuden puu-                 ryhtyä metsureiden eläkeiän alentami-
15202: huollosta vastaavien metsureiden osuus on aino-           seksi?
15203: astaan kaksi prosenttia työvoimasta. Vuosina
15204: 
15205:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1991
15206: 
15207:                                            Mats Nyby
15208:                                            1991 vp -    KK 99                                           3
15209: 
15210: 
15211: 
15212: 
15213:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15214: 
15215:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keen tarkoituksena on tukea asteittaista eläk-
15216: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          keelle siirtymistä siten, että työntekijä ennen 65
15217: olette 29 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn             vuoden ikää voi siirtyä täysiaikaisesta työstä
15218: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           osa-aikatyöhön,jolloin osa-aikaeläke korvaa an-
15219: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          sionmenetystä. Varhennettu vanhuuseläke puo-
15220: edustaja Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       lestaan on mahdollinen tilanteessa, jolloin työn-
15221: symyksestä n:o 99:                                     tekijä vapaaehtoisesti haluaa jäädä pois työstä
15222:                                                        ennen vanhuuseläkeikää.
15223:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15224:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
15225:        ryhtyä metsureiden eläkeiän alentami-
15226:                                                        mukaan joustava eläkeikäjärjestely on suhteessa
15227:        seksi?                                          ammattikohtaisiin eläkeikäjärjestelyihin vastan-
15228:                                                        nut tarkoitustaan, eikä tällaisten erillisten var-
15229:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15230:                                                        haiseläkemuotojen kehittäminen ole enää tar-
15231: vasti seuraavaa:                                       peellista. Vastaisuudessa olisi paremminkin syy-
15232:     Eläkeiän alentaminen raskaissa ja kuluttavis-      tä pyrkiä siihen, että työntekijät nykyistä parem-
15233: sa ammateissa oli 1980-luvun alussa useaan ot-         min säilyttäisivät työkykynsä ja voisivat jatkaa
15234: teeseen esillä. Eläkeiän alentaminen oli tutkitta-     pitempään työelämässä. Tämä on mahdollista
15235: vana valtioneuvoston asettamassa eläkeikäko-           monipuolistamaila ja kehittämällä kuntoutusta,
15236: miteassa, joka harkitsi kysymystä koko laajuu-         jota koskeva kokonaisuudistus tulee voimaan
15237: dessaan myös metsurien osalta. Komitean tehtä-         kuluvan vuoden lokakuun alusta sekä käyttä-
15238: vänä oli selvittää ne eläkemuodot ja eläkkeen-         mällä osa-aikaeläkettä nykyistä enemmän.
15239: saamisen edellytykset, joiden avulla olisi mah-             Valtioneuvoston 21.12.1989 asettaman Elä-
15240: dollista tehdä eri ammateissa toimivien työnteki-      kekomitea 1990:n on selvitettävä, miten erityi-
15241: jöiden eläkkeelle siirtyminen eläkeikää lähestyt-      sesti varhaiseläkejärjestelmiä kehittämällä edis-
15242: täessäjoustavammaksija yksilölliset eroavaisuu-        tettäisiin ikääntyneiden työntekijöiden mahdol-
15243: det huomioon ottavaksi. Erityisesti huomiota           lisuuksia osallistua työelämään nykyistä parem-
15244: kiinnitettiin työkyvyn, työttömyyden, työpanok-        min. Komitean tulee tehdä ehdotus toimenpiteis-
15245: sen vähentymisen ja työn rasittavuuden yksilöl-        tä, joilla poistettaisiin eläke- ja muussa lainsää-
15246: liseen vaikutukseen eläkkeelle siirtymisen edelly-     dännössä olevia ikääntyneiden työntekijöiden
15247: tyksissä.                                              työhönosallistumista ja työllistymistä haittaavia
15248:      Komitean työn valmistuttua joustava eläke-        esteitä sekä tehdä ehdotus toimenpiteistä, jotka
15249: ikäjärjestelyn toteuttaminen aloitettiin vuoden        kannustavat työnteon jatkamiseen eläkkeen
15250:  1986 alusta yksityisen sektorin työeläkejärjestel-    vaihtoehtona tai eläkkeen ohella ja jotka ehkäi-
15251: mässä. Joustava eläkeikäjärjestely koostuu kol-        sisivät tai lykkäisivät ennenaikaiselle eläkkeelle
15252:  mesta toisiaan täydentävästä osasta: yksilöllises-    joutumista. Komitealle asetettu määräaika päät-
15253:  tä varhaiseläkkeestä, osa-aikaeläkkeestä ja var-      tyy 31.10.1991, minkä jälkeen on päätettävä
15254:  hennetusta vanhuuseläkkeestä. Yksilöllinen var-       mahdollisista lainsäädäntötoimenpiteistä.
15255:  haiseläke voidaan myöntää 55 vuotta täyttäneel-          Joustavan eläkeikäjärjestelyn ja kuntoutuk-
15256:  le työntekijälle, jonka työkyky on pysyvästi siinä    sen kokonaisuudistuksen voimaansaattamisen
15257:  määrin alentunut, ettei hänen kohtuudella voida       seurauksena on aihetta odottaa myönteistä kehi-
15258:  enää edellyttää jatkavan työtään. Yksilöllisen        tystä, jota mainitun komitean työ tullee edelleen
15259:  varhaiseläkkeen saamisen edellytyksissä otetaan       tehostamaan. Näiden toimenpiteiden lisäksi on
15260:  siis erityisesti huomioon ammatin tai paremmin-       työsuojelua kehitettävä erityisesti raskailla ja
15261:  kin työn laatu sekä myös muut yksilölliset olo-       kuluttavilla aloilla, joiden osalta myös uudistus-
15262:  suhteet ja henkilön terveydentila. Osa-aikaeläk-      ten vaikutusten seurantaa pyritään tehostamaan.
15263: 
15264:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1991
15265: 
15266:                                                                       Ministeri Toimi Kankaanniemi
15267: 4                                          1991 vp -    KK 99
15268: 
15269: 
15270: 
15271: 
15272:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15273: 
15274:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           arbetstagaren före 65 års ålder kan övergå från
15275: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         heltidsarbete till deltidsarbete, varvid deltidspen-
15276: den 29 maj 1991 till vederbörande medlem av            sionen ersätter inkomstbortfallet. Förtida ålder-
15277: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      pension är möjlig i en situation då en arbetstaga-
15278: dagsman Nyby undertecknade spörsmål nr 99:             re frivilligt vill retirera före ålderspensionsåldern.
15279:                                                              Enligt social- och hälsovårdsministeriets
15280:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        uppfattning har det flexibla pensionsåldersar-
15281:         ta för att sänka pensionsåldern för skogs-     rangemanget i förhållande till pensionsåldersar-
15282:         arbetare?                                      rangemang som hänför sig till yrken motsvarat
15283:                                                        sitt ändamål, vi1ket betyder att det inte längre är
15284:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           nödvändigt att utveckla enskilda förtidspen-
15285: samt anföra följande:                                  sionssystem. 1 framtiden vore det snarare skäl att
15286:                                                        eftersträva att arbetstagarna skulle bevara sin
15287:    Frågan om sänkningar av pensionsåldern i            arbetsförmåga bättre än i dag och att de därmed
15288: tunga och påfrestande yrken togs upp upprepade         skulle kunna fortsätta längre i arbetslivet. Detta
15289: gånger i början av 1980-talet. Pensionsålders-         kunde möjliggöras med en mera utvecklad och
15290: kommitten, som tillsattes av statsrådet, under-        mångsidigare rehabilitering, beträffande vilken
15291: sökte en sänkning av pensionsåldern och pröva-         en totalreform träder i kraft i början av oktober
15292: de ärendet i hela dess utsträckning, även för          detta år, samt genom att utnyttja deltidspensio-
15293: skogsarbetarnas del. Kommitten hade som upp-           nen i större omfattning än nu.
15294: gift att utreda vilka pensionsformer och förut-            Pensionskommitte 1990, som tillsattes av
15295: sättningar för erhållande av pension som, när          statsrådet den 21 december 1989, har som upp-
15296: pensionsåldern na1kas, skulle möjliggöra en flex-      gift att reda ut hur man speciellt genom att
15297: ibel pensionering för arbetstagare i o1ika yrken       utveck1a förtidspensionssystemet kunde gynna
15298: liksom ett beaktande av individuella differenser.      äldre arbetstagares möjligheter att delta i arbets-
15299: 1 förutsättningarna för erhållande av pension          livet bättre än för nuvarande. Kommitten väntas
15300: fästes speciellt stor vikt vid den individuella be-    ge ett förslag till åtgärder som eliminerar de
15301: tydelsen av arbetsförmåga, arbetslöshet, för-          hinder i pensions- och annan lagstiftning som
15302: svagad arbetsinsats och påfrestning av arbetet.        gör det svårt för äldre arbetstagare att delta i
15303:      Efter att kommittens arbete fullbordats på-       arbetet och erhålla anställning samt ge ett förslag
15304: började man i början av 1986 införandet av ett         till åtgärder som sporrar dem att fortsätta arbeta
15305: flexibelt pensionsåldersarrangemang inom den           i stället för att pensionera sig eller vid sidan om
15306: privata sektorns arbetspensionssystem. Det flex-       pensionen och som förebygger eller uppskjuter
15307: ibla pensionsåldersarrangemanget består av tre         förtidspensionering. Kommittens tidsfrist går ut
15308: delar som kompletterar varandra: individuell           den 31 oktober 1991, varefter beslut om eventu-
15309: förtidspension, deltidspension och förtida ål-         ella lagstiftningsåtgärder skall fattas.
15310: derspension. lndividuell förtidspension kan be-            1 och med att pensionsåldern blir flexiblare
15311: viljas en arbetstagare som fyllt 55 år och vars ar-    och totalreformen av rehabiliteringen träder i
15312: betsförmåga konstant har försämrats till den           kraft kan man utgå från att utvecklingen kom-
15313: grad att han skäligen inte mera kan förutsättas        mer att gå i positivare riktning. Pensionskom-
15314: fortsätta sitt arbete. 1 villkoren för erhållande av   mitten går dessutom sannolikt in för att in för att
15315: individuell förtidspension beaktas alltså särskilt     understödja denna utveckling. Därutöver bör ar-
15316: yrkets eller snarare arbetets natur samt även          betarskyddet särskilt inom branscher med tungt
15317: övriga individuella omständigheter och perso-          och slitsamt arbete vidareutvecklas och uppfölj-
15318: nens hälsotillstånd. Deltidspensionen har som          ningen av reformerna och deras effekter kommer
15319: uppgift att stöda en gradvis pensionering så att       att förbättras.
15320:      Helsingfors den 2 juli 1991
15321: 
15322:                                                                         Minister Toimi Kankaanniemi
15323:                                               1991 vp
15324: 
15325: Kirjallinen kysymys 100
15326: 
15327: 
15328: 
15329: 
15330:                                   Vähänäkki ym.: Jalometalliseppäkoulutuksen lisäämisestä
15331: 
15332: 
15333: 
15334:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15335: 
15336:     Nykyisin on oppilaitoksiin, joilla on mahdol-   ikäiset tilat, joihin jalometalliseppäkoulutus olisi
15337: lisuus antaa aikuiskoulutusalan opetusohjel-        hyvin sijoitettavissa ilman, tai erittäin vähäisin,
15338: maan liittyvänä kouluasteen jalometalliseppä-       pääomakustannuksin.              Jalometalliseppien
15339: koulutusta, satamäärin hakijoita, runsaasti siis    koulutuspaikkana olisi Haminan kaupunki eri-
15340: enemmän kuin mihin opetusresurssit riittävät.       tyisen hyvä mm. Leningradin läheisyyden vuok-
15341: Tiettävästi on valtion kouluhallinnossa valmis-     si, Pietarihan oli aikanaan maailmankuulu kul-
15342: tunut tai valmistumassa toimikunnan tai työryh-     tasepistään ja on edelleen alan harrastajien ja
15343: män mietintö, jossa päädytään esittämään kol-       ammattilaisten koulutus- ja opintomatkakohde.
15344: men jalometalliseppäkoulun perustamista maa-        Itärajan ollessa jälleen avautumassa jalometalli-
15345: hamme kouluasteisena. Koulun jälkeen osa kou-       seppäalankin aktiviteetti sinne lisääntynee.
15346: lusta valmistuneista menee suoraan työelämään,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15347: osa taas jatkaa opintojaan kultaseppäopistossa.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15348: Korkeakoulutasoinen opinahjo on puolestaan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15349: Lahden muotoiluinstituutti. -Alan kehittämis-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15350: tä on pidettävä myönteisenä, koska suomalais-
15351: ten jalometalliseppien valmistamat tuotteet ovat               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15352:  tulleet suosituiksi niin kotimaassamme kuin laa-           ryhtyä kysyttyjen ja suosittujen jalome-
15353: jalti ulkomaillakin.                                        talliseppäkoulutuspaikkojen pikaiseksi
15354:     Haminan kaupungissa toimii ao. kuntainlii-              lisäämiseksi koulutasoisina, ja
15355:  ton alaisena Haminan käsi- ja taideteollisuus-                katsooko Hallitus Haminan soveltu-
15356:  oppilaitos, jonka tarjoamien opintojen joukossa            van edellä kerrotuilla perusteilla soveli-
15357:  on ollut myös kovien materiaalien jalostamiseen            aaksi alan koulutuksen yhdeksi sijoitus-
15358:  suuntautuneita oppiaineita, mm. taonta- ja valu-           paikaksi?
15359:  töitä. Oppilaitoksella on vain muutaman vuoden
15360: 
15361:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1991
15362: 
15363:                     Matti Vähänäkki                          Raimo Vuoristo
15364: 
15365: 
15366: 
15367: 
15368: 210300M
15369: 2                                       1991 vp -   KK 100
15370: 
15371: 
15372: 
15373: 
15374:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15375: 
15376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          1) opetussuunnitelman perusteet kultasepän-
15377: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       alan ns. jatkolinjaa varten sekä
15378: olette 29 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn              2) tehdä ehdotus kultaseppäkoulutuksen
15379: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        uudistamisesta siten, että teolliset näkökohdat
15380: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       voidaan ottaa riittävästi huomioon.
15381: edustaja Matti Vähänäkin ym. näin kuuluvasta            Projektin tulee luovuttaa opetushallitukselle
15382: kirjallisesta kysymyksestä n:o 100:                 ehdotuksensa kuluvan vuoden loppuun mennes-
15383:                                                     sä.
15384:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Samanaikaisesti näiden uudistuspyrkimysten
15385:        ryhtyä kysyttyjen ja suosittujen jalome-     kanssa käsi- ja taideteollisuusalalla on myös
15386:        talliseppäkoulutuspaikkojen pikaiseksi       tarvetta yleiseurooppalaisen taloudellisen kehi-
15387:        lisäämiseksi koulutasoisina, ja              tyksen myötä nostaa koulutustasoa. Käsi- ja
15388:           katsooko Hallitus Haminan soveltu-        taideteollisuusalalla teollisuustyön kasvaviin
15389:        van edellä kerrotuilla perusteilla soveli-   ammattitaitovaatimuksiin tulisi vastata hyödyn-
15390:        aaksi alan koulutuksen yhdeksi sijoitus-     tämällä kohonuutta teknis-esteettistä koulutus-
15391:        paikaksi?                                    tasoa ja suosimalla muuntuvaa, pienisarjaista
15392:                                                     laatutuotantoa, solutuotantoa sekä ekspansiivis-
15393:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta markkinointia.
15394: vasti seuraavaa:                                        Opetushallituksen tarkoituksena on edellä
15395:                                                     mainitun työryhmän ehdotusten ja mahdollisten
15396:    Jalometallialan koulutus on Suomessa järjes-     lisäselvitysten perusteella tehdä ratkaisut koulu-
15397: tetty siten, että valtion ylläpitämä Lahden muo-    asteisen koulutuksen lisäämisestä. Sama koskee
15398: toiluinstituutti vastaa opistoasteisesta kultase-   myös kultasepänalan koulutuksen alueellisia
15399: pänkoulutuksesta. Oppilaitoksessa on kuluvana       järjestelyjä.
15400: vuonna aloituspaikkoja 20. Yksityinen Westen-           Jalometallialan kouluasteen määrälliset rat-
15401: din invalidien ammattioppilaitos, joka sijaitsee    kaisut lyhyellä aikavälillä voidaan tehdä siten,
15402: Espoossa, vastaa erityisopetuksena annettavasta     että
15403: kouluasteen kultasepänkoulutuksesta. Oppilai-           1) metallisepän koulutuksen aloituspaikoista
15404: toksessa on kuluvana vuonna aloituspaikkoja         osa siirretään jalometallialalle, jonne muodoste-
15405: 10. Lisäksi kultasepän kouluasteista koulutusta     taan erillinen kouluasteinen opetussuunnitelma
15406: annetaan myös oppisopimuskoulutuksena.              ja koulutustutkinto,
15407: Vuonna 1990 oppisopimuskoulutuksessa oli 32             2) lisätään erityisopetuksena annettavaa tek-
15408: oppilasta. Hopeaseppäkoulutuksessa uusia op-        nistä jalometallialan koulutusta aloituspaikko-
15409: pisopimuksia vuonna 1990 tehtiin 18.                jen osalta tai
15410:    Opetushallitus asetti 13.3.1991 kultasepän-          3) tehostetaan oppisopimuskoulutusta.
15411: alan ammatillisen koulutuksen kehittämispro-
15412: jektin, jonka tehtäväksi annettiin valmistaa
15413: 
15414:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
15415: 
15416:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
15417:                                          1991 vp -   KK 100                                           3
15418: 
15419: 
15420: 
15421: 
15422:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
15423: 
15424:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för en s.k. fortsättningslinje inom guldsmeds-
15425: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       branschen och
15426: den 29 maj 1991 tili vederbörande medlem av              2) framlägga ett förslag tili förnyande av
15427: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    guldsmedsutbildningen så att de industriella syn-
15428: dagsman Matti Vähänäkki m.fl undertecknade           punkterna i tillräcklig utsträckning kan beaktas.
15429: spörsmål nr 100:                                         Projektet skall överlämna sitt förslag tili ut-
15430:                                                      bildningsstyrelsen före utgången av innevarande
15431:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       år.
15432:        ta för en snabb ökning av de efterfrågade         Samtidigt med dessa reformförsök finns det
15433:        och populära utbildningsplatserna för         inom hantverks- och konstindustribranschen
15434:        ädelmetallsmeder på skolnivå, och             även behov att höja utbildningsnivån i och med
15435:           anser Regeringen att Fredrikshamn          den alimäneuropeiska ekonomiska utvecklingen.
15436:        med ovan nämnda motivering är Iämplig         Man borde inom hantverks- och konstindustri-
15437:        såsom en placeringsort för utbildning         branschen svara på de ökande kraven på yrkes-
15438:        inom branschen?                               skicklighet i industriellt arbete genom att utnytt-
15439:                                                      ja den stigande teknisk-estetiska utbildningsni-
15440:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vån och genom att gynna föränderlig kvalitets-
15441: samt anföra följande:                                produktion i små serier, produktion i arbetslag
15442:                                                      samt expansiv marknadsföring.
15443:    Utbildningen inom ädelmetallbranschen är i            Utbildningsstyrelsen har för avsikt att på
15444: Finland ordnad så att Lahden muotoiluinsti-          basis av ovan nämnda arbetsgrupps förslag och
15445: tuutti, som staten upprätthåller, svarar för guld-   eventuelia tiliäggsutredningar fatta beslut om en
15446: smedsutbildningen på institutnivå. Vid läroan-       ökning av utbildningen på skolnivå. Samma
15447: stalten finns innevarande år 20 nybörjarplatser.     gäller även de regionala arrangemangen för
15448: Den privata läroanstalten Westendin invalidien       utbildningen inom guldsmedsbranschen.
15449: ammattilaitos i Esbo svarar för guldsmedsutbild-         Numerära beslut på kort sikt beträffande
15450: ning på skolnivå som ges såsom specialundervis-      skolnivån inom ädelmetallbranschen kan fattas
15451: ning. Vid Iäroanstalten finns innevarande 10         så att
15452: nybörjarplatser. Därtill ges guldsmedsutbildning         1) en del av nybörjarplatserna inom metall-
15453: på skolnivå även såsom Iäroavtalsutbildning. År      smedsutbildningen överförs tili ädelmetali-
15454: 1990 omfattades 32 elever av läroavtalsutbild-       branschen, inom viiken utformas en särskild un-
15455: ningen. Inom silversmedsutbildningen ingicks 18      dervisningsplan på skolnivå och en utbildnings-
15456: nya läroavtal år 1990.                               examen;
15457:    Utbildningsstyrelsen tillsatte den 13 mars 1991       2) den tekniska utbildningen inom ädelme-
15458: ett utvecklingsprojekt för yrkesutbildningen         talibranschen som ges såsom specialundervis-
15459: inom guldsmedsbranschen. Projektet fick som          ning ökas beträffande nybörjarplatserna elier
15460: uppgift att                                              3) Iäroavtalsutbildningen effektiveras.
15461:    1) bereda grunderna för en undervisningsplan
15462: 
15463:      Helsingfors den 3 juli 1991
15464: 
15465:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
15466:                                                1991 vp
15467: 
15468: Kirjallinen kysymys 101
15469: 
15470: 
15471: 
15472: 
15473:                                   Kaarilahti: Sairaan lapsen vanhemmille maksettavan erityishoito-
15474:                                      rahan maksuperusteista
15475: 
15476: 
15477:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15478: 
15479:    Sairausvakuutuslain 23 c §:n mukaan vakuu-           Lain tiukka tulkinta, joka edellyttää kokopäi-
15480: tetulle voidaan suorittaa erityishoitorahaa ajal-    väistä poissaoloa, johtaa käytännössä siihen,
15481: ta, jolta hän on alle 16-vuotiaan lapsensa sai-      että helposti käytetään sairauspoissaoloja sellai-
15482: raanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi estynyt           sissakin tapauksissa, jolloin kyse on tilanteesta,
15483: tekemästä omaa tai toisen työtä. Itse pykälässä      jossa korvauksen poissaolasta tulisi määräytyä
15484: ei ole määritelty ajallista kestoa sille, kuinka     sairaan lapsen hoitoon ja kuntoutukseen osallis-
15485: pitkään vakuutetun tulee olla alle 16-vuotiaan       tumisen johdosta erityishoitorahan kautta. Lain
15486: lapsensa sairaanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi       nykyinen käytäntö ohjaa siis ihmisiä käyttä-
15487: estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.             mään vääriä perusteita omiin poissaoloihinsa.
15488:    Hallituksen esityksessä laiksi sairausvakuu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15489: tuslain muuttamisesta (HE 17811989 vp) yksi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15490: tyiskohtaisissa perusteluissa otetaan tähän          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15491: asiaan kantaa. Yksityiskohtaisten perustelujen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15492: mukaan, koska tilapäinen vanhempainraha
15493: maksettaisiin kokonaisilta arkipäiviltä, lähtö-
15494: kohtana pidettäisiin sitä, että vanhempi on lap-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
15495: sen sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtään                koo ryhtyä, jotta sairausvakuutuslain
15496: miltei koko työpäivän. Käytännössä korvauspe-                 23 c §:ää koskeva käytäntö, jonka mu-
15497: rusteita on tulkittu niin, että korvauksen saami-             kaan erityishoitorahan maksaminen edel-
15498: nen edellyttää koko päivän poissaoloa.                        lyttää, että vanhempi on sairauden vuok-
15499:     Kun hoitoajat ovat jatkuvasti lyhentyneet,                si estynyt tekemästä työtään miltei koko
15500:  tänä päivänä vakuutetun osallistuminen sairaus-              työpäivän, muutetaan vanhemman kan-
15501:  vakuutuslain 23 d §:ssä tarkoitettuun hoitoon tai            nalta joustavammaksi?
15502:  kuntoutukseen ei välttämättä edellytä kokopäi-
15503:  väistä poissaoloa.
15504: 
15505:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1991
15506: 
15507:                                           Marjut Kaarilahti
15508: 
15509: 
15510: 
15511: 
15512:  210300M
15513: 2                                      1991 vp -   KK 101
15514: 
15515: 
15516: 
15517: 
15518:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15519: 
15520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     leen edellytetään, että vanhempi on lapsensa sai-
15521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      raanhoitoon tai kuntoutukseen osallistuessaan
15522: olette 29 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-    estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä ja ettei
15523: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   hänellä ole tältä ajalta työtuloa. Erityishoitora-
15524: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    han suorittamiseksi edellytetään, että sairaan-
15525: Kaarilahden näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    hoitoon tai kuntoutukseen osallistumiseen mat-
15526: myksestä n:o 101:                                  ka-ajat mukaan lukien kuluu miltei koko työpäi-
15527:                                                    vä eli Kansaneläkelaitoksen ohjeiden mukaan
15528:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-       noin kuuden tunnin aika.
15529:        koo ryhtyä, jotta sairausvakuutuslain          Erityishoitoraha määräytyy samoin perustein
15530:        23 c §:ää koskeva käytäntö, jonka mu-       kuin sairauspäiväraha eli se on ansionmenetys-
15531:        kaan erityishoitorahan maksaminen edel-     korvaus koko päivän työansion menetyksestä.
15532:        lyttää, että vanhempi on sairauden vuok-    Myöskään sairauspäivärahaa ei suoriteta osa-
15533:        si estynyt tekemästä työtään miltei koko    työkyvyttömyysajalta. Kansaneläkelaitoksesta
15534:        työpäivän, muutetaan vanhemman kan-         saadun tiedon mukaan poissaolovaatimusta tul-
15535:        nalta joustavammaksi?                       kitaan melko joustavasti, ottaen kuitenkin huo-
15536:                                                    mioon, että etuus on kuitenkin tarkoitettu kor-
15537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vaamaan kokopäiväansionmenetystä.
15538: vasti seuraavaa:                                      Lapsen hoidon kannalta erityishoitorahajär-
15539:                                                    jestelmä on erittäin hyvä ja ministeriöllä on tarve
15540:    Sairausvakuutuslain 23 c--f §:ssä määritel-     kehittää sitä edelleen. Mahdollisuus maksaa
15541: lään erityishoitorahan suorittamisedellytykset.    etuus osapäiväkorvauksena on kuitenkin varsin
15542: Näihin sisältyvät muun muassa hoitopaikan          laaja ja vaatii koko sairausvakuutuslain mukais-
15543: määrittely sekä se, että lääkäri katsoo vanhem-    ten päivärahaetuuksien kartoittamista samassa
15544: man hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Edel-   yhteydessä.
15545: 
15546:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
15547: 
15548:                                                                   Ministeri Toimi Kankaanniemi
15549:                                          1991 vp -   KK 101                                          3
15550: 
15551: 
15552: 
15553: 
15554:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15555: 
15556:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rehabiliteringen av sitt barn är förhindrad att
15557: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       arbeta för egen eller annans räkning och att han
15558: den 29 maj 1991 till vederbörande medlem av          inte för denna tid har arbetsinkomster. För be-
15559: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ta1ning av specialvårdspenning förutsätts att så
15560: dagsman Kaarilahti undertecknade spörsmål nr         gott som hela arbetsdagen, vilket en1igt direktiv
15561: 101:                                                 från folkpensionsanstalten betyder ungefär sex
15562:                                                      timmar, går åt till deltagande .i vården eller
15563:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       rehabiliteringen restiden inberäknad.
15564:        ta för att rådande praxis gällande 23 c §         Specialvårdspenningen bestäms på samma
15565:        sjukförsäkringslagen, enligt viiken betal-    grunder som sjukdagpenningen och utgör sålun-
15566:        ning av specialvårdspenning förutsätter       da ersättning för förlorad förvärvsinkomst för en
15567:        att en förälder på grund av sjukdom är        hel dags förlust av arbetsinkomst. Inte heller
15568:        förhindrad att arbeta så gott som hela        sjukdagpenning erläggs för tiden för delinvalidi-
15569:        dagen, skall göras mera flexibel ur förä1-    tet. Enligt uppgifter från folkpensionsanstalten
15570:        derns synpunkt?                               toikas frånvarokravet ganska flexibelt, dock med
15571:                                                      iakttagande av att förmånen ändå är avsedd att
15572:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ersätta he1dagsinkomstbortfall.
15573: samt anföra följande:                                    Med tanke på vården av barnet är special-
15574:                                                      vårdspenningssystemet synnerligen bra och mi-
15575:    Premisserna för beta1ning av specialvårdspen-     nisteriet anser det vara värt att vidareutvecklas.
15576: ning fastställs i 23 c-f § sjukförsäkringslagen. 1   Möjligheten att beta1a förmånen som halvdags-
15577: dessa ingår bl.a. en redogörelse för vårdplatsen     ersättning är dock synnerligen vidsträckt och
15578: samt att 1äkaren anser att förälderns delaktighet    kräver att alla dagpenningsförmåner som ankny-
15579: i vården är nödvändig. Vidare förutsätts att         ter till sjukförsäkringslagen kartläggs sam-
15580: föräldern på grund av deltagande i vården eller      tidigt.
15581: 
15582:      Helsingfors den 3 juli 1991
15583: 
15584:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
15585:                                                    1991 vp
15586: 
15587: Kirjallinen kysymys 102
15588: 
15589: 
15590: 
15591: 
15592:                                      Kaarilahti: Sairaan lapsen vanhemmille maksettavan erityishoito-
15593:                                         rahan maksuperusteista
15594: 
15595: 
15596:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15597: 
15598:    Vuonna 1989 tehdyllä lainmuutoksella liitet-             Sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla edelly-
15599: tiin valtioneuvoston päätöksen nojalla vuosit-           tetään siis aina lääkärin myötävaikutusta ennen
15600: tain myönnettävän määrärahan puitteissa lapsen           kuin erityishoitorahaa suoritetaan. Erityishoito-
15601: vanhemmille maksettava lapsen sairaanhoito- ja           rahan suorittamisen sitominen pelkästään lääkä-
15602: kun tou tusavustus saira usvakuu tuslainsäädän-          rin myötävaikutukseen vaikeuttaa käytännössä
15603: töön. Samalla etuuden nimi muutettiin erityis-           joustavaa toimintaa sairaalassa tai sairaalan
15604: h oi torahaksi.                                          poliklinikalla. Samoin suppea tulkinta hoitopai-
15605:     Sairausvakuutuslain mukaan erityishoitoraha          kan huomioon ottamisessa erityishoitorahan
15606: suoritetaan, jos vakuutettu                              maksamisen edellytyksenä aiheuttaa tarpeetto-
15607:     1) osallistuu sairaalassa tai sairaalan poliklini-   mia esteitä hoitorahan maksamiselle. Jotta lain-
15608: kalla lapsensa sairauden tai vamman vuoksi an-           säännös vastaisi hoitokäytäntöä, myös muu
15609: nettavaan hoitoon tai kuntoutukseen ja lasta             hoitohenkilön kuin lääkärin tulisi voida katsoa
15610: hoitava lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelli-         vakuutetun osallistuminen tarpeelliseksi tai tar-
15611: seksi. Seitsemän vuotta täyttäneen lapsen osalta         peettomaksi. Nykyiset säännöt toimivat vastoin
15612: edellytetään lisäksi, että sairaus tai vamma on          hoidon porrastamisen järkeviä periaatteita.
15613: vaikea.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15614:     2) osallistuu lapsensa vaikean sairauden tai         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
15615: vaikean vamman vuoksi sairaalassa tai sairaalan          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15616: poliklinikalla annettavaan hoitoon tai kuntou-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15617: tukseen liittyvään kotihoitoon ja lasta hoitava
15618: lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelliseksi
15619:     3) osallistuu lakiin perustuvalle lapsensa sai-                 Mihin toimenpiteiSIIn Hallitus aikoo
15620: rauden tai vamman vuoksi järjestetylle sopeutu-                  ryhtyä sairausvakuutuslain ja sitä koske-
15621: misvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai muu-                    van käytännön muuttamiseksi niin, että
15622: hun niihin rinnastettavaan lakiin perustuvaan                    erityishoitorahaa voitaisiin maksaa va-
15623: kuntoutustoimintaan.                                             kuutetulle nykyistä joustavammin?
15624: 
15625:       Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
15626: 
15627:                                              Marjut Kaarilahti
15628: 
15629: 
15630: 
15631: 
15632: 210300M
15633: 2                                           1991 vp -   KK 102
15634: 
15635: 
15636: 
15637: 
15638:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15639: 
15640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          antamista varten. Lapsen hoidon kannalta on
15641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           katsottu tarpeelliseksi, että hoito-ohjeista vastaa
15642: olette 30 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-         lääkäri, siten lääkäri antaa erityishoitorahaa
15643: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        varten vanhemmalle D-todistuksen hoitoon
15644: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         osallistumisen tarpeellisuudesta. Hoitopaikassa
15645: Kaarilahden näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         varmennetaan ajat, jolloin vanhempi on esimer-
15646: myksestä n:o 102:                                       kiksi sairaalassa lapsensa luona. Samasta syystä
15647:                                                         on tarpeen, että kalenterivuosittaisen enimmäis-
15648:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         suoritusajan ylittyessä lääkärin edellytetään pe-
15649:         ryhtyä sairausvakuutuslain ja sitä koske-       rustelevan "erityisen hoidollisen syyn" olemas-
15650:         van käytännön muuttamiseksi niin, että          saolon. Tämä mahdollistaa etuuden suorittami-
15651:         erityishoitorahaa voitaisiin maksaa va-         sen jatkamisen enimmäisaikaa pidemmältä ajal-
15652:         kuutetulle nykyistä joustavammin?               ta. Vastaavalla tavalla todetaan myös sairaala-
15653:                                                         tai sairaalan poliklinikkahoitoon liittyvän koti-
15654:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             hoidon tarpeellisuus. On muistettava, että sai-
15655: tavasti seuraavaa:                                      rausvakuutusjärjestelmä korvaa myös muualla
15656:                                                         annettua hoitoa, hoitoon liittyviä matkakustan-
15657:    Sairausvakuutuslain 23 c-f §:ssä määritel-           nuksia sekä yöpymiskustannuksia. Myös lapsen
15658: lään erityishoitorahan suorittamisedellytykset.         hoitotuki korvaa vanhemmille sairaan lapsen
15659: Näihin sisältyvät muun muassa hoitopaikan               hoidosta aiheutuneita erityiskustannuksia.
15660: määrittely sekä se, että lääkäri katsoo vanhem-            Lapsen hoidon kannalta erityishoitorahajär-
15661: man hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Edel-        jestelmä on erittäin hyvä ja ministeriöllä on tarve
15662: leen edellytetään, että vanhempi on lapsensa sai-       kehittää sitä edelleen. On kuitenkin huomattava,
15663: raanhoitoon tai kuntoutukseen osallistuessaan           että erityishoitorahaa koskevien säännösten
15664: estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Lisä-          joustavoittaminen merkitsisi samalla luonnolli-
15665: edellytys on vielä se, ettei hänellä tällä ajalla ole   sesti etuuden kustannuksen nousua. Tässä vai-
15666: sairausvakuutuslaissa tarkoitettua työtuloa.            heessa on tarpeen seurata lainsäädännön käy-
15667:    Vanhemman hoitoon osallistumisen katso-              tännön toteuttamista ja ottaa huomioon myös
15668: taan olevan tarpeellista lapsen paranemisen ja          muut lapsen sairaanhoitoon liittyvien erityiskus-
15669: hoidon valvonnan kannalta ja hoito-ohjeiden             tannusten korvaamista koskevat etuudet.
15670: 
15671:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
15672: 
15673:                                                                        Ministeri Toimi Kankaanniemi
15674:                                           1991 vp -   KK 102                                           3
15675: 
15676: 
15677: 
15678: 
15679:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15680: 
15681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av barnet har det ansetts nödvändigt att en
15682: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Iäkare står för vårdföreskrifterna, och sålunda
15683: den 30 maj 1991 tili vederbörande medlem av           för erhåliande av specialvårdspenning utfärdar
15684: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ett D-intyg för föräldern om behovet av att
15685: dagsman Kaarilahti undertecknade spörsmål nr          föräldern deltar i vården. På vårdplatsen be-
15686: 102:                                                  styrks de tider som föräldern t.ex. tilibringar på
15687:                                                       sjukhuset hos sitt barn. Av samma skäl är det
15688:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nödvändigt att läkaren förväntas motivera orsa-
15689:          ta för att ändra sjukförsäkringslagen och    ken tili existensen av "terapeutisk specialvård",
15690:          praxisen gäliande den så att specialvårds-   om maximitiden per kalenderår, för viiken speci-
15691:          penning kunde betalas tili den försäkrade    alvårdspenning betalas, överskrids. Detta möj-
15692:          på mera flexibla grunder än för nuvaran-     liggör fortsatt betalning av förmånen för en
15693:          de?                                          längre tid än maximitiden. På motsvarande sätt
15694:                                                       fastslås också behovet av hemvård i samband
15695:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          med sjukhus- och poliklinikvård. Det är skäl att
15696: samt anföra följande:                                 komma ihåg att sjukförsäkringssystemet ersätter
15697:                                                       även vård som ges på annat stälie, resekostnader
15698:    Premisserna för betalning av specialvårdspen-      som hänför sig tili vården samt övernattnings-
15699: ning faststälis i 23 c-f § sjukförsäkringslagen. I    kostnader. Åven vårdbidraget för barn ersätter
15700: dessa ingår bl.a. en redogörelse för vårdplatsen      specialkostnader som föräldrarna förorsakas av
15701: samt att läkaren anser att förälderns delaktighet     vården av ett sjukt barn.
15702: i vården är nödvändig. Vidare förutsätts att             Med tanke på vården av barnet är special-
15703: föräldern på grund av deltagande i vården elier       vårdspenningssystemet synnerligen bra och mi-
15704: rehabiliteringen av sitt barn är förhindrad att       nisteriet anser det vara värt att vidareutvecklas.
15705: arbeta för egen elier annans räkning. En ytterli-     Det är dock skäl att minnas att om stadgandena
15706: gare premiss är att han under denna tid inte har      om specialvårdspenning skulie göras mera flexi-
15707: sådan arbetsinkomst som avses i sjukförsäk-           bla, skulie det naturligtvis samtidigt innebära att
15708: ringslagen.                                           kostnaderna för förmånerna skulie stiga. I detta
15709:    Förälderns deltagande i vården anses vara          skede är det skäl att följa förverkligandet av
15710: nödvändigt med tanke på barnets tilifrisknande        lagstiftningen i praktiken och ta i beaktande
15711: och övervakningen av vården samt för medde-           även övriga förmåner som anknyter tili ersättan-
15712: Iandet av vårdföreskrifter. Med tanke på vården       de av specialkostnader inom barnsjukvården.
15713: 
15714:        Helsingfors den 3 juli 1991
15715: 
15716:                                                                       Minister Toimi Kankaanniemi
15717:                                                 1991 vp
15718: 
15719: Kirjallinen kysymys 103
15720: 
15721: 
15722: 
15723: 
15724:                                    Mölsä ym.: Puun energiakäytön lisäämisestä
15725: 
15726: 
15727:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15728: 
15729:     Energian säästötoimista huolimatta energian-      kustannuksista hakkeen myyntihinnassa. Välilli-
15730: kulutuksen arvioidaan edelleenkin kasvavan.           siä veroja hakkeen hinnassa on noin 25-30 pro-
15731: Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa monet syyt     senttia. Kunnallistalouden kannalta oman kun-
15732: puoltavat energiaomavaraisuuden lisäämistä ja         nan alueelta hankitulla hakkeella tuotettu lämpö
15733: kotimaisten energialähteiden käytön tehostamis-       saa tulla 10 prosenttia kalliimmaksi kuin kunnan
15734: ta. Kotimaisen energian käytön lisääminen on          ulkopuolelta hankitulla polttoaineelia tuotettu.
15735: mahdollista rakentamalla jäljellä oleva vesivoi-      Tässä luvussa eivät ole vielä mukana metsänhoi-
15736: ma luonnonsuojelulliset näkökohdat huomioon           don vaikutukset.
15737: ottaen sekä lisäämällä puun käyttöä energian-             Nykyisen hintakilpailutilanteen säilyessä en-
15738: lähteenä.                                             nallaan tultaneen hake korvaamaan muita polt-
15739:     Puuta käytetään lämmitykseen vuosittain vain      toaineita käyttävillä laitoksilla nykyisten haketta
15740: noin 4 milj. kuutiometriä, mistä maatilatalouden      käyttävien laitosten tullessa uusimistarvevaihee-
15741: osuus on yli puolet. Puun käyttö alue- ja kauko-      seen.
15742: lämpölaitoksissa uhkaa loppua kokonaan, ellei             Hakkeen käytön lisääminen on edullista sekä
15743: sen hintakilpailukykyä voida turvata. Myös kiin-      työllistämismielessä että ympäristön kannalta.
15744: teistökohtaisessa lämmityksessä puu on menet-         Kymmenen hakekuution hankinta työllistää
15745: tämässä asemiaan. Kunnallisliiton muutaman            yhden henkilön päiväksi. Lisäksi tarvitaan käyt-
15746: vuoden takaisen selvityksen mukaan sen 120 jä-        töhenkilökuntaa lämpölaitoksiin.
15747: senkunnan alue- tai kaukolämpölaitoksista käyt-           Puun poltto on myös ympäristöystävällistä.
15748: ti kotimaista polttoainetta 60. Hakkeen käyttäjiä     Päästöt ovat moniin poHtoaineisiin verrattuna
15749: näistä oli huomattavasti vähemmän. Tuotetusta         pieniä tai lähes olemattomia. Puuta poltettaessa
15750: kaukolämmöstä tämä kotimaisen energian mää-           siitä vapautuu sama määrä hiilidioksidia kuin
15751: rä oli vain 4--5 prosenttia. Energiamääriltään        puun kasvuun on sitoutunut. Hakkeen käytölle
15752: laitokset eivät ole kovin suuria, mutta niitä on      rakentuvat energiayksiköt ovat pieniä ja mah-
15753: lähes puolella Suomen lämpölaitospaikkakun-           dollistavat hajautetun energiantuotannon. Näin
15754:  nista. Teknisesti olisi mahdollista kaksinkertais-   sekä ympäristövaikutukset että työllisyysvaiku-
15755:  taa puun käyttö olemassa olevissa laitoksissa.       tukset leviävät tasaisesti ympäri maan.
15756:     Puuta on tarjolla riittävästi polttokäyttöön.        Puun energiakäytön lisääminen edellyttää
15757:  Metsäteollisuuden ja aluelämpölaitosten poltto-      hakkeen hintakilpailukyvyn parantamista ja
15758:  puun käyttö on vain 5 prosenttia vuotuisesta         uudelleen arviointia. Keinot, joilla hakkeen hin-
15759:  pienpuureservistä. Metsänhoidon edistämiseksi        takilpailukykyä parannetaan, ovat yksinkertai-
15760:  puun energiakäyttöä tulisi lisätä. Näin voidaan      sia ja niitä voidaan muokata monilla tavoilla.
15761:  kannustaa metsänhoitotoimenpiteitä etenkin           Suhteessa taloudelliseen kokonaistilanteeseen
15762:  kasvatus- ja vajaatuottoisissa metsissä.             hakkeen energiakäytön lisääminen ei vaadi yh-
15763:     Hakkeen käytön lisäämisen esteeksi on muo-        teiskunnalta kohtuuttomia tukimuotoja tai vero-
15764:  dostunut hakkeen energiahinta, joka on noin          jen alentamista. Tärkeintä on saada aikaan toi-
15765:  kaksinkertainen kilpaileviin vaihtoehtoihin ver-     mintaohjelma, jolla lisätään välittömästi puun
15766:  rattuna. Hinnasta on kuitenkin noin 80 prosent-      pohtokäyttöä ja tuetaan siten metsänhoitoa.
15767:  tia työ- ja konekustannuksia. Kantohinnan            Asiasta on riittävästi tutkimuksia myönteisen
15768:  osuus on vain noin 6 prosenttia, ja kantohinta       päätöksenteon perustaksi.
15769:  voi olla jopa negatiivinen metsänomistajan tyy-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15770:  tyessä saamaan osan metsänhoitotoimenpiteiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15771: 
15772:  210300M
15773: 2                                   1991 vp -   KK 103
15774: 
15775: 
15776: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15777: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:            siin puun energiakäytön voimakkaaksi
15778:                                                        lisäämiseksi maassamme?
15779: 
15780:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1991
15781: 
15782:         Tero Mölsä                  Markku Koski                Pekka Viljanen
15783:         Matti Vanhanen              Raimo Liikkanen             Helmi Morri
15784:         Raili Puhakka               Jarmo Laivaranta            Markku Vuorensola
15785:         Olavi Ala-Nissilä           Maria Kaisa Aula            Olli Rehn
15786:         Sirkka-Liisa Anttila        Pauli Saapunki              Jukka Vihriälä
15787:         Timo Järvilahti             Timo Kalli                  Erkki Pulliainen
15788:         Kyösti Virrankoski          Pekka Räty                  Matti Väistö
15789:         Aapo Saari                  Lasse Näsi                  Aino Suhola
15790:                    Markku Rossi                          Armas Komi
15791:                                          1991 vp -    KK 103                                         3
15792: 
15793: 
15794: 
15795: 
15796:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15797: 
15798: 
15799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dolliseksi. Em. tahot eivät siis hanki energiapuu-
15800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taan erillisenä markkinapolttoaineena.
15801: olette 29 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn               Taloudellisessa mielessä ongelmallisin puun
15802: kirjeenne n:o 531 ohella toimittanut valtioneu-      energiankäyttölohko on maaseututaajamien ha-
15803: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kelämpökeskukset. Tällä sektorilla puun laaja-
15804: kansanedustaja Mölsän ym. näin kuuluvasta kir-       mittaisemman energiakäytön keskeiseksi esteek-
15805: jallisesta kysymyksestä n:o 103:                     si on 1980-luvulla noussut polttohakkeen korkea
15806:                                                      hinta käyttöpaikalla verrattuna kilpaileviin polt-
15807:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       toaineisiin, kuten öljyyn ja turpeeseen, sekä ha-
15808:        siin puun energiakäytön voimakkaaksi          kelaitoksen korkeat investointikustannukset.
15809:        lisäämiseksi maassamme?                       Öljyn hintahan laski dramaattisesti vuoden 1986
15810:                                                      aikana ja on sen jälkeen säilyttänyt suhteellisen
15811:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          alhaisen tasonsa. Huolimatta saatavissa olevista
15812: taen seuraavaa:                                      energiainvestointiavustuksista, puupolttoaineen
15813:                                                      liikevaihtoverottomuudesta sekä alkutuotevä-
15814:     Valtiovallan suhtautuminen kotimaisiin polt-     hennyksestä tulee puuta polttavan isomman
15815: toaineisiin, myös puupolttoaineisiin, on ollut ja    lämpökeskuksen rakentaminen nykyisin harkin-
15816: on jatkossakin peruslähtökohdiltaan myöntei-         taan yleensä vain, jos lähistöltä, esim. paikka-
15817: nen.                                                 kunnan sahalta, on saatavissa merkittävä osa
15818:     Maamme koko primäärienergiantarpeesta            lämpökeskuksen polttoaineesta halpana puujät-
15819: noin 15 % eli varsin merkittävä osa katetaan         teenä, esim. sahanpuruna.
15820: puupolttoaineilla, kuten kuorella, hakkeella,            Parhaillaan on energiapolitiikan neuvostossa
15821: haloilla, klapeilla, sahaus- ja muilla puuteolli-    valmisteilla valtakunnallinen energiastrategia ja
15822: suudenjätteillä sekä metsäteollisuuden lipeäpro-     sen käsittelyn yhteydessä tullaan arvioimaan
15823: sesseilla. Lisäksi 3-4 % energiantarpeestamme        myös hakkeen, ja yleensä biomassan, asema ja
15824: tyydytetään polttoturpeella, pääasiassa jyrsin-      kehitystarpeet Suomen energiahuollossa. Bio-
15825: polttoturpeella. Sen sijaan muiden biopolttoai-      massan energiakäytön arvioinnissa kiinnitetään
15826: neiden käyttö on toistaiseksi vähäistä ja enem-      huomiota mm. metsänhoidollisen ja muun vas-
15827: mänkin koetoiminta -asteella.                        taavan hyödyn arviointiin, ympäristövaikutuk-
15828:     Maamme merkittävin puun energiankäyttäjä-        siin, kuten hiilidioksiditaseeseen ja muihin pääs-
15829: taho on kemiallinen metsäteollisuus. Toinen          töihin, sekä energiatutkimuksen ja tuotekehitte-
15830: merkittävä puuenergian käyttäjätaho on mekaa-        lyn tuottamien uusien energiatekniikoiden (ku-
15831: ninen puunjalostus- ja puusepänteollisuus, ja        ten paineistetun polton, kiinteän polttoaineen
15832: kolmas suuri käyttäjätaho on maatilat, jotka         kaasutuksen ja ympäristöystävällisemmän pien-
15833: käyttävät omista lähimetsistä saatavaa harven-       polton) mahdollisuuksiin lähitulevaisuudessa.
15834: nus- ym. puuta halkoina, klapeina ja myös                Energiapolitiikan neuvosto saanee energia-
15835: hakkeena etenkin rakennusten lämmittämiseen.         strategiaehdotuksensa valmiiksi kuluvan kesän
15836:      Kaikille em. suurille puuenergian käyttäjäta-   aikana ja luovuttaa sen kauppa- ja teollisuusmi-
15837: hoille on tunnusomaista, että ne hankkivat ja        nisteriölle, joka puolestaan valmistelee sen poh-
15838: saavat energiakäyttöön tulevan puunsa ikään          jalta valtioneuvoston energiapoliittisen selon-
15839: kuin sivutuotteena tai jätteenä muun toimintan-      teon, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle lop-
15840: sa ohessa. Tällä tavoin energiapuun osuus esim.      puvuodesta. Hallitusohjelmassa on esitetty eräi-
15841: metsästä kerralla otettavan kokonaispuumäärän        tä puu- ja bioenergiaa koskevia linjauksia. Niitä
15842: korjuu- ja kuljetuskustannuksista jää usein var-     täsmennetään energiapoliittista selontekoa val-
15843:  sin pieneksi ja tekee puun energiakäytön mah-       misteltaessa.
15844: 4                                      1991 vp -     KK 103
15845: 
15846: 
15847:    Parhaillaan on kauppa- ja teollisuusministe-      maan kuuluisi myös puun energiakäytön kehit-
15848: riön energiaosastolla selvityksen alla erityisen     täminen ja koetoiminta eri muodoissaan.
15849: bioenergiatutkimusohjelman käynnistäminen ja             Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1991
15850: mahdollinen laajuus. Merkittävänä osana ohjel-
15851: 
15852:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
15853:                                            1991 vp -   KK 103                                           5
15854: 
15855: 
15856: 
15857: 
15858:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15859: 
15860:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           duktion flisvärmecentralerna i tätorter på lands-
15861: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         bygden. Där har det stora hindret för en mera
15862: 531 av den 29 maj 1991 tili vederbörande med1em        omfattande användning av trä för energiproduk-
15863: av statsrådet översänt avskrift av följande av         tion under 1980-talet varit det höga priset för
15864: riksdagsman Mölsä m.fl. undertecknade spörs-           bränsleflis på användningsplatsen jämfört med
15865: mål nr 103:                                            konkurrerande bränslen, som olja och torv, samt
15866:                                                        de höga investeringskostnaderna för ett flisverk.
15867:           Har Regeringen för avsikt att vidta          Oljepriset sjönk som känt dramatiskt under
15868:        åtgärder för att kraftigt utöka använd-         1986 och har sedan dess stått på en relativt låg
15869:        ningen av trä för energiproduktion i vårt       nivå. Trots att man kan få bidrag för energiin-
15870:        land?                                           vesteringar samt primärproduktavdrag och trots
15871:                                                        att träbränslet är befriat från omsättningsskatt
15872:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           kommer möjligheterna att bygga en större vär-
15873: samt anföra följande:                                  mecentral med träförbränning numera i alimän-
15874:                                                        het i fråga endast om man i närmiljön t.ex. från
15875:     Statsmaktens instälining tili inhemska bräns-      ortens såg kan få en stor del av det bränsle som
15876: len, också tili träbränslen, har varit och är          värmecentralen använder i form av biliigt träav-
15877: principielit positiv.                                  fall, t.ex. sågspån.
15878:     Av 1andets totalbehov av primärenergi täcks             Som bäst håller det energipolitiska rådet på
15879: ca 15 %, d.v.s. en mycket betydande del, med           att bereda en riksomfattande energistrategi och i
15880: träbränslen såsom bark, flis, vedträ, klabbar,         samband med behandlingen av den kommer
15881: avfali från sågar och övrig träindustri samt med       man också att värdera flisens ställning, och
15882: skogsindustrins lutprocesser. Dessutom tillgodo-       biomassans stälining i allmänhet, samt behovet
15883: ses 3-4 % av vårt energibehov med bränntorv,           av att utveckla dem inom ramarna för den finska
15884: huvudsakligen frästorv. Däremot används andra          energiförsörjningen. Vid värderingen av möjlig-
15885: biobränslen tills vidare i ringa utsträckning och      heterna att använda biomassa för energiproduk-
15886: mest i försökssyfte.                                   tion kommer man att fåsta avseende vid bl.a. den
15887:     Den största användaren av trä för energipro-       skogsvårdande nyttao och annan motsvarande
15888: duktion i landet är den kemiska skogsindustrin.        nytta och vid miljöeffekterna såsom koldioxid-
15889: En annan betydande träenergiförbrukare är den          balansen och andra utsläpp. Dessutom kommer
15890: mekaniska träförädlings- och snickeriindustrin         man att värdera vilka möjligheterna är inom den
15891:  och en tredje jordbrukslägenheterna. De sist-         närmaste framtiden för de nya energiteknikerna
15892:  nämnda använder gallringsvirke och annat virke        som har producerats genom energiforskning och
15893:  ur egna skogar i form av vedträn, klabbar och         produktutveckling (som trycksatt förbränning,
15894:  även flis främst för uppvärmning av byggnader.        förgasning av fast bränsle och en miljövänligare
15895:      Typiskt för alla dessa storförbrukare är att de   lågförbränning).
15896:  på sätt och vis anskaffar och får den ved de              Det energipolitiska rådet torde få sitt förslag
15897:  använder för energiproduktionen som biprodukt         tili energistrategi klart i sommar och överlåta det
15898:  eller avfall vid sidan av sin övriga verksamhet. På   tili handels- och industriministeriet som för sin
15899:  detta sätt blir energivedens andel av t.ex. avverk-   del på basis av det bereder en energipolitisk
15900:  nings- och transportkostnaderna för den totala        redogörelse för statsrådet. A vsikten är att denna
15901:  virkesmängd som på en gång tas ur skogen ofta         redogörelse skall ges tili riksdagen vid slutet av
15902:  tämligen liten och gör det möjligt att använda trä    året. I regeringsprogrammet har vissa riktlinjer i
15903:  för energiproduktion. De ovan nämnda förbru-          fråga om trä och bioenergi dragits upp. De
15904:  karna skaffar sig alltså inte sin energived på        kommer att preciseras då den energipolitiska
15905:  bränslemarknaden.                                     redogörelsen bereds.
15906:      I ekonomiskt hänseende är den mest proble-            Som bäst utreder handels- och industriminis-
15907:  matiska sektor där trä används för energipro-         teriets energiavdelning möjligheterna att inleda
15908: 6                                       1991 vp -     KK 103
15909: 
15910: 
15911: ett särskilt forskningsprogram för bioenergi samt    av och försöksverksamhet med användning av
15912: dess eventuella omfattning. En betydande del av      trä för energiproduktion.
15913: programmet kommer också att gälla utveckling
15914: 
15915:      Helsingfors den 20 juni 1991
15916: 
15917:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
15918:                                                 1991 vp
15919: 
15920: 
15921: Kirjallinen kysymys 104
15922: 
15923: 
15924: 
15925: 
15926:                                      J. Roos ym.: Uudenkaupungin telakan toiminnan turvaamisesta
15927: 
15928: 
15929: 
15930:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15931: 
15932:     Julkisuudessa saatujen tietojen mukaan Rau-       lemalla luototus-, tavaranvaihto- sekä rahoitus-
15933: ma Oy ja Rauma-Yards Oy ovat suunnittelemas-          järjestelyjen aikaansaamiseksi.
15934: sa yhtiön Uudenkaupungin telakan lopettamis-              Uudenkaupungin telakan lopettaminen joh-
15935: ta. Metalliteollisuuden työntekijöiden ja Uuden-      taisi huomattaviin työllisyysongelmiin Uuden-
15936: kaupungin alueen ongelmallisen työllisyystilan-       kaupungin ja sen lähialueiden kuntien alueilla.
15937: teen tuntien ei olisijärkevää lopettaa Uudenkau-      Lopettamispäätöksellä        työttömyysprosentti
15938: pungin telakan toimintaa.                             nousisi yksistään Uudessakaupungissa yli 11
15939:     Y mpäristöministeriöllä ja merivartiolaitoksel-   prosenttiin.
15940: la on budjettivuodelle 1994--1995 suunnitteilla          Suunnitelmat Uudenkaupungin telakan lo-
15941: ulkovartioaluksen tilaus. Kyseessä olevan aluk-       pettamisesta tuntuvat ihmeellisiltä jo senkin
15942: sen rakentamisen varhentamisella voitaisiin vai-      vuoksi, että telakan taloudellinen tulos on ollut
15943: kuttaa telakan työllisyystilanteeseen välittömäs-     viimeiset kaksi vuotta varsin hyvä.
15944: ti. Itse aluksen maksu voitaisiin suorittaa vuo-          Telakan toimintaa voitaisiin harkita myös
15945: sien 1994--1995 budjettien mukaisesti. Maksun         uudelta pohjalta.
15946: myöhästyminen voitaisiin korvata erillisellä 12,9         Mikäli Rauma-Yards ei yksin olisi kiinnostu-
15947: miljoonan markan työllisyystuella, joka on vain       nut Uudenkaupungin telakan jatkamisesta, voi-
15948: noin puolet telakan lopettamisesta valtiolle ai-      taisiin muodostaa Uuteenkaupunkiin erillinen
15949: heutuvista yhden vuoden työttömyysavustuksis-         telakkayhtiö. Yhtiön omistajina olisivat Rauma
15950: ta.                                                   Oy:n lisäksi Uudenkaupungin kaupunki, paikal-
15951:     Yleensä telakkateollisuuden tilannetta voitai-    liset rahalaitokset sekä halukkaat yksityiset
15952: siin korjata oleellisesti niin, että Valtiontakuu-    osakkaat.
15953: keskus ja Vientiluotto Oy noudattaisivai tasa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15954: puolisuutta päätöksissään niin, että luoton           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15955: määrä kaikille telakoille eri projekteissa olisi 80   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15956: prosenttia. Väliaikaisena ratkaisuna voitaisiin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15957:  harkita myös Euroopan yhteisön tasoisen telak-
15958:  katuen käyttöönottoa. Samoin valtiovalta voisi                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15959:  omilla toimenpiteillään vaikuttaa myönteisesti              ryhtyä Uudenkaupungin telakan toimin-
15960:  Neuvostoliiton kaupan aktivoimiseen ponniste-               nan turvaamiseksi?
15961:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1991
15962: 
15963:           Jukka Roos                     Pentti Lahti-Nuuttila           Heikki Rinne
15964:           Raimo Vuoristo                 Timo Laaksonen                  Heli Astala
15965:           Ensio Laine                    Virpa Puisto                    Reijo Laitinen
15966: 
15967: 
15968: 
15969: 
15970: 210300M
15971: 2                                          1991 vp -    KK 104
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 
15976:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15977: 
15978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kittavaksi pyrittäessä kokonaisvaltaisesti teke-
15979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mään työllisyyspoliittisia ratkaisuja.
15980: olette 29 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn                  Kirjallisen kysymyksenjohdannossa viitataan
15981: kirjeenne n:o 532 ohella toimittanut valtioneu-         mahdollisesti varhennettaviin valtion tilauksiin,
15982: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Valtiontakuukeskuksen ja Suomen Vientiluotto
15983: kansanedustaja J. Roosin ym. näin kuuluvasta            Oy:n tasapuolisuuteen päätöksenteossaan sekä
15984: kirjallisesta kysymyksestä n:o 104:                     Neuvostoliiton kaupan aktivoimiseen. Ympäris-
15985:                                                         töministeriön ja merivartiolaitoksen suunnitel-
15986:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          missa olevat tilaukset saattavat olla varhennetta-
15987:         ryhtyä Uudenkaupungin telakan toimin-           vissa, mutta mahdollisilla varhentumisilla ei
15988:         nan turvaamiseksi?                              missään tapauksessa ehditä vaikuttamaan Uu-
15989:                                                         denkaupungin telakan akuutin tilanteen helpot-
15990:                                                         tamiseen.
15991:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Suomessa telakkateollisuudelle suunnattu
15992: taen seuraavaa:                                         valtion tuki on kanavoitu kunkin alustoimituk-
15993:                                                         sen osalta maksettavana korkotukena. Korkotu-
15994:    Valmisteltaessa mahdollisia toimenpiteitä            kiluottojen ehdot määräytyvät OECD-laivaluot-
15995: suomalaisen telakkateollisuuden toiminnan jat-          toehtojen mukaisesti. Aluskohtaiset rahoituspää-
15996: kuvuuden turvaamiseksi on keskeisenä lähtö-             tökset ovat perustuneet poikkeuksetta Suomen
15997: kohtana pidetty suomalaisen laivanrakennuska-           Vientiluotto Oy:lle tehtyihin luottoanomuksiin.
15998: pasiteetin sopeuttamista markkinoita vastaavak-         Viranomaiset ovat tehneet päätöksensä tapaus-
15999: si. Kapasiteetin sopeuttaminen on näin ollen            kohtaisesti budjetissa saatujen valtuuksien ja
16000: kytkettu laivanrakennustoiminnan yritysraken-           lakiin perustuvan harkintavallan puitteissa.
16001: teen mahdollisiin uudelleenjärjestelyihin. Sopeut-      Kysymyksessä esitettyä väitettä, että viranomai-
16002: tamisesta on käyty neuvotteluja viimeisten parin        set eivät olisi noudattaneet tasapuolisuutta pää-
16003: vuoden aikana kauppa- ja teollisuusministeriön          töksiä tehdessään, onkin pidettävä perusteetto-
16004: sekä telakkayritysten kesken, tosin ilman mainit-       mana.
16005: tavampia tuloksia. Käydyissä neuvotteluissa                 Tässä tilanteessa joudutaan myös suhtautu-
16006: valtio edellytti mahdollisen rahoitustuen antami-       maan erittäin pidättyvästi suoran telakkatuen
16007: seksi nykyistä rationalisoidumpaa yritysraken-          käyttöönottoon, koska OECD:n puitteissa käy-
16008: netta ja tiiviimpää yhteistyötä telakkayritysten        dään neuvotteluja subventioiden poistamissopi-
16009: välillä. Nämä neuvottelut ns. kansallisesta fuu-        muksen aikaansaamiseksi ja muun muassa EY-
16010: sioratkaisusta eivät kuitenkaanjohtaneet valtion        maiden piirissä on ollut selvästi havaittavissa
16011: kannalta tarkoituksenmukaiseen tulokseen.               pyrkimyksiä päästä telakkatuista kokonaan
16012:    Uudenkaupungin telakan tilanne ja sen mah-           eroon. Toisaalta on lähdettävä siitä, että Suo-
16013: dollinen sulkeminen liittyy tähän kokonaisuu-           men telakkateollisuudelle annetaan samat kilpai-
16014: teen. Telakan suhteen tehtäviä ratkaisuja on            luedellytykset kuin tärkeimmissä kilpailijamais-
16015: kuitenkin pidettävä yrityskohtaisina eikä maan          sa.
16016: hallituksella siihen yksittäisenä tapauksena ole            Ponnistelut Neuvostoliiton kaupan aktivoi-
16017: aihetta puuttua riippumatta siitä, onko telakan         miseksi saattaisivat onnistuessaan todennäköi-
16018: taloudellinen tulos viime vuosina ollut hyvä tai        sesti helpottaa suomalaisen laivanrakennusteol-
16019: voitaisiinko telakan toiminnan jatkamista harki-        lisuuden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Uusien
16020: ta uudelta pohjalta.                                    luototus-, tavaranvaihto-ja rahoitusjärjestelyjen
16021:     Uudenkaupungin työllisyystilanteen kannal-          aikaansaaminen ei ole kuitenkaan pelkästään
16022: ta mahdollista telakan sulkemista on pidettävä          suomalaisen osapuolen päätettävissä. Vaikeudet
16023: ongelmallisena ja tässä mielessä asiaa on ensisi-       ovat ensisijaisesti neuvostoliittolaisen osapuolen
16024: jaisesti tarkasteltava työllisyystilanteen ja työlli-   sisäisiä ongelmia, joiden ratkaiseminen ei ole
16025: syystukipolitiikan valossa. Tämä asia tulee har-        Suomen hallituksen vallassa.
16026:                                           1991 vp -      KK 104                                           3
16027: 
16028:     Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että      maan erilaisin työllisyys- ja aluepoliittisin toi-
16029: laivanrakennuskapasiteetin sopeuttaminen yri-            menpitein. Hallituksen telakkateollisuuspoliitti-
16030: tysten omin toimenpitein markkinoita vastaa-             set toimet ovat pääsääntöisesti yleisiä ja pyrkivät
16031: vaksi on telakkateollisuuden toimintakyvyn tur-          alan yleisten toimintaedellytysten turvaamiseen.
16032: vaamiseksi välttämätöntä. Kapasiteetin sopeut-           Yrityskohtaiset tuotannon sopeuttamistoimen-
16033: tamiseen voi liittyä myös yksittäisten telakoiden        piteet kuuluvat yritysten päätäntävaltaan, eikä
16034: sulkemisia, mistä voi aiheutua alueellisia työlli-       hallituksella ole tarvetta eikä keinojakaan niihin
16035: syysongelmia. Näitä ongelmia pyritään helpotta-          puuttumiseen.
16036:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
16037: 
16038:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
16039: 4                                        1991 vp -   KK 104
16040: 
16041: 
16042: 
16043: 
16044:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16045: 
16046:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I spörsmålets inledning hänvisas till en even-
16047: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr       tuell tidigareläggning av statens beställningar,
16048: 532 av den 29 maj 1991 till vederbörande med1em      till Statsgaranticentralens och Finlands Export-
16049: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av       kredit Ab:s objektivitet vid beslutsfattandet samt
16050: riksdagsman J. Roos m.fl. undertecknade spörs-       till en aktivering av handeln med Sovjetunionen.
16051: mål nr 104:                                          De beställningar som ingår i miljöministeriets
16052:                                                      och sjöbevakningväsendets planer kan kanske
16053:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tidigareläggas, men genom detta hinner man på
16054:        ta för att trygga verksamheten vid Ny-        inga villkor underlätta den akuta situationen vid
16055:        stads varv?                                   Nystads varv.
16056:                                                          Det statsstöd som i Finland allokerats på
16057:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         varvsindustrin har kanaliserats i form av ränte-
16058: samt anföra följande:                                stöd som betalas för varje fartygsleverans. Vill-
16059:                                                      koren för räntestödskrediterna bestäms enligt
16060:    Då möj1iga åtgärder för tryggande av den          OECD-fartygskreditvillkor. Besluten om finan-
16061: finländska varvsindustrins fortsatta verksamhet      siering av enskilda fartyg har utan undantag
16062: beretts, har en central utgångspunkt varit att       grundat sig på kreditansökningar som ställts till
16063: anpassa den finländska skeppsbyggnadskapaci-         Finlands Exportkredit Ab. Myndigheterna har
16064: teten till marknaden. Anpassningen av kapacite-      fattat sina beslut fall för fall inom ramen för de
16065: ten har således sammankopp1ats med eventuella        befogenheter som erhållits i budgeten och den
16066: omorganiseringar av företagsstrukturen inom          prövningsrätt som grundar sig på lag. Det i
16067: skeppsbyggnadsverksamheten. F örhand1ingar           spörsmålet framförda påståendet att myndighe-
16068: angående anpassningen har under de senaste två       terna inte varit objektiva då beslut fattats bör
16069: åren förts mellan handels- och industriministe-      anses obefogat.
16070: riet och varvsföretagen, dock utan nämnvärda             I den rådande situationen måste man även
16071: resultat. För utgivande av eventuellt finansie-      förhålla sig ytterst återhållsamt till att ta i bruk
16072: ringsstöd förutsatte staten en mera rationell        direkt stöd till ett varv, eftersom det inom OECD
16073: företagsstruktur än för närvarande och ett inti-     förs förhandlingar om att få till stånd ett avtal
16074: mare samarbete mellan varvsföretagen. Dessa          om avskaffande av subventionerna och det bl.a.
16075: förhand1ingar om en s.k. nationell fusionslös-       inom EG-länderna tydligt kunnat märkas strä-
16076: ning ledde dock inte ur statens synpunkt till        vanden att helt komma ifrån stödet till varven. Å
16077: något ändamålsenligt resultat.                       andra sidan bör man utgå från att Finlands
16078:    Situationen vid Nystads varv och dess eventu-     varvsindustri ges samma konkurrensförutsätt-
16079: ella nedläggning anknyter till denna helhet. De      ningar som i de viktigaste konkurrentländerna.
16080: avgöranden som fattas angående ett varv bör              Strävandena att aktivera handeln med Sovjet-
16081: dock anses vara företagets ensak och 1andets         unionen kan om de lyckas sannolikt underlätta
16082: regering har inte skäl att befatta sig med ett       den finländska skeppsbyggnadsindustrins situa-
16083: sådant enskilt fall oberoende av om varvets          tion och framtidsutsikter. Den finländska parten
16084: ekonomiska resultat under de senaste åren varit      kan dock inte ensam besluta om nya kreditgiv-
16085: bra eller om varvets fortsatta verksamhet kunde      nings-, varuutbytes- och finansieringsarrange-
16086: övervägas från ett nytt utgångsläge.                 mang. Svårigheterna består främst i den sovjetis-
16087:    En eventuell nedläggning av varvet bör anses      ka partens inre problem, vilka inte kan lösas av
16088: problematisk för sysselsättningläget i Nystad        Finlands regering.
16089: och i detta hänseende bör ärendet i första hand          På basis av det ovan anförda anser regeringen
16090: granskas i ljuset av sysselsättningsläget och sys-   att det för säkrandet av varvsindustrins verk-
16091: selsättningsstödpolitiken. Detta ärende kommer       samhetsförmåga är nödvändigt att skeppsbygg-
16092: upp till prövning då helhetsavgöranden angåen-       nadskapaciteten anpassas till marknaden genom
16093: de sysselsättningspolitiken fattas.                  företagets egna åtgärder. Även nedläggning av
16094:                                        1991 vp -     KK 104                                        5
16095: 
16096: enskilda varv, vilket kan förorsaka regionala       alimänna och har som mål att trygga de alimän-
16097: sysselsättningsproblem, kan anknyta tili anpass-    na verksamhetsförutsättningarna inom bran-
16098: ningen av denna kapacitet. Man försöker under-      schen. Anpassningen av produktionen inom en-
16099: lätta dessa problem genom olika sysselsättnings-    skilda företag hör tili företagens beslutanderätt
16100: och regionalpolitiska åtgärder. Regeringens         och regeringen har inte behov av och inte helier
16101: varvsindustripolitiska åtgärder är i huvudsak       möjligheter tili att befatta sig med den.
16102: 
16103:      Helsingfors den 3 juli 1991
16104: 
16105:                                                    Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
16106:                                                   1991 vp
16107: 
16108: Kirjallinen kysymys 105
16109: 
16110: 
16111: 
16112: 
16113:                                       Mäkelä: Sairauslomien myöntämisestä A-todistuksen perusteel-
16114:                                          la
16115: 
16116: 
16117:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16118: 
16119:    Viime aikoina on esiintynyt tapauksia, joissa        syyllisyyttä jo pelkästä sairauslomalle joutumi-
16120: työnantaja on kieltäytynyt hyväksymästä työn-           sesta. Lisäksi on olemassa lukuisia sellaisia sai-
16121: tekijän hänelle esittämää A-todistusta, jossa           rauksia, joista ei toivoisi olevan tietoinen kukaan
16122: hänelle on myönnetty sairauslomaa. Tätä samaa           muu kuin hoitava lääkäri. Lisäksi lääkärin kou-
16123: tulkintaa ovat muutamat työterveyslääkärit              lutukseen kuuluu myös psykologista koulutusta
16124: puolustaneet ja todenneet, että työntekijän hank-       ja näin ollen lääkärin ainakin tulisi olla pätevä
16125: kima lääkärintodistus sairauslomasta on ainoas-         havaitsemaan pinnauksenja todellisen sairauden
16126: taan suositus ja työnantaja päättää lopullisesti        välinen ero. Toisaalta työnantajana voisi olla
16127: voiko työntekijä olla sairauslomalla vai ei. Näin       edellä mainitun käytännön ansiosta mahdolli-
16128: ollen työnantaja haluaa siis toimia lääkärin ylä-       suus yrittää hyötyä työntekijästä siitä huolimat-
16129: puolella olevana päättävänä elimenä ja asettaa          ta, että hän on todella sairas ja kuuluisi sairaus-
16130: itsensä tiedollisesti koulutuksen saaneen lääkä-        lomalle.
16131: rin yläpuolelle.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16132:    Tästä yhä yleistyvästä käytännöstä herääkin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
16133: kysymys, missä on työntekijän suoja sairauslo-          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16134: matapauksissa. Kuka ottaa vastuun työntekijäs-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16135: tä, jos työnantaja evää lääkärin kirjoittaman
16136: sairauslomatodistuksen. Kenen on vastuu sil-                      Tietääkö Hallitus, että maassamme on
16137: loin, jos työntekijä sairaana ollessaan joutuu                 yleistymässä työnantajien taholta käy-
16138: työhön. Onko vastuu lääkärillä vai työnantajal-                täntö, jossa työntekijän lääkäriltä saama
16139: la, mikäli työntekijälle tapahtuu työssään jotain              A-todistus käsitetään pelkästään suosi-
16140: sairaana töissä olon takia.                                    tukseksi sairauslomalle pääsystä ja työn-
16141:     Normaalin tulkinnan mukaan työnantajana                    antaja voi evätessään sairauslomalle pää-
16142: ei tulisi olla edes oikeutta saada tietää sitä, mistä          syn vaarantaa työntekijän terveyden ja
16143: syystä työntekijä on sairaana. Tilille joutuminen              saa vaatia tietoonsa työntekijän henkilö-
16144: Sairauslomastaanja sen syistä on monille työnte-               kohtaisia asioita hänen sairaudestaan?
16145: kijöille suuri nöyryytys siksi, että he tuntevat
16146:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
16147: 
16148: 
16149:                                                 Tina Mäkelä
16150: 
16151: 
16152: 
16153: 
16154: 210300M
16155: 2                                      1991 vp -   KK 105
16156: 
16157: 
16158: 
16159: 
16160:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16161: 
16162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kantaa mm. sairaudesta tai vammasta aiheutu-
16163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vaan työkyvyttömyyteen. Lääkärin muodollises-
16164: olette 31 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn         ti oikein laatimaa sairauslomatodistusta on ensi
16165: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kädessä pidettävä pätevänä, ellei työnantaja pe-
16166: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      rustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytös-
16167: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta     tä, joko niin, että lääkäri on tietoisesti antanut
16168: kysymyksestä n:o 105:                              virheellisen todistuksen tai niin, että hänet on
16169:                                                    erehdytetty virheellisen todistuksen antamiseen.
16170:           Tietääkö Hallitus, että maassamme on     Lääkäri ei "määrää sairauslomaa", vaan työnan-
16171:        yleistymässä työnantajien taholta käy-      taja on viime kädessä oikeutettu arvioimaan
16172:        täntö, jossa työntekijän lääkäriltä saama   lääkärintodistuksen merkityksen ja harkitse-
16173:        A-todistus käsitetään pelkästään suosi-     maan sen perusteella mm. sairausloman ajalta
16174:        tukseksi sairauslomalle pääsystä ja työn-   myönnettäviä etuuksia.
16175:        antaja voi evätessään sairauslomalle pää-      Työntekijä voi vapaasti valita lääkärin, jolta
16176:        syn vaarantaa työntekijän terveyden ja      pyytää todistusta mahdollisesta työkyvyttömyy-
16177:        saa vaatia tietoonsa työntekijän henkilö-   destä. Työnantaja voi hankituttaa työntekijällä
16178:        kohtaisia asioita hänen sairaudestaan?      tämän suostumuksella myös toisen lääkärin tut-
16179:                                                    kimukseen perustuvan todistuksen esitetystä
16180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        työkyvyttömyydestä.
16181: taen seuraavaa:                                       Työntekijän sairauksista voidaan antaa tieto-
16182:                                                    ja työnantajalle joko lääkärintodistukseen mer-
16183:   Lääkärin todistus lyhytaikaisesta työ kyvyttö-   kittyinä tai muutoin vain asianomaisen potilaan
16184: myydestä on asiantuntijalausunto, jossa otetaan    itsensä suostumuksella.
16185:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1991
16186: 
16187:                                                                   Ministeri Toimi Kankaanniemi
16188:                                          1991 vp -   KK 105                                            3
16189: 
16190: 
16191: 
16192: 
16193:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
16194: 
16195:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ställning bl.a. tili den arbetsoförmögenhet som
16196: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       orsakas av en sjukdom eller en skada. Ett intyg
16197: den 31 maj 1991 tili vederbörande medlem av          över sjukledighet som i formellt hänseende är
16198: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    korrekt uppgjort av en läkare bör i första hand
16199: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr             anses vara giltigt om inte arbetsgivaren på moti-
16200: 105:                                                 verade grunder kan påvisa missbruk, antingen
16201:                                                      på så sätt att läkaren medvetet har utfärdat ett
16202:           Är Regeringen medveten om att det i        felaktigt intyg, eller på så sätt att han har blivit
16203:        vårt Iand håller på att bli allt allmännare   vilseledd och därigenom utfärdat ett felaktigt in-
16204:        med en praxis från arbetsgivarnas sida        tyg. En Iäkare "ordinerar inte sjukledighet", utan
16205:        som innebär att det A-intyg som arbets-       arbetsgivaren är i sista hand berättigad att bedö-
16206:        tagaren får av läkaren endast uppfattas       ma Iäkarintygets betydelse och att på basis av
16207:        som en rekommendation om sjukledighet         detta överväga bl.a. de förmåner som beviljas för
16208:        och att arbetsgivaren, om han vägrar          den tid sjukledigheten varar.
16209:        arbetstagaren sjukledighet, kan äventyra         En arbetstagare kan fritt välja den läkare, av
16210:        arbetstagarens hälsa och inkräva sådana       viiken han begär intyg över eventuell arbetsoför-
16211:        uppgifter om arbetstagarens sjukdom           mögenhet. Arbetsgivaren kan även med arbets-
16212:        som är dennes personliga angelägenhet?        tagarens samtycke av en annan läkare införskaf-
16213:                                                      fa ett på undersökning baserat intyg över arbets-
16214:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         oförmögenheten.
16215: samt anföra följande:                                   Uppgifter om en arbetstagares sjukdomar kan
16216:                                                      ges arbetsgivaren antingen i Iäkarintyget eller i
16217:   Ett Iäkarintyg över kortvarig arbetsoförmö-        övrigt endast med patientens medgivande.
16218: genhet är ett expertutlåtande, i vilket det tas
16219: 
16220:      Helsingforsden 4 juli 1991
16221:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
16222:                                                1991 vp
16223: 
16224: 
16225: Kirjallinen kysymys 106
16226: 
16227: 
16228: 
16229: 
16230:                                  Mäkelä: Opiskelijoiden kotipaikkakunnan määräytymisperusteista
16231: 
16232: 
16233:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16234: 
16235:     Nykyinen käytäntö on sellainen, että opiske-    maan muuttava nuori siirtyisi automaattisesti
16236: lemassa oleva henkilö tulkitaan oleskelevaksi       opiskelupaikkakuntansa vakituiseksi asukkaak-
16237: pelkästään väliaikaisesti opiskelupaikkakunnal-     si opiskellessaan paikkakunnalla yli vuoden pi-
16238: laan. Näin ollen hänen vakituinen kotipaikka-       tuisen ajanjakson. Tällä tavoin tunnustettaisiin
16239: kuntansa on edelleen se paikka, josta hän on        hänen tosiasiallinen asumisensa kyseisellä paik-
16240: opiskelemaan lähtenyt eli käytännössä se, missä     kakunnalla ja turvattaisiin hänelle sitä kautta
16241: hänen vanhempansa asuvat. Tästä seuraa taas         kuuluvat nautintaoikeudet. Lisäksi näin menet-
16242: se, että opiskelupaikkakuntansa tilapäisinä asuk-   telemällä saataisiin opiskelevat nuoret varmasti
16243: kaina opiskelijat ovat ilman useita käytännön       entistä paremmin kiinnostumaan uuden koti-
16244: vakituisen asuinkuntansa palveluja ja oikeuksia.    paikkakuntansa asioista ja esimerkiksi äänestä-
16245: Jopa lähes kymmenen vuotta jollain paikkakun-       mään kunnallisvaaleissa ja muutoinkin osallistu-
16246: nalla opiskeleva nuori ei pääse käytännössä         maan kuntalaisten yhteisiin· toimintoihin.
16247: nauttimaan kotikuntansa palveluista lainkaan,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16248: sillä oleskellessaan vakituisesti paikkakunnalla,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
16249: jossa hän ei voi nauttia tavallisten kuntalaisten   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16250: oikeuksista, ja taasen vieraillessaan hyvinkin      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16251: harvoin entisellä kotipaikkakunnallaan hän ei
16252: voi nauttia myöskään sen tarjoamista palveluis-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16253: ta. Näin ollen opiskelija on käytännössä väliin-           henkikirjakäytännön muuttamiseksi si-
16254: putoaja, joka ei saa varsinaisen oleskelupaikka-           ten, että toiselle paikkakunnalle opiskele-
16255: kuntansa eikä nimellisen kotipaikkakuntansa                maan siirtyvät henkilöt pääsisivät auto-
16256: palveluja täysimääräisesti.                                maattisesti opiskelupaikkakuntansa va-
16257:     Nykyistä henkikirjakäytäntöä tulisikin muut-           kituisiksi asukkaiksi silloin, kun opiskelu
16258: taa siten, että toiselle paikkakunnalle opiskele-          kestää yli yhden kalenterivuoden?
16259:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
16260: 
16261:                                            Tina Mäkelä
16262: 
16263: 
16264: 
16265: 
16266: 210300M
16267: 2                                           1991 vp -   KK 106
16268: 
16269: 
16270: 
16271: 
16272:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16273: 
16274:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          muuttaessa, mistä syystä käytäntö voi vaihdella
16275: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jonkin verran. Henkikirjoituksesta ja henkikirjo-
16276: olette 31 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn              jen laatimisesta on luovuttu vuoden 1990 alusta,
16277: kirjeenne n:o 534 ohella toimittanut valtioneu-         joten kotipaikasta ei enää tehdä hallintopäätöstä
16278: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       vuosittain.
16279: sanedustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallises-           Yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten
16280: ta kysymyksestä n:o 106:                                vuoksi kotipaikan määräytymistä koskevat sään-
16281:                                                         nökset on tarpeen tarkistaa kokonaisuudessaan.
16282:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          Ratkaistavaksi tulee muun muassa kotipaikan
16283:         henkikirjakäytännön muuttamiseksi si-           pysyvyys, kun henkilö oleskelee pitkään muual-
16284:         ten, että toiselle paikkakunnalle opiskele-     la. Opiskelijoiden ohella laitoshoitoa tarvitse-
16285:         maan siirtyvät henkilöt pääsisivät auto-        vien, tilapäisluonteisten työtehtävien vuoksi
16286:         maattisesti opiskelupaikkakuntansa va-          muuttavien, eräissä yhteiskunnallisissa luotta-
16287:         kituisiksi asukkaiksi silloin, kun opiskelu     mustehtävissä toimivien sekä ulkomailla pitkäai-
16288:         kestää yli yhden kalenterivuoden?               kaisesti oleskelevien Suomen kansalaisten koti-
16289:                                                         paikan määräytymisperusteet tulisi tarkistaa.
16290:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Uudistus vaikuttaa muun muassa verotuk-
16291: taen seuraavaa:                                         seen, vaalioikeuteen ja -kelpoisuuteen sekä ter-
16292:                                                         veydenhoito- ja sosiaali palveluihin. Henkilön ko-
16293:     Kotipaikan määräytymistä koskevat saan-             tipaikan perusteella määräytyy myös usein häntä
16294: nökset sisältyvät väestökirjalakiin (141/69). Lain      koskevia asioita käsittelevän viranomaisen alu-
16295: 10 §:n mukaan henkilön kotipaikka ei muutu sen          eellinen toimivalta. Säännöksiä uudistettaessa
16296: johdosta, että hän on tilapäisesti poissa kotipai-      on selvitettävä, mikä viranomainen ratkaisee
16297: kaltaan. Lainkohdassa mainitaan tilapäisenä             henkilön kotipaikan, onko päätös muita viran-
16298: poissaolona muun muassa opiskelu. Näin ollen            omaisia oikeudellisesti sitova ja keillä on oikeus
16299: opiskelijaa ei yleensä merkitä väestökirjoihin          hakea siihen muutosta. Selvitettäviin asioihin
16300: opiskelupaikkakunnalla vakinaisesti asuvaksi.           kuuluvat lisäksi kotipaikan määräytymisperus-
16301: Opiskelijan kotipaikka on muuttunut kuitenkin           teiden kunnallistaloudelliset vaikutukset.
16302: silloin, kun hän asuu opiskelupaikkakunnalla               Kotipaikan määräytymistä koskevien sään-
16303: perheensä kanssa tai on hankkinut sieltä vakitui-       nösten uudistaminen on vireillä sisäasiainminis-
16304: sen työpaikan. Perusteena on voinut olla myös           teriössä. Kuluvan vuoden syksyllä on tarkoitus
16305: se, että opiskelijalle ei ole jäänyt asuntoa entiseen   asettaa laajempi, muun muassa eri hallinnonalo-
16306: kotikuntaansa. Kukin rekisteritoimisto tekee            ja edustava toimielin selvitys- ja lainsäädäntö-
16307: itsenäisesti päätöksen kotipaikasta henkilön            työn toteuttamiseksi.
16308:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1991
16309:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
16310:                                           1991 vp -   KK 106                                            3
16311: 
16312: 
16313: 
16314: 
16315:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16316: 
16317:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Iängder slopades i början av 1990 och därför
16318: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        fattas inte Iängre förvaltningsbeslut om hemorter
16319: 534 av den 31 maj 1991 tili vederbörande medlem       varje år.
16320: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av           På grund av förändringarna i samhället är det
16321: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmå1 nr          nödvändigt att stadgandena om hemorten grans-
16322: 106:                                                  kas i sin helhet. Bes1ut måste bl.a. fattas om hur
16323:                                                       permanent hemorten är då en person vistas länge
16324:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        på annan ort. Grunderna för fastställande av
16325:        ta för att ändra förfarandet med mantals-      hemorten bör utom i fråga om studerande också
16326:        Iängder så att personer som flyttar till       granskas i fråga om sådana som är i behov av
16327:        annan ort för att studera automatiskt blir     anstaltsvård, sådana som flyttar på grund av
16328:        stadigvarande invånare på sina studieor-       arbetsuppgifter av tillfållig natur, sådana som
16329:        ter om studierna räcker Iängre än ett          har vissa samhälleliga förtroendeuppdrag samt
16330:        ka1enderår?                                    finska medborgare som långvarigt vistas utom-
16331:                                                       lands.
16332:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Revideringen inverkar bl.a. på beskattning,
16333: samt anföra följande:                                 valrätt och valbarhet samt hälsovårds- och soci-
16334:                                                       alservice. På grundval av en persons hemort
16335:     Stadganden om fastställande av hemort ingår       bestäms även ofta den territoriella behörigheten
16336: i lagen om befolkningsböcker (141/69). Enligt 10      hos den myndighet som behandlar ärenden som
16337: § ändras en persons hemort inte till fö1jd av att     gäller honom. Vid revideringen av stadgandena
16338: han tillfälligt är borta från hemorten. 1 Iagrum-     skall utredas viiken myndighet som bestämmer
16339: met nämns bl.a. studier som tillfällig bortavaro.     en persons hemort, om beslutet är juridiskt
16340: Således antecknas en studerande i allmänhet inte      bindande för andra myndigheter och vem som
16341: i befolkningsböckerna som permanent bosatt på         har rätt att söka ändring i beslutet. Tili de frågor
16342: studieorten. Studerandens hemort har dock             som skall utredas hör dessutom hur grunderna
16343: ändrats om han bor med sin familj på studieor-        för fastställande av hemorten inverkar på kom-
16344: ten eller har skaffat ett stadigvarande arbete där.   munalhushållningen.
16345: Grunden har också kunnat vara att studeranden            En revidering av stadgandena om fastställan-
16346: inte längre har någon bostad i sin tidigare           de av hemort är anhängig vid inrikesministeriet.
16347: hemkommun. Varje registerbyrå fattar självstän-       A vsikten är att ett mera omfattande organ, som
16348: digt bes1ut om hemorten när en person flyttar         bl.a. representerar olika förvaltningsområden,
16349: och därför kan förfarandet variera i någon mån.       skall tillsättas i höst för att genomföra utred-
16350: Mantalsskrivning och uppgörande av mantals-           nings- och Iagstiftningsarbetet.
16351: 
16352:      Helsingfors den 4 juli 1991
16353: 
16354:                                                                 lnrikesminister Mauri Pekkarinen
16355:                                                1991 vp
16356: 
16357: 
16358: Kirjallinen kysymys 107
16359: 
16360: 
16361: 
16362: 
16363:                                   Mäkelä: Keski-Suomen avovankilan rakentamisesta Keuruulie
16364: 
16365: 
16366:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16367: 
16368:     Keski-Suomen avovankilan rakentamisesta          kaikki Keski-Suomen läänin viralliset tahot ovat
16369: Keuruun kuntaan Haapamäelle on tehty päätös          nimenneet avovankilahankkeen yhdeksi läänin
16370: jo vuonna 1980. Hankkeen suunnitteluun on            kärkihankkeista. Haapamäen taajama on myös
16371: käytetty tähän mennessä rahaan. 1,5 milj. mark-      menettänyt VR:n supistusten myötä n. 550 työ-
16372: kaa. Rakennushallitus on saanut viime syksynä        paikkaa, ja avovankila muodostaa ainoan kon-
16373: lopullisen suunnitteluluvan ja valinnut vuoden       kreettisen pelastuksen taajaman edelleen kehittä-
16374: 1991 alussa suunnittelijat. Kuluvan vuoden ke-       miselle.
16375: väänä on nopeutettu suunnitteluaikataulua si-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16376: ten, että rakennustyöt voidaan aloittaa tarvitta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16377: essa vuoden 1992 syksyllä.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16378:     On kuitenkin tihkunut tietoja siitä, että val-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16379: tiontalouden säästötoimien varjolla kyseistä ra-
16380: kennushanketta oltaisiin jälleen siirtämässä
16381: myöhäisempään ajankohtaan. Tämä olisi erit-                    Aikooko Hallitus toteuttaa jo vuonna
16382:  täin haitallinen toimenpide, sillä hanke on sekä           1980 päätetyn Keski-Suomen avovanki-
16383: vankeinhoidollisesti että aluepoliittisesti perus-          lan rakentamisen Keuruun Haapamäelle
16384:  teltu. Keuruun kaupunki on vuoden 1990 syksyl-             siten, että rakennustyöt aloitetaan vii-
16385:  lä nimetty aluepoliittiseksi erityisalueeksi, ja           meistään syksyn 1992 aikana?
16386: 
16387:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
16388: 
16389:                                              Tina Mäkelä
16390: 
16391: 
16392: 
16393: 
16394:  210300M
16395: 2                                       1991 vp -   KK 107
16396: 
16397: 
16398: 
16399: 
16400:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16401: 
16402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ajoitettu siten, että luonnospiirustukset ovat val-
16403: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       miina helmikuun lopulla 1992 ja työpiirustukset
16404: olette 31 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn          vuoden 1992 syksyllä. Varsinaiset rakennustyöt
16405: kirjeenne n:o 535 ohella toimittanut valtioneu-     voitaisiin aloittaa vasta vuoden 1993 alussa.
16406: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   Oikeusministeriön        investointisuunnitelmassa
16407: sanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta            vuosiksi 1992-1995 on rakentamisen rahoitus
16408: kirjallisesta kysymyksestä n:o 107:                 suunniteltu aloitettavaksi vuonna 1993. Vuonna
16409:                                                     1992 on varauduttu ainoastaan hankkeen suun-
16410:           Aikooko Hallitus toteuttaa jo vuonna      nittelun rahoittamiseen.
16411:        1980 päätetyn Keski-Suomen avovanki-            Keski-Suomen avovankilahankkeen aikatau-
16412:        lan rakentamisen Keuruun Haapamäelle         luun ovat vaikuttaneet vankeinhoitolaitoksen
16413:        siten, että rakennustyöt aloitetaan vii-     muut suurehkot rakennushankkeet, joita oikeus-
16414:        meistään syksyn 1992 aikana?                 ministeriö on pitänyt toiminnan kannalta tärkei-
16415:                                                     nä. Kuluvan vuoden alussa on aloitettu Hämeen
16416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lääninvankilan rakennustyöt. Myös pitkään vi-
16417: vasti seuraavaa:                                    reillä olleen Vantaan lääninvankilahankkeen
16418:                                                     suunnitelmat on saatu valmiiksi ja rakennustyöt
16419:    Keuruulie rakennettavan Keski-Suomen avo-        voidaan aloittaa heti, kun tarvittavat määrahat
16420: vankilan hyötyala on 6 717m2 ja kustannusarvio      on myönnetty. Uusien vankiloiden rakentamis-
16421: 62 200 000 markkaa. Oikeusministeriö on vah-        aikataulu joudutaan sopeuttamaan tulevien
16422: vistanut Keski-Suomen avovankilaa koskevan          vuosien budjettien yleisiin rahoituspuitteisiin.
16423: esisuunnitelman 24.10.1990 ja antanut rakennus-     Niiden rakentamista on tämän vuoksi tarpeen
16424: hallitukselle suunnittelukehotuksen 2.11.1990.      porrastaa ajallisesti, mikä on otettu huomioon
16425:    Laitoksen rakennussuunnittelu aloitettiin        vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksen valmis-
16426: kuluvan vuoden maaliskuussa. Suunnittelu on         telussa.
16427: 
16428:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1991
16429: 
16430:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
16431:                                          1991 vp -   KK 107                                           3
16432: 
16433: 
16434: 
16435: 
16436:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16437: 
16438:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i mars i år. Tidsmässigt har planeringen lagts upp
16439: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       så att skissritningarna är färdiga i slutet av feb-
16440: 535 av den 31 maj 1991 tili vederbörande medlem      ruari 1992 och arbetsritningarna på hösten 1992.
16441: av statsrådet översänt avskrift av följande av       De egentliga byggnadsarbetena skulie kunna
16442: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade            inledas först i början av 1993. Enligt justitiemi-
16443: skriftliga spörsmål nr 107:                          nisteriets investeringsplan för åren 1992-1995
16444:                                                      skali finansieringen av byggnadsskedet börja år
16445:          Ämnar Regeringen förverkliga byg-           1993. För 1992 har man endast berett sig på att
16446:        gandet av ett öppet fängelse för Meliersta    finansiera planeringen av projektet.
16447:        Finland i Haapamäki i Keuru, varom               Tidtabellen för ett öppet fängelse för Mellers-
16448:        beslut fattades redan år 1980, så att         ta Finland har påverkats av fångvårdsväsendets
16449:        byggnadsarbetena inleds senast hösten         övriga stora byggnadsprojekt, vilka justitiemi-
16450:        1992?                                         nisteriet ur verksamhetssynpunkt har ansett
16451:                                                      viktiga. 1 början av året inleddes b~ggnadsarbe­
16452:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tena på länsfängelset i Tavastland. Aven planer-
16453: anföra följande:                                     na för ett länsfångelse i Vanda, som länge varit
16454:                                                      aktuellt, är nu färdiga och byggnadsarbetena
16455:    Nyttoarealen för det öppna fängelset för          kan inledas genast då nödvändiga medel har be-
16456: Meliersta Finland som skali byggas i Keuru är        viljats. Byggnadstidtabelien för nya fängelser
16457: 6 717m2 och kostnadskalkylen 62 200 000 mark.        måste anpassas tili den alimänna finansieringsra-
16458: Justitieministeriet faststälide 24.10.1990 förpla-   men i kommande års budgeter. Av denna orsak
16459: nen för ett öppet fängelse för Meliersta Finland     måste byggandet av dem differentieras tidsmäs-
16460: och gav 2.11.1990 byggnadsstyrelsen en plane-        sigt, vilket har beaktats i beredningen av budget-
16461: ringsuppmaning.                                      förslaget för år 1992.
16462:    Byggnadsplaneringen av anstalten påbörjades
16463: 
16464:      Helsingfors den 8 juli 1991
16465: 
16466:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
16467:                                                 1991 vp
16468: 
16469: Kirjallinen kysymys 108
16470: 
16471: 
16472: 
16473: 
16474:                                    Mäkelä: Opintorahan korottamisesta
16475: 
16476: 
16477:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16478: 
16479:    Tämänhetkinen opintotukijärjestelmä perus-         hetkellä sopiva suuruus kansaneläkkeen pohja-
16480: tuu lainapainoitteiseen malliin, jossa valtaosa       ja lisäosan suuruinen opintoraha. Tämän lisäksi
16481: opintotuesta on opintolainaa ja merkittävästi         tulisi edelleenkin myöntää halpakorkoisia opin-
16482: pienempi osa laajamuotoista opintorahaa. Tämä         tolainoja ja asumis tukea. Myöntämällä opiskeli-
16483: merkitsee käytännössä sitä, että valmistuessaan       joille kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan suurui-
16484: varsinkin useita vuosia opiskelevat henkilöt ovat     sen opintorahan valtiovalta tunnustaisi samalla
16485: velkaantuneita useita kymmeniä tuhansia mark-         opiskelun käytännössä työksi ja tulevaisuuden
16486: koja. Nykyisen korkean lainakorkotason valli-         rakentamiseksi.
16487: tessa ovat lainanhoitokulut ammattiin valmistu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16488: neelia henkilöllä useita vuosia varsin korkeat ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16489: rasittavat ja haittaavat häntä ja hänen oman          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16490: elämänsä aloittamista merkittävästi. Nuorilla         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16491: pareilla, joiden molemmilla aviopuolisoilla on
16492: korkeat opintolainat, saattaa lainarasitus estää                Mihin toimiin ja millä aikataululla
16493: oman kodin perustamista ja lasten hankkimista.               Hallitus aikoo ryhtyä nykyisen lainapai-
16494:    Nykyistä opintotukijärjestelmää tulisi pikai-             notteisen opintotukijärjestelmän uudis-
16495: sesti muuttaa siten, että lainapainotteisesta opin-          tamiseksi siten, että opintorahan taso ko-
16496: totuesta siirryttäisiin enemmän tukimuotoiseen               rotettaisiin vähintään kansaneläkkeen
16497: järjestelmään. Opintorahan tasoksi olisi tällä               pohja- ja lisäosan suuruiseksi?
16498: 
16499:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
16500: 
16501:                                              Tina Mäkelä
16502: 
16503: 
16504: 
16505: 
16506: 210300M
16507: 2                                          1991 vp -   KK 108
16508: 
16509: 
16510: 
16511: 
16512:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16513: 
16514:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hen liittyvien teknisten ongelmien ratkaisemista.
16515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Nykyisen opintotukijärjestelmän ongelmia on
16516: olette 31 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-        lisännyt rahamarkkinoiden vapautuminen, kos-
16517: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ka se on johtanut opintolainojen koron nou-
16518: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        suun.
16519: Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Hallitus on opintotukijärjestelmän uudista-
16520: myksestä n:o 108:                                      misen lähtökohdaksi ottanut opintotuen selvi-
16521:                                                        tysmiehen Eero Kurrin raportissaan hahmottele-
16522:           Mihin toimiin ja millä aikataululla          roan ohjelman. Sen mukaan opintotuen taso si-
16523:        Hallitus aikoo ryhtyä nykyisen lainapai-        dottaisiin kansaneläkkeeseen. Valtion takaamien
16524:        notteisen opintotukijärjestelmän uudis-         opintolainojen korkotukeen tähän asti käytetyt
16525:        tamiseksi siten, että opintorahan taso ko-      voimavarat ohjattaisiin suoraan opintorahamuo-
16526:        rotettaisiin vähintään kansaneläkkeen           toiseen tukeen. Opintorahan osuus nousisi näin
16527:        pohja- ja lisäosan suuruiseksi?                 pääsääntöisesti 70 %:iin kokonaistuesta. Alle 20-
16528:                                                        vuotiailla opintorahan määrä olisi sidoksissa
16529:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lapsilisään.
16530: taen seuraavaa:                                           Harkittaessa opintorahan osuutta kokonais-
16531:                                                        tuesta on otettava huomioon yhteiskunnan mah-
16532:    Nykyisen hallituksen ohjelmaa laadittaessa          dollisuudet huolehtia opiskelijoiden toimeentu-
16533: oli opintojen tukeminen eräitä keskeisiä yhteis-       losta. Samalla on muistettava, että opinnot pa-
16534: kunnallisia kysymyksiä, joiden hoitamiseen ha-         rantavat yksilön kykyä huolehtia itsestään ja että
16535: luttiin erityisesti keskittyä. On kuitenkin samalla    yhteiskunnan tuesta varsin huomattava osa tulee
16536: muistettava, että puutteineenkin nykyinen opin-        jo sitä kautta, että yhteiskunta kustantaa koulu-
16537: totukijärjestelmä on jo 20 vuoden aikana luonut        tuksen järjestämisen.
16538: sellaiset edellytykset koulutukselliselle tasa-ar-        Kohtuullisena voidaankin pitää, että yksilö
16539: volle, että käytännössä kaikki halukkaat ovat          osallistuu osittain opiskeluaikaisen toimeentu-
16540: sen varassa voineet opiskella.                         lonsa rahoittamiseen siltä ajalta, jolloin hän
16541:    On useita syitä siihen, että opintotukijärjestel-   opiskelun vuoksi on estynyt hankkimasta itse
16542: män uudistaminen on eräistä tärkeimmistä ny-           toimeentuloaan.
16543: kyisen hallituksen itselleen asettamista tehtävis-        Periaatteessa voitaisiin tavoitteeksi asettaa,
16544: tä. Nykyisen opintotukijärjestelmän keskeisiä          että opintorahaosuus vastaisi täysimääräisen
16545: ongelmia on opintolainapainotteisesta tuesta           kansaneläkkeen pohjaosaa ja täysimääräistä li-
16546: aiheutuva velkaantuminen, joka saattaa koh-            säosaa. Valtiontaloudellisista syistä tähän ei kui-
16547: tuuttomastikin vaikeuttaa opintonsa päättäneen         tenkaan ole edellytyksiä ainakaan lähivuosina.
16548: asemaa. Panostaminen tärkeimpään kilpailute-              Tämän johdosta hallitus aikoo ohjelmansa
16549: kijäämme eli henkiseen pääomaan on välttämä-           mukaisesti tehdä ratkaisun opintotukijärjestel-
16550: töntä lamakauden voittamiseksi ja kansainväli-         män kehittämisestä päätettäessä valtion vuoden
16551: sen yhdentymiskehityksen ongelmien oikean-             1992 tulo- ja menoarviosta edellä kerrottujen
16552: suuntaiseksi ratkaisemiseksi. Samalla myös yh-         suuntaviivojen mukaisesti siten kuin valtionta-
16553: teiskunnallisen kehityksen tuloksena koulutuk-         louden voimavarat suinkin sallivat. Tässä tar-
16554: sesta aineellisesti saatava hyöty on erityisesti       koituksessa opetusministeriössä on ministeriön
16555: koko elämänjaksoista ansiotasoa tarkastellen           kansliapäällikön johtamassa johtoryhmässä val-
16556: pienentynyt. Opintotukijärjestelmän monimut-           misteilla opintotukilainsäädännön kokonais-
16557: kaisuus ja vaikeaselkoisuus edellyttää myös sii-       uudistus.
16558: 
16559:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1991
16560: 
16561:                                                                 Ministeri Tytti /sohookana-Asunmaa
16562:                                            1991 vp -   KK 108                                           3
16563: 
16564: 
16565: 
16566: 
16567:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16568: 
16569:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tekniska problemen som ansluter sig därtill.
16570: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         Frigörelsen av penningmarknaderna har ökat
16571: den 31 maj 1991 tili vederbörande medlem av            problemen med det nuvarande studiestödssyste-
16572: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      met, eftersom den har lett tili en stegring av
16573: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål             studielånsräntorna.
16574: nr 108:                                                   Regeringen har som utgångspunkt för för-
16575:                                                        nyandet av studiestödssystemet valt det program
16576:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        som dragits upp i utredaren Eero Kurris rapport
16577:         ta och viiken är tidtabellen för ett sådant
16578:                                                        om studiestödet. Enligt detta program skall stu-
16579:         förnyande av det nuvarande lånebetona-
16580:                                                        diestödet bindas vid folkpensionen. De resurser
16581:         de studiestödssystemet, att studiepen-
16582:                                                        som hittills använts för räntestödet för sådana
16583:         ningen höjs så att den åtminstone mot-
16584:                                                        studielån som staten gått i borgen för skall styras
16585:         svarar folkpensionens bas- och tilläggs-       direkt till ett stöd i form av studiepenning.
16586:         del?                                           Studiepenningens andel av totalstödet stiger på
16587:                                                        detta sätt i regel tili 70 %. Studiepenningen för
16588:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           studerande under 20 år skall vara bunden tili
16589: samt anföra följande:                                  barnbidraget.
16590:    Vid uppgörandet av den nuvarande regering-             Vid överläggningar om studiepenningens
16591: ens regeringsprogram var stödet för studier en av      andel av totalstödet bör samhällets möjligheter
16592: de centralaste samhällsfrågorna, vars skötsel          att ombesörja de studerandes utkomst beaktas.
16593: regeringen speciellt ville koncentrera sig på. Man     Samtidigt bör man komma ihåg att studier
16594: måste emellertid samtidigt komma ihåg att även         förbättrar individens förmåga att ta hand om sig
16595: med sina brister har det nuvarande studiestöds-        själv och att en betydande del av samhällets stöd
16596: systemet redan i 20 år skapat sådana förutsätt-        syns i att samhället bekostar anordnandet av
16597: ningar för en utbildningsmässig jämlikhet, att         utbildningen.
16598: alla som villi praktiken har kunnat studera med           Det kan anses skäligt att individen delvis
16599: hjä1p av detta system.                                 deltar i finansieringen av sin utkomst under
16600:    Det finns flera orsaker till att ett förnyande av   studietiden för den tid som han p.g.a. studier är
16601: studiestödssystemet är en av de viktigaste upp-        förhindrad att själv skaffa sin utkomst.
16602: gifterna som den nuvarande regeringen har ålagt           I princip kunde man uppställa ett sådant mål
16603: sig själv. Ett av de centrala problemen med det        att studiepenningsandelen skall motsvara den
16604: nuvarande studiestödssystemet är den skuldsätt-        fulla folkpensionens basdel och fulla tilläggsdel.
16605: ning som det studielånsbetonade stödet medför          Av statsekonomiska skäl finns det emellertid
16606: och som t.o.m. i oskäligt hög grad kan försvåra        inga förutsättningar för detta åtminstone inom
16607: ställningen för den som avslutat sina studier. Det     de närmaste åren.
16608: är nödvändigt att satsa på vår viktigaste konkur-         Med anledning av detta ämnar regeringen i
16609: rensfaktor, dvs. det andliga kapitalet, för att        enlighet med sitt program vid fastställandet av
16610: övervinna depressioneo och för att på rätt sätt        statsbudgeten för 1992 fatta bes1ut om utveck-
16611: lösa problemen med den internationella integra-        lande av studiestödssystemet helt i enlighet med
16612: tionsutvecklingen. Samtidigt har den materiella        ovan nämnda riktlinjer så långt detta är möjligt
16613: nyttan av utbi1dningen såsom ett resultat av den       inom ramarna för de statsekonomiska resurser-
16614: samhälleliga utvecklingen blivit mindre, speciellt     na. I detta avseende bereder en arbetsgrupp som
16615: med tanke på förtjänstnivån under hela livspe-         leds av undervisningsministeriets kanslichef en
16616: rioden. Det inveck1ade och svårtolkade studie-         totalreform av studiestödslagstiftningen.
16617: stödssystemet förutsätter även en lösning av de
16618: 
16619:      Helsingfors den 5 juli 1991
16620: 
16621:                                                                 Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
16622:                                                   1991 vp
16623: 
16624: Kirjallinen kysymys 109
16625: 
16626: 
16627: 
16628: 
16629:                                      Suhonen ym.: Lehdistön kuljetustuen säilyttämisestä
16630: 
16631: 
16632:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16633: 
16634:     Liikenneministeriön asettama työryhmä antoi         arvio ei pidä paikkaansa. Kyseisten suunnitel-
16635: 14.3.1991 mietintönsä "Lehdistön yleisen kulje-         mien takia Sanomalehtien Liitto on käynnistä-
16636: tustuen tarve ja perusteet 1990-luvulla". Työryh-       nyt projektin, jonka puitteissa selvitetään sano-
16637: mä ehdotti, että yleistä kuljetustukea pienennet-       malehtien valmiudet siirtää enenevästi lehtiä
16638: täisiin yhteensä 222 miljoonaa markkaa tulevan          postin peruspalvelusta lehtien itse hoitamiin
16639: viiden vuoden aikana. Vuositasolla tämä merkit-         jakeluihin eri hintavaihtoehdoissa. Tästä kehi-
16640: sisi 46 miljoonan markan vähennystä määrära-            tyksestä voidaan esimerkkinä mainita sanoma-
16641: hoihin. Mietinnössä ehdotetaan myös, että pos-          lehtien jakelu koko Uudellamaalla, joka hoide-
16642: tille aiheutuva tulojen menetys kompensoitaisiin        taan jo nyt lehtien itsensä toimesta.
16643: korottamalla ensisijaisesti kevyiden ja alhaisen            Nykyisessä vaikeassa ja yhä pahenevassa ti-
16644: talouspeiton omaavien lehtien- siis useimmi-            lanteessa sanomalehdet eivät voi ilman vastatoi-
16645: ten nk. kakkoslehtien - postimaksuja.                   menpiteitä jäädä odottamaan ylisuuria taksako-
16646:     Vuonna 1990 yleistä kuljetustukea pienennet-        rotuksia samalla, kun lehtien tärkein tulolähde
16647: tiin 10 miljoonaa markkaa, minkä seurauksena            eli ilmoittelu on laman takia koko ajan vähene-
16648: lehtien postimaksuja korotettiin keskimäärin            mässä. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää
16649: 9 %. Kevyimpien lehtien taksoja korotettiin yli         niin lehdistön kuin postinkin kannalta saada
16650: 14 %. Tämän takia on päivänselvää, että nk.             mahdollisimman nopeasti selvyys tulevan vuo-
16651: kakkoslehdet, jotka tällä hetkellä painiskelevat        den hintakehityksestä. Mikäli toimenpiteet ehdi-
16652: lähes ylivoimaisten taloudellisten ongelmien            tään viedä niin pitkälle, että uusista jakelujärjes-
16653: edessä, eivät kestä mietinnössä kaavailtuja uusia       telyistä on jo sovittu lehtien kesken ja käytännön
16654: taksakorotuksia.                                        toimenpiteet siihen tähdäten aloitettu, ei postilta
16655:      Mikäli poliittisella taholla päätetään toteuttaa   enää ole mahdollisuuksia säästyä merkittäväitä
16656: liikenneministeriön työryhmän ehdotukset, tulee         volyymien menetykseltä.
16657: se samalla merkitsemään päätöstä monien kak-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16658: koslehtien lopettamisesta. Kyseiset lehdet ha-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16659:  keutuivat laajasti postin peruspalvelun piiriin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16660:  1980-luvulla säästääkseen kustannuksiaan. Pää-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16661: tös perustui siihen, että ne luottivat näin saavut-
16662:  tamiensa säästöjen pysyvyyteen. Mikäli postin                     Aikooko Hallitus toteuttaa liikenne-
16663:  peruspalvelujen hintoja korotetaan voimakkaas-                 ministeriön työryhmän esittämän lehdis-
16664:  ti, se tulee käytännössä samalla merkitsemään                  tön yleisen kuljetustuen alentamisen vii-
16665:  kyseisten kakkoslehtien laajamittaista kuolemis-               den vuoden kuluessa 222 miljoonalla
16666:  ta.                                                            markalla, ja
16667:      Liikenneministeriön viestintähallinto-osaston                 miten se aikoo estää lehtien talouden
16668:  uudessa 16.4.1991 päivätyssä suunnitelmassa                    merkittävän heikkenemisen ja postin vo-
16669:  vuosille 1992-1996 todetaan, että yleisen kulje-               lyymin alenemisen lehtien siirtyessä ene-
16670:  tustuen suunniteltu vähennys ja kevyiden lehtien               nevässä määrin omien jakeluverkostojen
16671:  postimaksujen korotus eivät vaikuta lehtien ja-                käyttöön?
16672:  keluosuuden suuruuteen postin osalta. Tämä
16673:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
16674: 
16675:                       Hannu Suhonen                              Raimo Vistbacka
16676: 
16677: 210300M
16678: 2                                        1991 vp -   KK 109
16679: 
16680: 
16681: 
16682: 
16683:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16684:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on määrärahaan liittyviä ongelmia. Talouden
16685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tiukkenevat näkymät koskettavat luonnollisesti
16686: olette toukokuun 31 päivänä 1991 päivätyn kir-       sekä valtiontaloutta että lehdistöä. Lehdistön
16687: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     piirissä on oltu tyytymättömiä viime vuosina
16688: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      toteutettuihin lehtien postimaksujen korotuk-
16689: Suhosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      siin. Eräs ongelmakohta liittyy vuonna 1990
16690: myksestä n:o 109:                                    toteutettuun Posti- ja telelaitoksen liikelaitosuu-
16691:                                                      distukseen sikäli, että laitoksen tulisi liikelaitos-
16692:           Aikooko Hallitus toteuttaa liikenne-       periaatteiden mukaisesti voida itse hinnoitella
16693:        ministeriön työryhmän esittämän lehdis-       tuotteensa ja palvelunsa, mutta lehtien posti-
16694:        tön yleisen kuljetustuen alentamisen vii-     maksujen osalta tähän ei ole päästy. Eräs syy
16695:        den vuoden kuluessa 222 miljoonalla           tähän on nimenomaan valtion tulo- ja menoar-
16696:        markalla, ja                                  vioon sisältyvä lehtien yleinen kuljetustukimää-
16697:           miten se aikoo estää lehtien talouden      räraha.
16698:        merkittävän heikkenemisen ja postin vo-           Ministeriön tarkoituksena on ollut saada ai-
16699:        lyymin alenemisen lehtien siirtyessä ene-     kaan suunnitelma siltä varalta, että valtiontalou-
16700:        nevässä määrin omien jakeluverkostojen        dellinen tilanne on vuoden 1992 tulo- ja menoar-
16701:        käyttöön?                                     viota laadittaessa sellainen, että määrärahasu-
16702:                                                      pistuksiin joudutaan. Työryhmä on esittänyt
16703:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         määrärahasupistuksille viiden vuoden porrastus-
16704: vasti seuraavaa:                                     ta pyrkien siihen, että tuen väheneminen ei
16705:                                                      johtaisi kohtuuttomiin ongelmiin lehdistön pii-
16706:     Talouskehitys on maassamme viime aikoina         rissä eikä vahingoittaisi liiaksi myöskään Posti-
16707: selvästi heikentynyt. Valtiontalouden osalta ti-     ja telelaitoksen toimintaedellytyksiä. Työryhmän
16708: lanteen jyrkkä heikkeneminen kaventaa talous-        työ on ollut lausuntokierroksella ja suunnitel-
16709: poliittista liikkumavaraa monelta osin. Valtion-     masta on voitu käydä keskustelua.
16710: talouden tulojenkehitys on aleneva. Valtion              Posti- ja telelaitos on omalta osaltaan ilmoit-
16711: menot puolestaan ovat viime vuosina nopeasti         tanut huolehtivansa siitä, että päiväjakelun hin-
16712: kasvaneet. Näin ollen valtiontalouden rahoitus-      nat, joihin lehdistön yleisen kuljetustuen vähene-
16713: tilanne on lähivuosina muodostumassa vaikeak-        minen vaikuttaa, säilyisivät kilpailukykyisellä
16714: si. Näyttää ilmeiseltä, että valtion menoja joudu-   tasolla verrattuna lehtien tai Posti- ja telelaitok-
16715: taan leikkaamaan kaikilla sektoreilla.               sen järjestämiin varhaisjakeluihin, mikäli lehtien
16716:     Valtioneuvosto antoi helmikuussa 1991 toi-       yleistä kuljetustukimäärärahaa joudutaan supis-
16717: minnan ja talouden suunnittelua varten liikenne-     tamaan. Näin lehdet voisivat valita joko halvem-
16718: ministeriölle tietoliikenteen osalta vuosia 1992-    man päiväjakelun tai kalliimman varhaisjakelun
16719: 94 koskevat sitovat kehykset, jotka hallinnon        riippuen siitä, minkälaista palvelutasoa halu-
16720: kannalta ovat eräänlaiset rahoituspuitteet. Mai-     taan. -
16721: nittu kehys on selvästi aleneva.                         On ilmeistä, että Posti- ja telelaitos tulisi
16722:     Liikenneministeriön on tehtävä budjettiesi-      hinnoittelemaan palvelunsa liiketaloudellisista
16723: tyksensä sekä toiminta- ja taloussuunnitelmansa      lähtökohdista, mikäli yleinen kuljetustuki pois-
16724: tämän alenevan kehyksen mukaisesti. Tämän            tuisi tai vähenisi.
16725: lisäksi toukokuussa 1991 on edelleen tiukennettu         Kakkoslehtien mahdollisesti tarvitsema vies-
16726: annettuja menokehyksiä ensi vuoden osalta ta-        tintäpoliittinen tuki tulisi hoitaa tässä tilanteessa
16727: loudellisten kehitysarvioiden muuttumista vas-       muulla tavoin.
16728: taaviksi.                                                Hallitus tulee ottamaan kantaa mm. lehdistön
16729:     Liikenneministeriö on laadituttanut työryh-      yleistä kuljetustukea pohtineen työryhmän esi-
16730: mätyönä selvityksen lehdistön yleisen kuljetus-      tyksiin vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksen
16731: tuen tulevaisuudesta, koska ministeriön tiedossa     valmistelun yhteydessä.
16732: 
16733:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1991
16734:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
16735:                                          1991 vp -   KK 109                                             3
16736: 
16737: 
16738: 
16739: 
16740:                                        Tili Riksdagens HC?rr Talman
16741:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ministeriet känner till att anslaget är förknippat
16742: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        med problem. De skärpta ekonomiska utsikter-
16743: ien 31 maj 1991 till vederbörande medlem av          na berör naturligtvis både statsekonomin och
16744: ;tatsrådet översänt avskrift av följande av riks-    pressen. 1 presskretsar har man varit missnöjd
16745: iagsman Suhonen m.fl. underteckande spörsmål         med de senaste årens höjningar av tidningsporto-
16746: 1f 109:                                              na. Ett problem har att göra med Post- och
16747:                                                      televerkets affärsverksreform 1990 såtillvida att
16748:           Åmnar Regeringen genomföra försla-         verket i enlighet med affärsverksprinciperna
16749:        get från trafikministeriets arbetsgrupp att   självt borde kunna prissätta sina produkter och
16750:        inom fem år sänka det allmänna tran-          sin service, men beträffande tidningsportona har
16751:        sportstödet för pressen med 222 milj. mk,     man inte kommit därhän. En orsak till detta är
16752:        och                                           just anslaget för allmänt transportstöd för pres-
16753:            på vi1ket sätt ämnar den förhindra att    sen i statsbudgeten.
16754:        tidningarnas ekonomi försämras betyd-            Ministeriets avsikt har varit att få till stånd en
16755:        ligt och att postens volym minskar då tid-    pian i händelse av att det statsekonomiska läget
16756:        ningarna i allt högre grad börjar utnyttja    är sådant då budgeten för 1992 utarbetas att man
16757:        egna utdelningsnät?                           står inför inskränkningar i anslagen. Arbets-
16758:                                                      gruppen har föreslagit en fem års gradering av
16759:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         anslagsminskningarna och strävar därmed efter
16760: ;amt anföra följande:                                att ett minskat stöd inte skall leda tili orimliga
16761:                                                      problem för pressen och inte heller skada Post-
16762:    Den ekonomiska utvecklingen i vårt land har       och televerkets verksamhetsbetingelser alltför
16763: klart försämrats under den senaste tiden. Beträf-    mycket. Arbetsgruppens arbete har sänts för ut-
16764: fande statsekonomin inskränker det kraftigt          låtande och det har varit möjligt att diskutera
16765: försämrade läget till många delar den ekono-         planen.
16766: misk -politiska rörelsefriheten. Statsekonomins         Post- och televerket har för egen del meddelat
16767: inkomstutveckling är i nedåtgående. Statens          sig se tili att priserna för dagsutdelning, vilka
16768: utgifter å sin sida har ökat snabbt under de         påverkas av sänkningen av det allmänna trans-
16769: senaste åren. Sålunda kommer statsekonomins          portstödet för pressen, bevaras på konkurrens-
16770: finansieringsläge att bli svårt under de närmaste    duglig nivå jämfört med tidningarnas eller Post-
16771: åren. Det är uppenbart att man blir tvungen att      och televerkets tidiga utdelning, om man blir
16772: skära ned statens utgifter inom alla sektorer.       tvungen att inskränka anslaget för allmänt trans-
16773:    För planeringen av verksamheten och ekono-        portstöd för tidningarna. Sålunda kan tidningar-
16774: min meddelade statsrådet i februari 1991 trafik-     na välja antingen den billigare dagsutdelningen
16775: ministeriet en bindande ram beträffande post-        eller den dyrare tidiga utdelningen beroende på
16776: och telekommunikationen åren 1992-94, viiken         viiken servicenivå som önskas.
16777: utgör ett slags finansieringsram för förvaltning-       Det är uppenbart att Post- och televerket
16778: en. Denna ram är klart nedåtgående.                  måste prissätta sin service utgående från affärs-
16779:    Trafikministeriet skall utarbeta sitt budget-     ekonomiska utgångspunkter, om det allmänna
16780: förslag samt sin verksamhets- och ekonomipian        transportstödet slopas eller minskar.
16781: i enlighet med denna nedåtgående ram. 1 maj             Det kommunikationspolitiska stöd som orter-
16782:  1991 har man dessutom ytterligare skärpt ut-        nas andra tidningar eventuellt behöver borde i
16783: giftsramen för nästa år så att den motsvarar de      detta läge skötas på annat sätt.
16784: förändrade bedömningarna av den ekonomiska              Regeringen kommer att ta ställning tili bl.a.
16785: utvecklingen.                                        förslagen från arbetsgruppen som dryftat det
16786:    Trafikministeriet har som arbetsgrupparbete       allmänna transportstödet för pressen i samband
16787: Iåtit göra en utredning om framtiden för det         med beredningen av budgetpropositionen för
16788: allmänna transportstödet för pressen eftersom        1992.
16789: 
16790:      Helsingfors den 27 juni 1991
16791:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
16792:                                                 1991 vp
16793: 
16794: 
16795: :kriftligt spörsmål 110
16796: 
16797: 
16798: 
16799: 
16800:                                    Metsämäki m.fl.: Om planerna på att indra Nylands Militärmusik-
16801:                                        kår
16802: 
16803:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16804: 
16805:    Inom försvarsmakten har man långtgående            ti för att de finlandssvenska traditionerna inom
16806: ilaner på att minska antalet militärmusikkårer        militärmusiken bevaras.
16807: rån nuvarande 13 tili 11. En av de utpekade är            Nylands Militärmusikkår är den enda yrkes-
16808: .J"ylands Militärmusikkår i Dragsvik. Som orsak       orkestern i hela västra Nyland från Kyrkslätt tili
16809: ill indragningen har nämnts bl.a. musikkårens         Hangö. Musikkåren har under hela sin verksam-
16810: mderbemanning och svårigheterna att ens få de         hetstid haft en central roll i regionens musikliv.
16811: IUvarande tjänsterna besatta. 1 tidningen Västra      De västnyländska musikskolorna har kunnat
16812: .J"yland konstaterade försvarsmaktens överka-         utnyttja militärmusikerna som timlärare för
16813: >ellmästare Rauno Haahti bl.a. följande: "Or-         blåsinstrument och slagverk. De flesta av dem
16814: :estern är för liten att överleva." Det kan förhål-   har också på sin fritid spelat i olika andra
16815: a sig så, 1 + 14 är ingen stor musikkår. Samman-      orkestrar och på det sättet ytterligare berikat
16816: ättningen är dock tillräcklig om alla vakanserna      regionens musikliv.
16817: _r besatta. Den största svårigheten för Nylands           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
16818: vfusikkår har varit de obesatta vakanserna vil-       ordning 3 § 1 mom. riksdagsordningen fö-
16819: :et har försvårat musikkårens verksamhet. En          reskriver tili vederbörande medlem av statsrådet
16820: tor orsak tili rekryteringssvårigheterna har utan     ställa följande spörsmål:
16821: vekan varit det faktum att man under de senaste
16822: lren med jämna mellanrum har fått höra rykten                   År Regeringen medveten om försvars-
16823: >m indragningen av Nylands Militärmusikkår.                  maktens planer på att indra Nylands Mi-
16824:    Trots svårigheterna är de argument som talar              litärmusikkår och
16825: or Nylands Militärmusikkårens fortsatta verk-                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
16826: amhet mycket mera vägande. Musikkåren har                    för att garantera Nylands Militärmusik-
16827: ~n viktig uppgift som musikkår för Nylands                   kårs fortsatta verksamhet?
16828: 3rigad. Samtidigt är musikkåren också en garan-
16829: 
16830:     Helsingfors den 31 maj 1991
16831: 
16832:                     Mauri Metsämäki                            Mats Nyby
16833: 
16834: 
16835: 
16836: 
16837: 110300M
16838: 2                                       1991 vp -   KK 110
16839: 
16840: Kirjallinen kysymys 110                                                                   Suomenn,
16841: 
16842: 
16843: 
16844:                                   Metsämäki ym.: Uudenmaan Sotilassoittokunnan lakkauttami
16845:                                      suunnitelmasta
16846: 
16847: 
16848:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16849: 
16850:    Puolustuslaitoksessa on pitkälle meneviä         Prikaatin soittokuntana. Samalla soittokunta c
16851: suunnitelmia sotilassoittokuntien määrän vähen-     myös takeena sille, että suomenruotsalaiset P'
16852: tämisestä nykyisestä 13:sta 11 :een. Yksi vähen-    rinteet säilytetään sotilasmusiikissa.
16853: nyksen kohteeksi mainituista on Uudenmaan              Uudenmaan Sotilassoittokunta on aine
16854: Sotilassoittokunta (Nylands Militärmusikkår)        ammattiorkesteri koko Länsi-Uudellamaall
16855: Dragsvikissa. Syyksi lakkauttamiseen on mainit-     Kirkkonummelta Hankoon. Soittokunnalla o
16856: tu mm. soittokunnan vajaamiehitys ja vaikeudet      koko toiminta-aikansa ajan ollut keskeinen tel
16857: saada edes nykyiset virat täytetyiksi. Västra       tävä alueen musiikkielämässä. Länsi-Uuder
16858: Nyland -lehdessä puolustusvoimien ylikapelli-       maan musiikkikoulut ovat voineet käyttää sot
16859: mestari Rauno Haahti totesi mm. seuraavaa:          lasmuusikkoja puhaltimien ja lyömäsoittimie
16860: "Orkesteri on liian pieni pysyäkseen hengissä."     tuntiopettajina. Useimmat näistä muusikoist
16861: Voihan olla, ettei kooltaan 1 + 14 ole mikään       ovat myös vapaa-aikanaan soittaneet erilaisiss
16862: suuri soittokunta. Koostumus on kuitenkin riit-     muissa orkestereissa ja siten entisestään rikastu
16863: tävä, jos kaikki virat on täytetty. Uudenmaan       taneet alueen musiikkielämää.
16864: Sotilassoittokunnan suurimpana vaikeutena on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje~
16865: ollut täyttämättömät virat, mikä on vaikeutta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm
16866: nut soittokunnan toimintaa. Suurena syynä rek-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaise
16867: rytointivaikeuksiin on epäilemättä ollut se, että   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16868: viime vuosien aikana on toistuvasti saatu kuulla
16869: huhuja Uudenmaan Sotilassoittokunnan lak-                    Onko Hallitus tietoinen puolustusvo'
16870: kauttamisesta.                                             mien suunnitelmista Uudenmaan Sotila1
16871:    Vaikeuksista huolimatta Uudenmaan Sotilas-              soittokunnan lakkauttamiseksi, ja
16872: soittokunnan toiminnan jatkamisen puolesta                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko'
16873: puhuvat argumentit ovat paljon painavampia.                ryhtyä turvatakseen Uudenmaan Sotilas
16874: Soittokunnalla on tärkeä tehtävä Uudenmaan                 soittokunnan toiminnan jatkossa?
16875: 
16876:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
16877:                     Lauri Metsämäki                          Mats Nyby
16878:                                           1991 vp -   KK 110                                           3
16879: 
16880: 
16881: 
16882: 
16883:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16884: 
16885:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vähenevä henkilöstö tulee siten kohdentaa entis-
16886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tä tarkemmin puolustusvoimien keskeisiin tehtä-
16887: olette 31 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            viin. Sotilassoittokuntiin sitoutuvaa vakinaisen
16888: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     palkatun henkilöstön kokonaismäärää ei siten
16889: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        voida vastaisuudessa lisätä nykyisestä. Päinvas-
16890: taja Lauri Metsämäen ym. näin kuuluvasta kir-         toin on olemassa erittäin suuria paineita supistaa
16891: jallisesta kysymyksestä n:o 110:                      sotilassoittajien määrää. Sotilassoittokuntien
16892:                                                       kehittämisen tulee siten pohjautua muihin lähtö-
16893:           Onko Hallitus tietoinen puolustusvoi-       kohtiin.
16894:        mien suunnitelmista Uudenmaan Sotilas-            Sotilassoittokuntien pienet kokoonpanot ei-
16895:        soittokunnan lakkauttamiseksi, ja              vät ole antaneet mahdollisuuksia niiden täysipai-
16896:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        noiseen käyttämiseen. Eräänä kehittämisvaih-
16897:        ryhtyä turvatakseen Uudenmaan Sotilas-         toehtona nykytilanteelle on noussut esiin soitto-
16898:        soittokunnan toiminnan jatkossa?               kuntien lukumäärän vähentäminen ja toiminnan
16899:                                                       keskittäminen, jolloin soittokuntien vahvuudet
16900:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           voitaisiin nostaa lähelle tavoiteltavaa 24 soitta-
16901: taen seuraavaa:                                       jan vahvuutta. Toisaalta pienempiä soittokuntia
16902:    Puolustusvoimissa on tällä hetkellä yhteensä       voitaisiin kehittää pelkästään vaskisoitinsuun-
16903: 13 ammattimaista sotilassoittokuntaa. Näitä           taan, jolloin kokoonpano voisi olla pienempi ja
16904: kaikkia on pyritty kehittämään täysimittaisen         ohjelmisto hieman suppeampi, mutta puolustus-
16905: puhallinsoittokunnan suuntaan, mikä edellyttää        voimien peruspalvelut turvaava.
16906: soittokunnalta vähintään 24 soittajan vahvuut-           Myös varusmiehistä koostuvien ns. varus-
16907: ta. Puhallinorkesterimusiikki on yleensä sovitet-     miessoittokuntien lisääminen sekä pienimpien
16908: tu edellä mainitulle vahvuudelle, ja tätä pienem-     ammattimaisten sotilassoittokuntien toiminta-
16909: mät kokoonpanot vaikeuttavat ja taimentavat           edellytysten turvaaminen vahvistamalla niitä
16910: soittokunnan kokonaistulkintaa. Puolustusvoi-         varusmiessoittajilla on eräs esille tullut mahdol-
16911: mien nykyisistä ammattisoittokunnista vain            lisuus. Toistaiseksi ainoasta puhtaasti varusmie-
16912: Kaartin Soittokunta täyttää vahvuudeltaan             histä koostuvasta Puolustusvoimien Varusmies-
16913: tämän vaatimuksen. Seitsemän soittokuntaa on          soittokunnasta saadut kokemukset ovat olleet
16914: niin alimiehitettyjä, etteivät ne täytä edes mini-    varsin myönteisiä.
16915: mivahvuutta, jona voidaan pitää 18:aa soittajaa.         Uudenmaan Sotilassoittokun ta, jonka määrä-
16916:     Puolustushallinnossa on viime vuosien aikana      vahvuus on 1 + 14, on yksi alimiehitetyistä
16917: suoritettu mittavia uudelleen organisointeja, joil-   sotilassoittokunnista. Vajaamiehitys korostuu
16918: la on pyritty vapauttamaan vakansseja uudelleen       vielä entisestään, sillä viroista on tällä hetkellä
16919: kohdeunettavaksi toiminnan kannalta keskei-           täyttämättä 6. Soittokunnalla on tärkeä merki-
16920: simpiin tehtäviin eli koulutukseen ja teknisiin       tys maanpuolustushengen kohottajana alueel-
16921: tehtäviin. Vapautuneita vakansseja on jouduttu        laan. Samalla se arvokkaana tavalla vaalii ja
16922: käyttämään myös valtionhallinnon henkilöstön          ylläpitää suomenruotsalaisen sotilasmusiikin
16923: määrän vähentämiseen liittyvien säästöpäätös-         perinteitä. Samoin sen merkitys alueen musiik-
16924:  ten toteuttamiseen puolustushallinnon osalta.        kielämälle on keskeinen. Näin ollen sen toimin-
16925:     Puolustushallinnon henkilöstötilanne tulee        taedellytysten turvaaminen myös jatkossa on
16926:  lähivuosina jatkuvien henkilöstön vähentämis-        sekä puolustusvoimien että ympäröivän yhteis-
16927:  päätösten johdosta säilymään erittäin kireänä.       kunnan kannalta tärkeää.
16928: 4                                    1991 vp -   KK 110
16929: 
16930: 
16931:    Puolustusministerinä olen jo aikaisemmin         Puolustusvoimien eri sotilassoittokuntien
16932: kiinnittänyt sekä Tammisaaren kaupungin että     kehittämisestä ei ole vielä laadittu yksityiskoh-
16933: varuskunnan huomiota soittokunnan tilantee-      taisia suunnitelmia. Uudenmaan Sotilassoitto-
16934: seen, mikä sittemmin johti heidän taholtaan      kunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi tul-
16935: kirjelmään puolustusvoimain komentajalle tänä    lee ensisijaisena vaihtoehtona lyhyellä tähtäyk-
16936: keväänä. Soittokuntaa kohtaan kohdistamani       sellä kyseeseen ammattisoittajakokoonpanon
16937: huomio on jo siten kantanut hedelmää.            vahvistaminen varusmiessoittajilla.
16938:     Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1991
16939:                                                            Puolustusministeri Elisabeth Rehn
16940:                                          1991 vp -   KK 110                                           5
16941: 
16942: 
16943: 
16944: 
16945:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16946: 
16947:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ordinarie personai som är ansluten tili militär-
16948: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       musikkårerna kan således inte i framtiden utö-
16949: den 31 maj 1991 tili vederbörande medlem av          kas. Tvärtom finns det synnerligen starka motiv
16950: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    för att minska antalet militärmusiker. Utveck-
16951: dagsman Lauri Metsämäki m.fl. undertecknade          landet av militärmusikkårerna måste därför
16952: spörsmål nr 110:                                     grunda sig på andra utgångspunkter.
16953:                                                         På grund av den ringa omfattningen av mili-
16954:           År Regeringen medveten om försvars-        tärmusikkårernas sammansättning har det inte
16955:        maktens planer på att indra Nylands Mi-       varit möjligt att utveckla kårerna på ett fullödigt
16956:        litärmusikkår och                             sätt. Ett alternativ för utvecklande av den nuva-
16957:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      rande situationen som förts fram är att antalet
16958:        för att garantera Nylands Militärmusik-       musikkårer skulle minskas och verksamheten
16959:        kårs fortsatta verksamhet?                    koncentreras, varvid musikkårernas styrka skul-
16960:                                                      le kunna höjas tili närapå den eftersträvade
16961:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     nivån, dvs. 24 musiker. Å andra sidan skulle de
16962: anföra följande:                                     mindre musikkårerna kunna utvecklas så att i
16963:    Vid försvarsmakten finns för närvarande           dem skulle ingå enbart bleckinstrument, varvid
16964: sammanlagt 13 yrkesmilitärmusikkårer. Avsikten       sammansättningen skulle kunna vara mindre,
16965: har varit att utveckla dem alla tili fullödiga       och programmet skulle vara något mera begrän-
16966: blåsorkestrar, vilket förutsätter att orkestern      sat men ändå tillgodose försvarsmaktens grund-
16967: omfattar minst 24 musiker. Blåsorkestermusiken       service.
16968: är i allmänhet arrangerad för en numerär av ovan        En möjlighet som också förts fram är att
16969: nämnd storlek, och en mindre sammansättning          antalet s.k. beväringsmusikkårer, vilka är sam-
16970: försvårar och försämrar musikkårens möjligheter      mansatta av beväringar, skulle ökas samt att
16971: att åstadkomma totala musikaliska tolkningar.        verksamhetsförutsättningarna för yrkesmässiga
16972: Av försvarsmaktens nuvarande yrkesmusikkårer         militärmusikkårer av mindre storlek skulle tryg-
16973: har bara Gardets Musikkår en styrka som når          gas genom förstärkning med beväringsmusiker.
16974: upp tili detta krav. Sju av musikkårerna är så       Erfarenheterna från den tillsvidare enda musik-
16975: underbemannade att de inte ens fyller minimistyr-    kår som är sammansatt enbart av beväringar,
16976: kan, viiken kan anses vara 18 musiker.               Försvarsmaktens värnpliktsmusikkår, har varit
16977:    Försvarsförvaltningen har under de senaste        rätt positiva.
16978: åren varit föremål för en omorganisation av stora       Nylands Militärmusikkår, vars styrka är 1 +
16979: mått. A vsikten har varit att frigöra vakanser så    14, är en av de underbemannade militärmusik-
16980: att dessa kan tilldelas de uppgifter som är mest     kårerna. Underbemanningen framhävs ytterli-
16981: centrala med tanke på verksamheten, dvs. utbild-     gare genom att sex av tjänsterna för närvarande
16982: ningen och de tekniska uppgifterna. Det har varit    är obesatta. Musikkåren är av stor betydelse för
16983: nödvändigt att utnyttja de frigjorda vakanserna      höjandet av försvarsandan på området. Samti-
16984: också i syfte att för försvarsförvaltningens del     digt vårdar och upprätthåller den på ett värde-
16985: förverkliga inbesparingsbesluten i anslutning tili   fullt sätt den finlandssvenska militärmusikens
16986: minskningen av personalen inom statsförvalt-         traditioner. Likaså är dess betydelse för musik-
16987: ningen.                                              livet på området central. Sålunda är det både för
16988:    Personalsituationen inom försvarsförvaltning-     försvarsmakten och det omgivande samhället
16989: en förblir, på grund av att beslut om nedskärning    viktigt att också i fortsättningen trygga dess
16990: av personalen alltjämt kommer att fattas under       verksamhetsförutsättningar.
16991: de närmaste åren, synnerligen stram. Den mins-          Jag har redan tidigare i egenskap av försvars-
16992: kade personalen måste sålunda med allt större        minister fäst såväl Ekenäs stads som garniso-
16993: noggrannhet placeras inom försvarsmaktens mest       nens uppmärksamhet vid musikkårens situation,
16994: centrala uppgifter. Det totala antalet av den        vilket sedermera har lett till en skrivelse från
16995: 6                                     1991 vp -   KK 110
16996: 
16997: 
16998: deras sida till kommendören för försvarsmakten    kommer i fråga när det gäller att på kort sikt
16999: denna vår. Den uppmärksamhet somjag fäst vid      trygga verksamhetsförutsättningama för Ny-
17000: musikkåren har sålunda redan burit frukt.         lands Militärmusikkår torde vara en förstärk-
17001:    Detaljerade planer för utvecklande av för-     ning av yrkesmusikersammansättningen med
17002: svarsmaktens olika militärmusikkårer har ännu     beväringsmusiker.
17003: inte utarbetats. Det främsta altemativ som
17004: 
17005:     Helsingforsden 24 juni 1991
17006:                                                              Försvarsminister Elisabeth Rehn
17007:                                                  1991 vp
17008: 
17009: 
17010: Kirjallinen kysymys 111
17011: 
17012: 
17013: 
17014: 
17015:                                      Aittoniemi: Maiseman säilyttämisen huomioon ottamisesta teiden
17016:                                         Iinjauksessa
17017: 
17018: 
17019:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17020: 
17021:    Maanteitä ja paikallisteitä perusparannettaes-      kylläkin silloin, jos tie palvelee enemmälti pai-
17022: sa suunnitelmat toteutetaan useimmiten suora-          kallisliikennettä.
17023: viivaisesti maisemaa halkoen kokonaisuudessaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17024: ulkopuolella olemassa olevan tielinjan. Uudesta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17025: tiestä tulee usein maisemaan sopimaton, ja van-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17026: han tien ura pajupensaikkoineen jää vuosikym-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17027: meniksi rumentamaan maaseutu- ja kylämaise-
17028: maa. Perusparantaminen olisi usein järkevää ja                    Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
17029: riittävää tehdä olemassa olevaa, ehkä mutkaista-               maanteiden ja paikallisteiden peruskor-
17030: kin tielinjausta noudattaen, jolloin säilytettäisiin           jauksissa ryhdytään nykyistä paremmin
17031: vuosikymmenien, jopa satojen vuosien aikana                    ottamaan huomioon maisemalliset sei-
17032: syntynyt maaseutumiljöö. Tämä ei luonnollisesti                kat?
17033: käy päinsä suurien liikenneväylien osalta, mutta
17034:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
17035: 
17036:                                              Sulo Aittoniemi
17037: 
17038: 
17039: 
17040: 
17041: 210300M
17042: 2                                      1991 vp -   KK 111
17043: 
17044: 
17045: 
17046: 
17047:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17048: 
17049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     teen kasvaneen nopeuden vaatimat muutokset.
17050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Mitä suurempaa nopeutta halutaan ajaa, sitä
17051: olette 31 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn         suorempiaja leveämpiä teitä on liikenneturvalli-
17052: kirjeenne n:o 543 ohella toimittanut valtioneu-    suuden vuoksi tehtävä. Tällöin syntyy väistä-
17053: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       mättä maisemavaurioita, varsinkin kun yleisim-
17054: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-        män suomalaisen maanpinnan muodot sopivat
17055: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 111:          korkeintaan 60 km!h ajettavalle tielle. Pohjan-
17056:                                                    maan lakeudet ja Lapin maisema ovat asia
17057:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   erikseen.
17058:        maanteiden ja paikallisteiden peruskor-        Teiden peruskorjaukset tehdään yleensä
17059:        jauksissa ryhdytään nykyistä paremmin       mahdollisimman vähin oikaisuin, tien luonne
17060:        ottamaan huomioon maisemalliset sei-        säilyttäen. Liikenneturvallisuuden vuoksi joudu-
17061:        kat?                                        taan tosin joskus tien linjausta muuttamaan
17062:                                                    paremmaksi.
17063:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Liikenneministeriön tielaitokselle asettamiin
17064: vasti seuraavaa:                                   tavoitteisiin ja toimintalinjoihin ovat sisältyneet
17065:    Maiseman huomioon ottaminen on ollut tien-      ja sisältyvät edelleen ympäristöasiat, maisema
17066: suunnittelun keskeisenä kysymyksenä jo vuosi-      mukaan lukien. Asiaan kiinnitetään jatkuvaa
17067: kymmeniä. Viime aikoina asiaan on alettu kiin-     huomiota niin uusien teiden rakentamisen kuin
17068: nittää huomiota myös tielaitoksen ja liikennemi-   vanhojen teiden peruskorjausten yhteydessä,
17069: nisteriön ulkopuolella.                            jotta pystyttäisiin yhä paremmin ottamaan mai-
17070:    Maiseman kannalta tuhoisinta on ollut liiken-   semalliset asiat huomioon.
17071:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1991
17072: 
17073:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
17074:                                         1991 vp -   KK 111                                           3
17075: 
17076: 
17077: 
17078: 
17079:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17080: 
17081:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förstört mest. Ju högre hastigheter man vili köra
17082: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      desto rakare och bredare vägar måste man bygga
17083: 543 av den 31 maj 1991 tili vederbörande medlem     p.g.a. trafiksäkerheten. I den här situationen
17084: av statsrådet översänt avskrift av följande av      uppkommer oundvikligen landskapsskador, spe-
17085: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade           ciellt eftersom den vanligaste typen av markyta i
17086: spörsmål nr 111 :                                   Finland lämpar sig för vägar på vilka man kör
17087:                                                     med en hastighet på högst 60 km/h. Slätterna i
17088:           Ämnar Regeringen sköta om att frå-        Österbotten och landskapet i Lappland är en
17089:        gor som behandlar landskapsplaneringen       skild sak.
17090:        i högre grad än vad nu är faliet beaktas        Grundreparationerna av vägarna görs i all-
17091:        vid reparering av landsvägar och bygde-      mänhet utan större ändringar, så att vägens
17092:        vägar?                                       karaktär bibehålls. För trafiksäkerhetens skull
17093:                                                     är man dock ibland tvungen att ändra vägens
17094:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sträckning tili det bättre.
17095: samt anföra följande:                                  I de mål och verksamhetslinjer som trafikmi-
17096:    Beaktandet av landskapssynpunkter har varit      nisteriet uppställt för vägstyrelsen har ingått och
17097: en betydande del av vägplaneringen under tiotals    ingår också för närvarande miljöfrågor, landska-
17098: år. Under de senaste åren har man börjat ta         pet medberäknat. För att frågor som behandlar
17099: hänsyn tili denna fråga också i kretsar utanför     landskapen skali kunna beaktas bättre, behand-
17100: vägstyrelsen och trafikministeriet.                 las frågan fortgående i olika sammanhang, både
17101:    Ur landskapssynvinkel har förändringarna         när nya vägar byggs och när gamla vägar repa-
17102: som beror på de ökade hastigheterna i trafiken      reras.
17103:      Helsingfors den 20 juni 1991
17104: 
17105:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
17106:                                                 1991 vp
17107: 
17108: 
17109: Kirjallinen kysymys 112
17110: 
17111: 
17112: 
17113: 
17114:                                    Aittoniemi: Riittävien vakuuksien vaatimisesta työeläkemaksujen
17115:                                        takaisinlainauksessa
17116: 
17117: 
17118:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17119: 
17120:    Yksityisen työnantajan työeläkemaksuista              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17121: suuri osa lainataan takaisin työnantajalle tietyllä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17122: korolla. Käytännössä tapahtunee niin, että työn-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17123: antaja suorittaa työeläkemaksun velkakirjaa           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17124: käyttäen.
17125:    Ainakaan kaikissa tapauksissa ei työnantajal-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17126: ta ole vaadittu ns. turvaavaa vakuutta, ja lainat-            siin turvaavien vakuuksien vaatimuksen
17127: tujen varojen takaisin saaminen saattaa olla ti-              asettamiseksi työeläkejärjestelmän takai-
17128: lanteesta riippuen enemmän tai vähemmän epä-                  sinlainausta koskien?
17129: varmaa. Tämä vaarantaa eläkejärjestelmän toi-
17130: mivuutta.
17131:      Helsingissä 3 1 päivänä toukokuuta 1991
17132: 
17133:                                             Sulo Aittaniemi
17134: 
17135: 
17136: 
17137: 
17138: 210300M
17139: 2                                        1991 vp -   KK 112
17140: 
17141: 
17142: 
17143: 
17144:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17145: 
17146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lainojen vakuuksien on oltava ensiluokkaiset,
17147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ettei sijoitustappioita pääse syntymään. Tämä
17148: olette 31 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           koskee myös takaisinlainausta. Käytännössä
17149: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lainojen vakuutena tulevat lähinnä kysymykseen
17150: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        pankkitakaus ja kiinnitys. Takaisinlainauksessa
17151: edustaja Aitioniemen näin kuuluvasta kirjallises-    ei käytännössä ole syntynyt sijoitustappioita eikä
17152: ta kysymyksestä n:o 112:                             sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa ole sellai-
17153:                                                      sia epäkohtia, jotka edellyttäisivät nykyisen
17154:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       vakuutusmenettelyn tiukentamista.
17155:        siin turvaavien vakuuksien vaatimuksen           Takaisinlainauksessa syntyvälle veialle mak-
17156:        asettamiseksi työeläkejärjestelmän takai-     setaan vuosittain vahvistettava korko, joka ku-
17157:        sinlainausta koskien?                         luvana vuonna on 9,5 %.
17158:                                                         Sosiaali- ja terveysministeriö on 19.9.1990
17159:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asettanut toimikunnan selvittämään työeläkejär-
17160: vasti seuraavaa:                                     jestelmän pitkän aikavälin rahastointi- ja rahoi-
17161:                                                      tusperiaatteet ottaen huomioon järjestelmän
17162:    Takaisinlainausmenettely on sisältynyt työ-       asteittaisen voimaantulon ja väestön ikääntymi-
17163: eläkejärjestelmään sen perustamisesta, vuodesta      sen sekä yritysten työvoimakustannusten kehi-
17164: 1962 lukien. Takaisin1ainauksella tarkoitetaan       tyksen. Toimikunnan on myös selvitettävä ny-
17165: työnantajan oikeutta maksaa velkakirjalla se osa     kyisen vakuutusmaksulainauksen korkokäytän-
17166: vakuutusmaksusta, joka rahastoituu, eli maksun       töön liittyvät näkökohdat ja tehtävä tarvittaessa
17167: osa, jota ei välittömästi tarvita juoksevien meno-   ehdotus järjestelmän muutoksista niin, että ta-
17168: jen maksamiseen. Toinen tapa käyttää takaisin-       kaisinlainauksessa noudatettava korko voisi ny-
17169: lainausta on, että työnantaja suorittaa vakuutus-    kyistä joustavammin seurata yleistä korkotasoa.
17170: maksun ensin käteisellä ja nostaa myöhemmin          Työnsä kuluessa toimikunta on laatinut selvityk-
17171: käyttöönsä maksujen perusteella kertyneen ra-        set eläkemenoa koskevista ennusteista, työeläke-
17172: haston. Takaisinlainauksen käyttö on vapaaeh-        järjestelmän nykyisistä rahoitusperiaatteista, elä-
17173: toista. Oikeus maksaa osa vakuutusmaksusta           keturvan rahoituksesta ja rahastoinnista ulko-
17174: velkakirjalla on välttämätön sen vuoksi, että        mailla sekä takaisinlainausjärjestelmän periaat-
17175: työeläketurvan järjestämisen muodot, eläkeva-        teista ja käytännön toteutuksesta. Sosiaali- ja
17176: kuutus, eläkesäätiö tai eläkekassa, olisivat työn-   terveysministeriö on 10.6.1991 tekemällään pää-
17177: antajan kannalta samanarvoisia vaihtoehtoja.         töksellä pidentänyt toimikunnan määräaikaa
17178:    Vakuutusyhtiölain ja työeläkelakien mukaan        30.11.1991 saakka.
17179:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1991
17180: 
17181:                                                                   Ministeri Toimi Kankaanniemi
17182:                                            1991 vp -   KK 112                                           3
17183: 
17184: 
17185: 
17186: 
17187:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
17188: 
17189:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inte skali uppstå. Detta gälier även återlåning. 1
17190: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         praktiken kommer närmast bankgarantier och
17191: den 31 maj 1991 tili vederbörande medlem av            inteckningar i fråga som säkerhet för lån. Åter-
17192: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      låning har i praktiken inte lett tili investerings-
17193: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           förluster, och social- och hälsovårdsministeriet
17194: 112:                                                   känner inte tili några sådana missförhålianden
17195:                                                        som kräver att det nuvarande försäkringsförfa-
17196:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för          randet skali stramas åt.
17197:        att betryggande garantier skali stälias för        På den skuld som uppkommer vid återlåning
17198:        återlåning inom systemet med arbetspen-         betalas en årligen faststälid ränta. Under inneva-
17199:        sion?                                           rande år är denna ränta 9,5 %.
17200:                                                           Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte den
17201:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           19 september 1990 en kommission som skali
17202: samt anföra följande:                                  utreda arbetspensionssystemets långsiktiga fon-
17203:                                                        derings- och finansieringsprinciper. Detta skali
17204:    Förfarandet med återlåning har ingått i syste-      göras med beaktande av att systemet införts
17205: met med arbetspension sedan systemet infördes          stegvis och att befolkningen blir äldre samt av
17206: år 1962. Med återlåning avses arbetsgivarens rätt      utvecklingen av företagens arbetskraftskostna-
17207: att med sku1debrev betala dendel av försäkrings-       der. Kommissionen skali också utreda synpunk-
17208: premien som fonderas, med andra ord dendel av          terna i anknytning tili räntepraxis inom den
17209: premien som inte omedelbart behövs för betal-          nuvarande utlåningen av försäkringspremier och
17210: ning av löpande utgifter. Ett annat sätt att           vid behov föreslå ändringar i systemet, så att den
17211: använda återlåning är att arbetsgivaren först          ränta som används vid återlåning kunde följa
17212: beta1ar försäkringspremien kontant och senare          den alimänna räntenivån mer flexibelt än för
17213: lyfter de medel som samlats i fonden av premier-       närvarande. Kommissionen har utarbetat utred-
17214: na. Utnyttjandet av möjligheten tili återlåning är     ningar om prognoserna för pensionskostnaden,
17215: friviiiigt. Rätten att betala en del av försäkrings-   de nuvarande finansieringsprinciperna för ar-
17216: premien med skuldebrev är nödvändig för att de         betspensionssystemet, finansieringen och fonde-
17217: tre olika formerna av pensionsskydd beträffande        ringen av pensionsskyddet utomlands samt om
17218: arbetspensionen, dvs. pensionsförsäkring, pen-         principerna för och den praktiska tiliämpningen
17219: sionsstiftelser och pensionskassor, skali vara         av återlåningssystemet. Social- och hälsovårds-
17220: likvärdiga alternativ.                                 ministeriet beslutade den 10 juni 1991 förlänga
17221:    Enligt lagen om försäkringsbolag och lagarna        kommissionens tidsfrist tili den 30 november
17222: gäliande arbetspension skali lånegarantierna           1991.
17223: vara förstklassiga för att investeringsförluster
17224: 
17225:      Helsingforsden 4 ju1i 1991
17226:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
17227:                                                1991 vp
17228: 
17229: 
17230: Kirjallinen kysymys 113
17231: 
17232: 
17233: 
17234: 
17235:                                     Apukka ym.: Polttoaineiden hinnantasausjärjestelmän säilyttämi-
17236:                                        sestä
17237: 
17238: 
17239:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17240: 
17241:    Suomessa on ollut voimassa polttoaineiden         summa siirtyy Pohjois-, Keski- ja Itä-Suomen
17242: rahtikustannusten tasausjärjestelmä, mikä tar-       kuluttajien maksettavaksi. Konkreettisesti asia
17243: koittaa sitä, että polttoaine on samanhintaista      merkitsee sitä, että esim. Utsjoella bensiini kallis-
17244: maan kaikissa osissa. Nyt öljy-yhtiöt ovat päät-     tuu lähes 20 penniä litralta ja että esim. sodanky-
17245: täneet luopua järjestelmästä heinäkuun alussa.       läläiset maksavat näitä kuluja vuodessa n. 2,5
17246: Tämä tulee korottamaan polttoaineiden rahti-         milj. markkaa. Tämänkaltainen aluepolitiikan
17247: kustannusten hintoja syrjäseuduilla.                 vääristäminen ei kuulune nykypäivään etenkään,
17248:    Öljytuotteet ovat sellaisia perushyödykkeitä,     kun se saattaa vaikeuttaa polttoaineiden saata-
17249: joiden tasahinta on perusteltavissa. Lienee varsin   vuutta syrjäalueilla huoltamotoiminnan kannat-
17250: oikeudenmukaista ja kohtuullista se, että esim.      tamattomuuden myötä.
17251: lämmitysaine maksaisi saman verran maan kai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17252: kissa osissa, puhumattakaan siitä, että syrjäseu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17253: tujen liikennevälineiden polttoaine olisi saman-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17254: hintaista, kun syrjäseuduilla rasitteena ovat jo     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17255: pitkät matkat. Asialla on myös erittäin suuri
17256: merkitys syrjäseutujen huoltamotoiminnalle.                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17257:    Tehtyjen laskelmien mukaan polttonesteiden               siin polttoaineiden tasahintajärjestelmän
17258: rahtikustannukset ovat vuositasolla 800-900                 toteuttamiseksi maassa myös 1. 7.1991
17259: milj. markkaa. Tasahintajärjestelmästä luopu-               jälkeen?
17260: minen merkitsee käytännössä sitä, että tämä
17261: 
17262:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
17263: 
17264:           Asko Apukka                    Osmo Polvinen                  Juhani Vähäkangas
17265: 
17266: 
17267: 
17268: 
17269: 210300M
17270: 2                                         1991 vp -   KK 113
17271: 
17272: 
17273: 
17274: 
17275:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17276: 
17277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alan kesken tehtävillä järjestelyillä. Öljy-yhtiöt
17278: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         solmivat tämän jälkeen uuden polttonesteiden
17279: olette 30 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn kir-       kuljetuskustannusten tasaamista koskevan sopi-
17280: jeenne n:o 545 ohella toimittanut valtioneuvos-       muksen. Tässä sopimuksessa valtio ei ole sopija-
17281: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        osapuolena.
17282: sanedustaja Apukan ym. näin kuuluvasta kirjal-           Kilpailun lisääntyessä etenkin bensiinin ja die-
17283: lisesta kysymyksestä n:o 113:                         selöljyn kuluttajahinnat ovat viime vuosina eriy-
17284:                                                       tyneet siinä määrin, että hinnat vaihtelevat osto-
17285:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        pisteiden ja -tapojen välillä olennaisesti enem-
17286:        siin polttoaineiden tasahintajärjestelmän      män kuin tasausjärjestelmän puitteissa tasatta-
17287:        toteuttamiseksi maassa myös 1.7.1991           vat rahtikustannukset. Siten voidaan todeta, että
17288:        jälkeen?                                       kuljetuskustannusten tasausjärjestelmä on me-
17289:                                                       nettänyt huomattavasti merkitystään polttones-
17290:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teiden hintojen tasaajana. Tämä on myös osal-
17291: vasti seuraavaa:                                      taan vaikuttanut siihen, ettei maassamme ole
17292:                                                       yhtenäisiä hintoja öljytuotteille.
17293:     Polttonesteiden yhtenäishintajärjestelmä luo-        Vuoden 1991 alusta lähtien Uudenmaan,
17294: tiin 1970-luvulla tasoittamaan polttonesteiden        Turun ja Porin, Hämeen ja Kymen lääneissä ei
17295: hintaeroja maan eri osien välillä. Viranomaisten      saa käyttää raskasta polttoöljyä, jonka rikkipi-
17296: vahvistama yhtenäishinta oli ylin hinta, jonka        toisuus ylittää yhden prosentin. Vähärikkinen
17297: polttoaine sai maksaa. Öljy-yhtiöiden ja kauppa-      raskas polttoöljy ei ole kuulunut kuljetuskustan-
17298: ja teollisuusministeriön keskinäisellä sopimuk-       nusten tasausjärjestelmään. Muualla maassa
17299: sella polttonesteiden kuljetus- ja varastointikus-    tasausjärjestelmän piiriin kuulunutta ns. nor-
17300: tannukset tasoitettiin siten, että päästiin valta-    maalirikkistä raskasta polttoöljyä voidaan edel-
17301: kunnallisesti yhtenäisiin enimmäishintoihin. Jär-     leen käyttää. Siten maassamme on käytetty kulu-
17302: jestelmä oli sidottu hinnanvahvistusmenettelyyn.      van vuoden alusta lähtien kahta erilaatuista ja
17303:     Hinnanvahvistusmenettely päättyi nykyisen         -hintaista raskasta polttoöljyä. Öljyalan mukaan
17304: kilpailulainsäädännön tultua voimaan 1.10.1988.       rahtien tasaus kahden eri tuotteen välillä ei ole
17305: Tästä syystä saman vuoden lopulla purkautui           mielekästä ja on teknisesti vaikeasti toteutetta-
17306: myös kauppa- ja teollisuusministeriöoja öljy-yh-      vissa. Tämän vuoksi öljy-yhtiöt lakkauttivat
17307: tiöiden välinen sopimus.                              raskaan polttoöljyn kuljetuskustannusten ta-
17308:     Parlamentaarisesti valittu energiapolitiikan      sausjärjestelmän vuoden 1991 alusta lähtien.
17309: neuvosto totesi kokouksessaan 8.12.1988, ettei           Öljyalan Keskusliitto ry. on 2.4.1991 päivä-
17310: yhtenäishintajärjestelmästä ainakaan siinä vai-       tyssä kirjeessään ilmoittanut kauppa- ja teolli-
17311: heessa ollut vielä syytä luopua. Neuvoston mie-       suusministeriölle öljy-yhtiöiden aikomuksesta
17312: lestä järjestelmän purkamiseen tähtäävää selvi-       luopua kuljetuskustannusten tasausjärjestelmäs-
17313: tystyötä tulisi kuitenkin jatkaa esimerkiksi siten,   tä kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä
17314: että järjestelmä lakkautettaisiin vain eräiden        myös bepsiinin, dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn
17315: tuotteiden osalta.                                    osalta. Oljyalan näkemyksen mukaan kuljetus-
17316:     Tämän perusteella kauppa- ja teollisuusminis-     kustannusten tasausjärjestelmän merkityksen
17317: teriö esitti vuoden 1988 joulukuussa öljy-yhtiöil-    vähenemisen ja polttoaineiden tuonnin vapautu-
17318: le ja Öljyalan Keskusliitolle osoittamassaan kir-     misen vuoksi järjestelmän ylläpitäminen ei ole
17319: jeessä toivomuksen, että öljyala huolehtisi polt-     enää tarkoituksenmukaista eikä, esimerkiksi
17320: tonesteiden kuljetuskustannusten tasaamisesta         teollisuusyritysten ryhtyessä itse tuomaan maa-
17321:                                          1991 vp -      KK 113                                           3
17322: 
17323: han polttonesteitä, edes käytännössä mahdollis-        öljy-yhtiöiden välistä kilpailua. Kilpailusta hyö-
17324: ta.                                                    tyvät kuluttajat, jotka aktiivisesti seuraavat hin-
17325:     Hallitus on tietoinen siitä, että kuljetuskus-     toja ja valitsevat edullisimman ostopaikan ja
17326: tannusten tasaamisesta luopuminen aiheuttaisi          -tavan.
17327: lisäkustannuksia maamme pohjois- ja itäosien              Koska nykyinen polttonesteiden kuljetuskus-
17328: polttonesteiden jakeluasemille. Kuitenkin olisi        tannusten tasausjärjestelmä perustuu öljyalan
17329: todennäköistä, että kustannukset eivät kokonai-        sisäiseen järjestelyyn, ei hallituksella ole keinoja
17330: suudessaan siirtyisi kuluttajahintoihin, koska         velvoittaa öljy-yhtiöitä järjestelmän jatkamiseen,
17331: toisaalta järjestelmästä luopuminen tehostaisi         mikäli ne päättävät siitä luopua.
17332: 
17333:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1991
17334: 
17335:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
17336: 4                                         1991 vp -    KK 113
17337: 
17338: 
17339: 
17340: 
17341:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
17342: 
17343:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I och med ökad konkurrens har skillnaderna
17344: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         i konsumentpriserna speciellt på bensin och die-
17345: 545 av den 30 maj 1991 till vederbörande medlem        selolja ökat i så hög grad under de senaste åren
17346: av statsrådet översänt avskrift av följande av         att priserna mellan olika inköpsställen och köp-
17347: riksdagsman Apukka m.fl. undertecknade spörs-          sätt varierar betydligt mera än fraktkostnaderna
17348: mål nr 113:                                            som borde fördelas inom ramen för utjämnings-
17349:                                                        systemet. Man kan således konstatera att utjäm-
17350:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ningssystemet för transportkostnaderna i hög
17351:        att ett enhetligt prissystem för bränsle        grad förlorat sin betydelse som ett medel att
17352:        skall tillämpas inom landet också efter         utjämna bränslepriserna. Detta har också delvis
17353:        1.7.1991?                                       bidragit till att vi inte har enhetliga priser på
17354:                                                        oljeprodukter i vårt land.
17355:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Från och med början av år 1991 är tung
17356: samt anföra följande:                                  brännolja vars svavelhalt överstiger en procent
17357:                                                        förbjuden i Nylands, Åbo och Björneborgs, Ta-
17358:     Systemet med enhetspris på bränsle infördes        vastehus och Kymmene Iän. Den svavelfattiga
17359: på 1970-talet för att utjämna prisskillnaderna i       tunga brännoljan har inte berörts av systemet
17360: fråga om bränsle mellan landets olika delar.           med fördelning av transportkostnaderna. I övri-
17361: Enhetspriset som fastställdes av myndigheterna         ga delar av landet kan tung brännolja med s.k.
17362: utgjorde det högsta tillåtna priset. Genom en          normal svavelhalt som omfattats av systemet
17363: inbördes överenskommelse mellan oljebolagen            med prisutjämning användas också i fortsätt-
17364: och handels- och industriministeriet fördelades        ningen. F öljaktligen har vi här i landet sedan
17365: transport- och lagerkostnaderna för bränsle så         början av detta år använt två typer av brännolja
17366: att hela landet fick enhetliga maximipris. Syste-      som varit av olika beskaffenhet och i olika
17367: met var bundet till förfarandet med prisfaststäl-      prisklasser. Enligt företrädarna för oljebran-
17368: lelse.                                                 schen är det inte vettigt att fördela fraktkostna-
17369:     F örfarandet med prisfastställelse upphörde då     derna mellan två olika produkter och dessutom
17370: den nuvarande konkurrenslagstiftningen trädde          är det tekniskt svårt att genomföra. Av denna
17371: i kraft 1.1 0.1988. Av den orsaken hävdes också        anledning frångick oljebolagen från och med
17372: avtalet mellan handels- och industriministeriet        1.1.1991 systemet med fördelning av transport-
17373: och oljebolagen vid utgången av samma år.              kostnaderna.
17374:     Det parlamentariskt valda energipolitiska             Oljebranschens Centralförbund r.f. har i sitt
17375: rådet konstaterade vid sitt möte 8.12.1988 att det     brev av 2.4.1991 meddelat handels- och industri-
17376: åtminstone inte ännu i det skedet fanns någon          ministeriet oljebolagens planer att frångå syste-
17377: orsak att frångå systemet med enhetspris. Rådet        met med fördelning av transportkostnaderna
17378: ansåg att utredningsarbetet i syfte att avskaffa       före slutet av juni detta år också när det gäller
17379: systemet likväl skulle fortsätta till exempel så att   bensin, dieselolja och lätt brännolja. Olje-
17380: systemet skulle upphöra att gälla endast för vissa     brancshens representanter anser att det inte läng-
17381: produkter.                                             re är ändamålsenligt att upprätthålla systemet
17382:     Av denna anledning framförde handels- och          med fördelning av transportkostnaderna efter-
17383: industriministeriet i ett brev i december 1988 till    som systemet förlorat i betydelse och importen
17384: oljebolagen och Oljebranshens Centralförbund           av bränsle blivit friare och om t.ex. industriföre-
17385: en önskan om att oljebranschen med hjälp av            tagen själva börjar importera bränsle är det inte
17386: interna arrangemang skall se till att transport-       ens i praktiken möjligt att upprätthålla systemet.
17387: kostnaderna för bränsle fördelas. Oljebolagen             Regeringen är medveten om att ett slopande
17388: ingick efter detta ett nytt avtal om fördelning av     av fördelningen av transportkostnaderna skulle
17389: transportkostnaderna för bränsle. Staten har           medföra merkostnader för bränsledistributions-
17390: ingen del i detta avtal.                               företagen i landets norra och östra delar. Det är
17391:                                            1991 vp -     KK 113                                        5
17392: 
17393: emellertid troligt att kostnaderna inte i sin helhet        Eftersom det nuvarande systemet med fördel-
17394: skulle överföras på konsumentpriserna eftersom           ning av transportkostnaderna för bränsle grun-
17395: konkurrensen mellan oljebolagen å andra sidan            dar sig på oljebranschens interna arrangemang
17396: skulle öka om man avstod från systemet. Konsu-           har regeringen inga möjligheter att förplikta
17397: menter som aktivt följer med priserna och väljer         oljebolagen att fortsätta med systemet, ifall de
17398: det förmånligaste inköpsstället och köpsättet            bestämmer sig för att avskaffa det.
17399: drar nytta av konkurrensen.
17400: 
17401:      Helsingforsden 2 juli 1991
17402: 
17403:                                                        Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
17404:                                                   1991 vp
17405: 
17406: Kirjallinen kysymys 114
17407: 
17408: 
17409: 
17410: 
17411:                                       Kemppainen ym.: Elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähentämi-
17412:                                         sestä
17413: 
17414: 
17415:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17416: 
17417:    Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi suuris-       Jaa. Nykyisin ruoan valmistuksessa ja säilömi-
17418: ta suomalaisista kansansairauksista. Ne aiheut-         sessä näin runsas suolan käyttö ei ole enää
17419: tavat ennenaikaisia kuolemia, työkyvyttömyyttä          samalla tavalla perusteltua kuin aikaisemmin.
17420: sekä suuria kansantaloudellisia kustannuksia.           Säilöntämenetelmänä muut keinot ovat teke-
17421: Sydän- ja verisuonisairauksien ja erityisesti kroo-     mässä suolan käytön lähes tarpeettomaksi. Myös
17422: nisen verenpainetaudin hoito on eniten kustan-          makutottumuksissa on muuttamisen varaa var-
17423: nuksia aiheuttava ryhmä suomalaisten lääkehoi-          sinkin, kun tiedostetaan liiallisen suolan käytön
17424: dossa. Viime vuosina on toteutettu mittavia             haittavaikutukset.
17425: kampanjoita tunnettujen riskitekijöiden elimi-              Tavallinen kuluttaja ei voi itse riittävässä
17426: noimiseksi. Sairastavuus sydän- ja verisuonisai-        määrin säädellä suolan käyttöä. Elintarviketeol-
17427: rauksiin on saatu vähenemään.                           lisuus lisää ruokavalmisteisiin tarpeettoman pal-
17428:     Suolan liiallisen käytön on jo kauan tiedetty       jon suolaa, eikä valmistajalla nykyisin ole velvol-
17429: olevan haitallista sydän- ja verenkiertoelimistön       lisuutta ilmoittaa ravinnossa esiintyvää suolan
17430: kannalta. Natriumin liiallinen saanti kohottaa          määrää. Ei ole myöskään määräyksiä suolan
17431: verenpainetta ja aikaansaa monilla ihmisillä            käytön enimmäispitoisuuksista eri ravintoaineis-
17432: kroonisen verenpainetaudin syntymisen. Suola-           sa.
17433: rajoitus voisi ehkäistä koko sairauden puhkea-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17434: misen ja voi olla usein sairauden alkuvaiheessa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17435: riittävä hoitotoimenpide.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17436:     Englannissa suoritettu yhteenveto tärkeim-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17437: mistä ja kattavimmista tutkimuksista, joita on
17438: tehty liiallisen suolan käytön haittavaikutuksis-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17439: ta, on kiistatta osoittanut suolan käytön olevan                ryhtyä suolan käytön vähentämiseksi
17440: itsenäinen riskitekijä sydän- ja verisuonisairauk-              suomalaisessa ruokavaliossa, ja erityi-
17441: sien synnyssä. Yhteenveto osoittaa, että liiallinen             sesti,
17442: suolan käyttö on jopa yhtä haitallinen kuin muut                   aikooko Hallitus valmistella elintarvi-
17443: keskeiset riskitekijät, tupakointi ja liiallinen ras-           keteollisuudelle ohjeet suolapitoisuuden
17444: vojen käyttö.                                                   ilmoittamiseksi ja normien enimmäis-
17445:     Suomalainen saa ravinnossaan välttämättö-                   määriksi?
17446: mään tarpeeseen nähden liiallisen määrän suo-
17447: 
17448:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
17449: 
17450:           Hannu Kemppainen                   Irmeli Takala                 Maija Perho-Santala
17451:           Raili Puhakka                      Tuula Kuittinen               Riitta Kauppinen
17452:           Rose-Marie Björkenheim             Esko Jokiniemi                Matti Väistö
17453:           Markku Lehtosaari                  Jarmo Laivaranta              Markku Koski
17454:           Tero Mölsä                         Matti Vanhanen                Kyösti Virrankoski
17455:           Sirkka-Liisa Anttila               Jorma Huuhtanen               Seppo Pelttari
17456:           Annikki Koistinen                  Osmo Polvinen                 Olavi Ala-Nissilä
17457:           Helmi Morri                        Markku Laukkanen              Anneli Jäätteenmäki
17458:           Mirja Ryynänen                     Maria Kaisa Aula              Eino Siuruainen
17459: 
17460: 210300M
17461: 2                               1991 vp -   KK 114
17462: 
17463: 
17464:     Johannes Leppänen            Pauli Saapunki         Lasse Näsi
17465:     Armas Komi                   Kalevi Mattila         Markku Lehtosaari
17466:     Juha Korkeaoja               Markku Rossi           Kalle Röntynen
17467:     Anneli Taina                 Kari Häkämies          Kari Urpilainen
17468:     Ulla Anttila                 Kyllikki Muttilainen   Margareta Pietikäinen
17469:     Anna-Kaarina Louvo           Håkan Nordman          Gunnar Jansson
17470:     Sinikka Hurskainen           Jouko Skinnari         Tuulikki Hämäläinen
17471:     Marjatta Stenius-Kaukonen    Esko Helle             Jarmo Wahlström
17472:     Outi Ojala                   Erkki Pulliainen       Lea Mäkipää
17473:                                  Raimo Vistbacka
17474:                                          1991 vp -   KK 114                                            3
17475: 
17476: 
17477: 
17478: 
17479:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17480: 
17481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töksessä (84/86), ja uusimmat määräykset sisäl-
17482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tyvät pakkausmerkinnöistä annettuun kauppa-
17483: olette 30 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn           ja teollisuusministeriön päätökseen (795/91 ).
17484: kirjeenne n:o 547 ohella toimittanut valtioneu-      Määräysten piiriin kuuluu suuri joukko elintar-
17485: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         vikkeita, joille määrätään suolapitoisuusraja
17486: kansanedustaja Kemppaisen ym. näin kuuluvas-         sekä voimakassuolaisuuden että vähäsuolaisuu-
17487: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 114:               den ilmoittamisesta. Jos voimakassuolaisuuden
17488:                                                      raja ylitetään, on elintarvikkeeseen merkittävä
17489:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sana voimakassuolainen. Eräiden elintarvikeras-
17490:         ryhtyä suolan käytön vähentämiseksi          vojen pakkausmerkinnöistä annetun kauppa- ja
17491:         suomalaisessa ruokavaliossa, ja erityi-      teollisuusministeriön päätöksen (712/90) mu-
17492:         sesti,                                       kaan on vastaavin edellytyksin voimakassuolai-
17493:            aikooko Hallitus valmistella elintarvi-   suuden ilmoittaminen nyttemmin pakollista, kun
17494:         keteollisuudelle ohjeet suolapitoisuuden     se ennen päätöksen antamista oli vapaaehtoista.
17495:         ilmoittamiseksi ja normien enimmäis-            Ruokasuolan käytölle asetetut enimmäispi-
17496:         määriksi?                                    toisuusrajat sekä suolapitoisuuden ilmoittamista
17497:                                                      koskevat määräykset ovat ilmeisesti osaltaan
17498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olleet vaikuttamassa siihen, että väestön suolan-
17499: vasti seuraavaa:                                     saannissa on havaittu vähäistä laskua. Esimer-
17500:                                                      kiksi voimakassuolaisuus koetaan negatiiviseksi
17501:     Ruokasuolan käyttöä ja käytöstä ilmoittamis-     ilmaisuksi, ja valmistajat alentavat elintarvik-
17502: ta säädellään elintarvikelain nojalla. Ruokasuo-     keen suolapitoisuutta, ettei tätä merkintää tar-
17503: lan käytölle asetettavista rajoituksista säädetään   vitse tehdä. Siten joidenkin elintarvikkeiden
17504: ja määrätään elintarvikelisäaineista annetussa       suolapitoisuudessa on havaittu selvää laskua.
17505: asetuksessa ja sen nojalla annetuissa tarkemmis-        Elintarvikelisäaineita koskevat säädökset ovat
17506: sa määräyksissä. Suolan kuten muidenkin elin-        parhaillaan uusittavina. Koska uusia tutkimus-
17507: tarvikelisäaineiden käytön ilmoittamisesta sää-      tuloksia sekä kotimaasta että ulkomailta on
17508: detään ja määrätään pakkausmerkintäsäädök-           käytettävissä, tullaan myös ruokasuolan käyttöä
17509: sissä.                                               koskevia uusia määrärajoituksia harkitsemaan.
17510:     Ensimmäinen ruokasuolan käyttöä koskeva          Samassa yhteydessä selvitetään, olisiko käytöstä
17511: rajoitus on 1970-luvulta, jolloin määrättiin liha-   ilmoittamista koskevia määräyksiä muutettava
17512: liemivalmisteiden suurimmaksi sallituksi suola-      ja mahdollisesti laajennettava koskemaan use-
17513: pitoisuudeksi 12,5 g/kg. Myöhemmin määrättiin        ampia elintarvikeryhmiä.
17514: korkein sallittu suolapitoisuusraja suolasienille       Kovin tiukkoihin kansallisiin suolarajoituk-
17515: (180 g/kg), keitoille ja liemille (10 g/kg) sekä     siin ei Suomessa kuitenkaan voida mennä, koska
17516: kastikkeille (12 g/kg).                              tämänkaltaiset määräykset muodostuvat kan-
17517:     Elintarvikkeiden suolapitoisuuden ilmoitta-      sainvälisen kaupan teknisiksi esteiksi. Siksi valis-
17518: mista koskevat määräykset sisältävät sekä pa-        tus sekä elintarviketeollisuuden ja suurtalouk-
17519: kollisia merkintävaatimuksia että vapaaehtoisia      sien vapaaehtoiset toimenpiteet suolapitoisuu-
17520: ilmoittamismääräyksiä. Ensimmäiset määräyk-          den vähentämiseksi ovat edelleen tärkeitä keino-
17521:  set annettiin elinkeinohallituksen lisäainepää-     ja lainsäädännöllisten toimien rinnalla.
17522:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1991
17523: 
17524:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
17525: 4                                         1991 vp -   KK 114
17526: 
17527: 
17528: 
17529: 
17530:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17531: 
17532:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dels- och industriministeriets beslut om påskrif-
17533: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ter på förpackningar (795/91 ). Bestämmelserna
17534: 547 av den 30 maj 1991 till vederbörande medlem       gäller en stor mängd livsmedel för vilka fastställs
17535: av statsrådet översänt avskrift av följande av        salthaltsgränsen för när det skall anges om
17536: riksdagsman Kemppainen m.fl. undertecknade            produkten är extra saltad eller lättsaltad. Om
17537: spörsmål nr 114:                                      gränsen för extra saltad överskrids skalllivsmed-
17538:                                                       let förses med beteckningen extra saltad. Enligt
17539:           Vilka åtgärder har Regeringen för           handels- och industriministeriets beslut om för-
17540:        avsikt att vidta för att minska använd-
17541:                                                       packningsanteckningar för vissa livsmedelsfetter
17542:        ningen av salt i finländarnas kost och,        (712/90) är det numera obligatoriskt att under
17543:        framför allt,                                  motsvarande förutsättningar för dessa fetter
17544:           har Regeringen för avsikt att bereda
17545:                                                       ange extra salthait medan detta innan beslutet
17546:        anvisningar för livsmedelsindustrin om
17547:                                                       utfärdades var frivilligt.
17548:        angivande av salthalten och om normer
17549:                                                          De gränser för maximihalten som ställts i
17550:        för maximimängderna?
17551:                                                       fråga om användningen av koksalt samt bestäm-
17552:                                                       melserna om att salthalten skall anges har upp-
17553:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          enbarligen medverkat till att man kan se en liten
17554: samt anföra följande:                                 sänkning i befolkningens saltintag. Exempelvis
17555:     Om användningen av koksalt och om angi-           uttrycket "extra saltat" upplevs som negativt
17556: vandet av denna användning stadgas med stöd           och tillverkarna sänker salthalten i livsmedlen så
17557: av livsmedelslagen. Om de begränsningar som           att de inte skall behöva göra denna anteckning.
17558: skall ställas på användningen av koksalt stadgas      Därmed har en klar minskning av salthalten i
17559: och bestäms i förordningen om tillsatsämnen för       vissa livsmedel kunnat iakttas.
17560: livsmedel och i de närmare bestämmelser som              De stadganden som gäller tillsatsämnen för
17561: utfärdats med stöd av den. Om angivandet av           livsmedel förnyas som bäst. Eftersom det finns
17562: användningen av salt, liksom också av övriga          nya forskningsresultat att tillgå både här hemma
17563: tillsatsämnen för livsmedel, stadgas och bestäms      och utomlands kommer också nya mängdbe-
17564: i stadgandena om påskrifter på förpackningar.         gränsningar i fråga om användningen av koksalt
17565:     Den första begränsningen av användningen          att övervägas. I samband med detta utreds om de
17566: av koksalt härstammar från 1970-talet då som          bestämmelser som gäller meddelande av använd-
17567: högsta tillåtna salthait i tillverkningar av kött-    ningen borde ändras och eventuellt utvidgas till
17568: buljong fastslogs 12,5 g/kg. Senare fastslogs den     att gälla flera livsmedelsgrupper.
17569: högsta tillåtna salthalten för saltad svamp (180 g/      Mycket stränga nationella saltbegränsningar
17570: kg), för soppor och buljong (10 g/kg) samt för        kan vi i all fall inte införa, eftersom sådana
17571: såser (12 g/kg).                                      bestämmelser utgör tekniska hinder för den in-
17572:     Bestämmelserna om angivandet av salthalten        ternationella handeln. Darför är upplysning samt
17573: i livsmedel omfattar både obligatoriska och fri-      livsmedelsindustrins och storhushållens frivilliga
17574: villiga anteckningar. De första bestämmelserna        åtgärder för att minska salthalten fortfarande
17575: gavs i näringsstyrelsens beslut om tillsatsämnen      viktiga metoder vid sidan av lagstiftningsåtgär-
17576: för livsmedel (84/86) och de nyaste ingår i han-      der.
17577: 
17578:      Helsingforsden 20 juni 1991
17579: 
17580:                                                                           Minister Pertti Salolainen
17581:                                                 1991 vp
17582: 
17583: Kirjallinen kysymys 115
17584: 
17585: 
17586: 
17587: 
17588:                                     Laine: Ystävyyskaupunkiryhmille myönnettävien viisumien saan-
17589:                                        nin helpottamisesta
17590: 
17591: 
17592:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17593: 
17594:     Suomalaisten viranomaisten toiminta Neu-          kaupungin puistotoimistolle. Valtuuskunta ei
17595: vostoliitosta Suomeen saapuvien virallisten ystä-     kuitenkaan saanut viisumia ko. päivästä alkaen.
17596: vyyskaupunkiryhmien viisumianomusten käsit-           Lopulta valtuuskunta sai viisumit seuraavalle
17597: telyssä on parina viime vuonna aiheuttanut vai-       päivälle.
17598: keita ongelmia. Mitä ilmeisimmin ongelmat ovat           Kuopion terveydenhuolto-oppilaitokselle piti
17599: samanlaisia muidenkin ystävyyskaupunkivierai-         tulla valtuuskunta huhtikuussa. Valtuuskunta ei
17600: lujen osalta, mutta Kuopion kaupungin osalta          kuitenkaan saanut viisumeja ja käynti jouduttiin
17601: on tiedossa monia konkreettisia esimerkkejä.          siirtämään elokuulle.
17602:     Pihkovalaisen taiteilijaryhmän piti tulla Kuo-       Edellä esitety ongelmat ovat syntyneet suoma-
17603: pioon maalaamaan kahden talon seiniin suuret          laisten viranomaisten toiminnasta Neuvostolii-
17604: seinämaalaukset. Projektia on valmisteltu pari        tossa. Esim. Kuopion osalta nämä ongelmat
17605: vuotta. Taiteilijoiden piti saapua 13.5.1991,         ovat aiheuttaneet tarpeettomia lisäkustannuksia
17606: mutta samana päivänä saatiin vähän ennen ju-          ja vaarantaneet yhteistyöprojektien toteutumi-
17607: nan saapumista Kouvolaan ilmoitus, ettei viisu-       sen. Tällaisten tilanteiden uusiutumisen estämi-
17608: meja Suomeen ole myönnetty, vaikka Pihkova            seksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin virallisille ystä-
17609: oli anonut niitä huhtikuun alussa 1991.               vyyskaupunkiryhmille myönnettävien viisumien
17610:     Pihkovan kirjapainon johtajan piti tulla yh-      hankinnan helpottamiseksi ja yksinkertaistami-
17611:  teisen kirjaprojektin merkeissä Suomeen              seksi.
17612:  13.5.1991. Viisumiongelmien vuoksi tuloa oli            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17613:  siirrettävä viikolla, mikä aiheutti lisäkustannuk-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17614:  sia mm. tulkkauksen hoitamisessa, koska alku-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17615:  peräinen tarkoitus oli yhdistää vierailun alkuosa    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17616:  ~m. taiteilijaryhmän vierailuun.
17617:     Pohjois-Savon ammattioppilaitokselle tuli                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17618:  opettajia Pihkavasta 10.3.1991. Samassa yhtey-               siin virallisille ystävyyskaupunkiryhmille
17619:  3essä Kuopio-puisto Pihkovaan -projektiin liit-              myönnettävien viisumien hankinnan hel-
17620:  tyen myös valtuuskunnan piti tulla Kuopion                   pottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi?
17621: 
17622:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1991
17623: 
17624:                                               Ensio Laine
17625: 
17626: 
17627: 
17628: 
17629:  210300M
17630: 2                                         1991 vp -   KK 115
17631: 
17632: 
17633: 
17634: 
17635:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17636: 
17637:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        levänsä tällaiset hakemukset enintään 7 työpäi-
17638: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vässä ja Leningradin pääkonsulinvirasto taas
17639: olette 31 päivänä toukokuuta 1991 päivätyn            antavansa viisumit lähtöpäivän mukaisessa jär-
17640: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          jestyksessä. Kiireellisissä tapauksissa tästäkin on
17641: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         joustettu.
17642: edustaja Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta            Hakemusten käsittely ja lupien leimaus saat-
17643: kysymyksestä n:o 115:                                 taa luonnollisesti viivästyä, mikäli hakemukset
17644:                                                       ovat epätäydelliset ja edustusto joutuu pyytä-
17645:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        mään lisätietoja. Kysymyksessä mainitun taitei-
17646:        siin virallisille ystävyyskaupunkiryhmille     lijaryhmän osalta Venäjän Sosialistisen Federa-
17647:        myönnettävien viisumien hankinnan hel-         tiivisen Neuvostotasavallan ulkoministeriö jätti
17648:        pottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi?         Moskovassa olevalle suurlähetyställe 22.4.1991
17649:                                                       nootin, joka palautettiin samana päivänä, koska
17650:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          noottitiedot olivat puutteelliset eikä hakemus-
17651: vasti seuraavaa:                                      kaavakkeita ollut täytetty. Nootti hakemuksi-
17652:    Neuvostoliitossa olevat edustustomme myön-         neen palautettiin suurlähetystöön 23.5.1991, jol-
17653: tävät virallisille ystävyyskaupunkivierailuille tu-   loin viisumit leimattiin saman tien 24.5. alkavik-
17654: leville neuvostoliittolaisille ryhmille maahantu-     si. Pihkovalaisia opettajia koskevat nootit tulivat
17655: loluvan yleensä Neuvostoliiton tai kyseessä ole-      suurlähetystöön 6. 3.1991 ja luvat leimattiin alka-
17656: van neuvostotasavallan ulkoministeriön laati-         viksi 8.3. ja 15.3., kuten nooteissa oli pyydetty.
17657: man nootin nojalla. Nootista tulee ilmetä mat-        Muita kansanedustaja Laineen kysymyksessä
17658: kan tarkoitus. Tämän lisäksi hakijoiden on täy-       mainittuja tapauksia ei ole voitu selvittää siinä
17659: tettävä normaalit maahantulo- ja tarvittaessa         olevilla niukoilla tiedoilla. Ulkoasiainministeriö
17660: työlupahakemukset. Kysymyksessä on Neuvos-            on sen tarvittaessa kuitenkin valmis tekemään.
17661: toliiton viranomaisten edellyttämä hakumenet-             Kuten edellä olevasta ilmenee, on tärkeää,
17662: tely. Nootilla pyydetyt viisumit pyritään edus-       että Suomessa oleva kutsuja riittävän ajoissa toi-
17663: tustoissa käsittelemään nopeasti ja joustavasti       mittaa kutsun vastaanottajalle ja tämä puoles-
17664: siitä huolimatta, että myös tällaisten maahantu-      taan luvan antamisen edellytyksenä olevat asia-
17665: lolupahakemusten määrä on suuresti kasvanut.          kirjat omien viranomaistensa välityksellä Suo-
17666: Moskovan suurlähetystö on ilmoittanut käsitte-        men edustustoon.
17667: 
17668:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1991
17669: 
17670:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
17671:                                         1991 vp -   KK 115                                            3
17672: 
17673: 
17674: 
17675: 
17676:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17677: 
17678:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        visum enligt avresedag. I brådskande fall har
17679: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      detta förfarande kunnat frångås.
17680: den 31 maj 1991 tili vederbörande med1em av             Behandlingen av ansökningar och själva vise-
17681: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   ringen kan självfaliet bli fördröjd, om ansök-
17682: dagsman Laine undertecknade spörsmål nr 115:        ningarna är ofullständiga och beskickningen blir
17683:                                                     tvungen att begära ytterligare upplysningar.
17684:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       Beträffande den grupp konstnärer som om-
17685:        att underlätta och förenkla anskaffandet     nämns i spörsmålet inlämnade Ryska Socialistis-
17686:        av visum för officielia grupper från vän-    ka Federativa Rådsrepublikens utrikesministe-
17687:        orterna?                                     rium en not tili ambassaden i Moskva 22.4.1991,
17688:                                                     och den sändes tillbaka samma dag eftersom
17689:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        uppgifterna var bristfäliiga och ansökningsblan-
17690: samt anföra följande:                               ketterna inte var ifylida. Noten och ansökningar-
17691:                                                     na returnerades tili ambassaden 23.5.1991 där
17692:    Sovjetiska grupper som kommer på officielia      visering genast gjordes med giltighet från 24.5.
17693: vänortsbesök beviljas i alimänhet inresetilistånd   Noterna som gälide lärarna från Pskov anlände
17694: av våra beskickningar i Sovjetunionen med stöd      till ambassaden 6.3.1991 och stämplades med
17695: av en not från Sovjetunionens eller ifrågavaran-    giltighet från 8.3 och 15.3, enligt vad som hade
17696: de rådsrepubliks utrikesministerium. Noten bör      framstälits. Övriga fali som riksdagsman Laine
17697: ange resans syfte. Dessutom bör de sökande fylla    nämner i sitt spörsmål har inte kunnat redasut
17698: i en normal inreseansökan och vid behov en          på grund av de knappa uppgifter som lämnats.
17699: ansökan om arbetstillstånd. Det är de sovjetiska    Utrikesministeriet är emeliertid redo att vidta
17700: myndigheterna som förutsätter ett dylikt ansök-     utredning om det behövs.
17701: ningsförfarande. Visum som ansökts med en not           Såsom det framgår av det ovan nämnda är det
17702: försöker man behandla snabbt och smidigt vid        dock viktigt att den som inbjuder någon till
17703: beskickningarna, trots att också dessa ansök-       Finland översänder sin inbjudan tili mottagaren
17704: ningar har avsevärt vuxit i antal. Ambassaden i     i tillräckligt god tid och att denne för sin del via
17705: Moskva har meddelat att man där behandlar an-       sina egna myndigheter tili den finska beskick-
17706: sökningarna inom sju arbetsdagar och general-       ningen översänder de handlingar som erfordras
17707: konsulatet i Leningrad uppger att man utger         för beviljandet av visum.
17708: 
17709:      Helsingfors den 4 juli 1991
17710: 
17711:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
17712:                     j
17713:                     j
17714:                 j
17715:                 j
17716:             j
17717:             j
17718:         j
17719:         j
17720:     j
17721:     j
17722: j
17723: j
17724:                                                1991 vp
17725: 
17726: Kirjallinen kysymys 116
17727: 
17728: 
17729: 
17730: 
17731:                                   T. Roos: Puukauppojen käynnistämisestä
17732: 
17733: 
17734:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17735: 
17736:     Pääministeri Esko Aho mainitsi puheessaan        suuden uskottavuus luotettavana tavarantoimit-
17737: eduskunnassa talouspoliittisen tiedonannon kes-      tajana kärsii. Suomesta kerran menetetty työ ei
17738: kustelussa mm. näin: "Talouden tervehdyttämi-        tänne Euroopan äärilaidalle hevin enää palaa.
17739: sessä ei ole kysymys enemmästä eikä vähemmäs-        Tähän mennessä hallitus on tästä itseäänkin vas-
17740: tä kuin suomalaisen työn ja tuotannon pelasta-       taan suunnatusta lakosta ollut hiljaa.
17741: misesta. Siinä ei ole varaa epäonnistua. Vilkaisu       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17742: Euroopan karttaan riittää osoittamaan, että          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17743: Suomesta kerran menetetty työ ei tänne Euroo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17744: pan äärilaidalle hevin enää palaa." MTK on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17745: metsänomistajia kehottanut olemaan myymättä
17746: puutavaraa. Ennen pitkää tämä puunmyyntilak-
17747: ko alkaa vaikuttaa ilmeisesti tarkoitetulla taval-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17748: la. Puuta käyttävät tuotantolaitokset jäävät vail-          ryhtyä puun myynnin käynnistämiseksi
17749: le raaka-ainetta. Seurauksena on lisää työttömiä.           jälleen ja sitä kautta kauppasuhteiden
17750: Seurauksena on myös tärkeiden kauppasuhtei-                 sekä työpaikkojen edelleen säilymiseksi
17751: den vahingoittuminen. Suomalaisen puuteolli-                täällä Euroopan äärilaidalla?
17752: 
17753:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1991
17754: 
17755:                                              Timo Roos
17756: 
17757: 
17758: 
17759: 
17760: 210300M
17761: 2                                       1991 vp -   KK 116
17762: 
17763: 
17764: 
17765: 
17766:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17767: 
17768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      parantaa puun hintojen merkittävälläkään alen-
17769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tamisella. Sahateollisuuden kilpailukykyyn puun
17770: olette 3 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       hinnalla on selvästi suurempi merkitys kuin
17771: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    muilla tuotantoaloilla. On lisäksi korostettava
17772: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sitä, että metsäteollisuuden kustannustaso ei voi
17773: T. Roosin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    olla merkittävästi korkeampi kuin kilpailijoi-
17774: sestä n:o 116:                                      namme samankaltaisissa olosuhteissa toimivilla
17775:                                                     Ruotsilla ja Norjalla. Viimeisimmät tiedot näistä
17776:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     maista viittaavat puun hinnan alenemiseen.
17777:        ryhtyä puun myynnin käynnistämiseksi            Hallitus ei ole osapuolena sovittaessa puun
17778:        jälleen ja sitä kautta kauppasuhteiden       hinnoista ja kaupasta. Kysymys on ennen kaik-
17779:        sekä työpaikkojen edelleen säilymiseksi      kea metsäteollisuuden ja metsänomistajajärjes-
17780:        täällä Euroopan äärilaidalla?                tön välisestä asiasta. Hallitus on kuitenkinjatku-
17781:                                                     vasti yhteydessä puukaupan osapuoliin ja seuraa
17782:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         hintaneuvottelu-ja puumarkkinatilanteen kehit-
17783: taen seuraavaa:                                     tymistä. Ottaen huomioon, että metsäteollisuu-
17784:                                                     den viennillä on hyvin suuri paino maamme
17785:    Puukaupan pysähtyneisyys aiheutuu kaupan         kansantaloudelle, hallitus on valmis tarvittaessa
17786: osapuolten, metsänomistajajärjestön ja metsä-       neuvotteluihin puukaupan osapuolten kanssa
17787: teollisuuden, toisistaan selvästi eroavista näke-   hintaa ja muita kaupan ehtoja koskevan sopi-
17788: myksistä puun hinnasta. Asiaan vaikuttaa kes-       musratkaisun aikaansaamiseksi.
17789: keisesti metsätuotteidemme kysynnän ja hinto-          Hallituksen keskeisen vaikutustien muodosta-
17790: jen taantuma maailmanmarkkinoilla.                  vat yleiset kilpailukykyä edistävät ja elinkeinoja
17791:    Hallitus on hyvin tietoinen metsäteollisuuden    tukevat talouspoliittiset toimenpiteet. Helppoja
17792: vaikeuksista ja kilpailukyvyn puutteesta. Ym-       ja selkeitä ratkaisuja tilanteeseen ei ole olemassa.
17793: märrettävää on toisaalta myös puun myyjien          Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole aja-
17794: huoli laskevan hintatason vaikutuksesta mm.         teltavissa, että mahdollisen puun hinnan laskun
17795: metsien kuntoon ja metsätalouden kannattavuu-       aiheuttama metsätalouden kannattavuuden
17796: teen. Koska kantohinnat ovat keskimäärin noin       heikkeneminen johtaisi verotuksellisiin tai mui-
17797: 15 % metsäteollisuuden kustannuksista, ei met-      hin tukitoimenpiteisiin valtiovallan taholta.
17798: säteollisuuden kilpailukykyä voida oleellisesti
17799: 
17800:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1991
17801: 
17802:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
17803:                                          1991 vp -   KK 116                                          3
17804: 
17805: 
17806: 
17807: 
17808:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17809: 
17810:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ens med betydande sänkningar av virkespriser-
17811: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       na. Virkespriset har klart större effekt på sågin-
17812: den 3 juni 1991 tili vederbörande medlem av          dustrins konkurrenskraft än inom andra pro-
17813: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    duktionsområden. Dessutom måste det betonas
17814: dagsman T. Roos undertecknade spörsmål nr            att skogsindustrins kostnadsnivå inte kan vara
17815: 116:                                                 mycket högre än hos våra konkurrenter Sverige
17816:                                                      och Norge där förhåliandena liknar våra. De
17817:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       senaste uppgifterna från dessa Iänder tyder på
17818:        ta för att få i gång virkesförsäljningen på   sjunkande virkespriser.
17819:        nytt och därigenom bevara handelsrela-           Regeringen är inte part när virkespriserna och
17820:        tionerna samt arbetsplatserna här i ut-       -handeln överenskoms. Det är framför alit fråga
17821:        kanten av Europa?                             om en sak melian skogsindustrin och skogsägar-
17822:                                                      organisationen. Regeringen har emeliertid hela
17823:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tiden kontakt med parterna i virkeshandeln och
17824: samt anföra följande:                                följer utvecklingen av prisförhandlingarna och
17825:                                                      läget på virkesmarknaden. Med beaktande av att
17826:    Att virkeshandeln stannat beror på att            skogsindustrins export är av stor vikt för vårt
17827: handelsparterna, skogsägarorganisationen och         lands samhälisekonomi, är regeringen vid behov
17828: skogsindustrin, helt klart har olika uppfattning-    redo tili förhandlingar med parterna i virkeshan-
17829: ar om virkespriset. Saken påverkas mycket av att     deln för att en avtalslösning om priser och andra
17830: efterfrågan och priserna på våra skogsprodukter      handelsvillkor skali fås tili stånd.
17831: har sjunkit på världsmarknaden.                         Regeringens viktigaste påverkningssätt utgörs
17832:    Regeringen är väl medveten om skogsindu-          av allmänna ekonomisk-politiska åtgärder som
17833: strins svårigheter och bristen på konkurrens-        främjar konkurrenskraften och stöder näringar-
17834: kraft. Å andra sidan måste man även förstå vir-      na. Det finns inga enkla och klara lösningar på
17835: kessäljarnas oro för effekterna av en sjunkande      situationen. 1 det nuvarande ekonomiska läget
17836: prisnivå bl.a. på skogarnas skick och skogsbru-      kan man inte tänka sig att försämrad lönsamhet
17837: kets lönsamhet. Då rotpriserna utgör ca 15% av       inom skogsbruket tili följd av en eventueli pris-
17838: skogsindustrins kostnader, kan skogsindustrins       sänkning på virke skali leda tili skattemässiga
17839: konkurrenskraft inte ökas i någon väsentlig grad     elier andra stödåtgärder från statsmaktens sida.
17840: 
17841:      Helsingfors den 4 juli 1991
17842: 
17843:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
17844:                                                  1991 vp
17845: 
17846: Kirjallinen kysymys 117
17847: 
17848: 
17849: 
17850: 
17851:                                     Pulliainen: Tasapuolisuuden toteutumisesta Perämeren ka)astuk-
17852:                                         sessa
17853: 
17854: 
17855:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17856: 
17857:    Valtioneuvosto teki 19.4.1991 päätökset (683        kalastusta harjoittavilta henkilöiltä, jotka ovat
17858: ja 684/91), joilla säädellään lohen ja siian kalas-    saaneet siihen lain tarkoittaman määräaikaisen
17859: tukseen käytettävien rysien laskuaikoja.               luvan. Kalastus on kuitenkin sallittu samoilla
17860:    Kalastuslain 1 §:n mukaan "kalastusta harjoi-       pyydyksillä niille, joilla on kalastusoikeudet
17861: tettaessa on pyrittävä mahdollisimman suureen          kylien vesille. Merkittävää on, ettei ministeriö
17862: pysyvään tuottavuuteen". Saman lain 6 §:n              kuullut ao. tahoja ennen valtioneuvoston pää-
17863: mukaan on "yleisillä vesillä meressä ja Suomen         tösten tekoa.
17864: kalastusvyöhykkeellä jokaisella Suomen kansa-             Mainitut päätökset kieltävät myös lohen rysä-
17865: laisella oikeus harjoittaa kalastusta". Sama           kalastuksen tiettynä aikana, mutta ajoverkkoka-
17866: pykälä antaa kalastuspiirille oikeuden antaa           lastus on samaan aikaan sallittu ulkoisilla vesillä.
17867: yleisille vesille kalastusmääräyksiä. Tällöin on       Rysäkalastukseen tarvitaan aina valtion myön-
17868: kuitenkin erityisesti otettava huomioon, että          tämä lupa, ajoverkko- ja siimakalastukseen ei.
17869: muu kalastus ei kohtuuttomasti haittaa tai vai-        Maa- ja metsätalousministeriö on tiettävästijopa
17870: keuta ammattimaisesti harjoitettavaa pyyntiä           tukenut siima- ja ajoverkkokaluston hankintaa
17871: taikka heikennä sen edellytyksiä. Piiri voi niin       korkotuella vuodesta 1980 lähtien eli sinä aika-
17872: ikään tällaisen kalastuksen harjoittamista varten      na, jolloin rysäkalastusta on harjoitettu.
17873: vuokrata edellä tarkoitetulla vesialueelia olevan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17874: lohen ja taimenen pyyntipaikan taikka antaa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17875: määräajaksi luvan sen käyttämiseen.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17876:     Määräaikaisia lupia on annettu yleisille vesille   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17877: myös siian rysäkalastukseen. KL 12 §edellyttää
17878: kuitenkin, että valtio ottaa erityisesti paikallisen
17879: väestön ja ammattimaista kalastusta harjoitta-                     Onko Hallitus tietoinen, että kansalai-
17880: van edut huomioon kalastusoikeutta vuokrates-                   set ovat kokeneet epäoikeudenmukaise-
17881: saan. KL 16 ja 19 §korostaa ammattimaisen ka-                   na sen, että valtioneuvosto on kieltänyt
17882: lastuksen oikeuksia, kun taas saman lain 23 ja                  yleiskalastusoikeuteen perustuvan siian
17883: 29 § kalakantojen liikkumisen turvaamista.                      rysäkalastuksen niiltä Perämeren ranni-
17884:     KL 1 §:n tuottosäännöksen, 23 §:n tasapuoli-                kon ammattikalastajilta, joilla on siihen
17885: suussäännöksen ja 29 §:n järkeistämissäännök-                   kalastuslain tarkoittama lupa, ja sallinut
17886: sen perusteella voidaan katsoa eduskunnan lakia                 samalla vastaavien pyydysten käytön
17887:  säätäessään asettaneen oikeudenmukaisuuden                     kylien vesillä harrastuskalastajille sekä
17888: kalastuksen harjoittamisen keskeiseksi säännök-                 ajoverkkokalastuksen ulkoisilla vesillä
17889: seksi tuottavuuden turvaamiseen tähtäävän                       samanaikaisesti lohirysien käyttökiellon
17890:  säännöksen rinnalla.                                           kanssa, ja
17891:     Lohen kalastus on Perämerellä valtiolle kuu-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17892: luva oikeus, kun taas siian kalastus ei ole sitä.               ryhtyä tasapuolisuustavoitteen toteutu-
17893:  Kuitenkin valtioneuvosto on em. päätöksillään                  miseksija muiden havaittujen epäkohtien
17894:  kieltänyt siian kalastuksen niiltä ammattimaista               korjaamiseksi näissä kalastusasioissa?
17895: 
17896:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1991
17897: 
17898:                                              Erkki Pulliainen
17899: 
17900: 210300M
17901: 2                                       1991 vp- KK 117
17902: 
17903: 
17904: 
17905: 
17906:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17907: 
17908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuslain (286/82) 1 §:n tarkoituksen mukaisesti
17909: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       edistää luonnonkantoja olevien lohien nousemis-
17910: olette 4 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       ta kutujokiinsa Perämerellä.
17911: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Säätely on johtanut lohennousun lisääntymi-
17912: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     seen Simo- ja Tornionjoella. Säätelystä huoli-
17913: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-   matta lohenkalastajien saaliit ovat samana aika-
17914: sestä n:o 117:                                      na 3-6-kertaistuneet Pohjanlahden eri osissa.
17915:                                                     Tästä huolimatta säätelyä vastaan on esiintynyt
17916:           Onko Hallitus tietoinen, että kansalai-   arvostelua, kuten yleensäkin kalastusratkaisuja
17917:        set ovat kokeneet epäoikeudenmukaise-        kohtaan, joissa jotkut kansalaiset kokevat tul-
17918:        na sen, että valtioneuvosto on kieltänyt     leensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi.
17919:        yleiskalastusoikeuteen perustuvan siian         Maa- ja metsätalousministeriö on 28.5.1991
17920:        rysäkalastuksen niiltä Perämeren ranni-      asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on virka-
17921:        kon ammattikalastajilta, joilla on siihen    työnä tehdä marraskuun 199lloppuun mennes-
17922:        kalastuslain tarkoittama lupa, ja sallinut   sä ehdotus Suomen Itämeren lohen kalastuksen
17923:        samalla vastaavien pyydysten käytön          järjestämisestä. Koska lohen ja siian rysäkalas-
17924:        kylien vesillä harrastuskalastajille sekä    tus on osittain mahdollista samoilla pyydyksillä,
17925:        ajoverkkokalastuksen ulkoisilla vesillä      työryhmä tulee tältä osin käsittelemään myös
17926:        samanaikaisesti lohirysien käyttökiellon     siian kalastusta. Samoin ehdotuksessa tullaan
17927:        kanssa, ja                                   käsittelemään kalastuksen järjestämisen oikeu-
17928:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      denmukaista kohdistumista.
17929:        ryhtyä tasapuolisuustavoitteen toteutu-         Asetus eräiden pyydysten käytön rajoittami-
17930:        miseksija muiden havaittujen epäkohtien      sesta yleisellä vesialueena meressä sekä Suomen
17931:        korjaamiseksi näissä kalastusasioissa?       kalastusvyöhykkeellä (411/83, muut. 684/91) ei
17932:                                                     kumoa Perämeren rannikon yleisvesialueelle
17933:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        annettuja poikkeuslupia siian rysäkalastukseen,
17934: vasti seuraavaa:                                    vaan rajoitti niiden voimassaoloajan v. 1991
17935:                                                     samaksi kuin oli määrätty lohenkalastuksen sää-
17936:    Kalastuslaissa (286/82) on muun muassa ka-       telyasetuksessa (683/91). Myönnetyt siian rysä-
17937: lojen rauhoitusaikoja koskevat säädökset mää-       kalastuksen poikkeusluvat Perämeren alueella
17938: rätty asetuksella annettaviksi.                     ovat Lapin kalastuspiirin antamia hallinnollisia
17939:    Lohen kalastusta Pohjanlahdella on säädelty      lupia, joiden voimassaoloaikaa voidaan tarvit-
17940: nykyisenkaltaisilla asetuksilla (683/91) vuodesta   taessa muuttaa, jos siihen on painavia syitä.
17941: 1986lukien. Säätelyn tavoitteena on ollut kalas-
17942: 
17943:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1991
17944:                                                                    Ministeri Toimi Kankaanniemi
17945:                                          1991 vp -   KK 117                                            3
17946: 
17947: 
17948: 
17949: 
17950:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17951: 
17952:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         havs1axens uppstigning tili sina lekälvar i Botten-
17953: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       viken.
17954: den 4 juni 1991 tili vederbörande medlem av             Regleringen har Iett tili att Iaxens stigning i
17955: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    Simo älv och Torne älv har ökat. Trots reglering-
17956: dagsman Pulliainen underteckande spörsmål nr         en har laxfiskarnas fångster samtidigt 3-6-faldi-
17957: 117:                                                 gats i olika delar av Bottniska viken. Trots detta
17958:                                                      har regleringen kritiserats i likhet med andra
17959:            Är Regeringen medveten om att med-        fiskelösningar, då vissa medborgare upplever att
17960:        borgarna har upplevt det som orättvist        de behandlats orättvist.
17961:        att statsrådet har förbjudit yrkesfiskare        Jord- och skogsbruksministeriet tilisatte den
17962:        Iängs Bottenvikens kust att fiska sik med     28 maj 1991 en arbetsgrupp med uppgift att som
17963:        ryssja, trots att det grundar sig alimän      tjänsteuppdrag före utgången av november 1991
17964:        fiskerätt och trots att de har tilistånd      utarbeta ett förslag tili hur laxfisket skall ordnas
17965:        därtill en1igt lagen om fiske, medan man      i den finländska delen av Östersjön. Eftersom
17966:        tiliåtit fritidsfiskare att använda motsva-   ryssjefiske av lax och sik de1vis är möjligt med
17967:        rande fångstredskap på byavatten samt         samma fångstredskap, skall arbetsgruppen tili
17968:        fiske med drivgarn på det yttre territo-      denna del även behandla sikfiske. I förslaget
17969:        rialvattnet samtidigt med förbudet mot        kommer man likaså att behandla frågan om hur
17970:        att använda laxryssjor, och                   fisket kunde ordnas på ett rättvist sätt.
17971:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Förordningen om inskränkning av använd-
17972:        för att nå rättvisa och för att rätta tili    ningen av vissa fångstredskap inom alimänt
17973:        andra missförhålianden som framkom-           vattenområde i havet samt inom Finlands fiske-
17974:        mit i dessa fiskefrågor?                      zon (411/83, ändr. 684/91) upphäver inte de
17975:                                                      undantagstillstånd för sikryssjefiske som bevil-
17976:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         jats för det alimänna vattenområdet längs Bot-
17977: samt anföra följande:                                tenvikens kust, utan begränsade giltighetstiden
17978:                                                      1991 så att den b1ev densamma som enligt för-
17979:    I 1agen om fiske (286/82) sägs bland annat att    ordningen om vissa inskränkningar av laxfisket
17980: stadgandena om fiskars fredningstider ges ge-        år 1991 (683/91). De undantagstillstånd för sik-
17981: nom förordning.                                      ryssjefiske som beviljats inom Bottenvikens
17982:    Laxfisket i Bottniska viken har sedan 1986        område är administrativa tillstånd som givits av
17983: reglerats genom förordningar liknande den nu-        Lapplands fiskeridistrikt och vilkas giltighetstid
17984: varande (683/91). Målet med regleringen har i        vid behov kan ändras om därtill föreligger vä-
17985: enlighet med syftet i 1 § lagen om fiske (286/82)    gande skäl.
17986: varit att främja den naturligt förekommande
17987:    Helsingfors den 1 juli 1991
17988:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
17989: 1
17990: 1
17991:  1
17992:  1
17993:   1
17994:   1
17995:    1
17996:    1
17997:     1
17998:     1
17999:      1
18000:      1
18001:       1
18002:       1
18003:        1
18004:        1
18005:         1
18006:         1
18007:          1
18008:          1
18009:           1
18010:           1
18011:            1
18012:            1
18013:             1
18014:             1
18015:              1
18016:              1
18017:               1
18018:               1
18019:                                                1991 vp
18020: 
18021: 
18022: Kirjallinen kysymys 118
18023: 
18024: 
18025: 
18026: 
18027:                                   Aittoniemi: Vanhojen ylioppilastutkintojen täydentämisestä
18028: 
18029: 
18030:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18031: 
18032:    Tietämäni mukaan ennen vuotta 1972 yliop-                    Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
18033: pilastutkinnon suorittaneella ei ole mahdolli-               miin siten, että ennen vuotta 1972 yliop-
18034: suutta täydentää ylioppilastutkintoaan eikä                  pilastutkinnon suorittaneet voisivat täy-
18035: korottaa siinä annettua arvosanaa.                           dentää ylioppilastutkintoaan ja korottaa
18036:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           annettuja arvosanoja?
18037: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18038: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18039: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18040: 
18041:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1991
18042: 
18043:                                            Sulo Aittoniemi
18044: 
18045: 
18046: 
18047: 
18048: 210300M
18049: 2                                      1991 vp -   KK 118
18050: 
18051: 
18052: 
18053: 
18054:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18055: 
18056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     täydentäminen ja hyväksyttyjen kokeiden uusi-
18057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      minen. Muutoksen tavoitteena oli lievittää yliop-
18058: olette 2 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      pilastutkinnon ainutkertaisuutta ja näin vähen-
18059: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tää tutkintoon liittyvää jännitystä. Ylioppilas-
18060: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tutkintoa ei sen sijaan ole pyritty korostamaan
18061: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta     niin, että ylioppilastutkinnon jo suorittanut jat-
18062: kysymyksestä n:o 118:                              kuvasti keskittyisi ylioppilastutkinnon paranta-
18063:                                                    miseen ja täydentämiseen. Mainitun asetuksen
18064:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-   voimaantulosäännöksen mukaan asetusta sovel-
18065:        miin siten, että ennen vuotta 1972 yliop-   lettiin ensimmäisen kerran kevään 1972 ylioppi-
18066:        pilastutkinnon suorittaneet voisivat täy-   lastutkinnossa ja siten, että vain kevään 1972 ja
18067:        dentää ylioppilastutkintoaan ja korottaa    sen jälkeen ylioppilastutkintoon osallistuvat
18068:        annettuja arvosanoja?                       voivat täydentää suorittamaansa tutkintoa tai
18069:                                                    uusia siihen kuuluvia kokeita.
18070:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Edellä olevaan viitaten ei ole tarkoituksenmu-
18071: taen seuraavaa:                                    kaista ryhtyä tässä vaiheessa toimenpiteisiin yli-
18072:                                                    oppilastutkintoasetuksen muuttamiseksi siten,
18073:    Ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen         että ylioppilastutkinnon uusiminen ja täydentä-
18074: muuttamisesta 22.10.1971 annetulla asetuksella     minen olisi avointa myös ennen vuotta 1972 kir-
18075: (725171) on mahdollistettu ylioppilastutkinnon     joittaneille.
18076: 
18077:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
18078: 
18079:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
18080:                                         1991 vp -   KK 118                                        3
18081: 
18082: 
18083: 
18084: 
18085:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
18086: 
18087:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Åndamålet med ändringen var att luckra upp
18088: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      studentexamens engångsnatur och på detta sätt
18089: den 2 juni 1991 tili vederbörande med1em av         minska den spänning som ansluter sig tili exa-
18090: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   men. Däremot har man inte försökt att betona
18091: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        studentexamen så att den som redan avlagt
18092: mål nr 118:                                         studentexamen hela tiden skulie koncentrera sig
18093:                                                     på att förbättra och komplettera sin studentexa-
18094:           Åmnar Regeringen vidta brådskande         men. Enligt ikraftträdelsestadgandet i nämnda
18095:        åtgärder för att de som avlagt student-      förordning tiliämpades förordningen första
18096:        examen före 1972 skali kunna komplette-      gången vid studentexamen våren 1972 och så att
18097:        ra sin studentexamen och höja vitsorden?     endast de som deltar i studentexamen våren 1972
18098:                                                     och därefter kan komplettera sin avlagda exa-
18099:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        men elier förnya därtili hörande prov.
18100: samt anföra följande:                                  Med hänvisning tili vad som anförts ovan är
18101:                                                     det inte ändamålsenligt att i detta skede vidta
18102:    Genom förordningen den 22 oktober 1971 om        åtgärder för en sådan ändring av förordningen
18103: ändring av förordningen angående studentexa-        angående studentexamen att det skulie vara
18104: men (725/71) har det gjorts möjligt att komplet-    öppet att förnya och komplettera studentexamen
18105: tera studentexamen och förnya godkända prov.        även för dem som skrivit studenten före 1972.
18106: 
18107:      Helsingfors den 3 juli 1991
18108: 
18109:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
18110:                                                   1991 vp
18111: 
18112: Kirjallinen kysymys 119
18113: 
18114: 
18115: 
18116: 
18117:                                     Ala-Harja ym.: Peruskoulun tasokurssien palauttamisesta
18118: 
18119: 
18120:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18121: 
18122:     Keskiasteen koulunuudistuksen toteuttami-           laajemman ja helpomman kurssin välillä voivat
18123: seksi ja peruskoulun erilaajuisten oppimäärien          vaikuttaa mm. jatko-opintomahdollisuuksiin.
18124: poistamiseksi ns. tasokurssijärjestelmästä luo-         Tämän vuoksi tasokurssijärjestelmän palautta-
18125: vuttiin 1.8.1985.                                       minen tai vastaavan järjestelmän kehittäminen
18126:     Oppilaita ei enää sen jälkeen matematiikassa        on perusteltua.
18127: ja vieraissa kielissä eli ns. tasokurssiaineissa voi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18128: ryhmitellä lahjakkuuden mukaisesti opiskelu-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18129: ryhmiin. Peruskoulussa tilanne muuttui siten,           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18130: että periaatteellisesti painopiste siirtyi opetuksel-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18131: lisista tehtävistä enenevässä määrin kasvatuksel-
18132: lisiin tehtäviin.
18133:     Oppilailla on erilaiset valmiudet opiskella                   Mihin toimenp1te1S1m Hallitus aikoo
18134: matematiikkaa ja vieraita kieliä erilaajuisten                 ryhtyä peruskoulun tasokurssi- tai muun
18135: oppimäärien mukaisesti. Mahdollisuudet valita                  vastaavan järjestelmän palauttamiseksi?
18136: 
18137:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1991
18138: 
18139:           Kirsti Ala-Harja                 Kaarina Dromberg               Pirjo-Riitta Antvuori
18140:           Maunu Kohijoki                   Eeva-Liisa Moilanen            Riitta Saastamoinen
18141:           Kalevi Lamminen                  Eeva Turunen                   Annikki Koistinen
18142: 
18143: 
18144: 
18145: 
18146: 210300M
18147: 2                                          1991 vp -   KK 119
18148: 
18149: 
18150: 
18151: 
18152:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18153: 
18154:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mahdollisuuksia huolimatta siitä, että virheva-
18155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lintoja pyrittiin eri tavoin korjaamaan.
18156: olette 4 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-             Tasokurssijärjestelmän sijasta voimaan tullut
18157: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuntikehysjärjestelmä yksinkertaisti hallinnolli-
18158: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sia menettelyjä. Kunnat sekä koulut voivat nyt
18159: Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           itse päättää, miten suunnata opetukseen tarkoi-
18160: kysymyksestä n:o 119:                                  tetut voimavaransa. Tällöin voidaan ottaa huo-
18161:                                                        mioon eri oppiaineiden opetuksen erityispiirteet
18162:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sekä tukea tarvitsevat oppimistilanteet niin lah-
18163:         ryhtyä peruskoulun tasokurssi- tai muun        jakkaiden kuin myös heikommin edistyvien
18164:         vastaavan järjestelmän palauttamiseksi?        oppilaiden osalta. Koulut voivat ryhmitellä kiel-
18165:                                                        ten ja matematiikan opetuksessa oppilaat heidän
18166:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            erilaisten opiskelutapojensa ja oppimistyyliensä
18167: taen seuraavaa:                                        mukaisesti. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita
18168:                                                        ei voida useinkaan saavuttaa ainoastaan yhden-
18169:    Peruskoululain (476/83) nojalla peruskoulun         tyyppisin ryhmitysratkaisuin. Tuntikehysjärjes-
18170: opetus ja kasvatus on järjestettävä oppilaiden         telmä antaa tällöin mahdollisuuden opetusryh-
18171: ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Peruskou-        mien muunteluun jopa kesken lukuvuoden.
18172: lulain uudistamisen yhteydessä poistettiin erilaa-     Kaikissa kunnissa ja kouluissa ei vielä ole käy-
18173: juiset oppimäärät eli tasokurssit ja otettiin käyt-    tännössä havaittu, mitä erilaisia mahdollisuuksia
18174: töön ns. tuntikehysjärjestelmä sekä lisättiin ylä-     kouluilla voisi olla opetusryhmien joustavaan
18175: asteiden valinnaisaineiden osuutta. Samassa            järjestelyyn. Tämän tavoitteen saavuttaminen
18176: yhteydessä lisättiin myös käytettävissä olevia         edellyttää paitsi opetusmenetelmien myös oppi-
18177: voimavaroja huomattavassa määrin.                      materiaalin ja opettajien koulutuksen jatkuvaa
18178:    Tasokurssijärjestelmän mukainen opetus oli          kehittämistä.
18179: todettu liian kaavamaiseksi opetuksen eriyttä-             Kuten edellä esitetystä käy ilmi, peruskoulua
18180: mismuodoksi, koska se ei ottanut riittävästi           on eri tavoin pyritty kehittämään siihen suun-
18181: huomioon oppilaiden erilaista kypsymisvaihetta         taan, että erilaiset oppilaat voisivat edetä opin-
18182: eikä muita yksilöllisiä eroja. Oppilaat eivät usein-   noissaan oppimisedellytystensä mukaisesti.
18183: kaan jakautuneet eri tasoryhmiin lahjakkuuten-            Opetusjärjestelyihin on tullut koulukohtaista
18184: sa eivätkä edellytystensä mukaisesti, vaan erityi-     joustavuutta ja opettajia on ohjattu erilaisten
18185: sesti pojat olivat taipuvaisia valitsemaan alempia     opetusmenetelmien käyttämiseen. Opetusminis-
18186: tasokursseja kuin heidän taipumuksensa olisivat        teriön käsityksen mukaan peruskoulun kehittä-
18187: edellyttäneet. Oppilaiden tasokurssivalinta oli        mistä tulee edelleen jatkaa näiden suuntaviivojen
18188: omiaan rajaamaan oppilaiden jatko-opiskelu-            mukaisesti.
18189: 
18190:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
18191: 
18192:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
18193:                                          1991 vp -   KK 119                                           3
18194: 
18195: 
18196: 
18197: 
18198:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18199: 
18200:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         trots att man på olika sätt försökte rätta tili
18201: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       felaktiga vai.
18202: den 4 juni 1991 tili vederbörande medlem av              Timresurssystemet som infördes i stället för
18203: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    nivåkurssystemet förenklade förvaltningsförfar-
18204: dagsman Ala-Harja m.fl. undertecknade spörs-         andet. Kommunerna och skolorna kan nu själva
18205: mål nr 119:                                          besluta hur de resurser som är avsedda för
18206:                                                      undervisning aliokeras. Härvid kan särdragen
18207:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       hos undervisningen i de olika ämnena samt
18208:        ta för att återinföra systemet med nivå-      sådana undervisningssituationer som kräver stöd
18209:        kurser elier ett motsvarande system i         för såväl begåvade elever som elever som klarar
18210:        grundskolan?                                  sig sämre beaktas. I språk- och matematikunder-
18211:                                                      visningen kan skolorna gruppera eleverna enligt
18212:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         deras olika sätt att studera och lära sig. Målen
18213: samt anföra följande:                                för undervisningen och fostrandet kan oftast inte
18214:                                                      nås med endast ett slags grupperingslösningar.
18215:    Med stöd av grundskolelagen (476/83) skali        Timresurssystemet erbjuder härvid en möjlighet
18216: den undervisning och fostran som meddelas i          tili modifieringar av undervisningsgrupperna tili
18217: grundskolan anordnas med beaktande av elever-        och med mitt i läsåret. 1 alla kommuner och
18218: nas ålder och förutsättningar. I samband med         skolor har man ännu inte upptäckt vilka alla
18219: revideringen av grundskolelagen avskaffades          olika möjligheter tili smidighet en skola har då
18220: lärokurserna avolika omfattning, dvs. nivåkur-       den skall sammanstälia undervisningsgrupperna.
18221: serna, och infördes ett s.k. timresurssystem samt    För att detta mål skall uppnås, förutsätts att inte
18222: utökades andelen valfria ämnen i högstadierna.       bara undervisningsmetoderna utan även läro-
18223: Samtidigt utökades även de resurser som står tili    medlen och lärarutbildningen hela tiden utveck-
18224: förfogande avsevärt.                                 las.
18225:    Undervisningen i enlighet med nivåkurssyste-          Såsom framgår av det som anförts ovan har
18226: met konstaterades vara en alitför stel form för      man på olika sätt försökt utveckla grundskolan
18227: differentiering av undervisningen, eftersom den      i en sådan riktning att olika slags elever skall
18228: inte i tiliräcklig utsträckning beaktade elevernas   kunna fortskrida i sina studier i enlighet med
18229: olika mognadsskeden eller andra individuella         sina inlärningsförutsättningar.
18230: skillnader. Ofta fördelades eleverna inte enligt         Undervisningsarrangemangen vid de enskilda
18231: begåvning och förutsättningar utan särskilt poj-     skolorna har blivit smidigare och lärarna har fått
18232: karna hade en benägenhet att välja lägre nivå-       handledning i användningen av olika undervis-
18233: kurser än vad deras läggning förutsatte. Elever-     ningsmetoder. Enligt undervisningsministeriets
18234: nas vai av nivåkurser hade en benägenhet att         uppfattning skall utvecklandet av grundskolan
18235: begränsa deras möjligheter tili fortsatta studier    fortgå enligt dessa riktlinjer.
18236: 
18237:      Helsingforsden 3 juli 1991
18238: 
18239:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
18240:                                                1991 vp
18241: 
18242: Kirjallinen kysymys 120
18243: 
18244: 
18245: 
18246: 
18247:                                   Aittoniemi: Postinkantopalvelujen turvaamisesta
18248: 
18249: 
18250: 
18251:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18252: 
18253:     Posti- ja telelaitoksen viimeisimpien suunni-   lähes kolmanneksen alennusta. Tämä merkitsee
18254: telmien mukaan postinkannassa tullaan omako-        käytännössä tarvetta postin kantopalvelujen
18255: ti- ja rivitaloalueilla siirtymään luukkuunkan-     heikkenemiseen ja sitä, että eräänä päivänä
18256: nosta laatikkoonkantoon. Myöhemmin on tar-          Suomessa ilmestyvät vain Hesari, Turun Sano-
18257: koitus siirtyä myös kerrostaloissa lokerikkoon-     mat ja Aamulehti.
18258: kantoon. Postin suunnitelmat viittaavat siihen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18259: pelättyyn kehitykseen, että postipalveluja hei-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18260: kennetään asteittain kuin huomaamatta siten,        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18261: että eräänä päivänä asukkaat ovat velvollisia ha-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18262: kemaan postinsa kunnan ainoasta postitoimipai-
18263: kasta.                                                        Miten Hallitus aikoo huolehtia posti-
18264:     Esimerkiksi lehtien kannon osalta tällaista            palvelujen riittävän tason säilyttämisestä
18265: suuntausta enteilee se, että virkamiestyöryhmä             maassamme?
18266: on esittänyt lehdistön yleiseen kuljetustukeen
18267:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
18268:                                            Sulo Aittoniemi
18269: 
18270: 
18271: 
18272: 
18273: 210300M
18274: 2                                       1991 vp -   KK 120
18275: 
18276: 
18277: 
18278: 
18279:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18280: 
18281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Postin perusjakeluun kuuluvat jakelutavat
18282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ovat: yli kaksikerroksisissa kerrostaloissa luuk-
18283: olette 5 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       kuunjakelu, muissa talotyypeissä laatikkoonja-
18284: jeenne n:o 569 ohella toimittanut valtioneuvos-     kelu.
18285: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Kaikkien omakoti- ja rivitalojen posti jaetaan
18286: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-     vastedes laatikkoihin. Uudistus toteutetaan as-
18287: lisesta kysymyksestä n:o 120:                       teittain vuoden 1992 loppuun mennessä. Uudis-
18288:                                                     tuksen mukaisesti 136 000 talouden postijaetaan
18289:           Miten Hallitus aikoo huolehtia posti-     laatikkoihin samalla tavoin kuin jo aikaisemmin
18290:        palvelujen riittävän tason säilyttämisestä   on tehty 1,2 miljoonan muun pientalossa asuvan
18291:        maassamme?                                   postiusaajan osalta.
18292:                                                        Kerrostalojen postinjakelu säilytetään entisel-
18293:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lään eli luukkuunjakeluna.
18294: vasti seuraavaa:                                       Postin hoitamissa lehtien varhaisjakeluissa ja
18295:                                                     muissa erillisjakeluissa palvelun tilaajan kanssa
18296:    Eduskunta on määritellyt vuoden 1991 tulo-       (lehtitalo, kustantaja) sovitaan, mitäjakelumuo-
18297: ja menoarviossa ne peruspalvelut, jotka Posti- ja   toa ao. jakeluissa sovelletaan.
18298: telelaitoksen on tarjottava koko maassa tasa-          Laatikkoonjakelun piirissä olevien 1,2 miljoo-
18299: puolisin ehdoin. Nämä ovat:                         nan postiusaajan kohdalla ei ole ilmennyt ongel-
18300:    - 1. luokan kirje                                mia postien perilletoimittamisessa.
18301:    - lehti normaalissa postinkannassa                  Kun jakelutavat yhtenäistyvät ja esiintyy
18302:    - puhelinliittymän toimitusvelvoite              kasvavaa kysyntää paremmasta jakelutavasta eli
18303:    - kaukoverkon ylläpitovelvoite.                  luukkuunjakelusta, on Postin tarkoituksena tar-
18304:    Näille peruspalveluille eduskunta on määritel-   jota parempaajakelupalvelua maksullisena yhte-
18305: lyt myös laatutasotavoitteet, esim. 1. luokan       näisin maksuperustein.
18306: kirjeistä 95 %:n on oltava perillä lähettämistä        Liikenneministeriö on 5.10.1990 asettanut
18307: seuraavana päivänä. Sitä tapaa, jolla palvelut      työryhmän seuraamaan korvaavien palvelujen
18308: annetaan, ei ole yksityiskohtaisesti määritelty.    järjestämistä Posti- ja telelaitoksessa.
18309: Tärkeää on, että kansalaiset saavat peruspalve-        Totean vielä, että liikenneministeriö on
18310: lut.                                                7.6.1991 pyytänyt Posti- ja telelaitokselta selvi-
18311:    Postipalvelut turvataan siten, että maamme       tystä palvelutavoitteiden saavuttamisesta. Lii-
18312: kaikki taloudet ovat postinjakelun piirissä maa-    kenneministeriö tulee siten tarkoin seuraamaan,
18313: nantaista perjantaihin ja posti on jaettu kello     että palvelutavoitteet todella saavutetaan ja että
18314: 16.00 mennessä sekä että postiusaajan laatikko      kansalaiset saavat palveluosa tasapuolisin eh-
18315: on enimmillään 1 km:n etäisyyden päässä.            doin koko maassa.
18316:        Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1991
18317: 
18318: 
18319:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
18320:                                             1991 vp -    KK 120                                           3
18321: 
18322: 
18323: 
18324: 
18325:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
18326: 
18327:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ningsformer: i höghus med flera än två våningar
18328: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr           utdelning i postlucka, i andra hustyper lådbrev-
18329: 569 av den 5 juni 1991 tili vederbörande medlem          bärning.
18330: av statsrådet översänt avskrift av följande av               1 fråga om egnahemshus- och radhusområden
18331: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-              tillämpas i fortsättningen lådbrevbärning. Re-
18332: mål nr 120:                                              formen verkställs stegvis t.o.m. utgången av
18333:                                                          1992. Enligt reformen kommer hembärningen
18334:            På vilket sätt ämnar Regeringen sköta         tili 136 000 hushåll att förverkligas på samma
18335:         om att posttjänsterna i vårt land hålls på       sätt som man tidigare redan gjort för 1,2 miljo-
18336:         en tillräcklig nivå?                             ner postemottagare i småhus.
18337:                                                              1 fråga om hembärningen tili höghus fortsät-
18338:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             ter man med utdelning i postlucka.
18339: samt anföra följande:                                        1 fråga om samutdelningen av dagstidningar
18340:                                                          och övriga specialutdelningar kommer posten
18341:     Riksdagen har i statsbudgeten för 1991 defi-         överens med tjänstebeställaren (tidningshus,
18342: nierat de grundtjänster som Post- och televerket         förlag) viiken utdelningsform som skall tilläm-
18343: skall erbjuda i hela landet på objektiva villkor.        pas.
18344: Dessa är:                                                    Vad gäller frambefordran av posten har inga
18345:     - 1 klassens brev                                    problem uppstått för de 1,2 milj. postmottagare
18346:     - tidningar i normal postutbärning                   som berörs av lådbrevbärning.
18347:     - skyldighet att leverera telefonanslutningar            Då utdelningssätten förenhetligas och det
18348:     - skyldighet att upprätthålla fjärrnätet.            uppstår en ökande efterfrågan på bättre utdel-
18349:     För dessa grundtjänster har riksdagen också          ningssätt, d.v.s. utdelning i postlucka, har posten
18350: uppställt mål i fråga om kvalitetsnivån, t.ex. av        för avsikt att erbjuda bättre, avgiftsbelagd utdel-
18351: 1 klassens brev skall 95 % vara framme dagen             ningsservice på enhetliga betalningsgrunder.
18352: efter avsändandet. Det har inte i detalj definie-            Trafikministeriet tillsatte den 5 oktober 1990
18353: rats på vilket sätt servicen skall ges. Det är viktigt   en arbetsgrupp med uppgift att följa ordnandet
18354: att grundtjänsterna finns tillgängliga för alla          av ersättande service vid Post- och televerket.
18355: medborgare.                                                  Jag konstaterar ännu att trafikministeriet den
18356:     Posttjänsterna tryggas genom att varje hushåll       7 juni 1991 inbegärt en utredning av Post- och
18357: i landet från måndag tili fredag skall finnas inom       televerket om hur servicemålen skall uppnås.
18358: radien för postutdelning och att posten skall            Trafikministeriet kommmer således noggrant att
18359: vara utdelad före kloekan 16.00, samt att post-          kontrollera att servicemålen verkligen uppnås
18360: emottagarens brevlåda inte befinner sig på läng-         och att medborgarna får sin service på lika
18361: re avstånd än 1 km från denna.                           villkor i hela landet.
18362:     Tili postens grundtjänster hör olika postutdel-
18363:         Helsingfors den 26 juni 1991
18364:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
18365:                                                  1991 vp
18366: 
18367: Kirjallinen kysymys 121
18368: 
18369: 
18370: 
18371: 
18372:                                       Apukka ym.: Paikallistien Sattanen-Rajala perusparantami-
18373:                                        sesta
18374: 
18375: 
18376:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18377: 
18378:    Sodankylän kunnassa valtatieltä n:o 4länteen        maalin asukkaiden liikenteen lisäksi. Liikenne
18379: on n. 28 km pitkä paikallistie n:o 19811 Sattanen      kasvaa jatkuvasti myös luonnonkauniin Sattas-
18380: -Rajala. · Kyseinen tie on rakennettu yli 30           joen rantojen loma-asutuksen lisääntyessä.
18381: vuotta sitten eikä sitä ole sen jälkeen peruskor-          Tie on kuitenkin niin heikkokuntoinen, että
18382: jattu. Tie on erittäin kapea ja erityisesti pintama-   vastaavan liikenteen omaavia yhtä huonokun-
18383: teriaalihaan ala-arvoinen ja liikenteellisesti vaa-    toisia tienpätkiä Suomesta saa hakemalla hakea.
18384: rallinen. Tien pinta on saviperäinen, minkä            Pienet kosmeettiset kunnossapitotyöt eivät ole
18385: vuoksi se on erityisesti keväällä roudan su1aessa      tien heikkoutta miksikään muuttaneet. Sen
18386: ja muulloinkin sateella saippuanliukas ja siksi        vuoksi Sodankylän kuntakin on lausunnossaan
18387: erittäin vaarallinen. Kyseisellä tieosuudella on       asettanut kyseisen tien tärkeimpien tietyökoh-
18388: sattunut lukemattomia ojaanajoja ja kolareita ja       tei ttensa listalle.
18389: vain hyvällä tuurilla todella suurilta liikenneon-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18390: nettomuuksilta on vältytty toistaiseksi.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18391:    Rajalan kylä on vilkkaasti elävä kylä. Siellä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18392: on toistasataa asukasta, useita majoja ja kurssi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18393: keskuksia, Kaarrestunturin matkailualue, kaup-
18394: pa, baari jne. Tiellä on vilkas liikenne: koululais-             Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
18395: kuljetukset Sattaseen, maitoauto, puutavaran-                 tus aikoo ryhtyä paikallistien n:o 19811
18396: kuljetuksia, työmatkaliikenne sekä majojen ja                 Sattanen-Rajala peruskorjaamiseksi ja
18397: kurssikeskusten jatkuvasti kasvava liikenne nor-              päällystämiseksi?
18398: 
18399:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1991
18400: 
18401:                      Asko Apukka                                 Esko-Juhani Tennilä
18402: 
18403: 
18404: 
18405: 
18406: 2!0300M
18407: 2                                      1991 vp -   KK 121
18408: 
18409: 
18410: 
18411: 
18412:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18413: 
18414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Paikallistie n:o 19811 Sattanen-Rajala on
18415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      pääosin sorapäällysteinen tie, jonka liikenne-
18416: olette 4 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      määrä on kesäkautenakin alle 150 ajoneuvoa
18417: jeenne n:o 570 ohella toimittanut valtioneuvos-    vuorokaudessa. Tie pidetään liikennöitävänä
18418: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     tavanomaisin kunnossapitotoimenpitein. Esi-
18419: sanedustaja Asko Apukan ym. näin kuuluvasta        merkiksi vuonna 1991 tielle tehdään sorastusta
18420: kirjallisesta kysymyksestä n:o 121:                noin 5,5 km:n matkalla, josta on jo toteutettu
18421:                                                    noin 2 km.
18422:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      Rajalan paikallistielle ei ole tehty paranta-
18423:        tus aikoo ryhtyä paikallistien n:o 19811    missuunnitelmaa eikä se niin ollen sisälly tiepii-
18424:        Sattanen-Rajala peruskorjaamiseksi ja       rin lähivuosien ohjelmaan.
18425:        päällystämiseksi?
18426: 
18427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18428: vasti seuraavaa:
18429: 
18430:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1991
18431: 
18432:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
18433:                                         1991 vp -   KK 121                                        3
18434: 
18435: 
18436: 
18437: 
18438:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18439: 
18440:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Bygdeväg nr 19811 Sattanen-Rajala är i hu-
18441: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1-          vudsak en grusbelagd väg, vars trafikmängd
18442: se nr 570 av den 4 juni 1991 tili vederbörande      under sommarmånaderna är mindre än 150 for-
18443: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   don i dygnet. Vägen hålls i trafikeringsskick
18444: de av riksdagsman Asko Apukka m.fl. under-          genom normala väghållningsmetoder. Under
18445: tecknade spörsmål nr 121:                           1991 kommer t.ex. en sträcka på ca 5,5 km av
18446:          Vilka brådskande åtgärder ämnar            vägen att beläggas med grus, av viiken redan 2
18447:        Regeringen vidta för att utföra grundre-     km har belagts.
18448:        parationer på och belägga bygdevägen nr         Vad gäller Rajala bygdeväg, har ingen för-
18449:        19811 Sattanen-Rajala?                       bättringsplan gjorts, och denna väg ingår därför
18450:                                                     inte i vägdistriktets program för de närmaste
18451:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        åren.
18452: samt anföra följande:
18453:      Helsingforsden 26 juni 1991
18454: 
18455:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
18456:                                                  1991 vp
18457: 
18458: 
18459: Kirjallinen kysymys 122
18460: 
18461: 
18462: 
18463: 
18464:                                     Hassi ym.: Suurvoimalan rakentamista koskevista suunnitelmista
18465: 
18466: 
18467:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18468: 
18469:     Äskettäin nimitetyn hallituksen ohjelmassa         toteudu ilman poliittisia toimia. Energiankulu-
18470: lausutaan, että hallitus valmistelee ja toteuttaa      tusta verottamalla voidaan vaikuttaa sekä teolli-
18471: energiansäästöohjelman. Tätä on monestakin             suuden että kansalaisten suorittamiin valintoi-
18472: syystä pidettävä erittäin tarpeellisena. Edempä-       hin, ohjata kaikkia valitsemaan tarjolla olevista
18473: nä ohjelmassa kuitenkin todetaan, että hallitus        vaihtoehdoista vähiten energiaa kuluttava. Ve-
18474: turvaa teollisuuden energiansaannin kilpailuky-        roilla voidaan ohjata myös uusien ja peruskor-
18475: kyiseen hintaan. Energian riittävyys tai hinta ei      jattavien rakennusten lämmitystapavalintoja.
18476: hallitusohjelman mukaan saa olla este teollisille      Esimerkiksi rakennusten suoran sähkölämmi-
18477: investoinneille.                                       tyksen suosiminen ei ole kansantaloudellisesti
18478:     Kysymys, tuleeko hallitus- hyvistä säästöai-       mielekästä. Säästöä voidaan edistää myös pa-
18479: keistaan huolimatta - turvautumaan uusien              nostamalla sitä koskevaan tutkimus- ja kehitys-
18480: ydin- tai muiden suurvoimaloiden rakentami-            työhön. Samoilla keinoilla voidaan edistää myös
18481: seen, jätetään hallitusohjelmassa avoimeksi.           kotimaisen biomassan ja muun uusiutuvan ener-
18482:     Kansalaisilla on oikeus saada tietää, millaista    gian käyttöä.
18483: energiapolitiikkaa hallitus todellisuudessa aikoo         V seat hallitukset ovat jo tehneet YK:n kestä-
18484: harjoittaa. Mielipidetiedustelujen mukaanhan           vän kehityksen komission suosituksen suuntaisia
18485: enemmistö kansalaisista vastustaa edelleenkin          päätöksiä. Esimerkiksi Saksan Iiittotasavallan
18486: uusien ydinvoimaloiden rakentamista.                   hallitus on asettanut tavoitteeksi hiilidioksidi-
18487:     Kansalaisten enemmistön mielipiteestä huoli-       päästöjen vähentämisen 25 %:lla vuoteen 2005
18488: matta voimayhtiöt ovat toukokuussa 1991 jättä-         mennessä. Tämän toteuttaminen ei ole mahdol-
18489: neet esityksen viidennen ydinvoimalan rakenta-         lista ilman voimakkaita energiansäästötoimia.
18490: misesta.                                                   Ydinvoimaa markkinoidaan edelleen talou-
18491:     Uusien ydin- tai muiden suurvoimaloiden            dellisestija myös ympäristön kannalta edullisim-
18492: rakentamistarvetta on perusteltu ennusteilla, joi-     pana sähköntuotantotapana. Ydinvoiman ta-
18493:  den lähtöolettamuksena on ollut sähkönkulu-           loudellista kilpailuasemaa ovat parantaneet
18494:  tuksen kasvun jatkuminen koko näköpiirissä            epärealistisen alhaiset vakuutusmaksut, jotka
18495:  olevaan tulevaisuuteen.                               perustuvat siihen, että mahdollisen onnettomuu-
18496:     Toisaalta kestävä kehitys on yhä yleisemmin        den sattuessa voimayhtiö ei ole velvollinen kor-
18497:  hyväksytty politiikan päämääräksi esimerkiksi         vaamaan kaikkia vahinkoja, vaan vain tiettyyn
18498:  eri puolueiden ohjelmissa. Kestävä kehitys mai-       rajaan asti. Kustannusvertailussa ei ole myös-
18499:  nitaan tavoitteeksi myös hallitusohjelman ympä-       kään riittävästi otettu huomioon ydinvoiman
18500:  ristöpoliittisessa osassa. YK:nkestävän kehityk-      koko polttoainekierron kustannuksia, joita jät-
18501:  sen komissio on asettanut kehittyneiden teolli-       teiden erittäin pitkäaikainen varastointi ja mah-
18502:  suusmaiden tavoitteeksi niiden energiankulutuk-       dollinen uudelleenkäsittely saattavat aiheuttaa.
18503:  sen puolittamisen nykytasosta vuoteen 2030            Lopullista teknistä ratkaisua korkea-aktiivisen
18504:  mennessä, jotta maapallon elinkelpoisuus voitai-      jätteen käsittelyyn ja varastointiin kymmenien
18505:  siin turvata myös seuraaville sukupolville. Ener-     tuhansien vuosien ajaksi ei ole vielä olemassa.
18506:  giansäästö ja teollisuuden halpa ja rajaton säh-      Niinpä varastoinnin kustannuksetkin ovat tois-
18507:  könsaanti eivät yhtä aikaa voi olla energiapolitii-   taiseksi tuntemattomat. Näiden kulujen aliar-
18508:  kan tavoitteina.                                      viointi siirtää nykyisen hyvinvoinnin kustannuk-
18509:     Energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen ja         sia tulevien sukupolvien harteille.
18510:  sen kääntäminen vähittäiseen laskuun on tekni-            Kiristyneet turvamääräykset ovat viime vuo-
18511:  sesti mahdollista, mutta tämä mahdollisuus ei         sina johtaneet ydinvoimaloiden rakentamiskus-
18512: 
18513: 210300M
18514: 2                                        1991 vp -   KK 122
18515: 
18516: 
18517: tannusten voimakkaaseen nousuun. Monissa             lähitulevaisuudessa tarjota suomalaiselle teolli-
18518: maissa onkin supistettu ydinvoimalaohjelmia          suudelle merkittävän vientipotentiaalin.
18519: taloudellisista syistä.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18520:    Ydinvoimaan liittyy aina onnettomuuden ris-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18521: ki. Vaikka onnettomuuden todennäköisyys olisi        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18522: pieni, ovat sen inhimilliset seuraukset ja kansan-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18523: taloudelliset kerrannaisvaikutukset vaikeasti
18524:                                                                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18525: arvioitavissa. Toistaiseksi pitkälti tuntematto-
18526:                                                             nykyisessä eduskunnassa vastustetaan
18527: mia ovat vaarat, jotka aiheutuvat polttoainekier-
18528:                                                             voimakkaasti viidennen ydinvoimalan
18529: ron eri vaiheissa ympäristöön vapautuvasta
18530:                                                             rakentamista ja energiapolitiikkaa, joka
18531: radioaktiivisesta säteilystä.
18532:                                                             johtaa uusien suurvoimaloiden rakenta-
18533:    Energiansäästön kustannuksia koskevien tut-
18534:                                                             miseen, ja
18535: kimusten mukaan 1 000 MW:n ydinvoimalan
18536: hinnalla voitaisiin toteuttaa investoinnit, joilla             aikooko Hallitus tästä vastustuksesta
18537:                                                             huolimatta, ja jos niin milloin, antaa
18538: energiaa säästettäisiin yli 1 000 MW:n verran.
18539:                                                             eduskunnalle tarkistettavaksi ydinener-
18540:    Nykyistä hajautetumpi energiantuotantojär-
18541: jestelmä tarjoaisi myös kipeästi kaivattuja työ-            gialain 4 luvun 11 §:ssä tarkoitetun peri-
18542:                                                             aatepäätöksen, jossa Hallitus katsoo
18543: paikkoja erityisesti haja-asutusalueilla.
18544:                                                             uuden ydinvoimalan rakentamisen ole-
18545:    Energiansäästöön ja uusiutuviin energianläh-
18546:                                                             van yhteiskunnan kokonaisedun mukais-
18547: teisiin liittyvän tekniikan kehittäminen voi myös
18548:                                                             ta?
18549:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
18550: 
18551:          Satu Hassi                      Claes Andersson                  Eva Biaudet
18552:          Liisa Jaakonsaari               Jouni J. Särkijärvi              Olli Rehn
18553:          Arja Ojala                      Outi Ojala                       Tuija Maaret Pykäläinen
18554:          Maria Kaisa Aula                Heidi Hautala                    Hannele Luukkainen
18555:          Minna Karhunen                  Matti Vanhanen                   Tarja Halonen
18556:          Jukka Gustafsson                Heikki Rinne                     Sinikka Hurskainen
18557:          Margareta Pietikäinen           Marjatta Stenius-Kaukonen        Pekka Leppänen
18558:          Jarmo Wahlström                 Eila Rimmi                       Tina Mäkelä
18559:          Anneli Jäätteenmäki             Mats Nyby                        Kari Rajamäki
18560:          Henrik Westerlund               Ulla Anttila                     Erkki Pulliainen
18561:          Eero Paloheimo                  Pekka Haavisto                   Paavo Nikula
18562:          Pekka Räty                      Esko Helle                       Jukka Roos
18563:          Virpa Puisto                    Marjatta Vehkaoja                Raimo Vistbacka
18564:          Riitta Myller                   Maija Rask                       Timo Laaksonen
18565:          Erkki Tuomioja                  Pirjo-Riitta Antvuori            Jouni Backman
18566:          Arja Alho                       Erja Lahikainen                  Kari Urpilainen
18567:          Heli Astala                     Mirja Ryynänen                   Bjarne Kallis
18568:          Pirkko Laakkonen                Marita Jurva                     Håkan Nordman
18569:          Juhani Alaranta                 Kyllikki Muttilainen             Ensio Laine
18570:          Esko-Juhani Tennilä             Esko Seppänen                    Reijo Lindroos
18571:          Martti Korhonen                 Iivo Polvi                       Markku Rossi
18572:          Raimo Vuoristo                  Leena Luhtanen                   Raila Aho
18573:          Lea Mäkipää                     Marja-Liisa Tykkyläinen          Osmo Polvinen
18574:          Hannu Kemppainen                Maija-Liisa Lindqvist            Johannes Leppänen
18575:          Annikki Koistinen               Jouko Skinnari                   Aarno von Bell
18576:                                          Heikki Riihijärvi
18577:                                          1991 vp -   KK 122                                          3
18578: 
18579: 
18580: 
18581: 
18582:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18583: 
18584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ydinenergialain mukaiset toimenpiteet on tehty
18585: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja päätöksenteon pohjaksi tarvittavat energiapo-
18586: olette 5 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        liittiset ja muut selvitykset ovat käytettävissä,
18587: jeenne n:o 95 ohella toimittanut valtioneuvoston     ministeriö tuo asian valtioneuvoston ratkaista-
18588: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vaksi. Mikäli valtioneuvoston tekemä periaate-
18589: edustaja Hassin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    päätös on myönteinen, se annetaan tarkastetta-
18590: kysymyksestä n:o 122:                                vaksi eduskunnalle, joka voi kumota päätöksen
18591:                                                      sellaisenaan tai päättää, että se jää sellaisenaan
18592:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        voimaan.
18593:        nykyisessä eduskunnassa vastustetaan              Päätös sähköteholtaan l 000-1 400 MW:n
18594:        voimakkaasti viidennen ydinvoimalan ra-       ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tai rakenta-
18595:        kentamista ja energiapolitiikkaa, joka        matta jättämisestä on pienen maan oloissa hyvin
18596:        johtaa uusien suurvoimaloiden rakenta-        merkittävä. Nyt tehtävä päätös on samalla ener-
18597:        miseen, ja                                    giapoliittinen linjanveto, joka vaikuttaa hyvin
18598:           aikooko Hallitus tästä vastustuksesta      suuressa määrin maamme sähköhuollon ja koko
18599:        huolimatta, ja jos niin milloin, antaa        energiahuollon kehittämissuuntaan pitkällä täh-
18600:        eduskunnalle tarkistettavaksi ydinener-       täimellä. Asian laajakantoisuuden vuoksi halli-
18601:        gialain 4 luvun 11 §:ssä tarkoitetun peri-    tus pitääkin tärkeänä, että päätösharkinnassa
18602:        aatepäätöksen, jossa Hallitus katsoo          noudatetaan ydinenergialain periaatteiden mu-
18603:        uuden ydinvoimalan rakentamisen ole-          kaisesti mahdollisimman kansanvaltaista menet-
18604:        van yhteiskunnan kokonaisedun mukais-         telyä ja otetaan laaja-alaisesti huomioon kaikki
18605:        ta?                                           päätökseen vaikuttavat tekijät.
18606:                                                          Yhteiskunnan kokonaisetu on lainsäädännös-
18607:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sämme uusi käsite. Sen harkinta edellyttää peri-
18608: taen seuraavaa:                                      aatteessa kaikkien asian kannalta merkityksellis-
18609:                                                      ten seikkojen selvittämistä ja on siten niin val-
18610:    Imatran Voima Oy ja TeollisuudenVoima Oy          mistelevan viranomaisen kuin päätöksentekijänä
18611: ovatjättäneet 17.5.1991 kauppa- ja teollisuusmi-     toimivan valtioneuvoston kannalta vaativa teh-
18612: nisteriölle hakemuksen, jossa pyydetään ydin-        tävä. Toisaalta on hyvin olennaista todeta, että
18613: energialain II §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston    vaatimuksella yhteiskunnan kokonaisedun mu-
18614: periaatepäätöstä siitä, että yhtiöiden toteutetta-   kaisuudesta on nimenomaan tahdottu tehdä kiis-
18615: vaksi suunnitellun uuden ydinvoimalaitosyksi-        tattoman selväksi, että valtioneuvostolla on
18616: kön rakentaminen on yhteiskunnan kokonais-           mahdollisuus olla myöntämättä ydinenergian
18617: edun mukaista.                                       käyttöön liittyvää lupaa puhtaasti tarkoituksen-
18618:    Hallintomenettelylain perusteella viranomai-      mukaisuussyistä, vaikka oikeudelliset, teknis-
18619: sen on käsiteltävä ja ratkaistava sen toimialaan     taloudelliset, ympäristönsuojelulliset ym. seikat
18620: kuuluva hakemusasia säädetyssä järjestyksessä.       puoltaisivat luvan myöntämistä.
18621: Ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevan pe-             Hakemuksen käsittely on tavanomaiseen vi-
18622: riaatepäätöksen tekemiseen liittyvästä menette-      ranomaislupakäsittelyyn verrattuna monivaihei-
18623: lystä on annettu varsin seikkaperäiset säännök-      nen ja laaja prosessi. Ministeriössä laaditun
18624: set ydinenergialain 4 luvussa ja ydinenergia-        käsittelysuunnitelman mukaan hakemuksesta
18625: asetuksen 4 luvussa.                                 hankitaan lausunnot ensi marraskuun loppuun
18626:    Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on siten pe-   mennessä. Ydinenergialain ja -asetuksen perus-
18627: riaatepäätöshakemuksen suhteen käsittelypakko        teella määräytyvien viranomaisten ja kuntien
18628: ja ministeriön on edettävä asian valmistelussa       lisäksi lausuntoja on pyydetty useilta valtakun-
18629: ydinenergialain edellyttämässä järjestyksessä.       nallisesti merkittäviltä talouselämän ja muilta
18630: Ministeriö on ryhtynyt valmistelemaan asiaa          järjestöiltä. Lausunnonantajia on yhteensä noin
18631: normaaliin tapaan. Kun käsittelyyn kuuluvat          40.
18632: 4                                        1991 vp -     KK 122
18633: 
18634: 
18635:    Laissa määrätyt kuulemistilaisuudet, joissa         kotimaisten energialähteiden käyttöä energia-
18636: suunnitellun ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan         huollossa. Turpeen ja kaasun käytön lisäämis-
18637: lähiympäristön asukkaat voivat esittää hank-           mahdollisuuksia voimalaitosten rakentamisessa
18638: keesta mielipiteitään, järjestetään myös syksyn        selvitetään niin ikään.
18639: aikana Loviisassa ja Eurajoella.                          Hallitus on myös luvannut antaa eduskunnal-
18640:    Ministeriön on toimitettava valtioneuvostolle       le selonteon energiapolitiikasta, johon sisältyvät
18641: asian ratkaisemista varten lausunnoista ja mieli-      hallituksen linjanvedot voimalaitoskapasiteetin
18642: piteistä tehdyn yhteenvedon lisäksi selvitys hank-     lisärakentamisesta. Tällöin myös eduskunnalle
18643: keen merkityksestä energiahuoliolle ja katsaus         tarjoutuu mahdollisuus keskustella energiahuol-
18644: ydinjätehuollon käytössä oleviin ja suunniteltui-      iolle asetettavista vaatimuksista ja tehdä linjauk-
18645: hin menetelmiin.                                       sia sen suunnasta. Selonteko pohjautuu suurelta
18646:    Ennen varsinaista valtioneuvoston käsittelyä        osin parhaillaan energiapolitiikan neuvostossa
18647: on kuitenkin tehtävä muita energiapoliittisia lin-     valmisteltavana olevaan kansalliseen energia-
18648: jauksia. Hallitus on hallitusohjelmassaan viitoit-     strategiaan, jossa keskeisenä tavoitteena ympä-
18649: tanut sen suunnan, jota se energiapolitiikassa         ristötavoitteiden ohella on energiansäästö. Ener-
18650: noudattaa. Tärkeimpänä lähtökohtana on ener-           giastrategia valmistuu syksyyn mennessä. Itse
18651: giansäästön edistäminen. Hallitusohjelman mu-          selonteko on mahdollista antaa loppuvuodesta.
18652: kaisesti hallitus on käynnistänyt erityisen ener-          Edellä selostetun perusteella on jo tässä vai-
18653: giansäästöohjelman valmistelun, jossa asetetaan        heessa jokseenkin selvää, että kauppa- ja teolli-
18654: selvät tavoitteet energiankäytön tehostamiselle        suusministeriö voi saada valmistelutyönsä suori-
18655:  1990-luvulla ja määritellään toimenpiteet tavoit-     tetuksi aikaisintaan vuoden 1992 alkupuolella ja
18656: teiden saavuttamiseksi.                                valtioneuvosto voi ottaa asian ratkaistavakseen
18657:    Tämän lisäksi hallitus tehostaa uusiutuvien         vasta tämän jälkeen.
18658: 
18659:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1991
18660: 
18661:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
18662:                                            1991 vp -    KK 122                                           5
18663: 
18664: 
18665: 
18666: 
18667:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
18668: 
18669:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            teriet förelägga ärendet statsrådet för avgörande.
18670: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          Om statsrådets principbeslut är positivt, skali det
18671: 95 av den 5 juni 1991 tili vederbörande medlem          föreläggas riksdagen för granskning. Riksdagen
18672: av statsrådet översänt avskrift av följande av          kan upphäva beslutet helt och håliet eller besluta
18673: riksdagsman Hassi m.fl. undertecknade spörs-            att det utan ändringar skali förbli i kraft.
18674: mål nr 122:                                                Huruvida ett kärnkraftverk med en eleffekt
18675:                                                         om 1 000-1 400 MW skali uppföras elier inte är
18676:           År Regeringen medveten om att den             ett synnerligen viktigt avgörande för ett litet
18677:        nuvarande riksdagen starkt motsätter sig         land. Det beslut som fattas är samtidigt en
18678:        uppförandet av ett femte kärnkraftverk           energipolitisk linjedragning som i hög grad av-
18679:        och sådan energipolitik, som leder tili          gör, i viiken riktning elförsörjningen och hela
18680:        uppförandet av nya storkraftverk, och            energiförsörjningen i vårt land på lång sikt skali
18681:           ämnar Regeringen trots detta mot-             utvecklas. På grund av ärendets stora bärvidd
18682:        stånd, och i så fali när, tili riksdagen för     anser regeringen det vara viktigt att vid besluts-
18683:        granskning avlåta ett i 4 kap. 11 § kärn-        bedömningen i enlighet med principerna i kärn-
18684:        energilagen avsett principbeslut, i vilket       energilagen iaktta ett så demokratiskt förfarande
18685:        Regeringen anser att uppförandet av ett          som möjligt och i tiliräcklig omfattning beakta
18686:        nytt kärnkraftverk är förenligt med sam-         samtliga faktorer som inverkar på beslutet.
18687:        häliets helhetsintresse?                            "Samhällets helhetsintresse" är ett nytt be-
18688:                                                         grepp i vår lagstiftning. Det innebär i princip att
18689:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            samtliga för ärendet betydelsefulia omständighe-
18690: samt anföra följande:                                   ter skall utredas, vilket är en krävande uppgift
18691:                                                         såväl för den beredande myndigheten som för
18692:     Imatran Voima Oy och Industrins Kraft Ab            statsrådet i egenskap av beslutsfattare. Å andra
18693: tillstälide den 17 maj 1991 handels- och industri-      sidan är det väsentligt att konstatera, att kravet
18694: ministeriet en ansökan som gälier ett i 11 §            på samhäliets helhetsintresse uttryckligen avser
18695: kärnenergilagen avsett principbeslut av statsrå-        att obestridligt understryka statsrådets möjlighet
18696: det om att uppförandet av en ny kärnanlägg-             att inte bevilja tilistånd för användningen av
18697: ningsenhet, som bolagen planerat uppföra, är            kärnenergi enbart av ändamålsenlighetsskäl,
18698: förenligt med samhäliets helhetsintresse.               trots att rättsliga, teknisk-ekonomiska, miljö-
18699:     Enligt lagen om förvaltningsförfarande skali        skydds- och andra omständigheter skulie tala för
18700: en myndighet i stadgad ordning handlägga och            beviljandet av tillstånd.
18701: avgöra ett ansökningsärende som hör till dess              Jämfört med normal tiliståndsbehandling är
18702: verksamhetsområde. Om det förfarande som                behandlingen av en ansökan en omfattande
18703: skali tillämpas då ett principbeslut fattas om          process i flera skeden. Enligt en vid ministeriet
18704: uppförandet av ett kärnkraftverk finns rätt ut-         uppgjord handläggningsplan skall utlåtanden
18705: förliga stadganden i 4 kap. kärnenergilagen och         om ansökningen skaffas före utgången av no-
18706: 4 kap. kärnenergiförordningen.                          vember. Förutom av myndigheter och kommu-
18707:     I fråga om ansökan om ett principbeslut har         ner som avses i kärnenergilagen och -förordning-
18708: handels- och industriministeriet behandlings-           en har utlåtande begärts av ett flertal ur rikets
18709: tvång och skali vid beredningen av ärendet fort-        synpunkt betydande organisationer inom nä-
18710: skrida i den ordning som kärnenergilagen förut-         ringslivet och av andra organisationer. Antalet
18711: sätter. Ministeriet har inlett beredningen av ären-     remissinstanser är sammanlagt ca 40.
18712: det i normal ordning. Sedan av kärnenergilagen             I lagen faststälida möten för hörande av
18713: förutsatta och med handläggningen förknippade           allmänheten, vid vilka invånarna i det planerade
18714:  åtgärder vidtagits och nödvändiga energipolitis-       kärnkraftverkets närmaste omgivning kan fram-
18715: ka och andra utredningar, som utgör grunden             föra sina åsikter om projektet, kommer även att
18716:  för beslutsfattandet, finns att tillgå, skali minis-   hålias under hösten i Lovisa och Euraåminne.
18717: 6                                        1991 vp -     KK 122
18718: 
18719: 
18720:     Förutom ett sammandrag av utlåtanden och          gas i samband med uppförandet av nya
18721: åsikter skall ministeriet för avgörande av ärendet    kraftverk.
18722: tillställa statsrådet en utredning om projektets         Regeringen har även lovat att tili riksdagen
18723: betydelse för energiförsörjningen och en översikt     avge en energipolitisk redogörelse, i viiken skall
18724: över de metoder som används eller planeras            ingå regeringens linjedragning i fråga om ut-
18725: inom kärnavfallshanteringen.                          byggnaden av kraftverkskapaciteten. Då får
18726:     Före den egentliga handläggningen i statsrå-      även riksdagen en möjlighet att debattera de
18727: det är dock annan energipolitisk linjedragning        krav som bör ställas på energiförsörjningen och
18728: nödvändig. Regeringen har i sitt program utsta-       dra upp riktlinjerna för den. Redogörelsen base-
18729: kat de riktlinjer som den kommer att tillämpa i       rar sig till stor del på en nationellenergistrategi
18730: energipolitiken. Den viktigaste utgångspunkten        vars centrala mål vid sidan av miljömålsättning-
18731: är främjandet av energisparandet. 1 enlighet med      en är energisparande och som håller på att
18732: regeringsprogrammet har regeringen inlett be-         beredas i energipolitiska rådet. Energistrategin
18733: redningen av ett särskilt energisparprogram, i        kommer att bli färdig till hösten. Själva redogö-
18734: vilket klara mål uppställs för effektivare ener-      relsen kan avges vid utgången av året.
18735: gianvändning under 1990-talet och åtgärder               Med stöd av vad som anförts ovan är det
18736: fastställs för uppnåendet av dessa mål.               redan i detta skede tämligen klart att handels-
18737:     Dessutom effektiverar regeringen använd-          och industriministeriet kan få sitt beredningsar-
18738: ningen av förnybara inhemska energikällor inom        bete utfört tidigast i början av 1992 och att
18739: energiförsörjningen. Likaså utreds möjligheter-       statsrådet först därefter kan uppta ärendet för
18740: na att öka användningen av torv och                   avgörande.
18741: 
18742:      Helsingfors den 5 juli 1991
18743: 
18744:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
18745:                                                 1991 vp
18746: 
18747: Kirjallinen kysymys 123
18748: 
18749: 
18750: 
18751: 
18752:                                    V. Anttila ym.: Kilpailun lisäämisestä sähkönjakelussa
18753: 
18754:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18755: 
18756:    Uusiutuvien energianlähteiden kasvava hyö-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18757: dyntäminen on tärkeä tavoite, jonka toteutumi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18758: selle on olemassa rakenteellisia esteitä. Kilpailu-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18759: viraston selvityksestä 111991 käy ilmi, että Suo-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18760: men sähkönjakelujärjestelmä on monopolisoitu-
18761: nut. Uusien yrittäjien on vaikeaa päästä markki-
18762: noille, mikä vaikeuttaa uusiutuviin energiavaroi-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18763: hin perustuvan sähköntuotannon kasvua.                       sähkönjakelun kilpailuttamiseksi?
18764:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
18765: 
18766:           Ulla Anttila                   Satu Hassi                     Hannele Luukkainen
18767:           Pekka Räty                     Heidi Hautala                  Erkki Pulliainen
18768: 
18769: 
18770: 
18771: 
18772: 210300M
18773: 2                                        1991 vp -   KK 123
18774: 
18775: 
18776: 
18777: 
18778:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18779: 
18780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ran Voimasta riippuvaisten sähkön siirtäjien
18781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        joukkoa, mutta se ei välttämättä helpota järjes-
18782: olette 5 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        telmän ulkopuolisten sähköntuottajien mahdol-
18783: jeenne n:o 572 ohella toimittanut valtioneuvos-      lisuuksia saada myydyksi sähköä verkkoon.
18784: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-           Pohjoismaisella tasolla kilpailuviraston aloit-
18785: sanedustaja U. Anttilan ym. näin kuuluvasta          teesta on käynnistetty kantaverkkoon liittyviä
18786: kirjallisesta kysymyksestä n:o 123:                  kilpailunrajoituksia ja kilpailun lisäämiskeinoja
18787:                                                      eri Pohjoismaissa koskeva selvitys. Kilpailuvi-
18788:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         rasto koordinoi tutkimusta, johon muiden Poh-
18789:        sähkönjakelun kilpailuttamiseksi?             joismaiden kilpailuviranomaiset osallistuvat.
18790:                                                          Kilpailuvirasto valmistelee ehdotuksia kilpai-
18791:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lun lisäämiseksi sähkön tuotannossa ja jakelus-
18792: taen seuraavaa:                                      sa. Aikaisemman viraston selvityksen pohjalta
18793:                                                      on valmistumassa jatkotutkimus, jossa syvenne-
18794:     Sähköhuollossa uusien tuottajien markkinoil-     tään edellisen työn analysointia ja tarkastellaan
18795: le pääsyyn vaikuttaa oleellisesti Imatran Voima      yksityiskohtaisesti kilpailua rajoittavia tekijöitä
18796: Oy:n tukkutariffihinta. Alhainen tukkutariffi        ja keinoja lisätä kilpailua.
18797: johtuu osaltaan Imatran Voima Oy:n erityisase-           Kilpailuvirasto tulee myös aloittamaan neu-
18798: masta sähkön hankinnassa. Sähkön hankintara-         vottelut sähköalan kilpailua vääristävien järjes-
18799: kenteen edullisuuteen vaikuttavat merkittävästi      telyjen purkamiseksi kilpailunrajoituslain anta-
18800: Imatran Voima Oy:n aikanaan saarnat oikeudet         mien valtuuksien pohjalta.
18801: edulliseen vesivoimaan ja tuontisähköön. Säh-            Kilpailuvirasto pyrkii vaikuttamaan rriyös
18802: köä sai vuoteen 1990 saakka tuoda vain Imatran       julkisen keskustelun kautta sähköhuollon kilpai-
18803: Voima Oy, mutta Teollisuuden Voimansiirto Oy         luun. Varsinkin valtion energiayhtiöillä on kil-
18804: on syksystä 1990 lähtien saanut tuoda sähköä         pailun toimivuuden kannalta merkittävä rooli ja
18805: Neuvostoliitosta.                                    niiden kehityksen tulisi tukea kilpailun edistä-
18806:     Sähkön hankinnan rakenteen lisäksi Imatran       mistä. Kantaverkon erottaminen omaksi yhtiök-
18807: Voima Oy:n taloudellista vahvuutta muihin alal-      si ja ns. common transit -periaatteen soveltami-
18808: la toimiviin yrityksiin nähden lisää sen kantaver-   nen, jossa siirtopalveluita myydään yhdenvertai-
18809: kon omistuksen kautta saama etu. Suomessa            sella pohjalla kaikille niitä haluaville, jotka täyt-
18810: teollisuus on perustanut omia sähköyhtiöitään,       tävät tekniset ehdot, loisivat sellaiset olosuhteet,
18811: jotka omistavat sähköverkko-osuuksia. Kilpai-        että sähkön siirtomahdollisuus olisi tasapuolises-
18812: levan kantaverkon rakentaminen vähentää Imat-        ti kaikkien käytössä.
18813: 
18814:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1991
18815: 
18816:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
18817:                                           1991 vp -   KK 123                                             3
18818: 
18819: 
18820: 
18821: 
18822:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18823: 
18824:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nödvändigtvis att öka möjligheterna för utom-
18825: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        stående elproducenter att lyckas sälja el till nätet.
18826: 572 av den 5 juni 1991 tili vederbörande medlem          På nordisk nivå har man på konkurrensver-
18827: av statsrådet översänt avskrift av följande av        kets initiativ påbörjat en utredning om konkur-
18828: riksdagsman U. Anttila m.fl. undertecknade            rensbegränsningar i anknytning tili stamnätet
18829: spörsmål nr 123:                                      och metoder för att öka konkurrensen i de
18830:                                                       nordiska länderna. Utredningsarbetet, i vilket de
18831:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        övriga nordiska ländernas konkurrensmyndig-
18832:        ta för att införa konkurrens beträffande       heter deltar, samordnas av konkurrensverket.
18833:        e1distributionen?                                   Konkurrensverket bereder förslag genom
18834:                                                       vilka konkurrensen beträffande produktion och
18835:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-          distribution av elektricitet skall ökas. En fort-
18836: samt anföra följande:                                 sättningsundersökning, som baserar sig på en av
18837:                                                       verkets tidigare utredningar, håller på att bli
18838:    Aktiebolaget Imatran Voima Oy:s (IVO) pris         klar, och den fördjupar den föregående utred-
18839: enligt partitariffen är av väsentlig betydelse för    ningens analys samt går detaljerat igenom kon-
18840: nya producenter inom elförsörjningen som vill         kurrenshämmande faktorer och metoder att öka
18841: etablera sig på marknaden. Den låga tariffen          konkurrensen.
18842: beror delvis på IVO:s specialställning vid an-           Konkurrensverket kommer även att inleda
18843: skaffningen av elektricitet. Att elanskaffningen      förhandlingar i syfte att med stöd av de befogen-
18844: är så förmånlig beror väsentligen på de rättighe-     heter som lagen om konkurrensbegränsningar
18845: ter IVO i tiden fick tili förmånlig vattenkraft och   ger avskaffa arrangemang som snedvrider kon-
18846: importerad elektricitet. Fram tili år 1990 fick       kurrensen inom elbranschen.
18847: endast IVO importera elektricitet, men sedan               Konkurrensverket försöker också via den
18848: hösten 1990 har aktiebolagetTeollisuuden Voi-         offentliga debatten påverka konkurrensen inom
18849: mansiirto Oy fått importera elektricitet från         elförsörjningen. I synnerhet statens energibolag
18850: Sovjetunionen.                                        intar en viktig stälining beträffande hur konkur-
18851:    IVO:s ekonomiska ställning i förhållande tili      rensen fungerar, och de borde utvecklas så att de
18852: andra företag inom samma bransch förstärks            främjar konkurrensen. Ett sätt att skapa sådana
18853: förutom av elanskaffningens struktur även av          förutsättningar att möjligheten tili elöverföring
18854: den fördel företaget får av sitt stamnät. Industrin   är lika för alla är att separera stamnätet tili ett
18855: har i Finland grundat egna elbolag, som äger          eget bolag och att tillämpa den s.k. common
18856: andelar i elnätet. Om ett nytt stamnät byggs,         transit-principen, viiken innebär att överförings-
18857: kommer det att minska antalet e1distributörer         service säljs på lika villkor tili dem som uppfyller
18858: som är beroende av IVO, men det kommer inte           de tekniska villkoren.
18859: 
18860:      Helsingfors den 8 juli 1991
18861: 
18862:                                                                            Minister Pertti Salolainen
18863:                                                1991 vp
18864: 
18865: Kirjallinen kysymys 124
18866: 
18867: 
18868: 
18869: 
18870:                                   Rinne: Kiinteistöveron säätämistä koskevista suunnitelmista
18871: 
18872: 
18873:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18874: 
18875:    Esko Ahon keskustajobtoinen hallitus on ot-      kiinteistöverona ei ole oikeudenmukaisen yhteis-
18876: tanut kirjalliseen ohjelmaansa kiinteistöveron      kuntapolitiikan periaatteiden mukaista.
18877: säätämisen.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18878:    Ennen valtiollisia vaaleja Suomen Keskusta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18879: vastusti jyrkästi kiinteistöveroa.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18880:    Kiinteistöveron alustavasta valmistelusta on     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18881: ilmennyt, että tavoitteena on säätää epäoikeu-
18882: denmukainen laki, jossa ahtaalle joutuvat pien-
18883: kiinteistön omistajat.                                        Aikooko Hallitus tulevan syksyn bud-
18884:    Maatalouselinkeino on jäämässä kokonaan                 jettiesityksen yhteydessä paljastaa halli-
18885: verotuksen ulkopuolelle.                                   tusohjelman kiinteistöveroa koskevan
18886:    Pienkiinteistön omistajat ovat pääsääntöisesti          ohjelmakohtansa sisällön?
18887: palkkatyöläisiä, joiden kohtuuton ahdistaminen
18888: 
18889:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
18890: 
18891:                                             Heikki Rinne
18892: 
18893: 
18894: 
18895: 
18896: 2!0300M
18897: 2                                       1991 vp -   KK 124
18898: 
18899: 
18900: 
18901: 
18902:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18903: 
18904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      laajuudesta sen enempää kuin muistakaan
18905: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       uuden järjestelmän sisällöllisistä yksityiskohdis-
18906: olette 5 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       ta ole valmiita suunnitelmia. Valmistelussa on
18907: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    pidetty lähtökohtana sitä, että uudistettua järjes-
18908: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     telmää voitaisiin soveltaa ensimmäisen kerran
18909: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    vuonna 1993. Näin ollen ei ole odotettavissa,
18910: symyksestä n:o 124:                                 että vuoden 1992 talousarvioesityksen yhteydes-
18911:                                                     sä tulisi vielä esille kiinteistöveron toteuttami-
18912:           Aikooko Hallitus tulevan syksyn bud-      seen liittyviä yksityiskohtaisia seikkoja.
18913:        jettiesityksen yhteydessä paljastaa halli-      Kysymyksen perusteluissa viitataan erityisesti
18914:        tusohjelman kiinteistöveroa koskevan         pienkiinteistöjen omistajille uudesta verosta ai-
18915:        ohjelmakohtansa sisällön?                    heutuvaan rasitukseen. Huolimatta siitä, että
18916:                                                     uudistuksen valmistelu on vielä alkuvaiheessa,
18917:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on syytä todeta, että uudistuksessa poistettaisiin
18918: vasti seuraavaa:                                    nykyisin pienkiinteistöjä rasittavat katumaksu ja
18919:                                                     asuntotulon verotus.
18920:    Hallitusohjelman mukaan asuntotulon vero-           Muun muassa sen vuoksi, että järjestelmän
18921: tuksesta, kiinteistötulon harkintaverotuksesta ja   uudistamiseen liittyy kiinteistöjen rekisteröintiin
18922: katumaksusta luovutaan ja ne korvataan kiin-        ja arvostamiseen liittyviä uusia tarpeita, hallituk-
18923: teistöverolla. Samassa yhteydessä on tarkoitus      sen tavoitteena on kiinteistöveroa koskevan esi-
18924: poistaa manttaalimaksu.                             tyksen antaminen eduskunnalle vuoden 1992
18925:    Hallitusohjelman mukaisen uudistuksen val-       kevätistuntokauden kuluessa.
18926: mistelu on vasta alkuvaiheessa, eikä veropohjan
18927: 
18928:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1991
18929: 
18930:                                                                            Ministeri Ilkka Kanerva
18931:                                          1991 vp -   KK 124                                           3
18932: 
18933: 
18934: 
18935: 
18936:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18937: 
18938:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         en av skattebasen elier för andra detaljer röran-
18939: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       de innehåliet i det nya systemet. En utgångs-
18940: den 5 juni 1991 tili vederbörande medlem av          punkt vid beredningen har varit att det revidera-
18941: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    de systemet skali kunna tillämpas första gången
18942: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål          år 1993. Därför kan man ännu inte i samband
18943: nr 124:                                              med budgetpropositionen för 1992 vänta sig
18944:                                                      några detaljerade fakta om införandet av fastig-
18945:           Åmnar Regeringen i samband med             hetsskatten.
18946:        budgetpropositionen i höst avslöja inne-         1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili den
18947:        börden av punkten om fastighetsskatt i        belastning som den nya skatten kommer att
18948:        regeringsprogrammet?                          innebära i synnerhet för ägarna tili små fastighe-
18949:                                                      ter. Trots att beredningen av reformen ännu är i
18950:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         begynnelseskedet, är det skäl att konstatera att
18951: samt anföra fö1jande:                                vid reformen slopas gatuavgiften och beskatt-
18952:                                                      ningen av bostadsinkomst, vilka nu belastar små
18953:    Enligt regeringsprogrammet skali beskatt-         fastigheter.
18954: ningen av bostadsinkomst, beskattningen enligt          Bland annat på grund av att reformen av
18955: prövning av fastighetsinkomst och gatuavgiften       systemet är förbunden med nya behov gällande
18956: slopas och ersättas med en fastighetsskatt. Sam-     registrering och värdering av fastigheter, har
18957: tidigt ämnar man slopa mantalsavgiften.              regeringen för avsikt att förelägga riksdagen en
18958:    Beredningen av en reform enligt regeringspro-     proposition om fastighetsskatt under vårsessio-
18959: grammet är ännu i begynnelseskedet, och det          nen 1992.
18960: finns inga färdiga planer vare sig för omfattning-
18961: 
18962:      Helsingfors den 4 juli 1991
18963: 
18964:                                                                             Minister Ilkka Kanerva
18965:                                                1991 vp
18966: 
18967: Kirjallinen kysymys 125
18968: 
18969: 
18970: 
18971: 
18972:                                   Rinne: Postinkantopalvelujen turvaamisesta
18973: 
18974: 
18975: 
18976:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18977: 
18978:    Esko Ahon keskustajobtoinen porvarihallitus          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18979: on ottanut ohjelmaansa kohdan, jonka mukaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
18980: postipalvelut turvataan. Tähänastiset toimet         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18981: osoittavat kuitenkin toista. Postin palvelut ovat    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18982: heikkenemässä kiihtyvällä vauhdilla.
18983:    Supistustoimet kohdistuvat myös postin kan-                  Aikooko Hallitus ryhtyä todellisiin
18984: toon, mikä aiheuttaa kohtuutonta haittaa liikun-            toimiin postipalvelujen turvaamiseksi ja
18985: taesteisille ja ikääntyneelle väestölle. Ratkaise-          postinkannon heikennyksien estämisek-
18986: vassa asemassa palvelujen turvaamiseksi on                  si?
18987: käynnissä oleva valtion vuoden 1992 tulo- ja me-
18988: noarvioesitys.
18989: 
18990:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
18991: 
18992:                                            Heikki Rinne
18993: 
18994: 
18995: 
18996: 
18997: 210300M
18998: 2                                       1991 vp -   KK 125
18999: 
19000: 
19001: 
19002: 
19003:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19004: 
19005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaikki taloudet ovat postinjakelun pnnssa
19006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maantaista perjantaihin ja että posti on jaettu
19007: olette 5 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       kello 16.00 mennessä.
19008: jeenne n:o 574 ohella toimittanut valtioneuvos-        Postin perusjakeluun kuuluvat jakelutavat
19009: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      ovat: yli kaksikerroksisissa kerrostaloissa luuk-
19010: sanedustaja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta   kuunjakelu, muissa talotyypeissä laatikkoonja-
19011: kysymyksestä n:o 125:                               kelu.
19012:                                                        Tällä hetkellä pientaloissa sijaitsevista talouk-
19013:            Aikooko Hallitus ryhtyä todellisiin      sista 1,2 miljoonaa postinsaajaa saa postinsa
19014:        toimiin postipalvelujen turvaamiseksi ja     laatikkoonjakeluna ja vain enää 136 000 taloutta
19015:        postinkannon heikennyksien estämisek-        luukkuunjakeluna.
19016:        si?                                             Laatikkoonjakelun piirissä olevien 1,2 miljoo-
19017:                                                     nan postiusaajan kohdalla ei ole ilmennyt ongel-
19018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mia postien perilletoimittamisessa.
19019: vasti seuraavaa:                                       Kun jakelutavat yhtenäistyvät ja esiintyy
19020:                                                     kasvavaa kysyntää paremmasta jakelutavasta eli
19021:    Eduskunta on määritellyt vuoden 1991 tulo-       luukkuunjakelusta, on Postin tarkoituksena tar-
19022: ja menoarviossa ne peruspalvelut, jotka Posti- ja   jota parempaa jakelupalvelua maksullisena yhte-
19023: telelaitoksen on tarjottava koko maassa tasa-       näisin maksuperustein.
19024: puolisin ehdoin. Nämä ovat:                            Yksinään asuville liikuntarajoitteisille postin-
19025:    - 1. luokan kirje                                saajille Posti voi myöntää poikkeuksia jakeluta-
19026:    - lehti normaalissa postinkannassa               voista eli tarjota parempaa palvelua maksutta.
19027:    - puhelinliittymän toimitusvelvoite                 Liikenneministeriö on 5.10.1990 asettanut
19028:    - kaukoverkon ylläpitovelvoite.                  työryhmän seuraamaan korvaavien palvelujen
19029:    Näille peruspalveluille eduskunta on määritel-   järjestämistä Posti- ja telelaitoksessa.
19030: lyt myös laatutasotavoitteet, esim. 1. luokan          Totean vielä, että liikenneministeriö on
19031: kirjeistä 95 %:n on oltava perillä lähettämistä     7.6.1991 pyytänyt Posti- ja telelaitokselta selvi-
19032: seuraavana päivänä. Sitä tapaa, jolla palvelut      tystä palvelutavoitteiden saavuttamisesta. Lii-
19033: annetaan, ei ole yksityiskohtaisesti määritelty.    kenneministeriö tulee siten tarkoin seuraamaan,
19034: Tärkeää on, että kansalaiset saavat peruspalve-     että palvelutavoitteet todella saavutetaan ja että
19035: lut.                                                kansalaiset saavat palvelunsa tasapuolisin eh-
19036:    Postipalvelut turvataan siten, että maamme       doin koko maassa.
19037: 
19038:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1991
19039: 
19040:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
19041:                                             1991 vp -    KK 125                                           3
19042: 
19043: 
19044: 
19045: 
19046:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
19047: 
19048:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             radien för postutdelning och att posten skall
19049: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           vara utdelad före kloekan 16.00.
19050: 574 av den 5 juni 1991 till vederbörande med1em             Tili postens grundstjänster hör olika postut-
19051: av statsrådet översänt avskrift av följande av           delningsformer. Dessa är i höghus med flera än
19052: riksdagsman Rinne undertecknade spörsmål nr              två våningar, utdelning i postlucka, i andra hus-
19053: 125:                                                     typer, lådbrevbärning.
19054:                                                             För närvarande får 1,2 miljoner postmotta-
19055:            Åmnar Regeringen att verkligen vidta          garhushåll i småhus sin post i form av lådbrev-
19056:         åtgärder för att trygga posttjänsterna och       bärning och endast 136 000 hushåll som utdel-
19057:         förhindra försämringen av utdelningen            ning i postlucka.
19058:         av post?                                            Vad gäller frambefordran av posten har inga
19059:                                                          problem uppstått för de 1,2 milj. postmottagare
19060:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             som berörs av lådbrevbärningen.
19061: samt anföra följande:                                       Då utdelningssätten förenhetligas och det
19062:                                                          uppstår en ökande efterfrågan på bättre utdel-
19063:    Riksdagen har i statsbudgeten för 1991 defi-          ningssätt, d.v.s. utdelning i postlucka, har posten
19064: nierat de grundtjänster som Post- och televerket         för avsikt att erbjuda bättre, avgiftsbelagd utdel-
19065: skall erbjuda i hela Jandet på objektiva villkor.        ningsservice på enhetliga betalningsgrunder.
19066: Dessa är:                                                   At ensamboende rörelsehandikappade kan
19067:    - 1 klassens brev                                     posten bevilja undantag i fråga utdelningssätten,
19068:    - tidningar i normal postutbäring                     d.v.s. erbjuda bättre kostnadsfria tjänster.
19069:    - skyldighet att leverera telefonanslutningar            Trafikministeriet tillsatte den 5 oktober 1990
19070:    - skyldighet att upprätthålla fjärrnätet.             en arbetsgrupp med uppgift att följa ordnandet
19071:     För dessa grundtjänster har riksdagen också          av ersättande service vid Post- och televerket.
19072: uppställt mål i fråga om kvalitetsnivån, t.ex. av           Jag konstaterar ännu att trafikministeriet den
19073: 1 klassens brev skall 95 % vara framme dagen             7 juni 1991 inbegärt en utredning av Post- och
19074: efter avsändandet. Det har inte i detalj definie-        televerket om hur servicemålen skall uppnås.
19075: rats på vilket sätt servicen skall ges. Det är viktigt   Trafikministeriet kommer således noggrant att
19076: att grundtjänsterna finns tillgängliga för alla          kontrollera att servicemålen verkligen uppnås
19077: medborgare.                                              och att medborgarna får sin service på lika
19078:     Posttjänsterna tryggas genom att varje hushåll       villkor i hela landet.
19079: i Jandet från måndag till fredag skall finnas inom
19080: 
19081:      Helsingforsden 26 juni 1991
19082:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
19083:                                                 1991 vp
19084: 
19085: Kirjallinen kysymys 126
19086: 
19087: 
19088: 
19089: 
19090:                                      P. Leppänen: Vesitiekuljetusten kehittämisestä
19091: 
19092: 
19093: 
19094:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19095: 
19096:    Järvi-Suomen alueelle on liikenneinvestointi-          Eräät vesiliikennealan asiantuntijat ovat esit-
19097: na suhteellisen halvalla rakennettavissa sen pää-     täneet käsityksiä, että ympärivuotinen liikenne
19098: vesistöt toisiinsa ja mereen yhdistävä vesitiever-    tulevalla vesitieverkostolla olisi mahdollista jäis-
19099: kosto. Sen äärellä olisi pääosa alueen asutukses-     säkulkua varten rakennetuilla aluksilla. Tämä
19100: ta ja teollisuudesta ja se mahdollistaisi maakun-     parantaisi oleellisesti vesitieliikenteen kilpailuky-
19101: tien välisen liikenteen ja suorat kuljetukset ulko-   kyä ja vähentäisi myös muiden liikennemuotojen
19102: maille.                                               kustannuksia, kun niiden ei tarvitsisi pitää kalus-
19103:     Vesitiekuljetuksia, joita yleensä käytetään       toa vesitieliikenteen talvikatkoksen hoitamisek-
19104: raskaissa massatavarakuljetuksissa, voidaan           si. Ympärivuotinen vesitieliikenne olisi suuri
19105: perustella tulevaisuudessa yhä tärkeämmiksi           kilpailuetu maamme talouselämälle ja mahdol-
19106: käyvillä energia- ja ympäristösyillä. Ne eivät        listaisi tulevaisuudessa sellaisten kuljetustarpei-
19107: kulu ta myöskään liikenneväyliä, ja niitä, samoin     den hoitamisen, joita ei vielä voida edes ennakoi-
19108: kuin rautatiekuljetuksia, lisäämällä voidaan          da.
19109: merkittävästi vähentää tieverkoston kulumista             Maassamme on parhaillaan rakenteilla Keite-
19110: tai jatkaa sen käyttöikää. Nimenomaan raskas          leen-Päijänteen kanava, joka on tärkeä osa tu-
19111: liikenne kuluttaa tieverkostoa, sillä yksi täyspe-    levaa vesitieverkostoa. Sen tulisi mielestämme
19112: rävaunu kuluttaa tien rakennekerroksia saman          olla ympäri vuoden liikennöitävä.
19113: verran kuin 15 000 henkilöautoa.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19114:     Vesitieliikenteessä on pitkälle jalostettujen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19115: tuotteiden osalta lisääntymässä ns. JOT-kulje-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19116: tukset (Just in time) maantieliikenteen tapaan.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19117: Tämä merkitsee kuljetuserien pienenemistä ja lii-
19118: kennetiheyden kasvua. Aluskoko pienenee sellai-                  Aikooko Hallitus selvityttää vesitie-
19119: seksi, että se pystyy liikennöimään sekä meidän               kuljetusten tulevat haasteet, kuten kalus-
19120: että vastaanottajamaan vesitieverkostolla. Kul-               toon, ympäristöön, energiaan sekä ym-
19121: jetukset nopeutuvat ja lasteja vaurioittavat käsit-           pärivuotiseen liikennöintiin liittyvät ky-
19122: telykerrat vähenevät.                                         symykset?
19123:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
19124:                                             Pekka Leppänen
19125: 
19126: 
19127: 
19128: 
19129: 210300M
19130: 2                                          1991 vp -    KK 126
19131: 
19132: 
19133: 
19134: 
19135:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19136: 
19137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Mäntyharjun ja Savon kanavahankkeiden kulje-
19138: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tustaloudelliset sekä muuhun liikenteeseen sa-
19139: olette 5 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-           moin kuin ympäristöön kohdistuvat vaikutuk-
19140: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        set. Näitä hankkeita koskevat tähänastiset selvi-
19141: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tykset viime vuosikymmenen alkupuolelta on
19142: P. Leppäsen kirjallisesta kysymyksestä n:o 126:         tarkoitus tässä yhteydessä saattaa ajan tasalle.
19143:                                                         Lisäksi laaditaan Mäntyharjun ja Savon kana-
19144:            Aikooko Hallitus selvityttää vesitie-        vien tekniset selvitykset, jotka kattavat näiden
19145:         kuljetusten tulevat haasteet, kuten kalus-      kanavahankkeiden alustavat yleissuunnitelmat
19146:         toon, ympäristöön, energiaan sekä ym-           ja kustannusarviot. Tämä työ on tarkoitus saada
19147:         pärivuotiseen liikennöintiin liittyvät ky-      valmiiksi kuluvan vuoden lokakuun loppuun
19148:         symykset?                                       mennessä. Samassa yhteydessä selvitetään
19149:                                                         Kymijoen, Mäntyharjun ja Savon kanavahank-
19150:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            keiden sekä Keiteleen-Päijänteen kanavan mat-
19151: vasti seuraavaa:                                        kailuun kohdistuvat vaikutukset.
19152:                                                            Toisen parlamentaarisen liikennekomitean
19153:     Vesitiekuljetusten kehittämistä on liikennemi-      selvityksen pohjalta merenkulkuhallituksessa
19154: nisteriössä selvitetty muun muassa Saimaan              laaditaan kuluvan vuoden syyskuun loppuun
19155: pientonnistotyöryhmän toimesta. Työryhmäjät-            mennessä myös selvitys Suomen vesiliikenteen
19156: ti mietintönsä lokakuun lopussa 1989. Mietin-           kannattavuudesta. Selvityksessä tarkastellaan
19157: nössä ehdotettiin muun muassa alushankintojen           maantiekuljetuksista vesitiekuljetuksiin siirty-
19158: edistämistä, tutkimuksen tehostamista ja eräiden        väksi soveltuvia tavaramääriä.
19159: väylähankkeiden toteuttamista sekä tiettyjen ka-           Liikenneministeriö pitää tärkeänä myös ym-
19160: navahankkeiden kannattavuuden selvittämistä             pärivuotisen vesitieliikenteen edellytysten selvit-
19161: (Savon kanava eli Haukivesi-Iisvesi, Kymijoen           tämistä kaluston käytön sekä väylien ja kanavien
19162: kanavoiminen Päijänteeltä Suomenlahteen tai             aukipitämisen kannalta. Tällaiseen selvitykseen
19163: Päijänteen ja Saimaan yhdistäminen kanavalla            saadaan pohjamateriaalia niistä kokemuksista,
19164: eli ns. Mäntyharjun kanava). Myös toisen parla-         joita on kertynyt Mopro Oy:n hinaaja Arppen
19165: mentaarisen liikennekomitean mietinnössä Lii-           toiminnasta Saimaan alueen syväväylien aukipi-
19166: kenne 2 000 (Komiteanmietintö 1991:3) on käsi-          tämisessä talviaikaan.
19167: telty monipuolisesti vesitiekuljetuksiin liittyviä         Selvää on, että kun esimerkiksi uusien kana-
19168: kysymyksiä ja ehdotettu eräitä periaateratkaisu-        vahankkeiden kokonaiskustannusarviot vaihte-
19169: ja noin kymmenen vuoden aikajänteellä. Lau-             levat noin 400 miljoonasta markasta yli miljar-
19170: suntokierros mietinnön johdosta on päättynyt            diin markkaan, monipuolisia ja tarkkoja kustan-
19171: viime toukokuun lopussa. Lausuntokierroksen             nus- ja muita selvityksiä tarvitaan ennen mah-
19172: pohjalta tullaan päättämään niistä jatkotoimen-         dollisten rakentamispäätösten tekemistä. Myös-
19173: piteistä, joihin mietintö antaa aihetta vesitiekul-     kään valtion budjettitalouden tila ei juuri tällä
19174: jetusten kehittämiseksi.                                hetkellä anna aihetta kiirehtiä tällaisia laajoja
19175:     Merenkulkuhallituksessa on tällä hetkellä           hankkeita. On kuitenkin pidettävä mielessä, että
19176: vireillä useita selvitystöitä, joissa tähdätään vesi-   vesitiekuljetuksilla on kilpailukykyä energiaa
19177: tiekuljetusten kehittämiseen. Ensinnäkin vuoden         vähän kuluttavana ja ympäristöystävällisenä
19178: 1991 loppuun mennessä selvitetään Kymijoen,             kuljetusmuotona.
19179:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1991
19180:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
19181:                                          1991 vp -   KK 126                                           3
19182: 
19183: 
19184: 
19185: 
19186:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19187: 
19188:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Kymmene älv, i Mäntyharju och i Savolax samt
19189: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dessa projekts effekter på den övriga trafiken och
19190: den 5 juni 1991 till vederbörande medlem av          på miljön. Avsikten är, att i detta sammanhang
19191: statsrådet översänt följande av riksdagsman P.       föra a jour utredningar gjorda under de första
19192: Leppänen undertecknade skriftliga spörsmål nr        åren av det föregående årtiondet beträffande
19193: 126:                                                 dessa projekt. Utöver detta kommer tekniska
19194:                                                      utredningar över Mäntyharju- och Savolaxkana-
19195:           Ämnar Regeringen utreda vattenväg-         len att göras, i vilka dessa kanalprojekts prelimi-
19196:        transporternas framtida utmaningar i frå-     nära generalplaner och kostnadsberäkningar
19197:        gor som ansluter sig tili bl.a. materiel,     ingår. Det är meningen att i arbete slutförs före
19198:        miljö, energi och trafikering året om?        slutet av oktober i år. 1 detta sammanhang kom-
19199:                                                      mer man också att undersöka hur kanalprojek-
19200:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ten vid Kymmene älv, i Mäntyharju och Savolax
19201: samt anföra följande:                                kommer att inverka på turismen.
19202:                                                         På basis av den andra trafikpolitiska trafik-
19203:     Arbetsgruppen för småtonnage på Saimen           kommittens betänkande undersöker sjöfartssty-
19204: har vid trafikministeriet utrett frågan om utveck-   relsen före slutet av september i år vattenvägstra-
19205: ling av vattenvägtransporter. Arbetsgruppen          fikens lönsamhet i Finland. Man försöker reda
19206: avgav sitt betänkande i slutet av oktober 1989. 1    ut hur stora godsmängder som kan tänkas flyttas
19207: betänkandet föreslås bl.a. följande: främjande av    över från vägtransporterna tili vattenvägtrans-
19208: fartygsanskaffning, effektivering av forskning       porterna.
19209: och förverkligande av vissa farledsprojekt samt         Trafikministeriet anser det också vara viktigt
19210: utredning av lönsamheten av vissa kanalprojekt       att undersöka förutsättningarna för att bedriva
19211: (Savolaxkanalen d v s från Haukivesi tili Päijän-    vattenvägtrafik året om, utgående från använd-
19212: ne, anläggande av en kanal från Päijänne tili        ning av materiel och utgående från öppethålian-
19213: Finska viken eller förenande av Päijänne och         de av farleder och kanalerna. Uppgifter om detta
19214: Saimen med en kanal d v s den s.k. Mäntyharju-       fås via de erfarenheter man fått av Mopro Oy:s
19215: kanalen). 1 den andra parlamentariska trafik-        bogserare Arppes verksamhet i Saimenområdet,
19216: kommittens betänkande Trafik 2 000 (Kom-             där fartyget vintertid hållit områdets djupfarle-
19217: mittebetänkande 1991:3) har man också på ett         der öppna.
19218: mångsidigt sätt behandlat frågor i anslutning tili      Eftersom helhetskostnadsberäkningarna för
19219: vattenvägtransporter och med ett tidsperspektiv      kanalprojekten varierar från ca 400 miljoner
19220: på tio år framåt föreslagit vissa principbeslut.     mark tili över 1 miljard mark, är det naturligtvis
19221:  Remissbehandlingen avslutades i slutet av maj.      klart att mångsidiga och exakta kostnads- och
19222:  Besluten om vidare, enligt betänkandet motive-      andra utredningar är nödvändiga innan eventu-
19223:  rade åtgärder för utvecklandet av vattenväg-        elia beslut om byggande fattas. Statens budget-
19224:  transporter, görs på basis av remissvaren.          ekonomiska situation ger för tillfåliet ingen an-
19225:     Vid sjöfartsstyrelsen är för närvarande ett      ledning att påskynda stora projekt av detta slag.
19226:  antal olika utredningar under arbete, vilkas mål    Vi skall dock hålla i minnet att vattenvägtrans-
19227:  är att utveckla sjöfarten. För det första har man   porterna har konkurrenskraft som en energibe-
19228:  som avsikt att inom år 1991 reda ut de transport-   sparande och miljövänlig trafikform.
19229:  ekonomiska effekterna av kanalprojekten vid
19230:       Helsingfors den 27 juni 1991
19231:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
19232:                                                1991 vp
19233: 
19234: Skriftligt spörsmål 127
19235: 
19236: 
19237: 
19238: 
19239:                                    Renlund: Om krav på säkerheter av kreditkunder i samband med
19240:                                        import
19241: 
19242: 
19243:                                     Tili Riksdagens H err Talman
19244: 
19245:    Erläggandet av omsättningsskatt och andra            Tullens förfarande med att kräva att garanti
19246: avgifter tili tullen i samband med import sker på    ställs för betalning av skatter i samband med
19247: två sätt. Dels finns det kontantkunder, som          import avviker radikalt från annan uppbörd av
19248: genast betalar skatter och avgifter vid importen.    skatter. Några säkerheter eller garantier avkrävs
19249: Dels finns det kreditkunder, som betalar skatter     inte andra skattskyldiga, för t.ex. betalning av
19250: och avgifter enligt räkning från tullen. Dessa       inkomstskatter, normal uppbörd av omsätt-
19251: senare har en betalningstid om några veckor          ningsskatt, acciser, stämpelskatter. Man kan
19252: efter att importen skett. Av skatterna och avgif-    med fog ställa sig frågan, varför betalarna av
19253: terna är omsättningsskatten den klart största        omsättningsskatt ställs i ojämlik ställning på
19254: del en, den utgör 21 ,21 % på förtullningsvärdet.    ovan anförda sätt, och om förfarandet från tull-
19255:     Kreditkunderna hos tullen behandlas på ett       styrelsens sida står i samklang med att alla
19256: annat sätt än övriga skattskyldiga. Dessa kunder     skattskyldiga skall behandlas på likvärdigt sätt.
19257: avkrävs nämligen säkerhet för den kredit de får      Dessa skattebetalare borde i stället behandlas på
19258: från tullen i form av bankgaranti eller annat tili   likvärdigt sätt som andra skattskyldiga.
19259: tullstyrelsen. Garantin utformas så att den mot-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
19260: svarar ca 2 månaders förtullning. Förfarandet        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
19261: innebär extra kostnader för importörerna, efter-     skriver tili vederbörande med1em av statsrådet
19262: som bank- eller försäkringsbo1agsgaranti kostar      ställa följande spörsmål:
19263:  1-3 % av garantibeloppet. Förutom detta
19264: arrangemang kräver banken eller försäkringsbo-
19265: laget motsvarande annan säkerhet av företaget,                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19266: t.ex. inteckning. Redan den granskning av kre-              ta för att ändra förfarandet att utkräva
19267: ditkundens kreditvärdighet, som tullen företar              säkerheter av kreditkunder vid import,
19268: när status som kreditkund beviljas bör innebära             vilket förorsakar extra kostnader och
19269: tillräckliga garantier för kundeus betalningsför-           olägenheter?
19270: måga.
19271:      Helsingfors den 5 juni 1991
19272: 
19273:                                             Boris Renlund
19274: 
19275: 
19276: 
19277: 
19278: 210300M
19279: 2                                       1991 vp -   KK 127
19280: 
19281: Kirjallinen kysymys 127                                                                     Suomennos
19282: 
19283: 
19284: 
19285: 
19286:                                  Renlund: Vakuuksien vaatimisesta luottoasiakkailta maahantuon-
19287:                                      nin yhteydessä
19288: 
19289: 
19290:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19291: 
19292:    Liikevaihtoveron ja muiden maksujen suorit-         Tullin menettely, joka koskee vaatimusta ta-
19293: taminen tullille maahantuonnin yhteydessä ta-       kuun asettamisesta verojen maksamiselle maa-
19294: pahtuu kahdella tavalla. Toisaalta on käteis-       hantuonnin yhteydessä, eroaa radikaalisti muus-
19295: asiakkaita, jotka maksavat verot ja maksut välit-   ta verojen kannosta. Mitään vakuuksia tai takui-
19296: tömästi tuonnin yhteydessä. Toisaalta on luotto-    ta ei vaadita muilta verovelvollisilta esim. tulove-
19297: asiakkaita, jotka maksavat verot ja maksut tullin   rojen maksamisen, normaalin liikevaihtoveron,
19298: esittämän laskun perusteella. Viimeksi mainituil-   valmisteverojen ja leimaverojen kannon yhtey-
19299: la on muutaman viikon maksuaika tuontitapah-        dessä. Syystä voidaankin kysyä, miksi liikevaih-
19300: tumasta. Veroista ja maksuista liikevaihtoveron     toveron maksajat asetetaan edellä esitetyllä ta-
19301: osuus on selvästi suurin. Sen osuus on 21,21 %      valla eriarvoiseen asemaan ja onko tullihallituk-
19302: tullausarvosta.                                     sen menettely sopusoinnussa sen kanssa, että
19303:    Tullin luottoasiakkaita kohdellaan eri tavoin    kaikkia verovelvollisia tulee kohdella yhdenver-
19304: kuin muita verovelvollisia. Näiltä asiakkailta      taisesti. Näitä veronmaksajia tulisikin kohdella
19305: vaaditaan nimittäin vakuutta tullilta saamalleen    yhdenvertaisesti muiden veronmaksajien kanssa.
19306: luotolle tullihallitukselle annettavana pankkita-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19307: kuuna tai muuna. Takuu vastaa muodoltaan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19308: noin kahden kuukauden tullausta. Menettelystä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19309: aiheutuu lisäkustannuksia maahantuojille, kos-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19310: ka pankin tai vakuutusyhtiön antama takuu
19311: maksaa 1-3% takuusummasta. Tämänjärjeste-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19312: lyn lisäksi pankki tai vakuutusyhtiö vaatii muuta           ryhtyä muuttaakseen menettelyä, joka
19313: vastaavaa vakuutta, esim. kiinnitystä kyseiseltä            koskee vakuuksien vaatimista luotto-
19314: yritykseltä. Jo tullin tekemän luottoasiakkaan              asiakkailta maahantuonnin yhteydessä,
19315: luottokelpoisuuden tutkinnan luottoasiakkaan                mistä aiheutuu ylimääräisiä kustannuk-
19316: asemaa myönnettäessä tulee merkitä riittäviä                sia?
19317: takeita asiakkaan maksukyvystä.
19318: 
19319:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
19320: 
19321:                                            Boris Renlund
19322:                                            1991 vp -    KK 127                                          3
19323: 
19324: 
19325: 
19326: 
19327:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19328: 
19329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Huolintaliikkeet hoitavat noin kaksi kolmas-
19330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           osaa tullauksista ja sitä kautta maksavat suun-
19331: olette 5 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-           nilleen saman osuuden päämiestensä veroja tul-
19332: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        lilaitokselle. Eräiden huolinta-alan konkurssien
19333: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kohdalla tavaranhaltijat suorittivat veronsa
19334: Renlundin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           huolinnalle- tullilaitos ei niitä kuitenkaan saa-
19335: myksestä n:o 127:                                       nut perityksi, minkä vuoksi tavaranhaltijat jou-
19336:                                                         tuivat maksamaan veronsa kahteen kertaan. Tä-
19337:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         män epäkohdan korjaaminen johti siihen, että
19338:         ryhtyä muuttaakseen menettelyä, joka            niin huolintaliikkeiltä kuin myös muilta rekiste-
19339:         koskee vakuuksien vaatimista luotto-            röidyiltä asiakkailta ryhdyttiin vaatimaan va-
19340:         asiakkailta maahantuonnin yhteydessä,           kuuksia, jotka nykyisin vastaavat noin kahden
19341:         mistä aiheutuu ylimääräisiä kustannuk-          kuukauden tulliverovelkaa. Vakuuksien määrä
19342:         sia?                                            tällä hetkellä vaihtelee yrityksen kaupankäynnin
19343:                                                         laajuudesta ja tavaravalikoimasta riippuen pien-
19344:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             ten yritysten 50 000 markasta suurten huolinta-
19345: taen seuraavaa:                                         liikkeiden 20 miljoonaan markkaan. Rekisteröi-
19346:                                                         tyjä asiakkaita on 2 100. Suurimpien yritysten
19347:     Tullihallituksessa otettiin käyttöön vuonna         vakuuksina hyväksytään myös reaalivakuudet,
19348: 1972 joustavan tavarankulun turvaamiseksi sekä          jotka eivät välttämättä aiheuta kustannuksia
19349: veronkannon ja maksuliikenteen järkeistämisek-          asiakkaalle. Rekisteröidyt asiakkaat hoitavat
19350: si ns. luottoasiakasjärjestelmä, joka sittemmin         tullauksista n. 90 prosenttia.
19351: vuonna 1978 muutettiin rekisteröidyn asiakkaan              Rekisteröidyksi asiakkaaksi hakeutuminen on
19352: järjestelmäksi. Rekisteröidylle asiakkaalle voi-        vapaaehtoista. Tullilain 65 §:n mukaan tullihalli-
19353: daan tavara luovuttaa ennen sen lopullista tul-         tus voi hakemuksesta hyväksyä rekisteröidyksi
19354: lausta. Rekisteröity asiakas maksaa myös veron-         asiakkaaksi luotettavan ja vastuukykyisen tava-
19355: sa jälkikäteen tullilaitoksen atk:n avulla laati-       ranhaltijan, huolitsijan tai meklarin.
19356: maajaksoittaista tullilaskua vastaan. Rekisteröi-           Rekisteröity asiakkuus on erikseen hakemuk-
19357: dyn asiakkaan aikahyöty tulliverojen maksami-           sesta annettava etu, joka siihen liittyvän vakuu-
19358: seen on keskimäärin 45 päivää. Se muodostuu 15          den vastapainoksi suo edellä mainitun maksu-
19359: päivän tulliselvitysajasta (tullilain 14 §), 5 päivän   ajan lisäksi muitakin etuja käteisasiakkuuteen
19360: tullausilmoitusten käsittelyajasta ja teknisestä        verrattuna. Muita tällaisia etuuksia ovat mm.
19361: laskunlaadinta-ajasta, 10 päivän laskutusjaksos-        yksityisen tullivaraston perustamismahdollisuus,
19362: ta (TL 40 §)ja 15 päivän maksuajasta (TL 42 §).         mahdollisuus kuljettaa tavara tulliselvittämättö-
19363:     Luottoasiakasjärjestelmään siirryttäessä ha-        mänä omaan varastoon, väliaikaisen tullivapau-
19364:  luttiin siihen saakka voimassa olleesta varsin         den toteutus ilman erillistä vakuutta, tavaran
19365:  tiukasta, tarkasti vaivattavasta ja sitä kautta        saaminen käyttöön heti, kun se on maahan tuotu
19366:  resursseja vaativasta vakuus- ja talletuskäytän-       ym.
19367:  nöstä luopua. Niinpä luottoasiakkaaksi hyväk-              Toinen mahdollisuus hoitaa tullaus on käteis-
19368:  syttiin yritykset pääsääntöisesti ilman vakuutta.      asiakastullaus. Tullilain 12 §:n mukaan käteis-
19369:  Käytäntö kuitenkin mm. eräiden huolintaliikkei-        asiakkaalle luovutetaan tavara, kun tullaus on
19370:  den konkurssien myötä osoitti, että tietynastei-       suoritettu loppuun ja tullilasku maksettu. Jos
19371:  nen vakuusturva tulliverotuksessa on tarpeen.          kuitenkin on tarpeen lykätä tullauksen loppuun-
19372:     Tullilain 44 §:n mukaan tullin suorittamisesta      saattamista tai tullilaskun maksamista, voidaan
19373:  vastaa tavaranhaltija. Sama vastuu on huolitsi-        tavara luovuttaa käteisasiakkaalle tulliviran-
19374:  jalla ja sillä, joka muutoin on tulliselvittänyt       omaisen hyväksymää vakuutta vastaan.
19375:  tavaran taijonka hallusta tullaamaton tavara on            Mikäli vakuuksien käytöstä luovuttaisiin, tu-
19376:  kuljetuksen tai säilytyksen aikana kadonnut.           lisivat perintärästit ilmeisesti jyrkästi nouse-
19377: 4                                       1991 vp -   KK 127
19378: 
19379: 
19380: maan. Valtiontilintarkastajat ovat kertomukses-     luvulta asti noudatetusta käytännöstä voida
19381: saan vuodelta 1981 nimenomaan edellyttäneet,        luopua.
19382: että valtion verotulojen perintää tullilaitoksen        Tuonnin ja kotimaan verotuksen maksuaiko-
19383: osalta turvataan vakuuksia korottamalla.            ja ja menettelytapoja pyritäänjatkuvasti kehittä-
19384:    Erityisesti huomioon ottaen liike-elämän kon-    mään nykyistä yhtenäisemmän menettelyn ai-
19385: kurssien voimakkaan lisääntymisen ja liike-elä-     kaansaamiseksi sekä kansainvälisen kehityksen
19386: män kansainvälistymisen sekä muun viimeaikai-       huomioon ottamiseksi. Kysymyksessä esille otet-
19387: sen taloudellisen kehityksen ei valtion verotulo-   tuun ongelmaan tullaan kiinnittämään huomio-
19388: jen perinnän vaarantumatta nykyisestä jo 1970-      ta tämän työn yhteydessä.
19389: 
19390:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1991
19391: 
19392:                                                                           Ministeri Ilkka Kanerva
19393:                                            1991 vp -    KK 127                                            5
19394: 
19395: 
19396: 
19397: 
19398:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
19399: 
19400: 
19401:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Speditionsfirmoma sköter ca två tredjedelar
19402: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av          av förtullningarna och betalar därvid ungefär
19403: den 5 juni 1991 till vederbörande med1em av             samma andel av huvudmännens skatter till tull-
19404: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       verket. Vid vissa konkurser inom speditions-
19405: dagsman Renlund undertecknade spörsmål nr               branschen betalade varuhavarna skatten tili
19406: 127:                                                    speditionen. - Tullverket lyckades emellertid
19407:                                                         inte driva in dem, varigenom varuhavama blev
19408:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19409:                                                         tvungna att betala skatten två gånger. För att
19410:         ta för att ändra förfarandet att utkräva
19411:                                                         avhjälpa detta missförhållande började säkerhe-
19412:         säkerheter av kreditkunder vid import,
19413:                                                         ter, numera motsvarande ungefär en tvåmåna-
19414:         vilket förorsakar extra kostnader och
19415:                                                         ders tullskatteskuld, krävas av både speditions-
19416:         olägenheter?
19417:                                                         firmor och andra registrerade kunder. Säkerhe-
19418:                                                         ternas belopp varierar för närvarande beroende
19419:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19420:                                                         på omfattningen av ett företags handel och
19421: samt anföra följande:                                   företagets varusortiment från 50 000 mk för små
19422:     I syfte att garantera en smidig varutrafik och      företag till 20 milj. mk för stora speditionsfir-
19423: rationalisera skatteuppbörden och betalningsrö-         mor. Det finns 2 100 registrerade kunder. När
19424: relsen togs vid tullstyrelsen år 1972 i bruk ett s.k.   det gäller stora företag godkänns även realsäker-
19425: kundkreditsystem som senare, år 1978, ändrades          heter som inte nödvändigtvis förorsakar kuuden
19426: till ett system med registrerad kund. Till en           kostnader. De registrerade kundema sköter ca
19427: registrerad kund kan en vara överlåtas före den         90% av förtullningarna.
19428: slutliga förtullningen. En registrerad kund beta-          Det är frivilligt att ansöka om att bli registre-
19429: lar även skatten i efterskott mot tullverkets           rad kund. Enligt 65 § tullagen kan tullstyrelsen
19430: periodvisa faktura, som sammanställts med               på ansökan godkänna en tillförlitlig och veder-
19431: ADB. Den tid en registrerad kund vinner beträf-         häftig varuhavare, speditör eller mäklare som
19432: fande betalningen av tullskatter är i genomsnitt        registrerad kund.
19433: 45 dagar. Den består av en 15 dagars tullklare-            Att vara en registrerad kund är en fördel som
19434: ringstid (14 § tullagen), 5 dagar för behandling av     ges på ansökan och som i gengäld även ger andra
19435: tulldeklarationema och för den tekniska faktu-          fördelar i jämförelse med kontantkunden än den
19436: rautskrivningen, en 10 dagars faktureringsperiod        nämnda betalningstiden. Andra sådana fördelar
19437: (40 § tullagen) och en 15 dagars betalningstid          är bl.a. företagens möjlighet att bilda ett enskilt
19438: (42 § tullagen).                                        tullager, möjligheten att transportera varan tili
19439:     Syftet med övergången tili ett kundkreditsys-       eget lager utan tullklarering, en temporär tullfri-
19440: tem var att komma ifrån det mycket stränga och          het utan särskild säkerhet, att varan kan tas i
19441: noggrant övervakade samt därigenom resurskrä-           bruk genast när den införts i landet osv.
19442: vande system med säkerheter och depositioner               En annan möjlighet är att sköta förtullningen
19443:  som gällt dittills. Sålunda godkändes företag          som kontantkund. Enligt 12 § tullagen överlåts
19444:  som kreditkunder i regel utan säkerhet. I prakti-      en vara när förtullningen slutförts och tullfaktu-
19445:  ken visade det sig emellertid, t.ex. när en del        ran betalats. Om det emellertid är nödvändigt att
19446:  speditionsfirmor gick i konkurs, att ett visst         uppskjuta slutförandet av förtullningen eller
19447:  skydd i form av säkerheter behövs vid tullbe-          betalningen av tullfakturan, kan varan överlåtas
19448:  skattningen.                                           åt en kontantkund mot en säkerhet som god-
19449:      Enligt 44 § tullagen svarar varuhavaren för att    känns av tullmyndigheten.
19450:  tull erläggs. Samma ansvar har en speditör och            Om användningen av säkerheter frångås skul-
19451:  den som annars handhaft tullklarering av varan         le uppenbarligen restuppbördema öka markant.
19452:  eller som innehaft oförtullad vara som försvun-        Statsrevisorerna har i sin berättelse för år 1981
19453:  nit under transport eller förvaring.                   uttryckligen förutsatt att uppbörden av statens
19454: 6                                       1991 vp -   KK 127
19455: 
19456: 
19457: skatteintäkter för tullverkets vidkommande tryg-       Avsikten är att ständigt utveckla importen
19458: gas genom en höjning av säkerheterna.               samt tiderna och sätten för betalningen av skat-
19459:    Särskilt med beakande av den kraftiga ök-        terna i hemlandet så att ett förfaringssätt fås tili
19460: ningen av konkurser i affärslivet och internatio-   stånd som är enhetligare än det nuvarande och
19461: naliseringen av affärslivet samt den övriga eko-    som beaktar den internationella utvecklingen.
19462: nomiska utvecklingen den senaste tiden kan det      1 samband med detta arbete kommer uppmärk-
19463: nuvarande tillvägagångssättet, som tillämpats       samhet att ägnas det problem som tagits upp i
19464: allt sedan 1970-talet, inte frångås utan att upp-   spörsmålet.
19465: börden av statens skatteintäkter äventyras.
19466: 
19467:      Helsingfors den 11 juli 1991
19468: 
19469:                                                                            Minister Ilkka Kanerva
19470:                                                 1991 vp
19471: 
19472: 
19473: Kirjallinen kysymys 128
19474: 
19475: 
19476: 
19477: 
19478:                                   Aittoniemi: Eduskunnan ja hallituksen välisten täysistuntokeskus-
19479:                                        telujen sisällöstä
19480: 
19481: 
19482:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19483: 
19484:    Eduskunnan mahdollisuudet tiettyä asiaa            kuten on asianlaita hallituksen taholta annetun
19485: koskevan laajamittaisen keskustelun herättämi-        selonteon suhteen.
19486: seen hallituksen kanssa ovat varsin rajoitetut.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19487: Kun eduskunnan kyselytunnit ovat tässä mieles-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19488: sä varsin suppeita, ainoaksi mahdollisuudeksi         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19489: jää välikysymyksen tekeminen, johon vaaditaan         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19490: 20 kansanedustajan allekirjoitukset.
19491:    Vakiintuneen käytännön mukaan hallitus                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19492: kuitenkin tulkitsee välikysymykset ja niihin liit-           siin tarpeellisten säännösten muuttami-
19493: tyvät lausumaehdotukset päiväjärjestykseen siir-             seksi sellaisen laajamittaisen täysistunto-
19494: tymisestä epäluottamuslauseiksi. Näin ei välttä-             käsittelyn aikaansaamiseksi eduskunnan
19495: mättä tarvitsisi olla välikysymyksen luonteisen              ja hallituksen välille, johon ei liity halli-
19496: tapahtuman suhteen, vaan se voisi päättyä ilman              tuksen luottamuksen punnitsemista?
19497: hallituksen luottamusta punnitsevaa äänestystä,
19498: 
19499:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1991
19500: 
19501:                                            Sulo Aittoniemi
19502: 
19503: 
19504: 
19505: 
19506: 210300M
19507: 2                                          1991 vp -   KK 128
19508: 
19509: 
19510: 
19511: 
19512:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19513: 
19514:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         heenvuoroa. Vuodesta 1987 lähtien puhemies
19515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies,          voi suullista kysymystä käsiteltäessä sallia myös
19516: olette 6 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-          muiden edustajien kuin kysyjän käyttävän yhden
19517: jeenne n:o 589 ohella toimittanut valtioneuvos-        puheenvuoron.
19518: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-             Vuonna 1989 kysymysmenettelyä kehitettiin
19519: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta           edelleen ottamalla käyttöön niin sanottu valtio-
19520: kirjallisesta kysymyksestä n:o 128:                    neuvoston kyselytunti. Siinä esitettävät kysy-
19521:                                                        mykset valitsee puhemiesneuvosto kysymyksis-
19522:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         tä, jotka on allekirjoittanut vähintään neljä kan-
19523:        siin tarpeellisten säännösten muuttami-         sanedustajaa. Kysymyksiin vastaa pääsääntöi-
19524:        seksi sellaisen laajamittaisen täysistunto-     sesti pääministeri ja puheenvuoroja voivat käyt-
19525:        käsittelyn aikaansaamiseksi eduskunnan          tää kaikki edustajat ja valtioneuvoston jäsenet,
19526:        ja hallituksen välille, johon ei liity halli-   kunnes puhemies katsoo keskustelun riittävän.
19527:        tuksen luottamuksen punnitsemista?              Eduskunta ei voi valtioneuvoston kyselytunnilla
19528:                                                        päättää hallituksen luottamuksesta.
19529:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Viime vuosina hyväksyttyjen uudistusten jäl-
19530: en seuraavaa:                                          keen kansanedustajien käytössä on siis neljä
19531:                                                        erilaista kyselymuotoa, jotka mahdollistavat
19532:     Kansanedustajien mahdollisuus esittää kysy-        ajankohtaisten asioiden tarvittaessa laajankin
19533: myksiä on tärkeä vuorovaikutuskeino eduskun-           käsittelyn eduskunnassa. Toisaalta saatujen
19534: nan ja hallituksen välillä. Kysymysmenettely           kokemusten perusteella saattaa olla edelleen
19535: sisältyi jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestykseen       tarvetta kehittää eduskunnan työtapoja.
19536: muodossa, josta kehittyi erityisesti vuonna 1917          Eduskunta päättää omista työtavoistaan itse.
19537: tehtyjen muutosten jälkeen välikysymysmenette-         Mikäli katsotaan olevan tarvetta säännösmuu-
19538: ly. Viimeksi mainittuna vuotena tehtiin mahdol-        toksiin, eduskunta voi ryhtyä asianmukaisiin
19539: liseksi myös nykyistä kirjallista kysymystä muis-      toimenpiteisiin. Oikeusministeriö on tarvittaessa
19540: tuttava menettely.                                     valmis avustamaan lainvalmistelussa, mikäli
19541:    Välikysymysmenettelyssä sallitaan vapaa kes-        eduskunta sellaista apua pyytää. Oikeusministe-
19542: kustelu eduskunnassa ja käsittely päättyy luotta-      riössä ei nähdä tarvetta ryhtyä kysymyksen joh-
19543: muslauseäänestykseen. Kirjallisen kysymyksen           dosta enempiin toimenpiteisiin.
19544: osalta ei keskustelua käydä eikä hallituksen               Lopuksi on syytä todeta, että oikeusministe-
19545: luottamuksesta äänestetä. Kysymystyyppien              riö on 19.6.1991 asettanutparlamentaarisen toi-
19546: välillä on siis jyrkkä ero.                            mikunnan valmistelemaan valtiosääntöuudistus-
19547:    Vuonna 1966 tätä eroa lievennettiin ottamalla       ta. Toimikunnan päätehtävänä on selvittää mah-
19548: käyttöön suullinen kysymys. Siihen annetun             dollisuuksia vahvistaa eduskunnan asemaa ylim-
19549: vastauksen jälkeen kysymyksen esittäjällä on           pänä valtioelimenä. Kysymyksessä tarkoitettu
19550: mahdollisuus käyttää enintään kaksi jatkopu-           asia tullee esille myös toimikunnan työssä.
19551: 
19552:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1991
19553: 
19554:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
19555:                                            1991 vp -   KK 128                                           3
19556: 
19557: 
19558: 
19559: 
19560:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
19561: 
19562:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           muntligt spörsmå1 behandlas, tillåta också andra
19563: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr         riksdagsmän än spörsmålsställaren att göra ett
19564: 589 av den 6 juni 1991 tili vederbörande med1em        inlä.zg i debatten.
19565: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Ar 1989 vidareutvecklades spörsmålsförfa-
19566: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              randet genom att frågetimmen med statsrådet
19567: spörsmål nr 128:                                       infördes. De spörsmål som ställs där väljs av tal-
19568:                                                        manskonferensen b1and spörsmå1 som minst fyra
19569:           Amnar Regeringen vidta åtgärder för          riksdagsmän har ställt. 1 regel besvarar statsmi-
19570:        att ändra de stadganden som behövs för          nistern spörsmålet och alla riksdagsmän och
19571:        att det skali vara möjligt att få tili stånd    medlemmar av statsrådet får ordet tili dess
19572:        en omfattande plenumbehandling melian           talmannen anser att diskussionen har förts till-
19573:        riksdagen och regeringen, som inte är           räckligt långt. Riksdagen kan inte under fråge-
19574:        förknippad med en prövning av huruvida          timmen fatta beslut om huruvida regeringen
19575:        regeringen åtnjuter riksdagens förtroen-        åtnjuter riksdagens förtroende eller inte.
19576:        de?                                                Efter de reformer som har antagits under de
19577:                                                        senaste åren har riksdagsmännen tili sitt förfo-
19578:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           gande fyra olika spörsmålsformer som gör det
19579: samt anföra följande:                                  möjligt med en t.o.m. omfattande behandling av
19580:                                                        aktuelia ärenden i riksdagen. Å andra sidan kan
19581:    Riksdagsmännens möjlighet att ställa spörs-         det fortfarande finnas behov av att utveckla
19582: mål är ett viktigt medel i växelverkan mellan          riksdagens arbetsmetoder på basis av de erfaren-
19583: riksdag och regering. Spörsmålsförfarandet in-         heter som erhållits.
19584: gick redan i riksdagsordningen av år 1906 i en            Riksdagen beslutar själv om sina arbetsmeto-
19585: form som sedermera, i synnerhet efter de änd-          der. Om man anser att det föreligger behov av
19586: ringar som gjordes 1917, utvecklades tili ett in-      författningsändringar kan riksdagen vidta sak-
19587: terpellationsförfarande. Under det sistnämnda          enliga åtgärder. Justitieministeriet är vid behov
19588: året b1ev det också möjligt med ett förfarande         berett att bistå vid lagberedningsarbetet om riks-
19589: som påminner om dagens skriftliga spörsmål.            dagen ber om det. Vid justitieministeriet anser
19590:    Vid interpellationsförfarandet tillåts fri dis-     man det inte föreligga behov av att vidta vidare
19591: kussion i riksdagen och behandlingen avslutas          åtgärder p.g.a. spörsmålet.
19592: med förtroendeomröstning. 1 fråga om skriftliga           Slutligen är det skäl att notera att justitiemi-
19593: spörsmål förs ingen diskussion och ingen om-           nisteriet 19.6.1991 tillsatte en parlamentarisk
19594: röstning om statsrådet åtnjuter riksdagens för-        kommission att bereda en revision av statsför-
19595: troende ordnas. Det är alltså stor skillnad mellan     fattningen. Kommissionens huvuduppgift är att
19596: spörsmålstyperna.                                      utreda möjligheterna att stärka riksdagens ställ-
19597:    År 1966 utjämnades skillnaden genom att det         ning som högsta statsorgan. Den fråga som är
19598: muntliga spörsmålet togs i bruk. Spörsmålsstäl-        aktueli i detta spörsmål torde även behandlas i
19599: laren har möjlighet att nyttja högst två tilläggsin-   kommissionens arbete.
19600: lägg. Sedan år 1987 kan talmannen, när ett
19601: 
19602:      Helsingfors den 10 juli 1991
19603: 
19604:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
19605:                         j
19606:                     j
19607:                     j
19608:                 j
19609:                 j
19610:             j
19611:             j
19612:         j
19613:         j
19614:     j
19615:     j
19616: j
19617: j
19618:                                               1991 vp
19619: 
19620: Kirjallinen kysymys 129
19621: 
19622: 
19623: 
19624: 
19625:                                   Vähänäkki: Kotkan ja Kouvolan välisen henkilöjunaliikenteen tur-
19626:                                      vaamisesta
19627: 
19628: 
19629:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19630: 
19631:    Vuosittain on valtion budjettiin otettu tuki-       - Haminan ja Kotkan satamiin on tätä
19632: määräraha, jonka avulla henkilöjunaliikenne         nykyä erittäin vilkas tavaraliikenne rautateitse
19633: Kouvolan ja Kotkan välisellä ratayhteydellä on      NL:n transitoliikenteen edustaessa siitä valta-
19634: turvattu. Vaikka ko. yhteys on tähän saakka         osaa. Käsityksemme on, että tavaraliikenteen
19635: ollut sinänsä VR:lle kannattamatonta, puoltavat     tulot VR:lle korvaavat runsaasti ne vähäiset
19636: useat tekijät sen säilyttämistä:                    tappiot, joita toistaiseksi heiveröinen henkilölii-
19637:    -Rakennemuutoksen kourissa näihin saak-          kenne Kotkan ja Kouvolan välillä aiheuttaa.
19638: ka kamppailleen Etelä-Kymenlaakson talous-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19639: alueella ollaan nyttemmin yrityselämässä selvästi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19640: havaittavassa nousussa, jos valtakunnallista        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19641: lamaa ei sinänsä oteta huomioon, ja uudet yri-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19642: tykset tarvitsevat kipeästi monipuolisuutta lii-
19643: kenneyhteyksissä ja liikennemuodoissa.                        Aikooko Hallitus jatkossakin turvata
19644:    - Eteläisen Kymenlaakson joukkoliikenne-                budjettivaroin Kouvolan ja Kotkan väli-
19645: yhteyksiä ajatellen läänin pääkaupunkiin Kou-              sen henkilöjunaliikenteen, joka eteläises-
19646: volaan on rautatie erittäin tärkeässä asemassa.            sä Kymenlaaksossa on koettu välttämät-
19647: Mikäli se tyrehtyy, ei bussiliikenne mitä toden-           tömäksi?
19648: näköisimmin tule sitä korvaamaan.
19649: 
19650:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1991
19651: 
19652:                                           Matti Vähänäkki
19653: 
19654: 
19655: 
19656: 
19657: 210300M
19658: 2                                       1991 vp -   KK 129
19659: 
19660: 
19661: 
19662: 
19663:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19664: 
19665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myös uusi junavuoropari. Tästä kaikesta huoli-
19666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       matta matkustajamäärät eivät ole kehittyneet
19667: olette 6 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       kovin suotuisasti ottaen huomioon, että rata-
19668: jeenne n:o 590 ohella toimittanut valtioneuvos-     osalla kulkee päivittäin 12 junavuoroa.
19669: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          Kotkasta myydyt matkat ovat kehittyneet
19670: sanedustaja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta         seuraavasti:
19671: kirjallisesta kysymyksestä n:o 129:                     48 953 matkaa v. 1985
19672:                                                         42 896 matkaa v. 1990.
19673:           Aikooko Hallitus jatkossakin turvata          Vilkkaan tavaraliikenteen vuoksi on myös
19674:        budjettivaroin Kouvolan ja Kotkan väli-      vaikeuksia saada koko liikenne kulkemaan jär-
19675:        sen henkilöjunaliikenteen, joka eteläises-   kevästi yksiraiteisella rataosuudella. Lisäksi lii-
19676:        sä Kymenlaaksossa on koettu välttämät-       kenteeseen sitoutuu yksi sähkömoottorijuna,
19677:        tömäksi?                                     jota toisaalta tarvittaisiin kipeästi Helsingin lähi-
19678:                                                     liikenteessä.
19679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Valtionrautateiden ilmoituksen mukaan hen-
19680: vasti seuraavaa:                                    kilöliikenne Kotkan ja Kouvolan välisellä rata-
19681:                                                     osalla säilyy nykyisellään, mikäli valtion tulo- ja
19682:    Kotkan ja Kouvolan välisen sähkömoottori-        menoarviossa osoitetut korvausmäärärahat säi-
19683: junaliikenteen jatkuvuus on riippuvainen sen        lyvät nykyisellä tasolla.
19684: kannattavuudesta. Valtionrautateiden kannalta           Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on
19685: tulot saadaan sekä matkalipputuloina että suo-      (mom. 31.57.40) 109 miljoonaa markkaa mat-
19686: rana korvauksena valtion budjetista.                kustajamääriltään vähäisten junavuorojen säi-
19687:    Rataosan liikennettä on kehitetty junia no-      lyttämiseen tarvittavaan tukeen. Ensi vuonna
19688: peuttamalla ja rakentamalla aikataulut siten,       käytettävissä olevan määrärahan suuruus rat-
19689: että jatkoyhteydet Kouvolasta eteenpäin ovat        kaistaan tulevan vuoden tulo- ja menoarvion
19690: hyvät. Näin on saatu lukuisa määrä uusia jatko-     käsittelyn yhteydessä ensi syksynä.
19691: yhteyksiä. Muutama vuosi sitten lisättiin välille
19692:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1991
19693:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
19694:                                         1991 vp -   KK 129                                           3
19695: 
19696: 
19697: 
19698: 
19699:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19700: 
19701:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        För några år sedan ökades vagnantalet med ett
19702: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      tågturspar. Trots detta har utvecklingen av pas-
19703: 590 av den 6 juni 1991 tili vederbörande medlem     sagerarantalet inte varit önskad med beaktande
19704: av statsrådet översänt avskrift av följande av      av att det på bansavsnittet dagligen kör 12
19705: riksdagsman Matti Vähänäkki undertecknade           tågturer.
19706: spörsmål nr 129:                                       Resorna sålda i Kotka har utvecklats enligt
19707:                                                     följande:
19708:           Ämnar Regeringen även i framtiden            48 953 resor år 1985
19709:        med budgetmedel trygga persontrafiken           42 896 resor år 1990.
19710:        på tåglinjen mellan Kouvola och Kotka,          På grund av den livliga godstrafiken är det
19711:        vilket i de södra delarna av Kymmeneda-      också svårt att passa in turerna på det enkla
19712:        len har uppfattats vara nödvändigt?          spåret på ett rationellt sätt. Förutom detta är ett
19713:                                                     elektriskt tåg helt avdelat för trafiken här, sam-
19714:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tidigt som det i närtrafiken i Helsingfors skulle
19715: samt anföra följande:                               finnas stor användning för detta tåg.
19716:                                                        Enligt uppgifter från Statsjärnvägarna kom-
19717:    Den elektrifierade tågtrafikens fortbestånd      mer persontrafiken på banavsnittet mellan Kot-
19718: mellan Kotka och Kouvola beror på dess lön-         ka och Kouvola att bibehållas oförändrad, för-
19719: samhet. Statsjärnvägarnas inkomster för denna       utsatt att anslagen för ersättningar i statsbudge-
19720: trafik kommer i form av biljettintäkter och         ten bibehålls på nuvarande nivå.
19721: genom direkta ersättningar från statsbudgeten.         1 årets statsbudget (mom. 31.57.40) har ett
19722:    Trafiken på banavsnittet har utvecklats dels     anslag på 109 milj. mk reserverats för ersättning-
19723: genom ökning av tåghastigheten och dels genom       ar för bibehållande av tågturer med låga passa-
19724: att utarbeta tidtabellerna så att anslutningarna    gerarsiffror. Storleken på anslaget för nästa år
19725: vidare från Kouvola fungerar. På detta sätc har     bestäms nästa höst i samband med behandlingen
19726: man fått till stånd ett stort antal anslutningar.   av statsbudgeten för nästa år.
19727:      Helsingfors den 26 juni 1991
19728:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
19729:                                                 1991 vp
19730: 
19731: 
19732: Kirjallinen kysymys 130
19733: 
19734: 
19735: 
19736: 
19737:                                    Tennilä:  Saamelaisen oppimateriaalikeskuksen perustamisesta
19738:                                        Utsjoelle
19739: 
19740: 
19741:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19742: 
19743:    Saamelaisten koulutusasiainneuvosto on teh-           Saamelainen oppimateriaalikeskus merkitsisi
19744: nyt opetusministeriölle esityksen pienimuotoisen      käytännössä Utsjoella toimivan lääninhallituk-
19745: saamelaisen oppimateriaalikeskuksen perustami-        sen saamelaisen oppimateriaalitoimiston laajen-
19746: seksi Utsjoelle vuoden 1992 budjettivaroin.           tamista ja toimintavalmiuksien parantamista.
19747: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 2,5 milj.          Määräraha keskuksen perustamiseksi esitetään
19748: mk. Hanke sisältää esitykset                          siirrettäväksi Lapin lääninhallitukseen (pääluok-
19749:    - tuotantomäärärahan korottamiseksi 1,4            kaan 26), joka hoitaisi varainkäytön valvonnan
19750: milj. markkaan,                                       ja käytännön tilitoimet
19751:    - tuotepäällikön (olemassa oleva virka) ja            Saamen kielen opetukseen osallistuu kuluva-
19752: kolmen oppimateriaalitoimittajan (uusia työnte-       na lukuvuonna noin 600 peruskoululaista ja lu-
19753: kijöitä) palkkaamiseksi,                              kiolaista. Suunta on nouseva ja puute perusoppi-
19754:    - asianmukaisten käsikirjoitusten laadinnas-       kirjoista suuri.
19755: sa ja sivunvalmistuksessa tarvittavien atk-laittei-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19756: den hankkimiseksi ja                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19757:    - tilojen vuokraamiseksi Utsjoen kunnalta.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19758:    Esitykseen liittyy yhteistyösopimus Valtion        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19759: painatuskeskuksen kanssa. Pohjois-Lapin kun-
19760: nat ovat yhteisessä tavoiteohjelmassaan tehneet
19761: vastaavan esityksen. Eduskunnan sivistysvalio-                  Aikooko Hallitus huolehtia saamelai-
19762: kunta edellytti marraskuussa 1990 lausunnos-                 suuden säilyttämisen kannalta elintär-
19763: saan hallituksen koulutuspoliittisesta selonteos-            keän saamelaisen oppimateriaalikeskuk-
19764: ta saamelaisen oppimateriaalikeskuksen perus-                sen perustamisesta Utsjoelle vuoden 1992
19765: tamista ja riittävien määrärahojen osoittamista              budjettivaroin?
19766: saamenkieliseen oppimateriaalityöhön.
19767: 
19768:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1991
19769: 
19770:                                          Esko-Juhani Tennilä
19771: 
19772: 
19773: 
19774: 
19775:  210300M
19776: 2                                        1991 vp -   KK 130
19777: 
19778: 
19779: 
19780: 
19781:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19782: 
19783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on myös ollut omiaan edistämään asiaa. Se
19784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toimii läheisessä yhteistyössä edellä mainitun
19785: olette 6 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        oppimateriaalisuunnittelijan kanssa.
19786: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Voidaankin todeta, että oppimateriaalityö on
19787: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      lähtenyt tyydyttävästi käyntiin, vaikka siihen
19788: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-       edelleen liittyy monia vaikeuksia. Materiaalin
19789: sesta kysymyksestä n:o 130:                          tuottaminen oman työn ohella on hidasta ja
19790:                                                      vaivalloista. Tekniset puutteet ja määrärahojen
19791:           Aikooko Hallitus huolehtia saamelai-       niukkuus ovat myös hidastaneet tuotantoa.
19792:        suuden säilyttämisen kannalta elintär-           Saamelaisten koulutusasiainneuvosto on
19793:        keän saamelaisen oppimateriaalikeskuk-        20.5.1991 opetusministeriölle esittänyt pienimuo-
19794:        sen perustamisesta Utsjoelle vuoden 1992      toisen saamelaisen oppimateriaalikeskuksen
19795:        budjettivaroin?                               perustamista Utsjoelle Lapin lääninhallituksen
19796:                                                      alaisuuteen valtion vuoden 1992 tulo- ja menoar-
19797:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vioesitykseen otettavien määrärahojen puitteis-
19798: taen seuraavaa:                                      sa. Koska Utsjoella jo toimii lääninhallituksen
19799:                                                      oppimateriaalisuunnittelija, kysymys on oppi-
19800:    Saamenkielistä oppimateriaalituotantoa on         materiaalituotannon laajentamisesta ja toimin-
19801: toteutettu suunnitelmallisesti 1970-luvun alusta     tavalmiuksien parantamisesta.
19802: lukien. Oppimateriaalin tekijöinä ovat oman             Saamenkielisen oppimateriaalin tarve on vii-
19803: työnsä ohella toimineet saamelaisopettajat. Ina-     me vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Viime
19804: rissa on vuodesta 1976 lähtien toiminut saame-       lukuvuonna on peräti 600 peruskoululaista ja lu-
19805: laiskoulutuksen suunnittelija, jolle yhtenä osa-     kiolaista osallistunut saamen kielen tai saamen-
19806: alueena kuuluu oppimateriaalityö. Utsjoella on       kieliseen opetukseen, ja suunta on nouseva.
19807: vuodesta 1987 lähtien toiminut saamelainen op-          Edellä olevan perusteella katson, että saamen-
19808: pimateriaalisuunnittelija, jolle kuuluu oppimate-    kielistä koulutusta ja oppimateriaalituotantoa
19809: riaalituotantoon liittyvä kokonaisvastuu (teki-      tulisi kaikin tavoin edistää. Pienimuotoisen saa-
19810: jöiden ohjaus, sopimukset, pohjoismaiset yhtey-      melaiskoulutuskeskuksen perustamista Lapin
19811: det ja käytännön työt). Molemmat suunnittelijat      lääninhallituksen yhteyteen voidaan pitää perus-
19812: kuuluvat Lapin lääninhallituksen alaisuuteen.        teltuna. Kun kysymystä keskuksen sijaintipai-
19813: Keskusvirasto on tehnyt kustannus- ja kuvitus-       kasta ja sen kytkeytymisestä muihin saamelais-
19814: sopimukset materiaalin käsikirjoittajien ja kuvit-   koulutusta hoitaviin yksikköihin ei ole vielä rat-
19815: tajien kanssa. Myös maksatus on kuulunut kes-        kaistu, tulisi tässä vaiheessa valtion tulo- ja
19816: kusvirastolle. Suurin osa materiaalista on painet-   menoarvioesityksen yhteydessä keskittyä nimen-
19817: tu Valtion painatuskeskuksessa. Vuonna 1985          omaan oppimateriaalituotannon lisäämiseen.
19818: perustettu saamelaisten koulutusasiainneuvosto
19819: 
19820:       Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
19821: 
19822:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
19823:                                          1991 vp -   KK 130                                          3
19824: 
19825: 
19826: 
19827: 
19828:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19829: 
19830:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det kan även konstateras att läromedelsarbe-
19831: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       tet har kommit igång på ett tillfredsställande
19832: den 6 juni 1991 tili vederbörande medlem av          sätt, även om det fortfarande är förknippat med
19833: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    många svårigheter. Att producera materia! vid
19834: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            sidan av det egna arbetet går långsamt och är
19835: spörsmål nr 130:                                     mödosamt. Tekniska brister och knappa anslag
19836:                                                      har även fördröjt produktionen.
19837:             Åmnar Regeringen se tili att ett sa-
19838:                                                         Rådet för samernas utbildningsärenden föres-
19839:        miskt läromedelscenter, som är livsvik-
19840:                                                      log den 20 maj 1991 undervisningsministeriet att
19841:        tigt för bevarandet av den samiska iden-
19842:                                                      ett litet samiskt läromedelscenter inrättas i Uts-
19843:        titeten, grundas i Utsjoki med 1992 års
19844:                                                      joki under länsstyrelsen i Lapplands Iän inom
19845:        budgetmedel?                                  ramen för de anslag som tas med i budgetpropo-
19846:                                                      sitionen för 1992. Eftersom länsstyrelsens läro-
19847:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19848:                                                      medelsplanerare redan finns i Utsjoki är det
19849: samt anföra följande:                                fråga om en utvidning av läromedelsproduktio-
19850:    Läromedel på samiska har framställts plan-        nen och en förbättring av verksamhetsberedska-
19851: mässigt sedan början av 1970-talet. Samelärare       pen.
19852: har utarbetat 1äromedel vid sidan av sitt eget          Behovet av läromedel på samiska har ökat
19853: arbete. I Enare har sedan 1976 funnits en plane-     kraftigt under de senaste åren. Senaste läsår
19854: rare för sameutbildningen som har läromede1sar-      deltog t.o.m. 600 grundskolelever och gymna-
19855: bete som ett delområde. 1 Utsjoki har sedan 1987     sieelever i undervisning i eller på samiska och
19856: funnits en samisk läromedelsplanerare som har        trenden är stigande.
19857: det totala ansvaret för läromedelsproduktionen           Med stöd av vad som ovan anförts anser jag
19858: (handledning av författarna, avtal, nordiska         att utbildningen på samiska och den samiska
19859: kontakter och praktiskt arbete). Båda planerar-      läromedelsproduktionen bör främjas på alla sätt.
19860: na lyder under länsstyrelsen i Lapplands Iän. Det    Grundandet av ett litet samiskt utbildningscen-
19861: centrala ämbetsverket har ingått förlags- och        ter i samband med länsstyrelsen i Lapplands Iän
19862: illustrationsavtal med manuskriptförfattarna         kan anses motiverat. Eftersom frågan om place-
19863: och illustratörerna. Också betalningen har an-       ringsorten och dess sammankopplande med
19864: kommit på det centrala ämbetsverket. Största         andra enheter som handhar samisk utbildning
19865: delen av materialet har tryckts vid Statens tryck-   inte har avgjorts, borde man i detta skede i
19866: ericentral. Rådet för samernas utbildningsären-      samband med budgetpropositionen uttryckligen
19867: den, som grundades 1985, har också bidragit tili     koncentrera sig på att öka läromedelsproduktio-
19868: att främja saken. Det idkar nära samarbete med       nen.
19869: läromedelsplanerarna.
19870: 
19871:    Helsingforsden 3 juli 1991
19872: 
19873:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
19874:                                                  1991 vp
19875: 
19876: Kirjallinen kysymys 131
19877: 
19878: 
19879: 
19880: 
19881:                                     Myller ym.: Valkoselkätikan suojelemisesta
19882: 
19883: 
19884: 
19885:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19886: 
19887:     Valkoselkätikka on uhanalaisimpia lintulaje-       jelusuunnitelman ensimmäisen vaiheen heti, kun
19888: jamme. Vielä 1950-luvulla tavattiin Suomessa           eduskunnan käsiteltävänä ollut luonnonsuojelu-
19889: lähes tuhat pesivää paria. 1980-luvulla kanta          lain muutosesitys on vahvistettu ja tullut voi-
19890: supistui keskimäärin kolmeenkymmeneen pa-              maan. Lisäksi ministeri Bärlund ilmoitti ympä-
19891: riin. Vuonna 1990 todettiin maassamme 17 pe-           ristöministeriön ryhtyvän kiireellisiin toimiin pe-
19892: sintää ja kuluvana vuonna on tähän mennessä            simäpaikkojen säilyttämiseksi jo ennen suojelu-
19893: tehty havainnot 14 pesinnästä.                         suunnitelman vahvistamista.
19894:     Valkoselkätikkakannan hupenemisen suurin              Kyseinen luonnonsuojelulain muutos (672/91)
19895: syy on metsätalous, joka on vienyt tikalle välttä-     on tullut voimaan 1.5.1991. Ympäristöministe-
19896: mättömät vanhat lehtimetsät, joissa on riittävä        riö ei ole vieläkään vahvistanut valkoselkätikan
19897: määrä lahopuuta. Lahoissa koivuissa ja haavois-        suojelusuunnitelmaa. Suunnitelman puuttuessa
19898: sa elävät hyönteiset ovat valkoselkätikan tärkein      heikentyy viranomaisten mahdollisuus käyttää
19899: ravintokohde.                                          hyväksi luonnonsuojelulain muutoksen suomia
19900:     Valkoselkätikan pesimämetsät ovat viime            mahdollisuuksia uhanalaisen eliölajin suojelemi-
19901: vuosina olleet erittäin uhattuina puun suuren          seksi. Epävarmuus suojelusuunnitelmien toteut-
19902:  kysynnän takia. Myös julkisuudessa liikkuneet         tamisesta saattaa kannustaa metsänomistajia
19903: vaillinaiset tiedot eri suojeluhankkeista ovat kiih-   suorittamaan hakkuita mahdollisissa suojelu-
19904:  dyttäneet metsänomistajien hakkuuhaluja.              kohteissa.
19905:     Tilanteen pelastamiseksi ja viimeisten tikka-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19906:  pesintöjen säilyttämiseksi on Maailman luon-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
19907:  nonsäätiö tehnyt esityksen 2 400 hehtaarin osal-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19908:  ta niiden suojelemiseksi. Ehdotus perustuu sii-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19909:  hen, että vanhatkin, vielä koskemattomat pesin-
19910:  täalueet suojeltaisiin. Toisaalta osa luonnonsää-               Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus
19911:  tiön ehdottamista alueista kuuluu mm. rantojen-              ryhtyy valkoselkätikan häviämisen estä-
19912:  suojeluohjelman piiriin.                                     miseksi Suomessa, ja
19913:     Vastatessaan 23.11. 1990 kansanedustaja                      milloin on tarkoitus vahvistaa valko-
19914:  Skinnarin ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 574/              selkätikan suojelemista käsittelevä suun-
19915:  1990 vp ministeri Bärlund ilmoitti ympäristömi-              nitelma?
19916:  nisteriön aikovan vahvistaa valkoselkätikan SUO-
19917:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1991
19918: 
19919:           Riitta Myller                   Maija Rask                      Arja Ojala
19920:           Reijo Laitinen                  Marja-Leena Viljamaa            Erja Lahikainen
19921:           Raimo Vuoristo                  Kyllikki Muttilainen            Hannele Luukkainen
19922:           Erkki Pulliainen                Markku Laukkanen                Maria Kaisa Aula
19923:           Minna Karhunen                  Hanna Markkula                  Eva Biaudet
19924:           Matti Vähänäkki                 Heikki Rinne                    Jukka Roos
19925:           Raila Aho                       Tuija Maaret Pykäläinen         Marja-Liisa Tykkyläinen
19926:           Jukka Gustafsson                Pekka Räty                      Leena Luhtanen
19927: 
19928: 
19929: 210300M
19930: 2                                        1991 vp -   KK 131
19931: 
19932: 
19933: 
19934: 
19935:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19936: 
19937:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sijaitsevien alueiden kokonaishinta on ympäris-
19938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        töministeriön laskelman mukaan noin 55 milj.
19939: olette 4 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        markkaa.
19940: jeenne n:o 592 ohella toimittanut valtioneuvos-         Kuluvana vuonna valtion tulo- ja menoar-
19941: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       viossa on supistusten jälkeen ollut käytettävissä
19942: sanedustaja Myllerin ym. kirjallisesta kysymyk-      maiden hankintaan luonnonsuojelutarkoituksiin
19943: sestä n:o 131, jossa tiedustellaan:                  110 milj. markkaa. Kaikki käytössä olleet varat
19944:                                                      on tällä hetkellä jo joko käytetty tai sidottu.
19945:           Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus       Tämä on viivästyttänyt valkoselkätikan suoje-
19946:        ryhtyy valkoselkätikan häviämisen estä-       luohjelman vahvistamista. Jos maiden hankin-
19947:        miseksi Suomessa, ja                          taan on käytettävissä riittävässä määrin määrä-
19948:           milloin on tarkoitus vahvistaa valko-      rahoja vuodeksi 1992, voidaan valkoselkätikan
19949:        selkätikan suojelemista käsittelevä suun-     suojeluohjelma vahvistaa tämän vuoden lopulla.
19950:        nitelma?                                         Valkoselkätikan suojelusuunnitelman toteut-
19951:                                                      taminen on kuitenkin vahvistamisen puuttumi-
19952:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesta huolimatta jo aloitettu. Lääninhallitukset
19953: vasti seuraavaa:                                     ovat saaneet tiedon valkoselkätikkaa varten tar-
19954:                                                      vittavista suojelualueista. Lääninhallitusten
19955:    Valkoselkätikan suojelusuunnitelman valmis-       edustajat ovatkin neuvotelleet useiden tuhoutu-
19956: telua on jatkettu ympäristöministeriön ja Suo-       misvaaraan joutuneiden alueiden suojelusta.
19957: men WWF:n valkoselkätikkatyöryhmän yhteis-           Monissa tapauksissa on jo päästy myönteiseen
19958: työnä. Ohjelma käsittää siihen tehtyjen tarkis-      lopputulokseen ja useiden alueiden rauhoittami-
19959: tusten jälkeen tällä hetkellä 1 654 hehtaaria. Osa   sesta on alustavasti sovittu. On kuitenkin mah-
19960: näistä alueista sisältyy jo muihin suojelualueoh-    dollista, että osa hankkeista raukeaa, koska
19961: jelmiin niin, että valkoselkätikkaa varten tulisi    korvaukset voidaan maksaa aikaisintaan vuon-
19962: suojella 1 400 hehtaaria. Näiden yksityismailla      na 1992.
19963:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1991
19964:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
19965:                                           1991 vp -   KK 131                                           3
19966: 
19967: 
19968: 
19969: 
19970:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
19971: 
19972:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Det sammanlagda priset för dessa områden på
19973: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      privatägd mark uppgår enligt miljöministeriets
19974: se nr 592 av den 4 juni 1991 tili vederbörande        beräkningar tili omkring 55 miljoner mark.
19975: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-        1 år står efter nedskärningarna i statsbudgeten
19976: de av riksdagsman Myller m.fl. undertecknade          110 milj. mark tili förfogande för förvärv av
19977: spörsmål nr 131 :                                     områden för naturskyddsändamål. Alla tillgäng-
19978:                                                       liga medel är i detta nu antingen använda eller
19979:           Vilka brådskande åtgärder ämnar             bundna. Detta har lett tili att fastställandet av
19980:        Regeringen vidta för att förhindra att         programmet för skydd av vitryggade hackspet-
19981:        vitryggade hackspetten dör ut i Finland        ten har försenats. Om det finns tillräckliga anslag
19982:        och                                            för markförvärv tillgängliga år 1992, kan pro-
19983:            när har den för avsikt att fastställa en   grammet för skydd av vitryggade hackspetten
19984:        pian för skydd av vitryggade hackspet-         fastställas mot slutet av detta år.
19985:        ten?                                              Trots att programmet för skydd av vitryggade
19986:                                                       hackspetten ännu inte har fastställts, har genom-
19987:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          förandet redan börjat. Länsstyrelserna har infor-
19988: samt anföra följande:                                 merats om vilka områden som borde fredas med
19989:                                                       tanke på vitryggade hackspetten. Länsstyrelser-
19990:    Beredningen av en pian för skydd av vitrygga-      nas representanter har förhandlat om hur sådana
19991: de hackspetten har fortsatt i samråd mellan           områden som hotas av förstörelse kunde skyd-
19992: miljöministeriet och Finlands WWF:s arbets-           das. 1 många fall har det visat sig möjligt att
19993: grupp för vitryggade hackspetten. Efter juste-        komma fram till ett positivt slutresultat, och
19994: ringar täcker programmet för närvarande 1 654         preliminär överenskommelse har nåtts om frid-
19995: hektar. En del av dessa områden ingår redan i         lysning av ett antal områden. Men det är trots
19996: andra skyddsområdesprogram så att de områ-            detta möjligt att en del av dessa projekt går om
19997: den som ytterligare borde skyddas med tanke på        intet, eftersom ersättningarna kan betalas tidi-
19998: vitryggade hackspetten omfattar 1 400 hektar.         gast år 1992.
19999: 
20000:      Helsingforsden 27 juni 1991
20001: 
20002:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
20003: 1
20004: 
20005: 
20006: 
20007: 1
20008: 
20009: 
20010: 
20011:     1
20012: 
20013: 
20014: 
20015:     1
20016: 
20017: 
20018: 
20019:         1
20020: 
20021: 
20022: 
20023:         1
20024:                                                1991 vp
20025: 
20026: 
20027: Kirjallinen kysymys 132
20028: 
20029: 
20030: 
20031: 
20032:                                   Pulliainen: Kouluhallinnon byrokratian poistamisesta
20033: 
20034: 
20035:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20036: 
20037:    Opetusministerit ovat ryhtyneet ajamaan voi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20038: makkaasti koulun tuntikehyksen supistamista.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20039: Tarkoitus on pienentää valtion menoja. Saman-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20040: aikaisesti olisi toivonut ministerien ottavan kan-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20041: taa koululaitoksen kaikilla tahoilla esiintyvään
20042: turhaan byrokratiaan, joka kuluttaa varoja ja
20043: sitoo päteviä opettajia tuottamattomaan työhön.                  Ryhtyykö Hallitus pikaisesti poista-
20044:    Jos koulujärjestelmän piirissä kumotaan tur-               maan turhaa byrokratiaa koulujärjestel-
20045: hat normit, voidaan suuri määrä virkoja lak-                  mästä mm. purkamalla normeja ja Iak-
20046: kauttaa opetusministeriössä, opetushallituksessa              kauttamalla tarpeettomia virkoja hallin-
20047: ja kuntien kouluvirastoissa sekä lopettaa läänin-             non eri tasoilla ja lääninhallitusten kou-
20048: hallitusten kouluosastot tarpeettomina.                       luosastot kokonaan?
20049:    Uskottavuuden nimissä kansalaiset odottavat
20050: näitä toimia pikaisesti. Samalla epäpätevät opet-
20051: tajat voidaan korvata pätevillä.
20052: 
20053:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
20054: 
20055:                                            Erkki Pulliainen
20056: 
20057: 
20058: 
20059: 
20060:  210300M
20061: 2                                        1991 vp -   KK 132
20062: 
20063: 
20064: 
20065: 
20066:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20067: 
20068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edistää koulutuksen tuloksellisuutta sekä seura-
20069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta koulutuksen järjestämistä. Helmikuun alussa
20070: olette 7 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        voimaan tulleen lainsäädännön myötä virastolla
20071: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     on hallinto- ja lainkäyttötehtäviä selvästi aikai-
20072: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sempaa vähemmän. Uuden viraston henkilöstön
20073: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta       määrä on noin 40 henkilöä pienempi kuin entis-
20074:                                                      t~n virastojen. Hallituksen esityksessä opetushal-
20075: kysymyksestä n:o 132:
20076:                                                      htu~ta koskevak~i laiksi todetaan, että opetus-
20077:           Ryhtyykö Hallitus pikaisesti poista-       halhtuksen henktlöstön määrä vähennetään as-
20078:        maan turhaa byrokratiaa koulujärjestel-       teittain nykyisestä noin 460 henkilöstä noin 300
20079:        mästä mm. purkamalla normeja ja Iak-          henkilöön.
20080:        kauttamalla tarpeettomia virkoja hallin-         Lääninhallitusten kouluosastojen henkilöstön
20081:        non eri tasoilla ja lääninhallituksen kou-    ~äärä on runsaat 300. Lääninhallitusten yleissi-
20082:        luosastot kokonaan?                           vtstävää koulutusta koskevien hallintotehtävien
20083:                                                      määrä on helmikuun alussa toteutetulla uudis-
20084:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuksella olennaisesti vähentynyt. Toisaalta lää-
20085: taen seuraavaa:                                      ninhallituksen kouluosastojen tehtävät ovat
20086:                                                      ammatillisessa koulutuksessa, erityisesti aikuis-
20087:     Koulutoimessa on toteutettu viimeisen vuo-       koulutuksessa, lisääntyneet. Tehtäväalueen
20088: den aikana lukuisia uudistuksia, joilla on purettu   muuttumisen takia opetusministeriö on asetta-
20089: normeja ja kevennetty hallintoa. Merkittävim-        nut koulutoimentarkastajan virat täyttö kieltoon.
20090: pänä näistä on kuluvan vuoden helmikuun alus-        Täyttökiellon tavoitteena on kehittää kouluosas-
20091: sa voimaan tullut laaja koulutoimen säännösten       tojen virkarakennetta siten, että virat vastaisivat
20092: purkamista koskeva uudistus. Tässä yhteydessä        uudistunutta tehtäväkuvaa. Useita koulutoimen-
20093: muutettiin runsasta kymmentä eri koulusäädös-        tarkastajan virkoja on muutettu ammattikasva-
20094: tä (168-181/91). Esimerkiksi peruskouluasetuk-       tustarkastajan viroiksi. Lääninhallitusten kou-
20095: sen (718/84) noin 150:stä pykälästä kumottiin        luosastojen asemaa tarkastelemaan on tarkoitus
20096: lähes puolet ja kunnan kouluhallinnosta annettu      asettaa lähiaikoina toimikunta tai työryhmä.
20097: asetus kokonaan (722/84). Myös lukuisa joukko        Lääninhallitusten asemaa ja kehittämistä koko-
20098: asetuksia alemmanasteisia normeja poistettiin ja     naisuudessaan pohditaan sisäasiainministeriön
20099: lupamenettelyitä karsittiin. Jatkossa kuntia ja      asettamassa työryhmässä.
20100: kouluja sitovia normeja voidaan antaa vain lais-        Hallituksen ohjelmassa todetaan, että valtio-
20101: sa olevan yksilöidyn valtuutuksen perusteella.       neuvosto tulee toimikautensa alkupuolella anta-
20102: Valtuutussäännösten määrä on olennaisesti pie-       maan eduskunnalle esityksen kuntien valtion-
20103: nempi kuin aikaisemmassa lainsäädännössä. Jäl-       osuuslainsäädännön uudistamiseksi valtioneu-
20104: jelle jääneitäkin säännöksiä ja alemmanasteisia      v~ston kes~kuussa 1990 hyväksymien periaat-
20105: normeja on väljennetty tavoitteena antaa aikai-      tetden pohjalta. Uudessa valtionosuusjärjestel-
20106: sempaa enemmän mahdollisuuksia kunta- ja             mässä luovutaan muun muassa valtionosuuksien
20107: koulukohtaisille sovelluksille.                      käytön valvonnasta ja jälkitarkastuksesta. Uu-
20108:     Myös ammatillisen koulutuksen lainsäädän-        distus vähentää olennaisesti hallintotyötä niin
20109: töä ja kansalais- ja työväenopistoja koskevia        kunnissa kuin valtion viranomaisissakin. Tämä
20110: säännöksiä muutettiin.                               seikka mahdollistaa osaltaan opetushallituksen
20111:     Huhtikuun alussa toteutettiin opetustoimen       henkilöstön edellä todetun kaltaisen määrän
20112: keskushallinnon uudistus. Kouluhallitus ja am-       vähentämisen. Valtionosuusuudistuksen yhtey-
20113: mattikasvatushallitus lakkautettiin ja niiden ti-    dessä on edelleen tarkoitus jatkaa säännösten
20114: lalle perustettiin uusi opetustoimen keskusviras-    purkamista. Tavoitteena on, että lainsäädännös-
20115: to, opetushallitus. Uuden viraston tehtävänä on      sä säädettäisiin lähinnä vain koulutuspalvelui-
20116: vastata toimialansa koulutuksen kehittämisestä,      den vähimmäistasosta ja muista koulutuksellisen
20117:                                        1991 vp -   KK 132                                          3
20118: 
20119: tasa-arvon sekä oppilaiden ja opettajien oikeu-       Vuoden 1989 alussa käynnistyneessä vapaa-
20120: det turvaavista seikoista.                         kuntakokeilussa vapaakunnat ja hallinnon ko-
20121:    Valtioneuvosto ei voi suoranaisesti vaikuttaa   keilukunnat ovat voineet järjestää koulutoimen
20122: kuntien koulutoimen viranhaltijoiden määrään.      hallinnon vapaasti eräitä laissa lueteltuja vähäi-
20123: Kuntien koulutoimen hallintomenoihin ei mak-       siä poikkeuksia ja opetusministeriön asettamia
20124: seta valtionosuuksia eikä -avustuksia. Erilaisia   ehtoja lukuun ottamatta.
20125: lupamenettelyitä lainsäädännöstä karsimalla ja        Edellä olevan perusteella valtioneuvosto kat-
20126: selvityksiä vähentämällä myös kuntien kouluvi-     soo, että kysymyksessä esitettyjä toimenpiteitä
20127: ranomaisten tehtävien määrää on voitu vähen-       on viime aikoina laajassa mitassa jo toteutettu.
20128: tää. Toisaalta sääntelyn vapauttaminen ja eri-     Valtionosuusuudistus ja siihen liittyvä normien
20129: laisten vaihtoehtojen kuntakohtainen arviointi     purkaminen vähentää koulubyrokratiaa entises-
20130: on saattanut lisätä työn määrää joissakin kun-     tään.
20131: nissa.
20132: 
20133:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
20134: 
20135:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
20136: 4                                          1991 vp -    KK 132
20137: 
20138: 
20139: 
20140: 
20141:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
20142: 
20143:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningsstyrelsen. Det nya ämbetsverket har till
20144: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av          uppgift att svara för utvecklandet av utbildning-
20145: den 7 juni 1991 till vederbörande med1em av             en inom sitt verksamhetsområde, främja utbild-
20146: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-       ningens resultat samt följa ordnandet av utbi1d-
20147: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-           ningen. 1 och med den lagstiftning som trädde i
20148: mål nr 132:                                             kraft i början av februari har ämbetsverket klart
20149:                                                         färre förvaltnings- och lagskipningsuppgifter än
20150:            Ämnar Regeringen snarast undanröja           tidigare. Antalet anställda vid det nya ämbets-
20151:         onödig byråkrati i skolsystemet bl.a.           verket är ca 40 personer färre än vid de gamla
20152:         genom att upphäva normer och dra in             ämbetsverken. 1 regeringens proposition med
20153:         onödiga tjänster på olika förvaltningsni-       förslag till lag om utbildningsstyrelsen fasts1ås
20154:         våer och helt dra in länsstyrelsernas skol-     att antalet anställda vid utbildningsstyrelsen
20155:         a vdelningar?                                   gradvis skall minskas från nuvarande ca 460
20156:                                                         personer till ca 300 personer.
20157:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-               Antalet anställda vid 1änsstyrelsens skolavdel-
20158: samt anföra följande:                                   ningar uppgår till drygt 300. Länsstyrelsernas
20159:                                                         förvaltningsuppgifter i anslutning till allmänbil-
20160:    lnom sko1väsendet har under det senaste året         dande utbildning har genom den reform som
20161: genomförts talrika reformer, genom vilka nor-           genomdrevs i början av februari väsentligt min-
20162: mer har upphävts och förvaltningen förenk1ats.          skat. Å andra sidan har uppgifterna för länssty-
20163: Den viktigaste av dessa är den omfattande re-           relsernas skolavdelningar ökat inom yrkesut-
20164: form som gäller upphävandet av stadganden               bildningen, i synnerhet vuxenutbildningen. På
20165: rörande skolväsendet som trädde i kraft i början        grund av att uppgiftsområdet förändrats har
20166: av februari innevarande år. 1 detta sammanhang          undervisningsministeriet utfärdat ett förbud att
20167: ändrades drygt tiotalet o1ika skolförfattningar         besätta skolinspektörstjänster. Målet med förbu-
20168: (168-181191 ). Av grundskoleförordningens               det är att utveckla skolavdelningarnas tjänste-
20169: (718/84) ca 150 paragrafer upphävdes nära hälf-         struktur så att tjänsterna motsvarar den revide-
20170: ten och förordningen om kommunal skolförvalt-           rade uppgiftsbilden. Flera skolinspektörstjänster
20171: ning (722/84) upphävdes helt. En stor mängd             har ombildats till yrkesutbildningsinspektörs-
20172: normer av 1ägre va1ör än förordningar slopades          tjänster. Avsikten är att det inom den närmaste
20173: också och tillståndsförfarandet gallrades. 1 fort-      framtiden skall tillsättas en kommission eller
20174: sättningen kan normer som binder kommuner               arbetsgrupp för att granska ställningen för 1äns-
20175: och skolor endast ges på basis av ett bemyndi-          styrelsernas skolavdelningar. Länsstyrelsernas
20176: gande som specificerats i lag. Antalet stadganden       ställning och utveck1ing i helhet dryftas i en
20177: om bemyndigande är betyd1igt lägre än i den             arbetsgrupp som tillsatts av inrikesministeriet
20178: tidigare lagstiftningen. Även återstående stad-         för att granska ställningen för länsstyrelsernas
20179: ganden och normer av lägre va1ör har luckrats           skolavdelningar.
20180: upp. Målet har härvid varit att ge de enskilda             1 regeringens program konstateras att statsrå-
20181: kommunerna och skolorna större möjligheter till         det i början av sin verksamhetsperiod till riksda-
20182: egna tillämpningar än tidigare.                         gen kommer att avlåta en proposition med
20183:    Också lagstiftningen om yrkesutbildning och          förslag till revidering av det kommunala statsan-
20184: stadgandena om medborgar- och arbetarinstitut           delssystemet utgående från de principer som
20185: ändrades.                                               statsrådet godkände i juni 1990. lnom det nya
20186:    1 början av april genomfördes en reform              statsande1ssystemet slopas bl.a. övervakningen
20187: av undervisningsväsendets centralförvaltning.           och efterhandsgranskningen av användningen
20188: Skolstyrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen in-         av statsandelarna. Reformen minskar i väsentlig
20189: drogs och i deras ställe inrättades ett nytt centralt   mån förvaltningsarbetet både i kommunerna
20190: ämbetsverk för undervisningsväsendet, utbild-           och inom de statliga myndigheterna. Detta gör
20191:                                           1991 vp -   KK 132                                          5
20192: 
20193: det i sin tur möjligt att minska utbildningsstyrel-   skas. Å andra sidan har den friare regleringen
20194: sens personai med ett antal som motsvarar det         och de enskilda kommunernas bedömning av
20195: ovan fastslagna. Avsikten är att ytterligare stad-    olika alternativ kunnat öka arbetsmängden i
20196: ganden skall upphävas i samband med statsan-          vissa kommuner.
20197: delsreformen. Målet är att lagstiftningen när-           Inom försöket med frikommuner, som igång-
20198: mast skall ta upp stadganden som enbart gäller        sattes i början av 1989, har frikommuner och för-
20199: utbildningsservicens miniminivå och andra om-         valtningsförsökskommuner kunnat ordna skol-
20200: ständigheter som tryggar jämlikheten i utbild-        väsendets förvaltning fritt, bortsett från vissa
20201: ningen samt elevernas och lärarnas rättigheter.       mindre undantag, som finns uppräknade i lag,
20202:    Statsrådet kan inte direkt inverka på antalet      och villkor som uppställts av undervisningsmi-
20203: tjänsteinnehavare inom kommunernas skolvä-            nisteriet.
20204: sen. För förvaltningsutgifterna inom kommu-              Med stöd av vad som anförts ovan anser
20205: nernas skolväsen betalas inte statsandelar eller      statsrådet att de åtgärder som föreslås i spörsmå-
20206: statsunderstöd. Genom att olika tillståndsförfa-      let under den senaste tiden redan har vidtagits i
20207: randen gallrats bort ur lagstiftningen och utred-     stor utsträckning. Statsandelsreformen och upp-
20208: ningarna minskats har också mängden uppgifter         hävandet av normer i anslutning tili den minskar
20209: för kommunernas skolmyndigheter kunnat min-           ytterligare skolbyråkratin.
20210: 
20211:      Helsingfors den 3 juli 1991
20212: 
20213:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
20214:                                                 1991 vp
20215: 
20216: 
20217: Kirjallinen kysymys 133
20218: 
20219: 
20220: 
20221: 
20222:                                    Tennilä: Meijeritoiminnan kehittämisestä Ylitorniolla
20223: 
20224: 
20225:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20226: 
20227:     Ylitornion meiJenn maidonkeräilyalueeseen         nion kunta käyttäen tarkoitukseen lisäksi vesi-
20228: kuuluu koko Tornionjokilaakso Enontekiöltä            huoltoavustuksia ja työministeriön rahoitusta.
20229: Tornioon saakka sekä lisäksi Keminmaan kun-           Uusin Ylitornion kunnan meijeritoiminnan tur-
20230: nan alue.                                             vaamiseen ja kehittämiseen kohdistuva inves-
20231:     Vuonna 1990 Ylitornion meijeriin toimitettiin     tointi on vuonna 1991 valmistunut maidon jake-
20232: maitoa noin 35 miljoonaa litraa. Maitoa lähettä-      lu-ja kuljetusterminaali meijerin välittömään lä-
20233: viä maatiloja oli Ylitornion meijerin keräilyalu-     heisyyteen. Hankkeen investointikustannukset
20234: eella vuoden 1989 tietojen mukaan 577. Koko           olivat noin 3 milj. markkaa.
20235: Lapin maidontuotanto oli vuonna 1990 meijerei-           Ylitornion teollisuus on edelleen merkittävim-
20236: hin viedyn maidon määrällä mitattuna 108 milj.        miltä osiltaan maidonjalostukseen perustuvaa.
20237: litraa.                                               Ylitornion meijeri on paikkakunnan suurin teol-
20238:     Ylitornion meijeri on juustola, jossa valmiste-   linen työnantaja. Nykyisellään meijeri työllistää
20239: taan Oltermanni-, Kreivi-, Kesti- ja Luostari-        keskimäärin 80-100 henkeä, joista huomattava
20240: juustoja. Vuoden 1990 tuotanto oli yhteensä 3,2       osa on naisia. Ylitornion meijerin osuus paikka-
20241: miljoonaa kiloa, josta Oltermannin osuus oli          kunnan jalostustyöpaikoista on lähes 20 pro-
20242: lähes 80 prosenttia. Ylitorniolla valmistettu 01-     senttia.
20243: termanni on kuuluisa hyvästä laadustaan. Hyvä            Kunta on tukenut meijeritoimintaa jo 1970-
20244: laatu on suurimmalta osaltaan seurausta meije-        luvulta lähtien myös alennettujen tai kokonaan
20245: rin pitkästä juustonvalmistuksen kokemuksesta         perimäitä jätettyjen puhtaan veden kulutusmak-
20246: ja ammattitaitoisesta työvoimasta.                    sujen ja jätevesimaksujen muodossa. Meijerin
20247:     Ylitornion meijeri kuului vuoden 1990 lop-        toimintakustannuksissa tämä on merkinnyt sille
20248: puun saakka Valioon. Vuoden 1991 alusta mei-          vähintään 150 000 mk:n vuosittaista kustannus-
20249: jeri on kuulunut Normilk Oy:öön, jonka koti-          säästöä.
20250: paikka on Seinäjoki. Normilkin toiminta-alue             Ylitornion kunta on huolestunut Normilk
20251:  käsittää Pohjanmaan, Oulun läänin ja Lapin           Oy:n suunnitelmista keskittää juuston tuotantoa,
20252: läänin.                                               mikä voi merkitä juuston valmistuksen lopetta-
20253:     Ylitornion kunta on osaltaan pyrkinyt edistä-     mista ja meijerin sulkemista Ylitorniolla. Ylitor-
20254:  mään meijerin toimintaedellytyksiä Ylitorniolla      nion kunta näkee meijeritoiminnan säilyttämisen
20255:  koko meijerin toiminnan ajan. Nykyistä meijeriä      Ylitorniolla erittäin tärkeänä paitsi paikkakun-
20256:  perustettaessa 1950-luvulla Ylitornion kunta lah-    nan työllisyyden ylläpitäjänä myös koko Tor-
20257: joitti meijerille sen tarvitseman tontin. Vuonna      nionjokilaakson maataloustuotannon jalostaja-
20258:  1974 toteutettiin meijeritoiminnan tarvitsemajä-     na.
20259:  tevedenpuhdistamon laajennus. Laajennuksen              Eräänä perusteluna meijeritoiminnan lopetta-
20260:  noin 800 000 mk:n kustannuksista kunta peri          miselle Ylitorniolla on esitetty Lapin maidon-
20261:  vain 60% meijeriltä. Vuonna 1990 toteutettiin        tuotannon riittämätöntä määrää. Saamieni tie-
20262:  jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus.         tojen mukaan Normilk Oy:n suunnittelema 01-
20263:  Kyseisen hankkeen mitoituksessa meijerin jäte-       termannin tuotannon keskittäminen merkitsisi
20264:  vesien puhdistuksen osuus oli 2/3 puhdistamon        noin 15 miljoonan litran maidon lisätarvetta
20265:  kapasiteetista. Saneerauksen ja laajennuksen         vuositasolla. Lisätarve on alle 15 % koko Lapin
20266:  kustannukset olivat noin 9,5 milj. markkaa.          maidontuotannosta. Nähdäkseni olisi aluepoliit-
20267:  Hankkeen rahoitti kokonaisuudessaan Ylitor-          tisesti perustellumpaa ryhtyä kuljettamaan ky-
20268: 
20269: 2!0300M
20270: 2                                        1991 vp -   KK 133
20271: 
20272: 
20273: seinen maitomäärä jalostettavaksi I a -vyöhyk-              Mitä Hallitus omalta osaltaan esim.
20274: keen erityisaluekuntaan Ylitorniolle kuin siirtää         kehitysalue-etuuksiin liittyen aikoo tehdä
20275: jalostus kokonaisuudessaan pois vaikeimmassa              myös kunnan varoilla voimakkaasti tue-
20276: asemassa olevalta kehitysalueelta.                        tuo meijeritoiminnan jatkamiseksi ja
20277:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        kehittämiseksi Ylitorniolla?
20278: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20279: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20280: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20281: 
20282:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
20283: 
20284:                                         Esko-Juhani Tennilä
20285:                                          1991 vp -     KK 133                                            3
20286: 
20287: 
20288: 
20289: 
20290:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20291: 
20292:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kehitystyöhön, markkinointiin sekä johtamisen
20293: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kehittämiseen. Lisäksi voidaan myöntää kulje-
20294: olette 7 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-          tusten alueellisesta tukemisesta annetun lain
20295: jeenne n:o 620 ohella toimittanut valtioneuvos-        (1111189) nojalla toimintatuen luontaista tukea
20296: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         kehitysalueilla jalostettujen tuotteiden kuljetus-
20297: sanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallises-      kustannuksiin. On kuitenkin korostettava, että
20298: ta kysymyksestä n:o 133:                               ainoastaan tehokas ja aidosti kilpailukykyinen
20299:                                                        yritys voi taata toimintansajatkuvan kehityksen.
20300:           Mitä Hallitus omalta osaltaan esim.              Kansanedustaja Tennilän kysymys kohdistuu
20301:        kehitysalue-etuuksiin liittyen aikoo tehdä      erityisesti Ylitornion kunnassa toimivan Ylitor-
20302:        myös kunnan varoilla voimakkaasti tue-          nion meijerin toiminnan jatkamiseen ja kehittä-
20303:        tun meijeritoiminnan jatkamiseksi ja            miseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa,
20304:        kehittämiseksi Ylitorniolla?                    että yksittäisen yrityksen toiminnasta, investoin-
20305:                                                        neista ja kehittämisestä päättää yrityksen toimi-
20306:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           va johto. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi
20307: vasti seuraavaa:                                       näin ollen vaikuttaa yritykseen vain osallistu-
20308:                                                        malla annettujen säädösten nojalla hyväksyttä-
20309:    Kehitysalueiden yritystoimintaa tuetaan tällä       vien hankkeiden rahoitukseen.
20310: hetkellä kauppa- ja teollisuusministeriön toimes-          Ylitornion kunnan edustajat ja alueen kan-
20311: ta mm. yritystoiminnan aluetuesta annetun lain         sanedustajat ovat kiitettävän aktiivisesti selvittä-
20312: (1297 /88) ja pienyritystoiminnan tukemisesta          neet myös kauppa- ja teollisuusministeriölle
20313: annetun valtioneuvoston päätöksen (177/88)             Ylitornion meijerin tilannetta. Ylitornion meije-
20314: nojalla yrityksen toiminnan aloitus- ja laajennus-     rillä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kauppa- ja
20315: vaiheessa investointiavustuksilla käyttöomaisuu-       teollisuusministeriön käsittelyssä hankekohtai-
20316: den hankintaan ja käynnistysavustuksilla palk-         sia aluetukiavustushakemuksia. Toivottavaa
20317: kakustannuksiin. Yritystoiminnan aluetukilain          luonnollisesti on, että paikkakunnan suurin teol-
20318: mukaista kehittämisavustusta voidaan myöntää           linen työnantaja voisi edelleen jatkaa toimin-
20319: erityisesti tuotteiden ja tuotantoteknologian          taansa Ylitorniolla.
20320: 
20321:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1991
20322: 
20323:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
20324: 4                                        1991 vp -     KK 133
20325: 
20326: 
20327: 
20328: 
20329:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20330: 
20331:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ledning. Dessutom kan med stöd av Jagen om
20332: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        regionalt stödjande av transporter (1111/89)
20333: 620 av den 7 juni 1991 till vederbörande medlem       beviljas sådant stöd som har karaktären av
20334: av statsrådet översänt avskrift av följande av        verksamhetsstöd för transportkostnader för
20335: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr         produkter som har förädlats inom utvecklings-
20336: 133:                                                  områdena. Det bör dock poängteras att endast
20337:                                                       ett effektivt och genuint konkurrenskraftigt före-
20338:           Vilka åtgärder har Regeringen för           tag kan garantera en kontinuerlig utveckling av
20339:        avsikt att vidta t.ex. i anslutning till       sin verksamhet.
20340:        utvecklingsområdesförmånerna för att              Riksdagsman Tenniläs spörsmål gäller spe-
20341:        för sin del fortsätta och utveckla mejeri-     ciellt fortsättning~n och utvecklandet av mejeri-
20342:        verksamheten i Övertorneå, som också           verksamheten i Overtorneå kommun. Handels-
20343:        kraftigt stöds med kommunala medel?            och industriministeriet konstaterar att det an-
20344:                                                       kommer på ett enskilt företags operativa ledning
20345:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          att fatta beslut om företagets verksamhet, inves-
20346: samt anföra följande:                                 teringar och utveckling. Handels- och industri-
20347:                                                       ministeriet kan således öva ett inflytande på
20348:    Företagsverksamheten inom utvecklingsom-           företaget endast genom att med stöd av de
20349: rådet stöds i dagens läge på åtgärd av handels-       utfärdade stadgandena delta i finansieringen av
20350: och industriministeriet bl.a. med stöd av lagen       godtagbara projekt.
20351: om regionalt stödjande av företagsverksamheten           Representanterna för Övertorneå kommun
20352: (1297/88) och statsrådets beslut om stödjande av      och riksdagsmännen inom detta område har
20353: småföretagarverksamhet (177/88), genom inves-         berömligt aktivt redogjort för situationen med
20354: teringsbidrag för anskaffning av anläggningstill-     Övertorneå mejeri också hos handels- och in-
20355: gångar och startbidrag för lönekostnader i det        dustriministeriet. F ör tillfället har dock mejeriet
20356: skede då företaget inleder eller utvidgar sin         i Övertorneå inga ansökningar om regionalt stöd
20357: verksamhet. Utvecklingsbidrag enligt lagen om         för enskilda projekt under behandling vid han-
20358: regionalt stödjande av företagsverksamheten kan       dels- och industriministeriet. Det är naturligtvis
20359: beviljas särskilt för sådant utvecklingsarbete som    önskvärt att den största industriella arbetsgiva-
20360: gäller produkter och produktionsteknologi,            ren på orten kan fortsätta sin verksamhet i
20361: marknadsföring samt utveckling av företagets          Övertorneå.
20362: 
20363:      Helsingforsden 5 juli 1991
20364: 
20365:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
20366:                                                 1991 vp
20367: 
20368: Kirjallinen kysymys 134
20369: 
20370: 
20371: 
20372: 
20373:                                    Dromberg: Valtionavustusten maksamisesta Porvoon kauppaoppi-
20374:                                       laitos - Borgå handelsläroverkille
20375: 
20376: 
20377:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20378: 
20379:     Ammatillisten oppilaitosten osalta on valtion-        Valtionavustuksen ennakoiden riittämättö-
20380: osuus ja -avustustilityksiä edelleen usealta vuo-     myys aiheuttaa vuonna 1991 pakollisten meno-
20381: delta maksamatta. Maksatlaminen on viivästy-          jen ja avustusten välisen vajauksen, joka on
20382: nyt tarvittavien määrärahojen puutteessa. Lo-         suuruudeltaan noin 250 000 markkaa kuukau-
20383: pullisten valtionavustuspäätösten puuttuminen         dessa, mikä merkitsee vuositasolla noin kolmea
20384: vaikuttaa myös siten, että oppilaitosten ylläpitä-    miljoonaa markkaa.
20385: jät eivät voi suorittaa lopullista kuntalaskutusta,       Edellä mainittu sekä aikaisempien vuosien ti-
20386: mikä lisää entisestään vaikeuksia oppilaitosten       litysten kohdalla tapahtunut viive on pakottanut
20387: rahoituksen kohdalla.                                 oppilaitoksen ylläpitäjän ottamaan markkina-
20388:     AKH:lta helmikuussa 1991 saadun tiedon            korkoista lainaa, jonka korko ei ole valtionavus-
20389: mukaan vuoden 1990 lopun tilanteen ajan tasalle       tukseen oikeuttavaa menoa.
20390: saaminen vaatii noin 120-130 miljoonaa mark-              Mikäli valtionavustusten ja ennakoiden mak-
20391: kaa.                                                  sattamisen kohdalla ei tapahdu parannusta, se
20392:     Valtionosuuden ja -avustusten ennakot vuo-        pakottaa omistajayhteisön jatkuvan velkaantu-
20393: delta 1991 on maksettu ja opetushallituksesta         misen pienentämiseksi luopumaan osasta koulu-
20394: saadun tiedon mukaan tullaan jatkossakin              tustehtäväänsä.
20395: maksamaan määrärahojen puutteessa tietoisesti             Korostettakoon, että kysymys ei ole harkin-
20396: riittämättöminä. Ennakoiden ja oppilaitoksille        nanvaraisesta valtionavustuksesta vaan täysin
20397:  asetettujen kustannusvelvoitteiden erotusta on       kiistatlomasta oppilaitoksen saatavasta, koska
20398: vuoden 1990 alusta yksityisten valtionapulaitos-      johtavan ammattikasvatusviranomaisen hyväk-
20399:  ten kohdalla lisännyt jyrkästi säädetty valtion      syttyä opetuksen laajuuden ja vahvistettua nor-
20400:  eläkemaksu, joka on suuruudeltaan 25% palk-          mit syntyy valtiolle maksamisvelvollisuus aiheu-
20401:  kasummasta. Oppilaitokset joutuvat suoritta-         tuneiden kustannusten valtionavustukseen ra-
20402:  maan eläkemaksun neljännesvuosittain. Valtion-       hoituslain (489/87) ja sen perusteella annetun
20403:  avustusten ja oppilaiden kotikuntien korvauspe-      asetuksen (491187) nojalla.
20404:  rustetta ei ole nostettu vastaavasti.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20405:     Porvoon kauppaoppilaitoksen kohdalla vuo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20406:  den 1990 VAL-eläkemaksu oli 1,6 miljoonaa            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20407:  markkaa, mikä vastaaa 13 %:a kokonaiskustan-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20408:  nuksista. Maksettu valtionavustus kohosi sa-
20409:  mana aikana vain vajaat 2,5 %. Lisäksi oppilai-
20410:  den kotikuntien lopullisia maksuperusteita ei                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20411:  myöskään ole määritelty, mikä puolestaan estää              ryhtyä ajallaan maksamattomien valtion-
20412:  kotikuntalaskutuksen.                                       avustusten ja riittämättömien valtion-
20413:      Eläkemaksun ja kotikuntien avustusten koro-             avustusten ennakoiden maksamiseksi
20414:  tuksen puuttuminen on aiheuttanut kumulatiivi-              Porvoon kauppaoppilaitos- Borgå han-
20415:  sen vajauksen ja myös vaarantanut oppilaitok-               delsläroverkille?
20416:   sen maksuvalmiuden.
20417: 
20418:       Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
20419: 
20420:                                           Kaarina Dromberg
20421: 
20422: 210300M
20423: 2                                          1991 vp -   KK 134
20424: 
20425: 
20426: 
20427: 
20428:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20429: 
20430:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         joihin sisältyvät yksityisten oppilaitosten muun
20431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          henkilökunnan palkkausmenot. Yksityiset
20432: olette 7 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-          ammatilliset oppilaitokset ovat mainitusta ajan-
20433: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kohdasta lukien maksaneet valtiokoottorille elä-
20434: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kemaksuna 25 % henkilöstön palkkasummasta.
20435: Kaarina Drombergin näin kuuluvasta kirjallises-        Eläkemaksu on luettu näiden oppilaitosten val-
20436: ta kysymyksestä n:o 134:                               tionavustukseen oikeuttaviksi menoiksi. Vaikka
20437:                                                        uusi menettely ei ole muuttanut valtion ja yksi-
20438:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tyisten oppilaitosten ylläpitäjien välistä kustan-
20439:         ryhtyä ajallaan maksamattomien valtion-        nustenjakoa, on uusi bruttoperusteinen järjestel-
20440:         avustusten ja riittämättömien valtion-         mä merkinnyt sitä, että valtionapumäärärahoja
20441:         avustusten ennakoiden maksamiseksi             on ollut tarve lisätä eläkemaksuun tulevan val-
20442:         Porvoon kauppaoppilaitos-Borgå han-            tionavustuksen määrällä. Vuoden 1990 valtion
20443:         delsläroverkille?                              varsinaisessa tulo- ja menoarviossa ei ollut riittä-
20444:                                                        västi varauduttu tähän, minkä johdosta toisessa
20445:                                                        lisämenoarviossa marraskuussa 1990 momentin
20446:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            määrärahaa lisättiin 25 000 000 markalla.
20447: taen seuraavaa:                                            Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
20448:                                                        on varattu yksityisten ammatillisten oppilai-
20449:     Yksityisten ammatillisten oppilaitosten käyt-      tosten käyttökustannusten valtionavustuksiin
20450: tökustannuksiin suoritetaan valtionavustusta           240 000 000 markkaa, joka on 50 780 000 mark-
20451: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta anne-        kaa enemmän kuin vuonna 1990. Kuluvan vuo-
20452: tun lain (494/83) ja asetuksen (625/85) nojalla.       den valtion tulo- ja menoarvion määrärahat
20453: Yksityisten oppilaitosten käyttökustannuksia           näyttäisivät siten vastaavan asianmukaisessa
20454: koskevat säännökset ovat asiallisesti yhdenmu-         määrin kuluvan vuoden lakisääteisiä enoakkoja
20455: kaiset kunnallisten oppilaitosten säännösten           ja osasuorituksia. Opetushallitus on ilmoittanut
20456: kanssa. Lisäksi sovelletaan lähinnä valtionavus-       valmistelevaosa syksyllä lisäbudjettiesityksen,
20457: tusten muodollisten menettelysäännösten ja             jolla rästissä olevat noin 9 000 000 markan lop-
20458: maksatusten osalta kuntien ja kuntainliittojen         puerät voitaisiin suorittaa yksityisille ammatilli-
20459: valtionosuuksista ja -avustuksista annettua lakia      sille oppilaitoksille. Päätökset on valmisteltu
20460: (35173). Valtionavustusmäärärahat ovat valtion         opetushallituksessa niin pitkälle, että ne voitai-
20461: tulo- ja menoarvion momentilla 29.67.50, Val-          siin suorittaa välittömästi, kun lisämääräraha
20462: tionavustus käyttökustannuksiin, joka on arvio-        myönnetään.
20463: määräraha.                                                 Edellä olevanjohdosta opetusministeriö tulee
20464:     Eräänä syynä syntyneeseen kysymyksessä             tarkasti seuraamaan myös vuoden 1991 osalta
20465: mainittuun määrärahatilanteeseen on ollut se,          yhteistoiminnassa opetushallituksen kanssa yk-
20466: että yksityisten ammatillisten oppilaitosten hen-      sityisten ammatillisten oppilaitosten momentin
20467: kilöstön eläketurvaa koskevat säännökset uusit-        29.67.50 määrärahatilannetta. Mikäli tarvetta
20468: tiin vuoden 1990 alusta lukien. Henkilöstön            on, ministeriö ryhtyy pikaisesti tarvittaviin toi-
20469: eläketurva järjestettiin teknisesti uudella tavalla,   menpiteisiin ko. momentin arviomäärärahan
20470: koska eräistä valtion varoista suoritettavista         ylittämiseksi siten, että lakisääteiset valtionavus-
20471: eläkkeistä annettua lakia (382/69) ei voida sovel-     tukset voidaan suorittaa eikä oppilaitosten toi-
20472: taa laskennallisiin valtionavustusperusteisiin,        minnan jatkuvuus tämän johdosta vaarannu.
20473: 
20474:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
20475: 
20476:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
20477:                                            1991 vp -   KK 134                                          3
20478: 
20479: 
20480: 
20481: 
20482:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20483: 
20484:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           innehåller löneutgifterna för den övriga persona-
20485: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         len vid privata läroanstalter. Privata yrkesläro-
20486: den 7 juni 1991 tili vederbörande medlem av            anstalter har från den nämnda tidpunkten beta-
20487: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      lat 25% av beloppet av personalens lön tili
20488: dagsman Kaarina Dromberg undertecknade                 statskontoret som pensionspremie. Premien har
20489: spörsmål nr 134:                                       ansetts höra tili de utgifter som berättigar dessa
20490:                                                        läroanstalter tili statsunderstöd. Även om det
20491:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nya förfarandet inte ändrat på kostnadsfördel-
20492:         ta för att det statsunderstöd som inte har     ningen melian staten och de privata läroanstal-
20493:         betalats i tid och de otiliräckliga förskot-   ternas huvudmän, har det nya systemet, som
20494:         ten på statsunderstödet skali betalas tili     grundar sig på bruttokostnader, gjort det nöd-
20495:         Porvoon kauppaoppilaitos-Borgå han-            vändigt att utöka anslagen för statsunderstöd
20496:         delsläroverk?                                  med beloppet av statsunderstödet för pensions-
20497:                                                        premien. Budgeten för år 1990 tog inte hänsyn
20498:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           tili detta i tiliräcklig omfattning och därför
20499: samt anföra följande:                                  ökades anslaget i momentet med 25 000 000 mk
20500:                                                        i den andra tiliäggsbudgeten i november 1990.
20501:    Statsunderstöd för driftskostnader vid privata          I innevarande års budget reserveras
20502: yrkesläroanstalter betalas med stöd av lagen           240 000 000 mk i statsandelar för privata yrkes-
20503: (494/83) och förordningen (625/85) om finansie-        läroanstalters     driftskostnader,   vilket    är
20504: ring av yrkesläroanstalter. Reglerna för privata       50 780 000 mk mer än år 1990. Anslagen i årets
20505: läroanstalters driftskostnader är i sak enhetliga      budget ser således ut att i lämplig omfattning
20506: med reglerna för kommunala läroanstalter.              motsvara årets lagstadgade förskott och delbe-
20507: Dessutom tiliämpas lagen om statsandelar och           talningar. Utbildningsstyrelsen har meddelat att
20508: -understöd åt kommuner och kommunalför-                den förbereder en tiliäggsbudgetproposition tili
20509: bund (35/73), närmast beträffande de formella          hösten, och genom den kunde de resterande ra-
20510: förklaringsreglerna och utanordningen av stats-        terna om ca 9 000 000 mk betalas omedelbart då
20511: understöd. Anslaget för statsunderstöd upptas i        tiliäggsanslag beviljas.
20512: statsbudgeten under moment 29.67.50, Statsun-              Med anledning av det ovan anförda kommer
20513: derstöd för driftskostnader, vilket är ett förslags-   undervisningsministeriet i samarbete med utbild-
20514: anslag.                                                ningsstyrelsen att även för år 1991 noggrant följa
20515:    En orsak tili den situation beträffande anslag      med situationen beträffande anslaget för privata
20516: som nämns i spörsmålet är att stadgandena om           yrkesläroanstalter under moment 29.67.50. Om
20517: pensionsskyddet för personalen vid privata yr-         det behövs kommer ministeriet snabbt att vidta
20518: kesläroanstalter reviderades från ingången av år       åtgärder för att förslagsanslaget i momentet skall
20519: 1990. Pensionsskyddet ändrades då tekniskt sett,       överskridas så att de lagstadgade statsunderstö-
20520: eftersom lagen om vissa pensioner som skall            den kan betalas. Detta innebär att kontinuiteten
20521: betalas av statsmedel (382/69) inte kan tillämpas      i verksamheten vid dessa läroanstalter inte även-
20522: på de beräkningsgrunder för statsunderstöd som         tyras.
20523: 
20524:      Helsingforsden 3 juli 1991
20525: 
20526:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
20527:                                                1991 vp
20528: 
20529: 
20530: Kirjallinen kysymys 135
20531: 
20532: 
20533: 
20534: 
20535:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Autojen tyhjäkäynnin vähentämisestä am-
20536:                                       mattimaisessa liikenteessä
20537: 
20538: 
20539:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20540: 
20541:     Autojen tyhjäkäyntiä rajoittavat säännökset      miä, jotka toimivat naftalla ilman moottorin
20542: ovat perusteltuja ympäristönsuojelun kannalta.       käynnistystä.
20543: Niistä aiheutuu kuitenkin ongelmia, jotka vaati-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20544: vat ratkaisua. Ammattiautonkuljettajien työ voi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20545: sisältää monenlaisia vaiheita, jotka edellyttävät    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20546: lyhyempiä ja pidempiä pysähdyksiä. Esimerkik-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20547: si päivystystyössä tulee seisokkiaikoja, jolloin
20548: auto on ulkona ja ehtii jäähtyä ennen kuin uusi                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20549: tehtävä alkaa. Samoin kuormauksessa ja kuor-                ryhtyä ilman moottorin käynnistämistä
20550: manpurussa syntyy pysähdyksiä, jolloin mootto-              toimivien lämmittimien saattamiseksi tar-
20551: rin ollessa pysähdyksissä auton lämpötila laskee.           vittaessa pakollisiksi ammattimaisessa
20552: Tällaisia tilanteita varten on kehitetty lämmitti-          autoliikenteessä?
20553: 
20554:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
20555: 
20556:           Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen                     Eila Rimmi
20557: 
20558: 
20559: 
20560: 
20561: 210300M
20562: 2                                       1991 vp -   KK 135
20563: 
20564: 
20565: 
20566: 
20567:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20568: 
20569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      littu joutokäyntiaika sekä tilanteet ja ajoneuvot,
20570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       joita joutokäyntikielto ei koskisi. Joutokäynti
20571: olette 7 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       tultaneen rajaamaan asetuksella kahteen mi-
20572: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nuuttiin, jossa ajassa ehditään hoitamaan ajo-
20573: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     neuvon käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet,
20574: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      mm. lasien puhdistus ja jarrupaineen kohotus, ja
20575: sesta kysymyksestä n:o 135:                         joka aika on myös riittävä lyhyisiin kuormaus-
20576:                                                     ym. toimenpiteisiin.
20577:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Pitempien pysähdysten aikana auton ohjaa-
20578:        ryhtyä ilman moottorin käynnistämistä        ma ehtii jäähtyä. Tällaisia tapauksia varten on
20579:        toimivien lämmittimien saattamiseksi tar-    käytettävissä erilaisia, kysyjien tarkoittamia
20580:        vittaessa pakollisiksi ammattimaisessa       auton sisätilan lämmittimiä. Tällaisen lämmitti-
20581:        autoliikenteessä?                            men käyttötarve on kuitenkin täysin riippuvai-
20582:                                                     nen auton käyttötavasta. Lämmitin saattaa olla
20583:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tarpeellinen sekä ammattiautonkuljettajalle että
20584: vasti seuraavaa:                                    auton omistavalle kuljettajalle, sekä yksityislii-
20585:                                                     kenteessä että luvanvaraisessa liikenteessä hen-
20586:    Kysyjät kiinnittävät huomiota työsuojelumie-     kilö-, kuorma- ja linja-autoissa. Toisaalta halli-
20587: lessä tärkeään seikkaan: autonkuljettajan pää-      tuksen käsityksen mukaan lämmittimen tarvetta
20588: asiallisen työskentelytilan eli ohjaamon lämpöti-   tullee esiintymään vain hyvin vähäisessä osassa
20589: laan. Kysymyksessä esitetyt ajon keskeytykset       autoista. Näitä autoja on hyvin vaikea määritel-
20590: ovat normaaleja ammattiautonkuljettajan työs-       lä minkään ulkoisten ominaisuuksien mukaan;
20591: sä esiintyviä tilanteita. Ohjaamon pysyminen        vasta käyttötarkoitus sanelee lämmittimen tar-
20592: lämpimänä on yleisesti hoidettu pitämällä autoa     peen,
20593: joutokäynnillä työn edellyttämien pysähdysten           Kun lämmitin olisi tarpeellinen vain vähäises-
20594: aikana.                                             sä osassa autoista ja koska tätä osaa ei voida
20595:    Hallitus on 17.5.1991 antanut eduskunnalle       auton ulkoisten ominaisuuksien perusteella mää-
20596: esityksen joutokäynnin rajoittamisesta ja pysä-     ritellä, hallitus ei ole suunnitellut auton sisätilan
20597: köintivirhemaksun määräämisestä tarpeettomas-       lämmittimen määräämistä pakolliseksi.
20598: ta joutokäynnistä. Asetuksella säädettäisiin sal-
20599: 
20600:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1991
20601: 
20602:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
20603:                                          1991 vp -   KK 135                                             3
20604: 
20605: 
20606: 
20607: 
20608:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20609: 
20610:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fordon, vilka skulie bli berörda av tomgångsför-
20611: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       bud. Tomgång torde begränsas genom förord-
20612: den 7 juni 1991 tili vederbörande medlem av          ning tili två minuter, under viiken tid man hinner
20613: statsrådet översänt följande av riksdagsman          sköta om åtgärder i samband med fordonets
20614: Stenius-Kaukonen m.fl. undertecknade skriftli-       igångsättande, bl.a. rengöring av glasen och
20615: ga spörsmål nr 135:                                  bromstryckets höjning. Tiden räcker även tili
20616:                                                      korta lastnings- och andra åtgärder.
20617:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Under längre uppehåll hinner förarhytten
20618:        ta för att göra uppvärmare som fungerar       svalna. För dessa fali finns det att tiligå olika, av
20619:        utan att starta motom vid behov obliga-       de spörjande avsedda uppvärmare för bilens inre
20620:        toriska i yrkesmässig biltrafik?              utrymmen. Behovet av en sådan här uppvärmare
20621:                                                      är dock helt och håliet beroende av bilens an-
20622:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vändningssätt. Uppvärmaren kan vara behövlig
20623: samt anföra följande:                                såväl för en yrkesförare som förare som äger
20624:                                                      bilen, såväl i privattrafik som i tiliståndspliktig
20625:    De spörjande fäster uppmärksamheten vid en        trafik och såväl för person- och lastbilar som
20626: ur arbetsskyddssynvinkel viktig detalj: vid tem-     bussar. Å andra sidan torde behovet för en upp-
20627: peraturen i förarens huvudsakliga arbetsplats,       värmare enligt regeringens uppfattning förekom-
20628: d.v.s i förarhytten. De avbrott som omnämndes        ma endast i en mycket ringa del av bilarna. Dessa
20629: i spörsmålet är normala situationer i en yrkesfö-    bilar är ytterst svåra att definiera enligt yttre
20630: rares arbete. Förarhytten har i allmänhet håliits    egenskaper; behovet för en uppvärmare faststälis
20631: varm med tomgångskörning under de uppehåli           alit efter användningsändamålet.
20632: som arbetet kräver.                                     Eftersom uppvärmaren skulie vara behövlig
20633:    Regeringen har 17.5.1991 tili riksdagen över-     endast i en obetydlig del av bilama och eftersom
20634: lämnat en proposition om begränsning av tom-         denna del inte kan definieras enligt bilens yttre
20635: gång samt föreläggande av parkeringsbot för          egenskaper, har regeringen inte planerat att fö-
20636: onödig tomgång. 1 en förordning skulie stadgas       reskriva uppvärmaren av bilens inre utrymmen
20637: om tiliåten tomgångstid samt situationer och         obligatorisk.
20638: 
20639:       Helsingfors den 30 juli 1991
20640: 
20641:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
20642:                                                 1991 vp
20643: 
20644: Kirjallinen kysymys 136
20645: 
20646: 
20647: 
20648: 
20649:                                    Pulliainen: Pohjolan Liikenne Oy:n suhtautumisesta kuljetusalan
20650:                                        työsulkuun
20651: 
20652: 
20653:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20654: 
20655:     Parhaillaan on meneillään AKT:n julistama            Tilanne on mieletön. Hallituksen on puututta-
20656: kuljetusalan lakko ja vastaavan työnantajatahon       va siihen välittömästi. Pohjolan Liikenteen on
20657: julistama työsulku. Ottamatta kantaa itse lak-        sanouduttava irti työsulusta.
20658: koon totean siihen liittyvän piirteen, jolla on yh-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20659: teiskunnallista merkitystä. Valtionrautateiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
20660: omistama Pohjolan Liikenne Oy on nimittäin            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20661: liittynyt mukaan työsulkuun.                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20662:     Tämä merkitsee, että valtion instituutio, VR,
20663: jonka tehtävänä on raideliikenteen edistäminen,                   Ryhtyykö Hallitus välittömästi toi-
20664: on ryhtynyt tukemaan erittäin rajulla tavalla                  miinVR:nomistaman Pohjolan Liikenne
20665: kumipyörillä tapahtuvaa liikennettä.                           Oy:n sanoutumiseksi irti kuljetusalan
20666:                                                                lakkoon liittyvästä työsulusta?
20667:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
20668: 
20669:                                             Erkki Pulliainen
20670: 
20671: 
20672: 
20673: 
20674: 210300M
20675: 2                                      1991 vp -   KK 136
20676: 
20677: 
20678: 
20679: 
20680:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20681: 
20682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     taan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon.
20683: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Työntekijät ovat myös aikanaan pitäneet tar-
20684: olette 7 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      peellisena, että heidän työnantajansa liittyy työn-
20685: jeenne n:o 623 ohella toimittanut valtioneuvos-    antajaliittoon.
20686: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        Työnantajaliiton jäsenenä yhtiötä sitovat
20687: sanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta       kaikki liiton jäseniä velvoittavat päätökset. Täl-
20688: kirjallisesta kysymyksestä n:o 136:                lainen asia on myös liiton toteuttama työsulku.
20689:                                                    Työsulusta luopuminen merkitsisi samalla jät-
20690:           Ryhtyykö Hallitus välittömästi toi-      täytymistä työnantajaliiton ulkopuolelle. Var-
20691:        miin VR:n omistaman Pohjolan Liikenne       sinkaan työtaistelun aikana ei voi olla perustel-
20692:        Oy:n sanoutumiseksi irti kuljetusalan       tua erota työnantajaliitosta. Se ei myöskään toisi
20693:        lakkoon liittyvästä työsulusta?             Pohjolan Liikenteelle etuja, koska yhtiön olisi
20694:                                                    edelleen sovellettava AKT:n ja ATL:n solmimia
20695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työehtosopimuksia. Sen sijaan yhtiö menettäisi
20696: vasti seuraavaa:                                   mahdollisuudet vaikuttaa sopimusten sisältöön.
20697:                                                       Päinvastoin kuin kysymyksen perusteluissa
20698:    Oy Pohjolan Liikenne Ab kuuluu jäsenenä         väitetään, työtaistelu ja Pohjolan Liikenteen
20699: Autoliikenteen Työnantajaliittoon. Kuuluminen      mukanaolo siinä eivät mitenkään ole tukeneet
20700: järjestäytyneiden työnantajien joukkoon on         maantieliikennettä rautatieliikenteen kustannuk-
20701: Pohjolan Liikenteelle luonnollinen asia, koska     sella. Liikenneministeriöllä ei ole ollut tarvetta
20702: yhtiön kaikki autonkuljettajat kuuluvat puoles-    ottaa tässä suhteessa kantaa työtaisteluun.
20703: 
20704:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1991
20705: 
20706:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
20707:                                          1991 vp -   KK 136                                             3
20708: 
20709: 
20710: 
20711: 
20712:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20713: 
20714:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 egenskap av medlem av arbetsgivarförbun-
20715: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       det binds företaget tili alla de beslut som för-
20716: 623 av den 7 juni 1991 tili vederbörande medlem      bundsmedlemmarna är skyldiga att följa. För-
20717: av statsrådet översänt avskrift av följande av       bundets beslut om lockout är ett sådant beslut.
20718: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           Att avstå från lockouten skulle vara liktydigt
20719: spörsmål nr 136:                                     med att lämna sig utanför arbetsgivarförbundet.
20720:                                                      Det är inte motiverat att, speciellt under en
20721:           Kommer Regeringen att omedelbart           arbetskonflikt, utträda ur arbetsgivarförbundet.
20722:        vidta åtgärder för att Pohjolan Liikenne,     En sådan handling skulle inte heller ge Oy
20723:        som ägs av SJ, tar avstånd från lockouten     Pohjolan Liikenne Ab några fördelar, eftersom
20724:        i strejken inom transportbranschen?           företaget fortfarande vore tvunget att tillämpa
20725:                                                      de kollektivavtal som ingåtts mellan AKT och
20726:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ATL. Företaget skulle däremot gå miste om sina
20727: samt anföra följande:                                möjligheter att påverka innehållet i avtalen.
20728:                                                          1 motsats tili vad som hävdas i motiveringen
20729:     Oy Pohjolan Liikenne Ab är medlem av             tili spörsmålet, stöder arbetskonflikten och
20730: bilbranschens arbetsgivarförbund (ATL). För          Pohjolan Liikennes medverkan i denna på inget
20731: Pohjolan Liikenne är det en naturlig sak att höra    sätt landsvägstrafiken på järnvägstrafikens be-
20732: tili de organiserade arbetsgivarna, eftersom före-   kostnad. Trafikministeriet har inte haft behov
20733: tagets alla busschaufförer isin tur är medlemmar     att i detta avseende ta ställning tili arbetskonflik-
20734: av bil- och transportarbetarförbundet (AKT).         ten.
20735: Arbetstagarna har också ansett detvara erfoder-
20736: ligt att deras arbetsgivare blir medlemmar av
20737: arbetsgivarförbundet.
20738:      Helsingforsden 26 juni 1991
20739:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
20740:                                                  1991 vp
20741: 
20742: 
20743: Kirjallinen kysymys 137
20744: 
20745: 
20746: 
20747: 
20748:                                     Mäkelä ym.: Terveystarkastusten suorittamisesta Suomeen saapu-
20749:                                         ville ulkomaalaisille
20750: 
20751: 
20752:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20753: 
20754:     Euroopan yhteisön useissa maissa suoritetaan          Olisi täysin perusteltua ja kansainvälisen
20755: kaikille maahan muuttaville sekä sinne saapuvil-       käytännön mukaista muuttaa myös Suomessa
20756: le pakolaisille pakollinen terveystarkastus. Ter-      käytäntöä niin, että kaikille maahamme oleske-
20757: veystarkastuksista joutuvat ainakin maahan-            lemaan tai asumaan pyrkiville henkilöille tehtäi-
20758: muuttoa suunnittelevat kustantamaan itse osan,         siin valtion kustannuksella terveystarkastus,
20759: mutta normaalitapauksissa terveystarkastus suo-        jonka eräänä osana olisi tarttuvien tautien tutki-
20760: ritetaan valtion kustannuksella.                       minen. Tällä tavoin voitaisiin välttää vaarallista
20761:     Suomeen on saapunut viimeisten vuosien             tautia sairastavien henkilöiden taudin edelleen
20762: aikana useita tuhansia pakolaisia, jotka ovat          levittäminen, auttaa heitä välittömästi hoitamal-
20763: hakeneet Suomesta turvapaikkaa. Suurin ryh-            la heidän sairauHaan sekä myös nopeuttaa ja
20764: mittymä ovat olleet somalialaiset, joita maas-         helpottaa heidän myöhempää sijoittautumistaan
20765: samme on tällä hetkellä päätöstä odottamassa           tulevalle kotipaikkakuunalleen Suomessa. Suo-
20766: yli 2 000 henkeä. Maassamme on tähän saakka            ritetuista tutkimuksista ei olisi kenellekään hait-
20767: totaalisesti kieltäydytty tekemästä terveystarkas-     taa, mutta siitä olisi monia hyviä puolia niin
20768:  tuksia pakolaisille vedoten eettisiin ja ihmisarvo-   Suomelle kuin myös tänne pyrkiville henkilöille.
20769:  kysymyksiin. Tästä ei kuitenkaan voine olla              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20770: kysymys, mikäli asiaa tarkastellaan kansainväli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20771:  sesti. Näin ollen todellinen syy lienee suomalais-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20772:  ten siirtolaisasioista ja pakolaisasioista vastaa-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20773:  vien henkilöiden ennakkoluuloisuus ja halu sala-
20774:  ta asioita.                                                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
20775:     Eräissä kaupungeissa ja kunnissa suoritettu-                terveystarkastusten ja siinä yhteydessä
20776: jen terveystarkastusten yhteydessä on tietojem-                 tarttuvien tautien tutkinnan suorittami-
20777:  me mukaan havaittu HIV-virusta eli AIDSia.                     seksi kaikille maahamme saapuville pa-
20778:  Lisäksi somalialaisilla on yleisenä sairautena                 kolaisille ja muuten tänne pysyvästi tai
20779:  B-hepatiittivirus (n. 20 %), joka on erittäin vaa-             pitemmäksi aikaa asumaan aikoville?
20780:  rallinen suomalaisille, jotka eivät ole siihen saa-
20781:  neet immuniteettia.
20782:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
20783: 
20784:            Tina Mäkelä                    Hannu Suhonen                   Sulo Aittoniemi
20785:            Raimo Vistbacka                Lea Mäkipää                     Heikki Riihijärvi
20786: 
20787: 
20788: 
20789: 
20790:  210300M
20791: 2                                        1991 vp -   KK 137
20792: 
20793: 
20794: 
20795: 
20796:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20797: 
20798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       le tehdään sijoituspaikkakuntien terveyskeskuk-
20799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sissa terveystarkastukset.
20800: olette 7 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-            Suomeen tulevat turvapaikan hakijat majoite-
20801: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     taan päätöksen odotusajaksi ensi vaiheessa vas-
20802: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      taanottoasemille, joita on maassamme 5. Vas-
20803: Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      taanottoasemalla odotusaikana tehdaan turva-
20804: myksestä n:o 137:                                    paikkaa hakeville terveystarkastukset. Todetta-
20805:                                                      koon, että vuonna 1991 tulleet noin 950 turva-
20806:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        paikan hakijaa edustavat yli 30:a eri kansalli-
20807:        terveystarkastusten ja siinä yhteydessä       suutta. Osa turvapaikan hakijoista tulee Euroo-
20808:        tarttuvien tautien tutkinnan suorittami-      pan eri maista. Näin ollen myös tarpeet terveys-
20809:        seksi kaikille maahamme saapuville pa-        tarkastusten suorittamiseen ovat erilaiset.
20810:        kolaisille ja muuten tänne pysyvästi tai          Turvapaikan hakijoille tehtävien terveystar-
20811:        pitemmäksi aikaa asumaan aikoville?           kastusten sisältö riippuu hakijan alkuperämaas-
20812:                                                      ta ja taustasta. Tartuntatautilain perusteella
20813:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         turvapaikan hakijoille maahantulovaiheessa
20814: vasti seuraavaa:                                     tehtävään terveystarkastukseen sisältyy ter-
20815:                                                      veydenhoitajan haastattelun lisäksi laboratorio-
20816:    Tartuntatautilain (583/86) tarkoituksena on       tutkimukset tuberkuloosin, virushepatiitti B:n,
20817: suojata väestöä tartuntataudeilta. Lain säännök-     HIV-infektion ja kuppataudin toteamiseksi.
20818: siä sovelletaan maassamme oleskeleviin henki-            Käytännössä näiden lisäksi, riippuen hakijan
20819: löihin. Tartuntatautilain ja sen nojalla annetun     alkuperämaasta, voidaan tehdä veri-, virtsa- ja
20820: asetuksen (786/86) mukaan tartuntataudit jae-        ulostenäytetutkimuksia mm. malarian, salmo-
20821: taan yleisvaarallisiin, ilmoitettaviin ja muihin     nellan ja parasiittien poissulkemiseksi. Lisäksi
20822: tartuntatauteihin. Yleisvaarallisia tartuntataute-   tehdään lääkärintarkastus, jos edellä esitetyt
20823: ja ovat mm. tuberkuloosi, kuppa ja polio. Ilmoi-     tutkimukset tai terveydenhoitajan haastattelu
20824: tettavista tartuntataudeista voidaan mainita         antaa aihetta. Lääkärintarkastus tehdään myös
20825: HIV-infektio ja virushepatiitti B. Yleisvaaralli-    raskaana oleville naisille, alle kouluikäisille lap-
20826: siin tauteihin sairastuneeksi epäilty voidaan        sille sekä henkilöille, joilla on sairauden oireita.
20827: määrätä tutkimuksiin ja hoitoon tahdosta riip-           Muiden ulkomaalaisten kuin pakolaisten ja
20828: pumatta.                                             turvapaikan hakijoiden osalta ei terveystarkas-
20829:    Suomeen otetaan pakolaisia vastaan vuosit-        tuksia säännönmukaisesti suoriteta. Tartunta-
20830: taisen kiintiön puitteissa. Kiintiön määrä on        tautilain säännökset koskevat kuitenkin myös
20831: kuluvana vuonna 500. Kiintiöpakolaisille teh-        ulkomaalaisia.
20832: dään alustavat terveystarkastukset lähtömaassa.          Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä nykyi-
20833: Pakolaista, jolla on akuutti sairaus, ei lähetetä    sessä laajuudessa toteutetut terveystarkastukset
20834: vastaanottajamaahan. Pakolaiset tuovat muka-         sekä tarttuvien tautien ehkäisy pakolaisten ja
20835: naan terveydenhoitokortit. Suomessa pakolaisil-      muiden ulkomaalaisten osalta on riittävä.
20836: 
20837:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1991
20838: 
20839:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
20840:                                          1991 vp -    KK 137                                         3
20841: 
20842: 
20843: 
20844: 
20845:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20846: 
20847:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Finland genomgår flyktingarna en hälsounder-
20848: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sökning på hälsocentralen i den kommun där de
20849: den 7 juni 1991 tili vederbörande medlem av          placeras.
20850: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Asylsökande som kommer tili Finland place-
20851: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål          ras under väntetiden i första hand på mottag-
20852: nr 137:                                              ningsstationer. Det finns fem sådana i vårt land.
20853:                                                      På mottagningsstationerna genomgår de asylsö-
20854:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kande en hälsoundersökning under väntetiden.
20855:        ta för att alla flyktingar som kommer tili    De 950 som under 1991 har sökt asyl är av 30
20856:        vårt land och personer som av annan           olika nationaliteter. En del asylsökande kommer
20857:        orsak kommer hit för att bosätta sig          från Iänder i Europa. Därför varierar också
20858:        permanent eller för en längre tid skall       behovet av hälsoundersökning.
20859:        genomgå hälsoundersökning och under-             Hälsoundersökningens omfattning beror allt-
20860:        sökning för konstaterande av smittsam-        så på den asylsökandes hemland och bakgrund.
20861:        ma sjukdomar i samband med den?               1 den hälsoundersökning som de asylsökande
20862:                                                      enligt Iagen om smittsamma sjukdomar genom-
20863:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         går vid ankomsten ingår förutom en intervju
20864: samt anföra följande:                                med en hälsovårdare Iaboratorieundersökningar
20865:                                                      för konstaterande av eventuell tuberkulos, virus-
20866:    Syftet med lagen om smittsamma sjukdomar          hepatit B, HIV-infektion och syfilis.
20867: (583/86) är att skydda befolkningen från smitt-         I praktiken kan utom dessa undersökningar
20868: samma sjukdomar. Lagen tillämpas på personer         tas blod-, urin- och avföringsprov för uteslutan-
20869: som vistas i vårt land. Enligt lagen om smittsam-    de av bl.a. malaria, saimonella och parasiter be-
20870: ma sjukdomar och den förordning (786/86) som         roende på vilket Iand som den sökande kommer
20871: utfärdats med stöd av 1agen indelas de smittsam-     ifrån. Dessutom görs en läkarundersökning om
20872: ma sjukdomarna i allmänfarliga, anmälnings-          de undersökningar som nämns ovan eller interv-
20873: pliktiga och andra smittsamma sjukdomar. All-        jun med hälsovårdaren ger anledning tili det.
20874: mänfarliga sjukdomar är bl.a. tuberkulos, syfilis    Gravida kvinnor, barn under skolåldern och per-
20875: och polio. Av anmälningspliktiga smittsamma          soner som har sjukdomssymtom genomgår ock-
20876: sjukdomar kan nämnas HIV-infektion och vi-           så läkarundersökning.
20877: rushepatit B. En person som misstänks ha in-            Beträffande andra utlänningar än flyktingar
20878: sjuknat i en allmänfarlig sjukdom kan skickas tili   och asylsökande utförs inga regelbundna häl-
20879: undersökning och tas in för vård oberoende av        soundersökningar. Stadgandena i lagen om
20880: hans vilja.                                          smittsamma sjukdomar gäller dock även utlän-
20881:    Finland tar emot flyktingar enligt en årlig       ningar.
20882: kvot. K voten uppgår i år tili 500. K votflykting-      Enligt social- och hälsovårdsministeriet är de
20883: arna genomgår en förberedande hälsoundersök-         hälsoundersökningar som utförs i sin nuvarande
20884: ning i utreselandet. Flyktingar som lider av         utsträckning och förebyggandet av smittsamma
20885: någon akut sjukdom sänds inte tili mottagarlan-      sjukdomar för flyktingars och andra utlänning-
20886: det. Flyktingarna har med sig hälsovårdskort. 1      ars del tillräckliga.
20887: 
20888:      Helsingfors den 9 juli 1991
20889: 
20890:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
20891:                                     j
20892:                                     j
20893:                                 j
20894:                                 j
20895:                             j
20896:                             j
20897:                         j
20898:                         j
20899:                     j
20900:                     j
20901:                 j
20902:                 j
20903:             j
20904:             j
20905:         j
20906:         j
20907:     j
20908:     j
20909: j
20910: j
20911:                                                1991 vp
20912: 
20913: Kirjallinen kysymys 138
20914: 
20915: 
20916: 
20917: 
20918:                                   Rinne: Terveyskeskusmaksun palauttamisen estäruisestä
20919: 
20920: 
20921: 
20922:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20923: 
20924:   Esko Ahon keskustajobtoinen hallitus ei ole          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20925: yksiselitteisesti ilmoittanut kantaansa terveys-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
20926: keskusmaksuista.                                    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20927:    Maksun palauttaminen toisi lisää turhaa by-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20928: rokratiaa ja heikentäisi vakavalla tavalla vai-
20929: keimmassa asemassa olevien ihmisten perustur-                Palauttaako Hallitus terveyskeskus-
20930: vaa. Erityisiin vaikeuksiin joutuisivat lapsiper-          maksut vai ei?
20931: heet ja pienituloiset eläkeläiset.
20932: 
20933:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
20934: 
20935:                                             Heikki Rinne
20936: 
20937: 
20938: 
20939: 
20940: 2!0300M
20941: 2                                        1991 vp -   KK 138
20942: 
20943: 
20944: 
20945: 
20946:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20947: 
20948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuosittain on valtion tulo- ja menoarvion
20949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laadinnan yhteydessä käyty keskustelua erityi-
20950: olette 7 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        sesti terveyskeskusmaksun palauttamisesta.
20951: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella
20952: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      on arvioitu, että maksupoliittiset ratkaisut vai-
20953: Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       kuttavat varsin vähän palvelujen kokonaiskäyt-
20954: sestä n:o 138:                                       töönja kokonaiskustannuksiin. Näin on etenkin
20955:                                                      vuodeosastohoidon osalta. Avopalveluissa
20956:          Palauttaako Hallitus terveyskeskus-         asiakkaaseen kohdistuvat muut hoitoonpääsyä
20957:        maksut vai ei?                                vaikeuttavat seikat, kuten matkat, ajanvaraus,
20958:                                                      joootus jne. vaikuttavat palvelujen kysyntään
20959:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         enemmän kuin käyntimaksut Maksujen koro-
20960: en seuraavaa:                                        tusten mahdolliset kysyntävaikutukset kohden-
20961:                                                      tuvat useimmiten vanhusten ja pienituloisten
20962:    Kansanterveyslain mukaisesti kunnan velvol-       palvelujen käyttöön. Hammashuollossa kysyntä
20963: lisuuteen kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ovat      sen sijaan reagoi herkästi maksumuutoksiin.
20964: eräin poikkeuksin olleet niiden käyttäjille mak-         Pääministeri Esko Ahon hallituksen ohjel-
20965: suttomia. Ehkäisevät palvelut kuten terveysneu-      massa todetaan, että palvelujen tason turvaami-
20966: vonta, terveystarkastukset ja seulontatutkimuk-      nen ja kehittäminen edellyttävät, että maksupo-
20967: set ovat olleet maksuttornia niin neuvolatoimin-     litiikkaa uudistetaan ottaen huomioon sosiaali-
20968: nan, kouluterveydenhuollon, opiskelijater-           nen oikeudenmukaisuus sekä sosiaali- ja ter-
20969: veydenhuollon kuin työterveyshuollonkin piiris-      veydenhuollon yhteistyö. Tämän mukaisesti so-
20970: sä. Myös alle 17-vuotiaiden hammashuolto on          siaali- ja terveysministeriössä on tehty maksupo-
20971: ollut maksutonta. Maksua ei peritä terveyskes-       liittista kartoitusta sekä selvitystäjatkotoimenpi-
20972: kuksissa suoritetuista laboratorio- ja röntgentut-   teistä. Laajan valtionosuusuudistushankkeen
20973: kimuksista. Sen sijaan fysikaalisesta hoidosta       yhteydessä selvitellään myös maksupoliittisia
20974: peritään käyntimaksu. Lääkärin suorittamasta         kysymyksiä.
20975: tutkimuksesta ja antamasta hoidosta perittiin              1. 7.1991 allekirjoitetussa kuntien ja valtion
20976: terveyskeskuksissa vuosina 1972-1980 potilaal-       välisessä järjestelyasiakirjassa todetaan, että
20977: ta käyntimaksu, joka oli aluksi 3 markkaa ja         käyttöön otetaan terveyskeskuskäyntimaksu tai
20978: myöhemmin 6 markkaa käynniltä. Käyntimak-            taloudellisilta vaikutuksiltaan vastaavan suurui-
20979: sujen periminen lopetettiin vuoden 1981 alusta.      sia muita maksuja. Kuntien keskusjärjestöt ovat
20980: Sairaankuljetuksesta, potilaan ylläpidosta vuo-      puoltaneet terveyskeskuskäyntimaksua, mutta
20981: deosastolla sekä lääkärin ja hammaslääkärin          sosiaali- ja terveysministeriö on tässä vaiheessa
20982: hoitoon kuulumattomista lausunnoista peritään        suhtautunut siihen varauksellisesti. Päätökset
20983: terveyskeskuksissa maksu.                            maksun suhteen tehdään myöhemmin.
20984: 
20985:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1991
20986: 
20987:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
20988:                                         1991 vp -   KK 138                                          3
20989: 
20990: 
20991: 
20992: 
20993:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20994: 
20995:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lavgifterna diskuterats. På grundval av de under-
20996: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      sökningar och utredningar som gjorts har de
20997: den 7 juni 1991 tili vederbörande medlem av         avgiftspolitiska 1ösningarna uppskattats inverka
20998: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   mycket obetydligt på den totala användningen
20999: dagsman Rinne undertecknade spörsmål nr 138:        av servicen och på de totala kostnaderna. Detta
21000:                                                     gälier främst vård på bäddavdelning. När det
21001:          Ämnar Regeringen återinföra hälso-         gälier öppenservicen drabbas kunden av andra
21002:        centralavgifterna elier inte?                omständigheter som försvårar tiligången tili
21003:                                                     vård, såsom resor, tidsbestälining, köande osv.
21004:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vilka påverkar efterfrågan på tjänster mer än be-
21005: samt anföra följande:                               söksavgifterna. Den inverkan på efterfrågan som
21006:                                                     avgiftsförhöjningar eventuelit har syns oftast i
21007:    Enligt fo1khälsolagen har den hälsovårdsser-     åldringarnas och 1åginkomsttagarnas använd-
21008: vice som åligger en kommun med några få             ning av servicen. lnom tandvården reagerar ef-
21009: undantag varit avgiftsfri för dem som anlitar       terfrågan däremot lätt på förändringar i avgifter-
21010: den. Förebyggande service såsom hälsorådgiv-        na.
21011: ning, hälsokontrolier och såliningsundersökning-       1 programmet för statsminister Esko Ahos re-
21012: ar har varit avgiftsfri såväl inom rådgivningsby-   gering sägs det att förutsättningen för att servi-
21013: råverksamheten som inom skolhälsovården, stu-       cens nivå skall tryggas och utvecklas är att av-
21014: denthä1sovården och företagshälsovården. För        giftspolitiken reformeras med beaktande av soci-
21015: barn under 17 år har även tandvården varit          al rättvisa och samarbete melian social- och häl-
21016: avgiftsfri. Avgift uppbärs inte för laboratorie-    sovården. 1 överensstämmelse med detta har en
21017: och röntgenundersökningar som utförts vid häl-      avgiftspolitisk kartläggning och utredning över
21018: sovårdscentraler. Däremot uppbärs en besöks-        de fortsatta åtgärderna gjorts inom social- och
21019: avgift för fysikalisk behandling. För läkarunder-   hälsovårdsministeriet. 1 samband med det om-
21020: sökningar och läkarvård uppbar hälsovårdscen-       fattande projektet gäliande en reform av
21021: tralerna åren 1972-1980 av patienten en be-         statsandelen utreds även avgiftspolitiska frågor.
21022: söksavgift som i början var 3 mark och senare 6        1 det regleringsdokument melian kommuner-
21023: mark per besök. Sedan början av 1981 har inte       na och staten som undertecknades 1. 7.1991 sägs
21024: längre uppburits någon besöksavgift. För sjuk-      det att en hälsocentralavgift elier andra avgifter
21025: transport, patientens uppehälie på bäddavdel-       av en storlek med motsvarande ekonomisk in-
21026: ning samt utlåtanden som inte ansluter sig tili     verkan tas i bruk. Kommunernas centralorgani-
21027: läkar- elier tandläkarvård uppbär hälsovårds-       sationer har förordat hälsocentralavgiften, men
21028: centralerna en avgift.                              social- och hä1sovårdsministeriet har i detta
21029:    Varje år, när statsbudgeten har uppgjorts, har   skede intagit en reserverad hålining. Beslut om
21030: särskilt frågan om återinförande av hälsocentra-    avgiften fattas senare.
21031: 
21032:      Helsingfors den 9 juli 1991
21033: 
21034:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
21035: 1
21036: 1
21037:  1
21038:   1
21039:   1
21040:    1
21041:     1
21042:     1
21043:      1
21044:       1
21045:       1
21046:        1
21047:         1
21048:         1
21049:          1
21050:           1
21051:           1
21052:            1
21053:             1
21054:             1
21055:              1
21056:               1
21057:               1
21058:                1
21059:                 1
21060:                 1
21061:                  1
21062:                   1
21063:                   1
21064:                    1
21065:                                               1991 vp
21066: 
21067: Kirjallinen kysymys 139
21068: 
21069: 
21070: 
21071: 
21072:                                   Rinne: Perusturvan heikentämisen estämisestä
21073: 
21074: 
21075:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21076: 
21077:    Esko Ahon keskustajobtoinen hallitus ilmoit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21078: taa ohjelmassaan, että perusturvaa ei kuluvana      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
21079: vuonna koroteta. Vain indeksitarkistukset voi-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21080: daan tarvittaessa tehdä.                            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21081:    Samaan aikaan hallitus korottaa liikevaihto-
21082: veroa, joka iskee kipeimmin lapsiperheisiin ja
21083: pienituloisiin eläkeläisiin ja muihin vaikeassa               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21084: asemassa oleviin ihmisiin. Kunnallisen veroäyrin           siin perusturvan heikentämisen estämi-
21085: korotukset koskevat myös pienituloisia.                    seksi?
21086:    Peruselämisen kallistumisesta johtuu, että pe-
21087: rusturva heikkenee vaikeimmassa asemassa ole-
21088: vien kohdalla.
21089:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
21090: 
21091:                                             Heikki Rinne
21092: 
21093: 
21094: 
21095: 
21096: 210300M
21097: 2                                        1991 vp -   KK 139
21098: 
21099: 
21100: 
21101: 
21102:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21103: 
21104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
21105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toimivuuden ja käyttäjien vaihtoehtojen lisäämi-
21106: olette 7 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        nen ja palvelujen tason turvaaminen mm. lisää-
21107: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mällä palvelujen porrastusta
21108: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         - vakaan ja kohtuuhintaisen asuntotarjon-
21109: Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       nan turvaaminen mm. lisäämällä vuokra-asun-
21110: sestä n:o 139:                                       totuotantoa ja -tarjontaa.
21111:                                                          On selvää, että kaikkia edellä mainittuja ta-
21112:                                                      voitteita hallitus ei voi, maan taloudellinen tilan-
21113:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21114:        siin perusturvan heikentämisen estämi-        ne huomioon ottaen, toteuttaa kovin nopeassa
21115:                                                      aikataulussa. Välttämätön edellytys tavoitteiden
21116:        seksi?
21117:                                                      saavuttamiselle on tuotantoelämän toiminta-
21118:                                                      mahdollisuuksien turvaaminen ja sitä kautta
21119:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tapahtuva taloudellisen pohjan aikaansaaminen
21120: taen seuraavaa:                                      uudistusten toteuttamiseksi.
21121:                                                         Kun edellinen hallitus asetti painopisteen ta-
21122:    Pääministeri Esko Ahon hallitusohjelmassa         louspolitiikassaan melko hyvin toimeentulevan
21123: kansalaisten perusturvan kehittäminen on eräs        kansanosan verotuksen keventämiseen, on pää-
21124: sen keskeisimmistä tavoitteista.                     ministeri Ahon hallituksen ohjelmassa keskeise-
21125:    Hallitusohjelmassa todetaan: "Hallitus pa-        nä tavoitteena heikoimmassa asemassa olevien
21126: rantaa kansalaisten perusturvallisuutta, johon       asemaa parantavan perusturvan kehittäminen.
21127: kuuluvat perustoimeentulo, peruspalvelut ja asu-     Edellisellä nelivuotiskaudella liikevaihtoveroa
21128: minen." Ohjelmassa lausutaan edelleen: "Halli-       korotettiin verouudistuksen rahoittamiseksi,
21129: tus turvaa kansalaisille tasavertaiset peruspalve-   mutta perusturvan kehittäminen oli hidasta.
21130: lut asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja kie-        Kirjallisessa kysymyksessä mainittu hallituk-
21131: lestä riippumatta."                                  sen esitys liikevaihtoveron väliaikaiseksi korot-
21132:    Hallitusohjelmassa on mainittu lukuisia pe-       tamiseksi 0,8 prosenttiyksiköllä on osa hallituk-
21133: rusturvan osa-alueita, joissa on tarkoitus suorit-   sen toimenpiteistä teollisuuden toimintaedelly-
21134: taa parannuksia hallituksen toimintakauden           tysten vahvistamiseksi. Se on siten myös välttä-
21135: aikana ja osittain jo vuodesta 1992 lukien. Täl-     mätön osa siitä kokonaisuudesta, jolla pyritään
21136: laisia ovat mm:                                      luomaan taloudellisia edellytyksiä kansalaisten
21137:    - opintotukijärjestelmän rakenteellinen uu-       perusturvan kehittämiselle. Näin vähäisellä välil-
21138: distaminen korottamalla opintorahan osuutta          lisen veron korottamisella ei voida osoittaa ole-
21139: opintotuesta                                         van merkittäviä tulonjakoon kohdistuvia vaiku-
21140:    - kansaneläkkeiden yksilöllisen eläkkeen pe-      tuksia. Kuten hallituksen esityksessä todetaan,
21141: riaatteen asteittainen toteuttaminen                 liikevaihtoveron korottaminen 0,8 prosenttiyksi-
21142:    - kansaneläkkeiden tason korottaminen             köllä ei nosta peruselintarvikkeiden hintoja ve-
21143: kohdistamalla se veteraaneihin ja pienituloisim-     ronkorotuksen määrällä esityksen perusteluissa
21144: piin eläkkeensaajiin                                 mainituin perustein.
21145:    - heikoimmassa taloudellisessa asemassa               Mitä tulee kysymyksessä mainittuihin kunnal-
21146: olevien veteraanien ja sotainvalidien sekä heidän    listalouden vaikeuksiin ja mahdollisiin kunnal-
21147: puolisoidensa sosiaaliturvan parantaminen            lisveron korotuksiin, viittaan hallitusohjelman
21148:    - perhepoliittisten etuuksien kehittäminen        kohtaan, jonka mukaan hallitus pidättäytyy sel-
21149: siirtämällä painopistettä suoriin tulonsiirtoihin    laisista uudistuksista, jotka merkitsisivät kuntien
21150: kuten lasten kotihoidon tukeen ja lapsilisiin        kokonaismenojen kasvua. Hallitus uskoo, että
21151:                                        1991 vp -   KK 139                                        3
21152: 
21153: vahvistamalla kunnallista itsehallintoa paranne-      Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
21154: taan myös kunnallisen toiminnan taloudellisuut-    että hallituksen toimenpiteet eivät heikennä
21155: ta ja siten vähennetään paineita korottaa kun-     kansalaisten perusturvaa, vaan luovat edellytyk-
21156: nallisveroäyrejä.                                  siä perusturvan pysyvälle parantamiselle.
21157: 
21158:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1991
21159: 
21160:                                                                  Ministeri Toimi Kankaanniemi
21161: 4                                       1991 vp -   KK 139
21162: 
21163: 
21164: 
21165: 
21166:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21167: 
21168:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nas alternativ och tryggandet av servicemvan
21169: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      bl.a. genom ökad nivåstrukturering av servicen
21170: den 7 juni 1991 till vederbörande medlem av             - tryggandet av ett stabilt utbud på bostäder
21171: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   till skäliga priser bl.a. genom en ökning av
21172: dagsman Rinne undertecknade spörsmål nr 139:        produktionen och utbudet av hyresbostäder.
21173:                                                         Det är klart att regeringen med beaktande av
21174:                                                     den rådande ekonomiska situationen i landet
21175:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder i
21176:                                                     inte kan nå alla nämnda mål inom en alltför snäv
21177:        syfte att förhindra en försämring av
21178:                                                     tidsmarginal. En absolut förutsättning för att
21179:        grundskyddet?
21180:                                                     målen skall kunna nås är att produktionsanlägg-
21181:                                                     ningarnas verksamhetsförutsättningar tryggas så
21182:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att en ekonomisk bas som möjliggör reformerna
21183: samt anföra följande:                               kan fås till stånd.
21184:                                                         Medan den tidigare regeringen i sin ekonomis-
21185:    Ett av de centralaste målen i programmet för     ka politik lade tyngdpunkten på att lindra den
21186: statsminister Esko Ahos regering är att förbättra   välbärgade befolkningens beskattning, är det
21187: medborgarnas grundskydd.                            centrala målet i programmet för statsminister
21188:    1 regeringens program sägs det att "Regering-    Ahos regering att utveckla ett grundskydd som
21189: en förbättrar medborgarnas grundtrygghet, som       förbättrar de sämst lottades situation. Under den
21190: omfattar basutkomst, basservice och boende."        föregående fyraårsperioden höjdes omsättnings-
21191: Vidare sägs det i programmet att "Regeringen        skatten för att finansiera skattereformen, men
21192: tryggar en jämbördig basservice för medborgar-      grundskyddet utvecklades långsamt.
21193: na oberoende av boningsort, social ställning och        Regeringens proposition om en temporär
21194: språk."                                             höjning av omsättningsskatten med 0,8 procent-
21195:      1 regeringens program har nämnts talrika       enheter, som nämns i det skriftliga spörsmålet, är
21196: sådana sektorer av grundskyddet inom vilka          en av regeringens åtgärder i syfte att stärka
21197: förbättringar är avsedda att genomföras under       industrins verksamhetsförutsättningar. Åtgärden
21198: regeringens verksamhetsperiod och delvis redan      ingår sålunda även som ett nödvändigt led i den
21199: fr.o.m. år 1992. Sådana är bl.a.                    helhet som skall skapa de ekonomiska förutsätt-
21200:    - en strukturell reform av studiestödssyste-     ningarna för en utveckling av medborgarnas
21201: met genom en utökning av studiepenningens           grundskydd. En så ringa höjning av den indirek-
21202: andel av studiestödet                               ta skatten kan inte påvisas ha någon betydande
21203:    - en gradvis genomföring av principen om         inverkan på inkomstfördelningen. Såsom det
21204: individuell pension inom folkpensionerna            sägs i regeringens proposition leder inte höjning-
21205:    - en höjning av folkpensionerna för vetera-      en av omsättningsskatten med 0,8 procentenhe-
21206: ner och andra pensionstagare med små inkom-         ter till en motsvarande höjning av priserna på
21207: ster                                                baslivsmedlen av de skäl som nämns i proposi-
21208:    - en förbättring av socialskyddet för de ve-     tionens motiveringsdel.
21209: teraner och krigsinvalider samt deras makar som          Beträffande kommunalhushållningens svå-
21210: har det sämst ställt ekonomiskt sett                righeter och de eventuella höjningarna av kom-
21211:    - en utveckling av de familjepolitiska förmå-    munalskatten som nämns i spörsmålet, hänvisar
21212: nerna genom en överföring av tyngdpunkten till      jag till den punkt i regeringens program där det
21213: direkta inkomstöverföringar såsom stödet för        sägs att regeringen avhåller sig från sådana
21214: vård av barn i hemmet och barnbidragen              reformer som skulle betyda en ökning av kom-
21215:    - en effektivering av servicen inom social-      munernas totala utgifter. Regeringen tror att om
21216: och hälsovården och en utökning av användar-        det korumunala självstyret förstärks, förbättras
21217:                                       1991 vp -   KK 139                                        5
21218: 
21219: även den korumunala verksamhetens lönsamhet       tateras att regeringens åtgärder inte försvagar
21220: vilket minskar trycket på en höjning av kommu-    medborgarnas grundskydd, utan skapar förut-
21221: nernas skattören.                                 sättningar för en bestående förbättring av
21222:    På grund av det ovan anförda kan det kons-     grundskyddet.
21223: 
21224:     Helsingfors den 4 juli 1991
21225: 
21226:                                                                  Minister Toimi Kankaanniemi
21227:                                                1991 vp
21228: 
21229: 
21230: Kirjallinen kysymys 140
21231: 
21232: 
21233: 
21234: 
21235:                                   Aittoniemi: Kansaneläkevakuutusmaksun määräytymisperusteista
21236: 
21237: 
21238:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21239: 
21240:    Siirtyessään varhaiseläkkeelle eläkkeensaaja      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21241: vapautuu velvollisuudesta maksaa kansaneläke-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21242: vakuutusmaksua, jos hän samalla hakee ja saa
21243: kansaneläkkeen perusosan. Jos hän tietyistä ja
21244: tunnetuista syistä jättää sen hakematta, hänelle                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21245: jää velvollisuus suorittaa edellä mainittua mak-             siin kansaneläkevakuutusmaksun mää-
21246: sua.                                                         räytymisperusteissa olevan epäkohdan
21247:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           poistamiseksi?
21248: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
21249: 
21250:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
21251: 
21252:                                            Sulo Aittaniemi
21253: 
21254: 
21255: 
21256: 
21257:  210300M
21258: 2                                       1991 vp -   KK 140
21259: 
21260: 
21261: 
21262: 
21263:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21264: 
21265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dessä yksilölliselle varhaiseläkkeelle, joka    on
21266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työkyvyttömyyseläke,         kansaneläkevakuutus-
21267: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      maksua ei määrätä. Kansaneläkelain 77 §:n pe-
21268: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    rusteella vakuutetulla on myös tietyissä tilanteis-
21269: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sa mahdollisuus hakea päätöstä siitä, että hänet
21270: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     todettaisiin kansaneläkelain mukaan työkyvyt-
21271: myksestä n:o 140:                                   tömäksi ilman eläkehakemusta ja että hän tätä
21272:                                                     kautta vapautuisi suorittamasta kansaneläkeva-
21273:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kuutusmaksua.
21274:        siin kansaneläkevakuutusmaksun mää-              Kysymyksen perusteluissa on ilmeisesti tar-
21275:        räytymisperusteissa olevan epäkohdan         koitettu niitä tilanteita, joissa myöhemmin eläk-
21276:        poistamiseksi?                               keelle jääneen puolison tullessa kansaneläkkeen-
21277:                                                     saajaksi ensin eläkkeelle jääneen puolison kan-
21278:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         saneläke alentuisi ja perheen veronpidätyksen
21279: tavasti seuraavaa:                                  jälkeen saarnat tulot olisivat pienemmät kuin jos
21280:                                                     toinen puoliso ei ottaisi eläkettä vastaan. Tämä
21281:    Kansaneläkelain mukaan vakuutetun on suo-        kansaneläkkeen lisäosajärjestelmässä ollut vi-
21282: ritettava vakuutusmaksu, joka määrätään hänel-      noutuma on korjattu syyskuun alusta 1991 voi-
21283: le edelliseltä vuodelta, pantujen veroäyrien pe-    maan tulevalla lailla. Eläkkeensaajapuolison
21284: rusteella kunnallisverotuksen yhteydessä. Va-       lisäosa korotettiin 85 %:iin yksinäisen henkilön
21285: kuutusmaksua ei kuitenkaan määrätä vakuute-         lisäosasta ja sitä maksetaan tämän suuruisena
21286: tulle, joka tulovuoden alkaessa oli jo täyttänyt    heti jomman kumman puolison jäädessä eläk-
21287: 63 vuotta tai joka on tulovuoden tai sen osan       keelle. Lisäosakorotus ulotettiin koskemaan
21288: aikana ollut kansaneläkelain mukaan työkyvyt-       myös jo eläkkeellä olevia puolisoita.
21289: tömäksi todettuna taikka saanut työttömyyselä-         Vakuutetun kansaneläkevakuutusmaksun pe-
21290: kettä.                                              rusteet tulevat käsiteltäväksi valtion vuoden 1992
21291:     Edellä olevasta seuraa, että henkilönjäädessä   tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä, jolloin
21292: 60 vuotta täytettyään varhennetulle vanhuus-        sosiaaliturvamaksujen taso tulee kokonaisuu-
21293: eläkkeelle hän ei vapaudu suorittamasta kansan-     dessaan harkittavaksi.
21294: eläkevakuutusmaksua. Sen sijaan henkilön jää-
21295: 
21296:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1991
21297: 
21298:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
21299:                                           1991 vp -   KK 140                                           3
21300: 
21301: 
21302: 
21303: 
21304:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21305: 
21306:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen          betala denna premie, om det rör sig om invalidi-
21307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tetspension. Enligt 77 § folkpensionslagen har
21308: den II juni I99I tili vederbörande medlem av          den försäkrade även rätt att i vissa fall ansöka
21309: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     om beslut att han utan pensionsansökan skall
21310: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          konstateras vara arbetsoförmögen enligt folk-
21311: I40:                                                  pensionslagen och att han således befrias från
21312:                                                       folkpensionspremie.
21313:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för             1 motiveringen tili spörsmålet avses antagligen
21314:        att avskaffa missförhåliandet i grunderna      de situationer i vilka folkpensionen för den av
21315:        för de försäkrades folkpensionspremie?         makarna som gått i pension tidigare sänks då
21316:                                                       den andra av makarna blir folkpensionär och
21317:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          deras inkomster efter skatt blir mindre än om
21318: samt anföra följande:                                 den andra av makarna inte tar emot pensionen.
21319:                                                       Detta missförhållande i systemet med tiliäggsdel
21320:    Enligt folkpensionslagen skali den försäkrade      tili folkpensionen har rättats tili genom en lag
21321: betala försäkringspremie enligt de skatteören         som träder i kraft från ingången av september
21322: som han påförts för föregående år i samband           I99I. Tiliäggsdelen beträffande makar höjdes tili
21323: med kommunalbeskattningen. Den som redan              85 % av tilläggsdelen för en ensamstående och
21324: vid ingången av inkomståret har fylit 63 år elier     dessa 85 % betalas från det att den ena av
21325: som med stöd av folkpensionslagen konstaterats        makarna går i pension. Förhöjningen av tilläggs-
21326: vara oförmögen tili arbete eller fått arbetslös-      delen utvidgades att även gälia makar som redan
21327: hetspension under inkomståret elier en del av det     är pensionärer.
21328: behöver dock inte betala premie.                          Grunderna för de försäkrades folkpensions-
21329:    Av detta följer att den som vid fyllda 60 år går   premie kommer att behandlas i samband med
21330: i förtida ålderdomspension inte befrias från att      I992 års statsbudget, då nivån på socialskydds-
21331: betala folkpensionspremie. Däremot behöver            avgifterna skall ses över i sin helhet.
21332: inte den som tar ut individuell förtidspension
21333: 
21334:      Helsingforsden II juli I99I
21335: 
21336:                                                                       Minister Toimi Kankaanniemi
21337: 1
21338: 1
21339: 1
21340: 1
21341:     1
21342:     1
21343:     1
21344:     1
21345:         1
21346:         1
21347:         1
21348:         1
21349:             1
21350:             1
21351:             1
21352:             1
21353:                 1
21354:                 1
21355:                                                1991 vp
21356: 
21357: Kirjallinen kysymys 141
21358: 
21359: 
21360: 
21361: 
21362:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Israelilaisen lentoyhtiön menettelystä turva-
21363:                                       tarkastuksissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla
21364: 
21365: 
21366:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21367: 
21368:    Israelilaisen lentoyhtiön EI Alin turvamiehet     EI Alin turvamiesten toimesta. Lentokentän
21369: estivät Helsinki-Vantaan lentokentällä 28.5.1991     koko turvatarkastustoiminta on kuitenkin Suo-
21370: Suomen kansalaisen Anu Shaiknassirin pääsyn          men viranomaisten vastuulla.
21371: kyseisen yhtiön reittilennolle Tel-Aviviin. Rouva       Käsityksemme mukaan Ruotsissa EI Alin
21372: Shaiknassirin tarkoituksena oli mennä kesälo-        turvamiesten toimintaan puututtiin aseiden hal-
21373: malle appivanhempiensa luokse. Häntä oli saat-       lussapidon vuoksi. Mielestämme olisi tarpeen
21374: tamassa lentokentällä hänen puolisonsa Walid         selvittää myös Suomessa toimivien turvamiesten
21375: Shaiknassir sekä kaksi ystävää, jotka odottivat      mahdollinen aseiden hallussapito ja sen lainmu-
21376: häntä Iipputarkastus- ja matkatavaraluovutusjo-      kaisuus.
21377: non ajan.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21378:    Yhtäkkiä El Alin turvamies vaati herra Shaik-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21379: nassiria luovuttamaan hänelle oman sekä vai-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21380: monsa passin. Mies ilmoitti, ettei turvamiehillä     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21381: ole oikeutta pyytää hänen passiaan, koska hän ei
21382: ollut lähdössä matkalle. Vaimo siirrettiin jonon               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21383: viimeiseksi ja hänen kaikki tavaransa purettiin             ryhtyä selvittääkseen israelilaisen lento-
21384: lattialle, koska matkalaukussa väitettiin havai-            yhtiön EI Alin turvatarkastusten lainmu-
21385: tun "räjähdyshiukkasia". Lopuksi turvamiehet                kaisuuden Suomen maaperällä ja tarkis-
21386: ilmoittivat, että vaimon ei sallita matkustavan.            taakseen Suomen viranomaisten toimin-
21387:    Suomalainen poliisi seurasi tilannetta vierestä          taohjeet niin, että lentokentillä tapahtu-
21388: ja pahoitteli tapahtunutta, mutta totesi, ettei             vassa turvatarkastuksessa noudatetaan
21389: voinut asialle mitään.                                      sekä suomalaisten että ulkomaalaisten
21390:     Kyseinen tapaus on vain yksi esimerkki tilan-           kohtelussa kaikkia ihmisoikeuksista voi-
21391: teista, joissa Suomen kansalaiset ovat kokeneet             massa olevia säännöksiä?
21392: ihmisarvoansa Ioukatun kotimaansa maaperällä
21393: 
21394:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
21395: 
21396:           Marjatta Stenius-Kaukonen Tarja Halonen                     Ensio Laine
21397:           Liisa Jaakonsaari          Heli Astala                      Timo Laaksonen
21398:           Reijo Lindroos             Pekka Leppänen                   Jaakko Laakso
21399:           Osmo Polvinen              Pekka Haavisto                   Paavo Nikula
21400:                     Tuija Maaret Pykäläinen                   Mirja Ryynänen
21401: 
21402: 
21403: 
21404: 
21405: 210300M
21406: 2                                         1991 vp -   KK 141
21407: 
21408: 
21409: 
21410: 
21411:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21412: 
21413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vastaamaan kulloinkin vallitsevaa kansainvälis-
21414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tä tilannetta ja käytäntöä sekä Kansainvälisen
21415: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        Siviili-ilmailujärjestön suosituksia.
21416: jeenne n:o 679 ohella toimittanut valtioneuvos-           Turvaamistoimenpiteistä annetun lain (842/
21417: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        71) ja Ilmailulaitoksen turvaamistoimenpiteistä
21418: sanedustaja Stenius-Kaukosen ym. näin                 lentoasemilla antaman päätöksen ensisijaisena
21419: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 141:        tavoitteena on estää ennakolta mahdollisimman
21420:                                                       tehokkaasti lentoliikenteeseen kohdistuvat lait-
21421:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tomat teot. Matkustajaliikenteen osalta tavoit-
21422:        ryhtyä selvittääkseen israelilaisen lento-     teeseen pyritään etupäässä matkatavaroihin ja
21423:        yhtiön El Alin turvatarkastusten lainmu-       matkustajiin kohdistuvilla ennakkotarkastustoi-
21424:        kaisuuden Suomen maaperällä ja tarkis-         menpiteillä.
21425:        taakseen Suomen viranomaisten toimin-              Turvaamistoimenpiteistä annetun lain mu-
21426:        taohjeet niin, että lentokentillä tapahtu-     kaan toimenpiteet on suoritettava niin, ettei
21427:        vassa turvatarkastuksessa noudatetaan          niistä aiheudu tarpeetonta haittaa niille henki-
21428:        sekä suomalaisten että ulkomaalaisten          löille, joihin toimenpiteet kohdistetaan, ja ettei
21429:        kohtelussa kaikkia ihmisoikeuksista voi-       niillä tarpeettomasti vaikeuteta tai häiritä lento-
21430:        massa olevia säännöksiä?                       liikennettä ja lentoasemalla tapahtuvaa muuta
21431:                                                       toimintaa.
21432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Turvaamistoimenpiteistä yksittäistapauksessa
21433: vasti seuraavaa:                                      päättää mainitun Ilmailulaitoksen antaman
21434:                                                       määräyksen puitteissa lentoaseman päällikkö ja
21435:     Suomen valtio on ratifioinut voimassa olevat      ne toteuttaa poliisi. Ilmailulaitoksen päätöksen
21436: kolme kansainvälistä yleissopimusta, joilla pyri-     mukaan poliisi voi käyttää apunaan muutakin
21437: tään turvaamaan kansainvälinen siviili-ilmailu-       henkilökuntaa, joka tällöin toimii poliisin joh-
21438: liikenne rikollisia tekoja vastaan. Mainittujen       don ja valvonnan alaisena.
21439: Tokion, Haagin ja Montrealin yleissopimusten              Ilmailulaitoksen palveluksessa oleva henkilö
21440: lisäksi Kansainvälinen Siviili-ilmailujärjestö (In-   voidaan lisäksi 28 päivänä kesäkuuta 1991 anne-
21441: ternational Civil Aviation Organization) on           tun asetuksen (1004/91) mukaan määrätä suorit-
21442: antanut Chicagon yleissopimukseen pohjautu-           tamaan lain mukaisia turvaamistoimenpiteitä
21443: van turvavalvontaa koskevan liitteen (Annex           lentoasemilla. Asetus tuli voimaan 15 päivänä
21444: 17), joka velvoittaa myös Suomen valtiota.            heinäkuuta 1991.
21445:     Suomessa siviili-ilmailun ja lentoliikenteen          Mainittujen säännösten ja määräysten lisäksi
21446: turvaamisen periaatteet nojautuvat perustuslain-      useiden valtioiden omat kansalliset ilmailuviran-
21447: säätämisjärjestyksessä säädettyyn ja 10 päivänä       omaiset ovat antaneet ko. valtioissa lentotoimin-
21448: joulukuuta 1971 annettuun lakiin toimenpiteistä       taa harjoittaville lentoyhtiöille turvatoimintaan
21449: lentoliikenteen turvaamiseksi eräissä tapauksissa     liittyviä velvoitteita, joita yhtiöiden on noudatet-
21450: (842/71) ja asetuksella voimaansaatettuihin jo        tava lentotoiminnassaan.
21451: mainittuihin kansainvälisiin sopimuksiin. Edellä          Suomen viranomaisten suorittamat matkusta-
21452: mainitun lain mukaan tarkastuksia, henkilöntar-       jiin ja heidän matkatavaroihinsa kohdistuvat
21453: kastuksia sekä henkilönkatsastuksia suoritetta-       turvaamistoimenpiteet on määritelty laissa (842/
21454: essa on soveltuvin osin noudatettava, mitä pak-       71). Niinikään laki antaa viranomaiselle mah-
21455: kokeinolaissa (450/87) on säädetty. Lisäksi Il-       dollisuuden ryhtyä laissa todettuihin toimenpi-
21456: mailulaitos on antanut turvaamistoimenpiteiden        teisiin määrätyillä edellytyksillä. Matkustajalla
21457: käyttämisestä lentoasemilla määräykset, jotka         on oikeus kieltäytyä turvatarkastuksesta, mutta
21458: perustuvat ilmailuhallituksen 27 päivänä helmi-       tällöin seurauksena voi olla pääsyn kieltäminen
21459: kuuta 1981 antamaan päätökseen. Ilmailulaitos         matkustajahalliin ja edelleen ilma-alukseen.
21460: tarkistaa mainitut määräykset puolivuosittain             Helsinki-Vantaan lentoasemalla, jossa kan-
21461:                                          1991 vp -   KK 141                                           3
21462: 
21463: sainvälisen lentoliikenteen osuus on huomatta-       nousemisen yhteydessä tahi siitä poistumisen
21464: va, noudatetaan erityistä tarkkaavaisuutta tur-      yhteydessä sattuneen tapahtuman johdosta saa
21465: vatarkastustoiminnassa matkustajien ja ilmailun      surmansa tai vahingoittuu, on rahdinkuljettaja
21466: turvallisuuden takaamiseksi. Turvaamistoimin-        vastuussa siitä vahingosta, jollei mainitussa lais-
21467: nasta annetussa laissa, Ilmailulaitoksen mää-        sa ole muuta säädetty. Toisaalta lain 21 §:n
21468: räyksissä tai lentoasemilla noudatettavassa tur-     mukaan rahdinkuljettaja on vastuusta vapaa, jos
21469: vatarkastuskäytännössä ei ole tehty eroja suo-       hän näyttää, että sekä hänen palveluksessaan
21470: malaisten tai ulkomaisten matkustajien kohte-        olevat että hänen apulaisensa ovat ryhtyneet
21471: lussa.                                               kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin vahingon
21472:    El Al Israel Airlines -lentoyhtiön, kuten ame-    välttämiseksi tai että heidän on ollut mahdoton-
21473: rikkalaistenkin lentoyhtiöiden, omaan kansalli-      ta ryhtyä niihin.
21474: seen turvanormiin perustuvat turvatarkastusvaa-          El Al Israel Airlines -lentoyhtiön itsensä suo-
21475: timukset ylittävät Helsinki-Vantaan lentoase-        rittamat toimenpiteet Helsinki-Vantaan lento-
21476: man yleisen turvastandardin. Ilmailulain (595/       asemalla matkustajiin kohdistuvien vahinkojen
21477: 64) 23 §:n perusteella ilma-aluksen päälliköllä on   välttämiseksi perustuvat lentoyhtiön ja matkus-
21478: ylin käskyvalta aluksessa, kuitenkin niin, että      tajan väliseen kuljetussopimukseen. Matkusta-
21479: käskyvalta ulottuu matkustajiin vain järjestystä     jalla on aina oikeus kieltäytyä mainituista yhtiön
21480: ja turvallisuutta koskevissa asioissa. Saman lain    toimenpiteistä, kuten yhtiön edustajien tekemäs-
21481: 24 §:n mukaan päällikkö ja miehistö ovat velvol-     tä haastattelusta tai heidän suorittamastaan
21482: liset huolehtimaan aluksesta sekä matkustajista      matkatavaroiden tarkastuksesta. Tätä matkus-
21483: ja tavarasta, joita aluksessa kuljetetaan. Maini-    tajille kuuluvaa oikeutta valvovat lentoasemalle
21484: tut ilmailulain säännökset vastaavat Tokion          sijoitetut poliisiviranomaiset. Toisaalta lentoyh-
21485: yleissopimuksessa sovittuja ilma-aluksen päälli-     tiöllä on kansainvälisestikin yleisesti noudatettu-
21486: kön oikeuksia ja velvoitteita.                       jen kuljetusehtojen mukaan oikeus valita asiak-
21487:     Matkustajan ja ilmaliikenteen harjoittajan eli   kaansa tai kieltäytyä kuljettamasta matkustajaa
21488: lentoyhtiön välistä sopimussuhdetta säännellään      tai tämän matkatavaroita turvallisuussyistä tai
21489: ilmakuljetussopimuslaissa (45/77), joka perustuu     noudattaakseen lakeja, säännöksiä tai määräyk-
21490: kansainvälisiin ilmakuljetusta koskeviin sopi-       siä, jotka ovat voimassa maassa josta, johon tai
21491: muksiin. Mainitun lain 18 §:n mukaan mikäli          jonka yli lento kulkee.
21492: matkustaja ilma-aluksessa tai ilma-alukseen
21493: 
21494:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1991
21495: 
21496:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
21497: 4                                         1991 vp -   KK 141
21498: 
21499: 
21500: 
21501: 
21502:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21503: 
21504:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tionella Civilflygorganisationens rekommenda-
21505: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        tioner.
21506: 679 av den 11 juni 1991 till vederbörande med-           Lagen om tryggande av flygtrafiken (842/71)
21507: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    och Luftfartsverkets beslut om säkerhetsåtgär-
21508: riksdagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. under-         der på flygfälten strävar i första hand att på
21509: tecknade spörsmål nr 141:                             förhand så effektivt som möjligt förhindra olag-
21510:                                                       liga aktioner som riktas mot flygtrafiken. 1 fråga
21511:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        om persontrafiken strävar man att i huvudsak
21512:        ta för att reda ut lagligheten i säkerhets-    uppfylla målsättningarna genom förhandskon-
21513:        kontrollerna utförda av det israeliska         troll av resgods och passagerare.
21514:        flygbolaget El Al på finskt territorium,          Enligt lagen om tryggande av flygtrafiken
21515:        och för att förnya de finländska myndig-       skall åtgärderna utföras så att inte onödigt men
21516:        heternas direktiv så, att alla enligt de       förorsakas för dem, mot vilka åtgärderna riktar
21517:        mänskliga rättigheterna gällande stad-         sig, och att man inte genom dessa onödigtvis
21518:        gandena följs i säkerhetskontrollen på         försvårar eller stör flygtrafiken eller annan verk-
21519:        flygfältena, både när det gäller finländare    samhet på flygstationen.
21520:        och utlänningar?                                  Beslut angående säkerhetsåtgärder i enskilda
21521:                                                       fall fattas, i enlighet med det ovan nämda av
21522:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Luftfartsverket utfärdade bes1utet, av flygsta-
21523: samt anföra följande:                                 tionschefen och de verkställs av polisen. Enligt
21524:                                                       det av Luftfartsverket utfärdade beslutet kan
21525:    Den finska staten har ratificerat tre gällande     polisen ta annan personai till hjälp, som då
21526: internationella konventioner, vilka avser att tryg-   verkar under polisens ledning och tillsyn.
21527: ga det internationella civilflyget mot kriminelia        Enligt en förordning given den 28 juni 1991
21528: aktioner. Utöver de nämnda Tokyo-, Haag- och          (1004/91) kanenperson som är anställd vid Luft-
21529: Montrealkonventionerna har lnternationella            fartsverket förordnas vidta lagenliga säkerhets-
21530: Civilflygorganisationen (lnternational Civil A vi-    åtgärder på flygplatserna. Förordningen trädde i
21531: ation Organization) gett ut ett annex som be-         kraft den 15 juli 1991.
21532: handlar säkerhetskontroll (Annex 17), som grun-          Utöver de nämnda stadgandena och bestäm-
21533: dar sig på Chicagokonventionen, och som även          melserna har de nationella luftfartsmyndigheter-
21534: förpliktar den finska staten.                         na i .många Iänder ålagt flygbolag som idkar
21535:    1 Finland utgår man, i tryggande av civilflyget    verksamhet i ifrågavarande Iänder säkerhets-
21536: och flygtrafiken, från den enligt grundlagsord-       förpliktelser, som bolagen skall följa isin flygtra-
21537: ning stiftade lagen av den 10 december 1971 om        fik.
21538: åtgärder för tryggande av flygtrafiken i vissa fall      De säkerhetsåtgärder som de finska myndig-
21539: (842/71) och de genom förordning införda ovan         heterna utför på passagerare och deras resgods
21540: nämnda internationella avtalen. Enligt ovan           definieras enligt lag (842/71). Lagen gör det
21541: nämnda lag skall kontroll, kroppsvisitation samt      också möjligt för myndigheterna att vidta lagen-
21542: kroppsbesiktning i tillämpliga delar följa vad        liga åtgärder under bestämda förutsättningar.
21543: som i tvångsmedelslagen (450/87) stadgas. Ut-         Resenärer har rätt att vägra underkasta sig
21544: över detta har Luftfartsverket utfärdat bestäm-       säkerhetskontroll, men i så fall kan fö1jden bli
21545: melser angående tillämpningen av säkerhetsåt-         förbud mot tillträde till passagerarhallen och
21546: gärderna på flygfälten, som grundar sig på ett av     vidare till luftfartyget.
21547: luftfartsstyrelsen den 27 februari 1981 utfärdat         På Helsingfors-Vanda flygplats, där den inter-
21548: beslut. Luftfartsverket justerar nämnda bestäm-       nationella flygtrafikens andel är betydande, iakt-
21549: melser varje halvår till att motsvara den interna-    tas speciell uppmärksamhet i fråga om säker-
21550: tionella situationen och den praxis som för till-     hetsåtgärder för att trygga passagerarnas och
21551: fället är rådande, samt till att motsvara Interna-    flygtrafikens trygghet. 1 lagen om säkerhetsåt-
21552:                                         1991 vp -   KK 141                                           5
21553: 
21554: gärder, Luftfartsverkets bestämmelser eller i sä-   samband med att han går ombord på luftfartyg
21555: kerhetskontrollen på flygplatserna har i prakti-    eller lämnar detta omkommer eller skadas, om ej
21556: ken ingen skillnad gjorts mellan finska och         annat stadgas i nämnda lag. Men enligt lagens
21557: utländska resenärer.                                21 § är fraktföraren fri från ansvarighet, om han
21558:    El Al Israel Airlines' krav på säkerhetskon-     visar, att han samt hans anställda vidtagit alla
21559: troll, grundar sig, i likhet med den säkerhets-     nödiga åtgärder för att undvika skadan eller att
21560: kontroll amerikanska flygbolag tillämpar, på na-    det varit omöjligt för dem att vidtaga dessa
21561: tionella säkerhetsnormer, och är strängare än       åtgärder.
21562: den säkerhetsstandard som tillämpas på Helsing-        De säkerhetsåtgärder som flygbo1aget El Al
21563: fors-Vanda flygplats. Enligt 23 § luftfartslagen    Israel Airlines vidtar på Helsinfors-Vanda flyg-
21564: (595/64) äger befälhavaren största myndighet        plats för att undvika att passagerare utsätts för
21565: ombord på luftfartyget, dock så, att han har        skador grundar sig på befordringsavtal mellan
21566: myndighet över passagerarna endast i frågor         flygbolaget och passageraren. Passageraren har
21567: som berör ordning och säkerhet. Enligt 24 § i       alltid rätt att vägra underkasta sig de säkerhets-
21568: samma lag, åläggs befälhavaren och besättning-      åtgärder som nämnda flygbolag vidtar, t.ex. i
21569: en skyldighet att dra försorg om fartyget, samt     fråga om den intervju som görs av representanter
21570: passagerare och gods, som befordras med fartyg-     för bolaget eller säkerhetskontrollen av resgods.
21571: et. Nämnda stadganden i luftfartslagen motsva-      Polismyndigheten som stationerats på flygplat-
21572: rar befälhavarens rättigheter och skyldigheter i    sen övervakar att denna rättighet respekteras.
21573: Tokyokonventionen.                                  Men flygbolaget har redan i enlighet med inter-
21574:     Om avtalsförhållandet mellan passageraren       nationellt allmänt tillämpade befordringsvillkor
21575: och det bolag som bedriver flygtrafik, d.v.s.       rätt att välja sina kunder och rätt att vägra
21576: flygbolaget, stadgas i lagen om luftbefordrings-    befordra passagerare eller dennes resgods p.g.a.
21577: avtal (45/77), som grundar sig på internationella   säkerhetsskäl eller för att följa lagar, stadganden
21578: avtal. Enligt den nämnda lagens 18 § är fraktfö-    och bestämmelser, vilka gäller i det land från
21579: raren ansvarig om passagerare tili följd av hän-    vilket, tili vilket eller över vilket luftbefordran
21580: delse som inträffar ombord på luftfartyg eller i    sker.
21581: 
21582:      Helsingfors den 18 juli 1991
21583: 
21584:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
21585:                                                 1991 vp
21586: 
21587: Kirjallinen kysymys 142
21588: 
21589: 
21590: 
21591: 
21592:                                   Tenhiälä: Perustuslakien kääntämisestä englannin kielelle
21593: 
21594: 
21595:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21596: 
21597:    Vuonna 1984 on ilmestynyt eduskunnan kus-         ranomaisella tunnu olevan selkeää kuvaa siitä,
21598: tantama englanninkielinen käännös hallitusmuo-       millä ministeriöllä oikein on viime kädessä vas-
21599: dosta, valtiopäiväjärjestyksestä ja eduskunnan       tuu tämän asian hoitamisesta. Eduskunnan asia-
21600: työjärjestyksestä. Sen jälkeen ei ole uutta kään-    na ei voi olla käännöstyön hoitaminen, kyllä täl-
21601: nöstä ilmestynyt, vaikka kaikkiin säädöksiin on      laisen asian hoito kuuluu jollekin ministeriölle.
21602: tullut muutoksia.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21603:    Tilanne on vaikea silloin, kun ulkomaiset         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21604: tutkijat kääntyvät suomalaisten tutkijaystävien-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21605: sä puoleen ja pyytävät ajan tasalla olevaa kään-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21606: nöstä perustuslaeistamme.
21607:    Ei anna kovin hyvää kuva se, jos silloin on                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21608: mahdollisuus tarjota vain sellainen käännös,                ryhtyä, jotta maamme perustuslaeista
21609: johon eivät sisälly viimeisimmät muutokset.                 olisi aina saatavilla ajan tasalla oleva
21610: Helposti tällöin voi välittyä se kuva, että asioi-          englanninkielinen käännös ja mahdolli-
21611: den hoito on ylipäätään jäänyt Suomessa jälkiju-            suuksien mukaan muunkin kielisiä kään-
21612: naan.                                                       nöksiä?
21613:    Ongelmana näyttää olevan se, ettei kellään vi-
21614: 
21615:        Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
21616: 
21617: 
21618:                                           Hannu Tenhiälä
21619: 
21620: 
21621: 
21622: 
21623: 210300M
21624: 2                                      1991 vp -   KK 142
21625: 
21626: 
21627: 
21628: 
21629:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21630: 
21631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     riön toimialaan kuuluvia keskeisiä säädöksiä
21632: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kääntää tarvittaessa myös espanjan, ranskan tai
21633: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-     saksan kielille.
21634: jeenne n:o 680 ohella toimittanut valtioneuvos-       Uuden perustuslakien englanninkielisen kään-
21635: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     nöksen tarpeesta ollaan hyvin tietoisia ja uusia
21636: sanedustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta        ajankohtaisia käännöksiä sekä hallitusmuodosta
21637: kirjallisesta kysymyksestä n:o 142:                että valtiopäiväjärjestyksestä on jo olemassa.
21638:                                                    Vuoden 1991 alussa käännöstyöryhmän, ulko-
21639:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     asiainministeriön ja eduskunnan edustajien kes-
21640:        ryhtyä, jotta maamme perustuslaeista        ken käytyjen keskustelujen perusteella päätettiin
21641:        olisi aina saatavilla ajan tasalla oleva    kuitenkin odottaa, että eduskunta käsittelee vi-
21642:        englanninkielinen käännös ja mahdolli-      reillä olevat ehdotukset perustuslain uudistuk-
21643:        suuksien mukaan muunkin kielisiä kään-      siksi, ennen kuin perustuslait julkaistaan uudes-
21644:        nöksiä?                                     taan englanniksi. Viimeiset ajankohtaiset perus-
21645:                                                    tuslain muutokset esitellään presidentille vahvis-
21646:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tettavaksi vielä kesän aikana, minkä jälkeen
21647: taen seuraavaa:                                    uudet englanninkieliset käännökset voidaan jul-
21648:                                                    kaista.
21649:    Oikeusministeriö on 2.10.1984 asettanut työ-       Mahdollisuuksien ja resurssien mukaan pyri-
21650: ryhmän, jonka tehtävänä on huolehtia oikeusmi-     tään saattamaan perustuslain käännökset ajan
21651: nisteriön toimialaan kuuluvien tai siihen lähei-   tasalle aina kun säädöksiin tehdään muutoksia,
21652: sesti liittyvien säädösten käännättämisestä eng-   mutta kun vireillä on suurempia uudistuksia, ei
21653: lannin kielelle sekä käännöskokoelman julkaise-    niukkojen resurssien takia ole tarkoituksenmu-
21654: misesta ja sen ajan tasalla pitämisestä.           kaista julkaista uusia versioita käännöksistä
21655:    Lokakuussa 1990 oikeusministeriö päätti, että   ennen kuin eduskunta on hyväksynyt uudistuk-
21656: englannin kielen lisäksi voidaan oikeusministe-    set.
21657: 
21658:        Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1991
21659:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
21660:                                           1991 vp -   KK 142                                           3
21661: 
21662: 
21663: 
21664: 
21665:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21666: 
21667:     I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen         valtningsområde utöver engelska vid behov kan
21668: ·anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse nr       översättas också tili franska, spanska elier tyska.
21669:  680 av den II juni I99I tili vederbörande med-          Behovet av en ny engelsk översättning av
21670:  lem av statsrådet översänt avskrift av riksdags-     grundlagarna är väl känt och nya uppdaterade
21671:  man Hannu Tenhiälä undertecknade spörsmål            översättningar av såväl regeringsformen och
21672:  nr I42:                                              riksdagsordningen finns redan. I början av I991
21673:                                                       diskuterade representanter för arbetsgruppen,
21674:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       utrikesministeriet och riksdagen en nyutgivning
21675:         ta för att det alitid skall finnas uppdate-   av grundlagarna. Man beslöt emeliertid att vänta
21676:         rade engelska översättningar av vårt          på att riksdagen har behandlat de aktuelia för-
21677:         lands grundlagar och i mån av möjlighet       slagen tili revidering av grundlagarna innan de
21678:         översättningar också tili andra språk?        publiceras på nytt på engelska. De sista nu
21679:                                                       aktuelia ändringarna av grundlagen föredras för
21680:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          presidenten för stadfåstelse ännu denna sommar.
21681: samt anföra följande:                                 Därefter kan de nya engelska översättningarna
21682:                                                       publiceras.
21683:    Justitieministeriet tilisatte 2.10.1984 en ar-        Målet är att i mån av möjlighet och resurser
21684: betsgrupp med uppgift att sköta om att författ-       alitid uppdatera den engelska översättningen om
21685: ningar som hör till justitieministeriets förvalt-     grundlagarna ändras. Om större reformer pågår
21686: ningsområde elier har nära anknytning tili det        är det på grund av knappa resurser dock inte
21687: översätts tili engelska samt att de publiceras och    ändamålsenligt att publicera nya versioner av
21688: uppdateras.                                           översättningen innan riksdagen har godkänt
21689:    I oktober 1990 bestämde justitieministeriet att    reformerna.
21690: viktiga författningar på justititeministeriets för-
21691: 
21692:      Helsingforsden 19 juni I99I
21693: 
21694:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
21695:                                                1991 vp
21696: 
21697: Kirjallinen kysymys 143
21698: 
21699: 
21700: 
21701: 
21702:                                   Karhunen: Asumista koskevan tilastoinuin uudistamisesta
21703: 
21704: 
21705: 
21706:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21707: 
21708:    Suomessa on asuntohallituksen mukaan noin         esimerkiksi kunnallisilla vuokra-asuntomarkki-
21709: 15 000 asunnotonta. Tilastotiedot on kerätty         noilla, joilla nuoret nykyisten asuntohallituksen
21710: kunnista, eikä niitä voi pitää kovin luotettavina.   suositusten mukaan sijoitetaan asunnontarvitsi-
21711: Luokittelu on kuntien sosiaalivirastoissa täysin     joina viimeiseen kiireellisyysluokkaan. Uusien
21712: sattumanvaraista. Asuntorakentamisen suunnit-        tilastojen perusteella voitaisiin myös tarkistaa
21713: telu ja esimerkiksi kuntien vuokra-asuntojen ja-     tulevaisuuden asuntotarpeita asuntotuotanto-
21714: kaminen perustuu kuitenkin pitkälle näihin lu-       suunnitelmissa.
21715: kuihin.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21716:     Suomessa on arvioitu olevan 100 000-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
21717: 200 000 vanhempiensa kotona asuvaa aikuista          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21718: nuorta, joilla ei ole asuntoa hallinnassaan. Ruot-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21719: sissa sovellettavan käytännön mukaan tällaiset
21720: nuoret lasketaan asunnottomiksi. Laitoksissa,                  Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen
21721: tilapäismajoituksissa, ulkona yms. 15 000 asu-              asunnottomuustilastoinnin uudistami-
21722: vaa ihmistä olisivat ruotsalaisen käytännön                 seksi ja tilastojen saattamiseksi todellisel-
21723: mukaan kodittomia.                                          le pohjalle sekä näin helpottaakseen itse-
21724:     Asunnottomuuskäsitteen ja -tilastoinnin uu-             näistyvien nuorten asemaa esimerkiksi
21725: distamisella voitaisiin parantaa nuorten asemaa             kunnallisilla vuokra-asuntomarkkinoilla?
21726: 
21727:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
21728: 
21729:                                           Minna Karhunen
21730: 
21731: 
21732: 
21733: 
21734: 210300M
21735: 2                                           1991 vp -    KK 143
21736: 
21737: 
21738: 
21739: 
21740:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21741: 
21742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sukulaisten ja tuttavien luona asunnon puutteen
21743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            vuoksi majailevat henkilöt. Lisäksi on tiedustel-
21744: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-           tu asunnottomien perheiden määrää.
21745: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-             Kuntien antamien tietojen mukaan em. ryh-
21746: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          miin kuuluvia yksinäisiä asunnottomia oli ke-
21747: Karhusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          väällä 1990 noin 15 300 ja perheitä noin 800.
21748: sestä n:o 143:                                           Erittäin monen kunnan osalta tiedot asunnotto-
21749:                                                          mista perustuvat kortistoihin tai kartoituksiin,
21750:            Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen              osassa taas tiedot perustuvat arvioihin. Tuskin
21751:         asunnottomuustilastoinnin uudistami-             monessakaan kunnassa tiedot ovat kuitenkaan
21752:         seksi ja tilastojen saattamiseksi todellisel-    sattumanvaraisia, päin vastoin kunnissa tehdään
21753:         le pohjalle sekä näin helpottaakseen itse-       paljonkin työtä heikoimmassa asemassa olevien
21754:         näistyvien nuorten asemaa esimerkiksi            lukumäärän selvittämiseksi.
21755:         kunnallisilla vuokra -asuntomarkkinoilla?            Naapurimaassamme Ruotsissa edellä esitetty-
21756:                                                          jä ryhmiä kutsutaan kodittomiksi. Asunnotta-
21757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             miksi taas luetaan kaikki ne, joilta puuttuu oma
21758: vasti seuraavaa:                                         huoneiston hallintaan oikeuttava sopimus ja
21759:                                                          jotka haluaisivat oman asunnon. Meilläkin näitä
21760:     Nuorten asema asuntomarkkinoilla on tällä            ihmisiä ja ruokakuntia, joilla ei ole omaa asun-
21761: hetkellä vaikea, joskin helpottumista on tapah-          toa tai joita uhkaa asunnosta häätö lähitulevai-
21762: tumassa asuntojen hintojen laskun myötä sekä             suudessa, on runsaammin kuin varsinaisia
21763: vuokra-asuntojen tarjonnan lisääntyessä. Nuor-           asunnottomia. Tilastokeskuksen vuonna 1986
21764: ten tilanteesta on tehty useita selvityksiä ja           tekemän elinolosuhdetutkimuksen mukaan noin
21765: tilastotietoakin on olemassa. Varsinaisesti              150 000-200 000 nuoren arvioitiin asuvan van-
21766: asuunottomiksi on katsottu nuorista ne, jotka            hempiensa luona oman asunnon puutteen vuok-
21767: todella ovat vailla asuntoa. Sen sijaan osa niistä-      si. Yksistään Helsingissä tällaisia nuoria lienee
21768: kin nuorista, jotka asuvat vanhempiensa luona,           lähes 20 000.
21769: tarvitsisivat oman asunnon. He joutuvat kuiten-              Nämä elinolosuhdetutkimuksesta saatavat
21770: kin liian vähäisiä kuntien vuokra-asuntoja jaet-         tiedot vanhempien luona oman asunnon puut-
21771: taessa kamppailemaan samoista asunnoista                 teen vuoksi asuvista perustuvat kyselytutkimuk-
21772: monien muiden, usein asuunottomiksi tai muu-             sena tehtyyn erillisselvitykseen. Kyseinen elin-
21773: toin hädänalaiseen asemaan joutuneiden kanssa.           olosuhdetutkimus tehtiin vuonna 1986 ensim-
21774: Läheskään kaikki ensiasuntoa etsivät nuoret              mäistä kertaa. Se tehtäneen uudestaan ennen
21775: eivät myöskään ilmoittaudu julkisiin asuntoja-           tämän vuosikymmenen puoliväliä.
21776: noihin.                                                       Asuntohallitus on tiedustellut kuntien asun-
21777:     Nuorten asunnontarvitsijoiden määrästä ei            toviranomaisilta arviota kotonaan asunnon
21778: maassamme ole yhtenäisin perustein laadittuja            puutteen vuoksi asuvien nuorten määrästä.
21779: tilastoja. Asuntohallitus tiedustelee asunnotto-         Arviointia on kuitenkin varsinkin suurilla paik-
21780: mien määrää vuosittain kunnilta asuntomarkki-            kakunnilla erittäin vaikea tehdä, joten tieto ei
21781: natilannetta koskevan kyselyn yhteydessä. Tällä          toistaiseksi tule olemaan kovin luotettava. Vain
21782: kyselyllä pyritään saamaan selville jo akuutissa         kunnalliseen asunnonhakuun ilmoittautuneista
21783: asunnottomuustilanteessa olevien henkilöiden             voidaan saada luotettavat tiedot, mutta haki-
21784: määrä. Asuunottomiksi on tässä selvityksessä             joiksi ilmoittautuu vain osa nuorista. Tätä tie-
21785: yksinäisten asunnottomien osalta luettu seuraa-          donkeruutapaa tullaan kuitenkin edelleen kehit-
21786: vat ryhmät: ulkona, yömajoissa ja tilapäissuojis-        tämään.
21787: sa olevat, laitoksissa sekä hoito- ja huoltokodeis-          Tarkkojen tilastojen pito eri asunnontarvitsi-
21788: sa asunnon puutteen vuoksi olevat, vapautuvat            jaryhmistä vaatii runsaasti resursseja. Jotkut
21789: vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa ja tilapäisesti   kunnat ovat katsoneet asian siinä määrin keskei-
21790:                                            1991 vp -   KK 143                                          3
21791: 
21792: seksi, että ne ovat tehneet erillisselvityksen nuor-   jaettaviin asuntoihin verrattuna, vain harva
21793: ten asunto-oloista. Tämä edellyttää kuitenkin,         nuori voi saada asunnon tätä kautta. Osa kun-
21794: että selvitykseen tarvittavat resurssit otetaan        nista on kuitenkin pyrkinyt järjestämään asunto-
21795: muusta työstä, esimerkiksi vuosittain tehtävän         ja kotoa irtautuville nuorille. Monissa kunnissa
21796: asunto-ohjelman teosta.                                on päätetty, että kuntien vuokra-asunnoista tiet-
21797:    Aravavuokra-asuntojen asukasvalinnassa tu-          ty osuus varataan heille. Aravavuokra-asuntoi-
21798: lee etusijalle asettaa kaikkein kiireisimmässä         hin hakeneistaja valituista oli vuonna 1990 noin
21799: asunnontarpeessa olevat hakijat. Usein asunto-         30 prosenttia alle 25-vuotiaita.
21800: pulapaikkakunnilla ei asuntoa voida osoittaa              Nuorten asunnontarve otetaan jo nykyisin
21801: heti kaikille nykyisillekään suppeasti määritel-       huomioon aravauustuotantomäärärahoja jaet-
21802: lyille asunnottomille. Keskeistä ei olekaan se,        taessa. Opiskelija-asuntojen rakentamiseen on jo
21803: määritelläänkö kotona asuvat nuoret asunnotta-         pitkään myönnetty erityismäärärahoja. Viime
21804: miksi vai ei, vaan se, että heidänkin asunnontar-      vuosina erityismäärärahoja on myönnetty myös
21805: peensa selvitetään ja otetaan huomioon. Vaikka         nuorisoasuntojen rakentamiseen. Aravalainoi-
21806: nuorten henkilöiden asunnontarve on ilmeinen,          tuksen turvin rakennettavien asuntojen määrä
21807: heitä ei yleensä voida sijoittaa asukasvalinnassa      on riippuvainen paitsi selvitetystä tuotantotar-
21808: esimerkiksi jo asunnottomana olevan, laitokses-        peesta, myös siitä, kuinka paljon asunto-olojen
21809: sa asunnon puutteen vuoksi tai muutoin erittäin        kehittämisrahaston varoja on tarkoitukseen
21810: hädänalaisessa asemassa olevan edelle. Kun             käytettävissä. Nuorten asunto-olojen paranta-
21811: vuokra-asuntoihin, ennen muuta pieniin vuokra-         miseen on lähivuosina tarkoitus kiinnittää eri-
21812: asuntoihin, on hakijoita moninkertainen määrä          tyistä huomiota.
21813: 
21814:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1991
21815: 
21816:                                                                              Ministeri Pirjo Rusanen
21817: 4                                         1991 vp -   KK 143
21818: 
21819: 
21820: 
21821: 
21822:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21823: 
21824:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          på anstalt, vårdhem eller vårdanstalter, fångar
21825: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som friges och inte vet var de skall bo samt
21826: den 11 juni 1991 till vederbörande medlem av          personer som på grund av att de saknar bostad
21827: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     tillfälligt bor hos släktingar och bekanta. För-
21828: dagsman Karhunen undertecknade spörsmål nr            frågningen omfattar också antalet bostadslösa
21829: 143:                                                  familjer.
21830:                                                           Enligt kommunernas uppgifter fanns det vå-
21831:           Vad avser Regeringen att göra för att       ren 1990 omkring 15 300 ensamstående bostads-
21832:        förnya statistikföringen över bostadslösa      lösa och omkring 800 familjer inom de nämnda
21833:        i Finland och för att statistiken skall        grupperna. Uppgifterna för många kommuner
21834:        bygga på faktiska grunder samt för att på      bygger på kartotek eller inventeringar, medan
21835:        detta sätt underlätta situationen till exem-   andra gör uppskattningar över antalet bostads-
21836:        pel på den kommunala hyresbostads-             lösa. Men även sådana uppgifter är knappast
21837:        marknaden för ungdomar som sätter upp          slumpartade, tvärtom utför kommunerna ett
21838:        sina egna hushåll?                             stort arbete för att ta reda på hur många männi-
21839:                                                       skor som verkligen har det svårt.
21840:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              I vårt grannland Sverige kallas de grupper
21841: samt anföra följande:                                 som här har räknats upp för hemlösa. Som
21842:                                                       bostadslösa räknas där alla som vill ha en egen
21843:    I detta nu är situationen för ungdomarna svår      bostad men saknar ett avtal eller kontrakt som
21844: på bostadsmarknaden, men det har i alla fall          berättigar till besittning av en bostad. Också hos
21845: skett en viss förbättring eftersom bostadspriser-     oss är antalet personer och hushåll som saknar
21846: na har sjunkit och utbudet på hyresbostäder har       egen bostad eller som hotas av vräkning inom
21847: ökat. Det har gjorts åtskilliga undersökningar        den närmaste framtiden större än antalet faktiskt
21848: om ungdomarnas situation, och det finns också         bostadslösa. 1 en undersökning om levnadsför-
21849: statistiska uppgifter. Ungdomar som verkligen         hållandena som Statistikcentralen gjorde år 1986
21850: saknar bostad har bokförts som faktiska bo-           uppskattades antalet ungdomar som bodde hos
21851: stadslösa. Däremot är också en del av de              sina föräldrar på grund av att de saknade egen
21852: ungdomar som bor hos sina föräldrar i behov av        bostad till 150 000-200 000. Enbart i Helsing-
21853: egen bostad. Eftersom kommunerna har alltför          fors torde antalet ungdomar i denna situationen
21854: få hyresbostäder blir de dock tvungna att kon-        ligga nära 20 000.
21855: kurrera om dessa med många andra, ofta med                Dessa uppgifter om ungdomar som i avsak-
21856: personer som blivit bostadslösa eller som annars      nad av egen bostad bodde hos sina föräldrar
21857: befinner sig i en utsatt situation. Det är inte på    härrör från en separat undersökning i samband
21858: långt när alla ungdomar som letar efter en första     med undersökningen om levnadsförhållandena,
21859: bostad som anmäler sig till de offentliga bostads-    som år 1986 gjordes för första gången. En ny
21860: köerna.                                               motsvarande undersökning görs antagligen före
21861:    Det finns ingen statistik på enhetliga grunder     medlet av detta decennium.
21862: över antalet unga bostadsbehövande i Finland.             Bostadsstyrelsen har bett kommunernas bo-
21863: Bostadsstyrelsen gör årligen en förfrågan om          stadsmyndigheter uppskatta antalet ungdomar
21864: antalet bostadslösa i kommunerna i samband            som bor hos sina förä1drar på grund av att de
21865: med förfrågningen om situationen på bostads-          saknar egen bostad. Men i synnerhet på större
21866: marknaden. Avsikten med förfrågningen är att          orter är det oerhört svårt att göra en sådan
21867: ta reda på hur många akut bostadslösa det finns.      uppskattning, vi1ket innebär att uppgifterna inte
21868: 1 denna förfrågning räknas personer inom föl-         blir helt tillförlitliga. De hållbara uppgifterna
21869: jande grupper som ensamstående bostadslösa: de        bygger enbart på ansökningar om kommuna1a
21870: som bor ute, i natthärbärgen och tillfälliga ut-      bostäder, men det är bara en del av ungdomarna
21871: rymmen, de som på grund av brist på bostad bor        som anmäler sig som sökande. Avsikten är dock
21872:                                           1991 vp -   KK 143                                         5
21873: 
21874: att vidareutveckla detta slags insamling av upp-      derna, i synnerhet tili små sådana, är mångdub-
21875: gifter.                                               belt jämfört med antalet tillbudsstående bostä-
21876:     Att föra exakt statistik om olika grupper av      der, är det bara ett fåtal ungdomar som kan få en
21877: bostadsbehövande kräver stora resurser. Somli-        bostad på detta sätt. Vissa kommuner har i alla
21878: ga kommuner har ansett denna fråga så central         fall försökt ordna med bostad för ungdomar som
21879: att de gjort separata undersökningar om ungdo-        ger sig av hemifrån. Många kommuner har
21880: mars boende. Men detta kräver att de erforder-        beslutat att en viss del av kommunens hyresbo-
21881: liga resurserna tas ifrån något annat, tili exempel   städer skall reserveras för dem. Av dem som år
21882: utarbetandet av det årliga bostadsprogrammet.         1990 sökte aravahyresbostad och fick en var
21883:     Vid valet av boende i aravahyresbostäder bör      omkring 30 procent yngre än 25 år.
21884: man prioritera dem som i mest brådskande                  Redan nu beaktas ungdomarnas bostadsbe-
21885: ordning behöver en bostad. Men på orter där           hov vid fördelningen av anslagen för aravany-
21886: bostadsbrist råder händer det ofta inte ens de        produktion. Specialanslag har redan länge bevil-
21887: snävt definierat bostadslösa genast kan anvisas       jats för byggande av bostäder för studerande.
21888: en bostad. Det viktiga är inte om man definierar      Under de senaste åren har specialanslag också
21889: hemmaboende ungdomar som bostadslösa eller            beviljats för byggande av ungdomsbostäder.
21890: inte, det viktiga är att också deras bostadsbehov     Antalet bostäder som byggs med aravalån beror
21891: undersöks och beaktas. Trots att också ungdo-         utom på det konstaterade behovet av nyproduk-
21892: mar uppenbart behöver någonstans att bo, kan          tion också på hur mycket medel fonden för
21893: de i allmänhet inte ges företräde framför perso-      utvecklande av bostadsförhållandena kan ställa
21894: ner som exempelvis är helt utan bostad, som bor       tili förfogande för ändamålet. Under de följande
21895: på anstalt för att de saknar bostad eller som         åren kommer frågan om förbättring av ungdo-
21896: annars befinner sig i en ytterst pressande situ-      marnas boende att ägnas särskild uppmärksam-
21897: ation. Eftersom antalet sökande tili hyresbostä-      het.
21898: 
21899:      Helsingfors den 10 juli 1991
21900: 
21901:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
21902:                                                  1991 vp
21903: 
21904: Kirjallinen kysymys 144
21905: 
21906: 
21907: 
21908: 
21909:                                    Rask ym.: Länsi-Lapin metsätuhojen syiden selvittämisestä
21910: 
21911: 
21912: 
21913:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21914: 
21915:    Metsäntutkimuslaitoksen (METLAn) Rova-             peellisiin toimenpiteisiin ryhtyminen on välttä-
21916: niemen aseman voimavarat on sidottu lähinnä           mätöntä.
21917: Itä-Lapin metsien tutkimiseen.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21918:    Länsi-Lappia on pidetty puhtaana alueena,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21919: mutta vain siksi, koska siellä ei ole tehty saaste-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21920: mittauksia. Länsi-Lapin metsien on luultu ole-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21921: van turvassa, mutta viime talven jälkeen paljas-
21922: tui yhteensä satoja hehtaareja metsätuhoaluetta.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21923: Uhkana on, että laajat alueet metsää kuolee                  ryhtyä Länsi-Lapissa vastailmenneiden
21924: pystyyn Ylläs- ja Levitunturien alueella. Metsä-             laajojen metsätuhojen syiden selvittämi-
21925: tuhojen syiden selvittäminen pikaisesti ja tar-              seksi?
21926: 
21927:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
21928: 
21929:                      Maija Rask                                Ulpu Iivari
21930:                      Johannes Koskinen                         Riitta Myller
21931:                      Virpa Puisto                              Arja Ojala
21932:                      Reijo Laitinen                            Jukka Gustafsson
21933: 
21934: 
21935: 
21936: 
21937: 210300M
21938: 2                                          1991 vp -   KK 144
21939: 
21940: 
21941: 
21942: 
21943:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21944: 
21945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Pohjois-Suomessa, lähellä puurajaa, puilla on
21946: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muitakin luontaisia stressitekijöitä, jotka on
21947: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-         syytä muistaa, kun tarkastellaan puustovauri-
21948: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       oita. Eräs sellainen on vedenvajaus, joka syntyy
21949: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kevättalven aurinkoisina ja lämpiminä päivinä,
21950: Raskin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         jolloin haihdunta neulasissa on voimakasta eikä
21951: myksestä n:o 144:                                      korvaavaa vettä ole saatavissa routaisesta maas-
21952:                                                        ta.
21953:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Puihin kohdistuu myös ihmisperäisiä stressi-
21954:         ryhtyä Länsi-Lapissa vastailmenneiden          tekijöitä kuten ilman epäpuhtaudet. Ilman epä-
21955:         laajojen metsätuhojen syiden selvittämi-       puhtaudet tunnetusti alentavat puiden pakkas-
21956:         seksi?                                         kestävyyttä ja heikentävät neulasten suojautu-
21957:                                                        mista liialta veden haihdunnalta. Tieteellistä
21958:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          näyttöä on myös siitä, että sumu- ja huurrevesi
21959: en seuraavaa:                                          saattavat lisätä vuoristometsiin kohdistuvaa
21960:                                                        saasterasitusta.
21961:    Länsi-Lapissa on kuluvana vuonna havaittu               Lapin metsien terveydentilasta tullaan saa-
21962: harsuuntumiseen ja mahdollisesti kuolemaan             maan tietoa parhaillaan käynnissä olevan laajan
21963: johtavia puustovaurioita. Vaurioalueille on            Itä-Lapin metsävaurioprojektin valmistuttua.
21964: ominaista, että ne sijaitsevat korkeilla mailla,       Tutkimuksesta saatavat tulokset on sovelletta-
21965: useimmat tuntureiden pohjois-ja koillisrinteillä.      vissa koko Pohjois-Suomen alueelle.
21966: Näkyvät vaurio-oireet eli ruskistuneet neulaset            Metsäntutkimuslaitos tutkii kaikki Länsi-
21967: ilmaantuivat varsin lyhyessä ajassa lopputalven        Lapin metsätuhoalueiden kaltaiset kohteet ns.
21968: aikana.                                                tuhopa1velutoimintana. Tuhoalueiden esiinty-
21969:    Koska vastaavantyyppistä tuhoa ei ole aikai-        misen Metsäntutkimuslaitos kartoittaa yhteis-
21970: semmin todettu maassamme ja ilman laatukin             työssä metsähallituksen kanssa. Länsi-Lapin
21971: on olemassa olevien tietojen mukaan Länsi-             tuhoalueilta on jo kerätty neulasnäytteitä, jotka
21972: Lapissa parempi kuin muualla maassa, voidaan           ovat tällä hetkellä analysoitavana. Laskeumatie-
21973: syntynyttä tilannetta pitää yllättävänä. Puiden        dot saadaan Itä-Lapin metsävaurioprojektista,
21974: ruskettumisen syyksi on esitetty sekä luonnon          jonka koealalinjoista yksi ulottuu Länsi-Lappiin
21975: omia että ihmisperäisiä stressitekijöitä. Ilmiön       sekä meteorologinen aineisto ilmatieteen laitok-
21976: syy- ja seuraussuhteista voidaan toistaiseksi esit-    sen säähavaintoasemien tiedoista. Näiden tieto-
21977: tää vain olettamuksia, koska niitä ei ole tieteelli-   jen pohjalta Metsäntutkimuslaitos pyrkii selvit-
21978: sesti tutkittu.                                        tämään Länsi-Lapin puustovaurioiden syyt.
21979:    Useimmat Länsi-Lapin metsävaurioalueista                Koska tällä hetkellä Pohjois-Suomessa kerät-
21980: ovat rinteiden pystysuunnassa jyrkkärajaisia.          tävän säähavaintoaineiston perusteella ei voida
21981: Tämä viittaa siihen, että eri ilmakerrosten välillä    tehdä kovin tarkkoja päätelmiä sääolojen vaiku-
21982: vallinneet suuret lämpötilaerot olisivat eräs syy      tuksista metsiin, Metsäntutkimuslaitoksessa on
21983: vaurioihin. Norjassa ns. punaisena vyöhykkeenä         suunnitteilla Pohjois-Suomeen erityinen metsä-
21984: ilmenevä kylmyysvaurio on kuvattu jo 1920-             meteorologinen asema, missä voitaisiin mitata
21985: luvun lopulla. Samankaltainen ilmiö on tavattu         ennen kaikkea pystysuuntaisia eroja sääoloissa.
21986: myös Kanadassa. Merkittävä tieto on myös se,               Edellä mainittujen tutkimusten perusteella
21987: että ilmatieteen laitoksen Sodankylän observato-       Metsäntutkimuslaitoksessa arvioidaan, ovatko
21988: riossa mitattiin viime talvena suurempi inversio       Länsi-Lapin metsätuhot kertaluonteinen ja ohi-
21989: kuin koskaan aikaisemmin; helmikuun 4 päivä-           menevä ilmiö, vai liittyvätkö ne mahdollisesti
21990: nä lämpötila Sodankylässä oli maan pinnassa            ympäristössä tapahtuvaan muutokseen. Mikäli
21991: -33 astetta, mutta 400 metrin korkeudessa nol-         viitteitä ympäristössä tapahtuneista muutoksista
21992: lassa.                                                 ilmenee tai mikäli Länsi-Lapin metsien tuhot
21993:                                         1991 vp -   KK 144                                           3
21994: 
21995: laajenevat ja uusiutuvat, tullaan Metsäntutki-         Edellä olevaan viitaten hallitus ilmoittaa seu-
21996: muslaitoksen tutkimusresursseja kohdentaruaan       raavansa tarkoin koko Pohjois-Suomen metsien
21997: erityisesti Länsi-Lapin metsien terveyden selvit-   terveydentilan kehitystä ja ryhtyvänsä tutkimus-
21998: tämiseen. Metsäntutkimuslaitoksessa ja metsä-       tulokset saatuaan tarvittaviin toimenpiteisiin
21999: hallituksessa seurataan jatkuvasti tuhoalueiden     Lapin metsien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi.
22000: kehitystä.
22001: 
22002:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1991
22003: 
22004:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
22005: 4                                        1991 vp -   KK 144
22006: 
22007: 
22008: 
22009: 
22010:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22011: 
22012:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 norra Finland, nära trädgränsen, är träden
22013: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       utsatta även för andra stressfaktorer som det är
22014: den 11 juni 1991 till vederbörande medlem av         skäl att komma ihåg då man granskar skador på
22015: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    trädbestånden. En sådan är vattenbrist, som
22016: dagsman Rask m.fl. undertecknade spörsmål nr         uppstår under vårvinterns soliga och varma
22017: 144:                                                 dagar då avdunstningen från barren är kraftig
22018:                                                      och träden inte får ersättande vatten ur den
22019:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       frusna marken.
22020:        ta för att utreda orsakerna till de omfat-       Träden är även utsatta för stressfaktorer som
22021:        tande skogsskador som nyligen framträtt       härstammar från människan, t.ex. luftförore-
22022:        i västra Lappland?                            ningar. Det är erkänt att luftföroreningarna gör
22023:                                                      träden mindre köldhärdiga och försämrar bar-
22024:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rens förmåga att skydda sig mot för stor av-
22025: samt anföra följande:                                dunstning. Det finns även vetenskapliga bevis på
22026:                                                      att dimm- och rimfrostvatten kan öka den be-
22027:    1 västra Lappland har man i år iakttagit          lastning som föroreningarna utgör för skogar i
22028: sådana skador på trädbestånden som leder till        bergstrakter.
22029: barrutglesning och eventuellt till att träden dör.      Man kommer att få uppgifter om de lapp-
22030: Utmärkande för skadeområdena är att de är            ländska skogarnas hälsotillstånd efter att det
22031: belägna på höglänta marker, oftast på fjällens       pågående omfattande skogsskadeprojektet i öst-
22032: norra eller nordöstra sluttningar. De synliga        ra Lappland har blivit klart. Resultaten från
22033: skadesymptomen, dvs. bruna barr, uppenbarade         undersökningen kan tillämpas på hela norra
22034: sig under en rätt kort tid på senvintern.            Finland.
22035:    Eftersom skador av motsvarande typ inte              Skogsforskningsinstitutet undersöker alla
22036: tidigare har konstaterats i vårt land och då         objekt som liknar skogsskadeområdena i västra
22037: luftens kvalitet enligt tillgängliga uppgifter är    Lappland inom ramen för sin serviceverksamhet
22038: bättre i västra Lappland än i övriga landet, kan     angående skogsskador. Skogsforskningsinstitu-
22039: den uppkomna situationen anses överraskande.         tet kartlägger förekomsten av skadeområden i
22040: Som orsak till de bruna träden har man föresla-      samarbete med forststyrelsen. Man har redan
22041: git både naturens egna och från människan            samlat in barrprov från skadeområdena i västra
22042: härstammande stressfaktorer. Tills vidare kan        Lappland vilka just nu analyseras. Uppgifter om
22043: man anföra endast antaganden om orsakerna till       nedfall fås från skogsskadeprojektet i östra
22044: och följderna av fenomenet, eftersom de inte har     Lappland, eftersom en av provytelinjerna sträck-
22045: undersökts vetenskapligt.                            er sig till västra Lappland, samt meteorologiskt
22046:    De flesta skogsskadeområdena i västra Lapp-       material från meteorologiska institutets väder-
22047: land är skarpt avgränsade då man går uppåt           observationsstationers uppgifter. Utgående från
22048: längs sluttningarna. Detta tyder på att de stora     dessa uppgifter försöker skogsforskningsinstitu-
22049: temperaturskillnader som rått mellan olika luft-     tet utreda orsakerna till skadorna på trädbestån-
22050: lager skulle vara en orsak till skadorna. 1 Norge    den i västra Lappland.
22051: har en kö1dskada som visar sig som den s.k. röda        Eftersom man inte kan dra några riktigt
22052: zonen beskrivits redan på 1920-talet. Ett liknan-    noggranna slutsatser om väderförhållandenas
22053: de fenomen har också påträffats i Canada. En         effekter på skogarna på grundval av det väder-
22054: betydande uppgift är också den att vid meteoro-      observationsmaterial som för närvarande samlas
22055: logiska institutets observatorium i Sodankylä        in i norra Finland, planerar skogsforskningsin-
22056: uppmättes i vintras en större inversion än någon-    stitutet en särskild forstmeteorologisk station i
22057: sin tidigare: den 4 februari var temperaturen i      norra Finland, där man framför allt kunde mäta
22058: Sodankylä vid markytan -33 grader, medan den         vertikala skillnader i väderförhållandena.
22059: på 400 meters höjd var noll.                            På grundval av ovan nämnda undersökningar
22060:                                           1991 vp -   KK 144                                           5
22061: 
22062: bedömer man vid skogsforskningsinstitutet hu-         ningsinstitutet och forststyre1sen följer man
22063: ruvida skogsskadorna i västra Lappland är ett         kontinuerligt utvecklingen inom skadeområ-
22064: övergående fenomen av engångsnatur eller om           dena.
22065: de eventuellt har att göra med en förändring i           Med hänvisning till vad som anförts ovan
22066: miljön. lfall teeken på ändringar i miljön uppda-     meddelar regeringen att den noga följer utveck-
22067: gas eller ifall skogsskadorna i västra Lappland       lingen av hälsotillståndet hos skogarna i hela
22068: bereder ut sig och återkommer, kommer skogs-          norra Finland och vidtar efter att ha tagit del av
22069: forskningsinstitutets forskningsresurser att spe-     forskningsresultaten nödvändiga åtgärder för att
22070: ciellt riktas till en utredning av hälsotillståndet   bevara de lappländska skogarnas livskraft.
22071: hos skogarna i västra Lappland. Vid skogsforsk-
22072: 
22073:      Helsingfors den 12 juli 1991
22074: 
22075:                                                                           Minister Pertti Salolainen
22076:                                         j
22077:                                     j
22078:                                     j
22079:                                 j
22080:                                 j
22081:                             j
22082:                             j
22083:                         j
22084:                         j
22085:                     j
22086:                     j
22087:                 j
22088:                 j
22089:             j
22090:             j
22091:         j
22092:         j
22093:     j
22094:     j
22095: j
22096: j
22097:                                                1991 vp
22098: 
22099: Orjallinen kysymys 145
22100: 
22101: 
22102: 
22103: 
22104:                                   Mäkelä: Kuntoutusohjaajan virkojen perustamisesta
22105: 
22106: 
22107: 
22108:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22109: 
22110:    Kuntoutusohjauksella ymmärretään yleisesti        myös taloudellisten, psyykkisten, työ- ja perhe-
22111: :airaudesta tai vammasta aiheutuvien psyykkis-       ongelmien kanssa, jotka saatetaan kokea hanka-
22112: en ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä asian-    lammiksi kuin itse sairaus. Sairaalavaiheen jäl-
22113: )maisen henkilön kanssa, ohjausta ja neuvontaa       keisillä poliklinikkakäynneillä ei ole mahdolli-
22114: :ekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan henkilön        suuksia paneutua kuntoutustarpeen arviointiin.
22115: cuntoutumista ja sosiaalista toimintakykyä edis-     Lisäksi perusterveydenhuollosta, jonne potilas
22116: äviä tukitoimia. Kuntoutus voi kohdistua asian-      useimmiten lähetetään jatkohoitoon, puuttuu
22117: )maiseen henkilöön ja hänen perheeseensä ja          sydänpotilaiden monitahoisen kuntoutustarpeen
22118: ähiyhteisöönsä.                                      arviointiin tarvittava tietous. Sairaalahoidon ja
22119:    Kuntoutusohjaus on osa lääkinnällistä kun-        avohoidon välimaastoon sijoittuu sydänpotilai-
22120:  outusta eli kuuluu niihin terveydenhuollon toi-     den kuntoutusohjaus. Kuntoutusohjaus varmis-
22121: nintamuotoihin, joilla pyritään vajaakuntoisen       taa hoidon jatkuvuuden ja potilaan tiedonsaan-
22122: 1enkilön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja     nin palveluista, mikä taasen on sairaudesta sel-
22123: )arantamiseen. Myös vammaispalvelulaki sisäl-        viytymisen ja itsensä hoitamisen perusta. Kun-
22124:  ää yhtenä palvelumuotona kuntoutusohjauk-           toutusohjaajan palvelua tarvitsevat erityisesti
22125: ;en, joka sisältää vammaisen henkilön ja hänen       uudet sydäninfarktipotilaat, joita on n. 14 000
22126: ähiyhteisönsä ohjaamisen sekä tiedottamisen          vuodessa, ohitusleikkauspotilaat (n. 2 000/vuosi)
22127: rammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien          sekä pallolaajennushoidetut potilaat (n. 600--
22128: isäämiseen liittyvistä erityistarpeista.             700/vuosi). Tämän takia kuhunkin sairaanhoito-
22129:    Sydänpotilaiden kuntoutusohjaus on järjes-        piiriin tarvitaan yksi sydänpotilaiden kuntoutus-
22130: :etty sairaanhoitopiirien toimesta joko perusta-     ohjaaja ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoi-
22131: nalla kuntoutusohjaajien virkoja tai sopimaHa        topiireihin molempiin kaksi. Näillä viroilla voi-
22132: 'alvelujen tuottamisesta ostopalveluina SVOL-        taisiin nykyinen kuntoutusohjauksen vajaus
22133:  ain mukaan. Järjestettäessä kuntoutusohjaus         saada peitetyksi. Näin ollen tarvittaisiin 12 uutta
22134: )Stopalveluina paikallinen sydänpiiri toimii yksi-   kuntoutusohjaajaa Suomeen ja tähän kyseiseen
22135: :yisenä palvelujen tuottajana ja sairaanhoitopiiri   toimenpiteeseen tarvittavat määrärahat valtion
22136: ;aa siltä ostamiensa palvelujen kustannuksiin        vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon.
22137: valtion avustuksen. Maassamme toimii tällä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22138: 1etkellä 8 sydänpotilaiden kuntoutusohjaajaa.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22139: Niistä 6 on sairaanhoitopiirien omia virkoja tai     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22140: :oimia ja 2 ostopalvelusopimuksia.                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22141:    Sydänsairaudet ovat maassamme määrällises-
22142: ti suurimpia kansantautiryhmiämme. Vakava                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22143: ikillinen sairaus vaikeuttaa asioiden omaksu-               12 uuden kuntoutusohjaajan saamiseksi
22144: mista ja potilaan todelliset kuntoutustarpeet               vuoden 1992 aikana ja kyseisiin toimen-
22145: paljastuvat tavallisesti vasta sairaalasta pääsyn           piteisiin tarvittavien määrärahojen va-
22146: jälkeen. Tuolloin potilasjoutuu silmätysten pait-           raamiseksi valtion vuoden 1992 tulo- ja
22147: ;i sairauden tuomien fyysisten ongelmien kanssa             menoarvioon?
22148: 
22149:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
22150: 
22151:                                             Tina Mäkelä
22152: 
22153: 210300M
22154: 2                                        1991 vp -   KK 145
22155: 
22156: 
22157: 
22158: 
22159:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22160: 
22161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuoden lopulla hyväksymää laajaa kuntoutu~
22162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lainsäädännön uudistusta. Uudistuksen tark01
22163: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       tuksena on ennen kaikkea tehostaa kuntoutust:
22164: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     parantamalla eri osapuolten välistä yhteistyötä
22165: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Eri kuntoutusta järjestävien tahojen kuntoutus
22166: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       velvoitetta on täsmennetty ja kuntoutusta koske
22167: sestä n:o 145:                                       viin lakeihin on säädetty yhteistyövelvoite j:
22168:                                                      asiakkaan ohjausvelvoite. Lisäksi on säädett•
22169:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        erillinen laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteis
22170:        12 uuden kuntoutusohjaajan saamiseksi         työstä.
22171:        vuoden 1992 aikana ja kyseisiin toimen-          Lainsäädäntöuudistus tähtää juuri sellaister
22172:        piteisiin tarvittavien määrärahojen va-       periaatteiden ja toimintatapojen yleiseen vahvis
22173:        raamiseksi valtion vuoden 1992 tulo- ja       tamiseen, jotka ovat olleet lähtökohtana kun
22174:        menoarvioon?                                  toutusohjaustoiminnassa. Kuntoutusohjaus or
22175:                                                      syntynyt ja kehittynyt vammais- ja kansan
22176:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         terveysjärjestöjen aloitteesta. Kuntoutusohjaus
22177: vasti seuraavaa:                                     toiminta on alunperin suunniteltu alueelliser
22178:                                                      palvelun näkökulmasta. Tämän vuoksi on toi·
22179:    Tasavallan presidentti on 28 päivänä kesä-        minta terveydenhuollossa järjestetty pääasiass~
22180: kuuta 1991 antanut asetuksen lääkinnällisestä        keskussairaalatasolla. Kuntoutusohjausverkos·
22181: kuntoutuksesta. Asetuksen mukaan pyritään            tot on pyritty rakentamaan kaikki sairaanhoito·
22182: lääkinnällisellä kuntoutuksella parantamaan ja       piirit kattaviksi.
22183: ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja        Yleisesti kuntoutusohjauspalvelut ovat kehit·
22184: sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja         tyneet terveydenhuollossa sekä määrällisesti ettb
22185: tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja        laadullisesti vuodesta 1984 lähtien, jolloin lää-
22186: hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä      kinnällinen kuntoutus tuli kokonaisvaltaisest
22187: toiminnoissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen pal-       terveydenhuollon tehtäväksi. Vuosittainen kas·
22188: veluja on muun muassa kuntoutusohjaus, jolla         vu on kuitenkin ollut suhteellisen pientä, keski-
22189: tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisön-      määrin 1-2 kuntoutusohjaajaa sairaanhoitopii-
22190: sä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toi-       riä kohti. Koko maan kattava verkosto on tällä
22191: mintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tie-   hetkellä lähinnä vain aistivammaisten kuntou
22192: dottamista.                                          tusohjauksella, jolla on myös toiminnallisest
22193:    Asetus velvoittaa kuntaa tai kuntainliittoa       pisimmät perinteet. Kaikkiaan kuntoutusohjaa
22194: huolehtimaan siitä, että lääkinnällisen kuntou-      jia on maassamme tällä hetkellä noin 160--180.
22195: tuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laa-       Kunnat tai kuntainliitot voivat sosiaali- ja
22196: juudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve       terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
22197: kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää.      desta annetun lain (SVOL) mukaan järjestäå
22198: Asetuksen mukaan on kuntoutujalle laadittava         kuntoutusohjausta joko omana toimintana tai
22199: yhdessä hänen ja tarvittaessa hänen omaistensa       hankkimalla niitä ostopalveluina palvelujen
22200: kanssa kuntoutussuunnitelma. Asetuksessa ko-         tuottajilta. Lääninhallitukset vahvistavat virat,
22201: rostetaan yhteistoiminnan tarpeellisuutta mui-       tehtävät ja muut voimavarat kuntien tai kun-
22202: den kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa          tainliittojen esitysten pohjalta. Vuodesta 1991
22203: kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Tarvittaes-      lähtien toiminnan järjestämistä on tehty jousta-
22204: sa nimetään kuntoutujalle yhdyshenkilö, joka         vammaksi siten, että kunnat tai kuntainliitot
22205: vastaa eri osapuolten välisestä tiedonkulusta ja     voivat niille vahvistetun valtionosuuteen Oikeut-
22206: kuntoutuksen etenemisestä eri vaiheissa.             tavan henkilökunnan rajoissa perustaa virkoja
22207:    Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta tulee      tai tehtäviä taikka hankkia ostopalveluja ilman,
22208: voimaan 1.10.1991 osana eduskunnan viime             että tähän tarvitaan valtion viranomaisen erillis-
22209:                                          1991 vp -   KK 145                                        3
22210: 
22211: tä vahvistusta. Kuntoutusohjaajan virkojen pe-           Tämä tarkoittaa sitä, että lähivuosina sai-
22212: rustaminen tai toiminnan järjestäminen ostopal-      raanhoitopiirien mahdollisuudet perustaa uusia
22213: veluina on siis kunkin sairaanhoitopiirin omassa     virkoja tai hankkia uusia ostopalveluja vähene-
22214: päätäntävallassa. Pyrkimyksenä näyttää olevan        vät entisestään. Uusien virkojen perustamisen
22215: järjestää kuntoutusohjausta mahdollisimman           sijasta joudutaan toiminnan kehittämisessä tur-
22216: suuressa määrin sairaanhoitopiirin omana toi-        vautumaan olemassa olevien voimavarojen käyt-
22217: mintana.                                             töönja toiminnanjärjestämiseen uudella tavalla.
22218:    Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja        Sydänpotilaiden hoito ja kuntoutus niin sai-
22219: terveydenhuollon järjestämisestä sekä ympäris-       raala- kuin avohoidossakin on yksi kokonai-
22220: tönsuojelun hallinnosta vuosina 1991-1995 on         suus, joka tulee hoitaa perusterveydenhuollon ja
22221: vuodelle 1992 osoitettu yhteensä 1 730 uutta         erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Uudistettu
22222: virkaa tai tehtävää kansanterveystyöhön ja eri-      kuntoutuslainsäädäntö edellyttää kiinteämpää
22223: koissairaanhoitoon. Luku sisältää myös lasken-       yhteistyötä kuntoutusta järjestävien tahojen vä-
22224: nallisesti viroiksi muutetut ostopalvelut. Seuraa-   lillä. Asiakkaan neuvonta ja ohjaus on osajokai-
22225: vaa valtakunnallista suunnitelmaa valmistettaes-     sen kuntoutustyöntekijän tehtävää. Uusien vir-
22226: sa joudutaan kuitenkin merkittävästi leikkaa-        kojen ja palvelujen kehittämisen lisäksi on myös
22227: maan vuodelle 1992 suunniteltujen uusien virko-      etsittävä keinoja nykyisen toiminnan tehostami-
22228: jen ja ostopalvelujen määrää.                        seksi ja laadun parantamiseksi.
22229: 
22230:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1991
22231: 
22232:                                                                    Ministeri Toimi Kankaanniemi
22233: 4                                        1991 vp -   KK 145
22234: 
22235: 
22236: 
22237: 
22238:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22239: 
22240:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Förordningen om medicinsk rehabilitering
22241: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       träder i kraft den 1 oktober 1991 som en del av
22242: den 11 juni 1991 till vederbörande medlem av         den omfattande reform av rehabiliteringslagstift-
22243: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ningen som riksdagen godkände i slutet av förra
22244: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr             året. Avsikten med reformen är framför allt en
22245: 145:                                                 effektivering av rehabiliteringen genom förbätt-
22246:                                                      rat samarbete mellan de olika parterna. Rehabi-
22247:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       literingsförpliktelsen för de instanser som anord-
22248:        ta för erhållande av 12 nya rehabilite-       nar rehabilitering har preciserats och de lagar
22249:        ringshandledare under 1992 och för re-        som gäller rehabilitering har utökats med ett
22250:        servering av behövliga anslag för åtgär-      stadgande om samarbetsförpliktelse och förplik-
22251:        derna i fråga i budgeten för 1992?            telse att hänvisa kunden till rehabilitering. Där-
22252:                                                      till har en särskild lag om rehabiliteringssamar-
22253:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         bete stiftats.
22254: samt anföra följande:                                    Syftet med reformen av lagstiftningen är ett
22255:                                                      allmänt fastställande av sådana principer och
22256:    Republikens president utfärdade den 28 juni       verksamhetssätt, som har varit utgångspunkten
22257: 1991 en förordning om medicinsk rehabilitering.      för verksamheten med rehabiliteringshandled-
22258: Enligt förordningen försöker man genom medi-         ning. Rehabiliteringshandledningen har uppstått
22259: cinsk rehabilitering förbättra och upprätthålla      och utvecklats på initiativ av handikapp- och
22260: den fysiska, psykiska och sociala prestationsför-    folkhälsoorganisationerna. Rehabiliteringshand-
22261: mågan hos den som skall rehabiliteras samt           ledningen planerades från början ur den regiona-
22262: främja och stöda honom att behärska sin livssi-      la servicens synvinkel. Med anledning härav har
22263: tuation och självständigt klara av sina dagliga      verksamheten inom hälsovården i huvudsak
22264: funktioner. Till servicen inom den medicinska        anordnats på centralsjukhusnivå. Man har för-
22265: rehabiliteringen hör bl.a. rehabiliteringshandled-   sökt bygga upp rehabiliteringnätet så att det
22266: ning, med viiken avses stöd för och handledning      täcker alla sjukvårdsdistrikt.
22267: av den som skall rehabiliteras och hans närmaste         Allmänt taget har rehabiliteringshandled-
22268: omgivning samt information om den service som        ningsservicen utvecklats inom hälsovården både
22269: ansluter sig till funktionsmöjligheterna för den     i fråga om kvantitet och kvalitet sedan 1984, då
22270: som skall rehabiliteras.                             den medicinska rehabiliteringen helt och hållet
22271:    Förordningen förpliktar en kommun eller ett       blev en uppgift för hälsovården. Den årliga
22272: kommunalförbund att ombesörja att servicen           tillväxten har emellertid varit relativt liten, i ge-
22273: inom den medicinska rehabiliteringen ordnas så       nomsnitt 1-2 rehabiliteringshandledare per
22274: att den till sitt innehåll och omfattning är sådan   sjukvårdsdistrikt. Ett nät som täcker hela Jandet
22275: som behovet av rehabilitering förutsätter inom       finns för närvarande närmast bara inom rehabi-
22276: kommunen eller kommunalförbundet. Enligt             literingshandledningen för sinneskadade som
22277: förordningen skall för den som skall rehabilite-     även funktionellt sett har de längsta traditioner-
22278: ras uppgöras en rehabiliteringsplan tillsammans      na. I vårt land finns för närvarande sammanlagt
22279: med honom själv och vid behov hans anhöriga.         ca 160-180 rehabiliteringshandledare.
22280: I förordningen framhävs nödvändigheten av                Kommunerna eller kommunalförbunden kan
22281: samarbete med andra instanser som anordnar           enligt lagen om planering av och statsandel för
22282: rehabilitering vid uppgörandet av rehabilite-        social- och hälsovården anordna rehabiliterings-
22283: ringsplanen. Vid behov utses för den som skall       handledning antingen såsom egen verksamhet
22284: rehabiliteras en kontaktperson, som ansvarar för     eller genom att skaffa den såsom köpta tjänster
22285: att informationen löper mellan de olika parterna     av den som producerar dem. Länsstyrelserna
22286: och att rehabiliteringen framskrider i olika ske-    fastställer tjänsterna, uppgifterna och andra re-
22287: den.                                                 surser på grundval av kommunernas och kom-
22288:                                           1991 vp -   KK 145                                         5
22289: 
22290: munalförbundens framställningar. Sedan 1991           skära ned antalet nya tjänster och köpta tjänster
22291: har anordnandet av verksamheten gjorts smidi-         som planerats för I992.
22292: gare på så sätt, att kommunerna eller kommu-             Detta innebär att sjukvårdsdistriktens möjlig-
22293: nalförbunden kan inrätta tjänster, uppgifter eller    heter att inrätta nya tjänster eller skaffa nya
22294: skaffa köpta tjänster inom gränserna för den          köpta tjänster kommer att minska ytter!igare
22295: fastställda personai som berättigar tili statsandel   inom de närmaste åren. 1 stället för att inrätta
22296: utan att särskild bekräftelse behövs för detta av     nya tjänster blir man tvungen att vid utvecklan-
22297: någon statlig myndighet. Varje sjukvårdsdistrikt      det av verksamheten nöja sig med att använda
22298: får således bestämma själv, om det vill inrätta       befintliga resurser och anordna verksamheten på
22299: tjänster för rehabiliteringshandledare eller          ett nytt sätt.
22300: anordna verksamheten i form av köpta tjänster.           Vården och rehabiliteringen av hjärtpatienter
22301: Det verkar som om man i så hög grad som               inom både sjukhusvården och öppenvården är
22302: möjligt försöker anordna rehabiliteringshand-         en helhet som bör skötas såsom samarbete mel-
22303: Iedningen som sjukvårdsdistriktets egen verk-         Ian primärsjukvården och den specialiserade
22304: samhet.                                               sjukvården. Den förnyade rehabiliteringslagstift-
22305:     1 den riksomfattande planen för anordnande        ningen förutsätter ett fastare samarbete mellan
22306: av social- och hälsovården samt miljövårdsför-        de instanser som anordnar rehabilitering. Råd-
22307: valtningen åren I99I-I995 har för I992 anvi-          givning för och handledning av kuuden är en del
22308: sats sammanlagt I 730 nya tjänster eller uppgif-      av varje rehabiliteringsanställds uppgift. För-
22309: ter inom folkhälsoarbetet och den specialiserade      utom utvecklandet av nya tjänster och ny service
22310: sjukvården. 1 summan ingår även de köpta              måste man även söka nya utvägar för att effek-
22311: tjänster som har omvandlats tili tjänster. Vid        tivera den nuvarande verksamheten och förbätt-
22312: beredningen av följande riksomfattande pian           ra kvaliteten.
22313: måste man emellertid i betydande utsträckning
22314: 
22315:      Helsingfors den II juli I99I
22316: 
22317:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
22318:                                                1991 vp
22319: 
22320: 
22321: Kirjallinen kysymys 146
22322: 
22323: 
22324: 
22325: 
22326:                                   Mäkelä: Ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahojen maksatuksen
22327:                                       nopeuttamisesta
22328: 
22329: 
22330:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22331: 
22332:    Ansiosidonnaisen päivärahan maksamisesta         nykyisin. Käsittelyajat tulisi pystyä lyhentämään
22333: huolehtivat lain mukaan työttömyyskassat            työntekijän normaalin tilivälin pituisiksi, eli että
22334: Työttömyyskassat ovat lähes poikkeuksetta           ne olisivat korkeintaankin 2-4 viikkoa. Tätä ei
22335: ammattiliittojen ylläpitämiä ja toimivat pääosil-   voitane pitää mahdottomana vaatimuksena,
22336: taan valtion antaman tuen turvin sekä pieneltä      onhan työttömyyskassojen käytössä nykyinen
22337: osaltaan liiton jäseniltä kerätyillä maksuilla.     atk-tekniikka ja mittavat henkilöstöresurssit
22338: Käytännössä kuitenkin ansiosidonnaisen työttö-      Mikäli tilannetta ei saada vapaaehtoistoimin
22339: myysturvan saadakseen on työttömäksi joutu-         kuntoon, tulisi valtiovallan ryhtyä säädöstoimin
22340: neen anottava korvausta työttömyyskassasta.         määräämään työttömyyskassojen toiminta ny-
22341:    Ongelmana on viime kuukausien aikana ollut       kyistä merkittävästi tehokkaammaksi ja no-
22342: työttömyyskassojen hidas toiminta. Työttömäk-       peammaksi tai muutoin tulisi koko toiminta
22343: si jääneiden kassan jäsenten hakiessa itselleen     ottaa esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen hoidet-
22344: työttömyyskorvausta on hakemuksen käsittely         tavaksi.
22345: vienyt usein jopa 2-3 kuukautta. Tänä aikana           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22346: työttömäksi joutunut henkilö ei ole saanut kor-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22347: vausta miltään taholta, joten hän on joutunut       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22348: olemaan täysin vailla tuloja, ehkäpä pelkän sosi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22349: aaliavun turvin. Näin siitä huolimatta, etteivät
22350: laskut odota maksamista em. käsittelyn viipymi-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22351: sen takia.                                                 lähinnä ammattiliittojen omistamien
22352:    Koska työttömyyskassojen toimintaa rahoite-             työttömyyskassojen ansiosidonnaisten
22353: taan valtaosaltaan valtiovallan taholta, tulisi            työttömyyspäiväraha-anomusten ja mak-
22354: valtiovallan kontrolli työttömyyskassoihin olla            satusten nopeuttamiseksi niin, etteivät
22355: nykyistä merkittävästi tehokkaampaa niin, ettei-           työttömäksi joutuneet joudu odottamaan
22356: vät työttömyyskassat voisi viivyttää päätöksiään           päätöksiä kuukausikaupalla kuten ny-
22357: ja avustusten maksamisiaan yhtä kauan kuin                 kyisin tapahtuu?
22358: 
22359:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
22360: 
22361:                                             Tina Mäkelä
22362: 
22363: 
22364: 
22365: 
22366: 210300M
22367: 2                                      1991 vp -   KK 146
22368: 
22369: 
22370: 
22371: 
22372:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22373: 
22374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta an-
22375: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      netun asetuksen 3 §:n mukaan ansioon suhteu-
22376: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-     tettu työttömyyspäiväraha maksetaan jälkikä-
22377: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   teen vähintään kerran kuukaudessa. Osa-aika-
22378: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    työtä tai sivutyötä tekevälle työttömyyspäivära-
22379: Tina Makelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   ha maksetaan aina kuukausittain jälkikäteen.
22380: myksestä n:o 146:                                     Työttömyyden ennakoitua nopeampi lisään-
22381:                                                    tyminen ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-
22382:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      sen etuuksien maksatuksen siirtäminen työttö-
22383:        lähinnä ammattiliittojen omistamien         myyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle vuoden
22384:        työttömyyskassojen ansiosidonnaisten        alusta lukien aiheuttivat työttömyyskassoissa
22385:        työttömyyspäiväraha-anomusten ja mak-       työttömyyspäivärahojen maksatuksessa viiväs-
22386:        satusten nopeuttamiseksi niin, etteivät     tymistä. Valtaosassa työttömyyskassoja maksa-
22387:        työttömäksi joutuneet joudu odottamaan      tuksesta suoriuduttiin kuitenkin tyydyttävästi.
22388:        päätöksiä kuukausikaupalla kuten ny-           Sosiaali- ja terveysministeriön saamien tieto-
22389:        kyisin tapahtuu?                            jen mukaan työttömyyspäivärahojen maksatuk-
22390:                                                    set ovat työttömyyskassoissa nyttemmin pää-
22391:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sääntöisesti päivän tasalla. Ainoastaan 1-2 vai-
22392: vasti seuraavaa:                                   kean työttömyyden koettelemassa työttömyys-
22393:                                                    kassassa päivärahojen maksatuksessa on todet-
22394:     Vaikka työttömyyskassat toimivat ammatti-      tavissa merkittävää viivästystä. Myös nämä
22395: liittojen yhteydessä, ne ovat ammattiliittoihin    työttömyyskassat pyrkivät pääsemään mahdolli-
22396: nähden itsenäisiä yhteisöjä.                       simman pian päivän tasalle päivärahojen maksa-
22397:                                                    tuksessa.
22398: 
22399:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1991
22400: 
22401:                                                                   Ministeri Toimi Kankaanniemi
22402:                                          1991 vp -    KK 146                                          3
22403: 
22404: 
22405: 
22406: 
22407:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22408: 
22409:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         arbetslöshetsdagpenning, som är avvägd enligt
22410: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förtjänsten, i efterskott minst en gång i månaden.
22411: den 11 juni 1991 tili vederbörande medlem av         Tili personer som utför deltidsarbete elier bisyss-
22412: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    la betalas arbetslöshetsdagpenningen alitid en
22413: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål           gång per månad i efterskott.
22414: nr 146:                                                 Arbetslösheten, som ökat snabbare än väntat,
22415:                                                      och överflyttningen av utbetalningen av sådana
22416:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    förmåner som hör tili den arbetskraftspolitiska
22417:           ta för att påskynda ansökningarna om       vuxenutbildningen tili arbetslöshetskassorna och
22418:           och utbetalningen av inkomstbundna ar-     Folkpensionsanstalten från början av året föror-
22419:           betslöshetsdagpenningar som handläggs      sakade fördröjningar i utbetalningen av arbets-
22420:           av sådana arbetslöshetskassor som          löshetsdagpenningar vid arbetslöshetskassorna.
22421:           främst är i fackförbundens ägo, så att     De flesta arbetslöshetskassorna klarade emelier-
22422:           inte arbetslösa skali behöva vänta på      tid tillfredsstäliande av utbetalningen.
22423:           beslut i månader såsom nu är faliet?          Enligt de uppgifter som social- och hälso-
22424:                                                      vårdsministeriet fått är utbetalningen av arbets-
22425:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         löshetsdagpenningarna numera i huvudsak å
22426: samt anföra följande:                                jour vid arbetslöshetskassorna. Endast vid 1-2
22427:                                                      arbetslöshetskassor, som är drabbade av svår ar-
22428:    Fastän arbetslöshetskassorna fungerar i an-       betslöshet, kan konstateras betydande fördröj-
22429: slutning tili fackförbunden är de självständiga      ningar i utbetalningen av dagpenningar. Även
22430: samfund i förhåliande tili dessa.                    dessa arbetslöshetskassor försöker så snabbt som
22431:    Enligt 3 § förordningen om verkställigheten       möjligt få utbetalningen av dagpenningar åjour.
22432: av lagen om utkomstskydd för arbetslösa betalas
22433: 
22434:      Helsingforsden 8 juli 1991
22435: 
22436:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
22437:                                                 1991 vp
22438: 
22439: Kirjallinen kysymys 147
22440: 
22441: 
22442: 
22443: 
22444:                                    Mäkelä: Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudis-
22445:                                        tamisesta
22446: 
22447: 
22448:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22449: 
22450:    Metsänhoitoyhdistyslaki on eräs vanhimpia          tomaksua. Muutoinkin nykyinen metsänhoito-
22451: voimassa olevia lakeja, jotka käsittelevät metsä-     yhdistyslaki on vanhentunut ja eikä sovi enää
22452: taloutta. Iältään se on tällä hetkellä jo yli 40      tämän päivän yhteiskuntaan eikä täytä tämän
22453: vuotta. Metsänhoitoyhdistyslaki määrää pakol-         päivän vaatimuksia. Näin ollen oikea toimenpi-
22454: lisesti maksettavan metsänhoitomaksun suuruu-         de olisi kyseisen lain kumoaminen ja uuden
22455: den. Kyseisiä maksuja maksavat pääasiassa             sellaisen järjestelmän luominen tilalle, joka pe-
22456: yksityiset metsänomistajat. Metsänhoitomaksun         rustuu metsänomistajien vapaaseen metsänhoi-
22457: maksaminen ei tuo jäsenyyttä automaattisesti          toyhdistystoimintaan ja neuvonta työhön.
22458: metsänhoitoyhdistykseen, vaan se on tämän li-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22459: säksi erikseen haettava.                              tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
22460:     Yksityismetsänhoidossa on nykyinen suun-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22461: taus kehittymässä siihen, että metsänomistajat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22462: voivat melko vapaasti itse päättää metsiensä
22463: käsittelystä ja sen tavasta. Jostain syystä kuiten-
22464: kin vastaavat vapaammat tuulet eivät ole pääs-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22465: seet vaikuttamaan siihen, että pakollinen met-               nykyisen voimassa olevan metsänhoito-
22466: sänhoitomaksu poistettaisiin ja metsänomistajat              yhdistyksistä annetun lain (558/50) ku-
22467: voisivat vapaasti maksaa tai jättää maksamatta               moamiseksi ja pakollisesta metsänhoito-
22468: metsänhoitomaksun. Erään aiheesta tehdyn sel-                yhdistysten jäsenyydestä luopumiseksi
22469: vityksen mukaan metsänomistajista 30 % ei                    sekä siirtymiseksi vapaaehtoiseen met-
22470: käytä metsänhoitoyhdistyksen palveluja ja jou-               sänomistajien metsänhoitoyhdistystoi-
22471: tuu kuitenkin maksamaan pakollista metsänhoi-                mintaan?
22472: 
22473:      Helsingissä II päivänä kesäkuuta I99I
22474: 
22475:                                              Tina Mäkelä
22476: 
22477: 
22478: 
22479: 
22480: 210300M
22481: 2                                       1991 vp -   KK 147
22482: 
22483: 
22484: 
22485: 
22486:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22487: 
22488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Etenkin kasvava metsätilanomistajien joukko
22489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tarvitsee metsänhoitoyhdistysten palveluja. Ky-
22490: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      symys on pysyvän ja koko maan kattavan palve-
22491: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    luorganisaation säilyttämisestä. Molempia seik-
22492: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     koja on syytä painottaa harkittaessa luopumista
22493: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      nykyisestä kaikkien metsänomistajien veroluon-
22494: sestä n:o 147:                                      teiseen metsänhoitomaksuun perustuvasta jär-
22495:                                                     jestelmästä. On ilmeistä, että maahan, etenkin
22496:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       syrjäseuduille syntyisi alueita, joissa metsän-
22497:        nykyisen voimassa olevan metsänhoito-        omistajat eivät saisi palveluja ja puukauppa vai-
22498:        yhdistyksistä annetun lain (558/50) ku-      keutuisi. Mainittakoon, että sekä muissa Poh-
22499:        moamiseksi ja pakollisesta metsänhoito-      joismaissa että esimerkiksi Ranskassa nähdään
22500:        yhdistysten jäsenyydestä luopumiseksi        metsänhoitoyhdistystoimintamme tavoitteellise-
22501:        sekä siirtymiseksi vapaaehtoiseen met-       na esikuvana.
22502:        sänomistajien metsänhoitoyhdistystoi-           Metsänhoitomaksusta keskusteltaessa on
22503:        mintaan?                                     myös muistettava, että metsänomistajalla, joka
22504:                                                     hoitaa hyvin metsäänsä muita kuin metsänhoito-
22505:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         yhdistyksen tai metsälautakunnan ammattimie-
22506: taen seuraavaa:                                     hiä apuna käyttäen, on mahdollisuus saada ns.
22507:                                                     neljännesmaksuoikeus.
22508:    Yksityismetsien metsänhoidollinen tila ja nii-      Monissa maamme 361 metsänhoitoyhdistyk-
22509: den puuston määrä ja kasvu ovat sodanjälkeise-      sestä on työn tehostamisen mahdollisuuksia.
22510: nä aikana kehittyneet varsin suotuisasti. Suotui-   Käynnistetyn kehittämistyön tavoitteena on pal-
22511: sa kehitys on osaltaan vuonna 1950 annetun          velutason parantaminen, mikä edellyttää pie-
22512: metsänhoitoyhdistyslain ansiota. Lain antami-       nimpien metsänhoitoyhdistysten liittymistä toi-
22513: sen aikaan vielä yleisten metsänhävityshakkui-      siinsa tai järjestäytynyttä yhteistyötä. Tärkeä
22514: den loppuminen lähes kokonaan ja järkiperäis-       kehittämistä vaativa seikka on metsänomistajien
22515: ten hakkuiden ja uudistamistapojen käyttö on,       aktiivisuuden lisääminen. Osaltaan tässä auttai-
22516: unohtamatta yksityismetsälain noudattamisen         sivat muutokset yhdistysten päätöksentekokäy-
22517: valvontaa, ennen kaikkea metsänomistajien           tännössä. Kehittyneiden yhdistysten voimavarat
22518: omikseen tuntemien metsäammattimiesten neu-         ja ammattitaito antavat niille mahdollisuuden
22519: vojen ja monipuolisen avunannon tulosta.            kilpailla niin hakkuu- kuin metsänhoito-ja met-
22520:    Tarvitsevalko metsänomistajat ja toisaalta       sänparannustöiden toteuttamisesta muiden or-
22521: tarvitseeko metsätalous metsänhoitoyhdistysten      ganisaatioiden kanssa. Tällainen kilpailu on
22522: tarjoamia palveluksia jatkossakin? Vastaus on       myönteistä niin metsänomistajan kuin vaition-
22523: selvästi myönteinen. Perusteluna voidaan maini-     kin kannalta.
22524: ta mm. metsänhoitoyhdistysten panos puukau-            On selvää, että laissa ja asetuksessa metsän-
22525: pan toimivuudessa ja yksityismetsien puun           hoitoyhdistyksistä on vanhentuneita piirteitä ja
22526: myynnin avustamisessa. On syytä muistuttaa,         korjattavia yksityiskohtia. Oikea ajankohta
22527: että metsäteollisuuden keskeisiä ongelmia tuot-     muutostarpeiden tarkasteluun on, kun yhdistys-
22528: teiden viennin ohjaamisessa on ollut puun saan-     ten oman kehittämistyön vaikutus alkaa näkyä.
22529: nin varmistaminen.
22530: 
22531:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1991
22532: 
22533:                                                                    Ministeri Toimi Kankaanniemi
22534:                                          1991 vp -   KK 147                                           3
22535: 
22536: 
22537: 
22538: 
22539:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22540: 
22541:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Särskilt den ökande skaran av ägare tili skogs-
22542: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       lägenheter behöver skogsvårdsföreningarnas
22543: den 11 juni 1991 tili vederbörande medlem av         tjänster. Det är fråga om att bevara en bestående
22544: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    och hela landet täckande serviceorganisation.
22545: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr             Det är skäl att betona båda faktorerna när
22546: 147:                                                 avskaffandet av det nuvarande systemet, som
22547:                                                      baserar sig på en skogsvårdsavgift av skattenatur
22548:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       för alla skogsägare, övervägs. Det är uppenbart
22549:        ta i syfte att upphäva den gäliande lagen     att det särskilt i avsides belägna trakter i landet
22550:        om skogsvårdsföreningar (558/50) samt         skulle uppkomma områden där skogsägarna inte
22551:        avskaffa det obligatoriska medlemskapet       får service och virkeshandeln försvåras. Det kan
22552:        i en skogsvårdsförening och övergå tili en    nämnas att vår skogsvårdsföreningsverksamhet
22553:        frivillig skogsvårdsföreningsverksamhet       är en förebi1d både i de övriga nordiska länderna
22554:        för skogsägarna?                              och i t.ex. Frankrike.
22555:                                                         När skogsvårdsavgiften diskuteras är det skäl
22556:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         att även minnas att en skogsägare som sköter väl
22557: samt anföra följande:                                om sin skog med hjälp av andra än skogsvårds-
22558:                                                      föreningarnas elier skogsnämndens fackmän kan
22559:     I de enski1da skogarna har skogsvården, träd-    få rätt att betala en fjärdedel av skogsvårdsavgif-
22560: bestånden och trädens växt utvecklats mycket         ten.
22561: gynnsamt under efterkrigstiden delvis tack vare         1 många av landets 361 skogsvårdsföreningar
22562: den år 1950 givna lagen om skogsvårdsförening-       kan arbetet effektiveras. Målet för det utveck-
22563: ar. Att de skogsskövlingar, som fortfarande var      lingsarbete som ingångsatts är en bättre service-
22564: allmänna när lagen gavs, så gott som he1t upp-       nivå, vilket förutsätter att mindre skogsvårdsfö-
22565: hört och att rationella avverknings- och förnyel-    reningar sammanslås elier ett organiserat samar-
22566: semetoder tagits i bruk är, övervakningen av att     bete. En viktig faktor är skogsägarnas aktivitet
22567: lagen om enskilda skogar iakttas dock inte att       som måste ökas. I detta kunde delvis ändringar
22568: förglömma, framför allt ett resultat av de råd och   i föreningarnas beslutsprocess vara tili hjälp. De
22569: den mångsidiga hjälp som skogsägarna fått av de      avancerade föreningarnas resurser och kunnig-
22570: skogsfackmän som de betraktat som sina per-          het gör det möjligt för dem att konkurrera med
22571: sonliga rådgivare.                                   andra organisationer beträffande såväl avverk-
22572:     Behöver skogsägarna och å andra sidan skogs-     ning som skogsvård och skogsförbättringsarbe-
22573: hushållningen även i framtiden de tjänster skogs-    ten. En sådan konkurrens är positiv både från
22574: vårdsföreningarna erbjuder? Svaret är ett klart      skogsägarens och statens synpunkt.
22575: ja. Detta kan motiveras med bl.a. skogsvårdsfö-         Det är klart att det i lagen och förordningen
22576: reningarnas insatser för en fungerande virkes-       om skogsvårdsföreningar förekommer ålder-
22577: handel och i försäljningen av virke från enskilda    domligheter och detaljer som kan korrigeras.
22578: skogar. Det är skäl att påminna om att ett av        Den rätta tidpunkten för en granskning av
22579: skogsindustrins centralaste problem, när det gälit   ändringsbehoven är när föreningarnas eget ut-
22580: att leda produktexporten, har varit att säkra        vecklingsarbete börjar visa resultat.
22581: tillgången på virke.
22582: 
22583:      Helsingfors den 4 juli 1991
22584: 
22585:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
22586: 1
22587: 1
22588: 1
22589:     1
22590:     1
22591:     1
22592:         1
22593:         1
22594:         1
22595:             1
22596:             1
22597:             1
22598:                 1
22599:                 1
22600:                 1
22601:                     1
22602:                     1
22603:                     1
22604:                         1
22605:                         1
22606:                         1
22607:                             1
22608:                             1
22609:                                                 1991 vp
22610: 
22611: Kirjallinen kysymys 148
22612: 
22613: 
22614: 
22615: 
22616:                                   Mäkelä: Hakkuujätteiden käyttämisestä metsäteollisuuden raaka-
22617:                                       aineena
22618: 
22619: 
22620:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22621: 
22622:     Tällä hetkellä metsiin jää vuosittain valtavia   kaikkein helpoimmin talteen otettavaa hakkuu-
22623: määriä puuraaka-ainetta hakkuujätteinä. Hak-         jätettä pois metsästä. Tämä sääntö tulisi kuiten-
22624: kuujätettä kertyy arvioiden mukaan kymmeniä          kin pikaisesti saada aikaan, onhan säädetty jo
22625: miljoonia kuutiometrejä vuosittain metsiin, jois-    laki metsätuhohyönteisten ja sienitautien estämi-
22626: sa ne vähitellen lahoavat ja saattavat aiheuttaa     sestä, puun varastoimisesta ja metsistä poiskor-
22627: jopa tuhohyönteisten ja tautien leviämisriskiä       jaamisesta määräajassa. Samankaltaisen lain
22628: ympäröiviin metsiin. Lisäksi hakkuujätteet var-      tulisi koskea myös suurille hakkuualueille jääviä
22629: sinkin raskaan koneellisen puunkorjauksen jäl-       hakkuujätteitä. Puun korjaamisen suorittavalle
22630: jiltä ovat esteettisesti rumentavia ja toisaalta     yhtiölle tulisi määrätä velvollisuus näiden hak-
22631: hankaloittavat metsien virkistyskäyttöä.             kuujätteiden poiskuljettamiseen ja edelleen hyö-
22632:     Hakkuujätteet ovat myös valtava hukkaan          tykäyttöön toimittamiseen.
22633: heitetty energianlähde. Mikäli tänä päivänä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22634: metsiin jääneistä hakkuujätteistä voitaisiin edes    tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
22635:  huomattava osa saada energiantuotannon raa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22636:  ka-aineeksi, voitaisiin saatavalla energiamääräl-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22637:  lä tuottaa erittäin huomattavia määriä energiaa.
22638:  Käytännössä voitaisiinjopa ajatella suunnitellun              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
22639:  viidennen ydinvoimalan tuottaman energiamää-               että metsäteollisuudelle saataisiin velvol-
22640:  rän korvaamista hakkuujätteistä saatavalla ener-           lisuus korjata suurilta hakkuualueilta sin-
22641:  gialla. Ongelmana kuitenkin on, ettei nykyinen             ne puunkorjaamisenjälkeen jääneet hak-
22642:  lainsäädäntö edellytä metsänomistajaa tai hak-             kuujätteet ja toimittaa ne edelleen hyöty-
22643:  kuun suorittavaa metsäyhtiötä korjaamaan edes              käyttöön esim. energiantuotannossa?
22644: 
22645:      Helsingissä II päivänä kesäkuuta I99I
22646: 
22647:                                              Tina Mäkelä
22648: 
22649: 
22650: 
22651: 
22652:  210300M
22653: 2                                        1991 vp -   KK 148
22654: 
22655: 
22656: 
22657: 
22658:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22659: 
22660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hakkuutähteiden että kantojen talteenottoa.
22661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Näiden energiakäyttö hakkeen muodossa todet-
22662: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       tiin teknisesti suhteellisen yksinkertaiseksi järjes-
22663: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tää, mutta toiminnan laajenemisen esti taloudel-
22664: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      linen kannattamattomuus. Tällä hetkellä, metsä-
22665: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       teollisuutemme kilpailukyvyn ollessa var-
22666: sestä n:o 148:                                       sin heikko, mikä puolestaan aiheuttaa paineita
22667:                                                      puun kantohinnan alentamiseen, ei näytä olevan
22668:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       taloudellisia edellytyksiä hakkuutähteiden laaja-
22669:        että metsäteollisuudelle saataisiin velvol-   mittaiseen hyväksikäyttöön. On poissuljettava
22670:        lisuus korjata suurilta hakkuualueilta        ajatus, että valtion varoista tuettaisiin yrityksille
22671:        sinne puunkorjaamisen jälkeen jääneet         kannattamatonta toimintaa. Vielä vähemmän
22672:        hakkuujätteet ja toimittaa ne edelleen        voidaan ajatella, että metsäteollisuudelle taimet-
22673:        hyötykäyttöön esim. energiantuotannos-        sänomistajille asetettaisiin lainsäädännöllisiä
22674:        sa?                                           uusia, taloudellisesti rasittavia velvoitteita.
22675:                                                          Hakkuutähteiden käyttöä harkittaessa on li-
22676:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          säksi huomattava, että niiden poistaminen ai-
22677: taen seuraavaa:                                      heuttaa metsämaalle ravinnetappiota, koska
22678:                                                      puun ravinteista huomattava osa on vihreissä
22679:    Metsiin vuosittain hakkuiden jälkeen jäävän       osissa eikä runkopuussa.
22680: hukkapuun määrän on viime vuosina arvioitu               Valmisteilla olevassa metsän hyönteis- ja sie-
22681: olleen hieman yli 5 milj. m3, mikä on noin 9         nituhojen torjuntaa koskevassa maa- ja metsäta-
22682: prosenttia hakkuupoistumasta. Mainittu sadan-        lousministeriön päätöksessä tullaan ottamaan
22683: nes on kansainvälisesti tarkastellen varsin alhai-   huomioon myös hakkuutähteiden aiheuttamat
22684: nen. Tämä johtuu kehittyneistä korjuumenetel-        riskit.
22685: mistämme ja ennen kaikkea siitä, että meillä te-         Hallitus pitää tällä hetkellä tärkeämpänä ta-
22686: ollisuus käyttää pieniläpimittaisempaa puuta         lousmetsiemme runkopuun nykyistä täysimää-
22687: kuin yleensä muissa maissa. Koska kustannukset       räisempää hyödyntämistä kuin hakkuutähteiden
22688: riippuvat suuresti korjattavan puun järeydestä,      käytön lisäämistä. Tämä on tärkeää mm. laajo-
22689: on käytäntömme näin ollen tältä osin kalliimpaa      jen ensiharvennusten toteuttamiseksi, ojitusalu-
22690: kuin useissa kilpailijamaissamme.                    eiden puuston kunnostamiseksi ja Etelä-Suomen
22691:    Puun saannin muodostaessa joitakin vuosia         laholle alttiiden iäkkäiden kuusikkojen uudista-
22692: sitten teollisuudelle ongelmia eräät metsäteolli-    miseksi.
22693: suusyhtiöt suorittivat kokeilunluonteisesti sekä
22694: 
22695:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1991
22696: 
22697:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
22698:                                           1991 vp -   KK 148                                          3
22699: 
22700: 
22701: 
22702: 
22703:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22704: 
22705:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i flisform som energikälla konstaterades vara
22706: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tekniskt relativt enkelt att ordna, men eftersom
22707: den 11 juni 1991 tili vederbörande medlem av          det blev ekonomiskt olönsamt kunde verksam-
22708: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     heten inte utvidgas. När vår skogsindustris
22709: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr              konkurrensförmåga för närvarande är synnerli-
22710: 148:                                                  gen svag, vilket i sin tur föranleder krav på en
22711:                                                       sänkning av rotpriset, verkar det inte finnas
22712:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ekonomiska förutsättningar för en omfattande
22713:        ta i syfte att ålägga skogsindustrin att       återanvändning av avverkningsavfaliet. Det är
22714:        uppsamla avfali efter avverkningar på          uteslutet att en verksamhet som är olönsam för
22715:        stora avverkningsområden och vidarebe-         företagen skulie understödas med statsmedel.
22716:        fordra avfaliet för återanvändning i t.ex.     Helt otänkbart är att skogsindustrin elier skogs-
22717:        energiproduktionen?                            ägarna skulie åläggas nya legislativa, ekono-
22718:                                                       miskt betungande skyldigheter.
22719:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              När användningen av avverkningsavfali över-
22720: samt anföra följande:                                 vägs bör man dessutom lägga märke tili att
22721:                                                       skogsmarken förlorar näring när avfallet avlägs-
22722:     Den mängd spilivirke som de årliga avverk-        nas, eftersom en betydande del av trädets näring
22723: ningarna ger upphov tili har under de senaste         finns i de gröna delarna och inte i stamveden.
22724: åren beräknats vara drygt 5 milj. m3, vilket är ca        1 det beslut om förebyggande av skador föror-
22725: 9 procent av avverkningsavgången. Nämnda              sakade av insekter och svampar som är under
22726: hundradedel är internationelit sett mycket låg.       beredning i jord- och skogsbruksministeriet
22727: Detta beror på våra avancerade drivningsmeto-         kommer även de risker som avverkningsavfaliet
22728: der och framför alit på att vår industri använder     förorsakar att beaktas.
22729: virke av mindre dimension än vad som är vanligt           Regeringen anser det för närvarande vara
22730: i andra länder. Eftersom kostnaderna i hög grad       viktigare att stamveden i våra ekonomiskogar
22731: beror på det drivna virkets grovlek, är vårt          tillvaratas noggrannare än hittilis än att använd-
22732: tillvägagångssätt sålunda tili denna del dyrare än    ningen av avverkningsavfaliet ökar. Detta är
22733: i många av de konkurrerande länderna.                 viktigt bl.a. för att det skali bli möjligt att
22734:     När det för ett antal år sedan blev problema-     verkstälia omfattande första galiringar, istånd-
22735: tiskt för industrin att få virke, tilivaratog vissa   sätta trädbeståndet på dikningsområden och
22736: skogsindustribolag i försökssyfte både avverk-        förnya de för röta utsatta, gamla granbestånden
22737: ningsavfali och stubbar. Användningen av dessa        i södra Finland.
22738: 
22739:      Helsingforsden 4 juli 1991
22740: 
22741:                                                                       Minister Toimi Kankaanniemi
22742:                                                1991 vp
22743: 
22744: Kirjallinen kysymys 149
22745: 
22746: 
22747: 
22748: 
22749:                                   Mäkelä: Maanteiden suolauksen aiheuttamista ympäristövaaroista
22750: 
22751: 
22752: 
22753:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22754: 
22755:    Maanteiden suolauksesta on keskusteltu jul-       takia, tulisi lopultakin ryhtyä pikaisiin ja laajoi-
22756: kisuudessa viime vuosina paljon. Asiasta on          hin toimenpiteisiin. Suomella ei ole varaa menet-
22757: tehty lukuisia tutkimuksia, jotka ovat kiistatta     tää erästä kansallisrikkauttaan - puhdasta ja
22758: osoittaneet teiden suolauksen ympäristölle ja        raikasta pohjavesivarantoa. Teiden suolaaminen
22759: ennen kaikkea pohjavesille aiheuttaman riskin.       ei ole välttämätöntä kuin aivan rajoitetusti ris-
22760: Lisäksi suolaus nopeuttaa merkittävästi autojen      teysalueilla, tämän ovat tutkimukset ja käytän-
22761: ruostumista ja lyhentää niiden käyttöikää.           nön toimenpidekokeilut osoittaneet.
22762:    Kansanedustajien toimesta on liikenneminis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22763: teriön vastattavaksi jätetty jo aikaisemminkin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22764: kyselyjä teiden suolauksen vähentämisestä tai        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22765: kokonaan lopettamisesta. Vastauksissa on osit-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22766: tain myönnetty teiden suolauksen pohjavesialu-
22767: eelle aiheuttamat vaarat, mutta ei ole luvattu                  Tietääkö Hallitus teidenjatkuvan suo-
22768: taikka ryhdytty sen pitemmälle meneviin toi-                 lauksen pohjavesivarannollemme ja
22769: menpiteisiin. Kun aiheesta on tämänkin jälkeen               muulle ympäristöllemme aiheuttamasta
22770: tullut julkisuuteen yhä hälyttävämpiä tietoja                suuresta uhkasta, ja
22771: jopa niin, että maamme tärkeät teiden varsilla si-              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22772: jaitsevat pohjavesialueet ovat tulevien vuosi-               teiden suolauksen nopeaksi ja merkittä-
22773: kymmenien osalta jopa kokonaan vaarassa pi-                  väksi vähentämiseksi?
22774: laantua niiden pohjalle kertyvän suolakerroksen
22775: 
22776:       Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1991
22777: 
22778:                                             Tina Mäkelä
22779: 
22780: 
22781: 
22782: 
22783: 210300M
22784: 2                                         1991 vp -   KK 149
22785: 
22786: 
22787: 
22788: 
22789:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22790: 
22791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tutkimusten mukaan ongelman aste on tänä
22792: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päivänä hyvin paikkakohtainen. Suolapitoisuu-
22793: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        det ovat suolan käytön myötä kiistatta nousseet
22794: jeenne n:o 687 ohella toimittanut valtioneuvos-       (nousuvauhti n. 8 mg 20 vuodessa), mutta ne
22795: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        ovat eräitä pieniä tienvarsikohteita lukuun otta-
22796: sanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kir-         matta varsin alhaisella tasolla suhteessa esim.
22797: jallisesta kysymyksestä n:o 149:                      lääkintöhallituksen antamiin raja-arvoihin
22798:                                                       (Cl 100 mg/1).
22799:           Tietääkö Hallitus teidenjatkuvan suo-          Tielaitos suhtautuu suolauksen mahdollisiin
22800:        lauksen pohjavesivarannollemme ja              pitkäaikaisvaikutuksiin erittäin vakavasti. On-
22801:        muulle ympäristöllemme aiheuttamasta           gelma on akuutti vain eräiden tien lähialueen
22802:        suuresta uhkasta, ja                           kaivojen ja pienvedenottamojen osalta, joiden
22803:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         suhteen laitos on ryhtynyt korvaustoimenpitei-
22804:        teiden suolauksen nopeaksi ja merkittä-        siin.
22805:        väksi vähentämiseksi?                             Tielaitos seuraa yhteistyössä ympäristöviran-
22806:                                                       omaisten kanssa pohjavesien tilan kehittymistä.
22807:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Jatkotutkimuksin selvitetään suolan mahdollista
22808: vasti seuraavaa:                                      kerrostumista ja sen poistumista pohjavesiesiin-
22809:                                                       tymistä. Liukkaudentorjunnan toimintalinjoja ja
22810:    Tielaitos on tietoinen liukkaudentorjunnassa       niiden muutostarpeita harkitaan aina tilanteen
22811: käytettävän suolan vaikutuksesta ympäristöön,         kehittymisen myötä. Suolauksen lopettaminen
22812: varsinkin tien lähialueen pohjavesiin. Koska          rajatultakin osalta tieverkkoa edellyttää saman-
22813: kuitenkin pääteiden liukkaudentorjunnalla on          aikaisesti muita liikenneteknisiä toimenpiteitä
22814: aivan ratkaiseva merkitys tieliikenteen toimivuu-     liikenneturvallisuuden turvaamiseksi.
22815: delle ja eritoten liikenneturvallisuudelle, ei suo-       Kysymyksessä todetaan, että teiden suolaami-
22816: lan käyttöä voida kokonaan lopettaa.                  nen on välttämätöntä vain risteysalueilla. Koska
22817:     Tielaitos on viime syksynä ottanut käyttöön       autoilijan on usein vaikea havaita tien liukkaita
22818: uudet talvihoidon toimintalinjat, joiden mukaan       kohtia, tulee varsinkin päätieställä olla riittävän
22819: suolan käyttömääriä vähennetään uutta levitys-        yhtenäiset ajo-olosuhteet. Ilman suolan käyttöä
22820: tekniikkaa hyväksikäyttäen ennen kaikkea poh-         on tietyillä keleillä lähes mahdotonta saavuttaa
22821: javesialueilla. Tieluiskien suojauksia on päätetty    tasaisia ja yllätyksettömiä olosuhteita. Muiden
22822: lähivuosina merkittävästi lisätä jo käytössä ole-     suolaa korvaavien kemikaalien käyttöä tielaitos
22823: villa teillä. Uusrakennuskohteissa pohjavesialu-      pitää tällä hetkellä kalliin hinnan lisäksi myös
22824: eilla luiskasuojaukset toteutetaan aina paikalli-     riskialttiina ympäristön kannalta.
22825: sen tarveharkinnan mukaisesti.
22826: 
22827:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1991
22828: 
22829:                                                                             Ministeri Ilkka Kanerva
22830:                                            1991 vp -   KK 149                                            3
22831: 
22832: 
22833: 
22834: 
22835:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
22836: 
22837:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt undersökningar är problemet idag av
22838: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         loka! karaktär. Salthalterna har tili följd av
22839: 687 av den II juni 199I tili vederbörande med-         saltanvändning obestridligt ökat (ökningstakten
22840: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     är ca 8 mg på 20 år), men de är fortfarande rätt
22841: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade              så låga t.ex. i relation tili de gränsvärden som
22842: spörsmål nr 149:                                       medicinalstyrelsen givit (Cl IOO mg/1), med un-
22843:                                                        dantag av vägkanter på enskilda mindre p1atser.
22844:           År Regeringen medveten om den fara              Vägverket anser frågan om saltningens lång-
22845:        fortsatt saltning utgör för våra grundvat-      siktiga miljöverkningar vara oerhört viktig.
22846:        tentillgångar och för den omgivande             Problemet är akut endast i fråga om vissa brun-
22847:        naturen, och                                    nar i närheten av vägar och vissa mindre vatten-
22848:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        täkter. Vägverket har vidtagit åtgärder för att
22849:        för att i skyndsam ordning och i betydan-       betala ersättningar i dessa fali.
22850:        de omfattning minska saltningen av vä-             Vägverket följer i samarbete med miljömyn-
22851:        garna?                                          digheterna upp utvecklingen av grundvattnen.
22852:                                                        Med hjälp av fortsatta undersökningar försöker
22853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           man reda ut saltets eventuelia lagring och upp-
22854: samt anföra följande:                                  lösning i grundvattentillgångarna. Beslut om
22855:                                                        halkbekämpningens verksamhetsplaner och
22856:    Vägverket är medvetet om att saltet som             ändringar i dem görs alitefter hur situationen
22857: används för att bekämpa halka på vägarna               utvecklas. Om saltningen av en låt vara bara
22858: inverkar menligt på miljön, speciellt på grund-        avgränsad del av vägnätet upphör, måste man
22859: vattnet i den omedelbara omgivningen av vägar-         samtidigt vidta trafiktekniska åtgärder för att
22860: na. Men eftersom ha1kbekämpningen trots allt           trygga trafiksäkerheten.
22861: har en avgörande betydelse för att trafiken skali         1 spörsmå1et konstateras att saltning av vägar
22862: fungera och en stor betydelse för i synnerhet          är nödvändigt bara i områden med vägkorsning-
22863: trafiksäkerheten, är det inte möjligt att helt sluta   ar. Eftersom det ofta är svårt för bi1isten att
22864: med saltningen.                                        observera hala stälien på vägarna, är det viktigt
22865:    Vägverket tog förra hösten i bruk ett nytt          att huvudvägarna åtminstone vad körförhållan-
22866: verksamhetsprogram för vinterunderhåli, enligt         dena beträffar är enhetliga. Det är så gott som
22867: vilket användningen av sait kommer att minskas         omöjligt att i vissa väderförhållanden få tili stånd
22868: med hjälp av en ny spridningsteknik, som tas i         körförhålianden som kunde karaktäriseras vara
22869: bruk specielit på grundvattenområdena. Man             jämna och utan överraskningar. Vägverket anser
22870: har beslutat att antalet skyddsanordningar för         det vara både dyrare och för miljön mera risk-
22871: vägslänter under de närmaste åren kommer att           fylit att i detta läge ersätta saltningen med andra
22872: ökas märkbart. På nybyggnadsområden i närhe-           kemikalier.
22873: ten av grundvattentiligångar kommer släntskyd-
22874: den alitid att instalieras efter behovsprövning på
22875:  orten i fråga.
22876:      Helsingforsden 9 juli I99I
22877: 
22878:                                                                               Minister Ilkka Kanerva
22879:                                                   1991 vp
22880: 
22881: 
22882: Kirjallinen kysymys 150
22883: 
22884: 
22885: 
22886: 
22887:                                   Vistbacka: Katokorvausten omavastuuosuuden määräytymispe-
22888:                                       rusteista
22889: 
22890: 
22891:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22892: 
22893:       Tällä hetkellä katokorvausten 20 %:n            kaikkia satovahinkoja koskeneita peltohehtaare-
22894: omavastuuosuus määritellään tilakohtaisesti.          ja ja tällä tavoin suurempi tila joutuisi katta-
22895: Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienem-        maan kokonaismääräitään suuremman omavas-
22896: mät tilat joutuvat suhteellisesti kattamaan suu-      tuun kuin pienempi tila. Valtion kustannuksissa
22897: remman osan itse omavastuuna tapahtuneista            tämä ei käytännössä merkitsisi mitään, mutta
22898: vahingoista kuin pinta-alaltaan suuremmat tilat.      toisi merkittävää oikeudenmukaisuutta tämän-
22899: Kyseessä on varsin vaikea epäkohta, sillä pienel-     hetkiseen katokorvausmenettelyyn.
22900: le tilalle useiden prosenttien, jopa 10 - 20 %:n         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22901: osuus sadosta menetettynä on merkittävästi            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22902: pahempi takaisku kuin suurelle tilalle, jossa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22903: omavastuu on ainoastaan 1 prosentista 5 pro-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22904: senttiin.
22905:    Nykyisiä säännöksiä katokorvauksen oma-                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22906: vastuuosuuden määritteleruisestä tulisi pikaisesti           katokorvausten omavastuuosuuden mää-
22907: muuttaa. Kohtuullisinta olisi, että katokorvaus-             rittelyn muuttamiseksi nykyisestä tila-
22908: ten omavastuuosuus määriteltäisiin hehtaarikoh-              kohtaisesta siten, että omavastuu määri-
22909: taisena nykyisen tilakohtaisen määrittelyn si-               teltäisiin jokaista kadon kohteeksi joutu-
22910: jaan. 20 %:n omavastuuosuus voisi koskea                     nutta peltohehtaaria kohden erikseen?
22911: 
22912:      Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1991
22913: 
22914:                                           Raimo Vistbacka
22915: 
22916: 
22917: 
22918: 
22919: 210300M
22920: 2                                         1991 vp -   KK 150
22921: 
22922: 
22923: 
22924: 
22925:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22926: 
22927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Satovahinkona pidetään viljelmän normisadon
22928: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         arvon ja vahinkovuoden sadon välistä erotusta.
22929: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        Satovahinkoasetuksen 12 §:n (120/91) mukaan
22930: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      viljelmäkohtaisen omavastuuosuuden suuruus
22931: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       on 30 prosenttia viljelmän normisadon arvosta.
22932: Raimo Vistbackan näin kuuluvasta kirjallisesta        Maatilahallitus määrää vuosittain satovahinko-
22933: kysymyksestä n:o 150:                                 jen arvioinnissa käytettävät normisadat ja kasvi-
22934:                                                       lajien yksikköhinnat Satovahinkoasetuksen
22935:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        13 §:n mukaan viljelmäkohtaista korvausta
22936:        katokorvausten omavastuuosuuden mää-           satovahingosta voidaan maksaa enintään oma-
22937:        rittelyn muuttamiseksi nykyisestä tila-        vastuuosuudella vähennettyyn satovahingon
22938:        kohtaisesta siten, että omavastuu määri-       määrään asti. Päätöksen siitä, mikä osa maini-
22939:        teltäisiin jokaista kadon kohteeksi joutu-     tusta määrästä korvataan, tekee valtioneuvosto
22940:        nutta peltohehtaaria kohden erikseen?          kuultuaan satovahinkoneuvottelukuntaa.
22941:                                                          Voimassa olevassa satovahinkojen korvaus-
22942:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          järjestelmässä voidaan omavastuuosuuden vä-
22943: vasti seuraavaa:                                      hentämisellä tilakohtaisesti erottaa tavanomai-
22944:                                                       sen satovaihtelun puitteissa ja näin ollen viljeli-
22945:    Satovahinkojen korvaamisesta annettuun             jän vastuupiiriin kuuluva sadon väheneminen ti-
22946: lakiin (530/75) ja asetukseen (820175) perustuva      lakohtaisesti suuremmista ja siten korvattavista
22947: satovahinkojen korvausjärjestelmä tuntee viljel-      vahingoista. Omavastuuosuuden vähentämises-
22948: mäkohtaiset satovahinkokorvaukset ja yleiskor-        sä voidaan ottaa huomioon myös erihintaisten
22949: vaukset Tämän lisäksi ankarina satovahinko-           kasvien kohdalla tapahtuneet vahingot koko
22950: vuosina on satovahinkojen aiheuttamia talou-          viljelmän tulonmuodostuksen kannalta. Oma-
22951: dellisia menetyksiä lievennetty erityisillä satova-   vastuuosuuden suuruuden merkitystä ratkaise-
22952: hinkolainoilla, joiden osalta valtio maksaa raha-     vammaksi muodostuu kuitenkin se, mikä osa
22953: laitoksille korkotukea.                               satovahingosta korvataan. Tämän asian ratkai-
22954:    Viljelmäkohtaiset     satovahinkokorvaukset        seminen kuuluu valtioneuvostolle.
22955: perustuvat tilalla tehtyyn satovahinkoarvioon.
22956: 
22957:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1991
22958: 
22959:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
22960:                                         1991 vp -   KK 150                                           3
22961: 
22962: 
22963: 
22964: 
22965:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22966: 
22967:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen        avses skillnaden mellan värdet av brukningsen-
22968: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      hetens normskörd och värdet av skadeårets
22969: den II juni I991 tili vederbörande medlem av        skörd. Enligt I2 § skördeskadeförordningen
22970: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   (120/9I) är den lägenhetsbestämda självriskan-
22971: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade spörs-        delen 30 procent av värdet av odlingens norm-
22972: mål nr I50:                                         skörd. Jordbruksstyrelsen fastställer årligen
22973:                                                     normskördama samt växtslagens enhetspris som
22974:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skall tillämpas vid värdering av skördeskador.
22975:        ta för att ändra på definitionen för ska-    Enligt I3 § skördeskadeförordningen kan lä-
22976:        deersättningamas självriskandel från det     genhetsbestämd ersättning för skördeskada ut-
22977:        nuvarande lägenhetsbestämda sålunda,         betalas högst till det skördeskadebelopp från
22978:        att självrisken skulle fastställas separat   vilket självriskandelen avdragits. Beslut till vii-
22979:        för varje åkerhektar som utsatts för ska-    ken del nämnda belopp ersätts fattas av statsrå-
22980:        da?                                          det efter att ha hört delegationen för skördeska-
22981:                                                     dor.
22982:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             1 det nu gällande ersättningssystemet för
22983: samt anföra följande:                               skördeskador är det möjligt att genom avdrag av
22984:                                                     självriskandelen lägenhetsvis göra skillnad på
22985:    Det ersättningssystem för skördeskador som       skördeminskning inom ramen för sedvanlig skör-
22986: baserar sig på lagen (530/75) och förordningen      devariation som således faller inom ramen för
22987: (820/75) om ersättande av skördeskador bygger       odlarens ansvarsområde och lägenhetsvis större
22988: på lägenhetsbestämda skördeskadeersättningar        skador, dvs. sådana som skall ersättas. Vid
22989: och allmänna ersättningar. Ytterligare har under    avdrag av sjävriskandelen kan även skador som
22990: svåra skördeskadeår det av skördeskador föror-      inträffat för växter avolika priskategorier beak-
22991: sakade ekonomiska bortfallet lindrats genom         tas, med tanke på hela brukningsenhetens in-
22992: speciella skördeskadelån, för vilka staten erläg-   komstbildning. En faktor som är mera avgöran-
22993: ger räntestöd åt penninginrättningama.              de än självriskandelens storlek är viiken del av
22994:    De lägenhetsbestämda skördeskadeersätt-          skördeskadan som ersätts. A vgörandet i denna
22995: ningama grundar sig på skadevärderingar som         fråga fattas av statsrådet.
22996: gjorts på gårdsbruksenheten. Med skördeskada
22997: 
22998:      Helsingfors den I5 juli I99I
22999: 
23000:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
23001:                                                  1991 vp
23002: 
23003: Kirjallinen kysymys 151
23004: 
23005: 
23006: 
23007: 
23008:                                     Vistbacka: Vapo Oy:n menettelystä turvemarkkinoiden hintakil-
23009:                                         pailussa
23010: 
23011: 
23012:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23013: 
23014:     Vapolla on tällä hetkellä Suomen turvemark-        jälkeen asiasta selvityksen Jaakko Pöyry Oy:llä
23015: kinoilla erittäin suuri osuus, joka tarkoittaa sen     konsulttityönä. Kyseinen selvitys päätyi siihen,
23016: olevan määräävässä asemassa ja pyrkivän edel-          että Vapo Oy:n kymmenvuotinen toimitussopi-
23017: leenkin monopoliasemaa kohden. Kyseinen                mus on Turveruukin vastaavaa 1,5 miljoonaa
23018: määräävä asema on todettu myös kilpailuviran-          markkaa edullisempi. Tällä perusteella valtuusto
23019: omaisten toimesta. Tätä määräävää asemaa on            päätti valita Vapo Oy:n Rovaniemen turvetoi-
23020: käytetty valitettavasti myös kyseenalaisesti ja        mittajaksi. Myöhemmin Pöyry Oy:n laskelmat
23021: jopa väärin. Ohessa muutamia esimerkkejä               on tarkistettu ja havaittu, että laskelmissa on
23022: tämänkaltaisista tapauksista.                          mitä ilmeisimmin virheitä. Epäillyt virheet ovat
23023:     Turveruukki ja Pudasjärven kunta sopivat           niin merkittäviä, että todellisuudessa Turveruu-
23024: siitä, että kunta vuokraa turvesoita Turveruukil-      kin tarjous saattaa olla noin II miljoonaa mark-
23025: le, joka sitten tuottaa kyseisiltä alueilta turvetta   kaa Vapon tarjousta edullisempi. Tältä pohjalta
23026: Ouluun. Vapon nimissä valitti eräs henkilö asias-      asiasta on valitettu lääninoikeuteen.
23027: ta lääninoikeuteen ja asia lykkääntyi vuodella.           Muutamat edellä olleet esimerkit osoittavat,
23028: Valitus ei kuitenkaan johtanut tulokseen.              että turvealalla vallitsee tällä hetkellä epäterve
23029:     Turveruukki teki sopimusta turvetoimituksis-       kilpailutilanne sen johdosta, että Vapo Oy pyrkii
23030: ta Kajaanin kaupungin kanssa noin kaksi vuotta         säilyttämään nykyisen määräävän asemansa ja
23031: sitten. Kajaanin kaupunki on Turveruukin omis-         lisäämään sitä lähes monopolitilanteeseen. Asee-
23032:  taja. Vapon paikallinen työpäällikkö teki asiasta     na tässä kilpailussa käytetään epätervettä hinta-
23033: valituksen läänin oikeuteen, joka hylkäsi valituk-     kilpailua, henkilösuhteita ja jopa turhia valituk-
23034:  sen. Vapo valitti edelleen korkeimpaan hallinto-      sia lääninoikeuksille. Tällä tavoin pystytään
23035:  oikeuteen, jossa valitus kuitenkin meni myös          tehtyjä turvehankintapäätöksiä lykkäämään,
23036:  nurin. Vapo toimittaa lähes sataprosenttisesti        siirtämään ja jopa muuttamaan Vapo Oy:lle
23037:  turpeen mainitulle Kajaanin turvevoimalalle.          myönteisiksi.
23038:  Normaali turpeen hinta on noin 46 mk/MWh.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23039:  Muodostuneelle 5 %:n marginaaliosuudelle jär-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23040: jestetyssä tarjouskilpailussa Vapo tarjosi kuiten-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23041:  kin hinnaksi 32 mk/MWh. Kyseessä on varsin            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23042:  selkeä monopoliaseman hyväksikäyttö hintakil-
23043:  pailun avulla.                                                  Tietääkö Hallitus, että Vapo Oy on
23044:     Kolmantena esimerkkinä on Rovaniemen                      saavuttamassa lähes monopoliaseman
23045:  kaupungin järjestämä turvetarjouskilpailu syk-               maamme turvemarkkinoilla ja pyrkii
23046:  syllä 1990. Kaupungin energialautakunta esitti               tähän päämäärään useissa tapauksissa
23047:  kaupunginhallitukselle turvesopimuksen teke-                 kyseenalaisin keinoin ja aiheuttaa mo-
23048:  mistä Turveruukin kanssa. Kaupungin energia-                 nien paikkakuntien asukkaille ylimää-
23049:  laitoksen johtaja kannatti Vapon tarjouksen                  räisiä kustannuksia pitkällä tähtäimellä?
23050:  hyväksymistä ja kaupunginhallitus teetti tämän
23051: 
23052:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
23053: 
23054:                                             Raimo Vistbacka
23055: 
23056: 
23057: 210300M
23058: 2                                        1991 vp -   KK 151
23059: 
23060: 
23061: 
23062: 
23063:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23064: 
23065:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vapo tuotti turvetta noin 16,4 milj. m 3, josta
23066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kasvuturpeen osuus oli noin 1,2 m3• Vapon osuus
23067: olette 12 päivänä kesäkuuta I99I päivätyn kir-       energiaturpeen tuottajana on valtakunnallisesti
23068: jeenne n:o 702 ohella toimittanut valtioneuvos-      merkittävä. Turpeentuotannossa yhtiö käyttää
23069: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       myös paikallisia urakoitsijoita, maataloudenhar-
23070: sanedustaja Vistbackan näin kuuluvasta kirjalli-     joittajia tai maaseutuyrittäjiä. Maassamme toi-
23071: sesta kysymyksestä n:o 151:                          mii muitakin paikallisesti merkittäviä turpeen-
23072:                                                      tuottajia. Energiaturvetuottajia, jotka tuottavat
23073:           Tietääkö Hallitus, että Vapo Oy on         vuosittain yli 20 GWh, on Turveteollisuusliitto
23074:        saavuttamassa lähes monopoliaseman            ry. rekisteröinyt II kpl. Tätä pienempiä paikal-
23075:        maamme turvemarkkinoilla ja pyrkii            lisia turvetuottajia on Suomessa 100-200.
23076:        tähän päämäärään useissa tapauksissa              Kansanedustaja Vistbackan kysymyksessä on
23077:        kyseenalaisin keinoin ja aiheuttaa mo-        viitattu turvetuotantoa harjoittavaan, Oulusta
23078:        nien paikkakuntien asukkaille ylimääräi-      olevaan Turveruukki Oy:öön, jonka omistavat
23079:        siä kustannuksia pitkällä tähtäimellä?        Oulun kaupunki, Kemira Oy ja eräät Oulun
23080:                                                      läänissä olevat kunnat. Turveruukki Oy:n pää-
23081:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        asiallinen toiminta-alue on Pohjois-Suomi, jossa
23082: en seuraavaa:                                        Vapo Oy:n markkinaosuus on pienempi kuin
23083:                                                      koko maan alueella.
23084:    Vapo Oy harjoittaa toimialansa mukaisesti             Kysymyksessä mainituista yksityistapauksista
23085: muun muassa turvetuotantoa ja energiaturpeen         voidaan todeta, että Vapo Oy oli tehnyt Pudas-
23086: myyntiä. Yhtiöllä on jo vuodesta I984 alkaen         järven kunnan kanssa periaatteellisen yhteistyö-
23087: todettu olevan määräävä asema turvetuotteiden        sopimuksen kunnan soiden hyödyntämisestä jo
23088: tuotannossa ja markkinoinnissa, mikä on mer-         21.3.1988, minkäjälkeen kunta toisella sopimuk-
23089: kitty kilpailuviraston tätä koskevaan rekisteriin    sella osoitti samoja soita Turveruukki Oy:n
23090: numerolla 1339. Vapon tuottamasta turpeesta          hyödynnettäväksi. Asiasta valitti lääninoikeu-
23091: enin osa käytetään kotimaassa energiantuotan-        teen työmahdollisuuksistaan huolestuneena eräs
23092: toon. Rakentaessaan energiantuotantolaitoksen        Vapo Oy:n palveluksessa oleva henkilö, joka
23093: asiakas voi valita, käyttääkö hän energian tuot-     prosessin kestäessä valitettavasti kuoli, ja vali-
23094: tamiseen vesivoimaa tai pääasiallisena polttoai-     tusasia jäi kesken.
23095: neena ydinvoimaa, polttoöljyä, maakaasua, hiil-          Kajaanin kaupungin osalta voidaan todeta,
23096: tä, teollisuuden jäteaineita, puupolttoainetta vai   että Turveruukki Oy:n osakas Kajaanin kaupun-
23097: energiaturvetta. Useimmissa energiaturvetta          ki usean tarjouskilpailun jälkeen, joista yksi johti
23098: käyttävissä voimalaitoksissa turpeen tukipoltto-     Vapo Oy:n palveluksessa olevan henkilön yksi-
23099: aineena ja sen rinnalla käytetään jotakin toista     tyishenkilönä työpaikastaan huolestuneena teke-
23100: polttoainetta, etupäässä hiiltä ja polttoöljyä.      mään kunnallisvalitukseen, on nyttemmin teh-
23101: Energiaturvetta Vapon asiakkaat voivat ostaa         nyt Vapo Oy:n kanssa turpeentuotantosopimuk-
23102: myös muilta toimittajilta kuin Vapo Oy:ltä,          sen kaupungin soilta ja myös sopimuksen kau-
23103: joskin toisten toimittajien mahdollisuudet ener-     pungin omistamien eräiden soiden kunnostami-
23104: giantuotannossa tarvittavien suurten turvemää-       sesta. Sopimukset tehtiin tarjouskilpailuun pe-
23105: rien toimittamiseen ovat rajalliset. Näin ollen      rustuneilla hinnoilla. On huomattava, että Vapo
23106: Vapon asiakkaat eivät ole sidottuja käyttämään       Oy:n toimittaman energiaturpeen hinnat vaihte-
23107: laitoksessaan yksinomaan energiaturvetta eivät-      levat huomattavastikin riippuen kulloisenkin
23108: kä missään tapauksessa yksinomaan Vapo               sopimuksen sisällöstä ja toimitettavan turpeen
23109: Oy:ltä ostettua energiaturvetta, joten nykyisen,     määrästä, laadusta ja käyttötarkoituksesta sekä
23110: muuttuneen lainsäädännön mukaista määrää-            tuotannon vaatimista investoinneista. Näistä
23111: vää markkina-asemaa Vapo Oy:llä ei enää ole.         syistä kysymyksessä esitettyjä turpeen hintoja
23112:    Esimerkiksi vuoden I990 tuotantokautena           Vapo Oy ei ollut halukas kommentoimaan,
23113:                                          1991 vp -   KK 151                                           3
23114: 
23115: koska tällöin jouduttaisiin paljastamaan liikesa-    joka pystyy tilaajan kannalta hinnaltaan ja
23116: laisuuksia.                                          muilta ehdoiltaan edullisimpaan energiaturpeen
23117:    Rovaniemen kaupungin osalta voidaan tode-         toimitukseen. Energiaturpeen tuotanto on vo-
23118: ta, että normaalin tarjouskilpailun ja useampien     lyymiliiketoimintaa, joten tuotanto- ja toimitus-
23119: tarjousten tarkennusten jälkeen Rovaniemen           määrien kasvaessa voi myös turpeen hinta alen-
23120: kaupunki asianomaisessa kunnallisessa päättä-        tua, mikä koituu tilaajan, siis puheena olevissa
23121: misjärjestyksessä ja käytettyään jopa ulkopuolis-    tapauksissa kaupunkien ja kuntien ja niiden
23122: ta konsulttiakatsoi Vapo Oy:n tekemän tarjouk-       veronmaksajien eduksi. Myös nykyinen lainsää-
23123: sen Turveruukki Oy:n tarjousta edullisemmaksi        däntö edellyttää vapaata hintakilpailua.
23124: ja valitsi Vapo Oy:n edelleenkin Rovaniemen             Hallitus katsoo, että kysymyksessä esitetyissä
23125: turvetoimittajaksi. Kysymyksessä esitetyistä vir-    yksityistapauksissa Vapo Oy on toiminut va-
23126: heistä Jaakko Pöyry Oy:n laskelmissa ei Vapo         paan kilpailun periaatteiden mukaisesti ja vain
23127: Oy:llä ole mitään tietoa.                            normaaleja hyväksyttäviä kilpailukeinoja käyt-
23128:     Kansanedustaja Vistbackan kysymyksessä           täen. Edellä sanotun perusteella hallitus ei katso
23129: mainitut turvetoimitussopimukset ovat synty-         tarkoituksenmukaiseksi ryhtyä asiassa jatkotoi-
23130: neet erittäin kireitten ja monivaiheisten tarjous-   menpiteisiin.
23131: kilpailujen jälkeen sen turvetoimittajan kanssa,
23132: 
23133:      Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1991
23134: 
23135:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
23136: 4                                         1991 vp -    KK 151
23137: 
23138: 
23139: 
23140: 
23141:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23142: 
23143:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Till exempel under produktionsperioden 1990
23144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         producerade Vapo ca 16,4 milj. m 3 torv av vilken
23145: 702 av den 12 juni 1991 till vederbörande med-         mängd växttorven utgjorde ca 1,2 m3 • Riksom-
23146: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     fattande sett är Vapos andel av energitorven
23147: riksdagsman Vistbacka undertecknade spörsmål           stor. Vid torvproduktionen anlitar bolaget också
23148: nr 151:                                                lokala entreprenörer, jordbrukare eller företaga-
23149:                                                        re på landsbygden. lnom landet verkar också
23150:           Är Regeringen medveten om att Vapo           andra torvproducenter som är av betydelse lo-
23151:        Oy håller på att uppnå så gott som mono-        kalt. 1 Turveteollisuusliitto ry:s register finns det
23152:        polställning på den inhemska torvmark-          11 st producenter av energitorv som årligen pro-
23153:        naden och att bolaget i flera fall eftersträ-   ducerar mer än 20 GWh energitorv. Lokala torv-
23154:        var detta mål med metoder som kan               producenter, som är mindre än dessa, finns det
23155:        ifrågasättas och därmed på lång sikt            100-200 st.
23156:        förorsakar invånarna på många orter                 Riksdagsman Vistbacka hänvisar i sitt spörs-
23157:        extra utgifter?                                 mål till Turveruukki Oy, som idkar torvproduk-
23158:                                                        tion och som ägs av Uleåborgs stad, Kemira Oy
23159:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           och vissa kommuner i Uleåborgs län. Turve-
23160: samt anföra följande:                                  ruukki Oy:s huvudsakliga verksamhetsområde
23161:                                                        är norra Finland där Vapo Oy:s marknadsandel
23162:    1 enlighet med sitt verksamhetsområde bedri-        är mindre än i landet som helhet.
23163: ver Vapo Oy bl.a. torvproduktion och försälj-              1 fråga om de enskilda fall som nämns i
23164: ning av energitorv. Det konstaterades redan år         spörsmålet kan det konstateras att Vapo Oy
23165: 1984 att bolaget har en dominerande ställning i        redan 21.3.1988 med Pudasjärvi kommun ingick
23166: fråga om produktion och marknadsföring av              ett principiellt samarbetsavtal om utnyttjandet
23167: torvprodukter. Detta finns antecknat i konkur-         av kommunens myrar, varefter kommunen med
23168: rensverkets register under nummer 1339. Av den         ett annat avtal anvisade Turveruukki Oy samma
23169: torv som Vapo producerar används största delen         myrar. En person i Vapo Oy:s tjänst, som var
23170: vid energiproduktionen inom landet. En energi-         oroad över sina arbetsmöjligheter, besvärade sig
23171: produktionsinrättnings kund kan, då han byg-           i fråga om detta tilllänsrätten. Tyvärr dog denna
23172: ger, välja om han för energiproduktionen vill          person medan processen pågick och besvärsären-
23173: använda vattenkraft eller som huvudsakligt             det blev aldrig avgjort.
23174: bränsle kärnkraft, brännolja, naturgas, kol, in-           1 fråga om Kajana kan det konstateras att
23175: dustrins avfallsämnen, träbränsle eller energi-        staden, som är en av de1ägarna i Turveruukki
23176: torv. 1 de flesta kraftverk som använder energi-       Oy, efter flera anbudstävlingar - av vilka en
23177: torv utgör torven stödbränsle och vid sidan av         ledde till att den ovan nämnda anställda vid
23178: den används något annat bränsle, huvudsakligen         Vapo Oy som privatperson oroad över sin ar-
23179: kol och brännolja. Energitorven kan Vapos              betsplats besvärade sig - sedermera har ingått
23180: kunder också köpa av andra leverantörer än             ett torvproduktionsavtal med Vapo Oy om sta-
23181: Vapo Oy även om övriga leverantörer har be-            dens myrar och även ett avtal om iståndsättande
23182: gränsade möjligheter att leverera sådana torv-         av vissa myrar som staden äger. Avtalen ingicks
23183: mängder som behövs för energiproduktion. Så-           till priser som baserade sig på anbudstävlingen.
23184: lunda är Vapos kunder inte tvungna att använda         Det bör observeras att priserna på den energi-
23185: enbart energitorv i sina anläggningar och i ingen      torv som Vapo Oy levererar varierar t.o.m.
23186: händelse endast sådan energitorv som köpts av          avsevärt beroende på innehållet i ifrågavarande
23187: Vapo Oy. Detta gör att Vapo Oy inte längre har         avtal och på mängden av, kvaliteten på och
23188: en sådan dominerande ställning på marknaden            bruksändamålet för den torv som skalllevereras
23189: som den nuvarande, ändrade lagstiftningen av-          samt på de investeringar produktionen kräver.
23190: ser.                                                   På grund av detta är Vapo Oy inte villigt att
23191:                                         1991 vp -   KK 151                                           5
23192: 
23193: kommentera de torvpriser som företetts i spörs-     som tili pris och övriga vilikor är förmånligast ur
23194: målet, eftersom man därmed vore tvungen att         bestäliarens synvinkel. Produktionen av energi-
23195: avslöja affärshemligheter.                          torv är volymmässig affarsverksamhet, vilket
23196:    1 fråga om Rovaniemi kan det konstateras att,    gör att torvpriset också kan sjunka då produk-
23197: efter en normal anbudstävling och flera juste-      tions- och leveransmängderna ökar. Detta igen
23198: ringar av anbuden, staden i vederbörlig kommu-      kommer beställaren tili godo, i de fall som avses
23199: nal beslutsordning och efter att t.o.m. ha använt   här städerna och kommunerna och dessas skat-
23200: sig av en utomstående konsult, ansåg att det        tebetalare. Den nuvarande lagstiftningen förut-
23201: anbud Vapo Oy hade gett var förmånligare än         sätter också fri konkurrens i fråga om priset.
23202: Turveruukki Oy:s anbud och valde Vapo Oy               Regeringen anser att Vapo Oy har verkat i
23203: också i fortsättningen som sin torvleverantör. De   enlighet med principerna för fri konkurrens och
23204: fel i Jaakko Pöyry Oy:s kalkyler som refereras i    endast använt sig av normala, godtagbara kon-
23205: spörsmålet känner Vapo Oy inte tili.                kurrensmetoder i de enskilda fali som presente-
23206:     De torvleveransavtal som nämns i riksdags-      ras i spörsmålet. På basis av det ovan refererade
23207: man Vistbackas spörsmål har efter synnerligen       anser regeringen att det inte är ändamålsenligt
23208: hårda anbudstävlingar i flera faser ingåtts med     att vidta desto mera åtgärder i saken.
23209: den torvleverantör som kan leverera energitorv
23210: 
23211:      Helsingforsden 18 juli 1991
23212: 
23213:                                                                         Minister Pertti Salolainen
23214:                                                    1991 vp
23215: 
23216: Kirjallinen kysymys 152
23217: 
23218: 
23219: 
23220: 
23221:                                      Vistbacka: Kalliojärven paikallistien peruskorjaamisesta Vetelissä
23222: 
23223: 
23224: 
23225:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23226: 
23227:     Kalliojärven kylätien hoitokunta sai vuonna          van todisteeilinen tiedotus maanomistajille töi-
23228: 1939 Vaasan tie- ja vesirakennuspiiriltä myöntei-        den aloittamisesta kyseisellä tiellä. Nämä tielai-
23229: >en päätöksen hakemukseensa valtionavustuk-              toksen toimenpiteet päätöksineen valoivat kylä-
23230: >en saamisesta Kalliojärven kylätien rakentami-          läisiin uskoa siitä, että tietä ryhdytään todellakin
23231: >eksi uudelleen. Päätös edellytti 65 %:n val-            parantamaan ja alueen heikkoja tieoloja kohen-
23232: tionavustuksen saantia noin 1,0 miljoonan mar-           tamaan.
23233: k:an kustannusarvioon 8,8 kilometrin pituisen ja             Koska korjaus oli tiedossa, ei kyseisen tien
23234: k:o1me siltaa käsittävän tien uudelleen rakenta-         erittäin heikosta kunnostajuuri valitettu. Tämän
23235: miseksi. Kyläläisten vastattavaksijäi noin 35 %          lisäksi tienpitäjä vähensi parantamissuunnitel-
23236: rakennuskustannuksista.                                  man tultua hyväksytyksi tien normaalit hoito-
23237:     Kyseisillä ehdoilla kyläläiset aloittivat suuri-     työt vähiin vedoten siihen, että tielle ei kannata
23238: mittaisen rakennustyöurakkansa. Uusi tie tuli            tehdä enää parannustoimenpiteitä, koska se tu-
23239: k:ulkemaan pääsääntöisesti uutta suuntaa, ja tien        lee lähiaikoina perusparannuksen kohteeksi.
23240: 1lle jäävä maa tuli kyläläisten luovuttaa ilman          Valitettavasti nämä lupaukset parannustoimen-
23241: k:orvausta. Tuolloin käsityönä ja hevosvoimalla          piteistä osoittautuivat vääriksi, sillä vuoden 1988
23242: rakennettua uutta tietä ehti valmistua noin 3            alussa Keski-Pohjanmaan piirin kunnossapito-
23243: biometriä ennen kuin sota keskeytti rakennus-            päällikkö ilmoitti, että piiri oli poistanut Kallio-
23244: työt. Työt jatkuivat vasta vuonna 1946 ja edistyi-       järven paikallistien parantamisen täysin suunni-
23245: vät nopeasti niin, että tie siltoineen oli valmis        telmistaan, ja näin ollen sitä ei tulla koskaan
23246: vuonna 1947.                                             vahvistetun suunnitelman mukaisesti paranta-
23247:     Muutaman vuoden kuluttua Vetelin kunta               maan. Samalla piiristä kuitenkin luvattiin, että
23248: ::>tti tien huostaansa kunnan tieksi, jona se oli        tien sivuojat tultaisiin uusimaan vuonna 1988
23249:  1950-Iuvun lopulle, jolloin tie siirtyi kunnalta        kesällä Vetelin tiemestaripiirin työohjelman
23250:  valtiolle paikallistieksi Vetelin tiemestaripiirin      mukaisesti. Kyseinen työ suoritettiin kuitenkin
23251:  J.oitoon. Aina 1980-Iuvun alkupuolelle saakka           vain tien alkupäästä ja sielläkin vain osittain,
23252:  ciemestaripiirin toimesta tehtiin tielle vuosittaiset   mikä oli liikenneturvallisesti ja maisemallisesti
23253:  1oitotyöt ja tie oli tyydyttävässä ja liikennöitä-      erittäin huono ratkaisu.
23254:  vässä kunnossa. Liikennemäärien lisääntyessä                Kalliojärven paikallistien perusparannuksen
23255:  tien kunto nopeasti huononi, jonka seurauksena          paalutus on kaikesta huolimatta uusittu kolmeen
23256:  fVL:n Keski-Pohjanmaan piiri näki tarpeelli-            kertaan. Näin ollen tienpitäjä on halunnut muis-
23257:  ;eksi laatia tielle parantamissuunnitelman, joka        tuttaa maanomistajia haltuunotettujen maa-alu-
23258:  valmistui vuonna 1984. Tiehallitus vahvisti Kal-        eiden todellisista omistajista. Vuosia sitten suori-
23259:  liojärven paikallistien n:o 18067 parannussuun-         tetussa haltuunottokatselmuksessa maanomista-
23260:  litelman päätöksellä n:o Stie-1061/9.8.1985.            jille luvattiin tien valmistuttua pidettäväksi lop-
23261:  Kyseisessä tiepäätöksessä sanotaan, että työ on         pukokous ja sen jälkeen tulevat korvaukset me-
23262:  :arkoitus aloittaa kuluvan vuoden joulukuun             netetyistä maista ja muista haitoista. Mikäli asia
23263:  1ikana.                                                 on todella niin kuin tällä hetkellä näyttää, että
23264:      Yleisistä teistä annetun asetuksen 67 §:n 2         tietä ei koskaan rakenneta vahvistetun suunni-
23265:  momentin tiealueen haltuunottokatselmus pidet-          telman mukaisesti, niin pitämättä jää myös lop-
23266:  :iin 29.12.1987. Kuulutusilmoituksessaan hal-           pukokous ja maanomistajille tulevat korvaukset
23267:   tuunottokatselmuksesta 9 päivänä joulukuuta            jäävät saamatta. Pahimmassa tapauksessa tämä
23268:  1987 Keski-Pohjanmaan tiepiiri ilmoitti sen ole-        merkitsee aiotun tielinjan alueelta poishäädetty-
23269: 
23270:  !J0 300M
23271: 2                                          1991 vp -   KK 152
23272: 
23273: jen asukkaiden, jotka ovat joutuneet rakenta-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23274: maan itselleen asunnon, taloudellisten vaikeuk-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23275: sien jäämistä heidän itsensä maksettaviksi. Tä-
23276: män takia olisi ensiarvoisen tärkeätä saada lo-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23277: pullinen ja pitävä tieto siitä, tullaanko Kalliojär-          Kalliojärven paikallistien n:o 18067 pe-
23278: ven paikallistie n:o 18067 peruskorjaamaan                    ruskorjaamiseksi vuonna 1984 hyväksy-
23279: vuonna 1984 hyväksytyn suunnitelman mukai-                    tyn suunnitelman mukaisesti tai lopulli-
23280: sesti vai ei. Hanke olisi edelleenkin erittäin ajan-          sen ja sitovan päätöksen tekemiseksi
23281: kohtainen, sillä tällä hetkellä kylä on todellisuu-           kyseisen hankkeen peruuttamisesta ja
23282: dessa jäämässä jo nykyaikaisen tieluokituksen                 tällä tavoin maanomistajien ja paikallis-
23283: täyttävän tieverkon ulkopuolelle.                             ten asukkaiden epätietoisuuden lopetta-
23284:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            miseksi?
23285: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23286: 
23287:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
23288: 
23289:                                             Raimo Vistbacka
23290:                                        1991 vp -   KK 152                                         3
23291: 
23292: 
23293: 
23294: 
23295:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23296: 
23297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tien kunnostamiseksi on 9.8.1985 vahvistettu
23298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suunnitelma, jolla tähdätään tien rakenteen
23299: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-     vahvistamiseen ja geometrian parantamiseen
23300: jeenne n:o 703 ohella toimittanut valtioneuvos-    oikaisemalla liikenneturvallisuuden kannalta
23301: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     vaarallisimpia mutkia. Töiden toteuttamista
23302: sanedustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvasta       varten      suoritettiin  haltuunottokatselmus
23303: kirjallisesta kysymyksestä n:o 152:                29.12.1987. Siinä yhteydessä lunastettiin vapaa-
23304:                                                    ehtoisella sopimuksella yksi tien oikaisukohdalla
23305:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      näköesteenä sijaitseva asuinrakennus.
23306:        Kalliojärven paikallistien n:o 18067 pe-       Kuluvan vuoden aikana tietä on parannettu
23307:        ruskorjaamiseksi vuonna 1984 hyväksy-       noin kilometrin matkalla. Lisäksi tien yleistä
23308:        tyn suunnitelman mukaisesti tai lopulli-    kuntoa on kohennettu ojituksin. Viimeisimpien
23309:        sen ja sitovan päätöksen tekemiseksi        suunnitelmien mukaan tietä tullaan paranta-
23310:        kyseisen hankkeen peruuttamisesta ja        maan tiheimmin asutun tieosan kohdalta seuraa-
23311:        tällä tavoin maanomistajien ja paikallis-   van talvikauden 1991-92 aikana siten, että pa-
23312:        ten asukkaiden epätietoisuuden lopetta-     rannetun tien kokonaispituudeksi tulee noin
23313:        miseksi?                                    kolme kilometriä. Tämä osuus kevytpäällyste-
23314:                                                    tään kesällä 1992.
23315:                                                       Edellä mainitun parantamistyön valmistuttua
23316:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vireillä oleva tietoimitus saatetaan loppuun.
23317: vasti seuraavaa:                                   Tietoimituksen yhteydessä sovitaan mahdollisis-
23318:                                                    ta korvauksista.
23319:    Kalliojärven paikallistie n:o 18607 on noin 6      Tien vähäinen liikenne ja muut kiireellisem-
23320: metriä leveä kelirikkauhan alainen soratie. Tien   mät tieverkon parantamishankkeet huomioon-
23321: liikennemäärä on alle 200 ajoneuvoa vuorokau-      ottaen ei Kalliojärven paikallistietä voida lähi-
23322: dessa.                                             vuosina parantaa muilta osin.
23323: 
23324:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1991
23325: 
23326:                                                                         Ministeri Ilkka Kanerva
23327: 4                                        1991 vp -   KK 152
23328: 
23329: 
23330: 
23331: 
23332:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23333: 
23334:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vägbyggnaden och förbättra väggeometrin ge-
23335: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       nom att räta ut de kurvor som ur trafiksäker-
23336: 703 av den 11 juni 1991 till vederbörande med-       hetssynvinkel var de farligaste. Tillträdessyn
23337: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   hölls den 29 december 1987. 1 samband med
23338: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade            denna syn, inlöstes på frivillighetsbasis en bo-
23339: spörsmål nr 152:                                     ningsbyggnad, som fanns på en plats som hind-
23340:                                                      rade sikten på den uträtade vägen.
23341:          · Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Under detta år har vägen förbättrats längs ett
23342:        ta för att grundreparera Kalliojärvi byg-     avsnitt på ca 1 km. Dessutom har vägens allmän-
23343:        deväg nr 18067 i enlighet med den pian        na tillstånd förbättrats genom dikning. Enligt de
23344:        som godkändes år 1984, eller för att fatta    senaste planerna kommer vägen under vinterpe-
23345:        ett slutgiltigt och bindande beslut om att    rioden 1991-92 att förbättras på de tätast be-
23346:        inställa projektet för att sålunda få ett     bodda vägavsnitten så, att det totala avsnittet
23347:        slut på markägarnas och ortsbefolkning-       förbättrad väg blir ca 3 km. Detta avsnitt kom-
23348:        ens ovisshet i frågan?                        mer att lättbeläggas sommaren 1992.
23349:                                                         När de ovan nämnda vägarbetena slutförts
23350:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         kommer den aktuella vägförrättningen att slut-
23351: samt anföra följande:                                föras. 1 samband med detta besluts om eventuel-
23352:                                                      la ersättningar.
23353:    Kalliojärvi bygdeväg nr 18607 är en ca 6 km          Med beaktande av att trafiktätheten på vägen
23354: lång grusväg som påverkas av menföre. Trafik-        är så ringa och p.g.a. andra skyndsamma för-
23355: tätheten på vägen är under 200 fordon per dygn.      bättringsprojekt inom vägnätet, är det under de
23356:    En reparationsplan för vägen fastställdes den     närmaste åren inte möjligt att på andra sätt
23357: 9 augusti 1985, viiken var avsedd att stärka         förbättra Kallioniemi bygdeväg.
23358: 
23359:      Helsingforsden 9 juli 1991
23360: 
23361:                                                                            Minister Ilkka Kanerva
23362:                                                1991 vp
23363: 
23364: Kirjallinen kysymys 153
23365: 
23366: 
23367: 
23368: 
23369:                                   Rinne: Psyykkisesti sairastuneiden ihmisten asuntotilanteen paran-
23370:                                       tamisesta
23371: 
23372: 
23373:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23374: 
23375:    Psyykkisesti sairastuneiden ihmisten asumisti-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23376: lanne on vaikea. Asuminen on ihmisen perusoi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23377: keus, jonka puuttuminen on suuri este hoitotoi-
23378: menpiteiden onnistumiselle.                                    Mihin konkreettisiin toimiin Hallitus
23379:    Oma asunto on perusedellytys normaalille it-             aikoo ryhtyä psyykkisesti sairastuneiden
23380: senäiselle elämälle.                                        ihmisten asuntotilanteen saattamiseksi
23381:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          säällisille raiteille?
23382: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23383: 
23384:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
23385: 
23386:                                             Heikki Rinne
23387: 
23388: 
23389: 
23390: 
23391: 210300M
23392: 2                                        1991 vp -   KK 153
23393: 
23394: 
23395: 
23396: 
23397:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23398: 
23399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nan tulisi huolehtia asunnon hankkimisesta sel-
23400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laisille potilaille, jotka eivät siihen itse kykene ja
23401: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       jotka eivät enää tarvitse sairaalahoitoa tai kun-
23402: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     toutus- ja pienkotitasoista kuntoutusta. Kunnan
23403: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      velvollisuudet määräytyvät tällaisissa tilanteissa
23404: Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       edellä mainittujen asunto-olojen kehittämislain,
23405: sestä n:o 153:                                       sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perus-
23406:                                                      teella.
23407:           Mihin konkreettisiin toimiin Hallitus         Mielenterveyspotilaiden asumisen ja hoidon
23408:        aikoo ryhtyä psyykkisesti sairastuneiden      järjestäminen tyydyttävällä tavalla on eräs kes-
23409:        ihmisten asuntotilanteen saattamiseksi        keinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollon pal-
23410:        säällisille raiteille?                        velujärjestelmälle. Mielenterveystyössä laitos-
23411:                                                      paikkojen määrää pyritään määrätietoisesti
23412:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vähentämään ja järjestämään potilaiden hoito
23413: taen seuraavaa:                                      aiempaa tuloksellisemmalla ja humaanimmalla
23414:                                                      tavalla. Tähän pyritään luomalla erilaisia hoidon
23415:     Psyykkisesti sairastuneiden ihmisten asumisen    ja asumisen muotoja sisältävä porrastettu palve-
23416: järjestäminen kuuluu usean eri viranomaisen          lujärjestelmä ja lisäämällä erityisesti avohuollon
23417: vastuulle. Mikäli on kysymys itsenäiseen asumi-      voimavaroja.
23418: seen pystyvistä henkilöistä, on heidän asumisen-        Valtioneuvoston 10.9.1990 hyväksymän sosi-
23419: sa (asunnon) järjestäminen asuntoviranomaisten       aali- ja terveydenhuollon vuosia 1991-1995 kos-
23420: vastuulla ja, mikäli kyseiset henkilöt tarvitsevat   kevan valtakunnallisen suunnitelman erikoissai-
23421: erityisiä tukitoimia itsenäisen asumisen mahdol-     raanhoidon järjestämistä koskevissa kunnille ja
23422: listamiseksi, tällaisten tukitoimien järjestäminen   kuntainliitoille tarkoitetuissa ja kuntasektoria
23423: on sosiaali- ja terveysviranomaisten vastuulla.      sitovissa ohjeissa todetaan, että "psykiatrisessa
23424: Asuntoviranomaisten tehtävistä tässä yhteydes-       avohoidossa lisätään erityisesti kotisairaanhoi-
23425: sä on säädetty lähinnä laissa asunto-olojen kehit-   toa, päiväsairaanhoitoa, pienkoti-ja kuntoutus-
23426: tämisestä (919/85).                                  kotitoimintaa ja hoidollista työtä". Edelleen
23427:     Sosiaali- ja terveysviranomaisten tehtävistä     suunnitelman ohjeissa todetaan, että "psykiatri-
23428: psyykkisesti sairaiden henkilöiden hoidon ja         neo erikoissairaanhoito järjestetään alueellisen
23429: asumisen järjestämiseksi on säädetty erikoissai-     väestövastuuperiaatteen mukaisesti siten, että
23430: raanhoitolaissa (1062/89), mielenterveyslaissa       mielenterveyspalveluista muodostuu yhdessä pe-
23431: (1116/90), sosiaalihuoltolaissa (710/82) ja laissa   rusterveydenhuollon kanssa toiminnallinen ko-
23432: vammaisuuden perusteella järjestettävistä palve-     konaisuus".
23433: luista ja tukitoimista eli ns. vammaispalvelulais-      Valtakunnallisen suunnitelman sosiaalipalve-
23434: sa (380/87).                                         luja koskevassa osassa asumispalvelujenjärjestä-
23435:     Erikoissairaanhoitolain mukaan erikoissai-       minen on mainittu eräänä sosiaalipalvelujen
23436: raanhoitopiirillä on vastuu erikoissairaanhoi-       määrällisen kehittämisen painopisteenä. Lisäksi
23437: dosta ja niistä yksiköistä, joissa psyykkisesti      suunnitelmassa on maininta, jonka mukaan val-
23438: sairas henkilö saa hoitoa ja kuntoutusta. Tällai-    tionosuutta myönnetään (kunnille) palvelu- ja
23439: sia yksiköitä ovat mielenterveyslain perusteella     tukiasuntojen rakentamiseen ja muuhun hankin-
23440: mm. kuntoutumiskoti (kuntoutuskoti) ja pien-         taan, muutostöihin ja muuhun varustamiseen.
23441: koti. Tarvittavat yksiköt voidaan perustaa eri-         Edellä esitetystä käy ilmi, että psyykkisesti
23442: koissairaanhoitolain 12 §:n säädöksen perusteel-     sairastuneiden henkilöiden asumisen järjestämi-
23443: la, koska sairaanhoitopiiri voi perustaa myös        nen on kuntasektorin vastuulla ja edellyttää eri
23444: muita sairaanhoidon yksiköitä kuin sairaaloita.      viranomaisten yhteistyötä. Lainsäädännöllä ja
23445:     Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä kun-    valtakunnallisen suunnitelman ohjeistuksella
23446:                                           1991 vp -   KK 153                                           3
23447: 
23448: valtiovalta on yhtäältä pyrkinyt edistämään tätä         Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
23449: yhteistyötä ja toisaalta pyrkii valtionosuusjärjes-   että samanaikaisesti kun psykiatristen potilaiden
23450: telmän kautta luomaan taloudelliset edellytykset      laitoshoitoa supistetaan, sen tilalle luodaan vaih-
23451: kuntasektorille hoitaa psyykkisesti sairastunei-      toehtoinen palvelujärjestelmä,joka sisältää myös
23452: den henkilöiden asuntokysymystä.                      mielenterveyspotilaiden asumisen järjestämisen.
23453: 
23454:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1991
23455: 
23456:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
23457: 4                                        1991 vp -   KK 153
23458: 
23459: 
23460: 
23461: 
23462:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23463: 
23464:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bostäder för sådana patienter som inte själva
23465: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förmår göra detta och som inte längre behöver
23466: den 12 juni 1991 till vederbörande medlem av         sjukhusvård eller rehabilitering i rehabiliterings-
23467: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    hem eller hem för smågruppsboende. Kommu-
23468: dagsman Rinne undertecknade spörsmål nr 153:         nens skyldigheter fastställs i dylika situationer på
23469:                                                      basis av ovan nämnda lag om utvecklande av bo-
23470:           Vilka konkreta åtgärder ämnar Rege-        stadsförhållandena, socialvårdslagen och lagen
23471:        ringen vidta för att styra bostadssituatio-   om handikappservice.
23472:        nen för psykiskt sjuka människor i en             Anordnandet av mentalvårdspatienters boen-
23473:        rimligare riktning?                           de och vård på ett tillfredsställande sätt är en
23474:                                                      central utmaning för social- och hälsovårdens
23475:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         servicesystem. Inom mentalvårdsarbetet försö-
23476: samt anföra följande:                                ker man målmedvetet minska antalet anstalts-
23477:                                                      platser och ordna vården av patienterna på ett
23478:    Flera olika myndigheter svarar för anordnan-      humanare och framgångsrikare sätt än tidigare.
23479: det av psykiskt sjuka människors boende. Om          Detta försöker man åstadkomma genom att
23480: det är fråga om personer som klarar av ett           skapa ett differentierat servicesystem som omfat-
23481: självständigt boende är det bostadsmyndigheter-      tar olika former av vård och boende samt genom
23482: na som svarar för anordnandet av deras boende        att öka resurserna för speciellt öppenvården.
23483: (bostad) och om dessa personer behöver särskil-          I de direktiv som ingår i den av statsrådet
23484: da stödåtgärder för att ett självständigt boende     10.9.1990 godkända riksomfattande planen för
23485: skall vara möjligt svarar social- och hälsovårds-    social- och hälsovården för 1991-1995 som är
23486: myndigheterna för anordnandet av dylika stöd-        avsedda för kommuner och kommunalförbund i
23487: åtgärder. Angående bostadsmyndigheternas             frågor som gäller anordnandet av specialiserad
23488: uppgifter i detta sammanhang stadgas främst i        sjukvård och som binder den kommunala sek-
23489: lagen om utvecklande av bostadsförhållandena         torn konstateras att "inom den psykiatriska öp-
23490: (919/85).                                            penvården ökas i synnerhet hemsjukvården,
23491:    Angående socia1- och hälsovårdsmyndighe-          dagsjukvården, smågruppsboende och rehabili-
23492: ternas uppgifter vid anordnandet av psykiskt         teringshemsverksamheten samt det terapeutiska
23493: sjuka personers vård och boende stadgas i lagen      arbetet". Vidare konstateras i planens direktiv
23494: om specialiserad sjukvård (1062/89), i mental-       att "den psykiatriska specialiserade sjukvården
23495: vårdslagen (1116/90), i socialvårdslagen (710/82)    ordnas i enlighet med den regionala befolknings-
23496: och i lagen om service och stöd på grund a v         ansvarsprincipen så att mentalvårdsservicen till-
23497: handikapp, dvs. den s.k. lagen om handikappser-      sammans med primärvården utgör en funktio-
23498: vice (380/87).                                       nell helhet".
23499:    Enligt lagen om specialiserad sjukvård svarar         I den del av den riksomfattande planen som
23500: specialsjukvårdsdistrikten för den specialiserade    berör socialservicen har anordnandet av boende-
23501: sjukvården och för de enheter vid vilka psykiskt     service nämnts såsom en viktig punkt för det
23502: sjuka personer får vård och rehabilitering. Dyli-    kvantitativa utvecklandet av socialservicen. Där-
23503: ka enheter är på basis av mentalvårdslagen bl.a.     till ingår i planen ett omnämnande, enligt vilket
23504: rehabiliteringshem och hem för smågruppsboen-        statsandel beviljas (kommuner) för byggande
23505: de. Behövliga enheter kan grundas på basis av        och annan anskaffning av, ändringsarbeten i och
23506: stadgandet i 12 § lagen om specialiserad sjuk-       utrustning till service- och stödbostäder.
23507: vård, eftersom sjukvårdsdistrikten även kan              Av det ovan anförda framgår att den kommu-
23508: grunda andra sjukvårdsenheter än sjukhus.            nala sektorn svarar för anordnandet av psykiskt
23509:    Social- och hälsovårdsministeriet anser att       sjuka personers boende och att det förutsätter
23510: kommunerna borde ombesörja anskaffandet av           samarbete mellan olika myndigheter. Genom
23511:                                         1991 vp -   KK 153                                           5
23512: 
23513: lagstiftningen och direktiven i den riksomfattan-      Social- och hälsovårdsministeriet anser det
23514: de planen har statsmakten å ena sidan försökt       vara viktigt att det samtidigt som anstaltsvården
23515: främja detta samarbete och försöker å andra         för psykiatriska patienter inskränks i stället ska-
23516: sidan med hjälp av statsandelssystemet skapa        pas ett alternativt servicesystem som även om-
23517: ekonomiska förutsättningar för den kommunala        fattar anordnandet av boendet för mentalvårds-
23518: sektorn att sköta boendefrågan för psykiskt         patienter.
23519: sjuka personer.
23520:      Helsingfors den 5 juli 1991
23521: 
23522:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
23523:                                                 1991 vp
23524: 
23525: Kirjallinen kysymys 154
23526: 
23527: 
23528: 
23529: 
23530:                                   Rinne: Psyykkisesti sairastuneiden ihmisten tukihenkilöpalvelujen
23531:                                       parantamisesta
23532: 
23533: 
23534:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23535: 
23536:     Psyykkisesti sairastuneiden ihmisten palvelut       Sairastuneiden normalisoiminen muuhun
23537: hoitolaitosten ulkopuolella ovat huonosti järjes-    yhteiskuntaelämään vaatii tuekseen tukihenkilö-
23538: tetyt henkilöstöpulan takia. Sairastuneiden          järjestelmän peruspalveluineen.
23539: omaiset joutuvat usein kohtuuttomiin vaikeuk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23540: siin. Oma virkistysmahdollisuus jää liian vähälle.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23541: Avohuolto on pääsääntöisesti edullisempi vaih-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23542: toehto kuin laitoshoito heidän kohdallaan, jossa     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23543: avohuolto ja "avohoito" on mahdollinen.
23544:     Suomen hoitojärjestelmä on vakavasti uhat-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23545: tuna juuri laitoskeskeisyyden takia. Suomen jär-            psyykkisesti sairastuneiden ihmisten avo-
23546: jestelmä lieneekin laitoskeskeisin eurooppalaisit-          palvelujen kehittämiseksi tukihenkilöjär-
23547: tain ajatellen.                                             jestelmän avulla?
23548: 
23549:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
23550: 
23551:                                             Heikki Rinne
23552: 
23553: 
23554: 
23555: 
23556: 210300M
23557: 2                                         1991 vp -   KK 154
23558: 
23559: 
23560: 
23561: 
23562:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23563: 
23564:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tua mahdollisimman varhain. Avohoidon ensisi-
23565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jaisuutta korostavana säännöksellä on tahdottu
23566: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        myös luoda edellytykset sille, että vaihtoehtoja
23567: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tahdosta riippumatta annettavalle hoidolle jat-
23568: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kuvasti kehitetään ja monipuolistetaan.
23569: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-          Mielenterveyslain 5 §:n mukaan mielenterveys-
23570: symyksestä n:o 154:                                   palvelujen järjestämisessä on sairaanhoitopiirin
23571:                                                       kuntainliiton ja sen alueella toimivien terveys-
23572:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         keskusten yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja
23573:        psyykkisesti sairastuneiden ihmisten avo-      erityispalveluja antavien kuntainliittojen kanssa
23574:        palvelujen kehittämiseksi tukihenkilöjär-      huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista
23575:        jestelmän avulla?                              muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Mieli-
23576:                                                       sairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä pote-
23577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          valle henkilölle on riittävän hoidon ja palvelujen
23578: vasti seuraavaa:                                      ohella yhteistyössä asianomaisen kunnan sosiaa-
23579:                                                       litoimen kanssa järjestettävä mahdollisuus hä-
23580:     Tämän vuoden alusta voimaan tulleen mielen-       nen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaali-
23581: terveyslain (1116/90) 4 §:n mukaan kunnan tai         seen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palvelu-
23582: kuntainliiton on huolehdittava siitä, että mielen-    asumiseen siten, kuin siitä on erikseen säädetty.
23583: terveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laa-         Hallituksen esityksessä mielenterveyslaiksi
23584: juudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntain-     todetaan, etta lain 5 §:n säännös edellyttää hoi-
23585: liiton alueella esiintyvä tarve edellyttää. Mielen-   don porrastuksen toteuttamista siten, että hoito-
23586: terveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä       muotojen valinta toimii potilaiden kannalta
23587: avopalveluina sekä niin, että oma-aloitteista         mahdollisimman tarkoituksenmukaisella taval-
23588: hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumis-       la.
23589: ta tuetaan.                                               Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että
23590:     Hallituksen esityksessä mielenterveyslaiksi       mahdollisuus tuki- ja palveluasuntoon tulee jär-
23591: (1989 vp - HE 201) todetaan, että mielenter-          jestää ensisijaisesti silloin, kun henkilön hoito
23592: veydenhäiriöistä kärsiville tulee järjestää palve-    voidaan sairaalassa tapahtuvan hoidon sijasta
23593: lut siten yhteensovittaen, että perusterveyden-       järjestää avohoitona. Mielenterveydenhäiriöitä
23594: huollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon      potevien henkilöiden osalta kysymykseen tulisi
23595: sektoreilla järjestettävät palvelut muodostavat       lähinnä tukiasuminen, jossa asumisen omatoimi-
23596: eheän toiminnallisen kokonaisuuden.                   suus korostuu, mutta johon liittyy myös riittävä
23597:     Hallituksen esityksessä mielenterveyslaiksi       henkinen tuki ja hoiva päivittäisistä toiminnoista
23598: todetaan edelleen, että mielenterveyspalvelujen       selviämiseen. Jos ravitsemiseen, perushygieniaan
23599: tarve painottuu eri mielenterveydenhäiriöiden         tai päivittäisten asioiden hoitoon liittyvät toimet
23600: kohdalla hyvin eri tavoin. Mielisairauksien hoi-      edellyttävät lähinnä henkilön teknistä auttamis-
23601: dossa tarvitaan monipuolista ja porrasteista          ta, kysymykseen tulee palveluasuminen, jolloin
23602: palvelujärjestelmää, joka tarjoaa sekä erikoislää-    asioiden hoitoon liittyvien palvelujen tulisi olla
23603: kärijobtoisia sairaalapalveluja kaikkiin ikäryh-      saatavilla asunnon välittömässä läheisyydessä.
23604: miin kuuluville potilaille että porrasteisen kun-         Säännöksellä pyritään poistamaan epätarkoi-
23605: toutusjärjestelmän, jonka osina on puoliavoimia       tuksenmukaista laitoshoitoa samoin kuin koros-
23606: hoitomuotoja, kuten päiväsairaalatoimintaa,           tamaan avohuollon ensisijaisuutta mielisairauk-
23607: pienkoti-ja kuntoutuskotitoimintaa ja hoidollis-      sien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden hoi-
23608: ta työtoimintaa sekä avovastaanottotoimintaa.         dossa.
23609: Muiden mielenterveydenhäiriöiden hoidossa                 Tuki- ja palveluasumiseen kuuluvien palvelu-
23610: painottuu erityisesti monipuolisten avohoitopal-      jen järjestäminen voi kunnan harkinnan mukaan
23611: velujen tarve siten, että hoitoon voidaan hakeu-      tapahtua sosiaalitoimen tai terveydenhuollon
23612:                                        1991 vp -   KK 154                                            3
23613: 
23614: organisaatioiden toteuttamana. Asioiden jousta-    olisi maanlaajuisen, kaikkiin kuntiin ulottuvan
23615: va hoito edellyttää kuitenkin varsin pitkälle      tukihenkilötoiminnan aloittaminen yhdessä va-
23616: menevää yhteistyötä ja työnjaosta sopimista eri    paaehtoisjärjestöjen kanssa. Sosiaaliturvan Kes-
23617: hallintokuntien välillä. Vastuu terapeuttisten     kusliiton kanssa käytyjen neuvonpitojen pohjal-
23618: toimien ja muiden hoitotoimien järjestämisestä     ta on voitu todeta, että useat sosiaali- ja terveys-
23619: kuuluu ensisijaisesti terveydenhuollolle.          järjestöt ovat halukkaita kehittämään tukihenki-
23620:    Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlia valmis-    lötoimintaansa ja että tarve tämän toiminnan
23621: televa toimikunta on esittänyt juhlavuoden         kehittämiseen nousee omasta jäsenkentästä.
23622: hankkeena käynnistettäväksi tukihenkilötoimin-     Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt projek-
23623: nan kehittämisprojektin, jonka tarkoituksena       tin käynnistämisen edellyttämiin toimenpiteisiin.
23624: 
23625:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1991
23626: 
23627:                                                                    Ministeri Toimi Kankaanniemi
23628: 4                                        1991 vp -   KK 154
23629: 
23630: 
23631: 
23632: 
23633:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23634: 
23635:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         första hand har man viljat skapa förutsättningar
23636: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       för att alternativen till vård oberoende av pa-
23637: den 12 juni 1991 till vederbörande med1em av         tientens vilja kontinuerligt utvecklas och görs
23638: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    mångsidigare.
23639: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål              Enligt 5 § mentalvårdslagen skall kommunal-
23640: nr 154:                                              förbunden för sjukvårdsdistrikten och hälso-
23641:                                                      vårdscentralerna inom dem tillsammans med
23642:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       den korumunala socia1vården och de kommunal-
23643:        ta för att utveckla öppenvårdsservicen        förbund som tillhandahåller specialomsorger
23644:        för psykiskt sjuka med hjälp av ett stöd-     organisera mentalvårdstjänsterna så att de bildar
23645:        personsystem?                                 en funktionell helhet. För dem som lider av
23646:                                                      mentalsjukdomar eller andra mentala störningar
23647:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skall, vid sidan av tillräcklig vård och service, i
23648: samt anföra följande:                                samarbete med socialväsendet i respektive koru-
23649:                                                      mun ordnas möjligheter till stöd- och service-
23650:    Enligt 4 § mentalvårdslagen (1116/90) som         boende i samband med den mediciniska eller
23651: trädde i kraft i början av detta år skall kommu-     sociala rehabilitering som de behöver, enligt vad
23652: nerna och kommunalförbunden se till att sådana       som stadgas särskilt.
23653: mentalvårdstjänster tillhandahålls som till inne-        I regeringens proposition med förslag till
23654: håll och omfattning motsvarar behovet i kom-         mentalvårdslag konstateras att stadgandet i la-
23655: munen eller på kommunalförbundets område.            gens 5 § förutsätter att vården nivåstruktureras
23656: Mentalvårdstjänsterna skall i första hand ordnas     så att valet av vårdformer kan ske på ett från
23657: i form av öppen vård och så att människor            patienternas synpunkt ändamålsenligt sätt.
23658: uppmuntras att själva söka vård och att klara sig        I regeringens proposition konstateras vidare
23659: på egen hand.                                        att tillgång till stöd- och servicebostäder skall
23660:    I regeringens proposition med förslag till        ordnas i första hand då öppenvård kan ordnas
23661: mentalvårdslag (1989 rd.- RP 201) konstateras        som ett alternativ till sjukhusvård. För personer
23662: att servicen för personer som lider av mentala       som lider av mentala störningar blir det närmast
23663: störningar skall koordineras så att primärvår-       fråga om stödboende, med tonvikt på den egna
23664: den, den specialiserade sjukvården och socialvår-    aktiviteten men också med ett tillräckligt psy-
23665: den bildar en funktionell helhet.                    kiskt stöd och tillräcklig vård för att de skall
23666:    I regeringens proposition med förslag till men-   klara sina dagliga bestyr. Om mathållningen,
23667: talvårdslag konstateras vidare att behovet av        den grundläggande hygienen eller de dagliga
23668: mentalvårdstjänster varierar i hög grad beroende     bestyren förutsätter hjälp närmast av teknisk
23669: på vad slags mentala störningar det är fråga om.     karaktär blir det fråga om serviceboende, som
23670: Vid behandlingen av mentalsjukdomar behövs           innebär att den service som behövs skall finnas
23671: ett mångsidigt och nivåstrukturerat servicesys-      tillgänglig i bostadens omedelbara närhet.
23672: tem som erbjuder både specialistledd sjukhusser-         Avsikten med stadgandet är att komma ifrån
23673: vice för patienter inom alla åldersgrupper och ett   oändamålsenlig anstaltsvård och likaså att beto-
23674: graderat rehabiliteringssystem bestående av halv-    na öppenvårdens betydelse i samband med
23675: öppna vårdformer såsom dagsjukhusverksam-            mentalsjukdomar och andra mentala störningar.
23676: het, rehabilitering i små enheter och på rehabili-       Enligt kommunens prövning kan stöd- och
23677: teringshem samt arbetsterapi och öppen mottag-       serviceboende ordnas antingen i anslutning till
23678: ningsverksamhet. Vid behandlingen av andra           socialväsendet eller hälsovårdsväsendet. För att
23679: menta1a störningar prioriteras en mångsidig          dessa ärenden skall kunna skötas smidigt förut-
23680: öppenvård som gör det möjligt för medborgarna        sätts emellertid ett rätt långtgående samarbete
23681: att söka vård i ett så tidigt skede som möjligt.     och avtal om arbetsfördelning mellan förvalt-
23682: Med stadgandet om att öppenvård kommer i             ningssektorerna. Ansvaret för terapeutiska och
23683:                                         1991 vp -   KK 154                                        5
23684: 
23685: andra vårdåtgärder vilar i första hand på hälso-    På basis av rådslag med Centralförbundet för
23686: vården.                                             socialskydd har man kunnat konstatera att
23687:    Kommitten som bereder 75-årsjubileet med         många social- och hälsovårdsorganisationer är
23688: anledning av Finlands självständighet har före-     villiga att utveckla sin stödpersonsverksamhet
23689: slagit att det i samband med jubileumsåret star-    och att behovet av att utveckla denna verksam-
23690: tas ett utvecklingsprojekt för stödpersonsverk-     het härstammar från det egna medlemsfältet.
23691: samhet i avsikt att inleda landsomfattande stöd-    Social- och hälsovårdsministeriet har vidtagit
23692: personsverksamhet som sträcker sig tili alla kom-   nödvändiga åtgärder för startandet av projektet.
23693: muner i samarbete med frivilligorganisationer.
23694: 
23695:      Helsingforsden 9 juli 1991
23696: 
23697:                                                                    Minister Toimi Kankaanniemi
23698:                                 j
23699:                             j
23700:                             j
23701:                         j
23702:                         j
23703:                     j
23704:                     j
23705:                 j
23706:                 j
23707:             j
23708:             j
23709:         j
23710:         j
23711:     j
23712:     j
23713: j
23714: j
23715:                                              1991 vp
23716: 
23717: Kirjallinen kysymys 155
23718: 
23719: 
23720: 
23721: 
23722:                                  Rinne: Psyykkisesti sairastuneiden ihmisten yksityisyyden turvaa-
23723:                                      misesta hoitolaitoksissa
23724: 
23725: 
23726:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23727: 
23728:    Psyykkisesti sairastuneet ihmiset joutuvat      usein ahtaammalle, koska nimenomaan heillä ei
23729: asumaan hoitolaitoksissa ahtaasti. Samaan huo-     ole puolestapuhujia.
23730: neeseen joudutaan sijoittamaan runsaasti ihmi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23731: siä. Tämä vaikeuttaa hoidon onnistumista, usein    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23732: ratkaisevalla tavalla. Yksityisyyden saavuttami-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23733: nen on usein täysin mahdotonta. Hoidettavilla      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23734: ihmisillä ei ole hoidon onnistumisen kannalta
23735: välttämätöntä omaa rauhaa.                                   Mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-
23736:    Hallituksen suunnittelemat rajut säästösuun-           koo ryhtyä laitoksissa olevien psyykki-
23737: nitelmat koskevat raskaimmin juuri sosiaali- ja           sesti sairastuneiden ihmisten elämisen
23738: terveydenhoitoa. Tällaisessa toiminnassa kaik-            yksityisyyden parantamiseksi?
23739: kein vaikeimmassa asemassa olevat joutuvat
23740: 
23741:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
23742: 
23743:                                           Heikki Rinne
23744: 
23745: 
23746: 
23747: 
23748: 210300M
23749: 2                                        1991 vp -   KK 155
23750: 
23751: 
23752: 
23753: 
23754:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23755: 
23756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siin potilaan hoitoa ja kohtelua koskevat yleiset
23757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        periaatteet.
23758: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-           Potilaan oikeuksia ja asemaa koskevan laki-
23759: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     luonnoksen mukaan potilaan hoito on järjestet-
23760: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen
23761: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta         ihmisarvoaan ja laissa säädettyä henkilökohtais-
23762: kysymyksestä n:o 155:                                ta koskemattomuuttaan loukata sekä että hänen
23763:                                                      vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnio-
23764:           Mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-     itetaan. Lakiluonnoksen mukaan potilaan hoi-
23765:        koo ryhtyä laitoksissa olevien psyykki-       dossa ja kohtelussa olisi mahdollisuuksien mu-
23766:        sesti sairastuneiden ihmisten elämisen        kaan otettava huomioon myös hänen yksilölliset
23767:        yksityisyyden parantamiseksi?                 tarpeensa.
23768:                                                          Henkilön oikeus ihmisarvoiseen kohteluun ja
23769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yksityisyyteen sisältyy useisiin Suomen ratifioi-
23770: vasti seuraavaa:                                     miin ihmisoikeussopimuksiin.
23771:                                                          Potilaan hoitaminen sairaanhoidon toiminta-
23772:    Potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvien oi-      yksikössä asettaa tietyt rajoitukset potilaan yksi-
23773: keuksien ja periaatteiden määrittämisen tärkeys      tyiselämälle. Toimintayksikön yleisen järjestyk-
23774: korostuu mielenterveystyössä.                        sen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä muiden
23775:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistel-   potilaiden samalla tavoin oikeutetut vaatimuk-
23776: tavana lakiehdotus potilaan asemasta ja oikeuk-      set eivät kuitenkaan saa johtaa potilaan yksityi-
23777: sista. Yhtenäisellä sääntelyllä laissa pyritään      syyden suojan unohtamiseen. Myös näissä olois-
23778: selkiinnyttämään ja vahvistamaan potilaan oi-        sa tulisi pyrkiä eri järjestelyin ottamaan huomi-
23779: keusturvaa ja edistämään luottamuksellisten          oon potilaan yksityiselämän tarpeet, esimerkiksi
23780: hoitosuhteiden syntymistä teknistyvässä ja           järjestämällä vierailijoiden vastaanotto ja mah-
23781: monimutkaistuvassa terveydenhuollossa. Laki          dollisuudet yksityisesti keskustella näiden kans-
23782: koskisi myös terveydenhuollon puitteissa annet-      sa.
23783: tavia mielenterveyspalveluja. Laissa määriteltäi-
23784: 
23785:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1991
23786: 
23787:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
23788:                                             1991 vp -   KK 155                                            3
23789: 
23790: 
23791: 
23792: 
23793:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
23794: 
23795:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            inom ramen för hälsovården. De allmänna prin-
23796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ciperna för vård och behandling av patienter
23797: den 12 juni 1991 tili vederbörande medlem av            skall definieras i lagen.
23798: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Enligt det utkast tilllag som gäller patientens
23799: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål             rättigheter och ställning skall vården av patien-
23800: nr 155:                                                 ten ordnas och patienten behandlas så, att hans
23801:                                                         människovärde och lagstadgade personliga in-
23802:              Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-        tegritet inte kränks samt att hans övertygelse och
23803:           geringen vidta för att förbättra integrite-   privatliv respekteras. Enligt utkastet tilllag skall
23804:           ten för de psykiskt sjuka människor som       vid vården och behandlingen av patienten i mån
23805:           vistas på anstalt?                            av möjlighet också hans individuella behov be-
23806:                                                         aktas.
23807:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               En persons rätt tili människovärdig behand-
23808: samt anföra följande:                                   ling och integritet tas upp i flera avtal om
23809:                                                         mänskliga rättigheter som Finland ratificerat.
23810:    Inom den psykiska hälsovården framhävs                  Vården av en patient vid någon av sjukvår-
23811: vikten av att fastslå vilka rättigheter och princi-     dens verksamhetsenheter medför vissa begräns-
23812: per som gäller vid vården och behandlingen av           ningar av patientens privatliv. Upprätthållandet
23813: patieterna.                                             av den allmänna ordningen och säkerheten vid
23814:    Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds         enheten samt de övriga patienternas likaledes
23815: som bäst ett lagförslag som gäller patientens           berättigade krav får emellertid inte leda till att
23816: ställning och rättigheter. Avsikten är att genom        patientens integritetsskydd glöms bort. Också
23817: en enhetlig reglering i lagen klarlägga och för-        under dessa omständigheter bör man genom
23818: bättra patientens rättsskydd och främja för-            olika arrangemang försöka beakta patientens
23819: troendefulla vårdrelationer inom den allt mera          behov av privatliv, t.ex. genom att ordna mot-
23820: tekniserade och invecklade hälsovården. Lagen           tagning av gäster och möjligheter för patienten
23821: skall också gälla den mentalvårdsservice som ges        att diskutera med dem i enrum.
23822: 
23823:      Helsingfors den 8 juli 1991
23824: 
23825:                                                                         Minister Toimi Kankaanniemi
23826: 1
23827: 1
23828: 1
23829:     1
23830:     1
23831:     1
23832:         1
23833:         1
23834:         1
23835:             1
23836:             1
23837:             1
23838:                 1
23839:                 1
23840:                 1
23841:                     1
23842:                     1
23843:                     1
23844:                         1
23845:                         1
23846:                                                 1991 vp
23847: 
23848: Kirjallinen kysymys 156
23849: 
23850: 
23851: 
23852: 
23853:                                    Pulliainen: Pankkiluottojen markkinoinnista ja koron laskentape-
23854:                                        rusteista
23855: 
23856: 
23857:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23858: 
23859:     Pankkiluottojen ja talletustilien markkinoin-     dyttävä ja luulisi kuluttajaviranomaisten kiinnit-
23860: nissa käytetyt, korkoja koskevat luvut johtavat       tävän suurempaa huomiota luottojen markki-
23861: pankkien asiakkaita harhaan. Eri pankkien             nointiin, koron laskemisperusteisiin ja velkakir-
23862: lainaehdot vaihtelevat huomattavasti keskenään        jaehtojen selkeyteen. Näin siitäkin huolimatta,
23863: ja ehdot vaihtelevat asiakaskohtaisesti. Olisi kui-   että kuluttajansuojalain 7. luvun säännökset
23864: tenkin hyvä, jos keskeiset ehdot ja periaatteet       eivät suoranaisesti koske pankkien luotonantoa.
23865: olisivat aina samanlaiset.                            EY-direktiivit tuonevat aikanaan selkeyttä ver-
23866:     Talletustileillä ilmoitettu korko on todellinen   tailukelpoisen ja todellisen vuosikoron laskenta-
23867: vuosikorko, koska korko liitetään pääomaan            perusteen aikaansaamiseksi.
23868: kerran vuodessa eikä niihin yleensä liity muita          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23869: maksuja.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23870:     Sen sijaan pankkien myöntämien lainojen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23871: korot eivät ole todellisia. Pankit edellyttävät       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23872: asiakkaittensa maksavan korkoa vähintään
23873: puolen vuoden välein ja käyttävät ilmoitettua                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23874: vuosikorkoa lyhennyslaskelmissaan relatiivise-                 ryhtyä pankkitalletusten ja pankkilaino-
23875: na. Korko on sitä suurempi mitä useammin sitä                  jen korkojen laskentaperusteiden yhden-
23876: vuodessa maksetaan. Lisäksi lainan saamiseen                   mukaistamiseksi, pankkiluottojen mark-
23877: liittyy provisiomaksuja, leimavero, nostopalk-                 kinoinnin selkeyttämiseksi sekä todelli-
23878:  kiot yms. maksuja, jotka ovat markkinoinnissa                 sen lainakoron merkitsemisvaatimuksen
23879:  kyllä näkyvillä.                                              saamiseksi velkakirjan pakolliseksi osak-
23880:     Tilanne ei ole pankkiasiakkaan kannalta tyy-               si?
23881: 
23882:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
23883: 
23884:                                             Erkki Pulliainen
23885: 
23886: 
23887: 
23888: 
23889:  2!0300M
23890: 2                                       1991 vp- KK 156
23891: 
23892: 
23893: 
23894: 
23895:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23896: 
23897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ranomaiset ovatkin käyttäneet eri yhteyksissä
23898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       neuvottelemalla, antamalla ohjeita, vaatimalla
23899: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      sitoumuksia ja asettamalla markkinointikieltoja.
23900: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Eräitä asioita on myös jouduttu saattamaan
23901: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     markkinatuomioistuimen ratkaistavaksi.
23902: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      Lainsäädännön edelleen kehittämiseksi oi-
23903: sestä n:o 156:                                      keusministeriö on asettanut toimikunnan val-
23904:                                                     mistelemaan kulutusluottosäännösten muutok-
23905:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sia muun ohella EY:n kulutusluottoja koskevan
23906:        ryhtyä pankkitalletusten ja pankkilaino-     direktiivin edellyttämälle tasolle. Toimikunnan
23907:        jen korkojen laskentaperusteiden yhden-      työlle annettu määräaika päättyy lokakuussa
23908:        mukaistamiseksi, pankkiluottojen mark-       1991. Mainitut direktiivit eivät koske ainoastaan
23909:        kinoinnin selkeyttämiseksi sekä todelli-     hyödykesidonnaisia luottoja, vaan myös muita
23910:        sen lainakoron merkitsemisvaatimuksen        kuluttajalle myönnettäviä tavanomaisia pankki-
23911:        saamiseksi velkakirjan pakolliseksi osak-    luottoja. Uudistuksen myötä todellisen vuosiko-
23912:        si?                                          ron ilmoittamista koskeva säännös tulee muuttu-
23913:                                                     maan muun muassa siten, että laskentakaavassa
23914:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        otetaan huomioon myös diskonttaustekijä. Li-
23915: vasti seuraavaa:                                    säksi sopimusasiakirjan sisältöä koskevat vaati-
23916:                                                     mukset tulevat muuttumaan.
23917:    Pankkitarkastusvirasto valvoo talletuspank-         Talletuspankkien toiminnasta annetun lain
23918: kien sopimusehtojen käyttöä ja markkinointia        voimaantultua pankkitarkastusvirasto on ryhty-
23919: 1.1.1991 voimaan tulleen talletuspankkien toi-      nyt selvittämään lain sisältämien uusien selkei-
23920: minnasta annetun lain asiakkaansuojaluvun           den asiakkaansuojasäännösten johdosta talle-
23921: nojalla. Markkinoinnin lainmukaisuutta ja sopi-     tuspankkien käyttämien velka-, takaus- ja pant-
23922: musehtojen käyttöä kuluttajansuojan kannalta        taussitoumusten sekä talletustilien ehtojen vaati-
23923: valvoo myös kuluttaja-asiamies vuoden 1978          mia muutoksia. Työssä on tarkasteltu muun
23924: kuluttajansuojalain 2 ja 3 luvun nojalla, koska     ohella korkojen laskentaperusteiden yhdenmu-
23925: pankkien tarjoamat palvelut ovat osaltaan myös      kaistamista, todellisen lainakoron ilmoittamista
23926: kuluttajille suunnattuja kulutuspalveluja. Voi-     sekä pankkiluottojen markkinointiin liittyviä
23927: massa oleva lainsäädäntö antaa kummallekin          kysymyksiä. Selvityksen perusteella asiasta an-
23928: viranomaiselle valtuudet puuttua havaitsemiinsa     netaan talletuspankeille uudet ohjeet jo syksyllä
23929: epäkohtiin talletuspankkien markkinoinnissa ja      1991.
23930: sopimusehtojen käytössä. Näitä valtuuksia vi-
23931: 
23932:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1991
23933: 
23934:                                                                           Ministeri Ilkka Kanerva
23935:                                           1991 vp -   KK 156                                          3
23936: 
23937: 
23938: 
23939: 
23940:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
23941: 
23942:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Dessa fullmakter har myndigheterna använt i
23943: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        olika sammanhang genom att förhandla, medde-
23944: den 12 juni 1991 tili vederbörande medlem av          la anvisningar, fordra förbindelser och utfärda
23945: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     marknadsföringsförbud. Vissa ärenden har
23946: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr          myndigheterna även varit tvungna att hänskjuta
23947: 156:                                                  tili marknadsdomstolen.
23948:                                                           För att vidareutveckla lagstiftningen har jus-
23949:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      titieministeriet tillsatt en kommission för att
23950:          ta för att förenhetliga beräkningsgrun-      bereda ändringar av stadgandena angående
23951:          derna för räntorna på bankdepositioner       konsumtionskrediter så att de överensstämmer
23952:          och banklån, för att förtydliga mark-        med bl.a. EG-direktivet om konsumtionskredi-
23953:          nadsföringen av bankkrediterna och för       ter. Tidsfristen för kommissionens arbete löper
23954:          att kravet att ange den verkliga lånerän-    ut i oktober 1991. De nämnda direktiven gäller
23955:          tan skall bli en obligatorisk del av skul-   inte enbart nyttighetsbundna krediter, utan även
23956:          debrevet?                                    andra vanliga bankkrediter som beviljas konsu-
23957:                                                       menterna. Genom reformen kommer stadgandet
23958:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          om angivande av den verkliga årsräntan att fö-
23959: samt anföra följande:                                 rändras bl.a. så att också diskonteringsfaktorn
23960:                                                       beaktas i kalkylschemat. Därtill kommer kraven
23961:    Bankinspektionen utövar tillsyn över deposi-       angående innehållet i avtalshandlingarna att för-
23962: tionsbankernas tillämpning av avtalsvillkor och       ändras.
23963: bankernas marknadsföring med stöd av kapitlet             Efter det lagen om depositionsbankernas
23964: om kundskydd i lagen om depositionsbankernas          verksamhet trätt i kraft har bankinspektionen
23965: verksamhet, som trädde i kraft den 1 januari          börjat reda ut vilka krav de nya klara kunds-
23966: 1991. Marknadsföringens lagenlighet och till-         kyddsstadgandena i lagen ställer på en ändring
23967: lämpningen av avtalsvillkor med hänsyn tili           av de villkor depositionsbankerna tillämpar i
23968: konsumentskyddet övervakas även av konsu-             sina skuld-, garanti- och pantsättningsförbindel-
23969: mentombudsmannen med stöd av 2 och 3 kap.             ser samt för depositionskontona. Under arbetet
23970: konsumentskyddslagen från år 1987, eftersom           har man granskat bl.a. förenhetligandet av rän-
23971: den service bankerna erbjuder även är en kon-         tornas beräkningsgrunder, angivandet av den
23972: sumtionsservice riktad till konsumenterna. Den        verkliga låneräntan samt frågor i anslutning till
23973: gällande lagstiftningen ger bägge mydigheterna        marknadsföringen av bankkrediter. På grundval
23974: fullmakter att ingripa i missförhållanden som de      av utredningen ges depositionsbankerna redan
23975: upptäcker i depositionsbankernas marknadsfö-          hösten 1991 nya anvisningar i ärendet.
23976: ring och i deras tillämpning av avtalsvillkoren.
23977: 
23978:        Helsingfors den 12 juli 1991
23979: 
23980:                                                                             Minister Ilkka Kanerva
23981:                                                 1991 vp
23982: 
23983: Kirjallinen kysymys 157
23984: 
23985: 
23986: 
23987: 
23988:                                        Koittinen ym.: Maanomistajien oikeusturvasta rantojensuoje-
23989:                                          luohjelman toteuttamisessa
23990: 
23991: 
23992:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23993: 
23994:    Valtioneuvoston päätöksessä rantojensuoje-            Kyseisessä tapauksessa Enonkosken kunta on
23995: luohjelmasta todetaan mm: "Tapauksissa, joissa        puoltanut rakennusluvan myöntämistä. Kunta,
23996: yksityisen tilan ranta-alue kokonaisuudessaan         jonka vastuulle rantojensuojeluohjelman toteut-
23997: tai lähes kokonaisuudessaan sisältyy rantojen-        taminen suuresti kuuluu, arvioi, että haettu ra-
23998: suojeluohjelman piiriin, tulisi tilan omistajalle     kennushanke sijoittuu hyvin maisemaan ja aset-
23999: edelleen sallia vapaa-ajan asuntojen rakentami-       tui puoltamaan lupahakemusta.
24000: nen suojelualueelle siten, että rakennuksen sijoit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24001: tamisessaja käytössä otetaan luonnonsuojelunä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24002: kökohdat huomioon."                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24003:    Mikkelin läänin Enonkosken kunnassa 240            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24004: hehtaaria maata ja noin 23 kilometriä rantavii-
24005: vaa omistava rakennusluvan hakija ei ole saanut                 Miten Hallitus aikoo turvata maan-
24006: Mikkelin lääninhallitukselta (22.3.1991, päätös              omistajien oikeusturvan toteutumisen
24007: R.197) anomaansa lupaa. Hakijalla ei ole entuu-              rantojensuojeluohjelma-alueilla?
24008: destaan alueella lomarakennusta.
24009:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
24010: 
24011:           Tuula Kuittinen                MattiVanhanen                  Markku Lehtosaari
24012:           Maria Kaisa Aula               Anneli Jäätteenmäki            Jarmo Laivoranta
24013:           Maija-Liisa Lindqvist          Tero Mölsä                     Helmi Morri
24014:           Raimo Liikkanen                Markku Koski                   Timo E. Korva
24015: 
24016: 
24017: 
24018: 
24019: 210300M
24020: 2                                       1991 vp -   KK 157
24021: 
24022: 
24023: 
24024: 
24025:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24026: 
24027:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vaihto edellyttävät aina kummankin osapuolen
24028: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sopimista asiasta. Jos alueen käyvästä arvosta ei
24029: olette 11 päivänä kesä kuuta 1991 päivätyn          ole mahdollista päästä sopimukseen, alue voi-
24030: kirjeenne n:o 708 ohella toimittanut valtioneu-     daan hankkia valtiolle lunastamalla. Lunasta-
24031: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        malla hankitusta omaisuudesta maksetaan ylei-
24032: kansanedustaja Kuittisen ym. kirjallisesta kysy-    sessä lunastuslaissa (603/77) tarkoitettu käyvän
24033: myksestä n:o 157, jossa tiedustellaan:              hinnan mukainen täysi korvaus. Täyden kor-
24034:                                                     vauksen määrittelevät toimitusmiehet ja perus-
24035:           Miten Hallitus aikoo turvata maan-        teena käytetään kulloinkin käypiä paikkakun-
24036:        omistajien oikeusturvan toteutumisen         nan hintoja. Jos maanomistaja ei ole tyytyväinen
24037:        rantojensuojeluohjelma-alueilla?             toimitusmiesten määrittelemään korvaukseen,
24038:                                                     hän voi valittaa päätöksestä ensin maaoikeuteen
24039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja siltä vielä korkeimpaan oikeuteen asti. Siten
24040: vasti seuraavaa:                                    korvauksen määrän ratkaisee viime kädessä riip-
24041:                                                     pumaton tuomioistuin.
24042:    Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnal-         Myöskään lääninhallituksen päätöksellä pe-
24043: lisesta rantojensuojeluohjelmasta merkitsee sii-    rustettavaa yksityismaiden luonnonsuojelualuet-
24044: hen kuuluvien alueiden olevan arvokkainta meri-     ta ei voida muodostaa, ellei maanomistaja ole
24045: ja järviluontoamme. Nämä alueet on tarkoitus        ennalta hyväksynyt taloudellisen hyödyn mene-
24046: säilyttää luonnonmukaisinaja rakentamattomi-        tyksistä aiheutuvan korvauksen määrää. Maini-
24047: na.                                                 tut hyödyn menetykset korvataan täysimääräisi-
24048:    Rantojensuojeluohjelma toteutetaan ensisijai-    nä.
24049: sesti luonnonsuojelulain mukaisena vapaaehtoi-         Hyvin monille suojeluohjelman kohteille on
24050: sena rauhoituksena. Toimenpiteisiin ryhdytään       tarkoituksenmukaista laatia rantayleiskaava,
24051: vain maanomistajan aloitteesta tai mikäli alueel-   jossa vielä voidaan tarkentaa suojelualueiden
24052: la ryhdytään rakennushankkeisiin tai muihin         rajauksia ja siirtää rakennusoikeuksia suojelu-
24053: suojeluarvoja vaarantaviin toimiin, esimerkiksi     alueen ulkopuolelle. Yleiskaava myös osoittaa
24054: metsien käsittelyyn poiketen keskusmetsälauta-      tasapuolisin perustein korvattavan rakennusoi-
24055: kuntien suosituksista.                              keuden määrän niille maanomistajille, joilla sitä
24056:    Rantojensuojeluohjelman toteuttaminen ta-        ei voida siirtää. Yleiskaavasta päättää kunnan-
24057: pahtuu luonnonsuojelulain mukaan perustamal-        valtuusto ja valtuuston päätöksestä saa valittaa
24058: la luonnonsuojelualueita. Lopullisesti luonnon-     ensin lääninhallitukselle ja sen päätöksestä vielä
24059: suojelualueet muodostetaan joko hankkimalla         korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Maanomista-
24060: alueet valtion omistukseen ja perustamalla ne       jien oikeusturva on siten tältäkin kannalta tur-
24061: tämän jälkeen erityisellä lailla suojelualueeksi,   vattu.
24062: tai rauhoittamalla alue maanomistajan hake-            Rantojensuojeluohjelman totetuttaminen ta-
24063: muksesta lääninhallituksen päätöksellä, jolloin     pahtuu vaiheittain ja se ajoittuu useiden vuosien
24064: alue jää hakijan omistukseen.                       ajanjaksolle. Hallituksen tarkoituksena on te-
24065:    Sellaisten maanomistajien joiden lähes kaikki    hostaa ohjelman toimeenpanoa erityisesti käyt-
24066: maat sisältyvät ohjelman alueeseen tilannetta       tämällä valtion maita vaihtomaina. Myös riittä-
24067: pyritään kohtuullistamaan sallimalla loma-asun-     vät määrärahat alueiden hankintoihin ja kor-
24068: non rakentaminen alueelle, jos suojelutarve ei      vauksiin pyritään varaamaan vuosittain tulo- ja
24069: vaarannu. Nämä erityistilanteet selvitetään joko    menoarvioon. Tarkoitus on myös selvittää alue-
24070: rauhoituksen yhteydessä tai yleiskaavoituksessa.    vaihdossa maanomistajille koituvien verotusseu-
24071:    Valtion omistukseen maat hankitaan osta-         raamusten mahdollinen keventäminen tai koko-
24072: malla, vaihtamalla tai lunastamalla. Osto ja        naan poistaminen.
24073:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1991
24074:                                                           Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
24075:                                            1991 vp -    KK 157                                             3
24076: 
24077: 
24078: 
24079: 
24080:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24081: 
24082:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ogörligt att komma överens om vilket gängse
24083: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-       värde området har, har staten möjlighet att
24084: se nr 708 a v den 11 juni 1991 tili vederbörande       inlösa det. För egendom som anskaffats genom
24085: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      inlösen erläggs fuli ersättning tili gängse pris
24086: de av riksdagsman Kuittinen m.fl. underteckna-         enligt lagen om inlösen av fast egendom och
24087: de spörsmål nr 157:                                    särskilda rättigheter (603/77). Vad den fulla er-
24088:                                                        sättningen innebär definieras av förrättnings-
24089:            På vilket sätt ämnar Regeringen sä-         männen, och grunden är det gängse prisläget i
24090:         kerstälia markägarnas rättsskydd i             trakten. Om markägaren inte är nöjd med den
24091:         strandskyddsområdena?                          ersättning som förrättningsmännen bestämt, kan
24092:                                                        han överklaga beslutet först i markdomstolen
24093:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          och vidare ända tili högsta domstolen. Därige-
24094: samt anföra följande:                                  nom är det i sista hand en oavhängig domstol
24095:    Statsrådets principbeslut om det riksomfat-         som bestämmer ersättningsbeloppet.
24096: tande strandskyddsprogrammet innebär att de                Det är inte helier möjligt att inrätta ett naturs-
24097: områden som ingår i programmet hör tili vår            kyddsområde på privatägd mark med länsstyrel-
24098: mest värdefulia havs- och insjönatur. Avsikten         sens beslut, om inte markägaren på förhand har
24099: är att dessa områden skali bibehållas i naturtilis-    godkänt den ersättning som tillkommer honom
24100: tånd och obebyggda.                                    för förlusten av ekonomisk nytta. Förlust av
24101:     Strandskyddsprogrammet genomförs i första          ekonomisk nytta ersätts tili fulio.
24102: hand genom friviliig fridlysning enligt lagen om           För många områden som ingår i strands-
24103: naturskydd. Detta sker enbart på initiativ av          kyddsprogrammet är det ändamålsenligt att låta
24104: markägaren, elier om byggnadsprojekt eller             göra upp en strandgeneralplan, där man ytterli-
24105: andra åtgärder som stälier naturskyddet på spel        gare kanjustera gränsdragningen för skyddsom-
24106: aktualiseras i området, såsom behandling av            rådet och föra över byggnadsrätt tili områden
24107: skogarna som avviker från centralskogsnämn-            utanför det. Generalplanen anger också på opar-
24108: dernas rekommendationer.                               tiska grunder den byggnadsrätt för viiken mar-
24109:     Strandskyddsprogrammet genomförs så att            kägarna skall få ersättning, om det inte går att
24110: man inrättar naturskyddsområden enligt lagen           överföra byggnadsrätten. Beslut om generalpla-
24111: om naturskydd. Det slutgiltiga inrättandet sker        nen fattas av kommunfulimäktige, och besvär
24112: antingen så att staten förvärvar områden och           över kommunfullmäktiges beslut får anföras
24113: därefter genom särski1d lagstiftning inrättar dem      först hos Iänsstyrelsen; besvär över Iänsstyrelsens
24114: som skyddsområden, eller så att området på             beslut kan sedan anföras hos högsta förvalt-
24115: ansökan av markägaren fridlyses genom länssty-         ningsdomstolen. Därigenom är markägarnas
24116: relsens beslut, varvid det förblir i den sökandes      rättsskydd säkrat också ur denna synvinkel.
24117: ägo.                                                       Strandskyddsprogrammet genomförs succes-
24118:     För sådana markägare vilkas ägor så gott som       sivt och löper över flera år. Regeringen avser att
24119: helt och håliet ligger inom programområdet går         effektivera genomförandet av programmet spe-
24120: man in för att underlätta situationen genom att        cielit så att statsägd mark används som bytes-
24121: tillåta byggande av semesterbosättning i områ-         mark. Dessutom försöker regeringen reservera
24122:  det, såvida detta inte äventyrar skyddet. Dessa       tillräckliga anslag för köp av och ersättning för
24123: specialsituationer undersöks antingen i samband        strandskyddsområden i den årliga statsbudge-
24124:  med fridlysningen elier vid generalplaneringen.       ten. Vidare är det avsikten att undersöka hur de
24125:     Staten förvärvar markområden genom köp,            skattepåföljder som markägaren åsamkas av
24126:  byte eller inlösen. Köp och byte förutsätter alltid   ägobytet eventuellt kan lindras eller slopas helt.
24127:  att bägge parterna är ense. Om det visar sig
24128:        Helsingfors den 27 juni 1991
24129: 
24130:                                                                        Miljöminister Sirpa Pietikäinen
24131:                                                 1991 vp
24132: 
24133: Kirjallinen kysymys 158
24134: 
24135: 
24136: 
24137:                                    Aittoniemi: Työaikalainsäädännön soveltamisesta Turun palolai-
24138:                                        toksella
24139: 
24140: 
24141:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24142: 
24143:      Palomiesten työaika on virkaehtosopimuksen       myös tasavallan presidentille kirjeen vedoten
24144: mukaan enintään 40 tuntia viikossa ja sen yli         hallitusmuodon 32 §:ään presidentin tehtäviin
24145: tehty työ on kaikki ylityötä, josta on maksettava     valvoa valtionhallintoa ja vaatia virastojen pääl-
24146: korotettu tuntipalkka. Kunnallisella sopimus-         liköiltä tai hallituksilta tietoja ja toimeenpano-
24147: valtuuskunnalla (KSV), Kunnallisten työnteki-         tarkastuksia anomuksen kyseisten laittomuuk-
24148: jäin ja viranhaltijain liitto KTV ry:llä ja Turun     sien peruuttamisesta. Presidentin kanslia on
24149: kaupungilla on työaikalain 7 §:n 1 momentin           pyytänyt anomuksen pohjalta KTV:ltä lausun-
24150: mukaan oikeus virkaehtosopimuksessa sopia             non. Kyseinen toimenpide ei ole kuitenkaan
24151: työajasta 5 §:n säännöksistä poikkeavasti 40 viik-    johtanut mihinkään toimenpiteisiin, vaan presi-
24152: kotunnin puitteissa. KTV:n Turun yhteysjärjes-        dentin kanslia toteaa asian kuuluvan yksin-
24153: tö ry ei ole KTV:n jäsen eikä ole siitä syystä        omaan tuomioistuinten ratkaisupiiriin.
24154: voinut tehdä virkaehtosopimuksia, joilla voi-            Koska palomiesten työaikakiistassa on selke-
24155: daan vain poiketa yleisen virkaehtosopimuksen         ästi kysymys tilanteesta, jossa tuomioistuimet ja
24156: määräyksistä.                                         eri viranomaistahot ovat tulkinneet voimassa
24157:      Työneuvostolla ei ole lain mukaan toimival-      olevia lakeja vastoin yleistä muussa työehtosopi-
24158: taa myöntää virkaehtosopimuksen määräyksistä          muskäytännössä noudatettua linjaa aiheuttaen
24159:  poikkeuksia. Tästä syystä niillä ei ole kuntasek-    tällä tavoin palomiehille muita työntekijöitä
24160:  torilla käytännössä mitään merkitystä ilman          heikomman työaikatilanteen, tulisi asiaan halli-
24161:  vastaavaa virkaehtosopimusta. Luvassa määrät-        tuksen toimesta puuttua. Asia tulisi joko korjata
24162:  tyjä työsuojeluehtoja on sopimuksen 2 §:n 5          kyseisiä työaikasäännöksiä täsmentämällä tai
24163:  momentin mukaan noudatettava.                        veivoittamalla kunnat järjestämään palohenkilö-
24164:      Hallitusmuodon 92 §:n mukaan kaikessa vir-       kunnan työehtosopimukset yleisen käytännön ja
24165:  katoiminnassa on laillisen seuraamuksen uhalla       lain hengen mukaisesti. On kohtuutonta, että
24166:  lakia tarkoin noudatettava. Lakien ja virkaehto-     joku ammattikunta ja ammattiryhmä joutuu
24167:  sopimusten säännösten rikkomisesta on työaika-       käymään oikeutta työaika-asioistaan jo yli 10
24168:  laissa ja rikoslain 40 luvussa määrätty rangais-     vuotta.
24169:  tukset. KSV ja KTV ovat vuosina 1971-1980               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24170:  tehneet lainvastaiset virkaehtosopimukset palo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24171:  miesten 56-52 viikkotunnin työajoista perus-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24172:  palkalla. Vapautuakseen virheiden seuraamuk-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24173:  sista järjestöt sopivat 24.1.1980 ja 24.8.1983
24174:  kunnille annettavista lainvastaisista suosituksis-              Onko Hallitus tietoinen Turun palo-
24175:  ta palomiesten 52--42 viikkotunnin työajoista                miesyhdistys KTV ry:n vuodesta 1979
24176:  peruspalkalla. Turun kaupunginhallitus ja palo-              lähtien Turun kaupungin kanssa vallin-
24177:   lautakunta ovat vuodesta 1979lähtien palomies-              neesta työaika- ja ylityökorvauskiistasta
24178:   yhdistyksen vastustamisesta huolimatta toteut-              ja siitä, että kyseinen kiista johtuu voi-
24179:   taneet edellä mainittua KSV:n tekemää virkaeh-              massa olevien lakien ja säännösten tul-
24180:   tosopimusta.                                                kinnanvaraisuudesta, ja
24181:       Turun palomiesyhdistyksen oikeuskanslerille,               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24182:   oikeusasiamiehelle, valtioneuvostolle sekä polii-           em. säännösten tarkentamiseksi ja kysei-
24183:   si- ja työsuojeluviranomaisille tekemät esitykset           sen kiistan laukaisemiseksi?
24184:   ovat olleet tuloksettomia. Yhdistys on lähettänyt
24185:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
24186:                                             Sulo Aittoniemi
24187:  210300M
24188: 2                                       1991 vp -   KK 158
24189: 
24190: 
24191: 
24192: 
24193:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24194: 
24195:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaan työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan
24196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       poikkeuslupajaosto voi määräämillään ehdoilla
24197: olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      myöntää luvan poiketa lain 5 §:n säännöksistä
24198: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    silloin, kun työ on laadultaan sellaista, että sitä
24199: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     suoritetaan vain aika ajoin sen Vuorokautisen
24200: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava
24201: kysymyksestä n:o 158:                               valmiina työhön tai kun sillä edistetään suurta
24202:                                                     julkista etua. Poikkeuslupajaosto voi siis poiketa
24203:           Onko Hallitus tietoinen Turun palo-       lain 5 §:n mukaisista 8 tunnin Vuorokautisesta ja
24204:        miesyhdistys KTV ry:n vuodesta 1979          40 tunnin viikoittaisesta säännöllisestä työajasta.
24205:        lähtien Turun kaupungin kanssa vallin-       Sen sijaan työnantajain ja työntekijäin yhdistyk-
24206:        neesta työaika- ja ylityökorvauskiistasta    set, joiden toimintapiiri käsittää koko maan,
24207:        ja siitä, että kyseinen kiista johtuu voi-   voivat lain 7 §:n 1 momentin mukaan sopia lain
24208:        massa olevien lakien ja säännösten tul-      5 §:n säännöksistä poikkeavasti vain niin, ettei
24209:        kinnanvaraisuudesta, ja                      työaika keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa.
24210:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           Käytännössä kunnallisten palolaitosten työai-
24211:        em. säännösten tarkentamiseksi ja kysei-     ka on järjestetty asianomaisen työsuojelupiirin
24212:        sen kiistan laukaisemiseksi?                 työsuojelulautakunnan poikkeuslupajaoston an-
24213:                                                     taman poikkeusluvan mukaisesti tai kunnallisen
24214:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       virkaehtosopimuksen mukaisesti. Turun palolai-
24215: en seuraavaa:                                       toksen työaika on järjestetty samalla tavalla.
24216:                                                     Paikallisesti Turussa on syntynyt erimielisyyttä
24217:    Työaikalain 5 §:n 1 momentin mukaan sään-        työaikajärjestelyistä. Turun palolaitoksen työai-
24218: nöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia       kakiista on kuitenkin ratkaistu lainvoimaisella
24219: vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Saman          tuomiolla.
24220: lainkohdan 2 momentin mukaan viikoittainen              Työaikalainsäädännön uudistustyö on val-
24221: säännöllinen työaika voidaan tietyin edellytyk-     misteltavana työaikalainsäädäntökomiteassa,
24222: sin järjestää myös siten, että se on keskimäärin    jonka määräaika päättyy 31.12.1992. Tämän
24223: 40 tuntia viikossa.                                 komiteatyön valmistuttua hallitus harkitsee,
24224:    Palolaitoksissa tehtävään työhön sovelletaan     onko tarvetta ja mahdollisuuksia työaikalain-
24225: työaikalain 5 §:n säännöksiä, ellei lain 7 §:stä    säädännön muuttamiseen.
24226: muuta johdu. Työaikalain 7 §:n 2 momentin
24227: 
24228:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1991
24229: 
24230:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
24231:                                         1991 vp -   KK 158                                           3
24232: 
24233: 
24234: 
24235: 
24236:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24237: 
24238:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tion på de villkor som den fastställt bevilja
24239: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tillstånd tili avvikelse från stadgandena i lagens
24240: den II juni 1991 tili vederbörande medlem av        5 §, då arbetet är av sådan art att det utförs
24241: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   endast tidvis under den arbetstid per dygn, under
24242: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        viiken arbetstagare bör vara redo tili arbete eller
24243: mål nr 158:                                         då ett stort offentligt intresse därigenom främjas.
24244:                                                     Undantagstillståndssektionen kan alltså avvika
24245:           Är Regeringen medveten om den tvist       från den ordinarie arbetstiden på 8 timmar per
24246:        i fråga om arbetstid och övertidsersätt-     dygn och 40 timmar per vecka. Däremot kan
24247:        ningar som sedan år 1979 råder mellan        arbetsgivar- och arbetstagarföreningar, vilkas
24248:        Turun palomiesyhdistys r.y. och Åbo          verksamhetsområde omfattar hela landet, enligt
24249:        stad och om att denna tvist beror på att     lagens 7 § 1 mom., med avvikelse från stadgande-
24250:        gällande lagar och stadganden medför         na i 5 § överenskomma om saken dock så, att
24251:        tolkningssvårigheter samt                    arbetstiden i medeltal inte överstiger 40 timmar i
24252:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     veckan.
24253:        för precisering av ovannämnda stadgan-           I praktiken har arbetstiden vid de kommunala
24254:        den och lösning av ifrågavarande tvist?      brandverken ordnats i enlighet med undantags-
24255:                                                     lov som beviljats av arbetarskyddsdistriktets
24256:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        arbetarskyddsnämnds undan tagstillståndssek-
24257: samt anföra följande:                               tion eller enligt de kommunala tjänstekollektiv-
24258:                                                     avtalen. Arbetstiden vid Åbo brandverk har
24259:    Enligt 5 § 1 mom. arbetstidslagen är den ordi-   ordnats på samma sätt. Lokala meningsskiljak-
24260: narie arbetstiden högst 8 timmar i dygnet och 40    tigheter har uppstått i Åbo om arbetstidsar-
24261: timmar i veckan. Enligt samma lagrums 2 mom.        rangemang. Arbetstidstvisten vid Åbo brand-
24262: kan den ordinarie arbetstiden per vecka under       verk har dock lösts genom lagakraftvunnen dom.
24263: vissa förutsättningar även regleras så, att den i       En revidering av arbetstidslagstiftningen hål-
24264: medeltal utgör 40 timmar i veckan.                  ler på att beredas av arbetstidslagstiftningskom-
24265:    På det arbete som utförs vid brandverk tilläm-   mitten, vars mandattid går ut 31.12.1992. Då
24266: pas stadgandena i arbetstidslagens 5 §, om inte     kommitten slutfört sitt arbete överväger rege-
24267: annat föranleds av lagens 7 §. Enligt 7 § 2 mom.    ringen om det finns behov av och möjligheter tili
24268: arbetstidslagen kan arbetarskyddsdistriktets        ändring av arbetstidslagstiftningen.
24269: arbetarskyddsnämnds undantagstillståndssek-
24270: 
24271:      Helsingfors den 15 juli 1991
24272: 
24273:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
24274:                                               1991 vp
24275: 
24276: Kirjallinen kysymys 159
24277: 
24278: 
24279: 
24280: 
24281:                                   Nordman ym.: Toimitilojen järjestämisestä Vaasassa toimivalle
24282:                                      vesiylioikeudelle
24283: 
24284: 
24285:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24286: 
24287:    Vaasassa toimivassa vesiylioikeudessa käsitel-   edullisin kustannuksin. Suunnitelman valmistu-
24288: tävien asioiden määrä on jatkuvasti noussut.        essa vuonna 1988 lisärakennuksen kustannusar-
24289: Henkilökunnan olennainen kasvu vuosina              vio oli 4,9 miljoonaa markkaa ja peruskorjauk-
24290: 1987-88 johti tilanpuutteeseen. Yksi vesiyli-       sen 3,06 miljoonaa markkaa.
24291: oikeuden kolmestajaoksesta oli sijoitettava muu-        Hanketta on vuosittain kiirehditty tuloksetta.
24292: alta vuokrattuihin tiloihin. Kahdessa paikassa      Sen toteuttaminen lähivuosina olisi välttämätön-
24293: toimiminen aiheuttaa paljon haittaa. Henkilö-       tä.
24294: kuntaa on 45 henkeä.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24295:    Vuodesta 1984 lähtien vesiylioikeudella on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24296: ollut oma toimitalo, entinen Vaasan läänin          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24297: maanmittauskonttorin talo. Tilojen puutteen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24298: vuoksi Vaasan piirirakennustoimisto laati talon
24299: lisärakennus- ja peruskorjaussuunnitelman. Li-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vesi-
24300: särakennuksella saataisiin 440 m2 hyötypinta-              ylioikeus saisi tarvittavat omat tilat Vaa-
24301: alaa lisää. Hanke olisi toteutettavissa verraten           sassa?
24302: 
24303:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
24304: 
24305:           Håkan Nordman                 Håkan Malm                     Mats Nyby
24306:           Raimo Vistbacka               Kari Urpilainen                Kirsti Ala-Harja
24307:           Bjarne Kallis                 Jarmo Wahlström                Rose-Marie Björkenheim
24308:                                         Jukka Vihriälä
24309: 
24310: 
24311: 
24312: 
24313: 210300M
24314: 2                                        1991 vp -   KK 159
24315: 
24316: 
24317: 
24318: 
24319:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24320: 
24321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       johdosta jouduttiin yksi vesiylioikeuden kolmes-
24322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta jaostosta siirtämään vuokratiloihin. Vaasan
24323: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       piirirakennustoimisto on oikeusministeriön
24324: jeenne n:o 710 ohella toimittanut valtioneuvos-      pyynnöstä ja rakennushallituksen toimeksian-
24325: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       nosta laatinut vesiylioikeuden nykyisen toimita-
24326: sanedustaja Håkan Nordmanin ym. näin kuulu-          lon lisärakennusta varten perustamis- ja esisuun-
24327: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 159:            nitelman. Lisärakennuksella saataisiin 440 m2
24328:                                                      hyötypinta-alaa lisää, joka merkitsisi sitä, että
24329:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vesi-     koko vesiylioikeus saataisiin yhteisiin toimitiloi-
24330:        ylioikeus saisi tarvittavat omat tilat Vaa-   hin, jotka vesiylioikeudenkin mielestä ovat sen
24331:        sassa?                                        jälkeen erinomaiset ja tarkoitustaan vastaavat.
24332:                                                          Vesiylioikeuden tilantarpeista pidettiin vii-
24333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         meksi 4.6.1991 Vaasassa neuvottelu, jossa todet-
24334: vasti seuraavaa:                                     tiin em. perustamis- ja esisuunnitelman olevan
24335:                                                      edelleen toteuttamiskelpoinen. Rakennushalli-
24336:    Vesiylioikeus on toiminut vuodesta 1984 läh-      tukselta saadun tiedon mukaan sillä on olemassa
24337: tien Vaasassa entisessä Vaasan läänin maanmit-       kaikki valmiudet ko. hankkeen aloittamiseksi,
24338: tauskonttorin talossa. Joulukuun 1 päivästä 1987     kunhan se saadaan sijoitettua valtion rakennus-
24339: lukien vesiylioikeus irrotettiin Vaasan hovi-        ohjelmiin.
24340: oikeuden yhteydestä ja siitä muodostettiin itse-         Oikeusministeriö tulee edelleen kiirehtimään
24341: näinen tuomioistuin. Samassa yhteydessä vesi-        hankkeen toteuttamista.
24342: ylioikeuden henkilöstömäärää lisättiin. Tämän
24343: 
24344:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1991
24345: 
24346:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
24347:                                          1991 vp -   KK 159                                           3
24348: 
24349: 
24350: 
24351: 
24352:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24353: 
24354:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stolens tre sektioner flyttas tili hyrda lokaler.
24355: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       Vasa distriktsbyggnadsbyrå har på justitieminis-
24356: 710 av den 12 juni 1991 tili vederbörande med-       teriets begäran och på uppdrag av byggnadssty-
24357: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   relsen utarbetat en anläggningsplan och en pre-
24358: riksdagsman Håkan Nordman m.fl. underteck-           liminär pian för en tilibyggnad tili vattenöver-
24359: nade spörsmål nr 159:                                domstolens nuvarande byggnad. Genom till-
24360:                                                      byggnaden skulle vattenöverdomstolen få ytter-
24361:           Vad ämnar Regeringen göra för att          ligare 440 m 2 nyttoyta, vilket skulle innebära att
24362:        vattenöverdomstolen skall få de egna          hela vattenöverdomstolen kunde finnas i samma
24363:        lokaler den behöver i Vasa?                   lokaler, som också vattenöverdomstolen däref-
24364:                                                      ter anser vara utmärkta och motsvara sitt ända-
24365:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            mål.
24366: anföra följande:                                        Senast 4.6.1991 fördes i Vasa diskussioner vid
24367:                                                      vilka konstaterades att den ovan nämnda planen
24368:    Sedan 1984 har vattenöverdomstolen arbetat i      fortfarande är genomförbar. Enligt uppgift från
24369: Vasa, i det hus där Vasa läns lantmäterikontor       byggnadsstyrelsen är den klar att inleda projek-
24370: tidigare fanns. Den 1 december 1987 avskildes        tet så snart det har kunnat beredas plats i statens
24371: vattenöverdomstolen från Vasa hovrätt och blev       byggnadsprogram.
24372: en självständig domstol. 1 detta sammanhang             Justitieministeriet kommer också i fortsätt-
24373: utökades personalen vid vattenöverdomstolen.         ningen att påskynda projektet.
24374: Tili följd av detta måste en av vattenöverdom-
24375: 
24376:      Helsingforsden 15 juli 1991
24377: 
24378:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
24379:                                               1991 vp
24380: 
24381: 
24382: Kirjallinen kysymys 160
24383: 
24384: 
24385: 
24386: 
24387:                                   Nordman ym.: Luonnontalouden alan virkojen lisäämisestä vesi-
24388:                                       ylioikeudessa
24389: 
24390: 
24391:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24392: 
24393:    Vaasassa toimivan vesiylioikeuden toimialue        kuin mitä yhdeltä jäseneltä voidaan kohtuudella
24394: käsittää koko maan. Vesiylioikeudessa haetaan         edellyttää. Useista esityksistä huolimatta toista
24395: muutosta Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Poh-             luonnontalouden alan vesiylioikeuden virkaa ei
24396: jois-Suomen vesioikeuksien päätöksiin. Nykyi-         ole saatu.
24397: nen muutoksenhakujärjestelmä on monimutkai-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24398: nen ja työläs.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24399:    Eduskunta edellytti hyväksyessään 1.12.1987        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24400: voimaan tulleen vesilain muutoksen, että hallitus     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24401: kiinnittää erityistä huomiota luonnontalouden
24402: alaa edustavien jäsenten määrään vesituomiois-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä luonnonta-
24403: tuimissa. Vesiylioikeuden ainoalla tämän alan                louden alan virkojen lisäämiseksi vesi-
24404: vesiylioikeudenneuvoksella on enemmän työtä                  ylioikeudessa?
24405: 
24406:    Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
24407: 
24408:            Håkan Nordman                Håkan Malm                      Mats Nyby
24409:            Raimo Vistbacka              Kari Urpilainen                 Bjarne Kallis
24410:            Jukka Vihriälä               Rose-Marie Björkenheim          Kirsti Ala-Harja
24411:                                         Jarmo Wahlström
24412: 
24413: 
24414: 
24415: 
24416:  210300M
24417: 2                                        1991 vp -   KK 160
24418: 
24419: 
24420: 
24421: 
24422:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24423: 
24424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käsittelemiseen. Luonnontaloudellista asiantun-
24425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        temusta vaativia asioita vesiylioikeudessa on
24426: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       siten siksi runsaasti, että sanottua asiantunte-
24427: jeenne n:o 711 ohella toimittanut valtioneuvos-      musta edustavan jäsenen lisääminen vesiyli-
24428: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       oikeuteen olisi perusteltua.
24429: sanedustaja Håkan Nordmanin ym. näin kuulu-             Oikeusministeriö on vesilain muutoksen voi-
24430: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 160:            maantulon jälkeen, eduskunnan esittämän pon-
24431:                                                      nen mukaisesti, toiminta- ja taloussuunnitelmis-
24432:           Mitä Hallitus aikoo tehdä luonnonta-       saan vuosille 1990-1994 ja 1991-1994 sekä
24433:        louden alan virkojen lisäämiseksi vesi-       vuotuisissa tulo- ja menoarvioehdotuksissaan
24434:        ylioikeudessa?                                esittänyt vesituomioistuinten luonnot;1talouden
24435:                                                      asiantuntemuksen lisäämistä. Mainituista esi-
24436:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tyksistä on jouduttu budjettineuvottelujen yh-
24437: taen seuraavaa:                                      teydessä luopumaan. Valmisteltavana olevaan
24438:                                                      vuoden 1992 tulo- ja menoarvioehdotukseensa
24439:    Vesiylioikeus muodostettiin itsenäiseksi tuo-     ministeriö on sisällyttänyt luonnontalouden asi-
24440: mioistuimeksi 1.12.1987 lukien 30.4.1987 anne-       antuntemusta edustavan vesiylioikeudenneuvok-
24441: tulla lailla vesilain muuttamisesta (467/87). Sii-   sen viran perustamisen vesiylioikeuteen. Asia
24442: hen saakka vesiylioikeus toimi Vaasan hovi-          ratkeaa budjettikäsittelyn yhteydessä.
24443: oikeuden yhteydessä. Samanaikaisesti lisättiin           Uusien virkojen perustamiseen on tällä het-
24444: vesituomioistuinten luonnontalouden asiantun-        kellä hyvin rajoitetut mahdollisuudet. Oikeusmi-
24445: temusta perustamalla jokaiseen vesioikeuteen         nisteriön hallinnonalalla valtioneuvoston teke-
24446: limnologin virka ja säätämällä vesilain 15 luvun     mä säästöpäätös edellyttää vähennettäväksi
24447: 14 §:n 2 momentissa, että osan vesiylioikeuden-      vuosina 1992-1994 kaikkiaan 108 virkaa. Li-
24448: neuvoksista tulee edustaa luonnontalouden asi-       säksi valtioneuvostossa on vireillä uusi säästö-
24449: antuntemusta.                                        päätös, joka perustuu edellä mainitun lisäksi
24450:    Vesiylioikeudessa on toistaiseksi ollut yksi      toteutettavaan vähintään 5 %:n henkilöstösääs-
24451: luonnontalouden asiantuntemusta edustava ve-         töön. Uusien virkojen perustaminen on mahdol-
24452: siylioikeudenneuvos. Juristijäseniä on kymme-        lista vain mikäli voidaan osoittaa vastaava va-
24453: nen ja insinöörijäseniä kuusi. Vuonna 1990 vesi-     hennys jostain muualta hallinnonalan sisältä.
24454: ylioikeuden luonnontalouden asiantuntemusta          Siten puheena olevan tuomarinviran perustami-
24455: edustava jäsen osallistui kaikkiaan 79 asian         nenkin on suhteutettava mainittuihin säästöta-
24456: käsittelemiseen, insinöörijäsenet osallistuivat      voitteisiin ja muihin kilpaileviin työvoimatarpei-
24457: keskimäärin 42 asian ja juristijäsenet 55 asian      siin.
24458: 
24459:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1991
24460: 
24461:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
24462:                                          1991 vp -   KK 160                                            3
24463: 
24464: 
24465: 
24466: 
24467:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24468: 
24469:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         medeltal42 ärenden ochjuristmedlemmarna i 55
24470: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ärenden. Vid vattenöverdomstolen behandlas
24471: 711 av den 12 juni 1991 tili vederbörande med-       sålunda så pass många ärenden som kräver
24472: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   sakkunskap i naturhushållning att det vore
24473: riksdagsman Håkan Nordman m.fl. underteck-           motiverat att utöka antalet medlemmar med
24474: nade spörsmål nr 160:                                sådan sakkunskap.
24475:                                                         Efter det ändringen av vattenlagen trädde i
24476:           Vad ämnar Regeringen göra för att          kraft har justitieministeriet i enlighet med riksda-
24477:        vattenöverdomstolen skall få fler tjänster    gens k1äm i sina verksamhets- och ekonomipla-
24478:        inom naturhushållningen?                      ner för 1990-94 och 1991-94 samt i sina årliga
24479:                                                      budgetförslag föreslagit att sakkunskapen i na-
24480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        turhushållning vid vattenöverdomstolarna skall
24481: anföra fö1jande:                                     utökas. Vid budgetförhandlingarna har emeller-
24482:                                                      tid dessa förslag fått strykas. I sitt budgetförslag
24483:    Med stöd av lagen den 30 april 1987 om            för 1992, som är under beredning, har ministeriet
24484: ändring av vattenlagen (467/87) gjordes vatten-      föreslagit att en tjänst som vattenöverdomstols-
24485: överdomstolen om till en självständig domstol        råd med sakkunskap i naturhushållning skall
24486: räknat från 1.12.1987. Före det fungerade vat-       inrättas vid vattenöverdomstolen. Frågan avgörs
24487: tenöverdomstolen i samband med Vasa hovrätt.         i samband med budgetförhandlingarna.
24488: Samtidigt förbättrades vattendomstolarnas sak-          F ör närvarande är möjligheterna att inrätta
24489: kunskap i naturhushållning genom att en limno-       nya tjänster mycket begränsade. Statsrådets
24490: logtjänst inrättades vid varje vattendomstol och     sparbes1ut förutsätter att sammanlagt 108 tjäns-
24491: i 15 kap. 14 § 2 mom. vattenlagen stadgades att      ter skall indras inom justitieministeriets förvalt-
24492: en del av vattenöverdomstolsråden skulle vara        ningsområde under 1992-1994. Dessutom har
24493: sakkunniga i naturhushållning.                       statsrådet fattat ett nytt sparbeslut, som grundar
24494:    Vattenöverdomstolen har ett vattenöverdom-        sig på en minst 5-procentig personalinbesparing
24495: stolsråd som är sakkunnigt i naturhushållning.       utöver ovan nämnda sparande. Nya tjänster kan
24496: Juristmedlemmarna är tio tili antalet och ingen-     inrättas endast om en motsvarande minskning
24497: jörsmedlemmarna sex. Under 1990 deltog den           kan påvisas någon annanstans inom förvalt-
24498: medlem av vattenöverdomstolen som represen-          ningsområdet. Inrättandet av ifrågavarande do-
24499: terar sakkunskapen inom naturhushållning i           martjänst måste därför ställas i relation tili ovan
24500: behandlingen av sammanlagt 79 ärenden, ingen-        nämnda sparmål och andra konkurrerande
24501: jörsmedlemmarna deltog i behandlingen av i           arbetskraftsbeh ov.
24502: 
24503:      Helsingfors den 12 ju1i 1991
24504: 
24505:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
24506:                                                1991 vp
24507: 
24508: Kirjallinen kysymys 161
24509: 
24510: 
24511: 
24512: 
24513:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Psyykkisesti sairaiden nuorten kuntoutuksen
24514:                                      turvaamisesta
24515: 
24516: 
24517:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24518: 
24519:     Nuorten vajaakuntoisten ihmisten asema yh-          Psyykkisesti sairailla nuorilla on suuria vai-
24520: teiskunnassa on erityisen vaikea. Suuria vai-        keuksia myös koulutuksessa. Nykyisissä erityis-
24521: keuksia on niin työelämässä, asunnon saannissa       oppilaitoksissakaan he eivät aina jaksa käydä
24522: kuin koulutuksessakin. Jos he pääsevät työelä-       säännöllisesti eikä vaikeuksien selvittäminen
24523: mään alle 23-vuotiaina eikä työsuhde muodostu        muille ihmisille ole helppoa. Seurauksena on
24524: yhdenjaksoiseksi tuohon ikään saakka, niin he        helposti passivoiluminen ja eristäytyminen. Oli-
24525: jäävät kokonaan kansaneläkejärjestelmän va-          sikin järkevää perustaa erityisiä oppilaitoksia
24526: raan ja menettävät oikeuden työeläketurvaan.         psyykkisesti sairaille ja monivammaisille kun-
24527: Näin käy yleensä psyykkisistä häiriöistä kärsivil-   toutusta ja ammatin hankkimista varten. Oppi-
24528: le, joilla aina voidaan katsoa olevan sairaus ole-   laspulaa kärsivistä maatalousoppilaitoksista
24529: massa jo ennen työsuhteen alkua. Myös jos he         mahdollisesti joitakin voitaisiin harkita muutet-
24530: eivät jaksa olla yhdenjaksoisesti työelämässä        taviksi tähän tarkoitukseen.
24531: yhtä vuotta, niin he jäävät työeläkejärjestelmän        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24532: ulkopuolelle. Tarvittaisiinkin lisäjärjestelmä,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24533: joka antaisi riittävän toimeentuloturvan ja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24534: mahdollisuudet elämiseen muiden ihmisten ta-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24535:  voin.
24536:     Toimeentulovaikeuksien vuoksi psyykkisesti                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24537:  sairaiden nuorten asuntotilanne on huono, vaik-            siin psyykkisesti sairaiden nuorten kun-
24538:  ka heilläjuuri olisikin perhe- ja muiden vaikeuk-          toutustilanteen parantamiseksi?
24539:  sien vuoksi erityisen suuri asunnontarve.
24540: 
24541:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
24542: 
24543:                      Pentti Lahti-Nuuttila                    Timo Roos
24544: 
24545: 
24546: 
24547: 
24548:  210300M
24549: 2                                        1991 vp -   KK 161
24550: 
24551: 
24552: 
24553: 
24554:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24555: 
24556:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alentava vaikutus heikennä eläketurvaa. Rajoi-
24557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tussäännöstä on sovellettu harkiten. Pelkästään
24558: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       sairauden olemassaolo ei vielä riitä sen sovelta-
24559: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     miseen. Käytännössä on edellytetty, että sairau-
24560: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      den vaikutus on selvästi näkynyt työnteossa jo
24561: Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallises-     pian työsuhteen alkamisen jälkeen. Jos työsken-
24562: ta kysymyksestä n:o 161:                             tely on jäänyt kovin lyhytaikaiseksi, voidaan se
24563:                                                      jossain tapauksissa katsoa työkyvyttömänä teh-
24564:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       dyksi työksi.
24565:        siin psyykkisesti sairaiden nuorten kun-          Koska kysymyksessä esitetyt ongelmat liitty-
24566:        toutustilanteen parantamiseksi?               vät kiinteästi nuorten mielenterveyspalveluiden
24567:                                                      kokonaisuuteen, esitetään seuraavassa mielen-
24568:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         terveystyössä yleisemmin vireillä olevia uudis-
24569: vasti seuraavaa:                                     tuksia.
24570:                                                          Tämän vuoden alusta voimaan tullut mielen-
24571:    Kysymys psyykkisesti sairaiden nuorten kun-       terveyslaki pyrkii uudistamaan mielenterveys-
24572: toutuksen järjestämisestä osuu ajankohtaan, jol-     työtä tavalla, joka on omiaan turvaamaan alan
24573: loin on vireillä sekä asiaa edistäviä uudistuksia    palveluiden kehittämisen myös nuorten tarpei-
24574: että havaittavissa näkymiä, jotka aiheuttavat        den kannalta katsoen oikeansuuntaisesti. Laki
24575: epävarmuutta uudistusten toteuttamiseen. Kysy-       edellyttää tehokasta psyykkisen selviytymisen
24576: myksessä puututaan erityisesti eläketurvaan ja       tukemista, ongelmien käsittelemistä ajoissa, hoi-
24577: asumisen sekä koulutuksen ongelmiin.                 topalveluiden järjestämistä lähellä kotia ja eri
24578:    Tarkastelun kohteena olevien henkilöiden          alojen toimien yhdistämistä potilaan tilanteen
24579: eläketurvaa arvioitaessa on otettava huomioon        edellyttämällä tavalla eli ehkäisevän mielenter-
24580: eläkejärjestelmiemme tehtävänjako ja tavoitteet.     veystyön ja alueellisesti järjestetyn avohoidon
24581: Työeläkejärjestelmän tehtävänä on turvata työs-      kehittämistä. Lisäksi se edellyttää erikoissairaan-
24582: säoloaikana saavutetun toimeentulotason säily-       hoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuol-
24583: minen eläkeaikana. Tämän mukaisesti työeläke         lon toimenpiteiden yhteensovittamista. Mielen-
24584: määräytyy työssäoloajan ja työstä saadun an-         terveyshäiriöidenja itsemurhien ehkäisy, erikois-
24585: sion perusteella. Kansaneläkejärjestelmän tavoit-    sairaanhoidon järjestäminen alueellisen väestö-
24586: teena on turvata toimeentulo silloin, kun työelä-    vastuuperiaatteen mukaan ja toiminnallinen
24587: kettä ei ole lainkaan kertynyt tai työssäolo on      yhteistyö eri lohkojen kesken sisältyvät myös
24588: syystä tai toisesta ollut vähäistä.                  valtakunnalliseen suunnitelmaan sosiaali- ja ter-
24589:    Kuten kysymyksen perusteluista ilmenee,           veydenhuollon järjestämisestä sekä ympäristön-
24590: työeläkettä karttuu työntekijän 23 vuoden iästä      suojelun hallinnosta vuosina 1991-1995.
24591: lähtien, vaikka työsuhde olisi alkanut tätä aikai-       Laajin kysymystä koskettava kehittämishan-
24592: semmin. Jos kuitenkin alle 23-vuotias työntekijä     ke on pääosin kuluvan vuoden maaliskuussa
24593: tulee työkyvyttömäksi työsuhteen aikana, eläk-       vahvistettu kuntoutuslainsäädännön kokonais-
24594: keeseen oikeuttavaksi luetaan aika ennen 23          uudistus. Psykososiaalinen ja psykiatrinen kun-
24595: ikävuoden täyttämistä työkyvyttömyyden alka-         toutus on osa uudistuksen tarkoittamaa kuntou-
24596: misesta lukien.                                      tusta. Uudistuksen yleistavoitteena on etenkin
24597:    Kysymyksessä on viitattu myös niin sanot-         työikäisten kansalaisten, siis myös nuorten aktii-
24598: tuun rajoitussäännökseen, jonka perusteella          vin elämän ja toimintakykyisyyden edistäminen
24599: työkyvyttömyyteen johtavan sairauden aikana          ja pitkäaikaissairauden ja ennenaikaisen työky-
24600: voimassa ollut työsuhde voidaan tietyin edelly-      vyttömyyden ehkäisy.
24601: tyksin jättää eläkettä määrättäessä huomioon             Uudistuksista etenkin kuntoutusajan toimeen-
24602: ottamatta. Säännöksen varsinaisena tarkoituk-         tuloturvan 16-64-vuotiaille tarjoava kuntou-
24603: sena on estää se, ettei sairauden ansiotasoa         tusrahalaki on eräs lainsäädännön vastaus kysy-
24604:                                           1991 vp -   KK 161                                            3
24605: 
24606: myksessä esitettyyn huoleen nuorten psyykkises-          Vakavimpien           mielenterveydenhäiriöiden
24607: ti kuntoutuvien toimeentulovaikeuksista. Sillä        vuoksi hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien nuor-
24608: pyritään poistamaan niitä keskeisiä toimeentulo-      ten määrä ei siis yksinään ole kovin suuri.
24609: turvaan liittyviä puutteita, jotka ovat olleet es-    Oleellista onkin, että erityisesti lasten ja nuorten
24610: teenä kuntoutuksen tehokkaalle toteuttamiselle        ollessa kyseessä myös lievemmät ongelmat ovat
24611: ja kuntoutettavan työelämään ja siihen liittyvän      yhtä tärkeitä ja kiireellisiä. Periaatteessa siis
24612: sosiaaliturvan piiriin siirtymiselle.                 kaikki lasten ja nuorten hoidollisetja kuntoutta-
24613:     Keskeinen osa psyykkisesti sairaiden nuorten      vat tukipalvelut kuuluvat kysymyksen tarkoitta-
24614: kuntoutuksesta toteutuu psykoterapiana, ter-          miin palveluihin. Kuntoutusta on vaikea erottaa
24615: veydenhuollon omina palveluina tai ostopalve-         psykososiaalisen tuen kokonaisuudesta.
24616: luina. Sosiaalivakuutusjärjestelmä on jo entuu-          Erityisesti nuorten psyykkisten ongelmien ja
24617: destaan tukenut koulutusta ja sopeutumisval-          hoito- ja kuntoutustarpeiden selvittämiseksi ja
24618: mennuskurssitoimintaa. Uuden lainsäädännön            toimenpiteiden jäsentämiseksi on hallinnossa
24619: mukaan Kansaneläkelaitoksen toimintaan kuu-           tehty useitakin esityksiä. Ajankohtaisin ja tähän-
24620: luisivat 1.10.1991 jälkeen ammatillisen koulu-        astisista kehittämishankkeista laajin on sosiaali-
24621:  tuksen tukeminen ja opiskeluedellytyksiä selvit-     ja terveysministeriön projekti lasten ja nuorten
24622:  tävät tutkimukset. Uudistus suunnannee lisäksi       psykososiaalisiin ongelmiin liittyvän palvelujär-
24623:  Kansaneläkelaitoksen toimintaa vaikeasti sairai-     jestelmän kehittämiseksi. Projektin tavoitteena
24624:  den psykiatristen potilaiden pitkäaikaiseen tai      on selkiinnyttää sosiaalihuollon ja terveyden-
24625:  vaativaan kuntoutukseenjoko avo- tai laitoshoi-      huollon palveluiden kehittäminen siten, että las-
24626:  dossa sopeutumisvalmennuksena tai psykotera-         ten ja nuorten psyykkisiin ja sosiaalisiin ongel-
24627:  piana. Muiden psyykkisistä ongelmista kärsivien      miin voitaisiin vastata alueittain nykyistä tehok-
24628:  kuntoutus on ns. harkinnanvaraista toimintaa,        kaammin. Projekti on laatinut selvityksiä palve-
24629: jonka määrä riippuu eduskunnan vuosittain             lujen määrästä ja toimintatavasta sekä valtakun-
24630:  myöntämästä määrärahasta.                            nallisesti että alueellisesti ja käynnistänyt asian-
24631:     Lakisääteinen yhteistyövelvoite kuntoutuk-        tuntijayhteistyötä kehittämislinjojen ja työmuo-
24632:  sessa lisännee tärkeäksi havaittua psyykkisesti      tojen hahmottamiseksi. Projektissa katsotaan,
24633:  sairaiden nuorten ohjautumista oikeaan kuntou-       että tarkoituksenmukaiset toimintamallit löyty-
24634:  tusjärjestelmään. Myös lastensuojelun, päihde-       vät vasta pitkäjänteisellä käytännön kehittämis-
24635:  huollon ja työhallinnon piiriin kuuluvat kun-        työllä.
24636:  touttavat toimet koskevat nuoria.                       Asuntomarkkinoilla syrjäytyvien ihmisten
24637:      Mielenterveyslain perusteluissa todetaan         vaikeuksiin on sosiaali- ja terveysministeriö kiin-
24638:   5-6 %:n alle 12-vuotiaista lapsista eli noin        nittänyt huomiota mm. erityisryhmien asumista
24639:   50 000 lapsen tarvitsevan eriasteisia mielenter-    koskevan työryhmän työssä.
24640:   veyspalveluja. Kahdestatoista ikävuodesta eteen-       Yhteenvetona voi todeta, että hallinnollisen
24641:   päin tarpeen arvioidaan lisääntyvän voimak-         kehittämistyön ja palvelujen kehittämisen tasol-
24642:   kaasti. Vakavasti psyykkisesti sairaita nuoria      la on siis sensuuntaista rakentavaa kehitystä,
24643:   arvioidaan olevan noin 0,3% 12-19-vuotiaiden        jota kysymyksessä tarkoitetaan. Olennaista tulee
24644:   ikäryhmässä. Mielisairaalahoidon tarpeessa ar-      olemaan se, miten kunnat ja kuntainliitot kyke-
24645:   vioidaan olevan vuosittain noin 300 nuorta.         nevät toteuttamaan jo nyt säännöstössä ja suun-
24646:   Lasten psykiatrisia sairaansijoja on maamme         nitelmissa olevia tavoitteita.
24647:   sairaaloissa noin 280 ja nuorisopsykiatrisia sai-
24648:   raansijoja noin 120.
24649: 
24650:       Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1991
24651: 
24652:                                                                       Ministeri Toimi Kankaanniemi
24653: 4                                        1991 vp -   KK 161
24654: 
24655: 
24656: 
24657: 
24658:                                     Till Riksdagens Herr Talman
24659: 
24660:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av pensionen. Den egentliga avsikten med stad-
24661: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gandet är att förhindra att den sänkande effekt
24662: den 12 juni 1991 till vederbörande medlem av         som sjukdomen har på inkomstnivån inte skall
24663: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    försämra pensionsskyddet. Begränsningsstad-
24664: dagsman Lahti-Nuuttila m.fl. undertecknade           gandet har tillämpats med försiktighet. Konsta-
24665: spörsmål nr 161:                                     terad sjukdom räcker härvid inte till som enda
24666:                                                      kriterium. I praktiken har det förutsatts att
24667:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för        sjukdomens inverkan klart har kommit fram i
24668:        att förbättra rehabiliteringssituationen      arbetet och i så fall mycket snart efter det att ar-
24669:        när det gäller psykiskt sjuka ungdomar?       betsförhållandet inletts. Om anställningen blivit
24670:                                                      mycket kortvarig, kan det i vissa fall anses att
24671:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         arbetet utförts under pågående arbetsoförmåga.
24672: samt anföra följande:                                   Eftersom de i spörsmålet framförda proble-
24673:                                                      men är nära förknippade med de mentalvårds-
24674:    Spörsmålet om anordnande av rehabilitering        tjänster som tillhandahålls för ungdomar, följer
24675: för psykiskt sjuka ungdomar ställs vid en tid-       här nedan en beskrivning av de reformer som för
24676: punkt, då dels reformer avsedda att främja           närvarande är mest aktuella inom mentalvårds-
24677: händelseutvecklingen är aktuella, dels vissa teek-   arbetet.
24678: en tyder på att genomförandet av reformerna             Vid ingången av år 1991 trädde mentalvårds-
24679: innehåller en del osäkra faktorer. Spörsmålet        lagen i kraft. Syftet med lagen är att reformera
24680: gäller framför allt pensionsskyddet samt pro-        mentalvårdsarbetet på ett sätt, som med tanke
24681: blem i anslutning till boende och utbildning.        på också de ungas behov är ägnat att utveckla
24682:    Vid bedömningen av pensionsskyddet för            mentalvårdstjänsterna i en ändamålsenlig rikt-
24683: psykiskt sjuka ungdomar bör man utgå ifrån den       ning. Lagen förutsätter att det psykiska välbe-
24684: uppgiftsfördelning och de mål som uppställts för     finnandet stöds på ett effektivt sätt, att problem-
24685: våra pensionssystem. A vsikten med arbetspen-        en tacklas i tid, att olika serviceformer anordnas
24686: sionssystemet är att trygga att den utkomstnivå      nära klienternas hem och att åtgärderna inom
24687: medborgarna har haft under aktivtiden bibehålls      olika förvaltningsområden koordineras med
24688: under pensionstiden. I enlighet med detta be-        beaktande av klienternas situation, dvs. att det
24689: stäms arbetspensionen på basis av dels tiden i       förebyggande mentalvårdsarbetet och den på
24690: förvärvsarbete, dels själva förvärvsinkomsten.       regionnivå anordnade öppenvården utvecklas.
24691: Avsikten med folkpensionssystemet är att trygga      Dessutom förutsätter lagen att åtgärderna inom
24692: utkomsten för dem som inte har intjänat någon        den specialiserade sjukvården, primärvården och
24693: arbetspension eller som av någon anledning har       socialvården samordnas. Förebyggandet av
24694: förvärvsarbetat i endast liten omfattning.           mentala störningar och sjä1vmord, anordnandet
24695:    Såsom av motiveringarna till spörsmålet fram-     av specialiserad sjukvård en1igt principen om
24696: går, börjar en arbetstagare intjäna arbetspension    regionalt befolkningsansvar och funktionellt
24697: räknat från det att han fyller 23 år, även om han    samarbete mellan olika sektorer ingår likaså i
24698: varit anställd tidigare. Om en arbetstagare som      den riksomfattande planen för anordnande av
24699: inte har fyllt 23 år blir arbetsoförmögen medan      socia1- och hälsovården samt miljövårdsförvalt-
24700: arbetsförhållandet pågår, berättigar dock tiden      ningen 1991-1995.
24701: före fyllda 23 år till pension räknat från den          Ett projekt som i mycket hög grad berör
24702: tidpunkt då arbetsoförmågan inträdde.                spörsmålet är den totalrevidering av rehabilite-
24703:    I spörsmålet hänvisas även till det begräns-      ringslagstiftningen som stadfästes i mars 1991.
24704: ningsstadgande, enligt vilket ett arbetsförhållan-   Den psykosociala och psykiatriska rehabilite-
24705: de som pågått parallellt med den sjukdom som         ringen ingår i den rehabilitering som reformen
24706: ledde till arbetsoförmåga under vissa förutsätt-     avser. Det allmänna målet för reformen är att
24707: ningar kan lämnas obeaktat vid bestämmandet          främja en aktiv tilivaro och funktionsförmåga
24708:                                            1991 vp -   KK 161                                          5
24709: 
24710: för framför allt medborgarna i arbetsför ålder,        på sinnessjukhus. 1 hela Jandet är antalet barn-
24711: dvs. också för ungdomar. Ett annat centralt mål        psykiatriska bäddplatser ca 280 och antalet ung-
24712: är förebyggande av långtidssjukdom och förtida         domspsykiatriska bäddplatser ca 120.
24713: arbetsoförmåga.                                           Antalet ungdomar som behöver vård och
24714:      Bland de aktuella reformerna är framför allt      rehabilitering på grund av grava mentala stör-
24715: den lag om rehabiliteringspenning som ger ut-          ningar är m.a.o. i sig inte särskilt högt. 1 fråga
24716: komstskydd åt personeri åldern 16-64 år ett av         om barn och ungdomar bör det däremot un-
24717: de svar som lagstiftningen erbjuder på frågan om       derstrykas att också lindriga problem är viktiga
24718: hur utkomstskyddet kan tryggas för psykiskt            och brådskande. Därför bör i princip alla stödåt-
24719: sjuka ungdomar som rehabiliteras. Syftet med           gärder som gäller vård och rehabilitering av barn
24720: rehabiliteringspenningen är att eliminera de           och ungdomar hänföras tili den service som
24721: centrala brister i utkomstskyddet, som tidigare        avses i spörsmålet. Rehabiliteringen skall helst
24722: utgjort ett hinder för effektiv rehabilitering och     inte separeras från den helhet som det psyko-
24723: för rehabiliteringsklientens övergång tili arbetsli-   sociala stödet utgör.
24724: vet och tili den därtill anslutna sociala trygghe-         För utredningen och planeringen av åtgärder
24725: ten.                                                   i fråga om speciellt de ungas psykiska problem
24726:      En viktig del av rehabiliteringen gällande        samt behov av vård och rehabilitering har ett
24727: psykiskt sjuka ungdomar är den psykoterapi             flertal framställningar gjorts inom förvaltningen.
24728: som anordnas antingen internt inom hälsovår-           Det aktuellaste och hittills mest omfattande
24729: den eller som köps utifrån. Socialförsäkringssys-      initiativet är social- och hälsovårdsministeriets
24730:  temet har redan tidigare stött utbildning och         projekt för utvecklande av ett servicesystem i
24731:  verksamhet innefattande kurser i anpassnings-         anslutning tili psykosocia1a problem hos barn
24732:  träning. Enligt den nya lagstiftningen skall folk-    och ungdomar. Syftet med projektet är att ut-
24733:  pensionsanstalten efter den 1 oktober 1991 isin       veckla servicen inom socialvården och hälsovår-
24734:  verksamhet bl.a. stödja yrkesutbildning och ut-       den på ett sådant sätt, att samhället effektivare
24735:  föra undersökningar för utredande av studiefö-        än tidigare på regionnivå kunde hantera de
24736:  rutsättningar. Vidare är det sannolikt att folk-      psykiska och sociala problem som barn och unga
24737:  pensionsanstaltens verksamhet i och med refor-        drabbas av. lnom ramen för projektet har man
24738:  men kommer att inriktas på långvarig eller            både på riksnivå och regionalt utrett omfånget
24739:  krävande rehabilitering av svårt sjuka psykiatris-    och verksamhetsformerna beträffande serviceut-
24740:  ka patienter. Detta kommer att ske inom anting-       budet. Dessutom har man inlett samarbete mel-
24741:  en öppenvård eller anstaltsvård och närmast då        lan olika sakkunniga i syfte att dra upp utveck-
24742:  i form av anpassningsträning eller psykoterapi.       lingslinjer och att finna lämpliga arbetsformer.
24743:  Rehabiliteringen av andra personer med psykis-        lnom projektet anser man att det krävs praktiskt
24744:  ka problem hänförs tili den verksamhet enligt         utvecklingsarbete på mycket lång sikt för att
24745:  prövning, vars omfattning är beroende av anslag       man skall finna ändamålsenliga verksamhetsmo-
24746:  som riksdagen år1igen beviljar.                       deller.
24747:      1 och med att rehabiliteringssamarbetet blir         Vid de på bostadsmarknaden utslagnas svå-
24748:  lagstadgat är det troligt att psykiskt sjuka ung-     righeter har social- och hälsovårdsministeriet
24749:  domar i större utsträckning än tidigare kan           fåst avseende inom bl.a. en arbetsgrupp som
24750:   anvisas lämpliga rehabiliteringsalternativ. Vida-    utreder olika specialgruppers boendesituation.
24751:   re omfattas ungdomarna självfallet av de rehabi-        Sammanfattningsvis kan konstateras att man
24752:   literingsåtgärder som ingår i barnskyddet, miss-     både inom utvecklingsarbetet i förvaltningen och
24753:   brukarvården och arbetsförvaltningen.                inom utvecklandet av servicen kan notera en
24754:      1 motiveringen tili mentalvårdslagen konstate-    sådan form av konstruktiv utveckling som avses
24755:   ras det att 5-6% av alla barn under 12 år, dvs.      i spörsmålet. Av central betydelse i detta sam-
24756:   ca 50 000 barn, behöver olika former av mental-      manhang blir utan tvekan kommunernas och
24757:   vård. Efter 12-årsåldern antas behovet öka kraf-     kommunalförbundens förmåga att uppnå de mål
24758:   tigt. 1 åldersgruppen 12-19 år är uppskattnings-     som redan är stadgade eller som befinner sig på
24759:   vis ca 0,3 % gravt psykiskt sjuka. På årsnivå är     planeringsstadiet.
24760:   uppskattningsvis 300 ungdomar i behov av vård
24761: 
24762:       Helsingfors den 11 juli 1991
24763: 
24764:                                                                        Minister Toimi Kankaanniemi
24765:                                                  1991 vp
24766: 
24767: Kirjallinen kysymys 162
24768: 
24769: 
24770: 
24771: 
24772:                                     Vähänäkki: Kehitysyhteistyöministerin henkilöstöpolitiikkaa kos-
24773:                                        kevasta puheenvuorosta
24774: 
24775: 
24776:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24777: 
24778:     Hallituksen talouspoliittisesta tiedonannosta          Kehitysyhteistyöosasto ei toimi sillä teholla,
24779: syntyneen keskustelun aikana 29.5.1991 käytti          johon henkilökunnan kokemus ja koulutus riit-
24780: alkoholi- ja kehitysyhteistyöministeri Toimi           täisivät. Tämä on valitettavasti todettava ja
24781: Kankaanniemi laajahkon puheenvuoron, johon             tämän seikan parantaminen tulee olemaan myös
24782: sisältyi mm. seuraava veriäseisauttava ja monia        ministerin sydäntä lähellä.
24783: tahoja järkyttänyt kohta:                                  Julkisuudessa mm. eräässä aikakauslehdessä
24784:     "Olen ollut ministerinä noin kuukauden ajan        on kiinnitetty huomiota siihen, että edellisen hal-
24785: ja olen käyttänyt tämän ajan havaintojen teke-         lituksen vinoutuneen nimityspolitiikan johdosta
24786: miseen. Tiesin jo ennestään, että ulkoministeriön      mm. ulkoasiainministeriöön on sijoitettu suh-
24787: kehitysyhteistyöosastolla on hyvin motivoitunut        teettoman monta yhden puolueen edustajaa.
24788: henkilöstö, jolla on kenttäkokemusta kehitys-          Kehitysyhteistyöosasto on saanut tästä oman
24789: maista 300-400 henkilötyövuotta. Kuitenkin             erittäin tukevan annoksen. Ministerinä velvolli-
24790: avun maksatukset ovat myöhässä. Vauhti on              suutenani on pitää huolta, että tällä seikalla ei
24791: jopa hidastunut verrattuna vuosiin 1989 ja 1990,       ole vaikutusta kehitysyhteistyöorganisaation
24792: siis tämän alkuvuodenkin aikana (ed. Laakso-           suorituskykyyn". (Ed. Luttinen: voi, voi!)
24793: nen: ministeri pistää vauhtia!). Jotakin lienee siis       Ministeri Kankaanniemen edelle jäljennetyn
24794: vialla.                                                puheenvuoron kohta on omiaan aiheuttamaan
24795:     Lähihistoriaa tarkastelemalla löytyy ainakin       siinä mainitun ministeriön osaston virkamiesten
24796: yksi aivan selvä virhe, josta edellinen hallitus       ohella suurta levottomuutta ja jopa pelkoa myös
24797: kantaa osittain vastuun. Viime vuonna 3-4              muissa ministeriöissä ja keskushallituksissa. On
24798: kuukauden sisällä vaihtui kolme johtavaa kehi-         jopa pelättävissä, että ministeri Kankaanniemen
24799: tysyhteistyön virkamiestä. Perimätietoa ei siirty-     esittämät käsitykset ja suunnittelemat toimet
24800: nyt, vaan uudet henkilöt saivat ottaa vastaan          sävyttävät koko istuvan hallituksen henkilöstö-
24801: vastuulliset asemansa aikaisemman kokemuk-             ja henkilösuhdepolitiikkaa. Monet virkamiehet
24802: sensa pohjalta. Heiltä puuttui edeltäjiensä hyvin      katsovat, että ko. ministerin puheenvuoro sisäl-
24803:  kiitettävä rutiini.                                   tää ensiksikin sen kielteisenä pidetyn tavan, että
24804:     Toinen syy on löydettävissä osaston organi-        esimies julkisesti moittii alaisiaan, vaikka vakiin-
24805:  saation uudistamiseen liittyvistä seikoista. Näyt-    tuneiden tähänastisten tapojen mukaisesti mah-
24806:  tää siltä, että uudet johtajat pitivät suoranaisena   dolliset ojennukset tulee suorittaa viraston sisäl-
24807:  velvollisuutenaan muuttaa osaston organisaa-          lä, ellei kysymys ole vakavista rikkomuksista.
24808:  tion välittömästi, vaikka edellisestä uudelleenjär-   Toisekseen ministeri Kankaanniemen puheen-
24809:  jestelystä oli kulunut vain suhteellisen lyhyehkö     vuoro antaa kuvan, että virkamiehiä tullaan
24810:  aika. Työrutiinit oli juuri opittu, kun taas ryh-     viraston sisällä luokittelemaan erilaisiin ryhmiin.
24811:  dyttiin organisoimaan. Uusi järjestelmä saatet-       Puheenvuorosta tulee tosin esiin ryhmittely vain
24812:  tiin voimaan pikavauhtia, vajaan puolen vuoden        yhtä poliittista ryhmittymää koskevana, mutta
24813:  aikana, kun edellistä organisaatiouudistusta oli      pelättävissä on, että ajattelutavan yleistyessä
24814:  valmisteltu parisen vuotta. Nyt työrutiinit ovat      voidaan luokittelu suorittaa myös uskonnollisen
24815:  jääneet suurelle osalle tuntemattomiksi. Ehkä on      vakaumuksen, äidinkielen tai muun perusteen
24816:  myös niin, että pikavauhtia edettäessä ei ole aina    pohjalta. Ryhmittelyn ja luokittelun jälkeen
24817:  jaksettu toimia henkilökunnan suhteen psykolo-        onkin enää lyhyt matka siihen, että seuraavassa
24818:  gisesti oikein. Joillekin on saattanut jäädä jota-    vaiheessa ryhdytään näiden ryhmittelyjen poh-
24819:  kin hampaankoloon.                                    jalta suorittamaan painostusta, savustusta yms.
24820: 
24821: 210300M
24822: 2                                        1991 vp -   KK 162
24823: 
24824: Muutenhan ryhmittely tuntuisi tarkoituksetto-                  Hyväksyykö Hallitus perusteluissa
24825: malta. Mikäli asia näin etenee, kuten pelättävis-           esitetyt alkoholi- ja kehitysyhteistyömi-
24826: sä on, se vie pohjan pois viraston sisäiseltä ehkä          nisterin lausumat ja mikäli vastaus on
24827: hyvältäkin henkilösuhdeilmapiiriltä, karkoittaa             myöntävä,
24828: työmotivaation ja aiheuttaa liiallista vaihtumista             aikooko Hallitus toteuttaa vastaavan-
24829: virkamiesten keskuudessa.                                   laista henkilöstö- ja henkilösuhdepoli-
24830:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tiikkaa myös muissa ministeriöissä?
24831: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24832: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24833: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24834: 
24835:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1991
24836: 
24837:                                           Matti Vähänäkki
24838:                                            1991 vp -    KK 162                                            3
24839: 
24840: 
24841: 
24842: 
24843:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24844: 
24845: 
24846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 pykälän 1 momen-          nen vakava huoli kehitysyhteistyön tilasta ja tu-
24847: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        levaisuudesta. Kehitysyhteistyöministeri nimitet-
24848: mies, olette 11 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn         tiin hallitukseen huolehtimaan siitä, että tähän
24849: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       tarkoitukseen osoitettavat suomalaisten verova-
24850: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          rat tulevat käytetyiksi mahdollisimman hyvin ja
24851: taja Vähänäkin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        tehokkaasti. Ministerin tehtävänä on selvittää
24852: symyksestä n:o 162:                                     hallinnonalan asioita myös eduskunnalle. En-
24853:                                                        simmäinen luonnollinen esittämistilanne oli ta-
24854:           Hyväksyykö Hallitus perusteluissa
24855:                                                        louspoliittisen tiedonantokeskustelun yhteydes-
24856:        esitetyt alkoholi- ja kehitysyhteistyömi-
24857:                                                         sä. Samalla käsittelyssä oli myös valtion lisäme-
24858:        nisterin lausumat ja mikäli vastaus on           noarvio, joka sisälsi edellisen hallituksen päättä-
24859:        myöntävä,                                       mät kehitysyhteistyövarojen leikkaukset sekä
24860:           aikooko Hallitus toteuttaa vastaavan-        uuden hallituksen vastaavat toimet.
24861:        laista henkilöstö- ja henkilösuhdepoli-              Kehitysyhteistyövarojen maksatukset vuosi-
24862:        tiikkaa myös muissa ministeriöissä?
24863:                                                        na 1989 ja 1990 siirtyivät erittäin laajasti. Näin ei
24864:                                                        voi enää jatkua. Siksi on etsittävä keinoja, joilla
24865:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tilanne saadaan korjaantumaan. Tämä on vält-
24866: taen seuraavaa:                                        tämätöntä koko kehitysyhteistyön uskottavuu-
24867:     Kirjallisessa kysymyksessä on lyhyehkö lai-        den turvaamiseksi. Tässä tarkoituksessa on käy-
24868: naus kehitysyhteistyöministerin puheenvuorosta         tävä laajaa ja avointa keskustelua myös kipeistä
24869: eduskunnassa talouspoliittisesta tiedonannosta         asioista ja myös eduskunnassa. Vastuutaan kan-
24870: käydyn keskustelun yhteydessä. Puheen pää-             tamaan ryhtyvän ministerin puheenvuoro oli
24871: asiallinen sisältö oli maamme talouspoliittisen        avaus tälle keskustelulle ja se on saanut runsaasti
24872: tilanteen ja uuden hallituksen toimintalinjausten      jatkoa.
24873: yleinen arviointi. Puheen loppuosa sisälsi arvioi-         Pääministeri Ahon hallitus noudattaa avointa
24874: ta maamme kehitysyhteistyöpolitiikasta. Siinä          ja uudistettua virkanimityspolitiikkaa, kuten hal-
24875: tuli selkeästi esille se syvä ja vakava huolestunei-   litusneuvotteluissa päätettiin. Aiemmin harjoi-
24876: suus, joka ministerillä on Suomen kehitysyhteis-       tettuja kohtuuttoman laajaksi levinnyt virkapa-
24877: työn tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Uuden-        ketti- ja pakastevirkamenettely puoluepoliittisi-
24878: laista avoimuutta noudattaen tuli esille myös          ne leimoineen aiheuttivat vakavaa huolestumista
24879: eräitä seikkoja, jotka julkisessa keskustelussakin     ja arvostelua kansalaisten keskuudessa. Päinvas-
24880: ovat olleet esillä. Kehitysyhteistyövarojen mak-       toin kuin kirjallisessa kysymyksessä annetaan
24881: satukset ovat olleet viime aikoina huolestutta-        ymmärtää, aiempi menettely on nimenomaan
24882: vassa määrin myöhässä huolimatta siitä, että           johtanut epä terveeseen, koulutusta, virka- ja
24883: osastolla on hyvin motivoitunut henkilöstö ku-         työkokemusta sekä vahvaa ammattitaitoa ko-
24884: ten puheenvuorossa todettiin. Syiden etsintä oli       rostavaa nimityspolitiikkaa aliarvostavaan tilan-
24885: ministerin pohdinnan, ei syytösten, muodossa.          teeseen, jossa kansalaisten oikeusturvakin saat-
24886: Ministeri totesi, että ulkoasianministeriön kehi-      taa olla vaarassa. Tällaiset menettelytavat on
24887: tysyhteistyöosasto ei toimi sillä teholla, johon       tarkoitus jättää historiaan. Ensimmäinen askel
24888: henkilökunnan kokemus ja koulutus riittäisivät.        tällä tervehdyttävällä tiellä oli se, että uuden
24889: Julkisuudessa esitetty virkanimityskritiikki           hallituksen ministerit luopuivat valtionyhtiöiden
24890: yleensä ja erityisesti ulkoasiainhallinnon osalta      ja muiden valtakunnallisten yritysten hallintoeli-
24891:  oli myös esillä.                                      mistä. On perusteltua ja toivottavaa, että virka-
24892:     Kuluvan kesän aikana on myös lehdistössä           nimityspolitiikka ja sen seurannaisvaikutukset
24893:  sekä mm. Taiken ja Kehitysyhteistyön Palvelu-         saadaan avoimeen keskusteluun kaikkien hallin-
24894:  keskuksen kannanotoissa esitetty samansuun tai-       nonalojen osalta.
24895: 4                                       1991 vp -   KK 162
24896: 
24897: 
24898:    Hallituksen tarkoituksena on harjoittaa uutta    tynyt toimenpiteisiin, jotta tämä nykyaikainen
24899: nimityspolitiikkaa sekä ryhtyä käytännössäkin       henkilöstöpolitiikka toteutuu mahdollisimman
24900: edistämään yhteistoimintaa valtion virastoissa ja   hyvin myös kehitysyhteistyöosastolla.
24901: laitoksissa. Kehitysyhteistyöministeri on jo ryh-
24902: 
24903:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1991
24904: 
24905:                                                                   Ministeri Toimi Kankaanniemi
24906:                                           1991 vp -   KK 162                                          5
24907: 
24908: 
24909: 
24910: 
24911:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24912: 
24913:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nen inom biståndsarbetet och dess framtid. Bis-
24914: ger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av den      tåndsministern utnämndes i regeringen för att se
24915: 11 juni 1991 till vederbörande med1em av stats-       tili att medborgarnas skattemedel som anvisats
24916: rådet översänt avskrift av följande av riksdags-      för detta ändamål blir använda på ett så bra och
24917: man Vähänäkki undertecknade spörsmål nr 162:          effektivt sätt som möjligt. Ministern har som
24918:                                                       uppgift att utreda frågor inom detta förvalt-
24919:           Godkänner Regeringen alkohol- och           ningsområde även för riksdagen. Det första na-
24920:        biståndsministerns uttalanden och om           turliga presentationstillfället gavs i samband med
24921:        svaret är jakande,                             diskussionen med anledning av det ekonomisk-
24922:           ämnar Regeringen genomföra en               politiska meddelandet. På samma gång behand-
24923:        motsvarande personalpolitik även inom          lades även tilläggsbudgeten, vari ingick nedskär-
24924:        andra ministerier?"                            ningar av biståndsmedlen, vilka fastställts av den
24925:                                                       föregående regeringen, samt motsvarande åtgär-
24926:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         der av den nya regeringen.
24927: samt anföra följande:                                     Utbetalningarna av biståndsmedel under 1989
24928:    1 spörsmålet ingår ett kort citat av biståndsmi-   och 1990 blev uppskjutna i stor utsträckning.
24929: nisterns anförande i riksdagen i samband med          Detta kan inte längre få fortgå. Därför måste
24930: den diskussion som fördes med anledning a v det       man söka medel för att rätta tili situationen.
24931: ekonomiskpolitiska meddelandet. Det huvud-            Detta är nödvändigt för att hela biståndsarbetets
24932: sakliga innehållet i anförandet var en allmän         trovärdighet skall tryggas. 1 detta avseende måste
24933: värdering av den ekonomiskpolitiska situationen       det föras en omfattande och öppen diskussion
24934: i vårt land och den nya regeringens verksamhets-      också om svåra frågor och även i riksdagen.
24935: linjer. 1 slutet av anförandet ingick en bedöm-       Anförandet av den minister som åtagit sig ansva-
24936: ning av vårt lands biståndspolitik. Ur anförandet     ret var en öppning av denna diskussion, och den
24937: framgick tydligt den djupa och allvarliga oro         har i omfattande utsträckning fått en fortsätt-
24938: som ministern känner inför situationen inom           mng.
24939: Finlands biståndspolitik och dess framtidsutsik-          Statsminister Ahos regering iakttar en öppen
24940: ter. Med iakttagande av en ny öppenhet fram-          och förnyad utnämningspolitik, vilket fastställ-
24941: gick det även vissa frågor som behandlats i den       des under regeringsförhandlingarna. Det tidiga-
24942: offentliga diskussionen. Utbetalningarna av bis-      re förfarandet med tjänstepaket och tjänster som
24943: tåndsmedel har under den senaste tiden varit          reserverats för politiker, vilket fick en oskäligt
24944: försenade i oroväckande hög grad trots att            stor spridning, samt den partipolitiska stämpeln
24945: avde1ningen har en välmotiverad personal, vilket      föranledde oro och kritik bland medborgarna.
24946: även konstaterades i anförandet. Sökandet efter       Tvärtemot vad man låter förstå i spörsmålet har
24947: orsaker uttrycktes i form av ministerns resone-       det tidigare förfarandet uttryckligen lett tili en
24948: mang, inte anklagelser. Ministern konstaterade        osund situation som undervärderar utbildning,
24949: att avdelningen för utvecklingssamarbete vid          tjänste- och arbetserfarenhet samt en utnäm-
24950: utrikesministeriet inte fungerar med den effekt       ningspolitik som betonar en stark yrkesskicklig-
24951: som personalens erfarenhet och utbildning räc-        het. Denna situation leder tili att t.o.m. medbor-
24952: ker tili för. Den i offentligheten framförda kriti-   garnas rättsskydd kan äventyras. A vsikten är att
24953: ken mot utnämningar i allmänhet och speciellt i       ett dylikt förfarande skall bli ett minne blott.
24954: fråga om utrikesförvaltningen behandlades ock-        Det första steget på saneringsvägen var att
24955: så.                                                   ministrarna i den nya regeringen avstod från
24956:     Denna sommar har det även i pressen samt i        statsbolagens och andra riksomfattande företags
24957: ställningstaganden bl.a. av Delegationen för          förvaltningsorgan. Det är motiverat och önsk-
24958: ekonomiska relationer med u-länderna (Talke)          värt att utnämningspolitiken och dess följdverk-
24959:  och Servicecentret för biståndssamarbete givits      ningar blir föremål för en öppen diskussion i
24960:  uttryck för en Iikadan allvarlig oro för situatio-   fråga om alla förvaltningsområden.
24961: 6                                      1991 vp -   KK 162
24962: 
24963: 
24964:    Regeringen har för avsikt att bedriva en ny     för att denna moderna personalpolitik skall
24965: utnämningspolitik samt att även i praktiken        genomföras så väl som möjligt även vid avdel-
24966: börja främja samarbetet inom de statliga verken.   ningen för utvecklingssamarbete.
24967: Biståndsministern har redan vidtagit åtgärder
24968: 
24969:      Helsingfors den 11 juli 1991
24970: 
24971:                                                                  Minister Toimi Kankaanniemi
24972:                                                  1991 vp
24973: 
24974: Kirjallinen kysymys 163
24975: 
24976: 
24977: 
24978: 
24979:                                     Urpilainen ym.: Terveyskeskusmaksun käyttöönotosta luopumi-
24980:                                        sesta
24981: 
24982: 
24983:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24984: 
24985:    Pääministeri Esko Ahon hallituksen hallitus-        varassa eläviä kansalaisia sekä estäisi vähävarai-
24986: ohjelmassa luvataan parantaa kansalaisten pe-          sia käyttämästä peruspalveluja.
24987: rusturvallisuutta, johon kuuluvat perustoimeen-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24988: tulo, peruspalvelut ja asuminen. Edelleen ohjel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24989: massa korostetaan vähimmäistoimeentulon tur-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24990: vaamisen tärkeyttä erityisesti taloudellisesti tiuk-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24991: koina aikoina. Todetusta huolimatta hallitus on
24992: valmistelemassa terveyskeskusmaksun käyttöön-                    Aikooko Hallitus antaa, ja jos aikoo,
24993: ottoa. Esim. ministeri Mauri Pekkarinen on                    niin milloin, esityksensä terveyskeskus-
24994: esittänyt valtion sekä kuntien ja kaupunkien                  maksun käyttöönotosta, ja miten sen
24995: keskusjärjestöjen välillä soimittavaan järjestely-            käyttöönotto on sopusoinnussa hallitus-
24996: asiakirjaan terveyskeskusmaksun käyttöönottoa.                ohjelmaan kirjoitettujen tavoitteiden
24997: Käytännössä terveyskeskusmaksu rasittaisi kaik-               kanssa?
24998: kein eniten nimenomaan perustoimeentulon
24999: 
25000:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
25001: 
25002:                      Kari Urpilainen                            Kari Rajamäki
25003: 
25004: 
25005: 
25006: 
25007: 210300M
25008: 2                                        1991 vp -   KK 163
25009: 
25010: 
25011: 
25012: 
25013:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25014: 
25015:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mattomista lausunnoista peritään terveyskes-
25016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuksissa maksu.
25017: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-           Vuosittain on valtion tulo- ja menoarvion
25018: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     laadinnan yhteydessä käyty keskustelua erityi-
25019: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sesti terveyskeskusmaksun palauttamisesta.
25020: Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     Tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella
25021: symyksestä n:o 163:                                  on arvioitu, että maksupoliittiset ratkaisut vai-
25022:                                                      kuttavat varsin vähän palvelujen kokonaiskäyt-
25023:           Aikooko Hallitus antaa, ja jos aikoo,      töönja kokonaiskustannuksiin. Näin on etenkin
25024:        niin milloin, esityksensä terveyskeskus-      vuodeosastohoidon osalta. Avopalveluissa
25025:        maksun käyttöönotosta, ja miten sen           asiakkaaseen kohdistuvat muut hoitoonpääsyä
25026:        käyttöönotto on sopusoinnussa hallitus-       vaikeuttavat seikat, kuten matkat, ajanvaraus,
25027:        ohjelmaan kirjoitettujen tavoitteiden         jonotus jne. vaikuttavat palvelujen kysyntään
25028:        kanssa?                                       enemmän kuin käyntimaksut. Maksujen koro-
25029:                                                      tusten mahdolliset kysyntävaikutukset kohden-
25030:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuvat useimmiten vanhusten ja pienituloisten
25031: en seuraavaa:                                        palvelujen käyttöön. Hammashuollossa kysyntä
25032:                                                      sen sijaan reagoi herkästi maksumuutoksiin.
25033:    Kansanterveyslain mukaisesti kunnan velvol-           Pääministeri Esko Ahon hallituksen ohjel-
25034: lisuuteen kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ovat      massa todetaan, että palvelujen tason turvaami-
25035: eräin poikkeuksin olleet niiden käyttäjille mak-     nen ja kehittäminen edellyttävät, että maksupo-
25036: suttomia. Ehkäisevät palvelut kuten terveysneu-      litiikkaa uudistetaan ottaen huomioon sosiaali-
25037: vonta, terveystarkastukset ja seulontatutkimuk-      nen oikeudenmukaisuus sekä sosiaali- ja tervey-
25038: set ovat olleet maksuttornia niin neuvolatoimin-     denhuollon yhteistyö. Tämän mukaisesti sosiaa-
25039: nan, kouluterveydenhuollon, opiskelija tervey-       li- ja terveysministeriössä on tehty maksupoliit-
25040: denhuollon kuin työterveyshuollonkin piirissä.       tista kartoitusta sekä selvitystä jatkotoimenpi-
25041: Myös alle 17-vuotiaiden hammashuolto on ollut        teistä. Laajan valtionosuusuudistushankkeen
25042: maksutonta. Maksua ei peritä terveyskeskuksis-       yhteydessä selvitellään myös maksupoliittisia
25043: sa suoritetuista laboratorio- ja röntgentutkimuk-    kysymyksiä.
25044: sista. Sen sijaan fysikaalisesta hoidosta peritään       1. 7.1991 allekirjoitetussa kuntien ja valtion
25045: käyntimaksu. Lääkärin suorittamasta tutkimuk-        välisessä järjestelyasiakirjassa todetaan, että
25046: sesta ja antamasta hoidosta perittiin terveyskes-    käyttöön otetaan terveyskeskuskäyntimaksu tai
25047: kuksissa vuosina 1972-1980 potilaalta käynti-        taloudellisilta vaikutuksiltaan vastaavan suurui-
25048: maksu, joka oli aluksi 3 markkaa ja myöhemmin        sia muita maksuja. Kuntien keskusjärjestöt ovat
25049: 6 markkaa käynniltä. Käyntimaksujen perimi-          puoltaneet terveyskeskuskäyntimaksua, mutta
25050: nen lopetettiin vuoden 1981 alusta. Sairaankulje-    sosiaali- ja terveysministeriö on tässä vaiheessa
25051: tuksesta, potilaan ylläpidosta vuodeosastolla        suhtautunut siihen varauksellisesti. Päätökset
25052: sekä lääkärin ja hammaslääkärin hoitoon kuulu-       maksun suhteen tehdään myöhemmin.
25053: 
25054:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1991
25055: 
25056:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
25057:                                         1991 vp -   KK 163                                          3
25058: 
25059: 
25060: 
25061: 
25062:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25063: 
25064:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Varje år, när statsbudgeten har uppgjorts, har
25065: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      särskilt frågan om återinförande av hälsocentra-
25066: den 12 juni 1991 till vederbörande medlem av        lavgifterna diskuterats. På grundval av de under-
25067: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   sökningar och utredningar som gjorts har de
25068: dagsman Urpilainen m.fl. undertecknade spörs-       avgiftspolitiska lösningarna uppskattats inverka
25069: mål nr 163:                                         mycket obetydligt på den totala användningen
25070:                                                     av servicen och på de totala kostnaderna. Detta
25071:           Ämnar Regeringen avlåta, och i så fall    gäller främst vård på bäddavdelning. När det
25072:        när en framställning om att en hälsocent-    gäller öppenservicen drabbas kunden av andra
25073:        ralavgift tas i bruk och hur överensstäm-    omständigheter som försvårar tillgången tili
25074:        mer avgiften med de mål som skrivits in      vård, såsom resor, tidsbeställning, köande osv.
25075:        i regeringens program?                       vilka påverkar efterfrågan på tjänster mer än
25076:                                                     besöksavgifterna. Den inverkan på efterfrågan
25077:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som avgiftsförhöjningar eventuellt har syns of-
25078: samt anföra följande:                               tast i åldringarnas och låginkomsttagarnas an-
25079:                                                     vändning av servicen. lnom tandvården reagerar
25080:    Enligt folkhälsolagen har den hälsovårdsser-     efterfrågan däremot lätt på förändringar i avgif-
25081: vice som åligger en kommun med några få             terna.
25082: undantag varit avgiftsfri för dem som anlitar          1 programmet för statsminister Esko Ahos re-
25083: den. Förebyggande service såsom hälsorådgiv-        gering sägs det att förutsättningen för att servi-
25084: ning, hälsokontroller och sållningsundersökning-    cens nivå skall tryggas och utvecklas är att av-
25085: ar har varit avgiftsfri såväl inom rådgivningsby-   giftspolitiken reformeras med beaktande av soci-
25086: råverksamheten som inom skolhälsovården, stu-       al rättvisa och samarbete mellan social- och häl-
25087: denthälsovården och företagshälsovården. För        sovården. 1 överensstämmelse med detta har en
25088: barn under 17 år har även tandvården varit          avgiftspolitisk kartläggning och utredning över
25089: avgiftsfri. Avgift uppbärs inte för laboratorie-    de fortsatta åtgärderna gjorts inom social- och
25090: och röntgenundersökningar som utförts vid häl-      hälsovårdsministeriet. 1 samband med det om-
25091: sovårdscentraler. Däremot uppbärs en besöks-        fattande projektet gällande en reform av
25092: avgift för fysikalisk behandling. För läkarunder-   statsandelen utreds även avgiftspolitiska frågor.
25093: sökningar och läkarvård uppbar hälsovårdscent-         1 det regleringsdokument mellan kommuner-
25094: ralerna åren 1972-1980 av patienten en besök-       na och staten som undertecknades 1.7.1991 sägs
25095: savgift som i början var 3 mark och senare 6        det att en hälsocentralavgift eller andra avgifter
25096: mark per besök. Sedan början av 1981 har inte       av en storlek med motsvarande ekonomisk in-
25097: längre någon besöksavgift uppburits. För sjuk-      verkan tas i bruk. Kommunernas centralorgani-
25098: transport, patientens uppehälle på bäddavdel-       sationer har förordat hälsocentralavgiften, men
25099: ning och utlåtanden som inte ansluter sig tili      social- och hälsovårdsministeriet har i detta
25100: läkar- eller tandläkarvård uppbär hälsovårds-       skede intagit en reserverad hållning. Beslut om
25101: centralerna en avgift.                              avgiften fattas senare.
25102: 
25103:      Helsingforsden 9 juli 1991
25104: 
25105:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
25106:                                                1991 vp
25107: 
25108: 
25109: Kirjallinen kysymys 164
25110: 
25111: 
25112: 
25113: 
25114:                                   Urpilainen: Tuen myöntämisestä Kaustisen kansantaiteenkeskuk-
25115:                                       sen rakentamiseen
25116: 
25117: 
25118:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25119: 
25120:     Kaustiselle on jo usean vuoden ajan suunnitel-      Alueellisen tasapainon kannalta on tärkeää,
25121: tu kansantaiteenkeskusta. Hanketta koskeva esi-      että eri puolille maatamme rakennetaan moni-
25122: suunnitelma on valmistunut ja jatkosuunnittelu       puolisia kulttuuri- ja taidekeskuksia, joihin myös
25123: on käynnistynyt. Pyrkimyksenä on saada hanke         valtiovalta voisi antaa taloudellista tukea.
25124: rakenteille aivan lähivuosina. Opetusministeriöl-       Kansallisen kulttuuripohjan vahvistaminen ja
25125: le on esitetty, että tämä hanke keskeisenä maa-      terve kansallinen itsetunto ovat keskeisiä yhteis-
25126: seudun kulttuurihankkeena sisällytettäisiin ope-     kunnallisia lähtökohtia ja samalla myös pohjana
25127: tusministeriön kulttuurisuunnitelmaan ja se voi-     elinkeinorakenteen vahvistumiselle.
25128: si olla erilliskohteena tulevien vuosien valtion        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25129: tulo- ja menoarvioissa.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25130:     Kansantaiteenkeskus palvelee kansantaiteen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25131: eri aloja, kuten kansanmusiikki- ja muuta mu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25132: siikkitoimintaa, kansanrakennustaidetta ja sen
25133: mukaista näyttelytarvetta sekä monipuolista                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25134: harrastustoimintaa.                                          ryhtyä, että Kaustisen kansantaiteenkes-
25135:     Kansantaiteenkeskuksesta ei tehdä vain men-              kus voitaisiin toteuttaa valtiovallan ta-
25136: nyttä säilyttävä ja tutkiva, vaan ennen muuta                loudellisen tuen turvin?
25137:  kansalliselta pohjalta uutta luova kulttuuri- ja
25138:  taidekeskus.
25139: 
25140:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
25141: 
25142:                                            Kari Urpilainen
25143: 
25144: 
25145: 
25146: 
25147:  210300M
25148: 2                                      1991 vp -   KK 164
25149: 
25150: 
25151: 
25152: 
25153:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25154: 
25155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Kaustisille, jossa on erityisen vahvat perinteet,
25156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on tärkeätä.
25157: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        Valtion mahdollisuudet osallistua taidelaitos-
25158: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   ten rakentamishankkeisiin ovat viime vuosina
25159: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    oleellisesti heikentyneet.
25160: Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvios-
25161: myksestä n:o 164:                                  sa on momentin 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-
25162:                                                    arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen) käyt-
25163:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tösuunnitelmaan merkitty taidelaitosten raken-
25164:        ryhtyä, että Kaustisen kansantaiteenkes-    tamisavustuksia varten 5 miljoonan markan
25165:        kus voitaisiin toteuttaa valtiovallan ta-   määräraha. Mainitusta määrärahasta siirrettiin
25166:        loudellisen tuen turvin?                    kevään lisämenoarviossa 800 000 markkaa sääs-
25167:                                                    töön valtioneuvoston käytettäväksi. Näin ollen
25168:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kuluvana vuonna oli käytössä vain 4,2 miljoonaa
25169: taen seuraavaa:                                    markkaa. Opetusministeriö on joutunut tämän
25170:                                                    vuoksi jakamaan avustettavien kohteiden val-
25171:    Kaustisen kansantaiteenkeskuksen valtion-       tionavustuksen usealle vuodelle. Kuluvan vuo-
25172: avustusasia on ollut jonkin aikaa opetusministe-   den määrärahat jaettiinkin aikaisempien vuosien
25173: riössä vireillä. Kuluvalle vuodelle Kaustisen      avustuspäätösten mukaan. Kaustisen kansantai-
25174: Kansantaiteenkeskus Oy on anonut 2 miljoonan       teenkeskukselle, kuten muillekaan uusille koh-
25175: markan määrärahaa, joka käytettäisiin keskuk-      teille, ei tänä vuonna voitu valtionavustusta
25176: sen suunnitteluun. Tämänhetkinen arvio hank-       myöntää.
25177: keen rakennuskustannuksista on noin 30 miljoo-         Kaustisen kansantaiteenkeskuksen mahdolli-
25178: naa markkaa, johon toivotaan valtionrahoitusta     suus saada valtionavustusta tulevaisuudessa rat-
25179: noin 15,5 miljoonaa markkaa.                       keaa vuoden 1992 tulo- ja menoarviosta päätet-
25180:    Kaustisen Kansanmusiikkikeskus on valta-        täessä. Tällöin ratkeaa myös se, voidaanko hank-
25181: kunnallisesti merkittävä hanke, joka palvelee      keelle osoittaa valtion tulo- ja menoarviossa eril-
25182: valmistuttuaan kansantaiteen eri aloja. Suoma-     lismääräraha tai voidaanko hanke hoitaa
25183: laisen kulttuurin aseman vahvistamisessa tällai-   veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen
25184: sen pysyvän keskuksen aikaansaaminen juuri         puitteissa.
25185: 
25186:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1991
25187: 
25188:                                                            Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
25189:                                         1991 vp -   KK 164                                           3
25190: 
25191: 
25192: 
25193: 
25194:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25195: 
25196:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ning är det viktigt att åstadkomma ett dy1ikt
25197: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      bestående centrum just i Kaustby, där det finns
25198: den 12 juni 1991 tili vederbörande medlem av        speciellt starka traditioner.
25199: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Statens möjligheter att delta i byggandet av
25200: dagsman Urpilainen undertecknade spörsmå1 nr        konstanstalter har under de senaste åren minskat
25201: 164:                                                i väsentlig utsträckning.
25202:                                                         I budgeten för innevarande år har i disposi-
25203:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tionsplanen för moment 29.90.52 (Tippnings-
25204:        ta för att Kaustby folkkonstcentrum skall    och penninglotterivinstmedel för främjande av
25205:        kunna genomföras med hjälp av ekono-         konsten) anvisats ett anslag på 5 milj. mk för
25206:        miskt stöd av staten?                        byggnadsunderstöd för konstanstalter. Av
25207:                                                     nämnda anslag flyttades 800 000 mk i vårens
25208:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tilläggsbudget över för att användas av statsrå-
25209: samt anföra följande:                               det. Sålunda fanns det innevarande år endast 4,2
25210:                                                     milj. mk att använda. Undervisningsministeriet
25211:    Frågan om statsbidrag för Kaustby folk-          har med anledning av detta varit tvunget att dela
25212: konstcentrum (Kaustisen kansantaiteenkeskus)        upp statsunderstödet för de objekt som skall
25213: har redan en tid varit aktuell vid undervisnings-   understödas på flera år. Anslagen för innevaran-
25214: ministeriet. För innevarande år har Kaustisen       de år delades därför upp enligt beslut om under-
25215: Kansantaiteenkeskus Oy anhållit om ett ans1ag       stöd från tidigare år. Kaustby folkkonstcentrum,
25216: på 2 milj. mk, vilket skall användas för plane-     liksom även andra nya objekt, kunde inte bevil-
25217: ringen av centret. Den nuvarande uppskattning-      jas statsunderstöd i år.
25218: en av byggnadskostnaderna för projektet är ca           Kaustby folkkonstcentrums möjligheter att i
25219: 30 milj. mk, för vilka man hoppas få statsfinan-    framtiden få statsunderstöd blir klart då budge-
25220: siering för ca 15,5 milj. mk.                       ten för 1992 fastställs. Härvid blir det även klart
25221:    Kaustby Folkmusikcentrum är ett riksomfat-       om projektet kan anvisas ett särskilt anslag i
25222: tande betydande projekt som, då det har färdig-     budgeten för 1992 eller om det kan skötas inom
25223: ställts, betjänar olika områden inom folkkons-      ramen för tippnings- och penninglotterivinst-
25224: ten. Då man stärker den finska kulturens ställ-     medlen.
25225: 
25226:      Helsingforsden 30 juli 1991
25227: 
25228: 
25229:                                                               Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
25230:                                                1991 vp
25231: 
25232: Kirjallinen kysymys 165
25233: 
25234: 
25235: 
25236: 
25237:                                    Tennilä: Romaniväestön asuntotilanteen kohentamisesta
25238: 
25239: 
25240:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25241: 
25242:    Suomalaista syntyperää olevia romaneja,           asuntoon yllä hintojen karattua pilviin ja korko-
25243: mustalaisia, on noin 9 000, joista noin 3 000 asuu   tason ollessa hirvittävän korkea.
25244: nykyään Ruotsissa.                                      On vielä todettava, että romanien sullominen
25245:    Romanien asema vähemmistönä on kriitti-           "omiin gettoihin" ei ole ratkaisu. Romanien
25246: nen, esimerkiksi heidän oman kielensä opetusta       asumista tuettaessa on otettava huomioon myös
25247: kouluissa ei ole järjestetty ollenkaan. Romanit      heidän kulttuurinsa. Jokaista vähemmistöä on
25248: ovat myös taloudellisesti keskimääräistä hei-        kunnioitettava ja tuettava sen oma kulttuuri
25249: kommassa asemassa.                                   hyväksyen.
25250:     Romaniväestön ongelmiin kuuluu myös asu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25251: misongelma, joka johtuu sekä yleisestä asunto-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25252: pulasta että yhä vaikuttavista rotuennakkoluu-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25253: loista. Olisikin tärkeätä, että 1980-luvun alku-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25254: puolelle saakka käytössä ollut romaniväestön
25255: asunnonhankintaa tukenut lainsäädäntö voitai-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25256: siin ottaa uudelleen käyttöön. Erityisesti nuorten          romaniväestön asumistilanteen korjaami-
25257: romaniperheiden mahdollisuus hankkia kohtuu-                seksi ottamalla uudelleen käyttöön lain-
25258: kustannuksin oma asunto on se perusta, jolle                säädäntöön perustuneet romaniväestön
25259: kunnollisen toimeentulon voi järjestää. Nykyti-             asuntojenhankintaa tukeneet rahoitusjär-
25260: lanteessa tämä edellyttää valtion vastaantuloa,             jestelyt?
25261: sillä ns. normaaliehdoilla romaninuoret eivät
25262: 
25263:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
25264: 
25265:                                          Esko-Juhani Tennilä
25266: 
25267: 
25268: 
25269: 
25270: 210300M
25271: 2                                       1991 vp -   KK 165
25272: 
25273: 
25274: 
25275: 
25276:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25277: 
25278:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ollen voidaan siis todeta, että kuntien omistuk-
25279: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sessa olevat vuokra-asunnot näyttävät pitkällä
25280: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      aikavälillä säilyneen romaniväestön käytössä
25281: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    omistusasuntoja useammin.
25282: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Romaniväestön asuntotyöryhmän vuonna
25283: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     1988 tekemän selvityksen mukaan noin 500
25284: sestä n:o 165:                                      romania oli asunnottomina tai asui laatu- tai
25285:                                                     varustetasoltaan heikossa asunnossa. Heidän
25286:           Mihin tOimun Hallitus aikoo ryhtyä        asuntotilanteensa on kiistatta huonompi kuin
25287:        romaniväestön asumistilanteen korjaami-      muun väestön. Asuntotilanteen parantamiseksi
25288:        seksi ottamalla uudelleen käyttöön lain-     on käytettävissä koko väestölle suunnatut asun-
25289:        säädäntöön perustuneet romaniväestön         topoliittiset tukitoimet kuten vuokra- ja omistus-
25290:        asuntojenhankintaa tukeneet rahoitusjär-     aravalainoitus sekä asumistuki. Lisäksi nimen-
25291:        jestelyt?                                    omaan erityisryhmien asuntotilanteen paranta-
25292:                                                     mista varten on vuoden 1990 alusta lukien ollut
25293:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        käytettävissä lainoitus asuntojen hankkimiseksi
25294: vasti seuraavaa:                                    olemassa olevasta asuntokannasta. Kunnille,
25295:                                                     kuntainliitoille ja ympäristöministeriön nimeä-
25296:    Koska romaniväestön elinolosuhteet todettiin     mille yhteisöille voidaan myöntää asunto-olojen
25297: heikorumiksi kuin muun väestön, ryhdyttiin          kehittämisrahaston varoista aravaehtoista asun-
25298: 1970-luvun alkupuolella tähän väestönosaan          tolainaa asuntojen hankkimiseksi asunnottomil-
25299: kohdistuviin, määräaikaisiin erityistoimenpitei-    le, pakolaisille sekä romaniväestölle. Lainaa
25300: siin. Romaniväestön asunto-oloja pyrittiin pa-      myönnetään 95 % hankintakustannuksista.
25301: rantamaan ottamalla käyttöön mustalaisväestöl-         Toistaiseksi lainoja romaniväestön asunnoik-
25302: le suunnattu erityisasuntolainoitus. Laki musta-    si tarkoitettujen asuntojen ostoon on haettu
25303: laisväestön asunto-olojen parantamisesta (713/      varsin vähän, joka osittain johtunee järjestelmän
25304: 75) tuli voimaan vuoden 1976 alusta ja oli          uutuudesta.
25305: voimassa vuoden 1981 loppuun. Erityisasunto-           Romaniasiain neuvottelukunta on romani-
25306: lainoitusjärjestelmä säädettiin voimaan siksi       väestön asunto-olojen parantamista koskevassa
25307: ajaksi, joka nähtiin tarpeelliseksi romaniväestön   kannanotossaan 25.6.1991 esittänyt, että han-
25308: asunto-olojen saattamiseksi muun väestön asu-       kintalainoitusmäärärahoja lisättäisiin tuntuvasti
25309: mistaso huomioon ottaen tyydyttävälle tasolle.      siten, että vuosittain saataisiin hankittua vähin-
25310: Tämän ajanjakson jälkeen tarkoituksena oli          tään 50 vuokra-asuntoa romaniväestöä varten.
25311: parantaa romaniväestön asunto-oloja muun            Neuvottelukunta katsoo hankintalainoituksen
25312: asunto-olojen kehittämisen yhteydessä.              keinoksi, jolla pystytään saamaan asuntoja asun-
25313:    Lainoituksella parannettiin lähes 600 romani-    nontarvitsijoiden käyttöön nopeasti tarpeen
25314: perheen asunto-oloja. Asuntohallituksen asetta-     mukaan.
25315: man romaniväestön asuntotyöryhmän (muistio             Voidaankin todeta, että romaniväestön asun-
25316: 31.10.1988) mukaan lainoista 420 oli mustalais-     to-oloja voidaan parantaa nykyisen lainsäädän-
25317: väestölle omistusasuntoa varten myönnettyä lai-     nön puitteissa varaamallaasunto-olojen kehittä-
25318: naa ja 180 kunnille vuokra-asuntoa varten           misrahastolle riittävästi määrärahoja asuntolai-
25319: myönnettyä lainaa. Työryhmän selvityksen            nojen, erityisesti hankintalainojen myöntämistä
25320: mukaan vuonna 1988 erityisasuntolainoitetuista      varten. Tärkeätä olisi saada kunnat käyttämään
25321: omistusasunnoista oli romaniväestön käytössä        niiden käytettävissä olevaa rahoitusta, jossa
25322: enää noin 50 %. Kunnille myönnetyillä lainoilla     suhteessa esim. tiedotusta ja koulutusta on syytä
25323: lainoitetuista asunnoista oli romaniväestön käy-    tehostaa.
25324: tössä samana ajankohtana edelleen 80 %. Näin
25325: 
25326:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1991
25327:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
25328:                                           1991 vp -   KK 165                                            3
25329: 
25330: 
25331: 
25332: 
25333:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25334: 
25335:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Vi kan alitså konstatera att de kommunalt ägda
25336: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        hyresbostäderna på sikt oftare verkar att i högre
25337: den 12 juni 1991 tili vederbörande medlem av          grad ha använts för zigenarbefolkningens behov
25338: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     än ägarbostäderna.
25339: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr                Enligt den utredning som arbetsgruppen för
25340: 165:                                                  zigenarbefolkningen gjorde år 1988 var omkring
25341:                                                       500 zigenar bostadslösa elier bodde i bostäder
25342:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        som hade dålig kvalitet elier dålig utrustning.
25343:        ta för att korrigera bostadssituationen        Zigenarbefolkningens bostadssituation är oom-
25344:        för zigenarbefolkningen genom att ånyo         tvistligen svårare än den övriga befolkningens.
25345:        ta i bruk de finansieringsarrangemang          De medel som kan tiligripas för att förbättra si-
25346:        som byggde på lag och stödde zigenarbe-        tuationen inbegriper de bostadspolitiska stödåt-
25347:        folkningens bostadsanskaffning?                gärderna för befolkningen i sin helhet, såsom
25348:                                                       långivningen tili aravahyres- och aravaägarbo-
25349:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          städer samt bostadsbidraget. Dessutom har det
25350: samt anföra följande:                                 sedan början av år 1990 funnits tiligång tili
25351:                                                       lånemedel för anskaffning av existerande bostä-
25352:     Då det konstaterades att zigenarbefolkningen      der specielit för att förbättra bostadssituationen
25353: levde under sämre förhålianden än den övriga          för specialgrupper. Kommuner, kommunalför-
25354: befolkningen, vidtogs i början av 1970-talet spe-     bund och samfund som miljöministeriet utsett
25355: ciella tidsbestämda åtgärder med tanke på denna       kan ur de medel som fonden för utvecklande av
25356: del av befolkningen. Ibruktagandet av specialbo-      bostadsförhåliandena förfogar över beviljas
25357: stadslångivningen för zigenarbefolkningen avsåg       bostadslån på aravavilikor för anskaffning av
25358: att förbättra romanibefolkningens boende. La-         bostäder för bostadslösa, flyktingar och perso-
25359: gen om förbättrande av zigenarbefolkningens           ner som hör till romanibefolkningen. Lånen
25360: bostadsförhålianden (713/75) trädde i kraft i         beviljas tili 95% av anskaffningskostnaderna.
25361: början av år 1976 och var i kraft fram tili slutet       Tilis vidare har det bara kommit in mycket få
25362: av år 1981. Det stadgades att systemet med            ansökningar om lån för köp av bostäder avsedda
25363: specialbostadslångivning skulie vara i kraft          för zigenarbefolkningen, vilket delvis torde bero
25364: under den tid som ansågs nödvändig för att            på att systemet är så nytt.
25365: zigenarbefolkningens boende skulie komma på              Delegationen för zigenarärenden har i sitt
25366: en tilifredsstäliande nivå jämfört med den övriga     stäliningstagande 25.6.1991 om förbättring av
25367: befolkningens. Avsikten var att efter denna pe-       zigenarbefolkningens boende föreslagit att låne-
25368: riod förbättra zigenarbefolkningens bostadsför-       anslagen för anskaffning av bostäder skali ökas
25369: hålianden i samband med den övriga utveckling-        betydligt så att det blir möjligt att årligen skaffa
25370: en av boendet.                                        minst 50 hyresbostäder för zigenarbefolkningen.
25371:     Långivningen ledde tili att inemot 600 zige-      Delegationen anser att långivning tili anskaff-
25372:  narfamiljer bodde bättre. Enligt den arbetsgrupp     ning är ett medel som gör det möjligt att snabbt
25373:  för zigenarbefolkningens bostäder som bostads-       stälia erforderliga bostäder tili förfogande.
25374:  styrelsen tilisatte (betänkande 31.10.1988) bevil-      Det kan konstateras att zigenarbefolkningens
25375: jades 420 lån tili zigenarbefolkningen för ägar-      boende inom ramen för gäliande lagstiftning kan
25376:  bostäder, 180 tili kommunerna för hyresbostä-        förbättras genom att fonden för utvecklande av
25377:  der. Arbetsgruppens undersökning visar att bara      bostadsförhållandena får tillräckliga anslag för
25378:  omkring 50 % av dessa specialbostadsbelånade         beviljande av bostadslån, speciellt lån till bo-
25379:  ägarbostäder år 1988 användes av zigenarbefolk-      stadsanskaffning. Det vore viktigt att få kommu-
25380:  ningen. Vid samma tidpunkt var alitjämt 80% av       nerna att ta i bruk de tilibudsstående finansi-
25381:  de bostäder som belånats genom lån som kom-          eringsmöjligheterna, tili exempel genom effekti-
25382:  munerna beviljats i zigenarbefolkningens bruk.       verad information och utbildning.
25383: 
25384:      Helsingfors den 10 juli 1991
25385:                                                                              Minister Pirjo Rusanen
25386:                                                  1991 vp
25387: 
25388: Kirjallinen kysymys 166
25389:                  \
25390: 
25391: 
25392: 
25393: 
25394:                                     Tennilä ym.: Sillan rakentamisesta Ounasjoen yli Tepaston kylässä
25395: 
25396: 
25397: 
25398:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25399: 
25400:    Ounasjoen yli kuljetaan Tepaston kylän koh-            Tepaston siltakysymykseen liittyi aiemmin
25401: dalta yhäkin lossilla. Tästä aiheutuu monia            epäselvyys Ounasjoen kohtalosta. Kuitenkin on
25402: hankaluu~sia. Erityisen vaikeita ovat kelirikko-       jo seitsemän vuotta siitä, kun joki rauhoitettiin
25403: ajat, jolloin syntyy jatkuvasti suoranaisia vaara-     lopullisesti voimalaitosrakentamiselta, joten täl-
25404: tilanteita.                                            täkään osin epäselvyyttä ei ole.
25405:    Tepaston sillan suunnittelu tulisikin käynnis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25406: tää heti ja rakentamista tulee kiirehtiä siitä, mitä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25407: aiemmin on suunniteltu. Tätä edellyttää paikal-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25408: lisen väen kulun helpottaminen sekä myös vil-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25409: kastuva turistiliikenne. Myös vaikea työttömyys-
25410: tilanne perustelee siltatyön kiireellistä aloitta-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25411: mista.                                                        ryhtyä kiirehtiäkseen Tepaston sillan ra-
25412:                                                               kentamista Ounasjoen yli?
25413: 
25414:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1991
25415: 
25416:                       Esko-Juhani Tennilä                       Asko Apukka
25417: 
25418: 
25419: 
25420: 
25421: 210300M
25422: 2                                        1991 vp -   KK 166
25423: 
25424: 
25425: 
25426: 
25427:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25428: 
25429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä, mutta keväisin yhteys on poikki pari viikkoa,
25430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jolloinjoudutaan käyttämään noin 65 km pitkää
25431: olette 12 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-       kiertotietä.
25432: jeenne n:o 717 ohella toimittanut valtioneuvos-         Lapin tiepiiri on laatinut esisuunnitelman
25433: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       lossin korvaamiseksi sillalla. Tie- ja siltasuunni-
25434: sanedustaja Esko-Juhani Tennilän ym. näin            telmaan tarvittavat maastotutkimukset on tehty.
25435: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 166:       Hankkeen alustava kustannusarvio on noin 10
25436:                                                      Mmk.
25437:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Kuluvan vuoden aikana aloitetaan tiesuunni-
25438:         ryhtyä kiirehtiäkseen Tepaston sillan ra-    telman ja siltapaikka-asiakirjojen laatiminen.
25439:         kentamista Ounasjoen yli?                    Suunnittelun ja vesioikeuskäsittelyn vaatiman
25440:                                                      ajan takia sillan rakennustyöt voidaan käynnis-
25441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tää aikaisintaan syksyllä 1993. Hanke ei toistai-
25442: vasti seuraavaa:                                     seksi kuitenkaan sisälly Lapin tiepiirin ohjelmiin,
25443:                                                      mutta se on tarkoitus toteuttaa viimeistään 1990-
25444:     Tepaston lossi on liikenteessä noin 15.5.-       luvun jälkipuoliskolla.
25445: 20.11. välisenä aikana. Talvella käytetään jäätie-
25446: 
25447:       Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1991
25448: 
25449:                                                                            Ministeri Ilkka Kanerva
25450:                                          1991 vp -   KK 166                                          3
25451: 
25452: 
25453: 
25454: 
25455:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25456: 
25457:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         en avbruten under två veckor, då man är tvun-
25458: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       gen att använda en 65 km lång omväg.
25459: 717 av den 12 juni 1991 tili vederbörande med-          Vägdistriktet i Lappland har gjort upp en
25460: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   preliminär pian för att ersätta fårjan med en bro.
25461: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. under-         Fältundersökningarna som är nödvändiga för
25462: tecknade spörsmål nr 166:                            väg- och broplaneringen har gjorts. Projektets
25463:                                                      preliminära kostnadsberäkning uppgår tili ca 10
25464:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       miljoner mk.
25465:        ta för att påskynda byggandet av Tepasto         Under loppet av detta år kommer arbetet på
25466:        bro över Ounasjoki?                           de behövliga dokumenten för vägplanen och
25467:                                                      broplatsen att sättas i gång. Beroende på plane-
25468:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ringen och vattenrättsliga behandlingar kan
25469: samt anföra följande:                                byggnadsarbetena komma i gång tidigast på hös-
25470:                                                      ten 1993. Projektet ingår dock inte i programmet
25471:    Färjan i Tepasto trafikerar ungefår från den      för Lapplands vägdistrikt, men avsikten är att
25472: 15 majtili den 20 november. På vintern används       det skall genomföras senast under andra hälften
25473: isvägar, men under vårmånaderna är anslutning-       av 1990-talet.
25474: 
25475:      Helsingfors den 9 juli 1991
25476: 
25477:                                                                            Minister Ilkka Kanerva
25478:                                                1991 vp
25479: 
25480: Kirjallinen kysymys 167
25481: 
25482: 
25483: 
25484: 
25485:                                   S.-L. Anttila: Valtionosuuden maksamisesta Kärkölän vanhainko-
25486:                                       din rakennuskustannuksista
25487: 
25488: 
25489:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25490: 
25491:    Kärkölän kunta rakensi vanhainkodin siten,        rakennushallituksen hyväksymien suunnitelmien
25492: että rakennustyö aloitettiin 12.10.1988 ja van-      mukaisena ilman mitään lisäyksiä, tuntuisi täy-
25493: hainkoti valmistui 16.1.1990. Rakennustyön           sin luonnolliselta, että valtionosuus suoritettai-
25494: hyötypinta-ala on 2 070,5 m 2 ja bruttopinta-ala     siin todellisten rakentamiskustannusten mukaan.
25495: 3 292,5 m 2 • Kustannukset olivat yhteensä           Kärkölän kunnanhallitus onkin esittänyt sosiaa-
25496: 16 384 791,98 markkaa, eli neliöhinnat olivat        li- ja terveysministeriölle Kärkölän vanhainko-
25497: 7 913 markkaaja 4 976 markkaa. Rakennusajan          din lopullisiksi perustamiskustannuksiksi vah-
25498: suhdannetilanteen huomioon ottaen hinta on           vistettavaksi 16 384 791 ,98 markkaa. Ennakko-
25499: erittäin kilpailukykyinen ajankohdan muihin          na kunta on saanut 6 863 515 markkaa. Valtion-
25500: vastaaviin hankkeisiin nähden.                       osuuksista ja -avustuksista annettu laki on mie-
25501:    Lisätöiden osuus on yhteensä 204 034 mark-        lestäni yksiselitteinen ja sitoo myös valtiovaltaa
25502: kaa eli 1,35 % urakkasummasta. Suunnitelmiin         suorittamaan oman osuutensa riippumatta vuo-
25503: ei tehty muutoksia rakennustyön aikana. Muu-         tuisen määrärahan mitoituksesta.
25504: tostöiden osuutta on pidettävä erittäin pienenä,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25505: kun puolet rakennustyöstä oli vaativaa perus-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25506: korjausta.                                           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25507:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25508: kirjeellään 23.3.1988 päättänyt, että hyväksyttä-
25509: vät rakennuskustannukset rakennuskustannus-                    Aikooko Hallitus vahvistaa Kärkölän
25510: indeksin hintatasossa 158 ovat 12 000 576 mark-             vanhainkodin lopullisiksi perustamiskus-
25511: kaa ja toimintavarustuksen kustannukset                     tannuksiksi 16 384 791,98 markkaa otta-
25512: 424 000 markkaa.                                            en huomioon sen, että hanke on toteutet-
25513:    Kunnanhallitus on ollut yhteydessä sosiaali-             tu sosiaalihallituksen ja rakennushalli-
25514: hallitukseen ja ilmoittanut, että suoritetun kus-           tuksen hyväksymien suunnitelmien mu-
25515: tannuslaskennan perusteella hanketta ei voida               kaisesti, sekä
25516: hyväksytyssä laajuudessa toteuttaa alle 16 mil-                missä aikataulussa Hallitus aikoo
25517: joonan markan. Sosiaalihallituksen edustajat                Kärkölän vanhainkodin lopulliset perus-
25518: ovat puolestaan vedonneet määrärahan niuk-                  tamiskustannukset vahvistaa, ja
25519: kuuteen.                                                       missä aikataulussa Hallitus aikoo pää-
25520:     Kun hanke on toteutettu sosiaalihallituksen ja          töksen käytännössä tehdä?
25521: 
25522:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1991
25523: 
25524:                                          Sirkka-Liisa Anttila
25525: 
25526: 
25527: 
25528: 
25529: 210300M
25530: 2                                        1991 vp -   KK 167
25531: 
25532: 
25533: 
25534: 
25535:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25536: 
25537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta annetun lain (35173, jäljempänä KVOL) 10 ja
25538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        11 §:n sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
25539: olette 7 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-        telusta ja valtionosuudesta annetun lain (677 /82)
25540: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     25 §:n nojalla. Valtionosuus näihin kustannuk-
25541: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      siin on 6 760 000 markkaa.
25542: S.-L. Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      Edellä olevan perusteella hankkeen kustan-
25543: myksestä n:o 167:                                    nukset on hyväksytty Kärkölän kunnan esityk-
25544:                                                      sen mukaisena.
25545:           Aikooko Hallitus vahvistaa Kärkölän           Hankkeen valmistuttua vuonna 1990 Kärkö-
25546:        vanhainkodin lopullisiksi perustamiskus-      län kunta teki KVOL 20 §:n edellyttämän val-
25547:        tannuksiksi 16 384 791,98 markkaa otta-       tionosuusselvityksen sekä esityksen toteuttamis-
25548:        en huomioon sen, että hanke on toteutet-      ohjelman muuttamisesta ja valtionosuuden
25549:        tu sosiaalihallituksen ja rakennushalli-      maksamisesta 16 384 791,98 markan kustannuk-
25550:        tuksen hyväksymien suunnitelmien mu-          siin Hämeen lääninhallitukselle.
25551:        kaisesti, sekä                                   Koska toteutuneet kustannukset ylittivät sosi-
25552:           missä aikataulussa Hallitus aikoo          aali- ja terveysministeriön 23.3.1988 hyväksymät
25553:        Kärkölän vanhainkodin lopulliset perus-       kustannukset, lähetti lääninhallitus asiakirjat
25554:        tamiskustannukset vahvistaa, ja               29.11.1990 sosiaalihallitukselle. Antamassaan
25555:           missä aikataulussa Hallitus aikoo          lausunnossa lääninhallitus puolsi toteuttamisoh-
25556:        päätöksen käytännössä tehdä?                  jelman muutosta ja valtionosuuden maksamista
25557:                                                      Kärkölän kunnan esittämiin 16 384 791,98 mar-
25558:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kan kustannuksiin.
25559: en seuraavaa:                                           Sosiaalihallitus lähetti toteuttamisohjelman
25560:                                                      muuttamista ja kustannusten tarkistamista kos-
25561:    Kärkölän kunnan esittämän vanhainkodin            kevat asiakirjat lausunnolle rakennushallituk-
25562: laajennuksen ja peruskorjauksen perustamis-          seen 20.12.1990. Rakennushallitus ei ole vielä
25563: suunnitelma hyväksyttiin 10.9.1986. Vuosia           antanut lausuntoaan.
25564: 1988-1992 koskevassa sosiaalihuollon valta-             Sen jälkeen, kun rakennushallitus on antanut
25565: kunnallisessa suunnitelmassa hanke hyväksyttiin      asiasta lausuntonsa, sosiaali- ja terveysministeriö
25566: aloitettavaksi vuonna 1988.                          tekee päätöksen toteuttamisohjelman muuttami-
25567:    Kär kölän kunnanhallitus esitti 9.2.1988 teke-    sesta ja niistä kustannuksista, joihin valtion-
25568: mässään hakemuksessa, että kunnan vanhainko-         osuus suoritetaan. Ennen päätöksentekoa asia
25569: din laajennuksen ja peruskorjauksen toteutta-        käsitellään valmistavasti valtioneuvoston raha-
25570: misohjelma hyväksyttäisiin ja valtionosuus suo-      asiainvaliokunnassa.
25571: ritettaisiin kyseisen suunnitelman toteuttamises-       Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
25572: ta aiheutuviin 12 962 000 markan perustamis-         ministeriö ei tässä vaiheessa, asian käsittelyn ja
25573: kustannuksiin.                                       kustannusten nousuun johtaneiden syiden selvit-
25574:    Sosiaali- ja terveysm1msteriö hyväksyi            tämisen ollessa aivan tavanomaisen käytännön
25575: 23.3.1988 sosiaalihallituksen ja rakennushalli-      mukaisesti vielä kesken, voi ennakoida tulevaa
25576: tuksen lausuntojen perusteella hankkeen toteut-      ratkaisua Kärkölän vanhainkodin perustamis-
25577: tamisohjelman ja valtionosuuden suorittamisen        kustannushankkeen lopullisista valtionosuuteen
25578: 13 000 000 markan kustannuksiin kuntien ja           oikeuttavista perustamiskustannuksista.
25579: kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksis-
25580: 
25581:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1991
25582: 
25583:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
25584:                                           1991 vp -   KK 167                                          3
25585: 
25586: 
25587: 
25588: 
25589:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25590: 
25591:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bund (35/73, nedan KSAL) samt 25 § lagen om
25592: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        planering av och statsandel för social- och hälso-
25593: den 7 juni 1991 till vederbörande medlem av           vården (677/82). Av dessa kostnader är statsan-
25594: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     delen 6 760 000 mark.
25595: dagsman S.-L. Anttila undertecknade spörsmål             På grundval av det ovan nämnda godkändes
25596: nr 167:                                               kostnaderna för projektet enligt Kärkölä kom-
25597:                                                       muns framställning.
25598:              Åmnar Regeringen fastställa de slutli-      När projektet var färdigt år 1990 framlade
25599:           ga anläggningskostnaderna för Kärkölä       Kärkölä kommun den utredning över statsande-
25600:           ålderdomshem tili 16 384 791,98 mark        len som förutsätts i 20 § KSAL och föreslog att
25601:           med beaktande av att projektet har ge-      programmet för genomförande av projektet
25602:           nomförts enligt de planer som godkänts      ändras och statsandel för kostnaderna på
25603:           av socialstyrelsen och byggnadsstyrelsen,   16 384 791,98 betalas tilllänsstyrelsen i Tavaste-
25604:           samt                                        hus Iän.
25605:              inom viiken tid ämnar Regeringen            På grund av att de slutliga kostnaderna
25606:           fastställa de slutliga anläggningskostna-   överskred de kostnader som social- och hälso-
25607:           derna för Kärkölä ålderdomshem, och         vårdsministeriet godkänt 23.3.1988, sände läns-
25608:              när ämnar Regeringen i praktiken fat-    styrelsen 29.11.1990 handlingarna tili socialsty-
25609:           ta beslutet?                                relsen. I sitt utlåtande förordade länsstyrelsen
25610:                                                       ändringen av programmet för genomförande av
25611:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          projektet och betalningen av statsandel för de
25612: samt anföra följande:                                 kostnader på 16 384 791,98 mark som Kärkölä
25613:                                                       kommun framlagt.
25614:    Den anläggningsplan för en utbyggnad och              Socialstyrelsen sände handlingarna som gäli-
25615: grundlig reparation av ålderdomshemmet som            de ändringen av programmet för genomförande
25616: Kärkölä      kommun       framlade   godkändes        av projektet och justeringen av kostnaderna för
25617: 10.9.1986. 1 den riksomfattande planen för soci-      utlåtande tili byggnadsstyrelsen 20.12.1990.
25618: alvården åren 1988-1992 godkändes att projek-         Byggnadsstyrelsen har ännu inte gett utlåtande.
25619: tet skulle påbörjas 1988.                                När byggnadsstyrelsen gett sitt utlåtande i
25620:    Kärkölä kommunstyrelse föreslog i sin ansö-        ärendet, fattar social- och hälsovårdsministeriet
25621: kan daterad 9.2.1988 att programmet för genom-        beslut om ändring av programmet för genomfö-
25622: förande av utbyggnaden och den grundliga repa-        rande av projektet och om de kostnader statsan-
25623: rationen av kommunens ålderdomshem god-               del betalas för. Innan beslutet fattas behandlas
25624: känns och att statsandel betalas för de anlägg-       ärendet förberedelsevis i statsrådets finansut-
25625: ningskostnader på 12 962 000 mark som realise-        skott.
25626: ringen av planen föranleder.                             På grundval av det ovan anförda kan social-
25627:    Social- och hälsovårdsministeriet godkände         och hälsovårdsministeriet inte i detta skede, när
25628: 23.3.1988 på grundval av socialstyrelsens och         ärendet helt enligt normal praxis inte har slutbe-
25629: byggnadsstyrelsens utlåtanden programmet för          handlats och utredningen av orsakerna tili de
25630: genomförande av projektet och att statsandel          höjda kostnaderna ännu inte är klar, förutsäga
25631: betalas för kostnaderna på 13 000 000 mark med        beslutet om hur stora slutliga anläggningskost-
25632: stöd av 10 och II §§ lagen om statsandelar och        nader för projektet angående Kärkölä ålder-
25633: statsunderstöd åt kommuner och kommunalför-           domshem som berättigar tili statsandel.
25634: 
25635:      Helsingfors den 8 juli 1991
25636: 
25637:                                                                       Minister Toimi Kankaanniemi
25638:                                                    1991 vp
25639: 
25640: Kirjallinen kysymys 168
25641: 
25642: 
25643: 
25644: 
25645:                                      S.-L. Anttila: Yleisten kirjastojen valtionosuuksien tason säilyttä-
25646:                                          misestä
25647: 
25648: 
25649:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25650: 
25651:    Esitystä uudeksi valtionosuuslainsäädännöksi            Saamieni tietojen mukaan valtionosuuslain-
25652: ollaan viimeistelemässä. Esityksestä saatujen           säädäntöä ollaan tältä osin uudelleen valmistele-
25653: tietojen mukaan yleiset kirjastot ollaan erotta-        massa ja viimeistelemässä.
25654: massa opetushallinnosta osaksi kulttuurihallin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25655: toa. Samalla muutos saattaisi merkitä mm. tun-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25656: tuvaa valtionosuuksien alenemista ja romahdut-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25657: taisi siten yleisten kirjastojen palvelutason. Ylei-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25658: sistä kirjastoista on tullut kansalaisten tietokes-
25659: kuksia, jotka palvelevat kaikenikäisiä opiskeli-                  Aikooko Hallitus uutta valtionosuus-
25660: joita ja eriasteisia oppilaitoksia ja välittävät kau-          lainsäädäntöä valmistellessaan huolehtia
25661: kolainauksen avulla yhteistyössä tieteellisten                 valtionosuuksien tason säilyttämisestä
25662: kirjastojen kanssa materiaalia kaikkialle maa-                 yleisten kirjastojen osalta ja siten turvata
25663: han. Tietohuoltotoiminta nähdään jo nykyisin                   kirjastojen nykyisen palvelutason, sekä
25664: kokonaisena toiminta-alueena. Yleisten kirjasto-                  aikooko Hallitus asiaa valmistelles-
25665: jen rooli tieteellisten kirjastojen rinnalla koulu-            saan ottaa huomioon sen, että yleiset kir-
25666: tuksen tukijana on erittäin tärkeä. Toiminnan                  jastot ovat nykyisin kansalaisten tieto-
25667: kehittämisen kannalta on erittäin tärkeää ja                   keskuksia, joiden rooli tieteellisten kirjas-
25668: luonnollista, että yleiset kirjastot voitaisiin pitää          tojen rinnalla koulutuksen tukijana on
25669: opetushallinnon yhteydessä vastaavalla tavalla                 erittäin tärkeä?
25670: kuin useimmat tieteelliset kirjastot ovat osa kor-
25671: keakouluopetuksen hallintoa.
25672: 
25673:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1991
25674: 
25675:                                            Sirkka-Liisa Anttila
25676: 
25677: 
25678: 
25679: 
25680: 210300M
25681: 2                                          1991 vp -   KK 168
25682: 
25683: 
25684: 
25685: 
25686:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25687: 
25688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kirjasto viimeisessäkin maamme kunnassa. Suo-
25689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          malaiset ovat myös maailman ahkerimpia kirjas-
25690: olette 13 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-         topalvelujen käyttäjiä, yli 49 miljoonaa kirjasto-
25691: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       käyntiä vuonna 1990 ja lainaajia samana vuonna
25692: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        noin 2,2 miljoonaa. On aivan selvää, ettäjulkisen
25693: S.-L. Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     vallan on kaikissa olosuhteissa pystyttävä takaa-
25694: myksestä n:o 168:                                      maan kirjastojen tulevaisuus. Hallituksen tarkoi-
25695:                                                        tuksena onkin valtionosuusuudistuksen yhtey-
25696:           Aikooko Hallitus uutta valtionosuus-         dessä taata kirjastojen peruspalvelujen järjestä-
25697:        lainsäädäntöä valmistellessaan huolehtia        minen kunnissa. Hallitus tulee myös valtion-
25698:        valtionosuuksien tason säilyttämisestä          osuusuudistuksen jälkeen seuraamaan sitä, mi-
25699:        yleisten kirjastojen osalta ja siten turvata    ten kirjastopalvelut kehittyvät.
25700:        kirjastojen nykyisen palvelutason, sekä            Kirjastot ovat nykyisin kansalaisten tietokes-
25701:           aikooko Hallitus asiaa valmistelles-         kuksia ja niiden merkitys koulutuksen tukijana
25702:        saan ottaa huomioon sen, että yleiset kir-      kasvaa sitä mukaa kuin koulutuksen toteutta-
25703:        jastot ovat nykyisin kansalaisten tieto-        mismuodot monipuolistuvat- etäopetus, avoin
25704:        keskuksia, joiden rooli tieteellisten kirjas-   korkeakoulu jne. Erityisesti aikuisopetuspalve-
25705:        tojen rinnalla koulutuksen tukijana on          lujen leviäminen maassamme on aiheuttamassa
25706:        erittäin tärkeä?                                uusia haasteita myös kirjastolaitokselle. Halli-
25707:                                                        tuksella on se käsitys, että myös kunnissa vaka-
25708:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            vasti ymmärretään kirjastojen merkitys tietoyh-
25709: taen seuraavaa:                                        teiskunnassa ja kehitetään sitä.
25710:                                                           Kirjastot ovat kunnallisen kulttuuritoimen
25711:    Valtionosuusuudistus on kokonaisuus, jonka          peruspilareita. Niitä koskevien asioiden käsittely
25712: puitteissa on tarkoitus uudistaa opetusministe-        on myös keskushallinnossa kirjastoväen omien
25713: riön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäasi-    toivomusten mukaisesti siirretty opetusministe-
25714: ainministeriön valtionrahoitusjärjestelmiä kos-        riöstä 9 päivänä helmikuuta 1990 annetulla ase-
25715: keva lainsäädäntö. Uutta valtionosuusjärjestel-        tuksella opetusministeriön samalla asetuksella
25716: mää on valmisteltu siltä pohjalta, että kunnille       perustetun kulttuuriosaston toimialaan. Nykyi-
25717: tulevat hallintoalakohtaisten laskennallisten pe-      nen valtionosuuslainsäädäntö on kuitenkin edel-
25718: rusteiden mukaan määräytyvät valtionosuudet            leen yhteinen peruskouluille, lukioille ja yleisille
25719: yhteensä keskimäärin vastaavat kuntien aikai-          kirjastoille.
25720: semmin saamien, uudistuksen piiriin kuuluvien             Hallitus pyrkii uutta valtionosuuslainsäädän-
25721: valtionosuuksien kokonaismäärää. Uudistusesi-          töä valmistellessaan säilyttämään vastaavan rin-
25722: tyksen sisältö yksityiskohtiin päätetään valtio-       nasteisuuden koulutoimen ja kirjastojen kesken
25723: neuvostossa lähikuukausina.                            korostaakseen niiden peruspalveluluonnetta
25724:    Kirjastot kuuluvat kiistatta suomalaisen sivis-     kuntalaisten kannalta.
25725: tyselämän peruspalveluihin. Jo 1950-luvulla oli
25726: 
25727:      Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1991
25728: 
25729:                                                                 Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
25730:                                           1991 vp -   KK 168                                         3
25731: 
25732: 
25733: 
25734: 
25735:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25736: 
25737:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          talet fanns bibliotek i alla kommuner i landet.
25738: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Finländarna är också bland de flitigaste använ-
25739: den 13 juni 1991 tili vederbörande medlem av          darna av bibliotekstjänster i världen; över 49
25740: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     miljoner biblioteksbesök 1990 och ca 2,2 miljo-
25741: dagsman S.-L. Anttila undertecknade spörsmål          ner låntagare samma år. Det är helt klart att
25742: nr 168:                                               statsmakten under alla omständigheter måste
25743:                                                       kunna garantera bibliotekens framtid. Regering-
25744:           Amnar Regeringen vid beredningen av         en har för avsikt att i samband med statsandels-
25745:        den nya statsandelslagstiftningen se tili      reformen garantera att bibliotekens basservice
25746:        att nivån på statsandelarna bibehålls vad      ordnas i kommunerna. Regeringen kommer
25747:        gäller de allmänna biblioteken och på så       också att efter statsandelsreformen följa utveck-
25748:        sätt trygga bibliotekens nuvarande servi-      lingen inom biblioteksservicen.
25749:        cenivå, samt                                      Biblioteken är nu för tiden kunskapsbanker
25750:           ämnar Regeringen vid beredningen av         för medborgarna och deras betydelse som utbild-
25751:        saken beakta att de allmänna biblioteken       ningens stöttepelare växer i takt med att utbild-
25752:        nu för tiden är kunskapsban~er för             ningen antar allt mera mångsidiga former -
25753:        medborgarna vilkas roll som stöttepelare       distansundervisning, den öppna högskolan osv. 1
25754:        för utbildningen vid sidan av de veten-        synnerhet vuxenutbildningstjänsternas ökade
25755:        skapliga biblioteken är utomordentligt         spridning i vårt land medför nya utmaningar
25756:        viktig?                                        också för biblioteksväsendet. Regeringen är av
25757:                                                       den uppfattningen att man också i kommunerna
25758:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          är väl medveten om bibliotekens betydelse i in-
25759: samt anföra följande:                                 formationssamhället och vill utveckla denna.
25760:                                                          Biblioteken är grundpelare i kommunernas
25761:    Statsandelsreformen utgör en helhet inom           kulturverksamhet. Behandlingen av biblioteks-
25762: vars ramar avsikten är att revidera den lagstift-     frågor inom centralförvaltningen har i enlighet
25763: ning som gäller undervisningsministeriets, so-        med biblioteksfolkets egna önskemål genom för-
25764: cial- och hälsovårdsministeriets samt inrikesmi-      ordningen den 9 februari 1990 om undervis-
25765: nisteriets system för statlig finansiering. Det nya   ningsministeriet överförts tili verksamhetsområ-
25766: statsandelssystemet har beretts utgående från att     det för den kulturavdelning som genom samma
25767: de statsandelar som kommunerna får och som            förordning inrättades vid undervisningsministe-
25768: fastställs enligt särskilda beräkningsgrunder för     riet. Den nuvarande statsandelslagstiftningen är
25769: varje förvaltningsområde sammanlagt i medeltal        dock fortfarande gemensam för grundskolan,
25770: skall motsvara det totala beloppet av de statsan-     gymnasiet och de allmänna biblioteken.
25771: delar som kommunerna tidigare fått inom de               Regeringen går vid beredningen av den nya
25772: områden som berörs av reformen. Det detaljera-        statsandelslagstiftningen in för att bibehålla
25773: de innehållet i reformförslaget fastslås i statsrå-   denna samordning mellan skolväsendet och bib-
25774: det inom de närmaste månaderna.                       lioteken för att betona deras karaktär av basser-
25775:    Biblioteken hör obestridligen tili basservicen     vice för kommuninvanarna.
25776: inom det finländska kulturlivet. Redan på 1950-
25777:      Helsingfors den 1 augusti 1991
25778: 
25779:                                                                Minister Tytti !sohookana-Asunmaa
25780:                                                   1991 vp
25781: 
25782: 
25783: Kirjallinen kysymys 169
25784: 
25785: 
25786: 
25787:                                     Hautala ym.: Intiaan suunnitellun Sardar Sarovar -nimisen pato- ja
25788:                                          keinokasteluhankkeen rahoituksesta
25789: 
25790:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25791: 
25792:     Lokakuun 31. päivänä 1989 128 suomalais-            mitenkään voi kyetä pitkiin aikoihin rahoitta-
25793: ta kansanedustajaa lähetti Maailmanpankin               maan muita pienimittaisempia keinokastelu- ja
25794: pääjohtajalle Barber B. Conablelle kirjeen, jossa       vesitaloushankkeita, vaikka nämä olisivat edulli-
25795: kysyttiin, mitä Maailmanpankki aikoo tehdä,             sempia ja erittäin tarpeellisia.
25796: jotta Intian Narmadajokeen Gujaratin, Maha-                 Kirjeessä viitattiin tietoihin, joiden mukaan
25797: rashtran ja Madhya Pradeshin osavaltioiden              Gujaratissa hanketta kannattavat vaikutusval-
25798: rajalle suunnitellun Sardar Sarovar -patoaltaan         taiset tahot ovat onnistuneet käytännössä pitkän
25799: tieltä häädettävät ihmiset eivät joutuisi kurjuu-       aikaa estämään hankkeeseen liittyviä ongelmia
25800: teen.                                                   koskevan julkisen keskustelun. Ki1jeessä mainit-
25801:     Pääjohtaja Conable vastasi joulukuun 6. päi-        tiin, että suurin osa patoaltaan tieltä häädettävis-
25802: vänä 1989 päivätyllä kirjeellä, jossa toisaalta         tä kuuluu Intian alkuperäiskansoihin (eli ns. adi-
25803: ilmaistiin Maailmanpankin tuntevan huolta               vaseihin), joiden yhteisöt ovat aikaisemmin vas-
25804: samasta asiasta sekä toisaalta vakuutettiin, että       taavissa tapauksissa hajonneet täysin. Edelleen
25805: pankki on toiminut ja toimii läheisessä yhteis-         mainittiin, että hanketta vastustavien järjestöjen
25806: työssä intialaisten viranomaisten kanssa varmis-        mukaan vielä ei ole edes uskottavasti selvitetty,
25807: taakseen, että uudelleenasuttamista koskevat            minne häädettävät (vähintään) 90 000 ihmistä
25808: periaatepäätökset ja suunnitelmat muotoillaan           voitaisiin asuttaa.
25809: ja toteutetaan mitä huolellisimmin.                         Lisäksi kirjeessä mainittiin, että saatujen tie-
25810:     Koska hankkeesta kuitenkin myös tämän jäl-          tojen mukaan Sardar Sarovar -hankkeeseen
25811: keen saatiin huolta herättäviä tietoja, toukokuun       läheisesti liittyvä Narmada Sagar -hanke aiheut-
25812:  31. päivänä 1990 jälleen 120 suomalaista kansan-       taisi todennäköisesti myös vähintään 100 000
25813: edustajaa lähetti pääjohtaja Conablelle kirjeen.        ihmisen häätämisenja että mikäli koko "Narma-
25814:  Tässä kirjeessä mainittiin, että hankkeen arvos-       dan laakson kehittämisohjelma" (Narmada
25815:  telijoiden mielestä samat hyödyt, joihin suurpa-       Valley Development Project) lukuisine patoi-
25816:  tohankkeella pyritään, voitaisiin mahdollisesti        neen lähivuosikymmenten aikana toteutettaisiin,
25817:  saavuttaa huomattavasti vähäisemmin yhteis-            tämä merkitsisi yli miljoonan ihmisen pakkosiir-
25818:  kunnallisin, luonnontaloudellisin ja jopa rahassa      tämistä.
25819:  mitattavin kustannuksin- ja keinokasteluhyö-               Maailmanpankin Intian -hankkeita käsittele-
25820:  tyjen osalta myös nopeammin - käyttämällä              vän osaston (India Department) johtaja Jan
25821:  toisenlaisia keinoja. Kirjeessä painotettiin, että     Wijnand vastasi kesäkuun 19. päivänä 1990
25822:  useiden kansalaisjärjestöjen esittämät vaihtoeh-       edellä esitettyyn lähettämällä kirjeen, jonka liit-
25823:  toiset vesi- ja energiatalousratkaisut vaikuttavat     teenä oli huhtikuussa 1990 päivätty hanketta ja
25824:  ainakin siinä määrinjärkeviltä, että niitä kannat-     siihen kohdistettua arvostelua koskeva muistio.
25825:  taisi tutkia huolellisesti, ennen kuin laajamittais-   Tässä muistiossa ja saa te kirjeessä esitettiin mm.,
25826:  ten Ga hyvin kalliiden) hankkeiden eteenpäin           että hankkeesta hyötyvien ihmisten määrä on
25827:  viemisellä tuhotaan pienimittaisten hankkeiden         enemmän kuin satakertainen siitä mahdollisesti
25828:  toteuttamisen edellytykset.                            kärsimään joutuvien määrään verrattuna; että
25829:      Kirjeessä todettiin myös, että hankkeen ar-        padon rakentamatta jättäminen aiheuttaisi pit-
25830:  vostelijoiden väitteen mukaan Sardar Sarovar ei        källä aikavälillä huomattavasti enemmän ihmis-
25831:  lainkaan auttaisi Gujaratin osavaltion eniten          ten ahdinkoa kuin mitä hankkeen toteuttaminen
25832:  kuivuudesta kärsiviä alueita eikä eniten avun          aiheuttaisi lyhyellä aikavälillä; että hankkeen
25833:  tarpeessa olevia ihmisiä - päinvastoin: arvoste-       hylkääminen aiheuttaisi jatkuvan ja kasvavan
25834:  lijoiden mukaan, mikäli Gujaratin osavaltio            hätäavun tarpeen, mikä merkitsisi verovarojen
25835:  joutuu kantamaan pääasiallisen rahoitusvastuun         haaskaantumista ja elinehtojen kiristymistä; että
25836:  hankkeesta (niin kuin on todennäköistä), se ei         maataloustuotannon nopea lisääminen on Inti-
25837: 
25838: 210300M
25839: 2                                          1991 vp -   KK 169
25840: 
25841: 
25842: assa välttämätöntä köyhyyden lievittämiseksi,              On syytä panna merkille, että hankkeen vas-
25843: eikä se onnistu ilman keinokastelun laajentamis-       tustajien mukaan Maailmanpankin tuki hank-
25844: ta; ja että vaikka ei olekaan teknis-taloudellisesti   keelle on poliittisesti ja käytännöllisesti, siis myös
25845: mahdollista johtaa kaikkea kasteluvettä niille         rahoituksen kannalta, aivan ratkaiseva. Arvoste-
25846: alueille, missä tulotaso on alhaisin, hankkeella       lijoiden mielestä pankin vetäytyminen hankkees-
25847: tulee olemaan suurempi köyhyyttä vähentävä             ta - kuten luultavasti myös maksatusten kes-
25848: vaikutus kuin sen vaihtoehdoilla olisi.                keyttäminen sillä perusteella, ettei toteuttava so-
25849:     Lisäksi saatekirjeessä todetaan, että Maail-       pimuspuoli ole täyttänyt kaikkia pankin alunpe-
25850: manpankki rahoittaa vain 18% SSP:stä. Kirjeen          rin asettamia sopimusehtoja-pakottaisi Intian
25851: mukaan on hyvin todennäköistä, että SSP toteu-         ja varsinkin kyseisten osavaltioiden vallanpitäjät
25852: tetaan nykyisen suunnitelman ja aikataulun             lopultakin käymään todellista ja avointa keskus-
25853: mukaan riippumatta siitä, rahoittaako Maail-           telua eri kansalaisryhmien kanssa kehityksen
25854: manpankki sitä vai ei.                                 vaihtoehdoista.
25855:     Ulkopuolisten on luonnollisesti vaikeata suo-          Nykyinen Maailmanpankin tuki Sardar Saro-
25856: ranaisesti väitellä näistä seikoista. Kuitenkin        var -hankkeelle ja sitä kautta koko Narmadan
25857: tiedossamme on huomattava määrä yksityiskoh-           laakson jättimäisille patohankkeille merkitsee
25858: taista ja perusteltua aineistoa, jossa hanketta        arvostelijoiden mielestä sitä, että vauras ulko-
25859: arvostellaan. Mm. seuraavien kysymysten esittä-        maailma, Suomi mukaan luettuna, sekaantuu
25860: minen vaikuttaa aiheelliselta:                         hyvin painokkaalla tavalla Intian sisäiseen väit-
25861:     Tulevatko luvatut hyödyt todella toteutu-          telyyn, ennestään vahvoja tukien.
25862: maan niin laajasti ja niin nopeasti ja tulevatko ne        Viimeisin Maailmanpankin hanketta toteut-
25863: kestämään niin kauan, että tämä oikeuttaa niuk-        taville viranomaisille asettama määräaika, johon
25864: kojen pääomien sitomisen hankkeeseen sen vaa-          mennessä pankki on ilmoittanut odottavansa
25865: timassa laajuudessa sekä ne todennäköiset ja           lisäselvityksiä häädettävien ihmisten uudelleen-
25866: mahdolliset korjaamattomat vahingot, joita             asuttamisen valmisteluista, ympäristövaikutuk-
25867: hanke aiheuttaisi jo käytössä oleville tai mahdol-     sista ym., kuluu umpeen 30.6.1991. Pankki on jo
25868: lisesti muulla tavoin käyttöön saataville luon-        neljä kertaa aikaisemmin asettanut vastaavanlai-
25869: nonvaroille -viljelymaa mukaan luettuna?               sen määräajan ilman, että tämä olisi johtanut
25870:     Olisivatko samat tai samanveroiset hyödyt          todellisiin muutoksiin hankkeen valmistelussa ja
25871: sittenkin saavutettavissa pienemmin taloudelli-        toteuttamista vassa.
25872: sin, yhteiskunnanisin ja ympäristöön kohdistu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25873: vin uhrauksin käyttämällä toisenlaisia, enem-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25874: män ihmisten tasa-arvoisuuteen tähtääviä ja            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25875: luonnontalouden kannalta kestävämpiä keinoja?          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25876:     Edistääkö hanke todella yhteiskunnallista
25877: oikeudenmukaisuutta, ihmisryhmien välistä yh-                     Aikooko Suomen Hallitus osaltaan
25878: teistoimintaa ja sopua sekä kaikkien ihmisten                  kehottaa     Pohjoismaiden       edustajaa
25879: mahdollisuutta oman harkintansa mukaan osal-                   Maailmanpankin johtokunnassa suhtau-
25880: listua oman tulevaisuutensa muovaamiseen -                     tumaan kielteisesti Sardar Sarovar -nimi-
25881: vai viekö hanke kehitystä poispäin näistä tavoit-              sen Intiaan aiotun pato- ja keinokastelu-
25882: teista?                                                        hankkeen rahoituksen jatkamiseen, kun-
25883:     Tuleeko hanke aiheuttamaan sellaisia vahin-                nes on osoitettu, että hankkeeseen liitty-
25884: koja ja menetyksiä, joita ei voida mitata tai                  vät sosiaaliset, taloudelliset, tekniset ja
25885: arvioida eikä korvata mitenkään?                               ympäristöarvoihin liittyvät ongelmat on
25886:     Edistääkö tapa, jolla hanketta on valmisteltu              ratkaistu tyydyttävästi ja oleellisesti pa-
25887: ja jolla sitä toteutetaan, kehitykseen liittyvien              remmin kuin niiden ensimmäisten seitse-
25888: ongelmien syvällistä ymmärtämistä sekä ihmis-                  män vuoden aikana, jotka Maailman-
25889: ryhmien välistä neuvonpitoa ja ristiriitojen sovit-            pankki on ollut suunnitelmassa osallise-
25890: telua?                                                         na?
25891: 
25892:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1991
25893: 
25894:           Heidi Hautala                   Ulla Anttila              Maria Kaisa Aula
25895:           Eva Biaudet                     Satu Hassi                Hannele Luukkainen
25896:           Eero Paloheimo                  Tuija Maaret Pykäläinen   Olli Rehn
25897:           Heikki Riihijärvi               Heikki Rinne              Jouni J. Särkijärvi
25898:                     Erkki Tuomioja                           Jarmo Wahlström
25899:                                           1991 vp -   KK 169                                            3
25900: 
25901: 
25902: 
25903: 
25904:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25905: 
25906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ihmisten tasa-arvoisuuteen tähtääviä ja luon-
25907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nontalouden kannalta kestävämpiä keinoja?
25908: olette 14 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-           - Edistääkö hanke todella yhteiskunnallista
25909: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      oikeudenmukaisuutta, ihmisten välistä yhteistoi-
25910: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mintaaja sopua sekä kaikkien ihmisten mahdol-
25911: Hautalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      lisuutta oman harkintansa mukaan osallistua
25912: myksestä n:o 169:                                     oman tulevaisuutensa muovaamiseen - vai vie-
25913:                                                       kö hanke kehitystä poispäin näistä tavoitteista?
25914:           Aikooko Suomen Hallitus osaltaan               - Tuleeko hanke aiheuttamaan sellaisia va-
25915:        kehottaa     Pohjoismaiden       edustajaa     hinkoja ja menetyksiä, joita ei voida mitata tai
25916:        Maailmanpankin johtokunnassa suhtau-           arvioida eikä korvata mitenkään?
25917:        tumaan kielteisesti Sardar Sarovar -nimi-         - Edistääkö tapa, jolla hanketta on valmis-
25918:        sen Intiaan aiotun pato- ja keinokastelu-      teltu ja jolla sitä toteutetaan, kehitykseen liitty-
25919:        hankkeen rahoituksen jatkamiseen, kun-         vien ongelmien syvällistä ymmärtämistä sekä ih-
25920:        nes on osoitettu, että hankkeeseen liitty-     misryhmien välistä neuvonpitoa ja ristiriitojen
25921:        vät sosiaaliset, taloudelliset, tekniset ja    sovittelua?
25922:        ympäristöarvoihin liittyvät ongelmat on           Maailmanpankin johtokunta on päättänyt
25923:        ratkaistu tyydyttävästi ja oleellisesti pa-    rahoittaa Narmadajoen laakson kehitysohjel-
25924:        remmin kuin niiden ensimmäisten seitse-        maa Intiassa kolmella v. 1985 myönnetyllä lai-
25925:        män vuoden aikana, jotka Maailman-             nalla yhteismääräitään vajaat 500 milj. dollaria.
25926:        pankki on ollut suunnitelmassa osallise-       Tästä määrästä on tähän mennessä käytetty n.
25927:        na?                                            78 milj. dollaria. Rahoitusta on myönnetty toi-
25928:                                                       saalta vesi-, huolto- ja kasteluhankkeelle ja toi-
25929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          saalta Sardar Sarovarin pato- ja voimalahank-
25930: vasti seuraavaa:                                      keelle. Näistä erityisesti viimeksi mainittu on
25931:                                                       herättänyt runsaasti keskustelua ja arvostelua.
25932:    Kysymyksessä viitataan myös siihen, että           Kummankin hankkeen lainaehtojen täyttäminen
25933: ryhmä suomalaisia kansanedustajia kahdessa eri        on viivästynyt, erityisesti uudelleen asutettavan
25934: yhteydessä on kiinnittänyt Maailmanpankin             väestön sijoittaminen.
25935: pääjohtaja Barber Conablen huomiota Sardar               Pankki on joulukuussa 1990 arvioinut Sardar
25936: Sarovar -projektiin liittyviin ongelmiin erityises-   Sarovarin pato- ja voimalahankkeen hyötyjen
25937: ti mitä tulee väestön uudelleen asuttamiseen ja       alkavan toteutua vasta 13-14 vuoden kuluttua
25938: ympäristönäkökohtiin. Katsotaan, että mm.             projektin aloittamisesta. Hyötyjen lasketaan jat-
25939: seuraavien yksittäiskysymysten esittäminen vai-       kuvanja kasvavan aina 50 vuoteen asti projektin
25940: kuttaa aiheelliselta:                                 aJoituksesta. Projektin arvioitu taloudellinen
25941:    - Tulevatko luvatut hyödyt todella toteutu-        tuotto on joulukuussa 1990 tarkistetussa laskel-
25942: maan niin laajasti ja niin nopeasti ja tulevatko ne   massa 12% eli jonkin verran pienempi kuin
25943: kestämään niin kauan, että tämä oikeuttaa niuk-       alkuperäisessä laskelmassa. Tuottoprosenttia
25944: kojen pääomien sitomisen hankkeeseen sen vaa-         pidetään kuitenkin selvästi hyväksyttävänä sen
25945: timassa laajuudessa sekä ne todennäköiset ja          ylittäessä 10 'Y.,:ia.
25946: mahdolliset korjaamattomat vahingot, joita               Pelkästään taloudellinen analyysi ei anna
25947: hanke aiheuttaisi jo käytössä oleville tai mahdol-    luotettavaa kuvaa tietyn projektin mahdollisuuk-
25948: lisesti muulla tavoin käyttöön saataville Iuon-       sista täyttää asetettuja kokonaistavoitteita. On
25949: nonvaroilie- viljelymaa mukaan luettuna?              myönnettävä, että hyötyjen ja kustannusten
25950:    - Olisivatko samat tai samanveroiset hyödyt        arviointiin lähes aina liittyy tiettyjä epävarmuus-
25951: sittenkin saavutettavissa paremmin taloudellisin,     tekijöitä. Tämäntyyppisiä kustannuksia, joita on
25952: yhteiskunnanisin ja ympäristöön kohdistuvin           vaikea arvioida, ovat esim. eläin- ja kasvilajien
25953: uhrauksin käyttämällä toisenlaisia, enemmän           mahdollinen häviäminen tai kannan vähenemi-
25954: 4                                        1991 vp -   KK 169
25955: 
25956: 
25957: nen, vuoroveden vaihtelujen vaikutus satoon tai      huolestuneisuutta varsinkin projektin uudelleen-
25958: karjasta saatavaan tuloon, kalalajeihin vaikutta-    asutus- ja ympäristövaikutusten johdosta. Muun
25959: vat muutokset jne. Saatujen selvitysten mukaan       muassa tästä syystä pankin pääjohtaja Barber
25960: esim. tiettyjen eläin- ja kasvilajien mahdollinen    Conable on äskettäin asettanut riippumattoman
25961: häviäminen kyseessä olevan hankkeen toteutuk-        ryhmän arvioimaan projektin edistymistä. Intian
25962: sen yhteydessä on pieni, mutta sitä ei voida         viranomaiset eivät hyväksy pato- ja kuivatustöi-
25963: kuitenkaan kokonaan sulkea pois.                     den teknistaloudellisten näkökohtien uudelleen-
25964:     Kysymyksessä viitataan suomalaisten kan-         arviointia, mutta ovat valmiit siihen, että arvi-
25965: sanedustajien toukokuussa 1990 pääjohtaja            ointiryhmä tarkastelee uudelleenasuttamista ja
25966: Conablelle lähettämään kirjeeseen, jossa tode-       ympäristövaikutuksia. Ryhmän toimeksiannos-
25967: taan, että useiden kansalaisjärjestöjen esittämät    sa edellytetään neuvotteluja niiden ihmisten
25968: vaihtoehtoiset vesi- ja energiatalousratkaisut       kanssa, joita suunnitellut muutokset koskevat,
25969: vaikuttavat ainakin siinä määrin järkeviltä, että    sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen ja hallitus-
25970: niitä kannattaisi tutkia huolellisesti. Maailman-    ten edustajien kanssa. Yhteydenpito projektin
25971: pankki on ilmoittanut, että vaihtoehtoisia mah-      toteutukseen osallistuvien eri osapuolten välillä
25972: dollisuuksia on tutkittu perusteellisesti jo monen   ja laajojen väestökerrosten kuuleminen lisäävät
25973: vuoden ajan. Pienempien patojen rakentamiseen        kyseiseen projektiin ja myös kehitykseen yleensä
25974: perustuva suunnitelma ei pankin käsityksen           liittyvien ongelmien ymmärtämistä ja edistävät
25975: mukaan olisi kuitenkaan voinut korvata nyt           tällä tavalla kysymyksen esittäjien asettaman
25976: toteutettavaa suurpatoa. Selvitysten mukaan          tavoitteen saavuttamista.
25977: millään muulla tavalla ei olisi saatu aikaan näin        Arviointiryhmää johtaa Yhdistyneiden Kan-
25978: merkittäviä hyötyjä näin suurelle väestöryhmäl-      sakuntien Kehitysohjelman, UNDP:n, entinen
25979: le.                                                  johtaja Bradford Morse. Arviointiryhmän tehtä-
25980:     Kysymyksessä kiinnitetään huomiota projek-       vänä on myös esittää suosituksia projektin to-
25981: tin vaikutuksiin yhteiskunnalliseen oikeudenmu-      teuttamisen tehostamiseksi uudelleenasuttami-
25982: kaisuuteen. Yhteiskunnallista oikeudenmukai-         sen ja ympäristönäkökohtien huomioon otta-
25983: suutta edistävänä piirteenä voidaan mainita se       misen osalta. Arviointiryhmän työ viedään pää-
25984: seikka, että esim. Gujaratin osavaltiossa maatto-    tökseen vuoden 1992 alussa.
25985: malle annetaan uudelleenasutuksen yhteydessä             Kysymykseen, aikooko Suomen hallitus ke-
25986: kaksi hehtaaria viljelysmaata ja jos lisäksi per-    hottaa Pohjoismaiden edustajaa Maailmanpan-
25987: heessä on poikia, kullekin lisää kaksi hehtaaria.    kin johtokunnassa suhtautumaan toistaiseksi
25988: Perhe, jossa on kolme poikaa, voi näin ollen         kielteisesti Sardar Sarovar -nimisen Intiaan ai-
25989: hankkia maata kahdeksan hehtaaria.                   otun pato- ja keinokasteluhankkeen rahoituksen
25990:     Väestön uudelleenasuttaminen Sardar Saro-        jatkamiseen, voidaan todeta, että pankin johto-
25991: var -hankkeen yhteydessä on herättänyt runsaas-      kunta on siis jo hyväksynyt kysymyksessä käsi-
25992: ti kritiikkiä ja huolta. Kysymyksessä mainitaan,     tellyn Sardar Sarovar -projektin vuonna 1985. Jo
25993: että "vähintään 90 000 ihmistä joutuu muutta-        hyväksyttyjä hankkeita ei tuoda normaalita-
25994: maan" projektin vaikutusalueelta sen toteutues-      pauksessa uudelleen johtokunnan käsiteltäväksi
25995: sa. Maailmanpankin puolelta arvioidaan, että         esim. päätettäessä määräajasta, johon mennessä
25996: luku olisi 40 000-50 000, mutta varovaisuus-         projektimaan viranomaisten on täytettävä tietty-
25997: syistä pankki on asiakirjoissaan esittänyt tätä      jä toteutukseen liittyviä ehtoja uudelleenasu-
25998: suuremman luvun eli 70 000.                          tuksen tai muiden vastaavien toimenpiteiden
25999:     Myös jos nyt käsiteltävään projektiin ei olisi   suhteen. Tätä määräaikaa on Sardar Sarovar
26000: ryhdytty ja vesihuoltoa täten turvattu suurelle      -hankkeen tapauksessa pidennetty kolme kertaa
26001: ihmismäärälle, olisi pankin käsityksen mukaan        (viimeksi kesäkuussa 1991) eikä neljä kertaa
26002: pitänyt ryhtyä joka tapauksessa toimenpiteisiin      kuten kysymyksessä todetaan. Päätökset määrä-
26003: väestön muuttamiseksi alueille, joilla vesihuolto    ajan jatkamisesta tekee pankin operatiivisesta
26004: on järjestetty tai järjestettävissä.                 toiminnasta vastuussa oleva varapääjohtaja. Jos
26005:     Viimeisten tietojen mukaan uudelleenasutta-      viivästymiset jatkuvat ja tiettyyn hankkeeseen
26006: misessa on edistytty, erityisesti Gujaratissa. Pa-   liittyy muitakin huolestuttavia piirteitä, on toki
26007: rannusta on havaittavissa Maharashtran osaval-       mahdollista, että asia johtokunnan edustajan ni-
26008: tiossa ja myös Madhya Pradeshin osavaltiossa         menomaisesta pyynnöstä tuodaan johtokuntaan
26009: on tapahtunut jonkinasteista edistystä.              uudelleen käsiteltäväksi.
26010:     Erityisesti kansalaisjärjestöt ovat tunteneet        Hallitus katsoo, että pankki asettamalla riip-
26011:                                         1991 vp -   KK 169                                           5
26012: 
26013: pumattoman arviointiryhmän tutkimaan kysy-          miseksi ja hankkeen toteutuksen tehostamiseksi,
26014: myksessä tarkoitettua projektia ja sen osa-aluei-   hallitus pitää tässä vaiheessa riittävänä tilanteen
26015: ta nyt on toiminut kysymyksen esittäneiden          jatkuvaa seuraamista sekä pankin johdolta että
26016: kansanedustajien toivomalla tavalla. Koska          pohjoismaiselta johtokunnan jäseneltä saatavan
26017: pankki itse on ryhtynyt toimenpiteisiin tunnetus-   raportoinnin perusteella.
26018: ti vaikean projektin eräiden ongelmien ratkaise-
26019: 
26020:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1991
26021: 
26022:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26023: 6                                         1991 vp -    KK 169
26024: 
26025: 
26026: 
26027: 
26028:                                      Till Riksdagens Herr Talman
26029: 
26030:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rättvisa, samarbete och sämja mellan männi-
26031: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skorna samt alla människors möjlighet att enligt
26032: den 14 juni 1991 till vederbörande medlem av           egen bedömning delta i utformningen av sin
26033: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      framtid- eller leder projektet utvecklingen bort
26034: dagsman Hautala m.fl. undertecknade spörsmål           från dessa mål?
26035: nr 169:                                                    - Kommer projektet att förorsaka sådana
26036:                                                        skador och förluster som inte kan mätas eller
26037:            Amnar Fin1ands Regering för sin del         värderas eller på något sätt ersättas?
26038:        uppmana den nordiska representanten i               - Främjar det sätt på vilket projektet beretts
26039:        Världsbankens styrelse att förhålla sig         och genomförs en djup förståelse för de problem
26040:        negativt till fortsatt finansiering av det      som ansluter sig till utveckling samt rådplägning
26041:        planerade damm- och konstbevattnings-           och förlikning i tvister mellan människogrupper?
26042:        projektet Sardar Sarovar i Indien tills det         Världsbankens styrelse har beslutat att finan-
26043:        påvisats att de sociala, ekonomiska, tek-       siera ett utvecklingsprogram i Narmadaflodens
26044:        niska och miljömässiga problem som              dalgång i Indien med tre lån om sammanlagt
26045:        ansluter sig till projektet har lösts på ett    knappt 500 milj. mk som beviljats år 1985. Av
26046:        tillfredsställande och väsentligt bättre sätt   denna summa har ca 78 milj. dollar använts
26047:        än under de första sju år som Världsban-        hittills. Finansiering har beviljats för å ena sidan
26048:        ken har deltagit i planeringen?                 ett vatten- och avlopps- samt bevattningsprojekt
26049:                                                        och å andra sidan för damm- och kraftverkspro-
26050:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           jektet Sardar Sarovar. Av dessa har i synnerhet
26051: samt anföra följande:                                  det senare väckt mycket diskussion och kritik.
26052:                                                        Båda projekten har försenats då lånevillkoren
26053:     I spörsmålet hänvisas också till att en grupp      inte har uppfyllts i tid, detta gäller i synnerhet
26054: finländska riksdagsmän i två olika sammanhang          placeringen av den befolkning som skall flyttas.
26055: har fäst Världsbankens generaldirektör Barber              Banken har i december 1990 uppskattat att
26056: Conables uppmärksamhet på de problem som               projektet börjar medföra nytta först 13-14 år
26057: ansluter sig till projektet Sardar Sarovar, i syn-     efter att det påbörjades. Nyttan beräknas fort-
26058: nerhet omplaceringen av befolkningen och mil-          sätta och öka upp till 50 år efter att projektet
26059: jösynpunkterna. Ytterligare anser man att det          påbörjades. Den ekonomiska avkastningen av
26060: verkar motiverat att ställa bl.a. följande detalj-     projektet har i december 1990 i enjusterad kalkyl
26061: frågor:                                                uppskattats till 12 %, dvs. något lägre än i den
26062:     - Kommer den utlovade nyttan faktiskt att          ursprungliga kalkylen. Avkastningsprocenten
26063: vara så stor och uppnås så snabbt, och kommer          anses emellertid klart acceptabel så länge den är
26064: den att vara så långvarig att detta berättigar en      över 10 o;,,.
26065: bindning av det knappa kapitalet till projektet i          Enbart en ekonomisk analys ger inte någon
26066: den omfattning det kräver samt de troliga och          tillförlitlig bild av ett visst projekts möjligheter
26067: eventuellt oreparerbara skador som projektet           att nå det uppställda helhetsmålet. Det skall
26068: medför för de naturresurser- inklusive odlings-        också medges att bedömningen av nytta och
26069: jord - som redan utnyttjas eller eventuellt            kostnad nästan alltid är förknippad med vissa
26070: kunde tas i bruk på annat sätt?                        osäkerhetsfaktorer. Dylika kostnader som är
26071:     - Kunde samma eller liknande nytta ändå            svåra att beräkna är t.ex. det att vissa djur- och
26072: uppnås bättre med ekonomiska och samhälleliga          växtarter eventuellt försvinner eller att beståndet
26073: uppoffringar samt uppoffringar som riktar sig          minskar, tidvattnets inverkan på skörden eller på
26074: till miljön genom utnyttjande av andra metoder         avkastningen från boskapen, ändringar som
26075: som mera tar sikte på jämställdhet mellan män-         inverkar på fiskarterna o.s.v. Enligt utredningar
26076: niskorna och en varaktig naturhushållning?             som erhållits är t.ex. risken för att vissa djur- och
26077:     - Främjar projektet verkligen samhällelig          växtarter skall utrotas i samband med det aktu-
26078:                                           1991 vp -    KK 169                                            7
26079: 
26080: ella projektet liten, men den kan inte heller helt    ma hur projektet framskrider. De indiska myn-
26081: uteslutas.                                            digheterna har håliit fast vid att de inte godkän-
26082:     1 spörsmålet hänvisas tili det brev som fin-      ner någon omvärdering av de teknisk-ekonomis-
26083: ländska riksdagsmän i maj 1990 sände tili gene-       ka synpunkterna på damm- och torrläggningsar-
26084: raldirektör Conable, där det konstateras att de       betena, men de är beredda på att värderings-
26085: alternativa vatten- och energihushåliningslös-        gruppen granskar omplaceringen och miljöeffek-
26086: ningar som föreslagits av flera medborgarorga-        terna. Gruppens uppdrag förutsätter diskussio-
26087: nisationer verkar åtminstone så pass förnuftiga       ner med de människor som berörs av de planera-
26088: att det skulle löna sig att undersöka dem ordent-     de ändringarna samt med representanter för de
26089: ligt. Världsbanken har meddelat att alternativa       lokala medborgarorganisationerna och regering-
26090: möjligheter har undersökts grundligt redan            arna. Kontakten melian olika parter som deltar
26091: under många års tid. En pian som baserat sig på       i genomförandet av projektet och hörandet av de
26092: byggandet av dammar av mindre format skulie           breda folklagren ökar förståelsen för de problem
26093: enligt bankens uppfattning dock inte ha kunnat        som ansluter sig tili detta projekt och även tili
26094: ersätta den stordamm som nu realiseras. Enligt        utveckling i alimänhet och främjar på detta sätt
26095: utredningarna finns det inget sådant genomför-        uppnåendet av det mål spörsmålsstäliarna stälit.
26096: bart alternativ som skulie ha medfört lika stor          Värderingsgruppen leds av förre chefen för
26097: nytta för en lika stor befolkningsgrupp.              Förenta Nationernas Utvecklingsprogram,
26098:     1 spörsmålet fästs uppmärksamhet vid projek-      UNDP, Bradford Morse. Värderingsgruppen
26099: tets effekter för den samhälieliga rättvisan. Ett     skali ge rekommendationer tili hur projektet
26100: drag värt att nämnas som främjar den samhälle-        kunde genomföras effektivare beträffande om-
26101: liga rättvisan är t.ex. det att i delstaten Gujarat   placeringen och beaktandet av miljösynpunkter-
26102: tilldelas jordlösa i samband med omplaceringen        na. Värderingsgruppen slutför sitt arbete i bör-
26103: två hektar odlingsjord och om familjen dessutom       jan av år 1992.
26104: har söner får man ytterligare två hektar för varje       Beträffande frågan huruvida Finlands rege-
26105: son. En familj med tre söner kan således få åtta      ring ämnar uppmana den nordiska representan-
26106: hektar jord.                                          ten i Världsbankens styrelse att tilis vidare för-
26107:     Omplaceringen av befolkningen i samband           hålla sig negativt tili fortsatt finansiering av det
26108: med projektet Sardar Sarovar har väckt mycket         planerade damm- och konstbevattningsprojektet
26109:  kritik och farhågor. 1 spörsmålet sägs att "minst    Sardar Sarovar i lndien kan det konstateras att
26110:  90 000 människor måste flytta" från projektets       bankens styrelse alltså redan har godkänt det i
26111:  influensområde då det genomförs. Från Världs-        spörsmålet behandlade projektet Sardar Sarovar
26112:  bankens sida uppskattas siffran tili 40 000-         år 1985. Redan godkända projekt upptas i nor-
26113:  50 000, men av försiktighetsskäl har banken i        malfall inte tili ny behandling i styrelsen, t.ex. då
26114:  sina handlingar anfört en större siffra, dvs.        det fattas beslut om tidsfrister för projektlandets
26115:  70 000.                                              myndigheter för uppfyliande av vissa vilikor i
26116:     Om det aktuelia projektet inte hade påbörjats     anslutning tili genomförandet, t.ex. omplacering
26117:  och vattenförsörjningen härmed inte skulle ha        av befolkningen elier andra motsvarande åtgär-
26118:  tryggats för en stor mängd människor, skulie         der. Denna tidsfrist har för projektet Sardar
26119:  man enligt bankens uppfattning i varje fali ha       Sarovar förlängts tre gånger (senast i juni 1991)
26120:  varit tvungen att börja skrida tili åtgärder för     och inte fyra gånger som det sägs i spörsmålet.
26121:  förflyttning av befolkningen tili områden där        Beslut om förlängd tidsfrist fattas av vice gene-
26122:  vattenförsörjningen är ordnad elier kan ordnas.      raldirektören, som är ansvarig för bankens ope-
26123:     Enligt de senaste uppgifterna har omplace-        rativa verksamhet. Om förseningarna fortsätter
26124:  ringen gått framåt, i synnerhet i Gujarat. Vidare    och andra oroväckande drag ansluter sig tili ett
26125:  kan en förbättring iakttas i delstaten Mahara-       visst projekt är det möjligt att saken på uttrycklig
26126:  shtra och även i delstaten Madhya Pradesh har        begäran av en representant i styrelsen tas upp tili
26127:  vissa framsteg gjorts.                               ny styrelsebehandling.
26128:     1 synnerhet medborgarorganisationerna har            Regeringen anser att banken genom att tilisät-
26129:  känt farhågor specielit på grund av effekterna av    ta en oberoende värderingsgrupp som skali
26130:  omplaceringen och projektets miljöeffekter.          undersöka det projekt som avses i spörsmålet
26131:  Bland annat som följd av detta har bankens           och dess delområden nu har handlat på det sätt
26132:  generaldirektör Barber Conable nyligen tilisatt      som de spörsmålsstäliande riksdagsmännen öns-
26133:  en oberoende värderingsgrupp som skali bedö-         kat. Eftersom banken själv har vidtagit åtgärder
26134: 8                                       1991 vp -   KK 169
26135: 
26136: 
26137: för att lösa vissa problem i ett erkänt svårt       grundval av rapporteringen från såväl bankens
26138: projekt och effektivera genomförandet av pro-       ledning som den nordiska direktionsmedlem-
26139: jektet, anser regeringen att det i detta skede      men.
26140: räcker med att kontinuerligt följa situationen på
26141: 
26142:      Helsingfors den 15 juli 1991
26143: 
26144:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
26145:                                              1991 vp
26146: 
26147: 
26148: Kirjallinen kysymys 170
26149: 
26150: 
26151: 
26152: 
26153:                                  Jäätteenmäki: Palkkasaatavien turvaamisesta työntekijöille
26154: 
26155: 
26156: 
26157:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26158: 
26159:    Viime vuosina yhä useampi yritys on joutunut    jouduttu joka kuukausi maksamaan enemmän.
26160: maksuvaikeuksiin ja lopettamaan toimintansa.       Toukokuun aikana koko maassa maksettiin
26161: Viimeisen vuoden kuluessa työttömyys on enem-      palkkaturvapäätöksien mukaisesti runsaat
26162: män kuin kaksinkertaistunut Vaasan, Hämeen         98 400 000 markkaa.
26163: ja Turun työvoimapiireissä.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26164:    Yritysten toiminnan lopettamisien ja kon-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26165: kurssien takia työttömiksijoutuneiden tilannetta   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26166: heikentää se, että työntekijät joutuvat odotta-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26167: maan kohtuuttoman kauan maksamatta jäänei-
26168: tä paikkojaan, Vaasan läänissä jopa yli kolme                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26169: kuukautta. Tämän vuoksi moni joutuu suuriin               ryhtyä konkurssien tai yritysten lopetta-
26170: henkilökohtaisiin vaikeuksiin. Laskut ja lainat           misien takia työttömiksi joutuneiden
26171: on maksettava ajallaan.                                   palkkasaatavien maksatuksen nopeutta-
26172:    Vaasan työvoimapiirissä maksettiin viime               miseksi niin, ettei työntekijä monen kuu-
26173: vuoden aikana 179 työnantajan työntekijöille              kauden maksamattomien palkkojen ta-
26174: palkkaturvapäätöksien mukaisia saatavia run-              kia joudu suuriin henkilökohtaisiin vai-
26175: saat 15 200 000 markkaa. Tänä vuonna palkka-              keuksiin?
26176: turvan kautta maksettuja palkkasaatavia on
26177: 
26178:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1991
26179: 
26180:                                        Anneli Jäätteenmäki
26181: 
26182: 
26183: 
26184: 
26185: 210300M
26186: 2                                      1991 vp -   KK 170
26187: 
26188: 
26189: 
26190: 
26191:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26192: 
26193:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     saatio on perustettu ja mitoitettu aivan toisenlai-
26194: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sia taloudellisia oloja silmällä pitäen. Nykyisessä
26195: olette 19 päivänä kesäkuuta1991 päivätyn kir-      suhdannetilanteessa palkkaturvajärjestelmä ei
26196: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   ole toiminut tyydyttävästi.
26197: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Vaikeimmilla ruuhka-alueilla palkkaturva-
26198: Anneli Jäätteenmäen näin kuuluvasta kirjallises-   henkilöstöä on tilapäisesti lisätty. Toisaalta ta-
26199: ta kysymyksestä n:o 170:                           louden tervehdyttäminen edellyttää julkisten
26200:                                                    menojen vähentämistä tai ainakin niiden kasvun
26201:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     pysäyttämistä. Sen vuoksi palkkaturvasaatavien
26202:        ryhtyä konkurssien tai yritysten lopetta-   maksatuksen nopeuttamiseksi on työhallinnossa
26203:        misien takia työttömiksi joutuneiden        ryhdytty toimiin, joilla menetelmiä on muun
26204:        palkkasaatavien maksatuksen nopeutta-       muassa automaattista tietojenkäsittelyä hyväksi
26205:        miseksi niin, ettei työntekijä monen kuu-   käyttämällä järkeistetty. Palkkaturvan käsittely
26206:        kauden maksamattomien palkkojen ta-         on vuonna 1991 siirretty kokonaan atk-pohjalle.
26207:        kia joudu suuriin henkilökohtaisiin vai-    Samalla tarpeettomiksi katsotuista työvaiheista
26208:        keuksiin?                                   on luovuttu.
26209:                                                       Työhallinnossa on lisätty yhteistyötä palkka-
26210:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       turva-asioissa työmarkkinajärjestöjen, rahalai-
26211: vasti seuraavaa:                                   tosten ja asianajajakunnan kesken. Perimisasioi-
26212:                                                    hin liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä on kehi-
26213:    Valtio turvaa työntekijän työsuhteesta johtu-   tetty toisaalta työhallinnon ja toisaalta verohal-
26214: van saatavan suorituksen työnantajan konkurs-      linnon ja työeläkelaitosten välillä. Työministeriö
26215: sin tai muun maksukyvyttömyyden varalta.           pyrkii näillä toimenpiteillä asettamaosa valta-
26216: Palkkaturvasta huolehtii työministeriö ja sen      kunnallisen tavoitteen mukaisesti siihen, että
26217: alainen piirihallinto.                             työntekijä 70 prosentissa palkkaturvatapauksis-
26218:    Yritysten kannattavuus on yleisesti heikenty-   ta saa suorituksen valtion varoista kahden kuu-
26219: nyt. Konkurssit ovat lisääntyneet ennen näke-      kauden kuluessa palkkaturvahakemuksen jättä-
26220: mättömiin mittasuhteisiin. Palkkaturvaorgani-      misestä palkkaturvaviranomaiselle.
26221: 
26222:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1991
26223: 
26224:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
26225:                                         1991 vp -   KK 170                                           3
26226: 
26227: 
26228: 
26229: 
26230:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26231: 
26232:       1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     garantisystemet inte fungerat på ett tilifredsstäl-
26233: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     lande sätt.
26234: den 19 juni 1991 tili vederbörande medlem av            På de områden där anhopningen av lönega-
26235: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   rantifallen varit värst har lönegarantipersonalen
26236: dagsledamot Anneli Jäätteenmäki underteckna-        tillfålligt utökats. En sanering av ekonomin för-
26237: de spörsmål nr 170:                                 utsätter å andra sidan att de offentliga utgifterna
26238:                                                     minskas elier åtminstone att deras tillväxt stop-
26239:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      pas. Därför har man inom arbetsförvaltningen
26240:        ta för att påskynda utbetalningen av         vidtagit sådana åtgärder för påskyndande av
26241:        lönefordringar för dem som blivit arbets-    utbetalningen av fordringar enligt lönegarantin
26242:        lösa på grund av konkurs eller företags-     som bl.a. har betytt en rationalisering av meto-
26243:        nedläggning så, att en arbetstagare inte     derna med utnyttjande av automatisk databe-
26244:        på grund av många månaders obetalda          handling. Behandlingen av lönegarantiärenden
26245:        löner skall hamna i stora personliga svå-    har år 1991 helt överförts på data. Samtidigt har
26246:        righeter?                                    man avstått från arbetsmoment som ansetts vara
26247:                                                     onödiga.
26248:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Arbetsförvaltningen har i lönegarantiärenden
26249: samt anföra följande:                               utökat samarbetet med arbetsmarknadsorgani-
26250:                                                     sationer, penninginrättningar och advokatkåren.
26251:    Staten tryggar betalningen av arbetstagarens     1 anslutning tili indrivingsärendena har man
26252: på arbetsförhållande grundad fordran vid ar-        utvecklat samarbetet dels inom arbetsförvalt-
26253: betsgivarens konkurs elier annan dennes betal-      ningen och dels mellan skatteförvaltningen och
26254: ningsoförmåga. Arbetsministeriet och dess di-       arbetspensionsanstalterna. A vsikten med dessa
26255: striktsförvaltning sköter lönegarantin.             åtgärder som motsvarar det av arbetsministeriet
26256:    Företagens lönsamhet har i alimänhet försäm-     uppstälida riksomfattande målet är att arbetsta-
26257: rats. Antalet konkurser har stigit tili aldrig      garen i 70 procent av lönegarantifallen skall få
26258: tidigare skådade siffror. Lönegarantiorganisa-      betalning av statens medel inom två månader
26259: tionen har grundats och dimensionerats med          räknat från den dag då ansökan om lönegaranti
26260: tanke på helt annorlunda ekonomiska förhållan-      inlämnats tili lönegarantimyndigheten.
26261: den. 1 det nuvarande konjunkturläget har löne-
26262: 
26263:      Helsingfors den 17 juli 1991
26264: 
26265:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
26266:                           j
26267:                          j
26268:                         j
26269:                        j
26270:                       j
26271:                      j
26272:                     j
26273:                    j
26274:                   j
26275:                  j
26276:                 j
26277:                j
26278:               j
26279:              j
26280:             j
26281:            j
26282:           j
26283:          j
26284:         j
26285:        j
26286:       j
26287:      j
26288:     j
26289:    j
26290:   j
26291:  j
26292: j
26293:                                                 1991 vp
26294: 
26295: 
26296: Kirjallinen kysymys 171
26297: 
26298: 
26299: 
26300: 
26301:                                    Ala-Nissilä: Huoneistokohtaisten ilmanvaihtoratkaisujen edistämi-
26302:                                        sestä
26303: 
26304: 
26305:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26306: 
26307:    Hallitus valmistelee ja toteuttaa hallitusohjel-      Hyvin toimiva tulo-poisto-ilmanvaihtojärjes-
26308: man mukaan energiansäästöohjelman. Energian           telmä on myös asukkaiden terveyden kannalta
26309: säästöä ja käytön tehostumista edistetään laajal-     todettu myönteiseksi. Vedon poistuminen, ulkoa
26310: la tutkimus- ja kehitystoiminnalla, energiansääs-     tulevien ilmansaasteiden vähentyminen ja ulkoa
26311: tömahdollisuuksista tiedottamalla sekä energia-       tulevan melun vaimentaminen ovat tästä esi-
26312: verotuksella. Hallitusohjelmassa ovat keskeisiä       merkkejä.
26313: tavoitteita myös asuntoasiat ja ympäristökysy-           Erityisesti ilmansaasteiden osalta toimiva
26314: mykset.                                               ilmanvaihto avaa uusia mahdollisuuksia. Esi-
26315:    Tehtyjen selvitysten ja tutkimusten mukaan         merkiksi Etelä-Karjalan allergia- ja ympäris-
26316: asuntojen ja eri rakennusten energiakäytön osal-      töinstituutin teettämässä sisäilmatutkimuksessa
26317: ta sisältyy suuria mahdollisuuksia ilmanvaih-         on tutkimuksen loppuraportin mukaan ilman-
26318: toon. Esimerkiksi kerrostalon henkilökohtaisen        vaihtojärjestelmään asennetta vissa kaasumais-
26319: ilmanvaihtojärjestelmän koetoimintahankkees-          ten rikkiyhdisteiden suodatus, joka estää yhdys-
26320: sa, joka liittyy soveltuvin osin L VIS-2000-pro-      kuntailman hajurikkiyhdisteitä tunkeutumasta
26321: jektiin kuuluvaan tulevaisuuden asuntojen il-         sisälle. Tutkimuksessa tehokkaimman suodatin-
26322: manvaihto TAI-tutkimukseen, on voitu todeta           aineen käytön aikana yhdyskuntailman hajurik-
26323: 48 %:n energiansäästö. Henkilökohtainen säätö         kiyhdisteiden pitoisuus oli ulkona 20 tuntia yli 57
26324: huomioon ottaen päästiin yli 60 %:n säästöön.         mikrogrammaa/m 3. Niinä tunteina sisäilman
26325:  Kyseisen koetoimintahankkeen tavoitteena oli         keskimääräinen pitoisuus oli vain 6 mikrogram-
26326: selvittää, voidaanko pientalojen ilmanvaihdon         maa/m3, mikä alittaa WHO:n rikkivedylle suo-
26327: laitevalikoimaa kehittäen ja saatuja kokemuksia       sittaman viihtyvyyshaitan ohjearvon. Toimivan
26328: hyödyntäen aikaansaada kerrostaloihin soveltu-        ilmanvaihdon tarjoama ilmansaasteiden suodat-
26329:  va kilpailukykyinen huoneistokohtainen tulo-         tamismahdollisuus on tärkeää erityisesti yhdys-
26330:  poisto-ilmanvaihtoratkaisu. Koetoimintahank-         kuntailman hajurikkiyhdisteiden ja vastaavien
26331:  keessa voitiin myös todeta, että huoneistokohtai-    ilmansaasteiden kuormittamiUa alueiUa.
26332:  nen ilmanvaihtoratkaisu säätelymahdollisuuksi-          Erikseen kannattaa todeta, että toimivan il-
26333:  neen on asukkaiden kannalta miellyttävämpi.          manvaihtojärjestelmän aikaansaama energian-
26334:     Yleensäkin tehdyissä selvityksissä on myös        säästö on yleensäkin ympäristövaikutuksiltaan
26335:  pientalojen osalta voitu todeta lämmön talteen-      myönteinen asia. On myös voitu todeta, että
26336:  ottoon perustuvien ilmanvaihtojärjestelmien          toimiva ilmanvaihtojärjestelmä säästää raken-
26337:  aikaansaavan lähes 50 prosenttiin nousevia kus-      nusten käyttökustannusten, esim. vuosihuolto-
26338:  tannussäästöjä. Teoreettisesti on kyse kokonai-      jen vähentymisenä.
26339:  suutena todella merkittävästä energiansäästöstä.        Valtion lainaittamassa asuntotuotannossa ei
26340:  Esimerkiksi yhden asunnon ilmanvaihdon ener-         edeUytetä rakennettavaksi huoneistokohtaisia
26341:  giankulutuksen voidaan arvioida olevan 6 000         tulo-poisto-ilmanvaihtoratkaisuja eikä valtio
26342:  kWh. Hyvin toteutetulla ilmanvaihdolla, jossa        niiden käyttöönottoa erikseen tue. Esimerkiksi
26343:  on lämmön talteenotto, voidaan tästä energian-       Ruotsissa tuetaan ilmanvaihdon rakentamista
26344:  kulutuksesta saada puolet talteen. Polttoöljynä      asuntoihin.
26345:  mitaten tämä merkitsee keskimäärin 300 öljylit-         Energian säästämisessä on meiUä välttämä-
26346:  raa asuntoa kohden säästöä. Jos tämä lasketaan       töntä päästä tehokkaisiin käytännön toimiin.
26347:  ottaen huomioon kaikki noin 2 miljoonaa asun-        Lämmön talteenottoon perustuva ilmanvaihto
26348:  toa, on teoreettinen säästö todella huomattava.      saa aikaan energiansäästöjä, jotka selvästi ylittä-
26349: 
26350:  210300M
26351: 2                                        1991 vp -   KK 171
26352: 
26353: vät ilmanvaihtoratkaisun rakentamisesta aiheu-                ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi
26354: tuvat lisäkustannukset. Samalla aikaansaadaan                 valtion lainaittamassa kerrostaloraken-
26355: asumisen kannalta viihtyisämpi ja terveellisempi              tamisessa ja yleensäkin asuntojen ja
26356: ilma.                                                         muiden rakennusten rakentamisen ja pe-
26357:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            ruskorjauksen yhteydessä merkittävien
26358: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               energiansäästöjen ja samalla terveellisen
26359: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-               ja viihtyisän asuntojen ja rakennusten si-
26360: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       säilmaston aikaansaamiseksi?
26361: 
26362:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26363:        ryhtyä huoneistokohtaisien ilmanvaihto-
26364: 
26365:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1991
26366: 
26367:                                           Olavi Ala-Nissilä
26368:                                         1991 vp -   KK 171                                          3
26369: 
26370: 
26371: 
26372: 
26373:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26374: 
26375:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taan määräyksissä esitetty terveellisyyden ja tur-
26376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vallisuuden takaava tyydyttävä sisäilman laatu
26377: olette 27 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      energia taloudellisesti.
26378: jeenne n:o 722 ohella toimittanut valtioneuvos-        Huoneistokohtaisten ilmanvaihtoratkaisujen
26379: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      yleistymistä kerrostaloissa ovat rakennuttajan
26380: sanedustaja Ala-Nissilän kirjallisesta kysymyk-     näkökannalta haitanneet tavanomaista järjestel-
26381: sestä n:o 171, jossa tiedustellaan:                 mää korkeammat hankintakustannukset, järjes-
26382:                                                     telmän uutuus sekä se, että energiansäästöllä
26383:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      saavutettava käyttökustannusten alentuminen ei
26384:        ryhtyä huoneistokohtaisten ilmanvaihto-      tavallisesti koidu rakennuttajan hyödyksi. Huo-
26385:        ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi       neistokohtaisilla ilmanvaihtoratkaisuilla kerros-
26386:        valtion lainaittamassa kerrostaloraken-      taloissa voidaan päästä parempaan sisäilman
26387:        tamisessa ja yleensäkin asuntojen ja         laatuun kuin määräysten vaatima minimitaso.
26388:        muiden rakennusten rakentamisen ja           Ministeriö näkee myönteisenä, että asunnon
26389:        peruskorjauksen yhteydessä merkittävien      ostajalla olisi vaihtoehtoja valittavana myös si-
26390:        energiansäästöjen ja samalla terveellisen    säilman laatutason suhteen ja että ostaja voisi
26391:        ja viihtyisän asuntojen ja rakennusten       viime kädessä punnita parantuneen sisäilmaston
26392:        sisäilmaston aikaansaamiseksi?               kustannusvaikutusten merkityksen.
26393:                                                        Ympäristöministeriö sekä kauppa- ja teolli-
26394:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suusministeriö rahoittavat kumpikin osaltaan
26395: vasti seuraavaa:                                    käynnissä olevia tutkimusohjelmia rakennusten
26396:                                                     energiansäästön tehostamiseksi ja sisäilmaston
26397:    Ympäristöministeriön antamissa Suomen ra-        parantamiseksi. Kansallisen tutkimustoiminnan
26398: kentamismääräyskokoelman määräyksissä ja            lisäksi ympäristöministeriö seuraa tilannetta
26399: ohjeissa tai asuntohallituksen ohjeissa valtion     muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa. Ympäris-
26400: lainoittamasta asuntotuotannosta ei rajoiteta       töministeriö voi tarkentaa rakentamismääräyk-
26401: asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän va-        sien asettamaa vähimmäistasoa uusien tutkimus-
26402: linnanvapautta. Määräysten vaatimuksena on,         tulosten ja tarpeiden vaatiessa myös sisäilmaston
26403: että valitulla ilmanvaihtojärjestelmällä saavute-   ja energiansäästön osalta.
26404: 
26405:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1991
26406: 
26407:                                                                          Ministeri Pirjo Rusanen
26408: 4                                         1991 vp -   KK 171
26409: 
26410: 
26411: 
26412: 
26413:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26414: 
26415:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inomhusluften som tryggar hälsa och säkerhet.
26416: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           Nackdelarna med att venti1ationssystem för
26417: 722 av den 27 juni 1991 till vederbörande med-        enskilda lägenheter har blivit vanliga i flervå-
26418: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    ningshus har ur byggherrens synvinkel sett varit
26419: riksdagsman Ala-Nissilä undertecknade spörs-          att anskaffningskostnaderna är högre, att syste-
26420: mål nr 171:                                           met är nytt och att de sänkta driftskostnader
26421:                                                       som kan uppnås genom inbesparingen av energi
26422:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        inte i allmänhet är till någon nytta för byggher-
26423:        ta för att främja ibruktagandet av venti-      ren. Genom ventilationslösningar för enskilda
26424:        lationslösningar för enskilda lägenheter       lägenheter i flervåningshus kan kvaliteten på
26425:        inom statsbelånat byggande av flervå-          inomhusluften höjas över den miniminivå som
26426:        ningshus samt i allmänhet för åstadkom-        föreskrifterna kräver. Ministeriet anser att det är
26427:        mande av en hälsosam och trivsam inom-         positivt att bostadsköparna kan välja mellan
26428:        husluft i bostäder och byggnader i sam-        olika alternativ även i fråga om kvaliteten på
26429:        band med byggande och ombyggnad av             inomhusluften och att köparna i sista hand kan
26430:        bostäder och andra byggnader?                  bedöma vilken betydelse den förbättrade inom-
26431:                                                       husluftens kostnadsverkningar har.
26432:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Miljöministeriet och handels- och industrimi-
26433: samt anföra följande:                                 nisteriet finansierar, vartdera på sitt håll, på-
26434:                                                       gående forskningsprogram för att effektivera
26435:    1 föreskrifterna och anvisningarna i den av        energisparandet i byggnader och för att förbättra
26436: miljöministeriet utgivna Finlands byggbestäm-         inomhusluften. Utöver den nationella forsk-
26437: melsesamling eller i bostadsstyrelsens anvisning-     ningsverksamheten följer mi1jöministeriet situ-
26438: ar om statsbelånad bostadsproduktion begrän-          ationen i de övriga nordiska 1änderna och i
26439: sas inte valfriheten i fråga om ventilationssystem    Europa. Miljöministeriet kan i fråga om de nya
26440: i bostadsbyggnader. Föreskrifterna kräver att         forskningsresultaten och vid behov även i fråga
26441: man med det ventilationssystem som har valts på       om inomhusluften och energisparandet precisera
26442: ett energiekonomiskt sätt uppnår en sådan i fö-       den miniminivå som fastställts i byggnadsbe-
26443: reskrifterna anförd tillfredsställande kvalitet hos   stämmelserna.
26444: 
26445:      Helsingforsden 29 juli 1991
26446: 
26447:                                                                              Minister Pirjo Rusanen
26448:                                                1991 vp
26449: 
26450: 
26451: Kirjallinen kysymys 172
26452: 
26453: 
26454: 
26455: 
26456:                                   Tennilä: Lapin tiepiirin työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta
26457: 
26458: 
26459: 
26460:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26461: 
26462:    Lapissa työttömyys on lisääntynyt jyrkästi.       kolomauttamisen ohella tietöiden loppuminen
26463: Tilannetta pahentaa se, että valtio elvyttävien      johtaa työttömyyteen myös satojen väliaikaisesti
26464: toimien sijasta supistaa rahoitusta erilaisiin       palkattujen työntekijöiden kuten autoilijoiden,
26465: hyödyllisiin rakentamistoimiin. Tämän johdosta       muiden koneurakoitsijoiden ja työntekijöiden
26466: pakkolomat ovat nyt uhkaamassajopa tielaitok-        kohdalla. Voidaan arvioida, että ellei uusia tie-
26467: sen vakituisia työntekijöitäkin.                     kohteita aloiteta, tietöissä nyt olevista yhteensä
26468:    Lapin tiepiirissä on syyskaudella 1991 (loka-,    500-600 joutuu työttömyyskortistoon Lapissa.
26469: marras- ja joulukuu) suuria ongelmia saada oma          Hallitus ei saa katsella toimettomana työttö-
26470: vakinainen henkilöstö työllistetyksi puuttuvan       myystilanteen pahenemista, vaan sen tulee heti
26471: rahoituksen vuoksi. Lapin tiepiirissä on yleisten    ryhtyä toimiin työllistävien toimien lisäämiseksi.
26472: teiden rakentamiseen myönnetty vuodelle 1991         Lapissa tietöiden osalta katastrofi voidaan vält-
26473: rahoitusta seuraavasti: kehittäminen 86,0 milj.      tää käynnistämällä syyskaudella Lapin tiepiirin
26474: mk, perustienpito 46,2 milj. mk ja työllisyys 49,8   ehdottomat tietyöt, jotka ovat seuraavat:
26475: milj. mk eli yhteensä 182,0 milj. mk. Vahvistettu-
26476: jen ohjelmien mukainen työvoimamäärä kol-            Ruonakoski-Nuupas
26477: mannella rakennuskaudella on yhteensä seuraa-        (lisärahoitus)                  2,5 milj. mk
26478: va:                                                  Sallatunturi-Onkamon th. (uusi) 5,0 ,
26479:                                                      Pyhätunturi-Pyhäjärvi           1,5 ,
26480: IX           X          XI          XII              Ruottama-Kittilä                2,5 ,
26481: 499         245         125         100              Kaisansalmi-Lehtosalmi     ,    2,0 ,
26482:                                                      Ketomellan silta           ,    2,5 ,
26483:    Piirin rakennustoimialan hankkeilla toimivan      Vähäjoen silta                ~1.>::0~~--,---
26484: vakinaisen henkilöstön kokonaisvahvuus on 140.                                      17,0 milj. mk
26485:    Kesäkautena toiminnassa on 13 erillistä han-
26486: keorganisaatiota, joiden määrä laskee syyskuun          Tilanne siis korjaantuisi merkittävästi 17 milj.
26487: jälkeen valmistuvien hankkeiden vuoksi 6:een.        markalla, joka tulee osoittaa piirin käyttöön
26488:    Lomajärjestelyillä pyritään vaikuttamaan          nopeasti. Summa ei ole suuri, se vastaa rahamää-
26489: henkilöstöongelman lieventämiseen.                   rää, jolla voidaan rakentaa vajaa kilometri uutta
26490:    Ilman erillistä lisärahoitusta piirin rakennus-   moottoritietä. Jollei lisärahaa tule, niin piiri
26491: toimialalla on liikaa vakinaista henkilökuntaa       ilmoittaa olevansa pakotettu ryhtymään toimen-
26492: loppuvuonna 1991 seuraavasti:                        piteisiin vakinaisen henkilöstön lomauttamisek-
26493:                                                      Sl.
26494:                                    X      XI XII        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26495: Rakennusmestarit                   12     33   33    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26496: Työnjohtajat                        6      7    7    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26497: Toimistohenkilöstö                  4     11   11    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26498: Kantamiehet                         3     13   13
26499: Yhteensä                           25     64   64             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
26500:                                                             Lapin tiepiirin rakennuspuolen pakkolo-
26501:      On muistettava se, että vakituisen väen pak-           mautusten torjumiseksi?
26502: 
26503:        Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1991
26504: 
26505:                                           Esko-Juhani Tennilä
26506: 
26507:  2!0300M
26508: 2                                       1991 vp -   KK 172
26509: 
26510: 
26511: 
26512: 
26513:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26514: 
26515:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      perusteisista hankinnoista aiheutuvien menojen
26516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maksamiseen sitä mukaa kuin työvirastojen ko.
26517: olette 28 päivänä kesäkuuta 1991 päivätyn kir-      hankintasuunnitelmat valmistuvat.
26518: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Kuluvan vuoden työllisyystyöohjelmasta on
26519: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     myönnetty tielaitokselle 102 805 000 markkaa,
26520: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-      josta Lapin tiepiirille on myönnetty ko. määrä-
26521: sesta kysymyksestä n:o 172:                         rahoja 50 825 000 markkaa. Varsinaisessa työ-
26522:                                                     ohjelmassa on Lapin tiepiirille osoitettu työmää-
26523:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      rärahoja yhteensä 444,6 miljoonaa markkaa.
26524:        Lapin tiepiirin rakennuspuolen pakkolo-          Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi on
26525:        mautusten torjumiseksi?                      kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa muutettu
26526:                                                     siirtomäärärahaksi, jolloin valtioneuvosto ei voi
26527:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        enää tehdä päätöksiä ns. lisätyöohjelmista, ku-
26528: vasti seuraavaa:                                    ten edellisinä vuosina, kun ko. työllisyysmäärä-
26529:                                                     raha oli vielä arviomäärärahana. Työministeriö
26530:    Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa on     tulee esittämään valtion syksyn lisämenoarvioon
26531: momentin 34.06. 77 kohdalla myönnetty työlli-       sisältyvän lisätyöohjelman. Se voidaan esitellä
26532: syyden turvaamiseksi sijoitusmenoja 380 miljoo-     hankekohtaisesti valtioneuvoston päätettäväksi
26533: naa markkaa. Ko. määrärahoja käytetään työt-        sitten, kun ko. lisäbudjetti on käsitelty eduskun-
26534: tömyyden torjumisesta aiheutuvien menojen           nassa ja presidentin esittelyssä.
26535: maksamiseen vaikeilla työttömyysalueilla työlli-        Työministeriö tulee valmistelemaan hanke-
26536: syyslain 13 §:n mukaisissa valtion keskeneräisis-   kohtaisen lisätyöohjelman sisällön tielaitoksen ja
26537: sä ja uusissa työkohteissa. Valtioneuvosto hy-      Lapin tiepiirin edustajien kanssa, kun syksyn
26538: väksyi kuluvan vuoden työllisyystyöohjelman         lisäbudjetti on käsittelyssä edennyt hyväksymis-
26539: 380 miljoonan markan suuruisena, josta 10 mil-      vaiheeseen.
26540: joonaa markkaa on tarkoitus käyttää työllisyys-
26541: 
26542:       Helsingissä 25 päivänä heinäkuuta 1991
26543: 
26544:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
26545:                                          1991 vp -   KK 172                                            3
26546: 
26547: 
26548: 
26549: 
26550:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26551: 
26552:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skaffningar allteftersom arbetsverkens anskaff-
26553: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningsplaner blir färdiga.
26554: den 28 juni 1991 tili vederbörande medlem av             Av innevarande års sysselsättningsarbetspro-
26555: statsrådet översänt avskrift av följande av          gram har vägverket beviljats 102 805 000 mark,
26556: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteckna-         varav Lapplands vägdistrikt har beviljats ett
26557: de spörsmål nr 172:                                  anslag på 50 825 000 mark. I det ordinarie ar-
26558:                                                      betsprogrammet har Lapplands vägdistrikt anvi-
26559:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sats ett arbetsanslag på sammanlagt 444,6 miljo-
26560:        ta för avvärjande av permitteringar på        ner mark.
26561:        byggnadssidan vid Lapplands vägdi-                Investeringsutgifter för tryggande av syssel-
26562:        strikt?                                       sättningen har i statsbudgeten för innevarande år
26563:                                                      ändrats tili ett reservationsanslag varför statsrå-
26564:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         det inte längre kan fatta beslut om s.k. tilläggsar-
26565: samt anföra fö1jande:                                betsprogram såsom under tidigare år då syssel-
26566:                                                      sättningsanslaget ännu var ett förslagsanlag.
26567:    Under moment 34.06. 77 i statsbudgeten för        Arbetsministeriet kommer att föreslå att ett
26568: 1991 beviljas 380 miljoner mark i investeringsut-    tilläggsarbetsprogram skali upptas i höstens till-
26569: gifter för tryggande av sysselsättningen. Ansla-     läggsbudget. Det kan presenteras projektvis för
26570: get skall användas tili betalning av utgifter som    avgörande av statsrådet sedan tiliäggsbudgeten
26571: föranleds av motarbetande av arbetslösheten vid      har behandlats vid riksdagen och vid president-
26572: i 13 § sysselsättningslagen avsedda statliga halv-   föredragningen.
26573: färdiga och nya arbetsprojekt närmast inom               Arbetsministeriet kommer att i samarbete med
26574: svåra arbetslöshetsområden. Statsrådet godkän-       representanter för vägverket och Lapplands
26575: de innevarande års sysselsättningsarbetsprogram      vägdistrikt bereda innehåliet i det projektvis
26576: på 380 miljoner mark, varav 10 mi1joner mark är      uppgjorda tilläggsarbetsprogrammet, då be-
26577: avsedda att användas tili betalning av utgifter      handlingen av höstens tiliäggsbudget har fram-
26578: som föranleds av sysselsättningsbetingade an-        skridit tili ett accepteringsskede.
26579: 
26580:      Helsingforsden 25 juli 1991
26581: 
26582:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
26583:                                                 1991 vp
26584: 
26585: Kirjallinen kysymys 173
26586: 
26587: 
26588: 
26589:                                    AuJa: Korkeimpien eläkkeiden rajoittamisesta
26590: 
26591: 
26592:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26593: 
26594:     Suomessa ylisuurten eläkkeiden syntyä on es-       sempia tuloja. Etenkin julkisella sektorilla sääs-
26595: tetty tähän mennessä ns. yhteensovitusmenette-        tyviä varoja voitaisiin käyttää osaltaan vähim-
26596: lyilä. Tämä estää sen, ettei eläke nouse yli 60 tai   mäisturvan parantamiseen. Yksityiseilä sektoril-
26597: 66 prosenttiin laskennan perusteena olevasta          la eläkekatto voisi keventää työnantajien maksu-
26598: palkasta. Toisin kuin monissa muissa teoilisuus-      osuutta ja tukea näin ns. avointa sektoria.
26599: maissa Suomessa ei kuitenkaan ole rajoitettu              Suurten eläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä
26600: markkamääräisesti korkeita eläkkeitä. Korkeim-        tulevaisuudessa kasvaa palkkatason nousun
26601: mista palkkaluokista eläkkeeiie jäävät voivat siis    myötä. Siksi kaikkein korkeimpien eläkkeiden
26602: päätyä hyvinkin huomattaviin kuukausieläkkei-         rajoittaminen keventäisi ennakoivasti myös ylei-
26603: siin.                                                 siä eläkemenoja. Eläkemenojen kattamisen on
26604:     Keskimääräinen vanhuuseläke vuonna 1990           arvioitu erityisesti vuoden 2010 jälkeen tulevan
26605: oli noin 4 000 markkaa kuukaudessa. Yli 10 000        ongelmailiseksi, kun ns. suuret ikäluokat tulevat
26606: markkaa kuukaudessa eläkettä sai vuonna 1990          eläkeikään.
26607: n. 22 200 eläkeläistä. Heistä yli 15 000 markkaa          Eläkekaton asettaminen soveltuisi hyvin myös
26608: kuukaudessa eläkettä sai n. 5 700 eläkeläistä.        nykyiseen valtiontalouden huonoon tilanteeseen.
26609: Korkeimpia eläkkeitä eli yli 10 000 tai 15 000        Valtioneuvosto aikoo talouspoliittisen tiedonan-
26610: markkaa kuukaudessa saavien eläkeläisten osuus        toosa mukaan pitää huolta säästötoimien oikeu-
26611: kaikista eläkeläisistä on 1980-luvun lopuila nous-    denmukaisesta kohdentumisesta eri kansalaispii-
26612: sut. Perusturvan eli pelkän kansaneläkkeen va-        rien kesken. Menojen karsintaa on siksijärkevin-
26613: rassa (v. 1991 n. 2 300 markkaa kuukaudessa)          tä suorittaa suurituloisimpien kohdalta.
26614: eläviä oli vuonna 1990 noin 170 000.                      Suurten eläkkeiden rajoittamiseen voidaan
26615:     Mm. muissa pohjoismaissa on suuria eläkkei-       käyttää monia keinoja. Yksinkertaisin lienee elä-
26616: tä rajoitettu asettamaila markkamääräinen ylä-        kekaton määräämin en laiiia esim. 10 000 tai
26617: raja eläkkeeseen oikeuttavaiie tuloile. Rahamää-       15 000 markaksi. Toinen keino on muiden poh-
26618: ränä ilmaistu enimmäiseläke on Sveitsissä ja          joismaiden tapaan määrätä yläraja palkkatasol-
26619: Neuvostoliitossa.                                     le, joka otetaan huomioon työeläkkeen määräy-
26620:     Markkamääräisesti korkeiden eläkkeiden ra-        tymisessä. Kolmas keino, joila vaikutettaisiin
26621: joittamiselle myös Suomessa voidaan löytää            myös jo myönnettyihin eläkkeisiin, olisi rajoittaa
26622: monia perusteluja. Ensinnäkin se edistäisi yhteis-    tietyn katon ylittävien työeläkkeiden indeksitar-
26623: kunnaiiista tasa-arvoa ja kaventaisi eläkeläisten     kistuksia. Lisäksi kansaneläkkeen pohjaosa,jota
26624: välisiä tuloeroja. Pieni- ja suurituloisten eläke-    Kansaneläkelaitos nykyisin maksaa kaikiiie elä-
26625: läisten väliset tuloerot kasvavat nykyisin muu-       keläisille eläkkeen suuruudesta riippumatta, voi-
26626:  toinkin eläkkeelläoloaikana, siiiä työeläkkeiden     taisiin jättää maksamatta kaikkein korkeimpia
26627:  indeksitarkistus korottaa niitä nopeammin kuin       eläkkeitä saaviiie.
26628:  kansaneläkkeitä.                                         Edeiiä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26629:     Ansiosidonnaisella eläkkeellä on haluttu tur-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26630:  vata eläkeläisen aktiiviaikana saavuttaman elin-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26631:  tason kohtuullinen säilyminen. Kuitenkin erit-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26632:  täin hyvätuloisen henkilön voi olettaa kyenneen
26633:  työssäolonsa aikana säästämään kuukausitulois-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26634:  taan ja hankkineen varallisuutta siten, ettei               siin korkeimpien eläkkeiden rajoittami-
26635:  hänen eläkkeensä tarvitse täysin vastata aikai-             seksi?
26636: 
26637:       Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1991
26638: 
26639:                                            Maria Kaisa Aula
26640: 210300M
26641: 2                                            1991 vp -    KK 173
26642: 
26643: 
26644: 
26645: 
26646:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26647: 
26648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Eläkemenojen kasvua on luonnollisesti mah-
26649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             dollista hillitä, niin kuin kysymyksen perusteluis-
26650: olette 2 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn kir-            sakin on tuotu esiin, sellaisilla toimenpiteillä,
26651: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          joilla voidaan estää prosenttimääräisen tavoite-
26652: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           tason ylittävien eläkkeiden synty tai muut vinou-
26653: Maria Kaisa Aulan näin kuuluvasta kirjallisesta           tumat, joiden seurauksena eläke tosiasiallisesti
26654: kysymyksestä n:o 173:                                     ylittää sen tarpeen, joka eläkkeellä on joko vä-
26655:                                                           himmäiseläkkeen merkityksessä tai työssä saa-
26656:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           vutetun kulutustason turvaavana.
26657:         siin korkeimpien eläkkeiden rajoittami-                Eläkekomitea 1987:n mietinnössä hahmotel-
26658:         seksi?                                            tiin niitä eläkepoliittisia pitkän aikavälin suunni-
26659:                                                           telmia, jotka eläkkeisiin olisi mahdollista tehdä
26660:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              edellä mainitut tavoitteet huomioon ottaen.
26661: vasti seuraavaa:                                          Koska komitea ei ehdotuksissaan päässyt kui-
26662:                                                           tenkaan yksimielisyyteen, valtioneuvosto asetti
26663:    Kysymys markkamääräisen enimmäisrajan                  20.12.1989 uuden komitean asiaa selvittämään.
26664: asettamisesta eläkkeisiin on ollut usein esillä                Eläkekomitea 1990:n tehtävänä on valmistel-
26665: eläkkeiden määräytymistä koskevissa selvityk-             la toimenpide-ehdotukset Eläkekomitea 1987 :n
26666: sissä. Perusteellisimmin asiaa on viimeksi selvit-        tarkoittamasta eläkepolitiikan pitkän aikavälin
26667: tänyt sosiaali- ja terveysministeriön Ylieläketyö-        kehittämislinjasta ja mahdollisesti tarvittavista
26668: ryhmä (Työryhmämuistio 1985:42). Työryhmä                 muista sosiaalipoliittisista toimenpiteistä. Komi-
26669: toteaa, että eläkekatto ei sovi työeläkejärjestel-        tean tulee tässä tarkoituksessa erityisesti kiinnit-
26670: män ansaintaperiaatteeseen. Eläkekatto kohdis-            tää huomiota eläkkeiden tarkistusmenettelyyn
26671: taisi tulontasauksen pelkästään yhteen tulonsaa-          sekä kokonaiseläkkeen tarkoituksenmukaiseen
26672: jaryhmään ja tulo lajiin, ja sen avulla ei tosiasial-     muodostamiseen ottaen huomioon kokonais-
26673: lisesti saavutettaisi myöskään yhteiskunnan               eläkkeelle ja sen eri osille asetetut tavoitteet. Ko-
26674: kannalta merkittäviä säästöjä. Suurimmat eläk-            mitean on saatava työnsä valmiiksi 31. päivään
26675: keet ovat yleensä yksityisen yritysjärjestelmän           lokakuuta 1991 mennessä.
26676: piirissä ja siellä tällaisista eläkejärjestelyistä joko        Toimeksiannon mukaisesti komitean työ tu-
26677: sovitaan ohi lakisääteisen menettelyn tai turvaa          lee käsittelemään kansaneläkkeen pohjaosaan
26678: annetaan yli lakisääteisen tason eläkesääntöjen           liittyvät erityiskysymykset ja kansaneläkeindek-
26679: perusteella. Esimerkiksi Ruotsissa eläkekattojär-         siinja työeläkeindeksiin liittyvät erilaiset kehittä-
26680: jestelmä on johtanut useisiin keskenään kilpaile-         misvaihtoehdot. Näillä on vaikutuksia eläketur-
26681: viin lisäeläkejärjestelmiin, jotka ovat hallinnolli-      van tarkoituksenmukaiseen kohdentumiseen
26682: sesti monimutkaisia ja yksityisten sopimusten             myös kysymyksessä esitetyillä perusteilla. So-
26683: perusteella tosiasiallisesti myös keskimääräistä          siaali- ja terveysministeriö jatkaa asian selvitys-
26684: eläketasoa kasvattavia.                                   työtä komitean tehtyä ehdotuksensa.
26685: 
26686:      Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1991
26687: 
26688:                                                            Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
26689:                                           1991 vp -     KK 173                                          3
26690: 
26691: 
26692: 
26693: 
26694:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26695: 
26696:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Naturligtvis är det möjligt att stävja
26697: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         pensionsutgifternas tillväxt, såsom det även an-
26698: den 2 juli 1991 tili vederbörande medlem av            förts i motiveringen tili spörsmålet, genom att
26699: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      vidta sådana åtgärder som förhindrar uppkoms-
26700: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade                 ten av pensioner som överstiger den procentuella
26701: spörsmål nr 173:                                       målnivån eller av andra snedvridningar som
26702:                                                        skulle leda tili att pensionen i själva verket
26703:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            överstiger pensionsbehovet antingen pensionen
26704:        syfte att begränsa de högsta pensionerna?       ses som en minimipension eller som en garanti
26705:                                                        för den konsumtionsnivå som uppnåtts i arbetet.
26706:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                I sitt betänkande framlade Pensionskom-
26707: samt anföra följande:                                  mitten 1987 de pensionspolitiska långsiktsplaner
26708:                                                        som var tänkbara för pensionerna med beaktan-
26709:     Frågan om att sätta en markbestämd maxi-           de av nämnda mål. Eftersom kommitten emeller-
26710: migräns för pensionerna har ofta tagits upp i          tid inte kunde fatta ett enhälligt beslut angående
26711: utredningar som gällt fastställande av pensioner-      förslagen, tillsatte statsrådet den 20 december
26712: na. Utförligast har saken senast utretts av den        1989 en ny kommitte att reda ut frågan.
26713: grupp vid social- och hälsovårdsministeriet som           Pensionskommitten 1990 har tili uppgift att
26714: utreder frågan om pensioner som överskrider            bereda förslag tili åtgärder utgående från den
26715: målsättningsnivån          (Arbetsgruppens      PM     1ångsiktiga pensionspolitiska utveckling som
26716: 1985:42). Arbetsgruppen konstaterar att ett            Pensionskommitten 1987 utstakat och tili andra
26717: pensionstak inte går att anpassa tili den intjä-       eventuellt nödvändiga socialpo1itiska åtgärder.
26718: ningsprincip som tillämpas i arbetspensionssys-        Kommitten skall i detta syfte ägna särskild
26719: temet. Genom pensionstaket skulle inkomstut-           uppmärksamhet åt förfarandet vid justeringen
26720: jämningen drabba endast en inkomsttagargrupp           av pensionerna samt åt att den totala pensionen
26721: och ett slag av inkomster och i själva verket          bildas på ett ändamålsenligt sätt med beaktande
26722: skulle taket inte heller ge några inbesparingar av     av de mål som satts för denna och dess olika
26723: större samhällelig betydelse. De största pensio-       delar. Kommitten skall ha arbetet klart den 31
26724: nerna betalas i allmänhet inom de system som           oktober 1991.
26725: tillämpas av privata företag och där avtalas det           Enligt uppdraget kommer kommittens arbete
26726: om dylika pensionsarrangemang oberoende av             att omfatta specialfrågor i anslutning tili folk-
26727: det lagstadgade förfarandet eller också ges ett        pensionens basdel och olika alternativ för att
26728: skydd som är större än det lagstadgade och som         utveckla folkpensionsindexet och arbetspen-
26729: baserar sig på pensionsstadgor. I Sverige t.ex.        sionsindexet. Dessa inverkar på pensionsskyd-
26730: har systemet med pensionstak lett tili ett stort       dets ändamålsenliga inriktning även på grundva-
26731:  antal sinsemellan konkurrerande tilläggspen-          len av den motivering som anförts i spörsmålet.
26732:  sionssystem som är komplicerade i administra-         Social- och hälsovårdsministeriet fortsätter sa-
26733:  tivt hänseende och som baserar sig på privata         kens utredningsarbete efter kommittens betän-
26734:  avtal, vilket i verkligheten även inverkar höjande    kande.
26735:  på den genomsnittliga pensionsnivån.
26736: 
26737:      Helsingfors den 6 augusti 1991
26738: 
26739:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
26740:                                                1991 vp
26741: 
26742: Kirjallinen kysymys 174
26743: 
26744: 
26745: 
26746: 
26747:                                   Tennilä: Postipankin ja Posti- ja telelaitoksen Avustuskassa Yhteis-
26748:                                      avun jäsenten etujen turvaamisesta
26749: 
26750: 
26751:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26752: 
26753:      Postipankin ja Posti- ja telelaitoksen A vus-      Nyt tuleekin valtiovallan ottaa vastuu asiasta
26754: tuskassa Yhteisavun 18 000 jäsentä ovat joutu-       ja määrätä Posti- ja telelaitos ja Postipankki
26755: neet täysin epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen:       maksamaan ne edut, jotka kassan jäseniltä
26756: kassan toiminta on lopetettu vuonna 1990 varo-       muutoin jäävät saamatta. Jollei tähän voida
26757: jen puutteessa ja jäseniä uhkaa etujen täydellinen   mennä, tulee valtiovallan itsensä huolehtia siitä,
26758: menetys.                                             ettei työntekijöille kerrassaan törkeätä edun me-
26759:     Kassa toimi vuodesta 1947 lähtien maksaen        netystä pääse tapahtumaan.
26760: jäsenilleen erorahaa sekä kuolleen jäsenen omai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26761: sille hautausavustusta. Jäsenmaksu oli 280 mark-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26762: kaa vuodessa ja eroraha 7 000 markkaa sekä           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26763: hautausavustus omaisille 2 000 markkaa.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26764:     Kyse on siis merkittävistä summista. Kassan
26765: jäsenet pitävätkin täysin mahdottomana ajatus-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Posti-
26766: ta, että he kassan toiminnan lopettamisen jäl-              pankin ja Posti- ja telelaitoksen henkilö-
26767:  keenjäisivät täysin osattomiksi. Kassanjäsenyys            kunnan Avustuskassa Yhteisavun jäse-
26768: oli näet virkamiehille pakollinen aina vuoden               net saavat heille jäsenmaksun maksami-
26769:  1981 alkuun. Muut kuin virkamiehet ovat voi-               sen perusteella kuuluvat etuudet kassan
26770: neet liittyä vapaaehtoisesti, mutta kellekään ei            toiminnan lopettamisen jälkeen?
26771:  ole edes esitetty mahdollisuutta, että jäsenmak-
26772:  sujen maksaminen voisi olla turhaa.
26773: 
26774:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
26775: 
26776:                                         Esko-Juhani Tennilä
26777: 
26778: 
26779: 
26780: 
26781: 210300M
26782: 2                                        1991 vp -   KK 174
26783: 
26784: 
26785: 
26786: 
26787:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26788: 
26789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vastaavana jäsenmaksuna on peritty vain sattu-
26790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        neiden vakuutustapahtumien kustantamiseen
26791: olette 3 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn kir-       tarvittava määrä. Jäsenmaksu on tästä syystä
26792: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     alusta alkaen voitu pitää huomattavasti alempa-
26793: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      na kuin rahastointiperiaatteen mukaan olisi ollut
26794: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      mahdollista.
26795: sestä n:o 174:                                          Koska avustuskassa on aikoinaan sääntöihin-
26796:                                                      sä hyväksynyt alempaan vakuutusmaksutasoon
26797:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Posti-    perustuvan vaihtoehdon rahastointivaihtoehdon
26798:        pankin ja Posti- ja telelaitoksen henkilö-    sijasta, ei kassaa purettaessa ole jäljellä rahasto-
26799:        kunnan Avustuskassa Yhteisavun jäse-          osuuksia jäsenille jaettavana tai mitään vastuita
26800:        net saavat heille jäsenmaksun maksami-        siirrettävänä toiseen vakuutuslaitokseen.
26801:        sen perusteella kuuluvat etuudet kassan          Kassan jäsenet ovat käyttäneet heille kuulu-
26802:        toiminnan lopettamisen jälkeen?               vaa harkintaa tehdessään johtopäätöksiä yleisen
26803:                                                      sosiaaliturvan paranemisen ja joustavan eläke-
26804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         iän vaikutuksista oman avustuskassan toimin-
26805: vasti seuraavaa:                                     taan. Kassan toiminnan kehityksestä olisi ilmei-
26806:                                                      sesti seurannut, että jäsenten olisi tullut suorittaa
26807:    Posti- ja telelaitoksen sekä Postipankin henki-   korkeita, ehkä kasvavia jäsenmaksuja toiminnan
26808: lökunnan Avustuskassa Yhteisapu, joka on suo-        jatkamiseksi. Kassatoiminta on vapaaehtoista ja
26809: ritustilassa, on avustuskassalain (471/42) alainen   sen tarkoituksenmukaisuuden määrittelevät
26810: avustuskassa ja on harjoittanut jäsentensä kes-      kassan jäsenet itse. Kassan jäsenet eivät kuiten-
26811: kuudessa vapaaehtoista avustuskassatoimintaa         kaan ole olleet valmiit enää jatkamaan kassan
26812: myöntäen eroavustuksia ja hautausavustuksia.         toimintaa, vaan ovat tehneet päätöksen kassan
26813:    Jäsenmaksun maksamisen perusteella ovat           purkamisesta ja asettamisesta suoritustilaan.
26814: jäsenet saaneet vuosittain kassan sääntöjen mu-      Tästä jäsenet ovat lain mukaan voineet päättää.
26815: kaista vakuutusturvaa jäsenyytensä ajan kassan          Posti- ja telelaitos on kirjallisen kysymyksen
26816: toiminnassa ollessa. Toisin sanoen kun jäsenis-      johdosta ilmoittanut, ettei se ole vastuussa avus-
26817: tön keskuudessa on sattunut vakuutustapahtu-         tuskassan jäsenten menetettyjen etujen maksa-
26818: ma, kuolemantapaus tai eroaminen työnantajan         misesta. Postipankki vastaavasti vastauksessaan
26819: palveluksesta vanhuuseläkkeelle tai vakinaiselle     viittaa siihen, ettei se ole ollut avustuskassan pe-
26820: työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, on kassa       rustajana eikä ole osallistunut kassan myöntä-
26821: maksanut hautausavustuksen hautauksesta huo-         mien etuuksien rahoittamiseen.
26822: lehtineelle tai eroavustuksen eronneelle jäsenelle      Koska kysymys on vapaaehtoiseen avustus-
26823: itselleen.                                           kassatoimintaan perustuvista etuuksista, jotka
26824:    Avustuskassa Yhteisapu on perustamisesta          on suoritettu jäsenille lakimääräisten etuuksien
26825: alkaen toiminut sen periaatteen mukaan, että         lisäksi, ei valtion tehtäviin kuulu ottaa kassan
26826: vastaisia etuuksia varten ei kerätä rahastoa.        toiminnan päättymisen johdosta vastuuta yli-
26827: Tämän periaatteen johdosta vakuutusmaksua            määräisten etuuksien maksamisesta.
26828: 
26829:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1991
26830: 
26831:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
26832:                                         1991 vp -     KK 174                                              3
26833: 
26834: 
26835: 
26836: 
26837:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26838: 
26839:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         man kunnat hålla medlemsavgiften betydligt
26840: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       lägre än vad som enligt fonderingsprincipen
26841: den 3 juli 1991 tili vederbörande medlem av          hade varit möjligt.
26842: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-       Eftersom understödskassan i sina stadgar i
26843: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr            tiden godkände det alternativ som baserar sig på
26844: 174:                                                 den lägre försäkringsavgiftsnivån i stäliet för
26845:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      fonderingsalternativet, finns vid upplösandet av
26846:         ta för att medlemmarna i understödskas-      kassan inga fondandelar att fördela melian
26847:         san Yhteisapu för Postbankens och Post-      medlemmarna och inget ansvar att överföra på
26848:         och televerkets personai skali få de för-    en annan försäkringsanstalt.
26849:         måner som tilikommer dem på basis av            Kassans medlemmar har utnyttjat sin pröv-
26850:         erlagda medlemsavgifter efter att kassan     ningsrätt då de dragit slutsatser om den inverkan
26851:         upphört med sin verksamhet?                  som förbättringarna i det alimänna socialskyd-
26852:                                                      det och den flexibla pensionsåldern haft på den
26853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         egna understödskassans verksamhet. En utveck-
26854: samt anföra följande:                                ling av kassans verksamhet hade förmodligen
26855:                                                      medfört att medlemmarna hade varit tvungna
26856:    Understödskassan Yhteisapu för Post- och          att erlägga höga, eventuellt stigande medlemsav-
26857: televerkets och Postbankens personal, som är i       gifter för fortsättande av verksamheten. Kassa-
26858: likvidation, är en understödskassa som är un-        verksamheten är friviliig och verksamhetens än-
26859: derställd lagen om understödskassor (471/42)         damålsenlighet bestäms av medlemmarna själva.
26860: och har bedrivit frivillig understödskassaverk-      Kassans medlemmar har dock inte varit beredda
26861: samhet för sina medlemmar genom att bevilja          att fortsätta med verksamheten och har fattat ett
26862: avgångsbidrag och begravningsbidrag.                 beslut om att upplösa kassan och försätta den i
26863:    På basis av erlagda medlemsavgifter har           likvidation. Medlemmarna har enligt lagen kun-
26864: medlemmarna årligen under tiden av sitt med-         nat fatta beslut om detta.
26865: lemskap erhåliit försäkringsskydd enligt kassans        Post- och televerket har med anledning av
26866: stadgar då kassan varit verksam. Då det med          spörsmålet meddelat att det inte ansvarar för be-
26867: andra ord inom medlemskåren har inträffat ett        talningen av förlorade förmåner tili understöds-
26868: försäkringsfali, ett dödsfali eller en medlem        kassans medlemmar. Postbanken hänvisar på
26869: lämnat sin anstälining hos arbetsgivaren för att     motsvarande sätt i sitt svar tili att den inte hör tili
26870: han börjat 1yfta ålderspension eller invalidpen-     grundarna av understödskassan och att den inte
26871: sion, har kassan betalat begravningsbidraget till    har deltagit i finansieringen av de förmåner som
26872: den som ombesörjt begravningen eller avgångs-        kassan beviljat.
26873: bidraget direkt tili den medlem som avgått.             Eftersom frågan berör förmåner som grundar
26874:    Understödskassan Yhteisapu har ända sedan         sig på frivillig understödskassaverksamhet och
26875: den grundades fungerat enligt en sådan princip       som har betalats tili medlemmarna utöver de
26876: att ingen fond samlas för framtida förmåner.         lagstadgade förmånerna, hör det inte tili statens
26877: Enligt denna princip har försäkringsavgifter (i      åligganden att ansvara för betalningen av extra
26878: form av medlemsavgifter) uppburits endast tili       förmåner med anledning av kassaverksamhetens
26879: det be1opp som behövs för att ersätta de inträf-     upphörande.
26880: fade försäkringsfalien. Av denna anledning har
26881:      Helsingforsden 26 augusti 1991
26882: 
26883:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
26884:                                                 1991 vp
26885: 
26886: 
26887: Kirjallinen kysymys 175
26888: 
26889: 
26890: 
26891: 
26892:                                    Ala-Nissilä: Viljasadon markkinoinnin edistämisestä
26893: 
26894: 
26895: 
26896:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26897: 
26898:     Viime satokauden viljan markkinointi tiloilta        Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi
26899: on ollut vaikeaa. Kaikkea viljaa eivät viljelijät     asteittainen ylituotannosta luopuminen. Lähtö-
26900: ole saaneet myytyä. Tehdyn yhteenvedon mu-            kohtana on myös ollut menneen satokauden
26901: kaan oli 30.6.1991 375 miljoonaa kiloa tiloilla       viljan markkinoinnin hoitaminen. Sinänsä hy-
26902: myymätöntä viljaa. Määrä jakaantuu sekä leipä-        väksyttävät ylituotannon rajoittamispyrkimyk-
26903: että rehuviljaan. Etelä-Suomen varastot ovat          set eivät voi olla esteenä tämän hetken viljakaup-
26904: pääosin täynnä vehnää.                                patilanteen hoitamiselle. Viljakauppaan tarvit-
26905:     Myymätön vilja ei jakaannu tasaisesti viljeli-    taisiin nyt erityistoimenpiteitä myös viljelijöiden
26906: jöiden kesken, vaan joillakin viljelijöillä saattaa   lisääntyneiden taloudellisten vaikeuksien takia.
26907: olla edelleen koko viime syksyn sato myymättä.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26908: Tämä voi saattaa viljelijät hyvin vaikeaan talou-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26909: delliseen tilanteeseen.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26910:     Valtion viljavarasto oli kesäkuun alun tilan-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26911: teen mukaan käyttänyt kaikki rahoitusresurssin-
26912: sa. Valtion tämän vuoden ensimmäiseen lisäme-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26913: noarvioon otettu viljan vientitukimääräraha                    vielä ryhtyä viime satokauden myymät-
26914: antoi mahdollisuuden 100 miljoonan rehuviljaki-                tömän viljasadon markkinoinnin järjes-
26915: lon ostoon. Leipäviljan osalta ja erityisesti veh-             tämiseksija samalla syksyn vaikean vilja-
26916: nän osalta tilanne ei helpottunut. Ilman erityis-              kauppatilanteen helpottamiseksi ottaen
26917:  toimenpiteitä vanhan myymättömän sadon osal-                  huomioon monien viljelijöiden lisäänty-
26918:  ta viljakauppa on syksyllä suurissa vaikeuksissa              neet taloudelliset vaikeudet?
26919: ja ei käy vehnän osalta juuri lainkaan.
26920: 
26921:       Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
26922: 
26923:                                            Olavi Ala-Nissilä
26924: 
26925: 
26926: 
26927: 
26928:  210300M
26929: 2                                      1991 vp -   KK 175
26930: 
26931: 
26932: 
26933: 
26934:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26935: 
26936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
26937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taen seuraavaa:
26938: olette 3 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn kir-
26939: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Selvitysten mukaan maatiloilla oli toukokuun
26940: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    1991 lopulla myymättä olevaa viljaa noin 375
26941: Olavi Ala-Nissilän näin kuuluvasta kirjallisesta   miljoonaa kiloa. Tästä määrästä Valtion viljava-
26942: kysymyksestä n:o 175:                              rasto on ostanut kesäkuun loppuun mennessä
26943:                                                    1eipäruista 12 miljoonaa kiloa sekä vientiin 100
26944:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     miljoonaa kiloa rehuviljaa. Hallituksen tarkoi-
26945:        vielä ryhtyä viime satokauden myymät-       tuksena on mahdollistaa 300 miljoonan rehuvil-
26946:        tömän viljasadon markkinoinnin järjes-      jakilon lisävienti ylittämällä tarkoitukseen osoi-
26947:        tämiseksija samalla syksyn vaikean vilja-   tettua arviomäärärahaa. Lisävienti kohdistetaan
26948:        kauppatilanteen helpottamiseksi ottaen      ensisijaisesti maatiloilla vielä olevaan viime
26949:        huomioon monien viljelijöiden lisäänty-     vuoden rehuviljasatoon.
26950:        neet taloudelliset vaikeudet?
26951: 
26952:      Helsingissä 9 päivänä elokuuta 1991
26953: 
26954:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
26955:                                         1991 vp -   KK 175                                         3
26956: 
26957: 
26958: 
26959: 
26960:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26961: 
26962:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26963: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      samt anföra följande:
26964: den 3 juli 1991 tili vederbörande medlem av
26965: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      Enligt utredningar hade gårdsbruksenheterna
26966: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs-      ca 375 milj. kg osåld spannmål i slutet av maj
26967: mål nr 175:                                         1991. Statens spannmålsförråd har av denna
26968:                                                     mängd vid utgången av juni 1991 köpt 12 milj. kg
26969:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           råg som brödsäd samt 100 milj. kg fodersäd för
26970:        ännu vidta för att ordna marknadsföring-     export. Regeringen har för avsikt att möjliggöra
26971:        en av den osålda spannmålsskörden från       en tilläggsexport av 300 milj. kg fodersäd genom
26972:        senaste skördeperiodochsamtidigt under-      att överskrida de för ändamålet anvisade för-
26973:        lätta höstens svåra situation inom spann-    slagsanslagen. Tilläggsexporten gäller främst
26974:        målshandeln med iakttagande av de till-      fjolårets skörd av fodersäd som fortfarande finns
26975:        tagande ekonomiska svårigheterna för         på gårdbruksenheterna.
26976:        många odlare?
26977: 
26978:      Helsingforsden 9 augusti 1991
26979: 
26980:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
26981:                                                 1991 vp
26982: 
26983: Kirjallinen kysymys 176
26984: 
26985: 
26986: 
26987: 
26988:                                    Urpilainen: Kunnan- ja kaupunginjohtajan viran määräaikaista-
26989:                                       misesta
26990: 
26991: 
26992:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26993: 
26994:     Vuoden 1977 alusta voimaan tullut kunnallis-         Edellä mainittuun kehitykseen viitaten on
26995: laki (10.12.1976/953) muutti kunnan- ja kaupun-       katsottava myös kunnanjohtajan aseman kai-
26996: ginjohtajien asemaa siten, että heistä tuli kunnal-   paavan muuttumista. Tänä päivänä ei ole enää
26997: lishallinnon keskeisimpiä esitteleviä virkamiehiä.    perusteltavissa, että korkein esittelevä viranhalti-
26998: Samalla heiltä otettiin pois äänioikeus kunnan-       ja voisi istua pallillaan vuosikymmenet ilman
26999: hallituksissa. Kunnallislain uudistuksen yhtey-       samaa tehokkuusvaatimusta, jonka hän joutuu
27000: dessä oli esillä myös kunnan- ja kaupunginjohta-      asettamaan alaisilleen. Uusi aika vaatii myös
27001: jien virka-aseman muuttaminen niin, että heidän       uudet johtamismenetelmät. Se vaatii myös kun-
27002: viroistaan olisi tehty määräaikaisia. Esitys ei       nan- ja kaupunginjohtajalta omatoimista osallis-
27003: tuolloin saanut riittävää kannatusta eikä näin        tumista ja sitoutumista ratkaisuihin.
27004: ollen tullut kirjatuksi lakiin.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27005:     Viimeaikainen kunnallishallinnon pnnssa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27006: käyty keskustelu antaa kuitenkin aiheen jälleen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27007: kerran palauttaa mieliin tämä aihe. Kunnallis-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27008: hallintomme elää tällä hetkellä vireätä etsikkoai-
27009:  kaansa. Itse kunnallishallinto on selvästi uudis-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27010: tumassa ja kuntalaisten tarpeet tulevat yhä                   kunnan- ja kaupunginjohtajan asemassa
27011: moninaisemmiksi. Kunnalliselle kansanvallalle                 on tapahtunut muutos, ja
27012: ei tulevaisuudessa ole enää leimallista ylhäältä                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27013:  päin suunnattu ohjaus, vaan luottamushenkilöil-              ryhtyä kunnan- ja kaupunginjohtajan
27014:  tä ja viranhaitijoilta vaaditaan herkkyyttä tuntea           viran saattamiseksi määräaikaiseksi, esi-
27015:  ajan virrassa tapahtuvat muutokset. Kunnallis-               merkiksi kahden vaalikauden pituiseksi?
27016:  hallinnon on tultava avoimemmaksi.
27017: 
27018:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1991
27019: 
27020:                                             Kari Urpilainen
27021: 
27022: 
27023: 
27024: 
27025: 210300M
27026: 2                                       1991 vp -   KK 176
27027: 
27028: 
27029: 
27030: 
27031:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27032: 
27033:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kunnanjohtajan valitsemista määräajaksi ei
27034: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       julkisessa keskustelussa ole yleensä perusteltu
27035: olette 3 päivänä heinäkuuta päivätyn kirjeenne      sillä, että kunnanjohtajalle tulisi antaa poliittisen
27036: n:o 1727 ohella lähettänyt valtioneuvoston asi-     johtajan rooli, vaan toiminnan tehostamisella.
27037: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      On kuitenkin ilmeistä, että kunnanjohtajan viran
27038: taja Urpilaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o      määräaikaistaminen korostaa viran poliittista
27039: 176, jossa tiedustellaan:                           luonnetta, vaikkei kunnanjohtajalle palautettai-
27040:                                                     sikaan asemaa hallituksen puheenjohtajana.
27041:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       Lainsäädäntöä muutettaessa on tämän vuoksi
27042:        kunnan- ja kaupunginjohtajan asemassa        arvioitava viranhaltijajohdon asema suhteessa
27043:        on tapahtunut muutos, ja                     kunnan poliittiseen järjestelmään kokonaisuu-
27044:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      dessaan samoin kuin luottamushenkilöjohdon ja
27045:        ryhtyä kunnan- ja kaupunginjohtajan          viranhaltijajohdon työn- ja vastuunjako kunnan
27046:        viran saattamiseksi määräaikaiseksi, esi-    johtamisessa. Lähtökohtana on oltava kunnan
27047:        merkiksi kahden vaalikauden pituiseksi?      nykyistä laajemmat mahdollisuudet itse päättää
27048:                                                     siitä, millä tavoin kunnan poliittisenja hallinnol-
27049:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lisen järjestelmän toimivuus taataan ja luotta-
27050: taen seuraavaa:                                     mushenkilö- ja viranhaltijajohdon keskinäiset
27051:                                                     suhteet järjestetään.
27052:     Kuten edustaja Urpilainenkin toteaa, kunnan         Valtioneuvosto on 21.3.1991 asettanut komi-
27053: hallinnossa ja toiminnassa tapahtuneet muutok-      tean laatimaan muun muassa ehdotuksen uu-
27054: set asettavat uusia vaatimuksia kunnan viranhal-    deksi kunnallislaiksi. Komitean määräaika päät-
27055: tijajohdolle. Tämän vuoksi myös julkisuudessa       tyy 31.12.1992. Komitean tulee tehdä ne ehdo-
27056: on tuotu esille tarve muuttaa kunnanjohtajaa        tuksensa, joiden voimaansaattamisen vuoden
27057: koskevia kunnallislain säännöksiä. Keskustelu        1993 alussa alkavan kunnallisen vaalikauden
27058: on koskenut lähinnä kunnanjohtajan irtisano-        alusta on katsottava olevan tarpeellista, viimeis-
27059: misperusteiden väljentämistä ja kunnanjohtajan      tään 30.4.1992 mennessä. Komitea voi muutoin-
27060: valitsemista määräajaksi.                           kin työnsä aikana tehdä esityksiä sellaisiksi
27061:     Kysymys kunnanjohtajan asemasta liittyy         muutoksiksi, joiden toteuttaminen jo ennen
27062: kunnan poliittisen ja hallinnollisen järjestelmän   kokonaisuudistusta katsotaan tarpeelliseksi.
27063: toimivuuteen. Nykyisessä kunnallislaissa omak-          Kunnanjohtajan asemaa koskevien lainsää-
27064: suttiin järjestelmä, jossa kunnanjohtaja on asiat   dännöllisten muutosten tarve on ilmeinen. Kos-
27065: kunnanhallitukselle esittelevä viranhaltija. Kun-   ka kunnanjohtajan viran määräaikaistaminen
27066: nan luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto ero-     edellyttää kunnan poliittisen ja hallinnollisen
27067: tettiin selkeästi toisistaan. Tämä merkitsi huo-    järjestelmän kokonaisarviota, on kuitenkin syy-
27068: mattavaa periaatteellista muutosta vuoden 1948      tä jäädä odottamaan edellä mainitun kunnallis-
27069: kunnallislakiin, jonka mukaan kunnan- tai kau-      komitean ehdotuksia asiassa. Komitea harkitsee
27070: punginjohtaja oli kunnan- tai kaupunginhalli-       toimeksiautonsa mukaisesti, tulisiko kunnanjoh-
27071: tuksen puheenjohtaja ja apulaiskaupunginjohta-      tajaa koskevat muutokset toteuttaa mahdollises-
27072: ja kaupunginhallituksen jäsen.                      ti jo seuraavan vaalikauden alusta voimaan tule-
27073:                                                     villa nykyisen kunnallislain muutoksilla.
27074: 
27075:      Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1991
27076: 
27077:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
27078:                                           1991 vp -   KK 176                                             3
27079: 
27080: 
27081: 
27082: 
27083:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27084: 
27085:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          motiverats med att kommundirektören bör ges
27086: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        rollen som ledande politiker utan med en effek-
27087: 1727 av den 3 juli 1991 till vederbörande medlem      tivering av verksamheten. Det är dock uppen-
27088: av statsrådet översänt avskrift av följande av        bart att om kommundirektörstjänsten blir tids-
27089: riksdagsman Urpilainen undertecknade spörs-           bestämd betonas tjänstens politiska karaktär
27090: mål nr 176:                                           även om kommundirektören inte skulie återges
27091:                                                       ställningen som ordförande för styrelsen. När
27092:           Är Regeringen medveten om att det           1agstiftningen ändras skall de ledande tjänstein-
27093:        har skett en förändring i kommun- och          nehavarnas ställning därför bedömas i relation
27094:        stadsdirektörernas ställning och               tili kommunens politiska system i dess helhet på
27095:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       samma sätt som arbets- och ansvarsfördelningen
27096:        för att kommun- och stadsdirektörstäns-        mellan de förtroendevalda och de ledande tjäns-
27097:        terna skall bli tidsbestämda, t.ex. två val-   teinnehavarna i kommunledningen. Utgångs-
27098:        perioder långa?                                punkten måste vara större möjligheter för kom-
27099:                                                       munen att själv avgöra på vilket sätt ändamåls-
27100:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        enligheten hos kommunens politiska och admi-
27101: samt anföra följande:                                 nistrativa system skall säkerställas och hur för-
27102:     Som riksdagsman Urpilainen konstaterar stäl-      hållandena mellan de förtroendevalda och tjäns-
27103: ler de förändringar som skett i kommunernas           teinnehavarna i ledningen skall ordnas.
27104: förvaltning och verksamhet nya krav på de                 Statsrådet tillsatte den 21 mars 1991 en kom-
27105: ledande tjänsteinnehavarna i kommunerna.              mitte med uppgift att bl.a. utarbeta ett förslag tili
27106: Därför har också i offentligheten framförts ett       ny kommunallag. Kommittens mandat går ut
27107: behov av att ändra stadgandena om kommundi-           den 31 december 1992. Kommitten skall framfö-
27108: rektör i kommunaliagen. Diskussionen har              ra sina förslag senast den 30 april 1992. Det bör
27109: främst gälit en uppmjukning av grunderna för          anses vara nödvändigt att förslagen träder i kraft
27110: uppsägning av en kommundirektör och vai av            i början av den kommuna1a valperiod som bör-
27111: kommundirektör på bestämd tid.                        jar vid ingången av 1993. Kommitten kan även
27112:     Frågan om kommundirektörens ställning har         annars under sin mandattid göra framställningar
27113: samband med det politiska och administrativa          om sådana ändringar som det är nödvändigt
27114: systemets ändamålsenlighet. I den gäliande            att genomföra redan före totalreformen.
27115: kommunallagen omfattades ett system där                   Behovet av ändringar i lagstiftningen om
27116: kommundirektören är en tjänsteinnehavare som          kommundirektörens ställning är uppenbart.
27117: föredrar ärenden för kommunstyrelsen. En klar         Eftersom införandet av en tidsbestämd kom-
27118: åtskilinad gjordes melian förtroendevalda och         mundirektörstjänst förutsätter att det politiska
27119:  tjänsteinnehavare i kommunens ledning. Detta         och administrativa systemet bedöms i sin helhet,
27120: innebar en betydande principieli ändring med          är det dock skäl att invänta ovannämnda kom-
27121:  hänsyn tili 1948 års kommunallag, enligt viiken      munala kommittes förslag i saken. Kommitten
27122:  kommun- elier stadsdirektören var ordförande         överväger i enlighet med sitt uppdrag om de
27123:  för kommun eller stadsstyrelsen och biträdande       ändringar som gäller kommundirektören even-
27124:  stadsdirektören medlem av stadsstyrelsen.            tuellt bör genomföras genom sådana ändringar i
27125:     Vai av kommundirektör på bestämd tid har i        gällande kommunallag som träder i kraft redan
27126:  den offentliga diskussionen i allmänhet inte         vid ingången av nästa valperiod.
27127: 
27128:    Helsingfors den 8 augusti 1991
27129: 
27130: 
27131:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
27132:                                                1991 vp
27133: 
27134: 
27135: Kirjallinen kysymys 177
27136: 
27137: 
27138: 
27139: 
27140:                                   Paloheimo: Uimaharjun sellutehtaan jätevesipäästöjen rajoittami-
27141:                                        sesta
27142: 
27143: 
27144:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27145: 
27146:    Enso-Gutzeit Oy rakentaa Uimaharjuun              ainoastaan sellaisten maanomistajien edut on
27147: 500 000 tonnia valmistavaa uutta sellutehdasta,      otettu huomioon, joiden asuinrakennukset sijait-
27148: jonka päästöt aiheuttavat ympäristöhaittoja          sevat lähempänä kuin 100 metrin päässä rannas-
27149: Enon, Kontiolahden, Li perin, Pyhäselän ja Kiih-     ta. Maanomistajille suunnatut korvaukset ovat
27150: telysvaaran kunnissa ja Joensuun kaupungissa.        vähäisiä. Esitetyt ja vaaditut korvaussummat
27151:     Paikalliset asukkaat ovat ilmaisseet touko-      ovat täysin eri suuruusluokkaa.
27152: kuun lopulla pidetyissä katselmuskokouksissa            Näyttää siltä, että Suomessa ollaan jälleen
27153: jyrkän tyytymättömyytensä sekä esitettyihin          todistamassa tapausta, jossa ympäristöarvot ja
27154: päästörajoihin että haitoista asianosaisille, pai-   paikallisten asukkaiden edut saavat väistyä suu-
27155: kallisille maanomistajille ja muille asukkaille      ren teollisuusyrityksen etujen tieltä. Siksi erityi-
27156: ehdotettuihin korvauksiin.                           sesti ympäristöministeriön tulisi puuttua tapah-
27157:     Päästöjen indikaattoreista merkittävimmät        tumien kulkuun voimakkailla toimilla.
27158: ovat BHK 7, joka luonnehtii biologista hapenku-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27159: lutusta, CODc, joka luonnehtii kemiallista ha-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27160: penkulutusta, fosforimäärä ja orgaanisesti sitou-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27161:  tuneen kloarin määrä. Typen määrää ei tiettä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27162: västi ole mitattu. Enso-Gutzeit Oy on esittänyt
27163:  alustavat raja-arvot kaikille edellä mainituista               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27164:  päästöarvoista. Viranomaisten ja paikallisten               siin, joilla estetään Uimaharjun selluteh-
27165:  asukkaiden käsitysten mukaan esitetyt arvot                 taan aiheuttamat ympäristöhaitat ja
27166:  eivät takaa vesistön säilymistä puhtaana.                   vähäistenkin muutosten johdosta makse-
27167:     Mitä yhtiön esittämiin korvauksiin taas tulee,           taan paikallisille asukkaille riittävät kor-
27168:  on niissä unohdettu täysin ns. yleinen etu ja               vaukset?
27169: 
27170:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1991
27171: 
27172:                                            Eero Paloheimo
27173: 
27174: 
27175: 
27176: 
27177:  210300M
27178: 2                                         1991 vp -   KK 177
27179: 
27180: 
27181: 
27182: 
27183:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27184: 
27185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maan yhtiön tekemään fosforikuormitusta vä-
27186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hentäviä toimia jo ennen uutta lupakautta useis-
27187: olette 12 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn            sa neuvotteluissa ja kehotuksin sekä hakemalla
27188: kirjeenne n:o 728 ohella toimittanut valtioneu-       virka-apua vesioikeudelta.
27189: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen              Toimitusmiesten ehdotus Jupaehdoiksi mer-
27190: kansanedustaja Eero Paloheimon kirjallisesta          kitsee jäteveden biologisen hapenkulutuksen
27191: kysymyksestä n:o 177, jossa tiedustellaan:            (BOD 7) pienentämistä nykyisestä alle puoleen,
27192:                                                       fosfonn kokonaispäästöjen säilymistä nykyisel-
27193:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        lään, kemiallisen hapenkulutuksen (COD ) olen-
27194:        siin, joilla estetään Uimaharjun selluteh-     naista kasvua ja orgaanisesti sitoutuneen kloorin
27195:        taan aiheuttamat ympäristöhaitat ja            päästöjen kasvua noin kolminkertaisiksi.
27196:        vähäistenkin muutosten johdosta makse-             Vesiviranomaiset samoin kuin useat muut
27197:        taan paikallisille asukkaille riittävät kor-   ovat katselmuskokouksessa esittämissään muis-
27198:        vaukset?                                       tutuksissa edellyttäneet pienempää kuormitusta
27199:                                                       kuin toimitusmiehet esittävät.
27200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri on
27201: vasti seuraavaa:                                      katselmuskirjasta antamassaan lausunnossa to-
27202:                                                       dennut, ettei katselmuskirjassa ole käsitelty kor-
27203:    Enso-Gutzeit Oy:n (myöhemmin Enocell               vauskysymyksiä uutta lupakautta edeltävältä
27204: Oy:n) Uimaharjun tehtaiden jätevesiluvan käsit-       ajalta siitä huolimatta, että tehtaan tuotannossa,
27205: tely on kesken. Katselmuskokoukset pidettiin          kuormituksessa sekä vesistövaikutuksissa ja vai-
27206: 23.-29.5.1991. Toimitusmiesten lausunto, jossa        kutusalueessa on tapahtunut muutoksia. Toimi-
27207: on käsitelty ja otettu huomioon katselmusko-          tusmiesten lausunnossa on tehtaiden aiemmasta
27208: kouksissa tehdyt eri intressitahojen muistutuk-       toiminnasta aiheutuneet haitat nyt arvioitu ja
27209: set, on parhaillaan (29.7.-28.8.1991) nähtävä-        esitetty korvattaviksi.
27210: nä. Asianosaiset voivat tehdä po. hakemuksesta            Päätöksen Juvan myöntämisestä, lupaehdois-
27211: ja sen täydennyksistä sekä katselmuskirjasta ja       ta ja yhtiön maksettaviksi mahdollisesti määrät-
27212: toimitusmiesten lausunnosta muistutuksia ja           tävistä korvauksista tekee Itä-Suomen vesioi-
27213: vaatimuksia Itä-Suomen vesioikeudelle (ISVEO)         keus vesilain mukaisesti. Asianosaisilla on mah-
27214: 27.9.1991 mennessä.                                   dollisuus ennen vesioikeuden päätöstä esittää
27215:    Enso-Gutzeit Oy:n hakemuksessa ja sen täy-         muistutuksia ja vaatimuksia hakemusasiakirjois-
27216: dennyksissä on haettu lupaa johtaa vesistöön          ta sekä toimitusmiesten lupaehtoesityksistä ja
27217: jätevedet, jotka syntyvät tuotettaessa vuodessa       asian käsittelystä. Vesi- ja ympäristöhallinto
27218: 560 000 tonnia valkaistua sulfaattisellua.            antaa vesioikeudelle lausuntonsa toimitusmies-
27219:    Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtailla on          ten esityksestä vesioikeudelle 20.9.1991 mennes-
27220: vuonna 1990 tuotettu 122 000 tonnia valkaistua        sä.
27221: sulfaattisellua. Voimassa olevassa jätevesiluvas-         Katselmustoimituksen aikana vesi- ja ympä-
27222: sa (ISVEO 7.7.1966) ei ole määritelty tehtaan ka-     ristöviranomaiset ovat kannanotoissaan toimi-
27223: pasiteettia. Tuoiloisessa hakemuksessa on kapa-       neet valtioneuvoston 6.10.1988 vesien suojelun
27224: siteetiksi mainittu noin 80 000 t/a. Voimassa ole-    tavoiteohjelmasta vuoteen 1995 tekemän periaa-
27225: vassa jätevesiluvassa ei ole esitetty myöskään        tepäätöksen mukaisesti. Hallitus on siis asian-
27226: rajoituksia nykyisen tehtaan jätevesikuormituk-       omaisten viranomaisten välityksellä toiminut ja
27227: sen määrälle tai laadulle. Tehtaan jätevesikuor-      toimii Uimaharjun sellutehtaan koko jätevesilu-
27228: mitus on tuotantoon nähden ollut suuri. Etenkin       pamenettelyn ajan siten, että sellutehtaan aiheut-
27229: ravinnekuormitus on ollut suurempi kuin mui-          tamat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman
27230: den valkaistua sulfaattisellua tuottavien tehtai-     pienet ja että jätevesien johtamisesta aiheutuvat
27231: den. Vesi- ja ympäristöhallinto on pyrkinyt saa-      haitat korvataan asianmukaisesti.
27232: 
27233:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1991
27234: 
27235:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
27236:                                           1991 vp -    KK 177                                            3
27237: 
27238: 
27239: 
27240: 
27241:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27242: 
27243:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        med andra anläggningar som producerar blekt
27244: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-       sulfatcellulosa. Vatten- och miljöstyrelsen har
27245: se nr 728 av den 12 juli 1991 tili vederbörande       vid ett flertal möten, genom uppmaningar och
27246: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-     genom att söka handräckning hos vattendom-
27247: de av riksdagsman Eero Paloheimo underteck-           stolen försökt få bolaget att vidta åtgärder för att
27248: nade spörsmål nr 177:                                 minska fosforbelastningen redan innan tillstån-
27249:                                                       det kommer under ny behandling.
27250:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för             De tillståndsvilikor som förrättningsmännen
27251:        att förebygga de miljöskador som celiu-        föreslagit innebär att den biologiska syreför-
27252:        losafabriken i Uimaharju förorsakar och        brukning (BOD 7) som avloppsvattnen åsamkar
27253:        för att även lindriga förändringar skali       minskas tili mindre än hälften av den nuvarande,
27254:        föranleda tiliräckliga ersättningar tili       att de totala utsläppen av fosfor alitjämt kom-
27255:        lokalbefolkningen?                             mer att ligga på nuvarande nivå, vidare att den
27256:                                                       kemiska syreförbrukningen (CODc) ökar vä-
27257:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          sentligt och utsläppen av organiskt bundet klor i
27258: samt anföra följande:                                 det närmaste trefaldigas.
27259:                                                           Vattenmyndigheterna och många andra an-
27260:    Handläggningen av tiliståndet tili utsläpp av      förde vid förrättningsmötet anmärkningar som
27261: avloppsvatten från Enso Gutzeit Ab:s (numera          gick ut på att belastningen borde minskas betyd-
27262: Enoceli Oy) anläggningar i Uimaharju pågår            ligt mer än vad förrättningsmännen föreslår.
27263: alitjämt. Syneförrättningsmöten hölis 23.-                Vatten- och miljödistriktet i norra Karelen
27264: 29.5.1991. Förrättningsmännens utlåtande, som         har i sitt utlåtande om förrättningshandlingarna
27265: behandlar och beaktar de anmärkningar som             konstaterat att ersättningarna för tiden före det
27266: olika intressenter framförde vid förrättningsmö-      nya tillståndet inte har tagits upp trots att det har
27267: tena, har varit anslaget (29.7.-28.8.1991). De        skett förändringar i fabrikens produktion, be-
27268: berörda kan ytterligare lämna in anmärkningar         lastningen, verkningarna på vattendragen och
27269: om ansökningen om utsläppstilistånd och dess          influensområdet. I förrättningsmännens utlåtan-
27270: kompletteringar samt om syneinstrumentet och          de har de olägenheter som fabrikens tidigare
27271: förrättningsmännens utlåtande, vidare kan de          verksamhet förorsakat nu bedömts, och förslag
27272: före 27.9.1991 anföra krav och yrkanden hos           om ersättning har framlagts.
27273: Östra Finlands vattendomstol.                             Beslutet om beviljande av tilistånd, om tili-
27274:     Enso-Gutzeits ansökan med kompletteringar         ståndsvillkoren och om de ersättningar som bo-
27275: gälier tilistånd att i vattendraget släppa ut det     laget eventuelit åläggs att betala fattas enligt vat-
27276: avloppsvatten som uppstår vid den årliga pro-         tenlagen av Östra Finlands vattendomstol. De
27277: duktionen av 560 000 ton blekt sulfatceliulosa.       berörda har möjlighet att innan vattendomstolen
27278:     Vid Enso-Gutzeit Ab:s Uimaharjufabriker           ger sitt utslag framföra anmärkningar och krav
27279: producerades år 1990 122 000 ton blekt sul.fat-       som gäller ansökningshandlingarna, förrätt-
27280: celiulosa. I det gäliande utsläppstiliståndet (Ost-   ningsmännens förslag om tillståndsvilikor och
27281: ra Finlands vattendomstol 7. 7.1966) saknas defi-     behandlingen av ärendet. Vatten- och miljösty-
27282: nition av anläggningarnas kapacitet. 1 den ansö-      relsen ger före 20.9.1991 sitt utlåtande om för-
27283: kan som tiliståndet bygger på omtalas en kapa-        rättningsmännens förslag tili vattendomstolen.
27284: citet som är omkring 80 000 t/a. Det gäliande             Under syneförrättningen har vatten- och mil-
27285: tiliståndet innehålier inte helier några begräns-     jömyndigheterna i sina stäliningstaganden arbe-
27286: ningar beträffande kvantiteten av elier kvaliteten    tat på basis av det principbeslut som statsrådet
27287: på avloppsvattenbelastningen. I relation tili         6.1 0. 1988 fattade om målprogrammet för vatten-
27288: produktionen har avloppsvattenbelastningen            vården fram tili år 1995. Regeringen har alitså
27289: från fabrikerna varit stor. I synnerhet närsaltbe-    genom behöriga myndigheter arbetat och arbe-
27290: lastningen har varit större än vad som är faliet      tar under hela proceduren i samband med Uima-
27291: 4                                         1991 vp -   KK 177
27292: 
27293: 
27294: harjufabrikernas tillstånd till utsläpp av avlopps-   olägenheter som utsläppen av avloppsvatten har
27295: vatten för att miljöolägenheterna av cellulosfab-     skall bli så små som möjligt.
27296: riken skall bli så små som möjligt och att de
27297: 
27298:      Helsingfors den 16 augusti 1991
27299: 
27300:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
27301:                                               1991 vp
27302: 
27303: 
27304: Skriftligt spörsmål 178
27305: 
27306: 
27307: 
27308: 
27309:                                    Lax: Om de centrala arbetskraftsmyndigheternas förfarande
27310: 
27311: 
27312:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27313: 
27314:     Tidigare flaggskepp inom vår exportindustri        De centrala arbetskraftsmyndigheternas sätt
27315: befinner sig i stora svårigheter. Försämrad ef-     att förhålla sig till situationen står i bjärt kon-
27316: terfrågan på viktiga marknader tili följd av        trast tili det snabba handlande som krävs, när
27317: konjunkturväxlingar i förening med att den fin-     det inträffar förändringar i omgivningen. Också
27318: ska marken tillåts vara kraftigt övervärderad,      ett negativt besked är bättre än inget besked alls.
27319: driver fram nedläggningar av i och för sig sunda    Så 1änge ingenting hörs från de högre myndighe-
27320: fabriksenheter. Ett typiskt exempel på detta är     ternas sida förblir arbetskraftsbyråns verksam-
27321: Tamrock i To1kis, som titt och tätt behandlats i    het liksom de arbetssökande inriktade på att
27322: pressen. Nu står drygt etthundra av de anställda    vänta, i stället för att helhjärtat söka nya lös-
27323: inför att mista sina arbetsplatser.                 ningar på problemen. Alla parter blir 1idande av
27324:      Arbetskraftsbyrån i Borgå har reagerat före-   denna skandalösa byråkratiska tröghet.
27325: dömligt, då en nedläggning av Tolkis-fabriken          Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
27326: blev aktuell. Redan i början av mars anhöll         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
27327: byrån om 2,8 miljoner mark i tilläggsanslag från    skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
27328: arbetskraftsministeriet för att bädda för en        ställa fö1jande spörsmål:
27329: omsko1ning av dem som kommer att bli friställ-
27330: da p.g.a. nedläggningen. Uppgifter om lediga                  Är Regeringen medveten om den inef-
27331:  arbetsplatser t.o.m. i Sverige har skaffats fram          fektivitet, det mänskliga lidande och de
27332: och personalen har uppmanats att sätta alla                kostnader som åsamkas samhället och
27333:  k1utar tili för att söka sig nytt arbete.                 enskilda personer p.g.a. att de centrala
27334:      Enligt uppgifter i Hufvudstadsbladet                  myndigheterna inte inom rim1ig tid rea-
27335:  19.7.1991 har arbetskraftsbyrån inte ännu fått            gerar på arbetskraftsbyråernas fram-
27336:  någon som helst reaktion på sin anhållan om               ställningar som syftar tili att de bättre
27337:  tilläggsanslag från de högre myndigheterna. Tili          skall kunna fylla sina uppgifter och
27338:  bilden hör att den fina nya kurscentralen i                  vilka åtgärder avser Regeringen vidta
27339:  Estbacka i huvudsak står outnyttjad trots att             för att råda bot på denna byråkratiska
27340:  arbets1ösheten och behovet av omsko1ning fort-            tröghet?
27341:  sätter att skjuta i höjden.
27342: 
27343:      Helsingforsden 22 juli 1991
27344: 
27345:                                             Henrik Lax
27346: 
27347: 
27348: 
27349: 
27350:  210300M
27351: 2                                        1991 vp -    KK 178
27352: 
27353: Kirjallinen kysymys 178                                                                    Suomennos
27354: 
27355: 
27356: 
27357: 
27358:                                   Lax: Työvoimakysymyksiä hoitavien keskusviranomaisten menet-
27359:                                       telystä
27360: 
27361:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27362: 
27363:    Vientiteollisuutemme entisillä lippulaivoilla     omaisten tapa suhtautua tilanteeseen poikkeaa
27364: on suuria vaikeuksia. Suhdannevaihteluista joh-      räikeästi siitä nopeasta toiminnasta, joka vaadi-
27365: tuva kysynnän huononeminen tärkeillä markki-         taan, kun toimintaympäristössä tapahtuu muu-
27366: noilla yhdistettynä siihen, että Suomen markan       toksia. Kielteinenkin palaute on parempi kuin ei
27367: sallitaan pysyä tuntuvasti yliarvostettuna,johtaa    mikään palaute. Niin kauan kuin mitään ei
27368: sinänsä terveiden tehdasyksikköjen sulkemiseen.      kuulu ylemmiltä viranomaisilta, työvoimatoi-
27369: Tästä tyypillinen esimerkki on Tolkkisten Tam-       miston toiminta samoin kuin työtä hakevatkin
27370: rock, jota tuhka tiheään on käsitelty lehtien        jäävät odottavalle kannalle sen sijaan, että ryh-
27371: palstoilla. Nyt toista sataa henkilöä tehtaalla on   tyisivät täysipainoisesti hakemaan uusia ratkai-
27372: menettämässä työpaikkansa.                           suja ongelmiinsa. Kaikki tahot kärsivät tästä
27373:    Porvoon työvoimatoimisto on reagoinut esi-        skandaalinomaisesta byrokraattisesta jäykkyy-
27374: merkillisesti Tolkkisten tehtaan lakkauttamisen      destä.
27375: tultua ajankohtaiseksi. Jo maaliskuun alussa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27376: toimisto anoi työvoimaministeriöitä 2,8 miljoo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27377: naa markkaa lisävaroja pohjustaakseen lakkaut-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27378: tamisesta työttömiksi jäävien uudelleenkoulu-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27379: tusta. Tietoja avoinna olevista työpaikoista haet-
27380: tiin jopa Ruotsista ja tehtaan henkilökuntaa ke-                 Onko Hallitus tietoinen siitä tehotto-
27381: hotettiin hakemaan toden teolla uutta työtä itsel-           muudesta sekä niistä inhimillisistä kärsi-
27382: leen.                                                        myksistä ja kustannuksista, jotka aiheu-
27383:     Hufvudstadsbladetissa 19.7.1991 olleiden tie-            tuvat yhteiskunnalle ja yksityisille ihmi-
27384: tojen mukaan työvoimatoimisto ei ole saanut                  sille sen johdosta, että keskusviranomai-
27385: minkäänlaista palautetta ylemmiltä viranomai-                set eivät kohtuullisessa ajassa reagoi
27386: silta lisävaroja koskevan anomuksensa johdosta.              työvoimatoimistojen esityksiin, joiden
27387: Kuvaan kuuluu, että Estbackan uusi hieno kurs-               turvin ne pyrkivät täyttämään tehtävän-
27388: sikeskus suurelta osin on joutokäynnillä, vaikka             sä paremmin, ja
27389: työttömyys ja uudelleenkoulutustarve vain kas-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27390: vamistaan kasvavat.                                          ryhtyä tämän byrokraattisen jäykkyyden
27391:    Työvoimakysymyksiä hoitavien keskusviran-                 poistamiseksi?
27392:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1991
27393: 
27394:                                                 Henrik Lax
27395:                                           1991 vp -   KK 178                                                       3
27396: 
27397: 
27398: 
27399: 
27400:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27401: 
27402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuuhun työttömien määrä on ollut edellisen
27403: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuukauden määrää suurempi. Siten kausivaihte-
27404: olette 22 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn            lusta johtuvaa työttömien määrän vähenemistä
27405: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     ei ole lainkaan ollut. Työttömien määrä on
27406: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        noussut 44 200:aan.
27407: taja Henrik Laxin näin kuuluvasta kirjallisesta          Porvoon seudulla työttömyysasteet kunnit-
27408: kysymyksestä n:o 178:                                 tain tarkasteltuina ovat maaliskuussa ja kesä-
27409:                                                       kuussa 1991 olleet seuraavat:
27410:            Onko Hallitus tietoinen siitä tehotto-                                                   työttömyysaste %
27411:        muudesta sekä niistä inhimillisistä kärsi-
27412:                                                                                                    maaliskuu kesäkuu
27413:        myksistä ja kustannuksista, jotka aiheu-
27414:        tuvat yhteiskunnalle ja yksityisille ihmi-     Porvoon mlk. ..................                 3,2         4,0
27415:        sille sen johdosta, että keskusviranomai-      Lapinjärvi ........................             4,6       10,7
27416:        set eivät kohtuullisessa ajassa reagoi työ-    Loviisa . ... ...... ..... .. ... .... ... ..   8,5       10,0
27417:        voimatoimistojen esityksiin, joiden tur-       Orimattila ........................             7,4         8,3
27418:        vin ne I?Yr~ivät täyttämään tehtävänsä         Ruotsinpyhtää .... ... ... ... ... .            8,9       10,0
27419:        paremmm, Ja
27420:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Työvoimapiirin toimisto on jakanut sille osoi-
27421:        ryhtyä tämän byrokraattisen jäykkyyden         tetut työllisyyden hoidon määrärahat työvoima-
27422:        poistamiseksi?                                 toimistojen käyttöön ottaen huomioon yhtä
27423:                                                       lailla työttömien määrän ja työttömyysasteen.
27424:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Esimerkiksi harkinnanvaraista määrärahaa on
27425: vasti seuraavaa:                                      ollut kaikkiaan valtiolle 3,7 milj. mk, kunnille
27426:                                                       3, 7 milj. mk ja 5,6 milj. mk yksityiselle sektorille
27427:     Työhallinnossa on päätösvaltaa siirretty vii-     työllistämistä varten. Tulosjohtamisneuvottelu-
27428: me vuosina ministeriöstä piiri- ja toimistotasolle.   jen yhteydessä on todettu, ettei harkinnanvarais-
27429: Tulosbudjetointi käynnistettiin vuoden 1991           ta määrärahaa ole saatavana lisää.
27430: alusta. Pyrkimys on siis saavuttaa nopea ja               Vuoden 1991 aikana työvoimapiirin toimisto
27431: joustava päätöksentekojärjestelmä, jossa työvoi-      on ostanut työvoimakoulutusta piirin alueen
27432: mapiirien toimistoilla on laaja valta ja vastuu       aikuiskoulutuskeskuksilta suunnilleen samassa
27433: omalla alueellaan. Piiritoimistojen tehtävänä on      suhteessa kuin edellisenäkin vuonna, mutta
27434: tukea työvoimatoimistoja sekä pyrkiä luomaan          määrärahan niukkuuden ja oppilastyöpäivän
27435: toimistoille toimintaedellytyksiä huolehtimalla       hinnan kalleuden johdosta koulutuksen määrä
27436: resursoinnista.                                       on edellisvuotista pienempi.
27437:     Uudenmaan läänin työvoimapiirin vuoden                 Työllisyystilanteen heikkeneminen on johta-
27438:  1991 tulo- ja menoarvioesitys tehtiin helmikuus-     nut useissa yrityksissä työntekijöiden lomautuk-
27439: sa 1990, jolloin ei juuri ollut näkyvissä syksyllä    siin. Lomautusten eräänä vaihtoehtona on pyrit-
27440:  1990 alkanut työttömyyden voimakas kasvu.            ty järjestämään koulutusta. Työvoimapiirin toi-
27441:  Määrärahaesityksissä ei riittävästi osattu varau-    misto on neuvotellut lähes viidenkymmenen yri-
27442:  tua muutosten edellyttämiin lisäyksiin. Toisaalta    tyksen kanssa koulutuksesta ja neuvottelut ovat
27443:  työvoimapiirin esitys työvoimakoulutuksen os-        johtaneet koulutuksen yhteishankintaan, josta
27444:  tamiseen varattavasta 100 milj. mk:n määrära-        työvoimapiirin osuus kustannuksista on ollut n.
27445:  hasta ei toteutunut, vaan työvoimapiirille osoi-      1,2 milj. mk.
27446:  tettiin 48,7 milj. mk:n määräraha, joka on kui-          Työhallinnossa asiakirjat kulkevat kirjaamon
27447:  tenkin noussut 63,4 milj. mk:aan.                    kautta. Kyseessä olevassa tapauksessa Porvoon
27448:     Vuoden 1990 syksyllä alkanut työllisyystilan-     työvoimatoimisto on vastoin käytäntöä toimit-
27449:  teen heikkeneminen on ollut Uudellamaalla yl-        tanut esityksensä ohi kirjaamon suoraan työvoi-
27450:  lättävän rajua. Vuoden 1991 tammikuusta kesä-        mapiirin toimistoon. Tämän vuoksi esitystä ei
27451: 4                                         1991 vp -   KK 178
27452: 
27453: 
27454: kirjattu. Koska esitys oli kirjaamaton ja koska se        Kysymyksessä ei siis ole ollut kansanedustaja
27455: oli osoitettu työministeriölle, työvoimapiirin toi-   Laxin esittämä byrokraattinen jäykkyys, vaan
27456: mistossa on epähuomiossa ja virheellisesti luultu     asiakirjojen kulun, joka on poikennut työhallin-
27457: asian tulleen sille vain tiedoksi. Työministeriöön    non ja koko valtionhallinnon yleisistä menettely-
27458: asiakirjoja ei lainkaan toimitettu. Työvoimapii-      tavoista, aiheuttama väärinkäsitys. Tämä on
27459: rin toimiston toimintaan sisältyy huolimatto-         johtanut siihen, että asiakirjoja ei vielä ole käsi-
27460: muutta, mitä olosuhteet ja virheellisen toimin-       telty virallisesti.
27461: nan yksittäistapauksellisuus huomioon ottaen ei
27462: kuitenkaan voida pitää vakavana.
27463: 
27464:       Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1991
27465: 
27466:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
27467:                                          1991 vp -   KK 178                                                  5
27468: 
27469: 
27470: 
27471: 
27472:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27473: 
27474:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         antalet arbetslösa varit större än siffran för
27475: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       föregående månad. Alltså har det inte inträtt
27476: den 22 juli 1991 till vederbörande medlem av         någon säsongväxlingsbetingad minskning av
27477: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    antalet arbetslösa. Antalet arbetslösa har ökat
27478: dagsman Henrik Lax undertecknade spörsmål            tili 44 200.
27479: nr 178:                                                  1 Borgåtrakten har arbetslöshetsgraderna för
27480:                                                      mars och juni 1991 kommunvis betraktat varit
27481:           År Regeringen medveten om den inef-        följande:
27482:        fektivitet, det mänskliga lidande och de                                             arbetslöshetsgrad %
27483:        kostnader som åsamkas samhäliet och                                                    mars        JUlll
27484:        enskilda personer p.g.a. att de centrala
27485:        myndigheterna inte inom rimlig tid rea-       Borgå lk .......................... .     3,2          4,0
27486:        gerar på arbetskraftsbyråernas fram-          Lappträsk ....................... .       4,6         10,7
27487:        stäliningar som syftar tili att de bättre     Lovisa ............................. .    8,5         10,0
27488:        skali kunna fylia sina uppgifter och          Orimattila ....................... .      7,4          8,3
27489:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta      Strömfors ........................ .      8,9         10,0
27490:        för att råda bot på denna byråkratiska
27491:        tröghet?                                         Arbetskraftsdistriktsbyrån har fördelat det
27492:                                                      för byrån anvisade anslaget för skötseln av
27493:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sysselsättningen melian arbetskraftsbyråerna
27494: samt anföra följande:                                med beaktande av såväl antalet arbetslösa som
27495:                                                      arbetslöshetsgraden. Det behovsprövade ansla-
27496:     lnom arbetsförvaltningen har under de senas-     get har tili exempel uppgått tili 3,7 milj. mk för
27497: te åren beslutsmakt flyttats över från ministeriet   sysselsättning hos staten, medan motsvarande
27498: tili distrikts- och byrånivån. Från början av år     siffra för kommuner var 3,7 milj. mk och för
27499: 1991 infördes resultatbudgetering. Syftet är allt-   den privata sektorn 5,6 milj. mk. 1 samband med
27500: så att nå ett snabbt och flexibelt system för        resultatstyrningsförhandlingarna har man kon-
27501: beslutsfattande, där arbetskraftsdistriktsbyråer-    staterat att ingen ökning av det behovsprövade
27502: na har en stor makt och ett stort ansvar inom sin    anslaget är möjlig.
27503: egen region. Distriktsbyråernas uppgift är att          Under år 1991 har arbetskraftsdistriktsbyrån
27504: stöda arbetskraftsbyråer och försöka skapa verk-     köpt arbetskraftsutbildning från distriktets yr-
27505: sarnhetsförutsättningar för byråerna genom att       kesutbildningscentra för vuxna i ungefär samma
27506: sörja för resursfördelningen.                        proportion som föregående år, men beroende på
27507:     Nylands läns arbetskraftsdistrikts budgetför-    det knappa anslaget och det höga priset på en
27508: slag för år 1991 uppgjordes i februari 1990, då      elevdag är utbildningens mängd mindre än året
27509: den kraftiga ökning av arbetslösheten som börjat     innan.
27510: hösten 1990 ännu inte kändes av. 1 anslagsför-            Den försämrade sysselsättningssituationen
27511: slagen kunde man inte i tiliräcklig grad förbereda   har vid många företag lett tili permitteringar av
27512: sig på de tiliägg som kommande förändringar          arbetstagare. Som ett alternativ tili permitte-
27513: förutsätter. Å andra sidan förverkligades inte       ringarna har man försökt ordna utbildning.
27514: arbetskraftsdistriktets förslag om ett anslag om     Arbetskraftsdistriktsbyrån har förhandlat med
27515:  100 milj. mk för köp av arbetskraftsutbildning,     närmare femtio företag om utbildningen och
27516: utan arbetskraftsdistriktet anvisades ett anslag     förhandligarna har lett tili en gemensam anskaff-
27517: om 48,7 milj. mk, som dock har stigit tili 63,4      ning av utbildning, varvid arbetskraftsdistrikts-
27518: milj. mk.                                            byråns andel av kostnaderna har varit ca 1,2
27519:      Den försämring av sysselsättningssituationen    milj. mk.
27520: som börjat på hösten 1990 har varit överraskan-          lnom arbetsförvaltningen går handlingarna
27521: de häftig. Melian januari och juni 1991 har          via registratorskontoret. 1 ifrågavarande fali har
27522: 6                                         1991 vp -   KK 178
27523: 
27524: 
27525: Borgå arbetskraftsbyrå, avvikande från praxis,        digheterna och att det gäller ett enstaka fall dock
27526: skickat sitt förslag förbi registratorskontoret       inte kan anses som allvarligt.
27527: direkt till arbetskraftsdistriktsbyrån. Därför blev       Det var således inte fråga om den byråkratis-
27528: förslaget inte registrerat. Då förslaget var ore-     ka tröghet som riksdagsman Lax åsyftade, utan
27529: gistrerat och då det var riktat till arbetsministe-   ett missförstånd som förorsakats av ett tillväga-
27530: riet har man vid arbetskraftsdistriktsbyrån ge-       gångssätt beträffande översändande av hand-
27531: nom ett förbiseende och felaktigt trott att ären-     lingar vilket avviker från det normala inom ar-
27532: det endast kommit till byrån för kännedom. Till       betsförvaltningen och hela statsförvaltningen.
27533: arbetsministeriet sändes handlingarna inte alls.      Detta har lett till att handlingarna ännu inte har
27534: Arbetskraftsdistriktsbyråns handlande inbegri-        blivit officiellt behandlade.
27535: per slarv, vilket dock med beaktande av omstän-
27536: 
27537:       Helsingfors den 16 augusti 1991
27538:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
27539:                                                 1991 vp
27540: 
27541: Kirjallinen kysymys 179
27542: 
27543: 
27544: 
27545: 
27546:                                    Helle: Terveys- ja ympäristömääräyksistä Euroopan taloudelli-
27547:                                        sessa yhdentymisessä
27548: 
27549: 
27550:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27551: 
27552:    Erittäin tärkeä käsite Euroopan taloudellises-         Edelleen vastauksessa viitataan siihen, että
27553: sa yhdentymisessä on kaupan tekninen este. Kes-       elintarviketeollisuus ja suurtaloudet voivat va-
27554: kustelussa on usein pelätty, että tuota käsitettä     paaehtoisesti vähentää suolan käyttöään, jotta
27555: tullaan tulkitsemaan kovin laajasti. Ja jos niin      liiallisen suolan käytön terveydelliset haitat vä-
27556: tapahtuu, saatetaan mm. terveydellisistä ja ym-       henisivät. Mutta eihän se voi onnistua, jos sa-
27557: päristöllisistä syistä laadittuja suomalaisia mää-    maan aikaan ulkomailta voidaan tuoda liikasuo-
27558: räyksiä pitää vahvan EY:n taholta kaupan tekni-       laisia elintarvikkeita rajoituksetta. Sama koskee
27559: sinä esteinä.                                         muita tuotteita ja tarvikkeita.
27560:     Kun tuontapaisia epäilyjä on esitetty, vastuul-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27561: listen ministereiden ja virkamiesten taholta on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27562: sanottu, että pelko on liioiteltua. Heidän mu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27563: kaansa terveys- ja ympäristömääräyksiä ei voi         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27564: lukea kaupan teknisiksi esteiksi.
27565:     Kesäkuun 20 päivänä on ministeri Salolainen                 Onko Hallituksen taholta selvitetty
27566: vastannut kansanedustaja Kemppaisen ym. kir-                 Euroopan taloudellisessa yhdentymises-
27567: jalliseen kysymykseen n:o 114, joka koski suolan             sä tärkeän käsitteen kaupan tekniset es-
27568: käytön vähentämistä suomalaisessa ruokavalios-               teet sovellutuslaajuus, ja
27569: sa. Vastauksessa sanotaan mm.: "Kovin tiukkoi-                   onko mahdollisesta selvityksestä il-
27570: hin kansallisiin suolarajoituksiin ei Suomessa               mennyt, missä määrin Suomessa säädetyt
27571: kuitenkaan voida mennä, koska tämänkaltaiset                 terveydelliset ja ympäristölliset tarvikkei-
27572: määräykset muodostuvat kansainvälisen kau-                   den ja palvelujen laatumääreet kuuluvat
27573: pan esteiksi."                                               EY:n kaupan tekniset esteet -määritel-
27574:     Ministeri siis luokittelee terveysmääräykset             män piiriin?
27575: kaupan esteiksi.
27576: 
27577:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1991
27578: 
27579:                                               Esko Helle
27580: 
27581: 
27582: 
27583: 
27584: 210300M
27585: 2                                         1991 vp -   KK 179
27586: 
27587: 
27588: 
27589: 
27590:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27591: 
27592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hallinnonaloilla ministeriöt ovat selvittäneet
27593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Euroopan yhteisöjen lainsäädännön vaikutusta
27594: olette 24 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn kir-       ja suhdetta tavarakauppaa koskevaan kansalli-
27595: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      seen lainsäädäntöön. Periaatteena on tällöin ol-
27596: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lut, jos Euroopan yhteisöjen direktiivit aiheutta-
27597: Helteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        vat selkeää huononnusta Suomessa omaksut-
27598: sestä n:o 179:                                        tuun turvallisuustasoon, on direktiiveistä pyy-
27599:                                                       detty neuvotteluissa poikkeusta. Tavarakaupan
27600:           Onko Hallituksen taholta selvitetty         sektorilla poikkeuksia on saatu muun muassa
27601:        Euroopan taloudellisessa yhdentymises-         lannoitteiden kadmiumpitoisuudelle, ilmakehän
27602:        sä tärkeän käsitteen kaupan tekniset es-       otsonikerrokselle haitaBisille aineille ja torjunta-
27603:        teet sovellutuslaajuus, ja                     aineita koskeville vaatimuksille. Pääsääntöisesti
27604:            onko mahdollisesta selvityksestä il-       Suomi on kuitenkin hyväksynyt Euroopan yhtei-
27605:        mennyt, missä määrin Suomessa säädetyt         söjen tavarakauppaa koskevat direktiivit sellai-
27606:        terveydelliset ja ympäristölliset tarvikkei-   senaan. Lisäksi useilla sektoreilla tilanne on ollut
27607:        den ja palvelujen laatumääreet kuuluvat        sellainen, että asiasta on ollut olemassa yhteisö-
27608:        EY:n kaupan tekniset esteet -määritel-         vaatimuksia, mutta ei kansallisia vaatimuksia.
27609:        män piiriin?                                      ETA-sopimuksen valmistelun alkuvaiheessa
27610:                                                       Suomen viranomaiset olivat siinä käsityksessä,
27611:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          että kansalliset tarvikkeiden laatumääreet ovat
27612: vasti seuraavaa:                                      Suomessa korkeammalla tasolla kuin Euroopan
27613:                                                       yhteisömaissa. Sopimusta valmisteltaessa on
27614:    Euroopan taloudellisessa yhdentymisessä py-        kuitenkin ilmennyt, että asia on useissa tapauk-
27615: ritään tavaroiden, palvelujen, pääomien ja ih-        sissa päinvastoin. Tästä huolimatta Suomessa
27616: misten vapaaseen liikkumiseen poistamalla fyy-        joitakin turvallisuusmääräyksiä joudutaan ETA-
27617: siset, tekniset ja verotukselliset esteet. Kaupan     sopimuksen vuoksi muuttamaan lieveropään
27618: teknisillä esteillä ymmärretään sellaisia kansain-    suuntaan. Muutokset on yleensä hyväksytty sillä
27619: välisen kaupan esteitä, jotka johtuvat siitä, että    perusteella, että turvallisuuden muutos on mer-
27620: tuotteen on täytettävä eri maissa annetut erilai-     kitykseltään vähäinen tai asiaa koskevat turval-
27621: set laatuvaatimukset. Tällaiset yleiset laatuvaati-   lisuusvaatimukset voidaan hoitaa jollain muulla
27622: mukset voivat kohdistua muun muassa tuottei-          tavalla kuin kaupan teknisiksi esteiksi tulkitta-
27623: den ominaisuuksiin, kuten lujuuteen, mitoituk-        villa määräyksillä.
27624: seen ja koostumukseen, tuotteiden merkitsemi-            Lyhyttä yksiselitteistä vastausta siitä, miten
27625: seen, pakkaamiseen tai tuotteesta annettaviin         Euroopan yhteisöjen direktiiveissä olevat tervey-
27626: tietoihin, tuotteiden valmistukseen, valmistus-       delliset ja ympäristölliset tarvikkeiden laatumää-
27627: menetelmiin tai valmistusolosuhteisiin taikka         reet vaikuttavat maamme terveyden- tai ym-
27628: tuotteen testaamiseen, tarkastamiseen tai hyväk-      päristönsuojelun tasoon, ei voida antaa. Mah-
27629: symiseen. Teknisillä määräyksillä ymmärretään         dollisen ETA-sopimuksen tullessa syksyllä 1991
27630: lakeja, asetuksia ja viranomaisten määräyksiä,        eduskuntakäsittelyyn selvitetään eduskunnalle
27631: joilla säädetään tuotteiden ominaisuuksista, val-     tarvikeryhmittäin, miten sopimus vaikuttaa ky-
27632: mistuksesta, kaupasta tai käytöstä. Esimer-           seisen sektorin terveyden- tai ympäristönsuoje-
27633: kiksi terveyden ja ympäristön suojelemiseksi          lun tasoon. Lisäksi viranomaiset valmistelevat
27634: annetut tuotteita koskevat määräykset kuuluvat        valiokuntakäsittelyä varten sopimustekstiä yksi-
27635: käsitteen kaupan tekniset esteet piiriin.             tyiskohtaisemmat muistiot sopimuksen vaiku-
27636:    Euroopan yhteisöjen direktiivejä, joissa mää-      tuksesta kansallisiin terveys-, ympäristönsuoje-
27637: rätään erilaisista tuotteiden laatuominaisuuksis-     lu- ja turvallisuusvaatimuksiin.
27638: ta, on ETA-sopimuksessa 693 kappaletta. Eri
27639:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1991
27640: 
27641:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
27642:                                         1991 vp -     KK 179                                            3
27643: 
27644: 
27645: 
27646: 
27647:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27648: 
27649:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lagstiftningen gällande handeln med varor. Prin-
27650: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       cipen har härvid varit den att om EG-direktiven
27651: den 24 juli 1991 tili vederbörande medlem av         innebär en betydande försämring av den skydds-
27652: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    nivå som tillämpas i Finland, så har man vid
27653: dagsman Helle undertecknade spörsmål nr 179:         förhandlingarna bett att få göra avsteg från ifrå-
27654:                                                      gavarande direktiv. lnom handeln med varor har
27655:           Har Regeringen utrett i viiken omfatt-     undantag beviljats i fråga om kraven gäliande
27656:        ning det centrala begrepppet inom den         bl.a. kadmiumhalten i gödselmedel, ämnen som
27657:        europeiska ekonomiska integrationen           är skadliga för ozonlagret i atmosfären och
27658:        tekniska handelshinder skall tillämpas        bekämpningsmedel. De EG-direktiv som gälier
27659:                                                      handeln med varor har Finland i regel antagit
27660:           och har det av en eventuell utredning      utan ändringar. lnom många sektorer har situa-
27661:        framgått i viiken utsträckning finländska     tionen faktiskt varit den, att det i vissa frågor har
27662:        kvalitetsföreskrifter för förnödenheter       förelegat krav inom EG men inte på nationeli
27663:        och tjänster inom hälso- och miljösek-        nivå.
27664:        torn skall omfattas av EG:s definition av        Vid berednigen av EES-avtalet i Finland hade
27665:        tekniska handelshinder?                       myndigheterna i början den uppfattningen att de
27666:                                                      nationella kvalitetsföreskrifterna gällande pro-
27667:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dukter är strängare hos oss än i EG-Iänderna. 1
27668: anföra följande:                                     och med att beredningsarbetet framskridit har
27669:                                                      det dock visat sig att situationen i många fali är
27670:     lnom den europeiska ekonomiska integratio-       den motsatta. Trots detta blir vi tili följd av EES-
27671: nen strävar man efter att genom fri rörlighet för    avtalet tvungna att hos oss mildra vissa säker-
27672: varor, tjänster, kapital och personer undanröja      hetsföreskrifter. Ändringarna har i alimänhet
27673: fysiska, tekniska och skattemässiga hinder. Med      godkänts med den motiveringen att de antingen
27674: tekniska handelshinder förstås sådana hinder för     är av underordnad betydelse elier att säkerhets-
27675: den internationella handeln som beror på att         kraven kan tiligodoses på något annat sätt än
27676: olika Iänder har olika kvalitetskrav på produk-      med tiliämpande av föreskrifter som kan toikas
27677: terna. Sådana allmänna kvalitetskrav kan gälla       som tekniska handelshinder.
27678: bl.a. produkternas beskaffenhet, såsom hållfast-        Det är inte möjligt att ge ett kortfattat och
27679: het, dimensionering och sammansättning. Kvali-       entydigt svar på frågan hur de kvalitetsföreskrif-
27680: tetskraven kan också gälla märkning och för-         ter som i EG-direktiven anges för förnödenheter
27681: packning av produkter eller varuderklarationer,      med tanke på hälso- och miljöaspekter kan
27682: tillverkning av produkter, tiliverkningsmetoder      påverka nivån för tryggandet av hälsa eller vård
27683: elier tiliverkningsförhålianden eller testning,      av miljön. Om ett eventuellt EES-avtal under
27684: kontroli och godkännande. Med tekniska fö-           hösten 1991 tas upp tili behandling i riksdagen
27685: reskrifter avses Iagar, förordningar och myndig-     kommer riksdagen att tilistälias en utredning,
27686: heters föreskrifter som reglerar produkters egen-    där olika förnödenheter presenteras gruppvis
27687: skaper och tillverkning samt handeln med och         och av viiken det framgår hur avtalet påverkar
27688: användningen av dem. De produktföreskrifter          nivån för tryggandet av hälsa och vård av miljön
27689: som gälier exempelvis tryggande av hälsa och         inom ifrågavarande sektor. Med tanke på ut-
27690: miljövård kan hänföras tili begreppet tekniska       skottsbehandlingen bereder myndigheterna dess-
27691: handelshinder.                                       utom promemorior som är mera detaljerade än
27692:     Avtalet om Europeiska ekonomiska sfären          själva avtalstexten. Av dessa promemorior
27693: innehålier 693 EG-direktiv i vilka definieras        kommer det att framgå hur avtalet påverkar
27694: kvalitetskrav för olika produkter. Ministerierna     hälso-, miljövårds- och säkerhetskrav på natio-
27695: inom de olika förvaltningsgrenarna har utrett        nell nivå.
27696: EG-lagstiftningens inverkan på den nationella
27697: 
27698:      Helsingforsden 30 augusti 1991
27699: 
27700:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
27701:                                                 1991 vp
27702: 
27703: 
27704: Kirjallinen kysymys 180
27705: 
27706: 
27707: 
27708: 
27709:                                    Vehkaoja: Kodinhoitajien yksivuotisen pätevöittämiskoulutuksen
27710:                                        mahdollistamisesta perhepäivähoitajille
27711: 
27712: 
27713:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27714: 
27715:    Perhepäivähoitajilla ei nykyisten säännösten       siaali- tai terveydenhuollon alueelta tai muilta
27716: mukaan ole mahdollisuutta hakeutua yksivuoti-         aloilta. On myös niitä, joilla ei ole mitään koulu-
27717: seen kodinhoitajan tutkintoon pätevöittävään          asteen tai ylempää ammattitutkintoa. Pääosin
27718: koulutukseen. Mainittuun koulutukseen tullaan         perhepäivähoitajat ovat ainakin suorittaneet per-
27719: yleensä kotiavustajan kurssin tai laitosapulaisen     hepäivähoitajakurssin, jonka kesto on nykyisin
27720: tutkinnon pohjalta.                                   480 tuntia.
27721:    Tämänhetkinen tilanne on väestön ikäraken-            Näin jopa vuosikymmeniä perhepäivähoito-
27722: teen muuttumisen, mutta myös naisvaltaisten           työtä tehnyt henkilö jää kodinhoitajan yksivuo-
27723: alojen työttömyysvaikutustenjohdosta sellainen,       tisen pätevöittämiskoulutuksen ulkopuolelle.
27724: että kaikille kunnallisille perhepäivähoitajille ei   Tätä ei voida pitää nykyaikana kohtuullisena.
27725: ole enää työtä, ainakaan kokopäivätyötä. Mo-          Olisi paremmin tunnustettava alalla jo toimivien
27726: nilla perhepäivähoitajilla olisi omaehtoista halua    työ- ja opintohistoria.
27727: siirtyä oman työllisyytensä turvaamiseksi van-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27728: hushuollon tehtäviin kokonaan tai osittain.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27729:    Koska sosiaalialan pätevyysvaatimukset ovat        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27730: aika tiukat, siirtyminen uusiin tehtäviin ei käy-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27731: eikä olisi toivottavaakaan ilman lisäkoulutusta.
27732: Monilla perhepäivähoitajilla olisi halukkuutta                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että per-
27733: päästä koulutukseen, joka pätevöittäisi heidät               hepäivähoitajat on rajattu kodinhoitajien
27734: sujuvasti moderniin vanhustyöhön.                            yksivuotisen pätevöittämiskoulutuksen
27735:     Perhepäivähoitajien pohjakoulutuksesta on                ulkopuolelle, ja
27736: olemassa vain suosituksia. Tosiasiassa heillä on                mitä Hallitus aikoo tehdä poistaak-
27737: kirjava tausta. Monilla on tutkintoja joko so-               seen tämän epäkohdan?
27738: 
27739:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1991
27740: 
27741:                                           Marjatta Vehkaoja
27742: 
27743: 
27744: 
27745: 
27746: 210300M
27747: 2                                        1991 vp -   KK 180
27748: 
27749: 
27750: 
27751: 
27752:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27753: 
27754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuonna 1987, suurimmalta osin vasta suunnit-
27755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teilla, ja puuttui sosiaalialalta vielä kokonaan,
27756: olette 24 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn           koska se käynnistyi keskiasteen koulutuksen pe-
27757: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ruslinjoista viimeisenä, vuonna 1988.
27758: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Tällä hetkellä aikuiskoulutusjärjestelmä on
27759: edustaja Vehkaojan näin kuuluvasta kirjallisesta     alkanut toteutua myös sosiaalialalla ja laajentu-
27760: kysymyksestä n:o 180:                                nut vuosittain. Aikuiskoulutus on tutkintoon
27761:                                                      johtavaa koulutusta, jossa aikuisopiskelijan työ-
27762:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että per-   kokemus ja aiemmat opinnot otetaan yksilölli-
27763:        hepäivähoitajat on rajattu kodinhoitajien     sesti huomioon koulutusaikaa lyhentävinä kou-
27764:        yksivuotisen pätevöittämiskoulutuksen         lutusta suoritettaessa.
27765:        ulkopuolelle, ja                                  Perhepäivähoitajakoulutus otetaan, samoin
27766:           mitä Hallitus aikoo tehdä poistaak-        kuin muukin työkokemus ja opinnot, oppilai-
27767:                                                      toksessa huomioon yksilöllistä opiskeluohjelmaa
27768:        seen tämän epäkohdan?
27769:                                                      laadittaessa. Mitä lähempänä opiskelijan tähtää-
27770:                                                      mä tutkinto sisällöllisesti on perhepäivähoitajan
27771:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          koulutusta, sitä suuremmassa määrin voidaan
27772: taen seuraavaa:                                      aiemmat opinnot ja työt lukea hyödyksi.
27773:                                                          Perhepäivähoitajakoulutus ei kuulu sosiaali-
27774:    Kodinhoitajien yksivuotinen koulutus on           alan peruslinjaan eikä siten johda sosiaalialan
27775: suunniteltu kotiavustajien pätevöittämiskoulu-       tutkintoon. Alan koulutustarpeiden johdosta
27776: tukseksi vuonna 1987. Pätevöittämiskoulutuk-         ammattikasvatushallitus asetti vuonna 1989 per-
27777: sen tarve perustui muun muassa vuosille              hepäivähoitajan oppiohjelma projektin, joka laa-
27778: 1987-1991 laaditussa sosiaalihuollon valtakun-       ti perhepäivähoitajakoulutuksen oppisopimus-
27779: nallisessa viisivuotissuunnitelmassa mainittuun      koulutuksessa käytettävän opetussuunnitelman
27780: ohjeeseen, jonka mukaan kodinhoitoavun suori-        (oppiohjelman). Tämä laadittiin siten, että opin-
27781: tushenkilöstön lisäys pyritään toteuttamaan li-      tokokonaisuudet nimikkeiltään vastaavat mah-
27782: säämällä kodinhoitajan koulutuksen saaneiden         dollisimman tarkoituksenmukaisesti esim. päi-
27783: suhteellista osuutta kuntien kotipalvelutoimin-      vähoitajakoulutuksen opintokokonaisuuksia, ja
27784: nassa.                                               tiedollisesti luovat pohjan jatko-opinnoille esi-
27785:    Opetussuunnitelmaa luotaessa lähtökohtana         merkiksi kodinhoitajan tai päivähoitajan tutkin-
27786: oli ottaa huomioon kotiavustajan koulutus ja         toon. Tällöin perhepäivähoitajakoulutuksen
27787: työkokemus kodinhoitajakoulutusta lyhentävä-         opinnot on helppo hyvittää kouluasteista am-
27788: nä.                                                  mattitutkintoa suoritettaessa.
27789:    Opetushallinnossa oli ammatillinen aikuis-            Kysymyksenasettelu ei siis ole ajankohtainen
27790: koulutus uutena koulutusjärjestelmänä tuolloin,      tämänhetkiseen koulutuskäytäntöön nähden.
27791: 
27792:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1991
27793: 
27794:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
27795:                                           1991 vp -   KK 180                                          3
27796: 
27797: 
27798: 
27799: 
27800:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27801: 
27802:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inleddes som sista av grundlinjerna inom utbild-
27803: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        ningen på mellanstadiet.
27804: den 24 ju1i 1991 tili vederbörande medlem av             För närvarande har vuxenutbildningen ge-
27805: statsrådet översänt en avskrift av följande av        nomförts även inom det sociala området och har
27806: riksdagsman Vehkaoja undertecknade spörsmål           ökat varje år. Vuxenutbildning är utbildning
27807: nr 180:                                               som leder tili examen och där den vuxenstude-
27808:                                                       randes arbetserfarenhet och tidigare studier
27809:           Är Regeringen medveten om att famil-        beaktas individuellt så att de förkortar utbild-
27810:        jedagvårdarna har uteslutits ur hemvår-        ningstiden.
27811:        darnas ettåriga kompetensgivande utbild-          Familjedagvårdarutbildning liksom annan
27812:        ning, och                                      arbetserfarenhet och studier tas hänsyn tili när
27813:           vad ämnar Regeringen göra för att           det individuelia studieprogrammet slås fast vid
27814:        avhjälpa denna brist?                          läroanstalterna. Ju närmare den examen som
27815:                                                       den studerande siktar på tili innehåliet motsva-
27816:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          rar familjedagvårdarutbildning, desto mera
27817: följande:                                             omfattande kan tidigare studier och arbete räk-
27818:                                                       nas tili godo.
27819:    Den ettåriga utbildningen för hemvårdare              Familjedagvårdarutbildningen hör inte tili
27820: planerades 1987 som kompetensgivande utbild-          grundlinjen för det sociala området och leder
27821: ning för hemhjälpare. Behovet av kompetensgi-         således inte tili någon socialexamen. Med anled-
27822: vande utbildning grundade sig bl.a. på en anvis-      ning av utbildningsbehovet inom detta område
27823: ning i socialvårdens riksomfattande femårsplan        inledde yrkesutbildningsstyrelsen 1989 ett studie-
27824: 1987-1991 enligt viiken ökningen inom hem-            programprojekt för familjedagvårdare. En lä-
27825: vårdspersonalen bör genomföras genom att man          roplan (studieprogram) utarbetades som an-
27826: ökar den relativa andelen personer med hemvår-        vänds i läroavtalsutbildning. Den utarbetades så
27827: darutbildning i den kommunala hemvårdsservi-          att studiehelheterna tili sina benämningar så
27828: cen.                                                  ändamålsenligt som möjligt motsvarar exempel-
27829:    När läroplanen utarbetades var utgångspunk-        vis studiehelheterna i dagvårdarutbildningen och
27830: ten att hänsyn skall tas tili hemhjälparnas utbild-   kunskapsmässigt bildar underlag för fortsatta
27831: ning och arbetserfarenhet så att den förkortar        studier t.ex. för hemvårdar- elier dagvårdarexa-
27832: utbildningen tili hemvårdare.                         men. Härvid är det lätt att tiligodoräkna studier
27833:    Inom undervisningsförvaltningen var den            inom familjedagvårdarutbildningen när yrkes-
27834: yrkesinriktade vuxenutbildningen 1987 ännu tili       examen på skolnivå skali avläggas.
27835: stor del under planering och saknades helt och           Frågestäliningen är således inte aktueli med
27836: håliet inom det sociala området då den 1988           hänsyn tili nu gäliande utbildningspraxis.
27837: 
27838:       Helsingfors den 6 september 1991
27839: 
27840:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
27841:                                                 1991 vp
27842: 
27843: Kirjallinen kysymys 181
27844: 
27845: 
27846: 
27847: 
27848:                                    Särkijärvi: Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajan viran täyttä-
27849:                                        misestä
27850: 
27851: 
27852:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27853: 
27854:    Geologian tutkimuskeskuksen edellinen yli-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27855: johtaja siirtyi eläkkeelle viime helmikuussa. Teh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27856: tävää ei kuitenkaan ole tämän jälkeen täytetty        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27857: vakinaisesti.                                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27858:    Kun laitoksen ylintä virkaa hoidetaan viransi-
27859: jaisuuksin, ei periaatteellisia ratkaisuja toimin-              Miksi Geologian tutkimuskeskuksen
27860: nan kehittämisestä ole mahdollista tehdä. Esi-               ylijohtajan virkaa ei ole täytetty, ja mil-
27861: merkiksi ensi vuoden osalta tällaisten olisi tullut          loin se on aikomus tehdä?
27862: näkyä keskuksen budjetissa; siten voidaan sa-
27863: noa, että jo nyt viran täyttämättömyys on viiväs-
27864: tyttänyt GTK:n kehittämistä.
27865: 
27866:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1991
27867: 
27868:                                            Jouni J. Särkijärvi
27869: 
27870: 
27871: 
27872: 
27873: 210300M
27874: 2                                         1991 vp -      KK 181
27875: 
27876: 
27877: 
27878: 
27879:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27880: 
27881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          alan vastaavissa tutkimus- ja johtotehtävissä
27882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, yrityksis-
27883: olette 26 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn kir-         sä tai hallinnossa. Kokemus kansainvälisissä
27884: jeenne n:o 732 ohella toimittanut valtioneuvos-         tehtävissä samoin kuin hyvä kielitaito katsotaan
27885: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          lisäansioksi.
27886: sanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvas-             Ylijohtaja toimii Geologian tutkimuskeskuk-
27887: ta kysymyksestä n:o 181:                                sen päällikkönä. Geologian tutkimuskeskukses-
27888:                                                         ta annetun asetuksen (188/90) 10 §:n 1 mom. mu-
27889:            Miksi Geologian tutkimuskeskuksen            kaan ylijohtaja johtaa tutkimuskeskuksen toi-
27890:         ylijohtajan virkaa ei ole täytetty, ja mil-     mintaa sekä vastaa siitä, että tutkimuskeskuksel-
27891:         loin se on aikomus tehdä?                       le kuuluvat tehtävät suoritetaan tehokkaasti ja
27892:                                                         taloudellisesti sekä noudattaen tutkimuskeskuk-
27893:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            senjohtokunnan hyväksymiä toimintaperiaattei-
27894: vasti seuraavaa:                                        ta. Ylijohtajan viran menestyksellinen hoitami-
27895:                                                         nen edellyttää paitsi tietämystä ja kokemusta
27896:    Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajan vir-         geologiseen tutkimukseen liittyvistä alueista,
27897: ka tuli avoimeksi aikaisemman viran haltijan il-        myös yleisemminkin tutkimuksesta ja kehitys-
27898: moitettua eroavansa virasta 1.3.1991 lukien.            työstä, koulutuksesta, valtionhallinnosta, yritys-
27899: Kauppa- ja teollisuusministeriö päätti 17.1.1991        toiminnasta ja alan kansainvälisistä kysymyksis-
27900: ryhtymisestä viran täyttämistoimenpiteisiin. Vi-        tä.
27901: ran täyttämistä koskeva kuulutus on ollut esillä            Ylijohtajan virkaan pyrittiin saamaan henki-
27902: valtioneuvoston sekä kauppa- ja teollisuusminis-        lö, joka mahdollisimman hyvin täyttäisi edellä
27903: teriön ilmoitustauluilla sekä julkaistu Helsingin       kuvatut vaatimukset. Erityisesti pyrittiin siihen,
27904: Sanomissa 20.1.1991 ja Virallisessa lehdessä            että nimitettävällä olisi tieteellisten ansioiden
27905: 25.1.1991. Virkaan ilmoittautui kaikkiaan 11            lisäksi kokemusta suurten organisaatioiden joh-
27906: henkilöä, joista yksi myöhemmin peruutti il-            tamisesta ja yritystoiminnasta, jotta ylijohtaja
27907: moittautumisensa.                                       voisi tehtävissään kohdata ne haasteet, joita
27908:    Geologian tutkimuskeskuksesta annetun ase-           mm. tulosbudjetointi ja -ohjaus sekä laitoksen
27909: tuksen (188/90) 14 §:n 2 mom. ja 15 §:n 1 mom.          maksullisen palvelutoiminnan kehittäminen lä-
27910: mukaan ylijohtajalta vaaditaan virkaansoveltu-          hivuosina asettavat.
27911: va ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä                  Tällaisia henkilöitä on Suomessa vähän ja
27912: osoitettua johtamistaitoa ja perehtyneisyyttä           heidän asiantuntemuksensa hyvin kysyttyä.
27913: tutkimuskeskuksen toimialaan. Arvioitaessa yli-         Korkeakaan valtion virka ei välttämättä ole
27914: johtajan viran menestyksellisen hoitamisen edel-        tällaisille henkilöille kovin houkutteleva vaih-
27915: lyttämää taitoaja kykyä otetaan huomioon käy-           toehto. Kauppa- ja teollisuusministeriö neuvot-
27916: tännöllinen perehtyminen viran edustamaan               teli kevään ja alkukesän 1991 aikana mahdolli-
27917: alaan ja tieteellinen ansioituminen.                    sesta nimityksestäja virkasuhteen erityisehdoista
27918:    Ylijohtajan tehtävien menestyksellinen hoita-        kahden potentiaalisen ehdokkaan sekä valtiova-
27919: minen edellyttää laajaa Geologian tutkimuskes-          rainministeriön kanssa. Näkemyserot ehdoista
27920: kuksen edustamien tieteenalojen tietämystä.             olivat kuitenkin niin suuret, ettei sopimukseen
27921: Soveltuvimpina ylempinä korkeakoulututkintoi-           päästy eivätkä neuvottelut johtaneet myöntei-
27922: na voidaan pitää geologisen tai teknisen alan           seen lopputulokseen. Vasta kolmannen, viran
27923: tutkintoja, minkä lisäksi on vaadittava tieteellis-     vaativat edellytykset täyttävän ehdokkaan kans-
27924: tä pätevyyttä. Käytännössä osoitettua perehty-          sa päästiin sopimukseen. Tasavallan presidentti
27925: neisyyttä toimialaan ja johtamistaitoa voidaan          nimitti 16.8.1991 uuden ylijohtajan virkaansa
27926: hakijalla katsoa olevan, mikäli hän on toiminut         syyskuun 1991 alusta lukien.
27927: 
27928:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1991
27929: 
27930:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
27931:                                           1991 vp -   KK 181                                           3
27932: 
27933: 
27934: 
27935: 
27936:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27937: 
27938:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen      samhetsområdet och ledningsförmåga kan sö-
27939: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        kanden anses ha om han har verkat i motsvaran-
27940: 732 av den 26 juli 1991 tili vederbörande medlem      de forsknings- och ledningsuppgifter vid högsko-
27941: av statsrådet översänt avskrift av följande av        lor, forskningsinrättningar, företag eller inom
27942: riksdagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål         förvaltningen. Erfarenhet av internationelia
27943: nr 181:                                               uppdrag och goda språkkunskaper anses som
27944:                                                       tiliäggsmeriter.
27945:           Varför har tjänsten som överdirektör            Överdirektören är chef för Geologiska forsk-
27946:        för Geologiska forskningscentralen inte        ningscentralen. Enligt 10 § 1 mom. förordningen
27947:        besatts och när har man för avsikt att         om geologiska forskningscentralen (188/90) Ie-
27948:        besätta den?                                   der överdirektören forskningscentralens verk-
27949:                                                       samhet samt svarar för att de uppgifter som
27950:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ankommer på forskningscentralen utförs effek-
27951: samt anföra följande:                                 tivt och ekonomiskt samt med iakttagande av de
27952:                                                       verksamhetsprinciper som forskningscentralens
27953:     Överdirektörstjänsten vid Geologiska forsk-       direktion har godkänt. För att överdirektörs-
27954: ningscentralen blev ledig då innehavaren av den       tjänsten skali kunna skötas med framgång förut-
27955: meddelade att han säger upp sig fr.o.m. 1.3.1991.     sätts kännedom om och erfarenhet av inte bara
27956: Handels- och industriministeriet beslöt 17.1.1991     områden i anslutning till den geologiska forsk-
27957: vidta åtgärder för att besätta tjänsten. En kungö-    ningen utan också mera alimänt forskning och
27958: relse om att tjänsten skali besättas har varit uppe   utvecklingsarbete, utbildning, statsförvaltningen,
27959: på statsrådets och handels- och industriministe-      företagsverksamhet och internationelia frågor
27960: riets anslagstavlor samt publicerades i Helsingin     inom branschen.
27961: Sanomat 20.1.1991 och Officielia tidningen                Tili tjänsten som överdirektör försökte man få
27962: 25.1.1991. Sammanlagt anmälde sig 11 personer         en person som så väl som möjligt fylier de ovan
27963: tili tjänsten, av dem tog en senare tilihaka sin      beskrivna kraven. 1 synnerhet strävade man efter
27964: anmälan.                                              att den som utnämns utöver vetenskapliga meri-
27965:     Enligt 14 § 2 mom. och 15 § 1 mom. förord-        ter också skulie ha erfarenhet av att leda stora
27966: ningen om geo1ogiska forskningscentra1en (188/        organisationer och av företagsverksamhet för att
27967: 90) krävs av överdirektören för tjänsten 1ämp1ig      överdirektören i sina uppgifter skali kunna möta
27968: högre högsko1eexamen, i praktiken visad 1ed-          de utmaningar som bl.a. resultatbudgeteringen
27969: ningsförmåga och förtrogenhet med forsknings-         och resultatstyrningen samt utvecklingen av
27970: centralens verksamhetsområde. Då den skick1ig-        centralens avgiftsbelagda serviceverksamhet
27971: het och förmåga som förutsätts för att överdirek-     under de kommande åren stälier.
27972: törstjänsten skali kunna skötas med framgång              Sådana personer finns det få av i Finland och
27973: bedöms beaktas den praktiska förtrogenheten           deras sakkunskap är mycket efterfrågad. En
27974: med det område tjänsten representerar och de          statlig tjänst är inte nödvändigtvis ett särskilt
27975: vetenskap1iga meriterna.                              lockande alternativ för sådana personer, inte ens
27976:     För att överdirektörens uppgifter skali kunna     om det är en hög tjänst. Handels- och industrimi-
27977: skötas med framgång förutsätts omfattande             nisteriet förhandlade under våren och försom-
27978: kännedom om de vetenskapsgrenar som Geolo-            maren 1991 om en eventueli utnämning och om
27979: giska forskningscentralen representerar. De           specielia vilikor för tjänsteförhåliandet med två
27980: lämpligaste högre högskoleexamina anses vara          potentielia kandidater samt med finansministe-
27981: examina inom det geologiska elier tekniska            riet. Åsikterna om vilikoren skilde sig emeliertid
27982: området. Dessutom krävs vetenskaplig kompe-           så markant att man inte kunde komma fram tili
27983: tens. 1 praktiken påvisad förtrogenhet med verk-      något avtal och förhandlingarna ledde inte tili ett
27984: 4                                       1991 vp -     KK 181
27985: 
27986: 
27987: positivt slutresultat. Först med en tredje kandi-    16.8.1991 den nye överdirektören, som tillträder
27988: dat, som uppfyllde kraven för tjänsten, kunde        i början av september 1991.
27989: avtal ingås. Republikens president utnämnde
27990: 
27991:      Helsingfors den 29 augusti 1991
27992: 
27993:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
27994:                                                    1991 vp
27995: 
27996: 
27997: Kirjallinen kysymys 182
27998: 
27999: 
28000: 
28001: 
28002:                                      Särkijärvi: Kunnallisesta liikenteen nopeusvalvonnasta
28003: 
28004: 
28005:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28006: 
28007:    Kaupunkien liikennesuunnittelussa kiinnite-           tä ovat hyviä. Vastaava kunnan toimivallan
28008: tään yhä enemmän huomiota liikenneturvalli-              laajennus olisi mahdollista tehdä myös liikenteen
28009: suuteen. Eräs sen osa on tavallista alempien             nopeusvalvonnan suhteen.
28010: nopeusrajoitusten saattaminen voimaan asunto-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28011: alueiden sisäisillä kaduilla.                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28012:    Nopeusvalvonta kuuluu meillä poliisin tehtä-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28013: viin. On osoittautunut, että poliisilla ei ole riittä-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28014: västi voimavaroja osoitettavaksi nopeusvalvon-
28015: taan. Jotta etenkin alimpia rajoituksia noudatet-                  Aikooko Hallitus esittää kunnan toi-
28016: taisiin, tarvittaisiin riittävää valvontaa ja olema-            mivallan laajentamista siten, että nopeus-
28017: tonta suurempi kiinnijäämisriski.                               valvonta tulisi osin myös kunnalliseksi
28018:    Aikaisemmin on kunnan tehtäviin jo siirretty                 tehtäväksi pysäköinninvalvonnan ta-
28019: poliisilta pysäköinninvalvonta. Kokemukset täs-                 paan?
28020: 
28021:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1991
28022: 
28023:                                              Jouni J. Särkijärvi
28024: 
28025: 
28026: 
28027: 
28028: 210300M
28029: 2                                          1991 vp -    KK 182
28030: 
28031: 
28032: 
28033: 
28034:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28035: 
28036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tatehtäviä ilman huomattavaa voimavarojen li-
28037: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           säystä.
28038: olette 26 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn                 Kansalaisten oikeusturva- ja yhdenvertaisuus-
28039: kirjeenne n:o 733 ohella lähettänyt valtioneuvos-       vaatimukset edellyttävät, että valvontaorgani-
28040: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          saatiot toimivat johdonmukaisesti ja ammatti-
28041: sanedustaja Jouni J. Särkijärven kirjallisesta          taitoisesti ja että rikoksista määrättävät seuraa-
28042: kysymyksestä n:o 182, jossa tiedustellaan:              mukset ovat oikeassa suhteessa toisaalta aiheu-
28043:                                                         tettuun vaaraan, toisaalta muiden vastaavien
28044:                                                         rikosten seuraamuksiin. Ajonopeuksien valvon-
28045:            Aikooko Hallitus esittää kunnan toi-         nan siirtyminen kunnalliselle valvontaorganisaa-
28046:         mivallan laajentamista siten, että nopeus-      tiolle edellyttäisi nykyistä yksinkertaisemman
28047:         valvonta tulisi osin myös kunnalliseksi         rangaistusmenettelyn käyttöönottoa. Tämä joh-
28048:         tehtäväksi pysäköinninvalvonnan ta-             taisi siihen, että liikenneturvallisuudelle vaaralli-
28049:         paan?                                           set ylinopeudet rangaistaisiin niiden ilmenemis-
28050:                                                         muodoista ja aiheuttamasta vaarasta riippumat-
28051:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ta pysäköintivirhemaksuun rinnastettavana vä-
28052: vasti seuraavaa:                                        häisellä taloudellisella seuraamuksella. Tämä ei
28053:                                                         ole riittävä seuraamus ennalta estämään rikko-
28054:    Ajonopeuksien valvonta on keskeinen osa lii-         muksien tapahtumista.
28055: kennevalvontaa, joka voimassa olevan tieliiken-            Ylinopeusrikkomusten vertaaminen pysä-
28056: nelain mukaan kuuluu pääsääntöisesti poliisille.        köintivirheeseen ja siihen perustuvan valvonta-
28057: Ajonopeuksien valvonnassa käytetyt tekniset             järjestelmän samaistaminen ei ole perusteltua.
28058: valvontalaitteet edellyttävät käyttäjiltään koulu-      Ylinopeudet ovat ilmenemismuodoltaan eri olo-
28059: tukseen ja kokemukseen perustuvaa ammattitai-           suhteissa tapahtuneina enemmän toisistaan poik-
28060: toa. Tehtävän vaativuuden johdosta nopeuksia            keavia kuin pysäköintirikkomukset. Myös nii-
28061: valvovat yleensä kokeneet ja tehtävään erityisesti      den toteaminen ja toteennäyttäminen asettavat
28062: koulutetut poliisimiehet.                               valvojille suurempia vaatimuksia kuin pysäköin-
28063:    Poliisin liikennevalvontaan käyttämästä työ-         tivirheen toteaminen. Tekojen erilaisuuksien
28064: ajasta noin neljännes käytetään nopeusvalvon-           johdosta ei ylinopeuksien ja pysäköintirikko-
28065: taan. Käytännössä tämä vastaa noin 250 poliisi-         musten seuraamuksia voida rinnastaa toisiinsa.
28066: miehen vuotuista työpanosta. Määrä on huo-                 Edellä esitettyyn perustuen sisäasiainministe-
28067: mattava siksi, että nopeusvalvonta on yksi lii-         riö ei pidä perusteltuna laajentaa kuntien toimi-
28068: kennevalvonnan perusmuodoista ja toisaalta              valtaa ajonopeuksien valvontaan, vaan katsoo,
28069: siksi, että nopeusvalvonta sitoo henkilöstöä            että se on poliisin tehtävä. Mikäli valvontaa
28070: muita valvontamuotoja enemmän. Henkilöstön              halutaan lisätä, ja kun se joka tapauksessa edel-
28071: lisäksi nopeusvalvontaan tarvitaan myös suh-            lyttää voimavarojen lisäystä, on tarkoituksen-
28072: teellisen kalliita teknisiä välineitä. Mainitut tosi-   mukaisempaa parantaa poliisin toimintaedelly-
28073: asiat huomioon ottaen on todennäköistä, ettei           tyksiä kuin perustaa uusi valvontaorganisaatio.
28074: kunnilla ole mahdollisuutta ottaa uusia valvon-
28075: 
28076:     Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1991
28077:                                                                  Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
28078:                                          1991 vp -   KK 182                                           3
28079: 
28080: 
28081: 
28082: 
28083:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28084: 
28085:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         suppgifter utan en avsevärd ökning av resurser-
28086: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       na.
28087: 733 av den 26 juli 1991 tili vederbörande medlem        Kraven på medborgamas rättsskydd och
28088: av statsrådet översänt avskrift av följande av       jämstälidhet förutsätter att övervakningsorgani-
28089: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade        sationema arbetar konsekvent och yrkeskunnigt
28090: spörsmål nr 182:                                     och att påföljdema för brott står i rätt propor-
28091:                                                      tion såväl tili den förorsakade risken som tili
28092:           Ämnar Regeringen föreslå att kom-          påföljdema för andra motsvarande brott. Om
28093:        munemas behörighet skali utvidgas så att      övervakningen av körhastighetema överförs på
28094:        hastighetsövervakningen delvis blir även      en kommunal övervakningsorganisation, bör ett
28095:        en kommunal uppgift på samma sätt som         enklare strafförfarande än det nuvarande tas i
28096:        par keringsövervakningen?                     bruk. Det kan leda tili att straffet för fortköming
28097:                                                      som äventyrar trafiksäkerheten blir en med par-
28098:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        keringsbot jämförbar ringa ekonomisk påföljd,
28099: anföra följande:                                     oberoende av i viiken form den förekommer elier
28100:                                                      hur stor risk den medför. En sådan påföljd är
28101:    Övervakningen av körhastighetema är en            inte tiliräcklig för förebyggandet av förseelser.
28102: central del av trafikövervakningen, som enligt          Det är inte motiverat att jämföra fortkör-
28103: gäliande vägtrafiklag i regel hör tili polisen. De   ningsförseelser med parkeringsfel och att likstäl-
28104: tekniska kontrolianordningar som används vid         la övervakningssystemen för dessa. Emedan för
28105: övervakning av körhastighetema förutsätter att       höga hastigheter förekommer i varierande för-
28106: användaren har yrkeskunnighet som baserar sig        hålianden är de sinsemelian mera olika än parke-
28107: på utbildning och erfarenhet. Då uppgiften är        ringsförseelsema. Det stälier dessutom större
28108: krävande är det i alimänhet erfarna och för          krav på övervakama att konstatera och bevisa
28109: uppgiften särskilt utbildade polismän som över-      dem än att konstatera ett parkeringsfel. På grund
28110: vakar hastighetema.                                  av olikhetema i fråga om dessa gämingar kan
28111:    Av den arbetstid som polisen använder för         påföljdema för fortköming och parkeringsför-
28112: trafikövervakning utgör hastighetsövervakning-       seelser inte jämstälias.
28113: en ungefär en fjärdedel. Den motsvarar i prakti-        På grund av vad som anförts ovan anser
28114: ken ca 250 polismäns årliga arbetsinsats. Kvan-      inrikesministeriet det inte motiverat att utvidga
28115: titeten är betydande dels på grund av att hastig-    kommunemas behörighet tili att omfatta över-
28116: hetsövervakningen är en av de grundläggande          vakningen av körhastigheterna, utan anser att
28117: trafikövervakningsformema, dels för att hastig-      övervakningen hör tili polisens uppgifter. Om
28118: hetsövervakningen binder mera personai än de         övervakningen skali intensifieras och då detta i
28119: övriga övervakningsformema. Förutom perso-           alla fali förutsätter ökade resurser, är det ända-
28120: nai behövs vid hastighetsövervakning även rela-      målsenligare att förbättra polisens verksamhets-
28121: tivt dyra tekniska anordningar. Med beaktande        förutsättningar än att bilda en ny övervaknings-
28122: av dessa fakta är det sannolikt att kommunema        organisation.
28123: inte har möjlighet att ta på sig nya övervakning-
28124:      Helsingfors den 13 augusti 1991
28125: 
28126:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
28127:                                               1991 vp
28128: 
28129: 
28130: Kirjallinen kysymys 183
28131: 
28132: 
28133: 
28134: 
28135:                                    Särkijärvi: Pysäköinninvalvonnan yksityistäruisestä
28136: 
28137: 
28138: 
28139:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28140: 
28141:    Kunnallinen pysäköinninvalvonta on nykyi-       tietyllä osa-alueellaan. Sopimus sisältäisi tällöin
28142: sellään hoidettavissa vain kunnan omana työnä.     maksutulojen tietyn osan ohjaamisen valvonnan
28143: Edes vapaakuntakokeilu ei tuonut mahdolli-         hoitajalle. Tämä lisäisi intressiä mahdollisimman
28144: suutta sen yksityistämiseen. Kokemusten mu-        kattavaan valvontaan.
28145: kaan tarvittaisiin kuitenkin nykyistä joustavam-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28146: pi organisaatiomuoto, jotta valvontaa voitaisiin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28147: tehostaa sen kustannuksien silti kasvamatta        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28148: kohtuuttomasti.                                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28149:    Käytännön mahdollisuuden pysäköinninval-
28150: vonnan tehostamiseen antaisi sen yksityistämi-               Aikooko Hallitus esittää, että kunnille
28151: nen. Tällöin kunta voisi luovuttaa korvausta              annettaisiin oikeus yksityistää pysäköin-
28152: vastaan oikeuden hoitaa pysäköinninvalvonta               ninvalvonta kokonaan tai osittain?
28153: 
28154:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1991
28155: 
28156:                                         Jouni J. Särkijärvi
28157: 
28158: 
28159: 
28160: 
28161: 2!0300M
28162: 2                                       1991 vp -   KK 183
28163: 
28164: 
28165: 
28166: 
28167:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28168: 
28169:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vastuulla. Pysäköinoinvalvonnan yksityistämi-
28170: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nen kaventaisi siten myös eduskunnan valitse-
28171: olette 26 päivänä heinäkuuta 1991 päivätyn          man oikeusasiamiehen oikeutta valvoa toimin-
28172: kirjeenne n:o 734 ohella toimittanut valtioneu-     nan laillisuutta. Rangaistusluonteisen maksun
28173: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   määrääminen yksityisen yrittäjän lukuun ja
28174: sanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuulu-        hänen palveluksessaan olevien henkilöiden toi-
28175: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 183:           mesta, joihin ei ulottuisi virkavastuuseen liittyvä
28176:                                                     tehostettu valvonta ja rangaistusvastuu, ei kan-
28177:           Aikooko Hallitus esittää, että kunnille   salaisten oikeusturvan kannalta ole täysin ongel-
28178:        annettaisiin oikeus yksityistää pysäköin-    matonta.
28179:        oinvalvonta kokonaan tai osittain?               Sanktioiden määräämisessä voidaan lähtö-
28180:                                                     kohtaisesti katsoa laadullisten oikeusturvanäkö-
28181:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kohtien olevan ensisijaisia toiminnan määrälli-
28182: en seuraavaa:                                       seen tehostamiseen nähden. Taloudellisen voiton
28183:                                                     tavoittelu ja oikeusturvan parhaalla mahdollisel-
28184:    Pysäköintivirhemaksulain mukaan pysäköin-        la tavalla täyttävä sosiaalinen kontrolli ovat vai-
28185: oin valvonta on ensisijaisesti poliisin tehtävä.    keasti toisiinsa yhdistettävissä. Oikeusministeriö
28186: Lääninhallitus voi määrätä, että kunta huolehtii    onkin useassa yhteydessä korostanut, ettei esi-
28187: poliisin ohella pysäköinoin valvonnasta; näin       merkiksi liikennerikesakkojen ja rikemaksun
28188: esimerkiksi Helsingissä.                            tarkoituksena ole tulojen hankkiminen valtiolle.
28189:    Pysäköinoinvalvojan tehtävä vaatii hyvää         Rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän osit-
28190: pysäköintiä koskevien säännösten tuntemusta.        taiseenkin yksityistämiseen liittyy syviä periaat-
28191: Sen vuoksi kunnalliselle pysäköinninvalvojalleja    teellisia ongelmia.
28192: hänen apulaiselleen on säädetty erityiset kelpoi-       Edellä sanotusta huolimatta hallitus ei pidä
28193: suusehdot. Näistä kelpoisuusehdoista poikkea-       järkevänä suoralta kädeltä torjua mahdollisuuk-
28194: miseen muun muuassa vapaakuntakokeilun              sia hyödyntää myös yksityisiä palveluja rikosoi-
28195: yhteydessä on valtioneuvosto äskettäin suhtau-      keudellisen järjestelmän joillakin marginaalisilla
28196: tunut kielteisesti.                                 osa-alueilla. Ehdotukseen liittyvien periaatteel-
28197:    Pysäköintivirhemaksu on rangaistusluontei-       listen ongelmien vuoksi päätöksenteko asiassa
28198: nen maksuseuraamus. Virheellisesti pysäköidyn       edellyttää kuitenkin perusteellista valmistelua.
28199: ajoneuvon siirtopäätös merkitsee myös jonkin-       Asia tullaan selvittämään rikoslain kokonais-
28200: asteista puuttumista kansalaisten omistusoikeu-     uudistuksen yhteydessä valmisteltaessa liikenne-
28201: teen. Pysäköinoinvalvonnassa on kyse kansalai-      rikosten seuraamusjärjestelmää. Tämä antaa
28202: siin kohdistuvasta julkisen vallan käytöstä. Kan-   mahdollisuuden ottaa ratkaisuissa huomioon
28203: salaisten oikeusturvan on perinteisesti katsottu    myös eri maissa seuraamusjärjestelmän yksityis-
28204: edellyttävän, että sekä pysäköinoinvalvoja että     tämisestä saadut kokemukset.
28205: hänen apulaisensa toimivat tehtävässään virka-
28206: 
28207:       Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1991
28208: 
28209:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
28210:                                            1991 vp -   KK 183                                            3
28211: 
28212: 
28213: 
28214: 
28215:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28216: 
28217:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           parkeringsövervakningen skulle således också
28218: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se nr         inskränka den av riksdagen valda justitieom-
28219: 734 av den 26 juli 1991 tili vederbörande medlem       budsmannens rätt att vaka över lagligheten i
28220: av statsrådet översänt avskrift av följande av         verksamheten. Med tanke på medborgarnas
28221: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade          rättsskydd är det inte helt problemfritt att en
28222: spörsmål nr 183:                                       avgift med karaktär av straff påläggs för betal-
28223:                                                        ning tili en privat företagare av dennes anställda,
28224:            Ämnar Regeringen föreslå att kom-           som inte är underkastade den skärpta övervak-
28225:         munerna ges rätten att helt eller delvis       ning och det straffansvar som tjänsteansvaret
28226:         privatisera parkeringsövervakningen?           innebär.
28227:                                                           När beslut skali fattas om sanktioner, bör de
28228:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           kvalitativa rättssäkerhetssynpunkterna i första
28229: samt anföra följande:                                  hand prioriteras i stället för en kvantitativ effek-
28230:                                                        tivering av verksamheten. Det är svårt att förena
28231:     Enligt lagen om parkeringsbot ankommer             en strävan efter ekonomisk vinst och en sådan
28232: parkeringsövervakningen i första hand på poli-         samhällelig kontroll som på bästa möjliga sätt
28233: sen. Länsstyrelsen kan bestämma att en koru-           tryggar rättsskydd. Justitieministeriet har i flera
28234: mun tillsammans med polisen sköter om parke-           sammanhang betonat att syftet med trafikböter-
28235: ringsövervakningen. Detta är fallet t.ex. i Hel-       na och ordningsboten inte är att vara en statlig
28236: singfors.                                              inkomstkälla. Redan en delvis privatisering av
28237:     En parkeringsövervakare skall ha god känne-        det straffrättsliga påföljdssystemet för med sig
28238: dom om parkeringsstadgandena. Därför har               djupa principielia problem.
28239: särskilda kompetenskrav stadgats för den koru-            Trots det ovan sagda anser regeringen att det
28240: munala parkeringsövervakaren och hans biträ-           inte är klokt att på rak arm avvisa möjligheten
28241: de. Statsrådet har nyligen förhållit sig negativt      att dra nytta också av privata tjänster på vissa
28242: tili ett avsteg från kompetenskrav bl.a. i sam-        marginella straffrättsliga delområden. På grund
28243: band med frikommunsexperimentet.                       av de principiella problem som ansluter sig tili
28244:     Parkeringsboten är tili sin natur en betalnings-   förslaget förutsätter ett beslutsfattande i frågan
28245: påfö1jd med karaktär av straff. Beslutet att flytta    en grundlig utredning. Frågan kommer att utre-
28246: på ett felparkerat fordon är i viss mån ett ingrepp    das vid beredningen av påföljdssystemet för
28247: i medborgarnas äganderätt. Parkeringsövervak-          trafikbrott inom ramen för totalrevisionen av
28248: ning är utövande av offentlig makt över medbor-        strafflagen. Detta gör det också möjligt att
28249: garna. Enligt det traditionelia synsättet förutsät-    beakta de erfarenheter som olika Iänder har fått
28250: ter tryggandet av medborgarnas rättsskydd att          i samband med privatisering av påföljdssyste-
28251: såväl parkeringsövervakaren som hans biträde           met.
28252: hand1ar under tjänsteansvar. En privatisering av
28253: 
28254:      Helsingfors den 21 augusti 1991
28255: 
28256:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
28257:                                                  1991 vp
28258: 
28259: Kirjallinen kysymys 184
28260: 
28261: 
28262: 
28263: 
28264:                                     Särkijärvi: Kunnille asetetun päivähoitovelvoitteen lykkäämisestä
28265: 
28266: 
28267:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28268: 
28269:    Nykyisen laman aikana on asetettu tavoit-           tuksen selvän kannanoton, aiotaanko lain aset-
28270: teeksi myös kuntien menojen ja työntekijämää-          tamia määräaikoja lykätä.
28271: :ien kasvun leikkaaminen. Eduskunta on vast-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28272: ,kään säätänyt lain, jolla kunnille asetettu velvol-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28273: lisuus järjestää lasten päivähoito on ulotettu yli     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28274: wlmivuotiaisiin. Tämä edellyttää noin 7 400            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28275: JUden viran perustamista vuosittain.
28276:    Vaikka kyseinen velvoite tuleekin voimaan as-                 Aikooko Hallitus esittää kunnille ase-
28277: :eittain, on mm. päiväkotien rakentamiseen                    tetun päivähoitovelvoitteen määräaiko-
28278: :yhdyttävä heti. Siksi kunnat tarvitsevat halli-              jen lykkäämistä?
28279: 
28280:      Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1991
28281: 
28282:                                            Jouni J. Särkijärvi
28283: 
28284: 
28285: 
28286: 
28287:  U0300M
28288: 2                                         1991 vp -   KK 184
28289: 
28290: 
28291: 
28292: 
28293:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28294: 
28295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtakunnallinen suunnitelma sosiaalihuollon
28296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         järjestämisestä vuosina 1991-1995 sisältää
28297: olette 6 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kirjeen-      kunnille ohjeen päivähoidosta, jonka mukaan
28298: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          alle kouluikäisille lapsille järjestetään mahdolli-
28299: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       suus päivähoitopaikkaan 1.8.1995 mennessä.
28300: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta    Suunnitelmaan sisältyvät virka- ja tehtävälisäyk-
28301: kysymyksestä n:o 184:                                 set sekä hankkeiden kustannukset on mitoitettu
28302:                                                       siten, että edellä mainittu päivähoidon velvoite
28303:           Aikooko Hallitus esittää kunnille ase-      voidaan täyttää.
28304:        tetun päivähoitovelvoitteen määräaiko-            Lakia säädettäessä arvioitiin päivähoitopaik-
28305:        jen lykkäämistä?                               kojen tarve n: 37 000 hoitopaikaksi. Tämä olisi
28306:                                                       merkinnyt vuosina 1991-1995 keskimäärin
28307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          7 500 paikan perustamista vuosittain. Hallituk-
28308: vasti seuraavaa:                                      sen esityksessä arvioitiin, että vuosittain tarvit-
28309:                                                       taisiin noin 1 500 uutta päivähoidon kasvatus- ja
28310:    Kuntia velvoittavat lasten päivähoidon ja          ohjaustehtävien virkaa sekä noin 300 uutta
28311: lasten kotihoidon tuen laajentamista koskevat         muuta päivähoidon virkaa. Kotihoidon tuen
28312: lasten päivähoidosta ja lasten kotihoidon tuesta      laajentamisen koskemaan kaikkia alle nelivuoti-
28313: annettujen lakien muutokset on hyväksytty             aita arvioitiin merkitsevän noin 16 500 lapsen
28314: eduskunnassa tämän vuoden keväällä.                   siirtymistä kotihoidon tuen piiriin.
28315:    Laissa lasten päivähoidosta annetun lain 11 a         Taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja työt-
28316: ja 31 §:n, sen 11 a §:n 1 momentissa säädetään        tömyyden lisääntyminen ovat johtaneet siihen,
28317: kaikille alle kouluikäisille lapsille oikeus päivä-   että arvioitua suurempi joukko pienten lasten
28318: hoitopaikkaan vanhempainrahakauden jälkeen            vanhempia on jäänyt kotiin hoitamaan lastaan
28319: siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy kouluun.          kotihoidon tuen turvin. Tämä merkitsee myös
28320: Pykälän 2 momentissa säädetään kunnallisen            kunnalliseen päivähoitoon kohdistuvan paineen
28321: päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen välisen         vähenemistä. Samoin kunnallista päivähoitotar-
28322: valintaoikeuden laajentamista koskemaan alle          vetta tulevat edelleen vähentämään hallitusohjel-
28323: neljävuotiaiden lasten vanhempia.                     man mukaiset uudistukset kotihoidon tuessa.
28324:    Päivähoitovelvoitteen laajentamista koskeva        Voidaankin siten arvioida, että lakia hyväksyt-
28325: lainmuutos tulee voimaan 1 päivänä elokuuta           täessä tehdyt arviot päivähoito-oikeuden laaje-
28326: 1995 kuitenkin siten, että alle neljävuotiaita        nemisen vaatimasta paikkatarpeesta ja kustan-
28327: koskeva päivähoitoa ja kotihoidon tukea koske-        nuksista osoittautunevat todellisuudessa arvioi-
28328: van valintaoikeuden laajeneminen toteutuu 1           tua pienemmiksi.
28329: päivästä tammikuuta 1993 alkaen.                         Sosiaali- ja terveysministeriössä tullaan seu-
28330:    Hallitusohjelmassaan hallitus on ottanut ta-       raamaan aktiivisesti yhdessä sosiaali- ja terveys-
28331: voitteeksi, että lasten päivähoitoa kehitetään        hallituksen kanssa hyväksytyn lain toteutumista
28332: antamalla perheille todellinen vaihtoehto valita      kunnissa. Vuosittain tullaan keräämään kunta-
28333: elämäntilanteeseensa parhaiten sopiva hoito-          kohtaiset tiedot päivähoitotarpeesta ja tarpeen
28334: muoto. Ohjelman mukaan kotonaan lasta hoita-          tyydyttymisestä. Ensimmäinen kartoitus tehdään
28335: valta poistetaan lasten kotihoidon tuen lisäosan      vuoden 1991 lopun tilanteesta. Näin voidaan
28336: tarveharkinta vuonna 1993. Tehtyä päätöstä            resurssien ohjailua lyhyelläkin aikavälillä tehos-
28337: kunnallisen päivähoidon ulottamisesta alle kou-       taa vastaamaan todellista päivähoitotarpeen
28338: luikäisiin lapsiin täydennetään kotihoidontuki-       kehitystä.
28339: vaihtoehdolla.                                           Hallitus on siten selkeästi ryhtynyt niihin
28340:                                        1991 vp -   KK 184                                          3
28341: 
28342: toimenpiteisiin, joita eduskunnan hyväksymä        tää, eikä näe syytä ryhtyä toimenpiteisiin, jotka
28343: laki lasten päivähoidon laajentamisesta edellyt-   lykkäisivät säädetyn lain täytäntöönpanoa.
28344: 
28345:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1991
28346: 
28347:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
28348: 4                                          1991 vp -   KK 184
28349: 
28350: 
28351: 
28352: 
28353:                                       Till Riksdagens Herr Talman
28354: 
28355:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den riksomfattande planen för hur socialvår-
28356: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         den skall ordnas under åren 1991-1995 innehål-
28357: den 6 augusti 1991 till vederbörande medlem av         ler en anvisning om dagvården i kommunerna,
28358: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      enligt viiken det bör ordnas möjlighet till dag-
28359: dagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade              vårdsplats för barn under skolåldern före
28360: spörsmål nr 184:                                       1.8.1995. Ökningen av antalet tjänster och upp-
28361:                                                        gifter samt kostnaderna för projekt som ingår i
28362:            Ämnar Regeringen föreslå att de tider       planen har dimensionerats så att nyssnämnda
28363:         inom vilka kommunerna ålagts att upp-          förpliktelse i fråga om dagvård kan uppfyllas.
28364:         fylla sina förpliktelser i fråga om dagvård       Då lagen stiftades beräknades behovet av
28365:         skjuts upp?                                    dagvårdsplatser uppgå till ca 37 000 vårdplatser.
28366:                                                        Detta skulle åren 1991-1995 ha inneburit i
28367:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          medeltal 7 500 nya platser per år. 1 regeringens
28368: anföra följande:                                       proposition uppskattades det årliga behovet av
28369:                                                        nya arbetstagare inom dagvården med uppgift
28370:    Riksdagen godkände i våras de ändringar av          att fostra och handleda barn till ca 1 500 och
28371: lagen om barndagvård och lagen om stöd för             därtill ytterligare ca 300 med med andra uppgif-
28372: vård av barn i hemmet som gäller en utvidgning         ter inom dagvården. Då stödet för vård av barn
28373: av barndagvården respektive stödet för vård av         i hemmet utsträcktes till att omfatta alla barn
28374: barn i hemmet.. Ändringarna innebär nya för-           under fyra år räknade man med att ca 16 500
28375: pliktelser för kommunerna.                             barn skulle komma att beröras av denna vård-
28376:    1 11 a § 1 mom. lagen om ändring av 11 a och        form.
28377: 31 §§ lagen om barndagvård stadgas om rätten              Försämringen av det ekonomiska läget och
28378: för alla barn under skolåldern till dagvårdsplats      den ökade arbetslösheten har lett till att ett större
28379: efter utgången av den tid för viiken föräldrapen-      antal småbarnsföräldrar än beräknat har stannat
28380: ning betalas tills barnet börjar i skola. 1 paragra-   hemma för att sköta sina barn med hjälp av
28381: fens 2 mom. stagdas om att rätten att välja            stödet för vård i hemmet. Detta innebär också
28382: mellan kommunal dagvård och stöd för vård av           att trycket på den kommunala dagvården lättar.
28383: barn i hemmet utvidgas till att gälla föräldrar till   Likaså kommer de reformer av stödet för vård i
28384: barn under fyra år.                                    hemmet som genomförs enligt regeringspro-
28385:    Lagändringen rörande en utvidgning av för-          grammet att ytterligare minska behovet av
28386: pliktelsen att anordna dagvård träder i kraft den      kommunal dagvård. Man kan således räkna med
28387: 1 augusti 1995, dock så att den utökade rätten att     att behovet av vårdplatser samt kostnaderna till
28388: välja mellan dagvård och stöd för vård av barn         följd av den utökade rätten till dagvård i själva
28389: i hemmet när det gäller barn under fyra år ge-         verket blir mindre än man beräknade då lagen
28390: nomförs från och med den 1 januari 1993.               antogs.
28391:    Regeringen har i sitt regeringsprogram upp-            Vid social- och hälsovårdsministeriet kommer
28392: ställt som mål att utveckla barndagvården så att       man tillsammans med social- och hälsostyrelsen
28393: familjerna erbjuds reella alternativ och kan välja     aktivt att följa med hur den godkända lagen
28394: den vårdform som bäst passar den aktuella              utfaller i kommunerna. Årligen kommer man
28395: livssituationen. Enligt programmet slopas år           kommunvis att samlain uppgifter om behovet av
28396: 1993 behovsprövningen av tilläggsdelen i stödet        dagvård och hur behovet tillfredsställs. Den
28397: för vård av barn i hemmet för dem som sköter           första kartläggningen görs över situationen i
28398: barn hemma. Beslutet att utsträcka den kommu-          slutet av år 1991. På detta sätt kan resursanvänd-
28399: nala dagvården till att omfatta barn under skol-       ningen även på kort sikt effektiveras så att den
28400: åldern kompletteras med det alternativ som             motsvarar den verkliga utvecklingen av behovet
28401: stödet för vård i hemmet utgör.                        av dagvård.
28402:                                       1991 vp -     KK 184                                        5
28403: 
28404:    Regeringen har således klart börjat vidta       ser ingen anledning tili att skjuta upp lagens
28405: sådana åtgärder som den av riksdagen godkända      verkställighet.
28406: lagen om utökad barndagvård förutsätter och
28407: 
28408:     Helsingfors den 30 augusti 1991
28409: 
28410:                                                   Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
28411:                                                 1991 vp
28412: 
28413: 
28414: Kirjallinen kysymys 185
28415: 
28416: 
28417: 
28418: 
28419:                                    Tennilä ym.: Asumistason säilyttämisestä uudisrakentamisessa
28420: 
28421: 
28422: 
28423:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28424: 
28425:    Asuntojen rakentamista ohjataan erilaisilla           Asuntohallituksella on varmasti ollut omat
28426: normeilla sekä suoralla rakennusvalvonnalla.          perusteensa luottaa normien käyttöä vähentäes-
28427: Erityisesti nykytilanteessa on välttämätöntä pi-      sään arkijärkeen. Kuitenkin tiukentuva talousti-
28428: tää yllä tiukkaa rakentamisen normiohjausta ja        lanne voi johtaa laajastikin siihen, että normi-
28429: valvontaa, sillä paljon puhutut säästötoimet          tuksen hällentämistä käytetään sellaiseen asu-
28430: voivatjohtaa siihen, että rakentajatahosuorittaa      mistason heikentämiseen, mikä aiheuttaa asuk-
28431: sellaisia ns. säästötoimia, jotka aiheuttavat asuk-   kaille joskus pienempiä, mutta joskus hyvinkin
28432: kaille jatkuvia hankaluuksia. Erään esimerkin         isoja jokapäiväisiä hankaluuksia. Kyse ei ole
28433: tästä tarjoaa Kemissä Kiinteistö Oy Marttalan-        kerskarakentamisen vaatimisesta vaan siitä, että
28434: talot -nimisen yhtiön omistamat ja edelleen           pidetään huolta asuntojen rakentamisen ja ka-
28435: vuokraamat asunnot Haapalankatu 5:ssä. Talot          lustamisen hyvästä tasosta.
28436: ovat uusiaja mukavia, mutta yllättäviä puutteel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28437: lisuuksia on löytynyt. Asukkaiden huomiota on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28438: kiinnittänyt mm. se, että vessojen isoissa tiloissa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28439: pesualtaat ovat hyvin pieniä, vain 19 x 40 cm,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28440: kun normaalikoko on 40 x 60 cm. Näin on voitu
28441: asuntoa kalustettaessa säästää hieman rahaa,                    Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
28442: mutta peseytyminen on hankaloitunut suuresti.                ettei kaikille tahoille esitettyjen säästö-
28443: Asiasta valittaneille asukkaille on sanottu, että            vaatimusten seurauksena ruveta heiken-
28444: ostakaa itse isommat pesualtaat tai nostetaan                tämään asuntojen rakentamis- ja kalusta-
28445: vuokraa. Asukkaiden taholta on kiinnitetty                   mistasoa siten, että siitä aiheutuu asuk-
28446: huomiota myös siihen, että vessoista puuttuu                 kaille jatkuvia jokapäiväisiä hankaluuk-
28447: lämmityspatterit useista kerroksista, mikä tekee             sia?
28448: vaatteiden kuivattamisen vaikeaksi.
28449: 
28450:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1991
28451: 
28452:                      Esko-Juhani Tennilä                       Maija Rask
28453: 
28454: 
28455: 
28456: 
28457: 210300M
28458: 2                                        1991 vp -   KK 185
28459: 
28460: 
28461: 
28462: 
28463:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28464: 
28465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Asuntohallituksesta saadun selvityksen mu-
28466: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaan lainanhakijan asuntohallitukselle toimitta-
28467: olette 7 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kirjeen-     missa ja asuntohallituksen hyväksymissä pääpii-
28468: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         rustuksissa on esitetty normaalikokoiset pesual-
28469: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      taat. Näiden piirustusten perusteella on myös
28470: Tennilän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     kunnan viranomainen myöntänyt rakennuslu-
28471: myksestä n:o 185:                                    van. Kuitenkin talon rakennuttajan käyttämä
28472:                                                      LVI-suunnittelija on hyväksytyistä pääpiirus-
28473:           Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,        tuksista poiketen tehnyt suunnitelmat, joihin
28474:        ettei kaikille tahoille esitettyjen säästö-   sisältyy sanotut pienemmät pesualtaat Näitä
28475:        vaatimusten seurauksena ruveta heiken-        detaljisuunnitelmia ei toimiteta asuntohallituk-
28476:        tämään asuntojen rakentamis- ja kalusta-      selle.
28477:        mistasoa siten, että siitä aiheutuu asuk-        Pääpiirustuksia laadittaessa on yleisenä käy-
28478:        kaille jatkuvia jokapäiväisiä hankaluuk-      täntönä, ettei WC:iden lämpöpattereita niissä
28479:        sia?                                          esitetä, vaan ne ilmenevät LVI-suunnitelmasta.
28480:                                                      Rakentamismääräykset ja yleinen rakennustapa
28481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edellyttävät, että WC-tilan lämmityksestä esite-
28482: vasti seuraavaa:                                     tään suunnitelma.
28483:                                                         Asuntohallitus ei va1vo lainoittamiensa koh-
28484:    Asuntotuotantolain 3 §:n 2 momentin mu-           teiden rakennustöiden toteuttamista, vaan tämä
28485: kaan valtion asuntolainaa myönnetään sijainnil-      tehtävä kuuluu kunnallisille rakennusvalvonta-
28486: taan, pohjaratkaisultaan, teknisiltä rakenteiltaan   viranomaisille, joiden olisi tässä tapauksessa
28487: ja varusteiltaan sosiaalisesti tarkoituksenmukais-   tullut kiinnittää huomiota kirjallisessa kysymyk-
28488: ten sekä hankinta- ja asumiskustannuksiltaan         sessä esiin tuotuihin epäkohtiin.
28489: kohtuullisten asuntojen aikaansaamiseksi. Asun-         Sitä vastoin kysymyksestä ilmenevä epäily sii-
28490: tohallituksen ohjekirjoissa on määritelty arava-     tä, että valtion lainoittaman asuntotuotannon
28491: rakentamisen laatutaso. Suunnittelua koskevat        laatu- ja varustetasovaatimuksia oltaisiin a1enta-
28492: ohjeet eivät ole sinänsä sitovia, vaan niissä il-    massa, ei pidä paikkaansa. Kysymyksessä esitet-
28493: maistaan asuntohallituksen käsitys siitä, millai-    ty tapaus on yksittäistapaus, jossa rakennuttaja
28494: nen suunnittelu on hyväksyttävissä.                  ei ole toiminut asianmukaisesti.
28495:    Asuntohallitus hyväksyy lainoituskohteiden           Myös talon asukkaat ovat lähettäneet asiasta
28496: suunnitelmat. Laina myönnetään mm. edellyt-          kirjelmän asuntohallitukselle, jonka johdosta
28497: täen, että hyväksyttyjä suunnitelmia noudate-        asuntohallitus. on pyytänyt rakennuttajalta kir-
28498: taan.                                                jallista selvitystä asiassa. Rakennuttajan edusta-
28499:    Kansanedustaja Tennilä on esittänyt kysy-         ja on suullisesti luvannut, että puutteellisuudet
28500: myksessään yksittäisen esimerkin, joka koskee        korjataan. Asuntohallitus tulee valvomaan, että
28501: Kemissä Kiinteistö Oy Marttalantalot -nimisen        korjaukset suoritetaan ja että asukkaille ei aiheu-
28502: yhtiön omistamia vuokrataloja. Talojen               du tästä lisäkustannuksia.
28503: WC:iden pesualtaat ovat normaalimitoitusta
28504: paljon pienempiä ja osasta WC:itä puuttuvat
28505: lämpöpatterit
28506: 
28507:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1991
28508: 
28509:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
28510:                                            1991 vp -   KK 185                                          3
28511: 
28512: 
28513: 
28514: 
28515:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28516: 
28517:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt en utredning som bostadsstyrelsen till-
28518: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-       handahållit har tvättlavoarerna normal storlek i
28519: se av den 7 augusti 1991 tili vederbörande             de huvudritningar som låntagaren sänt in tili
28520: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      bostadsstyrelsen och som godkänts. På basis av
28521: de av riksdagsman Tennilä m.fl. undertecknade          dessa ritningar har också de kommunala myn-
28522: spörsmål nr 185:                                       digheterna beviljat byggnadstilistånd för projek-
28523:                                                        tet. Men den av byggherren anlitade VVS-plane-
28524:           På vilket sätt avser Regeringen att          raren har avvikit från de godkända huvudrit-
28525:        säkerställa att de krav på sparande som         ningarna och i sina planer fört in de små lavo-
28526:        anförs på alla håll inte leder tili att nivån   arerna. Sådana detaljplaner sänds inte in tili bo-
28527:        på bostadsbyggandet och bostädernas             stadsstyrelsen.
28528:        utrustning sjunker så att detta förorsakar          Allmän praxis vid utarbetandet av huvudrit-
28529:        de boende kontinuerliga dagliga svårig-         ningar är att värmelementen på toaletterna inte
28530:        heter?                                          ritas ut, utan de framgår av VVS-planen. Bygg-
28531:                                                        bestämmelserna och allmän god sed i bygg-
28532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          branschen går ut på att en pian över uppvärm-
28533: anföra fö1jande:                                       ningen av WC-utrymmena företes.
28534:                                                            Bostadsstyrelsen övervakar inte byggandet av
28535:    Enligt 3 § 2 mom. lagen om bostadsproduk-           de projekt för vilka lån beviljats, utan denna
28536: tion beviljas 1ån för åstadkommande av bostäder        uppgift ankommer på de kommunala byggnads-
28537: vi1ka med avseende på läge, p1anlösning, teknisk       tillsynsmyndigheterna, som i detta fall borde ha
28538: konstruktion och utrustning är socialt ändamåls-       fäst uppmärksamhet vid de olägenheter som
28539: enliga och för vilka anskaffnings- och boende-         spörsmålet gäller.
28540: kostnaderna är skäliga. Bostadsstyrelsens anvis-           Misstanken i spörsmålet om att en allmän
28541: ningar definierar kvalitetsnivån för aravabyg-         sänkning av kvalitets- och utrustningsnivån i den
28542: genskap. Som sådana är anvisningarna om pla-           statligt belånade bostadsproduktionen skulie
28543: nering inte bindande, utan de uttrycker bostads-       vara på gång är däremot totalt obefogad. Spörs-
28544: styrelsens uppfattning om vilket slags planering       målet tar upp ett enstaka fali där byggherren inte
28545: som är godtagbar.                                      vederbörligen har skött sina åligganden.
28546:    Bostadsstyrelsen godkänner planerna för de              Också de som bor i huset har sänt en skrivelse
28547: objekt för vilka 1ån beviljas. Lånen beviljas bland    i ärendet tili bostadsstyrelsen, som på denna
28548: annat under den förutsättningen att de godkän-         grund har bett byggherren ge en skriftlig utred-
28549: da planerna följs. Riksdagsman Tennilä har i sitt      ning. En representant för byggherren har munt-
28550: spörsmål anfört ett enskilt exempel, nämligen de       ligen !ovat att bristerna kommer att avhjälpas.
28551: hyreshus i Kemi som ägs av fastighetsaktiebola-        Bostadsstyrelsen kommer att övervaka att repa-
28552: get Marttalantalot. Lavoarerna i husens toalet-        rationerna görs och att de boende inte åsamkas
28553: ter är avsevärt mindre än normalt, och en del av       extra kostnader för detta.
28554: toa1etterna saknar värmeelement.
28555: 
28556:      Helsingfors den 30 augusti 1991
28557: 
28558:                                                                               Minister Pirjo Rusanen
28559:                                               1991 vp
28560: 
28561: Kirjallinen kysymys 186
28562: 
28563: 
28564: 
28565: 
28566:                                  Rinne: Luonnonsuojelualueiden perustamisesta Pyhärannan Riht-
28567:                                      niemeen ja Huittisiin
28568: 
28569: 
28570:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28571: 
28572:    Hallituksen säästötoimet ovat uhkaavana            Luonnonsuojelun alueellisia varauksia on teh-
28573: tavalla kohdentumassa luonnonsuojelun määrä-       tävä riittävän ajoissa.
28574: rahoihin, jotka jo ennestään ovat liian pieniä.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28575:    Tehokkain tapa säästää yhteiskunnan voima-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28576: varoja on tulevaisuuteen panostaminen. Tulevil-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28577: la sukupolvilla on, kuten tälläkin sukupolvella,   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28578: oikeus luontoon.
28579:    Julkisen vallan tehtävä on varata luonnon                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
28580: arvoja myös jälkeemme tuleville. Rauman seu-               jotta luonnonsuojeluun tarkoitettuja
28581: dun luonto on kovalla koetuksella. Sama koskee             aluehankintoja tehdään Pyhärannan
28582: Huittisten aluetta.                                        Rihtniemessä ja Huittisissa?
28583: 
28584:      Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1991
28585: 
28586:                                             Heikki Rinne
28587: 
28588: 
28589: 
28590: 
28591: 210300M
28592: 2                                      1991 vp -   KK 186
28593: 
28594: 
28595: 
28596: 
28597:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28598: 
28599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kannalta Rihtniemen tärkein osa, rannat, on
28600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suurelta osin menetetty. Lisäksi alueen maise-
28601: olette 12 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-      maan vaikuttavat epäedullisesti Olkiluodon ja
28602: jeenne n:o 737 ohella toimittanut valtioneuvos-    Forsmarkin ydinvoimaloiden välistä tasavirta-
28603: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     yhteyttä varten rakennettu suurjännitelinja ja
28604: sanedustaja Rinteen kirjallisesta kysymyksestä     tasasuuntauslaitteiden rakenteet.
28605: n:o 186, jossa tiedustellaan:                          Pyhärannan Rihtniemessä ei ole koko maata
28606:                                                    koskeviin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alu-
28607:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,   eita. Vahvistetussa seutukaavassa suojelualueek-
28608:        jotta luonnonsuojeluun tarkoitettuja        si varattu pienehkö alue on jo rauhoitettu ja mai-
28609:        aluehankintoja tehdään Pyhärannan           semaltaan merkitykselliset pienalueet on otettu
28610:        Rihtniemessä ja Huittisissa?                huomioon alueelle laadituissa rantakaavoissa.
28611:                                                        Ympäristöministeriöllä ei ole aikomusta
28612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hankkia Rihtniemen alueelta maata luonnon-
28613: vasti seuraavaa:                                   suojelua varten. Sen sijaan ympäristöministeriö
28614:                                                    pyrkii aktiivisin toimin suojelemaan rantojen-
28615:    Valtion tulo- ja menoarviossa on osoitettu      suojeluohjelmaan kuuluvia sekä seutukaavassa
28616: määrärahat luonnonsuojelualueiden hankkimi-        varattuja alueita Uudenkaupungin (ja entisen
28617: seen ja korvausten maksamiseen luonnonsuoje-       Pyhämaan kunnan), Pyhärannan ja Rauman
28618: lualueiden perustamisesta yksityismaille. Vaikka   saaristossa. Uudenkaupungin saaristosta on
28619: määrärahat ovatkin tarpeisiin nähden niukkoja,     alueita ostettu valtiolle viime vuosina useilla
28620: ne ovat viime vuosina kasvaneet. Määrärahoilla     miljoonilla markoilla.
28621: pannaan täytäntöön ensisijaisesti valtioneuvos-        Huittisista (ja Kokemäeltä) on valtiolle han-
28622: ton vahvistamia suojeluohjelmia. Lisäksi voi-      kittu runsaasti alueita Puurijärven ja Isonsuon
28623: daan hankkia valtiolle vahvistetuissa kaavoissa    kansallispuiston perustamiseksi. Itse asiassa
28624: suojelutarkoituksiin varattuja alueita.            kaikki valtioneuvoston päätöksellä kansallis-
28625:    Pyhärannan Rihtniemen alueelle on rakennet-     puistoksi varatut alueet ovat jo valtion omistuk-
28626: tu runsaasti loma-asuntoja. Luonnonsuojelun        sessa. Ympäristöministeriössä valmistellaan
28627: kannalta alue ei valitettavasti enää ole kovin-    puiston perustamislakia.
28628: kaan arvokas. Myös yleisen virkistyskäytön
28629: 
28630:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1991
28631: 
28632:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
28633:                                          1991 vp -   KK 186                                           3
28634: 
28635: 
28636: 
28637: 
28638:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28639: 
28640:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          männa rekreationen har den viktigaste delen av
28641: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr       Rihtniemi, nämligen stränderna, i stort sett gått
28642: 737 av den 12 augusti 1991 tili vederbörande         förlorade. Dessutom påverkas landskapet i
28643: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    området oförmån1igt av den högspänningsled-
28644: de av riksdagsman Rinne undertecknade spörs-         ning som byggts för likströmsförbindelsen mel-
28645: må1 nr 186:                                          lan kärnkraftverken i Olkiluoto och Forsmark
28646:                                                      samt av likriktningskonstruktionerna.
28647:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           1 Rihtniemi i Pyhäranta finns inga områden
28648:        ta för att införskaffa områden i Rihtnie-     som ingår i de riksomfattande naturskyddspro-
28649:        mi i Pyhäranta och i Vittis i syfte att       grammen. 1 den fastställda regionplanen har ett
28650:        skydda naturen?                               litet område reserverats som skyddsområde, och
28651:                                                      det har redan fridlysts, medan de små områden
28652:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         som har betydelse för landskapet har beaktats i
28653: samt anföra följande:                                de strandplaner som gjorts upp för området.
28654:                                                          Miljöministeriet avser inte att skaffa mark för
28655:    As1ag för anskaffning av naturskyddsområ-         naturskyddsändamå1 i Rihtniemiområdet. Där-
28656: den och för betalning av ersättningar tili mark-     emot går miljömisteriet in för aktiva åtgärder tili
28657: ägare för inrättandet av skyddsområden på en-        skydd för de områden som ingår i strandskydds-
28658: skild mark anvisas i statsbudgeten. Fastän ansla-    programmet och som reserverats i regionplanen
28659: gen är njugga i relation tili behovet, har de dock   i skärgården vid Nystad (och den tidigare Pyhä-
28660: ökat under de senaste åren. Anslagen används i       maa kommun), Pyhäranta och Raumo. Under
28661: främsta hand för att förverkliga skyddsprogram       de senaste åren har staten köpt områden för flera
28662: som statsrådet har faststälit. Dessutom kan de       miljoner i Nystads skärgård.
28663: användas för att tili staten införskaffa områden         1 Vittis (och Kumo) har staten införskaffat
28664: som i faststälida planer har reserverats för         många områden för inrättandet av Puurijärvi
28665: skyddsändamål.                                       och Isosuo nationa1park. 1 sjä1va verket äger
28666:    Rihtniemiområdet i Pyhäranta har bebyggts         staten redan alla de områden som genom statsrå-
28667: med ett stort anta1 fritidsbostäder. Området är      dets beslut har reserverats för nationalparken.
28668: tyvärr inte 1ängre särskilt värdefullt ur natur-     En 1ag om inrättandet av nationalparken är
28669: skyddssynvinkel. Också med tanke på den ali-         under beredning vid miljöministeriet.
28670: 
28671:      Helsingfors den 16 september 1991
28672: 
28673:                                                                    Mi1jöminister Sirpa Pietikäinen
28674:                                               1991 vp
28675: 
28676: Kirjallinen kysymys 187
28677: 
28678: 
28679: 
28680: 
28681:                                   Rinne: Maataloudesta aiheutuvan typpi- ja fosforikuormituksen
28682:                                       vähentämisestä vesistöissämme
28683: 
28684: 
28685:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28686: 
28687:   Suurin vesistöjämme typelläja fosforilla kuor-       Viljelijöillä ei aikaisempina vuosina ollut va-
28688: mittava toimiala Suomessa on maatalous. Vesis-      raa levittää kalliita lannoitteita vesistöihin. Nyt
28689: tömme ovat pilaantumassa vakavalla tavalla ja       on.
28690: vauhdilla.                                             Tarvitaan kiireellinen kriisiohjelma vesiluon-
28691:    Fosforin osalta tilanne on ryöstäytymässä        tomme pelastamiseksi lainsäädäntöteitse.
28692: käsistä. Tappavan sinilevän aiheuttajaksi on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28693: paljastumassa peltojen ja metsien holtiton lan-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28694: noitus.                                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28695:    Suuri vastuu vaurioista on yliraskaalla maata-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28696: louden neuvontaorganisaatiolla, ei niinkään
28697: yksittäisellä viljelijällä.                                   Mihin välittömiin toimiin Hallitus
28698:    Vesiluontomme ei enää kestä nykyistä holti-             ryhtyy maatalouden aiheuttaman fosfo-
28699: tonta menoa. "Ravinteet" kuuluvat pelloille eikä           ri- ja typpikuormituksen ratkaisevaksi
28700: syydettäviksi vesistöihin.                                 vähentämiseksi vesistöissämme?
28701: 
28702:      Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1991
28703: 
28704:                                             Heikki Rinne
28705: 
28706: 
28707: 
28708: 
28709: 210300M
28710: 2                                      1991 vp -   KK 187
28711: 
28712: 
28713: 
28714: 
28715:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28716: 
28717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     myyntimäärissä, sillä lannoitusvuonna 1990/91
28718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      myytiin fosforia 18 prosenttia ja typpeä 9,5
28719: olette 12 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-      prosenttia vähemmän kuin edellisenä lannoitus-
28720: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   vuonna. Metsän lannoitus on samanaikaisesti
28721: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    käytännöllisesti katsoen lopetettu kokonaan.
28722: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta           Lannoituksen ohella on viimeaikainen maata-
28723: kysymyksestä n:o 187:                              loustutkimus ja -neuvonta kiinnittänyt voima-
28724:                                                    kasta huomiota muihinkin vesistöjen ravinne-
28725:           Mihin välittömiin tmmnn Hallitus         kuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin. Erityi-
28726:        ryhtyy maatalouden aiheuttaman fosfo-       sesti eroosiota ja pintavaluntavesiä hillitsevillä
28727:        ri- ja typpikuormituksen ratkaisevaksi      maankäsittelymenetelmillä voidaan tehokkaasti
28728:        vähentämiseksi vesistöissämme?              vähentää etenkin fosforin huuhtoutumista, sillä
28729:                                                    yli 80 prosenttia maatalouden fosforikuormituk-
28730:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sesta johtuu eroosiosta. Myös karjatalouden
28731: vasti seuraavaa:                                   päästöjen vähentämiseksi on laadittu yksityis-
28732:                                                    kohtaiset toimenpideohjeet. Vesiensuojeluun liit-
28733:    Sekä maa- ja metsätalousministeriö että ym-     tyvissä tutkimuksissa selvitetään mm. suojakais-
28734: päristöministeriö ovat viime vuosina kiinnittä-    tojen merkitystä.
28735: neet suurta huomiota maataloudesta peräisin            Maatalouden vesistövaikutuksista ja kuormi-
28736: olevan vesistöjen ravinnekuormituksen vähentä-     tuksen erilaisista vähentämismenetelmistä saa-
28737: miseen. Tämä on esimerkiksi vesiensuojelun         daan uutta ajankohtaista tietoa, kun näitä kysy-
28738: tavoiteohjelman keskeisiä päämääriä. Itämeren      myksiä selvittävä laaja yhteistutkimusprojekti
28739: suojelusopimus tarkoittaa samoin maatalouden       Maatalous ja vesien kuormitus valmistuu ensi
28740: ravinnekuormituksen tuntuvaa alentamista.          vuoden alussa. Tämän yli 20 tutkimusta käsittä-
28741: Tavoitteen saavuttamiseksi on viime vuosina        vän projektin päärahoittajia ovat maa- ja metsä-
28742: tutkittu ja löydetty useita erilaisia keinoja.     talousministeriö ja ympäristöministeriö. Projek-
28743:    Lähes kaikki maataloustuotannon määrää ja       tista kertynyttä tietoa on käytetty välittömästi
28744: tuotantopanosten käyttöä vähentävät tuotan-        hyväksi maatalousneuvonnassa jo projektin
28745: non rajoitustoimenpiteet, joita viime vuosina on   kestäessä.
28746: jouduttu käyttämään ylituotannon hillitsemisek-        Tällä hetkellä panostetaan voimakkaasti ky-
28747: si, vähentävät myös maatalouden ympäristö-         symyksen sisältämän ongelman selvittämiseen ja
28748: kuormitusta. Voimakkaimmin peltoviljelyyn ja       käytännön toimiin sen poistamiseksi. A vainase-
28749: ravinnehuuhtoutumiin vaikuttaneita rajoitustoi-    massa on viljelijä itse, minkä vuoksi eräänä
28750: mia ovat viherkesannointia suosiva velvoiteke-     keskeisenä keinona on maatalouden ympäris-
28751: sannointi, lannoitevero ja fosforilannoitevero     tönsuojelun ohjaus ja neuvonta sekä tilakohtais-
28752: sekä uuden pellon raivauskielto. Lisäksi syksyn    ien ympäristösuunnitelmien laadinta. Tuottaja-
28753: maataloustuloneuvotteluissa sovittiin lannoite-    ja neuvontajärjestöt toimivat parhaillaan näiden
28754: veron nostamisesta ja ravinnekohtaisen veron       tavoitteiden puolesta ja viljelijäväestö on suhtau-
28755: määräämisestä myös typpilannoitteille.             tunut asiaan erittäin myönteisesti ja vastuullises-
28756:    Lannoiteteollisuus alensi kaksi vuotta sitten   ti.
28757: fosforin määrää seoslannoitteissa. Samanaikai-         Maatalouden aiheuttaman fosfori- ja typpi-
28758: sesti Maatalouden tutkimuskeskus tarkisti lan-     kuormituksen vähentämiseksi on asetettu sel-
28759: noitusohjeita ja maatalouden neuvontajärjestöt     keät tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi teh-
28760: aloittivat viljavuustutkimuskampanjan. Näiden      dään parhaillaan paljon työtä, joten hallitus
28761: toimenpiteiden vaikutukset yhdessä tuotannon       katsoo, että kysymys ei anna aihetta enempiin
28762: rajoitusten kanssa näkyvät myös lannoitteiden      toimiin.
28763: 
28764:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
28765: 
28766:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
28767:                                          1991 vp -    KK 187                                          3
28768: 
28769:                                     Tili Riksdagens H err Talman
28770: 
28771:    1 det syf~e 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sammans med nedskärningen av produktionen
28772: anger har N1, Herr Talman, med Er skrivelse av       märks även i försäljningen av gödselmedels-
28773: den 12 augusti 1991 tili vederbörande medlem av      mängderna, för under gödslingsåret 1990/91 har
28774: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    den sålda fosformängden varit 18 procent och
28775: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål          kvävemängden 9,5 procent mindre än under
28776: nr 187:                                              föreg~ende gödslingsår. Samtidigt har skogs-
28777:                                                      göds_lmg~n upphört praktiskt taget helt.
28778:          Vilka omedelbara åtgärder ämnar                 V1d s1dan av gödsling har man inom den
28779:        Regeringen vidta för att den fosfor- och      senaste lantbruksforskningen och lantbruksråd-
28780:        kvävebelastning som förorsakas av lant-       givningen fäst stor uppmärksamhet även vid
28781:        bruket på ett avgörande sätt skall kunna      andr~ åtgärder som minskar näringsämnesbe-
28782:        minskas i våra vattendrag?                    lastnmgen. Särskilt genom markkarteringsmeto-
28783:                                                      d~r som dä_mpar erosionen och ytvattenavrin-
28784:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nmgen kan 1 synnerhet urlakningen av fosfor ef-
28785: anföra följande:                                     fektivt minskas, emedan drygt 80 procent av fos-
28786:     Såväl jord- och skogsbruksministeriet som        f?rbelastningen från lantbruket beror på ero-
28787: miljöministeriet har under de senaste åren fåst      siOn. Det~ljerade anvisningar om olika åtgärder
28788: stor uppmärksamhet vid behovet att minska            har uppg]orts även för minskning av de utsläpp
28789: näringsämnesbelastningen från lantbruket i våra      som härstammar från kreaturshushållningen. 1
28790: vattendrag. Detta är ett av de centralaste målen     undersökningar i anslutning tili vattenvården ut-
28791: exempelvis i målprogrammet för vattenvården.         reds även bl.a. skyddszoners betydelse.
28792: Likaså innebär konventionen om skydd av Ös-              Ny aktueli information om lantbrukets verk-
28793: tersjöområdets marina miljö att den belastning       ningar på vattendragen och de olika metoderna
28794: som lantbruket åstadkommer avsevärt skall            för minskning av belastningen kan erhålias då ett
28795: minskas. För detta ändamål har många olika           omfattande samforskningsprojekt för utredning
28796: metoder undersökts och upptäckts.                    av dessa frågor, Maatalous ja vesien kuormitus
28797:     Så gott som samtliga åtgärder för begränsning    vid i~gången av nästa år blir färdigt. Huvudfi~
28798: av p~oduktionen, genom vilka lantbrukets pro-        nans1ärerna för detta projekt, som omfattar
28799: duktiOnsvolym och användningen av produk-            drygt 29 _und~rsökningar, är jord- och skogs-
28800: tionsinsatser kan minskas och som under de           bruksmmistenet och miljöministeriet. lnforma-
28801: senaste åren varit nödvändiga för stävjande av       tion som erhåliits på basis av projektet har redan
28802: överproduktionen, har även minskat miljöbe-          u!lder pågående projektarbete direkt utnyttjats
28803: lastningen från lantbruket. Sådana begräns-          v1d lantbruksrådgivningen.
28804: ningsåtgärder som effektivast påverkat åkerod-         . För närv~rande satsas det kraftigt på utred-
28805: li_ngen och urlakningen av närsalter är obligato-    mng av det 1 spörsmålet avsedda problemet och
28806: nsk träda som gynnar grönträda, accis på göd-        på de praktiska åtgärderna för dess avskaffande.
28807: selmedel och accis på fosforgödselmedel samt         1 nyckelstälining är odlaren själv, varför en av de
28808: åkerröjningsförbud i fråga om nya åkrar. Dessu-      c~ntr~lasote metoderna är styrning och rådgiv-
28809: tom överenskoms vid höstens lantbruksinkomst-        nmg 1 fragor som gäller miljövården inom lant-
28810: förhandlingar om en höjning av accisen på göd-       bruket samt uppgörandet av lägenhetsbestämda
28811: selmedel och om fastställande av en särskild nä-     miljöplaner. OProducent- och rådgivningsorgani-
28812: ringsämnesaccis även på kvävehaltiga gödselme-       satiOnerna halier på att arbeta för dessa mål och
28813: del.                                                 odlarna har stälit sig mycket positivt och an-
28814:     För två år sedan minskade gödselmedelsin-        svarsfulit tili saken.
28815: dustrin fosformängden i blandgödsel. Lantbru-            För minskningen av fosfor- och kvävebelast-
28816: kets forskningscentral ändrade samtidigt anvis-      ningen från lantbruket har klara mål uppstälits.
28817: ningarna för gödsling och lantbrukets rådgiv-        1 detta syfte pågår för närvarande ett intensivt
28818:                                                      ~rbete, varför regeringen anser att spörsmålet
28819: ningsoq~anisatiol!er inledde en markkarterings-
28820: kampanJ. Verknmgarna av dessa åtgärder till-         mte ger anledning tili ytterligare åtgärder.
28821: 
28822:      Helsingfors den 10 september 1991
28823:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
28824:                                                   1991 vp
28825: 
28826: Kirjallinen kysymys 188
28827: 
28828: 
28829: 
28830: 
28831:                                       Rinne: Taipalsaaren varusmiesonnettomuuden vastuukysymys-
28832:                                         ten selvittämisestä
28833: 
28834: 
28835: 
28836:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28837: 
28838:    BTR -60-miehistönkuljetusvaunun u ppoami-           ei ole mitään asiallista merkitystä. Riski on kai-
28839: sen syyksi on selviämässä pääesikunnan puut-           kissa tapauksissa lähes samanlainen.
28840: teelliset ja sekavat turvallisuusohjeet Käytän-
28841: nössä tämä tarkoittaa sitä, että harjoituksia              Epäarvokasta käyttäytymistä
28842: toimeenpaneva kantahenkilöstö ja asevelvolliset            Harjoitusleiri keskeytettiin varusmiesten pai-
28843: joutuvat ottamaan riskejä, jotka eivät ole suh-        nostuksesta, jotka halusivat kunnioittaa toveri-
28844: teessa harjoituksen tavoitteeseen rauhan aikana.       ensa muistoa.
28845: Pääesikunnan suunnalta on viestitetty julkisuu-            Puolustusvoimien komentaja, jonka lausun-
28846: teen, että täsmälliset turvallisuusohjeet haittaisi-   nosta puolustusministerillä ei ollut mitään sanot-
28847: vat järkevää toimintaa. Pääesikunnan antamista         tavaa, lausui julkisuuteen seuraavaa: "Kun jos-
28848: ohjeista ja määräyksistä vastaa pääesikunnan           sakin moottorikilpailussa sattuu vakava onnet-
28849: päällikkö, kenraali Gustav Hägglund.                   tomuus, on luonnollista, että kisa keskeytetään,
28850:                                                        mutta me suoritamme lakisääteistä tehtävää. Se
28851:    Perättömät lausunnot                                on asia, jossa ei ole valinnan varaa. Meidän on
28852:     Poliittisen vastuun kantaa puolustusministeri      hoideftava tehtävämme, se on tärkeintä."
28853: Elisabeth Rehn. Häneltä ei ole syytä edellyttää
28854: BTR-60-vaunun teknistä tuntemusta. Sen sijaan              Laki ei mielestäni edellytä epäarvokasta käyt-
28855: komentaja Jan Klenbergiltä on edellytettävä            täytymistä. Ylimmältä upseeristolta on edellytet-
28856: kaluston alkeistuntemusta ja tietämystä.               tävä tyylitajua ja sivistystä tämänkaltaisen, lai-
28857:    Ylin poliittinen ja sotilaallinen johto on anta-    toksen itsensä aiheuttaman onnettomuuden
28858: nut jatkuvasti julkisuuteen perättömiä lausunto-       edessä. Vesistöharjoituskielto vaunutyypille et
28859: ja, joiden mukaan kyseiselle vaunutyypille ei ole      riitä luottamuksen palauttamiseksi.
28860: sattunut onnettomuuksia. Onnettomuuksia on
28861: sattunut meillä ja muualla ja vähältä piti -ta-           Tarkastus siviilivoimin
28862: pauksia jatkuvasti. Perusteettomat vakuuttelut            Menetettyjä nuoria emme saa takaisin, mutta
28863: vaunun uppoamattomuudesta ovat johtaneet               armeijaa koskevan työsuojelutarkastuksen voim-
28864: siihen, että harjoituksissa määrätään nuoria tie-      me siviilivoimin tehdä. Armeijan palveluksessa
28865: toiseen hengenvaaraan.                                 olevan tai asevelvollisen on sitä vaikea vaatia.
28866:                                                        Kieltäytyminen tottelemasta edesvastuuttomia
28867:    BTR-60-vaunun ominaisuudet                          ohjeita ja määräyksiä johtaa koviin rangaistuk-
28868:    Kyseinen vaunutyyppi ui 10,20 senttimetriä          siin.
28869: vedenpinnan yläpuolelle jäävin luukuin, jolloin           Sotilassalaisuuksiin vetoaminen on perustee-
28870: mitätönkin häiriö riittää sen yhtäkkiseen uppoa-       tonta. Suomen armeijan koko kaluston tiedot
28871: miseen ilman, että yhdelläkään sisällä olijoista       viimeistä yksityiskohtaa myöten on kenen ta-
28872: on mitään selviytymisen mahdollisuutta.                hansa luettavissa alan kirjallisuudesta ja sotilas-
28873:    Miehistön ja kuljetettavien sijainnilla, varus-     poliittisista julkaisuista.
28874: tusten sijoittelulla ja taisteluvöiden asemoinnilla       Se oikea kehitys, jonka mukaan kuoleman-
28875: 2!0300M
28876: 2                                        1991 vp -   KK 188
28877: 
28878: 
28879: vaaran paikkoihin määrätään yksinomaan                          Aikooko Hallitus selvittää Taipalsaa-
28880: ammattisotilaita rauhan aikana, ei saa katketa.              ren vaunuturman syyt ylimmän johdon
28881:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           osalta ja ryhtyä tarpeellisiin ja kiireellisiin
28882: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              toimiin työsuojelutarkastuksen tekemi-
28883: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              seksi armeijassa siviiliviranomaisten toi-
28884: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      mesta?
28885: 
28886:      Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1991
28887: 
28888:                                               Heikki Rinne
28889:                                             1991 vp -     KK 188                                          3
28890: 
28891: 
28892: 
28893:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28894: 
28895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ko- tai päiväpalvelusohjelmaan merkittyä har-
28896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            joitusta ja koulutusta tai vastaavasti järjestettyä
28897: olette 12 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-            toimintavalmius- taikka muuten erikseen käs-
28898: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         kettyä harjoitusta, joka on voimassa olevien
28899: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          koulutussuunnitelmien ja -ohjeiden mukainen.
28900: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta             Asetuksessa todetaan erityisesti, että sotilaalli-
28901: kysymyksestä n:o 188:                                    siin harjoituksiin liittyvänä työnä ei kuitenkaan
28902:                                                          pidetä sellaista virka- tai työvoima-apua taikka
28903:           Aikooko Hallitus selvittää Taipalsaa-          muuta työtä, jonka tarkoituksena ei pääasialli-
28904:        ren vaunuturman syyt ylimmän johdon               sesti ole sotilaallisessa toiminnassa tarvittavien
28905:        osalta ja ryhtyä tarpeellisiin ja kiireellisiin   erityisten valmiuksien kehittäminen.
28906:        toimiin työsuojelutarkastuksen tekemi-                Puolustusvoimien ja sen kaluston erityisluon-
28907:        seksi armeijassa siviiliviranomaisten toi-        ne vaatii turvallisuusmääräysten (puolustusvoi-
28908:        mesta?                                            missa varomääräysten) laatijoilta sellaista eri-
28909:                                                          tyisasiantuntemusta, jota vain sotilasviranomai-
28910:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             silla yleensä on. Varomääräykset laaditaan vir-
28911: vasti seuraavaa:                                         kavastuulla tapahtuvan perusteellisen ja mah-
28912:                                                          dollisimman ammattitaitoisen valmistelutyön ja
28913:     Valtioneuvosto on asettanut suuronnetto-             tutkimuksen tuloksena. Pyrkimyksenä on soti-
28914: muuksien tutkinnasta annetun lain mukaisesti             laallisten olosuhteiden ja toiminnan luonteen
28915: tutkijalautakunnan tutkimaan Taipalsaarella              sallimissa puitteissa luoda mahdollisimman tur-
28916: 14.6. 1991 tapahtunutta BTR-60-kuljetuspanssa-           valliset työskentelyolosuhteet ja -tavat sekä lait-
28917: rivaunun uppoamista. Lain mukaan "tutkinnas-             teet. Puolustusvoimien edun mukaista on, että
28918: sa selvitetään onnettomuuden kulku, syyt ja seu-         sen toiminnan ja sen palveluksessa olevien tur-
28919: raukset sekä pelastustoimet. Erityisesti selvite-        vallisuudesta ei tingitä. Työ- ja palvelustapatur-
28920: tään, onko onnettomuuden tai vaaran aiheutta-            mien määrä onkin puolustusvoimissa vähäisem-
28921: jina taikka kohteina olleiden laitteiden ja raken-       pi kuin siviilityöelämässä. Mahdollisimman tar-
28922: teiden suunnittelussa, valmistuksessa, rakenta-          koista määräyksistä huolimatta tapaturmia saat-
28923: misessa sekä käytössä otettu riittävästi huomi-          taa valitettavasti kuitenkin eri syistä tapahtua ja
28924: oon turvallisuusvaatimukset sekä onko valvon-            tapahtuu niin siviilissä kuin puolustusvoimissa-
28925: ta- ja tarkastustoiminta asianmukaisesti järjes-         kin. Tapaturmiin reagoidaan niiden vaatimalla
28926: tetty ja hoidettu. Tarvittaessa on myös selvitettä-      vakavuudella. Taipalsaaren onnettomuuteen liit-
28927: vä mahdolliset puutteet turvallisuutta koskevissa        tyen puolustusvoimain komentaja määräsi välit-
28928: säännöksissä ja määrä yksissä". "Valtioneuvosto          tömästi BTR-60-kuljetuspanssarivaunut uinti-
28929: päättää, mihin toimenpiteisiin tutkiotaselostuk-         kieltoon, kunnes onnettomuuden syyt on selvi-
28930: sen ja siihen sisältyvien suositusten vuoksi on          tetty. Tapaturmien välttämiseksi ohjeistuksia
28931: ryhdyttävä."                                             pyritään kehittämään. Pääesikunnan päällikkö
28932:     Työturvallisuuslakia ja lakia työsuojelun val-       on asettanut työryhmän selvittämään uivien
28933: vonnasta sovelletaan puolustusvoimissa, milloin          ajoneuvojen vesistökoulutuksen ja -käytön oh-
28934:  kysymys ei ole sotilaallisiin harjoituksiin liitty-     jeistamista sekä varomääräyksiä ja ajoneuvo-
28935:  västä työstä. Työsuojeluviranomaiset ovat suo-          kohtaisia teknisiä ohjeita.
28936:  rittaneet ja suorittavat työsuojelun valvonnasta            Puolustusministeriö pitää erittäin tärkeänä
28937:  annetun lain mukaisia tarkastuksia puolustus-           ryhtyä heti Taipalsaaren valitettavan, ihmishen-
28938:  voimissa. Sotilaallisia harjoituksia koskeva ra-        kiä vaatineen onnettomuuden syiden selvittyä
28939: joitus perustuu työturvallisuuslain 2 §:n ja työ-        kaikkiin asian vaatimiin toimenpiteisiin. Puolus-
28940:  turvallisuuslain soveltamisesta annetun asetuk-         tusministeriö pitää myös erittäin tärkeänä, että
28941:  sen (475/88) 1 §:n säännöksiin. Sotilaallisena          onnettomuuden seurausvaikutukset hoidetaan
28942:  harjoituksena pidetään asetuksen mukaan viik-           omaisten osalta.
28943:    Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1991
28944:                                                                      Puolustusministeri Elisabeth Rehn
28945: 4                                        1991 vp -   KK 188
28946: 
28947: 
28948: 
28949: 
28950:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28951: 
28952:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i arbete (475/88). Som militär övning anses enligt
28953: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       förordningen i vecko- eller dagstjänsteprogram
28954: den 12 augusti 1991 till vederbörande medlem av      antecknad övning och utbildning eller på mot-
28955: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    svarande sätt anordnad aktionsberedskapsöv-
28956: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål          ning eller annars särskilt beordrad övning i
28957: nr 188:                                              enlighet med gällande utbildningsplaner och ut-
28958:                                                      bildningsanvisningar. 1 förordningen konstate-
28959:            Ämnar Regeringen utreda orsakerna         ras särskilt att sådan hjälp i form av handräck-
28960:        till pansarvagnsolyckan i Taipalsaari med     ning eller arbetskraft eller annat arbete vars
28961:        beaktande av den högsta ledningen, och        huvudsakliga syfte inte är att utveckla de särskil-
28962:        vidta erforderliga och skyndsamma åt-         da färdigheter som behövs inom militär verk-
28963:        gärder i syfte att genom de civila myndig-    samhet dock inte anses såsom arbete som hänför
28964:        heternas försorg få till stånd en arbetar-    sig till militära övningar.
28965:        skyddsinspektion i armen?                        F örsvarsmaktens speciella karaktär och den
28966:                                                      speciella naturen hos dess materiel kräver av dem
28967:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         som utarbetar säkerhetsbestämmelser sådan
28968: samt anföra följande:                                särskild sakkännedom som i allmänhet endast de
28969:                                                      militära myndigheterna innehar. Säkerhetsbe-
28970:    Statsrådet har i överensstämmelse med lagen       stämmelserna utarbetas under tjänsteansvar och
28971: om undersökning av storolyckor tillsatt en un-       de utgör resultatet av ett grundligt berednings-
28972: dersökningskommission för att undersöka om-          och forskningsarbete som baserar sig på största
28973: ständigheterna i samband med den transport-          möjliga yrkeskunskap. Avsikten är att inom de
28974: pansarvagn av typ BTR-60 som sjönk i Taipal-         ramar som de militära förhållandena och verk-
28975: saari 14.6.1991. Lagen anger att "vid undersök-      samhetens natur medger skapa så trygga arbets-
28976: ning skall olyckans förlopp, orsaker och följder     förhållanden och arbetssätt samt så trygga an-
28977: samt räddningsåtgärderna utredas. Särskilt skall     läggningar som möjligt. Det är förenligt med
28978: utredas om säkerhetskraven i tillräcklig utsträck-   försvarsmaktens intresse att man inte gör avkall
28979: ning beaktats samt om övervakningen och in-          på säkerheten vare sig i fråga om verksamheten
28980: spektionen ordnats och skötts på behörigt sätt       eller de anställda. Antalet arbets- och tjänstgö-
28981: vid planeringen, tillverkningen, byggandet eller     ringsolycksfall är också mindre inom försvars-
28982: användningen av de anläggningar och konstruk-        makten än i det civila arbetslivet. Trots att
28983: tioner som förorsakat olyckan eller olyckstillbu-    bestämmelserna är möjligast noggranna kan
28984: det eller som drabbats därav. Vid behov skall        olycksfall tyvärr ändå på grund avolika orsaker
28985: också utredas eventuella brister i stadgandena       inträffa, och de inträffar såväl i det civila livet
28986: och be-stämmelserna om säkerheten". "Statsrå-        som inom försvarsmakten. Då en olycka inträf-
28987: det be-slutar vilka åtgärder som skall vidtas med    far vidtas sådana åtgärder som olyckans omfång
28988: anledning av en undersökningsrapport och re-         kräver. 1 samband med olyckshändelsen i Tai-
28989: kommendationerna i den."                             palsaari utfärdade kommendören för försvars-
28990:    Lagen om skydd i arbete och lagen om tillsy-      makten omedelbart simförbud för transportpan-
28991: nen över arbetarskyddet tillämpas inom för-          sarfordonet BTR-60 tills olyckans orsaker ut-
28992: svarsmakten, då det inte är fråga om arbete som      retts. Avsikten är att utveckla föreskrifter som
28993: hänför sig till militära övningar. Arbetarskydds-    syftar till att förebygga olycksfall. Chefen för
28994: myndigheterna har förrättat och förrättar fort-      huvudstaben har tillsatt en arbetsgrupp som
28995: gående inspektioner inom försvarsmakten enligt       skall utreda de erforderliga föreskrifterna för
28996: lagen om tillsynen över arbetarskyddet. Begräns-     användningen av amfibiefordon vid övergång av
28997: ningen gällande militära övningar grundar sig på     vattendrag och utbildningen för ändamålet samt
28998: stadgandena i 2 § lagen om skydd i arbete och 1 §    säkerhetsbestämmelser och tekniska anvisningar
28999: förordningen om tillämpning av lagen om skydd        för enskilda fordon.
29000:                                        1991 vp -   KK 188                                          5
29001: 
29002:    Försvarsministeriet anser detvara synnerligen   åtgärder som är påkallade i saken. Försvarsmi-
29003: viktigt att genast efter det orsakerna tili den    nisteriet anser det också vara synnerligen viktigt
29004: djupt beklagansvärda olyckan i Taipalsaari som     att följderna av olyckan vad de anhöriga beträf-
29005: krävde flera människoliv klarlagts vidta alla      far fortgående tas i betraktande.
29006: 
29007:      Helsingfors den 13 september 1991
29008: 
29009:                                                                 Försvarsminister Elisabeth Rehn
29010:                                                 1991 vp
29011: 
29012: 
29013: Kirjallinen kysymys 189
29014: 
29015: 
29016: 
29017: 
29018:                                  Rinne: Karvian Suomijärven ja Laitilan Otajärven kunnostami-
29019:                                      sesta
29020: 
29021: 
29022:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29023: 
29024:    Satakunnan matalavetiset järvet ovat viime          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29025: vuosina joutuneet ankaran kuormituksen alle.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29026: Ensisijainen tehtävä on kuormituksen vähentä-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29027: minen, mutta monet järvet tarvitsevat välittömiä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29028: toimenpiteitä.
29029:    Kiireellisimpiä ovat Suomijärvi, Otajärvi ja                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
29030: Koskeljärvi. Eläimistön takia kiireeliisin on               jotta valmisteilla olevaan budjettiin sisäl-
29031: Otajärven pinnan nostaminen. Järvi on uhkaa-                tyy määräraha Otajärven ja Suomijärven
29032: valla tavalla kasvamassa umpeen.                            välttämättämistä järjestelyistä?
29033: 
29034:      Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1991
29035: 
29036:                                              Heikki Rinne
29037: 
29038: 
29039: 
29040: 
29041: 210300M
29042: 2                                         1991 vp -   KK 189
29043: 
29044: 
29045: 
29046: 
29047:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29048: 
29049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ympäristöministeriön tulo- ja menoarviossa
29050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on osoitettu määräraha käytettäväksi yhdessä
29051: olette 12 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-         vesi- ja ympäristöpiirien kanssa tehtäviin ympä-
29052: jeenne n:o 740 ohella toimittanut valtioneuvos-       ristön hoito- ja suojelutöihin. Tästä määrärahas-
29053: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        ta on tarkoitus rahoittaa Otajärven kunnostus-
29054: sanedustaja Rinteen kirjallisesta kysymyksestä        suunnitelman laatiminen ja vesikasvien leikkaa-
29055: n:o 189, jossa tiedustellaan:                         minen työryhmän ehdotusten mukaisesti. Kun-
29056:                                                       nostussuunnitelman toimeenpanoon tarvittava
29057:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,      rahoitus otetaan huomioon vuosien 1994 ja 1995
29058:        jotta valmisteilla olevaan budjettiin sisäl-   budjettia laadittaessa, jolloin ympäristöministe-
29059:        tyy määräraha Otajärven ja Suomijärven         riö aikoo esittää valtion tulo- ja menoarvioehdo-
29060:        välttämätt?mistä järjestelyistä?               tukseen erillisen määrärahan hanketta varten.
29061:                                                          Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri ja Metsäs-
29062:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         täjäin Keskusjärjestö ovat tehneet Karvian Suo-
29063: vasti seuraavaa:                                      mijärvellä lukuisia kokeiluja parantaakseen sitä
29064:    Ympäristöministeriön asettama Otajärvi-työ-        erityisesti vesilintujen elinympäristönä. Tarpeen
29065: ryhmä jätti mietintönsä 4. 7.1991, jossa se ehdotti   vaatiessa ministeriö voi antaa vesi- ja ympäristö-
29066: lukuisia toimia Otajärven kunnostamiseksi.            hallituksen tehtäväksi laatia Suomijärven kun-
29067: Suunnitelman toimeenpanokustannukset työ-             nostussuunnitelman. Toteuttamiseen tarvittavat
29068: ryhmä arvioi noin 1,8 miljoonaksi markaksi.           määrärahat voidaan suunnitelman valmistuttua
29069: Työryhmän ehdotuksen mukaan varsinaiset               osoittaa ympäristön hoito- ja suojelutöihin tar-
29070: kunnostustyöt tehtäisiin vuosina 1994 ja 1995.        koitetuista määrärahoista.
29071: Näiden kustannukset olisivat yhteensä 1,5 mil-
29072: joonaa markkaa.
29073: 
29074:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1991
29075: 
29076:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
29077:                                            1991 vp -   KK 189                                           3
29078: 
29079: 
29080: 
29081: 
29082:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
29083: 
29084:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1994 och 1995. Dessa kostnader beiöper sig tili
29085: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise nr         inalles 1,5 miljoner mark.
29086: 740 av den 12 augusti 1991 tili vederbörande              Miijöministeriets budget innehåller ett ansiag
29087: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijan-      som skall användas för vattendrags- och miijö-
29088: de av riksdagsman Rinne undertecknade spörs-           vårdsarbeten i samråd med vatten- och miijö-
29089: måi nr 189:                                            distrikten. Avsikten är att uppgörandet av en
29090:                                                        pian för restaurering av Otajärvi och beskärning
29091:           Viika åtgärder avser Regeringen att          av vattenväxterna enligt arbetsgruppens försiag
29092:        vidta för att den budget som nu är under        skall finansieras under detta ansiag. Finansie-
29093:        beredning skali inkiudera ett ansiag för        ringen av verkställandet av restaureringspianen
29094:        de nödvändiga arrangemangen kring               beaktas vid utarbetandet av budgeten för år 1994
29095:        Otajärvi och Suomijärvi?                        och 1995, då mi1jöministeriet avser att föresiå ett
29096:                                                        separat ansiag för detta projekt.
29097:                                                           Tammerfors vatten- och miijödistrikt och
29098:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-
29099: samt anföra föijande:                                  jägarnas centraiorganisation Metsästäjäin Kes-
29100:                                                        kusjärjestö har gjort ett antai försök i Suomijärvi
29101:   Den av miijöministeriet tillsatta Otajärviar-        i Karvia för att förbättra speciellt vattenfågiar-
29102: betsgruppen överlät 4.7.1991 sitt betänkande           nas habitat. Vid behov kan ministeriet ge vatten-
29103: med ett antai försiag tili åtgärder för restaurering   och miijöstyreisen i uppdrag att Iägga upp en
29104: av Otajärvi. Arbetsgruppen kaikyierade med             pian för restaurering av Suomijärvi. Medei för
29105: kostnader på ca 1,8 miijoner då åtgärderna             genomförandet av pianen kan anvisas under
29106: verkställs. Eniigt arbetsgruppens försiag skall de     ansiagen för vattendrags- och miijövårdsarbe-
29107: egentliga iståndsättningsarbetena utföras åren         ten.
29108: 
29109:      Helsingfors den 9 september 1991
29110: 
29111:                                                                      Miijöminister Sirpa Pietikäinen
29112:                                                   1991 vp
29113: 
29114: 
29115: Kirjallinen kysymys 190
29116: 
29117: 
29118: 
29119: 
29120:                                     Perho-Santala: Teiden pientareiden niittämiskäytännön muutta-
29121:                                         misesta
29122: 
29123: 
29124:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29125: 
29126:    Eritasoisten teiden pientareet ovat olleet luon-    lisuuden kannalta välttämätöntä. Perusteellisem-
29127: nonvaraisten kasvien runsaita kasvupaikkoja.           pi niitto voitaisiin suorittaa elokuussa sen jäl-
29128: Niiden merkitys on lisääntynyt sitä mukaa kuin         keen, kun kasvit ovat kuihtuneet ja siementä-
29129: laiduntamisen vähentymisen myötä luonnonva-            neet. Näin turvattaisiin monen viime vuosien
29130: raiset niityt ovat häviämässä.                         aikana hälyttävästi vähentyneen kasvin säilymi-
29131:    Jokakesäiseksi käytännöksi on muodostunut           nen ja lisääntyminen.
29132: se, että parhaimman kukkaloiston aikaan pien-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29133: tareet niitetään ja jäljelle jää epäesteettinen sän-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29134: ki. Niitettäessä ei tunnuta annettavan minkään-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29135: laista arvoa luonnonkauneudelle ja niitto teh-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29136: dään usein ojanpohjia myöten, vaikka toimenpi-
29137: teelle ei löydy minkäänlaisia liikenneturvallisuu-               Mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisten
29138: teen liittyviä perusteluja.                                   ohjeiden antamiseksi tie- ja tiemestaripii-
29139:    Pientareiden niitto tulisi rajoittaa ainoastaan            reille, joita noudattamalla tielaitos kan-
29140: sellaisiin risteyskohtiin, joissa se on näkyvyyden            taa oman vastuunsa luonnonvaraisten
29141: kannalta perusteltua tai muutoin liikenneturval-              kasvien säilymisestä ja lisääntymisestä?
29142: 
29143:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1991
29144: 
29145:                                           Maija Perho-Santala
29146: 
29147: 
29148: 
29149: 
29150: 2!0300M
29151: 2                                         1991 vp -   KK 190
29152: 
29153: 
29154: 
29155: 
29156:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29157: 
29158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta hoitoa. Tarkoituksena on antaa tienvarsilla
29159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kasvavien kukkien kukkia ennen niittoa, ellei
29160: olette 13 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-         esimerkiksi pujon kukinnan takia jouduta niittä-
29161: jeenne n:o 741 ohella toimittanut valtioneuvos-       mään aikaisemmin. Pujo on yksi eniten allergia-
29162: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        oireita aiheuttavista kasveista.
29163: sanedustaja Maija Perho-Santalan näin kuulu-             Vesakot aiheuttavat näkemäesteitä esimerkik-
29164: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 190:             si hirvivaara-alueilla. Toisaalta kokonaan niittä-
29165:                                                       mättömät tienvarret kinostavat lunta. Siksi tien-
29166:            Mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisten       varret niitetään keskimäärin kerran vuodessa ja
29167:         ohjeiden antamiseksi tie- ja tiemestaripii-   joillakin teillä useamminkin. Taajamaympäris-
29168:         reille, joita noudattamalla tielaitos kan-    tössä, missä on kevyttä liikennettä ja autolla lii-
29169:         taa oman vastuunsa luonnonvaraisten           kutaan alhaisemmilla nopeuksilla, tienvarsia hoi-
29170:         kasvien säilymisestä ja lisääntymisestä?      detaan puistomaisesti. Tällöin nurmikot joudu-
29171:                                                       taan pitämään lyhyiksi leikattuina.
29172:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Yhteenvetona voidaan todeta, että tielaitos on
29173: vasti seuraavaa:                                      jo ottanut ohjeissaan huomioon luonnonvarais-
29174:                                                       ten kasvien säilymisen, mutta useista edellä
29175:    Tiehallitus on todennut yleisten teiden pienta-    mainituista syistä koko 76 000 km:n pituisella
29176: reiden niittämiskäytännön muuttamisesta, että         tieverkolla tienvarsien raivausta ja niittoa ei ole
29177: tiepiireille on jo vuonna 1989 annettu tieympä-       mahdollista rajoittaa yhteen ja samaan vuoden-
29178: ristön luokitus- ja hoito-ohjeisto. Näissä ohjeissa   aikaan tapahtuvaksi.
29179: korostetaan tienvarsimaiseman luonnonmukais-
29180: 
29181:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1991
29182:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
29183:                                          1991 vp -   KK 190                                          3
29184: 
29185: 
29186: 
29187: 
29188:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29189: 
29190:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kantslandskapet. Meningen är att vägkantsväx-
29191: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       terna får blomma innan slåttern äger rum, om
29192: 741 av den 13 augusti 1991 tili vederbörande         det inte blir aktuellt att utföra slåtter tidigare
29193: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    t.ex. på grund av blomning av gråbo. Gråbon är
29194: de av riksdagsledamot Maija Perho-Santala            en av de växter som förorsakar mest allergier.
29195: undertecknade spörsmål nr 190:                          Slyn orsakar skymd sikt t.ex. på områden där
29196:                                                      det råder älgvarning. Å andra sidan samlar
29197:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       vägrenar där hö inte alls slagits snö. Därför
29198:        ta för att ge anvisningar för väg- och väg-   utförs det slåtter omkring en gång om året på
29199:        mästardistrikten genom vilka vägverket        vägrenar och på vissa vägar oftare. I tätorter
29200:        bär sitt ansvar i bevarandet och fort-        med lätt trafik där människorna rör sig i bil med
29201:        plantningen av de vilda växterna?             låga hastigheter sköts vägrenarna som parker. I
29202:                                                      dessa fall är man tvungen att hålla gräsmattorna
29203:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vid vägrenarna kortklippta.
29204: samt anföra följande:                                   Sammanfattningsvis kan man konstatera att
29205:                                                      vägverket redan i sina anvisningar har beaktat de
29206:    Vägverket har om ändring i slåtterpraxis av       vilda växternas fortbestånd, men att det p.g.a.
29207: allmänna vägrenar konstaterat att vägdistrikten      flera av de ovan nämnda orsakerna är omöjligt
29208: redan 1989 getts anvisningar i klassificering och    att i ett vägnät vars sammanlagda längd är
29209: skötsel av vägomgivningar. I dessa anvisningar       76 000 km fastställa att röjningen och slåttern
29210: understryks den naturenliga skötseln av väg-         vid vägkanterna sker vid en och samma årstid.
29211: 
29212:      Helsingforsden 13 september 1991
29213: 
29214:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
29215:                                                 1991 vp
29216: 
29217: Kirjallinen kysymys 191
29218: 
29219: 
29220: 
29221: 
29222:                                    Moilanen: Poliisin toimintamahdollisuuksien parantamisesta pää-
29223:                                       kaupunkiseudulla
29224: 
29225: 
29226:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29227: 
29228:     Viime aikoina on saatu yhä huolestuttavam-           Poliisin toiminnan rationalisointi, kaiken tur-
29229: pia tietoja neuvostomafian rikollisesta toimin-       han karsinta, tekniset apuvälineet, yhteistyö ja
29230: nasta pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsin-      muut vastaavat keinot eivät yksin enää riitä
29231: gissä. Samanaikaisesti myös pääkaupunkiseu-           turvaamaan poliisille edes kohtuullisia toiminta-
29232: dulla ja varsinkin Helsingissä on kehitys suun-       mahdollisuuksia tässä tilanteessa.
29233: tautunut poliisin virkojen vähentämiseen.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29234:     Suomen ulkopuolelta tuleva rikollisuus on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29235: siinä määrin nopeasti viime aikoina lisääntynyt,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29236: että tätä huolestuttavaa ilmiötä ei ole voitu         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29237: riittävästi ottaa huomioon pääkaupunkiseudun
29238: poliisin työmäärää ja virkatarvetta arvioitaessa.                Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
29239: Nyt aika ajoin näyttää jopa siltä, että poliisi              tus aikoo ryhtyä poliisin riittävien toi-
29240: alkaa olla voimaton niiden kasvavien haasteiden              mintamahdollisuuksien turvaamiseksi
29241: edessä, joita huumeiden käytön yleistyminen ja               pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsin-
29242: siihen liittyvän rikollisuuden kasvu, idästä tuleva          gin kasvavan ja monipuolistuvan koti- ja
29243: prostituutio, laiton alkoholin myynti, varkaudet             ulkomaisen rikollisuuden ehkäisemisek-
29244: ja muut yhteiskunnan turvallisuutta ja järjestystä           si?
29245: uhkaavat ilmiöt aiheuttavat erityisesti Helsingis-
29246: sä.
29247: 
29248:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1991
29249: 
29250:                                          Eeva-Liisa Moilanen
29251: 
29252: 
29253: 
29254: 
29255: 210300M
29256: 2                                                1991 vp -   KK 191
29257: 
29258: 
29259: 
29260: 
29261:                                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29262: 
29263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               mutta merkittävästi myös pääkaupunkiseudun
29264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                vaikutuspiiriin kuuluviin Kirkkonummen, Loh-
29265: olette 13 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-                jan, Vihdin, Järvenpään, Tuusulan ja Nurmijär-
29266: jeenne n:o 742 ohella lähettänyt valtioneuvoston             ven nimismiespiireihin. Syyskuun 1. päivästä
29267: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-                1991 lukien on viimeksi mainittuihin poliisipii-
29268: edustaja Eeva-Liisa Moilasen kirjallisesta kysy-             reihin sijoitettu paikallispoliisin 52 uudesta esi-
29269: myksestä n:o 191, jossa tiedustellaan:                       tutkintavirasta 12 virkaa.
29270:                                                                  Henkilöresurssien kohdentaminen on viime
29271:              Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-          vuosina perustettu laadittuihin resurssitarveana-
29272:          tus aikoo ryhtyä poliisin riittävien toi-           lyyseihin, joiden pohjana ovat olleet pääasialli-
29273:          mintamahdollisuuksien turvaamiseksi                 sesti alueen väestömäärä, rikollisuuden taso ja
29274:          pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsin-            hälytystehtävien määrä. Näiden selvitysten pe-
29275:          gin kasvavan ja monipuolistuvan koti- ja            rusteella on voitu todeta, että Helsingin poliisi-
29276:          ulkomaisen rikollisuuden ehkäisemisek-              laitoksen henkilöstömäärä ylittää keskimääräi-
29277:          si?                                                 sen valtakunnallisen tason senkin jälkeen, kun
29278:                                                              Helsingin erityistarpeet pääkaupunkina on huo-
29279:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 mioitu. Tämän vuoksi on Helsingin poliisilaitok-
29280: vasti seuraavaa:                                             sesta päätetty valtioneuvoston säästöpäätösten
29281:                                                              perusteella vähentää 77 virkaa.
29282:    Poliisin henkilöstön tarkoituksenmukaiseen                    Rikollisuus myös Helsingissä, kuten muualla-
29283: kohdentamiseen vaikuttavat tällä hetkellä lähin-             kin valtakunnassa, on koko ajan lisääntynyt
29284: nä tulo- ja menoarvioissa perustettavien virkojen            erityisesti yhteiskunnallisesti merkittävän rikolli-
29285: määrä ja sijoittelu, nykyisen henkilöstön uudel-             suuden osalta. Poliisilaitoksen johto on viime
29286: leenkohdentaminen sekä valtioneuvoston ns.                   vuosina kiinnittänyt erityistä huomiota henkilö-
29287: säästöpäätöksen mukaisen henkilöstön vähentä-                resurssien tehokkaaseen käyttöön. Poliisilaitok-
29288: misohjelman velvoittavuus poliisitoimessa.                   sessa valmistellaan parhaillaan organisaatiouu-
29289:    Perustettujen virkojen sijoittelussa on pyritty           distusta, jonka keskeisenä tavoitteena on ennalta
29290: siihen, että virat kohdentuvat pääasiassa niihin             estävän toiminnan, järjestyksen pidon ja rikos-
29291: poliisipiireihin, joissa on eniten resurssivajausta.         tutkinnan kytkeminen kiinteäksi ja toimivaksi
29292: Espoon ja Vantaan nimismiespiireihin on virko-               kokonaisuudeksi.
29293: ja vuosina 1986-1990 sijoittunut seuraavasti:                    Sisäasiainministeriön poliisiosasto seuraa tar-
29294:                                                              koin rikollisuustilannetta ja yleisen järjestyksen
29295: Vuosi                  Esitutkintavirat      Muut virat      sekä turvallisuuden tasoa Helsingissä ja pääkau-
29296:                     Espoo Vantaa Paikan. Espoo Vantaa        punkiseudulla ja tulee kohdentamaan henkilös-
29297:                                    pol. yht.                 töään muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Sen li-
29298: 1986 ············     2             10       3       3       säksi poliisi joutuu priorisoimaan toimintojaan
29299: 1987 ............    10     10      26       5       5       sekä karsimaan pois yleiseen järjestykseen ja
29300: 1988 ············     1      1      20       5       5       turvallisuuteen kuulumattomat tehtävät.
29301: 1989 ············     3      5      74       1       1           Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä
29302: 1990 ············     5      1      42                       rikollisuuden kehitystä arvioitaessa on huomat-
29303: 1991 ············     8      7      52                       tava merkitys sillä, mihin lopulliseen ratkaisuun
29304:                      29     24     234      14      14       päädytään ns. säästöpäätöksestä jobtuvassa po-
29305:                                                              liisin henkilöstön vähentämissuunnitelmassa.
29306:                                                              Sisäasiainministeriö katsoo, että enemmistä vir-
29307:    Perustetuista viroista on tällä aikavälillä sijoi-        kojen ja tehtävien lakkauttamisista poliisihallin-
29308: tettu Espoon ja Vantaan nimismiespiireihin                   nossa tulisi luopua.
29309: muihin piireihin verrattuna suhteellisesti eniten,
29310: 
29311:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1991
29312:                                                                      Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29313:                                                    1991 vp -   KK 191                                           3
29314: 
29315: 
29316: 
29317: 
29318:                                            Tili Riksdagens Herr Talman
29319: 
29320:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                   mängd tjänster har också placerats i länsmans-
29321: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr                 distrikten inom huvudstadsregionens influens-
29322: 742 av den 13 augusti 1991 tili vederbörande                   område, dvs. Kyrkslätt, Lojo, Vichtis, Järven-
29323: medlem av statsrådet översänt en avskrift av                   pää, Tusby och Nurmijärvi. Räknat från den 1
29324: följande av riksdagsman Eeva-Liisa Moilanen                    september 1991 har av den lokala poliseos sam-
29325: undertecknade skriftliga spörsmål nr 191:                      manlagt 52 nya förundersökningstjänster 12 pla-
29326:                                                                cerats i de sistnämnda polisdistrikten.
29327:             Vilka snabba åtgärder ämnar Rege-                     lnriktningen av personalresurserna har under
29328:         ringen vidta för att säkra att polisen har             senare år baserat sig på de analyser som gjorts
29329:         tillräckliga verksamhetsmöjligheter för                om resursbehovet. Dessa utredningar har huvud-
29330:         att förebygga den tilltagande och allt                 sakligen byggt på befolkningsmängden, brotts-
29331:         mångsidigare brottsligheten bland finlän-              lighetens nivå och antalet utryckningar inom ett
29332:         dare och utlänningar i huvudstadsregio-                område. Utredningarna har visat att personal-
29333:         nen och speciellt i Helsingfors?                       mängden vid Helsingfors polisinrättning översti-
29334:                                                                ger den genomsnittliga nivån i landet också
29335:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                  sedan huvudstadens särbehov beaktats. Av den-
29336: anföra följande:                                               na anledning har det på basis av statsrådets
29337:                                                                sparbeslut beslutats att 77 tjänster skall dras in
29338:    För närvarande påverkas en ändamålsenlig                    vid Helsingfors polisinrättning.
29339: inriktning av personalen vid polisen närmast av                   Brottsligheten har hela tiden ökat såväl i
29340: antalet tjänster som inrättas i budgeterna, dessa              Helsingfors som på andra håll i landet och
29341: tjänsters placering, den nuvarande personalens                 särskilt när det gäller brottsligheten som är av
29342: omfördelning samt den förpliktande verkan som                  samhällelig betydelse. Ledningen för Helsingfors
29343: planen för nedskärning av personalen vid polisen               polisinrättning har under senare år fäst speciell
29344: i enlighet med statsrådets s.k. sparbeslut har på              uppmärksamhet vid en effektiv användning av
29345: polisväsendet.                                                 personalresurserna. Vid polisinrättningen är en
29346:      Vid placeringen av inrättade tjänster har                 organisationsreform under beredning vars cen-
29347: utgångspunkten varit den att tjänsterna huvud-                 trala mål är att sammankoppla den förebyggan-
29348: sakligen placeras i de polisdistrikt där resursbris-           de verksamheten, upprätthållandet av ordningen
29349: ten är störst. 1 Esbo och Vanda länsmansdistrikt               och brottsundersökningen tili en stabil och funk-
29350: har tjänsterna mellan åren 1986 och 1990 riktats               tionell helhet.
29351: in enligt följande:                                               lnrikesministeriets polisavdelning följer noga
29352:                                                                brottsligheten och den allmänna ordningen samt
29353: År              Förundersökningstjänster    Övriga tjänster    säkerheten i Helsingfors och huvudstadsregio-
29354:                 Esbo Vanda Den lokala       Esbo Vanda         nen och kommer att rikta in sin personai enligt
29355:                              polisen totalt
29356:                                                                de varierande behoven. Dessutom måste polisen
29357: 1986 ........     2               10           3        3      prioritera sina funktioner och stryka sådana
29358: 1987 ........    10     10        26           5        5      uppgifter som inte hänför sig tili den allmänna
29359: 1988 ........     1      1        20           5        5      ordningen och säkerheten.
29360: 1989 ........     3      5        74           1        1         Vid bedömning av utvecklingen av den all-
29361: 1990 ........     5      1        42                           männa ordningen och säkerheten samt brottslig-
29362: 1991 ········     8      7        52                           heten är det av väsentlig betydelse vilket slutligt
29363:                  29     24       234          14       14      beslut som kommer att fattas i planen för ned-
29364:                                                                skärning av personalen vid polisen i enlighet med
29365:    Av de inrättade tjänsterna har under denna                  statsrådets s.k. sparbeslut. lnrikesministeriet
29366: tidsperiod proportionellt sett mest tjänster place-            anser att man skall avstå från ytterligare indrag-
29367: rats i Esbo och Vanda länsmansdistrikt jämfört                 ningar av tjänster och uppgifter inom polisför-
29368: med de övriga distrikten, men en betydande                     valtningen.
29369: 
29370:       Helsingforsden 19 september 1991
29371:                                                                            lnrikesminister Mauri Pekkarinen
29372:                                                   1991 vp
29373: 
29374: Kirjallinen kysymys 192
29375: 
29376: 
29377: 
29378: 
29379:                                      Moilanen: Valtioneuvoston jäsenten nimeäruisperusteiden täsmen-
29380:                                         tämisestä
29381: 
29382: 
29383:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29384: 
29385:     Vuonna 1919 annettu Suomen Hallitusmuoto            toisuus johtaa toisaalta siihen, että kovin täsmäl-
29386: ja muut perustuslakimme on aikanaan huolella            lisiä valintaperusteita ei voida laatia. Mutta
29387: valmistettu ja ne ovat palvelleet hyvin ja edel-        varmasti nykyisiä rehellisyys- ja taitavuusvaati-
29388: leenkin ovat pääosin varsin toimivia. Kuitenkin         muksia on perusteltua täydentää. Viime vuosi-
29389: yhteiskunnan kehittyessä ja koko maailman               kymmenien hallituskokoonpanot ovat osoitta-
29390: täysin muuttuessa on tarpeen aika ajoin tarkas-         neet, että taitavuus ja rehellisyys ovat yksinään
29391: tella myös valtiosääntömme ajanmukaisuutta.             varsin yleisiä sanontoja. Lähes jokainen aktiivi-
29392:     Näin on tehtykin ja valtiosääntöämme on jo          sesti yhteiskunnallisiin asioihin orientoitunut ja
29393: merkittävästi uusittu. Uudistustyö jatkuu aktii-        rikosrekisteriä vailla oleva kansalainen ne täyt-
29394: visesti mm. uudistusta valmistelevan toimikun-          tää. Nyky-yhteiskunnassa alkuperäiset valinta-
29395: nan työnä. Toimikunnalle annettu toimeksianto           perusteet ovat riittämättömät ja edellyttävät tar-
29396: on osaksi yleisluonteinen ja saattaa johtaa vain        peettoman paljon itseohjautuvuutta.
29397: tiettyjen säännösalojen tarkasteluun. Tässä yh-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29398: teydessä tulisi harkita hallitusmuodon 36 §:n           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29399: ottamista tarkastelun kohteeksi valtioneuvoston         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29400: jäsenten valintaperusteiden osalta laajemminkin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29401: kuin tähän mennessä on tehty poistamalla synty-
29402: peräisyyden vaatimus säännöksistä.                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29403:     Yhteiskunnan kehittyessä ja monimuotoistu-                 siin hallitusmuodon muuttamiseksi niin,
29404: essa olisi suotavaa, että muillakin kuin oikeusmi-             että sen 36 §:ssä mainittuja valtioneuvos-
29405:  nisterillä olisi riittävää hallinnonalansa asiantun-          ton jäsenten valintaperusteita edelleen
29406:  temusta, vaikka tosin yhteiskunnan monimuo-                   täsmennetään?
29407: 
29408:      Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1991
29409: 
29410:                                            Eeva-Liisa Moilanen
29411: 
29412: 
29413: 
29414: 
29415: 210300M
29416: 2                                       1991 vp -   KK 192
29417: 
29418: 
29419: 
29420: 
29421:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29422: 
29423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Osallistumista valtioneuvoston toimintaan
29424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yhtenä sen jäsenenä voidaan pitää ainakin yhtä
29425: olette 11 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-       tärkeänä kuin toimimista ministeriön tai sen
29426: jeenne n:o 743 ohella toimittanut valtioneuvos-     osan päällikkönä. Valtioneuvoston jäsenen kel-
29427: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      poisuusehtojen uudistamista harkittaessa ei siten
29428: sanedustaja Eeva-Liisa Moilasen näin kuuluvas-      voida yksipuolisesti painottaa ministerin erityi-
29429: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 192:              seen hallinnonalaan kuuluvien asioiden tunte-
29430:                                                     musta. Valtioneuvoston jäsenen tehtävän moni-
29431:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      muotoisuuden vuoksi on hyvin vaikea määrittää
29432:        siin hallitusmuodon muuttamiseksi niin,      sitovilla oikeussäännöksillä tiedollisia ja muita
29433:        että sen 36 §:ssä mainittuja valtioneuvos-   edellytyksiä tehtävien menestykselliselle hoita-
29434:        ton jäsenten valintaperusteita edelleen      miselle.
29435:        täsmennetään?                                   Lakiteknisten määrittelyvaikeuksien ohella
29436:                                                     puoltavat eräät periaatteellisetkin syyt kelpoi-
29437:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         suusedellytysten väljyyttä. Parlamentarismin
29438: taen seuraavaa:                                     periaatteesta seuraa, että hallitusvastuuta kanta-
29439:                                                     villa poliittisilla ryhmillä tulee olla laaja valta
29440:    Suomen Hallitusmuodon 36 §:n mukaan val-         päättää valtioneuvostonjäseninä olevien edusta-
29441: tioneuvostonjäsenten on nautittava eduskunnan       jiensa henkilöstä. Eduskunnan ja sen eri ryhmien
29442: luottamusta ja oltava rehellisiksi ja taitaviksi    vaikutusta valtioneuvoston henkilökokoonpa-
29443: tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia.        noon on vahvistettu vuosina 1987 ja 1991 sääde-
29444: Ministerin, joka käsittelee oikeushallintoa kos-    tyillä hallitusmuodon 36 §:n muutoksilla. Näiden
29445: kevat asiat, sekä vähintään yhden muun ministe-     kanssa ei olisi sopusoinnussa lisätä uusilla yksi-
29446: rin tulee olla lainoppineita. Lokakuun 1 päivänä    tyiskohtaisilla säännöksillä eduskunnan ulko-
29447: 1991 tulee voimaan hallitusmuodon 36 §:n            puolisen tahon valtaa harkita valtioneuvoston
29448: muutos, jonka mukaan Suomen kansalaisuus            jäsenen kelpoisuutta.
29449: riittää sen saaruismuodosta riippumatta.               Valtioneuvoston 7.3.1991 päivättyyn periaa-
29450:    Valtioneuvoston jäsenen kelpoisuusedellytyk-     tepäätökseen valtion henkilöstöpolitiikan ja
29451: set ovat pysyneet ennallaan yli 70 vuotta. Tänä     -hallinnon kehittämisestä sisältyy seuraava koh-
29452: aikana yhteiskunta on kehittynyt aikaisempaa        ta: "Säädettyjen kelpoisuusvaatimusten määrää
29453: monimuotoisemmaksi. Ministerin tehtävien hoi-       vähennetään ja niiden sisältöä väljennetään ja
29454: taminen on tullut yhä vaativammaksi. Kansain-       uudistetaan." Yleisenä pyrkimyksenä on tiukois-
29455: välisen kanssakäymisen lisääntyessä esimerkiksi     ta kelpoisuusvaatimuksista luopuminen. Val-
29456: kielitaidon merkitys on kasvanut. Kelpoisuus-       tioneuvoston jäsenyyden erityisluonne ei anna
29457: vaatimusten tiukentaminen voitaisiin katsoa         aihetta poiketa tästä kehityssuunnasta.
29458: mahdolliseksi, koska yleinen koulutustaso on           Käytännössä vaatimukselle valtioneuvoston
29459: noussut ja kaikkiin poliittisiin ryhmiin nykyisin   jäsenen rehellisyydestä ja taitavuudesta ei ole
29460: kuuluu hyvin koulutettuja henkilöitä.               annettu kovin tiukkaa sisältöä. Säännöksen on
29461:    Valtioneuvoston jäsenen tehtävä on kaksija-      tulkittu antavan soveltajalleen suuren harkinta-
29462: koinen. Hän käyttää toisaalta ylintä päätösval-     vallan. Säännös estää kuitenkin kutsumasta mi-
29463: taa ministeriössään. Toisaalta ministeri on yksi    nisteriksi henkilöä, joka "ei nauti luottamusta
29464: jäsen valtioneuvostossa, joka tekee itse päätök-    kunniallisena henkilönä". Valtioneuvoston jä-
29465: siä ja myötävaikuttaa tasavallan presidentin        senyyden ehtona ei ole opinnäytteillä osoitettu
29466: päätöksentekoon. Ministerin tulee siten päällik-    pätevyys lukuun ottamatta vaatimusta vähin-
29467: kyyteensä välittömästi kuuluvien asioiden ohella    tään kahden ministerin lainoppineisuudesta.
29468: hallita laajasti ylimpään toimeenpanovaltaan           Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeää,
29469: kuuluvia kysymyksiä.                                että valtioneuvoston jäsenet ovat päteviä ja
29470:                                         1991 vp -   KK 192                                       3
29471: 
29472: 
29473: asiantuntevia. Se on myös hallitusvastuussa ole-    suusvaatimukset voidaan jättää nykyisen väljän
29474: vien poliittisten ryhmien etujen mukaista. Halli-   sääntelyn varaan.
29475: tuksen mielestä valtioneuvoston jäsenten kelpoi-
29476: 
29477:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
29478: 
29479:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
29480: 4                                         1991 vp -   KK 192
29481: 
29482: 
29483: 
29484: 
29485:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29486: 
29487:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           het kan anses minst lika viktigt som att vara
29488: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        verksam som chef för ett ministerium eller en del
29489: 743 av den 11 augusti 1991 till vederbörande          av det. Vid revideringen av behörighetsvillkoren
29490: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       för medlemmarna av statsrådet går det alltså inte
29491: dagsman Eeva-Liisa Moilanen undertecknade             att ensidigt betona en ministers kännedom om
29492: spörsmål nr 192:                                      frågor inom ett särskilt förvaltningsområde. På
29493:                                                       grund av att uppgifterna för en statsrådsmedlem
29494:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         är så mångsidiga är det mycket svårt att genom
29495:        att ändra regeringsformen så att de            bindande rättsregler definiera kunskaper och
29496:        grunder för val av medlemmar av statsrå-       andra förutsättningar som behövs för att en
29497:        det som nämns i 36 § ytterligare precise-      person framgångsrikt skall kunna sköta uppgif-
29498:        ras?                                           terna.
29499:                                                          Vid sidan av lagtekniska definitionssvårighe-
29500:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ter talar också vissa principiella skäl för de löst
29501: samt anföra följande:                                 formulerade behörighetsvillkoren. Av parlamen-
29502:                                                       tarismens principer följer att de politiska grupper
29503:    Enligt 36 § regeringsformen skall medlemmar-       som bär regeringsansvar skall ha en omfattande
29504: na av statsrådet åtnjuta riksdagens förtroende        makt att besluta om de personer som represente-
29505: och vara för redbarhet och skicklighet kända          rar dem i statsrådet. Riksdagens och dess olika
29506: infödda finska medborgare. Den minister som           gruppers inflytande över statsrådets personsam-
29507: handlägger ärenden som gäller justitieförvalt-        mansättning förstärktes genom ändringar av
29508: ningen och minst en annan minister skall vara         36 § regeringsformen åren 1987 och 1991. Det
29509: lagfarna. Den 1 oktober 1991 träder en ändring        står inte i överensstämmelse med dessa att ge-
29510: av 36 § regeringsformen i kraft enligt viiken det     nom nya detaljerade stadganden öka makten hos
29511: räcker med finskt medborgarskap, oberoende av         grupperingar som står utanför riksdagen när det
29512: hur det förvärvas.                                    gäller att pröva behörigheten hos medlemmarna
29513:    Behörighetsvillkoren för medlemmar av stats-       av statsrådet.
29514: rådet har varit desamma i mer än 70 år. Under            I statsrådets principbeslut av den 7 mars 1991
29515: denna tid har samhället utvecklats och blivit         om utvecklingen av statens personalpolitik och
29516: mera mångfacetterat än förr. Det har blivit allt      personalförvaltning ingår följande punkt: "An-
29517: mer krävande att sköta en ministers uppgifter.        talet stadgade behörighetsvillkor minskas och
29518: Efterhand som de internationella kontakterna          deras innehåll utvidgas och revideras." Den all-
29519: har ökat har t.ex. betydelsen av språkkunskaper       männa trenden är att avstå från snäva behörig-
29520: blivit större. Det vore möjligt att skärpa behörig-   hetsvillkor. Särarten hos medlemskap i statsrå-
29521: hetsvillkoren, eftersom den allmänna utbild-          det gör inte att det är skäl att avvika från denna
29522: ningsnivån har stigit och alla politiska gruppe-      trend.
29523: ringar numera har välutbildat folk.                      I praktiken har stadgandet om redbarhet och
29524:    En statsrådsmedlems uppgifter är tudelade.         skicklighet hos medlemmarna av statsrådet inte
29525: Dels innehar han den högsta beslutande makten         givits något särskilt strängt innehåll. Stadgandet
29526: vid sitt ministerium. Dels är ministern en av med-    har tolkats så att det tillåter tillämparen omfat-
29527: lemmarna i statsrådet och fattar själv beslut och     tande prövningsrätt. Stadgandet ställer dock
29528: medverkar till republikens presidents beslut. En      hinder för att till minister kalla en person som
29529: minister skall alltså vid sidan av de uppgifter som   "inte åtnjuter förtroende för redbarhet". Som
29530: omedelbart följer av hans chefskap behärska           villkor för medlemskap i statsrådet har inte
29531: frågor som i stor utsträckning hör till den högsta    ställts kompetens visad genom kunskapsprov,
29532: verkställande makten.                                 med undantag av att minst två ministrar skall
29533:    Att som medlem delta i statsrådets verksam-        vara lagfarna.
29534:                                          1991 vp -   KK 192                                        5
29535: 
29536:    Ur samhällets synvinkel sett är det synnerligen   svar. Regeringen anser att behörighetsvillkoren
29537: viktigt att medlemmama av statsrådet är kompe-       för medlemmama av statsrådet kan få stå kvar i
29538: tenta och sakkunniga. Detta ligger också i de        sin nuvarande löst reglerade form.
29539: politiska gruppers intresse som bär regeringsan-
29540: 
29541:      Helsingfors den 10 september 1991
29542: 
29543:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
29544:                                                       1991 vp
29545: 
29546: 
29547: Kirjallinen kysymys 193
29548: 
29549: 
29550: 
29551: 
29552:                                        Kohijoki: Valtion varoilla tapahtuvan puoluerahoitusjärjestelmän
29553:                                             purkamisesta
29554: 
29555: 
29556:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29557: 
29558:      Maamme hallituksen toimesta käynnistyneitä             varoja vuosittain on puoluetukeen käytetty, sitä
29559: valtion vuoden 1992 talousarvion valmistelutöi-             enemmän kansalaiset ovat alkaneet vieroksua
29560: tä on jouduttu tekemään poikkeuksellisen syvän              puoluepoliittista toimintaa.
29561: taloudellisen taantuman vallitessa. Muun ohella                Erityisen selvästi lisääntyvän puoluepoliitti-
29562: ovat kuluneiden vuosien ajalta paljolti velaksi             sen toiminnan vieroksunta, välinpitämättömyys,
29563: hankitusta hyvinvoinnista aiheutuneet laskut                on näkynyt ja tuntunut mm. laimeana osanotto-
29564: erääntyneet maksettaviksi korkeiden korkojen                na valtiollisiin vaaleihin. Hyvin huolestuttava
29565: kera.                                                       piirre tässä on äänioikeutettujen nuorten vähäi-
29566:      Viime päivinä ja viikkoinajulkiset tiedotusvä-         nen osallistuminen. Valppaasti tapahtumia seu-
29567: lineet ovat välittäneet kansalaisten kuultaviksi ja         raavat nuoret ja kansalaiset laajemminkin näke-
29568: nähtäviksi hallituksen taholta vuolaasti esitetty-          vät valtion varoilla tuetun puoluevallan kaventa-
29569: jä lukuisia julkisten menojen supistamis- ja sääs-          van kansanvaltaa. Eräänä osoituksena ylitsepur-
29570: tämishankkeita. Niiden johdosta kansalaiset ja              suavasta puoluevallan voimasta nähdään ja
29571: eturyhmät eivät juurikaan ole hallituksen suun-             käsitetään puoluepoliittisin perustein tapahtu-
29572: taan mielisuosiotaan osoittaneet. Pikemminkin               neet valinnat ja nimitykset virkoihin kuluneiden
29573: ovat reaktiot paljolti olleet jopa paheksuvia.              vuosien ja jo vuosikymmenienkin kuluessa.
29574:      Julkisen talouden ja koko kansantaloutem-                 Kun lukuisia valtion varoilla rahoitettuja jär-
29575: mekin kuntoon saattamiseksi joudutaan ilmei-                keviäkin toimintoja nyt ja vastaisuudessa joudu-
29576: sesti toteuttamaan lukuisia vastenmielisiäkin               taan karsimaan, olisi mielestäni nyt oikea aika
29577: säästämis- ja supistamishankkeita. Mutta ne                 luopua poliittisesta puoluetuesta sen kaikissa
29578: tulee valita viisaasti perustellen, että ne voitaisiin      muodoissa.
29579: jotenkuten hyväksyä.                                           Ohjaamalla näin säästyvät varat opiskelijoi-
29580:      Vastenmielisten ratkaisuehdotusten ohella              den opintotukeen voitaisiin merkittävästi rahoit-
29581: tulisi hallituksen taholta tässä tilanteessa esittää        taa välttämättömän ja hallitusohjelmassakin
29582: toteutettavaksi myös jotain sellaista säästämis-            luvatun opintotukiuudistuksen toteuttamista.
29583: ja supistamishanketta, jonka kansamme enem-                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29584: mistö (yleinen mielipide) mielellään hyväksyisi.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29585:  Sellaiseksi säästämis- ja supistamiskohteeksi tu-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29586:  lisi valita valtion varoista jaettava rahoitus po-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29587:  liittisille puolueille, puoluetuki. Mielestäni siitä
29588:  voitaisiin ja tulisikin nyt luopua pysyvästi.                        Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
29589:      Lukuisissa eri muodoissa tapahtunut ja ta-                    toimenpiteisiin valtion varoilla tapahtu-
29590:  pahtuva puoluerahoitus valtion varoista poliitti-                 van puoluerahoitusjärjestelmän purkami-
29591:  sille puolueille, -järjestöille ja poliittiselle lehdis-          seksi sen kaikissa muodoissa ja myös
29592:  tölle ei ole osoittautunut onnelliseksi ratkaisuksi,              tämän kysymyksen perusteluosassa esi-
29593:  päinvastoin. Mitä suurempia summia valtion                        tettyjä näkökohtia huomioon ottaen?
29594: 
29595:       Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1991
29596: 
29597:                                                 Maunu Kohijoki
29598: 
29599: 
29600: 
29601: 210300M
29602: 2                                      1991 vp -   KK 193
29603: 
29604: 
29605: 
29606: 
29607:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29608: 
29609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     alentaminen viidellä prosentilla. Kun vallitsevis-
29610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sa taloudellisissa oloissa lähes kaikkiin etuuksiin
29611: olette 13 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-      ja määrärahoihinjoudutaan tekemään leikkauk-
29612: jeenne ohella toimittanut jäljennöksen kansan-     sia, on niiden koskettava myös puoluetukea.
29613: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kir-          Sen sijaan ei ole syytä puoluetuen täydelliseen
29614: jallisesta kysymyksestä n:o 193:                   lopettamiseen. Puoluetuki on markkamääräl-
29615:                                                    tään häviävän pieni osa julkisia menoja ja hyvin
29616:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
29617:                                                    valvottuna se ei anna mahdollisuuksia väärin-
29618:        toimenpiteisiin valtion varoilla tapahtu-   käytöksiin.
29619:        van puoluerahoitusjärjestelmän purkami-
29620:                                                       Puoluetuki nykyisellään ja nykyisessä laajuu-
29621:        seksi sen kaikissa muodoissa ja myös        dessaan ei myöskään johda puoluevaltaan. Suo-
29622:        tämän kysymyksen perusteluosassa esi-       messa valta kuuluu kansalle, joka käyttää sitä
29623:        tettyjä näkökohtia huomioon ottaen?         vapaissa vaaleissa.
29624:                                                       Mitä tulee kansanedustaja Kohijoen mainitse-
29625:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        miin puoluepoliittisin perustein tapahtuviin va-
29626: taen seuraavaa:
29627:                                                    lintoihin ja nimityksiin, on todettava, että nykyi-
29628:    Eduskunnalle jätettyyn valtion vuoden 1992      nen hallitus ei ole sellaisia tehnyt.
29629: tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy puoluetuen
29630: 
29631:     Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
29632: 
29633:                                                                           Pääministeri Esko Aho
29634:                                           1991 vp -   KK 193                                         3
29635: 
29636: 
29637: 
29638: 
29639:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29640: 
29641:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det med 5 %. Då nästan alla förmåner och anslag
29642: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        måste skäras ned under rådande ekonomiska
29643: den 13 augusti 1991 översänt avskrift av följande     förhållanden, måste nedskärningarna också gäl-
29644: av riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade           la partistödet.
29645: spörsmål nr 193:                                         Däremot finns det ingen orsak att helt avskaf-
29646:                                                       fa partistödet. Tili sitt markbelopp utgör parti-
29647:            Ämnar Regeringen skyndsamt vidta           stödet en försvinnande liten del av de offentliga
29648:        åtgärder för att upplösa systemet med          utgifterna och om det övervakas väl ger det inte
29649:        finansiering tili partierna av statens medel   möjligheter tili missbruk.
29650:        i alla dess former och dessutom så att de         För närvarande leder partistödet i sin nuva-
29651:        synpunkter som framförs i motiveringen         rande omfattning inte heller tili partivälde. I
29652:        tili detta spörsmål beaktas?                   Finland tillkommer makten folket, som utövar
29653:                                                       den genom fria vai.
29654:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            I fråga om sådana vai och utnämningar som
29655: anföra följande:                                      sker på partipolitiska grunder och som riksdags-
29656:                                                       man Kohijoki nämner kan det konstateras att
29657:     I budgetpropositionen för 1992, som har avlå-     den nuvarande regeringen inte har gjort några
29658: tits tili riksdagen, ingår en sänkning av partistö-   sådana.
29659: 
29660:      Helsingfors den 17 september 1991
29661: 
29662:                                                                             Statsminister Esko Aho
29663:                                               1991 vp
29664: 
29665: 
29666: Kirjallinen kysymys 194
29667: 
29668: 
29669: 
29670: 
29671:                                  Särkijärvi: Lääkärien jääviydestä sairausvakuutuksesta korvatta-
29672:                                      via laboratoriotutkimuksia määrättäessä
29673: 
29674: 
29675:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29676: 
29677:    Yhdysvalloissa on kongressi rajoittamassa       ovat maksajina, on todettu eräällä toisella alalla
29678: lainsäädännöllä lääkärien omistusta terveyden-     aiheuttavan selvää laskutuksen nousua.
29679: huollon laboratorioissa. Syynä tähän ovat selvi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29680: tykset, joissa on huomattu osakkeenomistajalää-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29681: kärien määräävän enemmän ja kalliimpia tutki-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29682: muksia potilailleen. Lääkärien omistamien labo-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29683: ratorioiden taksat ovat myös korkeampia kuin
29684: muiden. Liiallisten tutkimusten maksajina ovat               Aikooko Hallitus selvittää, lisääkö
29685: vakuutusyhtiöt ja yhteiskunta eli vakuutuksen-            lääkärien omistus laboratorioissa heidän
29686: ottajat ja kansalaiset yleensä.                           taipumustaan määrätä potilailleen tutki-
29687:    Suomessa ei liene vastaavaa tutkittu. Yleisen          muksia niissä, ja saattaa mahdollisesti
29688: jääviyskäsityksen mukaan tässä syntyy tilanne,            voimaan tätä koskeviajääviyssäännöksiä
29689: jossa maksajan intressiä ei kukaan osapuoli               tapauksissa, jotka kuuluvat sairausva-
29690: valvo. Jo pelkästään sen, että vakuutusyhtiöt             kuutuksesta korvattaviin?
29691: 
29692:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1991
29693: 
29694:                                         Jouni J. Särkijärvi
29695: 
29696: 
29697: 
29698: 
29699: 210300M
29700: 2                                          1991 vp -   KK 194
29701: 
29702: 
29703: 
29704: 
29705:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29706: 
29707:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lääkäreille ja palvelujen tuottajille. Toisaalta
29708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vakuutetulla on oikeus itse valita laboratorio,
29709: olette 13 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-          johon hän menee lääkärin määräämiin tutki-
29710: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       muksiin. Lääkärillä ei siten ole oikeutta määrätä
29711: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tutkimuksia suoritettavaksi vain lääkäriaseman
29712: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        yhteydessä toimivassa laboratoriossa. Kansan-
29713: myksestä n:o 194:                                      eläkelaitoksen antaman selvityksen mukaan sen
29714:                                                        tiedossa ei ole, että lääkärien omistusoikeus
29715:           Aikooko Hallitus selvittää, lisääkö          laboratoriossa vaikuttaisi sairausvakuutuksesta
29716:        lääkärien omistus laboratorioissa heidän        korvattavien tutkimusten määrään tai laatuun.
29717:        taipumustaan määrätä potilailleen tutki-           Terveydenhuollossa on tavallista, että henki-
29718:        muksia niissä, ja saattaa mahdollisesti         löt työskentelevät samanaikaisesti sekä julkisella
29719:        voimaan tätä koskevia jääviyssäännöksiä         että yksityisellä puolella. Etenkin lääkärit ovat
29720:        tapauksissa, jotka kuuluvat sairausva-          virka-asemansa perusteella sellaisessa asemassa,
29721:        kuutuksesta korvattaviin?                       että he ovat oikeutettuja tekemään sopimuksia,
29722:                                                        esimerkiksi laboratoriotutkimusten ostamisesta,
29723:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mutta samalla he ovat tietyssä riippuvaisuussuh-
29724: vasti seuraavaa:                                       teessa myös toiseen sopijaosapuoleen. Näissä
29725:                                                        tilanteissa on sovellettava hallintomenettelylain
29726:    Saadun selvityksen mukaan Kansaneläkelai-           esteellisyyssäännöksiä, jotka antavatkin tervey-
29727: tos pitää rekisteriä yksityisestä terveydenhuol-       denhuollon yksiköiden hallinnolle selkeän kont-
29728: losta annetun lain mukaisista laitoksista. Lää-        rollin mahdollisuuden.
29729: ninhallitusten antamista yksityisten laitosten             Sairausvakuutus on kehittämisen kohteena
29730: toimilupapäätöksistä ilmenevät tiedot laitoksen        muun muassa valtion vuoden 1992 tulo- ja me-
29731: vastaavasta johtajasta, omistajasta, henkilökun-       noarvioesityksen yhteydessä esiintuodun vero-
29732: nasta ja laitoksen antamista palveluista. Kan-         tuksen sairauskuluvähennyksen poistamisen
29733: saneläkelaitoksella ei ole tietoa yksityiskohtaisis-   johdosta. Tällöin joudutaan kiinnittämään huo-
29734: ta omistussuhteista ja lääkärien osuudesta nii-        miota myös sairausvakuutuksen korvaamiin
29735: hin.                                                   tutkimus-, hoito- ja lääkekustannuksiin. Osal-
29736:    Sairausvakuutuslain perusteella korvataan ai-       taan asiaan vaikuttaa myös mahdollisen ETA-
29737: noastaan tarpeelliset sairaanhoidon kustannuk-         sopimuksen myötä tuleva lääkealan kilpailun
29738: set tarpeettomia kustannuksia välttäen. Kansan-        vapauttaminen. On luonnollista, että sosiaali- ja
29739: eläkelaitos seuraa jatkuvasti sairausvakuutuksen       terveysministeriö seuraa edellä mainittujen
29740: piiriin kuuluvan sairaanhoidon kehitystä ja an-        muutosten johdosta sairausvakuutuskorvausten
29741: taa sairausvakuutuslain edellyttämiä yksityis-         kohdentumista.
29742: kohtaisia ohjeita korvattavista tutkimuksista
29743: 
29744:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
29745: 
29746:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
29747:                                           1991 vp -     KK 194                                           3
29748: 
29749: 
29750: 
29751: 
29752:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29753: 
29754:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att de försäkrade har rätt att själva välja i vilket
29755: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av         laboratorium de önskar få föreskrivna under-
29756: den 13 augusti 1991 tili vederbörande medlem av        sökningar utförda. Läkaren har med andra ord
29757: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      inte rätt att föreskriva undersökningar i uttryck-
29758: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr           ligen det laboratorium som fungerar i anslutning
29759: 194:                                                   tili läkarstationen. Enligt den utredning som
29760:                                                        folkpensionsanstalten gett finns det inte belägg
29761:           Amnar Regeringen utreda om läkares           för att läkarnas äganderätt i ett laboratorium
29762:        delägarskap i laboratorier ökar deras           skulle påverka omfattningen av eller kvaliteten
29763:        benägenhet att föreskriva patienterna un-       på de undersökningar som ersätts av sjukförsäk-
29764:        dersökningar i dessa laboratorier och           ringen.
29765:        ämnar Regeringen eventuellt införa be-              lnom hälsovården arbetar många samtidigt
29766:        stämmelser om jäv i de fall där kostna-         inom den offentliga och den privata sektorn.
29767:        derna ersätts av sjukförsäkringen?              Framför allt läkarna är tili följd av sin tjänste-
29768:                                                        ställning i den situationen att de har rätt att ingå
29769:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          avtal om t.ex. köp av laboratorieundersökning-
29770: anföra följande:                                       ar, samtidigt som de befinner sig i ett visst
29771:                                                        beroendeförhållande tili den andra avtalsparten.
29772:    Enligt inbegärd utredning upprätthåller folk-       1 dessa situationer skall stadgandena om jäv i
29773: pensionsanstalten ett register över de serviceen-      lagen om förvaltningsförfarande tillämpas. De
29774: heter som avses i lagen om privat hälso- och           här stadgandena ger också enheterna inom häl-
29775: sjukvård. De tillstånd som länsstyrelserna bevil-      sovårdsförvaltningen konkreta möjligheter att
29776: jar privata enheter inom hälso- och sjukvården         utöva kontroll.
29777: innehåller uppgifter om den ansvariga förestån-            Sjukförsäkringen är föremål för utveckling;
29778: daren, ägaren, personalen och de tjänster som          bland annat föreslås det i budgetpropositionen
29779: enheten tillhandahåller. Folkpensionsanstalten         för 1992 att de försäkrades avdrag för sjukkost-
29780: har inte detaljerade uppgifter rörande ägarstruk-      nader skall slopas i beskattningen. 1 detta sam-
29781: turen eller läkarnas andelar i serviceenheterna.       manhang måste hänsyn tas tili de kostnader för
29782:    Med stöd av sjukförsäkringslagen ersätts            undersökning, vård och läkemedel som ersätts
29783: endast nödvändiga kostnader för sjukvård, var-         av sjukförsäkringen. Ett eventuellt EES-avtal,
29784: vid onödiga kostnader bör undvikas. Folkpen-           som kan innebära att det blir fri konkurrens
29785: sionsanstalten följer kontinuerligt med hur den        inom läkemedelshandeln, är likaså en viktig
29786: sjukvård som omfattas av sjukförsäkringen ut-          faktori sammanhanget. Mot bakgrunden av det
29787: vecklas och tillställer därför läkarna och service-    ovan relaterade följer social- och hälsovårdsmi-
29788:  producenterna sådana detaljerade anvisningar          nisteriet givetvis med utformningen av sjukför-
29789:  om ersättningsgilla undersökningar som sjukför-       säkringsersättningarna.
29790:  säkringslagen förutsätter. Man bör även minnas
29791: 
29792:      Helsingforsden 17 september 1991
29793: 
29794:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
29795:                                                 1991 vp
29796: 
29797: 
29798: Kirjallinen kysymys 195
29799: 
29800: 
29801: 
29802: 
29803:                                    Särkijärvi: Verotustehtävien siirtämisestä kunnille
29804: 
29805: 
29806: 
29807:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29808: 
29809:    Verotuksen hoitaa nykyisellään kokonaisuu-         yksinkertaistettu. Verojäämät ovat samoin kas-
29810: dessaan valtio, joka veloittaa kunnilta osan vero-    vaneet jo toiselle kymmenelle miljardille. On il-
29811: tuksen kuluista. Sekä pohjatietojen keräämisen        meistä, että valtion verohallinnon suuri koko on
29812: että veronkannon osalta kunnat olisivat kuiten-       tehnyt siitä vaikeasti hallittavan ja tehottoman.
29813: kin pätevämpiä. Niillä on jo nyt monissa tapauk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29814: sissa paremmat rekisteritja atk-järjestelmät kuin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29815: verottajalla. Paikallisesta tiedosta on muutoin-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29816: kin hyötyä verotuksessa ja veronkannossa. Kun-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29817: tien olisi myös helpompi järjestää yleisönpalvelu
29818: niille verotettaville, jotka joutuvat nyt asioimaan              Aikooko Hallitus selvittää, olisiko pe-
29819: lääninverotoimistoissa.                                      rusteltua siirtää verovalmistelusta ja ve-
29820:    Verohallinnon henkilökunta on kasvanut                    ronkannosta osia kuntien suoritettavak-
29821: voimakkaasti samaan aikaan kun verotusta on                  si?
29822: 
29823:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1991
29824: 
29825:                                           Jouni J. Särkijärvi
29826: 
29827: 
29828: 
29829: 
29830: 210300M
29831: 2                                        1991 vp -   KK 195
29832: 
29833: 
29834: 
29835: 
29836:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29837: 
29838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kohtelun periaatteen toteutumisen, atk:n hy-
29839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        väksikäytön ja tavoiteltavien henkilöstösupistus-
29840: olette 13 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-        ten kannalta on perusteltua pyrkiä lukumääräl-
29841: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tään vähäisiin ja kooltaan suuriin yksikköihin.
29842: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Järkevä keskittäminen on paikallaan, sillä
29843: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta   verotusprosessista suuri osa on massamenette-
29844: kysymyksestä n:o 195:                                lyä, jossa hajauttaminen vain hidastaa toiminto-
29845:                                                      ja. Verotuksen hajauttaminen kuntien ja valtion
29846:            Aikooko Hallitus selvittää, olisiko pe-   viranomaisille tekisi järjestelmästä automaatti-
29847:        rusteltua siirtää verovalmistelusta ja ve-    sen tietojenkäsittelyn kannalta vaikeasti hallitta-
29848:        ronkannosta osia kuntien suoritettavak-       van, koska atk-tiedot on tarkoituksenmukaista
29849:        si?                                           säilyttää keskitetysti. Verotuksessa käytetään
29850:                                                      paljon suorasiirtotietoja, minkä vuoksi esimer-
29851:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kiksi Kansaneläkelaitoksen ja Väestörekisteri-
29852: taen seuraavaa:                                      keskuksen tietojen hajautettu siirtäminen kun-
29853:                                                      tien käytettäväksi olisi käytännössä vaikea to-
29854:    Valtion- ja kunnallisverotus on to1m1tettu        teuttaa. Myös veronkuittaus olisi hajautetussa
29855: yhdessä vuoden 1960 alusta lukien, jolloin vero-     järjestelmässä nykyistä tehottomampaa. Nyky-
29856: tuslaki tuli voimaan. Verotuslaki merkitsi vero-     järjestelmässä veronkuittaus on keskitettyjen
29857: tuksen perusteellista uudistamista nykyajan          tietojen ansiosta mahdollista siitä riippumatta,
29858: vaatimuksia vastaavasti. Verotusmenettely yh-        että kuittattava verojäämä ja verovelvollisen
29859: denmukaistettiin, jolloin myös kanto sekä muu-       hyväksi luettava palautus ovat eri paikoissa.
29860: toksenhaku säänneltiin yhtenäisesti. Verotusor-          Verojäämien kasvusta kysymyksessä esitetyn
29861: ganisaatiossa siirryttiin vakinaiseen virkamies-     viittauksen osalta hallitus toteaa, että jäämien
29862: kuntaan. Verovalmistelun edellyttämä erityis-        markkamäärän absoluuttinen kasvu on suhteu-
29863: asiantuntemus lisääntyi huomattavasti ja vero-       tettava verojen ja maksujen kasvuun. Jäämien
29864: tuksen tehokkuutta voitiin parantaa.                 määrään vaikuttaa lisäksi verohallinnosta riip-
29865:    Ne perustelut, joiden vuoksi yhtenäiseen vero-    pumattoman ja hajautettuna järjestelmänä toi-
29866: tusmenettelyyn aikanaan siirryttiin, ovat päteviä    mivan ulosottolaitoksen perinnän tehokkuus.
29867: myös tänä päivänä. Verovalmistelun tai veron-            Edellä mainituin perustein hallitus toteaa, että
29868: kannon hajauttaminen kuntien suoritettavaksi         verovalmistelun ja veronkannon tehtävien osit-
29869: merkitsisi menettelyjen monimutkaistumista ja        tainen siirtäminen kuntien suoritettavaksi ei olisi
29870: vaikeutumista sekä verotuksen toimittamisen ja       omiaan lisäämään kustannussäästöjä verotuk-
29871: veronkannon päällekkäisiä järjestelmiä. Veron-       sen valmistelussa eikä tehostamaan veronkan-
29872: kannon hajauttaminen verotoimistoihin osoit-         toa. Muutos olisi päinvastoin askel taaksepäin
29873: tautui heikosti toimivaksi. Tämä johti aikanaan      tilanteessa, jossa verohallinnon palvelukykyä on
29874: veronkannon keskittämiseen lääninverovirastoi-       voitava parantaa ja verotuksen toimittamista
29875: hin. Verotuksen osittainen toimittaminen kun-        tehostaa, vaikka käytettävissä olevat määrälliset
29876: nissa lisäisi nykyisten 210 verotuspisteen määrän    resurssit samanaikaisesti niukkenevat.
29877: noin 460:een. Verovelvollisten yhdenvertaisen
29878: 
29879:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1991
29880: 
29881:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29882:                                         1991 vp -   KK 195                                          3
29883: 
29884: 
29885: 
29886: 
29887:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29888: 
29889:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inskränkningarna i personalen är det motiverat
29890: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av      att försöka åstadkomma få och stora enheter.
29891: den 13 augusti 1991 till vederbörande medlem av        En rationeli centralisering är ändamålsenlig,
29892: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   eftersom en stor del av beskattningsprocessen
29893: dagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade           består av massrutiner där en decentralisering
29894: spörsmål nr 195:                                    enbart bromsar upp funktionerna. En decentra-
29895:                                                     lisering av beskattningen tili kommunerna och
29896:           Ämnar Regeringen utreda om det vore       statliga myndigheter skulie göra systemet svårt
29897:        ändamålsenligt att överföra delar av skat-   att styra ur ADB-synpunkt, eftersom det är
29898:        teberedningen och skatteuppbörden till       ändamålsenligt att uppbevara ADB-information
29899:        att utföras av kommunerna?                   centraliserat. Vid beskattningen används mycket
29900:                                                     direktöverförd information, varför t.ex. en de-
29901:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       centraliserad överföring av fo1kpensionsanstal-
29902: anföra följande:                                    tens och befolkningsregistercentralens informa-
29903:                                                     tion för att användas av kommunerna i prakti-
29904:    Stats- och kommunalbeskattningen har verk-       ken skulle vara svår att genomföra. Även skat-
29905: ställts tillsammans från och med ingången av år     tekvittningen skulle vara ineffektivare i ett de-
29906: 1960 då beskattningslagen trädde i kraft. Be-       centraliserat system än vad den är nu. Tack vare
29907: skattnings1agen innebar en grundlig revidering      den centraliserade informationen är skattekvitt-
29908: av beskattningen så att den motsvarar nutidens      ning i det nuvarande systemet möjlig oberoende
29909: krav. Beskattningsförfarandet förenhetligades,      av att den skatterest som skall kvittas och den
29910: varvid även uppbörd och sökande av ändring          återbörd som räknas den skattskyldige till godo
29911: reglerades enhetligt. Inom beskattningsorganisa-    finns på olika ställen.
29912: tionen övergick man till en ordinarie tjänsteman-      Vad gäller hänvisningen i spörsmålet till öka-
29913: nakår. Den specialsakkunskap som skattebered-       de skatterester konstaterar regeringen att ök-
29914: ningen kräver ökade märkbart och beskattning-       ningen av resterna i absoluta tai skali ses i pro-
29915: ens effektivitet kunde förbättras.                  portion till ökningen av skatter och avgifter. På
29916:    De grunder som ledde till en övergång till ett   restbeloppen inverkar dessutom effektiviteten
29917: enhetligt beskattningsförfarande gäller även i      hos den indrivning som sköts av det av skatteför-
29918: dag. En decentralisering av skatteberedningen       valtningen obundna och som decentraliserat
29919: eller skatteuppbörden till att handhas av kom-      system fungerande utmätningsväsendet.
29920: munerna skulle innebära att förfarandena blir          På basis av ovan nämnda grunder konstaterar
29921: mer komplicerade och svårare att genomföra          regeringen att en överföring av uppgifterna inom
29922: samt att dubbla system för verkställandet av        skatteberedningen och skatteuppbörden tili att
29923: beskattningen och skatteuppbörden uppstår.          delvis handhas av kommunerna inte vore ägnat
29924: Decentraliseringen av skatteuppbörden till skat-    att öka kostnadsinbesparingarna vid beredning-
29925: tebyråerna visade sig fungera dåligt. Detta ledde   en av beskattningen elier att effektivera skat-
29926: på sin tid tili att skatteuppbörden koncentrera-    teuppbörden. Ändringen skulle tvärtom innebä-
29927: des tilllänsskatteverken. Om beskattningen del-     ra ett steg bakåt i en situation där det är
29928: vis verkställdes i kommunerna skulie antalet        nödvändigt att förbättra skatteförvaltningens
29929:  beskattningsstälien öka från nuvarande 210 tili    serviceförmåga och effektivera verkstäliandet av
29930: ca 460. För förverkligande av principen om          beskattningen, fastän de resurser som står tili
29931: enhetlig behandling av de skattskyldiga, för        förfogande samtidigt blir knappare.
29932:  utnyttjande av ADB och för de efterstävade
29933: 
29934:      Helsingforsden 16 september 1991
29935: 
29936:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
29937:                                                  1991 vp
29938: 
29939: 
29940: Kirjallinen kysymys 196
29941: 
29942: 
29943: 
29944: 
29945:                                     Särkijärvi: Valtion tiedonhankinnasta yrityksille aiheutuvan rasi-
29946:                                         tuksen keventämisestä
29947: 
29948: 
29949:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29950: 
29951:    Etenkin pienet yritykset valittavat, että valtio       Joissain maissa ollaan turhan työn välttämi-
29952: kerää niiltä eri lakien perusteella yhä enemmän        sessä pitemmällä. Tietojen kerääjän tulee myös
29953: sellaisia tietoja, joiden tuottaminen on työlästä ja   aina ilmoittaa samassa yhteydessä, mihin ja
29954: aikaa vievää. Tiedon keruuseen ei olekaan ra-          miten niitä käytetään.
29955: kennettu kontrollia, jossa voitaisiin puolueetto-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29956: masti arvioida, saadaanko kerättävästä tiedosta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29957: enemmän hyötyä kuin sen kustannusvaikutus              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29958: kokonaisuudessaan on. Tiedon kerääjällä ei             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29959: myöskään ole velvollisuutta käyttää ensi sijassa
29960: tietoja, joita on jo johonkin toiseen tarkoituk-                 Aikooko Hallitus vähentää valtion eri
29961: seen kerätty, vaan samat asiat voidaan velvoittaa             elinten yrityksiltä keräämien tietojen
29962: kirjaamaan yhä uudelleen. Edelleen ei ole myös-               aiheuttamaa työtä lisäämällä kontrollia
29963: kään velvoitetta esitäyttää tiedustelulomakkeita              ja asettamalla tietojen kerääjälle yritysten
29964: niiltä osin kuin tiedot jo ovat kerääjällä.                   työtä minimoivia velvoitteita?
29965: 
29966:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1991
29967: 
29968:                                            Jouni J. Särkijärvi
29969: 
29970: 
29971: 
29972: 
29973: 210300M
29974: 2                                          1991 vp -   KK 196
29975: 
29976: 
29977: 
29978: 
29979:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29980: 
29981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dollistava laki liike- ja yhteisötunnuksen luovut-
29982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tamisesta (1126/90) tuli voimaan kuluvan vuo-
29983: olette 13 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-          den tammikuun alussa. Mainittakoon myös, että
29984: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Tilastokeskus selvittää parhaillaan elinkeinove-
29985: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        roaineiston käyttöä tilinpäätöstilastojen laatimi-
29986: Jouni J. Särkijärven kirjallisesta kysymyksestä        seen tarkoituksena lopettaa kokonaan pienyri-
29987: n:o 196, joka kuuluu seuraavasti:                      tysten tilinpäätöskyselyt. Verohallinnon verotus-
29988:                                                        aineistoja Tilastokeskus hyödyntää jo nykyisin
29989:           Aikooko Hallitus vähentää valtion eri        yritys- ja toimipaikkarekisterissä. Myös kansa-
29990:        elinten yrityksiltä keräämien tietojen          laisilta suoraan lomakkeilla tapahtuva tiedonke-
29991:        aiheuttamaa työtä lisäämällä kontrollia         ruu on vähentynyt merkittävästi, kun Tilasto-
29992:        ja asettamalla tietojen kerääjälle yritysten    keskus siirtyi vuoden 1990 väestölaskennan yh-
29993:        työtä minimoivia velvoitteita?                  teydessä suorittamaan väestölaskennat yksin-
29994:                                                        omaan rekistereistä saatavien tietojen pohjalta.
29995:   Esitän vastauksena kysymykseen kunnioitta-               Tietotekniikan kehittyminen on parantanut
29996: vasti seuraavaa:                                       mahdollisuuksia käyttää toistuvasti suoritetta-
29997:                                                        vassa tiedonkeruussa lomakkeita, joihin on esi-
29998:    Vuosittain yritykset joutuvat antamaan tieto-       täytetty kerääjän hallussa olevia tiedonautajaa
29999: ja viranomaisille mm. verotusta, erilaista viran-      koskevia tietoja. Esimerkiksi Tilastokeskuksen
30000: omaisvalvontaa, lupia, raha-anomuksia ja tutki-        samoille yrityksille toistuvasti toimitetut kysely-
30001: musta ja tilastoja varten. Valtionhallinnon lisäk-     lomakkeet ovat esitäytettyjä. Säännöllisesti yri-
30002: si yrityksiltä keräävät tietoja myös kunnat ja         tyksiltä tietoja keräävänä viranomaisena se on
30003: elinkeinoelämän järjestöt.                             myös neuvotellut tilastolomakkeiden ja tiedon-
30004:     Valtionhallinnossa tehtävä kehittämistyö tie-      keruiden uudistuksista yritysten ja elinkeinoelä-
30005: tohallinnon alueella tulee johtamaan siihen, että      män kanssa tarkistaakseen tietojen tarpeellisuu-
30006: lomakkeilla tapahtuva tiedonkeruu vähenee ja           denja saatavuuden. Yrityksiä on myös vapautet-
30007: tietojen vaihto viranomaisten välillä lisääntyy.       tu tiedonantovelvollisuudesta tapauksissa, joissa
30008: Valtioneuvosto on edellyttänyt vuoden 1989             yrityksen kyky vastata kyselyyn on heikentynyt.
30009: maaliskuun 22. päivänä valtion tietohallinnon               Hallitus on tehnyt päätöksen valtion tieto-
30010: kehittämisestä tekemässään päätöksessä julkisen        hallinnon kehittämisen periaatteista ja niiden
30011: hallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuuden          edellyttämistä toimenpiteistä. Sen mukaisesti
30012: aikaansaamista. Jollei tietojen suojaamista kos-       tietojen vaihto tulee viranomaisten kesken li-
30013: kevista säädöksistä muuta johdu, tiedot tulee          sääntymään ja suora lomakkeilla tapahtuva tie-
30014: kerätä hallinnossa pääsääntöisesti vain kerran ja      donkeruu yrityksiltä, muilta yhteisöiltä ja kansa-
30015: luovuttaa edelleen tietopalveluina niitä tarvitse-     laisilta vähenemään. Yritysten tiedonantorasi-
30016: ville muille viranomaisille.                           tusta tulee vähentämään myös meneillään oleva
30017:      Julkisen liike- ja yhteisötunnuksen avulla        lupahallinnon uudistus, jota koskevan päätök-
30018: keskeiset yritystä koskevat tiedot voidaan jo nyt      sen valtioneuvosto teki vuoden 1989 heinäkuun
30019: välittää tarvitseville ilman, että niitä on kysyttä-   27. päivänä. Lupajärjestelmiä tullaan purka-
30020: vä joka kerta erikseen yrityksiltä. Tämän mah-         maan etenkin monilla elinkeinoelämän aloilla.
30021: 
30022:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
30023: 
30024:                                                                              Ministeri Ilkka Kanerva
30025:                                         1991 vp -   KK 196                                           3
30026: 
30027: 
30028: 
30029: 
30030:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30031: 
30032:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        januari 1991. Vidare kan det nämnas att Statis-
30033: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av      tikcentralen för närvarande utreder hur det ma-
30034: den 13 augusti 1991 tili vederbörande med1em av     teria! som hänför sig tili beskattningen av nä-
30035: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-   ringsverksamhet går att använda vid uppgöran-
30036: dagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade           det av bokslutsstatistik. A vsikten är nämligen att
30037: spörsmå1 nr 196:                                    helt och håliet slopa bokslutsförfrågningarna
30038:                                                     gäliande småföretagare. Skatteförvaltningens
30039:           Ämnar Regeringen minska på det            beskattningsmaterial utnyttjas redan nu i Statis-
30040:        arbete som förorsakas av att olika statli-   tikcentralens företags- och arbetsställeregister.
30041:        ga organ samlar in uppgifter av företag      Från och med år 1990 har betydligt mindre data
30042:        genom att öka kontrollen och genom att       uppsamlats också av medborgare, eftersom Sta-
30043:        för dem som samlar in data uppstälia         tistikcentralen får de uppgifter som behövs för
30044:        krav som minimerar företagens arbete?        folkräkningar direkt från register.
30045:                                                         Den utvecklade datatekniken har förbättrat
30046:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       möjligheterna att i samband med återkommande
30047: anföra följande:                                    insamling av data använda blanketter som inne-
30048:                                                     hålier förhandsifylida uppgifter. Exempel på
30049:    Årligen är företagen tvungna att tili olika      förhandsifylida blanketter är de förfrågningar
30050: myndigheter lämna uppgifter för bl.a. beskatt-      som Statistikcentralen upprepade gånger sänder
30051: ning, olika former av myndighetstillsyn, tili-      tili samma företag. Mot bakgrunden av att
30052: stånd, penningansökningar samt forskning och        statistikcentralen regelbundet samlar in data av
30053: statistik. Vid sidan om de statliga organen sam-    företagen har centralen tilisammans med företa-
30054: 1ar också kommunerna och organisationer inom        gen och näringslivet också diskuterat behovet av
30055: nä ringslivet in data av företagen.                 att revidera statistikblanketter och rutiner i sam-
30056:    Det utvecklingsarbete görs som inom statsför-    band med datainsamlingen. Syftet med diskus-
30057: valtningen beträffande dataadministrationen         sionerna har varit att kartlägga nyttan av och
30058: kommer att leda tili att datainsamlingen på         tiligången tili information. Företag med försäm-
30059: blanketter minskar och att datautbytet myndig-      rade möjligheter att besvara förfrågningar har i
30060: heterna emelian ökar. Statsrådet har i ett beslut   vissa fali kunnat befrias från skyldigheten att
30061: om utvecklande av statens dataadministration        lämna uppgifter.
30062: daterat den 22 mars 1989 förutsatt, att datasys-        Regeringen har fattat beslut om principerna
30063: temen inom den offentliga förvaltningen skali       för hur den statliga dataadministrationen skali
30064: göras kompatibla. Om inte bestämmelserna gäl-       utvecklas och vilka åtgärder som krävs i detta
30065: lande datasekretessen kräver särskilda förfa-       sammanhang. Enligt detta beslut kommer da-
30066: ringssätt är det meningen att man inom förvalt-     tautbytet myndigheterna emelian att öka, samti-
30067: ningen skali samla in uppgifter bara en gång och    digt som blankettförfrågningarna direkt tili före-
30068: sedan förmedla dessa uppgifter tili andra myn-      tag, samfund och medborgare kommer att mins-
30069: digheter som behöver dem.                           ka. Den revidering av tiliståndsförvaltningen
30070:    Med hjälp av det alimänna registret över         som statsrådet fattade beslut om den 27 juli 1989
30071: affärs- och samfundssignum kan man redan nu         och som för närvarande pågår kommer också att
30072: förmedla centrala uppgifter om företagen utan       minska på företagens skyldighet att lämna ut
30073: att uppgifterna gång på gång behöver samlas in      uppgifter. Tiliståndsförfarandet kommer att
30074: av företagen. Den lag som gör detta möjligt,        upplösas framför alit inom många av näringsli-
30075: nämligen lagen om utlämnande av affärs- och         vets sektorer.
30076: samfundssignum (1126/90), trädde i kraft den 1
30077: 
30078:      Helsingforsden 10 september 1991
30079: 
30080:                                                                            Minister Ilkka Kanerva
30081:                                                1991 vp
30082: 
30083: Kirjallinen kysymys 197
30084: 
30085: 
30086: 
30087: 
30088:                                   Laine: Rintasyövän toteamista edistävän mammografiaseulonnan
30089:                                       laajentamisesta
30090: 
30091: 
30092:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30093: 
30094:     Rintasyöpä lisääntyy maassamme koko ajan         enemmän kuin varhaisessa vaiheessa havaitun.
30095: ja on sitä yleisempi mitä vanhemmasta ikäryh-        Kokemusten mukaan seulonnassa havaitut ta-
30096: mästä on kysymys. Suomessa kuolee vuosittain         paukset yleensä myös pärjäävät hyvin syövän
30097: rintasyöpään noin 700 naista. Rintasyöpään           poiston jälkeen ja ao. henkilöiden elinvuosien
30098: jossakin vaiheessa sairastuneita ja hoidettuja on    määrä kasvaa.
30099: tällä hetkellä noin 18 000. Kymmenen vuoden              Edellä kerrotun valossa on vaikea ymmärtää
30100: kuluttua heitä arvioidaan olevan kaksi kertaa        pyrkimyksiä säästää seulonnasta vähentämällä
30101: enemmän.                                             tarkastuskertoja tai jättämällä esim. vanhempia
30102:     Rintasyövän yleistyminen korostaa mammo-         ikäryhmiä seulonnan ulkopuolelle. Viranomais-
30103: grafiaseulonnan lisäämisen tarvetta ja sen ulotta-   ten ja päätöksentekijöiden tulisi eri portaissa
30104: mista myös vanhempiin ikäryhmiin. Seulonnalla        huolehtia siitä, että lyhytnäköisellä säästämisellä
30105: löytyneet syövät paljastuvat varhaisemmin ja         ei estetä todellista säästämistä, jota syövän var-
30106: ovat myös hyvälaatuisempia kuin muulla tavalla       hainen toteaminen ja hoito merkitsee.
30107: löytyneet syövät. Esim. Turussa neljä vuotta             On lisäksi syytä ottaa huomioon, että mam-
30108: jatkuneen ja kaikkiin 40-74-vuotiaisiin naisiin      mografiatarkastuksen hankkiminen yksityisesti
30109:  kohdistuneen seulonnan avulla on löydetty 64        kaupallisella pohjalla toimiviita lääkäriasemilta
30110: prosenttia syöpätapauksista.                         tulisi kohtuuttoman kalliiksi ainakin pienituloi-
30111:     Turussa vuonna 1987 aloitetun mammogra-          sille eläkeläisille ja muille vähävaraisille.
30112: fiaseulonnan ansiosta rintasyöpään kuolleisuus           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30113:  on Turun seudulla Suomen keskitasoa alhaisem-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30114:  pi, vaikka alue kuuluu Helsingin ohella synkim-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30115:  piin rintasyövän ilmenemisalueisiin. Myös hoito-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30116:  kustannukset ovat Turussa pienemmät ja hoito-
30117:  ajat lyhyempiä kuin esim. Tampereella, jossa
30118:  rintasyöpää esiintyy vähemmän, muttajossa seu-                Aikooko Hallitus huolehtia rintasyö-
30119:  lonta ei ole yhtä laajaa.                                  vän varhaista toteamista edistävän mam-
30120:     Varhaisvaiheessa todettu syöpä merkitsee                mografiaseulonnan laajentamisesta ja
30121:  todellista säästöä myöhempinä vuosina. Pidem-              kohdistamisesta myös vanhempiin ikä-
30122:  mälle edenneen syövän hoitaminen maksaisi                  ryhmiin?
30123: 
30124:      Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1991
30125: 
30126:                                              Ensio Laine
30127: 
30128: 
30129: 
30130: 
30131: 2!0300M
30132: 2                                       1991 vp -   KK 197
30133: 
30134: 
30135: 
30136: 
30137:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30138: 
30139:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kokemukset mammografiaseulonnan ensimmäi-
30140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sistä vuosista ovat olleet osittain lupaavia, on
30141: olette 14 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-       jaksettava odottaa Suomen seulonnan tuloksia
30142: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vielä muutamia vuosia, ennen kuin voidaan
30143: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tehdä sellaisia pidemmälle meneviä johtopäätök-
30144: Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      siä rintasyöpäkuolemien lukumäärän vähenty-
30145: sestä n:o 197:                                      misestä ja taloudellisista seikoista, joihin kysyjä
30146:                                                     viittaa.
30147:           Aikooko Hallitus huolehtia rintasyö-          Seulontojen vaikuttavuudesta on käytettävis-
30148:        vän varhaista toteamista edistävän mam-      sä tutkimustuloksia Suomen lisäksi Yhdysval-
30149:        mografiaseulonnan laajentamisesta ja         loista, Ruotsista, Englannista ja Hollannista.
30150:        kohdistamisesta myös vanhempiin ikä-         Niiden perusteella voidaan arvioida, että 50-
30151:        ryhmiin?                                     59-vuotiaita nuorempiin tai vanhempiin ikäluok-
30152:                                                     kiin siirryttäessä hyöty estettyinä kuolemina ja
30153:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         seulonnan avulla jatkettuina elinvuosina luulta-
30154: taen seuraavaa:                                     vasti vähenee. Tieto seulonnan hyödyistä ja hai-
30155:                                                     toista on niin epävarmaa, että esimerkiksi Nor-
30156:     Mammografiaan perustuva rintasyövän seu-        jassa päätettiin olla käynnistämättä mammogra-
30157: lonta käynnistettiin Suomessa terveydenhuol-        fiaseulontaa lainkaan. Suomessa on useissa
30158: toon kuuluvana rutiinitoimintana vuonna 1987        kunnissa esitetty mielipiteitä, että rintasyövän
30159: ensimmäisenä maailmassa. Sitä ennen maassam-        seulonta on kallis terveydenhuollon toiminta-
30160: me oli järjestetty paikallisia kokeiluseulontoja.   muoto. Kustannusten vähentämiseksi onkin
30161: Terveydenhuollon järjestämistä koskevan valta-      mammografiakuvan tulkintavaiheen menetelmiä
30162: kunnallisen suunnitelman mukaisesti mammo-          arvioitava jatkossa uudelleen.
30163: grafiaseulontaa on asteittain laajennettu siten,        Suomessa on tällä hetkellä tarkoituksenmu-
30164: että vuonna 1991 seulonnan piiriin kuuluvat         kaista jatkaa mammografiaseulontaa nykyisessä
30165: 50-59-vuotiaat naiset. Uusintaseulontoja voi-       laajuudessaan. Tärkeää on toiminnan jatkuva
30166: daan järjestää myös 59 vuotta vanhemmille nai-      seuraaminen ja hyödyn ja haittojen arvioiminen
30167: sille. Ikäryhmien valinta perustui suomalaisten     niin pian kuin uutta tietoa on kertynyt riittäväs-
30168: asiantuntijoiden ja ulkomaisten tutkimusten         ti. Myös Turun laajan seulonnan tarkka seuraa-
30169: antamaan tietoon seulontojen vaikuttavuudesta       minen ja seulonnan tulosten analyysi on välttä-
30170: eri ikäryhmissä.                                    mätöntä. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee
30171:     Mammografiaseulonnan ensisijainen tavoite       osaltaan tukemaan tätä selvitystä. Näiltä pohjil-
30172: on rintasyövästa aiheutuvan kuolleisuuden vä-       ta voidaan sitten tarvittaessa laajentaa seulon-
30173: hentäminen. Varhain todetun rintasyövän hoi-        nan piiriin tulevien ikäryhmien määrää. Mam-
30174: dossa on mahdollisuus käyttää säästävää leik-       mografiaseulonta on syytä ulottaa mahdollisim-
30175: kausta, joten tätä kautta seulonnat parantavat      man monen sellaisen naisen ulottuville, jolle siitä
30176: myös naisen elämänlaatua. Vaikka tulokset ja        on hyötyä.
30177:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
30178: 
30179:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
30180:                                           1991 vp -     KK 197                                           3
30181: 
30182: 
30183: 
30184: 
30185:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30186: 
30187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de bör man orka vänta på resultaten från scree-
30188: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningen i Finland ännu några år förrän man kan
30189: den 14 augusti 1991 tili vederbörande medlem av        dra sådana mera långtgående slutsatser om
30190: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      minskningen av antalet dödsfali på grund av
30191: dagsman Laine undertecknade spörsmål nr 197:           bröstcancer och om ekonomiska faktorer som
30192:                                                        frågestäliaren hänvisar tili.
30193:                                                           Om effektiviteten av screening föreligger
30194:           Åmnar Regeringen se tili att mammo-          forskningsreslutat såväl i Finland som i Förenta
30195:        grafiscreening som främjar konstateran-         Staterna, Sverige, England och Holiand. På basis
30196:        det av bröstcancer i ett tidigt skede skali     av resultaten kan man räkna med att nyttan i
30197:        kunna utvidgas och inriktas även på             form av räddade Iiv och genom screening för-
30198:        äldre åldersgrupper?                            längd livstid av alit att döma minskar vid över-
30199:                                                        gången tili yngre elier äldre åldersklasser än
30200:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          50-59-åringar. Uppgifterna om fördelarna och
30201: anföra följande:                                       nackdelarna med screening är så osäkra att man
30202:                                                        exempelvis i Norge har beslutat att överhuvudta-
30203:    Finland inledde 1987 som första land i världen      get inte ta mammografiscreening i bruk. I Fin-
30204: på mammografi baserad bröstcancerscreening             land anser ett flertal kommuner att bröstcan-
30205: som en rutinåtgärd i anslutning tili hälsovården.      cerscreening är en dyr verksamhetsform inom
30206: Tidigare hade screening anordnats i vårt land i        hälsovården. För reducering av kostnaderna bör
30207: form av lokala experiment. I enlighet med den          metoderna vid tydande av mammografibilder i
30208: riksomfattande planen för anordnande av hälso-         fortsättningen omvärderas.
30209: vården har mammografiscreening gradvis utvid-             För närvarande är det motiverat att i Finland
30210: gats så att undersökningen 1991 skali omfatta          fortsätta med mammografiscreening i dess nuva-
30211: kvinnor i åldern 50-59 år. Förnyad screening           rande omfattning. Det är viktigt att kontinuer-
30212: kan anordnas även för kvinnor som är äldre än          ligt följa med verksamheten och att bedöma för-
30213: 59 år. Valet av åldersgrupper baserade sig på          delarna och nackdelarna så snart det finns tili-
30214: information som erhåliits av finländska experter       gång tili ny information i tillräcklig utsträckning.
30215: och utländska undersökningar om effektiviteten         Det är också nödvändigt att noga följa med den
30216: av screening i olika åldersgrupper.                    omfattande screeningen i Åbo och analysen av
30217:    Det främsta målet för mammografiscreening           reslutaten från screeningen. Social- och hälso-
30218: är att minska dödligheten i bröstcancer. Bröst-        vårdsministeriet kommer för sin del att stöda
30219: cancer som konstaterats i ett tidigt skede kan         denna utredning. Utgående från dettakan scree-
30220: skötas med en skonande operation. Screening            ning sedan vid behov utsträckas tili nya ålders-
30221: kan därför höja även kvinnans livskvalitet. Trots      grupper. Det är skäl att utsträcka mammogra-
30222: att resultaten och erfarenheterna av mammogra-         fiscreening tili största möjliga antal kvinnor som
30223: fiscreening från de första åren delvis varit lovan-    har nytta av metoden.
30224: 
30225:      Helsingfors den 17 september 1991
30226: 
30227:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
30228:                                                 1991 vp
30229: 
30230: Kirjallinen kysymys 198
30231: 
30232: 
30233: 
30234: 
30235:                                    Lahikainen: Valtionosuuksien maksamisesta ammatillisten oppilai-
30236:                                       tosten käyttökustannuksiin
30237: 
30238: 
30239:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30240: 
30241:    Suomen ammatillisten oppilaitosten liitto sel-     neet vuoden 1990 loppusuoritukset, ollaan edel-
30242: vitti vuoden 1990 kesä-heinäkuun aikana jäse-         leen noin 100 miljoonan markan kokonaissum-
30243: nilleen suuntautuneella kirjallisella kyselyllä ra-   massa.
30244: hoituslain voimaantulon jälkeen aiheutuneen              Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista
30245: käyttökustannusten loppusuoritusten määrän.           annetun lain 19 §:n 3 momentissa todetaan mm.,
30246:    Saatujen selvitysten perusteella valtionosuus-     että loppuerästä maksetaan vähintään 90% sel-
30247: saatavat olivat tuolloin yhteensä 52,5 miljoonaa      vityksen mukaisesta määrästä vastaava osuus
30248: markkaa.                                              niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun selvi-
30249:    Ammattikasvatushallituksen tarkastustoimis-        tys on saatu, viimeistään kahden kuukauden
30250: ton ilmoittamien tietojen mukaan kuntien ja           kuluessa tästä, ja jäännös, kohta kun selvitys on
30251: kuntainliittojen ylläpitämien ammatillisten oppi-     voitu tarkistaa, ehkä tarpeelliset lisätiedot saada
30252: laitosten valtionosuussaatavien kokonaismäärä         ja valtionosuuden suuruus määrätä.
30253: vuosilta 1986-1989 oli peräti 116 miljoonaa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30254: markkaa.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30255:     Kuluvana vuonna tilanne ei ole oleellisesti       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30256: muuttunut. Vuoden 1986 loppusuorituksia kos-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30257: kevat päätökset ja määrärahat on lähetetty ao.
30258: oppilaitoksille. Vuoden 1987 osalta osa päätök-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30259: sistä on tehty, mutta maksatusta ei ole voitu                 ryhtyä maamme ammattikoulujen loppu-
30260: panna täytäntöön valtion tulo- ja menoarvioon                 suoritusten maksamiseksi lain edellyttä-
30261: varatun määrärahan jatkuvan riittämättömyy-                   mällä 'niin pian kuin mahdollista' -taval-
30262: den vuoksi. Kun ottaa lisäksi huomioon sen, että              la?
30263: oppilaitosten saatavien määrää ovat kasvatta-
30264: 
30265:      Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1991
30266: 
30267:                                             Erja Lahikainen
30268: 
30269: 
30270: 
30271: 
30272: 210300M
30273: 2                                       1991 vp -    KK 198
30274: 
30275: 
30276: 
30277: 
30278:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30279: 
30280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksien maksatus on tapahtunut valtionosuuden
30281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saajan kannalta useissa tapauksissa kohtuutto-
30282: olette 15 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-       man myöhään. Kokonaisuuden kannalta osa-
30283: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    suoritusten jälkeen maksamatta olevien valtion-
30284: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     osuuksien määrä on suhteellisen pieni ollen noin
30285: Erja Lahikaisen näin kuuluvasta kirjallisesta       yksi prosentti opetustoimen kaikista valtion-
30286: kysymyksestä n:o 198:                               osuuksista.
30287:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Valtionosuuspäätösten maksa tuksen viiveet
30288:                                                     ovat johtuneet myös valtion tulo- ja menoarvi-
30289:        ryhtyä maamme ammattikoulujen loppu-
30290:                                                     oon varattujen määrärahojen niukkuudesta,
30291:        suoritusten maksamiseksi lain edellyttä-
30292:        mällä 'niin pian kuin mahdollista' -taval-   minkä vuoksi loppusuoritusten maksatus on
30293:                                                     ajoittain jouduttu sopeuttamaan olemassa ole-
30294:        la?
30295:                                                     viin resursseihin. Hallituksen esitykseen muu-
30296:                                                     toksista valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvi-
30297:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
30298:                                                     oon (II lisäbudjetti) sisältyy ehdotus 15 miljoo-
30299: taen seuraavaa:
30300:                                                     nan markan lisämäärärahasta yksityisille amma-
30301:    Opetustoimen valtionosuusselvitysten käsitte-    tillisille oppilaitoksille nimenomaan valtionavun
30302: lyssä on ammattikasvatushallituksen ja koulu-       l<;>ppusuoritusten maksatuksien nopeuttamisek-
30303: hallituksen aikana syntynyt tietynasteista jäl-     Si.
30304: keenjääneisyyttä, joka johtuu osaltaan keskusvi-       Opetushallitus pyrkii parhaillaan nopeutta-
30305: rastojen yhdistämiseen liittyneestä muutostilan-    maan valtionosuusasioiden käsittelyä ja saatta-
30306: teesta.                                             maan siten myös loppusuoritusten maksatuksen
30307:    Selvitysten lopullisen tarkastuksen viivästy-    tapahtumaan huomattavasti nykyistä nopeam-
30308: minen on aiheuttanut sen, että myös loppusuori-     min.
30309: 
30310:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
30311: 
30312:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
30313:                                          1991 vp -   KK 198                                            3
30314: 
30315: 
30316: 
30317: 
30318:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30319: 
30320:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Den försenade slutgranskningen av redovis-
30321: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningarna har gett upphov tili att även betalning-
30322: den 15 augusti 1991 tili vederbörande medlem a v     en av slutraterna för mottagarna av statsandelar-
30323: statsrådet översänt en avskrift av följande av       na i tlera fall har skett oskäligt sent. Med tanke
30324: riksdagsman Erja Lahikainen undertecknade            på helheten är den obetalda delen statsandel efter
30325: spörsmål nr 198:                                     delraterna relativt liten, cirka en procent av alla
30326:                                                      statsandelar inom undervisningsväsendet.
30327:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Förseningarna i betalningen av statsandelar-
30328:        ta för att slutraterna tili yrkesskolorna i   na har även berott på knappheten i de reservera-
30329:        vårt land skall betalas på det sätt som       de anslagen i statsbudgeten, varför man tidvis
30330:        lagen förutsätter, dvs. så snart som möj-     har blivit tvungen att anpassa betalningen av
30331:        ligt?                                         slutraterna tili existerande resurser. I regeringens
30332:                                                      budgetproposition för 1991 (II tiliäggsbudgeten)
30333:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ingår ett förslag om ett tilläggsanslag på 15
30334: följande:                                            miljoner mark tili privata yrkesläroanstalter ut-
30335:    I behandlingen av statsandelsredovisningarna      tryckligen för att påskynda betalningen av slut-
30336: inom undervisningsväsendet har det under den         raterna.
30337: tid yrkesutbildningsstyrelsen och skolstyrelsen         Utbildningsstyrelsen försöker som bäst på-
30338: var verksamma uppstått en viss grad av efter-        skynda behandlingen av de ärenden som gälier
30339: släpning, som i sig beror på den förändrade          statsandelarna så att betalningen av slutraterna
30340: situationen i samband med att dessa centrala         skali ske avsevärt snabbare än för närvarande.
30341: ämbetsverk slogs samman.
30342: 
30343:      Helsingfors den 27 september 1991
30344: 
30345:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
30346:                                                 1991 vp
30347: 
30348: 
30349: Kirjallinen kysymys 199
30350: 
30351: 
30352: 
30353: 
30354:                                    Vehkaoja: Kotisairaanhoidon tason säilyttämisestä
30355: 
30356: 
30357:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30358: 
30359:     Kansalaiset toimittavat toistuvasti tietoa,       itsenäisesti voivat päättää monista aSIOistaan.
30360: jonka mukaan kotisairaanhoidon sisältö on             Tarkoituksena lienee ollut antaa tilaa edistyksel-
30361: kutistumassa vaivihkaa. Sairaanhoitovälineitä         le. Tilanne näyttää kuitenkin esimerkin valossa
30362: (sidetarvikkeita, desinfektioliuoksia, diabeteksen    kehittyvän huolestuttavalla tavalla toiseen suun-
30363: hoitoon tarvittavia välineitä jne.), joita on ennen   taan.
30364: jaettu maksuttomina kotisairaanhoitoon sisälty-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30365: vinä, ei enää jaeta entiseen tapaan. Kotisairaan-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30366: hoidossa olevat joutuvat tämän johdosta pyytä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30367: mään mainittuihin kustannuksiin usein toimeen-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30368: tulotukea. Tämä lisää byrokratiaa eikä kuiten-
30369: kaan takaa sitä, että yhteiskunta huolehtisi koti-
30370:  sairaanhoidon kustannuksista niin kuin tarkoi-                 Onko Hallitus tietoinen, että kotisai-
30371:  tus on ollut, koska toimeentulotuki on hakijalle            raanhoidon sisältöä on kunnissa kutistet-
30372: harkinnanvaraista terveydenhuollon osalta.                   tu ja että tämä sotii valtakunnallisia
30373:     Edellä kuvatun laisissa säästötoimissa ei ole            avohoidon kehittämistavoitteita vastaan,
30374:  yhteiskunnan kannalta mitään järkeä, koska                  ja
30375:  nämä säästöt voivat kostautua korkeampina                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30376:  hoitolaitoskustannuksina. Avohoitoon suuntau-               ryhtyä, että kotisairaanhoidon taso ja
30377:  tuneisuus on ollut jo parin vuosikymmenen ajan              laajuus voidaan vähintäänkin säilyttää
30378:  terveydenhuoltomille kulmakiviä - niin inhi-                nykyisellä tasolla eikä yhteiskunnalle
30379:  millisistä kuin säästösyistäkin. Keskitetystä oh-           kuuluvia kustannuksia siirretä vaivihkaa
30380:  jauksesta on siirrytty aikakauteen, jossa kunnat            kansalaisten maksettavaksi?
30381: 
30382:      Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1991
30383: 
30384:                                           Marjatta Vehkaoja
30385: 
30386: 
30387: 
30388: 
30389:  210300M
30390: 2                                        1991 vp -   KK 199
30391: 
30392: 
30393: 
30394: 
30395:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30396: 
30397:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ri, jolle hoitovastuu on delegoitu) päättää siitä,
30398: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        järjestetäänkö potilaan sairaanhoito avosairaan-
30399: olette 15 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-        hoitona, johon kotisairaanhoito kuuluu, vai hoi-
30400: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tamalla potilasta terveyskeskuksen sairaansijal-
30401: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      la.
30402: Marjatta Vehkaojan näin kuuluvasta kirjallises-          Kunnan velvollisuuteen kuuluvat terveyden-
30403: ta kysymyksestä n:o 199:                             huoltopalvelut ovat käyttäjälle maksuttornia
30404:                                                      kuitenkin niin, että asetuksella voidaan määrätä
30405:           Onko Hallitus tietoinen, että kotisai-     potilaalta perittäväksi korvaus fysikaalisesta
30406:        raahoidon sisältöä on kunnissa kutistettu     hoidosta, sairaankuljetuksesta, hoitoon käyte-
30407:        ja että tämä sotii valtakunnallisia avohoi-   tyistä aineista ja potilaan ylläpidosta terveyskes-
30408:        don kehittämistavoitteita vastaan, ja         kuksessa.
30409:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Kunnissa tapahtuva avohoidon kehittäminen
30410:        ryhtyä, että kotisairaanhoidon taso ja        ja siihen liittyvä kotona tapahtuva sairaanhoito
30411:        laajuus voidaan vähintäänkin säilyttää        ovat olleet painopisteitä kansanterveyslain sää-
30412:        nykyisellä tasolla eikä yhteiskunnalle        tämisestä lukien, ja kehittämistavoitteita on kir-
30413:        kuuluvia kustannuksia siirretä vaivihkaa      jattu valtioneuvoston vahvistamiin valtakunnal-
30414:        kansalaisten maksettavaksi?                   lisiin suunnitelmiin. Valtakunnallisen suunnitel-
30415:                                                      man edellyttämällä tavalla lääkintöhallitus antoi
30416:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kunnille ja kuntainliitoille ohjeet kotisairaanhoi-
30417: taen seuraavaa:                                      don toteuttamisesta ja siihen liittyvästä sairaan-
30418:                                                      hoitovälineiden ja -tarvikkeiden jakelusta ter-
30419:    Kunnan kansanterveystyöhön kuuluvana vel-         veyskeskuksissa. Ohjeet kumoutuivat valtioval-
30420: vollisuutena on järjestää kunnan asukkaiden          lan siirtäessä päätösvaltaa sosiaali- ja terveyden-
30421: sairaanhoito, johon kuuluu lääkärin suorittama       huollon järjestämisestä kunnille. Vallan siirto
30422: tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa           merkitsee kunnallisen päätöksentekovastuun
30423: hoito ja lääketieteellinen kuntoutus sekä ensi-      korostumista yksittäisten taloudellisesti ja tar-
30424: avun antaminen kunnan alueella. Mainitut vel-        koituksenmukaisesti järkevien ratkaisujen teos-
30425: vollisuudet kunta on velvollinen toteuttamaan        sa.
30426: joko omana toimintanaan tai ostamalla palvelut           Kunnallistalouden tiukkeneminen aiheuttaa
30427: muilta palvelujen tuottajilta. Valtio osallistuu     määrärahojen vähentämistä eri toiminnoilta ja
30428: kustannuksiin maksamalla valtionosuutta sosi-        voi aiheuttaa harkintaa myös ilmaisvälineiden
30429: aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-     jaossa.
30430: tionosuudesta annetussa laissa tarkoitetun to-           Valvotun kotisairaanhoidon toteuttamisesta
30431: teuttamissuunnitelman rajoissa.                      tehdään potilaan palvelu- ja hoitosuunnitelma,
30432:    Kotona tapahtuva sairaanhoito on osa lisään-      jonka tulisi olla potilaan ja kunnan välinen
30433: tyvää avohoitoa, jonka muita osia ovat lääkärin      sopimus hoidon ja siihen liittyvien hoitovälinei-
30434: vastaanottotoiminta, hoitohenkilökunnan vas-         den jakelun toteuttamisesta.
30435: taanottotoiminta, päiväsairaanhoito ja terveys-          Hallitus ei ole esityksessään vuoden 1992 tulo-
30436: keskuksen sairaalapaikkojen käyttö tukemaan          ja menoarvioksi tehnyt ratkaisuja, jotka edellyt-
30437: avohoitoa kuten viikko-, yö- tai päivähoito sekä     täisivät muutoksia kotisairaanhoitoon liittyvien
30438: potilaan jaksoittainen hoito valvotussa kotisai-     palvelujen maksuissa.
30439: raanhoidossa.                                             Kotisairaanhoidon laadun ylläpitäminen on
30440:    Terveyskeskuksen vastaava lääkäri (tai lääkä-     jatkossakin ensiarvoisen tärkeää.
30441: 
30442:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1991
30443: 
30444:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
30445:                                         1991 vp -     KK 199                                        3
30446: 
30447: 
30448: 
30449: 
30450:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30451: 
30452:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den, elier som vård på hä1sovårdscentralens
30453: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       vårdplats.
30454: den 15 augusti 1991 tili vederbörande medlem av         De hälsovårdstjänster som hör tili kommu-
30455: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    nens skyldigheter är avgiftsfria för dem som
30456: dagsman Marjatta Vehkaoja undertecknade              använder sig av tjänsterna, dock så att genom
30457: spörsmål nr 199:                                     förordning kan bestämmas att hos patienten
30458:                                                      skali uppbäras ersättning för fysikalisk vård,
30459:           År Regeringen medveten om att hem-         sjuktransport, för materia! som använts för vår-
30460:        sjukvårdens innehåli har skurits ned i        den av honom och för patientens uppehälie i
30461:        kommunerna och att detta strider mot de       hälsovårdscentralen.
30462:        riksomfattande målen för utvecklande av           Utvecklandet av öppenvården i kommunerna
30463:        öppenvården, och                              och den därtili anslutna sjukvården i hemmet har
30464:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      varit tyngdpunktsområden sedan folkhälsolagen
30465:        för att hemsjukvårdens nivå och omfatt-       stiftades och utvecklingsmålen har intagits i de
30466:        ning skali kunna bibehålias åtminstone i      av statsrådet faststälida riksomfattande planer-
30467:        nuvarande form och de kostnader som           na. Enligt vad som förutsätts i den riksomfattan-
30468:        hör tili staten inte skali påföras medbor-    de planen meddelade medicinalstyrelsen kom-
30469:        garna oförmärkt?                              munerna och kommunalförbunden anvisningar
30470:                                                      om verkstäliande av hemvården och därmed
30471:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förknippad distribution av sjukvårdsutrustning
30472: anföra följande:                                     och -förnödenheter vid hälsovårdscentralerna.
30473:                                                      Anvisningarna upphävdes genom att beslutan-
30474:    Kommunens skyldighet inom ramen för folk-         derätt i fråga om anordnandet av social- och
30475: hälsoarbetet är att ordna sina invånares sjukvård    hälsovården överfördes av statsmakten på kom-
30476: som omfattar läkarundersökning samt vård och         munerna. Kompetensöverföringen innebär att
30477: medicinsk rehabilitering som ges och övervakas       kommunens ansvar vid beslutsfattandet accen-
30478: av läkare samt första hjälp inom kommunen. De        tueras i fråga om enskilda ekonomiskt och ända-
30479: nämnda skyldigheterna skali kommunen uppfyl-         målsenligt rationelia lösningar.
30480: la antingen i form av egen verksamhet elier             En åtstramning i kommunalhushåliningen
30481: genom att köpa service hos andra serviceprodu-       medför reducerade anslag för olika funktioner
30482: center. Staten deltar i kostnaderna genom att        och kan leda tili att även distributionen av
30483: betala statsandel inom ramen för den realise-        gratisutrustning omprövas.
30484: ringsplan som avses i lagen om planering av och         För verkstäliande av övervakad hemsjukvård
30485: statsandel för social- och hälsovården.              uppgörs för patienten en service- och vårdplan
30486:    Hemsjukvården är en del av den ökande             som bör vara ett avtal melian patienten och
30487: öppenvården, som dessutom omfattar besök hos         kommunen om verkstäliande av vården och den
30488: läkare, besök hos vårdpersonal, dagsjukvård och      därmed förknippade distributionen av vårdut-
30489: användning av hälsovårdscentralens vårdplatser       rustning.
30490: som stöd för öppenvården, såsom vecko-, natt-           Regeringen har i sin budgetproposition för
30491: elier dagvården, samt växelvård i övervakad          1992 inte träffat sådana avgöranden som skulie
30492: hemsjukvård.                                         förutsätta ändringar i avgifterna för de tjänster
30493:    Hälsovårdscentralens ansvariga läkare (elier      som hänför sig tili hemsjukvården.
30494: en läkare som vårdansvaret delegerats åt) beslu-          Att upprätthålia kvaliteten på hemsjukvår-
30495: tar om huruvida sjukvården skali ordnas i form       den är även i fortsättningen ytterst viktigt.
30496: av öppen sjukvård, som omfattar hemsjukvår-
30497: 
30498:    Helsingfors den 13 september 1991
30499:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
30500:                                                1991 vp
30501: 
30502: 
30503: Kirjallinen kysymys 200
30504: 
30505: 
30506: 
30507: 
30508:                                   Nyby ym.: Valtioneuvoston jäsenten palkkauksen muuttamisesta
30509: 
30510: 
30511:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30512: 
30513:    Valtioneuvoston jäsen saa palkkiota, joka        rien yhä nauttiessa kaksoispalkkauksesta. Vaik-
30514: vastaa ylimmän käytössä olevan valtion palkka-      ka asialla ei ole suurta valtiontaloudellista mer-
30515: luokan peruspalkan ja viiden ikälisän yhteismää-    kitystä, on nykyinen tilanne räikeästi ristiriidas-
30516: rää. Tällä hetkellä palkkio on yli 36 000 mark-     sa kansalaisten oikeudentunnon ja oikeudenmu-
30517: kaa, jonka lisäksi maksetaan kalliinpaikanlisää.    kaisuuden kanssa. Kaksoispalkkauksesta luopu-
30518: Jos valtioneuvoston jäsen on myös kansanedus-       minen olisi helposti toteutettavissa lakiin edusta-
30519: taja, hän saa valtioneuvoston jäsenen palkkion      janpalkkioista tehtävällä muutoksella.
30520: päälle puolet edustajanpalkkiosta ja kulukor-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30521: vauksesta. Valtioneuvoston jäsenten toimeentu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30522: loa turvataan myös erilaisin kokous- ym. palk-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30523: kioin.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30524:    Samaan aikaan kansalaisilta edellytetään osal-
30525: listumista säästötalkoisiin: palkanalennuksia,
30526: pakkolomia, sosiaaliturvan leikkauksia ja työt-               Milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
30527: tömyyttä. Jo yli kaksisataatuhatta palkansaajaa            valtioneuvoston jäsenten kaksoispalk-
30528: on menettänyt ainoankin palkkatulonsa ministe-             kauksesta luopumiseksi?
30529: 
30530:       Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1991
30531: 
30532:           Mats Nyby                     Timo Roos                      Kerttu Törnqvist
30533:           Iiris Hacklin                 Arja Ojala                     Jussi Ranta
30534:           Lauri Metsämäki               Jukka Gustafsson               Sinikka Hurskainen
30535: 
30536: 
30537: 
30538: 
30539: 210300M
30540: 2                                      1991 vp -   KK 200
30541: 
30542: 
30543: 
30544: 
30545:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30546: 
30547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     osan suuruus oli ollut kolmannes. Tätä ennen
30548: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kansanedustajat olivat saaneet edustajanpalk-
30549: olette 15 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-      kionsa täysimääräisenä siltäkin ajalta, jonka he
30550: jeenne n:o 751 ohella toimittanut valtioneuvos-    toimivat ministereinä.
30551: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        Valtiopäiväjärjestyksen 44 §:n 1 momentin
30552: sanedustaja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta         mukaan valtioneuvostonjäseninä olevat kansan-
30553: kirjallisesta kysymyksestä n:o 200:                edustajat eivät saa olla jäseninä eduskunnan va-
30554:                                                    liokunnissa. Muissa suhteissa he sen sijaan voi-
30555:          Milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin   vat täyttää heille kansanedustajina kuuluvat
30556:        valtioneuvoston jäsenten kaksoispalk-       tehtävänsä. He muun muassa osallistuvat edus-
30557:        kauksesta luopumiseksi?                     kunnan täysistunnoissa keskusteluun ja äänes-
30558:                                                    tyksiin sekä ottavat osaa eduskuntaryhmien toi-
30559:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mintaan.
30560: vasti seuraavaa:                                      Eduskunta on nykyisin koolla vuosittain yli
30561:                                                    yhdeksän kuukautta. Sen työmäärä lisääntyy
30562:    Edustajanpalkkiosta annetun lain mukaan         jatkuvasti ja sen käsiteltäväksi tulevat asiat mo-
30563: edustajalta, joka on kutsuttu valtioneuvoston      nimutkaistuvat. Näissä oloissa on kohtuullista,
30564: jäseneksi, pidätetään puolet hänelle mainitun      että ministerien edustajantehtävän hoidosta
30565: lain mukaan tulevasta palkkiosta ja kulukor-       maksetaan- kuten muustakin työstä- palk-
30566: vauksesta. Tätä periaatetta on noudatettu vuo-     kio. Hallitus pitääkin ministeri-kansanedustajille
30567: den 1963 alusta lukien. Aiemmin, 1 päivästä        nykyisin maksettavaa edustajanpalkkion osuut-
30568: toukokuuta 1955 lukien ministeriksi kutsutun       ta asianmukaisena eikä näin ollen näe aihetta
30569: kansanedustajan edustajanpalkkiosta pidätetyn      ehdottaa lainsäädäntöä tältä osin muutettavaksi.
30570: 
30571:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1991
30572: 
30573:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
30574:                                         1991 vp -   KK 200                                           3
30575: 
30576: 
30577: 
30578: 
30579:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30580: 
30581:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tili minister. Innan dess fick en riksdagsman fulit
30582: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      riksdagsmannaarvode också för den tid han var
30583: 751 av den 15 augusti 1991 tili vederbörande        minister.
30584: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-         Enligt 44 § 1 mom. riksdagsordningen får riks-
30585: dagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade spörs-        dagsmän som är medlemmar av statsrådet inte
30586: mål nr 200:                                         vara medlemmar av riksdagens utskott. I övrigt
30587:                                                     kan de däremot fullgöra sina uppdrag som
30588:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder       riksdagsmän. De deltar bl.a. i debatter och
30589:        för att avskaffa dubbelavlöningen av         omröstningar vid plenum samt i riksdagsgrup-
30590:        statsrådets medlemmar?                       pernas verksamhet.
30591:                                                         Riksdagen är numera församlad mer än nio
30592:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       månader om året. Dess arbetsbörda ökar stän-
30593: anföra följande:                                    digt och de ärenden som skali handläggas blir
30594:                                                     alit mera komplicerade. Under dessa omständig-
30595:    Enligt lagen om riksdagsmannaarvode inne-        heter är det rimligt att det - såsom för annat
30596: hålls hälften av riksdagsmannaarvodet och den       arbete- också betalas för att ministrarna sköter
30597: kostnadsersättning som enligt denna lag skali ut-   sina riksdagsmannauppdrag. Regeringen anser
30598: betalas, om en riksdagsman kalias tili medlem av    att det riksdagsmannaarvode som för närvaran-
30599: statsrådet. Denna princip har följts sedan början   de betalas åt minister-riksdagsmän är sakligt och
30600: av år 1963. Tidigare, sedan den 1 maj 1955,         anser det därför inte vara skäl att ändra lagstift-
30601: innehölis en tredjedel av en riksdagsmans riks-     ningen tili denna del.
30602: dagsmannaarvode, om riksdagsmannen kaliades
30603: 
30604:      Helsingforsden 4 september 1991
30605: 
30606:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
30607:                                                 1991 vp
30608: 
30609: 
30610: Kirjallinen kysymys 201
30611: 
30612: 
30613: 
30614: 
30615:                                    Vistbacka: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron lisäysosan tilitys-
30616:                                        ten nopeuttamisesta
30617: 
30618: 
30619:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30620: 
30621:     Sotilasvammalain mukaisen elinkoron lisäys-       sä kyseisiin menoihin ja tämän takia jopa tur-
30622: osaa maksetaan sotilasvammalain 10 §:n 1 mo-          vautumaan sosiaaliapuun.
30623: mentin 5 kohdan ja kyseisen lain täytäntöönpa-            Valtion tapaturmaviraston toimintaa tulisi pi-
30624: nosta annetun asetuksen 17 §:n mukaisesti siten,      kaisesti tehostaa siten, että sotilasvammalain
30625: että vammainen voi anoa tapaturmavirastolta           mukaisen lisäysosan tilitykset saataisiin maksa-
30626: korvausta hänelle vamman takia aiheutuneista          tukseen viimeistään kuukauden sisällä siitä, kun
30627: ylimääräisistä kustannuksista lääkärinlausunnon       ne on virastoon toimitettu. Tällöin ei aiheutettai-
30628: ja tositteiden perusteella. Käytännössä tämä          si kohtuuttomia ongelmia henkilöille, jotka sota-
30629: tapahtuu siten, että lisäysosaan oikeutettu henki-    vamman takia ovat menettäneet terveytensä.
30630: lö lähettää vammasta aiheutuneiden ylimääräis-        Heidän työkykynsä on voinut olla sodasta läh-
30631: ten kustannusten laskutositteet tapaturmaviras-       tien jo rajoitettu, ja tämän takia eläkkeet ovat
30632: tolle, jonka tulisi suorittaa maksut käytännössä      jääneet normaalia pienemmiksi.
30633: välittömästi.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30634:      Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin sellainen,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30635: että kyseiset lisäysosan tilitysanomukset viipyvät    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30636: valtion tapaturmavirastossa useita kuukausia.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30637:  Esimerkiksi kuluvan vuoden helmikuulla lähete-
30638:  tyt maksatuspyynnöt ovat edelleenkin käsittele-                 Tietääkö Hallitus, että sotilasvamma-
30639:  mättä ja näin ollen viipyvät vielä ainakin viikko-           lain mukaisen elinkoron lisäysosan tili-
30640: ja. Vallitsevaa asiantilaa ei voida pitää siedettä-           tykset viipyvät tällä hetkellä valtion tapa-
30641:  vänä, sillä sotilasvammalain lisäysosaan oikeute-            turmavirastossa kuukausikaupalla ai-
30642:  tut henkilöt ovat yleensä pienituloisia eläkeläi-            heuttaen vammaisille kohtuuttomia
30643:  siä, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia             taloudellisia ongelmia, ja
30644:  odottaa tilityksiä kuukausikaupalla. Kyseisten                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
30645:  tilitysten noustessa tuhansiin markkoihin joutu-             kyseisen asiantilan pikaiseksi korjaami-
30646:  vat he sijoittamaan käytännössä koko eläkkeen-               seksi?
30647: 
30648:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1991
30649: 
30650:                                            Raimo Vistbacka
30651: 
30652: 
30653: 
30654: 
30655:  210300M
30656: 2                                         1991 vp -   KK 201
30657: 
30658: 
30659: 
30660: 
30661:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30662: 
30663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pelkästään laskennallisesti, koska ratkaisuun
30664: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         saattavat vaikuttaa myös muut tekijät kuin
30665: olette 16 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-         hakijan suoranaiset tulot. Tällöin joudutaan
30666: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      käyttämään taloudellista tarveharkintaa sen sel-
30667: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vittämiseksi, onko toimeentulo vaikeutunut, kun
30668: Vistbackan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        otetaan huomioon hakijan taloudellinen koko-
30669: myksestä n:o 201:                                     naistilanne ja hänen yleiset olosuhteensa. Sai-
30670:                                                       rausapulisien käsitteleminen edellyttää siten
30671:           Tietääkö Hallitus, että sotilasvamma-       ammattitaitoista ja tapauskohtaista selvittämis-
30672:        lain mukaisen elinkoron lisäysosan tili-       tä, jonka on oltava johdonmukainen ja tasapuo-
30673:        tykset viipyvät tällä hetkellä valtion tapa-   linen suhteessa muihin hakemuksiin.
30674:        turmavirastossa kuukausikaupalla ai-              Vuonna 1990 sairausapulisähakemuksia tuli
30675:        heuttaen vammaisille kohtuuttomia ta-          kaikkiaan 12 633 ja päätöksiä annettiin vastaa-
30676:        loudellisia ongelmia, ja                       vasti 11 142 kappaletta.
30677:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            Tällä hetkellä sairausapulisähakemukset ovat
30678:        kyseisen asian pikaiseksi korjaamiseksi?       tapaturmavirastossa pahasti ruuhkautuneet.
30679:                                                       Ratkaisemattomia hakemuksia arvioidaan ole-
30680:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           van noin 4 718 kappaletta.
30681: taen seuraavaa:                                           Syynä tilanteeseen on ollut tämän korvausla-
30682:                                                       jin käsittelijäiden erittäin voimakas vaihtuminen
30683:    Sotilasvammalain 10 §:n 1 momentin 5 koh-          viimeisen vuoden aikana. Käytännössä lähes
30684: dan mukaista sairausapulisää voidaan myöntää          kaikki tehtävää hoitaneet noin 8-9 henkilöä
30685: invalidille, jonka toimeentulo on vaikeutunut         ovat vaihtuneet. Tehtävän vaativuuden johdosta
30686: hänen oman siviilisairautensa tai -vammansa tai       uusien työntekijöiden kouluttaminen vie lähes
30687: elätettävänään olevien lähiomaistensa sairaus-        puoli vuotta ennen kuin tehtävän edellyttämä
30688: kustannusten johdosta tai muusta erityisestä          ammattitaito ja käsittelynopeus saavutetaan.
30689: syystä. Kysymyksessä on siis harkinnanvarainen        Uusi työntekijä vie opetteluaikanaan myös opet-
30690: korvaus, jossa hakijan ja hänen puolisonsa tulo-      tajansa työaikaa.
30691: tasoa verrataan vammojen tai sairauksien ai-             Tapaturmavirastossa on kuluvana kesänä
30692: heuttamiin kustannuksiin sen selvittämiseksi,         käynnistetty yleinen ruuhkien purkamisprojekti.
30693: voidaanko toimeentulon katsoa vaikeutuneen.           Tällöin on kiinnitetty erityistä huomiota kysy-
30694:    Sen sijaan sotavamman tai -sairauden aiheut-       myksessä olevaan korvauslajiin. Työn kulkua on
30695: tamat kustannukset korvataan sotilasvamma-            tutkittu ja pyritty tekemään se mahdollisimman
30696: lain 6 §:n perusteella eikä tämä korvauslaji ole      nopeaksi ja joustavaksi. Tähän liittyy myös
30697: hakijan toimeentulosta riippuvainen.                  meneillään oleva atk-järjestelmän kehittäminen
30698:    Sairausapulisää ratkaistaessa käytetään toi-       ja laajentaminen, joka osaltaan tulee nopeutta-
30699: meentulon vaikeutumisen arvioimiseksi tauluk-         maan myös tämän korvausmuodon käsittelyä.
30700: koa, jossa on määritelty kutakin tuloluokkaa          Ruuhkaa helpotetaan tällä hetkellä myös teettä-
30701: vastaava kustannusten omavastuu. Läheskään            mällä ylitöitä.
30702: aina asiaa ei kuitenkaan pystytä päättämään
30703: 
30704:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
30705: 
30706:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
30707:                                          1991 vp -     KK 201                                          3
30708: 
30709: 
30710: 
30711: 
30712:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30713: 
30714:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kan dock långtifrån alltid avgöras enbart kalkyl-
30715: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mässigt, emedan avgörandet kan påverkas även
30716: den 16 augusti 1991 tili vederbörande medlem av       av andra faktorer än den sökandes direkta in-
30717: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     komster. 1 ett sådant fali är det nödvändigt att
30718: dagsman Vistbacka undertecknade spörsmål nr           använda ekonomisk behovsprövning för att ut-
30719: 201:                                                  reda om utkomsten försvårats, då den sökandes
30720:                                                       ekonomiska helhetssituation och hans alimänna
30721:           År Regeringen medveten om att redo-         levnadsförhållanden beaktas. Behandlingen av
30722:                                                       sjukvårdstiliäggen förutsätter yrkeskunnig ut-
30723:        visningen av livräntans tiliäggsdel för
30724:        närvarande dröjer flera månader i statens      redning från fall tili fall och bör vara konsekvent
30725:        olycksfalisverk, vilket förorsakar orimli-     och objektiv i förhållande tili de övriga ansök-
30726:        ga ekonomiska problem för de handikap-         ningarna.
30727:                                                          Antalet inlämnade sjukvårdstilläggsansök-
30728:        pade, och
30729:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningar var 1990 sammanlagt 12 633 och antalet
30730:        för att korrigera detta i brådskande ord-      motsvarande beslut 11 142.
30731:                                                          Vid olycksfalisverket finns för närvarande en
30732:        ning?                                          kraftig anhopning av sjukvårdstiliäggsansök-
30733:                                                       ningar. Anta1et oavgjorda ansökningar är upp-
30734:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skattningsvis ca 4 718.
30735: anföra följande:                                         En orsak tili detta har under det senaste året
30736:                                                       varit en markant omsättning på den arbetskraft
30737:     Sjukvårdstiliägg som avses i 10 § 1 mom. 5        som behandlar denna form av ersättningar. 1
30738: punkten lagen om skada, ådragen i militärtjänst       praktiken har detta gälit så gott som alla de
30739: kan beviljas en invalid vars utkomst försvårats       8-9 personer som skött uppgiften. På grund av
30740: till följd av kostnader för en skada elier sjukdom    att uppgiften är krävande tar det ca sex månader
30741: som drabbat honom i det civila elier tili följd av    i anspråk att utbilda nya arbetstagare, innan en
30742: kostnader för sjukdom som drabbat hans nära           sådan yrkeskunnighet och behandlingssnabbhet
30743: anhöriga som han har att försörja eller av annan      kan uppnås som uppgiften förutsätter. En ny
30744: särskild orsak. Det är alltså fråga om en ersätt-     arbetstagare tar även sin 1ärares tid i anspråk
30745: ning enligt prövning där den sökandes och hans        under introduktionstiden.
30746: makas inkomstnivå jämförs med kostnader som              Under den gångna sommaren startades vid
30747: förorsakats av skador eller sjukdomar i syfte att     olycksfallsverket ett allmänt projekt för minsk-
30748: utreda om utkomsten kan anses ha försvårats.          ning av anhopningarna. 1 detta sammanhang har
30749:     Däremot ersätts kostnaderna för krigsskada        särskild uppmärksamhet fåsts vid de ifrågava-
30750: eller krigssjukdom med stöd av 6 § lagen om           rande ersättningsformerna. Man har undersökt
30751: skada, ådragen i militärtjänst. Denna form av         arbetsförloppet och försökt göra det så snabbfly-
30752: ersättning är inte beroende av den sökandes           tande och smidigt som möjligt. Tili detta ansluter
30753: utkomst.                                              sig även det pågående utvecklandet och utbyg-
30754:      För bedömningen av om utkomsten försvå-          gandet av ADB-systemet som bidrar tili att
30755: rats används vid avgörandet av utkomsten en           behandlingen av även dessa ersättningar kan
30756: tabeli, i viiken självrisken för kostnaderna har      påskyndas. Dessutom underlättas anhopningen
30757: faststälits i varje enskild inkomstklass. Saken       för närvarande genom övertidsarbete.
30758: 
30759:      Helsingfors den 17 september 1991
30760: 
30761:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
30762:                                                  1991 vp
30763: 
30764: 
30765: Kirjallinen kysymys 202
30766: 
30767: 
30768: 
30769: 
30770:                                     Heikkinen: Verotoimistojen henkilökunnan riittävyyden turvaami-
30771:                                         sesta
30772: 
30773: 
30774:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30775: 
30776:    Verotuksen automaattiseen tietojenkäsitte-          lisäävät myös verotoimistojen työmäärää. Työ-
30777: lyyn, atk:hon, liittyviä ongelmia ei ole vieläkään     määrän lisääntymisestä tulee olemaan väistä-
30778: pystytty ratkaisemaan verohallituksessa. Tämän         mättömänä seurauksena verovalmistelun tasosta
30779: seurauksena verohallitus on määrännyt verotoi-         tinkiminen ja sen aleneminen sekä veronmaksa-
30780: mistot siirtymään yhtymäverotuksessa käsin ta-         jien oikeusturvan heikkeneminen.
30781: pahtuvaan verovalmisteluun. Samoin on mää-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30782: rätty menettelemään tavanomaista vaativampien          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30783: palkansaajien verovalmistelussa. Näin kehityk-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30784: sessä on palattu monta vuotta taaksepäin. Työt,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30785: jotka ennen tietokonesotkuja pystyttiin jo vuo-
30786: sien ajan hoitamaan atk:ta hyväksikäyttäen, on
30787: nyt tehtävä käsin verotoimistoissa. Tämä mer-                     Onko Hallitus tietoinen, että verohal-
30788: kitsee verohallituksen aikaansaamien sotkujen                 litus ei ole vieläkään pystynyt ratkaise-
30789: sysäämistä eräältä merkittäväitä osalta verotoi-              maan synnyttämiään tietokonesotkuja,
30790: mistojen selvitettäväksi eli paikallishallinnon                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on
30791: niskaan. Verotoimistojen jo muutoinkin anka-                  ryhtynyt tai aikoo ryhtyä ongelmien pi-
30792: ran ja atk-sotkujen tuoman lisäpaineen alaisena               kaiseksi ratkaisemiseksi, ja
30793: toimiva henkilökuntajoutuu verohallituksen ky-                    miten Hallitus aikoo turvata verotoi-
30794: vyttömyyden vuoksi entistä ahtaammalle. Vuo-                  mistojen henkilökunnan riittävyyden
30795: delta 1990 toimitettavassa verotuksessa sovelle-              verohallituksen määräämien lisätehtä-
30796: taan ensimmäistä kertaa osinkotulojen verotuk-                vien ja verouudistuksen tuoman lisätyön
30797: sessa avoir-fiscal- eli yhtiöveron hyvitysjärjestel-          suorittamiseksi niin, ettei veronmaksa-
30798: mää. Varsinkin sen valvonta tulee vaatimaan                   jien oikeusturvaa olennaisesti heikenne-
30799: monimutkaisia ja suuritöisiä järjestelmiä, jotka              tä?
30800: 
30801:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1991
30802: 
30803:                                             Kauko Heikkinen
30804: 
30805: 
30806: 
30807: 
30808: 210300M
30809: 2                                          1991 vp -   KK 202
30810: 
30811: 
30812: 
30813: 
30814:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30815: 
30816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hittämissuunnitelmien mukaisesti verohallinnos-
30817: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ta on kuitenkin vuosien 1992-1994 aikana val-
30818: olette 16 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-          tion meno- ja henkilökehyksistä tehtyjen päätös-
30819: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ten perusteella poistumassa 238 henkilötyövuot-
30820: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ta. Tämän lisäksi valtioneuvosto on valtion hen-
30821: Kauko Heikkisen näin kuuluvasta kirjallisesta          kilöstövoimavarojen käytön tehostamiseksi edel-
30822: kysymyksestä n:o 202:                                  lyttänyt, että valtion henkilöstöä yleensä supiste-
30823:                                                        taan 5 %, mikä verohallinnon osalta merkitsee
30824:               Onko Hallitus tietoinen, että verohal-   3-7 %:n lisäsupistuksia henkilöstöresursseissa.
30825:         litus ei ole vieläkään pystynyt ratkaise-      Verotoimistojen osuutta henkilöstön supistuk-
30826:         maan synnyttämiään tietokonesotkuja,           sista ei ole vielä verohallinnossa päätetty.
30827:               mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      Jotta niukkenevat henkilöstöresurssit riittäisi-
30828:         tynyt tai aikoo ryhtyä ongelmien pikai-        vät takaamaan tehokkaan verovalmistelun ja
30829:         seksi ratkaisemiseksi, ja                      hyvän palvelukyvyn, verohallinnossa on selvitet-
30830:               miten Hallitus aikoo turvata verotoi-    ty verotuksen aineellisista ja menettelyllisistä
30831:         mistojen henkilökunnan riittävyyden            muutoksista saatavia työvoimasäästöjä. Vero-
30832:         verohallituksen määräämien lisätehtä-          hallituksen selvittelytyön ja esitysten pohjalta
30833:         vien ja verouudistuksen tuoman lisätyön        valtiovarainministeriössä onkin valmisteilla lain-
30834:         suorittamiseksi niin, ettei veronmaksa-        säädännön uudistushanke, jolla verotusmenette-
30835:         jien oikeusturvaa olennaisesti heikenne-       lyä kevennetään. Uudistushankkeen ensimmäi-
30836:           .. ?
30837:         t a.                                           nen vaihe on tarkoitus toteuttaa mahdollisim-
30838:                                                        man pian niin, että sitä koskeva hallituksen
30839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           esitys annetaan eduskunnalle kuluvan syyskuun
30840: vasti seuraavaa:                                       aikana ja että lainsäädännön muutoksilla voi-
30841:                                                        daan tehostaa jo verovuoden 1990 verotuksen
30842:    Verouudistus ja verohallinnon tietojärjestel-       toimittamista. Suunnitelluilla muutoksilla voi-
30843: mien uudistamisesta aiheutunut tietohallinnon          daan säästää sekä tietojenkäsittelykapasiteettia
30844: kriittinen tilanne aiheuttaa verotoimistoissa lisä-    että henkilötyötä. Säästöt pyritään kohdenta-
30845: työtä. Tietojenkäsittelyn siirtymävaiheen on           maan mahdollisimman tehokkaasti.
30846: arvioitu jatkuvan vuoden 1992 loppuun. Synty-             Verohallinnon vuosien 1992-1995 toiminta-
30847: neessä tilanteessa verohallinto on ohjannut käy-       ja taloussuunnitelman mukaan verohallinnon
30848: tettävissä olevia henkilöresurssejaan aiemmista        keskeisiä kehittämishankkeita ovat organisaa-
30849: painotuksista ja menettelytapasuosituksista poi-       tiouudistuksen loppuun saattaminen, siirtymi-
30850: keten. Tehdyillä toimenpiteillä on pyritty var-        nen tulosohjaukseen, verohallinnon tietojenkä-
30851: mistamaan ja säilyttämään verotuksen tasapuo-          sittelystrategia 1992-1995, ennakkoperinnän ja
30852: lisuus ja oikeellisuus lainsäädännön edellyttä-        lopullisen veronkannon yhdistäminen ja perin-
30853: mällä tasolla myös vallitsevissa poikkeuksellisis-     nän tehostaminen. Hankkeilla pyritään paranta-
30854: sa valmisteluolosuhteissa.                             maan hallinnon palvelukykyä sekä lisäämään
30855:    Tällä hetkellä verotoimistoissa on vakinaisia       tuottavuutta ja joustavuutta. Toteutuessaan ke-
30856: virkoja ja toimia 4 433 kpl sekä satunnaismäärä-       hittämishankkeet mahdollistavat myös verohal-
30857: rahoilla palkattuja työntekijöitä noin 185 henki-      linnoita edellytetyt henkilöstön supistukset.
30858: lötyövuoden verran. Yleisten julkishallinnon ke-
30859: 
30860:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1991
30861:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30862:                                           1991 vp -   KK 202                                          3
30863: 
30864: 
30865: 
30866: 
30867:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30868: 
30869:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          in under 1992-1994 på grundvalen av de beslut
30870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som fattats om statens utgifts- och personalra-
30871: den 16 augusti 1991 tili vederbörande medlem av       mar. För att effektivera användningen av statens
30872: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     personalresurser har statsrådet dessutom förut-
30873: dagsman Kauko Heikkinen undertecknade                 satt att statens personai i allmänhet minskas med
30874: spörsmål nr 202:                                      5 %, vilket för skatteförvaltningens vidkomman-
30875:                                                       de betyder att personalresurserna minskar med
30876:           Är Regeringen medveten om att skat-         ytterligare 3-7 %. Några beslut om skatte-
30877:        testyrelsen inte ännu helier har kunnat        byråernas andel av personalminskningen har
30878:        reda upp det ADB-trassel som den åstad-        ännu inte fattats inom skatteförvaltningen.
30879:        kommit                                            För att de alit knappare personalresursema
30880:           vilka åtgärder vidtar elier ämnar Rege-     skall räcka tili för att garantera en effektiv
30881:        ringen vidta för att snabbt få problemen       skatteberedning och god service har man inom
30882:        lösta och                                      skatteförvaltningen utrett vilka arbetskraftsin-
30883:           på vilket sätt ämnar Regeringen se tili     besparingar som kan erhållas om beskattningen
30884:        att det på skattebyråerna finns tillräckligt   ändras materielit och tili förfaringssättet. En
30885:        med personai för att utföra de extra           reform av lagstiftningen på grundvalen av skat-
30886:        uppgifter som skattestyrelsen ålagt dem        testyrelsens utredning och förslag är för närva-
30887:        och det extra arbete som skattereformen        rande under beredning i finansministeriet. Ge-
30888:        medför så att skattebetalarens rättsskydd      nom reformen underlättas beskattningsprocedu-
30889:        inte f6rsvagas väsentligt?                     ren. A vsikten är att reformens första skede
30890:                                                       genomförs så fort som möjligt så att regeringens
30891:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         proposition angående reformen avlåts tili riksda-
30892: anföra följande:                                      gen under denna höst och så att det genom
30893:                                                       ändringarna i lagstiftningen blir möjligt att
30894:    Skattereformen och det kritiska läget tili följd   verkställa beskattningen effektivare redan för
30895: av att nya ADB-system tagits i bruk inom              skatteåret 1990. Genom de planerade ändringar-
30896: skatteförvaltningen har förorsakat extra arbete       na kan både databehandlingskapacitet och ar-
30897: på skattebyråerna. Övergångsskedet inom data-         betskraft sparas in. Besparingama fördelas så
30898: behandlingen har beräknats fortgå tili utgången       effektivt som möjligt.
30899: av 1992. I den situation som uppkommit har               Enligt skatteförvaltningens verksamhets- och
30900: skatteförvaltningen i fördelningen av de till-        ekonomi pian för 1992-1995 är skatteförvalt-
30901: budsstående personresurserna avvikit från tidi-       ningens mest centrala utvecklingsprojekt bl.a.
30902: gare prioriteringar och rekommendationer an-          realiseringen av organisationsreformen, en över-
30903: gående förfaringssättet. Genom de åtgärder som        gång tili resultatstyrning, skatteförvaltningens
30904: vidtagits har man även under rådande exceptio-        databehandlingsstrategi 1992-1995, en sam-
30905: nella beredningsförhålianden försökt trygga och       manslagning av förskottsuppbörden och upp-
30906: bevara objektiviteten och rättvisan på den nivå       börden av den slutliga skatten och en effektive-
30907: som lagstiftningen förutsätter.                       ring av uppbörden. A vsikten är att genom pro-
30908:    För närvarande har skattebyråerna 4 433            jekten förbättra förvaltningens service och öka
30909: ordinarie tjänster och befattningar samt ett antal    lönsamheten och flexibiliteten. Om utvecklings-
30910: med tillfålliga anslag avlönade arbetstagare          projekten realiseras blir det även möjligt att
30911: motsvarande ca 185 årsverken. Enligt de allmän-       genomföra de personalinskränkningar som för-
30912: na utvecklingsplanerna för den offentliga för-        utsätts av skatteförvaltningen.
30913: valtningen kommer dock 238 årsverken att dras
30914:      Helsingfors den 16 september 1991
30915: 
30916:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
30917:                                                 1991 vp
30918: 
30919: 
30920: Kirjallinen kysymys 203
30921: 
30922: 
30923: 
30924: 
30925:                                    Pykäläinen: Kymen vesi- ja ympäristöpiirin toimintamahdollisuuk-
30926:                                        sien parantamisesta
30927: 
30928: 
30929:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30930: 
30931:     Kymen vesi- ja ympäristöpiiri toimii alueella,    eikä laboratorio pysty tehokkaasti tutkimaan
30932: jolla vesistöjen merkitys on poikkeuksellisen         esim. poikkeuksellisia päästöjä tai riskikohteita.
30933: suuri. Saimaa on valtakunnallisesti tärkeä virkis-    Lisäksi Neuvostoliiton ympäristöongelmien vai-
30934: tyskohde ja kuljetusväylä. Sen ja Kymijoen vai-       kutusten seuraamiseen ei ole riittäviä resursseja.
30935: kutusalueella on n. 40% Suomen metsäteollisuu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30936: desta. Vesistöjen ohella suuret Kotkan, Hami-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30937: nanja Mustolan satamat ja rautateiden kansain-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30938: välinen rahtiliikenne aiheuttavat erityisongelmia,    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30939: joita muiden piirien alueella ei vastaavassa mi-
30940: tassa ole. Lisäksi Neuvostoliiton rajan yli kul-                Onko Hallitus tietoinen Kymen vesi-
30941: keutuvat saastepäästöt aiheuttavat nopeasti                  ja ympäristöpiirin vaikeuksista hoitaa
30942: kasvavia uhkia alueen ihmisten terveydelle ja                tehtäväänsä, ja
30943: luonnon hyvinvoinnille.                                         mihin toimenpiteisiin ympäristöminis-
30944:     Vesi- ja ympäristöpiirin toimintamahdollisuu-            teriö ja Hallitus aikovat ryhtyä, jotta
30945: det ovat jääneet pahasti jälkeen siltä edellytettä-          Kymen vesi- ja ympäristöpiirin laborato-
30946: vistä tehtävistä. Laboratorion tilat ovat puut-              rio saa kiireesti asianmukaiset tilat ja
30947:  teelliset ja resurssit alimitoitetut. Tämän vuoksi          vaativan tehtävänsä edellyttämät laite- ja
30948:  alueen teollisuuden valvonta on riittämätöntä               henkilöresurssit?
30949: 
30950:      Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1991
30951: 
30952:                                        Tuija Maaret Pykäläinen
30953: 
30954: 
30955: 
30956: 
30957: 210300M
30958: 2                                         1991 vp -   KK 203
30959: 
30960: 
30961: 
30962: 
30963:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30964: 
30965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seen yhteistoiminta-alueeseen, jonka aluelabora-
30966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         torio on Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin labo-
30967: olette 16 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-         ratorio. Niukkoja voimavaroja on ohjattu aiem-
30968: jeenne n:o 754 ohella toimittanut valtioneuvos-       paa enemmän näihin aluelaboratorioihin. Kaik-
30969: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        kia piirejä tukee lisäksi vesien- ja ympäristöntut-
30970: sanedustaja Pykäläisen kirjallisesta kysymykses-      kimuslaitoksen Helsingissä oleva tutkimuslabo-
30971: tä n:o 203, jossa tiedustellaan:                      ratorio, jossa tehdään kalliita laitteita ja erityis-
30972:                                                       asiantuntemusta vaativia määrityksiä. Joissakin
30973:           Onko Hallitus tietoinen Kymen vesi-         tapauksissa on myös järkevää teettää harvoin
30974:        ja ympäristöpiirin vaikeuksista hoitaa         tarvittavia määrityksiä muissa valtion tutkimus-
30975:        tehtäväänsä, ja                                laitoksissa.
30976:           mihin toimenpiteisiin ympäristöminis-          Vesi- ja ympäristöhallinnon laboratorioita ke-
30977:        teriö ja Hallitus aikovat ryhtyä, jotta        hitetään voimavarojen sallimissa rajoissa tär-
30978:        Kymen vesi- ja ympäristöpiirin laborato-       keys- ja kiireellisyysjärjestyksessä. Kymen vesi-
30979:        rio saa kiireesti asianmukaiset tilat ja       ja ympäristöpiirin laboratoriota kiireellisempiä
30980:        vaativan tehtävänsä edellyttämät laite- ja     rakentamishankkeita ovat Tampereen sekä
30981:        henkilöresurssit?                              Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirien laboratoriot.
30982:                                                       Kymen vesi- ja ympäristöpiirin laboratorion laa-
30983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jentamista valtiontalous tuskin sallii aivan lähi-
30984: vasti seuraavaa:                                      vuosina. Välttämättömät korjaukset voidaan
30985:                                                       tehdä vuosittaisin kunnossapitomäärärahoin.
30986:    Vesi- ja ympäristöpiirien tutkimuksen kehittä-     Kymen piirinkin käytössä vesistötutkimuksia
30987: misestä on tehty useita selvityksiä. Vuonna 1988      varten on myös hyvillä laitteilla varustettu tutki-
30988: valmistui ympäristöministeriön asettaman vesi-        musalus Muikku.
30989: ja ympäristöpiirien tutkimustyöryhmän mietin-             Ympäristöministeriö on asettanut kesäkuus-
30990: tö. Vesi- ja ympäristöhallinnon toiminnan kehit-      sa 1991 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
30991: tämisessä on tähdennetty tutkimuksen ja ympä-         vesi- ja ympäristöhallinnon toimintaympäristön
30992: ristönsuojelun merkitystä. Viime vuosina on           muutokset. Selvityksessä otetaan huomioon
30993: asioiden käsittelyä siirretty yhä enemmän kes-        tehtävien muuttuminen sekä valtioneuvoston
30994: kusvirastosta piirihallintoon.                        periaatepäätökset valtionhallinnon kehittämises-
30995:     Lähivuosina on ympäristöanalyysien tuotta-        tä ja valtion henkilöstön supistamisesta. Työryh-
30996: mista tarkoitus tehostaa piirien välisellä yhteis-    män tehtävänä on laatia ehdotukset muun
30997: työllä. Tätä varten koko maa on jaettu kolmeen        muassa henkilöstö- ja muiden voimavarojen
30998: vesi- ja ympäristöpiirien yhteistoiminta-aluee-       muuttumisesta. Työryhmän tulee saada työnsä
30999: seen. Kullakin alueella jokin sen vesi- ja ympäris-   valmiiksi vuoden 1992 toukokuun loppuun
31000: töpiirien laboratorioista toimii aluelaboratorio-     mennessä. Työryhmän selvityksen perusteella
31001: na, joka tukee muiden vesi- ja ympäristöpiirien       voidaan arvioida tarkemmin myös Kymen vesi-
31002: laboratorioita ja sovittaa yhteen niiden toimin-      ja ympäristöpiirin toimintamahdollisuuksien
31003: taa. Kymen vesi- ja ympäristöpiiri kuuluu eteläi-     kehittämistarvetta ja -mahdollisuuksia.
31004: 
31005:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1991
31006: 
31007:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
31008:                                          1991 vp -    KK 203                                            3
31009: 
31010: 
31011: 
31012: 
31013:                                     Till Riksdagens Herr Talman
31014: 
31015:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Kymmene vatten- och miljödistrikt hör tili det
31016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       sydliga samarbetsområdet, vars regionallabora-
31017: 754 av den 16 augusti 1991 tili vederbörande         torium är Helsingfors vatten- och miljödistrikts
31018: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    laboratorium. De knappt tilltagna resurserna
31019: de av riksdagsman Pykäläinen undertecknade           har i ökad utsträckning sammanförts tili dessa
31020: spörsmål nr 203:                                     regionaliaboratorier. Samtliga distrikt stöds
31021:                                                      dessutom av vatten- och miljöforskningsinstitu-
31022:           Ar Regeringen medveten om de svå-          tets forskningslaboratorium i Helsingfors, som
31023:        righeter som Kymmene vatten- och mil-         utför analyser som kräver dyr apparatur och
31024:        jödistrikt har med att sköta sina uppgif-     specialexpertis. I vissa fali är det också rationelit
31025:        ter och                                       att låta andra statliga forskningsinrättningar ut-
31026:           vilka åtgärder ämnar miljöministeriet      föra analyser som behövs mer sällan.
31027:        och Regeringen vidta för att laboratoriet        Vatten- och miljöförvaltningens laboratorier
31028:        i Kymmene vatten- och miljödistrikt med       utvecklas inom de ramar som resurserna tillåter
31029:        det snaraste skali få ordentliga utrymmen     så att det viktigaste och mest brådskande görs
31030:        samt tiligång tili den apparatur och per-     först.' Laboratorierna i Tammerfors och Karleby
31031:        sonai som dess krävande uppgifter förut-      vatten- och miljödistrikt är mer brådskande
31032:        sätter?                                       byggnadsprojekt än Kymmene vatten- och mil-
31033:                                                      jödistrikts laboratorium. Det är knappast troligt
31034:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         att statsfinanserna tillåter en utbyggnad av
31035: samt anföra följande:                                Kymmene vatten- och miljödistrikts laborato-
31036:                                                      rium inom de närmaste åren. De erforderliga
31037:    Det har gjorts flere undersökningar om hur        reparationerna kan göras med årliga anslag för
31038: forskningen inom vatten- och miljödistrikten         underhåll. Också Kymmenedistriktet kan för
31039: kan utvecklas. År 1988 före1åg ett betänkande av     vattenundersökningar anlita forskningsfartyget
31040: en arbetsgrupp för forskningen i vatten- och         Muikku, som har goda apparater.
31041: miljödistrikten. Vid utvecklingen av vatten- och        Miljöministeriet tillsatte i juni 1991 en ar-
31042: mi1jöförvaltningens verksamhet har betydelsen        betsgrupp som hade i uppgift att undersöka
31043: av forskning och miljövård framhävts. Under de       förändringarna i vatten- och miljöförvaltningens
31044: senaste åren har behandlingen av ärendena i alit     verksamhetsmiljö. I undersökningen beaktas de
31045: större utsträckning förts över från det centrala     ändrade uppgifterna samt statsrådets principbe-
31046: ämbetsverket tili distriktsförvaltningen.            slut om utveckling av förvaltningen och om
31047:    Under de närmaste åren är syftet att effektive-   indragning av statlig personal. Arbetsgruppen
31048: ra sammanstäliningen av miljöanalyser genom          har bland annat i uppgift att komma med förslag
31049: samarbete melian distrikten. För detta ändamål       om ändringar i personelia och andra resurser.
31050: har landet delats upp på tre samarbetsområden        Den skall ha sitt arbete fårdigt före utgången av
31051: för vatten- och miljödistrikten. Inom varje områ-    maj 1992. På basis av arbetsgruppens förslag blir
31052: de fungerar ett av vatten- och miljödistriktens      det möjligt att närmare bedöma behovet och
31053: laboratorier som ett regionaliaboratorium som        möjligheterna att utveckla verksamhetsförutsätt-
31054: stöder de övriga vatten- och miljödistriktens        ningarna också för Kymmene vatten- och miljö-
31055: laboratorier och samordnar deras verksamhet.         distrikt.
31056: 
31057:      Helsingfors den 16 september 1991
31058: 
31059:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
31060: 1
31061: 1
31062:  1
31063:   1
31064:   1
31065:    1
31066:     1
31067:     1
31068:      1
31069:       1
31070:       1
31071:        1
31072:         1
31073:         1
31074:          1
31075:           1
31076:           1
31077:            1
31078:             1
31079:             1
31080:              1
31081:               1
31082:               1
31083:                1
31084:                 1
31085:                                               1991 vp
31086: 
31087: Kirjallinen kysymys 204
31088: 
31089: 
31090: 
31091: 
31092:                                   Särkijärvi: Raidetaksijärjestelmän kehittämisen tukemisesta
31093: 
31094: 
31095:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31096: 
31097:    Kaupunkien joukkoliikennettä kehitettäessä          Joissain maissa valtio tukee uusien strategis-
31098: on huomattu, että henkilöauton käyttömuka-          ten tuotteiden kehittämistä mm. tilaamalla ns.
31099: vuus on keskeisin tekijä, joka estää raideliiken-   nollasarjoja kotimaisilta toimittajilta. Tämä
31100: ne- tai linja-autojärjestelmien käytön lisäänty-    onkin ajankohtaista etenkin silloin, kun kyseessä
31101: misen.                                              on julkishallinnon tarvitsema tuote, jonka ky-
31102:     Yksilöllinen joukkoliikenne olisi kuitenkin     syntä on epävarmaa, mutta jonka merkitys toi-
31103: mahdollista suurimmissa kaupungeissamme. Jär-       saalta on suuri.
31104: jestelmä perustuisi tällöin raidetaksiin. Automa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31105: tisoidut yhden-kahden matkustajan taksit ajaisi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31106: vat heti suoraan asiakkaan haluamaan kohtee-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31107: seen.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31108:     Raidetaksijärjestelmän suurin ongelma on,
31109: että sitä ei ole vielä missään käytössä. Sen
31110: vaatima teknologia - erityisesti kevyet ja no-                Aikooko Hallitus tukea raidetaksijär-
31111: peasti ladattavat akut- on kehittynyt vasta vii-           jestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa
31112: meisten kymmenen vuoden aikana. Ensimmäi-                  esimerkiksi tilaamalla siitä pilottiversion
31113: nen suomalainen sähköautokin on juuri saatu                suomalaisilta toimittajilta?
31114:  sarja valmistukseen.
31115: 
31116:      Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1991
31117: 
31118:                                          Jouni J. Särkijärvi
31119: 
31120: 
31121: 
31122: 
31123: 210300M
31124: 2                                        1991 vp -   KK 204
31125: 
31126: 
31127: 
31128: 
31129:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31130: 
31131:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Liikenneministeriö on juuri eri sidosryhmien
31132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kanssa käynnistämässä tutkimusta, jonka tar-
31133: olette 21 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-        koituksena on selvittää erilaisten taideliikenne-
31134: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ratkaisujen mahdollisuuksia muun muassa
31135: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Tampereella ja Turussa.
31136: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta      Tarkoituksena on, että taidetaksijärjestelmän
31137: kysymyksestä n:o 204:                                mahdollisuudet selvitetään tässä yhteydessä.
31138:                                                      Tarvittavista kokeiluista päätetään tutkimuksen
31139:           Aikooko Hallitus tukea taidetaksijär-
31140:                                                      valmistuttua keväällä 1992.
31141:        jestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa
31142:                                                         Tutkimus on jatkoa parlamentaarisen lii-
31143:        esimerkiksi tilaamalla siitä pilottiversion
31144:                                                      kennekomitean yhteydessä tehdylle tutkimuksel-
31145:        suomalaisilta toimittajilta?
31146:                                                      le "Uusi julkinen liikenne" (liikenneministeriön
31147:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         julkaisusarja n:o 11/91).
31148: vasti seuraavaa:
31149: 
31150: 
31151:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1991
31152: 
31153:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
31154:                                          1991 vp -   KK 204                                          3
31155: 
31156: 
31157: 
31158: 
31159:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31160: 
31161:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Trafikministeriet kommer inom den närmaste
31162: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       framtiden att tillsammans med olika referens-
31163: den 21 augusti 1991 till vederbörande med1em av      grupper starta en undersökning som syftar tili att
31164: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    kartlägga möjligheten att införa olika spårtrafik-
31165: dagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade            lösningar i bl.a. Tammerfors och Åbo.
31166: spörsmå1 nr 204:                                        Meningen är att möjligheterna tili spårtaxisys-
31167:                                                      tem utreds i detta sammanhang. Efter det att
31168:           Amnar Regeringen stöda utveck1andet        undersökningen slutförts våren 1992 kommer
31169:        och införandet av ett spårtaxisystem          beslut att fattas rörande behövliga experiment.
31170:        genom att t.ex. beställa en pi1otversion av       Ovan nämnda undersökning är en fortsätt-
31171:        fin1ändska 1everantörer?                      ning på projektet "Uusi julkinen liikenne" (tra-
31172:                                                      fikministeriets pub1ikationsserie nr 11191), som
31173:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        gjordes i anslutning tili den parlamentariska tra-
31174: anföra följande:                                     fikkommitten.
31175: 
31176:      Helsingfors den 9 september 1991
31177: 
31178:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
31179:                                              1991 vp
31180: 
31181: 
31182: Kirjallinen kysymys 205
31183: 
31184: 
31185: 
31186: 
31187:                                  Särkijärvi: Valtakunnan öljyhuollon turvaamisesta
31188: 
31189: 
31190:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31191: 
31192:    Öljytuotteiden varmuusvarastointi on Suo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31193: messa järjestetty lainsäädännöllä, joka velvoit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31194: taa maahantuojan pitämään yllä varmuusvaras-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31195: toa suhteessa aikaisemman tuontinsa määrään.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31196:    Kun öljytuotteiden tuonti on nyt vapautunut,
31197: on käynyt ilmi, että lainsäädännössä on porsaan-
31198: reikä. Uudet tuojat eivät ole vielä joutuneet                Aikooko Hallitus esittää öljytuottei-
31199: perustamaan omia varastoja. Jos tuojana toimi-            den varmuusvarastointia koskevan lain-
31200: va juridinen henkilö vaihtuu riittävän usein, ei          säädännön tarkistamista siten, että kaik-
31201: mitään varastointivelvoitetta synny tulevaisuu-           kien tuojien kohdalla varastointivelvoite
31202: dessakaan. Tämä tietysti pakottaisi Neste Oy:n            realisoituu tarkoitetun suuruisena?
31203: vastaamaan kilpailuun samalla tapaa, mikä veisi
31204: pohjan koko lainsäädännöltä.
31205: 
31206:      Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1991
31207: 
31208:                                         Jouni J. Särkijärvi
31209: 
31210: 
31211: 
31212: 
31213: 210300M
31214: 2                                        1991 vp -   KK 205
31215: 
31216: 
31217: 
31218: 
31219:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31220: 
31221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den kuukausituonnin perusteella. Velvoitetta ei
31222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuitenkaan tule, jos maahantuojan kolmen edel-
31223: olette 21 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-        tävän kalenterivuoden keskimääräinen vuosi-
31224: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuonti on lentobensiinin tai lentopetrolin osalta
31225: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      alle 5 000 tn tai muiden velvoitteen piiriin kuulu-
31226: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      vien öljytuotteiden osalta alle 20 000 tn.
31227: myksestä n:o 205:                                        Esitetty kysymys kohdistuu ilmeisesti viimeksi
31228:                                                      mainittuihin velvoitteesta vapautumisen rajoi-
31229:           Aikooko Hallitus esittää öljytuottei-      hin. Lain valmistelun yhteydessä edellä mainittu-
31230:        den varmuusvarastointia koskevan lain-        ja rajoja perusteltiin sillä, että vähäinen ja satun-
31231:        säädännön tarkistamista siten, että kaik-     nainen tuonti on tarkoituksenmukaista ja koh-
31232:        kien tuojien kohdalla varastointivelvoite     tuullista rajata velvoitteen ulkopuolelle. Valmis-
31233:        realisoituu tarkoitetun suuruisena?           telutyössä pidettiin lisäksi tärkeänä, että velvoite
31234:                                                      perustuu riittävän pitkään toteutuneen maahan-
31235:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuonnin ajanjaksoon, jotta velvoite ei vaihtelisi
31236: vasti seuraavaa:                                     liikaa suhdanteiden ja niistä johtuvien maahan-
31237:                                                      tuonnin tai kulutuksen äärivaihteluiden muka-
31238:     Velvoitevarastointi, jota kysymyksessä tar-      na. Edellä mainitut näkökohdat huomioon otta-
31239: koitetaan, on osa nestemäisten polttoaineiden        en lain tarkoituksena on ollut, että velvoite
31240: varmuusvarastointijärjestelmää, joka muodos-         toteutuu tasapuolisesti kaikkien maahantuojien
31241: tuu valtion varmuusvarastoinnista, turvavaras-       osalta. Näitä periaatteita voidaan edelleen pitää
31242: toinnista ja velvoitevarastoinnista. Pääosa öljyn    perusteltuina.
31243: varmuusvarastoinnista on hoidettu valtion var-           Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa jatku-
31244: muusvarastoinnin kautta. Valtion varmuusva-          vasti energiatuotteiden maahantuontia ja varas-
31245: rastot ovat nimensä mukaisesti valtion omistuk-      to tilannetta, eikä ainakaan vielä ole havainnut
31246: sessa ja niiden hoidosta huolehtii kauppa- ja        kysymyksen esittäjän epäilemiä varastointivel-
31247: teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluva         voitteen kiertoyrityksiä. Kauppa- ja teollisuus-
31248: varmuusvarastorahasto. Öljyvarastoja on perus-       ministeriö tulee jatkossakin seuraamaan tarkasti
31249: tettu myös valtion ja yritysten välisin sopimuksin   velvoitevarastoinnin kehitystä. Tätä edellyttävät
31250: eli turvavarastoinnin puitteissa. Turvavarasto on    paitsi huoltovarmuusnäkökohdat jatkossa mah-
31251: yrityksen omistuksessa oleva ja valtion subven-      dollisesti myös Suomen kansainväliset sopimus-
31252: toima varasto, jonka yritys voi ottaa käyttöön       velvoitteet, sillä eduskunnan käsiteltävänä par-
31253: vain kauppa- ja teollisuusministeriön luvalla.       haillaan oleva hallituksen esitys Suomen liittymi-
31254:     Velvoitevarastointi perustuu tuontipolttoai-     sestä nk. lEA-sopimukseen edellyttää jäsenval-
31255: neiden velvoitevarastointilakiin (303/83) ja sen     tioilta tietynasteista öljytuotteiden omavarai-
31256: nojalla annettuun asetukseen (725/83). Velvoite-     suustasoa. Tämä varautumisvelvoite on Suomes-
31257: varastointilain 8 §:n nojalla raakaöljyä ja öljy-    sa tarkoitus täyttää kaupallisten varastojen ja
31258: tuotteita on velvollinen varastoimaan näiden         turvavarastojen lisäksi velvoitevarastoinnin avul-
31259: tuotteiden maahantuoja. Kauppa- ja teollisuus-       la.
31260: ministeriö vahvistaa vuosittain velvoitteen mää-         Jos velvoitevarastointilain kiertämistä esiin-
31261: rän laissa määritellyn kaavan mukaisesti. Velvoi-    tyy, tulee harkittavaksi nykyisten 20 000 ja 5 000
31262: te perustuu maahantuojan kolmen velvoitteen          tonnin rajojen alentaminen. Edellä selostetuilla
31263: vahvistaruisvuotta edeltävän kalenterivuoden         perusteilla tuontipolttoaineiden velvoitevaras-
31264: tuontimääriin ja se määräytyy näin saadun            tointilain muutosesitykseen ei kuitenkaan tässä
31265: maahantuojan keskimääräisen kolmen kuukau-           vaiheessa katsota olevan aihetta.
31266: 
31267:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1991
31268: 
31269:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
31270:                                          1991 vp -    KK 205                                            3
31271: 
31272:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31273: 
31274:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          porten under de tre föregående kalenderåren i
31275: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        fråga om flygbensin eller flygpetroleum är under
31276: den 21 augusti 1991 tili vederbörande medlem av       5 000 ton och i fråga om de övriga oljeprodukter
31277: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     som förpliktelsen gäller under 20 000 ton.
31278: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr             Spörsmålet inriktar sig uppenbarligen på de
31279: 205:                                                  sist nämnda gränserna för befrielse från förplik-
31280:                                                       telsen. I samband med beredningen av lagen
31281:           Har Regeringen för avsikt att föreslå      motiverades dessa gränser med att det är ända-
31282:        att lagstiftningen om säkerhetsupplag-        målsenligt och rimligt att avgränsa ringa och
31283:        ring av oljeprodukter skall justeras så att   sporadisk import så att förpliktelsen inte gäller
31284:        upplagringsförpliktelsen realiseras i den     den. I beredningsarbetet ansågs det dessutom
31285:        storlek som avsetts i fråga om samtliga       viktigt att förpliktelsen baserar sig på en tillräck-
31286:        importörer?                                   ligt lång importperiod för att den inte skall
31287:                                                      variera alltför mycket med konjunkturerna och
31288:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         de extrema fluktuationer i importen eller kon-
31289: samt anföra följande:                                sumtionen som är en följd av dessa. Med beak-
31290:                                                      tande av synpunkterna ovan har avsikten med
31291:    Den obligatoriska upplagringen, som avses i       lagen varit att förpliktelsen skall vara lika för
31292: spörsmålet, utgör en del av systemet för säker-      alla importörer. Dessa principer kan fortsätt-
31293: hetsupplagring av flytande bränslen. Detta sys-      ningsvis anses motiverade.
31294: tem består av statens säkerhetsupplagring,               Handels- och industriministeriet följer konti-
31295: skyddsupplagring och obligatorisk upplagring.        nuerligt med importen av och upplagssituatio-
31296: Huvuddelen av säkerhetsupplagringen av olja          nen i fråga om energiprodukter och har åtmin-
31297: har skötts genom statens säkerhetsupplagring.        stone ännu inte kunnat upptäcka några försök
31298: Statens säkerhetsupplag ägs, såsom också nam-        att kringgå upplagringsförpliktelsen, vilket
31299: net säger, av staten och skötseln av dem handhas     spörsmålsställaren misstänker. Handels- och in-
31300: av säkerhetsupplagsfonden som hör tili handels-      dustriministeriet kommer också i fortsättningen
31301: och industriministeriets förvaltningsområde.         att noggrant följa med hur den obligatoriska
31302: Oljeupplag har också inrättats genom avtal           upplagringen utvecklar sig. Detta förutsätts för-
31303: mellan staten och företag, d.v.s. inom ramen för     utom med tanke på synpunkter som gäller för-
31304: skyddsupplagringen. Ett skyddsupplag är ett          sörjningssäkerheten i fortsättningen eventuellt
31305: upplag som ägs av ett företag och subventioneras     också av Finlands internationella avtalsförplik-
31306: av staten och som företaget endast kan ta i bruk     telser tili följd av den regeringsproposition om
31307: med handels- och industriministeriets tillstånd.     Finlands anslutning tili det s.k. IEA-avtalet som
31308:     Den obligatoriska upplagringen baserar sig       just nu behandlas i riksdagen. Enligt avtalet
31309: på lagen om obligatorisk upplagring av ~mporte­      förutsätts av medlemsstaterna en viss grad av
31310: rade bränslen (303/83) och den förordnmg (725/       självförsörjning i fråga om oljeprodukter. Denna
31311: 83) som getts med stöd av denna. Med stöd av         reserveringsförpliktelse har vi här i Finland för
31312: 8 § lagen om obligatorisk upplagring är en im-       avsikt att uppfylia med hjälp av obligatorisk
31313: portör av råolja och oljeprodukter skyldig att       upplagring vid sidan av kommersielia upplag
31314: upplagra dessa produkter. Handels- och indust-       och skyddsupplag.
31315: riministeriet fastställer årligen de mängder som         Om det förekommer försök att kringgå lagen
31316: omfattas av förpliktelsen enligt en modell som       om obligatorisk upplagring blir följande steg att
31317: definieras i lag. Förpliktelsen baserar sig på       en sänkning av de nuvarande gränserna på
31318: importörens importmängder under de tre kalen-        20 000 och 5 000 ton övervägs. Med ovan refere-
31319: derår som föregår det år då förpliktelsen fast-      rade motiveringar finns det i detta skede dock
31320: ställs och den utgår på basis av importörens         inget skäl att börja bereda en proposition om
31321: genomsnittliga import under tre månader, viiken      ändring av lagen om obligatorisk upplagring av
31322: erhålls på detta sätt. Importören är dock inte       importerade bränslen.
31323: lagringsskyldig om den genomsnittliga årsim-
31324:      Helsingfors den 16 september 1991
31325:                                                                           Minister Pertti Salolainen
31326:                                                1991 vp
31327: 
31328: 
31329: Kirjallinen kysymys 206
31330: 
31331: 
31332: 
31333: 
31334:                                   Särkijärvi: Ympäristöhaittojen ottamisesta huomioon polttoainei-
31335:                                        den verotuksessa
31336: 
31337: 
31338:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31339: 
31340:    Eri maiden lainsäädännöissä on viime vuosina      sa ei tätä merkittävää hyötyä ole otettu huomi-
31341: kiristetty autoille sallittuja päästöjä. Samaan      oon.
31342: tavoitteeseen on pyritty myös porrastamaila             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31343: polttoaineiden verotusta niiden ympäristöystä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
31344: vällisyyden mukaan. Esimerkiksi Ruotsissa riip-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31345: puu dieselpolttoaineen vero tällä tapaa sen puh-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31346: taudesta.
31347:     Suomessa on vastikään tullut markkinoille ns.                Aikooko Hallitus porrastaa polttoai-
31348: city-bensiini, joka on jo vähentänyt yhtä paljon              neverooli sisältyvää haittaveroa siten,
31349: hiilimonoksidipäästöjä kuin katalysaattoreihin                että eri bensiinilaatujen hinta asettuisi
31350: siirtymisen on laskettu saavan aikaan seuraavien              samalle tasolle riippumatta niiden ympä-
31351: viiden vuoden kuluessa. Sen jalostaminen on                   ristövaikutuksista tai mahdollisesti olisi
31352: kuitenkin kalliimpaa kuin tavallisen bensiinin, ja            alempi ympäristön kannalta suositelta-
31353: kuluttajien valinnat ovat nyt kokonaan kulutta-               vammilla laaduilla?
31354: jien ympäristötietoisuuden varassa. Verotukses-
31355: 
31356:      Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1991
31357: 
31358:                                         Jouni J. Särkijärvi
31359: 
31360: 
31361: 
31362: 
31363: 210300M
31364: 2                                            1991 vp -    KK 206
31365: 
31366: 
31367: 
31368: 
31369:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31370: 
31371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            myös kysymys moottoribensiinin polttoaineve-
31372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             ron porrastamisesta myös muilla ympäristöpo-
31373: olette 21 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-             liittisilla perusteilla. Hallitus ei kuitenkaan kat-
31374: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          sonut olevan vielä riittävästi tietoa lisäporras-
31375: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           tuksen perusteista, tasosta eikä sen vaikutuksis-
31376: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           ta.
31377: myksestä n:o 206:                                             Hallituksen esityksen perusteluissa on kuiten-
31378:                                                           kin todettu, että hallitus selvittää erikseen mah-
31379:            Aikooko Hallitus porrastaa polttoai-           dollisuuksia lisätä taloudellisten ohjauskeinojen
31380:         neveroon sisältyvää haittaveroa siten,            käyttöä polttoaineverotuksessa ja muussa vero-
31381:         että eri bensiinilaatujen hinta asettuisi sa-     tuksessa. Tässä yhteydessä pyritään ottamaan
31382:         malle tasolle riippumatta niiden ympäris-         huomioon ympäristöpoliittisten vaikutusten
31383:         tövaikutuksista tai mahdollisesti olisi           ohella myös muun muassa fiskaaliset, kilpailu-
31384:         alempi ympäristön kannalta suositelta-            poliittiset ja kauppapoliittiset vaikutukset. Li-
31385:         vammilla laaduilla?                               säksi on kiinnitettävä huomiota taloudellisten
31386:                                                           ohjauskeinojen käytössä sovellettaviin kansain-
31387:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               välisiin normeihin. Todettakoon tässä yhteydes-
31388: taen seuraavaa:                                           sä, että tällä hetkellä ei tiettävästi ole käytössä
31389:                                                           missään maassa polttoaineverojärjestelmää, jos-
31390:   Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen              sa moottoribensiinin verotusta olisi porrastettu
31391: polttoaineverosta annetun lain muuttamisesta              muilla perusteilla kuin lyijymäärän perusteella.
31392: (HE 71) siten, että lyijyllisen moottoribensiinin             Moottoribensiinin verotuksen porrastamisen
31393: veroa korotetaan 25 penniä ja lyijyttömän 10              ohella on tarkoitus selvittää edellytykset myös
31394: penniä litralta. Esitys lisäisi lyijyllisenja lyijyttö-   muiden polttoaineiden kuten polttoöljyjen ja
31395: män moottoribensiinin polttoaineveron eron 45             dieselöljyn veron porrastamiselle.
31396: penniin litralta. Verotuksen porrastus lyijyttö-              Vasta näiden selvitysten valmistuttua voidaan
31397: män ja lyijyllisen moottoribensiinin välillä nou-         riittävän laaja-alaisesti arvioida kysymyksessä
31398: dattaa kansainvälistä käytäntöä.                          tarkoitetun moottoribensiinin polttoaineveron
31399:   Hallituksen esitystä valmisteltaessa oli esillä         lisäporrastuksen tarve ja sen vaikutukset.
31400: 
31401:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
31402: 
31403:                                                                      Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
31404:                                            1991 vp -   KK 206                                          3
31405: 
31406: 
31407: 
31408: 
31409:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31410: 
31411:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           behandlades frågan om en gradering av bränsle-
31412: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         accisen på motorbensin också på andra miljöpo-
31413: den 21 augusti 1991 tili vederbörande medlem av        litiska grunder. Regeringen ansåg dock att det
31414: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      inte ännu fanns tillräckliga kunskaper om grun-
31415: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr           derna eller nivån för en ytterligare gradering, ej
31416: 206:                                                   heller för effekterna av en sådan.
31417:                                                            I motiveringen i regeringspropositionen kon-
31418:           Har Regeringen för avsikt att gradera        stateras likväl att regeringen särskilt utreder
31419:        den miljöskatt som ingår i bränsleaccisen       möjligheterna att i ökad utsträckning använda
31420:        så att priset på de olika bensinsorterna        ekonomiska styrmedel vid beskattningen av
31421:        skulle komma i samma prisklass obe-             bränsle och vid annan beskattning. Man försö-
31422:        roende av hur de påverkar miljön eller          ker i detta sammanhang vid sidan av de miljöpo-
31423:        eventuellt så att priset skulle vara lägre på   litiska effekterna av skattegraderingen också
31424:        miljövänligare bensinsorter?                    beakta bl.a. de fiskala, konkurrenspolitiska och
31425:                                                        handelspolitiska verkningarna samt de interna-
31426:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tionella normer som tillämpas då ekonomiska
31427: anföra följande:                                       styrmedel brukas. Det må konstateras att det för
31428:                                                        tillfållet veterligen inte i några Iänder finns i
31429:    Regeringen har avlåtit en proposition tili riks-    bruk sådana skattesystem för bränsle där be-
31430: dagen med förslag tili lag om ändring av lagen         skattningen av motorbensin skulle vara graderad
31431: om bränsleaccis (RP 71) på så sätt att accisen på      på andra grunder än på basis av blyhalten.
31432: blyhaltig motorbensin höjs med 25 penni och                Vid sidan av graderingen av beskattningen av
31433: accisen på blyfri med 10 penni per liter. Enligt       motorbensin har man för avsikt att utreda förut-
31434: propositionen ökar skillnaden mellan bränsleac-        sättningarna för en gradering av accisen även på
31435: cisen på blyhaltig och blyfri motorbensin tili 45      andra bränslen såsom brännolja och dieselolja.
31436: penni per liter. Graderingen av beskattningen              Först då dessa utredningar blivit färdiga kan
31437: mellan blyfri och blyhaltig motorbensin följer         en tillräckligt vittomfattande bedömning göras
31438: internationell praxis.                                 av behovet och effekterna av en mera långtgåen-
31439:    Vid beredningen av regeringens proposition          de gradering av bränsleaccisen på motorbensin.
31440: 
31441:      Helsingfors den 27 september 1991
31442: 
31443:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
31444:                                               1991 vp
31445: 
31446: 
31447: Kirjallinen kysymys 207
31448: 
31449: 
31450: 
31451: 
31452:                                   Tennilä: Valtion ravitsemiskeskuksen ja Suomen Pankin toimipis-
31453:                                      teiden säilyttämisestä Lapissa
31454: 
31455: 
31456:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31457: 
31458:     Keskittäminen on ollut voimakasta tuotan-       työpaikkoja. Niitä veisi Suomen Pankin kontto-
31459: totoiminnassa, mutta myös hallinnossa. Tämä         rin lopetus Lapista ja samoin ravitsemiskeskuk-
31460: keskittäminen vinouttaa syrjäseutujen alueellista   sen Lapin liiketoimintayksikön hallinnon lak-
31461: kehitystä haitallisella tavalla.                    kautus ja tehtävien siirto Ouluun.
31462:    On olemassa suunnitelma lopettaa Suomen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31463: Pankin konttori Rovaniemeltä sekä valtion           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31464: omistaman ravitsemiskeskuksen Lapin liiketoi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31465: mintayksikkö. Hallintoyksiköt siirtyisivät kauas    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31466: Lapista, Ouluun saakka. Näissä suunnitelmissa
31467: ei oteta huomioon sitä, että Pohjois-Suomi on                 Mihin toimiin Hallitus ryhtyy estääk-
31468: puolet maasta ja Lappi yksistään kolmannes.                seen Suomen Pankkia ja Valtion ravitse-
31469: Alueellisesti kohtuuttoman suuret yksiköt eivät            ruiskeskusta lakkauttamasta hallinnolli-
31470: ole toiminnallisesti parhaita. Samalla häviää              sia yksiköitään Lapista?
31471: 
31472:      Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1991
31473: 
31474:                                         Esko-Juhani Tennilä
31475: 
31476: 
31477: 
31478: 
31479:  210300M
31480: 2                                          1991 vp -   KK 207
31481: 
31482: 
31483: 
31484: 
31485:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31486: 
31487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomen Pankki on hankkinut käyttöönsä
31488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koneita, jotka paitsi lajittelevat seteleitä, tarkas-
31489: olette 21 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-          tavat myös eri tekijöistä niiden oikeellisuuden
31490: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nopeammin ja varmemmin kuin aikaisemmat
31491: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        menetelmät. Koneet sisältävät monipuolista
31492: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        tekniikkaa ja niiden kapasiteetti on niin suuri,
31493: sestä n:o 207:                                         että niiden hankkiminen kaikkiin konttoreihin ei
31494:                                                        ole taloudellisesti mahdollista eikä järkevää.
31495:            Mihin toimiin Hallitus ryhtyy estääk-          Kun lukuisista yrityksistä huolimatta ei Suo-
31496:         seen Suomen Pankkia ja Valtion ravitse-        men Pankin kanttoreille ole ollut mahdollista
31497:         miskeskusta lakkauttamasta hallinnolli-        löytää uusia tehtäviä ja kun edellä mainitut
31498:         sia yksiköitään Lapista?                       rahahuoltoa koskevat seikat ovat pakottaneet
31499:                                                        pankin ratianalisoimaan tehtäviään keskittä-
31500:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mällä toimintaansa suurempiin yksiköihin, ei
31501: vasti seuraavaa:                                       pankin ilmoituksen mukaan ole tarkoituksen-
31502:                                                        mukaista säilyttää Rovaniemen konttoria. Jo
31503:                                                        nyt on konttorin henkilöstömäärä laskenut niin
31504: Suomen Pankin Rovaniemen konttori                      pieneksi, että Rovaniemen alueen työllisyyden
31505:                                                        kannalta sillä ei ole merkitystä.
31506:     Pankin haarakanttareiden toiminta on 1980-            Suomen Pankki on Hallitusmuodon mukaan
31507: luvulla supistunut huomattavasti. Konttoreiden         selkeästi eduskunnan pankki ja sen valvonnassa.
31508: perustehtäviin kuuluu oman alueen maksuväli-           Suomen Pankin suorittamien toimien tarkoi-
31509: nehuollon hoitaminen. Siihen sisältyy viran-           tuksenmukaisuuden valvonta ei ole valtioneu-
31510: omaistehtävänä seteli- ja metallirahan liikkee-        voston, vaan pankkivaltuusmiesten tehtävä.
31511: seen laskeminen, kuluneen rahan poistaminen            Valtioneuvoston toimivalta pankin haara-
31512: liikkeestä ja poistetun rahan korvaaminen joko         konttoreita koskevissa asioissa liittyy vain niiden
31513: uudella tai käytöstä palautuneella hyväkuntoi-         lakkauttamiseen, sillä Suomen Pankin ohjesään-
31514: sella rahalla. Rahaviranomaisena pankki on             nön mukaan pankkivaltuusmiesten tulee ennen
31515: myös vastuussa liikkeessä olevan setelistön oi-        lakkauttamista koskevaa päätöstään sopia asias-
31516: keellisuudesta.                                        ta valtioneuvoston kanssa. Tällaista ehdotusta ei
31517:    Toiminnan perustana ovat Suomen Pankkia             ole toistaiseksi valtioneuvostolle tehty.
31518: koskevan lainsäädännön lisäksi eri osapuolten,            Suomen Pankin hallinto ja hoito kuuluvat
31519: mm. rahalaitosten kesken solmitut sopimukset,          puolestaan Suomen Pankin ohjesäännön mu-
31520: joiden tarkoituksena on taata rahan saatavuus          kaan johtokunnalle, ellei erityisiä tehtäviä ole
31521: koko valtakunnan alueella.                             ohjesäännössä pidätetty pankkivaltuusmiehille.
31522:    Informaatio-, turvallisuus- ja kuljetusjärjestel-   Pankin haarakanttareiden toimintojen kehittä-
31523: mien kehitys on saanut aikaan sen, että rahan          minen onkin johtokunnan vastuulla.
31524: luovuttajan ja vastaanottajan välimatkan pituu-
31525: della ei enää ole yhtä suurta merkitystä kuin
31526: aikaisemmin.                                           Valtion ravitsemiskeskuksen Lapin liiketoiminta-
31527:     Käytössä olevien seteleiden oikeellisuuden         yksikkö
31528: valvonta edellyttää, että Suomen Pankkiin pa-
31529: lautuva setelistö mahdollisimman nopeasti ja              Valtion ravitsemiskeskus on toiminut valtion
31530: tehokkaasti tarkastetaan ja mahdolliset väären-        uusimuotoisena liikelaitoksena vuoden 1989
31531: nökset todetaan välittömästi. Kun värikopioko-         alusta. Laitos joutuu kilpailemaan julkishallin-
31532: neiden laatutaso on noussut ja niiden hinnat           non henkilöstö- ja oppilaitosruokaloiden pidosta
31533: ovat alentuneet, on asiaan jouduttu kiinnittä-         yksityisen sektorin yrittäjien kanssa. Alueellisen
31534: mään erityistä huomiota.                               hallinnon uudelleenjärjestelyllä ja toimintojen
31535:                                          1991 vp -   KK 207                                          3
31536: 
31537: keskittämisellä laitos pyrkii sisäisen tehokkuu-     yksikön tehtävien vähentymisen vuoksi toiminta
31538: den parantamiseen.                                   oli elokuussa 1991 mahdollista yhdistää Oulussa
31539:    Valtion ravitsemiskeskuksella on ollut yhdek-     sijaitsevaan liiketoimintayksikköön. Rovanie-
31540: sän liiketoimintayksikköä, jotka ovat ohjanneet      men liiketoimintayksikön palveluksessa oli kol-
31541: alueellaan sijaitsevia ruokaloita. Liiketoiminta-    me henkilöä: aluepäällikkö, aluesihteeri ja las-
31542: alueiden uudelleenjärjestely liittyy laitoksen or-   kentasihteeri. Liiketoimintayksikön lopettami-
31543: ganisaation kokonaisuudistukseen. Alueellisten       sen vuoksi ei kukaan palveluksessa olleista jää-
31544: liiketoimintayksiköiden määrä vähenee neljään.       nyt työttömäksi, vaan yksi siirtyi eläkkeelle ja
31545:    Rovaniemellä sijainneen Lapin liiketoiminta-      kaksi muuta saivat heti työpaikan.
31546: 
31547:   Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1991
31548: 
31549:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
31550: 4                                        1991 vp -   KK 207
31551: 
31552: 
31553: 
31554: 
31555:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31556: 
31557:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utom att de sorterar sedlar även med beaktande
31558: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       av olika faktorer kontrollerar deras äkthet snab-
31559: den 21 augusti 1991 till vederbörande medlem av      bare och säkrare än tidigare metoder. Maskiner-
31560: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    na innehåller mångsidig teknik och deras kapa-
31561: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr            citet är så stor att det inte är ekonomiskt möjligt
31562: 207:                                                 eller förnuftigt att skaffa sådana till alla kontor.
31563:                                                          Då det trots flera försök inte varit möjligt att
31564:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       finna nya uppgifter för Finlands Banks kontor
31565:        ta för att förhindra att Finlands Bank        och då ovan nämnda omständigheter angående
31566:        och Statens måltidscentral lägger ned         penningförsörjningen tvingat banken att ratio-
31567:        sina administrativa enheter i Lappland?       nalisera sina uppgifter genom att koncentrera sin
31568:                                                      verksamhet till större enheter, är det enligt ban-
31569:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kens utsaga inte ändamålsenligt att kontoret i
31570: anföra följande:                                     Rovaniemi bibehålls. Antalet anställda vid kon-
31571:                                                      toret är redan nu så litet att det inte har någon
31572:                                                      betydelse för sysselsättningen i Rovaniemiregio-
31573: Finlands Banks kontor i Rovaniemi                    nen.
31574:                                                          Finlands Bank är enligt Regeringsformen
31575:    Verksamheten vid bankens avdelningskontor         tydligt riksdagens bank och står under dess
31576: har under 1980-talet minskat betydligt. Till de      tillsyn. Övervakningen av ändamålsenligheten
31577: grundläggande uppgifterna vid kontoren hör           hos Finlands Banks verksamhet är inte statsrå-
31578: skötseln av betalningsmedelsförsörjningen inom       dets utan bankfullmäktiges uppgift. Statsrådets
31579: det egna området. I den ingår som myndighets-        befogenheter i ärenden angående bankens avdel-
31580: uppdrag utgivning av sedlar och mynt, avlägs-        ningskontor ansluter endast till indragningen av
31581: nande av slitna pengar ur cirkulationen och          dem, eftersom bankfullmäktige enligt reglemen-
31582: ersättande av sådana pengar som avlägsnats med       tet för Finlands Bank före beslut om indragning
31583: antingen nya pengar eller pengar i gott skick som    skall komma överens om detta med statsrådet.
31584: redan varit i bruk. Som penningmyndighet är          Ett dylikt förslag har hittills inte gjorts till
31585: banken även ansvarig för den cirkulerande se-        statsrådet.
31586: delstockens äkthet.                                      Finlands Banks förvaltning och skötsel an-
31587:    Grunden för verksamheten utgörs förutom av        kommer å sin sida enligt reglementet för Fin-
31588: lagstiftningen om Finlands Bank även av avtal        lands Bank på direktionen, om inte särskilda
31589: mellan olika parter, bl.a. penninginrättningar.      åligganden i reglementet förbehållits bankfull-
31590: Avsikten med dessa avtal är att garantera till-      mäktige. Direktionen ansvarar för utvecklandet
31591: gången på pengar i hela landet.                      av funktionerna vid bankens avdelningskontor.
31592:    Utvecklingen av informations-, säkerhets- och
31593: transportsystemen har orsakat att avståndet
31594: mellan överlåtaren och mottagaren av pengar          Statens måltidscentral, Lapplands affärsverksam-
31595: inte längre spelar lika stor roll som tidigare.      hetsenhet
31596:    Övervakningen av äktheten hos de sedlar som
31597: är i användning förutsätter att den sedelstock          Statens måltidscentral har från ingången av år
31598: som återgår till Finlands Bank så snabbt och         1989 fungerat som ett statligt affärsverk av ny
31599: effektivt som möjligt kontrolleras och att eventu-   typ. Verket är tvunget att konkurrera med före-
31600: ella förfalskningar konstateras omedelbart. Då       tagare inom den privata sektorn om hållande av
31601: kvalitetsnivån på färgkopieringsmaskiner stigit      personalmatserveringar och matserveringar vid
31602: och deras priser sjunkit har man varit tvungen       läroanstalter inom den offentliga förvaltningen.
31603: att fästa särskild uppmärksamhet vid detta.          Genom en omstrukturering av den regionala
31604:    Finlands Bank har skaffat maskiner som för-       förvaltningen och genom koncentrering av funk-
31605:                                          1991 vp -   KK 207                                         5
31606: 
31607: 
31608: 
31609: 
31610: tionerna eftersträvar man en förbättring av ef-      var det i augusti 1991 möjligt att sammanslå
31611: fektiviteten inom verket.                            verksamheten med affärsverksarnhetsenheten i
31612:    Statens måltidscentral har haft nio affärsverk-   Uleåborg. Affärsverksamhetsenheten i Rovanie-
31613: samhetsenheter som lett matsalarna inom sin          mi hade tre anställda: en regiona1 chef, en
31614: region. Omstruktureringen av affärsverksam-          regional sekreterare och en redovisningssekrete-
31615: hetsregionerna anknyter tili totalreformen av        rare. lngen av de anställda blev arbetslös på
31616: verkets organisation. Antalet regionala affärs-      grund av nedläggningen av affärsverksamhets-
31617: verksamhetsenheter minskar tili fyra.                enheten. En avgick med pension och de två
31618:    På grund av att uppgifterna minskat vid           andra erhöll genast en ny arbetsplats.
31619: Lapplands affärsverksamhetsenhet i Rovaniemi,
31620: 
31621:      Helsingfors den 24 september 1991
31622: 
31623:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
31624:         1
31625:         1
31626: 
31627: 
31628: 
31629: 
31630:     1
31631:     1
31632: 
31633: 
31634: 
31635: 
31636: 1
31637: 1
31638:                                                 1991 vp
31639: 
31640: 
31641: Kirjallinen kysymys 208
31642: 
31643: 
31644: 
31645: 
31646:                                    Lahti-Nuuttila: Rautatiesillan uusimisesta Längelmäen Länki-
31647:                                       pohjassa
31648: 
31649: 
31650:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31651: 
31652:    Längelmäen kunnan Länkipohjan ns. länti-              On muistettava, että pääosa Längelmäen kun-
31653: sessä liittymässä (Vilkkilä) on rautatiesillan ali-   takeskukseen Länkipohjaan ja sen kautta Kuh-
31654: kulkukorkeus syystä tai toisesta jo alun perin        moisiin, Västilään ja kirkonkylään suuntautu-
31655: mitoitettu väärin. Alikulkukorkeus on aivan lii-      vasta ja toisaalta Tampereen suuntaan suuntau-
31656: an matala (nykyisellään vain 3,5 m), mikä nykyi-      tuvasta liikenteestä käyttää mainittua liittymää.
31657: sin haittaa entistä enemmän liikennettä. Ajoneu-         Rautatiesillan kannen uusimisen ei pitäisi olla
31658: vojen korkeuden kasvaessa eivät mm. nykyaikai-        kustannuksiltaan mikään merkittävän suuri
31659: set linja-autot mahdu sillan alta. Matala silta       summa ajatellen sen tuottamaa hyötyä. Valtion-
31660: aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita ajoneuvojen      rautateiden ja tielaitoksen pitäisikin hoitaa epä-
31661: joutuessa tien tukoksi kapealla ja mutkaisella        kohta pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman
31662: tiealueella. Riski sillan ja rautatien vahingoittu-   nopeasti, mitä maan hallitus voi omalta osaltaan
31663: miseen on myös ilmeinen.                              kiirehtiä.
31664:    Aikataulutekijät ja kiertotien hankaluus ovat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31665: vaikuttaneet selvästi kunnan matkailuelinkeinon       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31666: ja palvelujen kysyntään Länkipohjassa ja valta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31667: tien n:o 9 itäpuolisella kunnan alueella. Matalan     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31668: sillan vaikutukset ovat hämmästyttävät, mistä
31669: kertovat yhtenä esimerkkinä vetovoimaisen mat-
31670: kailukohteen Pellava-Aitan välittämät tiedot:                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31671:  normaali vuosittainen matkailijoita Pellava-                pikaisesti ryhtyä, jotta Längelmäen Län-
31672:  Aitassa kuljettavien linja-autojen määrä on ollut           kipohjan ns. läntisessä liittymässä olevan
31673: jopa 300, mutta tänä vuonna heinäkuun lop-                   rautatiesillan kansi uusitaan ajan vaati-
31674: puun mennessä on käynyt vain 87 matkailijoita                musten mukaiseksi?
31675:  kuljettavaa linja-autoa. Tämä on merkinnyt noin
31676:  10 000 matkailijan "katoa".
31677: 
31678:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1991
31679: 
31680:                                          Pentti Lahti-Nuuttila
31681: 
31682: 
31683: 
31684: 
31685: 210300M
31686: 2                                       1991 vp -   KK 208
31687: 
31688: 
31689: 
31690: 
31691:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31692: 
31693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1947. Sillan pääkannattajana on jänteeltään 21
31694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       metriä pitkä teräsrakenteinen levysilta. Siltara-
31695: olette 28 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-       kenne on korkea, minkä takia vapaa alikulku-
31696: jeenne n:o 759 ohella toimittanut valtioneuvos-     korkeus on vain 3,6 metriä. Längelmäen kunta-
31697: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      keskukseen johtaa toinenkin tie, jolla ei ole
31698: sanedustaja Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta         rajoituksia, mutta se on kiertotie lounaan suun-
31699: kirjallisesta kysymyksestä n:o 208:                 nasta tulijoille.
31700:                                                        Valtionrautatiet ja Hämeen tiepiiri ovat selvit-
31701:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31702:                                                     täneet siltakannen uusimismahdollisuutta. Tar-
31703:        pikaisesti ryhtyä, jotta Längelmäen Län-
31704:                                                     koituksena on vaihtaa levysilta matalarakentei-
31705:        kipohjan ns. läntisessä liittymässä olevan
31706:                                                     seen betonilaattaan. Laatan rakennepaksuus on
31707:        rautatiesillan kansi uusitaan ajan vaati-
31708:                                                     noin puolet aikaisemmasta, joten alikulkukor-
31709:        musten mukaiseksi?
31710:                                                     keudeksi saadaan täyskorkeus 4,6 metriä. Silta-
31711:                                                     työ rahoitetaan noin puoliksi Valtionrautateiden
31712:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31713:                                                     ja tielaitoksen kesken. Valtionrautateiden ilmoi-
31714: vasti seuraavaa:
31715:                                                     tuksen mukaan työ tullaan tekemään vuoden
31716:   Rataosalla Orivesi-Jämsänkoski sijaitseva         1992 aikana.
31717: Länkipohjan alikulkusilta on rakennettu vuonna
31718: 
31719:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
31720: 
31721:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
31722:                                         1991 vp -   KK 208                                         3
31723: 
31724: 
31725: 
31726: 
31727:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31728: 
31729:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sänkoski. Spannet består av en 21 meter lång
31730: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      skivkonstruktion av stål. Konstruktionen är hög,
31731: 759 av den 28 augusti 1991 tili vederbörande        vilket leder till att höjden för fri underfart är
31732: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   endast 3,6 meter. Tili Längelmäki kommuncen-
31733: de av riksdagsman Lahti-Nuuttila underteckna-       trum leder också en annan väg, som inte har
31734: de spörsmå1 nr 208:                                 några restriktioner, men den är en omväg för
31735:                                                     dem som kommer i riktning från sydväst.
31736:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Statsjärnvägarna och Tavastehus vägdistrikt
31737:        vidta för att modernisera brospannet på      har undersökt möjligheterna att förnya brospan-
31738:        järnvägsbron i den s.k. västliga Längel-     net. Avsikten är att byta ut broskivan mot en låg
31739:        mäki-Länkipohja knutpunkten?                 platta av betong. Plattans tjocklek kommer att
31740:                                                     vara ungefar hälften av den nuvarande, vilket
31741:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        betyder att höjden för underfart blir 4,6 meter.
31742: samt anföra följande:                               Ungefär hälften av broarbetet finansieras av
31743:                                                     Statsjärnvägarna och den andra hälften av väg-
31744:    Länkipohja underfart, som byggdes år 1947,       verket. Enligt uppgifter från Statsjärnvägarna
31745: är be1ägen på järnvägsavsnittet Orivesi-Jäm-        kommer arbetet att utföras under år 1992.
31746: 
31747:      Helsingforsden 20 september 1991
31748: 
31749:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
31750:                                              1991 vp
31751: 
31752: 
31753: Kirjallinen kysymys 209
31754: 
31755: 
31756: 
31757: 
31758:                                  Lahti-Nuuttila ym.: Työeläkkeiden määräytymisperusteiden tarkis-
31759:                                     tamisesta
31760: 
31761: 
31762:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31763: 
31764:    Eduskunta muutti vuonna 1985 työntekijäin       työssäolovuotta menisi tältä osin hukkaan. Nyt
31765: eläkelain 5 §:n 2 momenttia siten, että eläkkeen   voimassa oleva säännös saattaa joissakin ta-
31766: perusteena oleva palkka määrätään ottamalla        pauksissa heikentää työntekijän eläketurvaa
31767: huomioon kunkin työsuhteen neljän viimeisen        siitä, mitä hän todella ansaitsisi.
31768: vuoden ansiot sen vuoden loppuun, jona työnte-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31769: kijä täyttää 63 vuotta. Näin toimitaan siitäkin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31770: huolimatta, että työntekijä jatkaa samassa työ-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31771: suhteessa myös sen vuoden jälkeen, jona hän on     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31772: mainitun iän saavuttanut.
31773:    Saattaa kuitenkin olla niin, että kahden van-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31774: huuseläkkeelle siirtymistä edeltävän työssäolo-           ryhtyä sen varmistamiseksi, että jokai-
31775: vuoden ansiot ovat suuremmat kuin aikaisem-               nen vanhuuseläkkeelle jäävä työntekijä
31776: pien neljän vuoden. Tällaisessa tapauksessa               saisi oikeudenmukaisen ja ansaitsemansa
31777: myös näiden ansioiden tulisi vaikuttaa eläkepal-          eläkkeen myös kahden viimeisen työssä-
31778: kan määräämiseen, jotteivät kaksi viimeistä               olovuotensa ansioiden perusteella?
31779: 
31780:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1991
31781: 
31782:                     Pentti Lahti-Nuuttila                   Virpa Puisto
31783: 
31784: 
31785: 
31786: 
31787: 2!0300M
31788: 2                                        1991 vp -   KK 209
31789: 
31790: 
31791: 
31792: 
31793:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31794: 
31795:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vakiintunut ansiotaso ennen eläkkeelle siirtymis-
31796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tä. Pääsääntöisesti eläkkeen perusteena oleva
31797: olette 28 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-        palkka määrätään kunkin työsuhteen neljän vii-
31798: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     meisen kalenterivuoden indeksillä tarkistettujen
31799: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      työansioiden perusteella valitsemalla ansiotasol-
31800: Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallises-     taan kaksi keskimmäistä vuotta, joiden keski-
31801: ta kysymyksestä n:o 209:                             määräistä kuukausiansiota käytetään perustee-
31802:                                                      na eläkettä laskettaessa. Yleensä näin laskettu
31803:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       eläke on oikeassa suhteessa työsuhteen aikana
31804:        ryhtyä sen varmistamiseksi, että jokai-       vallinneeseen ansiotasoon.
31805:        nen vanhuuseläkkeelle jäävä työntekijä            Kuten kysymyksen perusteluissa on todettu,
31806:        saisi oikeudenmukaisen ja ansaitsemansa       vanhuuseläkettä määrättäessä eläkkeen perus-
31807:        eläkkeen myös kahden viimeisen työssä-        teena olevaa palkkaa laskettaessa otetaan huo-
31808:        olovuotensa ansioiden perusteella?            mioon työntekijän ansiot sen vuoden loppuun,
31809:                                                      jona hän täyttää 63 vuotta. Tämä on lähinnä
31810:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         eläkkeen laskentateknisistä syistä tarpeellista,
31811: vasti seuraavaa:                                     jotta työeläkkeen lopullinen määrä voidaan il-
31812:                                                      moittaa jo ennen eläkeiän täyttämistä Kansan-
31813:    Työeläkkeen tavoitteena on turvata ennen          eläkelaitokselle. Tämä varmistaa, että työnteki-
31814: eläketapahtumaa vallinneen kulutustason koh-         jälle tuleva vanhuuseläke on myönnettävissä
31815: tuullinen säilyminen eläkkeelle siirryttäessä.       viivytyksettä heti vanhuuseläkeiän täyttämisen
31816: Tämän mukaisesti työeläke määräytyy jokaises-        jälkeen. Työntekijän 63 vuoden iän ja 65 vuoden
31817: ta työsuhteesta erikseen työsuhteen pituuden ja      iän täyttämisen välinen aika otetaan vanhuus-
31818: siitä maksetun palkan perusteella. Työkyvyttö-       eläkkeessä huomioon niin sanottuna tulevana
31819: myyden varalta eläkkeen taso turvataan luke-         aikana samaan tapaan kuin työkyvyttömyys-
31820: malla eläkkeeseen oikeuttavaksi tietyin edelly-      eläkkeessä. Koska eläkkeen perusteena olevaa
31821: tyksin myös työkyvyttömyyden alkamisen ja            palkkaa korjataan TEL-indeksillä eläkkeen
31822: eläkeiän täyttämisen välinen aika tai sitä vastaa-   myöntämishetken tasoon, 65 vuoden iästä myön-
31823: va ansio.                                            nettävä vanhuuseläke vastaa työeläketurvan
31824:    Eläkkeen perusteena olevan palkan laskuta-        tavoitteiden mukaisesti myös viimeisen työsuh-
31825: van tarkoituksena on toisaalta kuvata työsuh-        teen osalta työsuhteessa vallinnutta vakiintunut-
31826: teessa vallinnutta vakiintunutta ansiotasoa sen      ta ansiotasoa.
31827: päättymisen läheisyydessä ja toisaalta määritellä
31828: 
31829:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1991
31830: 
31831:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
31832:                                          1991 vp -     KK 209                                             3
31833: 
31834: 
31835: 
31836: 
31837:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31838: 
31839:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och dels att fastställa en stabil förtjänstnivå före
31840: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        pensioneringen. Huvudregeln är att den pen-
31841: den 28 augusti 1991 tili vederbörande medlem av       sionsgrundade lönen bestäms på basis av de in-
31842: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     dexjusterade förvärvsinkomsterna under de fyra
31843: dagsman Lahti-Nuuttila m.fl. undertecknade            sista kalenderåren av varje enskilt arbetsförhål-
31844: spörsmål nr 209:                                      lande. Den genomsnittliga månadslönen under
31845:                                                       de två år som representerar en genomsnittlig
31846:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förtjänstnivå väljs som grund då pensionen ut-
31847:        ta för att varje arbetstagare som går i ål-    räknas. I allmänhet står en pension som uträk-
31848:        derspension med säkerhet skali få en rätt-     nats på detta sätt i rätt relation tili förtjänstnivån
31849:        vis pension som han förtjänat och som          under anstäliningstiden.
31850:        även grundar sig på inkomsterna under             Då ålderspensionen fastställs och den pen-
31851:        de två sista åren i tjänst?                    sionsgrundade lönen uträknas beaktas, som man
31852:                                                       konstaterat i motiveringen tili detta spörsmål,
31853:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetstagarens inkomster fram tili slutet av det år
31854: anföra följande:                                      då han fyller 63 år. Detta är nödvändigt närmast
31855:                                                       av tekniska orsaker då pensionen uträknas, för
31856:     Syftet med arbetspensionen är att trygga att      att arbetspensionens slutgiltiga belopp skali
31857: konsumtionsnivån vid pensioneringen bibehålis i       kunna meddelas folkpensionsanstalten redan
31858: rimlig mån på samma nivå som före pensionsfal-        innan pensionsåldern uppnåtts. På detta sätt
31859: let. Arbetspensionen bestäms sålunda särskilt för     kan arbetstagaren vara säker på att ålderspen-
31860: varje arbetsförhåliande, på basis av dess längd       sion kan beviljas genast då han uppnått den ålder
31861: och lönen under denna tid. I händelse av arbets-      som krävs. Tiden melian 63 och 65 års åldern
31862: oförmåga tryggas pensionsnivån genom att tiden        beaktas i ålderspensionen som s.k. återstående
31863: eller motsvarande inkomst för denna tid melian        tid på samma sätt som i invalidpensionen. Efter-
31864: att arbetsoförmågan inträtt och arbetstagaren         som den pensionsgrundade lönen korrigeras med
31865: uppnår pensionsåldern under vissa förutsättnin-       APL-indexet tili nivån vid pensionens beviljande
31866: gar räknas som berättigande tili pension.             motsvarar ålderspensionen som beviljas från 65
31867:     A vsikten med räknesättet för den pensions-       års ålder den stabila förtjänstnivån också under
31868: grundade lönen är att dels beskriva en stabil         det sista arbetsförhållandet, helt i enlighet med
31869: förtjänstnivå vid arbetsförhållandets slutskede       målen för arbetspensionsskyddet.
31870: 
31871:      Helsingforsden 30 september 1991
31872: 
31873:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
31874:                                                1991 vp
31875: 
31876: 
31877: Kirjallinen kysymys 210
31878: 
31879: 
31880: 
31881: 
31882:                                   Paloheimo: Yhteiskäytön edistämisestä henkilöautoliikenteessä
31883: 
31884: 
31885: 
31886:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31887: 
31888:    Suomessa on vuosien odotuksen jälkeen hy-         nen tulkinta johtaa helposti siihen, että "kimp-
31889: väksytty lailliseksi menettely, jonka mukaisesti     pakyydistä" periaatteessa aiheutuvat ympäris-
31890: asunnon ja työpaikan välinen liikenne voidaan        tölliset, liikenteelliset ja kansantaloudelliset edut
31891: hoitaa yksityisautoilla vuorotteluperiaatteella      jäävät saavuttamatta. Kysymys lienee ammatti-
31892: siten, että useammat henkilöt käyttävät samaa        maisten liikennöitsijöiden suojaamisesta.
31893: henkilöautoa.                                           Jotta menettelyä voitaisiin tehokkaasti sovel-
31894:    Menettelyn yleistymistä haittaa kuitenkin         taa, tulisi käytäntöä ja lain tulkintaa liberalisoi-
31895: lainsäädännön ja käytännön jäykkyys, joka es-        da.
31896: tää laajemman, määrätietoisen organisoinnin.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31897: Viime keväänä Jyväskylässä eräät nuoret miehet       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31898: järjestivät maksullisen puhelinpalvelun, joka        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31899: välitti tietoja samaan suuntaan matkalla olevista    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31900: ihmisistä. Tämä kiellettiin, koska laki ei salli
31901: ansaitsemista ko. toiminnalla.                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31902:     Laki on tältä osin sikäli ongelmallinen, että           siin autojen yhteiskäytön yleistämiseksi
31903: määrätietoisesta ja systemaattisesta toiminnasta            ja käytännön muuttamiseksi siten, että
31904: tulisi voida periä vähintään kulut. Lain säilyttä-          toiminnasta aiheutuvat kulut voidaan
31905: minen nykyisellään ja sen tiukka sekä kaavamai-             jakaa toimintaan osallistuvien kesken?
31906: 
31907:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1991
31908: 
31909:                                            Eero Paloheimo
31910: 
31911: 
31912: 
31913: 
31914: 210300M
31915: 2                                      1991 vp -   KK 210
31916: 
31917: 
31918: 
31919: 
31920:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31921: 
31922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vastaan tapahtuvaksi toiminnaksi ja siten liiken-
31923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nelupaa edellyttäväksi toiminnaksi ei katsota
31924: olette 29 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-      yhden tai useamman henkilön kuljettamista
31925: jeenne n:o 761 ohella toimittanut valtioneuvos-    henkilöautolla vuorotteluperiaatetta noudatta-
31926: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     en. Mikäli kuljetuksessa maksetaan rahallisia
31927: sanedustaja Eero Paloheimon näin kuuluvasta        suorituksia, toiminta katsotaan ammattimaisek-
31928: kirjallisesta kysymyksestä n:o 210:                sija liikennelupaa vaativaksi. Tämä koskee myös
31929:                                                    kimppakuljetusten välitystoimintaa.
31930:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Henkilöliikennelakia valmisteltaessa kimppa-
31931:        siin autojen yhteiskäytön yleistämiseksi    kuljetusten salliminen nähtiin tärkeänä kysy-
31932:        ja käytännön muuttamiseksi siten, että      myksenä. Toisaalta eri tahot korostivat, että
31933:        toiminnasta aiheutuvat kulut voidaan        kimppakuljetuksista ei saa muodostua julkisen
31934:        jakaa toimintaan osallistuvien kesken?      liikenteen kanssa kilpailevaa liikennemuotoa.
31935:                                                        Liikenneministeriö tulee selvittämään, olisiko
31936:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mahdollista sallia kohtuullisten kimppakyytien
31937: vasti seuraavaa:                                   järjestämisestä aiheutuvien kulujen periminen.
31938: 
31939:   Maaliskuun 1991 alusta voimaan tulleen
31940: henkilöliikennelain (343/91) mukaan korvausta
31941: 
31942:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1991
31943: 
31944:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
31945:                                         1991 vp -   KK 210                                          3
31946: 
31947: 
31948: 
31949: 
31950:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31951: 
31952:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        transport av en eller fler personer med personbil
31953: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      enligt rotationsprincipen inte vara en verksam-
31954: 761 av den 29 augusti 1991 tili vederbörande        het som utförs mot ersättning och således kräver
31955: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   den inte tillstånd. Om betalningen för transpor-
31956: de av riksdagsman Eero Paloheimo underteck-         ten sker i form av penninglikvid, anses verksam-
31957: nade spörsmål nr 210:                               heten vara yrkesmässig samt kräva trafiktill-
31958:                                                     stånd. Detta gäller även förmedling av samtrans-
31959:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      porter.
31960:        ta för att göra samtransporter med bil          Vid beredningen av persontrafiklagen ansågs
31961:        mera allmänna samt ändra praxis så att       det viktigt att tillåta samtransporter. Å andra
31962:        utgifter föranledda av verksamheten kan      sidan betonades det från olika håll att samtrans-
31963:        delas mellan de deltagande?                  porter inte får utgöra en trafikform som tävlar
31964:                                                     med den offentliga trafiken.
31965:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Trafikministeriet skall utreda om det vore
31966: samt anföra följande:                               möjligt att uppbära ersättning för utgifter föran-
31967:                                                     Iedda av rimliga samtransportarrangemang.
31968:    Enligt lagen om persontrafik (343/91) som
31969: trädde i kraft från början av mars 1991 anses
31970: 
31971:      Helsingforsden 4 oktober 1991
31972: 
31973:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
31974:                                                1991 vp
31975: 
31976: 
31977: Kirjallinen kysymys 211
31978: 
31979: 
31980: 
31981: 
31982:                                   Paloheimo: Veneiden käymäläpäästöjen rajoittamisesta
31983: 
31984: 
31985: 
31986:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31987: 
31988:    Veneilyn yleistyessä ja suurten matkaveneiden        Monissa maissa ovat kuivakäymälät veneissä
31989: lukumäärän kasvaessa ovat niiden aiheuttamat         pakollisia ja tyhjennyspisteet esimerkiksi huolto-
31990: ympäristöhaitat muodostuneet viime vuosina           asemien yhteydessä yleisiä. Suomen saaristo on
31991: yhä merkittävämmiksi. Veneilijät ovat keski-         herkkä ympäristötuhoille ja tämän kysymyksen
31992: määrin melko ympäristötietoista väkeä ja alalla      kaikkinainen ratkaisu on siitä syystä tullut ajan-
31993: toimiva Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys on tehnyt   kohtaiseksi. Lainsäädäntö kysymyksessä ei vas-
31994: tärkeää työtä valistuksen levittämiseksi ja oikei-   taa nykyajan vaatimuksia.
31995: den toimenpiteiden yleistämiseksi ko. asiassa.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31996:    Veneiden käymälät ja niiden tyhjentäminen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31997: muodostavat kuitenkin toistaiseksi ratkaisemat-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31998: toman ongelman. Käymäläjätteet pumpataan             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31999: normaalisti mereen ja niissäkin harvoissa ta-
32000: pauksissa, jolloin veneeseen on asennettu varas-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32001: toiva kuivakäymälä, on niiden tyhjentäminen                 siin, joilla veneiden käymäläpäästöt vas-
32002: ongelmallista, koska tyhjennyspisteitä ei saaris-           taisuudessa estetään?
32003: ton satamissa ole.
32004: 
32005:      Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1991
32006: 
32007:                                            Eero Paloheimo
32008: 
32009: 
32010: 
32011: 
32012: 210300M
32013: 2                                         1991 vp -   KK 211
32014: 
32015: 
32016: 
32017: 
32018:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32019: 
32020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Liikenneministeriön asettama toimikunta, jonka
32021: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on määrä saada työnsä valmiiksi marraskuussa
32022: olette 29 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-          1991, selvittää veneliikennelainsäädännön uudis-
32023: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tustarvetta myös ympäristönsuojelun kannalta.
32024: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Veneliikennelainsäädäntöä uudistettaessa voi-
32025: Paloheimon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        daan myös toteuttaa edellä mainittuja toimia
32026: myksestä n:o 211:                                     siltä osin kuin ne eivät sovellu toteutettaviksi
32027:                                                       alusjätelaissa. Ympäristöministeriö on antanut
32028:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vuonna 1987 veneilyn jätehuoltoa koskevat oh-
32029:        siin, joilla veneiden käymäläpäästöt vas-      jeet, joissa käsitellään myös veneiden käymälä-
32030:        taisuudessa estetään?                          jätteiden päästöjä ja niiden jätehuollon järjestä-
32031:                                                       mistä. Määräysten antamiseen ei ympäristövi-
32032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ranomaisilla ole toistaiseksi ollut riittäviä lakiin
32033: vasti seuraavaa:                                      perustuvia valtuuksia.
32034:                                                           Käymäläjätteiden säilytysastioissa käytettä-
32035:    Veneiden käymäläjätteiden päästöt ovat ve-         vien kemikaalien ominaisuudet on tarpeen selvit-
32036: neilyn kasvun ja veneiden koon kasvaessa viime        tää ja pyrkiä kieltämään kemikaalilain (744/89)
32037: vuosina huomattavasti lisääntyneet. Käymälä-          nojalla ne kemikaalit, jotka ovat ympäristölle
32038: jätteistä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaitto-    haitallisia.
32039: jen määrästä ja laadusta ei ole valtakunnallisia           Käymäläjätteiden vastaanottopaikkojen ja
32040: tietoja, mutta paikallisia muutoksia on havaittu      veneiden pysähdyspaikoissa olevien käymälöi-
32041: monin paikoin, erityisesti vilkkaasti käytetyissä     den määrää on lisättävä ja imutyhjennyslaitteis-
32042: koti-, vieras- ja luonnonsatamissa. Sen sijaan ei     toja saatava suurimpiin koti- ja vierassatamiin.
32043: käymäläjätepäästöillä liene juurikaan haittavai-      Tähän on pyritty avustamaHa liikenneminis-
32044: kutuksia avoimilla merialueilla eikä laajoilla        teriön hallinnonalan määrärahoista veneilysata-
32045: järvenselillä. Ongelman merkityksestä saadaan         mien suunnittelua ja rakentamista ja ympäristö-
32046: lisätietoja vesi- ja ympäristöhallituksessa lähiai-   ministeriön hallinnonalan määrärahoista saaris-
32047: koina valmistuvasta veneilyn ympäristövaiku-          toalueiden, myös sisävesialueiden, jätehuoltoa.
32048: tuksia koskevasta selvityksestä. Näyttää kuiten-      Ympäristöministeriö on niin ikään avustanut ve-
32049: kin ilmeiseltä, että käymäläjätteiden päästöjä ja     neilyjärjestöjä niiden luokittaessa venesatamia,
32050: niiden haitallisuutta on rajoitettava.                jolloin myös käymäläjätehuolto on otettu huo-
32051:    Nykyisellään on käsittelemättömän käymälä-         mioon. Suomi on liittynyt Euroopan yhteisön
32052: jätteen päästäminen vesistöön aluksista aiheutu-      alueella alkunsa saaneeseen vapaaehtoiseen sini-
32053: vien vesien pilaantumisen ehkäisemisestä anne-        lippujärjestelmään. Sinilippu annetaan vuodeksi
32054: tun lain (jäljempänä alusjätelaki n:o 300179) no-     venesatamalle, joka täyttää varsin tiukat vaati-
32055: jalla kielletty Suomen vesialueella. Kielto ei kui-   mukset. Alusjätelain mukaan sataman tulee
32056: tenkaan koske huviveneitä eikä aluksia, jotka on      hankkia siellä käyvien alusten tarvetta vastaavat
32057: hyväksytty alle 10 hengelle. Alusjätelakia olisi      vastaanottolaitteet. Lain soveltamista haittaa
32058: muutettava siten, että käymäläjätteiden päästöt       kuitenkin se, ettei satamaa koskevia säännöksiä
32059: tietyissä paikoissa voidaan kieltää. Nämä paikat      suoraan voida soveltaa myös venesatamiin,
32060: on erikseen selvitettävä, mutta niitä voisivat olla   minkä vuoksi asianomaisten säännösten muutta-
32061: erityisesti sisävesialueet ja merellä muut kuin       mista on harkittava. Jätehuoltolain (683178)
32062: avoimet alueet. Alusjätelain nojalla olisi niin       nojalla voidaan antaa satama Satamalta mää-
32063: ikään annettava määräykset käymäläjätteiden           räyksiä kiinteistön jätehuoltosuunnitelmissa,
32064: imutyhjennyksen edellyttämien laippojen mitois-       kuten ympäristöministeriö on kuntien ympäris-
32065: ta. Jotta kieltoa voitaisiin noudattaa, olisi kaik-   tönsuojelulautakunnille veneilyn jätehuoltoa
32066: kiin veneisiin, joissa on kiinteä käymälä, määrät-    koskevissa ohjeissa esittänyt. Jätehuoltolakiin
32067: tävä pakolliseksi käymäläjätteiden säilytysastia.     ehdotettaneen vireillä olevassa jätehuoltolain
32068:                                        1991 vp -   KK 211                                          3
32069: 
32070: uudistuksessa valtuuksia antaa myös yleisiäjäte-   sopimuksen mukaisessa yhteistyössä on viime
32071: huoltoa koskevia määräyksiä, jotka voisivat        vuosina paneuduttu myös veneilyn jätehuolto-
32072: koskea myös veneiden käymäläjätehuollon jär-       ongelmiin ja tuloksena on ollut tätä koskevia
32073: jestämistä.                                        suosituksia. Itämeri-sopimusta ja muitakin mer-
32074:    Itämeren alueen merellisen ympäristön suoje-    ten suojelua koskevia sopimuksia olisi täsmen-
32075: lua koskevassa yleissopimuksessa on myös           nettävä veneilyn osalta, koska sopimukset on
32076: määräykset käymäläjätteiden laskemisesta ja        laadittu lähinnä kauppamerenkulun säätelyä
32077: käymäläjätehuollon järjestämisestä. Itämeri-       varten.
32078: 
32079:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1991
32080: 
32081:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
32082: 4                                        1991 vp -   KK 211
32083: 
32084: 
32085: 
32086: 
32087:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32088: 
32089:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för alla båtar som har en fast monterad toalett
32090: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       att ha ett uppbevaringskärl för toalettavfall. En
32091: den 29 augusti 1991 till vederbörande medlem av      av trafikministeriet tillsatt kommitte, som skall
32092: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ha sitt arbete klart i november 1991, utreder
32093: dagsman Paloheimo undertecknade spörsmål nr          behovet av att revidera lagstiftningen om båttra-
32094: 211:                                                 fik även med tanke på miljövården. 1 samband
32095:                                                      med att lagstiftningen om båttrafik revideras kan
32096:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       också ovan nämnda åtgärder genomföras till den
32097:        ta för att i framtiden förhindra toalettav-   del de inte lämpar sig att genomföras i fartygsav-
32098:        fallsutsläpp från båtar?                      fallslagen. Miljöministeriet meddelade 1987
32099:                                                      anvisningar för småbåtstrafikens avfallshante-
32100:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ring i vilka även toalettavfallsutsläppet från
32101: anföra följande:                                     båtar och ordnandet av avfallshanteringen be-
32102:                                                      rörs. Tillsvidare har miljömyndigheterna inte
32103:     Toalettavfallsutsläppet från båtar har ökat      haft tillräckliga på lag baserade befogenheter att
32104: betydligt i takt med att småbåtstrafiken ökat och    meddela föreskrifter.
32105: båtarna blivit större under de senaste åren. Det         Det är nödvändigt att utreda egenskaperna
32106: finns inga riksomfattande uppgifter om omfatt-       hos de kemikalier som används i uppbevarings-
32107: ningen och arten av de men för hälsan och miljön     kärl för toalettavfall och sträva efter att med stöd
32108: som uppkommer på grund av toalettavfallet,           av kemikalielagen (744/89) förbjuda sådana
32109: men lokala förändringar har kunnat skönjas på        kemikalier som är skadliga för miljön.
32110: många ställen, i synnerhet i hem-, gäst- och na-         Antalet mottagningsställen för toalettavfall
32111: turhamnar som besöks flitigt. Toalettavfallsut-      och antalet toaletter på de ställen där båtar
32112: släppet torde däremot inte ha några nämnvärda        lägger till bör utökas och sugtömningsutrustning
32113: skadeverkningar på öppna havsområden eller           bör fås till de största hem- och gästhamnarna.
32114: vida fjärdar. Vatten- och miljöstyrelsens utred-     Detta har man strävat efter genom att understö-
32115: ning om småbåtstrafikens miljöverkningar som         da planering och byggande av båthamnar med
32116: blir klar inom en snar framtid kommer att ge         anslag från trafikministeriets förvaltningsområ-
32117: tilläggsuppgifter om problemets omfattning. Det      de och genom att understöda avfallshantering i
32118: verkar dock uppenbart att toalettavfallsutsläp-      skärgården, även insjövatten, med anslag från
32119: pet och dess skadlighet måste begränsas.             miljöministeriets förvaltningsområde. Miljömi-
32120:     För närvarande är det förbjudet att på finskt    nisteriet har likaså understött organisationerna
32121: vattenområde låta obehandlat toalettavfall           för småbåtstrafiken då dessa har klassificerat
32122: komma ut i vattendragen med stöd av lagen om         båthamnar, varvid också toalettavfallshantering-
32123: förhindrande av vattnens förorening, förorsakad      en har beaktats. Finland har omfattat ett frivil-
32124: av fartyg (nedan fartygsavfallslagen 300/79).        ligt system som fick sin början inom Europeiska
32125: Förbudet gäller dock inte nöjesbåtar eller fartyg    gemenskapen. Det går ut på att sådana båtham-
32126: som godkänts för mindre än tio personer. Det         nar som fyller synnerligen stränga krav får en blå
32127: vore skäl att revidera fartygsavfallslagen så att    flagga för ett år framöver. Enligt fartygsavfalls-
32128: toalettavfallsutsläpp kunde förbjudas på vissa       lagen skall hamnarna skaffa sådan utrustning
32129: områden. Dessa områden skall redas ut särskilt,      som motsvarar behoven hos de fartyg som besö-
32130: men sådana som skulle kunna komma i fråga är         ker dem. Lagens tillämpning begränsas dock av
32131: i synnerhet insjövatten och andra än öppna           att de stadganden som berör hamnar inte kan
32132: områden till havs. Med stöd av fartygsavfallsla-     tillämpas direkt på båthamnar. Därför är det
32133: gen borde föreskrifter också meddelas om de          skäl att överväga en revidering av dessa stadgan-
32134: mått på flänsarna som krävs för sugtömning av        den. Med stöd av lagen om avfallshantering
32135: toalettavfall. För att förbudet skall kunna iakt-    (683/78) kan föreskrifter meddelas skilt för olika
32136: tas borde man föreskriva att det är obligatoriskt    hamnar i fastigheternas avfallshanteringsplaner,
32137:                                         1991 vp -   KK 211                                          5
32138: 
32139: såsom miljöministeriet har föreslagit för de        reskrifter om toalettavfallsutsläpp och ordnande
32140: kommunala miljövårdsnämnderna i de anvis-           av toalettavfallshantering. 1 det samarbete som
32141: ningar som berör småbåtstrafikens avfallshante-     följer av Östersjökonventionen har också avfalls-
32142: ring. Under den pågående revideringen av lagen      hanteringsproblemen inom småbåtstrafiken
32143: om avfallshantering torde man föreslå att lagen     penetrerats under de senaste åren, vilket resulte-
32144: även skall stadga om befogenheter att meddela       rat i rekommendationer. Östersjökonventionen
32145: föreskrifter för den allmänna avfallshanteringen,   och även andra konventioner som berör skydd
32146: vilka även skulle kunna beröra ordnandet av         av haven borde preciseras i fråga om småbåtstra-
32147: hanteringen av toalettavfall från båtar.            fiken, eftersom konventionerna närmast har
32148:    1 den allmänna konventionen om skydd av          gjorts upp för reglering av handelssjöfarten.
32149: Östersjöområdets marina miljö ingår också fö-
32150: 
32151:      Helsingforsden 4 oktober 1991
32152: 
32153:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
32154:                                                  1991 vp
32155: 
32156: 
32157: Kirjallinen kysymys 212
32158: 
32159: 
32160: 
32161: 
32162:                                     Paloheimo: Julkisen sektorin toiminnan tehokkuuden tutkimisesta
32163: 
32164: 
32165:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32166: 
32167:     Suomen taloudellinen tila on käynnistänyt ny-         Myös ehdotus, jonka mukaan virastot itse ar-
32168: kyisen vaalikauden aikana laajan keskustelun           vioisivat omat tehostamismahdollisuutensa, on
32169: julkisen sektorin tehokkuudesta. Keskustelun           kuolleena syntynyt. Parhaimmassa tapauksessa
32170: aikana ovat kansalaisten käsitykset osoittautu-        tuollainen lähestyminen johtanee siihen, että
32171: neet varsin erilaisiksi ja usein toisilleen vastak-    virasto tinkii investoinneistaan ja palveluistaan,
32172: kaisiksi. Leimallista keskustelulle on ollut, että     sitten suoritusportaastaan ja kaikkein viimeisim-
32173: sen osapuolet perustavat käsityksensä julkisen         pänä hallinnollisista kuluistaan, koska juuri ne
32174: sektorin tehokkuudesta tai tehottomuudesta             kohdistuisivat arvioinnin tekijöihin itseensä.
32175: henkilökohtaisiin, satunnaisiin kokemuksiin ja            Puolueeton ja riittävän tarkka olisi tilastolli-
32176: melko suppeaan vertailuaineistoon.                     nen selvitys, jonka suorittaisi riippumaton ja
32177:      Keskustelu on herättänyt oikeutetun tarpeen       puolueeton tutkijaryhmä. Silloin pyrittäisiin
32178:  selvittää kysymys jollain puolueettomalla ja kiis-    konkreettisesti kartoittamaan, kuinka suuri osa
32179:  tattomalla tavalla.                                   julkisen sektorin toiminnasta on välttämätöntä,
32180:      Julkisen sektorin tehokkuutta ei pidä arvioida    tarpeellista tai tarpeetonta. Tutkimus voisi ana-
32181:  vertailemalla sitä muiden maiden vastaavaan,          lysoida esimerkiksi satunnaisotoksen avulla 700
32182:  sillä on otettava huomioon mahdollisuus, että         julkisen sektorin palveluksessa toimivan henki-
32183: julkisen sektorin tehokkuus kaikkialla poikkeaa        lön todellisen toimenkuvan ja ajankäytön. On
32184:  tietyllä yhtenäisellä tavalla yksityisen sektorin     itsestään selvää, että kyselytutkimus ei anna täl-
32185:  tehokkuudesta. Riittävä tavoite ei ole, että Suo-     laisesta oikeaa kuvaa. Tällainen analyysi olisi
32186:  men julkisen sektorin tehokkuus ei ole huonom-        välttämätön siitä syystä, että tehokkuus lienee
32187:  pi kuin vastaava muualla. Tavoitteena tulee olla      hyvinkin erilainen eri hallinnonaloilla, samoin
32188:  vastaava tehokkuus kuin yksityisellä sektorilla.      kuin hallinnollisessa ja suoritusportaassa. On
32189:      Julkisen sektorin tehokkuutta ei myöskään         valitettavaa, jos kireässä taloudellisessa tilan-
32190:  voi jättää sen piirissä toimivien itsensä arvioita-   teessa julkisen sektorin tehokkuusanalyysi ja
32191:  vaksi, koska selvityksen puolueettomuus silloin       tervehdyttäminen perustuvat sattumanvaraisuu-
32192:  kärsisi olennaisesti.                                 teen, "juustohöylään" tai virastojen omiin, sub-
32193:      Ehdotetut toimet julkisen sektorin saneeraa-      jektiivisiin arvioihin.
32194:  miseksi, mm. kahden viikon pakkoloma tai lo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32195:  maltapaluurahojen vähentäminen, saattavat olla        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32196:  monessa suhteessa puutteellisia ilman niitä edel-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32197:   täviä tutkimuksia. Tällaisia mahdollisia puuttei-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32198:   ta ovat esimerkiksi seuraavat:
32199:       1) Toimenpiteet kohdistuvat yhtäläisesti kaik-
32200:   kiin alalla työskenteleviin, ottamatta huomioon                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32201:   tehostamisen tarpeen tai mahdollisuuksien ja-               siin, joilla selvitetään julkisen sektorin
32202:   kaumaa.                                                     todellinen tehokkuus ja mahdollisuudet
32203:      2) Toimenpiteet saattavat kokonaisuudessaan              sen parantamiseen?
32204:   olla hyvinkin yli- tai alimitoitettuja.
32205: 
32206:       Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1991
32207: 
32208:                                              Eero Paloheimo
32209: 
32210: 
32211:  2!0300M
32212: 2                                         1991 vp -   KK 212
32213: 
32214: 
32215: 
32216: 
32217:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32218: 
32219:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den ja tuottavuuden arviointimenetelmien kehit-
32220: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tämisessä ollaan kiinteässä yhteistyössä muiden
32221: olette 29 päivänä elokuuta 1991 päivätyn kir-         Pohjoismaiden ja kansainvälisten yhteistyötaho-
32222: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jen kanssa.
32223: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Samanaikaisesti on kehitetty virastojen käyt-
32224: Eero Paloheimon näin kuuluvasta kirjallisesta         töön menetelmiä ja oppaita tuottavuuden ja
32225: kysymyksestä n:o 212:                                 palvelukyvyn määrittelemiseksi ja lisäämiseksi.
32226:                                                       Mm. vuonna 1988 valmistuneen Hyvään palve-
32227:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        luun -työkirjan ja lokakuussa 1991 ilmestyvän
32228:        siin, joilla selvitetään julkisen sektorin     Tuottavuusoppaan lähtökohtana on, että viras-
32229:        todellinen tehokkuus ja mahdollisuudet         tojen tulee määritellä keskeiset palveluosa ja
32230:        sen parantamiseen?                             tuotteensa sekä näiden kohderyhmät. Vain toi-
32231:                                                       vottu tulos määrittelemällä voidaan keskustella
32232:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siitä, onko viraston sisäinen toiminta järjestetty
32233: vasti seuraavaa:                                      tämän lopputuloksen saavuttamisen kannalta te-
32234:                                                       hokkaimmalla mahdollisella tavalla.
32235:     Julkisen sektorin tehokkuuden parantaminen            Valtiovarainministeriössä vuonna 1988 käyn-
32236: on keskeinen hallitusohjelmaan sisältyvä hallin-      nistetyssä tuottavuushankkeessa on kehitetty
32237: non kehittämistavoite.                                mittausmenetelmiä tuottavuuden ja tehokkuu-
32238:     Kansalaisten ja henkilöstön käsityksiä julki-     den arvioimiseksi. Hankkeessa ovat olleet edus-
32239: sen sektorin palvelujen laadusta ja tarpeellisuu-     tettuina valtion työnantaja- ja työntekijäosapuo-
32240: desta on tutkittu useissa eri yhteyksissä. Valtion-   let, kuntien keskusjärjestöt sekä eräät keskeiset
32241: hallinnon ja kuntien keskusjärjestöjen v. 1987-       yliopistolliset tutkimuslaitokset.
32242: 88 teettämässä kyselytutkimuksessa Julkisen pal-          Lähtökohtana nyt sovellettavassa tuottavuus-
32243: velun kuva valtion ja kunnan palveluja verrattiin     ajattelussa on, että hallinnonalat ja virastot
32244: yksityisiin palveluihin.                              osallistuvat mahdollisimman paljon itseään kos-
32245:     Julkisen sektorin pa.lveluksessa olevien toi-     kevien mittarien kehittelyyn. Mittatien valinnas-
32246: menkuvia, ajankäyttöä ja työtyytyväisyyttä on         sa kiinnitetään huomiota siihen, että mitataan
32247: selvitetty mm. Työelämän suhteiden neuvottelu-        lopputuloksen, eli kansalaisten saaman palvelun
32248: kunnan teettämässä tutkimushankkeessa Julki-          kannalta tärkeitä asioita ja tapahtumia, että
32249: sen sektorin johtamisen tuottavuus. Tulokset,         mitattavat asiat ovat konkreettisia ja näkyviä ja
32250: jotka pohjautuvat 1 038:lle henkilöstön ja 851 :lle   että mittauksia voidaan toistaa ja verrata eri
32251: johdon edustajalle osoitettuun kyselyyn, julkais-     mittauskerroilla saatuja tuloksia.
32252: tiin vuosina 1986--1987. Tällä hetkellä Tampe-            Tavoitteena on saada sellaista tilastollisesti
32253: reen yliopiston työelämän tutkimuslaitoksella on      vertailukelpoista tietoa, joka soveltuu voimava-
32254: meneillään useita kuntien ja valtion rahoittamia      rojen jakoa ja ohjaustoimenpiteiden tarvetta
32255: tutkimuksia julkisen sektorin työn tuottavuudes-      koskevan päätöksenteon pohjaksi. Samalla pide-
32256: ta.                                                   tään tärkeänä, että virastojen johto ja henkilöstö
32257:     Keväällä 1991 järjestettiin osana valtiovarain-   saavat käyttöönsä välineitä, joiden avulla ne
32258: ministeriön palveluhanketta Hyvän palvelun            voivat jatkuvasti kehittää omaa toimintaansa
32259: virasto -kilpailu. Kilpailuun osallistui 40 viras-    tehokkaammaksi ja tuottavammaksi.
32260: toa, joiden henkilöstö edusti 11 %:a koko val-            Hallitus etsii jatkuvasti mahdollisuuksia jul-
32261: tionhallinnon henkilöstöstä. Hyvin palvelevia ja      kisen hallinnon palvelukyvyn ja tuottavuuden
32262: tuottavuudeltaan korkeita organisaatioita ku-         parantamiseksi. Koko julkinen hallinto siirtyy
32263: vaavien kriteerien kehittelyä ja koemittauksia         1990-luvun alussa tulosohjaukseen. Esimerkkei-
32264: jatketaan talvikaudella 1991-92. Tuloksellisuu-       nä tulosohjauksen periaatteiden mukaisesta tuot-
32265:                                         1991 vp -   KK 212                                        3
32266: 
32267: tavuuden parantamisesta ovat mm. laskennalli-       hallinnon toimintayksiköt saadaan omaehtoises-
32268: sen valtionosuusjärjestelmän aikaansaaminen ja      ti tehostamaan toimintaansa.
32269: pyrkimys muuttaa hallintojärjestelmiä siten, että
32270: 
32271:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1991
32272: 
32273:                                                                         Ministeri Ilkka Kanerva
32274: 4                                         1991 vp -   KK 212
32275: 
32276: 
32277: 
32278: 
32279:                                      Till Riksdagens Herr Talman
32280: 
32281:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av resultat och produktivitet upprätthålls ett
32282: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        intimt samarbete med de övriga nordiska länder-
32283: den 29 augusti 1991 till vederbörande medlem av       na och med internationella samarbetsinstanser.
32284: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Samtidigt har det för ämbetsverkens bruk
32285: dagsman Eero Paloheimo undertecknade spörs-           utvecklats metoder och handböcker för att fast-
32286: mål nr 212:                                           ställa och öka produktiviteten och servicekapaci-
32287:                                                       teten. Utgångspunkten för bl.a. den år 1988
32288:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för         färdigställda arbetsboken "Bättre förvaltning"
32289:        att utreda den offentliga sektorns verk-       och den i oktober 1991 utkommande Produktivi-
32290:        liga effektivitet och möjligheterna att för-   tetsguiden är att ämbetsverken bör fastställa sin
32291:        bättra denna?                                  centrala service och sina centrala produkter samt
32292:                                                       deras målgrupper. Endast genom att fastställa
32293:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          det önskade målet kan man diskutera huruvida
32294: samt anföra följande:                                 ämbetsverkets interna verksamhet är ordnad på
32295:                                                       möjligast effektivt sätt med tanke på uppnåendet
32296:    Att förbättra den offentliga sektorns effekti-     av detta slutresultat.
32297: vitet är det i regeringsprogrammet upptagna               I det produktivitetsprojekt som finansminis-
32298: centrala målet för utvecklandet av förvaltningen.     teriet startade 1988 har man utvecklat mätmeto-
32299:      Medborgarnas och de anställdas uppfatt-          der för evaluering av produktivitet och effekti-
32300: ningar om den offentliga sektorns servicekvalitet     vitet. I projektet har medverkat företrädare för
32301: och servicebehov har undersökts i flera olika         statens arbetsgivar- och arbetstagarparter, kom-
32302: sammanhang. I den enkätundersökning om den            munernas centralorganisationer samt vissa cen-
32303: offentliga servicens image som statsförvaltning-      trala forskningsinstitutioner vid universiteten.
32304: en och kommunernas centralorganisationer Iät              I det produktivitetstänkande som nu tilläm-
32305: utföra 1987-88 jämfördes den kommunala ser-           pas är utgångspunkten den att förvaltningsgre-
32306: vicen med den privata servicen.                       narna och ämbetsverken deltar så mycket som
32307:    De offentligt anställdas befattningsbeskriv-       möjligt i utvecklandet av de mätare som gäller
32308: ningar, tidsanvändning och arbetstillfredsställel-    dem själva. Vid valet av mätare fästs uppmärk-
32309: se har utretts bl.a. i ett forskningsprojekt om       samhet vid att man mäter omständigheter och
32310: produktiviteten i ledandet inom den offentliga        händelser som är viktiga med tanke på slutresul-
32311: sektorn, som Delegationen för arbetslivsfrågor        tatet dvs. den service som medborgarna erhåller,
32312: låtit genomföra. Resultaten, som baserar sig på       att de omständigheter som mäts är konkreta och
32313: en förfrågan riktad till 1 038 representanter för     synliga, att mätningarna kan upprepas och att
32314: de anställda och 851 representanter för ledning-      resultaten från olika mättillfällen kan jämföras.
32315: en, offentliggjordes 1986-1987. För närvarande           Målet är att få sådan statistiskt jämförbar
32316: pågår vid Tammerfors universitets institution för     information som lämpar sig som grund för beslut
32317: arbetslivsforskning flera kommunalt och statligt      som gäller resursfördelning och behov av styr-
32318: finansierade undersökningar om arbetsprodukti-        ningsåtgärder. Samtidigt anses det viktigt att
32319: viteten inom den offentliga sektorn.                  ämbetsverkens ledning och personai får till sitt
32320:    Som ett led i finansministeriets Serviceprojekt    förfogande materiel med vars hjälp de kon-
32321: arrangerades våren 1991 en tävling kallad "Ser-       tinuerligt kan utveckla sin egen verksamhet så
32322: vice ger resultat". I tävlingen deltog 40 ämbets-     att den blir effektivare och produktivare.
32323: verk, vilkas personai företrädde 11% av de               Regeringen söker ständigt möjligheter att
32324: anställda inom hela statsförvaltningen. Utveck-       förbättra den offentliga förvaltningens service-
32325: landet och provmätningarna av kriterier som           kapacitet och produktivitet. Hela den offentliga
32326: beskriver organisationer med god service och          förvaltningen övergår i början av 1990-talet till
32327: hög produktivitet fortgår vintern 1991-92. Då         resultatstyrning. Bland exemplen på förbättrad
32328: det gäller att utveckla metoder för utvärdering       produktivitet i enlighet med resultatstyrningens
32329:                                        1991 vp -   KK 212                                        5
32330: 
32331: principer må nämnas åstadkommandet av ett          ningens verksamhetsenheter fås att effektivera
32332: system med kalkylerade statsandelar och strävan    sin verksamhet på eget initiativ.
32333: att ändra förvaltningssystemen så att förvalt-
32334: 
32335:      Helsingfors den 1 oktober 1991
32336: 
32337:                                                                         Minister Ilkka Kanerva
32338:                                                 1991 vp
32339: 
32340: 
32341: Kirjallinen kysymys 213
32342: 
32343: 
32344: 
32345: 
32346:                                    Seppänen: Ulkomaalaisten oikeudesta poimia metsämarjoja joka-
32347:                                        miehenoikeuden nojalla
32348: 
32349: 
32350:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32351: 
32352:    Lapissa on kuluneena kesänä poimittu hilloja.               Yhtyykö Hallitus tulkintaani, jonka
32353: Asialla ovat olleet monia eri kansallisuuksia               mukaan ns. jokamiehenoikeus koskee
32354: edustavat ihmiset.                                          vain pohjoismaiden kansalaisia, ja jos
32355:    Käsitykseni mukaan ns. jokamiehenoikeus ei               yhtyy,
32356: kuitenkaan koske muita kuin pohjoismaiden                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32357: kansalaisia. Näin ollen kaikilla ulkomaalaisilla ei         ryhtyä metsämarjojen poiminnan val-
32358: olisi oikeutta hillanpoimintaan ainakaan kau-               vomiseksi niin, että asiaankuulumatto-
32359: pallisiin tarkoituksiin.                                    mat eivät käytä hyväkseen vain pohjois-
32360:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          maiden kansalaisille kuuluvaa oikeutta?
32361: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32362: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32363: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32364: 
32365:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1991
32366: 
32367:                                             Esko Seppänen
32368: 
32369: 
32370: 
32371: 
32372: 210300M
32373: 2                                          1991 vp -    KK 213
32374: 
32375: 
32376: 
32377: 
32378:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32379: 
32380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hykkeellä on jokaisella Suomen kansalaisella
32381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           oikeus harjoittaa kalastusta. Metsästyslain 4 §:n
32382: olette 3 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-           mukaan merellä kylärajain ulkopuolella sekä
32383: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        niillä merenrantavesillä, jotka kuuluvat valtiolle,
32384: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         on jokaisella Suomen kansalaisella oikeus met-
32385: Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         sästää. Pelkkään tulkintaan perustuva käsitteen
32386: sestä n:o 213:                                          rajaaminen olisi järjestelynä epämääräinen.
32387:                                                         Menettelyä voitaisiin myös pitää Suomen rati-
32388:           Yhtyykö Hallitus tulkintaani, jonka           fioimien kansainvälisten sopimusten vastaisena
32389:         mukaan ns. jokamiehenoikeus koskee              vierasmaalaisten perusteettomana syrjintänä.
32390:         vain pohjoismaiden kansalaisia, ja jos              Luonnonvaraisten marjojen poimimisoikeus
32391:         yhtyy,                                          kuuluujokamiehenoikeuden piiriin. Sen olemas-
32392:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          saolo on vanhastaan kääntäen johdettu niistä
32393:         ryhtyä metsämarjojen poiminnan val-             rikoslain rangaistussäännöksistä, jotka koskevat
32394:         vomiseksi niin, että asiaankuulumatto-          luvatonta liikkumista toisen omistamalla maalla
32395:         mat eivät käytä hyväkseen vain pohjois-         ja siellä olevien luonnontuotteiden keräämistä.
32396:         maiden kansalaisille kuuluvaa oikeutta?         Liikkumista jalan toisen metsässä ja luonnonva-
32397:                                                         raisten marjojen poimimista ei ole säädetty ran-
32398:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             gaistaviksi teoiksi, millä perusteella ne on katsot-
32399: taen seuraavaa:                                         tu jokaiselle kuuluviksi luvallisiksi oikeuksiksi.
32400:                                                         Nykyisin niitä koskevat säännökset sisältyvät
32401:    Jokamiehenoikeus voidaan määritellä jokai-           rikoslain 28 luvun 11 ja 14 §:ään. Laissa ei ole
32402: selle kuuluvaksi oikeudeksi käyttää luontoa             säännöstä, joka rajoittaisi sanottuja oikeuksia
32403: alueen omistajalle tai haltijalle vahinkoa tuotta-      kansalaisuuden perusteella. Niiden on siten kat-
32404: matta tavalla, jota ei ole laissa nimenomaisesti        sottava kuuluvan jokaiselle Suomessa laillisesti
32405: kielletty tai säädetty rangaistavaksi. J okamie-        liikkuvalle ihmiselle kansalaisuuteen katsomat-
32406: henoikeus ei perustu kirjoitettuun lakiin, vaan         ta.
32407: vanhoihin tapatottumuksiin. Oikeuden perustaa               Hallituksen tiedossa ei ole, että ulkomaalaiset
32408: pidetään kuitenkin lakiin rinnastettavana.              olisivat harjoittaneet Suomessa niin laajaa mar-
32409:     Jokamiehenoikeus tunnetaan oikeudellisena           jojen poimintaa jokamiehenoikeuden perusteel-
32410: käsitteenä pohjoismaissa, mutta ei sen sijaan           la, että se olisi vaikeuttanut oman maan kansa-
32411: esimerkiksi Keski-Euroopan maissa. Tästä ei             laisten marjojen keruuta. On muistettava, että
32412: kuitenkaan voida tehdä sellaista johtopäätöstä,         luonnonvaraisista marjoista kerätään vuosittain
32413: että jokamiehenoikeus Suomessa koskisi oman             ainoastaan 8-10 prosenttia koko sadosta. Ke-
32414: maan kansalaisten ohella ainoastaan muita poh-          rättävää siis riittää. Lisäksi todettakoon, että
32415: joismaalaisia. Yleensäkin mielipiteelle, jonka          eräillä alueilla Lapin läänissä voidaan maa- ja
32416: mukaisesti jokamiehenoikeus olisi Suomen kan-           metsätalousministeriön päätöksellä kieltää muil-
32417: salaisuuteen liittyvä oikeus, on vaikea löytää          ta kuin paikalliselta väestöitä marjojen ja mui-
32418: laillisia perusteluja.                                  den niihin verrattavien luonnontuotteiden ke-
32419:    Mikäli jokamiehenoikeus haluttaisiin rajata          rääminen. Kielto perustuu luonnonvaraisten
32420: ainoastaan Suomen kansalaisia koskevaksi, olisi         tuotteiden keräämisen rajoittamisesta eräissä
32421: asiasta säädettävä lailla. Tämä käsitys saa tukea       tapauksissa annettun lakiin (332/55). Tällaisia
32422: eräissä erityislaeissa tehdyistä ratkaisuista, joissa   kieltoja tai rajoituksia on annettu lähes vuosit-
32423: tiettyjen jokamiehenoikeuden kaltaisten oikeuk-         tain.
32424: sien kuulumisesta vain Suomen kansalaisille on              Kaiken kaikkiaan hallitus on sitä mieltä, ettei
32425: katsottu tarpeelliseksi nimenomaisesti säätää.          jokamiehenoikeuksia ole syytä tässä vaiheessa
32426: Kalastuslain 6 §:n 1 momentin mukaan yleisellä          lähteä rajoittamaan entisestään. Suomen luonto
32427: vesialueena meressä sekä Suomen kalastusvyö-            ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat tulevaisuu-
32428:                                         1991 vp -   KK 213                                        3
32429: 
32430: dessa eräs valteistamme muun muassa matkailun       myöskään olisi sopusoinnussa Euroopassa me-
32431: kannalta. Sen käyttöä koskevien rajoitusten li-     neillään olevan yhdentymiskehityksen kanssa,
32432: sääminen olisi nykytilanteessa väärä signaali ul-   johon pikemminkin kuuluu eri maiden kansa-
32433: komaalaisille ja saattaisi viedä pohjaa pois Suo-   laisten vapauksien lisääminen kuin kaventami-
32434: men houkuttelevuudeltaja matkailua koskevalta       nen, vastavuoroisuutta kuitenkaan unohtamat-
32435: kehittämistyöltä. Rajoitusten lisääminen ei         ta.
32436: 
32437:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1991
32438: 
32439:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
32440: 4                                        1991 vp -   KK 213
32441: 
32442: 
32443: 
32444: 
32445:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32446: 
32447:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rätt att idka jakt på öppna havet utom byarå-
32448: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gång samt vid de havsstränder som tillhör staten.
32449: den 3 september 1991 till vederbörande medlem        Att begränsa begreppet allemansrätt enbart med
32450: av statsrådet översänt avskrift av följande av       stöd av tolkning skulle vara alltför vagt. Ett
32451: riksdagsman Seppänen underteeknade spörsmål          sådant arrangemang kunde dessutom anses stri-
32452: nr 213:                                              da mot de internationella fördrag som Finland
32453:                                                      ratifieerat oeh där ogrundad diskriminering av
32454:           Förenar sig Regeringen med min tolk-       utlänningar förbjuds.
32455:        ning enligt viiken den s.k. allemansrätten       Rätten att ploeka vilda bär omfattas av alle-
32456:        gäller enbart medborgare i de nordiska        mansrätten. Denna rätt har sedan gammalt här-
32457:        länderna oeh, om detta är fallet,             letts från de bestämmelser i strafflagen, vilka
32458:           vilka är de åtgärder Regeringen ämnar      gäller olovligt beträdande av annans mark oeh
32459:        vidta för övervakningen av ploekandet         insamling av naturprodukter som växer där. Att
32460:        av skogsbär så att obehöriga inte utnytt-     röra sig till fots i annans skog oeh att ploeka
32461:        jar en rättighet som tillkommer enbart        vilda bär är inte straffbara handlingar oeh därför
32462:        medborgare i de nordiska länderna?            har det ansetts att vem som helst har rätt att göra
32463:                                                      detta. Stadganden som gäller dessa handlingar
32464:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ingår numera i 28 kap. 11 oeh 14 §§ strafflagen.
32465: anföra följande:                                     Lagen innehåller inget stadgande om att ovan
32466:                                                      nämnda rättigheter är begränsade på grund av
32467:    Allemansrätten kan definieras som den rätt        nationalitetstillhörighet. Dessa rättigheter skall
32468: var oeh en har att utnyttja naturen på ett sätt      därmed oberoende av medborgarskap anses till-
32469: som inte förorsakar markägaren eller innehava-       komma var oeh en som rör sig i Finland på legala
32470: ren skada oeh som inte uttryekligen är förbjudet     grunder.
32471: eller straffbart enligt lag. Allemansrätten stöder      Regeringen har inte kännedom om att utlän-
32472: sig inte på skriven lag utan på gammal hävd.         ningar med stöd av allemansrätten i Finland
32473: Grunden för allemansrätten kan doek jämföras         skulle ha ploekat bär i så stor omfattning att
32474: med lag.                                             detta försvårat finländarnas bärploekning. Man
32475:    Allemansrätten är som juridiskt begrepp känd      bör hålla i minnet att endast 8-10 % av den
32476: i de nordiska länderna, men däremot inte i t.ex.     totala skörden vilda bär årligen tas till vara.
32477: Mellaneuropa. Härav kan man doek inte dra den        Skörden räeker m.a.o. till för fler ploekare.
32478: slutsatsen att allemansrätten i Finland vid sidan    Dessutom kan det konstateras att jord- oeh
32479: av vårt eget lands medborgare skulle gälla enbart    skogsbruksministeriet har rätt att besluta att
32480: andra nordbor. Över huvud taget är det svårt att     ploekning av bär eller andra med demjämförliga
32481: finna legala motiveringar för den åsikten att al-    naturprodukter inom vissa områden i Lapplands
32482: lemansrätten är en rättighet förknippad med          län förbjuds för andra än dem som tillhör
32483: finskt medborgarskap.                                ortsbefolkningen. Förbudet grundar sig på lagen
32484:    Om man vill begränsa allemansrätten att gälla     om begränsning av insamlingen av naturproduk-
32485: enbart finska medborgare så måste detta ske i        ter i vissa fall (332/55). Förbud oeh begränsning-
32486: lagstiftningsväg. Denna uppfattning får stöd av      ar av det här slaget har utfärdats så gott som
32487: de bestämmelser i vissa speeiallagar, där man        årligen.
32488: ansett det nödvändigt att uttryekligen ange att         Regeringen anser att det för närvarande inte
32489: vissa rättigheter som påminner om allemansrät-       finns skäl att överväga ytterligare begränsningar
32490: ten skall tillkomma endast finska medborgare.        vad allemansrätten beträffar. Finlands natur oeh
32491: Enligt 6 § 1 mom. lagen om fiske har varje finsk     de möjligheter den erbjuder kommer i framtiden
32492: medborgare rätt att fiska inom allmänt vatten-       att vara ett av våra triumfkort med tanke på
32493: område i havet samt inom Finlands fiskezon.          exempelvis turismen. Att sätta ytterligare grän-
32494: Enligt 4 § jaktlagen har varje finsk medborgare      ser för nyttjandet av vår natur skulle i det här
32495:                                         1991 vp -   KK 213                                         5
32496: 
32497: skedet ge utlännningarna en felaktig uppfattning    europeiska integrationen, som utgående från
32498: och kanske göra Finland mindre lockande. Lika-      rimliga krav på växelverkan går ut på att snarare
32499: så skulle utvecklandet av vår turistnäring sanno-   utöka friheterna för medborgare i olika Iänder
32500: likt försvåras. Ett utökande av begränsningarna     än att beskära dem.
32501: skulle inte heller harmoniera med den pågående
32502: 
32503:      Helsingfors den 2 oktober 1991
32504: 
32505:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
32506:                                                  1991 vp
32507: 
32508: 
32509: Kirjallinen kysymys 214
32510: 
32511: 
32512: 
32513: 
32514:                                    Särkijärvi: Taloudellisen yhdentymisen vaikutuksista taksiliiken-
32515:                                        teeseen
32516: 
32517: 
32518:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32519: 
32520:    Lehtitietojen mukaan liikenneministeriö suun-      peritään vuotuinen maksu ja kilpailijamaissa
32521: nittelee tarveharkinnan säilyttämistä taksilupien     maksetaan vero polttoaineen hinnassa, on ulko-
32522: myöntämisessä.                                        maille rekisteröity auto aina edullisempi Suo-
32523:    Samaan aikaan Suomi neuvottelee Euroopan           messa tapahtuvassa liikenteessä. Tästä seuraa
32524: talousalueen muodostamisesta. Sen mukana tu-          painetta siirtyä myös meillä yksinomaan poltto-
32525: lee meilläkin noudatettavaksi EY:n kilpai-            aineen verottamiseen. Tämä taas johtaisi siihen,
32526: luoikeus, joka suhtautuu varsin kielteisesti har-     että veroa ei voitaisi palauttaa erityisryhmille -
32527: kinnanvaraisiin elinkeinolupiin. Pääsääntöisesti      etenkään, jos nämä muuttuvat nykyistä vaike-
32528: kaikki tietyt kohtuulliset edellytykset täyttävät     ammin rajattaviksi.
32529: yrittäjät tulee asettaa yhdenveroiseen asemaan.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32530: Tämä on ristiriidassa ministeriön kaavailujen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
32531: kanssa.                                               oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32532:    Itse yrittäjien on myös tärkeätä saada realisti-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32533: nen kuva integraation vaikutuksista. Uudet ka-
32534: lustohankinnat edellyttävät aina luottamusta                    Aikooko Hallitus, ja jos, niin millä
32535: tulevaisuuteen ja siihen, että toiminnan ympä-               keinoin säilyttää taksilupien harkinnan-
32536: ristöolosuhteet eivät äkillisesti muutu.                     varaisuuden ja vuosimaksuun perustu-
32537:    Toinen taksiyrittäjien kannalta tärkeä kysy-              van dieselpolttoaineen verotuksen myös
32538: mys on dieselpolttoaineen verotuksen harrno-                 ETA-ratkaisun jälkeen?
32539: uisointi läntisen Euroopan kanssa. Jos Suomessa
32540: 
32541:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1991
32542: 
32543:                                           Jouni J. Särkijärvi
32544: 
32545: 
32546: 
32547: 
32548: 2!0300M
32549: 2                                        1991 vp -   KK 214
32550: 
32551: 
32552: 
32553: 
32554:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32555: 
32556:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nykyistä liberaalimpaan järjestelmään taksien
32557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        liikennelupasääntelyn osalta. Liikenneministeriö
32558: olette 9 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-        seuraa tiiviisti Ruotsissa 1.7.1990 tapahtuneen
32559: jeenne n:o 765 ohella toimittanut valtioneuvos-      liberalisoinnin vaikutuksia. Tästä on lähiaikoina
32560: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       valmistumassa laaja tutkimus.
32561: sanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta        Saatujen tietojen mukaan kokemukset Ruot-
32562: kirjallisesta kysymyksestä n:o 214:                  sissa pitkälle sovelletusta liberalisoinnista ei-
32563:                                                      vät kaikilta osin ole olleet myönteisiä, mikä
32564:           Aikooko Hallitus, ja jos, niin millä       antaa perustetta tarkastella myös muita
32565:         keinoin säilyttää taksilupien harkinnan-     lupasääntelyn keventämismahdollisuuksia. Mo-
32566:         varaisuuden ja vuosimaksuun perustu-         nissa EY-maissa viranomainen tutkii alalle pyr-
32567:         van dieselpolttoaineen verotuksen myös       kivän soveltuvuuden, minkä lisäksi viranomai-
32568:         ETA-ratkaisun jälkeen?                       nen vahvistaa taksien määrää koskevan kiintiön.
32569:                                                      Tarveharkintaa ei tällaisessa järjestelmässä ole
32570:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         samassa mielessä kuin maassamme nyt sovel-
32571: vasti seuraavaa:                                     letaan ja lupasääntely on oleellisesti keveäm-
32572:                                                      pää nykyiseen järjestelmäämme verrattuna.
32573:     Taksiliikenne, toisin kuin linja-autoliikenne,      Suomi harmonisoi dieselverotuksen EY:ssä
32574: on EY:ssä katsottu maiden sisäiseksi toiminnak-      noudatettavan mukaiseksi. Kuitenkaan ulko-
32575: si, jolla ei ole merkitystä maiden kansainvälisen    maille rekisteröidyllä autolla ei maassamme voi
32576: kilpailukyvyn kannalta. Suomi voi siten itse         harjoittaa taksitoimintaa. Ulkomaalaisella on
32577: päättää taksiliikenteensä järjestämistavasta myös    mahdollisuus saada liikennelupa samoin edel-
32578: ETA-ratkaisun jälkeen.                               lytyksin kuin maamme omilla kansalaisilla.
32579:     Tarkoituksena on kuitenkin asteittain pyrkiä
32580:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1991
32581:                                                        Liikenneministeri Ole Norrback
32582:                                         1991 vp -   KK 214                                            3
32583: 
32584: 
32585: 
32586: 
32587:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32588: 
32589:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        system vad som berör reglering av trafiktiii-
32590: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      stånd. Trafikministeriet följer intensivt med följ-
32591: 765 av den 9 september 1991 tili vederbörande       derna av Iiberaliseringen i Sverige viiken äg-
32592: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   de rum 1.7.1990. En bred undersökning om
32593: de av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi underteck-    detta kommer att fårdigställas inom snar fram-
32594: nade skriftliga spörsmål nr 214:                    tid.
32595:                                                         Erfarenheterna av den långt gående liberalise-
32596:          Amnar Regeringen bibehålla behovs-         ringen i Sverige har enligt uppgifterna inte tiii
32597:        prövningen för taxitillstånd samt bes-       alla delar varit positiva, vilket ger anledning att
32598:        kattningen av dieselolja som grundar sig     undersöka även andra möjligheter att underlätta
32599:        på årsavgift även efter avgörandet om        tillståndsregleringen. I många EG-länder under-
32600:        EES, och om så är fallet, på vilket sätt     söker myndigheter Iämpligheten hos den som
32601:        kommer detta att verkställas?                söker sig tili branschen, varutöver kvoten över
32602:                                                     antalet taxibilar fastställs av myndigheter. I detta
32603:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        system existerar behovsprövning inte i samma
32604: samt anföra följande:                               mening som den nu tillämpas i Iandet och
32605:                                                     tillståndsregleringen är avsevärt lättare jämfört
32606:    Taxitrafiken, tvärtom mot busstrafiken, har      med vårt nuvarande system.
32607: inom EG ansetts vara Iändernas inre verksam-            Finland harmoniserar beskattningen av die-
32608: het, vilket inte har betydelse vad som gäller       selolja enligt EG praxis. Det är dock inte möjligt
32609: ländernas internationella konkurrenskraft. Fin-     att idka taxiverksamhet med en i utlandet
32610: land kan således själv bestämma över sättet att     registrerad bil. En utlänning har möjlighet att få
32611: organisera taxitrafiken även efter avgörandet om    trafiktillstånd under samma förutsättningar som
32612: EES.                                                Iandets egna medborgare.
32613:     Avsikten är dock att gradvis sträva efter
32614: ett jämfört med det nuvarande mera liberalt
32615: 
32616:      Helsingfors den 9 oktober 1991
32617: 
32618:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
32619:                                                1991 vp
32620: 
32621: 
32622: Kirjallinen kysymys 215
32623: 
32624: 
32625: 
32626: 
32627:                                   Rajamäki ym.: Aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien tehostamisesta
32628: 
32629: 
32630: 
32631:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32632: 
32633:     Viime vuosina on aikuiskoulutuksen tukea            Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja ny-
32634: kehitetty maassamme voimakkaasti. Tukijärjes-        kyisen työttömyyden vallitessa olisi panostettava
32635: telmät ovat kuitenkin monimutkaisia. Ihmisille       joustavaan ja yksinkertaiseen aikuiskoulutuksen
32636: saattaa syntyä virheellisiä odotuksia tuesta.        tukijärjestelmään, jonka avulla ihmiset voisivat
32637: Yksityiskohtainen sääntely tuottaa väliinputoa-      koulutuksen avulla jo ennalta ehkäistä työttö-
32638: mistilanteita.                                       myyden riskiä ja luoda edellytyksiä sijoittumisel-
32639:     Aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien ulkopuo-     leen työttömyyden kohdatessa.
32640: lelle jäävät helposti henkilöt, jotka pyrkivät          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32641: kehittämään itseään ja ammattitaitoaan työn          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32642: ohella, lyhennetyllä työviikolla ollen, osa-aika-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32643: työn tai vaikkapa hoitovapaan ohella. Jäykät         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32644: tulorajat sekä opintojen kestoa ja jaksotusta
32645: koskevat vaatimukset myös pudottavat monia
32646: järjestelmien ulkopuolelle.                                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ai-
32647:     Joustava ja tehokas tukijärjestelmä myös                kuiskoulutuksen tukimuotojen ulkopuo-
32648: muille kuin kokopäiväopiskelijoille rohkaisisi              lelle jäävien henkilöiden koulutusta tuet-
32649: ihmisiä koulutukseen. Ainakaan kulujen ei tulisi            taisiin ja heidän koulutuskustannuksensa
32650: olla esteenä koulutukseen hakeutumiselle. Myös              korvattaisiin?
32651: vajaatyöllistettyjen tulisi voida saada lisäturvaa
32652: toimeentulolleen.
32653: 
32654:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
32655: 
32656:                      Kari Rajamäki                            Pentti Lahti-Nuuttila
32657: 
32658: 
32659: 
32660: 
32661: 210300M
32662: 2                                        1991 vp -   KK 215
32663: 
32664: 
32665: 
32666: 
32667:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32668: 
32669:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Keskeisten aikuiskoulutuksen tukea kanavoi-
32670: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vien järjestelmien taustalla on ollut ajatus, että
32671: olette 10 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       koulutukseen käytetty aika on pääsääntöisesti
32672: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     selvärajaisesti erotettavissa työssäolosta. Näin
32673: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ollen saantiedellytyksenä yleensä on päätoimi-
32674: Kari Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      nen opiskelu ja tulojen poisjäänti taikka olennai-
32675: kysymyksestä n:o 215:                                nen väheneminen.
32676:                                                         Erityisongelmia syntyy lyhytkestoisien tai osa-
32677:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ai-      aikaisten taikka vain osittain kokopäiväistä
32678:        kuiskoulutuksen tukimuotojen ulkopuo-         omistautumista vaativien opintojen tukemisen
32679:        lelle jäävien henkilöiden koulutusta tuet-    suhteen. Olisikin vakavasti harkittava, olisiko
32680:        taisiinja heidän koulutuskustannuksensa       aikuisten opiskelun tuen määräytymisperusteita
32681:        korvattaisiin?                                tarkistettava siten, että niistä otettaisiin huo-
32682:                                                      mioon syntynyt uusi tilanne.
32683:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Toisenlaisia selvärajaisempia koulutusmuoto-
32684: vasti seuraavaa:                                     ja varten tarkoitettujen tukijärjestelmien sovelta-
32685:                                                      misessa tässä uudessa tilanteessa on vaikeuksia.
32686:    Aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien moninai-      Vaikeuksia aiheutuu toisaalta tukijärjestelmien
32687: suus on johtanut siihen, että aikuisten opiskelu-    moninaisuudesta, ja toisaalta edellä kuvatuista
32688: mahdollisuuksien tuki on nykyisin yleisesti ot-      määräytymisperusteiden erilaisuudesta.
32689: taen hyvä. Etuudet täysimääräisenä saavien tuki         Mielestäni olisi pyrittävä toisaalta yhteen-
32690: voi nykyisin jopa ylittää opintoja edeltävän net-    sovittamaan ja pelkistämään opiskelun tukemis-
32691: toansiotason.                                        ta siten, ettei tosiasiassa vastaavissa olosuhteissa
32692:    Tuen saantiperusteet eri tukijärjestelmissä       olevia ihmisiä aseteta perusteettomasti eri ase-
32693: vaihtelevat. Useissa tapauksissa henkilöllä voi      maan. Toisaalta olisi pyrittävä kehittämään itse
32694: samanaikaisesti olla oikeus koulutuksen tukeen       tuen autaruisperusteita muuttuneita olosuhteita
32695: usean eri järjestelmän puitteissa. Kun saantipe-     vastaavasti. Tällöin olisi eräs vakavasti harkitta-
32696: rusteet eivät ole kaikissa järjestelmissä samat,     va vaihtoehto siirtyä opiskeluun osallistumisen
32697: saattaa keskenään samanlaisissa tilanteissa ole-     tukemisesta opiskelusta aiheutuvien kustannus-
32698: vien ihmisten käytännössä saama tukimäärä            ten korvaamiseen.
32699: vaihdella melko huomattavastikin. Osittain vaih-        Tähän tähtäävä työryhmäehdotus on ollut
32700: telun syynä ovat jopa tarpeettoman jäykät hal-       opetusministeriön käsiteltävänä opintotuen
32701: linnolliset rajat ja määräykset.                     kokonaisuudistukseen liittyen.
32702:    Myös yksittäisten tukijärjestelmien sisällä          Siinä vaiheessa, kun opintotukiuudistus ko-
32703: tuen määräytymisperusteet saattavat kaivata          konaisuudessaan toteutetaan, tullaan ottamaan
32704: kehittämistä. Tukijärjestelmät ovat osittain syn-    kantaa siihen, millä tavoin osa-aikaisten opiske-
32705: tyneet erilaisissa olosuhteissa, jolloin täydentä-   lujen tukemista olisi edistettävä.
32706: viä tukimuotoja ei vielä ollut. Samoin yhteiskun-       Hallituksen käsityksen mukaan sen tulisi ta-
32707: nan tarjoama muu sosiaaliturva on ollut tasol-       pahtua edellä esitettyjen suuntaviivojen pohjalta.
32708: taan alhaisempaa.
32709: 
32710:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1991
32711: 
32712:                                                               Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
32713:                                           1991 vp -    KK 215                                            3
32714: 
32715: 
32716: 
32717: 
32718:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32719: 
32720:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Bakgrunden tili de centrala system som förde-
32721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lar stöd inom vuxenutbildningen har varit tan-
32722: den 10 september 1991 tili vederbörande medlem        ken att den tid som används tili utbildning enligt
32723: av statsrådet översänt en avskrift av följande av     huvudregeln klart kan avgränsas från den tid
32724: riksdagsman Kari Rajamäki m.fl. underteckna-          man arbetar. Sålunda är förutsättningen att få
32725: de spörsmål nr 215:                                   stöd i allmänhet att man studerar på heltid och
32726:                                                       att inkomsten helt falier bort elier att den väsent-
32727:           Vad ämnar Regeringen göra för att           ligt minskar.
32728:        utbi1dningen av personer som faller utan-         Särskilda problem uppkommer när det gälier
32729:        för de olika stödformerna inom vuxenut-        stöd för studier som bedrivs under kortare perio-
32730:        bildningen skali komma i åtnjutande av         der elier på deltid. Därför borde det alivarligt
32731:        stöd och för att deras utbildningskostna-      övervägas om grunderna för faststäliande av
32732:        der skali ersättas?                            stödet för vuxenstudier skalijusteras så att de tar
32733:                                                       hänsyn tili den nya situation som uppkommer.
32734:                                                          I en ny situation uppkommer det svårigheter
32735:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          med att tiliämpa stödsystem som är avsedda för
32736: följande:                                             andra slag av utbildningsformer som är mera
32737:                                                       klart avgränsade. Svårigheter uppkommer dels
32738:    Mångfalden av stödsystem inom vuxenutbild-         på grund av mångfalden av stödsystem, dels för
32739: ningen har lett tili att studiestödet åt vuxna nu     att de beskrivna grunderna för faststäliande av
32740: för tiden generellt sett är bra. Stödet åt dem som    stödet är så olika.
32741: åtnjuter fulla förmåner kan för närvarande tili          Enligt min uppfattning borde man å ena sidan
32742: och med överskrida nettoinkomstnivån före             sträva efter att samordna och förenkla studiestö-
32743: studierna.                                            det så att människor som i praktiken lever under
32744:    Grunderna för att få stöd varierar inom de         liknande förhålianden inte grundlöst försätts i en
32745: olika systemen. I många fali kan en person            ojämlik stälining. Å andra sidan borde man
32746: samtidigt ha rätt att få utbildningsstöd enligt ett   utveckla grunderna för fördelningen av stödet så
32747: flertal olika system. Eftersom grunderna inte är      att de motsvarar den ändrade situationen. Ett
32748: de samma i alla system, kan det stöd som              alternativ som härvid alivarligt bör övervägas är
32749: personer i samma situation får variera i rätt hög     att övergå från ett stöd att delta i studier tili ett
32750: grad. Delvisa orsaker tili variationerna är           som ersätter kostnaderna för studierna.
32751: onödigtvis strama förvaltningsmässiga gränser            En arbetsgrupps förslag som syftar tili detta
32752: och bestämmelser.                                     har behandlats i samband med helhetsreformen
32753:    Aven inom de enskilda stödsystemen kan             av studiestödet.
32754: grunderna för att få stöd kräva en omstrukture-          När studiestödsreformen genomförs i sin hel-
32755: ring. Stödsystemen har kommit tili under o1ika        het kommer man att ta stälining tili sättet på
32756: omständigheter, när kompletterande stödformer         vilket stödet för deltidsstudier kan främjas.
32757: inte existerade. Likaledes har samhällets övriga         Enligt regeringens uppfattning bör detta ske
32758: socialskydd varit lägre.                              enligt de tidigare anförda riktlinjerna.
32759: 
32760:      Helsingfors den 24 oktober 1991
32761: 
32762:                                                                 Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
32763:                                                  1991 vp
32764: 
32765: Kirjallinen kysymys 216
32766: 
32767: 
32768: 
32769: 
32770:                                     Kohijoki: Posti- ja telelaitoksen sekä Postipankin henkilökunnan
32771:                                        avustuskassaetujen turvaamisesta
32772: 
32773: 
32774:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32775: 
32776:     Postipankin tai Posti- ja telelaitoksen virkaan       Jo sitä, että Avustuskassa Yhteisavun säännöt
32777: valittujen oli 1980-luvun alkupuolelle saakka          ovat olleet sosiaali- ja terveysministeriön vahvis-
32778: pakko liittyäAvustuskassa Yhteisavunjäseniksi.         tamat, voidaan perustellusti pitää avustuskassan
32779: Työnantajan toimesta avustuskassan jäsenmak-           asianmukaisen toiminnan takaavana viran-
32780: su perittiin suoraan palkasta. Avustuskassan           omaispäätöksenä.
32781: jäsenen jäädessä eläkkeelle hän oli oikeutettu            Kun myös voidaan katsoa, että Posti- ja
32782: eroavustukseen. Lisäksi oli mahdollista saada          telelaitoksella työnantajana valtion puolesta on
32783: 2 000 markan hautausavustus. Jäsen, joka oli           ollut erityistä etua sen merkittävänä pidettävän
32784: kuulunut kassaan vähintään 30 vuotta, oli oi-          palvelussuhteen ehtoa koskevan etuisuuden joh-
32785: keutettu täyteen eroavustukseen, jonka määrä           dosta, jota avustuskassasta saatava eroraha
32786: oli 7 000 markkaa. Muissa tapauksissa eroavus-         edusti, näyttäisi nyt olevan oikein ja kohtuullis-
32787: tuksen määrä riippui jäsenvuosista säännöissä          ta, että hallinnollisella päätöksellä katsottaisiin
32788: vahvistetun taulukon mukaan.                           edellä mainitut viranomaiset yhteisvastuullisesti
32789:     Avustuskassalain mukaisesti sosiaali- ja ter-      velvollisiksi korvaamaan avustuskassan jäsenille
32790: veysministeriö oli vahvistanut Avustuskassa Yh-        aiheutuneet menetykset, joita ei voida suorittaa
32791: teisavun säännöt viimeksi 19.7.1983 sovelletta-        selvitystilaan ajautuneen Avustuskassa Yhteis-
32792: viksi 1.1.1984 alkaen. Tämän avustuskassan jä-         avun varoista. Tässä tapauksessa on sovelletta-
32793: senmäärän tiedetään olevan yli 17 000, joista          vissa myös vahingonkorvauslain 3 §:n 2 momen-
32794:  3 000---4 000 on ns. ilmaisjäseniä maksettuaan        tin säännös: "Julkisyhteisö on velvollinen kor-
32795: sääntöjen mukaisesti jäsenmaksuja 30 vuoden            vaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai
32796:  aikana.                                               laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon."
32797:     Avustuskassa Yhteisavun varojen huvettua              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32798:  avustuskassa joutui suoritustilaan ja keväästä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32799:  1989 lähtien ei eläkkeelle siirtyneille kassan jä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32800:  senille ole maksettu erorahaa, johon he avustus-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32801:  kassan sääntöjen mukaan ovat oikeutettuja.
32802:     Sosiaali- ja terveysministeriön 28.10.1985 aset-
32803:  taman toimikunnan tehtävänä oli tarkistaa avus-                 Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
32804:  tuskassoja koskevaa säännöstöä ja tehdä asian                toimenpiteisiin Posti- ja telelaitoksen sekä
32805: johdosta tarpeellisiksi katsottavat ehdotukset.               Postipankin henkilökunnan A vustuskas-
32806:  Toimikunta on ehdottanut, että sosiaali- ja ter-             sa Yhteisavun jäsenten taloudellisten
32807:  veysministeriön ei tulisi vahvistaa avustuskassan            etujen turvaamiseksi avustuskassan jä-
32808:  sääntöjä tai niiden muutosta, jos kassan sääntö-             seninä, johon jäsenyyteen heidät viran-
32809:  jen mukaiset velvoitteet tulisivat olemaan kassan            haitijoina pakottivat sosiaali- ja terveys-
32810:  omat rahastot ja toimintaedellytykset huomioon               ministeriön vahvistamat säännöt 1980-
32811:  ottaen ilmeisessä epäsuhteessa kassan vastuuky-              luvun alkupuolelle saakka?
32812:  kyyn.
32813: 
32814:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
32815: 
32816:                                             Maunu Kohijoki
32817: 
32818: 
32819: 210300M
32820: 2                                         1991 vp -   KK 216
32821: 
32822: 
32823: 
32824: 
32825:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32826: 
32827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja terveysministeriö on asettanut toimikunnan
32828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tarkistamaan avustuskassoja koskevaa säännös-
32829: olette 10 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-        töä. Ministeriön 15.10.1986 asettaman toimi-
32830: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kunnan tehtävänä oli valmistella hallituksen esi-
32831: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tyksen muotoon laadittu ehdotus avustuskassa-
32832: Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       lain uudistamisesta. Toimikunta on 31.3.1989
32833: sestä n:o 216:                                        ehdottanut mietinnössään, että ns. jakojärjestel-
32834:                                                       män mukaisia avustuskassoja, jonka kaltainen
32835:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä         Avustuskassa Yhteisapu on, ei uuden lainsää-
32836:        toimenpiteisiin Posti- ja telelaitoksen sekä   dännön mukaan enää voitaisi perustaaja toimin-
32837:        Postipankin henkilökunnan Avustuskas-          nassa olevien jakokassojenkin tulisi siirtymäajan
32838:        sa Yhteisavun jäsenten taloudellisten          kuluessa muuttaa toimintansa rahastoivaksi tai
32839:        etujen turvaamiseksi avustuskassan jä-         lopettaa toimintansa. Kyseisellä ehdotuksella ei
32840:        seninä, johon jäsenyyteen heidät viran-        kuitenkaan ole taannehtivaa vaikutusta.
32841:        haitijoina pakottivat sosiaali- ja terveys-       Ministeriön on ollut vahvistettava kassojen
32842:        ministeriön vahvistamat säännöt 1980-          säännöt aina voimassa olevan lain mukaisesti.
32843:        luvun alkupuolelle saakka?                     Tämän vuoksi nyt puheena olevan kassan toi-
32844:                                                       minta ja toiminnan lopettaminen on perustunut
32845:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          voimassa olevaan lakiin, jossa tosin on havaittu
32846: vasti seuraavaa:                                      olevan puutteita. Puutteet on tarkoitus korjata
32847:                                                       aivan lähiaikoina annettavan hallituksen esityk-
32848:    Posti- ja telelaitoksen sekä Postipankin henki-    sen mukaan.
32849: lökunnan Avustuskassa Yhteisapu, joka on                 Kysymyksessä viitataan myös viranomaisten
32850: kassankokouksen 29.3.1990 päätöksen mukai-            yhteisvastuulliseen korvausvelvollisuuteen. Jos
32851: sesti asetettu suoritustilaan, on avustuskassalain    tarkoitetaan Posti- ja telelaitoksen vastuuta
32852: alainen avustuskassa ja on harjoittanut jäsenten-     työnantajana jäsenistöä kohtaan, ei ole avustus-
32853: sä keskuudessa vapaaehtoista avustuskassatoi-         kassatoimintaa valvovan ministeriön asiana tut-
32854: mintaa myöntäen eroavustuksia ja hautausavus-         kia, onko työsuhteisiin liittyviin oikeudellisiin
32855: tuksia.                                               ehtoihin liittyvää korvausvastuuta olemassa. Jos
32856:    Kassatoiminnan vapaaehtoisuus merkitsee            taas vaatimus korvausvastuusta perustuu kas-
32857: mm. sitä, että avustuskassan perustamisesta,          sankokouksen tekemään suoritustilaan asetta-
32858: toiminnan ylläpitämisestä, jatkamisesta sekä lo-      mis- ja purkupäätökseen, jonka sosiaali- ja ter-
32859: pettamisesta päättävät jäsenet itse kassanko-         veysministeriö on hyväksynyt merkitsemällä
32860: kouksessa.                                            päätöksen rekisteriin, on avustuskassalain 101
32861:    Kun nyt mainittu kassa on tehnyt päätöksen         §:n mukaan kannetta ajettava alioikeudessa
32862: kassan suoritustilaan asettamisesta, kassan nor-      kassaa vastaan kassatoiminnan lopettamisesta.
32863: maali toiminta on loppunut, se ei esimerkiksi voi        Sosiaali- ja terveysministeriö on vastannut
32864: ottaajäsenmaksuja eikä maksaa korvauksia. So-         Avustuskassa Yhteisapua koskeviin kirjallisiin
32865: siaali- ja terveysministeriö on valvonut, että        kysymyksiin n:o 55 ja n:o 174 ja käsitellyt kassan
32866: tämä on tapahtunut voimassa olevan lain mu-           toimintaa ja toiminnan lopettamista, minkä
32867: kaisesti.                                             vuoksi toiston välttämiseksi viitataan annettui-
32868:    Kysymyksessä on viitattu siihen, että sosiaali-    hin vastauksiin.
32869: 
32870:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1991
32871: 
32872:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
32873:                                             1991 vp -     KK 216                                            3
32874: 
32875: 
32876: 
32877: 
32878:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
32879: 
32880:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             kassor. Den kommission som ministeriet tillsatte
32881: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           den 15 oktober 1986 hade tili uppgift att enligt
32882: den 10 september 1991 tili vederbörande medlem           modellen för en regeringsproposition bereda ett
32883: av statsrådet översänt avskrift av följande av           förslag tili revidering av lagen om understöds-
32884: riksdagsman Kohijoki undertecknade spörsmål              kassor. Kommissionen föreslog i sitt betänkande
32885: nr 216:                                                  av den 31 mars 1989 att understödskassor, vilkas
32886:                                                          verksamhet baserar sig på ett s.k. fördelningssys-
32887:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta               tem, som understödskassan Yhteisapu, kan en-
32888:        åtgärder för att trygga de ekonomiska             ligt den nya lagstiftningen inte längre inrättas
32889:        förmånerna för medlemmarna i under-               och även verksamma fördelningskassor bör
32890:        stödskassan Yhteisapu för Postbankens             under en övergångsperiod ombilda sin verksam-
32891:        och Post- och televerkets personai som i          het enligt fonderingsprincipen elier upphöra med
32892:        egenskap av tjänsteinnehavare var tvung-          verksamheten. Förslaget har dock ingen retroak-
32893:        na att vara medlemmar i kassan fram tili          tiv verkan.
32894:        början av 1980-talet på grund av regler              Ministeriet har varit tvunget att alltid faststäl-
32895:        som social- och hälsovårdsministeriet             la stadgarna för kassoma enligt gällande lag.
32896:        faststälit?                                       Därför har den aktuelia kassans verksamhet och
32897:                                                          dess upphörande grundat sig på gällande lag, där
32898:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             man visserligen har upptäckt brister. Bristerna
32899: samt anföra följande:                                    skali rättas tili enligt en regeringsproposition
32900:                                                          som avlåts inom den allra närmaste framtiden.
32901:     Understödskassan Yhteisapu för Post- och                1 spörsmålet hänvisas även tili myndigheter-
32902: televerkets samt Postbankens personal, som en-           nas solidariska ersättningsskyldighet. Om Post-
32903: ligt ett beslut vid kassamötet den 29 mars 1990          och televerkets ansvar som arbetsgivare mot
32904: försattes i likvidation, är en understödskassa           medlemskåren avses, hör det inte tili det ministe-
32905: som är underställd lagen om understödskassor             rium som övervakar understödskasseverksamhe-
32906: och har bedrivit frivillig understödskasseverk-          ten att undersöka om det i anslutning till de
32907: samhet för sina medlemmar genom att bevilja              juridiska villkoren för arbetsförhålianden existe-
32908: avgångsbidrag och begravningsbidrag.                     rar ett ersättningsansvar. Om åter yrkandet på
32909:     Kassaverksamhetens frivillighet innebär bl.a.        ersättningsansvar grundar sig på kassamötets
32910: att medlemmarna själva vid kassamötet beslutar           beslut om försättande i likvidation och upplö-
32911: om bildandet av en understödskassa, verksam-             sande av kassan, vilket social- och hälsovårdsmi-
32912: hetens fortbestånd och upphörande.                       nisteriet har godkänt genom att anteckna beslu-
32913:     Eftersom kassan har beslutat att försätta            tet i registret, skall talan mot kassan om kasse-
32914: kassan i likvidation, har dess normala verksam-          verksamhetens upphörande enligt 101 § lagen om
32915: het upphört. Kassan kan t.ex. inte uppbära               understödskassor föras vid underrätt.
32916: medlemsavgifter elier betala ersättningar. Social-          Social- och hälsovårdsministeriet har svarat
32917: och hälsovårdsministeriet har övervakat att det-         på spörsmålen nr 55 och 174 om understödskas-
32918:  ta har skett i enlighet med gällande lag.               san Yhteisapu och behandlat kassans verksam-
32919:     1 spörsmålet hänvisas tili att social- och hälso-    het och verksamhetens upphörande. För att en
32920: vårdsministeriet har tillsatt en kommission med          upprepning skali undvikas hänvisas tili de svar
32921:  uppgift att granska stadgandena om understöds-          som redan getts.
32922: 
32923:      Helsingfors den 10 oktober 1991
32924: 
32925:                                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
32926: 1
32927: 1
32928:  1
32929:  1
32930:   1
32931:   1
32932:    1
32933:    1
32934:     1
32935:     1
32936:      1
32937:      1
32938:       1
32939:       1
32940:        1
32941:        1
32942:         1
32943:         1
32944:          1
32945:          1
32946:           1
32947:           1
32948:            1
32949:            1
32950:             1
32951:             1
32952:              1
32953:                                                1991 vp
32954: 
32955: Kirjallinen kysymys 217
32956: 
32957: 
32958: 
32959: 
32960:                                   Tenhiälä: Rintamamieslisän maksamisesta virolaisille rintama-
32961:                                      veteraaneille
32962: 
32963: 
32964:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32965: 
32966:    Suomen viime sodissa palveli eri maista tullei-   mistelee oman itsenäistymisensä 75-vuotisjuh-
32967: ta vapaaehtoisia liki 20 000. Osa, suurin osa, on    laa, on juuri nyt otollisin aika hoitaa tämä asia
32968: jo kuollut, mutta on arvioitu, että mahdollisen      arvokkaaseen päätökseen.
32969: tuen piiriin tulevia tapauksia olisi elossa ehkä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32970: vielä noin 3 000. Virossa heitä olisi ehkä noin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32971: 500. Heidän osansa sodan jälkeen oli hyvin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32972: raskas: osa joutui kymmeniksi vuosiksi vankilei-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32973: reille Siperiaan.
32974:    Suomen velvollisuus olisi nyt auttaa näitä
32975: Viron sotaveteraaneja, siihen Suomella on hyvin                Aikooko Hallitus nopeasti ryhtyä sel-
32976: varaa. Me emme enää voi jäädä odottamaan,                   laisiin toimiin, joilla rintamamieslisää
32977: että aika hoitaisi tämän kunniavelkamme pois.               voitaisiin suorittaa virolaisille Suomen
32978: Kun Viro on nyt itsenäistymässä ja Suomi vai-               puolesta taistelleille sotaveteraaneille?
32979: 
32980:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
32981: 
32982:                                            Hannu Tenhiälä
32983: 
32984: 
32985: 
32986: 
32987: 210300M
32988: 2                                       1991 vp -   KK 217
32989: 
32990: 
32991: 
32992: 
32993:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32994: 
32995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mä luovutti muistionsa sosiaali- ja terveysminis-
32996: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teriölle 22.11.1990.
32997: olette 10 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-         Työryhmä totesi useiden henkilöryhmien
32998: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    panoksen olleen olennainen Suomen puolustus-
32999: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     taistelussa. Työryhmä halusi tunnustaa rinta-
33000: Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta       malla taistelleille veteraaneille erityisaseman.
33001: kysymyksestä n:o 217:                               Työryhmä painotti erityisesti rintamasotilastun-
33002:                                                     nuksen saajien asemaa, koska he muodostivat
33003:                                                     ainoan ryhmän, jolle on asetettu periaatteellisek-
33004:           Aikooko Hallitus nopeasti ryhtyä sel-     si vaatimukseksi osallistuminen taisteluihin. Sen
33005:        laisiin toimiin, joilla rintamamieslisää     vuoksi työryhmä suhtautui kielteisesti erityisten
33006:        voitaisiin suorittaa virolaisille Suomen     uusien tunnusten myöntämiseen, vaikkei niiden
33007:        puolesta taistelleille sotaveteraaneille?    mukana seuraisi oikeutta etuuksiin. Poikkeukse-
33008:                                                     na olisivat työryhmän mielestä ne ulkomaalaiset
33009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vapaaehtoiset, jotka todistettavasti ovat osallis-
33010: vasti seuraavaa:                                    tuneet taisteluihin, kuten kysymyksessä esille
33011:                                                     tuodut virolaiset.
33012:    Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä-             Työryhmän muistio on ollut lausunnolla eri
33013: misedellytysten laajentamiseen ovat olleet selvi-   viranomaisilla ja etujärjestöillä. Rintamatunnus-
33014: tettävänä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-   ten myöntämisen laajentamista ulkomaalaisille
33015: massa työryhmässä (Rintamaveteraanitunnus-          vapaaehtoisille selvitetään parhaillaan sosiaali-
33016: ten selvitystyöryhmän muistio 1990: 19). Työryh-    ja terveysministeriössä.
33017: 
33018:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1991
33019: 
33020:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
33021:                                           1991 vp -     KK 217                                          3
33022: 
33023: 
33024: 
33025: 
33026:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33027: 
33028:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Arbetsgruppen konstaterade att tlera grupper
33029: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         i samhället gjort en betydande insats i striderna
33030: den 10 september 1991 tili vederbörande medlem         för Finlands försvar. Arbetsgruppen ville tiller-
33031: av statsrådet översänt avskrift av följande av         känna de veteraner som kämpat vid fronten en
33032: riksdagsman Hannu Tenhiälä undertecknade               speciell ställning. Arbetsgruppen underströk
33033: spörsmål nr 217:                                       särskilt ställningen för dem som erhållit front-
33034:                                                        mannatecken, eftersom dessa personer utgjorde
33035:            Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-
33036:                                                        den enda grupp av viiken man principiellt krävt
33037:        der genom vilka fronttillägg kan betalas
33038:                                                        ett deltagande i striderna. Av den orsaken ställde
33039:        tili estniska krigsveteraner som stred för
33040:                                                        sig arbetsgruppen avvisande tili tanken att börja
33041:        Finland?                                        bevilja speciella nya tecken, även om dessa inte
33042:                                                        skulle medföra någon rätt tili förmåner. Arbets-
33043:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           gruppen föreslog att de utländska frivilliga som
33044: samt anföra följande:                                  bevisligen deltagit i striderna skulle utgöra ett
33045:    Möjligheterna att bredda förutsättningarna          undantag, som t.ex. esterna som nämns i spörs-
33046: för beviljande av fronttecken har varit under          mälet.
33047: utredning i en arbetsgrupp, tillsatt av social- och       Arbetsgruppens promemoria har varit på
33048: hälsovårdsministeriet (PM av utredningsarbets-         remiss hos olika myndigheter och intresseorgani-
33049: gruppen för frontveterantecken, 1990:19). Ar-          sationer. Utvidgningen av beviljandet av front-
33050: betsgruppen överlämnade sin promemoria tili            tecken tili utlänska frivilliga utreds som bäst vid
33051: social- och hälsovårdsministeriet den 22 novem-        social- och hälsovårdsministeriet.
33052: ber 1990.
33053:      Helsingforsden 10 oktober 1991
33054: 
33055:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
33056:                                                1991 vp
33057: 
33058: 
33059: Kirjallinen kysymys 218
33060: 
33061: 
33062: 
33063: 
33064:                                   Nyby: Vallankäyttöä koskevan selvityksen käynnistämisestä
33065: 
33066: 
33067: 
33068:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33069: 
33070:    Runsas vuosi sitten esitin kirjallisen kysymyk-   roopan taloudelliseen yhdentymiseen on muut-
33071: sen hallituksen mahdollisesta aikomuksesta tee-      tanut perinteisiä vallankäytön muotoja ja herät-
33072: tättää laajapohjainen vallankäyttöä koskeva sel-     tää paljon kysymyksiä vallankäytön kannalta.
33073: vitys (KK 43111990 vp). Silloinen opetusministe-     Jotta kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä olisi
33074: ri Ole Norrback suhtautui asiaan torjuvasti ja       muuttuvassa maailmassa mahdollisuus osallis-
33075: totesi vastauksessaan, että ennen uusiin selvitys-   tua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon,
33076: töihin ryhtymistä olisi aiheellista suorittaa jo     olisi tietoa suomalaisesta vallankäytöstä saatava
33077: käytettävissä olevien tutkimustulosten analyysi      kiireesti lisää.
33078: ja yleisarviointi suomalaisen yhteiskunnan val-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33079: lankäytön ongelmista.                                tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
33080:    Viime aikoina ns. Kouri-Lassila-kauppojen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33081: yhteydessä käyty keskustelu taloudellisesta val-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33082: lankäytöstä, sen rakenteista ja moraalista sekä
33083: taloudellisen ja poliittisen vallankäytön yhteen-              Mihin toimenpiteisiin nykyinen Halli-
33084: kietoutumisesta on entisestään lisännyt kansa-              tus aikoo ryhtyä laajan vallankäyttöä
33085: laisten mielenkiintoa vallankäyttöä koskevaan               koskevan selvityksen käynnistämiseksija
33086: selvitykseen. Myös Suomen osallistuminen Eu-                tarvittavan esitutkimuksen tekemiseksi?
33087:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
33088: 
33089:                                              Mats Nyby
33090: 
33091: 
33092: 
33093: 
33094:  210300M
33095: 2                                          1991 vp -   KK 218
33096: 
33097: 
33098: 
33099: 
33100:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33101: 
33102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sessa sekä Suomen Akatemian käynnistämässä
33103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          varsin laajassa Suomi ja Euroopan integraatio
33104: olette 10 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-         -tutkimusohjelmassa. Taloudellista vallankäyt-
33105: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       töä, sen rakenteita ja moraalia koskevaa tieteel-
33106: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        listä tutkimusta varten tarvittaisiin kriittisen tar-
33107: Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-        kastelun kestävä aineisto. Selvitystyö ja aineis-
33108: tä n:o 218:                                            ton kokoaminen kansanedustaja Nybyn tarkoit-
33109:                                                        tamista kasinotalouden ilmiöistä kuulunee tällä
33110:            Mihin toimenpiteisiin nykyinen Halli-       hetkellä muille kuin tiedemiehille tai tiedeminis-
33111:         tus aikoo ryhtyä laajan vallankäyttöä          terin toimialaan.
33112:         koskevan selvityksen käynnistämiseksi ja          Kansanedustaja Nybyn kysymys kiteytynee-
33113:         tarvittavan esitutkimuksen tekemiseksi?        kin nyt lähinnä siihen, kenen tehtävänä on suo-
33114:                                                        malaista vallankäyttöä koskevan tieteellisen tut-
33115:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kimushankkeen käynnistäminen. Suhtaudun
33116: vasti seuraavaa:                                       erittäin varovaisesti sellaiseen periaatteeseen, että
33117:                                                        hallitus panee käyntiin tutkimushankkeita tai
33118:    Viime vuoden syyskuussa silloinen opetusmi-         esitutkimuksia. Poliittisen vallan ei pidä puuttua
33119: nisteri Ole Norrback vastasi kansanedustaja Ny-        tutkimustoiminnan sisältöön. Hallitus voi kiin-
33120: byn esittämään kirjalliseen kysymykseen, joka          nittää esimerkiksi Suomen Akatemian huomion
33121: oli sisällöltään hyvin samantapainen kuin nyt          siihen, että suomalaisen vallankäytön tutkimuk-
33122: esitetty. Vastauksessaan Norrback totesi, että         sia ei ole runsaaseen kymmeneen vuoteen laaja-
33123: ennen laajoihin uusiin selvitystöihin ryhtymistä       mittaisesti valmistunut. Kuitenkin on jätettävä
33124: olisi aiheellista suorittaa jo käytettävissä olevien   kokonaan tieteellisten toimikuntien arvion va-
33125: tutkimustulosten analyysi ja yleisarviointi suo-       raan, pitäisikö tilauksesta käynnistää suomalai-
33126: malaisen yhteiskunnan vallankäytön ongelmista.         nen vallankäyttötutkimus. Tiedossani on, että
33127: Samalla hän suositteli, että yleisarviointi voi-       nykyisten tai ensi vuoden lähes ennallaan pysy-
33128: daan suorittaa ns. esitutkimuksena ja rahoitus         vien määrärahojen puitteissa ei ole mahdolli-
33129: järjestää normaalin tutkimusrahoituksen puit-          suuksia laajan uuden hankkeen käynnistämi-
33130: teissa.                                                seen.
33131:    Yhdyn edeltäjäni kannanottoihin. Totean li-            Toivottavaa on, että tiedeyhteisön sisällä
33132: säksi, että kansanedustaja Nybyn tarkoittamaa          ryhdytään keskustelemaan vallankäytön tutki-
33133: tutkimustoimintaa harjoitetaan Suomessa varsin         muksen tarpeesta ja mahdollisuuksista. Mikäli
33134: laajalti. Mm. Euroopan taloudellisen yhdenty-          tarvetta nähdään ja tutkijavoimia sekä muutoin-
33135: misen vaikutuksia Suomeen tutkitaan näillä             kin voimavaroja on saatavilla, voidaan esitutki-
33136: näkymin lähes kaikissa korkeakouluissa, Turun          musten kautta aikanaan päästä tieteelliseen tut-
33137: yliopiston yhteydessä toimivassa Eurooppainsti-        kimushankkeeseen käsiksi.
33138: tuutissa, Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitok-
33139: 
33140:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1991
33141: 
33142:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
33143:                                          1991 vp -   KK 218                                          3
33144: 
33145: 
33146: 
33147: 
33148:                                     Tili Riksdagens H err Talman
33149: 
33150:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tutet samt i det rätt omfattande forskningspro-
33151: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       grammet som gälier Finland och den europeiska
33152: den 10 september 1991 till vederbörande medlem       integrationen och som inletts av Finlands Aka-
33153: av statsrådet översänt en avskrift av följande av    demi. F ör en vetenskaplig forskning som gäller
33154: riksdagsman Nyby undertecknade spörsmål nr           ekonomisk maktutövning, dess uppbyggnad och
33155: 218:                                                 moral behövs det stoff som tål kritisk gransk-
33156:                                                      ning. Utredningsarbetet och insamlingen av stoff
33157:           Vilka åtgärder ämnar nu varande            om de företeelser inom kasinoekonomin som
33158:        Regering vidta för att inleda en omfat-       riksdagsman Nyby avser torde i detta nu höra
33159:        tande utredning om maktutövningen och         andra tili än vetenskapsmännen elier vetenskaps-
33160:        en behövlig förundersökning?                  ministerns verksamhetsområde.
33161:                                                         Riksdagsman Nybys spörsmål koncentrerar
33162:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         sig nu närmast på vems uppgift det är att sätta
33163: följande:                                            igång forskningen kring maktutövningen i Fin-
33164:                                                      land. Jag förhålier mig ytterst försiktigt tili en
33165:     1 september förra året besvarade den då va-      sådan princip att regeringen sätter i gång under-
33166: rande undervisningsministern Ole Norrback            sökningar elier förundersökningar. Den politis-
33167: riksdagsman Nybys skriftliga spörsmål, som tili      ka makten bör inte befatta sig med innehållet i
33168: innehåliet tili stor del var likalydande. 1 sitt     forskningen. Regeringen kan exempelvis fästa
33169: genmäle fastslog Norrback att innan omfattande       Finlands Akademis uppmärksamhet vid att det
33170: nya utredningar inleds vore det skäl att analysera   på drygt tio år inte i någon större omfattning
33171: tili buds stående forskningsresultat och generelit   fårdigställts undersökningar om maktutövning-
33172: utvärdera problemen kring maktutövningen i det       en i Finland. De vetenskapliga kommissionerna
33173: finländska samhäliet. Samtidigt rekommendera-        bör i sin helhet bedöma om det på bestälining
33174: de han att en genereli utvärdering kan genomfö-      bör igångsättas forskning kring maktutövningen
33175: ras i form av en s.k. förundersökning och finan-     i Finland. Jag är medveten om att med de nu-
33176: sieringen ordnas inom ramen för den normala          varande elier nästa år nästan oförändrade ansla-
33177: forskningsfinansieringen.                            gen det inte är möjligt att inleda något nytt
33178:     Jag förenar mig med min föregångares stäli-      omfattande projekt.
33179: ningstaganden. Jag fastslår vidare att den forsk-       Det är att hoppas att man inom vetenskaps-
33180: ning som riksdagsman Nyby avser bedrivs rätt         samfundet börjar debattera behovet av möjlighe-
33181: omfattande i Finland. 1 detta perspektiv under-      terna tili forskning kring maktutövningen. Om
33182: söks bl.a. verkningarna av den europeiska inte-      ett behov finns och forskare och övriga resurser
33183: grationen på Finland i nästan alla högskolor, vid    står att uppbringa kunde man genom förunder-
33184: Europainstitutet som är verksamt vid Åbo uni-        sökningar i sinom tid inleda ett vetenskapligt
33185: versitet, vid Freds- och konfliktforskningsinsti-    forskningsprojekt.
33186: 
33187:      Helsingforsden 24 oktober 1991
33188: 
33189:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
33190:             1
33191:             1
33192: 
33193: 
33194:         1
33195:         1
33196: 
33197: 
33198: 
33199: 
33200:     1
33201:     1
33202: 
33203: 
33204: 1
33205: 1
33206:                                                   1991 vp
33207: 
33208: Kirjallinen kysymys 219
33209: 
33210: 
33211: 
33212: 
33213:                                     Muttilainen: Henkilöstökoulutuksen lisäämisestä irtisanomisten
33214:                                        estämiseksi
33215: 
33216: 
33217:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33218: 
33219:    Tehokkain keino pysyä työelämässä kiinni             kilöstörahastojärjestelmän kehittäminen, koulu-
33220: työttömyyden uhatessa tai kohdatessa on koulu-          tus- ja erorahaston toiminnan laajentaminen
33221: tus. Koulutuksen kautta työntekijä voi sopeutua         sekä mahdollisuus tehdä yrityksen tilinpäätök-
33222: paremmin muuttuville työmarkkinoille. Koulu-            sessä koulutusvaraus. Koulutusvaraus olisi jous-
33223: tukseen osallistuminen on parempi vaihtoehto            tavajärjestelmä yrityksen kannalta. Varaus tulisi
33224: kuin työttömyyskorvaus tai velvoitetyö.                 tulouttaa, jos tarvetta sen käyttämiseen ei tietyn
33225:    Ongelmana on se, että tällä hetkellä ei ole te-      ajan kuluessa ole.
33226: hokkaita järjestelmiä, joilla työttömäksi joutu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33227: mista voitaisiin ehkäistä koulutuksen avulla.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33228: Yritykset pikemmin irtisanovat työntekijänsä            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33229: kuin ohjaavat heitä koulutukseen.                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33230:    Julkisen vallan tulisikin ryhtyä toimenpitei-
33231: siin, joiden avulla yritykset voisivat joustavasti ja             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33232: tehokkaasti käyttää henkilöstökoulutusta irtisa-               ryhtyä toteuttaakseen tehokkaan ja jous-
33233: nomisten ja lomautusten todellisena vaihtoehto-                tavan järjestelmän, jonka avulla yritykset
33234: na. Tällainen menettely olisi edullista sekä työn-             voisivat ohjata työntekijäitään koulutuk-
33235: tekijän että yrityksen kannalta. Keinoina voisi-               seen irtisanomisten ja lomautusten sijas-
33236: vat olla esimerkiksi tehoHornasti toimivan hen-                ta?
33237: 
33238:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
33239: 
33240:                                            Kyllikki Muttilainen
33241: 
33242: 
33243: 
33244: 
33245: 210300M
33246: 2                                          1991 vp -    KK 219
33247: 
33248: 
33249: 
33250: 
33251:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33252: 
33253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työnantajalla on edelleen työsopimuslain
33254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           30 §:n mukaan oikeus lomauttaa työntekijä yli
33255: olette 10 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-          90 päivän ajaksi vain, jos työ on vähentynyt
33256: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        siten, että työntekijä voitaisiin irtisanoa, tai jos
33257: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         työnantajana muusta syystä olisi oikeus irtisa-
33258: Kyllikki Muttilaisen näin kuuluvasta kirjalli-          noa tai purkaa työsuhde.
33259: sesta kysymyksestä n:o 219:                                 Työn tilapäinen väheneminen ei kuitenkaan
33260:                                                         riitä lomautusperusteeksi, jos työntekijä voitai-
33261:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         siin täksi ajaksi sijoittaa muihin tehtäviin tai jos
33262:         ryhtyä toteuttaakseen tehokkaan ja jous-        työnantaja samaksi ajaksi kohtuudella voisi jär-
33263:         tavan järjestelmän, jonka avulla yritykset      jestää tarpeisiinsa sopivaa koulutusta.
33264:         voisivat ohjata työntekijäitään koulutuk-           Edellä sanotun perusteella voidaan todeta,
33265:         seen irtisanomisten ja lomautusten sijas-       että nykyinen lainsäädäntö edellyttää työnanta-
33266:         ta?                                             jan selvittävän henkilöstökoulutuksen järjestä-
33267:                                                         ruismahdollisuudet irtisanomis- ja lomautusti-
33268:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lanteissa. Kysymys on siis työnantajan velvolli-
33269: vasti seuraavaa:                                        suudesta, jonka laiminlyöminen tekee irtisano-
33270:                                                         misesta tai lomautuksesta laittoman.
33271:    Ammatillinen aikuiskoulutus jaetaan käsit-               Koska työsopimuslaki edellyttää koulutusta,
33272: teellisesti kolmeen osaan: 1) henkilöstökoulutuk-       tulisi yritysten periaatteessa varautua sen järjes-
33273: seen, 2) omaehtoiseen ammatilliseen aikuiskou-          tämiseen, myös siitä aiheutuviin taloudellisiin
33274: lutukseenja 3) työvoimapoliittiseen aikuiskoulu-        kustannuksiin. Koulutusvelvollisuuden ala laa-
33275: tukseen. Henkilöstökoulutus tulee nähdä luon-           jenee, jos tarjolla on ulkopuolista taloudellista
33276: nollisena osana henkilöstöpolitiikkaa. Sekä             tukea. Mm. tässä tarkoituksessa lainsäädäntö
33277: Suomessa että muissa maissa katsotaan, että             edellyttää, että lomautussuunnitelmat ajoissa
33278: työnantajan tulee vastata henkilöstökoulutuksen         saatetaan työvoimaviranomaisen tietoon.
33279: kustannuksista.                                             Vuoden 1991 alussa tuli voimaan laki työvoi-
33280:    Työsopimuslain 37 a §:n 1 momentin mukaan            mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Lain 13 §
33281: työnantajana on oikeus irtisanoa toistaiseksi           antaa työvoimaviranomaisille mahdollisuuden
33282: voimassa oleva työsopimus, jos työ on vähenty-          hankkia koulutusta yhteishankintana työnanta-
33283: nyt taloudellisista, tuotannollisista tai muista        jien kanssa yhdessä siten, että työnantaja mak-
33284: niihin verrattavista syistä vähäistä suuremmassa        saa koulutuskustannuksista osan ja työvoima-
33285: määrin ja muutoin kuin tilapäisesti eikä työn-          hallinto loput.
33286: tekijää voida ammattitaitoansa ja kykyynsä näh-             Nykyisessä tilanteessa, jossa yritysten talou-
33287: den kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa       dellinen tilanne on yleensä huono, yhteishankin-
33288: uusiin tehtäviin. Irtisanominen ei ole laillinen,       taa on käytetty laajasti lomautusaikaisen koulu-
33289: elleivät kaikki mainitut ehdot toteudu samanai-         tuksen järjestämiseen. Työvoimahallinto on tällä
33290: kaisesti.                                               pyrkinyt työntekijöiden ammatillisen tason nos-
33291:    Työn väheneminen vähäistä suuremmassa                tamiseen taloudellisista syistä välttämättömien
33292: määrinkään ei ole irtisanomisperuste, jos työnte-       lomautusten aikana pitäen silmällä työmarkki-
33293: kijä voitaisiin irtisanomisen sijasta sijoittaa osak-   noiden kehitysnäkymiä.
33294: si tai kokonaan muihin tehtäviin. Sijoittamis-              Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-
33295: mahdollisuutta arvioitaessa on selvitettävä myös        tyksessä arvioidaan vuonna 1992 yhteishankin-
33296: se, voidaanko järjestely toteuttaa koulutusta           tana hankittavan koulutuksen määräksi 900 000
33297: antamalla. Irtisanomisoikeutta ei ole, jos työnte-      oppilastyöpäivää. Tällä määrällä pystytään
33298: kijälle kohtuudella voitaisiin työnantajan toi-         kouluttamaan n. 45 000 henkilöä, jos koulutus
33299: mesta antaa uusissa tehtävissä tarvittava koulu-        kestää keskimäärin kuukauden. Koulutusta
33300: tus.                                                    pyritäänjärjestämään erityisesti pienten ja keski-
33301:                                         1991 vp -   KK 219                                        3
33302: 
33303: suurten yritysten kanssa, joiden taloudelliset ja   ovat pienemmät kuin suurten yritysten vastaavat
33304: muut edellytykset koulutuksen järjestämiseen        edellytykset.
33305: 
33306:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1991
33307: 
33308:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
33309: 4                                          1991 vp -    KK 219
33310: 
33311: 
33312: 
33313: 
33314:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
33315: 
33316:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Arbetsgivaren har vidare rätt att enligt 30 §
33317: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          lagen om arbetsavtal permittera arbetstagaren
33318: den 10 september 1991 till vederbörande medlem          för mer än 90 dagar endast om arbetet har
33319: av statsrådet översänt avskrift av följande av          minskat på så sätt att arbetstagaren skulle kunna
33320: riksdagsledamot Kyllikki Muttilainen under-             uppsägas eller om arbetsgivaren av annat skäl
33321: tecknade spörsmål nr 219:                               hade rätt att uppsäga eller upphäva arbetsförhål-
33322:                                                         landet.
33323:                                                            En tillfällig minskning av arbetet utgör emel-
33324:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
33325:                                                         lertid inte någon grund för uppsägning, ifall
33326:         ta för att få till stånd ett effektivt och
33327:                                                         arbetstagaren för denna tid kunde placeras i
33328:         flexibelt system, genom vilket företagen
33329:                                                         andra uppgifter eller ifall arbetsgivaren för sam-
33330:         kunde anvisa sina anställda utbildning i
33331:                                                         ma tid skäligen kunde anordna utbildning som
33332:         stället för uppsägningar och permitte-
33333:                                                         lämpar sig för hans behov.
33334:         ringar?
33335:                                                            På basis av vad som nämnts ovan kan det
33336:                                                         konstateras att den nuvarande lagstiftningen
33337:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            förutsätter att arbetsgivaren utreder möjligheter-
33338: samt anföra följande:                                   na att anordna personalutbildning i uppsäg-
33339:                                                         nings- och permitteringssituationer. Det är såle-
33340:    Den yrkesinriktade vuxenutbildningen inde-           des fråga om arbetsgivarens skyldighet, där
33341: las begreppsmässigt i tre delar: 1) personalutbild-     underlåtenhet att iaktta denna skyldighet gör en
33342: ning, 2) yrkesinriktad vuxenutbildning på eget          uppsägning eller permittering olaglig.
33343: initiativ och 3) arbetskraftspolitisk vuxenutbild-         Eftersom lagen om arbetsavtal förutsätter
33344: ning. Personalutbildningen bör ses som ett na-          utbildning, bör företagen i princip vara beredda
33345: turligt led i personalpolitiken. Såväl i Finland        att anordna sådan. Likaså bör de vara beredda
33346: som i andra Iänder anses det att arbetsgivaren          på de ekonomiska kostnader som föranleds av
33347: bör stå för personalutbildningens kostnader.            utbildningen. Utbildningsskyldigheten utvidgas
33348:    Enligt 37 a § 1 mom. lagen om arbetsavtal har        om utomstående ekonomiskt stöd finns till buds.
33349: arbetsgivaren rätt att säga upp ett arbetsavtal         Det är bl.a. i detta avseende som lagstiftningen
33350: som gäller tills vidare, om arbetet av ekonomiska       förutsätter att arbetskraftsmyndigheterna i tid
33351: skäl eller produktionsorsaker eller av andra med        skall underrättas om permitteringsplanerna.
33352: demjämförbara skäl har minskat mera än endast              En lag om arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
33353: obetydligt och inte endast tillfälligt, och arbetsta-   ning trädde i kraft i början av 1991. Lagens 13 §
33354: garen med beaktande av hans yrkesskicklighet            ger arbetskraftsmyndigheterna möjlighet att
33355: och förmåga inte skäligen kan omplaceras eller          skaffa utbildning i form av gemensam anskaff-
33356: utbildas för nya uppgifter. Uppsägningen är inte        ning tillsammans med arbetsgivarna så att ar-
33357: laglig, ifall inte alla ovan nämnda villkor uppfylls    betsgivaren betalar en del av utbildningskostna-
33358: samtidigt.                                              derna och arbetskraftsförvaltningen resten.
33359:    Inte ens det faktum att arbetet har minskat             I det nurådande läget där företagens ekono-
33360: mera än endast obetydligt utgör någon grund för         miska situation i allmänhet är dålig har gemen-
33361: uppsägning, ifall arbetstagaren i stället för att       samma anskaffningar i stor utsträckning använts
33362: uppsägas kunde placeras delvis eller helt i andra       för att anordna utbildning under permitterings-
33363: uppgifter. Då man bedömer en placeringsmöjlig-          tiden. Härigenom har arbetskraftsförvaltningen
33364: het, bör man också utreda huruvida placeringen          med beaktande av arbetsmarknadens utveck-
33365: kan ske genom att arbetstagaren erbjuds utbild-         lingsutsikter strävat efter att höja arbetstagarnas
33366: ning. Rätt till uppsägning föreligger inte, ifall       yrkesnivå under de av ekonomiska orsaker
33367: arbetstagaren på uppdrag av arbetsgivaren skä-          nödvändiga permitteringarna.
33368: ligen kan ges behövlig utbildning för nya upp-             1 statens budgetproposition för 1992 beräknas
33369: gifter.                                                 det att den utbildning som 1992 skaffas i form av
33370:                                        1991 vp -   KK 219                                       5
33371: 
33372: gemensam anskaffning kommer att uppgå tili         små och medelstora företag, vilkas ekonomiska
33373: 900 000 elevdagar. Med detta antal kan man         och andra förutsättningar för anordnande av
33374: utbilda ca 45 000 personer, om den genomsnitt-     utbildning är mindre än motsvarande förutsätt-
33375: liga utbildningstiden är en månad. Man försöker    ningar hos stora företag.
33376: anordna utbildning speciellt tillsammans med
33377: 
33378:      Helsingfors den 3 oktober 1991
33379: 
33380:                                                                  Arbetsminister Ilkka Kanerva
33381:                                                1991 vp
33382: 
33383: 
33384: Kirjallinen kysymys 220
33385: 
33386: 
33387: 
33388: 
33389:                                   Aittoniemi: Tuomitsematta jääneen rikoksentekijän eristämisestä
33390: 
33391: 
33392: 
33393:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33394: 
33395:    Mielentilatutkimuksen perusteella syyntakeet-     tai todennäköinen. Yhteiskunnalla ei ole kuiten-
33396: tomaksi todettu rikoksentekijä jätetään rankai-      kaan riittäviä keinoja tällaisten tapausten ehkäi-
33397: sematta. Mielenterveyslain mukaan tällainen          semiseksi. Jälkeenpäin kyllä siunaillaan ja ollaan
33398: henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumat-        jälkiviisaita, ettei mainitunlaista henkilöä olisi
33399: ta hoitoon, jonka perusteet tarkistetaan kuuden      ollut syytä laskea yhteiskuntaan muidenjäsenten
33400: kuukauden välein.                                    joukkoon.
33401:    Jos hoitotoimenpiteistä ei katsota olevan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33402: apua, käy useasti niin, että pakkohoitoa ei jatke-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33403: ta, vaan kyseinen henkilö lasketaan vapaaksi.        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33404: Näin siitä huolimatta, että tällaisen rikoksente-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33405: kijän eristäminen olisi välttämätöntä sekä hänen
33406: itsensä että yhteiskunnan muiden jäsenten suoje-                Aikooko Hallitus ryhtyäjoihinkin toi-
33407: lemiseksi. Monissa tapauksissa tällaiset henkilöt            menpiteisiin mielentilatutkimuksen pe-
33408: syyllistyvät raakoihin väkivaltarikoksiin, joiden            rusteella rankaisematta jääneen vaaralli-
33409: todennäköisyys ennakolta arvioiden on ilmeinen               sen rikoksentekijän eristämiseksi?
33410: 
33411:      Helsingissä II päivänä syyskuuta 1991
33412: 
33413:                                            Sulo Aittaniemi
33414: 
33415: 
33416: 
33417: 
33418: 210300M
33419: 2                                         1991 vp -   KK 220
33420: 
33421: 
33422: 
33423: 
33424:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33425: 
33426:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saan katsonut tehneen tekonsa ymmärrystä vail-
33427: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         la, on myös määrätty tahdosta riippumattomaan
33428: olette 11 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-        psykiatriseen sairaalahoitoon. Hoidon tarve ar-
33429: jeenne n:o 780 ohella toimittanut valtioneuvos-       vioidaan uudelleen kuuden kuukauden väliajoin.
33430: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-            Tällä hetkellä valtion ja kunnallisissa mielisai-
33431: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta          raaloissa on tahdosta riippumattomassa hoidos-
33432: kirjallisesta kysymyksestä n:o 220:                   sa vajaat 400 niin sanottua kriminaalipotilasta,
33433:                                                       siis rikoksen tehnyttä mutta syyntakeettomana
33434:           Aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-      tuomitsematta jätettyä henkilöä. Samanaikaises-
33435:        menpiteisiin mielentilatutkimuksen pe-         ti kokonaisvankiluku on noin 3 500. Niin sano-
33436:        rusteella rankaisematta jääneen vaaralli-      tun kriminaalipotilaan hoitoa jatketaan niin
33437:        sen rikoksentekijän eristämiseksi?             kauan kuin hoidon tarvetta on. Hoitoa ei lopete-
33438:                                                       ta pelkästään sillä perusteella, että siitä ei katsota
33439:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          olevan potilaalle apua. Sairaalasta poistaminen
33440: en seuraavaa:                                         tapahtuu lääketieteellisin perustein, ja tämä pe-
33441:                                                       rustuu myös arvioon henkilön vaarallisuudesta
33442:    Tuomioistuin voi, milloin se katsoo siihen         itselleen tai muille.
33443: olevan syytä, määrätä rikoksesta syytetyn mie-            Väkivaltaisen käyttäytymisen ennustaminen
33444: lentilatutkimukseen. Sosiaali- ja terveyshallitus     on luonnollisesti vaikeata; täyden varmuuden
33445: antaa lausuntonsa rikoksesta syytetyn mielenti-       hankkiminen tulevasta käyttäytymisestä jopa
33446: lasta tuomioistuimelle. Tuomioistuin voi lausun-      mahdotonta. Tämän vuoksi aina sattuu tapauk-
33447: non perusteella rikoslain 3 luvun 3 §:n nojalla       sia, jolloin hoidossa ollut henkilö syyllistyy
33448: jättää rikoksesta syytetyn rangaistukseen tuo-        uuteen rikokseen. Näiden tapausten lukumäärää
33449: mitsematta. Tuomitsematta jättämisen jäl-             ja osuutta ei kuitenkaan tule liioitella. Kun
33450: keen tuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu tuo-        vuosina 1978-1989 poliisin tietoon tuli kaikki-
33451: mitsematta jätetyn hoito tai huolto.                  aan noin 3 500 henkirikosta tai sellaisen yrityk-
33452:    Syyntakeettomana rangaistukseen tuomitse-          seksi luokiteltuaja kaikkiaan noin 20 000 törke-
33453: matta jätetty voidaan kuitenkin hänen tahdos-         ätä pahoinpitelyä, niin samana aikana valtion
33454: taan riippumatta määrätä psykiatriseen sairaala-      mielisairaaloista avohoitoon päästetyt olivat
33455: hoitoon mielenterveyslain nojalla. Hoidon tar-        syyllistyneet seitsemään henkirikokseen ja kah-
33456: peen arvioi sosiaali- ja terveyshallitus lääketie-    deksaan muuhun törkeään väkivaltarikokseen.
33457: teellisillä perusteilla normaalien tahdosta riippu-       Voimassa oleva mielenterveyslaki tuli voi-
33458: matonta hoitoa koskevien säännösten nojalla.          maan tämän vuoden alussa, eikä sen uudistami-
33459: Tällöin edellytetään, että henkilö on mielisairau-    sen yhteydessä nähty aiheelliseksi muuttaa ran-
33460: tensa vuoksi hoidon tarpeessa ja että hoitoon         gaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön tah-
33461: toimittamatta jättäminen muun muuassa vaa-            dosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoi-
33462: rantaisi joko hänen oman terveytensä tai turval-      don tarpeen ja hoidon jatkamisen edellytyksiä.
33463: lisuutensa tai muiden henkilöiden hengen tai tur-     Myöskään rikosoikeudellisten syyntakeisuus-
33464: vallisuuden. Yli 90 prosenttia niistä henkilöis-      säännösten perusteita ei katsota tarpeelliseksi
33465: tä, joiden entinen lääkintöhallitus on lausunnos-     tältä osin muuttaa.
33466: 
33467:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
33468: 
33469:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
33470:                                            1991 vp -   KK 220                                            3
33471: 
33472: 
33473: 
33474: 
33475:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
33476: 
33477:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nats tili psykiatrisk sjukhusvård. Behovet av
33478: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         vård tas upp tili ny bedömning med sex måna-
33479: 780 av den 11 september 1991 tili vederbörande         ders mellanrum.
33480: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-         För närvarande finns det knappt 400 s.k.
33481: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-         kriminalpatienter som oberoende av sin vilja har
33482: de spörsmål nr 220:                                    intagits på de statliga och kommunala sinnes-
33483:                                                        sjukhusen. Som kriminalpatienter betraktas så-
33484:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          dana som har begått ett brott men på grund av
33485:        att isolera farliga förbrytare som tili följd   otillräknelighet inte har dömts tili straff. Samti-
33486:        av sinnesundersökning lämnas ostraffa-          digt är det sammanlagda antalet fångar ca 3 500.
33487:        de?                                             Vården av kriminalpatienter fortsätts så länge
33488:                                                        som det är nödvändigt. Den avbryts inte enbart
33489:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           på den grund att patienten inte anses bli hjälpt av
33490: följande:                                              den. Utskrivningen från sjukhuset sker på medi-
33491:                                                        cinska grunder, varvid också ifrågavarande per-
33492:    Domstolen kan, om den anser att det finns           sons farlighet för sig själv och andra bedöms.
33493: orsak därtili, förordna att den som har åtalats           Det är självfallet svårt att förutsäga ett våld-
33494: för ett brott skali undergå sinnesundersökning.        samt beteende och att med fuliständig säkerhet
33495: Social- och hälsovårdsstyrelsen ger sitt utlåtande     förutsäga ett framtida beteende är t.o.m. omöj-
33496: om den åtalades sinnestilistånd tili domstolen.        ligt. Därför inträffar det alltid fall där någon som
33497: Enligt 3 kap. 3 § straffiagen kan domstolen med        har varit intagen för vård begår ett nytt brott.
33498: stöd av utlåtandet avstå från att döma den             Man bör emeliertid inte överdriva antalet och
33499: åtalade tili straff. Därefter ligger det inte under    andelen sådana fali. Medan polisen under perio-
33500: domstolens behörighet att sköta elier vårda den        den 1978-1989 fick kännedom om sammanlagt
33501: ostraffade.                                            ca 3 500 brott mot liv elier försök tili brott mot
33502:    Den som på grund av otiliräknelighet inte           liv och 20 000 fali av grov misshandel, så gjorde
33503: ådömts straff kan emeliertid enligt sinnessjukla-      sig under samma period de som utskrivits från de
33504: gen förordnas tili psykiatrisk sjukhusvård obe-        statliga sinnessjukhusen och deltog i öppen vård
33505: roende av sin vilja. Behovet av vård bedöms av         skyldiga tili sju brott mot liv och åtta andra
33506: social- och hälsovårdsstyrelsen på medicinska          grova våldsbrott.
33507: grunder med stöd av de normala stadgandena                Den gäliande sinnessjuklagen trädde i kraft i
33508: om vård som ges oberoende av den persons vilja         början av detta år och i samband med revisionen
33509: som förordnats tili vården. Det förutsätts då att      av den ansågs det inte motiverat att ändra
33510: personen i fråga är i behov av vård på grund av        kriterierna för behovet av psykiatrisk sjukhus-
33511: sin sinnessjukdom och att underlåtenhet att inta       vård och fortsatt vård, oberoende av ifrågava-
33512: honom för vård skulie äventyra antingen hans           rande persons vilja, för den som domstolen
33513: egen elier andras hälsa elier säkerhet. Över 90 %      underlåtit att döma tili straff. Det anses inte
33514: av dem som i den f.d. medicinalstyrelsens utlå-        helier nödvändigt att i detta avseende ändra
33515: tanden anses ha begått sina gärningar under            grunderna för de straffrättsliga stadgandena om
33516: inflytande av sinnessjukdom har också förord-          otiliräknelighet.
33517: 
33518:      Helsingfors den 27 september 1991
33519: 
33520:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
33521:                                               1991 vp
33522: 
33523: 
33524: Kirjallinen kysymys 221
33525: 
33526: 
33527: 
33528: 
33529:                                  Aittoniemi: Taimikoiden hoitoon myönnettävistä avustuksista
33530: 
33531: 
33532:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33533: 
33534:    Valtio avustaa yksityismetsien taimikoiden      myksiä siihen suuntaan, että metsän omistajan
33535: hoitoa avustuksinaja korkotukilainoina vuosit-     tulisi tulevaisuudessa kantaa entistä suurempi
33536: tain noin 340 miljoonan markan arvosta. Tällä      vastuu myös taimikoiden hoidosta omassa met-
33537: on ollut merkittävä osuus metsiemme kasvutuo-      sässään.
33538: ton lisäämisessä siten, että nykyisellä tasolla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33539: metsiemme kasvu ylittää selvästi niihin kohdis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33540: tuvan puun korjuutarpeen. On laskettu, että        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33541: suoritettu metsiemme tehohoito on merkinnyt        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33542: kasvun kautta syntyvää puuvarastaa 30 vuoden
33543: ajaksi, vaikka nykyisestä tehohoidosta luovut-
33544: taisiin.                                                      Aikooko Hallitus tulevaisuudessa su-
33545:    Puun myynnistä hyödyn kantaa metsän omis-               pistaa valtion osuutta yksityismetsien tai-
33546: taja. Nykyisin hyöty on varsin merkittävä ottaen           mikoiden hoidossa ja siirtää kustannus-
33547: huomioon tasaisesti kohonneen kantohinnan.                 vastuuta metsänomistajille, joille tulee
33548: Tämän johdosta on esitetty perusteltuja näke-              myös tuotto puun myynnistä?
33549: 
33550:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1991
33551: 
33552:                                          Sulo Aittaniemi
33553: 
33554: 
33555: 
33556: 
33557: 2!0300M
33558: 2                                        1991 vp -   KK 221
33559: 
33560: 
33561: 
33562: 
33563:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33564: 
33565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teivät metsänomistajat ole kiinnostuneita toteut-
33566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tamaan näitä töitä siinä laajuudessa, kuin metsä-
33567: olette 11 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       varojen pitkäjänteinen kehittäminen edellyttäisi.
33568: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Perkauksilla ja harvennuksilla on pitkäaikainen
33569: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vaikutus metsikön laatuun, puulajikoostumuk-
33570: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      seen ja järeyskehitykseen. Näiden töiden laimin-
33571: myksestä n:o 221:                                    lyönti merkitsee tulevaisuudessa puunkorjuu-
33572:                                                      kustannusten lisääntymistä sekä puusadon laa-
33573:           Aikooko Hallitus tulevaisuudessa su-       dun ja rakenteen heikentymistä.
33574:        pistaa valtion osuutta yksityismetsien tai-      Sen johdosta, että taimikonhoitotöitä on to-
33575:        mikoiden hoidossa ja siirtää kustannus-       teutettu viime vuosina vain noin puolet Metsä
33576:        vastuuta metsänomistajille, joille tulee      2000 -ohjelmassa arvioidusta tarpeesta, on tai-
33577:        myös tuotto puun myynnistä?                   mikonhoitotöiden osuutta metsänparannustöi-
33578:                                                      den työohjelmassa pyritty lisäämään. Myös työl-
33579:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisyysnäkökohdat ovat puoltaneet työvaltaisten
33580: en seuraavaa:                                        taimikonhoitotöiden lisäämistä varsinkin Poh-
33581:                                                      jois- ja Itä-Suomessa. Kun kuluvana vuonna on
33582:    Yksityismetsien taimikonhoitotöiden tukemi-       metsänparannusvaroja käytettävissä yhteensä
33583: nen valtion varoilla perustuu metsänparannusla-      384 miljoonaa markkaa, on näistä työohjelmalla
33584: kiin. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää     osoitettu taimikonhoitotöihin noin 63 miljoonaa
33585: sellaisten pitkävaikutteisten metsänhoito- ja pe-    markkaa. Näillä varoilla voidaan tukea taimi-
33586: rusparannustöiden toteuttamista, jotka ovat          konhoitotöitä 80 400 hehtaarilla ja työllistää ku-
33587: metsän kasvatuksen pitkäjänteisyyden johdosta        luvana vuonna keskimäärin 820 henkilöä.
33588: yksityistaloudellisesti heikosti kannattavia, mut-      Hallitus on vuoden 1992 tulo- ja menoarvio-
33589: ta puuntuotannon ylläpitämiseksi ja kansanta-        esityksen luvun 30.58 selvitysosassa ilmoittanut,
33590: louden pitkän ajan kasvuedellytysten turvaami-       että metsänparannusrahoituksen mitoitus ja
33591: seksi välttämättömiä.                                kohdentaminen 1990-luvulla selvitetään Metsä
33592:    Metsänparannusvaroja voidaan käyttää va-          2000 -ohjelman tarkistustyön yhteydessä ja että
33593: kiintuneiden taimikoiden perkauksiin ja harven-      metsänparannuksen rahoitusjärjestelmä on tar-
33594: nuksiin. Taimikon varhaishoitoon sekä taimi-         koitus uudistaa kokonaisuudessaan vuoden 1993
33595: konhoitoon, jonka yhteydessä kertyy myyntikel-       alusta lukien. Ottaen huomioon, että Metsä 2000
33596: poinen määrä kuitupuun mitat täyttävää puuta-        -ohjelman tarkistustyö valmistuu kuluvan vuo-
33597: varaa, ei metsänparannusvaroja myönnetä. Näi-        den loppuun mennessä, sekä sen, että metsänpa-
33598: tä metsänparannusrahoituksen ulkopuolelle jää-       rannusvarojen määrää ja taimikonhoidon ta-
33599: viä töitä on kuitenkin rahoitettu työllisyysvaroin   voitteita on vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-
33600: varsinkin työllistämispalvelun piiriin kuuluvissa    tyksessä supistettu vuoden 1991 tasosta, ei asia
33601: kunnissa.                                            anna hallituksen taholta aihetta ryhtyä tässä
33602:    Metsänparannusvarojen käyttö taimikoiden          vaiheessa enempiin toimenpiteisiin.
33603: perkauksiinja harvennuksiin perustuu siihen, et-
33604: 
33605:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1991
33606: 
33607:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
33608:                                          1991 vp -   KK 221                                          3
33609: 
33610: 
33611: 
33612: 
33613:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33614: 
33615:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sig på att skogsägare inte är intresserade av att
33616: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       utföra dessa arbeten i en sådan omfattning som
33617: den 11 september 1991 tili vederbörande medlem       ett 1ångsiktigt utvecklande av skogstiligångarna
33618: av statsrådet översänt avskrift av följande av       förutsätter. Röjningar och galiringar har en lång
33619: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-          verkningstid i fråga om skogsbeståndets kvali-
33620: mål nr 221:                                          tet, trädslagssammansättningen och grovleks-
33621:                                                      utvecklingen. Om dessa arbeten försummas,
33622:           Ämnar Regeringen i framtiden minska        ökar drivningskostnaderna samt försämras vir-
33623:        statens andel av plantbeståndsvården i        kesskördens kvalitet och struktur i framtiden.
33624:        enskilda skogar och överföra kostnads-           På grund av att de plantbeståndsarbeten som
33625:        ansvaret på skogsägarna, som även får         har utförts under de senaste åren motsvarar
33626:        intäkterna av virkesförsäljningen?            endast ca hälften av det behov som uppskattas i
33627:                                                      Skog 2000 -programmet, har avsikten varit att
33628:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        plantbeståndsvårdens andel skali utökas i arbets-
33629: anföra följande:                                     programmet för skogsförbättringsarbeten. Även
33630:                                                      sysselsättningssynpunkter har understött en
33631:    Stödjandet av plantbeståndsvården i enskilda      ökning av arbetsintensiv plantbeståndsvård i
33632: skogar med statens medel grundar sig på skogs-       synnerhet i norra och östra Finland. Eftersom
33633: förbättringslagen. Lagens syfte är att främja och    beloppet av disponibla skogsförbättringspengar
33634: upprätthålla utförandet av skogsvårds- och           uppgår tili sammanlagt 384 milj. mk under
33635: grundförbättringsarbeten som har en lång verk-       innevarande år, har genom arbetsprogram anvi-
33636: ningstid och som på grund av skogsproduktio-         sats ca 63 milj. mk tili plantbeståndsvård. Ge-
33637: nens långsiktiga karaktär lönar sig dåligt privat-   nom dessa medel kan plantbeståndsvård på
33638: ekonomiskt sett men är nödvändiga för upprätt-       80 400 hektar stödas och i genomsnitt 820 perso-
33639: hållandet av virkesproduktionen och tryggandet       ner sysselsättas under innevarande år.
33640: av samhällsekonomins tillväxtförutsättningar            Regeringen har i förklaringen tili kap. 30.58 i
33641: under en lång tid.                                   budgetpropositionen för 1992 uppgett att dimen-
33642:    Skogsförbättringspengar kan användas tili         sioneringen och inriktningen av skogsförbätt-
33643: röjningar och galiringar i säkerstälida plantbe-     ringsfinansieringen under 1990-talet utreds i
33644: stånd. Skogsförbättringspengar beviljas inte för     samband med att programmet Skog 2000 juste-
33645: tidig vård av plantbestånd elier för plantbe-        ras. A vsikten är att finansieringssystemet för
33646: ståndsvård som ger upphov tili en försäljnings-      skogsförbättringen skali revideras i sin helhet
33647: duglig mängd trävirke som fylier måtten för          från början av 1993. Med beaktande av att
33648: massaved. Dessa arbeten som falier utanför           justeringen av programmet Skog 2000 blir får-
33649: skogsförbättringsfinansieringen har dock finan-      digt inom detta år samt att skogsförbättrings-
33650: sierats med sysselsättningsmedel i synnerhet i       pengarnas belopp och målen för plantbestånds-
33651: kommuner som omfattas av sysselsättningsservi-       vården har minskats från 1991 års nivå i budget-
33652: cen.                                                 propositionen för 1992, ger ärendet i detta skede
33653:    Användningen av skogsförbättringspengar tili      inte upphov tili vidare åtgärder från regeringens
33654: röjningar och galiringar i plantbestånd grundar      sida.
33655: 
33656:      Helsingforsden 15 oktober 1991
33657: 
33658:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
33659:                                                1991 vp
33660: 
33661: 
33662: Kirjallinen kysymys 222
33663: 
33664: 
33665: 
33666: 
33667:                                   Aittoniemi: Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvonnasta
33668: 
33669: 
33670: 
33671:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33672: 
33673:       Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun        vapautuneesta valvontaan 2 990 (45 %), vuonna
33674: asetuksen 14 §:n mukaan ehdonalaiseen vapau-         1985 määrättiin 5 159 vapautuneesta valvontaan
33675: teen päästetty on koeaikana valvonnan alainen,       2 068 (40 %) ja vuonna 1990 määrättiin 5 966
33676: jollei oikeusministeriö tai sen antamien ohjeiden    vapautuneesta valvontaan 1 053 (18 %).
33677: mukaan vankilan johtokunta koeajan lyhyyden             Valtaosa vankiloista ehdonalaiseen vapauteen
33678: tai muun erityisen syyn takia toisin päätä. Val-     päästetyistä vapautuu siis tällä hetkellä ilman
33679: vonnan tarkoituksena on saman asetuksen              minkäänlaista valvontaa. On selvää, että nykyi-
33680: mukaan estää ehdonalaiseen vapauteen päästet-        sessä tilanteessa myös nuoret rikoksentekijät ja
33681: tyä tekemästä uutta rikosta ja tukea valvottavaa     rikoskierteessä olevat lähetetään vankilasta va-
33682: tämän pyrkiessä elämään nuhteettomasti. Val-         pauteen ilman sellaista kontrollia ja tukea, jota
33683: vontaan määräämistä koskevat säännökset ovat         valvonnan voimassa olevien säännösten mukaan
33684:  olleet tällaisina voimassa vuodesta 1975 lähtien.   tulisi sisältää.
33685:     Samanaikaisesti on ehdonalaiseen vapauteen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33686: päästämistä helpotettu mm. 1988 tehdyllä lain-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33687: muutoksella, jolloin vankilassa suoritettava aika    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33688: ehdonalaiseen vapauteen päästettävillä lyhen-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33689:  nettiin 14 päivään.
33690:     Valvontaan määräämistä koskevien säännös-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33691:  ten pysyessä muuttumattomina on valvontaan                  ryhtyä, jotta ehdonalaisesti vankiloista
33692:  määrättyjen osuus ehdonalaiseen vapauteen                   vapautuvien valvontaan määräämisen
33693:  päästetyistä tasaisesti vähentynyt siten, että              käytäntö saatettaisiin vastaamaan voi-
33694:  vuonna 1976 määrättiin 6 643:sta ehdonalaisesti             massa olevaa lainsäädäntöä?
33695: 
33696:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1991
33697: 
33698:                                            Sulo Aittaniemi
33699: 
33700: 
33701: 
33702: 
33703: 2!0300M
33704: 2                                         1991 vp -   KK 222
33705: 
33706: 
33707: 
33708: 
33709:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33710: 
33711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavista perusteista ensimma1sma mainitaan il-
33712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         meinen rikoksiin syyllistymisen vaara ja alle 21
33713: olette 11 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-        vuoden ikä. Näiden ryhmien tuominen mää-
33714: jeenne n:o 782 ohella toimittanut valtioneuvos-       räyksessä korostetusti esiin estänee sen, että
33715: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        niihin kuuluvia kovin useasti vapautettaisiin
33716: sanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-              ilman valvontaa.
33717: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 222:                 Lisäksi määräyksessä korostetaan velvolli-
33718:                                                       suutta perustella valvontaan asettamista koske-
33719:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vat päätökset ja esitykset. Päätösten tulisi entistä
33720:        ryhtyä, jotta ehdonalaisesti vankiloista       enemmän perustua vapautettavaa sekä hänen
33721:        vapautuvien valvontaan määräämisen             rikollisuuttaan ja olosuhteitaan koskevaan yksi-
33722:        käytäntö saatettaisiin vastaamaan voi-         lölliseen arviointiin. Uuden määräyksen noudat-
33723:        massa olevaa lainsäädäntöä?                    tamisen varmistamiseksijärjestetään vielä tämän
33724:                                                       vuoden aikana alueellisia työkokouksia, joihin
33725:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ehdonalaisen vapauttamisen parissa työskentele-
33726: taen seuraavaa:                                       vät henkilöt osallistuvat. Uuden määräyksen
33727:                                                       vaikutusta valvontaan asetettavien lukumäärään
33728:    Valvontaan määrättävien suhteellinen osuus         on kuitenkin vielä ennenaikaista arvioida.
33729: ehdonalaisesti vapautettavista on olennaisesti            Myös ehdonalaista vapauttamista ja siihen
33730: alentunut vuosina 1976---1990, vaikka valvon-         liittyvää valvontaa ohjaavia säännöksiä ollaan
33731: taan asettamista koskeva lainsäädäntö ei ole          uudistamassa osana rikoslain kokonaisuudistus-
33732: tänä aikana muuttunut. Lainsäädäntö ei kuiten-        ta. Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, ettei nyky-
33733: kaan aseta mitään ehdotonta sääntöä sille, miten      muotoinen poliisin harjoittama muodollinen
33734: korkea valvontaan määrättävien osuuden tulisi         valvonta ole täyttänyt sille asetettuja tehtäviä.
33735: olla. Koska säännökset antavat valvontaan aset-       Poliisin rikoksia ennalta ehkäisevän työnkin
33736: tamista koskevia päätöksiä tekeville asiassa laa-     kannalta valvonnan merkitys on varsin vähäi-
33737: jan harkintavallan, ei valvontaan määräämisen         nen, koska tähän tarkoitukseen on käytettävissä
33738: käytännön voida prosenttiosuuksien muuttumis-         tehokkaampia menetelmiä. Vapautuvista van-
33739: en perusteella sanoa jonakin vuonna vastanneen        geista valvontaan asetettujen suhteellisen osuu-
33740: voimassa olevaa lainsäädäntöä ja jonakin toise-       den väheneminen saattaa heijastaa asiasta päät-
33741: na vuonna olleen lainsäädännön vastainen.             tävien vähäistä uskoa nykymuotoisen poliisival-
33742: Ennallaan säilyneidenkin säännösten soveltamis-       vonnan hyödyllisyyteen.
33743: käytännön muuttuminen on sinänsä normaalia                Käytännössä ehdonalaisesti vapautettujen
33744: kehitystä ja tarpeen, jotta oikeusjärjestelmä voisi   valvonta onkin lähes kokonaan siirretty Krimi-
33745: mahdollisimman hyvin seurata yhteiskunnassa           naalihuoltoyhdistyksen ja yksityisvalvojien teh-
33746: tapahtuvia muutoksia.                                 täväksi. Valvonnan osoittaminen poliisille on
33747:    Vaikka käytännön valvontaan asettamisessa          poikkeustapauksissakin       mahdollista        enaa
33748: ei voidakaan sanoa viime vuosina muuttuneen           1.4.1992 päättyvän siirtymäkauden aikana. Näin
33749: lainsäädäntöä vastaamattomaksi, oikeusminis-          valvonnan painopiste siirtyy vapautuvan vangin
33750: teriössä on kiinnitetty huomiota muutokseen.          selviytymismahdollisuuksia parantavan ja siten
33751: Ministeriön vankeinhoito-osasto on kuluvan            uusintarikollisuutta ehkäisevän kriminaalihuol-
33752: vuoden heinäkuussa antanut asiaa koskevan             lollisen tukityön suuntaan. Toisaalta rikoslain
33753: uuden, aikaisemmat ohjeet kumonneen mää-              uudistustyössä selvitetään myös mahdollisuuk-
33754: räyksen, joka on ollut voimassa elokuun alusta        sia luoda kokonaan uusia, korostuneesti kont-
33755: lähtien. Määräyksessä luetellaan keskeiset perus-     rollipainotteisia valvontamuotoja, joilla myös
33756: teet sekä valvontaan asettamiselle että asetta-       voisi olla merkitystä rikosten ennalta ehkäisemi-
33757: matta jättämiselle. Valvontaan asettamista puol-      sessä.
33758: 
33759:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33760: 
33761:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
33762:                                           1991 vp -   KK 222                                           3
33763: 
33764: 
33765: 
33766: 
33767:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33768: 
33769:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          penbar fara för att personen gör sig skyldig tili
33770: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        brott elier att han är yngre än 21 år. Att dessa
33771: 782 av den 11 september 1991 tili vederbörande        grupper förs fram i föreskrifterna torde förhind-
33772: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     ra att fångar som hör tili grupperna alitför ofta
33773: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-        friges utan övervakning.
33774: de spörsmål nr 222:                                       Dessutom betonas i föreskrifterna skyldighe-
33775:                                                       ten att motivera beslut och framstäliningar om
33776:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        att ställa under övervakning. Besluten skall ännu
33777:        ta för att praxis i fråga om förordnanden      mer än tidigare bygga på en individuell bedöm-
33778:        om övervakning av villkorligt frigivna         ning av den frigivne, hans brottslighet och övriga
33779:        fångar skali motsvara gällande lagstift-       omständigheter. För att säkerställa att de nya
33780:        ning?                                          föreskrifterna följs skall under innevarande år
33781:                                                       arrangeras regionala arbetsmöten i vilka perso-
33782:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ner som arbetar med villkorligt frigivna skali
33783: samt anföra följande:                                 delta. Det är dock ännu för tidigt att bedöma hur
33784:                                                       de nya föreskrifterna inverkar på antalet frigivna
33785:    Bland de fångar som friges villkorligen har        som ställs under övervakning.
33786: den relativa andelen som förordnas tili övervak-         Stadgandena om villkorlig frigivning och
33787: ning minskat avsevärt under åren 1976-1990,           övervakning i anslutning tili detta kommer att
33788: trots att lagstiftingen om förordnande om över-       ändras som en del av totalrevideringen av straff-
33789: vakning inte har ändrats under denna tid. Lag-        lagen. Det råder stor enighet om att den nuva-
33790: stiftningen uppstälier emeliertid ingen absolut       rande formelia övervakningen som polisen ut-
33791: regel för hur stor den andel som ställs under         övar inte har nått de uppstälida målen. Också för
33792: övervakning skali vara. Eftersom stadgandena          polisens brottsförebyggande arbete har övervak-
33793: ger den som fattar beslut om att stälia under         ningens betydelse varit mycket liten, eftersom det
33794: övervakning en omfattande prövningsrätt kan           finns effektivare metoder för detta syfte. Att den
33795: praxis vid beslut om övervakning inte på grund        relativa andelen frigivna fångar som ställs under
33796: av att procentsatserna förändras ett visst år anses   övervakning minskar kan återspegla beslutsfat-
33797: följa och ett annat stå i strid med lagstiftningen.   tarnas tillmätta tilitro tili nyttan med polisöver-
33798: Också en ändring av praxis vid tiliämpningen av       vakning i nuvarande form.
33799: stadganden som inte har ändrats innebär i sig en         I praktiken har övervakningen av vilikorligt
33800: normal utveckling och är nödvändig för att            frigivna så gott som helt överförts på Kriminal-
33801: rättsordningen så väl som möjligt skali kunna         vårdsföreningen och privata övervakare. Det är
33802: följa de förändringar som sker i samhäliet.           t.o.m. i undantagsfall endast möjligt att tilldela
33803:     Åven om det inte kan sägas att praxis vid         polisen övervakningen under en övergångspe-
33804: beslut om att stälia under övervakning har änd-       riod som upphör den 1 april 1992. Därmed
33805: rats i en riktning som går emot lagstiftningen,       övergår tyngdpunkten av övervakningen på det
33806: har man vidjustitieministeriet fäst uppmärksam-       stödarbete inom kriminalvården som skali för-
33807: het vid förändringen. Ministeriets fångvårdsav-       bättra den frigivnes möjligheter att klara sig och
33808: delning meddelade i juli detta år nya föreskrifter    förebygga återfallsbrottslighet. Å andra sidan
33809: i saken. Dessa upphävde de tidigare anvisningar-      utreds i samband med totalrevideringen av straff-
33810: na och har varit i kraft sedan början av augusti.     lagen också möjligheten att skapa totalt nya
33811: 1 föreskrifterna räknas upp de viktigaste förut-      övervakningsmetoder med tyngdpunkten på
33812: sättningarna för att stälia någon under övervak-      kontroli och som också kan ha betydelse vid
33813: ning eller låta bli. Bland de grunder som före-       förebyggande av brott.
33814: språkar övervakning nämns i första hand en up-
33815: 
33816:      Helsingfors den 26 september 1991
33817: 
33818:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
33819:                                                 1991 vp
33820: 
33821: Kirjallinen kysymys 223
33822: 
33823: 
33824: 
33825: 
33826:                                    Aittoniemi: Puoluetuen alentamisen perusteista
33827: 
33828: 
33829: 
33830:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33831: 
33832:     Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.      punut. Tämä on ollut positiivinen seikka poliit-
33833: Parlamentarismissa poliittinen toiminta tapah-        tisen elämän ja toiminnan uskottavuuden ja
33834: tuu poliittisten puolueiden kautta. Poliittisten      luotettavuuden kannalta. Puoluetuen määrä,
33835: puolueiden toiminta ei ole mahdollista ilman          tällä hetkellä runsaat 75 miljoonaa markkaa
33836: tietynasteista varojenkäyttöä.                        vuodessa, on häviävän pieni osuus valtion bud-
33837:     Aikaisempina vuosikymmeninä varat hankit-         jetissa.
33838: tiin mm. taikootyön ja keräystoiminnan kautta,            Hallitus suunnittelee kuitenkin puoluetuen
33839: kukin poliittinen puolue omaan toimintakent-          pienentämistä ainakin muutamalla prosentilla,
33840: täänsä sopivalla tavalla. Oman osansa kerättä-        ehkä myöhemmin enemmän. Kun poliittisten
33841: vistä varoista ovat muodostaneet jäsenmaksut.         puolueiden taloudellinen tilanne monissa ta-
33842:     Innostuksen taikootyöhön ja keräystoimin-         pauksissa on huono, on olemassa vaara, että
33843: taan hiljennyttyä mutta käyttövarojen tarpeen         puolueiden varainhankinta suuntautuu 1970-lu-
33844: kasvaessa poliittiset puolueet joutuivat ja ryhtyi-   vun menetelmiin, eli varojen keräämiseen kor-
33845: vät hankkimaan varoja tavalla, joka ei aina           ruptioluonteisesti laittomin keinoin. Merkitykse-
33846: kestänyt päivänvaloa. Yhtenä keinona merkittä-        tön puoluetuen vähentäminen saattaa tätä kaut-
33847: villä puolueilla oli tietynlainen virkamiespalvelu-   ta johtaa ojasta allikkoon.
33848: jen tarjoaminen puolueen avustamiseen suopeal-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33849: le yrityselämälle. Myönteisiä palveluja ja pää-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33850: töksiä tekivät puolueen mandaatilla virkaansa         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33851: päässeet henkilöt.                                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33852:     Puoluetuen muodostettua merkittävän osan
33853: puolueiden tarvitsemista rahavaroista ja eräiden                 Onko Hallitus riittävällä tavalla har-
33854: muiden tapahtumien ansiosta pimeä rahanke-                    kinnut mahdollisia haittavaikutuksia
33855: räys puolueiden taholla lienee ainakin merkittä-              pyrkiessään olemassa olevan puoluetuen
33856: västi vähentynyt, jos ei nyt ihan kokonaan lop-               alentamiseen?
33857: 
33858:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1991
33859: 
33860:                                             Sulo Aittoniemi
33861: 
33862: 
33863: 
33864: 
33865: 210300M
33866: 2                                      1991 vp -   KK 223
33867: 
33868: 
33869: 
33870: 
33871:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33872: 
33873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tulo- ja menoarvioesityksessään hallitus esit-
33874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tää puoluetuen laskemista viidellä prosentilla.
33875: olette 11 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-     Kun taloudellinen tilanne pakottaa lähes kaik-
33876: jeenne ohella toimittanut jäljennöksen kansan-     kien määrärahojen supistamiseen, on leikkauk-
33877: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-     sen koskettava myös puoluetuen tapaisia määrä-
33878: jallisesta kysymyksestä n:o 223:                   rahoja.
33879:                                                       Hallituksen tarkoituksena ei sen sijaan ole
33880:           Onko Hallitus riittävällä tavalla har-   puoluetukijärjestelmästä luopuminen. Nykyises-
33881:        kinnut mahdollisia haittavaikutuksia        sä muodossaan ja laajuudessaan puoluetuki on
33882:        pyrkiessään olemassa olevan puoluetuen      perusteltu - nimenomaan myös siksi, että var-
33883:        alentamiseen?                               sin tarkkaan valvottuna se ei anna sijaa väärin-
33884:                                                    käytöksille. Tältä osin voi yhtyä kysymyksen pe-
33885:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        rusteluihin.
33886: taen seuraavaa:
33887: 
33888:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1991
33889: 
33890:                                                                          Pääministeri Esko Aho
33891:                                        1991 vp -   KK 223                                          3
33892: 
33893: 
33894: 
33895: 
33896:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
33897: 
33898:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          I sin budgetproposition föreslår regeringen att
33899: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     partistödet sänks med fem procent. Mot bak-
33900: den 11 september 1991 översänt avskrift av         grunden av att den ekonomiska situationen krä-
33901: följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi under-     ver en sänkning av så gott som alla anslag, skall
33902: tecknade spörsmål nr 223:                          nedskärningarna gälla också anslag tillhörande
33903:                                                    den kategori som partistödet företräder.
33904:           Har Regeringen i sin strävan att sänka      Däremot har regeringen inte för avsikt att
33905:        det nuvarande partistödet i tillräcklig     frångå systemet med partistöd. I sin nuvarande
33906:        omfattning övervägt vilka negativa följ-    form och omfattning är partistödet motiverat i
33907:        der detta eventuellt kan ha?                all synnerhet också som stödet är föremål för
33908:                                                    ytterst noggrann kontroll. Någon möjlighet tili
33909:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      missbruk av partistödet existerar m.a.o. inte. På
33910: anföra följande:                                   denna punkt kan man förena sig med motive-
33911:                                                    ringama tili spörsmålet.
33912: 
33913:     Helsingforsden 10 oktober 1991
33914: 
33915:                                                                          Statsminister Esko Aho
33916:                                                    1991 vp
33917: 
33918: 
33919: Kirjallinen kysymys 224
33920: 
33921: 
33922: 
33923: 
33924:                                      P. Leppänen: Sotainvalidien kuntoutuksen turvaamisesta
33925: 
33926: 
33927:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33928: 
33929:     Maamme sotainvalidit ja sotiemme veteraanit          koska kiinteät kustannukset juoksevat kuiten-
33930: ovat harvenemassa vuosi vuodelta hyvin nopeas-           kin.
33931: ti, ja meidän velvollisuutemme on pitää heidän              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33932: kuntoaan yllä mahdollisimman hyvin kaikin                tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
33933: mahdollisin tavoin.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33934:     Viime aikoina on tullut sellaisia viestejä, ettei-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33935: vät he kaikki ole päässeet kuntoutukseen omalla
33936: ajallaan, saati sitten terveystarkastukseen.
33937:     Ei ole yhteiskunnan edun mukaista pitää ra-                    Aikooko Hallitus turvata sotainvali-
33938: kennettuja kuntoutuslaitoksia vajaakäyttöisinä,                 deille kuntoutuksen myös jatkossa?
33939: 
33940:      Helsingissä II päivänä syyskuuta I991
33941:                                               Pekka Leppänen
33942: 
33943: 
33944: 
33945: 
33946:  2!0300M
33947: 2                                          1991 vp -    KK 224
33948: 
33949: 
33950: 
33951: 
33952:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33953: 
33954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nut haluamaansa laitokseen. Sen sijaan laitos on
33955: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tarjonnut hänelle kuntoutuspaikkaa marraskuun
33956: olette 24 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-          alusta. Vastaavasti seuraavan vuoden kuntou-
33957: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tusjakso voi tällöin alkaa aikaisintaan marras-
33958: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kuussa.
33959: P. Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-             Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että
33960: myksestä n:o 224:                                       valittavissa on keskimäärin yli 10 kuntoutuslai-
33961:                                                         tosta ja mikäli henkilö haluaa, niin hän voi
33962:            Aikooko Hallitus turvata sotainvali-         vaihtaa maksusitoumuksen sellaiseen laitokseen,
33963:         deille kuntoutuksen myös jatkossa?              mihin ei hänen haluamanaan aikana ole jonoa.
33964:                                                             Tapaturmavirastossa vallitseva ruuhka myös
33965:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             kuntoutusmaksusitoumusasioissa lienee sekin
33966: taen seuraavaa:                                         osasyynä kuntoutuspaikan saantiin liittyvissä
33967:                                                         ongelmissa. Maksusitoumukset on kuitenkin
33968:    Tapaturmaviraston maksamassa laitoskun-              pystytty antamaan ennakkoon. Esimerkiksi lo-
33969: toutuksessa on vuosittain noin 12 000-18 000            kakuussa kuntoutukseen oikeutettujen viimeiset
33970: sotainvalidia. Sotilasvammalainsäädännön joh-           maksusitoumukset annettiin syyskuun puolivä-
33971: dosta kuntoutettavien määrä vaihtelee vuosit-           lissä. Tämä on luonnollisesti laitosten toiminnan
33972: tain melko paljon riippuen siitä, minkä työky-          kannalta liian lyhyt aika hoitaa paikkavaraukset
33973: vyttömyysasteen omaavat lievävammaiset ovat             ym. Normaalisti maksusitoumukset annetaan
33974: kuntoutusvuorossa.                                      noin 6----8 viikkoa etukäteen.
33975:    Sotainvalidit voivat saada laitoskuntoutusta             Kansanedustaja P. Leppäsen kysymyksen mu-
33976: tällä hetkellä noin 60 laitoksessa. Näistä 21 on        kaan invalidit eivät ole päässeet myöskään ter-
33977: sairaskoteja tai muita sotainvalidien hoito- ja         veystarkastukseen "omalla ajallaan". Invalidilla
33978: kuntoutuslaitoksia, joiden käyttökustannuksista         on kuitenkin oikeus yleistä terveydentilaa koske-
33979: tapaturmavirasto vastaa. Tapaturmaviraston              vaan lääkärintarkastukseen pääsääntöisesti ker-
33980: kustannusvastuulla olevissa laitoksissa on tällä        ran vuodessa. Jos lääkärintarkastus antaa ai-
33981: hetkellä noin 1 470 hoito- ja kuntoutuspaikkaa.         heen, korvataan myös tarvittavat erikoistutki-
33982: Kuntoutuslaitosten määrä lisääntyy ensi vuonna          mukset. kerran vuodessa. Erityisistä syistä voi-
33983: vielä kahdella sairaskodilla, joihin tulee yhteensä     daan mainitunlaiset tarkastukset ja tutkimukset
33984: 140 uutta hoito- ja kuntoutuspaikkaa.                   korvata myös useamminkin. Yleistä terveydenti-
33985:    Nämä paikat yhdessä yksityisten kuntoutus-           laa koskevan lääkärintarkastuksen samoin kuin
33986: laitosten kuntoutuspaikkojen kanssa riittävät           erikoistutkimuksen korvaamista on kirjallisesti
33987: erittäin hyvin sotainvalidien tarpeisiin. Itse asias-   etukäteen haettava tapaturmavirastolta, jollei
33988: sa näyttää siltä, että yksityisiä kuntoutuslaitok-      niitä voida toimittaa sotilasvammalain nojalla
33989: sia on rakennettu jopa liikaa. Nykyisessä talou-        korvattavan muun lääkärintarkastuksen yhtey-
33990: dellisessa tilanteessa niihin ei löydy riittävästi      dessä tai paikallisen lääkärin luona. Asetus ei siis
33991: asiakkaita.                                             välttämättä edellytä aina maksusitoumusta ter-
33992:    Sotainvalideille soveltuvia kuntoutuspaikkoja        veystarkastuksen suorittamiseksi. Tällä hetkellä
33993: on siis runsaasti tarjolla. Kansanedustaja P. Lep-      nyt puheena olevien maksusitoumusten käsitte-
33994: päsen kysymyksen mukaan invalidit eivät ole             lyaika on alle kaksi viikkoa, mitä voidaan pitää
33995: kuitenkaan päässeet kuntoutukseen "omalla               varsin kohtuullisena aikana.
33996: ajallaan". Tällä tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että         Sotainvalidien kuntoutus on Suomessa tur-
33997: invalidi, joka pääsee normaalisti kerran vuodes-        vattu varsin hyvin ja laadukkailla palveluilla
33998: sa kuntoutusjaksolle ja tahtoisi käyttää sen esi-       kansainvälisesti verrattuna.
33999: merkiksi lokakuussa, ei olekaan tuolloin mahtu-
34000:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1991
34001:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
34002:                                            1991 vp -     KK 224                                            3
34003: 
34004: 
34005: 
34006: 
34007:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
34008: 
34009:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            inte får plats på den anstalt som han då söker sig
34010: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          tili. Däremot erbjuder anstalten honom rehabili-
34011: den 24 september 1991 tili vederbörande medlem          tering i början av november. Detta leder igen tili
34012: av statsrådet översänt avskrift av följande av          att följande års rehabiliteringsperiod kan börja
34013: riksdagsman P. Leppänen undertecknade spörs-            tidigast i november.
34014: mål nr 224:                                                 1 detta sammanhang är det dock skäl att
34015:                                                         konstatera att det finns i medeltal över 10 reha-
34016:           Amnar Regeringen trygga rehabilite-           biliteringsanstalter att välja mellan och att en
34017:        ringen av krigsinvalider även i fortsätt-        person kan ändra sin betalningsförbindelse tili en
34018:        ningen?                                          sådan anstalt där det inte är kö då han önskar få
34019:                                                         rehabilitering.
34020:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Vid olycksfalisverket råder det dessutom rus-
34021: anföra följande:                                        ning i fråga om betalningsförbindelser för reha-
34022:                                                         bilitering vilket torde vara en delorsak tili pro-
34023:     Årligen får ca 12 000-18 000 krigsinvalider         blemet med att få rehabiliteringsplats. Betal-
34024: sådan rehabilitering på anstalt som ersätts av          ningsförbindelserna har dock kunnat ges i för-
34025: olycksfalisverket. På grund av lagstiftningen som       väg. Så gavs t.ex. de sista betalningsförbindelser-
34026: gäller skada, ådragen i militärtjänst varierar an-      na som berättigar tili rehabilitering i oktober i
34027: talet personer som får rehabilitering årligen rätt      mitten av september. Detta ger naturligtvist inte
34028: mycket beroende på viiken invaliditetsgrad de           anstalterna tiliräckligt med tid att sköta platsre-
34029: Iindrigt handikappade har som står i rehabilite-        serveringar m.m. 1 normala fali ges betalnings-
34030: ringstur.                                               förbindelserna ca 6-8 veckor i förväg.
34031:      För närvarande ges rehabilitering för krigsin-         Enligt riksdagsman P. Leppänens spörsmål
34032: valider vid ca 60 anstalter. Av dessa är 21             har invaliderna inte helier fått tid för hälsounder-
34033: sjukhem elier andra sådana vård- och rehabilite-        sökningar då de önskat. lnvaliderna har i regel
34034: ringsanstalter för krigsinvalider för vilkas drifts-    rätt tillläkarundersökning av det allmänna häl-
34035: kostnader olycksfalisverket svarar. Vid de an-          sotillståndet en gång om året. Om läkarunder-
34036: stalter som olycksfalisverket är kostnadsansva-         sökningarna ger orsak tili det ersätts också
34037: rigt för finns för närvarande ca 1 470 vård- och        nödvändiga specialundersökningar en gång om
34038: rehabiliteringsplatser. Antalet rehabiliteringsans-     året. Av särskilda skäl kan nämnda undersök-
34039: talter ökar nästa år med ytterligare två sjukhem        ningar också ersättas oftare. Ansökan om ersätt-
34040: som har sammanlagt 140 nya vård- och rehabi-            ning av läkarundersökning av det alimänna häl-
34041: li teringsp Ia tser.                                    sotillståndet och av specialundersökning skall
34042:      Dessa platser inklusive de platser som finns       skriftligen tillstälias olycksfalisverket på förhand,
34043: vid privata rehabiliteringsanstalter räcker ut-         om undersökningarna inte kan göras i samband
34044: märkt väl för krigsinvalidernas behov. Det ser i        med någon annan läkarundersökning som er-
34045: själva verket ut som om det hade byggts för             sätts enligt lagen om skada, ådragen i militär-
34046: många privata rehabiliteringsanstalter. Under           tjänst elier hos en lokal läkare. Förordningen
34047: det rådande ekonomiska läget finns det inte             förutsätter således inte nödvändigtvis alitid att
34048: tillräckligt med kunder.                                det finns en betalningsförbindelse för att en häl-
34049:      Det finns således rikligt med rehabiliterings-     soundersökning skali kunna utföras. För närva-
34050: platser som lämpar sig för krigsinvalider. Enligt       rande räcker behandlingen av de aktuelia betal-
34051: riksdagsman P. Leppänens spörsmål har invali-           ningsförbindelserna mindre än två veckor, vilket
34052:  derna dock inte fått rehabilitering "under egen        kan anses vara synnerligen skäligt.
34053:  tid" Med detta avses tydligen att en invalid som           Rehabiliteringen av krigsinvalider är synnerli-
34054:  normalt har en rehabiliteringsperiod en gång om        gen väl tryggad i Finland och med en service som
34055:  året och önskar få rehabiliteringen t.ex. i oktober    internationelit sett är av hög standard.
34056: 
34057:      Helsingforsden 9 oktober 1991
34058: 
34059:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
34060:                                               1991 vp
34061: 
34062: 
34063: Kirjallinen kysymys 225
34064: 
34065: 
34066: 
34067: 
34068:                                   Aittoniemi: Pilkintämaksusta luopumisesta sotaveteraanien osalta
34069: 
34070: 
34071:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34072: 
34073:    Nykyisen kalastuskäytännön mukaan piikki-        den ei ole suuri, on useasti tuotu esille näkemys,
34074: kalastusta harrastavat joutuvat yleisen kalastuk-   että sotaveteraanit tulisi vapauttaa tämän mak-
34075: senhoitomaksun lisäksi Junastamaan läänikoh-        sun suorittamisesta. Vähäisen taloudellisen edun
34076: taisen pilkkiluvan, jollainen samalla kertaa voi-   lisäksi tämä olisi tietynlainen huomionosoitus
34077: daan lunastaa useamman läänin alueelle. Piikki-     sotiemme veteraaneille.
34078: kortin hinta tällä hetkellä on lääniä kohden 48        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34079: markkaa ja maksu on noussut viimeisten vuosien      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34080: aikana nopeata vauhtia.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34081:    Sotaveteraanit ovat innokkaita pilkkijöitä.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34082: Tämä on selitettävissä veteraanien ikärakenteel-
34083: la harrastusmielessä, mutta kysymys on myös                    Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
34084: leivänjatkeesta usein vähätuloiselle veteraanille           senaja mahdollisena sotaveteraanien va-
34085: ja hänen perheelleen.                                       pauttamista pilkintämaksun suorittami-
34086:    Vaikka pilkintämaksun summa vuotta koh-                  sesta?
34087: 
34088:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1991
34089: 
34090:                                           Sulo Aittoniemi
34091: 
34092: 
34093: 
34094: 
34095: 2!0300M
34096: 2                                      1991 vp -   KK 225
34097: 
34098: 
34099: 
34100: 
34101:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34102: 
34103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     van pilkintämaksun. Alle 18-vuotiailla on kui-
34104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tenkin saman lainkohdan mukaan oikeus pilkin-
34105: olette 12 päivänä syyskuuta päivätyn kirjeenne     tämaksua suorittamatta harjoittaa onkimista ja
34106: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      piikkimistä kaikkien kalastuspiirien alueella.
34107: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ait-   Vastaava vapautus pilkintämaksun maksamises-
34108: taniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    ta voidaan antaa myös sotaveteraaneille, eläke-
34109: sestä n:o 225:                                     läisille tai muille kansalaisryhmille, jos se katso-
34110:                                                    taan tarkoituksenmukaiseksi. Muutos edellyttää
34111:           Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-      kalastuslain täydentämistä. Maa- ja metsäta-
34112:        sena ja mahdollisena sotaveteraanien va-    lousministeriön käsityksen mukaan tarvittava
34113:        pauttamista pilkintämaksun suorittami-      lain muutos voitaisiin käsitellä tavallisena lakina
34114:        sesta?                                      kuten voimassa oleva lainkohta (9 §:n 2 moment-
34115:                                                    ti) vuoden 1981 valtiopäivillä.
34116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Maa- ja metsätalousministeriö tulee selvittä-
34117: vasti seuraavaa:                                   mään, mitä mahdollisuuksia on saattaa lukuisille
34118:                                                    sotaveteraaneille mieluisan ja kautta vuoden
34119:    Kalastuslain (286/82) 9 §:n 2 momentin mu-      mahdollisen piikkiongintaharrastuksen harras-
34120: kaan onkimista ja piikkimistä saa kalastuspiirin   tusedellytykset heidän osaltaan samanlaisiksi
34121: alueella harjoittaa henkilö, joka on suorittanut   kuin nuorisolla jo on.
34122: tähän kalastukseen mainitulla alueella oikeutta-
34123: 
34124:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1991
34125: 
34126:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
34127:                                         1991 vp -   KK 225                                          3
34128: 
34129: 
34130: 
34131: 
34132:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34133: 
34134:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        personer som icke fyllt 18 år rätt att meta och
34135: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      piika inom samtliga fiskeridistrikts områden
34136: den 12 september 1991 tili vederbörande medlem      utan att erlägga pilkfiskeavgift. Motsvarande
34137: av statsrådet översänt avskrift av följande av      befrielse från erläggande av pilkfiskeavgift kan
34138: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-         även beviljas krigsveteraner, pensionärer eller
34139: mål nr 225:                                         andra medborgargrupper om detta anses vara
34140:                                                     ändamålsenligt. Åndringen förutsätter en kom-
34141:           Anser Regeringen det vara ändamåls-       plettering av fiskelagen. Enligt jord- och skogs-
34142:        enligt och möjligt att befria krigsvetera-   bruksministeriets uppfattning kan lagändring
34143:        nerna från erläggande av avgift för pilk-    som krävs behandlas som en vanlig lag på
34144:        fiske?                                       samma sätt som skedde vid behandlingen av nu
34145:                                                     gällande lagrum (9 § 2 momentet) i riksdagen år
34146:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        1981.
34147: samt anföra följande:                                  Jord- och skogsbruksministeriet kommer att
34148:                                                     utreda hur de talrika krigsinvaliderna skulle
34149:   Enligt fiskelagen (286/82) 9 § 2 momentet får     kunna beredas möjligheter att få idka sitt pilk-
34150: mete och pilkfiske idkas inom fiskeridistrikts      fiske, en hobby som är både trevlig och möjlig att
34151: område av person som erlagt pilkfiskeavgift,        utöva under årstider, på samma villkor som
34152: som berättigar tili fiske av avsett slag inom       redan nu gäller för ungdomens del.
34153: berörda område. Enligt samma lagrum har dock
34154: 
34155:      Helsingfors den 9 oktober 1991
34156: 
34157:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
34158:                                                1991 vp
34159: 
34160: 
34161: Kirjallinen kysymys 226
34162: 
34163: 
34164: 
34165: 
34166:                                   Aittoniemi: Investointivarausten käytön laajentamisesta laskusuh-
34167:                                       danteen aikana
34168: 
34169: 
34170:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34171: 
34172:    Investointivarauslaki määrittelee suhteellisen   palkkojen maksuun ja vastaaviin suorituksiin.
34173: yksityiskohtaisesti investointitalletusten käyt-    Laman aikana mahdollisuus talletusten käyttä-
34174: töön liittyvät rajoitukset. Pääasiassa niitä voi-   miseen tällaisessa tapauksessa saattaisi pelastaa
34175: daan käyttää kotimaassa valmistetun kuluvan         yrityksen konkurssilta ja tätä kautta vaikuttaa
34176: käyttöomaisuuden sekä rakennusten ym. raken-        tärkeiden työpaikkojen säilymiseen.
34177: tamiseen, osake- tai osuuspääoman suorittami-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34178: seen sekä valtioneuvoston erikseen antaman          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34179: päätöksen nojalla myös hyödykkeiden valmis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34180: tuksesta aiheutuneisiin menoihin. Mikäli talle-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34181: tuksia halutaan käyttää ulkomailla valmistettu-
34182: jen koneiden ym. hankintaan, siihen on saatava
34183: verohallituksen lupa.                                          Aikooko Hallitus investointitalletus-
34184:    Investointivarauslain mukaan talletusta ei voi           ten käyttöön liittyvillä tilapäisillä lieven-
34185: käyttää hädänalaisessakaan tilanteessa yrityksen            nyksillä helpottaa yritysten rahoituspai-
34186: sellaisiin menoihin kuin korkojen, verojen ja               neita laman aikana?
34187: 
34188:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1991
34189: 
34190:                                           Sulo Aittoniemi
34191: 
34192: 
34193: 
34194: 
34195: 210300M
34196: 2                                          1991 vp -   KK 226
34197: 
34198: 
34199: 
34200: 
34201:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34202: 
34203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta antanut vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-
34204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tykseen liittyvän hallituksen esityksen laiksi in-
34205: olette 12 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-         vestointivarauslain muuttamisesta ja väliaikai-
34206: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sesta muuttamisesta (HE 79). Esityksen mukaan
34207: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        uusia investointivarauksia ei saisi tehdä vuoden
34208: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         1991 jälkeen päättyviltä tilikausilta. Talouden
34209: myksestä n:o 226:                                      laman yrityksille aiheuttamien ongelmien hel-
34210:                                                        pottamiseksi investointivarausten käyttömah-
34211:           Aikooko Hallitus investointitalletus-        dollisuuksia siirtymäkaudella lisättäisiin ja jär-
34212:        ten käyttöön liittyvillä tilapäisillä lieven-   jestelmää muutoinkin väljennettäisiin. Verovel-
34213:        nyksillä helpottaa yritysten rahoituspai-       vollinen saisi nostaa ilman haitallisia veroseuraa-
34214:        neita laman aikana?                             muksia talletuksen, jota vastaava investointiva-
34215:                                                        raus on tehty tilikaudelta, jolle valtioneuvosto
34216:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           on antanut käyttöluvan. Tältä osin lakia ehdote-
34217: vasti seuraavaa:                                       taan sovellettavaksi jo verovuodelta 1991. Ny-
34218:                                                        kyisessä taloudellisessa tilanteessa useilla yrityk-
34219:    Investointivarauslain mukaan varausta saa-          sillä on tarvetta saada investointitalletuksia käyt-
34220: daan käyttää valtioneuvoston määräämänä                töönsä ilman, että ne käyttäisivät varauksia
34221: käyttöajanjaksona laissa säädetyllä tavalla. Tär-      investointivarauslaissa tarkoitetulla tavalla. Vii-
34222: keimpiä käyttökohteita ovat elinkeinotoiminnan         meksi mainittu seikka lisännee talletusten nosta-
34223: käyttöön tulevien koneiden ja kaluston hankinta        mista lain voimaantulon eli vuoden 1992 alun
34224: sekä samaan tarkoitukseen tulevien rakennusten         jälkeen.
34225: rakentaminen. Investointivarausta saadaan käyt-            Vuonna 1989 päättyneiltä tilikausilta tehdyil-
34226: tää myös muun muassa yrityksen tutkimus- ja            le investointivarauksille on annettu 10 päivänä
34227: tuotekehitystoiminnasta, työvoiman koulutuk-           lokakuuta 1991 tehdyllä valtioneuvoston pää-
34228: sesta, työsuojelutoimenpiteistä, tuotteiden vien-      töksellä käyttölupa käyttöajanjaksona, joka
34229: nin edistämisestä tai ympäristönsuojelusta ai-         alkoi 15 päivänä lokakuuta 1991 ja päättyy 31
34230: heutuviin menoihin.                                    päivänä joulukuuta 1992. Tämä yhdessä edellä
34231:    Yritysverotusta on tarkoitus kehittää nykyis-       mainitun hallituksen esityksen toteuttamisen
34232: tä selkeämmäksi muun muassa varausjärjestel-           kanssa parantaisi merkittävästi investointiva-
34233: mää karsimalla. Hallitus on osana tätä uudistus-       rauksia tehneiden yritysten rahoitusasemaa.
34234: 
34235:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1991
34236: 
34237:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
34238:                                          1991 vp -   KK 226                                              3
34239: 
34240: 
34241: 
34242: 
34243:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34244: 
34245:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         (RP 79). Propositionen ansluter sig tili budget-
34246: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       propositionen för 1992. I propositionen föreslås
34247: den 12 september 1991 tili vederbörande medlem       att det inte längre skall gå att göra investerings-
34248: av statsrådet översänt avskrift av följande av       reserveringar för räkenskapsperioder som utgår
34249: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-          efter år 1991. F ör att lindra de problem som den
34250: mål nr 226:                                          ekonomiska depressioneo förorsakar företagen
34251:                                                      är det meningen att användningsobjekten för in-
34252:           Ämnar Regeringen genom tillfälliga         vesteringsreserveringar skall utökas under över-
34253:        lindringar i fråga om användningen av         gångsperioden och att systemet också i övrigt
34254:        investeringsdepositioner underlätta före-     skall utvidgas. Den skattskyldige skali ha rätt att
34255:        tagens finansieringssvårigheter under den     utan negativa skattepåföljder lyfta en sådan
34256:        rådande depressionen?                         deposition för viiken motsvarande investerings-
34257:                                                      reservering har gjorts för en räkenskapsperiod
34258:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        för viiken statsrådet har gett användningstills-
34259: anföra följande:                                     tånd. Tili denna del föreslås det att lagen skali til-
34260:                                                      lämpas redan i fråga om skatteåret 1991. I det
34261:    Enligt lagen om investeringsreserveringar får     rådande ekonomiska läget finns det många före-
34262: reservering under en av statsrådet faststälid an-    tag som har behov av tillgång tili investeringsde-
34263: vändningsperiod användas i enlighet med vad          positioner utan att reserveringama används på
34264: som stadgas i denna 1ag. Investeringsreservering     det sätt som avses i lagen om investeringsreserve-
34265: används i främsta hand för anskaffning av            ringar. Denna omständighet torde leda tili ett
34266: maskiner och materiel samt för uppförande av         ökat uttag av depositioner efter att lagen har
34267: byggnader inom ramen för näringsverksamhet.          trätt i kraft, dvs. efter ingången av 1992.
34268: Reservering kan även användas för utgifter i            1 fråga om investeringsreserveringar för rä-
34269: anslutning till bl.a. forskning och produktut-       kenskapsperioder som utgått under 1989 har
34270: veckling, utbildning av arbetskraft, arbetar-        genom statsrådets beslut av den 10 oktober 1991
34271: skyddsåtgärder, främjande av exporten av den         användningstillstånd getts för den användnings-
34272: skattskyldiges produkter elier miljövård.            period som började den 15 oktober 1991 och
34273:    Meningen är att företagsbeskattningen skali       utgår den 31 december 1992. Denna åtgärd
34274: göras k1arare och att reserveringssystemet skali     innebär i kombination med ovan nämnda rege-
34275: rensas upp. Inom ramen för detta reformarbete        ringsproposition att finansieringssituationen
34276: har regeringen avlåtit en proposition tili riksda-   förbättras avsevärt för de företag som gjort in-
34277: gen med förslag tililag om ändring och temporär      ves teringsreserveringar.
34278: ändring av lagen om investeringsreserveringar
34279: 
34280:    Helsingforsden 15 oktober 1991
34281:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
34282:                                                  1991 vp
34283: 
34284: Kirjallinen kysymys 227
34285: 
34286: 
34287: 
34288: 
34289:                                     Hassi ym.: Enso-Gutzeit Oy:n suunnittelemista metsänhakkuista
34290:                                        Kanadassa
34291: 
34292: 
34293:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34294: 
34295:     Kanadan Greenpeace sekä Kanadan länsiran-          pen aluetta pyhänä metsänään. Haislat ovat
34296: nikolla "aikojen alusta asti" asunut haisla-intiaa-    ilmoittaneet olevansa valmiit puolustamaan
34297: niheimo ovat ottaneet suomalaiseen ympäristö-          metsää voimakkain keinoin. Tämän he ilmoitti-
34298: väkeen yhteyttä sen johdosta, että valtionyhtiö        vat myös suomalaiselle ryhmälle, joka vieraili
34299: Enso-Gutzeitin puoliksi omistama Eurocan Pulp          alueella 25.8.-1.9.1991 ja johon kuului mm.
34300: & Paper -yhtiö aikoo ryhtyä hakkaamaan Kitlo-          tämän kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.
34301: pe-nimistä ainutlaatuista metsäaluetta British            Haislat ovat jättäneet vaatimuksensa maan-
34302: Columbian länsirannikon pohjoisosassa.                 omistuksesta oikeuteen. Haislojen vaatimus ei
34303:     Kitlope-joen valuma-alue on 317 000 ha:n           vielä ole päässyt käsittelyyn vaan se on jonossa,
34304: suuruinen lähes koskematon metsäalue. Yhdessä          koska vastaavia vaatimuksia on British Colum-
34305: viereisten pienempien koskemattomien valuma-           biassa paljon. Tämä merkitsee kuitenkin sitä,
34306: alueiden kanssa siitä muodostuu noin 500 000           että Eurocanin hakkuuoikeuksien juridinen pe-
34307: ha:n alue, jonka jokilaaksojen metsät muodosta-        rusta on kiistanalainen.
34308: vat maailman ylivoimaisesti suurimman jäljellä             Kitlopen alueelle on julistettu vielä noin vuo-
34309: olevan yhtenäisen lauhkean vyöhykkeen sade-            den kestävä hakkuukielto luonnonarvojen tutki-
34310: metsäalueen (temperate rainforest).                    mista varten. Jos aluetta ei suojella, hakkuut
34311:     Enso-Gutzeit on vuodesta 1984 omistanut            alkavat 1994. Teiden rakentaminen alueelle saat-
34312: 50% Eurocanin osakkeista. Toinen omistaja on           taa alkaa jo vuonna 1992.
34313: kanadalainen West Fraser Timber Co. Eurocan               Eurocanin toimitusjohtaja Kari Suopanki
34314: valmistaa kraftlineria ja säkkipaperia, lisäksi        sekä Enso-Gutzeitin edustajat ympäristönsuoje-
34315: sillä on sahateollisuutta.                             lujohtaja Olavi Airanne ja viestintäjohtaja Kari
34316:     Eurocan on aikoinaan ostanut British Colum-        Vainio ovat ilmoittaneet Eurocanin ehdottaneen
34317: bian provinssilta hyvin halvalla hakkuuoikeudet        British Columbian hallitukselle Kitlopen hak-
34318: (Tree Farm Licence 41) laajaan maa-alueeseen           kuuoikeuksien vaihtoa jonkin toisen, taloudelli-
34319: rannikolla ja sisämaassa. Sillä on oikeus hakata       sesti vastaavan arvoisen alueen hakkuuoikeuk-
34320: vuodessa noin 600 000 m 3 puuta rannikolla ja yli      siin. Takeita siitä, että Eurocan pidättäytyisi
34321: miljoona kuutiometriä sisämaassa. Kitlopen alue        Kitlopen hakkuista mikäli tällainen vaihto ei
34322: kuuluu Eurocanin Tree Farm Licence -aluee-             syystä tai toisesta onnistuisi, ei yhtiöiden taholta
34323: seen.                                                  ole haluttu antaa.
34324:     Kitlope, kuten myös Kitimat, jossa Eurocanin           Kitlopessa elokuun lopulla vieraillut suoma-
34325: sellu- ja paperitehdas sijaitsee, on haisla-intiaa-    laisryhmä saattoi omin silmin todeta alueen
34326: nien perinteistä asuma-aluetta. Haislojen omalla       olevan laaja, erikoislaatuinen ja lähes koskema-
34327: kielellä Kitlope tarkoittaa "kiven kansaa". Vii-       ton erämaa-alue. Kasvillisuus on rikas ja rehevä,
34328: me vuosisadalla ja tämän vuosisadan alussa             ja myös eläimistö on monipuolinen. Kaikesta
34329: arviolta kolme neljännestä haisloista kuoli iso-       saattoi myös havaita, että alue on haisla-kansan
34330: rokkoon, tuberkuloosiin ja muihin valkoisten           identiteetille korvaamattoman tärkeä.
34331: mukanaan tuomiin tauteihin. Viimeiset haisla-              Sademetsän puuston ylimmän latvuskerrok-
34332: perheet lähtivät erämaasta vasta noin 20 vuotta        sen muodostavat sitkankuusi, douglaskuusi ja
34333:  sitten. Haislat käyvät alueella edelleen kalasta-     jättiläistuija, jotka ulottuvat 60-70 metrin kor-
34334:  massa, metsästämässä ja lääkeyrttejä keräämäs-        keuteen. Paksuimmat puut ovat rinnankorkeus-
34335:  sä. Haislojen tiedetään käyttäneen yli 130 kasvi-     läpimitaltaan yli 2,5 m. Alemmassa latvusker-
34336:  lajia alueelta eri tarkoituksiin. He pitävät Kitlo-   roksessa on lännenhemlokkia ja purppurapih-
34337: 
34338: 210300M
34339: 2                                        1991 vp -   KK 227
34340: 
34341: 
34342: taa. Pensaskerroksen muodostavat erilaiset sel-      mannes Eurooppaan, lähinnä EY-maihin ja
34343: jat, kanukat, vadelmat, pensasmustikat ja pirun-     kolmannes Kaukoitään).
34344: nuija. Puiden ja pensaiden oksilla ja rungoilla         Katsomme, että Kitlopen metsän hakkuut
34345: kasvaa erittäin runsaasti päällyskasveja, jäkäliä,   olisivat kansainvälinen skandaali kahdesta syys-
34346: sammalia ja saniaisia. Kasvillisuuden ohella         tä: Ensinnäkin alueen biologisen arvon vuoksi ja
34347: myös alueen eläimistö on runsas ja monipuoli-        toiseksi sen vuoksi, että hakkuut loukkaisivat
34348: nen. Erityisen merkittävä alue on harmaakarhun       haisla-kansan oikeuksia ja niiden oikeudellinen
34349: suojelun kannalta. Siellä elää myös mm. lumi-        perusta on riidanalainen.
34350: vuohia, valkopäämerikotkia, susia ja hirviä.            Suomalaisen puunjalostusyhtiön mukanaolo
34351: Kitlope-jokeen nousee kutemaan viisi eri lohila-     tällaisessa toiminnassa saattaisi vahingoittaa
34352: jia, useita taimenia ja kuoreen sukuinen eulac-      suomalaisen puunjalostusteollisuuden ympäris-
34353: hon, jotka ovat kaikki taloudellisesti merkittä-     tömainetta laajemminkin. Nykyisinhän myös
34354: viä. Kalastus onkin haisla-kansan pääelinkeino.      puunjalostusteollisuuden asiakkaat alkavat olla
34355:     Kitlopen alueesta vain vajaat 3 % eli noin       ympäristötietoisia, yhä useammat haluavat pa-
34356: 8 500 ha on hakkuukelpoista. Tämän osan, joka        peria, jonka koko tuotantoketju aina metsän
34357: sijaitsee jokilaaksoissa ja vuonon rannalla, hak-    käsittelystä tehtaan prosesseihin asti on mahdol-
34358: kaaminen tärvelisi kuitenkin ratkaisevasti alueen    lisimman ympäristöystävällinen. Kun Enso-
34359: ekosysteemiä, etenkin vesistöt. British Columbi-     Gutzeit on valtion omistama, hakkuut saattaisi-
34360: assa lähes ainoa käytetty hakkuumenetelmä on         vat johtaa Suomen maineen vahingoittumiseen
34361: avohakkuu. Kitlopen alue on jyrkkärinteistä.         ylipäänsä sivistysmaana.
34362: Hakkuita tehdään 40 asteen kaltevuuteen asti,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34363: joskus tätäkin jyrkemmissä rinteissä. Vuosittai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34364: set sademäärät ovat suuret (keskimäärin lähes        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34365: 5 000 mm, Suomessa noin 600 mm). Tällaisissa         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34366: olosuhteissa avohakkuu johtaa väistämättä sii-
34367: hen, että maa-ainesta huuhtoutuu vesistöön.                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
34368: Tämä mm. heikentäisi ratkaisevasti Kitlope-joen             Enso-Gutzeitin puoliksi omistama yhtiö
34369: merkitystä lohijokena. On siis ilmeistä, ettei              suunnittelee Kanadassa hakkuita, jotka
34370: hakkuista saatava taloudellinen hyöty olisi mis-            aiheuttaisivat korvaamatonta ekologista
34371: sään suhteessa niiden aiheuttamaan ekologiseen              tuhoa, joiden oikeudellinen perusta on
34372: vahinkoon.                                                  riidanalainen ja jotka saattaisivat vahin-
34373:     Mikäli Eurocan ryhtyy hakkaamaan Kitlopen               goittaa Suomen ja suomalaisen puunja-
34374: aluetta, Kanadan Greenpeace aikoo yhdessä                   lostusteollisuuden kansainvälistä mainet-
34375: kansainvälisen Greenpeacen kanssa ryhtyä                    ta, ja
34376: kampanjaan yhtiön markkina-alueilla sen tuot-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34377: teiden boikotoimiseksi (noin kolmannes yhtiön               tämän estämiseksi?
34378: tuotteista myydään USA:han ja Kanadaan, kol-
34379:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1991
34380: 
34381:           Satu Hassi                     Pekka Räty                     Ulla Anttila
34382:           Eero Paloheimo                 Pekka Haavisto                 Hannele Luukkainen
34383:                                          Paavo Nikula
34384:                                          1991 vp -   KK 227                                            3
34385: 
34386: 
34387: 
34388: 
34389:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34390: 
34391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valvoessaan hakkuuoikeuksien täytäntöön-
34392: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        panoa metsähallitus samalla toteuttaa metsien
34393: olette 12 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       hoito- ja uudistusohjelmaa.
34394: jeenne n:o 792 ohella toimittanut valtioneuvos-          Kitlope-joen valuma-alue on kooltaan
34395: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       317 348 ha, mikä on 31 % Eurocanin Tyynen
34396: sanedustaja Satu Hassin ym. näin kuuluvasta          meren rannikolla sijaitsevan hakkuuoikeuden
34397: kirjallisesta kysymyksestä n:o 227:                  (Tree Farm Licence 41) maa-alueesta. Kitlopen
34398:                                                      alueen tuottava metsäala on 60 074 ha, mikä on
34399:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        22 % koko Tree Farm Licence-alueesta.
34400:        Enso-Gutzeitin puoliksi omistama yhtiö            Eurocanin Tree Farm Licence 41 :n 60 vuoden
34401:        suunnittelee Kanadassa hakkuita, jotka        pituiseen hakkuusuunnitelmaan sisältyy 8 549
34402:        aiheuttaisivat korvaamatonta ekologista       ha:n ala Kitlopen alueesta, mikä on vain 2,7%
34403:        tuhoa, joiden oikeudellinen perusta on        koko kyseisen laakson valuma-alueesta.
34404:        riidanalainen ja jotka saattaisivat vahin-        Kitlope kuuluu Eurocanin rannikon hakkuu-
34405:        goittaa Suomen ja suomalaisen puunja-         alueen eteläisimpään osaan, jonka hakkuiden
34406:        lostusteollisuuden kansainvälistä mainet-     aloittamiselle yhtiö on anonut ja saanut lykkäys-
34407:        ta, ja                                        tä British Columbian metsäministeriöitä 1980-
34408:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        luvun alkupuolella.
34409:        tämän estämiseksi?                                Lykkäys päättyy vuonna 1992, jolloin Euro-
34410:                                                      can siis periaatteessa olisi velvollinen aloitta-
34411:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maan hakkuuoikeuden määrittelemät hakkuut.
34412: vasti seuraavaa:                                     Kun yhtiö ryhtyi suunnittelemaan hakkuita
34413:                                                      edeltäviä toimia, esitti Kitlopen alueen alkupe-
34414:     Eurocan Pulp & Paper Co. on kanadalaisen         räisväestö,     haisla-intiaanit,    vaatimuksensa
34415: West Fraser Timber Co:n ja Enso-Gutzeit Oy:n         maanomistuksesta.
34416: puoliksi omistama yhtiö Kanadan British Co-              Nyttemmin metsäministeriö on ilmoittanut,
34417: lumbiassa. Eurocan on kanadalainen yhtiö, jon-       että Eurocanin hakkuusuunnitelma Kitlopen
34418: ka toimintaa säätelee Kanadan lainsäädäntö.          osalta tulee uudelleen käsittelyyn aikaisintaan
34419:     Kanadassa, toisin kuin Suomessa, valtio          kesällä 1992. Kitlopen alueella ei aloiteta min-
34420: omistaa suurimman osan metsistä. Omistuspro-         käänlaisia tie- tai muita rakennustöitä ennen
34421: sentti vaihtelee provinsseittain. British Columbi-   metsäministeriön päätöstä. Vaikka asiaa kiireh-
34422: an kohdalla provinssihallituksen omistusosuus        dittäisiin, voitaisiin varsinaiset hakkuut aloittaa
34423: on n. 95 'Yo.                                        tarkoin valituilla, ei-herkillä alueilla vasta vuon-
34424:     Eurocanin toiminta perustuu British Colum-       na 1994.
34425: bian provinssihallituksen myymiin metsien hak-           Eurocan on valmis vaihtamaan Kitlopen
34426: kuuoikeuksiin, jotka Eurocanin kohdalla on           vähemmän herkkiin alueisiin, mutta ei voi itse
34427: määritelty 1960-luvun puolivälissä. Hakkuu-          päättää asiasta. Jo vuonna 1983 Eurocan pyysi
34428: oikeuden perusteella yhtiö on tehnyt toiminta-       metsäministeriötä tutkimaan mahdollisuuksia
34429: suunnitelmansa ja investointipäätöksensä.            siirtää hakkuuoikeuden rajoja kauemmas poh-
34430:     Hakkuuoikeussopimuksessa määritellään ta-        joiseen, jolloin mm. etelässä sijaitseva Kitlopen
34431: voitehakkuut viideksi vuodeksi kerrallaan ja         valuma-alue jäisi hakkuuoikeuden ulkopuolelle.
34432:  hakkuuoikeuden haltija sitoutuu suorittamaan            Mikäli Kitlopen hakkuista luovuttaisiin eikä
34433: ne. Hakkuuoikeuksiin liittyy myös jälkihoitovel-     tilalle saataisi vaihtoehtoista hakkuualuetta,
34434:  vollisuus. Tämä viiden vuoden sopimus vahviste-     joutuisi Eurocan supistamaan tuotantoaan, mikä
34435:  taan provinssihallituksen metsähallituksessa,       johtaisi noin 100 työpaikan häviämiseen. Yhtiön
34436: joka myös valvoo sen noudattamista vuosittain.       taloudelliset menetykset olisivat myös luonnolli-
34437:  Hakkuutavoitteista poikkeaminen johtaa erias-       sesti huomattavat.
34438:  teisiin sanktioihin.                                    Vaikka Suomen hallitus toivoo asian ratke-
34439: 4                                        1991 vp -      KK 227
34440: 
34441: avan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla           tyy British Columbian taloudellisiin, metsänhoi-
34442: mahdollisimman pian, ei Kitlope valitettavasti         dollisiin, ympäristönsuojelullisiin ja alkuperäis-
34443: ole ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä British         kansojen asemaa koskeviin menettelytapoihin.
34444: Columbian metsäministeriön käsiteltävien asioi-        Ne ovat sidoksissa liittohallituksen perustuslaki-
34445: den listalla. Se on vain yksi lukuisista muista        luonnokseen, jonka mukaan Kanadan alkupe-
34446: maa-alueista ja alkuperäiskansojen oikeuksia           räiskansat saisivat itsehallinto-oikeuden vuoteen
34447: koskevista vaatimuksista, joista viime kädessä         2001 mennessä. Suomen hallitus toivoo, ettei
34448: päättää liittohallitus.                                Suomesta käsin puutuHaisi erittäin monisyisiin
34449:    Kitlopen alueen suunniteltu hyödyntäminen           ja herkkiin British Columbian ja Kanadan val-
34450: ja hakkuiden aloittaminen on ensisijaisesti sikä-      tion sisäisiin asioihin.
34451: läisen metsäministeriön asia, jonka ratkaisu liit-
34452: 
34453:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1991
34454: 
34455:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
34456:                                          1991 vp -   KK 227                                          5
34457: 
34458: 
34459: 
34460: 
34461:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34462: 
34463:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kar att det efterföljs årligen. En avvikelse från
34464: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       avverkningsmålen leder tili sanktioner av olika
34465: 792 av den 12 september 1991 tili vederbörande       slag.
34466: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       1 sin övervakning av att avverkningsrätten
34467: de av riksdagsman Hassi m.fl. undertecknade          utnyttjas realiserar skogsstyrelsen samtidigt ett
34468: spörsmål nr 227:                                     vård- och förnyelseprogram för skogarna.
34469:                                                         Kitlope-flodens avrinningsområde omfattar
34470:           År Regeringen medveten om att ett          317 348 ha. Detta är 31 % av det landområde vid
34471:        bolag som tili hälften ägs av Enso-Gut-       Stilia havets kust för vilket Eurocans avverk-
34472:        zeit planerar avverkningar i Canada som       ningsrätt (Tree Farm Licence 41) gälier. Den
34473:        kommer att förorsaka en oersättlig eko-       skogsareal som ger avkastning i Kitlope-områ-
34474:        logisk ödeläggelse? Dessutom är den           det utgör 60 074 ha, vilket är 22% av hela Tree
34475:        rättsliga grunden för avverkningarna          Farm Licence-området.
34476:        omtvistad och de kunde skada Finlands            1 Eurocans avverkningsplan för Tree Farm
34477:        och den finska träförädlingsindustrins        Licence 41, som omfattar 60 år, ingår 8 549 ha av
34478:        internationella rykte. Vilka åtgärder har     Kitlope-området, vilket endast är 2, 7 % av hela
34479:        regeringen för avsikt att vidta för att       avrinningsområdet i denna dal.
34480:        förhindra detta?                                 Kitlope hör tili den sydligaste delen av Euro-
34481:                                                      cans avverkningsområde vid kusten. Vid början
34482:                                                      av 1980-talet begärde bolaget av British Colum-
34483:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         bias skogsministerium och fick uppskov med
34484: samt anföra följande:                                avverkningarna i detta område.
34485:                                                         Uppskovet går ut 1992, då Eurocan alltså i
34486:    Eurocan Pulp & Paper Co är ett bolag i            princip är skyldigt att påbörja de avverkningar
34487: British Columbia i Canada som tili hälften ägs av    som faststälis i avverkningsrätten. Då bolaget
34488: det kanadensiska West Fraser Timber Co och tili      började planera de åtgärder som föregår avverk-
34489: hälften av Enso-Gutzeit Oy. Eurocan är ett ka-       ningarna framställde ursprungsbefolkningen i
34490: nadensiskt bolag, vars verksamhet regleras av        Kitlope-området, haisla-indianerna, krav på
34491: den kanadensiska lagstiftningen.                     äganderätten tili området.
34492:    1 Canada- tili skilinad från i Finland- äger         Sedermera har skogsministeriet meddelat att
34493: staten största delen av skogarna. Ågarprocenten      Eurocans avverkningsplan för Kitlope kommer
34494: varierar från provins tili provins. 1 British Co-    att tas upp tili ny behandling tidigast sommaren
34495: lumbia uppgår provinsregeringens ägarandel tili      1992. 1 Kitlope-området påbörjas inga som helst
34496: ca 95%.                                              väg- elier andra byggnadsarbeten innan skogs-
34497:    Eurocans verksamhet baserar sig på rätten att     ministeriet har fattat sitt beslut. Också om ären-
34498: avverka skog. Denna rätt säljs av British Colum-     det skulie påskyndas, kunde de egentliga avverk-
34499: bias provinsregering och för Eurocans del har        ningarna inledas på noggrant utva1da, mindre
34500: den fastslagits vid mitten av 1960-ta1et. På basis   känsliga områden först år 1994.
34501: av avverkningsrätten har bolaget gjort upp sin          Eurocan är berett att byta Kitlope mot mindre
34502: verksamhetsplan och fattat sina investeringsbe-      känsliga områden, men kan inte själv fatta beslut
34503: slut.                                                i ärendet. Redan år 1983 bad Eurocan skogsmi-
34504:    1 avtalet om avverkningsrätt faststälis målen i   nisteriet undersöka möjligheterna att flytta grän-
34505: fråga om avverkningarna för fem år i sänder och      serna för avverkningsrätten längre norrut, var-
34506: den som innehar avverkningsrätten förbinder sig      vid avverkningsrätten inte längre skulie gälia
34507: att verkstälia avverkningarna. Med avverknings-      bl.a. Kitlopes avrinningsområde, som är beläget
34508: rätten sammanhänger också en eftervårdsskyl-         i söder.
34509: dighet. Detta avtal för fem år faststälis av pro-       Om man avstår från avverkningarna i Kitlope
34510: vinsregeringens skogsstyrelse, som också överva-     utan att få ett annat avverkningsområde i stället
34511: 6                                          1991 vp -     KK 227
34512: 
34513: 
34514: blir Eurocan tvunget att inskränka sin produk-             Det planerade utnyttjandet av Kitlope-områ-
34515: tion, vilket leder till att ca 100 arbetsplatser        det och påbörjandet av avverkningarna är i
34516: försvinner. Bolagets ekonomiska förluster blir          första hand en fråga för skogsministeriet i pro-
34517: naturligtvis också i så fall avsevärda.                 vinsen. Lösningen på denna fråga sammanhäng-
34518:    Också om den finska regeringen hoppas att            er med British Columbias tillvägagångssätt vad
34519: saken skalllösa sig på ett sätt som tillfredsställer    gäller ekonomi, skogsskötsel, miljövård och
34520: alla parter och att detta skall ske så snabbt som       ursprungsfolkens ställning. De är förbundna
34521: möjligt, så står Kitlope-frågan tyvärr inte överst      med den federala regeringens utkast till grund-
34522: på listan över ärenden som British Columbias            lag, enligt vilket Canadas ursprungsfolk fram till
34523: skogsministerium behandlar. Det är bara ett i           år 2001 skall ha fått självstyrelserätt. Den finska
34524: mängden av krav som gäller markområden och              regeringen hoppas att man inte här i Finland
34525: ursprungsfolkens rättigheter och som det i sista        försöker ingripa i de synnerligen komplicerade
34526: hand är den federala regeringen som beslutar            och känsliga interna frågorna i British Columbia
34527: om.                                                     och staten Canada.
34528: 
34529:      Helsingfors den 16 oktober 1991
34530: 
34531:                                                        Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
34532:                                                1991vp
34533: 
34534: 
34535: Kirjallinen kysymys 228
34536: 
34537: 
34538: 
34539: 
34540:                                   Muttilainen: Omistusaravalainan koron määräytymisperusteiden
34541:                                      muuttamisesta
34542: 
34543: 
34544:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34545: 
34546:     Vuoden 1991 alusta voimaan tulleessa arava-         Järjestelmää tulisi muuttaa niin, että vuosit-
34547: lainajärjestelmässä on myönteistä lainamäärän        taiset lainanhoitokulut voidaan laskea tarkasti ja
34548: 80 %:n osuus hankinta-arvosta. Uusi lainajärjes-     lainanhakija voi laskea lainasta tulevina vuosina
34549: telmä koetaan kuitenkin lainantarvitsijoiden         maksettavaksi tulevat kulut ja takaisinmaksun.
34550: keskuudessa lainaehdoiltaan epävarmana. Epä-         Lainajärjestelmän muuttaminen on ajankohtai-
34551: varmuuden aiheuttaa se, että tulevina vuosina        nen, koska järjestelmään on suunnitteilla muita-
34552: maksettavia lainanhoitokuluja, korkoja ja ly-        kin muutoksia ja myös omakotitalojen peruspa-
34553: hennyksiä ei riittävällä tarkkuudella voi laskea     rannuslainoja ja vuokra-asuntojen omaksilunas-
34554: etukäteen.                                           tamislainoja tiettävästi valmistellaan muutetta-
34555:     Vuosimaksujen ja koron sitominen inflaa-         vaksi nykyisen omistusaravalainajärjestelmän
34556: tioon aiheuttaa epävarmuutta. Järjestelmä lienee     mukaiseksi. Lainaa tulisi myös haluttaessa voida
34557: rakennettu joillakin oletusarvoilla, mutta inflaa-   maksaa kuukausittain takaisin valtiolle.
34558: tion vaihtelun vuoksi laskentaperusteet ovat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34559: epätarkat.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34560:     Lainajärjestelmän käytännön hoitaminen tuo       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34561: lisää työtä kunnille vuosimaksutasojen tarkista-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34562: misen johdosta. Järjestelmä vaikeuttaa myös
34563: asiakaspalvelun hoitamista ja hidastaa sitä. Jär-
34564: jestelmää tulisi selkeyttää. Omakotirakentajat ja              Onko Hallitus tietoinen ongelmista,
34565: osakkeiden ostajat eivät monesti uskalla ottaa              joita omistusaravalainajärjestelmän ko-
34566: lainoja koron laskennan vuoksi. Jo suunnitellun             ron sitominen inflaatioon aiheuttaa, ja
34567:  aravatuotannon pysähtyminen vaikeuttaa raken-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34568:  nusalan muutenkin hankalaa työllisyystilannet-             näiden ongelmien poistamiseksi?
34569:  ta. Tästä näkyy jo selviä merkkejä kunnissa.
34570: 
34571:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1991
34572: 
34573:                                          Kyllikki Muttilainen
34574: 
34575: 
34576: 
34577: 
34578: 210300M
34579: 2                                        1991 vp -   KK 228
34580: 
34581: 
34582: 
34583: 
34584:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34585: 
34586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuosimaksun tarkistuksen suuruus on heipost
34587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lainan saajanitsensä laskettavissa. Kun edellise1
34588: olette 13 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       esimerkin markkamääräistä vuosimaksua tarkis
34589: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tetaan nykyisen inflaatioasteen mukaisesti :
34590: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      prosentilla, muodostuu vuosimaksun tarkistuk
34591: Kyllikki Muttilaisen näin kuuluvasta kirjallises-    sen suuruudeksi 1,00 mk/m2/kk. Vastaavan:
34592: ta kysymyksestä n:o 228:                             periaatteella voidaan laskea myös seuraava
34593:                                                      vuotuiset tarkistukset.
34594:           Onko Hallitus tietoinen ongelmista,           Vuosimaksun tarkistus on sidottu kuluttaja
34595:        joita omistusaravalainajärjestelmän ko-       hintaindeksin kehitykseen siitä syystä, että lai
34596:        ron sitominen inflaatioon aiheuttaa, ja       nan saajan asumismenot kehittyisivät tarkoituk
34597:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        senmukaisesti erilaisten kustannuskehityste1
34598:        näiden ongelmien poistamiseksi?               aikana. Tässä suhteessa uusi lainajärjestelmä 01
34599:                                                      olennaisesti parempi kuin vanha järjestelmä
34600:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jossa pääomamenot saattoivat tiettynä lainavuo
34601: vasti seuraavaa:                                     tena nousta hyvinkin voimakkaasti, vaikka ylei
34602:                                                      nen kustannusten nousu olisi ollut matala.
34603:    Uuden omistusaravalainan pääomamenot                  Inflaatiokehityksestä julkaistaan säännöllises
34604: ovat helposti laskettavissa. Yhtenäislainan suu-     ti tietoja yleisissä tiedotusvälineissä. Vuosimak
34605: ruus on enintään 80 prosenttia hankinta-arvosta.     sun tarkistuksen suuruus perustuu vuosittai1
34606: Tällöin pankkilainaa ei usein tarvita lainkaan tai   elokuun alun ja heinäkuun lopun väliseen kulut
34607: sen määrä on ainakin pieni, joten lainoituksen       tajahintaindeksin kehitykseen. Vuosimaksm
34608: pääomamenot voidaan laskea varsin pitkälle           suuruus on näin ollen etukäteen laskettaviss;
34609: aravalainan perusteella.                             noin vuotta ennen vuosimaksun ensimmäise1
34610:    Vanhassa lainajärjestelmässä aravalainan          erän perintää. Vuosimaksun tarkistusten laske
34611: suuruus oli viime aikoina vain noin 43 prosenttia    minen ei luonnollisestikaan jää pelkästään lai
34612: todellisista kustannuksista. Rahoituksessa tar-      nan saajanitsensä tehtäväksi. Tarkoituksena on
34613: vittiin suuri osuus pankkilainaa; Aravalainan ja     että valtiokonttori lähettää kunnille kunkin lo
34614: pankkilainan yhteenlasketut pääomamenot ke-          kakuun aikana listan kunnan myöntämistä ara
34615: hittyivät usein epätarkoituksenmukaisesti ja lai-    valainoista. Listalle on laskettu kunkin laina1
34616: nansaajan oli korkojen verovähennys huomioon         saajan osalta seuraavan maaliskuun alusta lu
34617: ottaen erittäin vaikeaa laskea todellisia asumis-    kien voimaan tulevan vuosimaksun markkamää
34618: menojaan.                                            räinen suuruus. Kunnat voivat ilmoittaa edellee:
34619:    Uudesta aravalainasta lainansaajalta perittä-     lainan saajille vuosimaksun suuruudesta.
34620: vät pääomamenot määrätään vuosimaksuina.                 Omistusaravalainasta perittävä reaalikork'
34621: Ensimmäisen vuosimaksun suuruus on joko 5,0,         on kymmenen ensimmäisen vuoden ajan jok'
34622: 6,25 tai 7,50 prosenttia aravalainan määrästä.       1,25, 2,75 tai 4,50 prosenttia vuodessa riippue:
34623: Lainan saaja voi itsekin helposti laskea, kuinka     vuosimaksun tasosta. Nykyisellä neljän prosen
34624: suureksi hänen asumismenonsa muodostuvat.            tin inflaatioasteella niroelliskoron suuruus on sii
34625: Esimerkiksi keskimääräisen 4 800 mk/m 2 suurui-      alimmalla tasolla 5,25 prosenttia vuodessa j
34626: sen aravalainan ensimmäisen vuosimaksun suu-         ylimmälläkin tasolla 8,50 prosenttia vuodess<
34627: ruus on 5,0 prosentin mukaan laskettuna 20           Korkotasoa voidaan pitää varsin kohtuullisem
34628: mk/m 2/kk.                                               Koron sitomisella inflaatioasteeseen saavute
34629:    Vuosimaksua tarkistetaan vuosittain siten,        taan uudessa lainajärjestelmässä kiistatonta etu<
34630: että tarkistuksen suuruus vastaa toteutunutta        Inflaation aleneminen merkitsee välittömäs;
34631: inflaatiota lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.    aravalainojen niroelliskorkojen alenemista. Täll
34632: Tarkistus on samansuuruinen kuin aravavuok-          hetkellä on perusteltua olettaa, että inflaatio o
34633: ra-asunnoissa ja asumisoikeusasunnoissa. Myös        edelleen alenemassa ja vakiintumassa matalall
34634:                                           1991 vp -   KK 228                                          3
34635: 
34636: tasolle, joka vallitsee myös useissa muissa Länsi-        Uuden lainajärjestelmän pääomamenot on
34637: Euroopan maissa.                                      määrätty siten, että aravalaina tulee korkojen
34638:    Laina-ajan alkuvuosina vuosimaksu ei yleen-        osittaisesta pääomittamisesta riippumatta takai-
34639: sä kata koron osuutta kokonaan, jolloin peri-         sin maksetuksi noin 21 vuoden laina-ajalla. Lai-
34640: mättä jäävä koron osuus lisätään lainan pää-          nan saaja voi halutessaan suorittaa myös sen
34641: omaan. Aravalainan pääomamenot on pyritty             koron osuuden, joka normaalisti lisättäisiin
34642: korkojen osittaisen pääomittamisen avulla mää-        pääomaan.
34643: räämään siten, että menot olisivat pienimmillään          Uuden omistusaravajärjestelmän sisaanajo-
34644: laina-ajan alussa, jolloin lainan saajan tulot ovat   vaiheessa on ollut ongelmia, jotka ovatjohtuneet
34645: yleensä alhaiset. Matalan inflaation aikana pää-      koulutuksen ja tiedotuksen viivästymisestä.
34646: omituksen merkitys on vähäinen tai pääomittu-         Alkuperäisenä tarkoituksena oli, että uusi lai-
34647: mista ei tapahdu lainkaan. Nykyisellä neljän          najärjestelmä olisi tullut voimaan vasta vuodesta
34648: prosentin inflaatiolla lyhennysten suorittaminen      1992 lukien, jolloin koulutusvaihe olisi voinut
34649: alkaa noin kolmen vuoden kuluttua. Jos taas           kestää vuoden. Pankkirahoituksen tyrehtyessä
34650: inflaatio olisi nykytasoa korkeampi, olisi pää-       uudistus jouduttiin kuitenkin toteuttamaan jo
34651: omittamisen merkitys suurempi, ja lainapääoma         tämän vuoden alusta, jotta omistusaravatuotan-
34652: kasvaisi nimellisesti voimakkaammin. Toisaalta        to olisi voitu turvata.
34653: tällöin voimakkaampi inflaatio pienentäisi lai-           Uudesta aravalainajärjestelmästä saatava
34654: napääomaa nopeammin. Olennaista järjestel-            palaute on syytä selvittääjärjestelmän mahdolli-
34655: mässä on se, että reaalinen lainapääoma pie-          simman hyvän toimivuuden varmistamiseksi.
34656: nenee inflaatiosta riippumatta vähintään neljällä     Ympäristöministeriö on asettamassa yhteistyös-
34657: prosentilla vuodessa laina-ajan alusta lukien.        sä asuntohallituksen ja kuntien asuntoviran-
34658:  Aravalainan reaalinen pääoma on kymmenen             omaisten kanssa työryhmän, jonka tarkoitukse-
34659: lainavuoden kuluttua alentunut noin puoleen           na on pikaisesti selvittää uuteen järjestelmään
34660:  kohteen alkuperäisestä arvosta.                      liittyvät mahdolliset tulkintaepäselvyydet.
34661: 
34662:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1991
34663: 
34664:                                                                             Ministeri Pirjo Rusanen
34665: 4                                         1991 vp -   KK 228
34666: 
34667: 
34668: 
34669: 
34670:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34671: 
34672:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          justeras med 5% enligt dagens inflationsgrad blir
34673: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        justeringen 1,00 mk/m2/månad. På motsvarande
34674: den 13 september 1991 till vederbörande medlem        sätt kan även de följande årliga justeringarna
34675: av statsrådet översänt avskrift av följande av        uträknas.
34676: riksdagsman Kyllikki Muttilainen underteckna-            Justeringen av årsavgiften är knuten till kon-
34677: de spörsmål nr 228:                                   sumentprisindex för att låntagarens boendekost-
34678:                                                       nader skall utvecklas på ett ändamålsenligt sätt
34679:           Är Regeringen medveten om de prob-          under olika tider av kostnadsutveckling. I detta
34680:        1em som uppstår av att räntan inom             avseende är det nya lånesystemet avsevärt bättre
34681:        systemet med aravalån för ägarbostad är        än det gamla där kapitalutgifterna under ett visst
34682:        knuten till inflationen och                    år kunde stiga t.o.m. mycket kraftigt fastän den
34683:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       allmänna kostnadsstegringen varit obetydlig.
34684:        för att avskaffa dessa brister i systemet?        Uppgifter om inflationsutvecklingeh publice-
34685:                                                       ras regelbundet i massmedierna. Utvecklingen av
34686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         konsumentprisindex från början av augusti till
34687: anföra följande:                                      slutet av juli bestämmer årligen hur stor juste-
34688:                                                       ringen av årsavgiften blir. Årsavgiften kan såle-
34689:    Det är enkelt att räkna ut kapitalutgifterna       des räknas ut på förhand ungefär ett år innan
34690: för det nya aravalånet för ägarbostad. Enhets-        årsavgiftens första rat uppbärs. Låntagaren
34691: lånet utgör högst 80 % av anskaffningsvärdet.         behöver naturligtvis inte helt själv sköta uträk-
34692: Ofta behövs då inget banklån alls eller låne-         ningen av justeringarna av årsavgiften. Avsikten
34693: beloppet blir åtminstone litet och kapitalutgifter-   är att statskontoret i oktober varje år tillsänder
34694: na för belåningen kan i stor utsträckning uträk-      kommunerna en förteckning över aravalån som
34695: nas på basis av aravalånet.                           beviljats av kommunen. I förteckningen finns ut-
34696:     I det gamla lånesystemet utgjorde aravalånet      räknad för varje låntagare den årsavgift som
34697: under den sista tiden endast ca 43% av de             gäller fr.o.m. början av följande mars månad.
34698: faktiska kostnaderna. Finansieringen måste till       Kommunerna kan meddela beloppet vidare till
34699: stor del skötas med banklån. De sammanlagda           låntagarna.
34700: kapitalutgifterna för aravalån och banklån ut-             Realräntan på aravalånet för ägarbostad är
34701: vecklades ofta på ett oändamålsenligt sätt och        under de tio första åren 1,25, 2,75 eller 4,50% per
34702: låntagaren hade med avseende på skatteavdraget        år beroende på nivån av låntagarens årsavgift.
34703: för räntorna stora svårigheter att räkna ut sina      Med den nuvarande inflationsgraden på fyra
34704: verkliga boendekostnader.                             procent blir således den nominella räntan 5,25 %
34705:      I fråga om det nya aravalånet bestäms de         per år när den är som lägst och bara 8,50 % per
34706: kapitalutgifter som låntagaren måste betala i         år t.o.m. när den är som högst. Räntenivån kan
34707: form av årsavgifter eller annuiteter. Den första      anses synnerligen skälig.
34708: årsavgiften är antingen 5,0, 6,25 eller 7,50% av         Genom att binda räntan till inflationsgraden
34709: aravalånets belopp. Låntagaren kan också själv        uppnås i det nya lånesystemet obestridliga förde-
34710: lätt räkna ut hur stora boendekostnaderna blir.       lar. En lägre inflation innebär en direkt sänkning
34711: Den första årsavgiften för t.ex. ett genomsnittligt   av de nominella räntorna på aravalån. För
34712: aravalån på 4 800 mk/m2 är 20 mk/m 2/månad            ögonblicket finns det skäl att anta att inflationen
34713: räknat enligt 5 % av lånebeloppet.                    ytterligare avtar och stabiliserar sig på samma
34714:    Årsavgiften justeras årligen enligt inflationen    låga nivå som i flera andra västeuropeiska Iän-
34715: plus en procentenhet. Justeringen är lika stor        der.
34716: som för aravahyreslägenheter och bostadsrätts-           Under lånetidens första år täcker årsavgiften i
34717: bostäder. Låntagaren kan själv lätt räkna ut          allmänhet inte all ränta varvid den andel av
34718: också hur stor justeringen av årsavgiften blir. Då    räntan som inte uppbärs förs över till lånekapi-
34719: årsavgiftens belopp i det föregående exemplet         talet. Kapitalutgifterna för aravalånet har man
34720:                                          1991 vp -   KK 228                                          5
34721: 
34722: med hjälp av en partiell kapitalisering av räntor-   betald inom en lånetid av ca 21 år. Låntagaren
34723: na försökt bestämma så, att utgifterna är som        kan om han så vill betala även den andel av
34724: lägst i början av lånetiden då låntagarens in-       räntan som normalt läggs tili kapitalet.
34725: komster i allmänhet är låga. 1 en tid av låg            Det har förekommit problem under det första
34726: inflation har kapitaliseringen ringa betydelse       skedet av det nya systemet med aravalån för
34727: eller också sker det ingen som helst kapitalise-     ägarbostad. Dessa har berott på förseningar i
34728: ring. Med nuvarande inflation på fyra procent        utbildningen och informationen. Ursprungligen
34729: börjar amorteringarna efter ca tre år. Om infla-     skulle det nya lånesystemet träda i kraft först år
34730: tionen däremot var högre än vad den är i dag         1992 och då skulle utbildningen ha kunnat pågå
34731: skulle kapitaliseringen ha större betydelse och      ett år. Då bankfinansieringen började sina måste
34732: lånekapitalet skulle nominellt växa kraftigare. Å    reformen emellertid genomföras redan från bör-
34733: andra sidan skulle i det fallet en högre inflation   jan av detta år för att produktioneo av arava-
34734: snabbare minska på lånekapitalet. Det väsent-        ägarbostäder skulle kunna tryggas.
34735: liga i systemet är att det reella lånekapitalet          Det är skäl att utreda synpunkterna på det
34736: oberoende av inflationen minskar med minst           nya systemet med aravalån för ägarbostad för att
34737: fyra procent per år från början av lånetiden.        vi skall få fram ett så fungerande system som
34738: Aravalånets reella kapital har efter tio år min-     möjligt. Miljöministeriet tillsätter som bäst i
34739: skat med ungefär hälften av det ursprungliga         samarbete med bostadsstyrelsen och bostads-
34740: värdet.                                              myndigheterna i kommunerna en arbetsgrupp
34741:     Kapitalutgifterna i det nya lånesystemet har     som har tili uppgift att med det snaraste utreda
34742: fastställts så att aravalånet oberoende av den       eventuella oklarheter i tolkningen av det nya
34743: partiella kapitaliseringen av räntorna blir åter-    systemet.
34744: 
34745:      Helsingforsden 18 oktober 1991
34746: 
34747:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
34748:                                                   1991 vp
34749: 
34750: 
34751: Kirjallinen kysymys 229
34752: 
34753: 
34754: 
34755: 
34756:                                    Mäkelä ym.: Varastoissa olevan lihan myymisestä alennetulla
34757:                                        hinnalla
34758: 
34759: 
34760:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34761: 
34762:     Tällä hetkellä teurastamoissaja lihatukkuliik-    tämisellä. Vaikkakin vaikutus saattaisi olla tila-
34763: keiden varastoissa on valtavia määriä myymä-          päinen, toisi se merkittävää helpotusta juuri tällä
34764: töntä lihaa niin, etteivät kyseiset liikkeet enää     hetkellä vallitsevaan erittäin vaikeaan lihan
34765: pysty edes ostamaan kaikkea sitä teuraskarjaa,        ruuhkautumistilanteeseen ja purkaisi teurasta-
34766: jota tuottajat heille tarjoavat. Tilanne on johta-    moiden ja lihatukkukauppojen varastoissa ole-
34767: massa siihen, että useat lihaliikkeet lopettavat      vat runsaat lihamäärät Tulevaisuuden lihan
34768: jopa teurastamojaan kannattamattomina ja toi-         tuotantomäärät voitaisiin tämän jälkeen suh-
34769: saalta eläinten tuottajat menettävät kipeästi         teuttaa entistä paremmin vallitsevaan kulutuk-
34770: kaivattuja myyntitulojaan.                            seen ilman, että eläinten tuottajille jää myymät-
34771:     Vallitseva tilanne johtuu useista seikoista.      tömiä eläimiä "käteen".
34772: Tärkeimpinä tekijöinä lienevät kuitenkin idän-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34773: kaupan lähes täydellinen tyrehtyminen sekä li-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34774: han korkea hinta kotimaassa. Lamakauden val-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34775: litessa, työttömyyden lisääntyessä ja yleisen tulo-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34776: tason jopa alentuessa lihan kulutus on vaarassa
34777: alentua entisestään. Tämä tulisi edelleenkin vai-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34778: keuttamaan niin lihaliikkeiden kuin lihantuotta-             pikaisen lihan alennusmyynnin järjestä-
34779: jienkin asemaa maassamme. Tämän takia olisi                  miseksi, jotta teurastamoiden ja lihatuk-
34780: pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla lihan          kukaupan varastoissa olevat runsaat li-
34781: kulutusta maassamme voitaisiin kohottaa. Par-                hamäärät saataisiin myydyksi ja lihan-
34782: haiten tämä kävisi päinsä lihan hintaa olennai-              tuottajilla olevat täysikasvuiset teuras-
34783: sesti alentamalla eli lihan alennusmyynnin järjes-           eläimet myydyiksi?
34784: 
34785:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1991
34786: 
34787:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
34788: 
34789: 
34790: 
34791: 
34792: 2!0300M
34793: 2                                          1991 vp -   KK 229
34794: 
34795: 
34796: 
34797: 
34798:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34799: 
34800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1991 asteittain sekä sian- että naudanlihalle kum-
34801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mallekin 13 milj. kg. Lisäksi lihajalosteissa lihaa
34802: olette 13 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-         viedään yhteensä noin 9 milj. kg.
34803: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Lihan kulutusrakenne on vinoutunut siten,
34804: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        että ruhon arvo-osista on ajoittain niukkuutta,
34805: Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        kun taas luuta ja rasvaa sisältäville ruhonosille
34806: myksestä n:o 229:                                      on vaikea löytää markkinoita. Lihavarastot pai-
34807:                                                        nottuvatkin huomattavissa määrin viimeksi
34808:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          mainittuihin tuotteisiin. Ruhon vähempiarvoisia
34809:        pikaisen lihan alennusmyynnin järjestä-         osia käytetään lihajalosteiden raaka-aineena.
34810:        miseksi, jotta teurastamoiden ja lihatuk-       Lihajalosteiden vienti on suuntautunut lähinnä
34811:        kukaupan varastoissa olevat runsaat li-         Neuvostoliittoon ja elintarvikeavuksi. Odotetta-
34812:        hamäärät saataisiin myydyksi ja lihan-          vissa on, että leikatun lihan varastoja pystytään
34813:        tuottajilla olevat täysikasvuiset teuras-       pienentämään edelleenkin jalosteviennin kautta,
34814:        eläimet myydyiksi?                              mitä koskevat lisätoimenpiteet ovat parhaillaan
34815:                                                        valmisteltavana.
34816:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Maa- ja metsätalousministeriössä on harkittu
34817: vasti seuraavaa:                                       lihan erityismyyntejä kotimaahan tuetun viennin
34818:                                                        vaihtoehtona. Huomattavin ongelma lihan alen-
34819:    Naudan- ja sianlihan tuottajahintataso alittaa      nusmyynnin toteuttamisessa on se, ettei alennet-
34820: voimassa olevat tavoitehinnat selvästi. Naudan-        tu hinta juurikaan lisää lihan nettokulutusta,
34821: lihassa tavoitehinnat alittuvat runsaalla 11 pro-      vaan lihaa ostetaan kotitalouksien pakastimiin.
34822: sentilla ja sianlihassa runsaalla 7 prosentilla.       Siten lihan kulutus alennusmyynnin jälkeen
34823: Vallitsevan tuottajahintatason taustalla on usei-      muodostunee tavanomaista alhaisemmaksi siitä
34824: ta syitä, muun muassa sivutuotteiden hintojen          aiheutuvine ylituotanto- ja markkinointiongel-
34825: huomattava aleneminen, lihan kilpailuaseman            mineen. Lihan alennusmyyntien toteuttamista
34826: kiristyminen markkinoilla (siipikarjanliha, kirjo-     vaikeuttaa myös se, että alennusten pitäisi koh-
34827: lohi), lihan alkutuotevähennyksen aleneminen ja        distua jo aikaisemmin mainittuihin vähempiar-
34828: teurastamoalan sisäisen kilpailurakenteen muut-        voisiin ruhonosiin, joiden kulutuksen lisäänty-
34829: tuminen. Lihaa oli enimmillään varastossa maa-         minen alennetullakin hinnalla jäisi vähäiseksi.
34830: liskuussa 1991 runsaat 17,5 milj. kg. Tällä het-       Koska lihan, kuten muidenkin elintarvikkeiden,
34831: kellä lihaa on varastossa vajaat 14 milj. kg, mikä     hinnoittelu jalostuksen ja kaupan portaissa on
34832: vastaa vuotta aikaisemmin vallinnutta varasto-         vapaata, käytännössä ei lisäksi pystyttäisi var-
34833: tasoa.                                                 mistamaan, että alennettu hinta tulisi kokonai-
34834:    Välittömästi valtiovalta vaikuttaa lihan hinta-     suudessaan kuluttajan hyödyksi.
34835: ja markkinatilanteeseen lihan viennin ja vientitu-        Edellä esitettyyn viitaten hallitus aikoo kui-
34836: en kautta. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvios-         tenkin edelleen selvittää lihan alennusmyynnin
34837: sa lihan ja lihajalosteiden vientitukeen osoitettiin   toteuttamismahdollisuuksia. Tuotantoa tasapai-
34838: yhteensä 350 milj. mk. I ja II lisämenoarvioissa       nottamalla ja suunnitelmallisella lihan vienti- ja
34839: hallitus on esittänyt vientituen korottamista 165      tuontipolitiikalla hallitus tulee pyrkimään siihen,
34840: milj. mk:lla eli 515 milj. mk:aan. Tulo- ja meno-      että lihamarkkinat tasapainottuvat ja että tavoi-
34841: arvion rajoissa maatalouden markkinointineu-           tehinnat voidaan kohtuudella saavuttaa.
34842: vosto on myöntänyt vientivaltuuksia vuonna
34843: 
34844:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1991
34845: 
34846:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
34847:                                           1991 vp -    KK 229                                            3
34848: 
34849: 
34850: 
34851: 
34852:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
34853: 
34854:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           köttförädlingsprodukterna, sammanlagt ca 9
34855: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av         milj. kg.
34856: den 13 september 1991 tili vederbörande med1em            Strukturen i köttkonsumtionen har blivit på
34857: av statsrådet översänt avskrift av följande av         så sätt snedvriden att det tidvis råder brist på de
34858: riksdagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörs-          värdefulia delarna av slaktkroppen medan det
34859: mål nr 229:                                            åter är svårt att finna en marknad för sådana
34860:                                                        delar av slaktkroppen som innehålier ben och
34861:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fett. Tili stor del består lagrenjust av de sistnäm-
34862:        ta för att snabbt få tili stånd en köttreali-   da produkterna. De delar av slaktkroppen som
34863:        sation så att de stora köttmängder som          är mindre värda används som råmaterial i kött-
34864:        finns i slakteriernas och köttpartiaffå-        förädlingsprodukter. Exporten av köttföräd-
34865:        rernas lager blir sålda och köttproducen-       lingsprodukter går närmast tili Sovjetunionen
34866:        terna får sina fuliväxta slaktdjur sålda?       och tili livsmedelshjälp. Det är att vänta att
34867:                                                        lagren av styckat kött ytterligare kan minskas
34868:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          genom export av de förädlade produkterna.
34869: anföra följande:                                       Vidare åtgärder beträffande denna export är
34870:                                                        under beredning.
34871:     Producentprisnivån för nöt- och svinkött              Inomjord- och skogsbruksministeriet har man
34872: understiger klart de gäliande riktpriserna. Priser-    övervägt specialförsäljning i hemlandet som ett
34873: na på nötkött understiger riktpriserna med drygt       alternativ tili den understödda exporten. Det
34874: 11 % och priserna på svinkött understiger rikt-        största problemet när det gäller att genomföra en
34875: priserna med drygt 7 %. Det finns många orsaker        köttrealisation är att det sänkta priset knappast
34876: tili den nuvarande producentprisnivån, bl.a. den       ökar nettokonsumtionen av kött, utan köttet
34877: märkbara sänkningen av priserna på biproduk-           köps av hushållen för djupfrysning. Det leder tili
34878: ter, den skärpta konkurrensen på köttmarkna-           att köttkonsumtionen efter realisationen blir
34879: den (kött av fjäderfä, regnbågsforeli), sänkning-      mindre än vanligt med överproduktions- och
34880: en av primärproduktavdraget och den struktu-           marknadsföringsproblem som följd. Men en
34881: relia förändringen i konkurrensen inom slakteri-       köttrealisation försvåras också därav att det är
34882: branschen. I mars 1991 var köttlagren som              de tidigare nämnda sämre delarna av slakt-
34883: störst, drygt 17,5 milj. kg. F ör närvarande finns     kroppen som borde realiseras och ett sänkt pris
34884: det knappt 14 milj. kg kött i lagren, vilket           på dem skulle ge en minimal konsumtionsök-
34885: motsvarar den mängd som fanns i lagren ett år          ning. Eftersom prissättningen av kött, såsom av
34886: tidigare.                                              andra livsmedel är fri både i förädlings- och han-
34887:     Statsmakten påverkar köttets pris- och mark-       delsleden, kan man inte i praktiken försäkra sig
34888: nadsläge direkt genom köttexporten och ex-             om att det nedsatta priset i sin helhet kommer
34889: portstödet för kött. I årets budget anvisades          konsumenterna tili godo.
34890: sammanlagt 350 milj. mk tili exportstöd för kött          Med hänvisning tili det ovan anförda ämnar
34891: och köttförädlingsprodukter. I I och II tiliäggs-      regeringen dock vidare utreda möjligheter att
34892: budgeten föreslår regeringen en höjning av ex-         genomföra en köttrealisation. Regeringen strä-
34893: portstödet med 165 milj. mk, dvs. tili 515 milj.       var efter att genom en balanserad produktion
34894: mk. Inom ramen för budgeten har marknads-              och en planmässig politik för export och import
34895: föringsrådet för lantbruket 1991 successivt bevil-     av kött få en balanserad köttmarknad och att
34896: jat exportfulimakter på 13 milj. kg var för både       riktpriserna nås på ett skäligt sätt.
34897: svin- och nötkött. Dessutom exporteras kött i
34898: 
34899:      Helsingforsden 15 oktober 1991
34900: 
34901:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
34902:                                                1991 vp
34903: 
34904: 
34905: Kirjallinen kysymys 230
34906: 
34907: 
34908: 
34909: 
34910:                                    Mäkelä ym.: Sipulien maahantuonnin rajoittamisesta
34911: 
34912: 
34913:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34914: 
34915:    Julkisuudessa on hiljattain esiintynyt tietoja,   maan se, että kotimaassa tuotettuja elintarvik-
34916: että maassamme on paikoin ajettu kaatopaikoil-       keita tuhotaan ja tuodaan tilalle ulkomaisia
34917: le useita kymmeniä tonneja kotimaista sipulia.       tuotteita. Lisäksi toimenpide on kansantaloudel-
34918: Kyseisten tuotteiden rahallinen arvo on varsin       lisesti täysin järjetön vallitsevan vakavan lama-
34919: merkittävä ja niiden voidaan olettaa olevan          kauden aikana.
34920: varsin korkealaatuisia kotimaisia elintarvikkei-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34921: ta. Samaan aikaan on ulkomailta tuotu kiintiöi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34922: den puitteissa sipuleita, jotka ovat korvanneet      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34923: kotimaisen sipulin kysyntää. Näin ollen ulko-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34924: mainen tuonti on aiheuttanut käytännössä koti-
34925: maisten sipuleiden jäämisen varastoon ja tämän
34926: takia niiden ajamisen kaatopaikoille.                          Tietääkö Hallitus, että kotimaista si-
34927:    Kyseisenlaatuinen menettely on täysin järje-             pulia on hiljattain toimitettu kaatopai-
34928: töntä. Samaa on tiettävästi tapahtunut myös                 koille useita kymmeniä tonneja samaan
34929: joinakin vuosina perunan osalta. Suomessa                   aikaan, kun ulkomailta on tuotu vastaa-
34930: maksetaan tällä hetkellä eurooppalaisittain ehkä            via määriä vastaavaa tuotetta ja tällä
34931: kaikkein korkeimpia elintarvikkeiden vähittäis-             tavalla aiheutettu kansantaloudelle mer-
34932: hintoja. Tätä tilannetta ei ole omiaan helpotta-            kittäviä tappioita?
34933: 
34934:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1991
34935: 
34936:                      Tina Mäkelä                              Hannu Suhonen
34937: 
34938: 
34939: 
34940: 
34941: 210300M
34942: 2                                       1991 vp -   KK 230
34943: 
34944: 
34945: 
34946: 
34947:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34948: 
34949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kesällä 1991 Saarioinen Oy anoi tuontilisens-
34950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siä 150 tonnille sipulia kurpitsasalaatin valmis-
34951: olette 13 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-      tusta varten. Tuotteen valmistusajankohta oli
34952: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    riippuvainen kurpitsan kypsymisestä. Yritys
34953: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     perusteli lisenssihakemustaan sillä, että kotimai-
34954: Tina Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      nen edellisvuotinen sipuli oli alkanut itää, joten
34955: kysymyksestä n:o 230:                               se ei enää soveltunut teolliseen prosessiin. Li-
34956:                                                     senssiviraston asianomaisen virkailijan tiedustel-
34957:           Tietääkö Hallitus, että kotimaista si-    lessa asiaa tukkuliikkeiltä nämä vahvistivat
34958:        pulia on hiljattain toimitettu kaatopai-     Saarioisten käsityksen edellisvuotisen kotimai-
34959:        koille useita kymmeniä tonneja samaan        sen sipulin itämisestä. Saarioinen Oy näki ainoa-
34960:        aikaan, kun ulkomailta on tuotu vastaa-      na tuonnin vaihtoehtona sen, että yritys joutuisi
34961:        via määriä vastaavaa tuotetta ja tällä       nostamaan sopimusviljelyksiltään keskenkasvui-
34962:        tavalla aiheutettu kansantaloudelle mer-     set kuluneen kasvukauden uudet sipulit, mikä ei
34963:        kittäviä tappioita?                          varmastikaan olisi ollut järkevää. Näillä perus-
34964:                                                     teilla lisenssivirasto myönsi 19.7.1991 tuontili-
34965:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         senssin 100 tonnille sipulia. Päätös oli tehtävä
34966: taen seuraavaa:                                     nopeasti ja tuolloin kesälomakaudella oli hanka-
34967:                                                     la tarkistaa, oliko vielä jossain päin Suomea
34968:    Maataloustuotteita tuodaan Suomeen paa-          itämätöntä sipulia vai ei. Jos sitä maassa oli, on
34969: sääntöisesti ainoastaan silloin, kun asianomaisen   valitettavasti todettava, että tällä kertaa kysyntä
34970: tuotteen kotimainen tuotanto ei riittävyyden tai    ja tarjonta eivät kohdanneet toisiaan kuten
34971: laadun vuoksi kata kysyntää. Tuontilisenssien       yleensä normaalissa markkinatilanteessa tapah-
34972: myöntämisessä pyritään ottamaan huomioon            tuu.
34973: paitsi kotimaisen maataloustuotannon tuotan-            Hallitus pitää huolen siitä, että lisenssivirasto
34974: toedellytykset myös maan elintarviketeollisuu-      myöntäessään elintarviketeollisuuden raaka-ai-
34975: den toimintaedellytykset. Sipuleita on viime        neille tuontilupia ottaa tasapuolisesti huomioon
34976: vuosien aikana tuotettu maassamme yli oman          maataloustuottajan, elintarviketeollisuuden ja
34977: tarpeemme. Tämän johdosta sipulin tuontiin ei       suomalaisen kuluttajan edut.
34978: yleensä ole myönnetty lisenssejä.
34979: 
34980:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1991
34981: 
34982:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
34983:                                           1991 vp -    KK 230                                           3
34984: 
34985: 
34986: 
34987: 
34988:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34989: 
34990:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Sommaren 1991 ansökte Saarioinen Oy om
34991: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        importlicens för 150 ton lök för tiliverkning av
34992: den 13 september 1991 tili vederbörande medlem        kurbitssallad. Tillverkningstidpunkten för pro-
34993: av statsrådet översänt avskrift av följande av        dukten var beroende av när kurbitsen mognade.
34994: riksdagsman Mäkelä m.tl. undertecknade spörs-         Företaget motiverade sin licensansökan med att
34995: mål nr 230:                                           den inhemska löken från i fjol hade börjat gro,
34996:                                                       vilket gjorde att den inte längre lämpade sig för
34997:           Ar Regeringen medveten om att tlera         den industrielia processen. Då vederbörande
34998:        tiotals ton inhemsk lök nyligen har trans-     tjänsteman vid licensverket hörde sig för i saken
34999:        porterats tili avstjälpningsplatserna sam-     hos partiaffärerna bekräftade de Saarioinens
35000:        tidigt som motsvarande mängder av              uppfattning om att fjolårets inhemska lök hade
35001:        denna produkt har importerats, vilket          börjat gro. Saarioinen Oy såg som enda alterna-
35002:        har medfört avsevärda samhällsekono-           tiv tili import att företaget skulie bli tvunget att
35003:        miska förluster?                               ta upp halvfärdiga nya lökar på sina kontrakts-
35004:                                                       odlingar, vilket säkert inte hade varit förnuftigt.
35005:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Med dessa motiveringar beviljade licensverket
35006: samt anföra följande:                                 19.7.1991 importlicens för 100 ton lök. Beslutet
35007:                                                       måste fattas snabbt och då, mitt i semesterperio-
35008:    Lantbruksprodukter importeras huvudsakli-          den, var det svårt att kontroliera om det någon-
35009: gen endast då den inhemska produktionen av            stans i Finland fanns lök som ännu inte hade
35010: ifrågavarande produkt kvantitativt elier kvalita-     börjat gro. Om så var fallet kan det tyvärr bara
35011: tivt inte kan tiligodose efterfrågan. Då importli-    konstateras att utbud och efterfrågan denna
35012: censer beviljas strävar man efter att, vid sidan av   gång inte möttes, vilket de vanligtvis gör i ett
35013: den inhemska lantbruksproduktionens produk-           normalt marknadslage.
35014: tionsförutsättningar, också beakta livsmedelsin-         Regeringen ser tili att licensverket, då det
35015: dustrins verksamhetsförutsättningar. Under de         beviljar tilistånd för import av råvaror för livs-
35016: senaste åren har lök odlats i större mängder än       medelsindustrin, i lika hög grad beaktar lant-
35017: vad vi behöver här i landet. Därför har licenser      bruksproducenternas, livsmedelsindustrins och
35018: för import av lök i alimänhet inte beviljats.         de finska konsumenternas intressen.
35019: 
35020:      Helsingfors den 11 oktober 1991
35021: 
35022:                                                                            Minister Pertti Salolainen
35023:                                                1991 vp
35024: 
35025: 
35026: Kirjallinen kysymys 231
35027: 
35028: 
35029: 
35030: 
35031:                                   Särkijärvi: Turvapaikkahakemusten käsittelyajan lyhentämisestä
35032: 
35033: 
35034: 
35035:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35036: 
35037:    Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta kuuli vii-           Nyt kuitenkin on julkisuudessa esitetty, että
35038: me keväänä asiantuntijoita ulkomaalaislaista.        eduskunnalle luvattu aikatavoite jää saavutta-
35039: Samassa yhteydessä käsiteltiin turvapaikkaha-        matta. Tämä siitäkin huolimatta, että turvapaik-
35040: kemusten käsittelyn nopeuttamista. Käsittelystä      kahakemusten määrä on vähentynyt ja monet
35041: vastaavat virkamiehet vakuuttivat, että kuluva-      hakijoista voidaan suoraan osoittaa takaisin
35042: na vuonna jo osoitetut resurssit mahdollistavat      kotimaahansa tilanteen siellä muututtua.
35043: hakemusruuhkan purkamisen ja pääsyn kolmen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35044: kuukauden käsittelyaikaan tämän vuoden lop-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
35045: puun mennessä.                                       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35046:     Kolme kuukautta ei ole pelkästään symboli-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35047: nen tavoite, vaan sen perusteella voidaan kieltää
35048: työluvat pakolaisilta. Tässä ajassa ei ole mahdol-             Aikooko Hallitus pitää kiinni edus-
35049: lista perehtyä paikalliseen kulttuuriin ja saada            kunnalle annetusta lupauksesta, jonka
35050: riittävästi opastusta uuteen ammattiin. Jos käsit-          mukaan turvapaikkahakemusten käsitte-
35051: telyaika olisi pitempi, voitaisiin lupa työskente-          lyssä päästään vuoden loppuun mennes-
35052: lyyn myöntää.                                               sä kolmen kuukauden käsittelyaikaan?
35053: 
35054:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1991
35055: 
35056:                                           Jouni J. Särkijärvi
35057: 
35058: 
35059: 
35060: 
35061: 210300M
35062: 2                                        1991 vp -   KK 231
35063: 
35064: 
35065: 
35066: 
35067:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35068: 
35069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perehdyttämisen ohella ulkomaalaiskeskuksessa
35070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on kevään aikana yhteistyössä muiden viran-
35071: olette 16 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       omaisten kanssa kehitetty 1.3.1991 voimaan tul-
35072: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     leen ulkomaalaislain vaatimat uudet menettely-
35073: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tavat ja asiakirjamallit. Voidaan todeta, että
35074: Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta   vasta kesälomien päätyttyä on ollut mahdollista
35075: kysymyksestä n:o 231:                                toden teolla paneutua purkamaan syntynyttä
35076:                                                      hakemusruuhkaa. Päätösten määrä onkin kään-
35077:            Aikooko Hallitus pitää kiinni edus-       tynyt kasvuun.
35078:         kunnalle annetusta lupauksesta, jonka           Eri yhteyksissä on puhuttu kolmen kuukau-
35079:         mukaan turvapaikkahakemusten käsitte-        den käsittelyajasta. Tällä on tarkoitettu käsitte-
35080:         lyssä päästään vuoden loppuun mennes-        lyaikaa ulkomaalaiskeskuksessa, johon on lisät-
35081:         sä kolmen kuukauden käsittelyaikaan?         tävä asian valmistelun ja tiedoksiautotoimenpi-
35082:                                                      teiden paikallispoliisilla vaatima aika. Koko-
35083:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         naiskäsittelyaika on näin laskettuna noin kuusi
35084: vasti seuraavaa:                 ·                   kuukautta. Puhuessaan kolmesta kuukaudesta
35085:                                                      virkamiehet ovat tarkoittaneet tavoiteaikaa,
35086:    Hakijoiden määrä ei ole viime vuodesta vä-        johon pyritään.
35087: hentynyt vaan on tämän hetken tietojen mukaan           Hakemusten määriin vaikuttavat maailman
35088: nousussa. Turvapaikkahakemuksia käsittelevien        tapahtumat, jotka ovat vaikeasti ennustettavissa
35089: virkamiesten määrä on mitoitettu viime vuonna        ja hallituksen vaikutusmahdollisuuksien ulko-
35090: suoritettujen arvioiden mukaisesti käsittelemään     puolella. Kansainvälisesti vertaillen turvapaik-
35091: 2 OOO:n vuosittain maahan tulevan ulkomaalai-        kahakemusten käsittelyaika Suomessa on mui-
35092: sen hakemus.                                         den maiden tasoa. Käytettävissä oleviin resurs-
35093:    Nykyisellä henkilöstöllä hakemukset saatai-       seihin nähden se on jopa lyhyt. Huolimatta
35094: siin käsiteltyä riittävän nopeasti, jos voitaisiin   suurista paineista käsittelyn nopeuttamiseen pää-
35095: lähteä nk. nollatilanteesta. Ongelmallista on se,    töksenteossa on noudatettava hallintomenettely-
35096: että hakijoiden määrä alkoi voimakkaasti lisään-     lakia, ulkomaalaislakia ja oikeuskäytännöstä
35097: tyä loppuvuodesta 1989, mutta uusi henkilöstö        johtuvia perusperiaatteita. Mainittujen lakien
35098: saatiin ulkomaalaiskeskukseen vasta huhtikuus-       säätämisessä on keskeisenä pidetty oikeusturva-
35099: sa 1991. Kuluneena aikana oli käsittelyä odotta-     näkökohtien huomioonottamista. Säädökset ja
35100: vien hakemusten määrä ehtinyt kasvaa jo noin         oikeuskäytäntö asettavat määrätyt vaatimukset
35101: 2 SOO:aan. Varsinaisesti ruuhkan purkamiseen         menettelylle ja päätöksien sisällölle selviltäkin
35102: ulkomaalaiskeskuksella on ollut mahdollisuus         tuotuvissa tapauksissa.
35103: käyttää muualta valtionhallinnosta tänne tila-          Sisäasiainministeriössä on kaikki mahdolli-
35104: päisesti työskentelemään määrättyä henkilöstöä.      nen työvoima irrotettu turvapaikka-asioiden
35105: Tällaisia virkamiehiä turvapaikkahakemuksien         käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Turvapaikkakäsit-
35106: käsittelyssä työskentelee tällä hetkellä kolme       telijöiden määrä on tällä hetkellä niin suuri kuin
35107: esittelytehtävissä ja kolme toimistotehtävissä,      näissä oloissa on mahdollista. Sisäasiainministe-
35108: joista puolet on kuitenkin aloittanut työskente-     riö pitää edelleen tavoitteena kolmen kuukauden
35109: lyn vasta syyskuun puolivälissä.                     käsittelyaikaa ulkomaalaiskeskuksessa. Koska
35110:    Pakolaisoikeus on uusi, verrattain monimut-       turvapaikanhakijoiden määrät vaikuttavat rat-
35111: kainen oikeudenala Suomessa, johon perehty-          kaisevasti käsittelyaikoihin, tavoitetta joudutaan
35112: nyttä henkilöstöä ei ole ollut saatavilla. Huhti-    tarkista maan.
35113: kuussa työskentelyn aloittaneen henkilöstön
35114:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1991
35115: 
35116:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
35117:                                           1991 vp -   KK 231                                            3
35118: 
35119: 
35120: 
35121: 
35122:                                      Till Riksdagens Herr Talman
35123: 
35124:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bete med andra myndigheter utvecklat nya förfa-
35125: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ringssätt och nya modeller för handlingar såsom
35126: den 16 september 1991 tili vederbörande medlem        den nya utlänningslagen som trädde i kraft den
35127: av statsrådet översänt avskrift av följande av        1.3.1991 förutsätter. Det kan konstateras att det
35128: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade         först efter semestrarna har varit möjligt att på
35129: skriftliga spörsmål nr 231:                           allvar börja behandla den stora mängden ansök-
35130:                                                       ningar som hopat sig vid utlänningscentralen.
35131:            Åmnar Regeringen hålla sitt löfte tili     Antalet fattade beslut har nu börjat växa.
35132:        riksdagen om att behandlingstiden för             Det har i olika sammanhang talats om en
35133:        asylansökningar kommer att fårkortas           behandlingstid om tre månader. Med detta har
35134:        tili tre månader fram tili slutet av året?     man avsett behandlingstiden vid utlänningscen-
35135:                                                       tralen tili viiken man måste tiliägga den tid som
35136:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          åtgår tili ärendets beredning och delgivningsåt-
35137: följande:                                             gärder vid den Iokala polisen. Den sammanlagda
35138:                                                       behandlingstiden blir sålunda ungefär sex måna-
35139:     Antalet asylsökande har inte minskat från i       der. När tjänstemännen har taiat om tre måna-
35140: fjol, utan enligt senaste uppgifter håller antalet    der har de avsett den målsatta tiden som man
35141: sökande på att öka. Antalet tjänstemän som be-        strävar tili.
35142: handlar asylansökningar har enligt beräkningar           Antalet ansökningar påverkas av händelserna
35143: som gjorts i fjol dimensionerats att behandla en      i världen som är svåra att förutspå och som står
35144: årlig ansökningsmängd om 2 000.                       utanför regeringens verkningsmöjligheter. Inter-
35145:     Den befintliga personalen skulie kunna be-        nationellt sett står behandlingstiden för asylan-
35146: handla ansökningarna tillräckligt snabbt, om          sökningar i Finland på samma nivå som i övriga
35147: man skulle kunna utgå från s.k. noliäge. Pro-         Iänder. Med hänsyn tili de tillgängliga resurserna
35148: blemet är det att sökandenas antal började kraf-      är tiden t.o.m. kort. Trots den hårda pressen att
35149: tigt växa i slutet av år 1989, men utlänningscen-     påskynda behandlingen måste Iagen om förvalt-
35150: tralen fick inte ny personai förrän i april 1991.     ningsförfarande, utlänningslagen och de grund-
35151: Under denna tid hade antalet obehandlade an-          principer som härrör från rättspraxisen följas då
35152: sökningar hunnit öka redan tili ca 2 500. För         beslut fattas. Då de förenämnda lagarna har
35153: att råda bot på den egentliga anhopningen av          stiftats har man ansett det viktigt att rättsskydds-
35154: ansökningar har utlänningscentralen haft möj-         aspekterna beaktas. Författningen och rätts-
35155: lighet att anlita personai som tillfälligt förord-    praxisen ställer vissa krav på förfarandet och in-
35156: nats tili utlänningscentralen från andra statliga     nehåliet i besluten t.o.m. i klara fall.
35157: verk. I asylsektionen arbetar nu tre sådana tjäns-       Vid inrikesministeriet har ali tiligänglig ar-
35158: temän som föredragande och tre som byråfunk-          betskraft lösgjorts för att behandla och avgöra
35159: tionärer. Hälften av dessa har dock inlett sitt       asylärenden. Antalet asylhandläggare är nu så
35160: arbete först i mitten av september.                   stort som det under rådande förhållanden kan
35161:      Flyktingrätten är i Finland ett nytt, relativt   vara. Inrikesministeriet strävar fortfarande tili
35162: komplicerat rättsområde och det har inte funnits      en behandlingstid om tre månader vid utlän-
35163:  tillgång tili personai som skulle vara förtrogen     ningscentralen. Då asylsökandenas antal på ett
35164:  med detta område. Vid sidan av inskolningen av       avgörande sätt påverkar behandlingstiderna,
35165:  den personai som inlett sitt arbete i april, har     måste inrikesministeriet revidera sitt mål.
35166:  utlänningscentralen under vårens lopp i samar-
35167: 
35168:      Helsingforsden 30 september 1991
35169: 
35170:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
35171:                             j
35172:                         j
35173:                         j
35174:                     j
35175:                     j
35176:                 j
35177:                 j
35178:             j
35179:             j
35180:         j
35181:         j
35182:     j
35183:     j
35184: j
35185: j
35186:                                                1991 vp
35187: 
35188: Kirjallinen kysymys 232
35189: 
35190: 
35191: 
35192: 
35193:                                   Kohijoki: Karjalan palauttamista koskevien neuvottelujen käyn-
35194:                                      nistämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
35195: 
35196: 
35197:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35198: 
35199:     Itsenäisyyden palauttaminen Baltian maille,      kaatunutta ja 200 000 haavoittunutta !san-
35200: Virolle, Latvialie ja Liettualle, joilta Neuvosto-   maamme puolustajaa oli vapautemme hintana.
35201: liitto noin 52 vuotta sitten ryöstösaaliina riisti      Aluemenetykset ja sotakorvaukset, jotka
35202: itsenäisyyden, on osoitus Neuvostoliitossa ta-       Suomen kansa on kokenut kansaamme kohdis-
35203: pahtuneista valtarakenteiden ja -järjestelmien       tuneeksi vääryydeksi, olisivat vielä korjattavissa,
35204: perusteellisista muutoksista. Baltian maiden itse-   jos Neuvostoliitto siihen suostuisi. Jos Neuvos-
35205: näistymistä joudutti niiden maiden oma aktiivi-      toliitto nykytilanteessaan ei haluaisi palauttaa
35206: suus - itsenäistymisvaatimukset, joista niitä        maksamiamme sotakorvauksia, niin ainakin me-
35207: myös rajulla väkivallan käytöllä yritettiin saada    nettämämme Karjalan, Sallan sekä Petsamon
35208: luopumaan. Mutta Baltian kansojen peräänan-          alueet se voisi Suomelle palauttaa. Sitä tarkoitta-
35209: tamattomuus ja lukuisien valtioiden myönteinen       va ehdotus Suomen taholta tulisi mielestäni
35210: suhtautuminen johtivat vihdoin itsenäisyyden         tehdä nyt, kun oikeudenmukaisuutta monissa
35211: saavuttamiseen.                                      asioissa muistuttava hallintotapa ja -menettely
35212:     Myöntäessään itsenäisyyden Virolle, Latvialie    näyttää Neuvostoliitossa vakiintuvan. Puheena
35213: ja LiettualJe Neuvostoliiton voidaan katsoa          olevien alueiden palauttaminen tulisi nähdäkseni
35214: samalla myöntäneen sen vääryyden, mikä tapah-        hyvin merkittävällä tavalla vahvistamaan mui-
35215: tui viikkoa ennen toisen maailmansodan sytty-        den suurvaltojen ja koko maailmankin luotta-
35216: mistä Stalinin johtaman Neuvostoliiton sekä          musta Neuvostoliittoa kohtaan.
35217:  Hitlerin johtaman Saksan kesken tehdyn etupii-         Suomelle ja suomalaisiJle Karjalan, Sallan
35218: rijakoa koskevan sopimuksen seurauksena. Sii-        sekä Petsamon alueen palauttaminen tulisi mer-
35219:  nä sopimuksessa sopijapuolet mm. katsoivat          kitsemään työtä, toimeentuloa ja koko talou-
35220:  Baltian sekä Suomen kuuluvan Neuvostoliiton         temme vaurastumista.
35221: etu piiriin.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35222:     Toisin kuin Baltian maat, Suomi ei taipunut      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35223:  Stalinin johtaman Neuvostoliiton esittämiin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35224:  aluevaatimuksiin, joihin suostuminen käytän-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35225:  nössä olisi merkinnyt samaa, mitä tapahtui Bal-
35226:  tiassa - miehitystä ja itsenäisyyden menetystä.
35227:  Talvi- ja jatkosodan vuosina taisteleva Suomi                 Aikooko Hallitus omalta osaltaan
35228:  pystyi säilyttämään maamme itsenäisenä. Se oli             ryhtyä toimenpiteisiin neuvottelujen ai-
35229:  koko kansan taistelua maahamme valheen var-                kaansaamiseksi Neuvostoliiton kanssa
35230: jossa hyökänneitä valtavia venäläisiä voimia vas-           sen hallussa olevien Karjalan, Sallan sekä
35231:  taan. Saavutimme torjuntavoiton. Mutta ryöstö-             Petsamon alueiden palauttamiseksi Suo-
35232:  saaliina Neuvostoliitto otti Suomelta Karjalan,            melle, jolloin etupiirijaosta elokuussa
35233:  Sallan ja Petsamon alueet. Aluemenetykset,                 1939 Stalinin johtaman Neuvostoliiton
35234:  suunnattoman suuret Neuvostoliiton vaatimat                sekä Hitlerin johtaman Saksan kesken
35235:  sotakorvaukset sekä yli 400 000 kotiseutunsa               tehdyn sopimuksen seurauksena synty-
35236: Ja kotinsa menettänyttä sekä noin 86 000                    neitä vääryyksiä voitaisiin korjata?
35237: 
35238:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
35239: 
35240:                                           Maunu Kohijoki
35241: 
35242: 210300M
35243: 2                                       1991 vp -   KK 232
35244: 
35245: 
35246: 
35247: 
35248:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35249: 
35250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aluevaatimusten esittämisestä toisille valtioille.
35251: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Suomella ei ole aikomuksia esittää vaatimuksia,
35252: olette 17 päivänä syyskuuta 1991 päivätyllä kir-    jotka koskevat Neuvostoliiton oikeutta luovu-
35253: jeellänne toimittanut valtioneuvoston asianomai-    tettuihin alueisiin.
35254: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ko-        Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdolli-
35255: hijoen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-    suutta, että näistä alueista tai niiden käyttämi-
35256: tä n:o 232:                                         sestä voitaisiin tulevaisuudessa neuvotella uudel-
35257:                                                     ta pohjalta, mikäli naapurimaallamme on siihen
35258:           Aikooko Hallitus omalta osaltaan          valmius. Todettakoon, että ETYKin päätösasia-
35259:        ryhtyä toimenp1te1S1m neuvottelujen          kirjan mukaan rajoja voidaan muuttaa kansain-
35260:        aikaansaamiseksi Neuvostoliiton kanssa       välisen oikeuden mukaisesti rauhanomaisin kei-
35261:        sen hallussa olevien Karjalan, Sallan sekä   noin ja sopimusteitse.
35262:        Petsamon alueiden palauttamiseksi Suo-          Suomi pyrkii aioitteellisesti ja määrätietoisesti
35263:        melle, jolloin etupiirijaosta elokuussa      edistämään eri alojen kanssakäymistä itärajan
35264:        1939 Stalinin johtaman Neuvostoliiton        tuntumassa sijaitsevien lähialueiden kanssa. Vii-
35265:        sekä Hitlerin johtaman Saksan kesken         me vuosina on päästy laajentuvaan vuorovaiku-
35266:        tehdyn sopimuksen seurauksena synty-         tukseen mm. talouden, kulttuurisuhteiden ja tu-
35267:        neitä vääryyksiä voitaisiin korjata?         rismin aloilla. Hallituksen tarkoituksena on jat-
35268:                                                     kaa tämän yhteistyön kehittämistä erityisen lähi-
35269:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alueyhteistyötä koskevan ohjelman puitteissa.
35270: vasti seuraavaa:                                    Venäjän kanssa Suomi pyrkii myös aikaansaa-
35271:                                                     maan puitesopimuksen yhteistyöstä Murmans-
35272:    Suomi on liittoutuneiden valtioiden kanssa       kin, Karjalan ja Pietarin alueiden kehittämiseksi.
35273: vuonna 1947 solmitussa Pariisin rauhansopi-         Neuvostoliiton uudistukset voivat tulevaisuu-
35274: muksessa hyväksynyt Karjalan, Petsamon ja           dessa avata suomalaisten osallistumiselle Karja-
35275: eräiden muiden alueiden luovuttamisen Neuvos-       lan ja muiden lähialueiden kehittämiseen aivan
35276: toliitolle. Suomi on myös yhdessä muiden            uusia mahdollisuuksia, joita hallitus pyrkii luon-
35277: ETYK-maiden kanssa sitoutunut pidättymään           nollisesti eri tavoin edistämään.
35278: 
35279:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1991
35280: 
35281:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
35282:                                          1991 vp -   KK 232                                              3
35283: 
35284: 
35285: 
35286: 
35287:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35288: 
35289:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hos andra stater. Finland har inte för avsikt att
35290: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       framstälia krav som gälier Sovjetunionens rätt
35291: den 17 september 1991 tili vederbörande medlem       tili de områden som överlåtits.
35292: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Detta utesluter dock inte möjligheten att för-
35293: riksdagsman Kohijoki undertecknade spörsmål          handlingar i framtiden kunde föras på ny basis
35294: nr 232:                                              om dessa områden elier om användningen av
35295:                                                      dem, om vårt grannland är redo för detta. Det
35296:           Ämnar Regeringen för sin del vidta         kan konstateras att enligt KSSE-slutakten kan
35297:        åtgärder för att åstadkomma förhand-          gränser ändras i enlighet med folkrätten, på
35298:        lingar med Sovjetunionen om återställan-      fredlig väg och genom överenskommelser.
35299:        de av områdena Karelen, Salla och Petsa-          Finland strävar efter att på ett initiativrikt och
35300:        mo, vilka Sovjetunionen har i sin besitt-     målmedvetet sätt främja kontakterna på olika
35301:        ning, varvid orättvisorna tili följd av den   områden melian närområdena i närheten av
35302:        överenskommelse om intressesfårer som         östgränsen. Under de senaste åren har man
35303:        ingicks i augusti 1939 melian Stalinledda     uppnått en allt större växelverkan bl.a. inom
35304:        Sovjetunionen och Hitlertyskland kunde        områdena för ekonomi, kulturelia förbindelser
35305:        avlägsnas?                                    och turism. Regeringen avser att fortsätta ut-
35306:                                                      vecklandet av detta samarbete inom ramen för
35307:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ett särskilt program för närområdessamarbetet.
35308: samt anföra följande:                                Finland strävar också efter ett ramavtal med
35309:                                                      Ryssland om samarbete för utvecklande av
35310:   Finland har i fredsfördraget med de aliierade      områdena Murmansk, Karelen och S:t Peters-
35311: makterna i Paris år 1947 godkänt överlåtelsen av     burg. Reformerna i Sovjetunionen kan i framti-
35312: Karelen, Petsamo och vissa andra områden tili        den öppna helt nya möjligheter för finländarna
35313: Sovjetunionen. Finland har också tilisammans         att delta i utvecklandet av Karelen och övriga
35314: med de övriga KSSE-länderna utfäst sig att           närområden, något som regeringen självfaliet
35315: avhålia sig från att framstälia territorielia krav   försöker främja på olika sätt.
35316: 
35317:      Helsingforsden 15 oktober 1991
35318: 
35319:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
35320:                                               1991 vp
35321: 
35322: Kirjallinen kysymys 233
35323: 
35324: 
35325: 
35326: 
35327:                                  von Bell ym.: Junanvaunutuotannon turvaamisesta Pohjois-Suo-
35328:                                      messa
35329: 
35330: 
35331:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35332: 
35333:    Rautaruukki-konserniin kuuluva junanvau-        toimitukset noin 180 miljoonan markan arvosta
35334: nuja valmistava Oy Transtech Ltd on merkittä-      vuonna 1991 Neuvostoliitolle myönnettävään
35335: vä työllistäjä Vuolijoen, Taivalkosken ja Posion   puiteluottoon tai vastaavaan takausjärjestelyyn.
35336: kunnissa. Kaikkiaan Transtechin palveluksessa      Tällainen päätös tulisikin tehdä välittömästi,
35337: on noin 1 200 henkilöä. Tähän saakka yhtiön        jotta tuotanto turvattaisiin ja työntekijöiden
35338: vaunutuotanto on ollut liiketaloudellisesti kan-   lomautuksilta ja irtisanomisilta vältyttäisiin.
35339: nattavaa eikä ole tarvinnut yhteiskunnan tukea.    Yhtiön kaatuminen merkitsisi tuhannen ihmisen
35340:    Neuvostoliiton tilanteessa on kuitenkin ta-     työttömyyden lisäksi myös alueen kuntien talou-
35341: pahtunut muutos huonompaan. Transtechin            dellisen tilanteen jyrkkää heikkenemistä.
35342: pääasiakkaan SNTL:n rautateiden rahoitusvai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35343: keuksien vuoksi vienti Neuvostoliittoon ei ole     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35344: toiminut siten kuin on sovittu. Neuvostoliittoon   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35345: suuntautuva vaunutuotanto on nyt pysäytetty ja     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35346: henkilöstö on lomautettu. Lomautukset voivat
35347: laajentua koskemaan lähes tuhatta henkilöä                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35348: pääasiassa Pohjois-Suomessa.                              ryhtyä turvatakseen Oy Transtech Ltd:n
35349:    Yhtiön toiminta loppuvuodeksi 1991 voitai-             junanvaunutuotannon ja työllisyyden
35350: siin turvata sisällyttämällä Transtechin vaunu-           Otanmäessä, Taivalkoskella ja Posiolla?
35351: 
35352:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
35353: 
35354:           Aarno von Bell               Antti Kalliomäki              Tarja Halonen
35355:           Timo Roos                    Jouni Backman                 Kari Urpilainen
35356:           Liisa Jaakonsaari            Matti Luttinen                Maija Rask
35357:           Marja-Leena Viljamaa         Marjatta Vehkaoja             Reijo Laitinen
35358:           Leena Luhtanen               Arja Ojala                    Matti Vähänäkki
35359:           Jukka Roos                   Virpa Puisto                  Riitta Myller
35360:           Lauri Metsämäki              Antero Kekkonen               Pentti Lahti-Nuuttila
35361:           Iiris Hacklin                Jukka Gustafsson              Raimo Vuoristo
35362:           Tarja Kautto                 Kyllikki Muttilainen          Erja Lahikainen
35363:           Jussi Ranta                  Kari Rajamäki                 Mikko Rönnholm
35364:           Marja-Liisa Tykkyläinen      Tuulikki Hämäläinen           Anna-Liisa Kasurinen
35365:           Jouko Skinnari               Sinikka Hurskainen            Reijo Lindroos
35366:           Kerttu Törnqvist             Lea Savolainen                Arja Alho
35367: 
35368: 
35369: 
35370: 
35371: 210300M
35372: 2                                      1991 vp -   KK 233
35373: 
35374: 
35375: 
35376: 
35377:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35378: 
35379:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vaunutuotannon riippuvuutta Neuvostoliitosta
35380: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ja Valmetin kiskokalustotuotannon riippuvuutta
35381: olette 17 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-     kotimaisista asiakkaista.
35382: jeenne n:o 813 ohella toimittanut valtioneuvos-        Tämän vuoden aikana kärjistyneet Neuvosto-
35383: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     liiton taloudelliset vaikeudet sekä samaan aikaan
35384: sanedustaja Aarno von Bellin ym. näin kuulu-       tapahtunut Suomen ja Neuvostoliiton kaupan
35385: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 233:          siirtyminen clearing-kaupasta vaihdettavilla va-
35386:                                                    luutoilla käytävään kauppaan pysähdyttivät
35387:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Transteehin vaunutoimitukset Neuvostoliittoon,
35388:        ryhtyä turvatakseen Oy Transteeh Ltd:n      koska tilaajalla ei ollut länsivaluuttaa vaunujen
35389:        junanvaunutuotannon ja työllisyyden         maksuun.
35390:        Otanmäessä, Taivalkoskella ja Posiolla?         Vaunutoimitusten pysähtymisen takia Trans-
35391:                                                    teehilla oli pahimmillaan varastossa noin 500
35392:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        valmista vaunua, ja yhtiö joutui lomauttamaan
35393: taen seuraavaa:                                    lähes kaiken Neuvostoliiton vaunutuotannossa
35394:                                                    olleen henkilöstön.
35395:     Rautaruukin vuonna 1985 Otanmäessä ja Tai-         Tällä hetkellä Otanmäen tehtaan henkilöstös-
35396: valkoskella aloittama erikoistavaravaunutuotan-    tä on lomautettuna tai lyhennetyllä työviikolla
35397: to perustuu Rautaruukin ja neuvostoliittolaisen    75% sekä Taivalkosken ja Mustavaaran henki-
35398: tilaajan allekirjoittamaan puitesopimukseen,       löstöstä 85 %.
35399: jonka mukaan Rautaruukki rakensi Suomeen               Syntyneen tilanteen helpottamiseksi Trans-
35400: vaunutehtaat ja neuvostoliittolainen tilaaja si-   teeh on mahdollisuuksien mukaan järjestänyt
35401: toutui ostamaan tehtaan tuotannon ainakin          Neuvostoliiton vaunutuotannossa olleelle henki-
35402: vuoteen 1995 asti.                                 löstölle korvaavia työpaikkoja länsivaunutuo-
35403:      Tuotannollisena yhteistyönä toteutettu eri-   tannosta sekä etsinyt erilaisia konepajatöitä
35404: koisvaunutuotanto toimi vuosina 1986-1990          vaunutuotannon tueksi.
35405: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan jo silloiset           Lähivuosia ajatellen ainoan pysyvän ratkai-
35406: vaikeudet huomioon ottaen varsin hyvin. Vuo-       sun Transteehin tilanteeseen tuo Neuvostoliit-
35407: sittaiset vaunumäärät jäivät kaupan vaikeuksien    toon suuntautuvan vaunutuotannon uudelleen
35408: takia alle sovittujen määrien, mutta muilta osin   käynnistyminen ja toteutuminen sopimusten
35409: liiketoiminta on ollut suunnitelmien mukaista.     mukaisesti. Tämän toteuttamiseksi Transteeh on
35410: Otanmäen tehtaalla on työskennellyt vuosittain     käynyt jatkuvasti neuvotteluja sekä neuvostoliit-
35411: 700-800 henkilöä ja Taivalkosken tehtaalla         tolaisten että uudessa tilanteessa venäläisten
35412: sekä siihen liittyvässä Mustavaaran konepajassa    asiakkaiden ja poliittisten päättäjien kanssa.
35413: 200-250 henkilöä. Tämän lisäksi suorissa ali-      Näissä neuvotteluissa päästiin jo kesäkuussa
35414: hankinnoissa on vuosittain työskennellyt eri       vuoden 1991 osalta osittaiseen ratkaisuun, mutta
35415: puolilla Suomea 100-200 henkilöä.                  Neuvostoliiton elokuisen vallankaappausyrityk-
35416:     Neuvostoliittoon suuntautuvan tuotannon        sen takia tilanne on nyt epäselvä. Lisäksi neuvot-
35417: lisäksi vaunuja on viime vuosien aikana viety      teluissa on vakuutettu tilaajaosapuolten ja poliit-
35418: myös Skandinaviaan ja Länsi-Eurooppaan noin        tisen johdon halua toteuttaa tehdyt sopimukset
35419: 10 % tehtaiden vuosittaisesta tuotannosta.         ja jatkaa vaunutilauksia Transtechilta, kunhan
35420:    Vuoden 1990 lopussa Rautaruukki ja Valmet       vain löydetään keinot vaunujen rahoittami-
35421: Oy yhdistivät kiskokalustotuotantonsa yhteiseen    seksi.
35422: yritykseen Oy Transteeh Ltd, josta Rautaruukki         Pystyäkseen auttamaan Transteehia ja teh-
35423: omistaa 75% ja Valmet 25 %. Toteutetulla toi-      daspaikkakuntia kauppa- ja teollisuusministeriö
35424: mialarationalisoinnilla pyrittiin keskittämään     asetti toukokuussa 1991 työryhmän selvittämään
35425: kotimainen alan osaaminen kilpailukyvyn pa-        Transteehin tehdaspaikkakuntien Vuolijoen,
35426: rantamiseksi sekä vähentämään Rautaruukin          Taivalkosken ja Posion muita teollistamisvaih-
35427:                                         1991 vp -      KK 233                                        3
35428: 
35429: toehtoja siinä tapauksessa, että Transteehin          puiteluotosta sopiminen on viivästynyt Neuvos-
35430: vaunutuotanto joko loppuu kokonaan tai supis-         toliiton muutosten takia, joten puiteluotto ei
35431: tuu olennaisesti nykyiseen verrattuna. Asetettu       esitetyssä muodossa enää ratkaisisi vaunutuo-
35432: työryhmä selvittää myös niitä toimenpiteitä, joi-     tannon uudelleenkäynnistämistä tämän vuoden
35433: hin valtiovalta voisi ryhtyä tukeakseen Trans-        aikana.
35434: teehin vaunutuotannon jatkumista.                         Ensimmäisen varsinaisen väliraporttinsa työ-
35435:    Työryhmä on antanut jo ensimmäisen toi-            ryhmä antaa lokakuun loppuun mennessä. Täs-
35436: menpide-esityksen, jossa se esittää vaunutoimi-       sä raportissa tulee olemaan useita esityksiä vau-
35437: tusten ottamista Suomen Neuvostoliitolle mah-         nutuotannon jatkuvuuden varmistamiseksi sekä
35438: dollisesti myöntämän puiteluoton piiriin. Suun-       Transteehin tehdaspaikkakuntien kehittämisek-
35439: niteltu puiteluotto on kuitenkin tarkoitettu kes-     si.
35440: keneräisten clearing-kauppojen loppuun saatta-            Valtioneuvosto harkitsee mahdollisia toimen-
35441: miseen, jolloin vuosittain jaksottunut vaunutuo-      piteitään Transteeh-työryhmän väliraportin poh-
35442: tanto ei täytä näitä kriteerejä, koska clearing-      jalta, minkä lisäksi valtioneuvosto työskentelee
35443: pohjaiset vaunusopimukset toteutettiin kaikki         Suomen ja Neuvostoliiton/Venäjän kaupan el-
35444: vuoden 1990 loppuun mennessä, jolloin myös            vyttämiseksi, niin että myös Transteehin vaunu-
35445: clearing-kauppa loppui. Toisaalta myös itse           tuotanto voitaisiin käynnistää uudelleen.
35446: 
35447:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1991
35448: 
35449:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
35450: 4                                       1991 vp -   KK 233
35451: 
35452: 
35453: 
35454: 
35455:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35456: 
35457:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        25 %. Med de branschrationaliseringar som har
35458: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      genomförts försökte man koncentrera det in-
35459: 813 av den 17 september 1991 tili vederbörande      hemska kunnandet på området för att förbättra
35460: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   konkurrenskraften samt minska Rautaruukkis
35461: de av riksdagsman von Beli m.fl. undertecknade      vagnsproduktions beroende av Sovjetunionen
35462: spörsmål nr 233:                                    och Valmets rälsmaterielproduktions beroende
35463:                                                     av inhemska kunder.
35464:           Vilka åtgärder har Regeringen för            Sovjetunionens ekonomiska svårigheter, som
35465:        avsikt att vidta för att trygga Oy Trans-    har accentuerats i år, samt den finsk-sovjetiska
35466:        tech Ltd:s tågvagnsproduktion och sys-       handelns övergång från clearing-handel tili han-
35467:        selsättningen i Otanmäki, Taivalkoski        del med konvertibla valutor under samma tid
35468:        och Posio?                                   fick Transtechs vagnsleveranser tili Sovjetunio-
35469:                                                     nen att stanna av, eftersom bestäliaren inte hade
35470:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        västvaluta att betala vagnarna med.
35471: samt anföra följande:                                  Till följd av att vagnsleveranserna stannade av
35472:                                                     hade Transtech, när läget var som värst, ca 500
35473:     Den produktion av specialgodsvagnar som         färdiga vagnar i lager och bolaget blev tvunget
35474: Rautaruukki inledde år 1985 i Otanmäki och          att fristälia så gott som hela den personai som
35475: Taivalkoski baserar sig på ett av Rautaruukki       hade varit sysselsatt med vagnsproduktionen tili
35476: och den sovjetiska bestäliaren undertecknat ram-    Sovjetunionen.
35477: avtal. I enlighet med detta avtal byggde Rauta-        I detta nu är 75 % av personaleni fabriken i
35478: ruukki vagnsfabriker i Finland och den sovjetis-    Otanmäki antingen fristälid elier har förkortad
35479: ka bestäliaren förband sig att köpa fabrikens       arbetsvecka och det samma gälier 85 % av perso-
35480: produktion åtminstone tili år 1995.                 naleni Taivalkoski och Mustavaara.
35481:     Specialvagnsproduktionen, som genomfördes          För att underlätta det uppkomna läget har
35482: i form av ett produktionsmässigt samarbete,         Transtech i mån av möjlighet ordnat ersättande
35483: fungerade synnerligen väl åren 1986-1990 då         arbetsplatser inom vagnsproduktionen till väst
35484: man beaktar de svårigheter som redan då före-       för den personai som varit sysselsatt med vagns-
35485: kom i handeln melian Finland och Sovjetunio-        produktionen tili Sovjet samt försökt hitta olika
35486: nen. De årliga vagnsmängderna nådde inte upp        verkstadsarbeten som stöd för vagnsproduktio-
35487: tili vad som överenskommits p.g.a. svårigheterna    nen.
35488: i handeln men tili övriga delar har affärsverk-        Med tanke på de närmaste åren är den enda
35489: samheten försiggått enligt planerna. I fabriken i   bestående lösningen på Transtechs situation att
35490: Otanmäki har årligen 700-800 personer arbetat       den vagnsproduktion som inriktas på Sovjet-
35491: och i fabriken i Taivalkoski samt i verkstaden i    unionen startas på nytt och genomförs enligt
35492: Mustavaara i anslutning tili denna fabrik sam-      avtalen. För att åstadkomma detta har Trans-
35493: manlagt 200-250 personer. Utöver detta har          tech fortsättningsvis förhandlat både med sovje-
35494: 100-200 personer på olika håli i landet varit       tiska och i den nya situationen också med ryska
35495: sysselsatta med direkta underleveranser.            kunder och politiska beslutsfattare. Vid dessa
35496:     Utöver den produktion som inriktar sig på       förhandlingar lyckades man redan i juni komma
35497: Sovjetunionen har vagnar under de senaste åren      fram tili en partieli lösning för år 1991, men tili
35498: exporterats också tili Skandinavien och Väst-       följd av statskuppsförsöket i augusti i Sovjet-
35499: europa uppgående tili ca 10 % av fabrikernas        unionen är situationen nu oklar. Dessutom har
35500: årliga produktion.                                  det vid förhandlingarna försäkrats att bestäliar-
35501:     Vid slutet av år 1990 slog Rautaruukki och      parten och den politiska ledningen är viliiga att
35502: Valmet Oy samman sin produktion av ruliande         genomföra de ingångna avta1en och fortsätta
35503: rälsmateriel tili ett gemensamt företag Oy Trans-   vagnsbestäliningarna från Transtech bara meto-
35504: tech Ltd, där Rautaruukki äger 75% och Valmet       der för att finansiera vagnarna kan hittas.
35505:                                            1991 vp -     KK 233                                         5
35506: 
35507:    För att kunna hjälpa Transtech och fabriks-          loppet av år 1990, då också clearing-handeln
35508: orterna tillsatte handels- och industriministeriet i    upphörde. Å andra sidan har också själva avta-
35509: maj 1991 en arbetsgrupp för att utreda vilka            landet om ramkrediten fördröjts tili följd av för-
35510: andra industrialiseringsalternativ det finns för        ändringarna i Sovjetunionen, vilket gör att
35511: Transtechs fabriksorter Vuolijoki, Taivalkoski          ramkrediten i föreslagen form inte kommer att
35512: och Posio i det fall att Transtechs vagnsproduk-        utgöra en lösning på möjligheterna att på nytt
35513: tion antingen helt tar slut eller inskränks väsent-     starta vagnsproduktionen i år.
35514: ligt järnfört med den nuvarande. Arbetsgruppen             Sin första egentliga mellanrapport avger ar-
35515: utreder också vilka åtgärder statsmakten kunde          betsgruppen vid utgången av oktober. I denna
35516: vidta för att stöda Transtechs fortsatta vagns-         rapport kommer det att finnas flera förslag om
35517: produktion.                                             hur en fortsatt vagnsproduktion kunde garante-
35518:    Arbetsgruppen har redan gett sitt första åt-         ras samt om hur Transtechs fabriksorter kunde
35519: gärdsförslag, enligt vilket vagnsleveranserna           utvecklas.
35520: borde omfattas av den ramkredit som Finland                Statsrådet överväger sina eventuella åtgärder
35521: eventuellt beviljar Sovjetunionen. Den planerade        på basis av Transtech-arbetsgruppens mellan-
35522: ramkrediten är dock avsedd för att slutföra             rapport. Dessutom arbetar statsrådet på att
35523: clearing-affårer som blivit på hälft, vilket gör att    uppliva handeln mellan Finland och Sovjetunio-
35524: vagnsproduktionen som fördelats årsvis inte             nen/Ryssland, varvid också Transtechs vagns-
35525: uppfyller dessa kriterier, eftersom de clearing-        produktion kunde inledas på nytt.
35526: baserade vagnsavtalen alla slutfördes inom
35527: 
35528:      Helsingfors den 21 oktober 1991
35529: 
35530:                                                        Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
35531:                                                 1991 vp
35532: 
35533: Kirjallinen kysymys 234
35534: 
35535: 
35536: 
35537: 
35538:                                    Alaranta ym.: Sairaanhoitopalvelujen turvaamisesta kesäajan sul-
35539:                                        kemisten aikana
35540: 
35541: 
35542:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35543: 
35544:    Sairaanhoitopiireissä on tehty suunnitelmia        todetaan, että "kiireellisen sairaanhoidon tar-
35545: kokonaisten sairaaloiden sulkemisesta ensi kesä-      peessa olevalle henkilölle on kuitenkin ama
35546: nä, jotta saataisiin aikaan säästöjä kuntien ja       annettava sairaanhoitoa".
35547: kuntainliittojen sairaanhoitomenoissa. Esimer-           Säästäminen pitäisi toteuttaa muuten kuin
35548: kiksi Pohjois-Pohjanmaalla aiotaan sulkea ko-         potilaiden kustannuksella. Sairaalat voisivat siir-
35549: konaan Raahen, Oulaskankaan ja Päivärinteen           tää esimerkiksi laitehankintojaan ja rakennusten
35550: sairaalat kukin noin kuukauden ajaksi. Oulun          kunnossapitoa yms. Ainakaan kaikissa sairaa-
35551: yliopistollisessa keskussairaalassa suljetaan eräi-   loissa ei ole laadittu vaihtoehtoisia säästöohjel-
35552: tä osastoja. Säästöjen lasketaan syntyvän siitä,      mia, jotka voisivat mahdollistaa sen, että jokin
35553: ettei vuosilomien ajaksi tarvitse palkata sijaisia.   osa alueellisesta sairaalasta olisi toiminnassa
35554:    Sairaalaliiton johtaja Jorma Back on toden-        sinäkin aikana, jolloin osa olisi suljettuna.
35555: nut julkisuudessa, että "sairaalat toteuttavat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35556: säästötoimensa niin, että kaikki kiireellistä eri-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35557: koissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat saavat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35558: avun" (HS 4.6.1991). Näin varmasti tapahtuukin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35559: esimerkiksi kaikilla keskussairaalapaikkakunnil-
35560: la ja niiden lähialueilla, koska keskussairaaloita              Miten Hallitus aikoo erikoissairaan-
35561: ei suljeta kokonaan, vaan mm. päivystyspolikli-              hoitolain mukaisesti turvata kansalaisten
35562: nikat jäävät toimimaan. Tilanne on potilastur-               tasapuoliset mahdollisuudet saada eri-
35563: vallisuuden ja nopean hoidon saamisen osalta                 koissairaanhoitoa sinä aikana, jolloin
35564: aivan toinen esimerkiksi Oulun läänin eteläosas-             ~oko alueellinen sairaala on suljettuna,
35565: sa, jossa koko Oulaskankaan sairaala ja Raahen               Ja
35566: aluesairaala aiotaan sulkea kuukaudeksi. Siellä                  voiko Hallitus lisätä terveyskeskusten
35567: eivät kansalaiset saa tuona aikana edellä mainit-            voimavaroja sairaaloiden sulkuajoiksi,
35568: tua "kiireellistä erikoissairaanhoitoa".                     jotta esimerkiksi kiireellinen erikoislää-
35569:     Erikoissairaanhoitolain 30 §:n 2 momentissa              käritasoinen hoito voidaan aina turvata?
35570: 
35571:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
35572: 
35573:                      Juhani Alaranta                           Markku Koski
35574: 
35575: 
35576: 
35577: 
35578: 210300M
35579: 2                                         1991 vp -   KK 234
35580: 
35581: 
35582: 
35583: 
35584:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35585: 
35586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        paikkojen käyttöä koskevat päätökset kuuluvat
35587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sairaanhoitopiirin toimivaltaan.
35588: olette 17 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-           Erikoissairaanhoitolaki antaa edellytykset
35589: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      myös palvelujen hajasijoittamiselle ja keskittä-
35590: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       miselle. Tavallisimpien erikoisalojen, kuten sisä-
35591: Alarannan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           tautien, kirurgian ja naistentautien, palveluja
35592: kysymyksestä n:o 234:                                 voidaan viedä suhteellisen lähelle ihmisiä. Niitä
35593:                                                       voidaan tuottaa myös yhteistyössä alueen ter-
35594:           Miten Hallitus aikoo erikoissairaan-        veyskeskusten kanssa. Sellaiset hoitotoimenpi-
35595:        hoitolain mukaisesti turvata kansalaisten      teet, jotka vaativat erityisosaamista ja monimut-
35596:        tasapuoliset mahdollisuudet saada eri-         kaisia laitteita, on syytä keskittää mahdollisim-
35597:        koissairaanhoitoa sinä aikana, jolloin         man harvoihin sairaaloihin.
35598:        koko alueellinen sairaala on suljettuna,          Kiireellistä hoitoa tarvitsevien palvelut on
35599:        Ja                                             jaettu siten, että terveyskeskukset vastaavat ta-
35600:           voiko Hallitus lisätä terveyskeskusten      vanomaisesta ensiavusta ja perushoidosta. Sai-
35601:        voimavaroja sairaaloiden sulkuajoiksi,         raanhoitopiirit taas vastaavat erikoislääkärita-
35602:        jotta esimerkiksi kiireellinen erikoislää-     soisista päivystyspalveluista. Päivystysluonteisia
35603:        käritasoinen hoito voidaan aina turvata?       palveluja ei voi koskaan olla jokaisen suomalai-
35604:                                                       sen välittömässä läheisyydessä. Suomessa kulje-
35605:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tusolosuhteet ovat kuitenkin niin hyvät, että
35606: taen seuraavaa:                                       välimatkat eivät yleensä aiheuta kohtuutonta
35607:                                                       hoitoon pääsyn viivästymistä. Päivystystoimin-
35608:    Erikoissairaanhoitolain keskeisenä lähtökoh-       taa ollaan juuri nyt rationalisoimassa, mikä
35609: tana on riittävien ja yhtäläisten erikoissairaan-     merkitsee yöaikaisten päivystyspisteiden määrän
35610: hoitopalvelujen saannin turvaaminen kaikissa          vähenemistä sekä terveyskeskuksissa että sairaa-
35611: osissa maata. Sairaanhoidossa tapahtuneen tek-        loissa. Tämä taas tekee mahdolliseksi voimava-
35612: nistymisen ja erikoistumisen myötä tämän ta-          rojen tehokkaamman käytön päiväsaikaan. Päi-
35613: voitteen saavuttaminen edellytti palvelujen jär-      vystyksistä tehdään päätökset sairaanhoitopii-
35614: jestämisvastuun säätämistä siten, että kansalais-     reissä ja terveyskeskuksissa.
35615: ten erikoissairaanhoidon järjestäminen on jon-            Kun erikoissairaanhoitolain myötä aikaisem-
35616: kin julkisen viranomaisen vastuulla. Erikoissai-      mat aluesairaalakuntainliitot lopetettiin, siirtyi-
35617: raanhoitolaissa tämä vastuu on selkeästi annettu      vät aluesairaalatkin sairaanhoitopiirin hallintaan
35618: sairaanhoitopiirin kuntainliitolle.                   ja niitä koskeva päätöksenteko tapahtuu sai-
35619:    Kun sairaanhoitopiirin kuntainliitolla on hal-     raanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirien hallinto-
35620: linnassaan ja käytettävänä kaikki alueellaan si-      elimien tehtävänä on valvoa, että palvelujen jär-
35621: jaitsevat erikoissairaanhoidon laitokset, jotka       jestämisessä otetaan riittävästi huomioon alueel-
35622: aikaisemmin kuuluivat useille kuntainliitoille,       liset seikat sekä kansalaisten tasapuoliset mah-
35623: voi se porrastaa palvelut tarkoituksenmukaisesti      dollisuudet saada palveluja.
35624: eri toimintapisteiden välillä. Tämä merkitsee            Terveyskeskusta ylläpitävät kunnat ja kun-
35625: sitä, että joidenkin sairaaloiden toiminta saattaa    tainliitot vastaavat kansanterveyslain mukaisesti
35626: lisääntyä ja joidenkin vähentyä. On myös mah-         ensiavun antamisesta alueellaan. Tähän niillä on
35627: dollista, että sairaanhoitopiiri ei tulevaisuudessa   olemassa myös voimavarat. Sen sijaan eri-
35628: tarvitse kaikkia alueellaan sijaitsevia sairaalara-   koissairaanhoidon palvelujen järjestämiseksi ei
35629: kennuksia toiminnassaan. Samoin sairaanhoito-         ole syytä lisätä terveyskeskusten voimavaroja,
35630: piiri voi lomakauden aikana jättää osan toimiti-      vaan asia on hoidettava sairaanhoitopiirin toi-
35631: loistaan käyttämättä. Kaikki tällaiset eri toimi-     mesta.
35632: 
35633:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1991
35634: 
35635:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
35636:                                            1991 vp -      KK 234                                         3
35637: 
35638: 
35639: 
35640: 
35641:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
35642: 
35643:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             sådana beslut som gäller användningen av o1ika
35644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           verksamhetsplatser hör tili sjukvårdsdistriktets
35645: den 17 september 1991 till vederbörande medlem           befogenhet.
35646: av statsrådet översänt avskrift av följande av              Lagen om specialiserad sjukvård skapar för-
35647: riksdagsman Alaranta m.fl. undertecknade                 utsättningar också för decentralisering och cen-
35648: spörsmå1 nr 234:                                         tralisering av servicen. Servicen inom de van1i-
35649:                                                          gaste specialområdena som inre medicin, kirurgi
35650:           Hur ämnar Regeringen enligt vad som            och gynekologi kan ännu placeras rätt nära
35651:        stadgas i lagen om specialiserad sjukvård         människorna. Det är också möjligt att producera
35652:        trygga likvärdiga möjligheter för med-            sådan service i samarbete med hälsocentralerna
35653:        borgarna att få specialiserad sjukvård            inom området. Det är skäl att koncentrera såda-
35654:        under den tid då ett regionalt sjukhus är         na vårdåtgärder som förutsätter särskilt kunnan-
35655:        stängt, och                                       de och invecklad apparatur till så få sjukhus som
35656:           kan Regeringen öka hä1socentralernas           möjligt.
35657:        resurser under den tid då sjukhusen är               Servicen för sådana som behöver snabb vård
35658:        stängda så att t.ex. brådskande speciallä-        har differentierats så att hälsocentralerna svarar
35659:        karvård alltid tryggas?                           för den sedvanliga första hjälpen och basvården.
35660:                                                          Sjukvårdsdistrikten igen svarar för jourservicen
35661:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            på specialläkarnivå. Jourservice kan omöjligt
35662: anföra följande:                                         finnas i alla finländares omedelbara närhet.
35663:                                                          Transportförhållandena i Finland är dock så bra
35664:     Den centra1a utgångspunkten för lagen om             att avstånden i allmänhet inte medför att det
35665: specia1iserad sjukvård är att garantera tillgången       dröjer oskäligt länge innan patienten får vård.
35666: till tillräck1iga och likvärdiga specia1sjukvårds-       Jourverksamheten rationaliseras som bäst vilket
35667: tjänster i alla de1ar av landet. På grund av den         innebär att antalet platser som har nattjour
35668: teknisering och specia1isering som har skett             minskar både vid hälsocentralerna och sjuk-
35669: inom sjukvården förutsattes för att detta mål            husen. Detta igen möjliggör en effektivare an-
35670: skulle nås sådana stadganden om ansvaret för             vändning av resurserna på dagen. Besluten om
35671: ordnandet av tjänsterna att någon offentlig              jourerna fattas inom sjukvårdsdistrikten och på
35672: myndighet har ansvaret för ordnandet av                  hälsocentralerna.
35673: specialiserad sjukvård för befolkningen. 1 lagen            Då de tidigare kommunalförbunden för
35674: om specialiserad sjukvård har kommunalför-               kretssjukhus slopades i samband med att lagen
35675: bunden för sjukvårdsdistrikt tydligt getts denna         om specialiserad sjukvård trädde i kraft, överför-
35676: uppgift.                                                 des även kretssjukhusen till sjukvårdsdistrikten
35677:     Då ett kommunalförbund för sjukvårds-                och beslut som gäller dessa fattas inom sjuk-
35678: distrikt förvaltar och har tillgång till alla inrätt-    vårdsdistrikten. Förvaltningsorganen för sjuk-
35679: ningar för specia1iserad sjukvård som finns inom         vårdsdistrikten har i uppgift att övervaka att
35680: kommunalförbundets område och som tidigare               regionala faktorer och likvärdiga möjligheter för
35681: hörde till flera kommuna1förbund kan det diffe-          medborgarna att få service beaktas i tillräcklig
35682: rentiera servicen på ett ändamålsenligt sätt mel-        utsträckning vid ordnandet av service.
35683: 1an de olika verksamhetsställena. Detta innebär             Kommuner och kommunalförbund som upp-
35684: att verksamheten eventuellt ökar vid vissa sjuk-         rätthåller hälsocentraler svarar enligt folkhä1so-
35685: hus och minskar vid andra. Det är också möjligt          lagen för första hjälpen inom sitt område. Till
35686:  att ett sjukvårdsdistrikt i sin kommande verk-          detta har de också resurser. Däremot finns det
35687:  samhet inte behöver alla sjukhusbyggnader som           inte orsak att öka hä1socentralernas resurser för
35688:  ligger på dess område. Likaså kan ett sjukvårds-        ordnande av specialsjukvårdsservice, utan ären-
35689:  distrikt under semesterperioden låta b1i att an-        det bör skötas genom sjukvårdsdistriktens för-
35690:  vända en del av sina verksamhetsutrymmen. Alla          sorg.
35691: 
35692:      Helsingforsden 18 oktober 1991
35693: 
35694:                                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
35695:                                               1991 vp
35696: 
35697: 
35698: Kirjallinen kysymys 235
35699: 
35700: 
35701: 
35702: 
35703:                                  Skinnari ym.: Paikallisen hoitovapaan edellytysten lieventämisestä
35704: 
35705: 
35706: 
35707:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35708: 
35709:    Virkaehtosopimuksen mukaan valtion virka-        että hoitovapaasopimuksessa ansiotyön määri-
35710: miehelle myönnetään tilapäistä hoitovapaata         telmää laajennettaisiin siten, että se kattaisi myös
35711: ajaksi, johon sisältyy enintään neljä työpäivää.    täysipäiväisen opiskelun. Vastaava määritelmä
35712: Tätä hoitovapaata voi saada esimerkiksi sairaan     on muun muassa sairausvakuutuslaissa. Määri-
35713: lapsen hoitamista varten. Hoitovapaa on tietyin     telmän laajennus on kuitenkin kaatunut valtio-
35714: edellytyksin paikallinen.                           työnantajan vastustukseen.
35715:    Hoitovapaasopimuksessa on paikallisuuden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35716: edellytykseksi asetettu se, että lapsen molemmat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35717: vanhemmat ovat ansiotyössä, ellei kyseessä ole      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35718: yksinhuoltaja. Tämä merkitsee sitä, että esimer-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35719: kiksi virkamies, jonka avio- tai avopuoliso on
35720: työllisyyskoulutuksessa taikka muussa täysipäi-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35721: väisessä koulutuksessa, ei voi saada paikallista            siin valtion virkamiesten paikallisen tila-
35722: hoitovapaata. Nykyisessä työllisyystilanteessa,             päisen hoitovapaan edellytysten korjaa-
35723: jossa koulutuksen merkitys erityisesti korostuu,            miseksi siten, että myös täysipäiväisen
35724: tällaista rajoitusta ei voida pitää perusteltuna.           opiskelijan puoliso voisi saada tilapäisen
35725:    Ammattiyhdistysliikkeen taholta on vaadittu,             hoitovapaan palkallisena?
35726: 
35727:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1991
35728: 
35729:                     Jouko Skinnari                           Virpa Puisto
35730:                     Riitta Myller                            Marjatta Vehkaoja
35731: 
35732: 
35733: 
35734: 
35735: 210300M
35736: 2                                        1991 vp -   KK 235
35737: 
35738: 
35739: 
35740: 
35741:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35742: 
35743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Virkaehtosopimuksen mukaan yksinhuolta-
35744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä
35745: olette 18 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi asuu
35746: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     erillään aviopuolisostaan, sekä henkilö, jonka
35747: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai
35748: Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työs-
35749: myksestä n:o 235:                                    kentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paik-
35750:                                                      kakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakotta-
35751:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       van syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen
35752:        siin valtion virkamiesten paikallisen tila-   hoitoon.
35753:        päisen hoitovapaan edellytysten korjaa-          Jotta virkamies, jonka aviopuoliso opiskelee,
35754:        miseksi siten, että myös täysipäiväisen       voitaisiin puolison opiskelun vuoksi katsoa yk-
35755:        opiskelijan puoliso voisi saada tilapäisen    sinhuoltajaan verrattavaksi, on virkaehtosopi-
35756:        hoitovapaan palkallisena?                     muksessa palkkauksen maksamisen edellytyk-
35757:                                                      seksi lapsen sairastumistapauksessa nimenomai-
35758:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesti asetettu aviopuolison asuminen opiskelun
35759: vasti seuraavaa:                                     vuoksi toisella paikkakunnalla. Mikäli tämä
35760:                                                      edellytys ei täyty, ei virkamiehelle voida suorit-
35761:    Valtion virkamiehelle raskauden ja synnytyk-      taa palkkausta lapsen äkillisestä sairastumisesta
35762: sen sekä lapsen hoidon vuoksi myönnettävää           johtuvalta virkavapausajalta.
35763: virkavapautta koskevan virkaehtosopimuksen               Työtuomioistuin on 19.12.1989 antamassaan
35764: 5 §:n mukaan virkamiehelle myönnetään hänen          tuomiossa n:o 167/89 vahvistanut tämän tulkin-
35765: alle 10-vuotiaan lapsensa äkillisesti sairastuessa   nan oikeellisuuden. Samanlaista soveltamiskäy-
35766: hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi       täntöä noudatetaan myös kunta-alalla.
35767: virkavapautta eli tilapäistä hoitovapaata ajaksi,        Tilapäistä hoitovapaata koskevien sopimus-
35768: johon sisältyy enintään neljä työpäivää. Palk-       määräysten tarkistaminen ja paikallisen virkava-
35769: kauksen maksamisen edellytyksenä tällaisen sai-      paan saajien piirin laajentaminen ovat virkaeh-
35770: raustapauksen johdosta myönnettäväitä virka-         tosopimusneuvotteluissa käsitehäviä sopimusky-
35771: vapausajalta on, että virkavapaus on sairastu-       symyksiä, ja muutoksia voidaan tehdä käytettä-
35772: neen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitami-      vissä olevien sopimusvarojen puitteissa.
35773: seksi välttämätön. Paikallisuuden edellytykseksi        Ottaen huomioon viime aikoina esillä olleet
35774: on lisäksi virkaehtosopimuksen mukaan asetettu       henkilöstömenojen alentamistavoitteet julkisella
35775: muun muassa se, että molemmat vanhemmat              sektorilla valtiovarainministeriö pitää esitettyjä
35776: ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuol-      kustannuslisäyksiä huonosti nykyiseen taloudel-
35777: taja.                                                liseen tilanteeseen sopivina.
35778: 
35779:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1991
35780: 
35781:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
35782:                                            1991 vp -   KK 235                                             3
35783: 
35784: 
35785: 
35786: 
35787:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
35788: 
35789:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt tjänstekollektivavtalet anses såsom
35790: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ensamförsörjare också en person, som utan sär-
35791: den 18 september 1991 tili vederbörande medlem         skilt beslut om hemskillnad elier äktenskapsskili-
35792: av statsrådet översänt avskrift av följande av         nad varaktigt lever åtskils från sin make samt en
35793: riksdagsman Skinnari m.fl. undertecknade spörs-        person, vars make på grund av värnpliktstjänst-
35794: mål nr 235:                                            göring elier reservövning, sjukdom, resa, boende
35795:                                                        på annan ort tili följd av arbete elier studier elier
35796:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         på grund av annat sådant tvingande skäl är
35797:        en korrigering av förutsättningarna för         förhindrad att delta i vården av barnet.
35798:        tillfällig vårdledighet med lön för stats-          För att en tjänsteman, vars make studerar, på
35799:        tjänstemän så att maken tili en heldags-        grund av makens studier skali kunna jämföras
35800:        studerande kan få tillfållig vårdledighet       med en ensamförsörjare, har i tjänstekoliektivav-
35801:        med lön?                                        talet uttryckligen uppstälits såsom en förutsätt-
35802:                                                        ning för att lön skali betalas när ett barn insjuk-
35803:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nar att maken bor på annan ort på grund av
35804: anföra följande:                                       studier. Om denna förutsättning inte uppfylls
35805:                                                        kan tjänstemannen inte få lön för tjänstledighet
35806:     Enligt 5 § tjänstekollektivavtalet, viiken berör   tili följd av att ett barn plötsligt har insjuknat.
35807: tjänstledighet som beviljas statstjänsteman med            Arbetsdomstolen har i sin dom nr 167/89 av
35808: anledning av havandeskap och barnsbörd samt            den 19 december 1989 faststälit denna tolknings
35809: vård av barn, beviljas en tjänsteman, om ett eget      riktighet. En likadan tillämpningspraxis iakttas
35810: barn som inte har fyllt tio år plötsligt insjuknar,    även inom kommunerna.
35811: tillfällig vårdledighet för en tid som innehåller          En översyn av de avtalsbestämmelser som
35812: högst fyra arbetsdagar för att ordna vård eller        berör tillfällig vårdledighet och en utvidgning av
35813: för att vårda barnet. En förutsättning för att lön     den krets av personer som får tjänstledighet med
35814: skall betalas för en tjänstledighet som beviljas       lön är avtalsfrågor som skall behandlas vid tjäns-
35815: med anledning av ett dylikt sjukdomsfall är att        tekoliektivavtalsförhandlingarna och ändringar
35816: tjänstledigheten är nödvändig för att tjänste-         kan göras inom ramen för tilibudsstående avtals-
35817: mannen skall kunna ordna vård för eller vårda          medel.
35818: det insjuknade barnet. En förutsättning som                Med beaktande av de aktuella målen att
35819: enligt tjänstekollektivavtalet dessutom har upp-       sänka personalutgifterna inom den offentliga
35820: stälits för att lön skali betalas är bl.a. att båda    sektorn anser finansministeriet att de föreslagna
35821: föräldrarna förvärvsarbetar eller att det är fråga     kostnadsökningarna illa passarin i den nuvaran-
35822: om en ensamförsörjare.                                 de ekonomiska situationen.
35823: 
35824:      Helsingfors den 7 oktober 1991
35825: 
35826:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
35827:                                                  1991 vp
35828: 
35829: Kirjallinen kysymys 236
35830: 
35831: 
35832: 
35833: 
35834:                                     P. Leppänen: Valtion maiden vuokraamisesta metsästysseuroille
35835: 
35836: 
35837:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35838: 
35839:    Viime aikoina on vuokrattu metsähallituksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35840: maille metsästysoikeutta muillekin kuin varsi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35841: naisille metsästysseurojen jäsenille. Ajatusta on      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35842: perusteltu mm. sillä, että valtio saa näin lisätulo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35843: ja ja käyttäjien määrä lisääntyy.
35844:    Tietooni on tullut, että aikaisemmin riistan-
35845: hoitotyö, joka on tehty metsästysseurojen jäsen-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35846: ten toimesta, on jätetty tekemättä. Tämä heiken-              ryhtyä, että entinen hyväksi havaittu riis-
35847: tää riistakantaa, valvontaa sekä kaupunkilaisten              tanhoitotyö jatkuisi metsähallituksen
35848: osallistumismahdollisuuksia tärkeään hyvään                   mailla?
35849: harrastukseen.
35850:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
35851: 
35852:                                             Pekka Leppänen
35853: 
35854: 
35855: 
35856: 
35857: 210300M
35858: 2                                         1991 vp -    KK 236
35859: 
35860: 
35861: 
35862: 
35863:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35864: 
35865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Keski-Suomessa SIJaitseva Karstulan hoito-
35866: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alue käy esimerkkinä viimeaikaisista käytän-
35867: olette 17 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-         nöistä. Hoitoalueen riistataloussuunnitelman
35868: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       mukaisesti kymmenkunta aiempaa vuokraus-
35869: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        aluetta liitettiin lupametsästysalueisiin, jolloin
35870: P. Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        vuokra-alueita jäi vielä noin 70 metsästysseural-
35871: myksestä n:o 236:                                      le. Yhdessäkään tapauksessa vuokrausaluetta ei
35872:                                                        siirretty rekisteröidyltä metsästysseuralta muille
35873:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vuokramiehille.
35874:        ryhtyä, että entinen hyväksi havaittu riis-         Tämä Karstulan hoitoalueen järjestely ei jät-
35875:        tanhoitotyö jatkuisi metsähallituksen           tänyt metsästysseuroja vaille metsästys- ja riis-
35876:        mailla?                                         tanhoitomahdollisuuksia. Seurat, jotka olivat
35877:                                                        pelkästään valtionmaiden varassa, saivat lupa-
35878:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kiintiöt aiemmille alueilleen. Metsästysmahdolli-
35879: en seuraavaa:                                          suus voitiin näin ollen turvata kaikille seurojen
35880:                                                        jäsenille ja sen lisäksi muille metsästäjille.
35881:    Metsästysoikeus metsähallituksen hallinnassa        Menettely ei heikentänyt kaupunkilaismetsästä-
35882: oleville valtion maille voidaan saada luvan nojal-     jien mahdollisuuksia vaan päinvastoin paransi
35883: la tai se voi perustua vuokrasopimukseen. Met-         niitä.
35884: sästyslain säännösten mukaisesti paikallisen sekä          Metsähallitus on vuodesta 1985 alkaen ryhty-
35885: myös metsästysmaata vailla olevan väestön etu          nyt laatimaan hoitoalueilleen uusia riistatalous-
35886: tulee tällöin ottaa huomioon.                          suunnitelmia, riistan elinympäristövaatimukset
35887:     Metsähallituksen hallinnassa metsästyskäy-         on otettu huomioon metsien käsittelyssä ja met-
35888: tössä olevilla alueilla metsästäminen ja riistan-      sähallituksen henkilöstö on koulutettu riistata-
35889: hoito on järjestettävä niin, että riistakanta niillä   louden tehtäviin. Toimintatapojen uudistamises-
35890: säilyy ja mikäli mahdollista lisääntyy.                ta on vääjäämättä seurannut, että myös alueelli-
35891:    Tämän vuoksi metsähallitus on laatinut alu-         siajärjestelyjä on jouduttu tarkistamaan. Joissa-
35892: eilleen riistataloussuunnitelmat ja sillä on palve-    kin tapauksissa tämä on myös voinut merkitä,
35893: luksessaan erävalvojia ja muuta valvontahenki-         että yksittäinen metsästysseura on saattanut
35894: löstöä.                                                joutua luopumaan yksinoikeudestaan tiettyyn
35895:     Mikäli metsästysoikeus perustuu vuokrasopi-        alueeseen muiden hyväksi.
35896: mukseen, kuten metsästysseurojen osalta yleensä            Hallitus katsoo, että metsähallituksen mailla
35897: on tilanne, valvontavastuu ja riistanhoito on          toteutettava riistanhoitotyö ei ole heikentänyt
35898: osoitettu kyseiselle vuokramiehelle.                   riistakantaa eikä valvontaa vaan on turvannut
35899:     Jos tällainen alue muutetaan lupametsästys-        hyvin kaupunkilaisten mahdollisuudet osallistua
35900: alueeksi, riistanhoitotyö sekä valvonta siirtyvät      metsästysharrastukseen.
35901: metsähallituksen vastuulle.
35902: 
35903:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
35904: 
35905:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
35906:                                             1991 vp -   KK 236                                            3
35907: 
35908: 
35909: 
35910: 
35911:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
35912: 
35913:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Karstula revir i mellersta Finland kan nämnas
35914: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av          som ett exempel på viiken praxis som iakttagits
35915: den 17 september 1991 tili vederbörande med1em          på senaste tid. Enligt vilthushållningsplanen för
35916: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av          reviret anslöts ett tiotal tidigare arrendeområden
35917: riksdagsman P. Leppänen undertecknade spörs-            tili de jaktområden som är beroende av tilistånd,
35918: må1 nr 236:                                             varvid det ännu fanns arrendeområden för unge-
35919:                                                         fär 70 jaktsällskap. Inte i ett enda fall överfördes
35920:              Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ett arrendeområde från ett registrerat jaktsäll-
35921:           ta för att viltvårdsarbetet, som konstate-    skap tili andra arrendatorer.
35922:           rats vara bra, skall fortsätta på forststy-       Detta arrangemang i fråga om Karstula revir
35923:           relsens marker i sin tidigare form?           fråntog inte jaktsällskapen möjlighetema tili jakt
35924:                                                         och viltvård. De sällskap som hade varit beroen-
35925:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           de av endast statens marker fick tiliståndskvoter
35926: anföra följande:                                        tili sina tidigare områden. Möjligheten tili jakt
35927:                                                         kunde således tryggas för alla medlemmar i
35928:    Jakträtt tili statlig mark i forststyrelsens be-     sällskapen och dessutom för andra jägare. F örfa-
35929: sittning kan fås med stöd av ett tilistånd eller kan    randet försämrade inte stadsbomas möjligheter
35930: basera sig på ett arrendeavtal. Enligt stadgande-       tili jakt utan tvärtom förbättrade dem.
35931: na i jaktlagen bör ortsbefolkningens samt den               Forststyrelsen har sedan 1985 börjat uppgöra
35932: befolknings, som inte har jaktmarker, intressen         nya vilthushållningsplaner för sina revir. Viltets
35933: beaktas.                                                krav på livsmiljö har beaktats vid skogshante-
35934:     På områden i forststyrelsens besittning som         ringen och forststyrelsens personai har utbildats
35935: används för jakt skall jakt och viltvård ordnas så      för uppgifter inom vilthushållningen. Reviderin-
35936: att viltbeståndet bevaras och, om möjligt, ökar.        gen av verksamhetssätten har oundvikligen lett
35937:     Därför har forststyrelsen gjort upp vilthus-        tili att man blivit tvungen att se över även
35938: hållningsplaner och har anställda jaktövervaka-         regionala arrangemang. 1 vissa fall har detta
35939: re och annan övervakningspersonal.                      även kunnat innebära att ett enskilt jaktsällskap
35940:     Omjakträtten grundar sig på ett arrendeavtal,       eventuellt har blivit tvunget att tili förmån för
35941: liksom den för jaktsällskapens del ofta gör,            andra avstå från sin ensamrätt tili ett visst
35942: överförs övervakningsansvaret och viltvården på         område.
35943: arrendatom.                                                 Regeringen anser att viltvårdsarbetet på
35944:    Om ett dylikt område ombildas tili ettjaktom-        forststyrelsens marker inte har försämrat viltbe-
35945: råde som är beroende av tillstånd, överförs             ståndet eller övervakningen utan har på ett bra
35946: viltvårdsarbetet och övervakningen på forststy-         sätt tryggat stadsbomas möjligheter att delta i
35947: relsen.
35948: 
35949: jakt.
35950:         Helsingfors den 17 oktober 1991
35951: 
35952:                                                           Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
35953:                                                 1991 vp
35954: 
35955: 
35956: Kirjallinen kysymys 237
35957: 
35958: 
35959: 
35960: 
35961:                                    Nikula: Liikenneturvallisuuden parantamisesta Kehä III:n ja Nu-
35962:                                       purilantien liittymässä
35963: 
35964: 
35965:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35966: 
35967:     Kolmaskehätien ja Nupurilantien risteys           asutuksen lomaan. Järjestelyjen hinta on erittäin
35968: Espoon Bembölessä on osoittautunut liikenne-          suuri, varsinkin kun otetaan huomioon, että
35969: turvallisuudeltaan vaaralliseksi. Runsaan puolen      niiden avulla maksimiajonopeuksia voidaan
35970: vuoden aikana risteyksessä on tapahtunut kuusi        korottaa enintään parilla-kolmellakymmenellä
35971: liikenneonnettomuutta, joista yhdessä menetet-        kilometrillä tunnissa.
35972: tiin kaksi ihmishenkeä.                                  Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi kau-
35973:     Tieviranomaiset ovat nyt ryhtyneet toimiin,       punkimaiset ajonopeudet sekä sellaiset risteysra-
35974: joilla risteystä lähestyviä autoilijoita liikenne-    kenteet, jotka tosiasiallisesti estävät ajoneuvon
35975: merkein ja ajoratamaalauksin varotetaan ris-          kuljettajaa ajautumasta risteyksessä vastaantule-
35976: teyksestä. Nämä jättävät kuitenkin risteyksen         vien kaistalle taikka muuten saapumasta risteyk-
35977: rakenteen samoin kuin ajonopeudet - Kehä              seen liikenneturvallisuutta vaarantavalla tavalla.
35978: III:lla 70 kilometriä tunnissa - entiselleen.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35979:     Tieviranomaiset ovat painottaneet, että koko      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
35980: risteys on kaupunkimaiselle liikenteelle liian        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35981: kevyesti rakennettu. Liittymä kaipaisi kiihdytys-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35982: kaistaa, mutta tätä koskevat määrärahat on
35983:  toistuvasti siirretty tuleviin vuosiin.                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35984:     Kehä III:n onnettomuusherkkyys myös muu-                 Kehä III:n liikenneturvallisuuden paran-
35985:  alla kuin nyt puheena olevassa risteyksessä he-             tamiseksi Nupurilantien risteyksessä
35986:  rättää kysymyksiä pääkaupunkiseudulle sopi-                 Espoossa sekä tien muilla liikenneturval-
35987:  vimmasta väylästöstä. Laajoja risteysalueita riit-          lisuudelle vaarallisiksi osoittautuneilla
35988:  tävine ramppeineen alkaa olla vaikea sijoittaa              osuuksilla?
35989: 
35990:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1991
35991: 
35992:                                              Paavo Nikula
35993: 
35994: 
35995: 
35996: 
35997: 210300M
35998: 2                                      1991 vp -   KK 237
35999: 
36000: 
36001: 
36002: 
36003:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36004: 
36005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lisäksi myös muita varoitusmerkkejä. Rampin
36006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      muotoa on parannettu ajoratamaalauksia muut-
36007: olette 19 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-     tamalla. Lisäksi rampille tehdään tärinäraidat.
36008: jeenne n:o 817 ohella toimittanut valtioneuvos-    Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään paranta-
36009: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     maan liittymän liikenneturvallisuutta.
36010: sanedustaja Paavo Nikulan näin kuuluvasta             Uudenmaan tiepiiri laatii parhaillaan Kehä
36011: kirjallisesta kysymyksestä n:o 237:                III:n parantamissuunnitelmaa välille Muurala-
36012:                                                    Vanhakartano. Suunnitelman mukaan tie paran-
36013:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
36014:                                                    netaan kaksiajorataiseksi ja nelikaistaiseksi.
36015:        Kehä III:n liikenneturvallisuuden paran-
36016:                                                    Samalla kaikki tämän tieosan eritasoliittymien
36017:        tamiseksi Nupurilantien risteyksessä
36018:                                                    rampit varustetaan kiihdytyskaistoilla. Paranta-
36019:        Espoossa sekä tien muilla liikenneturval-
36020:        lisuudelle vaarallisiksi osoittautuneilla   mistyöt on mahdollista aloittaa suunnitelmien
36021:                                                    valmistuttua aikaisintaan vuonna 1994.
36022:        osuuksilla?
36023:                                                       Kehä III:lle kokonaisuudessaan on laadittu
36024:                                                    pitkän aikavälin kehittämisselvitys. Sen mukaan
36025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Kehä UI parannetaan vaiheittain kaupunki-
36026: vasti seuraavaa:                                   moottoritieksi, jolloin sillä on kaksi ajorataa ja
36027:     Nupurilantien liittymään on asennettu pakol-   eritasoliittymät. Tien tavoitenopeus on 80 km/h.
36028: lista pysäyttämistä osoittavien liikennemerkkien
36029: 
36030:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
36031: 
36032:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
36033:                                           1991 vp -    KK 237                                            3
36034: 
36035: 
36036: 
36037: 
36038:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36039: 
36040:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Rampens form har förbättrats genom ändringar
36041: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr         av de på körbanan målade anvisningarna. Ut-
36042: 817 av den 19 september 1991 tili vederbörande         över detta kommer vibrationsränder att anläg-
36043: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-      gas. Genom alla dessa åtgärder strävar man tili
36044: de av riksdagsman Paavo Nikula undertecknade           att förbättra trafiksäkerheten i väganslutningen.
36045: spörsmål nr 237:                                           Nylands vägdistrikt utarbetar för tillfället en
36046:                                                        förbättringsplan för vägavsnittet Morby-Gam-
36047:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         melgård på Ring III. Enligt planen kommer
36048:        ta för att förbättra trafiksäkerheten på        vägen att ombyggas tili två körbanor med fyra
36049:        Ring III i Nupurbölevägens korsning i           filer. Samtidigt kommer ramperna vid de plan-
36050:        Esbo och på andra av vägens avsnitt,            skilda anslutningarna på detta vägavsnitt att
36051:        vilka visat sig vara farliga för trafiksäker-   förses med accelerationsfiler. Förbättringsarbe-
36052:        heten?                                          tena kan påbörjas tidigast år 1994 då planering-
36053:                                                        en slutförts.
36054:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               Utvecklingsutsikterna på lång tid för Ring III
36055: samt anföra följande:                                  har utretts. Enligt utredningen kommer Ring III
36056:                                                        att stegvis förbättras tili en stadsmotorväg, vilket
36057:    Förutom vägmärken som anger att det är ob-          betyder att vägen har två körbanor och planskil-
36058: ligatoriskt att stanna, är också andra varnings-       da anslutningar. Målet är att hastigheten på
36059: märken utsatta i Nupurbölevägens korsning.             vägen blir 80 krnJh.
36060: 
36061:      Helsingfors den 8 oktober 1991
36062: 
36063:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
36064:                                                  1991 vp
36065: 
36066: arjallinen kysymys 238
36067: 
36068: 
36069: 
36070: 
36071:                                    Alaranta: Aluesairaaloiden johtokuntien yhdistämisestä
36072: 
36073:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36074: 
36075:   Erikoissairaanhoitolain 19 §:n mukaan sai-              Esimerkiksi näistä kannanotoista huolimatta
36076: lanhoitopiirissä "liittohallituksen alaisena on        Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä val-
36077: utakin sairaalaa ja siihen liittyvää muuta toi-        mistellaan parhaillaan Oulun läänin eteläosassa
36078: lintaa varten johtokunta". Lain mukaan johto-          sijaitsevien Visalan, Oulaskankaan ja Raahen
36079: unta voi olla myös yhteinen kahdelle tai useam-        sairaaloiden johtokuntien yhdistämistä. Tavoit-
36080: lalle sairaanhoitopiirin sairaalalle. Eduskunnan       teena on seuraavan kunnallisvaalikauden alusta
36081: tlousvaliokunta totesi mietinnössään ko. pykä-         lähtien asettaa näistä sairaaloista muodostuva
36082: istä: "Valiokunta pitää perusteltuna menette-          osavastuualue, jolla on oma johtokunta. Mikäli
36083: rä, jonka mukaan liittohallituksen alaisena on         tämä hanke toteutuu, aluesairaalat menettävät
36084: utakin sairaalaa varten oma johtokuntansa."            päätösvaltansa ja valta keskittyy sairaanhoito-
36085:    Suomen Keskustan kansanedustajat totesivat          piirin liittohallitukselle ja yleensä piirin keskus-
36086: tlousvaliokunnan mietintöönjättämässään vas-           hallintoon. Tästä seuraa myös, että peruskuntien
36087: tlauseessa sairaanhoitopiirin hallinnosta: "Lais-      vaikutusmahdollisuudet           sairaalahallinnossa
36088: l tulisi mielestämme varmistaa se keskeinen            kuntainliitossaan heikkenevät.
36089:  jatus, että sairaanhoitopiirin keskushallinto            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36090: )imii ainoastaan eräänlaisena 'konsernihallin-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36091: ma' ja kullakin sairaalalla ja isommalla toimin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36092:  tyksiköllä on laaja autonomista päätösvaltaa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36093:  äyttävä johtokunta. Lakiehdotus nykymuodos-
36094:  tan mahdollistaa sen, että piirin eri osissa
36095:  )imivien tosiasiallisten sairaaloiden ja yksiköi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36096:  en hallinto keskitetään liittohallitukselle ja sai-          ryhtyä, jotta Pohjois-Pohjanmaan sai-
36097:  lanhoitopiirin keskushallintoon. Mielestämme                 raanhoitopiirissä noudatetaan eduskun-
36098:  1lisi turvata se, että tosiasiallisia sairaaloita            nan tahtoa ja säilytetään kullakin sairaa-
36099:  utsutaan sairaaloiksi ja ne saavat oman johto-               lalla oma johtokuntansa?
36100:  unnan."
36101: 
36102:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1991
36103: 
36104:                                             Juhani Alaranta
36105: 
36106: 
36107: 
36108: 
36109:  0300M
36110: 2                                          1991 vp -    KK 238
36111: 
36112: 
36113: 
36114: 
36115:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36116: 
36117:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vua. Erikoissairaanhoidon hallinnonuudistuksen
36118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tavoitteena on, että alueen sairaanhoidon järjes-
36119: olette 19 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-          tämisessä pystyttäisiin aiempaa paremmin otta-
36120: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        maan huomioon siihen liittyviä alueellisia ja
36121: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         valtakunnallisia näkökohtia.
36122: Alarannan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-              Erikoissairaanhoitolain 19 §:n 1 momentin
36123: myksestä n:o 238:                                       mukaan "liittohallituksen alaisena on kutakin
36124:                                                         sairaalaa ja siihen liittyvää toimintaa varten
36125:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         johtokunta. Johtokunta voi myös olla yhteinen
36126:         ryhtyä, jotta Pohjois-Pohjanmaan sai-           kahdelle tai useammalle sairaanhoitopiirin sai-
36127:         raanhoitopiirissä noudatetaan eduskun-          raalalle." Lain 19 §:n 2 momentin mukaan "liit-
36128:         nan tahtoaja säilytetään kullakin sairaa-       tovaltuusto voi muodostaa sairaanhoitopiiriin
36129:         lalla oma johtokuntansa?                        osavastuualueita, joilla kullakin on oma johto-
36130:                                                         kunta. Samalla liittovaltuusto määrää niihin
36131:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             kuuluvat kunnat, sairaalat ja muut toimintayksi-
36132: taen seuraavaa:                                         köt sekä määrää ne tehtävät, joista osavastuu-
36133:                                                         alue vastaa. Osavastuualueella ei tällöin ole eril-
36134:     Erikoissairaanhoitolain tarkoituksena on            listä 1 momentissa tarkoitettua johtokuntaa."
36135: kehittää erikoissairaanhoidon hallintoa luomal-         - Osavastuualueiden muodostaminen on siis
36136: la sellaisia alueellisia hallintoyksikköjä, joilla on   paikallistasen päätöksenteosta riippuvainen.
36137: kokonaisvastuu alueen väestön erikoissairaan-               Sairaanhoidon tarkoituksenmukaiseksi järjes-
36138: hoidon järjestämisestä. Kuluvan vuoden alusta           tämiseksi väestömäärältään suuret sairaanhoito-
36139: voimaan tulleella erikoissairaanhoitolailla itse-       piirit ovat muodostaneet piiriin osavastuualuei-
36140: näisten sairaalakuntainliittojen lukumäärää su-         ta. Lain 20 §:n mukaan jäsenet osavastuualueen
36141: pistettiin 99:stä 21 :een sairaanhoitopiirin kun-       johtokuntaan on valittava osavastuualueeseen
36142: tainliittoon. Lain valmistelussa yhtenä peruson-        kuuluvista kunnista ja siten, että johtokun-
36143: gelmana tiedostettiin, että kukin itsenäinen sai-       nan poliittista edustuksellisuutta kunnallislain
36144: raala kiinnittää huomiota etupäässä oman toi-           122 §:n 4 momentin mukaan määrättäessä vain
36145: mintansa kehittämiseen, jolloin siitä voi aiheu-        nämä kunnat otetaan huomioon. Erikoissairaan-
36146: tua ongelmia hoidon porrastuksen toteutumisel-          hoitolain 20 §:n tarkoituksena on turvata osavas-
36147: le. Niin muodoin siitä voi aiheutua muun muassa         tuualueeseen kuuluvien kuntien vaikutusmah-
36148: toimintojen päällekkäisyyttä ja byrokratian kas-        dollisuudet sairaanhoitopiirin hallinnossa.
36149: 
36150:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
36151: 
36152:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
36153:                                           1991 vp -      KK 238                                          3
36154: 
36155: 
36156: 
36157: 
36158:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36159: 
36160:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            serade sjukvårdens förvaltning är att man vid
36161: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ordnande av sjukvården inom en region i högre
36162: den 19 september 1991 till vederbörande medlem          grad än tidigare skall kunna beakta både regio-
36163: av statsrådet översänt avskrift av följande av          nala och riksomfattande synpunkter.
36164: riksdagsman Alaranta undertecknade spörsmål                 I 19 § 1 mom.lagen om specialiserad sjukvård
36165: nr 238:                                                 stadgas att "under förbundsstyrelsen skall för
36166:                                                         varje sjukhus jämte därtill ansluten annan verk-
36167:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          samhet finnas en direktion. Denna kan även vara
36168:        ta för att man inom Norra Österbottens           gemensam för två eller flera sjukhus i distriktet."
36169:        sjukvårdsdistrikt skall rätta sig efter riks-    Enligt 19 § 2 mom. lagen kan förbundsfulimäk-
36170:        dagens vilja och för varje sjukhus ha en         tige "bilda delansvarsområden för sjukvårdsdis-
36171:        egen direktion?                                  triktet, av vilka vart och ett har en egen direk-
36172:                                                         tion. Samtidigt bestämmer förbundsfullmäktige
36173:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vilka kommuner, sjukhus och andra verksamhet-
36174: anföra följande:                                        senheter som skali höra till varje delansvarsom-
36175:                                                         råde och vilka uppgifter varje delansvarsområde
36176:     Syftet med lagen om specialiserad sjukvård är       skali svara för. Härvid har ett delansvarsområde
36177: att utveckla förvaltningen av den specialiserade        inte någon direktion enligt 1 mom."- Bildandet
36178: sjukvården så att regionala förva1tningsenheter         av delansvarsområden beror således på besluts-
36179: som har helhetsansvar för ordnandet av den              fattandet på lokal nivå.
36180: specialiserade sjukvården för invånarna i regio-            Sjukvårdsdistrikt med ett stort antal invånare
36181: nen bildas. Då lagen om specialiserad sjukvård          har, för att ordna sjukvården på ett ändamålsen-
36182: trädde i kraft i början av året minskade antalet        ligt sätt, bildat delansvarsområden inom distrik-
36183: självständiga sjukhuskommunalförbund från 99            tet. Enligt 20 § lagen skali medlemmarna i
36184: till 21 kommunalförbund för sjukvårdsdistrikt.          direktionen för ett delansvarsområde väljas från
36185: Under lagberedningen varman medveten om att             de kommuner som hör tili delansvarsområdet
36186: ett av de grundläggande problemen är att varje          och så att endast dessa kommuner beaktas då
36187: självständigt sjukhus fåster uppmärksamhet              direktionens politiska representativitet bestäms
36188: främst vid utvecklandet av sin egen verksamhet          enligt 122 § 4 mom. kommunaliagen. Syftet med
36189: vilket kan föranleda problem då differentiering-        20 § lagen om specialiserad sjukvård är att trygga
36190: en av vården skall genomföras. Det kan föranle-         möjligheterna för kommunerna som hör tili ett
36191: da bl.a. överlappningar i verksamheten och ökad         delansvarsområde att påverka vid förvaltningen
36192: byråkrati. Målet för revideringen av den speciali-      av sjukvårdsdistriktet.
36193: 
36194:      Helsingfors den 17 oktober 1991
36195: 
36196:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
36197:                                                1991 vp
36198: 
36199: 
36200: Kirjallinen kysymys 239
36201: 
36202: 
36203: 
36204: 
36205:                                   Alaranta: Kuntien oikeudesta vapautua erityishuoltopiireistä
36206: 
36207: 
36208:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36209: 
36210:    Julkisuudessa on ollut tieto, että sosiaali- ja   erityishuollon, ne samalla vaarantaisivat nykyis-
36211: terveysministeriössä valmistellaan lakiesitystä,     ten erityishuoltopiirien toiminnan. Tästä taas
36212: jonka perusteella kunnille tultaisiin antamaan       seuraisi aivan ilmeisesti se, että pienten ja köy-
36213: oikeus vapautua erityishuoltopiireistä.              hien kuntien tarvitsemat erityishuoltopalvelut
36214:    Lakiesitys liittyy tietojen mukaan yhtenä         vaaran tuisi va t.
36215: osana vapaakuntakokeiluun ja asiaa olisi tarkoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36216: tus kokeilla ensin eräissä kunnissa. Kyseinen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36217: suunnitelma saattaa olla perusteltavissa kunnal-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36218: lisen itsehallinnon laajentamisella. Siitä seuraa    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36219: kuitenkin ilmeinen vaara erityishuoltoa tarvitse-
36220: vien kehitysvammaisten kansalaisten kannalta.                   Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
36221: Mikäli suuret ja varakkaat kunnat saisivat oi-               lakiesityksen, jolla kunnat saisivat oikeu-
36222: keuden "ostaa" itsensä irti erityishuoltopiireistä           den "ostaa" itsensä irti erityishuoltopii-
36223: ja pystyisivätkin itse turvaamaan kuntalaistensa             reistä?
36224: 
36225:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1991
36226: 
36227:                                            Juhani Alaranta
36228: 
36229: 
36230: 
36231: 
36232: 210300M
36233: 2                                         1991 vp -   KK 239
36234: 
36235: 
36236: 
36237: 
36238:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36239: 
36240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vammaispoliittisena tavoitteena on edistää
36241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vammaisten henkilöiden tasa-arvoa yhteiskun-
36242: olette 19 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-        nassa. Näin ollen palveluja tulisi suunnitella
36243: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sellaisiksi, että ne tukevat vammaista hänen
36244: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       omassa elinpiirissään, lisäävät hänen toiminta-
36245: Alarannan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa ja ennen
36246: myksestä n:o 239:                                     kaikkea hänen omassa elinympäristössään ja
36247:                                                       sosiaalisissa suhteissaan.
36248:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle            Tavoitteena erityislainsäädännön säätämises-
36249:        lakiesityksen, jolla kunnat saisivat oikeu-    sä ja siinä asetetussa velvoitteessa kuulua erityis-
36250:        den "ostaa" itsensä irti erityishuoltopii-     huoltopiiriin on ollut varmistaa riittävät palvelut
36251:        reistä?                                        pienelle erityisryhmälle. Yleisesti ottaen kehitys-
36252:                                                       vammaisten palvelutarve on otettu huomioon
36253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hyvin. Pääpaino palvelujen järjestämisessä on
36254: vasti seuraavaa:                                      selvästi kuntainliitoilla. Näin ollen kuntien vas-
36255:                                                       tuu kehitysvammaisistaan ja vastuu palvelujen
36256:    Kehitysvammaisten palveluista säädetään            järjestämisestä on jäänyt toissijaiseksi. Palvelu-
36257: kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa          jen tarvitsijan kannalta ei periaatteessa ole mer-
36258: laissa. Kehitysvammalain mukaan kuntien on            kitystä sillä, onko palvelujen järjestäjänä kunta
36259: kuuluttava erityishuoltopiirin kuntainliittoon.       vai kuntainliitto. Tärkeämpää on, että palveluja
36260: Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämistä        on saatavissa tarvetta vastaavasti ja että palvelut
36261: varten Suomi on kehitysvammalain 6 §:n mu-            ovat tasoltaan riittäviä. Palvelujen käyttäjän
36262: kaan jaettu erityishuoltopiireihin, joiden alueet     kannalta on kuitenkin ensiarvoista, että hän voi
36263: määrää valtioneuvosto. Valtioneuvoston pää-           saada päivittäin tarvitsemansa peruspalvelut
36264: töksellä erityishuoltopiireistä maa on jaettu 14      läheltä kotiaan ja että hän ylipäätänsä voisi asua
36265: erityishuoltopiiriin. Helsingin kaupunki käsittää     kotiseudullaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä
36266: yksin Helsingin erityishuoltopiirin. Erityishuol-     on tehty selvitys kehitysvammaisten palvelujen
36267: topiiriin kuuluvat kunnat ovat jäseninä erityis-      järjestämisestä kunnassa. Selvityksen yhteydessä
36268: huoltopiirin kuntainliitossa, jonka tulee järjestää   "kehitysvammainen kuntalaisena" -työryhmä
36269: kuntien velvollisuudeksi määrätty erityishuolto.      teki ehdotuksen kehitysvammalain kumoamises-
36270: Kehitysvammalain 14 §:n mukaan myös kunta             ta ja samalla pakkokuntainliittojärjestelmästä
36271: voi järjestää erityishuoltoa.                         luopumisesta. Ehdotuksessa on todettu, että sel-
36272:    Kehitysvammalain nojalla järjestettäviä pal-       laiset peruspalvelut, joita nykyisin järjestetään
36273: veluita ovat mm. tutkimus-, terveydenhuolto-,         kehitysvammalain nojalla kuntainliittojen toi-
36274: opetus-, ohjaus- ja toiminnallinen valmennus,         mesta, tulisi siirtää kunnan järjestettäväksi.
36275: työtoiminnan ja asumisen järjestäminen, yksilöl-      Kuntainliittojen tehtäväksi jäisi sellaisten palve-
36276: linen hoito ja huolenpito, perheenjäsenten neu-       luiden järjestäminen, jotka edellyttävät suurta
36277: vonta ja ohjaus sekä kehityshäiriöiden ehkäisy.       erikoistumisen astetta ja joiden järjestäminen
36278: Kehitysvammalaki on toissijainen yleisiin sosi-       kunnassa ei ole tarkoituksenmukaista esimerkik-
36279: aali- ja terveydenhuoltoa koskeviin lakeihin          si pienen väestöpohjan takia. Ehdotuksen mu-
36280: nähden, samoin eräisiin erityislakeihin, kuten        kaan kuntainliitot toimisivat tulevaisuudessa
36281: vammaispalvelulaki ja lääkinnällistä kuntoutus-       vapaaehtoisuuden pohjalta.
36282: ta ohjaavat säännökset.                                  Työryhmän ehdotukset eivät ole edenneet
36283:    Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain sää-      eivätkä ne ole tällä hetkellä ajankohtaisia, vaik-
36284: täminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa vuon-      ka liittyvätkin olennaisesti kehitysvammahuol-
36285: na 1978 voimaan tullut kehitysvammalaki on            lon kehittämistavoitteisiin.
36286: monelta osin jäänyt päällekkäiseksi näiden la-           Erityishuoltopiirin kuntainliittoon kuulumi-
36287: kien kanssa.                                          nen on noussut esille osana vapaakuntakokeilua.
36288:                                          1991 vp -   KK 239                                            3
36289: 
36290: Helsinki, joka muodostaa oman erityishuoltopii-         Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien suun-
36291: rinsä, on esittänyt kehitysvammalain 6 §:n 3         nitelmat ovat sekä vammaispoliittisten tavoittei-
36292: momentin väliaikaista muuttamista siten, että        den että vapaakuntakokeilulle asetettujen tavoit-
36293: kaupunki voisi luopua erillisestä erityishuolto-     teiden mukaisia. Toiminnallisesti Lappeenran-
36294: piiriorganisaatiosta. Sosiaali- ja terveysministe-   nan ja Imatran suunnitelmia on pidettävä oi-
36295: riö on suhtautunut Helsingin hakemukseen             keansuuntaisina ja kannatettavina. Kokeilu an-
36296: myönteisesti ja hallituksen esitys eduskunnalle      taisi lisäkokemusta kehitysvammaisten palvelu-
36297: kehitysvammalain väliaikaisesta muuttamisesta        jen normalisoinnista.
36298: siten, että Helsinki voisi järjestää kehitysvam-        Erääksi ongelmaksi kokeilun toteuttamisessa
36299: maisten erityishuollon vapaakuntakokeilun ai-        on muodostunut kuntainliitosta eroavien kun-
36300: kana kuulumatta erityishuoltopiiriin, annetta-       tien taloudellinen irrottautuminen siitä, mikä
36301: neen syksyn 1991 aikana.                             merkitsisi kuntainliitolle velvollisuutta lunastaa
36302:      Lisäksi Imatra ja Lappeenranta ovat hake-       eroavien kuntien osuudet kuntainliiton varoista.
36303: neet lupaa poiketa väliaikaisesti kehitysvamma-         Laki vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä
36304: lain säännöksistä siten, että ne voisivat vapaa-     säännöksistä ja määräyksistä sekä sen nojalla
36305: kuntina irrottautua erityishuoltopiirin kuntain-     myönnetyt poikkeamisoikeudet ovat näillä nä-
36306: liitosta ja järjestää itse kehitysvammaisten eri-    kymin voimassa 31 päivään joulukuuta 1992.
36307: tyishuollon palvelut.                                Osana vapaakuntakokeilua hanke merkitsisi
36308:     Vapaakuntakokeilusta annetun lain tavoittee-     määräaikaista kehitysvammahuollon itsenäistä
36309: na on kuntien itsehallinnon voimistaminen ko-        toteuttamista ja irrottautumista erityishuoltopii-
36310: keilujen avulla. Näin pyritään löytämään ne          ristä. Pääministeri Esko Ahon hallituksen ohjel-
36311: yleiset ratkaisumallit ja vaihtoehdot, joilla kun-   man mukaan vapaakuntakokeilua jatketaan.
36312: tien itsehallinnollinen asema vahvistuu. Samalla     Jatkuessaankin muutos olisi väliaikainen.
36313: pyritään tehokkuuden ja taloudellisuuden, pal-          Väliaikaiseen kuntainliitoista irrottautumi-
36314: velukyvyn ja palveluhenkisyyden lisäämiseen          seen soveltuvat kuntien väliset merkittävät ta-
36315: sekä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien           loudelliset järjestelyt huonosti, eikä niihin minis-
36316: varmistamiseen. Vapaakuntakokeilusta annetun         teriön käsityksen mukaan tule ryhtyä kokeilun
36317: lain nojalla annetussa laissa vapaakunnan oikeu-     aikana. Lisäksi on otettava huomioon, etteivät
36318: desta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyk-       kuntainliittoon jäävät kunnat saa joutua kokei-
36319: sistä annetaan vapaakunnille mahdollisuus mai-       lun vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin.
36320: nittujen tavoitteiden saamiseksi poiketa mm.            Kymen lääninhallitus yhdessä Kymen erityis-
36321: toiminnan järjestämistapaa taikka menettelyta-       huoltopiirin kuntainliiton ja vapaakuntahake-
36322: paa koskevista säännöksistä tai määräyksistä.        muksen tehneiden kaupunkien kanssa selvittää
36323: Tavoitteena on mm. selvittää kunnallishallintoa      parhaillaan näitä kokeiluun liittyviä ongelmia ja
36324: koskevan erityislainsäädännön muuttamisen            ratkaisuvaihtoehtoja. Päätökset siitä, ehdote-
36325:  tarpeet ja mahdollisuudet. Eri aikoina säädetyn     taanko kokeilu Imatran ja Lappeenrannan osal-
36326: ja eri tavoin kehittyneen erityislainsäädännön       ta toteutettavaksi ja missä muodossa, tehdään
36327:  uudistaminen antaisi kunnille väljemmät toi-        lääninhallituksen, asianomaisten kuntien ja
36328:  mintamahdollisuudet. Samalla korostetaan kun-       kuntainliiton neuvottelujen jälkeen. Kokeilu
36329:  talaisten oikeusturvaa ja palveluiden saata-        tulisi koskemaan ainoastaan nyt hakemuksen
36330:  vuutta.                                             tehneitä kuntia.
36331: 
36332:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1991
36333: 
36334:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
36335: 4                                        1991 vp -   KK 239
36336: 
36337: 
36338: 
36339: 
36340:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
36341: 
36342:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         service och stöd på grund av handikapp har lett
36343: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       till att den specialomsorgslag som trädde i kraft
36344: den 19 september 1991 till vederbörande medlem       1978 till många delar överlappar dessa lagar.
36345: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Målet för handikappolitiken är att främja
36346: riksdagsman Alaranta undertecknade spörsmål          handikappade personers jämställdhet i samhäl-
36347: nr 239:                                              let. Därför bör serviceformerna planeras så att
36348:                                                      de stöder den handikappade i hennes egen livs-
36349:           Ämnar Regeringen överlämna ett lag-        miljö, ökar hennes möjligheter att vara aktiv i
36350:        förslag till Riksdagen enligt vilket kom-     samhället och framför allt i hennes egen livsmil-
36351:        munerna får rätt att "köpa" sig fria från     jö och att upprätthålla sina sociala kontakter.
36352:        specialomsorgsdistrikten?                         Målet med speciallagstiftningen och den däri
36353:                                                      ålagda skyldigheten att höra till ett specialom-
36354:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sorgsdistrikt har varit att säkra en tillräcklig
36355: anföra följande:                                     service för en liten specialgrupp. Allmänt taget
36356:                                                      har de handikappades servicebehov tillgodosetts
36357:    Om servicen för utvecklingsstörda stadgas i       väl. Det är huvudsakligen kommunalförbunden
36358: lagen angående specialomsorger om utveck-            som skall se till att service ordnas. Sålunda har
36359: lingsstörda. Enligt specialomsorgslagen skall        kommunernas ansvar för sina handikappade och
36360: kommunerna höra till kommunalförbund för             för ordnande av service blivit sekundärt. För den
36361: specialomsorgsdistrikt. För ordnandet av spe-        som behöver servicen saknar det i princip bety-
36362: cialomsorgen om utvecklingsstörda är Finland         delse om servicen ordnas av kommunen eller
36363: enligt 6 § specialomsorgslagen indelat i spe-        kommunalförbundet. Det är viktigare att sådan
36364: cialomsorgsdistrikt vilkas områden bestäms av        service finns som motsvarar behovet och att ser-
36365: statsrådet. Enligt statsrådets beslut om spe-        vicenivån är tillräcklig. För den som utnyttjar
36366: cialomsorgsdistrikten är landet indelat i 14 spe-    servicen är det dock av största vikt att dagligen
36367: cialomsorgsdistrikt. 1 Helsingfors specialom-        nära hemmet få den nödvändiga basservicen och
36368: sorgsdistrikt ingår endast Helsingfors stad. De      att över huvud kunna bo på hemorten. lnom
36369: kommuner som hör till ett specialomsorgsdist-        social- och hälsovårdsministeriet har det gjorts
36370: rikt är medlemmar i kommunalförbundet för            en utredning över hur servicen för de utveck-
36371: specialomsorgsdistriktet, som har till uppgift att   lingsstörda ordnats i kommunerna. I samband
36372: ordna den specialomsorg som ålagts kommuner-         med utredningen överlämnade en arbetsgrupp
36373: na. Enligt 14 § specialomsorgslagen kan även en      som utrett servicen för de utvecklingsstörda i
36374: kommun ordna specialomsorgen.                        kommunerna ett förslag till upphävande av spe-
36375:    Den service som skall ordnas på grundvalen        cialomsorgslagen och samtidigt av systemet med
36376: av specialomsorgslagen är bl.a. undersökning,        tvångskommunalförbund. I förslaget konsta-
36377: hälsovård, undervisning, handledning och funk-       teras att den basservice som numera ordnas av
36378: tionell övning, ordnande av arbetsterapi och         kommunalförbunden med stöd av specialom-
36379: bostäder, individuell vård och annan omvård-         sorgslagen bör överföras på kommunen. Kom-
36380: nad, handledning och rådgivning för familje-         munalförbundens uppgift skulle vara att ordna
36381: medlemmarna samt förebyggande av utveck-             sådan service som förutsätter specialisering på
36382: lingsskador. Specialomsorgslagen är sekundär i       hög nivå och som det inte är ändamålsenligt att
36383: förhållande till de allmänna lagarna om social-      ordna i kommunen på grund av t.ex. ett litet
36384: och hälsovård, likaså i förhållande till vissa       befolkningsunderlag. Enligt förslaget skulle
36385: speciallagar såsom lagen om service och stöd på      kommunalförbunden i framtiden verka på frivil-
36386: grund av handikapp och stadgandena angående          lig bas.
36387: medicinsk rehabilitering.                                Arbetsgruppens förslag har inte framskridit
36388:    Stiftandet av socialvårdslagen och lagen om       och de är inte aktuella för närvarande, även om
36389:                                             1991 vp -      KK 239                                        5
36390: 
36391: de på ett väsentligt sätt ansluter sig tili målen för         Städerna Vilimanstrands och Imatras planer
36392: utvecklandet av specialomsorgen.                          överensstämmer såväl med de handikappolitiska
36393:     Frågan om ett specialomsorgsdistrikt skali            målen som med målen för försöket med frikom-
36394: tilihöra ett kommunalförbund har blivit aktueli           muner. Funktionellt bör Vilimanstrands och
36395: som ett led i försöket med frikommuner. Hel-              Imatras planer betraktas som planer i rätt rikt-
36396: singfors, som bildar ett eget specialomsorgsdist-         ning och värda att understödas. Försöket ökar
36397: rikt, har föreslagit att 6 § 3 mom. specialom-            erfarenheten av en normalisering av servicen för
36398: sorgslagen ändras temporärt så att staden kan             utvecklingsstörda.
36399: upphöra med sin separata organisation för spe-               Ett problem som uppstått i samband med
36400: cialomsorgsdistriktet. Social- och hälsovårdsmi-          försöket är att de kommuner som utträder
36401: nisteriet har stälit sig positivt tili ansökan, och en    ur kommunalförbundet även lösgör sig ekono-
36402: regeringsproposition tili riksdagen om en tem-            miskt, vilket för kommunalförbundet betyder
36403: porär ändring av specialomsorgslagen så, att              skyldighet att lösa ut de utträdande kommu-
36404: Helsingfors kunde ordna specialomsorgen om de             nernas andelar av kommunalförbundets medel.
36405: utvecklingsstörda under tiden för försöket med               Lagen om rätt för frikommuner att avvika
36406: frikommun utan att höra tili specialomsorgsdist-          från vissa stadganden och bestämmelser samt
36407: riktet torde avlåtas hösten 1991.                         den rätt tili avvikelse som beviljats med stöd
36408:     Dessutom har Imatra och Villmanstrand sökt            därav gälier enligt vad man nu kan se tili den 31
36409: tilistånd att temporärt avvika från stadgandena i         december 1992. Som ett led i försöket med
36410: specia1omsorgslagen så att de som frikommuner             frikommuner skulle projektet betyda att omsor-
36411: kan lösgöra sig från specialomsorgsdistriktets            gen om utvecklingsstörda sköts självständigt och
36412: kommuna1förbund och själva ordna den service              fritt från specialomsorgsdistriktet under en viss
36413: som behövs för specialomsorgen om de utveck-              tid. Enligt programmet för statsminister Esko
36414: lingsstörda.                                              Ahos re.gering fortsätter försöket med frikom-
36415:     Målet med 1agen om försök med frikommuner             muner. A ven om försöket fortsätter är ändringen
36416: är att genom försöken förstärka kommunernas               temporär.
36417: självstyre. På det sättet försöker man finna de                Omfattande ekonomiska arrangemang mel-
36418: alimänna 1ösningar och alternativ som förstärker          lan kommunerna passar illa ihop med det tempo-
36419: kommunernas autonoma stälining. Samtidigt är              rära utträdet ur kommunalförbundet och enligt
36420: målet att öka effektiviteten och förbättra hus-           ministeriet skali sådana inte in1edas under för-
36421: håliningen, serviceförmågan och serviceandan              sökstiden. Dessutom skali de kommuner som
36422: samt säkra kommuninvånarnas påverknings-                  blir kvar i kommunalförbundet beaktas så att de
36423: möjligheter. I lagen om rätt för frikommuner att          inte råkar j ekonomiskt trångmål på grund av
36424: avvika från vissa stadganden och bestämme1ser             försöket.
36425: som getts med stöd av lagen om försök med                    Länsstyrelsen för Kymmene Iän utreder för
36426: frikommuner ges frikommunerna möjlighet att,              närvarande tillsammans med kommunalförbun-
36427: för att nå nämnda mål, avvika från bl.a. de               det för specialomsorgsdistriktet och de städer
36428: stadganden elier bestämmelser som gäller orga-            som gjort frikommunsansökan dessa problem
36429: niseringen av verksamheten eller det sätt på              och alternativa lösningar som ansluter sig till
36430: vilket verksamheten ordnas. Målet är bl.a. att            försöket. Om och hur försöket skali genomföras
36431: reda ut behovet och möj1igheterna att ändra               för Imatras och Vilimanstrands vidkommande
36432: speciallagstiftningen angående kommunalför-               besluts när förhandlingarna melian länsstyrel-
36433: valtning. En reform av den speciallagstiftning            sen, de berörda kommunerna och kommunalför-
36434: som stiftats under olika tider och utvecklats på          bundet är slutförda. Försöket skulie komma att
36435: olika sätt skulle öka kommunernas verksamhets-            gälia endast de kommuner som nu inlämnat
36436: möj1igheter. Samtidigt poängteras kommuninvå-             ansökan.
36437: narnas rättsskydd och tillgång tili service.
36438: 
36439: 
36440:      Helsingfors den 22 oktober 1991
36441: 
36442:                                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
36443:                                                1991 vp
36444: 
36445: 
36446: Kirjallinen kysymys 240
36447: 
36448: 
36449: 
36450: 
36451:                                   Hassi ym.: Tyttöjen ympärileikkauksen saattamisesta rangaista-
36452:                                       vaksi
36453: 
36454: 
36455:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36456: 
36457:    Suomalaiset lääkärit ovat joutuneet uuden         tulisi sellaiseen osallistua. Sosiaali- ja terveyshal-
36458: ongelman eteen, kunjoitakuita heistä on pyydet-      litus ei ole antanut asiasta ohjeita.
36459: ty suorittamaan eräistä, lähinnä Afrikan maista,         Julkisuudessa on esitetty myös pelko siitä, että
36460: saapuneiden pakolaisperheiden tyttärille ns.         perhe suorittaa ympärileikkauksen itse, jos lää-
36461: ympärileikkaus. Tämä tarkoittaa lievimmillään        käri siitä kieltäytyy.
36462: tytön klitoriksen poistamista, pahimmillaan li-          Katsomme, että Lääkäriliiton eettiset neuvot
36463: säksi sisempien häpyhuulten poistamista ja           eivät tällaisessa asiassa riitä. Mielestämme lap-
36464: ulompien ompelua yhteen. Operaation tarkoi-          sen sukuelinten julma silpominen tulee laissa
36465: tuksena on estää tyttöä aikuisena naisena saa-       selkeästi todeta rikolliseksi teoksi, josta seuraa
36466: masta seksuaalista tyydytystä ja varmistaa, että     rangaistus, suorittipa sen kuka hyvänsä.
36467: hän aviovaimona pysyy miehelleen uskollisena.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36468: Ympärileikkauksen ankarin muoto aiheuttaa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36469: lisäksi sen, että naisen häpyhuulet on ennen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36470: synnytystä Jeikattava auki ja synnytyksen jäl-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36471: keen taas lähes umpeen. Eräissä maissa tyttöä ei
36472: pidetä avioliittokelpoisena, ellei häntä ole ympä-               Onko Hallitus tietoinen tästä asiasta ja
36473: rileikattu.                                                  mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta tyttö-
36474:    Lääkäriliiton toiminnanjohtaja on Lääkäri-                jen ympärileikkaus määriteltäisiin ran-
36475: lehden pääkirjoituksessa todennut, että tyttöjen             gaistavaksi teoksi Suomen valtion alueel-
36476: ympärileikkaus on lääkärikunnan eettisten oh-                la?
36477: jeiden vastaista ja ettei suomalaisten lääkärien
36478: 
36479:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
36480: 
36481:           Satu Hassi                    Hannele Luukkainen               Tuija Maaret Pykäläinen
36482:           Pekka Räty                    Heidi Hautala                    Erkki Pulliainen
36483:           Liisa Jaakonsaari             Outi Ojala                       Arja Ojala
36484:           Riitta Kauppinen              Riitta Jouppila                  Marjatta Vehkaoja
36485:           Marja-Leena Viljamaa          Tina Mäkelä                      Marjut Kaarilahti
36486:           Irmeli Takala                 Heli Astala                      Marjatta Stenius-Kaukonen
36487:           Ulla Anttila                  Margareta Pietikäinen            Eva Biaudet
36488:           Jörn Donner                   Arja Alho                        Anna-Liisa Kasurinen
36489:           Pirjo-Riitta Antvuori         Eila Rimmi                       Erja Lahikainen
36490:           Hannu Kemppainen              Tarja Kautto                     Riitta Myller
36491: 
36492: 
36493: 
36494: 
36495: 210300M
36496: 2                                         1991 vp -   KK 240
36497: 
36498: 
36499: 
36500: 
36501:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36502: 
36503:     ValtiopäiväjäJjestyksen 37 §:n 1 momentissa       näkökohta ei siis oikeuta vastuusta vapauttami-
36504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seen.
36505: olette 20 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-            Vaikka vieraista kulttuureista tulleiden ihmis-
36506: jeenne n:o 849 ohella toimittanut valtioneuvos-       ten tapoja arvioitaessa tulee pyrkiä ymmärtä-
36507: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        mään ja kunnioittamaan näiden ihmisten lähtö-
36508: sanedustaja Hassin ym. näin kuuluvasta kir-           kohtia ja vakaumuksia, on hengen ja terveyden
36509: jallisesta kysymyksestä n:o 240:                      sekä fyysisen itsemääräämisoikeuden suoja kui-
36510:                                                       tenkin sekä kansallisen lainsäädännön että myös
36511:            Onko Hallitus tietoinen tästä asiasta ja   yleisten ihmisoikeuksien kannalta niin keskei-
36512:        mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta tyttö-    nen, ettei sen vaarantamista tai loukkaamista
36513:        jen ympärileikkaus määriteltäisiin ran-        voida hyväksyä kuin aivan poikkeuksellisen
36514:        gaistavaksi teoksi Suomen valtion alueel-      painavin perustein.
36515:        la?                                                Tyttöjen ympärileikkaus loukkaa Suomen
36516:                                                       oikeusjärjestelmän näkökulmasta hengen ja ter-
36517:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           veyden sekä fyysisen itsemääräämisoikeuden
36518: taen seuraavaa:                                       suojaa. Sen suorittamiseen ei ole lääketieteellisiä
36519:                                                       perusteita, jolloin jo lääkärien eettiset ohjeet
36520:     Rikoslain henkeen ja terveyteen kohdistuvia       kieltävät heitä suorittamasta toimenpidettä.
36521: rikoksia koskevan luvun pahoinpitelysäännök-          Maallikon suorittamana ympärileikkaus voi olla
36522: set säätävät rangaistavaksi toisen terveyden ta-      hengenvaarallinen. Ympärileikkaus täyttää ri-
36523: hallisen vahingoittamisen. Tyttöjen ympärileik-       koslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön
36524: kaus täyttää pahoinpitelyrikoksen tunnusmer-          riippumatta siitä, suorittaako toimenpiteen lää-
36525: kistön, vaikka kysymyksessä tarkoitettuihin ti-       käri vai maallikko. Toimenpiteen seuraukset
36526: lanteisiin liittyy joukko rikosoikeudellisesti on-    huomioon ottaen teko arvioitaisiin mitä luulta-
36527: gelmallisia piirteitä.                                vimmin törkeänä pahoinpitelynä, josta enim-
36528:     Lievemmänlaatuinen terveyden vahingoitta-         mäisrangaistukseksi on laissa säädetty kymme-
36529: minen voi jäädä rangaistuksetta, jos uhri on          nen vuoden vankeusrangaistus. Lääkärin suorit-
36530: antanut toimenpiteelle suostumuksen. Pätevää          tamana tekoon saattaisi liittyä mahdollisena lisä-
36531: suostumusta ei kuitenkaan voi antaa vakavas-          seuraamuksena lääkärinoikeuksien menettämi-
36532: ti terveyttä vaaraotavaan tai vahingoittavaan         nen.
36533: pahoinpitelyyn. Tämän lisäksi pätevän suostu-             Tyttöjen ympärileikkausten osalta rikosoikeu-
36534: muksen edellytyksenä aina on, että uhri ikän-         dellinen suoja on jo nykyisten rikoslain yleisten
36535: sä ja kypsyystasonsa puolesta ymmärtää kysy-          säännösten nojalla riittävä. Ei ole myöskään
36536: myksessä olevan toimenpiteen merkityksen.             perusteltua säätää rikoslakiin erityissäännöksiä
36537: Uhrin - tai tämän vanhempien - suostumus ei           käytännössä vain eräisiin etnisiin erityisryhmiin
36538: siten poista tarkasteltavan teon rangaistavuutta.     liittyvien ilmiöiden kriminalisoimiseksi. Sosiaali-
36539:     Näennäisesti pahoinpitelyn tunnusmerkit           ja terveysviranomaiset ovat tiedottaneet maahan
36540: täyttävät teot voivat jäädä rangaistuksetta           saapuville pakolaisille siitä, että tyttöjen ympä-
36541: myös, jos ne tehdään hyväksyttävien lääkinnäl-        rileikkaukset ovat Suomessa laittomia. Sosiaali-
36542: listen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tyttöjen ym-     ja terveyshallitus on myös asettanut työryhmän,
36543: pärileikkaus ei edistä tällaisia välittömästi         jonka tehtävänä on pohtia pakolaisten ter-
36544: terveydenhoidollisia päämääriä, eikä niitä voi        veystarpeita ja tiedottamista sekä pyrkiä kehittä-
36545: perustella lääkinnällisin näkökohdin. Tämäkään        mään heidän erityistarpeitaan vastaava malli.
36546: 
36547:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
36548: 
36549:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
36550:                                            1991 vp -   KK 240                                            3
36551: 
36552: 
36553: 
36554: 
36555:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
36556: 
36557:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               När man stälis inför seder som människor
36558: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         från andra kulturer iakttar skali man visserligen
36559: 849 av den 20 september 1991 tili vederbörande         försöka förstå och respektera dessa människors
36560: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      utgångspunkter och övertygelser, men samtidigt
36561: de av riksdagsman Hassi m.fl. undertecknade            intar skyddet för Iiv och hälsa och den fysiska
36562: spörsmål nr 240:                                       självbestämmanderätten trots alit en så central
36563:                                                        ställning både i den nationella lagstiftningen och
36564:           Ar Regeringen medveten om detta och          de allmänna mänskliga rättigheterna att ett även-
36565:        vilka åtgärder ämnar den vidta för att          tyrande av det inte kan godtas annat än av
36566:        omskärelse av flickor skall definieras som      exceptionellt vägande skäl.
36567:        en straffbar handling i Finland?                   Utgående från det finska rättssystemet utgör
36568:                                                        omskärelsen av flickor en kränkning av skyddet
36569:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           för Iiv och hälsa och den fysiska självbestäm-
36570: följande:                                              manderätten. Det finns inga medicinska skäl för
36571:                                                        den, varför redan läkarnas etiska regler förbju-
36572:    Enligt stadgandena om misshandel i kapitlet         der dem att utföra ett sådant ingrepp. En omskä-
36573: om brott mot Iiv och hälsa i strafflagen är det        relse utförd av en lekman kan vara livsfarlig.
36574: straffbart att avsiktligt skada någon annans           Omskärelsen uppfyller strafflagens rekvisit för
36575: hälsa. Omskärelse av flickor uppfyller brottsrek-      ett misshandelsbrott oberoende av om ingreppet
36576: visitet för misshandelsbrott, även om de situatio-     utförs av en läkare elier en lekman. Med beak-
36577: ner som avses i spörsmålet har flera straffrättsligt   tande av följderna av ingreppet skulie gärningen
36578: sett problematiska aspekter.                           högst antagligt betraktas som grov misshandel,
36579:    En lindrig skada som tillfogas någons hälsa         för vilket lagen stadgar högst tio års fängelse.
36580: kan lämnas ostraffad, om offret har samtyckt till      Om en läkare utför ingreppet kan han som en
36581: åtgärden. Giltigt samtycke kan emellertid inte         extra påföljd förlora sin rätt att utöva läkaryr-
36582: ges tili misshandel som allvarligt äventyrar elier     ket.
36583: skadar hälsan. En förutsättning för ett giltigt           Det straffrättsliga skyddet enligt nu gällande
36584: samtycke är dessutom att offret har uppnått en         allmänna stadganden är tillräckligt i fråga om
36585: sådan ålder och mognad att han elier hon förstår       omskärelse av flickor. Det är inte heller motive-
36586: betydelsen av åtgärden som skali vidtas. Offrets       rat att inta specialstadganden i strafflagen för att
36587: elier offrets föräldrars samtycke undanröjer           kriminalisera fenomen som i praktiken förekom-
36588: således inte gärningens strafibarhet.                  mer endast inom vissa särskilda etniska grupper.
36589:    Gärningar som tili synes uppfyller känneteck-       Social- och hälsovårdsmyndigheterna har under-
36590: nen på misshandel kan lämnas ostraffade om de          rättat de flyktingar som kommer tili Finland om
36591: utförs i ett godtagbart medicinskt syfte. Omskä-       att det är olagligt att omskära flickor i Finland.
36592: relse av flickor har emeliertid inte något sådant      Social- och hälsostyrelsen har också tillsatt en
36593: rent hälsovårdsfrämjande syfte och kan inte            arbetsgrupp med uppgift att diskutera flykting-
36594: motiveras på medicinska grunder. lnte helier           arnas hälsovårdsbehov och hälsovårdsinforma-
36595: denna aspekt berättigar sålunda tili befrielse från    tion samt försöka utarbeta en modell som mot-
36596: ansvar.                                                svarar flyktingarnas särskilda behov.
36597: 
36598:      Helsingfors den 8 oktober 1991
36599: 
36600:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
36601:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025