<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
155 Käyttäjää paikalla! 0.0075368881225586
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1991_1 | A_1991_2 | A_1991_3 | A_1991_4 | A_1991_5 | B_1991_1 | B_1991_2 | C_1991 | D_1991 | E_1991_1 | E_1991_2 | E_1991_3 | E_1991_4 | E_1991_5 | F_1991_1 | F_1991_2 | Hak_1991 | PTK_1991_1 | PTK_1991_2 | PTK_1991_3 | PTK_1991_4 |
1: Vuoden 1991
2:                           ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F 2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 241-443
12: Kysymykset valtioneuvostolle
13: 1-64
14: EDUSKUNTA
15: HELSINKI
16:           ISSN 0783-991X
17: 
18: Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 241-443
25: 
26: 241 Pulliainen: Porojen määrän mitoittamisesta Jai-   256 Pulliainen: Pakkausveron käyttöönotosta
27:     dunten kantokyvyn mukaan
28:                                                       257 Pulliainen: Energiaveron porrastamisesta ener-
29: 242 Seppänen: VR:n hankintojen tekemisestä Suo-           gianlähteen laadun perusteella
30:     mesta
31:                                                       258 Myller ym.: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikan
32: 243 Laine: Tasakattotalojen rakentamisen estämises-       virallistamisesta ja toimintaedellytysten paran ta-
33:     tä                                                    misesta
34: 
35: 244 Laine: Ulkomaan päivärahan suuruuden mää-         259 Tennilä ym.: Taidekäsityötuotteiden vapautta-
36:     räytymisperusteista                                   misesta liikevaihtoverosta
37: 
38: 245 Aittoniemi: Poliisipalveluiden saatavuuden tur-   260 Koskinen ym.: Irtisanomisajan palkan ja työttö-
39:     vaamisesta                                            myyspäivärahan maksamisen turvaamisesta
40: 
41: 246 Aittoniemi: Kehitysyhteistyömäärärahojen uu-      261 Rinne: Valtioneuvoston jäsenten äänestyskäyt-
42:     delleen kohdentamisesta                               täytymisestä välikysymysäänestyksessä
43: 
44: 247 PuJliainen: Pohjaveden ottamisesta Kurikasta ja   262 T. Roos ym.: Tasa-arvon toteuttamisesta Suo-
45:     Kauhajoelta Seinäjoen tarpeisiin                      men terveyspolitiikassa
46: 
47: 248 Pulliainen: Saastepäästöjen vähentämiseksi tar-   263 Särkijärvi: Kirkollisveron vaikutuksesta yritys-
48:     vittavista toimenpiteistä                             ten kilpailukykyyn ETA-alueella
49: 
50: 249 Pulliainen: Eläinsuojelulain uudistamisesta       264 P. Leppänen: Asumistukijärjestelmän kehittämi-
51:                                                           sestä
52: 250 Aittoniemi: Pakolaisten ja turvapaikkaa hake-
53:     neiden määrästä maassamme                         265 Särkijärvi ym.: ETA-sopimuksen vaikutuksesta
54:                                                           sokeri- ja ravintorasvaveroon
55: 251 Vähänäkki: Neuvostoturistien Suomessa suorit-
56:     tamasta kaupustelusta                             266 Aittoniemi: Turvapaikkaa hakevien pakolaisten
57:                                                           ammattirakenteesta
58: 252 Rajamäki: Telelaitoksen suunnitellusta organi-
59:     saatiouudistuksesta                               267 Tennilä: Ulkomaisen työvoiman käyttämisestä
60:                                                           huvilarakentamiseen Inarissa
61: 253 Aittoniemi: Sotien aikana kotirintamalla työs-
62:     kennelleiden naisten terveydenhuollon järjestä-   268 Törnqvist ym.: Suunnitelmista luovuttaa valtion
63:     misestä                                               metsiä yksityisille
64: 
65: 254 Räty ym.: Maataloustuotteiden hintojen alenta-    269 Laine: Ammattikalastajien toimeentulon turvaa-
66:     misesta joulukuussa                                   misesta
67: 
68: 255 Pulliainen: Mineraalipohjaisten öljyjen korvaa-   270 UkkoJa: Raideliikennettä koskevien vahingon-
69:     misesta ympäristöystävällisillä öljyillä              korvaussäännösten uudistamisesta
70: 
71: 520117U
72: 4                                             Sisällysluettelo
73: 
74: 271 Hassi: Asunto-osakeyhtiöiden verotuksen hel-       290 Aittoniemi: Rantakaavan hyväksymismenettelyn
75:     pottamisesta                                           nopeuttamisesta
76: 
77: 272 Ala-Nissilä: Kesantopalkkioiden maksatuksen        291 Laine ym.: Vähimmäistasoa vastaavan asunnon
78:     nopeuttamisesta                                        turvaamisesta jokaiselle kansalaiselle
79: 
80: 273 Laine: Elintarvikkeiden hintojen alentamisesta     292 Laine ym.: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäi-
81:                                                            semisestä erityisesti rakennusalalla
82: 274 Pulliainen: Luonnonsuojelualueiden huomioon
83:     ottamisesta teiden linjauksessa                    293 Tennilä: Koroiskylän paikallistien kunnostami-
84:                                                            sesta Keminmaalla
85: 275 Pulliainen: GATTin sopimusvaltioiden mahdol-
86:     lisuudesta luonnonvarojen suojeluun                294 Pulliainen: Kyyttölehmän geenien käyttämisestä
87:                                                            ns. juustolehmän jalostamiseksi
88: 276 Seppänen: Ilmavoimien hävittäjäkonehankinto-
89:     jen perusteista                                    295 Aittoniemi: Kuntoutusajan erilaisesta tulkinnas-
90:                                                            ta kuntoutuslaitoksissa
91: 277 Seppänen: Euroopan yhdentymiskehitystä kos-
92:     kevasta tiedottamisesta                            296 Pulliainen: Ympäristönsuojelun tavoitteiden
93:                                                            huomioon ottamisesta neuvoteltaessa tulli- ja
94: 278 Pykäläinen ym.: Ulkomailla työskentelevien             tariffiasioista
95:     vanhempien lasten koulukustannusten korvaa-
96:     misesta                                            297 Rinne: Sosiaali- ja terveysministerin terveyskes-
97:                                                            kusmaksuja koskevista kannanotoista
98: 279 Lipponen ym.: Metsänhoitoyhdistysten asemas-
99:     ta puukaupoissa                                    298 0. Ojala ym.: Osa-aikatyön järjestämisestä osa-
100:                                                            aikaeläkkeelle hakeutumisen edistämiseksi
101: 280 Dromberg ym.: Taiteilijoiden verotusmenettelyn
102:     uudistamisesta                                     299 0. Ojala ym.: Tasa-arvolain muutostarpeista
103: 
104: 281 U. Anttila ym.: Kuntoutukseen tarvittavien voi-    300 Räty ym.: Huoltamoiden ympäristöhaittojen vä-
105:     mavarojen riittävyyden turvaamisesta                   hentämisestä
106: 
107: 282 P. Leppänen: Työllisyyslain uudistamista koske-    301 Laine ym.: Kunnallisen itsehallinnon turvaami-
108:     vista virkamiesten sanomisista                         sesta
109: 
110: 283 Laine: Valtion asuntorahaston kehittämisestä       302 Tennilä: Kulkuyhteyksien huomioon ottamisesta
111:     valtion asuntopankiksi                                 työttömyyspäivärahaa maksettaessa
112: 
113: 284 Tuomioja ym.: Itä-Timorin itsemääräämisoikeu-      303 Laine ym.: Kiinteistöveron toteuttamisesta luo-
114:     den palauttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä       pumisesta
115: 
116: 285 Mäkelä: Kessin erämaa-aluetta koskevista val-      304 Ollila: Hemeen tuotantosopimuksiin perustuvien
117:     tioneuvoston jäsenen kannanotoista                     palkkioiden maksamisesta viljelijöille
118: 
119: 286 Seppänen: Yhteydenpitojärjestelmän luomisesta      305 Moilanen ym.: Vaarallisten rikoksenuusijoiden pak-
120:     Pietarin ydinvoimalaonnettomuuksien varalta            kolaitokseen eristämisen perusteiden tarkistamisesta
121: 
122: 287 Laaksonen ym.: Ulkomaalaisen työvoiman käy-        306 Haavisto ym.: Kielenkääntäjien virkojen perusta-
123:     tön sallimisesta Porin seudulla                        misesta saamen kielen toimistoon
124: 
125: 288 Ukkola: Maanomistajilta perittävien ojituskus-     307 T. Roos ym.: Työllisyystilanteen parantamisesta
126:     tannusten jakoperusteiden tarkistamisesta              Rauman seudulla
127: 
128: 289 Aittoniemi: Jakokuntien maita koskevien kaup-      308 Lipponen: Kehitysmaiden tuotteiden tullien ja
129:     pojen edistämisestä                                    tuontirajoitusten lieventämisestä
130:                                                Sisällysluettelo                                            5
131: 
132: 309 Rajamäki ym.: Asuntolainavarausten varastoi-         325 Pulliainen: Teollisuuden energiankulutuksen vä-
133:     tumisesta kasvukeskuksiin                                hentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
134: 
135: 310 Karhunen: Valtion mailla SIJaitsevien loma-          326 Rauramo: Ohitusleikkausjonojen lyhentämiseksi
136:     asuntotonttien vuokran korotuksista                      tarvittavista toimenpiteistä
137: 
138: 311 Karhunen: Kuntien vaikutusmahdollisuuksien           327 von Bell ym.: Päivähoidon henkilöstön kelpoi-
139:     lisäämisestä päivähoidon järjestämisessä                 suusehtojen muuttamisesta
140: 
141: 312 M. Pietikäinen: Om en bättre ställning för timlä-    328 Aittoniemi: Väärennettyjen leimamerkkien käy-
142:     rare i medborgar- och arbetarinstitut och folk-          tön estämisestä
143:     högskolor
144:                                                          329 Rinne: Ylimpien virkojen karsimisesta julkishal-
145: 312 M. Pietikäinen: Kansalais- ja työväenopistojen           linnossa
146:     sekä kansanopistojen tuntiopettajien aseman
147:     paran tarnisesta                                     330 Aittoniemi: Suullisiin kysymyksiin vastaamista
148:                                                              koskevan määräajan noudattamisesta
149: 313 Laine ym.: Jätevesien puhdistamisvelvoitteiden
150:     tiukentamisesta                                      331 Aittoniemi: Ympäristönsuojelijoiden toimenpi-
151:                                                              teiden vaikutuksesta teiden rakentamiseen ja
152: 314 Tiuri: Koulujen yhteistyöstä Greenpeace-järjes-          metsänhakkuisiin
153:     tön kanssa
154:                                                          332 Särkijärvi: Ahtaasti asumisen poistamiseksi tar-
155: 315 Vuoristo: Suomalaista vallankäyttöä koskevan             vittavista toimenpiteistä
156:     perusselvity ksen tekemisestä
157:                                                          333 Kaari1ahti: Ilmatieteen laitoksen sääpalvelusta
158: 316 Aittoniemi: Konkurssipesän hoitajien palkkioi-           tiedotusvälineiltä perimistä maksuista
159:     den kohtuullistamisesta
160:                                                          334 Tennilä: Suomen edustuston avaamisesta Mur-
161: 317 Aittoniemi: Mansoniemen ja Raivalan välisen              manskissa
162:     maantien kunnostustöiden loppuun saattamises-
163:     ta                                                   335 Aittoniemi: Valtionyhtiöiden kokouskutsujen
164:                                                              julkaisemisesta
165: 318 Sasi ym.: Ympäristöarvojen huomioon ottami-
166:     sesta muutettaessa Tampereen läntinen ohikul-        336 Aittoniemi: Peruskouluissa ja lastentarhoissa
167:     kutie moottoritieksi                                     toteutettavan ns. kielikylpykokeilun tavoitteis-
168:                                                              ta
169: 319 Aittoniemi: Luomutuotteiden viljelyn tarkoituk-
170:     senmukaisuudesta                                     337 Kasurinen: Öljyntorjuntavalmiuden parantami-
171:                                                              sesta itäisellä Suomenlahdella
172: 320 Aittoniemi: Markan ulkoisen arvon muuttamat-
173:     ta jättämisen perusteista                            338 Nyby: Asunnon hankintaan tarkoitettujen
174:                                                              korkotukilainojen myöntämisestä haja-asutus-
175: 321 Aittoniemi: Puolustusmateriaalin hankkimisesta           alueille
176:     Neuvostoliitosta maksusaatavien kuittaamiseksi
177:                                                          339 T. Roos ym.: Rintamapalvelustunnuksen myön-
178: 322 Aittoniemi: Juupajoen kunnan vapauttamisesta             tämisperusteiden väljentämisestä
179:     Kopsamon-Huikon maantien rakentarniskus-
180:     tannuksista                                          340 Lipponen: Neuvostoliiton suomalaisten paluu-
181:                                                              muuttajien aseman parantamisesta
182: 323 Urpilainen: Meri- ja lentopelastuksen valmiuk-
183:     sien parantamisesta Pohjois-Suomessa sekä Pe-        341 Rinne: Suomen maineen parantamiseksi tarvit-
184:     rämeren alueella                                         tavista toimenpiteistä
185: 
186: 324 Pulliainen: Turvevoimalaitosten saastepäästöjen      342 Vähänäkki: Yritystoiminnan tukemiseksi tarkoi-
187:     pienentämisestä                                          tettujen avustusten hakumenettelystä
188: 6                                               Sisällysluettelo
189: 
190: 
191: 343 Heikkinen ym.: Lomaosakkeiden ostajien sekä          361 Laine ym.: Vakuutustoiminnan siirtämisestä val-
192:      kiinteistöyhtiöiden verottamisesta                        tion hallintaan
193: 
194: 344 Paloheimo: Saimaanhylkeen suojelukustannuk-          362 Suhonen: Suomeen muuttavien testaamisesta
195:      sista                                                     HIV -tartunnan selvittämiseksi
196: 
197: 345 Rask: Kemijoen uiton lopettamisen vaikutuksista      363 Kallis: Maksuajan myöntämisestä myyntisaata-
198:                                                                vista johtuvalle liikevaihtoverolle
199: 346 Aittoniemi: Kulttuurihistoriallisesti arvokkai-
200:      den sukutilojen säilyttämisestä                     364 Perho-Santala ym.: Korkeakoulujen oikeudesta
201:                                                                päättää itsenäisesti säästötoimenpiteistä
202: 347 Aittoniemi: Historiallisten kivisiltojen säilyttä-
203:      misestä                                             365 Räty ym.: Eläkkeelle siirtyneiden Outokumpu
204:                                                                Oy:n työntekijöiden aseman selvittämisestä
205: 348 Mäkelä ym.: Oy Tampella Ab:n eläkeläisten
206:      eläke-etujen turvaamisesta                          366 Skinnari: Kuntalaisten veropalvelujen turvaami-
207:                                                                sesta Hausjärvellä
208: 349 Aittoniemi: Devalvaation jälkeen tarvittavista
209:      talouspoliittisista toimenpiteistä                  367 P. Leppänen ym.: Postin peruspalvelujen turvaa-
210:                                                                misesta
211: 350 Metsämäki m.fl.: Om tryggad utkomst för fin-
212:      ländska laxfiskare                                  368 Halonen ym.: Törkeän rattijuopumuksen pro-
213:                                                                millerajan alentamisen perusteista
214: 350 Metsämäki ym.: Suomalaisten lohenkalastajien
215:      toimeentulon turvaamisesta                          369 Kemppainen: Opintovapaan myöntämisperus-
216:                                                                teista julkishallinnossa
217: 351 Aittoniemi: Rikostulkinnassa tarpeellisen väli-
218:      neistön riittävyyden turvaamisesta                  370 Aittoniemi: Lastentarhanopettajien mukanaolon
219:                                                                turvaamisesta päiväkodin lapsiryhmissä
220: 352 Aittoniemi: Kesäisten kulttuuritapahtumien laa-
221:      jenemisen estämisestä                               371 Aittoniemi: Opiskelijoiden ateriatuen poistami-
222:                                                                sen aiheuttamista terveydellisistä haitoista
223: 353 Tennilä: Henkilöliikenteen aloittamisesta Ke-
224:      min ja Tornion välisellä rataosuudella              372 Savolainen ym.: Huumenuorten hoidon järjestä-
225:                                                              misestä
226: 354 Hautala ym.: Valtion nuorisomäärärahojen ja-
227:      koperusteiden tarkistamisesta                       373 Pulliainen: Öljyntorjuntavalmiuden parantami-
228:                                                                sesta Oulun rannikon edustalla
229: 355 Aittoniemi: Aikuiskoulutuksessa opiskelevien
230:      ruokailukorvauksen korottamisesta                   374 U. Anttila: Jätteiden kierrätyksenja hyötykäytön
231:                                                                edistämisestä
232: 356 Mäkelä: Hoiva- ja palvelukotitoiminnan lisää-
233:      misestä erikoissairaanhoitopaikkoja karsimalla      375 Halonen ym.: Kotona hoitotyötä tekevien sosi-
234:                                                                aalietujen järjestämisestä
235: 357 0. Rehn ym.: Postipalvelujen turvaamisesta
236:      pien taloalueilla                                   376 Westerlund m.fl.: Om beredskap för en eventuell
237:                                                                kämkraftverksolycka i Lovisanejden
238: 358 Aittoniemi: Alkoholistien hoitopaikkojen vähe-
239:      nemisen estämisestä                                 376 Westerlund ym.: Valmiudesta mahdollisen ydin-
240:                                                                voimalaonnettomuuden varalta Loviisan seudulla
241: 359 P. Leppänen ym.: Valtion tietokonekeskuksen
242:      toiminnan kehittämisestä Jyväskylässä               377 Rimmi ym.: Perusterveydenhuollon voimavaro-
243:                                                              jen turvaamisesta
244: 360 Laine ym.: Virkamiesten ja suuryritysten johta-
245:      jien osallistumisesta liikepankkien hallintoelin-   378 Haavisto ym.: Hallituksen suhtautumisesta ih-
246:      ten toimintaan                                            misoikeustilanteeseen Burmassa
247:                                                  Sisällysluettelo                                             7
248: 
249: 379 Laine: Komitean asettamisesta valmistelemaan           398 Tennilä: Naamijoen vesistöalueen parantamis-
250:     ehdotuksia ETA-suojalaeiksi                                töiden aloittamisesta
251: 
252: 380 Mäkelä: Suomen lähialueilla tapahtuneita ydin-         399 Räty ym.: Ympäristömyrkkyjen maaperästä
253:     räjäytyksiä koskevasta tiedottamisesta                     poiston tehostamisesta
254: 
255: 381 Aittoniemi: Seuraavan devalvaation tarpeelli-         400 T. Roos: Lohenkalastuskiintiöiden tarkistami-
256:     suudesta                                                  sesta
257: 
258: 382 Aittoniemi: Kansanedustajien oikeuksien tur-           401 Aittoniemi: Vakuutuspetoksen tunnusmerkistön
259:     vaamisesta palkkoja alennettaessa                          muuttamisesta
260: 
261: 383 Aittoniemi: Autovarkauksien estämiseksi tarvit-        402 Aittoniemi: Avoinna olevien poliisivirkojen täyt-
262:     tavista toimenpiteistä                                     tämisestä
263: 
264: 384 Aittoniemi: Pienten lentoyhtiöiden lentokalus-         403 Aittoniemi: Luustohaurastuman tutkimuskus-
265:     ton turvallisuuden varmistamisesta                         tannusten sairausvakuutuskorvauksista
266: 
267: 385 Aittoniemi: Kuntien veivoittamisesta pakolais-         404 Aittoniemi: Todistustaakan jakautumisesta kil-
268:     ten vastaanottamiseen                                      pailulainsäädännössä
269: 
270: 386 Aittoniemi: Venäläisten ammattirikollisten toi-        405 Seppänen: Kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen
271:     minnasta Helsingissä                                       tukemisesta
272: 
273: 387 Aittoniemi: Sanomalehtien konkurssien estämi-          406 Muttilainen ym.: Liikeaikalain valvonnan tehos-
274:     seksi tarvittavista toimenpiteistä                         tamisesta kioski- ja huoltamokaupassa
275: 
276: 388 Aittoniemi: Autojen nopeudenrajoittimen käyt-          407 Pykäläinen ym.: Ruotsinkielisten opintokeskus-
277:     töönotosta Suomessa                                        ten toiminnan tukemisesta
278: 
279: 389 Kohijoki: Toimeentulon turvaamisesta rintama-          408 Vuoristo ym.: Vanhan Rauman puukaupungin
280:     veteraaneille                                              säilyttämisestä
281: 
282: 390 Kohijoki: Rintamamiesetuuksien myöntämises-            409 U. Anttila ym.: Vanhempainrahan ja lapsilisän
283:     tä Suomen puolella taistelleille ulkomaalaisille           maksamisesta sijaisvanhemmille
284: 
285: 391 Antvuori ym.: Ulkomailla rekisteröityjen kuor-         410 Tiuri: Säteilyturvakeskuksen toimitilojen raken-
286:     ma-autojen kilpailueduista Suomessa                        tamisesta Keravalle
287: 
288: 392 Rajamäki: SKOPin ja Tampellan taloudelliseen           411 Aittoniemi: Ylivelkaantuneiden auttamiseksi
289:     tilanteeseen liittyvien järjestelyjen vaikutuksista        suunniteltujen toimenpiteiden kiirehtimisestä
290: 
291: 393 Riihijärvi ym.: Valtion myöntämän koulutus-            412 Aittoniemi: Virkamiesten työpaikalla pysymisen
292:     tuen käytöstä Finnair Oy:ssä                               parantamisesta
293: 
294: 394 Mäkelä: Rintamasotilastunnuksen myöntämis-             413 Tykkyläinen ym.: Nuorisorikollisille soveltuvista
295:     perusteiden tarkistamisesta                                vankilaa korvaavista seuraamuksista
296: 
297: 395 Aittoniemi: Pakolaisten tulkkipalveluiden ra-          414 Koistinen: Kevyen liikenteen onnettomuuksien
298:     hoittamisesta                                              vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
299: 
300: 396 Aittoniemi: Työn tuottavuuden lisäämiseksi tar-        415 Pulliainen: Autojen katsastuksen jatkamisesta
301:     vittavista toimenpiteistä                                  Taivalkoskella
302: 
303: 397 P. Leppänen ym.: Yritysten vapauttamisesta kir-        416 T. Roos ym.: Perhepäivähoitajien verotuksen
304:     kollisveron maksamisesta                                   yksinkertaistamisesta
305: 8                                                                  Sisällysluettelo
306: 
307: 
308: 417 Pulliainen: Rekkoja koskevien eurooppalaisten                             431 Enestam: Om slopad anmälningsskyldighet för
309:     säännösten voimaan saattamisesta Suomessa                                     nordiska medborgare som reser in i Finland med
310:                                                                                   fritidsbåt
311: 418 Halonen ym.: Asuntokysymyksiä koskevan tut-
312:     kimuksen suorittamisesta                                                  431 Enestam: Huvialuksella Suomeen saapuvien
313:                                                                                   pohjoismaiden kansalaisten ilmoittautumisvel-
314: 419 Hautala: Dementiapotilaiden hoidon laadun                                     vollisuuden poistamisesta
315:     parantamisesta
316:                                                                               432 Vihriälä ym.: Åhtärin verojohtajan viran täyttä-
317: 420 Rajamäki ym.: Maaseutupoliittisen neuvottelu-                                 misestä
318:     kunnan kokoonpanosta
319:                                                                               433 Aula ym.: Elintarvikkeiden torikauppaa koske-
320: 421 Enestam: Om upprustning av Bengtskärs fyr                                     vien säännösten väljentämisestä
321: 
322: 421 Enestam: Bengtskärin majakan kunnostamises-                               434 Aittoniemi: Pakkomyynnissä olevien asunto-
323:     ta                                                                            osakkeiden ostamisesta valtiolle
324: 
325: 422 Aittoniemi: Ulkomaalaisille määrättyjen sakko-                            435 Aittoniemi: Nälkäpakolaisia koskevien valmius-
326:     jen perinnän tehostamisesta                                                   suunnitelmien julkisuudesta
327: 
328: 423 Aittoniemi: Ilmavoimien harjoituksista turkis-                            436 Zyskowicz ym.: Työtodistuksen totuudellisesta
329:     tarhaajille aiheutuvien haittojen vähentämisestä                              merkinnästä aiheutuneesta rangaistuksesta
330: 
331: 424 Aittoniemi: Mahdollisiin EY-neuvotteluihin                                437 Kautto ym.: Opiskelijain asumistuen säilyttämi-
332:     osallistuvista Suomen edustajista                                             sestä riittävällä tasolla
333: 
334: 425 Heikkinen: Valtion maan käyttämisestä kuntien                             438 Laakkonen ym.: Lasten päivähoidon tason tur-
335:     asuntorakentamistarpeisiin                                                    vaamisesta
336: 
337: 426 Koistinen ym.: Kaljan kuljettamisesta varoitta-                           439 Lax: Rikoslain uudistusten aiheuttamista virka-
338:     vien merkkien asettamisesta teiden varsille                                   miesten koulutustarpeista
339: 
340: 427 Kemppainen ym.: Mato-onginnan sallimisesta                                440 Hautala ym.: Ruokaa tuottavien puiden jalosta-
341:     virtaavissa vesissä                                                           misen lisäämisestä
342: 
343: 428 Aittoniemi: Turistiviisumilla Suomeen saapu-                              441 Tiuri: Osuuskunnan muuttamisesta osakeyhtiök-
344:     vien takaisinpaluun valvonnan tehostamisesta                                  si
345: 
346: 429 Seppänen: Talletus- ja luottojärjestelyillä tapah-                        442 Laine ym.: Suomen ja Japanin välisen kaupan
347:     tuvan verokeinottelun estämisestä                                             tasapainottamisesta
348: 
349: 430 Aittoniemi: Suomen osallistumisesta Venäjän                               443 Laine: Nauvon Ångsön saarella asuvien liikenne-
350:     öljyntuotannon nykyaikaistamiseen                                             palveluiden parantamisesta
351: 
352: 
353: 
354: 
355: Kysymykset valtioneuvostolle 1---64
356: 
357:                                                                        Sivu                                                                         Sivu
358:     Pulliainen ym.: Ympäristönsuojelun tavoit-                                 3 Astala ym.: Kirjastopalveluiden supistusten
359:     teiden toteuttamisesta ETA-järjestelyssä .....                               estämisestä .................................................. .     3
360: 
361:  2 Kohijoki ym.: Toimeentulon turvaamisesta                                    4 Rinne ym.: Työllisyys- ja koulutuspoliittisen
362:    rintamaveteraaneille .. ...... ......... ...... .. ...... ... ...      2      ohjelman laatimisesta ................................. .            4
363:                                                                    Sisällysluettelo                                                                       9
364:                                                                         Sivu                                                                            Sivu
365: 5 Ukkola ym.: Kansanedustajien osallistumi-                                    24 Aittoniemi ym.: Säästöpankkien Keskus-
366:   sesta yritysten hallintoelimiin .... ...... ... ..... ....              5       Osake-Pankin tappioiden kattamisesta........                           24
367: 
368:  6 S-L. Anttila ym.: Suomen markan sitomisesta                                 25 Aittoniemi ym.: ETA-neuvottelujen ka-
369:    Euroopan yhteisön valuuttajärjestelmään                                        riutumisen varalta tarvittavista toimenpi-
370:    EMSiin ........................................................        6       teistä............................................................     25
371: 
372:  7 Pulliainen ym.: Tulevissa virkanimityksissä                                 26 Kautto ym.: Aravavuokra-ja asumisoikeus-
373:    noudatettavista periaatteista ... .....................                 7      asuntotuotannon lisäämisestä......................                     26
374: 
375:  8 Aittoniemi ym.: Järjestyksen ja turvallisuu-                                27 Paasio ym.: Valtiovarainministeriön ylijohta-
376:    den ylläpitämisen turvaamisesta..................                       8      jan ja hallituksen talouspoliittisten kannan-
377:                                                                                   ottojen eroista ............. ......... ..... ............... ....     27
378:  9 Aittoniemi ym.: ETA-neuvotteluja koskevan
379:    selonteon antamisesta eduskunnalle ...... ......                       9    28 Saastamoinen ym.: Suomen ja Venäjän/
380:                                                                                   Neuvostoliiton uusista sopimusjärjeste-
381: 10 Koskinen ym.: Rakennusalan työllisyyden                                        lyistä ............................................................    28
382:    parantamisesta asuntotuotantoa lisäämällä                              10
383:                                                                                29 Nikula ym.: Kuntien yhdistymisen nopeutta-
384: 11 Mäkelä ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon                                      misesta ja tehostamisesta ........... ...... ......... ...             29
385:    hallinnon palvelujen turvaamisesta..............                       11
386:                                                                                30 Helle ym.: Pankkitoiminnan valvonnan te-
387: 12 Rinne ym.: Perusturvan heikentämisen estä-                                     hostamisesta ........ .... ................. ..... ....... ...... .    30
388:    ruisestä .........................................................     12
389:                                                                                31 Kallis ym.: Maksuajan myöntämisestä
390: 13 R~e ~.: :ren:~yskeskusmaksun palautta-                                         myyntisaatavista maksettavalle liikevaihto-
391:    misen estarmsesta ... ............... ...... .................         13      verolle..........................................................      31
392: 
393: 14 Rajamäki ym.: Maatalouden ylituotannon                                      32 Hiltunen ym.: Konkurssilainsäädännön uu-
394:    poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä....                         14      distamisen nopeuttamisesta ...... ............... ....                 32
395: 
396: 15 Paloheimo ym.: Atk-alan asiantuntemuksen                                    33 Andersson ym.: Moniarvoisen lehdistön ole-
397:    säilyttämisestä maassamme .. ...... ............ .....                 15      massaolon turvaamisesta ..... ......... ............ ...               33
398: 
399: 16 U. Anttila ym.: Sähkölaitosten veivoittamises-                              34 0. Rehn ym.: Suomen ja Venäjän/Neuvosto-
400:    ta säästöä edistävien tariffien käyttämiseen ..                        16      liiton uusista sopimusjärjestelyistä ...............                    34
401: 
402: 17 Saastamoinen ym.: Väestöpolitiikkaa koske-                                  35 Tiuri ym.: Luovutettuja alueita koskevista
403:    vien tavoitteiden toteuttamisesta ..... ............                   17      neuvotteluista .......... ......... ...........................        35
404: 
405: 18 Laaksonen ym.: Asuntotuotannon lisäämi-                                     36 0. Ojala ym.: Palkkaturvamenettelyn no-
406:    sestä ja työllisyyden parantamisesta............                       18      peuttamisesta ..... ......... ... ...... .................... ....     36
407: 
408: 19 Karhunen ym.: Asumista koskevan tilastoin-                                  37 Mäkelä ym.: Virkamiesten pakkotomista ai-
409:    nin uudistamisesta.......................................              19      heutuvien haittojen estäruisestä ...................                    37
410: 
411: 20 Aittoniemi ym.: Viennin edistämisestä mark-                                 38 Skinnari ym.: Suomen ja Venäjän/Neuvosto-
412:    kinointia tehostamalla ................... ........... ... 20                  liiton uusista sopimusjärjestelyistä ...............                    38
413: 
414: 21 P. Leppänen ym.: Pienyritysten toimintaedel-                                39 Hautala ym.: Eduskunnan asemasta integ-
415:    lytysten turvaamisesta .... ... ... ... ........... .........          21      raatioratkaisuja tehtäessä .......... ..................               39
416: 
417: 22 P. Leppänen ym.: Järvien tilan parantamisek-                                40 0. Ojala ym.: Tasa-arvolain tulkinnasta
418:    si tarvittavista toimenpiteistä....................... 22                      eräissä viransijaisuusmääräyksissä ...............                     40
419: 
420: 23 Vuoristo ym.: TES-neuvottelujen kolmikan-                                   41 P. Leppänen ym.: Kohtuuhintaisten asunto-
421:    taperiaatteesta luopumisesta ................. .......                 23      jen tuotannon turvaamisesta.......................                     41
422: 10                                                                               Sisällysluettelo
423: 
424:                                                                                      Sivu                                                                             Sivu
425: 42 Moilanen ym.: Rikosoikeudellista vastuuta                                                53 Lahti-Nuuttila ym.: Velkaantuneiden kotita-
426:    koskevan ikärajan alentamisesta .................                                   42      louksien aseman turvaamisesta tulojen alen-
427:                                                                                                tuessa ...........................................................       53
428: 43 Nikula ym.: Noottikriisin syiden selvittämi-
429:       sestä.............................................................               43   54 Polvi ym.: Velkaantuneiden kotitalouksien
430:                                                                                                aseman turvaamisesta tulojen alentuessa .....                            54
431: 44 Särkijärvi ym.: Vuotos-hankkeen ympäristö-
432:       selvitysten riittävyydestä periaatepäätöksen                                          55 Komi ym.: Maatilojen vararikkoon menon
433:       tekemiseksi...................................................                   44      estämisestä ................................................. ..         55
434: 
435: 45 Ukkola ym.: Puolueiden ulkomailta saaman                                                 56 Kohijoki ym.: Toimeentulon turvaamisesta
436:    tukirahan selvittämisestä .............................                             45      rintamaveteraaneille .................................... .              56
437: 
438: 46 Ala-Nissilä ym.: Maanviljelijöitä ja yrittäjiä                                           57 Astala ym.: Ministeri-kansanedustajien osal-
439:       koskevan vakauttamislainajärjestelmän to-                                                listumisesta luottamuslauseäänestyksiin ......                           57
440:       teuttamisesta ... ... ....... ...... .. ... . .. .. ..... .... . ........ .      46
441:                                                                                             58 Pulliainen ym.: Venäjän ja Neuvostoliiton
442: 47 Luukkainen ym.: Kehitysaluerahaston toi-                                                    kanssa soimittavien sopimusten suhteesta ...                             58
443:    mialueen laajentamisesta .............................                              47
444:                                                                                             59 Haavisto ym.: Slovenian ja Kroatian tunnus-
445: 48 Kalliomäki ym.: Hallituksen talouspoliitti-                                                 tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ..........                        59
446:    sen uskottavuuden palauttamiseksi tarvitta-
447:    vista toimenpiteistä......................................                          48   60 Lehtinen ym.: Ylioppilaskirjoitusten uudista-
448:                                                                                                  misesta lukio-opetuksen kehittämiseksi .......                         60
449: 49 Aittoniemi ym.: Kansalaisten tulevaisuuden-
450:    uskon palauttamiseksi tarvittavista toimen-                                              61 Kallis ym.: Valuuttasiirtojen rajoittamiseksi
451:    piteistä .. .. ...... .. .... ... ..... ...... ...... ..... . ....... .. ......     49      tarvittavista toimenpiteistä ........................ ..                 61
452: 
453: 50 Aittoniemi ym.: Rikoksentekijöiden eristä-                                               62 Rauramo ym.: Koulunkäynnin aloitusikära-
454:    mistä koskevien säännösten uudistamises-                                                    jan alentamisesta ........................................ .             62
455:    ta.................................................................                 50
456:                                                                                             63 Pulliainen ym.: Devalvaation ja tupo-sopi-
457: 51 Vuoristo ym.: Terveydenhoidon varojen vä-                                                   muksen jälkeisistä talouspoliittisista toimen-
458:    henemisen vaikutuksista annettavaan hoi-                                                    piteistä ........... ..............................................      63
459:    toon.............................................................                   51
460:                                                                                             64 Hautala ym.: Suomen lähialueilla tapahtu-
461: 52 Jouppila ym.: Rikollisuuden vähentämiseksi                                                  neita ydinräjäytyksiä koskevasta tiedottami-
462:    tarvittavista toimenpiteistä .... .. ...... .... .. .. .... ..                      52      sesta ............................................................ .     64
463:                                               1991 vp
464: 
465: Kirjallinen kysymys 241
466: 
467: 
468: 
469: 
470:                                  Pulliainen: Porojen määrän mitoittamisesta laidunten kantokyvyn
471:                                      mukaan
472: 
473: 
474:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
475: 
476:     Eduskunta otti ekologiset näkökohdat keskei-    Tämä voi johtaa katastrofaaliseen tilanteeseen,
477: sesti huomioon säätäessään äskettäin uuden          kun talven yli pyritään viemään liian suurta
478: poronhoitolain. Sen sanoma on selvä: laidunten      poromäärää.
479: kantokykyä ei saa ylittää. Tällä hetkellä näyttää      Erityisen vaikea tilanne on Ylä-Lapissa, missä
480: siltä, ettei tämä sanoma ole mennyt perille po-     laitumien heikon kunnon johdosta porot ovat
481: roelinkeinolle. Poronhoitoalueen porolaitumilla     siinä tilassa, etteivät ne tahdo mennä kaupaksi.
482: palkii ylisuuri porokarja.                             Nyt tarvitaan valtiovallan taholta aktiivisia
483:    Tuoreiden arvioiden mukaan poronhoitoalu-        toimia ekokatastrofin välttämiseksi.
484: eena on tällä hetkellä noin 450 000 poroa, joista      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
485: laidunten kantokyky huomioon ottaen tulisi          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
486: teurastaa vähintään 230 000 kappaletta alkanee-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
487: na syksynä. Eräiden arvioiden mukaan laitumet       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
488: kestävät korkeintaan 150 000 yksilön porokar-
489: jan, jolloin tarvittava teurastusmäärä olisi
490: 300 000 yksilöä.                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
491:     Teurastustarpeen mukaisen poronlihamäärän                ryhtyä poronhoitoalueena patkivien po-
492: markkinointi tuottanee melkoisia vaikeuksia, oli             romäärien saattamiseksi laidunten kan-
493: kilohinta mikä tahansa. Nyt Paliskuntain yhdis-              tokyvyn mukaiselle tasolle, ja
494: tys on lähtenyt vaikeuttamaan tilannetta asetta-                aikooko Hallitus erityistoimin edistää
495: malla julkisesti tavoitehinnaksi 27 mk kilolta.              poronlihakauppaa tässä tilanteessa?
496: 
497:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
498: 
499:                                           Erkki Pulliainen
500: 
501: 
502: 
503: 
504: 210300M
505: 2                                       1991 vp -   KK 241
506: 
507: 
508: 
509: 
510:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
511: 
512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      voimaan 1.10.1990. Lain nojalla maa- ja metsä-
513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       talousministeriö on antanut päätöksen merkki-
514: olette 20 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-      piireistä sekä suurimmista sallituista poromää-
515: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ristä (1018/90). Päätös on tullut voimaan
516: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     1.12.1990. Päätöksessä on vahvistettu paliskun-
517: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-   nittain mm. suurin sallittu eloporojen määrä,
518: sestä n:o 241:                                      jonka paliskunta saa alueellaan pitää, ja suurin
519:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sallittu eloporojen määrä, jonka paliskunnan
520:         ryhtyä poronhoitoalueella palkivien po-     osakas saa omistaa. Porolaitumien on käytettä-
521:         romäärien saattamiseksi laidunten kan-      vissä olevien tietojen perusteella arvioitu kestä-
522:         tokyvyn mukaiselle tasolle, ja              vän vahvistetut enimmäismäärät. Päätösten
523:            aikooko Hallitus erityistoimin edistää   noudattamista valvotaan ao. lääninhallitusten
524:         poronlihakauppaa tässä tilanteessa?         toimesta.
525:                                                        Poronlihakauppaa on valtion toimesta edis-
526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tetty mm. poronlihatuotteiden mainontaa tuke-
527: vasti seuraavaa:                                    malla. Muita erityistoimia markkinoinnin edis-
528:                                                     tämiseksi ei valtion taholta ole suunnitteilla.
529:     Nykyinen poronhoitolaki (848/90) on tullut
530: 
531: 
532:       Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1991
533: 
534:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
535:                                        1991 vp -   KK 241                                           3
536: 
537: 
538: 
539: 
540:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
541: 
542:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       den 1 oktober 1990. Jord- och skogsbruksminis-
543: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av     teriet har med stöd av denna lag utfårdat ett
544: den 20 september 1991 till vederbörande medlem     beslut om märkesdistrikt samt om högsta tillåtna
545: av statsrådet översänt avskrift av följande av     antal renar (1018/90). Beslutet trädde i kraft den
546: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål      1 december 1990. 1 beslutet fastställs bl.a. det
547: nr 241:                                            högsta tillåtna antalet livrenar som ett renbetes-
548:                                                    lag får hålla inom sitt område och det högsta
549:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-
550:                                                    tillåtna antalet livrenar som en delägare i renbe-
551:        ta för att anpassa den mängd renar som
552:                                                    teslaget får äga, skilt för de olika renbeteslagen.
553:        går på bete inom renskötselområdet till
554:                                                    Renbetesmarkerna uppskattas enligt de uppgif-
555:        betesmarkernas kapacitet och
556:                                                    ter som står till förfogande tåla de fastställda
557:           ämnar Regeringen i nuvarande situa-
558:                                                    maximiantalen. lakttagandet av besluten över-
559:        tion genom särskilda åtgärder främja
560:                                                    vakas av de länsstyrelser som berörs.
561:        handeln med renkött?
562:                                                        Staten har främjat handeln med renkött bl.a.
563:                                                    genom att stöda reklam för renköttprodukter.
564:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt
565:                                                    Ovriga särskilda åtgärder för främjande av
566: anföra följande:                                   marknadsföringen ingår inte i statens planer.
567:   Gällande renskötsellag (848/90) trädde i kraft
568: 
569:      Helsingfors den 30 september 1991
570: 
571:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
572:                                                1991 vp
573: 
574: 
575: Kirjallinen kysymys 242
576: 
577: 
578: 
579: 
580:                                   Seppänen: VR:n hankintojen tekemisestä Suomesta
581: 
582: 
583:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
584: 
585:    VR on uudistumassa, ja sen suunnitelmat          työntekijät ihmettelevät, miksi VR ei pyydä
586: rautateiden edelleen kehittämiseksi ovat yhteis-    heidän yhtiöitään lainkaan tarjousta uusien
587: kunnan näkökulmasta mitä tarpeellisimpia ja         vaunuistuinten hankinnasta.
588: hyödyllisimpiä.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
589:    VR on niitä yhteisöjä, joiden toimintaa pitää    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
590: tukea ja edistää myös lamantorjunnan nimissä.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
591:    Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että VR:n          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
592: tekniset uudistussuunnitelmat ovat tuontipai-
593: notteisia: esimerkiksi suurnopeusjunaa ei ehkä                Kuinka turvataan se, että VR:n kehit-
594: rakennetakaan Suomessa.                                    tämisessä otetaan huomioon lamantor-
595:    Pienissäkin asioissa ulkomaiset tavarantoi-             junta, niin että suomalaisen työn osuus
596: mittajat saattavat olla jopa kotimaisia toimitta-          uusissa hankinnoissa on keskeinen?
597: jia edullisemmassa asemassa. Niinpä Asko Oy:n
598: 
599:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1991
600: 
601:                                           Esko Seppänen
602: 
603: 
604: 
605: 
606: 210300M
607: 2                                         1991 vp -   KK 242
608: 
609: 
610: 
611: 
612:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
613: 
614:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tilauksenaan poistaa välittömästi maamme kis-
615: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kokalustoteollisuuden työllistämisongelmat.
616: olette 23 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-            Tällaisia välittömiä työllisyyttä parantavia
617: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vaikutuksia VR:n tilauksilla ei kuitenkaan olisi,
618: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sillä lukuun ottamattaVR:nomaa vähäistä tava-
619: Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta           ravaunujen valmistusta kaikki muut kalustohan-
620: kysymyksestä n:o 242:                                 kinnat ajoittuvat vasta 1990-luvun jälkipuolis-
621:                                                       kolle huolimatta siitä, että hankintapäätöksiä on
622:           Kuinka turvataan se, että VR:n kehit-       tehtävä jo nyt. Uuden ja nopean kaluston käyt-
623:        tämisessä otetaan huomioon lamantor-           töönotto edellyttää meneillään olevien rataver-
624:        junta, niin että suomalaisen työn osuus        kon perusparannushankkeiden valmistumista.
625:        uusissa hankinnoissa on keskeinen?                 Uuden kaluston suunnittelu- ja valmistuspro-
626:                                                       sessi kestää kokemusten mukaan useita vuosia.
627:                                                       Esimerkiksi viimeksi kotimaasta tilattu dieselve-
628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          turi vei aikaa suunnittelusta sarjatuotantoon
629: vasti seuraavaa:                                      noin kymmenen vuotta. Lisäksi VR:n tarvitse-
630:                                                       mat pienet sarjat eivät taloudellisesti kestä niitä
631:    Liikenneministeriö on hankkinut asiasta Val-       kehittämiskustannuksia, joita kalustotekniikka
632: tionrautateiltä (VR) alla olevan selvityksen, jon-    tulevaisuudessa välttämättä vaatii.
633: ka johdosta ministeriöllä ei ole tässä vaiheessa          Tämän vuoksi on perusteltua käyttää mah-
634: huomautettavaa VR:n hankintojen suorittami-           dollisimman paljon hyväksi muualla kehitettyä
635: seen.                                                 taitotietoa. Vain tällä tavoin kotimaassa tapah-
636:                                                       tuva tuotanto on ylipäätään mahdollista ja jär-
637:                                                       kevää. VR pyrkii ilmoituksensa mukaan hankin-
638: VR:n selvitys                                         noissaan ottamaan huomioon mahdollisimman
639:                                                       suuren kotimaisuusasteen. Edelleen VR:n ilmoi-
640:                                                       tuksen mukaan kotimaassa kehitettävää kalus-
641: 1. Uusien junien hankinta                             toa voisivat olla pääkaupunkiseudun lähiliiken-
642:                                                       teeseen tarvittavat junat. VR ei ole vielä pyytä-
643:    Rautatieliikenteen tulevaisuuden kannalta          nyt tarjouksia, koska tilaukset riippuvat oleelli-
644: erityisesti henkilöliikenteessä on ratkaisevaa se,    sesti pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskun-
645: pystyykö VR uudistumaan sillä tavoin kuin jo          nan ja VR:n välisestä liikennöintisopimuksesta,
646: nyt selvästi nähtävissä olevat kansalaisten liikku-   joka on tällä hetkellä neuvotteluvaiheessa.
647: mistarpeet edellyttävät. Uudistuminen vaatii
648: merkittäviä panostuksia aivan uudenlaiseen ka-
649: lustotekniikkaan. Edellytyksenä on, että inves-       2. Vaunuistuinhankinta
650: toinnit ovat taloudellisesti järkeviä. Kalustohan-
651: kinnat perustuvat suunnitelmiin, jotka sekä val-         Asko Oy:n työntekijät ovat esittäneet huoles-
652: tioneuvosto että eduskunta ovat hyväksyneet.          tumisensa VR:n vaunuistuinten hankinnasta.
653: Kysymyksessä on paitsi junaliikenteen uudistu-           VR käynnisti uusien istuintyyppien valinnan,
654: minen myös koko joukkoliikenteen tulevaisuus.         koska saneerattaviin henkilöliikennevaunuihin
655:    Julkisuudessa on käyty keskustelua VR:n            tarvitaan uusia istuimia. Lisäksi matkustajat
656: kalustohankinnoista ja ennen muuta siitä, mistä       ovat valittaneet runsaasti toisen luokan Inter-
657: VR:n tulisi hankkia sellaiset junansa, joilla myös    City-vaunujen istuimista, joiden tilalle piti myös
658: käytännössä saavutettaisiin 200 km:n tuntino-         etsiä paremmat istuimet. Nykyiset istuimet ovat
659: peus pääradoillamme. Tässä yhteydessä on vii-         Asko Oy:n suunnittelemat ja osittain valmista-
660: tattu kotimaisen teollisuuden työllistämistarpee-     mat. Niiden suunnittelu tehtiin tuotekehityspro-
661: seen ja luotu se kuva, että VR voisi kotimaisella     jektina yhdessä VR:n kanssa.
662:                                            1991 vp -    KK 242                                          3
663: 
664:     Valitettavasti tulos oli epäonnistunut. Asiak-     kelpoisuutensa osoittaneita istuimia. Selvitystyö
665: kaat ovat valittaneet monissa eri yhteyksissä          jatkuu koko ajan. Tavoitteena on löytää istuin,
666: istuinten epämukavuudesta ja lisäksi istuimissa        joka
667: on paljon vikoja, minkä vuoksi niiden kunnossa-            on matkustajista miellyttävä istua
668: pito on kallista.                                          kestää käytössä
669:     Näiden käytännössä uusien istuimien vaihta-            on kunnossa- ja puhtaanapidon kannalta
670: minen maksaa pelkästään istuimien hintana niin             hyvä
671: paljon, että VR tutkii vaihtoehtoisena myös                on hinnaltaan edullinen.
672: istuinten vikojen poistamismahdollisuuksia, jot-          VR suhtautuu istuinhankinnassaan niin kuin
673: ta istuimista saataisiin tyydyttävät ja niiden         kaikissa hankinnoissaan myönteisesti kotimai-
674: kunnossapito halpenisi. Istuinmukavuutta ei va-        seen valmistukseen.
675: litettavasti juurikaan voida parantaa.
676:     Epäonnistuneen tuotekehitysprojektinjälkeen
677: VR päätti etsiä valmiit, käytössä hyväksi havai-       3. Hankintaperiaatteet
678: tut istuintyypit eri kalustoon. Kotimaassa aino-
679: astaan lietolaisella Työliike Varho Oy:lla oli            VR liikelaitoksena päättää itsenäisesti han-
680: valmiina bussinistuin, josta kohtuullisin muu-         kinnoistaan yleisesti hyväksyttyjä hankintaperi-
681: toksin voitiin saada vaunuistuin. Varho Oy oli-        aatteita noudattaen ja eduskunnan myöntämien
682: kin ainoa kotimainen valmistaja ensimmäisessä          sitoumusvaltuuksien puitteissa. Hankintapäätös-
683: vaiheessa, jolta pyydettiin ehdotus istuimeksi         ten perusteluina ovat saatavuus, hinta ja laatu
684: hintatietoineen. Asko Oy:lle ei kyselyä erikseen       sekä tekniset ominaisuudet. Kotimainen tuote ja
685: lähetetty, koska istuinten hinta oli tiedossa ja       ulkomaisen hankinnan mahdollisimman suuri
686: istuimia oli VR:n käytössä. Muilta osin kysely         kotimaisuusaste on tarkastelussa ensimmäisellä
687: lähetettiin ulkomaisille valmistajille, joilta pyy-    sijalla. Pelkkä kotimaisuus ei kuitenkaan voi olla
688: dettiin tiedot heidän valmistamistaan istuimista       päätöksen pohjana, jos tuote ei täytä sille asetet-
689: ja niiden hinnoista. Varsinaista tarjouspyyntöä        tuja vaatimuksia. Merkittävä etu on suurten
690: ei ole lähetetty.                                      hankintojen osalta valmis tuotekehittely ja taito-
691:     Kyseessä on siis ollut alustava selvittelyvaihe,   tieto, jota käytetään hyväksi silloin, kun se
692: jossa on vertailtu olemassa olevia ja käytössä         johtaa taloudellisesti edullisempaan ratkaisuun.
693: 
694:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1991
695: 
696:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
697: 4                                       1991 vp -   KK 242
698: 
699: 
700: 
701: 
702:                                     Till Riksdagens Herr Talman
703: 
704:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          SJ:s anskaffningar skulle dock inte ha någon
705: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      sådan direkt förbättrande verkan på sysselsätt-
706: den 23 september 1991 tili vederbörande medlem      ningen, för med undantag av SJ:s egen produk-
707: av statsrådet översänt avskrift av följande av      tion av godsvagnar, som är liten, kommer alla
708: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade             andra anskaffningar att infalla först under sena-
709: spörsmål nr 242:                                    re hälften av 1990-talet trots att anskaffningsbe-
710:                                                     sluten måste fattas redan nu. lbruktagandet av
711:          Hur garanteras det vid utvecklandet        ny och snabb materiel kräver att de pågående
712:        av SJ att motarbetandet av recessionen       projekten för grundlig förbättring av bannätet
713:        beaktas så att andelen inhemskt arbete i     slutförs.
714:        nya projekt framhävs?                           Den process som omfattar planering och
715:                                                     byggande av ny materiel tar enligt erfarenhet
716:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        flera år i anspråk. Det behövdes till exempel tio
717: samt anföra följande:                               år för det diesellok som senast beställdes i
718:                                                     Finland att från planeringsstadiet nå seriepro-
719:    Trafikministeriet har införskaffat en utred-     duktion. De serier som SJ behöver är dessutom
720: ning från Statsjärnvägarna (SJ) som presenteras     så små att ekonomin inte håller för de utveck-
721: nedan. Utredningen ger inte ministeriet någon       lingskostnader som materieltekniken i framtiden
722: an1edning att anmärka på SJ:s anskaffningar i       oundvikligen kommer att kräva.
723: detta skede.                                           Därför är det motiverat att så mycket som
724:                                                     möjligt utnyttja know-how som utvecklats an-
725:                                                     nanstans. Endast en sådan inhemsk produktion
726: SJ:s utredning                                      är överhuvudtaget möjlig och förnuftig. SJ för-
727:                                                     söker enligt vad man uppgett beakta att en så
728: 1. Anskaffning av nya tåg                           stor andel av anskaffningarna som möjligt är
729:                                                     inhemsk. Vidare kunde enligt vad SJ uppgett de
730:    Med tanke på j ärnvägstrafikens framtid är det   tåg som behövs i närtrafiken inom huvudstadsre-
731: avgörande särskilt i fråga om persontrafiken om     gionen vara sådan materiel som utvecklas i
732: SJ kan förnya sig på det sätt som medborgarnas      hemlandet. SJ har ännu inte bett om offerter
733: redan synliga behov av att röra sig förutsätter.    eftersom beställningarna är avsevärt beroende
734:    Förnyandet kräver stor satsning på alideles ny   av det trafikeringsavtal mellan huvudstadsregio-
735: materielteknik. Förutsättningen är att investe-     nens samarbetsdelegation och SJ som för närva-
736: ringarna är ekonomiskt förnuftiga. Anskaffning-     rande är i förhandlingsskedet.
737: en av materiel baserar sig på planer som både
738: statsrådet och riksdagen har godkänt. Frågan        2. Anskaffning av vagnssäten
739: gälier inte bara att förnya tågtrafiken utan hela
740: den kollektiva trafikens framtid.                       Anställda vid Asko Oy har uttryckt sin oro
741:    Det har i offentligheten förts diskussioner om   över SJ:s anskaffning av vagnssäten.
742: SJ:s materielanskaffningar i synnerhet om var SJ       SJ började välja nya typer av säten eftersom
743: skali skaffa sådana tåg som i praktiken uppnår      det måste skaffas nya säten tili de vagnar i
744: en hastighet på 200 km i timmen på våra             persontrafiken som skulle saneras. Dessutom
745: huvudbanor. 1 detta sammanhang har man              har passagerarna klagat mycket på sätena i
746: hänvisat till behovet av att sysselsätta den in-    lnter-City-vagnarna i II klass och man blev
747: hemska industrin och gett en sådan bild att SJ      också tvungen att hitta bättre säten i stället för
748: genom inhemska bestäliningar omedelbart kun-        dessa. De nuvarande sätena har planerats och
749: de lösa sysselsättningsproblemen inom den in-       också delvis tillverkats av Asko Oy. De planera-
750: dustri som producerar järnvägsmateriel i vårt       des inom ett produktutvecklingsprojekt tilisam-
751: land.                                               mans med SJ.
752:                                           1991 vp -   KK 242                                         5
753: 
754:     Tyvärr var resultatet misslyckat. Kunderna        dugliga. Utredningar pågår hela tiden. Målet är
755: har i flera olika sammanhang klagat på att            att hitta ett säte som
756: sätena är obekväma och dessutom har de många          - är bekvämt att sitta i
757: fel varför det är dyrt att hålla dem i skick.         - är hållbart
758:     Att byta ut dessa i praktiken nya säten kostar    - är bra med tanke på underhåll och renhåll-
759: redan på grund av det höga anskaffningspriset så           ning
760: mycket att SJ som ett alternativ har undersökt        - har ett förmånligt pris.
761: möjligheterna att reparera felen i sätena för att         SJ förhåller sig vid anskaffningen av säten,
762: sätena skall bli tillfredsställande och underhållet   som i alla anskaffningar, positivt tili inhemsk
763: billigare. Tyvärr kan man inte nämnvärt förbätt-      tillverkning.
764: ra bekvämligheten.
765:     Efter ett misslyckat produktutvecklingspro-
766: jekt beslöt SJ söka färdiga typer av säten som i      3. Anskaffningsprinciper
767: praktiken konstaterats vara bra för materiel av
768: olika typ. I Finland hade endast firman Työliike         Som ett affärsverk beslutar SJ självständigt
769: Varho Oy från Lundo ett färdigt bussäte som           om sina anskaffningar med iakttagande av all-
770: med skäliga ändringar kunde omvandlas tili ett        mänt godkända anskaffningsprinciper och inom
771: vagnssäte. Varho Oy var också den enda inhem-         ramen för de förbindelsefullmakter som riksda-
772: ska tillverkaren av viiken man i första skedet        gen godkänt. Faktorer som tillgång, pris och
773: begärde förslag tili säten inklusive prisuppgifter.   kvalitet samt tekniska egenskaper utgör grund
774: Tili Asko Oy skickades ingen särskild förfrågan       för anskaffningsbesluten. I första hand granskas
775: då man kände tili priset på sätena och sätena var     inhemska produkter och sådana utländska pro-
776: i SJ:s bruk. Tili övriga delar skickades förfrågan    dukter i vilka den inhemska andelen är så stor
777: tili utländska tillverkare. Av dessa inbegärdes       som möjligt. Enbart det faktum att en produkt är
778: uppgifter om de säten som de tillverkade och          inhemsk kan inte utgöra grund för beslutet om
779: priset på dem. Någon särskild begäran om offert       produkten inte uppfyller de krav som ställs på
780: skickades inte.                                       den. En betydande fördel då det gäller stora
781:     Det har alltså varit fråga om ett förberedande    anskaffningar är färdig produktutveckling och
782: utredningsskede, där man har jämfört säten som        know-how, som utnyttjas då detta leder tili ett
783: redan finns och som i praktiken har visat sig vara    beslut som är ekonomiskt fördelaktigare.
784: 
785:       Helsingfors den 28 oktober 1991
786: 
787:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
788:                                               1991 vp
789: 
790: 
791: Kirjallinen kysymys 243
792: 
793: 
794: 
795: 
796:                                   Laine: Tasakattotalojen rakentamisen estämisestä
797: 
798: 
799:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
800: 
801:    Maassamme on viimeisten vuosikymmenien           halpakorkoista lainaa jo rakennettujen tasakat-
802: aikana rakennettu runsaasti tasakattoja kerros-     tojen korjaamista tai harjakatoiksi muuttamista
803: taloihin, omakotitaloihin ja julkisiin rakennuk-    varten.
804: siin. Tasakatto on kuitenkin osoittautunut epä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
805: onnistuneeksi ratkaisuksi. Korjauksia on jou-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
806: duttu suorittamaan kerta toisensa jälkeen. Kun      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
807: varoja on yritetty säästää, on kattoja paikkailtu   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
808: ja lopputuloksena on tilkkutäkki. Monin pai-
809: koin sadesäällä tarvitaan saaveja ja ämpäreitä                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
810: vuotokohtien kautta virtaavan veden talteenot-             siin tasakattorakentamisen estämiseksi
811: tamiseksi.                                                 tai tasakattorakentamisen kieltämiseksi
812:     Tasakattorakenteen epäonnistumiset suoma-              valtion lainoittamassa asuntotuotannos-
813: laisissa sääolosuhteissa nostavat esiin ajatuksen          sa sekä jo rakennettujen tasakattojen
814: tasakattorakentamisen kieltämiseksi ainakin                korjaamiseen tarvittavien halpakorkois-
815: valtion rahoittamissa rakennuksissa. Samoin                ten lainojen myöntämiseksi mm. asunto-
816: tulisi selvittää mahdollisuudet myöntää valtion            osakeyhtiöille?
817: 
818:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1991
819: 
820:                                             Ensio Laine
821: 
822: 
823: 
824: 
825:  210300M
826: 2                                       1991 vp -   KK 243
827: 
828: 
829: 
830: 
831:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
832: 
833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Myös kiinteistöjen puutteellinen hoito on vainu
834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaikuttaa asiaan.
835: olette 24 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-         Rakennuslainsäädännön mukaan rakennu:
836: jeenne n:o 864 ohella toimittanut valtioneuvos-     on eristettävä kosteudelta. Vuodesta 1976 ova
837: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      olleet voimassa Suomen rakentamismääräysko·
838: sanedustaja Laineen kirjallisesta kysymyksestä      koelman veden- ja kosteudeneristystä koskeva·
839: n:o 243, jossa tiedustellaan:                       määräykset. Säädösten tasolla näitä on pidettä·
840:                                                     vä riittävinä. Valtion lainaittamassa asuntora·
841:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kentamisessa on omakotitalojen kattomuodoks
842:        siin tasakattorakentamisen estämiseksi       suositeltu perinteellistä räystäällistä hatjakattoa
843:        tai tasakattorakentamisen kieltämiseksi         Rakennuslainsäädännön vuonna 1990 voi·
844:        valtion lainaittamassa asuntotuotannos-      maan tulleella muutoksella on selvennetty raken·
845:        sa sekä jo rakennettujen tasakattojen        nushankkeeseen ryhtyvän vastuuta ja eri osa·
846:        korjaamiseen tarvittavien halpakorkois-      puolten tehtäväjakoa rakentamisen kelvollisuu·
847:        ten lainojen myöntämiseksi mm. asunto-       den varmistamisessa. Rakentamisen vastuukysy·
848:        osakeyhtiöille?                              mykset ovat muutoinkin selvitettävinä.
849:                                                        Rakennusvirheisiin voidaan parhaiten vaikut·
850:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taa ohjauksena ja neuvonnalla. Rakennuster
851: vasti seuraavaa:                                    veden- ja kosteudeneristystä koskevat ohjee1
852:                                                     ovatkin valmisteltavina. Myös asunto-osakeyh·
853:    Tasakattoisten rakennusten kosteusvauriot        tiöitä koskevan peruskorjauksen rahoitusmuo·
854: ovat johtuneet muun muassa epäonnistuneista         toja valtion varoin selvitetään.
855: teknisistä ratkaisuista ja materiaalivalinnoista.
856: 
857:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1991
858: 
859:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
860:                                           1991 vp -   KK 243                                         3
861: 
862: 
863: 
864: 
865:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
866: 
867:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt byggnadslagstiftningen skall bygg-
868: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        naden isoleras från fukt. Sedan år 1976 har sär-
869: 864 av den 24 september 1991 tili vederbörande        skilda bestämmelser om isolering av vatten och
870: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     fukt varit gällande i Finlands byggbestämmelse-
871: de av riksdagsman Laine undertecknade spörs-          samling. På författningsnivå kan dessa bestäm-
872: mål nr 243:                                           melser anses vara tillräckliga. I statsbelånat
873:                                                       bostadsbyggande har traditionellt åstak med
874:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för         taklist rekommenderats som takmodell på egna-
875:        att hindra eller förbjuda byggandet av         hemshus.
876:        hus med platt tak i statsbelånad bostads-         Den ändring av byggnadslagstiftningen som
877:        produktion samt för att bevilja lågränte-      genomfördes år 1990 har medfört att ansvaret
878:        lån tili bl.a. bostadsaktiebolag för repara-   för en person som börjar ett byggnadsprojekt
879:        tion av redan byggda hus med platt tak?        har förtydligats, liksom fördelningen av uppgif-
880:                                                       ter mellan de olika parterna för att säkerställa
881:                                                       dugligheten av byggandet. Ansvarsfrågan i
882:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         byggandet utreds för övrigt som bäst.
883: anföra följande:                                         Fel i byggande kan bäst påverkas genom
884:                                                       styrning och rådgivning. Anvisningar om bygg-
885:    Fuktskador på hus med platt tak har berott         naders vatten- och fuktisolering är under bered-
886: på bl.a. misslyckade tekniska lösningar och vai       ning. Å ven olika sätt att med statens medel
887: av materia!. Åven bristfällig skötsel av fastig-      finansiera reparation och ombyggnad av bo-
888: heten har kunnat inverka på skadorna.                 stadsaktiebolag utreds.
889: 
890:      Helsingforsden 21 oktober 1991
891: 
892:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
893:                                              1991 vp
894: 
895: 
896: Kirjallinen kysymys 244
897: 
898: 
899: 
900: 
901:                                  Laine: Ulkomaan päivärahan suuruuden määräytymisperusteista
902: 
903: 
904:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
905: 
906:    Ulkomaisilla työmatkoilla ja myös pitempiai-       Puolassa toimiville suomalaisille firmoille
907: kaisissa työsuhteissa ulkomailla maksettavaksi     annetun toimintaohjeen tai suosituksen mukaan
908: määrätty päiväraha vaihtelee erittäin suuresti.    päivärahan maksamisessa tulee noudattaa val-
909: Päivärahan tulisi määräytyä ao. maan kustan-       tioneuvoston ao. päätöstä, joka perustunee vir-
910: nustasoa seuraten. Näin ei kuitenkaan näytä        kaehtosopimukseen. Näyttää kuitenkin siltä, että
911: tapahtuvan ainakaan kaikkien maiden osalta.        päivärahan suuruus ei perustu todellisten elin-
912:    Esim. Puolassa työskentelevälle suomalaiselle   kustannusten vertailuun. Kerrotut hintaesimer-
913: maksettavan päivärahan suuruus on 120 mark-        kit osoittavat, että Puolassa työskentelevän suo-
914: kaa. Euroopan ulkopuolella näin pientä päivära-    malaisen elintaso alenee olennaisesti päivärahan
915: haa ei makseta Malawia lukuun ottamatta.           jäädessä yhä enemmän jälkeen kustannustason
916: Euroopassa vain Albaniassa maksetaan päivära-      noususta.
917: haa sama määrä kuin Puolassa. Esim. Saksassa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
918: maksettavan päivärahan suuruus on 240 mark-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
919: kaa ja Ruotsissa 290 markkaa. Hintataso Puo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
920: lassa on nykyisin verrattavissa viimeksi mainit-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
921: tuihin ja varsinkin Saksan hintatasoon.
922:    1980-luvun alkupuoliskolla Puolassa makse-
923: tun päivärahan suuruus oli 180 markkaa. Niihin               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
924: aikoihin ravintolassa saattoi syödä 20 markalla.          siin ulkomaan päivärahan maksamista
925: Nykyisin samanlaisesta ruoasta on maksettava              koskevien suositusten ja sopimusten kor-
926: 5-6-kertainen hinta. Jos vielä muutamia vuosia            jaamiseksi siten, että niissä otettaisiin
927: sitten raitiovaunulippu maksoi 3 zlotya, on li-           huomioon ao. maissa tapahtunut hinta-
928: pusta nyt maksettava 200-kertainen hinta. Leipä           tason nousu?
929: maksoi 1980-luvun alkupuolella 7 zlotya mutta
930: nyt 3 500 zlotya.
931: 
932:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1991
933: 
934:                                            Ensio Laine
935: 
936: 
937: 
938: 
939: 210300M
940: 2                                        1991 vp -   KK 244
941: 
942: 
943: 
944: 
945:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
946: 
947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päivittäin yhden aamiaisen, lounaan ja päivälli-
948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen osalta. Päivärahoja määriteltäessä on otettu
949: olette 24 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       huomioon myös kotimaassa säästyvä ruokailu-
950: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     erä tulo- ja varallisuusverolain mukaisesti.
951: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Vuosittain kussakin maassa tapahtunut ravin-
952: Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       tolaruokailun hintatason nousu tai lasku otetaan
953: sestä n:o 244:                                       ja on otettu päivärahojen korvaustasoja määri-
954:                                                      teltäessä huomioon, samoin kunkin maan valuu-
955:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tan ulkoisissa suhteissa tapahtuneet muutokset.
956:        siin ulkomaan päivärahan maksamista              Päiväraha on keskimäärin oikealla tasolla
957:        koskevien suositusten ja sopimusten kor-      kussakin tarkastelumaassa. Maissa, joissa on
958:        jaamiseksi siten, että niissä otettaisiin     voimakas sisäinen inflaatio tai joissa valuutta-
959:        huomioon ao. maissa tapahtunut hinta-         kursseja äkisti tai voimakkaasti muutetaan, päi-
960:        tason nousu?                                  värahataso voi hetkellisesti vääristyä. Tällä sei-
961:                                                      kalla ei kuitenkaan ole oleellista merkitystä,
962:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koska tavallisesti nopea inflaatiomuutos ja voi-
963: vasti seuraavaa:                                     makas valuuttakurssimuutos seuraavat toisiaan
964:                                                      ja päivärahataso Suomen markoissa säilyy yleen-
965:    Valtion virkamiehille maksettavista ulkomaan      sä keskimäärin oikeana. Mikäli muutos on jo-
966: päivärahoista sovitaan vuosittain virkaehtosopi-     honkin suuntaan pysyvä, se näkyy viimeistään
967: muksin. Nykyistä sopimusta on noudatettu             seuraavan vuoden ja sitä seuraavien vuosien päi-
968: vuoden 1991 alusta lukien ja se on voimassa          väraha tasoissa.
969: kuluvan vuoden loppuun saakka. Sopimus kos-             Kirjallisessa kysymyksessä mainittu Puolan
970: kee ainoastaan valtion virkamiehiä.                  päiväraha oli vuoden 1990 syyskuun hintatiedus-
971:     Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu siihen,   telun perusteella ja muiden pohjoismaiden vas-
972: että Puolassa toimiville firmoille on annettu toi-   taavan ajankohdan perusteella tekemiin kor-
973: mintaohjeet, joiden mukaan päivärahan osalta         vaustasopäätöksiin nähden oikealla tasolla, vaik-
974: tulee noudattaa valtioneuvoston ao. päätöstä.        kei eri pohjoismaiden päivärahatasoja voida
975:    Kun valtion tekemät virkaehtosopimukset           suoraan verrata erilaisten korvausperusteiden ja
976: eivät koske yksityisiä firmoja, näillä on täysi      verotuskäytäntöjen takia.
977: vapaus maksaa esim. Puolassa työskenteleville           Valtiovarainministeriö on yhteistoiminnassa
978: työntekijöille haluamansa suuruista päivärahaa       ulkoasiainministeriön kanssa selvittänyt päivä-
979: tai muuta palkkiota mikäli katsovat, että valtion    rahan suuruuteen vaikuttaneet tekijät siten, että
980: sopimat määrät ovat riittämättömät.                  syyskuun 1991 hintatiedot saadaan käyttöön
981:    Ulkomaan päivärahojen korvaustasot perus-         lokakuun loppuun mennessä.
982: tuvat vuosittain syyskuussa tehtävään ravintola-         Mikäli päivärahan suuruuteen vaikuttaneet
983: ruokailun hintatiedusteluun. Hintatiedustelun        kustannustekijät ovat muuttuneet, päivärahojen
984: toimittavat ulkoministeriön valvonnassa maam-        tarkistukset tullaan toteuttamaan mm. Puolan
985: me ulkomailla olevat edustustot yhtenäisten          osalta vuoden 1992 alusta lukien, jos valtiova-
986: keruuohjeiden mukaisesti.                            rainministeriö ja asianomaiset työmarkkinajär-
987:    Päivärahoilla korvataan ne ylimääräiset kus-      jestöt näin sopivat.
988: tannukset, jotka ulkomaanmatkasta aiheutuvat
989: 
990:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1991
991: 
992:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
993:                                             1991 vp -    KK 244                                          3
994: 
995: 
996: 
997: 
998:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
999: 
1000:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             måltidsutgifterna i hemlandet beaktats enligt
1001: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av           lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.
1002: den 24 september 1991 tili vederbörande medlem              Den årliga höjningen eller sänkningen av
1003: av statsrådet översänt avskrift av följande av           prisnivån för restaurangmåltider i varje land
1004: riksdagsman Laine undertecknade spörsmål nr              beaktas och har beaktats vid dimensioneringen
1005: 244:                                                     av dagtraktamentenas ersättningsnivå. Även
1006:                                                          ändringarna i de yttre förhållandena för varje
1007:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           lands valuta beaktas.
1008:         att ändra rekommendationerna och avta-              Dagtraktamentet befinner sig i genomsnitt på
1009:         len om utbetalning av utrikes dagtrakta-         rätt nivå i de Iänder som skärskådats. 1 ett land
1010:         mente så, att i dessa beaktas stegringen i       med kraftig inre inflation eller där valutakurser-
1011:         prisnivån i de Iänder som berörs?                na snabbt och drastiskt ändras kan dagtrakta-
1012:                                                          mentsnivån snedvridas för en tid. Detta faktum
1013:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            har dock ingen väsentlig betydelse, eftersom en
1014: anföra följande:                                         snabb inflationsförändring och en kraftig änd-
1015:                                                          ring av valutakurserna vanligtvis följer varandra
1016:     Om de utrikes dagtraktamenten som betalas            åt och dagtraktamentsnivån i finska mark i
1017: tili statstjänstemän överenskoms årligen genom           allmänhet bibehålls på i genomsnitt rätt nivå.
1018: tjänstekollektivavtal. Nuvarande avtal har följts        Om ändringen i någon riktning är bestående syns
1019: från ingången av 1991 och det gäller tili utgången       detta senast i nästa års och de därpå följande
1020: av året. A vtalet gäller endast statstjänstemän.         årens dagtraktamentsnivåer.
1021:     1 spörsmålet hänvisas tili att firmor som               Det i spörsmålet nämnda dagtraktamentet i
1022: verkar i Polen fått direktiv, enligt vilka de i fråga    Polen var på basis av prisförfrågningen i septem-
1023: om dagtraktamenten skall följa statsrådets be-           ber 1990 och de beslut om ersättningsnivån som
1024: slut angående beloppen av dessa.                         på basis av motsvarande tidpunkt fattades i de
1025:       Eftersom statliga tjänstekollektivavtal inte       övriga nordiska länderna på rätt nivå. På grund
1026: gäller privata firmor, har dessa full frihet att t.ex.   av olika ersättningsgrunder och beskattnings-
1027: tili arbetstagare som arbetar i Polen betala det         praxis kan de olika nordiska ländernas dagtrak-
1028: dagtraktamente eller arvode de vill, ifall de anser      tamentsnivåer dock inte direkt jämföras med
1029: att de belopp som staten avtalat om är otillräck-        varandra.
1030: liga.                                                       Finansministeriet har i samarbete med utri-
1031:     Ersättningsnivån för utrikes dagtraktamenten         kesministeriet utrett de faktorer som inverkar på
1032: grundar sig på en förfrågan om priserna på               dagtraktamentets belopp så, att prisuppgifterna
1033: restaurangmåltider som görs årligen i september.         från september 1991 kan tas i bruk före utgången
1034: Våra beskickningar i utlandet utför årligen under        av oktober.
1035: tillsyn av utrikesministeriet denna prisförfrågan           Om de kostnadsfaktorer som inverkar på
1036:  enligt enhetliga insamlingsanvisningar.                 dagtraktamentets belopp ändrats, kommer dag-
1037:      Med dagtraktamentena ersätts de extra kost-         traktamentena, bl.a. vad gäller Polen, att juste-
1038: nader som under en utlandsresa föranleds dagli-          ras vid ingången av 1992, ifall finansministeriet
1039:  gen av frukost, lunch och middag. Då dagtrakta-         och berörda arbetsmarknadsorganisationer så
1040:  mentena dimensioneras har även de inbesparade           överenskommer.
1041: 
1042:      Helsingfors den 21 oktober 1991
1043: 
1044:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
1045:                                                1991 vp
1046: 
1047: Kirjallinen kysymys 245
1048: 
1049: 
1050: 
1051: 
1052:                                Aittoniemi: Poliisipalveluiden saatavuuden turvaamisesta
1053: 
1054: 
1055: 
1056:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1057: 
1058:    Vielä muutamia vuosia sitten poliisi saapui       tämä tulee poliisilaitokselle tekemään asiasta ri-
1059: pyydettäessä paikalle ja aloitti tutkimukset pai-    kosilmoituksen. Käytännössä tämä merkitsee
1060: kan päältä esimerkiksi autoihin kohdistuneen         sitä, että asia siirretään mappiin ö, josta se
1061: vahingonteon osalta, ja suuri osa tämäntyyppi-       otetaan esille vasta kunjoku tulee tunnustamaan
1062: siä rikoksia myös selvitettiin. Tämä oli omiaan      asian. Vika ei ole poliisissa vaan jossakin muual-
1063: herättämään kansalaisten suunnassa luottamus-        la.
1064: ta yhteiskuntaan ja sen kykyyn turvatajäseniään          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1065: rikollista toimintaa vastaan.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1066:    Tämän päivän tilanne on kokonaan muuttu-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1067: nut. Jos joutuu pahoinpitelyn kohteeksi tai au-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1068: toon on murtauduttu sekä viety runsaasti arvo-
1069: kasta omaisuutta, poliisi ilmoittaa, että sillä ei              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1070: ole mahdollisuuksia saapua rikospaikalle, ja jos             siin poliisipalveluiden saatavuuden tur-
1071: nyt ei kehota kansalaista unohtamaan koko                    vaamiseksi?
1072: juttua, sanoo ainoaksi mahdollisuudeksi, että
1073: 
1074:   Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1991
1075: 
1076:                                            Sulo Aittaniemi
1077: 
1078: 
1079: 
1080: 
1081: 210300M
1082: 2                                         1991 vp -   KK 245
1083: 
1084: 
1085: 
1086: 
1087:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1088: 
1089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nittuun priorisointilinjaan, jota on jouduttu
1090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         soveltamaan erityisesti virka-ajan ulkopuolisena
1091: olette 24 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-        aikana, jolloin rikostutkintaa suorittavia poliisi-
1092: jeenne n:o 866 ohella lähettänyt valtioneuvoston      miehiä on ollut paikalla vain rajoitetusti. Mikäli
1093: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         teon kohteena on ollut samalla alueella useita
1094: edustaja Sulo Aittaniemen kirjallisesta kysymyk-      ajoneuvoja tai huomattavaa vahinkoa aiheutta-
1095: sestä n:o 245, jossa tiedustellaan:                   nut teko, on rikostutkinta pyritty ja pyritään
1096:                                                       edelleen suorittamaan tapahtumapaikalla. Polii-
1097:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sin saapuminen moottoriajoneuvovarkauspai-
1098:         siin poliisipalveluiden saatavuuden tur-      kalle on kestänyt vuonna 1985 keskimäärin 18
1099:         vaamiseksi?                                   minuuttia ja vuonna 1990 noin 20 minuuttia.
1100:                                                           Aikana, jolloin poliisinkin henkilöstön virko-
1101:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ja on jouduttu lakkauttamaan, on erityisen tär-
1102: vasti seuraavaa:                                      keää, että poliisille taataan muilla keinoin toi-
1103:                                                       mintavalmius erityisesti turvallisuuden tunnetta
1104:    Poliisin toimintalinjoihin on kuulunut asettaa     ylläpitävien poliisipalveluiden saatavuuden tur-
1105: yleisöltä tulleet tehtäväpyynnöt ruuhkahuippui-       vaamiseksi.
1106: na tärkeysjärjestykseen. Henkeen ja terveyteen            Sisäasiainministeriö on asettanut poliisin tu-
1107: kohdistuvien tekojen estäminen ja seurausten          lostavoitteiksi vuodelle 1992 muun muassa tur-
1108: selvittäminen on asetettu tuolloin ensi sijalle.      vallisuuden tason pitämisen vähintään vuoden
1109:    Pahoinpidellyksi joutunut on valtakunnalli-        1990 tasolla sekä yhteiskunnallisesti merkittävän
1110: sen keskiarvon mukaisesti saanut pyydetyn polii-      rikollisuuden lisääntymisen estämisen.
1111: sipartion avukseen 10 minuutissa. Odotusaika              Taatakseen toimintaedellytyksensä tulee po-
1112: on ollut aivan sama vuosina 1985, 1987 ja 1990.       liisi toimintalinjoinaan edelleen muun muassa
1113: Suurissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Hel-         suorittamaan ruuhkahuippuina tehtävien priori-
1114: singissä ja Oulussa, on poliisi tullut paikalle 6--   sointia. Poliisi tulee lisäksi painottamaan toimin-
1115: 7 minuutissa.                                         tojaan ennalta estävään toimintaan, johon se
1116:    Autovarkaudet, autojen luvattomat käyttöön-        aikoo saada toiminta-aikaa karsimalla yleiseen
1117: otat ja autoihin kohdistuneet rikokset ovat viime     järjestykseen ja turvallisuuteen liittymättömiä
1118: vuosina lisääntyneet selvästi. Myös ajoneuvo-         tehtäviä sekä rationa1isoimalla toimintojaan,
1119: kanta on lisääntynyt voimakkaasti.                    kehittämällä valvontataktiikkaansa sekä hyö-
1120:    Jo vuosikausia vakiintuneen tavan mukaan           dyntämällä kehittyvän tekniikan suomat mah-
1121: poliisi on suurissa taajamissa kehottanut yksit-      dollisuudet. Mainituin toimintalinjoin poliisi
1122: täisten rikosilmoitusten tekijöitä tuomaan au-        kykenee turvaamaan kohtuullisen palveluidensa
1123: tonsa poliisiasemalle rikosjälkien toteamiseksi ja    saatavuuden. Edellytyksenä on kuitenkin, että
1124: taltioimiseksi. Samalla asianomaiselle on annet-      enemmistä poliisin henkilöstöön kohdistuvien
1125: tu vakuutusyhtiötä varten mahdollisesti tarvitta-     virkojen vähentämisestä luovutaan.
1126: va selvitys. Käytäntö on perustunut edellä mai-
1127:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1991
1128:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1129:                                          1991 vp -   KK 245                                            3
1130: 
1131: 
1132: 
1133: 
1134:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1135: 
1136:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den förenämnda prioriteringslinjen som man
1137: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          behövt tillämpa särskilt utanför tjänstetiden, när
1138: nr 866 av den 24 september 1991 tili vederböran-     endast en begränsad mängd poliser som under-
1139: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av      söker brott har funnits på platsen. lfall målet för
1140: riksdagsman Sulo Aittoniemis skriftliga spörs-       gämingen har utgjorts av flera fordon inom
1141: mål nr 245 i vilket det frågas:                      samma område eller av en gäming som förorsa-
1142:                                                      kat omfattande skada, har polisen försökt och
1143:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        försöker fortfarande att verkställa brottsunder-
1144:        att trygga tiligången på polisservice?        sökningen på brottsplatsen. Det har tagit i ge-
1145:                                                      nomsnitt 18 minuter år 1985 och ca 20 minuter år
1146:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1990 för polisen att an1ända tili platsen där ett
1147: anföra följande:                                     motorfordon stulits.
1148:                                                         Under en tid då tjänster har behövt dras in
1149:     Polisen har i enlighet med sin verksamhetslin-   t.o.m. vid polisen är det synnerligen viktigt att
1150: je placerat de utryckningar som allmänheten bett     man på annat sätt säkrar polisens aktionsbered-
1151: om i viktighetsordning när utryckningama an-         skap särskilt för att trygga tillgången pä po1isser-
1152: hopat sig. Förhindrandet av gämingar mot liv         vice som upprätthåller säkerhetskänslan.
1153: och hälsa och utredningen av följdema har då            Inrikesministeriet har som resultatmål för
1154: ställts i främsta rummet.                            polisen för år 1992 uppställt bl.a. det att polisen
1155:     Den som blivit misshandlad har fått hjälp av     skall bibehålla säkerhetsnivån åtminstone på
1156: den tilikallade polispatrullen inom 10 minuter,      samma nivå som den varit år 1990 samt att
1157: vilket överensstämmer med genomsnittet för           polisen skall förebygga ökningen av brott som är
1158: hela landet. Väntetiden har varit exakt densam-      av samhälle1ig betyde1se.
1159: ma åren 1985, 1987 och 1990. 1 stora städer,            Polisen kommer för att säkra sina verksam-
1160:  såsom i Helsingfors och Uleåborg, har polisen       hetsförutsättningar fortfarande att bl.a. priorite-
1161:  anlänt tili platsen på 6--7 minuter.                ra sina uppgifter när uppgiftema anhopat sig.
1162:     Bilstöldema, det olovliga ibruktagandet av       Polisen kommer dessutom att rikta in sitt arbete
1163:  bilar och brotten mot bilar har ökat märkbart       på den förebyggande verksamheten genom att
1164:  under senare år. Även fordonsbeståndet har ökat     stryka uppgifter som inte hänför sig tili allmän
1165:  kraftigt.                                           ordning och säkerhet samt genom att rationalise-
1166:     Polisen har redan under flera år enligt veder-   ra sitt arbete, utveckla sin övervakningstaktik
1167:  taget bruk i de stora tätortema uppmanat dem        samt genom att utnyttja de möjligheter som den
1168:  som gjort anmälan om enskilda brott att föra sin    nya tekniken erbjuder. Polisen kommer med den
1169:  bil tili polisstationen}ör att spåren av brottet    förenämnda verksamhetslinjen att kunna trygga
1170:  skall kunna konstateras och upptecknas där.         en rimlig tillgång på sin service. Detta förutsätter
1171:  Vederbörande personer har på samma gång fått        dock att man avstår från ytterligare indragningar
1172:  en utredning som eventuellt behövs för försäk-      av tjänster vid polisen.
1173:  ringsbolaget. Denna praxis har baserat sig på
1174:     Helsingfors den 7 oktober 1991
1175:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
1176:                                                1991 vp
1177: 
1178: 
1179: Kirjallinen kysymys 246
1180: 
1181: 
1182: 
1183: 
1184:                                   Aittoniemi: Kehitysyhteistyömäärärahojen uudelleen kohdentami-
1185:                                        sesta
1186: 
1187: 
1188:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1189: 
1190:    Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-        toon suunnatuilla kehitysmäärärahoilla saatai-
1191: tyksessä hallitus ehdottaa kehitysyhteistyömää-      siin huomattavasti enemmän aikaan kestävää
1192: rärahojen vähentämistä siten, että arvioitu sum-     kehitystä kuin muissa nykyisin avustuksen koh-
1193: ma olisi alle 3 miljardia markkaa. Kehityksen        teena olevissa maissa.
1194: suunta on oikea.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1195:    Tiettävästi eräät länsimaat ovat muuttamassa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1196: kehitysyhteistyösuunnitelmiaan siten, että perin-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1197: teisten kehitysmaiden lisäksi myös Neuvostoliit-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1198: to (Venäjä) voisi kuulua kehitysyhteistyön piiriin
1199: mahdollisesti eräiden muiden entisten Itä-Eu-                   Aikooko Hallitus suorittaa uudelleen-
1200: roopan maiden kanssa. Tämä merkitsee sitä, että              arviointia kehitysyhteistyömäärärahojen
1201: kehitysyhteistyömäärärahoja voidaan kohden-                  kohdentamiseksi perusteluissa mainitulla
1202: taa näiden maiden tarpeisiin. Tämä suuntaus on               tavalla?
1203: perusteltu ja aivan ilmeisesti mm. Neuvostoliit-
1204: 
1205:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1991
1206: 
1207:                                            Sulo Aittoniemi
1208: 
1209: 
1210: 
1211: 
1212: 210300M
1213: 2                                         1991 vp -   KK 246
1214: 
1215: 
1216: 
1217: 
1218:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1219: 
1220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hallitus on ottanut lähtökohdakseen valtiova-
1221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rainministeriön arvion 0, 7 prosentin bruttokan-
1222: olette 24 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-        santuoteosuudesta vuodelle 1992. Tästä määräs-
1223: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tä hallitus on joutunut vähentämään, ottaen
1224: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       huomioon Suomen taloudellisen tilanteen, 700
1225: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        miljoonaa markkaa.
1226: kysymyksestä n:o 246:                                    Hallituksen tarkoituksena on luopua 0,7 pro-
1227:                                                       sentin bruttokansantuoteosuudesta kuitenkin
1228:           Aikooko Hallitus suorittaa uudelleen-       vain tilapäisesti.
1229:        arviointia kehitysyhteistyömäärärahojen           Kehitysyhteistyömäärärahoiksi on kansain-
1230:        kohdentamiseksi perusteluissa mainitulla       välisten suositusten mukaisesti laskettavissa vain
1231:        tavalla?                                       ne varat, jotka on käytetty yhteistyöhön kehitys-
1232:                                                       maiden kanssa. Suomi on tähän menettelyyn
1233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sitoutunut jäsenyydellään Taloudellisen kehityk-
1234: vasti seuraavaa:                                      sen ja yhteistyön järjestöön (OECD). Järjestön
1235:                                                       luokituksessa kysymyksen mainitsemia maita ei
1236:     Hallitus on eduskunnalle antamansa vuoden         lueta kehitysmaiksi.
1237: 1992 tulo- ja menoarvioesityksen yleisperuste-           Siksi kehitysyhteistyömäärärahoja ei voi koh-
1238: luosassa todennut seuraavaa: "Kansainvälisen          dentaa uudelleen kysymyksessä esitetyllä tavalla.
1239: kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat kansainvä-           Hallitus pitää perusteltuna apuaan sekä kehi-
1240: liset kehitysyhteistyöpoliittiset suositukset, joi-   tysmaille että kysymyksen tarkoittamille maille.
1241: den mukainen tavoite on 0,7 prosentin brutto-         Kummallekin on omat perustelunsa. Yhteistyö-
1242: kansantuoteosuus. Kehitysyhteistyön koostu-           tämme idän ja etelän kanssa ei voi nähdä vaih-
1243: mukseen vaikuttavat lisäksi yhteistyömaiden           toehtoisina. Molempia tarvitaan.
1244: tarpeet ja Suomen voimavarat."                              Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1991
1245:    Esityksessään kehitysyhteistyömäärärahoiksi
1246: 
1247: 
1248:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
1249:                                         1991 vp -   KK 246                                          3
1250: 
1251: 
1252: 
1253: 
1254:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1255: 
1256:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       finansministeriets uppskattning att anslagen för
1257: mger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       utvecklingssamarbete utgör en andel på 0, 7
1258: :len 24 september 1991 tili vederbörande med1em     procent av bruttonationalprodukten år 1992.
1259: :~.v stadsrådet översänt avskrift av fö1jande av    Denna andel har regeringen varit tvungen att
1260: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade           skära ned med 700 miljoner mark med tanke på
1261: ;pörsmål nr 246:                                    Finlands ekonomiska situation.
1262:                                                         Regeringen har dock för avsikt att endast
1263:           Åmnar Regeringen omvärdera sin            tillfålligt frångå andelen på 0,7 procent av brut-
1264:        ståndpunkt i syfte att aHokera anslaget      tonationalprodukten.
1265:        för utveck1ingssamarbete enligt motive-          Enligt internationella rekommendationer skall
1266:        ringen?                                      endast de ruedel som har använts till samarbete
1267:                                                     med utvecklingsländer räknas som anslag för
1268:  Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utvecklingssamarbete. Finland är bundet till
1269: mföra följande:                                     detta förfarande genom sitt medlemskap i Orga-
1270:                                                     nisationen för ekonomiskt samarbete och ut-
1271:    Regeringen konstaterar i den allmänna moti-      veckling (OECD). Enligt organisationens klassi-
1272: veringen i budgetpropositionen till riksdagen för   ficering räknas inte de Iänder som nämns i
1273: 1992: "Utgångspunkten för det internationella       spörsmålet till utvecklingsländerna.
1274: utvecklingssamarbetet är de internationella ut-         Därför kan anslaget för utvecklingssamarbete
1275: vecklingssamarbetspolitiska rekommendationer-       inte allokeras på nytt på det sätt som avses i
1276: tla, enligt vilka målet för utvecklingssamarbets-   spörsmålet.
1277: utgifterna är en andel på 0, 7 % av bruttonatio-        Regeringen anser att både hjälpen till utveck-
1278: llalprodukten. Utvecklingssamarbetets samman-       lingsländer och till de Iänder som avses i spörs-
1279: ;ättning påverkas dessutom av samarbetsländer-      målet är motiverad. För båda finns en egen
1280: tlas behov och Finlands resurser."                  motivering. Vårt samarbete med öst och syd kan
1281:     1 propositionen har regeringen utgått från      inte betraktas som alternativa. Båda behövs.
1282: 
1283:      Helsingfors den 22 oktober 1991
1284: 
1285:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
1286:                                                 1991 vp
1287: 
1288: 
1289: Kirjallinen kysymys 247
1290: 
1291: 
1292: 
1293: 
1294:                                   Pulliainen: Pohjaveden ottamisesta Kurikasta Ja Kauhajoelta
1295:                                        Seinäjoen tarpeisiin
1296: 
1297: 
1298:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1299: 
1300:    Eräät tahot ovat ryhtyneet voimakkaasti aja-         Nyt tarvitaan hallituksen pikaista puuttumis-
1301: maan Seinäjoen raakaveden tarpeen tyydyttä-          ta tilanteeseen, jotta ei tehdä peruuttamattomas-
1302: mistä ratkaisulla, jossa pohjavettä siirrettäisiin   ti virheellisiä ratkaisuja.
1303: Kurikasta ja Kauhajoelta Seinäjoelle. Innok-
1304: kuus hankkeen ajamisessa on johtanut jopa vir-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1305: heellisten tietojen käyttämiseen hankkeen perus-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1306: teluina. Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on joutu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1307: nut ilmoittamaan julkisuudessa, että eräät sen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1308: käyttämät tiedot ovat olleet merkittävässä mää-
1309: rin virheellisiä.                                                Aikooko Hallitus puuttua hankkee-
1310:    Olen aiemmin kiinnittänyt huomiota myös                    seen, jonka tarkoituksena on siirtää poh-
1311: hankkeen luonnonsuojelullisesti arveluttaviin                 javettä Kurikasta ja Kauhajoelta Seinä-
1312: piirteisiin, kun luonnonsuojelualueen pohjave-                joelle kaupungin vedentarpeen tyydyttä-
1313: den pintaa alennettaisiin vedenotolla. Näin vai-              miseksi?
1314: kutettaisiin luonnonsuojelualueiden kasvillisuu-
1315: teen, joka on erityisen suojelun kohteena.
1316:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1991
1317:                                            Erkki Pulliainen
1318: 
1319: 
1320: 
1321: 
1322: 210300M
1323: 2                                        1991 vp -   KK 247
1324: 
1325: 
1326: 
1327: 
1328:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1329: 
1330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten huomioon ottaminen on turvattu jatkossa-
1331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kin, sillä vesioikeuden luvan mukaan Kyrönjoki-
1332: olette 24 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       laakson Vesi Oy:n on viiden vuoden kuluessa
1333: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     siitä, kun vedenoton yhteismäärä kuukausikes-
1334: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kiarvona on ylittänyt 10 000 m 3/d, pantava vesi-
1335: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-   oikeudessa vireille hakemus lupaehtojen tarkis-
1336: symyksestä n:o 247:                                  tamisesta ja mahdollisten ennalta arvaamatto-
1337:                                                      mien edunmenetysten korvaamisesta. Vesiyli-
1338:           Aikooko Hallitus puuttua hankkee-          oikeuden päätöksen mukaan luvan saajan on
1339:        seen, jonka tarkoituksena on siirtää poh-     myös suunniteltava, järjestettävä ja kustannetta-
1340:        javettä Kurikasta ja Kauhajoelta Seinä-       va pohjaveden korkeuksia ja niiden vaikutuksia
1341:        joelle kaupungin vedentarpeen tyydyttä-       kasvillisuuteen koskeva seuranta Nummikan-
1342:        miseksi?                                      kaan vedenottaman läheisyydessä Kauhanevan-
1343:                                                      Pohjankankaan kansallispuiston koillis- ja itä-
1344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osissa sekä Ison Koihnannevan suoalueen län-
1345: vasti seuraavaa:                                     siosassa. Jos tarkkailutulokset antavat aihetta,
1346:                                                      tarkkailtavaa aluetta tulee laajentaa.
1347:    Kauhajoen kunnan alueelta on inventoinnin             Vesijohdon rakentamisesta ja kunnossapidos-
1348: perusteella saatavissa pohjavettä yli 78 000 m3/d,   ta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi päävesi-
1349: josta tutkitut pohjavesivarat ovat 38 000 m 3/d.     johdon linjausta suoalueella muutetaan. Ison
1350: Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n saama vesioikeu-          Koihnannevan suoalueen luonnonolosuhteiden
1351: den lupa sallii, että vettä otetaan Seinäjoen,       säilyttämiseksi Vaasan lääninhallitus on sopinut
1352: Ilmajoen ja Kurikan tarpeisiin enintään 16 000       Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n kanssa Kauhajoen
1353: m 3/d. Pohjaveden johtamista Kauhajoelta ja Ku-      ja Seinäjoen välisen päävesijohdon siirtämisestä
1354: rikasta koskeva hanke on käsitelty vesilain mu-      luonnonsuojelualueen reunaan kivennäismaalle
1355: kaisessa katselmustoimituksessa, jolloin hank-       pois varsinaiselta suoalueelta.
1356: keen hyödyt ja haitat sekä muut luvan myöntä-            Pohjavesitutkimuksissa koepumppausten tar-
1357: misen edellytykset on selvitetty perusteellisesti.   koitus on selvittää, kuinka laajalta alueelta poh-
1358: Koska hanke on laaja ja koska sen käsittelyssä       javettä löytyy, miten vettä on käsiteltävä ja mitä
1359: on ilmennyt eturistiriitoja, hankkeen mahdolli-      mahdollisia haittoja pohjaveden ottaminen ai-
1360: sista vaikutuksista on tehty perusteelliset selvi-   heuttaisi. Koepumppauksissa vesimäärät mita-
1361: tykset vesituomioistuinten päätösten perusteiksi.    taan mittalaatikoilla, joihin on valmiiksi asen-
1362: Päätöksissä on otettu huomioon myös asianmu-         nettu asteikko osoittamaan pumpatun veden
1363: kaiset seuranta- ja korvauskysymykset.               määrää. Eräissä Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin
1364:    Kauhajoen Nummikankaan suunniteltu poh-           käyttämissä mittalaatikoissa on ilmennyt vai-
1365: javedenottama sijaitsee Nummikankaan etelä-          keasti havaittavia virheitä. Seinäjoen vedenhan-
1366: päässä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallis-           kintaa varten tehdyissä pohjavesitutkimuksissa
1367: puistoalueen läheisyydessä. Pintavedet ovat          ilmenneet virheet ovat olleet hyvin pieniä. Vir-
1368: kansallispuistoalueelia 1~ metriä Nummikan-          heet on korjattu asianomaisten ottopaikkojen
1369: kaan pohjavedenpintaa korkeammalla, mutta            vesimäärätietoihin. Virheet eivät vaikuta veden-
1370: välissä olevat tiiviit maakerrokset estävät pinta-   ottolupiin, joissa sallitaan huomattavasti pie-
1371: vesien pääsyn pohjavesialueelle eikä vedenotto       nempien vesimäärien ottaminen kuin pohjavesi-
1372: vaikuta kansallispuistoalueen vesitaseeseen,         alueilta olisi saatavissa.
1373: luontosuhteisiin tai kasvillisuuteen. Nummikan-          Seinäjoen kaupunki ottaa tällä hetkellä ta-
1374: kaan harjualueella pohjavedenpinta on niin sy-       lousvedeksi tarvittavan raakaveden Seinäjoesta.
1375: vällä, etteivät sen vaihtelut voi vaikuttaa puus-    Joen vedessä on paljon humustaja se on ajoittain
1376: toon tai kasvillisuuteen.                            raakavedeksi kelpaamatonta. Kauhajoella ja
1377:    Alueen luonnonoloissa tapahtuvien muutos-         Kurikassa on puolestaan runsaat ja hyvälaatui-
1378:                                         1991 vp -   KK 247                                         3
1379: 
1380: set pohjavesivarat, joiden määrä ylittää monin-        Kysymyksessä tarkoitettu vedenottohanke on
1381: kertaisesti paikallisen ja Seinäjoenkin vedentar-   etenkin Seinäjoen asukkaiden talousveden laa-
1382: peen. Laadultaan ja määrältään yhtä hyviä           dun turvaamisen kannalta hyödyllinen ja perus-
1383: pohjavesivaroja ei ole löydetty muualta kohtuul-    teltu eikä siitä selvitysten mukaan aiheudu kysy-
1384: liselta etäisyydeltä Seinäjoen kaupungista.         myksessä tarkoitettuja haittoja.
1385: 
1386:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1991
1387: 
1388:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1389: 4                                         1991 vp -   KK 247
1390: 
1391: 
1392: 
1393: 
1394:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1395: 
1396:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fö-     tande också i framtiden, ty i tillståndet från
1397: reskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       vattendomstolen sägs att Kyrönjokilaakson Vesi
1398: av den 24 september 1991 tili vederbörande            Oy inom fem år efter att den totala vattentäkten
1399: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          överstigit 10 000 m 3/d som månatligt medeltal i
1400: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-       vattendomstolen skall anhängiggöra en ansökan
1401: tecknade spörsmål nr 247:                             om att tillståndsvillkoren ses över och om ersätt-
1402:           Ämnar Regeringen ingripa i det pro-         ning av eventuella oförutsedda förluster av för-
1403:        jekt som går ut på att grundvatten från        måner. Enligt vattenöverdomstolens utslag skall
1404:        Kurikka och Kauhajoki leds tili Seinäjo-       tillståndsinnehavaren också planera, ordna och
1405:        ki för att tillfredsställa stadens vattenbe-   bekosta uppföljningen av växlingar i vattenstånd
1406:        hov?                                           och de verkningar som dessa har på vegetationen
1407:                                                       i närheten av Nummikangas vattentäkt i nord-
1408:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          östra och östra delen av Kauhaneva-Pohjankan-
1409: samt anföra följande:                                 gas nationalpark samt i västra delen av Iso
1410:                                                       Koihnanneva myrområde. Om mätningsresulta-
1411:    På Kauhajoki kommuns område är grundvat-           ten ger anledning tili detta skall kontrollen
1412: tentillgången enligt inventeringen drygt 78 000       utsträckas till ett större område.
1413: m 3/d, varav de undersökta vattenreservoarerna            För att förebygga de olägenheter anläggning-
1414: är 38 000 m 3/d. Enligt det tillstånd som vatten-     en och underhållet av vattenledningen medför
1415: domstolen ågett Kyrönjokilaakson Vesi Oy är           ändras sträckningen av huvudledningen på
1416: den högsta tillåtna täkten för Seinäjokis, Ilmajo-    myrområdet. Vasa länsstyrelse har för att bibe-
1417: kis och Kurikkas behov 16 000 m 3/d. Projektet        hålla de naturliga omständigheterna i Iso Koih-
1418: för ledning av grundvatten från Kauhajoki och         nanneva myrområde kommit överens med Ky-
1419: Kurikka har behandlats vid en syneförrättning         rönjokilaakson Vesi Oy om att huvudvattenled-
1420: enligt vattenlagen, och då utreddes projektets        ningen mellan Kauhajoki och Seinäjoki skall
1421: förmåner och olägenheter samt de övriga förut-        flyttas tili mineraljorden i utkanten av natur-
1422: sättningarna för tillståndet grundligt. Eftersom      skyddsområdet bort från den egentliga myren.
1423: projektet är stort och eftersom vissa intresse-           Provpumpningen i samband med grundvat-
1424: konflikter har kommit i dagen under handlägg-         tenundersökningarna syftar tili att utreda hur
1425: ningen, har projektets eventuella verkningar          vidsträckt grundvattenreservoaren är, på vilket
1426: undersökts ingående för att ta fram beslutsun-        sätt vattnet skall behandlas och vilka eventuella
1427: derlag för utslagen i vattendomstolarna. Utsla-       olägenheter som grundvattentäkten kan medfö-
1428: gen tar också upp sådant som gäller uppföljning       ra. Vid provpumpningen mäts vattenmängderna
1429: och ersättningar.                                     med provlådor med färdigt installerade skalor
1430:    Den planerade grundvattentäkten i Nummi-           som visar volymen pumpat vatten. Somliga av de
1431: kangas i Kauhajoki ligger i den södra delen av        provlådor som använts av Vasa vatten- och
1432: Nummikangas i närheten av Kauhaneva-Poh-              miljödistrikt har visat sig ha fel som är svåra att
1433: jankangas nationalpark. Inom nationalparksom-         upptäcka. Vid grundvattenundersökningarna för
1434: rådet ligger ytvattnet 1-4 meter högre än grund-      Seinäjoki vattenförsörjning har felen varit helt
1435: vattennivån i Nummikangas, men de täta jord-          obetydliga. Vattenmängdsuppgifterna för ifrå-
1436: lagren som finns däremellan hindrar ytvattnet         gavarande täkter har korrigerats. Felen påverkar
1437: från att rinna tili grundvattenområdet och vat-       inte täkttillstånden, som gäller avsevärt mindre
1438: tentäkten påverkar varken vattenbalansen, na-         mängder vatten än vad som kunde tas i dessa
1439: turförhållandena eller växtligheten inom natio-       grundvattenområden.
1440: nalparksområdet. På Nummikangas åsområde                  För närvarande tar Seinäjoki stad det för
1441: ligger grundvattenytan så lågt att växlingar i vat-   l}ushållsvatten behövliga råvattnet i Seinäjoki å.
1442: tennivån inte kan påverka trädbeståndet eller         Avattnet har hög humushalt och det tidvis anses
1443: växtligheten.                                         odugligt som råvatten. Men i Kauhajoki och
1444:    Förändringar i naturen i området tas i beak-       Kurikka finns rikliga grundvattenreservoarer av
1445:                                        1991 vp -   KK 247                                           5
1446: 
1447: god kvalitet; volymen överstiger mångdubbelt          Ifrågavarande vattentäktsprojekt är nyttigt
1448: det lokala och också Seinäjoki stads behov av      och motiverat speciellt med tanke på att kvalite-
1449: vatten. Grundvattenreservoarer där vattenkvali-    ten på hushållsvattnet i Seinäjoki säkerställs, och
1450: teten och volymen är likvärdig med dessa har       undersökningarna visar att det inte föranleder
1451: inte påträffats annorstädes på skäligt avstånd     sådana olägenher som avses i spörsmålet.
1452: från Seinäjoki stad.
1453:     Helsingfors den 24 oktober 1991
1454: 
1455:                                                                  Miljöminister Sirpa Pietikäinen
1456:                                                1991 vp
1457: 
1458: 
1459: Kirjallinen kysymys 248
1460: 
1461: 
1462: 
1463: 
1464:                                   Pulliainen: Saastepäästöjen vähentämiseksi tarvittavista toimenpi-
1465:                                       teistä
1466: 
1467: 
1468:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1469: 
1470:    Edellisessä eduskunnassa käytiin laaja ja        Näiden "luonnollisten" syiden lisäksi saasteiden
1471: hyvinkin perusteellinen keskustelu Suomen met-      tiedetään heikentävän puiden kuntoa nopeut-
1472: sien tilasta ja tulevaisuudesta. Keskustelu hui-    taen niiden kuolemaa. Kahteen ensiksi mainit-
1473: pentui aiheesta tehtyyn välikysymykseen. Vasta-     tuun tekijään voidaan vaikuttaa jossain määrin
1474: tessaan välikysymykseen silloinen hallitus lupasi   metsänhoidon keinoin, viimeksi mainittuun lo-
1475: tehdä kaiken voitavansa metsiemme tilan kohen-      pettamalla saastepäästöt
1476: tamiseksi.                                             Nyt on varmaa, etteivät toteutetut saastepääs-
1477:    Valitettavasti se, mitä on tähän mennessä        töjen vähennykset riitä. Hallitukselta odotetaan
1478: meillä ja muualla tehty, ei ole johtanut metsiem-   nopeita ja riittävän tehokkaita toimia saaste-
1479: me tilan kohentumiseen. Tuoreet tilastot osoitta-   päästöjen rakenteelliseksi vähentämiseksi.
1480: vat, että esim. Jokioisten alueella kuusien kasvu      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1481: on vähentynyt 40 %:lla ja niin kuusilla kuin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1482: männyilläkin pituuskasvu on merkittävästi vä-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1483: hentynyt. Monilla alueilla LounaisSuomessa ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1484: Länsi-Lapissa esiintyy äskettäisiä metsäkuole-
1485: mia vaihtelevan suuruisilla alueilla. Itä-Lapin
1486: metsien tila on yleisesti tiedossa.                             Mihin erityisiin lisätoimiin Hallitus
1487:    Sairaudet ja tuhohyönteiset kuuluvat metsä-               aikoo ryhtyä saastepäästöjen ja -laskeu-
1488: ekosysteemiin. Ne voivat aiheuttaa niin yksit-               mien sellaiseksi vähentämiseksi, että met-
1489: täisten puiden kuin metsiköidenkin kuolemia.                 siemme kunto alkaa selvästi parantua?
1490: 
1491:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1991
1492: 
1493:                                           Erkki Pulliainen
1494: 
1495: 
1496: 
1497: 
1498: 210300M
1499: 2                                        1991 vp -   KK 248
1500: 
1501: 
1502: 
1503: 
1504:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1505: 
1506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ammoniakkipäästöjen vähentämisestä ja hiili-
1507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dioksiditoimikunta kasvihuonekaasujen päästö-
1508: olette 25 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       jen vähentämisestä. Ammoniakkityöryhmän ja
1509: jeen n:o 869 ohella toimittanut valtioneuvoston      hiilidioksiditoimikunnan mietinnöistä on pyy-
1510: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        detty lausunnot. Raskaiden ajoneuvojen päästö-
1511: edustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o   jen vähentämiseksi valmistellusta valtioneuvos-
1512: 248, jossa tiedustellaan:                            ton periaatepäätöksestä on saatu lausunnot ja se
1513:                                                      esiteltäneen vielä tänä vuonna.
1514:           Mihin erityisiin lisätoimiin Hallitus          Ilmansuojelun kansainvälinen yhteistyö on
1515:        aikoo ryhtyä saastepäästöjen ja -laskeu-      edelleen laajentunut. Maapallonlaajuisesti neu-
1516:        mien sellaiseksi vähentämiseksi, että         votellaan toimista kasvihuoneilmiön hillitsemi-
1517:        metsiemme kunto alkaa selvästi paran-         seksi ja stratosfäärin otsonikerroksen suojelemi-
1518:        tua?                                          seksi. YK:n Euroopan taloustoimikunnassa
1519:                                                      (ECE) sekä monien naapurivaltioiden kesken
1520:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         neuvotellaan happamoitumista ja alailmakehän
1521: vasti seuraavaa:                                     otsoninmuodostusta vähentävistä toimista. Yk-
1522:                                                      sityiskohtainen selvitys tärkeimmistä ympäris-
1523:    Metsien ja muun elävän luonnon suojelu il-        tönsuojelutoimista Viron, Karjalan ja Pietarin
1524: mansaasteiden tai ilmakehän suurmuutosten            alueilla on valmistunut ja ensimmäiset päätökset
1525: aiheuttamilta vaikutuksilta on hyvin pitkäjän-       suomalaisista ympäristöavustuksista näille alu-
1526: teistä ja aikaa viepää työtä sekä kotimaassa että    eille tehtäneen lähiviikkoina. Useimmissa neu-
1527: kansainvälisesti. Tärkeimmät toimet omien pääs-      votteluissa ovat Pohjoismaat pyrkineet toimi-
1528: töjemme vähentämiseksi ovat energia- ja liiken-      maan yhdessä. Pohjoismaiden ympäristöminis-
1529: nepoliittisia. Eniten ovat Suomessa vähentyneet      terit hyväksyivät keväällä 1990 muun muassa
1530: rikkipäästöt, jotka ovat jo lähes 60 prosenttia      näiden neuvottelujen tueksi Pohjoismaiden il-
1531: pienemmät kuin vuonna 1980. Muutokset rikki-         mansuojeluohjelman.
1532: laskeumassa tai rikkidioksidipitoisuuksissa ovat         Ehkä vielä tänä vuonna (marraskuussa 1991)
1533: likimain seurausta muutoksista kokonaispääs-         allekirjoitetaan haihtuvien orgaanisten aineiden
1534: töissä ja tärkeimmissä päästölähteissä. Koti-        päästöjen rajoittamistoimia koskeva pöytäkirja.
1535: maisten lähteiden aiheuttamat laskeumat ja pi-       Samalla käydään neuvotteluja rikki- ja typpiyh-
1536: toisuudet ovat näin ollen pienentyneet lähes         disteiden päästöjen lisävähennyksistä Euroopas-
1537: kaikkialla, koska päästöjä on pienennetty.           sa. Kansainvälisessä happamoitumisen torjumi-
1538:    Viime vuonna käydyn välikysymyskeskuste-          seksi tehtävässä ilmansuojeluyhteistyössä pyrki-
1539: lun jälkeen on Suomessa toteutettu muun muas-        mykset päästöjen vähentämiseksi edelleen siitä,
1540: sa seuraavat lisätoimet päästöjen ja laskeumien      mitä vähentämisestä on tähän mennessä sovittu,
1541: vähentämiseksi. Valtioneuvosto on tehnyt peri-       perustuvat ns. kriittisiin kuormituksiin ja näiden
1542: aatepäätöksen kymmenvuotisohjelmasta rikki-          perusteella määritettäviin kunkin maan omiin
1543: päästöjen vähentämiseksi 80 prosenttia vuoden        sekä kansainvälisesti sovittaviin tavoitekuormi-
1544: 1980 määrästä. Tätä ohjelmaa laativan toimi-         tuksiin.
1545: kunnan välimietinnössä tehdystä ehdotuksesta             Työ on edennyt kohtalaisen ripeästi ECE:n
1546: niukkarikkisen raskaan polttoöljyn käytön ulot-      yhteydessä toimivissa valmisteluelimissä. Vuo-
1547: tamisesta koko Suomeen on pyydetty lausunnot.        den 1991 alkupuolella Euroopan alueen valtiot
1548: Typenoksiditoimikunta on tehnyt ehdotukset            ovat yhteisesti sovituin menettelytavoin arvioi-
1549: typenoksidipäästöjen vähentämisestä 15 prosent-      neet happaman laskeuman aiheuttamat kriittiset
1550: tia teknisin keinoin ja ehdotukset on pantu          kuormituksensa. Suomessa ja muissa Pohjois-
1551: toimeen liikenneministeriön ja ympäristöminis-       maissa on erityisesti tehostettu tähän liittyvää
1552: teriön esittelyistä. Ammoniakkityöryhmä on            tutkimusta. Tiedot on koottu Alankomaihin
1553: selvittänyt mahdollisuuksia ilmaan tulevien          perustetussa ilman epäpuhtauksien vaikutustut-
1554:                                           1991 vp -   KK 248                                          3
1555: 
1556: kimusten koordinaatiokeskuksessa. Happamoi-           mm. arvioita siitä, miten päästävähennykset
1557: tumiskarttojen perusteella on lisäksi laskettu        pitäisi alueellisesti panna toimeen, jotta kustan-
1558: rikin ja typen kriittiset kuormitukset sekä laadit-   nuksiin nähden saavutettaisiin paras hyöty.
1559: tu kuormitusten ylityksiä kuvaavat kartat. Alku-         Typenoksidipäästöjä, rikkipäästöjä, ammoni-
1560: kesään 1991 mennessä kymmenen Euroopan                akkipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä tulee edel-
1561: maata, muun muassa Suomi, oli kriittisiä kuor-        leen vähentää ja nämä vähentämistoimet on
1562: mituksia koskevia tietoja hyväkseen käyttäen          sovitettava yhteen. Tässä tarvitaan myös tähän-
1563: määrittänyt alustavat kansalliset tavoitekuormi-      astista vahvempia taloudellisia ohjauskeinoja.
1564: tuksensa rikkilaskeumalle. Niiden perusteella on      Asian valmistelu jatkuu ympäristöministeriön
1565: tehty ensimmäiset yhteiset laskelmat Euroopan         asettamassa ympäristötalousprojektissa, jonka
1566: alueen rikkipäästöjen lisävähennystarpeista sekä      johtoryhmä koostuu valtioneuvoston jäsenistä.
1567: 
1568:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
1569: 
1570:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1571: 4                                         1991 vp -   KK 248
1572: 
1573: 
1574: 
1575: 
1576:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1577: 
1578:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ka utsläppen av växthusgaser. Om ammoniak-
1579: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr        arbetsgruppens och koldioxidkommissionens be-
1580: 869 av den 25 september 1991 till vederbörande        tänkanden har begärts utlåtanden. Om det prin-
1581: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1jan-     cipbeslut av statsrådet som beretts för en minsk-
1582: de av riksdagsman Pulliainen undertecknade            ning av utsläppen från tunga fordon har inkom-
1583: spörsmå1 nr 248:                                      mit utlåtanden och beslutet torde föredras ännu
1584:                                                       i år.
1585:           Vi1ka särski1da ytterligare åtgärder            Det internationella samarbetet inom luftvår-
1586:        ämnar Regeringen vidta för en sådan            den har ytterligare utvidgats. Globalt förhandlas
1587:        minskning av utsläpp och depositioner av       om åtgärder för att dämpa växthuseffekten och
1588:        föroreningar att våra skogars tillstånd        skydda ozonlagret i stratosfären. 1 FN:s ekono-
1589:        klart börjar förbättras?                       miska kommission för Europa (ECE) samt mel-
1590:                                                       lan många grannstater förhandlas om åtgärder
1591:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som minskar försurningen och ozonbildningen i
1592: anföra följande:                                      nedre atmosfären. En detaljerad utredning om
1593:    Skyddandet av skogar och annan levande             de viktigaste miljövårdsåtgärderna på Estlands,
1594: natur från luftföroreningar och omfattande för-       Karelens och S:t Petersburgs områden har blivit
1595: ändringar i atmosfären är mycket långsiktigt och      klar och de första besluten om finska miljöbidrag
1596: drygt både i Finland och internationellt. De          till dessa områden torde fattas under de närmas-
1597: viktigaste åtgärderna för att minska våra egna        te veckorna. 1 de flesta förhandlingar har de
1598: utsläpp är energi- och trafikpolitiska. 1 Finland     nordiska länderna strävat efter att agera tillsam-
1599: har svavelutsläppen minskat mest och är redan         mans. De nordiska miljöministrarna godkände
1600: nästan 60% mindre än 1980. Ändringarna i              våren 1990 bl.a. ett nordiskt luftvårdsprogram
1601: svaveldepositionen eller svave1dioxidhalterna är      till stöd för dessa förhandlingar.
1602: i det närmaste en konsekvens av förändringar i            Eventuellt undertecknas ett protokoll om
1603: de samman1agda utsläppen och i de viktigaste          åtgärder för en begränsning av utsläpp av flykti-
1604: källorna till uts1äpp. Depositioner och halter        ga organiska ämnen redan detta år (november
1605: som förorsakas av inhemska källor har således         1991). Samtidigt förs förhandlingar om ytterliga-
1606: minskat nästan överallt, eftersom utsläppen har       re minskning av utsläppen av svavel- och kväve-
1607: minskats.                                             föreningar i Europa. 1 det internationella luft-
1608:    Efter den interpellationsdebatt som fördes i       vårdssamarbetet för bekämpande av försurning-
1609: fjol har vidtagits bl.a. följande ytterligare åt-     en grundar sig strävandena efter en ytterligare
1610: gärder för att minska utsläppen och depositio-        minskning av det som hittills överenskommits
1611: nerna i Finland. Statsrådet har fattat ett princip-   om minskning av utsläppen på s.k. kritiska
1612: beslut om ett tioårsprogram för en minskning av       belastningar och på varje lands egna samt inter-
1613: svavelutsläppen med 80% från 1980 års mängd.          nationellt överenskomna mål för belastningar
1614: Enligt ett förslag i mellanrapporten från kom-        som bestäms på basis av dessa.
1615: missionen som utarbetar detta program har                 Arbetet har framskridit förhållandevis snabbt
1616: utlåtanden begärts om en utsträckning av an-          i de beredningsorgan som verkar i samband med
1617: vändningen av lågsvavlig tung brännolja till hela     ECE. 1 början av 1991 uppskattade de europeis-
1618: Finland. Kväveoxidkommissionen har framlagt           ka staterna med hjälp av gemensamt överens-
1619: förslag till en minskning av kväveoxidutsläppen       komna metoder de kritiska belastningar som
1620: med 15 % med hjälp av tekniska medel och              sura depositioner åstadkommer. 1 Finland och
1621: förslagen har verkställts på föredragning av tra-     de övriga nordiska länderna har särskilt effekti-
1622: fikministeriet och miljöministeriet. Ammoniak-        verats forskningen på det här området. Uppgif-
1623: arbetsgruppen har utrett möjligheterna att mins-      terna har samlats vid en koordinationscentral för
1624: ka ammoniakutsläppen i luften och koldioxid-          undersökning av luftföroreningarnas verkning-
1625: kommissionen har utrett möjligheterna att mins-       ar, som inrättats i Holland. På basis av försur-
1626:                                        1991 vp -   KK 248                                          5
1627: 
1628: ningskartor har dessutom uträknats de kritiska     om hur minskningen av utsläppen bör verk-
1629: belastningarna för svavel och kväve samt upp-      ställas regionalt för att bästa ekonomiska nytta
1630: gjorts kartor som beskriver överskridningar av     skall uppnås.
1631: belastningarna. Fram tili början av sommaren          Kväveoxid-, svavel-, ammoniak- och koldi-
1632: 1991 hade tio europeiska länder, bl.a. Finland,    oxidutsläppen bör alltjämt minskas och minsk-
1633: med hjälp av uppgifterna om kritiska belastning-   ningsåtgärderna skall sammanjämkas. Här be-
1634: ar bestämt preliminära nationella målbelastning-   hövs även kraftig.are ekonomiska styrningsmeto-
1635: ar för svaveldepositioner. På grundval av dessa    der än hittills. Arendets beredning fortsätter i
1636: har uppgjorts de första gemensamma kalkylerna      form av ett miljöekonomiprojekt som tillsatts av
1637: över behoven av ytterligare minskning av svavel-   miljöministeriet. Projektets ledningsgrupp består
1638: utsläppen i Europa samt bl.a. uppskattningar       av medlemmar i statsrådet.
1639: 
1640:      Helsingfors den 25 oktober 1991
1641: 
1642:                                                                  Miljöminister Sirpa Pietikäinen
1643:                                    j
1644:                                 j
1645:                                j
1646:                               j
1647:                             j
1648:                           j
1649:                         j
1650:                        j
1651:                       j
1652:                    j
1653:                   j
1654:                   j
1655:                  j
1656:                 j
1657:             j
1658:             j
1659:            j
1660:        j
1661:        j
1662:       j
1663:   j
1664:   j
1665:  j
1666: j
1667:                                                 1991 vp
1668: 
1669: Kirjallinen kysymys 249
1670: 
1671: 
1672: 
1673: 
1674:                                    Pulliainen: Eläinsuojelulain uudistamisesta
1675: 
1676: 
1677:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1678: 
1679:    Kautta läntisen kulttuuripiirin on käyty viime     selta odotetaan pikaisesti asiaa koskevaa esitystä
1680: vuosina runsaasti keskustelua eläinten oikeuksis-     eduskunnan käsittelyyn.
1681: ta (animal rights). Useissa valtioissa keskustelu        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1682: on johtanut eläinsuojelulainsäädännön uusimi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1683: seen. Mm. läntisessä naapurimaassa on tehty           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1684: runsaasti työtä eläinten, erityisesti kotieläinten,   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1685: oikeuksien parantamiseksi, samoin Sveitsissä.
1686:    Suomi ei ole ollut kansainvälisen keskustelun
1687: ulkopuolella. Täälläkin on perustellusti vaadittu                 Aikooko Hallitus antaa eläinsuojelu-
1688: eläinsuojelulain uusimista vastaamaan kansain-                 lainsäädännön perusteelliseen uusimiseen
1689: välistä länsimaista tasoa. Nyt istuvalta hallituk-             tähtäävän lakiesityksen eduskunnalle?
1690: 
1691:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1991
1692: 
1693:                                             Erkki Pulliainen
1694: 
1695: 
1696: 
1697: 
1698: 210300M
1699: 2                                       1991 vp -   KK 249
1700: 
1701: 
1702: 
1703: 
1704:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1705: 
1706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pohjoismaiden eläinsuojelun taso sekä Euroo-
1707: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pan neuvoston ja Euroopan yhteisön eläinsuoje-
1708: olette 25 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-      lusopimukset ja -säännökset sekä niiden kehitty-
1709: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    minen.
1710: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Toimikunnan tulee tehdä hallituksen esityk-
1711: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-   sen muotoon laadittu ehdotus uudeksi eläinsuo-
1712: sestä n:o 249:                                      jelulaiksi sekä yleispiirteinen ehdotus eläinsuoje-
1713:                                                     lulain nojalla annettavista alemmanasteisista
1714:           Aikooko Hallitus antaa eläinsuojelu-      säännöksistä ja määräyksistä. Toimikunnan toi-
1715:        lainsäädännön perusteelliseen uusimiseen     meksiantoon ei sisälly koe-eläintoiminta, jota
1716:        tähtäävän lakiesityksen eduskunnalle?        koskevat säännökset on tarkoitus jättää nykyi-
1717:                                                     selleen. Koe-eläintoimintaa koskeva lainsäädän-
1718:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tö on suhteellisen uutta ja hyvin toimivaa eikä
1719: vasti seuraavaa:                                    muutostarvetta koe-eläintoiminnan osalta ole
1720:                                                     katsottu olevan.
1721:    Valtioneuvosto on 12.10.1990 asettanut toi-         Toimikunnan työlle asetettu määräaika päät-
1722: mikunnan valmistelemaan eläinsuojelulain muu-       tyy 31.5.1992. Lakiesitys uudeksi eläinsuojelu-
1723: tosta. Toimikunnan tehtävänä on selvittää, mi-      laiksi on tarvittavan jatkovalmistelun jälkeen
1724: ten eläinsuojelulaki voidaan saattaa paremmin       tarkoitus mahdollisimman pian saattaa edus-
1725: vastaamaan eläinsuojelulle nykyään asetettavia      kunnan käsiteltäväksi.
1726: vaatimuksia. Tällöin otetaan huomioon muiden
1727: 
1728:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
1729: 
1730:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
1731:                                        1991 vp -   KK 249                                           3
1732: 
1733: 
1734: 
1735: 
1736:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
1737: 
1738:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kyddet inom de andra nordiska länderna samt
1739: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     Europarådets och Europeiska Gemenskapens
1740: den 25 september 1991 tili vederbörande medlem     avtal och stadganden om djurskyddet samt hur
1741: av statsrådet översänt avskrift av följande av     de har utvecklats.
1742: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål         Kommissionen skall utarbeta ett förslag i
1743: nr 249:                                            form av en regeringsproposition tili en ny djur-
1744:                                                    skyddslag samt ett förslag i allmänna drag tili
1745:           Har Regeringen för avsikt att avlåta     stadganden och bestämmelser på lägre nivå som
1746:        en proposition tili riksdagen angående en   utfärdas med stöd av djurskyddslagen. Kommis-
1747:        grundlig reform av djurskyddslagstift-      sionens uppdrag innefattar inte någon verksam-
1748:        ningen?                                     het med djurförsök, eftersom avsikten är att
1749:                                                    bibehålla dessa stadganden oförändrade. Lag-
1750:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      stiftningen gällande djurförsök är relativt ny och
1751: anföra följande:                                   välfungerande och man anser att det inte finns
1752:                                                    något behov att ändra de delar som gäller
1753:    Statsrådet tilisatte den 12 oktober 1990 en     djurförsök.
1754: kommission som skulle bereda en ändring av            Tidsfristen för kommissionens arbete går ut
1755: djurskyddslagen. Kommissionen hade som upp-        den 31 maj 1992. Förslaget tili ny djurskyddslag
1756: gift att utreda hur djurskyddslagen kan fås att    skall efter nödvändig fortsatt beredning föras tili
1757: bättre motsvara de krav som i dagens läge ställs   riksdagen så snabbt som möjligt.
1758: på djurskyddet. Härvid beaktas nivån på djurs-
1759: 
1760:      Helsingfors den 17 oktober 1991
1761: 
1762:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
1763:                                                 1991 vp
1764: 
1765: 
1766: Kirjallinen kysymys 250
1767: 
1768: 
1769: 
1770: 
1771:                                    Aittoniemi: Pakolaisten ja turvapaikkaa hakeneiden määrästä
1772:                                        maassamme
1773: 
1774: 
1775:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1776: 
1777:    Ulkomaalaisten henkilöiden määrä maassam-          täällä toimettomina oleskelevienja yhteiskunnan
1778: me on selvästi kasvanut. Tämä on silmin havait-       kustannuksella ilman perusteita olevien mää-
1779: tavissa seuraamalla rautatieasemilla ja kadun-        rään suhtaudutaan kriittisesti. Päättäjien tulee
1780: kulmissa maleksivien lisääntymistä. Osa heistä        myös tietää kulloisestakin tilanteen kehityk-
1781: on tietysti turisteja, osa täällä opiskelemassa       sestä.
1782: olevia tai työtä tekeviä.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1783:    Uusi ulkomaalaislaki lienee siis saanut aikaan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1784: päinvastaisen vaikutuksen kuin sitä säädettäessä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1785: oletettiin. Sen tarkoituksena kun oli, että no-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1786: peasti pääsisimme eroon tänne ilman perusteita
1787: saapuneista ja että vailla pakolaisstatusta olevien              Mikä on maassamme oleskelevien
1788: henkilöiden maahantulo estettäisiin nopealla                  pakolaisten ja turvapaikkaa pyytänei-
1789: käsittelyllä.                                                 den määrä kansallisuuksittain tällä het-
1790:    Erityisesti laman aikana on syytä valvoa, että             kellä?
1791: 
1792:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1991
1793: 
1794:                                             Sulo Aittaniemi
1795: 
1796: 
1797: 
1798: 
1799: 210300M
1800: 2                                          1991 vp -   KK 250
1801: 
1802: 
1803: 
1804: 
1805:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1806: 
1807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1984 lähtien. Ajalta 1984-1989 (Liite 2) ei ole
1808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          saatavissa jaottelua kansalaisuuden perusteella.
1809: olette 25 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-         Geneven sopimuksen mukaisen pakolaisen ase-
1810: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       man on Suomessa saanut siis yhteensä 62 ulko-
1811: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        maalaista turvapaikan hakemisen kautta.
1812: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta            Pakolaisaseman Suomessa on näin ollen saa-
1813: kysymyksestä n:o 250:                                  nut yhteensä 3 030 henkilöä. Oleskeluluvan suo-
1814:                                                        jelun tarpeen tai humanitaaristen syiden johdos-
1815:            Mikä on maassamme oleskelevien              ta on saanut yhteensä 1 231 henkilöä. On huo-
1816:         pakolaisten ja turvapaikkaa pyytänei-          mattava, että ulkomaalainen voi pääsääntöisesti
1817:         den määrä kansallisuuksittain tällä het-       halutessaan asuttuaan Suomessa viisi vuotta
1818:         kellä?                                         saada Suomen kansalaisuuden. Kansalaisuuden
1819:                                                        saamisen jälkeen henkilö ei enää ole pakolainen.
1820:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Liitteestä 4 selviävät tällä hetkellä Suomessa
1821: vasti seuraavaa:                                       turvapaikkahakemukseensa päätöstä odottavien
1822:                                                        määrät kansalaisuuksittain. Näitä henkilöitä oli
1823:    Kysymyksessä tarkoitetut tiedot selviävät           30.9.1991 2 495.
1824: oheisista ulkomaalaiskeskuksessa kootuista ti-            Täsmällistä tietoa siitä, kuinka paljon kieltei-
1825: lastotiedoista. Selityksenä käytettyjen ilmaisujen     sen ratkaisun myös oleskelulupahakemukseensa
1826: osalta on syytä todeta, että pakolaisella tarkoite-    saaneista turvapaikanhakijoista vielä on maassa,
1827: taan oheisissa tilastoissa pakolaisten oikeusase-      ei ole saatavissa. Osa heistä on valittanut turva-
1828: maa koskevan yleissopimuksen mukaisia pako-            paikkalautakuntaan. Näitä henkilöitä ei voida
1829: laisia, joille Suomen viranomaiset ovat antaneet       poistaa maasta ennen turvapaikkalautakunnan
1830: pakolaisaseman.                                        päätöstä.
1831:    Tilastotietoihin on otettu mukaan myös sellai-         Turvapaikkalautakunnan päätöksenkin jäl-
1832: set turvapaikanhakijoina maahan saapuneet              keen henkilö voi kieltäytyä lähtemästä maasta,
1833: ulkomaalaiset, jotka ovat saaneet oleskeluluvan        jolloin hän saattaa joutua karkotettavaksi. Sisä-
1834: suojelun tarpeen tai humanitaaristen syiden pe-        asiainministeriön karkotuspäätöksestä voi vielä
1835: rusteella. Näitäkin ulkomaalaisia sanotaan yleis-      valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka
1836: kielessä toisinaan pakolaisiksi, vaikka he eivät       vahvistettua sisäasiainministeriön karkotuspää-
1837: sellaisia varsinaisesti olekaan. Hekin pääsevät        töksen henkilö voidaan poistaa maasta.
1838: kuitenkin nk. pakolaishuollon toimenpiteiden              Osa turvapaikanhakijoista lähtee vastaanot-
1839: piiriin.                                               tokeskuksista ilmoittamatta olinpaikkaansa.
1840:    Kiintiöpakolaisista tai perheenyhdistämisoh-        Usein määränpäänä on jokin muu Pohjoismaa,
1841: jelman puitteissa maahan saapuneista pakolai-          josta näitä henkilöitä aika ajoin palautetaan
1842: sista ei ole saatavissa tarkkaa tietoa kansalai-       Suomeen.
1843: suuksittain jaoteltuina. Yhteensä kiintiön ja per-        Poliisi on tänä vuonna karkottanut tai kään-
1844: heenyhdistämisohjelman puitteissa on Suomeen           nyttänyt maasta noin 100 kielteisen turvapaikka-
1845: saapunut 2 968 pakolaista vuodesta 1973 alkaen.        päätöksen saanutta ulkomaalaista. Vireillä on
1846: Liitteestä 1 selviävät tiedot näistä pakolaisista      tällä hetkellä noin kymmenen ulkomaalaisen
1847: eräiden maiden osalta ryhmiteltyinä.                   karkottaminen tai käännyttäminen. Nämä hen-
1848:    Liitteistä 2 ja 3 selviävät tiedot turvapaikan ja   kilöt eivät tosin aina ole enää tavoitettavissa,
1849: myös oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella        jotta karkotuspäätös voitaisiin antaa heille tie-
1850: tai humanitaarisista syistä saaneista vuodesta         doksi.
1851: 
1852:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1991
1853: 
1854:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1855:                                                   1991 vp -     KK 250                     3
1856: 
1857:                                                                                      Liite 1
1858: SISÄASIAINMINISTERIÖ
1859: ULKOMAALAISKESKUS
1860:                                                               30.9.91
1861: 
1862: 
1863: KIINTIÖN JA PERHEENYHDISTÄMISOHJELMAN
1864: PUITTEISSA SUOMEEN SAAPUNEET PAKOLAISET
1865: 
1866: 
1867:                                  1973--1989
1868:       (luvuissa saattaa olla vähäisiä virheitä)
1869: 
1870:                 Latinalainen Amerikka                 200
1871:                              Indokiina              1 440
1872:                                  Muut                  80
1873:                                   Yhteensä          1720        1 720
1874: 
1875:                     1.1.1990-30.9.1991
1876: 
1877:                                    Iran/Irak          497
1878:                                   Indokiina           703
1879:                                       Muut             48
1880:                                   Yhteensä          1248        1 248
1881: 
1882:                                   Kaikkiaan                    2 968
1883: 
1884: 
1885: 
1886: 
1887:                                                                                      Liite 2
1888: SISÄASIAINMINISTERIÖ
1889: ULKOMAALAISKESKUS
1890:                                                         30.9.91
1891: 
1892: 
1893: TURVAPAIKKAPÄÄTÖKSET 1984-1989
1894: 
1895: 
1896:                           Annettu          Annettu          Kielteinen   Ratkaisut
1897:                         turvapaikka      oleskelulupa        päätös      yhteensä
1898:        1984                  2              11                  2         15
1899:        1985                  1               8                  9         18
1900:        1986                  2               2                 19         23
1901:        1987                 13              15                 15         43
1902:        1988                  4              18                 31         53
1903:        1989                 10              46                110        166
1904:    Yhteensä                 32             100                186        318
1905: 4                                           1991 vp -      KK 250
1906: 
1907: 
1908:                                                                                   Liite 3
1909: SISÄASIAINMINISTERIÖ
1910: ULKOMAALAISKESKUS
1911:                                                     30.9.91
1912: 
1913: 
1914: TURVAPAIKKAPÄÄTÖKSET 1.1.1990-30.9.1991
1915: 
1916: 
1917:            Hakijan       Annettu       Annettu          Kielteinen    Ratkaisut
1918:           kotivaltio   turvapaikka   oleskelulupa        päätös       yhteensä
1919:       Afganistan                                                        1
1920:           Algeria                                          2            2
1921:      Bangladesh                          2                 6            8
1922:        Barbados                                            1            1
1923:          Bulgaria                       12                66           78
1924:            Egypti                                          1            1
1925:           Etiopia                       20                 5           25
1926:          Gambia                                            1            1
1927:            Ghana                                           3             3
1928:              Intia                                         4             4
1929:               Irak                       1                 3             4
1930:               Iran                       2                 2             4
1931:         Jordania                         1                              1
1932:       Jugoslavia                        37               120          157
1933:             Kiina                        6                              6
1934:           Kuuba                          2                              2
1935:          Libanon                         6                  4          10
1936:             Libya          4                                            4
1937:        Marokko                                             8            8
1938:    Neuvostoliitto                       37                52           89
1939:           Nigeria                                          3             3
1940:         Pakistan                                           3             3
1941:             Puola                                          6            6
1942:         Romania                         72               134          207
1943:            Ruotsi                                          3             3
1944:          Somalia         20           901                  9          930
1945:        Sri Lanka                                           1            1
1946:            Sudan                                           2            2
1947:            Syyria                        1                 1            2
1948:         Thaimaa                          1                              1
1949:  Tsekkoslovakia                                             4           4
1950:           Turkki                         1                 30          31
1951:          Uganda                          1                  1           2
1952:           Unkari                         4                  5           9
1953:             Zaire                        6                  3           9
1954: Kansalaisuudeton           5            17                  3          25
1955:         Yhteensä         30          1131                486         1 647
1956:                                1991 vp -   KK 250               5
1957: 
1958:                                                           Liite 4
1959: SISÄASIAINMINISTERIÖ
1960: ULKOMAALAISKESKUS
1961:                                      30.9.91
1962: 
1963: 
1964:  VIREILLÄ OLEVAT TURVAPAIKKAHAKEMUKSET HAKIJAN KANSALAISUUDEN
1965:                          MUKAAN 30.9.1991
1966: 
1967: 
1968:                         1. Albania                    3
1969:                         2.   Algeria                  9
1970:                         3.   Angola                   5
1971:                         4.   Bangladesh              64
1972:                         5.   Bulgaria                69
1973:                         6.   Djibouti                 3
1974:                         7.   Egypti                  10
1975:                         8.   Etiopia                 79
1976:                         9.   Gambia                  17
1977:                        10.   Ghana                   84
1978:                        11.   Intia                    4
1979:                        12.   Irak                    20
1980:                        13.   Iran                    56
1981:                        14.   Jemen                    2
1982:                        15.   Jordania                 6
1983:                        16.   Jugoslavia             182
1984:                        17.   Kenia                    3
1985:                        18.   Kiina                    9
1986:                        19.   Kuuba                    2
1987:                        20.   Lesotho                  3
1988:                        21.   Libanon                 29
1989:                        22.   Liberia                 13
1990:                        23.   Marokko                  2
1991:                        24.   Nepal                    3
1992:                        25.   Neuvostoliitto         416
1993:                        26.   Nigeria                 22
1994:                        27.   Pakistan                27
1995:                        28.   Puola                    3
1996:                        29.   Romania                238
1997:                        30.   Sambia                   2
1998:                        31.   Somalia                810
1999:                        32.   Sri Lanka                6
2000:                        33.   Sudan                   10
2001:                        34.   Syyria                  13
2002:                        35.   Tsekkoslovakia           1
2003:                        36.   Turkki                 174
2004:                        37.   Uganda                   3
2005:                        38.   Vietnam                  9
2006:                        39.   Zaire                   47
2007:                        40.   Kansalaisuudeton        18
2008:                        41.   Muut                    19
2009:                        Yhteensä                 2 495
2010: 6                                         1991 vp -   KK 250
2011: 
2012: 
2013: 
2014: 
2015:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2016: 
2017:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det gäller tiden 1984--1989 (bilaga 2) finns det
2018: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inte tillgång till uppgifter uppdelade enligt med-
2019: den 25 september 1991 till vederbörande medlem        borgarskap. Flyktingställning enligt Geneve-
2020: av statsrådet översänt avskrift av följande av        konventionen har beviljats sammanlagt 62 asyl-
2021: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             sökande i Finland.
2022: spörsmål nr 250:                                         Sålunda har inalles 3 030 utlänningar beviljats
2023:                                                       flyktingställning i Finland. Uppehållstillstånd på
2024:           Hur stort är det sammanlagda antalet        grund av behov av skydd eller humanitära skäl
2025:        flyktingar och asylsökande (enligt natio-      har beviljats 1 231 utlänningar. Man bör också
2026:        nalitet) som för närvarande uppehåller         observera att en utlänning i regel kan ansöka om
2027:        sig i vårt land?                               finskt medborgarskap sedan han varit bosatt i
2028:                                                       Finland fem år. När en utlänning har förvärvat
2029:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         finskt medborgarskap upphör han att vara flyk-
2030: anföra följande:                                      ting.
2031:                                                          Av bilaga 4 framgår antalet utlänningar (en-
2032:    De uppgifter som avses i spörsmålet framgår        ligt medborgarskap) som för närvarande väntar
2033: av den bifogade statistiken som samlats vid           på beslut på sin asylansökan. Deras samman-
2034: utlänningscentralen. Man bör som förklaring till      lagda antal uppgick 30.9.1991 till 2 495.
2035: de benämningar som använts konstatera att man            Det finns inte tillgång till exakta uppgifter om
2036: med flykting i denna statistik avser sådana flyk-     hur många av de asylsökande fortfarande uppe-
2037: tingar som överensstämmer med konventionen            håller sig i Jandet som fått ett nekande beslut
2038: om flyktingars rättsliga ställning och som bevil-     också på sin ansökan om uppehållstillstånd. En
2039: jats flyktingställning av de finska myndigheter-      del av dessa har anfört besvär över beslutet hos
2040: na.                                                   asylnämnden. Dessa personer kan inte avlägsnas
2041:    1 statistiken har också medtagits sådana ut-       ur Jandet förrän asylnämnden fattat beslut i
2042: länningar som anlänt tilllandet som asylsökande       ärendet.
2043: och som fått uppehållstillstånd på grund av              En utlänning kan också efter asylnämndens
2044: behov av skydd eller humanitära skäl. Dessa           beslut vägra att lämna Jandet och kan då even-
2045: utlänningar kallas i högspråket ibland för flyk-      tuellt bli utvisad. En utlänning kan ännu anföra
2046: tingar, trots att de inte egentligen är flyktingar.   besvär över inrikesministeriets beslut om utvis-
2047: De faller dock också inom ramen för den s.k.          ning hos högsta förvaltningsdomstolen. Sedan
2048: flyktingvården.                                       högsta förvaltningsdomstolen fastställt inrikes-
2049:    När det gäller kvotflyktingar eller flyktingar     ministeriets beslut kan den ifrågavarande per-
2050: som kommit tilllandet inom ramen för familje-         sonen utvisas.
2051: föreningsprogrammet finns det inte tillgång till         En del asylsökande lämnar mottagningscen-
2052: exakta uppgifter uppdelade enligt medborgar-          tralerna utan att meddela sin vistelseort. Deras
2053: skap. Sedan 1973 har sammanlagt 2 968 flyk-           destination är ofta något annat nordiskt land,
2054: tingar kommit till Finland inom ramen för flyk-       varifrån de då och då återsänds till Finland.
2055: tingkvoten och familjeföreningsprogrammet.               Polisen har i år utvisat eller avvisat ca 100
2056: Uppgifterna om dessa flyktingar grupperade            utlänningar som fått ett nekande asylbeslut. För
2057: enligt vissa Iänder framgår av bilaga 1.              närvarande är utvisning eller avvisning aktuell
2058:    Av bilagorna 2 och 3 framgår uppgifterna om        för ca tio utlänningar. Dessa personer är dock
2059: utlänningar som beviljats asyl och de som bevil-      inte alltid längre anträffbara för att utvisnings-
2060: jats uppehållstillstånd på grund av behov av          beslutet skall kunna delges dem.
2061: skydd eller humanitära skäl sedan år 1984. När
2062: 
2063:      Helsingfors den 21 oktober 1991
2064: 
2065:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
2066:                                                   1991 vp -     KK 250                   7
2067: 
2068: 
2069:                                                                                   Bilaga I
2070: INRIKESMINISTERIET
2071: UTLÄNNINGSCENTRALEN
2072:                                                               30.9.9I
2073: 
2074: KVOTFLYKTINGAR OCH FL YKTINGAR INOM
2075: RAMEN FÖR F AMILJEFÖRENINGSPROGRAMMET
2076: 
2077: 
2078:                                  1973-1989
2079:                (talen kan innehälla smärre fel)
2080: 
2081:                               Latinamerika            200
2082:                                   Indokina          I 440
2083:                                     Övriga             80
2084:                                        Totalt       1720        I 720
2085:                      1.1.1990-30.9.1991
2086: 
2087:                                    Iran/Irak           497
2088:                                    Indokina            703
2089:                                      Övriga             48
2090:                                        Totalt       1248        I 248
2091:                                  Sammanlagt                    2968
2092: 
2093: 
2094: 
2095: 
2096:                                                                                   Bilaga 2
2097: INRIKESMINISTERIET
2098: UTLÄNNINGSCENTRALEN
2099:                                                         30.9.9I
2100: 
2101: ASYLBESL UT I984----I989
2102: 
2103:                            Beviljad        Beviljat           Nekande    Beslut
2104:                              asyl         uppehålls-           beslut    totalt
2105:                                            tillstånd
2106:        I984                  2              II                  2        15
2107:        I985                  I               8                  9        18
2108:        I986                  2               2                 I9        23
2109:        I987                 I3              I5                 I5        43
2110:        I988                  4              I8                 3I        53
2111:        I989                 10              46                1IO        166
2112:       Totalt               32              100                186        318
2113: 8                                         1991 vp -     KK 250
2114: 
2115:                                                                             Bilaga 3
2116: INRIKESMINISTERIET
2117: UTLÅNNINGSCENTRALEN
2118:                                                 30.9.91
2119: 
2120: 
2121: ASYLBESLUT 1.1.1990-30.9.1991
2122: 
2123:         Den sökandes    Beviljad     Beviljat         Nekande      Beslut
2124:              hemstat     asyl      uppehålls-          beslut      totalt
2125:                                     tillstånd
2126:         Afghanistan                                                 1
2127:             Algeriet                                    2           2
2128:         Bangladesh                    2                 6           8
2129:           Barbados                                      1           1
2130:           Bulgarien                  12                66          78
2131:             Egypten                                     1           1
2132:            Etiopien                  20                 5          25
2133:             Gambia                                      1           1
2134:               Ghana                                     3           3
2135:               Indien                                    4           4
2136:                 Irak                  1                 3           4
2137:                 Iran                  2                 2           4
2138:           Jordanien                   1                             1
2139:         Jugoslavien                  37               120         157
2140:                 Kina                  6                             6
2141:                Cuba                   2                             2
2142:            Libanon                    6                 4          10
2143:              Libyen          4                                      4
2144:            Marocko                                      8           8
2145:       Sovjetunionen                  37                52          89
2146:              Nigeria                                    3           3
2147:            Pakistan                                     3           3
2148:                Polen                                    6           6
2149:          Rumänien                    72               134         207
2150:              Sverige                                    3           3
2151:             Somalia         20      901                 9         930
2152:           Sri Lanka                                     1           1
2153:               Sudan                                     2           2
2154:               Syrien                                    1           2
2155:            Thailand                                                 1
2156:     Tjeckoslovakien                                     4           4
2157:              Turkiet                  1                30          31
2158:             Uganda                    1                 1           2
2159:              Ungern                   4                 5           9
2160:                Zaire                  6                 3           9
2161:             Statslös         5       17                 3          25
2162:              Totalt    30          1131               486        1 647
2163:                               1991 vp -   KK 250                   9
2164: 
2165:                                                              Bilaga 4
2166: INRIKESMINISTERIET
2167: UTLÄNNINGSCENTRALEN
2168:                                     30.9.91
2169: 
2170: 
2171:              ANHÄNGIGA ASYLANSÖKNINGAR ENLIGT DEN SÖKANDES
2172:                          MEDBORGARSKAP 30.9.1991
2173: 
2174: 
2175:                          1. Albanien                 3
2176:                          2. Algeriet                 9
2177:                          3. Angola                   5
2178:                          4. Bangladesh              64
2179:                          5. Bulgarien               69
2180:                          6. Djibouti                 3
2181:                          7. Egypten                 10
2182:                          8. Etiopien                79
2183:                          9. Gambia                  17
2184:                         10. Ghana                   84
2185:                         11. Indien                  4
2186:                         12. Irak                    20
2187:                         13. Iran                    56
2188:                         14. Jemen                    2
2189:                         15. Jordanien                6
2190:                         16. Jugoslavien            182
2191:                         17. Kenya                    3
2192:                         18. Kina                     9
2193:                         19. Cuba                     2
2194:                         20. Lesotho                  3
2195:                         21. Libanon                 29
2196:                         22. Liberia                 13
2197:                         23. Marocko                  2
2198:                         24. Nepal                    3
2199:                         25. Sovjetunionen          416
2200:                         26. Nigeria                 22
2201:                         27. Pakistan                27
2202:                         28. Polen                    3
2203:                         29. Rumänien               238
2204:                         30. Zambia                   2
2205:                         31. Somalia                810
2206:                         32. Sri Lanka                6
2207:                         33. Sudan                   10
2208:                         34. Syrien                  13
2209:                         35. Tjeckoslovakien          1
2210:                         36. Turkiet                174
2211:                         37. Uganda                   3
2212:                         38. Vietnam                  9
2213:                         39. Zaire                   47
2214:                         40. Statslös                18
2215:                         41. Övriga                  19
2216:                         Totalt                2 495
2217: 
2218: 
2219: 2 2103000M
2220:                                                  1991 vp
2221: 
2222: 
2223: Kirjallinen kysymys 251
2224: 
2225: 
2226: 
2227:                                     Vähänäkki: Neuvostoturistien Suomessa suorittamasta kaupuste-
2228:                                         lusta
2229: 
2230: 
2231:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2232: 
2233:     Yhden tai kahden päivän viisumilla Suomessa        muuttamalla siten, että rajoitettu, pienimuotoi-
2234: oleskelleet neuvostoturistit ovat viime keväästä       nen kaupustelu sallittaisiin neuvostoturisteille
2235: alkaen jossakin määrin harjoittaneet eräissä           maamme itärajaan rajoittuvien läänien kaupun-
2236: Kymen läänin kaupungeissa, mm. Haminassa,              kien ja kuntien toreilla ja muilla tarkoitukseen
2237: Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa rih-           sopivilla yleisillä paikoilla. Perusteluina tälle
2238: kamakauppaa. Kesän alkukuukausina he saat-             näkemykselle on esitetty ensiksikin tosiasia, että
2239: toivat harjoittaa pienimuotoista kaupankäyn-           neuvostoturistien määrä lienee jatkuvasti kas-
2240: tiään poliisiviranomaisten puuttumatta asiaan.         vussa ja sen myötä kaupankäyntiä väistämättä
2241: Ainoastaan alkoholin tai tupakan kauppaa ha-           edelleen laajenevassa määrässä harjoitetaan, oli-
2242: vaittaessa vedettiin asianomaiset lailliseen edes-     pa siihen lupaa tai ei. Laillistettuna kaupustelu
2243: vastuuseen. Toreilla ja kaduilla suoritettu myyn-      olisi sitä paitsi helpommin valvottavissa mm.
2244: ti käsitti yleensä erilaista pientavaraa, kuten        alkoholin ja muiden huumeiden kaupan estämi-
2245: neuletöitä, puutöitä, lasitavaraa, kaviaaria,          seksi. Toisaalta verrattain yleisesti ollaan jo to-
2246: hunajaa, kelloja, kiikareita, kameroita, kalastus-     tuttu itäturistien suorittamaan kaupankäyntiin
2247: välineitä, halpoja koruja yms.                         ja pidetään sitä suosittuna väriläiskänäkin raja-
2248:     Elokuun puolenvälin tienoilla poliisin suhtau-     lääniemme yleisillä kauppapaikoilla. Jopa muu-
2249: tuminen edellä kerrottuun kaupankäyntiin               alta Suomestakin on tultu seuraamaan mm.
2250: muuttui oleellisesti. Kaupunkien järjestyssään-        Haminan ja Kotkan "Punaisten Torien" kau-
2251: töihin, tullilainsäädäntöön yms. säännöksiin           pankäyntiä. -Luonnollisesti on myös olemassa
2252: vedoten kaupankäyntiä harjoittavia neuvostotu-         kansalaisryhmiä, joiden mielestä neuvostoturis-
2253: risteja on häädetty pois toreilta ja muilta keskei-    tien suorittamaa kaupustelua ei tulisi missään
2254: siltä paikoilta, onpa joitakin otettu kiinnikin ja     määrin sallia.
2255: kuulustelun jälkeen sakotettu. Silmiinpistävänä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2256: piirteenä on kuitenkin ollut havaittavissa, ettei      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2257: poliisiviranomaisten noudattama käytäntö ole           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2258: läheskään kaikissa kaupungeissa ollut yhdenmu-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2259: kaista. Joissakin paikoin on kaupankäynti sallit-
2260: tu miltei alkukesän tapaan, joissakin kaupun-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2261: geissa puolestaan on viranomaisten toiminta                   ryhtyä poliisiviranomaisten suhtautumi-
2262: ollut hyvinkin jyrkkäsävyistä ja otteet joidenkin             sen yhdenmukaistamiseksi neuvostotu-
2263: kansalaisten mielestä kiusallista huomiota herät-             ristien suorittamaan rihkamakaupuste-
2264: tävää.                                                        luun itärajaan rajoittuvien läänien kau-
2265:     Epäilemättä poliisiviranomaisten toiminta                 pungeissa ja kunnissa, ja
2266: asiassa perustuu asianomaisiin säännöksiin, ja                    katsooko Hallitus olevan syytä tai
2267:  arvostelun sijaa ovat jotkut löytäneet lähinnä               aihetta ryhtyä toimenpiteisiin asian-
2268:  vain innon asteesta ja painotuksesta, joilla polii-          omaisten lakien ja muiden säännösten
2269:  sitoimet on suoritettu. Suhteellisen suuri osa               muuttamiseksi siten, että pienimuotoinen
2270:  kaupankäyntiä seuranneista ja ostojakin suorit-              kaupankäynti edellä mainituilla alueilla
2271:  taneista kansalaisista katsookin, että ratkaisu              tulisi neuvostoturisteille kaikin puolin
2272:  asiaan olisi löydettävä asianomaisia säännöksiä              lailliseksi ja luvalliseksi?
2273: 
2274:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1991
2275: 
2276:                                             Matti Vähänäkki
2277: 
2278: 210300M
2279: 2                                          1991 vp -   KK 251
2280: 
2281: 
2282: 
2283: 
2284:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2285: 
2286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mahdoton arvioida, mutta sen merkitystä ei
2287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tässä yhteydessä voida väheksyä.
2288: olette 25 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-             Tullilaitoksen arvioiden mukaan tänä vuonna
2289: jeenne n:o 873 ohella lähettänyt valtioneuvoston       pelkästään Nuijamaan ja Vaalimaan raja-ase-
2290: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          mien kautta saapuneiden itäturistien kaupittele-
2291: edustaja Matti Vähänäkin kirjallisesta kysymyk-        mien tavaroiden tullausarvo on noin 100 miljoo-
2292: sestä n:o 251, jossa tiedustellaan:                    naa markkaa. Valtion saamatta jääneet tulli-,
2293:                                                        tasausvero-, liikevaihtovero- ja alkoholitulot
2294:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ovat noin 34 miljoonaa markkaa. Koko valta-
2295:         ryhtyä poliisiviranomaisten suhtautumi-        kunnan osalta tullilaitos on arvioinut kaupiteltu-
2296:         sen yhdenmukaistamiseksi neuvostotu-           jen tavar9iden tullausarvoksi 500 miljoonaa
2297:         ristien suorittamaan rihkamakaupuste-          markkaa, mikä merkitsee noin 100 miljoonan
2298:         luun itärajaan rajoittuvien läänien kau-       markan tulli- ym. tulojen menetystä.
2299:         pungeissa ja kunnissa, ja                          Poliisi on myös todennut, että kaupustelijat
2300:             katsooko Hallitus olevan syytä tai         huomattavassa määrin vaihtavat markoissa ker-
2301:         aihetta ryhtyä toimenpiteisiin asian-          tyneen myyntitulonsa muiksi vaihdettaviksi va-
2302:         omaisten lakien ja muiden säännösten           luutoiksi, lähinnä dollareiksi.
2303:         muuttamiseksi siten, että pienimuotoinen           Kaupankäyntitavoista ja kaupankäynnin
2304:         kaupankäynti edellä mainituilla alueilla       rahavirroista on voitu päätellä, että kaupan-
2305:         tulisi neuvostoturisteille kaikin puolin       käynti on organisoitua toimintaa.
2306:         lailliseksi ja luvalliseksi?                       Tullimääräysten mukaan ulkomailla asuva
2307:                                                        matkustaja saa tuoda tilapäistä matkaansa var-
2308:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ten maahan tullitta pito- ja vuodevaatteet sekä
2309: vasti seuraavaa:                                       muut henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut
2310:                                                        esineet sekä tavanomaiset matkavarusteet. Pois-
2311:    Hankittujen selvitysten perusteella voidaan         tuttaessa maasta nämä esineet ja tarvikkeet on
2312: todeta, että kysymyksessä tarkoitettu ulkomai-         vietävä maasta. Tullihallituksen antamien ohjei-
2313: den kansalaisten Suomessa harjoittama kaupan-          den mukaan matkustaja saa tuoda lisäksi lahjak-
2314: käynti on paitsi itärajaan rajoittuvien läänien        si tai omaan käyttöönsä vähäisen määrän alko-
2315: kaupungeissa myös erityisesti Helsingissä kulu-        holijuomia, tupakkatuotteita ja muuta omai-
2316: neen vuoden aikana suuresti lisääntynyt. Kau-          suutta. Tullittomuuden edellytyksenä on, että
2317: pustelua esiintyy myös eräissä muissa kaupun-          tavarat on hankittu ulkomailla ja että niitä ei
2318: geissa.                                                Suomessa myydä.
2319:    Kaupustelu on muodostunut markan ja eräi-               Myydessään tullitta maahan tuomiaan tava-
2320: den Itä-Euroopan maiden valuuttojen vaihto-            roita matkustaja syyllistyy tullimääräysten rik-
2321: suhteen johdosta näiden maiden kansalaisille           komisen ohella verorikkomukseen. Alkoholin ja
2322: huomattavan houkuttelevaksi.                           huumausaineiden myynti ei ole kenellekään sal-
2323:    Kauppaa käydään varsin laajalla tuotevali-          littua. Huumausaineiden ostaminenkaan ei ole
2324: koimalla. Kaupan on ollut ainakin erilaista rih-       sallittua. Omaan käyttöön olevia lääkkeitä lu-
2325: kamaa, koruja, eläimiä, elin tarpeita, optisia lait-   kuun ottamatta, ei lääkkeitä ilman sosiaali- ja
2326: teita, alkoholia, lääkkeitä, tupakkatuotteita ja       terveyshallituksen lupaa saa maahan tuoda.
2327: vähäisessä määrin huumausaineita. Tulli on li-         Lupa vaaditaan myös niiden myymiseen. Tava-
2328: säksi todennut, että maahan on yritetty tuoda          roiden maahantuonnin laittomuudesta tietoinen
2329: aseiden osia sekä sotilaskalustoon kuuluvaa            ostaja syyllistyy lisäksi rikoslaissa rangaistavaksi
2330: elektroniikkaa. Perustellusti voidaan epäillä, että    säädettyyn laittomaan tuontitavaraan ryhtymi-
2331: sotilasesineistön saannot ovat laittomia. Myytä-       seen.
2332: vän tavaran joukossa on ollut myös Suomessa                Kaupusteltavia tavaroita, erityisesti elintar-
2333: anastettua tavaraa. Salakuljetuksen osuutta on         vikkeita ei myöskään ole niiden terveyteen vai-
2334:                                           1991 vp -   KK 251                                            3
2335: 
2336: kuttavien ominaisuuksien osalta asianmukaisesti       maalaisen torilla niitä myydä, ei poliisi kaupan-
2337: Suomessa tarkastettu. Vakavia puutteita on            käyntiin ole puuttunut. Sisäasiainministeriöllä ei
2338: todettu esineiden tuoteturvallisuudessa. Tullila-     ole käytettävissä tietoja, joiden mukaan poliisin
2339: boratorio on muun muassa todennut, että eräät         menettely olisi ollut poliisitoimintaa ohjaavien
2340: alle 3-vuotiaille lapsille tarkoitetut vaahtomuovi-   säädösten, määräysten tai ohjeiden vastaista.
2341: set lelut ovat leluasetuksen ja tuoteturvallisuus-        Itä-Euroopasta saapuvien turistien kaupuste-
2342: lain säännösten vastaisia. Myöskään kuluttajan-       luun liittyy usein sellaista toimintaa, jolla riko-
2343: suojaa koskevat määräyksemme eivät yleensä            taan useita voimassa olevia säännöksiä. Koska
2344: tässä kaupustelussa voi antaa kuluttajalle sää-       näiden rikosten torjuminen ei enää turistien
2345: dettyä turvaa.                                        maahantulonjälkeen ole yksin poliisin toimenpi-
2346:     Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmis-     teillä estettävissä, on ulkoasiainministeriö asetta-
2347: teilla elinkeinojen harjoittamista koskevien sää-     nut Neuvostoliitosta saapuville turisteille maa-
2348: dösten uudistaminen. Säädösmuutoksilla on             hantulon ehdoksi muun muassa sen, että heillä
2349: tarkoitus yleisesti poistaa elinkeinonharjoitta-      on vähintään 157 markkaa rahaa kutakin maas-
2350: misen oikeuteen liittyviä kansallisuuteen perus-      sa oleskelupäivää kohden. Tämän lisäksi tulli-
2351: tuvia diskriminaatioita. Ehdotukset eivät kuiten-     hallituksen antamien ohjeiden mukaan myös
2352: kaan tarkoita edellä todettujen tulli-, vero- ja      kaikki ne tavarat, joiden ei voida katsoa olevan
2353: muiden säädösten muuttamista.                         matkustajalle tarpeellisia henkilökohtaiseen
2354:     Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne-        käyttöön tarkoitettuina esineinä tai matkavarus-
2355: tun lain 23 §:ään sisältyvän valtuutusnormin          teina, joutuvat tullattaviksi.
2356: perusteella kunnilla on oikeus asianomaisesti             Sisäasiainministeriö on neuvotellut eri viran-
2357: vahvistetuilla järjestyssäännöillä määrätä, miten     omaisten kanssa ulkomaalaisten kaupankäyntiin
2358: kauppaa toreilla, kaduilla ja teillä sekä yleisillä   liittyvien ongelmien ratkaisemisesta. Sisäasiain-
2359: paikoilla saadaan käydä. Kaupunkien tulkinnat         ministeriö saattaa näiden neuvottelujen sisällön
2360: ulkomaalaisten oikeudesta kaupankäyntiin to-          tiedoksi poliisipiireille.
2361: reilla ovat olleet epäyhtenäisiä. Sen sijaan yhte-        Kaiken edellä lausutun perusteella hallitus ei
2362: neväisesti kaupungit ovat kieltäneet kaupustelun      katso olevan syytä eikä aihetta lakien muuttami-
2363: muilla yleisillä alueilla kuin toreilla.              seksi siten, että ulkomaalaiset matkailijat vapau-
2364:     Poliisin menettelyn epäyhtenäisyys on ollut       tettaisiin pienimuotoisenkaan kaupankäynnin
2365: seurausta osittain kaupunkien erilaisista järjes-     osalta voimassa olevaan lainsäädäntöön sisälty-
2366: tyssäännöistä ja osittain keskenään yhteneväis-       vistä maahan tuotavaan tavaraan kohdistuvista
2367:  ten järjestyssääntöjen kaupunkikohtaisista tul-      tullaus-, vero- tai muistakaan erityisvelvollisuuk-
2368: kinnoista. Mikäli myytävä tavara on asianmu-          sista itärajaan rajoittuvien läänien kaupungeissa
2369: kaisesti tullattu ja kaupunki on sallinut ulko-       ja kunnissa taikka muuallakaan Suomessa.
2370: 
2371:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1991
2372: 
2373:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
2374: 4                                        1991 vp -   KK 251
2375: 
2376: 
2377: 
2378: 
2379:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2380: 
2381:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt tullverkets uppskattning är förtull-
2382: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr       ningsvärdet på de varor som säljs av de östturis-
2383: 873 av den 25 september 1991 till vederbörande       ter som enbart kommit via gränsstationerna i
2384: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    Vaalimaa och Nuijamaa ca 100 milj. mk. De
2385: de av riksdagsman Matti Vähänäkki underteck-         tullutjämningsskatte-, omsättningsskatte- och
2386: nade spörsmål nr 251:                                alkoholinkomster som staten har gått miste om
2387:                                                      är ca 34 milj. mk. Tullverket har uppskattat att
2388:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      förtullningsvärdet på de varor som sålts i hela
2389:        ta för att polismyndigheternas inställning    landet uppgår till 500 milj. mk, vilket innebär en
2390:        till den försäljning som sovjetturisterna     förlust på ca 100 milj. mk i tull- o.dyl. inkomster.
2391:        bedriver i städer och kommuner i de Iän           Polisen har även konstaterat att försäljarna i
2392:        som ligger vid östgränsen skall förenhet-     betydande utsträckning växlar sina försäljnings-
2393:        ligas, och                                    intäkter i finska mark till andra konvertibla
2394:            anser Regeringen att det finns fog för    valutor, främst dollar.
2395:        eller anledning att vidta åtgärder för att        Av sättet att bedriva handel och av penning-
2396:        berörda lagar och andra stadganden skall      strömmarna från handeln har man kunnat dra
2397:        ändras så, att handel i liten skala inom      slutsatsen att handeln är organiserad verksam-
2398:        nämnda områden skulle bli laglig och          het.
2399:        tillåten för sovjetturister?                      Enligt tullbestämmelserna får en resenär som
2400:                                                      bor utomlands för sin tillfälliga resa föra med sig
2401:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        in i landet gång- och sängkläder och andra
2402: anföra följande:                                     föremål som är avsedda för personligt bruk samt
2403:                                                      normala resetillbehör. Då resenären avlägsnar
2404:    På grundval av utredningar kan det konstate-      sig ur landet skall dessa föremål och tillbehör
2405: ras att den handel som avses i spörsmålet och        finnas med. Enligt tullstyrelsens direktiv får en
2406: som bedrivs av utländska medborgare i Finland        resenär därtill föra med sig en mindre mängd
2407: har ökat kraftigt under det gångna året inte         alkoholdrycker, tobaksprodukter och annan
2408: enbart i städer i de Iän som ligger vid östgränsen   egendom som gåva eller för eget bruk. Förutsätt-
2409: utan även speciellt i Helsingfors. Försäljningen     ningen för tullfriheten är att sakerna har skaffats
2410: förekommer även i vissa andra städer.                utomlands och att de inte kommer att säljas i
2411:    Försäljningen har p.g.a. växlingsförhållandet     Finland.
2412: mellan den finska marken och vissa östeuropeis-          Då en resenär säljer saker som han har fört in
2413: ka valutor blivit synnerligen lockande för med-      i landet utan att betala tull för dem gör han sig
2414: borgare från dessa länder.                           skyldig inte bara till brott mot tullbestämmelser-
2415:    Handeln förs med ett relativt omfattande          na utan också till skatteförseelse. Att sälja alko-
2416: sortiment. Till salu finns åtminstone kram,          hoi och narkotika är inte tillåtet för någon. Det
2417: smycken, djur, livsmedel, optiska instrument,        är inte heller tillåtet att köpa narkotika. Utöver
2418: alkohol, läkemedel, tobaksprodukter och i mind-      läkemedel för eget bruk får läkemedel inte föras
2419: re utsträckning narkotika. Tullen har därtill        in i landet utan social- och hälsostyrelsens till-
2420: konstaterat att man till Finland försökt föra in     stånd. Tillstånd fordras även för försäljning av
2421: vapendelar och elektronik som hör till militär       läkemedel. En köpare som är medveten om att
2422: utrustning. Det finns fog för ruisstanken att        varorna på ett olagligt sätt har förts in i landet
2423: militärföremålen har erhållits på olaglig väg.       gör sig därtill skyldig till olaga befattningstagan-
2424: Bland de saker som är till salu har även funnits     de med infört gods, vilket är straffbart enligt
2425: sådant som har stulits i Finland. Det är omöjligt    strafflagen.
2426: att uppskatta den andel som smugglas, men dess          De varor som säljs, i synnerhet livsmedel, är
2427: betydelse i detta sammanhang skall inte unders-      inte heller behörigt kontrollerade i Finland vad
2428: kattas.                                              beträffar deras inverkan på hälsan. Allvarliga
2429:                                          1991 vp -   KK 251                                            5
2430: 
2431: brister har konstaterats i föremålens produktsä-     Inrikesministeriet har inte sådana uppgifter tili
2432: kerhet. Tullaboratoriet har bl.a. konstaterat att    sitt förfogande, enligt vilka polisens förfarande
2433: vissa leksaker av skumplast som är avsedda för       skulie ha stridit mot de författningar, bestäm-
2434: barn under tre år strider mot leksaksförordning-     melser och anvisningar som styr polisverksamhe-
2435: en och produktsäkerhetslagen. Inte heller våra       ten.
2436: bestämmelser om konsumentskyddet kan i all-             Östeuropeiska turisters försäljning hör ofta
2437: mänhet i fråga om denna försäljning ge konsu-        samman med sådan verksamhet som bryter mot
2438: menten trygghet.                                     de flesta gällande bestämmelserna. Eftersom
2439:    Handels- och industriministeriet bereder som      avvärjandet av dessa brott inte längre lyckas
2440: bäst en reform av de stadganden som gäller           enbart med hjälp av polisens åtgärder efter att
2441: idkande av näring. Avsikten med ändringarna är       turisterna har kommit in i landet har utrikesmi-
2442: att allmänt avskaffa diskriminering som grundar      nisteriet som villkor för att turisterna från Sov-
2443: sig på medborgarskap och hör tili rättigheten att    jetunionen skall komma in landet uppställt bl.a.
2444: idka näring. Förslagen medför emellertid inga        att de har minst 157 mk för varje dag de vistas i
2445: ändringar i de tull-, skatte- och andra stadgan-     landet. Därtill skali enligt tulistyrelsens direktiv
2446: den som avses ovan.                                  även alla de saker som inte kan anses vara
2447:    På grundval av den norm om bemyndigande           nödvändiga föremål elier nödvändigt resgods för
2448: som ingår i 23 § lagen angående rättighet att idka   den resandes personliga bruk förtullas.
2449: näring har kommuner rätt att med vederbörligen          Inrikesministeriet har förhandlat med olika
2450: fastställda ordningsstadgor bestämma hur han-        myndigheter om en lösning av de problem som
2451: del på torg, gator och vägar samt allmänna           hör ihop med utlänningars handel. Inrikesminis-
2452: platser får idkas. Städernas tolkning av utlän-      teriet skali bringa innehållet i dessa förhandling-
2453: ningars rättigheter tili handel på torg har varit    ar till polisdistriktens kännedom.
2454: oenhetlig. Däremot har städerna enhetligt för-          På grundval av det ovan anförda anser rege-
2455: bjudit försäljningen på andra alimänna platser       ringen att det inte finns orsak tili eller fog för
2456: än torg.                                             lagändringar sålunda, att utländska resenärer,
2457:    Polisens oenhetliga förfarande har delvis varit   inte ensi fråga om småskalig handel, befrias från
2458: en följd av att städerna har olika ordningsstad-     de förtulinings-, skatte- elier andra specialskyl-
2459: gor och delvis en följd av att olika städer tolkar   digheter som ingår i gällande lagstiftning och
2460: enhetliga ordningsstadgor olika. Om de saluför-      som riktar sig på importerat gods i städer och
2461: da varorna är vederbörligen förtuliade och sta-      kommuner i de Iän som ligger vid östgränsen
2462: den har tillåtit utlänningar att sälja dem på        elier på annat håli i Finland.
2463: torget, har polisen inte befattat sig med handeln.
2464: 
2465:      Helsingfors den 7 november 1991
2466: 
2467:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
2468:                                                 1991 vp
2469: 
2470: 
2471: Kirjallinen kysymys 252
2472: 
2473: 
2474: 
2475: 
2476:                                    Rajamäki: Telelaitoksen suunnitellusta organisaatiouudistuksesta
2477: 
2478: 
2479:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2480: 
2481:    Telelaitos on tmmmut tuottavasti. Nyt on           kilökunnan vähentämisen tulisi tapahtua luon-
2482: kuitenkin suunnitteilla antaa yksityisille toimilu-   nollisen poistuman kautta tai erikoiseläkejärjes-
2483: palaitoksille hoidettavaksi Telen kentästä kan-       telyillä. Näin, koska henkilökunnan ikärakenne
2484: nattavimmat osat, jolloin taloudellisesti heikoim-    on keski-ikäistä ja varsinkin naisten työpaikan-
2485: mat alueet jäisivät Telen hoidettavaksi. Päällek-     saanti 15 prosentin työttömyydestä kärsivillä
2486: käisen kaukoliikenteen (Datatie) ja ulkomaanlii-      alueilla on lähes mahdotonta.
2487: kenteen kilpailujärjestelmä pienessä maassa he-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2488: rättää kysymyksen, miten kansantaloudellisesti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2489: kannattavia ovat tällaiset päällekkäisinvestoin-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2490: nit. Pääsääntöisesti näin kalliisiin yli-investoin-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2491: teihin ei ole menty muissakaan maissa.
2492:    Erityistä huolta suunnitelmat herättävät työl-                Aikooko Hallitus sallia kaukoliiken-
2493: lisyysmielessä. Aikana, jolloin työttömyys on                teessä päällekkäiset investoinnit, ja mikä-
2494: rajusti iskemässä juuri Itä- ja Pohjois-Suomeen,             li näin tapahtuu,
2495: on hallituksen ratkaisu toimiluvista johtamassa                  miten Hallitus tulee huolehtimaan,
2496: nopeassa vauhdissa siihen, että yli 4 000 Telen              että Telen aseman muutos toteutuu ilman
2497: työntekijää jää työttömäksi. Laman aikana lai-               henkilöstön rajuja supistuksia?
2498: toksen raju saneeraus on edesvastuutonta. Hen-
2499: 
2500:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1991
2501: 
2502:                                             Kari Rajamäki
2503: 
2504: 
2505: 
2506: 
2507: 210300M
2508: 2                                        1991 vp -   KK 252
2509: 
2510: 
2511:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2512: 
2513:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tymä ja sen televerkot, kilpailua on Suomessa
2514: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voitu järjestää suhteellisen vähäisin uusin verk-
2515: olette 25 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       koinvestoinnein. Niissä maissa, joissa tilanne on
2516: jeenne n:o 874 ohella toimittanut valtioneuvos-      toisenlainen, toimivan kilpailun järjestäminen
2517: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       on selvästi kalliimpaa. Myös kaukopuhelintoi-
2518: sanedustaja Kari Rajamäen näin kuuluvasta            minnan kilpailussa verkkoihin tehtävät inves-
2519: kirjallisesta kysymyksestä n:o 252:                  toinnit tulevat ilmeisesti olemaan varsin pienet
2520:                                                      siihen kustannusten säästöön nähden, mikä kil-
2521:            Aikooko Hallitus sallia kaukoliiken-      pailusta aiheutuu elinkeinoelämälle ja koko
2522:        teessä päällekkäiset investoinnit, ja mikä-   kansantaloudelle. Kansantaloudellisesti on li-
2523:        li näin tapahtuu,                             säksi hyödyllistä, että jo tehtyjen toimiluparat-
2524:           miten Hallitus tulee huolehtimaan,         kaisujen johdosta toteutetut verkkoinvestoinnit
2525:        että Telen aseman muutos toteutuu ilman       tulevat tehokkaampaan käyttöön, jos kilpailua
2526:        henkilöstön rajuja supistuksia?               edelleen laajennetaan.
2527:                                                         Hallitus aikoo tutkia toimilupien kansanta-
2528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         loudellista merkitystä huolellisesti. Erityisesti on
2529: vasti seuraavaa:                                     kiinnitettävä huomiota kilpailun vaikutuksiin
2530:                                                      Posti- ja telelaitoksen toimintaedellytyksille.
2531:    Valtioneuvostossa on vireillä kolme kaukote-         Posti- ja telelaitoksen henkilöstöongelmien
2532: letoimintaa koskevaa teletoiminnan toimilupa-        syynä ei kuitenkaan ole yksinomaan eikä edes
2533: hakemusta. Helsingin Puhelinyhdistys on hake-        keskeisesti lisääntyvä kilpailu. Telessä on tällä
2534: nut toimilupaa yleiseen teletoimintaan Helsingin     hetkellä runsaat 10 000 työntekijää, joista laitok-
2535: ja Tallinnan välillä, Vaasan teleliikennealueella    sen oman arvion mukaan tulisi vähentää jopa
2536: toimivat alueelliset telelaitokset ovat hakeneet     4 000 henkilöä. Tämä vähennystarve on telekil-
2537: toimilupaa yleiseen teletoimintaan kyseisellä te-    pailun laajentamisesta riippumaton. Tämä lai-
2538: leliikennealueella ja Kaukoverkko Oy -niminen        toksen oman toiminnan kannalta liian suuri,
2539: yhtiö yleiseen kaukoteletoimintaan koko maas-        alueellisiin urakointiyksikköihin ja muuhun lii-
2540: sa. Hakemusten osalta selvitykset ovat vielä         ketoimintaan siirretty henkilöstö otettiin posti-
2541: kesken, eikä hallitus ole tehnyt päätöstä toimilu-   ja telelaitoksen palvelukseen suurimmalta osalta
2542: pien myöntämisestä.                                  1970-luvun puolivälissä televerkkojen automati-
2543:    Hallitusohjelman mukaan kilpailua teletoi-        sointivaiheessa. Automatisointivaiheen jälkeen
2544: minnassa lisätään. Kilpailua lisäävää telepoli-      nopeasti kehittynyt teletekniikka on vähentänyt
2545: tiikkaa on harjoitettu jo puoli vuosikymmentä.       henkilöstötarvetta, eikä tätä kehitystä osattu
2546: Kilpailusta saadut kokemukset ovat selvästi          ottaa riittävästi huomioon 1980-luvun loppuun
2547: myönteisiä. Esimerkiksi Datatie Oy:n tulo mark-      saakka virastomuotoisena liikelaitoksena toimi-
2548: Linoille 1980-luvun loppupuolella on olennaises-     neessa laitoksessa.
2549: ti alentanut datasiirron hintoja ja nostanut pal-       Posti- ja telelaitos on käynnistänyt mittavan
2550: velutasoa. Mikään ei anna aihetta epäillä, ettei-    ohjelman henkilöstönsä supistamiseksi ja uudel-
2551: kö sama kehitys toistuisi tuotaessa kilpailua        leen sijoittamiseksi. Ohjelman mukaan tarvitta-
2552: muille teletoiminnan aloille. Myös muualla           va 4 000 henkilön vähennys toteutetaan vuoteen
2553: maailmassa on todettu kilpailun myönteiset vai-      1995 mennessä. Vähennyksestä arviolta puolet
2554: kutukset.                                            toteutuu luonnollisena poistumana. Posti- ja
2555:    Kilpailu ei ole yleensä elinkeinoelämässä niin    telelaitos tukee henkilöstönsä uudelleensijoittu-
2556: kuin ei teletoiminnassakaan mahdollista ilman        mista. Toimenpiteet pyritään toteuttamaan hen-
2557: jonkinlaajuisia päällekkäisiä investointeja. Kun     kilöstön kanssa yhteistyössä liikelaitosuudistuk-
2558: Suomen teletoiminnassa kuitenkin vanhastaan          seen sisältyneen tavoitteen mukaisesti siten, että
2559: on alueellisten telelaitosten muodostama ryhmit-     henkilöstön irtisanomisilta vältytään.
2560:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1991
2561: 
2562:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
2563:                                           1991 vp -   KK 252                                           3
2564: 
2565:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2566: 
2567:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i nätverket. I de Iänder där situationen är en
2568: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        annan, är det betydligt dyrare att få tili stånd
2569: 874 av den 25 september 1991 tili vederbörande        fungerande konkurrens. A ven i fråga om nätver-
2570: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     ket för fjärrtelefonsamtal kommer investeringar-
2571: de av riksdagsman Kari Rajamäki underteckna-          na tydligen att vara rätt så små i relation tili
2572: de spörsmål nr 252:                                   kostnadsinbesparingarna som konkurrensen
2573:                                                       förorsakar näringslivet och nationalekonomin.
2574:           Amnar Regeringen tillåta dubbelfi-          Ur nationalekonomisk synvinkel är det dess-
2575:        nansiering inom fjärrtrafiken och om           utom nyttigt att de nätverksinvesteringar som
2576:        detta sker,                                    gjorts utgående från redan existerande konces-
2577:           hur ämnar Regeringen se tili att de         sionsbeslut effektiveras om konkurrensfältet
2578:        omställningar Tele ställs inför förverkli-     också i fortsättningen kommer att utvidgas.
2579:        gas utan radikala personalinskränk-               Regeringen kommer att noggrannt undersöka
2580:        ningar?                                        koncessionernas nationalekonomiska betydelse.
2581:                                                       Det är speciellt viktigt att fästa uppmärksamhe-
2582:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ten vid verksamhetsförutsättningarna för Post-
2583: samt anföra följande:                                 och televerket.
2584:                                                          Orsaken tili Post- och televerkets personal-
2585:    Statsrådet behandlar tre koncessionsansök-         problem är dock inte enbart, eller ens i huvud-
2586: ningar för fjärrteleverksamhet. Helsingfors tele-     sak, den växande konkurrensen. Dryga 10 000
2587: fonverk har ansökt om koncession för allmän           personer är för tilifäliet anstälida vid Tele, och
2588: televerksamhet mellan Helsingfors och Tallin, de      enligt verkets egna beräkningar borde en ned-
2589: regionala teleinrättningarna som verkar i Vasa        skärning på t.o.m. 4 000 anstälida göras. Denna
2590: teletrafikområde har ansökt om koncession för         nedskärning är inte beroende av den ökade
2591: allmän televerksamhet på ifrågavarande område         koukunensen inom televerksamheten. Persona-
2592: och bolaget Kaukoverkko Oy har ansökt om              len som ur verkets egen verksamhetssynvinkel är
2593: koncession för fjärrteleverksamhet som omfattar       för stor förflyttats tili de regionala uppdragsen-
2594: hela landet. Behandlingen av ansökningarna            heterna och tili uppgifter inom annan affärsverk-
2595: pågår fortfarande och regeringen har inte beslu-      samhet, anstälides vid Post- och televerket i
2596: tat om att bevilja koncession.                        huvudsak i mitten av 1970-talet när telenätver-
2597:    Enligt regeringsprogrammet skall konkurren-        ken automatiserades. Teletekniken utvecklades
2598: sen inom televerksamheten effektiveras. Kon-          snabbt efter automatiseringsskedet och detta
2599: kurrensbefrämjande telepolitik har bedrivits          minskade på behovet av personal, vilket man
2600: redan under hälften av det senaste årtiondet.         inte i tillräckligt hög grad kunnat förutse inom
2601: Erfarenheterna av konkurrensen är klart positi-       denna inrättning, som ända tili slutet av 1980-
2602: va. När t.ex. Datatie Oy i slutet av 1980-talet       talet fungerade som ett affärsföretag i form av ett
2603: kom in på marknaden, inverkade detta på att           ämbetsverk.
2604: priserna på dataöverföring gick ned och service-         Post- och televerket har igångsatt ett omfat-
2605: nivån steg. Det finns ingen anledning tili tvivel i   tande program för nedskärning och omplacering
2606: fråga om att utvecklingen inom andra televerk-        av personalen. Enligt programmet kommer den
2607: samhetsområden inte skulle följa samma spår.          behövliga nedskärningen på 4 000 personer att
2608: Konkurrensens positiva inverkan har också             verkställas före 1995. Enligt beräkningarna kom-
2609: noterats i andra länder.                              mer cirka hälften av nedskärningen att förverk-
2610:    Konkurrens fås inom näringslivet i allmänhet       ligas genom s.k. naturlig avgång. Post- och tele-
2611: inte tili stånd utan en viss grad av dubbelinveste-   verket kommer att stöda den personai som skali
2612: ring, vilket också gäller för televerksamheten.       omplaceras. Det är meningen att åtgärderna
2613:  När televerksamheten i Finland sedan gammalt         verkstälis i samarbete med personalen enligt af-
2614:  består av en gruppering teleinrättningar och         färsverksreformens målsättningar så att perso-
2615:  deras telenätverk, har konkurrensen i Finland        naluppsägningar undviks.
2616:  kunnat organiseras med rätt så små investeringar
2617:      Helsingfors den 28 oktober 1991
2618:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
2619:                                                 1991 vp
2620: 
2621: Kirjallinen kysymys 253
2622: 
2623: 
2624: 
2625: 
2626:                                     Aittoniemi: Sotien aikana kotirintamalla työskennelleiden naisten
2627:                                         terveydenhuollon järjestämisestä
2628: 
2629: 
2630:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2631: 
2632:    Viime sotiemme aikana, miesten ollessa so-         ovat rajalliset, yleinen mielipide vaatii näiden
2633: dassa, naiset joutuivat kotirintamalla niin teolli-   kansalaisten edes jonkinlaista huomioimista eri-
2634: suudessa, maataloudessa kuin muillakin aloilla        tyistoimenpitein, jotka tähän saakka ovat jää-
2635: kantamaan erityisen suuren vastuun ja ponniste-       neet toteutumatta tai olleet minimaalisia.
2636: lemaan usein voimiensa äärirajoilla vastuulleen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2637: jääneiden työtehtäviensä hoitamisessa.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2638:    Tästä seurauksena moni heistä kantaa van-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2639: huusaikanaan sairauksia, jotka edellyttäisivät        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2640: erityistä kuntoutusta. Tähän liittyen heille aiheu-
2641: tuu myös erityisiä kustannuksia, jotka he joutu-                Aikooko Hallitus ryhtyä minkäänlai-
2642: vat mitättömästä eläkkeestään kustantamaan                   siin toimenpiteisiin kotirintamalla sotien
2643: yhteiskunnan kustantaman yleisen terveyden-                  aikana työskennelleiden naisten erityis-
2644: huollon ohella.                                              ongelmien ja tarpeiden osalta?
2645:    Vaikka yhteiskunnan taloudelliset resurssit
2646: 
2647:    Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
2648:                                              Sulo Aittoniemi
2649: 
2650: 
2651: 
2652: 
2653: 210300M
2654: 2                                         1991 vp -   KK 253
2655: 
2656: 
2657: 
2658: 
2659:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2660: 
2661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai
2662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vastaavassa tehtävässä sotatoimiyhtymän alu-
2663: olette 26 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-        eella. Tunnuksen saanti ei edellytä ehdottomasti
2664: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      palvelua puolustusvoimissa, vaan mikä tahansa
2665: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rintamapalvelukseen rinnastettava palvelus sota-
2666: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       toimialueella tulee kysymykseen. Myös esimer-
2667: myksestä n:o 253:                                     kiksi työvelvollisena rintamajoukon alueella
2668:                                                       palvelleet naiset ovat voineet saada rintamapal-
2669:            Aikooko Hallitus ryhtyä minkäänlai-        velustunnuksen. Sen sijaan rintamapalvelustun-
2670:         siin toimenpiteisiin kotirintamalla sotien    nusta ei voida antaa kotirintamalla suoritetun
2671:         aikana työskennelleiden naisten erityis-      palveluksen perusteella. Rintamapalvelustun-
2672:         ongelmien ja -tarpeiden osalta?               nuksia on myönnetty kaikkiaan noin 60 000.
2673:                                                       Rintamasotilastunnuksia on myönnetty yhteen-
2674:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sä noin 460 000.
2675: vasti seuraavaa:                                         Rintamaveteraanitunnuksiin oikeutettujen
2676:                                                       piirin laajentaminen on ollut esillä mm. rinta-
2677:     Suomen sodat vuosina 1939-1945 olivat ns.         maveteraanitunnusten selvittämistyöryhmässä
2678: totaalista sotaa, joka ankarasti koetteli koko        (1990:19). Tällöin tarkasteltiin mm. sellaisia
2679: kansaa. Kotirintamalla työskentelevät naiset ja       ryhmiä kuin rautateiden henkilöstö, viestintä-,
2680: miehet osallistuivat käytännössä kaikki kykyjen-      ilmavalvonta- ja ilmansuojelutehtävissä olleet,
2681: sä mukaan isänmaan puolustamiseksi tarpeelli-         kauppalaivastossa palvelleet, miinanraivaukseen
2682: siin tehtäviin. Erityisesti naisten osa oli raskas,   osallistuneet, sairaanhoitohenkilöstö ja sotilas-
2683: sillä usein he joutuivat yksin huolehtimaan työ-      hallinnon alaisuudessa palvelleet ja sotatarvike-
2684: tehtäviensä lisäksi lastensa ja muiden läheistensä    teollisuudessa työskennelleet.
2685: huollon ja kotityöt                                      Viimeksi mainitussa eli sotatarviketeollisuu-
2686:     Sotiin osallistuneen väestön kuntoutus ja         dessa työskenteli enimmillään runsaat 130 000
2687: muut tukimuodot ja etuudet on kohdennettu             henkilöä, joista yli puolet oli naisia. Työryhmä ei
2688: eniten niiden tarpeessa oleville. Näitä ryhmiä        kuitenkaan nähnyt tarkoituksenmukaiseksi laa-
2689: ovat rintamaveteraanit, sotainvalidit, heidän         jentaa oikeutta veteraanietuuksiin tähän tai
2690: puolisonsa ja leskensä, sotalesket ja -orvot.         muihinkaan ryhmiin. Sotatarviketeollisuuteen
2691:     Veteraanietuudet (mm. kuntoutus) on käy-          osallistuvien naisten erottaminen muusta siviili-
2692: tännössä rajattu niille henkilöille, joilla on oi-    väestöstä muodostuisi ylivoimaisen vaikeaksi.
2693: keus rintamasotilas-, veteraani-, rintamapalve-          Kaiken kaikkiaan rintamatunnustyöryhmä
2694: lus- tai rintamatunnukseen.                           päätyi näkemykseen, ettei ole tarkoituksenmu-
2695:     Merkittävä määrä naisia osallistui vapaaeh-       kaista enää laajentaa etuuksien piirissä olevia
2696: toisesti sotiin tärkeissä maanpuolustustehtävissä     ryhmiä, sillä nykyisiin ryhmiin voidaan katsoa
2697: sotatoimialueella. Tämän johdosta katsottiin          kuuluvan kaikkien niiden, joiden kohdalla on
2698: tarkoituksenmukaiseksi, että naisille annetaan        tarve kyseisiin etuuksiin.
2699: oikeus alun perin rintamasotilaille tarkoitettui-        Hallitus tutkii mahdollisuuksia laajentaa rin-
2700: hin etuuksiin. Tätä varten heille ryhdyttiin myön-    tamaetuuksia. Ensi vuonna tullaan Suomen Itse-
2701: tämään erityistä rintamapalvelustunnusta.             näisyyden 75-vuotisjuhlavuoden johdosta anta-
2702:     Naisten rintamapalvelustunnuksen ehtona on        maan lisäbudjetti, jossa asiaan otetaan kantaa.
2703: se, että he ovat olleet sotien aikana rintamavas-
2704:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1991
2705:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
2706:                                             1991 vp -    KK 253                                           3
2707: 
2708: 
2709: 
2710: 
2711:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
2712: 
2713:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             enhet. Detta teeken förutsätter inte nödvändigt-
2714: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           vis tjänstgöring inom försvarsväsendet, utan vii-
2715: den 26 september 1991 tili vederbörande med1em           ken som helst annan med fronttjänst jämförbar
2716: av statsrådet översänt avskrift av följande av           tjänstgöring inom operationsområdet kan kom-
2717: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-              ma i fråga. Exempelvis de kvinnor vilka som
2718: mål nr 253:                                              arbetspliktiga har tjänstgjort inom området för
2719:                                                          en fronttrupp, har kunnat få ett fronttjänsttec-
2720:            Ämnar Regeringen vidta några åtgär-           ken. Däremot kan ett fronttjänsttecken inte
2721:         der i fråga om specialproblemen                  tilldelas på grundval av tjänstgöring vid hem-
2722:         och -behoven hos de kvinnor som under            mafronten. Antalet tilldelade fronttjänsttecken
2723:         krigen arbetade vid hemmafronten?                är sammanlagt ca 60 000. Antalet tilldelade
2724:                                                          frontmannatecken är sammanlagt ca 460 000.
2725:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Huruvida kretsen av de tili frontveterantecken
2726: anföra följande:                                         berättigade skall vidgas har dryftats bl.a. i en
2727:                                                          arbetsgrupp för utredning av frågan om frontve-
2728:     De finska krigen 1939-1945 var s.k. totala           terantecken (1990:19). De grupper som grans-
2729: krig som var en hård prövning för hela folket. De        kats är järnvägspersonalen, personer som
2730: män och kvinnor som tjänstgjorde vid hemma-              tjänstgjort i signal-, luftbevaknings- och luft-
2731: fronten deltog i praktiken alla efter bästa förmå-       skyddsuppgifter, personer som tjänstgjort vid
2732: ga i uppgifter som fosterlandsförsvaret krävde. 1        handelsflottan, personer som deltagit i minröj-
2733: synnerhet kvinnorna hade en svår lott för de var         ning, sjukvårdspersonalen och personer som
2734: ofta tvungna att vid sidan av arbetsuppgifterna          tjänstgjort inom militärförvaltningen samt per-
2735: ensamma vårda sina barn och sina närmaste                s~mer som tjänstgjort inom krigsmaterielindust-
2736: samt att sköta hemsysslorna.                             nn.
2737:     Rehabiliteringen och de övriga stödformerna              lnom den sistnämnda, dvs. krigsmaterielin-
2738: och förmånerna för den del av befolkningen som           dustrin, tjänstgjorde som mest drygt 130 000 per-
2739: deltog i krigen har inriktats på dem som har det         soner, av dem över hälften kvinnor. Arbetsgrup-
2740: största stödbehovet. Sådana grupper är frontve-          pen ansåg dock att det inte är motiverat att vidga
2741: teranerna, krigsinvaliderna, deras makar och             rätten tili veteranförmånerna tili denna eller de
2742: änkor, krigsänkorna och de krigsvärnlösa.                övriga grupperna. Det skulle bli oöverstigligt
2743:     Veteranförmånerna (bl.a. rehabilitering) har i       svårt att från den övriga civilbefolkningen av-
2744: praktiken begränsats till att gälla sådana perso-        skilja de kvinnor som tjänstgjort inom krigsma-
2745: ner som är berättigade tili frontmanna-, vete-           terielindustrin.
2746: ran-, fronttjänst- eller fronttecken.                        Allt som allt kom arbetsgruppen tili att det
2747:     Ett betydande antal kvinnor deltog i krigen          inte är ändamålsenligt att ytterligare vidga de
2748: som frivilliga i viktiga försvarsuppgifter inom          grupper som redan berörs av förmånerna, eme-
2749: operationsområdet. Det har därför ansetts vara           dan de nuvarande grupperna kan anses omfatta
2750: motiverat att kvinnor skall få rätt tili de ur-          alla dem som är i behov av ifrågavarande förmå-
2751:  sprungligen för frontmännen avsedda förmåner-           ner.
2752: na. 1 detta syfte har de börjat tilidelas ett särskilt       Regeringen undersöker möjligheterna att vid-
2753:  fronttjänsttecken.                                      ga kretsen av förmånstagare i fråga om frontför-
2754:     För att en kvinna skall kunna tilldelas ett          månerna. lnkommande år, med anledning av
2755:  fronttjänsttecken skall hon under krigen ha             Finlands självständighets 75-årsjubileum, avlåts
2756:  tjänstgjort i trupper inom området för en opera-        en tilläggsbudget i viiken ställning skall tas tili
2757:  tiv enhet med frontansvar eller i någon motsva-         ärendet.
2758:  rande uppgift inom området för en operativ
2759:    Helsingfors den 23 oktober 1991
2760:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
2761:                                               1991 vp
2762: 
2763: Kirjallinen kysymys 254
2764: 
2765: 
2766: 
2767: 
2768:                                   Räty ym.: Maataloustuotteiden hintojen alentamisestajoulukuussa
2769: 
2770: 
2771:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2772: 
2773:     Suomessa maataloustuotanto on jatkuvasti        kuin vientimaiden kuluttajat. Tämä hyvän tah-
2774: niin suurta, että merkittävä osa joudutaan ohjaa-   don ele valtiovallan puolelta maamme kansalai-
2775: maan vientiin. Sitä tuetaan valtion varoista        sille sopisi kodin juhlan, joulun alle. Tällöinhän
2776: suurilla summilla. Kuluvana vuotena esimerkik-      perheet valmistavat itse ruokaa talven juhlaa
2777: si voin ylijäämä on 20 miljoonaa kiloa, maitojau-   varten.
2778: heen 12 miljoonaa kiloa, lihatuotteiden yhteensä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2779: noin 30 miljoonaa kiloa ja kananmunien noin 13      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2780: miljoonaa kiloa.                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2781:     Suomalaisille nämä elintarvikkeet maksavat      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2782: paljon enemmän kuin vientimaiden asukkaille.
2783: Tämä on tunnettu ja moneen kertaan todettu                     Aikooko Hallitus alentaa maatalous-
2784: epäsuhta, varsinkin kun otetaan huomioon, että              tuotteiden hintoja l.-22.12.1991 väli-
2785: vientituen kustantavat suomalaiset veronmaksa-              seksi ajaksi niin, että suomalaiset kulut-
2786: jat. Kohtuullista ja myös oikeudenmukaista on,              tajat saavat ostaa niitä samaan hintaan
2787: että myös suomalaiset voivat edes tilapäisesti              kuin tuotteiden vientimaissa?
2788: saada maatalouselintarvikkeita samaan hintaan
2789: 
2790:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
2791: 
2792:            Pekka Räty                   Eero Paloheimo                 Satu Hassi
2793:            Pekka Haavisto               Heidi Hautala                  Tuija Maaret Pykäläinen
2794:            Paavo Nikula                 Hannu Suhonen                  Marja-Leena Viljamaa
2795:            Marjatta Vehkaoja            Hannele Luukkainen             Raimo Vistbacka
2796:            Tina Mäkelä                  Sulo Aittoniemi                Erja Lahikainen
2797:            Reijo Laitinen               Leena Luhtanen                 Arja Ojala
2798:            Maija Rask                   Matti Vähänäkki                Heikki Rinne
2799:            Jukka Roos                   Virpa Puisto                   Martti Korhonen
2800:            Iivo Polvi                   Osmo Polvinen                  Antero Kekkonen
2801:            Jukka Gustafsson             Marja-Liisa Tykkyläinen        Eila Rimmi
2802:            Raila Aho                    Claes Andersson                Heli Astala
2803:            Jarmo Wahlström              Timo Laaksonen                 Reijo Lindroos
2804:            Kari Urpilainen              Heikki Riihijärvi              Anssi Rauramo
2805:            Marita Jurva                 Kyllikki M uttilainen          Raimo Vuoristo
2806:                                         Timo Roos
2807: 
2808: 
2809: 
2810: 
2811:  110300M
2812: 2                                       1991 vp -   KK 254
2813: 
2814: 
2815: 
2816: 
2817:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2818: 
2819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      messa kansainvälisen mittapuun mukaan kallii-
2820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta. Elintarvikkeiden korkeaan hintatasoon vai-
2821: olette 26 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-      kuttavat muun muassa yleinen hinta-, palkka- ja
2822: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kustannustasomme, luonnonolosuhteet, tilara-
2823: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kenteemme ja puutteellinen kilpailu sekä maata-
2824: Rädyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       loudelle tarvikkeita toimittavilla että maatalous-
2825: myksestä n:o 254:                                   tuotteita jalostavilla aloilla. Kaupallisen inte-
2826:                                                     graation eteneminen edellyttää, että elintarvike-
2827:           Aikooko Hallitus alentaa maatalous-       sektorimme kilpailukykyä olennaisesti paranne-
2828:        tuotteiden hintoja 1.-22.12.1991 väli-       taan hinta- ja kustannustasoa alentamalla sekä
2829:        seksi ajaksi niin, että suomalaiset kulut-   valtiovallan tukitoimenpiteillä.
2830:        tajat saavat ostaa niitä samaan hintaan         On todennäköistä, ettei elintarvikkeiden hin-
2831:        kuin tuotteiden vientimaissa?                tojen alentaminen juurikaan lisäisi niiden kulu-
2832:                                                     tusta. Täten valtion tulo- ja menoarvion kautta
2833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ohjattu maataloustuotteiden vientituki ei mainit-
2834: vasti seuraavaa:                                    tavasti vähenisi, vaikka valtio toisaalla subven-
2835:                                                     toisi elintarvikkeiden hintoja esimerkiksi erikois-
2836:    Maataloustuotantomme ylittää selvästi koti-      ja alennusmyynnein. Lisäksi valtiovallalla ei ole
2837: maisen kulutuksen. Nykyisiä tuotantomääriä ei       mahdollisuutta varmistaa sitä, että alennetut
2838: hintoja alentamallakaan pystytä sijoittamaan        hinnat tulisivat kokonaisuudessaan kuluttajain
2839: kotimaisille markkinoille, vaan ne on vietävä ul-   hyödyksi.
2840: komaille. Maataloustulolain mukaisen hinta- ja         Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, ettei
2841: tulotavoitteen saavuttamiseksi valtio osallistuu    valtiontaloudellisesti ole mahdollista alentaa ti-
2842: maataloustuotteiden viennin rahoitukseen. Tar-      lapäisestikään maataloustuotteiden hintoja
2843: koituksena on, että valtion maksamasta vienti-      maailmanmarkkinoilla vallitsevalle hintatasolle.
2844: tuesta asteittain luovutaan. Maatalouspolitiik-     Sen sijaan hallitus tulee harkitsemaan, olisiko
2845: kamme keskeisin tavoite tällä hetkellä onkin yli-   perusteltua kohdentaa erikois- ja alennusmyyn-
2846: tuotannon olennainen supistaminen.                  tejä joihinkin rajattuihin maataloustuotteisiin ja
2847:    Maataloustuotteet ja elintarvikkeet ovat Suo-    eräisiin rajattuihin kuluttajaryhmiin.
2848: 
2849:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
2850: 
2851:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
2852:                                         1991 vp -   KK 254                                          3
2853: 
2854: 
2855: 
2856: 
2857:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2858: 
2859:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        delspriserna beror bl.a. på vår allmänna pris-,
2860: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      löne- och kostnadsnivå, naturförhållandena, vår
2861: den 26 september 1991 till vederbörande medlem      lägenhetsstruktur och bristande konkurrens
2862: av statsrådet översänt avskrift av följande av      såväl inom branscher som levererar förnödenhe-
2863: riksdagsman Räty m.fl. undertecknade spörsmål       ter till lantbruket som inom sådana branscher
2864: nr 254:                                             som förädlar lantbruksprodukter. Den fortgåen-
2865:                                                     de integrationen inom handeln förutsätter att
2866:           Åmnar Regeringen sänka priserna på        konkurrenskraften inom vår livsmedelssektor
2867:        lantbruksprodukter för tiden 1-              väsentligt förbättras genom en sänkning av pris-
2868:        22.12.1991, så att de finländska konsu-      och kostnadsnivån och med statliga stödåtgär-
2869:        menterna får köpa dem tili samma pris        der.
2870:        som konsumenterna i våra exportländer?          En sänkning av livsmedelspriserna skulle
2871:                                                     sannolikt inte leda tili någon väsentlig ökning av
2872:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       konsumtionen. Det via statsbudgeten styrda
2873: anföra följande:                                    exportstödet skulle därför inte nämnvärt mins-
2874:                                                     ka, även om staten subventionerade livsmedels-
2875:    Vår lantbruksproduktion överstiger klart den     priserna t.ex. genom special- och rabattförsälj-
2876: inhemska konsumtionen. De nuvarande produk-         ning. Dessutom har staten inte möjlighet att
2877: tionsmängderna kan inte ens genom en prissänk-      säkerställa att prisnedsättningen i sin helhet
2878: ning placeras på den inhemska marknaden, utan       kommer konsumenterna till godo.
2879: måste exporteras. För att den i lantbruksin-            Med hänvisning tili det ovan anförda anser
2880: komstlagen avsedda pris- och inkomstmålsätt-        regeringen att det med tanke på statshushåll-
2881: ningen skall kunna uppnås deltar staten i finan-    ningen inte är möjligt att ens provisoriskt sänka
2882: sieringen av exporten av lantbruksprodukter.        priserna på lantbruksprodukter till den nivå som
2883: Avsikten är att det exportstöd som staten betalar   råder på världsmarknaden. Däremot kommer
2884: stegvis skall slopas. Det mest centrala målet       regeringen att överväga om det är motiverat att
2885: inom vår lantbrukspolitik är för närvarande en      inrikta special- och rabattförsäljning på vissa
2886: väsentlig nedskärning av överproduktionen.          begränsade lantbruksprodukter och konsu-
2887:    I Finland är lantbruksprodukter och livsme-      mentgrupper.
2888: del internationellt sett dyra. De höga livsme-
2889: 
2890:      Helsingfors den 29 oktober 1991
2891: 
2892:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
2893:                                                 1991 vp
2894: 
2895: 
2896: Kirjallinen kysymys 255
2897: 
2898: 
2899: 
2900: 
2901:                                    Pulliainen: Mineraalipohjaisten öljyjen korvaamisesta ympäristö-
2902:                                        ystävällisillä öljyillä
2903: 
2904: 
2905:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2906: 
2907:    Vuonna 1989 käytettiin Suomessa teräketju-            Nykyisessä maatalouden ylituotantotilantees-
2908: öljyjä kaikkiaan 6 000-7 000 tonnia. Ne olivat        sa siirtyminen enenevässä määrin rypsin vilje-
2909: kaikki mineraalipohjaisia ja jäivät luontoomme.       lyyn ohjaa peltojen käyttöä pois taloudellisesti
2910: Hydrauliöljyjä taas käytettiin tuona vuonna           raskaasta viljaylituotannosta.
2911: 3 000--4 000 tonnia. Tästä niin ikään mineraali-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2912: pohjaisesta öljystä taas joutui suoraan luontoon      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2913: se, mikä katkenneista putkista sinne virtasi.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2914: Loppu oli ongelmajätettä, johon maaseudulla           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2915: tunnetusti suhtaudutaan "joustavasti". Noin 200
2916: kuntaa ei tunne käsitettä lainkaan.
2917:    Suomessa valmistetaan mm. Raision toimesta                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mine-
2918: rypsiöljystä em. mineraalipohjaiset öljyt korvaa-              raalipohjaisten hydrauli- ja teräketju-
2919: via öljyjä, jotka ovat ympäristö ystävällisiä. Kun             öljyjen käytön kieltämiseksi, mikä mer-
2920: yrittäjät eivät ole vapaaehtoisesti niitä ryhtyneet            kitsee käytännössä niiden korvaamista
2921: käyttämään, on heidät siihen velvoitettava. Toi-               kasviöljypohjaisilla öljyillä?
2922: menpiteet kuuluvat ympäristöministeriön val-
2923: misteltaviin.
2924: 
2925:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
2926: 
2927:                                             Erkki Pulliainen
2928: 
2929: 
2930: 
2931: 
2932: 210300M
2933: 2                                          1991 vp -   KK 255
2934: 
2935: 
2936: 
2937: 
2938:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2939: 
2940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         todennäköisesti vähäinen, koska aine siroaa
2941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koneen terästä hienaina jakeina, mikä edistää
2942: olette 27 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-         sen hapettumista. Käyttäjälle niistä sen sijaan
2943: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       saattaa aiheutua terveydellistä haittaa.
2944: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Rypsiöljypohjaiset tuotteet ovat luonnossa
2945: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      biologisesti täysin hajoavia ja suhteellisen haitat-
2946: sestä n:o 255:                                         tomia sekä käyttäjälle että ympäristölle joitakin
2947:                                                        poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi vesi-
2948:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mine-        linnuille ne aiheuttavat samanlaista haittaa kuin
2949:        raa1ipohjaisten hydrauli- ja teräketjuöljy-     mineraaliöljytkin. Myös mineraaliöljyt hajoavat
2950:        jen käytön kieltämiseksi, mikä merkitsee        luonnossa, joskin huomattavasti hitaammin. Ne
2951:        käytännössä niiden korvaamista kasviöl-         ovat myös haitallisia terveydelle.
2952:        jypohjaisilla ö1jyillä?                            Kasviöljyjen käyttö teknisiin tarkoituksiin on
2953:                                                        monissa maissa yleisempää kuin Suomessa.
2954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa kasviöljypoh-
2955: vasti seuraavaa:                                       jaisten tuotteiden kehittelyssä ja käytössä ollaan
2956:                                                        ehkä pisimmällä. Näissä maissa on kasviöljy-
2957:     Mineraaliöljypohjaisia voiteluaineita korvaa-      pohjaisiin tuotteisiin siirrytty tiettävästi vapaa-
2958: maan on kehitetty useita kasviöljypohjaisia tuot-      ehtoisesti.
2959: teita. Esimerkiksi Raisio Yhtymä Oy valmistaa             Suomessa metsäteollisuus on aikaisemmin
2960: muun muassa hydrauliöljyjä, ketjuöljyjä ja             suhtautunut vastahakoisesti kasviöljypohjaisten
2961: muottiöljyjä.                                          valmisteiden käyttöönottoon. Yhdeksi syyksi on
2962:     Hydrauliikkakäyttöön valmistettujen öljy-          mainittu kasviöljypohjaisten valmisteiden kor-
2963: tuotteiden käyttö on noin 15 000 tonnia vuosit-        kea hinta. Hinta on 8-10 markkaa litralta. Vas-
2964: tain. Puolet tästä määrästä käytetään ulkona           taavat raakaöljypohjaiset valmisteet maksavat
2965: käytettävissä hydraulijärjestelmissä. Kasviöljyjä      4-6 markkaa litralta. Jäteöljypohjainen voitelu-
2966: kokonaismäärästä on nyt noin kaksi prosenttia.         aine maksaa 2-3 markkaa litra. Kasviöljypoh-
2967: Teknisesti olisi mahdollista käyttää ulkokäyttöi-      jaisten valmisteiden hyötysuhde on kuitenkin
2968: sissä järjestelmissä kokonaan kasviöljyvalmistei-      hyvä ja esimerkiksi teräketjuöljynä sitä voidaan
2969: ta.                                                    käyttää jopa neljäkymmentä prosenttia vähem-
2970:     Moottorisahojen teräketjuöljyjen sekä saho-        män kuin vastaavaa mineraaliöljytuotetta. Kas-
2971: jen ja puunjalostustehtaitten tukki- ja sahatava-      viöljyjen perusöljy on mineraaliöljyä tuntuvasti
2972: rakuljettimissa käytettyjen öljyjen (ns. ketjuöljyt)   kalliimpaa ja valmistus vielä hyvin pientä. Kas-
2973: kokonaiskäyttö on noin 6 000 tonnia vuodessa.          viöljypohjaiset valmisteet on vapautettu öljyjäte-
2974: Kasviöljypohjaisia valmisteita on tästä määrästä       maksusta. Liikevaihtovero niillä on sama kuin
2975: alle 100 tonnia. Puolet käytetystä teräketjuöljys-     mineraaliöljypo hj aisilla valmisteilla. Y m päris-
2976: tä on jäteöljypohjaista. Teknisesti olisi mahdol-      tönsuojelusyistä kiinnostus kasviöljypohjaisten
2977: lista käyttää myös teräketjuöljynä pelkästään          valmisteiden käyttöön on niiden korkeasta hin-
2978: kasviöljypohjaisia valmisteita.                        nasta huolimatta lisääntynyt viime aikoina huo-
2979:     Ympäristön kannalta haittaa aiheuttavat            mattavasti.
2980: hydrauliöljyt, joita saattaa päästä luontoon              Kasviöljypohjainen moottorisahojen teräket-
2981: onnettomuuksissa esimerkiksi metsäkoneiden             juöljy saanee pian oikeuden käyttää pohjois-
2982: hydraulijärjestelmien katkenneista kumiletkuis-        maista ympäristömerkkiä. Kriteerit merkin
2983: ta. Öljyvahinkojen torjuntaa ja korvaamista            myöntämiselle ovat jo olemassa. Merkin myön-
2984: koskevan lainsäädännön mukaan saneerausvel-            tämistä myös hydrauliöljyille ryhdytään pian
2985: voite on tosin olemassa.                               harkitsemaan. Kuluttajat saanevat siis piakkoin
2986:     Teräketjuöljyt joutuvat suoraan luontoon,          mahdollisuuksia ottaa huomioon myös voitelu-
2987: mutta niistä ympäristölle aiheutuva haitta on          aineiden ympäristövaikutukset.
2988:                                          1991 vp -   KK 255                                          3
2989: 
2990: 
2991:    Öljyn päästäruisestä ympäristöön on säädetty         Vapaaehtoisilla toimilla on kuitenkin välittö-
2992: muun muassa jätehuoltolainsäädännössä sekä           mästi suurin merkitys. Vapaaehtoisen pohjois-
2993: maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torju-       maisen ympäristömerkin myöntäminen kasviö1-
2994: misesta annetussa laissa. Myös kemikaalilailla       jypohjaisille teräketjuöljyille ei edellytä uutta
2995: voidaan tietyin edellytyksin säännellä öljytuot-     lainsäädäntöä. Erittäin tärkeitä ovat tuotteen
2996: teiden käyttöä.                                      valmistajan omat markkinointitoimet ja yleinen
2997:    Tarkoituksena on ryhtyä valmistelemaan siir-      tiedottaminen kasviöljypohjaisten valmisteiden
2998: tymistä kasviöljypohjaisiin öljyihin luonnossa       eduista.
2999: käytettävissä koneissa ja laitteissa, joko säädös-
3000: ohjauksen tai taloudellisen ohjauksen keinoin.
3001:   Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1991
3002:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
3003: 4                                       1991 vp -   KK 255
3004: 
3005: 
3006: 
3007: 
3008:                                     Till Riksdagens Herr Talman
3009: 
3010:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        men den skada som de åsamkar miljön är sanno-
3011: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      likt liten, eftersom ämnet sprids ut från sågbladet
3012: den 27 september 1991 tili vederbörande medlem      i fina fraktioner, vilket främjar oxidationen. För
3013: av statsrådet översänt avskrift av följande av      den som använder sågen kan däremot oljorna
3014: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål       vara skadliga för hälsan.
3015: nr 255:                                                 Rypsoljebaserade produkter nedbryts full-
3016:                                                     ständigt på biologisk väg i naturen och är, på
3017:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       några undantag när, relativt ofarliga både för
3018:        förbjudande av användningen av mine-         användaren och miljön. T.ex. för vattenfåglarna
3019:        ralbaserade hydraulikoljor och sågkedje-     är de skadliga på samma sätt som mineral-
3020:        oljor, vilket i praktiken innebär att de     oljorna. Ä ven mineraloljor nedbryts i naturen,
3021:        ersätts med oljor som är baserade på         också om det sker mycket långsammare. De är
3022:        vegetabiliska oljor?                         också skadliga för hälsan.
3023:                                                         Bruket av vegetabiliska oljor för tekniska
3024:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ändamål är i många Iänder allmännare än i
3025: anföra följande:                                    Finland. 1 Tyskland, Österrike och Sverige har
3026:                                                     man kanske kommit längst i utvecklandet och
3027:     Som ersättning för mineraloljebaserade smörj-   användningen av produkter som är baserade på
3028: medel har det utveck1ats flera produkter basera-    vegetabilisk olja. I dessa Iänder har man veterli-
3029: de på vegetabilisk olja. T.ex. Raisio Yhtymä Oy     gen frivilligt övergått tili produkter som är base-
3030: tillverkar bl.a. hydraulikoljor, kedjeoljor och     rade på vegetabilisk olja.
3031: formoljor.                                              1 Finland har skogsindustrin tidigare varit
3032:     Bruket av oljeprodukter som framställts för     motvilligt inställd tili ibruktagandet av produk-
3033: hydraulisk användning uppgår tili ca 15 000 ton     ter som är baserade på vegetabilisk olja. Som en
3034: per år. Hälften av denna mängd används i            orsak har uppgivits det höga priset på sådana
3035: hydrauliska system utomhus. Vegetabiliska oljor     produkter. Priset är 8-10 mk/1. Motsvarande
3036: utgör för närvarande ca 2 % av den totala           råoljebaserade produkter kostar 4--6 mk/1. Spill-
3037: mängden. 1 tekniskt hänseende skulle det vara       oljebaserat smörjmedel kostar 2-3 mk/1. Verk-
3038: möjligt att helt och hållet använda produkter av    ningsgraden hos produkter som är baserade på
3039: vegetabilisk olja i utomhussystem.                  vegetabilisk olja är dock god och t.ex. vid an-
3040:     Den sammanlagda användningen av kedje-          vändning som sågkedjeolja kan åtgången mins-
3041: oljor för motorsågar och oljor som används i        kas med ända upp till 40 % i jämförelse med
3042: sågarnas och träförädlingsfabrikernas transpor-     motsvarande mineraloljeprodukter. Basoljan för
3043: tanläggningar för timmer och sågat virke (s.k.      de vegetabiliska oljorna är märkbart dyrare än
3044: kedjeoljor) uppgår tili ca 6 000 ton om året.       motsvarande basoljor för mineralolja och till-
3045: Produkter baserade på vegetabilisk olja utgör       verkningen ännu mycket blygsam. Produkter
3046: mindre än 100 ton av denna mängd. Hälften av        som är baserade på vegetabilisk olja har befriats
3047: den sågkedjeolja som används är spilloljebase-      från oljeavfallsavgift. Omsättningsskatten på
3048: rad. Tekniskt sett skulle det vara möjligt att      dem är densamma som på mineraloljebaserade
3049: använda enbart produkter som är baserade på         produkter. Av miljöskyddsskäl har intresset för
3050: vegetabilisk olja även som sågkedjeolja.            användningen av produkter baserade på vegeta-
3051:     Hydraulikoljor är skadliga för miljön och kan   bilisk olja trots deras höga pris ökat märkbart
3052: komma ut i naturen vid olyckor, t.ex. ur gum-       under den senaste tiden.
3053: mislangar som gått av i hydrauliksystemen i             Sågkedjeolja för motorsågar som är baserad
3054: skogsmaskiner. Enligt lagstiftningen om be-         på vegetabilisk olja torde snart få märkas med
3055: kämpning av och ersättning för oljeskador exis-     nordiskt miljömärke. Kriterierna för beviljande
3056: terar det visserligen en saneringsskyldighet.       av märket existerar redan. Man kommer snart
3057:     Sågkedjeoljorna kommer ut direkt i naturen      att överväga att bevilja märket även för hydrau-
3058:                                           1991 vp -   KK 255                                          5
3059: 
3060: likoljor. Konsumenterna torde således snart få        övergång tili vegetabiliska oljor i maskiner och
3061: möjligheter att även beakta smörjmedlens miljö-       anordningar som används i naturen.
3062: verkningar.                                              Friviliiga åtgärder har dock den direkt sett
3063:    Om utsläpp av olja i miljön har stadgats bl.a.     största betyde1sen. Beviljandet av ett friviliigt
3064: i lagstiftningen om avfalishantering samt lagen       nordiskt miljömärke för sågkedjeoljor som är
3065: om bekämpande av oljeskador som uppkommer             baserade på vegetabilisk olja förutsätter ingen ny
3066: på land. Ä ven genom kemikalielagen kan, under        lagstiftning. Ytterst viktiga är produkttillver-
3067: vissa förutsättningar, användningen av oljepro-       karens egna marknadsföringsåtgärder och all-
3068: dukter regleras.                                      män information om fördelarna med produkter
3069:    A vsikten är att börja bereda endera juridiska     baserade på vegetabilisk olja.
3070: elier ekonomiska styrmedel för att få tili stånd en
3071: 
3072:      Helsingfors den 1 november 1991
3073: 
3074:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
3075:                                               1991 vp
3076: 
3077: 
3078: Kirjallinen kysymys 256
3079: 
3080: 
3081: 
3082: 
3083:                                   Pulliainen: Pakkausveron käyttöönotosta
3084: 
3085: 
3086:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3087: 
3088:    Ympäristöveroista (= ympäristömaksuista)            Nyt Suomella on erinomainen tilaisuus ryt-
3089: käytävässä keskustelussa viitataan halukkaasti      mittää oma pakkausveronsa samanaikaiseksi ja
3090: muiden teollistuneiden valtioiden vastaavaan        -suuruiseksi EY:n vastaavan kanssa. Pakkaami-
3091: verokäytäntöön, kun ei haluta ottaa mainittuja      nen ja pakkauksethan lienevät sama asia niin
3092: veroja käyttöön. Viime aikoina on kuitenkin         EY:n alueella kuin Suomessakin ja myös pak-
3093: Euroopan yhteisöjen direktiivit otettu usein        kauksilla aiheutettavat ympäristöongelmat.
3094: huomioon meikäläisessä lainsäädäntötyössä ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3095: verotuskäytännössä.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3096:     EY:n päätöksentekijät saivat heinäkuussa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3097: käsiteltäväkseen ehdotuksen pakkausverodirek-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3098: tiiviksi. Sen mukaan kannettaisiin viiden prosen-
3099: tin pakkausvero kaikista pakkauksista, joista ei                Aikooko Hallitus välittömästi ryhtyä
3100: ole panttia. Direktiivin toivotaan tulevan hyväk-            valmistelemaan EY:n mallin mukaista
3101: sytyksi komissiossa ennen vuodenvaihdetta.                   esitystä pakkausveroksi?
3102: 
3103:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
3104: 
3105:                                           Erkki Pulliainen
3106: 
3107: 
3108: 
3109: 
3110: 210300M
3111: 2                                        1991 vp -   KK 256
3112: 
3113: 
3114: 
3115: 
3116:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3117: 
3118:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ssä mainitussa       töministeriön valmistelema luonnos periaatepää-
3119: tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olette 27         tökseksi sisältää muun muassa ehdotuksen jäte-
3120: päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kirjeenne            maksusta ja verosta, jolla pyritään sekä vähentä-
3121: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        mään jätteiden määrää että rahoittamaan jäte-
3122: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pulli-   huollosta valtiolle aiheutuvia menoja. Periaate-
3123: aisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     päätösluonnos sisältää myös ehdotuksen tuote-
3124: n:o 256:                                             ja panttimaksuista, joilla pyritään lisäämään
3125:                                                      maahantuojan ja myyjän vastuuta tuotteiden
3126:           Aikooko Hallitus välittömästi ryhtyä       kierrätyksestä ja edistämään muun muassa pak-
3127:        valmistelemaan EY:n mallin mukaista           kausten kierrätystä. Periaatepäätösluonnos on
3128:        esitystä pakkausveroksi?                      parhaillaan lausunnolla ministeriössä ja muissa
3129:                                                      julkishallinnon yksiköissä, neuvottelukunnissa,
3130:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          etujärjestöissä ja muissa asiantuntijaelimissä.
3131: taen seuraavaa:                                         Lausuntokierroksen jälkeen, joka päättyy
3132:                                                      lokakuussa, asia valmistellaan edelleen ja se tulee
3133:   Valtioneuvoston piirissä on parhaillaan val-       valtioneuvoston päätettäväksi. Periaatepäätök-
3134: misteilla valtioneuvoston periaatepäätös jäte-       sen mukaisen lainsäädännön valmisteluun ryh-
3135: huollon kehittämisestä vuoteen 2000. Ympäris-        dytään vasta tämän jälkeen.
3136: 
3137:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1991
3138: 
3139:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
3140:                                          1991 vp -   KK 256                                              3
3141: 
3142: 
3143: 
3144: 
3145:                                       Till Riksdagens Herr Talman
3146: 
3147:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          cipbeslutet har beretts vid miljöministeriet och
3148: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       innehåller bl.a. ett förslag till en avfallsavgift och
3149: den 27 september 1991 till vederbörande med1em       en skatt, avsedda att reducera avfallsmängden
3150: av statsrådet översänt avskrift av följande av       och finansiera de utgifter som avfallshanteringen
3151: riksdagsma~ Pulliainen undertecknade spörsmål        förorsakar staten. 1 utkastet till principbeslutet
3152: nr 256:                                              ingår även ett förslag till en produkt- och en
3153:                                                      pantavgift. Med dessa vill man öka importörens
3154:              Åmnar Regeringen omedelbart vidta       och säljarens ansvar för återvinning av produk-
3155:           åtgärder för beredning av en proposi-      ter och bl.a. främja återvinningen av förpack-
3156:           tion om förpackningsavgift enligt EG-      ningar. Principbeslutet har sänts för utlåtande
3157:           modell?                                    till olika ministerier och andra enheter inom den
3158:                                                      offentliga förvaltningen, delegationer, intresse-
3159:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        organisationer och andra sakkunnigorgan.
3160: anföra följande:                                         Efter remissförfarandet, som avslutas i ok-
3161:                                                      tober, kommer ärendet att beredas vidare och
3162:   lnom statsrådet pågår som bäst en beredning        sedan avgöras av statsrådet. Beredningen av den
3163: av ett principbeslut om utvecklande av avfalls-      lagstiftning som principbeslutet förutsätter in-
3164: hanteringen fram till år 2000. Utkastet till prin-   leds först därefter.
3165: 
3166:      Helsingforsden 31 oktober 1991
3167: 
3168:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
3169:                                               1991 vp
3170: 
3171: 
3172: Kirjallinen kysymys 257
3173: 
3174: 
3175: 
3176: 
3177:                                   Pulliainen: Energiaveron porrastamisesta energianlähteen laadun
3178:                                       perusteella
3179: 
3180: 
3181:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3182: 
3183:    Euroopan yhteisöjen         komissio   päätti       EY:n ratkaisu merkitsee, että Suomi voi välit-
3184: 25.9.1991, että yhteisön piirissä ryhdytään val-    tömästi ryhtyä porrastamaan energiaverotustaan
3185: mistelemaan lainsäädäntöä, joka tähtää sellaisiin   niin, että puu energianlähteenä vapautetaan
3186: saasteveroihin (= ympäristömaksuihin), että         kaikesta verosta, kun taas fossiilisille polttoai-
3187: mm. teollisuuden energiakustannusten odote-         neille asetetaan merkittävä verorasitus. Nykyi-
3188: taan kohoavan energianlähteiden laadusta riip-      sessä työllisyys- ja taloustilanteessa tämä on
3189: puen jopa 60 prosenttia vuoteen 2000 mennessä.      erittäin tervetullut muutos.
3190: Tarkoituksena on alentaa fossiilisten poltto-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3191: aineiden käyttöä. Taloudellisen kiristysruuvin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3192: käyttöä pidetään nykytilanteessa välttämät-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3193: tömänä, mikäli asetettuihin tavoitteisiin aio-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3194: taan päästä. Merkittävää on myös kanta-
3195: luku, josta muutosta lähdetään laskemaan.                       Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä
3196: Esimerkiksi Saksassa teollisuus maksaa nyt                   toimiin riittävän suurien saasteverojen
3197: monin verroin enemmän energiastaan kuin                      asettamiseksi fossiilisille polttoaineille ja
3198: Suomessa.                                                    puun vapauttamiseksi energianlähteenä
3199:                                                              kaikesta verosta?
3200:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
3201: 
3202:                                           Erkki Pulliainen
3203: 
3204: 
3205: 
3206: 
3207: 210300M
3208: 2                                         1991 vp -    KK 257
3209: 
3210: 
3211: 
3212: 
3213:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3214: 
3215:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         joittamaan erityisesti kasvihuoneilmiön kehitty-
3216: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mistä. Koska kasvihuoneilmiö on maailmanlaa-
3217: olette 27 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-         juinen ongelma, todetaan komission selvitykses-
3218: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sä, että fossiilisten polttoaineiden vero tulisi
3219: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        toteuttaa maailmanlaajuisesti. Asian valmistelu
3220: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      on vielä kesken eikä Euroopan talousyhteisössä
3221: sestä n:o 257:                                         ole tehty päätöstä tai suositusta kyseisen veron
3222:                                                        toteuttamisesta.
3223:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä              Suomessa otettiin käyttöön vuoden 1990 alus-
3224:        toimiin riittävän suurien saasteverojen         sa fossiilisten polttoaineiden valmistevero. Vero
3225:        asettamiseksi fossiilisille polttoaineille ja   määräytyy polttoaineen hiilisisällön perusteella.
3226:        puun vapauttamiseksi energianlähteenä           Nykyisillä veromäärillä ei ole kovin merkittävää
3227:        kaikesta verosta?                               vaikutusta fossiilisten polttoaineiden kulutuk-
3228:                                                        seen, mutta vaikutus on oikeansuuntainen. Ve-
3229:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            rojärjestelmä on kuitenkin jo olemassa.
3230: taen seuraavaa:                                           Hallituksen tarkoituksena on selvittää talou-
3231:                                                        dellisten ohjauskeinojen käytön lisäämistä ja
3232:    Kysymyksessä on viitattu Euroopan talous-           tehostamista siten, että mahdolliset toimenpiteet
3233: yhteisön komission tekemään selvitykseen, jon-         voitaisiin ottaa huomioon jo valtion vuoden
3234: ka mukaan fossiilisten polttoaineiden ja energian       1993 tulo- ja menoarvioesitystä valmisteltaessa.
3235: käyttöä tulisi rajoittaa taloudellisilla ohjauskei-    Tässä selvityksessä tulee esille myös kysymys
3236: noilla muun muassa asettamalla fossiilisille polt-     nykyisten veromäärien korottamisesta ja puun
3237: toaineille ja energialle erityinen vero. Energian      käytön edistämisestä energianlähteenä.
3238: kulutukseen vaikuttavana verolla pyritään ra-
3239: 
3240:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1991
3241: 
3242:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
3243:                                        1991 vp -   KK 257                                          3
3244: 
3245: 
3246: 
3247: 
3248:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
3249: 
3250:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       husfenomenets framfart. Eftersom drivhusfeno-
3251: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     menet är ett världsomspännande problem, po-
3252: den 27 september 1991 tili vederbörande medlem     ängteras i kommissionens utredning att en
3253: av statsrådet översänt avskrift av följande av     accis på fossi1a bränslen borde genomföras öve-
3254: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål      rallt i världen. Ärendets beredning har emellertid
3255: nr 257:                                            inte ännu slutförts. Europeiska ekonomiska ge-
3256:                                                    menskapen har varken fattat något beslut eller
3257:           Ämnar Regeringen vidta omedelbara        utfärdat någon rekommendation om införandet
3258:        åtgärder för att belägga fossila bränslen   av accisen.
3259:        med en tillräckligt stor föroreningsaccis      1 början av 1990 infördes en accis på fossila
3260:        och befria trä som energikälla från accis   bränslen i Finland. Accisen fastställs på basis av
3261:        helt och hållet?                            hur mycket koi bränslet innehåller. Nuvarande
3262:                                                    accisbelopp har ingen betydande inverkan på
3263:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förbrukningen av fossila bränslen, men dess
3264: anföra följande:                                   inverkan går i rätt riktning. Accissystemet exis-
3265:                                                    terar däremot redan.
3266:    1 spörsmålet hänvisas tili en utredning som        Regeringen har för avsikt att utreda hur
3267: utförts av Europeiska ekonomiska gemenska-         utnyttjandet av ekonomiska styrmetoder kunde
3268: pens kommission enligt viiken förbrukningen av     utökas och effektiveras så, att eventuella åtgär-
3269: fossila bränslen och energi borde begränsas med    der kunde beaktas redan vid beredningen av
3270: ekonomiska styrmetoder, bl.a. så att fossila       budgetpropositionen för 1993. 1 samband med
3271: bränslen och energi be1äggs med en särskild        denna utredning aktualiseras också frågan om en
3272: accis. A vsikten med en accis som inverkar på      höjning av nuvarande accisbelopp och främjan-
3273: energiförbrukningen är särskilt att stävja driv-   de av användningen av trä som energikälla.
3274: 
3275:      Helsingforsden 31 oktober 1991
3276: 
3277:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
3278:                                                  1991 vp
3279: 
3280: 
3281: Kirjallinen kysymys 258
3282: 
3283: 
3284: 
3285: 
3286:                                     Myller ym.: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikan virallistamisesta
3287:                                         ja toimintaedellytysten parantamisesta
3288: 
3289: 
3290:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3291: 
3292:    Pohjois-Karjalassa Värtsilässä on Niiralan          rokratiaa ja työtä niin sisäasiainministeriössä,
3293: epävirallinen rajanylityspaikka. Vuonna 1989           poliisitoimessa kuin rajavartiostossakin.
3294: Niiralassa tapahtui rajanylityksiä rajavaltuute-          Ratkaisu löytyisi siitä, että rajanylityspaikka
3295: tun kulkuluvin noin 15 000 ja passilla ja erityis-     virallistettaisiin ja tämän jälkeen se resursoitai-
3296: luvin 4 000. Vuonna 1991 henkilöylitysten arvi-        siin riittävällä henkilöstöllä ja toimitiloilla.
3297: oidaan nousevan jo lähes 100 OOO:een. Henkilö-         Matkustajia on jo nyt runsaasti ja määrät lisään-
3298: ylitysten määrää on nostanut erityisesti ns. koti-     tyvät varmasti, kun rajamuodollisuudet vähene-
3299: paikkamatkailu.                                        vät.
3300:    Kesällä 1991 raja on ollut auki kesä-syyskuus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3301: sa klo 8.00-20.00. Tulliasemalla palvelee tulli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3302: mestari ja kaksi tullivalvojaa. Aukioloaika on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3303: valtion virastoaika. Poikkeusluvin tapahtuva lii-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3304: kenteen lisääntyminen on aiheuttanut henkilö-
3305: kunnalle runsaasti ylitöitä, ja mm. vuorolistojen                Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
3306: laatiminen on henkilökunnan vähyyden vuoksi                   mista, joita sekä matkustajille että Niira-
3307: ollut erittäin vaikeaa. Työvoimaa on ehdotto-                 lan raja-aseman henkilöstölle koituu sii-
3308: masti saatava lisää nykyisiäkin aukioloaikoja                 tä, ettei raja-asemaa ole saatu viralliseksi
3309: varten. Esitys ensi kesäksi on, että raja olisi auki          rajanylityspaikaksi, ja
3310: touko-lokakuun ajan, mikäli sitä ei ennen tätä                   mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
3311: hyväksytä viralliseksi rajanylityspaikaksi.                   tus aikoo ryhtyä asian korjaamiseksi ja
3312:    Niiralan epävirallinen rajanylityspaikka ai-               Niiralan raja-aseman riittäväksi resursoi-
3313: heuttaa nykyisellään runsaasti ylimääräistä by-               miseksi?
3314: 
3315:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
3316: 
3317:           Riitta Myller                   Juha Korkeaoja                  Tarja Kautto
3318:           Bjarne Kallis                   Marja-Leena Viljamaa            Kyösti Toivonen
3319:           Jukka Roos                      Eva Biaudet                     Jouko Jääskeläinen
3320:           Matti Vanhanen                  Kerttu Törnqvist                Heidi Hautala
3321:           Hanna Markkula                  Jouni J. Särkijärvi             Maija Rask
3322:           Maria Kaisa Aula                Markku Vuorensola               Kyösti Virrankoski
3323:                                           Minna Karhunen
3324: 
3325: 
3326: 
3327: 
3328: 210300M
3329: 2                                         1991 vp -   KK 258
3330: 
3331: 
3332: 
3333: 
3334:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3335: 
3336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        paikkojen avaamista Neuvostoliiton viranomais-
3337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ten kanssa käydyissä keskusteluissa. Viimeksi
3338: olette 27 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-        kysymystä käsiteltiin, kun tapasin ulkoministeri
3339: jeenne n:o 892 ohella toimittanut valtioneuvos-       Boris Pankinin New Yorkissa 22.9.1991. Tällöin
3340: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        neuvosto-osapuolelle luovutettiin erityisesti Nii-
3341: sanedustaja Riitta Myllerin ym. näin kuuluvasta       ralan ja Vartiuksen rajanylityspaikkojen avaa-
3342: kirjallisesta kysymyksestä n:o 258:                   mista kiirehtivä kirjallinen esitys, missä ilmoitet-
3343:                                                       tiin Suomen hallituksen valmius näiden rajanyli-
3344:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-       tyspaikkojen avaamiseen mahdollisimman no-
3345:        mista, joita sekä matkustajille että Niira-    pealla aikataululla. Myös keskusteluissa Karja-
3346:        lan raja-aseman henkilöstölle koituu sii-      lan ASNT:n edustajien kanssa on korostettu
3347:        tä, ettei raja-asemaa ole saatu viralliseksi   Niiralan ja Vartiuksen avaamisen kiireellisyyttä.
3348:        rajanylityspaikaksi, ja                            Tällä hetkellä poikkeusluvin tapahtuva henki-
3349:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      löliikenne on kasvanut erityisesti Niiralan koh-
3350:        tus aikoo ryhtyä asian korjaamiseksi ja        dalla, missä rajanylitysten määrän arvioidaan
3351:        Niiralan raja-aseman riittäväksi resursoi-     kuluvana vuonna nousevan 100 OOO:een. Riittä-
3352:        miseksi?                                       mättömät tila- ja henkilöresurssit hankaloittavat
3353:                                                       rajanylitysmuodollisuuksia. Henkilöliikenteen
3354:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ruuhkautuminen on ollut erityisen suurta kesä-
3355: vasti seuraavaa:                                      kuukausina ns. kotipaikkamatkailun vuoksi.
3356:                                                           Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ulko-
3357:    Suomen ja Neuvostoliiton ulkoasiainministe-        asiainministeriö pyysi valtiovarainministeriötä
3358: riöiden välisellä noottienvaihdolla vahvistettiin     kirjeellään 20.9.1991 antamaan rakennushalli-
3359: 24.4.1990 periaatteellinen yhteisymmärrys uu-         tukselle suunnittelukehotuksen Niiralan raja-
3360: sien rajanylityspaikkojen avaamisesta kansain-        aseman rakentamista varten. Valtiovarainminis-
3361: väliselle liikenteelle Vartiuksen, Värtsilä-Niira-    teriö on 25.9.1991 vahvistanut rakennushallituk-
3362: lan ja Imatran kohdalla. Samalla sovittiin, että      sen aikaisemmin laatiman Niiralan raja-aseman
3363: rajanylityspaikkojen avaamisesta käytännössä          yhdistetyn perustamis- ja esisuunnitelman ja ke-
3364: sovitaan noottienvaihdolla sitä mukaa kuin vaa-       hottanut rakennushallitusta ryhtymään hank-
3365: dittava infrastruktuuri on saatu valmiiksi puolin     keen varsinaiseen suunnitteluun. Raja-aseman
3366: ja toisin.                                            perustamiskustannuksien on arvioitu nousevan
3367:    Hallitus on kiirehtinyt sovittujen rajanylitys-    7 520 000 markkaan.
3368: 
3369:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
3370: 
3371:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
3372:                                         1991 vp -   KK 258                                           3
3373: 
3374: 
3375: 
3376: 
3377:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3378: 
3379:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gångsstäliena. Frågan behandlades senast vid
3380: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr      mitt möte med utrikesminister Boris Pankin i
3381: 892 av den 27 september 1991 tili vederbörande      New York 22.9.1991. Tiliden sovjetiska parten
3382: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-   överlämnades en skriftlig framstälining i syfte att
3383: de av riksdagsman Riitta Mylier m.fl. underteck-    påskynda i synnerhet gränsövergångsstäliena
3384: nade spörsmål nr 258:                               Niirala och Vartius. 1 framstäliningen meddela-
3385:                                                     des att Finlands regering är beredd att öppna
3386:           År Regeringen medveten om de pro-         dessa gränsövergångsstälien enligt en så snabb
3387:        blem som såväl resande som anstälida vid     tidtabeli som möjligt. Också i samtai med repre-
3388:        Niirala gränsstation förorsakas av att       sentanter för Autonoma socialistiska sovjetre-
3389:        gränsstationen inte har kunnat göras tili    publiken Karelen har det betonats att Niirala
3390:        ett officiellt gränsövergångsstälie, och     och Vartius brådskar.
3391:           vilka brådskande åtgärder ämnar Re-           Persontrafiken, som för närvarande sker med
3392:        geringen vidta för att avhjälpa situatio-    specialtillstånd, har ökat i synnerhet över Niira-
3393:        nen och tilise att Niirala gränsstation      la, där man räknar med att antalet gränsöver-
3394:        anvisas tiliräckliga resurser?               gångar kommer att stiga tili 100 000 detta år.
3395:                                                     Otiliräckliga resurser i fråga om såvällokaliteter
3396:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som personai komplicerar formaliteterna i sam-
3397: anföra följande:                                    band med gränsövergång. Persontrafiken har
3398:                                                     löpt specielit långsamt under sommarmånaderna
3399:    Principielit samförstånd i fråga om öppnande     tili följd av den s.k. hemortsturismen.
3400: av nya gränsövergångsstälien för internationeli         1 syfte att lösa dessa problem bad utrikesmi-
3401: trafik över Vartius, Värtsilä-Niirala och Imatra    nisteriet i ett brev 20.9.1991 finansministeriet
3402: faststälides 24.4.1990 genom notutväxling mel-      lämna en planeringsuppmaning tili byggnadssty-
3403: lan Finlands och Sovjetunionens utrikesministe-     relsen beträffande byggandet av Niirala gräns-
3404: rier. Samtidigt kom man överens om att genom        station. Finansministeriet har faststälit bygg-
3405: notutväxling faststälia de praktiska arrange-       nadsstyrelsens tidigare utbyggnadsplan för Nii-
3406: mangen efter hand som den infrastruktur som         rala gränsstation 25.9.1991 och uppmanat bygg-
3407: behövs fårdigstälis på bägge sidor.                 nadsstyrelsen att inleda det egentliga planerings-
3408:    1 samtai med sovjetiska myndigheter har          arbetet. Anläggningskostnaderna för gränssta-
3409: Finland påskyndat de överenskomna gränsöver-        tionen beräknas uppgå tili 7 520 000 mk.
3410: 
3411:       Helsingforsden 25 oktober 1991
3412: 
3413:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
3414:                                                   1991 vp
3415: 
3416: 
3417: Kirjallinen kysymys 259
3418: 
3419: 
3420: 
3421: 
3422:                                     Tennilä ym.: Taidekäsityötuotteiden vapauttamisesta liikevaihto-
3423:                                         verosta
3424: 
3425: 
3426:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3427: 
3428:     Viime aikoina on ollut voimakkaasti esillä         nen suunnittelee ja useimmiten myös valmistaa
3429: kirjojen vapauttaminen liikevaihtoverosta kirjo-       ja vieläpä markkinoikin tuotteensa itse. Oman
3430: jen hinnan alentamiseksi. Eduskunnassakin on           työn osuus tuotteen hinnasta on siten erittäin
3431: tehty lukuisia tätä tarkoittavia esityksiä.            suuri. Taidekäsityöläinen tuleekin rinnastaa
3432:     Esitys on oikea. Vieläkin suuremmalla syyllä       taulujen tekijöihin, joilta ei maalauksista aina-
3433: taidekäsityöt tulisi mainitusta verosta vapauttaa,     kaan vielä ole ryhdytty lv-veroa perimään.
3434: sillä taidekäsityön osalta lv-veron vaikutukset           Taidekäsityöläiset vaalivat hyvin arvokasta
3435: ovat vielä suuremmat, ovathan taidekäsitöitä           perinnettä ja muovaavat puurtamisellaan asuin-
3436: päätyökseen tekevätkin pääasiassa vain hyvin           ja muuta ympäristöämme kauniimmaksijoutuen
3437: pieniin tuloihin yltäviä lähes kaikkien taiteilijoi-   useimmiten itse kitkuttamaan hyvin pienillä tu-
3438: den toimiessa tällä alalla ilman suurempien yri-       loilla. Valtion tuleekin ottaa heidän tukemisek-
3439: tysten markkinointiorganisaatioiden tukea. Kun         seen edes se askel, että taidekäsityötuotteet va-
3440: tuotteesta saadusta tulosta joutuu maksamaan           pautetaan lv-verosta.
3441: valtiolle 22 % liikevaihtoverona, se tuntuu taitei-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3442: lijoista aivan ymmärrettävästi täysin kohtuutto-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3443: malta. Tuloverotuksessa on sentään progressio,         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3444: liikevaihtoverossa ei. On kyllä olemassa ns.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3445: huojennuspalautusjärjestelmä, mutta se auttaa
3446: vain harrastusluonteisesti käsityötä tekeviä,
3447: koska se raja, josta veroa aletaan periä täysimää-               Milloin Hallitus antaa eduskunnalle
3448: räisesti, on ammattilaiselle ihan liian alhainen.             esityksen liikevaihtoverolain muuttami-
3449:     Taidekäsitöiden lv-verokohtelua muovattaes-               sesta siten, että taidekäsityötuotteet va-
3450: sa on sivuutettu se seikka, että taidekäsityöläi-             pautetaan liikevaihtoverosta?
3451: 
3452:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
3453: 
3454:                      Esko-Juhani Tennilä                        Pekka Haavisto
3455:                      Liisa Jaakonsaari                          Marjatta Stenius-Kaukonen
3456:                                              Esko Seppänen
3457: 
3458: 
3459: 
3460: 
3461: 210300M
3462: 2                                          1991 vp -    KK 259
3463: 
3464: 
3465: 
3466: 
3467:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3468: 
3469:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sanoma- ja aikakauslehdet, pyöreä puutavara,
3470: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           maa-ainekset, elävät eläimet sekä ilma- ja vesi-
3471: olette 27 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-          alukset. Peruselintarvikkeet on vapautettu ve-
3472: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        rosta osittain. Osittain verollisia tavaroita ovat
3473: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         elintarvikkeiden lisäksi rehut ja lannoitteet sekä
3474: Tennilän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        lääkkeet. Peruselintarvikkeiden, rehujen, lan-
3475: myksestä n:o 259:                                       noitteiden ja lääkkeiden osittainen verottomuus
3476:                                                         on toteutettu erityisellä vähennyksellä, jolloin
3477:            Milloin Hallitus antaa eduskunnalle          tavarat voidaan myydä vähittäiskaupassa nor-
3478:         esityksen liikevaihtoverolain muuttami-         maaliverokannalla.
3479:         sesta siten, että taidekäsityötuotteet va-         Liikevaihtoverolain 27 §:n 1 momentin 3
3480:         pautetaan liikevaihtoverosta?                   kohdan mukaan verottomia ovat myös tekijän
3481:                                                         omistamat kuvataiteen tuotteet. Kuvataiteen
3482:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tuotteiden verottomuus perustuu siihen, että
3483: vasti seuraavaa:                                        niitä ei katsota valmistettavan liiketoiminnan
3484:                                                         muodossa. Säännös otettiin liikevaihtoverola-
3485:    Suomessa tuli voimaan uusi liikevaihtoverola-        kiin vuonna 1987. Hallituksen esityksen peruste-
3486: ki 1 päivästä lokakuuta 1991. Uudessa liikevaih-        lujen mukaan verottomia kuvataiteen tuotteita
3487: toverolaissa on edelleen keskeisenä periaatteena        ovat esimerkiksi maalaukset, piirustukset, graa-
3488: se, että kaikki vähittäiskaupassa myytävät tava-        fiset teokset, veistokset ja kuvakudonnaiset eli ne
3489: rat ovat saman veroprosentin mukaan liikevaih-          taideteokset, joita lähinnä myydään taidegalleri-
3490: toverollisia.                                           oissa ja näyttelyissä. VeroUoman kuvataiteen
3491:    Liikevaihtoverolain 2 §:n mukaan liikevaihto-        tuotteen ja liikevaihtoverolaissa tarkoitetun ta-
3492: veroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa ta-           varan raja voitaneen määritellä siten, että taide-
3493: pahtuvasta tavaran ja verollisen palvelun myyn-         teokset ovat verottomia ja ensisijaisesti käyttö-
3494: nistä. Jos tavaroiden ja verollisten palvelujen         esineiksi tarkoitetut taide-esineet verollisia.
3495: myyntien yhteismäärä on tilikaudelta enintään              Käsityönä valmistettu tavara, jota ei voida
3496: 75 000 markkaa, myynti on kuitenkin lain 12 §:n         pitää liikevaihtoverolain 27 §:ssä tarkoitettuna
3497: nojalla verotonta. Verottomuus perustuu siihen,         kuvataiteen tuotteena, on liikevaihtoverolaissa
3498: että liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle on hal-         tarkoitettu tavara. Jos myynti tapahtuu liiketoi-
3499: linnollisista syistä haluttu rajata vähäinen, har-      minnan muodossa eikä kysymys ole liikevaihto-
3500: rastusluonteinen liiketoiminta. Uudessa liike-          verolaissa tarkoitetusta vähäisestä liiketoimin-
3501: vaihtoverolaissa säädetty vähäisen liiketoimin-         nasta, myynnistä on suoritettava liikevaihtove-
3502: nan määrittely on yleisesti käytössä arvonlisäve-       roa. Käsityöläisten tai käsityönä valmistettujen
3503: rojärjestelmää soveltavissa maissa. Liikevaihdon        tavaroiden vapauttaminen liikevaihtoverosta
3504: alarajan ylittymisestä johtuvien verovaikutusten        olisi tuki toimenpide, joka parantaisi heidän val-
3505: lieventämiseksi maksettavan liikevaihtoveron            mistamiensa tavaroiden kilpailuasemaa. Käsi-
3506: määrä nousee liikevaihdon kasvaessa vasta vähi-         työläisen tai käsityötuotteen määritteleminen
3507: tellen täyteen määrään. Tämän toteuttamiseksi           laissa olisi lisäksi erittäin ongelmallista. Määrit-
3508: uudessa liikevaihtoverolaissa on verovelvollisuu-       telyvaikeudet johtuvat ensisijaisesti käsityötuot-
3509: den markkamääräiseen alarajaan liitetty huojen-         teiden moninaisuudesta ja erilaisista tuotanto-
3510: nuspalautusjärjestelmä.                                 prosesseista.
3511:     Sosiaalisista, talouspoliittisista ja verotustek-       Suomen liikevaihtoverojärjestelmää on tar-
3512: nisistä syistä eräiden tavaroiden hintaa rasittava      koitus kehittää siten, että se rakentuu muissa
3513: vero on poistettu joko kokonaan tai osittain.           Euroopan maissa sovellettavan arvonlisäjärjes-
3514: Verottomia tavaroita ovat muun muassa tilatut           telmän periaatteille. Suomessa ensisijaisena ta-
3515:                                        1991 vp -   KK 259                                          3
3516: 
3517: voitteena on veropohjan laajentaminen palvelui-    kehittämislinjan mukaista. Jos taidekäsityötä on
3518: hin. Taidekäsityötuotteiden vapauttaminen lii-     tuettava, tuki on hoidettava muutoin kuin liike-
3519: kevaihtoverosta ei olisi liikevaihtoverotuksen     vaihtoverotuksen kautta.
3520: 
3521:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1991
3522: 
3523:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
3524: 4                                        1991 vp -   KK 259
3525: 
3526: 
3527: 
3528: 
3529:                                     Till Riksdagens Herr Talman
3530: 
3531:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         delvis. Sådana skattefria varor är t.ex. prenume-
3532: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       rerade tidningar och tidskrifter, rundvirke, mark-
3533: den 27 september 1991 tili vederbörande med1em       substanser, levande djur samt luftfartyg och
3534: av statsrådet översänt avskrift av följande av       fartyg. Baslivsmedlen är delvis befriade från
3535: riksdagsman Tennilä m.fl. undertecknade spörs-       skatt. Tili de delvis skattepliktiga varorna hör
3536: mål nr 259:                                          utom livsmedlen också foder- och gödselmedel
3537:                                                      samt läkemedel. Denna partiella skattefrihet för
3538:          När kommer Regeringen att avlåta en         livsmedel, foder- och gödselmedel samt läkeme-
3539:        proposition tili riksdagen med förslag tili   del har genomförts med hjälp av ett särskilt
3540:        ändring av omsättningsskattelagen så att      avdrag, vilket innebär att varorna kan säljas i
3541:        konsthantverksprodukter befrias från          minuthandeln med normal skattefot.
3542:        omsättningsskatt?                                Enligt 27 § 1 mom. 3 punkten är även bild-
3543:                                                      konstalster som upphovsmannen äger skattefria.
3544:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Skattefriheten för bildkonstalster baserar sig på
3545: anföra följande:                                     uppfattningen att de inte framställs i form av
3546:                                                      rörelse. Stadgandet togs in i omsättningsskatte-
3547:    En ny omsättningsskattelag trädde i kraft den     lagen år 1987. Skattefria bildkonstalster är enligt
3548: 1 oktober 1991. En viktig princip i den nya          motiveringen tili regeringens proposition t.ex.
3549: omsättningsskattelagen är fortfarande att för        målningar, teckningar, grafiska verk, skulpturer
3550: alla varor som säljs i minuthandeln uppbärs          och bildvävnader, dvs. sådana konstverk som
3551: omsättningsskatt enligt samma skatteprocent.         närmast säljs i konstgallerier och på utställning-
3552:    Enligt 2 § omsättningsskattelagen skall om-       ar. Skillnaden mellan ett skattefritt bildkonstals-
3553: sättningsskatt betalas på sådan försäljning av       ter och en vara som avses i omsättningsskattela-
3554: varor och skattepliktiga tjänster som sker i form    gen kan definieras så att konstverk är skattefria
3555: av rörelse. Enligt 12 § lagen beskattas dock inte    och konstföremål som i första hand är avsedda
3556: försäljningen om den sammanlagda försäljning-        som bruksföremål skattepliktiga.
3557: en av varor och skattepliktiga tjänster under           En hantverksmässigt framställd vara som inte
3558: räkenskapsperioden uppgår tili högst 75 000 mk.      kan anses som ett i 27 § omsättningsskattelagen
3559: Skattefriheten baserar sig på att man av admi-       avsett bildkonstalster är en sådan vara som avses
3560: nistrativa orsaker har velat lämna obetydlig         i omsättningsskattelagen. Om försäljningen sker
3561: affärsverksamhet av hobbykaraktär utanför            i form av rörelse och det inte är fråga om
3562: beskattningen. Den definition av obetydlig rörel-    obetydlig rörelse som avses i omsättningsskatte-
3563: se som tillämpas i den nya omsättningsskatte-        lagen, skall för försäljningen betalas omsätt-
3564: lagen används allmänt i Iänder som har ett mer-      ningsskatt. Att befria varor som framställts av
3565: värdesskattesystem. För lindrande av skatte-         hantverkare eller som hantverk från omsätt-
3566: verkningarna då omsättningens undre gräns            ningsskatt vore en stödåtgärd som förbättrar
3567: överskrids stiger omsättningsskattebeloppet på       konkurrenssituationen för dessa varor. Dess-
3568: grund av den ökande omsättningen först små-          utom vore det mycket problematiskt att i lagen
3569: ningom tili sitt fulla belopp. För förverkligande    definiera vad som avses med hantverkare eller
3570: av detta har i den nya omsättningsskattelagen tili   hantverksprodukter. Definitionsproblemen be-
3571: den i markbelopp angivna undre gränsen för           ror i första hand på hantverksprodukternas
3572: skattskyldighet fogats ett system med skattelätt-    mångsidighet och olika produktionsprocesser.
3573: nadsåterbäring.                                         Avsikten är att utveckla Finlands omsätt-
3574:    Av sociala, ekonomisk-politiska och beskatt-      ningsskattesystem så att det bygger på mervär-
3575: ningstekniska orsaker har den skatt som belastar     dessystemets principer som tillämpas i andra
3576: priset på vissa varor avlyfts antirrgen helt eller   Iänder i Europa. Det första målet i Finland är att
3577:                                         1991 vp -   KK 259                                         5
3578: 
3579: utvidga skattebasen så att den omfattar tjänster.   för utveckling av omsättningsbeskattningen. Om
3580: Befriandet av konsthantverk från omsättnings-       konsthantverk skall stödas bör stödet ges på
3581: skatt skulle inte överensstämma med principen       annat sätt än genom omsättningsbeskattningen.
3582: 
3583:      Helsingfors den 1 november 1991
3584: 
3585:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
3586:                                               1991 vp
3587: 
3588: 
3589: Kirjallinen kysymys 260
3590: 
3591: 
3592: 
3593: 
3594:                                   Koskinen ym.: Irtisanomisajan palkan ja työttömyyspäivärahan
3595:                                      maksamisen turvaamisesta
3596: 
3597: 
3598:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3599: 
3600:     Metsäliiton ja Metsä-Serlan omistama Finn-      sissa. Nyt on pelättävissä tällaisten kiertopyrki-
3601: forest Oy on jo pitempään valmistellut Hämeen-      mysten leviäminen myös laajoihin työvoiman
3602: linnan vaneritehtaansa lopettamista ja kuluvana     vähentämistilanteisiin. Irtisanomisajan palkan
3603: vuonna käynyt asiasta muodollisia yhteistoimin-     maksuvelvollisuutta tulisikin sekä työsopimus-
3604: taneuvotteluja työntekijöiden kanssa.               laissa että työehtosopimuksissa selkeyttää ja
3605:     Finnforest Oy 1omautti Hämeenlinnan tehtai-     tehostaa niin, että tällaiset väärinkäytökset
3606: densa 230 työntekijää 5.8.1991 lukien akuuttiin     voidaan estää ilman pitkällisiä oikeudenkäyn-
3607: koivutukkipulaan vedoten. Vain reilun kahden        tejä.
3608: viikon kuluttua tästä 21.8.1991 yhtiö teki pää-        Myös työttömyysturvasäännöksiä ja niiden
3609: töksen vaneritehtaan lopettamisesta kokonaan        nojalla annettuja ohjeita on oikaistava niin, että
3610: ja irtisanoi aiemmin lomautetut työntekijät.        lomautettuna irtisanotut ovat oikeutettuja työt-
3611:     Finnforest Oy on kieltäytynyt maksamasta ir-    tömyyspäivärahaan myös irtisanomisajalta sil-
3612: tisanomisajan palkkoja. Yhtiön näkemyksen           loin, kun työnantaja laiminlyö maksuvelvolli-
3613: mukaan työnantaja voisi työehtosopimuksen tul-      suutensa. Työttömyyskassojen tulee voida periä
3614: kinnanvaraisten määräysten nojalla vähentää         tällaisissa tapauksissa maksetut työttömyyspäi-
3615: lomautetun työntekijän irtisanomisajan palkasta     värahat takaisin työnantajalta.
3616: irtisanomisajalta maksettavan työttömyyspäivä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3617: rahan. Toisaalta työttömyyskassa ei ole voinut      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3618: maksaa työttömyyspäivärahoja irtisanomisajal-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3619: ta, kunjoidenkin vakuutusoikeuden päätösten ja      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3620: sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan
3621: työttömyyspäivärahaa ei makseta sellaiselta irti-              Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
3622: sanomisajalta, jolta työnantaja on palkanmak-              ryhtyä turvatakseen irtisanomisajan
3623: suvelvollinen. Kun lomautetut ja irtisanotut               palkkojen maksamisen täysimääräisenä
3624: työntekijät eivät ole saaneet irtisanomisajan              irtisanotuille työntekijöille perusteluissa
3625:  palkkaa eikä työttömyyspäivärahaa, he ovatjää-            kuvatuissa tilanteissa ja työttömyyspäi-
3626:  mässa kunnallisen toimeentulotuen varaan.                 värahan maksamiseksi irtisanotuille
3627:     Finnforest Oy:n kaltaista menettelyä, jolla            työntekijöille silloin, kun työnantaja
3628:  selvästi pyritään irtisanomisajan palkan kiertä-          pyrkii kiertämään maksuvelvollisuuten-
3629:  miseen, on aiemmin esiintynyt yksittäistapauk-            sa?
3630: 
3631:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
3632: 
3633:                     Johannes Koskinen                        Lea Savolainen
3634: 
3635: 
3636: 
3637: 
3638: 210300M
3639: 2                                        1991 vp -   KK 260
3640: 
3641: 
3642: 
3643: 
3644:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3645: 
3646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi.
3647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Työttömyysturvalautakunnan ja vakuutusoikeu-
3648: olette 27 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-       den käytännössä tuota säännöstä on täysin
3649: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vakiintuneesti sovellettu siten, ettei työttömyys-
3650: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      päivärahaa voida maksaa työttömälle siltä ajal-
3651: Koskisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     ta, kun hänen työnantajansa edelleen on velvol-
3652: myksestä n:o 260:                                    linen maksamaan irtisanomisajan palkkaa, kos-
3653:                                                      ka työttömyydestä ei tuona aikana ole aiheutu-
3654:            Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo    nut taloudellisia menetyksiä.
3655:        ryhtyä turvatakseen irtisanomisajan               Työsopimuslain ja työttömyysturvalain sään-
3656:        palkkojen maksamisen täysimääräisenä          nösten yhteensovittaminen ei muodostuneen
3657:        irtisanotuille työntekijöille perusteluissa   käytännön valossa ole ongelmallista.
3658:        kuvatuissa tilanteissa ja työttömyyspäi-          Sen sijaan kysymyksessä kuvatun ongelmati-
3659:        värahan maksamiseksi irtisanotuille           lanteen on aiheuttanut STK:n ja SAK:n välisen
3660:        työntekijöille silloin, kun työnantaja        irtisanomissuojasopimuksen määräys, jonka
3661:        pyrkii kiertämään maksuvelvollisuuten-        mukaan työnantajan vastuuta työsopimuslain
3662:        sa?                                           42 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa
3663:                                                      vähentävät mm. lomautusajalta mahdollisesti
3664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maksetut työttömyyskorvaukset. Tuo sopimus-
3665: vasti seuraavaa:                                     määräys on alun perin syntynyt ennen työsopi-
3666:                                                      muslain 38 a §:n ja työttömyysturvalain säätä-
3667:     Esiin tuodussa tapauksessa on kysymys työ-       mistä. Kuitenkin se on muuttumattomana otettu
3668: sopimuslain, työttömyysturvalain ja STK:n ja         voimassa olevaankin irtisanomissuojasopimuk-
3669: SAK:n välisen irtisanomissuojaa ja lomautusta        seen. Sopimusmääräyksen tulkinnasta nykyisen
3670: koskevan yleissopimuksen tulkinnasta ja yh-          työttömyysturvakäytännön yhteydessä näyttää
3671: teensovittamisesta.                                  olevan erimielisyyttä ja sen vuoksi esiin tuodussa
3672:     Työsopimuslain 42 §:n 2 momentin mukaan          Finnforest Oy:n tapauksessa työntekijät ovat
3673: työnantajan irtisanoessaan lomautetun työnteki-      joutuneet tilanteeseen, jossa he ovat jääneet
3674: jän on korvattava, jos lomautus on tullut voi-       ikävään tilanteeseen vaille sekä irtisanomisajan
3675: maan työntekijän saamatta hyväkseen työsopi-         palkkoja että työttömyysturvaa. Tapaus on kui-
3676: muksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa,        tenkin sellainen työehtosopimuksen tulkintarii-
3677: työntekijälle irtisanomisajan palkan tai sen osan    ta, joka tulisi ratkaista viime kädessä työtuomio-
3678: menettämisestä näin aiheutunut vahinko. Vuon-        istuimessa.
3679: na 1984 työsopimuslakiin otetun 38 a §:n mu-             Kysymyksen jälkiosassa ehdotetaan toimen-
3680: kaan, työnantaja, joka ei noudata irtisanomisai-     piteitä työttömyyspäivärahan maksamiseksi niis-
3681: kaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle          sä tilanteissa, joissa työnantaja pyrkii kiertä-
3682: täyden palkan irtisanomisajalta. Tuon säännök-       mään maksuvelvollisuutensa. Tältä osin voidaan
3683: sen säätämisen jälkeen työsopimuslain 42 §:n 2       todeta, että sosiaali- ja terveysministeriö on
3684: momentin tilanteessa työntekijälle irtisanomis-      1.10.1991 päivätyssä työttömyyskassoille lähete-
3685: ajan palkan tai sen osan menettämisestä aiheutu-     tyssä kirjeessä ilmoittanut kantanaan, ettei työt-
3686: nut vahinkokin on siten täysi palkka siltä osalta    tömyyspäivärahan maksamiselle ole esteitä niis-
3687: irtisanomisaikaa, jota työntekijä ei ole saanut      sä tilanteissa, kun lomautetuille työntekijöille ei
3688: hyväkseen ennen lomautuksen alkua.                   ole maksettu irtisanomisajan palkkaa tai työn-
3689:    Työttömyysturvalain 2 §:n mukaan työttö-          antaja on irtisanomissuojasopimuksen perusteel-
3690: myyspäiväraha maksetaan työttömälle työnteki-        la maksanut vain irtisanomisajan palkan ja työt-
3691: jälle työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten      tömyyspäivärahan erotuksen.
3692:                                        1991 vp -   KK 260                                         3
3693: 
3694:    Usein työnantajan irtisanomisajan palkkojen     turvajärjestelmästä. Saatavat siirtyvät palkka-
3695: maksuvelvollisuuden laiminlyönti johtuu työn-      turvan maksun yhteydessä valtiolle, joka perii ne
3696: antajan maksukyvyttömyydestä. Näissä tilan-        takaisin työnantajalta.
3697: teissa työntekijöiden saatavat turvataan palkka-
3698: 
3699:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1991
3700: 
3701:                                                                         Ministeri Ilkka Kanerva
3702: 4                                          1991 vp -   KK 260
3703: 
3704: 
3705: 
3706: 
3707:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
3708: 
3709:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ligt hävdvunnen praxis hos arbetslöshetsnämn-
3710: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         den och försäkringsdomstolen har detta stad-
3711: den 27 september 1991 till vederbörande medlem         gande tillämpats så, att arbetslöshetsdagpenning
3712: av statsrådet översänt avskrift av följande av         inte kan betalas till en arbetslös för den tid då
3713: riksdagsman Koskinen m.fl. undertecknade               dennes arbetsgivare fortfarande är skyldig att
3714: spörsmål nr 260:                                       betala lön för uppsägningstiden, eftersom arbets-
3715:                                                        lösheten i det skedet inte har åsamkat ekono-
3716:           Vilka snara åtgärder ämnar Rege-
3717:                                                        miska förluster.
3718:        ringen vidta för att trygga utbetalningen
3719:                                                           I ljuset av den praxis som uppstått är det inte
3720:        av löner för uppsägningstiden till fullt be-
3721:                                                        problematiskt att sammanjämka stadgandena i
3722:        lopp åt uppsagda arbetstagare i de situa-
3723:                                                        lagen om arbetsavtal och lagen om utkomst-
3724:        tioner som beskrivs i motiveringen samt
3725:                                                        skydd för arbetslösa.
3726:        för att trygga utbetalningen av arbetslös-
3727:                                                           Däremot har den i spörsmålet beskrivna pro-
3728:        hetsdagpenning till uppsagda arbetsta-
3729:                                                        blemsituationen förorsakats av den bestämmelse
3730:        gare i de fall då arbetsgivaren försöker
3731:                                                        i AFC:s och FFC:s avtal om uppsägningsskydd,
3732:        kringgå sin betalningsskyldighet?
3733:                                                        enligt viiken arbetsgivarens ansvar i den situa-
3734:                                                        tion som avses i 42 § 2 mom. lagen om arbetsav-
3735:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3736:                                                        tal minskas av bl.a. de arbetslöshetsersättningar
3737: samt anföra följande:
3738:                                                        som eventuellt betalats för permitteringstiden.
3739:     I det framförda fallet är det fråga om en          Denna avtalsbestämmelse har ursprungligen
3740: tolkning och sammanjämkning av lagen om                uppkommit innan 38 a § lagen om arbetsavtal
3741: arbetsavtal, lagen om utkomstskydd för arbets-         stadgades och lagen om utkomstskydd för ar-
3742: lösa och det allmänna avtalet mellan AFC och           betslösa stiftades. Emellertid har den i oföränd-
3743: FFC. angående uppsägningsskydd och permitte-           rad form inkluderats också i det gällande avtalet
3744: ring.                                                  om uppsägningsskydd. Det verkar råda oenighet
3745:     Enligt 42 § 2 mom. lagen om arbetsavtal skall      om tolkningen av avtalsbestämrnelsen i samband
3746: arbetsgivaren, då han uppsäger en permitterad          med nuvarande praxis beträffande utkomstskyd-
3747: arbetstagare, ersätta arbetstagaren för den skada      det för arbetslösa. Därför har arbetstagarna i det
3748: som åsamkats denne genom att han helt eller            nu framförda fallet Finnforest Oy råkat i en
3749: delvis gått miste om lönen för uppsägningstiden,       tråkig situation där de blir utan både löner för
3750: ifall permittering skett utan att arbetstagaren fått   uppsägningstiden och utkomstskydd för arbets-
3751: tillgodonjuta tid för uppsägning av arbetsav-          lösa. Fallet är emellertid en sådan tvist om
3752: talet. Enligt 38 a §, som inkluderades i lagen om      tolkningen av kollektivavtalet som i sista hand
3753: arbetsavtal 1984, är en arbetsgivare som inte          bör avgöras vid arbetsdomstolen.
3754: iakttar uppsägningstiden skyldig att till arbets-         I den senare delen av spörsmålet föreslås
3755: tagaren betala full lön för uppsägningstiden.          åtgärder för utbetalning av arbetslöshetsdagpen-
3756: Efter inkluderandet av detta stadgande och i en        ning i de situationer då arbetsgivaren försöker
3757: situation som är i enlighet med 42 § 2 mom. lagen      kringgå sin betalningsskyldighet. Till dessa delar
3758: om arbetsavtal motsvarar t.o.m. den skada, som         kan det konstateras att social- och hälsovårdsmi-
3759: åsamkats arbetstagaren genom att denne helt            nisteriet i ett brev till arbetslöshetskassorna
3760: eller delvis gått miste om lönen för uppsägnings-      1.10.1991 som sin ståndpunkt meddelat att det
3761: tiden, sålunda full lön för den del av uppsäg-         inte föreligger några hinder för utbetalning av
3762: ningstiden som arbetstagaren inte fått tillgodo-       arbetslöshetsdagpenning i de situationer där
3763: njuta innan permitteringen började.                    ingen lön för uppsägningstiden betalats till per-
3764:     Enligt 2 § lagen om utkomstskydd för arbets-       mitterade arbetstagare eller där arbetsgivaren på
3765: lösa betalas arbetslöshetsdagpenning till en ar-       basis av avtalet om uppsägningsskydd betalat
3766: betslös arbetssökande för att ersätta eller lindra     endast skillnaden mellan lönen för uppsägnings-
3767: de ekonomiska förlusterna av arbetslöshet. En-         tiden och arbetslöshetsdagpenningen.
3768:                                          1991 vp -   KK 260                                       5
3769: 
3770:   Ofta beror arbetsgivarens försummande av           lönegarantisystemet. I samband med betalning-
3771: skyldigheten att betala löner för uppsägningsti-     en av 1önegarantin övergår fordringarna tili
3772: den på arbetsgivarens insolvens. I dessa situatio-   staten, som indriver dem av arbetsgivaren.
3773: ner tryggas arbetstagarnas fordringar genom
3774: 
3775:      Helsingfors den 18 oktober 1991
3776: 
3777:                                                                    Arbetsminister Ilkka Kanerva
3778:                                                 1991 vp
3779: 
3780: Kirjallinen kysymys 261
3781: 
3782: 
3783: 
3784: 
3785:                                    Rinne: Valtioneuvoston jäsenten äänestyskäyttäytymisestä väliky-
3786:                                        symysäänestyksessä
3787: 
3788: 
3789:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3790: 
3791:    Hallituspuolueiden ministerit ja kansanedus-       sen itsensä antama viesti devalvaatiospekulaa-
3792: tajat äänestivät eduskunnassa 27.9.1991 seuraa-       tioiden suuntaan. Näin itse toimien hallitus on
3793: van sanamuodon puolesta:                              saattamasssa koko Suomen kansantalouden
3794:    "Eduskunta toteaa, että luovuttuaan ecurat-        täydelliseen tuhoon. Yliarvostettu markka ja
3795: kaisun yhteydessä markan ulkoisen arvon alen-         puunmyyntilakko raunioittavat arvaamattomal-
3796: tamisesta ja mahdollisuudesta sen avulla vaikut-      la tavalla taloutemme uskottavuutta vientiteolli-
3797: taa vientiimme ja sitä kautta talouselämän ja         suuden avainalueilla. Poliittinen taktikointi edus-
3798: työllisyyden positiiviseen kehitykseen hallitus ei    kunnassa vie hallituksen viimeisenkin uskotta-
3799: ole pystynyt esittämään mitään sellaisia suunni-      vuuden.
3800: telmia ja toimenpiteitä, jotka riittävän nopealla        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3801: aikavälillä voisivat helpottaa lamaa ja vähentää      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3802: työttömyyttä sekä ylläpitää olemassaolevaa pe-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3803: rusturvaa, ja toteaa, että tästä syystä hallitus ei   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3804: enää nauti eduskunnan luottamusta,
3805:    sekä siirtyy päiväjärjestykseen."
3806:    Kannanotto merkitsee myönteistä kantaa                      Katsooko Hallitus, että sillä on varaa
3807: devalvaation suuntaan. Lausuma, jossa ei ollut               näin kriittisessä tilanteessa harrastaa sen
3808: devalvaatiota tukevaa kantaa, tuli valtioneuvos-             kaltaista taktikointia kuin tapahtui väli-
3809: tonjäsenten ja hallituspuolueiden kansanedusta-              kysymysäänestyksessä 27.9.1991 edus-
3810: jien toimesta hylätyksi. Kannanotto on hallituk-             kunnan isossa salissa?
3811: 
3812:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
3813: 
3814:                                              Heikki Rinne
3815: 
3816: 
3817: 
3818: 
3819: 210300M
3820: 2                                        1991 vp -   KK 261
3821: 
3822: 
3823: 
3824: 
3825:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3826: 
3827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
3828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taen seuraavaa:
3829: olette 27 päivänä syyskuuta 1991 päivätyn kir-
3830: jeenne ohella toimittanut jäljennöksen kansan-          Välikysymysäänestyksissä oleellista on se,
3831: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjal-      mitkä päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuo-
3832: lisesta kysymyksestä n:o 261:                        dot ovat vastakkain viimeisessä ja ratkaisevassa
3833:                                                      äänestyksessä, ei se, miten väliäänestykset päät-
3834:          Katsooko Hallitus, että sillä on varaa      tyvät. Välikysymysäänestyksissä 27.9.1991 nou-
3835:        näin kriittisessä tilanteessa harrastaa sen   datettiin entistä käytäntöä.
3836:        kaltaista taktikointia kuin tapahtui väli-       Hallitus ei välikysymysäänestyksen yhteydes-
3837:        kysymysäänestyksessä 27.9.1991 edus-          sä eikä muutoinkaan ole ottanut kantaa deval-
3838:        kunnan isossa salissa?                        vaation puolesta.
3839: 
3840:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1991
3841: 
3842:                                                                            Pääministeri Esko Aho
3843:                                        1991 vp -   KK 261                                        3
3844: 
3845: 
3846: 
3847: 
3848:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
3849: 
3850:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Det väsentliga vid interpellationsomröstning-
3851: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av     ar är vilka ordalydelser som står mot varandra
3852: den 27 september 1991 översänt avskrift av         vid övergången tili dagordningen i den sista och
3853: följande av riksdagsman Heikki Rinne under-        avgörande omröstningen, inte det hur röstema
3854: tecknade spörsmål nr 261:                          faller vid de tidigare omröstningama. Vid inter-
3855:                                                    pellationsomröstningama 27.9.1991 tillämpades
3856:           Anser Regeringen att den i dagens        tidigare praxis.
3857:        kritiska läge kan tillåta sig ett sådant       Regeringen har inte i samband med interpella-
3858:        taktikspel som vid interpellationsomröst-   tionsomröstningen och inte i övrigt tagit ställ-
3859:        ningen 27.9.1991 i riksdagens plenisal?     ning för en devalvering.
3860: 
3861:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
3862: anföra följande:
3863:      Helsingforsden 31 oktober 1991
3864: 
3865:                                                                         Statsminister Esko Aho
3866:                                                 1991 vp
3867: 
3868: 
3869: Kirjallinen kysymys 262
3870: 
3871: 
3872: 
3873: 
3874:                                     T. Roos ym.: Tasa-arvon toteuttamisesta Suomen terveyspoli-
3875:                                        tiikassa
3876: 
3877: 
3878:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3879: 
3880:    Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan               Monessa muussakin kohdassa terveydenhuol-
3881: toimiston arvion mukaan Suomen väestönosien           t?amme em. työryhmä on löytänyt moitteen
3882: eriarvoisuus terveyspalveluiden saajina on viime      SIJaa.
3883: vuosina kasvanut, yksityinen ja julkinen tervey-          Kysymys ei välttämättä kaikin kohdin ole
3884: denhuolto eivät tue toisiaan ja ehdotettu valtion-    taloudellisten mahdollisuuksien puuttumisesta
3885: osuusjärjestelmän muutos lisäisi alueellista eriar-   vaan muilla toimenpiteillä korjattavista epäkoh-
3886: voisuutta.                                            dista. Tällaiset havainnot eivät maatamme mai-
3887:    Epätasa-arvosta Suomen terveydenhuollossa          rittele. Korjattavaa olisi ja korjaustyöhön pitäisi
3888: on esimerkiksi otettu vanhukset, vammaiset ja         ryhtyä pikimmiten.
3889: psyykkisesti sairaat, jotka eivät saa yhtä hyvää ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3890: kattavaa terveydenhuoltoa kuin työikäinen ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3891: -kykyinen väestö. Asiaa tutkineen työryhmän           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3892: mielestä myös hammashoitoon, kuntoutukseen            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3893: ja fysioterapiaan pääsyssä eri väestönosat ovat
3894: eriarvoisia. Ensi vuoden budjettiesityksessä ham-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3895: mashoidon osalta pientä korjausta on odotetta-               ryhtyä WHO:n Euroopan aluetoimiston
3896: vissa. Kansanterveyslain hengen mukaisena se                 raportissa esitettyjen puutteiden korjaa-
3897: kuitenkaan ei tulisi tapahtumaan vaan lähinnä                miseksi maamme terveydenhuollossa?
3898: liiketoimintaa tukevana.
3899: 
3900:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1991
3901: 
3902:           Timo Roos                      Mikko Rönnholm               Aarno von Bel!
3903:           Jukka Gustafsson               Lea Savolainen               Anna-Liisa Kasurinen
3904:           Johannes Koskinen              Jukka Roos                   Riitta Myller
3905:           Mats Nyby                      Lauri Metsämäki              Marja-Liisa Tykkyläinen
3906:           Kerttu Törnqvist               Arja Alho                    Matti Luttinen
3907:           Jouni Backman                  Pentti Lahti-Nuuttila        Arja Ojala
3908:           Reijo Lindroos                 Tarja Kautto                 Raimo Vuoristo
3909:           Tuulikki Hämäläinen            Maija Rask                   Leena Luhtanen
3910:                     Iiris Hacklin                            Sinikka Hurskainen
3911: 
3912: 
3913: 
3914: 
3915: 210300M
3916: 2                                        1991 vp -   KK 262
3917: 
3918: 
3919: 
3920: 
3921:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3922: 
3923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hammashuollossa on saavutettu tuloksia,
3924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        joiden mukaan nuorten henkilöiden hampaiden
3925: olette 1 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        kunto on huomattavasti parantunut. Väestöryh-
3926: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mittäiset erot ovat pienentyneet sitä mukaa kuin
3927: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      yhä useampia vuosiluokkia on saatettu järjestel-
3928: T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    mällisen hammashuollon piiriin terveyskeskuk-
3929: myksestä n:o 262:                                    sissa tai vaihtoehtoisesti sairausvakuutuksen
3930:                                                      subventoimana yksityissektorilla. Vanhemmissa
3931:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ikäryhmissä ongelmana ovat edelleen erot ham-
3932:        ryhtyä WHO:n Euroopan aluetoimiston           paiston kunnossa. Erot liittyvät palvelujen tar-
3933:        raportissa esitettyjen puutteiden korjaa-     jonnan alueellisiin eroihin sekä tuloihin ja sosi-
3934:        miseksi maamme terveydenhuollossa?            aaliseen taustaan. Järjestelmällisen ja korvatun
3935:                                                      hammashuollon laajentaminen koskemaan koko
3936:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          väestöä sisältyy hallituksen esitykseen valtion
3937: taen seuraavaa:                                      tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1992.
3938:                                                         Vanhustenhuoltomme yleiseksi periaatteeksi
3939:     Suomen terveyspolitiikan pitkän aikavälin        on vahvistettu vanhusten oikeus asua kotonaan
3940: tavoite- ja toimintaohjelmassa Terveyttä kaikille    mahdollisimman pitkään. Tämä merkitsee tu-
3941: vuoteen 2000 todetaan, että terveystavoitteiden      keutumista sosiaali- ja terveydenhuollon avopal-
3942: osalta erityinen paino tulee olla väestöryhmit-      veluihin. Avopalvelujen lisäämisen ohella tavoit-
3943: täisten terveyserojen vähentämisessä ja toimen-      teena on sosiaali- ja terveydenhuollon aukotto-
3944: piteiden kohdentamisessa niihin ryhmiin, joissa      man yhteistyön aikaansaaminen käytännön
3945: riskit ja ongelmat ovat suurimmat. Lisäksi mai-      vanhustenhuollossa. Meneillään on useita pro-
3946: nitussa ohjelmassa korostetaan velvoitetta huo-      jekteja, joissa kehitetään väestövastuista perus-
3947: lehtia kansalaisten tasa-arvoisuudesta siten, et-    terveydenhuoltoa ja sen yhteistyötä sosiaalihuol-
3948: teivät taloudelliset tekijät muodosta estettä ter-   lon kanssa, ennalta ehkäiseviä työmuotoja van-
3949: veyspalveluiden tarkoituksenmukaiselle käytöl-       hustenhuollossa, vanhusten päiväkeskustoimin-
3950: le.                                                  taa ja päiväsairaanhoitoa sekä dementiapotilai-
3951:     Terveydenhuollon keskeisen lainsäädännön,        den erillisiä hoitomuotoja. Ongelmana ovat alu-
3952: sairausvakuutuslain, kansanterveyslain ja eri-       eelliset erot palvelujen tarjonnassa ja puutteet
3953: koissairaanhoitolain, periaatteisiin kuuluu kan-     vanhusten elinoloissa ja asumisessa sekä laitos-
3954: salaisten tasa-arvoisuus etuuksien ja palvelujen     hoidon käyttäminen puuttuvien avopalvelujen
3955: saannissa. Lainsäädännössä korostuu kunnalli-        korvaamiseen. Vanhustenhuollon painopisteet
3956: sen päätöksenteon osuus eli sairaanhoitopiirien      ovat vanhusten toimeentuloturvan, asumispalve-
3957: ja terveyskeskusta ylläpitävien kuntien ja kun-      lujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisten
3958: tainliittojen osuus tasa-arvon huomioon ottami-      epäkohtien poistamisessa.
3959: sessa. Kunnallisen tahon merkitys kasvaa vielä,         Psykiatristen hoitopalvelujen määrä ei Suo-
3960: jos valtionosuusuudistus toteutuu. Valmisteilla      messa ole riittävä. Syynä on ollut osittain pula
3961: oleva laki potilaan oikeuksista taas lähestyy        koulutetusta henkilökunnasta. Tämä on vai-
3962: kansalaisten tasa-arvoisuutta potilaista eikä pal-   keuttanut erityisesti avopalvelujen lisäämistä.
3963: veluista käsin.                                      Psykiatrisessa hoidossa on kuitenkin selkeästi
3964:     Tämän vuoden alusta voimaan tullut uusi laki     painotettu avohoitoa ja monimuotoisia uusiakin
3965: yksityisestä terveydenhuollosta antaa mahdolli-      palveluja on kehitetty. Alueellisesti palveluissa
3966: suuden saada tarvittavia tietoja yksityisen sekto-   on suuria eroja. Psykiatristen sairaansijojen
3967: rin laajuudesta ja kehittämissuunnasta, ja siten     vähentämisessä on onnistuttu hyvin, mutta se ei
3968: yksityisten palvelujen niveltäminen julkisten        ole samalla tuonut kuitenkaan riittäviä voimava-
3969: palvelujen kanssa tulee helpottumaan nykyises-       roja avohoitoon. Tämän vuoden alusta voimaan
3970: tä.                                                  tulleet erikoissairaanhoitolaki ja mielenterveys-
3971:                                             1991 vp -   KK 262                                           3
3972: 
3973: laki antavat tarpeelliset puitteet mielenterveys-       ministeriö on 4.6.1991 asettanut johtoryhmän,
3974: työn uudistamiselle erikoissairaanhoidon lisäksi        jonka tehtävänä on ohjata ja arvioida Terveyttä
3975: myös perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuol-           kaikille 2000 -ohjelman toimeenpanoa ottaen
3976: lossa. Psykiatrisen terveydenhuollon ja perus-          erityisesti huomioon WHO:n asiantuntijaryh-
3977: terveydenhuollon välistä työnjakoa on selkiy-           män esittämän arvioinnin. Työryhmän tulee
3978: tettävä. Sosiaali- ja terveysministeriö tuleekin        31.3.1992 mennessä laatia ehdotus ohjelman
3979: asettamaan työryhmän tätä kysymystä selvittä-           uudistamiseksi. Työryhmä seuraa, kehittää ja
3980: mään.                                                   sovittaa yhteen eri hallinnonalojen toimenpiteitä
3981:     Kuntoutuksen lainsäädäntöuudistus tuli voi-         ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
3982: maan 1.10.1991. Uudistuksen tarkoituksena on               Arviointiryhmä tarkasteli myös vireillä olevia
3983: kuntoutuksen toimeentuloturvassa olleen aukon           uudistuksia tasa-arvon näkökulmasta. Kansain-
3984: paikkaaminen, kuntoutusjärjestelmän työnjaon            välisen kokemuksen perusteella se varoitti siitä
3985: selkeyttäminen ja kuntoutujien aseman paranta-          mahdollisuudesta, että valtionosuusuudistuksen
3986: minen; kaikki edellä mainitut parantavat kun-           myötä muuttuva suunnittelu- ja rahoitusjärjes-
3987: toutettavien tasa-arvoa. Uudistuksesta hyötyvät         telmä voi lisätä kuntakohtaisia eroja ja huono-
3988: erityisesti eri vammaisryhmät. Vammaishuollos-          osaisten väestöryhmien asema voi heiketä. Sosi-
3989: sa tavoitteena on supistaa laitospalveluja kehit-       aali- ja terveysministeriö toteaa, että uudistuksen
3990: tämällä asumispalveluja ja kotihoitoa. Vammais-         yhteydessä tullaan erityisesti huolehtimaan siitä,
3991: palvelulain toteutumista on seurattava erityises-       että kuntien järjestäruisvelvollisuus sosiaali- ja
3992: ti vuoden 1992 alusta tulevien oikeuksien osalta.       terveydenhuollon peruspalvelujen suhteen säilyy
3993:     WHO:n arviointiryhmän esittämään kritiik-           nykyisellään, vaikka palvelujen järjestäruistapa
3994: kiin on sosiaali- ja terveysministeriössä suhtau-       tulee joustavammaksi. Mikäli osoittautuu, että
3995:  duttu vakavasti. Kuten edellä olevasta ilmenee,        kunnat eivät tarkoitetulla tavalla huolehdi tehtä-
3996:  on kriittistä arvostelua saaneisiin toimintoihin       vistään, on ministeriön ryhdyttävä lainsäädän-
3997:  viime vuosien aikana jollakin tavoin puututtu ja       nön uudistuksiin, jotta tällaista ei pääsisi tapah-
3998:  valtakunnan tasolla sekä kunnissa on tehty nii-        tumaan.
3999:  hin liittyvää kehittämistyötä. Sosiaali- ja terveys-
4000: 
4001:       Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
4002: 
4003:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
4004: 4                                         1991 vp -   KK 262
4005: 
4006: 
4007: 
4008: 
4009:                                      Till Riksdagens Herr Talman
4010: 
4011:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Inom tandvården har resultat uppnåtts som
4012: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        visar att tändernas skick har förbättrats väsent-
4013: den 1 oktober 1991 till vederbörande medlem av        ligt hos unga personer. Skillnaderna mellan olika
4014: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     befolkningsgrupper har minskat i takt med att
4015: dagsman T. Roos m.fl. undertecknade spörsmål          den systematiska tandvården vid hälsocentraler-
4016: nr 262:                                               na eller alternativt den tandvård inom den priva-
4017:                                                       ta sektorn som subventioneras av sjukförsäk-
4018:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ringen omfattar allt flera åldersklasser. I de äldre
4019:        ta för att de brister som framläggs i den      åldersgrupperna är skillnaderna i tändernas skick
4020:        av WHO:s regionalkontor för Europa             fortfarande ett problem som är förknippat med
4021:        avgivna rapporten skall kunna avhjälpas        de regionala skillnaderna i utbudet på service
4022:        i vårt lands hälso- och sjukvård?              samt med inkomster och social bakgrund. I
4023:                                                       regeringens proposition om statsbudgeten för
4024:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1992 har systematisk tandvård, för vilken ersätt-
4025: anföra följande:                                      ning betalas, utsträckts till att gälla hela befolk-
4026:    I det långsiktiga princip- och handlingspro-       ningen.
4027: grammet för Finlands hälsopolitik, Hälsa för              Som en allmän princip för vår åldringsvård
4028: alla år 2000, konstateras att i fråga om hälsomål-    har fastställts åldringars rätt att bo kvar i sitt
4029: sättningen skall särskild vikt läggas vid reduce-     hem så länge som möjligt. Detta innebär att de
4030: ringen av hälsoskillnaderna mellan olika befolk-      anlitar öppenvårdstjänsterna inom social- och
4031: ningsgrupper och inriktandet av åtgärder på           hälsovården. Förutom en ökning av öppen-
4032: de grupper i vilka riskerna och problemen är          vårdstjänsterna har man för avsikt att inom den
4033: störst. I programmet betonas dessutom förplik-        praktiska åldringsvården få till stånd ett heltäck-
4034: telsen att bevaka medborgarnas jämlikhet, så att      ande samarbete mellan socialvården samt hälso-
4035: ekonomiska faktorer inte utgör hinder för ett         och sjukvården. Det pågår ett flertal projekt i
4036: ändamålsenligt utnyttjande av hälsovårdstjänst-       syfte att utveckla den primärvård som baserar
4037: erna.                                                 sig på befolkningsansvar och samarbetet med
4038:    Till principerna för den centrala lagstiftningen   socialvården, att utarbeta förebyggande arbets-
4039: inom hälso- och sjukvården, dvs. sjukförsäk-          former inom åldringsvården, att utveckla dag-
4040: ringslagen, folkhälsolagen och lagen om speciali-     centralverksamheten och dagsjukvården för åld-
4041: serad sjukvård, hör medborgarnas jämlikhet i          ringar samt separata vårdformer för dementa
4042: fråga om tillgången till förmåner och service. I      patienter. De regionala skillnaderna i utbudet på
4043: lagstiftningen accentueras det kommunala be-          service och bristerna i åldringars levnadsförhål-
4044: slutsfattandets roll vid beaktandet av jämlikhe-      landen och deras boende samt anlitandet av
4045: ten, dvs. sjukvårdsdistrikten och de kommuner         sluten vård som ersättning för bristande tillgång
4046: och kommunalförbund som upprätthåller hälso-          till öppen service vållar dock problem. Tyngd-
4047: centraler. De kommunala instanserna får ökad          punkten inom åldringsvården ligger vid avskaf-
4048: betydelse om statsandelsreformen verkställs.          fandet av de regionala missförhållandena i fråga
4049: Den lag om patientens rättigheter som är under        om utkomstskydd, boendeservice och social- och
4050: beredning närmar sig frågan om medborgarnas           hälsovårdsservice.
4051: jämlikhet utgående från patienten i stället för           I Finland är tillgången till psykiatrisk vårdser-
4052: servicen.                                             vice otillräcklig. En delorsak till detta är bristen
4053:    Den nya lag om privat hälso- och sjukvård          på utbildad personal. Detta har försvårat särskilt
4054: som trädde i kraft vid ingången av detta år ger       utbyggandet av öppenvårdsservicen. Inom den
4055: möjlighet till nödvändig information om den           psykiatriska vården har den öppna vårdens bety-
4056: privata sektorns omfattning och utvecklingsten-       delse dock tydligt markerats och även olika nya
4057: denser, vilket innebär att den privata och den        serviceformer utvecklats. Regionalt sett är skill-
4058: offentliga servicen kan sammanjämkas bättre än        naderna stora i fråga om servicen. Reduceringen
4059: för närvarande.                                       av psykiatriska vårdplatser har lyckats väl, men
4060:                                            1991 vp -     KK 262                                          5
4061: 
4062: har dock inte bidragit till en tillräcklig resursök-     tioner som kritiserats under de senaste åren på
4063: ning inom öppenvården. Lagen om specialiserad            olika sätt främjats och utvecklingsarbete utförts
4064: sjukvård och mentalvårdslagen, vilka trädde i            på riksnivå och i kommunerna. Social- och
4065: kraft vid ingången av detta år, ger de nödvändiga        hälsovårdsministeriet tillsatte den 4 juni 1991 en
4066: ramarna för en reform av den psykiska hälsovår-          ledningsgrupp med uppgift att leda och utvärde-
4067: den såväl inom den specialiserade sjukvården             ra genomförandet av programmet Hälsa för alla
4068: som inom primärvården och socialvården. Ar-              år 2000 och härvid särskilt beakta WHO:s ex-
4069: betsfördelningen mellan den psykiatriska hälso-          pertgrupps bedömning. Arbetsgruppen skall
4070: och sjukvården och primärvården måste bli kla-           senast den 31 mars 1992 uppgöra ett förslag till
4071: rare. 1 detta syfte kommer social- och hälso-            revidering av programmet. Arbetsgruppen följer,
4072: vårdsministeriet att tillsätta en arbetsgrupp för        utvecklar och sammanjämkar åtgärderna inom
4073: att utreda frågan.                                       de olika förvaltningsområdena för att de mål
4074:    En reform av lagstiftningen om rehabilitering         som uppställts i programmet skall kunna upp-
4075: trädde i kraft den 1 oktober 1991. Avsikten med          nås.
4076: reformen är att komplettera det ofullständiga               Utvärderingsgruppen har granskat även på-
4077: utkomstskyddet för rehabilitering, att åstadkom-         gående reformer utgående från jämlikhetsfrå-
4078: ma en klarare arbetsfördelning i fråga om reha-          gan. På basis av internationell erfarenhet har den
4079: biliteringssystemet och att förbättra rehabilite-        varnat för risken att planerings- och finansie-
4080: ringsklientens ställning. Dessa åtgärder är alla         ringssystemet, som ändras till följd av statsan-
4081: ägnade att förbättra jämlikheten för dem som             delsreformen, kan öka skillnaderna mellan
4082: skall rehabiliteras. Särskilt olika grupper av           kommunerna och försämra läget för befolk-
4083: handikappade kommer att ha nytta av reformen.            ningsgrupper som har det dåligt ställt. Social-
4084: Målet inom handikappvården är att reducera               och hälsovårdsministeriet konstaterar att det i
4085: servicen på institutioner genom att utveckla             samband med reformen särskilt skall tillses, att
4086: serviceboendet och hemvården. Lagen om servi-            kommunernas skyldighet att anordna basservice
4087: ce och stöd på grund av handikapp skall följas           inom social- och hälsovården kvarstår isin nuva-
4088: upp särskilt i fråga om de rättigheter som träder        rande omfattning, även om sättet att anordna
4089: i kraft vid ingången av 1992.                            service blir smidigare. Visar det sig att kommu-
4090:    1 social- och hälsovårdsministeriet tar man           nerna inte sköter sina uppgifter på behörigt sätt,
4091: kritiken från WHO:s utvärderingsgrupp på all-            måste ministeriet vidta åtgärder för en revidering
4092: var. Enligt vad som framgår ovan har de funk-            av lagstiftningen i syfte att förebygga detta.
4093: 
4094:      Helsingfors den 30 oktober 1991
4095: 
4096:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
4097: 1
4098: 1
4099:  1
4100:   1
4101:   1
4102:    1
4103:     1
4104:     1
4105:      1
4106:       1
4107:       1
4108:        1
4109:         1
4110:         1
4111:          1
4112:           1
4113:           1
4114:            1
4115:             1
4116:             1
4117:              1
4118:               1
4119:               1
4120:                1
4121:                 1
4122:                 1
4123:                  1
4124:                                                   1991 vp
4125: 
4126: 
4127: Kirjallinen kysymys 263
4128: 
4129: 
4130: 
4131: 
4132:                                      Särkijärvi: Kirkollisveron vaikutuksesta yritysten kilpailukykyyn
4133:                                          ETA-alueella
4134: 
4135: 
4136:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4137: 
4138:    Kun Suomi tulee osaksi Euroopan talous-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4139: aluetta, korostuvat pienetkin kansalliset erot          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4140: kaupan ja teollisuuden kustannusrakenteessa.            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4141: Suomessa yrityksiltä perittävä kirkollisvero on         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4142: yksi niistä rasitteista, joita ulkomaisilla kilpaili-
4143: joilla ei ole. Tätä veroa on muutoinkin vaikea                   Aikooko Hallitus esittää kirkollisve-
4144: perustella; vain fyysiset henkilöt voivat olla seu-            ron poistamista yrityksiltä?
4145: rakunnan jäseniä.
4146: 
4147:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1991
4148: 
4149:                                             Jouni J. Särkijärvi
4150: 
4151: 
4152: 
4153: 
4154: 2!0300M
4155: 2                                        1991 vp -   KK 263
4156: 
4157: 
4158: 
4159: 
4160:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4161: 
4162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtiovarainministeriö on käynnistänyt 24
4163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        päivänä toukokuuta 1991 projektin, jossa selvi-
4164: olette 1 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        tetään mahdollisuudet ja laaditaan ehdotukset
4165: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pääomatulojen ja yritysverotuksen kehittämi-
4166: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      seksi hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden
4167: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      mukaisesti. Projektissa selvitetään yritysverotuk-
4168: myksestä n:o 263:                                    sen veropohjan laajentamista ja yhteisöverokan-
4169:                                                      nan alentamista. Tässä yhteydessä tulevat myös
4170:          Aikooko Hallitus esittää kirkollisve-       veronsaajakysymykset selvitettäviksi, jolloin
4171:        ron poistamista yrityksiltä?                  otetaan kantaa myös yritysten kirkollisverovel-
4172:                                                      vollisuuteen.
4173:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Pääomatulojen verotuksen ja yritysverotuk-
4174: vasti seuraavaa:                                     sen kehittämisprojektin alustavat linjaukset val-
4175:                                                      mistuvat tämän syksyn kuluessa. Alunperin
4176:    Kirkollisveroa määrätään niille, joille on        tarkoituksena on ollut, että uudistuksen kes-
4177: maksuunpantu kunnallisveroa lukuun ottamatta         keiset osat voidaan toteuttaa vuoden 1993
4178: henkilöitä, jotka eivät ole evankelis-luterilaisen   alusta alkaen. Ennen kuin projektin asian-
4179: tai ortodoksisen seurakunnan jäseniä. Kirkollis-     tuntijaryhmän ehdotuksiin on otettu poliitti-
4180: veroa ei myöskään määrätä muulle uskonnolli-         sesti kantaa, hallituksella ei ole tarkoitus
4181: selle yhdyskunnalle tai sen seurakunnalle. Yhtei-    tehdä projektissa selvitettävänä olevia asioita
4182: söt ja yhtymät sen sijaan ovat velvollisia suorit-   koskevia erillisiä ehdotuksia. Näihin kuuluu
4183: tamaan kirkollisveroa riippumatta siitä, mihin       myös kysymys yhteisöjen kirkollisverovelvolli-
4184: uskonnolliseen yhdyskuntaan niiden osakkaat          suudesta.
4185: tai jäsenet kuuluvat.
4186: 
4187:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1991
4188: 
4189:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4190:                                         1991 vp -   KK 263                                           3
4191: 
4192: 
4193: 
4194: 
4195:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4196: 
4197:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        projekt i syfte att utreda möjligheterna och
4198: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      utarbeta förslag tili en utveckling av beskattning-
4199: den 1 oktober 1991 tili vederbörande medlem av      en av kapitalinkomsterna och företagsbeskatt-
4200: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   ningen i enlighet med de mål som uppstälits i
4201: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr        regeringsprogrammet. 1 projektet skali en ut-
4202: 263:                                                vidgning av skattebasen i företagsbeskattningen
4203:                                                     och en sänkning av företagens skattesats utredas.
4204:          Ämnar Regeringen föreslå att företa-       1 det sammanhanget kommer också frågor om
4205:        gen skali befrias från kyrkoskatten?         skattetagarna att utredas, varvid man även tar
4206:                                                     stälining tili företagens skyldighet att betala
4207:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kyrkoskatt.
4208: anföra följande:                                       De preliminära riktlinjerna för projektet för
4209:                                                     utvecklande av beskattningen av kapitalinkoms-
4210:    Kyrkoskatt påförs dem som skali betala           ter och företagsbeskattningen blir klara denna
4211: kommunalskatt, med undantag av personer som         höst. Enligt den ursprungliga planen skall de
4212: inte är medlemmar av en evangelisk-luthersk         centrala delarna i reformen kunna genomföras
4213: eller ortodox församling. Kyrkoskatt påförs inte    fr.o.m. början av år 1993. Regeringen har inte
4214: heller andra religionssamfund elier deras försam-   för avsikt att framlägga särskilda förslag i de
4215: lingar. Företag och sammanslutningar är däre-       frågor som utreds i projektet förrän politiskt
4216: mot skyldiga att betala kyrkoskatt, oberoende av    har tagits stälining tili de förslag som projek-
4217: vilket religionssamfund deras delägare eller        tets expertgrupp har utarbetat. Hit hör också
4218: medlemmar hör tili.                                 frågan om företagens skyldighet att betala kyr-
4219:    Finansministeriet startade den 24 maj 1991 ett   koskatt.
4220: 
4221:      Helsingfors den 7 november 1991
4222: 
4223:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
4224:                                                 1991 vp
4225: 
4226: 
4227: Kirjallinen kysymys 264
4228: 
4229: 
4230: 
4231: 
4232:                                    P. Leppänen: Asumistukijärjestelmän kehittämisestä
4233: 
4234: 
4235:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4236:    Asumistukea kansalaiset saavat kolmen eri          oikeus asua missä haluaa, eivät nämä eri asumis-
4237: putken kautta; on yleinen, opiskelijain sekä elä-     tuen muodot sitä ainakaan tue.
4238: keläisten asumistuki. Näissä on erilaisia rajoja ja      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4239: säännöksiä, jotka ovat usein käytännössä hyvin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4240: hankalia rajoittaen kansalaisten asumisvapautta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4241: eri elämäntilanteissa.                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4242:    Joissakin tapauksissa esim. muuttamalla
4243: omasta asunnosta vuokra-asuntoon saa kaik-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4244: kein eniten asumistukea, mutta ratkaisu tulee                ryhtyä eri asumistukien saamiseksi yh-
4245: yhteiskunnalle kaikkein kalleimmaksi ratkai-                 destä paikasta, sekä että asumistuki ot-
4246: suksi.                                                       taisi huomioon kansalaisten oikeuden
4247:    Kun kansalaisella on perustuslain mukaan                  asua eri elämäntilanteissa missä haluaa?
4248: 
4249:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1991
4250: 
4251:                                            Pekka Leppänen
4252: 
4253: 
4254: 
4255: 
4256: 210300M
4257: 2                                         1991 vp -   KK 264
4258: 
4259: 
4260: 
4261: 
4262:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4263: 
4264:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavoitteita ja rajoituksia. Vasta vuonna 1987
4265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tehtyjen lainmuutosten jälkeen on voitu todella
4266: olette 1 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-         puhua yleisestä asumistukijärjestelmästä, jonka
4267: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi kohtuuta-
4268: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       soinen asuminen kohtuullisilla kustannuksilla
4269: Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta          kaikille väestöryhmille.
4270: kysymyksestä n:o 264:                                     Eläkeläisten asumistukijärjestelmä kehitettiin
4271:                                                       1970-luvun alussa aikaisemmasta, vain harvoissa
4272:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kunnissa käytössä olleesta kunnallisesta asumis-
4273:        ryhtyä eri asumistukien saamiseksi yh-         tuesta. Sitä on pidetty ja käsitelty jatkuvasti
4274:        destä paikasta, sekä että asumistuki ot-       osana eläkettä eli lisätulona kansaneläkkeensaa-
4275:        taisi huomioon kansalaisten oikeuden           jalle, eikä sillä ole juurikaan ollut asuntopoliitti-
4276:        asua eri elämäntilanteissa missä haluaa?       sia tavoitteita.
4277:                                                           Opiskelijoiden asumislisä muokattiin vuonna
4278:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          1977 yleisen asumistukijärjestelmän kylkiäisenä
4279: vasti seuraavaa:                                      pari vuotta olleesta, hallinnollisesti hankalasta,
4280:                                                       yksinäisten opiskelijoiden tukijärjestelmästä.
4281:    Nykyistä kolmen eri asumistukijärjestelmän         Opiskelijoiden asumislisän ulkopuolelle tuolloin
4282: olemassaoloa on useissa eri yhteyksissä tehdyissä     jääneet väliinputoajaryhmät on myöhemmin
4283: selvityksissä perusteltu juuri eräänlaisella "yh-     otettu yleisen asumistuen piiriin.
4284: den luukun periaatteella". Eläkeläisten asumista          Viime vuosina on eri viranomaisten kesken
4285: on katsottu olevan tarkoituksenmukaista tukea         tehty runsaasti yhteistyötä lähtökohtana se aja-
4286: samasta paikasta, josta he saavat tuen muuhun-        tus, että kaikkien väestöryhmien asumista tulisi
4287: kin toimeentuloonsa eli eläkkeen yhteydessä.          tukea samalla tavalla riippumatta siitä, mistä
4288: Samoin opiskelijoiden asumisen tukemisen on           järjestelmästä he saavat tukea asumiseensa.
4289: katsottu olevan tarkoituksenmukaisinta muun               Eri järjestelmiä kehitettäessä on tavoitteena
4290: opiskelun tukemisen kanssa samassa yhteydessä.        ollut tukien yhdenmukainen mitoitus. Tässä
4291:    Yleisen asumistuen piirissä oleva, suurim-         onkin onnistuttu varsin pitkälle, vaikka joitakin
4292: maksi osaksi työikäinen väestö tarvitsee yleensä      vähäisiä erilaisista lähtökohdista johtuvia eroja
4293: yhteiskunnan tukea erilaisissa poikkeustilanteis-     on edelleen olemassa.
4294: sa, joissa ansiotulot vähenevät tai jäävät koko-          Erot suhtautumisessa vuokralla asumiseen ja
4295: naan pois. Kysymykseen tulevat yhteiskunnan           omistusasunnossa asumiseen yleisessä asumistu-
4296: tuki- ja avustusmuodot välittää pääasiassa kun-       essa johtuvat lähinnä suhtautumisesta pääoma-
4297: nan sosiaaliviranomainen. Myös yleinen asumis-        menoihin. Omistusasunnoissa ei ole katsottu
4298: tuki on alkujaan ollut paikallistasolla lähes         tarkoituksenmukaiseksi tukea lainojen lyhen-
4299: kokonaan sosiaaliviranomaisten hoidettavana.          nyksiä, koska niissä on kysymys tueusaajan
4300: Yleisen asumistuen merkityksen asuntopolitii-         omaisuuden kartuttamisesta.
4301: kan osana kasvaessa sen yhteydet muihin asun-             Myös eläkeläisten asumistuessa erot vuokra-
4302: toasioihin ovat kuitenkin korostuneet ja se on        asuntojen ja omistusasuntojen tuen määrässä
4303: yhä enenevästi siirtynyt kuntatasolla asuntovi-       johtuvat erilaisesta asumismenojen, lähinnä
4304: ranomaisten hoidettavaksi samassa yhteydessä          pääomamenojen laskutavasta. Syyskuun alusta
4305: muiden asuntoasioiden kanssa.                         1991 voimaan tulleilla uudistuksilla on eläkkeen-
4306:    Mainitut kolme asumistukijärjestelmää ovat         saajien asumistuen perusteita huomattavasti
4307: syntyneet eri aikoina ja niitä on kutakin kehitetty   yhdenmukaistettu yleisen asumistuen perustei-
4308: omista lähtökohdistaan käsin. Lapsiperheitä on        den kanssa. Muun muassa yksinäisen eläkkeen-
4309: tuettu jo 1940-luvulta lähtien. Alkujaan nämä         saajan hyväksyttävien asumiskustannusten
4310: perheiden asumista tukevat järjestelmät sisälsi-      enimmäisrajat ovat nyt samat kuin yleisessä
4311: vät runsaasti asuntoa ja asukkaita koskevia           asumistuessa.
4312:                                           1991 vp -   KK 264                                          3
4313: 
4314:    Opiskelijoiden asumislisää ei sitä vastoin         ainoa syy tai toisaalta myöskään este muista
4315: myönnetä lainkaan omistusasuntoon. Jotta opis-        syistä tarpeelliselle asunnon vaihdolle.
4316: kelijat saisivat asumiseensa tukea omistusasun-           Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksessä
4317: nossakin asuessaan, on heinäkuun alusta 1991          on todettu, että sosiaalihallinnon yksinkertaista-
4318: voimaan tulleilla lainmuutoksilla otettu myös         miseksi, palvelujen saatavuuden parantamiseksi
4319: omistusasunnossa asuvat yksinäiset opiskelijat        ja kansalaisten oikeusturvan varmistamiseksi
4320: yleisen asumistuen piiriin.                           muun muassa asumistuen maksatus ja toimeen-
4321:    Joissakin tapauksissa on mahdollista asumis-       pano valmistellaan siirrettäväksi Kansaneläke-
4322: oloja järjestelemällä ja asuntoa tai tukijärjestel-   laitokselle. Tämä merkitsisi ns. yhden luukun pe-
4323: mää vaihtamalla maksimoida yhteiskunnalta             riaatteen tarkastelua toisenlaisesta näkökulmas-
4324: asumiseen saatava tuki. Tuen maksimointi tus-         ta kuin mihin asumistukijärjestelmien edellä esi-
4325: kin koskaan on kuitenkaan asunnon vaihdon             tetty nykyinen hallintomalli on perustunut.
4326: 
4327:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1991
4328: 
4329:                                                                             Ministeri Pirjo Rusanen
4330: 4                                         1991 vp -   KK 264
4331: 
4332: 
4333: 
4334: 
4335:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
4336: 
4337:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fö-      ingick ett stort antal mål och begränsningar som
4338: reskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       gällde bostaden och de boende i systemen för
4339: av den 1 oktober 1991 till vederbörande medlem        stöd till familjers boende. Det är i själva verket
4340: av statsrådet översänt avskrift av följande av        först efter lagändringarna år 1987 som man kan
4341: riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade              tala om ett allmänt bostadsbidragssystem som
4342: spörsmål nr 264:                                      syftar till att alla befolkningsgrupper skall kunna
4343:                                                       bo på en skälig nivå till skäliga kostnader.
4344:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Pensionärernas bostadsbidragssystem utveck-
4345:        ta för att olika slag av bostadsbidrag         lades i början av 1970-talet på basis av det
4346:        skall kunna fås på ett och samma ställe,       kommunala bostadsbidraget, som bara använts i
4347:        och för att bostadsbidraget skall beakta       ett fåtal kommuner. Det har hela tiden ansetts
4348:        medborgarnas rätt att i olika livssituatio-    och behandlats som en del av pensionen, det vill
4349:        ner bo där de önskar?                          säga som en tilläggsinkomst för folkpensionärer-
4350:                                                       na, och det har egentligen inga bostadspolitiska
4351:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mål.
4352: anföra följande:                                          Studenternas bostadstillägg utformades år
4353:                                                       1977 på basis av det administrativt besvärliga
4354:    Den nuvarande existensen av tre olika bo-          systemet för stöd till ensamma studerande, som
4355: stadsbidragssystem har i utredningar i flera          i några års tid fungerade i anslutning till det
4356: sammanhang uttryckligen motiverats med ett            allmänna bostadsbidragssystemet. De grupper
4357: slags princip om en "allt-i-ett-lucka". Det har       som då inte kunde komma i åtnjutande av
4358: ansetts ändamålsenligt att pensionärerna får sitt     bostadstillägg har senare inlemmats i det allmän-
4359: stöd på ett ställe, detsamma där de får stöd till     na bostads bidragssystemet.
4360: sitt övriga uppehälle, det vill säga i samband med        Under de senaste åren har myndigheterna
4361: pensionen. På samma sätt har det ansetts ända-        intensifierat sitt samarbete med tanke på att alla
4362: målsenligt att de studerande får stödet till sitt     befolkningsgrupper borde få stöd till sitt boende
4363: boende i anslutning till det övriga studiestödet.     oavsett under vilket system de får sitt bostads-
4364:    Den befolkning som kan komma i åtnjutande          bidrag.
4365: av det allmänna bostadsbidraget och som till              Utvecklingen av de olika systemen har syftat
4366: största delen befinner sig i arbetsför ålder behö-    till att stödet skall dimensioneras på ett ensartat
4367: ver i allmänhet samhälleligt stöd i exceptionella     sätt. Detta har i stor utsträckning lyckats, fastän
4368: situationer, då deras förvärvsinkomster minskar       det alltjämt föreligger vissa skillnader på grund
4369: eller faller bort. Det samhälleliga stöd och de       av att utgångspunkterna varierar.
4370: bidrag som då kommer i fråga förmedlas i regel            Skillnaderna i hur det allmänna bostadsbidra-
4371: av den kommunala socialmyndigheten. På det            get relateras till boende på hyra eller i en ägarbo-
4372: lokala planet sköttes även det allmänna bostads-      stad beror främst på relationerna till kapitalkost-
4373: bidraget ursprungligen så gott som uteslutande        naderna. Det har inte ansetts ändamålsenligt att
4374: av socialmyndigheterna. Då det allmänna bo-           stödja låneamorteringar för ägarbostäder, efter-
4375: stadsbidraget fick större betydelse som ett inslag    som det då är fråga om att utöka stödtagarens
4376: i bostadspolitiken har sambandet med övriga           egendom.
4377: bostadsärenden förstärkts, och på det kommu-              Också i fråga om pensionärernas bostadsbi-
4378: nala planet har det allt mer börjat föras över till   drag är bidragsbeloppen olika för hyresbostäder
4379: bostadsmyndigheterna och skötts i samband med         och ägarbostäder, vilket beror på hur boende-
4380: annat som gäller boendet.                             kostnaderna, främst kapitalkostnaderna, räk-
4381:    De tre bostadsbidragssystemen har lagts upp        nas. Genom de reformer som trädde i kraft i
4382: vid olika tidpunkter, och vart och ett av dem har     början av september år 1991 har grunderna för
4383: utvecklats på egen grund. Barnfamiljerna har          bostadsbidraget till pensionärer sammanslagits
4384: åtnjutit stöd sedan 1940-talet. Till att börja med    med grunderna för det allmänna bostadsbidra-
4385:                                           1991 vp -   KK 264                                         5
4386: 
4387: get. Bland annat är maximigränserna för de            ring av stödet är knappast någonsin det enda
4388: godtagbara boendekostnaderna för ensamma              skälet tili bostadsbyte och förhindrar å andra
4389: pensionstagare nu desamma som i fråga om det          sidan inte bostadsbyten som är nödvändiga av
4390: alimänna bostadsbidraget.                             andra skäl.
4391:    Däremot har boendetiliägg för studerande               I budgetförslaget för år 1992 konstateras att
4392: inte alis beviljats tili ägarbostäder. För att de     betalningen och handhavandet av bland annat
4393: studerande skali kunna få stöd tili boendet även      bostadsbidraget så småningom skali föras över
4394: om de bor i ägarbostäder har de lagändringar          tili Fo1kpensionsanstalten så att socialförvalt-
4395: som trädde i kraft i början av juli 1991 utformats    ningen kan förenklas, tjänsterna göras mer lätt-
4396: så att även ensamma studerande som bor i              tiligängliga och medborgarnas rättsskydd garan-
4397: ägarbostäder kan få alimänt bostadsbidrag.            teras. Detta innebär att principen om en så
4398:    I vissa fali är det möjligt att maximera samhäl-   kaliad "alit-i-ett-lucka" kommer i ett annat ljus
4399: lets stöd tili boendet genom att lägga om boendet     än vad den nuvarande modelien för förvaltning
4400: och byta bostad elier stödsystem. Men maxime-         av bostadsbidragssystemen bygger på.
4401: 
4402:      Helsingfors den 5 november 1991
4403: 
4404:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
4405:                                                1991 vp
4406: 
4407: 
4408: Kirjallinen kysymys 265
4409: 
4410: 
4411: 
4412: 
4413:                                   Särkijärvi ym.: ETA-sopimuksen vaikutuksesta sokeri- ja ravinto-
4414:                                       rasvaveroon
4415: 
4416: 
4417:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4418: 
4419:     Suomen tavoitteena on solmia sopimus Eu-         elintarviketeollisuus ei voi kilpailla tasaveroisena
4420: roopan talousalueesta siten, että se tulisi voi-     tuonnin kanssa, jos se joutuu maksamaan raaka-
4421: maan vuoden 1993 alusta. Siten pääosa vuoden         aineistaan tai lopputuotteistaan ylimääräistä
4422: 1992 kotimaisesta sadosta tulisi kauppaan vasta      veroa.
4423: ETA-sopimuksen vaikuttaessa markkinoihin.               Käytännössä kyseessä olevien kasvien viljeli-
4424:     Hallitus on saattanut eduskunnan käsiteltä-      jät joutuvat siis päättämään ensi vuoden tuotan-
4425: väksi sekä sokeri- että ravintorasvaverolain         nostaan tietämättä, millaisen lainsäädännön ja
4426: muutokset, joilla näiden voimassaoloa jatke-         tukijärjestelmän turvin se on mahdollista saada
4427: taan. Näiden tuotteiden vähittäishintaan sisältyy    kaupaksi.
4428: siis ylimääräinen kustannus, jolla kerätyt varat        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4429: ohjataan alan kotimaisen maataloustuotannon          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4430: tukemiseen.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4431:     Jos ETA-sopimus sisältää jalostettujen elin-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4432: tarvikkeiden kaupan vapauttamisen, joudutaan
4433: sokeri- ja ravintorasvaverosta luopumaan. Ne                    Millä tavoin Hallitus aikoo suhtautua
4434: ovat luonteeltaan tuonnin esteitä sillä perusteel-           ETA-sopimuksen aikaansaamaan tilan-
4435: la, että ne asettavat niin kotimaisen ja ulkomai-            teeseen, jossa sokeriveroa ja ravintoras-
4436: sen raaka-aineen kuin lopputuotteenkin tosi-                 vaveroa ei enää voida käyttää kotimaisen
4437: asiallisesti eriarvoiseen asemaan. Suomalainen               raaka-aineen menekin edistäjänä?
4438: 
4439:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1991
4440: 
4441:                     Jouni J. Särkijärvi                       Martti Tiuri
4442: 
4443: 
4444: 
4445: 
4446: 210300M
4447: 2                                       1991 vp -   KK 265
4448: 
4449: 
4450: 
4451: 
4452:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4453: 
4454:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ETA-sopimus ei koske maataloustuotteita.
4455: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Näin ollen sopimus ei suoranaisesti vaikuta
4456: olette 2 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       Suomessa sovellettavaan maatalouspolitiikkaan.
4457: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Eduskunnalle annetuissa hallituksen esityksissä
4458: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sokerista kannettava sokerivero ja ravintoras-
4459: Särkijärven ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-   voista kannettava ravintorasvavero kohtelevat
4460: symyksestä n:o 265:                                 tuontisokeriaja kotimaassa valmistettua sokeria
4461:                                                     täysin neutraalilla tavalla. Näin ollen kyseiset
4462:           Millä tavoin Hallitus aikoo suh-          verot eivät diskriminoi tuontia kuten kysymyk-
4463:        tautua ETA-sopimuksen aikaansaa-             sessä virheellisesti väitetään. Lisäksi kotimaassa
4464:        maan tilanteeseen, jossa sokeriveroa ja      tuotetun juurikkaan ja öljykasvinsiemenen hin-
4465:        ravintorasvaveroa ei enää voida käyttää      nan alentaminen valtion varoista maksettavalla
4466:        kotimaisen raaka-aineen menekin edistä-      tuella ei ole ETA-sopimuksen vastainen. Näin
4467:        jänä?                                        ollen voidaan yksiselitteisesti todeta, että ETA-
4468:                                                     sopimus ei edellytä nykyisen sokerin ja öljykasvi-
4469:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tuotannon tuki- ja verojärjestelmän muuttamis-
4470: taen seuraavaa:                                     ta.
4471: 
4472:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1991
4473: 
4474:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4475:                                         1991 vp -   KK 265                                          3
4476: 
4477: 
4478: 
4479: 
4480:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4481: 
4482:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           EES-avtalet gäller inte lantbruksprodukter.
4483: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      A vtalet har således inte några direkta verkningar
4484: den 2 oktober 1991 tili vederbörande medlem av      på den finländska lantbrukspolitiken. 1 de rege-
4485: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   ringspropositioner som avlåtits tili riksdagen är
4486: dagsman Särkijärvi m.fl. undertecknade spörs-       behandlingen av importsockret och det i hemlan-
4487: mål nr 265:                                         det tillverkade sockret helt neutral vad gäller
4488:                                                     sockeraccisen och accisen på ätbara fetter. Enligt
4489:            Hur ämnar Regeringen förhålla sig        spörsmålet skulle acciserna innebära en diskri-
4490:        till det läge som uppstår på grund av        minering av importen, vilket följaktligen är ett
4491:        EES-avtalet och som innebär att sock-        felaktigt påstående. En genom understöd av
4492:        eraccisen och accisen på ätbara fetter       statens medel verkställd sänkning av priset på
4493:        inte längre kan användas för främjande       beta och oljeväxtfrö som produceras i hemlandet
4494:        av avsättningen för den inhemska rå-         strider heller inte mot EES-avtalet. Det kan
4495:        varan?                                       alltså entydigt konstateras att EES-avtalet inte
4496:                                                     förutsätter någon ändring i det nuvarande stöd-
4497:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och skattesystemet för socker- och oljeväxtpro-
4498: anföra följande:                                    duktionen.
4499: 
4500:      Helsingfors den 6 november 1991
4501: 
4502:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
4503:                                                 1991 vp
4504: 
4505: 
4506: Kirjallinen kysymys 266
4507: 
4508: 
4509: 
4510: 
4511:                                    Aittoniemi: Turvapaikkaa hakevien pakolaisten ammattiraken-
4512:                                        teesta
4513: 
4514: 
4515:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4516: 
4517:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4518: maassa olevien turvapaikanhakijoiden suhteen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4519: on tehty 16 turvapaikkapäätöstä ja myönnetty          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4520: 1 000 oleskelulupaa. Asian käsittelyä odottaa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4521: vielä noin 2 500 turvapaikanhakijaa.
4522:    Kun kyseessä on suuri määrä ihmisiä, jotka
4523: jäävät maahan joko pysyvästi tai pitemmäksi                      Onko Hallitus tietoinen maassamme
4524: aikaa, on kiinnostava se seikka, minkälaisen                  olevien turvapaikanhakijoiden ammatil-
4525: ammattipätevyyden ja mihin ammatteihin mai-                   lisesta pohjasta, ja miten se sopii
4526: nitut noin 3 500 henkilöä omaavat ja onko tuolla              maamme työmarkkinakenttään sellaise-
4527: ammattitaidolla ja mahdollisesti suoritetuilla tut-           naan tai mahdollisen jatkokoulutuksen
4528: kinnoilla merkitystä maamme työmarkkinoilla.                  kautta?
4529: 
4530:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1991
4531: 
4532:                                             Sulo Aittaniemi
4533: 
4534: 
4535: 
4536: 
4537: 210300M
4538: 2                                           1991 vp -    KK 266
4539: 
4540: 
4541: 
4542: 
4543:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4544: 
4545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           pakolaisrekisteriä. Kun se on saatu tämän vuo-
4546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            den lopulla käyttöön, saadaan rekisteristä tilas-
4547: olette 3 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-            totiedot kiintiöpakolaisten ja myönteisen pää-
4548: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         töksen saaneiden turvapaikanhakijoiden amma-
4549: omaisen jäsenen vastattavaksi jäljennöksen kan-          tillisesta taustasta.
4550: sanedustaja Sulo Aittaniemen kirjallisesta kysy-             Tässä yhteydessä on syytä tuoda esiin, että
4551: myksestä n:o 266:                                        turvapaikanhakijoille voidaan antaa turvapaik-
4552:                                                          ka tai oleskelulupa suojelun tarpeen tai humani-
4553:            Onko Hallitus tietoinen maassamme             taaristen syiden perusteella, jos he täyttävät
4554:         olevien turvapaikanhakijoiden ammatil-           ulkomaalaislain 20, 30 tai 31 §:ssä vaaditut edel-
4555:         lisesta pohjasta, ja miten se sopii              lytykset. Lain sanamuodon tai perusteluiden
4556:         maamme työmarkkinakenttään sellaise-             mukaan hakijoiden ammattillisella tai koulutuk-
4557:         naan tai mahdollisen jatkokoulutuksen            sellisella taustalla ei ole merkitystä päätöksiä
4558:         kautta?                                          tehtäessä. Mainittujen lainkohtien säätämisen
4559:                                                          taustalla on ajatus siitä, että Suomi osaltaan
4560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tunnustaa kansainvälisen vastuunsa vainottujen,
4561: vasti seuraavaa:                                         suojelun tai humanitaarisista syistä avun tar-
4562:                                                          peessa olevien ihmisten kohtalosta. Sen sijaan
4563:    Turvapaikanhakijoiden ammatillisesta taus-            siirtolaisia otettaessa on hakijan ammatillinen
4564: tasta ei tällä hetkellä ole tilastotietoja saatavissa.   tai koulutuksellinen tausta usein ratkaiseva,
4565: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan          koska oleskeluluvan antaminen yleensä perustuu
4566: yhdessä sosiaali- ja terveyshallituksen kanssa           pääasiassa työvoimapoliittisiin näkökohtiin.
4567: 
4568:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
4569: 
4570:                                                                  Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
4571:                                         1991 vp -   KK 266                                          3
4572: 
4573: 
4574: 
4575: 
4576:                                     Tili Riksdagens H err Talman
4577: 
4578:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        slutet av detta år, kommer man att kunna erhålla
4579: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      statistikuppgifter om kvotflyktingarnas och asyl-
4580: den 3 oktober 1991 tili vederbörande medlem av      sökandenas (som fått ett jakande beslut) yrkes-
4581: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   bakgrund.
4582: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            Man bör i detta sammanhang konstatera att
4583: mål nr 266:                                         asylsökandena kan beviljas asyl eller uppehålls-
4584:                                                     tillstånd på grund av behov av skydd eller på
4585:          Känner Regeringen tili asylsökande-        grund av humanitära skäl, om de uppfyller de
4586:        nas yrkesbakgrund och på vilket sätt         krav som nämns i 20, 30 eller 31 § utlänningsla-
4587:        lämpar den sig för arbetsmarknaden i         gen. Enligt lagens ordalydelse och motiveringen
4588:        vårt land eller behöver asylsökandena        tilllagen saknar sökandenas yrke eller utbildning
4589:        eventuellt fortbildning?                     betydelse när beslut fattas. När de förenämnda
4590:                                                     lagrummen har stiftats har den bakomliggande
4591:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tanken varit den att Finland för sin del erkänner
4592: anföra följande:                                    sitt internationella ansvar för dem som blir
4593:                                                     förföljda, är i behov av skydd eller behöver hjälp
4594:   För närvarande föreligger det inte statistik-     på grund av humanitära skäl. När invandrare tas
4595: uppgifter om asylsökandenas yrkesbakgrund.          emot är den sökandes yrke eller utbildning
4596: Social- och hälsovårdsministeriet bereder som       däremot ofta av avgörande betydelse, eftersom
4597: bäst ett flyktingregister i samarbete med social-   uppehållstillstånd i allmänhet främst beviljas på
4598: och hälsostyrelsen. När registret tagits i bruk i   basis av arbetskraftspolitiska aspekter.
4599: 
4600:      Helsingfors den 25 oktober 1991
4601: 
4602:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
4603:                         j
4604:                        j
4605:                       j
4606:                      j
4607:                     j
4608:                    j
4609:                   j
4610:                  j
4611:                 j
4612:                j
4613:               j
4614:              j
4615:             j
4616:            j
4617:           j
4618:          j
4619:         j
4620:        j
4621:       j
4622:      j
4623:     j
4624:    j
4625:   j
4626:  j
4627: j
4628:                                                1991 vp
4629: 
4630: 
4631: Kirjallinen kysymys 267
4632: 
4633: 
4634: 
4635: 
4636:                                   Tennilä: Ulkomaisen työvoiman käyttämisestä huvilarakentami-
4637:                                      seen Inarissa
4638: 
4639: 
4640:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4641: 
4642:    Lapissa on herättänyt suurta ihmetystä se,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4643: että Lapin läänin maaherra Asko Oinas, sisäasi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4644: ainministeriön kansliapäällikkö Juhani Perttu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4645: nen, Suomen Pankin johtaja Esko Ollila ja eräät     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4646: muut näkyvät johtohenkilöt ovat valinneet Ina-
4647: riin rakennuttamaosa yhteisen luksushuvilan
4648: rakennusaineet ulkomailta. Kaiken lisäksi huvila              Mitä Hallitus aikoo tehdä sen johdos-
4649: on pystytetty käyttäen ulkomaista työvoimaa ja             ta, että eräät korkeassa asemassa olevat
4650: vieläpä niin, ettei pystytystyön tehneillä puola-          valtion johtohenkilöt ovat rakennutta-
4651: laisilla ole ollut asianmukaisia työlupia raken-           neet Inariin ulkomaisesta materiaalista
4652: nustyötään varten.                                         valmistetun yhteisen luksushuvilan, jon-
4653:     Hallituksen tuleekin puuttua asiaan, koska             ka pystyttäneillä ulkomaalaisilla työnte-
4654: eletään aikaa, jolloin kaikessa tulee suosia oman          kijöillä ei ole ollut asianmukaisia työlu-
4655: maan materiaaleja ja työvoimaa. Myös työlupa-              pia?
4656: asioissa on oltava riittävää tiukkuutta.
4657: 
4658:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1991
4659: 
4660:                                         Esko-Juhani Tennilä
4661: 
4662: 
4663: 
4664: 
4665: 210300M
4666: 2                                        1991 vp -   KK 267
4667: 
4668: 
4669: 
4670: 
4671:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4672: 
4673:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      loin, kun kysymys on enintään kolme kuukautta
4674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kestävästä, ulkomailta maahan tuodun koneen
4675: olette 7 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        tai laitteen asennus-, huolto- tai korjaustyöstä.
4676: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Ulkomaiselta hirsitalon valmistajalta tilatun
4677: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ja maahan osina tuodun rakennuksen pystyttä-
4678: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-       minen ja kokoaminen ei ole ministeriön mää-
4679: sesta kysymyksestä n:o 267:                          räyksen tarkoittamaa työlupavelvollisuudesta
4680:                                                      vapautettua työtä.
4681:            Mitä Hallitus aikoo tehdä sen johdos-        Kun tuli julkisuuteen tieto kysymyksessä
4682:         ta, että eräät korkeassa asemassa olevat     mainitusta rakennushankkeesta sekä siitä, että
4683:         valtion johtohenkilöt ovat rakennutta-       rakennuksen pystyttämistä suorittavilla ulko-
4684:         neet Inariin ulkomaisesta materiaalista      maisilla työntekijöillä ei ollut työlupia, Lapin
4685:         valmistetun yhteisen luksushuvilan, jon-     työvoimapiiristä otettiin yhteyttä rakennutta-
4686:         ka pystyttäneillä ulkomaalaisilla työnte-    jaan ja kehotettiin huolehtimaan työlupa-asioi-
4687:         kijöillä ei ole ollut asianmukaisia työlu-   den asianmukaisesta hoitamisesta.
4688:         pia?                                            Ulkomaalaislain (387/91) ja sen nojalla annet-
4689:                                                      tujen säännösten ja määräysten noudattamista
4690:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavan:        valvovat sisäasiainministerion ulkomaalaiskes-
4691:                                                      kus ja poliisi (73 §). Koska työministeriön saa-
4692:    Työministeriön ulkomaalaisasetuksen (449/         man tiedon mukaan keskusrikospoliisin Lapin
4693: 91) 30 §:n 2 momentin ja 14 §:n 3 momentin           alueyksikkö on käynnistänyt tapauksen tutki-
4694: nojalla antaman määräyksen (M 3/91 TM                mukset, ministeriöllä ei ole aihetta ryhtyä tässä
4695: 4.3.1991) mukaan työlupaa ei vaadita mm. si1-        asiassa toimenpiteisiin.
4696: 
4697:       Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
4698: 
4699:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
4700:                                           1991 vp -   KK 267                                            3
4701: 
4702: 
4703: 
4704: 
4705:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
4706: 
4707:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          långt installations-, service- eller reparations-
4708: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        arbete som gäller en från utlandet importerad
4709: den 7 oktober 1991 tili vederbörande med1em av        maskin eller anordning.
4710: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-        Uppförandet och monteringen av byggnaden,
4711: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade             som beställts från en utländsk tillverkare av
4712: spörsmål nr 267:                                      timmerhus och som hämtats tilllandet i delar, är
4713:                                                       inte sådant, i ministeriets föreskrift avsett arbete
4714:           Vad ämnar Regeringen göra med an-           där arbetarna är befriade från skyldigheten att
4715:        ledning av att vissa högtuppsatta stats-       ha arbetstillstånd.
4716:        anställda personer i ledande ställning har         Då uppgiften om byggnadsprojektet kom tili
4717:        låtit bygga en gemensam lyxvilla av ut-        offentligheten och det blev känt att de utländska
4718:        ländskt materia! i Enare varvid behöriga       arbetarna som uppförde byggnaden inte hade
4719:        arbetstillstånd inte innehafts av de ut-       arbetstillstånd, kontaktade Lapplands arbets-
4720:        ländska arbetstagare som uppfört villan?       kraftsdistrikt byggherren som uppmanades att se
4721:                                                       tili att arbetstillstånden sköttes på behörigt sätt.
4722:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Iakttagandet av utlänningslagen (387/91) och
4723: anföra följande:                                      de stadganden och föreskrifter som givits med
4724:                                                       stöd av denna övervakas av inrikesministeriets
4725:    I enlighet med arbetsministeriets föreskrift (M    utlänningscentral och polisen (73 §). Eftersom
4726: 3/91 AM 4.3.1991) som meddelats med stöd av           centralkriminalpolisens Lapplands distriktsenhet
4727: 30 § 2 mom. och 14 § 3 mom. utlänningsförord-         enligt vad arbetsministeriet erfarit har inlett
4728: ningen (449/91) krävs inget arbetstillstånd bl.a. i   utredningar av fallet, har ministeriet ingen an-
4729: de fall då det är fråga om ett högst tre månader      ledning att vidta åtgärder i saken.
4730: 
4731:       Helsingfors den 30 oktober 1991
4732: 
4733:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
4734:                                                1991 vp
4735: 
4736: Kirjallinen kysymys 268
4737: 
4738: 
4739: 
4740: 
4741:                                   Törnqvist ym.: Suunnitelmista luovuttaa valtion metsiä yksityisille
4742: 
4743: 
4744:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4745: 
4746:     Valtioneuvosto valmistelee lakiesitystä, joka    maatalousyrittäjät turvautumaan normaaliin
4747: mahdollistaa valtion metsien jakamisen viljeli-      sosiaaliturvaan sekä uuden työn hakuun työttö-
4748: jöille korvauksena tuotannosta luopumiseen.          myystilanteissa.
4749: Toteutuessaan suunnitelmat johtavat metsien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4750: omistuksen keskittymiseen ja puun saannin vai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4751: keutumiseen tilanteissa, jolloin metsien myyjillä    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4752: ja omistajilla ei ole yhtenevää käsitystä puun       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4753: hintatasosta. Metsien omistuksen keskittyminen
4754: olisi täten uhka Suomen tärkeimmälle vientiteol-
4755: lisuudelle ja sitä kautta koko maan työllisyydel-              Mihin toimiin Hallitus ryhtyy kohtuu-
4756: le.                                                         hintaisen puun saannin varmistamiseksi
4757:     Yhteisen kansallisvarallisuuden, metsien, ja-           kaikissa tilanteissa ja kilpailun lisäämi-
4758: kaminen yhdelle västöryhmälle loukkaa kansa-                seksi puumarkkinoilla, sekä
4759: laisten yhdenvertaisuutta sekä asettaa eri väestö-             miten Hallitus aikoo taata kansalais-
4760: ryhmät täysin eriarvoiseen asemaan korvattaes-              ten tasavertaisen kohtelun, jos se ryhtyy
4761:  sa työn loppumisesta aiheutuvaa tulojen mene-              jakamaan kansallisvarallisuutta maata-
4762:  tystä. Joutuvathan palkansaajat ja muut kuin               loudenharjoittajille?
4763: 
4764:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1991
4765: 
4766:           Kerttu Törnqvist              Ulpu Iivari                    Matti Luttinen
4767:           Jouni Backman                 Anna-Liisa Kasurinen           Mats Nyby
4768:           Arja Ojala                    Iiris Hacklin                  Liisa Jaakonsaari
4769:           Timo Roos                     Reijo Lindroos                 Marja-Liisa Tykkyläinen
4770:                                         Leena Luhtanen
4771: 
4772: 
4773: 
4774: 
4775: 210300M
4776: 2                                         1991 vp -   KK 268
4777: 
4778: 
4779: 
4780: 
4781:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4782: 
4783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taan metsähallitukselle ja metsähallitus antaa
4784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         etelämpänä olevia pienehköjä alueita vastaavan
4785: olette 3 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-         arvoisen määrän maatilahallitukselle. Koska
4786: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      metsälisäalueet myydään käyvästä hinnasta ja
4787: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kyse on nimenomaan maatilojen rakenteen pa-
4788: Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         rantamiseksi ostettujen alueiden myynnistä, kyse
4789: kysymyksestä n:o 268:                                 ei voi olla kansalaisten epätasa-arvoisesta kohte-
4790:                                                       lusta. Lisäksi on huomattava, että nykyisten
4791:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy kohtuu-       lakien mukaan kuka hyvänsä saa ostaa maati-
4792:        hintaisen puun saannin varmistamiseksi         lan, jos muuttaa sille asumaan.
4793:        kaikissa tilanteissa ja kilpailun lisäämi-        Hallitus on hyvin tietoinen metsäteollisuuden
4794:        seksi puumarkkinoilla, sekä                    vaikeuksista ja kilpailukyvyn puutteesta. Kun
4795:           miten Hallitus aikoo taata kansalais-       kantohinnat ovat noin 15 % metsäteollisuuden
4796:        ten tasavertaisen kohtelun, jos se ryhtyy      kustannuksista, ei metsäteollisuuden kilpailuky-
4797:        jakamaan kansallisvarallisuutta maata-         kyä voida oleellisesti parantaa huomattavalla-
4798:        loudenharjoittajille?                          kaan puun hintojen alentamisella, johon väistä-
4799:                                                       mättömästi liittyy puun tarjonnan supistuminen.
4800:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Kovin halpaa ei Suomessa tuotettu raakapuu
4801: taen seuraavaa:                                       tule olemaan ainakaan verrattuna maihin, joissa
4802:                                                       metsien uudistamisesta ei hakkuun jälkeen huo-
4803:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen        lehdita, kuten meillä varsin intensiivisesti teh-
4804: maataloustuotannon tasapainottamisesta anne-          dään. Sahateollisuuden kilpailukykyyn puun
4805: tun lain muuttamisesta. Sen mukaan maatalous-         hinnalla on selvästi suurempi vaikutus kuin
4806: tuotannosta luopuvalle viljelijälle voidaan myy-      muilla metsäteollisuuden tuotantoaloilla. Metsä-
4807: dä metsää maatilahallituksen hallinnassa olevis-      teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi tulee-
4808: ta maista. Uutta esityksessä nykyiseen maaseu-        kin vaikuttaa kaikkien kustannuserien kehityk-
4809: tuelinkeinolain mukaiseen lisämaan myyntiin           seen vakauttavalla ja tasapuolisella tavalla.
4810: verrattuna on se, että kauppahinta voi jäädä          Tämä voi tapahtua yleisin talouspoliittisin toi-
4811: velaksi. Kyse ei siis ole valtion omaisuuden          menpitein, metsäteollisuuden ja asianomaisten
4812: luovuttamisesta, vaan sen myymisestä. Metsän          järjestöjen välisin sopimuksin sekä yrityskohtai-
4813: myynnillä pyritään maaseudun elinvoimaisuu-           sin toimenpitein.
4814: den ylläpitämiseen maataloustuotantoa vähen-             Hallitus on jatkuvasti yhteydessä puukaupan
4815: nettäessä. Lisämetsän ostomahdollisuudella on         osapuoliin ja seuraa puumarkkinatilanteen ke-
4816: lisäksi tavoitteena lisätä viljelijöiden halukkuut-   hittymistä. Ottaen huomioon, että metsäteolli-
4817: ta luopua maataloustuotannosta. Viljelijöille         suuden viennillä on hyvin suuri paino Suomen
4818: lisäalueeksi myytävä maa on ostettu maatilahal-       kansantalouden tasapainottamisessa, hallitus on
4819: litukselle juuri tätä tarkoitusta varten. Maatila-    valmis neuvotteluihin metsäteollisuuden ja met-
4820: hallituksen hallinnassa on metsä- ja peltomaata       sänomistajien järjestöjen kanssa, jotta puun
4821: tällä hetkellä noin 80 000 hehtaaria. Osa tästä on    hintatasosta syntyisi mahdollisimman pian eri
4822: tarkoitus vaihtaa mm. metsähallituksen kanssa         osapuolten hyväksymä sopimusratkaisu.
4823: siten, että pohjoisessa sijaitsevia alueita anne-
4824: 
4825:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1991
4826: 
4827:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
4828:                                            1991 vp -   KK 268                                            3
4829: 
4830: 
4831: 
4832: 
4833:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
4834: 
4835:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           söder tili ett motsvarande värde åt jordbrukssty-
4836: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         relsen. Eftersom tillskottet av skogsmark sä1js tili
4837: den 3 oktober 1991 tili vederbörande medlem av         gängse pris och det är fråga om försäljning av
4838: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      områden som uttryckligen köpts för att förbättra
4839: dagsman Törnqvist m.fl. undertecknade spörs-           gårdsbruksenheternas struktur, kan det inte vara
4840: mål nr 268:                                            fråga om en ojämlik behandling av medborgar-
4841:                                                        na. Beaktas skall också att det enligt de gällande
4842:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         lagarna är möjligt för vem som helst att köpa en
4843:        ta för att säkra tillgången på virke tili       gårdsbruksenhet och flytta dit.
4844:        skäligt pris i varje situation och för att         Regeringen är väl medveten om skogsbruks-
4845:        öka konkurrensen på virkesmarknaden,            industrins svårigheter och att den inte är konkur-
4846:        samt                                            renskraftig. Då rotpriset utgör ca 15 % av
4847:           hur ämnar Regeringen garantera med-          skogsbruksindustrins kostnader kan skogsin-
4848:        borgarna jämlikhet om den börjar dela ut        dustrins konkurrenskraft inte väsentligt förbätt-
4849:        nationalförmögenhet åt jordbrukarna?            ras, inte ens med en märkbar sänkning av vir-
4850:                                                        kespriserna som oundvikligen är förknippad med
4851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          en minskning av virkesutbudet. Särskilt billigt
4852: anföra följande:                                       kommer inte det råvirke som produceras i Fin-
4853:                                                        land att vara, åtminstone inte jämfört med de
4854:     Regeringen har avlåtit en proposition tili riks-   Iänder där skog inte förnyas efter avverkningen,
4855: dagen med förslag tili ändring av lagen om             som man är mycket angelägen om att göra hos
4856: balansering av lantbruksproduktionen. Enligt           oss. När det gäller konkurrenskraften har priset
4857: propositionen kan skog som innehas av jord-            en mycket större inverkan inom sågindustrin än
4858: bruksstyrelsen säljas åt en odlare som avstår från     inom skogsindustrins övriga produktionsom-
4859: lantbruksproduktionen. Nytt i propositionen            råden. För att skogsindustrins konkurrenskraft
4860: jämfört med försäljning av tillskottsmark enligt       skall kunna förbättras måste utvecklingen av
4861: lantbruksnäringslagen är att marken kan köpas          alla kostnadsposter påverkas på ett stabiliseran-
4862: på skuld. Det är alltså inte fråga om överlåtelse      de och rättvist sätt. Dettakan ske genom allmän-
4863: av statens egendom, utan om dess försäljning.          na ekonomiskpolitiska åtgärder, genom avtal
4864: Avsikten med skogsförsäljningen är att bevara          mellan skogsindustrin och vederbörande organi-
4865: en livskraftig landsbygd när lantbruksproduk-          sationer samt genom företagsvisa åtgärder.
4866: tionen skärs ned. Möjligheten att köpa till-              Regeringen står fortlöpande i kontakt med
4867: skottsskog väntas dessutom leda till att odlarna       parterna inom virkeshandeln och följer med hur
4868: är villigare att avstå från lantbruksproduktio-        situationen utvecklas på virkesmarknaden. Med
4869: nen. Den mark som säljs åt odlarna som till-           beaktande av att skogsindustrins export har
4870: skottsmark har köpts åt jordbruksstyrelsen en-         mycket stor vikt när det gäller att balansera
4871:  kom för detta ändamål. Jordbruksstyrelsen äger        nationalekonomin, är regeringen beredd att för-
4872: för närvarande ca 80 000 hektar skogs- och åker-       handla med skogsindustrin och skogsägarnas
4873:  mark. En del därav skall bytas med bl.a. forst-       organisation så att en av alla parter godkänd
4874:  styrelsen så att områden i norr ges åt forststyrel-   avtalsuppgörelse om virkesprisnivån kan nås så
4875:  sen och forststyrelsen ger mindre områden i           fort som möjligt.
4876: 
4877:      Helsingforsden 4 november 1991
4878: 
4879:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
4880:                                                   1991 vp
4881: 
4882: 
4883: Kirjallinen kysymys 269
4884: 
4885: 
4886: 
4887: 
4888:                                      Laine: Ammattikalastajien toimeentulon turvaamisesta
4889: 
4890: 
4891:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4892: 
4893:     Taloudellisesti tärkeimmän kalalajimme sila-        perustaminen, joka huolehtisi kalansaaliin va-
4894: kan kohdalla esiintyy keväisin suhteellista liika-      rastoinnista, jalostuksesta, kuljetuksesta ja
4895: tuotantoa, jolloin kaikesta silakasta maksettava        markkinoinnista. Näin voitaisiin hävittää "liika-
4896: rehusilakalle määrätty minimihinta ei pysty ta-         tuotanto" lisäämällä varastointimahdollisuuksia
4897: kaamaan kalastajille riittävää toimeentuloa.            sekä taata myös kalastajille riittävän korkea
4898: Samankaltainen on tilanne myös muiden kalala-           tuottajahinta. Samalla voitaisiin suunnitelmam-
4899: jien kohdalla. Kalastajan saama hinta on pieni,         sesti kehittää kotimaisen kalan jalostusmahdolli-
4900: mutta jakeluportaiden kautta vähittäiskaupassa          suuksia ja lisätä tähän saakka käyttämättömien
4901: kuluttajilta perittävä hinta voi olla moninkertai-      kalalajien hyödyntämistä.
4902: nen.                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4903:     Tällaisen tilanteen korjaaminen on mahdollis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4904: ta erilaisilla toimenpiteillä, joista ainakin osavas-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4905: tuu on valtiovallalla. Valtion taholta voitaisiin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4906: maksaa tukea kotimaisen kalan markkinointiin.
4907:  Myös korkotuen käyttö pyyntivälineiden han-
4908:  kinnassa keventäisi kalastajien taloudellista                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4909:  taakkaa. Samoin kalataloudellisiin rakentamis-                siin riittävän toimeentulon turvaamiseksi
4910: ja kunnostamishankkeisiin, mm. Tuomaraisten                    ammattikalastajille ja kotimaisen kalan
4911:  kalasataman rakentamiseen, käytettävien varo-                 käytön turvaamiseksi mm. perustamalla
4912: jen lisääminen edistäisi kalastajien elinkeinon ja             kotimaisen kalansaanuin varastoinnista,
4913:  ammatin harjoittamista.                                       jalostuksesta, kuljetuksesta ja markki-
4914:     Eräänä varteenotettavana mahdollisuutena                   noinnista vastaava valtionyritys?
4915:  tulisi ottaa huomioon sellaisen valtionyrityksen
4916: 
4917:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1991
4918: 
4919:                                                 Ensio Laine
4920: 
4921: 
4922: 
4923: 
4924: 210300M
4925: 2                                        1991 vp -   KK 269
4926: 
4927: 
4928: 
4929: 
4930:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4931: 
4932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       projektin hyväksytyistä kustannuksista valtion-
4933: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        apuna 50 %. Tavoitteet ovat samat kuin silakka-
4934: olette 4 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        projektissa: parantaa kirjolohen arvostusta ja
4935: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lisätä sen kulutusta.
4936: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Kysymyksessä ehdotetaan, että kalastuselin-
4937: Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       keinon asemaa voitaisiin helpottaa erilaisilla
4938: sestä n:o 269:                                       tukijärjestelmillä, joista mainitaan mm. rehusila-
4939:                                                      kan minimihinta, markkinointituki, korkotuki,
4940:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kalasatamien rakentamistuki ja valtion "kalava-
4941:        siin riittävän toimeentulon turvaamiseksi     raston" perustaminen. Tämä valtionyritys vas-
4942:        ammattikalastajille ja kotimaisen kalan       taisi kotimaisen kalansaaliin varastoinnista, ja-
4943:        käytön turvaamiseksi mm. perustamalla         lostuksesta, kuljetuksesta ja markkinoinnista.
4944:        kotimaisen kalansaanuin varastoinnista,          Kalastuksen tukijärjestelmistä puhuttaessa on
4945:        jalostuksesta, kuljetuksesta ja markki-       todettava, että rehukalan minimihinnasta on
4946:        noinnista vastaava valtionyritys?             luovuttu kalastustulolain (1157/88) mukaisissa
4947:                                                      neuvotteluissa tehdyn yksimielisen päätöksen
4948:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jälkeen kuluvana vuonna. Ammattikalastajien
4949: vasti seuraavaa:                                     järjestö on ollut näissä neuvotteluissa mukana.
4950:                                                         Markkinointitukea on suoritettu edellä aikai-
4951:    Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan         semmin kerrotulla tavalla yhteistyössä kalata-
4952: kuuluu keskeisesti kotimaisen kalan, niin luon-      louden järjestöjen kanssa toteutetuissa projek-
4953: nonkalan kuin viljellynkin kalan, käytön lisää-      teissa.
4954: miseen tähtäävät toimenpiteet. Vuoden 1990              Korkotuen maksamista varten on säädetty
4955: alkupuolelta lähtien on ensin valmisteltuja sitten   laki kalatalouden korkotukilainoista (1176), joka
4956: toteutettu nk. "Merisilakka-projektia", jonka        on ollut voimassa 15 vuoden ajan.
4957: tarkoituksena on ollut parantaa silakan arvos-          Kalasatamien rakentamisessa on jo vuosi-
4958: tusta sekä lisätä silakan käyttöä sekä kotitalouk-   kymmeniä voitu käyttää yhteiskunnan tukea.
4959: sissa että suurtalouksissa. Parhaillaan on menos-    Kalasatamaverkoston ajanmukaistamiseksi on
4960: sa suurkeittiöihin kohdistuva vaihe. Jo nyt voi-     v. 1988 valmistunut suunnitelma, jonka toteutta-
4961: daan sanoa, että kampanjointi on omalta osal-        minen etenee suunnitelman mukaan.
4962: taan lisännyt silakan käyttöä ihmisravinnoksi.          Kysymystä valtion kalastus- ja jalostusyrityk-
4963:    Ministeriön ja projektissa mukana olevien         sen perustamisesta on myös aikoinaan tutkittu,
4964: muiden rahoittajatahojen (Suomen Ammattika-          eikä sitä ole pidetty erityisen onnistuneena aja-
4965: lastajaliitto, Elintarviketeollisuusliitto ja Suo-   tuksena. Maassamme on riittävästi varastointiti-
4966: men Kalakauppiasliitto) tavoitteena on saada         laa, jalostuskapasiteettia ja kuljetuskalustoa,
4967: aikaan vakaasti ja jatkuvasti nouseva kotimaisen     joten valtion mukaantuloa kalatalousyrittäjäksi
4968: kalan kulutus. Arvioiden mukaan silakan mene-        ei erityisemmin voi pitää tarpeellisena.
4969: kin edistäminen lisäisi myös kiinnostusta ja kulu-      Silakkasaaliiden vaihtelu ja suursaaliiden
4970: tusta muihin kotimaisiin luonnonkaloihin näh-        ajoittuminen lyhyeen ajanjaksoon huhti-kesä-
4971: den.                                                 kuuhun on alalla tiedostettu kysymys, jonka
4972:    Vastaavanlainen projekti on hiljattain aloitet-   ratkaiseminen kalaa pelkästään varastoimaHa ei
4973: tu kirjolohta koskien. Tässä markkinointipro-        ole mahdollista, koska kotimainen kalankysyntä
4974: jektissa päävastuu on kirjolohen viljelijöiden       on kuitenkin rajallista ja tulee suhteellisen hyvin
4975: järjestöllä, Suomen Lohenkasvattajain Liitto         täytetyksi kotimaisen kalastuksen saaliiden avul-
4976: ry:llä. Maa- ja metsätalousministeriö suorittaa      la lähes ympäri vuoden.
4977: 
4978:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
4979: 
4980:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
4981:                                         1991 vp -   KK 269                                           3
4982: 
4983: 
4984: 
4985: 
4986:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4987: 
4988:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        samma som i strömmingsprojektet, nämligen att
4989: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      förbättra uppskattningen av regnbågslaxen och
4990: den 4 oktober 1991 tili vederbörande medlem av      öka konsumtionen av densamma.
4991: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       1 spörsmålet har föreslagits att fiskerinäring-
4992: dagsman Laine undertecknade spörsmål nr 269:        ens ställning kunde underlättas medels olika
4993:                                                     stödsystem. Av sådana nämns bl.a. minimipris
4994:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för       på foderströmming, stöd för marknadsföring,
4995:        tryggande av en tillräck1ig utkomst för      räntestöd, stöd för byggande av fiskehamnar och
4996:        yrkesfiskarna och tryggande av använd-       grundande av ett statligt "fisklager". Detta stats-
4997:        ning av inhemsk fisk bl.a. genom att         företag skulle svara för upplagring, förädling,
4998:        grunda ett statligt företag för skötande     transport och marknadsföring av den inhemska
4999:        av lagring, förädling, transport och mark-   fiskfångsten.
5000:        nadsföring av den inhemska fiskfångs-            1 samband med dryftande av stödsystemen för
5001:        ten?                                         fisket bör konstateras, att vid de förhandlingar
5002:                                                     som förts enligt fiskeriinkomstlagen (1157/88)
5003:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       har enhälligt beslut fattats om att man under
5004: anföra följande:                                    innevarande år avstår från minimipris på foder-
5005:                                                     fisk. Yrkesfiskarnas organisation har tagit del i
5006:     Jord- och skogsbruksministeriets verksam-       dessa förhandlingar.
5007: hetsområde omfattar centralt åtgärder som syf-          Marknadsföringsstöd har erlagts i samband
5008: tar till ökad användning av inhemsk såväl vild      med genomförda projekt i samarbete med orga-
5009: fisk som odlad fisk. Ånda sedan förra delen av år   nisationerna inom fiskerihushållningen och på
5010: 1990 har först förberetts och sedan genomförts      det sätt som beskrivits ovan.
5011: ett s.k. "Havsströmmingsprojekt" som haft som           För erläggande av räntestöd har stiftats lagen
5012: syfte att förbättra uppskattningen av ström-        om räntestöd för fiskfångst (1/76) som varit
5013: mingen och att leda tili ökad användning av         gällande i 15 års tid.
5014: strömming såväl i privatkosthållen som i storkö-        För byggande av fiskehamnar har samhällets
5015: ken. För närvarande pågår det skede som är          stöd kunnat disponeras redan i tiotals år. För
5016: inriktat på storköken. Redan nu kan sägas, att      modernisering av fiskehamnarna har år 1988
5017: kampanjen för sin del har ökat användningen av      färdigställts en pian och genomförandet av den-
5018: strömming som människoföda.                         na framskrider planenligt.
5019:     Ministeriet och de andra instanser som deltar       Frågan angående grundande av ett statligt
5020: i finansieringen av projektet (Finlands Yrkesfis-   fiskeri- och förädlingsföretag har också i tiden
5021: karförbund, Livsmedelsindustriförbundet och         undersökts, men har inte bedömts vara en sär-
5022: Finlands Fiskhandlarförbund) har som mål att        deles lyckad tanke. 1 vårt land finns tillräckligt
5023: åstadkomma att fiskkonsumtionen ökar stadigt        lagringsutrymmen, förädlingskapacitet och
5024: och fortlöpande. Bedömningar går ut på att          transportmaterial. Man kan därför inte anse det
5025: befrämjande av avsättningen av strömming            vara särdeles behövligt att staten etablerar sig
5026: också skulle öka intresset för och konsumtionen     som fiskeriföretagare.
5027: av annan inhemsk vild fisk.                             Att strömmingsfångsterna varierar och att
5028:     Ett liknande projekt har nyligen startats i     storfångsterna infaller under en kort period i
5029: fråga om regnbågslaxen. 1 detta marknads-           april-juni är en inom branschen välbekant fråga.
5030: föringsprojekt ankommer huvudansvaret på            Att lösa denna genom enbart upplagring av fisk
5031: regnbågsuppfödarnas organisation, Finlands          är inte möjligt, ty den inhemska efterfrågan på
5032:  Laxodlarförbund r.f. Jord- och skogsbruksmi-       fisk är dock begränsad och den blir rätt väl
5033:  nisteriet erlägger som statsbidrag 50 % av pro-    tillfredsställd närapå året runt med hjälp av de
5034: jektets godkända kostnader. Målen är här de-        fångster det inhemska fisket landar.
5035: 
5036:      Helsingfors den 30 oktober 1991
5037: 
5038:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5039: 1
5040: 1
5041:  1
5042:  1
5043:   1
5044:   1
5045:    1
5046:    1
5047:     1
5048:     1
5049:      1
5050:      1
5051:       1
5052:       1
5053:        1
5054:        1
5055:         1
5056:         1
5057:          1
5058:          1
5059:                                                 1991 vp
5060: 
5061: 
5062: Kirjallinen kysymys 270
5063: 
5064: 
5065: 
5066: 
5067:                                    UkkoJa: Raideliikennettä koskevien vahingonkorvaussäännösten
5068:                                       uudistamisesta
5069: 
5070: 
5071:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5072: 
5073:   Kuluttajien vakuutustoimistossa on ollut            erilaista kuin rautatieliikenne vuonna 1898, jol-
5074: ~äsiteltävänä useita raitiovaunuissa tai metroju-     loin laki on säädetty. Laki ei siis voi vastata
5075: 11issa sattuneita tai niiden aiheuttamia vahinko-     nykyisen liikenteen tarpeita. Liikennevakuutus
5076: ja. Näihin vahinkoihin sovelletaan lakia rauta-       olisi tähän sopivampi.
5077: tien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5078: :19.2.1898/8). Vahingon kärsinyt saa korvauk-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5079: ;en vain, jos hän voi osoittaa "rautatien haltijan"   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5080: tuottamuksellaan aiheuttaneen vahingon. Kun           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5081: )n kysymyksessä raitiotievaunu tai metrojuna,
5082: luottamuksen osoittaminen saattaa olla vaikeaa.                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5083: Usein on vaikea löytää todistajia jälkeenpäin,               lain rautatien käytöstä johtuvan vahin-
5084: ~oska suomalainen matkustaja ei yleensä ilmoit-              gon vastuusta (19.2.1898/8) uudistami-
5085: taudu todistajaksi. Vahingon kärsinyt ei aina voi            seksi tai siirtämiseksi liikennevakuutuk-
5086: ~ikä pysty jäämään todistajia kyselemään.                    sen piiriin?
5087:     Tämän päivän kaupunkiliikenne on aivan
5088: 
5089:   Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1991
5090: 
5091:                                           Tuulikki Ukkola
5092: 
5093: 
5094: 
5095: 
5096: 210300M
5097: 2                                       1991 vp -   KK 270
5098: 
5099: 
5100: 
5101: 
5102:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5103: 
5104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      esimerkiksi jalankulkija vammautuu jäätyään
5105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       raitiovaunun alle, hän saa korvauksen vain, jos
5106: olette 4 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       hän voi osoittaa raitiovaunun olleen syypää
5107: jeenne n:o 937 ohella toimittanut valtioneuvos-     onnettomuuteen. Moottoriajoneuvon alle jää-
5108: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      dessään jalankulkija saa korvauksen ajoneuvon
5109: sanedustaja Tuulikki Ukkolan näin kuuluvasta        liikennevakuutuksesta, vaikka kukaan ei henki-
5110: kirjallisesta kysymyksestä n:o 270:                 lökohtaisesti ole korvausvelvollinen vahingosta.
5111:                                                     Tämänkaltaisia sattumanvaraisia eroja liikenne-
5112:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       onnettomuuden uhrin asemassa ei voida pitää
5113:        lain rautatien käytöstä johtuvan vahin-      perusteltuina. Jalankulkijan onnettomuusriski
5114:        gon vastuusta (19.2.1898/8) uudistami-       on kaupunkiliikenteessä suuri, ja vähäinenkin
5115:        seksi tai siirtämiseksi liikennevakuutuk-    varomattomuus tai tarkkaamattomuus voi joh-
5116:        sen piiriin?                                 taa vakaviin seuraamuksiin.
5117:                                                        Omaisuusvahingoissa eivät korvausjärjestel-
5118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mien erot sen sijaan ole merkittäviä.
5119: vasti seuraavaa:                                       Epäkohdan korjaamiseksi voitaisiin rautatien
5120:                                                     käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annettua
5121:    Vaikka rautatienkäytöstä johtuvan vahingon       lakia muuttaa esimerkiksi siten, että muutkin
5122: vastuusta annettu laki on hyvin vanha, ovat lain    kuin matkustajille sattuneet henkilövahingot
5123: korvausperiaatteet keskeisiltä osiltaan edelleen    kuuluisivat tuottamuksesta riippumattoman
5124: ajanmukaiset. Rautatien haltijan vastuu on          vastuun piiriin. Liikennevakuutuslain sovelta-
5125: useissa tapauksissa tuottamuksesta riippuma-        misalan laajentaminen raitiotieliikenteeseen saat-
5126: tonta. Ankaran vastuun piiriin kuuluvat muun        taa myös olla käyttökelpoinen ratkaisuvaihtoeh-
5127: muassa matkustajaa kohdanneet henkilövahin-         to. Raitiovaunun käyttäminen liikenteeseen on
5128: got sekä rautatienkäytöstä johtuneiden onnetto-     siinä määrin rinnastettavissa moottoriajoneuvon
5129: muuksien kuten tulipalon, kiskoilta suistumisen     käyttämiseen, että vakuuttamisvelvollisuuteen ja
5130: ja junien yhteentörmäyksen yhteydessä synty-        korvausvastuuseen voitaneen soveltaa samoja
5131: neet omaisuusvahingot Muiden vahinkojen             periaatteita kuin moottoriajoneuvoihin. Liiken-
5132: osalta rautatien haltijan korvausvastuu on sen      nevakuutuslaki ei sen sijaan samalla tavoin so-
5133: sijaan yleensä tuottamusperusteinen.                veltuisi junaliikenteeseen tai metroliikenteeseen,
5134:    Raitiovaunut ovat muun kaupunkiliikenteen        koska metroliikenne on kokonaan ja junaliiken-
5135: joukossa samanveroinen vaaratekijä kuin liiken-     nekin pääosin muusta liikenteestä erillistä.
5136: nevakuutuksen piiriin kuuluvat moottoriajoneu-         Oikeusministeriö ryhtyy yhteistyössä sosiaali-
5137: vot Erityisesti kaupunkiliikenteessä voivat rau-    ja terveysministeriön kanssa selvittämään tar-
5138: tatievastuun ja liikennevakuutuksen erilaiset       koituksenmukaisinta tapaa kysymyksessä ilmi
5139: korvausjärjestelmät johtaa vahinkoa kärsineen       tulleen epäkohdan poistamiseksi.
5140: kannalta kohtuuttamaankin lopputulokseen. Jos
5141: 
5142:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1991
5143: 
5144:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
5145:                                            1991 vp -   KK 270                                          3
5146: 
5147: 
5148: 
5149: 
5150:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5151: 
5152:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            spårvagn och skadas, får han ersättning för detta
5153: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          endast om han kan påvisa att spårvagnen var
5154: )37 av den 4 oktober 1991 tili vederbörande            skyldig tili olyckan. En fotgängare som blir
5155: nedlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      under ett motorfordon får ersättning av fordo-
5156: ie av riksdagsman Tuulikki Ukkola underteck-           nets trafikförsäkring även om ingen personligen
5157: lade spörsmål nr 270:                                  är skyldig att betala skadestånd. Sådana slump-
5158:                                                        mässiga skillnader i trafikolycksoffrets stälining
5159:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         kan inte anses motiverade. 1 stadstrafiken löper
5160:        ta för att revidera lagen angående ansva-       en fotgängare stor risk att råka ut för en olycka
5161:        righet för skada i följd av järnvägsdrift       och redan en obetydlig ovarsamhet och oupp-
5162:        (19.2.1898/8) elier för att införliva den       märksamhet kan ha allvarliga konsekvenser.
5163:        med trafikförsäkringen?                            Skillnaderna i ersättningssystemen beträffan-
5164:                                                        de egendomsskador är däremot inte stora.
5165:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt              F ör att avhjälpa missförhållandet kunde lagen
5166: 'öljande:                                              angående ansvarighet för skada i följd av järn-
5167:                                                        vägsdrift ändras t.ex. så att också andra person-
5168:    Fastän lagen angående ansvarighet för skada         skador än sådana som drabbar passagerare
5169:  följd av järnvägsdrift är mycket gamma!, är de        skulle falla inom ramen för ansvarighet oberoen-
5170: ;entrala delarna av ersättningsgrunderna i lagen       de av vållande. Ett annat användbart alternativ
5171: 'ortfarande tidsenliga. Järnvägsinnehavarens           för att lösa frågan kunde vara att utvidga trafik-
5172: msvar är i de flesta fali oberoende av våliande.       försäkringslagens tiliämpningsområde så att det
5173: [nom ramen för strikt ansvar falier bl.a. person-      omfattar också spårvägstrafiken. Användningen
5174: ;kador som förorsakas passagerarna samt                av spårvagnar i trafiken motsvarar i så hög grad
5175: )lyckshändelser tili följd av järnvägsdriften, t.ex.   användningen av motorfordon att samma prin-
5176: ~gendomsskador som har uppstått tili följd av          ciper beträffande försäkringsplikt och ersätt-
5177: ~ldsvåda, urspårning elier tågkoliision. 1 fråga       ningsansvar kunde tiliämpas på dem som på
5178: )m övriga skador grundar sigjärnvägsinnehava-          motorfordon. Däremot kan trafikförsäkringsla-
5179: ·ens ansvar däremot i alimänhet på våliande.           gen inte på samma sätt tillämpas på tågtrafiken
5180:    1 stadstrafiken är spårvagnarna en riskfaktor       elier metrotrafiken, eftersom metrotrafiken helt
5181: Jå samma sätt som de motorfordon som omfat-            och tågtrafiken i huvudsak är skilda från den
5182: :as av trafikförsäkringen. 1 synnerhet i stadstra-     övriga trafiken.
5183: 'iken kan skillnaderna i ersättningsystemen inom          Justitieministeriet kommer i samarbete med
5184:  ärnvägsansvaret och trafikförsäkringen leda tili      social- och hälsovårdsministeriet att reda ut det
5185: ~esultat som ur den skadelidandes synpunkt är          ändamålsenligaste sättet att avhjälpa det miss-
5186: )fimliga. Om t.ex. en fotgängare blir under en         förhållande som spörsmålet har påvisat.
5187: 
5188:      Helsingfors den 22 oktober 1991
5189: 
5190:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
5191:                                                  1991 vp
5192: 
5193: 
5194: Kirjallinen kysymys 271
5195: 
5196: 
5197: 
5198: 
5199:                                     Hassi: Asunto-osakeyhtiöiden verotuksen helpottamisesta
5200: 
5201: 
5202:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5203: 
5204:     Veronmaksajain Keskusliiton mukaan maam-           turhaa työtä, eli arviolta 42 000 veroilmoituksen
5205: me 45 000 asunto-osakeyhtiöstä maksaa valti-           laatiminen ja tarkastaminen, jos asunto-osake-
5206: olle veroa vajaat 3 000. Veron tuotto on noin          yhtiöiden verotusta muutetaan siten, että ainoas-
5207: 10 miljoonaa markkaa.                                  taan ne yhtiöt, joilla on muita tulonlähteitä kuin
5208:     Suurimmassa osassa asunto-osakeyhtiöitä            yhtiövastikkeet, joutuvat tekemään veroilmoi-
5209: osakkaiden maksamat yhtiövastikkeet ovat ai-           tuksen. Muut voivat lähettää verotoimistoon
5210: noa tulonlähde. Jos tällainen yhtiö joutuu mak-        kaavakkeen, jossa todetaan, että muita kuin
5211: samaan veroa, kyse on yksinomaan tilinpäätök-          vastiketuloja ei ole. Kirjanpitovelvollisuuteen
5212: sen ja veroilmoituksen Iaatijan taitamattomuu-         tällaisen muutoksen ei tarvitse vaikuttaa.
5213: desta. En pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5214: asunto-osakeyhtiöissä joudutaan perehtymään            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5215: yhtiöverotuksen ja tilinpäätösten knoppologiaan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5216: tai maksamaan ulkopuoliselle asiantuntijalle           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5217: yksinomaan sen vuoksi, että voitaisiin välttyä
5218: maksamasta veroa osakkailta kerätyistä varois-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5219: ta.                                                           asunto-osakeyhtiöiden verotuksen muut-
5220:     Veroa maksavista asunto-osakeyhtiöistä val-               tamiseksi siten, että verosta ja veroilmoi-
5221: taosa lienee sellaisia, joilla on vuokratuloja kiin-          tuksen laatimisvelvollisuudesta vapaute-
5222: teistössä sijaitsevista liikehuoneistoista. Verotoi-          taan ne yhtiöt, joilla ei ole muuta tuloa
5223: mistoilta ja myös asunto-osakeyhtiöiltä säästyy               kuin osakkaiden maksamat vastikkeet?
5224: 
5225:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1991
5226: 
5227:                                                Satu Hassi
5228: 
5229: 
5230: 
5231: 
5232: 210300M
5233: 2                                        1991 vp -   KK 271
5234: 
5235: 
5236: 
5237: 
5238:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5239: 
5240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       söjen verotustyöryhmä, joka jätti mmstwnsa
5241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        (VM 1991:13) valtiovarainministeriölle 20 päivä-
5242: olette 4 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        nä kesäkuuta 1991. Työryhmä totesi, että työ-
5243: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     määräänja erityisesti verotustyön kustannuksiin
5244: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      verrattuna asuntoyhteisöisiä kertyvien verotulo-
5245: Satu Hassin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      jen määrä on vähäinen. Verotuloja vähentää
5246: myksestä n:o 271:                                    lis_äksi edelleen valtion tuloveroprosentin alene-
5247:                                                      mmen.
5248:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            Työryhmä ei toteamuksestaan huolimatta
5249:        asunto-osakeyhtiöiden verotuksen muut-        kuitenkaan päätynyt ehdottamaan vero- tai edes
5250:        tamiseksi siten, että verosta ja veroilmoi-   ilmoittamisvelvollisuudesta vapauttamista, kos-
5251:        tuksen laatimisvelvollisuudesta vapaute-      ka asuntoyhteisöjen verokohtelun muuttaminen
5252:        taan ne yhtiöt, joilla ei ole muuta tuloa     tai ilmoittamisvelvollisuudesta vapauttaminen
5253:        kuin osakkaiden maksamat vastikkeet?          saattaisi avata mahdollisuudet hankalasti val-
5254:                                                      vottaviin väärinkäytöksiin. Verosta vapaalle
5255:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yhteisölle voitaisiin ohjata muitakin kuin vero-
5256: vasti seuraavaa:                                     vapaiksi tarkoitettuja tuloja ja menot taas koh-
5257:                                                      dentaa sinne, missä ne ovat vähennyskelpoisia.
5258:    Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä sekä osuus-    Verovalvonta olisi vaikeaa, koska asuntoyhtei-
5259: kuntia oli vuoden 1991 alussa noin 70 000.           söjen lukumäärä on suuri. Väärinkäytästen estä-
5260: Asunto-osakeyhtiöitä määrästä on noin 95 pro-        minen edellyttäisi siten joka tapauksessa jonkin-
5261: senttia. Asuntoyhteisöille maksuunpantiin vuo-       laisten kontrollitietojen keräämistä, joten ilmoit-
5262: delta 1989 tuloveroja 294 miljoonaa markkaa.         tamisvelvollisuudesta vapauttaminen ei johtaisi
5263: Valtionveroa tästä oli 73 miljoonaaja kunnallis-     toivottuun verotusmenettelyn yksinkertaistumi-
5264: ja kirkollisveroa 221 miljoonaa markkaa. Val-        seen. Osakkeiden verotusarvolaskentaa varten
5265: tion tuloveroa maksoi 5 122 ja kunnallisveroa        on lisäksi saatava tietyt perusilmoitukset. Asun-
5266: 14 731 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä. Asun-      toyhteisö olisi vero- ja ilmoittamisvelvollisuuden
5267: to- ja kiinteistöyhteisöjen kunnallisverosta suu-    supistamisesta huolimatta edelleen myös kirjan-
5268: rin osa johtui kiinteistötulon harkintaverotuk-      pitovelvollinen, joten verokohtelun muuttamista
5269: sesta. Harkintaverotus tulee kysymykseen niissä      ei pidetty vieläkään tarkoituksenmukaisena.
5270: yhtiöissä, joissa asumiskäytön osuus rakennuk-           Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tulovero- ja
5271: sen pinta-alasta alittaa 80 prosenttia. Kuten        ilmoittamisvelvollisuuden laajuutta on kuitenkin
5272: kysymyksessä todetaan, tavallinen asuntoyhtei-       hyvinkin perusteltua tarkastella uudelleen, kun
5273: sö ei yleensä maksa veroa.                           siirtyminen kiinteistöverotukseen on ajankoh-
5274:    Tavanomaisessa asumiskäytössä olevien asun-       taista. Hallitusohjelman mukaan asuntotulon
5275: toyhteisöjen vapauttamista verosta ja ilmoitta-      verotus, kiinteistötulon harkintaverotus ja katu-
5276: misvelvollisuudesta on pohdittu useassa eri yh-      maksu korvataan tällä hallituskaudella kiin-
5277: teydessä. Viimeksi asiaa tarkasteli asuntoyhtei-     teistöverolla.
5278:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1991
5279: 
5280:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5281:                                         1991 vp -   KK 271                                           3
5282: 
5283: 
5284: 
5285: 
5286:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5287: 
5288:       I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     taterade att de skatteinkomster som inflyter från
5289: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse         bostadssamfund är små i jämförelse med den
5290: av den 4 oktober 1991 tili vederbörande med1em      arbetsmängd och i synnerhet de kostnader som
5291: av statsrådet översänt avskrift av följande av      beskattningsarbetet medför. Skatteinkomsterna
5292: riksdagsman Satu Hassi undertecknade spörs-         kommer dessutom att minska ytterligare som en
5293: mål nr 271:                                         följd av sänkningen av statens inkomstskatte-
5294:                                                     procentsats.
5295:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Trots sitt konstaterande beslutade arbets-
5296:        ta för ändrande av beskattningen för bo-     gruppen dock inte föreslå att bostadssamfund
5297:        stadsaktiebolag så att bolag som inte har    befrias från skatte- elier ens uppgiftsskyldighet,
5298:        andra inkomster än vederlag som betalas      eftersom en ändring av den skattemässiga be-
5299:        av aktieägarna befrias från skatt och        handlingen eller ett slopande av uppgiftsskyldig-
5300:        deklarationsskyldighet?                      heten kan medföra övervakningssvårigheter
5301:                                                     samt möjligheter tili missbruk. Ä ven andra in-
5302:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       komster än sådana som är avsedda att vara
5303: anföra följande:                                    skattefria skulie kunna överföras tili ett samfund
5304:                                                     som är befriat från skatt, och utgifter skulle
5305:     I början av år 1991 fanns det ca 70 000         kunna kanaliseras så att de är avdragsgilia.
5306: bostads- och fastighetsaktiebolag samt andels-      Eftersom antalet bostadssamfund är stort skulle
5307: lag. Av denna mängd utgör bostadsaktiebolagen       övervakningen av beskattningen vara besvärlig.
5308: ca 95 %. För år 1989 debiterades bostadssam-        Förhindrandet av missbruk skulle således under
5309: fund 294 milj. mk i inkomstskatt. Av denna          alla omständigheter förutsätta någon form av
5310: summa utgjorde statsskatten 73 milj. mk och         insamling av kontrolluppgifter, varför ett be-
5311: kommunal- och kyrkoskatten 221 milj. mk.            friande från uppgiftsskyldighet alltså ändå inte
5312: Antalet bostads- och fastighetsaktiebolag som       skulie leda tili den önskade förenklingen av
5313: betalade inkomstskatt tili staten var 5 122 och     beskattningsförfarandet. Vissa basuppgifter be-
5314: antalet sådana bolag som betalade kommunal-         hövs dessutom för beräkning av aktiernas be-
5315: skatt var 14 731. Av den kommunalskatt som          skattningsvärde. Bostadssamfunden skulle obe-
5316: bostads- och fastighetssamfund betalade föran-      roende av en begränsning av skatte- och upp-
5317: leddes största delen av sådan beskattning enligt    giftsskyldigheten fortsättningsvis också vara
5318: prövning som gällde fastighetsinkomst. Beskatt-     bokföringsskyldiga, och sålunda kunde en änd-
5319: ning enligt prövning är aktuell i bolag, där den    ring av den skattemässiga behandlingen fort-
5320: del av byggnadens yta som är avsedd för bo-         farande inte anses vara ändamålsenlig.
5321: stadsändamål är under 80 %. Såsom i spörsmålet         När en övergång tili fastighetsbeskattning blir
5322: konstateras, betalar ett vanligt bostadssamfund i   aktueli, är det dock väl motiverat att på nytt
5323: alimänhet inte skatt.                               granska omfattningen av bostads- och fastig-
5324:     Frågan om befriande av bostadssamfund vil-      hetsbolagens inkomstskatte- och uppgiftsskyl-
5325: kas syfte är vanligt boende från skatt och upp-     dighet. Beskattningen av bostadsinkomst, den
5326:  giftssky1dighet har dryftats i många olika sam-    beskattning enligt prövning som gäller inkomst
5327: manhang. Senast granskades frågan av bostads-       från fastighet samt gatuavgiften skall enligt rege-
5328:  samfundens beskattningsarbetsgrupp, som av-        ringsprogrammet under denna regeringsperiod
5329:  gav sin promemoria (FM 1991:13) tili finansmi-     ersättas med fastighetsskatt.
5330:  nisteriet den 20 juni 1991. Arbetsgruppen kons-
5331:      Helsingfors den 5 november 1991
5332: 
5333:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
5334: 1
5335: 1
5336:  1
5337:   1
5338:   1
5339:    1
5340:     1
5341:     1
5342:      1
5343:       1
5344:       1
5345:        1
5346:         1
5347:         1
5348:          1
5349:           1
5350:           1
5351:            1
5352:             1
5353:             1
5354:              1
5355:               1
5356:               1
5357:                1
5358:                 1
5359:                 1
5360:                  1
5361:                   1
5362:                   1
5363:                    1
5364:                                                  1991 vp
5365: 
5366: Kirjallinen kysymys 272
5367: 
5368: 
5369: 
5370: 
5371:                                     Ala-Nissilä: Kesantopalkkioiden maksatuksen nopeuttamisesta
5372: 
5373: 
5374: 
5375:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5376: 
5377:     Kesantopalkkioiden maksatus viljelijöille on       tavuus- ja rahoitusongelmat ovat hyvin huoles-
5378: viivästynyt asetetusta aikataulusta. Osa viljeli-      tuttavasti lisääntyneet taloudellisen tilanteen
5379: jöistä on saanut palkkionsa, mutta osan viljeli-       johdosta ja ylituotannon markkinointiin liitty-
5380: jöistä palkkion maksatus on viivästymässä pa-          vien maatalouspoliittisten ratkaisujen takia,
5381: himmassa tapauksessa loppuvuoteen tai jopa             kesannointipalkkioiden mahdollisimman nopea
5382: ensi vuoden puolelle. Esimerkiksi Turun maa-           maksatus on välttämätöntä. Erityisesti on syytä
5383: seutupiirissä on lähetetty kuntiin kirje, jossa        korostaa, että tilapäisen luoton ottaminen on
5384: pyydetään keskeyttämään kesantopalkkioiden             nykyisen sietämättömän korkean korkotason
5385: maksatus.                                              johdosta erityisen epäedullista.
5386:     Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa ja en-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5387: simmäisessä lisämenoarviossa olleet määrärahat         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5388:  kesannointipalkkioihin ovat osoittautuneet riit-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5389: tämättömiksi. Toisessa lisämenoarviossa, joka          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5390: on vasta nyt tullut eduskunnan käsittelyyn, on
5391:  tarkoitukseen osoitettu lisämääräraha.                           Mihin toimenpiteisiin ja järjestelyihin
5392:     Kesannointipalkkioiden viivästys osittainkin                Hallitus aikoo ryhtyä kesantopalkkioi-
5393:  asettaa viljelijät eriarvoiseen asemaan. Nykyises-             den maksamiseksi mahdollisimman no-
5394:  sä tilanteessa, jos viljelijöiden tuotannon kannat-            peasti kaikille palkkioon oikeutetuille?
5395: 
5396:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1991
5397: 
5398:                                             Olavi Ala-Nissilä
5399: 
5400: 
5401: 
5402: 
5403:  210300M
5404: 2                                      1991 vp -   KK 272
5405: 
5406: 
5407: 
5408: 
5409:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5410: 
5411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     30.32.41 varatusta siirtomäärärahasta. Koska
5412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kyseessä ei ole arviomääräraha, valtioneuvosto
5413: olette 4 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-      ei voi ylittää sitä. Kuluvan vuoden toisessa
5414: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   lisämenoarvioesityksessä, joka annettiin edus-
5415: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    kunnalle 27.9.1991, tasapainottamiseen on esi-
5416: Ala-Nissilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   tetty lisää 90 miljoonaa markkaa kesannoimis-
5417: myksestä n:o 272:                                  palkkioiden maksamista varten. Ne viljelijät,
5418:                                                    jotka eivät ole vielä saaneet palkkiotaan, saavat
5419:          Mihin toimenpiteisiin ja järjestelyihin
5420:                                                    sen heti sen jälkeen, kun toinen lisämenoarvio
5421:        Hallitus aikoo ryhtyä kesantopalkkioi-
5422:                                                    on hyväksytty ja allekirjoitettu. Lisäbudjetin
5423:        den maksamiseksi mahdollisimman no-
5424:        peasti kaikille palkkioon oikeutetuille?    käsittely eduskunnassa on viivästynyt alkuperäi-
5425:                                                    sestä suunnitelmasta, minkä vuoksi kaikki
5426:                                                    viljelijät eivät saa palkkiotaan alkuperäisessä
5427:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
5428:                                                    aikataulussa eli lokakuun loppuun mennessä.
5429: taen seuraavaa:
5430:                                                    Loppuosa palkkioista maksetaan kuitenkin mitä
5431:   Kesannoimispalkkiot maksetaan maatalous-         todennäköisimmin marraskuun aikana.
5432: tuotannon tasapainottamiseen momentille
5433: 
5434:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1991
5435: 
5436:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5437:                                             1991 vp -   KK 272                                          3
5438: 
5439: 
5440: 
5441: 
5442:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
5443: 
5444:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            för balansering av lantbruksproduktionen. Ef-
5445: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          tersom det inte är fråga om ett förslagsanslag
5446: den 4 oktober 1991 till vederbörande medlem av          kan statsrådet inte överskrida det. 1 den andra
5447: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       tilläggsbudgetpropositionen för i år, som avläts
5448: dagsman Ala-Nissilä undertecknade spörsmål              till riksdagen den 27 september 1991, har ytterli-
5449: nr 272:                                                 gare 90 milj. mk föreslagits under detta moment
5450:                                                         för utbetalning av trädespremierna. De lantbru-
5451:               Vilka åtgärder och arrangemang
5452:                                                         kare som ännu inte fått sina premier får dem så
5453:           ämnar Regeringen vidta för att trädes-
5454:                                                         snart den andra tilläggsbudgeten har godkänts
5455:           premierna så snabbt som möjligt betalas
5456:                                                         och undertecknats. Behandlingen av tilläggsbud-
5457:           till alla dem som är berättigade till dessa
5458:                                                         geten i riksdagen har dragit ut på tiden och
5459:           premier?
5460:                                                         därför får inte alla lantbrukare sina premier
5461:                                                         enligt den ursprungliga tidtabellen, dvs. före
5462:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
5463:                                                         slutet av oktober. Den återstående delen av
5464: anföra följande:                                        premierna utbetalas dock med största sannolik-
5465:   Trädespremierna betalas av det reservations-          het inom november månad.
5466: anslag som under moment 30.32.41 reserverats
5467: 
5468:      Helsingfors den 4 november 1991
5469: 
5470:                                                           Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5471:                                                 1991 vp
5472: 
5473: 
5474: Kirjallinen kysymys 273
5475: 
5476: 
5477: 
5478: 
5479:                                    Laine: Elintarvikkeiden hintojen alentamisesta
5480: 
5481: 
5482:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5483: 
5484:    Kansainvälisessä vertailussa herättää usein           Erittäin merkittävästi elintarvikkeiden hinta-
5485: huomiota elintarvikkeiden hintojen kalleus Suo-       tasoon vaikuttaa niihin kohdistuva liikevaihto-
5486: messa muihin maihin verrattuna. Luonnollisesti        vero, joka on viime vuosina ollut jatkuvassa
5487: elintarvikkeiden hinta vaikuttaa palkkoja, eläk-      nousussa. Tilapäisiksi tarkoitetut liikevaihto-
5488: keitä ja taloudellista tukea koskeviin odotuksiin     veron korotukset ovat kerta toisensa jälkeen
5489: ja vaatimuksiin.                                      muodostuneet pysyviksi.
5490:     Elintarvikkeiden hintoihin vaikuttaa mm.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5491: kotimaisen maataloustuotannon kalleus, mikä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5492: johtuu Suomen pohjoisesta sijainnista ja epä-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5493: edullisista sääolosuhteista. Erityisen voimak-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5494: kaasti elintarvikkeiden hintoihin vaikuttaa jalos-
5495: tuksen ja jakelun keskittyminen. Kaupan ketjut
5496: ja tukkuliikkeet eivät kilpaile hinnoilla vaan mai-             Aikooko Hallitus valmistella pikaises-
5497: nonnalla ja kauppapaikkoja valtaamalla.                      ti esitykset ja toimenpiteet elintarvikkei-
5498:     Tehoton kilpailulainsäädäntö, monopolien                 den hintojen alentamiseksi poistamalla
5499: määräävä asema ja kilpailun vähäisyys ovat                   liikevaihtovero, tehostamalla kilpailu-
5500: osaltaan vaikuttaneet hintojen tasoon. Merkittä-             lainsäädäntöä ja keventämällä korko-
5501: vä vaikutus on myös korkopolitiikalla ja kan-                rasitusta?
5502: sainvälisesti korkealla korkotasolla.
5503: 
5504:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
5505: 
5506:                                               Ensio Laine
5507: 
5508: 
5509: 
5510: 
5511: 210300M
5512: 2                                         1991 vp -   KK 273
5513: 
5514: 
5515: 
5516: 
5517:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5518: 
5519:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yleistä liikevaihtoverokantaa alempaa verokan-
5520: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taa. Toimikunta esitti arvonlisäverojärjestelmis-
5521: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-         sä yleisesti sovellettavaa kahden verokannan
5522: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      mallia. Jos valtion liikevaihtoverotuotto säilytet-
5523: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       täisiin ennallaan, elintarvikkeiden alempi vero-
5524: Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        kanta olisi 13,5 prosenttia. Lisäksi toimikunta
5525: sestä n:o 273:                                        laski muutoksen vaikutukset 10 prosentin ja 5
5526:                                                       prosentin verokannoilla. Valtiontalouden kan-
5527:            Aikooko Hallitus valmistella pikaises-     nalta 10 prosentin verokanta vähentäisi verotu-
5528:        ti esitykset ja toimenpiteet elintarvikkei-    loja 1,5 miljardia markkaa vuodessa ja 5 prosen-
5529:        den hintojen alentamiseksi poistamalla         tin verokanta 3,6 miljardia markkaa vuodessa.
5530:        liikevaihtovero, tehostamalla kilpailu-        Nykyjärjestelmässä elintarvikekulutuksesta ker-
5531:        lainsäädäntöä ja keventämällä korkora-         tyy valtiolle liikevaihtoverotuloja 6,9 miljardia
5532:        situsta?                                       markkaa vuodessa, josta 1,6 miljardia kertyy
5533:                                                       piilevänä liikevaihtoverona. Liikevaihtoverotuk-
5534:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen alkutuotevähennysjärjestelmän kautta elin-
5535: vasti seuraavaa:                                      tarvikkeiden hintoja tuetaan vuosittain lähes
5536:                                                       viidellä miljardilla markalla, josta suurin osa
5537:    Elintarvikkeiden liikevaihtoverotusta on sel-      ohjataan korotetun alkutuotevähennysjärjestel-
5538: vitetty elintarvikkeiden liikevaihtoverotoimikun-     män kautta maito- ja lihatuotteille.
5539: nassa, joka luovutti mietintönsä 30 päivänä               Elintarvikkeiden liikevaihtoverotoimikunnan
5540: huhtikuuta 1991 (Komiteanmietintö 1991:19).           ehdottama kahden verokannan malli muuttaisi
5541: Toimikunnan mietintö on nyt lausunnolla eri           merkittävästi eri elintarvikkeiden keskinäisiä
5542: asiantuntijoilla ja asiantuntijajärjestöissä. Lau-    hintasuhteita. Viljatuotteiden, vihannesten, he-
5543: suntojen antoaika päättyy 30 päivänä marras-          delmien, sokerin, kasvisrasvojen ja -öljyjen sekä
5544: kuuta 1991.                                           ravintolassa ja kahvilassa syötyjen aterioiden
5545:    Suomessa elintarvikkeet eivät ole täyden liike-    hinnat alenisivai suhteessa maito- ja lihatuottei-
5546: vaihtoveron piirissä. Yleinen liikevaihtoverokan-     den hintoihin korotetun alkutuotevähennyksen
5547: ta on 22 prosenttia verottomasia hinnasta, min-       poistuessa. Samoin pitkälle jalostettujen elintar-
5548: kä lisäksi hintoihin sisältyy piilevää liikevaihto-   vikkeiden hinnat alenisivat suhteessa vähän ja-
5549: veroa keskimäärin kolme prosenttia. Elintarvi-        lostettuihin elintarvikkeisiin. Toimikunnan eh-
5550: kekulutukseen sisältyy liikevaihtoveroa keski-        dottamassa 10 prosentin verokantamallissa elin-
5551: määrin 15 prosenttia verottomasia hinnasta.           tarvikkeiden liikevaihtoverosisällön arvioitiin
5552: Elintarvikkeiden osalta edellä mainitussa keski-      alenevan 2,7 prosenttiyksiköllä ja 5 prosentin
5553: määräisessä liikevaihtoverokannassa on mukana         verokantamallissa 6,8 prosenttiyksiköllä. Valit-
5554: piilevää liikevaihtoveroa 3,5 prosenttia ja elin-     tavan verokannan vaikutukset kuluttajahintoi-
5555: tarvikkeiden hintoja alentava liikevaihtovero-        hin riippuisivai kuitenkin teollisuuden ja kaupan
5556: tuksen alkutuotevähennys, joka alentaa elintar-       kustannus- ja kilpailutilanteesta. Tämän vuoksi
5557: vikkeiden liikevaihtoverosisältöä keskimäärin         liikevaihtoverosisällön arvioituun alenemiseen
5558: 7,3 prosenttia. Elintarvikekulutukseen on sisälly-    on suhtauduttava varovaisesti. Nykyjärjestelmän
5559: tetty myös alkoholittomat juomat sekä ravinto-        muuttamisella kahden verokannanjärjestelmään
5560: loissa ja kahviloissa syödyt ateriat.                 ei olisi mainittavia tulonjakovaikutuksia.
5561:    Elintarvikkeiden liikevaihtoverotoimikunnan           Elintarvikkeiden liikevaihtoveron poistamisel-
5562: tehtävänä oli selvittää, miten alkutuotevähen-        la olisi samansuuntaisia vaikutuksia kuin edellä
5563: nysjärjestelmänja muiden liikevaihtoverotukses-       selvitetyllä kahden verokannan järjestelmällä.
5564: sa nykyisin sovellettavien erityisjärjestelyjen       Valtion verotulot vähenisivät huomattavassa
5565: avulla elintarvikkeille kohdistettu hintatuki oli     määrin. Elintarvikkeiden hintojen voitaisiin ar-
5566: toteutettavissa soveltamalla elintarvikkeisiin        vioida alenevan teollisuuden ja kaupan kilpailu-
5567:                                             1991 vp -   KK 273                                          3
5568: 
5569: tilanteen vaatimissa puitteissa. Liikevaihtoveron       markasta 4 miljoonaan markkaan ja erityisestä
5570: poistaminen ei olisi kuitenkaan muissa Euroo-           syystä suurempikin.
5571: pan maissa sovellettavan arvonlisäverojärjestel-            Määräävän markkina-aseman väärinkäytössä
5572: män mukainen. Muissa Euroopan maissa, Poh-              säilyisi neuvottelumenettely vahingollisten vai-
5573: joismaita lukuun ottamatta, sovelletaan yleisesti       kutusten poistamiseksi. Uudeksi väärinkäytön
5574: alempaa verokantaa elintarvikkeisiin. Liikevaih-        esimerkiksi ehdotetaan otettavaksi yksinmyynti-
5575: tovero on poistettu elintarvikkeilta vain Isossa-       ja yksinostosopimusten käyttäminen ilman eri-
5576: Britanniassa ja Irlannissa.                             tyistä syytä. Lisäksi ehdotetaan viranomaisten
5577:     Edellä selvitetyn perusteella hallitus ei valmis-   tietojensaanti- ja tarkastusvaltuuksia tehostetta-
5578: tele liikevaihtoveron poistamista elintarvikkeil-       vaksi sekä neuvottelumenettelyä nopeutettavak-
5579: ta. Elintarvikkeiden liikevaihtoverotoimikunnan         si.
5580: mietinnöstä saatujen lausuntojenjälkeen hallitus            Kotimaisien korkojen nousu korkeiksi ja
5581: tulee ratkaisemaan, miten elintarvikkeiden liike-       korkoeron kasvaminen suureksi verrattuna kan-
5582: vaihtoverotusta on muutettava.                          sainvälisiin korkoihin johtuu suuresta vaihtota-
5583:     Kilpailulainsäädännön tehostamiseksi halli-         seen vajeestaja talouden suorituskykyyn kohdis-
5584: tus on 18 päivänä lokakuuta 1991 antanut esi-           tuvasta epäluottamuksesta. Luottamuksen pa-
5585: tykset eduskunnalle. Esitykset koskevat uuden           lauttaminen vaatii uskottavaa tulo- ja talouspo-
5586: kilpailunrajoituksista annetun lain ja kilpailu-        litiikkaa. Tulopoliittisen ratkaisun merkitys on
5587: neuvostosta annetun lain sekä vakuutusyhtiölain         tässä keskeinen. Nopea viennin kasvu ja yritys-
5588: ja talletuspankkien toiminnasta annetun lain            ten kannattavuuden elpyminen ovat työllisyyden
5589: muuttamista.                                            kohenemisen ehdoton edellytys. Finanssipolitii-
5590:     Kilpailunrajoituksia koskevassa esityksessä         kassa tärkeää on saada aikaan säästöjä, koska
5591: ehdotetaan nykyisten kieltojen - määrähinta-            paisuvan julkisen velan rahoittaminen lisää kor-
5592: kiellon ja tarjouskartellikiellon- lisäksi kiellet-     koihin kohdistuvia paineita.
5593: täväksi samalla tuotanto- tai jakelupartaalla toi-          Tulopoliittinen ratkaisu saattaa jo sinällään
5594: mivien elinkeinonharjoittajien väliset hintoja          palauttaa korot lähelle kansainvälistä tasoa.
5595:  koskevat sopimukset ja suositukset sekä tuotan-        Taloudellisen tilanteen paraneminen ja viennin
5596: non rajoittaminen ja markkinoiden tai hankinta-         kasvu vaikuttavat myös korkoihin kevään
5597: lähteiden jakaminen. Kieltojen rikkomisesta eh-         aikana. Korkoero voisi siinä tapauksessa asettua
5598: dotetaan määrättäväksi hallinto-oikeudellinen           samalle tasolle kuin vuoden 1991 kesäkuun ecu-
5599: seuraamusmaksu. Maksun määrä olisi 5 000                päätöksen jälkeen.
5600: 
5601:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1991
5602: 
5603:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5604: 4                                         1991 vp -   KK 273
5605: 
5606: 
5607: 
5608: 
5609:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5610: 
5611:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          allmänt tillämpas inom mervärdesskattesyste-
5612: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        men. Om statens intäkter från omsättningsbe-
5613: den 8 oktober 1991 till vederbörande medlem av        skattningen hålls på oförändrad nivå är den
5614: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     lägre skattesatsen för livsmedel 13,5 %. Dessu-
5615: dagsman Laine undertecknade spörsmål nr 273:          tom räknade kommissionen ut den verkan som
5616:                                                       en ändring av skattesatsen till 10 % och 5 %
5617:           Åmnar Regeringen i brådskande ord-          skulle medföra. En skattesats på 10 % skulle
5618:        ning bereda en proposition och vidta           minska statens skatteintäkter med 1,5 mrd. mk
5619:        åtgärder för sänkande av livsmedelspri-        per år och en skattesats på 5 % skulle minska in-
5620:        serna genom att slopa omsättningsskat-         täkterna med 3,6 mrd. mk per år. Med det
5621:        ten, effektivera konkurrenslagstiftningen      nuvarande systemet inflyter från livsmedelskon-
5622:        och lätta räntebelastningen?                   sumtionen i omsättningsskatteintäkter 6,9 mrd.
5623:                                                       mk om året till staten. Av denna summa inflyter
5624:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1,6 miljarder mk i form av dold omsättnings-
5625: anföra följande:                                      skatt. Genom systemet med primärproduktavd-
5626:                                                       rag inom omsättningbeskattningen stöds livsme-
5627:     Omsättningsbeskattningen av livsmedel har         delspriserna årligen med närmare fem miljarder
5628: utretts i kommissionen för omsättningsskatt på        mark. Största delen av detta stöd styrs via
5629: livsmedel. Kommissionen överlämnade sitt be-          systemet med förhöjt primärproduktavdrag till
5630: tänkande den 30 april1991 (Kommittebetänkan-          mjölk- och köttprodukter.
5631: de 1991:19). Betänkandet är nu på remiss hos             Den modell med två skattesatser som kom-
5632: olika sakkunniga och sakkunnigorganisationer.         missionen för omsättningsskatt på livsmedel
5633: Tiden för givande av utlåtande går ut den 30          föreslår skulle på ett avgörande sätt ändra pris-
5634: november 1991.                                        förhållandet mellan olika livsmedel. Priserna på
5635:     1 Finland berörs inte livsmedlen av full          spannmålsprodukter, grönsaker, frukt, socker,
5636: omsättningsskatt. Den allmänna omsättnings-           växtfetter och växtoljor samt måltider på restau-
5637: skattesatsen är 22 % av det skattefria priset.        ranger och kafeer skulle sjunka i förhållande till
5638: Dessutom ingår i priserna en dold omsättnings-        priserna på mjölk- och köttprodukter om det
5639: skatt som uppgår till ca 3 %. 1 livsmedelskon-        höjda primärproduktavdraget slopas. Likaså
5640: sumtionen ingår i medeltal 15 % omsättnings-          skulle priserna på långt förädlade livsmedel sjun-
5641: skatt av det skattefria priset. För livsmedlens del   ka i förhållande till litet förädlade livsmedel. 1
5642: ingår i den ovan nämnda genomsnittliga omsätt-        den modell med en skattesats på 10% som
5643: ningsskattesatsen 3,5 % dold omsättningsskatt         kommissionen föreslår har omsättningsskattens
5644: och ett primärproduktavdrag som sänker livsme-        andel av livsmedelspriserna beräknats minska
5645: delspriserna. Avdraget minskar omsättnings-           med 2, 7 procentenheter och i modellen med en
5646: skattens andel av livsmedelspriserna med i ge-        skattesats på 5 % med 6,8 procentenheter. Den
5647: nomsnitt 7,3 %. llivsmedelskonsumtionen ingår         valda skattesatsens inverkan på konsumentpri-
5648: också alkoholfria drycker och måltider på res-        serna beror dock på kostnads- och konkurrens-
5649: tauranger och kafeer.                                 situationen inom industri och handel. Därför
5650:     Kommissionen för omsättningsskatt på livs-        bör man förhålla sig försiktigt till en beräknad
5651: medel hade i uppdrag att utreda hur man med           minskning av omsättningsskatteandelen. En
5652: hjälp av systemet med primärproduktavdrag och         ändring av det nuvarande systemet till ett system
5653: övriga specialarrangemang som nuförtiden till-        med två skattesatser skulle inte ha någon nämn-
5654: lämpas i omsättningsbeskattningen kunde införa        värd inverkan på inkomstfördelningen.
5655: ett prisstöd för livsmedel genom att på livsmedel        Slopandet av omsättningsskatten på livsmedel
5656: tillämpa en skattesats som är lägre än den            skulle ha liknande verkan som det ovan redo-
5657: allmänna omsättningsskattesatsen. Kommissio-          gjorda systemet med två skattesatser. Statens
5658: nen föreslog en modell med två skattesatser som       skatteintäkter skulle minska i hög grad. Livsme-
5659:                                          1991 vp -    KK 273                                              5
5660: 
5661: delspriserna kan beräknas sjunka inom ramen          rättsligt förfarande. A vgiftens belopp föreslås
5662: för den konkurrenssituation som handeln och          uppgå från 5 000 mk tili 4 milj. mk och av
5663: industrin kräver. Slopandet av omsättnings-          särskilda skäl vara t.o.m. högre.
5664: skatten skulle dock inte vara förenligt med det          1 fråga om missbruk av dominerande mark-
5665: mervärdesskattesystem som tillämpas i andra          nadsstälining bevaras förhandlingsförfarandet
5666: Iänder i Europa. På annat håll i Europa, med         för avhjälpande av skadeverkningar. Som ett
5667: undantag av de nordiska länderna, tillämpas          nytt exempel på missbruk föreslås att tili förteck-
5668: allmänt en lägre skattesats på livsmedel. Endast     ningen fogas en punkt om användning av ensam-
5669: i Storbritannien och lrland har omsättnings-         försäljnings- och ensaminköpsavtal utan särskil-
5670: skatten på livsmedel slopats.                        da skäl. Dessutom föreslås att myndigheternas
5671:    Med stöd av det ovan anförda har regeringen       rätt att erhålia upplysningar och verkstälia
5672: inte för avsikt att slopa omsättningsskatten på      inspektioner effektiveras samt att förhandlings-
5673: livsmedel. Regeringen kommer att avgöra hur          förfarandet görs snabbare.
5674: omsättningsbeskattningen av livsmedel skall              Räntestegringen i Finland och den stora rän-
5675: ändras på basis av de utlåtanden som regeringen      teskilinaden i förhållande tili internationelia
5676: får om det betänkande som avgetts av kommis-         räntor beror på det stora underskottet i bytes-
5677: sionen för omsättningsskatt på livsmedel.            balansen och misstroendet för ekonomins pres-
5678:    För effektiverande av konkurrenslagstiftning-     tationsförmåga. Det krävs en trovärdig inkomst-
5679: en har regeringen avlåtit propositioner tili riks-   politik och ekonomisk politik för återställande
5680: dagen den 18 oktober 1991. Propositionerna           av förtroendet. Den inkomstpolitiska uppgö-
5681: gälier förslag tili en ny konkurrensbegränsnings-    relsens betydelse är stor i detta fall. En snabb
5682: lag och lag om konkurrensrådet samt ändring av       ökning av exporten och ett uppsving i företagens
5683: lagen om försäkringsbolag och lagen om deposi-       lönsamhet är ovilikorliga förutsättningar för att
5684: tionsbankernas verksamhet.                           sysselsättningen skall öka. Det är viktigt att få
5685:    1 propositionen om konkurrensbegränsningar        tili stånd inbesparingar i finanspolitiken, för
5686: föreslås att i lagen, utöver gäliande förbud mot     finansieringen av den offentliga skulden, som
5687: bruttopriser och anbudskartelier, skall tas in ett   hela tiden ökar, ökar trycket på räntorna.
5688: stadgande enligt vilket i ett och samma produk-          En inkomstpolitisk lösning kan redan i och
5689: tions- elier distributionsled verksamma närings-     för sig leda tili att räntorna sjunker tilihaka tili en
5690: idkare förbjuds att ingå avtal elier utfarda re-     nivå som är närmare den internationelia nivån.
5691: kommendationer om priser eller om begränsning        En förbättrad ekonomisk situation och en ök-
5692: av produktionen elier om uppdelning av mark-         ning av exporten kommer också att inverka på
5693: naden elier försörjningskäliorna. 1 propositionen    räntorna under våren. Det är möjligt att ränte-
5694: föreslås att för brott mot förbuden skali bestäm-    skillnaden i detta fall stannar på den nivå som
5695: mas en påföljdsavgift genom ett förvaltnings-        den låg på efter ecubeslutet i juni 1991.
5696: 
5697:      Helsingfors den 8 november 1991
5698: 
5699:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
5700:                                                 1991 vp
5701: 
5702: 
5703: Kirjallinen kysymys 274
5704: 
5705: 
5706: 
5707: 
5708:                                    Pulliainen: Luonnonsuojelualueiden huomioon ottamisesta teiden
5709:                                        Iinjauksessa
5710: 
5711: 
5712:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5713: 
5714:    Tielaitoksen tiehankkeista on muodostumas-         puistosta. Tässäkin tapauksessa olisi ollut käy-
5715: sa todellinen uhka maamme kansallis- ja luon-         tettävissä vaihtoehtoinen suunnitelma, mutta
5716: nonpuistoille sekä muille luonnonsuojelualueille.     tielaitos teki valintansa totutun luonnonsuojelun
5717: Uhka on rakenteellisesti asenteissa. Tielaitoksen     vastaisen linjan mukaan. Merkittävää on, että
5718: piiri-insinöörit ja muut johtavat viranhaltijat       tämäkin hanke palvelee lähes yksinomaan las-
5719: ovat ilmiselvästi päättäneet käyttää kaiken po-       kettelubisnestä.
5720: tentiaalisen valtansa osoittaakseen, kuinka he           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5721: voivat tuhota Suomen luontoa ja kuinka heidän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5722: edustamansa arvot menevät yli kaiken muun.            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5723: Tässä tilanteessa odotetaan, että poliittinen päät-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5724: täjätaho ratkaisee, missä rajat kulkevat.
5725:    Tuoreiksi näytöiksi tielaitoksen luonnonsuo-                   Aikooko Hallitus antaa tielaitokselle
5726: jelun vastaisesta uhosta sopivat Jerisjärven tie-              ohjeen, että uudet tiet ja tieoikaisut tulee
5727: hanke Länsi-Lapissa ja tuoreeltaan hanke raken-                suunnitella niin, että ne ovat mahdolli-
5728: taa Paljakan-Ukkohallan oikaisutie (= Hoi-                     simman kaukana kansallis- ja luonnon-
5729: kanvaara-Rutjan paikallistie) kulkemaan vain                   poistoista sekä muista luonnonsuojelu-
5730: parin sadan metrin päässä Paljakan luonnon-                    alueista?
5731: 
5732:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
5733: 
5734:                                             Erkki Pulliainen
5735: 
5736: 
5737: 
5738: 
5739: 2!0300M
5740: 2                                         1991 vp -   KK 274
5741: 
5742: 
5743: 
5744: 
5745:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5746: 
5747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jelualueen rajan ulkopuolinen vyöhyke, jolle
5748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         esim. tietä ei tulisi rakentaa, tämä olisi myös
5749: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-         kirjattava päätökseen. Siis samaan tapaan kuin
5750: jeenne n:o 960 ohella toimittanut valtioneuvos-       pohjavesialueiden suoja-alueet. Näin ei ole tehty
5751: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        eikä luonnonsuojelulainsäädännön nojalla voi-
5752: sanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta          dakaan tehdä, joten tien sijainnille päätetyn
5753: kirjallisesta kysymyksestä n:o 274:                   rajauksen ulkopuolella ei siten ole asetettu ehto-
5754:                                                       ja.
5755:           Aikooko Hallitus antaa tielaitokselle           On sen sijaan ilmeistä, että tien rakentaminen
5756:        ohjeen, että uudet tiet ja tieoikaisut tulee   aikaa myöten aiheuttaa muutoksia myös tien
5757:        suunnitella niin, että ne ovat mahdolli-       lähiympäristössä. Tämän vaikutusalueen laajuus
5758:        simman kaukana kansallis- ja luonnon-          vaihtelee. Jos tien varaan perustetaan uutta
5759:        puistoista sekä muista luonnonsuojelu-         maankäyttöä, alue voi muodostua hyvinkin laa-
5760:        alueista?                                      jaksi. On siten tärkeää varmistaa, ettei kaavoi-
5761:                                                       tuksella tai rakennuslupapäätöksin sallita epä-
5762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tarkoituksenmukaista tai suojelualuetta vaaran-
5763: vasti seuraavaa:                                      tavaa maankäytön hajautumista. Tämä taas on
5764:                                                       kiinni asianomaisen kunnan päätöksistä.
5765:     Luonnon- ja ympäristönsuojelulla on tärkeä            Koska tiellä on tällainen vaikutusalue, yleise-
5766: painoarvo tielaitoksen tiensuunnittelussa. Se on      nä pyrkimyksenä tielaitoksella on sijoittaa tie
5767: yhtenä päätavoitteena liikenneministeriön tielai-     mahdollisimman etäälle niin suojelualueista kuin
5768: tokselle asettamissa toiminnan tavoitteissa. Tie-     kohteistakin. Tien sijoittamista säätelevät kui-
5769: hallitus ja tiepiirit ovat tutkimuksen ja kehittä-    tenkin myös monet muut tekijät, kuten maise-
5770: misen, koulutuksen ja eri tahojen kanssa käytä-       marakenne, maasto, muiden alueiden läheisyys
5771: vän yhteistyön kautta pyrkineet kehittämään           tai asutusrakenne.
5772: ympäristön arvojen huomioon ottamista tien-               Silloin kun tien tulee palvella suojelualueelia
5773: suunnittelussa ja tienpidossa.                        olevaa tai sen läheisyyteen sijoitettua toimintaa
5774:     Esimerkiksi Lapin tiepiirin alueella ei ole       tai yhteystarvetta, tien toteuttaminen saattaa
5775: suunnitteilla uusia teitä kansallis- tai luonnon-     koskea myös suojelualueita. Olevan tien paran-
5776: puistoihin eikä muillekaan luonnonsuojelualu-         taminen voi samoin koskea aluetta tai alueva-
5777: eille. Piirissä on sen sijaan eräitä aikaisemmin      rausta, josta on päätetty tien alkuperäisen ra-
5778: laadittuja, lainvoimaisia tiesuunnitelmia, jotka      kentamisen jälkeen. Lapin tiepiirin alueella noin
5779: koskevat suojeltua aluetta. Näiden suunnitel-          15 % pinta-alasta on useita eri tarkoituksia
5780: mien laadinnassa ja hallintokäsittelyssä on otet-     varten päätetty suojella. Joissakin tapauksissa
5781: tu huomioon luonnonsuojelualueista annetut            suojelualueiden rajaus on tehty välittömästi tie-
5782: säädökset. Suunnitelmat on tehty laeissa toimi-       alueen reunaa myöten tai siten, että tie kulkee
5783: vaitaisiksi määrättyjen viranomaisten suostu-         alueen läpi. Tällaisten rajausten johdosta voi,
5784: muksella ja heidän aseHamillaan ehdoilla. Esi-        ehkä tarpeettomastikin, syntyä ristiriitatilantei-
5785: merkiksi ns. Jerisjärven tiehanke perustui kan-       ta, jos tietä on myöhemmin tarpeen parantaa.
5786: sallispuistoasetuksen nojalla annettuun maa- ja       Suojelualueita perustettaessa tulisikin ottaa ole-
5787: metsätalousministeriön lupaan. Lisäksi myö-           massa oleva tieverkko huomioon tähänastista
5788: hemmin perustettu ympäristöministeriö puolsi          paremmm.
5789: tehtyä tiesuunnitelmaa. Kysymys ei siis ollut             Uusia teitä suunniteltaessa on yhtenä lähtö-
5790: pienimmässäkään määrin tielaitoksen luonnon-          kohtana, että ne ovat mahdollisimman kaukana
5791: suojelun vastaisesta uhosta.                          kansallis- ja luonnonpuistoista sekä muista luon-
5792:     Suojelualueiden tai suojeluohjelmiin kirjaitu-    nonsuojelualueista. Se, missä määrin tämä lähtö-
5793: jen alueiden rajat on määrätty annetuissa pää-        kohta voi toteutua, ratkeaa kunkin tiehankkeen
5794: töksissä. Jos päätöksellä halutaan perustaa suo-      osalta vasta otettaessa lukuun myös muut tavoit-
5795:                                          1991 vp -   KK 274                                            3
5796: 
5797: teet ja ehdot, jotka tiehankkeen tulee täyttää.      tiehallituksessa parhaillaan käynnissä olevilla
5798: Yleistä etäisyyttä koskevaa suositusta tai ohjetta   selvityksillä. Näiden tutkimusten avulla on
5799: ei voi antaa eivätkä sitä edellytä myöskään          mahdollista muodostaa entistä perustellumpi
5800: luonnonsuojelulainsäädäntö eivätkä suojelualu-       näkemys siitä, miten tielinjauksissa tulisi suojelu-
5801: eita koskevat päätökset. Tien lähiympäristöönsä      näkökohdat ottaa huomioon.
5802: muodostamaa vaikutusaluetta tutkitaan mm.
5803: 
5804:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1991
5805: 
5806:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
5807: 4                                        1991 vp -   KK 274
5808: 
5809: 
5810: 
5811: 
5812:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5813: 
5814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          borde detta även antecknas i beslutet. Man
5815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       borde alltså gå till väga på samma sätt som med
5816: 960 av den 8 oktober 1991 till vederbörande          skyddsområdena för grundvattenområden. Man
5817: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    har inte gjort på detta sätt och kan inte heller
5818: de av riksdagsman Erkki Pulliainen underteck-        göra så med stöd av naturskyddslagstiftningen,
5819: nade spörsmål nr 274:                                och sålunda har det inte uppställts några villkor
5820:                                                      för placeringen av vägar utanför de fastställda
5821:           Ämnar Regeringen ge vägverket an-          gränserna för ett område.
5822:        visningar om att nya vägar och uträt-            Det är däremot uppenbart att byggandet av
5823:        ningar av vägar skall planeras så, att de     en väg med tiden medför ändringar även i vägens
5824:        är be1ägna så långt borta från national-      närmaste omgivning. Omfattningen av detta
5825:        och naturparker samt andra naturskydd-        verkningsområde varierar. Om ny markanvänd-
5826:        sområden som möjligt?                         ning baseras på vägen kan området bli mycket
5827:                                                      stort. Det är därför viktigt att man försäkrar sig
5828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        om att man inte genom planläggning eller beslut
5829: anföra följande:                                     om byggnadslov tillåter en sådan spridning av
5830:                                                      markanvändningen som är oändamålsenlig eller
5831:     Natur- och miljövården är viktig i vägverkets    som äventyrar skyddsområdet. Detta beror igen
5832: vägplanering. Den hör till huvudsyftena i de mål     på den berörda kommunens beslut.
5833: som trafikministeriet har uppställt för vägver-         Eftersom en väg har ett sådant verkningsom-
5834: kets verksamhet. Vägstyrelsen och vägdistrikten      råde försöker vägverket i allmänhet i första hand
5835: har genom forskning och utveckling, utbildning       placera vägen så långt som möjligt från både
5836: och samarbete med olika instanser försökt ut-        skyddsområden och objekt. Vägens placering
5837: veckla beaktandet av miljövärdena i vägplane-        bestäms emellertid även av många andra fakto-
5838: ringen och väghållningen.                            rer, såsom landskapsstrukturen, terrängen, när-
5839:     T.ex. inom Lapplands vägdistrikts område         heten till andra områden eller bosättningsstruk-
5840: planeras inga nya vägar till national- och natur-    turen.
5841: parkerna eller några andra naturskyddsområ-             Då en väg skall betjäna ett sådant förbindel-
5842: den. Inom distriktet gäller däremot vissa tidigare   sebehov eller sådan verksamhet som finns på
5843: uppgjorda, lagakraftvunna vägplaner, vilka be-       skyddsområdet eller i närheten av det kan byg-
5844: rör skyddat område. Vid uppgörandet av dessa         gandet av vägen eventuellt även beröra skydds-
5845: planer samt vid förvaltningsbehandlingen har         området. En förbättring av en befintlig väg kan
5846: beaktats de författningar som utfärdats om na-       likaså gälla ett område eller en områdesreserve-
5847: turskyddsområden. Planerna har uppgjorts med         ring, varom har beslutats efter att de ursprungli-
5848: tillstånd av de myndigheter som enligt lag är        ga byggnadsarbetena på vägen slutförts. Inom
5849: behöriga och på villkor som uppställts av dem.       Lapplands vägdistrikts område har man beslutat
5850: T.ex. det s.k. Jerisjärvivägprojektet grundade sig   skydda ca 15 % av arealen för flera olika
5851: på det tillstånd av jord- och skogsbruksministe-     ändamål. 1 vissa fall har gränserna för skydds-
5852: riet som utfärdats med stöd av förordningen om       områdena dragits omedelbart längs vägområdets
5853: nationalparker. Därtill förordade miljöministe-      kant eller så, att vägen går genom området. Med
5854: riet, som inrättades senare, vägplanen. Det var      anledning av dylika gränsdragningar kan, kans-
5855: således inte alls fråga om att vägverket skulle ha   ke helt i onödan, uppstå konfliktsituationer om
5856: trotsat naturskyddet.                                vägen senare behöver förbättras. Vid grundan-
5857:     Gränserna för skyddsområdena eller de områ-      det av skyddsområden borde man beakta det
5858: den som upptagits i skyddsprogrammen har             befintliga vägnätet bättre än tidigare.
5859: fastställts i utfärdade beslut. Om man genom ett        Vid p1aneringen av nya vägar är en utgångs-
5860: beslut vill inrätta en zon utanför skyddsområdets    punkt att de finns så långt som möjligt från
5861: gräns där det t.ex. inte borde byggas vägar,         national- och naturparker samt andra natur-
5862:                                           1991 vp -   KK 274                                        5
5863: 
5864: skyddsområden. 1 viiken utsträckning detta krav       om skyddsområdena. Det verkningsområde som
5865: kan uppfyllas blir klart särskilt för varje vägbyg-   bildas i den närmaste omgivningen tili en väg
5866: ge först då man tar med i räkningen andra mål         undersöks som bäst med hjälp av utredningar av
5867: och villkor, som bygget skall uppfylla. Någon         bl.a. vägstyrelsen. Med hjälp av dessa undersök-
5868: allmän rekommendation eller anvisning om av-          ningar kan man bilda sig en allt mer välgrundad
5869: ståndet kan inte ges, och detta förutsätter inte      uppfattning om på vilket sätt man borde beakta
5870: heller naturskyddslagstiftningen eller besluten       skyddssynpunkterna vid vägdragningar.
5871: 
5872:      Helsingfors den 6 november 1991
5873: 
5874:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
5875:                                                1991 vp
5876: 
5877: 
5878: Kirjallinen kysymys 275
5879: 
5880: 
5881: 
5882: 
5883:                                   Pulliainen: GATTin sopimusvaltioiden mahdollisuudesta luonnon-
5884:                                       varojen suojeluun
5885: 
5886: 
5887:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5888: 
5889:     Lukuisissa yhteyksissä on kiinnitetty huomio-       Vaikka nyt näyttää olevan näin surkeasti, niin
5890: ta siihen, että GATTin määrittelemät kansainvä-      näin ei tarvitse olla tulevaisuudessa. Kun Suo-
5891: lisen kaupan ehdot ovat ilmeinen uhka maapal-        men ulkomaankauppaministeri on toiminut
5892: lon luonnolle. Tästä saatiin lisänäyttö äskettäin,   myös luonnonsuojelun alueella, on syytä odot-
5893: kun GA TTin komitea totesi säädösten vastai-         taa, että hän ryhtyy toimiin GA TTin luonnon-
5894: seksi Yhdysvaltojen säätämän lain, jolla kiellet-    suojelun vastaisen käytännön muuttamiseksi.
5895: tiin tonnikalan tuonti Meksikosta. Tämä laki pe-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5896: rustui siihen, että Meksikossa tonnikalanpyytä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5897: jät tuhoavat valtavat määrät delfiineitä tonnika-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5898: loja saalistaessaan.                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5899:     GA TTin komitean ottaman kannan mukaan
5900: sopimusvaltiolla ei ole oikeutta suojella eläimis-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
5901: töä tai luonnonvaroja oikeudellisen toimialueen-              GA TTin piirissä, niin että tämä sallisi
5902: sa ulkopuolella. Näin jäljelle jää vain kaupallis-            sopimusvaltioiden suojella eläimistöä ja
5903: ten sanktioitten käyttö valtion oikeudellisen toi-            luonnonvaroja oikeudellisen toimialu-
5904: mialueen sisäpuolella uudistumattomien luon-                  eensa ulkopuolellakin?
5905: nonvarojen suojelemiseksi.
5906: 
5907:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
5908: 
5909:                                            Erkki Pulliainen
5910: 
5911: 
5912: 
5913: 
5914: 210300M
5915: 2                                          1991 vp -   KK 275
5916: 
5917: 
5918: 
5919: 
5920:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5921: 
5922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viittaa johtopäätöksissään jopa siihen, että
5923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          eräät näistä ongelmista saattavat vaatia sopi-
5924: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-          japuolilta toimenpiteitä, jotka merkitsevät
5925: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       yhteisesti sovittavia vapautuksia GATT-velvoit-
5926: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        teista.
5927: Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o 275:             Paneeli oli kuitenkin, kuten kansanedustaja
5928:                                                        Pulliainen on tuonut esille, sillä kannalla, ettei-
5929:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin             vät GATT-sopijapuolet voi ympäristöpolitiik-
5930:         GATTin piirissä, niin että tämä sallisi        kansakaan nimissä ulottaa lakiensa vaikutuksia
5931:         sopimusvaltioiden suojella eläimistöä ja       toisten maiden toimivallan piiriin. Tähän paneeli
5932:         luonnonvaroja oikeudellisen toimialu-          veti selvän rajan. Paneelin mukaan kansallisten
5933:         eensa ulkopuolellakin?                         ympäristönormien sovellettavuuden ulottaminen
5934:                                                        (normaalin kaupankäynnin edellytyksenä) oman
5935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            toimivallan ulkopuolelle johtaisi helposti siihen,
5936: taen seuraavaa:                                        että "kukin sopijapuoli voisi yksipuolisesti päät-
5937:                                                        tää elämän ja terveyden suojelun edellyttämistä
5938:     Kansanedustaja Pulliaisen kysymys johtuu           toimista, joista toiset sopijapuolet eivät voisi
5939: Yhdysvaltojen tonnikalojen tuonnille asettamia         poiketa vaarantamatta yleissopimuksen mukai-
5940: rajoituksia tutkineen GATTin paneelin hiljattain       sia oikeuksiaan". Paneeli katsoi, että tonnikalan
5941: järjestön neuvostolle esittämästä raportista.          tuontirajoituksiin turvautumisen sijasta Yhdys-
5942: Neuvosto ei ole vielä ottanut kantaa paneelin          valtojen olisi tullut kyseisessä tapauksessa pyrkiä
5943: suosituksiin. Hallitus pitää paneelin johtopää-        neuvotteluteitse Meksikon kanssa sopimukseen
5944: töksiä kaupasta ja ympäristöstä käydyn keskus-         tonnikalan pyydystämisessä käytettyjen mene-
5945: telun kannalta hyödyllisinä erityisesti kahdesta       telmien muuttamisesta eräiden delfiinilajien suo-
5946: syystä.                                                jelemiseksi.
5947:     Ensinnäkin paneeli vahvistaa sen lähtökoh-             Viime vuosina on kansainvälisesti sovittu
5948: dan, että GATT-säännöstö jättää sopijapuolille         yhteisistä toimista muun muassa juuri monien
5949: täysivaltaiset oikeudet toimeenpanna alueellaan        uhanalaisten eläinlajien säilymisen turvaamisek-
5950: tarkoituksenmukaiseksi katsomaansa ympäris-            si ja maa-, ilma- ja vesiympäristöjen ongelmien
5951: töpolitiikkaa. GATT ei puutu siihen, mille tasol-      lievittämiseksi. Neuvotteluja käydään parhail-
5952: le kukin sopijapuoli ympäristönorminsa asettaa.        laan ilmastonmuutosten hillitsemiseksi ja luon-
5953: Järjestön toimivalta ulottuu ainoastaan ympäris-       nonperimän moninaisuuden säilyttämiseksi.
5954: töpolitiikan keinoina eräissä tapauksissa käytet-      Hallitus pitää näitä monenvälisiä pyrkimyksiä
5955: tyjen tuontiin ja vientiin vaikuttavien säännösten     tärkeinä ja välttämättöminä osina ympäristöpo-
5956: valvontaan. GATTin artiklan XX kohdat (b) ja           litiikkaansa. Kansallisten ympäristöpoliittisten
5957: (g) edellyttävät, etteivät myöskään ympäristöpo-       toimiensa ulottamiseen vaikutuksiltaan toisten
5958: liittisista syistä toteutetut kaupan rajoitukset saa   maiden alueille Suomi suhtautuu toistaiseksi
5959: olla syrjiviä, aiheettoman pitkälle meneviä tai        kuitenkin hyvin pidättyvästi samoista syistä kuin
5960: peräti protektionistisia. Näitä siis ei saa käyttää    GATTin paneeli. Tämä tie voisi johtaa siihen,
5961: keinotekoisena kaupan esteenä kotimaisen teol-         että vahvemmat valtiot sanelisivai muille omasta
5962: lisuuden suojaksi. Erityisesti kehitysmaat ovat        näkökulmastaan perusteltuina pitämiään nor-
5963: painottaneet tätä periaatetta viime aikoina eri        meja. Miten me kokisimme sen, jos jotkut vien-
5964: yhteyksissä.                                           timaamme torjuisivat tuotteitamme vedoten
5965:     Toiseksi paneeli on raportissaan selkeästi         Suomen metsäteollisuuden puunkorjuumenetel-
5966: nähnyt kansainvälisen yhteistyön ja yhteisesti         miin tai energiaintensiteettiin? Entäpä jos joku
5967: sovittujen järjestelyjen tarpeen alueellisten          kauppakumppanimme kieltäisi elintarviketuot-
5968: ja globaalisten ympäristöongelmien saami-              teidemme tuonnin väittäen viljelymenetelmiem-
5969: seksi hallintaan ja ratkaisemiseksi. Paneeli           me olevan ympäristöä enemmän kuormittavia
5970:                                         1991 vp -   KK 275                                            3
5971: 
5972: kuin kyseisen maan maanviljelijöiden menetel-       seksi. EFTA-maat ajavat nyt voimakkaasti
5973: mät?                                                eteenpäin GA TTin piirissä alkavaa työtä, jossa
5974:    Hallitus osallistuu aktiivisesti kansainväli-    tullaan mm. tarkastelemaan tarvetta yhteen-
5975: seen ympäristöyhteistyöhön eri järjestöissä -       sovittaa yhä yksityiskohtaisemmin kauppa- ja
5976: YK:ssa, Maailmanpankissa, OECD:ssä, Euroo-          ympäristöpoliittisia säännöksiä sekä menettelyjä
5977: pan alueen yhteistyöelimissä - ja tukee myös        kestävään kehitykseen pääsemiseksi. EFTA-
5978: suoraan niin lähinaapureidensa kuin kehitys-        maat ovat korostaneet, että kansainvälisten
5979: maidenkin ympäristöpoliittisia hankkeita. Näin      ympäristösopimusten ja GA TTin velvoitteiden
5980: hallitus pyrkii edistämään yhteistoimin muiden      välistä suhdetta olisi tutkittava, erityisesti mah-
5981: maiden hallitusten kanssa eläimistön ja luon-       dollisten ristiriitaisuuksien selvittämiseksi. Tä-
5982: nonvarojen suojelua oman toimialueensa ulko-        hän liittyy oleellisesti kansallisten ja kansainvä-
5983: puolella.                                           listen ympäristönormien välinen suhde. Niiden
5984:    Yhdessä EFTA-maiden kanssa Suomi oli jo          soveltamisalan osalta on löydettävä kaikkien
5985: viime joulukuussa aloitteentekijänä GATTin          osapuolien legitiimit intressit tyydyttävä rat-
5986: kauppa- ja ympäristötyöryhmän koollekutsumi-        kaisu.
5987: 
5988:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1991
5989: 
5990:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
5991: 4                                        1991 vp -   KK 275
5992: 
5993: 
5994: 
5995: 
5996:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5997: 
5998:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         panelen t.o.m. tili att vissa av problemen kan
5999: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       kräva sådana åtgärder av de avtalsslutande par-
6000: den 8 oktober 1991 tili vederbörande med1em av       terna som innebär gemensamt överenskomna
6001: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-    befrielser från GATT -förpliktelserna.
6002: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmå1 nr             Panelen ansåg dock, som riksdagsman Pulliai-
6003: 275:                                                 nen anfört, att de avtalsslutande parterna i
6004:                                                      GATT inte ens i namn av sin miljöpolitik
6005:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder           kan utsträcka effekterna av sin lagstiftning tili
6006:        inom GATT i syfte att GATT skulle             andra länders jurisdiktion. Panelen drog en
6007:        tillåta att de avta1sslutande parterna        klar linje vid detta. Enligt panelen skulle ut-
6008:        skyddade faunan och naturresurserna           sträckandet av tillämpligheten av nationelia mil-
6009:        även utanför sin respektive jurisdiktion?     jönormer (som en förutsättning för normal
6010:                                                      handel) utanför den egna jurisdiktionen lätt leda
6011:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tili att "envar avtalsslutande part unilateralt
6012: anföra fö1jande:                                     kunde besluta om sådana åtgärder för skydd av
6013:                                                      Iiv och hälsa som de andra avtalsslutande parter-
6014:    Riksdagsman Pulliainens spörsmå1 föran1eds        na inte kunde avvika från utan att äventyra sina
6015: av den rapport som en GATT-pane1, tillsatt för       rättigheter enligt avtalet". Panelen ansåg att
6016: att utreda USA:s restriktioner angående import       USA, i stäliet för att tillgripa importbegräns-
6017: av tonfisk, nyligen framlagt för rådet. Rådet har    ningar av tonfisk, i det aktuelia faliet borde ha
6018: ännu inte tagit stälining tili panelens förslag.     eftersträvat en överenskommelse genom för-
6019: Regeringen anser panelens slutsatser värdefulia      handlingar med Mexico om ändringar av fångst-
6020: för debatten om handeln och miljön, i synnerhet      metoderna för tonfisk i syfte att skydda vissa
6021: av två orsaker.                                      delfinarter.
6022:    För det första fastställer panelen den utgångs-       Under de senaste åren har man internationellt
6023: punkten att GATT-reglerna ger de avtalsslutan-       kommit överens om gemensamma åtgärder bl.a.
6024: de parterna suveräna rättigheter att inom sina       just i syfte att bevara flera utrotningshotade
6025: territorier verkstälia miljöpolitik som de anser     djurarter och lindra miljöproblemen på marken,
6026: ändamålsenlig. GATT tar inte stälining tili nivån    i luften och i vattnen. Som bäst förs förhandling-
6027: på viiken de avtalsslutande parterna uppställer      ar i syfte att dämpa klimatförändringarna och
6028: sina miljönormer. Organisationens behörighet         bevara mångfalden hos naturarvet. Regeringen
6029: sträcker sig endast tili tillsynen över regler som   anser att dessa multilaterala strävanden är vär-
6030: påverkar import och export och som i vissa fali      defulla och viktiga delar av regeringens miljö-
6031: används som miljöpolitiska medel. GATT -artik-       politik. I fråga om utsträckandet av effekterna
6032: larna XX b och g förutsätter att inte heller han-    av de nationelia miljöpolitiska åtgärderna tili
6033: delsrestriktioner som genomförs av miljöpolitis-     andra länders territorier intar Finland tilis vidare
6034: ka orsaker får vara diskriminerande, oskäligt        en mycket restriktiv inställning av samma orsa-
6035: vittbärande eller rent av protektionistiska. Dessa   ker som GATT-panelen. Denna väg kunde leda
6036: får således inte användas som artificiella han-      tili att starkare stater dikterade normer, som
6037: delshinder för att skydda nationell industri. I      staten i fråga ur sin egen synvinkel anser moti-
6038: olika sammanhang har i synnerhet utvecklings-        verade. Hur skulie vi reagera om några av
6039: länderna betonat denna princip den senaste ti-       våra exportländer avböjde våra produkter
6040: den.                                                 med hänvisning tili den finländska skogsin-
6041:    För det andra har panelenisin rapport tydligt     dustrins avverkningsmetoder elier energiinten-
6042: sett behovet av internationelit samarbete och        sitet? Elier om någon av våra handelspartner
6043: gemensamt överenskomna arrangemang för att           skulie förbjuda import av våra livsmedelspro-
6044: regionala och globala miljöproblem skall kunna       dukter med att påstå att våra odlingsmetoder
6045: behärskas och lösas. I sina slutsatser hänvisar      medför större belastning på miljön än de
6046:                                          1991 vp -   KK 275                                           5
6047: 
6048: metoder som lantbrukarna i det egna landet           dels- och miljöarbetsgrupp. EFTA-länderna går
6049: använder?                                            nu kraftigt in för det arbete som inleddes inom
6050:     Regeringen deltar aktivt i det internationella   GATT och som bl.a. kommer att granska beho-
6051: miljösamarbetet i olika organisationer - FN,         vet av att allt meri detalj samordna handels- och
6052: Världsbanken, OECD, europeiska samarbetsor-          miljöpolitiska regler och metoder för att uppnå
6053: gan - och stöder också direkt miljöpolitiska         en hållbar utveckling. EFTA-länderna har beto-
6054: projekt i såväl grannländerna som utvecklings-       nat att förhållandet mellan internationella miljö-
6055: länderna. På detta sätt försöker regeringen ge-      konventioner och GATT-förplikte1serna borde
6056: nom gemensamma åtgärder med regeringarna i           utredas, i synnerhet i fråga om eventuella kon-
6057: andra Iänder främja skyddet av faunan och            flikter. Förhållandet mellan nationella och inter-
6058: naturresurserna utanför sin egen jurisdiktion.       nationella miljönormer har en nära anknytning
6059:     Redan i december förra året var Finland          till detta. I fråga om deras tillämpningsområde
6060: tillsammans med EFTA-länderna med om att ta          bör en sådan uppgöre1se nås som tillfredsställer
6061: initiativ till sammankallandet av GA TT:s han-       alla parters legitima intressen.
6062: 
6063:      Helsingfors den 4 november 1991
6064: 
6065:                                                                          Minister Pertti Salolainen
6066:                                                 1991 vp
6067: 
6068: 
6069: Kirjallinen kysymys 276
6070: 
6071: 
6072: 
6073: 
6074:                                    Seppänen: Ilmavoimien hävittäjäkonehankintojen perusteista
6075: 
6076: 
6077: 
6078:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6079: 
6080:    Suomi on uusimassa hävittäjäkalustoaan.                     Onko Suomen puolustusdoktriini
6081:    Perinteisesti Suomi on ostanut torjuntahävit-            muuttunut niin, että torjuntahävittäjien
6082: täjiä.                                                      ohella Suomeen ollaan hankkimassa
6083:    Nyt Suomi näyttää neuvottelevan USA:n vi-                muihin kuin välittömiin puolustus- ja
6084: ranomaisten kanssa myös rynnäkköhävittäjien                 tiedustelutehtäviin tarkoitettuja rynnäk-
6085: mahdollisesta hankinnasta.                                  köhävittäjiä?
6086:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6087: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6088: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6089: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6090: 
6091:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
6092: 
6093:                                             Esko Seppänen
6094: 
6095: 
6096: 
6097: 
6098: 210300M
6099: 2                                       1991 vp -   KK 276
6100: 
6101: 
6102: 
6103: 
6104:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6105: 
6106:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nykyiset vanhenevat torjuntahävittäjät uusilla
6107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       torjuntahävittäjillä. Näin ollen hävittäjät tulevat
6108: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       olemaan samaan ryhmään kuuluvia, mutta suun-
6109: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nittelultaan luonnollisesti 20-30 vuotta edeltäji-
6110: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     änsä uudenaikaisempia.
6111: Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta            Torjuntahävittäjät ovat tyypillisesti monitoi-
6112: kysymyksestä n:o 276:                               mihävittäjiä. Niitä voidaan käyttää torjuntateh-
6113:                                                     tävien lisäksi tiedusteluun ja rynnäköintiin.
6114:            Onko Suomen puolustusdoktriini           Myös ilmavaimiemme nykyisiä hävittäjätyyppe-
6115:         muuttunut niin, että torjuntahävittäjien    jä käytetään rynnä köintitehtäviin eräiden mui-
6116:         ohella Suomeen ollaan hankkimassa           den maiden ilmavoimissa. Tämä kyky on myös
6117:         muihin kuin välittömiin puolustus- ja       kaikissa ilmavoimillemme nyt tarjotuissa kone-
6118:         tiedustelutehtäviin tarkoitettuja rynnäk-   tyypeissä. Me olemme kuitenkin hankkimassa
6119:         köhävittäjiä?                               torjuntahävittäjiä.
6120:                                                        Suomen puolustusdoktriini ei ole siis muuttu-
6121:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nut mitenkään hävittäjäkoneiden käytön osalta.
6122: vasti seuraavaa:                                    Näin ollen ilmavoimien käyttöajatus on vastai-
6123:                                                     suudessakin selkeästi torjuntatehtäviin painottu-
6124:     Hävittäjäkaupan tarkoituksena on korvata        va.
6125: 
6126:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1991
6127: 
6128:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
6129:                                         1991 vp -   KK 276                                          3
6130: 
6131: 
6132: 
6133: 
6134:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6135: 
6136:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        pian. Jaktplanen kommer sålunda att höra tili
6137: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      samma kategori, även om de vad konstruktionen
6138: den 8 oktober 1991 tili vederbörande medlem av      beträffar naturligtvis är 20-30 år modernare än
6139: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   sina föregångare.
6140: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-             Typiskt för jaktplanen är att de är multifunk-
6141: mål nr 276:                                         tionelia flygplan. De kan användas förutom för
6142:                                                     avvärjningsuppgifter också för spaning och at-
6143:           Har Finlands försvarsdoktrin ändrats      tack. Också de jaktplanstyper som våra luft-
6144:        så att man är i färd med att anskaffa        stridskrafter för närvarande använder utnyttjas
6145:        inte bara jaktplan tili Finland utan         för attackuppgifter av vissa andra länders luft-
6146:        också attackplan som är avsedda för          stridskrafter. Alla de flygplanstyper som nu er-
6147:        andra än direkta försvars- och spanings-     bjudits våra luftstridskrafter är också utrustade
6148:        uppgifter?                                   med denna förmåga. Vi är likväl i färd med att
6149:                                                     anskaffa jaktplan.
6150:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Finlands försvarsdoktrin har alltså inte änd-
6151: anföra följande:                                    rats på något sätt vad användningen av jaktpla-
6152:                                                     nen beträffar. Luftstridskrafterna prioriterar
6153:   A vsikten med jaktplansköpet är att ersätta de    således också i framtiden planens användning
6154: nuvarande föråldrade jaktp1anen med nya jakt-       för avvärjningsuppgifter.
6155: 
6156:      Helsingfors den 6 november 1991
6157: 
6158:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
6159:                                               1991 vp
6160: 
6161: 
6162: Kirjallinen kysymys 277
6163: 
6164: 
6165: 
6166: 
6167:                                   Seppänen: Euroopan yhdentymiskehitystä koskevasta tiedottami-
6168:                                       sesta
6169: 
6170: 
6171:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6172: 
6173:     Suomi on neuvottelemassa EY:n kanssa entis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6174: täkin likeisemmästä yhteistyöstä.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
6175:     On ilmeistä, että Suomen kansallinen itsemää-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6176: räämisoikeus kaventuu jo mahdollisen ETA-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6177: sopimuksen perusteella. Jos taas Suomi liittyisi
6178: EY:n jäseneksi, se merkitsisi parlamentaarisen                Kuinka paljon Suomen valtio on
6179: vallan olennaista supistumista ja Suomen lain-             vuonna 1991 tukenut ja kuinka paljon
6180: säädäntövallan siirtymistä Brysseliin.                     valtio aikoo ensi vuonna 1992 tukea EY-
6181:     On ilmeistä, että nykyinen hallitus on valmis          tiedottamista maassamme, ja
6182: kaventamaan suomalaista kansanvaltaa, mihin                   aikooko valtio antaa tiedottamismää-
6183: liittyy myös hyvinvointivaltion purkaminen.                rärahoja vapaaseen EY-kriittiseen kan-
6184: Hallitus näyttää hyvin yksipuolisesti rahoittavan          salaistoimintaan niin, että myös se näkö-
6185: EY-myönteistä tiedottamista maassamme.                     kulma tulee valtion varoin kansalaisille
6186:                                                            tietoon?
6187:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
6188: 
6189:                                           Esko Seppänen
6190: 
6191: 
6192: 
6193: 
6194: 2!0300M
6195: 2                                          1991 vp -   KK 277
6196: 
6197: 
6198: 
6199: 
6200:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6201: 
6202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sivat EY:n täysjäsenyydestä verrattuna ETA-
6203: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ratkaisun vaikutuksiin. Elinkeinoelämä ja työ-
6204: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-          markkinajärjestöt puoltavat laajalla rintamalla
6205: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       täysjäsenyyttä. Yli puolet kansalaisistamme on
6206: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        mielipidetiedustelujen mukaan täysjäsenyyden
6207: Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta            kannalla.
6208: kysymyksestä n:o 277:                                      Integraatiolla on vahvat taloudelliset lähtö-
6209:                                                        kohdat. Ne perustuvat elinkeinotoiminnan ja
6210:           Kuinka paljon Suomen valtio on               yritysten pyrkimyksiin ja ponnisteluihin hyödyn-
6211:        vuonna 1991 tukenut ja kuinka paljon            tää erityisosaamistaan kansainvälisesti. Ulko-
6212:        valtio aikoo ensi vuonna 1992 tukea EY-         maankauppateorian keskeiset väittämät ovat
6213:        tiedottamista maassamme, ja                     vakavassa testissä.
6214:           aikooko valtio antaa tiedottamismää-             Taloudellisten seikkojen lisäksi integraatioon
6215:        rärahoja vapaaseen EY -kriittiseen kan-         sisältyy monia muita elämänalueita, joiden mer-
6216:        salaistoimintaan niin, että myös se näkö-       kitystä ei voida liikaa korostaa. Mm. poliittiset,
6217:        kulma tulee valtion varoin kansalaisille        sosiaaliset ja ympäristöön sekä tutkimukseen
6218:        tietoon?                                        liittyvät kysymykset ovat sen keskeistä ydin-
6219:                                                        aluetta. Integraatiotiedotuksessaan hallitus on
6220:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tuonut myös nämä tärkeät näkökohdat tasapuo-
6221: taen seuraavaa:                                        lisen keskustelun piiriin.
6222:                                                            Budjettivaroin toteutettu integraatiotiedotus
6223:    Ulkomaankauppamme laajuuteen ja raken-              on hajautettu vastaavalla tavalla eri asiantuntija-
6224: teeseen vaikuttavat kauppapoliittiset perusrat-        organisaatioihin valtionhallinnossa. Rajalliset
6225: kaisut tehtiin jo 1960- ja 1970-luvuilla. Noista       voimavarat on keskitetty integraation vaikutus-
6226: ajoista kauppavaihtomme on määrällisesti lähes         ten arviointiin sekä tiedottamiseen ja neuvon-
6227: viisinkertaistunut. Samalla taloutemme on yh-          taan. Sektoriviranomaisena kauppa- ja teolli-
6228: dentynyt peruuttamattomalla tavalla osaksi             suusministeriö vastaa lähinnä elinkeinotoimin-
6229: kansainvälistä yhteistyötä ja vaihdantaa. Sopi-        taan ja kuluttajiin kohdistuvasta tiedottamises-
6230: mus Euroopan talousalueesta ET Asta on harjoi-         ta. Sen budjetissa on myös valtionhallinnon
6231: tetun kauppapolitiikan luonnollinen jatko. Kun         ainut integraationeuvontaan keskittyvä organi-
6232: EY:n komission puheenjohtaja Jacques Delors            saatio, Euroneuvontakeskus.
6233: vuonna 1989 teki aloitteen Euroopan talous-                Vuodesta 1987 valtiovallan omaan integraa-
6234: aluetta koskevien neuvottelujen aloittamisesta         tiotutkimukseen on käytetty budjettivaroja yh-
6235: EY:n ja EFT An välillä, Suomen viennistä 64            teensä 12 milj. markkaa. Tänä ja tulevana vuon-
6236: prosenttia suuntautui ETA-alueelle. Tänä vuon-         na panostus on laskentatavasta riippuen vuosita-
6237: na osuus on 73 prosenttia. Kasvun syynä on             solla 2-5 milj. markkaa. Integraation vaikutuk-
6238: lähinnä itäviennin romahtaminen. Suomalaisyri-         sia selvitetään myös mm. Suomen Akatemiaanja
6239: tysten suorista sijoituksista lähes puolet on tehty    eri korkeakouluihin perustetuissa tutkimusohjel-
6240: EY-maihin ja yli 70 prosenttia ETA-alueelle.           missa. Monet muutkin organisaatiot ovat olleet
6241: ETA-sopimus turvaa meille valtaosan sisämark-          asiassa aktiivisia. Mm. työntekijöiden keskusjär-
6242: kinoiden taloudellisista eduista. Eurooppalainen       jestöt ovat perustaneet oman tutkimusprojektin-
6243: kauppaympäristömme muuttuu kuitenkin lähes             sa. Vastaava tiedotus on kanavoitu lähinnä eri
6244: päivittäin. Integraatio syvenee ja tullee myös         alojen keskuskirjastoihin, vaikka myös tässä
6245: laajentumaan hyvin lyhyen ajan kuluessa. Kehi-         suhteessa useat organisaatiot ovat olleet aktii-
6246: tystä nopeuttaa Itä- ja Keski-Euroopan maiden          visia.
6247: pyrkimys tiivistää taloudellista yhteistyötä länti-        Lisäksi integraatiotiedotusta hoitamaan on
6248: sen Euroopan kanssa. Myös meidän on nyt syytä          perustettu mainittu Euroneuvontakeskus, joka
6249: perin pohjin selvittää edut ja haitat, jotka seurai-   toimii Suomen Ulkomaankauppaliiton yhteydes-
6250:                                          1991 vp -   KK 277                                           3
6251: 
6252: sä. Se aloitti toimintansa 15.5.1989 tehtävänään     aihealueet. Se sisältää yhteystiedot lähes kahdes-
6253: erityisesti yrityskenttään suuntautuva tiedotus ja   tasadasta henkilöstä yli kuudessakymmenessä
6254: neuvonta. Taustalle on ryhmittynyt kaksitoista       organisaatiossa. Nämä hoitavat euroneuvontaa
6255: keskeistä viranomaistahoa ja yrityskentän järjes-    ja -tiedotusta osana tavanomaisia asiantuntija-
6256: töä, jotka muodostavat Euroneuvontakeskuk-           tehtäviään, joten tarkkaa arviota toiminnan
6257: sen johtoryhmän.                                     budjettivaikutuksista on vaikea esittää.
6258:    Euroneuvontakeskuksen ylläpitämiseen ja              Mitä tulee kysymyksessä mainittuun vapaan
6259: operatiiviseen neuvonta- ja tiedotustoimintaan       EY-kriittisen kansalaistoiminnan tukemiseen,
6260: on osoitettu kuluvana vuonna valtion budjetti-       voidaan todeta tämänkaltaisen toiminnan rahoi-
6261: varoja 2,4 milj. markkaa. Tulevalle vuodelle on      tuksen tulevan hoidettavaksi lähinnä opetusmi-
6262: budjetoitu 2,45 milj. markkaa. Toiminnan uute-       nisteriön budjetin kautta. Esimerkkeinä mainit-
6263: na muotona on yritysten kansainvälisten yhteys-      takoon Eurooppa-instituutin toiminnan avusta-
6264: tietojen välittäminen, ns. BC-NET-tietokannan        minen sen toiminnan käynnistymisestä lähtien ja
6265: sovittaminen suomalaisyritysten käyttöön.            ensi vuodelle budjetoitu 0,35 milj. markan avus-
6266:    Mainituilla budjettivaroilla rahoitetaan Euro-    tus Pro Europe ry:n toimintaan. Valtio avustaa
6267: neuvontakeskuksen operatiivinen toiminta palk-       myös monien muiden kansalaisjärjestöjen toi-
6268: ka-, vuokra-, matka- yms. kustannuksineen. Sen       mintaa, jossa EY-tiedotus on tänä päivänä tär-
6269: toiminta kattaa koko maan. Apuna käytetään           keällä sijalla. Eurooppalainen integraatio on
6270: mm. alueellisia vientiasiamiehiä ja muita maa-       edennyt hyvin nopeasti vaiheeseen, joka edellyt-
6271: kunnallisia yrityspalveluorganisaatioita. Mah-       tää lisää selvitystyötä ja monipuolista keskus-
6272: dollisimman laajan ja kattavan tiedottamisen ja      telua.
6273: neuvonnan varmistamiseksi Euroneuvontakes-              Hallitus pyrkii hoitamaan oman tiedottamis-
6274: kuksen käyttöön on koottu perustiedot eri viran-     velvollisuutensa. Lisäksi se tulee edistämään
6275: omaisorganisaatioiden euroasiantuntemuksesta.        mahdollisuuksiensa mukaan kaikkea perusteltua
6276: Rekisteriin on koottu euroasiantuntijoiden hen-      asiaan liittyvää kansalaistoimintaa.
6277: kilötiedot, yhteystiedot ja asiantuntemuksen
6278: 
6279:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1991
6280: 
6281:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
6282: 4                                        1991 vp -   KK 277
6283: 
6284: 
6285: 
6286: 
6287:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6288: 
6289:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för- och nackdelar som skulle bli följden av ett
6290: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       fullvärdigt medlemskap i EG jämfört med verk-
6291: den 8 oktober 1991 till vederbörande medlem av       ningarna av EES-lösningen. Näringslivet och
6292: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    arbetsmarknadsorganisationerna förordar på
6293: dagsman Seppänen undertecknade spörsmål nr           bred front fullvärdigt medlemskap. Mer än hälf-
6294: 277:                                                 ten av medborgarna är enligt gallupundersök-
6295:                                                      ningar för ett fullvärdigt medlemskap.
6296:            Med hur mycket har finska staten år          Integrationen har starka ekonomiska utgångs-
6297:        1991 understött och med hur mycket            punkter. De baserar sig på näringsverksamhe-
6298:        kommer staten år 1992 att understöda          tens och företagens strävanden och ansträng-
6299:        EG-informationen i landet och har staten      ningar att utnyttja sin speciella sakkunskap in-
6300:        för avsikt att ge informationsanslag för      ternationellt. De centrala teserna i utrikeshan-
6301:        den fria EG-kritiska medborgarverksam-        delsteorin står inför en allvarlig prövning.
6302:        heten så att också denna synpunkt med            Utöver ekonomiska faktorer ingår i integra-
6303:        statliga medel kan komma medborgarna          tionen många andra livsområden, vilkas betydel-
6304:        till kännedom?                                se inte kan betonas för mycket. Frågor i anslut-
6305:                                                      ning till bl.a. politiken, det sociala och miljön
6306:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         samt forskningen utgör det centrala kärnområ-
6307: samt anföra följande:                                det. I sin information om integrationen har
6308:                                                      regeringen också tagit med dessa viktiga syn-
6309:    De handelspolitiska basavgörandena som            punkter inom ramen för en objektiv diskussion.
6310: påverkar utrikeshandeln till omfattning och             Den med budgetmedel realiserade informatio-
6311: uppbyggnad träffades redan på 1960- och 1970-        nen om integrationen har på motsvarande sätt
6312: talet. Sedan dess har vårt handelsutbyte kvanti-     fördelats mellan olika sakkunnigorganisationer
6313: tativt nästan femdubblats. Samtidigt har vår         inom statsförvaltningen. De begränsade resur-
6314: ekonomi oåterkalleligt integrerats och blivit en     serna har koncentrerats på en utvärdering av
6315: del av det internationella samarbetet och utbytet.   verkningarna av integrationen samt på informe-
6316: Avtalet om ett europeiskt ekonomiskt samar-          ring och rådgivning. Som sektormyndighet sva-
6317: betsområde, EES, utgör en naturlig förlängning       rar handels- och industriministeriet främst för
6318: av den bedrivna handelspolitiken. Då ordföran-       den informering som inriktar sig på näringsverk-
6319: den för EG:s kommission, Jacques Delors, år          samheten och konsumenterna. I ministeriets
6320: 1989 kom med ett initiativ om att förhandlingar      budget finns den enda organisation inom stats-
6321: om ett europeiskt ekonomiskt samarbetsområde         förvaltningen som koncentrerar sig på integra-
6322: skulle påbörjas mellan EG och EFTA, gick 64          tionsrådgivning, Eurorådgivningscen tralen.
6323: procent av Finlands export till EES-området. I          Sedan år 1987 har för statsmaktens egen
6324: år är andelen 73 procent. Skälet till ökningen är    integrationsforskning använts totalt 12 milj.
6325: främst sammanbrottet i östhandeln. Av de finska      mark i budgetmedel. I år och nästa år är sats-
6326: företagens direkta placeringar har närmare hälf-     ningen, beroende på hur man räknar, på årsnivå
6327: ten gjorts i EG-länderna och mer än 70 procent       2-5 milj. mark. Verkningarna av integrationen
6328: i EES-området. EES-avtalet ger oss största delen     utreds också i bl.a. Finlands Akademis och olika
6329: av den inre marknadens ekonomiska förmåner.          högskolors forskningsprogram. Många andra
6330: Vår europeiska handelsmiljö ändras emellertid        organisationer har också varit aktiva i saken.
6331: så gott som dagligen. Integrationen blir djupare     Bland andra arbetstagarnas centralorganisatio-
6332: och torde också breddas inom en mycket kort          ner har inlett ett eget forskningsprojekt. Motsva-
6333: tid. Utvecklingen går snabbare i och med att         rande information har kanaliserats främst till de
6334: länderna i Öst- och Mellaneuropa strävar efter       olika branschernas centralbibliotek, fastän flera
6335: ett intimare ekonomiskt samarbete med Västeu-        organisationer också i detta avseende har varit
6336: ropa. Också vi har nu skäl att grundligt utreda de   aktiva.
6337:                                           1991 vp -   KK 277                                           5
6338: 
6339:    Dessutom har den redan nämnda Eurorådgiv-          in och ställts till Eurorådgivningscentra1ens för-
6340: ningscentralen grundats för att sköta informa-        fogande. I registret har införts euroexperternas
6341: tionen om integrationen och den verkar i sam-         personuppgifter, kontaktuppgifter och de äm-
6342: band med Finlands Utrikeshandelsförbund. Den          nesområden sakkunskapen gäller. Registret in-
6343: inledde sin verksamhet 15.5.1989 och har i upp-       nehåller kontaktuppgifter om närmare tvåhund-
6344: gift att särskilt sköta den information och råd-      ra personer från mer än sextio organisationer.
6345: givning som inriktas på företagsfältet. I bak-        Dessa sköter eurorådgivningen och -informatio-
6346: grunden har tolv centrala myndigheter och orga-       nen som en del av sina sedvanliga sakkunnigupp-
6347: nisationer på företagsfältet grupperat sig och de     gifter, vilket gör att det är svårt att presentera
6348: bildar ledningsgruppen för Eurorådgivningscen-        någon exakt bedömning av verksamhetens verk-
6349: tralen.                                               ningar på budgeten.
6350:    För upprätthållandet av Eurorådgivnings-              Vad gäller det nämnda understödandet av en
6351: centralen och för den operativa rådgivnings- och      fri EG-kritisk medborgarverksamhet, kan det
6352: informationsverksamheten har under detta år           konstateras att finansieringen av en dylik verk-
6353: anvisats 2,4 milj. mark i statliga budgetmedel.       samhet kommer att skötas främst via undervis-
6354: För inkommande år har 2,45 milj. mark budge-          ningsministeriets budget. Som exempel kan
6355: terats. En ny form av verksamheten är förmed-         nämnas att Europainstitutet har fått understöd
6356: ling av internationella kontaktuppgifter till före-   för sin verksamhet sedan den inleddes och att
6357: tagen genom att den s.k. BC-NET-databasen             0,35 milj. mark har budgeterats för nästa år som
6358: anpassas tili de finska företagens bruk.              stöd till föreningen Pro Europe. Staten understö-
6359:    Med de nämnda budgetmedlen finansieras             der också många andra medborgarorganisatio-
6360: Eurorådgivningscentralens operativa verksam-          ners verksamhet, där EG-informationen i dag
6361: het jämte kostnader för löner, hyror, resor m.m.      intar en viktig plats. Den europeiska integratio-
6362: Centralens verksamhet täcker hela landet. Den         nen har mycket snabbt framskridit till ett skede
6363: bistås av bl.a. de regionala exportombuden och        som förutsätter mera utredningsarbete och
6364: andra organisationer för företagstjänst inom          mångsidig diskussion.
6365: landskapen. För att garantera en så omfattande           Regeringen strävar efter att sköta sin egen
6366: och täckande information och rådgivning som           informationsskyldighet. Dessutom kommer den
6367: möjligt har baskunskaper om de olika myndig-          i mån av möjlighet att främja all motiverad
6368: hetsorganisationernas eurosakkunskap samlats          medborgarverksamhet i anslutning till saken.
6369: 
6370:      Helsingforsden 5 november 1991
6371: 
6372:                                                                           Minister Pertti Salolainen
6373:                                                  1991 vp
6374: 
6375: 
6376: Kirjallinen kysymys 278
6377: 
6378: 
6379: 
6380: 
6381:                                     Pykäläinen ym.: Ulkomailla työskentelevien vanhempien lasten
6382:                                         koulukustannusten korvaamisesta
6383: 
6384: 
6385:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6386: 
6387:    Viime aikoina on esiintynyt eri kuntien välillä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6388: hyvin kirjavaa käytäntöä ulkomailla työskente-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6389: levien vanhempien lasten koulumenojen korvaa-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6390: mismenettelyssä. Jotkut kunnat kustantavat las-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6391: ten koulunkäynnin kokonaan, jotkut osittain,
6392: jotkut valitettavasti eivät lainkaan. Tämä aiheut-
6393: taa vanhemmille ylimääräisiä kustannuksia heis-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
6394: tä itsestään riippumattomista syistä, olosuhtei-              ulkomailla peruskoulua käyvien lasten
6395: den pakosta. Tämä asettaa myös lapset eriarvoi-               koulukustannuksien korvauskäytäntö
6396: seen asemaan oppivelvollisuuden toteuttamisen                 yhtenäistetään, ja
6397: suhteen kotipaikasta riippuen. Tämä ei ole oi-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6398: kein. Useimmat tilapäisesti ulkomailla työsken-               ryhtyä, että jokaiselle Suomen kansalai-
6399: televät Suomen kansalaiset maksavat veronsa                   selle turvataan ilmainen koulunkäynti
6400: kotipaikkakuunalleen Suomeen. Tälläkin perus-                 vanhempien ulkomailla työskentelyn
6401: teella luulisi heillä olevan oikeus saada lapsilleen          aikanakin?
6402: ilmainen koulunkäynti ja oppimateriaali.
6403: 
6404:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
6405: 
6406:           Tuija Maaret Pykäläinen         Arja Ojala                 Paavo Nikula
6407:           Pekka Räty                      Hannele Luukkainen         Satu Hassi
6408:           Ulla Anttila                    Pekka Haavisto            Erkki Pulliainen
6409:           Eila Rimmi                      Jaakko Laakso             Reijo Laitinen
6410:           Aarno von Bell                  Jarmo Laivoranta          Ismo Seivästö
6411:                     Jukka Vihriälä                          Kalevi Lamminen
6412: 
6413: 
6414: 
6415: 
6416: 210300M
6417: 2                                         1991 vp -   KK 278
6418: 
6419: 
6420: 
6421: 
6422:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6423: 
6424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eikä kunta osallistu ulkomailla järjestettävän
6425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         peruskouluopetuksen kustannuksiin. Sen sijaan
6426: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-         kunnat ovat vakiintuneen käytännön mukaan
6427: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      antaneet koulukirjat mukaan ulkomaille muut-
6428: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tavalle koululaiselle.
6429: Tuija Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvasta              Ulkomailla asuvan suomalaisen oppivelvolli-
6430: kirjallisesta kysymyksestä n:o 278:                   suusikäisen lapsen koulunkäynti ja siitä aiheutu-
6431:                                                       vat kustannukset voivat olla hyvin vaihtelevia.
6432:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla     Suurimmat kustannukset laukeavat oppilaalle
6433:        ulkomailla peruskoulua käyvien lasten          kansainvälisissä kouluissa, joissa lukuvuosimak-
6434:        koulukustannuksien korvauskäytäntö             sut saattavat nousta jopa 70 000 markkaan.
6435:        yhtenäistetään, ja                             Tähän verrattuna suomalaista ulkomaan koulua
6436:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        käyvä lapsi, jonka opettajien palkkauksiin
6437:        ryhtyä, että jokaiselle Suomen kansalai-       myönnetään 85 %:n suuruinen valtionapu sekä
6438:        selle turvataan ilmainen koulunkäynti          tarvittaessa vielä ylimääräistä valtionapua, on
6439:        vanhempien ulkomailla työskentelyn             taloudellisesti edullisessa asemassa. Näitä koulu-
6440:        aikanakin?                                     ja on tänä syksynä vain 14, joista kolme on
6441:                                                       Euroopassa. Nämä koulut saivat vuonna 1990
6442:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           yhteensä noin 2 500 000 markan suuruisen val-
6443: taen seuraavaa:                                       tionavun. Oppikirjojen hankkimiseen opetusmi-
6444:                                                       nisteriö osallistuu vuosittain 500 000 markalla.
6445:     Ulkomailla tilapäisesti asuvien kouluikäisten     Opetusministeriö       osallistuu   lisäksi   noin
6446: suomalaislasten lukumäärä on kansainvälisen           1 500 000 markalla vuodessa ulkosuomalaisten
6447: liikkuvuuden myötä jatkuvasti lisääntynyt ja          lasten suomen kielen ja kulttuurin opettamiskus-
6448: lisääntyy yhä. Yksistään suomalaisissa perus-         tannuksiin. Suomen kielen vapaamuotoisia ope-
6449: koulua vastaavissa ulkomaan kouluissa opiske-         tusryhmiä eli niin sanottuja Suomi-kouluja oli
6450: lee kuluvana syksynä yhteensä noin 270 oppilas-       vuonna 1990 32:ssa eri maassa oppilasmäärän
6451: ta ja Ruotsin valtion tukemissa vastaavissa ulko-     noustessa noin 2 700 oppilaaseen.
6452: maan kouluissa noin 40 suomalaislasta. Suoma-            Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
6453: laisia kouluikäisiä lapsia, jotka tilapäisesti asu-   suomalaisperheen lähtiessä ulkomaille perhe
6454: vat ulkomailla, lienee arvion mukaan tällä het-       joutuu selvittämään, mitkä lasten koulutusvaih-
6455: kellä yli 1 500. Suurin osa ulkomailla tilapäises-    toehdot ovat. Yleisesti noudatetun kansainväli-
6456: ti asuvista suomalaislapsista käy näin ollen joko     sen periaatteen mukaan työnantaja osallistuu
6457: paikallisia kouluja tai kansainvälisiä kouluja        koulutuskustannusten korvaamiseen. On kuiten-
6458: taikka saa kotiopetusta. Kansanvalistusseuran         kin todettava, että kaikki eivät pääse tästä edus-
6459: Kirjeopisto on opetusministeriön myöntämän            ta osallisiksi. Esimerkiksi vierailevilla professo-
6460: valtionavun turvin valmistanut peruskoulun            reilla, lehtoreilla ja tutkijoilla ei ole yleensä
6461: kirjeopetuspaketin, joka edistää opetustilannetta     mahdollisuutta saada tukea lastensa koulutus-
6462: kotioloissa.                                          kustannuksiin. Vaikka olisi suotavaa, että ulko-
6463:     Oppivelvollisuuden suorittamisesta on sää-        mailla tilapäisesti asuvien oppivelvollisten Suo-
6464: detty peruskoululaissa, joka kuitenkin on voi-        men kansalaisuuden omaavien lasten koulutus-
6465: massa vain Suomen valtion alueella. Lain mu-          kustannusten korvauskäytäntö yhtenäistettäisiin
6466: kaan kunta on velvollinen järjestämään sen alu-       ja että ilmainen koulunkäynti turvattaisiin Suo-
6467: eella asuville oppivelvollisuusikäisille peruskou-    men kansalaiselle, siihen tuskin on lähivuosina
6468: luopetusta tai huolehtimaan siitä, että näillä        taloudellisia tai käytännöllisiä mahdollisuuksia.
6469: lapsilla on muulla tavalla tilaisuus saada perus-        Asian laajakantoisuuden vuoksi on kuitenkin
6470: kouluopetusta. Kunta ei sen sijaan voi toimival-      tärkeätä jo tässä vaiheessa selvittää mahdolli-
6471: tansa puitteissa järjestää opetusta ulkomailla        suuksia lisätä ulkomailla tilapäisesti asuvien
6472:                                      1991 vp -   KK 278                                       3
6473: 
6474: suomalaislasten koulunkäynnin taloudellista      työryhmän asettaminen suorittamaan kyseistä
6475: tukemista. Opetusministeriössä onkin vireillä    suunnittelutehtävää.
6476: 
6477:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1991
6478: 
6479:                                                           Opetusministeri Riitta Uosukainen
6480: 4                                          1991 vp -   KK 278
6481: 
6482: 
6483: 
6484: 
6485:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
6486: 
6487:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ordna undervisning utomlands, inte heller deltar
6488: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         kommunen i kostnaderna för den grundskole-
6489: den 8 oktober 1991 till vederbörande medlem av         undervisning som ordnas utomlands. Däremot
6490: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      har kommunerna enligt vedertagen praxis
6491: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. under-           gett skolböcker åt skolelever som flyttar utom-
6492: tecknade spörsmå1 nr 278:                              lands.
6493:                                                            Utomlands boende finländska barns skolgång
6494:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder som          och kostnaderna för den kan variera i mycket
6495:        förenhetligar praxis när det gäller ersätt-     hög grad. De största kostnaderna får eleven i
6496:        ning för skolkostnaderna för barn som           internationella skolor, där avgifterna för ett läsår
6497:        utomlands går i grundskolan, och                kan stiga till 70 000 mark. I jämförelse med detta
6498:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         är sådana barn i en förmånlig ställning som går
6499:        ta för att avgiftsfri skolgång skall tillför-   i finländska skolor utomlands, för vilka 85% och
6500:        säkras varje finsk medborgare även un-          vid behov ännu mera beviljas i statsunderstöd
6501:        der den tid föräldrarna arbetar utom-           för lärarnas löner. Denna höst finns det endast
6502:        lands?                                          14 sådana skolor, av vilka tre i Europa. År 1990
6503:                                                        fick dessa skolor sammanlagt ca 2 500 000 mark
6504:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i statsunderstöd. För anskaffning av läroböcker
6505: anföra följande:                                       deltar undervisningsministeriet årligen med
6506:                                                        500 000 mark. Ministeriet deltar dessutom år-
6507:     Antalet finländska barn i skolåldern som           ligen med 1 500 000 mark i kostnaderna för att
6508: tillfälligt bor utomlands har i takt med den           undervisa utomlands boende barn i finska språ-
6509: internationella mobiliteten stadigt ökat och ökar      ket och finländsk kultur. Fritt bildade undervis-
6510: fortfarande. Enbart i finländska utlandsskolor         ningsgrupper i finska dvs. s.k. finska skolor
6511: som motsvarar grundskolan studerar under               fanns det år 1990 i 32 olika länder. Elevantalet
6512: denna höst sammanlagt ca 270 elever. I motsva-         vid dem steg till ca 2 700.
6513: rande utlandsskolor som den svenska staten                 Med hänvisning till det anförda kan det kons-
6514: stöder studerar ca 40 barn från Finland. För           tateras att när en familj från Finland flyttar
6515: närvarande torde det uppskattningsvis finnas           utomlands, blir den tvungen att att reda ut
6516: över 1 500 finländska barn i skolåldern som            utbildningsalternativen för sina barn. Enligt all-
6517: tillfälligt bor utomlands. En stor del av dem går      mänt vedertagna internationella principer deltar
6518: sålunda antingen i lokala skolor, internationella      arbetsgivaren i utbildningskostnaderna. Det bör
6519: skolor eller får hemundervisning. Brevinstitutet       dock konstateras att alla blir inte delaktiga i
6520: vid Folkets Bildningsförbund har genom stats-          denna förmån. Exempelvis gästande professorer,
6521: understöd som undervisningsministeriet beviljar        lektorer och forskare har i allmänhet inte möjlig-
6522: utarbetat ett brevundervisningspaket för grund-        het att få stöd för sina barns utbildningskost-
6523: skolan. Det underlättar undervisningen i hem-          nader. Trots att det vore skäl att förenhetliga
6524: förhållanden.                                          praxis när det gäller ersättning för utbildnings-
6525:     Om fullgörande av läroplikten stadgas i            kostnaderna för läropliktiga barn med finskt
6526: grundskolelagen, men den gäller endast inom            medborgarskap och att trygga avgiftsfri skol-
6527: Finlands territorium. Enligt lagen är kommunen         gång för finska medborgare, finns det under de
6528: skyldig att för de läropliktiga som bor inom dess      kommande åren knappast några ekonomiska
6529: område ordna grundskoleundervisning eller se           eller praktiska möjligheter till detta.
6530: till att dessa barn på något annat sätt har                På grund av att saken är så vittomspännande
6531: möjlighet att få grundskoleundervisning. Inom          är det emellertid viktigt att redan i detta skede
6532: ramen för sina befogenheter kan kommunen inte          reda ut möjligheterna att öka det ekonomiska
6533:                                        1991 vp -   KK 278                                            5
6534: 
6535: stödet för utbildningen av finländska barn som     riet har för avsikt att tillsätta en arbetsgrupp för
6536: tillfälligt bor utomlands. Undervisningsministe-   planeringen av denna fråga.
6537: 
6538:      Helsingforsden 12 november 1991
6539: 
6540:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
6541:                                                1991 vp
6542: 
6543: 
6544: Kirjallinen kysymys 279
6545: 
6546: 
6547: 
6548: 
6549:                                   Lipponen ym.: Metsänhoitoyhdistysten asemasta puukaupoissa
6550: 
6551: 
6552:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6553: 
6554:     Metsänhoitoyhdistysten toimintaa rahoite-        välistä kilpailun rajoittamista. Sillä tavoitellaan
6555: taan merkittäväitä osalta pakollisin veroluontei-    sellaisia rahallisia hyötyjä, joita vapaassa kilpai-
6556: sin maksuin. Tähän sopii huonosti se, että met-      lutilanteessa ei kyetä saavuttamaan. Nämä kil-
6557: sänhoitoyhdistykset toteuttavat kilpailuviraston     pailunrajoitukset eivät ole hyväksyttäviä terveen
6558: mukaan puun myyjien edunvalvontatehtäviä             ja toimivan kilpailun näkökulmasta. Ne vähen-
6559: hoitavien MTK:n metsävaltuuskunnan ja -valio-        tävät tehokkuutta raakapuumarkkinoilla ja nii-
6560: kunnan päätöksiä ja ohjeita tarjonnan rajoitta-      hin sidoksissa olevilla elinkeinoelämän alueilla.
6561: misesta. MTK on antanut metsänhoitoyhdistyk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6562: sille myös toimintaohjeita puukaupan pysäyttä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6563: miseksi ja tarjonnan rajoittamiseksi. Samoin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6564: kilpailuviraston mielestä on ilmeistä, että yhdis-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6565: tyksiä ohjataan suosimaan Osuuskunta Metsä-
6566: liittoa.                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
6567:     Hallitus lupaa ohjelmassaan toteuttaa välittö-          jotta metsänhoitoyhdistysten käyttämi-
6568: miä kilpailua lisääviä toimia. Edellä esitetyn              nen kilpailua rajoittavaan tai vääristä-
6569: kaltainen puun tarjonnan rajoittaminen ja osta-             vään toimintaan raakapuun kaupassa
6570: jien syrjintä on kuitenkin elinkeinonharjoittajien          estetään?
6571: 
6572:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
6573: 
6574:                      Paavo Lipponen                           Liisa Jaakonsaari
6575:                      Arja Ojala                               Erkki Tuomioja
6576: 
6577: 
6578: 
6579: 
6580: 210300M
6581: 2                                        1991 vp -   KK 279
6582: 
6583: 
6584: 
6585: 
6586:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6587: 
6588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       oltava tasavertaista riippumatta siitä, minkälai-
6589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nen omistajakunta puutavaraa ostavalla yrityk-
6590: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        sellä on.
6591: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Hallituksen tiedossa ei ole, että metsänhoito-
6592: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      yhdistykset olisivat toimineet vastoin niitä kos-
6593: Lipposen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     kevaa lakia tai sen perusteella annettuja ohjeita
6594: myksestä n:o 279:                                    tai että kilpailu raakapuun kaupassa olisi met-
6595:                                                      sänhoitoyhdistysten toiminnan johdosta rajoit-
6596:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     tunut tai vääristynyt. Eri asia on, että kilpailuvi-
6597:        jotta metsänhoitoyhdistysten käyttämi-        rasto kilpailunrajoituksista annettuun lakiin
6598:        nen kilpailua rajoittavaan tai vääristä-      nojautuen katsoo Maataloustuottajain Keskus-
6599:        vään toimintaan raakapuun kaupassa            liiton käyttävän metsänhoitoyhdistyksiä kilpai-
6600:        estetään?                                     lun rajoittamiseen. Tämän vuoksi kilpailuvirasto
6601:                                                      on tehnyt aloitteen asiantilan korjaamisesta
6602:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          metsänhoitoyhdistyslakia muuttamalla. Yhdis-
6603: taen seuraavaa:                                      tysten tehtävät voitaisiin viraston mielestä mää-
6604:                                                      ritellä nykyistä tarkemmin, niin että etujärjestö-
6605:    Metsänhoitoyhdistykset muodostavat oleelli-       toiminta rajattaisiin tehtävien ulkopuolelle.
6606: sen osan valtion toimesta luotua metsien hoito-      Vaihtoehtoisesti voitaisiin luopua pakollisista
6607: ja käyttöorganisaatiota. Yhdistyksistä on annet-     metsänhoitomaksuista ja yhdistysten rahoitus ja
6608: tu oma lakinsa ja yhdistyslain säännöksiä sovel-     toiminta järjestettäisiin vapaaehtoisuuden poh-
6609: letaan niihin vain toissijaisesti. Metsänomista-     jalta. On todettava, että metsänhoitoyhdistysten,
6610: jien verotuksen yhteydessä suorittama julkinen       niiden liittojen ja Maataloustuottajain Keskuslii-
6611: metsänhoitomaksu edustaa lähes puolta metsän-        ton välillä on toiminnallista yhteyttä. Sen selvit-
6612: hoitoyhdistysten tuloista. Metsänhoitoyhdistyk-      täminen, onko kysymyksessä kilpailuviraston
6613: siä voidaan pitää ensisijaisesti metsien hoitoa ja   tarkoittama säännösten vastainen tilanne, on
6614: käyttöä edistämään tarkoitettuina metsänomis-        tällä hetkellä kesken.
6615: tajien yhteenliittyminä eikä ammattiyhdistyksiin         Maamme yksityismetsien nykyinen hyvä tila
6616: verrattavissa olevina metsänomistajien edunval-      on paljolti metsänhoitoyhdistysten toiminnan
6617: vontajärjestöinä. Käytännössä rajanveto on           ansiota. Tämän vuoksi niiden asemaa ja tehtäviä
6618: kuitenkin vaikeaa. Metsien käytön edistämiseen       koskevia mahdollisia muutoksia on huolellisesti
6619: kuuluu- metsänhoitoyhdistyslain perustelujen-        selvitettävä ja harkittava. Päätöksiä ei tule tehdä
6620: kin mukaan - metsänomistajien puukaupalli-           poikkeuksellisen puumarkkinatilanteen painees-
6621: nen neuvonta ja avustaminen. Metsänhoitoyh-          sa, jolloin kaupan osapuolten näkemykset ovat
6622: distysten tehtäväksi on myös viranomaistahella       kärjistyneitä. On toisaalta todettavissa, että
6623: nähty metsänomistajien metsätaloudestaan saa-        puukaupan toimintaympäristössä ja -ta voissa on
6624: mien tulojen lisääminen. Kyseenalaisena voi-         tapahtumassa muutoksia. Nämä seikat sekä
6625: daan pitää vaatimusta, että metsänhoitoyhdistys      tarve estää kilpailun haitallista rajoittamista
6626: ei voisi lainkaan toimia metsänomistajien talou-     on syytä ottaa huomioon metsälainsäädäntöä
6627: dellisena edunajajana puun ostajiin nähden.          uudistettaessa.
6628:    Metsänhoitoyhdistyksille lailla annettu eri-          Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnis-
6629: tyisasema oikeuttaa edellyttämään niiltä tasa-       sä maaseutuhallinnon kehittämistyö. Mahdollis-
6630: puolisuuden periaatetta. Tasavertaisen kohtelun      ta on, että sen seurauksena syntyy ehdotuksia
6631: vaatimus on voitava kohdistaa, paitsi yhdistyk-      myös metsätalouden viranomais- ja neuvontaor-
6632: sen jäsenten keskinäisiin suhteisiin, myös suh-      ganisaatioiden tehtävien ja niitä koskevan lain-
6633: tautumiseen yhdistyksen ulkopuolisiin metsän-        säädännön tarkistamisesta. Kyseisen, ensi vuo-
6634: omistajiin ja puutavaran ostajiin. Kohtelun on       den tammikuussa päättyvän työn ollessa kesken
6635:                                         1991 vp -   KK 279                                            3
6636: 
6637: hallitus ei näe aiheelliseksi käynnistää metsän-    metsäkeskusten ja metsälautakuntien huomiota
6638: hoitoyhdistyslain muuttamista erillisenä hank-      siihen, että niiden tulee metsänhoitoyhdistyksiä
6639: keena. Mainittakoon, että maa- ja metsätalous-      valvovina organisaatioina huolehtia, että yhdis-
6640: ministeriö on käynyt kirjallisessa kysymyksessä     tykset noudattavat toiminnassaan paitsi asian-
6641: tarkoitetussa asiassa neuvotteluja kilpailuviras-   omaisia metsälakeja myös muuta niitä koskevaa
6642: ton, puukaupan osapuolten ja Metsäkeskus            lainsäädäntöä, tässä tilanteessa erityisesti kilpai-
6643: Tapion kanssa. Ministeriö tulee kiinnittämään       1usäännöksiä.
6644: 
6645:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1991
6646: 
6647:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
6648: 4                                       1991 vp -   KK 279
6649: 
6650: 
6651: 
6652: 
6653:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6654: 
6655:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        na i föreningen också gälla det sätt på vilket
6656: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av      föreningen förhåller sig till utomstående skogs-
6657: den 8 oktober 1991 till vederbörande medlem av      ägare och uppköpare av trävaror. Bemötandet
6658: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   skall vara likvärdigt oberoende av ägarna i det
6659: dagsman Lipponen m.fl. undertecknade spörs-         företag som köper trävaror.
6660: mål nr 279:                                             Regeringen känner inte till att skogsvårds-
6661:                                                     föreningarna skulle ha brutit mot lagen om
6662:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skogsvårdsföreningar eller mot anvisningar som
6663:        ta för att förhindra att skogsvårdsföre-     meddelats med stöd av den, eller att skogsvårds-
6664:        ningar används för verksamhet som be-        föreningarna med sin verksamhet har begränsat
6665:        gränsar eller förvränger konkurrensen        eller förvrängt konkurrensen inom handeln med
6666:        inom handeln med råvirke?                    råvirke. En sak för sig är att konkurrensverket
6667:                                                     med stöd av lagen om konkurrensbegränsningar
6668:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       anser att förbundet Maataloustuottajain Kes-
6669: anföra följande:                                    kusliitto använder skogsvårdsföreningarna till
6670:                                                     att begränsa konkurrensen. Med anledning av
6671:    Skogsvårdsföreningarna utgör en betydande        detta har konkurrensverket tagit ett initiativ till
6672: del av den organisation för vården och bruket av    avhjälpande av situationen genom en ändring av
6673: skogar som skapats på initiativ av staten. Det      lagen om skogsvårdsföreningar. Enligt konkur-
6674: finns en egen lag om skogsvårdsföreningar och       rensverket kunde föreningarnas uppgifter anges
6675: föreningslagens stadganden tillämpas endast i       tydligare än hittills, så att de utesluter sådan
6676: andra hand på skogsvårdsföreningarna. Den           verksamhet som intresseorganisationerna bedri-
6677: offentliga skogsvårdsavgiften som skogsägarna       ver. Alternativt kunde de obligatoriska skogs-
6678: betalar i samband med beskattningen utgör           vårdsavgifterna frångås och finansieringen av
6679: nästan hälften av skogsvårdsföreningarnas in-       föreningarna samt deras verksamhet ordnas på
6680: komster. Skogsvårdsföreningarna kan i första        frivillig basis. Det kan konstateras att det finns
6681: hand uppfattas som sammanslutningar för             ett funktionellt samband mellan skogsvårdsföre-
6682: skogsägare, som fungerar i syfte att främja         ningarna, deras förbund och förbundet Maata-
6683: vården och bruket av skogar, inte som intresse-     loustuottajain Keskusliitto. Som bäst pågår en
6684: organisationer för skogsägarna, jämförbara med      utredning i syfte att klarlägga om den situation
6685: fackföreningar. I praktiken är gränsen dock svår    som konkurrensverket avser, strider mot regler-
6686: att dra. Till främjandet av bruket av skogar hör    na.
6687: även enligt motiveringen i lagen om skogsvårds-        Det goda tillstånd som råder i privatskogarna
6688: föreningar, att skogsvårdsföreningarna inom         i vårt land är till stor del skogsvårdsföreningar-
6689: virkeshandeln skall bistå skogsägarna med infor-    nas förtjänst. Därför skall eventuella ändringar i
6690: mation och understöd. Ä ven på myndighetsnivå       deras ställning och uppgifter noggrant utredas
6691: har skogsvårdsföreningarna ansetts ha som           och övervägas. Besluten skall inte fattas under
6692: uppgift att öka skogsägarnas inkomster av           trycket av det exceptionella läget på virkesmark-
6693: skogsbruket. Man kan dock ifrågasätta kravet        naden, då handelsparternas ståndpunkter är till-
6694: på att skogsvårdsföreningar överhuvudtaget inte     spetsade. Å andra sidan kan det konstateras, att
6695: skall kunna driva skogsägarnas ekonomiska           det håller på att ske förändringar inom virkes-
6696: intressen visavi träuppköparna.                     handelns verksamhetsomgivning och dess ar-
6697:    Den särställning som skogsvårdsföreningarna      betsprinciper. Det är skäl att i reformen av
6698: har fått i och med lagen ger anledning att          skogslagstiftningen beakta dessa omständigheter
6699: förutsätta att skogsvårdsföreningarna håller sig    samt behovet av att en ofördelaktig begränsning
6700: opartiska. Kravet på ett opartiskt bemötande        av konkurrensen förhindras.
6701: skall förutom förhållandena mellan medlemmar-          Som bäst pågår ett arbete för utvecklande av
6702:                                           1991 vp -   KK 279                                          5
6703: 
6704: landsbygdsförvaltningen i jord- och skogsbruks-       Iat med konkurrensverket, parterna inom virkes-
6705: ministeriet. Det är möjligt att det som en följd av   handeln och Skogscentralen Tapio om det ären-
6706: utvecklingsarbetet uppkommer förslag tili revi-       de som avses i spörsmålet. Ministeriet kommer
6707: dering a v uppgifter och lagstiftning inom skogs-     att råda skogscentralerna och skogsnämnderna
6708: hushållningens myndighets- och rådgivningsor-         att fästa uppmärksamhet vid att de i egenskap av
6709: ganisationer. Eftersom utvecklingsarbetet, som        organisationer som övervakar skogsvårdsföre-
6710: skall avslutas i januari 1992, ännu pågår, anser      ningarna skall tillse att föreningarna i sin verk-
6711: regeringen det inte vara ändamålsenligt att sätta     samhet följer skogslagarna och även övrig lag-
6712: i gång ändringen av Iagen om skogsvårdsföre-          stiftning som gäller dem, i denna situation
6713: ningar som ett särskilt projekt. Det kan nämnas       särskilt konkurrensstadgandena.
6714: att jord- och skogsbruksministeriet har förhand-
6715: 
6716:      Helsingfors den 6 november 1991
6717: 
6718:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
6719:                                                  1991 vp
6720: 
6721: 
6722: Kirjallinen kysymys 280
6723: 
6724: 
6725: 
6726: 
6727:                                    Dromberg ym.: Taiteilijoiden verotusmenettelyn uudistamisesta
6728: 
6729: 
6730: 
6731:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6732: 
6733:     Erityisesti kuvanveistotaidetta harjoittavan      työnsä tuloksia useamman vuoden kausiin ja-
6734: taiteilijan työ on kustannus- ja tulorakenteen        kautuvan investointioikeuden turvin. Yhdisty-
6735: vuoksi erikoislaatuista, eikä sitä voi rinnastaa      neiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kult-
6736: muuhun työhön. Taiteilijan tulo on korvaus            tuurijärjestö on myös ottanut kantaa taiteilija-
6737: suoritetusta työstä, käytetyistä materiaaleista,      myönteisempään verotukseen.
6738: koneiden, työkalujen ja -tilojen käytöstä ja siihen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6739: voi sisältyä myös alihankkijoiden osuuksia.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6740: Nykyisen verotuskäytännön mukaan toteen               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6741: näytetyt kulut voi vähentää.                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6742:     Taiteen tekeminen on usein aikaa vaativa
6743: prosessi, jota ei voi käsitellä verovuoden jaksois-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6744: sa. Verovuoden lyhyys aiheuttaa sen, että taitei-            ryhtyä taiteilijan tulon verotuksen kor-
6745: lijat joutuvat joskus kahteenkin kertaan vero-               jaamiseksi paremmin kansainvälistä käy-
6746: tetuiksi.                                                    täntöä vastaavaksi ja työn tulorakentee-
6747:     Useissa maissa taiteilijat voivat hyödyntää              seen sopivaksi?
6748: 
6749:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
6750: 
6751:           Kaarina Dromberg               Martti Tiuri                 Eero Paloheimo
6752:           Tuula Linnainmaa               Riitta Saastamoinen          Pentti Lahti-Nuuttila
6753:           Esko Seppänen                  Ritva Laurila                Anna-Kaarina Louvo
6754:           Pekka Räty                     Eeva Turunen                 Leena Luhtanen
6755:           Raimo Vuoristo                 Timo Roos                    Liisa Jaakonsaari
6756:           Sinikka Hurskainen             Claes Andersson              Pekka Leppänen
6757:           Heli Astala                    Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
6758:           Lea Mäkipää                    Marja-Liisa Tykkyläinen      Tarja Kautto
6759:           Ulla Anttila                   Kyllikki Muttilainen         Erkki Pulliainen
6760:           Marita Jurva                   Hanna Markkula               Irmeli Takala
6761:           Aarno von Bell                 Eeva-Liisa Moilanen          Markku Laukkanen
6762:           Tuulikki Ukkola                Minna Karhunen               Eva Biaudet
6763:           Margareta Pietikäinen          Kalevi Lamminen              Leila Lehtinen
6764:           Hannele Luukkainen             Heidi Hautala                Jouko Jääskeläinen
6765:           Anneli Taina                   Paavo Nikula                 Tuija Maaret Pykäläinen
6766:           Raila Aho                      Outi Ojala                   Satu Hassi
6767:           Arja Ojala                     Maija Rask                   Marja-Leena Viljamaa
6768:                      Pekka Haavisto                          Sulo Aittoniemi
6769: 
6770: 
6771: 
6772: 
6773: 210300M
6774: 2                                        1991 vp -   KK 280
6775: 
6776: 
6777: 
6778: 
6779:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6780: 
6781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuvanveistäjäliitto onkin tehnyt valtiovarainmi-
6782: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nisteriölle aloitteen erityisen taiteilijavarauksen
6783: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        säätämisestä kansainväliseen käytäntöön vedo-
6784: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ten.
6785: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Valtiovarainministeriö on keväällä 1991 käyn-
6786: Kaarina Drombergin ym. näin kuuluvasta kirjal-       nistänyt pääomaverotuksen ja yritysverotuksen
6787: lisesta kysymyksestä n:o 280:                        uudistamisprojektin. Toimeksiannon mukaan
6788:                                                      projektissa on selvitettävä erityisesti pohjois-
6789:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       maista pääomaverotusmallia. Siinä pääomatulo-
6790:        ryhtyä taiteilijan tulon verotuksen kor-      ja verotetaan yhtenäisen, suhteellisen ja matalah-
6791:        jaamiseksi paremmin kansainvälistä käy-       kon verokannan mukaan erillään ansiotuloista,
6792:        täntöä vastaavaksi ja työn tulorakentee-      jotka olisivat edelleen progressiivisen verotuksen
6793:        seen sopivaksi?                               kohteena. Ammatin- ja liikkeenharjoittajien
6794:                                                      saama tulo jaettaisiin suhteellisen verokannan
6795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukaan verotettavaan pääomatulo-osuuteen ja
6796: vasti seuraavaa:                                     progressiivisen asteikon mukaan verotettavaan
6797:                                                      ansiotulo-osuuteen.
6798:    Kuvataiteilijoiden verotukseen liittyvät ongel-       Pohjoismaisen pääomaverotusratkaisun to-
6799: mat ovat viime vuosina olleet useaan otteeseen       teutuminen edellyttäisi paitsi pääomatulojen
6800: esillä. Parannuksia on saatu aikaan muun muas-       yhtenäistä verokantaa, myös veropohjan vahvis-
6801: sa taiteilijoiden oman verolomakkeen ansiosta.       tamista muun muassa elinkeinoverotuksen va-
6802: Esimerkiksi harrastustoiminnan ja varsinaisen        rausjärjestelmää karsimalla. Tässä yhteydessä
6803: taiteen harjoittamisen välistä rajanvetoa on saa-    tulee selvitettäväksi progressiivisen asteikon
6804: tu selkiytetyksi. Kuten kysymyksen perusteluissa     mukaan verotettavien yksityisten ammatin- ja
6805: on todettu, lähinnä kuvanveistäjien keskuudessa      liikkeenharjoittajien tuloksentasaustarve. Tähän
6806: on kuitenkin koettu ongelmalliseksi tulojen ja       verovelvollisten ryhmään kuuluvat myös am-
6807: menojen eriaikainen kertyminen. Menot kerty-         mattitaiteilijat. Lisäksi pääomaveroprojektin
6808: vät tasaisesti, mutta tulot saadaan yleensä suuri-   yhteydessä selvitetään tappiontasausjärjestelmän
6809: na kertakorvauksina ehkä jopa muutaman vuo-          ja tulontasaussäännösten kehittämistarve. Näin
6810: den välein. Tulontasaus- ja tappiontasausjärjes-     ollen kysymyksessä tarkoitetut ongelmat ovat
6811: telmistä huolimatta kuvanveistäjät ovat katso-       laajemman selvityksen kohteena. Tavoitteeksi
6812: neet, ettei voimassa oleva verojärjestelmä tarjoa    asetettu verotuksen progressiivisuuden lieventä-
6813: riittävää mahdollisuutta rahoittaa jatkotyösken-     minen edelleen vaikuttaa sekin erityisten tulok-
6814: telyä ainakaan tulorahoituksen turvin. Suomen        sentasauskeinojen tarpeeseen vastaisuudessa.
6815: 
6816:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1991
6817: 
6818:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6819:                                          1991 vp -   KK 280                                           3
6820: 
6821: 
6822: 
6823: 
6824:                                     Till Riksdagens Herr Talman
6825: 
6826:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inkomstfinansiering. Finska bildhuggarförbun-
6827: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       det har för finansministeriet föreslagit stadgan-
6828: den 8 oktober 1991 tili vederbörande medlem av       den om en särskild konstnärsreservering med
6829: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    hänvisning tili internationeli praxis.
6830: dagsman Kaarina Dromberg m.fl. underteckna-             Finansministeriet inledde våren 1991 ett pro-
6831: de spörsmål nr 280:                                  jekt för revidering av kapital- och företagsbe-
6832:                                                      skattningen. Enligt uppdraget skali man i pro-
6833:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      jektet särskilt utreda modelien för den nordiska
6834:        ta i syfte att rätta tili beskattningen av    kapitalbeskattningen. 1 den beskattas kapitalin-
6835:        konstnärernas lön så att den bättre mot-      komster enligt en enhetlig, proportioneli och rätt
6836:        svarar internationeli praxis och är lämp-     låg skattesats separat från förvärvsinkomsterna,
6837:        lig med tanke på arbetsinkomstens struk-      som fortfarande skulie vara föremål för en
6838:        tur?                                          progressiv beskattning. Avsikten är att yrkes-
6839:                                                      utövarnas och affärsidkarnas inkomster indelas
6840:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        i en kapitalandel som beskattas enligt en pro-
6841: anföra följande:                                     portioneli skatteskala och en förvärvsinkomst-
6842:                                                      andel som beskattas enligt en progressiv skatte-
6843:     De problem som är förknippade med be-            skala.
6844: skattningen av bildkonstnärer har diskuterats           Om den nordiska kapitalbeskattningsmodel-
6845: många gånger. Förbättringar har fåtts tili stånd     len realiseras förutsätter det en enhetlig skatte-
6846: bl.a. tack vare en egen skatteblankett för konst-    sats för kapitalinkomsterna och dessutom att
6847: närer. Gränsen melian hobbyverksamhet och            skattegrunden faststälis bl.a. genom en galiring i
6848: egentlig konstutövning har t.ex. blivit tydligare.   näringsbeskattningens reserveringsystem. 1 detta
6849: Såsom det sägs i motiveringen tili spörsmålet har    sammanhang skali också de progressivt beskat-
6850: dock närmast bildhuggarna upplevt det proble-        tade privata yrkesutövarnas och affärsidkarnas
6851: matiskt att inkomsterna och utgifterna uppkom-       behov av inkomstutjämning redas ut. Tili denna
6852: mer vid så olika tidpunkter. Utgifterna uppkom-      grupp av skattskyldiga hör även yrkeskonstnä-
6853: mer i en jämn ström, medan inkomsterna i             rerna. 1 samband med kapitalskatteprojektet
6854: alimänhet kommer i form av stora engångser-          utreds även behovet av en utveckling av förlus-
6855: sättningar, kanske rentav med några års mellan-      tutjämningssystemet och inkomstutjämnings-
6856: rum. Trots inkomstutjämnings- och förlustut-         stadgandena. Sålunda är de problem som avses i
6857: jämningssystemen har bildhuggarna ansett att         spörsmålet föremål för en vidare utredning. Den
6858: det gällande skattesystemet inte erbjuder till-      målsatta ytterligare lindringen av skatteprogres-
6859: räckligt många möjligheter att finansiera ett        sionen inverkar också på behovet av särskilda
6860: fortsatt arbete, i varje fali inte med stöd av       inkomstutjämningsmedel i framtiden.
6861: 
6862:      Helsingforsden 7 november 1991
6863: 
6864:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
6865:                                                 1991 vp
6866: 
6867: 
6868: Kirjallinen kysymys 281
6869: 
6870: 
6871: 
6872: 
6873:                                    U. Anttila ym.: Kuntoutukseen tarvittavien voimavarojen riittä-
6874:                                        vyyden turvaamisesta
6875: 
6876: 
6877:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6878: 
6879:   Suomen kuntoutuslainsäädäntöä uudistettiin          psykoterapiahoitoon on vähentynyt ratkaisevas-
6880: 1.10.1991 alkaen. Uudistuksen tarkoituksena oli       ti.
6881: tehostaa ja selkiinnyttää kuntoutusta toteutta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6882: vien tahojen yhteistyötä. Uudistuksella on sanot-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6883: tu myös lisättävän työntekijöiden mahdollisuut-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6884: ta olla mukana työelämässä aiempaa pitempään.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6885:    Kuitenkin jo nyt uuden kuntoutuskäytännön
6886: voidaan epäillä toteutuvan epäoikeudenmukai-                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
6887: sella tavalla. Näyttää siltä, että Kansaneläkelai-           jotta kuntoutustuki kohdennettaisiin oi-
6888: toksen resurssit eivät riitä kaikkeen tarpeelliseen          keudenmukaisesti ja mitään potilasryh-
6889: kuntoutukseen ja uuden lainsäädännön perim-                  mää sortamatta ja jotta kuntoutustukeen
6890: mäinen tavoite jää toteutumatta. Esim. monet                 osoitettavat määrärahat olisivat riittä-
6891: mielenterveyspotilaat ovat joutuneet sen tosi-               vät?
6892: asian eteen, että heidän saamansa kuntoutustuki
6893:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
6894: 
6895:           Ulla Anttila                   Tuija Maaret Pykäläinen         Pekka Räty
6896:           Paavo Nikula                   Pekka Haavisto                  Eero Paloheimo
6897:           Satu Hassi                     Kyllikki Muttilainen            Erkki Pulliainen
6898:           Pirjo-Riitta Antvuori          Outi Ojala                      Tarja Kautto
6899: 
6900: 
6901: 
6902: 
6903: 210300M
6904: 2                                        1991 vp -   KK 281
6905: 
6906: 
6907: 
6908:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6909: 
6910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa oli
6911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kun-
6912: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        toutukseen varattu 50 miljoonaa markkaa.
6913: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Tämän johdosta Kansaneläkelaitos on alusta-
6914: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vasti ilmoittanut rajoittavaosa psykoterapian
6915: U. Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    korvattavuutta. Hallitus on esityksessään edus-
6916: symyksestä n:o 281:                                  kunnalle muutoksista vuoden 1991 tulo- ja me-
6917:                                                      noarvioon (HE 98) esittänyt, että Kansaneläke-
6918:                                                      laitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen va-
6919:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
6920:        jotta kuntoutustuki kohdennettaisiin oi-      rattaisiin edellisen lisäksi vielä 17 miljoonaa
6921:        keudenmukaisesti ja mitään potilasryh-        markkaa. Kansaneläkelaitoksesta saadun tiedon
6922:                                                      mukaan Kansaneläkelaitos voisi lisämäärärahan
6923:        mää sortamatta ja jotta kuntoutustukeen
6924:                                                      turvin purkaa kesällä tekemänsä uusien ensim-
6925:        osoitettavat määrärahat olisivat riittä-
6926:                                                      mäisen vuoden psykoterapiapäätösten kieltopää-
6927:        vät?
6928:                                                      töksen.
6929:                                                          Kysymys lääkinnällisen kuntoutuksen kor-
6930:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vaamisesta on vireillä Kansaneläkelaitoksen ja
6931: vasti seuraavaa:                                     kunnallisten keskusjärjestöjen välillä lääkinnäl-
6932:     Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-       listä kuntoutusta koskevan yhteisen suosituksen
6933: tuksesta annetussa laissa (610/91) säädetään         tarkistamiseen liittyen. Tässä yhteydessä tarkas-
6934: Kansaneläkelaitokselle velvollisuus järjestää        tellaan myös psykoterapiaa koskevia ongelmia.
6935: ammatillinen kuntoutus henkilöille, joiden työ-          Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-
6936: kyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti        tuksesta annetun lain mukaan Kansaneläkelai-
6937: heikentyneet. Kansaneläkelaitoksen on saman          tos esittää sosiaali- ja terveysministeriölle
6938: lain mukaan järjestettävä myös avohoidossa           15.3.1992 mennessä vuosia 1993-1995 koske-
6939: olevien erityisen vaikeavammaisten työ- tai toi-     van varojenkäyttösuunnitelman, joista ilmenee
6940: mintakyvyn ylläpitämiseksi tarvittava lääkinnäl-     käytettävissä olevien määrärahojen kohdenta-
6941: linen kuntoutus. Tämän lisäksi Kansaneläkelai-       minen lain 4 §:n mukaiseen kuntoutukseen.
6942: tos voi järjestää muuta ammatillista ja lääkinnäl-       Sosiaali- ja terveysministeriö on 30.10.1991
6943: listä kuntoutusta eduskunnan myöntämän enim-         asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvit-
6944: mäismäärärahan puitteissa. Koska Kansanelä-          tää mielenterveystoiminnan järjestäminen perus-
6945: kelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuu-   terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osal-
6946: luva ammatillinen kuntoutus kattaa pääosin           ta. Lisäksi ministeriö on kehottanut Kansanelä-
6947: Kansaneläkelaitoksen jo ennenkin toteuttaman         kelaitosta huolehtimaan työkyvyn säilyttämisek-
6948: ammatillisen kuntoutuksen, harkinnanvaraista         si tarpeellisen psykoterapian järjestämisestä.
6949: rahaa käytetään Kansaneläkelaitoksesta saadun            Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa muutoin-
6950: tiedon mukaan pääasiassa lääkinnällisen kun-         kin kuntoutusuudistuksen toteuttamista kuten
6951: toutuksen järjestämiseen. Tällä rahamäärällä         eduskunta on vastauksessaan hallituksen esityk-
6952: toteutettu kuntoutus sisältää kuntoutuslaitos-       seen kuntoutusta koskevan lainsäädännön
6953: hoitoa, sopeutumisvalmennus- ja kuntoutus-           uudistamiseksi (HE 25911990 vp) edellyttänyt.
6954: kursseja, psykoterapiaa ja joitakin muita amma-      Eduskunta edellytti, että hallitus antaa kahden
6955: tillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen harvinai-    vuoden kuluttua lain voimaantulosta selonteon
6956: sempia toimenpiteitä. Määrärahoista rahoite-         lainsäädännön vaikutuksista ja kuntoutusjärjes-
6957: taan myös sairauksien ehkäisytoimintaa, kun-         telmän kehittämisestä sekä tarvittavista muutok-
6958: toutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä      sista.
6959: Kansaneläkelaitoksen yhteistoimintasäätiöiden
6960: piiriin kuuluvien kuntoutuslaitosten toimintaa.
6961: 
6962:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1991
6963: 
6964:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
6965:                                         1991 vp -     KK 281                                          3
6966: 
6967: 
6968: 
6969:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
6970: 
6971:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rehabilitering som Folkpensionsanstalten ord-
6972: 1ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nar enligt prövning 50 miljoner mk. På grund av
6973: m 8 oktober 1991 tili vederbörande medlem av         detta har Folkpensionsanstalten preliminärt
6974: atsrådet översänt avskrift av följande av riks-      meddelat att den begränsar ersättandet av psy-
6975: lgsman U. Anttila m.fl. undertecknade spörs-         koterapi. Regeringen har i sin proposition tili
6976: .ål nr 281:                                          riksdagen angående ändringar i statsbudgeten
6977:                                                      för 1991 (RP 98) föreslagit att det maximibelopp
6978:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       som beviljats Folkpensionsanstalten för rehabili-
6979:       ta för att stödet för rehabilitering skali     tering enligt prövning höjs med 17 miljoner mk.
6980:       inriktas på ett rättvist sätt så att ingen     Enligt uppgift från Folkpensionsanstalten kunde
6981:       patientgrupp diskrimineras och för att ett     Folkpensionsanstalten med hjälp av tiliäggsan-
6982:       tiliräckligt stort anslag skali anvisas för    slaget upphäva sommarens beslut om att inte
6983:       rehabiliteringen?                              bevilja ersättning för nya beslut om psykoterapi
6984:                                                      det första året.
6985:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Frågan om ersättning av medicinsk rehabilite-
6986: 1föra följande:                                      ring har tagits upp vid Folkpensionsanstalten
6987:   1 lagen om rehabilitering som ordnas av            och de kommunala centralorganisationerna i
6988: olkpensionsanstalten (610/91) stadgas om             samband med ändringen av de gemensamma re-
6989: olkpensionsanstaltens skyldighet att ordna yr-       kommendationerna för medicinsk rehabilitering.
6990: ~sinriktad rehabilitering för en person vars ar-     1 detta sammanhang kommer också de problem
6991: ~tsförmåga och förvärvsmöjligheter väsentligt        som gälier psykoterapin att granskas.
6992: ar försvagats. Enligt samma lag skali Folkpen-          Enligt lagen om rehabilitering som ordnas av
6993: onsanstalten för en gravt handikappad som är         F olkpensionsanstalten skali F olkpensionsanstal-
6994: öppenvård ordna medicinsk rehabilitering för         ten före den 15 mars 1992 göra upp en pian för
6995: pprätthåliande av den handikappades arbets-          användningen av medel 1993-1995. Av planen
6996: ch funktionsförmåga. Dessutom kan Folkpen-           skali framgå för vilka ändamål tili buds stående
6997: onsanstalten ordna annan yrkesinriktad och           medel används för rehabilitering enligt 4 § i
6998: 1edicinsk rehabilitering inom ramen för det          lagen. Planen skall tillställas social- och hälso-
6999: mximianslag som riksdagen beviljar. Eftersom         vårdsministeriet.
7000: en yrkesinriktade rehabilitering som Folkpen-            Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
7001: onsanstalten är skyldig att ordna tili största       30 oktober 1991 en arbetsgrupp som fick i
7002: elen täcker den yrkesinriktade rehabilitering        uppgift att utreda hur mentalvårdsverksamheten
7003: Jm Folkpensionsanstalten redan tidigare har          skall organiseras för primärvårdens och den
7004: rdnat används den penning som beviljas enligt        specialiserade sjukvårdens del. Dessutom har
7005: rövning enligt vad Folkpensionsanstalten upp-        ministeriet uppmanat Folkpensionsanstalten att
7006: ett huvudsakligen tili ordnande av medicinsk         sörja för anordnandet av den psykoterapi som är
7007: ~habilitering. 1 den rehabilitering som ordnas       nödvändig för upprätthållande av en persons
7008: 1ed detta penningbelopp ingår rehabiliterings-       arbetsförmåga.
7009: nstaltsvård, anpassningstränings- och rehabili-         Social- och hälsovårdsministeriet följer också
7010: ~ringskurser, psykoterapi och en del andra åt-       i övrigt med genomförandet av rehabiliteringsre-
7011: ärder som inte är så vanliga inom den yrkesin-       formen, vilket riksdagen i sitt svar på regeringens
7012: iktade och medicinska rehabiliteringen. Med          proposition med förslag tili revision av lagstift-
7013: nslaget finansieras också förebyggandet av sjuk-     ningen om rehabilitering (RP 259/1990 rd) har
7014:  omar, forskning i och utvecklande av reha-          förutsatt. 1 svaret förutsatte riksdagen också att
7015: ,iliteringen samt verksamheten vid de rehabilite-    regeringen två år efter ikraftträdandet avger en
7016: ingsanstalter som hör tili Folkpensionsanstal-       redogörelse för lagstiftningens verkningar och
7017: ~ns samarbetsstiftelser.                             utvecklingen av rehabiliteringssystemet samt
7018:    1 statsbudgeten för 1991 beviljades för den       behövliga ändringar.
7019: 
7020:     Helsingfors den 7 november 1991
7021: 
7022:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
7023:                                                    1991 vp
7024: 
7025: 
7026: Kirjallinen kysymys 282
7027: 
7028: 
7029: 
7030: 
7031:                                      P. Leppänen: Työllisyyslain uudistamista koskevista virkamiesten
7032:                                           sanomisista
7033: 
7034: 
7035:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7036: 
7037:    Viime aikoina on vastaani tullut kysymys,                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7038: joka ihmetyttää: vaikka työllisyyslaki ei ole tul-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7039: lut vielä eduskunnan käsittelyyn, niin työvoima-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7040: hallinnon virkamiehet puhuvat sen sisällöstä             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7041: kuin se olisi jo käsitelty. Tähän saattaa liittyä vir-
7042: kamiesten kohtuutonta valtaa eduskuntaa koh-
7043: taan tai sitten sitä, ettei hallitus ole valmis                    Aikooko Hallitus kunnioittaajatkossa
7044: muuttamaan lakien sisältöä miltään osin edus-                   eduskunnan päätösvaltaa ja antaa virka-
7045: kunnassa, vaikka se olisikin tarpeellista. Tämä                 miehille ohjeet, etteivät he levitä kesken-
7046: tuli tietooni kun kysyttiin, miten lain käsittely               eräisistä, eduskunnassa vielä käsiteltävä-
7047: eduskunnassa meni, jolloin totesin, ettei ole edes              nä olevista asioista ehkä osin vääriäkin
7048: hallituksen esitystä, vaan neuvottelut ko. lain si-             tietoja?
7049: sällöstä ovat ministeri Kanervan kanssa kesken.
7050: 
7051:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
7052: 
7053:                                               Pekka Leppänen
7054: 
7055: 
7056: 
7057: 
7058: 210300M
7059: 2                                        1991 vp -   KK 282
7060: 
7061: 
7062: 
7063: 
7064:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7065: 
7066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työllisyyslain valmistelusta vastaavat virkamie-
7067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        het osallistuvat asiasta käytävään keskusteluun.
7068: olette 8 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-            Moniarvoiseen kansanvaltaan kuuluu ilmai-
7069: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sunvapaus. Hallituksella ei ole halua romuttaa
7070: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      järjestelmän perusteita rajoittamalla virkamies-
7071: P. Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      ten ilmaisunvapautta.
7072: myksestä n:o 282:                                        Kansalaisilla on oikeus saada tietoa. Virka-
7073:                                                      miehillä on oikeus ja velvollisuus antaa tietoa.
7074:           Aikooko Hallitus kunnioittaa jatkossa      Kansanvalta edellyttää mahdollisimman avointa
7075:        eduskunnan päätösvaltaa ja antaa virka-       tiedonkulkua. Tämä todetaan myös valtioneu-
7076:        miehille ohjeet, etteivät he levitä kesken-   voston vuonna 1987 hyväksymässä tiedotusoh-
7077:        eräisistä, eduskunnassa vielä käsiteltävä-    jeessa (Tiedottaminen valtionhallinnossa).
7078:        nä olevista asioista ehkä osin vääriäkin          Hallituksen tiedossa ei ole, että työministeriön
7079:                                                      virkamiehet olisivat puhuneet työllisyyslain
7080:        tietoja?
7081:                                                      muutosesityksistä niin kuin ne olisi jo eduskun-
7082:                                                      nassa hyväksytty. Eikä ole myöskään tietoja
7083:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         siitä, että annetut tiedot olisivat olleet virheelli-
7084: vasti seuraavaa:                                     siä.
7085:                                                          Työministeriön virkamiesten julkisuudessa
7086:   Työministeriön vastuualueeseen kuuluu työ-         esittämät asiantuntijalausunnot eivät vähennä
7087: politiikan ja työpoliittisen lainsäädännön kehit-    kansanedustajien päätösvaltaa työllisyyslain
7088: täminen. Siksi on luonnollista, että esimerkiksi     muutoksista päätettäessä.
7089: 
7090:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
7091: 
7092:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
7093:                                          1991 vp -   KK 282                                           3
7094: 
7095: 
7096: 
7097: 
7098:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7099: 
7100:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         beredningen av sysselsättningslagen, deltar i den
7101: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       diskussion som förs om saken.
7102: den 8 oktober 1991 tili vederbörande med1em av          1 en pluralistisk demokrati inbegrips yttran-
7103: statsrådet översänt avskrift av fö1jande, av riks-   defrihet. Regeringen har ingen lust att skrota
7104: dagsman P. Leppänen undertecknade spörsmå1           systemets grunder genom en begränsning av
7105: nr 282:                                              tjänstemännens yttrandefrihet.
7106:                                                         Medborgarana har rätt att få information.
7107:                                                      Tjänstemännen har rätt och skyldighet att
7108:              Ämnar Regeringen i fortsättningen
7109:                                                      ge information. Demokratin förutsätter en så
7110:           respektera riksdagens bes1utanderätt och
7111:                                                      öppen information som möjligt. Detta konstate-
7112:           ge tjänstemännen anvisningar om att de
7113:           inte skall sprida uppgifter, som de1vis    ras också i den informationsanvisning som stats-
7114:           kanske är felaktiga, om ärenden, vilkas    rådet har godkänt år 1987 (lnformationen inom
7115:           behandling ännu inte avslutats i riksda-   sta tsförvaltningen).
7116:                                                         Regeringen känner inte tili att arbetsministe-
7117:           gen?                                       riets tjänstemän skulle ha taiat om förslagen tili
7118:                                                      ändring av sysselsättningslagen som om dessa
7119:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        redan hade blivit godkända av riksdagen. Det
7120:                                                      finns inte helier uppgifter om att den information
7121: anföra följande:                                     som getts skulle ha innehållit felaktiga uppgifter.
7122:                                                         De sakkunnigutlåtanden som arbetsministe-
7123:    Arbetsministeriets kompetensområde omfat-         riets tjänstemän har framfört i offentligheten
7124: tar utvecklandet av arbetspolitiken och den          minskar inte riksdagsmännens beslutanderätt då
7125: arbetspolitiska lagstiftningen. Därför är det na-    man beslutar om ändringarna av sysselsättnings-
7126: turligt att de tjänstemän som t.ex. svarar för       lagen.
7127: 
7128:      Helsingfors den 30 oktober 1991
7129: 
7130:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
7131:                                                 1991 vp
7132: 
7133: 
7134: Kirjallinen kysymys 283
7135: 
7136: 
7137: 
7138: 
7139:                                    Laine: Valtion asuntorahaston kehittämisestä valtion asuntopan-
7140:                                        kiksi
7141: 
7142: 
7143:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7144: 
7145:    Oikeuden asuntoon pitäisi olla perustuslain        hin, lainat perustettavaksi ehdotetun valtion
7146: takaama oikeus jokaiselle. Sen tulisi olla turvattu   rakennusyrityksen rakennusaikaiseen rahoituk-
7147: kaikissa olosuhteissa eivätkä asumiskustannuk-        seen sekä pitkäaikaiset lainat arava-asuntoyh-
7148: set saisi rasittaa kohtuuttomasti toimeentuloa.       tiöille. Samoin asuntopankki voisi myöntää lai-
7149: Koko asuntopolitiikan perustana on pidettävä          noja kunnille vuokra-asuntojen ostamiseksi ny-
7150: kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tur-           kyisestä omistusasuntokannasta.
7151: vaamista. Tämän tavoitteen toteuttamista edis-           Asuntopankin toiminta voitaisiin kytkeä
7152: täisi valtion asuntorahaston kehittäminen val-        asuntohallituksen ja Postipankin yhteyteen.
7153: tion asuntopankiksi.                                  Asuntohallitus hoitaisi lainoitusehtoja koskevat
7154:    Valtion asuntopankista tulisi valtion omistaa      asiat kuten nykyisinkin ja yhdessä kuntien kans-
7155: yli puolet ja kuntien ja työeläkerahastojen loput.    sa lainoituksen käytännöllisen jaon. Postipankin
7156: Asuntopankin omaan pääomaan voitaisiin siir-          konttorit voisivat hoitaa itse rahaliikennettä.
7157: tää valtion budjetissa olleet aravalainojen myön-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7158: tämisvaltuudet ja aravalainojen lyhennykset ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7159: korot. Asuntopankin käyttöön voitaisiin osoit-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7160: taa myös TEL- ja LEL-rahastoissa olevia varoja.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7161:     Asuntopankki voisi kerätä varoja myös obli-
7162: gaatioiden avulla arvopaperimarkkinoilta, koti-
7163: talouksilta ja työeläkelaitoksilta. Se voisi ottaa               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7164: vastaan myös yleisötalletuksia sekä asuntosääs-              siin valtion asuntorahaston kehittämi-
7165: täjiltä että muilta. Varojen hankinta valtion bud-           seksi asuntolainoituksesta vastaavaksi
7166: jetin kautta pienentyisi asteittain tähänastisesta           valtion asuntopankiksi, johon kerättäi-
7167: aravalainojen myöntämisvaltuuksien mukaises-                 siin budjettirahoituksen lisäksi varoja
7168: ta määrästä.                                                 mm. talletuksin ja obligaatioiden avulla
7169:     Asuntopankki voisi myöntää asuntolainat                  arvopaperimarkkinoilta, työeläkelaitok-
7170: kotitalouksille, lainat kuntien maanhankintoi-               silta ja kotitalouksilta?
7171: 
7172:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1991
7173: 
7174:                                               Ensio Laine
7175: 
7176: 
7177: 
7178: 
7179: 210300M
7180: 2                                       1991 vp -   KK 283
7181: 
7182: 
7183: 
7184: 
7185:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7186: 
7187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nattu obligaatiolaina laskettiin markkinoille
7188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuluvan vuoden syyskuussa.
7189: olette 9 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-          Rahamarkkinoiden vapautumisen jälkeen
7190: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    muuttuneessa rahoitustilanteessa ja lainajärjes-
7191: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     telmän uudistusta toteutettaessa rahasto on
7192: Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   osoittautunut toimintakykyiseksi pystymällä
7193: myksestä n:o 283:                                   järjestämään tarpeellisen rahoituksen nopeasti ja
7194:                                                     joustavasti äkillisesti muuttuneissa olosuhteissa.
7195:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      Epävakaissa oloissakin rahasto on pystynyt
7196:        siin valtion asuntorahaston kehittämi-       kohtuuhintaiseen rahanhankintaan ja välittä-
7197:        seksi asuntolainoituksesta vastaavaksi       mään varat edelleen asunnontarvitsijoiden mak-
7198:        valtion asuntopankiksi, johon kerättäi-      sukykyyn sopivaan hintaan. Vaihtuvissa suh-
7199:        siin budjettirahoituksen lisäksi varoja      dannetilanteissa rahasto on kyennyt takaamaan
7200:        mm. talletuksin ja obligaatioiden avulla     asuntorakentamisen jatkumisen mittavana.
7201:        arvopaperimarkkinoilta, työeläkelaitok-         Tavoiteltaessa entistä toimintakykyisempää
7202:        silta ja kotitalouksilta?                    ja joustavampaa asunto-olojen kehittämisrahas-
7203:                                                     toa tulisi liiallisesta kalenterivuosisidonnaisuu-
7204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        desta päästä eroon ja rahaston tavoitteet tulisi
7205: vasti seuraavaa:                                    voida asettaa useammalle, mieluimmin neljälle
7206:                                                     vuodelle. Tähän tuo mahdollisuuden kaavailtu
7207:    Asunto-olojen kehittämisrahasto on perustet-     valtiontaloutta koskevien säännösten uudistus,
7208: tu 1.1.1990 turvaamaan sosiaalisen asuntotuo-       joka yleisemminkin tuo valtionhallintoon mah-
7209: tannon rahoitusta. Rahastosta maksetaan asun-       dollisuuden useampivuotiseen budjetointiin.
7210: tohallituksen ja kuntien myöntämät asuntolai-       Muutos tulisi toteuttaa jo vuoden 1993 tulo- ja
7211: nat vuokra-, asumisoikeus- sekä omistusasunto-      menoarviossa. Rahaston toimintaväljyyttä tulisi
7212: jen rakentamista ja perusparantamista varten        lisätä poistamalla päällekkäisiä rajoituksia. Li-
7213: sekä vuokra-asuntojen omaksilunastamislainat.       säksi rahaston tulisi voida joustavasti muuttaa
7214: Lisäksi rahastosta rahoitetaan asuntojen han-       asuntojen lainalajeittaista jakaumaa markkinati-
7215: kintaa erityisryhmille (asunnottomat, pakolaiset    lanteen muutosten mukaan. Tämä edellyttäisi
7216: ja romanit).                                        rahaston lainanottovaltuuden mitoittamista
7217:    Rahasto toimii valtion tulo- ja menoarvion       nykyistä väljemmin. Rahastolle tulisi myös an-
7218: ulkopuolella, kuitenkin valtion kassataloudessa.    taa mahdollisuus ulkomaiseen lainanottoon ja
7219: Asuntolainoitukseen tarvittavat varat rahasto       rahaston sidonnaisuutta valtiontalouteen tulisi
7220: saa vanhojen aravalainojen lyhennys- ja korko-      vähentää.
7221: tuloina sekä pääomamarkkinoilta hankkima-               Rahaston muuttamista asuntopankiksi kysy-
7222: naan rahoituksena. Lisäksi rahasto saa siirtona     jän tarkoittamassa mielessä ei voida kuitenkaan
7223: suoraan valtion budjetista määrärahan, joka         pitää ajankohtaisena. Talletusten vastaanotta-
7224: vastaa asuntolainojen koko laina-ajalta vuosit-     minen vaatisi valtakunnallisen pankkikonttori-
7225: tain kertyvien alikorkoisuuserien yhteenlasket-     verkoston. Nykyisessä tilanteessa uusien pankki-
7226: tua nykyarvoa lainoitushetkellä.                    kontioreiden perustaminen ei kuitenkaan tunnu
7227:    Rahaston lainanottovaltuus osoitetaan val-       tarkoituksenmukaiselta. Rahaston hallintome-
7228: tion tulo- ja menoarviossa. Syyskuun 1990 alusta    not tulee myös säilyttää kohtuullisella tasolla.
7229: lähtien rahastolla on ollut mahdollisuus ottaa      Lisäksi rahaston henkilöstömäärän ja toiminta-
7230: myös pitkäaikaista lainaa, joka toteutetaan         laajuuden kehitys on riippuvainen asuntohallin-
7231: asunto-obligaatiorahoituksena. Vuonna 1990          non yleisestä kehittämissuunnitelmasta.
7232: asunto-obligaatioita myytiin suursijoittajille,         Suomesta puuttuvat erityisesti asuntoluoto-
7233: pankeille, vakuutusyhtiöille, eläkelaitoksille ja   tukseen erikoistuneet pankit, ja joukkovelkakir-
7234: työeläkekassoille. Ensimmäinen yleisölle suun-      jojen osuus rahoitusmarkkinoilla on kansainvä-
7235:                                        1991 vp -   KK 283                                          3
7236: 
7237: lisesti verrattuna pieni. Pitkäaikaisten joukko-   sä on vastikään valmistunut ehdotus pitkäaikais-
7238: velkakirjamarkkinoiden vahvistuminen palvelisi     ten joukkovelkakirjamarkkinoiden luomisesta
7239: myös rahaston etua. Lisäksi työeläkevarojen oh-    asuntorahoitukseen. Lausuntokierroksenjälkeen
7240: jautuminen nykyistä suuremmassa määrin jouk-       on tarkoitus ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
7241: kovelkakirjamarkkinoille ja myös asunto-obli-      Siinä yhteydessä myös asunto-olojen kehittämis-
7242: gaatioihin olisi suotavaa. Ympäristöministeriös-   rahastoa tultaneen uudistamaan.
7243: 
7244:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1991
7245: 
7246:                                                                          Ministeri Pirjo Rusanen
7247: 4                                       1991 vp -   KK 283
7248: 
7249: 
7250: 
7251: 
7252:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7253: 
7254:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ringsbolag, pensionsinrättningar och arbetspen-
7255: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      sionskassor. Det första obligationslånet till all-
7256: den 9 oktober 1991 till vederbörande medlem av      mänheten emitterades i september i år.
7257: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Efter liberaliseringen av penningmarknaden
7258: dagsman Ensio Laine undertecknade spörsmål          förändrades finansieringssituationen, och då
7259: nr 283:                                             lånesystemet förnyades visade det sig att fonden
7260:                                                     var funktionsduglig genom att den snabbt och
7261:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       smidigt kunde ordna den erforderliga finansie-
7262:        att utveckla statens fond för utvecklande    ringen, trots att förhållandena hade ändrats
7263:        av bostadsförhållandena till en statlig      snabbt. Även under osäkra omständigheter har
7264:        bostadsbank med ansvar för bostads-          fonden kunnat skaffa medel till skäligt pris och
7265:        lånen, vilken utöver budgetfinansiering-     förmedla dem vidare till ett pris som är anpassat
7266:        en skulle samla in medel från värdepap-      till de bostadsbehövandes betalningsförmåga.
7267:        persmarknaden bl.a. med tillhjälp av de-     Under växlande konjunkturer har fonden kun-
7268:        positioner och obligationer, från arbets-    nat garantera att bostadsbyggandet fortsätter i
7269:        pensionsinrättningarna och från privat-      stor omfattning.
7270:        hushållen?                                       Då man vill göra fonden för utvecklande av
7271:                                                     bostadsförhållandena mer funktionsduglig och
7272:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       smidigare är det skäl att minska alltför höggra-
7273: anföra följande:                                    dig bindning till kalenderåret, och målen för
7274:                                                     fonden borde ställas på flera, helst fyra års sikt.
7275:    Fonden för utvecklande av bostadsförhållan-      Detta blir möjligt genom den planerade reforme-
7276: dena grundades 1.1.1990 för att trygga finansie-    ringen av reglerna för statshushållningen, som
7277: ringen av den sociala bostadsproduktionen. Ur       också mer allmänt gör det möjligt att budgetera
7278: fonden betalas de bostadslån som bostadsstyrel-     för flera år. Ändringen borde ske redan i budge-
7279: sen och kommunerna beviljar för byggande och        ten för år 1993. Fonden borde få större frihet att
7280: grundlig reparation av hyresbostäder, bostads-      fungera genom att överlappande begränsningar
7281: rättsbostäder och ägarbostäder samt lån för         minskas. Dessutom borde fonden smidigt kunna
7282: inlösen av hyresbostäder. Dessutom finansierar      ändra fördelningen av bostäder på olika låne-
7283: fonden anskaffningen av bostäder för special-       typer enligt förändringarna i marknadssituatio-
7284: grupper (bostadslösa, flyktingar och personer       nen. Detta förutsätter att låneupptagningsbefo-
7285: som hör till zigenarbefolkningen).                  genheterna dimensioneras lösare än nu. Fonden
7286:    Fonden fungerar utanför statsbudgeten men        bör också ges möjlighet att ta upp lån i utlandet,
7287: inom ramen för statens kassaekonomi. Medlen         och bindningen till statsekonomin borde mins-
7288: för bostadslånen samlas in i form av amorte-        kas.
7289: ringar och ränteinkomster på gamla aravalån             Det kan i alla fall inte anses aktuellt med en
7290: samt på kapitalmarknaden. Fonden får dess-          omläggning av fonden till en bostadsbank så
7291: utom medel som överförs direkt från statsbud-       som spörsmålsställaren avser. För att kunna ta
7292: geten till ett belopp som motsvarar det samman-     emot depositioner borde den ha ett riksomfat-
7293: lagda dagsvärdet av de underränterater som          tande nät av bankkontor. I nuläget verkar det
7294: årligen ackumuleras för bostadslånens hela låne-    inte ändamålsenligt att inrätta nya bankkontor.
7295: tid vid långivningstidpunkten.                      Dessutom bör fondens förvaltningskostnader
7296:    Fonden får sina låneupptagningsbefogenheter      hållas på en skälig nivå. Vidare är utvecklingen
7297: genom statsbudgeten. Från början av september       av fondens personelia resurser och verksamhe-
7298: 1990 har fonden också kunnat ta upp långvariga      tens omfattning beroende av de allmänna planer-
7299: lån, som realiseras genom finansiering av bo-       na på utveckling av boendeförvaltningen.
7300: stadslåneobligationer. År 1990 såldes bostadsob-        Finland saknar banker som specialiserat sig
7301: ligationer till stora placerare, banker, försäk-    uttryckligen på bostadslån, och internationellt
7302:                                        1991 vp -   KK 283                                           5
7303: 
7304: sett är masskuldebrevens andel av finansierings-   har nyligen berett ett förslag om att en långsiktig
7305: marknaden liten. En förstärkning av den lång-      masskuldebrevsmarknad inrättas för bostadsfi-
7306: siktiga masskuldebrevsmarknaden skulie gagna       nansiering. Behövliga åtgärder kommer att vid-
7307: fondens intressen. Dessutom vore det bra om        tas efter remissförfarandet. 1 detta sammanhang
7308: arbetspensionsmedlen i större utsträckning kun-    torde också fonden för utvecklande av bostads-
7309: de styras tili masskuldebrevsmarknaden och         förhåliandena reformeras.
7310: också tili bostadsobligationer. Miljöministeriet
7311: 
7312:      Helsingforsden 14 november 1991
7313: 
7314:                                                                           Minister Pirjo Rusanen
7315:                                                1991 vp
7316: 
7317: 
7318: Kirjallinen kysymys 284
7319: 
7320: 
7321: 
7322: 
7323:                                   Tuomioja ym.: Itä-Timorin itsemääräämisoikeuden palauttami-
7324:                                      seksi tarvittavista toimenpiteistä
7325: 
7326: 
7327:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7328: 
7329:    Suomi pidättäytyi vuosina 1975-1982 YK:n          että Indonesia on YK:n ihmisoikeuskomission
7330: äänestyksissä tuomitsemasta Indonesian aseelli-      jäsen.
7331: sen hyökkäyksen Itä-Timoriin ja yrityksen liittää        Myös Euroopan yhteisön 12 jäsenmaata ovat
7332: väkivalloin tämä entinen Portugalin siirtomaa        helmikuussa 1991 YK:n ihmisoikeuskomissiolle
7333: alueeseensa. YK:n yleiskokouksen enemmistö           antamassaan yhteisessä lausumassa vaatineet
7334: taas tuomitsi hyökkäyksen ja vaati Indonesian        YK:nperuskirjan periaatteiden mukaista ratkai-
7335: miehitysjoukkojen poistumista Itä-Timorista,         sua Itä-Timorin kysymykseen. Muissakin yhte-
7336: jotta itätimorilaisten oikeus kansalliseen itse-     yksissä on kansainvälisen mielenkiinnon lisään-
7337: määräämiseen toteutuisi. Myös YK:n turvalli-         tyminen Itä-Timorin tilanteeseen käynyt ilmi.
7338: suusneuvosto teki kahteen eri otteeseen tämän-       Viime vuosien suuret muutokset maailmanpoli-
7339: suuntaisen päätöksen.                                tiikassa ovat nostattaneet toiveita siitä, että myös
7340:    Hyökkäyksellään Indonesia riisti kansallisen      Itä-Timorin kysymykseen voitaisiin kansainväli-
7341: itsemääräämisoikeuden Itä-Timorilta syyllistyen      sin toimin saada aikaan ns. uuden maailmanjär-
7342: samalla 1aajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin.     jestyksen ja sen ihmisoikeuksia ja itsemäärää-
7343: Euroopan neuvoston kesäkuussa Helsingissä pi-        misoikeutta korostavien periaatteiden mukainen
7344: detylle kokoukselle valmistetussa raportissa         ratkaisu. Myös Suomella on tässä tilanteessa
7345: arvioitiin hyökkäyksen seurauksena yli 200 000       mahdollisuus ja velvollisuus antaa tukensa tätä
7346: ihmisen saaneen surmansa, kun Itä-Timorin            tarkoittaville pyrkimyksille.
7347: asukasluvuksi arvioitiin 1970-luvun puolivälissä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7348: vajaa 700 000. Sotatoimet ovat aiheuttaneet          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7349: maassa myös laajamittaisen nälänhädän.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7350:    Itä-Timorilla jatkuviin pidätyksiin, kidutusta-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7351: pauksiin, ihmisten katoamisiin ja laittomiin te-
7352: loituksiin kiinnittää huomiota myös kansainväli-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
7353: nen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International               jotta YK:n ja kansainvälisen yhteisön
7354: elokuussa 1991 ilmestyneessä raportissaan. Ra-              painostus johtaisi Indonesian asevoimien
7355: portista käy ilmi, että Indonesian hallituksen              poistamiseen Itä-Timorista ja jotta ihmis-
7356: päinvastaisista lupauksista huolimatta Amnes-               oikeusloukkaukset sekä nälänhätä maas-
7357: tyn edustajia ei ole päästetty vierailemaan                 sa saataisiin loppumaan sekä Itä-Timo-
7358: Itä-Timorilla eikä seuraamaan maassa järjestet-             rin kansan oikeus itsemääräämiseen
7359: täviä oikeudenkäyntejä. Näin siitä huolimatta               toteutumaan?
7360: 
7361:    Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1991
7362: 
7363:           Erkki Tuomioja                Pekka Haavisto                  Marjut Kaarilahti
7364:           Pirjo-Riitta Antvuori         Margareta Pietikäinen           Ulla Anttila
7365:           Esko Seppänen                 Tuulikki Hämäläinen             Outi Ojala
7366:           Mirja Ryynänen                Anneli Jäätteenmäki             Jarmo Wahlström
7367:           Heidi Hautala                 Liisa Jaakonsaari               Jörn Donner
7368:                                         Tarja Halonen
7369: 
7370: 
7371: 
7372: 210300M
7373: 2                                        1991 vp -   KK 284
7374: 
7375: 
7376: 
7377: 
7378:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7379: 
7380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jonka osina ovat mm. YK:n ihmisoikeustoimi-
7381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kunta ja kidutuksen vastainen komitea ja niiden
7382: olette 10 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       puitteissa toimivat raportoijat. YK:nkidutuksen
7383: jeenne n:o 976 ohella toimittanut valtioneuvos-      vastaisen komitean raportoijan on tarkoitus
7384: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       vierailla Itä-Timorissa marraskuun 1991 aikana.
7385: sanedustaja Tuomiojan ym. näin kuuluvasta            Niin ikään YK:n Genevessä toimivan ihmisoi-
7386: kirjallisesta kysymyksestä n:o 284:                  keuskeskuksen valtuuskunnan on määrä vierail-
7387:                                                      la ltä-Timorissa tässä kuussa.
7388:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          Tilanne kiristyi Itä-Timorin pääkaupungissa
7389:        jotta YK:n ja kansainvälisen yhteisön         Dilissä kuluvan kuun aikana. Hallitus antoi
7390:        painostus johtaisi Indonesian asevoimien      Dilissä 12.11.1991 tapahtuneen, useita kuolon-
7391:        poistamiseen Itä-Timarista ja jotta ihmis-    uhreja vaatineen mielenosoitusvälikohtauksen
7392:        oikeusloukkaukset sekä nälänhätä maas-        johdosta seuraavan lausunnon: "Suomen halli-
7393:        sa saataisiin loppumaan sekä Itä-Timo-        tus on huolestunut tiedoista, joiden mukaan Itä-
7394:        rin kansan oikeus i tsemääräämiseen to-       Timorin pääkaupungissa Dilissä järjestetty mie-
7395:        teutumaan?                                    lenosoitus on johtanut väkivaltaiseen yhteenot-
7396:                                                      toon, jossa on kuollut tai vakavasti loukkaantu-
7397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nut lukuisia ihmisiä. On välttämätöntä, että
7398: vasti seuraavaa:                                     tapahtumat tutkitaan viivyttelemättä ja perus-
7399:                                                      teellisesti, ja että viranomaiset ryhtyvät toimiin
7400:    Viimeisin YK:n yleiskokouksen päätöslausel-       vastaavien tilanteiden estämiseksi tulevaisuudes-
7401: ma Itä-Timorin kysymyksestä on vuodelta 1982         sa."
7402: (37/30). Vuodesta 1983lähtien Itä-Timorin kysy-         Suomen aloitteesta pohjoismaat yhdessä
7403: mystä ei ole käsitelty yleiskokouksessa, vaan asia   demarshoivat Jakartassa Indonesian ulkoasiain-
7404: on vuodesta toiseen siirretty seuraavalle yleisko-   ministeriässä tuomiten voimakkaasti 12.11.1991
7405: koukselle. Tällä tavoin on pyritty auttamaan         tapahtumat todeten niiden muodostavan vaka-
7406: YK:n pääsihteeriä, jotta hän voisi käyttää hy-       van ihmisoikeusrikkomuksen. Pohjoismaat ve-
7407: vien palvelujen mandaattiaan kiistan ratkaisemi-     toavat Indonesian hallitukseen, jotta se suunni-
7408: seksi. Myös kiistan osapuolet ilmoittivat neuvot-    telmansa mukaisesti välittömästi, perusteellisesti
7409: telujen tilanteen ratkaisemiseksi olevan vireillä,   ja puolueettomasti tutkisi tämän välikohtauksen
7410: mistä syystä yleiskokouskäsittelyn ei katsottu       ja saattaisi syylliset viipymättä oikeuteen. Edel-
7411: olevan rakentavaa asian myönteisen ratkaisun         leen pohjoismaat vetoavat Indonesian hallituk-
7412: kannalta.                                            seen, että se tekisi vastaisuudessa kaikkensa
7413:    Punaisen Ristin kansainvälisen komitean           ihmisoikeusrikkomusten estämiseksi.
7414: ICRC:n tietojen mukaan tilannetta ltä-Timoril-          Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeustoimikunnan
7415: la voitiin pitää melko rauhallisena. Tämän vuok-     jäseneksi vuosiksi 1993-1995. Mikäli onnistum-
7416: si Punaisen Ristin tietojen mukaan myös alueella     me pyrkimyksissämme, tulemme toimikunnassa
7417: olevia sotilasyksiköitä vähennettiin. Täsmällisiä    luonnollisesti tekemään parhaamme myös Itä-
7418: tietoja joukkojen vahvuudesta on mahdoton            Timorin ihmisoikeustilanteen ratkaisemiseksi.
7419: esittää. Viime vuonna alueella arvioitiin olevan        On mahdollista, että viimeaikaisten alueella
7420: noin 20 000 miestä, luku lienee alle 10 000.         tapahtuneiden ihmisoikeusrikkomusten vuoksi
7421:     Hallitus on omalta osaltaan tukenut YK:n         Itä-Timorin ihmisoikeustilannetta tullaan käsit-
7422: pyrkimyksiä Itä-Timorin tilanteen rauhanomai-        telemään YK:n yleiskokouksessa. Tällöin Suomi
7423: seksi ratkaisemiseksi. Tuemme pääsihteerin           tulee osallistumaan käsittelyyn aktiivisesti pyr-
7424: hyvien palvelujen toimintaa. Objektiivisen tie-      kien osaltaan vaikuttamaan alueen väestön
7425: don saanti ihmisoikeustilanteesta on YK:n teh-       kannalta myönteisen ratkaisun aikaansaa-
7426: tävä. Tätä varten on luotu ihmisoikeuskoneisto,      miseen.
7427: 
7428:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
7429: 
7430:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
7431:                                           1991 vp -     KK 284                                           3
7432: 
7433: 
7434: 
7435: 
7436:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
7437: 
7438:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rättigheterna med bl.a. FN:s kommission för de
7439: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         mänskliga rättigheterna, kommitten mot tortyr
7440: den 10 oktober 1991 nr 976 tili vederbörande           och rapportörer som arbetar inom ramen för
7441: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      dessa. Enligt uppgifter som finns tiligängliga i
7442: de av riksdagsman Tuomioja m.fl. underteckna-          dag kommer rapportören för FN-kommitten
7443: de spörsmål nr 284:                                    mot tortyr att besöka Östtimor i november 1991.
7444:                                                        En delegation från FN:s center i Geneve för de
7445:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         mänskliga rättigheterna kommer likaså att besö-
7446:        ta för att påtryckningar från FN och det        ka Östtimor denna månad.
7447:        internationelia samfundet skali leda tili           Situationen blev kritisk i Östtimors huvudstad
7448:        att lndonesien drar bort sina väpnade           Dili denna månad. Med anledning av den hän-
7449:        trupper från Östtimor och det kunde bli         delse som i samband med demonstationen
7450:        ett slut på kränkningarna av de mänskli-        12.11.1991 i Dili krävde flera dödsoffer gjorde
7451:        ga rättigheterna och hungersnöden i lan-        Finlands regering följande uttalande: "Finlands
7452:        det samt folkets rätt tili självbestämman-      regering är oroad över uppgifterna enligt vilka
7453:        de i Östtimor kunde genomföras?                 demonstationen i Östtimors huvudstad Dili har
7454:                                                        lett tili våldsamma sammandrabbningar som
7455:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          resulterat i att åtskilliga människor har dött elier
7456: anföra följande:                                       skadats alivarligt. Det är nödvändigt att snabbt
7457:                                                        och grundligt undersöka det inträffade samt att
7458:     Den senaste resolutionen av FN:s generalför-       myndigheterna vidtar åtgärder för att förhindra
7459: samling i frågan om Östtimor är från år 1982 (371      motsvarande situationer i framtiden."
7460: 30). Efter år 1983 har denna fråga inte längre            På finländskt initiativ gjorde de nordiska
7461: behandlats i generalförsamlingen, utan från år         länderna en gemensam demarsch i lndonesiens
7462: till år har den flyttats över tili nästa generalför-   utrikesministerium i Jakarta, varvid de kraftigt
7463: samling. På detta sätt har man försökt bistå FN:s      fördömde händelserna 12.11.1991 och konstate-
7464: generalsekreterare för att han skali kunna an-         rade att det inträffade utgjorde ett alivarligt
7465: vända sitt "good office" -mandat för att avgöra        brott mot de mänskliga rättigheterna. De nordis-
7466: tvisten. Dessutom har parterna i tvisten medde-        ka länderna vädjar tili lndonesiens regering att
7467: lat att förhandlingar för lösande av tvisten är        denna, i enlighet med sina planer, skulie under-
7468: aktuelia, av viiken anledning behandling i gene-       söka händelsen genast, grundligt och objektivt
7469: ralförsamlingen har inte ansetts vara uppbyg-          och utan dröjsmål ställa de skyldiga inför rätta.
7470: gande i detta skede med tanke på en positiv            Dessutom vädjar de nordiska länderna tili lndo-
7471: uppgörelse i frågan.                                   nesiens regering att denna i framtiden skall göra
7472:     Enligt uppgifter från lnternationelia Röda         alit för att förhindra brott mot de mänskliga
7473: Kors-kommitten ICRC hade läget i Östtimor              rättigheterna.
7474: ansetts vara relativt lugnt. Tili följd av detta          Finland strävar efter medlemskap åren 1993-
7475: minskades antalet militära enheter i området,          1995 i FN:s kommission för de mänskliga rättig-
7476: enligt Röda Korsets uppgifter. Det är omöjligt         heterna. Om vi lyckas i vår strävan kommer vi
7477: att anföra exakta uppgifter om truppstorlekar.         självfaliet att göra vårt bästa i kommissionen
7478: Senaste år fanns uppskattningsvis ca 20 000 man        också med hänsyn tili de mänskliga rättigheterna
7479: i området, i dag torde antalet ligga under 10 000.     i Östtimor.
7480:     Regeringen har för sin del stöt~. FN:s strä-          På grund av den senaste tidens kränkningar
7481: vanden att nå en fredlig lösning i Osttimor. Vi        av de mänskliga rättigheterna är det möjligt att
7482: stöder generalsekreterarens "good office"-verk-        människorättssituationen i Östtimor kommer att
7483: samhet. Det ankommer på FN att ta fram                 tas upp i FN:s generalförsamling. Härvid kom-
7484: objektiva uppgifter om läget på området för de         mer Finland att delta aktivt i behandlingen och
7485: mänskliga rättigheterna. 1 detta syfte har man         försöker för sin del bidra tili att en för befolk-
7486: skapat en särskild mekanism för de mänskliga           ningen i området positiv lösning uppnås.
7487: 
7488:      Helsingfors den 21 november 1991
7489: 
7490:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
7491:                                                 1991 vp
7492: 
7493: 
7494: Kirjallinen kysymys 285
7495: 
7496: 
7497: 
7498: 
7499:                                    Mäkelä: Kessin erämaa-aluetta koskevista valtioneuvostonjäsenen
7500:                                        kannanotoista
7501: 
7502: 
7503:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7504: 
7505:     Oikeusministeri Hannele Pokka on vaatinut         puiden korjaaminen niistä olisi mahdollista.
7506: julkisuuteen saatetuissa kannanotoissaan Lapin        Uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen
7507: läänin alueella sijaitsevan Kessin alueen hakkui-     Lappiin merkitsisi käytännössä Lapin alueen
7508: den lykkäämistä ja ollut omalta osaltaan vaikut-      valtaosaltaan museoimista. Oikeusministeri
7509: tamassa kyseiselle alueelle rakennettavan tien        Pokan kannanottojen tyyppisiä lausuntoja val-
7510: töiden keskeyttämiseen. Ns. erämaalain mukaan         tioneuvostonjäseneltä voidaan ihmetellä, sillä ne
7511: kyseinen Kessin alue kuuluu talousmetsäaluee-         ovat tällä hetkellä voimassa olevan erämaalain
7512: seen, joten lain mukaan alue tulisi olla metsäta-     vastaisia.
7513: louden käytettävissä. Kannanotoillaan oikeus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7514: ministeri Pokka on rohkaissut luonnonsuojeli-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7515: joita heidän voimassa olevien lakien vastaisessa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7516: toiminnassaan, jolla he ovat pyrkineet estämään       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7517: ja viivästyttämään metsäautotien rakentamista
7518: ja hakkuiden aloittamista.                                      Tietääkö Hallitus, että valtioneuvos-
7519:     Kessin alueen mahdollinen suojelu veisi Ina-             ton jäsen oikeusministeri Pokka on esit-
7520:  rin kunnan alueelta noin 100 työpaikkaa. Tämä               tänyt voimassa olevan erämaalain kanssa
7521:  olisi merkittävä menetys muutenkin korkeasta                ristiriitaisia lausuntoja Kessin erämaa-
7522:  työttömyydestä kärsivässä kunnassa. Kessin                  alueesta, ja onko oikeusministeri em.
7523:  alueen suojelun sijaan tulisi kehittää jo Lapissa           kannanotoillaan rohkaissut luonnonsuo-
7524:  olevia luonnonsuojelualueita siten, että ne olisi-          jelijoita laittomaan toimintaan, sekä
7525:  vat nykyistä paremmin matkailun hyödynnettä-                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7526:  vissä ja toisivat alueelle työpaikkoja. Muut met-           asian johdosta?
7527:  säalueet tulisi säilyttää talousmetsinä niin, että
7528: 
7529:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1991
7530: 
7531:                                              Tina Mäkelä
7532: 
7533: 
7534: 
7535: 
7536: 210300M
7537: 2                                          1991 vp -   KK 285
7538: 
7539: 
7540: 
7541: 
7542:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7543: 
7544:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teiden vaikutus Itä-Lapin luontoon on ollut
7545: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuhoisa. Eduskunnan enemmistö hyväksyi kui-
7546: olette 10 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-         tenkin erämaalain muuttamattomana. Katsot-
7547: jeenne n:o 977 ohella toimittanut valtioneuvos-        tiin, että ympäristöministeriölle jää joka tapauk-
7548: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         sessa valta hyväksyä käyttösuunnitelmat mm.
7549: sanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kir-          sellaisille alueille, joissa vain luonnonmukaiset
7550: jallisesta kysymyksestä n:o 285:                       hakkuut ovat sallittuja.
7551:                                                            Kesällinen kiista tien rakentamisesta Kessiin
7552:            Tietääkö Hallitus, että valtioneuvos-       koski tien rakennustöiden ulottamista Kessin
7553:         ton jäsen oikeusministeri Pokka on esit-       talousmetsäalueelta alueelle, jossa puut oli tar-
7554:         tänyt voimassa olevan erämaalain kanssa        koitus korjata erämaalain mukaan talviteitä
7555:         ristiriitaisia lausuntoja Kessin erämaa-       käyttäen ja luonnonmukaisin menetelmin. Kiista
7556:         alueesta, ja onko oikeusministeri em.          ratkesi, kun ympäristöministeriö ei hyväksynyt
7557:         kannanotoillaan rohkaissut luonnonsuo-         tien ulottamista em. alueelle. Ympäristöministe-
7558:         jelijoita laittomaan toimintaan, sekä          riö toimi erämaalain ministeriölle antamien toi-
7559:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         mivaltuuksien mukaan. Olen tukenut ministeriö-
7560:         asian johdosta?                                tä tässä päätöksessä. Vapaa kansalaistoiminta
7561:                                                        kuuluu demokratiaan silloin, kun toimitaan lain
7562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mukaan. Katson, että luontoaktivistien "kettin-
7563: vasti seuraavaa:                                       kidemokratialla" tehtiin karhunpalvelus koko
7564:                                                        luonnonsuojeluasialle.
7565:     Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen               Kessin talousmetsäalueena hakkuut ovat
7566: erämaalaiksi (HE 42/1990 vp). Lakiesityksen yh-        jatkuneet. Näihin hakkuisiin metsähallituksella
7567: teydessä eduskunnassa käytiin laaja keskustelu         on erämaalain mukaan oikeus. Eri asia on,
7568: metsänhakkuiden vaikutuksista erämaaluonnol-           osattiinko erämaalakia säädettäessä riittävästi
7569: le. Lakiesityksen mukaan mm. Kessin alue on            miettiä, mikä vaikutus hakkuilla tulee olemaan.
7570: osittain erämaa-aluetta, jossa hakkuut eivät ole           Olin aikalisän kannalla Kessin hakkuissa jo
7571: sallittuja, aluetta, jossa metsänhakkuu sallitaan      erämaalain eduskuntakäsittelyn aikana. Aikalisä
7572: ns. luonnonmukaisin menetelmin, ja talousmet-          olisi ollut tarpeen, jotta saisimme varmuuden
7573: säaluetta.                                             edes Kuolan saasteiden vähentämisen aikatau-
7574:     Erämaa~aki perustui erämaakomitean ehdo-           lusta. Nyt hakkaamme, emmekä tiedä, voivatko
7575: tukseen. Aikanaan ehdotusta tehtäessä Neuvos-          tulevat sukupolvet hakata Kessistä puuta vai
7576: toliiton Kuolan alueelta tulevien ilmansaastei-        nauttia erämaaluonnosta. Olen myös sitä mieltä,
7577: den vaikutuksista ei ollut tietoa. Eduskuntakä-        että Lapin arvokkaalle puuraaka-aineelle on
7578: sittelyn yhteydessä äänestin sellaisen muutoksen       pyrittävä löytämään uusia käyttömuotoja eten-
7579: puolesta, joka, mikäli se olisi otettu lakiin, olisi   kin mekaanisen puunjalostuksen puolelta. Kes-
7580: merkinnyt hakkuiden lykkäämistä. Pidin aikali-         sin puu on liian arvokasta selluloosan raaka-
7581: sää tarpeellisena, koska katsoin, että ilmansaas-      aineeksi.
7582:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1991
7583:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
7584:                                          1991 vp -   KK 285                                           3
7585: 
7586: 
7587: 
7588: 
7589:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7590: 
7591:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          varit förödande. Riksdagens majoritet godkände
7592: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       emellertid ödemarkslagen utan ändringar. Man
7593: 977 av den 10 oktober 1991 tili vederbörande         ansåg att miljöministeriet i alla fall har befogen-
7594: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    het att godkänna driftsplanerna för bl.a. sådana
7595: de av riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade          områden där enbart naturenlig avverkning är
7596: spörsmål nr 285:                                     tiliåten.
7597:                                                          Tvisten i somras om vägbygget i Kessi gällde
7598:           Känner Regeringen tili att statsrådets     frågan om vägbyggnadsarbetet skulle utsträckas
7599:        medlem justitieminister Pokka har avgi-       från Kessi ekonomiskogsområde tili ett område
7600:        vit sådana utlåtanden om ödemarksom-          där träden enligt planerna skulle bärgas enligt
7601:        rådet Kessi som strider mot gällande öde-     ödemarkslagen med användning av vintervägar-
7602:        markslag och har justitieministern med        na och naturenliga metoder. Tvisten avgjordes i
7603:        dessa ställningstaganden uppmuntrat na-       och med att miljöministeriet inte godkände att
7604:        turvårdarna tili olaglig verksamhet samt      vägen utsträcktes tili detta område. Miljöminis-
7605:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      teriet ingrep i enlighet med de befogenheter som
7606:        med anledning a v detta?                      ödemarkslagen ger det. Jag har stött miljöminis-
7607:                                                      teriet i detta beslut. Fri medborgaraktivitet är en
7608:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        del av demokratin då aktiviteten är lagenlig. Jag
7609: anföra följande:                                     anser att miljöaktivisternas "kättingdemokrati"
7610:                                                      var en björntjänst åt hela naturskyddsfrågan.
7611:    Riksdagen godkände regeringens proposition            På Kessi ekonomiskogsområde har avverk-
7612: med förslag tili ödemarkslag (RP 4211990 rd). 1      ningen fortsatt. Forststyrelsen har enligt öde-
7613: samband med lagförslaget fördes en omfattande        markslagen rätt att utföra denna avverkning. En
7614: diskussion om vilka följder skogsavverkningen        annan fråga är om man, när ödemarkslagen
7615: skulle komma att ha på ödemarksnaturen. Enligt       stiftades, i tillräcklig mån kunde sätta sig in i
7616: lagförslaget är bl.a. Kessiområdet delvis ett så-    vilka verkningar avverkningen kommer att ha.
7617: dant ödemarksområde på vilket avverkning inte            Redan då ödemarkslagen behandlades i riks-
7618: är tillåten, delvis ett område där skogsavverk-      dagen ansåg jag att en tidsfrist behövdes i av-
7619: ning tiliåts med s.k. naturenliga metoder och        verkningen i Kessi. Den hade varit nödvändig
7620: delvis ett ekonomiskogsområde.                       för att vi skulle hinna få säkra uppgifter åtmin-
7621:    Ödemarkslagen bygger på ödemarkskom-              stone om tidtabellen för minskningen av förore-
7622: mittens förslag. Vid den tidpunkt då förslaget       ningarna från Kola. Nu avverkar vi utan att veta
7623: framlades kände man inte tili verkningarna av        om kommande generationer kan avverka skog i
7624: luftföroreningarna från Kolaområdet i Sovjet-        Kessi eller njuta av ödemarksnaturen. Jag är
7625: unionen. När förslaget behandlades i riksdagen,      också av den åsikten att vi måste finna nya an-
7626: röstade jag för en sådan ändring som, om den         vändningsformer för Lapplands värdefulla trärå
7627: hade intagits i lagen, hade betytt att avverkning-   vara, framför allt inom den mekaniska träföräd-
7628: en uppsköts. Jag ansåg en tidsfrist vara nödvän-     lingen. Kessis trä är för värdefullt för att använ-
7629: dig då, enligt min uppfattning, luftföroreningar-    das som råvara för cellulosa.
7630: nas verkningar på naturen i östra Lappland hade
7631:      Helsingforsden 13 november 1991
7632: 
7633:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
7634:                                                 1991 vp
7635: 
7636: 
7637: Kirjallinen kysymys 286
7638: 
7639: 
7640: 
7641: 
7642:                                   Seppänen: Yhteydenpitojärjestelmän luomisesta Pietarin ydinvoi-
7643:                                        malaonnettomuuksien varalta
7644: 
7645: 
7646:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7647: 
7648:    Eduskunnan ympäristövaliokunnan vierailles-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7649: sa loppukesällä Pietarin ydinvoimalassa kävi         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7650: ilmi, että kyseisen voimalan ja Suomen välillä ei
7651: ole sellaista yhteydenpitojärjestelmää, joka olisi             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7652: käytännössä kokeiltu ja niin muodoin toimivak-              siin niin, että luotaisiin kaikissa oloissa
7653: si havaittu mahdollisen ydinvoimalaonnetto-                 toimiva järjestelmä Suomenlahden etelä-
7654: muuden varalta.                                             rannalla sijaitsevan Pietarin ydinvoima-
7655:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          lan mahdollisten onnettomuuksien varal-
7656: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-           ta?
7657: 
7658:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1991
7659: 
7660:                                            Esko Seppänen
7661: 
7662: 
7663: 
7664: 
7665: 210300M
7666: 2                                         1991 vp -     KK 286
7667: 
7668: 
7669: 
7670: 
7671:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7672: 
7673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Säteilyturvakeskuksen ylläpitämän päivystysjär-
7674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jestelmän, johon myös Ilmatieteen laitos osallis-
7675: olette 11 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-          tuu, avulla mahdolliset onnettomuusilmoitukset
7676: jeenne n:o 1003 ohella toimittanut valtioneuvos-        voidaan vastaanottaa myös virka-ajan ulkopuo-
7677: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          lella.
7678: sanedustaja Seppäsen näin kuuluvasta kirjalli-              Edellä esitettyjen sopimusjärjestelyjen lisäksi
7679: sesta kysymyksestä n:o 286:                             Säteilyturvakeskus voi saada lähempiä tietoja
7680:                                                         mahdollisista Pietarin lähellä sijaitsevan Sosno-
7681:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         vyi Borin ydinvoimalaitoksen häiriö- ja onnetto-
7682:         siin niin, että luotaisiin kaikissa oloissa     muustilanteista Venäjän ydinturvallisuusviran-
7683:         toimiva järjestelmä Suomenlahden etelä-         omaisen Pietarin alueen paikallistarkastajilta,
7684:         rannalla sijaitsevan Pietarin ydinvoima-        joihin Säteilyturvakeskus on pitänyt kiinteästi
7685:         lan mahdollisten onnettomuuksien varal-         yhteyttä.
7686:         ta?                                                 Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksen ja Sätei-
7687:                                                         lyturvakeskuksen välillä ei ole erityistä yhtey-
7688:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           denpitojärjestelmää. Tällaisen järjestelmän tar-
7689:                                                         vetta säteilyturvakeskuksessa on alustavasti
7690:    Vuonna 1986 huhtikuussa tapahtuneen Tsher-           harkittu. Säteilyturvakeskuksen tarkoituksena
7691: nobylin onnettomuuden jälkeen tehtiin 26.9.1986         on keskustella asiasta joulukuussa tänä vuonna
7692: kansainvälisenä yhteistyönä ydinonnettomuuk-            keskuksen vieraaksi saapuvien Sosnovyi Borin
7693: sien pikaisesta ilmoittamisesta yleissopimus.           ydinvoimalaitoksen päällikön ja ydinturvalli-
7694: Sekä Suomi että Neuvostoliitto ovat sopimuksen          suusviranomaisten edustajien kanssa.
7695: osapuolia. Suomi teki lisäksi vuoden 1987 alku-             Käynnistymässä on myös ohjelma Neuvosto-
7696: puolella kahdenkeskiset sopimukset ydinonnet-           liiton ja Itä-Euroopan ydinvoimalaitosten tur-
7697: tomuuksista ilmoittamisesta ja ydinlaitoksia            vallisuuden parantamisesta. Sosnovyi Borin
7698: koskevasta tiedonvaihdosta Neuvostoliiton,              ydinvoimalaitoksen osalta Suomen on tarkoitus
7699: Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa.                      antaa asiantuntija-apua, joka kytketään osaksi
7700:    Säteilyturvakeskus on Suomessa edellä tar-           laajempaa Länsi-Euroopan avustusohjelmaa.
7701: koitettujen sopimusten toimeenpaneva viran-             Toteutuessaan se omalta osaltaan tulee vähentä-
7702: omainen. Neuvostoliitossa toimeenpaneva vi-             mään tähän laitokseen sisältyvää turvallisuusris-
7703: ranomainen on Minatomenergoprom. Säteily-               kiä Suomelle samalla kun se antaa entistä pa-
7704: turvakeskus on puolestaan 11.12.1987 sopinut            remmat mahdollisuudet suomalaisille perehtyä
7705: Minatomenergopromin kanssa onnettomuusil-               tähän ydinvoimalaitostyyppiin.
7706: moituksia koskevista käytännön järjestelyistä.
7707: 
7708:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
7709: 
7710: 
7711:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
7712:                                          1991 vp -     KK 286                                          3
7713: 
7714: 
7715: 
7716: 
7717:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7718: 
7719:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen            olyckor. Med hjälp av det joursystem som
7720: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         Strålsäkerhetscentralen upprätthåller och i vilket
7721: 1003 av den II oktober I99I tili vederbörande          också Meteorologiska institutet deltar kan even-
7722: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      tuella anmälningar om olyckor tas emot också
7723: de av riksdagsman Seppänen undertecknade               utanför tjänstetiden.
7724: spörsmål nr 286:                                          Utöver de ovan presenterade avtalsarrange-
7725:                                                        mangen kan Strålsäkerhetscentralen få närmare
7726:           Har Regeringen för avsikt att vidta åt-      uppgifter om eventuella stömings- och olyckstill-
7727:        gärder för att åstadkomma ett system            bud i kärnkraftverket Sosnovyi Bori, som är
7728:        som fungerar i alla förhållanden för det        beläget nära S:t Petersburg, av Rysslands kärn-
7729:        fall att det sker olyckor i S:t Petersburgs     säkerhetsmyndigheters lokala inspektörer i S:t
7730:        kämkraftverk vid Finska vikens södra            Petersburg-området med vilka Strålsäkerhets-
7731:        strand?                                         centralen har haft täta kontakter.
7732:                                                           Mellan kärnkraftverket Sosnovyi Bori och
7733:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Strålsäkerhetscentralen finns inget särskilt kon-
7734: anföra följande:                                       taktsystem. Behovet av ett sådant har Strålsäker-
7735:                                                        hetscentralen preliminärt övervägt. Strålsäker-
7736:    Efter Tjemobyl-olyckan i april I986 ingicks         hetscentralen har för avsikt att diskutera saken i
7737: den 26 september I986 i intemationellt samarbe-        december i år med chefen för kärnkraftverket
7738: te en konvention om att kämolyckor med det             Sosnovyi Bori och representanter för kärnsäker-
7739: snaraste skall anmälas. Både Finland och Sovjet-       hetsmyndighetema som då besöker centralen.
7740: unionen är parter i denna konvention. Dessutom            Ett program för förbättrande av säkerheten
7741: ingick Finland i början av år I987 med Sovjetu-        vid Sovjetunionens och Östeuropas kärnkraft-
7742: nionen, Sverige, Norge och Danmark bilaterala          verk håller också på att komma i gång. I fråga
7743: avtal om anmälan av kämolyckor och informa-            om kärnkraftverket Sosnovyi Bori har Finland
7744: tionsutbyte gällande kämanläggningar.                  för avsikt att ge sakkunnighjälp som en del av ett
7745:    I Finland är Strålsäkerhetscentralen den            mera omfattande biståndsprogram från västeu-
7746: myndighet som verkställer de ovan nämnda               ropeisk sida. Då detta program realiseras kom-
7747: avtalen medan den verkställande myndigheten i          mer det att medverka tili att den säkerhetsrisk
7748: Sovjetunionen är Minatomenergoprom. Strålsä-           som finns i detta kraftverk minskar för Finlands
7749: kerhetscentralen har för sin del den Il december       del samtidigt som det ger bättre möjligheter för
7750:  I987 avtalat med Minatomenergoprom om de              finländarna att göra sig förtrogna med kärn-
7751: praktiska arrangemangen vad gäller anmälan av          kraftverk av denna typ.
7752: 
7753:      Helsingforsden 28 november I99I
7754: 
7755:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
7756:     1
7757: 
7758: 
7759:     1
7760: 
7761: 
7762: 
7763: 
7764: 1
7765: 
7766: 
7767: 1
7768:                                                 1991 vp
7769: 
7770: 
7771: Kirjallinen kysymys 287
7772: 
7773: 
7774: 
7775: 
7776:                                   Laaksonen ym.: Ulkomaalaisen työvoiman käytön sallimisesta
7777:                                        Porin seudulla
7778: 
7779: 
7780:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7781: 
7782:    Tahkoluodon hiilivoimalan rakentamista pe-        200 ulkomaalaisen työntekijän tuomiseen ali-
7783: rusteltiin Porin seudun työllisyystilanteella. Nyt   hankintatehtäviin puolen vuoden ajaksi. Työnte-
7784: näyttää, että hiilivoimalan rakentaminen työllis-    kijät ovat ammatiltaan hitsaajia, levyseppiä ja
7785: tää yhä enemmän ulkomaalaisia, vaikka työlli-        putkiasentajia ja juuri näissä ammateissa on
7786: syys alueella on vain vaikeutunut siitä, kun         runsaasti työttömiä Porissa.
7787: rakentamista eduskunnassa käsiteltiin.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7788:     Ulkomaalainen työntekijä tarvitsee pääsään-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7789: töisesti työluvan työskennelläkseen Suomessa.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7790: Ulkomaalaisen työvoiman tuontia varten voi-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7791: daan tehdä ennakkotiedustelu työministeriöön,
7792: jonka antama vastaus on sitova.                                Miksi työministeriö on ulkomaalaisen
7793:     Tahkoluodon työmaan osalta puolalaisen                  työvoiman käyttöä Tahkoluodon voima-
7794: työvoiman käytöstä on tehty ennakkotiedustelu-              latyömaalla koskeviin ennakkotieduste-
7795: ja. Porin työvoimatoimiston lausunnossa katsot-             luihin sitovassa lausunnossaan päätynyt
7796: tiin, että alan runsaan työttömyyden ja työttö-             puoltamaan hakemuksia huolimatta
7797: myysuhan takia lupia ei tulisi myöntää. Niinpä              Porin seudun suurtyöttömyydestä,
7798: heinäkuussa työttömyysaste oli jo noussut yli                  aikooko ministeriö puoltaa Rauma-
7799:  14 %:n. Työvoimatoimiston lausunnosta piittaa-             Repola Offshoren hanketta 200 ulko-
7800: matta työministeriö on puoltanut lupien myön-               maalaisen työntekijän tuomiseksi alihan-
7801: tämistä ennakkotiedusteluun annetuissa vas-                 kintatöihin, vaikka hitsaajia, levyseppiä
7802: tauksissa.                                                  ja putkiasentajia on ennestään runsaasti
7803:     Ministeriö on ennakkotiedusteluihin antamis-            työttömänä Porissa, ja
7804: saan lausunnoissa myöntänyt avoimesti, ettei                   miten ja missä tehtävissä työministe-
7805: lupiin ole työvoimapoliittisia perusteita.                  riö aikoo työllistää Porin seudulla vas-
7806:     Edellä olevan lisäksi Rauma-Repola Offshore             taavan määrän kyseisten alojen työttö-
7807: on hakenut työministeriöitä ennakkopäätöstä                 miä?
7808: 
7809:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1991
7810: 
7811:           Timo Laaksonen                Timo Roos                      Leea Hiltunen
7812:           Raila Aho                     Raimo Vuoristo                 Heikki Rinne
7813:                                         Lea Mäkipää
7814: 
7815: 
7816: 
7817: 
7818: 2!0300M
7819: 2                                        1991 vp -   KK 287
7820: 
7821: 
7822: 
7823: 
7824:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7825: 
7826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       naistOimittaja on sopimuksessaan sitoutunut
7827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vastaamaan laitteiston suunnittelusta, valmis-
7828: olette 11 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       tuksesta, asennuksesta ja käyttöönotosta myös
7829: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     takuuvelvoitteiden sisältyessä toimitussopimuk-
7830: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      seen, ministeriö on katsonut myönteisen kannan
7831: Timo Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-      ottamisen työlupien myöntämiseen perustelluk-
7832: ta kysymyksestä n:o 287:                             si.
7833:                                                          Ulkomaisten alihankkijoiden työvoiman
7834:           Miksi työministeriö on ulkomaalaisen       käyttö laitteistoasennustöissä ei ole sinänsä
7835:        työvoiman käyttöä Tahkoluodon hiili-          mikään uusi ilmiö, vaan on ollut hyvin tavallista
7836:        voimalatyömaalla koskeviin ennakkotie-        erityisestijuuri suurilla voimalaitostyömailla. On
7837:        dusteluihin sitovassa lausunnossaan pää-      tietenkin luonnollista, että huonon työllisyysti-
7838:        tynyt puoltamaan hakemuksia huolimat-         lanteen vallitessa tämä herättää enemmän huo-
7839:        ta Porin seudun suurtyöttömyydestä,           miota kuin korkeasuhdanteen aikana. Meri-
7840:           aikooko ministeriö puoltaa Rauma-          Porin voimalaitos rakennetaan kuitenkin pää-
7841:        Repola Offshoren hanketta 200 ulko-           osin suomalaista työvoimaa käyttäen. Imatran
7842:        maalaisen työntekijän tuomiseksi alihan-      Voima Oy:n ministeriölle esittämän arvion
7843:        kintatöihin, vaikka hitsaajia, levyseppiä     mukaan työmaatehtäviin tarvitaan noin 1 200
7844:        ja putkiasentajia on ennestään runsaasti      henkilötyövuotta, josta ulkomaisen alihankinta-
7845:        työttömänä Porissa, ja                        työn osuus on noin 130 henkilötyövuotta.
7846:           miten ja missä tehtävissä työministeriö        Mitä tulee kysymyksessä mainittuun Rauma-
7847:        aikoo työllistää Porin seudulla vastaavan     Repola Offshoren hankkeeseen 200 ulkomaa-
7848:        määrän kyseisten alojen työttömiä?            laisen työntekijän tuomiseksi alihankintatöihin,
7849:                                                      niin ministeriö on työlupien myöntämistä koske-
7850:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaan ennakkotiedusteluun ottanut kielteisen
7851: vasti seuraavaa:                                     kannan, koska kysymyksessä ei ole ulkomaiseen
7852:                                                      laitteistovalmistukseen liittyvä asennustyö. Siten
7853:    Imatran Voima Oy:n Porin Tahkoluotoon             työssä voidaan käyttää saatavissa olevaa am-
7854: rakenteilla olevaan Meri-Porin voimalaitokseen       mattitaitoista kotimaista työvoimaa.
7855: on hankittu eräitä osakokonaisuuksia kokonais-           Siihen kysymykseen, miten ja missä työminis-
7856: toimituksina, joissa laitteistojen valmistusta on    teriö aikoo työllistää Porin seudulla vastaavan
7857: tehty osaksi myös ulkomailla. Näiden ulkomais-       määrän (Meri-Porin voimalaitoksen ulkomainen
7858: ten laitteistotoimittajien työntekijöille on myön-   asennustyövoima) kyseisten alojen työttömiä, ei
7859: netty työlupia laitteistoasennuksiin.                ole mahdollista antaa suoraa vastausta. Työlli-
7860:    Kuten kysymyksessä todetaan, Porin työvoi-        syysvaikutuksia tarkasteltaessa on kuitenkin
7861: matoimisto on antamassaan lausunnossa vastus-        otettava huomioon, että suurten rakennustyö-
7862: tanut työlupien myöntämistä vallitsevan työlli-      maitten urakat ovat kansainvälisen tarjouskil-
7863: syystilanteen vuoksi. Samoin Satakunnan työ-         pailun kohteena ja että jonkin osakokonaisuu-
7864: voimapiiri on ollut kielteisellä kannalla työlu-     den antaminen ulkomaiselle yritykselle alihan-
7865: pien myöntämiseen. Myös ministeriö on toden-         kintana voi olla suomalaiselle yritykselle kilpai-
7866: nut tiedusteluihin antamissaan sitovissa lausun-     lukeino. Vaihtoehtona saattaisi olla koko ura-
7867: noissa, että pelkästään työllisyystilanteen perus-   kan menettäminen ulkomaiselle yritykselle, mikä
7868: teella arvioiden työlupien myöntämistä ei voida      olisi työllisyysvaikutusten kannalta huonoin
7869: perustella. Koska kysymys kuitenkin on ollut         vaihtoehto.
7870: osakokonaisuuksista, joiden ulkomainen koko-
7871: 
7872:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1991
7873: 
7874:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
7875:                                          1991 vp -    KK 287                                           3
7876: 
7877: 
7878: 
7879:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7880: 
7881:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         man bedömer situationen enbart på basis av
7882: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sysselsättningsläget. Eftersom det emeliertid varit
7883: den 11 oktober 1991 tili vederbörande medlem         fråga om delhelheter, vilkas utländska totalieve-
7884: av statsrådet översänt avskrift av följande av       rantör i sitt kontrakt har förbundit sig att ansva-
7885: riksdagsman Timo Laaksonen m.fl. underteck-          ra för anläggningens planering, tiliverkning, in-
7886: nade spörsmål nr 287:                                staliation och ibruktagande i det att även garan-
7887:                                                      tiskyldigheterna ingår i leveranskontraktet, har
7888:           Varför har arbetsministeriet i sitt bin-   ministeriet ansett det motiverat att inta en positiv
7889:        dande utlåtande angående förhandsför-         stälining tili beviljandet av arbetstilistånd.
7890:        frågningarna om användningen av ut-              Användningen av utländska underleverantö-
7891:        ländsk arbetskraft på Tahkoluoto kol-         rers arbetskraft vid anläggningsinstaliationer är i
7892:        kraftverksbygge beslutat tillstyrka ansök-    och för sig inget nytt fenomen, utan har varit
7893:        ningarna trots storarbetslösheten i Björ-     mycket vanligt specielit vid stora kraftverksbyg-
7894:        neborgsregionen,                              gen. Det är givetvis naturligt att detta väcker
7895:           ämnar ministeriet tilistyrka Rauma-        större uppmärksamhet då sysselsättningsläget är
7896:        Repola Offshores projekt, som går ut på       dåligt än det skulie göra under högkonjunktur.
7897:        att anstälia 200 utländska arbetstagare i     Meri-Pori kraftverk byggs emeliertid främst med
7898:        underleveransarbeten, trots att det från      finländsk arbetskraft. Enligt den kalkyl som
7899:        förut finns en stor mängd arbetslösa          Imatran Voima Oy företett för ministeriet be-
7900:        svetsare, plåtslagare och rörmokare i         hövs det ca 1 200 årsverken för uppgifter på
7901:        Björneborg och                                bygget, varav det utländska underleveransarbe-
7902:           hur och i vilka uppgifter ämnar arbets-    tets andel är ca 130 årsverken.
7903:        ministeriet sysselsätta motsvarande              Vad beträffar Rauma-Repola Offshores pro-
7904:        mängd arbetslösa inom dessa branscher i       jekt att anställa 200 utländska arbetstagare i
7905:        Björneborgsregionen?                          underleveransarbeten, har ministeriet intagit en
7906:                                                      negativ ståndpunkt angående förhandsförfråg-
7907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen om beviljandet av arbetstillstånd, efter-
7908: anföra följande:                                     som det inte är fråga om något instaliationsarbe-
7909:                                                      te i anslutning tili utländsk anläggningstiliverk-
7910:    För Imatran Voima Oy:s kraftverk i Meri-          ning. Sålunda kan i detta arbete användas tili-
7911: Pori, vilket hålier på att byggas i Tahkoluoto,      budsstående yrkeskunnig, inhemsk arbetskraft.
7912: Björneborg, har man anskaffat vissa delhelheter         På frågan om hur och var arbetsministeriet
7913: i form av totalieveranser, där anläggningarna        ämnar sysselsätta motsvarande mängd (Meri-
7914: delvis tiliverkats också utomlands. Dessa ut-        Pori kraftverks utländska installationsarbets-
7915: ländska anläggningsleverantörers arbetare har        kraft) arbetslösa inom dessa branscher i Björne-
7916: beviljats arbetstilistånd för anläggningsinstalia-   borgsregionen är det inte möjligt att ge något
7917: tioner.                                              direkt svar. Då man granskar sysselsättnings-
7918:    Såsom det i spörsmålet konstateras har Björ-      effekterna, bör man emeliertid beakta att stora
7919: neborgs arbetskraftsbyrå i sitt utlåtande motsatt    byggentreprenader är föremål för internationeli
7920: sig beviljandet av arbetstilistånd på grund av det   anbudskonkurrens och att beviljandet av en
7921: rådande sysselsättningsläget. Likaså har Sata-       delhelhet som underleverans tili ett utländskt
7922: kunta arbetskraftsdistrikt intagit en negativ        företag kan vara ett konkurrensmedel för ett
7923: ståndpunkt tili beviljandet av arbetstillstånd.      finländskt företag. Alternativet kunde vara att
7924: Aven ministeriet har i sina bindande utlåtanden      man förlorade hela entreprenaden tili ett ut-
7925: angående förfrågningarna konstaterat att bevil-      ländskt företag, vilket med tanke på sysselsätt-
7926: jandet av arbetstillstånd inte kan motiveras, om     ningseffekterna vore det sämsta alternativet.
7927: 
7928:      Helsingfors den 8 november 1991
7929: 
7930:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
7931: 1
7932: 1
7933:  1
7934:  1
7935:   1
7936:   1
7937:    1
7938:    1
7939:     1
7940:     1
7941:      1
7942:      1
7943:       1
7944:       1
7945:        1
7946:        1
7947:         1
7948:         1
7949:          1
7950:          1
7951:           1
7952:           1
7953:            1
7954:            1
7955:             1
7956:             1
7957:              1
7958:              1
7959:               1
7960:               1
7961:                1
7962:                                                 1991 vp
7963: 
7964: 
7965: Kirjallinen kysymys 288
7966: 
7967: 
7968: 
7969: 
7970:                                    UkkoJa: Maanomistajilta perittävien ojituskustannusten jako-
7971:                                       perusteiden tarkistamisesta
7972: 
7973: 
7974:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7975: 
7976:     Viime aikoina on kiinnitetty huomiota vireillä    Suurin epäoikeudenmukaisuus kuitenkin on se,
7977: olevien metsä- ja suo-ojitusten lisääntyneisiin       että ns. hyötyalue määritellään tavalla, jossa
7978: haittavaikutuksiin, joita ovat mm. valtaojien         taloudelliset rasitteet kohdistuvat vain muuta-
7979: tukkeutuminen ja tulvien lisääntyminen.               mien maanomistajien kannettaviksi.
7980:     Aikoinaan, kun valtaojia mitoitettiin ja kai-        Tällä hetkellä ei yläpuolisten, jo toteutettujen
7981: vettiin, ei otettu huomioon metsien ja suoaluei-      metsänojitusten osakkaita voida velvoittaa ala-
7982: den ojitusten mukanaan tuomia vesimääriä.             puolisten uomien perkaushankkeisiin, joskin
7983: Seurauksena tästä valtaojien perkauksesta ja          mahdollista tietysti on, että he ovat korvausvel-
7984: kunnostuksesta ns. hyötyalue määritellään edel-       vollisia alajuoksulla tapahtuneisiin vahinkoihin.
7985: leenkin tavalla, missä taloudelliset rasitteet koh-   Korvausvelvollisuuden toteennäyttäminen on
7986: distuvat vain muutamien maanomistajien kan-           lähes ylivoimaista metsänomistajien suuren lu-
7987: nettaviksi.                                           kumäärän johdosta. Korvausten maksamista
7988:     Esimerkkinä voidaan mainita Pohjois-Poh-          valtion varoista ei myöskään voitane järjestää
7989: janmaalta erään ojan perkaus, jossa valuma-alue       yhtä helposti kuin valtion osallistumista per-
7990: on noin 10 000 ha, mutta ojamaksu peritään vain       kaus- ja ojituskustannuksiin.
7991: 40,8 ha:n osalta. Niinpä maksuista vastaavat             Koska asia ei ole pelkästään Oulun läänin tai
7992: vain harvat maanomistajat, vaikka valuma-alue-        Pohjois-Pohjanmaan ongelma, vaan koskettaa
7993: hyöty kohdistuu tuntuvasti laajemmalle. Em.           koko valtakuntaa, metsä- ja suo-ojitusten todel-
7994: tapauksessa peritään maanomistajilta ojitusmak-       liset vaikutukset niin kustannusten kuin lailli-
7995: sua n. 640 000 mk kustannusten jakaantuessa           suudenkin osalta tulisi selvittää kokonaisuudes-
7996:  16 000-20 000 mk:aan hehtaaria kohden. Suu-          saan. Ellei näin pikaisesti tehdä, saattaa valta-
7997: rimmillaan yhtä tilaa kohti kustannusrasitteita       ojien tarpeelliseksi koettu perkauskin viivästyä
7998: on yli 100 000 mk. Vaikka kyseessä olevassa ta-       mm. monien valitusten johdosta. Tätä asiaa ovat
7999: pauksessa toimitaan lain mukaan, käytäntö on          korostaneet mm. valtiontilintarkastajat, joiden
8000:  ristiriidassa oikeustajun kanssa.                    mielestä asia tulisi selvittää kokonaisvaltaisesti
8001:     Kuivatushankkeiden ongelmana siis on, että        esim. hankkeista vastaavien viranomaisten
8002: maankuivatuslainsäädäntö sisältää lukuisia epä-       muodostamassa työryhmässä.
8003:  kohtia ja kohtuuttomuuksia. Esimerkiksi ns.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8004:  rahoituslain (laki valtion osanotosta eräiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8005: maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin 1963/        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8006: 433) ja sen nojalla annettujen säädösten ja ohjei-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8007: den soveltaminen ja toimeenpano aiheuttavat
8008:  käytännössä suurimittaista turhaa työtä, joka                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8009:  nostaa hankkeiden kustannuksia ja lisää siten               ojituskustannusten perimiseksi tasapuo-
8010:  sekä valtion että kuivatushankkeeseen osallistu-            lisesti kaikilta valuma-alueen hyödyn
8011:  vien maanomistajien menoja kohtuuttomasti.                  saajilta?
8012: 
8013:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1991
8014: 
8015:                                            Tuulikki Ukkola
8016: 
8017: 
8018: 
8019: 210300M
8020: 2                                        1991 vp -   KK 288
8021: 
8022: 
8023: 
8024: 
8025:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8026: 
8027:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ojitushankkeita, joiden yhteisvaikutuksesta ala-
8028: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        puolisen alueen kuivatus- ja tulvatilanne on
8029: olette 11 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       voinut entisestään huonontua. Tämä on johtu-
8030: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nut siitä, että metsäojitushankkeissa ei aikaisem-
8031: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      min ole aina otettu riittävästi huomioon alapuo-
8032: Tuulikki Ukkolan näin kuuluvasta kirjallisesta       lisella vesistöalueella mahdollisesti aiheutuvia
8033: kysymyksestä n:o 288:                                liettymis- ym. haittoja. Eräissä riitatapauksissa
8034:                                                      korkein hallinto-oikeus on jopa velvoittanut
8035:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        metsäojituksen toteuttajan suorittamaan toimen-
8036:        ojituskustannusten perimiseksi tasapuo-       piteitä haittojen poistamiseksi tai maksamaan
8037:        lisesti kaikilta valuma-alueen hyödyn         niistä korvauksia. Kun myös yleinen ajatteluta-
8038:        saajilta?                                     pa on muuttunut, pyritään metsäojituksia suun-
8039:                                                      niteltaessa ja toteutettaessa nykyisin korostetusti
8040:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         välttämään haittojen aiheuttamista alapuolisessa
8041: vasti seuraavaa:                                     vesistössä.
8042:                                                          Edellä selostettujen ongelmien poistamiseen
8043:    Sen lisäksi, mitä hallitus on 29 päivänä kesä-    on kiinnitetty huomiota myös maa- ja metsäta-
8044: kuuta 1990 esittänyt vastauksenaan kansanedus-       lousministeriön asettaman peruskuivatuksen
8045: taja Kalevi Mattilan täsmälleen samansisältöi-       tarvetta selvittäneen virkamiestyöryhmän muis-
8046: seen kysymykseen n:o 362/1990 vp, esitän asiassa     tiossa (MMM 1990:3). Työryhmä esitti, että
8047: seuraavaa.                                           metsäojituksen johdosta tarvittava alapuolisten
8048:    Ojitushankkeen hyötyalueella tarkoitetaan         purojen ja valtaojien kunnossapito tulisi voida
8049: sitä aluetta, jonka kuivatustila ja muut alueen      toteuttaa valtion varoin silloin, kun haitan pois-
8050: käyttökelpoisuuteen vaikuttavat tekijät parane-      tamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ei saada
8051: vat ojitushankkeen toteutuksen seurauksena.          muutoin toteutetuksi. Työryhmä piti mahdolli-
8052: Hankkeen koko yläpuolista valuma-aluetta ei          sena, että metsälautakunnat tai vesi- ja ympäris-
8053: useinkaan voida pitää hankkeen hyötyalueeseen        töhallinto voisi toteuttaa tällaiset työt, mutta
8054: kuuluvana eikä panna kaikkia sen omistajia           katsoi, että asia vaatisi tarkempaa selvitystä.
8055: vastuuseen ojituskustannuksista, koska vesi vir-         Maa- ja metsätalousministeriö on äskettäin
8056: taa suurimmalta osalta valuma-aluetta aivan          asettanut peruskuivatus- ja tulvasuojelutoimin-
8057: samalla tavoin kuin ennen alapuolisen osa-alu-       nan kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on
8058: een ojittamista. Jos yläpuoliselle alueelle koituu   muun muassa selvittää eri viranomaisten välinen
8059: hyötyä alempana olevan alueen ojittamisesta, on      ja toisaalta hyödynsaajien ja valtion välinen
8060: tämä alue lain mukaan liitettävä hankkeen hyö-       tehtäväjako peruskuivatustoiminnassa sekä pe-
8061: tyalueeseen ja määrättävä osallistumaan ojitus-      ruskuivatuksen rahoitusperusteet. Työryhmän
8062: kustannuksiin.                                       työn valmistuttua on mahdollista päättää niistä
8063:    Käytännössä ojitushankkeisiin osallistumises-     toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä perus-
8064: ta on ollut poikkeavia näkemyksiä lähinnä            kuivatustoimintaan liittyvien epäkohtien korjaa-
8065: vain eräiden metsäojitushankkeiden alapuolisilla     miseksi.
8066: alueilla. Ristiriitaa on ollut nimenomaan silloin,       Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
8067: kun jo ennestäänkin tulvan tai puutteellisen pe-     kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
8068: ruskuivatuksen vaivaaman peltoalueen yläpuoli-       toimenpiteisiin.
8069: sella valuma-alueella on suoritettu laajoja metsä-
8070:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1991
8071: 
8072:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
8073:                                          1991 vp -   KK 288                                            3
8074: 
8075: 
8076: 
8077: 
8078:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8079: 
8080:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         det nedanför belägna området eventuellt ytterli-
8081: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gare förvärrats. Motsättningarna har berott på
8082: den 11 oktober 1991 tili vederbörande medlem         att man förut inte alltid tillräckligt beaktat upp-
8083: av statsrådet översänt avskrift av följande av       slamning och andra olägenheter på det nedanför
8084: riksdagsman Tuulikki Ukkola undertecknade            belägna vattendragsområdet som skogsdiknings-
8085: spörsmål nr 288:                                     projekten eventuellt medförde. 1 vissa tvistemål
8086:                                                      har högsta förvaltningsdomstolen rentav ålagt
8087:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       den som utfört skogsdikningen att vidta åtgärder
8088:        ta för att kostnaderna för dikning skall      för att undanröja olägenheterna eller att betala
8089:        fördelas jämnt mellan alla dem som drar       skadestånd för dem. Eftersom också det allmän-
8090:        nytta av ett avrinningsområde?                na sättet att tänka har förändrats försöker man
8091:                                                      numera i större utsträckning, då man planerar
8092:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och utför skogsdikningar, undvika att åsamka
8093: anföra följande:                                     skada på det nedanför belägna vattendraget.
8094:                                                          Även en av jord- och skogsbruksministeriet
8095:      Utöver det som regeringen den 29 juni 1990      tillsatt tjänstemannaarbetsgrupp som utrett
8096: anförde i sitt svar på Kalevi Mattilas spörsmål nr   behovet av grundtorrläggning har i sin prome-
8097: 36211990 rd angående exakt samma sak önskar          moria (MMM 1990:3) fäst avseende vid av-
8098: jag framföra följande i denna fråga.                 lägsnandet av ovan relaterade problem. Arbets-
8099:      Med nyttoområdet för ett dikningsprojekt        gruppen föreslog att det underhåli av nedanför
8100: avses det område vars torrläggningssituation och     belägna bäckar och avloppsdiken som blir
8101: andra faktorer som inverkar på områdets an-          nödvändigt tili följd av skogsdikning bör
8102: vändbarhet förbättras tili följd av utdikningen. 1   kunna skötas med statsmedel i sådana fali
8103: allmänhet kan inte hela det avrinningsområde         när åtgärder som krävs för undanröjande av
8104: som ligger ovanför det område som dikas anses        olägenhet inte annars kan vidtas. Arbetsgruppen
8105: höra tili nyttoområdet och alla ägare på det         ansåg det möjligt att skogsnämnderna elier
8106: ovanför belägna avrinningsområdet behöver inte       vatten- och miljöförvaltningen skall kunna ut-
8107: svara för dikningskostnaderna eftersom vattnet       föra dylika arbeten men att frågan ännu måste
8108: från största delen av avrinningsområdet rinner       utredas.
8109: på precis samma sätt som före utdikningen på             Jord- och skogsbruksministeriet har nyligen
8110: det nedanför belägna delområdet. Om det ovan-        tillsatt en arbetsgrupp för utveckling av verk-
8111: för belägna området vinner på att området            samheten för grundtorrläggning och skydd mot
8112: nedanför utdikas skall det enligt lagen anses höra   översvämning. Arbetsgruppen har tili uppgift att
8113:  tili nyttoområdet och ägarna åläggas att delta i    bl.a. utreda uppgiftsfördelningen vid grundtorr-
8114:  dikningskostnaderna.                                läggning dels mellan olika myndigheter, dels
8115:      1 praktiken har det förekommit olika uppfatt-   melian de som drar nytta av verksamheten och
8116:  ningar om deltagandet i dikningsprojekt endast      staten, samt att utreda finansieringsgrunderna
8117:  vid vissa skogsdikningsprojekt på nedanför be-      vid grundtorrläggning. Då arbetsgruppen blivit
8118:  lägna områden. Konflikter har uppstått speciellt    färdig med sitt arbete finns det möjligheter att
8119:  då omfattande skogsdikningsarbeten ägt rum på       fatta beslut om sådana åtgärder som måste
8120:  ett avrinningsområde ovanför ett åkerområde         vidtas för att rätta tili missförhålianden i anslut-
8121:  som redan tidigare haft besvär med översväm-        ning tili grundtorrläggningsverksamheten.
8122:  ning eller bristfållig grundtorrläggning och            Med hänvisning tili det ovan anförda anser
8123:  dessa skogsdikningsarbeten samverkat tili att       regeringen att spörsmålet inte i detta skede ger
8124:  torrläggnings- och översvämningssituationen på      anledning tili vidare åtgärder.
8125: 
8126:      Helsingforsden 12 november 1991
8127: 
8128:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
8129:                                               1991 vp
8130: 
8131: 
8132: Kirjallinen kysymys 289
8133: 
8134: 
8135: 
8136: 
8137:                                  Aittoniemi: Jakokuntien maita koskevien kauppojen edistämisestä
8138: 
8139: 
8140:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8141: 
8142:    Jakokunnat omistavat runsaasti ns. vesijättö-   pojen solmiminen kohtaa ylivoimaisiakin es-
8143: maita, jotka ovat useimmiten muodostuneet          teitä.
8144: kiinteäksi maaksi järvien vedenpinnan laskemi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8145: sen myötä.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8146:    Rantamaiden omistajat pyrkivät jakokuntien      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8147: kanssa maakauppoihin useasti silloin, kun he       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8148: hakevat kaavaa omistamilleen rantamaille.
8149: Kauppoihin yleensä suostutaan, mutta prosessi                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8150: on varsin pitkäaikainen ja kestää useitakin                siinjakokuntien maita koskevan kaupan-
8151: vuosia. Tiettävästi on olemassa myös ns. jär-              teon nopeuttamiseksi ja selkiinnyttämi-
8152: jestäytymättömiä jakokuntia, jolloin kaup-                 seksi?
8153: 
8154:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1991
8155: 
8156:                                          Sulo Aittaniemi
8157: 
8158: 
8159: 
8160: 
8161: 210300M
8162: 2                                        1991 vp -   KK 289
8163: 
8164: 
8165: 
8166: 
8167:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8168: 
8169:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten säännöt. Järjestäytymätön osakaskunta toi-
8170: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mii yhteisaluelain säännösten pohjalta.
8171: olette 14 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-          Yhteisaluelain 10 §:n 2 momentin mukaanjär-
8172: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     jestäytymätön osakaskunta voi saada apua asi-
8173: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      anomaisen maanmittaustoimiston diplomi-insi-
8174: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       nööriltä. Hän voi huolehtia osakasten kokouk-
8175: kysymyksestä n:o 289:                                sen koollekutsumisesta ja sen muusta järjestämi-
8176:                                                      sestä. Käytännössä ja kysymyksessäkin viitattu
8177:                                                      ongelma liittyy osakastietojen puutteellisuuteen.
8178:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8179:                                                      Tiedot saadaan selville maanmittaustoimitusten
8180:        siinjakokuntien maita koskevan kaupan-
8181:                                                      asiakirjojen perusteella, mutta osakastietojen sel-
8182:        teon nopeuttamiseksi ja selkiinnyttämi-
8183:                                                      vittäminen vaati asiantuntemusta. Maanmittaus-
8184:        seksi?
8185:                                                      piirit selvittävät osakastiedot osakkaiden pyyn-
8186:                                                      nöstä ja näiden lukuun. Toisinaan on jouduttu
8187:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suorittamaan jakolain (604/51) 231 b §:n mukai-
8188: vasti seuraavaa:                                     sia jaontäydentämistoimituksia, joissa on laadit-
8189:                                                      tu luettelo osakkaista ja heidän omistamiensa
8190:    Lähinnä järvien laskemisen ja maankohoami-        osuuksien suuruudesta.
8191: sen johdosta maassamme on melko runsaasti               Yhteisaluelain 14 §:n 1 momentin mukaan
8192: vesijättömaita. Vesijättömaat ovat useasti yh-       osakasten kokouksen äänestysluettelo voidaan
8193: teisomistuksessa. Tämä johtuu siitä, että isojaos-   hyväksyä osakastenpäätöksellä siitä huolimatta,
8194: sa kylän yhteiset vesialueet jätettiin pääsääntöi-   että jonkin kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen
8195: sesti kylän yhteiseksi.                              ei olisikaan riidaton. Säännös helpottaa osakas-
8196:    Yhteisessä omistuksessa olevan vesijätän hal-     ten kokouksen pitämistä.
8197: linto järjestyy yhteisaluelain (758/89) mukaan.         Hallitus katsoo, ottaen huomioon yhteisalue-
8198: Yhteisen alueen osakkaat muodostavat osakas-         lain säännökset sekä mahdollisuudet selvityttää
8199: kunnan. Osakaskunnan hallintoelimenä toimii          osakastiedot kussakin tapauksessa, ettei tässä
8200: osakaskunnan kokous. Osakaskunta voi olla            vaiheessa ole tarkoituksenmukaista ryhtyä eri-
8201: järjestäytymätön taijärjestäytynyt. Osakaskunta      tyisiin toimenpiteisiin kysymyksessä tarkoitetus-
8202: on järjestäytynyt, jos sillä on toimintaansa var-    sa asiassa.
8203: 
8204:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1991
8205: 
8206:                                                                             Ministeri Ole Norrback
8207:                                          1991 vp -   KK 289                                           3
8208: 
8209: 
8210: 
8211: 
8212:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8213: 
8214:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt lO § 2 mom. lagen om samfälligheter
8215: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       kan ett icke konstituerat delägarlag få hjälp av
8216: den 14 oktober tili vederbörande medlem av           en diplomingenjör på lantmäteribyrån. Han kan
8217: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    sköta sammankallandet tili delägarstämma och
8218: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         de övriga arrangemangen i samband därmed. 1
8219: mål nr 289:                                          praktiken gäller problemet, vilket också spörs-
8220:                                                      målsställaren antyder, bristfälligheterna i uppgif-
8221:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
8222:                                                      terna om delägarna. Uppgifterna fas ur de hand-
8223:        att påskynda och klarlägga affärer som
8224:                                                      lingar som tillkommit vid lantmäteriförrättning-
8225:        gäller skifteslagens marker?
8226:                                                      ar, men ett klarläggande av dessa uppgifter om
8227:                                                      delägarna kräver sakkunskap. Lantmäteridi-
8228:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8229:                                                      strikten klarlägger uppgifterna på begäran av
8230: anföra följande:
8231:                                                      delägarna och för deras räkning. Ibland har man
8232:    Närmast tili följd av landhöjningen och på        blivit tvungen att verkställa skifteskomplettering
8233: grund av att sjöarna sjunkit finns det ganska gott   enligt 231 b § lagen om skifte (604/51) där man
8234: om upplandningsmarker i vårt land. Dessa upp-        uppgjort en förteckning över delägarna och över
8235: landningsmarker är ofta samfalld egendom.            hur stora andelar var och en äger.
8236: Orsaken därtill är att byns gemensamma vatten-          Enligt 14 § 1 mom. lagen om samfälligheter
8237: områden vid storskiftet huvudsakligen förblev        kan röstlängden vid delägarstämman godkännas
8238: samfälld mark.                                       genom beslut av delägarna fastän någon fastig-
8239:    Förvaltningen av samägd upplandning sköts         hets andel i det samfällda området inte är ostri-
8240: enligt lagen om samfälligheter (758/89). Samfäl-     dig. Stadgandet gör det lättare för delägarna att
8241: lighetens delägare utgör ett delägarlag. Förvalt-    hålla stämma.
8242: ningsorgan för delägarlaget är delägarstämman.          Regeringen anser att det inte är ändamålsen-
8243: Delägarlaget kan vara konstituerat eller icke        ligt att i detta skede vidta några särskilda åtgär-
8244: konstituerat. Delägarlaget är konstituerat om        der i denna fråga då man beaktar stadgandena i
8245: det finns stadgar för dess verksamhet. Ett icke      lagen om samfälligheter och de möjligheter som
8246: konstituerat delägarlag arbetar enligt stadgan-      finns att låta utreda delägaruppgifterna i varje
8247: dena i lagen om samfålligheter.                      enskilt fall.
8248: 
8249:      Helsingforsden 15 november 1991
8250: 
8251:                                                                             Minister Ole Norrback
8252:                                                 1991 vp
8253: 
8254: 
8255: Kirjallinen kysymys 290
8256: 
8257: 
8258: 
8259: 
8260:                                    Aittoniemi: Rantakaavan hyväksymismenettelyn nopeuttamisesta
8261: 
8262: 
8263:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8264: 
8265:    Rakennuslain 123 d §:n 2 momentin mukaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8266: maanomistajana on oikeus saada rantakaava             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8267: viivytyksettä hyväksytyksi ja vahvistetuksi, jos      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8268: se on laadittu laissa säädetyllä tavalla. Kuitenkin   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8269: rantakaavan hyväksymiseen riidattomissakin
8270: tapauksissa siitä, kun kaavoitettava alue jakaa-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8271: van laatija on hyväksytty, kuluu aikaa parisen                siin rantojen kaavoitusmenettelyn no-
8272: vuotta.                                                       peuttamiseksi?
8273: 
8274:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1991
8275: 
8276:                                             Sulo Aittaniemi
8277: 
8278: 
8279: 
8280: 
8281: 210300M
8282: 2                                       1991 vp -   KK 290
8283: 
8284: 
8285: 
8286: 
8287:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8288: 
8289:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vojen käsittelyajat ovat seuranneet varsin hyvin
8290: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asema- ja rakennuskaavojen käsittelyaikoja.
8291: olette 14 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-         Vahvistusmenettelyn yhteydessä tulee muun
8292: jeenne n:o 1007 ohella toimittanut valtioneuvos-    muassa varmistua siitä, että rantakaava on laa-
8293: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      dittu laissa säädetyllä tavalla, niin kuin kysy-
8294: sanedustaja Aittaniemen kirjallisesta kysymyk-      myksessäkin on todettu. Tämä tarkoittaa ei vain
8295: sestä n:o 290, jossa tiedustellaan:                 menettelyn lainmukaisuutta vaan myös kaavan
8296:                                                     sisällön lainmukaisuutta esimerkiksi seutu- ja
8297:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     yleiskaavoituksen, maisemansuojelun, vesien
8298:        siin rantojen kaavoitusmenettelyn no-        sietokyvyn sekä naapurialueiden huomioon ot-
8299:        peuttamiseksi?                               tamisen suhteen. Rantojen suunnittelu rantakaa-
8300:                                                     voina tapahtuu varsin pieninä yksikköinä ja
8301:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        useimmiten niissä on pyritty rakentamisen mää-
8302: vasti seuraavaa:                                    rän maksimointiin. Kun yhden järvialueen ran-
8303:                                                     nat harvoin kuuluvat samalle maanomistajalle,
8304:     Rantakaavan laatiminen kuuluu muista kaa-       tulee tarkastelussa ottaa huomioon muiden
8305: vamuodoista poiketen maanomistajalle. Tämän         maanomistajien tasapuoliset mahdollisuudet
8306: johdosta tarvittavan pohjakartan valmistaminen      rantarakentamiseen, ettei yhdellä rantakaavalla
8307: ja itse kaavaehdotuksen laatiminen on maan-         käytettäisi toisille mahdollisesti kuuluvaa osuut-
8308: omistajan asia. Maanomistajat käyttävät useim-      ta koko rakennusoikeudesta.
8309: miten konsulttia apuna suunnittelussa ja kartan        On myös syytä todeta, että rakennuslaissa
8310: teossa. Siten maanomistajan asiana on huoleh-       oleva velvoite saada rantakaava viivytyksettä
8311: tia, että kaava valmistuu riittävän nopeasti.       hyväksytyksi ja vahvistetuksi koskee vain haja-
8312: Tämän ajan pituuteen ei hallinnollisin toimin       asutusta muodostavaa rantakaavaa. Tiiviimpää
8313: tai lainsäädännöllä ole edes mahdollista vaikut-    loma-asutusta muodostava kaava voidaan jättää
8314: taa.                                                hyväksymättä ja vahvistamatta.
8315:    Kaavan valmistumisen jälkeen on vuorossa            Ministeriö on jo helpottanut rantakaavan
8316: kunnallinen käsittely, johon kuuluvat riittävät     pohjakarttavaatimusta sallimalla myös perus-
8317: lausunnot ja kaavan pitäminen virallisesti nähtä-   kartan käytön harvaa loma-asutusta sisältävissä
8318: vänä kolme viikkoa. Käsittelyn kestoon luonnol-     kaavoissa. Tästä vaatimuksesta ei enää ole
8319: lisesti vaikuttavat hankkeen suuruus ja mahdol-     mahdollista tinkiä.
8320: liset muistutukset. Rantakaavojen kunnallinen          Rantojen suunnittelua on pyritty edistämään
8321: käsittely on vastaava kuin asema- ja rakennus-      lisäämällä yleiskaavoitusta niin, että kerralla
8322: kaavoillakin. Käsittelyä koskevien säännösten       voitaisiin tarkastella vesistöaluekokonaisuuksia,
8323: muuttamiseen ei ole perusteltua syytä tärkeän       alueen haluttua rakentamisen määrää, virkistys-
8324: kansalaisten osallistumisen ja oikeusturvan kan-    ja suojelutarpeita ja kaikkien maanomistajien
8325: nalta.                                              oikeuksia yhtä aikaa. Yleiskaavoitus onkin ri-
8326:    Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös edellyt-       peästi lähtenyt käyntiin ja jo laadittuna sekä
8327: tää vielä valtion viranomaisen, pääsääntöisesti     vireillä on useita kymmeniä kaavoja. Vahviste-
8328: lääninhallituksen, vahvistamista. Vahvistamis-      tun yleiskaavan avulla voidaan menettelyä yk-
8329: menettelyn käsittelyaikoja seurataan ministe-       sinkertaistaa tavanomaisen lomarakentamisen
8330: riössä varsin tarkoin. Viime vuonna kolmasosa       osalta suoraan rakennuslupamenettelyyn ilman
8331: rantakaavoista, joissa ei ole ollut valitusta, on   rantakaavaa tai poikkeuslupaa. Tällaisesta suun-
8332: käsitelty kolmen kuukauden kuluessa. Kuuden         nittelusta on jo kokemuksia ja ne ovat olleet
8333: kuukauden kuluessa jo 65 % kaavoista on rat-        pääsääntöisesti hyviä kaikkien osapuolten, niin
8334: kaistu ja lopuissa eli noin 35 %:ssa tapauksista    kuntien, kuntalaisten kuin maanomistajienkin
8335: on käsittely kestänyt yli puoli vuotta. Rantakaa-   kannalta.
8336: 
8337:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1991
8338: 
8339:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
8340:                                             1991 vp -   KK 290                                           3
8341: 
8342: 
8343: 
8344: 
8345:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
8346: 
8347:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             stor utsträckning motsvarat behandlingstiden
8348: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          för stadsplaner och byggnadsplaner.
8349: 1007 av den 14 oktober 1991 tili vederbörande               I samband med faststäliandet gälier det bland
8350: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       annat att säkerställa att strandplanen har gjorts
8351: de av riksdagsman Aittaniemi undertecknade              upp på lagstadgat sätt, vilket också konstateras
8352: spörsmål nr 290:                                        i spörsmålet. Detta innebär inte enbart att pro-
8353:                                                         ceduren skall följa lagen, utan också att innehål-
8354:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           let i planen skall följa lagen tili exempel vad
8355:        att göra strandplaneförfarandet snab-            beaktandet av regionplaner och generalplaner,
8356:                                                         landskapsskydd, vattnens toleransförmåga och
8357:        bare?
8358:                                                         grannskapsförhållandena beträffar. Planeringen
8359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           av stränder genom strandplanering sker i mycket
8360:                                                         små enheter och åsyftar oftast maximering av
8361: anföra följande:
8362:                                                         byggenskapen. Då stränderna i ett sjöområde
8363:                                                         sällan tillhör en och samma markägare, bör man
8364:      1 motsats tili vad som är faliet med andra         vid behandlingen också beakta att övriga mark-
8365: planer är det markägaren som skali utarbeta             ägare skall ha likartade möjligheter att bygga
8366: strandplanen. Därför är det markägarens sak att         utmed stranden, så att man genom en strandplan
8367: utarbeta den behövliga kartan och göra upp              inte tar i anspråk en sådan del av den totala
8368: ;;jälva planförslaget. Markägarna anlitar van-          byggnadsrätten som eventuellt tillkommer nå-
8369: ligen konsulter för planeringen och utarbetandet        gon annan.
8370: :w kartan. Därigenom är det på markägaren det               Det är också skäl att konstatera att byggnads-
8371: kommer an att planen blir färdig tiliräckligt           lagens förpliktelse tili godkännande och faststäl-
8372: mabbt. Det finns inga som helst möjligheter att         lelse av en strandplan utan dröjsmål enbart gäller
8373: ~enom lagstiftning påverka den tid som detta            en strandplan som går ut på spridd bebyggelse.
8374: :ar.                                                    En pian som gäller tätare semesterbosättning
8375:      Efter det att planen har blivit färdig skali den   kan lämnas utan godkännande och fastställelse.
8376:  )ehandlas i kommunen, vilket innebär att tili-             Ministeriet har redan förenklat kraven på
8377:  ·äckliga utlåtanden införskaffas och att planen        kartan för strandplaner genom att i fråga om
8378:  ir officielit anslagen i tre veckor. Behandlings-      glest bebyggda semesterområden godkänna att
8379:   iden påverkas naturligtvis av projektets omfatt-      grundkartan används. Det finns inga möjligheter
8380:  ting och eventuelia anmärkningar. Den kommu-           att gå vidare i denna riktning.
8381:  tala behandlingen av strandplanerna motsvarar              Planeringen av stränderna främjas genom
8382:  Ien som stadsplaner och byggnadsplaner ge-             generalplaneringen på så sätt att det blir möjligt
8383:   tomgår. Det finns inga skäl att ändra på stad-        att med en gång behandla hela vattenområden,
8384:   ~andena om behandlingen med tanke på med-             den önskade byggenskapens volym, behovet av
8385:   lorgardeltagande och rättssäkerhet.                   rekreations- och skyddsområden och samtliga
8386:      Ett beslut av kommunfulimäktige om god-            markägares rättigheter. Generalplaneringen har
8387:   :ännande av planen skali ytterligare faststälias      kommit väl i gång, och flera tiotal planer är
8388:    v de statliga myndigheterna, i regel länsstyrel-     redan färdiga eller under arbete. Med tillhjälp av
8389:   en. Ministeriet följer noga med hur lång tid          en fastställd generalpian kan förfarandet i fråga
8390:    aststäliandet tar. 1 fjol hade en tredjedel av de    om vanligt semesterbyggande förenklas genom
8391:    trandplaner som inte överklagats behandlats          byggnadslovsförfarande i stället för strandplaner
8392:    10m tre månader. Inom sex månader hade               eller undantagslov. Vissa erfarenheter av sådan
8393:    edan 65% av planerna behandlats, i de övriga         planering föreligger redan och de har i regel varit
8394:    5% av falien varade behandlingen över ett halvt      goda ur alla parters synvinkel, både kommuner-
8395:    r. Tiderna för behandling av strandplaner har i      nas, kommuninvånarnas och markägarnas.
8396: 
8397:       Helsingforsden 15 november 1991
8398: 
8399:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
8400:                                                 1991 vp
8401: 
8402: Kirjallinen kysymys 291
8403: 
8404: 
8405: 
8406: 
8407:                                    Laine ym.: Vähimmäistasoa vastaavan asunnon turvaamisesta
8408:                                        jokaiselle kansalaiselle
8409: 
8410: 
8411:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8412: 
8413:     Tähän mennessä suoritetut toimenpiteet eivät      ja vähävaraisten keskuudessa asunto-ongelmat
8414: ole paistaneet asunto-ongelmia, jotka ovat mo-        ovat yleisiä ja myös vaikeimpia.
8415: nelta osin jopa pahenemassa entisestään. Maam-           Päävastuu asuntojen tuottamisesta ja järjestä-
8416: me perusoikeusjärjestelmän kehittymättömyy-           misestä tulisi olla valtiovallalla. Viime vuosien
8417: destä kertoo mm. se, ettei maassamme ole sää-         aikana valtiovalta on kuitenkin yhä suuremmas-
8418: :ietty lakia asumisen turvaamisesta. Viime aikoi-     sa määrin väistänyt vastuutaan, mikä on lisännyt
8419: rra on asumisongelmat koettu niin vakavina            mm. pankkien valtaa asuntopolitiikassa. Jotta
8420: ;osiaalihallinnonkin piirissä, että on nostettu       asunnottomuuden kasvu ja muiden asunto-on-
8421: ~siin ehdotuksia asumisen oikeuden kirjaamises-       gelmien paheneminen voitaisiin estää, on asun-
8422: :a maamme perusoikeussäännöstöön. Tällöin on          topoliittisia toimia tehostettava ja mm. säädettä-
8423: :arkoitettu sellaisen lain säätämistä, joka takaisi   vä laki, jolla taataan jokaiselle oikeus vähim-
8424:  cokonaan asuntoa vailla oleville oikeuden vä-        mäistasoa vastaavaan asuntoon.
8425:  limmäistasoa vastaavaan asuntoon.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8426:     Arviot asunnottomien määrästä vaihtele-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8427:  rat    tuhansista kymmeniintuhansiin, jopa           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8428:  150 OOO:een. Ulkona ja joukkomajoituksissa           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8429:  tsuu tuhansia henkilöitä ja vielä enemmän
8430:  :ukulaisten ja tuttavien nurkissa taikka laitok-               Aikooko Hallitus valmistella ja esitellä
8431:  .issa. Sadattuhannet asuvat puutteellisesti tai             eduskunnalle lain, joka takaisi jokaiselle
8432:  nelko puutteellisesti varustetuissa asunnoissa.             oikeuden vähimmäistasoa vastaavaan
8433:   ~rityisesti nuorten, opiskelijoiden, vanhusten             asuntoon?
8434: 
8435:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1991
8436: 
8437:                      Ensio Laine                               Esko-Juhani Tennilä
8438:                      Pekka Leppänen                            Osmo Polvinen
8439: 
8440: 
8441: 
8442: 
8443:   0300M
8444: 2                                         1991 vp -   KK 291
8445: 
8446: 
8447: 
8448: 
8449:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8450: 
8451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sosiaalihuoltolain 23 §:n mukaan annetaan
8452: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         asumispalveluja henkilölle, joka erityisestä syys-
8453: olette 15 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        tä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisen-
8454: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sa järjestämisessä. Lain 27 § velvoittaa kunnan
8455: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       perustamaan, hankkimaan tai muutoin varaa-
8456: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       maan paikallista tarvetta vastaavan määrän
8457: kysymyksestä n:o 291:                                 palvelu- tai tukiasuntoja sekä laitospaikkoja.
8458:                                                           Lisäksi lailla vammaisuuden perusteella jär-
8459:           Aikooko Hallitus valmistella ja esitellä    jestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/87)
8460:        eduskunnalle lain, joka takaisi jokaiselle     ja lailla lastensuojelulain muuttamisesta (139/90;
8461:        oikeuden vähimmäistasoa vastaavaan             on kuntien viranomaisille annettu sitova velvoit~
8462:        asuntoon?                                      järjestää tarvittava asunto eräiden erityisryh-
8463:                                                       mien jäsenille.
8464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Valtioneuvoston vuosille 1991-1995 vahvis-
8465: vasti seuraavaa:                                      tamassa asunto-olojen kehittämisohjelmassa or
8466:                                                       yleisenä tavoitteena turvata kohtuutasoiner
8467:    Nykyiset säännökset asunnottomien ja puut-         asuminen perusoikeutena kaikille väestöryhmilh
8468: teellisesti asuvien asunto-olojen kehittämisestä      tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.
8469: ovat asunto-olojen kehittämisestä annetussa               Sosiaalisia oikeuksia koskee lisäksi Suomer
8470: laissa (919/85) ja sosiaalihuoltolaissa (710/82).     ratifioima taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksel
8471: Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 1 §:n       lisiä oikeuksia koskeva sopimus (TSS-sopimus)
8472: mukaan asunto-olojen kehittämisen tavoitteena         Se on saatettu voimaan asetuksella (106176)
8473: on turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asu-      Yksi sopimuksen oikeuksista on 11 artiklm
8474: valle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen.           mukainen oikeus tyydyttävään elintasoon, jokc
8475: Lain 5 §:ssä asetetaan kunnille erityinen velvolli-   käsittää muun muassa sopivan asunnon.
8476: suus asunnottomien ja puutteellisesti asuvien             Parhaillaan selvitetään kansalaisten perusoi
8477: asumisolojen järjestämiseen. Kunnan on huoleh-        keuskysymyksiä ja niiden lainsäädännöllist;
8478: dittava siitä, että toimenpiteet asunto-olojen        turvaamista perusoikeuskomiteassa. Komitea1
8479: kehittämiseksi suunnataan erityisesti asunnotto-      määräaika päättyy 31.12.1991. Komitea tulle
8480: mien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen pa-      ehdottamaan perustuslakitasoisen säännökse1
8481: rantamiseen. Kunnan tulee kehittää asunto-olo-        säätämistä asumisen turvaamisesta. Perusoikeus
8482: ja alueellaan siten, että sellaiselle asunnottomak-   komitean ehdotuksen pohjalta tullaan ratkaise
8483: si joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei ilman        maan, minkälaisiin lainvalmistelutoimiin perus
8484: kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa oma-           tuslaki- ja lakitasolla asian suhteen ryhdytään.
8485: toimisesti hankkimaan, voidaan järjestää koh-
8486: tuulliset asumisolot
8487: 
8488:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1991
8489: 
8490:                                                                              Ministeri Pirjo Rusanen
8491:                                         1991 vp -   KK 291                                          3
8492: 
8493: 
8494: 
8495: 
8496:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
8497: 
8498:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt 23 § socialvårdslagen skall boendeservi-
8499: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ce tillhandahållas för personer som av en särskild
8500: den 15 oktober 1991 tili vederbörande medlem        orsak behöver hjälp eller stöd för att ordna med
8501: av statsrådet översänt avskrift av följande av      en bostad eller sitt boende. Lagens 27 § ålägger
8502: riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade         kommunerna att inrätta, anskaffa eller på annat
8503: spörsmål nr 291:                                    sätt reservera ett antal servicebostäder, stödbo-
8504:                                                     städer och anstaltsplatser som motsvarar det
8505:           Ämnar Regeringen bereda och för           lokala behovet.
8506:        riksdagen förelägga en lag som garante-         Dessutom innehåller lagen om service och
8507:        rar envar rätt tili en bostad som motsva-    stöd på grund av handikapp (380/87) och lagen
8508:        rar miniminivån?                             om ändring av barnskyddslagen (139/90) bin-
8509:                                                     dande förpliktelse för de korumunala myndighe-
8510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       terna att ordna med behövliga bostäder för
8511: anföra följande:                                    personer inom vissa specialgrupper.
8512:                                                        Det program för utvecklande av boendet som
8513:    De nuvarande stadgandena om bättre boende        statsrådet fastställt för åren 1991-1995 syftar
8514: för bostadslösa och personer med bristfälliga       generellt till att alla grupper av befolkningen,
8515: bostäder ingår i lagen om utveck!ande av bo-        oavsett inkomstnivå och bostadsort, skall tillför-
8516: stadsförhållandena (919/85) och socialvårdsla-      säkras skäligt boende som en grundrättighet.
8517: gen (710/82). Enligt 1 § lagen om utvecklande av       Sociala rättigheter behandlas vidare i konven-
8518: bostadsförhållandena är målet för utvecklande       tionen om ekonomiska, sociala och kulturella
8519: av bostadsförhållandena att tillförsäkra envar      rättigheter, som Finland har ratificerat och som
8520: som är fast bosatt i Finland möjlighet tili         har bringats i kraft genom förordning (1 06/76).
8521: skäligt boende. Lagens 5 § ålägger kommu-           En av rättigheterna i konventionen är en1igt 11
8522: nerna en särskild förpliktelse att förbättra        artikeln rättigheten tili en skälig levnadsstan-
8523: boendet för bostadslösa och personer som har        dard, vilket bland annat inkluderar en lämplig
8524: bristfälliga bostäder. Kommunerna skall tillse      bostad.
8525: att åtgärderna för utveckling av boendet               Frågor som gäller medborgarnas grundrättig-
8526: speciellt inriktas på att förbättra boendet för     heter och hur de skall säkras i lagstiftningen
8527: bostadslösa och personer med bristfållig            utreds som bäst i kommitten för grundrättighe-
8528: bostad. Kommunerna skall utveckla boendet           ter. Kommittens mandat löper ut 31.12.1991.
8529: inom sina områden så att sådana kommunin-           Kommitten torde föreslå att ett stadgande på
8530: vånare som blivit bostadslösa och som inte          grundlagsnivå stiftas om boendetrygghet. På
8531: utan oskäliga svårigheter själva kan skaffa sig     basis av kommittens förslag avgörs vilket slags
8532: bostad i alla fall kan tillförsäkras en skälig      lagberedningsåtgärder som vidtas på grundlags-
8533: bostad.                                             och lagnivå.
8534: 
8535:      Helsingfors den 14 november 1991
8536: 
8537:                                                                            Minister Pirjo Rusanen
8538:                                                 1991 vp
8539: 
8540: 
8541: Kirjallinen kysymys 292
8542: 
8543: 
8544: 
8545: 
8546:                                    Laine ym.: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemisestä erityises-
8547:                                        ti rakennusalalla
8548: 
8549: 
8550:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8551: 
8552:    Työterveyslaitoksen ja Työeläkekassan yh-             Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin mai-
8553: teistyönä jokin aika sitten toteutetun raudoitta-     nittujen sairauksien ehkäisyyn voitavan vaikut-
8554: ja- ja maalaritutkimuksen mukaan olivat tuki- ja      taa työskentelyolosuhteita parantamalla mutta
8555: liikuntaelinsairaudet verrattain yleisiä ko. am-      myös opetusta ja työhön liittyvien riskien opas-
8556: mattiryhmissä. Selän rappeutumamuutokset              tusta tehostamalla. Työterveyshuollossa tulee
8557: yleistyvät raudoittajilla nuoremmalla iällä kuin      kiinnittää huomiota työntekijän suorituskykyyn
8558: maalareilla. Niska- ja hartiaseudussa sairauden       suhteessa hänen työnsä asettamiin vaatimuksiin.
8559: oireet olivat maalareille tyypillisiä. Ylä- ja ala-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8560: raajojen tilassa ei ammattiryhmien välillä ollut      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8561: merkittäviä eroja. Selkävaivoja oli molemmissa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8562: ammattiryhmissä. Raudoittajilla niitä ilmeni          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8563: maalareita yleisemmin.
8564:    Tutkimukseen osallistui 252 betoniraudoitta-
8565: jaa ja 231 maalaria. Kaikki tutkimukseen osallis-               Aikooko Hallitus tehostaa toimenpi-
8566: tuneet olivat aktiivityöntekijöitä, joiden keski-            teitä tuki- ja liikuntaelinsairauksien en-
8567: ikä oli 41--42 vuotta. Raudoittajat olivat toimi-            nalta ehkäisemiseksi erityisesti rakennus-
8568: neet ammatissa keskimäärin 15 ja maalarit 21                 alalla ja muissa raskaissa ja terveydelle
8569: vuotta.                                                      vaarallisissa töissä?
8570: 
8571:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1991
8572: 
8573:                      Ensio Laine                               Pekka Leppänen
8574:                      Jaakko Laakso                             Eila Rimmi
8575: 
8576: 
8577: 
8578: 
8579: 210300M
8580: 2                                         1991 vp -   KK 292
8581: 
8582: 
8583: 
8584: 
8585:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8586: 
8587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ministeriö niin ikään käynnistänyt rakennusalan
8588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työterveyshuollon kehittämisohjelman, jota vi-
8589: olette 16 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        ranomaiset, työmarkkinajärjestöt ja alan asian-
8590: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tuntijalaitos ovat yhteistyössä vieneet eteenpäin.
8591: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäiseminen
8592: Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       rakennusalalla edellyttää tehostettuja työturval-
8593: myksestä n:o 292:                                     lisuustoimenpiteitä ja tapaturmien vähentämis-
8594:                                                       tä, joka voi tapahtua ainoastaan työpaikan sisäi-
8595:           Aikooko Hallitus tehostaa toimenpi-         sin toimenpitein.
8596:        teitä tuki- ja liikuntaelinsairauksien en-         Osaltaan tuki- ja liikuntaelinsairauksiin voi-
8597:        nalta ehkäisemiseksi erityisesti rakennus-     daan vaikuttaa työterveysalan toimenpitein
8598:        alalla ja muissa raskaissa ja terveydelle      kehittämällä työolosuhteita ja työmenetelmiä.
8599:        vaarallisissa töissä?                          Niin ikään tuki- ja liikuntaelinsairauksien tor-
8600:                                                       junta edellyttää työntekijöiden terveydellisen
8601:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          seurannan riittävän korkeatasoista järjestämistä.
8602: vasti seuraavaa:                                      Tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyminen ei
8603:                                                       ole yhteydessä ainoastaan työhön ja työn rasitta-
8604:     Rakennusalalla työskentelee lähes 200 000         vuuteen, vaan myös elämäntavoilla on varsin
8605: henkilöä, joista toisen palveluksessa noin 170 000    suuri vaikutus mainittujen sairauksien esiintymi-
8606: henkilöä ja loput omaa työtään tekeviä ja yrittä-     seen. Erityisenä riskitekijänä on mainittava tu-
8607: jiä. Rakennusala on tapaturma-altis toimiala,         pakointi ja vähäinen liikunta.
8608: jolla on runsaasti fyysisesti rasittavia töitä sekä      Rakennusalan työterveyshuollon kehittämis-
8609: altisteita, jotka voivat aiheuttaa ammattitauteja     hankkeella pyritään erityisesti aikaistamaan
8610: ja muita työperäisiä sairauksia.                      ammattitautien ja työperäisten sairauksien ha-
8611:     Rakennusalaan liittyvät terveysongelmat on        vaitsemista ja kehittämään työterveyshuollon
8612: tiedostettu jo kauan. Alaan liittyvät ongelmat        palvelujärjestelmää siten, että se olisi entistä
8613: ovat osin sidoksissa itse työhön ja työolosuhtei-     kattavampi. Myös ammattihenkilöstön ammat-
8614: siin, osin rakennusalan liikkuvaan ja nopeasti        titaitoa pyritään kehittämään entistä korkeam-
8615: muuttuvaan luonteeseen. Alan luonteen johdos-         malle tasolle. Monitieteisellä kehittämistoimin-
8616: ta työhön liittyvien terveysriskien sekä työnteki-    nalla pyritään vaikuttamaan työmenetelmiin,
8617: jöiden terveydellisen seurannanjärjestäminen on       työtapoihin ja työoloihin siten, että rakennus-
8618: ollut jossain määrin ongelmallista, eikä täten esi-   alalla työskentelevien terveydentila sekä työ- ja
8619: merkiksi työterveyshuollon toimenpiteiden ulot-       toimintakyky turvataan.
8620: taminen kattavuudeltaan koko rakennusalalla              Tuki- ja liikuntaelinsairauksien torjuminen on
8621: toimivaan työntekijäkuntaan ole onnistunut toi-       osa koko rakennusalan työterveyshuollon kehit-
8622: votulla tavalla.                                      tämisohjelmasta.       Paitsi   työterveyshuollon
8623:     1980-luvulla on työsuojeluviranomaisten toi-      yhteydessä myös sairaanhoitopiirien kehittämis-
8624: mesta tehty selvityksiä ja parannusehdotuksia         ohjelmissa TULE-sairauksien diagnostiikka, eh-
8625: rakennusalan työturvallisuuden kehittämiseksi.        käisy ja henkilöstön taitotietotason kohottami-
8626: Rakennusliiton aloitteesta on sosiaali- ja terveys-   nen ovat voimakkaasti mukana.
8627: 
8628:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1991
8629: 
8630:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
8631:                                           1991 vp -     KK 292                                        3
8632: 
8633: 
8634: 
8635: 
8636:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8637: 
8638:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           heterna, arbetsmarknadsorganisationerna och
8639: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sakkunnigorganet i branschen har tillsammans
8640: den 16 oktober 1991 tili vederbörande medlem           fört detta program framåt.
8641: av statsrådet översänt avskrift av följande av             Förebyggandet av sjukdomar i stöd- och rö-
8642: riksdagsman Laine m.fl. undertecknade spörs-           relseorganen inom byggnadsbranschen förut-
8643: mål nr 292:                                            sätter effektiverade arbetarskyddsåtgärder och
8644:                                                        en minskning av olycksfallen, vilket kan ske
8645:           Amnar Regeringen effektivera de åt-          endast genom interna åtgärder på arbetsplatsen.
8646:        gärder som skali förebygga sjukdomar i              Tili en del kan man inverka på sjukdomar i
8647:        stöd- och rörelseorganen speciellt i bygg-      stöd- och rörelseorganen med hjälp av åtgärder
8648:        nadsbranschen och i andra tunga och för         inom företagshälsovården om man utvecklar
8649:        hälsan farliga arbeten?                         arbetsförhållandena och arbetsmetoderna. Lika-
8650:                                                        så förutsätter motarbetandet av sjukdomar i
8651:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stöd- och rörelseorganen att uppföljningen av
8652: anföra följande:                                       arbetstagarnas hälsa ordnas på ett tillräckligt
8653:                                                        högklassigt sätt. Förekomsten av sjukdomar i
8654:     I byggnadsbranschen arbetar närmare 200 000        stöd- och rörelseorganen har inte enbart sam-
8655: personer, av vilka ca 170 000 arbetar i någon          band med arbetet och hur tungt arbetet är, utan
8656: annans tjänst och resten utför eget arbete elier är    även levnadsvanorna har en rätt stor inverkan på
8657: företagare. Byggnadsbranschen är utsatt för            förekomsten av nämnda sjukdomar. Såsom en
8658: olyckor. Inom den finns rikligt med fysiskt tunga      speciell riskfaktor bör nämnas rökning och brist
8659: arbeten samt faktorer, vilka kan orsaka yrkes-         på motion.
8660: sjukdomar och andra sjukdomar som beror på                 Med hjälp av projektet för utvecklande av
8661: arbetet.                                               företagshälsovården inom byggnadsbranschen
8662:     De hälsoproblem som förekommer i bygg-             försöker man särskilt att i ett tidigare skede
8663: nadsbranschen har man känt tili redan länge.           upptäcka yrkessjukdomar och sjukdomar som
8664: Problemen i branschen är delvis bundna till            beror på arbetet samt utveckla servicesystemet
8665: själva arbetet och arbetsförhållandena och delvis      inom företagshälsovården så, att det blir allt
8666: tili byggnadsbranschens karaktär som är rörlig         mera täckande. Därtill försöker man utveckla
8667: och ändras snabbt. Beroende på branschens              yrkespersonalens yrkeskunskap så att den stiger
8668: karaktär har det i någon mån varit besvärligt att      tili en högre nivå än tidigare. Med hjälp av en
8669: ordna uppföljning av sådana hälsorisker som            tvärvetenskaplig utvecklingsverksamhet försö-
8670: hör samman med arbetet samt av arbetstagarnas          ker man påverka arbetsmetoder, arbetssätt och
8671: hälsa, och således har man t.ex. inte lyckats med      arbetsförhållanden sålunda, att man kan trygga
8672: att utsträcka åtgärderna inom företagshälso-           hälsan samt arbets- och prestationsförmågan
8673: vården så att de omfattar alla arbetstagare i          hos dem som arbetar i byggnadsbranschen.
8674: byggnadsbranschen på ett sådant sätt som man               Motarbetandet av sjukdomar i stöd- och rö-
8675: hade önskat.                                           relseorganen är en del av programmet för ut-
8676:     På 1980-talet Iät arbetarskyddsmyndigheterna       vecklande av företagshälsovården inom hela
8677: göra utredningar och utarbeta förslag tili för-        byggnadsbranschen. Inte bara i samband med
8678:  bättringar för att utveckla arbetarskyddet inom       företagshälsovården utan även i sjukvårdsdi-
8679:  byggnadsbranschen. På initiativ av byggnadsför-       striktens utvecklingsprogram är beträffande
8680:  bundet har även social- och hälsovårdsministe-        sjukdomar i stöd- och rörelseorganen diagnosti-
8681:  riet inlett ett program för utvecklande a v före-     ken, förebyggandet och en ökning av persona-
8682:  tagshälsovården i byggnadsbranschen. Myndig-          lens knowhow starkt med i bilden.
8683: 
8684:      Helsingfors den 14 november 1991
8685: 
8686:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
8687:                                                  1991 vp
8688: 
8689: 
8690: Kirjallinen kysymys 293
8691: 
8692: 
8693: 
8694: 
8695:                                     Tennilä: Koroiskylän paikallistien kunnostamisesta Keminmaalla
8696: 
8697: 
8698:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8699: 
8700:    Tervolan tiestä erkanevan Koroiskylän pai-          misella. Kustannukset olisivat vain 4-5 milj.
8701: kallistien n:o 19546 varrella asuvat ovat odotta-      markkaa. Tiekohde soveltuukin näin ollen erit-
8702: neet tien kunnostamista pitkään. Asukkaat ovat         täin hyvin työllisyysrahoilla välittömästi rahoi-
8703: myös toimineetaktiivisesti mm. nimien keräyk-          tettavaksi myös Lapin synkän työttömyyden
8704: sen ja lähetystöjen muodossa tien kunnostami-          vuoksi.
8705: sen puolesta kylätoimikunnan puitteissa. Toi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8706: menpiteitä on lupailtu, mutta mitään ei ole            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8707: tapahtunut.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8708:     Noin 4 kilometriä pitkän paikallistien varrella    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8709: on tiheä useamman sadan ihmisen asutus. Tie
8710: kiemurtelee talojen välistä nyt kapeana ja huo-
8711: nosti päällystettynä. Korkeuserot ovat niin ikään                Tuleeko Hallitus osoittamaan välittö-
8712: liian jyrkät. Kaikesta tästä seuraa, että ajaminen            mästi työllisyysvaroja Koroiskylän pai-
8713: on hankalaa ja liikenneturva puutteellista.                   kallistien n:o 19546 kunnostamiseen
8714:     Tie saataisiin tyydyttävään kuntoon parilla               Keminmaan kunnassa?
8715: oikaisulla, päällystämisellä ja valaistuksen laitta-
8716:    Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
8717:                                            Esko-Juhani Tennilä
8718: 
8719: 
8720: 
8721: 
8722: 210300M
8723: 2                                       1991 vp -   KK 293
8724: 
8725: 
8726: 
8727: 
8728:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8729: 
8730:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pitkä sorapintainen kyläasutuksen läpi kulkeva
8731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tie, jonka liikennemäärä on vain noin 120 autoa/
8732: olette 17 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-      vrk. Tiellä on 60 km/h nopeusrajoitus.
8733: jeenne n:o 1045 ohella toimittanut valtioneuvos-        Tien parantaminen ei ole tiepiirin lähivuosien
8734: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansa-    suunnitelmissa. Vähäisen liikenteen vuoksi tien
8735: nedustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluva-        valaiseminen ei ole tarpeen eikä perusteltua.
8736: sta kirjallisesta kysymyksestä n:o 293:             Samasta syystä tietä ei myöskään ole suunniteltu
8737:                                                     päällystettäväksi. Nykyisen suuruisella yleisten
8738:           Tuleeko Hallitus osoittamaan välittö-     teiden rahoituksella voidaan suunnitella päällys-
8739:         mästi työllisyysvaroja Koroiskylän pai-     tettäväksi sorateitä vasta, kun tien liikennemää-
8740:         kallistien n:o 19546 kunnostamiseen
8741:                                                     rä ylittää 350 autoa/vrk.
8742:         Keminmaan kunnassa?                             Tienpitoa ja työllisyyden hoitoa palvelevat
8743:                                                     työllisyyskohteet sovitaan tiepiirin ja työvoima-
8744:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8745:                                                     viranomaisten kesken. Koroiskylän paikallistien
8746: vasti seuraavaa:                                    kunnostaminen ei ole toistaiseksi ollut esillä
8747:     Koroiskylän paikallistie n:o 19546 on 4,1 km    näissä neuvotteluissa.
8748: 
8749:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1991
8750: 
8751:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
8752:                                         1991 vp -   KK 293                                          3
8753: 
8754: 
8755: 
8756: 
8757:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
8758: 
8759:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som har ett trafikflöde på endast ca. 120 bilar/
8760: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se nr      dygn. Vägen har en hastighetsbegränsning på 60
8761: 1045 av den 17 oktober 1991 tili vederbörande       krn/h.
8762: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-      Att förbättra vägen ingår inte i vägdistriktets
8763: de av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-        planer under de närmaste åren. På grund av
8764: tecknade spörsmål nr 293:                           obetydlig trafik är belysning av vägen varken
8765:                                                     nödvändig eller motiverad. Av samma skäl finns
8766:           Kommer Regeringen att omedelbart          det inte helier planer på att belägga vägen. Så
8767:        anvisa sysselsättningsmedel för istånd-      länge som finansiering av allmänna vägar är på
8768:        sättning av lokalväg nr 19546 i Korois-      nuvarande nivå kan man planera att belägga
8769:        kylä i kommunen Keminmaa?                    grusvägar först när vägens trafikflöde överstiger
8770:                                                     350 bilar/dygn.
8771:                                                        Vägdistriktet och arbetskraftsmyndigheterna
8772:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       överenskommer sinsemelian om de sysselsätt-
8773: anföra följande:                                    ningsmål som betjänar väghålining och syssel-
8774:                                                     sättningsskötsel. Iståndsättning av lokalvägen i
8775:    Lokalväg nr 19546 i Koroiskylä är en 4,1 km      Koroiskylä har inte ännu förelegat tili behand-
8776: 1ång grusväg, som går genom bybosättning och        ling i dessa förhandlingar.
8777:      Helsingforsden 1 november 1991
8778:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
8779:                                                  1991 vp
8780: 
8781: Kirjallinen kysymys 294
8782: 
8783: 
8784: 
8785: 
8786:                                     Pulliainen: Kyyttölehmän geenien käyttämisestä ns. juustolehmän
8787:                                         jalostamiseksi
8788: 
8789: 
8790:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8791: 
8792:    Suomalainen karjatalous on tukeutunut tuo-          listaa mahdollisimman korkealaatuisten tuottei-
8793: tannossaan lukuisat vuosikymmenet tuontileh-           den ja ehkä erikoisten tuotteiden tuottamisen
8794: miin, lähinnä ayrshire- ja friisiläisrotuisiin. Näin   maailmanmarkkinoille. Nyt tiedetään, että leh-
8795: on pystytty kohottamaan merkittävästi tuotan-          män perimästä riippuu sen tuottaman maidon
8796: tomääriä, mutta samalla on myös menetetty.             valkuaispitoisuus ja juustoutuminen.
8797: Tuore geenierittelytutkimus (Sirkka-Liisa Var-             Kokemus on osoittanut, että valtiovallan toi-
8798: vio ja Jaana Kaukinen) osoittaa, että ns. maa-         menpiteillä vaikutetaan parhaiten pitkän aikavä-
8799: tiaisrotuihin verrattuina nämä superjalostetut         lin jalostustavoitteiden toteuttamiseen. Olennais-
8800: ovat menettäneet paitsi geenipohjaansa yleensä         ta on myös reagoida riittävän nopeasti, kun tiede
8801: myös ns. kappa-kaseiinien sellaisia tyyppejä,          tuottaa uusia tuloksia.
8802: jotka nopeuttavat ja lisäävät maidon juustoutu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8803: mista. Maatiaislehmistä erityisesti itäistä perua      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
8804: olevat kyytöt ovat todellisia "juustolehmiä".          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8805:    Tämän päivän ongelma ei ole maidon riittä-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8806: vyys, vaan siitä tuotettujen tuotteiden heikko
8807: kelpaavuus kohtuuhinnalla markkinoille. Jat-
8808: kossa joudutaan panostamaan tuotteiden laa-                       Aikooko Hallitus omilla toimillaan
8809: tuun. Maitotaloustuotannossa tämä tarkoittaa                    edistää ns. juustolehmän jalostamista
8810: juuston tuottamisen korostumista. Maidon tulisi                 käyttäen hyväksi erityisesti sitä perimää,
8811: olla koostumukseltaan sellaista, että se mahdol-                joka on Itä-Suomen kyyttökannassa?
8812: 
8813:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1991
8814: 
8815:                                              Erkki Pulliainen
8816: 
8817: 
8818: 
8819: 
8820: 2!0300M
8821: 2                                        1991 vp -   KK 294
8822: 
8823: 
8824: 
8825: 
8826:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8827: 
8828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä mainitut juustonvalmistuksessa edulli-
8829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        set kappa-kaseiinityypit ovat yleisiä maatiaisro-
8830: olette 16 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       duissa. Ayrshirerodun kappa-kaseiinityyppi
8831: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     poikkeaa maatiaisrotujen tyypistä. Maatalouden
8832: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tutkimuskeskuksessa ja muualla Euroopassa,
8833: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    mm. Saksassa, tutkitaan parhaillaan näiden eri
8834: sestä n:o 294:                                       kaseiinityyppien merkitystä juustonvalmistuksen
8835:                                                      taloudellisuuteen. Tässä vaiheessa on vielä liian
8836:           Aikooko Hallitus omilla toimillaan         aikaista asettaa tyyppejä tärkeysjärjestykseen tai
8837:        edistää ns. juustolehmän jalostamista         nostaa niitä erilleen muista juusto-ominaisuuk-
8838:        käyttäen hyväksi erityisesti sitä perimää,    siin vaikuttavista geeneistä.
8839:        joka on Itä-Suomen kyyttökannassa?               Mikäli kappa-kaseiinityypillä on näihin juus-
8840:                                                      tontuotannon keskeisiin ominaisuuksiin merkit-
8841:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tävä vaikutus, muuttuu se valinnan mukana
8842: vasti seuraavaa:                                     edulliseen suuntaan.
8843:                                                          Suomalainen lypsykarjanjalostus muistuttaa
8844:    Suomalainen lypsykarjajalostus on ollut tu-       pitkälti muiden Pohjoismaiden jalostusohjelmia.
8845: loksellista. Jo varhain otettiin tavoitteeksi mai-   Yhteisenä piirteenä on laajamittainen jalostus-
8846: dontuotannon taloudellisuuden kohottaminen ja        eläinten testaaminen ja taloudellisuuden pohjal-
8847: tuotostietojen laaja hyväksikäyttö.                  ta määritellyt jalostustavoitteet Tällä hetkellä
8848:    Juustonvalmistuksen kannalta on tärkeintä         ainoina varsinaisina maito-ominaisuuksina ja-
8849: maidon valkuaisen määrä ja valkuaisen sisältä-       lostuskohteisiin kuuluvat nimenomaan valkuais-
8850: mät kaseiinit. Kaseiineja on olemassa useita eri     pitoisuus ja valkuaistuotos. Tavoitteet on valittu
8851: tyyppejä. Eläinten ruokinnalla voidaan vaikut-       ottaen huomioon maitotuotteiden kulutuksen
8852: taa kaseiinien kokonaismäärään, jalostuksella        suuntauksia sekä osaltaan alentamaan mahdolli-
8853: on mahdollisuus muuttaa myös eri tyyppien            sesta ylituotannosta johtuvia vientikustannuk-
8854: osuuksia kokonaisvalkuaisessa. Monien tutki-         sia. Maidon koostumushinnoittelu on valtion
8855: musten mukaan kaseiinien kappa-tyypillä on           toimenpide, jolla valkuaispitoisuuden nostami-
8856: merkittävä vaikutus mm. maidon juoksettumis-         nen tehdään myös yksityiselle viljelijälle tavoitte-
8857: aikaan ja syntyneen saostuman kiinteyteen.           lemisen arvoiseksi.
8858: Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella on         Suomalaisten maatiaisrotujen tilaa on viime
8859: meneillään laaja maidon koostumusta koskeva          vuosikymmenen aikana selvitetty kiitettävästi.
8860: tutkimushanke, jonka tavoitteena on lisätä mai-      Meillä on sekä maatalouden piirissä että sen
8861: don valkuaispitoisuutta mm. jalostuksen avulla.      ulkopuolella herännyt vireä kiinnostus näiden
8862:    Maidon juustonvalmistusominaisuuksiin vai-        rotujen säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi. Maa-
8863: kuttavat useat kymmenet geenit. Jos valintatyös-     tiaisrodut ovat rikastamassa maatalouden moni-
8864: sä kiinnitettäisiin huomiota vain yhteen tai kah-    muotoisuutta ja niiden käyttöä mm. luomutuo-
8865: teen geeniin, kaventuisi jalostuspohja erittäin      tannossa tulee jatkossa selvittää. Tällöin on
8866: nopeasti. Tämän vuoksi on huolellisesti selvitet-    kuitenkin lähdettävä siitä, että tuotannon kan-
8867: tävä eri ominaisuuksiin vaikuttavan perinnölli-      nattavuudesta pidetään huoli.
8868: sen muuntelun laatu ja määrä sekä myös omi-             Hallitus katsoo, että meneillään olevassa lyp-
8869: naisuuksien perinnölliset riippuvuudet toisis-       sykarjanjalostusohjelmassa on otettu huomioon
8870: taan. Maatalouden tutkimuskeskuksessa on             tämän hetken tutkimusten perusteella käytettä-
8871: parhaillaan meneillään hankkeita, joissa tutki-      vissä oleva tieto valkuaistuotoksen määrästä ja
8872: taan yksittäisiä kaseiinityyppejä ja niiden ylei-    laadusta. Jalostusohjelmaa on syytä tarkistaa,
8873: syyttä sekä näiden tyyppien merkitystä koko          mikäli meneillään olevat tutkimukset antavat
8874: perinnöllisen muuntelun osana.                       siihen perusteltua aihetta.
8875: 
8876:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1991
8877: 
8878:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
8879:                                           1991 vp -   KK 294                                           3
8880: 
8881: 
8882: 
8883: 
8884:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
8885: 
8886:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Ovan nämnda kaseiner av kappatyp, som är
8887: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gynnsamma för osttillverkningen, är vanliga i
8888: den 16 oktober 1991 tili vederbörande medlem          lantraser. Kaseinet av kappatyp i ayrshirerasen
8889: av statsrådet översänt avskrift av följande av        skiljer sig från lantrasernas typ. Vid lantbrukets
8890: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål         forskningscentral och på annat håll i Europa,
8891: nr 294:                                               bl.a. i Tyskland, undersöks som bäst olika
8892:                                                       kaseintypers betydelse för osttillverkningens lön-
8893:             Åmnar Regeringen genom sina åtgär-        samhet. 1 detta skede är det ännu för tidigt att
8894:           der främja förädlingen av sådana kor        ställa typerna i viktighetsordning eller skilja dem
8895:           vars mjölk är optimal för osttillverkning   från andra gener som inverkar på ostegenskaper-
8896:           genom att särskilt utnyttja den anlagstyp   na.
8897:           som härstammar från lantrasen i östra          Om kasein av kappatyp har en betydande
8898:           Finland?                                    inverkan på dessa centrala egenskaper inom
8899:                                                       ostproduktionen, förändras det i och med urva-
8900:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         let åt ett gynnsamt håll.
8901: anföra följande:                                         Den finska mjölkboskapsförädlingen påmin-
8902:                                                       ner i ganska stor utsträckning om förädlingspro-
8903:     Mjölkboskapsförädlingen i Finland har varit       grammen i de andra nordiska 1änderna. Ett
8904: framgångsrik. Redan tidigt uppställde man som         gemensamt drag är en omfattande testning av
8905: mål att höja mjölkproduktionens lönsamhet och         förädlingsdjuren och förädlingsmål som definie-
8906: i stor utsträckning utnyttja avkastningsuppgif-       ras på ekonomisk bas. För närvarande hör
8907: terna.                                                särskilt proteinhalten och proteinavkastningen
8908:     För osttillverkningen är mjölkens proteinhalt     som enda egentliga mjölkegenskaper tili föräd-
8909: och kaseinerna i proteinet de viktigaste faktorer-    lingsobjekten. Målen har valts med beaktande av
8910: na. Det finns flera olika typer av kaseiner.          trenderna inom konsumtionen av mjölkpro-
8911: Kaseinets totalmängd kan påverkas genom ut-           dukter samt i syfte att sänka exportkostnader
8912: fodringen av djuren. Förädling kan även ändra         som föranleds av en eventuell överproduktion.
8913: andelen olika kaseintyper i den totala mängden        Prissättningen på mjölkens beståndsdelar är en
8914: protein. Enligt många undersökningar har              åtgärd av staten genom viiken höjningen av pro-
8915: kasein av kappatyp en betydande inverkan på           teinhalten görs eftersträvansvärd även för den
8916: bl.a. mjölkens koaguleringstid och fastheten hos      enskilda odlaren.
8917: det koagel som uppstår. Med jord- och skogs-             De finska 1antrasernas tillstånd har under det
8918: bruksministeriets finansiering pågår ett om-          senaste årtiondet utretts på ett berömligt sätt.
8919: fattande forskningsprojekt gällande mjölkens          Hos oss har väckts ett livligt intresse både i och
8920: sammansättning. Målet för projektet är att öka        utanför jordbrukskretsar för bevarande och för-
8921: mjölkens proteinhalt bl.a. med hjälp av föräd-        kovran av dessa raser. Lantraserna berikar
8922: ling.                                                 jordbrukets heterogenitet och användningen av
8923:     Flera tiotals gener påverkar mjölkens osttill-    dem bl.a. inom ekaproduktion kommer att utre-
8924: verkningsegenskaper. Om endast en eller två           das i framtiden. 1 det fallet bör man dock utgå
8925: gener uppmärksammas vid urvalet, minskar              ifrån att produktionens lönsamhet skall säker-
8926: underlaget för förädlingen synnerligen snabbt.        ställas.
8927: Därför måste kvalitet och kvantitet i fråga om           Regeringen anser att man i det pågående
8928: den ärftliga variation som inverkar på olika          förädlingsprogrammet för mjölkboskap har
8929: egenskaper noggrant utredas samt även egenska-        beaktat den information om proteinavkast-
8930:  pernas ärftliga beroende av varandra. Vid lant-      ningens kvantitet och kvalitet som finns tillgäng-
8931:  brukets forskningscentral pågår som bäst pro-        lig på grundval av aktuella undersökningar. Det
8932: jekt där enskilda kaseintyper, deras förekomst        är skäl att se över förädlingsprogrammet om
8933:  samt deras betydelse som en del av hela den          pågående undersökningar ger grundad anled-
8934:  ärftliga variationen undersöks.                      ning därtill.
8935:      Helsingfors den 19 november 1991
8936: 
8937:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
8938:                                                   1991 vp
8939: 
8940: 
8941: Kirjallinen kysymys 295
8942: 
8943: 
8944: 
8945: 
8946:                                   Aittoniemi: Kuntoutusajan erilaisesta tulkinnasta kuntoutuslai-
8947:                                        toksissa
8948: 
8949: 
8950:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8951: 
8952:     Sotaveteraaneja ja sotainvalideja kuntoutetta-     den viikon kuluttua maanantaina, Ikaalisissa
8953: essa eri kuntoutuslaitokset tulkitsevat 14 päivän      taas kahden viikon kuluttua tiistaina.
8954: (vrk) kuntoutusjakson kestoa eri tavalla. Toisis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8955: sa kuntoutuslaitoksissa mainitunlainen tiistai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8956: päivänä alkanut kuntoutus päättyy kahden vii-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8957: kon kuluttua maanantaina, toisissa taas kahden         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8958: viikon kuluttua tiistaina. Kuntoutusjaksosta
8959: kuitenkin maksetaan saman perusteen mukaises-                    Onko Hallitus selvillä siitä, mistä joh-
8960: ti valtion varoista. Tietämäni mukaan esimerkki-              tuu erilainen käytäntö kuntoutusjakson
8961: nä voidaan esittää Ruissalon kuntoutuslaitos,                 pituutta koskevissa tulkinnoissa eri kun-
8962: jossa asia tulkitaan niin, että aika päättyy kah-             to utuslai toksissa?
8963: 
8964:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1991
8965: 
8966:                                            Sulo Aittoniemi
8967: 
8968: 
8969: 
8970: 
8971: 210300M
8972: 2                                        1991 vp -   KK 295
8973: 
8974: 
8975: 
8976: 
8977:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8978: 
8979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kautta. Tätä käytäntöä noudatetaan mm. Ikaa-
8980: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        listen Terveyskylpylässä.
8981: olette 15 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-           Muutamassa laitoksessa, joiden joukkoon
8982: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mm. Ruissalon Terveyskylpylä kuuluu, kutsu-
8983: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      taan kuntoutuja laitokseen tulopäivänä jo
8984: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      aamusta. Ensimmäisenä päivänä on tulotarkas-
8985: myksestä n:o 295:                                    tus ja ensimmäiset hoidot. Lähtöpäivä on myös
8986:                                                      kokonainen kuntoutuspäivä. Tulopäivä on täl-
8987:           Onko Hallitus selvillä siitä, mistä joh-   löin esim. tiistai ja lähtöpäivä maanantai kahden
8988:        tuu erilainen käytäntö kuntoutusjakson        viikon kuluttua. Tulopäivästä ja lähtöpäivästä
8989:        pituutta koskevissa tulkinnoissa eri kun-     laskutetaan, jolloin tässäkin tapauksessa tulee 14
8990:        toutuslai to ksissa?                          vuorokautta laskutettavaksi.
8991:                                                          Vuosittain käy 35 000---40 000 sotainvalidia
8992:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja rintamaveteraania kuntoutuksessa, joten on
8993: vasti seuraavaa:                                     luonnollista, että edellä selostetuista käytännäis-
8994:                                                      tä joudutaan yksittäistapauksissa poikkeamaan.
8995:     Niissä kylpylöissä ja kuntoutuslaitoksissa,      Pitkien matkojen ja huonojen kulkuyhteyksien
8996: joiden kanssa tapaturmavirasto on sopinut sota-      johdosta on kuntoutujia toisinaan majoitettava
8997: invalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukses-       jo kuntoutusjakson alkamista edeltäväksi yöksi
8998: ta, sovelletaan kahta erilaista käytäntöä kuntou-    kuntoutuslaitokseen. Näissä tapauksissa ovat
8999: tusjakson alkamisen ja loppumisen suhteen.           laitokset yleensä joustavasti järjestäneet majoi-
9000:     Valtaosa laitoksista noudattaa ns. hotellivuo-   tuksen laskuttamatta siitä lisävuorokausia.
9001: rokauteen perustuvaa käytäntöä, jonka mukaan             Tapaturmavirasto, joka sopii kylpylöiden ja
9002: kuntoutuja kutsutaan laitokseen saapumispäivä-       kuntoutuslaitosten kanssa sotainvalidien ja rin-
9003: nä klo 12. Lähtöpäivänä on huone luovutettava        tamaveteraanien kuntoutuksesta ja vahvistaa
9004: klo 12:een mennessä. Tulopäivä on tällöin esim.      siitä maksettavien korvausten määrät ja perus-
9005: tiistai ja lähtöpäivä tiistai kahden viikon kulut-   teet, valvoo, että sovittuja käytäntöjä noudate-
9006: tua. Tulopäivästä laskutetaan, mutta lähtöpäi-       taan. Jos laskutuksessa havaitaan virheellisyyk-
9007: västä ei, jolloin laskutettavaksi tulee 14 vuoro-    siä, puututaan siihen heti.
9008: 
9009:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1991
9010: 
9011:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
9012:                                           1991 vp -     KK 295                                          3
9013: 
9014: 
9015: 
9016: 
9017:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9018: 
9019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 några badanstalter, bl.a. i Ruissalon Ter-
9020: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         veyskylpylä, kallas rehabiliteringsklienten tili
9021: den 15 oktober 1991 tili vederbörande medlem           anstalten redan på morgonen den utsatta dagen.
9022: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Ankomstdagen genomgår klienten en första
9023: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-            undersökning och får den första vården. A vrese-
9024: mål nr 295:                                            dagen är också en hei rehabiliteringsdag. An-
9025:            Vet Regeringen vad det beror på att         komstdagen är t.ex. en tisdag och avresedagen
9026:                                                        måndagen två veckor senare. Faktureringen sker
9027:        praxis vid tolkningen av längden av reha-
9028:                                                        för ankomstdagen och avresedagen, varigenom
9029:         biliteringsperioden är olika på olika reha-
9030:                                                        faktureringen även i detta fall sker för samman-
9031:         biliteringsanstalter?
9032:                                                        lagt 14 dygn.
9033:                                                           Årligen rehabiliteras 35 000-40 000 krigsin-
9034:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         valider och frontveteraner och det är därför
9035: anföra följande:                                       fullständigt naturligt att man i enskilda fall
9036:    De bad- och rehabiliteringsanstalter som in-        måste avvika från nämnda praxis. På grund av
9037: gått avtal med olycksfallsverket om rehabilite-        långa resor och dåliga trafikförbindelser måste
9038: ring av krigsinvalider och frontveteraner tilläm-      rehabiliteringsklienten ibland inkvarteras på
9039: par två olika sätt att bestämma rehabiliterings-       rehabiliteringsanstalten redan natten innan reha-
9040: periodens början och slut.                             biliteringsperioden börjar. 1 sådana fall har an-
9041:    Största delen av anstalterna tillämpar s.k.         stalterna i allmänhet varit flexibla och arrangerat
9042: hotelldygn, vilket betyder att rehabiliterings-        inkvarteringen utan att fakturera för extra dygn.
9043: klienten kaUas till anstalten kl. 12 den utsatta          Olycksfallsverket, som avtalar med badan-
9044: dagen. A vresedagen skall rummet upplåtas se-          stalterna och rehabiliteringsanstalterna om reha-
9045: nast kl. 12. Ankomstdagen är därvid t.ex. tisdag       bilitering av krigsinvalider och frontveteraner
9046: och avresedagen tisdag två veckor senare. För          och som fastställer belopp av och grunder för
9047: ankomstdagen faktureras men inte för avrese-           ersättning av rehabiliteringen, övervakar att de
9048: dagen, varigenom faktureringen sker för 14             överenskomna förfarandena följs. Man anmär-
9049: dygn. Denna praxis följs bl.a. på lkalis Badan-        ker genast om faktureringarna är felaktiga.
9050: stalt.
9051: 
9052:      Helsingforsden 15 november 1991
9053: 
9054:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
9055:                                                   1991 vp
9056: 
9057: Kirjallinen kysymys 296
9058: 
9059: 
9060: 
9061: 
9062:                                      Pulliainen: Ympäristönsuojelun tavoitteiden huomioon ottami-
9063:                                          sesta neuvoteltaessa tulli- ja tariffiasioista
9064: 
9065: 
9066:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9067: 
9068:    Ympäristönsuojelu-ulottuvuudella ei ole ollut        esiin unohduksen suosta. Nyt on olennaista
9069: mitään sijaa, kun GATT-järjestelmä on neuvo-            käyttää tätä mahdollisuutta hyväksi, kun asia on
9070: tellutja sopinut tulli- ja tariffiasioista. Myöskään    tullut esille. Suomi voisi hyvin olla aloitteenteki-
9071: meneillään olevalla ns. Uruguayn kierroksella           jä viemällä konkreettisia kohteita pikaisesti kä-
9072: näillä asioilla ei ole ollut toistaiseksi mitään mer-   sittelyyn ja mahdollisesti myös yrittämällä kyt-
9073: kitystä. Päinvastoin kokemus on osoittanut, että        keä ympäristöulottuvuus Uruguayn kierrokseen.
9074: luonto on aina häviäjä, kun maapallon kaupan-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9075: esteitä poistetaan. Liikkuvuuden lisääntyminen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9076: ja kaupanteon helpottuminen tapahtuvat luon-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9077: non kustannuksella.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9078:    1970-luvun alkupuolella GATT -järjestelmään
9079: luotiin ympäristöasioiden käsittelyä varten työ-                    Aikooko Hallitus vaikuttaa aktiivises-
9080: ryhmäkäsittelymahdollisuus, mutta sitä ei ole                   ti GA TTissa siihen, että 1970-luvulta
9081: kertaakaan käytetty lähes kahden vuosikymme-                    saakka levossa ollut ympäristöryhmäkä-
9082: nen aikana. Äskettäin kuitenkin julkisuudessa                   sittely aktivoidaan elimellisekseksi osaksi
9083: kerrottiin, että tämä mahdollisuus on kaivettu                  toimivaa tulli- ja tariffiasioiden hoitoa?
9084: 
9085:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
9086: 
9087:                                              Erkki Pulliainen
9088: 
9089: 
9090: 
9091: 
9092: 210300M
9093: 2                                       1991 vp -   KK 296
9094: 
9095: 
9096: 
9097: 
9098:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9099: 
9100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         - monenvälisten ympäristösopimusten kaup-
9101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pasäännöksiä (mm. Montrealin otsonisopimus
9102: olette 17 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-      ja Baselin vaarallisten jätteiden kansainvälisiä
9103: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    siirtoja koskeva sopimus);
9104: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        - tietojen saantia sellaisista kansallisista ym-
9105: Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o 296:      päristösäännöksistä, joilla saattaa olla vaikutuk-
9106:                                                     sia kansainväliseen kaupankäyntiin; ja
9107:            Aikooko Hallitus vaikuttaa aktiivises-      - ympäristönsuojelullisista syistä käyttöön-
9108:        ti GATTissa siihen, että 1970-luvulta        otettujen pakkaus- ja tuotemerkintävaatimusten
9109:        saakka levossa ollut ympäristöryhmäkä-       kaupallisia vaikutuksia.
9110:        sittely aktivoidaan elimelliseksi osaksi        Työn edetessä voidaan asialistaa jatkaa. Myös
9111:        toimivaa tulli- ja tariffiasioiden hoitoa?   työryhmän vuodelta 1971 peräisin oleva yleis-
9112:                                                     luonteinen toimeksianto saatetaan tällöinjoutua
9113:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         neuvottelemaan uudelleen.
9114: taen seuraavaa:                                        Lähiviikkoina ja -kuukausina keskitytään
9115:                                                     GATTissa Uruguayn neuvottelukierroksen lop-
9116:     Hallitus on tyydytyksellä vastaanottanut tie-   puunsaattamiseen. Monenvälisen kauppajärjes-
9117: don, että GATTissa on päästy yhteisymmärryk-        telmän suotuisan jatkokehityksen kannalta kier-
9118: seen kauppa- ja ympäristötyöryhmän koollekut-       roksen pikainen ja tuloksellinen päättäminen
9119: sumisesta ja sovittu sen käsittelyyn tulevista      olisi mitä tärkeintä. Uruguayn kierroksen tiiviin
9120: ensimmäisistä kysymyksistä.                         neuvottelutilanteen vuoksi kauppa- ja ympäris-
9121:     EFTA-maat tekivät vuosi sitten Uruguayn         tötyöryhmä kokoontuu heti, kun ajankohta sen
9122: kierroksen Brysselin ministerikokouksen yhtey-      työlle on otollinen.
9123: dessä aloitteen kauppa- ja ympäristöaihepiirin         GATTin jo voimassa olevissa säännöksissä on
9124: esille otosta GATTissa. Sen jälkeen asiasta käy-    ympäristöpolitiikkaa sivuavia normeja, joissa
9125: tiin useampia keskusteluja GA TTin neuvostossa      lähdetään siitä, että kukin sopijapuoli voi päät-
9126: ja epävirallisissa ryhmissä. Monet kehitysmaat      tää ympäristönsuojelunsa tasosta oman toimi-
9127: -erityisesti Intia ja ASEAn maat- suhtautui-        valtansa piirissä. Uruguayn kierroksen aikana
9128: vat vielä kuluvan vuoden alkupuolella torjuvasti    on mm. kaupan teknisiä esteitä ja terveysmää-
9129: ympäristöasioiden käsittelemiseen GA TTissa         räyksiä koskeneissa neuvotteluissa käsitelty
9130: arvioiden, että se olisi omiaan johtamaan ympä-     myös ympäristönsuojeluun liittyviä säännöksiä
9131: ristönormien tiukentamiseen ja käytännössä eri-     sekä niiden selventämistä ja täydentämistä.
9132: tyisesti kehitysmaiden tuotannon ja tuotteiden      Merkittävää olisi saada jo vahvistetuksi nämä
9133: markkinoillepääsyn vaikeutumiseen. Vuoden           kauppajärjestelmän uudet osatekijät Uruguayn
9134: mittaan käydyt alustavat keskustelut, joissa        kierroksen tuloksellisen päätöksen myötä.
9135: EFTA-maat ovat huolellisesti kehitelleet aihepii-      Hallitus lähtee siitä, että ympäristöpolitiikan
9136: rin käsittelyn aloittamisen perustelujaan, ovat     tehostamiseen kohdistuu sekä kansallisella että
9137: kuitenkin johtaneet siihen, että nyt GATTin         kansainvälisellä tasolla lisääntyviä odotuksia.
9138: sopijapuolten piirissä tunnustetaan yhä yleisem-    Eri puolilla etsitään hallinnoissa uusia, entistä
9139: min olevan aika ryhtyä tarkastelemaan monen-        vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia kei-
9140: välisen kauppajärjestelmän ja viime vuosina         noja ympäristöongelmien saamiseksi hallintaan.
9141: nopeasti lisääntyneen kansallisen ja kansainväli-   Hallinnollisen ohjauksen ja sääntelyn rinnalle
9142: sen ympäristöpolitiikan keinojen ja menettelyjen    pyritään kehittämään taloudellisia ohjauskeino-
9143: aiempaa suunnitellumpaa yhteensovittelua.           ja, veroja, maksuja ja kaupattavia päästölupia.
9144:     GATTissa on hiljattain sovittu, että kauppa-    Tätä taustaa vasten hallituksen käsityksen mu-
9145: ja ympäristötyöryhmä tulee Japanin GATT-            kaan on nyt välttämätöntä myös huolellisesti
9146: suurlähettiläs Hidetoshi Ukawan puheenjohdol-       paneutua kauppa- ja ympäristöpolitiikan vuoro-
9147: la aloittamaan työnsä käsittelemällä                vaikutussuhteisiin, jotta nämä politiikat ja nii-
9148:                                          1991 vp -   KK 296                                           3
9149: 
9150: denkeinot muodostuisivat mahdollisimman pit-         ristö- ja kehityskonferenssissa kesäkuussa 1992.
9151: källe toinen toisiaan tukeviksi ja vältyttäisiin     OECD:n kauppa- ja ympäristöasiantuntijoiden
9152: kaikilta turhilta häiriötekijöiltä. Monenvälisen     yhteinen työohjelma tähtää analyysin syventä-
9153: kauppajärjestelmän tulee omalta osaltaan jat-        miseen kauppa- ja ympäristöpolitiikan keskinäi-
9154: kossakin tukea ja edistää taloudellista ja sosiaa-   sistä vuorovaikutussuhteista. GA TTin nyt käyn-
9155: lista kehitystä niin teollistuneissa kuin kehitys-   nistyvässä työssä pyritään kartoittamaan kaup-
9156: maissakin, mutta nyt nähdään yhä yleisemmin,         pa- ja ympäristöpolitiikan yhtymäkohtia ja sel-
9157: että tämä kehitys tulee myös saada kestävälle        vittämään, miten seuraavassa vaiheessa voitai-
9158: pohjalle.                                            siin mahdollisesti täydentää ja täsmentää mo-
9159:     Kaupan ja ympäristön suhteita tullaan lähiai-    nenvälistä kauppajärjestelmää ja siihen liittyviä
9160: koina tarkastelemaan useammassakin kansain-          menettelytapoja niin, että sopijapuolten kauppa-
9161: välisessä järjestössä ja konferenssissa, kuten       ja ympäristöpoliittiset tavoitteet toteutuisivat
9162: UNCT AD VIII:ssa helmikuussa ja YK:n ympä-           mahdollisimman hyvin.
9163: 
9164:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1991
9165: 
9166:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
9167: 4                                           1991 vp -   KK 296
9168: 
9169: 
9170: 
9171: 
9172:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
9173: 
9174:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Hidetoshi Ukawa skall inleda arbetet med att ta
9175: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          upp
9176: den 17 oktober 1991 till vederbörande medlem               - handelsreglerna i multilaterala miljööver-
9177: av statsrådet översänt avskrift av följande av          enskommelser (bl.a. Montrealprotokollet om
9178: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål           skydd av ozonskiktet och Baselkonventionen om
9179: nr 296:                                                 gränsöverskridande transporter av riskavfall),
9180:                                                            - tillgången till information om sådana na-
9181:              Ämnar Regeringen fungera aktivt            tionella miljöregler som kan ha konsekvenser för
9182:           inom GATT i syfte att få i gång arbetet i     internationell handel och
9183:           miljöarbetsgruppen, som legat nere sedan         - kommersiella konsekvenser av förpack-
9184:           1970-talet, till en organisk del av en        nings- och produktmärkningskrav som tagits i
9185:           fungerande skötsel av tull- och tariffären-   bruk för att skydda miljön.
9186:           den?                                             Då arbetet fortskrider kan denna lista för-
9187:                                                         längas. Arbetsgruppens mandat från år 1971,
9188:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som är av allmän karaktär, bör då också even-
9189: anföra följande:                                        tuellt omförhandlas.
9190:                                                            Under de närmaste veckorna och månaderna
9191:    Regeringen har med tillfredsställelse tagit          koncentrerar man sig inom GATT på att slut-
9192: emot uppgifterna om att samförstånd uppnåtts            föra Uruguayrundan. Med tanke på en gynnsam
9193: inom GATT om att sammankalla handels- och               fortsatt utveckling av det multilatera handelssys-
9194: miljöarbetsgruppen och att man kommit överens           temet vore det mycket viktigt att kunna slutföra
9195: om de första frågorna som skall tas upp i den.          rundan snabbt och framgångsrikt. På grund av
9196:    I samband med Uruguayrundans minister-               Uruguayrundans ansträngda tidtabell kommer
9197: möte i Bryssel för ett år sedan initierade EFTA-        handels- och miljögruppen att sammanträda
9198: länderna frågan om att ta upp handel och miljö          genast då tidpunkten för dess arbete är fördelak-
9199: inom GATT. Efter detta diskuterades saken               tig.
9200: flera gånger i GATT-rådet och i inofficiella               Gällande GATT-regler innebär redan nu
9201: grupper. Många utvecklingsländer - särskilt             normer som tangerar miljöpolitiken och utgår
9202: Indien och länderna i ASEA - förhöll sig ännu           från att varje part kan fatta beslut om nivån för
9203: under bötjan av innevarande år avvisande till att       sin egen miljövård inom ramen för sin egen
9204: ta upp miljöfrågor inom GATT, med bedöm-                behörighet. Under Uruguayrundan har bl.a. i
9205: ningen att detta kunde Jeda till skärptare miljö-       överläggningar om tekniska handelshinder och
9206: normer och i praktiken försvåra tillträdet till         hälsoföreskrifter också regler angående miljö-
9207: marknaden för i synnerhet utvecklingsländernas          vården samt ett förtydligande och en komplette-
9208: produkter och deras produktion. Förberedande            ring av dem varit föremål för behandling. Det
9209: samtai under året, i vilka EFTA-länderna in-            vore betydelsefullt om dessa nya delfaktorer
9210: gående motiverat behovet av att inleda behand-          inom GATT kunde bekräftas redan i samband
9211: lingen av ämnesområdet, har dock lett till att          med Uruguayrundans framgångsrika slutföran-
9212: parterna numera allt allmännare erkänner att            de.
9213: tiden är mogen att inom ramen för GATT inleda              Regeringen utgår från att allt större förvänt-
9214: en mera planerad samordning av det multilatera-         ningar, på såväl nationell som internationell
9215: la handelssystemet och medel och metoder för            nivå, riktas mot en effektivering av miljöpoli-
9216: den nationella och internationella miljöpolitik         tiken. På olika håll söker man inom förvaltning-
9217: som under de senaste åren ökat i omfattning i           arna nya, allt effektivare och kostnadsintensiva-
9218: snabb takt.                                             re medel för behärskning av miljöproblemen.
9219:    Inom GATT har man nyligen kommit öve-                Ekonomiska styrmedel, skatter, avgifter och
9220: rens om att handels- och miljögruppen, under            säljbara utsläppstillstånd eftersträvas vid sidan
9221: ordförandeskap av Japans GATT-ambassadör                av förvaltningsstyrning och reglering. Mot den-
9222:                                         1991 vp -   KK 296                                           5
9223: 
9224: na bakgrund anser regeringen att det nu är          flera internationella organisationer och vid flera
9225: absolut nödvändigt att grundligt studera också      konferenser, såsom vid UNCTAD VIII i feb-
9226: växelverkan mellan handels- och miljöpolitiken,     ruari och FN:s miljö- och utvecklingskonferens i
9227: för att dessa och de tillbudsstående medlen så      juni 1992. Det gemensamma arbetsprogrammet
9228: långt som möjligt skall kunna utformas så att de    för OECD:s handels- och miljöexperter syftar tili
9229: stöder varandra och alla onödiga, störande fak-     en fördjupad analys av det ömsesidiga utbytet
9230: torer undviks. Det multilaterala handelssystemet    inom handels- och miljöpolitiken. 1 det arbete,
9231: bör för sin del stödja och främja den ekonomiska    som nu inleds inom GATT, vill man kartlägga
9232: och sociala utvecklingen också i fortsättningen i   handels- och miljöpolitikens beröringsytor och
9233: såväl de industrialiserade länderna som i utveck-   utreda hur det multilaterala handelssystemet och
9234: lingsländerna, men numera anses det mer och         dess förfaranden eventuellt kunde kompletteras
9235: mer allmänt att denna utveckling också måste        och preciseras under nästa skede så att parternas
9236: läggas på en hållbar grund.                         handels- och miljöpolitiska mål skulle förverk-
9237:    Förhållandet mellan handel och miljö kom-        ligas så väl som möjligt.
9238: mer under den närmaste tiden att granskas inom
9239: 
9240:      Helsingforsden 15 november 1991
9241: 
9242:                                                                         Minister Pertti Salolainen
9243:                                                1991 vp
9244: 
9245: Kirjallinen kysymys 297
9246: 
9247: 
9248: 
9249: 
9250:                                   Rinne: Sosiaali- ja terveysministerin terveyskeskusmaksuja koske-
9251:                                       vista kannanotoista
9252: 
9253: 
9254:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9255: 
9256:    Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski         Perustuslakiemme mukaan valtioneuvoston
9257: vastustaa jyrkästi terveyskeskusmaksujen käyt-       jäsenen tulee olla rehelliseksi tunnettu kansalai-
9258: töönottoa. Kodin Kuvalehden viimeisessä nu-          nen.
9259: merossa hän tuomitsee maksut nöyryyttävinä,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9260: taloudellisesti epäviisaina ja muiltakin osin hy-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9261: lättävinä. Näin julkisuudessa.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9262:    Sama sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuus-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9263: koski on itse samaan aikaan eduskunnassa aja-
9264: massa läpi terveyskeskusmaksujen käyttöönot-
9265: toa. Ministeri Kuuskosken allekirjoittama halli-               Aikooko Hallitus ryhtyä perustuslain
9266: tuksen esitys, jossa vaaditaan terveyskeskusmak-            edellyttämiin toimiin valtioneuvoston
9267: sujen käyttöönottoa, on parhaillaan eduskunta-              jäsenen erisuuntaisteli kannanottojen yh-
9268: käsittelyssä. Näin käytännön päätöksenteossa                densuuntaistamiseksi terveyskeskusmak-
9269: eduskunnassa.                                               suasiassa, ja
9270:    Ministeri Kuuskosken toimintaa ei enää voi                  onko ministeri Kuuskoskella päämi-
9271: pitää rehellisyyden äärirajoilla toimivana politi-          nisteri Esko Ahon tuki toiminnalleen?
9272: kointina. Kysymyksessä on valtioneuvoston jä-
9273: senen kaksi vastakkaista kantaa.
9274: 
9275:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
9276: 
9277:                                             Heikki Rinne
9278: 
9279: 
9280: 
9281: 
9282: 210300M
9283: 2                                       1991 vp -   KK 297
9284: 
9285: 
9286: 
9287: 
9288:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9289: 
9290:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Terveyskeskuksissa on tähänkin asti ollut
9291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käytössä maksuja mm. hammashoidossa ja
9292: olette 17 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-      kuntoutuksessa. Hallitus esittää maksujen peri-
9293: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    mistä myös laboratorio- ja röntgenpalvelujen
9294: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     käytöstä. Terveyskeskusten maksupolitiikka
9295: Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      onkin laaja kysymys, jonka käsittely jatkuu tule-
9296: sestä n:o 297:                                      vina vuosina.
9297:                                                        Poliittisesti terveyskeskuksen käyntimaksusta
9298:           Aikooko Hallitus ryhtyä perustuslain      on kiistelty jo vuosia. Itse olen vastustanut
9299:        edellyttämiin toimiin valtioneuvoston        käyntimaksuaja vastustan sitä edelleen. Katson,
9300:        jäsenen erisuuntaisten kannanottojen yh-     että käyntimaksulla ei pidä estää kenenkään
9301:        dens_uunta~stamiseksi terveyskeskusmak-      pääsyä perusterveydenhuollon lääkärille.
9302:        suastassa, Ja                                   Vuoden 1992 valtion tulo- ja menoarvion
9303:           onko ministeri Kuuskoskella päämi-        valmistelussa hallitus päätyi pitkän harkinnan
9304:        nisteri Esko Ahon tuki toiminnalleen?        jälkeen siihen, että terveyskeskuksen käyntimak-
9305:                                                     sua kokeillaan kahden vuoden ajan 30----40 eri-
9306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         laisessa kunnassa. Hallitus on kokeilusta yksi-
9307: taen seuraavaa:                                     mielinen. Ennen kuin kokeiluun päädyttiin, val-
9308:                                                     tioneuvoston jäsenillä oli toisistaan poikkeavat
9309:    Kansanedustaja Heikki Rinne epäilee rehelli-     ~ielipiteet siitä, säädetäänkö käyntimaksu vai
9310: syyttäni ja väittää, että minulla on kaksi kantaa   ei.
9311: terveyskeskusmaksuun. Edustaja Rinne kysyy,            Kokeilulla on tarkoitus hankkia tuoretta ja
9312: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kannan-     tutkittua tietoa· tulevien päätösten pohjaksi.
9313: ottojeni yhdensuuntaistamiseksi ja onko minulla     Uskon kokeilun osoittavan muillekin, että käyn-
9314: toimissani pääministeri Esko Ahon tuki.             timaksua ei tule asettaa.
9315:    Terveyskeskusmaksu-termillä on tarkoitettu          Edustaja Rinteen väite, että hallituksen esi-
9316: ja tarkoitetaan julkisessa keskustelussa käynti-    tyksessä vaaditaan terveyskeskusmaksujen käyt-
9317: maksua, joka perittäisiin pääsystä terveyskes-      töönottoa, on virheellinen.
9318: kuksen avainhenkilön eli terveyskeskuslääkärin         Pääministeri on ilmoittanut, että nautin tässä
9319: vastaanotolle. Tällä hetkellä terveyskeskuksilla    asiassa hänen luottamustaan.
9320: ei ole lupaa periä käyntimaksua.
9321: 
9322:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
9323: 
9324:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
9325:                                         1991 vp -     KK 297                                         3
9326: 
9327: 
9328: 
9329: 
9330:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
9331: 
9332:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Vid hälsovårdscentralerna har även hittills
9333: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       uppburits avgifter bl.a. för tandvård och rehabi-
9334: den 17 oktober 1991 tili vederbörande medlem         litering. Regeringen föreslår att avgifter skall
9335: av statsrådet översänt avskrift av följande av       uppbäras även för anlitandet av laboratorie- och
9336: riksdagsman Rinne undertecknade spörsmål nr          röntgentjänster. 1 fråga om hålsovårdscentraler-
9337: 297:                                                 na är avgiftspolitiken en omfattande fråga, vars
9338:                                                      behandling fortsätter under kommande år.
9339:           Ämnar Regeringen vidta i grundlagen            Avgiften för besök vid en hälsovårdscentral
9340:        förutsatta åtgärder för att en statsråds-     har i flera år varit föremål för politisk debatt.
9341:        medlems divergerande ståndpunkter skali       Själv har jag motsatt mig avgiften och gör det
9342:        kunna likriktas i fråga om hälsovårds-        fortfarande. Jag anser att man med en besöksav-
9343:        centralavgiften, och                          gift inte får hindra någon att vända sig tili en
9344:           har minister Kuuskoski statsminister       läkare inom primärvården.
9345:        Ahos stöd för sitt handlande?                     1 samband med beredningen av statsbudgeten
9346:                                                      för 1992 fastslog regeringen efter långt övervä-
9347:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gande att försök med en besöksavgift vid hälso-
9348: anföra följande:                                     vårdscentralerna skall inledas i 30--40 olika
9349:                                                      kommuner och pågå i två år. Regeringen var
9350:    Riksdagsman Rinne betvivlar min redbarhet         enig i frågan. lnnan beslut om försöket fattades
9351: och påstår att jag har två ståndpunkter i fråga      hade statsrådsmedlemmarna sinsemellan avvi-
9352: om hälsovårdscentralavgiften. Riksdagsman            kande åsikter om huruvida en besöksavgift skall
9353: Rinne frågar, om regeringen ämnar vidta åtgär-       införas eller inte.
9354: der för att likrikta mina ställningstaganden och         Avsikten med försöket är att få färska och
9355: om jag i mitt handlande har statsminister Ahos       kontrollerade uppgifter som grund för framtida
9356: stöd.                                                beslut. Jag tror att även andra därefter blir
9357:    Med termen hälsovårdscentralavgift har i den      övertygade om att någon besöksavgift inte bör
9358: offentliga debatten avsetts en avgift som skall      införas.
9359: uppbäras för besök hos nyckelpersonen vid häl-           Riksdagsman Rinnes påstående att det i rege-
9360: sovårdscentralen, dvs. hälsovårdscentralläkaren.     ringspropositionen krävs att hälsovårdscentral-
9361: För närvarande får hälsovårdscentralerna inte        avgifter skall införas är felaktigt.
9362: uppbära någon avgift.                                    Statsministern har meddelat att jag i detta
9363:                                                      ärende åtnjuter hans förtroende.
9364: 
9365:      Helsingfors den 21 november 1991
9366: 
9367:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
9368:                                                   1991 vp
9369: 
9370: Kirjallinen kysymys 298
9371: 
9372: 
9373: 
9374: 
9375:                                     0. Ojala ym.: Osa-aikatyön järjestämisestä osa-aikaeläkkeelle ha-
9376:                                        keutumisen edistämiseksi
9377: 
9378: 
9379:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9380: 
9381:     Vuoden 1986 alussa tuli voimaan joustavan           sella sektorilla, siis valtiolla ja kunnilla, ollut
9382: eläkeikäjärjestelmän kaksi uutta eläkemuotoa:           erinomaiset mahdollisuudet järjestää ikääntyvil-
9383: varhennettu vanhuuseläke ja yksilöllinen var-           le työntekijöilleen osa-aikatyötä ja tehdä tunne-
9384: haiseläke. Joustavan eläkeikäjärjestelmän kol-          tuksi osa-aikaeläkejärjestelmää. Molemmat on
9385: matta eläkemuotoa, osa-aikaeläkettä, koskevat           kuitenkin pahasti laiminlyöty, kuten osa-aika-
9386: säännökset tulivat yksityisen sektorin työeläke-        eläkeläisten pieni määrä osoittaa.
9387: järjestelmässä voimaan 1.1.1987. Julkisella sek-           Varsinkin laman aikana olisi kuitenkin välttä-
9388: torillajoustavan eläkeikäjärjestelmän kaikki kol-       mätöntä tarjota kaikille sitä haluaville mahdolli-
9389: me eläkemuotoa toteutettiin 1.7.1989.                   suus keventää työtaakkaansa jäämällä vain osa-
9390:     Ruotsista saadun osaeläkemallin mukaisesti          aikaisesti työhön ja osa-aikaisesti eläkkeelle.
9391: joustavan eläkeikäjärjestelmän yhdeksi eläke-           Näin myös vapautettaisiin työpaikkoja nuorille
9392: muodoksi otettiin osa-aikaeläke. Periaatteena           työttömille tai voitaisiin vähentää valtion ja
9393: oli, että ikääntyvälle työntekijälle annetaan           kuntien palveluksessa olevaa henkilökuntaa
9394: mahdollisuus käyttää jäljellä olevaa työkykyään         ilman irtisanomisia ja pakkolomia.
9395: ja työhaluaan hyväkseen aikaisempaa jousta-                Yksityisellä sektorilla oleva 60 vuoden ikä-
9396: vammalla tavalla. Osa-aikaeläke korvaisi osa-           raja ja eläke-etujen jonkinasteinen menetys
9397: aikatyöhön siirtymisestä aiheutuvan ansiotulon          vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen ovat ym-
9398: alenemisen. Tämä eläkemuoto oli tarkoitettu lie-        märrettävästi muodostaneet lisäesteen osa-
9399: ventämään eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa           aikaeläkejärjestelmän käyttöönotolle. Lainsää-
9400:  olosuhteiden muutosta, koska osa-aikatyössä            däntö pitäisikin nopeasti korjata vastaamaan
9401:  oleva työntekijä säilyttäisi sosiaaliset suhteet       julkisen sektorin osa-aikaeläkelainsäädäntöä.
9402:  työelämään.                                            Tämän jälkeen tulisi valtiovallan ryhtyä toi-
9403:     Joustavaa eläkeikäjärjestelyä koskevan halli-       menpiteisiin osa-aikatöiden         järjestämiseksi
9404:  tuksen esityksen perusteluissa arvioitiin osa-ai-      ikääntyville työntekijöille yksityisellä sektorilla
9405:  kaeläkkeen saajia olevan noin 5 000 vuoteen            neuvottelemalla siitä yksityisen sektorin työn-
9406:  1990 mennessä. Osa-aikaeläkkeitä on kuitenkin          antajien kanssa. Todettakoon, että Ruotsissa
9407:  nyt voimassa vain noin 500, eli noin kymmenen          sekä julkisen että yksityisen sektorin työnan-
9408:  prosenttia arvioidusta määrästä. Todettakoon,          tajat ovat hyvin tyytyväisiä osa-aikatyötä te-
9409:  että Ruotsissa on voimassa olevia osa-aikaeläk-        kevien osa-aikaeläkeläisten työn tuloksiin. Jär-
9410:  keitä jo yli 40 000.                                   jestely vähentäisi epäilemättä myös halukkuutta
9411:     Osa-aikaeläkkeen vähäiseen käyttöön on ol-          siirtyä ennenaikaisesti kokonaan pois työelä-
9412:  lut osaltaan vaikuttamassa se, ettei työmark-          mästä.
9413:  kinoilla ole ollut ikääntyville ja vajaatyöky-            Erikseen on vielä korostettava, että kaikki
9414:  kyisille riittävästi sopivaa työtä tarjolla. Osa-ai-   selvitykset osoittavat, että halukkaita osa-aika-
9415:  kaeläkejärjestelmää ei myöskään riittävästi tun-       työhön ja osa-aikaeläkkeelle on runsaasti.
9416:  neta.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9417:     Kun osa-aikaeläkkeelle julkisella sektorilla        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9418:  pääsee 58-vuotiaana ja osa-aikatyössä ja osa-ai-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9419:  kaeläkkeellä ollut saa vanhuuseläkeiän täytet-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9420:  tyään samat eläke-edut kuin jos hän olisi työs-        sen:
9421:  kennellyt kokopäiväisesti, olisi erityisesti julki-
9422: 
9423: 210300M
9424: 2                                        1991 vp -    KK 298
9425: 
9426: 
9427:          Onko Hallitus tietoinen, että ei edes               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9428:       julkisella sektorilla, valtiolla ja kunnissa,        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
9429:       ole sitä haluaville ikääntyville työnte-
9430:       kijöille järjestetty mahdollisuutta siirtyä
9431:       osa-aikatyöhön ja osa-aikaeläkkeelle, ja
9432: 
9433:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
9434: 
9435:         Outi Ojala                       Marjatta Stenius-Kaukonen Sinikka Hurskainen
9436:         Eila Rimmi                       Martti Korhonen           Anneli Taina
9437:         Kyllikki Muttilainen             Ulla Anttila              Heli Astala
9438:                                          Asko Apukka
9439:                                             1991 vp -    KK 298                                            3
9440: 
9441: 
9442: 
9443: 
9444:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9445: 
9446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          töä ja houkuttelevuutta suhteessa osa-aikaeläk-
9447: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           keeseen lisää se, että yksilöllisen varhaiseläkkeen
9448: olette 17 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-          ikäraja nykyisessä laissa on 55 vuotta eli alempi
9449: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kuin osa-aikaeläkkeessä. Järjestyksen tulisi olla
9450: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         päinvastainen.
9451: 0. Ojalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           Työnantajille osoitetut kyselyt osoittavat, että
9452: myksestä n:o 298:                                       yritysten ja laitosten mahdollisuudet tarjota osa-
9453:                                                         aikatyötä 55 vuotta täyttäneille näyttäisivät ole-
9454:            Onko Hallitus tietoinen, että ei edes        van selvästi paremmat kuin yleensä on arvioitu.
9455:         julkisella sektorilla, valtiolla ja kunnissa,   Muutoksen aikaansaaminen edellyttää mm. sitä,
9456:         ole sitä haluaville ikääntyville työnteki-      että osa-aikaeläkkeelle siirtymisen mahdollisuus
9457:         jöille järjestetty mahdollisuutta siirtyä       selvitettäisiin eläkehakemusten käsittelyn yhtey-
9458:         osa-aikatyöhön ja osa-aikaeläkkeelle, ja        dessä systemaattisesti kokonaan eläkkeelle siir-
9459:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tymisen vaihtoehtona.
9460:         ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?                     Osa-aikaeläkejärjestelmän yksi vaihtoehtoi-
9461:                                                         nen kehityssuunta olisi yksityisen sektorin sään-
9462:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             nösten yhdenmukaistaminen julkisen sektorin
9463: taen seuraavaa:                                         säännösten kanssa. Julkisella sektorilla säännös-
9464:                                                         tö on yksityisen sektorin säännöstöä yksinkertai-
9465:     Osa-aikaeläke on yksi joustavaan eläkeikäjär-       sempi ja siksi selkeämpi.
9466: jestelyyn kuuluva varhaiseläkkeen muoto. Muut               Osa-aikatyötä saattaisi lisätä se, että tietyillä
9467: ovat varhennettu vanhuuseläke ja yksilöllinen           edellytyksillä työntekijällä olisi oikeus saman
9468: varhaiseläke. Osa-aikaeläke tuli voimaan yksi-          työnantajan palveluksessa saada työskennellä
9469: tyisellä sektorilla 1.1.1987 ja julkisella sektorilla   osa-aikaisesti silloin, kun hän on halukas siir-
9470:  1.7.1989. Osa-aikaeläke voidaan myöntää pit-           tymään osa-aikaeläkkeelle. Työnantajalla ei ole
9471: kään työssä olleelle henkilölle, joka siirtyy koko-     nykyisen lain mukaan velvoitetta järjestää osa-
9472: aikatyöstä osa-aikaiseen työhön. Osa-aikaeläk-          aikatyötä sitä haluavalle. Valtiovarainministeriö
9473: keen saamisen alaikäraja yksityisellä sektorilla        on omalta osaltaan antanut virastoille ja laitok-
9474: on 60 vuotta ja julkisella sektorilla 58 vuotta.        sille ohjeen (P 8/89/21.6.1989) osa-aikaeläkkee-
9475: Osa-aikaeläkkeen määrä on yksityisellä sektoril-        seen liittyvän osa-aikatyön järjestämisestä. Oh-
9476: la iästä riippuen 44-64 %ja julkisella sektorilla       jeen mukaan osa-aikatyön järjestäminen on vi-
9477: 50 % ansioiden alenemasta.                              raston tai laitoksen normaaliin toimintaan liit-
9478:      Vuoden 1990 lopussa osa-aikaeläkkeellä oli         tyvä asia. Jotta osa-aikaeläkkeen tarkoitus saa-
9479: kaikkiaan 396 henkilöä, joista yksityisen sek-          vutettaisiin ja osa-aikaeläke uutena eläkemuoto-
9480: torin eläkettä sai 218 ja julkisen sektorin elä-        na tulisi mahdolliseksi käyttää, valtiovarainmi-
9481: kettä 178. Keskieläke oli runsaat 2 800 mk kuu-         nisteriö ohjeessaan suosittelee, että virastot ja
9482: kaudessa.                                               laitokset suhtautuisivat osa-aikatyön järjestämi-
9483:      Keskeinen syy osa-aikaeläkkeiden vähäiselle        seen myönteisesti. Ohjeen mukaan osa-aikatyötä
9484: käytölle lienee työmarkkinoiden rakenne. Työ-           tulisi pyrkiä järjestämään osa-aikaeläkkeelle ai-
9485: markkinoiden on sanottu perustuvan kokoaikai-           kovalle henkilölle aina, kun asianomainen sitä
9486:  sen työn tekemiseen, ja osa-aikatyö on nähty           haluaa eikä siihen ole erityisiä toiminnallisia
9487: pikemminkin kokoaikatyön puutteena kuin itse-           esteitä.
9488: näisenä työkulttuurin muotona. Toinen keskei-               Varhaiseläkejärjestelmän kehittämistä selvit-
9489:  nen syy lienee muiden varhaiseläkkeiden, erityi-       tää parhaillaan eläkekomitea 1990, jonka
9490:  sesti yksilöllisen varhaiseläkkeen käyttö, joka        määräaika päättyy 30.11.1992. Komitean tehtä-
9491:  pienentää potentiaalista osa-aikaeläkkeen käyt-        vänä on selvittää, miten erityisesti varhaiselä-
9492:  täjien määrää. Erityisesti on kiinnitetty huomio-      kejärjestelmiä kehittämällä edistettäisiin ikään-
9493:  ta siihen, että yksilöllisen varhaiseläkkeen käyt-     tyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia osal-
9494: 4                                          1991 vp -   KK 298
9495: 
9496: 
9497: listua työelämään nykyistä paremmin. Komi-                Alustavien tietojen mukaan osa-aikaeläkkeen
9498: tean tulee tehdä ehdotus toimenpiteistä, joilla        käyttöön liittyvät kysymykset ovat keskeisesti
9499: poistettaisiin eläke- ja muussa lainsäädännössä        esillä eläkekomitea 1990:n työssä. Komitean
9500: olevia ikääntyneiden työntekijöiden työhön osal-       ehdotukset tulevat koskemaan kaikkia ansioelä-
9501: listumista ja työllistymistä haittaavia esteitä sekä   kejärjestelmiä. Heti kun ehdotukset ovat toteu-
9502: tehdä ehdotus toimenpiteistä, jotka kannustavat        tettavissa, tullaan tarvittaviin toimenpiteisiin
9503: työnteon jatkamiseen eläkkeen vaihtoehtona tai         ryhtymään niin yksityisellä kuin julkisellakin
9504: ohella.                                                puolella.
9505: 
9506:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
9507: 
9508:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
9509:                                            1991 vp -   KK 298                                            5
9510: 
9511: 
9512: 
9513: 
9514:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
9515: 
9516:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           individuella förtidspensionen är populärare och
9517: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         mera lockande än deltidspensionen står att finna
9518: den 17 oktober 1991 till vederbörande medlem           i det faktum att åldersgränsen för den individu-
9519: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ella förtidspensionen i gällande lag är 55 år, dvs.
9520: riksdagsman 0. Ojala m.fl. undertecknade spörs-        lägre än för deltidspension. Det borde vara
9521: mål nr 298:                                            tvärtom.
9522:                                                           Förfrågningar hos arbetsgivarna ger vid han-
9523:            Är Regeringen medveten om att det           den att företagens och inrättningarnas möjlighe-
9524:        inte ens inom den offentliga sektorn,           ter att erbjuda 55 år fyllda arbetstagare deltidsar-
9525:        staten och kommunerna, finns möjlighet          bete verkar vara betydligt bättre än man i
9526:        tili deltidsarbete och deltidspension för       allmänhet har trott. För att en ändring skall
9527:        intresserade äldre arbetstagare och             komma tili stånd måste bl.a. möjligheten tili
9528:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       deltidspension som ett alternativ tili pension på
9529:        för att rätta tili missförhållandet?            heltid systematiskt utredas då pensionsansök-
9530:                                                        ningarna behandlas.
9531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             En möjlighet att utveckla systemet med del-
9532: anföra följande:                                       tidspension resp. deltidsarbete vore att förenhet-
9533:                                                        liga stadgandena inom den privata och den
9534:     Deltidspensionen är en form av förtida pen-        offentliga sektorn. Stadgandena inom den of-
9535: sion inom vårt flexibla pensionsålderssystem.          fentliga sektorn är enklare och därför klarare än
9536: Hit hör också förtida ålderspension och indivi-        vad de är inom den privata sektorn.
9537: duell förtidspension. Deltidspensionen trädde i           Eventuellt skulle deltidsarbetet bli allmännare
9538: kraft 1.1.1987 inom den privata sektorn och            om arbetstagaren under vissa förutsättningar
9539: 1.7.1989 inom den offentliga sektorn. De1tids-         skulle ha rätt att hos samma arbetstagare arbeta
9540: pension kan beviljas en person som länge varit i       på deltid i sådana fall då han är villig att gå i
9541: förvärvslivet och som vill övergå från heltidsar-      deltidspension. Arbetsgivaren är inte enligt gäl-
9542: bete tili deltidsarbete. Minimiåldern för deltids-     lande lag förpliktad att ordna deltidsarbete åt
9543: pension inom den privata sektorn är 60 år och          den som så önskar. Finansministeriet har för
9544: inom den offentliga sektorn 58 år. Deltidspensio-      egen del gett statens ämbetsverk och inrättningar
9545: nen utgör beroende på åldern 44-64 procent av          anvisningar (P 8/89/21.6.1989) om anordnandet
9546: bortfallet i inkomsterna inom den privata sek-         av deltidsarbete i samband med deltidspension.
9547: torn och 50 procent inom den offentliga sektorn.       Enligt anvisningarna är anordnandet av deltids-
9548:     1 slutet av år 1990 uppbar sammanlagt 396          arbete någonting som hör tili ämbetsverkets eller
9549: personer deltidspension, av vilka 218 fick pen-        inrättningens normala verksamhet. För att syftet
9550: sion från den privata sektorn och 178 från den         med deltidspensionen skall uppnås och deltids-
9551: offentliga sektorn. Pensionen uppgick i medeltal       pensionen skall bli en ny alternativ pensionsform
9552: tili drygt 2 800 mk i månaden.                         rekommenderar finansministeriet i sina anvis-
9553:     En central orsak tili det ringa bruket av          ningar att ämbetsverken och inrättningarna för-
9554: deltidspension torde ligga i arbetsmarknadens          håller sig positiva tili anordnandet av deltidsar-
9555: struktur. Det har sagts att grundvalen för arbets-     bete. Enligt anvisningarna skall deltidsarbete om
9556: marknaden utgörs av arbete på heltid och del-          möjligt alltid ordnas åt en arbetstagare som har
9557: tidsarbetet har snarare setts som en brist på hel-     för avsikt att gå i deltidspension då personen i
9558: tidsarbete än som en självständig form av arbets-      fråga så önskar och det inte finns några funktio-
9559: kultur. En annan central orsak är säkert bruket        nella hinder tili det.
9560: av andra förtida pensioner, framför allt den              Pensionskommitten 1990, vars mandattid går
9561: individuella förtidspensionen, vilket minskar det      ut 30.11.1992, utreder som bäst hur systemet
9562: potentiella antalet deltidspensionstagare. Spe-        med förtidspensioner kunde utvecklas. Kommit-
9563: ciellt har man fäst sig vid att orsaken tili att den   ten har tili uppgift att utreda hur man speciellt
9564: 6                                        1991 vp -   KK 298
9565: 
9566: 
9567: genom att utveckla systemet med förtida pensio-      att fortsätta i arbetslivet som ett alternativ till
9568: ner skulle kunna främja äldre arbetstagares          pension eller vid sidan av pensionen.
9569: möjligheter att delta i arbetslivet bättre än hit-       Enligt preliminära uppgifter intar frågor som
9570: tills. Kommitten skall lägga fram förslag till       rör deltidspensionen en central plats i pensions-
9571: åtgärder med vilka man kunde avlägsna sådana         kommittens arbete. Kommittens förslag kom-
9572: hinder i pensionslagarna och i annan lagstiftning    mer att gälla alla förvärvspensionssystem. Så
9573: som inverkar negativt på äldre arbetstagares         fort förslagen kan genomföras kommer nödvän-
9574: deltagande i arbetslivet och på deras sysselsätt-    diga åtgärder att vidtas både inom den privata
9575: ning. Kommitten skall också komma med för-           och den offentliga sektorn.
9576: slag till åtgärder som sporrar äldre arbetstagare
9577: 
9578:      Helsingforsden 21 november 1991
9579: 
9580:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
9581:                                                   1991 vp
9582: 
9583: 
9584: Kirjallinen kysymys 299
9585: 
9586: 
9587: 
9588: 
9589:                                     0. Ojala ym.: Tasa-arvolain muutostarpeista
9590: 
9591: 
9592: 
9593:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9594: 
9595:     Korkein hallinto-oikeus kumosi äskettäin            arvolain 7 §:n sanamuotoon ja "tämän pykälän
9596: (KHO 5.9.1991 T 2990) suurelta osin tasa-arvo-          varovaisesti      kirjoitettuihin    perusteluihin"
9597: lautakunnan päätöksen siitä, että on tasa-arvo-         (KHO:n presidentti Antti Suviranta HeSa
9598: lain 7 §:n vastaista syrjintää valita viransijaiseksi   29.9.1991). Lakiesityksen perusteluissa nimen-
9599: raskaana oleva nainen vain siihen saakka, kun-          omaisesti työhönottotilanteesta todetaan:
9600: nes äitiysloma alkaa ja asettaa äitiys-, isyys- tai        "Milloin työnantaja työhönotossa äitiyslo-
9601: vanhempainloman perusteella hakijat huonom-             masta ja lasten hoidosta työnantajalle odotetta-
9602: paan asemaan kuin muut hakijat. Korkein hal-            vissa olevien lisäjärjestelyjen vuoksi antaa synny-
9603: linto-oikeus erotti tässä päätöksessään toisaalta       tysiässä olevan työnhakijan kustannuksella etu-
9604: sen tilanteen, jossa raskaana oleva nainen on ai-       sijan tämän iän ohittaneelle naispuoliselle työn-
9605: kaisemmin hoitanut viransijaisuutta ja toisaalta        hakijalle, ei työnantajan menettelyyn voida so-
9606: tilanteen, jossa uusi sijaisuusmääräys rajoitetaan      veltaa 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kieltoa.
9607: äitiysloman perusteella. Ensiksi mainittu menet-        Joissakin tapauksissa voidaan tällaista menette-
9608: tely oli KHO:n enemmistön mielestä tasa-arvo-           lyä pitää kuitenkin 7 §:n kiellon vastaisena, kos-
9609: lain vastaista syrjintää. Sen sijaan KHO:n lain-        ka valintaan on vaikuttanut sellainen seikka,
9610: tulkinnan mukaan ei ole tasa-arvolain 7 §:n vas-        jolla mieshakijoiden kesken ei olisi ollut merki-
9611: taista syrjintää rajoittaa ensimmäistä kertaa vi-       tystä."
9612: ransijaisuutta hoitamaan pyrkivän viransijai-              Eduskunnan II lakivaliokunta (II La VM 4/
9613: suusaikaa äitiysloman perusteella.                      1985 vp) määritteli 7 §:n tarkoituksen kohdistu-
9614:     Hallituksen esityksen (HE 5711985 vp) yksi-         misen_ja syrjinnältä suojeltavan edun täsmälli-
9615: tyiskohtaisissa perusteluissa 7 §:n tarkoitus on il-    semmm:
9616: maistu todeten, että syrjinnän kielto on tarkoi-           "Ehdotuksen perustelujen mukaan syrjinnäs-
9617: tettu koskemaan 2 §:ssä säädettävin poikkeuksin         tä voi pykälän tarkoittamassa mielessä olla kysy-
9618: kaikkia yhteiskuntaelämän aloja ja kaikkia tilan-       mys myös silloin, kun tietyssä valintatilanteessa
9619: teita, joissa sukupuoleen perustuvaa eriarvoi-          ovat vastakkain samaa sukupuolta olevat. Esi-
9620: suutta voi esiintyä.                                    merkkinä mainitaan äitiyteen ja lastenhoitovel-
9621:     Hallituksen esityksen mukaan sukupuoleen            voitteisiin perustuva syrjintä työhönotossa. Toi-
9622: perustuvaa syrjintää olisi sellainen menettely,         nen lakivaliokunta haluaa korostaa tämän ehdo-
9623: joko teko tai laiminlyönti, jolla naiset ja miehet      tuksen perusteluissa esitetyn näkemyksen tärke-
9624: asetetaan keskenään eri asemaan. Eri asemaan            yttä. Oikeus äitiyteen ja isyyteen kuuluu ihmisen
9625: asettamisella tarkoitetaan lähinnä sitä, että tiet-     luovuttamattomiin oikeuksiin eikä saa valiokun-
9626: tyjä etuja tai oikeuksia myönnetään taikka tiet-        nan käsityksen mukaan muodostaa syrjinnän
9627: tyjä velvollisuuksia, rajoituksia tai rasitteita ase-   perustetta missään olosuhteissa millään yhteis-
9628: tetaan vain miehille tai naisille.                      kuntaelämän alueella."
9629:     Syrjinnän toteutuminen on irrotettu myös               KHO kuitenkin sivuutti eduskunnan II laki-
9630: menettelyn motiiveista, ts. niistä tarkoituksista,      valiokunnan hallituksen esityksestä poikkeavat
9631: joilla syrjinnäksi epäiltävää menettelyä on perus-      perustelut eli lainsäätäjän tahdon ja valitsi läh-
9632: teltu. Riittävää on, että toimenpiteellä on tosi-       teekseen hallituksen esityksen perustelut (KHO:n
9633: asiallisesti sellainen vaikutus, että henkilöitä        presidentti Antti Suviranta HeSa 29.9.1991 ja
9634: asetetaan eri asemaan niin kuin tasa-arvolain           KHO:n päätöksen perustelut). Lisäksi KHO
9635: syrjinnän kiellossa ilmaistaan.                         kumosi tasa-arvolautakunnan päätöksen siltä
9636:     KHO:n enemmistö perusti päätöksensä tasa-           osin kuin kieltopäätös koski paitsi äitiyslomalle
9637: 
9638: 210300M
9639: 2                                          1991 vp -   KK 299
9640: 
9641: 
9642: myös isyys- tai vanhempainlomalle lähteviä             vat viran- tai toimenhakijoilta määräaikaista
9643: henkilöitä. Toisin sanoen heidänkään asettami-         tehtävää täytettäessä, aikooko hakija määräai-
9644: sensa erilaiseen asemaan muihin hakijoihin näh-        kaisen sijaisuuden kuluessa käyttää oikeuttaan
9645: den ei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan             äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaan ja että
9646: merkitse tasa-arvolain 7 §:ssä kiellettyä syrjintää.   kansalaiset joutuvat vastauksesta riippuen erilai-
9647:     Se osa hallituksen esityksen perusteluista, joka   sen kohtelun alaisiksi (KHO:n hallintoneuvos
9648: johti syrjintäkiellon soveltamisalan rajoittami-       Toivo Holopainen HeSa 25.9.1991).
9649: seen, kelpasi KHO:lle, mutta se osa lain esitöitä,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9650: joka on kirjattu lainsäätäjän lopulliseksi tahdok-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9651: si - ja joka laventaa hallituksen esityksessä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9652: syrjintäkiellon soveltamisalaa - ei kelvannut          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9653: KHO:lle tasa-arvolain 7 §:n tulkintaohjeeksi.
9654:     Korkein hallinto-oikeus tutki tapausta ikään                 Mihin lainsäädännöllisiin toimenpitei-
9655: kuin suomalaisia tuomioistuimia eivät sitoisi                 siin Hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa
9656: tätä ongelmaa koskettavat Suomen valtion rati-                ilmenevien lainsäädännöllisten puutteel-
9657: fioimat ja eduskunnan maan sisäisesti voimaan-                lisuuksien korjaamiseksi,
9658: saattamat ihmisoikeussopimuksen määräykset.                      a) jotta lainsäätäjän tasa-arvolain
9659: KHO:n päätöksestä ei ilmene, millaisia vaati-                 7 §:lle antama tarkoitus ja tulkinta ilme-
9660: muksia Suomea sitovat syrjintää koskevat ihmis-               nisi säädöksen tekstistä ja että se kävisi il-
9661: oikeusmääräykset asettavat tasa-arvolain tulkin-              meiseksi myös korkeimmalle hallinto-
9662: nalle, vaikka ratkaisun ydinosa kuuluu mitä                   oikeudelle, ja
9663: ilmeisimmin Suomea sitovan kansalais- ja poliit-                 b) millaisiin hallintolainkäyttöä kos-
9664: tisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleisso-              keviin uudistuksiin Hallitus aikoo ryh-
9665: pimuksen 2 artiklan ja 25 artiklan c kohdan                   tyä, jotta myös maan oikeuslaitos joutui-
9666: kieltämän syrjinnän soveltamisalaan.                          si ottamaan lainkäyttöpäätöksissään
9667:     Jopa KHO:n päätökseen osallinen tuomari                   huomioon viran puolesta Suomea sitovat
9668: myöntää, että päätös saattaa johtaa siihen, että              kansainväliset ihmisoikeussopimusten
9669: työnantajat tästä päätöksestä lähtien tiedustele-             määräykset?
9670: 
9671:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
9672: 
9673:           Outi Ojala                      Satu Hassi                      Arja Ojala
9674:           Heli Astala                     Ulla Anttila                    Marjatta Stenius-Kaukonen
9675:           Eila Rimmi                      Marja-Liisa Tykkyläinen         Tuija Maaret Pykäläinen
9676:           Tarja Kautto                    Raili Puhakka                   Raila Aho
9677:                                          1991 vp -   KK 299                                           3
9678: 
9679: 
9680: 
9681: 
9682:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9683: 
9684:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       la. Nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsil-
9685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lä olleen tapauksen lisäksi on tasa-arvovaltuute-
9686: olette 17 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       tun käsittelyyn tullut lukuisia vastaavankaltaisia
9687: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tilanteita. Laman aikana on lisäksi tullut paljon
9688: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      yhteydenottoja, joissa on epäilty syrjintää lo-
9689: Outi Ojalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        mautettaessa tai irtisanottaessa työvoimaa.
9690: kysymyksestä n:o 299:                                    Tasa-arvovaltuutettu on omassa lausuntokäy-
9691:                                                      tännössään tulkinnut lain 7 §:ää ja työelämän
9692:           Mihin lainsäädännöllisiin toimenpitei-     syrjintäsäännöstä siten, että eduskunnan tahto,
9693:        siin Hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa      erityisesti toisen lakivaliokunnan mietintö, on
9694:        ilmenevien lainsäädännöllisten puutteel-      otettu tulkinnassa huomioon. Myös tasa-arvo-
9695:        lisuuksien korjaamiseksi,                     lautakunta on tuomioistuimelle lausuntoja anta-
9696:           a) jotta lainsäätäjän tasa-arvolain        vana ja tasa-arvolain toteuttamista valvovana
9697:        7 §:lle antama tarkoitus ja tulkinta ilme-    elimenä päätynyt tasa-arvovaltuutetun omaksu-
9698:        nisi säädöksen tekstistä ja että se kävisi    malle kannalle. Tähän tulkintaan velvoittaa
9699:        ilmeiseksi myös korkeimmalle hallinto-        myös kansainvälisen työjärjestön yleissopimus,
9700:        oikeudelle, ja                                sopimus työmarkkinoilla ja ammatin harjoitta-
9701:           b) millaisiin hallintolainkäyttöä kos-     misen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä (n:o
9702:        keviin uudistuksiin Hallitus aikoo ryh-       111) sekä yleissopimus perheenhuoltovelvolli-
9703:        tyä, jotta myös maan oikeuslaitos joutui-     suuksia omaavien mies- ja naistyöntekijöiden sa-
9704:        si ottamaan lainkäyttöpäätöksissään           manlaisista mahdollisuuksista ja yhdenvertaises-
9705:        huomioon viran puolesta Suomea sitovat        ta kohtelusta (n:o 156). Myös YK:nyleissopimus
9706:        kansainväliset ihmisoikeussopimusten          kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta si-
9707:        määräykset?                                   sältää velvoitteita tältä osin.
9708:                                                         Tasa-arvolain esitöissä on tuotu selkeästi esiin
9709:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          se, että syrjinnän yleiskieltosäännöksen sisältö
9710: taen seuraavaa:                                      tulee määrittymään käytännössä erityisesti tasa-
9711:                                                      arvovaltuutetun ja tasa-arvolautakunnan luo-
9712:    Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta an-     man tulkinnan perusteella. Korkeimman hallin-
9713: netun lain 7 §:n mukaan syrjintä sukupuolen          to-oikeuden omaksuma tulkintalinja ei tue tältä
9714: perusteella on kielletty. Syrjinnällä tarkoitetaan   osin edellä mainittuja tavoitteita.
9715: tässä laissa naisten ja miesten asettamista suku-        Sosiaali- ja terveysministeriö on 3.10.1991
9716: puolen perusteella eri asemaan. Syrjintänä pide-     asettanut toimikunnan selvittämään tasa-arvo-
9717: tään myös menettelyä, jonka vaikutuksesta nai-       lain uudistamistarvetta. Tässä työssä toimikunta
9718: set ja miehet tosiasiallisesti joutuvat keskenään    tulee kiinnittämään erityistä huomiota oikeus-
9719: selvästi eri asemaan. Kuten kansanedustaja 0.        käytäntöön, jota tasa-arvolain osalta Suomessa
9720: Ojalan kysymyksestä ilmenee, on eduskunnan II        on olemassa. Toimeksiautonsa mukaisesti toimi-
9721: lakivaliokunta mietinnössään (II La VM 411985        kunta tulee arvioimaan, kuinka tasa-arvolaille
9722: vp) korostanut, että oikeus äitiyteen ja isyyteen    asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja mitä
9723: kuuluu ihmisen luovuttamattomiin oikeuksiin          muutostarpeita lain soveltaminen on tuonut
9724: eikä saa valiokunnan käsityksen mukaan muo-          esiin. Työssään toimikunta selvittää Euroopan
9725: dostaa syrjinnän perustetta missään olosuhteissa     yhteisöjen tasa-arvodirektiivien ja Euroopan
9726: millään yhteiskuntaelämän alueella.                  tuomioistuimen oikeuskäytännön mahdollisesti
9727:    Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta an-     aiheuttamia muutostarpeita tasa-arvolaille. Toi-
9728: nettu laki on ollut voimassa lähes viisi vuotta.     mikunnan toimikausi päättyy kesäkuussa 1992.
9729: Lain voimassaoloaikana on käynyt ilmi, että             Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusso-
9730: syrjintää työelämässä esiintyy usein raskaana        pimukset on saatettu lailla tai asetuksella osaksi
9731: olevien tai synnytysiässä olevien naisten kohdal-    Suomen sisäistä oikeusjärjestystä. Sopimusmää-
9732: 4                                         1991 vp -   KK 299
9733: 
9734: 
9735: räykset ovat siten voimassa olevaa oikeutta              Hallitus pitää tärkeänä, että ihmisoikeussopi-
9736: samalla tavoin kuin vastaavantasoiset kansalli-       musten määräykset toteutuvat tehokkaasti. Jot-
9737: sen oikeuden säännökset. Kansalaisoikeuksia ja        ta ihmisoikeusmääräykset voivat vaikuttaa täy-
9738: poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen          sipainoisesti viranomaisten ratkaisutoiminnassa,
9739: yleissopimus (SopS 8176) samoin kuin yleissopi-       on ihmisoikeussopimuksia koskevalla koulutuk-
9740: mus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa-        sella huomattava merkitys. Tuomioistuinten
9741: miseksi (SopS 19/90, Euroopan ihmisoikeussopi-        työskentelyssä on erityisen tärkeätä, että niillä
9742: mus) on saatettu Suomessa voimaan lailla siltä        on täsmällistä ja ajanmukaista tietoa ihmisoi-
9743: osin kuin sopimusmääräykset kuuluvat lainsää-         keussopimusten kansainvälisten valvontaelinten
9744: dännön alaan.                                         tulkin takä ytännöstä.
9745:    Lainalaisuusperiaatteen mukaisesti tuomiois-          Tässä tarkoituksessa on ulkoasiainministe-
9746: tuinten on tunnettava Suomea sitovat ihmisoi-         riön ja oikeusministeriön yhteistyönä ryhdytty
9747: keusmääräykset ja otettava ne huomioon viran          suunnittelemaan ihmisoikeuksien kansainvälis-
9748: puolesta. Hallintolainkäyttö ei ole tässä suh-        ten valvontaelinten ratkaisukäytännön tiedotta-
9749: teessa eri asemassa. Tuomioistuimen riippumat-        mista tuomioistuimille ja muille viranomaisille.
9750: tamaan asemaan kuuluu yksittäistapauksessa            Ensimmäinen vaihe on ollut perustaa erityinen
9751: päättää, miten lakia on tulkittava ja sovellettava.   ihmisoikeustietokanta, joka pyritään saamaan
9752: Tämä koskee myös ihmisoikeussopimusten                käyttöön vuoden 1992 alusta lukien.
9753: määräyksiä.                                              Valtioneuvoston asettaman perusoikeuskomi-
9754:    Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lau-          tean yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on asetettu
9755: sunnossaan n:o 211990 vp korostanut, että tul-        harkita järjestelyjä, joilla Suomea sitovien ihmis-
9756: kintatilanteissa olisi erilaisista perusteltavissa    oikeussopimusten asemaa Suomen oikeusjärjes-
9757: olevista vaihtoehdoista pyrittävä omaksumaan          telmässä voidaan vahvistaa. Yhtäältä tarkoituk-
9758: sellainen, joka edistää ihmisoikeusmääräysten         sena on lähentää kansallista perusoikeusjärjes-
9759: toteutumista.                                         telmää ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia
9760:    Viime vuosina ja erityisesti Euroopan ihmisoi-     sisällöllisesti toisiinsa. Toisaalta pyritään jo pe-
9761: keussopimukseen liittymisen jälkeen ihmisoi-          rustuslain tasolla korostamaan suoraan myös
9762: keussopimusmääräyksillä on ollut aikaisempaa          ihmisoikeussopimusten itsenäistä merkitystä.
9763: enemmän merkitystä tuomioistuinten ratkaisu-          Perusoikeuskomitean          määräaika      päättyy
9764: käytännössä. Ihmisoikeuskysymykset ovat nyt-          31.12.1991.
9765: temmin tulleet paremmin yleiseen tietoon.
9766:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1991
9767: 
9768:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
9769:                                          1991 vp -   KK 299                                            5
9770: 
9771: 
9772: 
9773: 
9774:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9775: 
9776:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fråga om kvinnor som är gravida eller som är i en
9777: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sådan ålder att de förväntas föda barn. Utöver
9778: den 17 oktober 1991 tili vederbörande medlem         det fali som är aktuelit vid högsta förvaltnings-
9779: av statsrådet översänt avskrift av följande av       domstolen har ett flertal liknande fall tillstälits
9780: riksdagsman Outi Ojala m.fl. undertecknade           jämställdhetsombudsmannen för behandling.
9781: spörsmål nr 299:                                     Under lågkonjunkturen har det därtili förekom-
9782:                                                      mit många fali då man har misstänkt diskrimine-
9783:           Vilka lagstiftningsåtgärder ämnar          ring när arbetskraft har permitterats elier sagts
9784:        Regeringen vidta för att de brister i         upp.
9785:        lagstiftningen som framgår av motive-             Jämstälidhetsombudsmannen har i sin egen
9786:        ringen skali bli korrigerade                  utlåtandepraxis tolkat 7 § och stadgandet om
9787:           a) så att den betydelse och tolkning       diskriminering i arbetslivet så att riksdagens vilja
9788:        som lagstiftaren gett 7 § jämställdhetsla-    och specielit andra lagutskottets betänkande har
9789:        gen framgår av författningstexten och att     beaktats i tolkningen. Även jämställdhetsnämn-
9790:        den skall bli klar även för högsta förvalt-   den har i egenskap av det organ som ger utlåtan-
9791:        ningsdomstolen, och                           den tili domstolen och övervakar att jämstälid-
9792:           b) vilka reformer inom den förvalt-        hetslagen efterföljs stannat för samma stånd-
9793:        ningsrättsliga lagskipningen ämnar Re-        punkt som jämstälidhetsombudsmannen. Ä ven
9794:        geringen genomföra, så att även rättsvä-      den internationella arbetsorganisationens all-
9795:        sendet i vårt land i sina lagskipnings-       männa konvention, konventionen nr 111 an-
9796:        beslut på tjänstens vägnar måste beakta       gående diskriminering i fråga om utövande av
9797:        bestämmelserna i de internationella kon-      yrke och på arbetsmarknaden samt konventio-
9798:        ventionerna om mänskliga rättigheter          nen nr 156 om lika möjligheter och lika behand-
9799:        som är bindande för Finland?                  ling för manliga och kvinnliga arbetstagare
9800:                                                      (arbetstagare med familjeansvar) är förpliktande
9801:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        med tanke på denna tolkning. Även i FN:s
9802: anföra följande:                                     konvention om avskaffande av all slags diskrimi-
9803:                                                      nering av kvinnor ingår förpliktelser tili denna
9804:    Enligt 7 § lagen om jämstälidhet melian kvin-     del.
9805: nor och män är diskriminering på grund av kön            1 förarbetet tili jämstälidhetslagen har det
9806: förbjuden. Med diskriminering avses i denna lag      tydligt förts fram att innehåliet i stadgandet om
9807: att kvinnor och män försätts i olika stälining på    alimänt förbud mot diskriminering i praktiken
9808: grund av kön. Som diskriminering anses även ett      kommer att fastställas specielit på basis av jäm-
9809: förfarande som leder tili att kvinnor och män        ställdhetsombudsmannens och jämstälidhets-
9810: faktiskt kommer i klart olika stälining i förhål-    nämndens tolkning. Den tolkningslinje, som
9811: lande tili varandra. Såsom det framgår av riks-      högsta förvaltningsdomstolen omfattar, stöder
9812: dagsman 0. Ojalas spörsmål har riksdagens II         tili denna del inte ovan nämnda mål.
9813: lagutskott i sitt betänkande (II LaUB 4/1985 rd)         Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte
9814: framhävt att rätten tili moderskap och faderskap     3.10.1991 en kommitte som skali utreda behovet
9815: är en av människans oöverlåtbara rättigheter         att ändra jämställdhetslagen. 1 detta arbete
9816: och att denna rätt enligt utskottets uppfattning     kommer kommitten att fåsta särskild uppmärk-
9817: inte får utgöra grund för diskriminering under       samhet vid den rättspraxis som existerar i
9818: några som helst omständigheter och inte inom         Finland beträffande jämställdhetslagen. 1 enlig-
9819: något som helst område inom samhälislivet.           het med sitt uppdrag kommer kommitten
9820:    Lagen om jämställdhet melian kvinnor och          att göra en bedömning av hur de mål som
9821: män har varit i kraft närmare fem år. Under den      uppstälits för jämstälidhetslagen har förverkli-
9822: tid lagen varit i kraft har det kommit fram att      gats och vilka behov av ändringar lagens
9823: diskriminering i arbetslivet ofta förekommer i       tillämpning har fört fram. 1 sitt arbete skali
9824: 6                                        1991 vp -   KK 299
9825: 
9826: 
9827: kommitten reda ut om Europeiska gemenskaper-         re i domstolamas beslutspraxis. Frågor om de
9828: nas jämställdhetsdirektiv och EG-domstolens          mänskliga rättighetema har numera blivit mera
9829: rättspraxis eventuellt medför behov att ändra        bekanta för allmänheten.
9830: jämställdhetslagen. Kommittens mandat tar slut          Regeringen anser detvara viktigt att bestäm-
9831: i juni 1992.                                         melsema i konventionema om de mänskliga
9832:     De intemationella konventionema om mänsk-        rättighetema genomförs effektivt. För att be-
9833: liga rättigheter, som är bindande för Finland,       stämmelsema om de mänskliga rättighetema
9834: har genom lag eller förordning gjorts till en del    skall kunna verka fullständigt i myndighetemas
9835: av den finska intema rättsordningen. Konven-         beslutsfattande, har utbildning gällande konven-
9836: tionsbestämmelsema är således gällande rätt på       tionema om de mänskliga rättighetema en stor
9837: samma sätt som stadgandena om nationell rätt         betydelse. I domstolamas arbete är det speciellt
9838: på motsvarande nivå. Den intemationella kon-         viktigt att de har precisa och uppdaterade upp-
9839: ventionen om medborgerliga och politiska rät-        gifter om de intemationella övervakningsorga-
9840: tigheter (FörrdrS 8176) och likaså konventionen      nens tolkningspraxis då det gäller avtal om de
9841: om skydd för de mänskliga rättighetema och de        mänskliga rättighetema.
9842: grundläggande frihetema (FörrdrS 19/90, Euro-           I detta avseende har utrikesministeriet och
9843: peiska konventionen om de mänskliga rättighe-        justitieministeriet tillsammans börjat planera hur
9844: tema) har i Finland följts av lagar till den del     domstolar och andra myndigheter skall informe-
9845: som avtalsbestämmelsema faller inom området          ras om de intemationella övervakningsorganens
9846: för lagstiftningen.                                  beslutspraxis då det gäller de mänskliga rättighe-
9847:     I enlighet med lagbundenhetsprincipen skall      tema. Det första skedet har gått ut på att inrätta
9848: domstolama känna till de bestämmelser om de          en särskild databas för de mänskliga rättigheter-
9849: mänskliga rättighetema som är bindande för           na, som man försöker ta i bruk vid ingången av
9850: Finland och beakta dessa på tjänstens vägnar.        1992.
9851: Den förvaltningsrättsliga lagskipningen intar           En central uppgift för kommitten för grund-
9852: inte någon särställning i detta fall. Till en dom-   läggande fri- och rättigheter som tillsatts av
9853: stols oberoende ställning hör i enskilda fall att    statsrådet är att pröva arrangemang, med hjälp
9854: besluta om hur lagen skall tolkas och tillämpas.     av vilka ställningen för de konventioner om
9855: Detta gäller även bestämmelsema i konventio-         mänskliga rättigheter som är bindande för Fin-
9856: nen om de mänskliga rättighetema.                    land kan stärkas i vårt rättssystem. Uppifrån är
9857:     Riksdagens grundlagsutskott har i sitt utlå-     avsikten att innehållsmässigt föra det nationella
9858: tande nr 2/1990 rd framhållit att det i fall av      systemet med grundläggande fri- och rättigheter
9859: tolkning vore eftersträvansvärt att av de olika      och de intemationella konventionema om
9860: motiverade altemativen omfatta ett sådant som        mänskliga rättigheter närmare varandra. Å
9861: främjar ett genomförande av bestämmelsema            andra sidan eftersträvas redan på grundlagsnivå
9862: om de mänskliga rättighetema. Under de senaste       att även direkt framhäva den självständiga bety-
9863: åren och speciellt sedan Finland anslöt sig till     delsen hos konventionema om de mänskliga
9864: den europeiska konventionen om de mänskliga          rättighetema. Kommitten för grundläggande fri-
9865: rättighetema har bestämmelsema om de mänsk-          och rättigheter skall slutföra sitt arbete tills
9866: liga rättighetema haft större betydelse än tidiga-   31.12.1991.
9867:      Helsingfors den 3 december 1991
9868: 
9869:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
9870:                                                 1991 vp
9871: 
9872: 
9873: Kirjallinen kysymys 300
9874: 
9875: 
9876: 
9877: 
9878:                                    Räty ym.: Huoltamoiden ympäristöhaittojen vähentämisestä
9879: 
9880: 
9881: 
9882:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9883: 
9884:    Huoltamoiden erilaisissa puhdistus-, korjaus-      aine on olemassa. Toinen potentiaalinen kulu-
9885: ja huoltotoimenpiteissä käytetään lukuisa määrä       tusta ja tuotantoa ohjaava keino on haittavero
9886: erilaisia kemikaaleja ja liuottimia, joiden ympä-     tai ympäristövero, joka on omiaan estämään
9887: ristöhaitat ovat mittavia, mutta osin tutkimatto-     tiettyjen aineiden turhan tai liian käytön. Haitta-
9888: mia. Jätehuoltolaki velvoittaa huoltamot kerää-       vero on myös keino kohdentaa todelliset ympä-
9889: mään ja varastoimaan jäteöljyn, mutta muiden          ristökulut tuotteen hintaan.
9890: kemikaalien ja liuottimien osalta käytäntö on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9891: kirjavaa.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9892:    Useimmat huoltamaiden käyttämistä kemi-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9893: kaaleista ovat pitoisuuksiltaan ja koostumuksel-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9894: taan ympäristölle haitallisia. On täysin turhaa
9895: kuormittaa ympäristöä tällaisilla myrkyillä,                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9896: koska osa näistä tuotteista on korvattavissa                 ryhtyä huoltamaissa käytettävien öljyjen,
9897: vähemmän haitallisilla tuotteilla, mm. mikro-                kemikaalien, liuottimien, mm. mikro-
9898: emulsioilla.                                                 emulsion sekä muiden ympäristölle hai-
9899:    Tietyissä maissa laki kieltää haitallisten kemi-          tallisten aineiden ympäristöriskien kar-
9900: kaalien käytön, mikäli korvaava vaarattomampi                toittamiseksi ja minimoimiseksi?
9901: 
9902:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
9903: 
9904:           Pekka Räty                     Pekka Haavisto                  Paavo Nikula
9905:           Hannele Luukkainen             Erkki Pulliainen                Ulla Anttila
9906:           Heidi Hautala                  Eero Paloheimo                  Satu Hassi
9907:           Pekka Leppänen                 Tina Mäkelä                     Hannu Suhonen
9908:           Arja Ojala                     Marja-Leena Viljamaa            Tuija Maaret Pykäläinen
9909:           Ulpu Iivari                    Johannes Koskinen               Erja Lahikainen
9910:                                          Reijo Laitinen
9911: 
9912: 
9913: 
9914: 
9915: 210300M
9916: 2                                        1991 vp -   KK 300
9917: 
9918: 
9919: 
9920: 
9921:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9922: 
9923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jakeluasemat, joilla varastoidaan yli 50 000
9924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        litraa palavia nesteitä ja joita ei ole liitetty
9925: olette 17 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       yleiseen viemäriverkkoon, ovat vesilainsäädän-
9926: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nön mukaan ennakkoilmoitusvelvollisia. Vesi- ja
9927: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ympäristöpiiri tarkastaa ilmoituksen ja esittää
9928: Rädyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        lausunnossaan ne ehdot, joita huoltamon tulee
9929: myksestä n:o 300:                                    noudattaa vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi.
9930:                                                      Vesi- ja ympäristöhallituksessa aloitetaan vuo-
9931:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       den 1991 aikana palavien nesteiden ja muiden
9932:        ryhtyä huoltamaissa käytettävien öljy-        vaarallisten kemikaalien varastointia koskevan
9933:        jen, kemikaalien, liuottimien, mm. mik-       valvontaohjeen laatiminen.
9934:        roemulsion sekä muiden ympäristölle               Ajoneuvojen ja huoltotilojen pesusta syntyy
9935:        haitallisten aineiden ympäristöriskien        liuottimia, pesushampoota ja öljyä sisältävää
9936:        kartoittamiseksi ja minimoimiseksi?           jätevettä, joka yleensä huuhdellaan erotuskaivo-
9937:                                                      jen kautta yleiseen viemäriin. Mittarikenttien
9938:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valumavedet johdetaan erikseen öljynerottimien
9939: vasti seuraavaa:                                     kautta sadevesiviemäriin. Jäteveden johtaminen
9940:                                                      yleiseen viemäriin edellyttää yleisistä vesi- ja vie-
9941:    Suomessa on lähes 2 000 huoltoasemaa, joista      märilaitoksista annetun lain nojalla liittyjän ja
9942: osa on yksinomaan polttoaineen jakeluasemia,         viemärilaitoksen välistä sopimusta, jossa määrä-
9943: osassa taas on lisäksi korjaamo- ja huoltotoimin-    tään yksityiskohtaisista liittymisehdoista. Y m-
9944: taa. Huoltamaissa käytetään eri työvaiheissa         päristöministeriö on asettanut työryhmän, jonka
9945: useita erilaisia kemikaaleja. Voiteluöljyistä syn-   tehtävänä on vuoden 1991 loppuun mennessä
9946: tyy 5-10 tonniajäteöljyä huoltoasemaa kohden         valmistella säännökset ja ohjeet yleiseen viemä-
9947: vuodessa. Autojen pesuun sekä moottorin ja sen       riin jobdettavia aineita ja niiden määriä koske-
9948: osien puhdistukseen käytetään erilaisia liuotti-     vista rajoituksista.
9949: mia ja pinta-aktiivisia pesuaineita. Muita huol-         Öljyalan Keskusliitto on laatinut ohjeet huol-
9950: toasemilla käytettyjä kemikaaleja ovat jäähdy-       toasemien viemäröinnin ja erottimien rakenta-
9951: tin-, jarru- ja kytkinnesteet sekä maalit ja mas-    misesta ja mitoittamisesta sekä niiden toiminnan
9952: sausaineet. Yksittäiselle huoltoasemalle ja auto-    tarkkailusta. Ohjeissa on myös esitetty, mitä
9953: korjaamolle voi kertyä vuosittain useita kymme-      vaatimuksia käytettäville pesuliuottimille tulee
9954: niä romuakkuja.                                      asettaa. Öljyalan Keskusliitto on julkaissut luet-
9955:    Monet huoltamaissa käytettävät kemikaalit         telon hyväksyttävistä pesuliuottimista sekä nii-
9956: ja niistä syntyvät jätteet ovat haitallisia sekä     den kanssa käytettävistä shampoista ja vahoista.
9957: ihmisen terveydelle että ympäristölle. Tämän         Useat viranomaiset edellyttävät huoltamailta
9958: vuoksi huoltamotoimintaa koskevia säännöksiä         ohjeiden mukaista toimintaa.
9959: sisältyy useaan lakiin.                                  Niin sanottujen mikroemulsioiden käyttö
9960:    Jätehuoltolainsäädäntö velvoittaa huoltamot       autonpesukemikaalina on viime vuosina yleisty-
9961: laatimaan jätehuoltosuunnitelman, jonka tar-         nyt. Mikroemulsioissa liuotinten pitoisuus on
9962: kastaa ja hyväksyy kunnan ympäristönsuojelu-         pienempi ja pinta-aktiivisten aineiden pitoisuus
9963: lautakunta. Autoalan jätehuollosta annettujen        suurempi kuin tavallisissa liuotinpesuaineissa.
9964: ohjeiden mukaan öljy-, romuakku-, maali-,            Mikroemulsioiden pysyvyyden vuoksi niiden
9965: massaus- ja liuotinjätteet sekä jäähdytin-, jarru-   epäillään lisäävän jätevesien öljypitoisuutta,
9966: ja kytkinnestejätteet ovat enimmäkseen ongel-        koska ne liuottavat tai ainakin emulgoivat öljyä
9967: majätteitä, joiden käsittelystä on säädetty jäte-    erottimista veteen. Ongelmana on, ettei mikro-
9968: huoltolaissa.                                        emulsioiden mahdollista öljynerotusta haittaa-
9969:                                          1991 vp -   KK 300                                          3
9970: 
9971: vaa vaikutusta voida todeta nykyisin käytettä-           Euroopan yhteisöissä on valmisteilla asetus,
9972: vissä standarditesteissä. Valtion teknillinen tut-   joka velvoittaa toiminnanharjoittajan toimitta-
9973: kimuskeskus selvittää parhaillaan, miten mik-        maan viranomaisille tiedot laajassa teollisessa
9974: roemulsioiden vaikutusten tutkimusta voitaisiin      käytössä olevien kemikaalien terveydelle ja
9975: parantaa.                                            ympäristölle vaarallisista ominaisuuksista. ETA-
9976:    Euroopan yhteisöjen vesiensuojelusäädösten        sopimuksen myötä tultaneen kemikaalilakiin
9977: mukaan eräitä orgaanisia liuottimia ei saajohtaa     sisällyttämään vastaavat säännökset.
9978: viemäriin ilman lupaa yli 30 kg vuodessa. Koska          Kemikaalilain nojalla valtioneuvosto voi kiel-
9979: tämä direktiivi on mahdollisesti hyväksyttävän       tää käyttämästä kemikaalia, jonka voidaan pe-
9980: ETA-sopimuksen liitteenä, vesi- ja ympäristö-        rustellusti olettaa aiheuttavan merkityksellistä
9981: hallitus selvittää direktiivin toimeenpanoa Suo-     haittaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle.
9982: messa. Tässä yhteydessä selvitetään myös direk-      Ympäristöministeriössä on valmisteltu ehdotus
9983: tiivissä mainittujen liuottimien käyttö huolta-      valtioneuvoston päätökseksi, jolla kiellettäisiin
9984: maissa.                                              EY:n direktiivien mukaisesti hitaasti hajoavia
9985:     Liuottimet ja muut pesu- ja puhdistusaineet      pinta-aktiivisia aineita sisältävien pesu- ja puh-
9986: eivät pidäty riittävästi hiekan- tai öljynerotti-    distusaineiden valmistus, maahantuonti ja käyt-
9987: miin, vaan joutuvat viemäriin. Jätevedenpuhdis-      tö.
9988: tamossa ne voivat hajota, pidättyä lietteeseen           Kemikaalilain nojalla voidaan säätää ympä-
9989: tai päätyä vesistöön. Monien liuottimien ja          ristölle vaarallisen kemikaalin luokituksesta sekä
9990: pinta-aktiivisten aineiden ympäristölle haitalli-    varoitusmerkinnöistä ja turvallisuustoimia kos-
9991: set ominaisuudet tunnetaan puutteellisesti.          kevista lausekkeista. Ohjeet voivat koskea esi-
9992: Sama koskee myös monia muita laajassakin             merkiksi kemikaalin johtamista viemäriin tai
9993: käytössä olevia kemikaaleja. Koska teollisessa       kemikaalin käsittelyä jätteenä. Ympäristölle
9994: käytössä on yli 100 000 kemiallista ainetta,         vaarallisia kemikaaleja koskevien velvoitteiden
9995: ei niiden ympäristövaikutuksia voida selvittää       on suunniteltu tulevan voimaan ensi vuoden
9996: ilman kansainvälistä yhteistyötä. Suomi osallis-     aikana.
9997: tuu tähän yhteistyöhön mm. Taloudellisen yh-             Autojen hoito- ja puhdistusaineita koskevan
9998: teistyön ja kehityksen järjestön (OECD:n) sekä       ympäristömerkin myöntämisperusteita valmiste-
9999: Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisissa työ-      leva pohjoismainen asiantuntijaryhmä on vast-
10000: ryhmissä. Pohjoismainen työryhmä on parhail-         ikään aloittanut toimintansa. Kuluttajat saane-
10001: laan aloittamassa selvitystä pesuaineiden aine-      vat siten ajan mittaan mahdollisuuden ottaa
10002: osien ympäristöhaitoista ja niiden rajoittamistar-   huomioon autokemikaalien ympäristövaikutuk-
10003: peista.                                              set.
10004: 
10005:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
10006: 
10007:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
10008: 4                                         1991 vp -   KK 300
10009: 
10010: 
10011: 
10012: 
10013:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10014: 
10015:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          liter brännbara vätskor och inte har anslutits till
10016: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        det allmänna avloppsnätet är enligt vattenlag-
10017: den 17 oktober 1991 till vederbörande medlem          stiftningen skyldiga att göra en förhandsanmä-
10018: av statsrådet översänt avskrift av följande av        lan. Vatten- och miljödistriktet granskar anmä-
10019: riksdagsman Räty m.fl. undertecknade spörsmål         lan och uppställer i sitt utlåtande de villkor som
10020: nr 300:                                               servicestationen bör iaktta för att förhindra en
10021:                                                       förorening av vattnet. Vatten- och miljöstyrelsen
10022:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        börjar under 1991 göra upp övervakningsanvis-
10023:        ta för att de miljörisker som föranleds av     ningar för upplagring av brännbara vätskor och
10024:        användningen av oljor, kemikalier, lös-        andra farliga kemikalier.
10025:        ningsmedel, bl.a. mikroemulsioner samt             Då fordon och servicelokaler tvättas uppkom-
10026:        andra miljöfarliga ämnen vid servicesta-       mer sådant avfallsvatten som innehåller lös-
10027:        tioner skall kartläggas och minimeras?         ningsmedel, tvättschampo och olja och som i
10028:                                                       allmänhet sköljs genom avskiljningsbrunnarna
10029:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         till det allmänna avloppet. Avrinningsvattnet
10030: anföra följande:                                      från området för drivmedelspumparna leds sepa-
10031:                                                       rat via avskiljningsbrunnarna till regnvattensav-
10032:    I Finland finns ca 2 000 servicestationer, av      loppet. Att leda avfallsvatten till det allmänna
10033: vilka en del endast är stationer för distribution     avloppet kräver enligt lagen om allmänna vat-
10034: av bränsle och en del åter är reparations- och        ten- och avloppsverk ett avtal med detaljerade
10035: serviceverkstäder. Vid servicestationerna an-         anslutningsvillkor mellan den som ansluter sig
10036: vänds flera olika kemikalier i olika arbetsskeden.    till avloppet och avloppsverket. Miljöministeriet
10037: Smörjoljor ger upphov tillS-10 ton spillolja per      har tillsatt en arbetsgrupp som har till uppgift att
10038: servicestation och år. Till biltvätt och rengöring    före utgången av 1991 bereda stadganden och
10039: av motorer och motordelar används olika lös-          anvisningar för begränsning av ämnen som leds
10040: ningsmedel och ytaktiva tvättmedel. Andra ke-         till det allmänna avloppet och deras mängder.
10041: mikalier som används vid servicestationer är              Oljebranschens Centralförbund har utarbetat
10042: kylar-, broms- och transmissionsvätskor samt          anvisningar för byggande och dimensionering av
10043: målfärg och underredsbehandlingsämnen. Hos            avloppsanläggningar och avskiljningsbrunnar
10044: en enskild servicestation kan årligen samlas flera    vid servicestationer samt om övervakningen av
10045: tiotals skrotade bilbatterier.                        stationernas verksamhet. I anvisningarna anges
10046:     Många kemikalier som används vid service-         också vilka krav som skall ställas på lösningsme-
10047: stationer och det avfall som uppkommer av dem         del som används vid tvätt. Oljebranschens Cen-
10048: är skadliga både för hälsan och miljön. Därför        tralförbund har publicerat en förteckning över
10049: ingår stadganden om servicestationer i flera          godkända tvättlösningsmedel samt schampo och
10050: lagar.                                                vax som används tillsammans med dessa. Flera
10051:    Lagstiftningen om avfallshantering förpliktar      myndigheter kräver att anvisningarna iakttas vid
10052: servicestationerna att göra upp en avfallshante-      servicestationerna.
10053: ringsplan, som granskas och godkänns av kom-              Användningen av s.k. mikroemulsioner som
10054: munens miljövårdsnämnd. Enligt anvisningarna          biltvättskemikalie har blivit allmännare under de
10055: för avfallshanteringen inom bilbranschen är           senaste åren. Mikroemulsionerna innehåller
10056: avfall av olja, skrotade bilbatterier, målfärg, un-   mindre lösningsmedel och mera ytaktiva ämnen
10057: derredsbehandlingsämnen och lösningsmedel             än vanliga tvättmedel, som är baserade på lös-
10058: samt avfall av kylar-, broms- och transmissions-      ningsmedel. På grund av mikroemulsionernas
10059: vätskor till största delen problemavfall. Om          hållbarhet misstänks de öka oljehalten i avfalls-
10060: hanteringen av problemavfall stadgas i lagen om       vattnet, eftersom de löser upp eller åtminstone
10061: avfallshantering.                                     emulgerar olja från avskiljningsbrunnarna i vatt-
10062:    Distributionsstationer som lagrar över 50 000      net. Problemet är att mikroemulsionernas even-
10063:                                         1991 vp -   KK 300                                           5
10064: 
10065: tuella skadliga inverkan på oljeavskiljning inte    beståndsdelarna i tvättmedel föranleder och om
10066: alltid kan konstateras i de standardtest som        behoven att begränsa dem.
10067: används nuförtiden. Statens tekniska forsknings-        I Europeiska gemenskapen bereds en förord-
10068: central utreder som bäst hur forskningen kring      ning som förpliktar verksamhetsidkare att till-
10069: mikroemulsionernas verkningar kunde förbätt-        stälia myndigheterna uppgifter om hälso- och
10070: ras.                                                miljöfarliga egenskaper hos kemikalier som
10071:    Enligt Europeiska gemenskapens regler för        används i stor utsträckning inom industrin. 1 och
10072: vattenvården får inte mera än 30 kg om året         med EES-avtalet torde motsvarande stadganden
10073: av vissa organiska lösningsmedel ledas till av-     tas med i kemikalielagen.
10074: loppet utan tillstånd. Eftersom detta direktiv          Med stöd av kemikalielagen kan statsrådet
10075: bifogas det EES-avtal som eventuellt kommer         förbjuda användningen av en kemikalie som
10076: att godkännas, utreder vatten- och miljöstyrelsen   med fog kan antas skada människans hälsa elier
10077: hur direktivet skall verkställas i Finland. Sam-    miljön alivarligt. Miljöministeriet har berett ett
10078: tidigt utreds även hur sådana lösningsmedel         förslag tili ett statsrådsbeslut genom vilket tili-
10079: som nämns i direktivet används vid servicestatio-   verkningen, importen och användningen av
10080: ner.                                                tvätt- och rengöringsmedel som innehålier såda-
10081:    Lösningsmedel och andra tvätt- och rengö-        na ytaktiva ämnen som nedbryts långsamt för-
10082: ringsmedel upptas inte tillräckligt i sand- eller   bjuds i enlighet med EG:s direktiv.
10083: oljeavskiljningbrunnarna utan hamnar i avlop-           Med stöd av kemikalielagen är det möjligt att
10084: pet. I avloppsreningsverk kan de upplösas, upp-     stadga om klassificering av miljöfarliga kemika-
10085: tas i slammet eller hamna i vattendraget. Kun-      lier, om varningspåskrifter och om klausuler
10086: skapen om många lösningsmedels och ytaktiva         gällande säkerhetsåtgärder. Anvisningarna kan
10087: ämnens miljöfarliga egenskaper är bristfällig.      t.ex. gälla ledandet av en kemikalie tili
10088: Samma gäller även många andra kemikalier som        avloppet eller behandlingen av en kemikalie
10089: används i stor utsträckning. Eftersom över          som avfall. Avsikten är att förpliktelserna i fråga
10090:  100 000 kemikaliska ämnen används inom in-         om miljöfarliga kemikalier skali träda i kraft
10091: dustrin, kan deras miljöverkningar inte utredas     nästa år.
10092: utan internationellt samarbete. Finland deltar i       En nordisk expertgrupp som bereder grunder-
10093: detta samarbete bl.a. i arbetsgrupper som är        na för beviljande av ett miljömärke i fråga om
10094: underställda organisationen för ekonomiskt          medel för skötsel och rengöring av bilar har nyss
10095: samarbete och utveckling (OECD) och nordiska        inlett sin verksamhet. Konsumenterna torde så-
10096: ministerrådet. Den nordiska arbetsgruppen inle-     ledes med tiden få möjlighet att beakta bilkemi-
10097:  der som bäst en utredning om vilka miljöskador     kaliernas miljöverkningar.
10098: 
10099:      Helsingforsden 21 november 1991
10100: 
10101:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
10102:                                                  1991 vp
10103: 
10104: Kirjallinen kysymys 301
10105: 
10106: 
10107: 
10108: 
10109:                                     Laine ym.: Kunnallisen itsehallinnon turvaamisesta
10110: 
10111: 
10112:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10113: 
10114:    Suunnitelmat palvelujen saattamisesta nykyis-       hokkaasti turvata hallitusmuodossa. On mitä
10115: tä laajemmassa määrin liikevaihtoverotuksen            ilmeisintä, että kuntien verovapaus kuuluu tär-
10116: kohteeksi ovat nostaneet keskustelun piiriin val-      keimpiin tavoitteisiin, joita hallitusmuodon täy-
10117: tion ja kuntien väliset suhteet. Tällöin on kiinni-    dentämisen kannalta voidaan asettaa. Edelleen
10118: tetty huomiota siihen, että valtion siirtäessä         olisi hallitusmuotoon saatava kuntien asemaa
10119: kunnille jatkuvasti suuria kustannuksia vaativia       turvaavat säännökset siitä, että kunnilla on riit-
10120: julkisoikeudellisia tehtäviä se samalla valmistau-     tävät, vapaat tulot niille kuuluvien tehtävien
10121: tuu saattamaan eräiden uusien julkisoikeudellis-       toteuttamiseen.
10122: ten velvollisuuksien täyttämisen, kuten veden,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10123: sähkön, kaasunjakelu- ja liikennepalvelusten           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10124: toimittamisen, telepalvelusten tapaan liikevaih-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10125: toverotuksen alaiseksi. Tiettävästi suunnitelmiin      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10126: kuuluu myös suurin kustannuksin rakennettujen
10127: satamien palvelujen saattaminen liikevaihtove-
10128: rotuksen kohteeksi.                                              Aikooko Hallitus selvittää perustus-
10129:    Koska hallitusmuodon säännökset itsehallin-                lakisäädösten edelleen kehittämisen niin,
10130: non suojasta ovat niukat, olisi itsehallintoyhdys-            että kuntien perustuslaillisen aseman
10131: kuntien oikeudellinen asema välttämättä määri-                vahvistaminen, kuntien itsehallinto-oi-
10132: teltävä tarkemmin perustuslaeissa. Kunnallinen                keus ja verovapaus sekä kuntien tehtäviä
10133: itsehallinto-oikeus tulisi riittävän selvästi ja te-          vastaavien tulojen saaminen turvataan?
10134: 
10135:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1991
10136: 
10137:           Ensio Laine                       Pekka Leppänen               Eila Rimmi
10138:           Asko Apukka                       Iivo Polvi                   Juhani Vähäkangas
10139:           Timo Laaksonen                    Esko Seppänen                Osmo Polvinen
10140:           Marjatta Stenius-Kaukonen         Jarmo Wahlström              Claes Andersson
10141:                     Heli Astala                                 Outi Ojala
10142: 
10143: 
10144: 
10145: 
10146: 210300M
10147: 2                                          1991 vp -   KK 301
10148: 
10149: 
10150: 
10151: 
10152:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10153: 
10154:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tasapuolisesti kaikkia palvelujen tarjoajia. Sa-
10155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          moin ei kunnankaan valitsemalla tuotantoyksi-
10156: olette 22 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-         kön juridisella muodolla tule olla kilpailupoliit-
10157: jeenne n:o 1170 ohella toimittanut valtioneuvos-       tista merkitystä. Nykyisinkin jo esimerkiksi säh-
10158: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         kön ja kaasun jakelu ovat liikevaihtoverotuksen
10159: sanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta          piirissä.
10160: kirjallisesta kysymyksestä n:o 301:                       Valtiovarainministeriössä valmistellaan par-
10161:                                                        haillaan arvonlisäjärjestelmään siirtymistä ja lii-
10162:           Aikooko Hallitus selvittää perustus-         kevaihtoveron veropohjan laajentamista. Asias-
10163:        lakisäädösten edelleen kehittämisen niin,       ta valmistunee työryhmämietintö vuoden vaih-
10164:        että kuntien perustuslaillisen aseman           teeseen mennessä. Ennakoimatta sen sisältöä on
10165:        vahvistaminen, kuntien itsehallinto-oi-         valmistelun eräänä lähtökohtana kuitenkin
10166:        keus ja verovapaus sekä kuntien tehtäviä        kuntien tuottamien lakisääteisten palvelujen säi-
10167:        vastaavien tulojen saaminen turvataan?          lyttäminen liikevaihtoverottomina.
10168:                                                           Mainituista kilpailun vapautta ja tasapuoli-
10169:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            suutta painottavista syistä ei kuntien yleistä
10170: taen seuraavaa:                                        verovapautta merkitsevän säännöksen ottamista
10171:                                                        hallitusmuotoon voida hallituksen käsityksen
10172:    Kysymyksessä mainituista palveluista ainoas-        mukaan pitää asianmukaisena.
10173: taan vesihuoltoa voidaan mahdollisesti pitää              Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja
10174: lakisääteisenä tehtävänä, vaikka yleisen vesi- ja      velvoittaa takaamaan kunnille riittävät tulot
10175: viemärilaitoksenkaan ei tarvitse olla kunnalli-        niille säädettyjen tehtävien hoitamiseen. Saattaa
10176: nen. Muut tehtävät kuuluvat kunnan niin sano-          kuitenkin olla perusteltua ottaa asiasta säännös
10177: tun yleisen toimialan piiriin. Ne eivät ole lakisää-   myös hallitusmuotoon. Asia tulee käsiteltäväksi
10178: teisiä velvollisuuksia, ja kunnat voivat itse päät-    kunnallislainsäädännön kokonaisuudistusta val-
10179: tää, miten kyseisten palvelujen tuottaminen            mistelevassa kunnalliskomiteassa kuntien perus-
10180: mahdollisesti järjestetään.                            tuslainsuojan muunkin mahdollisen tarkistami-
10181:    Kunnat toimivat jo nyt palvelutuotannossa           sen ja täydentämisen yhteydessä.
10182: kilpailutilanteessa. Verotuksen tulee kohdella
10183: 
10184:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
10185: 
10186:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
10187:                                         1991 vp -   KK 301                                          3
10188: 
10189: 
10190: 
10191: 
10192:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10193: 
10194:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rättvis mot alla dem som erbjuder tjänster. Inte
10195: anger har Ni, herr Talman, med Er skrivelse nr      heller den juridiska form som kommunen har
10196: 1170 av den 22 oktober 1991 tili vederbörande       valt för en produktionsenhet får ha någon kon-
10197: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   kurrenspolitisk betydelse. Redan i dag ingår t.ex.
10198: de av riksdagsman Ensio Laine m.fl. underteck-      el- och gasdistributionen i omsättningsskattesys-
10199: nade spörsmål nr 301:                               temet.
10200:                                                        I finansministeriet bereds för närvarande en
10201:           Ämnar Regeringen genomföra vida-          övergång tili mervärdesystemet och en utvid-
10202:        reutvecklandet av grundlagsförfattning-      gning av skattebasen för omsättningsskatten. Ett
10203:        arna så att därigenom garanteras att         arbetsgruppsbetänkande om saken torde bli klart
10204:        kommunernas grundlagsenliga ställning        före årsskiftet. Utan att föregripa dess innehåll,
10205:        stärks, att kommunerna har självbestäm-      är en av utgångpunkterna för beredningen att de
10206:        manderätt och skattefrihet samt att de       lagstadgade tjänster som kommunerna tillhan-
10207:        erhåller inkomster som motsvarar deras       dahåller skall förbli fria från omsättningsskatt.
10208:        uppgifter?                                      Avovan nämnda skäl, som betonar konkur-
10209:                                                     rensfrihet och rättvisa, anser regeringen att det
10210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inte kan anses ändamålsen1igt att inta ett stad-
10211: anföra följande:                                    gande om allmän skattefrihet för kommunerna i
10212:                                                     regeringsformen.
10213:    Av de tjänster som nämns i spörsmålet kan           Enligt europeiska stadgan om lokal sjä1vsty-
10214: eventuellt vattenförsörjningen anses vara en        relse skall kommunerna garanteras tillräckliga
10215: lagstadgad uppgift, även om inte heller det         inkomster för att de skall kunna sköta de upp-
10216: allmänna vatten- och avloppsverket behöver          gifter som hör tili dem. Det kan emellertid vara
10217: vara kommunalt. Övriga uppgifter hör tili kom-      motiverat att införa ett stadgande om saken
10218: munens s.k. allmänna verksamhetsområde. De          också i regeringsformen. Frågan kommer att tas
10219: är inte lagstadgade skyldigheter och kommuner-      upp tillsammans med andra eventuella revide-
10220: na kan själva bestämma hur de vill organisera ett   ringar och kompletteringar av det kommunala
10221: eventuellt tillhandahållande av dessa tjänster.     grundlagsskyddet i den kommitte som bereder
10222:    Kommunernas serviceproduktion sker redan         totalreformen av kommunallagstiftningen.
10223: nu på konkurrensbasis. Beskattningen skall vara
10224: 
10225:      Helsingfors den 21 november 1991
10226: 
10227:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
10228:                                                1991 vp
10229: 
10230: Kirjallinen kysymys 302
10231: 
10232: 
10233: 
10234: 
10235:                                   Tennilä: Kulkuyhteyksien huomioon ottamisesta työttömyyspäivä-
10236:                                      rahaa maksettaessa
10237: 
10238: 
10239:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10240: 
10241:    Koska työttömyys on kasvanut jyrkästi, on         taa siten, että työssäkäyntialuetta määriteltäessä
10242: välttämätöntä tehostaa työllistäviä toimia. Yhtä     otetaan huomioon myös työnhakijan todelliset
10243: lailla välttämätöntä on myös parantaa työttö-        mahdollisuudet ottaa vastaan työtä, ts. erityisesti
10244: myysajan turvaa ja varmistaa se, että kaikki         kulkuyhteydet Tältä osin tulee sanoa selvästi se,
10245: työttömät saavat riittävän päivärahan koko           että ellei kulkuyhteyttä asunnon ja työpaikan
10246: työttömyysajalta.                                    välillä kerta kaikkiaan ole eikä niitä saada järjes-
10247:    Nykyisin käy usein niin, että työtön määrä-       tetyksi, kieltäytyminen ei johda päivärahan
10248: tään työhön, jota hän ei voi vastaanottaa kulku-     menettämiseen. Tällainen lainmuutos on sitäkin
10249: yhteyksien tai asunnon puutteen taijonkin muun       perustellumpaa, kun työllisyyslakia tarkistetaan
10250: pätevän syyn vuoksi. Vaikka työtön ilmoittaa ja      ja pitkäaikaistyöttömille tulee mahdollisuus kiel-
10251: soittaa, ettei hän voi ottaa työtä vastaan, koska    täytyä tarjotusta työstä.
10252: kulkuyhteyttä ei ole, työttömälle kuitenkin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10253: määrätään karenssi. Erityisesti pienemmillä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10254: paikkakunnilla kaikkien tuntiessa toisensa on        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10255: myös mahdollista tietoisestikin toimia siten, että   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10256: työhön ei määrätäkään ensimmäiseksi sitä, joka
10257: voisi työn vastaanottaa, vaan työtön, joka sitä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10258: ei voi tehdä. Näin tilastoja saadaan kaunistel-              ryhtyä työttömyysturvalain tarkistami-
10259: luiksi - sillä seuraamuksella, että työttömänä               seksi siten, ettei päivärahaa menetä sellai-
10260: ollut on edelleenkin työtön, mutta nyt vielä myös            nen työtön, joka kulkuyhteyksien puut-
10261: vailla päivärahaa.                                           teen vuoksi ei voi ottaa vastaan tarjottua
10262:     Työttömyysturvalain pykäliä tuleekin tarkis-             työtä?
10263: 
10264:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1991
10265: 
10266:                                         Esko-Juhani Tennilä
10267: 
10268: 
10269: 
10270: 
10271: 210300M
10272: 2                                          1991 vp -    KK 302
10273: 
10274: 
10275: 
10276: 
10277:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10278: 
10279:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nassa ja vakuutusoikeudessa, täysin vakiintunut
10280: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ja käy lisäksi selkeästi ilmi muun muassa työttö-
10281: olette 23 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-          myysturvalain esitöistä.
10282: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Työssäkäyntialueena pidetään, jollei erityisis-
10283: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tä syistä muuta johdu, henkilön asuinpaikka-
10284: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-          kuntaa sekä paikkakuntia, joilla henkilön asuin-
10285: sesta kysymyksestä n:o 302:                             paikkakunnalta yleisesti käydään työssä. Sään-
10286:                                                         nös ilmentää työttömyysturvan saamisen perus-
10287:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         periaatetta, jonka mukaan päivärahan saaja on
10288:         ryhtyä työttömyysturvalain tarkistami-          velvollinen ottamaan työtä vastaan paikkakun-
10289:         seksi siten, ettei päivärahaa menetä sellai-    nan ja ammattialan työmarkkinoilla yleisesti
10290:         nen työtön, joka kulkuyhteyksien puut-          sovellettavin ehdoin.
10291:         teen vuoksi ei voi ottaa vastaan tarjottua          Työnvälityslain mukaan työvoimatoimiston
10292:         työtä?                                          tulee toimia siten, että työnantaja saa tarjottuun
10293:                                                         työpaikkaan sopivimman ja parhaan saatavissa
10294:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            olevan työntekijän ja työnhakija työtä, jota
10295: vasti seuraavaa:                                        hän parhaiten kykenee suorittamaan. Edelleen
10296:                                                         on syytä korostaa, että henkilön kieltäytyessä
10297:    Työttömyyspäivärahan tarkoituksena on tur-           tarjotusta työpaikasta hän säilyy edelleen työttö-
10298: vata sellaisen työttömän henkilön toimeentulo,          mänä työnhakijana mahdollisesta työttömyys-
10299: joka on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytet-          päivärahaoikeuden menettämisestä huolimatta.
10300: tävissä, mutta jolle ei ole tarjolla työtä tai sovel-   Näin ollen minkäänlainen tilastojen kaunistelu
10301: tuvaa koulutusta.                                       kysymyksessä kuvatulla tavalla ei ole mahdol-
10302:    Työssäkäyntialueellaan henkilö voi päivära-          lista.
10303: haoikeuttaan menettämättä kieltäytyä työstä ns.             Työttömyysturvalain muuttaminen kansan-
10304: ammattisuojansa perusteella tai jos hänellä on          edustaja Tennilän kysymyksessä mainitulla ta-
10305: kieltäytymiseensä muu, työttömyysturvalaissa            valla olisi ristiriidassa työttömyysturvan perus-
10306: tarkoitettu pätevä syy. Tällaisena syynä ei pidetä      periaatteiden kanssa. Saamisedellytysten muut-
10307: kulkuvaikeuksia, vaan henkilön edellytetään             tamista tavalla, joka jäykistäisi paikallisia työ-
10308: järjestävän itse työmatkansa. Kanta on muutok-          markkinoita olennaisesti, ei ole pidettävä tarkoi-
10309: senhakuelimissä, so. työttömyysturvalautakun-           tuksenmukaisena.
10310: 
10311:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
10312: 
10313:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
10314:                                           1991 vp -   KK 302                                           3
10315: 
10316: 
10317: 
10318: 
10319:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10320: 
10321:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ståndpunkt helt hävdvunnen och framgår dess-
10322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utom klart bl.a. av förarbetena tili lagen om
10323: den 23 oktober 1991 tili vederbörande medlem          utkomstskydd för arbetslösa.
10324: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Såsom pendlingsregion betraktas, om inte
10325: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-            annat följer av särskilda skäl, en persons bo-
10326: nade spörsmål nr 302:                                 ningsort samt de orter där personer från bo-
10327:                                                       ningsorten alimänt har sina arbetsplatser. Stad-
10328:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gandet uttrycker grundprincipen för erhåliandet
10329:        ta för att ändra lagen om utkomstskydd         av utkomstskydd för arbetslösa, enligt viiken
10330:        för arbetslösa så, att en sådan arbetslös      mottagaren av dagpenningen är skyldig att ta
10331:        som i avsaknad av trafikförbindelser inte      emot arbete enligt de vilikor som alimänt tili-
10332:        kanta emot erbjudet arbete inte går miste      lämpas på arbetsmarknaden på orten elier inom
10333:        om dagpenning?                                 yrkesområdet i fråga.
10334:                                                          Enligt lagen om arbetsförmedling bör ar-
10335:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betskraftsbyrån gå tili väga på så sätt att arbets-
10336: anföra följande:                                      givaren får den lämpligaste och bästa arbetsta-
10337:                                                       garen som finns att få tili den erbjudna arbets-
10338:    Arbetslöshetsdagpenningen avser att trygga         platsen, och arbetssökanden ett arbete som
10339: utkomsten för en sådan arbetslös person som är        denne bäst kan utföra. Vidare är det skäl att
10340: arbetsför och står tili arbetsmarknadens för-         betona att en person som vägrar ta emot ett
10341: fogande, men för viiken det inte finns något          erbjudet arbete fortgår att vara en arbetslös
10342: arbete elier någon lämplig utbildning att erbju-      arbetssökande trots att han eventuellt mister sin
10343: da.                                                   rätt tili arbetslöshetsdagpenning. Sålunda är
10344:    Inom sin egen pendlingsregion kan personen i       ingen som helst försköning av statistikerna möj-
10345: fråga utan att gå miste om sin rätt tili dagpen-      lig enligt det sätt som framstälis i spörsmålet.
10346: ning vägra att ta emot arbete på grund av sitt s.k.      En ändring av lagen om utkomstskydd för
10347: yrkesskydd elier om han har något annat, i lagen      arbetslösa enligt det sätt som nämns i riksdags-
10348: om utkomstskydd för arbetslösa avsett giltigt         man Tenniläs spörsmål vore i strid med grund-
10349: skäl tili sin vägran. Svårigheter med trafikförbin-   principerna i utkomstskyddet för arbetslösa. Att
10350: delserna anses inte vara ett sådant skäl, utan        ändra förutsättningarna för mottagandet av
10351: personen i fråga förutsätts själv ordna sin arbets-   dagpenning på ett sätt som skulle göra den
10352: resa. Hos besvärsinstanserna, dvs. arbetslöshets-     lokala arbetsmarknaden väsentligt styvare bör
10353: nämnden och försäkringsdomstolen, är denna            inte anses som ändamålsenligt.
10354: 
10355:      Helsingfors den 26 november 1991
10356: 
10357:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
10358:                                               1991 vp
10359: 
10360: 
10361: Kirjallinen kysymys 303
10362: 
10363: 
10364: 
10365: 
10366:                                   Laine ym.: Kiinteistöveron toteuttamisesta luopumisesta
10367: 
10368: 
10369: 
10370:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10371: 
10372:     Hallitus on ehdottanut vuokrasääntelyn pur-     muodossa. Yleisesti onkin arvioitu, että kiinteis-
10373: kamista uusien asuntojen osalta. Ensi vuoden        töverotukseen siirtymisen tarkoituksena ei ole
10374: tulo- ja menoarvioesitykseen liittyy eräitä asu-    verotuksen yksinkertaistaminen vaan verotuk-
10375: miskustannuksia lisääviä toimenpide-ehdotuk-        sen kiristäminen.
10376: sia. Vuokrasääntelyn purkaminen tulisi nosta-          Nykyisessä tilanteessa tulisi pidättäytyä kai-
10377: maan asumiskustannuksia. Samanaikaisesti hal-       kista pieni- ja keskituloisiin kohdistuvista vero-
10378: litus jatkaa valmisteluja kiinteistöverotukseen     tuksen kiristämistoimista sekä erityisesti asumis-
10379: siirtymisestä, joka niin ikään tulisi merkitse-     kustannusten lisäämisestä.
10380: mään asumiskustannusten kohoamista. Lisäksi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10381: on pelättävissä, että korkorasitus tulee edelleen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10382: kasvattamaan asumisen kustannuksia.                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10383:     Eräissä julkisuuteen tulleissa tiedoissa on     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10384: arvioitu kiinteistöveron avulla kerättävän vero-
10385: tuloja jopa neljä kertaa enemmän kuin nykyisin                 Aikooko Hallitus luopua asumiskus-
10386: kerätään katumaksujen, manttaalimaksujen ja                 tannusten nousua merkitsevän uuden
10387: muiden kiinteistöön kohdistuvien maksujen                   kiinteistöveron toteuttamisesta?
10388: 
10389:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1991
10390: 
10391:                     Ensio Laine                              Pekka Leppänen
10392:                     Eila Rimmi                               Asko Apukka
10393:                                                Iivo Polvi
10394: 
10395: 
10396: 
10397: 
10398: 210300M
10399: 2                                       1991 vp -   KK 303
10400: 
10401: 
10402: 
10403: 
10404:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10405: 
10406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sittely on vasta alkuvaiheessa, eikä veropohjan
10407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laajuutta sen enempää kuin muitakaan uuden
10408: olette 23 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-      järjestelmän sisällöllisiä yksityiskohtia ole vielä
10409: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ratkaistu.
10410: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Kysymyksen perusteluissa viitataan erityisesti
10411: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     uudesta verosta aiheutuvaan asumiskustannus-
10412: kysymyksestä n:o 303:                               ten lisäämiseen. Huolimatta siitä, että uudistuk-
10413:                                                     sen valmistelu on vielä kesken, on syytä todeta,
10414:           Aikooko Hallitus luopua asumiskus-        että uudistuksessa poistettaisiin nykyisiä asu-
10415:        tannusten nousua merkitsevän uuden           miskustannuksia rasittavat katumaksu ja asun-
10416:        kiinteistöveron toteuttamisesta?             totulon verotus. Lisäksi verotus yksinkertais-
10417:                                                     tuisi, kun katumaksu, kiinteistötulon harkinta-
10418:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        verotus ja asuntotulon verotus korvattaisiin
10419: vasti seuraavaa:                                    yhdellä veromuodolla eli kiinteistöverolla.
10420:                                                         Kiinteistöveroa koskeva selvitystyö verorasi-
10421:    Hallitusohjelman mukaan asuntotulon vero-        tuksen ja verotuoton muutoksia koskevine ver-
10422: tuksesta, kiinteistötulon harkintaverotuksesta ja   tailulaskelmineen on parhaillaan valmisteilla.
10423: katumaksusta luovutaan ja ne korvataan kiin-        Muun muassa sen vuoksi hallitus ei tässä vai-
10424: teistöverolla. Samassa yhteydessä on tarkoitus      heessa ole vielä tehnyt lopullista päätöstä kiin-
10425: poistaa manttaalimaksu.                             teistöveron toteuttamisesta.
10426:    Hallitusohjelman mukaisen uudistuksen kä-
10427: 
10428:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
10429: 
10430:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
10431:                                         1991 vp -   KK 303                                           3
10432: 
10433: 
10434: 
10435: 
10436:                                   Tili Riksdagens H err Talman
10437: 
10438:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        programmet är bara i början och varken bredden
10439: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      på skattebasen eller andra detaljer i systemets
10440: den 23 oktober 1991 tili vederbörande medlem        innehåll har ännu avgjorts.
10441: av statsrådet översänt avskrift av följande av         I motiveringen tili spörsmålet hänvisas i syn-
10442: riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade         nerhet till den ökning av boendekostnaderna
10443: spörsmå1 nr 303:                                    som den nya skatten kommer att medföra. Trots
10444:                                                     att beredningen av reformen inte ännu har avslu-
10445:           Ämnar Regeringen avstå från att in-       tats är det skäl att konstatera att gatuavgiften
10446:        föra den nya fastighetsskatten, som kom-     och beskattningen av bostadsinkomst, som be-
10447:        mer att innebära en ökning av boende-        lastar de nuvarande boendekostnaderna, kom-
10448:        kostnaderna?                                 mer att slopas. Dessutom blir beskattningen
10449:                                                     enklare då gatuavgiften, beskattningen enligt
10450:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       prövning av fastighetsinkomst och beskattning-
10451: anföra följande:                                    en av bostadsinkomst ersätts med en skatteform,
10452:                                                     dvs. fastighetsskatten.
10453:    Enligt regeringsprogrammet slopas beskatt-          U tredningsarbetet kring fastighetsskatten,
10454: ningen av bostadsinkomst, beskattningen enligt      vilket innefattar kalkyler över förändringar i
10455: prövning av fastighetsinkomst och gatuavgiften      skattebördan och skatteavkastningen, pågår som
10456: och ersätts med en fastighetsskatt. Avsikten är     bäst. Bl.a. därför har regeringen ännu inte i detta
10457: att mantalsavgiften slopas samtidigt.               skede fattat ett slutgiltigt beslut om införandet
10458:    Behandlingen av reformen enligt regerings-       av fastighetsskatten.
10459: 
10460:      Helsingfors den 26 november 1991
10461:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
10462:                                                 1991 vp
10463: 
10464: 
10465: Kirjallinen kysymys 304
10466: 
10467: 
10468: 
10469: 
10470:                                    Ollila: Herneen tuotantosopimuksiin perustuvien palkkioiden mak-
10471:                                         samisesta viljelijöille
10472: 
10473: 
10474:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10475: 
10476:    Kuntien maatalouslautakunnat ovat saaneet          kio maksetaan. Sopimuksia hyväksyttäessä ei
10477: tehdä viljelijöiden kanssa herneen tuotantosopi-      määrärahasta tai sen kiintiöinnistä ollut mitään
10478: mukset valtioneuvoston päätöksen n:o 27/91            määräyksiä. Maksatuksesta on maatilahallituk-
10479: määräysten mukaisesti. Palkkioiden maksamista         sesta luvattu antaa ohjeet 4.11.1991.
10480: varten tuli viljelijän päätöksen 6 §:n mukaan toi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10481: mittaa maatalouslautakunnalle selvitys viljele-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10482: mästään ja myymästään herneestä ja muista             oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10483: maatilahallituksen määräämistä seikoista.             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10484:    Maatilahallitus on kirjeellään 1.10.1991 pyy-
10485: tänyt viljelijöitä antamaan selvityksen maata-                    Milloin ja miten herneen tuotantoso-
10486: louslautakunnalle ja määrännyt, mitä siinä tulee               pimuksiin perustuvat sopimuspalkkiot
10487: ilmoittaa. Selvitykset on nyt saatu, mutta vielä-              tullaan maksamaan ja milloin maata-
10488: kään ei maksatukseen voida ryhtyä, koska kun-                  loustoimistot voivat tiedottaa maksatuk-
10489: nille ei ole asetettu kiintiötä, josta sopimuspalk-            sesta viljelijöille?
10490: 
10491:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1991
10492: 
10493:                                             Heikki A. Ollila
10494: 
10495: 
10496: 
10497: 
10498: 210300M
10499: 2                                       1991 vp -   KK 304
10500: 
10501: 
10502: 
10503: 
10504:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10505: 
10506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtioneuvosto teki 10.1.1991 päätöksen her-
10507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       neen tuotantopalkkioista (27/91). Sen perusteel-
10508: olette 24 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-      la kuluvan vuoden keväällä on tehty hemeen
10509: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tuotantosopimuksia noin 10 400 hehtaarista.
10510: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     Sopimuksen mukaisiin palkkioihin arvioidaan
10511: Ollilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   tarvittavan noin 25 miljoonaa markkaa. Valtio-
10512: tä n:o 304:                                         neuvoston päätöksen mukaan maatalouslauta-
10513:                                                     kunta maksaa palkkion maataloustulolain mu-
10514:           Milloin ja miten hemeen tuotantoso-       kaiseen tukeen osoitetuista varoista marraskuun
10515:        pimuksiin perustuvat sopimuspalkkiot         loppuun mennessä. Viljelijän on ensin toimitet-
10516:        tullaan maksamaan ja milloin maata-          tava selvitys hemeen viljelystä maatalouslauta-
10517:        loustoimistot voivat tiedottaa maksatuk-     kunnalle. Lokakuun loppuun mennessä palkki-
10518:        sesta viljelijöille?                         oita oli maksettu jo 13 miljoonaa markkaa eli yli
10519:                                                     puolet koko määrästä.
10520:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
10521: taen seuraavaa:
10522: 
10523:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
10524:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
10525:                                       1991 vp -   KK 304                                         3
10526: 
10527: 
10528: 
10529: 
10530:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
10531: 
10532:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Statsrådet fattade 10.1.1991 beslut om pro-
10533: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av    duktionspremierna för ärter (27/91). På basis av
10534: den 24 oktober 1991 tili vederbörande medlem      detta beslut har under våren innevarande år
10535: av statsrådet översänt avskrift av följande av    ingåtts produktionsavtal om ärter för ca 10 400
10536: riksdagsman Ollila undertecknade spörsmål nr      ha. Det har uppskattats att ca 25 milj. mk behövs
10537: 304:                                              för de avtalsenliga premierna. Enligt statsrådets
10538:           När och hur kommer de avtalspremier     beslut betalar lantbruksnämnden premie före
10539:        att betalas som grundar sig på produk-     utgången av november av de medel som anvisats
10540:        tionsavtal om ärter och när kan lant-      för det stöd som avses i lantbruksinkomstlagen.
10541:        bruksbyråerna informera odlarna om be-     Odlaren skall först tillställa lantbruksnämnden
10542:        talningen?                                 en utredning om odlingen av ärter. Före utgång-
10543:                                                   en av oktober hade redan 13 milj. mk betalats i
10544:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt     premier, dvs. över hälften av hela beloppet.
10545: anföra följande:
10546: 
10547:     Helsingforsden 28 november 1991
10548: 
10549:                                                     Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
10550:                                                  1991 vp
10551: 
10552: 
10553: Kirjallinen kysymys 305
10554: 
10555: 
10556: 
10557: 
10558:                                     Moilanen ym.: Vaarallisten rikoksenuusijoiden pakkolaitokseen
10559:                                         eristämisen perusteiden tarkistamisesta
10560: 
10561: 
10562:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10563: 
10564:    Tuomitessaan rikoksentekijän vähintään kah-         hengelle ja terveydelle osoittavaan rikokseen ja
10565: den vuoden vapausrangaistukseen esimerkiksi            että häntä rikoksista ilmenevien seikkojen ja
10566: murhasta, törkeästä pahoinpitelystä, törkeää           muun hänen henkilöllisyydestään saadun selvi-
10567: väkivaltaa käyttäen tehdystä ryöstöstä tai väki-       tyksen perusteella ilmeisesti on pidettävä erittäin
10568: sinmakaamisesta tai muusta törkeää väkivaltai-         vaarallisena toisen hengelle ja terveydelle.
10569: suutta tai erityistä vaaraa toisen hengelle tai           Koska korkein oikeus maamme korkeimpana
10570: terveydelle osoittavasta rikoksesta tuomioistuin       lainkäyttöelimenä katsoi, että käsillä olevassa
10571: voi vaarallisia rikoksenuusijoita koskevassa lais-     tapauksessa pakkolaitokseen eristämiselle ei ol-
10572: sa säädetyin edellytyksin virallisen syyttäjän vaa-    lut olemassa riittäviä laillisia perusteita, on tulta-
10573: timuksesta samalla päättää, että rikoksentekijä        va siihen johtopäätökseen, että lainsäädännössä
10574: voidaan määrätä eristettäväksi pakko laitokseen.       on paha aukko tässä kohden ja että se pitäisi
10575:    Näin Helsingin raastuvanoikeus teki tuomi-          mitä pikimmiten korjata.
10576: tessaan Myllypuron Iastensurmaajan kahdesta               Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
10577: murhasta ja lapsenryöstöstä 15 vuoden vapaus-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10578: rangaistukseen. Tähän tuomioon yhtyi myös              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10579: hovioikeus, mutta ei korkein oikeus, koska se          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10580: katsoi, että rikoksentekijän pakkolaitokseen eris-
10581: tämiselle ei ollut riittäviä laillisia edellytyksiä.              Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
10582: Myllypuron surmaaja oli tiettävästi aiemmin                    tus aikoo ryhtyä vaarallisia rikoksenuusi-
10583: syyllistynyt kahteen jatkettuun lapseen kohdis-                joita koskevan lain muuttamiseksi niin,
10584: tuneeseen ha ureudenharj oi tukseen.                           että perusteluissa mainitun kaltaisten ri-
10585:    Edellä mainittujen edellytysten lisäksi laki                koksentekijöiden ympäristölleen aiheut-
10586: vaatii, että rikoksentekijä on rikosta edeltänei-              tamat hengen ja terveyden vaarat voi-
10587: den 10 vuoden aikana syyllistynyt törkeää väki-                daan ehkäistä eristämällä rikoksentekijä
10588: valtaisuutta tai erityistä vaarallisuutta toisen               pakkolaitokseen?
10589: 
10590:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1991
10591: 
10592:           Eeva-Liisa Moilanen             Ismo Seivästö                    Pirkko Laakkonen
10593:           Erja Lahikainen                 Matti Vähänäkki                  Kari Urpilainen
10594:           Olavi Ala-Nissilä               Pekka Leppänen                   Maija Perho-Santala
10595:           Kerttu Törnqvist                Johannes Koskinen                Jukka Gustafsson
10596:           Raimo Vistbacka                 Hanna Markkula                   Kari Häkämies
10597:                                           Jouko Jääskeläinen
10598: 
10599: 
10600: 
10601: 
10602: 210300M
10603: 2                                         1991 vp -   KK 305
10604: 
10605: 
10606: 
10607: 
10608:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10609: 
10610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tai tosiasiallisesta luonteesta. Kun luonteeltaan
10611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         poikkeavat ja täyttä ymmärrystä vailla olevat
10612: olette 24 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        voivat toisaalta olla myös rikoksentekijöinä
10613: jeenne n:o 1150 ohella toimittanut valtioneuvos-      keskimääräistä vaarallisempia, on nykyinen lain-
10614: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        säädäntö kuitenkin kiistatta kritiikille altis.
10615: sanedustaja Eeva-Liisa Moilasen ym. näin kuu-         Kaikissa tapauksissa pakolliseen lievennykseen
10616: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 305:           ei ole perusteita. Tämän vuoksi rikoslakia val-
10617:                                                       misteltaessa onkin lähdetty siitä, ettei vähenty-
10618:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      nyttä syyntakeisuutta vastaisuudessa enää pidet-
10619:        tus aikoo ryhtyä vaarallisia rikoksenuusi-     täisi rangaistusta mekaanisesti alentavana seik-
10620:        joita koskevan lain muuttamiseksi niin,        kana. Ratkaisu tuon olosuhteen merkityksestä
10621:        että perusteluissa mainitun kaltaisten ri-     olisikin jätettävä tuomioistuimen kussakin ta-
10622:        koksentekijöiden ympäristölleen aiheut-        pauksessa suorittaman harkinnan varaan.
10623:        tamat hengen ja terveyden vaarat voi-             Rikoslain uudistamisen lähtökohtana siis on,
10624:        daan ehkäistä eristämällä rikoksentekijä       että myös täyttä ymmärrystä vailla olevat voi-
10625:        pakkolaitokseen?                               daan tulevaisuudessa tuomita täyteen rangais-
10626:                                                       tukseen, milloin tämä tekijän syyllisyyden sekä
10627:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           teon ja tekijän vaarallisuuden vuoksi on perus-
10628: taen seuraavaa:                                       teltua. Tekijän vaarallisuuden huomioon ottami-
10629:                                                       nen laitoksesta vapauttamisen ajankohtaa har-
10630:    Rikoslain mukaan rangaistuksen on oltava           kittaessa voidaan järjestää useammallakin taval-
10631: oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahin-          la. Yhtenä tällaisena on eristäminen pakkolai-
10632: gollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä teosta ilme-     tokseen, jolloin vanki joutuu suorittamaan koko
10633: nevään tekijän syyllisyyteen. Rangaistukset mi-       rangaistuksensa vankilassa. Asiallisesti jokseen-
10634: tataan säädettyjen rangaistuasteikkojen rajoissa.     kin samaan tulokseen päästäisiin uudistamalla
10635: Lain ankarin rangaistus on elinkautinen van-          ehdonalaista vapauttamista koskevia säännök-
10636: keus. Se on myös ainoa lain tuntema rangaistus        siä siten, että ne mahdollistavat tuomitun säilyt-
10637: murhasta, milloin tekijä on tehnyt rikoksen täy-      tämisen rangaistuslaitoksessa koko rangaistus-
10638: dessä ymmärryksessä. Rikoslain mukaan enim-           ajan, milloin tähän poikkeuksellisesti katsottai-
10639: mäisrangaistusta ei kuitenkaan saa käyttää,           siin olevan tarve.
10640: milloin tekijän katsotaan toimineen vähentyneen          Pelkkä harkinnanvarainen arvio siitä, kuinka
10641: syyntakeisuuden tilassa eli ns. täyttä ymmärrystä     vaaralliseksi rikoksentekijä osoittautuu tulevai-
10642: vailla. Tällöin rikoksesta säädettyä enimmäis-        suudessa, ei voi oikeusvaltiossa kelvata kestol-
10643: rangaistusta on alennettava neljännes. Jos teosta     taan epämääräisen eristämisen pohjaksi. Jos
10644: on säädetty rangaistukseksi elinkautinen van-         tekijä sitä vastoin rikoksiin syyllistymällä on jo
10645: keus, voidaan vähentyneesti syyntakeiselle tuo-       osoittanut olevansa erittäin vaarallinen toisen
10646: mita vankeutta kaksitoista vuotta. Jos rikoksia       hengelle tai terveydelle, ovat tuomioistuimen
10647: on useampia, on vankeuden enimmäispituus              käytössä lain tuntemat rangaistusvaihtoehdot.
10648: rangaistuksia yhdistettäessä 15 vuotta.               Lain sailiman ankarimman rangaistuksen käyttö
10649:    Vähentynyt syyntakeisuus johtaa siis nykyjär-      tullaan ulottamaan myös vähentyneesti syynta-
10650: jestelmässä enimmäisrangaistuksen pakolliseen         keisiin, ja ehdonalaista vapautta koskevat sään-
10651: lieventämiseen. Lievennys onkin perusteltua,          nökset tullaan muuttamaan edellä mainitulla
10652: milloin vähentynyt syyntakeisuus merkitsee            tavalla. Tällöin eristämisjärjestelmän säilyttämi-
10653: samalla vähentynyttä syyllisyyttä; tekijä ei esi-     seen kysymyksessä tarkoitetun kaltaisten tapaus-
10654: merkiksi ole ollut selvillä tekonsa oikeudellisesta   ten varalta ei enää ole tarvetta.
10655: 
10656:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
10657: 
10658:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
10659:                                            1991 vp -   KK 305                                           3
10660: 
10661: 
10662: 
10663: 
10664:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10665: 
10666:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tären hos sin handling. Eftersom personer med
10667: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se nr         avvikande karaktär som saknar förståndets fulia
10668: 1150 av den 24 oktober 1991 tili vederbörande          bruk å andra sidan också kan vara farligare än
10669: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-        genomsnittsbrottslingen är den gäliande lagstift-
10670: dagsman Eeva-Liisa Moilanen m.fl. underteck-           ningen obestridligt utsatt för kritik. Det finns
10671: nade spörsmål nr 305:                                  inte grunder för obligatorisk nedsättning i alla
10672:                                                        enskilda fall. Därför har man vid beredningen av
10673:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          strafflagen utgått från att förminskad tillräkne-
10674:        geringen vidta för att ändra lagen om           lighet inte i framtiden längre skali anses vara ett
10675:        internering av farliga återfallsförbrytare      skäl som mekaniskt sätter ned straffet. Därför
10676:        så att den fara för Iiv och hä1sa som           bör domstolen i varje enskilt fall få pröva bety-
10677:        nämns i motiveringen och som denna typ          delsen av en sådan omständighet.
10678:        av brottslingar utgör för sin omgivning             Utgångspunkten för revideringen av straffla-
10679:        kan förebyggas genom att brottslingen           gen är alitså att också personer som saknar
10680:        interneras i en tvångsinrättning?               förståndets fulia bruk kan i framtiden dömas tili
10681:                                                        fulla straff, om detta är motiverat med hänsyn
10682:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tili gärningsmannens skuld samt beroende på
10683: anföra följande:                                       hur farlig gärningen och gärningsmannen är. Be-
10684:                                                        aktandet av hur farlig gärningsmannen är kan
10685:    Enligt strafflagen skali straffet "stå i rättvist   arrangeras på flera olika sätt vid prövningen av
10686: förhåliande tili brottets skadlighet och farlighet     när han skali friges. Ett sätt är internering i
10687: samt tili den skuld gärningsmannen ådagalagt i         tvångsinrättning, varvid fången måste avtjäna
10688: brottet". Straff mäts ut inom fastslagna straff-       hela sitt straff i fängelse. Tili ungefär samma
10689: skalor. Lagens strängaste straff är fängelse på        resultat i sak kan man komma genom att revide-
10690: livstid. Det är också det enda straff lagen känner     ra stadgandena om villkorlig frigivning så att de
10691: för mord, om gärningsmannen var vid sina               gör det möjligt att hålla kvar den dömde i
10692: sinnens fulia bruk när han begick brottet. Enligt      straffinrättningen under hela strafftiden, då det-
10693: strafflagen får maximistraff dock inte utmätas,        ta i undantagsfall anses vara nödvändigt.
10694: om gärningsmannen skali anses ha begått brottet            Endast en bedömning genom prövning om
10695: i ett tilistånd av förminskad tiliräknelighet, dvs.    hur farlig en gärningsman i framtiden kommer
10696: i avsaknad av förståndets fulia bruk. 1 sådana         att visa sig vara duger inte som grund för att i en
10697: fali skali maximistraffet nedsättas med en fjärde-     rättsstat internera någon på obestämd tid. Om
10698: del. Om straffet för gärningen är fängelse på          gärningsmannen emellertid redan tidigare ge-
10699: livstid, kan en gärningsman med förminskad tili-       nom att göra sig skyldig tili brott har visat sig
10700: räknelighet dömas tili fängelse i tolv år. Om han      vara synnerligen farlig för någon annans liv eller
10701: har begått flera brott, är fängelsestraffets maxi-     hälsa, kan domstolarna tillgripa de straffalterna-
10702: milängd efter sammanläggningen 15 år.                  tiv som lagen föreskriver. Det strängaste straff
10703:     Förminskad tiliräknelighet leder alltså i det      som lagen tiliåter kommer att utsträckas också
10704: gällande systemet tili en obligatorisk lindring av     tili personer med förminskad tillräknelighet och
10705: maximistraffet. Lindringen är motiverad, om            stadgandena om villkorlig frigivning kommer att
10706: den förminskade tillräkneligheten samtidigt in-        ändras så som nämndes ovan. Då kommer det
10707: nebär minskad skuld; t.ex. om gärningsmannen           inte längre att finnas något behov av interne-
10708: inte har insett den rättsliga eller faktiska karak-    ringssystemet i sådana fall som spörsmålet avser.
10709: 
10710:      Helsingforsden 21 november 1991
10711: 
10712:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
10713:                                                   1991 vp
10714: 
10715: 
10716: Kirjallinen kysymys 306
10717: 
10718: 
10719: 
10720: 
10721:                                     Haavisto ym.: Kielenkääntäjien virkojen perustamisesta saamen
10722:                                        kielen toimistoon
10723: 
10724: 
10725:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10726: 
10727:    Saamen kielen toimiston perustaminen perus-             Käännösten       toimittaminen        perustuu
10728: tuu saamen kielilain (516/91) 21 §:ään. Saamen          SaamKieliL:n viranomaisille asettamiin velvoit-
10729: kielen toimistosta on annettu asetus (1202/91).         teisiin. Viranomaiset joutuvat hankkimaan tie-
10730: Toimiston pääasiallinen tehtävä on huolehtia            tyn määrän käännöksiä ilman mitään harkin-
10731: SaamKieliL:n mukaisten käännösten toimitta-             nanvaraa. Jos kielitoimistossa on riittämätön
10732: misesta eri viranomaisille ja laitoksille eli käytän-   määrä kääntäjien virkoja, käännöksiäjoudutaan
10733: nön käännöstyö. Koko kielilain perusta on tässä         ostamaan ulkopuolelta yksityisiltä kääntäjiltä.
10734: kääntämis- ja tulkintajärjestelmässä, ei virka-         Ostopalveluiden käyttö olisi riittävien virkojen
10735: miesten saamen kielen taitoisuudessa.                   perustamista kalliimpi vaihtoehto. Samalla se
10736:    Saamen kielen toimiston kielenkääntäjäre-            saattaisi heikentää kielilain tarjoamaa turvaa
10737: surssit vaikuttavat siten keskeisesti kielilain ta-     saamelaisille käyttää omaa kieltään.
10738: voitteiden toteuttamiseen. Saamelaisvaltuuskun-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10739: ta arvioi aikoinaan saamen kielen toimiston             tyksen 37 §:n 1 mornenttiin viitaten esitämme
10740: kielenkääntäjätarpeeksi 3 kielenkääntäjää, joista       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10741: 1 pääkielenkääntäjä ja 2 kielenkääntäjää. Saa-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10742: melaisvaltuuskunnan mukaan tämäkin voi käy-
10743: tännössä osoittautua riittämättömäksi.                             Aikooko Hallitus turvata saamen kie-
10744:    Saamen kielen toimisto aloittaa toimintansa                 lilain tarjoamat oikeudet saarnelaisväes-
10745: vuoden 1992 alusta. Hallituksen esityksessä val-               tölle perustamalla vuoden 1992 alusta
10746: tion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioksi ei ole                  aloittavaan saamen kielen toimistoon
10747: erikseen varattu määrärahoja saamen kielen                     saamelaisvaltuuskunnan esityksen mu-
10748: toimiston virkoihin.                                           kaisesti riittävän määrän kielenkääntä-
10749:                                                                jien virkoja?
10750:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
10751: 
10752:           Pekka Haavisto                   Heidi Hautala                 Marjatta Stenius-Kaukonen
10753:           Heli Astala                      Riitta Myller                 Sulo Aittoniemi
10754:                     Paavo Nikula                                 Erkki Pulliainen
10755: 
10756: 
10757: 
10758: 
10759: 210300M
10760: 2                                        1991 vp -   KK 306
10761: 
10762: 
10763: 
10764: 
10765:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10766: 
10767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työvuosikehyksen puitteissa. Näissä puitteissa
10768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on saamen kielen toimistoon mahdollista perus-
10769: olette 25 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       taa kaksi virkaa sisäasiainministeriön sisäisin
10770: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     järjestelyin. Lisäksi on tarkoitus käyttää työlli-
10771: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      syysvaroin palkattua henkilöstöä toimistotehtä-
10772: Haaviston ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      viin.
10773: symyksestä n:o 306:                                     Sen sijaan hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
10774:                                                      tyksessä Sisäasiainministeriölie osoitetut palk-
10775:             Aikooko Hallitus turvata saamen kie-     kausmäärärahat eivät riitä kahden viran perus-
10776:         lilain tarjoamat oikeudet saamelaisväes-     tamiseen. Sisäasiainministeriö onkin esittänyt
10777:         tölle perustamalla vuoden 1992 alusta        eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle, että
10778:         aloittavaan saamen kielen toimistoon         palkkausmenoihin tulisi lisäystä 420 000 mk saa-
10779:         saamelaisvaltuuskunnan esityksen mu-         men kielen toimiston virkoja varten. On arvioi-
10780:         kaisesti riittävän määrän kielenkääntä-      tavissa, että aluksi tulee saamen kielen toimiston
10781:         jien virkoja?                                palveluille suuri kysyntä, kun on paljon uutta
10782:                                                      käännettävää. Kahdelle kääntäjälle tulevat teh-
10783:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        tävät ilmeisesti ruuhkautumaan ja käännöksiä
10784:                                                      joudutaan odottamaan. Tässä valtiontaloudelli-
10785:    Asetuksessa saamen kielen toimistosta (1202/      sessa tilanteessa liikkumavara on kuitenkin vä-
10786: 91) määritellään toimistoon tulevien virkojen        häinen, kun samanaikaisesti on tehty kaksi vir-
10787: kelpoisuusehdot, mutta ei niiden määrää. Ase-        kojen supistamiseen tähtäävää päätöstä.
10788: tusehdotuksen perusteluissa sisäasiainministeriö        Oleellisesti saamen kielilain toteutumiseen liit-
10789: esitti, että alkuvaiheessa perustettaisiin kaksi     tyy se, että kunnat voivat palkata lain edellyttä-
10790: kielenkääntäjän virkaa. Tämä on yksi vähem-          mää henkilökuntaa eivätkä ole lisäämässä saa-
10791: män kuin mitä saamelaisvaltuuskunta on esittä-       men kielen toimiston ruuhkaa. Tätä tarkoitusta
10792: nyt ja mikä oli mainittu myös hallituksen lakiesi-   varten sisäasiainministeriö on esittänyt, että
10793: tyksen perusteluissa.                                momentin 26.99.26 arviomäärärahaa voitaisiin
10794:    Valtiovarainministeriön ja sisäasiainministe-     käyttää saamen kielilain mukaisiin korvauksiin
10795: riön kesken on sovittu, että nämä virat perustet-    kunnille, kuntainliitoille ja seurakunnille.
10796: taisiin vuoden 1992 tulo- ja menoarvion henkilö-
10797: 
10798:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
10799: 
10800:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
10801:                                          1991 vp -   KK 306                                           3
10802: 
10803: 
10804: 
10805: 
10806:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10807: 
10808:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som ingår i statsbudgeten för 1992. lnom denna
10809: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ram kan genom inrikesministeriets interna ar-
10810: den 25 oktober 1991 till vederbörande medlem         rangemang inrättas två tjänster vid byrån för
10811: av statsrådet översänt avskrift av följande av       samiska språket. Avsikten är dessutom att för
10812: riksdagsman Haavisto m.fl. undertecknade             kontoruppgifter skall anställas personai som
10813: spörsmå1 nr 306:                                     avlönas med sysselsättningsmedel.
10814:                                                         Däremot är de avlöningsanslag som regering-
10815:           Åmnar Regeringen trygga de i 1agen         en anvisat för inrikesministeriet i statsbudgeten
10816:        om samiska språket avsedda rättigheter-       inte tillräckliga för inrättandet av två tjänster.
10817:        na för samebefo1kningen genom att vid         lnrikesministeriet har därför för riksdagens stats-
10818:        den byrå för samiska språket som vid          utskott föreslagit en ökning av avlöningsutgifter-
10819:        ingången av 1992 inleder sin verksamhet       na med 420 000 mk för de tjänster som skall
10820:        i enlighet med delegationens för same-        inrättas vid byrån för samiska språket. Enligt
10821:        ärenden förslag inrätta ett tillräckligt      uppskattning kommer efterfrågan på byråns
10822:        antal translatorstjänster?                    tjänster att vara stor i början, då det finns
10823:                                                      mycket nytt att översätta. Då endast två transla-
10824:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        torer skall anställas kommer uppgifterna för-
10825: anföra följande:                                     modligen att anhopas och översättningarna att
10826:                                                      försenas. Det rådande statsekonomiska läget ger
10827:    1 förordningen om byrån för samiska språket       dock inte mycket spelrum då två beslut samtidigt
10828: (1202/91) definieras behörighetsvillkoren för de     fattats om nedskärning av antalet tjänster.
10829: tjänster som kommer att inrättas vid byrån, men         En väsentlig faktor i samband med genomfö-
10830: däremot inte antalet tjänster. 1 motiveringen till   randet av lagen om användning av samiska hos
10831: förordningsförslaget har inrikesministeriet före-    myndigheter är att kommunerna kan avlöna i
10832: slagit att två translatorstjänster bör inrättas i    lagen förutsatt personai och därigenom inte ökar
10833: begynnelseskedet. Detta är en tjänst mindre än       anhopningen av arbete vid byrån för samiska
10834: vad delegationen för sameärenden föreslagit och      språket. För detta ändamål har inrikesministe-
10835: vad som nämnts i motiveringen till regeringspro-     riet framställt att förslagsanslaget under moment
10836: positionen.                                          26.99.26 kunde användas tili de i lagen om
10837:    Finansministeriet och inrikesministeriet har      användning av samiska hos myndigheter avsed-
10838: sinsemellan överenskommit, att dessa tjänster        da ersättningarna till kommuner, kommunalför-
10839: inrättas med beaktande av den årsverkesram           bund och församlingar.
10840: 
10841:      Helsingfors den 22 november 1991
10842: 
10843:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
10844:                                                1991 vp
10845: 
10846: 
10847: Kirjallinen kysymys 307
10848: 
10849: 
10850: 
10851: 
10852:                                   T. Roos ym.: Työllisyystilanteen parantamisesta Rauman seudulla
10853: 
10854: 
10855:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10856: 
10857:     Yhtyneet Paperitehtaat on päättänyt lopettaa    työhön uudelleen sijoittumista. Valtiovallan olisi
10858: selluloosan tuotannon sekä sahansa toiminnan        myös perusteltua syytä omin päätöksin pyrkiä
10859: Raumalla ensi kevääseen mennessä. Työttömäk-        aikaistamaan uuden selluloosatehtaan rakenta-
10860: si tulee jäämään noin 500 henkilöä eri henkilös-    mista Raumalle.
10861: töryhmistä. Kummaltakaan alalta ei ole odotet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10862: tavissa uusia työpaikkoja. Metsä-Botnia on mah-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10863: dollisesti rakentamassa selluloosatehdasta Rau-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10864: malle. Selluloosaa se kuitenkin alkaisi tuottaa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10865: vasta vuoden 1994 lopulla. Samassa yhteydessä
10866: on esitetty myös mahdollisuus sahan toiminnan                  Aikooko Hallitus ryhtyä työntekijäin
10867: aloittamisesta.                                            ammattitaitoa ja työelämään uudelleen
10868:     Tuotantoon on siis tulossa ainakin kolmen              sijoittumista parantavaan koulutukseen
10869: vuoden katkos, jonka ajan nykyinen väki on                 Rauman seudulla, ja
10870: mitä ilmeisimmin työttömänä. Aika on pitkä                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10871: esim. ammattitaidon säilyttämiseksi.                       siin Raumalle aiotun uuden selluloosa-
10872:     Nyt olisi syytä järjestää sekä selluloosateh-          tehtaan käynnistämisen nopeuttamisek-
10873: taan että sahan väelle koulutusta, joka auttaisi           si?
10874: 
10875:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
10876: 
10877:           Timo Roos                     Timo Laaksonen                Raila Aho
10878:           Lea Mäkipää                   Raimo Vuoristo                Maunu Kohijoki
10879:           Juha Korkeaoja                Timo Kalli                    Leea Hiltunen
10880: 
10881: 
10882: 
10883: 
10884: 210300M
10885: 2                                        1991 vp -   KK 307
10886: 
10887: 
10888: 
10889: 
10890:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10891: 
10892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suunnitelmien mukaan toiminta tehtaalla päät-
10893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tynee lopullisesti kuluvan vuoden joulukuussa.
10894: olette 25 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       Jo tätä ennen on tulossa lomautuksia.
10895: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Yrityksen piirissä on selvitetty toiminnan jat-
10896: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kamismahdollisuuksia. Niiden työllisyysvaiku-
10897: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        tukset vaihtelevat 100-200 henkilöön. Joka ta-
10898: kysymyksestä n:o 307:                                pauksessa toiminta tulee jatkumaan vähäisessä
10899:                                                      määrin myös vuodenvaihteen jälkeen. Tämä
10900:            Aikooko Hallitus ryhtyä työntekijäin      jatkotoiminta liittyy lähinnä Kaskisten Metsä-
10901:        ammattitaitoa ja työelämään uudelleen         Botnian tuotantoon.
10902:        sijoittumista paraniavaan koulutukseen           Rauman sahalla on lokakuun lopussa ollut
10903:        Rauman seudulla, ja                           noin 150 työntekijää ja myös heidän kanssaan
10904:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      yt-neuvottelut ovat käynnissä. Neuvotteluissa
10905:        siin Raumalle aiotun uuden selluloosa-        on tullut esiin sekin mahdollisuus, että myös
10906:        tehtaan käynnistämisen nopeuttamisek-         sahan nykyiset työpaikat vähenevät. Sahan toi-
10907:        si?                                           mintaedellytyksiä heikentää merkittävästi se,
10908:                                                      ettei sellutehdas enää osta haketta.
10909:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Yhteenvetona edellä olevasta voidaan todeta,
10910: vasti seuraavaa:                                     että sellutehtaan ja sahan toiminnan loppuminen
10911:                                                      tai keskeytyminen merkitsisi Rauman työssä-
10912:    Rauman työssäkäyntialueen työllisyystilanne       käyntialueella välittömästi 400-450 työpaikan
10913: on jo nyt maan keskimääräistä työllisyystilan-       menetystä. Lisäksi metsäpuolen työpaikat yh-
10914: netta vaikeampi. Kuluvan vuoden syyskuun             dessä urakointisopimusten kautta syntyneiden
10915: lopussa laaditun tilaston mukaan työssäkäynti-       työtilaisuuksien kanssa vähenisivät yhteensä
10916: alueen keskimääräinen työttömyysaste oli 12          noin 200 työpaikalla. Metsäpuolen toiminnan
10917: edellisen kuukauden liukuvana keskiarvona            loppuminen heikentäisi lisäksi Länsi-Suomessa
10918: 8,8 %. Vastaava keskiarvo oli koko Satakunnan        toimivien sahojen toimintaedellytyksiä. Pelkäs-
10919: työvoimapiirissä 9 % ja koko maassa 7,0 %.           tään Rauman työssäkäyntialueella työttömyys-
10920: Työttömien määrä oli Rauman työssäkäyntialu-         aste nousisi sellutehtaan ja sahan toiminnan
10921: eella vastaavana ajankohtana yhteensä 2 133          loppuessa vähintään 2-3 prosenttiyksiköllä.
10922: henkilöä työssäkäyntialueen työvoiman koko-             Toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta ei täs-
10923: naismäärän ollessa 24 143 henkilöä. Sellutehtaan     sä vaiheessa voida sanoa vielä muuta kuin se,
10924: palveluksessa on kuluvan vuoden lokakuun             että lopullista päätöstä uuden sellutehtaan ra-
10925: lopussa ollut yhteensä runsaat 420 työntekijää ja    kentamisesta ei ole vielä tehty. Päätöksenteko
10926: toimihenkilöä. Metsäpuoli on työllistänyt sa-        saattaa nykyisessä suhdanne- ja markkinatilan-
10927: mana ajankohtana eri tehtävissä yhteensä run-        teessa viivästyä. Jos ratkaisu tulee olemaan
10928: saat 230 henkilöä ja ns. avustavilla osastoilla      myönteinen, kestää uuden laitoksen rakentami-
10929: tehdasalueella vajaat 100 henkilöä. Ilmoitus sel-    nen noin kaksi vuotta. Valmistuttuaan uusi lai-
10930: lutehtaan lopettamisesta annettiin 13.9 .1991.       tos työllistäisi välittömästi noin 250 henkilöä.
10931: Tähän vaikutti pääasiassa Neuvostoliiton kau-        Lisäksi tulisivat välilliset työllisyysvaikutukset,
10932: pan väheneminen. Lain edellyttämät yt-neuvot-        joita ei perusratkaisun puuttuessa ole vielä
10933: telut ovat parhaillaan käynnissä ja ne kestänevät    mahdollista läheskään tarkasti arvioida. Uuden
10934: Satakunnan työvoimapiirin toimiston saamien          sellutehtaan käynnistyminen mahdollistaisi myös
10935: tietojen mukaan kuluvan vuoden joulukuun             sahan toiminnan uudelleen käynnistämisen.
10936: puoliväliin asti. Yli puolet irtisanomisuhan alai-      Työviranomaiset eivät voi juurikaan suora-
10937: sista työntekijöistä on ollut yli 15 vuotta saman    naisesti vaikuttaa investointipäätösten tekemi-
10938: työnantajan palveluksessa, joten heillä on joka      seen, mutta piiri- ja paikallistasolla tehdään kyllä
10939: tapauksessa pitkä irtisanomisaika. Nykyisten         tiivistä yhteistyötä sekä työnantajan että työnte-
10940:                                            1991 vp -   KK 307                                          3
10941: 
10942: kijöiden edustajien kanssa. Näiden tahojen             piteitä että myös valtion omien ja sen tukemien
10943: asiantuntemus pyritään mahdollisuuksien mu-            investointien rahoittamista vaikentuvassa työl-
10944: kaan ottamaan huomioon työhallinnon ratkai-            lisyystilanteessa. Työllistämistoimenpiteiden to-
10945: suja tehtäessä ja toimenpiteistä päätettäessä.         teuttamiseen tarvittavista määrärahoista voi-
10946: Työhallinto on perustanut erityisen palvelun           daan päättää vasta vuoden 1992 tulo- ja menoar-
10947: projektiryhmän, jonka tehtävänä on keskittyä           vion tultua hyväksytyksi. Investointien osalta
10948: pelkästään sellutehtaan ja sahan toiminnan lop-        esityksiä ja valtionapuhakemuksia on jo käsitel-
10949: puessa työttömäksi jäävien työntekijöiden ja toi-      tävinä eri viranomaisissa, myös työministeriössä.
10950: mihenkilöiden aktiiviseen auttamiseen niillä eri          Lopullisten päätösten tekeminen ratkeaa ra-
10951: keinoilla, joita työhallinnolla on käytettävissään,    hoitusmahdollisuuksien sekä hankkeiden toteut-
10952: sekä käynnistää koulutustoimintaa. Projektin on        tamiskelpoisuuden ja suunnitteluvalmiuden pe-
10953: tarkoitus olla toiminnassa yhteensä noin kah-          rusteella. Ensisijaisina kohteina pyritään rahoit-
10954: deksan kuukauden ajan. Tämän ajan kuluessa             tamaan sellaisia investointihankkeita, jotka edis-
10955: arvioidaan voitavan varsin perusteellisestikin         tävät korvaavien työpaikkojen muodostumista
10956: laatia kullekin työttömälle ja työttömyysuhan          Rauman työssäkäyntialueelle.
10957: alaiselle henkilölle hänen omia tarpeitaan ja             Sinänsä työhallinnon mahdollisuudet tilan-
10958: mahdollisuuksiaan vastaava ja käytettävissä            teen ratkaisemiseksi pysyvällä tavalla ovat varsin
10959: oleviin keinoihin perustuva työllistymisselvitys.      rajoitetut. Päätökset esimerkiksi sellun tuotan-
10960: Projektin tehtävänä on lisäksi osallistua mahdol-      non jatkamisesta ja tähän liittyvien investointien
10961: lisen uuden sellutehtaan henkilöstön rekrytoin-        toteuttamisesta tehdään kokonaan valtionhal-
10962: tiin ja koulutukseen. Koulutusajaksi on arvioitu       linnon ulkopuolella. Niin ikään korvaavia työ-
10963: 1,5-2 vuotta.                                          paikkoja muodostavat investoinnit suunnitel-
10964:     Sellutehtaan ja sahan ns. alasajon tehokas ja      laan ja toteutetaan joko valtion muiden viran-
10965: asianmukainen toteuttaminen edellyttää nykyi-          omaisten, kuntien tai yksityisten työnantajien
10966: sen arvion mukaan myös työvoimapoliittisen             toimesta. Työhallinto voi osaltaan olla mukana
10967: aikuiskoulutuksen järjestämistä irtisanotuille         rahoittamassa muiden toimesta suunniteltuja ja
10968: työntekijöille ja toimihenkilöille. Valtiolle koulu-   toteutettavia toimenpiteitä oman hallinnonalan-
10969: tuksesta aiheutuvat kustannukset on alustavasti        sa määrärahojen rajoissa ja investointien osalta
10970: arvioitu 3 miljoonaksi markaksi. Yksityiskohtai-       säännösten edellyttämässä yhteistyössä muiden
10971: set perustellut koulutustarpeet saadaan selville       viranomaisten kanssa. Työvoimapoliittisen ai-
10972: irtisanottavien henkilöiden henkilökohtaisissa         kuiskoulutuksen hankintaan, yrityksille henki-
10973: haastatteluissa. Tämänhetkisten arvioiden mu-          löstön palkkaamiseen myönnettäviin työllis-
10974: kaan kysymykseen tulisi ainakin uudelleenkou-          tämistukiin, yrittäjäksi ryhtyville työttömille
10975: lutus, työnhakuun valmentava koulutus, yksilöl-        myönnettävään työllistämistukeen ja muihin ko-
10976: lisiin tarpeisiin sovellettu ammatillinen koulutus     konaan tai ainakin pääosin työministeriön hal-
10977:  sekä yrittäjäkoulutus.                                linnonalan määrärahoilla rahoitettaviin toimen-
10978:     Satakunnan työvoimapiirin toimisto on yh-          piteisiin pyritään Satakunnan työvoimapiirin toi-
10979:  dessä Rauman työvoimatoimiston kanssa jo              mistolle osoittamaan tarvittavat määrärahat
10980:  laatinut alustavan toimintasuunnitelman, joka         ottaen kuitenkin samalla huomioon myös
10981:  sisältää sekä yksittäisten työttömäksi jäävien        muualla maassa jo ilmenneet sekä ennalta arvaa-
10982:  henkilöiden koulutus- ja työllistämistoimen-          mattomat määrärahatarpeet
10983: 
10984:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
10985: 
10986:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
10987: 4                                         1991 vp -   KK 307
10988: 
10989: 
10990: 
10991: 
10992:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10993: 
10994:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          verksamheten vid fabriken upphöra slutgiltigt i
10995: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        december innevarande år. Redan före det kom-
10996: den 25 oktober 1991 till vederbörande medlem          mer det att ske permitteringar.
10997: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Inom företaget har man utrett olika möjlighe-
10998: riksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade             ter till fortsatt verksamhet. De sysselsättnings-
10999: spörsmål nr 307:                                      verkningar som beräknats enligt de olika alter-
11000:                                                       nativen varierar mellan 100 och 200 personer.
11001:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Verksamheten kommer i alla fall att fortgå i liten
11002:        att i Raumotrakten inleda utbildning för       utsträckning också efter årsskiftet. Den fortsatta
11003:        förbättrande av arbetstagarnas yrkes-          verksamheten kommer att närmast ansluta sig
11004:        kunskaper och omplacering i arbetslivet,       till produktionen vid Metsä-Botnias Kaskö-
11005:        och                                            fabrik.
11006:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för             Raumo såg sysselsatte i slutet av oktober cirka
11007:        att påskynda igångkörandet av den pla-         150 arbetstagare och också där pågår samarbets-
11008:        nerade cellulosafabriken i Raumo?              förhandlingar med arbetstagarna. Vid förhand-
11009:                                                       lingarna har också den möjligheten att sågens
11010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nuvarande arbetsplatser skall skäras ned kommit
11011: anföra följande:                                      fram. Sågens verksamhetsbetingelser försämras
11012:                                                       avsevärt av att cellulosafabriken inte längre kö-
11013:     Sysselsättningsläget i Raumo pendlingsregion      per flis.
11014: är redan nu svårare än det genomsnittliga för             Det ovanstående kan sammanfattas i att en
11015: hela landet. Enligt den statistik som uppgjordes      nedläggning av eller ett avbrott i cellulosafabri-
11016: vid slutet av september innevarande år var den        kens och sågens verksamhet skulle omedelbart
11017: genomsnittliga arbetslöshetsgraden för pend-          medföra Raumo pendlingsregion en förlust på
11018: lingsregionen, räknad som de senaste 12 måna-         400-450 arbetsplatser. Dessutom skulle ar-
11019: dernas glidande medeltal 8,8 %. Motsvarande           betsplatserna på skogssektorn tillsammans med
11020: medeltal för hela Satakunta arbetskraftsdistrikt      de arbetstillfällen som uppstått via entreprenad-
11021: var 9% och för hela landet 7,0 %. Vid motsva-         avtal, minska med sammanlagt cirka 200 ar-
11022: rande tidpunkt var antalet arbetslösa inom            betsplatser. En nedläggning av skogssektorns
11023: Raumo pendlingsregion sammanlagt 2 133 per-           verksamhet skulle dessutom försvaga verksam-
11024: soner, medan den totala arbetsstyrkan uppgick         hetsbetingelserna för sågarna i västra Finland.
11025: till 24 143 personer. Cellulosafabriken sysselsat-    Om cellulosafabriken och sågen upphör med sin
11026: te i slutet av oktober sammanlagt drygt 420 arbe-     verksamhet skulle arbetslöshetsgraden stiga med
11027: tare och tjänstemän. Skogssektorn sysselsatte vid     åtminstone 2-3 procentenheter för enbart Rau-
11028: samma tidpunkt sammanlagt drygt 230 personer          mo pendlingsregion.
11029: i olika uppgifter och knappt 100 personer arbe-           När det gäller tryggande av fortsatt verksam-
11030: tade vid s.k. assisterande avdelningar inom fab-      het kan man i detta skede ännu inte säga annat
11031: riken. Ett meddelande om nedläggning av cellu-        än att ett slutligt beslut om att bygga en ny
11032: losafabriken gavs 13.9.1991. Dettakan huvud-          cellulosafabrik ännu inte har fattats. I det rådan-
11033: sakligen tillskrivas den minskade handeln med         de konjunktur- och marknadsläget kan besluts-
11034: Sovjetunionen. De lagstadgade samarbetsför-           fattandet fördröjas. Om avgörandet är positivt,
11035: handlingarna pågår som bäst, och enligt uppgif-       tar det cirka 2 år att uppföra en ny anläggning.
11036: ter som Satakunta arbetskraftsdistriktsbyrå har       Då den nya anläggningen är färdig, skulle den
11037: erhållit, torde de räcka till mitten av december.     omedelbart kunna sysselsätta ungefär 250 perso-
11038: Över hälften av de uppsägningshotade arbetsta-        ner. Därtill kommer omedelbara sysselsättnings-
11039: garna har varit anställda hos samma arbetsgiva-       verkningar, vilka man ännu inte kan uppskatta
11040: re i över 15 år, varför de i varje fall har en lång   ens med någorlunda precision, eftersom det
11041: uppsägningstid. Enligt aktuella planer torde          grundläggande avgörandet i saken fattas. Igång-
11042:                                            1991 vp -   KK 307                                          5
11043: 
11044: körandet av den nya celiulosafabriken skulie           byrå gjort upp en preliminär handlingsplan som
11045: samtidigt göra det möjligt att på nytt sätta i gång    innefattar både utbildnings- och sysselsättnings-
11046: verksamheten på sågen.                                 åtgärder för enskilda individer som blir utan
11047:     Arbetskraftsmyndigheterna kan knappast             arbete och finansiering av statens egna och av
11048: direkt inverka på de investeringsbeslut som fat-       staten understödda investeringar i en allt svårare
11049: tas, men på distrikts- och lokalnivån förs nog ett     sysselsättningssituation. Beslut om de anslag
11050: intimt samarbete med representanter för såväl          som behövs för genomförande av sysselsätt-
11051: arbetsgivaren som arbetstagarna. Dessa instan-         ningsåtgärder kan fattas först sedan statsbud-
11052: sers sakkännedom försöker man att i mån av             geten för år 1992 blivit godkänd. Olika myndig-
11053: möjlighet beakta när man gör avgöranden och            heter, bland dem arbetsministeriet, hålier som
11054: fattar beslut om åtgärder inom arbetsförvalt-          bäst på att behandla framställningar och stats-
11055: ningen. Arbetsförvaltningen har grundat en sär-        understödsansökningar som gälier investeringar.
11056: skild projektgrupp för service, vars uppgift är att        De slutliga besluten beror på finansierings-
11057: koncentrera sig på att genom utnyttjande av de         möjligheterna, hur genomförbara projekten är
11058: olika metoder som arbetsförvaltningen har tili         och i vilket skede deras planering befinner sig.
11059: sitt förfogande aktivt kunna hjälpa de arbetare        Avsikten är att i första hand finansiera sådana
11060: och tjänstemän som blir arbetslösa när celiulo-        investeringsprojekt som främjar uppkomsten av
11061: safabriken och sågen nedläggs samt att inleda          ersättande arbetsplatser inom Raumo pendlings-
11062: utbildning. A vsikten är att projektet skall pågå i    region.
11063: ungefär åtta månader. Under den tiden beräknar             Arbetsförvaltningens möjligheter att finna en
11064: man att man kan utarbeta en t.o.m. rätt ingående       bestående lösning i denna situation är begränsa-
11065: utredning om sysselsättningsmöjligheter för var-       de. Tili exempel besluten om fortsatt celiu1osa-
11066: je arbetslös och arbetslöshetshotad person enligt      produktion och genomförande av investeringar i
11067: personens egna behov och förutsättningar och           anslutning därtili fattas helt och hållet utanför
11068: utgående från de tillbudsstående metoderna.            statsförvaltningen. Också investeringar i ersät-
11069: Projektets uppgift är också att del ta i rekrytering   tande arbetsplatser planeras och genomförs på
11070: av och utbildning för personaleni den eventuelia       uppdrag av andra statliga myndigheter, kommu-
11071: nya cellulosafabriken. Utbildningstiden har be-        ner elier privata arbetsgivare. Arbetsförvalt-
11072: räknats tili 1,5-2 år.                                 ningen kan för sin del delta i finansieringen av
11073:      För att den s.k. nedkörningen av cellulosafab-    åtgärder, planerade och genomförda av andra,
11074: riken och sågen effektivt och sakenligt skall          förutsatt att detta sker inom ramen för anslag för
11075: kunna genomföras förutsätts enligt den nuva-           det egna förvaltningsområdet, och i fråga om
11076: rande beräkningen även anordnande av arbets-           investeringar, i stadgeenligt samarbete med and-
11077: kraftspolitisk vuxenutbildning för uppsagda ar-        ra myndigheter. Avsikten är att anvisa Satakun-
11078: betare och tjänstemän. De kostnader som utbild-        ta arbetskraftsdistriktsbyrå behövliga anslag för
11079: ningen medför staten har preliminärt uppskat-          anskaffning av arbetskraftspolitisk vuxenut-
11080: tats tili 3 miljoner mark. De detaljerade välmoti-     bildning, sysselsättningsstöd åt företag för
11081: verade utbildningsbehoven fås fram vid person-         avlönande av personal, sysselsättningsstöd för
11082:  liga intervjuer med de personer som blir upp-         personer som ämnar inleda företagsverksamhet
11083:  sagda. Enligt de nuvarande beräkningarna skulie       samt övriga åtgärder som helt elier åtminstone
11084:  det åtminstone bli fråga om omskolning, utbild-       tili största delen finansieras med anslag för ar-
11085:  ning för att förbereda arbetssökning, för indivi-     betsministeriets förvaltningsområde genom att
11086:  duella behov tillämpad yrkesutbildning och före-      dock samtidigt beakta redan uppkomna eller
11087:  tagarutbildning.                                      oförutsedda anslagsbehov i andra delar av
11088:      Satakunta arbetskraftsdistriktsbyrå har redan     landet.
11089:  tillsammans med Raumo arbetskraftsdistrikts-
11090: 
11091:      Helsingfors den 26 november 1991
11092: 
11093:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
11094:                                                  1991 vp
11095: 
11096: 
11097: Kirjallinen kysymys 308
11098: 
11099: 
11100: 
11101: 
11102:                                   Lipponen: Kehitysmaiden tuotteiden tullien ja tuontirajoitusten lie-
11103:                                       ventämisestä
11104: 
11105: 
11106:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11107: 
11108:    Suomen tuonti vähiten kehittyneistä kehitys-      maatuotteiden tullisyrjintä, jotka eivät enaa
11109: maista (LLDC-maat) laski 1980-luvulla ollen          uhkaa kotimaista tuotantoa. Näitä on tekstiileis-
11110: 0,15 prosenttia (129 milj. markkaa) Suomen           sä, nahkatuotteissa ja massatuotevaatteissa.
11111: koko tuonnista vuonna 1988. Vuonna 1989 kehi-        Tuonnin rajoittaminen yleensä ylläpitää vinou-
11112: tysmaat maksoivat vientituotteistaan Suomeen         tuneita tuotantorakenteita, korkeita hintoja ja
11113: 14,3 prosentin tullin, kun teollisuusmaiden          korkeata kustannustasoa, mikä on nykyisen ta-
11114: maksama tulli oli keskimäärin 6,4 prosenttia.        louskriisin perussyy.
11115: Teollisuustuotteiden MNF-tullit (suosituim-             Tuontirajoituksia hallinnoivassa päätöksen-
11116: muus) ovat Suomessa keskimäärin 11,4 prosent-        teossa erilaiset tuottajien ja teollisuuden sekä
11117: tia, kun ne ovat Norjassa 6,7 prosenttia ja          ammatilliset etujärjestöt ovat hallitsevassa ase-
11118: Ruotsissa 4,8 prosenttia.                            massa kuluttajien ja veronmaksajien vaikutuk-
11119:     Kehitysmaiden tuontia käsittelevän Katri         sen jäädessä olemattomaksi. Päätöksiä tehdään
11120: Viinikan ja Eero Yrjö-Koskisen tutkimuksen           parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella ka-
11121: (Import Policies for Developing Countries)           peasta etunäkökulmasta. Kuluttajat joutuvat
11122: mukaan kehitysmaita eniten hyödyttäville tuot-       näin maksamaan korkeampia hintoja. Tämän
11123: teille kuten maataloustuotteille, tekstiileille ja   lisäksi veronmaksajilta edellytetään suurempia
11124: vaatteille on Suomessa korkeat tullit. Tekstiilien   valmiuksia osallistua kehitysavun rahoittami-
11125: tulli on 35 prosenttia. Tullit nousevat hyvin        seen.
11126: jyrkästi jalostusasteen noustessa.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11127:     Vain 16 prosenttia Suomen tuonnista kehitys-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11128: maista saa suosituimmuuskohtelun GSP-järjes-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11129: telmässä (Generalized System of Preferences).        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11130: Suomi rajoittaa GSP-järjestelmän ns. negatiivi-
11131: sella listalla peräti 124 tuotteen tuontia, kun                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
11132: vastaava luku on Ruotsissa 63 ja Norjassa 53.               jotta kehitysmaiden, erityisesti vähimmin
11133: Kehitysmaiden viennistä Suomeen joutui 46                   kehittyneiden maiden tuotteiden tulleja
11134: prosenttia tullien piiriin vuonna 1988. Käytän-             ja muita tuonnin rajoituksia tuntuvasti
11135: nössä suosituimmuuskohtelusta ovat hyötyneet                lievennetään sekä että näitä koskevassa
11136: eniten ns. NIC-maat (vasta teollistuneet maat)              päätöksenteossa vähennetään etujärjes-
11137: kuten Etelä-Korea.                                          töjen suhteetonta vaikutusvaltaa?
11138:     Erityisen kyseenalaista on sellaisten kehitys-
11139: 
11140:        Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
11141: 
11142:                                             Paavo Lipponen
11143: 
11144: 
11145: 
11146: 
11147: 210300M
11148: 2                                         1991 vp -    KK 308
11149: 
11150: 
11151: 
11152: 
11153:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11154: 
11155:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa etujen muodoista ja laajuudesta. Tämän vuoksi
11156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teollistuneiden maiden GSP-järjestelmät (Gene-
11157: olette 25 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir- ralized System ofPreferences) poikkeavat selväs-
11158: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ti toisistaan ja niiden vertailu ei aina anna oikeaa
11159: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja kuvaa kehitysmaaetujen käytännön merkityk-
11160: Paavo Lipposen näin kuuluvasta kirjallisesta . sestä. Yhteinen nimittäjä on käytännössä vain
11161: kysymyksestä n:o 308:                                 edunsaajamaiden määrittely. Useimmissa mais-
11162:                                                       sa yleiset GSP-edut koskevat niitä maita, jotka
11163:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, ovat julistautuneet kehitysmaiksi, ja vähiten
11164:          jotta kehitysmaiden, erityisesti vähimmin kehittyneiden kehitysmaiden osalta niitä maita,
11165:          kehittyneiden maiden tuotteiden tulleja jotka on YK:ssa tällaisiksi luokiteltu.
11166:          ja muita tuonnin rajoituksia tuntuvasti
11167:          lievennetään sekä että näitä koskevassa
11168:          päätöksenteossa vähennetään etujärjes- Suomen GSP-järjestelmä
11169:          töjen suhteetonta vaikutusvaltaa?
11170:                                                          Suomi myöntää GSP-edut kaikille niille mail-
11171:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- le ja alueille, jotka ovat itselleen tällaisen aseman
11172: vasti seuraavaa:                                      varanneet. Vähiten kehittyneinä kehitysmaina
11173:                                                       käsitellään niitä maita ja alueita, jotka YK:ssa
11174:     Kehitysmaista peräisin olevien tavaroiden on tällaisiksi luokiteltu. Vaadittavan ilmoituksen
11175: tulli- ja tuontimaksuetuudet perustuvat vuonna siitä, että edunsaajamaa haluaa käyttää hyväk-
11176: 1971 annettuun lakiin (973/71). Tarkemmat seen Suomen GSP-etuja, on tähän mennessä
11177: säännökset lain täytäntöönpanosta ja soveltami- antanut 92 maata, joista 20 on vähiten kehitty-
11178: sesta annettiin asetuksella samana vuonna. Ase- neeksi maaksi luettavaa.
11179: tuksen säännöksiä on tämän jälkeen tarkistettu           Ottaessaan käyttöön GSP-järjestelmän Suomi
11180: ja muutettu olosuhteiden edellyttämällä tavalla. muiden Pohjoismaiden tavoin otti lähtökohdak-
11181: Muutokset ovat pääsääntöisesti käsittäneet etu- seen sen, että kehitysmaista peräisin olevat ja
11182: jen ulottamisen uusille edunsaajamaille sekä tul- niistä maahan tuodut tavarat pääsääntöisesti
11183: li- ja tuontimaksuetujen laajentamisen uusiin ovat tullittornia ja tuontimaksuttomia. Koska
11184: tavararyhmiin. Valtiovarainministeriössä on kuitenkin samalla katsottiin, että kehitysmaa-
11185: valmisteilla asetuksen kokonaisuudistus, joka on etuja myönnettäessä tulisi välttää myönnytyksiä
11186: tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1992 alusta.         sellaisille tuotteille, joiden tuonti aiheuttaa tai
11187:                                                       uhkaa aiheuttaa olennaista vahinkoa kotimaisel-
11188:                                                       le tuotannonalalle, Suomen GSP-etujen piiristä
11189: Tullietujärjestelmän tausta                           on suljettu pois tällaiset tuotteet.
11190:                                                          Poiketen pääsääntöisestä täydellisestä tullit-
11191:     Kehitysmaaetujen käyttöönotosta päätettiin tomuudesta ja tuontimaksuttomuudesta voidaan
11192: Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kauppa- ja asetuksella säätää, että määrätyistä tavaroista
11193: kehityskonferenssissa vuonna 1968. Päätöksen voidaan kantaa tulli tai tuontimaksu myös alen-
11194: mukaan teollistuneet maat sitoutuivat omilla nettuna.
11195: markkinoinaan antamaan kehitysmaista tapah-              Voimassa olevassa asetuksessa on erikseen
11196: tuvalle tuonnille tulli- tai muita tuontiin liittyviä lueteltu tullitariffin ryhmiin 1-24 kuuluvat
11197: etuja, joiden avulla kehitysmaat voisivat lisätä maataloustuotteet ja elintarvikkeet, jotka tuon-
11198: vientiään teollistuneisiin maihin ja samalla kehit- nissa kaikista kehitysmaista ovat tullittomia.
11199: tää teollisuuttaan ja kohentaa omaa talouttaan. Tähän luetteloon kuuluvat tuotteet eivät
11200: Päätös on periaatteellinen, sillä edunantajamail- enää kuulu tuontimaksujen alaisten tuotteiden
11201: le on annettu käytännössä täysi vapaus päättää piiriin.
11202: sekä edunsaajamaista että myös myönnettävien             Tullitariffin ryhmiin 25-97 kuuluvien tuot-
11203:                                           1991 vp -    KK 308                                            3
11204: 
11205: teiden osalta on määritelty ne tuotteet, joille       Norjan negatiivilistat ovat olennaisesti suppeam-
11206: kehitysmaaetuja ei myönnetä. Tuonnissa Hong-          pia. Ruotsilla on 63 ja Norjalla 53 nimikettä.
11207: kongista ja Macaosta on GSP-etujen piiristä           Toisaalta näillä mailla on kehittyneempiä kehi-
11208: lisäksi suljettu eräitä sellaisia tuotteita, joiden   tysmaita (mm. Bulgaria, Korean tasavalta, Kii-
11209: tuonti muista kehitysmaista saa GSP-edut.             na, Hongkong) koskevat erilliset poikkeusluette-
11210:    Tuotteet, jotka Suomeen kehitysmaista tuo-         lot, jotka ovat laajuudeltaan joko samalla tasolla
11211: tuina saavat GSP-edun, ovat etupäässä sellaisia,      tai eräiltä osin jopa pitempiä (Ruotsilla) kuin
11212: joita Suomessa ei valmisteta tai joiden tuonti        Suomen soveltama negatiiviluettelo. Ruotsi ja
11213: GSP-eduin ei aiheuta tai uhkaa aiheuttaa olen-        Norja ovat siten eriyttäneet GSP-kohteluaan
11214: naista vahinkoa kotimaiselle tuotannonalalle.         selvästi pitemmälle kuin Suomi, mikä on mah-
11215:    Asetukseen sisältyy niin ikään luettelo tuot-      dollistanut olennaisesti lyhyemmän poikkeus-
11216: teista, joiden osalta tulliton kehitysmaaetu          luettelon "tavallisille kehitysmaille". Tämä kos-
11217: myönnetään ainoastaan vähiten kehittyneille           kee myös vähiten kehittyneiden maiden GSP-
11218: maille.                                               kohtelua, joille Ruotsi ja Norja ovat antaneet
11219:    Kehitysmaaetuja on asetusmuutaksin jatku-          kaikkia tuotteita koskevan GSP-tullittomuuden.
11220: vasti vuosittain laajennettu uusiin tuoteryhmiin.
11221: 
11222:                                                       2. EY
11223: Suomen kehitysmaakaupan mittasuhteet
11224:                                                          EY:n GSP-järjestelmä näyttää Suomea libe-
11225:    Tuonti GSP-kohteluun oikeutetuista maista          raalimmalta, mutta kehitysmaatuontia rajoite-
11226: on pysynyt viime vuosina suhteellisen muuttu-         taan kiintiöillä. EY:llä on myös pitemmät perin-
11227: mattomana ja ollut markkamääräisesti noin 7           teet kehitysmaakaupassa.
11228: miljardin markan luokkaa. Vuonna 1990 tuonti             EY:n GSP-järjestelmä on tuotekatteeltaan
11229: GSP-maista oli 7,2 miljardia markkaa. Tästä           merkittävästi laajempi kuin Suomella. EY:n jär-
11230: GSP-kohteluun oikeutetun tuonnin osuus oli 2          jestelmään sisältyy toisaalta alennettuja tulleja
11231: miljardia markkaa (28 % koko kehitysmaatuon-          (eräissä maataloustulleissa 20--50 %:n luokkaa)
11232: nista), josta varsinaisen etuuskohtelun saanutta      tai erilaisia, usein hankalasti sovellettavia kiin-
11233: tuontia oli 1,2 miljardia markkaa (17 % koko          tiöjärjestelyitä (aroissa tuotteissa), jotka vähen-
11234: kehitysmaatuonnista). Tuonti 42:sta vähiten ke-       tävät EY:n järjestelmän "tehoa" ja toimivuutta
11235: hittyneestä kehitysmaasta supistui vuonna 1990        verrattuna Suomeen, joka myöntää täyden GSP-
11236: edellisestä vuodesta noin 40 prosenttia ja oli        tullittomuuden ilman kiintiöitä.
11237: arvoltaan noin 102 miljoonaa markkaa. Tuon-
11238: nin arvon aleneminen johtui lähes yksinomaan
11239: raakakahvin hinnan putoamisesta. Raakakah-            3. Japani
11240: vin osuus tuonnista vähiten kehittyneistä kehi-
11241: tysmaista on lähes 90 prosenttia.                         Japanin GSP-järjestelmä on Suomea restrik-
11242:                                                       tiivisempi. Maataloustuotteissa (77 nimikettä)
11243:                                                       myönnetään pienehköjä tullinalennuksia. Vain
11244: Vertailu muiden maiden kanssa                         joissakin tuotteissa on täysi tullittomuus.
11245:                                                           Teollisuustuotteille (27 nimikettä negatiivilis-
11246: 1. Ruotsi ja Norja                                    talla) myönnetään pääsääntöisesti 0-tullikohte-
11247:                                                       lu, mutta 67 tuotteessa ainoastaan 50 prosentin
11248:    Ruotsilla ja Norjalla on jonkin verran laajem-     alennus yleisestä tullista. Myös Japanin GSP-
11249: mat maataloustuotteita koskevat ns. positiivi-        järjestelmässä kiintiöt näyttelevät merkittävää
11250: luettelot, mutta vertailtavien maiden tullijärjes-    osaa (noin puolet teollisuustuotteista vuosittain
11251: telmien erilaisuuden johdosta niiden vertailu ei      vahvistettavien kiintiöiden alaisia), mikä heiken-
11252: ole mielekästä. Esim. Suomella on positiivilistal-    tää järjestelmän tehoa ja toimivuutta.
11253: laan tuotteita, jotka RuotsillajaN orjalla ovat jo
11254: yleisen tullitariffin mukaan tullivapaita.
11255:    Suomen ns. negatiiviluettelossa on yhteensä        4. Yhdysvallat
11256: 124 nimikettä, minkä lisäksi tulevat Hongkongia
11257: ja Macaota koskevat lisäpoikkeuslistat 25 tuo-           Myös USA:n GSP-järjestelmä on Suomea
11258: tetta (em. 124 nimikkeen lisäksi). Ruotsin ja         restriktiivisempi. Järjestelmä kattaa pääosan
11259: 4                                          1991 vp -    KK 308
11260: 
11261: puolivalmiista ja valmiista tuotteista (4 100 nimi-    muut ehdot samalla täyttyvät. Varmuus tuonti-
11262: kettä kahdeksannumeroisella tullitariffinimike-        kohtelusta mahdollistaa pitkäjänteisen toimin-
11263: tasolla). Tuotteille myönnetään täysi tullitto-        nan, mikä taas ei ole mahdollista maissa, joissa
11264: muus. Yhdysvaltojen järjestelmässä ovat koros-         sovelletaan esim. määrällisiä tullittornia GSP-
11265: tuneesti esillä esim. differentaatioon (kohtelun       kiintiöitä. Tullittomien kiintiöiden käyttöönotto
11266: eriyttäminen edunsaajamaan kehitysasteen               saattaisi olla perusteltu välimuoto täyden tulliva-
11267: mukaan) ja graduaatioon (edunsaajamaan pois-           pauden ja korkean tullin välillä. Tämä voisi olla
11268: sulkeminen) liittyvät piirteet. Mikäli esim. edun-     tarkoituksenmukaista myös kotimaisen tuotan-
11269: saajamaan osuus jonkin tuotteen tuonnissa              non ja työllisyyden kannalta. Tuontikiintiöiden
11270: nousee yli 50 prosenttia, se ei enää saa etuuskoh-     riittämättömyys ja kiintiöjaon hallinnoiminen
11271: telua ko. tuotteessa. Yhdysvallat on myös sulke-       sekä kilpailulliset perusteet ovat kuitenkin ai-
11272: nut Korean tasavallan, Singaporen, Hongkon-            heuttaneet pidättyvyyttä tällaisen järjestelmän
11273: gin ja Taiwanin GSP-kohtelun ulkopuolelle.             käyttöönoton suhteen.
11274:                                                            Kehitysmaaeduin tapahtuvan tuonnin puittei-
11275:                                                        den kehittämistä käsitellään jälleen vuoden 1992
11276: Suunnitellut muutokset                                 vuosittaisen GSP-kokonaistarkastelun yhteydes-
11277:                                                        sä. Kokonaistarkastelu aloitetaan vuoden 1991
11278:     Valmisteilla olevan GSP-asetuksen muutok-          ulkomaankauppatilastojen valmistuttua.
11279: sista aiheutuvat tullinkantovaikutukset ovat las-          Jos kehittyneimpiä GSP-edunsaajamaita ryh-
11280: kennallisesti noin 100 miljoonan markan luok-          dytään poistamaan listalta tai laatimaan ns.
11281: kaa. Koska GSP:n hyväksikäyttö on viime vuo-           NIC-maille (newly industrialized countries) eril-
11282: sina ollut 60 prosentin paikkeilla, ovat vaikutuk-     lisiä suppeampia tuotekateluetteloita, voidaan
11283: set käytännössä noin 60 miljoonaa markkaa.             yleistä GSP-negatiivilistaa lyhentää edelleen.
11284:     GSP-asetuksen huomattavien rakenteellisten         Toimenpiteiden aloittamiseen on varauduttu.
11285: uudistusten lisäksi esitetään tullietuuskohtelusta
11286: suljettujen tuotteiden luettelon supistamista pois-
11287: tamalla siitä 36 nelinumeroista tullitariffinimi-      Asioiden valmistelu ja päätöksenteko
11288: kettä (tuoteryhmää), minkä jälkeen poikkeuslis-
11289: talle jäisi 88 nelinumeroista tullitariffinimikettä.       On vanha käytäntö, että kauppa- ja tullipoliit-
11290: Poikkeuslistan tuotekate laskisi noin 40 prosent-      tisia päätöksiä tehtäessä pyritään etenemään
11291: tia. Muutos koskisi kaikkia kehitysmaita.              hallitusti ja ottamaan huomioon elinkeinoelä-
11292:     Lisäksi vähiten kehittyneille kehitysmaille on     män näkemykset. Suomessa on ongelmana elin-
11293: tarkoitus myöntää kaikkia tuotteita koskeva            keinoelämän rakenne. Erityisesti maatalous ja
11294: tullittomuus eräitä harvoja poikkeuksia lukuun-        tekstiili- ja vaatetusteollisuus ovat herkkiä. Siksi
11295: ottamatta. GSP-etujen ulkopuolelle jäisivät vain       maataloustuotteiden ja tevatuotteiden tuontia ei
11296: eräät sellaiset tuotteet, joita voidaan käyttää        voida yhtäkkiä vapauttaa. Tuonti kehitysmaista
11297: rehujen raaka-aineina Suomen maatalouden yli-          ja vähiten kehittyneistä maista perustuu toisaalta
11298: tuotannon vähentämiseksi, sekä Suomen tuotan-          kilpailutekijöihin, jotka ovat Suomen kannalta
11299: non suojaamisen kannalta arimmiksi katsotut            ongelmallisia, erityisesti halpa työvoima ja lapsi-
11300: vaatteet. Näille vaatteille on esitetty myönnettä-     työvoiman käyttö.
11301: väksi 50 prosentin alennus yleisestä tullista.             GSP-asioita valmisteleva tulliasiain neuvotte-
11302:     GSP-poikkeusluetteloa supistettaessa on pi-        lukunta on lakisääteinen elin, jonka asettaa val-
11303: detty lähtökohtana sitä, että kehitysmaaetu tuli-      tioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neu-
11304: si johdonmukaisesti myöntää kaikille tuotteille,       vottelukunnan tehtäviin kuuluu mm. lausunto-
11305: joiden osalta ei ollut selvää näyttöä siitä, että      jen antaminen valtiovarainministeriön pyynnös-
11306: tulliton tuonti kehitysmaista aiheuttaisi tai uh-      tä sekä esitysten tekeminen tulliverolakeihin
11307: kaisi aiheuttaa olennaista vahinkoa kotimaiselle       tehtävistä muutoksista ja tullipolitiikkaan liitty-
11308: tuotannolle ja työllisyydelle.                         vistä kysymyksistä. Neuvottelukunta on siten
11309:     Suomen omaksuman linjan mukaan GSP-                ainoastaan lausuntoja antava valmisteluelin.
11310: edut myönnetään ilman määrällisiä rajoituksia.         Kehitysmaaetujen laajentamisesta säädetään
11311: Tämä antaa sekä Suomen tuojille että kehitys-          asetuksella valtiovarainministeriön esityksestä.
11312: maiden viejille varmuuden siitä, että Suomessa             Kun kehitysmaaeduista annetun lain nojalla
11313: GSP-etuun oikeutettu tuote aina saa tämän tul-         on asetuksella julkaistu sellaisia säännöksiä, joi-
11314: liedun edellyttäen, että edun saantiin liittyvät       den antamiseen hallitusmuodon mukaan edus-
11315:                                          1991 vp -   KK 308                                          5
11316: 
11317: kunnan myötävaikutus on tarpeen, on kyseiset         jen osallistumista asiantuntiJOilla varsinaisiin
11318: säännökset lain 5 §:n edellyttämällä tavalla il-     tuontirajoituksia koskeviin neuvotteluihin toisen
11319: moitettu eduskunnalle. Vaikkei eduskunta käyt-       valtion viranomaisten kanssa on asteittain vä-
11320: täisikään valtaansa kumota säännöksiä, se voi        hennetty, ja osallistuminen on ollut luonteeltaan
11321: asetuksen hyväksymiskäsittelyn yhteydessä saat-      pelkästään neuvoa-antavaa. Ammatilliset etujär-
11322: taa hallituksen tietoon oman kantansa kehitys-       jestöt eivät ole osallistuneet kyseisiin neuvotte-
11323: maaetujen laajuuden poliittisesta tarkoituksen-      luihin. Tuonti- ja tukkukaupan etujärjestö ei ole
11324: mukaisuudesta. Parlamentaarinen valvonta to-         osallistunut varsinaisiin neuvotteluihin. Näitä
11325: teutuu tätä kautta.                                  järjestöjä on ainoastaan informoitu neuvottelu-
11326:    Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteiden     jen kulusta.
11327: tulleja ja tuontirajoituksia koskevien päätösten         Valtiovarainministeriö pitää kehitysmaatuon-
11328: valmistelussa on muutoin vuonna 1990 GATTin          tia koskevien asioiden valmistelujärjestelmää
11329: Uruguayn kierroksen neuvotteluissa jätetyn tul-      asianmukaisena, koska se takaa erilaisten pää-
11330: linalennustarjouksen jälkeen kuultu tasapuoli-       töksentekoon vaikuttavien näkemysten tasapuo-
11331: sesti myös tuonti- ja tukkukaupan etujärjestöä ja    lisen huomioon ottamisen. Etujärjestöillä ei täs-
11332: kilpailuvirastoa. Valmisteluprosessi kattaa näin     sä järjestelmässä ole ministeriön käsityksen mu-
11333: ollen elinkeinoelämän asianomaiset sektorit.         kaan suhteeton ta vaikutusvaltaa, vaan vastuu on
11334: Ongelman muodostaa kuitenkin se, miten viran-        viime kädessä viranomaisilla. Niin kuin edellä on
11335: omaiset voisivat varmistua siitä, että tuontikoh-    todettu, hallitus tulee vuonna 1992 edelleen jat-
11336: telun vapauttamisen vaikutukset kanavoituisivat      kamaan kehitysmaatuonnin ja erityisesti vähiten
11337: kuluttajille ja veronmaksajille saakka.              kehittyneistä maista tapahtuvan tuonnin vapaut-
11338:    Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden etujärjestö-   tamista.
11339: 
11340:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1991
11341: 
11342:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11343: 6                                          1991 vp -   KK 308
11344: 
11345: 
11346: 
11347: 
11348:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11349: 
11350:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förmånstagarländerna och i viiken form och
11351: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         utsträckning preferenserna skall beviljas. Därför
11352: den 25 oktober 1991 till vederbörande med1em           avviker de industrialiserade ländernas GSP-sys-
11353: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av         tem (Generalized System of Preferences) klart
11354: riksdagsman Paavo Lipponen undertecknade               från varandra och en jämförelse dem emellan
11355: spörsmå1 nr 308:                                       ger inte alltid rätt bild av den praktiska bety-
11356:                                                        delsen av utvecklingsländernas preferenser. Den
11357:           Vi1ka åtgärder vidtar Regeringen i           gemensamma nämnaren är i praktiken endast
11358:        syfte att kännbart sänka tullarna och           definitionen på förmånstagarländerna. 1 de
11359:        mildra importbegränsningarna för ut-            flesta Iänder gäller GSP-preferenserna de Iänder
11360:        vecklingsländernas och framför allt de          som har proklamerat sig som utvecklings-
11361:        minst utvecklade ländernas varor och för        länder och beträffande de minst utvecklade län-
11362:        att minska intressegruppernas opropor-          derna, de Iänder som av FN klassificerats som
11363:        tionerligt stora inflytande i beslutsfattan-    sådana.
11364:        det angående dessa varor?
11365: 
11366:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Finlands GSP-system
11367: anföra följande:
11368:                                                           Finland beviljar alla de Iänder och områden
11369:     Tull- och importavgiftspreferenserna för va-       som förbehållit sig en sådan ställning GSP-prefe-
11370: ror med ursprung i utvecklingsländerna baserar         renser. Som minst utvecklade utvecklingsländer
11371: sig på 1971 års lag (973/71). Exaktare stadgan-        behandlas de Iänder och områden som klassifice-
11372: den om lagens verkställighet och tillämpning           rats som sådana av FN. Den förutsatta anmälan
11373: gavs genom förordning samma år. Stadgandena            att ett förmånstagarland önskar tillgodogöra sig
11374: i förordningen har senare setts över och ändrats       Finlands GSP-preferenser har tills vidare gjorts
11375: efter omständigheterna. Åndringarna har i regel        av 92 Iänder av vilka 20 anses höra till de minst
11376: gällt en utsträckning av förmånerna till nya för-      utvecklade länderna.
11377: månstagarländer samt en utvidgning av tull- och           När GSP-systemet togs i bruk i Finland utgick
11378: importavgiftspreferenserna till nya varugrupper.       man, på samma sätt som de övriga nordiska
11379: En totalreform av förordningen som avses träda         länderna, ifrån att de varor med ursprung i
11380: i kraft från ingången av 1992 är under beredning       utvecklingsländerna som importeras från dessa i
11381: i finansministeriet.                                   regel är tull- och importavgiftsfria. Samtidigt
11382:                                                        ansåg man dock att det när preferenser beviljas
11383:                                                        utvecklingsländerna är skäl att undvika lättna-
11384: Bakgrunden tili tullpreferenssystemet                  der vid import av sådana varor som orsakar eller
11385:                                                        kan tänkas orsaka den inhemska produktionen
11386:    Beslut om att tai bruk preferenser för utveck-      väsentlig skada, varför Finlands GSP-preferen-
11387: lingsländerna fattades på Förenta Nationernas          ser inte omfattar sådana varor.
11388: (FN) handels- och utvecklingskonferens 1968.              A vvikande från den i regel fullständiga tull-
11389: Enligt beslutet förband sig industriländerna att       och importavgiftsfriheten är det möjligt att ge-
11390: inom sin marknad bevilja importen från utveck-         nom förordning stadga att en sänkt tull eller
11391: lingsländer tull- och andra till importen anknut-      importavgift kan uppbäras för vissa varor.
11392: na preferenser som kunde ge utvecklingsländer-            1 den gällande förordningen finns en särskild
11393: na möjlighet att öka sin export till de industriali-   förteckning över de jordbruksprodukter och livs-
11394: serade länderna och samtidigt utveckla sin in-         medel i kapitlen 1-24 i tulltariffen som impor-
11395: dustri och förbättra ekonomin. Beslutet är prin-       teras helt tullfritt från alla utvecklingsländer. För
11396: cipiellt, för de Iänder som beviljar preferenserna     varorna i denna förteckning uppbärs inte längre
11397: har i praktiken getts full frihet att besluta om       importavgifter.
11398:                                         1991 vp -    KK 308                                           7
11399: 
11400:    Beträffande de varor som ingår i kapitlen        den alimänna tulitariffen redan är tulifria i
11401: 25-97 i tulitariffen har de varor räknats upp för   Sverige och Norge.
11402: vilka utvecklingsländema inte beviljas preferen-       I Finlands s.k. negativa förteckning finns
11403: ser. Vid import från Hongkong och Macao             sammanlagt 124 positioner vartili kommer un-
11404: beviljas GSP-preferenser inte helier för vissa      dantagslistoma för Hongkong och Macao: 25
11405: varor som får GSP-preferenser vid import från       varor (utom nämnda 124 positioner). Sveriges
11406: andra utvecklingsländer.                            och Norges negativa listor är mycket kortare.
11407:    De varor från utvecklingsländema som vid         Sverige har 63 och Norge 53 positioner. Å andra
11408: import tili Finland beviljas GSP-preferenser är i   sidan har dessa Iänder separata undantagsför-
11409: huvudsak sådana som inte tiliverkas i Finland       teckningar som gälier mer utvecklade utveck-
11410: elier som, ifali de importeras och ges GSP-         lingsländer (bl.a. Bulgarien, Republiken Korea,
11411: preferenser, inte orsakar elier kan tänkas orsaka   Kina, Hongkong) och som antingen är av sam-
11412: någon inhemsk produktionsgren väsentlig ska-        ma omfattning eller tili vissa delar t.o.m. längre
11413: da.                                                 (Sverige) än den negativa förteckning som Fin-
11414:    I förordningen ingår likaså en förteckning       land tiliämpar. Sålunda har Sverige och Norge
11415: över varor för vilka endast de minst utvecklade     differentierat sin GSP-behandling i klart större
11416: ländema beviljas tullpreferens.                     utsträckning än Finland, vilket möjliggjort en
11417:    Utvecklingsländemas preferenser har genom        betydligt kortare undantagsförteckning över de
11418: ändringar i förordningen årligen utsträckts tili    "vanliga utvecklingsländema". Detta gäller även
11419: nya varugrupper.                                    GSP-behandlingen av de minst utvecklade Iän-
11420:                                                     der som av Sverige och Norge fått GSP-tullfrihet
11421:                                                     för alla sina varor.
11422: Volymen av Finlands baodel med utvecklingslän-
11423: derna
11424:                                                     2. EG
11425:     Importen från de Iänder som är berättigade
11426: tili GSP-behandling har de senaste åren varit så       EG:s GSP-system verkar vara liberalare än
11427: gott som oförändrad och uppgått till ca 7 mrd.      Finlands, men importen från utvecklingsländer-
11428: mk. År 1990 var importen från GSP-ländema           na begränsas genom kvoter. EG har även längre
11429: 7,2 mrd. mk. Av denna var den andel som             traditioner i handeln med utvecklingsländema.
11430: berättigade tili GSP-behandling 2 mrd. mk (28%         EG:s GSP-system omfattar betydligt fler va-
11431: av hela importen från utvecklingsländema).          ror än Finlands. I EG:s system ingår å andra
11432: varav den import som fick egentlig preferensbe-     sidan sänkta tullar (vissa jordbrukstullar 20-50
11433: hand1ing utgjorde 1,2 mrd. mk (17 % av hela         %) eller olika, ofta svårt tiliämpliga kvotregle-
11434: importen från utvecklingsländema). Importen         ringar (för känsliga varor), som minskar "effek-
11435: från 42 av de minst utvecklade utvecklingslän-      ten" och funktionsdugligheten i EG:s system
11436: dema minskade 1990 från året innan med ca 40        jämfört med Finlands system som medger full
11437: % och dess värde uppgick tili ca 102 milj. mk.      GSP-tullfrihet utan kvoter.
11438: Importminskningen berodde nästan enbart på
11439: att priset på råkaffe sjönk. Råkaffets andel av
11440: importen från de minst utvecklade utvecklings-      3. Japan
11441: ländema är nästan 90 %.
11442:                                                        Japans GSP-system är restriktivare än Fin-
11443:                                                     lands. För jordbruksproduktema (77 positioner)
11444: En jämförelse med andra Iänder                      beviljas smärre tullnedsättningar. Endast för
11445:                                                     vissa varor gäller full tullfrihet.
11446: 1. Sverige och N orge                                  För industrivaror (27 positioner på den nega-
11447:                                                     tiva listan) beviljas i regel 0-tullbehandling, men
11448:    Sveriges och Norges s.k. positiva förteckning-   för 67 varor endast en nedsättning på 50 % från
11449: ar över jordbruksprodukter är något mer             den allmänna tullen. Även i Japans GSP-system
11450: omfattande, men på grund av att ländema till-       spelar kvotema en betydande roll (för ca hälften
11451: lämpar annorlunda tullsystem är det inte me-        av industrivaroma fastställs kvoten årligen), vil-
11452: ningsfulit att jämföra förteckningama. I Fin-       ket försvagar systemets effekt och funktionsdug-
11453: lands positiva lista ingår t.ex. varor som enligt   lighet.
11454: 8                                          1991 vp -   KK 308
11455: 
11456: 
11457: 4. USA                                                 preferenserna utan volymmässiga begränsning-
11458:                                                        ar. Detta ger både Finlands importörer och
11459:    Också USA:s GSP-system är restriktivare än          utvecklingsländernas exportörer en garanti för
11460: Finlands. Systemet täcker största delen av hel-        att en vara som i Finland beviljats GSP-preferens
11461: och halvfabrikaten (4 100 positioner av de åtta-       alltid kommer att få denna tullpreferens förut-
11462: siffriga tulltariffpositionerna). Varorna beviljas     satt att de övriga villkoren för erhållandet av
11463: full tullfrihet. I USA:s system finns klart fram-      preferensen samtidigt fylls. Garantin angående
11464: trädande drag av både differentiering (en diffe-       importbehandlingen möjliggör en långsiktig
11465: rentiering av behandligen beroende på förmåns-         verksamhet, vilket inte är möjligt i Iänder där
11466: tagarlandets utvecklingsnivå) och gradering            man tillämpar t.ex. volymmässiga tullfria GSP-
11467: (uteslutande av ett förmånstagarland). Om t.ex.        kvoter. Ett system med tullfria kvoter kunde
11468: ett förmånstagarlands andel av importen av en          vara en motiverad mellanform mellan full tullfri-
11469: vara överstiger 50 %, får det inte längre prefe-       het och en hög tull. Det kunde även vara
11470: rensbehandling för varan ifråga. USA har också         ändamålsenligt med tanke på produktionen och
11471: uteslutit Republiken Korea, Singapore, Hong-           sysselsättningen i Finland. Orsakerna till att man
11472: kong och Taiwan från GSP-behandlingen.                 avhållit sig ifrån att ta systemet i bruk är im-
11473:                                                        portkvoternas otillräcklighet och förvaltningen
11474:                                                        av kvotindelningen samt konkurrensgrunderna.
11475: Planerade ändringar                                       Utvecklingen av importen från de utveck-
11476:                                                        lingsländer som är berättigade till preferenser
11477:     Inverkan på tulluppbörden av ändringarna i         behandlas igen 1992 i samband med den årliga
11478: den GSP-förordning som håller på att beredas           totalrevideringen av GSP. Totalrevideringen in-
11479: uppskattas till ca 100 milj. mk. Eftersom GSP de       leds när utrikeshandelsstatistiken för 1991 är
11480: senaste åren utnyttjats till ca 60 %, är inverkan i    klar.
11481: praktiken ca 60 milj. mk.                                 Om de mer utvecklade GSP-förmånstagarlän-
11482:     Utom de föreslagna stora strukturella refor-       derna börjar strykas från listan eller om en
11483: merna av GSP-förordningen föreslås det också           separat, snävare lista över varorna börjar upp-
11484: att listan över de varor som inte får tullprefe-       göras för de s.k. NIC-länderna (newly industria-
11485: rensbehandling förkortas genom strykning av 36         lized countries), kan den allmänna negativa
11486: fyrsiffriga tulltariffpositioner (varugrupper),        GSP-listan ytterligare förkortas. Beredskap för
11487: varefter det på undantagslistan kvarstår 88 fyr-       dessa åtgärder finns.
11488: siffriga positioner. Undantagslistans produkt-
11489: täckning skulle sjunka med ca 40 %. Ändringen
11490: gäller alla utvecklingsländer.                         Beredning av ärenden och beslutsfattande
11491:    Avsikten är också att bevilja de minst utveck-
11492: lade utvecklingsländerna tullfrihet för alla varor        När handels- och tullpolitiska beslut fattas är
11493: med vissa få undantag. Endast för vissa varor          det kutym att försöka gå behärskat till väga och
11494: skulle GSP-preferenser inte beviljas, dvs. för         beakta näringslivets synpunkter. I Finland är
11495: varor som kan användas som råvara i foder för          näringslivets struktur ett problem. Särskilt käns-
11496: att minska lantbrukets överproduktion i Finland        liga är jordbruket samt textil- och beklädnadsin-
11497: samt kläder som med tanke på skyddandet av             dustrin. Därför kan inte importen av jordbruks-
11498: produktionen i Finland ansetts som de känsli-          produkter samt textil- och beklädnadsindustrins
11499: gaste varorna. För dessa kläder har det föresla-       varor friges med en gång. Importen från utveck-
11500: gits en 50 % nedsättning från den allmänna             lingsländerna och de minst utvecklade länderna
11501: tullen.                                                grundar sig å andra sidan på konkurrensfaktorer
11502:     Utgångspunkten vid förkortningen av GSP-           som är problematiska från Finlands synpunkt,
11503: undantagsförteckningen har varit att den prefe-        särskilt användningen av billig arbetskraft och
11504: rens som beviljas utvecklingsländerna skall be-        barnarbetskraft.
11505: viljas konsekvent för alla de varor för vilkas del        Delegationen för tullärenden som bereder
11506: det inte klart har kunnat bevisas att de vid tullfri   GSP-ärenden är ett lagstadgat organ som stats-
11507: import från utvecklingsländerna orsakar eller          rådet tillsätter för fyra år i sänder. Till delegatio-
11508: kan tänkas orsaka produktionen och sysselsätt-         nens uppgifter hör bl.a. att ge utlåtanden på
11509: ningen i Finland väsentlig skada.                      finansministeriets begäran samt att göra fram-
11510:     Enligt den linje Finland valt beviljas GSP-        ställningar om de ändringar som skall göras i
11511:                                           1991 vp -   KK 308                                          9
11512: 
11513: tullskattelagarna och om tulipolitiska frågor.        dock frågan om hur myndigheterna kan förvissa
11514: Delegationen är sålunda endast ett berednings-        sig om att inverkan av avregleringen av import-
11515: organ som ger utlåtanden. Om utvidgningen av          behandlingen kanaliseras ända fram tili konsu-
11516: preferenserna för utvecklingsländerna stadgas         menterna och skattebetalarna.
11517: genom förordning på framstälining av finansmi-           Textil- och beklädnadsindustrins intresseor-
11518: nisteriet.                                            ganisationers deltagande som experter i de egent-
11519:     Då det med stöd av lagen om preferenser för       liga förhandlingarna om importbegränsningarna
11520: utvecklingsländer genom förordning har utfär-         med en annan stats myndigheter har gradvis
11521: dats stadganden som enligt regeringsformen            minskats och deltagandet har endast varit av
11522: fordrar riksdagens medverkan, har stadgandena         rådgivande karaktär. De fackliga intresseorgani-
11523: i fråga getts riksdagen tili kä};lnedom på det sätt   sationerna har inte deltagit i förhandlingarna i
11524: som förutsätts i lagens 5 §. A ven om riksdagen       fråga. Import- och partihandelns intresseorgani-
11525: inte använder sin makt att upphäva stadgande-         sation har inte deltagit i de egentliga förhand-
11526: na, kan den i samband med behandlingen för            lingarna. Dessa organisationer har endast infor-
11527: godkännande av förordningen delge regeringen          merats om hur förhandlingarna framskrider.
11528: sin uppfattning om den politiska ändamålsenlig-          Finansministeriet anser att systemet för be-
11529: heten med ornfattningen av utvecklingsländer-         redning av ärenden som gälier import från ut-
11530: nas preferenser. Den parlamentariska kontrolien       vecklingsländerna är ändamålsenligt, eftersom
11531: utövas den vägen.                                     det garanterar att olika synpunkter som inverkar
11532:     Efter det tullnedsättningserbjudande som          på beslutsfattandet blir objektivt beaktade.
11533: lämnades vid förhandlingarna 1990 under               Inom detta system har intressorganisationerna
11534: GATT:s Uruguay-runda har också import- och            enligt ministeriets uppfattningen ingen opropor-
11535: partihandelns intresseorganisationer samt kon-        tionerlig makt att påverka, utan ansvaret ligger i
11536: kurrensverket objektivt hörts vid beredningen av      sista hand hos myndigheterna. Såsom det redan
11537: besluten gällande tullar och importbegränsning-       nämnts kommer regeringen att 1992 fortsätta
11538: ar för textil- och beklädnadsindustrins varor.        avregleringen av importen från utvecklingslän-
11539: Beredningsprocessen täcker sålunda de berörda         derna och då särskilt importen från de minst
11540: sektorerna inom näringslivet. Ett problem utgör       utvecklade länderna.
11541: 
11542:      Helsingforsden 27 november 1991
11543: 
11544:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
11545: 
11546: 
11547: 
11548: 
11549: 210300M
11550:                                              1991 vp
11551: 
11552: Kirjallinen kysymys 309
11553: 
11554: 
11555: 
11556: 
11557:                                 Rajamäki ym.: Asuntolainavarausten varastoitumisesta kasvukes-
11558:                                     kuksiin
11559: 
11560: 
11561:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11562: 
11563:    Vuoden lopussa on 16 000 aloittamatonta        voitus- ja maapolitiikka. Lainoja haetaan ja
11564: arava-asuntoa, joista osa on siirretty vuodelle   myös myönnetään tonteille, jotka eivät ole ra-
11565: 1992 aloitusehdolla. Asuntohallitus on arvioi-    kennuskelpoisia kaavoituksen, kunnallisteknii-
11566: nut, että 1992 puolella vanhoista päätöksistä     kan tai muun vastaavan seikan takia.
11567: aloitetaan 10 500, joten varastoon jää edelleen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11568: 5 000-6 000 aloittamatonta aravaa.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11569:    Mikäli nykyinen käytäntö jatkuu, tullaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11570: samoille paikkakunnille jakamaan edelleen ra-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11571: haa vanhoista varastoista huolimatta. Korkea-
11572: suhdanteen aikana huomattavimmat rästit                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11573: muodostuivat rakennusliikkeille myönnetyistä             ryhtyä asuntolainavarausten varastoitu-
11574: lainapäätöksistä, koska aravarakentaminen oli            misen johdosta ja edelleen turvatakseen
11575: vähemmän katetta tuottavaa. Nyt ongelmana                asuntotuotannon rahoituksen muualla
11576: ovat Etelä-Suomen kasvukeskusten huono kaa-              maassa kuten Keski-Savon alueella?
11577: 
11578:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
11579: 
11580:                    Kari Rajamäki                           Armas Komi
11581: 
11582: 
11583: 
11584: 
11585: 210300M
11586: 2                                        1991 vp -   KK 309
11587: 
11588: 
11589: 
11590: 
11591:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11592: 
11593:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Se, missä määrin "vanhoja" aravahankkeita
11594: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lähtee liikkeelle, vaihtelee vuosittain riippuen
11595: olette 29 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       rakennusalan suhdannetilanteesta sekä kaavoi-
11596: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuksellisista ym. tekijöistä. Aravatuotannon su-
11597: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      juvuuden kannalta onkin tärkeätä, että lainoi-
11598: Kari Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tuksen piiriin hyväksyttyjä kohteita on kaikissa
11599: kysymyksestä n:o 309:                                tilanteissa riittävästi.
11600:                                                          Vaikka lainoituksen piiriin hyväksytään koh-
11601:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teita enemmän kuin mikä on toteutuvan arava-
11602:        ryhtyä asuntolainavarausten varastoitu-       tuotannon määrä, tämä ei kuitenkaan merkitse
11603:        misen johdosta ja edelleen turvatakseen       sitä, että nämä kohteet sitoisivat tulo- ja meno-
11604:        asuntotuotannon rahoituksen muualla           arviossa aravalainoitukseen osoitettua lainojen
11605:        maassa kuten Keski-Savon alueella?            myöntämisvaltuutta ja muodostaisivat näin es-
11606:                                                      teen aravalainojen myöntämiselle. Nykyisin
11607:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          myöntämisvaltuus sitoutuu vasta silloin, kun
11608: taen seuraavaa:                                      hanke on todellisuudessa aloittamisvalmis eikä
11609:                                                      hanketta lainoituksen piiriin hyväksyttäessä.
11610:    Kunakin vuonna toteutuva aravatuotannon               Rakennusalan suhdannetaantuma on lisännyt
11611: määrä määräytyy tulo- ja menoarviossa lainoi-        rakentajien kiinnostusta aravarakentamiseen.
11612: tukselle osoitetun myöntämisvaltuuden ja asete-      Tästä on ollut seurauksena se, että lainoituksen
11613: tun aloitettavia arava-asuntoja koskevan tavoit-     piiriin hyväksytyt aravakohteet ovat lähteneet
11614: teen perusteella. Ei ole olemassa mitään kysy-       aikaisempaa nopeammin liikkeelle. Tämä on
11615: myksessä mainittua asuntolainavarausten varas-       johtanut siihen, että tulo- ja menoarviossa asete-
11616: toitumista, joka jotenkin vähentäisi toteutuvan      tun aravatuotannon tavoitteen toteutumisesta
11617: aravalainoituksen ja aravatuotannon määrää.          suuri osa on "vanhoja" aravahakemuksia. Täl-
11618:    Jotta tulo- ja menoarviossa asetetut aravatuo-    löin on jouduttu rajoittamaan uusien aravahake-
11619: tantotavoitteet voitaisiin saavuttaa, asuntohalli-   musten perusteella aikavien kohteiden aloitus-
11620: tus hyväksyy lainajaossaan kunakin vuonna lai-       määrää tai asettamaan uusille kohteille aloitus-
11621: noituksen piiriin sellaisen määrän uusia kohtei-     ajankohtaa koskeva ehto.
11622: ta, jotka yhdessä aikaisempina vuosina lainava-          Kuten edellä olevasta on käynyt ilmi, arava-
11623: rauksen saaneiden kohteiden kanssa mahdollis-        lainoituksessa on lähtökohtana se, että arava-
11624: tavat tulo- ja menoarvion mukaisen aravatuo-         asuntojen rakentamisen todellinen aloittaminen
11625: tantotavoitteen toteutumisen. On syytä myös          tapahtuu asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
11626: korostaa, että lainoituksen piiriin hyväksytyt       Sillä, missä määrin aloitukset muodostuvat
11627: kohteet eivät ole suunnitelmien valmiusasteel-       "vanhoista" ja "uusista:' aravakohteista, ei ole
11628: taan läheskään siinä vaiheessa, että ne olisivat     myöskään merkitystä alueittain toteutuvalle
11629: välittömästi aloitettavissa.                         arava tuotannolle.
11630: 
11631:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1991
11632: 
11633:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
11634:                                         1991 vp -   KK 309                                           3
11635: 
11636: 
11637: 
11638: 
11639:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11640: 
11641:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Hur många "gamla" aravaprojekt som årligen
11642: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      kommer i gång varierar beroende på konjunktu-
11643: den 29 oktober 1991 tili vederbörande medlem        rerna i byggbranschen samt på planläggning och
11644: av statsrådet översänt avskrift av följande av      andra faktorer. För att aravaproduktionen skali
11645: riksdagsman Kari Rajamäki m.fl. underteckna-        löpa är det viktigt att det i alla lägen finns
11646: de spörsmål nr 309:                                 tiliräckligt många objekt som godkänts för belå-
11647:                                                     mng.
11648:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Oavsett att fler projekt godkänns för lån än
11649:        ta på grund av att reserveringarna för       vad som kommer tili synes i aravabyggenskapen,
11650:        bostadslån ligger i lager, och vidare för    betyder detta inte att dessa objekt inkräktar på
11651:        att säkerstälia finansieringen av bostads-   befogenheten att bevilja lån inom ramen för
11652:        produktionen i andra delar av landet,        budgetanslagen för aravalångivning och därige-
11653:        såsom i meliersta Savolax?                   nom förhindrar beviljandet av aravalån. För
11654:                                                     närvarande beskärs befogenheten att bevilja lån
11655:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       först i det stadium då projektet faktiskt kan
11656: anföra följande:                                    inledas, inte då det godkänns för lån.
11657:                                                         Lågkonjunkturen i byggbranschen har ökat
11658:    Den mängd aravabostäder som byggs årligen        byggnadsföretagens intresse för aravabyggande.
11659: bestäms på basis av de befogenheter tili långiv-    Detta har medfört att de objekt som godkänts
11660: ning som ingår i statsbudgeten samt av de mål       för aravalån har kommit i gång snabbare än ti-
11661: som stälits upp för antalet påbörjade aravabo-      digare. Detta har lett tili att förverkligandet av
11662: städer. Det finns inte någon sådan anhopning av     statsbudgetens mål för aravaproduktionen tili
11663: medel reserverade för bostadslån som nämns i        stor del sker i form av att "gamla" aravaansök-
11664: spörsmålet och som på något sätt skulie minska      ningar nu aktualiseras i form av byggande. Myn-
11665: långivningen och volymen på aravaproduktio-         digheterna måste då begränsa antalet projekt
11666: nen.                                                som påbörjas på basis av nya aravaansökningar,
11667:    För att de mål som i statsbudgeten stälis för    eller ställa upp en tidsgräns för när nya aravaob-
11668: aravaproduktionen skali kunna nås, godkänner        jekt kan börja byggas.
11669: bostadsstyrelsen i samband med den årliga för-          Såsom framgår av detta är utgångspunkten
11670: delningen av lånen ett sådant antal nya projekt     för aravalångivningen den, att det faktiska byg-
11671: som tilisammans med de objekt för vilka medel       gandet av aravabostäder motsvarar de uppstäli-
11672: reserverats under tidigare år gör det möjligt att   da målen. I viiken utsträckning de påbörjade
11673: uppnå det i budgeten uppstälida målet för arava-    projekten består av "nya" eller "gamla" arava-
11674: produktionen. Det är också skäl att framhålia       objekt har inte helier betydelse för den geografis-
11675: att planeringen av de objekt som godkänns för       ka spridningen av aravaproduktionen.
11676: lån inte tillnärmelsevis alitid är så långt fram-
11677: skriden att byggandet omedelbart kan inledas.
11678: 
11679:      Helsingfors den 25 november 1991
11680: 
11681:                                                                            Minister Pirjo Rusanen
11682:                                                1991 vp
11683: 
11684: 
11685: Kirjallinen kysymys 310
11686: 
11687: 
11688: 
11689: 
11690:                                   Karhunen: Valtion mailla sijaitsevien loma-asuntotonttien vuokran
11691:                                       korotuksista
11692: 
11693: 
11694:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11695: 
11696:    Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion     tenkaan mitä ilmeisimmin ole otettu huomioon
11697: vuokramailla sijaitsee runsaasti yksityisten ja      viime vuosien ylikuumentuneita maanhintoja ja
11698: yhteisöjen loma-asuntoja sekä virkistysalueita.      nyt aivan viime kuukausina tapahtunutta maan-
11699: Maanhinnan voimakas kohoaminen lomaraken-            hinnan romahtamista, sillä pahimmillaan tarkis-
11700: tamiseen tarkoitettujen rantatonttien osalta         tus on johtanut jopa vuosivuokran kymmenker-
11701: 1980-luvulla erityisesti Etelä-Suomessa on lisän-    taistumiseen.
11702: nyt paineita myös näiden tonttien vuokrien tar-         Korotuksenaan metsähallitus saattaa yksityi-
11703: kistamiseen. Vuokrasopimuksen uusimisen tai          siä perheitä täysin ylivoimaiseen tilanteeseen.
11704: sopimuksen siirron yhteydessä tapahtuva vuok-        Työttömyyden ja palkkojen laskemisen lisäksi
11705: rankorotus on kuitenkin paljastunut useissa          kohtuuton maan vuokran korotus pakottaa
11706: tapauksissa täysin kohtuuttomaksi.                   useat yksityiset ja yhteisöt luopumaan itse raken-
11707:    Metsähallitus määrittelee vuokran suuruu-         tamistaan loma-asunnoista.
11708: den yksipuolisesti valtion maaomaisuuden luo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11709: vutuslain edellyttämällä tavalla käyvän vuokra-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11710: tason mukaiseksi. Vuokran perusteena oleva           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11711: alueen käypä hinta arvioidaan lähialueilla ta-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11712: pahtuneiden lomarakennuspaikkojen kauppojen
11713: hintaselvityksiin perustuen huomioon ottaen                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jottei val-
11714: vuokratontin sijainnin ja omaisuudet kaupan                 tion maiden vuokria korotettaisi koh-
11715: kohteisiin verrattuna. Vuosivuokra määräytyy                tuuttomasti ja etteivät yksityiset ja yhtei-
11716: kuuden prosentin korkokannan mukaan alueen                  söt joutuisi luopumaan itse rakentamis-
11717: käyvästä arvosta.                                           taan loma-asunnoista valtion toimenpi-
11718:    Uutta vuokran hintaa määriteltäessä ei kui-              teiden johdosta?
11719: 
11720:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
11721: 
11722:                                          Minna Karhunen
11723: 
11724: 
11725: 
11726: 
11727: 210300M
11728: 2                                         1991 vp -   KK 310
11729: 
11730: 
11731: 
11732: 
11733:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11734: 
11735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtion alueneuvottelukunnan kannan mu-
11736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaisesti vuosivuokran määräksi sopimuksia
11737: olette 29 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        uusittaessa on laskettu 6 prosenttia vuokra-
11738: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      alueen käyvästä arvosta, joka on saatu lähialuei-
11739: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       den muiden lomarakennuspaikkojen kauppahin-
11740: Karhusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       tojen perusteella. Kauppahintoja selvittäessään
11741: sestä n:o 310:                                        metsähallitus on ottanut huomioon alueilla ta-
11742:                                                       pahtuneen hintakehityksen useiden vuosien ajal-
11743:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jottei val-      ta, joten vuokrat vastaavat pitkän aikavälin
11744:        tion maiden vuokria korotettaisi koh-          kauppojen keskiarvohintoja.
11745:        tuuttomasti ja etteivät yksityiset ja yhtei-      Mikäli vuokramäärä on noussut aikaisem-
11746:        söt joutuisi luopumaan itse rakentamis-        paan nähden huomattavasti, eli vähintään 4 000
11747:        taan loma-asunnoista valtion toimenpi-         markkaa/vuosi, siirtyminen uusien vuokrien
11748:        teiden johdosta?                               käyttöön on porrastettu tapahtuvaksi asteittain
11749:                                                       viiden vuoden aikana.
11750:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Lyhytaikaisissa vuokrasopimuksissa rakenta-
11751: taen seuraavaa:                                       mis- ja peruskorjausoikeuden puuttuminen on
11752:                                                       puolestaan otettu huomioon 0--40 prosentin
11753:     Oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta        alennuksena vuosivuokrissa.
11754: ja tuloatuottavia oikeuksia annetun lain (687178)        Maanhintojen kohoaminen ja lomarakenta-
11755: 10 §:n mukaan valtion maaomaisuutta ei saa            miseen varattujen rantatonttien arvostus ja hin-
11756: vuokrata käypää vuokraa alemmasta vuokrasta.          tojen nousu ovat aiheuttaneet vanhojen sopi-
11757: Vain kun vuokramiehenä on kunta tai kuntain-          musten vuokratason jälkeenjääneisyyden nyky-
11758: liitto taikka kun omaisuus vuokrataan yleishyö-       tasoon verrattuna.
11759: dylliseen tarkoitukseen tahi kun sitä on pidettä-        Vuokrien perusteena olevien käypien hin-
11760: vä valtion edun mukaisena sekä muutoinkin             tojen määrittelyssä on otettu huomioon tont-
11761: erityisestä syystä, vuokra saa olla käypää alempi     tien hintakehitys useiden vuosien ajalta. Lisäksi
11762: tai sen perimisestä voidaan luopua.                   nykyisin käytäntänä on, että silloin, kun
11763:     Metsähallituksella on noin 1800 maanvuokra-       muutos aikaisempaan vuokratasoon on ollut ta-
11764: sopimusta, joilla on vuokrattu maa-alue yksityis-     vallista suurempi, vuokran korottaminen tapah-
11765: tä rakennustoimintaa varten käytettäväksi loma-       tuu siirtymäajan kuluessa. Hallitus katsoo, että
11766: asuntotarkoituksiin. Vuokrasopimukset on teh-         valtion maiden vuokria ei ole korotettu kohtuut-
11767: ty pääosin 1950- ja 1960-luvuilla. Arviolta noin      tomasti.
11768: puolet sopimuksista päättyy lähivuosina.
11769: 
11770:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
11771: 
11772:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
11773:                                          1991 vp -   KK 310                                         3
11774: 
11775: 
11776: 
11777: 
11778:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11779: 
11780:    I det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen         har vid förnyande av avtal den årliga arrendeav-
11781: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       giften beräknats enligt 6% av arrendeområdets
11782: den 29 oktober 1991 tili vederbörande medlem         gängse värde, uträknat på basis av de köpeski1-
11783: av statsrådet översänt avskrift av följande av       lingar som betalats för andra platser inom när-
11784: riksdagsman Karhunen undertecknade spörsmål          områdena som avsetts för fritidsbebyggelse. Vid
11785: nr 310:                                              utredningen av köpeskillingarna har forststyrel-
11786:                                                      sen beaktat den prisutveckling som skett inom de
11787:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       olika områdena under en lång följd av år, varför
11788:        ta för att hindra att arrendeavgifterna för   arrendeavgifterna motsvarar den genomsnittliga
11789:        statens mark höjs oskäligt och för att        köpeskillingen under ett långt tidsavsnitt.
11790:        statens åtgärder inte skali leda tili att        Om arrendeavgiften har stigit betydligt jäm-
11791:        privatpersoner och samfund blir tvungna       fört med den tidigare, dvs. med minst 4 000 mk
11792:        att avstå från de fritidsbostäder som de      om året, har övergången tili den nya arrendeav-
11793:        själva har uppfört?                           giften differentierats så att den sker gradvis
11794:                                                      under fem års tid.
11795:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Beträffande kortvariga arrendeavtal har av-
11796: anföra följande:                                     saknaden av byggnadslov och tillstånd för
11797:                                                      grundlig reparation åter beaktats som en
11798:    Enligt 10 § lagen om rätt att överlåta och        0-40% nedsättning av de årliga arrendeavgif-
11799: upplåta statens jordegendom och inkomstgivan-        terna.
11800: de rättigheter (687/78) får statens jordegendom         De stegrade markpriserna, värdesättningen av
11801: inte upplåtas mot en legoavgift som är lägre än      strandtomter som reserverats för fritidsbebyg-
11802: den gängse. Endast om en kommun eller ett            gelse och prisstegringarna på dessa tomter har
11803: kommunalförbund är legotagare elier om egen-         lett tili att arrendeavgiften i de gamla avtalen
11804: dom upplåts på lega för ett alimännyttigt ända-      ligger på en nivå som är betydligt lägre än den
11805: mål elier det bör anses överensstämma med            nuvarande.
11806: statens fördel samt även annars av särskilda skäl,      Vid fastställandet av de gängse priser som
11807: får legoavgiften vara lägre än den gängse eller      ligger tili grund för arrendeavgifterna har tom-
11808: också kan man avstå från dess uppbärande.            ternas prisutveckling under ett flertal år beak-
11809:    Forststyrelsen har ca 1 800 jordlegoavtal ge-     tats. Dessutom är det i dag praxis att verkstälia
11810: nom vilka ett jordområde arrenderats tili privat     höjningen av arrendeavgiften under en över-
11811: byggnadsverksamhet för uppförande av fritids-        gångstid om förändringen i nivån för arrendeav-
11812: bostäder. Dessa avtal har i huvudsak ingåtts på      giften har varit större än normalt. Regeringen
11813: 1950- och 1960-talen. Uppskattningsvis hälften       anser att arrendeavgifterna för statens mark inte
11814: av avtalen löper ut under de närmaste åren.          höjts oskäligt.
11815:    Enligt statens markdelegations ståndpunkt
11816: 
11817:      Helsingfors den 4 december 1991
11818: 
11819:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
11820:                                     j
11821:                                 j
11822:                                j
11823:                               j
11824:                              j
11825:                             j
11826:                            j
11827:                           j
11828:                          j
11829:                         j
11830:                        j
11831:                       j
11832:                   j
11833:                  j
11834:                 j
11835:                j
11836:               j
11837:              j
11838:             j
11839:            j
11840:           j
11841:          j
11842:         j
11843:     j
11844:    j
11845:   j
11846:  j
11847: j
11848:                                                 1991 vp
11849: 
11850: Kirjallinen kysymys 311
11851: 
11852: 
11853: 
11854: 
11855:                                   Karhunen: Kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä päivä-
11856:                                      hoidon järjestämisessä
11857: 
11858: 
11859:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11860: 
11861:     Asetus lasten päivähoidosta (239/73) määrit-     paikoista ja subjektiivisten oikeuksien laajen-
11862: telee päiväkotien lapsiryhmien ryhmäkoot hyvin       tuessa paikkojen tarve kasvaa entisestään. Kun-
11863: tarkasti. Asetus on kuntia sitova lukuun otta-       nat joutuvat miettimään kaikkia mahdollisia
11864: matta vapaakuntia koskevia hyvin vaatimatto-         keinoja hoitopaikkojen lisäämiseksi. Asetuk-
11865: mia poikkeamismahdollisuuksia.                       sen antama liikkumavara on kuitenkin liian
11866:     Asetuksessa määrätään alle kolmivuotiaiden       suppea.
11867: lasten päivähoitoryhmän enimmäiskooksi kaksi-           Kuntien tietoisena tarkoituksena ei ole nostaa
11868: toista lasta. Alle yksivuotias lapsi vähentää ryh-   päivähoitopaikkojen määrää laadun kustan-
11869: män enimmäismäärää yhdellä lapsella. Kolmi-          nuksella. Tiukka asetus kuitenkin estää esimer-
11870: kuusivuotiaiden lasten ryhmässä voi lasten           kiksi jatkuvan alhaisen käyttöprosentin nosta-
11871: lukumäärä olla enintään kaksikymmentä lasta.         misen ylipaikkojen kohtuullisella hyödyntämi-
11872:     Jos lasten poissaolot muun kuin sairauden        sellä. Myös henkilökunnan joustava käyttö on
11873: takia ovat runsaita, voidaan yli kolmivuotiaiden     mahdotonta.
11874: ryhmän lapsilukumäärää nostaa yhdellä tai               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11875: kahdella. Alle kolmivuotiaiden ryhmässä ei tä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11876: täkään mahdollisuutta ole.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11877:     Samalla asetuksella on säädetty myös hoito-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11878: ja kasvatushenkilökunnan määrä ja pätevyys-
11879: vaatimukset. Kun tähän lisätään vielä ammatti-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä päiväkotien
11880: liittojen allekirjoittamat hyvin tiukat toimenku-           käyttöprosentin nostamiseksi ja henkilö-
11881: vat, ei päivähoidossa enää voida puhua kunnal-              kunnan joustavan käytön lisäämiseksi
11882: lisesta itsehallinnosta.                                    lisätäkseen kuntien liikkumavaraa lasten
11883:     Hyvin monissa kunnissa on pulaa päivähoito-             päivähoidon järjestämisessä?
11884: 
11885:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
11886: 
11887:                                           Minna Karhunen
11888: 
11889: 
11890: 
11891: 
11892: 210300M
11893: 2                                        1991 vp -   KK 311
11894: 
11895: 
11896: 
11897: 
11898:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työryhmän työn pohjalta muutettiin lakia
11900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lasten päivähoidosta (451190) mahdollistamaan
11901: olette 29 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       ryhmäperhepäivähoidon toteuttaminen sekä las-
11902: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ten päivähoidosta annetun asetuksen (490/90)
11903: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      8 §:ää lasten ja hoito- ja kasvatushenkilökun-
11904: Karhusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      nan suhdelukuun perustuvan säätelyjärjestel-
11905: sestä n:o 311:                                       män toteuttamiseksi perhepäivähoidossa.
11906:                                                          Vapaakuntakokeiluun liittyen on väliaikai-
11907:           Mitä Hallitus aikoo tehdä päiväkotien      sella päivähoitoasetuksen muutoksella (1018/
11908:        käyttöprosentin nostamiseksi ja henkilö-      91) kaikille vapaakunnille annettu mahdolli-
11909:        kunnan joustavan käytön lisäämiseksi          suus poiketa myös päiväkotien ryhmäkokosään-
11910:        lisätäkseen kuntien liikkumavaraa lasten      nöksistä 1.8.1991 lukien. Vapaakunnille myön-
11911:        päivähoidon järjestämisessä?                  netyn poikkeamisoikeuden lähtökohta on siir-
11912:                                                      tyminen ryhmäkokosäännöksistä yksikkökoh-
11913:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taiseen sääntelyyn. Yksikkökohtainen säätely
11914: vasti seuraavaa:                                     tapahtuu samalla tavoin lasten ja kasvatus-
11915:                                                      ja ohjaushenkilökunnan välisen suhdeluvun
11916:     Lasten päivähoidon tavoitteena on perheen        avulla kuin perhepäivähoidossakin. Sosiaali-
11917: tarpeista lähtevän hoito- ja varhaiskasvatuspal-     ja terveysministeriö seuraa vapaakuntakokeilun
11918: velun toteuttaminen. Päivähoidossa hoidetta-         toteutumista.
11919: vien lasten määrästä ja hoito- ja kasvatustehtä-         Joustavuuden lisääminen lasten päivähoidon
11920: vään osallistuvasta henkilökunnasta on katsottu      järjestämisessä liittyy yhtenä osana myös kun-
11921: tarkoituksenmukaiseksi säätää asetuksella, jotta     tien valtionosuusuudistukseen. Valtionosuus-
11922: päivähoidolle asetetut kasvatukselliset tavoitteet   uudistuksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja
11923: ja hoidon taso toteutuisivat. Säädökset sisältyvät   terveysministeriön asettama työryhmä, jonka
11924: lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239173)      määräaika päättyy 30.11.1991, on käsitellyt sosi-
11925: 6, 7 ja 8 §:ään.                                     aalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi-
11926:    Edellä esitetty periaate lähtökohtana on päi-     suusehtojen ja ryhmäkokosäännösten väljentä-
11927: vähoitoa koskevia säädöksiä ryhdytty väljentä-       mistä. Työryhmän yhtenä osa-alueena on ollut
11928: mään. Tavoitteena on päivähoitoyksikön alueel-       lasten päivähoito.
11929: liset ja toiminnalliset tarpeet paremmin huo-            Työryhmä on ehdottamassa ammatillisen
11930: mioiva järjestelmä, joka samalla mahdollistaisi      henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentämistä
11931: käytettävissä olevien voimavarojen parhaan hyö-      siten, että liikkuvuutta lisättäisiin horisontaa-
11932: dyntämisen.                                          lisesti koulutustasoittain. Työryhmä on esittä-
11933:    Lasten päivähoidon kehittämistä pohtinut          mässä päivähoidossa luopumista myös henki-
11934: työryhmä (STM 1989:13) esitti päivähoidossa          lökuntarakenteen nykyisestä säätelystä erik-
11935: irrottautumista tiukasta ryhmäkohtaisesta sää-       seen opisto- ja koulutasoon kasvatus- ja oh-
11936: telystä. Työryhmä ehdotti otettavaksi käyttöön       jaushenkilökunnassa. Päivähoidon ryhmäkoon
11937: lasten ja hoito- ja kasvatushenkilökunnan väli-      osalta työryhmä on esittämässä ryhmäkoh-
11938: seen suhdelukuun perustuvan yksikkökohtaisen         taisesta säätelystä luopumista ja siirtymistä
11939: säätelyjärjestelmän. Työryhmä katsoi, että näin      päivähoitojärjestelmässä     kokonaisuudessaan
11940: voidaan lisätä hoidon järjestämisen joustavuutta     yksikkökohtaiseen lasten ja kasvatus- ja
11941: ja toimintayksikön mahdollisuuksia rakentaa          ohjaushenkilökunnan välisen suhdeluvun mää-
11942: oma toimintamuotonsa yksikön tarpeita vastaa-        rittelyyn.
11943: vaksi. Samoin työryhmä ehdotti uuden ryhmä-              Päivähoidon tehostamiseksi säädetyistä suh-
11944: perhepäivähoitomuodon toteuttamista yhtenä           deluvuista työryhmä on esittämässä myös poik-
11945: päivähoitomuotona.                                   keamismahdollisuutta silloin, kun lasten poissa-
11946:                                          1991 vp -   KK 311                                          3
11947: 
11948: olot ovat huomattavat. Myös henkilökunnan            tamista siten, että toiminnan järjestäminen kun-
11949: poissaolot tulee tätä mahdollisuutta käytettäessä    nissa on mahdollisimman tarkoituksenmukaista.
11950: ottaa huomioon. Päivähoidon laadun säilyttämi-       Muutosesitysten pohjana käytetään asiaa poh-
11951: seksi tulee kuntien näissä tilanteissa voida pal-    tineiden työryhmien työn tuloksia ja vapaa-
11952: kata sijaisia.                                       kunnista saatavia seurantatietoja. Uudistuksissa
11953:    Sosiaali- ja terveysministeriössä tullaan edel-   huolehditaan lasten hoidon tason ja päivähoi-
11954: leen valmistelemaan lasten päivähoidon ryhmä-        dolle asetettujen kasvatuksellisten tavoitteiden
11955: kokoa ja henkilöstöä koskevien säädösten muut-       säilymisestä vähintään nykyisellään.
11956: 
11957:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1991
11958: 
11959:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
11960: 4                                        1991 vp -   KK 311
11961: 
11962: 
11963: 
11964: 
11965:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11966: 
11967:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            På basis av arbetsgruppens arbete ändrades
11968: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       lagen om bamdagvård (451190) för att
11969: den 29 oktober 1991 till vederbörande medlem         införandet av gruppfamiljedagvård skulle bli
11970: av statsrådet översänt avskrift av följande av       möjligt. Dessutom ändrades 8 § förordningen
11971: riksdagsman Karhunen undertecknade spörsmål          om bamdagvård (490/90) i syfte att inom
11972: nr 311:                                              familjedagvården införa ett regleringssystem
11973:                                                      som stöder sig på relationstalet mellan bamen
11974:           Vad ämnar Regeringen göra för att          och vård- och fostringspersonalen.
11975:        förbättra kapacitetsutnyttjandet i dag-          I samband med försöket med frikommuner
11976:        hemmen och åstadkomma en flexiblare           har alla frikommuner, genom en temporär
11977:        användning av personalen, så att kom-         ändring av förordningen om bamdagvård (1018/
11978:        munema får ett ökat spelrum vid anord-        91), getts möjlighet att räknat från den 1 augusti
11979:        nandet av bamdagvård?                         1991 avvika även från stadgandena om storleken
11980:                                                      på daghemsgruppema. Utgångspunkten för den
11981:                                                      rätt att avvika från stadgandena som har bevil-
11982:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        jats frikommunema är övergången från stadgan-
11983: anföra följande:                                     den om gruppstorlek till en reglering enhetsvis.
11984:                                                      Regleringen enhetsvis sker, på samma sätt som i
11985:    Målet för bamdagvården är att en sådan vård       fråga om familjedagvård, med hjälp av relations-
11986: och förskoleverksamhet som utgår från familjer-      talet mellan bamen och fostrings- och handled-
11987: nas behov skall tillhandahållas. Det har ansetts     ningspersonalen. Social- och hälsovårdsministe-
11988: nödvändigt att genom förordning stadga om det        riet följer med hur försöket med frikommuner
11989: antal bam som vårdas i daghem samt om den            utfaller.
11990: personai som deltar i vård- och fostringsuppgif-        En ökad flexibilitet vid anordnandet av bam-
11991: ter, så att de fostringsmässiga mål som uppställts   dagvård utgör en beståndsdel i revideringen av
11992: för dagvården samt den eftersträvade nivån på        systemet med kommunemas statsandelar. I sam-
11993: vården kan uppnås. Stadgandena ingår i 6, 7 och      band med beredningen av statsandelsreformen
11994: 8 §§ förordningen om bamdagvård (239173).            har en av social- och hälsovårdsministeriet till-
11995:    Med den ovan framförda principen som ut-          satt arbetsgrupp, vars tidsfrist gå ut den 30 no-
11996: gångspunkt har en lindring av stadgandena om         vember 1991, behandlat en lindring av behörig-
11997: dagvård börjat ske. Målet är ett system som          hetsvillkoren för yrkesutbildad personai inom
11998: bättre beaktar dagvårdsenhetemas regionala och       socialvården samt av stadgandena om grupp-
11999: verksamhetsmässiga behov. Systemet skall sam-        storlek. Ett av arbetsgruppens delområden har
12000: tidigt göra det möjligt att på bästa sätt utnyttja   varit bamdagvården.
12001: de till buds stående resursema.                         Arbetsgruppen ämnar föreslå att behörighets-
12002:    En arbetsgrupp (STM 1989: 13) som har dryf-       villkoren för yrkesutbildad personai lindras, så
12003: tat hur bamdagvården skall kunna utvecklas fö-       att rörligheten ökar horisontellt med avseende
12004: reslog att den rigorösa gruppregleringen slopas      på utbildningsnivån. Arbetsgruppen ämnar dess-
12005: inom dagvården. Arbetsgruppen föreslog att ett       utom föreslå att den nuvarande regleringen av
12006: regleringssystem som stöder sig på relationstalet    personalstrukturen, där fostrings- och handled-
12007: mellan bamen och vård- och fostringspersonalen       ningspersonalen indelas i institut- och skolut-
12008: tas i bruk enhetsvis. Arbetsgruppen ansåg att        bildade, slopas inom dagvården. Vad beträffar
12009: vården härigenom kan anordnas mer flexibelt          gruppstorleken inom dagvården kommer ar-
12010: och att verksamhetsenhetema får ökade möjlig-        betsgruppen att föreslå att gruppregleringen
12011: heter att bygga upp en egen verksamhetsform,         slopas och att man i dagvårdssystemet helt
12012: som motsvarar enhetens behov. Likaså föreslog        övergår till att enhetsvis fastställa relationstalet
12013: arbetsgruppen att en ny form av gruppfamilje-        mellan bamen och fostrings- och handlednings-
12014: dagvård införs som en dagvårdsform.                  personalen.
12015:                                         1991 vp -     KK 311                                        5
12016: 
12017:    För att kapacitetsutnyttjandet inom dag-          dena om gruppstorlek och personai inom barn-
12018: vården skall effektiveras ämnar arbetsgruppen        dagvården så att verksamheten i kommunerna
12019: föreslå att daghemmen ges en möjlighet att           organiseras så ändamålsenligt som möjligt. Tili
12020: avvika från de stadgade relationstalen också när     grund för ändringsförslagen ligger resultatet av
12021: barnen har hög frånvarofrekvens. Åven per-           det arbete som utförts av de arbetsgrupper som
12022: sonalens frånvaro skall beaktas när denna möj-       har dryftat ärendet samt de uppgifter om upp-
12023: lighet används. För att kvaliteten på dagvården      följningen som frikommunerna tillhandahåller.
12024: skall bibehållas skall kommunerna i dylika si-       Genom reformerna tillses att nivån på barnavår-
12025: tuationer kunna anställa vikarier.                   den samt de fostringsmässiga mål som uppställts
12026:    Social- och hälsovårdsministeriet kommer att      för dagvården bibehålls åtminstone på nuvaran-
12027: fortsätta beredningen av en ändring av stadgan-      de nivå.
12028: 
12029:      Helsingforsden 29 november 1991
12030: 
12031:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
12032:                                                 1991 vp
12033: 
12034: Skriftligt spörsmål 312
12035: 
12036: 
12037: 
12038: 
12039:                                   M. Pietikäinen: Om en bättre ställning för timlärare i medborgar-
12040:                                      och arbetarinstitut och folkhögskolor
12041: 
12042:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12043: 
12044:     Vuxenutbildningens stora betydelse betonas           En förutsättning för att en timlärare skall få
12045: med all rätta i vårt samhälle. Detta gäller såväl    arbetspension är att arbetsförhållandet har fort-
12046: den yrkesinriktade vuxenutbildningen som den         gått minst en månad och har börjat före timlära-
12047: allmänbildande vuxenutbildningen. En stor del        ren fyllt 65 år. Pensionen är antingen tilläggspen-
12048: av undervisningen i våra medborgar- och arbe-        sion eller grundpension. En timlärare vars ar-
12049: tarinstitut och i folkhögskolorna handhas av         betsförhållande upphört före 63 års ålder får
12050: timlärare. För tlera av dem är timlärarjobbet        enbart grundpension vid 65 års ålder. För att få
12051: deras främsta, ibland enda, inkomstkälla.            tilläggspension måste en person under de senaste
12052:     Som belysande exempel kan nämnas att un-         fem åren ha varit minst tre år i sådant arbete som
12053: dervisningen i medborgar- och arbetarinstituten      berättigar tili pension.
12054: i Finland sköts av litet över 650 heltidsanställda       Det finns konkreta exempel på att timlärare,
12055: och ca 34 000 timlärare. Också folkhögskolorna,      som arbetat i olika läroinrättningar, helt blivit
12056: speciellt de som erbjuder specialiserade studie-     utan pension på grund av att undervisningstim-
12057: l?.rogram, blir alltmer beroende av timlärare.       marna i de enskilda läroinrättningarna inte över-
12058: Over 4 000 timlärare arbetar i detta nu vid folk-    skridit den stipulerade minimilönen per månad.
12059: högskolorna.                                             Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
12060:     Timlärarnas ställning är otrygg både i fråga     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12061: om anställningstrygghet och sociala förmåner.        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
12062: Timlärarens anställning börjar när undervis-         följande spörsmål:
12063: ningen inleds i september och avbryts när vårter-
12064: minen slutar i april/maj. Detta gäller också                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
12065: sådana timlärare som arbetar i samma läroin-                ta för att rätta till de missförhållanden
12066: rättning under många, ibland tiotals, år. En                som råder i fråga om arbetsförhållanden,
12067: timlärare har inte heller möjlighet att räkna               sociala förmåner och pensionsförmåner
12068: samman alla sina undervisningstimmar från oli-              för timlärare i medborgar- och arbetarin-
12069: ka läroinrättningar i och för dagpenning för                stitut och folkhögskolor?
12070: arbetslöshetsersättning eller som grund för pen-
12071: sion.
12072:      Helsingfors den 29 oktober 1991
12073: 
12074: 
12075:                                          Margareta Pietikäinen
12076: 
12077: 
12078: 
12079: 
12080: 210300M
12081: 2                                       1991 vp -   KK 312
12082: 
12083: Kirjallinen kysymys 312                                                                    Suomennos
12084: 
12085: 
12086: 
12087: 
12088:                                  M. Pietikäinen: Kansalais- ja työväenopistojen sekä kansanopisto-
12089:                                     jen tuntiopettajien aseman parantamisesta
12090: 
12091:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12092: 
12093:    Aikuiskoulutuksen suurta merkitystä koros-          Työeläkkeen myöntämisen edellytyksenä on,
12094: tetaan aivan oikeutetusti yhteiskunnassamme.        että työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden
12095: Tämä koskee sekä ammatillista että yleissivistä-    ja että se on alkanut ennen kuin tuntiopettaja on
12096: vää aikuiskoulutusta. Tuntiopettajat hoitavat       täyttänyt 65 vuotta. Eläke on joko lisä- tai
12097: huomattavan osan opetuksesta kansalais- ja          peruseläkettä. Tuntiopettaja, jonka työsuhde on
12098: työväenopistoissamme sekä kansanopistoissam-        loppunut ennen 63 vuoden ikää, saa ainoastaan
12099: me. Usealle heistä tuntiopettajan työ on pää-       peruseläkettä täytettyään 65 vuotta. Lisäeläk-
12100: asiallinen, joskus ainoa, tulonlähde.               keen myöntämistä varten vaaditaan viimeisten
12101:    Valaisevana esimerkkinä mainittakoon, että       viiden vuoden aikana vähintään kolme vuotta
12102: Suomen kansalais- ja työväenopistoissa opettaji-    eläkkeeseen oikeuttavaa työtä.
12103: na toimii hiukan yli 650 kokopäivätoimista ja n.        On olemassa konkreettisia esimerkkejä siitä,
12104: 34 000 tuntiopettajaa. Myös kansanopistot, var-     että eri oppilaitoksissa töissä olleet tuntiopetta-
12105: sinkin erikoistuneita opinto-ohjelmia tarjoavat,    jat ovat jääneet kokonaan ilman eläkettä, koska
12106: tulevat yhä riippuvaisemmiksi tuntiopettajista.     opetustunnit yksittäisissä oppilaitoksissa eivät
12107: Yli 4 000 tuntiopettajaa on tällä hetkellä töissä   ole ylittäneet lain edellyttämää minimipalkkaa
12108: kansanopistoissa.                                   kuukaudessa.
12109:    Tuntiopettajien asema on turvaton sekä työ-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12110: suhteen että sosiaalisten etujen kannalta. Tunti-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12111: opettajan työ alkaa syyskuussa opetustyön käyn-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12112: nistyessä ja keskeytyy kevätlukukauden päät-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12113: tyessä huhti-toukokuussa. Tämä koskee myös
12114: tuntiopettajia, jotka ovat työssä samassa oppi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12115: laitoksessa useita, joskus kymmeniä vuosia. Tun-           ryhtyä korjatakseen epäkohdat, jotka liit-
12116: tiopettaja ei myöskään voi laskea yhteen                   tyvät kansalais- ja työväenopistojen sekä
12117: opetustuntejaan eri oppilaitoksista esim. työttö-          kansanopistojen tuntiopettajien työsuh-
12118: myyskorvauksen päivärahaa varten tai eläkkeen              teeseen, sosiaalisiin etuihin sekä eläke-
12119: perustaksi.                                                etuihin?
12120:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
12121: 
12122:                                         Margareta Pietikäinen
12123:                                         1991 vp -    KK 312                                            3
12124: 
12125: 
12126: 
12127: 
12128:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12129: 
12130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ovat kuitenkin sellaisia, että ne edellyttävät asioi-
12131: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den sopimista virkaehtosopimusosapuolten kes-
12132: olette 29 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-      ken.
12133: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Eduskunnalle on tarkoitus antaa hallituksen
12134: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     esitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä.
12135: Margareta Pietikäisen näin kuuluvasta kirjalli-     Siinä yhteydessä luodaan nykyistä paremmat
12136: sesta kysymyksestä n:o 312:                         edellytykset myös kansalais- ja työväenopistoille
12137:                                                     järjestää taidealojen opetusta yhteistyössä kun-
12138:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nassa toimivien muiden oppilaitosten kanssa.
12139:        ryhtyä korjatakseen epäkohdat,jotka liit-    Tässä yhteydessä vakinaistuu alalla toimivien
12140:        tyvät kansalais- ja työväenopistojen sekä    tuntiopettajien asema ja usein myös työsuhde.
12141:        kansanopistojen tuntiopettajien työsuh-          Opetusministeriö on käynnistänyt valmistelut
12142:        teeseen, sosiaalisiin etuihin sekä eläke-    opettajien kelpoisuusvaatimusten yhtenäistämi-
12143:        etuihin?                                     sestä ja väljentämisestä. Tarkoituksena on edis-
12144:                                                     tää opettajien mahdollisuuksia toimia opetus-
12145:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tehtävissä eri oppilaitosmuodoissa sekä tehdä
12146: taen seuraavaa:                                     mahdolliseksi liikkuminen opettajan tehtävästä
12147:                                                     toiseen.
12148:    Kansalais- ja työväenopistojen sekä kansan-          Yhteisiä opettajia koskevaa lainsäädäntöä esi-
12149: opistojen koulutustehtävät edellyttävätjoustavia    tetään muutettavaksi siten, että vastaisuudessa
12150: opetusjärjestelyitä. Tämän vuoksi opetusohjel-      voidaan perustaa päätoimisia tuntiopettajan
12151: mat muuttuvat usein vuosittain koulutuskysyn-       toimia usean oppilaitosmuodon opetustuntien
12152: tää vastaavasti. Näin ollen valtaosa opetustun-     varaan. Täten tuntiopettajan asema tulee aiem-
12153: neista joudutaan hoitamaan sivutoimisten tun-       paa turvatummaksi sekä työsuhteen että sosiaa-
12154: tiopettajien avulla. Usein kysymys on eri aloilla   listen ja eläke-etujen kannalta. Muutokset on
12155: työskentelevistä asiantuntijoista, jotka saavat     tarkoitus toteuttaa valtionosuusuudistuksen
12156: pääasiallisen toimeentulonsa muualta kuin tässä     yhteydessä. Tätä koskeva hallituksen esitys
12157: tarkoitetuista oppilaitoksista. Samanaikaisista     annetaan eduskunnalle kuluvan vuoden aikana.
12158: palvelussuhteista määräytyvät muun muassa eril-         Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
12159: liset eläkeoikeudet. Eläkeoikeuden syntymisen       kansalais- ja työväenopistojen sekä kansanopis-
12160: edellytyksenä kuitenkin on, että palvelussuhteis-   tojen tuntiopettajien työsuhteeseen, sosiaalisiin
12161: ta yhteensä saadut ansiotulot yltävät vähimmäis-    etuihin ja eläke-etuihin saadaan parannusta
12162: tulorajaan.                                         edellä todetuin lainsäädäntöuudistuksin. Toi-
12163:     Hallitus on tietoinen kysymyksessä todetuista   saalta tuntiopettajien palvelussuhteeseen kyt-
12164: epäkohdista. Hallitus on myös ryhtynyt epäkoh-      keytyvät epäkohdat ovat pääosaltaan sellaisia,
12165: tien korjaamiseen siltä osin kuin niihin voidaan    että ne voidaan poistaa vain virkaehtosopimus-
12166: vaikuttaa säädöksiä ja hallintomenettelyitä         osapuolten yhteisin sopimuksin.
12167: muuttamalla. Useimmat todetuista epäkohdista
12168:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1991
12169: 
12170:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
12171: 4                                         1991 vp -   KK 312
12172: 
12173: 
12174: 
12175: 
12176:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
12177: 
12178:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          överenskommelser mellan parterna i tjänstekol-
12179: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lektivavtalen.
12180: den 29 oktober 1991 till vederbörande medlem             Avsikten är att regeringen skall avlåta en pro-
12181: av statsrådet översänt avskrift av följande av        position till riksdagen om ordnande av grundut-
12182: riksdagsman Margareta Pietikäinen underteck-          bildning i konst. 1 detta sammanhang kommer
12183: nade spörsmål nr 312:                                 det även att skapas bättre betingelser för med-
12184:                                                       borgar- och arbetarinstituten att arrangera un-
12185:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dervisningen i olika konstarter i samarbete med
12186:        ta för att rätta till de missförhållanden      andra läroanstalter som är verksamma på sam-
12187:        som råder i fråga om arbetsförhållanden,       ma ort. 1 detta sammanhang kommer timlärar-
12188:        sociala förmåner och pensionsförmåner          nas ställning inom detta område och ofta även
12189:        för timlärare i medborgar- och arbetar-        deras arbetsförhållande att få en mera ordinarie
12190:        institut och folkhögskolor?                    karaktär.
12191:                                                          Undervisningsministeriet har igångsatt förbe-
12192:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         redelser för att behörighetsvillkoren för lärare
12193: anföra följande:                                      skall bli enhetligare och enklare. Avsikten är att
12194:                                                       arbeta för bättre möjligheter för lärare att sköta
12195:    Utbildningsuppgifterna vid medborgar- och          undervisning inom olika läroanstaltsformer och
12196: arbetarinstituten samt folkhögskolorna förutsät-      medge en större rörlighet från en uppgift till en
12197: ter smidiga undervisningsarrangemang. Därför          annan.
12198: förändras undervisningsprogrammen varje år               Lagstiftningen om gemensamma lärare före-
12199: ofta så de motsvarar efterfrågan på utbild-           slås bli ändrad så att det framdeles kan inrättas
12200: ning. Man blir sålunda tvungen att sköta              timlärarbefattningar i huvudsyssla baserade på
12201: största delen av undervisningstimmarna med            undervisningstimmar inom ett flertal läroan-
12202: hjälp av timlärare med tjänsten som bibyssla.         staltsformer. På så sätt blir timlärarnas ställning
12203: Ofta är det fråga om sakkunniga inom olika            tryggare både i fråga om social- och pensionsför-
12204: områden som huvudsakligen får sin utkomst             månerna. Avsikten är att ändringarna skall
12205: på annat håll än vid sådana läroanstalter som         genomföras i samband med statsandelsrefor-
12206: det nu är fråga om. Separata pensionsrättigheter      men. En regeringsproposition om detta skall
12207: fastställer bland annat samtidiga tjänsteförhål-      avges till riksdagen under detta år.
12208: landen. Förutsättningen att få rätt till pension         Med stöd av det anförda anser regeringen att
12209: är emellertid att de sammanlagda inkomsterna          genom de ovan nämnda lagstiftningsreformerna
12210: från olika tjänsteförhållanden överskrider mini-      kommer förbättringar att fås till stånd i fråga om
12211: miinkomstgränsen.                                     arbetsförhållandena, de sociala förmånerna för
12212:    Regeringen är medveten om de missförhållan-        timlärarna vid medborgar- och arbetarinstituten
12213: den som anges i spörsmålet. Regeringen har även       samt folkhögskolorna. A andra sidan är de miss-
12214: vidtagit åtgärder för att rätta till dessa missför-   förhållanden som hänger samman med timlärar-
12215: hållanden till den del de kan påverkas genom att      nas tjänsteförhållanden av en sådan art att de
12216: ändra lagstiftning och förvaltningsförfarande.        endast kan avhjälpas genom gemensamma över-
12217: De flesta av de missförhållanden som konstate-        enskommelser mellan parterna i tjänstekollektiv-
12218: rats är dock av den arten att de förutsätter          avtalen.
12219: 
12220:      Helsingfors den 3 december 1991
12221: 
12222:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
12223:                                                  1991 vp
12224: 
12225: 
12226: Kirjallinen kysymys 313
12227: 
12228: 
12229: 
12230: 
12231:                                   Laine ym.: Jätevesien puhdistamisvelvoitteiden tiukentamisesta
12232: 
12233: 
12234: 
12235:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12236: 
12237:    Vesien pilaantuminen on laajuudessaan             lopettamaan saastuttaminen. Velvoitteet on pan-
12238: maamme pahin ympäristöongelma. Sisävesis-            tava täytäntöön suurteollisuuden omalla kustan-
12239: töistämme on suuri osa pilaantuneita ja myös         nuksella. Ottaen huomioon puunjalostusteolli-
12240: laajat rannikkoalueet jokien suissa ja kaupun-       suuden tuotteiden lähes jatkuvasti kasvaneen
12241: kien edustalla ovat runsaan jätevesikuormituk-       menekin sekä yleensä vientihinnoissa tapahtu-
12242: sen kohteena. Saastuneita vesistöjä on erityisesti   neen hintatason nousun on selvää, että puunja-
12243: asutuskeskusten läheisyydessä. On arvioitu, että     lostusteollisuus ei tarvitse yhteiskunnan tukea
12244: lähes puolet maamme väestöstä asuu niiden            ympäristölle aiheuttamiensa haittojen korjaami-
12245: vaikutuspiirissä. Vaikka vesistöjen kokonais-        seen.
12246: kuormituksesta huomattava osa aiheutuu yhdys-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12247: kuntien jätevesistä, on puunjalostusteollisuuden     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12248: osuus peräti 3/4. Viime aikoina on saaristo- ja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12249: merialueiden jätekuormitusta voimakkaasti kas-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12250: vattanut kalankasvatus verkkoaltaissa.
12251:    Vesistöjemme pilaantumisen ehkäiseminen on                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12252: luonnollisesti aloitettava niistä saastuttajista,           siin vesistöjen saastuttamisen estämiseksi
12253: jotka pilaavat pahiten. Suurteollisuudelle asetet-          mm. asettamalla suurteollisuudelle tiu-
12254: tuja puhdistusvelvoitteita on kovennettava,                 kemmat puhdistusvelvoitteet ja vastuun
12255: jotta vesistöjen pahimmat pilaajat saadaan                  niiden rahoittamisesta?
12256: 
12257:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
12258: 
12259:                      Ensio Laine                              Raila Aho
12260:                      Marjatta Stenius-Kaukonen                Esko-Juhani Tennilä
12261: 
12262: 
12263: 
12264: 
12265: 210300M
12266: 2                                        1991 vp -   KK 313
12267: 
12268: 
12269: 
12270: 
12271:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12272: 
12273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit ovat
12274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        olleet vuonna 1989 noin 585 miljoonaa markkaa
12275: olette 29 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       ja vuonna 1990 noin 838 miljoonaa markkaa.
12276: jeenne n:o 1200 ohella toimittanut valtioneuvos-     Käyttökustannukset olivat vuonna 1990 noin
12277: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       369 miljoonaa markkaa.
12278: sanedustaja E. Laineen ym. kirjallisesta kysy-          Teollisuuden jätevesipäästöt ovat tuotannon
12279: myksestä n:o 313:                                    kasvusta huolimatta vähentyneet. Vesistöjen ti-
12280:                                                      lan suurin ja huonoimmin ratkaistu ongelma on
12281:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       nykyisin ravinteista aiheutunut ja monessa vesis-
12282:        siin vesistöjen saastuttamisen estämiseksi    tössä yhä paheneva rehevöityminen. Mittavat
12283:        mm. asettamalla suurteollisuudelle tiu-       selvitykset sekä vesistöjen rehevöitymisherkkyy-
12284:        kemmat puhdistusvelvoitteet ja vastuun        destä että päästöjen vähentämismahdollisuuksis-
12285:        niiden rahoittamisesta?                       ta ovat parhaillaan käynnissä.
12286:                                                         Muidenkin kuin ravinnepäästöjen vähentä-
12287:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misohjelmaa pannaan täytäntöön valtioneuvos-
12288: vasti seuraavaa:                                     ton vuonna 1988 tekemän periaatepäätöksen
12289:                                                      mukaisesti. Uuden koko ympäristönsuojelua
12290:    Suomessa noin 200 teollisuuslaitoksella on        koskevan tavoiteohjelman laatiminen aloitetaan
12291: vesioikeuden lupa jätevesien johtamiseen vesis-      vuonna 1992.
12292: töön. Näistä noin puolet voidaan lukea suurteol-        Jäteveden käsittelyn tehostuessa ja tuotannon
12293: lisuuteen kuuluvaksi. Lupa perustuu vesilain 10      kasvaessa satunnaispäästöjen merkitys kasvaa.
12294: luvun 24 §:ään, jonka mukaan luvan myöntämi-         Siksi Suomessa on alettu soveltaa perinteisiä
12295: nen edellyttää, että toimenpiteestä aiheutuva        turvallisuus- ja riskianalyysimenetelmiä vesien-
12296: haitta on katsottava saatavaan etuun verrattuna      suojelun edistämiseksi. Tähän mennessä vesi- ja
12297: suhteellisen vähäiseksi eikä jäteveden tai muun      ympäristöhallinnon edellyttämiä tai ehdottamia
12298: vesistöä pilaavan aineen poistaminen tahi tällais-   ympäristöriskianalyysejä on tehty tai tekeillä
12299: ten aineiden vesistöön pääsyn estäminen ole          noin 20 teollisuuslaitoksessa. Riskianalyysi on
12300: kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin mah-         ollut osa ennalta ehkäisevää toimintaa, jolla on
12301: dollista. Lain henki noudattaa kansainvälisesti      pyritty estämään tilapäiset, määrältään tai laa-
12302: hyväksyttyä periaatetta parhaan taloudellisesti      dultaan poikkeukselliset päästöt. Riskianalyysi
12303: käyttökelpoisen teknologian soveltamisesta.          on suhteellisen uusi apuväline teollisuuslaitoksen
12304:    Suomessa on johdonmukaisemmin kuin                ympäristönsuojelutyössä. On myös suunnitelmia
12305: monessa muussa maassa noudatettu likaaja             lainsäädännön kehittämisestä siten, että esimer-
12306: maksaa -periaatetta eli aiheuttamisperiaatetta.      kiksi teollisuuslaitoksien ympäristövaikutusten
12307: Ainoana poikkeuksena tästä teollisuudella on         arviointimenettelyyn (YV A) sisältyy ympäristö-
12308: 1970-1 uvulta lähtien ollut mahdollisuus saada       riskianalyysin tekeminen tavalla tai toisella.
12309: vesiensuojeluinvestointeihin valtion ns. vienti-        Euroopan yhdentymisestä ja Euroopan ta-
12310: maksulainaa (loppunut v. 1985), korkotukea           lousaluetta koskevasta sopimuksesta seuraa,
12311: luottolaitoksen myöntämälle lainalle ja MB           että voimaan tulee uusia säädöksiä ja mää-
12312: Osakepankin lainaa. Varsinaista avustusta teol-      räyksiä myös ympäristönsuojelun alalla. Suo-
12313: lisuuden vesiensuojeluinvestointeihin ei ole         messa määräykset ja lähinnä jätehuollon ja
12314: myönnetty.                                           ympäristömyrkkyjen valvonta tiukkenevat ja
12315:    Kahtena viime vuotena myönnetyn korkotu-          tähän valmistaudutaan. Vesiensuojelun EY-sää-
12316: kilainan määrä on suuren kysynnän takia katta-       dökset eivät juurikaan vaadi Suomen vaati-
12317: nut vajaat 10 prosenttia hakijanjätteidenkäsitte-    musten tiukentamista. Kuitenkin on mahdollis-
12318: lyinvestoinneista. Vuoden 1992 budjetissa ei ole     ta, että joitain lupia joudutaan tarkistamaan
12319: enää varoja uusien korkotukilainojen hyväksy-        raja-arvojen asettamiseksi eräille kemikaaleille
12320: miseen.                                              EY -direktiivien mukaisesti. Vesiensuojeluun
12321:                                        1991 vp -    KK 313                                           3
12322: 
12323: liittyvät direktiivit ovat kuitenkin ns. minimi-   kutusten arviointimenettelyä Suomessa kehite-
12324: direktiivejä eli kunkin maan vaatimukset voi-      tään. Tätä tarkoittava työ on aloitettu ympäris-
12325: vat olla ETA-vaatimuksia (eli EY-vaatimuksia)      töhallinnossa. Ympäristöministeriö on myös
12326: tiukempia. Teollisuuslaitoksien vesioikeuskäsit-   30.10.1991 perustanut ympäristötalousprojektin,
12327: telyssä muuttuva tilanne ja kehittyvän teknolo-    jonka tehtävänä on tehdä konkreettisia ehdotuk-
12328: gian suomat mahdollisuudet otetaan aina huo-       sia taloudellisten ohjauskeinojen käytöstä hallin-
12329: mioon.                                             nollisten ja oikeudellisten ohjauskeinojen lisäksi
12330:     Useat suomalaiset metsäteollisuusyritykset     t~ollisuudesta tulevien päästöjen vähentämisek-
12331: suunnittelevat tuotantokapasiteetin olennaista     SI.
12332: lisäämistä. Vaikka päästövaatimukset tiukkene-        Hallitus on aktiivisesti vaikuttanut siihen, että
12333: vat, tuotannon, liikenteen ja maankäytön tehos-    vesistökuormitusta vähennetään erilaisin menet-
12334: taminen sinänsä lisää luontoomme kohdistuvaa       telyin ja keinoin ja että aiheuttamisperiaatetta
12335: uhkaa. Siksi onkin tärkeätä, että ympäristövai-    noudatetaan vastedeskin.
12336: 
12337:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1991
12338: 
12339:                                                          Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
12340: 4                                           1991 vp -   KK 313
12341: 
12342: 
12343: 
12344: 
12345:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
12346: 
12347:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                År 1989 uppgick industrins investeringar i
12348: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          vattenvård till ca 585 miljoner mark, år 1990 tili
12349: 1200 av den 29 oktober 1991 till vederbörande           ca 838 miljoner mark. Driftskostnaderna upp-
12350: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       gick år 1990 tili ca 369 miljoner mark.
12351: de av riksdagsman E. Laine m.fl. undertecknade              Oavsett produktionsökningen har industrins
12352: spörsmål nr 313:                                        utsläpp av avloppsvatten minskat. Det största
12353:                                                         problemet vad tiliståndet i vattnen beträffar, och
12354:            Amnar Regeringen vidta åtgärder för          det där lösningarna år svårast, är nuförtiden den
12355:         att förhindra föroreningen av vattnen           eutrofiering av vattnen som orsakas av närsalter
12356:         bl.a. genom att ålägga storindustrin strik-     och som ökar i många vattendrag. Omfattande
12357:         tare förpliktelser till avloppsrening samt      undersökningar görs som bäst både av hur
12358:         ansvaret för finansieringen?                    känsliga vattendragen är för eutrofiering och hur
12359:                                                         utsläppen kan minskas.
12360:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Programmet för minskning av även andra
12361: anföra följande:                                        utsläpp än närsaltsutsläpp genomförs i enlighet
12362:                                                         med statsrådets principbeslut av år 1988. Upp-
12363:     1 Finland har ca 200 industrianläggningar           läggningen av ett nytt målprogram som skall
12364: tillstånd av en vattendomstol att leda ut sina          täcka hela miljövården påbörjas år 1992.
12365: avloppsvatten i ytvattnen. Av dessa kan ungefär             Då behandlingen av avloppsvattnen effektive-
12366: hälften anses höra tili storindustrin. Tilistånden      ras och produktionen ökar, får tilifälliga utsläpp
12367: bygger på 24 § i vattenlagens 10 kapitel, enligt        alit större betydelse. Därför har Finland börjat
12368: viiken en förutsättning för meddelande av till-         tillämpa traditionella metoder för säkerhets- och
12369: stånd är att det men, som åtgärden orsakar, i           riskanalys för att främja vattenvården. Hittills
12370: förhållande till den förmån som erhålls bör anses       har sådana miljöriskanalyser som vatten- och
12371: vara jämförelsevis obetydligt och att avlägsnan-        miljöstyrelsen har förutsatt eller föreslagit före-
12372: de av avloppsvattnet eller annat ämne, som              tagits vid ett tjugotal industrianläggningar. Risk-
12373: förorenar vattnet eller förhindrande att dylikt         analysen utgör en del av den förebyggande
12374: ämne kommer in i vattendraget inte på annat sätt        verksamhet som syftar till att förhindra tillfälli-
12375: med skäliga kostnader är möjligt. Andan i lagen         ga, till sin mängd elier kvalitet exceptionelia
12376: är densamma som i den internationellt godtagna          utsläpp. Riskanalys är ett relativt nytt hjälpme-
12377: principen om användning av bästa ekonomiskt             del i industrins miljövårdsverksamhet. Det finns
12378: användbara teknik.                                      också planer på att utveckla lagstiftningen så att
12379:     1 Finland har vi mer konsekvent än i många          exempelvis bedömningen av industrianläggning-
12380: andra Iänder följt principen om att förorenaren         arnas miljökonsekvenser (MKB-förfarandet)
12381: skall betala, den så kallade upphovsprincipen.          omfattar ettelierannat slag av miljöriskanalyser.
12382: Det enda undantaget är att industrin sedan 1970-            Avtalet om den europeiska integrationen och
12383: talet har haft möjlighet att för vattenvårdsinves-      det europeiska ekonomiska samarbetsområdet
12384: teringar få så kallade exportavgiftslån från staten     leder till att nya bestämmelser och föreskrifter
12385: (dessa upphörde år 1985), räntestöd till lån            träder i kraft också inom miljövården. 1 Finland
12386: beviljade av kreditinrättningar och lån från MB         kommer bestämmelserna och övervakningen att
12387: Osakepankki. Något egentligt understöd har inte         skärpas främst i samband med avfalishantering
12388: beviljats till industrins investeringar i vattenvård.   och miljögifter, och förberedelserna har redan
12389:     Beloppet av de räntestödslån som beviljats          satts i gång. lnom vattenvården kräver EG-
12390: under de två senaste åren har på grund av den           bestämmelserna ingen egentlig skärpning av de
12391: stora efterfrågan bara täckt inemot 10 procent av       krav som nu tillämpas. Men det är möjligt att
12392: de sökandes investeringar i avfallsbehandling.          vissa tillstånd behöver justeras så att gränsvär-
12393: 1992 års budget innehåller inte några anslag för        den kan stälias upp för ett antal kemikalier i
12394: nya räntestödslån.                                      enlighet med EG-direktiven. Vattenvårdsdirekti-
12395:                                            1991 vp -   KK 313                                           5
12396: 
12397: ven är i alla fall så kallade minimidirektiv, vilket   att utveckla miljökonsekvensbedömningen.
12398: innebär att de nationella bestämmelserna i res-        Arbetet har redan påbörjats inom miljöförvalt-
12399: pektive land kan vara strängare än EES-kraven          ningen. Miljöministeriet har också 30.10.1991
12400: (dvs. EG-kraven). Då industriernas ansökningar         startat ett miljöekonomiprojekt som skall ställa
12401: behandlas i vattendomstolen beaktas genom-             konkreta förslag om hur ekonomiska styrmedel,
12402: gående dels den föränderliga situationen, dels de      i tillägg tili de administrativa och juridiska, kan
12403: möjligheter som den nya teknologin erbjuder.           användas för att minska utsläppen från indu-
12404:    Många finländska skogsindustriföretag pla-          strin.
12405: nerar att väsentligt öka sin produktionskapaci-            Regeringen har genom olika förfaranden och
12406: tet. Oavsett att utsläppsbestämmelserna skärps         med olika medel aktivt arbetat för att minska
12407: kommer ökad produktion och trafik och effekti-         belastningen på vattnen och gått in för att
12408: verad markanvändning i sig att innebära ett ökat       förorsakarprincipen också framgent skall tilläm-
12409: hot mot naturen i Finland. Därför är det viktigt       pas.
12410: 
12411:      Helsingforsden 29 november 1991
12412: 
12413:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
12414:                                                    1991 vp
12415: 
12416: Kirjallinen kysymys 314
12417: 
12418: 
12419: 
12420: 
12421:                                      Tiuri: Koulujen yhteistyöstä Greenpeace-järjestön kanssa
12422: 
12423: 
12424:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12425: 
12426:     Lehtitietojen mukaan Suomen Greenpeace on            kulutuksessa. Tulevaisuudessa omakotitalojen
12427: aloittanut n. 30 peruskouluissa ympäristöope-            lämmityksessä voitaisiin säästää kaksi kolmas-
12428: tusprojektin. Greenpeace on tullut tunnetuksi            osaa energiasta siirtymällä maalämmön käyt-
12429: morasta toiminnasta ja mm. ydinvoiman vastus-            töön, jolloin lämpöpumppuihin tarvitaan säh-
12430: tamisesta. Kouluopetuksen tulisi perustua tie-           köä noin kolmasosa lämmitysenergiasta. Autois-
12431: teen tuloksiin ja mahdollisimman oikeiden tieto-         ta voi tulla sähköautoja, jolloin bensiini korvau-
12432: Jen antamiseen. Greenpeacen toiminta ei aina             tuu sähköllä jne.
12433: perustu totuuteen vaan tarkoituksenmukaisesti                Tshernobylistä paketissa todetaan, että "va-
12434: valittuihin asioihin ja ihmisten harhaanjohtami-         rovaistenkin arvioiden mukaan onnettomuus ai-
12435: ;een.                                                    heuttanee satojatuhansia kuolemaan johtavia
12436:     Suomen Greenpeacen tiedotustoiminnan laa-            syöpätapauksia". (Lähde: amerikkalainen sano-
12437: :lusta antaa hyvän kuvan "tietopaketti", jonka           malehtiuutinen!) Säteilyn syöpävaikutuksesta on
12438:  ärjestö lähetti kaikille kansanedustajaehdokkail-       tutkittua tietoa Hiroshiman ja Nagasakin pom-
12439:  e ennen viime eduskuntavaaleja. Tietopaketin            mituksista selvinneiden perusteella. Pommituk-
12440: :arkoituksena väitettiin olevan luoda mahdolli-          sissa jäi henkiin n. 100 000 ihmistä, joista suuri
12441: ;imman objektiivinen yleiskuva energia-asioista          osa oli saanut hyvinkin voimakasta säteilyä.
12442:  a suomalaisen energiahuollon nykytilasta. Vali-         Vuoteen 1985 mennessä 40 vuoden kuluessa
12443: :ettavasti tietopaketissa oli tahallisesti harhaan       heistä on kuollut säteilyn aiheuttamaan syöpään
12444:  ohtavia tietoja ja vääriä tietoja. Tiedot näyttivät     noin 350 (Journal of the American Medical
12445:  Jäteviltä, koska mukana oli pitkä lähdeluettelo.        Association, Aug 1990). Tshernobylin onnetto-
12446:  \1onet lähteet olivat kuitenkin sanomalehtiuuti-        muus ei varmastikaan aiheuta valtavan paljon
12447:  ;ia ja julkaisemattomia tutkimuksia!                    suurempaa määrää syöpäkuolemia. Fossiilisten
12448:      Tahallisesta harhaanjohtamisesta on kysy-           polttoaineiden käytöstä johtuvat hiukkas- ja
12449:  nys, kun Suomen ydinvoimaloiden päästöjä ku-            muut päästöt sen sijaan aiheuttavat asiantunti-
12450:  rataan ilmoittamalla, että ne vuonna 1989 tuot-         joiden arvion mukaan Suomessa noin sadan ih-
12451:  .ivat ympäristöön mm. 3,5 biljoonaa becquereliä         misen kuoleman vuosittain ja koko Euroopassa
12452:  ·adioaktiivisia jalokaasuja. Useimmille se antaa        lähes miljoona syöpäkuolemaa 40 vuodessa.
12453:  mvan valtavista päästöistä. Rehellisemmin ja                Greenpeacen tietopaketissa käsitellään myös
12454:  :elvemmin päästöt ilmaistaisiin toteamalla, että        tieliikennettä harhaanjohtavasti. Siinä halutaan
12455:  rdinvoimala saa läheisyydessä asuvalle ihmiselle        antaa totuudenvastainen kuva, että tieliikenne
12456:   tiheuttaa säteilyannoksen, joka on korkeintaan         on pääsyy happosateisiin. Typenoksidien pääs-
12457:   win viideskymmenesosa luonnon aiheuttamas-             töjä esitettäessä liikenteen osuus on yhtenä pyl-
12458:   a säteilystä, eli korkeintaan 0,1 mSv:n säteilyan-     väänä, mutta voimaloiden osuudet on jaettu
12459:   wksen vuodessa, ja että Suomessa annos on              yhdeksän erityyppisen voimalan kesken, joten
12460:   >llut korkeimmillaan viisi prosenttia sallitusta!      liikenteen pylväs on muita paljon pitempi! Mi-
12461:      Virheellisiä tietoja edustaa väite, että ydinvoi-   tään ei sanota siitä, että tieliikenteen typpipääs-
12462:   nalla voitaisiin korvata vain voimalaitoksissa         töt vähenevät vähitellen kolmasosaan kataly-
12463:   .ähkön tuotantoon käytettävät fossiiliset poltto-      saattorien ansiosta. Rikkipäästöistä ja hiilidiok-
12464:   tineet, joiden osuus maapallon ilmaston lämpe-         sidipäästöistä taas todetaan, että niistä suurin
12465:   temisestä on 11 %. Todellisuudessa sähköllä eli        osajohtuu polttonesteiden käytöstä, minkä luki-
12466:   rdinvoimalla korvataan yhä enemmän fossiilis-          ja helposti yhdistää liikenteeseen. Todellisuudes-
12467:   en polttoaineiden käyttöä teollisuuden proses-         sa valtaosa polttonesteistä on öljyä voimalaitok-
12468:    eissa, jolloin voidaan säästää kokonaisenergian       sissa ja lämmityksessä.
12469: 
12470:  J0 300M
12471: 2                                         1991 vp -   KK 314
12472: 
12473:     Greenpeacea ei voi pitää sopivana jakamaan                  Onko Hallitus perillä siitä, että Green-
12474: tietoa kouluihin ympäristöasioissa, koska järjes-            peace-järjestön tiedotustoiminta on har-
12475: tö ei pyri totuuteen vaan ihmisten manipuloin-               haanjohtavaa, ja
12476: tiin.                                                           pitääkö Hallitus sopivana, että järjestö
12477:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          osallistuu opetusmateriaalin toimittami-
12478: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              seen ja opetuksen järjestämiseen perus-
12479: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              kouluissa?
12480: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12481: 
12482:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
12483: 
12484:                                               Martti Tiuri
12485:                                          1991 vp -   KK 314                                          3
12486: 
12487: 
12488: 
12489: 
12490:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12491: 
12492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       monenlaisia aineistoja ja ollaan yhteistyössä
12493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        useiden koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.
12494: olette 29 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-           Kansanedustaja Tiurin kysymyksen aiheena
12495: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     on Greenpeace-järjestön kampanja "Greenkids
12496: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      - Koululaiset toimintaan ympäristön puoles-
12497: Martti Tiurin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    ta!", johon Greenpeace-järjestö on kutsunut
12498: myksestä n:o 314:                                    eräiden peruskoulun ala-asteiden viidensiä ja
12499:                                                      kuudensia luokkia. Kampanja toteutetaan ao.
12500:           Onko Hallitus perillä siitä, että Green-   järjestöstä saadun tiedon mukaan kouluissa
12501:        peace-järjestön tiedotustoiminta on har-      lokakuusta 1991 huhtikuuhun 1992 koulujen
12502:        haanjohtavaa, ja                              omien kampanjasuunnitelmien mukaan. Kam-
12503:           pitääkö Hallitus sopivana, ettäjärjestö    panjaan on ilmoittautunut 35 koulua. Tarkoi-
12504:        osallistuu opetusmateriaalin toimittami-      tuksena on, että koululaiset arvioivat oman elin-
12505:        seen ja opetuksen järjestämiseen perus-       ympäristönsä tilaa sekä pyrkivät vaikuttamaan
12506:        kouluissa?                                    havaittujen ympäristöongelmien lievittämiseen
12507:                                                      tai poistamiseen. Perusajatuksiltaan kampanja
12508:                                                      on monessa suhteessa samantyyppinen kuin kou-
12509:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          luhallituksen lukuvuonna 1989-1990 ideoima
12510: taen seuraavaa:                                      Vaikutetaan-hanke.
12511:                                                          Greenkids-kampanja-aineisto ei ole oppilaan
12512:     Valtioneuvosto päättää peruskoulun tunti-        opetusmateriaalia eikä Greenpeace-järjestö osal-
12513: jaosta. Opetushallitus laatii opetussuunnitelman     listu opetuksen järjestämiseen.
12514: perusteet, joiden perusteella tehdään oppikirjat.        Greenpeace-järjestön kampanjan toiminta-
12515: Opetuksessa käytettävien oppikirjojen ja niihin      opas korostaa oma-aloitteisen toiminnan tär-
12516: rinnastettavien oppimateriaalien tulee olla ope-     keyttä, perusteellista tiedonhankintaa ja kohte-
12517: tushallituksen hyväksymiä, ja niiden käyttöön        liaita menettelytapoja. Toimintaoppaassa tode-
12518: ottamisesta päättää johtokunta. Sen sijaan           taan myös mm. "että Greenkids-ryhmien ei ole
12519: kampanja-aineistoja eikä oheismateriaaleja tar-      tarkoitus ryhtyä mihinkään sellaiseen toimin-
12520: vitse hyväksyttää opetushallituksessa.               taan, joka saattaisi olla vaarallista tai lainvas-
12521:     Kansalaisjärjestöillä on oikeus toimia koulu-    taista". Greenkids-kampanja tukee ympäristö-
12522: jen kanssa edellyttäen, että ne tukevat toimin-      kasvatuksen ja kestävän kehityksen periaattei-
12523:  nallaan koulun kasvatustavoitteiden toteutumis-     den toteutumista kampanjaan osallistuvissa
12524:  ta. Kampanjaan osallistumisesta päättää opet-       kouluissa. Kampanja-aineisto ei sisällä niitä esi-
12525:  taja. Rehtorin tehtävänä on valvoa, että opetus     merkkejä, joihin kansanedustaja Tiuri kyselys-
12526:  noudattaa opetussuunnitelmaa ja että se tukee       sään viittaa.
12527:  koulukasvatuksen tavoitteiden toteutumista.             Edellä olevaan viitaten totean, että opetus-
12528:     Kouluopetuksen tulee antaa monipuolinen          suunnitelman perusteita Jaatiessaan opetushalli-
12529:  kuva maailmasta ja kannustaa pohtimaan tieto-       tus neuvottelee lukuisten yhteistyötahojen kans-
12530:  jen totuudellisuutta sekä toiminnan takana ole-     sa siitä, mitä opetussuunnitelman perusteisiin
12531:  via arvoja. Hyvässä kouluopetuksessa käytetään      tulisi sisällyttää.
12532: 
12533:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
12534: 
12535:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
12536: 4                                       1991 vp -   KK 314
12537: 
12538: 
12539: 
12540: 
12541:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12542: 
12543:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        visning används en mångfald materia!, och ele-
12544: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      veroa samarbetar med ett flertal instanser som
12545: den 29 oktober 1991 till vederbörande medlem        inte hör till skolan.
12546: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Temat i riksdagsman Tiuris spörsmål är
12547: riksdagsman Martti Tiuri undertecknade spörs-       Greenpeace-organisationens kampanj "Green-
12548: mål nr 314:                                         kids- Skoleleverna till aktion för miljön!", till
12549:                                                     vilken Greenpeace har bjudit in femte och sjätte
12550:           År Regeringen medveten om att             årskurserna i grundskolans lågstadium. Enligt
12551:        Greenpeace-organisationens informa-          uppgifter från organisationen i fråga genomförs
12552:        tionsverksamhet är missvisande, och          kampanjen från oktober 1991 till april 1992 en-
12553:           anser Regeringen detvara lämpligt att     ligt skolornas egna kampanjplaner. Sammanlagt
12554:        organisationen deltar i att sammanställa     35 skolor har anmält sig till kampanjen. Avsik-
12555:        läromedel och att organisera undervis-       ten är att skoleleverna skall bedöma situationen
12556:        ningen i grundskolorna?                      i sin egen miljö och försöka bidra till att minska
12557:                                                     eller eliminera de miljöproblem som de har ob-
12558:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        serverat. Till sin grundtanke är kampanjen i
12559: följande:                                           många hänseenden av samma typ som projektet
12560:                                                     "Vi påverkar" som föranstaltades av skolstyrel-
12561:    Statsrådet beslutar om timindelningen i          sen 1988-1990.
12562: grundskolan. Utbildningsstyrelsen utarbetar             Kampanjmaterialet "Greenkids" är inte ett
12563: grunderna för läroplanen, som utgör grunden         läromedel, inte heller deltar Greenpeace organi-
12564: för läroböckerna. De läroböcker och därmed          sationen i att arrangera undervisningen.
12565: jämförbart materia! som används i undervisning-         1 handlingsguiden för kampanjen framhävs
12566: en skall vara godkända av utbildningsstyrelsen,     att aktiviteter på egen hand är viktiga, att
12567: och direktionen beslutar om de skall tas i an-      grundlig information inskaffas och att artigt
12568: vändning. Däremot behöver materia! och lik-         tillvägagångssätt är att rekommendera. 1 guiden
12569: nande som används i kampanjer inte godkännas        fastslås vidare bl.a. att "avsikten med Greenkids-
12570: av utbildningsstyrelsen.                            grupperna inte är att ge sig in på sådan verksam-
12571:    Medborgarrättsorganisationerna har rätt att      het som kunde vara farlig eller lagstridig".
12572: samverka med skolorna under förutsättning att       Greenkidskampanjen stöder miljöfostran och
12573: dessa genom sin verksamhet bidrar till att sko-     principen om en hållbar utveckling i de skolor
12574: lans mål i fråga om fostran nås. Lärarna beslutar   som deltar i den. Kampanjmaterialet innehåller
12575: om deltagande i olika kampanjer. Rektorn skall      inte sådana exempel som riksdagsman Tiuri
12576: övervaka att undervisningen följer läroplanen,      hänvisar till i sitt spörsmål.
12577: och att den stöder fostringsmålen i skolan.             Med hänvinsning till det anförda konstaterar
12578:    Skolundervisningen skall ge en mångsidig bild    jag att när utbildningsstyrelsen skall utarbeta
12579: av världen och uppmuntra till att dryfta infor-     grunderna för läroplanerna överlägger den med
12580: mationens sanningsenlighet och de värderingar       ett flertal samarbetande instanser om vad som
12581: som står bakom all verksamhet. 1 god skolunder-     skall innefattas i grunderna för läroplanerna.
12582: 
12583:      Helsingfors den 21 november 1991
12584: 
12585:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
12586:                                                  1991 vp
12587: 
12588: 
12589: (irjallinen kysymys 315
12590: 
12591: 
12592: 
12593: 
12594:                                      Vuoristo: Suomalaista vallankäyttöä koskevan perusselvityksen
12595:                                          tekemisestä
12596: 
12597: 
12598:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12599: 
12600:    Jokseenkin tasan vuosi sitten (29.11.1990)          suhteen että eräiden muiden kansalaisten tasa-
12601: raitioneuvoston kyselytunnilla kansanedustaja          arvoa lisäävien toimenpiteiden, kuten esimerkik-
12602: jisa Jaakonsaari kysyi suomalaista vallankäyt-         si syrjintää koskevien asioiden osalta, on aika
12603: öä koskevan selvityksen tekemisestä.                   tehdä tästä johtopäätös".
12604:    Kysymyksensä perusteluissa ed. Jaakonsaari             Siis vuosi sitten silloisessa Holkerin hallituk-
12605: 'iittasi mm. professori Heikki Ylikankaan väit-        sessa yhteiskuntamme peruskuvioita kartoitta-
12606: eeseen siitä, että suomalainen kansanvalta on          vaa valtatutkimusta pidettiin tarpeellisena ja sen
12607: 1elkkä myytti, tasa-arvoasiain neuvottelukuu-          valmistelu kaiketi annettiinkin oikeusministe-
12608: Lan Olennainen työssä -raporttiin, jonka selvi-        riön tehtäväksi.
12609: yksen mukaan naiset ja nuoret ovat jäämässä               Nyt vuoden kuluttua tästä voitaneen ilman
12610: 1ysyvästi vallankäytön ulkopuolelle sekä Euroo-        erillisiä viittauksia mihinkään sanoa, että tällai-
12611: mn integraatiokehitykseen ja yleensä kansainvä-        sen valtatutkimuksen tekemisen merkitys on en-
12612: istymiseen, jolloin suomalaisen demokratian            tisestään korostunut.
12613:  akenteet joutuvat kovan haasteen eteen.                  Vuosi 1992 on itsenäisen Suomen 75-vuotis-
12614:    Liisa Jaakonsaaren mukaan "Suomi uhkaa              juhlavuosi. Hyvä lahja Suomen kansalle olisi
12615: äädä esimerkiksi maasta, jossa Turkin lisäksi ei       selvittää perin juurin, miten tätä maata hallitaan
12616: 1le minkäänlaista demokraattista väliportaan           ja missä sen valtakeskittymät ovat. Kuuluuhan
12617:  tallintoa, seutuhallintoa, miksi sitä nimitetään-     hallitusmuotomme mukaisesti valta viime kädes-
12618: :in".                                                  sä kansalle itselleen. Kuitenkaan juhlavuotemme
12619:     Vastatessaan hallituksen puolesta esitettyyn       valtion tulo- ja menoarviossa määrärahaa tällai-
12620:  :ysymykseen pääministeri Harri Holkeri kertoi         seen tutkimukseen ei ole osoitettu.
12621:  aajan valtatutkimuksen hyvin sopivan "julkisin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12622:  moin rahoitetun itsenäisen tieteellisen tutki-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12623:  nuksen puitteisiin".                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12624:     Myös ed. Jaakonsaaren lisäkysymykseen vas-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12625:  annut silloinen oikeusministeri Tarja Halonen
12626:  1iti tällaista laajaa valtatutkimusta tarpeellisena            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12627:  1 jatkoi, että "niiden selvitysten pohjalta, joita           ryhtyä suomalaista vallankäyttöä koske-
12628:  ulemme tekemään sekä mm. perusoikeuksien                     van perusselvityksen tekemiseksi?
12629: 
12630:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
12631: 
12632:                                             Raimo Vuoristo
12633: 
12634: 
12635: 
12636: 
12637:  10300M
12638: 2                                           1991 vp -   KK 315
12639: 
12640: 
12641: 
12642: 
12643:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12644: 
12645:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Esimerkkinä suomalaista vallankäyttöä kos-
12646: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kevasta perusselvityksestä voin mainita tänä
12647: olette 30 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-          syksynä akatemian rahoittamana käynnistyneen
12648: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tutkimusprojektin, jonka aiheena on "Suoma-
12649: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         laisen yhteiskunnan valtarakenne". Hankkeen
12650: Vuoriston näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           tavoitteena on selvittää, missä määrin valtio-
12651: myksestä n:o 315:                                       säännössä määritelty vallankäyttöjärjestelmä
12652:                                                         vastaa todellisuutta tämän päivän Suomessa ja
12653:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          mitä osaa edustuksellinen demokratia näyttelee
12654:         ryhtyä suomalaista vallankäyttöä koske-         vallan ja vaikutusvallan käytön kokonaisuudes-
12655:         van perusselvityksen tekemiseksi?               sa. Hankkeen keskeisenä teemana on lisäksi
12656:                                                         korporatismista, asiantuntijavallasta, taloudelli-
12657:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12658:                                                         sesta vallasta sekä joukkotiedotusvälineiden
12659: vasti seuraavaa:                                        kasvaneesta roolista käyty keskustelu. Projektis-
12660:    Vastasin noin kuukausi sitten kansanedustaja         sa analysoidaan myös sukupuolten välillä mah-
12661: Nybyn esittämään samansisältöiseen kysymyk-             dollisesti esiintyviä eroja keskeisten tutkimusky-
12662: seen. Totesin silloin suhtautuvani erittäin varo-       symysten suhteen.
12663: vaisesti sellaiseen periaatteeseen, että hallitus           Edellä mainitun tutkimushankkeen lisäksi
12664: panee käyntiin tiettyä aihetta koskevia tutkimus-       suomalaisen demokratian rakenteet, tasa-arvo-
12665: hankkeita tai esitutkimuksia. Poliittisen vallan ei     kysymykset, Euroopan integraation vaikutukset
12666: mielestäni pidä puuttua tutkimustoiminnan si-           ja oikeudelliset kysymykset ym. vallankäyttöön
12667: sältöön, vaan sen tehtävänä on turvata riittävät        liittyvät ongelmat ovat tutkimuksen kohteina
12668: edellytykset riippumattoman ja vapaan tutki-            lukuisissa muissa Suomen Akatemian rahoitta-
12669: mustyön tekemiselle. Olen edelleen samalla              missa tutkimushankkeissa.
12670: kannalla.                                                   Kysymys siitä, pitäisikö suomalaista vallan-
12671:    Kansanedustaja Vuoriston tarkoittamaa suo-           käyttöä ryhtyä tutkimaan tilaustyönä ja käyn-
12672: malaista vallankäyttöä koskevaa tutkimusta har-         nistää aiheesta laaja eri osa-alueet kokoava tut-
12673: joitetaan Suomessa varsin laajalti, kuten totesin       kimusohjelma, on mielestäni jätettävä Suomen
12674: jo edellisessä vastauksessani kansanedustaja Ny-        Akatemian ja tieteellisten toimikuntien arvion
12675: bylle. Ongelmana saattaa ennemminkin olla se,           varaan.
12676: että tutkimustieto ei riittävästi välity sitä tarvit-
12677: seville.
12678: 
12679:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
12680: 
12681:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
12682:                                           1991 vp -   KK 315                                          3
12683: 
12684: 
12685: 
12686: 
12687:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
12688: 
12689:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Som ett exempel på en grundläggande under-
12690: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sökning om maktutövningen i Finland kan jag
12691: den 30 oktober 1991 tili vederbörande medlem          nämna ett forskningsprojekt finansierat av Fin-
12692: av statsrådet översänt avskrift av följande av        lands Akademi som har temat "Suomalaisen
12693: riksdagsman Vuoristo undertecknade spörsmål           yhteiskunnan valtarakenne" (fri övers. Makt-
12694: nr 315:                                               strukturen i det finländska samhället). Projektet
12695:                                                       syftar tili att reda ut i viiken mån den maktut-
12696:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       övning som fastställs i statsförfattningen mot-
12697:         ta för att den grundläggande utredningen      svarar verkligheten i dagens Finland och viiken
12698:         om maktutövningen i Finland skall gö-         roll den representativa demokratin spelar i makt-
12699:         ras?                                          utövningen och inflytandet i sin helhet. Det
12700:                                                       centrala temat i projektet är vidare den debatt
12701:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som förts om korporatismen, sakkunnigväldet,
12702: anföra följande:                                      den ekonomiska makten och den allt större
12703:     För ca en månad sedan besvarade jag riks-         rollen som massmedierna spelar. 1 projektet
12704: dagsman Nybys spörsmål med likalydande inne-          analyseras även eventuella skillnader mellan
12705: håll. Då fastslog jag att jag förhåller mig ytterst   könen i förhållande till de centrala frågeställ-
12706: försiktigt tili att regeringen inleder forsknings-    ningarna.
12707: projekt eller förundersökningar som gäller ett           Förutom det nämnda forskningsprojektet är
12708: visst tema. Enligt min uppfattning bör de politis-    strukturen inom demokratin i Finland, jäm-
12709: ka makthavarna inte befatta sig med innehållet i      ställdhetsfrågorna, verkningarna av den euro-
12710: forskningen, utan deras uppgift är att säkerställa    peiska integrationen och dess juridiska frågor fö-
12711: tiliräckliga betingelser för att oberoende och fri    remål för undersökningar i ett flertal andra
12712: forskning skall kunna bedrivas. Jag är fortfaran-     forskningsprojekt finansierade av Finlands
12713: de av samma åsikt.                                    Akademi.
12714:      Den forskning om maktutövningen i Finland           Frågan om huruvida maktutövningen i Fin-
12715: som riksdagsman Vuoristo avser bedrivs rätt           land skall forskas i på beställning och ett omfat-
12716: omfattande hos oss, vilketjag redan konstatera-       tande forskningsprogram om temats olika del-
12717: de i mitt tidigare svar tili riksdagsman Nyby.        områden skall igångsättas bör enligt min upp-
12718: Problemet kan mera ligga i att forskningsresulta-     fattning överlåtas på Finlands Akademi och de
12719: ten inte i tillräcklig omfattning förmedlas till      vetenskapliga kommissionerna.
12720: dem som behöver dem.
12721: 
12722:      Helsingfors den 22 november 1991
12723: 
12724:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
12725:                                                    1991 vp
12726: 
12727: 
12728: Kirjallinen kysymys 316
12729: 
12730: 
12731: 
12732: 
12733:                                     Aittoniemi: Konkurssipesän hoitajien palkkioiden kohtuullista-
12734:                                          misesta
12735: 
12736: 
12737:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12738: 
12739:     Konkursseihin liittyvää lainsäädäntöä on osin       denkäyntejä, joissa pyydetään toistuvasti lyk-
12740: viime vuosina uudistettu ja työn alla on oikeus-        käystä milloin milläkin tekosyyllä palkkioiden
12741: ministeriössä laaja asiaa koskeva uudistus.             lisäämiseksi. Näiden epäkohtien poistamiseksi
12742:     Viime vuosien aikana on kansanedustajien            lainsäätäjä ei ole tehnyt toistaiseksi mitään.
12743: taholta toistuvasti tuotu esille epäkohdat, jotka          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12744: liittyvät konkurssipesiä hoi ta vien asianajajien tai   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12745: muiden lakimiesten kohtuuttomiin palkkioihin.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12746: Ilmiselvä totuus useassa tapauksessa on se, että        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12747: pesän varoista ei riitä muuhun kuin asianomais-
12748: ten henkilöiden palkkioiden maksamiseen.                           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12749: Muun kohtuuttoman laskutuksen lisäksi pitävät                   siin konkurssipesän hoitajien palkkioiden
12750: pesänhoitajat vireillä usein tarpeettomia oikeu-                kohtuullistamiseksi?
12751: 
12752:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1991
12753: 
12754:                                               Sulo Aittoniemi
12755: 
12756: 
12757: 
12758: 
12759: 210300M
12760: 2                                        1991 vp -   KK 316
12761: 
12762: 
12763: 
12764: 
12765:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12766: 
12767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan. Pesänhoitaja, velallinen tai velkoja voi
12768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saattaa palkkiota koskevan päätöksen tuomiois-
12769: olette 31 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-       tuimen ratkaistavaksi.
12770: jeenne n:o 1217 ohella toimittanut valtioneuvos-        Konkurssisäännön 79 §:n mukaan velkojien
12771: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tulee määrätä palkkio "joko vissiksi summaksi
12772: sanedustaja Sulo Aitioniemen näin kuuluvasta         sadalta taikka muun perusteen mukaan". Ajan
12773: kirjallisesta kysymyksestä n:o 316:                  mukaan palkkiota ei saa määrätä. Käytännössä
12774:                                                      palkkio määräytyy yleensä prosenttiperusteen
12775:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       mukaan pesän bruttovarallisuudesta.
12776:        siin konkurssipesän hoitajien palkkioiden        Palkkioita määrättäessä noudatetaan yleensä
12777:        kohtuullistamiseksi?                          Suomen Asianajajaliiton palkkio-ohjesääntöä.
12778:                                                      Kilpailuvirastossa on tutkittavana kysymys siitä,
12779:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          onko tällä palkkio-ohjesäännöllä kilpailunrajoi-
12780: taen seuraavaa:                                      tuksista annetun lain (709/88) 7 §:ssä tarkoitettu-
12781:                                                      ja vahingollisia vaikutuksia.
12782:    Konkurssisääntömme mukaan konkurssivel-              Oikeusministeriössä vireillä olevassa konkurs-
12783: kojille kuuluu ylin päätäntävalta täytäntöönpa-      silainsäädännön uudistustyössä on harkittava-
12784: lloon liittyvissä ja konkurssipesän hallintoa kos-   na, miten konkurssipesän hallinto ja sen valvon-
12785: kevissa kysymyksissä. Pesänhoitajat päättävät        ta olisi järjestettävä. Tässä yhteydessä selvite-
12786: myös konkurssipesän hoitajille maksettavista         tään, onko tarvetta ottaa palkkioperusteista
12787: palkkioista. Päätös palkkiosta tehdään velko-        nykyistä tarkempia säännöksiä lakiin. Myös
12788: jainkokouksessa, jossa velkojien äänioikeus          palkkion määräämisessä noudatettava menettely
12789: määräytyy heidän saamistensa suuruuden mu-           tulee selvitettäväksi.
12790: 
12791:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1991
12792: 
12793:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
12794:                                         1991 vp -   KK 316                                           3
12795: 
12796: 
12797: 
12798: 
12799:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12800: 
12801:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 79 § konkursstadgan skall borgenä-
12802: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      rerna fastställa arvodet "antingen tili visst för
12803: 1217 av den 31 oktober 1991 tili vederbörande       hundra, eller efter annan grund". Det får dock
12804: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-     inte räknas efter tid. I praktiken fastställs arvo-
12805: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        det i allmänhet tili en viss procent av boets
12806: mål nr 316:                                         bruttoförmögenhet.
12807:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          När arvodet fastställs iakttas i allmänhet
12808:        att göra arvodena för konkursförvaltare      grunderna för bestämmande av advokatarvoden
12809:        skäliga?                                     fastställda vid Finlands Advokatförbunds för-
12810:                                                     bundsmöte. Konkurrensverket utreder för när-
12811:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       varande huruvida grunderna för hur advokatar-
12812:                                                     voden fastställs har sådana skadliga verkningar
12813: anföra följande:
12814:                                                     som avses i 7 § lagen om konkurrensbe-
12815:    Enligt konkursstadgan har konkursborgenä-        gränsningar (709/88).
12816: rerna den högsta beslutanderätten i frågor som         I samband med revideringen av den gällande
12817: gäller verkställighet och förvaltning av konkurs-   konkurslagstiftningen prövas också hur förvalt-
12818: boet. Borgenärerna beslutar också om de ar-         ningen och tillsynen av ett konkursbo skall
12819: voden som betalas åt konkursförvaltarna. Beslut     ordnas. I detta sammanhang utreds om det finns
12820: om arvoden fattas vid borgenärssammanträdet         behov av att i lagen föra in närmare bestämmel-
12821: där borgenärernas rösträtt bestäms enligt stor-     ser om grunderna för arvodet. Också det för-
12822: leken på deras fordringar. Konkursförvaltaren,      farande som iakttas när arvodet fastställs kom-
12823: gäldenären eller borgenären kan yrka att en         mer att redas ut.
12824: domstol avgör beslutet om arvodet.
12825: 
12826:      Helsingforsden 13 november 1991
12827: 
12828:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
12829:                                                1991 vp
12830: 
12831: 
12832: Kirjallinen kysymys 317
12833: 
12834: 
12835: 
12836: 
12837:                                   Aittoniemi: Mansoniemenja Raivalan välisen maantien kunnostus-
12838:                                        töiden loppuun saattamisesta
12839: 
12840: 
12841:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12842: 
12843:    Tien n:o 2611 (Mansoniemi-Raivala) kun-           kesken tämän tien osalta vai onko kysymyksessä
12844: nostamiseen Turun ja Porin läänissä on myön-         jokin muu syy.
12845: netty riittävät määrärahat vuosien 1990 ja 1991         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12846: valtion tulo- ja menoarviossa. Tien kunnostus on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12847: tänä vuonna edennyt siihen vaiheeseen, että          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12848: jäljellä on enää päällystysvaihe, joka sekin en-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12849: nakkoon annettujen tietojen mukaan piti suorit-
12850: taa tämän vuoden aikana.                                        Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
12851:     Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan tie              tien n:o 2611 kunnostustyö saatetaan
12852: on jätetty päällystämättä. Tiedossa ei ole, ovatko           loppuun ennakkosuunnitelmien mukai-
12853: kunnostukseen käytetyt määrärahat loppuneet                  sesti?
12854: 
12855:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1991
12856: 
12857:                                            Sulo Aittoniemi
12858: 
12859: 
12860: 
12861: 
12862: 2!0300M
12863: 2                                      1991 vp -   KK 317
12864: 
12865: 
12866: 
12867: 
12868:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12869: 
12870:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Mansoniemen-Raivalan maantietä n:o 2611
12871: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on parannettu talvityönä talvella 1990-91.
12872: olette 31 päivänä lokakuuta 1991 päivätyn kir-        Keväällä 1991 jo parannetulla osuudella esiin-
12873: jeenne n:o 1218 ohella toimittanut valtioneuvos-   tyi yllättäen routimista eikä tielle asetettuja
12874: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     kantavuusvaatimuksia täysin saavutettu. Raken-
12875: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta       netut kerrokset ovat paikoin painuneet ja painu-
12876: kirjallisesta kysymyksestä n:o 317:                misen epäillään jatkuvan edelleen. Tällöin ei
12877:                                                    tietä kannata päällystää ennen kuin painuminen
12878:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   on loppunut.
12879:        tien n:o 2611 kunnostustyö saatetaan           Edellä mainittujen syiden vuoksi tien viimeis-
12880:        loppuun ennakkosuunnitelmien mukai-         telytyöt ja päällystäminen on päätetty siirtää
12881:        sesti?                                      vuodella. Turun tiepiiri on varannut vuoden
12882:                                                    1992 työohjelmaansa noin 1,5 Mmk:n määrära-
12883:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       han kunnostustöiden loppuun saattamiseksi ensi
12884: vasti seuraavaa:                                   vuoden kesällä.
12885: 
12886:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
12887: 
12888:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
12889:                                         1991 vp -   KK 317                                           3
12890: 
12891: 
12892: 
12893: 
12894:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12895: 
12896:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Mansoniemi-Raivala landsväg nr 2611 har
12897: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      under vintern 1990-91 förbättrats.
12898: 1218 av den 31 oktober 1991 tili vederbörande          På det avsnitt som reparerades våren 1991
12899: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   förekom oväntat tjälbildning och belastningska-
12900: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-      paciteten för vägen har inte helt uppnåtts. De
12901: de spörsmål nr 317:                                 belagda lagren har ställvis sjunkit in och denna
12902:                                                     process väntas fortsätta. 1 sådana fall är det inte
12903:                                                     lönsamt att belägga vägen före sjunkningen har
12904:           Ämnar Regeringen sköta om att slut-       avstannat.
12905:        föra reparationerna av väg nr 2611 enligt       Men anledning av ovan nämnda orsaker
12906:        förhandsplanerna?                            kommer arbetets slutförande och beläggningen
12907:                                                     av vägen att uppskjutas med ett år. Åbo vägdi-
12908:                                                     strikt har i sitt arbetsprogram för 1992 reserverat
12909:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       anslag på 1,5 milj. mark för slutförande av repa-
12910: anföra följande:                                    rationsarbetena under sommaren.
12911: 
12912:      Helsingforsden 26 november 1991
12913: 
12914:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
12915:                                                                                                                 j
12916:                                                                                                             j
12917:                                                                                                         j
12918:                                                                                                     j
12919:                                                                                                 j
12920:                                                                                             j
12921:                                                                                         j
12922:                                                                                     j
12923:                                                                                 j
12924:                                                                             j
12925:                                                                         j
12926:                                                                     j
12927:                                                                 j
12928:                                                             j
12929:                                                         j
12930:                                                     j
12931:                                                 j
12932:                                             j
12933:                                         j
12934:                                     j
12935:                                 j
12936:                             j
12937:                         j
12938:                     j
12939:                 j
12940:             j
12941:         j
12942:     j
12943: j
12944:                                                   1991 vp
12945: 
12946: Kirjallinen kysymys 318
12947: 
12948: 
12949: 
12950: 
12951:                                     Sasi ym.: Ympäristöarvojen huomioon ottamisesta muutettaessa
12952:                                         Tampereen läntinen ohikulkutie moottoritieksi
12953: 
12954: 
12955:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12956: 
12957:      Tiehallituksen suunnitelmissa on muuttaa           on noin 3 kilometriä, ja erityisesti yhdeltä silta-
12958: nykyinen Tampereen läntinen ohikulkutie moot-           kannelta. Lisäksi vältyttäisiin massiivisilta uusil-
12959: toritieksi. Suunnitelma sinänsä on perusteltu           ta tieliittymäjärjestelyiltä ylimääräisen tien osal-
12960: ottaen huomioon nykyisellä tiellä olevan ja jat-        ta.
12961: kuvasti kasvavan liikennemäärän.                            Pyhäjärven ylitys on maisemallisesti kaikkein
12962:      Tiehallituksen tiesuunnitelmaluonnokseen on        kaunein Tampereen ympäristön liikennekohdis-
12963: merkitty välille Rajaniemi-Pitkäniemi, joka             ta. Massiivinen kolmen siltakannen ja pitkien
12964: ylittää Pyhäjärven, kokonaista kolme siltakantta        penkereiden rakennelma pilaisi täydellisesti sekä
12965: ja pengertä. Kaksi näistä silloista penkereineen        virkistysmahdollisuudet tien varressa että järvi-
12966: tulee 120 km:n ohjenopeudella suunniteltavalle          ja niemimaiseman. Pirkkalan kunta on juuri
12967: moottoritielle. Yksi on nykyisen tien silta, joka       valtuustossa hyväksytyssä rantojen osayleiskaa-
12968: penkereineen on suunniteltu 80 km:n tuntino-            vassa pyrkinyt suojelemaan rantojaan, ja tie-
12969: peudelle, mutta nopeutta on kuitenkin alennettu         suunnitelma vaarantaisi myös tämän kaavan ta-
12970: 60 km:n nopeudelle. Tämän lisäksi suunnitel-            voitteet. Mahdollinen moottoritien rakentami-
12971: massa on merkitty Pirkkalan puolelle melko              nen tuhoaisi mainitun niemen levähdysaluei-
12972: massiiviset liittymäjärjestelyt paikallistieverk-       neen, jonka kehittämiseksi on vielä tänä vuonna
12973: koonja erityisesti Nokian puolelle erittäin paljon      tehty huomattavia investointeja. Kevyempi vaih-
12974: maisemaa muuttavat liittymäjärjestelyt Tampe-           toehto säästäisi luontoa merkittävästi ja voisi
12975: reen-Nokian moottoritielle ja paikallistien lii-        ottaa sen arvot paremmin huomioon.
12976: kenneverkkoon. Suunnitelmat ovat erittäin mas-              Merkittävintä koko asiassa on se, että ke-
12977: siivisia eivätkä ota lainkaan huomioon kustan-          vyempi rakennusvaihtoehto ei teknisesti ole lain-
12978: nusten järkevyyttä ja maisemallisia arvoja sekä         kaan tiehallituksen suunnitelmaa huonompi.
12979: muita ympäristöllisiä arvoja, kuten meluarvoja          Liikennemääriin nähden nelikaistainen tie tulee
12980: ja pengerosuuksien väliin jäävää turhan suurta          olemaan täysin riittävä varsinkin, kun tieosuu-
12981:  liittymisaluetta. Mainittakoon, että aikanaan,         den voidaan katsoa olevan taajama-alueella. Se-
12982:  kun nykyistä tietä suunniteltiin, mainittu Raja-       kaliikenne ei tule merkittävässä määrin haittaa-
12983:  niemi lunastettiin valtiolle nimenomaan leväh-         maan liikennöintiä tiellä.
12984:  dysalueeksi, koska sieltä avautuvat näkymät                Vaikka tie rakennettaisiinkin moottoritieksi,
12985:  ovat harvinaisen kauniit.                              on selvää, ettei nopeus silta-alueella voi olla
12986:      Pyhäjärven ylittävä Rajaniemestä Pitkänie-         moottoritien normaalinopeus eli 120 kilometriä
12987:  meen kulkeva osuus voitaisiin moottoritien sijas-      tunnissa. Nopeuden alentamista silta- ja penger-
12988:  ta rakentaa aivan hyvin nelikaistaisena tienä, eli     alueella puoltaa liukkaus, tuuli ja meluhaitta, ja
12989:  alueelle riittäisi hyvin nykyinen silta ja yksi uusi   se on myös Pitkäniemen sairaalan huomioon
12990:  silta aivan nykyisen sillan viereen sekä niiden        ottaen tarpeen.
12991:  ulkopuolelle pienet Ievennykset jalankulku- ja             Tärkeä tekijä on myös se, että mainittu moot-
12992:  pyöräliikennettä varten.                               toritie loppuisi Kaikun kaupunginosaan, joten
12993:      Moottoritien muuttaminen tällaisessa koh-          ajallinen säästö olisi minuutti.
12994:  dassa nelikaistaiseksi tieksi merkitsisi erittäin          Toteuttamismalli ei olisi myöskään ainutlaa-
12995:  huomattavaa rahallistakin säästöä (ehkä noin           tuinen siitä syystä, että Kuopion tiepiirissä on
12996:   100 miljoonaa markkaa) valtiontaloudelle. Näin        eräällä luonnonkauniilla paikalla ympäristösyys-
12997:  suunnittelemalla vältyttäisiin yhden kokonaisen        tä muutettu moottoritie silta-alueella tavalliseksi
12998:   tien tekemiseltä kyseessä olevalla tieosalla, joka    nelikaistaiseksi tieksi.
12999: 
13000: 210300M
13001: 2                                            1991 vp -    KK 318
13002: 
13003: 
13004:    Tiehallituksella käsityksemme mukaan on                        Aikooko Hallitus valvoa, että Raja-
13005: tapana ylimitoittaa tiejärjestelyt ja erityisesti sil-         niemen-Pitkäniemen silta-aluetta ja sii-
13006: ta- ja risteysjärjestelyt taloudellisista tekijöistä ja        hen liittyviä liikenteen risteysjärjestelyjä
13007: aroista ja harvinaisista luonnonarvoista piittaa-              koskevat suunnitelmat laaditaan erityi-
13008: matta.                                                         sesti kustannukset ja maisemalliset ja
13009:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             muut luonnon arvot huomioon ottaen?
13010: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13011: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13012: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13013: 
13014:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1991
13015: 
13016:           Kimmo Sasi                         Irmeli Takala                Anneli Taina
13017:                                           1991 vp -   KK 318                                             3
13018: 
13019: 
13020: 
13021: 
13022:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13023: 
13024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kan-
13025: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nalta ehdottomasti paras ratkaisu.
13026: olette 1 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn                Erityisen huono liikenneturvallisuuden kan-
13027: kirjeenne n:o 1219 ohella toimittanut valtioneu-      nalta olisi tilanne, jossa moottoritiejaksoa seu-
13028: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     raisi 2+ 2-kaistainen sekaliikennetie, jolloin tiellä
13029: sanedustaja Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta           oleva hidas liikenne (traktorit, työ- ja maatalous-
13030: kirjallisesta kysymyksestä n:o 318:                   koneet, mopot) tulisi kuljettajalle täydellisenä
13031:                                                       yllätyksenä.
13032:           Aikooko Hallitus valvoa, että Raja-             Tiehallituksessa on valmistunut kyseessä ole-
13033:        niemen-Pitkäniemen silta-aluetta ja sii-       va yleissuunnitelma kantatien n:o 45 parantami-
13034:        hen liittyviä liikenteen risteysjärjestelyjä   sesta moottoritieksi välillä Lakalaiva-Kalkku.
13035:        koskevat suunnitelmat laaditaan erityi-        Suunnitelma on tällä hetkellä lausuntokierrok-
13036:        sesti kustannukset ja maisemalliset ja         sella.
13037:        muut luonnon arvot huomioon ottaen?               Yleissuunnitelmassa Lakalaiva-Kalkku on
13038:                                                       kantatie esitetty parannettavaksi kaupunkimoot-
13039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toritieksi, jonka mitoitusnopeus on 100 km/h.
13040: vasti seuraavaa:                                      Erityisesti osuudella Rajaniemi-Pitkäniemi-
13041:                                                       Kalkku on seudun taajamaluonteen ja käytettä-
13042:     Nykyinen kantatie n:o 45lähtee Tampereen-         vissä olevan tilan vähyyden vuoksi suunnittelus-
13043: Kuljun moottoritieltä Lakalaivasta ja johtaa Ra-      sa käytetty minimielementtejä.
13044: janiemen, Pitkäniemen ja Kaikun kautta valta-             Rajaniemen eritasoliittymä siltoineen säilyy
13045: tielle n:o 3 Ylöjärvellä. Liikenne kantatiellä on     nykyisellä paikallaan ja nykyisessä muodos-
13046: kasvanut viime vuosina voimakkaasti, jopa 20 %        saan. Ainoastaan kantatien toinen ajorata
13047: vuodessa.                                             ja ramppien sujuvoittaminen vaatii jonkin
13048:     Kantatien n:o 45 osuus Rajaniemestä Pitkä-        verran lisää tiealuetta. Rinnakkaistieksi pai-
13049: niemen kautta Kalkkuun on sekä risteävien pää-        kallisen, hitaan ja kevyen liikenteen käyttöön
13050: väylien (kantatie n:o 41 eli Nokian moottoritie,      jäävän nykyisen kantatien liittäminen paikallis-
13051: valtatie n:o 11 Tampere-Pori) että luonnonolo-        verkkoon eritasoliittymän länsipuolella vaatii
13052: jen vuoksi koko Tampereen kaupunkiseudun lii-         jonkin verran uuden tiealueen lunastamista.
13053:  kenteen hoidon kannalta kriittisimpiä tieosuuk-      Rinnakkaistien tarkka ja viljelyksille mahdolli-
13054:  sia. Tieosuus on jo nyt ruuhkainenja liikennetur-    simman vähän haittaa tuottava sijainti voidaan
13055: vallisuudeltaan erittäin huono.                       sopia maanomistajan kanssa jatkosuunnitte-
13056:     Moottoritien Lakalaiva-Alasjärvi (Tampe-          lussa.
13057:  reen itäinen ohikulkutie) valmistuessa v. 1994           Rajasalmen kohdalla moottoritie on suunni-
13058:  muodostavat itäinen ohikulkutie ja kantatie n:o      teltu mahdollisimman lähelle nykyistä kantatietä
13059:  45 Tampereen kaupunkiseudun täydellisen              ja on korkeusasemaltaan ja siltapituuksiltaan
13060:  kehätien. Kehäyhteyden täydentyminen ja              sitä vastaava. Tiesuunnittelun ympäristövaiku-
13061:  maankäytön voimakas kehittyminen kehän var-          tusselvityksiä ohjaava ja koordinoiva, lääninhal-
13062:  rella kasvattavat kantatien liikennemääriä tule-     lituksen, ympäristöviranomaisten ja tielaitoksen
13063:  vaisuudessa edelleen voimakkaasti. Suurimmil-        edustajista koottu työryhmä onkin todennut,
13064:  laan (n. 35 000 ajon./vrk vuonna 2010) liikenne-     että huolimatta moottoritien rakentamisesta ei
13065:  määrät tulevat olemaanjuuri osuudella Rajanie-       ympäristön kokonaiskuva Rajasalmessa sanot-
13066:  mi--Kalkku.                                          tavasti muutu.
13067:      Ottaen huomioon tieosuuden tärkeyden, ly-            Myös Pitkäniemen parannettu eritasoliittymä
13068:  hyet liittymävälit ja suuret liikennemäärät on       säilyy kaksitasaisena ja sopii pääosin nykyisten
13069:  moottoritien rakentaminen ja hitaan ja kevyen        tiejärjestelyjen vaatimaan tilaan. Liittymän
13070:  liikenteen erottaminen omalle väylälleen koko        kaakkoiskulmauksessa on Tampereelle suuntau-
13071:  seudun liikennejärjestelmän toimivuuden, liiken-     tuva ramppi jouduttu viemään järven ranta-
13072: 4                                         1991 vp -   KK 318
13073: 
13074: 
13075: alueelle, joka tosin tälläkin hetkellä on vaikea-        Rajaniemen varsinainen levähdysalue nykyi-
13076: pääsyisenä käyttämätön.                               sen kantatien varrella säilyy koskemattomana.
13077:    Yleissuunnitelmassa on esitetty runsaasti          Nykyisen kantatien itäpuolelle vuonna 1990 lii-
13078: meluesteiden rakentamista, joiden avulla saa-         kenneturvallisuussyistä (estetään vasemmalle
13079: daan liikenteen nykyiselle asutukselle ja Pitkä-      kääntyminen) toteutettu paikoitusalue jää moot-
13080: niemen sairaalalle aiheuttama meluhaitta pie-         toritien alle. Kuitenkin moottoritien toteutuessa
13081: nenemään nykytilanteesta huolimatta liikenteen        nykyisen tien liikennemäärät pienenevät olennai-
13082: tulevasta kasvusta. Jatkosuunnittelussa tulee         sesti, jolloin tien länsipuoleista pysäköintipaik-
13083: harkita meluesteiden (esim. melukaiteiden) ra-        kaa voidaan käyttää sekä etelä- että pohjois-
13084: kentamista moottoritielle koko Rajasalmen             suuntaan/suunnasta liikenneturvallisuuden kär-
13085: penger- ja siltaosuuksilla, jolloin meluhaitta jär-   simättä.
13086: vi- ja ranta-alueilla pienenee olennaisesti.
13087: 
13088:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
13089: 
13090:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
13091:                                          1991 vp -   KK 318                                           5
13092: 
13093: 
13094: 
13095: 
13096:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13097: 
13098:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         trafiken den avgjort bästa lösningen med tanke
13099: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se nr       på trafiksystemets funktionsduglighet, trafikflö-
13100: 1219 av den 1 november 1991 tili vederbörande        det och trafiksäkerheten.
13101: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       Särskilt dålig skulie situationen från trafiksä-
13102: de av riksdagsman Kimmo Sasi m.fl. underteck-        kerhetssynpunkt vara om motorvägen skulie
13103: nade spörsmål nr 318:                                efterföljas av en 2+2-filig blandtrafikväg, då den
13104:                                                      långsamma trafiken på vägen (traktorer, arbets-
13105:           Ämnar Regeringen övervaka att              och lantbruksmaskiner, mopeder) skulie komma
13106:        broområdet Rajaniemi-Pitkäniemi och           som en fullständig överraskning för förarna.
13107:        planerna för därtili anslutna trafikarran-       Vid vägstyrelsen har man utarbetat en utred-
13108:        gemang för korsningen görs upp särskilt       ningsplan för förbättrande av stamväg nr 45 och
13109:        med beaktande av kostnaderna och              ombyggande av den tili motorväg på sträckan
13110:        landskapsfaktorer samt andra miljövär-        Lak!llaiva-Kalkku. Planen är som bäst på
13111:        den?                                          rcmiSS.
13112:                                                         I utredningsplanen för Lakalaiva-Kalkku
13113:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        föreslås att stamvägen ändras tili en stadsmotor-
13114: anföra följande:                                     väg med en dimensionerande hastighet på 100
13115:                                                      km/h. J planeringen har särskilt på sträckan
13116:    Nuvarande stamväg nr 45 utgår från Tam-           Rajaniemi-Pitkäniemi-Kalkku använts mini-
13117: merfors-Kulju motorväg och går från Lakalai-         mielement på grund av regionens tätortskarak-
13118: va via Rajaniemi, Pitkäniemi och Kalkku tili         tär och på grund av bristen på utrymme.
13119: huvudväg nr 3 i Ylöjärvi. Trafiken på stamvägen         Rajaniemi planskilda anslutning med broar
13120: har ökat kraftigt under de senaste åren, ända        kommer att bibehållas på samma plats och i
13121: upp tili 20 % per år.                                samma form som i dag. Endast byggandet av en
13122:    Sträckan från Rajaniemi via Pitkäniemi tili       andra körbana på stamvägen och ändring av
13123: Kalkku på stamväg nr 45 är både på grund av de       ramperna så att trafiken löper smidigare kräver
13124: korsande huvudlederna (stamväg nr 41, dvs.           en aning mera vägområde. Den nuvarande stam-
13125: Nokia motorväg, huvudväg nr 11 Tammerfors-           vägen, som blir en parallell väg för den lokala,
13126: Björneborg) och miljöförhåliandena en av de          långsamma och lätta trafiken, fogas tili det
13127: mest kritiska vägsträckorna då det gäller sköt-      lokala nätet på västra sidan om den planskilda
13128: seln av trafiken i Tammerfors stadsregion. På        anslutningen och kräver i viss mån inlösen av
13129: vägsträckan bildas redan nu köer och den är          nytt vägområde. Det är möjligt att i samband
13130: mycket dålig med tanke på trafiksäkerheten.          med den fortsatta planeringen komma överens
13131:    Då motorvägen Lakalaiva-A1asjärvi (om-            med markägaren om den exakta placeringen av
13132: fartsvägen öster om Tammerfors) blir fårdig år       den parallella vägen så att den föranleder så små
13133: 1994, bildar den östra omfartsvägen och stam-        olägenheter som möjligt för odlingarna.
13134: väg nr 45 en komplett ringväg runt Tammerfors           Enligt planerna dras motorvägen vid Rajasal-
13135: stadsregion. Komp1etterandet av ringförbindel-       mi så nära den nuvarande stamvägen som möj-
13136: sen och den kraftiga utvecklingen av markan-         ligt och byggs så att dess höjd och broarnas
13137: vändningen vid ringvägen kommer i framtiden          längd motsvarar stamvägen. Den arbetsgrupp
13138: att ytterligare kraftigt öka trafikflödet på stam-   som styr och koordinerar utredningarna om
13139: vägen. Som störst (ca 35 000 fordon/dygn år          vilka följder vägplanerna har för mi1jön har
13140: 201 0) kommer trafikflödet att vara just på          konstaterat att landskapsbilden i Rajasalmi inte
13141: sträckan Rajaniemi-Kalkku.                           nämnvärt förändras trots att vägen byggs. Ar-
13142:    Med beaktande av trafiksträckans betydelse,       betsgruppen består av representanter för länssty-
13143: de korta avstånden melian anslutningarna och         relsen, miljömyndigheterna och vägverket.
13144: det stora trafikflödet är byggandet av motorvä-         Också den förbättrade planskilda anslutning-
13145: gen och en skild led för den långsamma och lätta     en i Pitkäniemi blir på två nivåer och ryms
13146: 6                                         1991 vp -   KK 318
13147: 
13148: 
13149: huvudsakligen inom det utrymme som krävs för          med hela strandbanken och vid broarna i Raja-
13150: de nuvarande vägarrangemangen. Man har varit          salmi, varvid tratikbullret på sjö- och strandom-
13151: tvungen att placera den ramp som går i riktning       rådet minskar betydligt.
13152: mot Tammerfors och som ligger i anslutningens            Den egent1iga rastplatsen i Rajaniemi vid den
13153: sydöstra hörn på strandområdet, som dock inte         nuvarande stamvägen kommer inte att ändras.
13154: heller i dag används då det är svårtillgängligt.      Det parkeringsområde som år 1990 av trafiksä-
13155:    1 utredningsplanen har föreslagits att ett stort   kerhetsskäl byggdes öster om den nuvarande
13156: antal bullerskärmar byggs. Med hjälp av dessa         stamvägen (sväng till vänster förhindras) kom-
13157: kan man minska trafikbullret nära den nuvaran-        mer att bli under motorvägen. Då motorvägen
13158: de bosättningen och Pitkäniemi sjukhus så att         byggs kommer trafikmängden på den nuvarande
13159: det blir mindre än för närvarande trots att           vägen att minska markant, varvid parkerings-
13160: trafiken ökar. Det är skäl att under den fortsatta    platsen väster om vägen kan användas både vid
13161: planeringen överväga byggandet av bullerskär-         infart och utfart från söder och norr utan att
13162: mar (t.ex. bullerstängsel) på motorvägen längs        trafiksäkerheten blir lidande.
13163: 
13164:      Helsingfors den 28 november 1991
13165: 
13166:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
13167:                                               1991 vp
13168: 
13169: 
13170: Kirjallinen kysymys 319
13171: 
13172: 
13173: 
13174: 
13175:                                   Aittoniemi: Luomutuotteiden viljelyn tarkoituksenmukaisuudesta
13176: 
13177: 
13178: 
13179:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13180: 
13181:    Ns. luomuviljelystä on povailtu pelastusta       teiden pitäisi olla maku ja puhtaus huomioon
13182: Suomen maataloudelle. Koska luomutuotteiden         ottaen jo sinänsä kilpailukykyisiä.
13183: hinta alhaisempaan tuotokseen perustuen on ja          Luomuviljelyn tulevaisuus tuntuu siis perus-
13184: tulee olemaan huomattavasti ns. normaalia tuo-      tuvan vain muoti-ilmiöön, jonka pohjalle ei
13185: tantoa kalliimpaa, kysynnän tulee perustua tuot-    paljon voida rakentaa.
13186: teiden makuun ja puhtauteen.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13187:    Suoritetuissa makuvertailuissa luomutuottei-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13188: den taso ei ole yltänyt läheskään tavanomaisen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13189: tuotannon asteelle. Ainoaksi markkinavaltiksi       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13190: jää näin ollen tuotteiden puhtaus, jota ei käyne
13191: kiistäminen. Kuitenkin esimerkiksi suomalaisten                Katsooko Hallitus, että ns. luomu-
13192: ns. normaalituotteiden sisältämät lisäaineet ovat           tuotteiden viljelemisellä on kaupallista
13193: muutenkin varsin kohtuullisessa suhteessa esi-              merkitystä ottaen huomioon sadon vä-
13194: merkiksi eräiden Keski-Euroopan maiden tuot-                häisen määrän ja makuhaitat?
13195: teisiin verrattuina. Näin ollen ns. normaalituot-
13196: 
13197:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1991
13198: 
13199:                                           Sulo Aittaniemi
13200: 
13201: 
13202: 
13203: 
13204: 210300M
13205: 2                                        1991 vp -   KK 319
13206: 
13207: 
13208: 
13209: 
13210:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13211: 
13212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tutkimusten ei kuitenkaan voi katsoa selvästi
13213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        todistaneen kummankaanlaisten tuotteiden pa-
13214: olette 4 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           remmuutta. Makuun vaikuttavat monet muut-
13215: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kin tekijät kuin viljelymenetelmä, mm. lajike ja
13216: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sääolot kasvukaudella sekä joillakin tuotteilla
13217: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kir-       kypsyysaste korjatessa ja varasto-olot.
13218: jallisesta kysymyksestä n:o 319:                        Luoruutuotannan kaupallinen merkitys on
13219:                                                      vielä pieni. Kuitenkin erään selvityksen mukaan
13220:           Katsooko Hallitus, että ns. luoruu-        kauppa ja teollisuus uskovat kysynnän kasvuun
13221:        tuotteiden viljelemisellä on kaupallista      ja arvioivat, ettei lähivuosina odotettava tuotan-
13222:        merkitystä ottaen huomioon sadon vä-          non lisäys johda ylituotannon syntymiseen.
13223:        häisen määrän ja makuhaitat?                  Luoruutuotteiden markkinointi on tehostumassa
13224:                                                      mm. useiden meneillään olevien jalostus- ja yh-
13225:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          teismarkkinointihankkeiden myötä.
13226: taen seuraavaa:                                         Markkinavoimien vaikutuksesta tuotteen
13227:                                                      hinta yleensä laskee, kun tuotetta tulee markki-
13228:    Valtioneuvoston Kestävä kehitys ja Suomi          noille enemmän. Näin oletettavasti käy myös
13229: -selonteon (1990) mukaan Suomessa on määrä-          luomutuotteille, kun vuonna 1990 siirtymävaihe-
13230: tietoisesti pyrittävä ekologisiin perusteisiin tu-   sopimuksen tehneet tilat alkavat markkinoida
13231: keutuvaan maatalouteen ja sitä edistävään maa-       luomutuotteitaan.
13232: talouspolitiikkaan. Tarkoituksena on myös ke-           Luomutuotantomenetelmiä ollaan nyt tutki-
13233: hittää luonnonmukaista viljelyä.                     massa ja kehittämässä aiempaa tehokkaammin,
13234:    Luonnonmukaista tuotantoa voi pitää maata-        kun Maatalouden tutkimuskeskuksessa on val-
13235: louden tuotantovaihtoehtona, joka antaa toi-         mistunut luonnonmukaisen tuotannon tutkimus-
13236: meentulon eräälle viljelijäryhmälle. Syksyn 1989     suunnitelma. Uusia tutkimuskohteita ovat mm.
13237: maataloustuloneuvotteluissa sovittiin järjestel-     tilakokonaisuudet ja tuotannon taloudellisuus.
13238: mästä, jonka perusteella viljelijöille maksetaan     Tuotannon kannattavuus paranee, kun Suomen
13239: tukea koko tilan siirtämisestä luomutuotantoon.      oloihin soveltuvista luomuviljelyn menetelmistä
13240: Sopimusjärjestelmä perustuu maataloustuotan-         saadaan uutta tutkimustietoa.
13241: non tasapainottamisesta annettuun lakiin. Siir-         Kuluttajan tulisi voida varmistua siitä, että
13242: tymävaihetukea on maksettu vuodesta 1990.            luonnonmukaisina myytävät tuotteet ovat luon-
13243: Luomutuotannossa on tällä hetkellä noin 2 000        nonmukaisesti tuotettuja. Luonnonmukaisesti ja
13244: haja siirtymävaiheessa noin 15 000 ha. Yhteensä      tavanomaisesti viljellyissä tuotteissa ei kuiten-
13245: nämä alat muodostavat noin 0,7 % maamme              kaan ole todettavissa sellaisia laadullisia tai
13246: koko peltoalasta. Tukijärjestelmä on väliaikai-      muita eroja, joita voitaisiin pitää tuotteiden
13247: nen.                                                 valvonnan välineenä. Siten tuotannon valvonta
13248:     Luonnonmukaiseen viljelyyn siirryttäessä sa-     on tarpeen. EY :ssä on annettu viime kesäkuussa
13249: tomäärät usein aluksi laskevat. Kun maan pien-       asetus luonnonmukaisesti tuotetuista maatalous-
13250: eliötoiminta on saatu vilkastumaan ja maan ra-       tuotteista ja maataloustuotteiden luonnonmu-
13251: vinnetila paremmaksi mm. kasvinvuorotuksen           kaisuuteen viittaavista merkinnöistä.
13252: avulla, satoerot pienenevät.                            Myös Suomessa on meneillään tätä kbskeva
13253:     Luoruutuotteiden ja tavanomaisesti viljeltyjen   säädöstystyö. Näin pyritään estämään luonnon-
13254: tuotteiden makueroista esitetään varsin usein        mukaisuuteen viittaaminen maataloustuotteissa,
13255: mielipiteitä puoleen tai toiseen. Tähänastisten      jotka eivät täytä luomutuotannon kriteerejä.
13256: 
13257:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
13258: 
13259:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
13260:                                          1991 vp -   KK 319                                             3
13261: 
13262: 
13263: 
13264: 
13265:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13266: 
13267:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         den som inverkar på smaken, såsom bl.a. arten
13268: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       och väderleksförhållandena under växtperioden
13269: den 4 november 1991 tili vederbörande medlem         samt vissa produkters mognadsgrad vid skörde-
13270: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tidpunkten och lagerförhållandena.
13271: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade                Den ekologiska produktionens kommersiella
13272: spörsmål nr 319:                                     betydelse har tillsvidare varit ringa. Enligt en
13273:                                                      utredning tror handeln och industrin trots allt på
13274:           Anser Regeringen att odlingen av s.k.      en ökning av efterfrågan och anser att den
13275:        naturenliga produkter har någon kom-          produktionsökning som under de närmaste åren
13276:        mersiell betydelse med beaktande av den       är att vänta inte leder till överproduktion. Mark-
13277:        oansenliga skörden och olägenheterna i        nadsföringen av ekologiska produkter håller på
13278:        fråga om smaken?                              att effektiveras bl.a. i takt med ett flertal pågåen-
13279:                                                      de projekt beträffande förädling och gemensam
13280:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        marknadsföring.
13281: anföra följande:                                        I regel sjunker priset på en produkt under
13282:                                                      inverkan av marknadskrafterna, då större kvan-
13283:     Enligt statsrådets redogörelse Hållbar utveck-   titeter kommer ut på marknaden. Sannolikt
13284: ling och Finland (1990) skall man i Finland          gäller detta även de ekologiska produkterna, då
13285: målmedvetet sträva mot ett lantbruk som grun-        de lägenheter som 1990 ingått ett övergångsavtal
13286: dar sig på ekologiska principer och mot en           börjar marknadsföra sina ekologiska produkter.
13287: lantbrukspolitik som främjar det. A vsikten är           Metoderna för ekologisk produktion under-
13288: även att den naturenliga, dvs. ekologiska odling-    söks och utvecklas nu effektivare än tidigare, då
13289: en skall utvecklas.                                  en forskningsplan för ekologisk produktion bli-
13290:      Ekologisk produktion kan anses vara ett al-     vit färdig vid lantbrukets forskningscentral. Nya
13291: ternativ tilllantbruket som ger en grupp odlare      forskningsobjekt är bl.a. lägenheter som bildar
13292: deras utkomst. Vid lantbruksinkomstförhand-          en helhet och produktionens lönsamhet. Lön-
13293: lingarna hösten 1989 kom man överens om ett          samheten kommer att förbättras då nya forsk-
13294: system enligt vilket stöd betalas tili odlarna då    ningsresultat finns att tillgå om de ekologiska
13295: hela lägenheten övergår till ekologisk produk-       odlingsmetoder som lämpar sig för förhållande-
13296: tion. A vtalssystemet grundar sig på lagen om        na i Finland.
13297: balansering av lantbruksproduktionen. Stöd i             Konsumenten skall kunna förvissa sig om att
13298: övergångsskedet har betalats sedan 1990. För         de produkter som saluförs såsom ekologiska
13299: närvarande är ca 2 000 ha i ekologisk odling och     verkligen är ekologiskt producerade. Hos ekolo-
13300: ca 15 000 ha i övergångsskedet. Dessa arealer        giskt och sedvanligt odlade produkter kan dock
13301: bildar sammanlagt ca 0, 7 % av den totala åker-      inte konstateras sådana kvalitativa eller andra
13302: arealen i vårt land. Stödsystemet är temporärt.      skillnader som kunde utgöra ett medel vid över-
13303:      Vid övergången tili ekologisk odling sjunker    vakningen av dessa produkter. Det är därför
13304: skördemängderna något i början. I takt med att       nödvändigt att produktionen övervakas. Inom
13305: markens mikroorganismer aktiveras och närings-       EG utfärdades i juni en förordning om ekolo-
13306:  tillståndet i marken förbättras bl.a. genom växt-   giskt producerade lantbruksprodukter och de
13307:  följd minskar skillnaderna i skörden.               anteckningar som anger att en lantbruksprodukt
13308:      Rätt ofta framförs olika åsikter om smakdif-    är ekologiskt odlad.
13309:  ferenserna mellan ekologiska och sedvanligt            Å ven i Finland utarbetas för närvarande stad-
13310:  odlade produkter. Genom de undersökningar           ganden som gäller detta. På detta sätt försöker
13311:  som hittills gjorts kan det dock inte anses klart   man förhindra hänvisningar till ekologisk pro-
13312:  bevisat vilkendera produkten som är bättre. Det     duktion i fråga om lantbruksprodukter som inte
13313:  finns även flera andra faktorer än odlingsmeto-     uppfyller kriterierna för denna.
13314: 
13315:      Helsingfors den 5 december 1991
13316: 
13317:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
13318:                                                 1991 vp
13319: 
13320: 
13321: Kirjallinen kysymys 320
13322: 
13323: 
13324: 
13325: 
13326:                                    Aittoniemi: Markan ulkoisen arvon muuttamatta jättämisen perus-
13327:                                        teista
13328: 
13329: 
13330:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13331: 
13332:    Kuluneen vuoden aikana on maassamme                ovat niistä autuaan tietämättömiä. Puhutaan siis
13333: väitelty siitä, kumpi on kelvollisempi lamalääke,     asiasta, josta ei tiedetä.
13334: devalvaatio vaiko kotimaisen kustannustason              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13335: laskeminen mm. palkkoja alentamalla. Maan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13336: hallitus on valinnut viimeksi mainitun keinon.        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13337:    Devalvaation osalta on kielteisenä tuotu esille    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13338: ne laajat haittavaikutukset, jotka sen käyttöön
13339: sisältyvät. Näitä haittavaikutuksia, jotka kyllä-                Mitkä olivat perusteet, joiden vuoksi
13340: kin ovat kiistämättömät ainakin talouden ja va-               ecu-ratkaisun yhteydessä Suomen mark-
13341: luuttavarannon liikkeiden ajauduttua nykytilan-               kaa ei devalvoitu, ja katsooko Hallitus,
13342: teeseen, ei ole hallituksen taholta koskaan riittä-           että samat perusteet ovat edelleen ole-
13343: västi yksilöity. Erityisesti tavalliset kansalaiset           massa?
13344: 
13345:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1991
13346: 
13347:                                             Sulo Aittoniemi
13348: 
13349: 
13350: 
13351: 
13352: 210300M
13353: 2                                       1991 vp -   KK 320
13354: 
13355: 
13356: 
13357: 
13358:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13359: 
13360:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Menneisyydessä devalvaatio on aikaansaanut
13361: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hinta- ja palkkakierteen, joka on syönyt hyödyt
13362: olette 4 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          parissa vuodessa. Devalvaatio ei ole luonut kes-
13363: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tävää kilpailukykyä teollisuuteen, pikemminkin
13364: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       päinvastoin. Mm. tästä syystä kaikki hallitukset
13365: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kir-       1980-luvun alkupuolelta asti olivat tehneet työtä
13366: jallisesta kysymyksestä n:o 320:                    vakaan markan linjan puolesta. Luopumalla
13367:                                                     tästä linjasta hallitus olisi heittänyt romukop-
13368:           Mitkä olivat perusteet, joiden vuoksi     paan aiempien hallitusten tekemän työn.
13369:        ecu-ratkaisun yhteydessä Suomen mark-           On selvää, että kun valuuttakurssia on kerran
13370:        kaa ei devalvoitu, ja katsooko Hallitus,     muutettu, niin luottamuksen palauttaminen kiin-
13371:        että samat perusteet ovat edelleen ole-      teän kurssin linjaan vaatii erityisen määrätietois-
13372:        massa?                                       ta politiikkaa. Uskottavuutta ei devalvaation
13373:                                                     jälkeen saavuteta enää päätöksillä vaan ainoas-
13374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taan teot ja niiden tulokset vakuuttavat markki-
13375: vasti seuraavaa:                                    nat valitun linjan kestävyydestä.
13376:                                                        Myös keinoja devalvaation onnistuneeseen
13377:     Kansanedustaja Aittaniemen kysymys on me-       jälkihoitoon on tänään vähemmän kuin aiemmin
13378: nettänyt ajankohtaisuuttaan, mutta silti on edel-   säännöstelyn vielä vallitessa. Perinteiset jälkihoi-
13379: leen mahdollista vastata, ettei tuo päätös ollut    tokeinot, kuten vientitalletukset sekä hinta- ja
13380: virhe.                                              palkkasulku, ovat nyt tehottomia tai käytännös-
13381:     Ecu-ratkaisun yhteydessä ei devalvoitu,         sä mahdottomia. Vapaiden rahamarkkinoiden
13382: koska hallituksen lähtökohtana oli viennin          vallitessa vientitulojen kasvun aiheuttama hinta-
13383: kilpailukyvyn palauttaminen kustannuksia so-        ja palkkakierre ei ole enää hillittävissä suhdan-
13384: peuttamalla. Tämän lähtökohdan valintaan oli        netalletuksilla. Devalvaation synnyttämiä inflaa-
13385: useita syitä, joista mainitsen seuraavassa vain     tiopaineita voidaan nyt purkaa lähinnä vain
13386: keskeiset.                                          kysyntää leikkaavalla finanssipolitiikalla. Pidät-
13387:     Ensinnäkin ecu-ratkaisun tekeminen oli pe-      täytymällä veroasteikkojen inflaatiotarkistukses-
13388: rusteltua kansainvälisen ympäristön muuttumi-       ta osaltaan hillitään palkankorotusten houkutte-
13389: sen vuoksi. Tälle vuosikymmenelle tultaessa oli     levuutta. Luopuminen verotuksen keventämises-
13390: käynyt selväksi, että mitä ilmeisimmin jou-         tä on osa sitä laskua, joka devalvaatiosta joudu-
13391: dumme joka tapauksessa sopeutumaan tär-             taan maksamaan.
13392: keimpien kauppakumppaniemme noudattamiin               Lopuksi on syytä korostaa, että markkinoi-
13393: pelisääntöihin, jotka estävät kotimaisen teolli-    den luottamus markkaan vakiintuu vasta, kun
13394: suuden kilpailuaseman pönkittämisen valuutta-       talous alkaa selvästi tasapainottua. Devalvaa-
13395: kurssipolitiikalla. Hallitus omalta osaltaan teki   tion onnistunut jälkihoito ja kansantalouden
13396: kaikkensa näiden pelisääntöjen noudattamisek-       ulkoisen tasapainon palauttaminen merkitsevät,
13397: si. Uutta toimintamallia ei kuitenkaan kaikilla     että julkisen talouden tervehdyttämisessä ei voi-
13398: tahoilla vielä pystytty tai haluttu omaksua,        da viivytellä. Eduskunta voi parhaiten tukea tätä
13399: vaikka paljon asenteet muuttuivat jo puolessa       linjaa hyväksymällä joutuisasti tarpeelliset sääs-
13400: vuodessa.                                           tölait.
13401: 
13402:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1991
13403: 
13404:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13405:                                             1991 vp -   KK 320                                           3
13406: 
13407: 
13408: 
13409: 
13410:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
13411: 
13412:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kraft för industrin, snarare tvärtom. Bl.a. därför
13413: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          har alla regeringar fr.o.m. början av 1980-talet
13414: den 4 november 1991 tili vederbörande medlem            arbetat för en stabil kurs för marken. Om den
13415: av statsrådet översänt avskrift av följande av          nuvarande regeringen hade frångått denna linje,
13416: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade               hade de tidigare regeringarnas arbete varit bort-
13417: spörsmål nr 320:                                        kastat.
13418:                                                            Det är klart att när valutakursen en gång har
13419:           Vilka var grunderna för att den finska        ändrats krävs en speciellt ändamålsenlig politik
13420:         marken inte devalverades i samband med          för att återbörda förtroendet för en linje som
13421:         ecubeslutet och anser Regeringen att            driver en fast kurs av marken. Efter en devalve-
13422:         samma grunder fortfarande existerar?            ring vinner man inte längre trovärdighet genom
13423:                                                         beslut, utan endast gärningar och resultatet av
13424:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           dessa kan försäkra marknaderna om stabiliteten
13425: anföra följande:                                        hos den linje som valts.
13426:                                                            I dag finns dessutom färre medel för lyckad
13427:    Riksdagsman Aittoniemis spörsmål har förlo-          eftervård av en devalvering än tidigare, då regle-
13428: rat sin aktualitet, men svaret är fortfarande att       ring ännu var härskande. Traditionella efter-
13429: beslutet inte var ett fel.                              vårdsmetoder såsom exportdepositioner samt
13430:    Orsaken tili att en devalvering inte gjordes i       pris- och lönestopp är numera ineffektiva eller i
13431: samband med ecubeslutet var att regeringen              praktiken omöjliga att genomföra. Då en fri
13432: hade som utgångspunkt att återställa exportens          penningmarknad härskar, kan pris- och lönespi-
13433: konkurrenskraft genom att jämka kostnaderna.            ralen, som förorsakats av en tillväxt av exportin-
13434: Valet av denna utgångspunkt berodde på många            komsterna, inte längre dämpas med hjälp av
13435: faktorer, av vilka jag ämnar nämna endast de            konjunkturdepositioner. De inflationstryck som
13436: mest centrala.                                          en devalvering åstadkommer, kan nu närmast
13437:    För det första var ecubeslutet motiverat på          lättas med en sådan finanspolitik som medför
13438: grund av förändringarna i den internationella           nedskärningar i efterfrågan. Genom att man
13439: omgivningen. Vid ingången av detta decennium            avstår från en inflationsjustering av skatteska-
13440: hade det framgått att vi högst troligt ändå skall       lorna blir löneförhöjningar mindre frestande.
13441: anpassa oss efter de spelregler som följs av våra       Tili de efterverkningar som följer av en devalve-
13442: viktigaste handelspartner och som förhindrar att        ring hör att man måste avstå från lättnader i
13443: den inhemska industrins konkurrensläge stöds            beskattningen.
13444: av valutakurspolitiken. Regeringen gjorde för              Tili slut är det skäl att betona att marknader-
13445: sin del sitt yttersta för att följa dessa spelregler.   nas förtroende för marken stabiliseras först då
13446: På alla håll kunde eller ville man dock ännu inte       ekonomin klart börjar komma i jämvikt. En
13447: godta det nya handlingsmönstret, fastän attity-         lyckad eftervård av devalveringen och ett åter-
13448: derna nog ändrades betydligt redan under ett            bördande av samhällsekonomins yttre jämvikt
13449: halvt år.                                               innebär att vi inte har tid att fördröja saneringen
13450:    Tidigare har devalveringar åstadkommit en            av den offentliga ekonomin. Riksdagen kan bäst
13451: pris- och lönespiral som har svalt fördelarna av        stöda denna linje genom att skyndsamt godkän-
13452: devalveringen inom ett par år. Devalveringarna          na de nödvändiga sparlagarna.
13453: har inte åstadkommit bestående konkurrens-
13454: 
13455:      Helsingforsden 29 november 1991
13456: 
13457:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
13458:                                                1991 vp
13459: 
13460: 
13461: Kirjallinen kysymys 321
13462: 
13463: 
13464: 
13465: 
13466:                                   Aittoniemi: Puolustusmateriaalin hankkimisesta Neuvostoliitosta
13467:                                        maksusaatavien kuittaamiseksi
13468: 
13469: 
13470:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13471: 
13472:    Suomella on Neuvostoliitosta miljardien           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13473: markkojen saatavat. Neuvostoliitossa on taas         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13474: runsaasti sotamateriaalia, johon sillä ei uusissa
13475: olosuhteissa ole käyttöä: sekä hyvätasoisiksi                   Katsooko Hallitus mahdolliseksi, että
13476: mainostettuja hävittäjäkoneita että panssarivau-             Neuvostoliitosta olevia saataviamme
13477: nuja.                                                        voitaisiin kuitata hankkimalla sieltä
13478:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           nykyaikaisia panssarivaunuja ja hävittä-
13479: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              jäkoneita puolustusvoimien tarpeisiin?
13480: 
13481:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1991
13482: 
13483:                                            Sulo Aittoniemi
13484: 
13485: 
13486: 
13487: 
13488: 210300M
13489: 2                                      1991 vp -   KK 321
13490: 
13491: 
13492: 
13493: 
13494:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13495: 
13496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kuluvana vuonna Neuvostoliitosta tapahtu-
13497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vien 60,0 milj. USD:n arvoisten puolustusmate-
13498: olette 4 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn kir-    riaalihankintojen maksusta 40 % käytetään
13499: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   vuoden 1987 clearingkaupasta peräisin olevan
13500: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    Suomen valtion erityistilisaamisen osittaiseen
13501: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    kuittaukseen ja 60 % vastaostoihin suomalaisel-
13502: myksestä n:o 321:                                  ta teollisuudelta.
13503:                                                        Suomalaisten toiminimien neuvostoliittolai-
13504:           Katsooko      Hallitus mahdolliseksi,    silta kauppakumppaneilta olevien saamisten
13505:        että Neuvostoliitosta olevia saataviamme    kuittaus puolustusmateriaalihankintoja vastaan
13506:        voitaisiin kuitata hankkimalla sieltä       saattaisi olla myös periaatteessa mahdollista
13507:        nykyaikaisia panssarivaunuja ja hävittä-    eduskunnan myöntämien varojen puitteissa.
13508:        jäkoneita puolustusvoimien tarpeisiin?         Suomen puolustusministeriö tulee vaatimaan
13509:                                                    myös tulevaisuudessa, että mahdolliset puolus-
13510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tusmateriaalihankinnat Neuvostoliitosta tullaan
13511: vasti seuraavaa:                                   materiaalinimikkeistä riippumatta kompensoi-
13512:                                                    maan 100 %:sesti. Neuvotteluiden tuloksesta
13513:    Suomen valtion Neuvostoliitolta olevien saa-    riippuen kompensaatiot voivat olla vastaostoja
13514: tavien käyttäminen puolustusvälinemateriaali-      suomalaiselta teollisuudelta tai mahdollisesti
13515: hankintoihin on mahdollista.                       suomalaisten saamisten kuittauksia.
13516: 
13517:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
13518: 
13519:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
13520:                                         1991 vp -   KK 321                                            3
13521: 
13522: 
13523: 
13524: 
13525:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
13526: 
13527:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varande år tili ett värde av 60,0 milj. USD
13528: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      används 40 % tili partieli kvittering av det tiligo-
13529: den 4 november 1991 tili vederbörande medlem        dohavande som finska staten har på ett special-
13530: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman      kanto från år 1987, bildat i samband med cle-
13531: Aittoniemi undertecknade spörsmål n:o 321:          aringhandeln, samt 60 % för motköp som görs
13532:                                                     hos den finska industrin.
13533:           Anser Regeringen det vara möjligt att        1 princip vore det också möjligt att inom
13534:        våra fordringar från Sovjetunionen kun-      ramen för de medel som riksdagen beviljar
13535:        de kvitteras genom anskaffning därifrån      kvittera fordringar som finska företag har hos
13536:        av moderna pansarvagnar och jaktplan         sina sovjetiska hande1spartners mot anskaffning
13537:        för försvarsmaktens behov?                   av försvarsmateriel.
13538:                                                        Finlands försvarsministerium kommer också i
13539:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fortsättningen att fordra att eventuelia anskaff-
13540: anföra följande:                                    ningar av försvarsmateriel från Sovjetunionen,
13541:                                                     oberoende av materielbeteckningar, skali kom-
13542:    Det är möjligt att använda tillgodohavanden      penseras tili 100 %. Beroende på de resultat som
13543: som finska staten har hos Sovjetunionen för         uppnås vid förhand1ingarna kan kompensatio-
13544: anskaffning av försvarsmateriel.                    nerna vara motköp från den finska industrin
13545:    Av de betalningar som görs för anskaffning av    elier eventuelit kvittering av finska fordringar.
13546: försvarsmateriel från Sovjetunionen under inne-
13547: 
13548:      Helsingfors den 5 december 1991
13549: 
13550:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
13551:                    j
13552:                   j
13553:                  j
13554:                 j
13555:                j
13556:               j
13557:              j
13558:             j
13559:            j
13560:           j
13561:          j
13562:         j
13563:        j
13564:       j
13565:      j
13566:     j
13567:    j
13568:   j
13569:  j
13570: j
13571:                                                1991 vp
13572: 
13573: Kirjallinen kysymys 322
13574: 
13575: 
13576: 
13577: 
13578:                                   Aittoniemi: Juupajoen kunnan vapauttamisesta Kopsamon-Hui-
13579:                                       kon maantien rakentamiskustannuksista
13580: 
13581: 
13582:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13583: 
13584:    Maantien n:o 3413 rakennustyö Juupajoen          kunta on esittänyt- mikäli vapautusta ei koko-
13585: kunnassa on pääosin valmistunut kuluvan vuo-        naan myönnettäisi - että osuutta vähennettäi-
13586: den syyskuun aikana. Hankkeen käynnistämisen        siin ainakin suhteellisesti sen mukaisesti kuin ko-
13587: yhteydessä Juupajoen kunnan on edellytetty          konaiskustannusarvio työn suhteen on alitettu.
13588: osallistuvan maantien kevyen liikenteen väylän         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13589: rakentamiseen 430 000 markan summalla. Sa-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13590: manaikaisesti pieni Juupajoen kunta osallistuu      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13591: muiden raskaiden investointihankkeidensa ohel-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13592: la Korkeakosken paikallistien rakentamiskus-
13593: tannuksiin noin 700 000 markan summalla.                       Katsooko Hallitus, että Juupajoen
13594:    Juupajoen kunta on esittänyt tielaitoksen                kunta olisi vapautettava tien n:o 3413
13595: Hämeen tiepiirille, että se vapautettaisiin koko-           (Kopsamo-Huikko) rakentamiskustan-
13596: naan maantiehen n:o 3413liittyvistä kustannuk-              nuksista muiden raskaiden tie- ym. inves-
13597: sista muihin suuriin investointikustannuksiinsa             tointiensa johdosta tai siitä syystä ja siltä
13598: vedoten. Kun mainitun tien kustannukset ovat                osin kuin mainitun tien kustannukset
13599: tehollisen työn ja suunnittelun ansiosta noin 3             ovat alittaneet kokonaiskustannusar-
13600: miljoonaa markkaa etukäteisarviota pienemmät,               vion?
13601: 
13602:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1991
13603: 
13604:                                           Sulo Aittaniemi
13605: 
13606: 
13607: 
13608: 
13609: 210300M
13610: 2                                          1991 vp -   KK 322
13611: 
13612: 
13613: 
13614: 
13615:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13616: 
13617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Huikon-Kopsamon maantien n:o 3413 pa-
13618: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rantamistyö Juupajoen kunnassa on valmistu-
13619: olette 4 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn             nut kuluvan vuoden syksyllä. Tien varteen on
13620: kirjeenne n:o 1223 ohella toimittanut valtio-          toteutettu kunnan aloitteesta kevyen liikenteen
13621: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        väylää runsaan kilometrin matkalle. Juupajoen
13622: kansanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuulu-            kunta on kunnanhallituksen lausunnon mukai-
13623: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 322:              sesti sitoutunut vastaamaan jalankulku- ja pol-
13624:                                                        kupyörätien rakentamiskustannuksista.
13625:           Katsooko Hallitus, että Juupajoen               Sitoumuksensa mukaisesti kunnan on mak-
13626:        kunta olisi vapautettava tien n:o 3413          settava em. jalankulku- ja polkupyörätien ra-
13627:        (Kopsamo--Huikko) rakentamiskustan-             kentamiskustannukset. Hämeen tiepiiri selvittää
13628:        nuksista muiden raskaiden tie- ym. inves-       parhaillaan todellisia toteutuneita rakentamis-
13629:        tointiensa johdosta tai siitä syystä ja siltä   kustannuksia. On mahdollista, että lopulliset
13630:        osin kuin mainitun tien kustannukset            kustannukset ovat jonkin verran suunniteltuja
13631:        ovat alittaneet kokonaiskustannusar-            pienemmät myös kevyen liikenteen väylän osal-
13632:        vion?                                           ta. Tämän jälkeen tielaitos ottaa kantaa kun-
13633:                                                        nan esitykseen sen vapauttamiseksi sitoumukses-
13634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taan.
13635: vasti seuraavaa:
13636: 
13637:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
13638: 
13639:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
13640:                                          1991 vp -   KK 322                                           3
13641: 
13642: 
13643: 
13644: 
13645:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13646: 
13647:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lståndsättning av landsvägen nr 3413 mellan
13648: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Huikko och Kopsamo i Juupajoki kommun har
13649: nr 1223 av den 4 november 1991 tili veder-           s1utförts under hösten av innevarande år. På
13650: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       kommunens initiativ har en led på drygt en
13651: av följandejav riksdagsman Sulo Aittoniemi un-       kilometer för lätt trafik byggts bredvid vägen. 1
13652: dertecknade spörsmål nr 322:                         överensstämmelse med kommunstyrelsens ut-
13653:                                                      låtande har kommunen förbundit sig att an-
13654:           Anser Regeringen, att Juupajoki            svara för byggnadskostnadema för gång- och
13655:        kommun skall befrias från kostnader för       cykelvägen.
13656:        byggande av väg nr 3413 (Kopsamo-                Enligt sin förbindelse skall kommunen betala
13657:        Huikko) på grund av sina andra stora          de ovan nämnda byggnadskostnadema för gång-
13658:        investeringar i vägar o.dyl. eller på basis   och cykelvägen. Tavastehus vägdistrikt utreder
13659:        av och tili de delar kostnadema av ovan       som bäst de verkliga byggnadskostnadema. Det
13660:        nämnda väg har underskridit totalkost-        är möjligt att de slutliga kostnadema är i någon
13661:        nadsförslaget?                                mån mindre än de planerade kostnadema även
13662:                                                      när det gäller leden för lätt trafik. Därefter tar
13663:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vägdistriktet ställning tili kommunens förslag till
13664: anföra följande:                                     att befria den från denna förbindelse.
13665: 
13666:     Helsingforsden 26 november 1991
13667: 
13668:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
13669:                                                1991 vp
13670: 
13671: 
13672: Kirjallinen kysymys 323
13673: 
13674: 
13675: 
13676: 
13677:                                   Urpilainen: Meri- ja lentopelastuksen valmiuksien parantamisesta
13678:                                      Pohjois-Suomessa sekä Perämeren alueella
13679: 
13680: 
13681:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13682: 
13683:     Lauantaina 28.9.1991 klo 10.00 Pohjois-Suo-      toksellakaan ei ole säädettyä velvollisuutta osal-
13684: men lentopelastuskeskus/Rovaniemen aluelen-          listua lentopelastuspalveluun.
13685: nonjohto sai virka-apupyynnön Oulun meripe-              On yllättävää, ettei maassamme saada aikaan
13686: lastuslohkokeskukselta (Oulun merivartioase-         toimenpiteitä, joiden tuloksena maamme meri-
13687: ma). Oulun meripelastuslohkokeskus pyysi heli-       ja lentopelastusvalmius sekä sairaankuljetuslen-
13688: kopteriapua merihätään joutuneen ja sairaus-         tovalmius luotaisiin kansalaisten turvallisuuden
13689: kohtauksen saaneen miehen pelastamiseksi ja          kannalta riittävän Iuotettavalie tasolle. Kun
13690: kuljettamiseksi Oulun yliopistolliseen keskussai-    meripelastuskalusto on rajavartiolaitoksen hal-
13691: raalaan.                                             lussa ja lentopelastuskalusto lähinnä ilmavoi-
13692:     Kävi ilmi, että Suomessa ainoa meripelastuk-     mien hallussa, on omituista, ettei näillä turvalli-
13693: seen ja sairaankuljetukseen soveltuva helikopteri    suusviranomaisilla ole säädettyä velvollisuutta
13694: on Turussa. Tämän vuoksi Pohjois-Suomen              osallistua lentopelastuspalveluun. Ruotsin/Suo-
13695: lentopelastuskeskus pyysi apua Ruotsin lentope-      men rannikoille voitaisiin luoda vuoroittainen
13696: lastuskeskukselta. Meripelastushelikopteri Super     meripelastushelikoptereiden päivystysjärjestel-
13697: Puma U93 pelastusmiehistöineen tuli Ruotsin          mä, ellemme yksin kykene valmiutta hoitamaan,
13698: F21 lentotukikohdasta Luulajasta ja saapui pe-       mutta tätä ei ole tehty.
13699: lastuspaikalle klo 12.24. Rovaniemen lentotuki-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13700: kohdasta paikalle on yhtä pitkä matka. Lääkä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13701: rin antaman ensihoidon jälkeen ruotsalaisheli-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13702: kopteri toimitti potilaan Oulun yliopistolliseen     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13703:  keskussairaalaan klo 13.03. Potilas oli todettu
13704:  kuolleeksi.
13705:      On selvä ja onneton tosiasia, ollut jo vuosi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13706:  kymmenen, että meripelastushelikopteria ei ole              ryhtyä Pohjois-Suomen ja Perämeren
13707:  riittävässä valmiudessa Pohjanlahdella eikä Pe-             alueen meri- ja lentopelastusvalmiuksien
13708:  rämerellä. Lentopelastuspalvelua ei puolestaan              sekä sairaankuljetuslentovalmiuksien ko-
13709:  ole säädetty kuuluvaksi millekään viranomaisel-             hentamiseksi kansalaisten turvallisuuden
13710:  le. Sen enempää ilmavoimilla kuin rajavartiolai-            kannalta Iuotettavalie tasolle?
13711: 
13712:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1991
13713: 
13714:                                            Kari Urpilainen
13715: 
13716: 
13717: 
13718: 
13719:  210300M
13720: 2                                        1991 vp -    KK 323
13721: 
13722: 
13723: 
13724: 
13725:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13726: 
13727:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kyseisessä tapauksessa meripelastusvalmius
13728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oli hyvä ja partiovene saapui 14 meripeninkul-
13729: olette 5 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           man päässä olevalle onnettomuuspaikalle viivy-
13730: kirjeenne n:o 1260 ohella lähettänyt valtioneu-      tyksittä. Rajavartiolaitoksen helikoptereista oli
13731: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         päivystysvalmiudessa tuolloin Ivaloon sijoitettu
13732: kansanedustaja Kari Urpilaisen kirjallisesta         kevyt helikopteri ja Turkuun sijoitettu keskiras-
13733: kysymyksestä n:o 323, jossa tiedustellaan:           kas helikopteri. Vaasaan pysyvästi sijoitettu
13734:                                                      kevyt helikopteri ei henkilöstöpuutteen vuoksi
13735:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ollut päivystysvalmiudessa.
13736:        ryhtyä Pohjois-Suomen ja Perämeren                Rajavartiolaitoksen lähiajan suunnitelmien
13737:        alueen meri- ja lentopelastusvalmiuksien      mukaan Rovaniemelle perustetaan Vartiolentue
13738:        sekä sairaankuljetuslentovalmiuksien ko-      sen jälkeen, kun sen toimintaa varten tarpeelliset
13739:        hentamiseksi kansalaisten turvallisuuden
13740:                                                      rakennukset on saatu rakennettua. Näillä näky-
13741:        kannalta luotettavalle tasolle?
13742:                                                      min tämä toteutunee vuoden 1992 aikana.
13743:                                                      Tämän vartiolentueen kalustoksi on suunniteltu
13744:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13745:                                                      yhtä kevyttä kaksimoottorista helikopteria ja
13746: vasti seuraavaa:
13747:                                                      kolmea yksimoottorista helikopteria, joista yksi
13748:    Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa hen-       olisi sijoitettuna Ivaloon. Tuolloin Kajaaniin
13749: kilö sai sydänkohtauksen veneessä Selkäletto-        nykyisin sijoitettu helikopteri siirrettäisiin pysy-
13750: nimisen saaren läheisyydessä 14 meripeninkul-        västi Rovaniemelle.
13751: man etäisyydellä Virpiniemen merivartioasemal-          Suunnitellulla järjestelyllä rajavartiolaitos yl-
13752: ta. Sairauskohtauksen seurauksena vene ajelehti      läpitää nykyisten voimavarojensa puitteissa
13753: matalikolle. Veneessä oli sairastuneen lisäksi       kohtuullista toimintavalmiutta Etelä-Suomessa
13754: yksi henkilö, joka käynnisti elvytystoimenpiteitä    joko Turussa tai Helsingissä ja Pohjois-Suomes-
13755: muttei kyennyt irrottamaan venettä matalikolta.      sa Rovaniemellä tai Ivalossa. Tämän lisäksi yksi
13756: Läheisessä saaressa ollut henkilö havaitsi hätäti-   puolustusvoimien keskiraskaista helikoptereista
13757: lanteen ja ilmoitti siitä puhelimitse Virpiniemen    on sijoitettuna Rovaniemelle ja muut Uttiin.
13758: merivartioasemalle.                                     Ottaen huomioon taloudellisten voimavaro-
13759:    Merivartioaseman partiovene lähti tapahtu-        jen rajallisuuden viranomaisten suunnitelmissa
13760: mapaikalle, jonne se saapui noin tunnin kulut-       ei ole tavoitteena lähitulevaisuudessa lisätä heli-
13761: tua. Samanaikaisesti merivartioalueen päällikkö      kopterikalustoa määrällisesti eikä sijoittaa sitä
13762: pyysi Pohjois-Suomen lentopelastuskeskusta sel-      sanottua useammille paikkakunnille. Tältä osin
13763: vittämään, olisiko alueella sairaankuljetukseen      on aihetta viitata lääkintähuollon neuvottelu-
13764: sopivaa helikopteria. Pohjois-Suomen lentope-        kunnan toimeksiannosta vuonna 1988 laadit-
13765: lastuskeskuksen toimialueella ei ollut lähietäi-     tuun selvitykseen lääkinnällisen pelastustoimin-
13766: syydellä valmiudessa olevaa helikopteria. Tä-        nan järjestämisestä helikopterilentotoiminnalla.
13767: män vuoksi merivartioalueen päällikkö pyysi          Selvityksessä todettiin mm., että valtaosasta sai-
13768: merivartioston esikunnan kautta Turussa olevaa       raaloita puuttuvat helikopterien laskeutumispai-
13769: Vartiolentueen helikopteria sairaankuljetukseen.     kat ja että harvaan asuttu maamme vaatisi oleel-
13770:    Pohjois-Suomen lentopelastuskeskus oli kui-       lisesti nykyistä enemmän jatkuvassa päivystyk-
13771: tenkin samanaikaisesti pyytänyt Ruotsista heli-      sessä olevaa helikopterikalustoa, jos esim. pyrit-
13772: kopteria, joka sittemmin saapui tapahtumapai-        täisiin siihen, että valtakunnan alueen kattavas-
13773: kalle 2 tunnin 35 minuutin kuluttua ilmoituksen      ti olisi helikopteri saatavissa yhden tunnin ku-
13774: saapumisesta merivartioasemalle. Helikopterissa      luessa.
13775: oli lääkäri, joka totesi sairastuneen menehty-
13776: neeksi.
13777: 
13778:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
13779: 
13780:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13781:                                         1991 vp -   KK 323                                             3
13782: 
13783: 
13784: 
13785:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13786: 
13787:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         läkare som konstaterade att den insjuknade hade
13788: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      avlidit.
13789: 1260 av den 5 november 1991 till vederbörande          1 detta fall var sjöräddningsberedskapen god
13790: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   och patrullbåten anlände till den på 14 sjömils
13791: de a v riksdagsman Kari Urpilainen underteck-       avstånd belägna olycksplatsen utan dröjsmål.
13792: nade spörsmål nr 323:                               Av gränsbevakningsväsendets helikoptrar de-
13793:                                                     jourerade under händelsetillfållet en i Ivalo pla-
13794:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      cerad lätt helikopter samt en i Åbo placerad
13795:        ta för att förbättra beredskapen vid flyg-   medeltung helikopter. Den till Vasa permanent
13796:        räddningen och sjuktransportflyg i norra     placerade lätta helikoptern var inte i dejoure-
13797:        Finland samt på Bottenviken till en för      ringsberedskap på grund av personalbrist.
13798:        medborgarna trygg nivå?                         Enligt gränsbevakningsväsendets korttidspla-
13799:                                                     nering grundas det till Rovaniemi en flygbevak-
13800:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningsgrupp efter det att de för verksamheten
13801: samt anföra följande:                               nödvändiga byggnaderna har uppförts. Detta
13802:                                                     synes för tillfållet bli verkställt under året 1992.
13803:    1 det vid spörsmålet hänvisade fallet fick en    Som materiel för denna flygbevakningsgrupp
13804: person hjärtinfarkt i en båt i närheten av en ö     har man planerat en lätt tvåmotorig helikopter
13805: med namnet Selkäluoto på ett avstånd med 14         samt tre enmotoriga helikoptrar av vilka en
13806: sjömil från Virpiniemi sjöbevakningsstation.        skulle placeras i Ivalo. Då skulle den för tillfållet
13807: Som en följd av insjukningsfallet drev båten på     i Kajana placerade helikoptern förflyttas perma-
13808: grund. Förutom den insjuknade personen fanns        nent till Rovaniemi.
13809: i båten en annan person som startade livrädd-          Enligt de planerade arrangemangen upprätt-
13810: ningsåtgärderna men kunde inte lösgöra båten        håller gränsbevakningsväsendet med de nuva-
13811: från grundet. Virpiniemi sjöbevakningsstation       rande resurserna en nöjaktig beredskap i södra
13812: alarmerades per telefon av en person som var be-    Finland antingen i Åbo eller i Helsingfors och i
13813: lägen i en närliggande ö och som hade uppmärk-      norra Finland i Rovaniemi eller Ivalo. Förutom
13814: sammat det inträffade.                              detta är en av försvarsmaktens medeltunga heli-
13815:    Sjöbevakningsstationens patrullbåt startade      koptrar placerad i Rovaniemi och de andra i
13816: mot händelseplatsen och den anlände dit efter       Utti.
13817: cirka en timme. Samtidigt begärde chefen för           Med beaktande av de begränsade ekonomiska
13818: sjöbevakningsdistriktet Norra-Finlands flyg-        resurserna innehåller myndigheternas planer
13819: räddningscentral att redogöra om det inom           inga mål att i snar framtid öka helikoptermate-
13820: området fanns en helikopter som skulle passa för    rielets mängd eller att placera den på ännu flere
13821: sjuktransportuppgiften. På närhåll inom Norra-      orter än det ovan har sagts. 1 detta avseende
13822: Finlands flygräddningscentrals verksamhets-         hänvisas till den redogörelse som uppgjorts över
13823: område fanns inte en i beredskap varande heli-      ordnandet av den medicinska räddningsverk-
13824: kopter. Därför begärde chefen för sjöbevak-         samheten med helikopterflygverksamheten och
13825: ningsdistriktet via staben för sjöbevakningssek-    som utförts på uppdrag av delegationen för den
13826: tionen den flygbevakningsdivisionens helikop-       medicinska materielen. 1 redogörelsen konstate-
13827: ter, som var belägen i Åbo, att utföra sjuktrans-   ras bl.a. att det vid de flesta sjukhusen fattas
13828: porten.                                             landningsplatser för helikoptrar, samt att vårt
13829:    Norra-Finlands flygräddningscentral hade         glest bebodda land skulle kräva ett avsevärt
13830: dock under tiden begärt från Sverige en helikop-    större dejourerande helikoptermateriel, om man
13831: ter, som sedermera anlände till händelseplatsen     t.ex. skulle sträva till att det skulle finnas genom
13832: efter 2 timmar och 35 minuter från det att anmäl-   hela riket en helikopter till förfogande inom en
13833: ningen om händelsen hade mottagits vid sjöbe-       timme.
13834: vakningsstationen. 1 helikoptern fanns med en
13835: 
13836:      Helsingforsden 4 december 1991
13837: 
13838:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
13839:                                                1991 vp
13840: 
13841: 
13842: Kirjallinen kysymys 324
13843: 
13844: 
13845: 
13846: 
13847:                                    Pulliainen: Turvevoimalaitosten saastepäästöjen pienentämisestä
13848: 
13849: 
13850: 
13851:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13852: 
13853:    Kaikki merkit viittaavat siihen, että turpeen       Tilanne vaatii normiston tiukentamista pikai-
13854: käyttöä energianlähteenä ollaan lisäämässä.         sesti.
13855: Useisiin taajamiin on joko juuri valmistunut tai       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13856: ollaan rakentamassa turvevoimalaitoksia. Nämä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13857: laitokset ovat luonnollisesti tehneet ilmansuoje-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13858: luilmoituksensa, ja lääninhallitukset ovat teh-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13859: neet niiden perusteella päätöksensä.
13860:    Lääninhallitusten ratkaisut sallituista pääs-                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
13861: töistä osoittavat, että nykyinen järjestelmä ei              säädösten ja/tai päätösten tiukentamis-
13862: toimi ilmansuojelun kannalta tyydyttävästi.                  toimiin, jotka käytännössä johtavat tur-
13863: Maassa olisi käytettävissä modernia tekniikkaa,              vevoimalaitosten saastepäästöjen pienen-
13864: mutta lääninhallitusten omaksuma sovelluslinja               tymiseen?
13865: ei velvoita eikä liioin kannusta sitä käyttämään.
13866: 
13867:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1991
13868: 
13869:                                           Erkki Pulliainen
13870: 
13871: 
13872: 
13873: 
13874: 210300M
13875: 2                                       1991 vp -   KK 324
13876: 
13877: 
13878: 
13879: 
13880:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13881: 
13882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista raskas-
13883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta polttoöljyä käyttävien voimalaitosten ja katti-
13884: olette 5 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          lalaitosten rikkidioksidipäästöjen rajoittamisek-
13885: kirjeenne n:o 1261 ohella toimittanut valtioneu-    si (VNp 890/87) koskee myös turvevoimalaitok-
13886: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   sia, mikäli 20 prosenttia tai enemmän tuotetta-
13887: sanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä   vasta energiamäärästä saadaan raskaasta pohto-
13888: n:o 324, jossa tiedustellaan:                       öljystä.
13889:                                                        Lääninhallitukset soveltavat näitä valtioneu-
13890:          Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin sää-    voston päätöksiä turvevoimalaitosten ilmansuo-
13891:        dösten ja/tai päätösten tiukentamistoi-      jelupäätöksissään tai ne saattavat tarvittaessa
13892:        miin, jotka käytännössä johtavat turve-      poiketa niistä jompaankumpaan suuntaan.
13893:        voimalaitosten saastepäästöjen pienenty-        Valtioneuvosto teki tammikuussa 1991 peri-
13894:        miseen?                                      aatepäätöksen Suomen rikkipäästöjen vähentä-
13895:                                                     misestä 80 prosenttia vuoden 1980 määrästä.
13896:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Maaliskuussa 1991 asetettu rikkitoimikunta II
13897: vasti seuraavaa:                                    selvittää mahdollisuuksia ja keinoja, joilla tämän
13898:                                                     periaatepäätöksen tavoitteet voidaan saavuttaa,
13899:    Turpeen käyttö polttoaineena energiantuo-        ja laatii rikkipäästöjen vähentämisen kymmen-
13900: tannossa näyttää uusimpien ennusteiden mu-          vuotisohjelmaa. Ympäristöministerille 6.9.1991
13901: kaan lisääntyvän. Turpeen poltossa aiheutuvat       luovuttamassaan välimietinnössä toimikunta on
13902: rikkipäästöt johtuvat turpeen omasta rikkipitoi-    esittänyt, että runsasrikkisen raskaan polttoöl-
13903: suudesta, joka on keskimäärin 0,2 prosenttia, ja    jyn käyttökielto määrättäisiin voimaan koko
13904: tukipolttoaineena käytettävän raskaan polttoöl-     maassa sellaisissa laitoksissa, joissa ei ole rikin-
13905: jyn rikkipitoisuudesta, joka on yleensä 2,4--2,7    poistoa. Ympäristöministeriössä valmistellaan
13906: prosenttia. Tukipolttoaineen osuus on keski-        nyt niukkarikkisen raskaan polttoöljyn käytön
13907: määrin 5-10 prosenttia käytetyistä polttoai-        laajentamista koskevia valtioneuvoston päätök-
13908: neista. Turpeesta itsestään aiheutuneet rikki-      siä, jotka on tarkoitus lausuntojen pyytämisen ja
13909: päästöt rikkidioksidiksi laskettuina olivat vuon-   käsittelyn jälkeen saattaa voimaan pikaisesti.
13910: na 1990 noin 3 prosenttia koko Suomen rikki-        Muilta osin toimikuntajättää 31.5.1992 mennes-
13911: päästöistä. Turpeen polton päästöt polttoainei-     sä mietintönsä, jonka perusteella ryhdytään toi-
13912: den rikkipitoisuuden lisäksijohtuvat useimmiten     miin 80 prosentin vähennystavoitteen saavutta-
13913: turpeen epätäydellisestä palamisesta. Tällöin       miseksi.
13914: ongelmia tuottaa hiukkas- ja raskasmetallipääs-        Ilmansuojelulaki perustuu ilman pilaantumi-
13915: töjen erottaminen sekä typenoksidipäästöjen ra-     sen ehkäisemiseen ja tiettyihin kohtuullisuus-
13916: joittaminen.                                        periaatteisiin arvioitaessa puhdistustoimien vai-
13917:    Turvevoimalaitoksia koskevat voimassa ole-       kutuksia päästöihin ja niistä aiheutuvia kustan-
13918: vat valtioneuvoston päätökset yleisistä ohjeista    nuksia. Ilmansuojelulakia tulisi muuttaa, jos ha-
13919: voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästö-   lutaan ilmansuojeluviranomaisille oikeus vaatia
13920: jen rajoittamiseksi (VNp 157/87) ja valtioneu-      parhaan tekniikan käyttöönottoa. On kuitenkin
13921: voston päätös yleisistä ohjeista kattiloiden ja     todennäköistä, että tämä periaate ennen pitkää
13922: kaasuturbiinien typenoksidipäästöjen rajoittami-    tavalla tai toisella tulee koskemaan lainsäädän-
13923: seksi (VNp 527/91). Typenoksidipäästöjen raja-      töämme kauttaaltaan. Sen soveltaminen vaati-
13924: arvoja tarkistettaneen 1990-1 uvun puolivälissä,    muksen voimaan tullessa käytössä oleviin laitok-
13925: jolloin arvioidaan olevan nykyistä parempaa         siin vaatii luonnollisesti siirtymäkauden.
13926: tietoa teknologian kehittämismahdollisuuksista.
13927: 
13928:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
13929: 
13930:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
13931:                                         1991 vp -   KK 324                                           3
13932: 
13933: 
13934: 
13935: 
13936:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13937: 
13938:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gränsandet av svaveldioxidutsläpp från kraft-
13939: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      verk och pannanläggningar som använder tung
13940: 1261 av den 5 november 1991 tili vederbörande       brännolja (SRb 890/87) gäller också torvkraft-
13941: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   verk, om 20% eller mera av den producerade
13942: de av riksdagsman Pulliainen undertecknade          energimängden fås av tung brännolja.
13943: spörsmå1 nr 324:                                       Länsstyrelserna tillämpar dessa statsrådsbe-
13944:                                                     slut i sina luftvårdsbeslut för torvkraftverk eller
13945:           Amnar Regeringen vidta sådana åt-         kan vid behov avvika från besluten i någondera
13946:        gärder för att skärpa stadganden och/        riktningen.
13947:        eller beslut som i praktiken medför att         Statsrådet fattade i januari 1991 ett princip-
13948:        utsläppen av föroreningar från torvkraft-    beslut om en minskning av svavelutsläppen i
13949:        verk minskar?                                Finland med 80% från 1980 års mängd. Svavel-
13950:                                                     kommission II, som tillsattes i mars 1991, utre-
13951:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       der vilka möjligheter och metoder det finns för
13952: anföra följande:                                    att målen i principbeslutet skall kunna nås och
13953:                                                     utarbetar ett tioårsprogram för minskningen av
13954:    Användningen av torv som bränsle inom            svavelutsläppen. Kommissionen föres1og i ett
13955: energiproduktionen verkar enligt de nyaste prog-    delbetänkande som den överlät tili miljöminis-
13956: noserna att öka. Svavelutsläppen vid förbrän-       tern den 6 september 1991 att ett förbud mot
13957: ning av torv härrör från torvens egen svavelhalt,   användningen av tung brännolja med hög sva-
13958: som i genomsnitt är 0,2 %, och från svavelhalten    velhalt skall utfärdas för sådana inrättningar i
13959: (i allmänhet 2,4-2, 7 % i sådan tung brännolja      hela landet som inte har avsvavlingsanläggning-
13960: som används som stödbränsle. Andelen stöd-          ar. Vid miljöministeriet bereds nu statsrådsbeslut
13961: bränsle är i genomsnitt 5-10 % av det använda       om utvidgande av användningen av tung bränn-
13962: bränslet. Svavelutsläppen från själva torven var    olja med låg svavelhalt. Avsikten är att besluten
13963: 1990 räknat i svaveldioxid ca 3% av svavelut-       skall träda i kraft med det snaraste sedan utlå-
13964: släppen i hela Finland. Utsläppen vid förbrän-      tanden begärts och behandlats. I övrigt avlåter
13965: ning av torv beror utöver svavelhalten i bränslen   kommissionen ett betänkande före den 31 maj
13966: oftast på att torven inte förbränns fullständigt.   1992 med stöd av vilket åtgärder skall vidtas för
13967: Avskiljandet av partikel- och tungmetallutsläp-     att må1et, en minskning på 80 %, skall uppnås.
13968: pen samt begränsandet av kväveoxidutsläppen            Luftvårdslagen baserar sig på förebyggande
13969: medför då problem.                                  av luftförorening och på vissa skälighetsprinci-
13970:    På torvkraftverken tillämpas gällande stats-     per för bedömningen av reningsåtgärdernas in-
13971: rådsbeslut om allmänna anvisningar för be-          verkan på utsläppen och kostnaderna för dem.
13972: gränsandet av partikelutsläpp från kraftverk och    Luftvårds1agen bör ändras om man vill att
13973: pannanläggningar (SRb 157/87) och statsrådets       luftvårdsmyndigheterna skall ha rätt att kräva
13974: bes1ut om allmänna anvisningar för begränsan-       att bästa teknik skall tas i bruk. Det är dock
13975: det av kväveoxiduts1äpp från pannor och gastur-     sannolikt att denna princip inom kort på ett eller
13976: biner (SRb 527/91). Gränsvärdena för kväve-         annat sätt kommer att gälla hela vår lagstiftning.
13977: oxidutsläpp torde justeras i mitten av 1990-talet   Tillämpandet av principen, när kravet blir gäl-
13978: då man uppskattar att det finns större kunskap      lande, på anläggningar som är i bruk kräver
13979: om möjligheterna att utveckla teknologin. Stats-    givetvis en övergångsperiod.
13980: rådets beslut om allmänna anvisningar för be-
13981: 
13982:      Helsingfors den 5 december 1991
13983: 
13984:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
13985:                                                 1991 vp
13986: 
13987: 
13988: Kirjallinen kysymys 325
13989: 
13990: 
13991: 
13992: 
13993:                                    Pulliainen: Teollisuuden energiankulutuksen vähentämiseksi tar-
13994:                                        vittavista toimenpiteistä
13995: 
13996: 
13997:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13998: 
13999:     Teollisuus on sekä suoraan että STK:n ja          riteollisuudessa olisi helppoa tehtaan omin toi-
14000:  TKL:n kautta valittanut suureen ääneen kehnoa        min alentaa energiakuluja 20 %:lla. Kun tämä ei
14001:  kannattavuuttaan ja vaatinut mm. työntekijöi-        näytä tapahtuvan vapaaehtoisesti, on teollisuut-
14002:  den palkkojen alentamista. Liittokäsittelyssä ole-   ta siihen ohjattava yhteiskunnan käytössä olevin
14003:  van tupon toteutuessa teollisuuden palvelukses-      keinoin.
14004:  sa olevien henkilöiden kokonaispalkka laskee-           Jotta istuvan hallituksen politiikalla olisi us-
14005:  kin.                                                 kottavuutta, on sen huolehdittava myös tämän-
14006:     Teollisuuden edellä kuvatun käyttäytymisen        laatuisista asioista.
14007:  tekee moraalittomaksi se, että se itse tuhlaa niin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14008:  raaka-aineita kuin energiaakin, mitkä vaikutta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14009:  vat tuotantokustannuksiin siinä missä palkatkin.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14010:      Esimerkiksi paperiteollisuudessa paperiko-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14011:  neen käytöstä aiheutuvat palkka- ja sosiaalikus-
14012:  tannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin                         Aikooko Hallitus toimia niin, että
14013:  energiakulut, ison kartonkikoneen käytössä vain               teollisuus joutuu omin toimenpitein radi-
14014:  puolet energiakuluista.                                       kaalisti pienentämään energian tuhlaus-
14015:      Teollisuus ei kuitenkaan näytä vapaaehtoises-             taan ja alentamaan siten kustannuk-
14016: .ti alentavan energiakulujaan. Esimerkiksi pape-               siaan?
14017: 
14018:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1991
14019: 
14020:                                             Erkki Pulliainen
14021: 
14022: 
14023: 
14024: 
14025:  210300M
14026: 2                                         1991 vp -   KK 325
14027: 
14028: 
14029: 
14030: 
14031:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14032: 
14033:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       giatehokkuuden parantamiseksi. Tekninen te-
14034: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hostamispotentiaali on sähkön käytössä lähes
14035: olette 5 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            15% ja polttoaineiden kohdalla n. 20%. Valta-
14036: kirjeenne n:o 1262 ohella toimittanut valtioneu-      osalle pkt-yrityksiä energia on varsin pieni kus-
14037: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          tannustekijä eikä yrityksillä yleensä ole riittävää
14038: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-        energia-asiantuntemusta säästömahdollisuuk-
14039: jallisesta kysymyksestä n:o 325:                      sien hyödyntämiseen.
14040:                                                          On vielä syytä korostaa, että edellä mainituis-
14041:           Aikooko Hallitus toimia niin, että          ta teknisistä tehostamismahdollisuuksista vain
14042:        teollisuus joutuu omin toimenpitein radi-      osa on energiataloudellisesti kannattavaa. Yri-
14043:        kaalisti pienentämään energian tuhlaus-        tystalouden näkökulmasta tämä osuus on vielä-
14044:        taan ja alentamaan siten kustannuk-            kin pienempi. Mikäli koko parhaalla nykyteknii-
14045:        siaan?                                         kalla saavutettavissa oleva tehostuminen halut-
14046:                                                       taisiin saavuttaa esim. 15 vuoden sisällä, edellyt-
14047:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           täisi se teollisuudelta yli miljardin markan vuo-
14048: taen seuraavaa:                                       tuisia lisäinvestointeja.
14049:                                                          Näin ollen hallitus ei yhdy näkemykseen, että
14050:     Kauppa- ja teollisuusministeriö teetti Valtion    teollisuuden, erityisesti prosessiteollisuuden,
14051: teknillisellä tutkimuskeskuksella laajan energian     energiakustannusten vähentäminen energian-
14052: säästön ja energiankäytön tehostamisen mahdol-        käyttöä tehostamalla olisi helposti toteutetta-
14053: lisuuksia Suomessa arvioivan selvityksen. Tämä        vissa. Päinvastoin se edellyttää pitkäjänteistä
14054: energiansäästöprojektin nimellä tunnettu selvi-       teollisuuden ja julkisen vallan yhteistyötä sekä
14055: tys valmistui keväällä 1991. Selvityksessä on ar-     aiempaa huomattavasti suurempaa resurssien
14056: vioitu 10-30 vuoden tähtäimellä energiansääs-         ohjaamista energiankäytön tehostamiseen.
14057: tön teknisiä mahdollisuuksia eri loppukulutus-        Tähän tulokseen päätyi myös energiapolitiikan
14058: sektoreilla. Teollisuuden osalta on tarkasteltu       neuvosto ehdotuksessaan Suomen energiastrate-
14059: tehostamismahdollisuuksia erikseen energiain-         giaksi.
14060: tensiivisissä metsä-, perusmetalli- ja kemianteol-       Valtiovallan toiminta energiansäästön edistä-
14061: lisuudessa sekä yhtenä kokonaisuutena pk-teol-        miseksi perustuu kuitenkin ennen kaikkea ener-
14062: lisuudessa.                                           gian tuotannosta ja käytöstä aiheutuvien ympä-
14063:    Selvityksen tulosten perusteella prosessiteolli-   ristöhaittojen vähentämiseen eikä kuluttajien
14064: suus on kaikkein tehokkaimmin energiaa käyttä-        energiakustannusten alentamiseen. Teollisuuden
14065: vä kulutussektori. Toisin sanoen suhteelliset         osalta on siis enemmänkin kysymys siitä, ettei
14066: tehostamismahdollisuudet tunnetulla tekniikalla       sen energiakustannuksia nosteta esim. verotuk-
14067: ovat siellä kaikkein vähäisimmät, sähkön osalta       sen kautta suhteessa kilpailijamaihin.
14068: keskimäärin alle 10 % ja polttoaineiden käytön-          Hallitus valmistelee parhaillaan energiansääs-
14069: kin osalta 10-15 %:n välillä. Myös kansainväli-       töohjelmaa, jossa tullaan asettamaan energian-
14070: sessä vertailussa Suomen prosessiteollisuus on        säästötavoitteet lähivuosille ja esittämään tavoit-
14071: varsin tehokasta. Tehokkuuden syinä ovat toi-         teiden vaatimat toimenpiteet ja resurssit. Ohjel-
14072: saalta tuotantolaitostemme uutuus ja toisaalta        man valmistelun yhteydessä käydään keskuste-
14073: se, että prosessiteollisuudessa on aina kiinnitetty   luja eri sidosryhmien, mm. teollisuuden, kanssa
14074: huomiota energian käyttöön, koska se on huo-          tavoitteena laaja sitoutuminen asetettaviin ta-
14075: mattava kustannustekijä.                              voitteisiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin. Teolli-
14076:    Pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa on        suuden osalta keskeisiä toimenpiteitä ovat mm.
14077: selvityksen mukaan paljonkin tehtävissä ener-         uuden teknologian käyttöönoton nopeuttami-
14078:                                       1991 vp -     KK 325                                        3
14079: 
14080: nen demonstraatiohankkeitten kautta, säästö-       katselmustoiminnan kautta, säästöinvestointien
14081: kohteiden kartoittaminen energia-analyysien ja     tuki sekä koulutus- ja neuvontatoiminta.
14082: 
14083:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
14084: 
14085:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
14086: 4                                        1991 vp -   KK 325
14087: 
14088: 
14089: 
14090: 
14091:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14092: 
14093:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dustrin finns det enligt utredningen mycket att
14094: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr       göra för att förbättra energieffektiviteten. Den
14095: 1262 av den 5 november 1991 till vederbörande        tekniska effektiveringspotentialen är nästan
14096: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-    15 % i fråga om elförbrukningen och ca 20 % i
14097: de av riksdagsman Pulliainen undertecknade           fråga om bränsleanvändningen. F ör största de-
14098: spörsmål nr 325:                                     len av företagen inom småindustrin och den
14099:                                                      medelstora industrin utgör energin en synnerli-
14100:           Har Regeringen för avsikt att verka        gen liten kostnadsfaktor och företagen har i
14101:        så att industrin med egna åtgärder blir       allmänhet inte tillräckligt med sakkunskap på
14102:        tvungen att radikalt minska sitt energi-      energiområdet för att kunna utnyttja sparmöjlig-
14103:        slöseri och på så sätt sänka sina kostna-     heterna.
14104:        der?                                             Det finns ännu skäl att betona att endast en
14105:                                                      del av de ovan nämnda tekniska effektiverings-
14106:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         möjligheterna är energiekonomiskt lönsamma.
14107: samt anföra följande:                                Ur företagsekonomisk synvinkel är denna andel
14108:                                                      ännu mindre. Om man t.ex. inom 15 år vill få till
14109:    Handels- och industriministeriet lät Statens      stånd den effektivering som är möjlig att åstad-
14110: tekniska forskningscentral utföra en utredning       komma med bästa moderna teknik, förutsätter
14111: som bedömer möjligheterna att i omfattande           detta årliga tilläggsinvesteringar av industrin på
14112: grad effektivera energisparandet och energian-       mer än en miljard mark.
14113: vändningen i landet. Denna utredning som går            Därför instämmer regeringen inte i åsikten att
14114: under namnet energisparprojektet blev klar vå-       det vore enkelt att åstadkomma en minskning av
14115: ren 1991. 1 utredningen har de tekniska möjlighe-    industrins och i synnerhet processindustrins
14116: terna att spara energi på de olika slutkonsum-       energikostnader genom att effektivera energian-
14117: tionssektorerna utvärderats under 10-30 år. 1        vändningen. Tvärtom förutsätter detta ett lång-
14118: fråga om industrin granskades möjligheterna till     siktigt samarbete mellan industrin och den of-
14119: effektivering separat för skogs- och basmetallin-    fentliga makten samt att mycket mera resurser
14120: dustrin samt den kemiska industrin som är            än tidigare kanaliseras till en effektivering av
14121: energiintensiva samt för sm-industrin som hel-       energianvändningen. Till detta resultat kom
14122: het.                                                 också energipolitiska rådet i sitt förslag till natio-
14123:    På basis av resultaten av utredningen är pro-     nell energistrategi.
14124: cessindustrin den konsumtionssektor som allra           Statsmaktens verksamhet för att främja ener-
14125: effektivast använder energi. Med andra ord är de     gisparandet baserar sig dock framför allt på en
14126: relativa effektiveringsmöjligheterna med till buds   minskning av de miljöolägenheter som är en
14127: stående teknik allra minst inom denna sektor, i      följd av energiproduktionen och -användningen
14128: fråga om eli genomsnitt under 10% och i fråga        och inte på en sänkning av konsumenternas
14129: om bränsleförbrukningen 10-15 %. Också vid           energikostnader. För industrins del är det alltså
14130: en internationell jämförelse är den finska pro-      mera en fråga om att dess energikostnader inte
14131: cessindustrin synnerligen effektiv. Orsakerna till   höjs i förhållande till konkurrentländernas t.ex.
14132: effektiviteten är å ena sidan att produktionsin-     genom beskattning.
14133: rättningarna är nya och å andra sidan att det           Regeringen bereder som bäst ett energispar-
14134: inom processindustrin alltid har fasts uppmärk-      program där målen i fråga om energisparandet
14135: samhet vid energianvändningen, eftersom den          under de kommande åren ställs upp och de
14136: utgör en betydande kostnadsfaktor.                   åtgärder och resurser som dessa mål kräver
14137:    Inom småindustrin och den medelstora in-          presenteras. I samband med beredningen av
14138:                                          1991 vp -     KK 325                                        5
14139: 
14140: programmet kommer man att diskutera med de             re ibruktagning av ny teknologi genom demon-
14141: olika intressegrupperna, bl.a. med industrin, och      strationsprojekt, kartläggning av sparobjekt
14142: därvid är målen att dessa grupper i omfattande         genom energianalyser och besiktningar, stöd för
14143: grad skall förbinda sig att hålla sig tili de          sparinvesteringar samt utbildning och rådgiv-
14144: uppställda målen och de nödvändiga åtgärderna.         ning.
14145: Viktiga åtgärder för industrin är bl.a. en snabba-
14146: 
14147:      Helsingforsden 4 december 1991
14148: 
14149:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
14150:                                                  1991 vp
14151: 
14152: 
14153: Kirjallinen kysymys 326
14154: 
14155: 
14156: 
14157: 
14158:                                     Rauramo: Ohitusleikkausjonojen lyhentämiseksi tarvittavista toi-
14159:                                        menpiteistä
14160: 
14161: 
14162:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14163: 
14164:     Suomalaisten kansantauti on sepelvaltimoi-         hyvän ja halvan hoidon. Näissä maissa potilas
14165: den kalkkeutuminen. Tautia hoidetaan lääkkeil-         saa valita sairaalan, jossa hänet hoidetaan, ja
14166: lä, pallolaajennuksilla ja ohitusleikkauksilla. Yli-   laskun maksaa aina hänen kotikuntansa (vastaa
14167: opistosairaaloiden kapasiteetti hoitaa näitä poti-     meillä sairaalapiiriä). Käytäntö lähestyy sitä,
14168: laita on kuitenkin rajallinen. Nykyisillä voima-       mihin vuoden 1993 alusta voimaan tuleva kun-
14169: varoilla leikkausten määrää ei voida enää nos-         tien valtionosuusjärjestelmän muutos (muiltakin
14170: taa. Esimerkiksi Meilahden sairaalassajono tut-        osin kuin ohituskirurgiassa) on johtamassa.
14171: kimuksiin ja hoitoon on noin kolme vuotta.                Suomessa tehdään tällä hetkellä noin 2 000
14172:     Jonossa olevia potilaita menetetään hoidotta.      ohitusleikkausta vuodessa, kun tarve olisi vähin-
14173: Heitä on sairauslomalla ja eläkkeellä ja he rasit-     tään kaksinkertainen. Me saisimme jonot häviä-
14174: tavat sairaaloiden teho- ja vuodeosastoja, mikä        mään ja potilaat takaisin työelämään, jos ottai-
14175: kaikki tulee yhteiskunnalle varsin kalliiksi. Hoi-     simme käyttöön yksityissairaaloiden vapaata
14176: toon pääsevät vain äärimmäisen sairaat, joita ei       kapasiteettia. Kulut voitaisiin korvata potilaalle
14177: lääkehoidolla saada oireettomiksi. Lähes täysin        sairausvakuutuksen kautta, entiseltä maksusi-
14178: korvattavat arvokkaat lääkkeet ovat Kansanelä-         toumuspohjalta, pohjoismaisen mallin mukai-
14179: kelaitokselle raskas taakka.                           sesti tai vähintäänkin ne tulisi saada kokonaan
14180:     Toisaalta Suomessa on kolme yksityissairaa-        verotuksessa vähennettäviksi.
14181: laa, jotka tekevät ohitusleikkauksia ja pallolaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14182: jennuksia. Tällä hetkellä niillä on pulaa potilais-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14183: ta, sillä yksityissairaaloissa laskun maksaa poti-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14184: las sairausvakuutuksen korvatessa vain pienen          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14185: osan. Näin reservissä olevaa kapasiteettia ei
14186: saada potilaita hyödyttävään käyttöön.                           Aikooko Hallitus ryhtyä kehittämään
14187:      Ruotsissa ja Norjassa mainittu ongelma on jo             sairausvakuutusta niin, että yksityissai-
14188: hoidettu. Ruotsissa tehdään vuosittain noin                   raaloissa suoritettujen sepelvaltimo-ohi-
14189: 4 000 sepelvaltimo-ohitusleikkausta, joista 25 %              tusleikkausten yhteydessä potilaalle syn-
14190: yksityissairaaloissa. Jonoja ei ole. Norjassa on              tyneet kulut korvattaisiin sairausvakuu-
14191: jopa ylikapasiteettia, mikä on johtanut kilpailu-             tuksen kautta tai ne tulisivat verotukses-
14192:  tilanteeseen, jossa potilas saa mahdollisimman               sa vähennyskelpoisiksi?
14193: 
14194:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1991
14195: 
14196:                                            Anssi Rauramo
14197: 
14198: 
14199: 
14200: 
14201: 210300M
14202: 2                                        1991 vp -   KK 326
14203: 
14204: 
14205: 
14206: 
14207:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14208: 
14209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       lyttää avosydänleikkausten määrän lisäämistä.
14210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Lisäykset tapahtuvat sairaanhoitopiirien toi-
14211: olette 5 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           mesta. Valtakunnallisessa suunnitelmassa on li-
14212: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sätty joustoa henkilökunnan siirtojen ja osto-
14213: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        palvelujen hankkimisen osalta, joten kuntain-
14214: edustaja Rauramon näin kuuluvasta kirjallisesta      liitoilla on mahdollisuuksia ohitusleikkausten
14215: kysymyksestä n:o 326:                                määrän lisäämiseen.
14216:                                                          Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan ohi-
14217:           Aikooko Hallitus ryhtyä kehittämään        tusleikkauksen kustannukset potilaalle yksityis-
14218:        sairausvakuutusta niin, että yksityissai-     sairaalassa ovat keskimäärin noin 73 000-
14219:        raaloissa suoritettujen sepelvaltimo-ohi-     80 000 markkaa. Sairausvakuutus korvaa näistä
14220:        tusleikkausten yhteydessä potilaalle syn-     kustannuksista tällä hetkellä keskimäärin 20-
14221:        tyneet kulut korvattaisiin sairausvakuu-      25 %. Korvauksen määrä vaihtelee mm. suoritet-
14222:        tuksen kautta tai ne tulisivat verotuk-       tujen laboratorio- ym. tutkimusten määrän
14223:        sessa vähennyskelpoisiksi?                    mukaan. Vuodeosastohoidon kustannuksia sai-
14224:                                                      rausvakuutus ei korvaa.
14225:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Sairauskuluvähennyksen korvaamista selvit-
14226: taen seuraavaa:                                      tänyt toimikunta esitti vuonna 1989 sairaus-
14227:                                                      vakuutusjärjestelmän kehittämistä siten, että
14228:    Lääkintöhallituksen sydän- ja verisuonitau-       poikkeuksellisten suurille sairaanhoitokustan-
14229: tien asiantuntijaryhmän suorituttaman selvi-         nuksille asetettaisiin katto, jonka ylimenevät
14230: tyksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 1989           kustannukset korvattaisiin lääkekorvausjärjes-
14231: 2 222 sepelvaltimo-ohitusleikkausta. Näistä          telmän tapaan kokonaan tai ylimenevistä
14232: 1 740 eli runsaat 78% tehtiin yliopistosairaalois-   kustannuksista maksettavat korvaukset olisi-
14233: sa, 400 eli 18 % tehtiin yksityissairaaloissa ja     vat ainakin huomattavasti muita korvauksia
14234: 82 eli vajaat 4 % ulkomailla. Kun yliopistosai-      korkeampia.
14235: raaloissa suoritettujen leikkausten määrän kasvu         Hallitus on esittänyt valtion vuoden 1992
14236: oli vuodesta 1988 vuoteen 1989 vain 9, niin          tulo- ja menoarvioon liittyen sairauskuluvähen-
14237: alustavan arvion mukaan lisäys vuodesta 1989         nyksen poistamista verotuksessa. Tämänkin jäl-
14238: vuoteen 1990 oli noin 100 leikkausta. Yksityis-      keen on veronmaksukyvyn alentumisvähennyk-
14239: sektorilla suoritettujen leikkausten määrä on        sen kautta mahdollista tukea poikkeuksellisen
14240: hieman laskenut.                                     suuria sairauskuluja.
14241:    Nykyinen ohitusleikkausten määrä ei kuiten-           Tarkoituksena on lisäksi asettaa sairausva-
14242: kaan ole riittävä, vaan jono leikkaukseen on         kuutusta selvittelevä toimikunta, jonka tavoit-
14243: jopa kasvanut, ja vuonna 1990 leikkausta odot-       teena olisi sovittaa julkinen ja yksityinen tervey-
14244: tavien potilaiden määrä oli yli 2 000. Valtakun-     denhuolto paremmin yhteen.
14245: nallinen suunnitelma vuosille 1992-1996 edel-
14246: 
14247:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1991
14248: 
14249:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
14250:                                         1991 vp -     KK 326                                          3
14251: 
14252: 
14253: 
14254: 
14255:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14256: 
14257:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         verkställas av sjukvårdsdistrikten. Den riksom-
14258: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       fattande planen ger ökat utrymme för personal-
14259: den 5 november 1991 tili vederbörande medlem         förflyttningar och köpta tjänster, och således har
14260: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kommunalförbunden möjligheter att öka antalet
14261: riksdagsman Rauramo undertecknade spörsmål           bypassoperationer.
14262: nr 326:                                                 Enligt folkpensionsanstaltens uppgifter upp-
14263:                                                      går patientens kostnader för en bypassoperation
14264:           Ämnar Regeringen utveckla sjukför-         vid ett privat sjukhus tili i genomsnitt ca 73 000-
14265:        säkringen så att kostnader som åsamkats       80 000 mark. För närvarande ersätter sjukför-
14266:        patienter i samband med bypassoperatio-       säkringen i genomsnitt 20-25% av dessa kost-
14267:        ner som utförts vid privata sjukhus er-       nader. Ersättningsbeloppet varierar bl.a. enligt
14268:        sätts via sjukförsäkringen eller blir av-     antalet utförda laboratorie- m.fl. undersökning-
14269:        dragbara i beskattningen?                     ar. Sjukförsäkringen ersätter inte kostnader för
14270:                                                      vård på bäddavdelning.
14271:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Kommissionen för utredning av frågan om
14272: anföra följande:                                     kompensation för sjukdomskostnadsavdragen
14273:                                                      föreslog 1989 att sjukförsäkringssystemet skall
14274:    Enligt en utredning som medicinalstyrelsens       utvecklas så att för exceptionellt höga sjukvårds-
14275: sakkunniggrupp för hjärt- och kärlsjukdomar          kostnader skall sättas ett tak. De kostnader som
14276: låtit utföra gjordes i Finland 2 222 bypassopera-    överskrider taket skall ersättas helt och hållet på
14277: tioner år 1989. Av dessa utfördes 1 740, dvs.        samma sätt som inom systemet med ersättning
14278: drygt 78 %, vid universitetssjukhusen, 400, dvs.     av läkemedelskostnader, eller så skall de ersätt-
14279: 18%, vid privata sjukhus och 82, dvs. knappt         ningar som betalas för de överskridande kostna-
14280: 4 %, utomlands. Medan antalet operationer            derna vara betydligt högre än andra ersättnin-
14281: som utfördes vid universitetssjukhus ökade           gar.
14282: med endast 9 stycken från 1988 tili 1989,               Regeringen har i samband med statsbudgeten
14283: uppgick ökningen från 1989 tili 1990 enligt en       för 1992 föreslagit att avdraget för sjukdoms-
14284: preliminär uppskattning tili ca 100 operationer.     kostnader slopas i beskattningen. Också härefter
14285: Antalet operationer som utförts inom den pri-        är det via avdraget för nedsatt skattebetalnings-
14286: vata sektorn har minskat något.                      förmåga möjligt att ersätta exceptionellt höga
14287:    Det nuvarande antalet bypassoperationer är        sjukdomskostnader.
14288: dock inte tillräckligt, utan operationskön har          Avsikten är dessutom att tillsätta en kommis-
14289: rentav blivit längre, och 1990 stod över 2 000       sion som skall utreda sjukförsäkringen. Kom-
14290: patienter i kö för operation. Den riksomfattande     missionen skall ha som mål att sammanjämka
14291: planen för åren 1992-1996 förutsätter att anta-      den offentliga och den privata hälso- och sjuk-
14292: let öppna hjärtoperationer ökas. Ökningen skali      vården.
14293: 
14294:      Helsingforsden 3 december 1991
14295: 
14296:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
14297:                                                1991 vp
14298: 
14299: 
14300: Kirjallinen kysymys 327
14301: 
14302: 
14303: 
14304: 
14305:                                   von Bell ym.: Päivähoidon henkilöstön kelpoisuusehtojen muutta-
14306:                                       misesta
14307: 
14308: 
14309:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14310: 
14311:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on työsken-     rakkaat vanhemmat voivat SlJOlttaa lapsensa
14312: nellyt työryhmä, jonka tehtävänä on ollut selvit-    yksityisiin päiväkoteihin, joissa on koulutettu
14313: tää sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehto-      henkilökunta, ja varattomat joutuvat tyytymään
14314: ja. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut, että päivä-   kunnallisiin, ammattitaidottomalla työvoimalla
14315: hoidon henkilöstön kelpoisuusehtoja väljenne-        järjestettyihin palveluihin.
14316: tään ja että nykyisin asetuksella säädettyjen kel-      Suunnitelmat ovat monissa kunnissa jo nyt
14317: poisuusehtojen sijasta kunnat voisivat harkin-       aiheuttaneet sen, että kelpoisuusvaatimuksia
14318: tansa mukaan päättää päiväkodissa työskentele-       koskevia säännöksiä rikotaan.
14319: vien henkilöiden soveltuvasta koulutuksesta.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14320:     Kehitys voi onnistuessaan johtaa siihen, että    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14321: kuntien vapaus järjestää päivähoito parhaaksi        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14322: katsomaliaan tavalla lisääntyy ja palvelut para-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14323: nevat. Kuitenkin suunnitelmiin liittyy tiettyjä
14324: uhkatekijöitä.                                                  Onko Hallituksen aikomuksena luo-
14325:     Kelpoisuusehtojen jyrkkä väljentäminen voi              pua siitä, että päivähoidon henkilöstön
14326: johtaa siihen, että kunnat palkkaavat päiväko-              kelpoisuusehdoista säädetään asetuksel-
14327: teihin nykytasoon verrattuna selvästi alikoulu-             la, ja jos on,
14328: tettua henkilöstöä nykyistä pienemmillä palkka-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14329: eduilla. Seurauksena on päivähoidon tason vaa-              ryhtyä päivähoidon tason ja alan koulu-
14330: rantuminen, koulutetun työvoiman työttömyys                 tuksen saaneiden ihmisten työllisyyden
14331: ja päivähoidon polarisoituminen siten, että va-             turvaamiseksi?
14332: 
14333:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1991
14334: 
14335:           Aamo von Bell                 Jouni Backman                  Kerttu Törnqvist
14336:           Jukka Roos                    Leena Luhtanen                 Marjatta Vehkaoja
14337:           Marja-Leena Viljamaa          Reijo Laitinen                 Pentti Lahti-Nuuttila
14338:           Erkki Pulliainen              Matti Vähänäkki                Eila Rimmi
14339:           Martti Korhonen               Lauri Metsämäki                Pekka Räty
14340:           Jussi Ranta                   Iiris Hacklin                  Timo Roos
14341:           Jukka Gustafsson              Marja-Liisa Tykkyläinen        Arja Ojala
14342: 
14343: 
14344: 
14345: 
14346: 210300M
14347: 2                                        1991 vp -   KK 327
14348: 
14349: 
14350: 
14351: 
14352:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14353: 
14354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       turvaamisesta aiheutuvat tarpeet asetuksen
14355: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muuttamiseksi sekä
14356: olette 5 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn              -tehdä asetuksen muotoon saatettu ehdotus
14357: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         asetuksen muuttamiseksi.
14358: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Työryhmän asettamista koskevassa muistios-
14359: edustaja von Bellin ym. näin kuuluvasta kirjalli-    sa todetaan erääksi keskeiseksi lähtökohdaksi
14360: sesta kysymyksestä n:o 327:                          kelpoisuusehtojen horisontaalisen väljentämisen
14361:                                                      tarve.
14362:                                                         Työryhmän työ on loppuvaiheessaan ja sen
14363:           Onko Hallituksen aikomuksena luo-          lopulliset ehdotukset luovutettaneen ministeriöl-
14364:        pua siitä, että päivähoidon henkilöstön       le joulukuun 1991 aikana. Työnsä kuluessa
14365:        kelpoisuusehdoista säädetään asetuksel-       työryhmä on kuullut asiantuntijoina keskeisten
14366:        la, ja jos on,                                sosiaalialan työntekijäjärjestöjen edustajia.
14367:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Voimassa olevassa kelpoisuusehtoasetuksessa
14368:        ryhtyä päivähoidon tason ja alan koulu-       sosiaalialan henkilöstön kelpoisuusehdot on
14369:        tuksen saaneiden ihmisten työllisyyden        yleensä säädetty ammattinimikekohtaisesti.
14370:        turvaamiseksi?                                Tämä säätely on käytännössä todettu liian jäy-
14371:                                                      käksi ja toimintojen kehittämistä kahlehtivaksi.
14372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Tämän johdosta työryhmä on päätynyt esittä-
14373: taen seuraavaa:                                      mään kelpoisuusehtojen säätämistä työn sisäl-
14374:                                                      löstä ja vaativuustasosta käsin. Siten esimerkiksi
14375:    Kunnan tai kuntainliiton sosiaalihuollon          lasten päivähoidon johto-, ohjaus- tai kehittä-
14376: ammatillisen henkilöstön, ja siten myös lasten       mistehtävissä taikka laajaa tietoutta edellyttävis-
14377: päivähoidon henkilöstön, kelpoisuusehdoista          sä hoito- tai kasvatustehtävissä edellytettäisiin
14378: säädetään vuonna 1983 annetulla asetuksella          tehtävään soveltuva vähintään opistoasteinen
14379: (888/83).                                            ammatillinen tutkinto.
14380:    Asetus annettiin tilanteessa, jolloin sosiaali-      Vastaavasti kelpoisuusehtona muihin lasten
14381: alan ammatillinen peruslinja ei vielä ollut käyn-    päivähoidon hoito- tai kasvatustehtäviin edelly-
14382: nistynyt. Sosiaalialan peruslinjakokeilut alkoi-     tettäisiin tehtävään soveltuva vähintään koulu-
14383: vat vuonna 1985 ja varsinainen sosiaalialan pe-      asteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan taikka
14384: ruslinjan koulutus alkoi vuonna 1988.                muun alan ammatillinen tutkinto.
14385:    Asetusta valmisteltaessa oli lähtökohtana, että      Lasten päiväkotien hoito- ja kasvatustehtävis-
14386: sitä on tarpeen uudistaa sen jälkeen, kun sosiaa-    sä työskentelevä henkilöstö jakaantuisi siten,
14387: lialan keskiasteen koulutuksesta saadaan koke-       kuten nykyisinkin, opistoasteisen koulutuksen
14388: musta ja viimeistään silloin, kun keskiasteen        saaneisiin (lähinnä lastentarhanopettajat tai so-
14389: koulutuksen kehittämissuunnitelmia tarkiste-         siaalikasvattajat) ja kouluasteisen koulutuksen
14390: taan eli 1990-luvun alussa.                          saaneisiin (lähinnä lastenhoitajat tai päivähoita-
14391:    Pääministeri Holkerin hallituksen aikana so-      jat). Kunta viime kädessä kuitenkin määräisi,
14392: siaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän,       mikä on eri tehtävien osalta "tehtävään soveltu-
14393: jonka tehtävänä on                                   va" ammatillinen tutkinto.
14394:    - selvittää sosiaalihuollon kelpoisuusehto-          Työryhmän lopullisten ehdotusten valmistut-
14395: asetuksen soveltamisessa esiintyvät ongelmat,        tua sosiaali- ja terveysministeriössä tullaan val-
14396:    - selvittää sosiaalihuollon palvelujärjestel-     mistelemaan ehdotus sosiaalihuollon ammatilli-
14397: män kehittämisestä sekä palvelujen saatavuuden       sen henkilöstön kelpoisuusehtoasetuksen muut-
14398:                                             1991 vp -   KK 327                                         3
14399: 
14400: tamiseksi. Tavoitteena uudistuksessa on toisaal-        uudistuksen tarkoituksena on helpottaa sosiaali-
14401: ta turvata palvelujen laatu ja toisaalta saattaa        alan henkilöstön työllistymistä, koska ammatti-
14402: säädöstö sellaiseksi, että se ei aiheuttaisi tarpeet-   koulutuksen saaneet henkilöt voisivat hakeutua
14403: tomia esteitä toimintojen kehittämiselle. Lisäksi       eri tehtäviin nykyistä laaja-alaisemmin.
14404: 
14405:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1991
14406: 
14407:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
14408: 4                                         1991 vp -   KK 327
14409: 
14410: 
14411: 
14412: 
14413:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14414: 
14415:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             - att i form av en förordning göra upp ett
14416: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förslag till ändring av förordningen.
14417: den 5 november 1991 till vederbörande medlem             1 den promemoria som gäller tillsättandet av
14418: av statsrådet översänt avskrift av följande av        arbetsgruppen konstateras att en grundläggande
14419: riksdagsman von Bell m.fl. undertecknade spörs-       utgångspunkt är behovet att vidga behörighets-
14420: mål nr 327:                                           villkoren horisontalt.
14421:                                                          Arbetsgruppens arbete befinner sig nu i sitt
14422:           Har Regeringen för avsikt att avstå         slutskede och arbetsgruppens slutliga förslag
14423:        från att genom förordning stadga om be-        torde avlåtas till ministeriet i december 1991.
14424:        hörighetsvillkoren för dagvårdspersonal        Under arbetets gång har arbetsgruppen hört
14425:        och, om så är fallet,                          företrädare för de centrala arbetstagarorganisa-
14426:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tionema på det sociala området som sakkunni-
14427:        för att trygga nivån på dagvården och          ga.
14428:        sysselsättningen för dem som fått utbild-         1 den gällande förordningen om behörighets-
14429:        ning på området?                               villkoren stadgas i allmänhet särskilt för olika
14430:                                                       tjänstebenämningar om behörighetsvillkoren för
14431:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         personalen på det sociala området. 1 praktiken
14432: anföra följande:                                      har konstaterats att denna reglering är alltför
14433:                                                       styv och att den hindrar utveckling av verksam-
14434:     Om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad         heten.
14435: personai inom socialvården i kommuner eller              Därför har arbetsgruppen beslutat föreslå att
14436: kommunalförbund, och därmed också för dag-            det skall stadgas om behörighetsvillkoren ut-
14437: vårdspersonal, stadgas genom en förordning som        gående från arbetets innehåll och kravnivå. Så
14438: gavs 1983 (888/83).                                   skall t.ex. för lednings-, stymings- och utveck-
14439:     Förordningen gavs i ett läge då grundlinjen       lingsuppgifter inom bamdagvården eller för
14440: för yrkesutbildning på det sociala området ännu       vård- och uppfostringsuppgifter som kräver
14441: inte hade kommit igång. Försöken med en               omfattande kunskaper förutsättas en för uppgif-
14442: grundlinje för det sociala området igångsattes        ten lämplig yrkesexamen på åtminstone institut-
14443: 1985 och den egentliga utbildningen på grund-         nivå.
14444: linjen inleddes 1988.                                    På motsvarande sätt skall behörighetsvillko-
14445:     Då förordningen bereddes var utgångspunk-         ret för övriga vård- och uppfostringsuppgifter
14446: ten att den behöver fömyas sedan man fått             inom bamdagvården vara en för uppgiften lämp-
14447: erfarenhet av mellanstadieutbildningen på det         lig yrkesexamen på åtminstone skolnivå på det
14448: sociala området och senast då utvecklingsplaner-      sociala området eller hälsovårdens område eller
14449: na för utbildningen på mellanstadiet ses över,        något annat område.
14450: dvs. i början av 1990-talet.                             Den personai som har vård- och uppfostrings-
14451:     Under statsminister Holkeris regering tillsatte   uppgifter inom bamdagvården skall alltså, lik-
14452: social- och hälsovårdsministeriet en arbetsgrupp      som för närvarande, indelas i personer som har
14453: som fick i uppdrag                                    fått utbildning på institutnivå (närmast bam-
14454:     - att utreda de problem som förekommit vid        trädgårdslärare eller socialpedagoger) och per-
14455: tillämpningen av förordningen om behörighets-         soner som har fått utbildning på skolnivå (när-
14456: villkoren för yrkesutbildad personai inom social-     mast bamskötare eller dagvårdare). Kommunen
14457: vården,                                               bestämmer dock i sista hand vad som är en "för
14458:     - att utreda de behov att ändra förordningen      uppgiften lämplig" yrkesexamen för de olika
14459: som uppkommit på grund av behovet att ut-             uppgiftema.
14460: veckla socialservicesystemet och trygga till-            När arbetsgruppens slutliga förslag är färdiga
14461: gången på service samt                                kommer social- och hälsovårdsministeriet att
14462:                                        1991 vp -     KK 327                                         5
14463: 
14464: bereda ett förslag till ändring av förordningen     funktionerna. Dessutom är syftet med reformen
14465: om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad per-      att underlätta sysselsättningen av personai på det
14466: sonai inom socialvården. Reformens mål är å         sociala området, eftersom personer med yrkesut-
14467: ena sidan att trygga servicekvaliteten och å        bildning kan söka sig till olika uppgifter på ett
14468: andra sidan att göra stadgandena sådana att de      vidare område än för närvarande.
14469: inte utgör onödiga hinder för utvecklandet av
14470: 
14471:     Helsingforsden 3 december 1991
14472: 
14473:                                                    Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
14474:                                                 1991 vp
14475: 
14476: 
14477: Kirjallinen kysymys 328
14478: 
14479: 
14480: 
14481: 
14482:                                    Aittoniemi: Väärennettyjen leimamerkkien käytön estämisestä
14483: 
14484: 
14485: 
14486:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14487: 
14488:    Valtio menettää mittavia summia rahaa vää-         tetun leimaveron määrä. Tästä saattaisi aiheutua
14489: rennettyjen leimamerkkien käytön myötä. Vii-          jonkin verran haittaa ja kustannuksia, mutta
14490: meisenä esimerkkinä tästä on nyt paljastunut          samalla valtio selviäisi selvästi vähäisemmin
14491: laajamittainen väärennysoperaatio, mutta mai-         tappioin kuin nykyinen käytäntö mahdollistaa.
14492: nitunlaisia tapauksia on tullut esille jo aikaisem-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14493: min eikä kukaan tiedä, minkälaisia määriä vää-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14494: rennettyjä leimamerkkejä on käytetty asian tule-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14495: matta ilmi.                                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14496:    Asiaan voitaisiin saada korjaus esimerkiksi
14497: siten, että leimamerkit on liitettävä asiakirjaan                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14498: sen viranomaisen luona ja toimesta, jolle                     ryhtyä, jotta leimamerkkien laajamittai-
14499: leimamerkein varustettu asiakirja esitetään.                  nen väärentäminen ja käyttö voitaisiin
14500: Kyseeseen voisi tulla myös ilman leimamerkkejä                jatkossa estää?
14501: tapahtuva leimausmenettely, josta selviää suori-
14502: 
14503:    Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1991
14504:                                             Sulo Aittoniemi
14505: 
14506: 
14507: 
14508: 
14509: 210300M
14510: 2                                         1991 vp -    KK 328
14511: 
14512: 
14513: 
14514: 
14515:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14516: 
14517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ilmitulleen leimamerkkien väärentämista-
14518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pauksen johdosta ryhdyttiin toimenpiteisiin, jot-
14519: olette 6 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            ta vahingot saadaan rajoitetuiksi mahdollisim-
14520: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          man vähäisiksi. Tämän vuoksi pyrittiin väären-
14521: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         nettyjen leimamerkkien käyttäminen estämään.
14522: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-        Valtioneuvosto antoi 31.10.1991 päätöksen lei-
14523: jallisesta kysymyksestä n:o 328:                      maverolain soveltamisesta annetun valtioneu-
14524:                                                       voston päätöksen 35 §:n muuttamisesta (1299/
14525:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        91). Päätöksen mukaan suurin käytössä oleva
14526:        ryhtyä, jotta leimamerkkien laajamittai-       leimamerkki on 100 markan suuruinen. Joulu-
14527:        nen väärentäminen ja käyttö voitaisiin         kuun 1 päivän 1991 jälkeen yli 100 markan
14528:        jatkossa estää?                                suuruisia leimamerkkejä ei saa enää käyttää
14529:                                                       asiakirjan leimaamiseen. Ne, joilla on hallussaan
14530:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          100 markkaa suurempia leimamerkkejä, saavat
14531: vasti seuraavaa:                                      vastaavan rahamäärän hakemuksesta takaisin
14532:                                                       lääninverovirastolta. Verohallitus on antanut
14533:     Leimaverolain 69 §:n mukaan asiakirja, joka       lääninverovirastoille ohjeita väärennettyjen lei-
14534: lain mukaan on leimaveron alainen, on varustet-       mamerkkien tunnistamiseksi ja myös teknisiä
14535: tava leimamerkeillä. Leimaverolain soveltami-         apuvälineitä niiden paljastamiseen.
14536: sesta annetun valtioneuvoston päätöksen 35 §:ssä          Leimamerkkien käyttäminen on huomatta-
14537: on lueteltu yleisesti käytettävien leimamerkkien      vasti vähentynyt sen jälkeen, kun leimaveron
14538: markkamäärät. Leimamerkkejä saa ostaa posti-          rahana maksaminen on tehty mahdolliseksi
14539: toimipaikoista.                                       myös rahalaitoksissa. Näistä ei kuitenkaan voida
14540:     Leimaverolain 70 §:n mukaan leimavero voi-        kokonaan luopua niin kauan kuin nykyinen
14541: daan maksaa rahana valtiovarainministeriön            leimaverolaki on voimassa. Kaikilla viranomai-
14542: määräämään maksupaikkaan tai käyttämällä              silla ja rahalaitoksilla ei ole käytössään leimave-
14543: leimaverokonetta. Eräiden verojen ja maksujen         rokonetta eikä ns. liiteleiman sijasta tilillepano-
14544: maksupaikoista ja tiedonsiirtokorvauksista an-        kortin kiinnittäminen asiakirjaan ole käytännös-
14545: netun valtiovarainministeriön päätöksen mu-           sä tarkoituksenmukaista.
14546: kaan asiakirjasta suoritettava leimavero voidaan          On todennäköistä, että näiden toimenpiteiden
14547: maksaa rahana Postipankki Oy:öön, postisiirto-        jälkeen väärennettyjen leimamerkkien käyttämi-
14548: liikettä välittävään postitoimipaikkaan, valtio-      nen estyy. Kun vain pienimääräisiä leimamerk-
14549: konttoriin, lääninhallitukseen taikka liike-, sääs-   kejä saa käyttää, lainhuudatuksenja arvopaperi-
14550: tö- tai osuuspankkiin. Tilillepanokortin kuitti-      kauppojen yhteydessä ryhdytään entistä yleisem-
14551: osa kiinnitetään leimaveronalaiseen asiakirjaan.      min maksamaan leimavero rahana. Kun leima-
14552: Leimaverokoneen käyttöluvan antaa verohalli-          merkkien käyttäminen tulee harvinaiseksi, myös
14553: tus hakemuksesta. Käyttölupa voidaan antaa            houkutus leimamerkkien väärentämiseen vähe-
14554: sekä viranomaiselle että yksityiselle. Asiakirja      nee.
14555: leimataan koneella ja kertynyt leimavero suorite-
14556: taan määräajoin lääninverovirastolle.
14557: 
14558:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1991
14559:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
14560:                                            1991 vp -   KK 328                                           3
14561: 
14562: 
14563: 
14564: 
14565:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
14566: 
14567:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inbetalas vid bestämda tidpunkter tilllänsskatte-
14568: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         verket.
14569: den 6 november 1991 tili vederbörande medlem               På grund av det upptäckta fallet med förfals-
14570: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kade stämpelmärken vidtogs åtgärder för mini-
14571: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade              mering av skadorna. Därför försökte man stop-
14572: spörsmål nr 328:                                       pa användningen av förfalskade stämpelmärken.
14573:                                                        Statsrådet utfärdade den 31 oktober 1991 ett
14574:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         beslut om ändring av 35 § statsrådets beslut om
14575:        ta för förhindrande av omfattande för-          tillämpning av lagen angående stämpelskatt
14576:        falskning och användning av stämpel-            (1299/91). Enligt beslutet är det största stämpel-
14577:        märken i framtiden?                             märket som är i bruk av 100 marks valör. Efter
14578:                                                        den 1 december 1991 får man inte längre använ-
14579:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          da stämpe1märken av högre va1ör än 100 mark
14580: anföra följande:                                       för stämpling av handlingar. De som har stäm-
14581:                                                        pelmärken som är av mer än 100 marks valör får
14582:    Enligt 69 § lagen angående stämpelskatt skall       på ansökan tilihaka motsvarande belopp från
14583: en handling som enligt lagen är underkastad            länsskatteverket. Skattestyrelsen har meddelat
14584: stämpelskatt beläggas med stämpelmärken.               länsskatteverken anvisningar om hur förfalskade
14585: 1 35 § statsrådets beslut om tillämpning av lagen      stämpelmärken identifieras och också tekniska
14586: angående stämpelskatt uppräknas valören i mark         hjälpmedel för avslöjande av dem.
14587: för stämpelmärken som är avsedda för allmän                Användningen av stämpelmärken har mins-
14588: användning. Stämpelmärken kan köpas på post-           kat märkbart sedan det blev möjligt att betala
14589: anstalterna.                                           stämpelskatt i pengar även i penninginrättning-
14590:    Enligt 70 § lagen angående stämpelskatt kan         arna. Det är dock omöjligt att helt slopa använd-
14591: stämpelskatt inbetalas i pengar på de betal-           ningen av stämpelmärken så länge gällande
14592: ningsställen som bestäms av finansministeriet.         stämpelskattelag är i kraft. Alla myndigheter och
14593: Handlingar kan också stämplas med en stäm-             penninginrättningar har inte tillgång tili en
14594: pelskattemaskin. Enligt finansministeriets beslut      stämpelskattemaskin och fästandet av inbetal-
14595: om betalningsställen för vissa skatter samt om         ningskortet vid handlingarna i stället för en
14596: ersättning för dataöverföring kan stämpelskatt         s.k. bilagestämpel är inte ändamålsenligt i prak-
14597: för handlingar betalas i Postbanken Ab, på             tiken.
14598: postanstalter som förmedlar postgirorörelse, hos           Det är sannolikt att användningen av förfals-
14599: statskontoret eller länsstyrelsen eller i affärsban-   kade stämpelmärken upphör efter dessa åtgär-
14600: ker, sparbanker och andelsbanker. Kvittot från         der. Då bara stämpelmärken av små valörer kan
14601: inbetalningskortet fästs vid den handling som          användas kommer man i allt större utsträckning
14602: belagts med stämpelskatt. Skattestyrelsen bevil-       att betala stämpelskatt i pengar i samband med
14603: jar på ansökan tillstånd för användning av             lagfart och värdepappersköp. När användningen
14604: stämpelskattemaskin. Tillståndet kan beviljas          av stämpelmärken blir ovanligare kommer också
14605: både myndigheter och enskilda. Handlingarna            frestelsen att förfalska stämpelmärken att mins-
14606: stämplas med maskin och influten stämpelskatt          ka.
14607:      Helsingforsden 3 december 1991
14608:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
14609:                                                 1991 vp
14610: 
14611: 
14612: Kirjallinen kysymys 329
14613: 
14614: 
14615: 
14616: 
14617:                                    Rinne: Ylimpien virkojen karsimisesta julkishallinnossa
14618: 
14619: 
14620: 
14621:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14622: 
14623:    Esko Ahon hallitus on voimakkaalla kädellä         muitakin elintärkeitä kansalaisen perusturvalli-
14624: karsimassa julkisen sektorin virkoja. Säästötoi-      suuteen liittyviä asioita. Esimerkiksi rikosten
14625: met näyttävät kuitenkin kohdistuvan vain suo-         selvittely on joutunut vakavaan kriisiin henkilö-
14626: rittavaan tasoon ja kansalaisille välttämättömiin     kuntapulan takia.
14627: peruspalveluihin. Ylimitoitettua ylempää hallin-         Kyseisellä kansliapäällikön viralla, joka on
14628: tobyrokratiaa sen sijaan suojeliaan ilmeisesti        puhdasta hallinto byrokratiaa, olisi voitu palkata
14629: poliittisista syistä.                                 useita suoritustason henkilöitä. Hallituksen toi-
14630:     Keski-Suomen lääninhallituksen kansliapääl-       met johtavat käytännössä peruspalvelujen heik-
14631: likön virkaan on nimitetty keskustalaisen sisämi-     kenemiseen ja turhan ylimmän hallintobyrokra-
14632: nisterin vaalityöntekijä siitä huolimatta, että       tian edelleen vahvistamiseen poliittisista syistä.
14633: maaherra oli sillä kannalla, että virkaa ei täytetä   Hallituksen julistukset eivät ole linjassa sen julis-
14634: ja näin säästetään valtion varoja. Toimenpide         tusten ja puheiden kanssa.
14635: osoittaa, että hallituksen puheet ja teot ovat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14636: ristiriidassa aina silloin, kun virkaan on tulossa    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14637: keskustapuolueen korkea virkamies.                    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14638:     Hallituksen toimenpiteet osoittavat, että tur-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14639: haaja ylimitoitettua ylintä hallintobyrokratiaa ei
14640: ole käytännön tekoina tarkoituskaan karsia.                      Miksi Hallitus ei säästä ylimmän hal-
14641:     Samaan aikaan esimerkiksi työvoimahallin-                 lintobyrokratian kuluista vaan suuntaa
14642: non palveluvirkojen kohdalla on voimassa vir-                 leikkaustoimensa kansalaisen kannalta
14643: kojen täyttökielto, vaikka työpaineet ovat kas-               välttämättömään palvelujen perustuo-
14644: vaneet sietämättömälle tasolle. Sama koskee                   tantoon?
14645: 
14646:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1991
14647: 
14648:                                              Heikki Rinne
14649: 
14650: 
14651: 
14652: 
14653:  2!0300M
14654: 2                                         1991 vp -    KK 329
14655: 
14656: 
14657: 
14658: 
14659:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14660: 
14661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         edellä mainittujen yleisten perusteiden merkityk-
14662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sen hallinnonalallaan sekä henkilöstövoimava·
14663: olette 6 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn             ratarpeensa ja tietävät, miten supistaminen tule{
14664: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kohdentaa eri tehtäviin ja organisaatiotasoille.
14665: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Valtioneuvosto vahvistaa helmikuussa 199~
14666: edustaja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta         meno- ja henkilöstökehykset vuosille 1993-
14667: kysymyksestä n:o 329:                                  1995, joissa on otettu huomioon ministeriöi·
14668:                                                        den valmistelun pohjalta henkilöstön supistami·
14669:           Miksi Hallitus ei säästä ylimmän hal-        nen. Henkilöstön supistaminen täten valmistel·
14670:        lintobyrokratian kuluista vaan suuntaa          tuna edesauttaa valtion henkilöstön kohdentu·
14671:        leikkaustoimensa kansalaisen kannalta           mista tarkoituksenmukaisesti. Periaatteet huo·
14672:        välttämättömään palvelujen perustuo-            mioon ottaen osa supistamisista tulee kohdistu·
14673:        tantoon?                                        maan myös ylemmille tehtävätasoille. Virastois·
14674:                                                        sa jo tehtyjen ratkaisujen mukaan on myös pääl·
14675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           likkövirkoja lakkautettu.
14676: vasti seuraavaa:                                          Kysymyksen perusteluissa todetaan, eW
14677:                                                        Keski-Suomen lääninhallituksen kansliapäälli·
14678:    Valtioneuvoston vuosina 1989 ja 1990 teke-          kön virka on puhdasta hallinto byrokratiaa, jokr
14679: mien periaatepäätösten perusteella valtion hen-        olisi tullut jättää täyttämättä, jolloin olisi voitl
14680: kilöstöä on supistettu ja supistetaan vuosina          palkata useita suoritustason henkilöitä. Tämä jz
14681: 1989-1991 yli 4 000 viralla ja tehtävällä. Vuo-        itse kysymyksestä ilmenevä käsitys ylimpien vir·
14682: den 1992 tulo- ja menoarvioesitys on laadittu          kojen merkityksestä ja byrokratialuonteesta or
14683: tämän mukaisesti. Edelleen valtioneuvosto on           torjuttava. Viraston tai laitoksen tulokselliser
14684: 30.4.1991 tekemässään periaatepäätöksessä mää-         toiminnan edellytyksinä on toimivan suoritus·
14685: rännyt, että valtion virastojen henkilöstöä supis-     portaan ohella myös tehokas johtaminen. Val·
14686: tetaan vaalikauden aikana eli vuoteen 1996             tioneuvoston 7.3.1991 valtion henkilöstöpolitii·
14687: 5 prosentilla, joka merkitsee yhteensä noin 6 500      kanja -hallinnon kehittämisestä tekemän periaa·
14688: viran tai tehtävän vähennystä. Valtion uusimuo-        tepäätöksen mukaisesti on asetettu erityinen joh·
14689: toiset liikelaitokset, joita periaatepäätökset eivät   tamisvoimavarojen kehittämishanke, jonka teh·
14690: koske, supistavat henkilöstöään omin toimenpi-         tävänä on lisätä valtionhallinnon ylimmän joh·
14691: tein.                                                  don ja keskijohdon yleisjohtamisen ja henkilös·
14692:    Periaatepäätöksissä ei ole yksilöity, mihin         töjohtamisen parantamiseen tähtäävää koulu
14693: virka- ja tehtävätasoihin henkilöstön supistami-       tusta.
14694: nen kohdistetaan. Supistaminen kohdeunetaan                Kysymyksen johdosta on hankittu sisäasiain·
14695: hallinnonaloilla ministeriöiden sekä virastojen        ministeriön lausunto. Ministeriö toteaa muur
14696: ja laitosten toimenpitein. Erityisesti valtioneu-      muassa, että lääninhallituksen kansliapäällikör
14697: voston 30.4.1991 tekemää periaatepäätöstä to-          virka on keskeinen lääninhallituksen toiminnar
14698: teutetaan siten, ettei supistaminen kohdistu yhtä      kannalta. Kansliapäällikön tehtävänä on valvoa
14699: suurena osuutena eri hallinnonaloihin ja viras-        että lääninhallitukselle kuuluvat tehtävät hoide·
14700: toihin. Valtiovarainministeriön antamien ohjei-        taan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja ta·
14701: den mukaan toimenpiteiden kohdentamisessa              loudellisesti, maaherran ohella johtaa ja valvm
14702: otetaan huomioon muun muassa hallinnonalo-             osastojen toimintaa lähinnä yleisten hallinto- jz
14703: jen perustehtävät ja toimintojen yhteiskunnalli-       talousasioiden osalta sekä toimia lääninkansliar
14704: nen merkitys sekä jako erityyppisiin toimintoi-        ja yleisen osaston päällikkönä. Yleisellä osastol
14705: hin, kuten hallinto- ja palvelutehtäviin sekä tar-     la hoidetaan muun muassa yleiseen järjestykseer
14706: peet organisaation kehittämiseen. Tulosohjauk-         ja turvallisuuteen kuuluvia tehtäviä, joiden mer·
14707: seen siirtyvässä valtionhallinnossa ministeriöt        kitys on viime aikoina erityisesti korostunut
14708: sekä virastot ja laitokset tuntevat parhaiten          Parhaillaan selvitetään, minkälaiseksi lääninhal
14709:                                        1991 vp -   KK 329                                          3
14710: 
14711: litusten tehtäväkuva lähivuosina muodostuu ja         Hallitus seuraa henkilöstön supistamisen ke-
14712: miten asetetut henkilöstön supistamistavoitteet    hittymistä ja vaikutuksia etenkin tulosohjauksen
14713: voitaisiin saavuttaa. Selvitys koskee kaikkia      näkökulmasta käsin. Näin ollen kysymys ei anna
14714: tehtäviä ja henkilöstöryhmiä.                      aihetta enempiin toimenpiteisiin.
14715: 
14716:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
14717: 
14718:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
14719: 4                                         1991 vp -   KK 329
14720: 
14721: 
14722: 
14723: 
14724:                                      Till Riksdagens Herr Talman
14725: 
14726:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          man håller på att införa resultatstyrning, känner
14727: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ministerierna samt ämbetsverken och inrättning-
14728: den 6 november 1991 till vederbörande mediem          arna bäst tili betyde1sen av ovan nämnda allmän-
14729: av statsrådet översänt avskrift av föijande av        na faktorer inom sitt förvaitningsområde samt
14730: riksdagsman Rinne undertecknade spörsmåi nr           behovet av personairesurser och de vet biand
14731: 329:                                                  viika uppgifter och på viiket organisationspian
14732:                                                       nedskärningarna Iämpiigen kan genomföras.
14733:           Varför knappar inte Regeringen in på            Statsrådet fastställer i februari 1992 sådana
14734:        kostnaderna inom den högsta förvait-           ramar för utgifter och personai för åren 1993-
14735:        ningsbyråkratin i stället för att skära        1995 där personaiminskningen har beaktats med
14736:        ned i den för en vaniig medborgare             stöd av ministeriernas beredningsarbete. Efter-
14737:        nödvändiga primärproduktionen?                 som personaiminskningen har beretts på detta
14738:                                                       sätt blir det Iättare att fördeia de statsanställda
14739:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         på ett ändamåisenligt sätt. Därvid skall princi-
14740: anföra föijande:                                      pen om att en viss nedskärning skall ske också
14741:                                                       biand de högre tjänsterna beaktas. Eniigt besiut
14742:     Med stöd av de principbesiut som statsrådet       som redan nu fattats i ämbetsverken har också
14743: fattade under åren 1989 och 1990 har statens          chefsposter indragits.
14744: personai minskat eller kommer den att minska              1 motiveringen till spörsmåiet konstateras det
14745: till ett antai motsvarande mer än 4 000 tjänster      att kanslichefstjänsten vid Iänsstyreisen i Mel-
14746: och uppgifter under åren 1989-1991. Budget-           Iersta Finiands Iän är rena förvaltningsbyråkra-
14747: propositionen för 1992 har uppgjorts i överens-       tin och att den borde ha Iämnats obesatt, varvid
14748: stämmeise därmed. Vidare har statsrådet i sitt        man hade kunnat anställa flera personer på den
14749: principbesiut av den 30 aprii 1991 bestämt att        operativa nivån. Denna uppfattning som också
14750: antaiet anställda i statens ämbetsverk skall min-     kommer fram i sjäiva spörsmåiet, dvs. uppfatt-
14751: skas med 5 procent under vaiperioden, dvs. fram       ningen om betydelsen av de högsta tjänsterna
14752: till år 1996, viiket innebär att sammaniagt ca        och om deras byråkratiska natur måste tillbaka-
14753: 6 500 tjänster eller uppgifter försvinner. Statens    visas. En resultatrik verksamhet förutsätter att
14754: affärsverk av ny typ, som inte berörs av princip-     det i ämbetsverket eller inrättningen vid sidan av
14755: besiuten, reducerar antalet anställda genom in-       en fungerande operativ nivå också finns en
14756: terna åtgärder.                                       effektiv Iedning. 1 eniighet med det principbesiut
14757:     Det har inte specificerats i principbesiuten på   som statsrådet fattade 7.3.1991 om utveckiande
14758: viiken nivå biand tjänsterna och uppgifterna som      av statens personaipoiitik och personaiadmi-
14759: antalet anställda skall minskas. Ministerierna        nistration har man satt i gång ett särskilt utveck-
14760: samt ämbetsverken och inrättningarna avgör            Iingsprojekt för personer i Iedande ställning,
14761: sjäiva på viiken nivå tjänsterna skall indras inom    vilket skall öka den utbiidning för cheferna på
14762: förvaitningsområdena. Speciellt det principbe-        det högsta och mellersta pianet inom statsför-
14763: siut som statsrådet fattade 30.4.1991 skall verk-     valtningen som avser att förbättra den allmänna
14764: ställas så att minskningen inte biir lika stor inom   Iedningen samt Iedningen av personaien.
14765: de oiika förvaltningsområdena och ämbetsver-              Med aniedning av spörsmåiet har ett utiåtan-
14766: ken. Eniigt finansministeriets anvisningar skall      de inhämtats hos inrikesministeriet. Ministeriet
14767: bl.a. de grundiäggande uppgifterna inom för-          fastsiår bl.a. att kansiichefstjänsten vid Iänssty-
14768: valtningsområdena och funktionernas samhälle-         reisen är centrai med tanke på Iänsstyreisens
14769: Iiga betydeise samt fördelningen i olika typer av     verksamhet. Kansiichefen har till uppgift att
14770: funktioner såsom förvaitnings- och serviceupp-        övervaka att de uppgifter som hör tilliänsstyrel-
14771: gifter samt behoven av att utveckia organisatio-      sen sköts rationellt, effektivt och ekonomiskt, att
14772: nen beaktas då man väijer den nivå där nedskär-       tillsammans med Iandshövdingen Ieda och över-
14773: ningarna skall ske. lnom statsförvaltningen, där      vaka avdeiningarnas verksamhet framför allt när
14774:                                           1991 vp -   KK 329                                         5
14775: 
14776: det gäller förvaltningsärenden och ekonomiska         serna och hur man skall kunna uppnå målen för
14777: frågor samt att förestå landskansliet och den         en personalminskning. Utredningen gäller alla
14778: allmänna avdelningen. Den allmänna avdelning-         uppgifter och personalgrupper.
14779: en sköter bl.a. ärenden som har att göra med den         Regeringen följer utvecklingen av personal-
14780: allmänna ordningen och säkerheten, dvs. frågor        minskningen samt effekterna av den speciellt
14781: som framträtt som speciellt viktiga på sista tiden.   med tanke på resultatstyrningen. Spörsmålet ger
14782: Man utreder som bäst vilka alla uppgifter som         således inte anledning tili vidare åtgärder.
14783: under de närmaste åren skall höra tilllänsstyrel-
14784: 
14785:      Helsingfors den 4 december 1991
14786: 
14787:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
14788:                                               1991 vp
14789: 
14790: Kirjallinen kysymys 330
14791: 
14792: 
14793: 
14794: 
14795:                                   Aittoniemi: Suullisiin kysymyksiin vastaamista koskevan määrä-
14796:                                       ajan noudattamisesta
14797: 
14798: 
14799:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14800: 
14801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n mukaan kan-     kysymykseensä, joka useasti koskee juuri silloin
14802: sanedustajalla on oikeus tehdä valtioneuvoston      ajankohtaista asiaa ja aihetta.
14803: jäsenelle eduskunnassa lyhyt suullinen kysymys         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14804: tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, joka ei ole   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14805: merkitykseltään vähäinen.                           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14806:    Erityisesti kuluneen syyskauden aikana on        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14807: esiintynyt tapauksia, joissa kysymyksen käsittely
14808: on jouduttu siirtämään neljäkin kertaa siitä                   Aikooko Hallitus vastaisuudessa huo-
14809: syystä, että asianomainen valtioneuvoston jäsen             lehtia siitä, että asianomainen valtioneu-
14810: ei ole saapunut vastaamaan kyselytunnin esitys-             voston jäsen tai hänen estyneenä olles-
14811: listaan otettuun kysymykseen. Tämä on muun                  saan hänen sijaisensa saapuu laillisessa
14812: lisäksi paheksuUavaa jo siitäkin syystä, että               ajassa vastaamaan kansanedustajan toi-
14813: kansanedustajalle on tärkeätä saada vastaus                 mesta tehtyyn suulliseen kysymykseen?
14814: 
14815:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1991
14816: 
14817:                                           Sulo Aittoniemi
14818: 
14819: 
14820: 
14821: 
14822: 210300M
14823: 2                                       1991 vp -   KK 330
14824: 
14825: 
14826: 
14827: 
14828:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14829: 
14830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      täminen on tärkeä osa kehitystä, jolla eduskun-
14831: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nan asemaa tärkeimpänä valtioelimenä vahviste-
14832: olette 6 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          taan. Mielestäni kyselytunneista on syytä luoda
14833: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ensisijaisesti hallituksen ja opposition välinen
14834: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       debatti, jossa käydään läpi kulloinkin tärkeim-
14835: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kir-      mät asiat.
14836: jallisesta kysymyksestä n:o 330:                        Kyselytuntijärjestelmän kehittäminen edellyt-
14837:                                                     tää oikeata asennetta sekä kansanedustajilta että
14838:           Aikooko Hallitus vastaisuudessa huo-      hallitukselta. Kansanedustajien tulee huolehtia
14839:        lehtia siitä, että asianomainen valtioneu-   siitä, että esille nostetaan vain painoarvoltaan
14840:        voston jäsen tai hänen estyneenä olles-      tärkeitä asioita. Hallituksen jäseniltä on edelly-
14841:        saan hänen sijaisensa saapuu laillisessa     tettävä puolestaan säännöllistä läsnäoloa ja ak-
14842:        ajassa vastaamaan kansanedustajan toi-       tiivista osallistumista keskusteluun.
14843:        mesta tehtyyn suulliseen kysymykseen?            Kuluneen syyskauden aikana järjestetyt tele-
14844:                                                     visioidut kyselytunnit ovat onnistuneet varsin
14845:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         hyvin. Sen sijaan tavanomaisissa torstain kysely-
14846: taen seuraavaa:                                     tuuneissa on valitettavasti esiintynyt sellaisia on-
14847:                                                     gelmia, joihin kysyjä viittaa. Syy, mutta ei kui-
14848:    Mielestäni eduskunnassa on - sekä edelli-        tenkaan pätevä selitys, on syyskauden lukuisissa
14849: sen että nykyisen hallituksen aikana - käyty        poliittisissa käänteissä, jotka ovat useaan ker-
14850: aiempaan verrattuna selvästi enemmän keskus-        taan sekoittaneet hallituksen ja sen jäsenten
14851: telua kulloinkin ajankohtaisista ja merkittä-       aikataulut.
14852: vistä asioista. Näin eduskunnan asema tärkeim-          Tulen pääministerinä kiinnittämään huomio-
14853: män poliittisen keskustelun foorumina on vah-       ta tähän seikkaan tavoitteena se, että suullisiin
14854: vistunut, mitä on pidettävä oikeana kehityssuun-    kysymyksiin vastataan niin tuoreeltaan kuin
14855: tana.                                               mahdollista.
14856:    Eduskunnan kyselytuntikäytäntö ja sen kehit-
14857: 
14858:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
14859: 
14860:                                                                             Pääministeri Esko Aho
14861:                                            1991 vp -   KK 330                                          3
14862: 
14863: 
14864: 
14865: 
14866:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
14867: 
14868:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utveckling genom viiken riksdagens stälining
14869: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         som det viktigaste statsorganet befästs. Enligt
14870: den 6 november 1991 tili vederbörande medlem           min åsikt är det i första hand skäl att av fråge-
14871: av statsrådet översänt avskrift av följande av         timmarna skapa en debatt mellan regeringen och
14872: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade              oppositionen om de för tilifället viktigaste frå-
14873: spörsmål nr 330:                                       gorna.
14874:                                                           För att systemet med frågetimmen skall kun-
14875:            Ämnar Regeringen i framtiden se tili        na utvecklas förutsätts att både riksdagsmännen
14876:         att vederbörande medlem av statsrådet          och regeringen har rätt inställning tili frågetim-
14877:         elier, vid förhinder för honom, hans ställ-    marna. Riksdagsmännen bör se till att endast
14878:         företrädare anländer inom laglig tid för       frågor av vikt tas upp. Av regeringens medlem-
14879:         att besvara ett muntligt spörsmål som          mar skali krävas regelbunden närvaro och aktivt
14880:         stälits genom en riksdagsmans försorg?         deltagande i diskussionen.
14881:                                                           De televiserade frågetimmar som ordnats
14882:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          under höstsessionen har slagit mycket väl ut.
14883: anföra följande:                                       Däremot har det tyvärr under de vanliga tors-
14884:                                                        dagsfrågetimmarna förekommit sådana problem
14885:    Jag anser att det i riksdagen - både under          som spörsmålsstäliaren hänvisar tili. En orsak,
14886: den förra och den nuvarande regeringens tid -          men ingen giltig förklaring, ligger i de talrika
14887: jämfört med tidigare har förts en klart livligare      politiska vändningarna under höstsessionen, vil-
14888: debatt om frågor som varit aktuella och betydel-       ka upprepade gånger har blandat bort regering-
14889: sefulla vid olika tilifålien. På så sätt har riksda-   ens och regeringsmedlemmarnas tidtabeller.
14890: gens stälining som forum för den viktigaste               Jag kommer som statsminister att fästa upp-
14891: politiska diskussionen stärkts, vilket måste anses     märksamhet vid denna omständighet med målet
14892: vara en utveckling i rätt riktning.                    att muntliga spörsmål skall besvaras så snabbt
14893:    Riksdagens frågetimme och utvecklandet              som möjligt.
14894: av denna praxis utgör en viktig del av den
14895: 
14896:      Helsingforsden 5 december 1991
14897: 
14898:                                                                              Statsminister Esko Aho
14899:                                                 1991 vp
14900: 
14901: 
14902: Kirjallinen kysymys 331
14903: 
14904: 
14905: 
14906: 
14907:                                    Aittoniemi: Ympäristönsuojelijoiden toimenpiteiden vaikutuksesta
14908:                                        teiden rakentamiseen ja metsänhakkuisiin
14909: 
14910: 
14911:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14912: 
14913:    Ns. luontoaktivistit, joiden perimmäisenä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14914: tarkoituksena on vain julkisuuden kerjääminen,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14915: ovat useissa tapauksissa estäneet passiivisella       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14916: vastarinnallaan laillisesti tapahtuvia toimintoja,    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14917: kuten tien rakentamista ja metsänhakkuita. Vii-
14918: meksi tällainen on tapahtunut Kuusamon Pork-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14919: kanasalossa. Julkisuudenkipeys on puettu siihen,              siin sen estämiseksi, että julkisuudenki-
14920: että alueelta on löydetty jotakin sammalta tai                peät pienryhmät luonnonsuojelun nimis-
14921: lintu on lentänyt alueen yli. Tämäntyyppinen                  sä estävät yhteiskunnassa laillisesti suori-
14922: pelleily sitoo muutenkin ylirasitettuja poliisivoi-           tettavia toimenpiteitä, kuten tienraken-
14923: mia ja asettaa sekä yhteiskunnan että viranomai-              nusta ja metsänhakkuita?
14924: set naurunalaisiksi.
14925:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1991
14926: 
14927:                                             Sulo Aittoniemi
14928: 
14929: 
14930: 
14931: 
14932:  210300M
14933: 2                                         1991 vp -   KK 331
14934: 
14935: 
14936: 
14937: 
14938:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14939: 
14940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valle virkamiehelle, mikä on rikoslain mukaan
14941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rangaistavaa. Jos toimenpiteiden estämiseen
14942: olette 6 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            poikkeuksellisesti liittyy väkivaltaa tai väkival-
14943: kirjeenne n:o 1268 ohella toimittanut valtioneu-      lalla uhkailua, on rikoslaissa säännös virkamie-
14944: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          hen väkivaltaisesta vastustamisesta, josta pää-
14945: kansanedustaja      Sulo    Aittaniemen     näin      säännön mukaan on tuomittava vähintään kol-
14946: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 331:        men kuukauden vankeusrangaistus. Mikäli väki-
14947:                                                       valta tai uhkailu töiden estämisen yhteydessä
14948:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kohdistuu muuhun kuin virkamieheen, esimer-
14949:        siin sen estämiseksi, että julkisuudenki-      kiksi urakoitsijaan, saattaa tilanteeseen soveltua
14950:        peät pienryhmät luonnonsuojelun nimis-         pakottamissäännös, josta on säädetty rangais-
14951:        sä estävät yhteiskunnassa laillisesti suori-   tukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi
14952:        tettavia toimenpiteitä, kuten tienraken-       vuotta. Rikoslain mukaisena hallinnan louk-
14953:        nusta ja metsänhakkuita?                       kauksena pidetään lisäksi toisen hallinnassa ole-
14954:                                                       van maan tai rakennuksen haltuunottoa, minkä
14955:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           voi toteuttaa esimerkiksi pitkäaikainen luvaton
14956: taen seuraavaa:                                       leiriytyminen.
14957:                                                          Ympäristönsuojelijoiden toiminnan perusläh-
14958:    Laillisten rakentamistoimenpiteiden tai met-       tökohtiin kuuluu pyrkimys kiinnittää yleisen
14959: sänhakkuiden estäminen luonnonsuojelijoi-             mielipiteen huomio ympäristönsuojelullisiin ar-
14960: den toimesta arvostellaan normaalien rikoslain        voihin. Eri ryhmillä yhteiskunnassa onkin oikeus
14961: säännösten perusteella. Suomalaisessa ympäris-        pyrkiä saamaan omat näkemyksensä esiin yh-
14962: töliikkeessä niin sanottu kansalaistottelematto-      teiskunnallisessa keskustelussa. Jos kuitenkin
14963: muus on tyypillisesti ollut väkivallatonta, passii-   julkisuuden hankkimisessa käytetään moititta-
14964: viseen vastarintaan perustuvaa toimintaa. Väki-       via keinoja, rikoslain säännökset tarjoavat jo
14965: vallattomassa töiden estämisessä on usein             nykyään riittävän suojan tällaista menettelyä
14966: kyse haitan tekemisestä virantoimituksessa ole-       vastaan.
14967: 
14968:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
14969: 
14970:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
14971:                                         1991 vp -   KK 331                                          3
14972: 
14973: 
14974: 
14975: 
14976:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14977: 
14978:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        enligt strafflagen är straffbart. Om det
14979: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      undantagsvis ingår våld eller hot om våld i
14980: 1268 av den 6 november 1991 till vederbörande       hindrandet, finns det i strafflagen ett stadgande
14981: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   om våldsamt motstånd mot tjänsteman, för vil-
14982: de av rikso'lgsman Sulo Aittaniemi underteckna-     ket enligt huvudregeln följer minst tre månaders
14983: de spörsmå1 nr 331:                                 fängelse. Om våldet eller hotet i samband med
14984:                                                     att något arbete hindras är riktat mot någon
14985:           Äm'lar Regeringen vidta åtgärder för      annan än en tjänsteman, t.ex. en entreprenör,
14986:        att föl.'hindra att publicitetshungriga      tillämpas eventuellt stadgandet om nödgande,
14987:        smågrup)Jer under förebärande av na-         för vilket det lagstadgade straffet är böter eller
14988:        turskydd hindrar att lagliga åtgärder,       fängelse i högst två år. Som en strafflagsenlig
14989:        såsom vägt1yggnad och skogsavverkning,       kränkning av besittningen betraktas dessutom
14990:        vidtas i samhället?                          besittningstagande av mark eller en byggnad
14991:                                                     som är i någon annans besittning, vilket kan
14992:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        ske t.ex. genom att utan tillstånd slå läger för
14993: följande:                                           en längre tid.
14994:                                                         En av de viktigaste utgångspunkterna för
14995:    Om naturvårdarna hir1drar lagliga byggnads-      naturskyddarnas verksamhet är att försöka
14996: åtgärder eller skogsavw:rkningar, tillämpas         fästa allmänhetens uppmärksamhet på miljö-
14997: normala stadganden i stmfflagen på detta.           vårdssynpunkter. Olika grupper i samhället har
14998: Inom den finländska milj6rörelsen har den           rätt att försöka framföra sina egna synpunkter
14999: typiska s.k. medborgerliga ohörsamheten grun-       i den samhälleliga diskussionen. Om emellertid
15000: dat sig på icke-våldsligt, pa.>sivt motstånd.       klandervärda medel används för att få pub-
15001: När något arbete hindras på ea ickevåldsligt        licitet, erbjuder stadgandena i strafflagen redan
15002: sätt, är det ofta fråga om att hindra en            nu ett tillräckligt skydd mot ett sådant förfaran-
15003: tjänsteman i utövningen av hans tjänst, vilket      de.
15004: 
15005:      Helsingforsden 28 november 199)
15006: 
15007:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
15008:                                                                                                 j
15009:                                                                                             j
15010:                                                                                         j
15011:                                                                                     j
15012:                                                                                 j
15013:                                                                             j
15014:                                                                         j
15015:                                                                     j
15016:                                                                 j
15017:                                                             j
15018:                                                         j
15019:                                                     j
15020:                                                 j
15021:                                             j
15022:                                         j
15023:                                     j
15024:                                 j
15025:                             j
15026:                         j
15027:                     j
15028:                 j
15029:             j
15030:         j
15031:     j
15032: j
15033:                                                 1991 vp
15034: 
15035: 
15036: Kirjallinen kysymys 332
15037: 
15038: 
15039: 
15040: 
15041:                                   Särkijärvi: Ahtaasti asumisen poistamiseksi tarvittavista toimenpi-
15042:                                        teistä
15043: 
15044: 
15045:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15046: 
15047:    Asuntohallitus, Tilastokeskus ja Keskus-Sato      kohti. Asuntokunnan kokoa vaan ei oteta huo-
15048: Oy ovat rahoittaneet tutkimuksen Ahtaasti asu-       mioon riittävästi asumisen tukijärjeste1missä.
15049: vat, joka julkistettiin 15.10.1991. Tutkimuksessa    Erityisesti asuntolainojen korkovähennys (lapsi-
15050: on selvitetty tulotason ja asumisväljyyden korre-    korotuksen pienuus ja ylärajan mataluus) syrjii
15051: laatiota. Sen tulokset osoittavat selkeästi, että    tässä mielessä satojatuhansia lapsiperheitä.
15052: asuntopolitiikkamme on tukenut lähes yksin-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15053: omaan pienituloisia. Kolme neljäsosaa ahtaasti       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
15054: asuvista asuntokunnista on vähintään keskitu-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15055: loisia, ja kaksi suurituloisinta kvintiiliä asuvat   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15056: myös kaikkein ahtaimmin.
15057:    Samassa tutkimuksessa osoitetaan, että ah-                  Millä tavoin Hallitus aikoo muuttaa
15058: taasti asuvat ovat kuitenkin todellisuudessa                asumisen tukijärjestelmiä, jotta ylempien
15059: pienituloisia, kun otetaan huomioon kotitalou-              tuloluokkien lapsiperheet eivät muodos-
15060: den käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä              taisi pääosaa ahtaasti asuvista?
15061: 
15062:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1991
15063: 
15064:                                           Jouni J. Särkijärvi
15065: 
15066: 
15067: 
15068: 
15069: 2!0300M
15070: 2                                         1991 vp -   KK 332
15071: 
15072: 
15073: 
15074: 
15075:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15076: 
15077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sisälly, ja selvitysten mukaan asuntosäästöpalk-
15078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kiojärjestelmän kautta tuleva tuki on kohdentu-
15079: olette 6 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            nut erityisesti keskimääräistä suurempituloisille
15080: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          talouksille.
15081: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Myös asumisoikeusasuntojärjestelmässä suo-
15082: edustaja Särkijärven näin kuuluvasta kirjallises-     sitaan erityisesti nuoria, koska alle 35-vuotiaiden
15083: ta kysymyksestä n:o 332:                              kohdalla ei ole mitään tulorajoja, joilla asunnon
15084:                                                       saantia rajoitettaisiin.
15085:           Millä tavoin Hallitus aikoo muuttaa             Lapsiperheiden tukemiseen liittyy myös asun-
15086:        asumisen tukijärjestelmiä, jotta ylempien      tolainojen korkojen verovähennysoikeuden koh-
15087:        tuloluokkien lapsiperheet eivät muodos-        dentaminen hyödyttämään ·erityisesti· lapsiper"
15088:        taisi pääosaa ahtaasti asuvista?               heitä. Tätä linjaa on jo noudatettu ensi vuoden
15089:                                                       verolakeja tehtäessä, kun vähintään kaksilapsi-
15090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen perheen vähennysoikeuden enimmäismäärää
15091: en seuraavaa:                                         esitetään nostettavaksi 34 000 markkaan. Sen
15092:                                                       sijaan yksinäisen verovähennyskattoon ei esitetä
15093:    Kysymyksessä todetaan, että suurituloiset          muutoksia.
15094: taloudet asuvat ahtaimmin. Tällöin tulee kuiten-          Kysymyksessä mainitaan, että korkojen vero-
15095: kin ottaa huomioon se, että suurituloiset talou-      vähennysoikeuden enimmäismäärä syrjisi jopa
15096: det ovat kooltaan pienituloisia talouksia suu-        satojatuhansia perheitä. Näin ei kuitenkaan ole.
15097: rempia. Pienituloisista talouksista valtaosa sen      Verohallituksen tilastojen mukaan asuntolaina-
15098: sijaan on yhden henkilön talouksia, jotka jo          korkojen maksimivähennyksen tehneitä oli
15099: käytettyjen määritelmien mukaan eivät voi asua        vuonna 1989 yhteensä noin 45 000 verovelvollis-
15100: ahtaasti.                                             ta. Saman tilaston mukaan maksimivähennyk-
15101:    Todenmukaisempi kuva ahtaasti asumisesta           sen tehneitä lapsiperheitä oli 11 450 perhettä.
15102: saadaan tarkasteltaessa samankokoisia, mutta          Vaikka verohallituksen tiedot ovat vuodelta
15103: eri tulotasoilla olevia talouksia. Tällöin Tilasto-   1989, ei ole perusteita olettaa, että asuntokaupan
15104: keskuksessa tehdyn selvityksen, johon myös ky-        hiljentyminen huomioon ottaen maksimivähen-
15105: syjä viittaa, mukaan pieni- ja keskituloisista ta-    nyksen tehneiden määrä olisi parissa vuodessa
15106: louksista noin joka neljäs talous asui ahtaasti       kasvanut satojatuhansia.
15107: vuonna 1988. Sen sijaan suurituloisimmassa vii-          Vapaarahoitteisten asuntojen lisäksi myös
15108: denneksessä ahtaasti asuvia oli selvästi alle 10      aravajärjestelmällä on suuri merkitys nuorten
15109: prosenttia. Yhteenvetona ahtaasti asumisesta          perheiden ensimmäisen asunnon hankinnalle.
15110: voidaan todeta, että se on erityisesti pienitulois-   Merkittävä osa arava-asunnoista kohdentuu
15111: ten, nuorten lapsiperheiden ja yleensäkin moni-       nimenomaan nuorille ja nuorille lapsiperheille.
15112: lapsisten perheiden ongelma.                          Esimerkiksi vuonna 1990 aravaosakeasuntolai-
15113:    Hallitusohjelman mukaisesti asuntopolitiikas-      nan saaneiden keski-ikä oli 30 vuotta ja omako-
15114: sa kiinnitetään erityistä huomiota nuorten ja lap-    tilainan saaneilla keski-ikä oli 32 vuotta. Uuden
15115: siperheiden asumiseen. Hallitusohjelman tavoit-       aravalainajärjestelmän toimivuuden varmistami-
15116: teeseen voidaan liittää myös asuntopolitiikan ta-     nen onkin erittäin tärkeätä.
15117: voite suunnata tukea erityisesti nuorille ja lapsi-      Yleinen asumistuki on tukimuodoista selvim-
15118: perheille ottaen huomioon taloudessa asuvien lu-      min lapsiperheiden tukea. Vuoden 1989 syys-
15119: kumäärä.                                              kuussa asumistukea saaneista talouksista kolme
15120:    Asuntopolitiikan työlistalla on mm. asunto-        neljännestä oli lapsiperheitä. Tuki kohdentuu
15121: säästöpalkkiojärjestelmän toimivuuden turvaa-         myös tehokkaasti siihen elämän vaiheeseen, jossa
15122: minen. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmässä tuen         tuki on tarpeen, sillä taloudet ovat olleet keski-
15123: saannin ainoana ehtona on ensiasunnon tarve.          määrin viisi vuotta tuen piirissä. Toisaalta asu-
15124: Mitään tulorajoja järjestelmään ei sen sijaan         mistukijärjestelmä on myös joustava, koska
15125:                                        1991 vp -   KK 332                                         3
15126: 
15127: perheen koon kasvaessa perhe voi tulla uudel-      suuritu1oisimmille tukea kohdentui eniten. Näin
15128: leen asumistuen piiriin.                           on, vaikka tuen kohdentumista tarkasteltaessa
15129:    Kysymyksessä mainitaan, että asuntopolitiik-    tulotaso on korjattu kulutusyksikköjä käyttä-
15130: kamme olisi tukenut lähes yksinomaan pienitu-      mällä kuvaamaan perheiden välisiä toimeentu-
15131: loisia. Tämä ei pidä paikkaansa, kun tarkastel-    loeroja. Tällöin tulee otetuksi huomioon se,
15132: laan asumisen tukea kokonaisuudessaan. Tilas-      etteivät isojen perheiden suuret yhteenlasketut
15133: tokeskuksessa tehdyn selvityksen mukaan asu-       tulot anna oikeaa kuvaa näiden perheiden toi-
15134: misen tuki jakaantui vuonna 1988 niin, että        meentulomahdollisuuksista.
15135: 
15136:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
15137: 
15138:                                                                         Ministeri Pirjo Rusanen
15139: 4                                          1991 vp -    KK 332
15140: 
15141: 
15142: 
15143: 
15144:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15145: 
15146:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         innehåller systemet inga inkomstgränser, och
15147: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-       undersökningarna visar att stödet via bostads-
15148: se av den 6 november 1991 till vederbörande            sparpremiesystemet speciellt har kommit hushåll
15149: medlem av statsrådet översänt en avskrift av           med inkomster över genomsnittet till godo.
15150: följande av riksdagsman Särkijärvi underteckna-            Ä ven systemet med bostadsrättsbostäder
15151: de spörsmål nr 332:                                    gynnar speciellt ungdomarna, eftersom det för
15152:                                                        personer som är yngre än 35 år inte finns några
15153:            På vilket sätt ämnar Regeringen ändra       inkomstgränser som beskär möjligheterna att få
15154:         bostadsbidragssystemen så att barnfa-          en bostad.
15155:         miljerna i de högre inkomstklasserna inte         Till det stöd som barnfamiljerna får hör också
15156:         längre är i majoritet bland de trångbod-       rätten till skatteavdrag för räntor på bostadslån,
15157:         da?                                            som riktats in så att den speciellt gynnar barnfa-
15158:                                                        miljer. Denna linje följdes redan då skattelagar-
15159:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           na för nästa år utarbetades; det föres1ås näm1i-
15160: samt anföra följande:                                  gen att det maximala avdragsgilla beloppet skall
15161:                                                        höjas tili 34 000 mark för familjer med minst två
15162:     I spörsmålet sägs att höginkomsttagarna hör        barn. Däremot föreslås inga ändringar i skatte-
15163: till de mest trångbodda. Här bör vi i alla fall        avdragstaket för ensamstående.
15164: beakta att de hushåll som har höga inkomster              I spörsmålet talas om att maximibeloppet för
15165: generellt är större än de hushåll som har små          avdrag för räntor skulle åsidosätta rentav hun-
15166: inkomster. Däremot är majoriteten av lågin-            dratals tusen familjer. Men detta är inte fallet.
15167: komsthushållen enpersonshushåll, vilka rent            Enligt skattestyrelsens statistik fanns det år 1989
15168: definitionsmässigt inte kan anses trångbodda.          sammanlagt omkring 45 000 skattskyldiga som
15169:     En jämförelse mellan hushåll av samma stor-        hade gjort detmaximala avdraget. Enligt samma
15170: lek men olika inkomstnivåer ger en mer sannfär-        statistik var antalet barnfamiljer som gjort detta
15171: dig bild av trångboddheten. Enligt den under-          avdrag 11 450. Oavsett att skattestyrelsens upp-
15172: sökning som omtalas i spörsmålet kommer vi då          gifter hänför sig till år 1989 finns det med
15173: fram till att omkring vart fjärde hushåll i låg- och   beaktande av stagnationen på bostadsmarkna-
15174: medelinkomstgrupperna bodde trångt år 1988.            den inga skä1 att anta att antalet hushåll med
15175: Däremot fanns det klart mindre än 10 procent           maximiavdrag under ett par år skulle ha ökat
15176: trångbodda i gruppen med de högsta inkomster-          hundratals tusen.
15177: na. Sammandragsvis kan vi konstatera att trång-           Utöver de fritt finansierade bostäderna har
15178: boddheten som problem speciellt gäller unga            också aravabostäderna stor betydelse för unga
15179: barnfamiljer i låginkomstgruppen och rent all-         familjer som vill skaffa sin första bostad. En stor
15180: mänt familjer med många barn.                          del av aravabostäderna är uttryckligen avsedda
15181:     Enligt regeringsprogrammet ägnas speciellt         för ungdomar och unga barnfamiljer. Till exem-
15182: ungdomarnas och barnfamiljernas boende upp-            pel år 1990 var medelåldern bland dem som fått
15183: märksamhet i bostadspolitiken. Till målet för          ett arava1ån för en aktielägenhet 30 år och bland
15184: regeringsprogrammet kan vi också foga det              dem som fått lån för ett egnahemshus 32 år. Det
15185: bostadspolitiska målet om speciellt stöd till          är mycket viktigt att se till att det nya aravalåne-
15186: ungdomar och barnfamiljer, med beaktande av            systemet fungerar.
15187: det antal personer som bor i samma hushåll.               Det allmänna bostadsbidraget är den stöd-
15188:     Arbetsuppgifterna inom bostadspolitiken            form som klarast är avsedd för barnfamiljer. I
15189: innefattar bland annat att säkerställa att bo-         september 1989 var tre fjärdedelar av de hushåll
15190: stadssparpremiesystemet fungerar. Det enda vill-       som fick bostadsbidrag barnfamiljer. Stödet är
15191: koret för att man skall komma i åtnjutande av          också effektivt begränsat till det skede i livet då
15192: stöd inom ramen för bostadssparpremiesystemet          det faktiskt behövs, eftersom den genomsnittstid
15193: är att man behöver en första bostad. Däremot           under vilken ett hushåll åtnjuter detta stöd är
15194:                                         1991 vp -   KK 332                                         5
15195: 
15196: fem år. Å andra sidan är bostadsbidragssystemet     tili boendet år 1988 så att höginkomsttagarna
15197: också elastiskt såtillvida att då familjen blir     fick mest stöd. Detta håller streck även om
15198: större kan den ånyo komma i åtnjutande av           betraktelsen av hur stödet inriktas bygger på att
15199: bostadsbidrag.                                      inkomstnivån korrigeras med konsumtionsenhe-
15200:    1 spörsmålet talas om att bostadspolitiken så    terna så att den illustrerar utkomstskillnaderna
15201: gott som uteslutande skulle ha stött låginkomst-    mellan familjerna. Man beaktar då att de stora
15202: tagarna. Detta stämmer inte då vi betraktar allt    familjernas stora sammanlagda inkomster inte
15203: som ingår i stödet tili boendet. Enligt en under-   alltid ger en korrekt bild av dessa familjers
15204: sökning vid Statistikcentralen fördelades stödet    utkomstmöjligheter.
15205: 
15206:      Helsingfors den 5 december 1991
15207: 
15208:                                                                           Minister Pirjo Rusanen
15209:                                                 1991 vp
15210: 
15211: Kirjallinen kysymys 333
15212: 
15213: 
15214: 
15215: 
15216:                                    Kaarilahti: Ilmatieteen laitoksen sääpalvelusta tiedotusvälineiltä
15217:                                       perimistä maksuista
15218: 
15219: 
15220:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15221: 
15222:    Ilmatieteen laitoksen tehtävä on hankkia luo-         Hallituksen esityksen perusteella näyttää sää-
15223: tettavaa tietoa Suomen ilmastosta ja hoitaa sää-      palveluiden maksuttomuus täysin perustellulta.
15224: palvelu. Tämä tehtävä on säädetty ilmatieteen         On selvää, että liikenneturvallisuuden edistämi-
15225: laitoksesta annetussa laissa (585/67). Tehtävää       seksi tiedotusvälineiden välittämät säätiedot pal-
15226: hoidettaessa on otettava erityisesti huomioon         velevat yleisesti liikenteessä olevia eivätkä suora-
15227: maamme elinkeinoelämä ja yleisen turvallisuu-         naisesti ketään yksittäistä henkilöä, yritystä tai
15228: den vaatimukset.                                      tarkoin rajattua ryhmää.
15229:    Ilmatieteen laitos toimittaa sääpalveluja mm.         Ilmatieteen laitos on lain nojalla velvollinen
15230: tiedotusvälineille. Tätä liikenneturvallisuuden       hankkimaan luotettavaa tietoa ilmastosta, eli
15231: kannalta tärkeätä informaatiota levitetään sekä       tietoa ei siis hankita myyntitarkoituksessa. Tä-
15232: lehdistön että sähköisen viestinnän kautta päivit-    män tiedon edelleen välittäminen ei voi aiheuttaa
15233: täin usein toistuvin lähetyksin. Kansalaisten ja      vähäistä suurempia kustannuksia, jolloin mak-
15234: yhteiskunnan näkökulmasta tämänkaltainen tie-         suttomuuden tulisi seurata myös tällä perusteel-
15235: donvälitys edistää merkittävästi liikenneturvalli-    la. Maksuttomuutta korostaa myös Ilmatieteen
15236: suutta, joka on olennainen osa yleistä turvalli-      laitoksen velvollisuus ottaa toiminnassaan huo-
15237: suutta. Kyseinen sääpalvelu on säädetty hyvin         mioon yleisen turvallisuuden vaatimus, jota lii-
15238: kyseenalaisin perustein maksulliseksi valtion         kenneturvallisuutta edistävä sääpalvelu mitä
15239: maksuperustelain nojalla annetussa maksuase-          suurimmassa määrin on.
15240: tuksessa.                                                Edellä olevaan viitaten ja siksi, että liikenne-
15241:    Hallitus on antanut esityksen uudeksi maksu-       ministeriön tehtävä on liikenneturvallisuuden
15242: perustelaiksi. Lakiesityksessä ei oteta kantaa,       edistäminen eikä sillä rahastaminen, ei voi pitää
15243: mistä suoritteista maksuja on perittävä, vaan         kohtuullisena, että Ilmatieteen laitoksen sääpal-
15244: asiasta päättäisi ministeriö.                         velut määrätään tiedotusvälineille maksullisiksi.
15245:    Suoritteet tulisi hallituksen esityksen mukaan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15246: määrätä maksullisiksi vain silloin, kun on koh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
15247: tuullista, että kustannukset maksaa vastaanotta-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15248: ja. Edelleen vain erityisestä syystä tulisi maksul-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15249: lisuus kysymykseen kollektiivisuoritteiden eli
15250: yleiseen käyttöön tai yleiseksi hyödyksi tulevien                 Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että
15251: suoritteiden osalta. Maksullisuus ei olisi perus-              Ilmatieteen laitoksen tuottamista liiken-
15252: teltua viranomaisten neuvoista, ohjeista, opas-                neturvallisuutta edistävistä sääpalveluis-
15253: tuksesta tai tiedottamisesta, jos näistä aiheutuu              ta peritään maksu tiedotusvälineiltä jat-
15254:  vain vähäisiä kustannuksia.                                   kossakin?
15255:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1991
15256: 
15257:                                            Marjut Kaarilahti
15258: 
15259: 
15260: 
15261: 
15262: 210300M
15263: 2                                         1991 vp -   KK 333
15264: 
15265: 
15266: 
15267: 
15268:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15269: 
15270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maksullisuus perustuu valtion maksuperustela-
15271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kiin eikä maksullisuus ole ristiriidassa ilmatie-
15272: olette 8 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            teen laitoksesta annetun lain kanssa, joka säätää
15273: kirjeenne n:o 1322 ohella toimittanut valtioneu-      vain laitoksen tehtävät- ei sitä, miten tehtävien
15274: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          hoitaminen rahoitetaan.
15275: kansanedustaja Kaarilahden näin kuuluvasta                Vastaavasti ei hallituksen esittämä uusikaan
15276: kirjallisesta kysymyksestä n:o 333:                   maksuperustelaki ole ristiriidassa ilmatieteen lai-
15277:                                                       tosta koskevan lain kanssa. Lakiesitys mahdol-
15278:           Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että        listaa peruspalvelujen antamisen maksuttomina,
15279:        Ilmatieteen laitoksen tuottamista liiken-      eikä Ilmatieteen laitoksen osalta ole tarkoitus
15280:        neturvallisuutta edistävistä sääpalveluis-     muuttaa tätä periaatetta. Täten liikenneturvalli-
15281:        ta peritään maksu tiedotusvälineiltä jat-      suudenkin edellyttämät perussääpalvelut tullaan
15282:        kossakin?                                      edelleen saattamaan maksuttomasti yleisön tie-
15283:                                                       toon samoilla tiedotusvälineillä kuin nykyisin-
15284:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kin.
15285: vasti seuraavaa:                                          Maksullisina on tarkoituksenmukaista pitää
15286:                                                       jatkossakin ne erityispalvelutuotteet, jotka pe-
15287:     Kysymyksen perusteluosassa mainittujen, il-       ruspalvelun täydentämiseksi tehdään asiakkaan
15288: matieteen laitoksesta annettuun lakiin (585/67)       tilauksesta tai jotka tuotetaan asiakkaan saata-
15289: perustuvien tehtäviensä toteuttamisessa Ilmatie-      vaksi hänen erityistarpeitansa varten. Osa näistä
15290: teen laitoksen sääpalvelut jaetaan kahteen ryh-       tuotteista tehdään nimenomaisesti tiedotusväli-
15291: mään:                                                 neiden erityistarpeita varten yksilötuotteina.
15292:    - maksuttorniin peruspalveluihin, joissa ote-      Tuotteiden maksullisuus takaa sen, että tuotteet
15293: taan erityisesti huomioon yleisen turvallisuuden,     menevät oikeaan käyttötarkoitukseensa, vastaa-
15294: myös liikenneturvallisuuden vaatimukset; sekä         vat käyttäjän tarpeita ja että niiden tuotantokus-
15295:    - maksullisiin erityispalveluihin, joita anne-     tannukset ovat oikeassa suhteessa niistä koitu-
15296: taan tilauksesta asiakkaan erityistarpeisiin; näis-   vaan hyötyyn nähden.
15297: tä suoritteista peritään valtion maksuperustelain        Ilmatieteen laitoksen toiminnan tarkoitukse-
15298: ja sen nojalla annetun maksuasetuksen mukai-          na ei ole rahastaminen liikenneturvallisuudella.
15299: nen omakustannusarvoon perustuva korvaus.             Laitoksen toiminnalta edellytetään kuitenkin
15300:     Peruspalvelut pyritään saamaan käyttäjiensä       tuloksellisuutta ja tuottavuuden kasvua kuten
15301: eli yleisön tietoon mahdollisimman nopeasti,          muiltakin valtion laitoksilta. Erityispalvelujen
15302: kattavasti ja selkeästi. Tämän vuoksi päätiedo-       osalta tätä mitataan myös toiminnasta kertyvillä
15303: tusvälineeksi on valittu yleisradio, mutta myös       tuloilla, mutta turvallisuuspalvelujen osalta
15304: lehdistö saa perusennusteita maksuttomasti, ja        tämä ei ole eikä saa olla hallitseva tekijä. Tarkoi-
15305: erityisesti varoituspalveluita välitetään muitakin    tuksenmukaista kuitenkin on, että yksinomaan
15306: tiedotuskanavia käyttäen.                             budjettivaroin rahoitettavan peruspalvelun li-
15307:     Liikenteelle annettavat erityispalvelut perus-    säksi Ilmatieteen laitos tuottaa kohtuullisesti
15308: tuvat asiakkaiden erityistarpeisiin, joissa otetaan   hinnoiteltuja erityispalveluja, joilla muun ohessa
15309: liikenneturvallisuuden lisäksi huomioon liiken-       on liikenneturvallisuuttakin edistävää sisältöä.
15310: teen tehokkaan ja taloudellisen hoitamisen vaa-       On kohtuullista, että myös tiedotusvälineet mak-
15311: timukset. Tällaisia erityispalveluita tuotetaan       savat korvausta saamastaan erityispalvelusta.
15312: kaikille liikennesektoreille. Näiden tuotteiden
15313:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991
15314:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
15315:                                           1991 vp -   KK 333                                            3
15316: 
15317: 
15318: 
15319: 
15320:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15321: 
15322:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           avgifter tili staten och sålunda strider uppbäran-
15323: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        det av avgift inte mot lagen om meteorologiska
15324: 1322 av den 8 november 1991 tili vederbörande         institutet, som endast reglerar uppgifterna vid
15325: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     inrättningen - inte hur skötseln av uppgifterna
15326: de av riksdagsman Kaarilahti undertecknade            skall finansieras.
15327: spörsmål nr 333:                                         På motsvarande sätt strider inte heller reger-
15328:                                                       ingens förslag tili en ny lag om grunderna för
15329:           Anser Regeringen att det är rimligt         avgifter mot lagen om meteorologiska institutet.
15330:        att informationsmedierna även i fortsätt-      Lagförslaget möjliggör att basservicen fortfaran-
15331:        ningen skall betala en avgift för de väder-    de är avgiftsfri och det finns inga avsikter att för
15332:        lekstjänster som meteorologiska institu-       meteorologiska institutets del ändra på denna
15333:        tet producerar för främjande av trafiksä-      princip. Sålunda kommer basväderlekstjänster-
15334:        kerheten?                                      na som förutsätts även av trafiksäkerheten fort-
15335:                                                       farande att avgiftsfritt förmedlas tili allmänheten
15336:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         via samma informationsmedium som hittills.
15337: anföra följande:                                         Det är ändamålsenligt att sådan specialservice
15338:                                                       som en kund beställer som komplettering tili
15339:    På basis av de uppgifter som meteorologiska        basservicen eller som produceras för att täcka
15340: institutet en1igt lagen om meteorologiska institu-    kundens speciella behov, även i fortsättningen
15341: tet (585/67) utför och som nämns i spörsmålets        skall vara avgiftsbelagd. En del av dessa produk-
15342: motiveringsdel indelas institutets väderlekstjäns-    ter utformas uttryckligen tili individuella pro-
15343: ter i två grupper:                                    dukter för att täcka informationsmediernas spe-
15344:    - avgiftsfri basservice, som särskilt iakttar      cialbehov. Då produkterna är avgiftsbelagda
15345: kraven på allmän säkerhet, även trafiksäkerhet,       kan det garanteras att de används för sitt ur-
15346: samt                                                  sprungliga ändamål, att de motsvarar använda-
15347:    - avgiftsbelagd specialservice som ges på          rens behov och att deras produktionskostnader
15348: beställning för kundens specialbehov; för dessa       står i rätt proportion tili den nytta som fås av
15349: prestationer uppbärs en ersättning som baserar        produkterna.
15350: sig på självkostnadsvärdet enligt lagen om grun-         Syftet med meteorologiska institutets verk-
15351: derna för avgifter tili staten och förordningen       samhet är inte att institutet skall sko sig på
15352: som utfärdats med stöd av denna lag.                  trafiksäkerheten. lnrättningen förutsätts dock
15353:    Man har gått in för att ge användarna, dvs.        medföra resultat och tillväxt i produktionen
15354: allmänheten, basservicen så fort, täckande och        liksom statens övriga inrättningar. För special-
15355: tydligt som möjligt. Därför har rundradion ut-        servicens del mäts detta även i summan av de
15356: setts tili centralt informationsmedium, men även      inkomster som verksamheten inbringar, men
15357: pressen får basutsikter avgiftsfritt och framför      med tanke på säkerhetsservicen är detta inte, och
15358: allt förmedlas varningar även via övriga infor-       får heller inte vara, den viktigaste faktorn. Anda-
15359: mationskanaler.                                       målsenligt är dock att meteorologiska institutet,
15360:     Den specialservice som står tili trafikens för-   förutom basservicen som finansieras enbart med
15361: fogande baserar sig på kundernas specialbehov,        budgetmedel, mot rimlig avgift producerar speci-
15362:  som förutom trafiksäkerhet även iakttar kraven       alservice som vid sidan av övriga ändamål främ-
15363:  på en effektiv och ekonomisk skötsel av trafiken.    jar trafiksäkerheten. Det är rimligt att även
15364:  Dylik specialservice produceras för alla trafik-     informationsmedierna betalar ersättning för den
15365:  sektorer. Grunderna för att denna service är         specialservice de får.
15366:  avgiftsbelagd stadgas i lagen om grunderna för
15367:      Helsingfors den 16 december 1991
15368: 
15369:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
15370:                                                 1991 vp
15371: 
15372: 
15373: Kirjallinen kysymys 334
15374: 
15375: 
15376: 
15377: 
15378:                                    Tennilä: Suomen edustuston avaamisesta Murmanskissa
15379: 
15380: 
15381: 
15382:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15383: 
15384:    Lapille on hyvin tärkeätä, että taloudellinen ja   manskin yritysten edustajien tapaamisessa loka-
15385: myös muu yhteistyö Murmanskin alueen kanssa           kuussa todettiin, aluksi ehkä riittäisi vaikkapa
15386: laajenee ja saa uusia muotoja. Mahdollisuuksia        päivän viikossa Murmanskissa avoinna oleva
15387: onkin paljon.                                         Suomen toimisto, jonka hoito voisi kuulua Pie-
15388:    Neuvostoliiton sisäisten vaikeuksien lisäksi       tarin konsulaatillemme.
15389: pohjoisalueiden yhteistyö kangertelee nyt myös           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15390: sellaisten tekijöiden osalta, joihin Suomi voi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15391: omilla päätöksillään vaikuttaa. Kyse on erityi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15392: sesti rajanylityspaikkojen lisäämisestä Lapissa.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15393:    Matkustusongelmia on myös murmanskilai-
15394: silla,joiden on Suomeen matkustaessaan hankit-                  Katsooko Suomen Hallitus tarpeelli-
15395: tava Suomen myöntämä viisumi Pietarista tai                  seksi Suomen edustuston avaamisen
15396: Moskovasta saakka. Tästä aiheutuu paljon tur-                Murmanskiin nopeuttamaan matkusta-
15397: haa matkustamista ja hankaluuksia. Moni tar-                 misessa tarvittavien papereiden käsitte-
15398: peellinen matka voi jäädä kokonaan tekemättä-                lyä ja edistämään muutoinkin Suomen ja
15399: kin.                                                         Neuvostoliiton pohjoisten alueiden yh-
15400:    Onkin tarpeellista, että Suomi avaa oman                  teistyötä?
15401: edustuston Murmanskiin. Kuten Lapin ja Mur-
15402: 
15403:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1991
15404: 
15405:                                          Esko-Juhani Tennilä
15406: 
15407: 
15408: 
15409: 
15410:  210300M
15411: 2                                      1991 vp -   KK 334
15412: 
15413: 
15414: 
15415: 
15416:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15417: 
15418:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kin alueen välillä ovat lisääntyneet viime aikoina
15419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      voimakkaasti. Murmanskin alue on Karjalan ja
15420: olette 8 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn         Pietarin alueiden ohella Suomen ns. lähialueyh-
15421: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       teistyön keskeinen kohde.
15422: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Lapin ja Murmanskin alueen väliseen mat-
15423: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta      kustamiseen liittyy käytännön ongelmia. Viisu-
15424: kirjallisesta kysymyksestä n:o 334:                min saanti Suomeen tuloa varten edellyttää
15425:                                                    monissa tapauksissa asioimista Pietarissa tai
15426:           Katsooko Suomen Hallitus tarpeelli-      Moskovassa olevan edustuston kanssa. Paitsi
15427:        seksi Suomen edustuston avaamisen           että matka on pitkä, kyseiset edustustot ovat
15428:        Murmanskiin nopeuttamaan matkusta-          myös sangen kuormitettuja.
15429:        misessa tarvittavien papereiden käsitte-       Yhtenä ratkaisuna ongelmaan on esitetty
15430:        lyä ja edistämään muutoinkin Suomen ja      Pietarin pääkonsulinviraston alaisen toimipis-
15431:        Neuvostoliiton pohjoisten alueiden yh-      teen perustamista Murmanskiin. Asiaa selvite-
15432:        teistyötä?                                  tään parhaillaan ulkoasiainministeriössä. Suun-
15433:                                                    nitteilla on, että toimipisteessä ei pysyvästi työs-
15434:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kentelisi suomalaista henkilökuntaa, vaan kon-
15435: vasti seuraavaa:                                   sulivirkamies matkustaisi Pietarista Murmans-
15436:                                                    kiin määräajoin konsuliasioita hoitamaan.
15437:   Hallitus on tietoinen niistä käytännön ongel-       Ulkoasiainministeriö ryhtyy asiaa koskevien
15438: mista, joita esiintyy Lapin ja Murmanskin alu-     selvitysten valmistuttua tarpeellisiksi katsotta-
15439: een yhteistyössä. Yhteydet Lapin ja Murmans-       viin toimenpiteisiin.
15440: 
15441:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1991
15442: 
15443:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
15444:                                         1991 vp -   KK 334                                             3
15445: 
15446: 
15447: 
15448: 
15449:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
15450: 
15451:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        området är, tilisammans med Karelen och S:t
15452: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Petersburgsområdet, ett viktigt mål för Finlands
15453: den 8 november 1991 tili vederbörande medlem        s.k. närområdessamarbete.
15454: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Praktiska problem är förknippade med resan-
15455: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteckna-        det melian Lappland och Murmanskområdet.
15456: de spörsmål nr 334:                                 Ett visum för inresa i Finland förutsätter i många
15457:                                                     fall en resa tili Finlands beskickning i S:t Peters-
15458:           Anser Finlands Regering det nödvän-       burg elier Moskva. Vägen är lång och dessutom
15459:        digt att öppna en beskickning i Mur-         är dessa beskickningar också överhopade med
15460:        mansk för att få behandlingen av resedo-     arbete.
15461:        kument att gå snabbare och för att också         Som en lösning på problemet har det anförts
15462:        i övrigt främja det finsk-sovjetiska sam-    att ett kontor som lyder under generalkonsulatet
15463:        arbetet på de nordliga områdena?             i S:t Petersburg skulie öppnas i Murmansk.
15464:                                                     Ärendet utreds som bäst i utrikesministeriet.
15465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Pianeroa för kontoret går ut på att finländsk
15466: anföra följande:                                    personai inte är permanent stationerad i Mur-
15467:                                                     mansk, utan att en konsulär tjänsteman regel-
15468:    Regeringen är medveten om de praktiska           bundet reser från S:t Petersburg tili Murmansk
15469: problem som uppträder i samarbetet melian           för att sköta konsulära uppgifter.
15470: Lappland och Murmanskområdet. Den senaste              Efter det att utredningarna i saken har fär-
15471: tiden har kontakterna mellan Lappland och           digstälits kommer utrikesministeriet att vidta de
15472: Murmanskområdet ökat kraftigt. Murmansk-            åtgärder som det anses föreligga behov för.
15473: 
15474:     Helsingfors den 13 december 1991
15475: 
15476:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
15477:                                                 1991 vp
15478: 
15479: Kirjallinen kysymys 335
15480: 
15481: 
15482: 
15483: 
15484:                                    Aittoniemi: Valtionyhtiöiden kokouskutsujen julkaisemisesta
15485: 
15486: 
15487: 
15488:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15489: 
15490:     Osakeyhtiöiden, myös valtionyhtiöiden, ku-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15491: ten esimerkiksi Finnairin yhtiöjärjestyksessä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15492: mainitaan, missä lehdissä kutsu yhtiökokouk-
15493: seenjulkaistaan. Käytännössä tätä yhtiökokouk-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta val-
15494: sen kohtaa ei noudateta, vaan kutsujen julkaise-              tionyhtiöiden yhtiökokouskutsut julkais-
15495: minen on laajennettu koskemaan ainakin eräitä                 taan yhtiöjärjestyksen veivoittamalla
15496: poliittisia lehtiä. Kysymyksessä on selvä puolue-             tavalla niin, että niiden lukumääräisen
15497: tai lehdistötuki, johon taas saattaa liittyä muita            laajentamisen kautta ei samalla jaeta tie-
15498: liitännäisiä.                                                 tyntyyppistä poliittista lehdistö- ja puo-
15499:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           luetukea?
15500: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15501: 
15502:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1991
15503: 
15504:                                             Sulo Aittaniemi
15505: 
15506: 
15507: 
15508: 
15509: 210300M
15510: 2                                         1991 vp -     KK 335
15511: 
15512: 
15513: 
15514: 
15515:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15516: 
15517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Oy:n, Enso-Gutzeit Oy:n, Outokumpu Oy:n,
15518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Rautaruukki Oy:n ja Valmet Oy:n yhtiöjärjes-
15519: olette 11 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn             tyksissä on edellytetty nimenomaan, että kutsu
15520: kirjeenne n:o 1324 ohella toimittanut valtioneu-        yhtiökokoukseen julkaistaan yhtiöstä riippuen
15521: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       vaihdellen kahdessa tai "vähintään" tai "aina-
15522: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta            kin" kahdessajoko "pääkaupungissa ilmestyväs-
15523: kirjallisesta kysymyksestä n:o 335:                     sä" tai "valtakunnallisessa" sanomalehdessä
15524:                                                         ehkä yhtiön kotipaikkakunnalla ilmestyvän päi-
15525:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta val-         välehden tai Virallisen lehden lisäksi. Valtionyh-
15526:        tionyhtiöiden yhtiökokouskutsut julkais-         tiöiden yhtiöjärjestyksissä ei ole suoraan nimetty
15527:        taan yhtiöjärjestyksen veivoittamalla ta-        Finnair Oy:n yhtiöjärjestyksessä mainittua Vi-
15528:        valla niin, että niiden lukumääräisen laa-       rallista lehteä lukuun ottamatta muita lehtiä.
15529:        jentamisen kautta ei samalla jaeta tietyn-       Yhtiöjärjestyksissä ei ole välttämättä myöskään
15530:        tyyppistä poliittista lehdistö- ja puoluetu-     haluttu rajoittaa niiden lehtien lukumäärää, jois-
15531:        kea?                                             sa julkisesti noteerattujen valtionyhtiöiden yh-
15532:                                                         tiökokouskutsusta tulee ilmoittaa. Hallitus kat-
15533:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             soo, että myös vähemmistöosakkaiden mahdol-
15534: taen seuraavaa:                                         lisuus saada käytännössä hyvin tieto valtionyh-
15535:                                                         tiön yhtiökokouksesta ja siten käyttää osakkeen-
15536:    Valtionyhtiöiden yhtiökokouskutsua koske-            omistajalle kuuluvaa oikeutta yhtiökokouksessa
15537: vat yhtiöjärjestysmääräykset voidaan jakaa              on tarkoituksenmukaista.
15538: kahteen eri ryhmään. Valtionyhtiöistä suurim-               Kun valtionyhtiöiden yhtiökokouksista il-
15539: man osan muodostavat ne yhtiöt, joiden osak-            moittaminen tapahtuu yhtiöjärjestysten veivoit-
15540: kaiden lukumäärä ja vaihtuvuus on pieni. Näi-           tavien määräysten mukaisesti ja valtionyhtiöi-
15541: den valtionyhtiöiden yhtiöjärjestysmääräysten           den yhtiöjärjestyksistä riippuen joko yhtiön hal-
15542: mukaan kutsu yhtiökokoukseen yleensä toimite-           lituksen tai hallintoneuvoston päättämissä koh-
15543: taan osakasluetteloon merkityille osakkaille kir-       tuullisissa rajoissa, ei hallitus näe aiheelliseksi
15544: jatulla kirjeellä tai muuten todisteellisesti. Sen      puuttua tapaan, jolla valtionyhtiöiden yhtiöko-
15545: sijaan Helsingin Arvopaperipörssissä julkisesti         kouksista ilmoitetaan.
15546: noteerattujen valtionyhtiöiden kuten Finnair
15547: 
15548:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
15549: 
15550:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
15551:                                          1991 vp -     KK 335                                          3
15552: 
15553: 
15554: 
15555: 
15556:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15557: 
15558:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som Finnair Oy, Enso-Gutzeit Oy, Outokumpu
15559: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        Oy, Rautaruukki Oy och Valmet Oy, uttryckli-
15560: 1324 av den 11 november 1991 tili vederbörande        gen förutsatts att kalielse tili bolagsstämma,
15561: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     beroende på bolaget, offentliggörs i två elier
15562: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade            "minst" elier "åtminstone" två tidningar som
15563: spörsmål nr 335:                                      antingen "utkommer i huvudstadsregionen" el-
15564:                                                       ler är "riksomfattande" möjligtvis utöver den
15565:           Vad har Regeringen för avsikt att göra      dagstidning som utkommer på bolagets hemort
15566:        för att kalielserna tili statsbolagens         elier Officielia tidningen. 1 statsbolagens bolags-
15567:        bolagsstämmor skali offentliggöras på          ordningar nämns inte direkt några andra tid-
15568:        det sätt som bolagsordningen förpliktar        ningar än Officielia tidningen, som nämns i
15569:        så att man inte genom att öka deras antal      Finnair Oy:s bolagsordning. 1 bolagsordningen
15570:        samtidigt delar ut politiskt press- och        har man inte helier nödvändigtvis velat begränsa
15571:        partistöd av ett visst slag?                   det antal tidningar där de offentligt noterade
15572:                                                       statsbolagens kalielser tili bolagsstämma bör
15573:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          meddelas. Regeringen anser att det är ändamåls-
15574: samt anföra följande:                                 enligt att också minoritetsaktieägarna har möj-
15575:                                                       lighet att i praktiken få vetskap om statsbolagens
15576:    De bestämmelser i bolagsordningarna som            bolagsstämmor så att de kan använda sig av den
15577: gälier kalielse tili statsbolagens bolagsstämmor      rätt som tilikommer dem i egenskap av aktie-
15578: kan delas i två olika grupper. Den största delen      ägare.
15579: av statsbolagen utgörs av sådana bolag där               Eftersom meddelande om statsbolagens bo-
15580: antalet aktieägare är Iitet och variationerna i       lagsstämmor ges enligt bestämmelserna om detta
15581: fråga om dem små. 1 enlighet med bestämmelser-        i bolagsordningarna och inom de rimliga gränser
15582: na i dessa statsbolags bolagsordningar sänds          som antingen bolagets styrelse eller förvaltnings-
15583: möteskalielsen i alimänhet i ett rekommenderat        råd, beroende på statsbolagens bolagsordningar,
15584: brev elier annars bevisligt tili de aktieägare som    har beslutat, anser regeringen att det inte finns
15585: finns upptagna i aktieägarförteckningen. Där-         skäl att ingripa i det sätt på vilket statsbolagens
15586: emot har det i bolagsordningarna tili de statsbo-     bolagsstämmor meddelas.
15587: lag som har noterats på Helsingfors Fondbörs,
15588:      Helsingfors den 5 december 1991
15589:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
15590:                                                 1991 vp
15591: 
15592: 
15593: Kirjallinen kysymys 336
15594: 
15595: 
15596: 
15597: 
15598:                                   Aittoniemi: Peruskouluissa ja lastentarhoissa toteutettavan ns.
15599:                                        kielikylpykokeilun tavoitteista
15600: 
15601: 
15602:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15603: 
15604:    Eräissä kaupungeissa ja kunnissa on ryhdytty      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15605: kokeiluun, jossa suomenkieliset lapset sijoite-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15606: taan päiväkodissa, tarhassa ja peruskoulussa
15607: kahden ensimmäisen vuoden ajaksi ruotsinkieli-                  Tietääkö Hallitus, onko suomenkielis-
15608: seen opetukseen. Asiaa on perusteltu tiettävästi             ten lasten sijoittamisella kahden ensim-
15609: mm. sillä, että se lisäisi suomenkielisten lasten            mäisen vuoden ajaksi päiväkotiin, tar-
15610: valmiutta vieraan kielen opiskeluun ja hallitse-             haan tai peruskouluun ruotsinkieliseen
15611: miseen.                                                      opetukseen, pelkkä kieliopetusta moti-
15612:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           voiva tarkoitus, vai sisältyykö siihen joi-
15613: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              takin muita tarkoitusperiä?
15614: 
15615:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1991
15616: 
15617:                                            Sulo Aittaniemi
15618: 
15619: 
15620: 
15621: 
15622: 210300M
15623: 2                                        1991 vp -    KK 336
15624: 
15625: 
15626: 
15627: 
15628:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15629: 
15630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 ~:n 1 momentissa           Päivähoitojärjestelmämme korostaa siten lap-
15631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen oikeutta saada hoitoa omalla äidinkiclellä.
15632: olette II päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           Samalla kuitenkin pyritään luomaan vanhem··
15633: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mille valintamahdollisuuksia vaihtoehtoisten
15634: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         palvelusisältöjen välillä ja antamaan vanhemmil-
15635: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallises-     le oikeus vaikuttaa annettavan päivähoidon si-
15636: ta kysymyksestä n:o 336:                             sältöön.
15637:           Tietääkö Hallitus, onko suomenkielis-          Päivähoidossa toteutettava kielikylpytoimin-
15638:                                                       ta on eräs vaihtoehto, jota vanhemmille tarjo-
15639:        ten lasten sijoittamisella kahden ensim-
15640:                                                       taan. Vaihtoehdon käyttäminen on vanhempien
15641:        mäisen vuoden ajaksi päiväkotiin, tar-
15642:                                                       oman harkinnan varassa.
15643:        haan tai peruskouluun ruotsinkieliseen
15644:        opetukseen, pelkkä kieliopetusta moti-            Kielikylvyn tavoitteena on auttaa lasta hank-
15645:                                                      kimaan äidinkielen lisäksi toisen kielen taito.
15646:        voiva tarkoitus, vai sisältyykö siihen joi-
15647:                                                      Kielen oppiminen tapahtuu normaaleissa arki-
15648:        takin muita tarkoitusperiä?
15649:                                                      sissa tilanteissa, joissa opetettavaa kieltä käyte-
15650:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tään lasten kanssa kommunikoitaessa. Menetel-
15651:                                                      mästä on saatu muissa maissa myönteisiä tulok-
15652: taen seuraavaa:
15653:                                                      sia.
15654:     Lapsen oikeudesta päivähoitoon äidinkielellä         Kielikylpy voi toimia myös kaksikielisten
15655: säädetään lasten päivähoidosta annetun lain          perheiden lasten lukena toimivaan kaksikielisyy-
15656: 11 §:n 2 momentissa. Sen mukaan kunnan on            teen oppimisessa. Kieli ei ole vain kommuni-
15657: huolehdittava siitä, että päivähoitoa voidaan        kointi- tai tiedonhankkimisväline, vaan kielen
15658: antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen, ruot-     hallinnalla on erittäin suuri merkitys lapsen
15659: sin tai saamen kielellä.                             tunne-elämän ja persoonallisuuden tasapainoi-
15660:     Peruskoulun opetuskieli on yleensä myös joko     sen kehittämisen kannalta. Kielen kautta välit-
15661: suomi tai ruotsi ja saamelaisten kotiseutualueella   tyy ja siirtyy myös kulttuuri- ja muut perin-
15662: se voi olla myös saame. Peruskoululain 25 §:ää       teet.
15663: on lisäksi tämän vuoden elokuun alusta alkaen            Koulun kielenopetuksessa voidaan myös pyr-
15664: muutettu siten, että opetuskielenä voidaan käyt-     kiä toimivaan kaksikielisyyteen. Tämän tavoit-
15665: tää muutakin kuin koulun opetuskieltä, milloin       teen toteuttamiseksi on kehitetty erilaisia mene-
15666: se on opetuksen kannalta tarkoituksenmukaista.       telmiä ja opetusjärjestelyjä. Esimerkkejä näistä
15667: Peruskouluun voi lisäksi kuulua yksi tai useampi     ovat Rovaniemen kaksikielisen opetuksen ko-
15668: opetusryhmä. jossa opetus annetaan muulla kuin       keilu ja Vaasan kielikylpykokeilu. Opetusminis-
15669: peruskoulun opetuskielellä. Viimeksi mainittuun      teriön luvalla on Rovaniemellä Keskustan ala-
15670: opetukseen osallistuminen on oppilaalle vapaa-       asteella järjestetty kaksikielistä opetusta, jossa
15671: ehtoista.                                            opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Opetuksen
15672:     Lasten päivähoito pyrkii toteuttamaan lapsi-     tavoitteena on lasten kaksikielisyys.
15673: perheille kohdentuvaa hoito- ja varhaiskasvatus-         Kielikylpyyn osallistuminen ei tällä hetkellä
15674: palvelua perheen tarpeista lähtien. Lasten päivä-    vielä ole mahdollista kovin useassa kunnassa,
15675: hoidosta annetun lain 2 a §:n 1 momentin mu-         eikä se siten vielä ole vaihtoehto kovin usealle
15676: kaan päivähoidon tavoitteena on tukea päivä-         perheelle. Jatkossa kaksikielisyyden tunnistami-
15677: hoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatus-      nen ja tunnustaminen ja erilaiset kielikylpymeto-
15678: tehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lap-     dit tullevat olemaan yksi lasten päivähoidon
15679: sen persoonallisuuden tasapainoista kehittämis-      ja peruskoulunkin laadullisen kehittämisen väli-
15680: tä.                                                  ne.
15681: 
15682:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1991
15683: 
15684:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
15685:                                         1991 vp -     KK 336                                         3
15686: 
15687: 
15688: 
15689: 
15690:                                     Tili Riksdagens llerr Talman
15691: 
15692:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rätt att få dagvård på sjtt eget modersmål.
15693: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       Samtidigt försöker man dock erbjuda föräldrar-
15694: den ll november 1991 tili vederbörande medlem        na möjligheter att välja mellan alternativa servi-
15695: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ceformer och ge dem befogenhet att inverka på
15696: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-          dagvårdens utformning.
15697: mål nr 336:                                             Den språkbadsverksamhet som tillämpas
15698:                                                      inom dagvården är ett av de alternativ som
15699:           Känner Regeringen till om avsikten         föräldrarna erbjuds. Föräldrarna får själva av-
15700:        med att placera finskspråkiga barn de två     göra om de vill utnyttja alternativet.
15701:        första åren i sådana daghem, barnträd-           A vsikten med språkbadet är att hjälpa barnet
15702:        gårdar eller grundskolor som har              att vid sidan om sitt modersmål inhämta färdig-
15703:        svenskspråkig undervisning enbart är att      heter i ett annat språk. Språkinlärningen sker i
15704:        motivera språkundervisningen eller in-        normala vardagliga situationer genom att man
15705:        begriper förfarandet även övriga syften?      kommunicerar med barnen på det språk som
15706:                                                      skall läras. Metoden har gett goda resultat i
15707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        andra länder.
15708: anföra följ:mde:                                        Språkbadet kan också stöda barn i tvåspråki-
15709:                                                      ga familjer i sådan inlärning som har en funge-
15710:    I 11 § 2 mom. lagen om barndagvård stadgas        rande tvåspråkighet som mål. Språket är inte
15711: om ett barns rätt till dagvård på sitt modersmål.    enbart ett medel för kommunikation eller in-
15712: Enligt paragrafen skall kommunen sörja för att       hämtande av kunskap, utan språkbehärskningen
15713: dagvård står tili buds på barnets modersmål då       kan haen väsentlig inverkan på utvecklingen av
15714: detta är finska, svenska eller samiska.              barnets känsloliv och personlighet. Genom språ-
15715:     Grundskolans undervisningsspråk är i all-        ket förmedlas och överförs dessutom kultur- och
15716: mänhet antingen finska eller svenska och på          övriga traditioner.
15717: samernas hembygdsområden kan det även vara              Det är möjligt att även inom skolornas språk-
15718: samiska. Från och med början av augusti detta        undervisning gå in för en fungerande tvåspråkig-
15719: år har 25 § grundskolelagen dessutom ändrats så      het. I syfte att realisera dessa mål har olika
15720: att även något annat språk än skolans undervis-      metoder och undervisningsarrangemang utveck-
15721: ningsspråk kan användas som undervisnings-           lats. Exempel på sådana är experimentet med
15722: språk, då det med tanke på undervisningen anses      tvåspråkig undervisning i Rovaniemi och språk-
15723: vara ändamålsenligt. I grundskolan kan dess-         badsexperimentet i Vasa. Med tillstånd av un-
15724: utom finnas en eller flera undervisningsgrupper      dervisningsministeriet har tvåspråkig undervis-
15725: där undervisningen ges på något annat språk än       ning med finska och svenska som undervis-
15726: skolans undervisningsspråk. Elevernas deltagan-      ningsspråk ordnats i lågstadiet Keskustan ala-
15727: de i den sistnämnda undervisningen är frivilligt.    aste i Rovaniemi. Målet med undervisningen är
15728:     Barndagvården har som mål att utgående från      att _göra barnen tvåspråkiga.
15729: familjernas behov realisera den service i form av       An så länge är det möjligt att delta i språkbad
15730: vård och småbarnsfostran som riktas tili barnfa-     endast på ett fåtal orter, och sålunda utgör
15731: miljer. Enligt 2 a § 1 mom. lagen om barndag-        språkbadet ännu inte ett alternativ för så många
15732: vård skall dagvården stöda dagvårdsbarnens           familjer. Framöver torde identifieringen och
15733: hem i deras uppgift att fostra barnen samt           erkännandet av tvåspråkigheten samt olika
15734: tillsammans med hemmen främja en balanserad          språkbadsmetoder utgöra ett medel för en kvali-
15735: utveckling av barnets personlighet.                  tativ utveckling av barndagvården och även av
15736:     Vårt dagvårdssystem betonar sålunda barnets      grundskolan.
15737: 
15738:      Helsingforsden 9 december 1991
15739: 
15740:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
15741:                                               1991 vp
15742: 
15743: 
15744: Kirjallinen kysymys 337
15745: 
15746: 
15747: 
15748: 
15749:                                  Kasurinen: Öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta itäisellä Suo-
15750:                                      menlahdella
15751: 
15752: 
15753:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15754: 
15755:    Vaarallisten aineiden kuljetuksista maassam-    sen rahoitusta ei ole järjestetty. Väliaikaisena
15756: me suuri osa kuljetetaan Kotkan ja Haminan         ratkaisuna tulisikin jokin Helsinkiin tai sen län-
15757: satamien kautta, muun muassa transitokemikaa-      sipuolelle sijoitetuista öljyntorjunta-aluksista
15758: leista 80% eli noin 4 miljoonaa tonnia. Vahin-     siirtää Kotkaan.
15759: koriskiä itäisellä Suomenlahdella lisää osaltaan      Jos verrataan öljyn ja vaarallisten aineiden
15760: vielä Saimaan kanava ja Pietarin liikenne.         kuljetusmääriä valtion öljyntorjunta-alusten si-
15761:    Itäisellä Suomenlahdella vahinkotapauksissa     joitukseen Suomenlahdella ja Pohjanlahdella, on
15762: torjuntavalmius on pääosin kuntien organisaa-      todettava, että alusten sijoitus on väärä. Koska
15763: tioiden ja kaluston varassa. Normaalisti meri-     alukset on hankittu ensi sijassa vahinkojen tor-
15764: voimien ja merenkulkupiirien käytössä olevien      juntaan, niin niiden sijoitus pitäisi ratkaista
15765: öljyntorjunta-alusten valmius itäisellä Suomen-    vahinkoriskien eikä käyttäjien arkisten tarpeiden
15766: lahdella tapahtuvien onnettomuuksien vahinko-      mukaan.
15767: jen torjuntaan on erittäin huono. Lähimpien           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15768: torjunta-alusten sijaintipaikat ovat Helsinki ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15769: Porkkala,joista ajoaika onnettomuusalueelle voi    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15770: olla 8--10 tuntia.                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15771:    Kotkassa 8.10.1991 pidetty suuri kemikaali-
15772: ja öljyvahinkojen torjuntaharjoitus osoitti sel-             Aikooko Hallitus toimia itäisen Suo-
15773: keästi, ettei valmius vahinkojen torjuntaan               menlahden torjuntavalmiuden paranta-
15774: alueella ole läheskään riittävä ilman kemikaali-          miseksi sijoittamalla alueelle torjunta-
15775: torjuntaan pystyvää öljyntorjunta-alusta.                 aluksen, kunnes suunnitelmissa oleva
15776:     Vesi- ja ympäristöhallituksen suunnitelmissa          alus valmistuu?
15777: on torjunta-alus itäiselle Suomenlahdelle, mutta
15778: 
15779:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1991
15780: 
15781:                                       Anna-Liisa Kasurinen
15782: 
15783: 
15784: 
15785: 
15786: 210300M
15787: 2                                       1991 vp -    KK 337
15788: 
15789: 
15790: 
15791: 
15792:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15793: 
15794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        minta- ja taloussuunnitelmassa on jo useiden
15795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuosien ajan ollut maininta siitä, että seuraavak-
15796: olette 12 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           si tilattava öljyntorjunta-alus sijoitettaisiin itäi-
15797: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          selle Suomenlahdelle Kotkaan ja alus varustet-
15798: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         taisiin siten, että se pystyisi toimimaan myös
15799: edustaja Kasurisen kirjallisesta kysymyksestä         kemikaalivahinkojen torjunta-aluksena. Vaikka
15800: n:o 337:                                              valtio saa huomattavan osan aluksen hankinta-
15801:                                                       kustannuksista jälkikäteen korvauksena valtion
15802:           Aikooko Hallitus toimia itäisen Suo-        tulo- ja menoarvion ulkopuolisesta öljysuojara-
15803:        menlahden torjuntavalmiuden paranta-           hastosta, ei aluksen hankintaa ole voitu sisällyt-
15804:        miseksi sijoittamalla alueelle torjunta-       tää aivan lähimpien vuosien hankintasuunnitel-
15805:        aluksen, kunnes suunnitelmissa oleva           miin. Aluksen hankinta siirtynee 1990-luvun
15806:        alus valmistuu?                               jälkipuoliskolle.
15807:                                                          Ympäristöministeriö on hankkinut Kotkan
15808:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kaupungin 17.7.1990 tekemästä esityksestä, jon-
15809: taen seuraavaa:                                       ka asiasisältö oli sama kuin vastattavana olevan
15810:                                                       kysymyksen, lausunnot sekä vesi- ja ympäristö-
15811:     Valtiolla on yhdeksän öljyntorjunta-alusta,       hallitukselta että merenkulkuhallitukselta. Mo-
15812: joista kaksi on sijoitettu Suomenlahdelle, neljä      lemmat vastasivat, että nämä virastot ryhtyvät
15813: Saaristomeren alueelle, kaksi Pohjanlahden alu-       yhdessä tutkimaan mahdollisuuksia siirtää Hel-
15814: eelle ja yksi Saimaalle. Alukset ovat normaali-       sinkiin nykyisin sijoitettu väylänhoito-ja öljyn-
15815: tilanteessa merivoimien ja merenkulkulaitoksen        torjunta-alus OILI 1 väliaikaisesti idemmäksi,
15816: hallinnassa ja toimivat normaalitilanteessa huol-     esimerkiksi Kotkaan.
15817: toaluksina ja väylänhoitoaluksina. Näiden 1980-          Vesi- ja ympäristöhallituksesta ja mcrenkul-
15818: luvulla hankittujen alusten sijoituspaikkojen       . kuhallituksesta saatujen tietojen mukaan öljyn-
15819: valintaan ovat vaikuttaneet öljyvahinkoriskien        torjunta-alus OILI 1 voidaan siirtää Kotkaan jo
15820: alueellisen jakautumisen lisäksi myös alusten         keväällä 1992. Siten voidaan parantaa itäisen
15821: hallinnasta vastaavien viranomaisten tarpeet.         Suomenlahden alueen öljyntorjuntavalmiutta
15822:     Kotkan ja Haminan satamien kautta kuljetet-       väliaikaisesti siihen saakka, kunnes valtiolle
15823: tavien öljytuotteiden ja kemikaalien kuljetus-        voidaan hankkia suunniteltu öljy- ja kemikaali-
15824: määrät ovat kasvaneet paljon viime vuosien            vahinkojen torjuntaan soveltuva, edellistä isom-
15825: aikana. Ympäristöministeriön hallinnonalan toi-       pi alus.
15826: 
15827:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991
15828: 
15829:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
15830:                                         1991 vp -   KK 337                                          3
15831: 
15832: 
15833: 
15834: 
15835:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15836: 
15837:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      åren. Verksamhets- och ekonomiplanen inom
15838: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-    miljöministeriets förvaltningsområde har redan i
15839: se av den 12 november 1991 tili vederbörande        ett antal år innehållit ett omnämnande av att det
15840: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        oljebekämpningsfartyg som beställs härnäst
15841: följande av riksdagsman Kasurinen underteck-        kommer att förläggas i östra Finska viken i
15842: nade spörsmål nr 337:                               Kotka och utrustas så att det också kan använ-
15843:                                                     das vid bekämpning av kemikalieolyckor. Oav-
15844:           Ämnar Regeringen arbeta för bättre        sett att staten i efterhand får en stor del av
15845:        bekämpningsberedskap i östra delen av        kostnaderna för anskaffningen av fartyget ersat-
15846:        Finska viken genom att förlägga ett          ta ur oljeskyddsfonden, som står utanför stats-
15847:        bekämpningsfartyg i området tills det        budgeten, har anskaffningen inte kunnat föras in
15848:        fartyg som nu planeras är färdigt?           i planerna för de närmaste åren. Anskaffningen
15849:                                                     av fartyget torde kunna ske under senare hälften
15850:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av 1990-talet.
15851: samt anföra följande:                                   Miljöministeriet har begärt utlåtanden av
15852:                                                     både vatten- och miljöstyrelsen och sjöfarts-
15853:    Finska staten har nio oljebekämpningsfartyg,     styrelsen om en framställning av Kotka stad
15854: av vilka två ligger i Finska viken, fyra i Skär-    17.7.1990, som tili substansen sammanfaller med
15855: gårdshavsområdet, två i Bottniska viken och ett     spörsmålet. Vartdera verket svarade att de i
15856: i Saimen. 1 ordinära förhållanden är fartygen i     samråd kommer att undersöka möjligheterna att
15857: sjöstridskrafternas och sjöfartsväsendets besitt-   temporärt flytta farleds- och oljebekämpnings-
15858: ning och de fungerar normalt som underhålls-        fartyget OILI 1, som nu ligger i Helsingfors,
15859: och farledsfartyg. Valet av förläggningsplatserna   längre österut, exempelvis tili Kotka.
15860: för dessa fartyg, som anskaffades under 1980-           Enligt uppgifter från vatten- och miljöstyrel-
15861: talet, har påverkats av hur riskerna för olje-      sen och sjöfartsstyrelsen kan oljebekämpnings-
15862: olyckor fördelar sig regionalt och dessutom il v    fartyget OILI 1 flyttas tili Kotka redan våren
15863: behoven hos de myndigheter som förvaltar farty-     1992. Detta förbättrar temporärt oljebekämp-
15864: gen.                                                ningsberedskapen i Finska vikens östliga delar,
15865:    De mängder av oljeprodukter och kemikalier       tills staten kan anskaffa det planerade större
15866: som transporteras över hamnarna i Kotka och         fartyget för olje- och kemikaliebekämpning.
15867: Fredrikshamn har ökat kraftigt under de senaste
15868: 
15869:      Helsingforsden 16 december 1991
15870: 
15871:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
15872: 1
15873: 1
15874: 1
15875:     1
15876:     1
15877:     1
15878:         1
15879:         1
15880:         1
15881:             1
15882:             1
15883:             1
15884:                 1
15885:                 1
15886:                 1
15887:                     1
15888:                     1
15889:                     1
15890:                         1
15891:                         1
15892:                         1
15893:                                                 1991 vp
15894: 
15895: 
15896: Kirjallinen kysymys 338
15897: 
15898: 
15899: 
15900: 
15901:                                   Nyby: Asunnon hankintaan tarkoitettujen korkotukilainojen
15902:                                      myöntämisestä haja-asutusalueille
15903: 
15904: 
15905:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15906: 
15907:     Maaseutuelinkeinolain mukaan maaseudun           tuelinkeinolain mukaista lainaa. ASP-tallettaja
15908: olemassa olevan asuntokannan hyödyntämiseksi         joutuu ottamaan lisärahoituksensa markkina-
15909: voidaan myöntää mm. lainaa ja korkotukea             korkoisena lainana taikka luopumaan hankkees-
15910: asuntotilojen hankintaan. Laina-ajat voivat olla     taan.
15911: jopa 30 vuotta ja valtion maksaman korkotuen            Tilanne on huono niin maaseudun, asunnon-
15912: suuruus on 50 prosenttia luottolaitoksen peri-       tarvitsijoiden kuin asumisen tukijärjestelmienkin
15913: mästä korosta. Pankit myöntävät maaseutuelin-        kannalta. Vaikka henkilö saisikin maaseutuelin-
15914: keinolain mukaisia lainoja mieluummin kuin           keinolain mukaisen lainan lisäksi ASP-lainaa,
15915: muita korkotukilainoja, koska niitä ei ole sidottu   voitaisiin säätää, että korkotuettuja lainoja ei
15916: peruskorkoon. Nämä lainat ovat siis edullisia        anneta päällekkäisesti. Nykyinen tilanne johtaa
15917: sekä lainan ottajan että sen antajan kannalta.       siihen, että asunnontarvitsijat putoavat tukijär-
15918:     Kuitenkin asuntotilojen hankintaan voidaan       jestelmien väliin, asuntotilojen hankinta vaikeu-
15919: myöntää lainaa enintään 50 prosenttia omaisuu-       tuu ja olemassa oleva maaseudun asuntokanta
15920: den hankintahinnasta. Lisäksi maatilahallitus on     jää käyttämättä.
15921: asettanut lainoille 120 000 markan enimmäis-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15922: määrän. Tämä johtaa siihen, että asuntotilan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
15923: ostajan on hankittava lisärahoitusta muualta.        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15924:     Oman asunnon hankintaan myönnettävien            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15925: lainojen korkotuesta annetun lain 2 §:ssä kuiten-
15926:  kin säädetään, että korkotukilainaa, esimerkiksi              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15927: ASP-lainaa, ei voida myöntää, jos jonkin muun               ryhtyä maaseutuelinkeinolain mukaisten
15928:  lain nojalla henkilölle on myönnetty laina tai             lainojen ja ASP-lainojen myöntämistä
15929:  maksetaan korkotukea samaa tarkoitusta var-                koskevien, väliinputoamisiin johtavien
15930:  ten. ASP-tallettajan tekemä sopimus on korko-              säännösten ja määräysten poistamiseksi?
15931:  tuen osalta merkityksetön, jos hän saa maaseu-
15932: 
15933:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1991
15934: 
15935:                                              Mats Nyby
15936: 
15937: 
15938: 
15939: 
15940: 210300M
15941: 2                                      1991 vp -   KK 338
15942: 
15943: 
15944: 
15945: 
15946:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15947: 
15948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     taava kauppahinnan osa. Maaseutuelinkeino-
15949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lain nojalla lainoitetaan lähinnä haja-asutusalu-
15950: olette 14 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn        een maatilojen talouskeskusten hankintaa.
15951: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä on
15952: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vuodelle 1991 osoitettu 945 miljoonan markan
15953: edustaja Mats Nybyn näin kuuluvasta kirjallises-   myöntövaltuus maaseutuelinkeinolain mukais-
15954: ta kysymyksestä n:o 338:                           ten korkotukilainojen myöntämiseen. Asuntoti-
15955:                                                    lojen osuus on ollut 13,6 prosenttia lokakuun
15956:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     loppuun mennessä myönnetyistä 694,7 miljoo-
15957:        ryhtyä maaseutuelinkeinolain mukais-        nan markan korkotukilainoista eli 94,7 miljoo-
15958:        ten lainojen ja ASP-lainojen myöntä-        naa markkaa.
15959:        mistä koskevien, väliinputoamisiinjohta-        Oman asunnon hankintaan myönnettävien
15960:        vien säännösten ja määräysten poista-       lainojen korkotuesta annetun lain (639/82)
15961:        miseksi?                                    mukaiset lainat on tarkoitettu alle 40-vuotiaiden
15962:                                                    nuorten ensimmäisen omistusasunnon hankin-
15963:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        taan. Asunnon arvioidusta kauppa- tai hankin-
15964: taen seuraavaa:                                    tahinnasta tulee säästää 15 prosenttia, jolloin
15965:                                                    loppuosa hinnasta voidaan myöntää korkotu-
15966:    Maaseutuelinkeinolain (1295/90) ensisijaisena   kilainana. Korkotukilaina ei saa ylittää
15967: tavoitteena on maatilatalouden rakenteen ja        valtioneuvoston vahvistamaa enimmäismäärää.
15968: toimintaedellytysten parantaminen sekä maa-        Enimmäismäärän taso on kuitenkin ohjannut
15969: seudun elinkeinotoiminnan edistäminen ja mo-       lainoja lähinnä asunto-osakkeiden hankintaan,
15970: nipuolistaminen, ei niinkään asuntotilojen han-    vaikka lain nojalla voidaan lainaittaa myös oma-
15971: kinnan lainoittaminen. Kuitenkin myös asumis-      kotikiinteistöjen hankintaa.
15972: ta tuetaan pääasiassa lainoittamalla asuntotuo-        Hallitus ei pidä, maaseutuelinkeinolain ta-
15973: tantoa.                                            voitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaise-
15974:    Lainoitettava asuntotila, joka harvemmin        na maaseutuelinkeinolain tai sen nojalla annet-
15975: hankitaan perheen ensiasunnoksi, saa maaseutu-     tujen määräysten muuttamista siten, että asunto-
15976: elinkeinoasetuksen (248/91) 30 §:n mukaan olla     tilojen hankintaan nykyisin myönnettävän
15977: enintään kahden hehtaarin suuruinen. Tätä          maanostolainan 50 prosentin enimmäisosuus tai
15978: suuremman asuntotilan hankintahinnasta lai-        lainan 100 000 markan enimmäismäärä olennai-
15979: noitetaan ainoastaan rakennuksen sekä edellä       sesti nousisivat käytettävissä olevat varat huo-
15980: sanotun suuruisen rakennuspaikan osuutta vas-      mioon ottaen.
15981: 
15982:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
15983: 
15984:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
15985:                                           1991 vp -   KK 338                                          3
15986: 
15987: 
15988: 
15989: 
15990:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15991: 
15992:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en byggnadsplats av ovan nämnd storlek. Med
15993: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        stöd av landsbygdsnäringslagen beviljas lån
15994: den 14 november 1991 tili vederbörande medlem         främst för förvärv av driftscentra på gårdsbruks-
15995: av statsrådet översänt avskrift av följande av        enheter i glesbygderna.
15996: riksdagsman Mats Nyby undertecknade spörs-               1 budgetpropositionen har för år 1991 ett
15997: mål nr 338:                                           belopp om 945 milj. mk anvisats i beviliningsbe-
15998:                                                       fogenhet för beviljande av räntestödslån enligt
15999:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        landsbygdsnäringslagen. Bostadsfastigheternas
16000:        ta för att de stadganden och bestämmel-        andel har utgjort 13,6 procent av de räntestöds-
16001:        ser angående beviljande av lån enligt          lån om 694,7 milj. mk som beviljats före utgång-
16002:        landsbygdsnäringslagen och BSP-lån som         en av oktober, dvs. 94,7 milj. mk.
16003:        leder tili att vissa grupper i samhäliet får      Lån enligt lagen om räntestödslån för anskaf-
16004:        sitta emelian skali slopas?                    fande av ägarbostad (639/82) är avsedda för
16005:                                                       anskaffning av första ägarbostad för personer
16006:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         under 40 år. Låntagaren måste spara 15 procent
16007: anföra följande:                                      av det uppskattade anskaffningspriset på bosta-
16008:                                                       den, varvid räntestödslån kan beviljas för åter-
16009:    Syftet med landsbygdsnäringslagen (1295/90)        stoden av priset. Räntestödslånet får inte övers-
16010: är i första hand att förbättra gårdsbrukets           tiga det av statsrådet faststälida maximibeloppet.
16011: struktur och verksamhetsbetingelser samt att          Nivån på maximibeloppet har emeliertid styrt
16012: främja näringsverksamheten på landsbygden             lånen främst tili anskaffning av bostadsaktier
16013: och göra den mångsidigare, inte att bevilja           även om lån med stöd av lagen kan beviljas
16014: lån för förvärv av bostadsfastighet. Boendet          också för anskaffning av egnahemsfastigheter.
16015: understöds emeliertid också, huvudsakligen               Regeringen anser inte att det, om man beaktar
16016: genom att lån beviljas för bostadsproduktion.         vad landsbygdsnäringslagen syftar tili, är ända-
16017:    En bostadsfastighet för viiken lån beviljas,       målsenligt att ändra nämnda lag elier de före-
16018: och som mera sälian är familjens första bostad,       skrifter som meddelats med stöd av den, så att
16019: får enligt 30 § landsbygdsnäringsförordningen         maximiandelen om 50% av de markköpslån som
16020: (248/91) vara högst två hektar stor. Om bostads-      för närvarande beviljas för anskaffning av bo-
16021: fastigheten är större än så beviljas lån endast för   stadsfastighet elier det maximala lånebeloppet
16022: den del av dess anskaffningspris som motsvarar        om 100 000 mk stiger avsevärt, med beaktande
16023: den andel som hänför sig tili byggnaden och tili      av de medel som står tili förfogande.
16024: 
16025:      Helsingforsden 18 december 1991
16026: 
16027:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
16028:                                                  1991 vp
16029: 
16030: Kirjallinen kysymys 339
16031: 
16032: 
16033: 
16034: 
16035:                                     T. Roos ym.: Rintamapalvelustunnuksen myöntämisperusteiden
16036:                                        väljentämisestä
16037: 
16038: 
16039:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16040: 
16041:    Rintamapalvelukseen osallistuneilla henki-             Rintamapalvelustunnuksen          myöntäminen
16042: löillä on oikeus saada rintamasotilaseläkettä,         näille miehille olisi tunnustus siitä työstä, jonka
16043: rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää. Rinta-      he ovat maamme puolustamisen hyväksi tehneet.
16044: mapalvelukseen osallistuneilla henkilöillä tar-        Sillä olisi myös taloudellista merkitystä yksilöi-
16045: koitetaan henkilöitä, joilla on rintamapalvelus-       den kannalta. Valtiontaloudellisesti vaikutus
16046: tunnus tai rintamatunnus. Rintamatunnuksen             tuskin olisi kovinkaan merkittävä.
16047: voivat saada asetuksen mukaan vain linnoitusra-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16048: kentajina linnoitusrakennusjoukoissa palvelleet        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16049: henkilöt.    Rintamapalvelustunnuksen voivat           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16050: saada asetuksen mukaan vain naiset.                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16051:    Järjestelmä syrjii niitä miehiä, jotka ovat työ-
16052: velvollisina osallistuneet Sotatoimialueella mui-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16053: hin tehtäviin kuin taisteluihin tai linnoitustöihin,          siin rintamapalvelustunnuksesta annetun
16054: esimerkiksi maataloustöihin. On sukupuolten                   asetuksen muuttamiseksi sillä tavoin, että
16055: välisen tasa-arvon vastaista erotella tällaisiin tai          rintamapalvelustunnuksen voisivat saa-
16056: muihin rintamapalvelustunnuksen myöntämi-                     da myös asetuksessa tarkoitettuihin teh-
16057: seen oikeuttaviin tehtäviin osallistuneita henki-             täviin osallistuneet miehet?
16058: löitä heidän sukupuolensa mukaan.
16059: 
16060:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1991
16061: 
16062:                      Timo Roos                                  Matti Vähänäkki
16063:                      Jukka Roos                                 Mikko Rönnholm
16064:                      Raimo Vuoristo                             Reijo Lindroos
16065:                      Pentti Lahti-Nuuttila                      Antero Kekkonen
16066: 
16067: 
16068: 
16069: 
16070: 210300M
16071: 2                                         1991 vp -   KK 339
16072: 
16073: 
16074: 
16075: 
16076:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16077: 
16078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työryhmä suhtautui kielteisesti erityisten uusien
16079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tunnusten myöntämiseen, vaikkei niiden muka-
16080: olette 12 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           na seuraisi oikeutta etuuksiin. Poikkeuksena
16081: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     olisivat työryhmän mielestä ne ulkomaalaiset
16082: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        vapaaehtoiset, jotka todistettavasti ovat osallis-
16083: taja T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tuneet taisteluihin.
16084: kysymyksestä n:o 339:                                    Työryhmä tutki myös rintamaveteraani-
16085:                                                       tunnuksien myöntämistä tasa-arvokysymykse-
16086:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        nä. Tuolloin todettiin, että rintamapalvelustun-
16087:        siin rintamapalvelustunnuksesta annetun        nuksesta annetun asetuksen tulkinta on laventa-
16088:        asetuksen muuttamiseksi sillä tavoin, että     nut palvelun sellaisiin tehtäviin, joista vastaavas-
16089:        rintamapalvelustunnuksen voisivat saa-         ti mies ei saa minkäänlaista tunnusta. Tämä ei
16090:        da myös asetuksessa tarkoitettuihin teh-       työryhmän mielestä kuitenkaan ole muuttanut
16091:        täviin osallistuneet miehet?                   perusasetelmaa, jonka mukaan miehet ovat ase-
16092:                                                       velvollisuuslain alaisia ja erityisasemassa sota-
16093:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          palvelukseen nähden, joka on tunnustettu myös
16094: vasti seuraavaa:                                      tasa-arvolaissa. Tunnusten myöntäminen myös
16095:                                                       miehille vastaavista tehtävistä kuin rintamapal-
16096:    Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä-            velustunnuksen saaneille naisille johtaisi perus-
16097: misedellytysten laajentamiseen ovat olleet selvi-     asetelman hämärtymiseen, eikä ongelman rat-
16098: tettävänä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-     kaiseminen tältä pohjalta ollut työryhmän mie-
16099: massa työryhmässä (Rintamaveteraanitunnus-            lestä puollettavissa.
16100: ten selvitystyöryhmän muistio 1990:19). Työryh-          Työryhmän muistio on ollut lausunnolla eri
16101: mä luovutti muistionsa sosiaali- ja terveysminis-     viranomaisilla ja etujärjestöillä. Sosiaali- ja ter-
16102: teriölle 22.11.1990.                                  veysministeriö on tietoinen, että rintamatunnus-
16103:    Työryhmä totesi useiden henkilöryhmien pa-         ten hakijoissa on väliinputoajia, jotka kokevat
16104: noksen olleen olennainen Suomen puolustustais-        itsensä oikeutetuiksi rintamaveteraanietuuksiin.
16105: telussa. Työryhmä halusi tunnustaa rintamalla         Kun sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-
16106: taistelleille veteraaneille erityisaseman. Työryh-    laan vireillä hallitusohjelman mukaisesti rinta-
16107: mä painotti erityisesti rintamasotilastunnuksen       maveteraanien aseman ja vähimmäiseläketurvan
16108: saajien asemaa, koska he muodostivat ainoan           kehittäminen, kysymyksessä tarkoitettujen hen-
16109: ryhmän, jolle on asetettu periaatteelliseksi vaati-   kilöiden tilannetta tarkastellaan tämän selvityk-
16110: mukseksi osallistuminen taisteluihin. Sen vuoksi      sen yhteydessä.
16111: 
16112:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1991
16113: 
16114:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
16115:                                           1991 vp -     KK 339                                            3
16116: 
16117: 
16118: 
16119: 
16120:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16121: 
16122:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att börja bevi1ja speciella nya tecken, även om
16123: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         dessa inte skulie medföra någon rätt tili förmå-
16124: den 12 november 1991 till vederbörande medlem          ner. Arbetsgruppen föreslog att de utländska
16125: av statsrådet översänt avskrift av följande av         friviliiga som bevisligen deltagit i striderna skulie
16126: riksdagsman T. Roos m.fl. undertecknade spörs-         utgöra ett undantag.
16127: mål nr 339:                                               Arbetsgruppen undersökte också beviljandet
16128:                                                        av frontveterantecken som enjämställdhetsfråga
16129:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för          och konstaterade därvid att tolkningen av för-
16130:        att förordningen om fronttjänsttecken           ordningen om fronttjänsttecken utvidgat tjänst-
16131:        skall ändras på det sätt att även män som       begreppet att gälia också uppgifter, för vilka en
16132:        deltagit i de uppgifter som avses i             man inte får något som helst tecken. Detta
16133:        förordningen kunde få fronttjänstteck-          faktum har dock enligt arbetsgruppen inte
16134:        net?                                            ändrat på den grundprincip enligt viiken männen
16135:                                                        är understälida värnpliktslagen och i en särskild
16136:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stälining vad gäller krigstjänst, vilket erkänns
16137: anföra följande:                                       även i Iagen omjämstälidhet mellan kvinnor och
16138:                                                        män. Om man även beviljade män teeken för
16139:    Möjligheterna att bredda förutsättningarna          uppgifter motsvarande dem som kvinnor erhållit
16140: för beviljande av fronttecken har varit under          fronttjänsttecken för, skulle följden vara att
16141: utredning i en arbetsgrupp, tillsatt av social- och    grundprincipen grumlades, och arbetsgruppen
16142: hä1sovårdsministeriet (PM av utredningskom-            ansåg inte detta vara det rätta sättet att lösa
16143: mitten för frontveterantecken, 1990:19). Arbets-       problemet.
16144: gruppen överlämnade sin promemoria tili social-           Arbetsgruppens promemoria har varit på re-
16145: och hälsovårdsministeriet 22.11.1990.                  miss hos olika myndigheter och intresseorganisa-
16146:    Arbetsgruppen konstaterade att flera grupper        tioner. Vid social- och hälsovårdsministeriet är
16147: i samhäliet gjort en betydande insats i striderna      man medveten om att det bland dem som ansö-
16148: för Finlands försvar. Arbetsgruppen ville tilier-      ker om fronttecken finns personer som anser sig
16149: känna de veteraner som kämpat vid fronten en           berättigade tili de förmåner som frontveteraner-
16150: speciell ställning. Arbetsgruppen underströk           na har. Då det vid social- och hälsovårdsminis-
16151: särskilt ställningen för dem som erhåliit front-       teriet i enlighet med regeringsprogrammet som
16152: mannatecken, eftersom dessa personer utgjorde          bäst pågår ett utvecklande av frontveteranernas
16153: den enda grupp av viiken man principiellt krävt        ställning och minimipensionsskydd granskar
16154: ett deltagande i striderna. Av den orsaken             man i samband med denna utredning situationen
16155: ställde .sig arbetsgruppen avvisande tili tanken       för de personer som avses i spörsmålet.
16156: 
16157:      Helsingfors den 17 december 1991
16158: 
16159:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
16160:                                              1991 vp
16161: 
16162: 
16163: Kirjallinen kysymys 340
16164: 
16165: 
16166: 
16167: 
16168:                                 Lipponen: Neuvostoliiton suomalaisten paluumuuttajien aseman
16169:                                     parantamisesta
16170: 
16171: 
16172:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16173: 
16174:    Tasavallan presidentti on todennut jo huhti-   estävät inkeriläisten sopeutumista Suomen oloi-
16175: kuussa 1990, että Suomeen muuttamaan pyrki-       hin. Näiden muuttajien joukossa on myös pel-
16176: viä Neuvostoliiton suomalaisia tulisi kohdella    kästään venäjää puhuvia, joten suomen opetusta
16177: paluumuuttajina. Pääosa Neuvostoliiton suoma-     tulee myös järjestää.
16178: laisista on inkeriläisiä.                            Olisi syytä selvittää, olisiko inkeriläisiä pa-
16179:    Inkeriläisiä varten ei ole kuitenkaan luotu    rempi avustaa heidän nykyiseen asuinpaikkaan-
16180: minkäänlaista paluumuutto-ohjelmaa. Valtion       sa Neuvostoliitossa. Etenkin vanhukset ovat
16181: ja kuntien viranomaiset ovat joutuneet toimi-     vaikeassa sosiaalisessa tilanteessa.
16182: maan inkeriläisten paluumuuttoasioissa ilman         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16183: kokonaisohjelmaa ja selkeää paluumuuttajan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
16184: määritelmää. Asia on hoidettu tapauskohtaisesti   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16185: ja tilanteen sanelemien vaatimusten mukaan.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16186:    Säädöspohjan puutteellisuus on vaikeuttanut
16187: omalta osaltaan ulkosuomalaisten paluumuutta-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
16188: jien tulemista ja asettautumista Suomeen. Muun           Suomeen muuttamaan haluavien Neu-
16189: muassa äänioikeuskysymys odottaa vastausta.              vostoliiton suomalaisten oikeudellisen ja
16190: Myös asunto-ongelmat, työttömyys ja puutteel-            yhteiskunnallisen aseman parantamisek-
16191: 1inen opastaminen suomalaiseen yhteiskuntaan             si?
16192: 
16193:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1991
16194: 
16195:                                         Paavo Lipponen
16196: 
16197: 
16198: 
16199: 
16200: 210300M
16201: 2                                         1991 vp -   KK 340
16202: 
16203: 
16204: 
16205: 
16206:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16207: 
16208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mille Neuvostoliiton suomalaisille aktiivisesti
16209: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työsuhdeasuntoja.
16210: olette 14 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn              Suurin ongelma onkin tällä hetkellä ensiasun-
16211: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          to, jonka järjestäminen kuuluu lähinnä kunnille.
16212: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Inkerinsuomalaisten ensi vaiheen hoitamisessa
16213: edustaja Paavo Lipposen näin kuuluvasta kirjal-       eräät sosiaalitoimistot ovat toivoneet samanta-
16214: lisesta kysymyksestä n:o 340:                         paista vastaanottojärjestelmää kuin tällä hetkel-
16215:                                                       lä on pakolaisia varten.
16216:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy         Suomen Pietarin pääkonsulinvirastossa on
16217:        Suomeen muuttamaan haluavien Neu-              työskennellyt kuluneen vuoden ajan työhallin-
16218:        vostoliiton suomalaisten oikeudellisen ja      nosta lähetetty työvoima-avustaja, jonka tehtä-
16219:        yhteiskunnallisen aseman parantamisek-         vänä on neuvoa muuttajia ja antaa Suomen
16220:        si?                                            oloista ajantasalla olevaa tietoa. Työvoima-avus-
16221:                                                       tajan toimialue käsittää myös Itä-Karjalan, var-
16222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sinaisen sivupisteen ollessa Petroskoissa.
16223: vasti seuraavaa:                                         Viranomaiset järjestävät Neuvostoliiton suo-
16224:                                                       malaisille keskimäärin puolen vuoden mittaista
16225:     Neuvostoliiton suomalaisten kokonaismää-          maahantulo- ja kielikoulutusta. Käytännössä
16226: rästä ei ole toistaiseksi olemassa täysin luotetta-   jokainen, joka ei ole suoraan sijoittunut työelä-
16227: vaa tietoa. Lukumäärän arvioidaan olevan              mään, saa tätä koulutusta. Koulutusajalta mak-
16228: 70 000-80 000, joista inkeriläiset muodostavat        setaan työttömyyskorvausta vastaava päivära-
16229: huomattavan osan.                                     ha, ja koulutuksessa olevat asuvat kustannuksit-
16230:     Maantieteellisesti kolmannes Neuvostoliiton       ta koulutuskeskusten asunnoissa.
16231: suomalaisista asuu Pietarin alueella, kolman-            Suuremmilla paikkakunnilla, kuten Helsingis-
16232: nes Petroskoin alueella Itä-Karjalassa ja kol-        sä ja Turussa, Neuvostoliiton suomalaisille jär-
16233: mannes itsenäistyneessä Virossa. Siperiassa on        jestetään koulutusta omana ryhmänä. Pienem-
16234: pieniä inkeriläisyhdyskuntia. Inkeriläisiä siirtyi    millä paikkakunnilla Neuvostoliiton suomalai-
16235: myös pakolaisina toisen maailmansodan aikana          set saavat maahantulo- ja kielikoulutusta mui-
16236: ja sen jälkeen etenkin Ruotsiin ja Yhdysvaltoi-       den maahanmuuttajaryhmien kanssa yhteisesti.
16237: hin.                                                     Nykyjärjestelmän puitteissa kuntia tuetaan
16238:     Neuvostoliiton suomalaiset rinnastettiin pa-      toimeentulotuella, mikäli Neuvostoliiton suoma-
16239: luumuuttajiin huhtikuussa 1990. Keskeisten mi-        lainen ei työllisty. Toimeentulotukea maksetaan
16240: nisteriöiden ja kuntien keskusjärjestöjen välillä     valtion toimesta kuuden kuukauden ajalta ja
16241: käynnistyi tuolloin virkamiestasolla yhteistyö        eläkeläisille viiden vuoden ajan, jonka jälkeen
16242: Neuvostoliiton suomalaisten paluumuuttokysy-          viimeksi mainittu ryhmä siirtyy Suomen kansan-
16243: mysten järjestämiseksi.                               eläkejärjestelmän piiriin.
16244:     Suomessa asuu tällä hetkellä noin 5 000 Neu-         Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut
16245: vostoliiton ja Viron suomalaista. Voimassa ole-       vanhustenhuollon toteuttamista Venäjän puolel-
16246: via työlupia on myönnetty 2 055. Työllisyystilan-     la. Rahoituskysymys on vielä avoin. Suomen
16247: teen jyrkkä heikkeneminen on valitettavasti vai-      kannattaa myös selvittää, millä toimenpiteillä
16248: keuttanut inkeriläistenja muiden Neuvostoliiton       Neuvostoliiton suomalaisväestön asemaa voi-
16249: suomalaisten sijoittumista työelämään Suomes-         daan kohentaa heidän asuinalueillaan.
16250: sa.                                                      Työministeriön taholta on esitetty, että Neu-
16251:     Huomattava osa tästä paluumuutosta on             vostoliiton suomalaiset voisivat saada halutes-
16252: keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jossa asunto-        saan Suomen kansalaisuuden samassa ajassa
16253: kysymyksen järjestäminen on ollut oma ongel-          kuin Pohjoismaiden kansalaiset, joilta edellyte-
16254: mansa. Työvoiman kysynnän ollessa vilkasta            tään kahden vuoden asumista Suomessa. Neu-
16255: useat työnantajat järjestivät palvelukseensa otta-    vostoliiton suomalaiset joutuvat odottamaan
16256:                                         1991 vp -   KK 340                                       3
16257: 
16258: nykyisten määräysten mukaan Suomen kansa-           taa Neuvostoliiton suomalaisten sijoittumista
16259: laisuutta viisi vuotta.                             työelämään.
16260:     Neuvostoliiton!Venäjän ja Viron muuttuneen         Suomen tulee kantaa huolta Neuvostoliiton
16261: tilanteen johdosta kahdenvälisiä sosiaaliturvaso-   suomalaisten yhdyskunnistaja niiden elinkelpoi-
16262: pimusneuvotteluja jatketaan lähitulevaisuudes-      suudesta. Näiden yhdyskuntien kannalta olisi
16263: sa. Sosiaaliturvasopimuksella voidaan osin vah-     kohtalokasta, mikäli aktiivinen nuorempi suku-
16264: vistaa Neuvostoliiton suomalaisten asemaa mait-     polvi siirtyisi laajassa mittakaavassa Suomeen.
16265: temme välisessä muuttoliikkeessä.                   Määräaikainen työskentely, työharjoittelu ja
16266:     Ainoastaan osa Neuvostoliiton suomalaisista     työkokemuksen saanti helpottaa osaltaan Neu-
16267: ja Viron inkeriläisistä osaa riittävästi Suomen     vostoliiton suomalaisten asemaa heidän kotiseu-
16268: kieltä. Tämä asettaa myös Suomen vastaanotto-       duillaan.
16269: järjestelmälle uusia vaatimuksia.                      Suomen ja Venäjän välillä neuvotellussa yh-
16270:     Vastaanottojärjestelmää on yhteistyössä kun-    teistyösopimusluonnoksessa on selkeä maininta
16271: tien kanssa pyritty kehittämään. Tämä työ on        Neuvostoliiton suomalaisväestön asemasta ja
16272: osin vielä kesken. Työllisyystilanne jatkuu huo-    oikeuksista, mikä osaltaan vahvistaa jatkossa
16273: nona vielä pitkään, mikä valitettavasti vaikeut-    tämän väestönosan asemaa.
16274: 
16275:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
16276: 
16277:                                                                     Työministeri Ilkka Kanerva
16278: 4                                        1991 vp -   KK 340
16279: 
16280: 
16281: 
16282: 
16283:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16284: 
16285:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommunerna att anordna. Då det gällt att sköta
16286: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       det första skedet för ingermanlänningarna, har
16287: den 14 november 1991 till vederbörande medlem        en del socialbyråer önskat ett liknande mottag-
16288: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ningssystem som det som för närvarande gäller
16289: riksdagsman Paavo Lipponen undertecknade             för flyktingar.
16290: spörsmål nr 340:                                        1 Finlands generalkonsulat i S:t Petersburg
16291:                                                      har under det gångna året funnits en arbets-
16292:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kraftskonsulent som utsänts från arbetsförvalt-
16293:        ta för att förbättra den rättsliga och        ningen. Konsulenten har haft till uppgift att
16294:        sociala ställningen för de sovjetfinnar       instruera flyttare och hålla dem a jour med
16295:        som vill flytta till Finland?                 förhållandena i Finland. Arbetskraftskonsulen-
16296:                                                      tens verksamhetsområde omfattar också östka-
16297:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        relen, med den egentliga filialen i Petroskoj.
16298: anföra följande:                                        Myndigheterna anordnar för sovjetfinnarna
16299:                                                      inrese- och språkutbildning som varar i genom-
16300:    Tillsvidare finns det inga helt tillförlitliga    snitt ett halvt år. 1 praktiken genomgår var och
16301: uppgifter om det totala antalet sovjetfinnar.        en som inte genast fått arbete denna utbildning.
16302: Antalet uppskattas till 70 000-80 000, varav         För utbildningstiden betalas dagpenning som
16303: ingermanlänningarna utgör en betydande del.          motsvarar arbetslöshetsersättning, och de som
16304:    Geografiskt sett bor en tredjedel av sovjetfin-   genomgår utbildning bor kostnadsfritt i utbild-
16305: narna i S:t Petersburgområdet, en tredjedel i        ningscentrens bostäder.                      •
16306: Petroskojområdet i östra Karelen och en tredje-         På större orter, såsom Helsingfors och Abo,
16307: del i det självständiga Estland. 1 Sibirien finns    arrangeras utbildning för sovjetfinnarna som en
16308: små ingermanländska samhällen. Under andra           egen grupp. På mindre orter får sovjetfinnarna
16309: världskriget och efter detta flyttade ingerman-      inrese- och språkutbildning gemensamt med
16310: länningar också som flyktingar speciellt till Sve-   andra immigrantgrupper.
16311: rige och Förenta Staterna.                              lnom ramen för det nuvarande systemet bistås
16312:    Sovjetfinnarna jämställdes med återflyttare i     kommunerna med utkomststöd, ifall sovjetfin-
16313: april 1990. De centrala ministerieroa och kom-       nar inte får arbete. Utkomststödet betalas ge-
16314: munernas centralorganisationer inledde vid det       nom statens försorg för en tid av sex månader
16315: laget på tjänstemannanivå samarbete för att          och till pensionärer under en tid av fem år,
16316: ordna frågorna kring sovjetfinnarnas återflytt-      varefter den sistnämnda gruppen övergår till att
16317: ning.                                                omfattas av det finländska folkpensionssyste-
16318:    1 Finland bor för närvarande ungefär 5 000        met.
16319: finländare från Sovjetunionen och Estland. Man          Social- och hälsovårdsministeriet har berett
16320: har beviljat 2 055 gällande arbetstillstånd. Det     åtgärder för att få till stånd åldringsvård i
16321: kraftigt försämrade sysselsättningsläget har ty-     Ryssland. Finansieringsfrågan är ännu öppen.
16322: värr gjort det svårare för ingermanlänningarna       Finland bör också utreda genom vilka åtgärder
16323: och de övriga sovjetfinnarna att få arbete i         sovjetfinnarnas ställning kunde förbättras på de
16324: Finland.                                             områden där de är bosatta.
16325:    En betydande del av denna återflyttning har          Från arbetsministeriets sida har man föresla-
16326: centrerats till huvudstadsregionen, där anord-       git att sovjetfinnarna, om de så önskar, kunde få
16327: nandet av bostad har varit ett problem för sig.      finländskt medborgarskap inom samma tid som
16328: Medan efterfrågan på arbetskraft var livlig,         nordiska medborgare, av vilka det förutsätts att
16329: anordnade många arbetsgivare aktivt tjänstebo-       de bott två år i Finland. Enligt de nuvarande
16330: städer åt de sovjetfinnar som de anställt.           bestämmelserna är sovjetfinnarna tvungna att
16331:    Det största problemet för närvarande är den       vänta på finländskt medborgarskap i fem år.
16332: första bostaden, viiken det ankommer främst på          På grund av det förändrade läget i Sovjetunio-
16333:                                         1991 vp -   KK 340                                            5
16334: 
16335: nen/Ryssland och Estland fortgår de bilaterala      försvårar sovjetfinnarnas placering i arbetslivet.
16336: förhandlingarna om en konvention om social             Finland bör visa omsorg om de sovjetfinska
16337: trygghet inom den närmaste framtiden. Genom         samhäliena och deras livsduglighet. Med tanke
16338: denna konvention kan man delvis stärka sovjet-      på dessa samhälien vore det ödesdigert om den
16339: finnarnas stälining i migrationen melian våra       aktiva yngre generationen i stor skala flyttade tili
16340: länder.                                             Finland. Tidsbegränsat arbete, arbetspraktik och
16341:    Endast en del av sovjetfinnarna och inger-       arbetserfarenhet underlättar för sin del sovjet-
16342: manlänningarna i Estland kan finska i tiliräcklig   finnarnas stälining i deras egna hemtrakter.
16343: utsträckning. Detta stälier nya krav också på det      I det utkast tili samarbetsavtal som förhand-
16344: finländska mottagningssystemet.                     lats melian Finland och Ryssland finns ett tydligt
16345:    Man har i samarbete med kommunerna för-          omnämnande om sovjetfinnarnas stälining och
16346: sökt utveckla mottagningssystemet. Detta arbete     rättigheter, vilket för sin del stärker denna be-
16347: är ännu delvis oavslutat. Sysselsättningsläget      folkningsgrupps stälining i fortsättningen.
16348: kommer att vara dåligt ännu länge, vilket tyvärr
16349: 
16350:      Helsingforsden 18 december 1991
16351: 
16352:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
16353:                     j
16354: 
16355:                     j
16356: 
16357:                 j
16358: 
16359:                 j
16360: 
16361:             j
16362: 
16363:             j
16364: 
16365:         j
16366: 
16367:         j
16368: 
16369:     j
16370: 
16371:     j
16372: 
16373: j
16374: 
16375: j
16376:                                                1991 vp
16377: 
16378: Kirjallinen kysymys 341
16379: 
16380: 
16381: 
16382: 
16383:                                   Rinne: Suomen maineen parantamiseksi tarvittavista toimenpiteis-
16384:                                       tä
16385: 
16386: 
16387:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16388: 
16389:    Keskustajobtoinen porvarihallitus on tietoi-      luottamuksesta olemme ulkomaankaupan kaut-
16390: sesti valitulla politiikallaan johtanut Suomen ta-   ta täysin riippuvaisia. Tilanne tulkitaan sellai-
16391: loudellisen kurjistumisen tielle. Suomen maine       seksi, että maalla ei ole vastuuta ottavaa hallitus-
16392: on perinpohjaisesti tahrattu eurooppalaisena         ta.
16393: taloudellisesti sivistyneenä valtiona.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16394:    Perussyy ongelmiin on ulkoisen luottamuksen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
16395: menettäminen. Keskustan vaalikampanjan su-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16396: mutus, joka on jatkunut hallituksen johtavana        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16397: voimana, on vienyt sekä kansantaloutemme että
16398: yksittäisten ihmisten murhenäytelminä sietämät-                Mitä Hallitus aikoo kiireellisesti tehdä
16399: tömään tilanteeseen.                                        ulkomailla tapahtuneen Suomen luotet-
16400:    Kansantaloutemme ja sosiaaliturvamme on                  tavuuden pelastamiseksi, ja
16401: nyt vaakalaudalla. Ahon hallitus on vyörytiänyt                aikooko Hallitus ottaa itse vastuun
16402: kaiken vastuun muille kuin itselleen. Tällainen             aiheuttamastaan epäonnistumisesta ja
16403: asenne tuhoaa lopunkin luottamuksen kansanta-               siten osoittaa ulkomaille, että maassa on
16404: louteemme maan rajojen ulkopuolella, josta                  hallitus?
16405: 
16406:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1991
16407: 
16408:                                             Heikki Rinne
16409: 
16410: 
16411: 
16412: 
16413: 2!0300M
16414: 2                                        1991 vp -   KK 341
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 
16419:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16420: 
16421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallitus on toimikautensa alusta saakka pyr-
16422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kinyt palauttamaan talouspolitiikan uskottavuu-
16423: olette 14 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          den tunnustamalJa avoimesti talouden ongelmat
16424: kirjeenne ohella toimittanut Yaltioneuvoston         ja käymällä niihin vitkastelematta kiinni. Avain-
16425: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ongelma on ollut kokonaistuotannon jyrkkä
16426: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjai-      lasku, josta on vääjäämättä seurannut työttö-
16427: lisesta kysymyksestä n:o 341:                        myyden raju nousujajulkisen talouden kriisiyty-
16428:                                                      minen.
16429:           Mitä Hallitus aikoo kiireellisesti tehdä      Kun keskeiset talouspoliittiset ratkaisut ·~
16430:        ulkomailla tapahtuneen Suomen luotet-         budjetti, tulosopimus ja kilpailukykyä parantava
16431:        tavuuden pelastamiseksi, ja                   valuuttakurssimuutos-on nyt tehty, edellytyk-
16432:           aikooko Hallitus ottaa itse vastuun        set kansainvälisen luottamuksen palautumisecn
16433:        aiheuttamastaan epäonnistumisesta ja          ovat olemassa.
16434:        siten osoittaa ulkomaille. että maassa on        Talouden monista myönteisistä merkeistä
16435:        hallitus?                                     huolimatta työttömyys jatkaa vielä kasvuaan.
16436:                                                      Kokonaistuotanto onkin saatava selvään kas-
16437:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vuun, ennen kuin työllisyys alkaa parantua.
16438: taen seuraavaa:                                      Edellytykset käänteclle ovat kuitenkin olemas-
16439:                                                      sa. Omalla toiminnallaan hallitus pyrkii varmis-
16440:    Luottamus Suomessa harjoitettavaan ta-            tamaan ja aientamaan tuota toivottua kään-
16441: louspolitiikkaan alkoi murentua 1980-1 uvun          nettä.
16442: lopulla talouskehityksen mittarien kääntyessä           Hallituksella on luonnollisesti täysi poliittinen
16443: huonoon suuntaan. Sen seurauksena mm. kan-           vastuu 26.4.1991 jälkeen tekemistään ratkaisuis-
16444: sainväliset valtioiden ja yritysten luottokelpoi-    ta. Hallitus kantaa vastuutaan toimimalla kai-
16445: suutta mittaavat laitokset ovat alentaneet           kella tarmollaan äärimmäisen vaikeiden talous-
16446: Suomen luottokelpoisuusluokkaa. Samoihin ai-         ongelmiemme ratkaisemiseksi.
16447: koihin tapahtui nousu markkinakoroissa,
16448: jotka heijastavat talouspolitiikan uskottavuutta
16449: ja talouden suorituskykyä.
16450: 
16451:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1991
16452: 
16453:                                                                              Pääministeri Esko Aho
16454:                                          1991 vp -   KK 341                                           3
16455: 
16456: 
16457: 
16458: 
16459:                                     Till Riksdagens Herr Talman
16460: 
16461:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Regeringen har allt sedan början av sin man-
16462: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       datpcriod försökt återställa den ekonomiska
16463: den 14 november 1991 tili vederbörande medlem        politikens trovärdighet genom att öppet erkänna
16464: av statsrådet översänt avskrift av följande av       de ekonomiska problemen och ofördröjligen
16465: riksdagsman Heikki Rinne undertecknade spörs-        gripa sig an dem. Det eentrala problemet har
16466: mål nr 341:                                          varit den drastiska minskningen av totalproduk-
16467:                                                      tionen som oundvikligen har Iett tili en kraftigt
16468:           Vad ämnar Regeringen skyndsamt             ökad arbctslöshet och kriser i den offentliga
16469:        göra för att rädda Finlands trovärdighet      hushållningen.
16470:        i utlandet oeh                                    Då de eentrala ekonomisk-politiska uppgörel-
16471:           ämnar Regeringen själv ta ansvaret för     serna --- budgeten oeh inkomstavtalet samt valu-
16472:        det misslyekande som den orsakat oeh          takursändringen som förbättrar konkurrens-
16473:        sålunda för utlandet visa att Jandet har en   kraften - nu har träffats, finns det förutsätt-
16474:        regering?                                     ningar för att återvinna det internationella fört-
16475:                                                      roendet.
16476:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Trots många positiva teeken i ekonomin fort-
16477: anföra följande:                                     sätter arbetslösheten att öka. Det krävs en klar
16478:                                                      tillväxt i totalproduktionen innan sysselsättning-
16479:    Förtroendet för den ckonomiska politik som        en bö1jar förbättras. Det finns dock förutsätt-
16480: bedrivs i Finland började svikta i slutet av 1980-   ningar för en omsvängning. Regeringen försöker
16481: talet, då den ekonomiska utveeklingen började        genom sin egen aktivitet säkra oeh tidigarelägga
16482: visa teeken på en nedåtgående, negativ trend.        denna önskade omsvängning.
16483: Som en följd av detta har internationella institu-       Regeringen har naturligtvis det fulla politiska
16484: tioner som mäter staters oeh företags kreditvär-     ansvaret för sina avgöranden efter 26.4.1991.
16485: dighet plaeerat Finland i en lägre kreditvärdig-     Regeringen bär sitt ansvar genom att intensivt
16486: hetsklass. Samtidigt steg marknadsräntorna, vil-     arbeta för att lösa våra ytterst svåra ekonomiska
16487: ka återspeglar den ekonomiska politikens tro-        problem.
16488: värdighet oeh ekonomins prestationsförmåga.
16489: 
16490:      Helsingforsden 19 deeember 1991
16491: 
16492:                                                                             Statsminister Esko Aho
16493:                                                 1991 vp
16494: 
16495: Kirjallinen kysymys 342
16496: 
16497: 
16498: 
16499: 
16500:                                    Vähänäkki: Yritystoiminnan tukemiseksi tarkoitettujen avustusten
16501:                                       hakumenettelystä
16502: 
16503: 
16504:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16505: 
16506:    Taloudellisen laman aikana ovat yritysten          matta, että yrittäjällä oli mm. kotipaikkakuntan-
16507: konkurssit jokapäiväisiä ilmiöitä ja halukkuus        sa elinkeinoasiamiehen mielestä riittävästi näyt-
16508: uusien yritysten perustamiseen on miltei ehtynyt.     töä tuotteensa nk. markkinaraosta. - Sinnikäs
16509: Maan hallitus on useiden ministereiden suulla eri     yrittäjä, sittemmin jo Kymen Paperinjalostus
16510: yhteyksissä antanut ymmärtää, että sen mielen-        Ky:ksi virallisesti muuttuneena, ei hellittänyt,
16511: kiinto on suuntautunut laajalti niihin yrityksiin,    vaan haki 3. 9. 1991 uudelleen tukea valtiolta,
16512: jotka näinä aikoina ovat kaikesta huolimatta          tällä kertaa pienyritystoiminnan tukemishake-
16513: lähdössä liikkeelle. Puheissa on korostettu val-      muksen muodossa, koska oli tähän saanut suo-
16514: tion yrityksille myöntämien tukimuotojen käyt-        situksen ja koska edellä kerrottu investointi- ja
16515: tämisen tärkeyttä, mm. kauppa- ja teollisuusmi-       käynnistysavustushakemus oli sekä piiri- että
16516: nisteriön keskus- ja piirihallinnon palvelualttiut-   keskushallintotasolla hylätty, tosin eri perusteil-
16517: ta avustusasioissa sekä yritysten tukemiseen tar-     la. KTM:n Kymen piirin yrityspalvelu ei uutta
16518: koitettujen määrärahojen lisäämistä.                  hakemusta ottanut käsiteltäväkseen viitaten
16519:    Valitettavasti eri tahoilta maata kuitenkin        edellä kerrottuun aikaisempaan kielteiseen tuki-
16520: jatkuvasti kantautuu tietoja, joiden mukaan           hakemukseen. Nyttemmin on yrittäjä edelleen
16521: valtion tukea myöntävien viranomaisten palve-         hakenut KTM:ltä muutosta tutkittavaksi otta-
16522: luissa on sanomisen sijaa sekä turhaa byrokra-        matta koskeneeseen piirin päätökseen. Tätä
16523: tiaa. Erityisesti on kiinnitetty huomiota yrityk-     päätöstä ei ole vielä saatu.
16524: sen tukemiseen haettuja avustuksia koskevissa            Kysymyksessä oleva tapaus ei suinkaan ole
16525: päätöksissä ilmenevien perusteluiden epäjohdon-       ainoa, mutta on saamani tiedon mukaan kuvaa-
16526: mukaisuuksiin, viivytyksiin ja muihin virasto-        va ja siksi esimerkiksi soveltuva.
16527: kankeuden ilmenemismuotoihin. - Esimerkki-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16528: nä em. käsittelytavoista kerrottakoon mm. seu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
16529: raava tapaus: Kymen Paperinjalostus, perus-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16530: tettava yritys, oli 29.4.1991 hakenut KTM:n           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16531:  Kymen yrityspalveluita yritystoiminnan alue-
16532: tuesta annetun lain mukaista avustusta. Anta-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16533: massaan päätöksessä 11.6.1991 ao. viranomai-                 ryhtyä yritystoiminnan tukemiseksi
16534: nen hylkäsi hakemuksen, "koska hankkeen tuke-                myönnettäviä valtion avustuksia koske-
16535:  minen ei ole KTM yrityspalvelun mielestä kil-               vien hakemusten käsittelyn ja niistä teh-
16536:  pailutilanne huomioiden tarkoituksenmukais-                 tävien päätösten johdonmukaistamiseksi
16537:  ta". Yrittäjän haettua päätökseen muutosta                  ja joustavoittamiseksi, samoin kuin ko.
16538:  KTM:ltä tuli siihen myös kielteinen päätös,                 asioita haitavien viranomaisten palvelu-
16539:  mutta perusteluna ei enää tuotu esiin kilpailuti-           halukkuuden kehittämiseksi ja virasto-
16540:  lannetta, vaan "markkinatilanne", siitä huoli-              kankeuden vähentämiseksi?
16541: 
16542:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1991
16543: 
16544:                                            Matti Vähänäkki
16545: 
16546: 
16547: 
16548: 
16549: 210300M
16550: 2                                          1991 vp -      KK 342
16551: 
16552: 
16553: 
16554: 
16555:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16556: 
16557:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ammattitaitoa pidettiin hyvänä ja myös yritys-
16558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            toiminnan tuen haun ja maksatuksen toimivuu-
16559: olette 15 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn              teen oltiin yleisesti tyytyväisiä.
16560: kirjeenne n:o 1365 ohella toimittanut valtioneu-            Yleisesti ottaen KTM yrityspalvelun piiritoi-
16561: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             mistojen henkilöstön asiantuntemukseen on voi-
16562: kansanedustaja Vähänäkin näin kuuluvasta kir-            tu nojata, sillä piiritoimiston henkilöstöllä on
16563: jallisesta kysymyksestä n:o 342:                         hyvä oman alueensa yritysten ja alueensa kehit-
16564:                                                          tämistarpeiden tuntemus, mutta yksittäistapauk-
16565:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           sissa yrittäjän näkemys oman hankkeensa hy-
16566:        ryhtyä yritystoiminnan tukemiseksi                vyydestä ja tuen myöntämisen edellytyksistä
16567:        myönnettäviä valtion avustuksia koske-            saattaa kuitenkin erota huomattavasti yritystut-
16568:        vien hakemusten käsittelyn ja niistä teh-         kimuksen suorittaneen viranomaisen näkemyk-
16569:        tävien päätösten johdonmukaistamiseksi            sestä, koska tuen myöntävä viranomainen ottaa
16570:        ja joustavoittamiseksi, samoin kuin ko.           huomioon lainsäädännön asettamat edellytykset
16571:        asioita hoitavien viranomaisten palvelu-          tuen myöntämiselle sekä yritystoiminnan tuki-
16572:        halukkuuden kehittämiseksi ja virasto-            määrärahojen käytön oikeudenmukaisen ja-
16573:        kankeuden vähentämiseksi?                         kaantumisen koko valtakunnan tasolla.
16574:                                                             Kysymyksessä mainitun Kymen Paperinjalos-
16575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tus Oy:n kielteisen aluetukipäätöksen peruste-
16576: vasti seuraavaa:                                         luista voidaan todeta, että aluetuen myöntämi-
16577:                                                          sen eräänä lähtökohtana on yritystoiminnan
16578:    Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspal-           aluetukilain (1297/88) 5 §:n mukaan se, että yri-
16579: velu siirtyy ensi vuoden alusta tulosjohtamis-           tyksellä on edellytykset jatkuvaan kannattavaan
16580: käytäntöön. Tässä yhteydessä kiinnitetään eri-           toimintaan. Mikäli yritystutkija yritystutkimuk-
16581: tyistä huomiota hakemusten käsittelyn nopeut-            sen perusteella katsoo, että yrityksellä ei arvioida
16582: tamiseen sekä ilmaisultaan selkeämpiin päätök-           olevan riittäviä kannattavan toiminnan edelly-
16583: siin erityisesti kielteisten päätösten osalta. Koska     tyksiä esim. toimialan markkinoilla vallitsevista
16584: jokainen hanke ja yritys on kuitenkin erilainen,         kilpailusyistä, ei tukea voida myöntää, koska
16585: ei näin ollen ole mahdollista päästä kaikki              lain vaatimat edellytykset eivät tällöin täyty.
16586: erityistilanteet kattaviin ohjeisiin kielteisten         Piiritoimiston päätöksestä on valitusoikeus
16587: päätösten perustetuista.                                 kauppa- ja teollisuusministeriöön ja kyseessä
16588:    KTM yrityspalvelun palvelun laatua seura-             oleva valitusprosessi on täten normaalimenette-
16589: taan myös jatkuvasti. KTM yrityspalvelun pal-            lyn mukainen.
16590: velun laatua koskeva Quality Systems Oy:n tut-              Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa, että
16591: kimus valmistui huhtikuussa 1991. Tutkimuksen            asiassa on menetelty hyvän hallintokäytännön
16592: mukaan suurin osa tutkimuksessa haastatelluis-           mukaisesti eikä ole tarkoituksenmukaista ryhtyä
16593: ta yrityksistä piti KTM yrityspalvelun palvelun          muihin muutoksiin kuin mitä tulosohjauksen
16594: laatua hyvänä. KTM yrityspalvelun henkilöstön            myötä toteutetaan.
16595: 
16596:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
16597: 
16598:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
16599:                                            1991 vp -     KK 342                                        3
16600: 
16601: 
16602: 
16603: 
16604:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16605: 
16606:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Allmänt taget har man kunnat stöda sig
16607: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          på den sakkunskap personalen vid HIM före-
16608: 1365 av den 15 november 1991 tili vederbörande          tagstjänsts distriktsbyråer har, eftersom dist-
16609: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       riktsbyråernas personai har god kännedom om
16610: de av riksdagsman Vähänäkki undertecknade               utvecklingsbehoven på det egna området och
16611: spörsmål nr 342:                                        hos dess företag. I enskilda fall kan
16612:                                                         företagarens åsikt om hur bra hans projekt
16613:           Vilka åtgärder har Regeringen för             är och om förutsättningarna för beviljande av
16614:        avsikt att vidta för att göra behandlingen       stöd trots allt märkbart skilja sig från den
16615:        av de ansökningar som gäller statligt            åsikt den myndighet företräder som utför fö-
16616:        understöd för företagsverksamheten och           retagsundersökningen. Detta eftersom den
16617:        de beslut som skall fattas om dessa enhet-       myndighet som beviljar stödet beaktar de för-
16618:        ligare och smidigare samt för att öka            utsättningar som lagstiftningen ställer på be-
16619:        tjänstviliigheten hos de myndigheter             viljandet av stödet samt en rättvis fördelning
16620:        som sköter dessa ärenden och minska              av stödanslagen för företagsverksamheten på
16621:        byråkratin?                                      riksnivå.
16622:                                                             1 fråga om motiveringarna tili det negativa
16623:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            beslutet om regionalt stöd tili Kymen Pape-
16624: samt anföra följande:                                   rijalostus Oy, som nämndes i spörsmålet, kan
16625:                                                         det konstateras att en utgångspunkt för
16626:    Handels- och industriministeriets företags-          beviljandet av regionalt stöd enligt 5 § i lagen
16627: tjänst övergår vid början av nästa år tili resultat-    om regionalt stödjande av företagsverksamhe-
16628: orienterad styrning. I samband med detta fästs          ten (1297/88) är att företaget skall ha förut-
16629: speciell uppmärksamhet vid att behandlingen av          sättningar för fortgående lönsam verksamhet.
16630: ansökningarna skall fås att gå snabbare samt vid        Om företagsforskaren på basis av en företags-
16631: tydligare uttryckta beslut i synnerhet då de är         undersökning anser att ett företag inte bedöms
16632: negativa. Eftersom varje projekt och företag            ha tillräckliga förutsättningar för en fortgående
16633: trots allt är unikt är det inte möjligt att             lönsam verksamhet t.ex. tili följd av konkur-
16634: åstadkomma täckande anvisningar för hur de              rensen på marknaden i branschen, kan stöd
16635: negativa besluten skall motiveras som skulle            inte beviljas eftersom de förutsättningar som
16636: gälla alla specialsituationer.                          krävs i lagen härvid inte uppfylls. Över
16637:    Också kvaliteten på HIM företagstjänsts              distriktsbyråns beslut kan man besvära sig till
16638: tjänster följs kontinuerligt upp. Quality Sys-          handels- och industriministeriet och denna
16639: tems Oy har undersökt kvaliteten på de tjänster         besvärsprocess utgör normalt förfarande.
16640: HIM företagstjänst erbjuder. Enligt undersök-              På basis av det ovan anförda konstaterar
16641: ningen, som blev klar i april 1991, ansåg               regeringen att man i detta ärende har förfarit i
16642: största delen av de intervjuade företagen att           enlighet med god förvaltningspraxis och att det
16643: kvaliteten på HIM företagstjänsts tjänster var          inte är ändamålsenligt att göra andra ändringar
16644: god. Personalen vid HIM företagstjänst                  än dem som genomförs i och med att resultat-
16645: ansågs yrkesskicklig och ansökningarna om               orienterad styrning införs.
16646: och utbetalningen av stödet tili företagsverk-
16647: samheten ansågs i allmänhet fungera bra.
16648: 
16649:      Helsingfors den 18 december 1991
16650: 
16651:                                                        Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
16652:                                                 1991 vp
16653: 
16654: 
16655: Kirjallinen kysymys 343
16656: 
16657: 
16658: 
16659: 
16660:                                    Heikkinen ym.: Lomaosakkeiden ostajien sekä kiinteistöyhtiöiden
16661:                                        verottamisesta
16662: 
16663: 
16664:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16665: 
16666:    Keskusverolautakunta on antamassaan en-            lisätään vielä veronlisäykset ja korot, mikä mer-
16667: nakkotiedossa katsonut, että viikko-osakkeen          kitsee yhteensä yli 10 000 markan summaa.
16668: ostajalle ei vahvisteta asuntotuloa hänen kiin-          Lomaosakkeiden kauppa on pysähtynyt lähes
16669: teistöyhtiöiden osakkeiden perusteella hallitse-      kokonaan viikko-osakkeiden verotuksesta syn-
16670: mistaan lomarakennuksista, mutta jos kiinteis-        tyneen epäselvyyden johdosta. Verotusmenettely
16671: töyhtiö kantaa osakkeenomistajalta lomaraken-         lopettaa kokonaan Suomessa hyvälle alulle saa-
16672: nusten vastikkeina vähemmän kuin on tavallista,       dun timeshare- eli viikko-omistusjärjestelmän ja
16673: hänen osakkaana täten saamansa etu otetaan            merkitsee kymmenen eri puolilla Suomea toimi-
16674: verotuslain 57 §:n 1 momentin nojalla huomioon        yan viikkolomaosakeyhtiön sekä niiden yhtey-
16675: hänen verotuksessaan peiteltynä osingonjakona.        dessä toimivien kymmenien kiinteistöyhtiöiden
16676:    Päätös merkitsee sitä, että kun henkilö on         konkurssia. Toisaalta järjestelmä toimii jo 80
16677: ostanut esimerkiksi viikon lomaosakkeen 60 000        maassa ja sillä on noin 2 000 kohdetta.
16678: markalla ja maksaa yhtiölle yhtiövastiketta 1 000        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16679: markkaa viikolta, hänen katsotaan saavan pei-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16680: teltyä osingonjakoa. Tämä perustuu verottajan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16681: näkemykseen siitä, että jos henkilö vuokraisi         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16682: saman viikko-osakkeen, hän joutuisi maksa-
16683: maan siitä vuokraa 5 000 markkaa. Tulkinnan                     Onko Hallitus tietoinen viikko-osak-
16684: mukaan viikko-osakkeen omistaja saa etua                     keiden omistajien sekä kiinteistöyhtiöi-
16685: omistaessaan viikko-osakkeen.                                den verottamisesta ns. peiteltynä osin-
16686:    Kannanoton mukaan tuo etu on esimerkkita-                 gonjakonaja seh aiheuttamista vakavista
16687: pauksessa vuokran ja yhtiövastikkeen välinen                 ongelmista kotimaan matkailuelinkeinon
16688: ero eli 4 000 markkaa, mikä summa verotetaan                 harjoittamiselle ja kehittämiselle, ja
16689: siten, että se lisätään sekä kiinteistöyhtiön vero-             mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
16690: tettavaan tuloon että omistajan henkilökohtai-               ryhtyä syntyneiden epäkohtien ja koh-
16691: seen tuloon peiteltynä osingonjakona. Veroon                 tuuttomuuksien korjaamiseksi?
16692: 
16693:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1991
16694: 
16695:                      Kauko Heikkinen                           Aarno von Bell
16696:                      Annikki Koistinen                         Hannu Kemppainen
16697:                                               Osmo Polvinen
16698: 
16699: 
16700: 
16701: 
16702: 210300M
16703: 2                                        1991 vp -   KK 343
16704: 
16705: 
16706: 
16707: 
16708:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16709: 
16710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaalle asuntotuloa, koska osake ei oikeuta
16711: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrätyn huoneiston hallintaan. Verotuslain
16712: olette 15 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          57 §:n perusteella on kuitenkin periaatteessa
16713: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mahdollista verottaa osakasta ja yhtiötä ns. pei-
16714: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tellystä osingonjaosta, jos kiinteistöyhtiö perii
16715: edustaja Kauko Heikkisen ym. näin kuuluvasta         osakkailta vastikkeina vähemmän kuin on ta-
16716: kirjallisesta kysymyksestä n:o 343:                  vanomaista. Peitelty osinko lisätään tällöin sekä
16717:                                                      osakkaan että yhtiön tuloon. Kiinteistöyhtiölle
16718:           Onko Hallitus tietoinen viikko-osak-       aiheutuu lisäksi yhtiöveron hyvityslaista johtu-
16719:        keiden omistajien sekä kiinteistöyhtiöi-      via seuraamuksia, koska yhtiön verotuksessa
16720:        den verottamisesta ns. peiteltynä osin-       peitelty ja avoin osingonjako rinnastetaan toi-
16721:        gonjakona ja sen aiheuttamista vakavista      siinsa.
16722:        ongelmista kotimaan matkailuelinkeinon            Lomaosakejärjestelmä on Suomessa uusi
16723:        harjoittamiselle ja kehittämiselle, ja        loma-asumisen ja matkailuyrittämisen muoto.
16724:          mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo      Osakkeen ostaja maksaa osakkeesta käyvän
16725:        ryhtyä syntyneiden epäkohtien ja koh-         hinnan ja osakeomistuksensa perusteella hän voi
16726:        tuuttomuuksien korjaamiseksi?                 viettää tietyn ajan huoneistossa yhtiövastikkeen
16727:                                                      suuruista korvausta vastaan. Periaate on vastaa-
16728:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         va kuin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä.
16729: vasti seuraavaa:                                     Keskusverolautakunnan päätökset aiheuttivat-
16730:                                                      kin yleisessä keskustelussa väärinkäsityksen,
16731:    Keskinäisellä kiinteistöosakeyhtiöllä tarkoite-   jonka mukaan peiteltynä osingonjakona ajatel-
16732: taan sellaista osakeyhtiötä, jonka jokainen osake    tiin verotettavan aina ja kaikissa tapauksissa
16733: tai määrätyt osakkeet yhdessä oikeuttavat tietyn     käyvän vuokran ja yhtiövastikkeen erotus. Näin
16734: huonetilan hallintaan yhtiön omistamassa kiin-       ei käytännössä kuitenkaan ole menetelty, koska
16735: teistössä. Muun kuin keskinäisen kiinteistöosa-      lomaosakejärjestelmän on katsottu olosuhteil-
16736: keyhtiön osakkeet eivät sen sijaan tuota oikeutta    taan yleensä vastaavan menettelyä asunto-osa-
16737: tietyn huoneiston tai huonetilan hallintaan.         keyhtiöissä ja keskinäisissä kiinteistöosakeyhti-
16738:    Lomaosaketoimintaa harjoittavien kiinteistö-      öissä. Perittyä vastiketta ei siten ole pidetty
16739: osakeyhtiöiden yhtiöjärjestys on useimmiten sel-     tavanomaista vähäisempänä eikä peiteltyä osin-
16740: lainen, että kukin osake tuottaa oikeuden hallita    koa ole katsottu suoritetun.
16741: tiettyä huoneistoa kiinteistöyhtiön omistamassa         Verohallitus on antanut pyynnöstä lausun-
16742: kiinteistössä kalenteriviikoittain. Keskusverolau-   tonsa eräälle lomaosakeyhtiölle. Lausunto on
16743: takunta on kahdessa päätöksessään (389/1987 ja       edellä esitetyn mukainen. Se on lähetetty tiedoksi
16744: 38811990) katsonut, ettei tällainen lyhytaikainen    lääninverovirastoille ja verotoimistoille, ja vero-
16745: hallintaoikeus kiinteistöyhtiön omistamaan kiin-     tuskäytännön voidaan tällä perusteella odottaa
16746: teistöön muodosta yhtiöstä keskinäistä kiinteis-     muotoutuvan yhdenmukaiseksi ja yleistä oikeus-
16747: töyhtiötä.                                           tajua vastaavaksi. Siten hallituksen toimet lain
16748:    Keskusverolautakunnan päätökset merkitse-         muuttamiseksi eivät tässä vaiheessa ole tarpeelli-
16749: vät sitä, että muun kuin keskinäisen kiinteistö-     sia. Jos tarvetta säädösmuutoksiin ilmenee, hal-
16750: osakeyhtiön huoneistosta ei voida määrätä osak-      litus ryhtyy toimenpiteisiin.
16751: 
16752:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
16753: 
16754:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
16755:                                         1991 vp -   KK 343                                         3
16756: 
16757: 
16758: 
16759: 
16760:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
16761: 
16762:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        medför rätt att besitta en viss lägenhet. Enligt
16763: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av      57 § beskattningslagen är det dock i princip
16764: den 15 november 1991 tili vederbörande medlem       möjligt att beskatta aktieägaren och bolaget för
16765: av statsrådet översänt avskrift av följande av      s.k. förtäckt dividendutdelning om fastighetsak-
16766: riksdagsman Kauko Heikkinen m.fl. underteck-        tiebolaget i vederlag uppbär ett lägre belopp än
16767: nade spörsmål nr 343:                               normalt. Den förtäckta dividenden fogas härvid
16768:                                                     både tili aktieägarens och bolagets inkomst. För
16769:             År Regeringen medveten om beskatt- fastighetsbolaget medför det dessutom påföljder
16770:          ningen av semesterandelsägare och fas- · enligt lagen om gottgörelse för bolagsskatt då en
16771:          tighetsbo1ag i form av s.k. förtäckt divi- förtäckt och en öppen dividendutdelning jäm-
16772:          dendutdelning och de allvarliga prob1em ställs vid bolagsbegJcattningen.
16773:          som det förorsakar bedrivandet och ut-        Systemet med semesterandelar är en ny form
16774:          vecklandet av turistnäringen i hem1andet av semesterboende och turistföretagsamhet i
16775:          och                                        Finland. Den som köper aktien betalar gängse
16776:             vilka brådskande åtgärder ämnar pris för den och på basis av aktieägandet kan han
16777:          Regeringen vidta för avhjälpande av tilibringa en viss tid i lägenheten mot en ersätt-
16778:          dessa missförhållanden och oskäligheter? ning som motsvarar bolagsvederlaget. Principen
16779:                                                     är densamma som i bostads- och fastighetsaktie-
16780:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bolag. Centralskattenämndens beslut missupp-
16781: anföra följande:                                    fattades i den allmänna diskussionen så att man
16782:                                                     trodde att avsikten var att alltid och i samtliga
16783:    Med ett ömsesidigt fastighetsaktiebolag avses fall beskatta skillnaden mellan gängse hyra och
16784: ett aktiebolag där varje aktie eller vissa aktier bolagsvederlaget som förtäckt dividendutdel-
16785: förenade medför rätt att besitta en viss lägenhet ning. I praktiken har detta förfarande dock inte
16786: eller ett visst utrymme i en fastighet som bolaget tillämpats då systemet med semesterandelar i
16787: äger. Andra än det ömsesidiga fastighetsaktiebo-    allmänhet har ansetts motsvara det förfarande
16788: lagets aktier medför däremot inte rätt att besitta som gäller bostadsaktiebolag och ömsesidigt
16789: en viss lägenhet eller ett visst utrymme.           fastighetsaktiebolag. Således har man varken
16790:    Bolagsordningen i ett fastighetsaktiebolag ansett att det uppburna vederlaget är mindre
16791: som bedriver verksamhet med semesterandelar än gängse vederlag eller att förtäckt dividendut-
16792: är oftast sådan att varje aktie medför rätt att delning har verkställts.
16793: besitta en viss lägenhet i en fastighet som bolaget    Skattestyrelsen har på begäran gett sitt utlå-
16794: äger under en eller flera kalenderveckor. Cen- tande tili ett semesterandelsbolag. Utlåtandet
16795: tralskattenämnden har i två av sina beslut (389/ motsvarar det ovan stående och det har sänts för
16796: 1987 och 38811990) ansett att en sådan kortvarig kännedom tili länsskatteverken och skatteby-
16797: besittningsrätt till en fastighet som ägs av ett råerna. Därför kan beskattningspraxis väntas bli
16798: fastighetsaktiebolag inte gör ett ömsesidigt fas-   enhetlig och motsvara den allmänna rättsupp-
16799: tighetsaktiebolag av bolaget.                       fattningen. Således är det inte nödvändigt för
16800:    Centralskattenämndens beslut innebär att en regeringen att i detta skede vidta åtgärder för ·~
16801: aktieägare inte kan påföras bostadsinkomst för ändring av lagen. Om det uppstår behov av att
16802: någon annan lägenhet än en lägenhet i ett ändra författningarna kommer regeringen att
16803: ömsesidigt fastighetsaktiebolag då aktien inte vidta åtgärder.
16804: 
16805:      Helsingfors den 20 december 1991
16806: 
16807:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
16808: 1
16809: 1
16810: 1
16811:     1
16812:     1
16813:     1
16814:         1
16815:         1
16816:         1
16817:         1
16818:             1
16819:             1
16820:             1
16821:                 1
16822:                 1
16823:                 1
16824:                     1
16825:                     1
16826:                     1
16827:                         1
16828:                                                1991 vp
16829: 
16830: Kirjallinen kysymys 344
16831: 
16832: 
16833: 
16834: 
16835:                                    Paloheimo: Saimaanhylkeen suojelukustannuksista
16836: 
16837: 
16838: 
16839:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16840: 
16841:     Äskettäin on valmistunut Maailman Luon-              Suomen kaikkien, maassa vakituisesti pesi-
16842: non Säätiön Suomen rahaston saimaanhylje-            vien, luonnonvaraisten nisäkkäiden lukumäärä
16843: työryhmän raportti saimaanhylkeen tilasta,           on 60. Edellisen perusteella voisi päätellä, että
16844: kannasta ja suojelemisen edellyttämistä toimen-      Suomen kaikkien nisäkkäiden arvoksi yhteensä
16845: piteistä.                                            arvioitaisiin 30 miljardia markkaa, noin 6 %
16846:     Hylkeiden kanta on romahtanut noin 50 %          yhden vuoden BKT:stä. Tämä tuntuu kohtuut-
16847: siitä, mikä se oli 1950-luvulla, ja eläin elää 12    tomalta eikä voi perustua mihinkään syvällisem-
16848: alueella, jotka ovat toisistaan eristettyjä siten,   pään pohdintaan tai analyysiin. Asiaan täytyy
16849: että kannat eivät pääse risteytymään. Eri kanto-     liittyä jokin väärinkäsitys. Saimaanhylje on
16850: jen säilymisen edellytyksenä on, että ne voidaan     Euroopan uhanalaisin nisäkäslaji.
16851: säilyttää 20-30 yksilön suuruisina.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16852:     Työryhmä on esittänyt lukuisia toimenpiteitä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16853: lajin suojelemiseksi, esimerkiksi 12 alueen ra-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16854: jauksen suojelualueiksi. Ympäristöministeriön        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16855: ilmoituksen mukaan lajin suojelemiseksi tarvit-
16856: tavien maa-alueiden rajaus maksaisi noin 0,5                   Mihin taloudellisiin uhrauksiin Halli-
16857: miljardia markkaa, joka muodostaisi pääosan                 tus on valmis saimaanhylkeen pesimäalu-
16858: tarvittavista kustannuksista. Tätä summaa on                eiden suojelemiseksi ja lajin sukupuut-
16859: pidetty liian korkeana.                                     toon kuolemisen ehkäisemiseksi?
16860: 
16861:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1991
16862: 
16863:                                            Eero Paloheimo
16864: 
16865: 
16866: 
16867: 
16868: 210300M
16869: 2                                        1991 vp -   KK 344
16870: 
16871: 
16872: 
16873:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16874: 
16875:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahas-
16876: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ton asettama saimaanhyljetyöryhmä on laatinut
16877: olette 19 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          omat ehdotuksensa hylkeen suojelusta. Se on
16878: kirjeenne n:o 1380 ohella toimittanut valtioneu-     esittänyt muun muassa kahdentoista hyvin laa-
16879: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         jan suojelualueen perustamista. Osittain alueet
16880: kansanedustaja Paloheimon kirjallisesta kysy-        sisältyvät rantojensuojeluohjelmaan. Ympäris-
16881: myksestä n:o 344, jossa tiedustellaan:               töministeriössä on arvioitu, että luonnonsuojelu-
16882:                                                      alueiden perustaminen kaikille työryhmän esittä-
16883:           Mihin taloudellisiin uhrauksiin Halli-     mille alueille maksaisi rantojensuojeluohjelman
16884:        tus on valmis saimaanhylkeen pesimäalu-       kustannusten lisäksi noin 500 miljoonaa mark-
16885:        eiden suojelemiseksi ja lajin sukupuut-       kaa. Arvio on suuntaa-antava ja perustuu esi-
16886:        toon kuolemisen ehkäisemiseksi?               tettyihin rajauksiin kuuluvien ranta-alueiden niin
16887:                                                      sanotun hajarakennusoikeuden menetysten kor-
16888:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaamiseen. Toteuttamiskustannukset ovat suu-
16889: vasti seuraavaa:                                     ret, koska aluerajaukset ovat hyvin laajoja ja
16890:                                                      niihin kuuluu paljon mannerrantoja, jotka
16891:    Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-        ovat taloudellisesti arvokkaampia kuin saaristo-
16892: tykseen hallitus on varannut 120 miljoonaa           alueet.
16893: markkaa luonnonsuojelualueiden hankkimiseen             Luonnonsuojeluun suunnatuista varoista
16894: sekä 26,2 miljoonaa markkaa yksityisistä luon-       päättää eduskunta valtion tulo- ja menoarviota
16895: nonsuojelualueista maksettaviin korvauksiin.         käsitellessään. Mikäli valtiontaloudelliset edelly-
16896: Määrärahoilla pannaan täytäntöön pääasiassa          tykset ovat olemassa tuntuvasti nykyistä suu-
16897: valtioneuvoston vahvistamia suojeluohjelmia.         remmille määrärahoille, voisi ympäristöministe-
16898: Näillä määrärahoilla on myös voitu joitakin          riö nopeuttaa ratkaisevasti suojelualueiden to-
16899: uhanalaisten eliöiden esiintymisalueita hankkia      teuttamista. Suojelualueiden perustamisen lisäk-
16900: valtiolle tai rauhoittaa yksityisinä luonnonsuoje-   si on edistettävä myös muita toimia, jotka täh-
16901: lualueina.                                           täävät saimaanhylkeen suojeluun. Ympäristömi-
16902:    Valtion taloudellisesta tilanteesta huolimatta    nisteriö on tähdentänyt ympäristövaikutusten
16903: on luonnonsuojeluun suunnattuja määrärahoja          arvioinnin merkitystä taloudellisen toiminnan ja
16904: lisätty. Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioon on eh-     luonnonvarojen hyväksikäytön suunnittelussa.
16905: dotettu yli 20 prosenttia suurempia määrärahoja      Samanlaiseen arviointiin ja säätelyyn saimaan-
16906: kuin vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa on.           hyljetyöryhmä tähtää ehdotuksissaan. Työryh-
16907: Tavoitteena on lisäksi tehostaa niin sanottujen      mähän esitti suojelualueiden perustamisen ohella
16908: vanhojen valtionmaiden käyttöä vaihtomaana           joukon suosituksia, jotka kustannuksiltaan ovat
16909: suojelualueiden hankinnassa. Lisääntyvät voi-        vähäisiä, mutta vaikutuksiltaan suuria. Näitä
16910: mavarat ovat erityisesti tarpeen rantojensuoje-      ovat muun muassa Saimaan väylien talviaikai-
16911: luohjelmasta tehdyn periaatepäätöksen panemi-        sen käytön rajoittaminen, hylkeille vaarallisten
16912: seksi toimeen.                                       kalastuskeinojen käytön kieltäminen ja hylkeen
16913:    Saimaannorppa on uhanalainen laji, jonka          pesimisalueilla tapahtuvan häirinnän ehkäisemi-
16914: säilyminen ja lisääntyminen on turvattava. Jo        nen.
16915: rantojensuojeluohjelmaa valmisteltaessa sai-             Saimaannorpan kannalta arvokkaina alueilla
16916: maannorppa oli yksi tärkeimmistä suojeluperus-       maankäytön suunnittelu, esimerkiksi laajalla,
16917: teista monille Järvi-Suomen rannansuojelualu-        vahvistetulla kaavalla, ja taloudelliseen toimin-
16918: eista. Suuri osa hylkeen kannalta arvokkaimmis-      taan liitettävä ympäristövaikutusten arviointi
16919: ta alueista kuuluukin rantojensuojeluohjelmaan.      ovat erittäin tärkeitä. Tavoitteena tulee olla
16920: Siksi ohjelman toimeenpanon turvaaminen on           lajien elinvoimaisuus luonnossa ilman erityisiä
16921: ensiarvoisen tärkeää saimaannorpan suojelun          suojelutoimia.
16922: kannalta.
16923: 
16924:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
16925: 
16926:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
16927:                                          1991 vp -   KK 344                                            3
16928: 
16929: 
16930: 
16931:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16932: 
16933:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har gjort upp sina egna förslag tili skydd av
16934: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr       saimenvikaren. Arbetsgruppen har bland annat
16935: 1380 av den 19 november 1991 till vederbörande       föreslagit att tolv mycket omfattande skyddsom-
16936: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    råden inrättas. Dessa områden ingår delvis i
16937: de av riksdagsman Paloheimo undertecknade            strandskyddsprogrammet. Vid miljöministeriet
16938: spörsmål nr 344:                                     har man räknat ut att om alla dessa skyddsom-
16939:                                                      råden inrättas så som arbetsgruppen har föresla-
16940:           Vilka ekonomiska uppoffringar är Re-       git, kommer detta att kosta omkring 500 miljo-
16941:        geringen fårdig tili för att skydda saimen-   ner mark i tiliägg till de kostnader som strand-
16942:        vikarens boplatser och förhindra att ar-      skyddsprogrammet föranleder. Bedömningen är
16943:        ten dör ut?                                   riktgivande och bygger på att ersättning betalas
16944:                                                      för den byggnadsrätt som går förlorad utmed
16945:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stränderna i så kallade glesbygdsområden inom
16946: anföra följande:                                     de föreslagna skyddsområdena. Kostnaderna
16947:                                                      blir höga på grund av att gränserna dragits
16948:    Regeringen har i budgetförslaget för år 1992      mycket generöst och inbegriper många stränder
16949: reserverat 120 miljoner mark för anskaffning av      på fastlandet, vilka har större ekonomiskt värde
16950: naturskyddsområden och 26,2 miljoner mark för        än stränderna i skärgården.
16951: ersättningar i samband med privata naturskydds-         Det är riksdagen som i samband med behand-
16952: områden. Anslagen används huvudsakligen för          lingen av budgetpropositionen beslutar om
16953: att genomföra sådana skyddsprogram som fast-         medlen för naturvård. Om det finns statsekono-
16954: ställts av statsrådet. Under dessa anslag har det    miska förutsättningar för betydligt större anslag
16955: också varit möjligt att förvärva vissa områden       än för närvarande, kunde miljöministeriet på
16956: där hotade organismer förekommer tili staten,        ett avgörande sätt försnabba inrättandet av
16957: eller att fridlysa sådana såsom privata natur-       skyddsområden. Utöver att skyddsområden in-
16958: skyddsområden.                                       rättas är det också skäl att främja andra åt-
16959:    Trots statens ekonomiska situation har ansla-     gärder som syftar tili skydd av saimenvikaren.
16960: gen för naturvårdsändamål ökats. 1 budgetför-        Miljöministeriet har betonat betydelsen av miljö-
16961: slaget för år 1992 föreslås ett mer än 20 procent    konsekvensbedömning i planeringen av ekono-
16962: högre anslag än det som ingår i 1991 års budget.     miska aktiviteter och nyttjande av naturtillgång-
16963: Målet är vidare att effektivera användningen av      arna. Arbetsgruppen för saimenvikaren tar i
16964: så kallade gamla statsägda områden såsom by-         sina förslag sikte på motsvarande bedömning
16965: tesområden vid anskaffningen av skyddsområ-          och reglering. Jämsides med inrättandet av
16966: den. De ökade resurserna behövs speciellt för att    skyddsområden framförde arbetsgruppen ett
16967: förverkliga principbeslutet om strandskydd.          antal rekommendationer vars kostnader är ringa
16968:    Saimenvikaren är en hotad art, vars bibehål-      men verkningar stora, Tili dem hör bland annat
16969: lande och förökning måste säkerställas. Redan        begränsning av användningen av Saimenfarle-
16970: under beredningen av strandskyddsprogrammet          derna under vintern, förbud mot fiskemetoder
16971: hörde saimenvikaren tili de viktigaste anledning-    som är farliga för sälar samt förebyggande av
16972: arna till att många stränder i lnsjöfinland skulle   störning i de områden där saimenvikaren har
16973: skyddas. En stor del av de områden som är vär-       sina boplatser.
16974: defullast med tanke på saimenvikaren ingår              Planering av markanvändningen i de områden
16975: följaktligen i strandskyddsprogrammet. Därför        som har betydelse med tanke på saimenvikaren
16976: är det av största vikt att genomförandet av          exempelvis genom omfattande fastställda planer
16977: programmet säkerställs så att saimenvikaren kan      samt miljökonsekvensbedömning i samband med
16978: skyddas.                                             ekonomiska aktiviteter är mycket viktiga. Målet
16979:     Världsnaturfondens Finlands fond har tillsatt    skall vara att arten bevarar sin livskraft i naturen
16980: en arbetsgrupp för saimenvikaren, och denna          utan särskilda skyddsåtgärder.
16981: 
16982:      Helsingforsden 20 december 1991
16983: 
16984:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
16985:                                              1991 vp
16986: 
16987: 
16988: Kirjallinen kysymys 345
16989: 
16990: 
16991: 
16992: 
16993:                                  Rask: Kemijoen uiton lopettamisen vaikutuksista
16994: 
16995: 
16996:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16997: 
16998:    Päätös Kemijoen uiton yhtäkkisestä lopet-       Neljänneksi uiton loppuminen merkitsee väli-
16999: tamisesta yllätti useat tahot Lapissa tänä syk-    töntä työttömyyttä 100 ympärivuotiselle työnte-
17000: synä.                                              kijälle ja lisäksi 400 kausivakinaiselle työnteki-
17001:    Kemijoen uiton lopettamisen seurauksena         jälle. Heidän toimeentulostaan huolehtiminen
17002: Keski- ja Ylä-Lapin metsistä hakattavien puiden    aiheuttaa valtiolle ja työttömyyskassoille 12,5
17003: kuljetuskustannukset kohoavat voimakkaasti.        milj. markan menot vuodessa. Tämän lisäksi ns.
17004: Metsätaloutta harjoittavien kantorahatulot uh-     0-raja tulee lisäämään pohjoisen metsurien työt-
17005: kaavat romahtaa, ja Lapin puunhankinnan            tömyyttä.
17006: ns. 0-raja siirtyy etelämmäksi. Lapin talouselä-       Edellä mainitut vaikutukset valtion menoihin
17007: mä on riippuvainen metsätuloista. Uiton lopet-     tulevat olemaan yli 50 milj. markkaa vuodessa.
17008: tamisen seuraukset ovat kauaskantoiset.            Uiton lopettamisesta koituvat rahalliset säästöt
17009:    Kemijoen uiton lopettaminen vaikuttaa myös      ovat vähäiset menetyksiin verrattuna.
17010: valtiontalouteen. Ensinnäkin metsähallitus me-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17011: nettää kantorahatuloja oman ilmoituksensa mu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17012: kaan 4 milj. markkaa vuodessa. Toiseksi tielai-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17013: toksen tutkimustoimiston selvityksen mukaan        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17014: lisääntyvät menot noin 20 milj. markkaa vuodes-
17015: sa tiestön kulumisen johdosta. Summa on noin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17016: kolminkertainen verrattuna siihen rahamäärään,            ryhtyä tilanteessa, jossa Lapissa kaksi
17017: minkä metsähallitus on arvioinut tarvittavan              valtionyhtiötä, Veitsiluoto Oy ja Kemi-
17018:  1990-luvulla Kemijoen vesiteiden kunnostami-             joki Oy, ovat ryhtymässä toimiin, joilla
17019: seen. Kolmanneksi liikenneonnettomuudet ja                on erittäin haitalliset vaikutukset Lapille,
17020: raskaan puutavaraliikenteen rikki- ja typpipääs-          lappilaisille ihmisille ja myös valtion ta-
17021: töt lisääntyvät merkittävästi (VTT:n selvitys).           loudelle?
17022: 
17023:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1991
17024: 
17025:                                            Maija Rask
17026: 
17027: 
17028: 
17029: 
17030: 210300M
17031: 2                                         1991 vp -   KK 345
17032: 
17033: 
17034: 
17035: 
17036:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17037: 
17038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Uitettavan puutavaran maaran laskeminen
17039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuoden 1991 tasolle heikentää olennaisesti uiton
17040: olette 19 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           edellytyksiä kilpailla muiden kuljetusmuotojen
17041: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kanssa. Vuonna 1992 uitettavaksi sopivaa puuta
17042: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         olisi enää noin 400 000 m 3• Kun Osuuskunta
17043: edustaja Raskin näin kuuluvasta kirjallisesta         Metsäliitto ja Veitsiluoto Oy ovat päättäneet olla
17044: kysymyksestä n:o 345:                                 enää uittamatta Kemijoessa, järjestetyn uiton
17045:                                                       harjoittaminen Kemijoessa ei näytä olevan enää
17046:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taloudellisesti kannattavaa.
17047:        ryhtyä tilanteessa, jossa Lapissa kaksi           Puutavaran uittoa kohtaan on esitetty kritiik-
17048:        valtionyhtiötä, Veitsiluoto Oy ja Kemi-        kiä muiden vesistön käyttäjien taholta. lrtouitto
17049:        joki Oy, ovat ryhtymässä toimiin, joilla       on haitannut virkistyskäyttöä, kalastusta ja
17050:        on erittäin haitalliset vaikutukset Lapille,   ympäristönsuojelua. Tämän vuoksi on vaadittu
17051:        lappilaisille ihmisille ja myös valtion ta-    siirtymistä irtouitosta nippu-uittoon. Irtouiton
17052:        loudelle?                                      haittojen vähentämiseksi Kemijoen uittajat ja
17053:                                                       metsähallitus on tuomioistuinpäätöksin velvoi-
17054:                                                       tettu laatimaan erityinen suunnitelma sekä saat-
17055:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tamaan vuoden 1994 kuluessa vesioikeudessa
17056: taen seuraavaa:                                       vireille kysymys uittosäännön muuttamisesta
17057:                                                       siten, että uitto tapahtuisi nippu-uittona. Nippu-
17058:   Kemijoella puutavaran uitto on ollut perintei-      uittoon siirtyminen maksaisi lähes miljardi mark-
17059: nen puutavaran kuljetusmuoto. Sen suoriteosuus        kaa.
17060: Kemiin pohjoisen suunnasta kuljetetusta raaka-           Puutavaran uiton takia voimalaitosten ohi
17061: puusta on ollut parhaimmillaan yli puolet. Ke-        juoksutettavan veden energiatuotannollinen ar-
17062: mijoessa uitettava puumäärä on kuitenkin laske-       vo on noin 20 miljoonaa markkaa vuodessa.
17063: nut 1980-luvun alusta lukien. Vuonna 1991                Puutavaran kuljetuksessa tarkoituksenmukai-
17064: Kemijoessa uitettiin enää 760 000 kuutiometriä        sen kuljetusmuodon valitsevat asianomaiset
17065: havukuitua. Syinä tähän kehitykseen ovat olleet       yhtiöt ja muut mahdolliset tahot.
17066: markkinatilanteen ohella sahatukin uiton päät-           Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, ettei
17067: tyminen, huonosti uivan harvennuspuun osuu-           sen taholta ole tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin
17068: den lisääntyminen ja tehtaiden tarve nopeuttaa        kysymyksessä mainittujen yritysten Kemijoen
17069: puutavarankiertoa.                                    uittoon liittyvien toimien johdosta.
17070: 
17071:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
17072: 
17073:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
17074:                                          1991 vp -    KK 345                                         3
17075: 
17076: 
17077: 
17078: 
17079:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17080: 
17081:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen · mens förutsättningar att konkurrera med andra
17082: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av transportformer minskar väsentligt. År 1992
17083: den 19 november 1991 till vederbörande medlem torde andelen virke som lämpar sig för flottning
17084: av statsrådet översänt avskrift av följande av vara nere i ca 400 000 kubikmeter. 1 och med att
17085: riksdagsman Rask undertecknade spörsmål nr Andelslaget Metsäliitto och Veitsiluoto Oy har
17086: 345:                                                beslutat att inte längre flotta i Kemi älv, ser den
17087:                                                     organiserade flottningen i Kemi älv ut att i
17088:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- framtiden sakna ekonomiska förutsättningar.
17089:         ta i en situation där två statsägda bolag i    Flottningen av timmer har kritiserats av and-
17090:         Lappland, nämligen Veitsiluoto Oy och ra som använder sig av vattendragen. Lösflott-
17091:         Kemijoki Oy, är i färd med att vidta ningen har inverkat negativt på utnyttjandet av
17092:         åtgärder som har synnerligen negativa vattendragen för rekreationsändamål, på fisket
17093:         följder för Lappland, lapplänningarna och på miljön. Det har därför krävts att flottarna
17094:         och även statsekonomin?                     övergår från lösflottning till knippflottning. För
17095:                                                     att minska på lösflottningens skadeverkningar
17096:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt har flottarna i Kemi älv och forststyrelsen genom
17097: anföra följande:                                    ett domstolsbeslut ålagts att göra upp en särskild
17098:                                                     pian och att under loppet av 1994 i vattendom-
17099:    Flottningen i Kemi älv har varit ett traditio- stolen anhängiggöra frågan om en ändring av
17100: nellt sätt att transportera virke. Beträffande det flottningsstadgan så, att flottningen utförs i form
17101: råvirke som från norr transporteras till Kemi har av knippflottning. Övergången till knippflott-
17102: flottningen, när den varit som mest omfattande, ning antas kosta inemot en miljard mark.
17103: stått för mera än hälften av dessa transporter.        Värdet av den energiproduktion som uppstår
17104: Den virkesmängd som flottas i Kemi älv har när vattnet i samband med virkesflottningen leds
17105: emellertid minskat allt sedan början av 1980- förbi kraftverken är ca 20 miljoner mark per år.
17106: talet. År 1991 flottades endast 760 000 kubik-         När det gäller transporten av virke är det
17107: meter barrmassaved i Kemi älv. Situationen berörda bolag och andra eventuella instanser
17108: beror på en rad olika faktorer: marknadsläget som väljer viiken transportform som är mest
17109: har förändrats, flottningen av sågtimmer har ändamålsenlig.
17110: upphört och andelen dåligt flytande gallrings-         Med hänvisning tili det ovan anförda anser
17111: virke har ökat. Dessutom har fabrikerna velat ha regeringen att den inte behöver vidta åtgärder
17112: en snabbare virkescirkulation.                      med anledning av det förfarande som de i spörs-
17113:    Det faktum att flottningen av virke sjunkit tili målet nämnda företagen tillämpar i anslutning
17114: 1991 års nivå leder tili att den här transportfor- till flottningen i Kemi älv.
17115: 
17116:      Helsingforsden 20 december 1991
17117: 
17118:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
17119:                                                 1991 vp
17120: 
17121: Kirjallinen kysymys 346
17122: 
17123: 
17124: 
17125: 
17126:                                    Aittoniemi: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden sukutilojen säilyt-
17127:                                        tämisestä
17128: 
17129: 
17130:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17131: 
17132:    Suomalaisella maaseudulla on vielä olemassa        jöiden poistamiseksi maataloustuotannosta kiih-
17133: ns. vanhoja suku tiloja, joiden usein satoja vuosia   dyttää rakennusten rappeutumista ja erityisesti
17134: vanhat rakennukset kertovat vuosisataisesta           peltojen metsittämistä. Muutaman vuosikymme-
17135: maalaiskulttuurista. Vanhojen rakennusten hoi-        nen kuluttua näitä vanhan maaseudun muisto-
17136: taminen muodostuu kuitenkin taloudellisesti           merkkejä saa etsimällä etsiä muualta kuin van-
17137: ylivoimaiseksi niiden omistajille, vaikka halua       hoista valokuvista.
17138: siihen olisi.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17139:    Rakennusten olemassaolollaan kertomaan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17140: maalaiskulttuuriin kuuluu olennaisesti myös nii-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17141: den ympärillä avautuva maalaismiljöö viljeltyine      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17142: peltoineen. Maatalouden rakennemuutoksen
17143: myötä kokonaisuuteen kiinteästi kuuluvat pellot                  Aikooko Hallitus tulossa olevan maa-
17144: kuitenkin useasti metsitetään, jolloin myös van-              talouden väistämättömän rakennemuu-
17145: hasta maalaiskulttuurista kertovat rakennukset                toksen yhteydessä huolehtia siitä, että
17146: pajukkoaja pensaita kasvavan miljöönsä keskel-                vanhasta maaseutukulttuurista kertovia
17147: lä menettävät kulttuurihistoriallisen merkityk-               tiloja pyritään säilyttämään esimer'kiksi
17148: sensä. Erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa            tukemalla niiden kunnostus ta ja sallimal-
17149: kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sukutilat kuu-            la tietynlaisia erivapauksia maatalous-
17150: luvat muualta toimeentulonsa saavien omistuk-                 tuotannon rajoittamista koskevien mää-
17151: seen, tulevaisuuden suuntaus ns. harrasteviljeli-             räysten suhteen?
17152: 
17153:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1991
17154: 
17155:                                             Sulo Aittoniemi
17156: 
17157: 
17158: 
17159: 
17160: 210300M
17161: 2                                        1991 vp -   KK 346
17162: 
17163: 
17164: 
17165: 
17166:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17167: 
17168:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      soimittavilla sopimuksilla olisi tarkoitus perus-
17169: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taa vesistöihin suojavyöhykkeitä ja ottaa järjes-
17170: olette 20 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          telmän piiriin peltoa taajamien läheisyydestä,
17171: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suurten kulkuväylien varsilta ja maisemallisesti
17172: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        arvokkailta alueilta. Järjestelmän piiriin tulevia
17173: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-       peltoja olisi sopimuksen tekijällä velvollisuus
17174: jallisesta kysymyksestä n:o 346:                     hoitaa maisemanäkökohdat huomioon ottaen.
17175:                                                          Vuoden 1991 alusta voimaan tulleen maaseu-
17176:           Aikooko Hallitus tulossa olevan            tuelinkeinolain nojalla on mahdollista tukea sel-
17177:        maatalouden väistämättömän rakenne-           laisia rakennushankkeita, joiden tarkoitus on
17178:        muutoksen yhteydessä huolehtia siitä,         asuinympäristön parantaminen. Tällaisia voivat
17179:        että vanhasta maaseutukulttuurista ker-       olla esimerkiksi asuinrakennusten ja pihapiirin
17180:        tovia tiloja pyritään säilyttämään esimer-    muiden rakennusten ulkomaalaus, kattojen uu-
17181:        kiksi tukemalla niiden kunnostusta ja         siminen tai pihan istutusten kunnostaminen.
17182:        sallimalla tietynlaisia erivapauksia maa-     Asuntorakentamiseen ja työsuojeluun tai muu-
17183:        taloustuotannon rajoittamista koskevien       hun ympäristönsuojeluun liittyvien lainojen tai
17184:        määräysten suhteen?                           avustusten saamiseksi maatilan ei tarvitse täyt-
17185:                                                      tää kannattavan toiminnan edellytyksiä. Omis-
17186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tajan tai jonkun omistajista tulee kuitenkin a&Ua
17187: vasti seuraavaa:                                     tilalla.
17188:                                                          Maaseutuelinkeinolain nojalla voidaan myös
17189:    Luonnonvarainneuvosto on selvittänyt maa-         maaseudulla olemassa olevan asuntokannan
17190: seudun perinneympäristöjen hoito- ja suojelutar-     hyödyntämiseksi myöntää korkotukilainaa
17191: vetta Suomessa ja tehnyt ehdotuksen hoitojärjes-     asuntotilan hankkimiseen. Asuntotilalla tarkoi-
17192: telmien kehittämisestä. Ympäristöministeriön         tetaan asuinrakennusta ja sitä ympäröivää enin-
17193: asettaman maisematyöryhmän toimesta on in-           tään kahden hehtaarin suuruista tonttia.
17194: ventoitu kulttuurihistoriallisesti tai maisemalli-       Maaseutuelinkeinolakiin on myös valmisteilla
17195: sesti arvokkaita maatalouden ja maaseudun            muutos, jonka mukaan tukea voitaisiin kohdis-
17196: kohteita, joita tulisi suojella ja hoitaa niiden     taa myös perinneympäristön säilyttämiseen (esi-
17197: alkuperäinen luonne palauttaen tai säilyttäen.       merkiksi vanhojen pihapiirien tai rakennusten
17198: Ympäristöministeriössä on tältä pohjalta val-        säilyttäminen).
17199: misteltu maisemanhoitojärjestelmän luomista.             Maaseutuun liittyvät kulttuurihistorialliset
17200:    Maataloustuotannon ja maatalouden raken-          arvot on siis tiedostettu ja ryhdytty toimenpitei-
17201: teen ohjauksessa käytettävät keinot saattavat        siin niiden säilyttämiseksi. Jo nykyisin on mah-
17202: vaikuttaa myös maisemaa rappeuttavasti, ellei        dollista tukea maatilojen kulttuurihistoriallisesti
17203: asiaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Tuotan-      arvokkaiden rakennusten ja niiden lähiympäris-
17204: non tasapainottamislainsäädännön nojalla on-         tön kunnostamista. Myös laajempien maisema-
17205: kin vuodelle 1992 jo valmisteltu järjestelmää,       kokonaisuuksien hoitojärjestelmä on kehitteillä
17206: jolla peltoa voidaan poistaa tuotannosta pysy-       osana tuotannon tasapainottamista. Edellä sa-
17207: västi samalla ottaen painavasti huomioon ympä-       notun perusteella hallitus katsoo, ettei kysymys
17208: ristönäkökohdat. Valtion ja viljelijöiden kesken     anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
17209: 
17210:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
17211: 
17212:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
17213:                                         1991 vp -   KK 346                                          3
17214: 
17215: 
17216: 
17217: 
17218:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17219: 
17220:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dragen och att i systemet medta åkrar som finns
17221: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      i närheten av tätorter, stora trafikstråk och i
17222: den 20 november 1991 tili vederbörande medlem       landskapshänseende värdefulla områden. Den
17223: av statsrådet översänt avskrift av följande av      som ingår avtalet skulle vara skyldig att sköta de
17224: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade           åkrar som systemet omfattar så att landskaps-
17225: spörsmål nr 346:                                    synpunkterna blir beaktade.
17226:                                                        Med stöd av den landsbygdsnäringslag som
17227:           Ämnar Regeringen i samband med            trädde i kraft i början av 1991 är det möjligt att
17228:        lantbrukets oundvikliga strukturom-          stöda sådana byggprojekt som syftar tili en
17229:        vandling sträva efter att de gårdsbruks-     förbättring av boendemiljön. Sådana kan vara
17230:        enheter som berättar om vår gamla lands-     t.ex. yttre målning av bostadsbyggnader och
17231:        bygdskultur bevaras genom att t.ex.          andra byggnader på gårdsområdet, förnyande
17232:        stöda iståndsättningen av dem och tiliåta    av tak eller iståndsättning av planteringar på
17233:        vissa dispenser från de bestämmelser som     gårdsområdet. För att få lån eller bidrag för
17234:        gäller begränsningen av lantbrukspro-        bostadsbygge och arbetarskydd eller annat mil-
17235:        duktionen?                                   jöskydd behöver gårdsbruksenheten inte fylla
17236:                                                     villkoren för en lönande verksamhet. Ägaren
17237:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       eller någon av ägarna måste dock bo på gården.
17238: anföra följande:                                       För att det bostadsbestånd som finns på
17239:                                                     landsbygden skall bli utnyttjat är det också
17240:     Rådet för naturtiligångarna har rett ut beho-   möjligt att med stöd av landsbygdsnäringslagen
17241: vet att vårda och skydda den nedärvda miljön på     bevilja räntestödslån för anskaffning av bostads-
17242: landsbygden i Finland och gett förslag tili hur     lägenhet. Med bostadslägenhet avses en bostads-
17243: vården skall utvecklas. Den av miljöministeriet     byggnad med omgivande tomt, som får vara
17244: tilisatta landskapsarbetsgruppen har inventerat     högst två hektar.
17245: de kulturhistoriskt eller från landskapssynpunkt       En ändring av landsbygdsnäringslagen är
17246: värdefulla gårdsbruksenheter och landbygdsom-       under beredning. Enligt denna kan bidrag även
17247: råden som skall skyddas och skötas genom att        ges för bevarande av en nedärvd miljö (t.ex. för
17248: återställa eller bevara deras ursprungliga karak-   bevarande av gamla gårdsområden eller byggna-
17249: tär. Utgående från detta har miljöministeriet       der).
17250: berett ett system för landskapsvård.                   Man är alltså medveten om landsbygdens
17251:     De medel som används för att styra lant-        kulturhistoriska värden och åtgärder har vidta-
17252: bruksproduktionen och bestämma om lantbru-          gits för deras bevarande. Redan nu är det möjligt
17253: kets struktur kan även verka så att landskapet      att stöda lantbruksenheternas kulturhistoriskt
17254: förfaller om frågan inte ägnas tiliräcklig upp-     värdefulla byggnader och iståndsättningen av
17255: märksamhet. Med stöd av lagstiftningen om           deras närmiljö. Ett system för vården av större
17256: balansering av lantbruksproduktionen har redan      landskapshelheter är även under beredning som
17257: för 1992 beretts ett system som gör det möjligt     ett led i balanseringen av produktionen. På
17258: att bestående ta en åker ur produktioneo samti-     grundvalen av det ovan anförda anser regeringen
17259: digt som särskild vikt läggs vid miljösynpunkter-   att spörsmålet inte ger anledning tili vidare
17260: na. Avsikten är att genom avtal som sluts mellan    åtgärder.
17261: staten och odlarna bilda skyddszoner i vatten-
17262: 
17263:      Helsingfors den 18 december 1991
17264: 
17265:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
17266: Kirjallinen kysymys 347
17267: 
17268: 
17269: 
17270: 
17271:                                     Aittoniemi: Historiallisten kivisiltojen säilyttämisestä
17272: 
17273: 
17274: 
17275:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17276: 
17277:    Teiden peruskunnostuksen yhteydessä tapah-          tulla tavalla liikennetiheyden huomioon ottaen
17278: tuu usein niin, että vanhat tiehistoriallisesti ar-    hyvin vastaisi tarkoitustaan.
17279: vokkaat kivisillat jäävät uuden tieuran ja sillan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17280: läheisyyteen kasvavan pensaikon peittämäksi.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17281: Näin sellaisessakin tapauksessa, että tien liiken-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17282: netiheys on varsin vähäinen eikä uuden miljoo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17283: nia maksavan sillan rakentaminen ole tästä sen
17284: paremmin kuin liikenneturvallisuussyistäkään                     Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
17285: perusteltua. Kapeneva ja poikkeuksellinen tien                teiden peruskunnostuksen yhteydessä
17286: kohta kun voidaan aina ennalta ilmoittaa liiken-              vastaisuudessa ryhdytään tarkemmin
17287: nemerkein, samalla huomauttaen kivisillan tie-                harkitsemaan uusien kalliiden siltojen
17288: historiallisesta merkityksestä ja siihen liittyvästä          rakentamista sellaisissa tapauksissa, jois-
17289: maisemasta. Yksi tällainen silta on esimerkiksi               sa olemassa oleva, persoonallinen, tiehis-
17290: Inkulan silta Viljakkalassa Turun ja Porin lää-               toriallisesti arvokas silta täyttäisi tarpeen
17291: nissä. Paikalle suunnitellaan miljoonien markko-              ainakin tiettyjä erityisjärjestelyjä sovelta-
17292: jen uutta siltaa, vaikka vanha silta edellä maini-            en?
17293:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1991
17294: 
17295:                                               Sulo Aittaniemi
17296: 
17297: 
17298: 
17299: 
17300: 210300M
17301: 2                                          1991 vp -   KK 347
17302: 
17303: 
17304: 
17305: 
17306:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17307: 
17308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         tännön museotyö on alkanut jo v. 1977. Tiemu-
17309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          seon tähän mennessä 54 tiemuseokohteen jou-
17310: olette 20 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            kossa on kaikkiaan 33 museosiltaa, joista 13 on
17311: kirjeenne n:o 1388 ohella toimittanut valtio-          kiviholvisiltoja. Niistä mainittakoon Suomen
17312: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-          vanhimmat sillat, Espoon kartanon silta vuodel-
17313: sen kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin               ta 1777 ja Tuovilan silta Mustasaaressa vuodelta
17314: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 347:         1781. Lajinsa parhaita edustajia lienevät Aunes-
17315:                                                        silta Tampereella vuodelta 1899 ja Heinäjoen
17316:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       silta Pihtiputaalla vuodelta 1924.
17317:        teiden peruskunnostuksen yhteydessä                 Suomen yleisillä teillä on nykyään yhteensä
17318:        vastaisuudessa ryhdytään tarkemmin              n. 220 kiviho1visiltaa, minkä lisäksi yksityisillä
17319:        harkitsemaan uusien kalliiden siltojen          teillä, kaupunkien katusiltoina ja rautatiesil-
17320:        rakentamista sellaisissa tapauksissa, jois-     toina on yhteensä n. 100 kiviholvisiltaa.
17321:        sa olemassa oleva, persoonallinen, tiehis-          Pyrkiessään ympäristön kannalta onnistu-
17322:        toriallisesti arvokas silta täyttäisi tarpeen   neisiin siltoihin tiehallitus on laatinut apuväli-
17323:        ainakin tiettyjä erityisjärjestelyjä sovelta-   neeksi suunnittelijoiden käyttöön ohjeet Silta
17324:        en?                                             ja ympäristö v. 1987 sekä Sillan ympäristö-
17325:                                                        suunnittelu v. 1990. Näissä ohjeissa on mm.
17326:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           korostettu vanhojen, arvokkaiden siltojen säi-
17327: vasti seuraavaa:                                       lyttämisen tärkeyttä.
17328:                                                            Kysymyksessä mainittu Inkulan silta Viljak-
17329:    Tielaitos pyrkii suunnittelemaan ja rakenta-        kalassa on esimerkki tapauksesta, jossa paran-
17330: maan uudet sillat sellaisiksi, että ne olisivat        nettavaa tietä ei voida johtaa vanhan sillan
17331: ulkonäöltään hyviä ja ympäristöönsä sopivia.           kautta. Tämä johtuu nykyisen tien jyrkistä
17332: Sen lisäksi niiden tulee täyttää liikenneturvalli-     kaarteista sillan molemmin puolin ja maaston
17333: suuden vaatimukset (kantavuus, leveys, näke-           suurista korkeuseroista. Huonon liikennöitä-
17334: mät) sekä olla kustannuksiltaan kohtuullisia ja        vyyden vuoksi on paikalla sattunut joitakin
17335: helposti kunnossapidettäviä.                           onnettomuuksia. Tien yleissuunnitteluvaiheessa
17336:    Suunniteltaessa tien parantamista vanhan sil-       päädyttiin aluksi usean linjavaihtoehdon ver-
17337: lan kohdalla tutkitaan yleensä ensimmäisenä            tailun jälkeen tielinjaan, joka ylitti Viljakka-
17338: vaihtoehtona vanhan sillan käyttömahdollisuus,         lanlahden n. 200m Inkulan sillasta itään. Van-
17339: mikäli liikenneturvallisuusnäkökohdat tähän            ha silta ympäristöineen olisi tällöin jäänyt
17340: suinkin antavat mahdollisuuden. Lähes poik-            täysin ennalleen. Tämän vaihtoehdon suurten
17341: keuksetta vanhaa siltaa on tällöin levennettävä,       kustannusten (nykytasossa n. 15,5 milj. mk) ja
17342: usein myös kantavuutta lisättävä.                      kiristyneen rahoituksen vuoksi tien yleissuun-
17343:    Tielaitos on toteuttanut muutamien vanhojen         nitelmaa muutettiin siten, että uusi tie ylittää
17344: ja arvokkaiden kiviholvisiltojen uusiruistyön si-      Inkulansalmen verrattain läheltä nykyistä
17345: ten, että siltojen leveyttä ja kantavuutta on          siltaa sen länsipuolelta. Tämän vaihtoehdon
17346: lisätty teknisillä ratkaisuilla siltojen ulkonäön      kustannukset ovat n. 5 milj. mk pienemmät
17347: säilyessä kuitenkin lähes ennallaan.                   kuin ensiksi mainitun vaihtoehdon.
17348:    Jos uutta tietä ei voida johtaa vanhan sillan           Tiesuunnitelman laatiminen edellä mainitun
17349: kautta, on usein saatu ympäristön ja tienkäyttä-       halvemman vaihtoehdon pohjalta on käynnissä
17350: jien kannalta hyvä ratkaisu rakentamalla leväh-        ja se saataneen kesällä 1992 tielain mukaiselle
17351: dysalue vanhan sillan yhteyteen. Vanha silta           lausuntokierrokselle. Vanha tie siltoineen ehdo-
17352: voidaan myös jättää kevyen liikenteen käyttöön.        tetaan lakkautettavaksi yleisenä tienä. Se muut-
17353:    Vanhojen siltojen vaalimisessa on tehnyt ar-        tunee yksityiseksi tieksi, jos sen hoidosta vastaa-
17354: vokasta työtä v. 1980 perustettu tiemuseo, joka        maan perustetaan tiekunta tai kunta ottaa sillan
17355: on v. 1990 muutettu tieliikennemuseoksi. Käy-          tielaitokselta hoitoonsa ja vastuulleen. Yleensä
17356:                                            1991 vp -   KK 347                                       3
17357: 
17358: kunnat tällaisissa tapauksissa, jos vanhalla sillal-   palvelemaan paikallista liikennettä. Tiepiirin
17359: la on ollut vielä käyttöä, ovat ottaneet sillan        tavoitteena on saada tienparannustyöt alkamaan
17360: omistukseensa. Vanha tie ja silta jäisivät tällöin     V. }995.
17361: 
17362: 
17363:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
17364: 
17365:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
17366: 4                                         1991 vp -   KK 347
17367: 
17368: 
17369: 
17370: 
17371:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
17372: 
17373:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hittills har finns sammanlagt 33 museibroar, av
17374: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        vilka 13 är valvbroar. Bland dem kan nämnas
17375: 1388 av den 20 november 1991 tili vederbörande        Finlands äldsta broar, bron vid Esbo herrgård
17376: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     från 1777 och Toby bro i Korsholm från 1781.
17377: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-        De bästa företrädarna för sitt slag torde vara
17378: de spörsmål nr 347:                                   Aunebron i Tammerfors från 1899 och Heinäjo-
17379:                                                       ki bro i Pihtipudas från 1924.
17380:           Ämnar Regeringen sörja för att byg-             På de allmänna vägarna i Finland finns i
17381:        gandet av nya dyra broar i samband med         dagens läge sammanlagt ca 220 valvbroar. Dess-
17382:        ombyggnad av vägar i framtiden nog-            utom finns sammanlagt cirka 100 valvbroar på
17383:        grannare prövas i sådana fall där en           enskilda vägar, som gatubroar i städer och som
17384:        redan existerande, personlig, väghisto-        järnvägsbroar.
17385:        riskt värdefuli bro fyller ett behov, åtmin-       Vägverket har i sina strävanden efter broar
17386:        stone om vissa specialarrangemang vid-         som är lyckade ur miljösynvinkel utarbetat an-
17387:        tas?                                           visningar som gäller broar och miljön 1987 samt
17388:                                                       miljöplanering i fråga om broar 1990 som hjälp-
17389:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         medel för planerare. I dessa anvisningar betonas
17390: anföra följande:                                      bl.a. vikten av att bevara gamla, värdefulla
17391:                                                       broar.
17392:    Vägverket har som mål att planera och bygga            Inkula bro i Viljakkala, som nämns i spörsmå-
17393: nya broar så att de ser bra ut och passar in i        let, är ett exempel på ett fali där den väg som
17394: omgivningen. Vidare bör de uppfylla kraven på         skall förbättras inte kan dras via den gamla bron.
17395: trafiksäkerhet (bärförmåga, bredd, sikt) och vara     Detta beror på den nuvarande vägens branta
17396: lätta att underhålia. Kostnaderna bör också vara      kurvor på bägge sidor om bron och på de stora
17397: skäliga.                                              höjdskillnaderna i terrängen. På grund av den
17398:    När förbättrandet av en väg planeras vid en        dåliga framkomligheten har ett par olyckor skett
17399: gammal bro, undersöks i alimänhet som första          på platsen. I utredningsplaneringsskedet stanna-
17400: alternativ om den gamla bron kan användas, om         de man i början, sedan flera linjealternativ jäm-
17401: trafiksäkerheten överhuvudtaget tiliåter detta.       förts, för en väglinje som överskred Viljakkalan-
17402: Nästan utan undantag måste den gamla bron då          lahti ca 200m öster om Inkula bro. Den gamla
17403: breddas, ofta måste också bärförmågan förbätt-        bron och dess omgivning skulie då ha blivit
17404: ras.                                                  orörda. På grund av de höga kostnaderna (på
17405:    Vägverket har verkstälit iståndsättningen av       nuvarande nivå ca 15,5 milj. mk) för detta
17406: några gamla och värdefulla valvbroar genom att        alternativ och den åtstramade finansieringen
17407: broarnas bredd och bärförmåga utökats med             ändrades utredningsplanen för vägen så att den
17408: hjälp av tekniska lösningar och så att broarna        nya vägen överskrider Inkulansalmi väster om
17409: nästan inte alls ändrat utseende.                     och relativt nära den nuvarande bron. Kostna-
17410:    Om en ny väg inte kan dras via den gamla           derna för detta alternativ är ca 5 milj. mk mindre
17411: bron, har man ofta byggt en rastplats vid den         än för det först nämnda alternativet.
17412: gamla bron, vilket har varit en god 1ösning med           En vägplan utarbetas för närvarande utgåen-
17413: avseende på omgivningen och vägtrafikanterna.         de från det ovan nämnda billigare alternativet
17414: En gammal bro kan också upplåtas för lätt             och torde sommaren 1992 skickas på remiss
17415: trafik.                                               enligt väglagen. Det föreslås att den gamla vägen
17416:    Vägmuseet, som grundades 1980 och ombil-           och broarna skali upphöra som alimän väg. Den
17417: dades tili vägtrafikmuseum 1990, har gjort en         torde bli enskild väg, om ett väglag som ansvarar
17418: värdefull insats i skyddet av gamla broar. I          för dess skötsel bildas elier en kommun övertar
17419: praktiken inleddes museiarbetet redan 1977.           skötseln och ansvaret för bron av vägverket. I
17420: Bland de 54 vägmuseiobjekt som vägmuseet              alimänhet har kommunerna i sådana här fall
17421:                                          1991 vp -   KK 347                                          5
17422: 
17423: övertagit bron, om den gamla bron har varit i        striktet har som mål att inleda vägförbättringsar-
17424: användbart skick. Den gamla vägen och bron           betena 1995.
17425: blir då kvar för att betjäna lokaltrafiken. Vägdi-
17426: 
17427:      Helsingfors den 5 december 1991
17428: 
17429:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
17430:                                                 1991 vp
17431: 
17432: 
17433: Kirjallinen kysymys 348
17434: 
17435: 
17436: 
17437: 
17438:                                    Mäkelä ym.: Oy Tampella Ab:n eläkeläisten eläke-etujen turvaami-
17439:                                       sesta
17440: 
17441: 
17442:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17443: 
17444:    SKOPin haltuunoton yhteydessä Suomen                   3) sellaisia, jotka saavat eläkettä yhtiön ja sen
17445: Pankin haltuun joutui välillisesti yli seitsemän      entisten työntekijöiden välisten erillisten eläke-
17446: miljardin velkataakan omaava Oy Tampella Ab.          sopimusten perusteella ja jotka saavat eläkkeen-
17447: Yrityksen velkataakka on samaa suuruusluok-           sä eläkesäätiön kassan kautta suoraan yhtiön
17448: kaa kuin Neuvostoliiton Suomelle oleva ulko-          kassasta eli käyttömenoista. Eläkesäätiö vain vä-
17449: maankauppavelka.                                      littää nämä viimeksi mainitut eläkkeet.
17450:    Käsityksemme mukaan Tampellan velkataak-               On mielestämme välttämätöntä, että ennen
17451: ka on esimerkki kasinotalouden ja moraalitto-         kuin Tampellan toiminnan järjestelyjen suhteen
17452: man työntekijöiden työpaikoilla ja turvallisuu-       mennään eteenpäin ja ennen kuin yhtiölle anne-
17453: della pelaamisen seurausta. Yhtiö on mm. sijoit-      taan lisärahoitusta, vaaditaan kyseistä säätiötä
17454: tanut aikoinaan Kitimattiin Kanadaan kaksi            hankkimaan kaikille Oy Tampella Ab:n vastuul-
17455: miljardia markkaa ja on SKOPin ollessa vielä          la oleville eläkkeille täysimääräinen vakuus, jot-
17456: vastuussa yrityksen rahoituksesta ostanut sa-         ta yhtiön mahdollisesti suoritustilaan joutuessa
17457: doilla miljoonilla markoilla kannattamaUomia          kukaan sen eläkeläisistä ei joutuisi menettämään
17458: tuotantolaitoksia ulkomailta ja myynyt kannat-        eläkkeitään. On myös tärkeää, että Suomen
17459: tavia tuotantolaitososuuksia mm. ruotsalaisille       Pankin toimenpitein turvataan Oy Tampella
17460: yrityksille.                                          Ab:n Tampereella olevien työpaikkojen säily-
17461:    Esimerkkinä viimeksi mainitusta voidaan            vyys, koska siellä olevat tuotantolaitokset ovat
17462: mainita mm. Tamrock-kallioporakonetehtaan             u_udenaikaisia ja ilman velkataakkaa kannatta-
17463: 20 %:n osuuden myynti ruotsalaiselle Sand-            via.
17464: viken-yhtymälle.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17465:    Samaan aikaan, vaikka Tampella on myynyt           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17466: kannattavaa tuotantoaan ja lisäksi mm. Tampe-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17467: reella ja muualla Suomessa sijaitsevat yli 200        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17468: työsuhdeasuntoa, se on jättänyt kattamatta elä-
17469: keläisten eläkevarmuudet. Niinpä yhtiön eläke-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
17470: säätiöllä Tampella Eläkesäätiö ry:llä on yli sata            jotta välillisesti Suomen Pankin omistuk-
17471: miljoonaa eläkevastuuvajautta täyttämättä eli                sessa oleva Oy Tampella Ab veivoitetaan
17472: eläkevastuista on yli sata miljoonaa kattamatta.             täyttämään yli 100 miljoonan markan
17473:    Oy Tampella Ab:llä on kolmenlaisia eläkeläi-              eläkevastuuvajauksensa Tampellan Elä-
17474: siä:                                                         kesäätiölle, ja
17475:     1) sellaisia, joiden eläkevastuu on katettu mm.             mihin varotoimiin Hallitus aikoo ryh-
17476: Eläke-Varmassa ja joiden eläke maksetaan edel-               tyä, jotta Tampellan mahdollisesti joutu-
17477: leen Tampellan Eläkesäätiön kautta,                          essa suoritustilaan kukaan sen eläkeläi-
17478:    2) sellaisia, joiden eläkevastuu on kattamatta            sistä ei menettäisi ansaitsemaansa eläket-
17479: ja jotka saavat eläkettään eläkesäätiön kas-                 tä?
17480: sasta, ja
17481: 
17482:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1991
17483: 
17484:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
17485: 
17486: 
17487: 210300M
17488: 2                                       1991 vp -   KK 348
17489: 
17490: 
17491: 
17492: 
17493:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17494: 
17495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sä johtuu historiallisista syistä. Eläkesäätiölaki
17496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       säädettiin vuonna 1955, jolloin lakisääteistä
17497: olette 20 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn         työeläketurvaa ei vielä ollut. Vastuuvajauksen
17498: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sallimisen katsottiin voivan edistää työnantajien
17499: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       halukkuutta perustaa eläkesäätiöitä ja siten as-
17500: edustaja Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-      teittain parantaa työntekijöiden eläketurvaa.
17501: sesta kysymyksestä n:o 348:                         Vastuuvajauksen salliminen koskee kuitenkin
17502:                                                     vain eläkesäätiön hoitamia vapaaehtoisia lisä-
17503:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      eläkkeitä. Lakisääteisten eläkkeiden suorittami-
17504:        jotta välillisesti Suomen Pankin omistuk-    nen on eläkesäätiössä turvattu Eläketurvakes-
17505:        sessa oleva Oy Tampella Ab veivoitetaan      kuksen luottovakuutuksella.
17506:        täyttämään yli 100 miljoonan markan              Eläkesäätiö voi suurestakin vastuuvajaukses-
17507:        eläkevastuuvajauksensa Tampellan Elä-        ta huolimatta olla toimintakykyinen edellyttäen,
17508:        kesäätiölle, ja                              että työnantaja jatkuvasti kykenee suorittamaan
17509:           mihin varotoimiin Hallitus aikoo ryh-     säätiölle kannatusmaksuina niin paljon, että
17510:        tyä, jotta Tampellan mahdollisesti joutu-    säätiön eläkkeet ja muut menot kyetään maksa-
17511:        essa suoritustilaan kukaan sen eläkeläi-     maan.
17512:        sistä ei menettäisi ansaitsemaansa eläket-       Tampellan eläkesäätiöt ovat maksaneet
17513:        tä?                                          v. 1991 eläkkeet normaaliin tapaan. Tampellan
17514:                                                     tulevan toiminnan osalta on parhaillaan käyn-
17515:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nissä selvitystyö Suomen Pankin johdolla. Siinä
17516: vasti seuraavaa:                                    yhteydessä tulevat selvitettäviksi myös Tampel-
17517:                                                     lan eläkesäätiöihin liittyvät kysymykset. Sosiaa-
17518:    Tampella Oy:llä on kaksi eläkesäätiötä:          li- ja terveysministeriö seuraa tältä osin selvitys-
17519: Tampellan Toimihenkilöiden Eläkesäätiö s.r. ja      työn edistymistä. Ministeriö toteaa kuitenkin,
17520: Tampellan Työntekijäin Eläkesäätiö s.r. Molem-      että eläkesäätiölain mukaan ministeriöllä ei ole
17521: mat eläkesäätiöt ovat ns. A-B-eläkesäätiöitä eli    pakotteita vaatia, että työnantaja suorittaisi elä-
17522: ne myöntävät lakisääteisten eläkkeiden lisäksi      kesäätiölle niin paljon lisää varoja, että eläkesää-
17523: (B-osasto) myös vapaaehtoisia lisäeläkkeitä         tiön koko eläkevastuu olisi katettu.
17524: (A-osasto).                                             Todettakoon vielä, että eläkesäätiölain osauu-
17525:    Tampellan Toimihenkilöiden Eläkesäätiö s.r.      distus tuli voimaan 1.4.1991. Uudistuksen joh-
17526: vastaa noin 1 000 eläkkeensaajan eläkkeistä.        dosta eläkesäätiöiden on vapaaehtoisen lisäelä-
17527: Eläkevastuu A-osaston osalta on 157 milj. mark-     keturvan osalta katettava tietyn siirtymäkauden
17528: kaa ja siitä on kattamatonta eläkevastuuta eli      kuluessa 75 prosenttia alkaneiden eläkkeiden
17529: vastuuvajausta 118 milj. markkaa. B-osaston         eläkevastuusta. Voimaantulosäännöksen mu-
17530: TEL-eläkevastuu on 250 milj. markkaa ja se on       kaan siirtymäkausi on yhdeksän vuotta siten,
17531: täyteen katettu.                                    että vuoden 1991 lopussa on alkaneiden eläkkei-
17532:    Tampellan Työntekijäin Eläkesäätiössä on         den eläkevastuusta katettava 1/9, seuraavana
17533: 3 200 eläkkeensaajaa. A-osaston eläkevastuu         vuonna 2/9 jne.
17534: 1,5 milj. markkaa on kokonaan kattamatta ja             Eläkesäätiölain kokonaisuudistus on tarkoi-
17535: B-osaston eläkevastuu 400 milj. markkaa on          tus aloittaa vuonna 1992. Sen yhteydessä tullaan
17536: puolestaan täyteen katettu.                         myös selvittämään mahdollisuus eläkesäätiön
17537:    Vastuuvajauksen mahdollisuus eläkesäätiöis-      koko eläkevastuun asianmukaiseen kattamiseen.
17538: 
17539:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
17540: 
17541:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
17542:                                          1991 vp -     KK 348                                           3
17543: 
17544: 
17545: 
17546: 
17547:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17548: 
17549:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fanns lagstadgat pensionsskydd. Det ansågs att
17550: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        man genom att tiliåta ansvarsunderskott kunde
17551: den 20 november 1991 tili vederbörande medlem         öka arbetsgivarnas beredvillighet att grunda
17552: av statsrådet översänt avskrift av följande av        pensionsstiftelser och på det sättet stegvis för-
17553: riksdagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörs-         bättra arbetstagarnas pensionsskydd. Tiliåtelsen
17554: mål nr 348:                                           tili ansvarsunderskott gälier dock endast de fri-
17555:                                                       viliiga pensionsförsäkringar som en pensionsstif-
17556:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        telse sköter. Pensionsstiftelsen har säkrat utbe-
17557:        ta för att ålägga Oy Tampella Ab, som          talningen av lagstadgade pensioner med en kre-
17558:        indirekt ägs av Finlands Bank, att täcka       ditförsäkring hos Pensionsskyddscentralen.
17559:        pensionsansvarsunderskottet på drygt               En pensionsstiftelse kan vara funktionsduglig
17560:        100 milj. mk i Tampellas pensionsstiftelse     trots t.o.m. ett stort ansvarsunderskott förutsatt
17561:        och                                            att arbetsgivaren fortgående kan betala fonden
17562:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       så mycket i understödsavgifter att stiftelsens
17563:        för att säkerställa att ingen av bolagets      pensioner och övriga utgifter kan betalas.
17564:        pensionärer går miste om sin intjänade             Tampellas pensionsstiftelser har 1991 betalat
17565:        pension i den händelse Tampella träder i       ut pensioner i normal ordning. En utredning av
17566:        likvidation?                                   Tampelias fortsatta verksamhet pågår under
17567:                                                       ledning av Finlands Bank. 1 samband därmed
17568:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utreds också frågorna i anslutning tili Tampelias
17569: anföra följande:                                      pensionsstiftelser. Tili denna del kommer social-
17570:                                                       och hälsovårdsministeriet att följa med utrednin-
17571:     Tampella Oy har två pensionsstiftelser: Tam-      gens framåtskridande. Ministeriet framhåller
17572: pellan Toimihenkilöiden Eläkesäätiö s.r. och          dock att enligt lagen om pensionsstiftelser kan
17573: Tampellan Työntekijäin Eläkesäätiö s.r. Båda          ministeriet inte genom sanktioner kräva att ar-
17574: pensionsstiftelserna är s.k. A-B-pensionsstiftel-     betsgivaren betalar så mycket mer medel tili
17575: ser vilket betyder att de utom lagstadgade pen-       pensionsstiftelsen att stiftelsens hela pensions-
17576: sioner (B-avdelningen) också beviljar friviliiga      ansvar blir täckt.
17577: tiliäggspensioner (A-avdelningen).                        Det kan vidare framhålias att en delreform
17578:     Tampellan Toimihenkilöiden Eläkesäätiö s.r.       av lagen om pensionsstiftelser trädde i kraft
17579: ansvarar för ca 1 000 pensionstagares pensioner.      1.4.1991. Med anledning av reformen skali
17580: 1 fråga om A-avdelningen är pensionsansvaret          pensionsstiftelserna i fråga om det frivilliga
17581: 157 milj. mk, varav 118 milj. mk saknar täck-         tiliäggspensionsskyddet under en fastställd
17582: ning, dvs. utgör avdelningens ansvarsunderskott.      övergångsperiod täcka 75% av pensionsan-
17583: B-avdelningens APL-pensionsansvar är 250 milj.        svaret för de pensioner som börjat löpa. Enligt
17584: mk och har full täckning.                             bestämmelsen om delreformens ikraftträdande
17585:     1 Tampellan Työntekijäin Eläkesäätiö finns        är övergångsperioden nio år så, att pensions-
17586: 3 200 pensionstagare. A-avdelningens pensions-        ansvaret för de pensioner som börjat löpa i
17587: ansvar är 1,5 milj. mk och saknar helt täckning       slutet av år 1991 skali täckas tili 1/9, följande år
17588: och B-avdelningens pensionsansvar är 400 milj.        tili 2/9 osv.
17589: mk och har full täckning.                                 Totalreformen av lagen om pensionsstiftelser
17590:     Möjligheten tili ansvarsunderskott hos pen-       påbörjas 1992. 1 samband därmed kommer också
17591: sionstiftelserna har historisk grund. Lagen om        möjligheten att få pensionsstiftelsens hela pen-
17592: pensionsstiftelser stiftades 1955 då det inte ännu    sionsansvar täckt att redas ut.
17593: 
17594:      Helsingforsden 18 december 1991
17595: 
17596:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
17597:                                                 1991 vp
17598: 
17599: 
17600: Kirjallinen kysymys 349
17601: 
17602: 
17603: 
17604: 
17605:                                   Aittoniemi: Devalvaation jälkeen tarvittavista talouspoliittisista
17606:                                        toimenpiteistä
17607: 
17608: 
17609:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17610: 
17611:    Devalvaation yhteyteen on aina liittynyt tie-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17612: tynlainen jälkihoitopaketti, jonka kautta varmis-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17613: tetaan devalvaation hyödyn kohdentaminen oi-         vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
17614: keansuuntaisesti sekä se, että haittavaikutukset
17615: olisivat hallinnassa. Toimet ovat olleet devalvaa-             Minkälaisia toimenpiteitä Hallitus
17616: tion suuruudesta riippuen varsin koviakin ja ne              kohdisti 15.11.1991 tapahtuneen deval-
17617: on toteutettu välittömästi devalvaation tapah-               vaation jälkihoitoon siitä koituvan hyö-
17618: duttua.                                                      dyn oikeaksi suuntaamiseksi ja haittojen
17619:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           minimoimiseksi?
17620: 
17621:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1991
17622: 
17623:                                            Sulo Aittoniemi
17624: 
17625: 
17626: 
17627: 
17628: 210300M
17629: 2                                         1991 vp -   KK 349
17630: 
17631: 
17632: 
17633: 
17634:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17635: 
17636:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lous on melko hyvässä kasvussa ehkä jo ensi
17637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuoden lopulla tai vuoden 1993 alkupuolella.
17638: olette 20 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn               Talouspolitiikan mahdollisuudet hillitä yli-
17639: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kuumenemista ovat nykyisin huomattavasti
17640: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         pienemmät kuin aiemmin. Teollisuudelta perit-
17641: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kir-        tävät vientitalletukset, joita perinteisesti käytet-
17642: jallisesta kysymyksestä n:o 349:                      tiin devalvaation jälkihoidossa, ovat vapaiden
17643:                                                       rahamarkkinoiden oloissa tehottomia. Hallituk-
17644:          Minkälaisia toimenpiteitä Hallitus           sen keinot inflaatiopaineiden purkamiseksi ra-
17645:        kohdisti 15.11.1991 tapahtuneen deval-         joittuvat nyt lähinnä kiristävään finanssipolitiik-
17646:        vaation jälkihoitoon siitä koituvan hyö-       kaan. Jos piakkoin työn alle tuleva vuoden 1993
17647:        dyn oikeaksi suuntaamiseksi ja haittojen       budjetti muodostuisi elvyttäväksi, alkaisi deval-
17648:        minimoimiseksi?                                vaation hyöty sen myötä hävitä ja parin vuoden
17649:                                                       kuluttua voisi teollisuuden kilpailukyky olla jäl-
17650:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          leen korjauksen tarpeessa.
17651: vasti seuraavaa:                                          Nykyisin, kun pääomat liikkuvat ilman kit-
17652:                                                       kaa maasta toiseen, devalvaatiosta aiheutuu
17653:    Devalvaation jälkihoito kuten talouspolitiik-      myös yksi merkittävä haitta, joka ei liittynyt
17654: ka yleensäkin tähtää luonnollisesti viime kädessä     aiempiin devalvaatioihimme. Nimittäin niin
17655: koko kansantalouden hyvinvoinnin turvaami-            kauan kuin devalvaatio pitää yllä odotuksia, että
17656: seen. Nyt hyvinvoinnin kannalta on tärkeintä          tiukan paikan tullen markka murtuu myös tule-
17657: maan ulkoisen tasapainon palauttaminen. Sisäi-        vaisuudessa, pysyy kotimainen korkotaso korke-
17658: sen tasapainon parantaminen eli työttömyyden          ampana kuin ulkomainen. Korkea korko on
17659: alentaminen ei ole kestävällä pohjalla, jos se        puolestaan tekijä, joka voi estää orastamassa
17660: perustuu osaltaan ulkomaiseen velkaantumiseen.        olevan taloudellisen kasvun ja työttömyyden
17661:    Devalvaation hyödyt suuntautuvat oikein, jos       alenemisen. Mitä hallitus voisi sitten tehdä va-
17662: avoimen sektorin osuus kansantaloudessa ko-           luuttakurssiepävarmuuden vähentämiseksi?
17663: hoaa. Jotta tämä kohoaminen olisi pysyvää, ei             Luottamus markan nykyiseen kurssiin ei
17664: vienti- ja tuontihintojen nousu saisi siirtyä koti-   vakiinnu eivätkä korot alene puheiden ja hyvien
17665: maisiin kustannuksiin ja hintoihin. Inflaatiokier-    aikomusten perusteella, vaan vain talouspolitii-
17666: teen estämisen ensimmäinen ehto on palkkarat-         kan tulokset tuovat markkinoiden luottamuk-
17667: kaisu, joka takaa teollisuuden kilpailukyvyn          sen. Tärkein mittari markan uuden kurssin us-
17668: paranemisen. Devalvaation jälkeen hallitus oli        kottavuudelle on vaihtotase eli kansantalouden
17669: aktiivisesti vaikuttamassa tällaisen palkkaratkai-    säästämisen ja investointien erotus.
17670: sun syntyyn.                                              Hallitus pystyy supistamaan vaihtotaseen
17671:    Matala palkkaratkaisu on välttämätön myös          vajetta lähinnä kahdella tavalla. Ensinnäkin se
17672: devalvaation haittojen minimoimiseksi. Deval-         voi parantaa teollisuuden kilpailukykyä, ja tällä
17673: vaatio heikensi erityisesti sellaisten yritysten      saralla hallitus on tehnyt nyt lähes kaiken mah-
17674: asemaa, joilla on valuuttamääräistä velkaa mut-       dollisen. Toinen ja nopeampi tapa parantaa
17675: ta ei vientituloja. Nämä ovat usein työvoimaval-      vaihtotasetta on lisätä suoraan kansantalouden
17676: taisia yrityksiä, joita palkankorotuksista luopu-     säästämistä. Tähän hallitus pystyy vaikuttamaan
17677: minen eniten hyödyttää.                               lähinnä vain julkisen sektorin omaa säästämistä
17678:    Jo nyt voidaan kuitenkin sanoa, että deval-        lisäämällä. Tämän asian tärkeyttä korostaa se,
17679: vaatiohyödyn säilymisen todellinen testi on vasta     että myöskään devalvaatio ei paranna vaihtota-
17680: seuraavan nousukauden alkaessa. Devalvaation          setta, jos kansantalouden säästäminen samaan
17681: hyöty on nimittäin lähes poikkeuksetta hukattu        aikaan vähenee budjettialijäämän kasvun vuok-
17682: sitä seuranneessa nousussa. Näillä näkymin ta-        Sl.
17683:                                           1991 vp -   KK 349                                           3
17684: 
17685:    Monet ovat hiljattain kritisoineet budjettiali-    liaan ymmärryksen. On selvää, ettei tuota
17686: jäämän kasvua hidastavia toimia. Edellä sano-         ymmärrystä kuitenkaan enää riitä, jos emme nyt
17687: tun perusteella inflaation ja vaihtotasevajeen        puutu niihin tasapainottomuuksiin, jotka johti-
17688: ruokkiminen sallimalla julkisen alijäämän enti-       vat devalvaatioon.
17689: sestään kasvavan olisi kuitenkin nyt huonointa           Devalvaation jälkihoidossa budjettialijäämän
17690: devalvaation jälkihoitoa.                             supistaminen on keskeinen tavoite, sillä vaihto-
17691:     Devalvaation haitoista puhuttaessa ollaan         taseen vaje on läheisesti sidoksissa siihen. Ilman
17692: helposti likinäköisiä ja unohdetaan vaikutukset       ulkoisen tasapainon palautumista toiveet sisäi-
17693: muihin maihin ja samalla pidemmän tähtäimen           sen tasapainon eli työllisyyden pysyvästä para-
17694: vaikutukset omaan hyvinvointiin. Nykyisin, kun        nemisesta ovat puolestaan katteettomia.
17695: kilpailukyvyn merkitys on suuri ja kun pääoma-           Monesta syystä budjetti olisi tasapainotettava
17696: liikkeet ovat vapaat, ei yksi maa voi harrastaa       menoja karsimalla eikä veroja korottamalla.
17697: devalvaatiopolitiikkaa,jos sen tärkeimmät kaup-       Eduskunnalla on tässä suuri vaikutusmahdolli-
17698: pakumppanit ovat sitoutuneet kiinteisiin valuut-      suus, jota se ei Suomessa ole perinteisesti käyttä-
17699: takursseihin. Pienenkin maan devalvaatiot voi-        nyt. Aloitteellisuus julkisten menojen vähentä-
17700: vat heijastua nopeasti ja tuntuvasti kilpailijamai-   misessä olisi nyt tärkeää, jotta kansantalous
17701:  hin.                                                 saataisiin kuntoon mahdollisimman pienin kus-
17702:     Marraskuisen devalvaation jälkeen saimme          tannuksin.
17703:  muiden maiden taholta osaksemme vielä kohte-
17704: 
17705:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1991
17706: 
17707:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17708: 4                                         1991 vp -   KK 349
17709: 
17710: 
17711: 
17712: 
17713:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17714: 
17715:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          undantag gått förlorad i den tid av uppsving sorn
17716: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        följt efter. Som det nu ser ut visar ekonomin en
17717: den 20 november 1991 till vederbörande medlem         ganska bra tillväxt kanske redan i slutet av nästa
17718: av statsrådet översänt avskrift av följande av        år eller i början av år 1993.
17719: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade                Möjlighetema för den ekonomiska politiken
17720: spörsmål nr 349:                                      att dämpa överhettningen är nuförtiden betyd-
17721:                                                       ligt mindre än förr. De exportdepositioner sorn
17722:           Vilka åtgärder vidtog Regeringen i          uppbärs av industrin, vilka traditionellt tidigare
17723:        samband med eftervården av devalve-            användes i eftervården av en devalvering, har
17724:        ringen den 15 november 1991 för att styra      ingen effekt på en fri penningmarknad. Rege-
17725:        nyttan av den på rätt sätt och för att         ringens möjligheter att lätta på inflationstrycket
17726:        minimera de negativa följdema?                 inskränker sig nu närmast till en åtstramande
17727:                                                       finanspolitik. Om budgeten för år 1993, som
17728:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inom kort kommer under arbete, skulle bli sti-
17729: anföra följande:                                      mulerande, skulle nyttan med devalveringen
17730:                                                       börja försvinna i och med den och om ett par år
17731:    Eftervården av en devalvering liksom den           skulle industrins konkurrenskraft igen eventuellt
17732: ekonomiska politiken i allmänhet syftar natur-        vara i behov av en korrigering.
17733: 1igtvis i sista hand till att trygga hela samhälls-      Nuförtiden då kapitalen friktionsfritt rör sig
17734: ekonomins välgång. Nu är det med tanke på             från ett land till ett annat finns det en betydande
17735: välfärden viktigast att återställa landets balans i   nackdel med devalveringen som inte var aktuell
17736: förhållande till utlandet. Förbättringen av den       i samband med våra tidigare devalveringar. Så
17737: inre balansen, dvs. sänkningen av arbetslösheten      länge som devalveringen håller uppe förvänt-
17738: står inte på en hållbar grund om den delvis           ningar att marken också i framtiden devalveras
17739: baserar sig på skuldsättning utomlands.               när läget blir kärvt förblir nämligen den inhems-
17740:    Fördelama med devalveringen riktas in på           ka räntenivån högre än den utländska. Den höga
17741: rätt väg om den öppna sektoms andel i samhälls-       räntan är åter en faktor som kan hindra den
17742: ekonomin ökar. För att denna ökning skall bli         spirande ekonomiska tillväxten och en nedgång
17743: bestående borde uppgången i export- och im-           i arbetslösheten. Vad skulle regeringen då kunna
17744: portprisema inte synas i kostnadema och priser-       göra för att minska osäkerheten beträffande
17745: na här i landet. Ett första villkor för att hindra    valutakursen?
17746: inflationen från att komma i gång är en löneupp-         Tilitron till markens nuvarande kurs befästs
17747: görelse som garanterar att industrins konkur-         inte och räntoma sjunker inte med hjälp av tal
17748: renskraft förbättras. Efter devalveringen arbeta-     och goda föresatser utan marknademas för-
17749: de regeringen aktivt för en dylik löneuppgörelse.     troende kan vinnas endast med resultat av den
17750:    En löneuppgörelse på låg nivå är nödvändig         ekonomiska politiken. Den viktigaste mätaren
17751: också för att de negativa följdverkningama av         för trovärdigheten av markens nya kurs är bytes-
17752: devalveringen skall bli så små som möjligt.           balansen, dvs. skillnaden mellan inbesparingar
17753: Devalveringen försvagade situationen speciellt        och investeringar i samhällsekonomin.
17754: för sådana företag som har skulder i utländsk            Regeringen kan minska underskottet i bytes-
17755: valuta men inga exportinkomster. Dessa är ofta        balansen närmast på två sätt. För det första kan
17756: arbetskraftsintensiva företag som vinner mest på      regeringen förbättra industrins konkurrenskraft,
17757: att man avstår från löneförhöjningar.                 och på den punkten har regeringen nu gjort
17758:    Redan nu kan man emellertid säga att den           nästan allt som är möjligt att göra. Ett annat och
17759: bestående nyttan av devalveringen sätts på prov       också snabbare sätt att förbättra bytesbalansen
17760: först när nästa uppsvingsperiod börjar. Nyttan        är att direkt öka sparandet i samhällsekonomin.
17761: av en devalvering har nämligen nästan utan            Till detta kan regeringen medverka närmast
17762:                                          1991 vp -   KK 349                                            5
17763: 
17764: genom att helt enkelt öka den offentliga sektorns    så sker i ett litet land, kan ha snabba och
17765: egna inbesparingar. Denna fråga är av största        kännbara effekter på konkurrentländerna.
17766: vikt eftersom inte heller en devalvering förbätt-       Efter devalveringen i november ställde sig
17767: rar bytesbalansen om samhällsekonomins spa-          andra Iänder artigt förstående gentemot oss. Det
17768: rande samtidigt minskar på grund av att budget-      är klart att förståelsen emellertid börjar tryta om
17769: underskottet växer.                                  vi inte nu tar itu med den obalans som ledde tili
17770:    Många kritiska röster har nyligen höjts mot       devalveringen.
17771: de åtgärder som skall hämma en ökning av                1 eftervården av devalveringen är en minsk-
17772: budgetunderskottet. Med stöd av det ovan an-         ning av budgetunderskottet ett centralt mål ef-
17773: förda skulle den sämsta eftervården av devalve-      tersom underskottet i bytesbalansen nära sam-
17774: ringen nu emellertid vara att underblåsa inflatio-   manhänger med det. Om inte den yttre ba1ansen
17775: nen och underskottet i bytesbalansen genom att       återställs finns det ingen orsak att hoppas på en
17776: låta den offentliga sektorns underskott ytterliga-   förbättring av den inre balansen, dvs. en be-
17777: re växa.                                             stående förbättring av sysselsättningen.
17778:    Då man talar om de negativa följdverkningar-         Av flera orsaker borde budgeten balanseras
17779: na av en devalvering är man lätt kortsiktig och      genom nedskärning av utgifterna och inte genom
17780: glömmer dess effekter på andra Iänder och på         skattehöjningar. Riksdagen i vårt land har här
17781: samma gång effekterna på vår egen välfärd på         en stor möjlighet att påverka som den traditio-
17782: längre sikt. Nuförtiden då konkurrenskraften är      nellt inte har utnyttjat. Initiativkraft i syfte att
17783: av stor betydelse och kapitalen kan röra sig fritt   minska de offentliga utgifterna är nu viktig för
17784: kan inte ett land föra en devalveringspolitik om     att vi skall få ordning på samhällsekonomin med
17785: dess viktigaste handelspartner har bundit sig vid    så låga kostnader som möjligt.
17786: fasta valutakurser. En devalvering, om den ock-
17787: 
17788:      Helsingfors den 17 december 1991
17789: 
17790:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
17791: 1
17792: 1
17793:  1
17794:  1
17795:   1
17796:   1
17797:    1
17798:    1
17799:     1
17800:     1
17801:      1
17802:      1
17803:       1
17804:       1
17805:        1
17806:        1
17807:         1
17808:         1
17809:          1
17810:          1
17811:           1
17812:           1
17813:                                                 1991 rd
17814: 
17815: 
17816: Skriftligt spörsmål 350
17817: 
17818: 
17819: 
17820: 
17821:                                   Metsämäki m.fl.: Om tryggad utkomst för finländska laxfiskare
17822: 
17823: 
17824:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17825: 
17826:     Jord- och skogsbruksministeriet har fattat ett   normalt. Eftersom beslutet inte innehålier stad-
17827: beslut om att inskränka laxfisket i Bottniska        ganden för kompensering av förlorad inkomst
17828: viken och egentliga Östersjön under tiden            för fiskarna betyder det att en stor del av
17829: 15.11.-31.12.1991.                                   årsinkomsten falier bort, vilket i sin tur leder tili
17830:     Beslutet har motiverats dels med att den         ökade svårigheter inom en näring som redan
17831: finländska laxkvoten är förbrukad och dels med       förövrigt har blivit hårt drabbad.
17832: att man vili skydda de naturliga laxstammarna           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
17833: inom Östersjöområdet.                                ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
17834:     Enligt uppgift är ca 90 procent av de~ lax-      skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
17835: fångst som fångas i Bottniska viken och Oster-       ställa följande spörsmål:
17836: sjön inplanterad. Mot den bakgrund verkar
17837: motiveringarna tili inskränkningsbeslutet en
17838: aning sökta. Skulle det inte vara mera ekono-                   Är Regeringen medveten om de olä-
17839: miskt och ändamålsenligt att fiska bort den lax              genheter och ekonomiska konsekvenser
17840: som har blivit fångstfärdig, eftersom tiligången             som inskränkningsbeslutet förorsakar de
17841: tili så stor del beror på inplanteringarna?                  finländska laxfiskarna, och
17842:     Inskränkningsbeslutet gälier julmarknaden                   vilka åtgärder har Regeringen för
17843: som traditionelit har varit den bästa tiden för              avsikt att vidta för att garantera de fin-
17844: laxfiskarna, med bra åtgång och högre priser än              ländska laxfiskarnas utkomst?
17845: 
17846:      Helsingforsden 20 november 1991
17847: 
17848:                      Lauri Metsämäki                          Mats Nyby
17849: 
17850: 
17851: 
17852: 
17853: 210300M
17854: 2                                        1991 vp -   KK 350
17855: 
17856: 
17857: Kirjallinen kysymys 350                                                                    Suomennos
17858: 
17859: 
17860: 
17861: 
17862:                                   Metsämäki ym.: Suomalaisten lohenkalastajien toimeentulon tur-
17863:                                       vaamisesta
17864: 
17865: 
17866:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17867: 
17868:    Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt           hyvä ja hinnat normaalia korkeammat. Koska
17869: päätöksen lohenkalastuksen rajoittamisesta Poh-      päätös ei sisällä säännöksiä tulonmenetyksen
17870: janlahdella ja varsinaisella Itämerellä 15.11.-      korvaamisesta kalastajille, tämä merkitsee vuosi-
17871: 31.12.1991.                                          tulojen suuren osan menetystä, mikä puolestaan
17872:    Päätöstä on perusteltu toisaalta Suomen lohi-     johtaa lisävaikeuksiin jo muutenkin koville jou-
17873: kiintiön loppuun käyttämisellä ja toisaalta luon-    tuneen elinkeinon piirissä.
17874: nollisten lohikantojen suojelemisella Itämeren          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17875: alueella.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17876:    Tietojen mukaan noin 90 °/,J Pohjanlahdelta       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17877: ja Itämereltä saatavasta lohisaaliista on istutet-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17878: tua. Tätä taustaa vasten vaikuttavat rajoittamis-
17879: päätöksen perustelut hiukan haetuilta. Eikö                    Onko Hallitus tietoinen rajoituspää-
17880: olisi taloudellisempaa ja tarkoituksenmukaisem-             töksen suomalaisille lohenkalastajille
17881: paa kalastaa pyyntikelpoinen lohi, koska saata-             aiheuttamista haitoista ja taloudellisista
17882: vuus pitkälti riippuu istutuksista?                         seurauksista, ja
17883:    Rajoituspäätös koskee joulumarkkinoita, jot-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17884: ka ovat perinteisesti olleet parasta aikaa lohen-           ryhtyä taatakseen suomalaisten lohenka-
17885: kalastajille. Joulumarkkinoilla menekki on ollut            lastajien toimeentulon?
17886: 
17887:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1991
17888: 
17889:                      Lauri Metsämäki                          Mats Nyby
17890:                                          1991 vp -   KK 350                                         3
17891: 
17892: 
17893: 
17894: 
17895:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17896: 
17897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1204/91 saatettu voimaan. Pyyntikiellon peruste-
17898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luna on saaliskiintiön saavuttaminen. Saaliskiin-
17899: olette 20 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          tiön noudattamisesta kalastajalle koituva etu on
17900: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         saaliin tasainen jakautuminen pitkällä aikavälil-
17901: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lä, silloin kun lohta ei riitä halutussa määrin
17902: edustaja Metsämäen ym. näin kuuluvasta kirjal-       kaikille halukkaille.
17903: lisesta kysymyksestä n:o 350:                           Hallitus on tietoinen rajoituspäätöksen suo-
17904:                                                      malaisten lohenkalastajien ammatin harjoittami-
17905:           Onko Hallitus tietoinen rajoituspää-       selle aiheuttamista haitoista ja taloudellisista
17906:        töksen suomalaisille lohenkalastajille        vaikutuksista. Siksi maa- ja metsätalousministe-
17907:        aiheuttamista haitoista ja taloudellisista    riö on ryhtynyt asianmukaisiin selvityksiin ja
17908:        seurauksista, ja                              toimenpiteisiin, jotta ne ammattikalastajat, joi-
17909:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       den tärkeään tulonmuodostukseen lohenpyynti-
17910:        ryhtyä taatakseen suomalaisten lohenka-       kielto vaikuttaa, voisivat saada harkinnan mu-
17911:        lastajien toimeentulon?                       kaan avustusta valtion varoista.
17912:                                                         Tulonmenetyskysymykset tullaan käsittele-
17913:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mään kalastustulolain (1157 /88) mukaisina
17914: vasti seuraavaa:                                     asioina, jolloin otetaan huomioon sanotun lain
17915:                                                      ammattikalastajaa koskevat määräykset. Henki-
17916:    Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission         löä pidetään tämän lain mukaan ammattikalas-
17917: lohen saaliskiintiösuositukset Itämeren ja Belt-     tajana, jos hänen kalastustulonsa määrä on
17918: tien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säi-    vähintään 30 % valtionverotuksessa verotetta-
17919: lyttämistä koskevan yleissopimuksen (SopS 40/        vasta kokonaistulosta, eikä hänen kalastustulon-
17920: 74) sopijapuolille perustuvat paljolti ajatukseen    sa alita 20 000 mk vuodessa, eivätkä muut tulot
17921: luonnonkutuisten lohikantojen suojelemisesta         ylitä 60 000 markkaa vuodessa.
17922: Itämeren alueella.                                      Avustukset tullaan maksamaan heti kun tar-
17923:    Suomi on sitoutunut noudattamaan vuonna           peelliset valmistelut on saatu loppuun suorite-
17924: 1991 varsinaisen Itämeren ja Pohjanlahden alu-       tuiksi.
17925: eella 700 tonnin lohikiintiötä,joka on asetuksella
17926: 
17927:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
17928: 
17929:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
17930: 4                                       1991 vp -   KK 350
17931: 
17932: 
17933: 
17934: 
17935:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
17936: 
17937:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bringats i kraft genom förordning (1204/91).
17938: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se       Motivering för infört fångstförbud är att
17939: av den 20 november 1991 tili vederbörande           fångstkvoten fyllts. Den nytta som tillfaller fis-
17940: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-   karna då fångstkvoten iakttas är att fångsten
17941: de av riksdagsman Metsämäki m.fl. underteck-        fördelas jämnt på lång sikt då det inte i önskad
17942: nade spörsmål nr 350:                               mängd står till buds lax för alla intressenter.
17943:                                                         Regeringen är medveten om de men och
17944:           Är Regeringen medveten om de olä-         ekonomiska effekter som beslutet om inskränk-
17945:        genheter och ekonomiska konsekvenser         ning åsamkar de finländska yrkesfiskarnas nä-
17946:        som inskränkningsbeslutet förorsakar de      ringsfång. Av denna orsak har jord- och skogs-
17947:        finländska laxfiskarna, och                  bruksministeriet vidtagit vederbörliga utred-
17948:           vilka åtgärder har Regeringen för         ningar och åtgärder i syfte att de yrkesfiskare,
17949:        avsikt att vidta för att garantera de fin-   vilkas inkomstbildning av betydelse påverkas av
17950:        ländska laxfiskarnas utkomst?                förbudet att fånga lax, kunde erhålla bidrag
17951:                                                     enligt prövning av statsmedel.
17952:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Frågorna rörande inkomstbortfallet kommer
17953: samt anföra följande:                               att handläggas som ärenden enligt fiskeri-
17954:                                                     inkomstlagen (1157/88), varvid man beaktar
17955:     De rekommendationer angående fångstkvoter       stadgandena som avser yrkesfiskare i nämnda
17956: av lax som berör fördragsparterna i konventio-      lag. En person betraktas enligt denna lag som yr-
17957: nen rörande fisket och bevarandet av de levande     kesfiskare såvida hans inkomst av fiske uppgår
17958: tillgångarna i Östersjön och Bälten (FördrS 40/     till minst 30% av den beskattningsbara totalin-
17959: 74) grundas i hög grad på tanken att de naturle-    komsten vid statsbeskattningen och hans in-
17960: kande laxbestånden i Östersjöområdet skall          komst av fiske inte understiger 20 000 mk i året
17961: skyddas.                                            och övriga inkomster inte överstiger 60 000 mk i
17962:     Finland har förbundit sig att under år 1991     året.
17963: tillämpa en laxkvot om 700 ton inom egentliga           Bidragen kommer att erläggas genast då den
17964: Östersjön och Bottniska viken. Denna kvot har       behövliga beredningen slutförts.
17965: 
17966:      Helsingforsden 28 november 1991
17967: 
17968:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
17969:                                                1991 vp
17970: 
17971: Kirjallinen kysymys 351
17972: 
17973: 
17974: 
17975: 
17976:                                   Aittoniemi: Rikostutkinnassa tarpeellisen välineistön riittävyyden
17977:                                       turvaamisesta
17978: 
17979: 
17980:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17981: 
17982:    Henkilöresurssien pula haittaa poliisin suorit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17983: tamaa rikostutkintaa entistä enemmän. Nyt on         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17984: kuvaan astunut myös puute tutkintamateriaa-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17985: leista. Poliisilla ei ole varaa hankkia edes
17986: kaikkein tärkeimpiä tutkintamateriaaleja. Muun                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
17987: muassa jalanjälki- ym. tutkimuksissa käytetty                rikostutkintaa suorittavalla poliisilla on
17988: foliolevy on eräissä maaseudun poliisipii-                   riittävästi käytössään tutkinnassa välttä-
17989: reissä loppunut eikä sitä ole pystytty toimitta-             mättömiä välineitä ja materiaaleja, koska
17990: maan.                                                        niiden puute tulee merkittävästi haittaa-
17991:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           maan rikostutkinnan suorittamista?
17992: 
17993:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1991
17994: 
17995:                                            Sulo Aittaniemi
17996: 
17997: 
17998: 
17999: 
18000: 210300M
18001: 2                                       1991 vp -   KK 351
18002: 
18003: 
18004: 
18005: 
18006:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18007: 
18008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aikana hoidettu paaosin keskitetysti keskusri-
18009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           kospoliisin toimesta. Keskusrikospoliisille näi-
18010: mies, olette 20 päivänä marraskuuta 1991 päi-       hin tarkoituksiin osoitettu määräraha on erityi-
18011: vätyn kirjeenne n:o 1392 ohella lähettänyt val-     sesti tarvikkeiden osalta osoittautunut niukaksi
18012: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-       tutkiotamateriaalien kulutuksen arvioitua voi-
18013: nöksen kansanedustaja Sulo Aitioniemen kir-         makkaamman kasvun johdosta. Tästä syystä on
18014: jallisesta kysymyksestä n:o 351, jossa tiedustel-   eräissä poliisipiireissä satunnaisesti esiintynyt
18015: laan:                                               materiaalipulaa, joka kuitenkin lienee yleensä
18016:                                                     voitu poistaa läänien sisäisin materiaalin siirroin.
18017:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   Sisäasiainministeriö pyrkii korjaamaan kuluvan
18018:        rikostutkintaa suorittavalla poliisilla on   vuoden tilannetta arviomäärärahan ylityslupa-
18019:        riittävästi käytössään tutkinnassa välttä-   menettelyllä.
18020:        mättömiä välineitä ja materiaaleja, koska       Vuoden 1992 alusta lukien koko poliisitoimi
18021:        niiden puute tulee merkittävästi haittaa-    siirtyy tulosbudjetoinnin piiriin, jolloin myös
18022:        maan rikostutkinnan suorittamista?           keskitetystä hankintamenettelystä rikostutki-
18023:                                                     musmateriaalin osalta pääosin luovutaan. Täl-
18024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        löin kukin poliisiyksikkö voi itse tarpeensa
18025: vasti seuraavaa:                                    mukaan hankkia tutkintamateriaalin yksikön
18026:                                                     toimintamenoihin osoitetun kokonaismäärära-
18027:   Rikostutkimusvälineiden ja -tarvikkeiden          han puitteissa.
18028: hankinta sekä jakelu on vielä kuluvan vuoden
18029: 
18030:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1991
18031: 
18032:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
18033:                                         1991 vp -   KK 351                                              3
18034: 
18035: 
18036: 
18037: 
18038:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18039: 
18040:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ccntralkriminalpolisen för dessa ändamål har
18041: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      speciellt när det gäller undersökningsmaterialen
18042: 1392 av den 20 november 1991 tili vederbörande      visat sig vara knappt tilltaget tili följd av att
18043: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   materialförbrukningen ökat kraftigare än beräk-
18044: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-      nat. Detta har lett tili att det i vissa polisdistrikt
18045: de spörsmål nr 351:                                 tillfälligt förekommit matcrialbrist som man väl
18046:                                                     dock i allmänhet har kunnat avhjälpa med inter-
18047:           Åmnar Regeringen se tili att den polis-   na materialöverföringar inom länen. Inrikesmi-
18048:        myndighet som utför brottsundersök-          nisterict försöker rätta tili årets situation med
18049:        ningar förfogar över tillräckligt med        hjälp av ett tillståndsförfarande för överskrid-
18050:        sådana redskap och sådant materia! som       ning av förslagsanslaget.
18051:        behövs i undersökningarna eftersom bris-         Från och med början av år 1992 kommer
18052:        ten på dessa avsevärt försvårar dem?         resultatbudgetering att införas inom hela polis-
18053:                                                     väsendet och då avskaffas i stort sett också
18054:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       systemet med centraliserad anskaffning när det
18055: anföra följande:                                    gäller materia! för brottsundersökning. Varje
18056:                                                     polisenhei kan sedan själv efter behov anskaffa
18057:   Anskaffningen och distributionen av redskap       materia! för undersökningarna inom ramen för
18058: och materia! för brottsundersökningar har ännu      det totalanslag som anvisats för enhetens om-
18059: detta år huvudsakligen skötts centraliserat av      kostnader.
18060: centralkriminalpolisen. Det anslag som anvisats
18061: 
18062:      Helsingforsden 12 december 1991
18063: 
18064:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
18065:                                                  1991 vp
18066: 
18067: Kirjallinen kysymys 352
18068: 
18069: 
18070: 
18071: 
18072:                                   Aittoniemi: Kesäisten kulttuuritapahtumien laajenemisen estämi-
18073:                                       sestä
18074: 
18075: 
18076:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18077: 
18078:    Suomen kesässäjärjestetään nykyisin lukema-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18079: ton määrä erilaisia kulttuuritapahtumia. Monet       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18080: näistä tapahtumista ovat aikanaan lähteneet          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18081: pienimuotoisista kotimaista kulttuuria, mm.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18082: pelimannimusiikkia esittelevistä tilaisuuksista.
18083:    Nykyisin nämä valtion tukemat mutta siitä                   Aikooko Hallitus tukea myöntäessään
18084: huolimatta pahasti velkaantuneet tapahtumat                 entistä enemmän kiinnittää huomiota
18085: ovat kasvaneet mammuttimaisiksi, eikä kotimai-              siihen, että kulttuuritapahtumat pysyvät
18086: sen kulttuurin esilläalasta ole monissa tapauksis-          kohtuullisissa mittasuhteissa, sisältävät
18087: sa tietoakaan. Esiintyjiä haalitaan Argentiinasta           myös kotimaista kulttuuria ja ovat talou-
18088: ja Australiasta, ehkä pian Etelämantereelta.                dellisesti hallittavissa?
18089: Esimerkiksi alkuperäisissä pelimannitapahtumis-
18090: sa vain harvoin näkee enää suomalaisen kaksiri-
18091: visen tai viulunvinguttajan.
18092: 
18093:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1991
18094: 
18095:                                             Sulo Aittaniemi
18096: 
18097: 
18098: 
18099: 
18100: 210300M
18101: 2                                        1991 vp -   KK 352
18102: 
18103: 
18104: 
18105: 
18106:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18107: 
18108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käsityksen mukaan ollut tuettujen tapahtumien
18109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ohjelmistossa ja esiintyjävalinnassa kiitettävästi
18110: olette 20 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          esillä. Suomalaisella taiteella ja taiteilijoilla on
18111: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ollut edustavia ja monilukuisia tilaisuuksia pääs-
18112: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tä esille näillä festivaaleilla. Myös suomalaisia
18113: edustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kir-       kantaesityksiä on tilattu festivaaleille enemmän
18114: jallisesta kysymyksestä n:o 352:                     kuin mihinkään muuhun yhteyteen. Suomalai-
18115:                                                      set taiteilijat ovat myös saaneet runsaasti tilai-
18116:           Aikooko Hallitus tukea myöntäessään        suuksia esiintyä yhdessä kansainvälisten taiteili-
18117:        entistä enemmän kiinnittää huomiota           joiden kanssa. Festivaalit ovat olleet suomalai-
18118:        siihen, että kulttuuritapahtumat pysyvät      sen kulttuurin ikkuna kansainvälisyyteen hyvin
18119:        kohtuullisissa mittasuhteissa, sisältävät     monella eri tavalla jo ennen nykyistä kansainvä-
18120:        myös kotimaista kulttuuria ja ovat talou-     listymiskehitystä. Maamme taideohjelmiston
18121:        dellisesti hallittavissa?                     vahvimpia perinteitä on aina ollut taiteenalasta
18122:                                                      riippumatta kansallisen ja kansainvälisen yhdis-
18123:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          täminen.
18124: taen seuraavaa:                                          Festivaalit ovat myös erinomaista alueellista
18125:                                                      kulttuuritoimintaa: ne jakavat monipuolisia ja
18126:    Valtio tukee tällä hetkellä vuosittain noin       tasokkaita taidepalveluksia tiivistetyssä ja talou-
18127: kuuttakymmentä valtakunnalliseksi katsottua          dellisesti edullisessa muodossa laajalti eri puolille
18128: kulttuuri tapahtumaa, joista valtaosa järjestetään   maata. Tapahtumilla on lisäksi elinkeinollistakin
18129: kesällä. Suomen festivaaleista vanhin on Savon-      merkitystä matkailun kannalta.
18130: linnan oopperajuhlat, jonka perinteet ulottuvat          Festivaalien menestyksen varjopuolena ta-
18131: lähes kahdeksankymmenen vuoden taakse. Fes-          loutta on joissakin tapauksissa rasittamassa vel-
18132: tivaalien uusi perustamisaalto alkoi 1960-luvun      kaantuminen. Tapahtumien talous hoidetaan
18133: puolivälissä. Tuollaisen innostuksen vallassa        kuitenkin kohtuullisin budjetein. Tämä on mah-
18134: perustettiin ensimmäisenä Jyväskylän Kesä, sit-      dollista innostuneen talkoohengen ansiosta, joka
18135: ten Kaustisen kansanmusiikkijuhlat sekä mm.          vallitsee useimmissa tapahtumissa sekä taiteili-
18136: Porin Jazz, Helsingin Juhlaviikot ja Kuhmon          joiden että työntekijöiden keskuudessa. Valtion
18137: kamarimusiikki.                                      tuen osuus tyypillisen kansainvälistä tasoa ole-
18138:    Musiikkitapahtumien lisäksi opetusministeriö      van musiikkitapahtuman kokonaisbudjetista on
18139: myöntää avustuksia useiden eri taiteenalojen         20-25 %, joten festivaalien järjestäjät hankkivat
18140: festivaaleille. Festivaalien tukemisesta lausun-     itse suurimman rahoitusosuuden ja myös vastaa-
18141: tonsa vuosittain antaneen taiteen keskustoimi-       vat taloussuunnittelustaan. Muutamat järjestä-
18142: kunnan suositusten mukaisesti tuen myöntämi-         jät ovat harkinneet mm. tapahtuman keston
18143: sessä painotetaan tapahtuman valtakunnallista        supistamista.
18144: luonnetta ja hyvää tasoa. Valtion tukemien fes-          Opetusministeriö on kulttuuritapahtumille
18145: tivaalien määrän laajentamisessa on raha-asia-       tukea myöntäessään jatkuvasti kiinnittänyt
18146: aloitteisiin pohjautuvien määrärahojen osuus         huomiota siihen, että vain hyvin hoidetut, kor-
18147: ollut huomattava.                                    keatasoiset ja suomalaista kulttuuria edistävät
18148:    Kotimainen kulttuuri on opetusministeriön         tapahtumat tulevat tuetuiksi.
18149: 
18150:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1991
18151:                                                               Ministeri Tytti /sohookana-Asunmaa
18152:                                            1991 vp -    KK 352                                           3
18153: 
18154: 
18155: 
18156: 
18157:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
18158: 
18159:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sätt innefattats i de understödda evenemangens
18160: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         program och i valet av aktörer. Kulturen och
18161: den 20 november 1991 tili vederbörande medlem          konstnärerna i Finland har haft förnämliga och
18162: av statsrådet översänt avskrift av följande av         mångfaldiga möjligheter att presentera sig på
18163: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-            dessa festivaler. Aven finländska uruppföranden
18164: mål nr 352:                                            har i större omfattning än i några andra sam-
18165:                                                        manhang bestälits tili festivalerna. Finländska
18166:           Ämnar Regeringen, när den beviljar           konstnärer har fått rikligt med tillfälien att
18167:        understöd, fästa större uppmärksamhet           framträda tillsammans med internationelia
18168:        vid att kulturevenemangen i skälig pro-         konstnärer. Festivalerna har på många sätt varit
18169:        portion även innehålier inhemsk kultur          den finländska kulturens fönster tili de interna-
18170:        och att de i ekonomiskt hänseende kan           tionelia arenorna redan före internationalise-
18171:        skötas?                                         ringen av i dag. En av de starkaste traditionerna
18172:                                                        i vårt lands programurval har alitid varit före-
18173:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           ningen melian det nationelia och det internatio-
18174: följande:                                              nelia, oberoende av konstart.
18175:                                                           Festivalerna är också en ypperlig form av
18176:    För närvarande stöder staten varje år ca            regional kulturpolitik: de sprider mångsidig och
18177: sextio kulturevenemang som kan anses vara              högtstående kultureli service i en koncentrerad
18178: riksomfattande. Av dem arrangeras största del en       och ekonomiskt förmånlig form över hela Jan-
18179: på sommaren. Av festivalerna i Finland är den          det. Evenemangen har även betydelse för nä-
18180: äldsta operafestivalen i Nyslott, vars anor            ringslivet med tanke på turismen.
18181: sträcker sig nästan åttio år tilihaka i tiden. En ny      Skuldsättningen belastar i vissa fali festivaler-
18182: våg av festivaler fick sin början i mitten av 1960-    nas ekonomi, vilket är en nackdel. Den sköts
18183: talet. Under denna hänförelsens tid grundades          emellertid med skäliga budgeter. Detta är möjligt
18184: som den första, Jyväskylä Sommar, sedan kom            genom den entusiastiska talkoandan som råder
18185: folkmusikfestivalen i Kaustby och bl.a. Pori           vid de flesta evenemangen både bland konstnä-
18186: Jazz, Helsingfors Festivalvecka och Kammar-            rerna och arrangörerna. Det statliga understö-
18187: musik i Kuhmo.                                         dets andel av ett typiskt musikevenemang på
18188:    Förutom tili musikevenemangen beviljar un-          internationeli nivå är 20-25 %, varför arrangö-
18189: dervisningsministeriet understöd för festivaler        rerna själva finansierar den största delen och
18190: inom ett flertal konstarter. Enligt rekommenda-        svarar även för sin ekonomiska planering. En del
18191: tioner av centralkommissionen för konst som år-        organisationer har bl.a. övervägt att minska
18192: ligen ger utlåtande om understöd för olika festi-      omfattningen av sin festival.
18193: valer betonas evenemangets riksomfattande ka-             Vid utdelningen av understöd för kulturevere-
18194: raktär och höga nivå. När antalet statsunder-          mang fäster undervisningsministeriet fortlöpan-
18195: stödda festivaler utökas, har andelen anslag som       de uppmärksamhet vid att endast välorganisera-
18196: grundar sig på finansmotioner varit betydande.         de, högtstående evenemang som stöder den fin-
18197:    Enligt undervisningsministeriets uppfattning        ländska kulturen blir understödda.
18198: har den inhemska kulturen på ett föredömligt
18199: 
18200:      Helsingfors den 27 december 1991
18201: 
18202:                                                                  Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
18203:                                                  1991 vp
18204: 
18205: 
18206: Kirjallinen kysymys 353
18207: 
18208: 
18209: 
18210: 
18211:                                   Tennilä: Henkilöliikenteen aloittamisesta Kemin ja Tornion välisel-
18212:                                      lä rataosuudella
18213: 
18214: 
18215: 
18216:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18217: 
18218:    Kansainvälistymisen oloissa ja kalottialueen         Selvityksiin on ollut aikaa riittävästi.
18219: sisäisen yhteydenpidon lisääntyessä on Suomelle         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18220: suoranaiseksi häpeäksi se, että maamme ainoa         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18221: rautatieyhteys Kemistä Tornion kautta Ruotsiin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18222: on henkilöliikenteen osalta katkaistu. Suomesta      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18223: poiketen Ruotsi on tehnyt omia päätöksiä, jotka
18224: varmistavat heidän juniensa kulun Haaparan-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
18225: taan ja Tornioon saakka.                                    tynyt VR:n henkilöliikenteen uudelleen
18226:    Henkilöliikenteen uudelleen aloittamisesta               aloittamiseksi Kemin ja Tornion välillä,
18227: Kemin ja Tornion välillä keskusteltiin edellisen            jolloin samalla saadaan yhteys Ruotsin
18228: hallituksen kaudella useissa eri yhteyksissä. Sil-          juniin?
18229: loinen liikenneministeri ilmoitti käynnistävänsä
18230: toimet sopivan kaluston löytämiseksi.
18231: 
18232:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
18233: 
18234:                                         Esko-Juhani Tennilä
18235: 
18236: 
18237: 
18238: 
18239: 210300M
18240: 2                                         1991 vp -   KK 353
18241: 
18242: 
18243: 
18244: 
18245:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18246: 
18247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        symykseen n:o 347/1990 vp. Sen jälkeen asiassa
18248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ei ole tapahtunut mitään oleellista muutosta esi-
18249: olette 21 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           merkiksi liikenneolosuhteiden kohdalla.
18250: kirjeenne n:o 1410 ohella toimittanut valtioneu-          Valtionrautateiden henkilöjunaliikenne Tor-
18251: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          nion ja Kemin välillä loppui kesällä 1988 ja
18252: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin              korvaava liikenne järjestettiin busseilla, joissa
18253: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 353:        kelpaavat rautateiden sekä kansainväliset että
18254:                                                       kotimaiset matkaliput.
18255:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-          Korvaavan bussiliikenteen aikataulut on sovi-
18256:        tynyt VR:n henkilöliikenteen uudelleen         tettu siten, että ne ovat yhteydessä Ruotsin
18257:        aloittamiseksi Kemin ja Tornion välillä,       puolelta Tornioon tuleviin paikallisjuniin ja
18258:        jolloin samalla saadaan yhteys Ruotsin         yhdysliikenne näiltä osin voidaan hoitaa tyydyt-
18259:        juniin?                                        tävällä tavalla. Korvaavalle bussiliikenteelle on
18260:                                                       maksettu jonkin verran valtion tukea ja liikenne-
18261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ministeriöllä on valmiutta selvittää bussiliiken-
18262: vasti seuraavaa:                                      teen palvelukyvyn lisäämistä.
18263:                                                          Valtionrautateillä on tehty laskelma liiken-
18264:     Hallituksen esityksessä vuoden 1992 tulo- ja      teen kehittämismahdollisuuksista ja se perustuu
18265: menoarvioksi on Valtionrautateiden henkilölii-        vuoden 1991 alussa Valtionrautateiden Ruotsin
18266: kenteen palvelu- ja toimintatavoitteeksi asetettu     puolelta saamiin seuranta- ja matkustajalasken-
18267: se, että henkilöliikennettä kehitetään osana koko     toihin. Laskelma osoittaa, että kiskobussityyppi-
18268: maan tarpeita palvelevan pitkämatkaisen jouk-         sellä kalustolla hoidettuna Kemin ja Tornion
18269: koliikennejärjestelmän runkona sekä osana pää-        välisen liikenteen tuotot olisivat noin 380 000
18270: kaupunkiseudun lähiliikennettä yhteistyössä           markkaa vuodessa ja kustannukset noin
18271: kuntien kanssa. Henkilöliikenteen kaluston uusi-      2 400 000 markkaa vuodessa. Näin ollen jäisi
18272: minen aloitetaan vastaamaan 2000-luvun palve-         liikenteestä noin 2 000 000 markan liikenteen-
18273: lutasovaatimuksia ja nopeuksien nostoa. Jouk-         hoitokustannus, joka tulisi Valtionrautateille
18274: koliikenteen markkinaosuuksien nostaminen             korvata. Veturijunavaihtoehdossa korvattavaksi
18275: toteutuu palvelua parantamalla, liikenne- ja          jäävä liikenteenhoitokustannus olisi vastaavasti
18276: yhteiskuntapoliittisin perustein tuetulla hinnoit-    3 000 000 markan suuruusluokkaa vuodessa.
18277: telulla sekä rataverkon tasoa nostamalla.                Tällä hetkellä ei ole näkyvissä sellaista mat-
18278:  · Ottaen huomioon sen, että Valtionrautatiet         kustajamäärien nousua, että liikennettä olisi
18279: on uusimuotoinen valtion liikelaitos, Valtion-        hoidettava kiskoliikenteenä. Näkymiä ei paran-
18280: rautateiden liikennettä kehitetään edellä mainit-     na myöskään se, että sanomalehtitietojen mu-
18281: tujen tavoitteiden mukaisesti. Tämä merkitsee         kaan Ruotsin puolella rautatieliikennettä hoita-
18282: mm. sitä, että Valtionrautatiet vastaa pääosin        va Länstrafiken olisi joulukuun alkupäivinä
18283: toimintansa rahoituksesta omalla tulorahoituk-        tehnyt päätöksen Haaparannan ja Bodenin väli-
18284: sellaan.                                              sen henkilöjunaliikenteen lakkauttamisesta. Lak-
18285:    Kemin ja Tornion välinen henkilöjunaliiken-        kauttamisen yksityiskohdista ei kuitenkaan ole
18286: ne on viime vuosien aikana ollut esillä useassa eri   käytettävissä tarkempaa tietoa.
18287: yhteydessä ja liikenneministeri on selvittänyt sitä       Edellä olevan perusteella liikenneministeriö
18288: monessakin vastauksessa kirjallisiin ja suullisiin    toteaa, että tässä tilanteessa ei ole taloudellisia
18289: kysymyksiin, mm. 27.6.1990 päivätyssä kirjalli-       eikä muitakaan edellytyksiä henkilöjunaliiken-
18290: sessa vastauksessa kansanedustaja Tennilän ky-        teen aloittamiseen Kemin ja Tornion välillä.
18291: 
18292:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991
18293: 
18294:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
18295:                                          1991 vp -   KK 353                                           3
18296: 
18297: 
18298: 
18299: 
18300:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18301: 
18302:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Statsjärnvägarnas persontågstrafik mellan
18303: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       Torneå och Kemi nedlades sommaren 1988 och
18304: 1410 av den 21 november 1991 tili vederbörande       ersättande trafik har ordnats med bussar, i vilka
18305: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    Statsjärnvägarnas internationelia och inhemska
18306: de av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-         resebiljetter kan användas.
18307: tecknade spörsmål nr 353:                               Tidtabellerna för den ersättande busstrafiken
18308:                                                      har anpassats tili lokaltågen från Sverige tili
18309:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit     Torneå och tili dessa de1ar kan förbindelsetrafi-
18310:        för att Statsjärnvägarnas persontrafik        ken ordnas på ett tilifredsstäliande sätt. Statsun-
18311:        skali kunna återupptas på sträckan            derstöd har i viss mån betalats för den ersättan-
18312:        Kemi-Torneå och förbindelse samtidigt         de busstrafiken och trafikministeriet har bered-
18313:        med tågen i Sverige?                          skap att utreda, huruvida serviceförmågan i
18314:                                                      fråga om busstrafiken kan utökas.
18315:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           Vid Statsjärnvägarna har en kalkyl gjorts upp
18316: anföra följande:                                     över möjligheterna att utveckla trafiken. Kalky-
18317:                                                      len grundar sig på de uppföljnings- och passage-
18318:    I regeringens proposition om statsbudgeten        rarkalkyler som Statsjärnvägarna i början av
18319: för 1992 har som service- och verksamhetsmål         1991 erhåliit från Sverige. Kalkylen utvisar att
18320: för Statsjärnvägarnas persontrafik uppstälits att    om trafiken sköts med materiel av rälsbusstyp,
18321: persontrafiken utvecklas som en del av stommen       uppgår intäkterna av trafiken melian Kemi och
18322: av det koliektivtrafiksystem för långväga resor      Torneå tili ca 380 000 mark per år och kostna-
18323: som betjänar hela landets behov samt som en del      derna tili ca 2 400 000 mark per år. Av trafiken
18324: av huvudstadsregionens närtrafik i samarbete         skulle alitså kvarstå ca 2 000 000 mark i trafik-
18325: med kommunerna. Förnyandet av persontrafik-          driftskostnader, vilket belopp bör ersättas Stats-
18326: materielen påbörjas så att den motsvarar 2000-       järnvägarna. Vid alternativet med lokdragna tåg
18327: talets krav på service och de ökade hastigheter-     är de trafikdriftskostnader som skali ersättas i
18328: na. Koliektivtrafikens marknadsandelar höjs          storleksklassen 3 000 000 mark per år.
18329: med hjälp av förbättrad service, prissättning som       För närvarande kan det inte skönjas någon
18330: stöds på trafik- och samhälispolitiska grunder       sådan ökning av antalet passagerare att trafiken
18331: samt förbättrad nivå på bannätet.                    behöver skötas som rälstrafik. Utsikterna blir
18332:    Med beaktande av att Statsjärnvägarna är en       inte helier bättre på grund av att Länstrafiken,
18333: ny typ av statens affärsverk utvecklas Statsjärn-    som på svenska sidan sköter järnvägstrafiken,
18334: vägarnas trafik i enlighet med ovan nämnda mål.      enligt tidningsuppgifter i början av december
18335: Det innebär bl.a. att Statsjärnvägarna i huvud-      skulie ha fattat ett beslut om nedläggning av per-
18336: sak svarar för finansieringen av sin verksambet      sontågstrafiken melian Haparanda och Boden.
18337: med sin egen inkomstfinansiering.                    Det finns dock inte tiligång tili närmare informa-
18338:    Persontågstrafiken mellan Kemi och Torneå         tion om detaljerna kring nedläggningen.
18339: har under de senaste åren varit aktuell i många         På grundvalen av vad som sagts ovan konsta-
18340: olika sammanhang och trafikministern har utrett      terar trafikministeriet att det i denna situation
18341: ärendet i ett flertal svar på skriftliga och munt-   finns varken ekonomiska eller andra förutsätt-
18342: liga spörsmål, bl.a. i det skriftliga svaret av      ningar att återuppta persontågstrafiken melian
18343: 27.6.1990 på riksdagsman Tenniläs spörsmål nr        Kemi och Torneå.
18344: 34711990 rd. Det har därefter inte skett någon
18345: väsentlig förändring t.ex. i trafikförhållandena.
18346: 
18347:      Helsingfors den 16 december 1991
18348:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
18349:                                                    1991 vp
18350: 
18351: Kirjallinen kysymys 354
18352: 
18353: 
18354: 
18355: 
18356:                                      Hautala ym.: Valtion nuorisomäärärahojenjakoperusteiden tarkis-
18357:                                         tamisesta
18358: 
18359: 
18360:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18361: 
18362:     Voimassa olevan nuorisotyölain 12 §:n mu-            merkkinä mainittakoon seuraavat luvut siitä,
18363: kaan valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-           paljonko kunkin järjestön saama raha oli sen il-
18364: sittain määräraha myönnettäväksi vuosiavus-              moittamaa jäsentä kohti laskettuna:
18365: tuksina valtakunnallisille nuorisojärjestöille ja
18366: niiden palvelujärjestöille. Vuosiavustusten tar-         Luonto-Liitto r.y ................ .      61,98 mk/jäsen
18367: koituksenmukaisuutta ja määrää harkittaessa              Kokoomuksen
18368: on nuorisotyöasetuksen 11 §:n 1 momentin                 Nuorten Liitto r.y .............. .       167,33 mk/jäsen
18369: mukaan otettava huomioon hakijan toiminnan               Nuoren Keskustan Liitto r.y.               94,81 mk/jäsen
18370: tarkoitus, laatu ja laajuus, hakijan taloudellinen       Sosialidemokraattisen
18371: asema, hallintokulujen suhteellinen osuus haki-          Nuorison Liitto r.y ............. .       139,76 mk/jäsen
18372: jan kuluista, hakijan valtiolta, kunnalta tai seu-       Suomen Demokraattinen
18373: rakunnalta saarnat avustukset ja avustuslainat           Nuorisoliitto ....................... .   146,40 mk/jäsen
18374: sekä niiden käyttö, avustuksella tuettavan toi-
18375: minnan tai toimenpiteen ajankohtaisuus, avus-               Edellä olevan laskelman tulos on erityisen
18376: tuksen suunniteltu käyttötapa, hakijan muualta           oudoksuttava, kun ottaa huomioon Luonto-
18377: saatavissa oleva tuki, hakijan omatoimisuus sekä         Liiton toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen
18378: avustuksen tarve. Lisäksi on saman pykälän toi-          ja ajankohtaisuuden ja toisaalta sen, että tämän
18379: sen momentin mukaan kiinnitettävä huomiota               päivän nuoret ovat useidenkin selvitysten mu-
18380: yhdistyksen harjoittaman toiminnan merkityk-             kaan yhä vähemmän kiinnostuneita puoluetoi-
18381: seen nuorisopolitiikan ja -kasvatuksen kannalta          minnasta.
18382: ja siihen, miten erilaisten yhteiskunnallisten nä-          Nuorisomäärärahojen jako on tunnustettu
18383: kemysten pohjalta ja eri väestöryhmien piirissä          ongelmalliseksi myös valtioneuvoston asettamas-
18384: toimivat järjestöt saavat suhteellista osuuttaan         sa nuorisokomiteassa. Siellä kuitenkin ongelmaa
18385: vastaavan avustuksen.                                    puoluepoliittisesti sitoutuneiden ja itsenäisten
18386:     Viime vuosina ovat kyseisen määrärahan ja-           nuorisojärjestöjen eriarvoisesta kohtelusta on
18387: kopäätökset aiheuttaneet yhä suurempaa tyyty-            ehdotettu ratkaistavaksi siten, että edellä maini-
18388: mättömyyttä. Useat puoluepoliittisesti sitoutu-          tut ryhmät saisivat valtionapunsa eri momenteil-
18389: mattomat nuorisojärjestöt, kuten Suomen par-             ta. Tätä esitystä on mm. Kirkon nuorisotyön
18390: tiolaiset ja Luonto-Liitto, ovat esittäneet perus-       keskus kritisoinut vaatien kaikkien nuorisojär-
18391: teltuja kantoja siitä, että yllä mainittuja kriteerei-   jestöjen avustamista yhdestä määrärahasta sa-
18392:  tä ei arvostella objektiivisesti.                       mojen perusteiden mukaisesti. Kahden eri
18393:     Luonto-Liitto koki tilanteen selkeästi lainvas-      momentin käyttö on ilmeisesti omiaan jatka-
18394:  taisenaja valitti vuoden 1989 määrärahapäätök-          maan nykyistä puolueiden -joskaan ei kaik-
18395:  sestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein           kien puolueiden - nuorisojärjestöjen suosi-
18396:  hallinto-oikeus totesi kuitenkin, ettei valtioneu-      mista.
18397:  vosto ole ko. päätöksessään ylittänyt toimival-            Mielestämme viimeistään korkeimman hal-
18398:  taansa. Tätä korkeimman oikeuden päätöstä ei            linto-oikeuden ratkaisun yhteydessä on käynyt
18399:  voitane ymmärtää muuten kuin siten, että ase-           selväksi, että nykyinen normisto ei takaa riittä-
18400:  tuksessa mainitut kriteerit ovat niin joustavia,        vän tasapuolista kohtelua eri nuorisojärjestöille
18401:  että päätös on laillinen, kun se on muodollisesti       valtion tukea jaettaessa. Jaossa on selvästi suo-
18402:  oikeassa järjestyksessä tehty, sillä eri järjestöjä     sittu puoluepoliittisia nuorisojärjestöjä ja jako
18403:  on niin selkeästi mitattu eri mittatikuilla. Esi-       perustuu liialti "saavutettujen etujen" puolusta-
18404: 
18405: 210300M
18406: 2                                           1991 vp -    KK 354
18407: 
18408: 
18409: mtseen Ja on siten sokea nuorison intressien             nykyistä yksilöidymmät perustelut sille, mihin
18410: muutoksille.                                             valtio on kiinnittänyt huomiota jakaessaan po.
18411:    Mielestämme olisi korkea aika remontoida              määrärahoja.
18412: ko. määrärahojen jakoperusteet. Erityisen tär-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18413: keätä olisi aloittaa jako "puhtaalta pöydältä"           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18414: siten, että selvitettäisiin nykyisin tukea saavien       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18415: järjestöjen todellinen toiminta ja jäsenmäärä.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18416: Lisäksi tulisi jatkossa järjestöjen mahdollinen
18417: selvästi erisuuruinen avustaminen (esim. mark-                    Aikooko Hallitus ryhtyä -ja jos niin
18418: kaa per jäsen laskettuna) olla laillista vain silloin,          mihin- toimiin nykyisen nuorisomäärä-
18419: kun eroavuuksien syyt on selkeästi perusteltu                   rahajaon perusteiden saattamiseksi tasa-
18420: itse päätöksessä. Nuorisojärjestöjen tulee saada                puolisemmiksi ja selkeämmiksi?
18421: 
18422:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
18423: 
18424:           Heidi Hautala                     Hannele Luukkainen             Paavo Nikula
18425:           Ulla Anttila                      Satu Hassi                     Tuija Maaret Pykäläinen
18426:           Pekka Räty                        Erkki Pulliainen               Pekka Haavisto
18427:                                             Eero Paloheimo
18428:                                            1991 vp -   KK 354                                                3
18429: 
18430: 
18431: 
18432: 
18433:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18434: 
18435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Nuorisokomitea -90 teki mietinnössään
18436: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          (1991:7) esityksiä avustusjärjestelmän kehittä-
18437: olette 21 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            miseksi. Komitean mukaan tulisi tehdä selvempi
18438: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ero toiminnan turvaavan vuosiavustuksen ja
18439: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          harkinnanvaraisten avustusten välille. Samoin
18440: edustaja Heidi Hautalan ym. näin kuuluvasta            komitea esitti, että valtion tulo- ja menoarviossa
18441: kirjallisesta kysymyksestä n:o 354:                    määritellään omina käyttösuunnitelmaerinään
18442:                                                        vuosiavustukset valtakunnallisille nuorisojärjes-
18443:           Aikooko Hallitus ryhtyä -ja jos niin         töille, poliittisille nuoriso- ja opiskelijajärjestöille
18444:         mihin- toimiin nykyisen nuorisomäärä-          sekä nuorisotyön palvelujärjestöille.
18445:         rahajaon perusteiden saattamiseksi tasa-          Komitean esitys ei ollut yksimielinen. Mie-
18446:         puolisemmiksi ja selkeämmiksi?                 tinnöstä hankituissa lausunnoissa esitykset ovat
18447:                                                        saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Valtiova-
18448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            rainministeriön lausunnossa korostetaan ehdo-
18449: taen seuraavaa:                                        tuksen olevan vastoin pyrkimystä budjetoida
18450:                                                        suurempia asiakokonaisuuksia yhdeksi määrä-
18451:    Nuorisotyölain (1068/85) 12 §:n nojalla val-        rahaksi. Lisäksi monet lausunnonantajatahot
18452: tioneuvosto myöntää vuosittain avustukset val-         toteavat, että määrärahan jaottelu vaarantaa
18453: takunnallisille nuorisojärjestöille ja niiden piiri-   avustettavien järjestöjen tasapuolisen kohtelun.
18454: järjestöille sekä valtakunnallisille nuorisotyön          Opetusministeriössä on selvitetty mahdolli-
18455: palvelujärjestöille. Nuorisotyöasetuksen (1069/        suuksia nykyisten avustusperusteiden kehittä-
18456: 85) 11 §:ssä säädetään avustusperusteista.             miseksi entistä paremmin vastaamaan järjes-
18457:    Avustusten jako herättää vuosittain kes-            töjen avustamisen tarvetta. Piakkoin asetettava
18458: kustelua sekä julkisuudessa että avustusta saa-        työryhmä tulee kevään 1992 aikana tekemään
18459: vien järjestöjen keskuudessa. Avustamisperus-          esitykset tarvittavista uudistuksista. Työssä tulee
18460: teet ovat erityisesti olleet kritiikin kohteena.       ottaa huomioon opetusministeriön hallinnon-
18461:     Luonto-Liitto r.y. valitti vuoden 1990 avus-       alalla yleinen siirtyminen tulosohjausjärjes-
18462: tusmäärärahan jaosta. Korkein hallinto-oikeus          telmään. Työryhmän tulee yhteistyössä kes-
18463: totesi 10.10.1991 antamassaan päätöksessä, että        keisten avustustahojen kanssa selvittää, onko
18464: kyseinen valtioneuvoston päätös on annettu sille       löydettävissä yhteisiä tulosalueita ja voidaan-
18465: kuuluvan harkintavallan puitteissa huomioon            ko näitä tulosalueita käyttää yhteismitallisina
18466: ottaen nuorisotyöasetuksen 11 §:n mukaiset pe-         vuosiavustusten määrään vaikuttavina perus-
18467: rusteet. Vastaavaan tulokseen on päädytty myös         teina.
18468: aiemmissa valituksissa ja kanteluissa.
18469: 
18470:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1991
18471: 
18472:                                                                  Ministeri Tytti lsohookana-Asunmaa
18473: 4                                       1991 vp -   KK 354
18474: 
18475: 
18476: 
18477: 
18478:                                     Till Riksdagens Herr Talman
18479: 
18480:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I sitt betänkande (1991:7) framkastade ung-
18481: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av      domskommitten -90 förslag till att utveckla sys-
18482: den 21 november 1991 till vederbörande med1em       temet med understöd. Enligt kommitten bör det
18483: av statsrådet översänt en avskrift av följande av   göras en tydligare åtskillnad mellan årsunder-
18484: riksdagsman Heidi Hautala m.fl. undertecknade       stödet som tryggar verksamheten och understö-
18485: spörsmål nr 354:                                    den enligt prövning. Likaledes föreslog kom-
18486:                                                     mitten att årsunderstöden åt de riksomfattande
18487:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder,          ungdomsorganisationerna, de politiska ung-
18488:        och i så fall vilka, för att grunderna för   doms- och studentorganisationerna samt ung-
18489:        fördelningen av ungdomsanslagen skall        domsarbetets serviceorganisationer i statsbud-
18490:        göras mera balanserade och tydligare?        geten skall fastställas som skilda dispositions-
18491:                                                     planer.
18492:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           Kommitten var inte enhällig i sina förslag. I
18493: följande:                                           utlåtanden om betänkandet har förslagen fått ett
18494:                                                     kontroversiellt mottagande. I ett utlåtande från
18495:    Med stöd av 12 § lagen om ungdomsarbete          finansministeriet betonas att förslaget står i strid
18496: (1068/85) bevi1jar statsrådet varje år understöd    med ansträngningarna att budgetera större sak-
18497: åt de riksomfattande ungdomsorganisationerna        komplex under ett anslag. Vidare konstaterar
18498: och deras distriktsorganisationer samt de riks-     många av dem som gav utlåtande att en in-
18499: omfattande ungdomsserviceorganisationerna. I        delning av anslaget äventyrar en jämlik behand-
18500: 11 § förordningen om ungdomsarbete (1069/85)        ling av de organisationer som får understöd.
18501: stadgas om grunderna för understöden.                  Undervisningsministeriet har rett ut möjlig-
18502:    Fördelningen av understöden väcker varje år      heterna att utveckla de nu gällande grunderna
18503: debatt såväl i offentligheten som bland de orga-    för understöden så att de bättre skall motsvara
18504: nisationer som får understöd. Särskilt grunderna    organisationernas behov. En arbetsgrupp som
18505: för understöden har varit föremål för kritik.       inom kort skall tillsättas kommer under våren
18506:    Luonto-Liitto rf besvärade sig över fördel-      1992 att framlägga förslag till behövliga refor-
18507: ningen av understöden 1990. Högsta förvalt-         mer. Utredningen skall beakta den allmänna
18508: ningsdomstolen fastslog i sitt utslag 10.10.1991    övergången till resultatstyrning inom undervis-
18509: att statsrådets beslut i fråga utfärdades inom      ningsministeriets förvaltningsomnråde. Arbets-
18510: ramen för den prövningsrätt som tillkommer          gruppen har till uppgift att tillsammans med de
18511: statsrådet och med beaktande av grunderna           centrala understödande instanserna reda ut om
18512: enligt 11 § förordningen· om ungdomsarbete.         man kan komma på gemensamma resultatom-
18513: Å ven vid tidigare besvär och klagomål har man      råden och om de enhetligt kan utnyttjas som
18514: kommit till motsvarande resultat.                   grunder för mängden årsunderstöd.
18515: 
18516:      Helsingforsden 27 december 1991
18517: 
18518:                                                               Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
18519:                                               1991 vp
18520: 
18521: Kirjallinen kysymys 355
18522: 
18523: 
18524: 
18525: 
18526:                                   Aittoniemi: Aikuiskoulutuksessa opiskelevien ruokailukorvauksen
18527:                                       korottamisesta
18528: 
18529: 
18530:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18531: 
18532:     1.1.1991 tuli voimaan laki työvoimapoliitti-    kien 70-80 markkaa päivässä. Asia herättää
18533: sesta aikuiskoulutuksesta ja samassa yhteydessä     edelleen voimakasta katkeruutta aikuisopiskeli-
18534: kumottiin laki työllisyyskoulutuksesta. Aikai-      joiden piirissä ja saattaa olla johtamassa uusiin
18535: semman lain ja koulutuksen aikana oppilaille        mielenilmaisuihin ja opiskelulakkoihin opiskeli-
18536: järjestettiin ilmainen ruokailu kurssitoimintaan    joiden taholta.
18537: liittyen. Lainmuutoksen yhteydessä tästä luovut-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18538: tiin ja ryhdyttiin maksamaan opiskelijalle rahal-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18539: lista korvausta. Rahallinen suoritus, joka oppi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18540: lasasuntolan ulkopuolella asuvalle on 25 mark-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18541: kaa päivässä, korvaa aikaisemman aamupalan,
18542: lounaan ja päivällisen.                                        Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
18543:     Jokainen tietää, ettei mainittu rahallinen              toimenpiteisiin, jotta aikuiskoulutuskes-
18544: korvaus kata täysimääräisesti edes yhtä edellä              kuksissa opiskelevien aikaisemman ruo-
18545: mainituista ruokailumuodoista, saati sitten                 katuen korvaava päivittäinen rahallinen
18546: kaikkia kolmea yhteensä. Esitetyistä vaatimuk-              korvaus korotetaan nykyisestä ainakin
18547: sista huolimatta rahallisen korvauksen määrää               60 markkaan päivässä, joka sekään ei
18548: ei ole valtiovallan taholta korotettu, vaikka               vielä täysimääräisenä korvaa aikaisem-
18549: poistuneen ateriaedun arvo on niukastikin las-              min menetettyä ateriatukea?
18550: 
18551:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
18552: 
18553:                                           Sulo Aittaniemi
18554: 
18555: 
18556: 
18557: 
18558: 210300M
18559: 2                                        1991 vp -   KK 355
18560: 
18561: 
18562: 
18563: 
18564:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18565: 
18566:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuen ja muiden opintososiaalisten etuuksien
18567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maksatus Kansaneläkelaitoksen paikallistoimis-
18568: olette 21 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          toille ja työttömyyskassoille.
18569: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Samalla ateria- ja matkakustannukset muu-
18570: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tettiin rahallisena etuutena maksettavaksi verot-
18571: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-       tomaksi ylläpitokorvaukseksi. Ruokailukustan-
18572: jallisesta kysymyksestä n:o 355:                     nusten korvaamiseen rahallisena etuutena ryh-
18573:                                                      dyttiin seuraavista syistä: Koulutusta voidaan
18574:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin      ostaa miltä tahansa koulutuksen järjestämiseen
18575:        toimenpiteisiin, jotta aikuiskoulutuskes-     soveltuvalta koulutuspalvelujen tuottajalta. Täl-
18576:        kuksissa opiskelevien aikaisemman ruo-        löin on mahdollista, etteivät kaikki koulutuksen
18577:        katuen korvaava päivittäinen rahallinen       järjestäjät voi tarjota opiskelijoille ruokailumah-
18578:        korvaus korotetaan nykyisestä ainakin         dollisuutta. Tällöin on parempi, että korvaus
18579:        60 markkaan päivässä, joka sekään ei          maksetaan suoraan opiskelijalle. Lisäksi opiske-
18580:        vielä täysimääräisenä korvaa aikaisem-        lijat ovat nyt keskenään tasavertaisessa asemassa
18581:        min menetettyä ateriatukea?                   riippumatta siitä, miten ruokailuolosuhteet kou-
18582:                                                      lutuksessa on järjestetty. Opiskelijan henkilö-
18583:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kohtaiseen valintaan jää, missä tai miten hän
18584: vasti seuraavaa:                                     ruokailee.
18585:                                                          Ateriakorvauksen suuruus tällä hetkellä on 25
18586:     Vuoden 1991 alusta tuli voimaan laki työvoi-     markkaa niille opiskelijoille, joille työvoimahal-
18587: mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Lain muu-       linto ei ole hankkinut majoitusta koulutuspaik-
18588: tos merkitsi työllisyyskoulutuksen rahoitusjär-      kakunnalta, ja 31 markkaa niille, joille majoitus
18589: jestelyjen muuttumista. Aikaisemmin koulutuk-        on hankittu.
18590: sen rahoitus kulki ammattikasvatushallituksen            Työllisyyskoulutuslain ollessa voimassa oppi-
18591: kautta, mutta nyt tulosvastuulliset aikuiskoulu-     laille maksettiin 25 markan suuruinen korvaus
18592: tuskeskukset kilpailevat koulutuksensa markki-       silloin, kun ruokailua ei voitu järjestää. Rahalli-
18593: noinnissa muiden koulutuksen järjestäjien kans-      nen korvaus on siis vähintään saman suuruinen
18594: sa. Työvoimakoulutukseen tarvittavat määrära-        kuin ennenkin.
18595: hat ovat työvoimahallinnon käytössä ja koulu-            Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesitykseen
18596: tusta hankitaan sieltä, mistä se valtiontalouden     sisältyy ehdotus ateriakorvauksen korottami-
18597: kannalta on saatavissa edullisimmin ja laaduk-       sesta 26/32 markaksi. Vuoden 1993 tulo- ja
18598: kaimmin. Paitsi varsinaisen koulutuksen hankin-      menoarvioesityksen pohjaksi on menossa sel-
18599: tamääräraha myös opiskelijaruokailuun ja-ma-         vitystyö työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
18600: joitukseen tarvittavat rahat ovat nyt työvoi-        ylläpitokorvauksen kehittämisestä.
18601: mahallinnon käytössä eivätkä kanavoidu am-               Kansanedustaja Aittoniemen ehdotus ateria-
18602: mattikasvatushallituksen kautta kurssikeskuk-        korvauksen korottamisesta 60 markkaan mer-
18603: sille.                                               kitsisi noin 170 miljoonan markan lisämäärära-
18604:     Kurssikeskusten muututtua tulosvastuullisik-     han tarvetta vuodessa.
18605: si aikuiskoulutuskeskuksiksi siirrettiin koulutus-
18606: 
18607:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1991
18608: 
18609:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
18610:                                          1991 vp -   KK 355                                          3
18611: 
18612: 
18613: 
18614: 
18615:                                     Till Riksdagens Herr Talman
18616: 
18617:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ansvariga yrkesutbildningscentrer för vuxna
18618: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       övergick utanordningen av utbildningsstödet och
18619: den 21 november 1991 tili vederbörande medlem        de övriga studiesociala förmånerna tili fo1kpen-
18620: av statsrådet översänt avskrift av följande av       sionsanstaltens lokalbyråer och tili arbetslös-
18621: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade            hetskassorna.
18622: spörsmål nr 355:                                        Samtidigt ändrades måltids- och resekostna-
18623:                                                      derna tili skattefri ersättning för uppehälle, som
18624:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          utbetalas i form av pekuniär förmån. Måltids-
18625:        åtgärder för att den dagliga penninger-       kostnaderna började ersättas i form av pekuniär
18626:        sättningen, som ersätter det tidigare         förmån av följande skäl: Utbildning kan anskaf-
18627:        måltidsstödet för studerande vid yrkesut-     fas från viiken som helst utbildningsproducent
18628:        bildningscentrer för vuxna, skali höjas       som är lämpad att anordna utbildning. Härvid
18629:        från det nuvarande beloppet tili åtmin-       är det möjligt att alla utbildningsarrangörer inte
18630:        stone 60 mark per dag, vilket inte ens tili   kan erbjuda studerandena möjlighet tili målti-
18631:        sitt fulla belopp ersätter det tidigare       der. Det är härvid bättre att ersättningen utbeta-
18632:        måltidsstödet?                                las direkt tili studerandena. Dessutom är stude-
18633:                                                      randena nu sinsemellan i en jämbördig ställning,
18634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        oberoende av hur måltidsförhållandena under
18635: anföra följande:                                     utbildningen anordnats. Studerandena får själva
18636:                                                      välja var och hur de äter.
18637:    Lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbild-           För närvarande är måltidsersättningen 25
18638: ning trädde i kraft i början av 1991. Lagändring-    mark för de studerande åt vilka arbetskraftsför-
18639: en innebar en förändring i sysselsättningsutbild-    valtningen inte har ordnat logi på utbildningsor-
18640: ningens finansieringsarrangemang. Förut finan-       ten och 31 mark för dem åt vilka logi ordnats.
18641: sierades utbildningen via yrkesutbildningsstyrel-       Medan lagen om sysselsättningsfrämjande
18642: sen, men nu konkurrerar de resultatansvariga         utbildning var i kraft utbetalades åt eleverna en
18643: yrkesutbildningscentrerna för vuxna med andra        ersättning på 25 mark i de fall då måltider inte
18644: utbildningsarrangörer om att marknadsföra sin        kunde anordnas. Penningersättningen uppgår
18645: utbildning. Arbetskraftsförvaltningen förfogar       således tili minst samma belopp som förut.
18646: över det anslag som behövs för arbetskraftsut-          1 budgetpropositionen för 1992 ingår ett för-
18647: bildningen, och utbildning anskaffas där den ur      slag om att höja måltidsersättningen tili 26/32
18648: statsekonomisk synvinkel kan fås förmånligast        mark. Som underlag för budgetpropositionen
18649: och är bäst. Utom anslag för anskaffning av          för 1993 pågår en utredning om utvecklandet av
18650: egentlig utbildning förfogar nu arbetskraftsför-     ersättningen för uppehälle under den arbets-
18651: valtningen också över de pengar som behövs för       kraftspolitiska vuxenutbildningen.
18652: studerandenas kost och logi. Dessa kanaliseras          Riksdagsman Aittoniemis förslag om att höja
18653: således inte via yrkesutbildningsstyrelsen tili      måltidsersättningen tili 60 mark skulle innebära
18654: kurscentralerna.                                     behov av ett tilläggsanslag på ca 170 miljoner
18655:    1 och med att kurscentralerna blev resultat-      mark per år.
18656: 
18657:      Helsingfors den 12 december 1991
18658: 
18659:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
18660:                                                 1991 vp
18661: 
18662: Kirjallinen kysymys 356
18663: 
18664: 
18665: 
18666: 
18667:                                    Mäkelä: Hoiva- ja palvelukotitoiminnan lisäämisestä erikoissai-
18668:                                       raanhoitopaikkoja karsimalla
18669: 
18670: 
18671:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18672: 
18673:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Hel-        aiheuttaisi luonnollisesti investointikustannuk-
18674: singissä on liikaa noin 1 000 erikoissairaanhoito-    sia, mutta säästäisi nopeasti rakentamiseen uhra-
18675: paikkaa. Suurin osa näillä paikoilla olevista         tut varat erikoissairaanhoidosta säästyvinä va-
18676: henkilöistä on vanhuksia. He saavat sairaansi-        roina.
18677: jan myötä erikoissairaanhoidon, vaikka eivät             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18678: sitä kuntonsa ja sairauksiensa puolesta välttä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18679: mättä tarvitsisi. Kyseiset paikat maksavat Hel-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18680: singin kaupungille yhteensä vuodessa n. 550           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18681: miljoonaa markkaa.
18682:    Asiantuntijat ovat laskeneet, että mikäli Hel-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18683: sinki hoitaisi kyseiset vanhukset hoiva- tai palve-          Helsingin ja muiden suurten kaupunkien
18684: luasunnoissa tai muissa vanhusten hoitoon tar-               ylimitoitettujen erikoissairaanhoitopaik-
18685: koitetuissa paikoissa, säästäisi Helsingin kau-              kojen purkamiseksi vanhuspotilaista
18686: punki vuositasolla lähes puolet edellä mainitusta            rakentamalla nykyistä laajemmassa mi-
18687: summasta eli noin 225 miljoonaa markkaa.                     tassa hoiva- ja palvelukoteja ikääntyneil-
18688: Kyseisten hoiva- ja palvelukotien rakentaminen               le henkilöille?
18689: 
18690:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
18691: 
18692:                                              Tina Mäkelä
18693: 
18694: 
18695: 
18696: 
18697: 210300M
18698: 2                                        1991 vp -   KK 356
18699: 
18700: 
18701: 
18702: 
18703:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18704: 
18705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hoitaa osa nykyisin erikoissairaanhoidon laitok-
18706: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sissa olevista pitkäaikaissairaista. Samalla on
18707: olette 21 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          lisättävä avopalveluja kotona asuvien vanhusten
18708: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         auttamiseksi. Tämä suuntaus tulee selvästi esille
18709: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
18710: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta       järjestämistä vuosina 1992-1996 koskevassa
18711: kysymyksestä n:o 356:                                valtakunnallisessa suunnitelmassa.
18712:                                                          Helsingin kaupungin terveysvirastosta saatu-
18713:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        jen tietojen mukaan Helsingin kaupungilla on
18714:        Helsingin ja muiden suurten kaupunkien        tällä hetkellä 2 640 perusterveydenhuollon sai-
18715:        ylimitoitettujen erikoissairaanhoitopaik-     raansijaa ja 2 502 erikoissairaanhoidon sairaan-
18716:        kojen purkamiseksi vanhuspotilaista           sijaa. Erikoissairaanhoidon sairaansijoilla hoi-
18717:        rakentamalla nykyistä laajemmassa mi-         dettavista oli lokakuussa 1991 noin 600 pitkäai-
18718:        tassa hoiva- ja palvelukoteja ikääntyneil-    kaisessa sairaanhoidossa. Tässä on mukana
18719:        le henkilöille?                               noin 400 psykiatrista potilasta. Vuodesta 1988
18720:                                                      lähtien pitkäaikaissairaiden määrä on vähenty-
18721:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nyt noin 400 eli vähennystä on ollut noin 100
18722: taen seuraavaa:                                      vuodessa. Lisäksi on otettava huomioon, että
18723:                                                      Helsingin kaupunki on 1980-luvulla poistanut
18724:    Sosiaali- ja terveyshallituksen, Helsingin ter-   lähes kaikki kroonikot Helsingin yliopistollisesta
18725: veysviraston ja KT-Tietokeskus Oy:n yhteisen         keskussairaalasta.
18726: POIST0-88-projektin tutkijat ovat sairaaloiden           Helsingin kaupungin suunnitelmiin kuuluu
18727: poistoilmoitusrekisterin tietojen pohjalta toden-    pitkäaikaissairaiden poistaminen erikoissairaan-
18728: neet, että erikoissairaanhoidon laitoksissa hoide-   hoidon laitoksista. Hoitopaikkojen käyttöä arvi-
18729: taan paljon pitkäaikaissairaita vanhuksia. Hoi-      oidaan laajemminkin ja hoidon laatuun kiinnite-
18730: tamalla nämä vanhukset erikoissairaanhoidon          tään myös huomiota. Nykyisessä taloudellisessa
18731: laitoksen sijasta hoivakotityyppisessä laitoksessa   tilanteessa ei uudisrakentamishankkeita kaupun-
18732: saavutettaisiin taloudellista säästöä.               gilla ole montakaan. Olemassa olevien tilojen ja
18733:    Poistamalla pitkäaikaissairaat erikoissairaan-    henkilökunnan avulla pyritään toiminnan kehit-
18734: hoidon laitoksista saavutetaan säästöä vain, jos     tämiseen.
18735: samalla vähennetään vastaavasti sairaansijoja ja         Valtioneuvoston hyväksymässä valtakunnal-
18736: henkilökuntaa näissä laitoksissa. Jäljelle jäävien   lisessa suunnitelmasssa on selkeästi otettu kan-
18737: erikoissairaanhoidon sairaansijojen keskimääräi-     taa hoidon porrastuksen kehittämiseksi ja laitos-
18738: nen hoitopäiväkustannus kuitenkin nousee,            hoidon tukemiseksi lisääntyvillä avopalveluilla.
18739: koska kroonikkopotilaiden keskimääräisiä kus-        Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriössä
18740: tannuksia alentava vaikutus poistuu.                 on työn alla monia eri osakokonaisuuksia sisäl-
18741:    Tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen          tävä sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluraken-
18742: saavuttamiseksi on välttämätöntä hoitaa pitkä-       teen muutosprojekti. Helsingin lisäksi myös
18743: aikaissairaat vanhukset perusterveydenhuollon        muissa kaupungeissa, joiden terveyskeskuksilla
18744: tai sosiaalihuollon laitoksissa. Kuitenkin on        on erikoissairaanhoidon laitoksia, on selkiytetty
18745: muistettava, että myös vanhukset tarvitsevat         perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
18746: ajoittain erikoissairaanhoidon lyhytaikaisia pal-    työnjakoa. Asiat etenevät kaupunkien oman
18747: veluja. Hoivakotityyppisissä laitoksissa voidaan     päätöksenteon pohjalta.
18748: 
18749:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1991
18750: 
18751:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
18752:                                          1991 vp -     KK 356                                          3
18753: 
18754: 
18755: 
18756: 
18757:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18758: 
18759:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Samtidigt är det skäl att utvidga den öppna
18760: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        servicen i syfte att hjälpa åldringar som bor
18761: den 21 november 1991 tili vederbörande medlem         hemma. Denna inriktning framgår tydligt även
18762: av statsrådet översänt avskrift av följande av        av den riksomfattande planen som gäller organi-
18763: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr          seringen av social- och hälsovårdens tjänster
18764: 356:                                                  åren 1992-1996.
18765:                                                          Enligt uppgifter från Helsingfors stads hälso-
18766:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vårdsverk har Helsingfors stad för tillfället 2 640
18767:        ta för att i Helsingfors och andra stora       bäddplatser för primärhälsovård och 2 502
18768:        städer avlasta de överdimensionerade           bäddplatser för specialsjukvård. I oktober 1991
18769:        specialsjukvårdsplatserna från åldrings-       var ca 600 av de patienter som vårdas på
18770:        patienter genom att i större utsträckning      bäddplatser för specialsjukvård i långvarig sjuk-
18771:        än nu bygga vård- och servicehem för           vård. Detta inbegriper ca 400 patienter som får
18772:        åldringar?                                     psykiatrisk vård. Fr.o.m. år 1988 har antalet
18773:                                                       långtidssjuka patienter sjunkit med ca 400, dvs.
18774:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         minskningen har varit ca 100 patienter per år.
18775: anföra följande:                                      Dessutom bör man beakta att Helsingfors stad
18776:                                                       under 1980-talet har avlägsnat så gott som alla
18777:    Forskarna i social- och hälsostyrelsens, Hel-      kroniker från Helsingfors universitetscentral-
18778: singfors hälsovårdsverks och KT-Datacentral           sjukhus.
18779: Ab:s gemensamma POIST0-88-projekt har ut-                Helsingfors stad har planer på att avlägsna
18780: gående från uppgifter i sjukhusens utskrivnings-      långtidssjuka från specialsjukvårdsinrättningar-
18781: register konstaterat att det i specialsjukvårdsin-    na. Användningen av vårdplatserna avvägs även
18782: rättningarna vårdas ett stort antallångtidssjuka      i större utsträckning och uppmärksamhet fästs
18783: åldringar. Genom att vårda dessa åldringar i          också vid kvaliteten på vården. Staden har inte
18784: vårdhemsliknande inrättningar i stället för speci-    många nybyggesprojekt i rådande ekonomiska
18785: alsjukvårdsinrättningar skulle man göra ekono-        situation. Man försöker utveckla verksamheten
18786: miska inbesparingar.                                  med hjälp av existerande utrymmen och perso-
18787:    Genom att långtidssjuka avlägsnas från speci-      nai.
18788: alsjukvårdsinrättningar kan inbesparingar göras          I den riksomfattande planen som godkänts av
18789: endast om antalet bäddplatser och personalen i        statsrådet har man klart tagit ställning för ett
18790: dessa inrättningar samtidigt minskas i motsva-        utvecklande av den differentierade vården och
18791: rande grad. Inom specialsjukvården stiger dock        stödjande av den slutna vården genom utvidg-
18792: den genomsnittliga kostnaden per vårddygn för         ning av den öppna servicen. I samband med
18793: de kvarblivande bäddplatserna eftersom den            detta pågår i social- och hälsovårdsministeriet ett
18794: faktor som sänkt de genomsnittliga kostnaderna        projekt för ändring av strukturen i fråga om
18795: för kronikerpatienter nu försvinner.                  social- och hälsovårdstjänsterna. Projektet be-
18796:    För att en ändamålsenlig differentiering av        står av flera mindre helheter. I Helsingfors, och
18797: vården skall uppnås är det nödvändigt att vårda       även många andra städer vars hälsocentraler
18798: långtidssjuka åldringar i inrättningar för primär-    förfogar över specialsjukvårdsinrättningar, har
18799: och socialvård. Man bör dock komma ihåg att           arbetsfördelningen mellan primär- och special-
18800: även åldringarna tidvis behöver kortvariga tjäns-     sjukvården klarlagts. Städerna bestämmer om
18801: ter inom specialsjukvården. En del av de nuva-        händelsernas gång utgående från sitt eget be-
18802: rande långtidssjuka i specialsjukvårdsinrättning-     slutsfattande.
18803: arna kan vårdas i inrättningar av vårdhemstyp.
18804: 
18805:      Helsingforsden 19 december 1991
18806: 
18807:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
18808:                                                  1991 vp
18809: 
18810: 
18811: Kirjallinen kysymys 357
18812: 
18813: 
18814: 
18815: 
18816:                                     0. Rehn ym.: Postipalvelujen turvaamisesta pientaloalueilla
18817: 
18818: 
18819:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18820: 
18821:     Posti- ja telelaitos on maamme suurin valtion      sa. Tähän kuuluu postinjakajan kymmenen met-
18822: liike- ja palvelulaitos. Posti- ja teletoiminta on     rin edestakainen poikkeaminen normaalilta rei-
18823: ollut aina luonteeltaan kansalaisten peruspalve-       tiltään. Pidemmistä reittipoikkeamista posti il-
18824: lua. Tämä peruspalvelu on turvannut myös               moittaa veloittavansa 75 markkaa kultakin edes-
18825: elinkeinoelämäoja yhteiskunnan virkakoneiston          takaiselta kymmeneltä metriltä. Näillä valmistel-
18826: joustavan toiminnan.                                   luilla toimenpiteillään posti ilmoittaa karsivansa
18827:     Holkerin hallitus esitti posti- ja teletoiminnan   kuluja 110 milj. markalla vuodessa.
18828: muuttamista liikelaitokseksi vuoden 1989 alusta            Liikelaitoslakia käsitellessään eduskunta edel-
18829: lähtien. Tuolloin esitys ei kuitenkaan tyydyttä-       lytti kuitenkin, että postin kansalaisten kannalta
18830: nyt eduskuntaa ja esitys äänestettiin eduskun-         tärkeät palvelut on pystyttävä turvaamaan. Nyt
18831: nassa lepäämään yli valtiopäivien. Hallitus toi        näyttää kuitenkin siltä, että Posti- ja telelaitos on
18832: posti- ja teletoimintalain uudelleen eduskuntaan       supistamassa juuri eduskunnassa korostettujen
18833: jo helmikuussa 1989. Uudessa esityksessä oli           peruspalvelujen tarjoamista.
18834: parannuksia ja eduskuntakäsittelyssä siihen teh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18835: tiin rnuutuk:sia, joissa korostettiin postin palve-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18836: luperiaatteen merkitystä. Lakiesityksen käsitte-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18837: lyn yhteydessä epäiltiin, että uusi liikelaitoslaki    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18838: saattaisijohtaa monien taajamien ja kaupunkien
18839: lähialueiden postipalvelujen nopeaan supistami-                   Onko Hallitus tietoinen Posti- ja tele-
18840:  seen. Nyt nämä epäilykset ovat osoittautuneet                 laitoksen suunnitelmista heikentää pos-
18841:  aiheellisiksi.                                                tin peruspalveluja, ja
18842:     Posti on jakanut pientaloalueille tiedotetta,                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18843: jossa ilmoitetaan postin päiväjakelun muuttuvan                postipalvelujen saatavuuden tasapuoli-
18844:  maksulliseksi. Tiedotteen mukaan postipalvelun                suuden turvaamiseksi?
18845:  perusmaksu taloudelta on 490 markkaa vuodes-
18846: 
18847:    Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
18848: 
18849:                       Olli Rehn                                 ~arkku Laukkanen
18850: 
18851: 
18852: 
18853: 
18854: 2!0300M
18855: 2                                       1991 vp -    KK 357
18856: 
18857: 
18858: 
18859: 
18860:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18861: 
18862:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     lutasoon merkittävästi puuttumatta noin 200
18863: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       milj. markan säästöt.
18864: olette 21 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            Motorisoimalla jakelua lisää myös taajamissa
18865: kirjeenne n:o 1414 ohella toimittanut valtioneu-    voidaan jakelutoiminnan tuottavuutta nostaa ja
18866: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   samalla alentaa tuotantokustannuksia noin 110
18867: sanedustaja 0. Rehnin ym. näin kuuluvasta           milj. markkaa. Tämä edellyttää kuitenkin laatik-
18868: kirjallisesta kysymyksestä n:o 357:                 koonjakelua pientaloalueilla.
18869:                                                        Posti on toteuttanut järjestelmällisesti laatik-
18870:           Onko Hallitus tietoinen Posti- ja tele-   koonjakelua kaikkien uusien vuoden 1978 jäl-
18871:        laitoksen suunnitelmista heikentää pos-      keen valmistuneiden pientaloasuntojenjakeluta-
18872:        tin peruspalveluja, ja                       pana.
18873:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          Myös vanhempien pientalojen luukkuunjake-
18874:        postipalvelujen saatavuuden tasapuoli-       luita on vähitellen pyritty siirtämään laatikkoon-
18875:        suuden turvaamiseksi?                        jakeluun mm. jakeluautojen käyttöönoton yh-
18876:                                                     teydessä. Liikenneministeriön kirjeessä n:o 7211
18877:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        02177, 9.1.1978 postilähetysten kotiinkannasta
18878: vasti seuraavaa:                                    Posti velvoitettiin pysyttämään tuolloin luuk-
18879:                                                     kuunjakelussa olevien omakoti- ja rivitalojen
18880:    Eduskunta on määritellyt vuoden 1991 tulo-       jakelutapa ennallaan ja toteuttamaan laatik-
18881: ja menoarvion yhteydessä ne peruspalvelut, jot-     koonjakelu uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla.
18882: ka Posti- ja telelaitoksen on tarjottava koko       Samassa kirjeessä liikenneministeriö totesi, että
18883: maassa tasapuolisin ehdoin.                         postinjakelumuotojen yhtenäistäminen säilyte-
18884:    Nämä ovat:                                       tään pitemmän aikavälin tavoitteena.
18885:                                                        Tällä hetkellä pientaloissa asuvista talouksis-
18886:    - 1. luokan kirje
18887:                                                     ta 1,2 milj. postinsaajaa saa postinsa laatikkoon-
18888:    - lehti normaalissa postinkannassa               jakelulla ja vain enää 136 000 taloutta luukkuun-
18889:    - puhelinliittymän toimitusvelvoite              jakeluna.
18890:    - kaukoverkon ylläpitovelvoite.
18891:                                                        Voidaan arvioida, että kaupunkien laatik-
18892:    Näille peruspalveluille eduskunta on määritel-   koonjakelun purkaminen luukkuunjakeluksi
18893: lyt myös laatutasotavoitteet; esim. 1. luokan       merkitsisi noin 950 milj. markan lisäkustannuk-
18894: kirjeistä 95 % on oltava perillä lähettämistä       sia.
18895: seuraavana päivänä. Sitä tapaa, jolla palvelut         Kun jakelutavat yhtenäistyvät ja kysyntää
18896: annetaan, ei ole yksityiskohtaisesti määritelty.    yksilöllisestä jakelupalvelusta eli luukkuunjake-
18897: Tärkeää on, että kansalaiset saavat peruspalve-     lusta on esiintynyt, Postin tarkoituksena on
18898: lut.                                                tarjota parempaa jakelupalvelua maksullisena
18899:    Postin tuotantokustannusten alentamiseen         yhtenäisin maksuperustein.
18900: kohdistuu lähivuosina voimakkaita paineita.            Yksinään asuville liikuntarajoitteisille postin-
18901: Postin tuloksen ja jakelutuotannon kilpailuky-      saajille Posti voi myöntää poikkeuksia jakeluta-
18902: vyn turvaamiseksi on kustannuksia lähivuosina       voista eli tarjota parempaa palvelua maksutta.
18903: Posti- ja telelaitoksen laskelmien mukaan alen-        Postin päiväjakelu ei siten muutu maksullisek-
18904: nettava noin 300-350 milj. markkaa.                 si peruspalveluksi vaan maksullisuus koskee ai-
18905:    Jakelutoiminnan sisäisen tehokkuuden pa-         noastaan luukkuunjakelupalvelua haluavia pos-
18906: rantamisella on mahdollista saada aikaan palve-     tinsaajia.
18907: 
18908:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
18909: 
18910:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
18911:                                              1991 vp -   KK 357                                            3
18912: 
18913: 
18914: 
18915: 
18916:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
18917: 
18918:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Genom att utdelningen ytterligare motorise-
18919: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr           ras även i tätorterna kan lönsamheten i fråga om
18920: 1414 av den 21 november 1991 tili vederbörande           utdelningen förbättras och produktionskostna-
18921: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-        derna samtidigt reduceras med ca 110 milj. mk.
18922: de av riksdagsman 0. Rehn m.fl. undertecknade            Detta förutsätter dock lådbrevbäring inom små-
18923: spörsmål nr 357:                                         husområden.
18924:                                                              Pasten har systematiskt gått in för lådbrevbä-
18925:             Är Regeringen medveten om Post-              ring i fråga om alla småhusbostäder som blivit
18926:         och televerkets planer på att försämra           färdiga efter 1978.
18927:         postens grundtjänster, och                           Lådbrevbäringen ersätter successivt utdelning-
18928:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         en i postlucka även i äldre småhus, bl.a. i
18929:         för att trygga en rättvis tillgång på            samband med att utdelningsbilar tas i bruk. 1
18930:         posttjänster?                                    trafikministeriets brev nr 721102/77 av 9.1.1978
18931:                                                          som gäller hembäring av postförsändelser för-
18932:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            pliktas posten att bibehålla utdelningen i postlucka
18933: anföra följande:                                         tili de egnahemshus och radhus som har sådan
18934:                                                          utdelning och att införa lådbrevbäring inom nya
18935:    Riksdagen har i statsbudgeten för 1991 defi-          egnahemshus- och radhusområden. 1 samma
18936: nierat de grundtjänster som Post- och televerket         brev konstaterar trafikministeriet att en sam-
18937: skall erbjuda i hela landet på rättvisa villkor.         manjämkning av de olika postutdelningsformer-
18938:    Dessa är:                                             na är ett mål på längre sikt.
18939:    - l:a klassens brev                                       För närvarande får 1,2 miljoner postmotta-
18940:    - tidningar i normal postutbärning                    garhushåll i småhus sin posti form av lådbrevbä-
18941:    - skyldighet att leverera telefonanslutningar         ring och endast 136 000 hushåll som utdelning i
18942:    - skyldighet att upprätthålla fjärrnätet.             postlucka.
18943:    För dessa grundtjänster har riksdagen också               Enligt uppskattning innebär upplösningen av
18944: uppställt mål i fråga om kvalitetsnivån, t.ex. av        systemet med lådbrevbäring i städerna tili för-
18945: l:a klassens brev skall 95 % vara framme dagen           mån för utdelning i postlucka ca 950 milj. mk i
18946: efter avsändandet. Det har inte i detalj definie-        merkostnader.
18947: rats på vilket sätt servicen skall ges. Det är viktigt       Då utdelningssätten förenhetligas och då det
18948: att grundtjänsterna finns tillgängliga för alla          uppstått efterfrågan på individuella utdelnings-
18949: medborgare.                                              sätt, d.v.s. utdelning i postlucka, har posten för
18950:    Trycket på en sänkning av postens produkti-           avsikt att erbjuda bättre, avgiftsbelagd utdel-
18951: onskostnader ökar kraftigt under de närmaste             ningsservice på enhetliga betalningsgrunder.
18952: åren. För att postens resultat och konkurrens-               A t ensamboende rörelsehandikappade kan
18953: kraften i fråga om utdelningsproduktionen skall          posten bevilja undantag i fråga om utdelnings-
18954: kunna tryggas, måste kostnaderna enligt Post-            sätten, d.v.s. erbjuda bättre kostnadsfria tjäns-
18955: och televerkets kalkyler i en nära framtid redu-         ter.
18956: ceras med ca 300-350 milj. mk.                               Postens dagutdelning ändras alltså inte tili
18957:    Genom att förbättra utdelningssystemets in-           avgiftsbelagd basservice, utan avgiften berör
18958: terna effektivitet är det möjligt att åstadkomma         endast de postmottagare som önskar få service i
18959: en inbesparing av ca 200 milj. mk, utan att              form av utdelning i postlucka.
18960: servicenivån nämnvärt berörs.
18961: 
18962:      Helsingforsden 18 december 1991
18963: 
18964:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
18965:                                                1991 vp
18966: 
18967: Kirjallinen kysymys 358
18968: 
18969: 
18970: 
18971: 
18972:                                   Aittoniemi: Alkoholistien hoitopaikkojen vähenemisen estämisestä
18973: 
18974: 
18975: 
18976:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18977: 
18978:    Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk-                Missä ja millä tavalla Hallitus aikoo
18979: sen, joka koskee pakolaisten vastaanottoase-                 huolehtia niiden alkoholistien hoidosta ja
18980: mien perustamista. Lakiesityksen mukaan kysei-               kuntoutuksesta, joita koskee Perniön ja
18981: seen tarkoitukseen otetaan mm. Perniön ja                    Lapinjärven laitosten hoitopaikkojen
18982: Lapinjärven alkoholistihuoltolat.                            poistaminen ja siirtäminen pakolaisten
18983:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           käyttöön?
18984: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18985: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18986: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18987: 
18988:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
18989: 
18990:                                            Sulo Aittoniemi
18991: 
18992: 
18993: 
18994: 
18995: 210300M
18996: 2                                         1991 vp -   KK 358
18997: 
18998: 
18999: 
19000: 
19001:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19002: 
19003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Avohoidon laajenemisella voidaan korvata lai-
19004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toshoitoa.
19005: olette 22 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn               Erityisesti Lapinjärven ja Perniön kaltaisten
19006: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          laitosten kaukainen sijainti käyttäjäkunnista ja
19007: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         syrjäinen sijainti muista palveluista eivät vastaa
19008: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallises-     nykyaikaisen päihdehuollon ja sen asiakkaiden
19009: ta kysymyksestä n:o 358:                              tarpeita.
19010:                                                           Laitosten toiminta päihdehuollon yksikköinä
19011:          Missä ja millä tavalla Hallitus aikoo        on jatkunut lähinnä siitä syystä, että yrityksistä
19012:        huolehtia niiden alkoholistien hoidosta ja     huolimatta niitä ei ole saatu siirrettyä kunnille.
19013:        kuntoutuksesta, joita koskee Perniön ja        Kuntien vähäinen intressi taasen on johtunut
19014:        Lapinjärven laitosten hoitopaikkojen           siitä, etteivät laitokset sijaintinsa ja muiden ul-
19015:        poistaminen ja siirtäminen pakolaisten         koisten tekijöidensä johdosta vastaa nykyaikai-
19016:        käyttöön?                                      sen päihdehuollon tarpeita.
19017:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti yhdessä
19018:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sosiaali- ja terveyshallituksen kanssa laitosten
19019: taen seuraavaa:                                       päihdehuollollisen toiminnan lopettamisen seu-
19020:                                                       rauksia. Selvitys osoitti, että kunnat ovat tyydyt-
19021:    Valtion Lapinjärven ja Perniön kuntoutumis-        tävässä määrin kyenneet korvaamaan aikaisem-
19022: keskukset ovat toimineet vuosikymmeniä val-           man laitossijoittamisen joko kehittämällä omaa
19023: tion päihdehuollon laitoksina. Päihdehuoltolain       toimintaa tai siirtymällä muihin palveluihin. Eli
19024: mukaan päihdehuollon järjestäminen kuuluu             päihdehuollollisen toiminnan lopettaminen lai-
19025: kunnalle. Näin valtiolla ei ole erityistä velvolli-   toksissa ei ole aiheuttanut sanottavia ongelmia
19026: suutta järjestää päihdehuollon palveluita.            kunnissa. Tilanteeseen on osaltaan vaikuttanut
19027:    Päihdehuollon painopiste on siirtynyt voi-         myös se, että koko maassa laitoskuntoutuspai-
19028: makkaasti avopalveluihin ja sosiaali- ja tervey-      koista on ollut viime vuosina ylitarjontaa.
19029: denhuollon peruspalveluissa toteutettavaksi.              Kunnat järjestävät tällä hetkellä itse joko avo-
19030: Laitoskuntoutuksessa on painopiste siirtynyt          tai laitoskuntoutuksen keinoin kuntalaistensa
19031: "korpilaitoksista" pieniin, omassa kunnassa tai       tarpeenmukaisen päihdehuollon, joka aikaisem-
19032: omalla alueella toimiviin kuntoutusyksiköihin,        min laitoskuntoutuksen osalta hoidettiin Per-
19033: jotka niveltyvät osaksi kunnan tai alueen muuta       niön tai Lapinjärven kuntoutumiskeskuksissa.
19034: sosiaali- ja terveydenhuoltoa.                        Lisäksi laitoskuntoutuksen tarpeessa olevia on
19035:    Erillisen laitoskuntoutuksen tarkoituksenmu-       ohjattu alueen muihin kuntoutuslaitoksiin: Län-
19036: kaisuutta ovat vähentäneet myös päihdeongel-          si-Suomen kuntoutumiskeskukseen Punkalaitu-
19037: maisten tukiasumispalvelujen, muiden asumis-          melle, Kankaanpään A-kotiin sekä alueen kat-
19038: palveluiden, kriisi- ja kaikaisuhoidon kehittymi-     kaisuhoitoasemille.
19039: nen sekä ns. päivätoiminnan kehittyminen.
19040: 
19041:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1991
19042: 
19043:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
19044:                                            1991 vp -     KK 358                                          3
19045: 
19046: 
19047: 
19048: 
19049:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
19050: 
19051:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Inrättningar av den typ som finns i Lappträsk
19052: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          och Bjärnå tillfredsställer inte de behov som
19053: den 22 november 1991 tili vederbörande medlem           dagens missbrukarvård och dess kunder har i
19054: av statsrådet översänt avskrift av följande av          synnerhet därför att de ligger långt från de
19055: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-             kommuner som nyttjar deras tjänster och också
19056: mål nr 358:                                             långt från annan service.
19057:                                                             Inrättningarna har fortsatt sin verksamhet
19058:           Var och på vilket sätt ämnar Regering-        som enheter inom missbrukarvården främst av
19059:        en se till vården och rehabiliteringen av        den orsaken att man inte har lyckats få kommu-
19060:        de alkoholister som mister sina vårdplat-        nerna att överta dem trots försök. Kommuner-
19061:        ser i inrättningarna i Bjärnå och Lapp-          nas svaga intresse har åter berott på att dessa
19062:        träsk i och med att dessa hem upplåts åt         inrättningar på grund av sitt läge och vissa andra
19063:        flyktingar?                                      yttre faktorer inte motsvarar de behov som finns
19064:                                                         inom modern missbrukarvård.
19065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Social- och hälsovårdsministeriet gjorde till-
19066: anföra följande:                                        sammans med social- och hälsostyrelsen en ut-
19067:                                                         redning om vilka följderna blev när missbrukar-
19068:    Statens rehabiliteringscentraler i Lappträsk         vården i inrättningarna lades ned. Utredningen
19069: och Bjärnå har i årtionden varit statliga in-           gav vid handen att kommunerna på ett tillfreds-
19070: rättningar för missbrukarvård. Enligt lagen om          ställande sätt har lyckats ersätta den vård som
19071: missbrukarvård skall kommunen se tili att               tidigare gavs i inrättningarna antingen genom att
19072: vård ordnas. Staten har således ingen särskild          utveckla kommunens egen verksamhet eller
19073: skyldighet att ordna service inom missbrukar-           genom att övergå till andra tjänster. Det har
19074: vården.                                                 således inte uppstått några nämnvärda problem
19075:    Tyngdpunkten inom missbrukarvården har               i kommunerna tili följd av att missbrukarvården
19076: kraftigt förskjutits tili öppenvårdstjänster och        lagts ned i inrättningarna. Situationen har också
19077: blivit en del av basservicen inom social- och           till en del hjälpts upp av att det under de senaste
19078: hälsovården. Då rehabiliteringen sker i inrätt-         åren i hela Jandet har funnits ett överutbud på
19079: ningar har tyngdpunkten förskjutits från "an-           rehabiliteringsplatser i inrättningar.
19080: stalter ute i periferin" till små rehabiliteringsen-        Kommunerna ordnar nu själva den missbru-
19081: heter inom den egna kommunen eller det egna             karvård som behövs för kommuninvånarna
19082: distriktet vilka införlivas i kommunens eller           genom rehabilitering antingen inom öppen eller
19083: distriktets övriga social- och hälsovård.               sluten vård, som för den slutna vårdens del
19084:    1 och med att stödservicen för boende när det        tidigare gavs i rehabiliteringscentralerna i Bjärnå
19085: gäller missbrukare, övrig boendeservice, krisvår-       och Lappträsk. Dessutom har missbrukare i
19086: den och avgiftningen samt aktiviteterna under           behov av rehabilitering på en inrättning hänvi-
19087: dagtid har utvecklats, har också en särskild            sats tili regionens övriga vårdinstitutioner: till
19088: rehabilitering på en inrättning börjat kännas           Västra Finlands rehabiliteringscentral i Punka-
19089: alltmer oändamålsenlig. Genom att bygga ut den          laidun, A-kliniken i Kankaanpää samt regionens
19090: öppna vården kan vi komma ifrån den slutna              akutvårdsstationer.
19091: vården.
19092: 
19093:      Helsingforsden 23 december 1991
19094: 
19095:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
19096:                                                 1991 vp
19097: 
19098: 
19099: Kirjallinen kysymys 359
19100: 
19101: 
19102: 
19103: 
19104:                                    P. Leppänen ym.: Valtion tietokonekeskuksen toiminnan kehittä-
19105:                                        misestä Jyväskylässä
19106: 
19107: 
19108:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19109: 
19110:     Jyväskylän kaupunki ja monet muut tahot              Siirtoa meille annettujen tietojen mukaan on
19111: ovat satsanneet hyvin paljon Valtion tietokone-       perusteltu kustannustekijöillä, mutta uskomme,
19112: keskuksen toiminnan kehittämiseen Jyväskyläs-         että monilla mittareilla mitattuna Jyväskylä on
19113: sä. Meille kansanedustajille on myös annettu          edullisempi paikka VTKK:lle suorittaa tuotan-
19114: hyvin myönteinen kuva VTKK:n toimintojen              nollista toimintaa.
19115: kehittämisestä ja laajentamisesta Jyväskylässä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19116: Nyt saamiemme tietojen mukaan ollaan toimin-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19117: toja keskittämässä Espooseen, mikä on luonnol-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19118: lisesti vastoin sitä tietoa, joka meille on annettu   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19119: Jyväskylän osalta.
19120:     Meille on saatettu myös tietoon sellaiset sei-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19121: kat, ettei Espoo ole edes kustannuksiltaan edul-              ryhtyä, jotta VTKK:ta kehitetään aikai-
19122: lisin paikka, ja siellä on ollut hyvin paljon myös            semman periaatteen mukaan myös Jy-
19123: ongelmia ajojen suhteen, mikä on myös närkäs-                 väskylässä, joka on myös selvästi edulli-
19124: tyttänyt asiakkaita, sillä virheelliset ajot maksa-           sempi paikkakunta?
19125: vat vuositasolla miljoonia markkoja. Ongelmiin
19126: on nähtävästi osasyynä henkilöstön vaihtuminen
19127: useammin kuin Jyväskylässä.
19128:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
19129: 
19130:                      Pekka Leppänen                            Reijo Laitinen
19131:                      Tina Mäkelä                               Matti Lahtinen
19132:                      Iiris Hacklin                             Johannes Leppänen
19133:                                              Aino Suhola
19134: 
19135: 
19136: 
19137: 
19138: 210300M
19139: 2                                       1991 vp -   KK 359
19140: 
19141: 
19142: 
19143: 
19144:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19145:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuodessa ja vastaa noin puolta tietokonekeskuk-
19146: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen koko henkilöstön kasvusta.
19147: olette 22 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            Valtion tietokonekeskuksella on Jyväskylässä
19148: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   kaksi suurehkoa sovellusten kehittämisyksikköä
19149: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      sekä erillinen atk-käyttötehtäviä hoitava käyttö-
19150: taja Pekka Leppäsen ym. kirjallisesta kysymyk-      keskus. Jyväskylän käyttökeskuksen päätehtä-
19151: sestä n:o 359, joka kuuluu seuraavasti:             vät liittyivät välittömän verotuksen käyttötehtä-
19152:                                                     viin, joista suurin osa hoidettiin Jyväskylässä
19153:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ennen kuin ne muutama vuosi sitten siirrettiin
19154:        ryhtyä, jotta VTKK:ta kehitetään aikai-      VTKK:lta verohallinnon itsensä hoidettaviksi.
19155:        semman periaatteen mukaan myös Jy-              VTKK on vuodesta 1989 lukien ollut valtion
19156:        väskylässä, joka on myös selvästi edulli-    uusimuotoinen liikelaitos, jonka liikelaitoslain
19157:        sempi paikkakunta?                           2 §:n 2 momentin mukaisesti on toimittava liike-
19158:                                                     taloudellisten periaatteiden mukaan. VTKK:lla
19159:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on tällä hetkellä kaksi käyttökeskusta: toinen
19160: vasti seuraavaa:                                    Espoossa ja toinen Jyväskylässä. Verohallinnon
19161:                                                     atk-tehtävien siirron jälkeen ei tuotannon jaka-
19162:    Valtion tietokonekeskuksen vakinaisen hen-       minen kahteen käyttökeskukseen ole enää liike-
19163: kilökunnan määrä on tällä hetkellä noin 980         taloudellisesti perusteltua. Toisen käyttökeskuk-
19164: henkilöä, josta 670 työskentelee pääkaupunki-       sen ylläpito on suurimmillaan merkinnyt tieto-
19165: seudulla, 210 Jyväskylässä ja loput yhteensä noin   konekeskukselle 16-20 Mmk:n lisävuosikus-
19166: 100 henkilöä muissa neljässä toimipisteessä, jot-   tannuksia.
19167: ka sijaitsevat Oulussa, Tampereella, Turussa ja        Valtion tietokonekeskus on edellä mainituin
19168: Kouvolassa.                                         perustein suunnitellut Jyväskylässä olevan käyt-
19169:    Jyväskylän toimipiste on monen vuoden ajan       tökeskuksen toiminnan lopettamista. Käyttö-
19170: ollut Valtion tietokonekeskuksen alueellisen toi-   keskuksen tilojen ja laitteistojen käyttöä valtion-
19171: minnan kehittämisen pääkohde, mikä näkyy            hallinnon atk-varakeskustarkoituksiin selvite-
19172: myös toimipisteen henkilökunnan määrän kas-         tään parhaillaan. Valtion tietokonekeskuksella
19173: vuna. Vuonna 1980 Jyväskylän toimipisteessä         on edelleen Jyväskylässä kaksi suurehkoa sovel-
19174: työskenteli 75 henkilöä, vuonna 1990 henkilö-       lusten kehittämisyksikköä, ja niiden toiminta
19175: määrä oli 210. Henkilömäärä on kasvanut kym-        tulee jatkumaan suunnitelmien mukaisesti.
19176: menen vuoden aikana keskimäärin 15 henkilöllä
19177: 
19178:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1991
19179: 
19180:                                                                           Ministeri Ilkka Kanerva
19181:                                           1991 vp -   KK 359                                           3
19182: 
19183: 
19184: 
19185: 
19186:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Statens datorcentral har i Jyväskylä två större
19188: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        enheter för applikationsutveckling samt en skild
19189: den 22 november 1991 tili vederbörande medlem         driftcentral för ADB-driftsuppdrag. Huvudupp-
19190: av statsrådet översänt avskrift av följande av        dragen för driftcentralen i Jyväskylä hänförde
19191: riksdagsman Pekka Leppänen m.fl. underteck-           sig tili driftsuppdrag i anslutning tili direkt be-
19192: nade spörsmål nr 359:                                 skattning, av vilka största delen sköttes i Jyväs-
19193:                                                       kylä innan de för något år sedan överfördes från
19194:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Statens datorcentral tili att skötas av skatteför-
19195:        för att Statens datorcentral enligt tidigare   valtningen själv.
19196:        princip skali utvecklas även i Jyväskylä,         Statens datorcentral har sedan 1989 varit ett
19197:        som också är en avgjort fördelaktigare         statligt affärsverk av ny typ, vilket enligt 2 § 2
19198:        ort?                                           mom. lagen om statens affärsverk skali verka
19199:                                                       enligt affärsekonomiska principer. Statens da-
19200:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         torcentral har för närvarande två driftcentraler,
19201: anföra följande:                                      den ena i Esbo och den andra i Jyväskylä. Efter
19202:                                                       överföringen av skatteförvaltningens ADB-upp-
19203:   Den fast anstälida personalen vid Statens           drag är indelningen av produktionen i två drift-
19204: datorcentral uppgår för närvarande tili ca 980        centraler inte längre motiverad ur affärsekono-
19205: personer, av vilka 670 arbetar i huvudstadsregio-     misk synpunkt. Underhåliet av den ena drift-
19206: nen, 210 i Jyväskylä och de övriga ca 100             centralen har som störst inneburit årliga mer-
19207: personerna vid de övriga fyra verksam-                kostnader på 16-20 milj. mk för datorcentralen.
19208: hetsenheterna i Uleåborg, Tammerfors, Åbo och            Statens datorcentral har på ovan anförda
19209: Kouvola.                                              grunder planerat att lägga ned verksamheten vid
19210:   Verksamhetsenheten i Jyväskylä har i flera år       driftcentralen i Jyväskylä. Användningen av
19211: varit huvudföremål för utvecklandet av Statens        driftcentralens lokaler och maskinvara för stats-
19212: datorcentrals regionala verksamhet, vilket också      förvaltningens ADB-reservcentralsändamål ut-
19213: kommer tili synes som en ökning i antalet             reds som bäst. Statens datorcentral har fortfa-
19214: anstälida vid enheten. År 1980 hade verksam-          rande två större enheter för applikationsutveck-
19215: hetsenheten i Jyväskylä 75 anstälida, år 1990         ling i Jyväskylä, och deras verksamhet kommer
19216: uppgick antalet anstälida tili210. Personalen har     att fortsätta planenligt.
19217: under tio års tid ökat med i genomsnitt 15
19218: personer per år, vilket motsvarar ungefär hälften
19219: av datorcentra1ens hela persona1ökning.
19220: 
19221:      Helsingfors den 17 december 1991
19222: 
19223:                                                                              Minister Ilkka Kanerva
19224:                                                   1991 vp
19225: 
19226: Kirjallinen kysymys 360
19227: 
19228: 
19229: 
19230: 
19231:                                     Laine ym.: Virkamiesten ja suuryritysten johtajien osallistumisesta
19232:                                         liikepankkien hallintoelinten toimintaan
19233: 
19234: 
19235:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19236: 
19237:    Viime aikoina on eri yhteyksissä pohdittu,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19238: onko pankkien hallintoelimiin kuuluminen sove-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19239: liasta kansanedustajille, valtion ja kuntien virka-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19240: miehille sekä läänin ja paikallishallinnon kes-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19241: keisissä luottamustehtävissä toimiville. Perustel-
19242: lusti voidaan myös kysyä, tuleeko sallia valti~n,                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19243: kuntien ja yksityisten suuryritysten johtajien                siin sellaisen lakiehdotuksen valmistele-
19244: osallistuminen pankkien hallintoelinten toimin-               miseksi ja antamiseksi eduskunnalle,
19245: taan.                                                         jolla kiellettäisiin ministerien, kansan-
19246:    Ilmeisesti kansalaisten luottamus poliittisiin             edustajien, valtion ja kuntien korkeiden
19247: päättäjiin olisi suurempi, jos keskeiset vaikutta-            virkamiesten sekä valtion ja kuntien lii-
19248: jat eivät osallistuisi yksityisten yritysten ja var-          kelaitosten ja yksityisten suuryritysten
19249: sinkin liikepankkien hallintoelinten toimintaan.              johtajien osallistuminen liikepankkien
19250: Tällöin voitaisiin välttyä myös jääviys- ja riippu-           hallintoelinten toimintaan?
19251: vuussuhteista, joiden haitallisuuteen on julkises-
19252: sa keskustelussa usein viitattu.
19253: 
19254:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
19255: 
19256:                      Ensio Laine                                Pekka Leppänen
19257:                      Jaakko Laakso                              Heli Astala
19258: 
19259: 
19260: 
19261: 
19262: 210300M
19263: 2                                           1991 vp -   KK 360
19264: 
19265: 
19266: 
19267: 
19268:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19269: 
19270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          villa kielloilla ei olisi sopusoinnussa edustuksel-
19271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lisenjärjestelmän tarkoitusperien kanssa. Valtio-
19272: olette 22 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn             päiväjärjestyksen 11 §:n perusteella kansanedus-
19273: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tajalla on oikeudellisesti hyvin itsenäinen asema.
19274: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-              Virkamiehiltä vaadittava esteettömyys on osa
19275: edustaja Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallises-       julkishallinnossa noudatettavaa objektiviteetti-
19276: ta kysymyksestä n:o 360:                                vaatimusta. Valtion virkamieslain 20 §:n 1
19277:                                                         momentti edellyttää, että virkamiehen on suori-
19278:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         tettava virkatehtävät asianmukaisesti. Saman
19279:         siin sellaisen lakiehdotuksen valmistele-       pykälän 3 momentissa säädetään puolestaan,
19280:         miseksi ja antamiseksi eduskunnalle,            että virkamiehen on käyttäydyttävä virkamies-
19281:         jolla kiellettäisiin ministerien, kansan-       asemansa edellyttämällä tavalla. Nämä sään-
19282:         edustajien, valtion ja kuntien korkeiden        nökset ilmentävät osaltaan objektiviteettiperiaa-
19283:         virkamiesten sekä valtion ja kuntien lii-       tetta.
19284:         kelaitosten ja yksityisten suuryritysten           Eräillä lainsäädännöllisillä järjestelyillä pyri-
19285:         johtajien osallistuminen liikepankkien          tään nimenomaisesti etukäteen torjumaan virka-
19286:         hallintoelinten toimintaan?                     miehen virkatoiminnan puolueettomuuden vaa-
19287:                                                         rantuminen siitä syystä, että hän hoitaa viran
19288:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ohella toista tehtävää.
19289: vasti seuraavaa:                                           Valtion virkamiehen sivutoimista on säädetty
19290:                                                         valtion virkamieslain 24 §:ssä. Sivutoimikäsite
19291:      Ministereiden ja kansanedustajien kuulumista       on laissa säädetty laajaksi. Sivutoimena tarkoite-
19292:  liikepankkien hallintoelimiin ei ole rajoitettu        taan virkaa, palkattua työtä ja tehtävää, joista
19293:  lainsäädännöllä. Heidän oikeutensa toimia täl-         virkamiehellä on oikeus kieltäytyä, samoin kuin
19294:  laisissa organisaatioissa on sama kuin muillakin       ammattia, elinkeinoa ja liikettä. Perusteena sivu-
19295:   kansalaisilla.                                        toimen kieltämiselle voi olla muun ohessa se, että
19296:      Ministerin esteellisyys valtioneuvostossa ja       virkamies tulee sivutoimen vuoksi esteelliseksi,
19297:  ministeriössä määräytyy hallintomenettelylain          että sivutoimi vaarantaa luottamusta virkamies-
19298:  mukaan. Yhtenä esteellisyysperusteena on se,           ten tasapuolisuuteen viranhoidossa tai että sivu-
19299:  että henkilö on hallituksen tai siihen rinnastetta-    toimi muutoin haittaa viran asianmukaista hoi-
19300:  van toimielimenjäsenenä taikka toimitusjohtaja-        tamista.
19301: ,.na tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhtei-      Virkamiesten esteellisyydestä on yleiset sään-
19302:  sössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitok-     nökset jo aikaisemmin mainitussa hallintome-
19303:  sessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkai-    nettelylaissa. Säännökset koskevat niin valtion
19304:  susta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahin-     kuin kunnan virkamiehiä. Oikeusministeriö on
19305:  koa. Ministeri on velvollinen ottamaan huomi-          tehnyt selvityksen ministeriön virkamiehen vi-
19306:  oon esteellisyytensä, mikä merkitsee tavallisesti      ranhoitoon vaikuttavasta esteellisyydestä, kun
19307:  sitä, ettei hän saa käsitellä asiaa eikä olla läsnä    hän toimii ministeriön hallinnonalaan kuuluvan
19308:  sitä käsiteltäessä.                                    vitaston, laitoksen tai valtionyhtiön toimielimes-
19309:      Kansanedustajan toiminta ei ole yleisten es-       sä (muistio 15.11.1989).
19310:  teellisyyssäännösten alaista. Kansanedustajaa             Kysymyksen johdosta on hankittu sisäasiain-
19311:  koskee ainoastaan valtiopäiväjärjestyksen 62 §.        ministeriön lausunto. Ministeriö toteaa muun
19312:  Sen mukaan kansanedustaja ei saa olla mukana           muassa, mitä tulee kunnan viranhaltijoiden toi-
19313:  päätöstä tekemässä häntä henkilökohtaisesti            mimiseen kunnan ulkopuolisissa luottamusteh-
19314:  koskevassa asiassa. Tällöinkin hän saa kuitenkin       tävissä, se kuuluu heidän oikeuksiinsa kansalai-
19315:  olla mukana keskustelemassa. Yleisillä vaaleilla       sina eikä rajoituksia toimintaan ole tässä suh-
19316:  valitun edustajan toiminnan rajoittaminen tiu-         teessa ollut harkittavana. Ministeriön tiedossa ei
19317:  koilla esteellisyyssäännöksillä tai muilla vastaa-     ole epäkohtia, joiden takia säännöksiä olisi ollut
19318:                                           1991 vp -   KK 360                                          3
19319: 
19320: tarpeen valmistella. Sivutoimien ja ulkopuolis-       Hallintoneuvoston päätehtävänä on valvoa, että
19321: ten luottamustehtävien osalta viranhaltija on         liikepankin johtokunta ja toimitusjohtaja
19322: luonnollisesti velvollinen toimimaan huomioon         hoitavat pankkia asiantuntevasti ja huolellisesti
19323: ottaen sen, ettei hänen viranhaitansa kärsi esi-      lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Yksityiseen
19324: merkiksi syntyvien esteellisyystilanteiden takia      omistukseen perustuvaa valvontatehtävään osal-
19325: tai muiden tehtävien hoitamisen vaatiman ajan-        listumista ei ole syytä kieltää.
19326: käytön osalta tai muiden vastaavien tosiasiallis-         Kun otetaan huomioon voimassa oleva lain-
19327: ten esteiden takia.                                   säädäntö, ei hallituksen käsityksen mukaan ole
19328:     Yksityisten yrityksien johtohenkilöitä osallis-   perusteita ryhtyä toimenpiteisiin kysymyksessä
19329: tuu liikepankin hallintoon vain sen hallintoneu-      tarkoitetun erillisen lakiehdotuksen valmistele-
19330: voston jäseninä, jotka pankin yhtiökokous va-         miseksi ja antamiseksi. Esteellisyyssäännösten
19331: litsee. Tullakseen valituksi hallintoneuvoston jä-    toimivuutta seurataan oikeusministeriössä yhte-
19332: seneksi tulee kyseisen yrityksen omistuksen liike-    nä hallintomenettelyyn liittyvänä oikeusturva-
19333: pankista olla yleensä merkittävä, ja hallinto-        kysymyksenä ja tarvittaessa ryhdytään asian
19334: neuvoston jäsen edustaa siten hallintoneuvos-         vaatimiin toimenpiteisiin säännösten tarkistami-
19335: tossa edustamansa tahon omistajaintressiä.            seksi.
19336: 
19337:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1991
19338: 
19339:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
19340: 4                                          1991 vp -   KK 360
19341: 
19342: 
19343: 
19344: 
19345:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
19346: 
19347:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           riksdagsman en i rättsligt hänseende mycket
19348: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         självständig ställning.
19349: den 22 november 1991 till vederbörande medlem             Den jävighet som krävs av tjänstemännen är
19350: av statsrådet översänt avskrift av följande av         en del av det objektivitetskrav som skall iakttas
19351: riksdagsman Laine m.fl. undertecknade spörs-           i den offentliga förvaltningen. I 20 § 1 mom.
19352: mål nr 360:                                            statstjänstemannalagen förutsätts det att en
19353:                                                        tjänsteman fullgör sina tjänsteåligganden på ett
19354:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för          behörigt sätt. Enligt paragrafens 3 mom. skall en
19355:        beredning och överlämnande av ett så-           tjänsteman uppträda så som hans ställning som
19356:        dant lagförslag till riksdagen som förbju-      tjänsteman förutsätter. Dessa stadganden ger
19357:        der ministrar, riksdagsmän, statliga och        uttryck åt objektivitetsprincipen.
19358:        kommunala höga tjänstemän samt direk-              Genom vissa lagstadganden försöker man på
19359:        törema vid statliga och kommunala               förhand uttryckligen undvika att en tjänstemans
19360:        affärsverk och privata storföretag att          opartiskhet i tjänsteutövningen äventyras på
19361:        delta i affärsbankemas förvaltningsor-          grund av att han sköter en annan uppgift vid
19362:        gans verksamhet?                                sidan av tjänsten.
19363:                                                           Om en tjänstemans bisyssla stadgas i 24 §
19364:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          statstjänstemannalagen. I lagstiftningen är bi-
19365: anföra följande:                                       sysslobegreppet omfattande. Med bisyssla avses
19366:                                                        en tjänst och sådant avlönat arbete eller avlönat
19367:    Ministramas och rikdagsmännens medlem-              uppdrag som tjänstemannen har rätt att avsäga
19368: skap i affärsbankemas förvaltningsorgan har            sig samt yrke, näring och rörelse. Som grund för
19369: inte begränsats genom lagstiftning. De har sam-        att bisyssla inte tillåts kan bl.a. vara att tjänste-
19370: ma rätt som andra medborgare att verka i               mannen blir ojävig på grund av bisysslan, att
19371: sådana organisationer.                                 bisysslan äventyrar förtroendet för tjänsteman-
19372:    En ministers jävighet i statsrådet och i ett        nens opartiskhet i tjänsteutövningen och att den
19373: ministerium fastställs enligt lagen om förvalt-        annars inverkar menligt på skötseln av tjänsten.
19374: ningsförfarande. En jävsgrund är att en person            Allmänna stadganden om tjänstemäns jäv
19375: är medlem av styrelsen eller därmed jämförbart         ingår i den redan tidigare nämnda lagen om
19376: organ eller är verkställande direktör eller intar      förvaltningsförfarande. Stadgandena gåller både
19377: motsvarande ställning i ett samfund, en stiftelse      statliga och kommunala tjänstemän. Justitiemi-
19378: eller en offentligrättslig anstalt som är part eller   nisteriet har gjort en utredning av hur en tjänste-
19379: för viiken avgörandet i ärendet kan väntas             mans jäv inverkar på tjänsteutövningen i ett
19380: medföra synnerlig nytta eller skada. En minister       ministerium när tjänstemannen sköter uppgifter
19381: är skyldig att beakta sin jävighet, vilket vanligen    i ministeriets förvaltningsområde underlydande
19382: betyder att han inte kan behandla ärendet eller        ämbetsverk, inrättningar eller statliga bolags
19383: närvara vid dess handläggning.                         organ (PM 15 .11.1989).
19384:    En riksdagsmans verksamhet lyder inte under            På grund av spörsmålet har inrikesministe-
19385: de allmänna stadgandena om jäv. För en riks-           riets utlåtande inbegärts. Ministeriet meddelar
19386: dagsman gäller endast 62 § riksdagsordningen.          bl.a. att beträffande innehavare av kommunala
19387: Enligt denna får en riksdagsman inte närvara vid       tjänster och deras skötsel av förtroendeuppdrag
19388: beslut i ett ärende som gäller honom personligen.      utom kommunen, hör det till deras medbor-
19389: Han får dock delta i diskussionen. Att begränsa        gerliga rätt att göra det och härvidlag har några
19390: en genom allmänna val vald representants verk-         begränsningar i verksamheten inte övervägts.
19391: samhet med stränga stadganden om jäv eller             Ministeriet känner inte till missförhållanden som
19392: andra motsvarande förbud skulle inte överens-          skulle ha gett anledning till beredning av stad-
19393: stämma med syftet med representationssystemet.         ganden. Beträffande bisysslor och förtroen-
19394: På grundvalen av 11 § riksdagsordningen har en         deuppdrag utom tjänsten är en innehavare av
19395:                                          1991 vp -   KK 360                                         5
19396: 
19397: tjänst givetvis skyldig att handla så att hans       direktion och verkställande direktör sköter ban-
19398: tjänsteutövning inte blir lidande t.ex. på grund     ken sakkunnigt och omsorgsfullt enligt lag och
19399: av jäv eller den tid som åtgår för att sköta andra   bo1agsordning. Det är inte skäl att förbjuda
19400: uppdrag eller av andra motsvarande faktiska          deltagande i en övervakningsuppgift som base-
19401: förhinder.                                           rar sig på privat ägande.
19402:    Ledande personer i privatföretag deltar i en         Med beaktande av den gällande lagstiftningen
19403: affårsbanks förvaltning endast i egenskap av         anser regeringen att det inte finns några grunder
19404: medlem av förvaltningsrådet som väljs av ban-        för att börja bereda och överlåta det i spörsmå-
19405: kens bolagsstämma. För att bli vald tili medlem      let avsedda särskilda lagförslaget. Funktions-
19406: av förvaltningsrådet skall företaget i fråga i       dugligheten hos stadgandena om jäv är en av de
19407: allmänhet äga en betydande andel i affärsban-        rättsskyddsfrågor i anslutning tili förvaltnings-
19408: ken, varför förvaltningsrådets medlem represen-      förfarandet somjustitieministeriet övervakar och
19409: terar företaget och bevakar ägarens intressen i      vid behov vidtar ministeriet åtgärder för en
19410: förvaltningsrådet. Förvaltningsrådets huvudsak-      revidering av stadgan<;lena så som ärendet krä-
19411: liga intresse är att övervaka att affårsbankens      ver.
19412: 
19413:      Helsingfors den 19 december 1991
19414: 
19415:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
19416:             1
19417: 
19418:             1
19419: 
19420: 
19421: 
19422: 
19423:         1
19424: 
19425:         1
19426: 
19427: 
19428: 
19429: 
19430:     1
19431: 
19432:     1
19433: 
19434: 
19435: 
19436: 
19437: 1
19438: 
19439: 1
19440:                                                 1991 vp
19441: 
19442: Kirjallinen kysymys 361
19443: 
19444: 
19445: 
19446: 
19447:                                    Laine ym.: Vakuutustoiminnan siirtämisestä valtion hallintaan
19448: 
19449: 
19450: 
19451:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19452: 
19453:    Lakisääteisen vakuutustoiminnan hoitaminen            Vakuutustoiminta jakautuu kahteen to1Sls-
19454: perustuu muissa maissa yleensä yhteiskunnan           taan selvästi erottuvaan pääryhmään: vapaaeh-
19455: toimesta toteutettuihin järjestelyihin. Tästä kan-    toiseen ja pakolliseen vakuutustoimintaan. Pa-
19456: sainvälisestä käytännöstä poiketen hoidetaan          kolliseen vakuutustoimintaan kuuluu pääasiassa
19457: Suomessa lakisääteiset vakuutukset suurelta osin      tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain ja
19458: yksityisten vakuutusyhtiöiden toimesta. Maas-         työeläkelakien mukainen sosiaalivakuutus. Nii-
19459: samme voimassa olevan järjestelmän seuraukse-         den toimintaperiaatteet ja muodot ovat yksin-
19460: na kansantaloudellisesti erittäin merkittävien        kertaisemmat ja selvät. Ne liittyvät läheisesti jo
19461: varojen tarkoituksenmukainen käyttö estyy ja          nytkin valtion toimintaan, joten nämä vakuutus-
19462: vakuutetun oikeusturvan ja etujen valvonta on         alat ja niitä hoitavat yhtiöt voitaisiin välittömästi
19463: usein hankalaa.                                       siirtää yhteiskunnan haltuun. Tätä puoltavat
19464:    Vakuutustoiminta on viime aikoina merkittä-        myös ajankohtaiset suunnitelmat TEL-maksu-
19465: västi laajentunut sosiaalilainsäädännön, liiken-      jen perinnästä palkansaajilta.
19466: teen ja taloudellisen kehityksen seurauksena.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19467: Edistäessään taloudellista ja sosiaalista turvalli-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19468: suutta on vakuutustoiminta muiltakin kuin sosi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19469: aalivakuutuksen osalta luonteeltaan sellaista         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19470: yleistä yhteiskunnallista toimintaa, jonka har-
19471: joittamisen tulee kuulua yhteiskunnalle, lähinnä                 Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
19472: valtiolle. Koska vakuutustoiminnan suurien                    esityksen lakisääteistä pakollista tapatur-
19473: varojen käytön tulisi olla valtion ohjattavissa               ma-, liikenne- ja eläkevakuutustoimintaa
19474: taloudellisen ja yleisen kehityksen edistämiseen,             harjoittavien vakuutuslaitosten ja näihin
19475: on kysymys vakuutustoiminnan yhteiskunnallis-                 tarkoituksiin koottujen varojen siirtämi-
19476: tamisesta tullut entistä ajankohtaisemmaksi ja                seksi valtion hallintaan?
19477: tärkeämmäksi.
19478: 
19479:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
19480: 
19481:           Ensio Laine                    Pekka Leppänen                  Heli Astala
19482: 
19483: 
19484: 
19485: 
19486: 210300M
19487: 2                                        1991 vp -   KK 361
19488: 
19489: 
19490: 
19491: 
19492:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19493: 
19494:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edistävät kansantalouden kasvua ja tekevät siten
19495: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        elinkeinoelämälle mahdolliseksi suoriutua kas-
19496: olette 22 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          vavista eläkemenoista myös tulevaisuudessa.
19497: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    Vakuutusten hoidon ja eläkejärjestelmän varo-
19498: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       jen siirtäminen valtion hallintaan olisi askel
19499: taja Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       suunnitelmatalouden suuntaan, mistä seuraavat
19500: kysymyksestä n:o 361:                                haitat olisivat luultavasti selvästi suuremmat
19501:                                                      kuin ajateltavissa olevat edut.
19502:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle           Suunnitteilla oleva TEL-maksujen perintä
19503:        esityksen lakisääteistä pakollista tapatur-   työntekijöiltä ei muuta edellä kuvattua perusase-
19504:        ma-, liikenne- ja eläkevakuutustoimintaa      telmaa. Maksun alkuperä on sama siitä riippu-
19505:        harjoittavien vakuutuslaitosten ja näihin     matta, maksaako sen työnantaja vai työntekijä;
19506:        tarkoituksiin koottujen varojen siirtämi-     maksu perustuu työntekijän työpanokseen.
19507:        seksi valtion hallintaan?                        Myös lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja
19508:                                                      liikennevakuutusta hoitavat valtioneuvostolta
19509:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         näitä vakuutuksia koskevan vakuutusliikkeen
19510: vasti seuraavaa:                                     harjoittamiseen toimiluvan saaneet vakuutusyh-
19511:                                                      tiöt. Muissakin maissa kyseisten vakuutusten
19512:    Lakisääteinen työeläkejärjestelmä rakentuu        hoito kuuluu yksityisille vakuutuslaitoksille.
19513: Suomessa yhtäältä eläkesäätiöiden ja eläkekas-          Lakisääteisten vakuutusjärjestelmien hoitami-
19514: sojen sekä toisaalta eläkevakuutusliikkeen har-      nen yksityisissä vakuutuslaitoksissa sekä hoidon
19515: joittamiseen toimiluvan saaneiden vakuutusyhti-      uskottavuus ja luotettavuus on turvattu monin
19516: öiden hoitamaan eläkevakuutustoimintaan. Elä-        laissa olevin säännöksin ja viranomaisen mää-
19517: kevarojen hallinnointi yksityisissä eläkelai-        räyksin. Vakuutuslaitosten ja niihin koottujen
19518: toksissa ei merkitse varojen epätarkoituksenmu-      varojen siirtämisellä valtion hallintaan ei ole
19519: kaista käyttöä. Pääosa eläkevastuun rahastoi-        saavutettavissa sellaisia etuja, että tällaiseen toi-
19520: dusta määrästä on sijoitettu lainoina elinkeino-     menpiteeseen olisi syytä ryhtyä.
19521: elämään. Tuotantoelämään kohdistetut lainat
19522: 
19523:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991
19524: 
19525:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
19526:                                           1991 vp -     KK 361                                         3
19527: 
19528: 
19529: 
19530: 
19531:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19532: 
19533:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tionslivet främjar en samhälisekonomisk tiliväxt
19534: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av         och gör det således möjligt för näringslivet att
19535: den 22 november 1991 tili vederbörande med1em          klara av ökande pensionsutgifter även i framti-
19536: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av         den. En överföring av skötseln av försäkringar
19537: riksdagsman Laine m.fl undertecknade spörs-            och pensionssystemets medel i statens besittning
19538: mål nr 361:                                            skulle innebära ett steg mot planhushålining. De
19539:                                                        negativa följderna av detta vore antagligen avse-
19540:           Åmnar Regeringen tili riksdagen avlå-        värt mycket större än de tänkbara fördelarna.
19541:        ta en proposition vars syfte är att överfö-        Planerna på att börja uppbära APL-avgifter
19542:        ra sådana försäkringsanstalter som idkar        av arbetstagarna förändrar inte den ovan
19543:        lagstadgad, obligatorisk olycksfalis-, tra-     beskrivna grunduppställningen. A vgiften har
19544:        fik- och pensionsförsäkringsverksamhet          samma ursprung oberoende av om den betalas
19545:        och medel som insamlats för dessa syften        av arbetsgivaren elier arbetstagaren. Avgiften
19546:        i statens besittning?                           grundar sig på arbetstagarens arbetsinsats.
19547:                                                           Åven lagstadgade olycksfalis- och trafikför-
19548:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          säkringar sköts av sådana försäkringsbolag som
19549: anföra följande:                                       statsrådet har beviljat koncession för försäk-
19550:                                                        ringsrörelse som omfattar försäkringar av denna
19551:    Det lagstadgade arbetspensionssystemet i            typ. De aktuelia försäkringarna sköts även i
19552: Finland bygger på den pensionsförsäkringsverk-         andra Iänder av privata försäkringsanstalter.
19553: samhet som å ena sidan sköts av pensionsstiftel-          Skötseln av de lagstadgade pensionssystemen
19554: serna och pensionskassorna samt å andra sidan          vid privata försäkringsanstalter samt dess tro-
19555: av sådana försäkringsbolag som beviljats kon-          värdighet och tillförlitlighet tryggas med många
19556: cession för pensionsförsäkringsrörelse. Förvalt-       stadganden i lag och föreskrifter a v myndigheter.
19557: ning av pensionsmedel vid privata pensionsan-          En överföring av försäkringsbolag och medel
19558: stalter innebär inte att medlen skulie användas        som dessa bolag samlat in i statens besittning
19559: oändamålsenligt. Största delen av pensionsan-          medför inga sådana fördelar som skulle ge anled-
19560: svarets fonderade belopp har placerats i form av       ning att vidta denna åtgärd.
19561: lån i näringslivet. Lån som riktar sig tili produk-
19562: 
19563:      Helsingforsden 11 december 1991
19564: 
19565:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
19566:                                                 1991 vp
19567: 
19568: 
19569: Kirjallinen kysymys 362
19570: 
19571: 
19572: 
19573: 
19574:                                    Suhonen: Suomeen muuttavien testaamisesta HIV-tartunnan
19575:                                        selvittämiseksi
19576: 
19577: 
19578:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19579: 
19580:    Maahamme muuttaa tällä hetkellä vuosittain         kille pakolaisille ja työluvalla Suomeen saapuvil-
19581: useita kymmeniä, jopa satoja nuoria työikäisiä        le henkilöille tehtäisiin verikoe, josta tutkittaisiin
19582: henkilöitä. Merkittävä osa näistä muuttajista on      HI-viruspositiivisuus. Mikäli muuttaja todettai-
19583: nuoria naisia. Julkisesti on tiedossa, että osa       siin taudinkantajaksi, hänen työlupansa voitai-
19584: Suomeen työluvalla muuttavista nuorista naisis-       siin välittömästi evätä.
19585: ta hakeutuu maahamme epämääräisiin ammat-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19586: teihin. Osalla näistä muuttaneista henkilöistä on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19587: myöhemmin tehdyissä tutkimuksissa havaittu            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19588: olevan HI-virus.                                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19589:    Harjoittaessaan Suomessa toimintaansa he
19590: ovat vaarassa levittää AIDS-tartuntaa ja näin
19591: ollen aiheuttaa maallemme suuria taloudellisia                   Mihin tmmun Hallitus aikoo ryhtyä
19592: menetyksiä työikäisten henkilöiden sairastumi-                pakolaisille ja työluvalla Suomeen muut-
19593: sena AIDSiin sekä vaarantaa muutoinkin kansa-                 taville tehtävän HI-virustutkimuksen
19594: laisten yleistä terveydentilaa. Tästä ongelmasta              suorittamiseksi ja tätä kautta AIDSin
19595: päästäisiin yksinkertaisesti eroon sillä, että kai-           leviämisen ehkäisemiseksi?
19596: 
19597:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
19598: 
19599:                                             Hannu Suhonen
19600: 
19601: 
19602: 
19603: 
19604: 210300M
19605: 2                                       1991 vp -   KK 362
19606: 
19607: 
19608: 
19609: 
19610:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19611: 
19612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tai hoitoa pakkotoimenpiteinä. Euroopan neu-
19613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voston ja Maailman terveysjärjestön suositusten
19614: olette 22 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn         mukaisesti tällaisia pakkotoimenpiteitä ei HIV-
19615: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        infektion (AIDS) kohdalla pidetä toistaiseksi
19616: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tarkoituksenmukaisena. Suomeen tulevilta ulko-
19617: edustaja Suhosen näin kuuluvasta kirjallisesta      maalaisilta ei nykyisten tartuntatautistrategioi-
19618: kysymyksestä n:o 362:                               den eikä säädösten aikana vaadita maahan tul-
19619:                                                     lessa todistusta HIV-infektion takia tehdystä
19620:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       tutkimuksesta. Jos maahan tulevalla henkilöllä
19621:        pakolaisille ja työluvalla Suomeen muut-     on HIV-infektio, ei maassa oleskelulupaa voida
19622:        taville tehtävän HI-virustutkimuksen         evätä, eikä se myöskään ole syy, joka riittäisi
19623:        suorittamiseksi ja tätä kautta AIDSin        maasta karkottamiseen.
19624:        leviämisen ehkäisemiseksi?                      Lääkintöhallituksen tartuntatautien asian-
19625:                                                     tuntijaryhmä on aiemmin ottanut kantaa pako-
19626:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        laisten ja turvapaikan hakijoiden terveystarkas-
19627: vasti seuraavaa:                                    tuksiin. Ryhmä on suositellut myös HIV-infek-
19628:                                                     tion ottamista huomioon arvioitaessa tarkastet-
19629:    Suomessa oli 30.11.1991 mennessä tehty tar-      tavien henkilöiden yleistä terveydentilaa. Maa-
19630: tuntatauti-ilmoitus 424 HIV-seropositiivisesta      han tulevat pakolaiset ovat yleensä halukkaasti
19631: henkilöstä. AIDS-asteelle HIV-infektio oli eden-    osallistuneet HIV-testauksiin osana yleistä ter-
19632: nyt 92 henkilöllä, heistä 65 on kuollut.            veydentilan tarkastusta.
19633:    Ilmoitetuista HIV-tapauksista viidennes on          Vaikka HIV-infektiota ei ole määritelty yleis-
19634: ulkomaalaisia. Heistä runsas puolet (60 %) on       vaaralliseksi tartuntataudiksi, se on tartuntatau-
19635: Suomeen tilapäisesti tai määräajaksi eri länsi-     tien vastustamistyön valmiuden ylläpidossa kes-
19636: maista tulleita henkilöitä. Neljännes ulkomaalai-   keinen painopistealue. HIV-infektion vastusta-
19637: sista HIV-tapauksista on tullut Suomeen opiske-     miseen liittyviä asioita käsitellään järjestelmälli-
19638: lutarkoituksessa. Loput eli alle viidennes (15 %)   sesti lähes kaikessa tartuntatautien jatko- ja
19639: ovat Suomeen tulleita pakolaisia.                   täydennyskoulutuksessa. Koulutuksen eräs kes-
19640:    HIV-infektio on tällä hetkellä vielä suurelta    keinen osa-alue on maahan muuttavien pako-
19641: osin (57 %) homoseksuaalisesti käyttäytyvien ja     laisten infektiot, HIV-infektio mukaan luettuna.
19642: IV -narkomaanien sairaus. On merkkejä, että            Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä HIV-
19643: HIV-infektio on leviämässä myös heterosek-          infektiota ei voida tehokkaasti torjua maaham-
19644: suaalisesti käyttäytyvään väestöön. Suomalaiset     me saapuvien henkilöiden pakkotesteillä, koska
19645: asiantuntijat pitävät Suomeen tilapäis- ja määrä-   HIV-infektioon ei ole olemassa tehokasta roko-
19646: aikaistehtäviin tulleita ulkomaalaisia (60% ulko-   tusta eikä liioin parantavaa hoitoa. Ainoaksi
19647: maalaisista) merkittävänä HIV -infektion laaje-     HIV-infektion leviämisen ehkäisykeinoksi jää
19648: nemista edistävänä ryhmänä. Sen sijaan pako-        HIV-infektioon sairastuneiden ja väestön vas-
19649: laisvähemmistöä ei tällaisena riskitekijänä voida   tuullisuuden korostaminen sukupuolisessa kans-
19650: pitää.                                              sakäymisessä. Väestöön ja yksilöihin suunnattu
19651:    Tartuntatautilaissa 25.7.1986/583 määrätään,     terveyskasvatus on siten toistaiseksi ainoa tapa
19652: kuinka tartuntatautien vastustamistyötä Suo-        ehkäistä HIV -vaaroja.
19653: messa toteutetaan. Lain mukaan tartuntataudit          Sosiaali- ja terveyshallituksella on vuosittain
19654: jaetaan kolmeen ryhmään: yleisvaarallisiin, il-     ollut runsaat kolme miljoonaa markkaa käytet-
19655: moitettaviin ja muihin tartuntatauteihin. HI-       tävissä kaikkien tartuntatautien torjuntaan. Täs-
19656: viruksen aiheuttama tauti on säädetty ilmoitetta-   tä summasta 2/3 käytetään vuosittain AIDS-
19657: vaksi tartuntataudiksi. Tämä tarkoittaa sitä, et-   valistukseen. Valistuksessa nimenomaan koros-
19658: tei tautiin sairastuneeseen tai sairastuneeksi      tetaan irrallisten ja tilapäisten suhteiden keskeis-
19659: epäiltyyn voida kohdistaa pakollisia testauksia     tä merkitystä HIV-infektion ja muiden suku-
19660:                                       1991 vp -   KK 362                                          3
19661: 
19662: puolitautien leviämisessä sekä neuvotaan tur-     henkilöiden löytäminen ja heidän informointin-
19663: vautumaan kondomin käyttöön tautien eh-           sa tulossa yhdeksi tärkeimmäksi ehkäisykeinok-
19664: käisemiseksi.                                     si. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitellään
19665:    Kun HIV-infektio näyttää leviävän myös he-     paraikaa, edellyttääkö mainitun toiminnan te-
19666: teroseksuaalisesti käyttäytyvään väestöön, on     hostaminen toimintaohjeita ja/tai säädöstarkis-
19667: HIV-positiiviseen henkilöön sukupuolisuhteessa    tuksia.
19668: olleiden mahdollisen tartunnan saaneiden
19669: 
19670:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1991
19671: 
19672:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
19673: 4                                       1991 vp -   KK 362
19674: 
19675: 
19676: 
19677: 
19678:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19679: 
19680:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att den som insjuknat i sjukdomen eller miss-
19681: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av      tänks ha insjuknat i den inte kan utsättas för
19682: den 22 november 1991 till vederbörande med1em       obligatoriska test eller vård i form av tvångsåt-
19683: av statsrådet översänt avskrift av följande av      gärder. I enlighet med Europarådets och Världs-
19684: riksdagsman Suhonen undertecknade spörsmål          hälsoorganisationens rekommendationer kan
19685: nr 362:                                             sådana tvångsåtgärder inte anses vara ändamåls-
19686:                                                     enliga i fråga om HIV-infektionen (AIDS). På
19687:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      grundval av det ovan anförda fordras inte helier
19688:        ta för att flyktingar och personer som       intyg över undersökning av HIV -infektion av
19689:        flyttar till Finland med arbetstillstånd     utlänningar som kommer tili Finland. Om en
19690:        skall genomgå ett HI-virustest och att       person som kommer till Finland har HIV-
19691:        spridningen av AIDS på detta sätt kan        infektionen kan uppehållstillståndet inte dras in
19692:        förhindras?                                  och infektioneo är inte heller en sådan orsak
19693:                                                     som är tiliräcklig för att personen skali kunna
19694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utvisas.
19695: anföra följande:                                       Medicinalstyrelsens sakkunniggrupp för
19696:                                                     smittsamma sjukdomar har tidigare tagit stäli-
19697:    Fram tili 30.11.1991 har i Finland anmälan       ning tili hälsoundersökningar för flyktingar och
19698: gjorts om 424 HIV-seropositiva personer. HIV-       asylsökande. Gruppen har även rekommenderat
19699: infektionen hade gått in i AIDS-stadiet hos 92      att HIV-infektionen skall beaktas då det alimän-
19700: personer, av vilka 65 har dött.                     na hälsotiliståndet bedöms för de personer som
19701:    Av de anmälda HIV-falien är en femtedel          genomgår hälsoundersökning. De flyktingar
19702: utlänningar. Av dem är drygt hälften (60 %)         som kommer tili vårt land har i alimänhet viliigt
19703: personer som har kommit till Finland från olika     deltagit i HIV-test såsom en del av den alimänna
19704: västländer temporärt elier för en bestämd tids-     undersökningen av hälsotillståndet.
19705: period. En fjärdedel av de utländska HIV-falien        Fastän HIV -infektionen inte har definierats
19706: har kommit tili Finland för att studera. Resten,    som en alimänfarlig smittsam sjukdom utgör den
19707: mindre än en femtedel (15 %), är flyktingar som     en central del vid upprätthåliandet av bered-
19708: kommit till Finland.                                skapen att bekämpa smittsamma sjukdomar.
19709:    För närvarande är HIV -infektionen fort-         Frågor som hänför sig tili bekämpandet av HIV-
19710: farande till en stor del (57 %) en sjukdom som      infektionen behandlas systematiskt inom så gott
19711: drabbar homosexuella och IV-narkomaner. Det         som all fortbildning gällande smittsamma sjuk-
19712: finns teeken på att HIV-infektionen hålier på att   domar. Ett centralt delområde inom utbildning-
19713: spridas också tili den heterosexuelia befolkning-   en är infektioner hos flyktingar som flyttar tili
19714: en. Finländska sakkunniga anser att de utlännin-    landet, HIV-infektionen medräknad.
19715: gar som kommer tili Finland tili temporära elier       Social- och hälsovårdsministeriet anser att
19716: visstidsuppgifter (60 % av utlänningarna) är en     HIV-infektionen inte kan bekämpas effektivt
19717: betydande grupp som ökar spridningen av HIV-        genom tvångstest för personer som kommer till
19718: infektionen. Däremot kan flyktingsminoriteten       Finland eftersom det för HIV-infektionen inte
19719: inte betraktas som en sådan riskfaktor.             finns något effektivt vaccin och dessvärre inte
19720:    Lagen om smittsamma sjukdomar 25.7.1986/         helier någon vård som gör patienten frisk. Det
19721: 583 stadgar hur bekämpandet av smittsamma           enda sättet att förebygga spridningen av HIV-
19722: sjukdomar skall genomföras i Finland. Enligt        infektionen är att betona ansvaret hos de HIV-
19723: lagen delas de smittsamma sjukdomarna in i tre      infekterade och befolkningen vid sexuelit
19724: grupper: alimänfarliga, anmälningspliktiga och      umgänge. Hälsofostran som riktas tili befolk-
19725: andra smittsamma sjukdomar. Om den sjukdom          ningen och individerna är alitså tills vidare det
19726: som orsakas av HI-viruset stadgas att den skali     enda sättet att förebygga HIV-farorna.
19727: anmälas som smittsam sjukdom. Detta innebär            Social- och hälsostyrelsen har årligen haft
19728:                                          1991 vp -     KK 362                                          5
19729: 
19730: drygt tre miljoner mark att använda för bekäm-           Då HIV-infektionen tycks sprida sig också till
19731: pandet av alla smittsamma sjukdomar. Av detta         den heterosexuella befolkningen, blir hittandet
19732: belopp används 2/3 årligen inom AIDS-upp-             och informeringen av personer som haft sexuellt
19733: lysningen. Inom upplysningen framhävs speciellt       umgänge med HIV-positiva personer och som
19734: viiken betydelse lösa och tillfålliga förbindelser    eventuellt smittats ett av de viktigaste sätten att
19735: har vid spridningen av HIV-infektionen och            bekämpa sjukdomen. Som bäst håller social- och
19736: andra könssjukdomar och människorna ges rå-           hälsovårdsministeriet på att utreda om effektive-
19737: det att använda kondom för att förebygga sjuk-        ringen av nämnda verksamhet förutsätter direk-
19738: domar.                                                tiv och/eller justeringar i stadgandena.
19739: 
19740:      Helsingfors den 23 december 1991
19741: 
19742:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
19743:                                                  1991vp
19744: 
19745: Kirjallinen kysymys 363
19746: 
19747: 
19748: 
19749: 
19750:                                   Kallis: Maksuajan myöntämisestä myyntisaatavista johtuvalle
19751:                                       liikevaihtoverolle
19752: 
19753: 
19754:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19755: 
19756:     Uusi 1.10.1991 voimaan tullut liikevaihtove-     piaat rahoitusvaikeuksiin, joista voi olla kohta-
19757: rolaki tuo erityisesti maaseutukauppiaille yhden     lokkaita seuraamuksia.
19758: huomattavan muutoksen. Tilimyynti muodostaa             Edellä mainittua muutosta ja epäkohtaa voi-
19759: maaseudulla toimivien kauppiaiden liikevaih-         daan lieventää myöntämällä myyntisaamisista
19760: dosta melko suuren osan. Monessa tapauksessa         johtuvalle liikevaihtoverolle maksuaikaa esimer-
19761: nämä saatavat nousevat satoihin tuhansiin            kiksi kolme kuukautta.
19762: markkoihin.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19763:     Voimassa olevan liikevaihtoverolain mukaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19764: maksetaan liikevaihtoveroa näistä myyntisaata-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19765: vista vasta silloin, kun niistä on saatu suoritus.   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19766: Uuden lain mukaan vero on maksettava kaikista
19767: tilinpäätöksessä esiintyvistä myyntisaatavista.                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19768:     Käytännössä tämä tulee merkitsemään sitä,                 siin maksuajan myöntämiseksi tilinpää-
19769: että maaseutukauppias maksaa kerran vuodessa                  töksessä esiintyvistä myyntisaamisista
19770: liikevaihtoveroa myynnistä, josta hän ei vielä ole            johtuvalle liikevaihtoverolle?
19771: saanut lainkaan suoritusta. Tämä saattaa kaup-
19772:    Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
19773: 
19774: 
19775:                                               Bjarne Kallis
19776: 
19777: 
19778: 
19779: 
19780: 210300M
19781: 2                                       1991 vp -   KK 363
19782: 
19783: 
19784: 
19785: 
19786:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19787: 
19788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      na kertyneiden myyntihintojen perusteella. Vä-
19789: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hittäiskauppaa tai siihen verrattavaa toimintaa
19790: olette 22 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn         harjoittavat verovelvolliset saivat jaksottaa
19791: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        myyntinsä maksuperiaatteen mukaisesti.
19792: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
19793: edustaja Kalliksen näin kuuluvasta kirjallisesta    jaksottamista koskevat säännökset perustuvat
19794: kysymyksestä n:o 363:                               suoriteperiaatteeseen. Suoriteperiaatteen mu-
19795:                                                     kaan vero suoritetaan siltä kalenterikuukaudel-
19796:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ta, jonka aikana myyty tavara on toimitettu tai
19797:        siin maksuajan myöntämiseksi tilinpää-       palvelu suoritettu. Suoriteperiaatetta sovelletaan
19798:        töksessä esiintyvistä myyntisaamisista       myös osamaksukauppaan, jolloin vero suorite-
19799:        johtuvalle liikevaihtoverolle?               taan toimitusajankohdan perusteella koko
19800:                                                     myyntihinnasta.
19801:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Pääkirjanpidon ja liikevaihtoverolaskennan
19802: vasti seuraavaa:                                    vertailtavuuden parantamiseksi uudessa liike-
19803:                                                     vaihtoverolaissa on otettu käyttöön suoritepe-
19804:     Liikevaihtoverolainsäädäntö on uudistettu       riaate. Kun liikevaihtovero on suoritettava kuu-
19805: liikevaihtoverolailla, joka tuli voimaan 1 päivä-   kausittain, aiheuttaisi ehdoton suoriteperiaat-
19806: nä lokakuuta 1991. Uudistuksen keskeisenä ke-       teen noudattaminen lisätyötä veroa laskettaessa.
19807: hittämistavoitteena on liikevaihtoverojärjestel-    Tämän vuoksi verovelvollisella on uuden liike-
19808: män toiminnallinen selkeys. Yhtenä tavoitteena      vaihtoverolain mukaan oikeus tilikauden aikana
19809: on tuloverotuksessa ja kirjanpitolainsäädännös-     käyttää laskutusperiaatetta. Tilikauden päättyes-
19810: sä käytettävän terminologian ja sääntelyn hyö-      sä veloittamatta olevat erät on ilmoitettava tili-
19811: dyntäminen mahdollisuuksien mukaan liikevaih-       kauden viimeisen kalenterikuukauden myyntinä
19812: toverotuksessa. Muussa verolainsäädännössä ja       ja maksettava valtiolle tältä kalenterikuukaudel-
19813: kirjanpidossa käytettävien käsitteiden omaksu-      ta tilitettävän veron maksamisen yhteydessä.
19814: minen myös liikevaihtoverotukseen lisää liike-         Ammatinharjoittajilla, jotka kirjanpitolain
19815: vaihtoverojärjestelmän ymmärrettävyyttä suh-        mukaan saavat pitää maksuperusteista kirjanpi-
19816: teessa muuhun lainsäädäntöön ja helpottaa liike-    toa, on oikeus myös uuden liikevaihtoverolain
19817: vaihtoverotuksen hallinnoitavuutta.                 mukaan tilittää vero maksuun perustuen. Vähit-
19818:     Ennen uuden liikevaihtoverolain säännöksiä      täiskauppojen oikeutta maksuperusteen käyt-
19819: yksittäisten myyntien ja vähennystenjaksottami-     töön ei uudessa liikevaihtoverolaissa pidetty
19820: nen perustui laskutusperiaatteeseen. Vero lasket-   tarkoituksenmukaisena. Kun vähittäiskauppo-
19821: tiin kalenterikuukausittain niiden laskutus- tai    jen myyntien ja vähennysten jaksottamista kos-
19822: muiden veloitusmäärien perusteella, joilla vero-    keva liikevaihtoverolain säännös on elinkeinotu-
19823: velvollinen on ostajaa tai asiakasta toimitetusta   lon verottamisesta annetun lain ja kirjanpitolain
19824: tavarasta kuukauden aikana laskuttanut. Jos         säännösten mukainen, hallitus ei ryhdy toimen-
19825: laskutusta tai muuta veloitusta ei käytetty,        piteisiin maksuajan myöntämiseksi vähittäis-
19826: myyntien ja vähennysten jaksottaminen perustui      kauppojen tilinpäätöksessä esiintyvistä myynti-
19827: maksuperiaatteeseen eli vero laskettiin verovel-    saamisista johtuvalle liikevaihtovero ne.
19828: volliselle toimitetusta tavarasta kuukauden aika-
19829:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
19830: 
19831:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
19832:                                             1991 vp -   KK 363                                            3
19833: 
19834: 
19835: 
19836: 
19837:                                         Tili Riksdagens Herr Talman
19838: 
19839:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            drev minuthandel eller därmed jämförbar verk-
19840: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          samhet fick periodisera sin försäljning i enlighet
19841: den 22 november 1991 tili vederbörande medlem           med kontantprincipen.
19842: av statsrådet översänt avskrift av följande av             Stadgandena om periodisering i lagen om
19843: riksdagsman Kallis undertecknade spörsmål nr            beskattning av inkomst av näringsverksamhet
19844: 363:                                                    grundar sig på prestationsprincipen. Enligt pres-
19845:                                                         tationsprincipen betalas skatten för den kalen-
19846:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           dermånad under viiken den sålda varan har
19847:        att betalningstid skall beviljas för sådan       levererats eller tjänsten utförts. Prestationsprin-
19848:        omsättningsskatt som beror på försälj-           cipen tillämpas även på avbetalningsköp, varvid
19849:        ningsfordringar i bokslutet?                     skatt erläggs för hela försäljningspriset på basis
19850:                                                         av tidpunkten för leveransen.
19851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              För förbättring av jämförbarheten mellan
19852: anföra fö1jande:                                        huvudbokföringen och omsättningsskatteuträk-
19853:                                                         ningen har prestationsprincipen tagits i bruk i
19854:    Omsättningsskattelagstiftningen har ändrats          den nya omsättningsskattelagen. Då omsätt-
19855: genom omsättningsskattelagen, som trädde i              ningsskatten skall betalas per månad skulle ett
19856: kraft den 1 oktober 1991. Reformens centrala            absolut iakttagande av prestationsprincipen för-
19857: mål är att omsättningsskattesystemet funktio-           orsaka extra arbete vid uträknandet av skatten.
19858: nellt sett skall bli tydligt. Ett av målen är att den   Därför har den skattskyldige enligt den nya
19859: terminologi och reglering som används i in-             omsättningsskattelagen rätt att under räken-
19860: komstbeskattningen och bokföringslagstift-              skapsperioden använda faktureringsprincipen.
19861: ningen i mån av möjlighet skall kunna utnyttjas         Vid utgången av räkenskapsperioden skall de
19862: i omsättningsbeskattningen. Då de begrepp som           poster som är odebiterade uppges som försälj-
19863: används inom annan skattelagstiftning och inom          ning under räkenskapsperiodens sista kalender-
19864: bokföringen tas in också i omsättningsbeskatt-          månad och betalas tili staten i samband med den
19865: ningen blir omsättningsskattesystemet mera för-         skatt som skall redovisas och betalas för denna
19866: ståeligt i förhållande tili annan lagstiftning och      kalendermånad.
19867: administrationen av omsättningsbeskattningen               Yrkesutövare som enligt bokförings1agen har
19868: underlättas.                                            rätt att föra bok enligt kontantprincipen har
19869:     Före stadgandena i den nya omsättningsskat-         enligt den nya omsättningsskattelagen även rätt
19870: telagen grundade sig periodiseringen av enskild         att redovisa skatt på grund av betalningen.
19871: försäljning och enskilda avdrag på fakturerings-        Detaljhandelns rätt att använda kontantprinci-
19872: principen. Skatten räknades per kalendermånad           pen ansågs inte vara ändamålsenlig i den nya
19873: på basis av de fakturerade eller andra dcbiterade       omsättningsskattelagen. Eftersom stadgandet i
19874: belopp för vilka den skattskyldiga under måna-          omsättningsskattelagen angående periodisering-
19875: den debiterat en köpare eller kund för Ievererad        en av detaljhandelns försäljning och avdrag
19876: vara. Om fakturering eller annan debitering inte        stämmer överens med stadgandena i lagen om
19877: hade använts, grundade sig periodiseringen av           beskattning av inkomst av näringsverksamhet
19878: försäljning och avdrag sig på kontantprincipen,         och bokföringslagen, kommer regeringen inte att
19879: dvs. skatten räknades på basis av försä1jningspri-      vidta åtgärder för beviljande av betalningstid för
19880:  ser som under månaden influtit tili den skattskyl-     sådan omsättningsskatt som beror på försälj-
19881:  dige för levererad vara. Skattskyldiga som be-         ningsfordringar i detaljhandelns bokslut.
19882: 
19883:        Helsingforsden 20 december 1991
19884:                                                                         Finansminister    Iiro Viinanen
19885:                                                  1991 vp
19886: 
19887: 
19888: Kirjallinen kysymys 364
19889: 
19890: 
19891: 
19892: 
19893:                                     Perho-Santala ym.: Korkeakoulujen oikeudesta päättää itsenäisesti
19894:                                        säästötoimenpiteistä
19895: 
19896: 
19897:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19898: 
19899:    Valtioneuvosto on tehnyt päätöksiä, joilla          säästötoimenpiteistä koskee myös henkilöstöme-
19900: kustannusten alentamiseksi vähennetään valtion         noja. Korkeakouluilla itsellään on paras asian-
19901: palveluksessa olevan henkilökunnan määrää.             tuntemus toimenpiteiden seurausvaikutuksista
19902: Mm. maamme eri korkeakouluille on annettu              ja parhaat mahdollisuudet käytännössä tehdä
19903: yksityiskohtaisesti määritellyt henkilökunnan          tarvittavat säästöt siten, että opetus- ja tutkimus-
19904: vähentämistavoitteet. Käytännössä näiden vaa-          työn kehittämisedellytyksiä ei vaaranneta. Tar-
19905: timusten toteuttaminen vaikeuttaa hyväksytty-          koituksenmukaisin menettelytapa suorittaa tar-
19906: jenja perusteitujen opinto-ohjelmien toteuttami-       vittavat säästöt olisikin antaa korkeakouluille
19907: sen ja sellaisten projektien läpi viemisen, joita on   markkamääräiset säästötavoitteet, jolloin ei ai-
19908: tilattu korkeakoulujen ulkopuolelta. Korkea-           heuteta tilanteita, joissa päädytään toiminnan
19909: kouluilla, kuten muillakin valtion laitoksilla ja      kannalta Virheellisiin ratkaisuihin.
19910: toimintayksiköillä, on valmiuksia saada aikaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19911: vastaavia kustannussäästöjä muilla keinoilla           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19912: omista lähtökohdistaan.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19913:    Kustannusten karsiminen ylhäältä annettujen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19914: ohjeiden mukaan on ristiriidassa korkeakoulu-
19915: jen itsehallinnon ja uuden hallintokulttuurin                     Mitä Hallitus aikoo tehdä raami- ja
19916: kanssa, johon kuuluu päätösvallan hajauttami-                  tulosbudjetoinnin periaatteiden toteutta-
19917: nen ja tulosvastuu. Pyrkimys ns. raami-                        miseksi maamme korkeakouluissa siten,
19918:  budjetointiin ja taloudellisen päätösvallan anta-             että ao. toimintayksiköt voivat itsenäi-
19919:  miseen toimintayksiköille on myös ristiriidassa               sesti päättää tavoitteeksi annettujen sääs-
19920: em. menettelyn kanssa. On luonnollista, että osa               tötoimenpiteiden suorittamisesta?
19921: 
19922:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
19923: 
19924:                       Maija Perho-Santala                       Jarmo Laivoranta
19925:                       Ismo Seivästö                             Jan-Erik Enestam
19926: 
19927: 
19928: 
19929: 
19930: 2!0300M
19931: 2                                        1991 vp -   KK 364
19932: 
19933: 
19934: 
19935: 
19936:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19937: 
19938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tämisestä. Vähentämisvelvoitteita on kohden-
19939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nettu myös korkeakoululaitokseen. Hallituksen
19940: olette 22 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          tekemät säästöpäätökset merkitsevät, että kor-
19941: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         keakoulujen tulee vuoden 199lloppuun mennes-
19942: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sä lakkauttaa 140 virkaa tai tehtävää. Nämä
19943: edustaja Maija Perho-Santalan ym. näin kuulu-        lakkautukset on otettu huomioon vuoden 1992
19944: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 364:            tulo- ja menoarvioesityksessä, ja ne on jo lähes
19945:                                                      kokonaan toteutettu. Tähän mennessä nouda-
19946:           Mitä Hallitus aikoo tehdä raami- ja        tettu menettely, jossa säästöt kohdennetaan var-
19947:        tulosbudjetoinnin periaatteiden toteutta-     sin yksityiskohtaisesti henkilöstöön, soveltuu
19948:        miseksi maamme korkeakouluissa siten,         huonosti tulosohjauksen periaatteisiin.
19949:        että ao. toimintayksiköt voivat itsenäi-         Edellä sanotun lisäksi hallitus on päättänyt,
19950:        sesti päättää tavoitteeksi annettujen sääs-   että valtion henkilöstöä vähennetään 5 %:lla
19951:        tötoimenpiteiden suorittamisesta?             vaalikauden aikana. Tätä päätöstä ei vielä ole
19952:                                                      kohdennettu hallinnonaJoittain eikä toimin-
19953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tayksiköittäin. Opetusministeriön pyrkimyksenä
19954: taen seuraavaa:                                      on, että kyseistä henkilöstön supistusta ei tehdä
19955:                                                      kaavamaisesti kaikkialta vähentämällä eikä sitä
19956:    Tarkoituksena on, että maan korkeakoulut          kohdenneta yksityiskohtaisesti eri henkilöstö-
19957: siirtyvät tulosohjaukseen ja toimintameno-           ryhmiin. Tarkoituksena on toteuttaa rakenteelli-
19958: budjetointiin asteittain vuoteen 1995, mahdolli-     sia muutoksia, jotka mahdollisimman vähän
19959: sesti jo vuoteen 1994 mennessä. Kuluvan vuoden       heikentävät koulutus- ja tutkimusedellytyksiä,
19960: alusta ovat Helsingin kauppakorkeakoulu ja           mutta joiden avulla saadaan aikaan myös henki-
19961: Joensuun yliopisto olleet tulosohjauksessa ja        löstön vähennyksiä. Opetusministeriö pyrkii tur-
19962: vuoden 1993 alusta siirtyy yhdeksän korkeakou-       vaamaan tulosbudjetoinnin edellyttämän jous-
19963: lua lisää tulosohjaukseen. Toimintamenobudje-        tavuuden henkilötyövuosien määrässä nimen-
19964: tointi antaa korkeakouluille mahdollisuuden itse     omaan rakenteellisten muutosten yhteydessä.
19965: päättää voimavarojensa käytöstä ja mahdollis-        Meneillään on mm. selvitystyö yhden hammas-
19966: ten säästövelvoitteiden kohdentamisesta. Tar-        lääketieteellisen koulutusyksikön lakkauttami-
19967: koituksena on myös edelleen väljentää mahdol-        seksi, sillä alan koulutustarve on olennaisesti
19968: lisuuksia päättää virkqjen perustamisesta ja lak-    vähentynyt.
19969: kauttamisesta.                                          Korkeakoulujen näkökannat pyritään säästö-
19970:    Samanaikaisesti on valtiontalouden vaikeuk-       päätösten toteuttamisessa mahdollisimman suu-
19971: sien vuoksi päätetty valtion henkilöstön vähen-      ressa määrin ottamaan huomioon.
19972: 
19973:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991
19974: 
19975:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
19976:                                          1991 vp -   KK 364                                            3
19977: 
19978: 
19979: 
19980: 
19981:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19982: 
19983:    I det syfte 37 '§ 1 mom. riksdagsordningen        bar även högskolorna. Regeringens besparings-
19984: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       beslut innebär att högskolorna före utgången av
19985: den 22 november 1991 tili vederbörande medlem        1991 skall dra in 140 tjänster eller arbetsupp-
19986: av statsrådet översänt en avskrift av följande av    gifter. Dessa indragningar har beaktats i
19987: riksdagsman Maija Perho-Santala m.tl. under-         budgetpropositionen för 1992 och de har ge-
19988: tecknade spörsmål nr 364:                            nomförts nästan i sin helhet. Det förfarande som
19989:                                                      hittills har följts enligt vilket besparingarna sär-
19990:           Vad ämnar Regeringen göra för att en       skilt detaljerat drabbar personalen stämmer illa
19991:        ram- och resultatbudgetering skali införas    in på principerna om resultatstyrning.
19992:        i landets högskolor så att enheterna i           Utöver vad som anförts har regeringen beslu-
19993:        fråga självständigt kan besluta om de         tat att den statsanställda personalen skall min-
19994:        sparåtgärder som uppställts om mål?           skas med 5 % under denna valperiod. Detta
19995:                                                      beslut har ännu inte verkställts enligt förvalt-
19996:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ningsområden eller verksamhetsenheter. Under-
19997: följande:                                            visningsministeriet eftersträvar att den ifråga-
19998:                                                      varande personalminskningen inte genomförs
19999:    Avsikten är att högskolorna i vårt land grad-     schematiskt genom att minska överlag eller att
20000: vis fram tili 1995, eventuellt redan före 1994,      den detaljerat drabbar olika personalgrupper.
20001: skall övergå tili resultatstyrning och utgifts-      Avsikten är att genomföra strukturella för-
20002: budgetering. Sedan början av detta år har Hel-       ändringar som så litet som möjligt försvagar
20003: singfors handelshögskola och Joensuu universi-       betingelserna för utbildning och forskning, men
20004: tet infört resultatstyrning. 1 böt:jan av 1993       genom vilka man även får till stånd personal-
20005: kommer ytterligare nio högskolor att övergå tili     minskningar. Undervisningsministeriet försöker
20006: resultatstyrning. Utgiftsbudgeteringen ger hög-      trygga den tlexibilitet som resultatbudgeteringen
20007: skolorna möjlighet att själva besluta om hur de      förutsätter i mängden årsverken i synnerhet i
20008: skall utnyttja sina resurser och hur de skall        samband med strukturella förändringar. Bl.a
20009: verkställa eventuella förpliktelser till bespar-     pågår en utredning om att dra in en medicinsk
20010: ingar. Avsikten är vidare att underlätta deras       utbildningsenhet, då utbildningsbehovet inom
20011: möjligheter att inrätta och dra in olika tjänster.   detta område väsentligt har minskat.
20012:    På grund av svårigheterna i statsekonomin            I så stor utsträckning som möjligt försöker
20013: har man fattat beslut om att minska den stats-       man ta hänsyn tili högskolornas synpunkter när
20014: anställda personalen. Denna förpliktelse drab-       det gälier att vidta sparåtgärderna.
20015: 
20016:      Helsingfors den 11 december 1991
20017: 
20018:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
20019:                                                1991 vp
20020: 
20021: Kirjallinen kysymys 365
20022: 
20023: 
20024: 
20025: 
20026:                                   Räty ym.: Eläkkeelle siirtyneiden Outokumpu Oy:n työntekijöiden
20027:                                      aseman selvittämisestä
20028: 
20029: 
20030:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20031:    Outokumpu Oy:n eläkeoikeuksien palautta-          oikeusasiamies Söderman on sanonut, että Ou-
20032: misesta on tehty lakialoite n:o 56/1990 vp (Rin-     tokumpu Oy:n eläkeläisillä olisi oikeus viedä
20033: ne), kirjallinen kysymys n:o 429/1989 vp ja          kiista Euroopan neuvostoon ihmisoikeusneuvos-
20034: Rädyn tekemä muutosehdotus Rinteen lakialoit-        ton ratkaistavaksi.
20035: teeseen. Edellä mainittujen aloitteiden päämää-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20036: ränä on ollut selvittää Outokumpu Oy:n työnte-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20037: kijöiden asemaa ja velvoittaa valtio korvaamaan      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20038: eläkeläisiile heille kuuluvien eläkeoikeuksien me-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20039: nettäminen vuonna 1992. Sosiaali- ja terveysva-
20040: liokunta ei ota kuitenkaan, äänin 10-7, kyseistä               Aikooko Hallitus palauttaa Outokum-
20041: muutosehdotusta käsittelyyn.                                pu Oy:n eläkeläisiltä viedyt eläkeoikeu-
20042:    Saavutettujen etujen taannehtiva menettämi-              det, jottei asiaa tarvitse viedä Euroopan
20043: nen on oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoi-              neuvoston ihmisoikeuskomission käsitel-
20044: keuksien filosofian vastaista. Muun muassa                  täväksi?
20045: 
20046:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
20047: 
20048:           Pekka Räty                    Iivo Polvi                     Outi Ojala
20049:           Osmo Polvinen                 Timo Roos                      Timo Laaksonen
20050:           Lea Mäkipää                   Kari Rajamäki                  Sulo Aittaniemi
20051:           Kyllikki Muttilainen          Tarja Kautto                   Raimo Vuoristo
20052:           Leena Luhtanen                Tina Mäkelä                    Marjatta Stenius-Kaukonen
20053:           Ensio Laine                   Tuija Maaret Pykäläinen        Iiris Hacklin
20054:           Aarno von Bell                Jukka Gustafsson               Marja-Liisa Tykkyläinen
20055:           Jaakko Laakso                 Heli Astala                    Erkki Pulliainen
20056:           Satu Hassi                    Pekka Haavisto                 Ulla Anttila
20057:           Eero Paloheimo                Heidi Hautala                  Paavo Nikula
20058:           Heikki Rinne                  Jukka Roos                     Virpa Puisto
20059:           Riitta Myller                 Martti Korhonen                Matti Luttinen
20060:           Pentti Lahti-Nuuttila         Lea Savolainen                 Anna-Liisa Kasurinen
20061:           Sinikka Hurskainen            Eila Rimmi                     Asko Apukka
20062:           Claes Andersson               Pekka Leppänen                 Jouko Skinnari
20063:           Maija Rask                    Reijo Laitinen                 Hannele Luukkainen
20064:           Jarmo Wahlström               Kari Urpilainen                Esko Helle
20065:                                         Heikki Riihijärvi
20066: 
20067: 
20068: 
20069: 
20070: 210300M
20071: 2                                         1991 vp -   KK 365
20072: 
20073: 
20074: 
20075: 
20076:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20077: 
20078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Huomattavimmat muutokset, jotka koskivat
20079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myös jo eläkkeellä olevia, olivat: etuuksien huo-
20080: olette 22 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           nonnuksena perhe-eläke-etuuden poistaminen
20081: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     lisäetujen osalta tulevista perhe-eläketapahtu-
20082: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            mista eräin poikkeuksin ja etuuksien parannuk-
20083: edustaja Rädyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      sena säätiöiden sääntöihin otettu velvoite tehdä
20084: kysymyksestä n:o 365:                                 myös lisäeläkkeisiin indeksikorotukset. Aikai-
20085:                                                       semmin korotus oli tapahtunut vapaaehtoisesti
20086:           Aikooko Hallitus palauttaa Outokum-         säätiöiden hallitusten erillisillä päätöksillä.
20087:        pu Oy:n eläkeläisiltä viedyt eläkeoikeu-          Eläkesäätiön sääntöjen muutos koski työssä
20088:        det, jottei asiaa tarvitse viedä Euroopan      olevia ja myös jo eläkkeellä olevia. Tämä johtui
20089:        neuvoston ihmisoikeuskomission käsitel-        eläkesäätiö laista, jonka mukaan, kun eläke-etuja
20090:        täväksi?                                       heikennetään, heikennyksen tulee yleensä tapah-
20091:                                                       tua samassa suhteessa kaikkia koskevana.
20092:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Eläkesäätiön sääntöjen muutoksella pyrittiin
20093: vasti seuraavaa:                                      varmistamaan jo eläkkeellä oleville sekä lisäelä-
20094:                                                       kevaihtoehdon valinneille se, että he tulevat
20095:     Outokumpu Oy:n henkilöstöä edustavat pal-         saamaan sääntöjen mukaisen lisäeläke-edun
20096: kansaajajärjestöt ja Outokumpu Oy asettivat           myös tulevaisuudessa. Ennen tehtyjä muutoksia
20097: vuonna 1985 valtakunnansovittelijan sovintoesi-       merkittävä osa eläkkeellä olevienkin eläkevas-
20098: tyksen mukaisesti työryhmän selvittämään Ou-          tuusta oli kattamatta.
20099: tokumpu Oy:n eläkesäätiöiden lisäeläke-etuuk-            Ellei muutoksia olisi tehty, olisi vaihtoehtona
20100: sien alentamista koskevaa asiaa. Työryhmä             ilmeisesti ollut eläkesäätiön purkaminen. Tämä
20101: suoritti asiassa laajat perusselvitykset koskien      olisi sovellettavan lain johdosta merkinnyt suu-
20102: muun muassa asiaan liittyviä oikeudellisia ja         rempia menetyksiä sekä eläkkeensaajille että
20103: taloudellisia näkökohtia. Asian vaikeuden joh-        säätiön toimintapiiriin kuuluville henkilöille.
20104: dosta ryhmä käytti monia asiantuntijoita selvi-          Eläkkeellä oleville ei yhtiö tarjonnut mahdol-
20105: tystyössä. Työryhmä sai asiassa aikaan neuvot-        lisuutta merkitä osakkeitaan, koska osakemer-
20106: telutuloksen helmikuussa 1988. Neuvottelu-            kinnän ehtona oli, että henkilö olisi luopunut
20107: tuloksessa todettiin muun muassa se, että eläke-      kaikista lisäeduistaan. Eläkeläisille tällainen
20108: säätiöiden lisäeläke-etuja oli välttämätöntä          luopuminen olisi ollut ilmeisen teoreettinen vaih-
20109: muuttaa.                                              toehto. Sääntöjen muutos aiheutti lisäeläke-etu-
20110:     Valtakunnansovittelija antoi riidassa neuvot-     jen heikentymisen. Tämä heikennys koski kaik-
20111: telutuloksen mukaisen sovintoesityksen osapuo-        kia lisäeläke-etuuteen oikeutettuja, niin työssä
20112: lille. Osapuolet hyväksyivät sovintoesityksen         olevia kuin jo eläkettä saavia. Työssä vielä ole-
20113: yhtiötä sitovana työehtosopimuksena, ja se tuli       vien oikeudet alenivat suhteellisesti enemmän
20114: voimaan 31.5.1988. Eläkeratkaisussa henkilös-         kuin eläkkeellä olevien. Sääntöjen muutokset
20115: tölle tarjottiin valittavaksi kaksi päävaihtoehtoa:   toteutettiin eläkesäätiölaissa säädetyllä tavalla.
20116: mahdollisuus vaihtaa kaikki lisäeläke-etuudet            Outokummun eläkesäätiöiden sääntöjen
20117: yhtiön osakkeisiin tai mahdollisuus jäädä eläke-      muuttaminen tapahtui eläkesäätiölain ja eläke-
20118: säätiöiden uusittujen sääntöjen mukaisten lisä-       säätiöiden sääntöjen mukaisella tavalla, minkä
20119: etujen piiriin.                                       sosiaali- ja terveysministeriö on aikanaan toden-
20120:     Työehtosopimuksen mukaisesti työnantajan          nut vahvistaessaan muutetut säännöt. Hallituk-
20121: ja työntekijäpuolen edustajat eläkesäätiöissä         sella ei ole syytä ryhtyä asiassa uusiin toimenpi-
20122: päättivät muuttaa eläkesäätiöiden sääntöjä lisä-      teisiin.
20123: eläke-etujen osalta. Sääntömuutokset koskivat
20124: sekä työssä olevia että eläkeläisiä.
20125:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
20126: 
20127:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
20128:                                           1991 vp -   KK 365                                             3
20129: 
20130: 
20131: 
20132: 
20133:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20134: 
20135:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 pensionsstiftelsernas stadgar gjordes följan-
20136: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        de centrala ändringar, som alltså gällde också
20137: den 22 november 1991 tili vederbörande medlem         dem som redan gått i pension: Förmånerna för-
20138: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sämrades i och med att familjepensionsförmånen
20139: riksdagsman Räty m.fl. undertecknade spörsmål         med vissa undantag slopades i fråga om tilläggs-
20140: nr 365:                                               förmånerna vid framtida familjepensionsfall.
20141:            Åmnar Regeringen tili Outokumpu            Förmånerna förbättrades i och med att tili stad-
20142:                                                       garna fogades en bestämmelse om att också
20143:         Oy:s pensionstagare återge den pensions-
20144:                                                       tilläggspensionerna skall indexhöjas. Tidigare
20145:         rätt som fråntagits dem eller måste ären-
20146:                                                       hade indexhöjningarna gjorts frivilligt genom
20147:         det föreläggas Europarådets kommission
20148:                                                       särskilda beslut som fattades av stiftelsernas
20149:         för mänskliga rättigheter?
20150:                                                       styrelser.
20151:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Åndringen av pensionsstiftelsernas stadgar
20152:                                                       gällde både de yrkesverksamma och de som gått
20153: samt anföra följande:
20154:                                                       i pension. Detta berodde på lagen om pensions-
20155:    I enlighet med riksförlikningsmannens förlik-      stiftelser, där det stadgas att alla förmåner i regel
20156: ningsförslag tillsatte de löntagarorganisationer      skall minskas i samma proportion när en stad-
20157: som företräder Outokumpu Oy:s anställda till-         geändring avser minskning av pensionsförmå-
20158: sammans en arbetsgrupp med uppgift att utreda         ner.
20159: frågor i anslutning tili sänkningen av tilläggspen-       Genom att ändra pensionsstiftelsens stadgar
20160: sionsförmånerna inom Outokumpu Oy:s pen-              försökte man se tili att de som redan pensione-
20161: sionsstiftelser. Arbetsgruppen gjorde omfattan-       rats och de som valt tilläggspensionsalternativet
20162: de basutredningar som gällde bl.a. olika juridis-     också i framtiden skall få den stadgeenliga till-
20163: ka och ekonomis-ka aspekter i ärendet. Tili följd     läggspensionsförmånen. Före ändringen sakna-
20164: av ärendets svåra natur konsulterade arbets-          des täckning för en stor del av pensionsansvaret
20165: gruppen ett flertal sakkunniga i samband med          t.o.m. i fråga om dem som redan pensionerats.
20166: sin utredning. I februari 1988 kunde arbetsgrup-          Om ingen ändring hade gjorts så hade pen-
20167: pen redovisa för resultatet av förhandlingarna.       sionsstiftelsen antagligen stått inför upplösning.
20168: Gruppen konstaterade bl.a. att det var nödvän-        Med beaktande av den lag som tillämpas hade
20169: digt att ändra pensionsstiftelsernas tilläggspen-     detta medfört större förluster för både pensions-
20170: sionsförmåner.                                        tagarna och för de personer som omfattas av
20171:    Utgående från förhandlingsresultatet gav riks-     stiftelsens verksamhetskrets.
20172: förlikningsmannen i den aktuella tvisten ett för-         Outokumpu Oy har inte erbjudit pensionsta-
20173: likningsförslag tili parterna. Parterna godkände      garna möjlighet att teckna aktier i bolaget, efter-
20174: förlikningsförs1aget i form av ett kollektivavtal     som villkoret för aktieteckning var att vederbö-
20175: som var bindande för bolaget. A vtalet trädde i       rande avstår från alla sina tilläggsförmåner. För
20176: kraft den 31 maj 1988. 1 fråga om pensionslös-        pensionstagarna hade sistnämnda förfarande
20177: ningen erbjöds två huvudsakliga alternativ: de        snarast framstått som ett teoretiskt alternativ.
20178: anställda kunde antingen byta ut alla tilläggs-       Stadgeändringen ledde tili en försämring av
20179: pensionsförmåner mot aktier i bolaget eller välja     tilläggspensionsförmånerna. Försämringen gäll-
20180: att i framtiden omfattas av de tilläggsförmåner       de alla personer som var berättigade tili tilläggs-
20181: som angavs i pensionsstiftelsernas reviderade         pensionsförmån, dvs. både de yrkesverksamma
20182: stadgar.                                              och de redan pensionerade. De yrkesverksam-
20183:    1 enlighet med kollektivavtalet beslutade ar-      mas rättigheter försämrades i proportion mera
20184: betsgivarens och arbetstagarnas företrädare i         än de pensionerades rättigheter. Stadgeändring-
20185: pensionsstiftelserna att ändra stiftelsernas stad-    arna genomfördes på det sätt som föreskrivs i
20186: gar vad gällde tilläggspensionsförmånerna. Stad-      lagen om pensionsstiftelser.
20187: geändringarna gällde såväl de yrkesverksamma              Åndringen av stadgarna för Outokumpu Oy:s
20188:  som pensionstagarna.                                 pensionsstiftelser skedde på det sätt som anges i
20189: 4                                        1991 vp -     KK 365
20190: 
20191: 
20192: lagen om pensionsstiftelser och i stadgarna för       de de ändrade stadgarna. Det föreligger inte skäl
20193: pensionsstiftelser, vilket social- och hälsovårds-    för regeringen att vidta nya åtgärder i ärendet.
20194: ministeriet konstaterade då ministeriet fastställ-
20195:      Helsingforsden 18 december 1991
20196: 
20197:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
20198:                                                  1991 vp
20199: 
20200: Kirjallinen kysymys 366
20201: 
20202: 
20203: 
20204: 
20205:                                     Skinnari: Kuntalaisten veropalvelujen turvaamisesta Hausjärvellä
20206: 
20207: 
20208: 
20209:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20210: 
20211:    Oitin työväenyhdistys ry:n jäsenet ja monet         asiassa Hausjärven kuntaa, koska Riihimäelle
20212: muutkin Hausjärven kunnan asukkaat ovat huo-           asti Kärkölän asukkaat eivät halua Oitin sijasta
20213: lestuneita niistä tiedoista, että verohallitus suun-   lähteä.
20214: nittelee Hausjärvi-Kärkölän veropiirin ja vero-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20215: toimiston yhdistämistä Riihimäen veropiiriin.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20216: Hausjärven kunnan asukkaat vastustavat han-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20217: ketta. Se huonontaa kuntalaisten ja veronmak-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20218: sajien mahdollisuutta palvelujen saamiseen. Li-
20219: säksi se siirtää Hausjärveltä pois toistakymmen-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
20220: tä työpaikkaa. Koska Hausjärvi on muuttovoit-                 Hausjärven kunnan asukkaiden veropal-
20221: toinen ja elinkelpoinen kunta, on perusteetonta               velujen saamisen turvaamiseksi omassa
20222: vähentää julkisia palveluja ja kunnan toiminta-               kotikunnassaan?
20223: mahdollisuuksia. Kärkölän kunta tukee tässä
20224:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
20225: 
20226:                                              Jouko Skinnari
20227: 
20228: 
20229: 
20230: 
20231: 210300M
20232: 2                                         1991 vp -   KK 366
20233: 
20234: 
20235: 
20236: 
20237:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20238: 
20239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kyisten yhdentoista sijaan. Toisaalta Riihimäki,
20240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Hausjärvi ja Loppi muodostavat yhdessä luonte-
20241: olette 26 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           van työssäkäyntialueen, jolloin työpaikan siirty-
20242: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          minen Riihimäelle ei edellytä asuinkunnan muut-
20243: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tamista.
20244: edustaja Jouko Skinnarin näin kuuluvasta kirjal-          Palveluiden laadun merkityksen odotetaan
20245: lisesta kysymyksestä n:o 366:                         lähivuosina korostuvan verohallinnossa. Vero-
20246:                                                       hallinto siirtyy vuonna 1993 tulosohjaukseen,
20247:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      mikä edellyttää tuottavuuden nostamisen ja
20248:         Hausjärven kunnan asukkaiden veropal-         joustavuuden lisäämisen ohella erityisesti hallin-
20249:         velujen saamisen turvaamiseksi omassa         non palvelukyvyn parantamista.
20250:         kotikunnassaan?                                   Verohallinnossa selvitetään parhaillaan piiri-
20251:                                                       ja paikallishallinnon uudistamista. Tehtyjen sel-
20252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vitysten perusteella verotoimistojen toiminnan
20253: vasti seuraavaa:                                      tehostaminen edellyttäisi nykyistä suurempia,
20254:                                                       vähintään 30 000--45 000 asukkaan veropiirejä.
20255:    Verohallitus on esittänyt valtiovarainministe-     Tällöin erillisten verotoimistojen rinnakkaistoi-
20256: riölle Hausjärven ja Lopen veropiirien yhdistä-       mintoja ja erityistehtäviä voidaan organisoida
20257: mistä Riihimäen veropiiriin. Yhdistetyn veropii-      järkeviksi kokonaisuuksiksi, jolloin olosuhteet
20258: rin verotoimisto sijaitsisi Riihimäellä. Valtioneu-   asiantuntemuksen lisäämiseen ja ylläpitoon ovat
20259: vosto teki päätöksen yhdistämisestä 19 päivänä        optimaaliset. Verotoimistojen toimintojen ja eri-
20260: joulukuuta 1991. Verohallinnossa on suunnitel-        tyisosaamisen keskittämisellä voidaan siten pa-
20261: tu, että päätöksen tultua voimaan Riihimäelle         rantaa verohallinnon palvelukykyä ja samalla
20262: keskitettäisiin ensimmäisessä vaiheessa lähinnä       lisätä tehokkuutta ja joustavuutta. Tältä osin
20263: vain elinkeinoverotus ja muut erityisasiantunte-      veropiirien koon suurentaminen on koko julkis-
20264: musta edellyttävät tehtävät.                          hallinnon keskeisimpien tavoitteiden suuntaista.
20265:    Tarkoituksena on, että palveluiden saatavuus           Palvelun laatutason parantamiseksi verohal-
20266: turvataan kuntalaisille säilyttämällä toistaiseksi    linnossa lisäksi selvitetään verotusta koskevan
20267: sivutoimipisteet sekä Hausjärven Oitin taaja-         lainsäädännön kehittämistä muun muassa siten,
20268: massa että Lopen kuntakeskuksessa. Tämä siir-         että tarve verovelvollisen henkilökohtaiseen asi-
20269: tymävaihe on verohallituksen suunnitelmien            oimiseen veroviranomaisten kanssa vähenisi.
20270: mukaan noin 3-5 vuotta, jolloin Hausjärvelle          Tulevaisuudessa verohallinnon palveluiden voi
20271: jäisivät asiakaspalvelun kannalta keskeiset toi-      katsoa olevan parhaimmillaan silloin, kun oikea
20272: minnot, kuten palkansaajien verotus, maatilata-       veropäätös ei edellyttäisi verovelvollisen taholta
20273: loudenharjoittajien verotus, verokorttilaskenta,      juuri mitään toimenpiteitä.
20274: ennakkoverotus ja verotuksen oikaisuun ja                 Lopuksi on otettava huomioon, että nykyinen
20275: muutoksenhakuun liittyvät tehtävät.                   tilanne edellyttää erityisesti julkishallinnon kus-
20276:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu myös          tannuksien ja henkilöstömenojen säästämistä.
20277: Kärkölän kunnan asemaan. Koska Kärkölällä             Tämän vuoksi valtioneuvosto on asettanut hal-
20278: on vahvat yhteydet Hollolaan ja Lahteen ei Kär-       linnolle erityiset säästötavoitteet. Myös verohal-
20279: kölän siirtäminen Riihimäen veropiiriin asian         linnon toiminnot on sopeutettava näihin tavoit-
20280: jatkovalmistelussa saadun selvityksen pohjalta        teisiin ja annettuihin henkilöstö kehyksiin. Vero-
20281: tullut kysymykseen.                                   palveluiden täysimääräisen saamisen pysyvä
20282:    Kysymyksen perusteluissa on lisäksi todettu        turvaaminen Hausjärven kunnan asukkaille
20283: yhdistämisen siirtävän Hausjärveltä toistakym-        omassa kotikunnassaan ei nykyisessä tilanteessa
20284: mentä työpaikkaa. Verohallituksen suunnitel-          siten ole tarkoituksenmukainen eikä edistäisi
20285: mien mukaan Hausjärven sivutoimipisteeseen on         näiden tavoitteiden saavuttamista.
20286: tarkoitettu jäävän seitsemän viranhaltijaa ny-
20287: 
20288:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
20289: 
20290:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
20291:                                             1991 vp -   KK 366                                            3
20292: 
20293: 
20294: 
20295: 
20296:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
20297: 
20298:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            filialen i Hausjärvi. Å andra sidan bildar Riihi-
20299: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          mäki, Hausjärvi och Loppi tilisammans en na-
20300: den 26 november 1991 till vederbörande medlem           turlig arbetsregion, varvid det faktum att ar-
20301: av statsrådet översänt avskrift av följande av          betsplatsen överförs tili Riihimäki inte förutsät-
20302: riksdagsman Jouko Skinnari undertecknade                ter byte av hemkommun.
20303: spörsmål nr 366:                                            Betydelsen av servicens kvalitet väntas under
20304:                                                         de närmaste åren få alit större tyngd inom skat-
20305:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         teförvaltningen. Skatteförvaltningen övergår år
20306:         ta för att säkra att invånarna i Hausjärvi      1993 tili resultatstyrning, vilket förutom en höj-
20307:         korumun erhåller skatteservice i sin egen       ning av produktiviteten och en ökad flexibilitet
20308:         hemkommun?                                      framför allt förutsätter att serviceförmågan inom
20309:                                                         förvaltningen förbättras.
20310:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                Inom skatteförvaltningen utreds som bäst en
20311: samt anföra följande:                                   reform av distrikts- och lokalförvaltningen. På
20312:                                                         basis av utredningar förutsätter en effektivering
20313:      Skattestyrelsen har framställt för finansminis-    av skattebyråernas verksamhet att skattedistrik-
20314: teriet att Hausjärvi och Loppi skattedistrikt skall     ten blir större, omfattande minst 30 000-45 000
20315: sammanslås med Riihimäki skattedistrikt. Det            invånare. Härvid kan paraliell verksamhet och
20316: sammanslagna skattedistriktets skattebyrå skul-         specialuppgifter vid olika skattebyråer samman-
20317: le finnas i Riihimäki. Statsrådet beslutade om          ställas till rationella helheter. Förhåliandena för
20318: sammanslagningen den 19 december 1991. Inom             ökande av sakkunskapen och för underhåll är då
20319: skatteförvaltningen har man planerat att när-           optimala. Genom centralisering av skattebyråer-
20320: mast endast näringsbeskattningen och övriga             nas funktioner och specialkunskaper kan skatte-
20321: uppgifter som förutsätter specialsakkunskap             förvaltningens serviceförmåga således förbättras
20322: koncentreras tili Riihimäki.                            och samtidigt effektiviteten och flexibiliteten
20323:      Avsikten är att tiligången på service tryggas      ökas. Tili dessa delar sker ett förstorande av
20324: för kommunmedlemmarna genom att filialerna              skattedistriktens storlek i enlighet med hela den
20325: både i tätorten Oitti i Hausjärvi och i Loppi           offentliga förvaltningens viktigaste mål.
20326: kommuncentrum tills vidare bibehålls. Detta                 För att servicens kvalitetsnivå skall bli bättre
20327: övergångsskede räcker enligt skattestyrelsens           utreds inom skatteförvaltningen dessutom hur
20328: planer ca 3-5 år. Härvid förblir de funktioner          beskattningslagstiftningen skali utvecklas bl.a.
20329: som är av central betydelse för kundservicen i          så att den skattskyldiges behov av att personli-
20330: Hausjärvi. Sådana funktioner är t.ex. löntagar-         gen sköta sina angelägenheter med skattemyn-
20331: beskattningen, beskattningen av gårdsbruksid-           digheterna minskar. I framtiden kan skatteför-
20332: kare, skattekortsuträkningen, förskottsbeskatt-         valtningens service anses vara som bäst då ett
20333: ningen och uppgifter i anknytning tili skatterät-       korrekt skattebeslut knappast förutsätter några
20334:  telse och sökande av ändring.                          åtgärder alis från den skattskyldiges sida.
20335:      I motiveringen tili spörsmålet hänvisas även           Slutligen skall det beaktas att nuläget förut-
20336:  tili Kärkölä kommuns ställning. Eftersom Kär-          sätter inbesparingar av särskilt den offentliga
20337:  kölä har fasta förbindelser med Hollola och            förvaltningens kostnader och personalutgifter.
20338:  Lahtis, kom en överföring av Kärkölä tili Riihi-       Därför har statsrådet uppställt särskilda inbe-
20339:  mäki skattedistrikt på basis av den utredning          sparingsmål för förvaltningen. Å ven skatteför-
20340:  som erhåliits vid den fortsatta beredningen av         valtningens fuktioner skall anpassas till dessa
20341:  ärendet inte i fråga.                                  mål och givna personalresurser. Att permanent
20342:      I motiveringen tili spörsmålet har dessutom        säkra att invånarna i Hausjärvi korumun får all
20343:  konstaterats att sammanslagningen överför mer          skatteservice i hemkommunen är således i nuva-
20344:  än tio arbetsplatser från Hausjärvi. Enligt skat-      rande situation inte ändamålsenligt och främjar
20345:  testyrelsens planer är avsikten att sju tjänsteinne-   inte uppnåendet av dessa mål.
20346:  havare av de ursprungliga elva skali stanna i
20347: 
20348:       Helsingforsden 20 december 1991
20349: 
20350:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
20351:                                                 1991 vp
20352: 
20353: 
20354: Kirjallinen kysymys 367
20355: 
20356: 
20357: 
20358: 
20359:                                    P. Leppänen ym.: Postin peruspalvelujen turvaamisesta
20360: 
20361: 
20362:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20363: 
20364:     Kun Posti- ja telelaitoksesta tehtiin tulosvas-   vielä 1990-luvulla olevan vain paperilla, koska
20365: tuullinen valtion omistama yritys, oli päällim-       ihmisiä savustetaan pakolla kymmenien kilo-
20366: mäisenä sanomana, että postin palvelut parane-        metrien päähän työhön.
20367: vat kaikkialla maassa ja eduskunta määrittelee           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20368: puitteet, miten postin tulee asioitaan hoitaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20369: kansalaisten parhaaksi.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20370:     Nyt kuitenkin on tullut tietoomme, että palve-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20371: luja karsitaanjatkuvasti sekä että pakkopäätök-
20372: sillä postin johto sanelee niin ihmisille kuin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20373: kunnillekin, mitä pitää tehdä, Helsingin näkö-               ryhtyä Postin peruspalvelujen turvaami-
20374: vinkkelistä.                                                 seksi tasapuolisesti kaikille kansalaisille,
20375:     Kaikkein surullisinta on postin henkilöstöpo-            ja
20376: litiikka. Yksityisellä sektorilla on ollut jo noin              aikooko Hallitus puuttua Postin har-
20377: kaksikymmentä vuotta kohtalainen henkilöstö-                 joittamaan henkii östöpo Ii tiikkaan?
20378: politiikka, mutta valtionlaitoksessa se näyttää
20379:    Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
20380: 
20381:                      Pekka Leppänen                            Heli Astala
20382: 
20383: 
20384: 
20385: 
20386: 210300M
20387: 2                                         1991 vp -   KK 367
20388: 
20389: 
20390: 
20391: 
20392:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20393: 
20394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Postin jakelutuotannon kilpailukyvyn turvaa-
20395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         miseksi tarvitaan pitkällä aikavälillä noin 300-
20396: olette marraskuun 26. päivänä 1991 päivätyn           350 miljoonan markan kustannusleikkaus. Pel-
20397: kirjeenne n:o 1473 ohella toimittanut valtioneu-      kästään jakelutoiminnan sisäisen tehokkuuden
20398: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          parantamisella on mahdollista saada aikaan noin
20399: kansanedustaja Pekka Leppäsen ym. näin kuu-           200 miljoonan markan säästöt ilman merkittä-
20400: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 367:           vää puuttumista jakelun palvelutasoon. Osa
20401:                                                       jakelutyön tuottavuuden kohottamista tapahtuu
20402:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        motorisoimalla jakelua lisää myös taajamissa.
20403:        ryhtyä Postin peruspalvelujen turvaami-        Tämä merkitsisi noin 110 miljoonan markan
20404:        ~eksi tasapuolisesti kaikille kansalaisille,   säästöä.
20405:        Ja                                                 Motorisoinnin taloudellisen kehittämisen
20406:           aikooko Hallitus puuttua Postin har-        edellytyksenä on laatikkoonjakelu kaikilla pien-
20407:        joittamaan henkilöstöpolitiikkaan?             taloalueilla. Tällä hetkellä pientaloissa asuvista
20408:                                                       talouksista 1,2 miljoonaa saa postinsa laatik-
20409:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koonjakelunaja vain 136 000 taloutta luukkuun-
20410: vasti seuraavaa:                                      jakeluna. Postin on jo tasapuolisuuden vuoksi
20411:                                                       pakko yhtenäistää kaikkien pientalojen jakelu-
20412:    Eduskunta on määritellyt vuoden 1991 tulo-         muodoksi laatikkoonkanto. Yhtenäistäminen
20413: ja menoarviossa ne peruspalvelut, jotka Posti- ja     luukkuunjakeluksi on taloudellisesti mahdoton-
20414: telelaitoksen on tarjottava koko maassa tasa-         ta. Tämä merkitsisi jopa yhden miljardin kor-
20415: puolisin ehdoin.                                      vausmäärärahan varaamista vuosittain valtion
20416:    Nämä ovat:                                         tulo- ja menoarvioon maksettavaksi Posti- ja
20417:    - 1. luokan kirje                                  telelaitokselle sille määrätystä tehtävästä. Tällai-
20418:    - lehti normaalissa postinkannassa                 nen menettely ei kuitenkaan sovellu liikelaitos-
20419:    - puhelinliittymän toimitusvelvoite                lainsäädännön pykäliin ja henkeen. Nykyisessä
20420:    - kaukoverkon ylläpitovelvoite.                    taloudellisessa tilanteessa tällaiset korvausmää-
20421:    Lisäksi Posti- ja telelaitokselle annetaan val-    rärahat olisivat muutoinkin mahdottomia to-
20422: tion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä        teuttaa.
20423: palvelu- ja toimintatavoitteita. Nämä on tarkoi-          Postin henkilöstöpoliittisena pääajatuksena
20424: tettu tulostavoitteiksi, joilla ei voida puuttua      on jo vuosikymmeniä ollut se, että pysyvän
20425: edes peruspalveluiden toteuttamistapaan. Palve-       henkilöstön työnjatkuvuus pyritään turvaamaan
20426: lujen toteuttamistapa, se, miten palvelut käytän-     niin pitkälle kuin mahdollista. Tämän mukaises-
20427: nössä järjestetään asiakkaille esimerkiksi jakelu-    ti Postin toimipaikkaverkon uudelleenjärjestely-
20428: tai konttoriverkon kautta, sekä jakelun yksityis-     jä varten laadittiin yhteisymmärryksessä asian-
20429: kohdat, ovat Posti- ja telelaitoksen päätösvallas-    omaisten henkilöstöjärjestöjen kanssa erilliset
20430: sa. Liikelaitoslainsäädäntö kuitenkin velvoittaa      henkilöstöpoliittiset periaatteet.
20431: Postia valitsemaan käytettävissä olevista palve-          Henkilöstön uudelleensijoittamisesta annet-
20432: luvaihtoehdoista liiketaloudellisesti kaikkein        tiin 27.6.1991 koko laitosta koskevat periaateoh-
20433: edullisimman.                                         jeet Uudelleensijoittamisen periaatteiden lähtö-
20434:    Postin tuotantokustannusten alentamiseen           kohtana on ollut, että ne täydentävät liikelaitos-
20435: kohdistuu vielä tulevinakin vuosina voimakkaita       lakien, työsopimuslain, valtion virkamieslain ja
20436: paineita. Toimipaikkaverkossa pääosiltaan lop-        valtion yhteistoimintalain mukaisia menettelyjä
20437: puun viety uudistus purkaa kustannuspaineita          sekä työehtosopimuksien ja yhteistoimintaa
20438: varsin hitaasti. Vaikka toimipaikkojen lukumää-       koskevien sopimusten sisältöä. Uudelleensijoit-
20439: rä on saatu laskemaan suunnitelmien mukaan,           tamisen periaatteiden toteutumista seuraa yhty-
20440: on toimipaikoista vapautuvan henkilöstön uu-          mätason työryhmä, jossa on henkilöstön edus-
20441: delleensijoittaminen vielä kesken.                    tus.
20442: 
20443:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
20444: 
20445:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
20446:                                            1991 vp -   KK 367                                           3
20447: 
20448: 
20449: 
20450: 
20451:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20452: 
20453:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           distributionsproduktion har skall säkerställas
20454: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr         behövs en långsiktig kostnadsnedskärning på ca
20455: 1473 av den 26 november 1991 tili vederbörande         300-350 milj. mk. Bara genom att höja distribu-
20456: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      tionens interna effektivitet är det möjligt att
20457: de av riksdagsman Pekka Leppänen m.fl. under-          åstadkomma inbesparingar om ca 200 milj. mk
20458: tecknade spörsmål nr 367:                              utan några större ingrepp i servicenivån på
20459:                                                        distributionen. En del av höjandet av distributio-
20460:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         nens lönsamhet sker genom en ökad motorise-
20461:        ta för att en rättvis tillgång på Postens       ring av distributionen också i tätorter. Detta
20462:        grundtjänster skall garanteras för alla         innebär en inbesparing om ca 110 milj. mk.
20463:        medborgare, samt                                    En förutsättning för det ekonomiska utveck-
20464:           ämnar Regeringen ingripa i Postens           landet av motoriseringen är lådbrevbäring på
20465:        personalpolitik?                                alla småhusområden. För närvarande får 1,2
20466:                                                        miljoner av hushållen i småhus sin post genom
20467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lådbrevbäring och endast 136 000 hushåll genom
20468: anföra följande:                                       postavlämning i postinlägg. Posten måste redan
20469:                                                        för rättvisans skull förenhetliga distributionsfor-
20470:     Riksdagen definierade i budgeten för 1991 de       merna för småhus tili lådbrevbäring. Ett fören-
20471: grundtjänster som Post- och televerket skall           hetligande tili postavlämning i postinlägg är
20472: erbjuda i hela Jandet på objektiva villkor.            ekonomiskt omöjligt. Detta skulle innebära en
20473:     Dessa är:                                          årlig reservering i statsbudgeten av ett ersätt-
20474:    - l:a klassens brev                                 ningsanslag om upp tili en miljard som betalas
20475:    - tidningar i normal postutbärning                  tili Post- och televerket för dess uppgifter. Ett
20476:     - skyldighet att leverera telefonanslutningar      sådant förfarande är dock inte förenligt med pa-
20477:     - skyldighet att upprätthålla ett fjärrnät.        ragraferna och andan i lagstiftningen om affärs-
20478:     Dessutom uppställs service- och verksamhets-       verk. I det rådande ekonomiska läget är det
20479: mål för Post- och televerket i samband med             också annars omöjligt att införa dylika ersätt-
20480: behandlingen av statsbudgeten. Avsikten är att         ningsanslag.
20481: dessa skall vara resultatmål genom vilka man               Huvudtanken i Postens personalpolitik har
20482: inte ens kan ingripa i hur grundtjänsterna för-        redan i årtionden varit att den fasta personalen
20483: verkligas. Sättet att förverkliga servicen, hur        garanteras ett varaktigt jobb så långt det är
20484: servicen i praktiken ordnas för kunderna, t.ex.        möjligt. 1 enlighet med detta utarbetades i sam-
20485: via ett distributions- eller kontorsnät, samt detal-   förstånd med berörda personalorganisationer
20486: jerna i distributionen bestäms av Post- och            separata personalpolitiska principer för omorga-
20487: televerket. Lagstiftningen om affärsverk förplik-      niseringen av Postens anstaltsnät.
20488: tar dock Posten att välja det alternativ som               Den 27 juni 1991 utfärdades för hela Post- och
20489: företagsekonomiskt sett är det allra förmånligas-      televerket principiella anvisningar om omplace-
20490: te bland de servicealternativ som finns att tillgå.    ringen av personalen. Utgångspunkten för
20491:     Också under kommande år kommer det att             omplaceringsprinciperna har varit att de skall
20492: utövas kraftiga påtryckningar på en sänkning av        komplettera förfarandena enligt affärsverksla-
20493:  Postens produktionskostnader. Den reform som          garna, lagen om arbetsavtal, statstjänstemanna-
20494: i huvudsakliga delar har genomförts i postan-          lagen och lagen om samarbete inom statens
20495:  staltsnätet lättar mycket långsamt på kostnads-       ämbetsverk och inrättningar samt innehållet i
20496:  trycket. Även om antalet postanstalter har min-       kollektivavtal och samarbetsavtal. Genomföran-
20497:  skats planenligt, är omplaceringen av den fri-        det av principerna för omplaceringen följs av en
20498:  ställda personalen ännu inte slutförd.                arbetsgrupp på koncernnivå, där personalen är
20499:      För att den konkurrensförmåga som Postens         represen terad.
20500: 
20501:      Helsingfors den 20 december 1991
20502: 
20503:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
20504:                                                 1991 vp
20505: 
20506: Kirjallinen kysymys 368
20507: 
20508: 
20509: 
20510: 
20511:                                   Halonen ym.: Törkeän rattijuopumuksen promillerajan alentami-
20512:                                      sen perusteista
20513: 
20514: 
20515:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20516: 
20517:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oi-        itselleen ja muille hengenvaarallisille yksilöille,
20518: keusministeriössä valmistellaan törkeän rattijuo-    jotka toistuvasti syyllistyvät rattijuopumukseen
20519: pumuksen promillerajan alentamista 1,5 promil-       ja joihin rangaistukset eivät tehoa lainkaan.
20520: lesta 1,2 promilleen. Oikeusministeriössä vuonna        Aivan viime aikoina julkisuudessa olleiden
20521: 1990 tehtyjen selvitysten mukaan tällä toimenpi-     tietojen mukaan autoilijat ovat yleisesti ottaen
20522: teellä ei kuitenkaan olisi vaikutusta vakaviin on-   raitistuneet. Rattijuoppojen suhteellinen osuus
20523: nettomuuksiin, sillä yleensä vakavat onnetto-        on pienentynyt. Ratsiatutkimuksen mukaan
20524: muudet aiheutuvat veren alkoholipitoisuuden          vuonna 1990 törkeän rattijuopumuksen rajan
20525: ollessa 1,5 promillea korkeammissa lukemissa.        ylitti 0,06 prosenttia puhallutetuista ja tänä
20526: Kuolemaan johtaneissa kolareissa vain noin vii-      vuonna määrä oli pudonnut 0,03 prosenttiin.
20527: denneksellä kuljettajista veren alkoholipitoisuus    Rattijuopumusrangaistuksen ankaroittamista ei
20528: oli 1,0-1,5 promillea.                               siten voi perustella rattijuopumuksen lisäänty-
20529:    Oikeusministeriön liikenneministeriölle joulu-    misenä. Yleensäkin yhteiskunnallisten ongelmien
20530: kuussa 1990 antaman lausunnon mukaan useat           ratkaisun rikosoikeuden keinoin tulisi olla viime-
20531: kokemukset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että     sijainen vaihtoehto, saati sitten silloin, kun kehi-
20532: rattijuopumuksen rangaistustason ankaroittami-       tys on kääntymässä myönteiseen suuntaan.
20533: sella on vain vähäinen ja lyhytaikainen vaikutus.       Suomessa on perinteisesti noudatettu pohjois-
20534: Rangaistusten ankaroittaminen johtaa vankilu-        maista Iinjaa myös tieliikennejuopumuksen tor-
20535: vun lisääntymiseen ilman, että se vähentäisi         junnassa. Muissa pohjoismaissa Tanskaa lu-
20536: rikollisuutta. Muutos lisäisi tuomittavien van-      kuun ottamatta törkeän rattijuopumuksen pro-
20537: keusrangaistusten määrää 6 000-6 500 tapauk-         milleraja on 1,5 promillea. Tiedossa ei ole, että
20538: sena vuosittain. Näistä noin kolmannes- kaksi-       rajan laskua suunniteltaisiin.
20539: tuhatta - tuomittaisiin ehdottomina. Suomen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20540: vankiluku nousisi ja vankeinhoidon kustannuk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20541: set lisääntyisivät vuosittain kymmenillä miljoo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20542: nilla markoilla. Tällainen sopii erittäin huonosti   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20543: yhteen vankeinhoitolaitoksen henkilöstön vä-
20544: hentämishankkeiden kanssa.                                      Pitääkö Hallitus törkeän rattijuopu-
20545:     Rattijuoppoutta on pyrittävä edelleenkin te-             muksen promillerajan alentamista todel-
20546: hokkaasti vähentämään. Vankimäärän lisäänty-                 la perusteltuna toimenpiteenä ja minkä-
20547:  misen vaatimat rahat voitaisiin varmasti käyttää            laisiin uusiin tutkimuksiin perustuvat
20548:  tehokkaamminkin rattijuoppouden torjuntaan,                 käsitykset siitä, että rattijuopumusta
20549: esimerkiksi kiinnijoutumisriskiä lisäämällä.                 voitaisiin tehokkaasti ja pysyvästi vähen-
20550:  Omat ratkaisunsa olisi löydettävä myös niille               tää rangaistuksia ankaroittamalla?
20551: 
20552:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
20553: 
20554:           Tarja Halonen                 Marja-Liisa Tykkyläinen         Raimo Vuoristo
20555:           Virpa Puisto                  Riitta Myller                   Paavo Lipponen
20556: 
20557: 
20558: 
20559: 
20560: 210300M
20561: 2                                       1991 vp -   KK 368
20562: 
20563: 
20564: 
20565: 
20566:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20567: 
20568:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ilmenemismuotoja kohtaan. Muutoksella pyri-
20569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tään korostamaan kansalaisille entisestäänkin
20570: olette 26 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn         alkoholin ja liikenteen yhdistämisen hyljeksittä-
20571: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vyyttä ja vaarallisuutta. Tämä toteutetaan mää-
20572: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       rittelemällä myös 1,2-1,49 promillen humalassa
20573: edustaja Tarja Halosen ym. näin kuuluvasta kir-     tapahtuvat ajot rattijuopumuksen sijasta tär-
20574: jallisesta kysymyksestä n:o 368:                    keiksi rattijuopumuksiksi.
20575:                                                         Esitys ei perustu varsinaisesti uusiin krimino-
20576:           Pitääkö Hallitus törkeän rattijuopu-      logisiin tutkimustuloksiin, vaan siihen kriminaa-
20577:        muksen promillerajan alentamista todel-      lipoliittiseen lähtökohtaan, että suotuisten olo-
20578:        la perusteltuna toimenpiteenä ja minkä-      suhteiden vallitessa pitkäjänteisillä lainsäätäjän
20579:        laisiin uusiin tutkimuksiin perustuvat       toimilla kansalaisten kielteisiä asenteita joitain
20580:        käsitykset siitä, että rattijuopumusta       vaarallisia käyttäytymismuotoja kohtaan voi-
20581:        voitaisiin tehokkaasti ja pysyvästi vähen-   daan edelleen vahvistaa.
20582:        tää rangaistuksia ankaroittamalla?               Kysymyksen perusteluissa viitattu oikeusmi-
20583:                                                     nisteriön lausunnossa (lausunto liikenneministe-
20584:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         riölle ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepää-
20585: taen seuraavaa:                                     tökseksi tie- ja vesiliikenteen turvallisuutta pa-
20586:                                                     rantavista toimenpiteistä erityisesti liikennejuo-
20587:    Oikeusministeriössä valmistellaan hallituksen    pumuksen osalta, 14.12.1990) esitetty arvio tuo-
20588: esitystä rikoslain liikennejuopumusta koskevan      mittavien vankeusrangaistusten lisääntymisestä
20589: 23 luvun muuttamisesta siten, että törkeän ratti-   perustui olettamukseen törkeän rattijuopumuk-
20590: juopumuksen nykyinen 1,5 promillen raja alen-       sen promillerajan alentamisesta 1,0 eikä 1,2 pro-
20591: nettaisiin 1,2 promilleen.                          milleen, jota kuitenkin valmisteilla oleva lain-
20592:    Huolimatta autokannan ja liikennesuoritteen      muutos koskee. Jälkimmäisessä tapauksessa
20593: aina viime vuosiin asti jatkuneesta kasvusta        voidaan arvioida, että uusia rattijuopumuksen
20594: yleisesti ottaen rattijuopumus on 1980-1 uvun       sijasta tärkeinä rattijuopumuksina tuomittavia
20595: alkuun verrattuna vähentynyt merkittävästi.         tapauksia tulee noin 3 500-4 100 vuosittain
20596: Viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen se           6 000-6 500:n asemesta. Tässä vaiheessa on vai-
20597: kuitenkin on ollut hienoisesti kasvussa. Kysy-      kea esittää tarkkoja arvioita siitä, kuinka suuri
20598: myksen perusteluissa viitattu tutkimustulos rat-    osa näistä tuomittaisiin ehdottomiin vankeus-
20599: tijuopumuksen vähentymisestä tänä vuonna on         rangaistuksiin. Joka tapauksessa on selvää, että
20600: toki ilahduttava. Eri kysymys on, kuinka pysy-      ehdottomien vankeusrangaistusten määrä ei
20601: vää muutosta kehityksessä se osoittaa.              kasva samalla määrällä kuin uusien tärkeiden
20602:    Rattijuopumuksen vähentymisen pitkällä ai-       rattijuopumustapausten määrä.
20603: kavälillä voi arvella johtuvan monen tekijän            Tanskassa vakavammin arvostettavan ratti-
20604: yhteisvaikutuksesta, jossa kansalaisten rattijuo-   juopumuksen promilleraja on tällä hetkellä 1,2.
20605: pumukseen kielteisesti suhtautuvalla asenteella     Ruotsin oikeusministeri Gun Hellsvikin mukaan
20606: on varmasti ollut merkittävä osansa. Tämän          Ruotsin hallitus on asettamassa parlamentaari-
20607: asenteen kehittymisessä taas lainsäätäjän kan-      sen selvityselimen pohtimaan muun muassa tör-
20608: nalla ja kiinnijoutumisriskin lisääntymisellä on    keän rattijuopumuksen rangaistavuuden edelly-
20609: suuri paino.                                        tyksiä.
20610:    Nyt valmisteilla olevalla lain muutoksella           Vakavaan rattijuopumusrikollisuuteen vai-
20611: pyritään edelleenkin hyödyntämään tätä meka-        kuttavia toimenpiteitä mietittäessä on syytä
20612: nismia rattijuopumuksen vähentämiseksi ja vah-      korostaa useiden eri toimenpiteiden yhteisvaiku-
20613: ventamaan sitä kielteistä asennetta, joka kohdis-   tuksen merkitystä. Tällöin eivät tuntuvat ran-
20614: tuu rattijuopumusta ja erityisesti sen vakavia      gaistukset, korkea kiinnijoutumisriski ja hoito-
20615:                                        1991 vp -   KK 368                                       3
20616: 
20617: toimenpiteet suinkaan ole toisensa poissulkevia    uusien keinojen löytäminen, myös käytettävissä
20618: vaihtoehtoja. Nykyhetken liikenneturvallisuus-     olevien keinojen tarkempi suuntaaminen ja yh-
20619: työn haasteisiin yleisemminkin kuuluu, paitsi      teennivominen.
20620: 
20621:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1991
20622: 
20623:                                                                 Oikeusministeri Hannele Pokka
20624: 4                                           1991 vp -    KK 368
20625: 
20626: 
20627: 
20628: 
20629:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
20630: 
20631:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              hur förkastlig och farlig kombinationen av alko-
20632: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           hoi och trafik är. Detta görs genom att också
20633: den 26 november 1991 till vederbörande medlem            körning i rustillstånd som motsvarar 1,2-1,49
20634: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman           promille klassificeras som grovt rattfylleri i stäl-
20635: Tarja Halonen m.fl. undertecknade spörsmål nr            let för rattfylleri.
20636: 368:                                                        Propositionen grundar sig egentligen inte på
20637:                                                          nya kriminologiska forskningsresultat utan på
20638:            Anser Regeringen verkligen att det är         den kriminalpolitiska utgångspunkt enligt vilken
20639:         motiverat att sänka promillegränsen för          det under fördelaktiga omständigheter är möjligt
20640:         grovt rattfylleri och på vilka slag av nya       att på sikt genom lagstiftning ytterligare förstär-
20641:         undersökningar grundar sig uppfattning-          ka medborgarnas negativa attityder gentemot
20642:         en om att rattfylleri effektivt och varak-       farligt beteende.
20643:         tigt kan minskas genom strängare straff?            En uppskattning om ökningen av utdömda
20644:                                                          fängelsestraff ingår i det utlåtande av justitiemi-
20645:    Som svar på spörsmål får jag vördsamt anföra          nisteriet som hänvisas till i motiveringen till
20646: följande:                                                spörsmålet (utlåtande till trafikministeriet om
20647:                                                          förslag till statsrådets principbeslut om åtgärder
20648:    Vid justitieministeriet bereds en proposition         för förbättrande av säkerheten i väg- och vatten-
20649: om ändring av 23 kap. strafflagen om trafikfyl-          ledstrafiken, i synnerhet beträffande rattfylleri,
20650: leri så att den nuvarande gränsen för grovt              14.12.1990). Den grundade sig på ett antagande
20651: rattfylleri om 1,5 promille sänks tilll,2 promille.      om en sänkning av promillegränsen för grovt
20652:    Trots att bilparken och trafiken fram till de         rattfylleri till 1,0 och inte till 1,2 promille som
20653: senaste åren ständigt har ökat, har rattfylleriet        skall gälla enligt den lagändring som nu är under
20654: allmänt sett minskat märkbart sedan början av            beredning. I det senare fallet uppskattar man att
20655: 1980-talet. Sedan mitten av senaste decennium            de fall som döms som grovt rattfylleri i stället för
20656: har det emellertid åter ökat något. I motivering-        som rattfylleri kommer att bli ca 3 500-4 100
20657: en till spörsmålet hänvisas till ett undersöknings-      per år i stället för 6 000-6 500. I det här skedet
20658: resultat enligt vilket rattfylleriet i år har minskat.   är det svårt att lägga fram en exakt bedömning
20659: Detta är glädjande. Det är dock en fråga för sig         av hur stor del av dessa som kommer att dömas
20660: huruvida det pekar på en varaktig förändring i           ut som ovillkorliga fängelsestraff. Det är i varje
20661: utvecklingen.                                            fall klart att antalet ovillkorliga fängelsestraff
20662:    En minskning av rattfylleriet under en lång           inte kommer att öka i takt med antalet nya fall
20663: tidsperiod kan antas bero på en samverkan                av grovt rattfylleri.
20664: mellan många faktorer, där medborgarnas nega-               I Danmark är gränsen för den strängast be-
20665: tiva inställning till rattfylleri säkert har spelat en   dömda formen av rattfylleri för tillfället 1,2
20666: viktig roll. Vid utvecklingen av denna inställning       promille. Enligt Sveriges justitieminister Gun
20667: har åter lagstiftarens åtgärder och en ökad risk         Hellsvik kommer Sveriges regering att tillsätta en
20668: för att ertappas haft stor vikt.                         parlamentarisk utredning för att bl.a. utreda
20669:    Genom den lagändring som nu är under                  förutsättningarna för straffbarhet för grovt ratt-
20670: beredning försöker man fortsättningsvis dra              fylleri.
20671: nytta av denna mekanism för att minska rattfyl-             När man överväger åtgärder som inverkar på
20672: leriet och förstärka den negativa inställningen          de allvarliga formerna av rattfylleri är det skäl
20673: mot rattfylleri i allmänhet och de allvarliga ut-        att betona betydelsen av samverkan mellan flera
20674: trycksformerna i synnerhet. Syftet med ändring-          olika åtgärder. Kännbara straff, en stor risk för
20675: en är att för medborgarna ytterligare poängtera          att ertappas eller vårdåtgärder är inte alternativ
20676:                                         1991 vp -   KK 368                                        5
20677: 
20678: som utesluter varandra. Tili utmaningarna vad       att bättre kanalisera och sammanbinda de meto-
20679: gäller dagens arbete med trafiksäkerheten hör       der som redan finns tillgängliga.
20680: framför allt, utöver att finna nya metoder, också
20681: 
20682:      Helsingforsden 13 december 1991
20683: 
20684:                                                                  Justitieminister Hannele Pokka
20685:                                                 1991 vp
20686: 
20687: Kirjallinen kysymys 369
20688: 
20689: 
20690: 
20691: 
20692:                                    Kemppainen: Opintovapaan myöntämisperusteista julkishallin-
20693:                                       nossa
20694: 
20695: 
20696:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20697: 
20698:     Opintovapaalain tarkoitus on edistää aikuis-      kö ovat puoltaneet opintovapaita. Myös käytän-
20699: ten, työssä olevien henkilöiden jatkokoulutusta       nön töidenjärjestelyssä opintovapaiden myöntä-
20700: ja helpottaa heidän mahdollisuuksiaan myös            misestä olisi ollut hyötyäkin. Opintovapaalla
20701: ammatin vaihtoon. Yhteiskunnassa tapahtuva            olevat olisivat koulutettuina ja tehtäviin oppinei-
20702: rakennemuutos edellyttää kaikilla tahoilla, ei        na käytettävissä esimerkiksi lomien sijaisina,
20703: vähiten julkishallinnossa, mukautumista muut-         mikä helpottaa töiden järjestelyjä.
20704: tuviin olosuhteisiin. Aikuiskoulutus ja uudelleen        Myöskään koko hallinnonalalla ei joustavam-
20705: koulutus ovat tulevaisuudessa mitä selkeimmin         masta käytännöstä pitäisi olla kohtuutonta hait-
20706: painopistealueita.                                    taa. Lisäkoulutuksesta olisi hyötyä rajavartiolai-
20707:     Työnantajalla on mahdollisuus siirtää opinto-     tokselle itselleen. Myös ihmisten oma-aloitteinen
20708: vapaata kuudella kuukaudella, jos työntekijän         hakeutuminen koulutuksenkin kautta toisiin am-
20709: työstä poisjäänti aiheuttaa yrityksessä tai laitok-   matteihin olisi nähtävä myönteisenä. Todennä-
20710: sessa harjoitetulle toiminnalle tuntuvaa haittaa.     köisesti julkishallinnossa säästäruisvelvoitteet
20711: Julkisen hallinnon ja valtion laitosten kesken on     sekä organisaatiomuutosten tarpeet tulevat vas-
20712: esiintynyt huomattaviakin eroja opintovapaan          taisuudessa vain lisääntymään.
20713: myöntämiskäytännössä.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20714:     Esimerkiksi rajavartiolaitoksessa on otettu       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20715: selvästi muita hallinnonaloja tiukempi käytäntö       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20716:  opintovapaisiin. Muun muassa Kainuun raja-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20717: vartiostossa on opintovapaahakemuksiin suh-
20718:  tauduttu kielteisesti, vaikka hakijan kannalta                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
20719:  myöntämisehdot kirkkaasti täyttyvät. Myöskään               teisiin, jotta julkishallinnossa opintova-
20720:  töiden järjestelyn ja yksiköiden toiminnan kan-             paan käyttömahdollisuutta helpotetaan
20721:  nalta myönnetyillä opintovapailla ei olisi ollut            ja että erityisesti rajavartiolaitoksessa
20722: juuri haittavaikutuksia, pikemminkin päinvas-                opintovapaita myönnettäisiin muiden
20723:  toin. Välittömät esimiehet ja rajavartiostoyksik-           hallinnonalojen tapaan?
20724: 
20725:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
20726: 
20727:                                           Hannu Kemppainen
20728: 
20729: 
20730: 
20731: 
20732: 210300M
20733: 2                                          1991 vp -   KK 369
20734: 
20735: 
20736: 
20737: 
20738:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20739: 
20740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         la perusteella opintovapaata saa siirtää kuiten-
20741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kin enintään kaksi kertaa peräkkäin.
20742: olette 26 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn               Se, milloin opintovapaan myöntämisestä ai-
20743: kirjeenne n:o 1475 ohella lähettänyt valtioneu-        heutuu tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnal-
20744: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      le, on opintovapaalaissa jätetty yrityksittäin ja
20745: sanedustaja Hannu Kemppaisen kirjallisesta             virastoittain arvioitavaksi. Valtionhallinnossa
20746: kysymyksestä n:o 369, jossa tiedustellaan:             virastojen ja laitosten erilaisen koon, tehtävien ja
20747:                                                        henkilöstörakenteen johdosta opintovapaan
20748:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-            myöntämismenettelyä ei ole järjestetty keskite-
20749:        teisiin, jotta julkishallinnon opintova-        tysti, vaan virastoittain tapahtuvaksi. Tämän
20750:        paan käyttömahdollisuutta helpotetaan           vuoksi valtionhallinnossa ei ole myöskään yhte-
20751:        ja että erityisesti rajavartiolaitoksessa       näistä seurantaa siitä, missä määrin ja millä
20752:        opintovapaita myönnettäisiin muiden             perustein opintovapaita on tuntuvan haitan
20753:        hallinnonalojen tapaan?                         perusteella siirretty. Asian luonteesta kuitenkin
20754:                                                        seuraa, että tuntuva haitta on riippuvainen eri
20755:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           virastoissa samoin kuin yksityisissä yrityksissä-
20756: vasti seuraavaa:                                       kin yksikön koosta, tehtävistä ja henkilöstön
20757:                                                        rakenteesta.
20758:    Opintovapaalakia (273/79), jonka tarkoituk-             Kirjallisessa kysymyksessä erikseen mainitun
20759: sena on palkatonta opintovapaajärjestelyä hy-          rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sen teh-
20760: väksi käyttäen parantaa työelämässä toimivan           tävien johdosta sotilaallinen. Tästä seuraa,
20761: väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia,          että rajavartiolaitoksen vakinaisesta henkilös-
20762: sovelletaan myös valtioon, kuntaan tai muuhun          töstä (noin 3 500) valtaosa on sotilasviranhalti-
20763: julkisyhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrat-      joita (noin 3 000). Sotilasvirkoihin ei voida rek-
20764: tavassa palvelussuhteessa olevaan henkilöön.           rytoida henkilöstöä vapaasti siviilistä, vaan vir-
20765: Lähtökohtana opintovapaalaissa on, että lain           koihin tullaan virkoihin vaadittavan, osin puo-
20766: tarkoittamaa opiskelua varten myönnetään pal-          lustusvoimissa ja osin rajavartiolaitoksessa jär-
20767: katonta opintovapaata edellyttäen, että opinto-        jestettävän, sotilaallisen peruskoulutuksen kaut-
20768: vapaata on anottu opintovapaa-asetuksessa              ta, ja nousujohteisella uralla edetään kuhunkin
20769: mainittuja muotoja noudattaen.                         virkaan vaadittavan sotilaallisen jatkokoulutuk-
20770:    Opintovapaalain E §:ssä on kuitenkin työnan-        sen kautta. Näin ollen syystä tai toisesta vapaana
20771: tajalle annettu oikeus siirtää tietyissä tapauksissa   olevaan sotilasvirkaan ei voida ottaa vakinaista
20772: opintovapaan alkamisajankohtaa. Ensinnäkin,            hoitajaa tai sijaista siviilistä, vaan virkoihin voi-
20773: jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa              daan ottaa vain rajavartiolaitoksen sisältä, asi-
20774: tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa        anomaisen sotilaallisen koulutuksen saaneita
20775: työnantajan harjoittamalle toiminnalle, on työn-       henkilöitä.
20776: antajana oikeus siirtää opintovapaan alkamis-             Näin ollen rajavartiolaitoksessa on katsottu,
20777: ajankohtaa enintään kuudella kuukaudella, tai          että sotilasvirkojen kohdalla opintovapaalain
20778: milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden               8 §:n 1 momentin tarkoittamana tuntuvana hait-
20779: kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta,         tana työnantajan harjoittamalle toiminnalle on
20780: enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaa-        se, ettei sotilasvirkoihin voida sotilasvirkojen
20781: va koulutustilaisuus järjestetään. Toiseksi työn-      mitoituksen ja koulutusjärjestelmän johdosta
20782: antajana on sama siirto-oikeus myös silloin, kun       palkata sijaisia rajavartiolaitoksen ulkopuolelta.
20783: työntekijän aikaisemmasta opintovapaasta on            Pitkäaikaisten opintovapaiden ajaksi ei töitä
20784: kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä             voida myöskään järjestellä siten, etteikö siitä
20785: opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa pää-         aiheutuisi tuntuvaa haittaa asianomaisen hallin-
20786: tökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloi-          toyksikön toiminnalle.
20787: tettua opiskelua tai koulutusta. Ensiksi mainitul-         Tällä perusteella rajavartiolaitos on käyttänyt
20788:                                         1991 vp -   KK 369                                            3
20789: 
20790: opintovapaalain mukaista oikeuttaan siirtää            Hallitus katsoo, että nykyinen opintovapaala-
20791: sotilasviranhaltijoiden opintovapaiden alkamis-     ki mahdollistaa julkishallinnossa riittävästi hen-
20792: ajankohtia enintään kaksi kertaa peräkkäin,         kilöstön koulutus- ja opiskelumahdollisuudet.
20793: minkä jälkeen opintovapaa on lain mukaisesti        Toisaalta valtion virastoilla ja laitoksilla tulee
20794: myönnetty. On kuitenkin huomattava, että raja-      olla omien erityispiirteittensä johdosta samat oi-
20795: vartiolaitoksessakin myönnetään vuosittain noin     keudet kuin yksityisillä yrityksillä käyttää tarvit-
20796: 200 opintovapaalain mukaista opintovapaata,         taessa muun muassa opintovapaalain mukaista
20797: joista osa on myös sotilasviranhaltijoita koske-    oikeuttaan opintovapaan siirtämiseen.
20798: via lyhyitä opintovapaita.
20799: 
20800:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1991
20801: 
20802:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
20803: 4                                          1991 vp -   KK 369
20804: 
20805: 
20806: 
20807: 
20808:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20809: 
20810:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nämnda grunden får studieiedigheten dock
20811: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise nr         uppskjutas högst två gånger i föijd.
20812: 1475 av den 26 november 1991 tili vederbörande             Frågan om när beviijande av studieledighet
20813: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijan-      medför kännbar oiägenhet för arbetsgivarens
20814: de av riksdagsman Hannu Kemppainen under-              verksamhet skall eniigt Iagen om studieiedighet
20815: tecknade spörsmåi nr 369:                              avgöras av de enskiida företagen och ämbetsver-
20816:                                                        ken. På grund av att ämbetsverken och inrätt-
20817:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ningarna är oiika stora och deras uppgifter och
20818:        att underlätta möjiigheterna att utnyttja       personaistruktur också avviker från varandra
20819:        studieiedigheten inom den offentliga för-       inom statsförvaitningen har beviijandet av stu-
20820:        valtningen och för att studieiedigheten         dieiedighet inte arrangerats centraiicerat, utan
20821:        särskilt inom gränsbevakningsväsendet           Iedigheten beviijas av de enskiida ämbertsver-
20822:        skall beviijas på samma sätt som inom de        ken. Därför finns det inom statsförvaltningen
20823:        andra förvaitningsområdena?                     inte heller enhetlig kontroll över i viiken ut-
20824:                                                        sträckning och på viika grunder kännbar oiägen-
20825:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          het använts som orsak att studieiedigheter upp-
20826: anföra föijande:                                       skjutits. På grund av sakens natur är den känn-
20827:                                                        bara oiägenheten såväi i de enskiida ämbetsver-
20828:    Lagen om studieiedighet (273/79), som har till      ken som i privatföretagen beroende av enhetens
20829: syfte att med hjäip av arrangemang med studie-         storlek och uppgifter samt av personaistruktu-
20830: Iedighet utan Iön förbättra utbiidnings- och stu-      ren.
20831: diemöjiigheterna för den i arbetslivet verksamma           På grund av sina uppgifter har gränsbevak-
20832: befoikningen, tillämpas även på en person som          ningsväsendet, som nämns särskilt i det skriftliga
20833: är i tjänsteförhållande eller därmed jämförbart        spörsmåiet, internt en militär organisation. Det-
20834: anställningsförhållande till staten, en kommun         ta Ieder till att största delen av gränsbevaknings-
20835: eller ett annat offentligrättsiigt samfund. Lagen      väsendets ordinarie personai (cirka 3 500) är
20836: utgår ifrån att oaviönad studieiedighet beviijas       innehavare av miiitära tjänster (cirka 3 000). Till
20837: för i Iagen avsedda studier förutsatt att studieie-    miiitära tjänster kan personai inte rekryteras fritt
20838: dighet har sökts med iakttagande av de former          från det civiia, utan tjänsterna erhålls efter en
20839: som nämns i förordningen om studieiedighet.            obiigatorisk miiitär grundutbildning som arran-
20840:    1 8 § av Iagen om studieledighet har arbetsgi-      geras deis av försvarsmakten och deis av gräns-
20841: varen dock getts rätt att i vissa fall uppskjuta den   bevakningsväsendet. Högre poster tillträds efter
20842: tidpunkt då studieiedigheten skall börja. Först        den miiitära fortbiidning som krävs för tjänsten
20843: och främst har arbetsgivaren rätt att uppskjuta        i fråga. Av den ena eller den andra orsaken kan
20844: den tidpunkt då studieiedigheten skall börja med       en ledig militärtjänst såiunda inte besättas med
20845: högst sex månader om det skulle medföra känn-          en ordinarie eller vikarierande tjänsteman från
20846: bar oiägenhet för arbetsgivarens verksamhet att        det civiia, utan tjänsterna kan endast besättas
20847: beviija studieiedighet under den tid som avses i       med personer inom gränsbevakningsväsendet,
20848: ansökan eller, då det är fråga om utbiidning som       sådana som fått den miiitära utbiidningen i
20849: upprepas med Iängre mellantider än sex måna-           fråga.
20850: der, högst tills föijande motsvarande utbiid-              Beträffande de militära tjänsterna har man
20851: ningstillfälle anordnas. För det andra har arbets-     inom gränsbevakningsväsendet såiunda ansett
20852: givaren samma rätt att uppskjuta tidpunkten när        att det faktum att miiitärtjänster på grund av di-
20853: mindre än sex månader har förflutit efter arbets-      mensioneringen av de militära tjänsterna och
20854: tagarens tidigare studieiedighet och då det under      utbiidningssystemet inte kan besättas med vika-
20855: tiden för studieiedigheten inte är fråga om att        rier utom gränsbevakningsväsendet, är en sådan
20856: siutföra studier eller utbiidning som inietts under    kännbar oiägenhet för arbetsgivarens verksam-
20857: den tidigare studieiedighetstiden. På den först-       het som avses i 8 § 1 mom. Iagen om studieiedig-
20858:                                            1991 vp -   KK 369                                          5
20859: 
20860: het. Under 1ånga studie1edighetstider kan arbetet      vilka en del är korta studieledigheter som även
20861: inte heller organiseras så att studieledigheten inte   gäller innehavare av militära tjänster.
20862: skulle medföra kännbar olägenhet för verksam-             Regeringen anser att den gällande lagen om
20863: heten inom förvaltningsenheten i fråga.                studieledighet ger personalen inom offentliga
20864:    På grund därav har gränsbevakningsväsendet          förvaltningen tillräckliga utbildnings- och stu-
20865: använt sig av den lagstadgade rätten att upp-          diemöjligheter. Å andra sidan skall statens
20866: skjuta den tidpunkt då innehavarens av en mili-        ämbetsverk och inrättningar på grund av sina
20867: tär tjänst studie1edighet skall börja högst två        särdrag ha samma rätt som privatföretagen att
20868: gånger i följd, varefter studieledighet lagenligt      vid behov använda bland annat sin i lagen om
20869: har beviljats. Det bör dock noteras att det inom       studieledighet stadgade rätt att uppskjuta studie-
20870: gränsbevakningsväsendet årligen beviljas cirka         ledigheten.
20871: 200 i studielagen avsedda studieledigheter, av
20872: 
20873:      Helsingfors den 27 december 1991
20874: 
20875:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
20876:                  j
20877:                 j
20878:                j
20879:               j
20880:              j
20881:             j
20882:            j
20883:           j
20884:          j
20885:         j
20886:        j
20887:       j
20888:      j
20889:     j
20890:    j
20891:   j
20892:  j
20893: j
20894:                                                 1991 vp
20895: 
20896: 
20897: Kirjallinen kysymys 370
20898: 
20899: 
20900: 
20901: 
20902:                                    Aittoniemi: Lastentarhanopettajien mukanaolon turvaamisesta
20903:                                        päiväkodin lapsiryhmissä
20904: 
20905: 
20906:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20907: 
20908:    Lastentarhanopettajaliiton valtuusto edellyt-      vaisuudessa. Varhaiskasvatuksen laadun takaa-
20909: tää, että päiväkodin lapsiryhmissä on jatkossa-       miseksi saman tulee koskea myös alle koulu-
20910: kin lastentarhanopettajia.                            ikäisten lasten opettajia.
20911:    Kolme vuotta sitten säädettiin asetus, jossa           Valtioneuvosto on jo suunnitellut kuusivuoti-
20912: määriteltiin päiväkodin jokaisen lapsiryhmän          aiden siirtämistä kouluun. Suunnitelma romut-
20913: henkilöstön määrä ja koulutustaso. Tällä ase-         taa osaltaan päiväkodin vankkaa kasvatuksellis-
20914: tuksella taattiin jokaiseen lapsiryhmään vähin-       ta ja opetuksellista perinnettä ja esiopetuksen
20915: tään yksi lastentarhanopettaja. Tarkoituksena         kehittämissuunnitelmia. Lastentarhanopettaja-
20916: oli turvata päiväkodin toiminnan pedagoginen          liiton valtuusto vaatii kaikille kuusivuotiaille
20917: laatu ja esiopetuksen antaminen.                      esiopetusta, ja heidän opettajikseen lastentar-
20918:    Valtionosuusuudistuksen myötä tätä asetusta        hanopettajia.
20919: ollaan poistamassa. Kunnat eivät ole kiinnostu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20920: neita henkilöstön koulutuksesta ja ammattitai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20921: dosta, vaan ovat jo palkanneet päiväkoteihin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20922: halvinta mahdollista työvoimaa koulutettujen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20923: lastentarhanopettajien jäädessä työttömiksi.
20924:    Eri aloilla ollaan laajentamassa kelpoisuuseh-                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
20925: toja, jotta virkoihin sijoittuminen sujuisi nykyis-           lastentarhanopettajien mukanaolo päivä-
20926: tä joustavammin. Koulujen opettajilta tullaan                 kotien lapsiryhmissä tulee säilymään val-
20927: vaatimaan pedagoginen kelpoisuus myös tule-                   tionosuusuudistuksesta huolimatta?
20928: 
20929:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1991
20930: 
20931:                                             Sulo Aittoniemi
20932: 
20933: 
20934: 
20935: 
20936: 2!0300M
20937: 2                                         1991 vp -   KK 370
20938: 
20939: 
20940: 
20941: 
20942:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20943: 
20944:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sa esiintyvät ongelmat ja sosiaalihuollon palvelu-
20945: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         järjestelmän kehittämisestä ja palvelujen saata-
20946: olette 27 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn           vuuden turvaamisesta aiheutuvat tarpeet asetuk-
20947: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     sen muuttamiseksi sekä tehdä asetuksen muo-
20948: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        toon saatettu ehdotus asetuksen muuttamisesta.
20949: taja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        Työryhmän toimeksiantaa laajennettiin myö-
20950: kysymyksestä n:o 370:                                 hemmin koskemaan myös lasten päivähoidon
20951:                                                       ryhmäkokoja koskevien säännösten muuttamis-
20952:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      ta.
20953:        lastentarhanopettajien mukanaolo päivä-            Työryhmän työ on loppuvaiheessaan ja sen
20954:        kotien lapsiryhmissä tulee säilymään val-      lopulliset ehdotukset luovutetaan ministeriölle
20955:        tionosuusuudistuksesta huolimatta?             tammikuun 8 päivänä 1992. Työnsä kuluessa
20956:                                                       työryhmä on kuullut asiantuntijoina keskeisten
20957:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sosiaalialan ammattijärjestöjen edustajia.
20958: taen seuraavaa:                                           Työryhmä katsoo, että joustavan toiminnan
20959:                                                       ja joustavan henkilöstöpolitiikan aikaansaami-
20960:    Päiväkodin lapsiryhmien henkilöstön määrää         seksi kelpoisuusehtoja tulee pyrkiä väljentämään
20961: ja koulutustasoa koskeva säännös sisältyy lasten      horisontaalisessa suunnassa koulutustasovaati-
20962: päivähoidosta annetun asetuksen (239173)              muksia madaltamatta. Henkilöstön liikkuvuutta
20963: 7 §:ään. Säännöksellä taataan jokaiseen lapsi-        on lisättävä edistämällä mahdollisuuksia tehtä-
20964: ryhmään vähintään yksi lastentarhanopettaja.          väkiertoon, väljentämällä jäykkiä pätevyysvaati-
20965:    Kunnan tai kuntainliiton sosiaalihuollon           muksia ja kehittämällä työn sisältöä siten, että
20966: ammatillisen henkilöstön, ja siten myös lasten        henkilöstön tehtäväkokonaisuuksia voidaan
20967: päivähoidon henkilöstön, kelpoisuusehdoista           laajentaa.
20968: säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henki-             Työryhmä on päätynyt esittämään kelpoi-
20969: löstön kelpoisuusehdoista vuonna 1983 annetus-        suusehtojen säätämistä työn sisällöstä ja vaati-
20970: sa asetuksessa (888/83). Kelpoisuusehtona päi-        vuustasosta käsin siten, että määritellään tehtä-
20971: väkodin hoito- ja kasvatustehtäviin on lastentar-     väryhmät, joihin vaaditaan vähintään koulu-,
20972: hanopettajan tai sosiaalikasvattajan tutkinto         opisto- tai korkeakouluasteinen tutkinto.
20973: taikka päivähoitajan tai lastenhoitajan koulutus      Ehdotuksessa on pyritty ottamaan huomioon
20974: tai muu vastaava sosiaali- ja terveysministeriön      sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden
20975: hyväksymä koulutus.                                   samoin kuin mahdolliset koulutusammattien yh-
20976:    Voimassa oleva virkanimikkeistä lähtevä kel-       distämisen vaikutukset. Koulutuksen rinnalla on
20977: poisuusehtoasetus määrittelee tarkasti, minkä         korostettu myös työssä hankitun kokemuksen
20978: koulutusalan ja koulutusasteen koulutus mihin-        merkitystä.
20979: kin virkaan vaaditaan. Tämä sääntely on käy-              Lasten päiväkotien hoito- ja kasvatustehtävis-
20980: tännössä todettu liianjäykäksija toimintojen ke-      sä työskentelevä henkilöstö jakautuisi, kuten ny-
20981: hittämistä kahlehtivaksi.                             kyisinkin, opistoasteisen koulutuksen saaneisiin
20982:    Sosiaali- ja terveydenhuollossa vireillä olevan    (lähinnä lastentarhanopettajat tai sosiaalikas-
20983: valtionosuusuudistuksen tavoitteena on mm.            vattajat) ja kouluasteisen koulutuksen saaneisiin
20984: kuntien päätösvallan lisääminen ja palveluiden        (lähinnä lastenhoitajat tai päivähoitajat). Kunta
20985: laadun ja taloudellisuuden parantaminen. Tämä         viime kädessä määräisi, mikä on eri tehtävien
20986: merkitsee hallinnon keventämistä ja kuntien           osalta "tehtävään soveltuva" ammatillinen tut-
20987: toimintavapauden lisäämistä palveluiden järjes-       kinto.
20988: tämisessä.                                                Yhdenmukaisesti kelpoisuusehtoja koskevien
20989:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.12.1990   muutosehdotusten kanssa työryhmä ehdottaa
20990: työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää sosiaa-       myös päivähoidon henkilöstörakennetta koske-
20991: lihuollon kelpoisuusehtoasetuksen soveltamises-       vaa sääntelyä muutettavaksi siten, että hoito- ja
20992:                                           1991 vp -   KK 370                                          3
20993: 
20994: kasvatushenkilöstön osalta ei enää erikseen sään-        Työryhmän lopullisten ehdotusten valmistut-
20995: neltäisi opisto- ja kouluasteisen koulutuksen         tua sosiaali- ja terveysministeriössä tullaan val-
20996: saaneiden henkilöiden määrää. Henkilöstöra-           mistelemaan ehdotus sosiaalihuollon ammatilli-
20997: kennetta muodostettaessa tulee kuitenkin edel-        sen henkilöstön kelpoisuusehtoasetuksen ja las-
20998: leen huolehtia siitä, että päiväkodissa on riittävä   ten päivähoidosta annetun asetuksen muuttami-
20999: määrä pedagogisen ja muun koulutuksen saa-            seksi.
21000: nutta henkilöstöä. Näin turvataan päiväkodin
21001: toiminnan pedagoginen laatu ja esiopetuksen
21002: antaminen.
21003: 
21004:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
21005: 
21006:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
21007: 4                                       1991 vp -   KK 370
21008: 
21009: 
21010: 
21011: 
21012:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21013: 
21014:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
21015: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      10 december 1990 en arbetsgrupp som fick i
21016: den 27 november 1991 till vederbörande medlem       uppdrag att utreda de problem som förekommit
21017: av statsrådet översänt avskrift av följande av      vid tillämpningen av förordningen om behörig-
21018: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-         hetsvillkoren inom socialvården och de behov av
21019: mål nr 370:                                         att ändra förordningen som uppkommit på
21020:                                                     grund av behovet att utveckla servicesystemet
21021:           Ämnar Regeringen sörja för att barn-      inom socialvården och trygga tillgången på ser-
21022:        trädgårdslärarna även i fortsättningen       vice samt att i form av en förordning göra upp ett
21023:        kommer att vara med i barngrupperna          förslag till ändring av förordningen.
21024:        vid daghemmen trots statsandelsrefor-           Arbetsgruppens arbete är i slutskedet och dess
21025:        men?                                         slutliga förslag överlåts till ministeriet den 8
21026:                                                     januari 1992. Under arbetets gång har arbets-
21027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gruppen hört företrädare för de centrala fackor-
21028: anföra följande:                                    ganisationerna på det sociala området som sak-
21029:                                                     kunniga.
21030:    Ett stadgande om antalet anställda i barn-          Arbetsgruppen anser att man i syfte att uppnå
21031: grupper vid daghem och deras utbildningsnivå        en smidig verksamhet och personalpolitik bör
21032: ingår i 7 § förordningen om barndagvård (239/       sträva efter att utvidga behörighetsvillkoren
21033: 73). Genom stadgandet garanteras att det finns      horisontalt, utan att pruta på kraven på utbild-
21034: åtminstone en barnträdgårdslärare i varje barn-     ningsnivå. Personalens rörlighet bör ökas genom
21035: grupp.                                              att möjligheterna till uppgiftsrotation främjas,
21036:    Om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad        de snäva behörighetsvillkoren utvidgas och ar-
21037: personal inom socialvården i kommuner och           betets innehåll utvecklas så att personalens upp-
21038: kommunalförbund, och därmed också för               giftshelheter kan utvidgas.
21039: personal inom barndagvården, stadgas i en för-         Arbetsgruppen har beslutat föreslå att det
21040: ordning som gavs 1983 (888/83). Behörighets-        skall stadgas om behörighetsvillkoren utgående
21041: villkor för vård- och uppfostringsuppgifter vid     från arbetets innehåll och kravnivå så att sådana
21042: daghem är barnträdgårdslärar- eller social-         uppgiftsgrupper definieras för vilka krävs exa-
21043: pedagogexamen, dagvårdar- eller barnskötarut-       men på minst skol-, institut- eller högskolenivå.
21044: bildning eller annan motsvarande av social- och     1 förslaget har avsikten varit att beakta verkning-
21045: hälsovårdsministeriet godkänd utbildning.           arna av en sammanslagning av organisationer
21046:    1 den gällande förordningen om behörighets-      inom social- och hälsovården och eventuella
21047: villkoren, som baserar sig på tjänstebenämning-     verkningar av en sammanslagning av utbild-
21048: ar, definieras noggrant vilken utbildning inom      ningsyrkena. Vid sidan om utbildning har även
21049: vilket utbildningsområde och på vilket utbild-      betonats vikten av arbetserfarenhet.
21050: ningsstadium som krävs för de olika tjänsterna.        Den personal som arbetar i vård- och uppfost-
21051: 1 praktiken har det konstaterats att denna regle-   ringsuppgifter vid barndaghem indelas, lik-
21052: ring är alltför stel och att den har lagt band på   som nu, i personer som har fått utbildning
21053: utvecklandet av verksamheten.                       på institutnivå (främst barnträdgårdslärare eller
21054:    Målet för den statsandelsreform som är aktu-     socialpedagoger) och personer som har fått ut-
21055: ell inom social- och hälsovården är bl.a. att       bildning på skolnivå (främst barnskötare eller
21056: utöka kommunernas beslutanderätt och förbätt-       dagvårdare). Kommunen bestämmer dock i sista
21057: ra servicens kvalitet och lönsamhet. Detta inne-    hand vad som är en "för uppgiften lämplig"
21058: bär en förenkling av förvaltningen och ett utö-     yrkesexamen för de olika uppgifternas vidkom-
21059: kande av kommunernas handlingsfrihet vid            mande.
21060: ordnandet av servicen.                                 1 enlighet med förslagen till ändring av behö-
21061:                                          1991 vp -     KK 370                                        5
21062: 
21063: righetsvillkoren föreslår arbetsgruppen också att     bildning. På det sättet tryggas verksamhetens
21064: regleringen av personalstrukturen inom dagvår-        pedagogiska kvalitet samt förskoleundervisnin-
21065: den ändras så att det i fråga om vård- och            gen vid daghemmen.
21066: uppfostringspersonal inte längre stadgas särskilt        När arbetsgruppens slutliga förslag är färdiga
21067: om antalet personer som har fått ubildning på         kommer social- och hälsovårdsministeriet att be-
21068: institut- eller skolnivå. När personalstrukturen      reda ett förslag till ändring av förordningen om
21069: bildas bör det dock fortfarande sörjas för att det    behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personai
21070: vid daghemmen finns ett tillräckligt antal an-        inom socialvården och av förordningen om barn-
21071: ställda som har fått pedagogisk och annan ut-         dagvård.
21072: 
21073:      Helsingforsden 20 december 1991
21074: 
21075:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
21076:                                                 1991 vp
21077: 
21078: 
21079: Kirjallinen kysymys 371
21080: 
21081: 
21082: 
21083: 
21084:                                    Aittoniemi: Opiskelijoiden ateriatuen poistamisen aiheuttamista
21085:                                        terveydellisistä haitoista
21086: 
21087: 
21088:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21089: 
21090:    Hallituksen budjettiesityksen ja siihen liitty-    köisesti moninkertaiseksi kuluksi terveydellisten
21091: vän lakiesityksen mukaan korkeakouluopiskeli-         haittojen vuoksi. Kyseessä on hyvin lyhytnäköi-
21092: joiden ateriatuki poistetaan. Ateriatuen tarkoi-      nen säästäminen.
21093: tuksena on ollut turvata opiskelijalle yksi läm-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21094: min ateria päivässä, ja tätä opiskelijat ovat käyt-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21095: täneet hyväkseen.                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21096:    Ateriatuen poistuessa syntyy tilanne, että         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21097: opiskelija ei syö yhtään lämmintä ateriaa päiväs-
21098: sä vaan tyytyy voileipiin tai kylmän makkaran                    Onko Hallitus esitystä tehdessään ot-
21099: pureskelemiseen. Tästä on tunnetusti olemassa                 tanut huomioon ateriatuen poistamisesta
21100: riski opiskelijan terveydelle erityisesti pitkällä            aiheutuvat terveydelliset riskit, jotka
21101: tähtäimellä. Se summa, jonka valtio tässä vai-                opiskelijalle aiheutuvat päivittäisen läm-
21102: heessa säästää, koituu tulevaisuudessa todennä-               pimän aterian poistumisen myötä?
21103: 
21104:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
21105: 
21106:                                             Sulo Aittoniemi
21107: 
21108: 
21109: 
21110: 
21111: 2!0300M
21112: 2                                          1991 vp -   KK 371
21113: 
21114: 
21115: 
21116: 
21117:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21118: 
21119:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muilta arkipäiviltä kuin lauantailta. Opintotu-
21120: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kea saavan opiskelijan keskimääräisen ateriatu-
21121: olette 28 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            kiedun arvo on noin 50 markkaa kuukaudessa.
21122: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      vaikka se päivittäin käytettynä voisi olla 100
21123: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         markkaa kuukaudessa.
21124: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-           Opiskelijan saama suora tuki lisääntyy ratkai-
21125: sesta kysymyksestä n:o 371:                            sevasti opintotukiuudistuksen toteuttamisen jäl-
21126:                                                        keen. Hallituksen esitystä tehtäessä lähtökohta-
21127:           Onko Hallitus esitystä tehdessään ot-        na oli, että suoran tuen lisääntyessä opiskelijat
21128:        tanut huomioon ateriatuen poistamisesta         valistuneina kansalaisina osaavat itsenäisesti
21129:        aiheutuvat terveydelliset riskit, jotka         käyttää saamansa tuen oikein ja tehdä oikeita
21130:        opiskelijalle aiheutuvat päivittäisen läm-      terveellistä ruokailua koskevia johtopäätöksiä.
21131:        pimän aterian poistumisen myötä?                On luonnollisesti perusteltua ja tärkeää, että
21132:                                                        opiskelijat mahdollisuuksien mukaan käyttävät
21133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           edelleenkin opiskelijaruokaJoiden palveluja,
21134: vasti seuraavaa:                                       koska niiden ruoka on terveellisyysvaatimukset
21135:                                                        täyttävää.
21136:    Hallitusohjelman mukainen opintotukiuudis-              Käytännössä opiskelijat eivät kuitenkaan voi
21137: tus on aloitettu korkeakouluopiskelijoiden opin-       täysimääräisesti hyödyntää ateriatukietua, kuten
21138: totuesta. Uudistuksen keskeinen sisältö on opin-       edellä kävi ilmi. Opintotukiuudistuksessa omak-
21139: torahaosuuden nostaminen runsaasta 30 prosen-          suttu linja ateriatuen suhteen pyrki lisäämään
21140: tista 67 prosenttiin kokonaistuesta verrattaessa       opiskelijoiden tasa-arvoa. Opintorahan kuukau-
21141: tukea kansaneläkkeeseen. Markkamääräisesti             simäärää voitiin kaikille opiskelijoille lisätä 50
21142: ilmaistuna opintorahan määrä nousee 20 vuotta          markkaa verrattuna siihen tilanteeseen, että ate-
21143: täyttäneellä 640 markasta 1 570 markkaan kuu-          riatuki olisi ehdotettu säilytettäväksi. Kuten
21144: kaudessa, jos opiskelija ei asu vanhempiensa           edellä on käynyt ilmi, tämä vastaa keskimääräis-
21145: luona. Alle 20-vuotiaalla opintorahan määrä on         tä ateriatuen kuukausiarvoa. Opiskelija-aterian
21146: vastaavasti 750 markkaa kuukaudessa, jos opis-         syömisen estävät varsin usein opiskelujärjestelyt,
21147: kelija ei asu vanhempiensa luona.                      työssäkäynti tai muut syyt. Hallituksen esityksen
21148:    Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki ei kyt-        mukainen tuki tulee opiskelijalle riippumatta
21149: keydy lakiteknisesti opintotukiuudistukseen            ruokailupaikasta.
21150: vaan on määrärahakysymys. Uudistuksen tar-                 Kun nyt myöhemmin tehtyjen ratkaisujen
21151: koituksena oli käyttää käytettävissä olevat mää-       jälkeen opintotuen kehittämiseen on voitu osoit-
21152: rärahat niin tehokkaasti ja tasapuolisesti suo-        taa lisävoimavaroja ja ateriatuki siten säilyttää,
21153: raan opiskelijan hyväksi kuin mahdollista.             niin tämä on luonnollisestikin hyvä asia. On
21154: Tämän johdosta on paikallaan todeta eräitä             kuitenkin huomattava, että edellä mainituista
21155: piirteitä ateriatukijärjestelmän toiminnasta ja        syistä ateriatuen säilyttäminen on tullut mahdol-
21156: niistä ajatuksista, joiden varaan hallituksen esi-     liseksi vasta määrärahan lisäämisen jälkeen.
21157: tys opintotukiuudistuksesta tältä osin rakentui.       Opintorahan määrää, jota muutenkin oli joudut-
21158:    Tällä hetkellä opintotukea saavat opiskelijat       tu alentamaan aiotusta, ei voitu tinkiä enää
21159: syövät tuetun opiskelija-aterian keskimäärin           hallituksen esityksessä esitetystä tasosta alaspäin
21160: joka toinen päivä. Tuki maksetaan ruokalanpi-          ateriatuen säilyttämiseksi.
21161: täjälle myytyjen opiskelija-aterioiden määrän             Todettakoon vielä, että opintotukiuudistuk-
21162: perusteella. Ateriakohtaisen tuen määrä on 5           sen myötä opiskeluaikainen kokonaislainamää-
21163: markkaa korkeakoulujen tiloissa toimiville ruo-        rä kansaneläkkeen tasoiseen tukeen pyrittäessä
21164: kalanpitäjille ja muissa tiloissa toimiville 5 mark-   alenee 100 000 markasta noin 40 000 markkaan,
21165: kaa aterialta sekä lisäksi tilakustannusten kor-       jos korot maksetaan opiskeluaikana nykyistä
21166: vausta 2 markkaa aterialta. Tukea maksetaan            käytäntöä vastaavasti. Jos korot lisätään opiske-
21167:                                        1991 vp -   KK 371                                           3
21168: 
21169: luaikana lainapääomaan, nousee velkaantumi-        jälkeen velkaantuminen ja opiskeluaikainen
21170: nen uudessa järjestelmässä noin 60 000 mark-       korkorasitus jäävät niin alhaiselle tasolle, ettei
21171: kaan. Tällöin käytettävissä oleva nettotuki ei     ole syytä olettaa opiskelijan sen takia jäävän
21172: vähene lainapääoman kasvaessa. Nykyjärjestel-      ilman riittävää ja terveellistä ruokaa edes opinto-
21173: mässä korkomeno sen sijaan on opiskelun lop-       jen loppuvaiheessa.
21174: puvaiheessa rasittanut opiskelijan taloutta jopa      Kysymyksenasettelu ei kuitenkaan ole enää
21175: runsaalla 400 markalla opiskelukuukautta koh-      ajankohtainen, koska yhteisesti on sovittu ate-
21176: den. Tämä osoittaa, että opintotukiuudistuksen     riatuen palauttamisesta.
21177: 
21178:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1992
21179: 
21180:                                                             Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
21181: 4                                          1991 vp -   KK 371
21182: 
21183: 
21184: 
21185: 
21186:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
21187: 
21188:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           värdet av den måltidsförmån som studerande
21189: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         med studiestöd åtnjuter är 50 mark i månaden.
21190: den 28 november 1991 till vederbörande medlem          men kunde vara 100marki månaden vid dagligt
21191: av statsrådet översänt en avskrift av följande av      utnyttjande.
21192: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade                  Det direkta stödet åt studerande ökar på ett
21193: spörsmål nr 371:                                       avgörande sätt när studiestödsreformen har ge-
21194:                                                        nomförts. När regeringens proposition avläts var
21195:            Har Regeringen, då den avlät sin pro-       utgångspunkten den att i och med att det direk-
21196:         position, tagit hänsyn till hälsoriskerna      ta stödet ökar kan de studerande i egenskap av
21197:         som uppstår på grund av att måltidsstö-        upplysta medborgare själva riktigt använda det
21198:         det slopas och som drabbar studerande-         stöd de får och dra rätta slutsatser om hälsosamt
21199:         na genom att den dagliga varma måltiden        ätande. Naturligtvis är det motiverat och viktigt
21200:         faller bort?                                   att de studerande i mån av möjlighet fortfarande
21201:                                                        utnyttjar servicen vid studentmatsalarna, efter-
21202:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           som deras mat fyller hälsokraven.
21203: följande:                                                  1 praktiken kan de studerande emellertid inte
21204:                                                        i full utsträckning dra nytta av måltidsförmånen,
21205:    Studiestödsreformen enligt regeringsprogram-        vilket framgick av det tidigare anförda. De
21206: met har påbörjats med studiestödet åt högskole-        riktlinjer som antagits i samband med studie-
21207: studerande. Det centrala innehållet i reformen är      stödsreformen i fråga om måltidsförmånen för-
21208: att andelen studiepenning höjs från drygt 30           söker öka jämlikheten bland de studerande. Stu-
21209: procent till 67 procent av det sammanlagda stö-        diepenningens månatliga belopp kunde ökas med
21210: det genom att stödet jämförs med folkpensionen.        50 mark åt alla studerande i jämförelse med den
21211: 1 mark stiger studiepenningen för den som har          situationen att måltidsstödet hade föreslagits
21212: fyllt 20 år från 640 mark till 1 570 mark i            kvarstå. Som det framgått av det anförda mot-
21213: månaden, om den studerande inte bor hos för-           svarar detta det genomsnittliga månatliga värdet
21214: äldrarna. F ör studerande under 20 år är studie-       på måltidsstödet. Studiearrangemangen, för-
21215: penningen 750 mark i månaden, om den stude-            värvsarbete och andra orsaker hindrar rätt ofta
21216: rande inte bor hos föräldrarna.                        de studerande att äta måltiderna i fråga. Enligt
21217:    Lagtekniskt hänger måltidsstödet för högsko-        regeringspropositionen får den studerande stö-
21218: lestuderande inte samman med studiestödsrefor-         det oberoende av var han äter.
21219: men, utan är en fråga om anslag. Avsikten med              När tilläggsresurser efter senare träffade upp-
21220: reformen är att för de studerandes bästa utnytt-       görelser har kunnat anvisas för utvecklingen av
21221: ja de till buds stående anslagen så effektivt och      studiestödet och måltidsstödet på så sätt har
21222: jämlikt som möjligt. Därför är det på sin plats "ltt   kunnat bibehållas är detta naturligtvis en god
21223: konstatera vissa drag i hur måltidsstödet funge-       sak. Det bör emellertid observeras att av de
21224: rar och om de tankar på vilka regeringens              anförda skälen har det bibehållna måltidsstödet
21225: proposition om studiestödsreformen byggde på.          blivit möjligt först sedan anslaget har ökats.
21226:    För närvarande äter de studerande som får           Studiestödets belopp, som man för övrigt blivit
21227: studiestöd en subventionerad måltid var annan          tvungen att sänka från det avsedda, kunde inte
21228: dag i genomsnitt. Stödet betalas åt matsalsinne-       mera sänkas från vad som föreslagits i regering-
21229: havaren på basis av den mängd måltider som             ens proposition i syfte att bibehålla måltidsstö-
21230: sålts åt studerande. Stödet per måltid är 5 mark       det.
21231: för matsalsinnehavare som är verksamma i                   Det bör ytterligare observeras att genom stu-
21232: högskolornas lokaler och i andra lokaler 5 mark        diestödsreformen kommer det sammanlagda
21233: plus 2 mark per måltid i ersättning för kostna-        lånebeloppet under studietiden, i ansträngning-
21234: derna för Iokalen i fråga. Stödet betalas för          arna att höja stödet till folkpensionens nivå, att
21235: andra vardagar än lördag. Det genomsnittliga           sjunka från 100 000 mark till ca 40 000 mark, om
21236:                                        1991 vp -   KK 371                                           5
21237: 
21238: räntorna enligt nu gällande praxis betalas under   skuldsättningen och räntebelastningen under stu-
21239: studietiden. Om räntorna läggs tilllånekapitalet   dietiden sedan studiestödsreformen har genom-
21240: under studietiden, ökar skuldsättningen enligt     förts förblir på en så låg nivå att det inte finns
21241: det nya systemet tili ca 60 000 mark. Härvid       några skäl att anta att den studerande i studier-
21242: minskar det tili buds stående nettostödet inte i   nas slutskede därför blir utan tillräcklig och häl-
21243: och med att lånekapitalet ökar. I nu gällande      sosam mat.
21244: system har ränteutgifterna belastat den stude-        Frågeställningen är dock inte mera aktuell, ef-
21245: randes ekonomi under studiernas slutskede med      tersom det gemensamt har överenskommits att
21246: drygt 400 mark per studiemånad. Detta visar att    måltidsstödet återinförs.
21247: 
21248:      Helsingfors den 2 januari 1992
21249: 
21250:                                                             Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
21251:                     j
21252:                     j
21253:                 j
21254: 
21255:                 j
21256:             j
21257: 
21258:             j
21259:         j
21260: 
21261:         j
21262:     j
21263:     j
21264: j
21265: j
21266:                                                1991 vp
21267: 
21268: 
21269: Kirjallinen kysymys 372
21270: 
21271: 
21272: 
21273: 
21274:                                   Savolainen ym.: Huumenuorten hoidon järjestämisestä
21275: 
21276: 
21277:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21278: 
21279:    Esitin keväällä 1990 valtioneuvostolle suulli-    vaikeaa, ja se tapahtuu yleensä liian myöhään.
21280: sen kysymyksen (SK 2111990 vp), joka koski           Lisäksi huumetilanteen voidaan pelätä pahene-
21281: huumeiden maahantuonnin ehkäisemistäja huu-          van, kun Neuvostoliitosta on muodostumassa
21282: meiden käyttäjien hoitoon ohjautumisen tuke-         eräs maailman pahimmista huumeiden tuottaja-
21283: mista. Antamassaan vastauksessa silloinen so-        maista eikä rajan yli tulevien huumeiden torjun-
21284: siaali- ja terveysministeri totesi, että hoitoon     taan ole juurikaan varauduttu.
21285: ohjautumisen suhteen ei maassamme ole ongel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21286: mia. Jokaisen hoitoa haluavan on mahdollista         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21287: päästä asianmukaiseen ja maksuttomaan hoi-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21288: toon. Lisäksi vastauksessa todettiin, että nyt       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21289: ollaan kehittämässä avohoitoon, etsivään ja eh-
21290: käisevään hoitoon perustuvia toimintamalleja ja
21291: työmuotoja, jotta hoitoon hakeutumisen kyn-                    Katsooko Hallitus edelleenkin, että
21292: nystä voidaan edelleenkin laskea. Vielä vastauk-            nuorten huumeidenkäyttäjien hoitoon-
21293: sessa todettiin, että on käynnistetty sosiaali- ja          ohjauksessa ei ole ongelmia ja että nykyi-
21294: terveysviranomaisten yhteistyöprojekti, jolla               set toimenpiteet esimerkiksi tahdonvas-
21295: edistetään viranomaisten yhteistoimintaa erityi-            taisen hoidon suhteen ovat riittäviä, ja
21296: sesti nuorten kannalta.                                         mihin käytännön toimenpiteisiin Hal-
21297:    Todellisuus kuitenkin lienee vähemmän ruu-               lituksen keväällä 1990 annetussa vasta-
21298: suinen. Erityisesti nuorten huumausaineiden                 uksessa mainitut suunnitelmat ovat joh-
21299: käyttäjien kohdalla hoitoon hakeutuminen on                 taneet?
21300: 
21301:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
21302: 
21303:                      Lea Savolainen                           Kerttu Törnqvist
21304: 
21305: 
21306: 
21307: 
21308:  210300M
21309: 2                                          1991 vp -   KK 372
21310: 
21311: 
21312: 
21313: 
21314:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21315: 
21316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hoitoonhakeutumisesta. Vastaava selvitys on ai-
21317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaisemmin tehty vuosina 1972-73, 1975 ja
21318: olette 28 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            1987.
21319: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               Sosiaali- ja terveysministeriö vaikutti osaltaan
21320: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          viime keväänä siihen, ettei Helsingin yliopistolli-
21321: edustaja Savolaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      sen keskussairaalan huumevieroitusyksikön toi-
21322: sesta kysymyksestä n:o 372:                            mintaa säästösyistä keskeytetty.
21323:             Katsooko Hallitus edelleenkin, että           Ministeriö on eri yhteyksissä korostanut kun-
21324:         nuorten huumeidenkäyttäjien hoitoon-           nille, että säästöpäätöksiä tehtäessä tulee turvata
21325:                                                        erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien tar-
21326:         ohjauksessa ei ole ongelmia ja että nykyi-
21327:         set toimenpiteet esimerkiksi tahdonvas-        peenmukainen hoito ja kuntoutus. Päihdehuol-
21328:                                                        lon osalta on korostettu myös sitä, että tarpeen-
21329:         taisen hoidon suhteen ovat riittäviä, ja
21330:             mihin käytännön toimenpiteisiin Hal-       mukaisen laitoskuntoutuksen vähentäminen
21331:                                                        odotetun säästön sijasta siirtää ja kasvattaa
21332:         lituksen keväällä 1990 annetussa vasta-
21333:                                                        yhteiskunnan kustannuksia.
21334:         uksessa mainitut suunnitelmat ovat joh-
21335:                                                            Kun esim. katkaisuhoitoa hakevalle ei mm.
21336:         taneet?
21337:                                                        säästösyistä anneta maksusitoumusta, ei tulla
21338:                                                        ajatelleeksi, että henkilö hoidon tarpeen jatkues-
21339:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
21340:                                                        sa hakeutuu silloin terveydenhuollon palvelui-
21341: taen seuraavaa:
21342:                                                        hin, joihin maksusitoumusta ei tarvita. Hoito-
21343:     Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon jär-         kustannukset muodostuvat tällöin oleellisesti
21344: jestäminen kuuluu kunnalle.                            kalliimmiksi ja hoito keskittyy lähinnä fyysisen
21345:     Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta val-      kunnon hoitoon.
21346: mistui hiljattain sosiaali- ja terveyshallituksen         Kuntien vastuu erityisryhmien hoidon ja kun-
21347: selvitys nykyisen talouslaman vaikutuksista            toutuksen turvaamisessa tulee entisestäänkin
21348: päihdehuollon palvelujen järjestämiseen. Selvi-        korostumaan siirryttäessä uuteen valtionosuus-
21349: tys ja muut asiasta saadut tiedot viittaavat sii-      järjestelmään. Kunnissa tarvitaankin palvelui-
21350: hen, että päihdeongelmaisten hoitoonpääsy eri-         den järjestämiseen liittyvää arvokeskustelua.
21351: tyisesti laitoksiin ja muu avunsaanti ovat vaikeu-     Sosiaali- ja terveysministeriö luottaa siihen, että
21352: tuneet. Laitoshoitoon pääsyn kynnys on noussut         kunnallinen päätöksentekojärjestelmä erityisesti
21353: kuntien tiukemman ostopalvelupolitiikan joh-           ottaa huomioon heikoimmassa asemassa olevien
21354: dosta. Samasta syystä hoitojaksojen pituutta on        tarpeet. Se on inhimillisten tekijöiden lisäksi
21355: lyhennetty.                                            usein myös taloudellisin ratkaisu.
21356:     Erityisesti nuorten huumeidenkäyttjien osalta          Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että tah-
21357: tilanne voi kehittyä ongelmalliseksi, koska osa        dosta riippumattoman hoidon nykyistä laaja-
21358: heistä tarvitsee erityisasiantuntemukseen perus-       alaisempi käyttöönotto esimerkiksi nuorten
21359: tuvaa ja tavanomaista pitempää laitoshoitoa            huumeidenkäyttäjien osalta tulee perustua riittä-
21360: sekä kuntoutusta.                                      viin tietoihin hoidon myönteisistä tuloksista.
21361:     Sen sijaan talouslama ei ole, ministeriön tieto-   Tällä hetkellä tiedossa ei ole tieteellistä näyttöä
21362: jen mukaan, vaikeuttanut varhaiseen hoitoonha-         yleisellä tasolla sen tehokkuudesta. Yksittäista-
21363: keutumiseen soveltuvaa avohoidon järjestämistä         pauksissa se on osoittautunut tarpeelliseksi ja
21364: huumausaineiden käyttäjille. Avohoito on edel-         siihen on nykyisessäkin järjestelmässä mahdolli-
21365: leen maksutonta ja halutessaan henkilö voi pääs-       suus. Sen sijaan on kyetty osoittamaan, että
21366: tä hoitoon.                                            raskas tahdonvastainen hoito laitoksessa on eri-
21367:     Sosiaali- ja terveyshallitus suoritti 8.10.1991    tyisen kallis ratkaisu. Samat voimavarat sijoitet-
21368: sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin päihde-       tuna ehkäisevään toimintaan ja avohoitoon
21369: tapauslaskennan. Valmistuessaan selvitys antaa         tuottaisivat todennäköisesti paremman tulok-
21370: tietoa myös esim. nuorten huumeidenkäyttäjien          sen.
21371:                                         1991 vp -   KK 372                                          3
21372: 
21373:    Huumausainerikoksia koskevaa lainsäädän-         seksi ja huumeista aiheutuvien ongelmien eh-
21374: töä ollaan uudistamassa. Asiaa selvittänyt asian-   käisemiseksi. Etsivää nuorisotyötä käsittelevää
21375: tuntijaryhmä jätti 18 päivänä joulukuuta ehdo-      koulutusta on viranomaisten toimesta lisätty.
21376: tuksensa oikeusministeriölle, jossa mm. esite-      Lääkkeiden huumaavan käytön ja ns. sekakäy-
21377: tään, että syyte jätetään ajamatta tai rangaistus   tön ehkäisemiseksi sosiaali- ja terveyshallituksen
21378: tuomitsematta, jos tekijä osoittaa hakeutuneen-     asettama päihdeasiain asiantuntijaryhmä val-
21379: sa sosiaali- ja terveysviranomaisten hyväksy-       mistelee esitystä lääkkeiden käytöstä narkomaa-
21380: mään hoitoon. Toteutuessaan tämä ehdotus            nien ja sekakäyttäjien hoidossa sekä muista tar-
21381: alentaisi huumerikoksiin syyllistyneiden huu-       vittavasta ohjauksista ja toimenpiteistä. Lisäksi
21382: meidenkäyttäjien hoitoonhakeutumiskynnystä.         virasto asetti marraskuussa 1991 unilääketyö-
21383:    Rikoslain kokonaisuudistuksen jatkovalmis-       ryhmän selvittämään unilääkevalmisteiden tar-
21384: telussa (sen ns. kolmannessa vaiheessa) tullaan     koituksenmukaiseen määräämiseen ja käyttöön
21385: selvittämään laajemmin hoidon käyttämistä ran-      liittyviä mahdollisia epäkohtia.
21386: gaistuksen vaihtoehtona mm. huumausaineiden             Laittomien huumausaineiden kaupan uhka
21387: ongelmakäyttäjien kohdalla.                         itärajan takaa on tiedostettu viranomaistaholla.
21388:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistu-   Huumevalvontaviranomaiset ovat luomassa pa-
21389: massa laaja työryhmämuistio, jossa tehdään eh-      rasta aikaa toimivia yhteyksiä itä- ja eteläraja-
21390: dotus viranomaisten ja järjestöjen yhteistyön       naapureiden         huumevalvontaviranomaisten
21391: kehittämiseksi ehkäisevässä huumetyössä. Tu-        kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta,
21392: run lisäksi esimerkiksi Tampereella on käynnis-     yhteistyössä mm. tullin ja poliisin kanssa, on
21393: tynyt alueellinen kehittämishanke, jossa viran-     valmisteilla erillinen Itämerikokous, jossa käsi-
21394: omaisten yhteistyömuotojen kehittämisen lisäksi     teltäisiin mm. laittoman huumausainekaupan
21395: etsitään uusia kehittyneempiä muotoja huu-          ehkäisyä koko Itämeren alueella.
21396: mausaineiden käyttäjien varhaiseksi tavoittami-
21397: 
21398:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1991
21399: 
21400:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
21401: 4                                       1991 vp -   KK 372
21402: 
21403: 
21404: 
21405: 
21406:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21407: 
21408:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        enheterna inom social- och hälsovården. När
21409: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      utredningen blir färdig ger den även upgifter t.ex.
21410: den 28 november 1991 till vederbörande medlem       om i viiken utsträckning unga narkomaner har
21411: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sökt sig till vård. En motsvarande utredning
21412: riksdagsman Savolainen m.fl. undertecknade          gjordes åren 1972-73, 1975 och 1987.
21413: spörsmål nr 372:                                        Social- och hälsovårdsministeriet bidrog
21414:                                                     senaste vår till att verksamheten vid narkoman-
21415:            Anser Regeringen fortfarande att det     vårdsenheten vid Helsingfors universitetscen-
21416:        inte förekommer problem vid vårdhän-         tralsjukhus inte avbröts av sparskäl.
21417:        visning i fråga om unga narkomaner och           Ministeriet har i olika sammanhang framhål-
21418:        att de nuvarande åtgärderna t.ex. i fräga    lit för kommunerna att när sparbeslut fattas bör
21419:        om värd oberoende av missbrukarens           i synnerhet nödvändig vård och rehabilitering av
21420:        vilja är tillräckliga, och                   dem som har det svårast tryggas. När det gäller
21421:            vilka åtgärder har de planer som         missbrukarvård har det även betonats att en
21422:        nämns i Regeringens svar våren 1990 1ett     minskning av nödvändig anstaltsrehabilitering i
21423:        till i praktiken?                            stället för en väntad inbesparing leder till att
21424:                                                     samhällets kostnader förskjuts och ökar.
21425:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Då t.ex. en missbrukare som söker sig till
21426: anföra följande:                                    avgiftning inte bevi1jas en betalningsförbindelse
21427:                                                     bl.a. av sparskäl, tänker man inte på att missbru-
21428:    Enligt lagen om missbrukarvård är det kom-       karen, om behovet av vård fortsätter, då anlitar
21429: munens uppgift att ordna missbrukarvård.            service inom hälsovården, vilket inte förutsätter
21430:    Genom social- och hälsovårdsministeriets för-    någon betalningsförbindelse. Vårdkostnaderna
21431: sorg blev social- och hälsostyrelsens utredning     blir då väsentligt dyrare och vården koncentreras
21432: om den nuvarande ekonomiska krisens                 närmast på den fysiska hälsan.
21433: verkningar på ordnandet av service inom miss-           Kommunernas ansvar vid säkerställandet av
21434: brukarvård nyligen färdig. Utredningen och an-      vård och rehabilitering av specialgrupper kom-
21435: dra uppgifter om saken tyder på att missbrukar-     mer att framträda tydligare vid övergången till
21436: nas möjligheter att få vård, i synnerhet vid        det nya statsandelssystemet. I kommunerna be-
21437: anstalter, samt annan hjälp har försämrats.         hövs en värdediskussion kring ordnandet av
21438: Tröskeln till anstaltsvård har höjts på grund av    service. Social- och hälsovårdsministeriet litar på
21439: kommunernas skärpta politik i fråga om köpta        att den kommunala beslutsprocessen i synnerhet
21440: tjänster. Av samma orsak har vårdperioderna         beaktar behoven hos dem som är i den svagaste
21441: förkortats.                                         ställningen. Bortsett från de mänskliga faktorer-
21442:    I synnerhet i fråga om unga narkomaner kan       na är det ofta också den mest ekonomiska
21443: situationen ställa till med problem, eftersom en    lösningen.
21444: del av dem är i behov av sådan anstaltsvård och         Social- och hälsovårdsministeriet anser att en
21445: rehabilitering som är baserad på specialsakkun-     ökad användning av vård oberoende av missbru-
21446: skap och räcker längre än normalt.                  karens vilja, t.ex. i fråga om unga narkomaner,
21447:    Däremot har den ekonomiska krisen enligt         bör grunda sig på tillräckliga uppgifter om
21448: ministeriets uppgifter inte försvårat ordnandet     positiva resultat av vården. F ör närvarande finns
21449: av sådan öppen vård för narkomaner som är           det inga allmängiltiga vetenskapliga bevis på
21450: lämplig om de har sökt sig till vård i ett tidigt   dess effektivitet. I enskilda fall har den visat sig
21451: skede. Den öppna vården är alltjämt avgiftsfri      vara nödvändig, vilket är möjligt även i det
21452: och om missbrukaren vill, kan han bli intagen       nuvarande systemet. Däremot har man lyckats
21453: för vård.                                           bevisa att en tung anstaltsvård oberoende av
21454:    Social- och hälsostyrelsen utförde den 8 okto-   missbrukarens vilja är en synnerligen dyr lös-
21455: ber 1991 en beräkning av missbrukarfallen vid       ning. Om samma resurser placerades i förebyg-
21456:                                            1991 vp -     KK 372                                         5
21457: 
21458: gande verksamhet och öppen vård, skulle ett             i ett tidigt skede och förhindra problem som
21459: bättre resultat sannolikt uppnås.                       uppstår i samband därmed. Utbildning i upp-
21460:     En revidering av lagstiftningen om narkotika-       sökande ungdomsarbete har på initiativ av myn-
21461: brott är aktueli. Den sakkunniggrupp som utrett         digheterna utökats. För att förhindra läkeme-
21462: saken lämnade den 18 december sitt förslag tili         delsmissbruk och s.k. blandmissbruk bereder en
21463: justitieministeriet. 1 förslaget föreslås bl.a. att     av social- och hälsostyrelsen tillsatt sakkunnig-
21464: åtal inte väcks elier straff inte döms ut, om det       grupp i missbrukarfrågor ett förslag tili använd-
21465: visar sig att förvaren har sökt sig tili vård som är    ning av läkemedel vid vården av narkomaner
21466: godkänd av social- och hälsovårdsmyndigheter-           och blandmissbrukare samt annan nödvändig
21467: na. Om detta förslag förverkligas, sänker det           styrning och andra nödvändiga åtgärder. Dess-
21468: tröskeln till vård för narkomaner som gjort sig         utom tillsatte ämbetsverket i november 1991 en
21469: skyldiga till narkotikabrott.                           sömnmedelsarbetsgrupp som fick i uppdrag att
21470:     Vid den fortsatta beredningen av totalrefor-        utreda eventuella missförhållanden i anslutning
21471: men av strafflagen (i dess s.k. tredje skede)           tili en ändamålsenlig ordination och användning
21472: kommer man att i större utsträckning utreda             av sömnmedelspreparat.
21473: användningen av vård som ett alternativ till                På myndighetsnivå är man medveten om det
21474: straff bl.a. i fråga om narkotikamissbrukare.           hot som den olagliga narkotikahandeln från
21475:     Vid social- och hälsovårdsministeriet färdig-       öst utgör. N arkotikaövervakningsmyndigheter-
21476:  stälis som bäst en omfattande arbetsgruppspro-         na håller som bäst på att skapa fungerande
21477:  memoria, i viiken man kommer med förslag tili          kontakter tili narkotikaövervakningsmyndig-
21478:  utvecklande av samarbetet mellan myndigheter           heterna vid vår östra och södra gräns. Genom
21479:  och organisationer kring förebyggande arbete           social- och hälsovårdsministeriets försorg, i sam-
21480:  med missbrukare. Utom i Åbo har t.ex. också i          arbete med bl.a. tullen och polisen, bereds ett
21481:  Tammerfors inletts ett regionalt utvecklingspro-       särskilt Östersjömöte där bl.a. förebyggandet av
21482: jekt där man utöver utvecklandet av myndighe-           olaglig narkotikahandel i hela Östersjöområdet
21483:  ternas samarbetsformer också söker nya mera            skall behandlas.
21484:  utvecklade former för att kunna nå narkomaner
21485:      Helsingforsden 31 december 1991
21486: 
21487:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
21488:                                               1991 vp
21489: 
21490: 
21491: Kirjallinen kysymys 373
21492: 
21493: 
21494: 
21495: 
21496:                                   Pulliainen: Öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta Oulun ranni-
21497:                                       kon edustalla
21498: 
21499: 
21500:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21501: 
21502:    Perämeren Suomen puoleisen rannikon tuntu-          Myöskään Ruotsin rannikon puolella tilanne
21503: massa kuljetetaan vuosittain noin 1,2 milj. ton-    ei ole Suomen tilannetta parempi.
21504: nia öljyvalmisteita. Tämä merkitsee, että tuhoi-       Tilanne vaatii valtion taholta pikaisia val-
21505: sakin öljykatastrofi voi tapahtua. Erityisen        miuksien parantamisia.
21506: ongelmallisia ovat kovat syysmyrskyt, jolloin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21507: onnettomuusriski kasvaa melkoisesti normaali-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21508: merenkäynti tilanteeseen verrattuna.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21509:    Juuri julkitulleesta raportista käy ilmi, että   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21510: Oulun korkeudella Perämerellä on vain yksi
21511: alus, Oulun palolaitoksen V 4 -öljyntorjunta-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21512: alus, joka voi lähteä turvallisesti merelle syys-            öljyntorjuntakaluston ja -valmiuden pa-
21513: myrskyllä. Lähin vastaava alus on Vaasassa eli               rantamiseksi Perämeren pohjukan alueel-
21514: 30 tunnin ajomatkan päässä. Myös öljyntorjun-                la, erityisesti Oulun rannikon edustalla?
21515: tapuomikalusto on osoittautunut myrskyoloissa
21516: heppoiseksi.
21517: 
21518:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
21519: 
21520:                                           Erkki Pulliainen
21521: 
21522: 
21523: 
21524: 
21525: 210300M
21526: 2                                      1991 vp -   KK 373
21527: 
21528: 
21529: 
21530: 
21531:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21532: 
21533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jynkuljetuksia selvästi vähemmän kuin niitä on
21534: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla. Muu-
21535: olette 28 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn        kin merenkulku on Perämeren alueella vähäi-
21536: kirjeenne n:o 1508 ohella toimittanut valtioneu-   sempää kuin etelässä. Tästä huolimatta ympäris-
21537: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       töministeriö pitää huolestuttavana Perämeren
21538: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyk-   alueen puutteellista öljyntorjuntavalmiutta.
21539: sestä n:o 373:                                     Tämä on sanottu ympäristöministeriön hallin-
21540:                                                    nonalan toiminta- ja taloussuunnitelmissa jo
21541:           Mihin toimiin Hallitus a,ikoo ryhtyä     useina vuosina.
21542:        öljyntorjuntakaluston ja -valmiuden pa-        Valtio saa huomattavan osan öljyvahinkojen
21543:        rantamiseksi Perämeren pohjukan alueel-     torjuntaan tarkoitetun aluksen hankintakustan-
21544:        la, erityisesti Oulun rannikon edustalla?   nuksista jälkeenpäin korvauksena valtion tulo-
21545:                                                    ja menoarvion ulkopuolisesta öljysuojarahastos-
21546:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ta. Silti Perämerelle sijoitettavan aluksen han-
21547: vasti seuraavaa:                                   kintaa ei ole voitu ottaa lähivuosien hankinta-
21548:                                                    suunnitelmiin. Hankintasuunnitelmien mukaan
21549:     Valtiolla on yhdeksän öljyntorjunta-alusta,    on seuraavaksi tarkoitus hankkia itäiselle Suo-
21550: joista kaksi on sijoitettu Suomenlahdelle, neljä   menlahdelle sijoitettava öljy- ja kemikaaliva-
21551: Saaristomeren alueelle, kaksi Pohjanlahden         hinkojen torjunta-alus, koska sielläkään ei ny-
21552: alueelle ja yksi Saimaalle. Alukset ovat normaa-   kyisin ole yhtään torjunta-alusta.
21553: litilanteessa merivoimien ja merenkulkulaitok-        Vesi- ja ympäristöhallitus on yhdessä meren-
21554: sen hallinnassa ja toimivat normaalitilanteessa    kulkuhallituksen kanssa laatinut alustavat suun-
21555: huoltoaluksina ja väylänhoitoaluksina. Näiden      nitelmat siitä, miten Ouluun sijoitettu suurehko
21556: 1980-luvulla hankittujen alusten sijoituspaikko-   väylänhoitoalus "Letto" voitaisiin varustaa öl-
21557: jen valintaan ovat vaikuttaneet öljyvahinkoris-    jyntorjuntaan soveltuvaksi asentamalla siihen
21558: kien alueellisen jakautumisen lisäksi myös alus-   öljynkeräyslaitteisto. Myöskään tätä hanketta ei
21559: ten hallinnasta huolehtivien viranomaisten tar-    ole voitu sisällyttää lähivuosien hankintasuunni-
21560: peet.                                              telmiin, joten se voitaneen panna täytäntöön
21561:     Raaheen, Ouluun ja Kemiin suuntautuu öl-       vasta 1990-luvun jälkipuoliskolla.
21562: 
21563:       Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
21564: 
21565:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
21566:                                           1991 vp -   KK 373                                            3
21567: 
21568: 
21569: 
21570: 
21571:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21572: 
21573:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        stad, Uleåborg och Kemi än i Finska viken och
21574: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      Skärgårdshavet. Aven den övriga sjöfarten i
21575: se nr 1508 av den 28 november 1991 tili vederbö-      Bottenviken är mindre än längre söderut. Oav-
21576: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av       sett detta anser miljöministeriet det oroande att
21577: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-         oljebekämpningsberedskapen i Bottenviken är
21578: nade spörsmål nr 373:                                 bristfällig. Detta har redan i ett antal år påtalats
21579:                                                       i verksamhets- och ekonomipianeo för miljömi-
21580:           Vilka åtgärder avser Regeringen att         nisteriets förvaltningsområde.
21581:        vidta för att förbättra oljebekämpnings-          En avsevärd del av anskaffningskostnaderna
21582:        materielen och oljebekämpningsbered-           för fartyg avsedda för bekämpning av oljeskador
21583:        skapen i Bottenvikens nordligaste del, i       ersätts i efterhand ur oljeskyddsfonden, som står
21584:        synnerhet utanför kusten vid Uleåborg?         utanför statsbudgeten. Trots detta har det inte
21585:                                                       varit möjligt att föra in anskaffningen av ett
21586:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          fartyg som förläggs i Bottenviken i anskaff-
21587: samt anföra följande:                                 ningsplanerna för de närmaste åren. Enligt dessa
21588:                                                       planer är avsikten att härnäst skaffa ett fartyg
21589:     Staten har nio oljebekämpningsfartyg, av vil-     för bekämpning av olje- och kemikalieskador
21590: ka två har förlagts tili Finska viken, fyra i Skär-   som förläggs i Finska viken, eftersom det för
21591: gårdshavet, två i Bottniska viken och en i Sai-       närvarande inte finns ett enda bekämpningsfar-
21592: men. I normala förhållanden är fartygen i sjö-        tyg där.
21593: stridskrafternas och sjöfartsväsendets besittning        Vatten- och miljöstyrelsen har i samråd med
21594: och normalt fungerar de som underhållsfartyg          sjöfartsstyrelsen lagt upp preliminära planer för
21595: och farledsfartyg. Valet av placeringsorterna för     hur det i Uleåborg förlagda relativt stora farleds-
21596: dessa fartyg, som anskaffades under 1980-talet,       fartyget "Letto" kunde utrustas för oljebekämp-
21597: har i tillägg tili den regionala fördelningen av      ning genom installering av en oljeuppsamlings-
21598: risken för oljeolyckor även påverkats av behoven      anläggning. Inte heller detta projekt har kunnat
21599: hos de myndigheter i vilkas besittning fartygen       inkluderas i anskaffningsplanerna för de när-
21600: är.                                                   maste åren, vilket tyder på att det kanske kan
21601:     Betydligt färre oljetransporter går tili Brahe-   förverkligas under senare hälften av 1990-talet.
21602: 
21603:        Helsingfors den 20 december 1991
21604: 
21605:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
21606:                                                1991 vp
21607: 
21608: 
21609: Kirjallinen kysymys 374
21610: 
21611: 
21612: 
21613: 
21614:                                   U. Anttila: Jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistämisestä
21615: 
21616: 
21617:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21618: 
21619:     Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta          tys edellyttävät myös kansalaisten aktiivisuutta
21620: (YTV) laatii paraikaa suunnitelmaa pääkaupun-        jätteiden alkulajittelussa. Lajiteltuja jätteitä var-
21621: kiseudun jätehuollon tulevaisuudesta. Suunnitel-     ten on oltava useanlaisia keräilyastioita. Kansa-
21622: man laatimisen yhteydessä on selvitetty erilaisia    laiset ja yritykset tarvitsevat tietoa, miten kierrä-
21623: tulevaisuuden jätehuollon vaihtoehtoja. Vaih-        tys toteutetaan. Kokonaisuuden on oltava toimi-
21624: toehtoisina malleina on pidetty esimerkiksi jät-     va.
21625: teiden lajittelun ja kierrätyksen lisäämistä sekä       Valtiovalta voi säädellä lainsäädännöllä ja
21626: toisaalta jätteenpolttoa.                            muilla normeilla jätehuollon raameja. Pitkän
21627:     Yleistä jätteenpolttaa voidaan pitää jätteiden   jänteen ympäristönsuojelunäkökohtien huomi-
21628: hyötykäytölle ja kierrätykselle vastakkaisena        oon ottaminen on alueellisessa jätehuollossa
21629: jätehuoltostrategiana. Jätteenpolttolaitos on mil-   tarpeen. Sillä jätehuoltoratkaisulla, jonka YTV
21630: jardiluokan investointi, jonka toteuttaminen vä-     valitsee, on myös merkitystä valtakunnallisen
21631: hentää muihin jätehuoltoratkaisuihin liikeneviä      jätehuoltostrategian kannalta.
21632: varoja. Alueellinen pohtolaitos edellyttää riittä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21633: vän määrän poltettavaa jätettä, minkä vuoksi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
21634: jätteiden kierrätys ei kannattaisi.                  oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21635:     Jätteiden hyötykäytöllä ja kierrätyksellä voi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21636: daan edistää luonnonvarojen säästeliäämpää
21637:  käyttöä ja vähentää syntyvän jätteen määrää.                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21638:  Jätteiden hyötykäyttöön ja kierrätykseen perus-             jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön
21639:  tuva jätehuoltoratkaisu edellyttää huomattavas-             edistämiseksi, jotta alueellisten jätteen-
21640:  ti monipuolisempaa strategiaa kuin polttolaitok-            pohtolaitosten rakentamiselta maassam-
21641:  seen perustuva ratkaisu. Hyötykäyttö ja kierrä-             me vältyttäisiin?
21642: 
21643:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
21644: 
21645:                                              Ulla Anttila
21646: 
21647: 
21648: 
21649: 
21650: 210300M
21651: 2                                          1991 vp -   KK 374
21652: 
21653: 
21654: 
21655: 
21656:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21657: 
21658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaikista Suomessa syntyvistä jätteistä noin
21659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          4 prosenttia. Polton osuus yhdyskuntajätteen
21660: olette 28 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn            käsittelyssä on kansainvälisesti verrattuna hyvin
21661: kirjeenne n:o 1509 ohella lähettänyt valtioneu-        vähäinen, vain noin yksi prosentti koko yhdys-
21662: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           kuntajätteen määrästä.
21663: kansanedustaja Ulla Anttilan kirjallisesta kysy-          Kaatopaikoille päätyvän yhdyskuntajätteen
21664: myksestä n:o 374, jossa tiedustellaan:                 koostumuksen perusteella kierrätettävissä ole-
21665:                                                        van aineksen osuus on tällä hetkellä vähän alle
21666:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          40 prosenttia yhdyskuntajätteen määrästä. Siten
21667:        jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön           ei edellä mainittua tavoitetta eli, että puolet
21668:        edistämiseksi, jotta alueellisten jätteen-      yhdyskuntajäiteestä kierrätettäisiin, voida saa-
21669:        pohtolaitosten rakentamiselta maassam-          vuttaa yksinomaan kierrätyksen avulla. Biologi-
21670:        me vältyttäisiin?                               seen käsittelyyn jätteestä soveltuu noin 30-40
21671:                                                        prosenttia ja termiseen käsittelyyn noin 80 pro-
21672:                                                        senttia.
21673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Kierrätys on ensisijainen jätteenkäsittelyvaih-
21674: vasti seuraavaa:                                       toehto. Kierrätyskelpoinen jäte tulee lajitella
21675:                                                        erilleen jo syntypaikalla. Myös yhdyskuntajät-
21676:    Jätehuollon yleistavoitteet ovat jätteiden          teen kiinteistökohtaista lajittelua kuivaan ja
21677: määrän ja haitallisuuden vähentäminen, jättei-         märkään osaan tulee edelleen kehittää ja laajen-
21678: den hyödyntämisen lisääminen, jätteiden käsitte-       taa. Märkä osa tulee ohjata kompostointiin tai
21679: lyn parantaminen ja jätteiden haitaton sijoitta-       biokaasutukseen ja kuiva osa mahdollisuuksien
21680: minen, tässä tärkeysjärjestyksessä. Näiden ta-         mukaan kierrätykseen. Huolellisesti esilajitellun
21681: voitteiden saavuttamista hallitus on edistänyt         jätteen, josta on poistettu kierrätettävissä oleva
21682: jätehuoltolain mukaisin oikeudellisin ja käytet-       aines sekä poltossa haitallisia päästöjä tuottavat
21683: tävissään olevin taloudellisin ja muin ohjauskei-      aineet tai muutoin polttoa haittaava aines, ener-
21684: noin. Valtionavustuksia on myönnetty erityises-        giasisältö voidaan hyödyntää, kun polton ympä-
21685: ti sellaisiin hankkeisiin, joilla edistetään jätteen   ristöhaitat on minimoitu.
21686: lajittelua ja kierrättämistä.                             Vaikka jätemateriaalin kierrätyksen lisäämi-
21687:    Jätehuollon neuvottelukunnassa valmistu-            nen on ensisijainen vaihtoehto, ei muita käsitte-
21688: neessa yhdyskuntien jätehuollon kehittämisoh-          lymenetelmiä voida sivuuttaa jätehuoltoa kehi-
21689: jelmassa vuoteen 2000 on tavoitteita täsmennet-        tettäessä. Vähintään 60 prosenttia yhdyskunta-
21690: ty muun muassa siten, että yhdyskuntajätteistä         jäiteestä on käsiteltävä muulla tavoin kuin kier-
21691: tulee hyödyntää 50 prosenttia vuoteen 2000             rättämällä eli biologisesti, termisesti tai sijoitta-
21692: mennessä ja jätteiden käsittelyssä tulee siirtyä       malla jäte kaatopaikalle.
21693: kuntien yhteistyöllä alueelliseen jätteenkäsitte-         Kaikissa jätehuoltopoliittisissa kannanotois-
21694: lyyn.                                                  saan sekä käytännön toimissaan lainsäädäntöä,
21695:    Nykyisin yhdyskuntajäiteestä kierrätetään           taloudellisia ja muita ohjauskeinoja soveltaes-
21696: noin 20 prosenttia. Valtaosa kierrätettävästä          saan ja edelleen kehittäessään hallitus on pan-
21697: jätteestä on keräyspaperia ja -pahvia. Suoraan         nut ja panee vastedeskin materiaalikierrätyk·
21698: kaatopaikoille, joita maassamme on yli 600,            sen muiden jätteenkäsittelyvaihtoehtojen edelle.
21699: päätyy lähes 80 prosenttia kaikesta yhdyskunta-        Hallitus ei tue lajittelemattoman yhdyskuntajät-
21700: jäiteestä eli noin 2,5 miljoonaa tonnia, mikä on       teen massapolttaa missään oloissa.
21701: 
21702:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
21703: 
21704:                                                                 Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
21705:                                           1991 vp -   KK 374                                            3
21706: 
21707: 
21708: 
21709: 
21710:                                      Till Riksdagens Herr Talman
21711: 
21712:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          liten del, bara omkring en procent av den totala
21713: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        mängden bränns nämligen.
21714: 1509 av den 28 november 1991 tili vederbörande            På basis av sammansättningen har den åter-
21715: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl-        vinnbara andelen av det kommunala avfali som
21716: jande av riksdagsman Ulla Anttila underteckna-        hamnar på avstjälpningsplatserna beräknats
21717: de spörsmål nr 374:                                   uppgå tili något under 40 % av den totala
21718:                                                       mängden. Därigenom kan målsättningen ovan,
21719:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dvs. återvinning av hälften av det kommunala
21720:        ta för att främja recirkulationen och          avfaliet, inte uppnås enbart genom återvinning.
21721:        annan återvinning av avfall så att det blir    Ca 30-40 procent av avfaliet lämpar sig för bio-
21722:        möj1igt att undvika att bygga regionala        logisk behandling och ca 80 procent för termisk
21723:        avfalisförbränningsanläggningar i 1an-         behandling.
21724:        det?                                               Det primära aJternativet för avfalisbehandling
21725:                                                       är återvinning. Atervinnbart avfall bör sorteras
21726:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          redan vid kälian. Även sorteringen av kommu-
21727: samt anföra följande:                                 nalt avfali från fastigheter i torrt och vått avfali
21728:                                                       bör vidareutvecklas och göras mer omfattande.
21729:     Det allmänna målet för avfallshanteringen är,     Det våta avfallet skali föras tili kompostering
21730: i nu nämnd ordning, att minska avfallets mängd        elier tili biogasanläggningar, det torra såvitt
21731: och skadlighet, att öka återvinningen av avfali,      möjligt återvinnas. Efter omsorgsfull försorte-
21732: att förbättra behandlingen av avfallet och att        ring, varvid det återvinnbara materialet avlägs-
21733: deponera avfaliet på ett sätt som är oskadligt.       nas, likaså ämnen som leder tili skadliga utsläpp
21734: Regeringen har främjat må1uppfyllelsen genom          vid förbränning eller som annars försvårar för-
21735: rättsliga styrmedel en1igt avfallshanterings1agen     bränningen, kan energiinnehåliet utnyttjas, då
21736: och genom tili buds stående ekonomiska och            miljöolägenheterna av förbränningen har mini-
21737: andra styrmedel. Statsunderstöd har beviljats         merats.
21738: särskilt för projekt som främjar avfallssortering         Oavsett att det primära alternativet är ökad
21739: och återvinning av avfall.                            återvinning av avfallsmaterial, kan övriga be-
21740:     I utvecklingsprogrammet för kommunal av-          handlingsmetoder inte åsidosättas då avfalishan-
21741: fallshantering 2000, som lagts upp av delegatio-      teringen utvecklas. Minst 60 procent av det
21742: nen för avfallshantering, har målen preciserats       kommunala avfallet måste behandlas på annat
21743: bl.a. så att 50 procent av det kommunala avfal-       sätt än genom återvinning, det vill säga antingen
21744: let skali återvinnas före år 2000, och i fråga om     biologiskt eller termiskt eller genom deponering
21745: avfalisbehandlingen skali kommunerna samråda          på avstjälpningsplatser.
21746:  om en övergång tili regional avfallsbehandling.          Regeringen har i alla sina ställningstaganden i
21747:      För närvarande återvinns ca 20% av det           samband med avfallshanteringspolitiken och i
21748: kommunala avfaliet. Huvuddelen av det avfali          praktiken i samband med tillämpningen och
21749:  som återvinns består av returpapper och retur-       vidareutvecklandet av lagstiftningen och de
21750:  kartong. Nästan 80 % av alit kommunalt avfali,       ekonomiska och övriga styrmedlen prioriterat
21751:  dvs. ca 2,5 miljoner ton, hamnar direkt på av-       materialåtervinning framom andra alternativa
21752:  stjälpningsplatserna, vilka är över 600 tili anta-   behandlingsmetoder och kommer också fram-
21753:  let. Mängden kommunalt avfali utgör ca 4 % av        gent att göra det. Regeringen stöder inte under
21754:  allt avfali som uppkommer i landet. I behand-        några som helst omständigheter massförbrän-
21755:  lingen av det kommunala avfaliet står avfalis-       ning av osorterat kommunalt avfall.
21756:  förbränningen internationelit sett för en mycket
21757: 
21758:      Helsingforsden 20 december 1991
21759: 
21760:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
21761:                                               1991 vp
21762: 
21763: 
21764: Kirjallinen kysymys 375
21765: 
21766: 
21767: 
21768: 
21769:                                   Halonen ym.: Kotona hoitotyötä tekevien sosiaalietujenjärjestämi-
21770:                                      sestä
21771: 
21772: 
21773:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21774: 
21775:    Maassamme on kaikkiaan kotioloissa noin             Omaishoitajien toiminnan tukemiseksi on vii-
21776: 320 000 toisen ihmisen apua tarvitsevaa vanhus-     me keväänä perustettu Vanhusten Omaiset ja
21777: ta, vammaista, pitkäaikaissairasta tai muuta        Läheiset ry., De Äldres Anhöriga och Vänner rf.
21778: vastaavaa henkilöä. Päivittäin apua tarvitsevia     Tämän yhdistyksen tietoon on suurimpana
21779: on noin 46 000, joista vanhuksia yli 29 000.        epäkohtana tullut nimenomaan edellä mainittu
21780: Vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan         hoitajan sekä taloudellisesti että työsuhdetur-
21781: hoitajista noin 20 000 saa kunnallista kotihoidon   van kannalta heikko asema. Kotihoidon tukea
21782: tukea. Näistä noin 11 000 on vanhusten omais-       myönnetään vain määrärahojen rajoissa. Omais-
21783: hoitajia.                                           hoitajalle ei kerry eläketurvaa eikä vuosilomaa.
21784:    Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan per-     Myöskään työsuhdeturvaa kotona tehtävän
21785: hehoitoa koskeva lainsäädäntö, joka järjestää       hoitotyön osalta ei ole järjestetty.
21786: niiden perhehoitajien aseman, jotka kotonaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21787: hoitavat hoitoa tarvitsevaa henkilöä. Näille        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21788: henkilöille tulee kertymään myös eläketurvaa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21789: ja heidän asemansa tulee jossain määrin ny-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21790: kyistä selvemmin säädellyksi. Jäljelle jää kui-
21791: tenkin merkittävä määrä muun muassa omia                      Mitä Hallitus aikoo tehdä helpottaak-
21792: vanhempiaan hoitavia, jotka eivät saa tukea,               seen kotona vanhusta, vammaista tai
21793: joille ei kerry eläketurvaa ja jotka eivät ras-            pitkäaikaissairasta hoitavien omaisten
21794: kaassakaan hoidossa saa vuosiloman tapaista                toimeentuloa ja parantaakseen heidän
21795: mahdollisuutta toipumiseen.                                asemaansa?
21796: 
21797:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1991
21798: 
21799:                     Tarja Halonen                            Marja-Liisa Tykkyläinen
21800:                     Erja Lahikainen                          Outi Ojala
21801:                     Esko Helle                               Håkan Nordman
21802:                     Margareta Pietikäinen                    Virpa Puisto
21803:                     Arja Ojala                               Maija Rask
21804: 
21805:                                              Leena Luhtanen
21806: 
21807: 
21808: 
21809: 
21810: 210300M
21811: 2                                        1991 vp -   KK 375
21812: 
21813: 
21814: 
21815: 
21816:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21817: 
21818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sosiaalihuoltoasetuksen (607 /83) 9 §:n
21819: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        momentin 3 kohdan mukaan kotihoidon tukea
21820: olette 29 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          maksetaan sosiaalilautakunnan ja yksityisen
21821: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    henkilön välillä tehtävään sopimukseen perustu-
21822: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       vana vanhuksen tms. hoitajalle. Useimmiten
21823: taja Halosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       hoitajat ovat hoidettavan omaisia. Mainittu
21824: kysymyksestä n:o 375:                                sopimus voidaan sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 2
21825:                                                      momentin mukaan tehdä sellaisen henkilön
21826:           Mitä Hallitus aikoo tehdä helpottaak-      kanssa, joka kykenee huolehtimaan vammaisen,
21827:        seen kotona vanhusta, vammaista tai           vanhuksen tai pitkäaikaissairaan hoidosta tai
21828:        pitkäaikaissairasta hoitavien omaisten        muusta huolenpidosta. Sopimuksessa määritel-
21829:        toimeentuloa ja parantaakseen heidän          lään säännöksen mukaan hoitoa antavan henki-
21830:        asemaansa?                                    lön velvollisuudet ja oikeudet, mm. hoitotyöstä
21831:                                                      suoritettavan korvauksen määrä.
21832:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Sosiaalihuollon järjestämistä koskevan valta-
21833: taen seuraavaa:                                      kunnallisen suunnitelman mukaan tuen enim-
21834:                                                      mäismäärä vuonna 1991 on 3 700 mk/kk ja
21835:    Vanhusten ja vammaisten omaiset suorittavat       vuonna 1992 3 800 mk/kk. Enimmäismäärä
21836: korvaamattoman arvokasta työtä auttaessaan ja        voidaan valtakunnallisen suunnitelman mukaan
21837: hoitaessaan kotioloissa toisen henkilön avun         suorittaa niiden kohdalla, jotka tarvitsevat
21838: tarpeessa olevia vanhuksia, vammaisia tai pitkä-     ympärivuorokautista apua ja hoitoa. Sosiaali- ja
21839: aikaissairaita. Rahallista tukea tästä työstä he     terveysministeriön käsityksen mukaan tuen
21840: voivat saada toisaalta eläkejärjestelmän kautta      enimmäismäärän taso on liian alhainen suh-
21841: (eläkkeensaajan hoitotuki) ja toisaalta kunnan       teessa tarvittavaan työmäärään eniten hoitoa
21842: maksamana ns. vanhuksen, vammaisen ja pitkä-         tarvitsevien henkilöiden kohdalla. Jatkossa
21843: aikaissairaan kotihoidon tukena.                     ministeriö pyrkii nostamaan olennaisesti tuen
21844:    Vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan        tasoa.
21845: kotihoidon tuki on sosiaalihuoltolain (710/82)          Vuonna 1986 tukea maksettiin noin 13 000
21846: mukainen kotipalvelun toimintamuoto. Tuen            hoitajalle ja vuonna 1989 runsaalle 20 000
21847: tavoitteena on tehdä mahdolliseksi hoitoa ja         hoitajalle.
21848: apua tarvitsevien vanhusten, vammaisten ja              Vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan
21849: pitkäaikaissairaiden kotona asuminen ja siellä       kotihoidon tuki on osoittautunut tarpeelliseksi
21850: selviytyminen silloin, kun henkilö ei ole            järjestelmäksi pyrittäessä monipuolistamaan
21851: ympärivuorokautisen sairaala- tai muun laitos-       avopalvelujen järjestämistapoja ja vähentä-
21852: hoidon tarpeessa. Kotihoidon tuen maksaminen         mään epätarkoituksenmukaista laitoshoitoa.
21853: on näin yksi keino välttää tai siirtää pysy-         Tuen toteuttamiseen on kuitenkin liittynyt
21854: väisluonteista laitoshoitoon sijoittamista. Koti-    monia ongelmia, joihin myös kysymyksessä
21855: hoidon tukea ei luonteeltaan ole pidetty hen-        on viitattu. Tällaisia ovat mm. hoitajana
21856: kilön tai perheen taloudellisena tukemisena, vaan    toimivien henkilöiden työoikeudelliseen ase-
21857: lähinnä korvauksena vanhuksen tai vammaisen          maan, hoitotyöstä vapautumiseen sekä eläke-
21858: kotona tapahtuvasta hoidosta.                        ja muuhun sosiaaliturvaan liittyvät kysymyk-
21859:    Tuen toteuttamisesta huolehtii kunnan sosi-       set, toiminnan ohjaus ja valvonta kuntata-
21860: aalitoimi. Sen piiriin otetaan ensisijaisesti ne     solla, tuen suorittamiseen liittyvät epävar-
21861: eniten hoitoa tarvitsevat henkilöt, joiden toimin-   muustekijät monissa kunnissa, tuen taso, tuen
21862: takyky ja suoriutuminen ovat siinä määrin alen-      suhde muihin vastaavantyyppisiin tukimuotoi-
21863: tuneet, että he kotona asumisensa turvaamiseksi      hin (lapsen hoitotuki, eläkkeensaajan hoito-
21864: tarvitsevat päivittäistä, jatkuvaa hoitoa ja huo-    tuki) jne.
21865: lenpitoa.                                               Eräs tähän tukijärjestelmään liittyneistä epä-
21866:                                         1991 vp -   KK 375                                           3
21867: 
21868: kohdista poistettiin 20.12.1991 tapahtuneella       heidän osaltaan eräät keskeiset tmmmtaan
21869: sosiaalihuollon maksuasetuksen muutoksella.         liittyvät ongelmat jäävät edelleen säätelemättä.
21870: Kyseistä asetusta muutettiin siten, että koti-          Asiaa on käsitelty sosiaalipoliittisessa minis-
21871: hoidon tuen suorittamisen yhteydessä ei hoidet-     terityöryhmässä 27.11.1991. Tällöin päätettiin,
21872: tavalta henkilöltä peritä enää asiakasmaksuja       että sosiaali- ja terveysministeriö asettaa työryh-
21873: 1.1.1992 lukien.                                    män selvittämään edellä mainittuja epäkohtia
21874:    Eduskunta on vastikään hyväksynyt perhe-         ja tekemään ehdotuksensa niiden korjaamiseksi.
21875: hoitajalain, joka tulee voimaan 1. 7.1992 lukien.   Työryhmän määräajaksi päätettiin asettaa
21876: Laissa säädetään perhehoitajien työoikeudelli-      30.4.1992.
21877: sesta asemasta ja sosiaaliturvasta. Lain piiriin        Sosiaali- ja terveysministeriö tulee ryhtymään
21878: eivät kuitenkaan kuulu vanhuksen, vammai-           tarvittaviin toimenpiteisiin kotona hoitotyötä
21879: sen ja pitkäaikaissairaan kotihoidontukijärjes-     tekevien henkilöiden aseman parantamiseksi
21880: telmässä hoitajina toimivat henkilöt, joten         työryhmän ehdotusten valmistuttua.
21881: 
21882:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1991
21883: 
21884:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
21885: 4                                        1991 vp -   KK 375
21886: 
21887: 
21888: 
21889: 
21890:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21891: 
21892:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt 9 § 1 mom. 3 punkten socialvårdsför-
21893: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ordningen (607/83) betalas hemvårdsstöd på
21894: den 29 november 1991 till vederbörande medlem        grundval av ett avtal mellan socialnämnden och
21895: av statsrådet översänt avskrift av följande av       en enskild person till den som vårdar en åldring
21896: riksdagsman Halonen m.fl. undertecknade              etc. Oftast är vårdaren anhörig till den vårdbe-
21897: spörsmål nr 37 5:                                    hövande. Ett sådant avtal som nämns ovan kan
21898:                                                      enligt 9 § 2 mom. socialvårdsförordningen ingås
21899:           Vad ämnar Regeringen göra för att          med en person som förmår sköta en åldring,
21900:        underlätta utkomsten för anhöriga som         invalid eller kroniker eller svara för annan om-
21901:        i hemmet vårdar en åldring, en han-           sorg om denne. I avtalet fastställs enligt stadgan-
21902:        dikappad eller en långtidssjuk och för        det vårdarens rättigheter och skyldigheter, bl.a.
21903:        att förbättra deras ställning?                beloppet av det stöd som skall betalas för vårdar-
21904:                                                      betet.
21905:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Enligt den riksomfattande planen för anord-
21906: anföra följande:                                     nande av socialvården är stödets maximibe-
21907:                                                      lopp 3 700 mk/mån. år 1991 och 3 800 mk/mån.
21908:    Anhöriga till åldringar och handikappade          år 1992. Maximibeloppet kan enligt den
21909: utför ett oersättligt arbete då de i hemförhållan-   riksomfattande planen betalas för personer
21910: den hjälper och vårdar åldringar, handikappade       som behöver hjälp och vård dygnet runt. Enligt
21911: eller långtidssjuka som är beroende av en annan      social- och hälsovårdsministeriets uppfattning
21912: persons hjälp. Ekonomiskt stöd för detta arbete      ligger stödets maximibelopp på en för låg
21913: kan de få å ena sidan genom pensionssystemet         nivå i förhållande till det arbete som krävs
21914: (vårdbidrag för pensionstagare) och å andra          i fråga om de personer som behöver mest
21915: sidan i form av stöd för vård i hemmet av            vård. Ministeriet har för avsikt att i fortsätt-
21916: åldringar, handikappade och långtidssjuka, vil-      ningen väsentligt höja stödets nivå.
21917: ket betalas av kommunen.                                 Ar 1986 fick ca 13 000 vårdare stöd och 1989
21918:    Stöd för vård i hemmet av åldringar, handi-       var antalet vårdare som fick stöd drygt 20 000.
21919: kappade och långtidssjuka är en verksamhets-             Stödet för vård i hemmet av åldringar, invali-
21920: form inom hemservicen varom stadgas i so-            der och kroniker har visat sig vara ett nödvän-
21921: cialvårdslagen (71 0/82). Syftet med stödet är       digt system i strävandena att finna mångsidigare
21922: att göra det möjligt för åldringar, handikap-        sätt att ordna den öppna vården och minska
21923: pade och långtidssjuka som behöver vård och          oändamålsenlig anstaltsvård. Genomförandet av
21924: hjälp att bo hemma och klara sig där, om             stödet har dock varit förenat med många pro-
21925: de inte är i behov av sjukhus- eller annan           blem, till vilka också hänvisas i frågan. Sådana
21926: anstaltsvård dygnet om. Hemvårdsstödet är            problem är t.ex. den arbetsrättsliga ställningen
21927: således ett sätt att undvika eller uppskjuta         för personer som verkar som vårdare, befrielse
21928: varaktig placering i sluten vård. Hemvårdsstödet     från vårdarbete samt frågor i anslutning till
21929: har till sin natur inte ansetts som ekonomiskt       pensionsskyddet och det övriga socialskyddet,
21930: stödjande av en person eller en familj, utan         styrning och övervakning av verksamheten på
21931: närmast som en ersättning för vård i hemmet          kommunnivå, osäkerhetsfaktorer i anslutning
21932: av en åldring eller en handikappad.                  till betalningen av stödet i många kommuner,
21933:    Kommunens socialväsen sköter beviljandet av       stödets nivå, stödets förhållande till andra
21934: stödet. De som får stöd är i första hand de som      motsvarande stödformer (vårdbidrag för barn,
21935: har det största vårdbehovet och vars funktions-      vårdbidrag för pensionstagare) osv.
21936: duglighet och förmåga att klara sig själva är så         Ett av de missförhållanden som varit förenade
21937: pass nedsatt att de för att tryggt kunna bo          med detta stödsystem avhjälptes genom den
21938: hemma behöver daglig, fortsatt vård och om-          ändring av förordningen om avgifter inom soci-
21939: sorg.                                                alvården som gjordes den 20 december 1991.
21940:                                          1991 vp -     KK 375                                        5
21941: 
21942: Förordningen ändrades så att klientavgifter från         Frågan har behandlats i den socialpolitiska
21943: och med den 1 januari 1992 i samband med              ministerarbetsgruppen den 27 november 1991.
21944: betalning av hemvårdsstöd inte 1ängre uppbärs         Det beslöts då att social- och hälsovårdsministe-
21945: hos dem som får vård.                                 riet skall tillsätta en arbetsgrupp att utreda de
21946:    Riksdagen har helt nyligen antagit en familje-     missförhållanden som nämns ovan och göra upp
21947: vårdarlag, som träder i kraft den 1 juli 1992. I      förslag om hur de kan avhjälpas. Det beslöts att
21948: lagen stadgas om familjevårdarnas arbetsrättsli-      arbetsgruppens arbete skall vara färdigt senast
21949: ga ställning och socialskydd. Lagen gäller dock       den 30 april 1992.
21950: inte dem som verkar som vårdare inom systemet            Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
21951: för stöd för vård i hemmet av åldringar, invalider    vidta de åtgärder som krävs för att förbättra
21952: och kroniker. För deras del finns fortfarande         ställningen för dem som utför vårdarbete i
21953: inga stadganden om vissa centrala problem i ans-      hemmet sedan arbetsgruppens förslag blivit fär-
21954: lutning tili verksamheten.                            diga.
21955:      Helsingforsden 31 december 1991
21956: 
21957:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
21958:                                                  1991 vp
21959: 
21960: 
21961: Skrifligt spörsmål 376
21962: 
21963: 
21964: 
21965: 
21966:                                     Westerlund m.fl.: Om beredskap för en eventuell kärnkraftverks-
21967:                                         olycka i Lovisanejden
21968: 
21969: 
21970:                                       Till Riksdagens Herr Talman
21971: 
21972:     Inom inrikesministeriet är man oroad över          sas tili att ge anv1smngar och ställa krav på
21973: den bristfälliga säkerhetsberedskap som kunnat         kommuner och enskilda.
21974: konstateras i anslutning tili kärnkraftverken.             Värdkommunerna för kärnkraftverken har
21975: Denna stora och viktiga fråga har under årens          tillsvidare praktiskt taget själva fått stå för be-
21976: förlopp i olika sammanhang även påtalats av            redskaps- och skyddskostnaderna. Därav följer
21977: undertecknad bl.a. i form av flere riksdagsfram-       även att de preventiva skyddsåtgärderna såsom
21978: ställningar.                                           inom Lovisa regionen i praktiken är obetydliga.
21979:     Kraftverksbolagen har inte påtagit sig det         Redan anordnandet av ett anspråklöst befolk-
21980: huvudsakliga ansvaret för befolkningsskyddet,          ningsskydd bekostat av kärnkraftsbolagen som
21981: vilket ju är en synnerligen viktig fråga med tanke     inrikesministeriet helt följdriktigt strävar tili
21982: på kärnkraftens oerhörda risker. Dessa risker          skulle innebära en avsevärd förhöjning av de
21983: ansluter sig inte endast tili driften utan i minst     beräknade energikostnaderna. Att inrikesminis-
21984: lika stor utsträckning tili kärnavfallets riskhante-   teriets tjänstemän inom beredskaps- och befolk-
21985: ring som alla försäkringar till trots fortfarande      ningsskyddssektorn är särskilt oroade av den
21986: måste betraktas som helt olöst. En av orsakerna        ytterst bristfälliga situationen inom Lovisa regio-
21987: tili att energikostnaderna vid kärnkraftverken i       nen är sålunda välförståeligt.
21988: bl.a. Tyskland beräknats tili ca 70 % högre än             Det måste ses som synnerligen ansvarslöst att
21989: hos oss är helt enkelt beroende av att kostnader-      överhuvudtaget tala om byggandet av nya
21990: na för befolkningsskyddet i Tyskland beräknats         kärnkraftverk då befolkningsskyddet i praktiken
21991: enligt andra kriterier än hos oss.                     är obefintligt trots att kärnkraftverksdriften
21992:     Statsmakten har genom sina egna insatser           påbörjades redan för 15 år sedan. Enligt
21993: utfärdat bestämmelser för den räddningsplane-          föreliggande uppgifter planerar inrikesministe-
21994: ring, som skall uppgöras och övervakar den             riet uppförandet av ett dubbelt strålnings-
21995: utbildning av personal, som skall användas vid         övervakningsnät. Den första mätningskedjan
21996: ett eventuellt risktillbud.                            skulle befinna sig 1-1,5 km från kärnkraftver-
21997:     Det faktum att kärnkraftverken erkänns inne-       ket och den andra på ca 5 km:s avstånd från
21998: bära ett faromoment för omgivningen bör även           densamma.
21999: pålägga statsmakten ansvar för säkerheten för              Undertecknade har även tidigare uppmärk-
22000: den befolkning, som har sitt bo och sin hemvist        sammat regeringen i denna fråga och erhållit
22001: inom de säkerhetsområden statsmakten själv             svar, som inte ens med bästa vilja kan betecknas
22002: fastställt. Bara med några cirkulär och direktiv       som varken klarläggande eller tillfredsställande.
22003:  som hitintills, kan ansvaret för säkerheten inte      Därför ser vi oss tvungna att återigen aktua-
22004:  överföras på de lokala myndigheterna.                 lisera ärendet.
22005:     På det lokala planet såsom i Östnyland kan             Är regeringen medveten om att kraftverksbo-
22006:  man inte heller acceptera denna säkerhetsfilo-        lagen konsekvent motsatt sig bl.a. dessa skydds-
22007:  sofi. Då Imatran Voima Oy genom sina egna an-         åtgärder? Varför, ja naturligtvis beroende på
22008:  läggningar producerar energi för hela landets         de rätt betydande merkostnader detta skulle
22009:  behov i Lovisanejden, bör det vara hela landets       medföra.
22010:  gemensamma ansvar att inte utsätta invånarna i            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
22011:  denna landsända för större risker än andra            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
22012:  medborgare i Finland.                                 skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
22013:      Statens ansvar kan heller inte enbart begrän-     ställa följande spörsmål:
22014: 
22015: 210300M
22016: 2                                      1991 vp -   KK 376
22017: 
22018: 
22019:          År Regeringen medveten om att någon               på vilket sätt kommer Regeringen att
22020:       beredskap eller räddningstjänst att tala          beakta den starka kritik som inrikesmi-
22021:       om i Lovisanejden, som verkligen skulle           nisteriet påtalat i anslutning till speciellt
22022:       fungera vid en kärnkraftsolycka i dagens          Lovisanejdens bristande befolknings-
22023:       läge inte föreligger, och                         skydd?
22024: 
22025:     Helsingfors den 29 november 1991
22026: 
22027:                   Henrik Westerlund                       Håkan Malm
22028:                   Margareta Pietikäinen                   Jan-Erik Enestam
22029:                                            Erkki Pulliainen
22030:                                           1991 vp -    KK 376                                         3
22031: 
22032: Kirjallinen kysymys 376                                                                     Suomennos
22033: 
22034: 
22035: 
22036: 
22037:                                    Westerlund ym.: Valmiudesta mahdollisen ydinvoimalaonnetto-
22038:                                       muuden varalta Loviisan seudulla
22039: 
22040: 
22041:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22042: 
22043:     Sisäasiainministeriössä ollaan huolestuneita      seksi käytännössä itse saaneet vastata valmius- ja
22044: ydinvoimaloihin liittyvän turvallisuusvalmiuden       turvallisuuskustannuksista. Tästä seuraa myös,
22045: puutteellisuudesta. Allekirjoittanut on puuttu-       että ehkäisevät suojatoimenpiteet esim. Loviisan
22046: nut tähän suureen ja tärkeään kysymykseen             seudulla ovat käytännössä olemattomat. Jo
22047: vuosien kuluessa mm. useiden eduskunnalle             vaatimaton ydinvoimayhtiöiden kustantama
22048: tehtyjen esitysten muodossa.                          väestönsuojelu, johon sisäasiainministeriö aivan
22049:     Voimayhtiöt eivät ole ottaneet pääasiallista      johdonmukaisesti pyrkii, merkitsisi huomatta-
22050: vastuuta väestönsuojelusta, joka on erityisen         vaa arvioitujen energiakustannusten nousua.
22051: tärkeä asia ydinvoiman suunnattomat riskit            Sisäasiainministeriön valmius- ja väestönsuoje-
22052: huomioon ottaen. Nämä riskit eivät liity ainoas-      lusektorin virkamiesten erityinen huolestunei-
22053: taan voimaloiden käyttöön, vaan vähintään yhtä        suus Loviisan äärimmäisen puutteellisesta tilan-
22054: suuressa määrin ydinjätteen riskikäsittelyyn, jota    teesta on näin ollen täysin ymmärrettävää.
22055: kaikista vakuutuksista huolimatta on edelleen-           Ylipäänsä puhumista uusien ydinvoimaloiden
22056: kin pidettävä täysin ratkaisemattomana kysy-          rakentamisesta on pidettävä erityisen vastuutto-
22057: myksenä. Yhtenä syynä siihen, että mm. Saksan         mana, koska väestönsuojelu on käytännössä
22058: ydinvoimaloiden energiakustannukset on arvi-          lähes olematonta siitä huolimatta, että ydinvoi-
22059: oitu noin 70 % korkeammiksi kuin meillä, on           man käyttö aloitettiin jo 15 vuotta sitten. Tieto-
22060: yksinkertaisesti se, että väestönsuojelukustan-       jen mukaan sisäasiainministeriö suunnittelee
22061: nukset on laskettu eri perustein kuin meillä.         kaksinkertaisen säteilyvalvontaverkon rakenta-
22062:     Valtiovalta on omin toimin antanut määräyk-       mista. Ensimmäinen mittausketju olisi 1-1,5
22063: siä Iaadittavasta pelastussuunnittelusta ja valvoo    kilometrin päässä ydinvoimalasta ja toinen noin
22064: mahdollisessa vaaratilanteessa käytettävän hen-       viiden kilometrin päässä.
22065: kilöstön koulutusta.                                     Allekirjoittanut on aikaisemmin kiinnittänyt
22066:     Ydinvoimaloiden tunnustetun ympäristö-            hallituksen huomiota tähän kysymykseen ja
22067: vaaratekijän vuoksi myös valtiovallalle on            saanut vastauksen, jota ei parhaimmalla tahdol-
22068: asetettava vastuu väestöstä, jonka kotipaikka         lakaan voi pitää selkeyttävänä tai tyydyttävänä.
22069: on valtiovallan itse vahvistamilla alueilla. Vain     Tämän vuoksi meidän on jälleen pakko ajankoh-
22070: joillakin kiertokirjeillä ja ohjeilla, kuten tähän    taistaa asia.
22071: mennessä on tapahtunut, vastuuta turvallisuu-            Onko hallitus tietoinen, että voimayhtiöt ovat
22072: desta ei voida siirtää paikallisviranomaisille.       johdonmukaisesti vastustaneet mm. näitä suoja-
22073:     Paikallistasolla kuten Itä-Uudellamaalla ei       toimenpiteitä? Miksi? Tietysti tästä aiheutuvien
22074: voida hyväksyä tätä turvallisuusfilosofiaa. Kun       varsin huomattavien lisäkustannusten vuoksi.
22075:  Imatran Voima Oy tuottaa omilla laitoksillaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22076: energiaa koko maan tarpeisiin Loviisan seu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22077:  dulla, koko maan yhteisenä vastuuna tulee olla,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22078:  ettei tämän maankolkan asukkaita aseteta alt-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22079:  tiiksi suuremmalle riskille kuin muita maan
22080:  asukkaita.                                                     Onko Hallitus tietoinen, ettei Loviisan
22081:      Vaitionkaan vastuu ei voi rajoittua pelkästään          seudulla ole nykyisellään mahdollisessa
22082:  ohjeiden antamiseen ja vaatimusten asettamiseen             ydinvoimalaonnettomuudessa toimivaa
22083:  kunnille ja yksityisille.                                   sanottavampaa valmiutta ja pelastuspal-
22084:      Ydinvoimaloiden isäntäkunnat ovat toistai-              velua, ja
22085: 4                                     1991 vp -   KK 376
22086: 
22087: 
22088:         millä tavoin Hallitus tulee ottamaan           san seudun puutteellista väestönsuoje-
22089:       huomioon sisäasiainministeriön esittä-           lua?
22090:       män arvostelun koskien erityisesti Lovii-
22091: 
22092:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1991
22093: 
22094:                   Henrik Westerlund                    Håkan Malm
22095:                   Margareta Pietikäinen                Jan-Erik Enestam
22096:                                       Erkki Pulliainen
22097:                                           1991 vp -    KK 376                                         5
22098: 
22099: 
22100: 
22101: 
22102:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22103: 
22104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tusta ryhtymään tarpeellisiin toimiin puutteiden
22105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         poistamiseksi.
22106: olette 29 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn              Voimayhtiöiden vastuun laajentamiseksi on
22107: kirjeenne n:o 1557 ohella lähettänyt valtioneu-       suunnitelmia. Periaatteena on se, että riskin
22108: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     aiheuttajalle kuuluu kustannusvastuu niistä pe-
22109: sanedustaja Westerlundin ym. kirjallisesta kysy-      lastuspalvelun varautumistoimenpiteistä aiheu-
22110: myksestä n:o 376, jossa tiedustellaan:                tuvista suoranaisista lisäkustannuksista, jotka
22111:                                                       eivät kuulu viranomaisten lakisääteiselle varau-
22112:           Onko Hallitus tietoinen, ettei Loviisan     tumisvastuulle.
22113:        seudulla ole nykyisellään mahdollisessa           Paikallisviranomaisten vastuu on nykyisin
22114:        ydinvoimalaonnettomuudessa toimivaa            selkeästi määrätty palo- ja pelastustoimesta
22115:        sanottavampaa valmiutta ja pelastuspal-        annetussa laissa ja asetuksessa sekä väestönsuo-
22116:        velua, ja                                      jelulaissa ja -asetuksessa. Näiden säännösten
22117:           millä tavoin Hallitus tulee ottamaan        asettamien vaatimusten selkeyttämiseksi sisäasi-
22118:        huomioon sisäasiainministeriön esittä-         ainministeriö on antanut määräyksiä ja ohjeita.
22119:        män arvostelun koskien erityisesti Lovii-      Vastuun antaminen paikallisviranomaisille on
22120:        san seudun puutteellista väestönsuoje-         tapahtunut lakitasoisin säännöksin. Kustannuk-
22121:        lua?                                           set palo- ja pelastustoimen, väestönsuojelun ja
22122:                                                       pelastuspalvelun osalta lankea vat nykyisten
22123:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säännösten osalta suurimmalta osin sille kun-
22124: vasti seuraavaa:                                      nalle, joka on vastuussa toiminnan järjestelyistä.
22125:                                                       Ydinvoimalaitosten pelastuspalvelun aiheutta-
22126:     Hallitus on hyvin tietoinen Loviisan seudun       mat lisäkustannukset muodostavat vain pienen
22127: pelastuspalveluvalmiudesta. Sisäasiainministe-        osan kunnan pelastuspalvelun kustannuksista.
22128: rinä olen tutustunut Loviisan pelastuspalvelujär-     Tämän osan kustannusvastuun siirtäminen voi-
22129: jestelyihin viimeksi 30.7.1991 tapahtuneen tutus-     mayhtiölle tuskin kohottaisi energian hintaa.
22130: tumiskäynnin yhteydessä. Tällöin muun muassa             Ydinvoimalaitosten lähiympäristöön on suun-
22131: kiirehdin esitettyjen suunnitelmien mukaista          niteltu ja toteutetaan parhaillaan kaksinkertaista
22132: aikataulua lähialueiden säteilyvalvontaverkon         säteilyvalvontaverkkoa. Kyseisten verkkojen
22133: rakentamiseksi.                                       rakentaminen perustuu Säteilyturvakeskuksen
22134:     Pidettyjen harjoitusten ja tehtyjen tarkastus-    ohjeisiin, joiden valmistelussa on oltu yhteistoi-
22135: ten perusteella on voitu todeta, että Loviisan        minnassa sisäasiainministeriön kanssa. Voima-
22136: yhteistoiminta-alueen valmius ei kaikilta osin        laitosten vastustus on perustunut lähinnä siihen,
22137: täytä sitä tasoa, joka suunnitteluohjeita laadit-     että ne ovat katsoneet nykyisin käytössä olevien
22138:  taessa asetettiin tavoitteeksi. Kokonaisuutena       mittauspisteiden ja päästön mittauksen piippu-
22139: valmiutta voidaan kuitenkin pitää tyydyttä-           päästön yhteydessä piipusta riittävän päästön
22140:  vänä.                                                arviointiin.
22141:     Loviisan yhteistoiminta-alueelle on laadittu         Hallituksen tavoitteena on ohjata ja valvoa
22142:  suunnitelmat ydinvoimalaitosonnettomuuden            ydinvoimalaitosten pelastuspalvelun suunnitte-
22143:  varalle. Suunnitelmien mukaista toimintaa on         lua ja varautumista yhdessä lääninhallitusten
22144:  harjoiteltu ja niiden mukaisia materiaalihankin-     kanssa. Valmiudessa havaittuja puutteita korja-
22145:  toja sekä muita järjestelyjä on tehty. Joiltakin     taan tarvittaessa muuttamalla esimerkiksi yh-
22146:  osin tehdyt järjestelyt on Loviisan osalta hoidet-   teistoiminta-aluejakoa siten, että sen puitteissa
22147:  tu erittäin hyvin. Tästä esimerkkinä voidaan         johtamistoiminta- ja varautumisjärjestelyt voi-
22148:  pitää yhdistettyä toimintakuntoista aluehälytys-     daan toteuttaa hyväksyttävällä tavalla sekä
22149:  keskus-johtokeskus-tilaa. Suurimmat puutteet         uusimalla ydinvoimalaitosonnettomuuksien va-
22150:  ovat olleet johtamisvalmiudessa. Sisäasiainmi-       raile laadittuja suunnitteluohjeita. Sisäasiainmi-
22151:  nisteriö on kehottanut Uudenmaan lääninhalli-        nisteriö on omassa lausunnossaan ydinvoimalai-
22152: 6                                      1991 vp -   KK 376
22153: 
22154: 
22155: tosten periaatepäätöksen osalta esittänyt, että    lun vähimmäistaso ja se, kuka vastaa sen aiheut-
22156: valtioneuvoston tulisi määritellä pelastuspalve-   tamista kustannuksista.
22157: 
22158:     Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
22159: 
22160:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
22161:                                            1991 vp -   KK 376                                            7
22162: 
22163: 
22164: 
22165: 
22166:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
22167: 
22168:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            styrelsen i Nyland att skrida tili nödvändiga åt-
22169: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         gärder för avlägsnande av bristerna.
22170: 1557 av den 29 november 1991 tili vederbörande             Det finns planer på att utvidga kraftbolagens
22171: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      ansvar. Principen är den att kostnadsansvaret
22172: de av riksdagsman Westerlund m.fl. underteck-          åligger den som förorsakar riskerna för de direk-
22173: nade spörsmål nr 376:                                  ta tilläggskostnader som förorsakas av förbe-
22174:                                                        redelseåtgärderna för räddningstjänsten, vilka
22175:           Är Regeringen medveten om att någon          inte ankommer på myndigheternas lagstadgade
22176:        beredskap elier räddningstjänst att tala        förberedelseansvar.
22177:        om i Lovisanejden, som verkligen skulle             De lokala myndigheternas ansvar är nuförti-
22178:        fungera vid en kärnkraftsolycka i dagens        den tydligt bestämt i lagen och förordningen om
22179:        läge inte föreligger, och                       brand- och räddningsväsendet samt i befolk-
22180:           på vilket sätt kommer Regeringen att         ningsskyddslagen och -förordningen. För att
22181:        beakta den starka kritik som inrikesmi-         göra de krav klarare som dessa stadganden
22182:        nisteriet påtalat i anslutning tili specielit   stälier har inrikesministeriet utfärdat föreskrifter
22183:        Lovisanejdens bristande befolknings-            och anvisningar. Överförandet av ansvaret på de
22184:        skydd?                                          lokala myndigheterna har skett med stadganden
22185:                                                        på lagnivå. Kostnaderna för brand- och rädd-
22186:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningsväsendets, befolkningsskyddets och rädd-
22187: anföra följande:                                       ningstjänstens del falier för de nuvarande stad-
22188:                                                        gandenas del tili största delen på den kommun
22189:    Regeringen känner mycket väl tili räddnings-        som har ansvaret för verksamhetens arrange-
22190: tjänstberedskapen inom Lovisanejden. 1 egen-           mang. De tiliäggskostnader som kärnkraftver-
22191: skap av inrikesminister har jag bekantat mig           kens räddningstjänst förorsakar utgör bara en
22192: med räddningstjänstarrangemangen i Lovisa              liten del av kommunens kostnader för rädd-
22193: senast i samband med ett informationsbesök             ningstjänsten. Överförandet av denna del av
22194: 30.7 .1991. Då påskyndade jag bland annat tidta-       kostnadsansvaret på kraftbolaget skulle knap-
22195: bellen för byggandet av strålningsövervaknings-        past höja energipriset.
22196: nätet för närområdena enligt de företedda pla-             Inom kärnkraftverkens näromgivning har
22197: nerna.                                                 man planerat och hålier på att förverkliga ett
22198:    På basis av ordnade övningar och utförda            dubbelt strålningsövervakningsnät. Strålsäker-
22199: inspektioner har kunnat konstateras att bered-         hetscentralens anvisningar ligger tili grund för
22200: skapen inom Lovisa samarbetsområde inte tili           byggandet av de ifrågavarande näten. Utarbe-
22201: alla delar uppfylier den nivå som uppstälits som       tandet av anvisningarna har skett i samarbete
22202: mål vid uppgörandet av planeringsanvisningar-          med inrikesministeriet. Kraftinrättningarnas
22203: na. Som helhet kan beredskapen likväl anses            motstånd har närmast gått ut på att de har ansett
22204: vara tilifredsställande.                               att de mätpunkter som för närvarande är i
22205:    För Lovisa samarbetsområde har uppgjorts            användning och mätning av utsläpp i samband
22206: planer i händelse av en kärnkraftverksolycka.          med utsläpp från pipan är tiliräckliga för bedöm-
22207: Verksamheten enligt planerna har övats och             ning av utsläpp.
22208: materielanskaffningar samt övriga arrangemang              Regeringens mål är att leda och övervaka
22209: enligt dem har utförts. Tili vissa delar har de        planeringen och förberedelsen av kärnkraftver-
22210: uppgjorda arrangemangen för Lovisas del skötts         kens räddningstjänst tillsammans med länssty-
22211: synnerligen väl. Som ett exempel på detta kan          relserna. Konstaterade brister i beredskapen
22212: man anse vara det funktionsdugliga utrymmet            åtgärdas vid behov genom att tili exempel ändra
22213: för kretsalarmeringscentralen-ledningscentralen.       samarbetsområdesindelningen så att lednings-
22214:  De största bristerna har funnits i ledningsbered-     verksamhets- och förberedelsearrangemangen
22215:  skapen. lnrikesministeriet har uppmanat läns-         inom ramen för det kan förverkligas på accepta-
22216: 8                                      1991 vp -   KK 376
22217: 
22218: 
22219: belt sätt samt genom att revidera de uppgjorda     verk framhållit att statsrådet borde slå fast
22220: planeringsanvisningarna i händelse av kärn-        miniminivån för räddningstjänsten och vem som
22221: kraftverksolyckor. Inrikesministeriet har i sitt   svarar för kostnaderna som förorsakas av den.
22222: eget utlåtande om principbeslutet om kärnkraft-
22223: 
22224:      Helsingforsden 30 december 1991
22225: 
22226:                                                              Inrikesminister Mauri Pekkarinen
22227:                                                 1991 vp
22228: 
22229: 
22230: Kirjallinen kysymys 377
22231: 
22232: 
22233: 
22234: 
22235:                                    Rimmi ym.: Perusterveydenhuollon voimavarojen turvaamisesta
22236: 
22237: 
22238: 
22239:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22240: 
22241:     Julkinen terveydenhuolto Suomessa on osa          män sairaanhoidossa lääketieteellisen tiedon ja
22242: pohjoismaista hyvinvointivaltioihannetta. Sen         uuden teknologian ansiosta voidaan parantaa
22243: ydinajatus on tulonjakopoliittinen: lisätä kansa-     erilaisia sairauksia ja korjata ihmiskehon luon-
22244: laisten sosiaalista yhdenvertaisuutta rahoittamal-    nollisia "virheitä". Tällainen terveyspalvelujen
22245: la kaikille kansalaisille terveydenhuollon perus-     monipuolistuminen tuottaa poliittisen ongelman:
22246: palvelujen todelliset kustannukset, jotka aiheut-     kuinka pitkälle on tarkoituksenmukaista käyt-
22247: taisivat kansalaisten itsensä kustantamina sen,       tää koko väestön terveydenhuoltoon tarkoitettu-
22248: että ehkä vain hyvätuloinen osa kansalaisista         ja varoja uuden ja verrattoman kalliin erityishoi-
22249: voisi yksityisen sairausvakuutuksen turvin hank-      don järjestämiseen? Tällä tasolla on kysymys
22250: kia näitä palveluja itselleen.                        isoista valintatilanteista, yhteiskunnallisten voi-
22251:     Tämän sosiaalisen yhdenvertaisuusnäkökoh-         mavarojen käytöstä.
22252: dan ohella kansanterveysjärjestelmällä on myös           Mikä on erityishoitoa? Mihin yleisen tervey-
22253: aluepoliittinen tehtävänsä. On tärkeää, että koko     denhuollon hoitovelvoite tulee asettaa?
22254: maan väestö asuinpaikasta riippumatta voi saa-           Vaikka kysymys ei olisikaan paljon keskuste-
22255: da yhtenäisen perusterveydenhuollon. Hyvin-           lua herättäneistä erikoishoidoista, on tällä hoi-
22256: vointiyhteiskunnan julkinen terveydenhuolto on        don kustannus-hyöty-ajattelulla oma merki-
22257: yhteiskunnallinen investointi ihmisten tervey-        tyksensä myös puhuttaessa tavallisista hoitotoi-
22258: teen, jonka kustannukset rahoitetaan verovaroil-      menpiteistä. Hoitopäätökset ovat potilaan kan-
22259: la. Poliittinen veroastekeskustelu ja julkiseen       nalta hänen elämäntilanteensa arviointia ja
22260: sektoriin kohdistuneet säästövaatimukset ovat         hänen sairautensa parantamista, mutta samalla
22261: olleet omiaan vauhdittamaan vaatimuksia jul-          hoitopäätöksissä on kysymys myös siitä, millai-
22262: kisen terveydenhuollon kasvun pysäyttämisestä         sia voimavaroja julkisin varoin joudutaan käyt-
22263: ja jopa osittaisesta purkamisesta (yksityisten        tämään erilaisissa hoitoratkaisuissa.
22264: palvelutuottajien käyttäminen, kuntien entistä           Onko oikein, että 65 vuotta täyttäneille ei
22265: itsenäisempi päätöksenteko-oikeus vapaakunta-         heidän ikänsä vuoksi tiettävästi suoriteta julkisin
22266: kokeilun puitteissa).                                 varoin ylläpidetyissä sairaaloissa ns. ohitusleik-
22267:     Lisäksi puhetta julkisen terveydenhuollon         kauksia verisuonten ahtaumataudin hoidossa?
22268: kustannuskriisistä on vauhdittanut yleinen ta-        Onko eettisesti oikein sulkea potilaita jonkin
22269: loudellinen taantuma ja yhteiskunnan verotulo-        hoitomuodon ulkopuolelle vain sillä perusteella,
22270: jen väheneminen. Kun taloudellinen kasvu py-          että kallista hoitoa ei enää "kannata" antaa
22271:  sähtyy ja yksityinen elinkeinoelämä supistaa         heille, koska he ovat ohittaneet työelämään
22272:  toimintaansa, entisen kokoinen julkinen tervey-      osallistumisen aktiivisimman vaiheen omassa
22273:  denhuolto sekä koko julkinen sektori näyttävät       elämässään?
22274:  tässä tilanteessa (suhteellisesti) kasvavan. Nyt        Näyttää siltä, että maassamme on tarvetta
22275:  aikaisempaa enemmän korostetaan julkisen sek-        ryhtyä ylipäätään selvittämään terveyden- ja
22276:  torin tehottomuutta sekä yksityisten ja maksul-      sairaanhoidon resursseja. Julkista keskustelua
22277:  Iisten palvelujen tarkoituksenmukaisuutta, kos-      terveydenhuollon voimavaroista vaivaa pyrki-
22278:  ka hyvinvointipalvelut tulevat entistä kalliim-      mys löytää hätkähdyttäviä esimerkkejä (lasten
22279:  miksi.                                               syöpäosastot). Näiden dramaattisten yksityis-
22280:      Ongelman kärjistyminen terveydenhuollossa        kohtien ulkopuolelle jäävät vähemmän hätkäh-
22281:  on kuitenkin vain osittain lähtöisin tästä poliit-   dyttävät hoidon alueet ja ongelmat, kuten kehi-
22282:  tis-ideologisesta perusasenteesta. Entistä enem-     tysvammaisten hoito taikka psykiatria.
22283: 
22284: 2!0300M
22285: 2                                        1991 vp -   KK 377
22286: 
22287: 
22288:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         suuntaamiseksi, jotta käytettävissä ole-
22289: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               vat voimavarat voitaisiin myös vastai-
22290: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               suudessa käyttää koko väestön peruster-
22291: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                veydenhuollon turvaamiseksi, ja
22292:                                                              millä tavalla Hallitus arvioi kansanter-
22293:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              veystyön yleisen hoidon järjestämisvel-
22294:        ryhtyä ennen kaikkea julkisen terveyden-            voitteen ja erityishoidon suhdetta?
22295:        huollon voimavarojen arvioimiseksi ja
22296: 
22297:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1991
22298: 
22299:          Eila Rimmi                      Claes Andersson              Outi Ojala
22300:          Iivo Polvi                      Osmo Polvinen                Asko Apukka
22301:                                          1991 vp -   KK 377                                           3
22302: 
22303: 
22304: 
22305: 
22306:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22307: 
22308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osuutta ja -ohjausta sekä potilaan oikeuksia
22309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koskevat laintasoiset sekä perus- ja ihmisoikeus-
22310: olette 29 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          tasoiset säännökset.
22311: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Terveydenhuollon lainsäädännössä kunnan
22312: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        huolehtiruisvastuu terveyspalvelujen järjestämi-
22313: edustaja Rimmin ym. näin kuuluvasta kirjallises-     sestä kohdistuu henkilöihin: kunnan asukkaisiin
22314: ta kysymyksestä n:o 377:                             tai heihin rinnastettaviin. Järjestäruisvastuu kos-
22315:                                                      kee puolestaan palvelujen tuottamista tai osta-
22316:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mista. Kansanterveyslaissa (66/72) huolehtiruis-
22317:        ryhtyä ennen kaikkea julkisen tervey-         vastuu ja järjestäruisvastuu on kunnalla. Erikois-
22318:        denhuollon voimavarojen arvioimiseksi         sairaanhoitolaissa (1062/89) huolehtiruisvastuu
22319:        ja suuntaamiseksi, jotta käytettävissä        on kunnalla ja järjestäruisvastuu sairaanhoito-
22320:        olevat voimavarat voitaisiin myös vastai-     piirin kuntainliitolla. Lain mukaan jokaisen
22321:        suudessa käyttää koko väestön peruster-       kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopii-
22322:        veydenhuollon turvaamiseksi, ja               rin kuntainliittoon. Erikoissairaanhoitolain
22323:           millä tavalla Hallitus arvioi kansanter-   mukaan sairaanhoitopiirin kuntainliitto vastaa
22324:        veystyön yleisen hoidon järjestäruisvel-      erikoisosaamisensa puitteissa sekä sairauksien
22325:        voitteen ja erityishoidon suhdetta?           ehkäisystä, tutkimuksesta ja hoidosta että lää-
22326:                                                      kinnälliscstä kuntoutuksesta. Lisäksi sairaanhoi-
22327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         topiirille on annettu aktiivinen yhteensovittamis-
22328: vasti seuraavaa:                                     tehtävä oman toimintansa ja perusterveyden-
22329:                                                      huollon yhteistyön suhteen.
22330:    Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty huo-          Suomessa on toteutettu tavoitteilla ja nor-
22331: miota julkisen terveydenhuollon tulonjakopoliit-     meilla sekä strategisten voimavarojen alueellisel-
22332: tiseen ja aluepoliittiseen tehtävään. Lisäksi on     la jaolla perusterveydenhuoltoon ja erikoissai-
22333: todettu, että entisen kokoinen julkinen tervey-      raanhoitoon ohjailtua terveyspolitiikkaa. Tällä
22334: denhuolto näyttää yleisen taloudellisen taantu-      tavoin on Maailman terveysjärjestön WHO:n
22335: man aikana (suhteellisesti) kasvavan. Terveys-       tekemän maa-arviointiraportin mukaan alueelli-
22336: palvelujen samalla monipuolistuessa on peruste-      nen yhdenvertaisuus toteutunut Suomessa pa-
22337: luissa todettu sen tuottavan poliittisen ongel-      remmin kuin Euroopassa yleensä.
22338: man: kuinka pitkälle on tarkoituksenmukaista             Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus-
22339: käyttää koko väestön terveydenhuoltoon tarkoi-       uudistus (HE 216) tähtää nykyisen suunnittelu-
22340: tettuja varoja uuden ja kalliin erityishoidon jär-   ja valtionosuusjärjestelmän keventämiseen ja
22341: jestämiseen? Kysymyksen perusteluissa on myös        yksinkertaistamiseen. Samalla valtion ohjaus
22342: kiinnitetty huomiota kustannus-hyöty-ajatte-         kevenisi ja kunnallinen itsehallinto vahvistuisi.
22343: luun tavallisissa hoitotoimenpiteissäja kysytään,        Valtionosuusuudistuksen aiheuttamien mer-
22344: onko oikein sulkea työelämään osallistumisen         kittävien muutosten on epäilty vaarantavan
22345: aktiivisimman vaiheen ohittaneita potilaita jon-     kuntalaisten kannalta keskeisten palvelujen saa-
22346: kin hoitomuodon ulkopuolelle vain sillä perus-       tavuutta. Varsinkin eri puolilla maata asuvien
22347: teella, että kallista hoitoa ei enää "kannata"       kansalaisten eriarvoisuuden on pelätty lisäänty-
22348: heille antaa. Kysymyksen perusteluissa kanne-        vän. Epäilyjä on erityisesti aiheuttanut se, että
22349: taan myös huolta kehitysvammaisten hoidosta ja       valtionosuus ei enää olisi käyttötarkoitukseen
22350:  psykiatriasta terveyden- ja sairaanhoidon voi-      sidottu. Uudistuksen ajoittuminen taloudelliseen
22351:  mavarojen käytössä.                                 tilanteeseen, joissa kuntien säästöpaineet voivat
22352:     Säädöstasolla terveydenhuollon voimavaro-        kohdistua tiettyjen potilasryhmien kannalta
22353: jen arviointiin ja suuntaamiseen sekä terveyden-     epäedullisesti, on ollut omiaan lisäämään tätä
22354:  huollon järjcstämisvelvoitteeseen vaikuttavat       huolta. Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti mielisai-
22355:  terveydenhuollon palvelujärjestelmää, valtion-      raat ja muista mielenterveyden häiriöistä kärsi-
22356: 4                                          1991 vp -   KK 377
22357: 
22358: 
22359: vät sekä kehitysvammaiset. Eduskunnan oikeus-          mista koskevan lainsäädännön keinoin varmis-
22360: asiamies onkin jo 1980-luvulla kiinnittänyt huo-       tamalla henkilöstön pätevyys laillistamis- ja
22361: miota siihen, että tällaiset henkilöt ja heidän        rekisteröintimenettelyllä ja valvomalla henkilös-
22362: omaisensa vain rajoitetusti kykenevät esittämään       tön ammatinharjoittamista. Terveyspalvelujen
22363: hoidon tasoon liittyviä vaatimuksia tai muutoin        laadunvarmennuksen sekä toimintojen ja tekno-
22364: vaikuttamaan olosuhteisiinsa niillä keinoilla,         logian arvioinnin kehittämisen todetaan myös
22365: jotka yleensä ovat kansalaisten käytettävissä.         olevan tärkeä tekijä nykyaikaisessa terveyden- ja
22366: Näiden ryhmien osalta korostuu erityisesti hoi-        sairaanhoidossa.
22367: don järjestämisvastuu. Myös Maailman terveys-              Valtionosuusuudistuksen jälkeen maan kun-
22368: järjestön edellä mainitussa maa-arviossa on näi-       natjoutuvat ratkaisemaan kirjallisessa kysymyk-
22369: tä riskejä painotettu.                                 sessä esille nostettuja ongelmia hyvinkin yksilöl-
22370:    On kuitenkin tähdennettävä, että palvelujen         lisesti. Myös valtionosuusuudistuksen myötä
22371: järjestämisvelvollisuus säilyy edelleen entisessä      korostuu tarve terveydenhuollon laadunarvioin-
22372: laajuudessaan kunnilla. Näin ollen palvelujen          nin ja tulosmittauksen kehittämiseen.
22373: saatavuudessa ei pitäisi olla valtionosuusuudis-           Valtioneuvosto on 21 päivänä syyskuuta 1989
22374: tuksen vuoksi odotettavissa merkittäviä muu-           asettanut perusoikeuskomitean, jonka tehtävänä
22375: toksia.                                                on muun muassa täsmentää perustuslaissa jo
22376:    Keskeisten peruspalvelujen saatavuuden tur-         turvattuja vapausoikeuksia tai laajentaa niitä
22377: vaamiseksi uudistuksen jälkeen on tarkoitus            kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa viitoi-
22378: perustaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen     tetulla tavalla. Komitean työn tavoitteena tulee
22379: perusturvalautakunta, jonka tehtävänä on tar-          olla, että ehdotus sisältäisi myös säännökset
22380: vittaessa selvittää yksittäisten kuntien palveluva-    tärkeimmistä taloudellisista, sosiaalisista ja sivis-
22381: rustuksessa olevat puutteet. Lautakunta selvit-        tyksellisistä oikeuksista. Perusoikeuskomitean
22382: täisi kunnan palvelujärjestelmän asianmukai-           ehdotus tulee näin ollen sisältämään kannanoton
22383: suutta, jos palvelujen riittämättömyys näyttäisi       myös siihen, tulisiko ja millä tavoin säätää perus-
22384: todennäköiseltä. Mikäli lautakunta havaitsisi          tuslain tasolla oikeudesta terveydenhuoltoon.
22385: palvelut puutteellisiksi, voisi se antaa kunnalle          Julkisuudessa on esiintynyt käsityksiä siitä,
22386: suosituksen puutteiden korjaamiseksi. Jos puut-        että valtaosa ihmisten saamasta ja tarvitsemasta
22387: teita ei korjattaisi määräajassa, voitaisiin kun-      hoidosta on tavallaan objektiivisesti tarpeellista
22388: nalta periä takaisin sen saama valtionosuus            ja että pienehkö osa hoidosta olisi ylellisyyttä,
22389: kokonaan tai osittain.                                 jota voidaan huoletta antaa tai olla antamatta ja
22390:    Hallituksen esitys laiksi potilaan asemasta ja      jota voidaan myös tuottaa puhtain liiketaloudel-
22391: oikeuksista (HE 185) korostaa potilaan oikeutta        lisin periaattein. Tällaisen hoidon ääripäänä voisi
22392: ilman syrjintää saada hänen terveydentilansa           k~ytännössä olla kosmeettinen plastiikkakirur-
22393: edellyttämää terveyden- ja sairaanhoitoa niiden        gm.
22394: voimavarojen puitteissa, jotka kulloinkin ovat             Perustellumpi käsitys tarpeellisesta hoidosta
22395: terveydenhuollon käytettävissä. Julkisen tervey-       lienee se, että on joukko toimia, joita voidaan
22396: denhuollon osalta oikeuden toteutumista mää-           pitää lääketieteellisesti välttämättöminä sillä
22397: rittävät terveyden ja sairaanhoidon järjestämis-       perusteella, että näillä toimilla voidaan välttää
22398: velvollisuutta koskevat säännökset. Laki kieltäi-      ennenaikainen kuolema tai pysyvä oleellinen
22399: si syrjinnän terveyden- ja sairaanhoidossa. Syr-       vammautuminen. Nämä toimet liittyvät yleisim-
22400: jintää on kansainvälisten ihmisoikeussopimus-          min infektiotauteihin tai tapaturmakirurgiaan.
22401: ten mukaan muun muassa rotuun, sukupuoleen,            On myös joukko välttämättömiä elintoimintoja
22402: kieleen, uskontoon, kansalliseen, etniseen tai         ylläpitäviä korvaushoitoja, kuten esimerkiksi
22403: sosiaaliseen alkuperään, ikään, varallisuuteen,        diabeteksen hoitaminen insuliinilla, joiden ensi-
22404: syntyperään tai muuhun vastaavaan seikkaan             sijaisuudesta ja välttämättömyydestä ei ole epäi-
22405: perustuva erottelu. Potilaan terveydentilasta          lystä. Näiden toimintojen jälkeen kysymys tar-
22406: johtuvan hoidon tarpeen arvioinnin tulee perus-        peellisesta hoidosta tulee moniulotteiseksi ja
22407: tua lääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin.   monimutkaiseksi. Erilaiset ihmiselämän arvot
22408:    Ehdotetun lain mukaan potilaalla olisi oikeus       tulevat arvioitaviksi. Tavoiteltavat hyödyt voi-
22409: myös laadultaan hyvään terveyden- ja sairaan-          vat toteutua monenlaisina parannuksina ihmisen
22410: hoitoon. Hoidon laatuvaatimukseen on hallituk-         elämässä. Joidenkin hoitojen ansiosta ihminen
22411: sen esityksen perustelujen mukaan tarkoitus            pystyy säilyttämään elintoiminnot omassa hal-
22412: vaikuttaa terveydenhuollon ammatinharjoitta-           linnassaan. Toisten hoitojen arvo perustuu ih-
22413:                                            1991 vp -    KK 377                                          5
22414: 
22415: misen subjektiivisen kokemuksen ja tunnetilan              Sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunnattujen
22416: alueella saatavaan hyötyyn.                            yhteiskunnallisten panosten merkitys kansanta-
22417:     Voimavarojen ja eettisten ratkaisujen sovitta-     loudessa on suuri. Terveydenhuollon voimava-
22418: mista koskevaa keskustelua on kansainvälisesti         rat ovat kuitenkin aina niukat suhteessa tarpee-
22419: käyty varsin laajasti. Tämän keskustelun tulok-        seen, eikä terveydenhuollon vaikeita eettisiä
22420: sena on syntynyt joukko käsitteellisiä apuväli-        kysymyksiä pystytä ratkaisemaan terveyden-
22421: neitä, joilla on pyritty lähestymään ja jopa mit-      huollon resursseja lisäämällä. Tehtyjen tutki-
22422: taamaan eri hoitojen tuottamaa hyötyä. Mittarit        musten perusteella on sekä kansainvälisesti että
22423: ovat nykyisessä kehitysvaiheessaan avoimia             alueittain havaittu suuria eroja hoitokäytännös-
22424: monenlaiselle arvostelulle. Tällaisen kehittämis-      sä ja terveydenhuollon kustannuksissa, jotka
22425: työn arvoa ei kuitenkaan ole kyseenalaistettu.         eivät näyttäisi liittyvän eroihin hoidon tuloksis-
22426:     Jos nykyisessä kehitysvaiheessa ryhdytään          sa. Siten pelkästään nykyisten voimavarojen
22427: yksiviivaisesti pitämään lähtökohtana laatua ja        uudelleen suuntaamisella voidaan tehostaa ter-
22428: tulosta, voidaan kuitenkin päätyä asettamaan           veydenhuollon toimintaa.
22429: terveydenhuollossa etusijalle vain niitä toiminto-         Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
22430: ja, joiden laatua ja tuloksia on jo opittu mittaa-     tulevan tutkimustoiminnan eräänä painopistee-
22431: maan ja arvioimaan. Terveyspolitiikan perim-           nä on terveydenhuollon taloudellinen tutkimus.
22432: mäinen tulos, ihmisten terveys ja sen edistämi-        Tässä tutkimustoiminnassa kiinnitetään huo-
22433: nen, riippuu kuitenkin pääosin muista kuin ter-        miota palvelujen kustannuksiin, tuottavuuteen
22434: veydenhuollon hallinnassa olevista tekijöistä. Se      sekä toimintojen tehokkuuteen ja vaikuttavuu-
22435: riippuu elinoloista, elämäntavoista, ulkoisista        teen. Tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa ter-
22436: vaaratekijöistä ja viime kädessä koko kulttuuris-      veyspoliittisen päätöksenteon tueksi toimintojen
22437: tamme. Sen vuoksi terveydellisten seikkojen            kustannusvaikuttavuudesta sekä yleisemminkin
22438: huomioon ottaminen myös terveydenhuollon               siitä, kuinka palvelujärjestelmät pystyvät täyttä-
22439:  ulkopuolisilla yhteiskuntaelämän alueilla on          mään niille asetetut tavoitteet.
22440: tärkeää, eikä tätä pitäisi unohtaa myöskään                Terveydenhuollon poliittisissa valinnoissa
22441: taloudellisesti huonoissa oloissa.                     jäävät eettiset valinnat usein taka-alalle. On
22442:      Perusoikeusuudistukseen sekä terveydenhuol-       helpompi päättää sairaalan rakentamisesta kuin
22443: lon ohjausjärjestelmän muuttumiseen liittyen voi       siitä, mille potilasryhmille terveydenhuollon voi-
22444:  tulla aiheelliseksi ryhtyä määrittämään eri alueil-   mavarat tulisi kohdentaa. Jatkossa julkisen kes-
22445:  la sitä palvelujen vähimmäistasoa, johon voi-         kustelun tulisikin kohdistua enemmän terveys-
22446:  daan katsoajokaisen täällä asuvan olevan oikeu-       politiikan sisällön ja prioriteettien asettamiseen.
22447:  tettu olosuhteista riippumatta. Tähän on myös             Sosiaali- ja terveysministeriö ja sosiaali- ja
22448:  liitettävä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten      terveyshallitus selvittävät omalta osaltaan edellä
22449:  asettamat velvoitteet.                                kuvattuja kysymyksiä.
22450: 
22451:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1991
22452: 
22453:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
22454: 6                                         1991 vp -   KK 377
22455: 
22456: 
22457: 
22458: 
22459:                                      Till Riksdagens Herr Talman
22460: 
22461:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sjukvården samt skyldigheten att ordna hälso-
22462: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        och sjukvård av de stadganden på lagnivå som
22463: den 29 november 1991 till vederbörande medlem         gäller hälso- och sjukvårdens servicesystem,
22464: av statsrådet översänt avskrift av följande av        statsandel och statsstyrning samt av de stadgan-
22465: riksdagsman Rimmi m.fl. undertecknade spörs-          den som gäller grundläggande och mänskliga
22466: mål nr 377:                                           rättigheter.
22467:                                                           1 den lagstiftning som gäller hälso- och sjuk-
22468:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vård gäller kommunens ombesörjningsansvar i
22469:        ta framför allt för att bedöma och fördela     fråga om ordnandet av hälsovårdstjänster perso-
22470:        resurserna inom den offentliga hälso- och      ner: kommuninvånarna eller andra personer som
22471:        sjukvården så att de resurser som står tili    kan jämställas med dem. Skyldigheten att ordna
22472:        förfogande också i framtiden skall kunna       sådana tjänster gäller igen produktion eller köp
22473:        användas för tryggande av primärvården         av tjänster. Enligt folkhälsolagen (66/72) är det
22474:        för hela befolkningen och                      kommunen som har ombesörjningsansvar och
22475:           hur bedömer Regeringen förhållandet         ansvar för ordnandet. Enligt lagen om specialise-
22476:        mellan skyldigheten att ordna allmän           rad sjukvård (1062/89) är det kommunen som
22477:        vård inom folkhälsoarbetet och den spe-        har ombesörjningsansvaret och kommunalför-
22478:        cialiserade vården?                            bundet för ett sjukvårdsdistrikt somhar ansvaret
22479:                                                       för ordnandet. Enligt lagen skall varje korumun
22480:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         höra tili ett kommunalförbund för något sjuk-
22481: anföra följande:                                      vårdsdistrikt. Enligt lagen om specialiserad sjuk-
22482:                                                       vård skall kommunalförbundet för ett sjuk-
22483:    1 motiveringen tili spörsmålet uppmärksam-         vårdsdistrikt inom gränserna för sitt specialkun-
22484: mas den offentliga hälso- och sjukvårdens in-         nande svara såväl för förebyggande av sjukdo-
22485: komstfördelningspolitiska och regionalpolitiska       mar, forskning och behandling som medicinsk
22486: uppgift. Dessutom konstateras att en offentlig        rehabilitering. Dessutom har sjukvårdsdistrikten
22487: hälso- och sjukvård som är lika stor som tidigare     fått en aktiv koordineringsuppgift när det gäller
22488: tycks öka (relativt sett) under en tid av allmän      samarbetet mellan den egna verksamheten och
22489: ekonomisk recession. Då hälsovårdstjänsterna          primärvården.
22490: samtidigt blir mångsidigare medför detta, så som          l Finland har en hälsovårdspolitik med inrikt-
22491: det konstateras i motiveringen, ett politiskt pro-    ning på primärvården och den specialiserade
22492: blem: i hur stor utsträckning är det ändamålsen-      sjukvården bedrivits med hjälp av mål och nor-
22493: ligt att använda de medel som är avsedda för          mer samt en regional fördelning av strategiska
22494: hela befolkningens hälso- och sjukvård för ord-       resurser. Enligt den rapport om förhållandena i
22495: nande av ny och dyr specialiserad vård? I moti-       olika Iänder som Vär1dshälsoorganisationen
22496: veringen tili spörsmålet uppmärksammas också          WHO har gjort upp har den regionalajämställd-
22497: tänkesättet kostnad- nyttai vanliga vårdåtgär-        heten i Finland på detta sätt kunnat genomföras
22498: der och ställs frågan om det är riktigt att patien-   bättre än i Europa i allmänhet.
22499: ter som har sina aktivaste insatser i arbetslivet         Reformen av statsandelssystemet inom social-
22500: bakom sig ställs utanför någon vård- eller be-        och hälsovården (RP 216) syftar till att luckra
22501: handlingsform bara på den grunden att det inte        upp och förenkla det nuvarande planerings- och
22502: längre "lönar sig" att ge dem dyr behandling. 1       statsandelssystemet. Samtidigt blir styrningen
22503: motiveringen tili spörsmålet bekymrar man sig         från statens sida svagare och den korumunala
22504: också över vården av utvecklingsstörda och            självstyrelsen starkare.
22505: psykiatrin vid användningen av hälso- och sjuk-           De betydande förändringar som statsandels-
22506: vårdsresurserna.                                      reformen medför har väckt misstankar om att
22507:    På författningsnivå påverkas bedömningen           tillgången på centrala tjänster för kommuninvå-
22508: och fördelningen av resurserna inom hälso- och        narna äventyras. 1 synnerhet har man varit rädd
22509:                                          1991 vp -    KK 377                                           7
22510: 
22511: 
22512: för att medborgarnas jämlikhet i olika delar av      bl.a. åtskillnad som görs på grund av ras, kön,
22513: landet försvagas. Det faktum att statsandelen        språk, religion, nationell, etnisk elier social här-
22514: inte längre skulle vara bunden tili användnings-     komst, ålder, förmögenhet, börd elier annan
22515: ändamålet har särskilt väckt misstankar. Att         motsvarande omständighet. Bedömningen av det
22516: reformen infaller i ett sådant ekonomiskt läge då    behov av vård som patientens hälsotilistånd krä-
22517: trycket på sparåtgärder från kommunernas sida        ver bör basera sig på medicinskt godtagbara
22518: kan inriktas på ett sätt som är oförmånligt med      kriterier.
22519: tanke på vissa patientgrupper har varit ägnat att        Enligt den föreslagna lagen skali patienten
22520: öka detta bekymmer. Sådana grupper är i syn-         även ha rätt tili hälso- och sjukvård av god
22521: nerhet de mentalsjuka och personer som lider av      kvalitet. Enligt motiveringen tili regeringspropo-
22522: andra mentala störningar samt de utvecklings-        sitionen har man för avsikt att påverka kravet på
22523: störda. Redan på 80-talet fäste riksdagens justi-    vård av god kvalitet med de medel som lagstift-
22524: tieombudsman uppmärksamhet vid att dessa             ningen om hälso- och sjukvårdspersonalens
22525: personer och deras anhöriga endast i begränsad       yrkesutövning bjuder genom att säkerställa per-
22526: utsträckning kan framföra krav på vårdnivån          sonalens kompetens genom legitimerings- och
22527: eller annars påverka omständigheterna med de         registreringsförfarandet och genom tilisynen
22528: medel som i allmänhet står tili medborgarnas         över personalens yrkesutövning. Säkerstäliandet
22529: förfogande. För dessa gruppers del får ansvaret      av kvaliteten på hälsovårdsservicen samt bedöm-
22530: för ordnande av vård en särskild betydelse.          ningen av funktioner och teknologi konstateras
22531: Också i Världshälsoorganisationens ovan nämn-        också vara en viktig faktori den moderna hälso-
22532: da rapport betonas dessa risker.                     och sjukvården.
22533:      Det bör dock betonas att kommunernas an-            Efter statsandelsreformen blir kommunerna i
22534: svar för ordnande av tjänster fortfarande kom-       landet tvungna att lösa de problem som tas fram
22535: mer att vara lika stort som tidigare. Några          i spörsmålet rätt så individuellt. Statsandelsre-
22536: betydande förändringar i tillgången på tjänster      formen medför också att behovet att utveckla
22537: borde således inte vara att vänta på grund av        bedömningen av kvaliteten och resultatmätning-
22538: statsandelsreformen.                                 en inom hälso- och sjukvården framhävs.
22539:      Avsikten är att en grundskyddsnämnd inrät-         Den 21 september 1989 tillsatte statsrådet en
22540: tas vid social- och hälsovårdsministeriet för        kommitte för grundläggande fri- och rättigheter,
22541: säkerställande av tillgången på central basservice   som bl.a. fick tili uppgift att precisera de rättig-
22542: efter reformen. Nämnden skall ha tili uppgift att    heter som redan är tryggade genom grundlagen
22543: vid behov reda ut bristerna i enskilda kommu-        eller att utvidga dem enligt de riktlinjer som dras
22544: ners serviceutrustning. Nämnden skall reda ut        upp i de internationelia konventionerna om de
22545: ändamålsenligheten i kommunens servicesystem,        mänskliga rättigheterna. Målet för kommittens
22546:  om det verkar uppenbart att servicen inte är        arbete skali vara ett förslag som även innehålier
22547: tillräcklig. Om nämnden konstaterar att servicen     stadganden om de viktigaste ekonomiska, soci-
22548: är bristfällig, kan den ge kommunen rekommen-        ala och kulturella rättigheterna. Kommittens
22549:  dationer för hur bristerna kan avhjälpas. Om        förslag kommer sålunda också att innehålia ett
22550: bristerna inte avhjälps inom utsatt tid, kan den     ställningstagande i frågan om och i så fall hur
22551:  statsandel som kommunen fått återindrivas helt      stadganden om rätten till hälso- och sjukvård
22552:  eller delvis.                                       skall tas in på grundlagsnivå.
22553:      Regeringens proposition med förslag tili lag       1 offentligheten har det framförts sådana
22554:  om patientens stälining och rättigheter (RP 185)    tankar att största delen av den vård och behand-
22555:  betonar att varje patient utan diskriminering och   ling som mänskorna får och behöver objektivt
22556:  inom gränserna för de resurser som står tili        sett på sätt och vis är nödvändig och att en
22557:  hälso- och sjukvårdens förfogande vid respektive    tämligen liten del av vården är lyx, som lugnt kan
22558:  tidpunkt har rätt tili sådan hälso- och sjukvård    ges eller lämnas bort och som också kan produ-
22559:  som hans hälsotilistånd förutsätter. De stadgan-    ceras helt enligt affärsekonomiska principer.
22560:  den som gälier skyldigheten att ordna hälso- och    Som ett extremt praktiskt exempel på sådan vård
22561:  sjukvård inverkar på hur väl rättigheten kan        eller behandling kan nämnas kosmetisk plastik-
22562:  tiligodoses inom den offentliga hälso- och sjuk-    kirurgi.
22563:  vården. Lagen förbjudet diskriminering inom            En mera motiverad uppfattning om nödvän-
22564:  hälso- och sjukvården. Enligt internationella       dig vård och behandling torde vara att det finns
22565:  människorättskonventioner är diskriminering         en mängd åtgärder som kan anses medicinskt
22566: 8                                         1991 vp -     KK 377
22567: 
22568: 
22569: nödvändiga av den orsaken att de kan medverka          terna och ändringen av ledningssystemet inom
22570: till att en för tidig död eller bestående väsentlig    hä1so- och sjukvården kan ge anledning att inom
22571: skada kan undvikas. Dessa åtgärder hänför sig          olika områden börja fastställa den miniminivå
22572: oftast till infektionssjukdomar eller olycksfalls-     för olika tjänster som var och en som bor här kan
22573: kirurgi. Det finns också en mängd ersättande           anses ha rätt tili oberoende av omständigheter-
22574: åtgärder som upprätthåller nödvändiga livsfunk-        na. Härtill måste också fogas de skyldigheter
22575: tioner, t.ex. behandling av diabetes med insulin,      som de internationella människorättskonventio-
22576: om vilka det inte råder något tvivel att de är         nerna ställer.
22577: primära och nödvändiga. Efter dessa åtgärder               De samhälle1iga insatser som inriktas på soci-
22578: blir frågan om nödvändig vård och behandling           al- och hä1sovården har en stor betydelse inom
22579: mångdimensionell och komplicerad. Människo-            samhällsekonomin. Hälso- och sjukvården har
22580: livets olika värden måste bedömas. De fördelar         emellertid alltid knappa resurser i förhållande till
22581: som eftersträvas kan genomföras i form avolika         behovet, men de svåra etiska frågorna inom
22582: förbättringar av livskvaliteten. Tack vare vissa       hälso- och sjukvården kan dock inte lösas genom
22583: vårdåtgärder kan individen fortgående själv vara       en ökning av resurserna. På basis av gjorda
22584: herre över livsfunktionerna. Värdet av andra           undersökningar har stora skillnader i vårdpraxis
22585: vårdformer baserar sig på individens subjektiva        och hälso- och sjukvårdens kostnader konstate-
22586: upplevelser och den nytta som uppnås på det            rats både internationellt och regionalt, vi1ka
22587: känslomässiga planet.                                  dock inte tycks ha något samband med skillna-
22588:     På internationell nivå har en mycket omfat-        der i vårdresultaten. Sålunda kan verksamheten
22589: tande diskussion förts om avpassandet av resur-        inom hälso- och sjukvården effektiveras redan
22590: ser och etiska lösningar. Denna diskussion har         genom en omförde1ning av de nuvarande resur-
22591: resulterat i en mängd begreppsliga hjälpmedel          serna.
22592: med vilka man har försökt närma sig och rent av            I den framtida forskningsverksamheten inom
22593: mäta den nytta olika vårdformer har. l det             social- och hälsovårdsministeriets förvaltnings-
22594: nuvarande skedet av utvecklingen står mätarna          område kommer den ekonomiska forskningen
22595: öppna för varierande kritik. Värdet av ett sådant      inom hälso- och sjukvården att vara en sektor
22596: utvecklingsarbete har dock inte ifrågasatts.           som prioriteras högt. I denna forskningsverk-
22597:     Om man i detta skede av utvecklingen ensidigt      samhet uppmärksammas kostnaderna för tjäns-
22598: börjar hålla kvalitet och resultat som utgångs-        terna, produktiviteten och åtgärdernas effektivi-
22599: punkter kan det dock hända att slutresultatet är       tet. Målet är att som stöd för det hälsovårdspo-
22600: att endast sådana åtgärder vilkas kvalitet och         litiska beslutsfattandet producera forskningsre-
22601: resultat man redan har lärt sig mä ta och bedöma       sultat över åtgärdernas kostnadseffekter samt
22602: ställs i första rummet inom hälso- och sjukvår-        också mera allmänt över på vilket sätt servicesys-
22603: den. Det primära resultatet av hälsopolitiken,         temen kan uppnå de mål som ställts för dem.
22604: människans hälsa och främjandet av den, är                 Vid de politiska valen inom hälso- och sjuk-
22605: dock huvudsakligen beroende av andra faktorer          vården trängs de etiska frågorna ofta i bakgrun-
22606: än de som hälso- och sjukvården har kontroll           den. Det är lättare att fatta beslut om att bygga
22607: över. Det är beroende av levnadsförhållandena,         ett sjukhus än om på viiken patientgrupp hälso-
22608: levnadsvanorna, externa riskfaktorer och i sista       och sjukvårdens resurser skall inriktas. I fortsätt-
22609: hand av hela vår kultur. Därför är det viktigt att     ningen borde den offentliga diskussionen i högre
22610: hälsofrågorna beaktas också inom sådana områ-          grad gälla hälsovårdspolitikens innehåll och
22611: den av samhällsiivet som står utanför hälso- och       prioriteringar.
22612: sjukvården, och detta borde inte heller få glöm-           Social- och hälsovårdsministeriet och social-
22613: mas i ekonomiskt svåra tider.                          och hälsostyrelsen utreder för sin del de frågor
22614:     Reformeringen av de grundläggande rättighe-        som har behandlats ovan.
22615: 
22616:      Helsingforsden 27 december 1991
22617: 
22618:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
22619:                                               1991 vp
22620: 
22621: 
22622: Kirjallinen kysymys 378
22623: 
22624: 
22625: 
22626: 
22627:                                   Haavisto ym.: Hallituksen suhtautumisesta ihmisoikeustilanteeseen
22628:                                       Burmassa
22629: 
22630: 
22631:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22632: 
22633:     Burman (Myanmarin) sotilashallitus on pitä-     Kyita kotiarestissa 19.7.1989lähtien huolimatta
22634: nyt vuoden 1991 Nobelin rauhanpalkinnon saa-        Demokraattisen puolueen voitosta toukokuussa
22635: jaa, Aung San Suu Kyita, kotiarestissa 19. heinä-   1990. Hänen mahdollisuutensa pitää yhteyttä
22636: kuuta 1989 alkaen. Hän toimii Burman demo-          edes perheeseensä ovat tiukasti rajatut.
22637: kraattisen puolueen (National League for De-           Burman hallitus on ilmaissut, että Aung San
22638: mocracy) pääsihteerinä.                             Suu Kyi on vapaa poistumaan maasta noutaak-
22639:     Demokraattinen puolue sai yli 80% äänistä       seen Nobelin rauhanpalkintonsa, mutta hänen ei
22640: toukokuussa 1990 pidetyissä vaaleissa. Siitä huo-   sallita palata Burmaan.
22641: limatta vallankaappauksen syyskuussa 1988 suo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22642: rittaneet sotilaat pitävät yhä valtaa Burmassa.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22643:     Sotilasvallankaappauksen aikana satoja rau-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22644: hanomaisia mielenosoittajia tapettiin. Vallan-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22645: kaappauksen jälkeen poikkeuslailla kiellettiin
22646: mm. poliittiset kokoontumiset.                                Millä tavalla Suomen Hallitus on rea-
22647:     Kesäkuusta 1989 lähtien Demokraattinen                 goinut tai aikoo reagoida YK:n ihmisoi-
22648: puolue järjesti tilaisuuksia poikkeuslakien ku-            keuksien julistuksen vastaiseen ihmisoi-
22649: moamiseksi sekä muistotilaisuuksia armeijan                keustilanteeseen Burmassa, ja
22650: murhaamille opiskelijoille. Aung San Suu Kyi oli              aikooko Hallitus omasta puolestaan
22651: näiden tilaisuuksien aktiivinen järjestäjä kehot-          vaatia Burman sotilashallitusta vapaut-
22652:  taen ei-väkivaltaiseen vastarintaan poikkeusla-           tamaan vuoden 1991 Nobelin rauhanpal-
22653:  keja vastaan.                                             kinnon saajan Aung San Suu Kyin koti-
22654:     Burman hallitus on pitänyt Aung San Suu                arestistaan?
22655: 
22656:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1991
22657: 
22658:           Pekka Haavisto                Pekka Leppänen                Tuulikki Ukkola
22659:           Tuija Maaret Pykäläinen       Minna Karhunen                Esko Helle
22660:           Margareta Pietikäinen         Aarno von Bell                Erkki Tuomioja
22661:           Pirkko Laakkonen              Johannes Koskinen             Marjatta Stenius-Kaukonen
22662:           Ulla Anttila                  Erkki Pulliainen              Anneli Jäätteenmäki
22663:           Pekka Räty                    Anssi Rauramo                 Outi Ojala
22664:           Riitta Myller                 Päivi Varpasuo                Marjut Kaarilahti
22665:           Jarmo Wahlström               Satu Hassi                    Hannele Luukkainen
22666:           Jouni J. Särkijärvi           Ismo Seivästö                 Esko Seppänen
22667:           Kyllikki Muttilainen          Marjatta Vehkaoja             Kyösti Toivonen
22668:           Mirja Ryynänen                Eero Paloheimo                Liisa Jaakonsaari
22669: 
22670: 
22671: 
22672: 
22673: 210300M
22674: 2                                        1991 vp -    KK 378
22675: 
22676: 
22677: 
22678: 
22679:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22680: 
22681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       piti 22.11.1991 YK:n yleiskokouksessa ihmisoi-
22682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keuksia käsittelevän kansallisen puheenvuoron,
22683: olette 29 päivänä marraskuuta 1991 päivätyn          jossa ihmisoikeuksien ja erityisesti kansalais- ja
22684: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         poliittisten oikeuksien loukkaukset Myanmaris-
22685: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sa otettiin esille maakohtaisesti. Puheenvuorossa
22686: edustaja Pekka Haaviston ym. näin kuuluvasta         esitettiin syvä pettymys ja huoli siitä, että Myan-
22687: kirjallisesta kysymyksestä n:o 378:                  marin hallitus ei ole toteuttanut maassa touko-
22688:                                                      kuussa vuonna 1990 pidetyn vaalin tulosta, ja
22689:           Millä tavalla Suomen Hallitus on rea-      toivottiin Myanmarin hallituksen ryhtyvän pi-
22690:        goinut tai aikoo reagoida YK:n ihmisoi-       kaisesti toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi
22691:        keuksien julistuksen vastaiseen ihmisoi-      ja demokratian voimaansaattamiseksi.
22692:        keusti1anteeseen Burmassa, ja                     Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukses-
22693:           aikooko Hallitus omasta puolestaan         sa Suomi oli aktiivisesti mukana valmistelemassa
22694:        vaatia Burman sotilashallitusta vapaut-       ja kanssasuosittamassa Myanmarin tilannetta
22695:        tamaan vuoden 1991 Nobelin rauhanpal-         käsittelevää päätöslauselmaa, joka hyväksyttiin
22696:        kinnon saajan Aung San Suu Kyin koti-         29.11.1991. Päätöslauselmassa mm. kiinnitetään
22697:        arestistaan?                                  huomiota YK:n pääsihteerin vaatimuksiin va-
22698:                                                      pauttaa Nobelin rauhanpalkinnon saaja Aung
22699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         San Suu Kyi kotiarestista. Viitaten ihmisoikeuk-
22700: vasti seuraavaa:                                     sien yleismaailmalliseen julistukseen, jonka
22701:                                                      mukaan kansan tahto on hallitusvallan perusta,
22702:    Suomen hallitus on syvästi huolestunut ihmis-     päätöslauselmassa vedotaan Myanmarin halli-
22703: oikeuksien loukkauksista Myanmarissa. Suomi          tukseen kansalaisten poliittisten oikeuksien to-
22704: on seurannut aktiivisesti Myanmarin tilannetta       teuttamiseksi.
22705: ja erityisesti ihmisoikeuspolitiikkaa. Yhdistynei-       Myanmarin nykyinen tilanne osoittaa maan
22706: den Kansakuntien 46. yleiskokouksessa Suomen         hallituksen jatkavan ihmisoikeuksia polkevaa
22707: hallitus on ottanut kantaa Myanmarin ihmisoi-        politiikkaansa kansainvälisen yhteisön mielipi-
22708: keustilanteeseen puheenvuoroissaan ja kanssa-        dettä uhmaten. Suomen hallitus pitää tärkeänä,
22709: suosittamalla sitä käsittelevää päätöslauselmaa.     että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja edistetään
22710:    Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukses-        kaikkialla maailmassa. Yhä laajemmin on hy-
22711: sa puolustusministeri ja tasa-arvoasioista vastaa-   väksytty kanta, että jonkin maan ihmisoikeusky-
22712: va ministeri Elisabeth Rehn piti 22.10.1991 poh-     symyksiin puuttuminen ei merkitse sekaantumis-
22713: joismaisen puheenvuoron tasa-arvokysymyksis-         ta maan sisäisiin asioihin. Tämä on myös Suo-
22714: tä. Puheessa otettiin esille vuoden 1991 Nobelin     men ihmisoikeuspolitiikassaan noudattaman
22715: rauhanpalkinnon myöntäminen burmalaiselle            linjan mukaista. Suomen hallitus tulee lähiaikoi-
22716: Aung San Suu Kyille esimerkkinä henkilökoh-          na esittämään suoraan Myanmarin viranomai-
22717: taisen rohkeuden palkitsemisesta väkivallatta-       sille, että Myanmarin hallitus sallisi kansalaisten
22718: massa taistelussa demokratian ja ihmisoikeuk-        vapaissa vaaleissa jo puolitoista vuotta sitten
22719: sien puolesta.                                       ilmaiseman tahdon toteutua ja vapauttaisi
22720:     Suomen pysyvä edustaja Yhdistyneissä Kan-        Myanmarin ihmisoikeusaktivisti Aung San Suu
22721: sakunnissa, suurlähettiläs Wilhelm Breitenstein      Kyin kotiarestistaan.
22722: 
22723:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
22724: 
22725:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
22726:                                         1991 vp -   KK 378                                            3
22727: 
22728: 
22729: 
22730: 
22731:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22732: 
22733:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ter i FN :s generalförsamling 22.11.1991. 1 sitt an-
22734: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      förande omnämnde han särskilt kränkningarna i
22735: den 29 november 1991 till vederbörande medlem       Myanmar av de mänskliga rättigheterna och i
22736: av statsrådet översänt avskrift av följande av      synnerhet de medborgerliga och politiska rättig-
22737: riksdagsman Pekka Haavisto m.fl. underteckna-       heterna. Han uttryckte stor besvikelse och oro
22738: de spörsmål nr 378:                                 över att regeringen i Myanmar inte har verkställt
22739:                                                     resultatet av det vai som hölls i maj 1990, och
22740:           På vilket sätt har eller ämnar Finlands   han hoppades att regeringen i Myanmar skall
22741:        Regering reagera på det mot FN:s för-        vidta skyndsamma åtgärder för att avhjälpa
22742:        klaring om de mänskliga rättigheterna        situationen och genomföra demokrati.
22743:        stridande människorättsläget i Burma,           1 Förenta Nationernas generalförsamling del-
22744:        och                                          tog Finland aktivt i beredningen av resolutionen
22745:           ämnar Regeringen för sin del kräva att    om läget i Myanmar och i rekommendationen
22746:        militärregeringen i Burma skall släppa       om dess godkännande. Den antogs 29.11.1991. 1
22747:        mottagaren av Nobels fredspris Aung          FN-resolutionen fästs bl.a. uppmärksamhet vid
22748:        San Suu Kyi ur sin husarrest?                generalsekreterarens krav att mottagaren av
22749:                                                     Nobels fredspris Aung San Suu Kyi bör friges ur
22750:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sin husarrest. Med hänvisning till den allmänna
22751: anföra följande:                                    förklaringen om de mänskliga rättigheterna,
22752:                                                     enligt viiken folkets vilja skall utgöra grundvalen
22753:    Finlands regering är djupt oroad över kränk-     för statsmakternas myndighet, vädjas det i reso-
22754: ningarna av de mänskliga rättigheterna i Myan-      lutionen till regeringen i Myanmar om förverkli-
22755: mar. Finland har aktivt följt situationen i Myan-   gande av medborgarnas politiska rättigheter.
22756: mar, i synnerhet politiken på området för de           Nuläget i Myanmar visar att landets regering
22757: mänskliga rättigheterna. 1 Förenta Nationernas      fortsätter sin människorättskränkande politik,
22758: 46:e generalförsamling tog Finlands regering i      trotsande det internationella samfundets åsikt.
22759: sina anföranden ställning för de mänskliga rät-     Finlands regering anser det viktigt att de mänsk-
22760: tigheterna i Myanmar och var med om att             liga rättigheterna respekteras och främjas över-
22761: rekommendera en resolution i denna fråga.           allt i världen. Uppfattningen att ingripanden i ett
22762:    1 Förenta Nationernas generalförsamling höll     lands människorättsfrågor inte betyder inbland-
22763: försvarsminister Elisabeth Rehn, som också har      ning i landets interna ärenden, vinner allt mera
22764: ansvaret för jämställdhetsärenden, det nordiska     terräng. Denna uppfattning överensstämmer
22765: anförandet om jämställdhetsfrågor 22.10.1991. 1     också med Finlands politiska linje i människo-
22766: talet nämndes beviljandet av Nobels fredspris       rättsfrågor. Vår regering kommer inom en snar
22767: 1991 tili Aung San Suu Kyi i Burma som ett          framtid att göra en framställning direkt hos
22768: exempel på hur personligt mod belönas i icke-       myndigheterna i Myanmar om att regeringen där
22769: vålds-kampen för demokrati och mänskliga rät-       bör tillåta att folkets vilja, så som denna uttryck-
22770: tigheter.                                           tes i fria vai redan för ett och ett halvt år sedan,
22771:    Finlands permanenta representant i Förenta       verkställs och att människorättsaktivisten Aung
22772: Nationerna, ambassadör Wilhelm Breitenstein         San Suu Kyi bör släppas ur husarresten.
22773: höll Finlands anförande om mänskliga rättighe-
22774: 
22775:      Helsingforsden 20 december 1991
22776: 
22777:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
22778:                                                 1991 vp
22779: 
22780: Kirjallinen kysymys 379
22781: 
22782: 
22783: 
22784: 
22785:                                    Laine: Komitean asettamisesta valmistelemaan ehdotuksia ETA-
22786:                                        suojalaeiksi
22787: 
22788: 
22789:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22790: 
22791:     Eduskunta päätti tunnetut reunaehtonsa ETA-       eduskunnan neuvotteluille asettamia tai myö-
22792: sopimuksesta käytäville neuvotteluille. Ulkoasi-      hemmin välttämättämiksi osoittautuneita reu-
22793: ainvaliokunnan mietintöön liitetyissä vastalau-       naehtoja. Jo tässä vaiheessa näyttää välttämättä-
22794: seissa esitettiin vielä tiukempia reunaehtoja. Sen    mäitä valmistautua ETA-suojalakien pikaiseen
22795: sijaan, että ETA-sopimuksesta käydyissä neu-          säätämiseen.
22796: votteluissa olisi pidetty eduskunnan asettamia           Suojalakeja valmistelemaan tulisi asettaa par-
22797: ehtoja vähimmäisvaatimuksina, kävikin niin, että      lamentaarinen komitea. Suojalakien avulla tulisi
22798: niistä olennaisilta osiltaan luovuttiin. Julkisuu-    turvata mahdollisuudet valvoa tarvittaessa pää-
22799: dessa on annettu ymmärtää, että neuvottelijat         omaliikkeitä ja kehittää ETA-normeja parem-
22800: ovat toimineet Tasavallan Presidentin antamien        paa sosiaali-, alue- ja ympäristöpolitiikkaa sekä
22801: ohjeiden mukaan.                                      eduskunnan vaikutusvalta tulevia ETA-lakeja
22802:     ETA-sopimuksesta neuvoteltaessa on käynyt         valmisteltaessa.
22803: ilmi, ettei EY piittaa Suomen tai muiden pienem-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22804: pien maiden eduista. EY:n taholta on jatkuvasti       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22805: vaadittu EFTA-mailta uusia myönnytyksiä. Po-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22806: liittisella tasolla sovituiksi ymmärretyt ratkaisu-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22807: mallit ovat tulleet hylätyiksi EY:n vaikutusval-
22808: taisen komission ja virkamiesten asettuessa vas-                 Aikooko Hallitus asettaa parlamen-
22809: tarintaan. EY:n tuomioistuimen äskeiset vaati-               taarisen komitean valmistelemaan esi-
22810: mukset sopimuksen muuttamisesta osoittavat,                  tyksiä ETA-suojalaeiksi, joilla turvataan
22811: että EY ei ole luotettava sopimuskumppani.                   mahdollisuudet valvoa tarvittaessa pää-
22812:     Kerrottujen syiden johdosta on välttämätön-              omaliikkeitä ja kehittää ETA-normeja
22813: tä, että eduskunta voi ratkaista erikseen kunkin             parempaa sosiaali-, alue- ja ympäristöpo-
22814: ETA-sopimukseen liittyvän lakiesityksen sisäl-               litiikkaa sekä eduskunnan vaikutusvalta
22815: lön ja hyväksymisen sen mukaan, vastaavatkone                tulevia ETA-lakeja valmisteltaessa?
22816: 
22817:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1991
22818: 
22819:                                               Ensio Laine
22820: 
22821: 
22822: 
22823: 
22824: 210300M
22825: 2                                       1991 vp -   KK 379
22826: 
22827: 
22828: 
22829: 
22830:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22831: 
22832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
22833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taen seuraavaa:
22834: olette 3 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-
22835: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Hallituksella ei ole tarkoituksena asettaa eri-
22836: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tyistä komiteaa ETA-sopimuksen vaatimia lain-
22837: Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      säädäntötoimia varten. ETA-sopimuksesta joh-
22838: sestä n:o 379:                                      tuvia lainmuutostarpeita tarkastellaan kunkin
22839:                                                     asiakysymyksen osalta erikseen asian valmiste-
22840:            Aikooko Hallitus asettaa parlamen-       lun yhteydessä. Mahdollisia suojatarpeita varten
22841:        taarisen komitean valmistelemaan esi-        ETA-sopimukseen sisältyy sekä eräitä alakohtai-
22842:        tyksiä ET A-suojalaeiksi, joilla turvataan   sia suojatoimenpidemahdollisuuksia että yleinen
22843:        mahdollisuudet valvoa tarvittaessa pää-      suojalauseke, johon voidaan turvautua vakavan
22844:        omaliikkeitä ja kehittää ETA-normeja         taloudellisen, yhteiskunnallisen tai ekologisen
22845:        parempaa sosiaali-, alue- ja ympäristöpo-    uhkan yhteydessä.
22846:        litiikkaa sekä eduskunnan vaikutusvalta
22847:        tulevia ETA-lakeja valmisteltaessa?
22848: 
22849:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1992
22850: 
22851:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
22852:                                        1991 vp -   KK 379                                           3
22853: 
22854: 
22855: 
22856: 
22857:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
22858: 
22859:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22860: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     anföra följande:
22861: den 3 december 1991 tili vederbörande medlem
22862: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Regeringen har inte för avsikt att tillsätta en
22863: riksdagsman Laine undertecknade spörsmål nr        särskild kommitte för att bereda lagstiftningsåt-
22864: 379:                                               gärder som EES-avtalet förutsätter. De lag-
22865:                                                    ändringsbehov som EES-avtalet medför gran-
22866:           Amnar Regeringen tillsätta en parla-     skas separat i varje enskilt fall i samband med
22867:        mentarisk kommitte för beredningen av       beredningen av ärendet. Med tanke på eventuella
22868:        förslag angående EES-skyddslagar, ge-       skyddsbehov innehåller EES-avtalet såväl möj-
22869:        nom vilka man säkerställer möjligheterna    ligheter tili vissa sektorspecifika skyddsåtgärder
22870:        att vid behov övervaka kapitalrörelser,     som en generell skyddsklausul, viiken kan anlitas
22871:        utveckla en bättre social-, regional- och   i fall av ett allvarligt ekonomiskt, samhälleligt
22872:        miljöpolitik än EES-normerna innebär        eller ekologiskt hot.
22873:        samt riksdagens inflytande vid beredning-
22874:        en av kommande EES-lagar?
22875: 
22876:     Helsingfors den 8 januari 1992
22877: 
22878:                                                                        Minister Pertti Salolainen
22879:                                                   1991 vp
22880: 
22881: 
22882: Kirjallinen kysymys 380
22883: 
22884: 
22885: 
22886: 
22887:                                     Mäkelä: Suomen lähialueilla tapahtuneita ydinräjäytyksiä koske-
22888:                                         vasta tiedottamisesta
22889: 
22890: 
22891:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22892: 
22893:     Neuvostoliitto räjäytti vuosina 1972 ja 1984       vallisuuteen ja terveyteen liittyvän materiaalin
22894: yhteensä kolme ydinlatausta Kuolan niemimaal-          yleisesti kansalaisten tietoisuuteen. Näin olisi
22895: la noin 200 kilometrin päässä Suomen rajasta.          tullut tapahtua myös Neuvostoliiton vuosina
22896: Tapahtuma huomattiin Suomessa seismologisis-           1972 ja 1984 suorittamien ydinräjäytysten yhtey-
22897: sa mittauksissa. Säteilyturvakeskus sai tiedon         dessä. Kyseiset laitokset ovat laiminlyöneet
22898: asiasta, mutta ei kertonut siitä eteenpäin poliitti-   tehtävänsä ja pyrkineet salaamaan olennaista
22899: sille päättäjille eikä julkisuuteen niin, että myös    kansalaisten turvallisuuteen ja terveyteen liitty-
22900: tavalliset kansalaiset olisivat voineet saada tie-     vää tietoa. Tästä herääkin kysymys, ovatko
22901: don tapahtuneesta. Kyseisillä räjäytyksillä py-        kyseiset laitokset harjoittaneet salailutoimintaa
22902: rittiin testaamaan ydinlatausten käyttökelpoi-         enemmältikin ja onko maassamme ydinpitoi-
22903: suutta malmien louhinnassa.                            suuksia ja laskeumia koskenut tiedotustoiminta
22904:     Maassamme on sisäasiainministeriö vastuus-         ollut yhtä heikkoa kuin myöhemmin tapahtu-
22905: sa ydinräjäytysten aiheuttamista väestöön koh-         neen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden
22906: distuvista turvatoimista. Kyseiseen aikaan hoiti       yhteydessä.
22907: sisäasiainministerin tehtäviä Matti Luttinen ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22908: hän on kertonut julkisuuteen, ettei hän koskaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22909: saanut tietoa kyseessä olevista Kuolan ydinrä-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22910: jäytyksistä. Todennäköisesti Neuvostoliitto ei         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22911: informoinut Suomea räjäytyksistä, mutta Sätei-
22912: lyturvakeskus oli kylläkin tietoinen asiasta.                      Tietääkö Hallitus, että seismologian
22913:     Säteilyturvakeskus ja seismologian laitos ovat              laitos ja Säteilyturvakeskus ovat salan-
22914: myöntäneet olleensa tietoisia Neuvostoliiton                    neet kansalaisilta Neuvostoliitossa vuosi-
22915: alueella lähellä Suomen rajaa tapahtuneista rä-                 na 1972 ja 1984 tapahtuneet ydinräjäy-
22916: jäytyksistä, vaikkakin niiden luonne ei täysin                  tykset lähellä Suomen rajaa, ja
22917: ollut selvillä. Asian tekee omituiseksi se, että                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22918: molemmat laitokset ovat valtion rahoittamia ja                  tiedonkulun parantamiseksi ja kansalais-
22919: näin ollen verovaroilla yllä pidettyjä. Tämä edel-              ten turvallisuuteen ja terveyteen olennai-
22920: lyttäisi vähintäänkin sitä, että kyseiset laitokset             sesti liittyvien tietojen saamiseksi myös
22921: saattaisivat tiedossaan olevan kansalaisten tur-                julkisuuteen?
22922: 
22923:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1991
22924: 
22925:                                               Tina Mäkelä
22926: 
22927: 
22928: 
22929: 
22930: 210300M
22931: 2                                         1991 vp -   KK 380
22932: 
22933: 
22934: 
22935: 
22936:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22937: 
22938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dioaktiivisia aineita kulkeutuu rajojen yli toiseen
22939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valtioon, ovat vastoin suurvaltojen vuoden 1963
22940: olette 3 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-        ydinkoekieltosopimusta, jolla ilmakehässä suo-
22941: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ritetut ydinkokeet lopetettiin. Vuotoja maanalai-
22942: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sista kokeista on kuitenkin esiintynyt. Vuoden
22943: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         1966 joulukuussa kulkeutui maamme ilmaan
22944: sestä n:o 380:                                        selvästi havaittavia määriä lyhytikäisiä radioak-
22945:           Tietääkö Hallitus, että seismologian        tiivisia aineita Semipalatinskin alueelta ja vuo-
22946:        laitos ja Säteilyturvakeskus ovat salan-       den 1987 elokuussa havaittiin lähinnä Pohjois-
22947:                                                       Suomessa pieniä määriä radioaktiivisia aineita
22948:        neet kansalaisilta Neuvostoliitossa vuosi-
22949:                                                       eräästä Novaja Zemljan koealueella suoritetusta
22950:        na 1972 ja 1984 tapahtuneet ydinräjäy-
22951:        tykset lähellä Suomen rajaa, ja                kokeesta.
22952:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä             Säteilyturvakeskuksella ja muilla säteilyval-
22953:                                                       vonnan havaintoverkkoja ylläpitävillä viran-
22954:        tiedonkulun parantamiseksi ja kansalais-
22955:                                                       omaisilla on velvollisuus tiedottamiseen, jota
22956:        ten turvallisuuteen ja terveyteen olennai-
22957:        sesti liittyvien tietojen saamiseksi myös      esimerkiksi edellä mainittujen maanalaisten
22958:                                                       ydinkokeiden vuototilanteissa on myös nouda-
22959:        julkisuuteen?
22960:                                                       tettu. Säteilyturvakeskus tiedottaa säteilystä ja
22961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen vaikutuksista ja muut viranomaiset omasta
22962: vasti seuraavaa:                                      toiminnastaan. Jos normaalioloissa on todettu
22963:                                                       olennainen muutos säteilytilanteessa tai tällainen
22964:    Normaalista poikkeava säteilytilanne edellyt-      muutos on odotettavissa, tilanteeseen liittyvästä
22965: tää säteilyvalvontaa, tilannearviointia sekä sätei-   yleisestä tiedottamisesta huolehtii Säteilyturva-
22966: lytilanteista tiedottamista väestölle. Suomessa       keskus, neuvoteltuaan tarvittaessa muiden val-
22967: säteilyvalvonta on järjestetty siten, että säteily-   vontaan osallistuvien viranomaisten kanssa ja
22968: vaaran havaitsemiseksi tarvittavia havainto-          tarvittaessa valtioneuvoston tiedotusyksikön
22969: verkkoja ylläpitävät sisäasiainministeriö, puo-       avustamana.
22970: lustusvoimat, Säteilyturvakeskus ja Ilmatieteen           Vuonna 1984 tehtiin kaikkiaan 55 maanalais-
22971: laitos.                                               ta ydinkoetta. Kokeet havaittiin maailmanlaa-
22972:     Helsingin yliopiston seismologian laitos yllä-    juisesti, eivätkä ne olleet erityisiä tiedotustapah-
22973: pitää säteilyvalvontaa palvelevaa seismistä val-      tumia Suomessa eikä muualla maailmassa.
22974: vontaa ja toimittaa säteilyvalvontaan osallistu-      Todettakoon, että ydinräjähdystä koskevan
22975: ville viranomaisille tiedot kaikista ydinräjähdyk-    havainnon salassapitäminen ei ole edes mahdol-
22976: siksi määritetyistä seismisistä havainnoista. Seis-   lista. Seisminen valvonta kattaa koko maapal-
22977: miset havainnot liittyvät maanalaisiin ydinko-        lon, ja räjähdykset havaitaan maailmanlaajui-
22978: keisiin.                                              sesti.
22979:     Säteilyturvakeskus ja muut säteilyvalvonnan           Seismologian laitos ei ole viranomainen. Lai-
22980: osapuolet saavat seismologian laitokselta telexil-    toksen johtosäännön mukaan laitos suorittaa
22981: lä tiedon ydinräjähdyksiksi määritetyistä seismi-     sopimuksiin perustuvia valvontaseismologisia
22982: sistä havainnoista. Tieto saadaan yleensä sa-         tehtäviä viranomaisten toimeksiannosta. Tiedo-
22983: mana päivänä tai seuraavan päivän aamuna.             tus julkiselle sanalle ei kuulu näihin tehtäviin.
22984: Säteilyturvakeskus ja Ilmatieteen laitos suoritta-        Säteilyturvakeskuksen kannalta katsoen
22985: vat tilannearvioinnin. Koska maanalaiseen ydin-       Kuolan alueen ydinräjähdykset olisivat olleet
22986: kokeeseen liittyy radioaktiivisten aineiden vuo-      tiedotustapahtumia, jos valvonnassa Suomessa
22987: don mahdollisuus, arvioidaan ja tarvittaessa          tai muualla olisi havaittu merkkejä ilmaan vuo-
22988: ennustetaan kulkeutuminen ilmakehässä.                taneista radioaktiivisista aineista. Mitään tällai-
22989:     Sellaiset maanalaiset räjähdykset, joista ra-     sia havaintoja ei kuitenkaan saatu.
22990: 
22991:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1992
22992: 
22993:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
22994:                                           1991 vp -     KK 380                                          3
22995: 
22996: 
22997: 
22998: 
22999:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23000: 
23001:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dioaktiva ämnen förs över gränserna tili andra
23002: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         stater strider mot stormakternas avtal om förbud
23003: den 3 december 1991 tili vederbörande medlem           mot kärnprov från 1963 som ledde tili att kärn-
23004: av statsrådet översänt avskrift av följande av         proven i atmosfären upphörde. Det har emeller-
23005: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr           tid förekommit läckage från underjordiska prov.
23006: 380:                                                   1 december 1966 fördes klart iakttagbara mäng-
23007:            Är Regeringen medveten om att seis-         der av kortlivade radioaktiva ämnen med luften
23008:         mologiska institutet och strålsäkerhets-       tili vårt land från Semipalatinskområdet och i
23009:        centralen för medborgarna har hemlig-           augusti 1987 observerades närmast i norra Fin-
23010:         hållit de kärnsprängningar som inträffa-       land små mängder radioaktiva ämnen från ett
23011:         de i Sovjetunionen 1972 och 1984 nära          prov som utförts inom provområdet på Novaja
23012:        gränsen tili Finland, och                       Zemlja.
23013:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Strålsäkerhetscentralen och andra myndighe-
23014:         för att förbättra informationen och se tili    ter som upprätthåller observationsnät för strål-
23015:        att kunskap som i väsentlig mån ansluter        ningsövervakningen är skyldiga att informera,
23016:         sig tili medborgarnas säkerhet och hälsa       vilket även iakttagits t.ex. vid läckage från de
23017:         även förmedlas tili allmänheten?               ovan nämnda underjordiska kärnproven. Strål-
23018:                                                        säkerhetscentralen informerar om strålningen
23019:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och dess effekter och de andra myndigheterna
23020: anföra följande:                                       om sin egen verksamhet. Om det under normala
23021:                                                        förhållanden har konstaterats en väsentlig för-
23022:    En strålningssituation som avviker från det         ändring i strålningssituationen eller en sådan
23023: normala kräver strålningsövervakning, lägesbe-         ändring kan väntas, sköter strålsäkerhetscentra-
23024: dömning samt information om strålningssitua-           len om den allmänna informationen i anslutning
23025: tionen tili befolkningen. 1 Finland är strålnings-     tili situationen, efter att vid behov ha rådgjort
23026: övervakningen ordnad på så sätt att de observa-        med andra myndigheter som deltar i övervak-
23027: tionsnät som behövs för observation av strålfara       ningen och vid behov med bistånd av statsrådets
23028: upprätthålls av inrikesministeriet, försvarsmak-       informationsenhet.
23029: ten, strålsäkerhetscentralen och meteorologiska            År 1984 företogs inalles 55 underjordiska
23030: institutet.                                            kärnprov. Proven observerades över hela värl-
23031:    Seismologiska institutet vid Helsingfors uni-       den, men de utgjorde inte några särskilda infor-
23032: versitet upprätthåller seismisk övervakning och        mationstilldragelser varken i Finland eller i övri-
23033: verksamhet som betjänar strålningsövervakning-         ga världen. Det kan konstateras att det inte ens
23034: en och ger de myndigheter som deltar i strål-          är möjligt att hemlighålla en observation av en
23035: ningsövervakningen information om alla seis-           kärnsprängning. Den seismiska övervakningen
23036: miska observationer som hänförs tili kärn-             täcker helajordklotet och sprängningarna obser-
23037: sprängningar. De seismiska observationerna an-         veras i hela världen.
23038: sluter sig till underjordiska kärnprov.                    Seismologiska institutet är ingen myndighet.
23039:    Strålsäkerhetscentralen och de andra parterna       Enligt institutets instruktion utför institutet på
23040: i strålningsövervakningen får uppgifter per tele-      avtal baserade övervakningsseismologiska upp-
23041: fax från seismologiska institutet om seismiska         gifter på uppdrag av myndigheterna. Informa-
23042: observationer som hänförs tili kärnsprängning-         tion till massmedierna ingår inte i dessa uppgif-
23043: ar. Uppgifterna fås i allmänhet samma dag eller        ter.
23044: på morgonen följande dag. Strålsäkerhetscentra-            Ur strålsäkerhetscentralens synvinkel skulle
23045: 1en och meteorologiska institutet gör en lägesbe-      kärnsprängningarna i Kolaområdet ha varit in-
23046: dömning. Eftersom det vid underjordiska kärn-          formationstilldragelser, om man vid övervaknin-
23047: prov föreligger möjlighet till1äckage, uppskattar      gen i Finland eller någon annanstans skulle ha
23048: och vid behov förutsäger man hur ämnena skulle         observerat teeken på att radioaktiva ämnen läckt
23049: färdas i atmosfären.                                   ut i luften. Inga sådana observationer gjordes
23050:     Sådana underjordiska sprängningar där ra-          emellertid.
23051: 
23052:      Helsingfors den 7 januari 1992
23053: 
23054:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
23055:                                                 1991 vp
23056: 
23057: 
23058: Kirjallinen kysymys 381
23059: 
23060: 
23061: 
23062: 
23063:                                    Aittoniemi: Seuraavan devalvaation tarpeellisuudesta
23064: 
23065: 
23066:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23067: 
23068:    Suoritetusta markan devalvaatiosta odotetun        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23069: hyödyn suurin osa menetettiin ns. jälkihoidon         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23070: puutteessa ja pian ollaan tältä osin samassa
23071: tilanteessa kuin ennen devalvaatiota.                            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimiin
23072:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           toisen devalvaation suorittamiseksi, suo-
23073: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               ritetun devalvaation jatkohoidon epäon-
23074:                                                               nistuttua?
23075:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
23076: 
23077:                                             Sulo Aittaniemi
23078: 
23079: 
23080: 
23081: 
23082: 210300M
23083: 2                                        1991 vp -   KK 381
23084: 
23085: 
23086: 
23087: 
23088:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23089: 
23090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vientitalletuksista luovuttiin 1980-luvulla,
23091: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kun havaittiin, ettei niiden kantamisessa ole pal-
23092: olette 4 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-       jonkaan järkeä, jos yritykset voivat vapailta
23093: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rahamarkkinoilta lainata sen, minkä ne vientital-
23094: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      letusten muodossa joutuvat Suomen Pankkiin
23095: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       tallettamaan.
23096: kysymyksestä n:o 381:                                   Tietysti hintasululla tai vientitalletuksilla olisi
23097:                                                      ollut symboliarvoa. Viime vuodet ovat kuitenkin
23098:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimiin      osoittaneet varsin hyvin, ettei symboliikalla
23099:        toisen devalvaation suorittamiseksi, suo-     päästä kovinkaan pitkälle. Markkinat eivät
23100:        ritetun devalvaation jatkohoidon epäon-       nimittäin toimi talouspolitiikan hyvien aikomus-
23101:        nistuttua?                                    ten vaan sen tulosten perusteella.
23102:                                                         Vaihtotase on nyt tärkein mittari, jonka pe-
23103:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rusteella markkinat arvioivat markan kurssin
23104: vasti seuraavaa:                                     uskottavuuden. Vain vaihtotaseen tasapainottu-
23105:                                                      minen katkaisee devalvaatio-odotukset ja alen-
23106:    Kansanedustaja Aittoniemi toteaa devalvaa-        taa korkotason pysyvästi, ja tähän talouspoli-
23107: tion jatkohoidon epäonnistuneen. Tällä hän il-       tiikka osaltaan nyt tähtää.
23108: meisesti tarkoittaa, ettei hallitus ole ryhtynyt         Huonointa devalvaation jälkihoitoa olisi sel-
23109: sellaisiin toimiin, joihin devalvaation jälkeen on   lainen politiikka, joka pitäisi yllä epävarmuutta
23110: perinteisesti ryhdytty. Näitä toimia ovat olleet     markan arvosta ja korkotasosta. Parasta deval-
23111: hinta- ja palkkasulku sekä vientitalletukset.        vaation ja työllisyyden hoitoa on huolehtia siitä,
23112: Hintasulkua ei kyllä kukaan nyt kai edes vaka-       että vaihtotase tasapainottuu ja kansantalouden
23113: vasti esittänyt. Onhan mm. hintoja valvova           velkaantuminen pysähtyy. Kilpailukyvyn mer-
23114: virasto eli elinkeinohallituskin jo pari vuotta      kittävä koheneminen luo tälle edellytykset. Ns.
23115: sitten lakkautettu.                                  työllisyysvero tukee sekin osaltaan vaihtotaseen
23116:    Palkkasulkuun olisi ollut sentään teoreettiset    tasapainottumista. Hallitus ei aio heikentää näi-
23117: mahdollisuudet, käytäntö olisikin ollut sitten       tä edellytyksiä finanssipolitiikan lisäelvytyksellä
23118: vähän toinen asia. Joka tapauksessa on vaikea        tai muilla toimilla, jotka vähentäisivät kansan-
23119: nähdä, miten palkkasulku olisi poikennut eduk-       talouden säästämistä.
23120: seen siitä sopimuksesta, joka nyt saatiin aikai-
23121: seksi työmarkkinaosapuolten kanssa.
23122: 
23123:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1992
23124: 
23125:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23126:                                             1991 vp -    KK 381                                          3
23127: 
23128: 
23129: 
23130: 
23131:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
23132: 
23133:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             att uppbära dessa om företagen på den fria
23134: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           penningmarknaden kan låna upp det som de i
23135: den 4 december 1991 tili vederbörande medlem             form av exportdepositioner måste deponera hos
23136: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Finlands Bank.
23137: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade                   Naturligtvis skulie ett prisstopp elier export-
23138: spörsmål nr 381:                                         depositionerna ha haft ett symbolvärde. De
23139:                                                          senaste åren har emeliertid mycket klart visat att
23140:            När ämnar Regeringen börja vidta              man inte kommer särskilt långt med symbolik.
23141:         åtgärder för en andra devalvering sedan          Det är nämligen inte den ekonomiska politikens
23142:         eftervården av den första devalveringen          goda föresatser utan dess resultat som avgör hur
23143:         misslyckades?                                    marknaderna fungerar.
23144:                                                             Bytesbalansen är nu den viktigaste mätaren
23145:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            som bestämmer hur marknaderna bedömer tro-
23146: anföra följande:                                         värdigheten av markens kurs. Endast en balan-
23147:                                                          serad bytesbalans kan få slut på spekulationerna
23148:    Riksdagsman Aittaniemi konstaterar att ef-            om en ny devalvering och sänker räntenivån
23149: tervården av devalveringen har misslyckats. Med          varaktigt och detta syftar nu för sin del den
23150: det avser han tydligen att regeringen inte har           ekonomiska politiken tili.
23151: vidtagit sådana åtgärder som man traditionellt              Den sämsta eftervården av devalveringen
23152: har gripit tili efter en devalvering. Dessa åt-          skulle bestå i en politik som höll uppe osäkerhe-
23153: gärder har bestått av pris- och lönestopp samt           ten beträffande markens värde och räntenivån.
23154: exportdepositioner. Ingen föreslog väl ens på            Bäst sköter vi devalveringens efterverkningar
23155: alivar prisstopp den här gången. Det ämbetsverk          och sysselsättningen genom att se tili att bytes-
23156: som bl.a. övervakade priserna, dvs. näringssty-          balansen kommer i jämvikt och samhällsekono-
23157: relsen, drogs ju in redan för ett par år sedan.          mins skuldsättning avstannar. En avsevärd för-
23158:    Det hade dock funnits teoretiska möjligheter          bättring av konkurrenskraften skapar förutsätt-
23159: att få tili stånd ett lönestopp, hur det skulie ha       ningar för detta. Den s.k. sysselsättningsskatten
23160: lyckats i praktiken är sedan en annan sak. Det är        hjälper också de1vis tili att få bytesbalansen i
23161: i varje fali svårt att se på vilket sätt ett lönestopp   jämvikt. Regeringen har inte för avsikt att
23162: hade varit mera fördelaktigt än det avtal som            försämra dessa förutsättningar genom ytter-
23163: arbetsmarknadsparterna nu slöt.                          ligare finanspolitiska stimulansåtgärder elier
23164:    Exportdepositionerna avskaffades på 1980-             andra åtgärder som skulie minska det samhälis-
23165: talet då man insåg att det knappast var någon ide        ekonomiska sparandet.
23166: 
23167:      Helsingfors den 7 januari 1992
23168: 
23169:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
23170:                                               1991 vp
23171: 
23172: 
23173: Kirjallinen kysymys 382
23174: 
23175: 
23176: 
23177: 
23178:                                   Aittoniemi: Kansanedustajien oikeuksien turvaamisesta palkkoja
23179:                                       alennettaessa
23180: 
23181: 
23182:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23183: 
23184:    Eduskunnassa käsittelyssä olevan hallituksen     olla oikeus luopua tehtävistään. Eduskunnassa
23185: esityksen mukaan kansanedustajien palkkoja          käsitellyn ennakkotapauksen mukaan näin ei
23186: alennetaan merkittävästi. Esitys on ristiriidassa   ole.
23187: solmitun tupo-sopimuksen kanssa, jonka mu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23188: kaan palkat jäädytetään. Kansanedustajat, jotka     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23189: saavat elantonsa heille maksettavasta palkasta,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23190: joutuvat näin ollen kohdelluiksi eri tavalla kuin   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23191: muut kansalaiset. Kuitenkin myös kansanedus-
23192: tajat ovat joutuneet suunnittelemaan elämänsä                  Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
23193: ja taloudelliset asiansa olemassa olevan palkka-            esityksen laiksi, joka mahdollistaa kan-
23194: tason tai oikeammin palkkiotason mukaan ja                  sanedustajan eron tehtävistään silloin,
23195: edellyttäen, että heitä kohdellaan kuten muita              kun hänen työ- ja palkkaolosuhteitaan
23196: kansalaisia.                                                muutetaan huonompaan suuntaan ja
23197:    Mikäli työ- ja palkkaolosuhteet epäoikeuden-             oikeuksiaan loukataan verrattuna mui-
23198: mukaisesti muuttuvat, kansanedustajalla pitäisi             hin palkan- tai palkkionsaajaryhmiin?
23199: 
23200:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
23201: 
23202:                                           Sulo Aittaniemi
23203: 
23204: 
23205: 
23206: 
23207: 2!0300M
23208: 2                                       1991 vp -   KK 382
23209: 
23210: 
23211: 
23212: 
23213:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23214: 
23215:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käsittely eduskunnassa on kesken. Näin ollen
23216: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kullakin edustajalla on osaltaan mahdollisuus
23217: olette 4 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-      vielä vaikuttaa esityksen hyväksymiseen tai hyl-
23218: jeenne n:o 1561 ohella toimittanut valtioneuvos-    käämiseen.
23219: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          Jos esitys hyväksytään ja edustaja katsoo, että
23220: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta        hänen työ- ja palkkaolosuhteensa tästä syystä
23221: kirjallisesta kysymyksestä n:o 382:                 epäoikeudenmukaisesti muuttuvat, hänellä on
23222:                                                     mahdollisuus pyytää vapautusta edustajantoi-
23223:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle       mestaan. Eduskunnan vallassa on tällöin valtio-
23224:        esityksen laiksi, joka mahdollistaa kan-     päiväjärjestyksen 10 §:n 1 momentin mukaan
23225:        sanedustajan eron tehtävistään silloin,      harkita, onko vapautuksen perusteeksi esitetty
23226:        kun hänen työ- ja palkkaolosuhteitaan        syy hyväksyttävä. Eduskunta on yleensä suhtau-
23227:        muutetaan huonompaan suuntaan ja             tunut vapautuspyyntöihin varsin myötämielises-
23228:        oikeuksiaan loukataan verrattuna mui-        ti lukuun ottamatta tapauksia, jolloin vapautus-
23229:        hin palkan- tai palkkionsaajaryhmiin?        pyynnön perusteet ovat olleet lähinnä poliittisia.
23230:                                                         Mikäli edustaja katsoo, että valtiopäiväjärjes-
23231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tystä tulisi edustajantoimesta vapauttamisen
23232: vasti seuraavaa:                                    perusteiden osalta muuttaa, hän voi tehdä tästä
23233:                                                     lakialoitteen eduskunnalle. Hallituksella ei ole
23234:    Eduskunnan käsiteltävänä on kysymyksessä         aikomusta antaa asiasta esitystä eduskunnalle.
23235: tarkoitettu hallituksen esitys n:o 110, jonka hy-   Asiasta päättämisen tulee olla eduskunnan aloit-
23236: väksymisestä seuraisi edustajanpalkkion ja kulu-    teellisuuden varassa.
23237: korvauksen väliaikainen alentuminen. Asian
23238: 
23239:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1991
23240: 
23241:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
23242:                                          1991 vp -   KK 382                                           3
23243: 
23244: 
23245: 
23246: 
23247:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23248: 
23249:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nadsersättningar. Behandlingen av frågan pågår
23250: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ännu i riksdagen. Varje riksdagsman har därför
23251: 1561 av den 4 december 1991 tili vederbörande        fortfarande möjlighet att medverka tili att pro-
23252: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    positionen godkänns eller förkastas.
23253: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteck-            Om propositionen godkänns, och riksdags-
23254: nade skriftliga spörsmål nr 382:                     mannen anser att hans arbets- och löneförhålian-
23255:                                                      den därigenom orättvist ändras, har han möjlig-
23256:           Ämnar Regeringen avlåta en proposi-        het att anhålla om befrielse från sitt riksdags-
23257:        tion tili riksdagen med förslag tili en lag   mannauppdrag. På riksdagen ankommer sedan
23258:        som skulle göra det möjligt för en riks-      att avgöra om det skäl som anförts för befrielsen
23259:        dagsman att avgå från sin tjänst när hans     kan godkännas. Riksdagen har i allmänhet för-
23260:        arbets- och löneförhålianden ändras tili      håliit sig synnerligen positiv tili ansökningarna
23261:        det sämre och rättigheter kränks i jämfö-     om befrielse med undantag av de fali i vilka
23262:        relse med andra löntagargrupper eller         ansökningsgrunderna har varit närmast politis-
23263:        andra grupper åt vilka arvode betalas?        ka.
23264:                                                         Om riksdagsmannen anser att riksdagsord-
23265:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ningen bör ändras i fråga om grunderna för
23266: följande:                                            befrielse från riksdagsmannauppdraget, kan han
23267:                                                      inlämna en lagmotion i saken tili riksdagen.
23268:   Den regeringsproposition som avses i spörs-        Regeringen har inte för avsikt att avlåta en
23269: målet (RP 11 0) är under behandling i riksdagen.     proposition i frågan tili riksdagen. Beslut i denna
23270: Om den godkänns, leder den tili en tillfällig        sak bör ske på riksdagens initiativ.
23271: sänkning av riksdagsmännens arvode och kost-
23272: 
23273:      Helsingfors den 17 december 1991
23274: 
23275:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
23276:                                                  1991 vp
23277: 
23278: 
23279: Kirjallinen kysymys 383
23280: 
23281: 
23282: 
23283: 
23284:                                     Aittoniemi: Autovarkauksien estämiseksi tarvittavista toimenpi-
23285:                                         teistä
23286: 
23287: 
23288:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23289: 
23290:    Käytännössä ainoa autovarkauksia estävä tek-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23291: ninen laite yleisessä käytössä on ohjauslukko.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23292: On kuitenkin olemassa useita sellaisia teknisiä ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23293: elektronisia laitteita, joiden lakimääräinen asen-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23294: taminen autoihin estäisi tämäntyyppistä rikollis-
23295: ta toimintaa. Tällaisia ovat muun muassa virta-                  Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
23296: piirin katkaisevat laitteet ja erilaiset hälyttimet.           nöllisiin toimenpiteisiin uusien autovar-
23297:                                                                kauksia estävien laitteiden asentamiseksi
23298:                                                                autoihin?
23299:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
23300: 
23301:                                              Sulo Aittoniemi
23302: 
23303: 
23304: 
23305: 
23306: 210300M
23307: 2                                        1991 vp -   KK 383
23308: 
23309: 
23310: 
23311: 
23312:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23313: 
23314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tullessaan merkitsee, että vuoden 1993 alusta
23315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ETA-maa ei saa asettaa tiukempia vaatimuksia
23316: olette 4 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-       kuin voimassa olevat EY:n direktiivit sellaisille
23317: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     henkilöauton rakenteille ja varusteille, joista
23318: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      direktiivi on olemassa.
23319: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta          Ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanopäätöksen
23320: kysymyksestä n:o 383:                                49 §:n mukaan auton luvattoman käytön estämi-
23321:                                                      seksi vaadittavan lukkolaitteen tulee olla E-
23322:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-        hyväksytty säännön n:o 18/01 tai E-hyväksytty
23323:        nöllisiin toimenpiteisiin uusien autovar-     ohjesäännön n:o 74/61/EEC uusimman version
23324:        kauksia estävien laitteiden asentamiseksi     mukaisesti tai täytettävä yhdysvaltalaisen stan-
23325:        autoihin?                                     dardin FMVSS 114 mukaisesti.
23326:                                                         Käytäntö on osoittanut, että kansainväliset
23327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaatimukset täyttävät rattilukot eivät ole aina
23328: vasti seuraavaa:                                     riittävän vahvoja estääkseen autojen varastami-
23329:                                                      sen. Ongelma on tiedostettu myös muualla Eu-
23330:     Vaatimalla ajoneuvoilta luvattoman käytön        roopassa, jossa autovarkauksia tapahtuu huo-
23331: estävä laite on pyritty estämään omaisuuden          mattavasti enemmän. Jatkossa mitä ilmeisimmin
23332: luvaton ta käyttöönottoa ja ajoneuvojen kohdal-      rattilukon kansainvälisiä hyväksyruisvaatimuk-
23333: la tähän helposti liittyvän epäasiallisen käytön     sia tullaan tiukentamaan lukkojen saamiseksi
23334: mukanaan tuomaa liikenneturvallisuuden               kestä vämmiksi.
23335: vaarantumista.                                           Mitä tulee autovarkauksien huolestuttavaan
23336:     Tieliikennelain 83 §:n 2 momentissa on säädet-   lisääntymiseen ja niiden torjuntamahdollisuuk-
23337: ty, että autossa, moottoripyörässä ja mopossa        siin, todettakoon, että liikenneministeriön puit-
23338: tulee olla laite sen luvattoman käytön estämisek-    teissa toimivassa liikenneturvallisuusasiain neu-
23339: si. Mainitun lain 108 §:ssä säädetyin valtuuksin     vottelukunnassa asia on käsiteltävänä. Alusta-
23340: on ajoneuvoasetuksen 18 §:ään ja sen täytän-         vat selvitystiedot osoittavat, että autovarkauksi-
23341: töönpanopäätöksen 49 §:ään sisällytetty yksi-        en ja autoihin kohdistuneiden murtojen ja ilki-
23342: tyiskohtaisemmat vaatimukset auton luvatto-          vallan vähentäminen vaatii entistä tehokkaam-
23343: man käytön estävälle laitteelle.                     pia ja laajempia keinoja, kuten esim. toimen-
23344:     Kaupan teknisten esteiden ja eri maiden pääl-    piteitä automurto- ja autovarkaustilaisuuksien
23345: lekkäisten hyväksymisten välttämiseksi ajoneu-       vähentämiseksi, tehokkaampia seuraamuksia,
23346: voteknillisissä vaatimuksissa on Suomessa jo         kiinnijäämisriskin lisäämistä, enemmän autoili-
23347: pitkään pyritty mahdollisuuksien mukaan tu-          joiden vapaaehtoisia varkauden vähentämistoi-
23348: keutumaan kansainvälisiin vaatimuksiin. Suomi        mia ja vaikuttamista autovarkauksiin syyllis-
23349: on vuonna 1976liittynyt YK:nalaisen Euroopan         tyvien nuorten kasvatukseen ja elinoloihin.
23350: Talouskomission (ECE) puitteissa vuonna 1958            Hallitus katsoo, ettei autoon kiinteäksi varus-
23351: tehtyyn sopimukseen moottoriajoneuvojen va-          teeksi tarkoitettujen luvattoman käytön estävien
23352: rusteiden ja osien hyväksyruisehtojen yhdenmu-       laitteiden suhteen ole nykytilanteessa tarkoituk-
23353: kaistamisestaja vastavuoroisesta tunnustamises-      senmukaista eikä myöskään käytännössä mah-
23354: ta. Tämän myös E-sääntöjärjestelmäksi kutsu-         dollista poiketa kansainvälisistä vaatimuksista
23355: tun hyväksymissäännöstön rinnalla on Suomes-         eikä etenkään voimassa olevaa EY-direktiiviä
23356: sa vaihtoehtoisena hyväksyruisvaatimuksena ol-       tiukempaan suuntaan.
23357: lut E-sääntöä vastaavan sisältöiset EY -direktii-       Vaikka kirjallisessa kysymyksessä esimerkki-
23358: vit ja yhdysvaltalaiset FMVSS-standardit.            nä todettuja muita auton varastamisen estolait-
23359:     Pitkään valmisteltu ETA-sopimus voimaan          teita kuin jo säännöksissä vaadittuja ns. rattiluk-
23360:                                           1991 vp -   KK 383                                         3
23361: 
23362: koja ei voida autoon kiinteiksi varusteiksi vaatia,   yhtiöiden vakuutusmaksupolitiikan kautta lie-
23363: on näiden markkinoilla tällä hetkellä olevien         nee mahdollisuuksia edistää näiden lisälaitteiden
23364: mitä erilaisimpien varusteiden ja menetelmien         ja menetelmien vapaaehtoista käyttöä.
23365: käyttö vapaaehtoisesti mahdollista. Vakuutus-
23366: 
23367:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1992
23368: 
23369:                                                                            Ministeri Ilkka Kanerva
23370: 4                                         1991 vp -   KK 383
23371: 
23372: 
23373: 
23374: 
23375:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23376: 
23377:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          standard FMVSS (Federal Motor Vehicle Safety
23378: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Standards).
23379: den 4 december 1991 till vederbörande medlem              Då EES-avtalet, som förbereddes länge, trä-
23380: av statsrådet översänt avskrift av följande av        der i kraft innebär det att ett land som hör till
23381: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             EES från och med ingången av 1993 inte får
23382: spörsmål nr 383:                                      ställa strängare krav än gällande EG-direktiv på
23383:                                                       sådana konstruktioner och sådan utrustning hos
23384:           Åmnar Regeringen vidta lagstift-            personbilar som det finns direktiv om.
23385:        ningsåtgärder så att anordningar som               Enligt 49 § trafiksministeriets beslut om verk-
23386:        förhindrar bilstölder installeras i bilar?     ställighet av fordonsförordningen skall lås som
23387:                                                       fordras för förhindrande av olovlig användning
23388:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av en bil vara E-godkänt i enlighet med regle-
23389: anföra följande:                                      mentet nr 18/01 eller E-godkänt enligt direktivet
23390:                                                       nr 74/61/EEC, den nyaste versionen, eller fylla
23391:    Genom att kräva att det i fordon skall finnas      kraven i USA:s standard FMVSS 114.
23392: en anordning som hindrar o1ovlig användning               I praktiken har det visat sig att de rattlås
23393: har man försökt hindra att någon tar i bruk           som uppfyller internationella krav inte alltid är
23394: andras egendom utan tillstånd och därmed före-        tillräckligt starka för att förhindra bilstölder.
23395: bygga den fara som oskälig användning lätt            Problemet har uppmärksammats även på andra
23396: medför för trafiksäkerheten.                          håll i Europa där det inträffar betydligt mera
23397:    I 83 § 2 mom. vägtrafiklagen stadgas att bilar,    bilstölder. De internationella kraven på godkän-
23398: motorcyklar och mopeder skall vara försedda           nande av rattlås kommer uppenbarligen i fram-
23399: med en anordning som förhindrar olovlig an-           tiden att skärpas för att bilarna skall utrustas
23400: vändning. Med stöd av fullmaktsstadgandena i          med starkare lås.
23401: lagens 108 § har i 18 § fordonsförordningen och           Beträffande den oroande ökningen av bilstöl-
23402: 49 § trafikministeriets beslut om verkställighet av   der och bekämpningen av dem bör det konstate-
23403: fordonsförordningen tagits in mera detaljerade        ras att ärendet som bäst behandlas i
23404: krav på anordningar som förhindrar använd-            trafiksäkerhetsdelegationen, som verkar vid
23405: ningen av en bi1 utan tillstånd.                      trafikministeriet. De preliminära uppgifterna
23406:    För undvikande av tekniska handelshinder           från utredningen visar att minskandet av
23407: och olika länders överlappande godkännande då         bilstölder och försök till bilstölder samt illdåd
23408: det gäller fordonstekniska krav har man i Fin-        som riktas mot bilar kräver allt effektivare och
23409: land redan länge försökt att i mån av möjlighet       mera omfattande metoder, t.ex. åtgärder för
23410: stöda sig på internationella krav. Finland anslöt     minskande av tillfällen till inbrott i bilar och
23411: sig år 1976 till överenskommelsen om förenhet-        bilstölder, effektivare påföljder, ökande av ris-
23412: 1igande av villkoren för typgodkännande av            ken att bli fast, flera frivilliga åtgärder från
23413: utrustning och delar till motorfordon samt om         bilisternas sida att minska stölderna och
23414: ömsesidigt erkännande av sådant godkännande.          påverkande av uppfostrandet av unga som gör
23415: Överenskommelsen har ingåtts år 1958 inom             sig skyldiga till bilstölder och deras levnadsför-
23416: ramen för FN:s ekonomiska kommission för              hållanden.
23417: Europa (ECE). Dessutom tillämpas i Finland                Regeringen anser att det inte i den nuvarande
23418: utöver detta reglemente för godkännande, även         situationen är ändamålsenligt eller ens i prakti-
23419: kallat E-reglementet, som alternativt krav på         ken möjligt att i fråga om anordningar som
23420: godkännande EG-direktiven, som till sitt in-          förhindrar olovlig användning av en bil och som
23421: nehåll motsvarar E-reglementet, samt USA:s            är avsedda att höra till den fasta utrustningen
23422:                                       1991 vp -   KK 383                                        5
23423: 
23424: avvika från de internationella kraven och i       spörsmålet är det möjligt att frivilligt använda
23425: synnerhet inte i en riktning som är strängare     den mest varierande utrustning och de mest
23426: än gällande EG-direktiv.                          olika metoder som för närvarande finns på
23427:    Aven om det är omöjligt att kräva annan        marknaden. Det torde finnas möjligheter att via
23428: fast utrustning för förhindrande av bilstölder    försäkringsbolagens försäkringspremiepolitik
23429: än s.k. rattlås som fordras enligt reglementet    främja frivillig användning av sådan tilläggsut-
23430: och som tas upp som exempel i det skriftliga      rustning och sådana metoder.
23431: 
23432:     Helsingfors den 7 januari 1992
23433: 
23434:                                                                        Minister Ilkka Kanerva
23435:                                                   1991 vp
23436: 
23437: 
23438: Kirjallinen kysymys 384
23439: 
23440: 
23441: 
23442: 
23443:                                    Aittoniemi: Pienten lentoyhtiöiden lentokaluston turvallisuuden
23444:                                        varmistamisesta
23445: 
23446: 
23447:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23448: 
23449:    Maassamme on piema lentoyhtiöitä, jotka               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23450: kamppailevat jatkuvien taloudellisten vaikeuk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23451: sien kanssa. Niiden lentolupia peruutetaan ehti-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23452: miseen eri syistä ja myönnetään ehdollisina sekä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23453: määräaikaisina milloin mistäkin johtuen. On
23454: selvää, että tällaisissa yhtiöissä helposti lyödään              Katsooko Hallitus, että reitti- ja ti-
23455: laimin kaluston lentoturvallisuus esimerkiksi                 lausliikennettä harjoittavat pienet ja ta-
23456: huoltojen suhteen ja seilataan enemmän tai                    loudellisissa vaikeuksissa olevat lento-
23457: vähemmän tuurin varassa. Siitä huolimatta                     yhtiöt pystyvät hoitamaan lentokalus-
23458: yhtiöt kuljettavat säännöllisessä liikenteessä                tonsa ja vastaamaan lentoturvallisuu-
23459: tai tilausliikenteessä päivittäin runsaita määriä             desta riittävän tehokkaalla tavalla?
23460: matkustajia.
23461: 
23462:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
23463: 
23464:                                             Sulo Aittaniemi
23465: 
23466: 
23467: 
23468: 
23469: 210300M
23470: 2                                          1991 vp -   KK 384
23471: 
23472: 
23473: 
23474: 
23475:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23476: 
23477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Haettaessa lupaa kevytreittiliikenteen aloittami-
23478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          seen hakijan on esitettävä Ilmailulaitokselle
23479: olette 4 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-         suunnitellun liikenteen reitit, aikataulut, vastuu-
23480: jeenne n:o 1563 ohella toimittanut valtioneuvos-       henkilöt ja sijaisuusjärjestelyt, ohjaajien kelpoi-
23481: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         suus, asemapalvelujärjestelyt, koulutusjärjeste-
23482: sanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta           lyt, lentokoneet ja varakonejärjestelyt, huolto-
23483: kirjallisesta kysymyksestä n:o 384:                    järjestelyt, lentotoiminta-ja huoltotoimintakäsi-
23484:                                                        kirjat, lentoturvallisuusohjelma sekä suunnitel-
23485:           Katsooko Hallitus, että reitti- ja ti-       lun kevytreittitoiminnan toiminta- ja talous-
23486:        lausliikennettä harjoittavat pienet ja ta-      suunnitelma.
23487:        loudellisissa vaikeuksissa olevat lento-           Kevytreittiliikenneyri ty ksen len ta toimin taor-
23488:        yhtiöt pystyvät hoitamaan lentokalus-           ganisaatiossa on oltava päätoiminen lentotoi-
23489:        tonsa ja vastaamaan lentoturvallisuu-           minnanjohtaja ja päätoiminen pääohjaaja, joilla
23490:        desta riittävän tehokkaalla tavalla?            on vähintään kahden vuoden kokemus ansioleu-
23491:                                                        totoiminnasta säännöllisessä lentoliikenteessä
23492:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           monimoottorisilla lentokoneilla ja jotka Ilmailu-
23493: vasti seuraavaa:                                       laitos on hyväksynyt kyseiseen tehtävään. Oh-
23494:                                                        jaamomiehistöön on kuuluttava kaksi ohjaajaa,
23495:                                                        joista päälliköllä on oltava liikennelentäjän lupa-
23496: 1. Ansiolentotoimintaa koskevaa lainsäädäntöä          kirja tai vanhemman ansiolentäjän lupakirja ja
23497:    ja määräyksiä                                       perämiehellä ansiolentäjän lupakirja ja lisäksi
23498:                                                        muun muassa mittarilentokelpuutus.
23499:    Ansiolentotoimiluvan myöntämisen ja peruut-            Kevytreittiliikenneyhtiön hallinnosta vastaa-
23500: tamisen edellytyksistä säädetään ilmailulain           van johdon välittömässä alaisuudessa on oltava
23501: (595/64) 42 §:ssä. Säännöksen mukaan lupa voi-         päätoiminen huoltotoiminnan johtaja, jonka on
23502: daan antaa vain, jollei estettä yleisen edun kan-      oltava lentokoneinsinööri, tarkastajatason lupa-
23503: nalta ole. Lisäksi luvan myöntämistä harkittaes-       kirjamekaanikko tai vastaava ja jolla on vähin-
23504: sa on otettava huomioon suunnitellun lentotoi-         tään kahden vuoden kokemus käytettävän lento-
23505: minnan tarve ja tarkoituksenmukaisuus sekä             koneluokan kaluston huoltotoiminnasta.
23506: hakijan kyky asianmukaisesti hoitaa lentotoi-              Lentoturvallisuuden ylläpitämiseksi Ilmailu-
23507: mintaa.                                                laitos on antanut myös määräykset lentotoimin-
23508:    Ilmailuasetuksen (525/68) 90 ja 92 §:n sään-        takäsikirjavaatimuksista ansiolentotoiminnassa.
23509: nöksissä todetaan, mitä tietoja hakijan on esitet-     Ilmailulaitos on julkaissut lisäksi ohjeet yritysten
23510: tävä hakiessaan lupaa ansiolentotoimintaan.            oman sisäisen lentoturvallisuusvalvonnan kehit-
23511: Näitä tietoja ovat muun muassa rahoitussuunni-         tämiseksi.
23512: telma, lento- ja huolto-osaston henkilökunta              Ilmailulain 42 §:n mukaan ansiolentotoimilu-
23513: sekä yrityksen organisaatiota ja lentokalustoa         pa voidaan peruuttaa, jos luvan saaja on olen-
23514: koskeva yleissuunnitelma. Ilmailulaitos on lisäk-      naisesti jättänyt noudattamatta luvan ehtoja tai
23515: si antanut ilmailulain ja -asetuksen nojalla mää-      muita määräyksiä, jotka koskevat luvassa tar-
23516: räyksiä ansiolentotoimiluvan hakemisesta ja            koitettua toimintaa.
23517: uudistamisesta (ilmailumääräys OPS M3-1 ).                 Ilmailulaitoksesta annetun lain (1123/90) no-
23518:    Vuoden 1992 alusta on voimassa ilmailumää-          jalla toimilupien peruuttamisasiat käsittelee ja
23519: räys, joka sisältää kevytreittiliikenteelle asetetut   ratkaisee viisijäseninen lautakunta, jonka pu-
23520: vaatimukset sen lisäksi, mitä muutoin ansioleu-        heenjohtajan ja yhden jäsenen liikenneministeriö
23521: totoiminnassa on noudatettava. Käytännössä             määrää Ilmailulaitoksen palveluksessa olevista
23522: kyseisen uuden ilmailumääräyksen vaatimuksia           henkilöistä ja kolme jäsentä Ilmailulaitoksen
23523: on sovellettu luvanhakumenettelyssä jo huomat-         ulkopuolisista henkilöistä. Lautakunnan toimi-
23524: tavan kauan ennen määräyksen voimaantuloa.             kausi on kolme vuotta.
23525:                                            1991 vp -   KK 384                                            3
23526: 
23527: 2. Lentoliikennettä harjoittavat yhtiöt                tysten selvittäminen on luonnollisesti vaikeutta-
23528:                                                        nut ja hidastuttanut myös lupien käsittelyä.
23529:    Raskailla liikenneluokan lentokoneilla liiken-         Edellä mainitun perusteella ei voida kuiten-
23530: nettä harjoittavat Suomessa Finnair Oy, Karair         kaan yksiselitteisesti todeta, että ansiolentoyri-
23531: Oy ja Finnaviation Oy. Kevytreittiliikennettä          tyksen taloudellinen epävakaisuus ja lentotur-
23532: harjoittavia ansiolentoyhtiöitä ovat tällä hetkel-     vallisuuden laiminlyönnit olisivat syy-seuraus-
23533: lä Air Botnia Oy ja Pohjanmaan Lento Oy.               suhteessa toisiinsa. Itseään arvostavat ansioleu-
23534: Taksilentotoimintaa harjoittavia yrityksiä on          toyritykset yleensä toimivat heikossakin talou-
23535: tätä nykyä noin 30. Kevytreittiyhtiöt tehostavat       dellisessa tilanteessa määräysten mukaisesti ja
23536: usein lentokalustonsa käyttöä suorittamalla            käyttävät taloutensa kohentamiseksi muita kei-
23537: myös taksi- ja rahtilentoja.                           noja kuin lentoturvallisuudesta tinkimistä. Ke-
23538:                                                        vytreittiliikenneyhtiön kohdalla tämä voi merki-
23539:                                                        tä tappiollisempien reittien supistamista tai niistä
23540: 3. Lentoliikennettä harjoittavien yhtiöiden ta-        luopumista, mikä ei ole maan eri osien alueelli-
23541:    loudellisen tilanteen vaikutus lentoturvalli-       sen kehittämisen ja liikennepalvelujen alueellisen
23542:    suuteen                                             tasapuolisuuden edistämisen kannalta suotavaa.
23543: 
23544:     Yleisesti voidaan todeta, että kirjallisessa
23545: kysymyksessä tarkoitettujen pienten yhtiöiden          4. Lentoturvallisuuden valvonta
23546: eli kevytreittiliikennettä harjoittavien yhtiöiden
23547: ja taksilentoyritysten taloudelliset edellytykset         Ennen kuin Ilmailulaitos myöntää tai uudi-
23548: lentotoiminnan turvalliseksi hoitamiseksi ovat         staa hakijalle toimiluvan, toimenpidettä edeltää
23549: heikentyneet viime vuosina. Viimeaikaisten ko-         pääsääntöisesti Ilmailulaitoksen suorittama tar-
23550: kemusten valossa kevytreittiliikenteen harjoitta-      kastus yritykseen. Tarkastukseen osallistuu yri-
23551: minen nykyisillä tariffeilla ilman ulkopuolista        tyksen toiminnan laajuudesta riippuen yhdestä
23552: taloudellista tukea ei ilmeisesti ole liiketaloudel-   neljään lentotoiminnan ja huoltotoiminnan tar-
23553: lisesti kannattavaa. Syynä yritysten talouden          kastajaa. Toimiluvan myöntämistä edeltävät
23554: heikentyneeseen tilanteeseen on osaksi se, että        keskustelut ilmailumääräyksissä vaadittujen yri-
23555: kevytreittiliikenne on toimintamuotona varsin          tyksen vastuuhenkilöiden kanssa sen selvittämi-
23556: uusi eikä se vielä ole vakiinnuttanut asemaansa        seksi, ovatko he sopivia ja kykeneviä tehtävään.
23557: osana joukkoliikennettä. Osaksi syynä on ylei-         Ilmailulaitos tarkastaa ja hyväksyy lisäksi ansio-
23558: nen taloudellinen taantuma. Raskas kustannus-          lentoyritysten lentotoimintakäsikirjat ja huolto-
23559: rakenne ja muun joukkoliikenteen kanssa vallit-        toimintakäsikirjat sekä ilmailuvälinekorjaamoi-
23560: sevasta kilpailutilanteesta johtuvat liian alhaiset    den korjaamokäsikirjat
23561: tariffit ovat johtaneet monen ansiolentoyrityk-           Ansiolentokoneiden huollot saa suorittaa vain
23562:  sen tuloksen heikkenemiseen. Yritysten heikko         Ilmailulaitoksen hyväksymä ilmailuvälinekor-
23563:  kannattavuus on aiheuttanut sen, että uuden           jaamo, joka voi olla joko ansiolentoyrityksen
23564: lentokaluston ja varaosien hankinta tuottaa            oma korjaamo tai sitten yrityksen ulkopuolinen
23565:  useissa tapauksissa vaikeuksia. Heikon kannat-        korjaamo. Tarkastuksia suoritetaan ansiolento-
23566:  tavuuden vallitessa myöskään poistoja ei voida        yrityksiin ja ilmailuvälinekorjaamoihin myös
23567:  suorittaa. Tässä tilanteessa ansiolentoyritysten      toimilupien voimassaoloaikoina. Tarkastuksia
23568:  turvallisuustason ylläpitäminen ja toiminnan          suoritetaan tiheämmin niihin yrityksiin, joissa
23569:  kaikinpuolinen kehittäminen helposti taantuu          epäillään tai on havaittu laiminlyöntejä tapahtu-
23570:  tai vaikeutuu, mikä puolestaan asettaa virano-        neen.
23571:  maisvalvonnalle entistä suurempia vaatimuksia.           Ilmailulaitos valvoo myös ansiolentoyritysten
23572:     Sen seikan arvioiminen, onko hakijalla kyky        palveluksessa olevia lentäjiä ja huoltomekaanik-
23573:  esimerkiksi taloutensa puolesta hoitaa asianmu-       koja, joilla pitää olla tehtäviensä suorittamiseksi
23574:  kaisesti lentotoimintaa, vaatisi hakijan taholta      voimassa oleva lupakirja, toimeenpanemalla esi-
23575:  esitettäväksi realistisen toimintasuunnitelman ja     merkiksi lupakirjakokeita ja -tarkastuksia.
23576:  rahoitussuunnitelman. Siinä vaiheessa, kun yri-          Edellä mainitun perusteella on korostettava,
23577:  tys on harkitsemassa ansiolentotoiminnan aloit-       että perusteet turvalliselle lento- ym. toiminnalle
23578:  tamista tai hakemassa luvan uudistamista, sillä       määräysten ja valvonnan puolesta ovat olemas-
23579:  on useimmiten liian myönteinen kuva toiminnan         sa, kunhan tehtäviään ansiolentoyrityksissä
23580:  kannattavuudesta. Hakijan taloudellisten edelly-      suorittavat yksilöt ovat sisäistäneet määräystoi-
23581: 4                                          1991 vp -   KK 384
23582: 
23583: 
23584: minnantarkoituksen eli lentoturvallisuuden yllä-       väksyttäneen lähikuukausina. Myös yhteiseu-
23585: pitämisen.                                             rooppalaisten operatiivisten määräysten sovelta-
23586:                                                        minen aikanaan Suomessa tulee kiristämään
23587:                                                        kevytreittiliikenneyhtiöitä koskevia vakavarai-
23588: 5. Kevytreittiliikenteen kehitysnäkymät                suusvaatimuksia nykyiseen verrattuna. Yhteis-
23589:                                                        eurooppalaiset operatiiviset vaatimukset tulevat
23590:    Ilmailulaitos on asettanut kevytreittiliiken-       mahdollistamaan myös ansiolentotoimilupien
23591: teen taloudellisten toimintaedellytysten paranta-      peruuttamisen voimassa olevassa ilmailulaissa
23592: miseksi työryhmän, jossa on edustajat Ilmailu-         säädettyjä edellytyksiä helpommin.
23593: laitoksesta, liikenneministeriöstä, raskasta lento-       Liikenneministeriö toteaa mm. Ilmailulaitok-
23594: liikennettä harjoittavasta yhtiöstä sekä kevyt-        selta saamansa selvityksen perusteella, että sillä
23595: reittiliikennettä harjoittavista yhtiöistä.            ei ole huomautettavaa Ilmailulaitoksen pieniin
23596:    Kevytreittiliikenteen harjoittajalle asetettavis-   lentoyhtiöihin kohdistaman seurannan ja val-
23597: ta taloudellisista edellytyksistä on valmisteilla      vonnan johdosta.
23598: Ilmailulaitoksessa arviointiperusteet, jotka hy-
23599: 
23600:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1992
23601: 
23602:                                                                              Ministeri Ilkka Kanerva
23603:                                            1991 vp -   KK 384                                            5
23604: 
23605: 
23606: 
23607: 
23608:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
23609: 
23610:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           luftfartsbestämmelsen tillämpats då tilistånd har
23611: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise nr         sökts redan Iänge innan bestämmelsen trädde i
23612: 1563 av den 4 december 1991 tili vederbörande          kraft. Vid ansökan om tillstånd för Iätt linjetra-
23613: mediem av statsrådet översänt avskrift av följan-      fik skall sökanden beträffande den pianerade
23614: de av riksdagsman Sulo Aittaniemi underteckna-         trafiken för Luftfartsverket uppvisa planer för
23615: de spörsmål nr 384:                                    rutter, tidtabeller, ansvariga personer och vika-
23616:                                                        riatarrangemang, förarnas behörighet, stations-
23617:           Anser Regeringen att små flygboiag           tjänster, utbiidning, flygpian och reservpian,
23618:        som har ekonomiska svårigheter och              underhåll, drifthandbok och underhållshandbok,
23619:        som bedriver linje- och chartertrafik för-      flygsäkerhetsprogram samt en verksamhets- och
23620:        mår sköta sin flygmateriei och svara            ekonomipian för den pianerade Iätta Iinjefarten.
23621:        för flygsäkerheten på ett tillräckiigt ef-          1 flygverksamhetsorganisationen i ett företag
23622:        fektivt sätt?                                   som bedriver Iätt Iinjefart skall finnas en flygchef
23623:                                                        med tjänsten som huvudsyssia och en chefspilot
23624:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          med tjänsten som huvudsyssia, viika har minst
23625: anföra föijande:                                       två års erfarenhet av luftfart i förvärvssyfte i
23626:                                                        regeibunden flygtrafik med flermotoriga flyg-
23627:                                                        pian och viika Luftfartsverket har godkänt för
23628: 1. Lagstiftning och bestämmelser beträffande           denna uppgift. Tili flygbesättningen skall höra
23629:    Iuftfart i förvärvssyfte                            två förare, av viika befäihavaren skall inneha
23630:                                                        trafikflygarcertifikat eller äidre förvärvsflygar-
23631:     1 42 § Iuftfartsiagen (595/64) stadgas om förut-   certifikat och biträdande föraren skall ha för-
23632: sättningarna för beviijande och återkallande av        värvsflygarcertifikat och därtill bl.a. IFR-behö-
23633: tillstånd för Iuftfart i förvärvssyfte. Eniigt stad-   righet.
23634: gandet kan tiiistånd beviijas endast om hinder             Direkt underställda Iedningen som svarar för
23635: inte föreiigger av hänsyn tili det allmänna. Vid       administrationen av bolaget som bedriver Iätt
23636: prövning av tillståndets beviijande bör därtill        Iinjefart skall finnas en chef för underhållsverk-
23637: behovet av den pianerade flygverksamheten och          samheten med tjänsten som huvudsyssla och
23638: dess ändamåiseniighet samt sökandens förmåga           som skall vara flygpiansingenjör, certifierad flyg-
23639: att tillbörligen handha Iuftfart beaktas.              mekaniker på inspektörsnivå eller motsvarande
23640:     1 90 och 92 §§ Iuftfartsförordningen (525/68)      och som har minst två års erfarenhet av under-
23641: konstateras viika uppgifter sökanden bör uppge         håll av materieien i den flygpianskiass som
23642: vid ansökan om tiiistånd för Iuftfart i förvärvs-      används.
23643: syfte. Sådana uppgifter är bl.a. en finansie-              För upprätthållandet av flygsäkerheten har
23644: ringsplan, uppgifter om flyg- och markavdei-           Luftfartsverket även utfärdat bestämmeiser om
23645: ningens personai samt en allmän pian över              kraven i drifthandboken beträffande Iuftfart i
23646: företagets organisation och flygmateriel. Luft-        förvärvssyfte. Luftfartsverket har därtill publice-
23647: fartsverket har därtill med stöd av Iuftfarts-         rat anvisningar för utveckiande av företagens
23648: lagen och -förordningen utfärdat bestämmeiser          egen kontroll, dvs. deras interna flygsäkerhets-
23649: om sökande och förnyande av tillstånd för              övervakning.
23650: Iuftfart i förvärvssyfte (luftfartsbestämmeise OPS         Eniigt 42 § Iuftfartsiagen kan ett tillstånd för
23651: M3-1).                                                 Iuftfart i förvärvssyfte återkallas om den som
23652:     Från och med ingången av 1992 gäller en            erhållit det i väsentiig grad har underlåtit att
23653: Iuftfartsbestämmeise, viiken omfattar de krav          iaktta villkoren i tiliståndet eller övriga bestäm-
23654: som uppställts för lätt Iinjefart utöver vad som i     meiser som berör den verksamhet som avses i
23655: övrigt skall följas inom flygverksamhet i för-         tillståndet.
23656: värvssyfte. 1 praktiken har kraven i den nya               Med stöd av Iagen om Luftfartsverket (1123/
23657: 6                                           1991 vp -   KK 384
23658: 
23659: 
23660: 90) behandlas och avgörs ärenden som gäller                En uppskattning av om sökanden t.ex. med
23661: återkallande av tillstånd av en nämnd bestående         tanke på sin ekonomi har förmåga att tillbörli-
23662: av fem medlemmar. Nämndens ordförande och               gen handha flygverksamheten kräver att sökan-
23663: en av medlemmarna utses av trafikministeriet            den kan uppvisa en realistisk verksamhets- och
23664: bland de personer som är anställda vid Luftfarts-       finansieringsplan. 1 det skede då företaget över-
23665: verket och tre medlemmar bland utomstående.             lägger att inleda luftfart i förvärvssyfte eller
23666: Nämndens mandatperiod är tre år.                        ansöker om förnyat tillstånd har det oftast
23667:                                                         en alltför positiv bild av verksamhetens lönsam-
23668:                                                         het. Utredandet av sökandens ekonomiska för-
23669: 2. Bolag som bedriver flygtrafik                        utsättningar har naturligt nog även försvårat be-
23670:                                                         handlingen av tillstånd samt gjort den långsam-
23671:    I Finland bedrivs trafik med tunga transport-        mare.
23672: flygplan av Finnair Oy, Karair Oy och Finnavia-            På grundval av det ovan anförda går det
23673: tion Oy. Bolag som bedriver luftfart i förvärvs-        emellertid inte att entydigt konstatera att ett
23674: syfte i lätt linjefart är för närvarande Air Botnia     förvärvsflygföretags ekonomiska instabilitet och
23675: Oy och Pohjanmaan Lento Oy. Antalet företag             försummandet av flygsäkerheten skulle stå i
23676: som bedriver taxiflyg är för närvarande ca 30.          förhållandet orsak och verkan till varandra.
23677: Bolagen inom lätt linjefart effektiverar ofta           F örvärvsflygföretag med självaktning fungerar i
23678: användningen av flygmaterielen genom att även           allmänhet även i svaga ekonomiska situationer i
23679: idka taxi- och fraktflyg.                               enlighet med bestämmelserna och utnyttjar and-
23680:                                                         ra sätt att förbättra sin ekonomi än att pruta på
23681:                                                         flygsäkerheten. För bolag som bedriver lätt linje-
23682: 3. Bolag som bedriver flygtrafik och deras eko-         fart kan detta innebära att trafiken på förlust-
23683:    nomiska situations inverkan på flygsäkerhe-          bringande linjer inskränks eller dras in helt,
23684:    ten                                                  vilket med tanke på den regionala utvecklingen
23685:                                                         och främjandet av den regionala rättvisan i fråga
23686:    Allmänt kan konstateras att de ekonomiska            om trafiktjänster i olika delar av landet inte kan
23687: förutsättningarna för att de små bolag som avses        anses önskvärt.
23688: i spörsmålet, dvs. bolag som bedriver lätt linje-
23689: fart samt taxiflygföretag, skall kunna bedriva en
23690: säker flygverksamhet har försvagats under de            4. Tillsynen över flygsäkerheten
23691: senaste åren. På basis av erfarenheterna under
23692: den senaste tiden är lätt linjefart med nuvarande           Innan Luftfartsverket beviljar eller förnyar
23693: tariffer utan ekonomiskt stöd utifrån uppenbar-         tillståndet för sökanden föregås åtgärden i hu-
23694: ligen inte affärsekonomiskt lönsamt. Orsaken till       vudsak av att Luftfartsverket genomför en in-
23695: den försvagade ekonomiska situationen för des-          spektion i företaget. 1 inspektionen deltar be-
23696: sa företag är delvis det faktum att lätt linjefart      roende på omfattningen hos företagets verksam-
23697: såsom verksamhetsform är rätt ny och att den            het en till fyra flygverksamhets- och underhålls-
23698: ännu inte har befäst sin ställning som en del av        verksamhetskontrollanter. Beviljandet av till-
23699: kollektivtrafiken. Delvis är orsaken till detta den     stånd föregås av diskussioner med de ansvars-
23700: allmänna ekonomiska recessionen. En tung kost-          personer i företaget som förutsätts i luftfartsbes-
23701: nadsstruktur och för låga tariffer som beror på         tämmelserna för utredande av om dessa personer
23702: den rådande konkurrenssituationen med den               är lämpliga och har förmåga att sköta uppgiften.
23703: övriga kollektivtrafiken har lett till ett försvagat    Luftfartsverket granskar och godkänner därtill
23704: resultat för många förvärvsflygföretag. Företa-         förvärvsflygföretagens drift- och underhålls-
23705: gens dåliga lönsamhet har i många fall inneburit        handböcker samt flygverkstädernas verkstads-
23706: svårigheter vid anskaffningen av ny flygmateriel        handböcker.
23707: och reservdelar. Då dålig lönsamhet råder kan               Underhållet av förvärvsflygplan får utföras
23708: inte heller avskrivningar göras. 1 denna situation      endast av en flygverkstad som är godkänd av
23709: går upprätthållandet av förvärvsflygföretagens          Luftfartsverket och som kan vara antingen för-
23710: säkerhetsnivå och allt utvecklande av verksam-          värvsflygföretagets egen verkstad eller en verk-
23711: heten lätt tillbaka eller försvåras, vilket i sin tur   stad utanför företaget. lnspektioner i förvärvs-
23712: ställer större krav på myndighetstillsynen än           flygföretagen och flygverkstäderna utförs även
23713: tidigare.                                               när tillstånden är i kraft. lnspektioner utförs
23714:                                             1991 vp -   KK 384                                           7
23715: 
23716: med tätare mellanrum i de företag, i vilka man          har representanter inom Luftfartsverket, trafik-
23717: misstänker eller har konstaterat att försummel-         ministeriet, ett bolag som bedriver tung luftfart
23718: ser har inträffat.                                      och ett bolag som bedriver lätt linjefart.
23719:    Luftfartsverket utövar tillsyn även över för-           Beträffande de ekonomiska förutsättningar
23720: värvsflygföretagens flygare och underhållsmeka-         som ställs på den som utövar lätt linjefart bereds
23721: niker, vilka skall ha ett gällande certifikat för att   som bäst vid Luftfartsverket de värderings-
23722: få utföra sina uppgifter, genom att t.ex. verkstäl-     principer som torde godkännas inom de när-
23723: la certifikatsprov och -kontroller.                     maste månaderna. Ä ven tillämpandet av de
23724:    På basis av det ovan anförda måste det               sameuropeiska operativa bestämmelserna i fram-
23725: framhävas att grunder för en säker flyg- o.a.           tiden kommer att strama åt kraven på
23726: verksamhet existerar med tanke på bestämmelser          soliditet beträffande bolag som bedriver lätt
23727: och övervakning, då de individer som utför sina         linjefart jämfört med de nuvarande kraven. De
23728: uppgifter i förvärvsflygföretaget har omfattat          sameuropeiska operativa kraven kommer att
23729: meningen med bestämmelserna, dvs. upprätthål-           möjliggöra att även återkallandet av tillstånd
23730: landet av flygsäkerheten.                               för luftfart i förvärvssyfte blir lättare än enligt
23731:                                                         de förutsättningar om vilka stadgas i gällande
23732:                                                         luftfartslag.
23733: 5. Framtidsutsikter för den lätta linjefartens ut-         Trafikministeriet konstaterar på grundval av
23734:    veckling                                             bl.a. utredningen från Luftfartsverket att det inte
23735:                                                         finns något att anmärka på beträffande Luft-
23736:    Luftfartsverket har tillsatt en arbetsgrupp som      fartsverkets uppföljning av och tillsyn över små
23737: skall förbättra de ekonomiska verksamhetsför-           flygbolag.
23738: utsättningarna för den lätta linjefarten och som
23739: 
23740:      Helsingforsden 3 januari 1992
23741: 
23742:                                                                                Minister Ilkka Kanerva
23743:                                                    1991 vp
23744: 
23745: 
23746: Kirjallinen kysymys 385
23747: 
23748: 
23749: 
23750: 
23751:                                     Aittoniemi: Kuntien veivoittamisesta pakolaisten vastaanottami-
23752:                                         seen
23753: 
23754: 
23755:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23756: 
23757:    Valtio joutuu käyttämään yhä kovempia ot-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23758: teita kuntien pakoaarniseksi pakolaisten vas-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23759: taanottamiseen. Useassa tapauksessa se on joh-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23760: tanut jopa tietynlaiseen uhkailuun etujen menet-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23761: tämisen muodossa. Kunnat eivät voi enää päät-
23762: tää heille selkeästi kuuluvista sisäisistä asioista,                Katsooko Hallitus, että se toimii hy-
23763: vaikka toisaalta korostetaan kuntien oikeutta                    vän tavan mukaan ja laillisesti pakottaes-
23764: kasvavaan itsehallintoon.                                        saan kuntia eri keinoja käyttäen vastaan-
23765:                                                                  ottamaan pakolaisia?
23766:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
23767: 
23768:                                                Sulo Aittaniemi
23769: 
23770: 
23771: 
23772: 
23773: 210300M
23774: 2                                       1991 vp -   KK 385
23775: 
23776: 
23777: 
23778: 
23779:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23780: 
23781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maksaa korvauksen kunnalle kolmen vuoden
23782: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ajalta.
23783: olette 4 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-         Kunnat eivät ole tehneet riittävästi päätöksiä
23784: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    pakolaisten vastaanotosta. Tällöin myönteisen
23785: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     päätöksen saaneet turvapaikan hakijat jäävät
23786: Aitioniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     asumaan vastaanottokeskuksiin. Tästä voi ai-
23787: myksestä n:o 385:                                   heutua kunnalle huomattavaa rasitusta, jos vas-
23788:                                                     taanottokeskuspaikkakunta on pieni. Toisaalta
23789:           Katsooko Hallitus, että se toimii hy-     osa pakolaisista tulee muuttamaan vastaanotto-
23790:        vän tavan mukaan ja laillisesti pakottaes-   keskuksesta oma-aloitteisesti. Sopimuksesta riip-
23791:        saan kuntia eri keinoja käyttäen vastaan-    puen voivat korvaukset tällöin jäädä kunnalta
23792:        ottamaan pakolaisia?                         oma-aloitteisen kuntaan tulon seurauksena saa-
23793:                                                     matta. Jos kunnat eivät tee nykyistä mittavam-
23794:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         pia vastaanottopäätöksiä, pakolaisista aiheutuu
23795: taen seuraavaa:                                     eräille kunnille tosiasiallisesti keskimääräistä
23796:                                                     suurempi työmäärä sen sijaan, että vastuu ja-
23797:    Vuonna 1990 tuli maahamme runsaat 2 700          kautuisi kuntien kesken tasaisesti.
23798: turvapaikan hakijaa. Kuluvana vuonna luku              Kuntia ei pakoteta pakolaisten vastaanot-
23799: jäänee noin 2 OOO:een. Turvapaikan hakijoita on     toon. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt
23800: tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa ja -asemil-   toisaalta tiedotuksen ja koulutuksen avulla ja
23801: la noin 3 000. Näistä runsas tuhat on saanut tur-   toisaalta valtion korvausten avulla vaikuttamaan
23802: vapaikkahakemukseensa myönteisen päätöksen          myönteisesti kuntien päätöksentekoon. Vuoden
23803: pääsääntöisesti pysyvässä tarkoituksessa anne-      1992 alusta lukien tulee voimaan valtion kor-
23804: tun oleskeluluvan muodossa.                         vausjärjestelmän muutos, jonka nojalla kuntien
23805:    Myönteisen päätöksen saaneet henkilöt voi-       on mahdollista saada valtion korvausta kolme
23806: vat jäädä maahan. Kaikki Suomessa pysyvästi         vuotta myönteisen päätöksen saamisesta tai
23807: asuvat henkilöt ovat jonkin kunnan asukkaita.       pakolaisen kuntaan sijoittamisesta lukien toisin
23808: Keskeisten palvelujen, muun muassa sosiaali- ja     kuin nykyisin, jolloin kolmen vuoden määrä-
23809: terveydenhuollon sekä opetuspalvelujen, jäijes-     aika on laskettu maahantulosta lukien. Rahoi-
23810: tämisestä vastaavat kunnat.                         tusjärjestelyjen avulla arvioidaan saatavan ruuh-
23811:    Pakolaisten vastaanotosta ei ole toistaiseksi    ka puretuksi nykyiseltä vapaaehtoiselta poh-
23812: säädetty lailla. Pakolaisten vastaanotto on val-    jalta.
23813: tion vastuulla olevaa toimintaa, mutta käytän-         Jos kunnat eivät tästä huolimatta tee vastaan-
23814: nön järjestelyistä lähinnä maahan asumaan jää-      ottopäätöksiä, tulee tilanne arvioida uudelleen.
23815: vien osalta vastaavat kunnat. Pakolaisten vas-      Valtioneuvoston yhteydessä toimii parhaillaan
23816: taanotto on kunnille vapaaehtoista. Lääninhalli-    ulkomaalaispoliittinen ministeri työryhmä, jonka
23817: tukset vastaavat kuntiin sijoittamisesta. Valtio-   tehtävänä on muun muassa määritellä Suomen
23818: neuvoston pakolaisten vastaanoton järjestämi-       ulkomaalaispolitiikan päälinjat ja keskeiset toi-
23819: sestäja korvaamisesta (600/88) antaman päätök-      mintaperiaatteet sekä keinot ohjelman toteutta-
23820: sen mukaan kunta voi tehdä sopimuksen läänin-       miseksi. Tarvittaessa työryhmä voi ottaa kantaa
23821: hallituksen kanssa pakolaisten vastaanoton jär-     kuntien veivoittamiseen pakolaisten vastaanot-
23822: jestämisestä kunnassa. Tällöin valtio myös          toon.
23823: 
23824:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1992
23825: 
23826:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
23827:                                         1991 vp -     KK 385                                          3
23828: 
23829: 
23830: 
23831: 
23832:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23833: 
23834:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         slut om mottagandet av flyktingar. De asyl-
23835: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       sökande som erhållit ett positivt beslut blir
23836: dcn 4 december 1991 tili vederbörande med1em         därför boende i mottagningscentralerna. Detta
23837: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kan medföra en kännbar belastning för kommu-
23838: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-          nen om orten är Iiten. Å andra sidan flyttar
23839: mål nr 385:                                          en del av flyktingarna från mottagningscentra-
23840:                                                      Ierna på eget initiativ. Beroende på avtalet
23841:           Anser Regeringen att den handlar           kan kommunen då gå miste om ersättningarna
23842:        enligt god sed och lagenligt då den med       tili följd av att flyttningen tili kommunen sker
23843:        olika metoder tvingar kommunerna att          på flyktingens eget initiativ. Om inte kommu-
23844:        ta emot flyktingar?                           nerna i större utsträckning än hittilis fattar
23845:                                                      beslut om mottagande av flyktingar, kommer
23846:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de facto vissa kommuner att drabbas av en i
23847: anföra följande:                                     genomsnitt större arbetsbörda än andra. I stäliet
23848:                                                      borde ansvaret fördelas jämnt melian kommu-
23849:    År 1990 kom drygt 2 700 asylsökande tili vårt     nerna.
23850: Iand. Innevarande år torde antalet stanna vid ca         Kommunerna är inte tvungna att ta emot
23851: 2 000. Vid mottagningsstationerna och förlägg-       flyktingar. Social- och hälsovårdsministeriet har
23852: ningarna för asylsökande är antalet asylsökande      å ena sidan genom information och utbildning
23853: för närvarande ca 3 000. Av dessa har drygt          och å andra sidan med statliga ersättningar
23854: 1 000 personer fått ett positivt beslut på sin       försökt inverka positivt på kommunernas be-
23855: asylansökan, i regel i form av ett uppehålistili-    slutsfattande. Vid ingången av 1992 träder en
23856: stånd avsett för stadigvarande boende.               ändring av statens ersättningssystem i kraft. Med
23857:    De personer som erhållit ett positivt beslut      stöd av detta system kan kommunerna få ersätt-
23858: kan stanna i Iandet. Alla de som är stadig-          ning av staten i tre år efter det att ett positivt
23859: varande bosatta i Finland är invånare i någon        beslut fattats eller en flykting placerats i kommu-
23860: kommun. För anordnandet av central service,          nen, i motsats tili nuvarande praxis enligt viiken
23861: som bl.a. socialvård, hälsovård samt undervis-       treårsperioden räknas från och med den tid-
23862: ningstjänster, svarar kommunerna.                    punkt då en flykting kommer tili landet. Enligt
23863:    Om mottagandet av flyktingar har tilisvidare      uppskattning kommer anhopningen av ärenden
23864: inte stadgats genom lag. Det är en verksamhet        att kunna upplösas genom finansieringsarrange-
23865: som staten svarar för medan kommunerna sva-          U?-angen, utgående från nuvarande friviliiga ba-
23866: rar för de praktiska arrangemangen, närmast i        sis.
23867: fråga om personer som bosätter sig i Iandet. Att         Om kommunerna trots detta inte fattar beslut
23868: ta emot flyktingar är frivilligt för kommunerna.     om mottagande, måste läget bedömas på nytt. I
23869: Länsstyrelserna svarar för placeringen i kommu-      anslutning tili statsrådet arbetar för närvarande
23870: nerna. Enligt statsrådets beslut om arrangemang      en utlänningspolitisk ministerarbetsgrupp som
23871: och ersättningar vid mottagande av flyktingar        har tili uppgift att bl.a. faststälia huvudlinjerna
23872: (600/88) kan kommunen med Iänsstyrelsen ingå         och de centrala verksamhetsprinciperna för
23873: ett avtal om hur mottagandet av flyktingar           Finlands utlänningspolitik samt metoderna för
23874: ordnas i kommunen. I detta fall betalar staten en    genomförandet av programmet. Arbetsgruppen
23875: ersättning tili kommunen för en tid av tre år.       kan vid behov ta stälining tili huruvida kommu-
23876:    Kommunerna har inte fattat tiliräckliga be-       nerna skali förpliktas att ta emot flyktingar.
23877: 
23878:      Helsingforsden 7 januari 1992
23879: 
23880:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
23881:                                                 1991 vp
23882: 
23883: 
23884: Kirjallinen kysymys 386
23885: 
23886: 
23887: 
23888: 
23889:                                   Aittoniemi: Venäläisten ammattirikollisten toiminnasta Helsingissä
23890: 
23891: 
23892: 
23893:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23894: 
23895:    Suojelurahojen vaatiminen kuulu mafian pe-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23896: rinteisiin toimintamuotoihin. Sellainen on käy-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23897: tössä myös Venäjällä sikäläisen mafian toimin-
23898: nassa. Venäläinen mafia on nyt tiettävästi laajen-              Onko Hallitus tietoinen, että itärajan
23899: tanut toimintaansa tässä tarkoituksessa Suo-                 takaa tuleva mafia olisi tehnyt ensimmäi-
23900: meen ja Helsinkiin.                                          set yhteydenottonsa Helsingissä ns. suo-
23901:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           jelurahajärjestelmän luomiseksi?
23902: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23903: 
23904:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
23905: 
23906:                                            Sulo Aittaniemi
23907: 
23908: 
23909: 
23910: 
23911: 210300M
23912: 2                                         1991 vp -   KK 386
23913: 
23914: 
23915: 
23916: 
23917:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23918: 
23919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        johdosta niitä ei ilmoiteta poliisille kovinkaan
23920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         helposti; poliisin on omalla toiminnallaan han-
23921: olette 4 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-        kittava tietoja tämäntyyppisestä rikollisuudesta.
23922: jeenne n:o 1565 ohella lähettänyt valtioneuvos-           Neuvostoliittolaisen rikollisuuden torjunnas-
23923: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        sa on tehostettu poliisin eri yksiköiden, rajavar-
23924: sanedustaja Sulo Aitioniemen kirjallisesta kysy-      tiolaitoksen ja tullin, ulkoasiainhallinnon ja
23925: myksestä n:o 386, jossa tiedustellaan:                poliisihallinnon sekä Suomen ja Neuvostoliiton
23926:                                                       poliisiviranomaisten välistä yhteistyötä. Neuvos-
23927:           Onko Hallitus tietoinen, että itärajan      toliiton viranomaisten kanssa on sovittu tietojen
23928:        takaa tuleva mafia olisi tehnyt ensimmäi-      vaihdon tehostamisesta.
23929:        set yhteydenottonsa Helsingissä ns. suo-           Kansainväliseen rikollisuuteen kuuluva suoje-
23930:        jelurahajärjestelmän luomiseksi?               lurahojen vaatiminen on vakava ilmiö, jonka
23931:                                                       tuleminen Suomeen on kaikin mahdollisin kei-
23932:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          noin torjuttava. Euroopan yhdentymiskehityk-
23933: vasti seuraavaa:                                      sen negatiivisena puolena on rikollisuuden kan-
23934:                                                       sainvälistyminen. Tämä on otettu huomioon
23935:    Poliisi on omalta osaltaan kartoittanut neu-       useissa Euroopan maissa uudessa lainsäädän-
23936: vostoliittolaisten rikollisryhmien toimintaa Suo-     nössä ja poliisin valtuuksissa. Tämä on otettu
23937: messa. Tiedossa ei ole, että missään poliisipiiris-   huomioon myös Suomessa poliisitoiminnan toi-
23938: sä olisi esitutkinnassa ns. suojelurahan vaatimis-    minta- ja taloussuunnittelussa ja toiminnan pai-
23939: juttuja, joissa suojelurahan vaatijana olisi itära-   nopistealueiden valinnassa tuleville vuosille. Po-
23940: jan takaa tuleva mafia. Helsingin poliisilaitok-      liisin kykyyn torjua kansainvälistä rikollisuutta
23941: sessa on kaksi juttua esitutkinnassa, joissa saat-    tulisi kiinnittää erityistä huomiota mitoitettaessa
23942: taa olla kyseessä suojelurahan vaatiminen, mutta      poliisitoiminnan resursseja tuleville vuosille ja
23943: juttujen tutkinta on kesken. Juttujen luonteen        uudistettaessa rikoslainsäädäntöä.
23944: 
23945:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1992
23946: 
23947:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
23948:                                             1991 vp -   KK 386                                          3
23949: 
23950: 
23951: 
23952: 
23953:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
23954: 
23955:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                För att kunna bekämpa den sovjetiska brotts-
23956: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          ligheten har man effektiverat samarbetet mellan
23957: 1565 av den 4 december 1991 tili vederbörande           polisens olika enheter, gränsbevakningsväsendet
23958: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       och tullen, utrikesförvaltningen och polisförvalt-
23959: de av riksdagsman Sulo Aittaniemi underteckna-          ningen samt mellan de finska och sovjetiska
23960: de spörsmål nr 386:                                     polismyndigheterna. Man har kommit överens
23961:                                                         med de sovjetiska myndigheterna om ett effekti-
23962:            Är Regeringen medveten om att maf-           vare utbyte av uppgifter.
23963:         fian som kommer österifrån har knutit              Krävande av skyddspengar, som är en del av
23964:         sina första kontakter i Helsingfors för att     den internationella brottsligheten, är ett allvar-
23965:         skapa ett system med s.k. skyddspengar?         ligt fenomen som man med alla ruedel måste
23966:                                                         försöka hålla borta från Finland. En negativ sida
23967:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           i den europeiska integrationen är att brottslighe-
23968: anföra följande:                                        ten internationaliseras. Detta faktum har beak-
23969:                                                         tats i flera europeiska Iänder både när det gäller
23970:    Polisen har för sin egen del kartlagt sovjetiska     den nya lagstiftningen och polisens befogenhe-
23971: kriminella gruppers verksamhet i Finland. Man           ter. Saken har också beaktats i Finland vid
23972: känner inte tili att det i något polisdistrikt skulle   planeringen av polisens verksamhet och ekono-
23973: pågå förundersökningar i mål där s.k. skydds-           mi och vid valet av tyngdpunktsområden för
23974: pengar har krävts och där sovjetmaffian skulle          verksamheten under de kommande åren. Sär-
23975: vara inblandad. I Helsingfors polisinrättning           skild vikt borde fästas vid polisens förmåga att
23976: pågår som bäst förundersökningar i två mål där          bekämpa internationell brottslighet då resurser-
23977: det kan vara fråga om att skyddspengar krävts,          na dimensioneras för polisens verksamhet under
23978: men undersökningarna är ännu inte slutförda.            de kommande åren och brottmålslagstiftningen
23979: På grund av målens natur anmäls de ogärna tili          förnyas.
23980: polisen; polisen måste själv aktivt arbeta för att
23981: få uppgifter om den här typen av brottslighet.
23982: 
23983:      Helsingfors den 7 januari 1992
23984: 
23985:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
23986:                                                 1991 vp
23987: 
23988: 
23989: Kirjallinen kysymys 387
23990: 
23991: 
23992: 
23993: 
23994:                                    Aittoniemi: Sanomalehtien konkurssien estämiseksi tarvittavista
23995:                                        toimenpiteistä
23996: 
23997: 
23998:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23999: 
24000:    Suomessa on liikaa erilaisia sanomalehtiä,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24001: joten laman mukanaan tuoma karsinta saattaisi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24002: olla myös tervettä. Viime viikkoina ovat kuiten-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24003: kin lakanneet konkursseihin liittyen ilmestymäs-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24004: tä useat sellaiset lehdet, jotka ovat perinteisesti
24005: kuuluneet suomalaiseen lehtitarjontaan ja joilla                 Onko Hallituksella mitään keinoja
24006: on ollut myös jotakin tarjottavaa journalismin                merkittäviä sanomalehtiä koskevan lak-
24007: saralla. Tätä konkurssivauhtia Suomessa ei kui-               kauttamisuhan estämiseksi siten, että
24008: tenkaan parin vuoden kuluttua ole kuin yksi                   asiasisällöltään tasapuolinen tarjonta
24009: merkittävä sanomalehti ja journalistinen tarjon-              voidaan kohtuullisessa määrin säilyttää?
24010: ta sen mukaan yksipuolista.
24011: 
24012:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
24013: 
24014:                                             Sulo Aittaniemi
24015: 
24016: 
24017: 
24018: 
24019: 210300M
24020: 2                                         1991 vp -   KK 387
24021: 
24022: 
24023: 
24024: 
24025:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24026: 
24027:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rannut valitettavia lehtikuolemia. Liikennemi-
24028: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nisteriö on huolestuneena seurannut uhkaamas-
24029: olette joulukuun 4 päivänä 1991 päivätyn kir-         sa olevaa tiedonvälityksen moniarvoisuuden
24030: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vähenemistä. Koska valtiontaloudellisista syistä
24031: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       niiden avustusmäärärahojen määrä on rajalli-
24032: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       nen, joita voidaan osoittaa lehdistön tukemiseen,
24033: myksestä n:o 387:                                     liikenneministeriö on asettanut erityisen selvitys-
24034:                                                       miehen pohtimaan lehdistötukeen liittyvää asia-
24035:           Onko Hallituksella mitään keinoja           kokonaisuutta. Selvitysmiehen tehtävänä on
24036:        merkittäviä sanomalehtiä koskevan lak-         tehdä ehdotus lehdistön toiminnalle osoitetun
24037:        kauttamisuhan estämiseksi siten, että          valtion tuen, mukaan lukien lehdistön yleinen
24038:        asiasisällöltään tasapuolinen tarjonta         kuljetustuki, sanomalehdistön yhteisjakelutuki
24039:        voidaan kohtuullisessa määrin säilyttää?       ja uutistietotoimistotuki, sekä tuen jakoperustei-
24040:                                                       den kehittämisestä. Selvitystyön reunaehtoina
24041:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on todettu, että selvitysmiehen tulee tehtävänsä
24042: vasti seuraavaa:                                      suorittamisessa lähteä siitä, että tuen kohdenta-
24043:                                                       misen merkitys korostuu, koska taloudellisia
24044:    Suomessa on perinteisesti katsottu, että vapaa     voimavaroja lehdistön tukemiseen ei ole mah-
24045: ja moniarvoinen tiedonvälitys kuuluu demokra-         dollista varata ainakaan nykyistä enempää. Vies-
24046: tiaan ja sivistysvaltion olemukseen. Se turvaa        tintäpoliittisiksi tavoitteiksi tuen kohdentamisel-
24047: omalta osaltaan sananvapautta ja edistää vapaa-       le on asetettu lehdistön monipuolisuuden turvaa-
24048: ta mielipiteenmuodostusta. Lehdistöllä on aina        minen sekä lehdistössä käytävän yhteiskunnalli-
24049: ollut tärkeä tehtävä tiedonvälityksen hoitajana.      sen keskustelun vilkastuttaminen ja laajentami-
24050:    On myös katsottu, että yhteiskunnan on tur-        nen.
24051: vattava tehokas ja moniarvoinen tiedonvälitys.            Selvitysmiehen tehtävänä on myös tarkastella
24052: Tämä on ollut yhtenä syynä siihen, että valtio on     lehdistön keskittymisen syitä ja niitä mahdollisia
24053: tulo- ja menoarvioon otetuilla määrärahoilla          toimenpiteitä, joita tarvittaisiin tässä suhteessa
24054: tukenut erityisesti vaikeassa taloudellisessa ase-    monipuolisuuden turvaamiseksi. Selvitys valmis-
24055: massa olevan lehdistön toimintaa.                     tuu 28.2.1992.
24056:    Taloudellisen kehityksen ajauduttua maas-              Ministeriön tarkoituksena on selvityksen val-
24057: samme lamaan on myös osa lehdistöä joutunut           mistumisen jälkeen tehdä ehdotus lehdistön
24058: ankariin taloudellisiin vaikeuksiin, joista on seu-   tukemistoimenpiteistä.
24059: 
24060:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
24061: 
24062:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
24063:                                          1991 vp -   KK 387                                           3
24064: 
24065: 
24066: 
24067: 
24068:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24069: 
24070:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili beklaglig tidningsdöd. Trafikministeriet har
24071: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       med oro följt med den hotande minskningen av
24072: den 4 december 1991 till vederbörande medlem         pluralismen inom informationsspridningen. Ef-
24073: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tersom det av statsekonomiska skäl är möjligt att
24074: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-          endast i begränsad omfattning anslå stöd för
24075: mål nr 387:                                          pressen, har trafikministeriet tilisatt en specieli
24076:                                                      utredningsman för att undersöka presstödet som
24077:           Har Regeringen några medel för att         helhet. Utredningsmannen skali ge förslag tili
24078:        motverka hotet att lägga ned betydande        utveckling av grunderna för statsstödet för pres-
24079:        tidningar, så att man i rimliga proportio-    sens verksamhet i vilket ingår det allmänna
24080:        ner kan bibehålia ett mångsidigt utbud av     transportstödet och understödet för samdistri-
24081:        tidningar?                                    bution för pressen, understödet för nyhets- och
24082:                                                      notisbyråer samt föreslå åtgärder för utveckling
24083:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         av principerna för beviljande av stöd. Utred-
24084: samt anföra följande:                                ningsmannen har fått i uppdrag att han i sin
24085:                                                      utredning skali utgå från att betydelsen av målin-
24086:     Av tradition har man i Finland ansett att en     riktning när understöd beviljas kommer att öka,
24087: fri och mångsidig informationsspridning hör tili     eftersom det inte finns möjligheter att reservera
24088: demokratins och kulturstatens väsen. Detta i sin     ekonomiska medel för understöd av pressen i
24089: tur tryggar yttrandefriheten och främjar den fria    högre grad än vad som görs i dagens läge.
24090: opinionsbildningen. Pressen har alitid haft en       Tryggandet av mångsidigheten inom pressen och
24091: viktig uppgift genom att den skött om informa-       upplivandet och vidgandet av den samhälieliga
24092: tionsspridningen.                                    diskussionen har stälits som kommunikations-
24093:     Man har också ansett det vara viktigt att        politiska mål i samband med målinriktningen av
24094: samhäliet tryggar en effektiv och mångsidig in-      understödet.
24095: formationsspridning. Detta har varit en av orsa-         Utredningsmannen har också som uppgift att
24096: kerna till att staten med anslag ur statsbudgeten    undersöka orsakerna tili koncentreringen inom
24097: har understött verksamheten av sådana tidning-       pressen och eventuelia åtgärder som i detta
24098: ar som varit i specielit svår ekonomisk situation.   sammanhang kunde vidtas för att trygga plura-
24099:     Tili följd av den ekonomiska lågkonjunkturen     lismen. Utredningen publiceras 28 februari 1992.
24100: i vårt land har en del av pressen råkat i svåra          Ministeriet har för avsikt att efter utredning-
24101: ekonomiska problem, vilket i vissa fali har lett     ens publicering ge ett förslag tili stödåtgärder.
24102: 
24103:      Helsingforsden 20 december 1991
24104: 
24105:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
24106:                                               1991 vp
24107: 
24108: 
24109: Kirjallinen kysymys 388
24110: 
24111: 
24112: 
24113: 
24114:                                   Aittoniemi: Autojen nopeudenrajoittimen käyttöönotosta Suo-
24115:                                       messa
24116: 
24117: 
24118:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24119: 
24120:    Suomessa on suunnitteilla säätää laki, joka      että se, joka sopii tiettyihin Keski-Euroopan
24121: veivoittaisi tietyn tyyppiseen raskaan liikenteen   olosuhteisiin, ei sellaisenaan ole kelvollinen mei-
24122: kalustoon aseunettavaksi nopeudenrajoittajan,       dän olosuhteissamme.
24123: joka rajoittaisi autojen ylimmän nopeuden 80           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24124: kilometriin tunnissa.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24125:    Tavoitteena pyritään todennäköisesti liiken-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24126: neturvallisuuden lisäämiseen. Tasaisia auto-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24127: baanoja ajettaessa kyseinen rajoitin lienee käyt-
24128: tökelpoinen. Asia on kuitenkin toisin Suomen                   Aikooko Hallitus valmistellessaan la-
24129: kaltaisissa olosuhteissa, mäkisessä maastossa ja            kiesityksen antamista nopeudenrajoitti-
24130: liukkailla ajokeleillä, jolloin kokemuksen mu-              men käytöstä ottaa huomioon suomalai-
24131: kaan syntyy jopa poliisinkin liikennevalvonnas-             sesta tiestöstä aiheutuvat erityisongelmat
24132: saan hyväksymiä tilanteita, joissa tietty nopeu-            sekä liikenteessä mukana olevien ammat-
24133: den ylittäminen vähäisessä määrin on välttämä-              timiesten näkemykset?
24134: tön tilanteesta selviämiseen. On todennäköistä,
24135: 
24136:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
24137: 
24138:                                           Sulo Aittaniemi
24139: 
24140: 
24141: 
24142: 
24143: 210300M
24144: 2                                       1991 vp -   KK 388
24145: 
24146: 
24147: 
24148: 
24149:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24150: 
24151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          EY:n komissio on ehdottanut nopeudenra-
24152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       joittimen määräämistä pakolliseksi kaikissa EY-
24153: olette 4 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-      maissa vuoden 1985 alun jälkeen käyttöön otet-
24154: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tuihin kuorma- ja linja-autoihin 1.10.1992 al-
24155: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kaen.
24156: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        EY:n liikenneministerineuvosto pääsi 16.-
24157: myksestä n:o 388:                                    17.12.1991 pitämässään istunnossa poliittiseen
24158:                                                     yhteisymmärrykseen EY-komission ehdotuksen
24159:           Aikooko Hallitus valmistellessaan la-     hyväksymisestä siten, että vuoden 1988 alun
24160:        kiesityksen antamista nopeudenrajoitti-      jälkeen käyttöön otettuihin kuorma- ja linja-
24161:        men käytöstä ottaa huomioon suomalai-        autoihin tulee asentaa nopeudenrajoitin viimeis-
24162:        sesta tiestöstä aiheutuvat erityisongelmat   tään vuoden 1995 alussa, jos autoa käytetään
24163:        sekä liikenteessä mukana olevien ammat-      kansainvälisessä liikenteessä ja viimeistään vuo-
24164:        timiesten näkemykset?                        den 1996 alussa muussa tapauksessa.
24165:                                                        Hallitus on yhdessä muiden EFTA-maiden
24166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kanssa saanut aikaan neuvottelutuloksen ETA-
24167: vasti seuraavaa:                                    sopimuksesta. Sopimusluonnos pohjautuu EY:n
24168:                                                     voimassa olevaan lainsäädäntöön. Kun nopeu-
24169:    Nopeudenrajoitin on ollut pakollinen kuor-       denrajoitinta koskeva direktiiviehdotus ei vielä
24170: ma-autoissa Ranskassa vuodesta 1984 alkaen ja       ole voimassa olevaa lainsäädäntöä, ei sitä ole
24171: Englannissa se on pakollinen linja-autoissa ja      ETA-neuvotteluissa käsitelty eikä se siten tässä
24172: tulossa pakolliseksi kuorma-autoissa. Hollannis-    vaiheessa sido Suomea.
24173: sa noin neljännes kuorma-autoista on vapaaeh-          Hallitus ei ole ottanut vielä kantaa nopeuden-
24174: toisesti varustettu nopeudenrajoittimella.          rajoittimen käyttöönottoon, mutta asian edisty-
24175:    Kaikissa maissa, missä rajoittimia on ollut      mistä EY:ssä seurataan ja sen pohjalta tehdään
24176: käytössä, kokemukset niiden käytöstä ovat ol-       tarvittavat ratkaisut.
24177: leet positiivisia.
24178: 
24179:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992
24180: 
24181:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
24182:                                         1991 vp -   KK 388                                          3
24183: 
24184: 
24185: 
24186: 
24187:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24188: 
24189:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           EG:s kommission har föreslagit att has-
24190: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tighetsbegränsarna skall bli obligatoriska i alla
24191: den 4 december 1991 tili vederbörande medlem        EG-Iänder från och med den 1 oktober 1992 för
24192: av statsrådet översänt avskrift av följande av      lastbilar och bussar som tagits i bruk efter
24193: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-         ingången av år 1985.
24194: mål nr 388:                                            EG:s trafikministerråd kom i sitt sammanträ-
24195:                                                     de som hölls 16-17.12.1991 tili ett politiskt
24196:           Skall Regeringen medan den bereder        samförstånd om godkännande av förslaget så att
24197:        lagförslag om användning av hastighets-      lastbilar och bussar som tagits i bruk efter
24198:        begränsare ta hänsyn tili de specialpro-     ingången av år 1988 skall utrustas med en
24199:        blem som det finländska vägnätet föran-      hastighetsbegränsare senast vid ingången av år
24200:        leder samt yrkesmässiga trafikanters syn-    1995, om bilen används i internationell trafik och
24201:        punkter?                                     senast vid ingången av år 1996 i andra fall.
24202:                                                        Regeringen har tillsammans med andra
24203:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       EFTA-länder fått tili stånd ett förhandlingsre-
24204: anföra följande:                                    sultat om EES-avtalet. Utkast tili avtalet baserar
24205:                                                     sig på EG:s gällande lagstiftning, acquis. Efter-
24206:    En hastighetsbegränsare är obligatorisk för      som förslag tili direktiv om hastighetsbegränsare
24207: lastbilar i Frankrike sedan ingången av år 1984     inte hör tili gällande lagstiftning, har det inte
24208: och i England för bussar och håller på att bli      behandlats under EES-förhandlingar och däri-
24209: ob1igatorisk för lastbilar. 1 Holland är ca en      genom är det inte bindande i detta skede för
24210: fjärdedel av lastbilarna frivilligt utrustade med   Finlands del.
24211: hastighetsbegränsare.                                  Regeringen har inte ännu tagit ställning tili
24212:    1 alla Iänder där hastighetsbegränsare har       ibruktagandet av hastighetsbegränsare, men ut-
24213: varit i bruk, har erfarenheterna av deras använd-   vecklingen av ärendet följs och på basis av detta
24214: ning varit positiva.                                kommer de nödvändiga besluten att fattas.
24215: 
24216:      Helsingfors den 20 januari 1992
24217: 
24218:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
24219:                                               1991 vp
24220: 
24221: 
24222: Kirjallinen kysymys 389
24223: 
24224: 
24225: 
24226: 
24227:                                   Kohijoki: Toimeentulon turvaamisesta rintamaveteraaneille
24228: 
24229: 
24230: 
24231:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24232: 
24233:    Sotiemme veteraanit ovat ikääntyneitä ja hei-        Sitä tarkoittava lainsäädäntötyö tulisi valmis-
24234: dän joukkonsa harvenee. Heitä on jäljellä enää      tella ja saattaa päätökseen joutuisasti. Itsenäi-
24235: vajaa puolet sodanaikaisen kenttäarmeijamme         syytemme juhlavuoden lähestyessä se olisi kan-
24236: vahvuudesta. Kovin moni veteraani on joutunut       samme kiitollisuuden osoitus sotiemme veteraa-
24237: ja joutuu elämään kohtuuttoman niukan toi-          neille, jotka joutuivat uhraamaan nuoruutensa
24238: meentulon varassa. Rintamasotilaseläkelain pe-      monet parhaat vuodet taisteluissa isänmaan
24239: rusteella maksettava rintamalisä, nykyisin 199      vapauden puolesta.
24240: markkaa kuukaudessa, ja kansaneläkkeen lisä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24241: osaa saaville maksettava ylimääräinen rintamali-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24242: sä, vähimmillään 26 markkaaja enimmillään 434       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24243: markkaa kuukaudessa, eivät voi riittää korvaa-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24244: maan veteraanien puutteellista työeläketurvaa.
24245: Sen vuoksi tarvittaisiin heitä varten tarkoitettu             Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
24246: erityinen perusturvajärjestelmä, jonka puitteissa          toimenpiteisiin sellaisen perusturvajärjes-
24247: yhteiskunnan toimesta turvattaisiin sotiemme               telmän aikaansaamiseksi, jonka puitteis-
24248: veteraaneille kohtuullisen tasoinen vähimmäis-             sa yhteiskunnan toimesta turvattaisiin
24249: tulo.                                                      kohtuullisen tasoinen toimeentulo so-
24250:                                                            tiemme veteraaneille?
24251: 
24252:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1991
24253: 
24254:                                           Maunu Kohijoki
24255: 
24256: 
24257: 
24258: 
24259: 2!0300M
24260: 2                                        1991 vp -   KK 389
24261: 
24262: 
24263: 
24264: 
24265:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24266: 
24267:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       netä. Lisäksi veteraanit kuuluvat yleensä sekä
24268: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työeläke- että kansaneläkejärjestelmän piiriin.
24269: olette 4 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-            Erityiseläkkeitä, rintamalisää sekä ylimää-
24270: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     räistä rintamalisää voivat saada henkilöt, joilla
24271: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus
24272: Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      tai rintamatunnus.
24273: sestä n:o 389:                                          Vuosien mittaan on tehty monia myönteisiä
24274:                                                      päätöksiä rintamaveteraanien vähimmäiseläke-
24275:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä        turvan parantamiseksi. Rintamalisää on koro-
24276:        toimenpiteisiin sellaisen perusturvajärjes-   tettu, ylimääräinen rintamalisä on otettu käyt-
24277:        telmän aikaansaamiseksi, jonka puitteis-      töön ja sen tasoa on useaan otteeseen nostettu.
24278:        sa yhteiskunnan toimesta turvattaisiin        Rintamaveteraanien vähimmäiseläketurva kohe-
24279:        kohtuullisen tasoinen toimeentulo so-         ni myös merkittävästi 1980-luvun alkupuolella
24280:        tiemme veteraaneille?                         toteutetun kansaneläkeuudistuksen johdosta.
24281:                                                      Viimeksi kansaneläkejärjestelmää on parannettu
24282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         1 päivänä syyskuuta 1991 voimaan tulleen asu-
24283: vasti seuraavaa:                                     mistukiuudistuksen myötä.
24284:                                                         Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-
24285:     Vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneet vete-     laan vireillä hallitusohjelman mukaisesti rinta-
24286: raanit, rintamapalvelussa olleet naiset, sotavam-    maveteraanien aseman ja vähimmäiseläketurvan
24287: maiset ja heidän omaisensa, kaatuneiden ja ka-       kehittäminen. Ministeriö on asettamassa toimi-
24288: donneiden omaiset sekä eräät rintamatehtävissä       kuntaa, jonka tehtävänä on laatia kokonais-
24289: olleet työvelvolliset voivat saada erilaisia vete-   suunnitelma niistä toimenpiteistä, joita vielä tar-
24290: raaneille ja heidän omaisilleen tarkoitettuja eri-   vitaan vuosien 1939-1945 sotien rintamavete-
24291: tyisetuuksia ja -palveluita. Näitä ovat rintamaso-   raanien vähimmäiseläkkeiden riittävän tason
24292: tilaseläke, rintamalisä, ylimääräinen rintamalisä,   turvaamiseksi. Toimikunnan olisi laadittava
24293: rintamaveteraanien varhaiseläke, sotilasvamma-       suunnitelma siitä, minkälaisille periaatteellisille
24294: lain mukaiset etuudet ja kuntoutus sekä ylimää-      näkökohdille vähimmäiseläkkeiden määräytymi-
24295: räinen sotaeläke, jota ei kuitenkaan enää myön-      nen perustuisi.
24296: 
24297:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1992
24298: 
24299:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
24300:                                         1991 vp -     KK 389                                          3
24301: 
24302: 
24303: 
24304: 
24305:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24306: 
24307:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tas veteranerna i allmänhet av både arbetspen-
24308: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sions- och folkpensionssystemet.
24309: den 4 december 1991 tili vederbörande medlem            Specialpensioner, fronttillägg samt extra
24310: av statsrådet översänt avskrift av följande av       fronttillägg kan beviljas personer som tilldelats
24311: riksdagsman Kohijoki undertecknade spörsmål          frontmannatecken, fronttjänsttecken eller front-
24312: nr 389:                                              tecken.
24313:                                                         Under årens lopp har flera positiva beslut
24314:            Åmnar Regeringen snabbt vidta åtgär-      fattats för förbättrande av frontveteranernas mi-
24315:        der för att skapa ett system av grund-        nimipensionsskydd. Fronttillägget har höjts, det
24316:        trygghet där våra krigsveteraner kunde        extra fronttillägget har tagits i bruk och beloppet
24317:        tillförsäkras en skälig utkomst av sam-       har höjts i flera repriser. Minimipensionsskyddet
24318:        hället?                                       för frontveteraner steg också avsevärt i samband
24319:                                                      med folkpensionsreformen i början av 1980-
24320:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        talet. Senast förbättrades folkpensionssystemet
24321: anföra följande:                                     den 1 september 1991 i och med att bostadsbi-
24322:                                                      dragsreformen trädde i kraft.
24323:    Veteraner som deltagit i krigen under åren           Vid social- och hälsovårdsministeriet arbetar
24324: 1939-1945, kvinnor som tjänstgjort vid fronten,      man som bäst på att utveckla frontveteranernas
24325: krigsinvalider och deras anhöriga, anhöriga tili     ställning och minimipensionsskydd i enlighet
24326: stupade och försvunna samt vissa arbetspliktiga      med regeringsprogrammet. Ministeriet skall till-
24327: som haft uppgifter vid fronten kan få diverse        sätta en kommission som får i uppgift att göra
24328: specialförmåner och specialtjänster som är av-       upp en helhetsplan över de åtgärder som ännu
24329: sedda för veteraner och deras anhöriga. Dessa är     krävs för att en skälig minimipension skall kun-
24330: frontmannapension, fronttillägg, extra fronttill-    na tryggas åt frontveteranerna från krigen under
24331: lägg, förtidspension för fröntveteraner, förmå-      åren 1939-1945. Kommissionen skall göra upp
24332: ner och rehabilitering enligt lagen om skada,        en pian över de principiella grunder enligt vilka
24333: ådragen i militärtjänst samt extra krigspension      minimipensionen skall bestämmas.
24334: som dock inte längre beviljas. Dessutom omfat-
24335: 
24336:      Helsingfors den 7 januari 1992
24337: 
24338:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
24339:                                                   1991 vp
24340: 
24341: 
24342: Kirjallinen kysymys 390
24343: 
24344: 
24345: 
24346: 
24347:                                    Kohijoki: Rintamamiesetuuksien myöntämisestä Suomen puolella
24348:                                       taistelleille ulkomaalaisille
24349: 
24350: 
24351:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24352: 
24353:     Suomen puolustusvoimienjoukoissa osallistui       kunnioituksen osoituksena Suomen valtion tulisi
24354: sotiin 1939-1945 toistakymmentätuhatta ulko-          viipymättä ryhtyä maksamaan heille rintamali-
24355: maalaista vapaaehtoista. Heidän osuutensa tais-       sää saman suuruisena (tai paremminkin yhtä
24356: telutoimintoihin oli hyvin merkittävä ja kunnia-      pienenä= 199 mk kuukaudessa) kuin suomalai-
24357: kas. Esimerkiksi jo talvisodassa joukko ruotsin-      sillekin sotiemme veteraaneille. Sitä varten ei
24358: maalaisia vapaaehtoisia kantoi rintamavastuun         välttämättä tarvittaisi edes lain muutosta. Asia
24359: Sallan lohkolla vapauttaen sieltä suomalaisia         olisi nopeasti hoidettavissa rintamasotilas- ja
24360: joukkoja ratkaisutaisteluihin muille rintaman-        rintamapalvelustunnuksesta annettujen asetus-
24361: osille. Myös jatkosotaan osallistui vapaaehtoisia     ten (555114.7.1978 ja 554114.7.1978) 1 §:n muu-
24362: mm. Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Heidän          toksella poistamalla kummankin sanotun ase-
24363: lisäkseen merkittävän panoksen jatkosodassa           tuksen ensimmäisestä pykälästä rintamasotilas-
24364: antoivat ne yli 3 000 virolaista, jotka palvelivat    ja rintamapalvelustunnuksen myöntämistä ra-
24365: rintamajoukoissa JR 200:ssa, sekä yli tuhat hei-      joittavat sanat "Suomen kansalaisena".
24366: mopataljoonissa taistellutta inkeriläistä.                Taloudellisesti vaikeinakin aikoina joitakin
24367:     Kuten suomalaistenkin rintamajoukkojen,           asioita on voitava asettaa muiden edelle. Sellai-
24368: myös vapaaehtoisten auttajiemme menetykset            sena tulisi nyt käsitellä Suomen itsenäisyyden
24369: taisteluissa kaatuneina ja haavoittuneina olivat      puolesta taistelleiden ulkomaalaisten vapaaeh-
24370: raskaat. Mutta sen lisäksi erityisen vaikeaksi        toisten asia, mikä vuosikymmenien takaa vielä
24371: muodostui virolaisten ja inkeriläisten vapaaeh-       on ratkaisematta.
24372: toisten asema jatkosodan päätyttyä syksyllä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24373:  1944. Osa heistä onnistui siirtymään pakolaisina     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24374: Ruotsiin. Mutta useita satoja heistä jouduttiin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24375:  täällä silloin olleen venäläisen valvontakomis-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24376: sion määräyksestä luovuttamaan Neuvostoliit-
24377:  toon. Siellä heidän kärsittävikseen tulivat karko-               Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
24378:  tukset, kidutukset ja jopa vuosikymmenien pitui-            tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että Suo-
24379:  set vankeusrangaistukset Osa heistä menehtyi                men puolustusvoimien joukoissa taistel-
24380:  rääkättyinä tai teloitettuina.                              leille ulkomaalaisille vapaaehtoisille voi-
24381:     Kovin harva Suomen puolesta taistelleista                taisiin antaa rintamasotilas- tai rintama-
24382:  ulkomaalaisista vapaaehtoisista on saanut osak-             palvelustunnus ja että heille voitaisiin
24383:  seen kiitosta maamme itsenäisyyden hyväksi                  myös ryhtyä maksamaan rintamalisää
24384:  tekemistään uhrauksista. Vielä heitä on jäljellä            kuten suomalaisillekin sotien veteraaneil-
24385:  muutama tuhat. Konkreettisena kiitollisuuden ja             le?
24386: 
24387:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
24388: 
24389:                                            Maunu Kohijoki
24390: 
24391: 
24392: 
24393: 
24394: 2!0300M
24395: 2                                         1991 vp -   KK 390
24396: 
24397: 
24398: 
24399: 
24400:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24401: 
24402:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        panoksen olleen olennainen Suomen puolustus-
24403: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taistelussa. Työryhmä halusi tunnustaa rinta-
24404: olette 5 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-        malla taistelleille veteraaneille erityisaseman.
24405: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Työryhmä painotti erityisesti rintamasotilastun-
24406: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       nuksen saajien asemaa, koska he muodostivat
24407: Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       ainoan ryhmän, jolle on asetettu periaatteellisek-
24408: sestä n:o 390:                                        si vaatimukseksi osallistuminen taisteiluihin. Sen
24409:                                                       vuoksi työryhmä suhtautui kielteisesti erityisten
24410:            Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä        uusien tunnusten myöntämiseen, vaikkei niiden
24411:        tarvittaviin toimenpiteisiin niin, että Suo-   mukana seuraisi oikeutta etuuksiin. Poikkeukse-
24412:        men puolustusvoimien joukoissa taistel-        na olisivat työryhmän mielestä ne ulkomaalaiset
24413:        leille ulkomaalaisille vapaaehtoisille voi-    vapaaehtoiset, jotka todistettavasti ovat osallis-
24414:        taisiin antaa rintamasotilas- tai rintama-     tuneet taisteluihin.
24415:        palvelustunnus ja että heille voitaisiin           Veteraanijärjestöt ovat tämän selvityksen val-
24416:        myös ryhtyä maksamaan rintamalisää             mistelun yhteydessä käydyissä keskusteluissa
24417:        kuten suomalaisillekin sotien veteraaneil-     olleet yksimielisiä siitä, että ulkomaalaisille va-
24418:        le?                                            paaehtoisille tulisi myöntää rintamasotilastun-
24419:                                                       nusta vastaava tunnus. Sen sijaan käsitykset
24420:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siitä, missä laajuudessa mainitut henkilöt tulisi
24421: vasti seuraavaa:                                      mahdollisesti oikeuttaa myös veteraanietuuk-
24422:                                                       siin, ovat jossain määrin poikenneet toisistaan.
24423:    Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä-            Myös ministeriön sisäisessä keskustelussa on
24424: misedellytysten laajentamiseen ovat olleet selvi-     esitetty erilaisia näkemyksiä ja ministeriössä on
24425: tettävänä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-     22 päivänä marraskuuta 1991 valmistunut selvi-
24426: massa työryhmässä (Rintamaveteraanitunnusten          tys erilaisista vaihtoehdoista asian hoitamiseksi.
24427: selvitystyöryhmän muistio 1990:19). Työryhmä          Muistio on parhaillaan lausuntokierroksella. Sen
24428: luovutti muistionsa sosiaali- ja terveysministe-      lisäksi asia on erikseen esillä pohdittaessa Suo-
24429: riölle 22.11.1990.                                    men itsenäisyyden juhlavuoteen liittyviä toimen-
24430:    Työryhmä totesi useiden henkilöryhmien             piteitä.
24431: 
24432:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1992
24433: 
24434:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
24435:                                          1991 vp -     KK 390                                          3
24436: 
24437: 
24438: 
24439: 
24440:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24441: 
24442:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för Finlands försvar. Arbetsgruppen ville tiller-
24443: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        känna de veteraner som kämpat vid fronten en
24444: den 5 december 1991 tili vederbörande medlem          särställning. Arbetsgruppen underströk särskilt
24445: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ställningen för dem som tilldelats frontmanna-
24446: riksdagsman Kohijoki undertecknade spörsmål           tecken, eftersom dessa personer utgjorde den
24447: nr 390:                                               enda grupp av viiken man principiellt krävt ett
24448:                                                       deltagande i striderna. Av den orsaken ställde sig
24449:           Åmnar Regeringen snabbt vidta nöd-          arbetsgruppen avvisande tili tanken att börja
24450:        vändiga åtgärder för att utländska frivil-     bevilja speciella nya tecken, även om dessa inte
24451:        liga som kämpat i finska försvarsmak-          skulle medföra nå6vn rätt till förmåner. Arbets-
24452:        tens trupper skall kunna tilldelas front-      gruppen föreslog att de utländska frivilliga som
24453:        manna- eller fronttjänstecken och även         bevisligen deltagit i striderna skulle utgöra ett
24454:        börja få fronttillägg på samma sätt som        undantag.
24455:        våra egna krigsveteraner?                          Veteranorganisationerna har i de diskussioner
24456:                                                       som förts under beredningen av denna utredning
24457:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         varit eniga om att utländska frivilliga borde
24458: anföra följande:                                      tilldelas ett teeken motsvarande frontmanna-
24459:                                                       tecknet. Däremot har åsikterna om i viiken
24460:    Möjligheterna att bredda förutsättningarna         utsträckning dessa utländska frivilliga eventuellt
24461: för beviljande av fronttecken har varit under         borde få rätt också tili veteranförmåner i viss
24462: utredning i en arbetsgrupp tillsatt av social- och    mån gått isär. Å ven i ministeriets interna diskus-
24463: hälsovårdsministeriet (PM av utredningsarbets-        sioner har olika synpunkter framförts och den 22
24464: gruppen för frontveterantecken, 1990: 19). Ar-        november 1991 blev en utredning fårdig om
24465: betsgruppen överlämnade sin promemoria tili           olika alternativ för skötseln av denna fråga.
24466: social- och hälsovårdsministeriet den 22 novem-       Promemorian är som bäst på remiss. Frågan
24467: ber 1990.                                             behandlas dessutom då olika åtgärder dryftas
24468:    Arbetsgruppen konstaterade att flera grupper       med anledning av jubileumsåret för Finlands
24469: i samhället gjort en betydande insats i striderna     självständighet.
24470: 
24471:      Helsingfors den 7 januari 1992
24472: 
24473:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
24474:                                               1991 vp
24475: 
24476: Kirjallinen kysymys 391
24477: 
24478: 
24479: 
24480: 
24481:                                  Antvuori ym.: Ulkomailla rekisteröityjen kuorma-autojen kilpailu-
24482:                                      eduista Suomessa
24483: 
24484: 
24485:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24486: 
24487:    Ulkomailla rekisteröidyt kuorma-autot saa-      valtiolta jää saamatta polttoaineverotuloja vuo-
24488: vat käyttää verotonta polttoainetta Suomessa,      sittain noin 20 miljoonaa markkaa. Kilpailullista
24489: kun taas suomalaiset eivät saa vastaavia etuja     eriarvoisuutta lisää myös se, että ulkomaalaiset
24490: muissa maissa. Verottoman polttoaineen käyttö      kilpailijat ajavat sellaisella kalustolla, josta ei ole
24491: perustuu siihen, että veroja auton käytöstä ei     maksettu liikevaihtoveroa tai sitä vastaavaa ar-
24492: Wienin sopimuksen mukaan voida periä ulko-         vonlisäveroa.
24493: maalaisilta. Muissa maissa ei ole verottoman          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24494: polttoaineen ostomahdollisuutta, ja sen käyttö     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24495: on lisäksi useissa maissa estetty lisäämällä ke-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24496: vyeen poHtoöljyyn furfuraali-nimistä tunnisteai-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24497: netta. Tämä johtaa merkittävään kustannus-
24498: eroon ja vääristää kilpailua suomalaisten ja ul-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24499: komaisten kuorma-autojen välillä. Lisäksi las-             ulkomaisten ja suomalaisten kuorma-au-
24500: kelmat osoittavat, että ulkomaisten kuorma-                tojen kilpailullisten eriarvoisuuksien
24501: autojen polttoaineveroedun johdosta Suomen                 poistamiseksi?
24502: 
24503:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
24504: 
24505:           Pirjo-Riitta Antvuori     Anna-Liisa Kasurinen      Minna Karhunen
24506:           Markku Laukkanen          Maunu Kohijoki            Riitta Myller
24507:           Antero Kekkonen           Väinö Saario              Leila Lehtinen
24508:                      Hanna Markkula                   Satu Hassi
24509: 
24510: 
24511: 
24512: 
24513: 210300M
24514: 2                                        1991 vp -   KK 391
24515: 
24516: 
24517: 
24518: 
24519:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24520: 
24521:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ty, lisävero käytännössä estää tämän polttoai-
24522: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        neen käytön tai tekee sen taloudellisesti kannat-
24523: olette 5 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-       tamattomaksi. Esimerkiksi tyypillisestä raskaan
24524: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     perävaunuyhdistelmän vetoautosta lisävero on
24525: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      suunnilleen nelin- tai viisinkertainen verrattuna
24526: Antvuoren ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      siihen veromäärään, joka keskimääräisellä vuo-
24527: symyksestä n:o 391:                                  tuisella ajosuoritteella sisältyisi ajoneuvossa käy-
24528:                                                      tetyn dieselöljyn hintaan. Lisäveroa joudutaan
24529:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tämän vuoksi kantamaan kuorma-autoista käy-
24530:        ulkomaisten ja suomalaisten kuorma-           tännössä vain tapauksissa, joissa valvonnassa on
24531:        autojen kilpailullisten eriarvoisuuksien      havaittu käytetyn kevyttä polttoöljyä. Tapauk-
24532:        poistamiseksi?                                sia on vuosittain vain muutamia.
24533:                                                          Lisävero maksuunpannaan aina verokaudel-
24534:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta, jona on kalenterivuosi. Oikeudellisesti arvioi-
24535: vasti seuraavaa:                                     tuna lisävero on siten sellaisen ajoneuvon hallin-
24536:                                                      nasta kannettavaa veroa, jossa käytetään diesel-
24537:    Dieselmoottorilla varustetuissa ajoneuvoissa      öljyä lievemmin verotettua polttoainetta.
24538: voidaan teknisesti käyttää polttoaineena joko            Edellä selvitelty järjestely koskee ainoastaan
24539: dieselöljyä tai kevyttä polttoöljyä. Näiden polt-    kotimaisia ajoneuvoja, olivatpa nämä rekisteriin
24540: toaineiden petrakemiallinen koostumus on käy-        merkittyjä tai rekisteröimättömiä. Sen sijaan
24541: tännössä lähes sama pieniä, esimerkiksi rikkipi-     ulkomaalla rekisteröidyiltä ajoneuvoilta ei voida
24542: toisuuden eroja ja dieselöljyn eräitä moottori-      kantaa ajoneuvoveron lisäveroa eikä lainsäädän-
24543: käyttöä parantavia komponentteja lukuun otta-        töön sisälly myöskään erityisesti ulkomaisia ajo-
24544: matta. Verotusta varten kevyt polttoöljy on          neuvoja koskevaa säännöstä, jolla muulla tavoin
24545: kuitenkin tehty tunnistettavaksi lisäämällä siihen   estettäisiin tai kiellettäisiin ulkomaisilta ajoneu-
24546: furfuraali-nimistä tunnisteainetta ja punaista       voilta kevyen polttoöljyn käyttö. Lisäveron so-
24547: väriainetta. Dieselöljyn hintaan sisältyvän polt-    veltaminen ulkomaisiin ajoneuvoihin olisi vas-
24548: toaineveron määrä on 1,04 markkaa litralta.          toin kansainvälisen liikenteen verottamista kos-
24549: Kevyen polttoöljyn hintaan sisältyy polttoaine-      kevia ns. Geneven sopimuksia, joihin Suomikin
24550: veroa 0,021 markkaa litralta.                        on liittynyt. Sopimukset kieltävät kantamasta
24551:    Tieliikenneverotuksessa on lähtökohtana,          ajoneuvon hallinnasta veroja muilta kuin koti-
24552: että työkoneita ja eräitä traktoreita lukuun otta-   maisilta ajoneuvoilta.
24553: matta dieselajoneuvon käytöstä tulee kertyä ve-         Vaikka tähän järjestelyyn voidaan liikenteen
24554: roa vähintään se määrä, joka sisältyy ajoneuvon      vapautuessa tähänastisista rajoituksistaan ja ko-
24555: polttoaineena käyttämään dieselöljyyn. Käytän-       konaan uusien kilpailutilanteiden syntyessä koh-
24556: nöllisesti katsoen kaikissa tapauksissa tämä ve-     distaa perusteltua arvostelua, järjestely on ollut
24557: romäärä kertyykin dieselöljyn käytöstä. Jos ajo-     oleellinen osa kansainvälisen liikenteen verotus-
24558: neuvossa kuitenkin käytettäisiin lievemmin vero-     ta, eikä se myöskään tähän asti ole muodostunut
24559: tettua kevyttä polttoöljyä, on tästä moottoriajo-    siinä määrin kilpailueduksi ulkomaisille ajoneu-
24560: neuvoverolain 20 §:n mukaan tehtävä etukäteen        voille kuin yleensä esitetään.
24561: ilmoitus Autorekisterikeskukselle, joka lain            Ulkomaisten ajoneuvojen liikenne Suomessa
24562: 14 §:n säännösten mukaisesti panee kevyen polt-      on ollut ja on vielä tällä hetkellä, eräitä lähinnä
24563: toöljyn käytön johdosta maksuun ajoneuvove-          kolmannen maan liikennettä koskevia vähäisiä
24564: ron lisäveron.                                       poikkeuksia lukuun ottamatta, ajoneuvon rekis-
24565:    Lisäveron määrä on säädetty niin korkeaksi,       teröintimaan ja Suomen välistä liikennettä. Ul-
24566: että se ylittää yleensä huomattavastikin sen ve-     komaisilla ajoneuvoilla ei ole ollut mahdollisuut-
24567: ron, joka ajoneuvosta enimmillään kertyisi vero-     ta harjoittaa Suomen sisäistä liikennettä, eli niin
24568: vuoden aikana dieselöljyn hintaan sisältyvänä.       sanottua kabotaasiliikennettä. Siten ulkomaiset
24569: Vaikka kevyen polttoöljyn käyttöä ei ole kiellet-    ajoneuvot ovat kilpailleet kuljetuksista ainoas-
24570:                                          1991 vp -    KK 391                                         3
24571: 
24572: taan suomalaisten ulkomaanliikenteessä olevien       hin verrattuna, joten norjalaisiin ajoneuvoihin
24573: ajoneuvojen kanssa. Kuten edellä on todettu,         kohdistuu Suomessa ajettaessa selvästi korke-
24574: Suomessa voimassa olevat säännökset eivät ole        ampi verotus kuin vastaaviin kotimaisiin ajoneu-
24575: estäneet ulkomaista ajoneuvoa käyttämästä täs-       voihin, vaikka Norjassa rekisteröidyssä ajoneu-
24576: sä liikenteessä Suomesta hankittavaa kevyttä         vossa käytettäisiinkin Suomesta hankittua ke-
24577: polttoöljyä. Suomalainen ulkomaanliikenteen          vyttä polttoöljyä. Näiden kummankin maan ajo-
24578: ajoneuvo saa kuitenkin hyväkseen saman vero-         neuvoilta kannettava kulutusvero on asetettu
24579: edun sitä kautta, että tällaiselle ajoneuvolle pa-   vastaamaan asianomaisissa maissa suomalaisilta
24580: lautetaan tulliverolain 15 §:n ja sen nojalla teh-   ajoneuvoilta kannettavaa kilometriveroa. Poh-
24581: dyn tullihallituksen päätöksen nojalla Suomesta      joismaista Tanskan kohdalla vallitsee vastavuo-
24582: hankitun dieselöljyn hintaan sisältyvä polttoai-     roinen verottomuus. Sama koskee useimpia Eu-
24583: nevero ja liikevaihtovero. Verotuksen kannalta       roopan maita.
24584: kotimainen ulkomaanliikennettä harjoittava              Suomeen liikennöivistä ulkomaisista kuorma-
24585: ajoneuvo ja ulkomainen kilpaileva ajoneuvo           autoista oli vuonna 1990 noin 46 % Ruotsissa
24586: ovat siten tässä kohden samassa asemassa.            rekisteröityjä, noin 20% Norjassa rekisteröityjä
24587: Dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn hinnassa on        ja noin 34 % muissa maissa rekisteröityjä. Kulu-
24588: tosin muusta kuin verotuksesta johtuvaa eroa         tusveron kantaminen sanotulla tavalla merkitsee
24589: noin 0,60 markkaa litralta. Kevyen polttoöljyn       käytännössä sitä, että noin kahteen kolmannek-
24590: käytönjohdosta saatava todellinen nettomääräi-       seen Suomeen saapuvista ulkomaisista ajoneo-
24591: nen kilpailuetu on aiheutunut vain tästä osuu-       voista kohdistuu vähintään sama ajokilometriä
24592: desta.                                               kohden laskettava verorasitus kuin minkä Suo-
24593:     Kysymyksen perusteluissa todetaan, että ul-      messa rekisteröity ajoneuvo suorittaa ajokilo-
24594: komaisten ajoneuvojen kevyestä pohtoöljystä          metriä kohden dieselöljyn hinnassa. On lisäksi
24595: saama etu on tällä hetkellä 20 miljoonaa mark-       syytä todeta, että eräissä muissakin maissa die-
24596: kaa vuodessa. Tämän rinnalle tulee asettaa koti-     selöljyä lievemmin verotettu polttoaine on tehty
24597: maisille ulkomaanliikenteen ajoneuvoille mak-        samalla tavoin tunnistettavaksi kuin kevyt polt-
24598: settu dieselöljyn polttoaineveron ja liikevaihto-    toöljy Suomessa, mikä käytännössä estää näiden
24599: veron palautus, jonka määrä oli vuonna 1990          maiden ajoneuvoja käyttämästä Suomessakaan
24600: yhteensä noin 27 miljoonaa markkaa. Kotimai-         kevyttä polttoöljyä.
24601:  set ajoneuvot ovat siis saaneet enemmän verotu-         Ulkomaisilta ajoneuvoilta kannettavan kulu-
24602:  kea kuin mikä on ollut ulkomaisten ajoneuvojen      tusveron määrä on viime vuosina ollut suunnil-
24603:  kevyestä pohtoöljystä saaman edun arvioitu          leen 10 miljoonaa markkaa vuodessa. Tästä
24604:  määrä.                                              pääosan voidaan arvioida kohdentuvan Ruotsis-
24605:     Lisäksi ulkomaalla rekisteröidyltä ajoneuvol-    sa rekisteröityihin ajoneuvoihin. Mahdollisuus
24606:  ta kannetaan Suomessa ajokilometrien perus-         kulutusveron kantamiseen johtuu käytännössä
24607:  teella maksettavaa kulutusveroa. Tätä veroa         pitkälti siitä, että ulkomailla rekisteröidyt ajo-
24608:  koskevat säännökset sisältyvät moottoriajoneu-      neuvot voivat käyttää Suomessa dieselöljyä lie-
24609:  voverolain 34 §:ään, lain nojalla annettuun ase-    vemmin verotettua polttoainetta.
24610:  tukseen ja valtiovarainministeriön päätökseen.         Yhteenvetona nykyisin käytössä olevista kan-
24611:  Kulutusvero vastaa asiallisesti ulkomaisilla ajo-   sainväliseen kuorma-autoliikenteeseen kohdistu-
24612:  neuvoilla olevaa mahdollisuutta kevyen poltto-      vista veroista ja verotuista voidaan todeta, että
24613:  öljyn käyttöön, vaikkakin tästä verosta on laissa   toisin kuin kysymyksessä arvioidaan, nykyinen
24614:  olevan valtuuden nojalla myönnetty vastavuo-        järjestely suosii kotimaista ulkomaanliikennettä.
24615:  roisuuden perusteella useiden maiden ajoneu-        Jos ulkomailla rekisteröidyt kuorma-autot hyö-
24616:  voille verovapauksia tai veronalennuksia. Käy-      tyvät vuositasolle arvioituna kevyen polttoöljyn
24617:  täntänä on ollut alentaa kulutusveroa samaan        käytöstä kysymyksen perusteluissa mainitun 20
24618:  tasoon, joka suomalaisilta ajoneuvoilta kanne-      miljoonan markan verran, ulkomaisilta ajoneu-
24619:  taan asianomaisessa maassa.                         voilta kannetaan kulutusveroa 10 miljoonaa
24620:      Ruotsissa rekisteröidyiltä ajoneuvoilta kan-    markkaaja kotimaisille ulkomaanliikenteen ajo-
24621:  nettava kulutusvero on määrältään suunnilleen       neuvoille palautetaan dieselöljyn hintaan sisälty-
24622:  sama kuin ajokilometriä kohden verotuksessa         viä veroja 27 miljoonaa markkaa, kotimaisiin
24623:  saatava etu kevyen polttoöljyn käytöstä. Norjas-    ajoneuvoihin kohdistuva nettotuki on vuosita-
24624:  sa rekisteröidyiltä ajoneuvoilta kulutusvero on     solla laskettavissa 17 miljoonaksi markaksi.
24625:  lähes kolminkertainen ruotsalaisiin ajoneuvoi-         Kun vallitsevaa tilannetta verrataan järjeste-
24626: 4                                        1991 vp -    KK 391
24627: 
24628: 
24629: lyyn, jossa ulkomaisessa ajoneuvossa on käytet-      on käytettävä Suomessa polttoaineena dieselöl-
24630: tävä dieselöljyä ja vastaavasti johdonmukaisesti     jyä. Muutoksen voimaantulo ajoittuisi tällöin
24631: luovutaan kantamasta kulutusveroa sekä pa-           suunnilleen pohjoismaisen kabotaasikokeilun
24632: lauttamasta kotimaisille ulkomaanliikenteen          käynnistymiseen.
24633: ajoneuvoille dieselöljystä polttoaineveroa, ny-          Kun jo voimassa oleviin ja myös ET A-järjes-
24634: kyinen järjestely on suomalaisen ulkomaanlii-        telyn kautta sovellettaviksi tuleviin sopimuksiin
24635: kenteen kannalta tätä vaihtoehtoa edullisempi.       sisältyy tehokkaita diskriminaation kieltäviä
24636: Tähän asti verotus on siten tältä osin sdkeästi      normeja, joudutaan kotimaisille ajoneuvoille
24637: suosinut
24638:   .        .kotimaisia eikä suinkaan ulkomaisia      suoritettavasta polttoaineveron ja polttoaineen
24639: aJoneuvoJa.                                          hintaan sisältyvän liikevaihtoveron palauttami-
24640:     Kuorma-autoliikenteen kilpailuasetelmat kui-     sesta luopumaan, jos muiden maiden ajoneuvoil-
24641: tenkin muuttuvat oleellisesti, kun liikennettä       ta edellytetään verollisen dieselöljyn käyttöä.
24642: koskevia kansainvälisiä rajoituksia puretaan.        Ruotsi on kyseisiin säännöksiin viitaten jo edel-
24643: Kuten edellä todettiin, ulkomaiset ajoneuvot         lyttänyt Suomen luopuvan myös kulutusveron
24644: eivät tähän asti ole voineet ottaa suorittaakseen    kantamisesta.
24645: esimerkiksi Suomen sisäisiä kuljetustehtäviä.            Laskelmien mukaan suunnilleen kolmannes
24646: Tämä niin sanottu kabotaasiliikenne on kuiten-       verotuksesta aiheutuvasta kilpailuerosta johtuu
24647: kin lähiaikoina alkamassa. Ensimmäisenä kabo-        siitä, että kun liikennepalvelut eivät ole liikevaih-
24648: taasiliikennettä maassamme harjoittanevat            toveron alaista toimintaa, verollisina hankittuja
24649: Ruotsin, Norjan ja Tanskan ajoneuvot parhail-        tuotantopanoksia ei voida vähentää. Puolet täs-
24650: laan allekirjoitusvaiheessa olevan Suomen ja         täjohtuu ajokalustosta toisen puolen koostuessa
24651: näiden maiden kesken tehtävän sopimuksen no-         muun muassa polttoaineiden ja muiden liikenne-
24652: jalla. Kyse on rajoitetusta, vain pientä ajoneuvo-   yrityksen hankkimien hyödykkeiden hintoihin
24653: määrää koskevasta kokeilusta, joka todennäköi-       sisältyvästä liikevaihtoverosta.
24654: sesti voisi tämänhetkisen arvion mukaan käyn-            Valtiovarainministeriö valmistelee parhail-
24655: nistyä lopputalvesta 1992. Euroopan yhteisö on       laan liikevaihtoverotuksen korvaamista arvon-
24656: käynnistämässä suunnitelmien mukaan huomat-          lisäverolla. Liikennepalvelut tulisivat arvonlisä-
24657: tavasti laajempaa, jopa mahdollisesti täysin va-     veron alaisiksi ja liikennöitsijän verollisina hank-
24658: paata kabotaasiliikennettä vuonna 1993. Tätä         kimat panokset vähennyskelpoisiksi. Suomalais-
24659: koskevat poliittiset päätökset ovat kuitenkin        ten liikenneyritysten asema olisi tällöin sama
24660: toistaiseksi avoimena, samoin kuin se, missä         kuin kilpailijamaiden yritysten. Uudistus koskisi
24661: muodossa järjestely mahdollisesti tulisi koske-      liikenteen ohella laajasti nykyisin liikevaihtove-
24662: maan myös Suomea.                                    rotuksen ulkopuolelle jääviä palveluja. Useista
24663:     Tieliikenneverotuksen kannalta kabotaasilii-     eri syistä on tarkoituksenmukaista toteuttaa
24664: kenteen käynnistyminen tarkoittaa sitä, että jou-    tämä uudistus yhtäaikaisesti koko laajuudessaan
24665: dutaan kokonaan uudella tavalla ottamaan huo-        eikä toimialakohtaisesti jaksotettuna. Tämän-
24666: mioon verotuksen kilpailuvaikutukset Suomessa        hetkisen arvion mukaan uuteen järjestelmään
24667: kotimaanliikennettä harjoittavan ja ulkomaisen       voitaisiin siirtyä vuoden 1994 alusta.
24668: täällä kabotaasiliikenteessä olevan ajoneuvon           Liikevaihtoverotuksesta aiheutuvia kilpailu-
24669: välillä. Kabotaasiliikennettä harjoittava ulko-      haittoja on pyritty siirtymäkauden aikana vä:.
24670: mainen ajoneuvo saisi kohtuuttoman kilpailu-         hentämään kohdistamalla ulkomaanliikentee-
24671: edun, jos tämä liikenne voitaisiin suorittaa ke-     seen hankittavien ajoneuvojen hankintaan liike-
24672: vyttä polttoöljyä käyttäen. Tehtyjen laskelmien      vaihtoveroa vastaavaa tukea. Tukea on tarkoi-
24673: mukaan ulkomaisella ajoneuvolla olevasta kil-        tus vuonna 1992 kehittää lisäämällä sen määrä
24674: pailuedusta, hieman maittain vaihdellen, suun-       75 prosentista 100 prosenttiin ja myöntämällä
24675: nilleen puolet aiheutuu verotuksesta. Verotuksen     tukea myös käytetyn kaluston hankintaan.
24676: osuudesta noin kahden kolmasosan voidaan las-           Verotuksesta johtuvat kilpailuerot Suomessa
24677: kea aiheutuvan mahdollisuudesta käyttää ulko-        ja ulkomailla rekisteröidyn ajoneuvon välillä
24678: maisessa ajoneuvossa dieselöljyn sijasta kevyttä     poistuvat siten liikevaihtoverotuksessa vuoden
24679: polttoöljyä.                                         1994 alusta. Pääosa kilpailuerosta poistuu kui-
24680:     Tarkoituksena on mahdollisimman pian             tenkin, kun kevyen polttoöljyn käyttö estetään
24681: muuttaa säännöksiä siten, että myös ulkomaalla       ulkomaisilta ajoneuvoilta. Tätä koskeva esitys
24682: rekisteröidyssä dieselkäyttöisessä ajoneuvossa       annetaan kiireellisenä mahdollisimman pian.
24683: 
24684:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992
24685: 
24686:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24687:                                           1991 vp -    KK 391                                           5
24688: 
24689: 
24690: 
24691: 
24692:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24693: 
24694:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Iiggör tilläggsskatten i praktiken dess använd-
24695: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ning eller gör den ekonomiskt olönsam. Till-
24696: den 5 december 1991 tili vederbörande medlem           läggsskatten för t.ex. dragbilen i en vanlig tung
24697: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kombination med släpvagn är ungefår fyra eller
24698: riksdagsman Antvuori m.fl undertecknade                fem gånger större än det skattebelopp som skulle
24699: spörsmål nr 391:                                       ingå i priset på dieselolja vid ett genomsnittligt
24700:                                                        antal fordonskilometer under ett år. 1 praktiken
24701:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         uppbärs tilläggsskatt för lastbilar endast i sådana
24702:        ta för att utländska och finländska lastbi-     fall där det i kontroller har kommit fram att lätt
24703:        lar skall bli konkurrensmässigt likvärdi-       brännolja har använts. Det rör sig årligen om
24704:        ga?                                             endast några fall.
24705:                                                           Tilläggsskatten debiteras alltid för en skatte-
24706:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          period som är densamma som kalenderåret. Ur
24707: anföra följande:                                       juridisk synvinkel är tilläggsskatten således en
24708:                                                        skatt som uppbärs för besittning av fordon som
24709:     1 fordon med dieselmotor kan tekniskt sett         drivs med bränsle som beskattas lindrigare än
24710: antingen dieselolja eller lätt brännolja användas      dieselolja.
24711: som bränsle. Dessa bränslen har i praktiken               Det ovan anförda gäller endast landets egna
24712: nästan Iikadan petrokemisk sammansättning om           fordon, oberoende av om de är registrerade eller
24713: man bortser från små skillnader i t.ex. svavelhal-     inte. Däremot kan tilläggsskatt på fordonsskat-
24714: ten och vissa komponenter i dieseloljan som            ten inte uppbäras för fordon som är registrerade
24715: förbättrar motordriften. För beskattningen har         utomlands och i lagstiftningen finns heller inget
24716: man emellertid gjort den lätta brännoljan identi-      särskilt stadgande om utländska fordon med
24717: fierbar genom att tillsätta ett ämne som heter         vilket man på annat sätt kunde förhindra eller
24718: furfural samt ett rött färgämne. Den bränsleaccis      förbjuda användningen av lätt brännolja i ut-
24719: som ingår i priset på dieselolja utgör 1,04 mk per     ländska fordon. En tillämpning av stadgandena
24720: liter. Motsvarande siffra för den lätta brännoljan     om tilläggsskatt på utländska fordon skulle stri-
24721: är 0,021 mk.                                           da mot de s.k. Geneveavtalen angående beskatt-
24722:     1 beskattningen av vägtrafiken utgår man           ning av internationell trafik som även Finland
24723: ifrån att användningen av dieselfordon, med            har förbundit sig att följa. A vtalen förbjuder
24724: undantag av arbetsmaskiner och vissa traktorer,        uppbärande av skatt för besittning av andra än
24725: skall inbringa minst lika mycket i skatt som den       inhemska fordon.
24726: som bränsle använda dieseloljan innehåller. 1             Åven om berättigad kritik kan riktas mot
24727: praktiskt taget alla fall inflyter också detta skat-   detta arrangemang nu då gällande restriktioner
24728: tebelopp av användningen av dieselolja. Om ett         slopas och helt nya konkurrenslägen uppstår,
24729: fordon likväl drivs med lindrigare beskattad lätt      har arrangemanget varit en viktig del av beskatt-
24730: brännolja måste detta enligt 20 § lagen om skatt       ningen av den internationella trafiken. Det har
24731: på motorfordon på förhand anmälas tili bilregis-       inte heller hittills gett utlänska fordon så många
24732: tercentralen, som i enlighet med stadgandena i         fördelar som man i allmänhet påstår.
24733: 14 § debiterar tilläggsskatt på fordonsskatten för        Trafiken med utländska fordon i Finland har
24734: att fordonet drivs med lätt brännolja.                 varit och är än i dag, om man bortser från några
24735:     Tilläggsskatten är så hög att den i allmänhet      få undantag som gäller trafik från tredje land,
24736: klart överstiger den skatt som fordonet som mest       trafik som går mellan Finland och det land där
24737: skulle inbringa under ett skatteår om den ingick       fordonet är registrerat. Det har inte varit möjligt
24738: i priset på dieselolja. Åven om man inte har           att med utländska fordon idka trafik inom Fin-
24739: förbjudit användningen av lätt brännolja omöj-         lands gränser, dvs. så kallad cabotagetrafik.
24740: 6                                          1991 vp -   KK 391
24741: 
24742: 
24743: Utländska fordon har således tävlat om trans-          ligen beskattas norska fordon som kör i Finland
24744: porter endast med de finländska fordon som går         betydligt strängare än motsvarande inhemska
24745: i utrikestrafik. Som det redan har konstaterats        fordon även om det i Norge registrerade fordo-
24746: ovan har gällande stadganden i Finland inte            net drivs med lätt brännolja som inköpts i
24747: kunnat förhindra att utländska fordon i denna          Finland. Den konsumtionsskatt som uppbärs
24748: trafik drivs med lätt brännolja som fås i Finland.     för fordon från dessa båda länder har fastställts
24749: Ett finländskt fordon i utrikestrafik åtnjuter         till en nivå som skall motsvara den kilometer-
24750: emellertid samma skatteförmån i och med att det        skatt som uppbärs för finländska fordon i res-
24751: enligt 15 § tullskattelagen och det beslut som         pektive land. 1 fråga om de nordiska länderna
24752: tullstyrelsen fattat med stöd av denna paragraf        gäller ömsesidig skattefrihet för Danmarks vid-
24753: får tillbaka den bränsleaccis och omsättnings-         kommande. Detsamma gäller de flesta länderna
24754: skatt som ingår i priset på den i Finland inköpta      i Europa.
24755: dieseloljan. I fråga om beskattningen är ett               Av de utländska lastbilar som trafikerade till
24756: inhemskt fordon i utrikestrafik och ett konkurre-      Finland år 1990 var ca 46 procent registerade i
24757: rande utländskt fordon på denna punkt således          Sverige, ca 20 procent i Norge och ca 34 procent
24758: likställda. Det finns visserligen en 0,60 marks        i andra länder. 1 praktiken innebär uppbärandet
24759: skillnad per liter mellan priset på dieselolja och     av konsumtionsskatt på ovan nämnda sätt att ca
24760: lätt brännolja som beror på annat än                   två tredjedelar av de utländska fordon som
24761: beskattningen. Den faktiska nettovinsten vid           anländer till Finland utsätts för minst samma
24762: artvändningen av lätt brännolja har kommit sig         skattebörd per körkilometer som ett fordon som
24763: av enbart denna andel.                                 är registrerat i Finland betalar per körkilometer
24764:    I motiveringen till spörsmålet konstateras det      i priset på dieselolja. Dessutom är det skäl att
24765: att den lätta brännoljan för närvarande ger            konstatera att sådant bränsle som är lindrigare
24766: utländska fordon en förmån om 20 milj. mk per          beskattat än dieselolja även i vissa andra länder
24767: år. Vid sidan av detta måste den återbäring av         har gjorts identifierbart på samma sätt som lätt
24768: bränsleaccisen och omsättningsskatten på diesel-       brännolja i Finland, vilket i praktiken hindrar
24769: olja som betalas till inhemska fordon i utrikes-       fordon från dessa länder från att använda lätt
24770: trafik och som år 1990 uppgick till sammanlagt         brännolja i Finland.
24771: 27 milj. mk beaktas. Skatteutgifterna för de               Den komsumtionsskatt som uppbärs av ut-
24772: inhemska fordonen har följaktligen varit större        ländska fordon har under de senaste åren upp-
24773: än den uppskattade förmån som den lätta bränn-         gått till ca 10 milj. mark om året. Enligt upp-
24774: oljan gett utländska fordon.                           skattning riktas huvuddelen av denna summa till
24775:    Dessutom uppbärs i Finland av utomlands             fordon som är registrerade i Sverige. Möjligheten
24776: registrerade fordon konsumtionsskatt som skall         att uppbära konsumtionsskatt beror i praktiken
24777: betalas enligt antalet körkilometer. Stadganden        i hög grad på att fordon som är registrerade
24778: om denna skatt ingår i 34 § lagen om skatt på          utomlands i Finland kan använda bränsle som är
24779: motorfordon, i den förordning som givits med           lindrigare beskattat än dieseloljan.
24780: stöd av lagen samt i finansministeriets beslut.            Då de gällande skatter och skatteutgifter som
24781: Konsumtionsskatten motsvarar i sak den möj-            riktas till den internationella lastbilstrafiken
24782: lighet som finns för utländska fordon att an-          summeras kan man, tvärt emot den uppfattning
24783: vända lätt brännolja, även om det på ömsesidiga        som framförs i spörsmålet, konstatera att den
24784: grunder med stöd av det bemyndigande som               inhemska utrikestrafiken gynnas av det nuvaran-
24785: finns i lagen har beviljats skattefrihet eller skat-   de arrangemanget. Om lastbilar som är registre-
24786: tesänkning för flera länders fordon. Det har varit     rade utomlands enligt vad som sägs i motivering-
24787: praxis att sänka konsumtionsskatten till samma         en till spörsmålet vinner 20 miljoner mark beräk-
24788: nivå som gäller för finländska fordon i respektive     nat på årsnivå genom användningen av lätt
24789: land.                                                  brännolja, om det uppbärs 10 miljoner mark i
24790:    Den konsumtionsskatt som uppbärs av for-            konsumtionsskatt av utländska lastbilar, och om
24791: don registrerade i Sverige belöper sig till ungefär    skatter som ingår i priset på dieselolja återbärs
24792: samma summor som den förmån användningen               till ett belopp av 27 miljoner mark till inhemska
24793: av lätt brännolja ger i beskattningen per körkilo-     fordon som trafikerar till utlandet, kan nettostö-
24794: meter. Konsumtionsskatten för fordon registre-         det till inhemska fordon uppskattas till 17 miljo-
24795: rade i Norge är nästan tre gånger högre än den         ner mark på årsnivå.
24796: skatt som uppbärs för svenska fordon, så följakt-          Då det rådande läget jämförs med ett sådant
24797:                                            1991 vp -   KK 391                                           7
24798: 
24799: arrangemang där ett utländskt fordon skali an-         skulie sålunda träda i kraft ungefär tiliika med
24800: vända dieselolja och där man i motsvarande grad        inledandet av det nordiska försöket med cabota-
24801: konsekvent avstår från uppbärandet av konsum-          getrafik.
24802: tionsskatt samt återbäring av bränsleaccis på              Eftersom det redan i gäliande avtal och i avtal
24803: dieselolja tili inhemska fordon som trafikerar         som kommer att tiliämpas i och med EES-
24804: tili utlandet, är det nuvarande arrangemanget          arrangemangen ingår effektiva normer som
24805: med tanke på den finländska utlandstrafiken            förbjuder diskriminering, kommer man att vara
24806: fördelaktigare än detta alternativ. Hittilis har       tvungen att avstå från att återbetala bränsleaccis
24807: beskattningen tili denna del alitså klart gynnat       och sådan omsättningsskatt som ingår i bräns-
24808: de inhemska och ingalunda de utländska fordo-          lepriserna tili inhemska fordon, om det av for-
24809: nen.                                                   don från övriga Iänder förutsätts att de använder
24810:     Konkurrensläget inom lastbilstrafiken kom-         skattebelagd dieselolja. Sverige har med hänvis-
24811: mer dock att förändras betydligt i och med             ning tili de ifrågavarande stadgandena redan
24812: upphävandet av de internationelia begränsning-         förutsatt att Finland även skall avstå från
24813: arna för trafiken. Såsom det ovan konstaterades,       uppbärande av konsumtionsskatt.
24814: har utländska lastbilar hittilis inte kunnat åta sig      Enligt kalkylerna beror ca en tredjedel av de
24815: att utföra t.ex. transportuppdrag inom Finlands        konkurrensskilinader som föranleds av beskatt-
24816: gränser. Denna s.k. cabotagetrafik kommer              ningen på att när trafiktjänsterna inte längre är
24817: dock att inledas inom en snar framtid. Fordon          sådan verksamhet som omfattas av omsätt-
24818: från Sverige, Norge och Danmark torde vara de          ningsskatten, kan skattebelagda produktionsin-
24819: första som idkar cabotagetrafik i vårt land med        satser inte dras av i beskattningen. Hälften av
24820: stöd av ett avtal melian Finland och dessa             dessa beror på fordonen, medan den andra
24821: länder, som just nu hålier på att undertecknas.        hälften utgörs av den omsättningsskatt som
24822: Det är fråga om ett begränsat försök som gälier        ingår i bl.a. bränslepriserna och priserna för
24823: endast ett litet antal fordon. Enligt nuvarande        övriga nyttigheter som anskaffats av ett trafikfö-
24824: bedömningar torde försöket kunna inledas un-           retag.
24825: der senvintern 1992. Europeiska gemenskaperna             Finansministeriet hålier som bäst på att bere-
24826: hålier enligt sina planer på att införa en betydligt   da ersättandet av omsättningsbeskattningen med
24827: vidare utsträckt, eventuelit t.o.m. helt fri cabota-   en mervärdesskatt. Meningen är att trafiktjäns-
24828: getrafik år 1993. De politiska besluten för denna      terna skali omfattas av mervärdesskatten och de
24829: pian är dock fortfarande öppna, liksom även            skattebelagda insatser som trafikidkaren anskaf-
24830: frågan om i viiken form detta arrangemang              far skali bli avdragsgilia. De finländska trafikfö-
24831:  möjligen skulie komma att beröra Finland.             retagen skulie sålunda vara i samma stälining
24832:     För vägtrafikbeskattningen innebär inledan-        som företagen i konkurrensländerna. Förutom
24833:  det av cabotagetrafik att vi på ett helt nytt sätt    trafiken skulie reformen i stor utsträckning gälia
24834:  måste beakta de konkurrensverkningar som för-         service som för närvarande inte omfattas av
24835:  anleds av beskattningen av ett fordon som idkar       omsättningsbeskattningen. Många olika skäl ta-
24836:  inhemsk trafik och ett utländskt fordon som           lar för att det är ändamålsenligt att genomföra
24837:  idkar cabotagetrafik i Finland. Ett utländskt         denna reform på en gång i sin helhet, och inte
24838:  fordon som idkar cabotagetrafik skulie få en          branschvis. Enligt en aktueli uppskattning skulie
24839:  orimlig konkurrensfördel om användningen av           övergången tili det nya systemet vara möjlig
24840:  lätt brännolja i trafik av detta slag var tiliåten.   fr.o.m. början av år 1994.
24841:  Enligt gjorda kalkyler skulie ungefär hälften av         Under övergångsperioden har man försökt
24842:  konkurrensfördelen för utländska fordon, något        minska de olägenheter för konkurrensen som
24843:  varierande beroende på land, föranledas av be-        föranletts av omsättningsbeskattningen genom
24844:  skattningen. Vidare kan man beräkna att un-           att tili anskaffningen av fordon som är
24845:  gefär två tredjedelar av den andel som utgörs av      avsedda för utrikestrafik rikta ett stöd som
24846:  beskattningen föranleds av möjligheten att i ett      motsvarar omsättningsskatten. A vsikten är att
24847:  utländskt fordon använda lätt brännolja i stäliet     år 1992 utveckla stödet genom att höja det
24848:  för dieselolja.                                       från 75 procent tili 100 prosent och genom att
24849:      Meningen är att stadgandena så fort som           bevilja stöd även för anskaffning av begagnade
24850:  möjligt ändras så att även dieseldrivna fordon        fordon.
24851:  som är registrerade utomlands skali använda              De konkurrensskilinader mellan fordon som
24852:  dieselolja som bränsle i Finland. · Ändringen         är registrerade i Finland respektive i utlandet
24853: 8                                      1991 vp -   KK 391
24854: 
24855: 
24856: vilka föranleds av beskattningen försvinner så-    hindras att använda lätt brännolja. En proposi-
24857: lunda från omsättningsbeskattningen fr.o.m.        tion gällande detta kommer så fort som möjligt
24858: början av 1994. 1 stort sett försvinner dock       att avlåtas som brådskande.
24859: konkurrensskillnaden när utländska fordon
24860: 
24861:     Helsingfors den 17 januari 1992
24862: 
24863:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
24864:                                                  1991 vp
24865: 
24866: 
24867: Kirjallinen kysymys 392
24868: 
24869: 
24870: 
24871: 
24872:                                     Rajamäki: SKOPin ja Tampellan taloudelliseen tilanteeseen liitty-
24873:                                         vien järjestelyjen vaikutuksista
24874: 
24875: 
24876:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24877: 
24878:    Tampellan metalliteollisuuden jatkuva tulok-        miestä 700:sta. Tukeeko Suomen valtio myös
24879: sen tappiollisuus ja toisaalta nähtävästi jatkuvat     aluepoliittisessa mielessä yksipuolisesti Suomen
24880: tappiolliset lisäkaupat ovat herättäneet kysy-         työllisyyttä?
24881: myksiä.                                                    Nyt Tampellan tappioiden paljastuttua on
24882:    Mm. vuosien 1989/90 vaihteesta lähtien Tam-         mielenkiintoista nähdä, mikä on Suomen Pankin
24883: pella on ottanut aggressiivisella hinnoittelupoli-     ja Tampellan liiketoiminnan välinen suhde. Jos
24884: tiikallaan lähes kaikki kotimaiset merkittävät         Tampella jatkaa riskikauppaperinnettään, on
24885: kattilatilaukset. Myös USA:ssa on Tampella             aiheellista kysyä, takaako Suomen Pankki myös
24886: aggressiivisesti ottanut jatkuvasti nähtävästi         tulevaisuuden riskikaupat. Onko teollisuuspo-
24887: myös tappiollisia tilauksia. "Tampellan suoma-         liittisesti hyväksyttävää, että mahdollisesti Suo-
24888: lainen kilpailija puhuu epäterveistä hinnoista,        men Pankki maksaa tällä tavoin jatkossa myös
24889: Tampella haalii kattilatilauksia" (Aamulehti           Tampellan tuotekehityskustannuksia? Jos Tam-
24890: 5.6.1990). "Jotta konepajateollisuuden ydinosaa-       pellan USA:n toiminnan tulos on myös tappiol-
24891: minen säilyisi Suomessa, Tampella pyytää val-          linen, osallistuvalko veronmaksajat myös näiden
24892: tiota     vastaan     riskinotossa"      (Aamulehti    tappioiden maksamiseen?
24893: 19.6.1990). Herää perustellusti kysymys, onko              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24894: tietoisesti otettu tappiollisia tilauksia, jotka nyt   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24895: sitten heitetään Suomen Pankin kautta veron-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24896: maksajien maksettavaksi. Onko tietoisesti otettu       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24897: riskejä tuotekehityksessä? Onko nyt tullut las-
24898: kun maksamisen aika?                                             Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
24899:     Suomessa on vastaavaa tervettä metalliteolli-             Suomen Pankin rooli ei ole aiheuttamas-
24900: suutta, joka olisi voinut toteuttaa Tampellalle               sa Suomen teollisuuteen epätervettä kil-
24901: miljardien markkojen tappioita aiheuttaneet ti-               pailuasetelmaa, onko Suomen valtio
24902: laukset normaaleja liiketaloudellisia periaatteita            asiallisesti osallistumassa parhaillaan
24903: noudattaen. Samalla kun maamme terveelle teol-                erään yrityksen tuotekehityskustannuk-
24904: lisuudelle on aiheutettu vakavia vaikeuksia, on               siin ja tukeeko Suomen valtio yksipuoli-
24905: Tampella ajanut itsensä talouskriisiin. Mm. vas-              sesti erään yhtiön työllistämistä muun
24906: taavassa teollisuudessa Varkaudessa on päätty-                teollisuuden kustannuksella?
24907: vänä vuonna joutunut työttömäksi 200 metalli-
24908: 
24909:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
24910: 
24911:                                              Kari Rajamäki
24912: 
24913: 
24914: 
24915: 
24916: 210300M
24917: 2                                        1991 vp -   KK 392
24918: 
24919: 
24920: 
24921: 
24922:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24923: 
24924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Pankki joutuisi Tampellan lainojen siirrosta kir-
24925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jaamaan useiden miljardien markkojen menetyk-
24926: olette 5 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-       set.
24927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Ratkaisuvaihtoehtoa harkittaessa Suomen
24928: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Pankin kannalta oli merkittävä huolenaihe myös
24929: Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         se, että Tampellan ajautuminen likviditeettivai-
24930: myksestä n:o 392:                                    keuksiin johtaisi lyhyellä aikavälillä työttömyys-
24931:                                                      ja korkopaineiden vahvistumiseen. Tästä toden-
24932:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     näköisesti johtuva ulkomaisen luotonoton vai-
24933:        Suomen Pankin rooli ei ole aiheuttamas-       keutuminen olisi nykyisessä taloudellisessa tilan-
24934:        sa Suomen teollisuuteen epätervettä kil-      teessa erityisen kohtalokasta, sillä sen seuraukse-
24935:        pailuasetelmaa, onko Suomen valtio            na suomalaisten pankkien ja valtion rahoituseh-
24936:        asiallisesti osallistumassa parhaillaan       dot ulkomailla saattaisivat huomattavasti kiris-
24937:        erään yrityksen tuotekehityskustannuk-        tyä.
24938:        siin ja tukeeko Suomen valtio yksipuoli-         Nyt sovitussa ratkaisussa Tampellan rahoi-
24939:        sesti erään yhtiön työllistämistä muun te-    tusrakennetta kohennetaan osakepääoman ko-
24940:        ollisuuden kustannuksella?                    rotuksella ja yhtiölle annettavana velkojen an-
24941:                                                      teeksiannolla. Vaihtoehto ei lisää Suomen Pan-
24942:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kin sitoutuvia varoja, mutta rajaa tässä vaiheessa
24943: vasti seuraavaa:                                     kirjattavan tappion määrän muita ratkaisuvaih-
24944:                                                      toehtoja pienemmäksi. Suomen Pankin tulos ja
24945:    Suomen Pankin ilmoittaessa SKOPin hal-            kertyneet varaukset ovat riittävät tappioiden
24946: tuunotosta 19.9.1991 merkittävä osa pankin ris-      kattamiseen.
24947: keistä liittyi Oy Tampella Ab:hen. SKOP-kon-            Suomen Pankin tehtävänä on Suomen raha-
24948: serni omisti suoraan ja lähipiirin yhtiöiden kaut-   laitoksen pitäminen vakavalla ja turvallisella
24949: ta osake-enemmistön Tampellassa ja oli antanut       kannalla sekä maan rahaliikenteen edistäminen
24950: yhtiölle luottoja ja myöntänyt yhtiön puolesta       ja helpottaminen. Keskuspankin tehtävänä ei ole
24951: takauksia kokonaisvastuiden ollessa 5 200 milj.      teollisuusyrityksen omistaminen ja rahoitta-
24952: markkaa.                                             minen. Tämän johdosta Suomen Pankki pyrkii
24953:    Suomen Pankki ilmoitti SKOPin haltuunoton         luopumaan Tampella-vastuistaan mahdollisim-
24954: yhteydessä, että SKOPin tervehdyttäminen edel-       man pian. Neuvottelut Tampellan omistuksesta
24955: lyttää Tampellan riskien siirtämistä SKOPista        ja toiminnan uudelleenjärjestelystä ovat parhail-
24956: tätä tarkoitusta varten Suomen Pankin perusta-       laan käynnissä.
24957: rnalle hoidingyhtiölle Solidium Oy:lle.                 Eduskunnan pankkivaltuusmiehet ovat mää-
24958:    Tampellan viimeaikaisen huonon kannatta-          ritelleet kyseessä olevassa tapauksessa rahoituk-
24959: vuuden ja ylisuuren velkataakan vuoksi yhtiö oli     selliset puitteet, joiden mukaan Suomen Pankki
24960: ajautumassa taloudelliseen umpikujaan. Käy-          voi toimia ohjesääntönsä 1 §:ssä mainittujen teh-
24961: tännössä tämä olisi merkinnyt sitä, että Suomen      täviensä hoitamiseksi.
24962: 
24963:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1992
24964: 
24965:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24966:                                         1991 vp -   KK 392                                            3
24967: 
24968: 
24969: 
24970: 
24971:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24972: 
24973:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förluster på flera miljarder mark med anledning
24974: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      av överföringen av Tampellas lån.
24975: den 5 december 1991 tili vederbörande medlem            Då olika alternativ tili en lösning övervägdes
24976: av statsrådet översänt avskrift av följande av      hade Finlands Bank all anledning tili bekymmer
24977: riksdagsman Rajamäki undertecknade spörsmål         också p.g.a. att ett Tampella i likviditetssvårig-
24978: nr 392:                                             heter på kort sikt skulle leda tili att trycket på
24979:                                                     arbetslösheten och räntorna förstärks. Detta
24980:           Åmnar Regeringen se tili att Finlands     skulle sannolikt ha medfört att den utländska
24981:        Banks roll inte kommer att orsaka en         upplåningen hade försvårats, vilket skulle vara
24982:        osund konkurrenssituation för den fin-       ytterst ödesdigert under nuvarande ekonomiska
24983:        ska industrin, deltar den finska staten      förhållanden, eftersom de finländska bankernas
24984:        som bäst sakligt i ett visst företags pro-   och statens finansieringsvillkor utomlands märk-
24985:        duktutvecklingskostnader och stöder den      bart skulle stramas åt tili följd därav.
24986:        finska staten ensidigt ett visst företags        Den nuvarande lösningen går ut på att Tam-
24987:        sysselsättning på bekostnad av den övri-     pellas finansieringsstruktur förbättras genom att
24988:        ga industrin?                                aktiekapitalet höjs och bolagets skulder blir
24989:                                                     förlåtna. Detta alternativ ökar inte de medel som
24990:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Finlands Bank binder, men avgränsar i detta
24991: anföra följande:                                    skede den förlust som skall bokföras så att den
24992:                                                     blir mindre än vad fallet är beträffande de övriga
24993:    Då Finlands Bank meddelade att den övertar       alternativen tili en lösning. Finlands Banks resul-
24994: SCAB 19.9.1991 hade en ansenlig del av bankens      tat och influtna reserveringar har varit tillräckli-
24995: risker anknytning tili Oy Tampella Ab. SCAB-        ga för att täcka förlusterna.
24996: koncernen ägde direkt och genom bolag i den            En av Finlands Banks uppgifter är att hålla de
24997: närmaste kretsen aktiemajoriteten i Tampella        finländska penninginstituten på stabil och trygg
24998: och hade beviljat bolaget krediter och ställt       mark samt främja och underlätta penningtrafi-
24999: garantier på bolagets vägnar då det totala ansva-   ken i landet. Centralbankens uppgift är inte att
25000: ret uppgick tili 5 200 milj. mk.                    äga och finansiera industriföretag. Med anled-
25001:    Finlands Bank meddelade i samband med            ning härav försöker Finlands Bank avstå från
25002: övertagandet av SCAB att saneringen av SCAB         sitt ansvar för Tampella så snabbt som möjligt.
25003: förutsätter att Tampelias risker överförs från      Förhandlingar om Tampellas ägoförhållanden
25004: SCAB tili Solidium Oy, ett holdingbo1ag som         samt en omorganisering av verksamheten pågår
25005: Finlands Bank grundade för detta ändamål.           som bäst.
25006:    På grund av Tampellas dåliga Iönsamhet och           Riksdagens bankfullmäktige har i det aktuella
25007: överstora skuldbörda under den senaste tiden        fallet fastställt den finansiella ramen, enligt vii-
25008: höll bolaget på att hamna in i en ekonomisk         ken Finlands Bank kan handla för att sköta de
25009: återvändsgränd. 1 praktiken hade detta betytt att   uppgifter som nämns i 1 § i reglementet för
25010: Finlands Bank hade varit tvungen att bokföra        banken.
25011: 
25012:      Helsingfors den 7 januari 1992
25013: 
25014:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
25015:                                                   1991 vp
25016: 
25017: Kirjallinen kysymys 393
25018: 
25019: 
25020: 
25021: 
25022:                                     Riihijärvi ym.: Valtion myöntämän koulutustuen käytöstä Finnair
25023:                                         Oy:ssä
25024: 
25025: 
25026:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25027: 
25028:    Valtiollinen lentoyhtiö Finnair on tietyin vä-       synyt edellä mainittua toimenpidettä, hänen työ-
25029: liajoin hakenut työvoimaa "asiakaspalvelutehtä-         suhteensa Finnairiin olisi katkennut välittömäs-
25030: viin". Viiden viikon kursseilla koulutetaan mat-        ti.
25031: kustajaselvitysvirkailijoita lentoaseman lähtösel-          Edellä olevasta herää kysymys, käytetäänkö
25032: vitykseen. Kurssille pääsemisen edellytyksenä           valtion antamaa koulutustukimäärärahaa vää-
25033: pidetään mm. hakijalla olevaa asiakaspalvelu-           rin, kun koulutuksen saaneita henkilöitä sijoite-
25034: tehtävistä tullutta työkokemusta sekä suomen,           taan täysin koulutustaan vastaamattomiin tehtä-
25035: ruotsin ja englannin sujuvaa hallintaa. Muun            viin. Lisäksi ilmoittelussa mainittua asiakaspal-
25036: kielitaidon ilmoitetaan olevan eduksi hakijalle.        velutehtävää ja varsin korkeita pääsyvaatimuk-
25037: Kursseilla annetaan opetusta mm. tietokonejär-          sia ei tarjotuissa työtehtävissä tarvita ollenkaan.
25038: jestelmästä, matkustaja- ja matkatavaraselvityk-        Näin ollen valtion antama koulutustuki menee
25039: sestä, lentolipputuntemuksesta ja asiakaspalve-         useimpien henkilöiden osalta käytännössä täysin
25040: lutilanteista. Kursseja järjestetään vain työvoi-       hukkaan ja valtionvaroja tuhlaantuu.
25041: matarpeen mukaan. Kursseilleen Finnair saa                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25042: vuosittaisen valtiontuen.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25043:     Vuosina 1990 ja 1991 koulutettiin lähes 100         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25044: oppilasta kyseisillä kursseilla. Kurssien jälkeen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25045: niihin osallistuneet henkilöt työllistettiin aluksi
25046: neljän kuukauden määräajaksi. Kursseille osal-                    Tietääkö Hallitus, että Finnair ylikou-
25047: listuneille henkilöille ei ilmoitettu, että he olivat          luttaa valtion tuen turvin itselleen
25048: äitiysloma- tai opintovapaasijaisia.                           vastaanottovirkailijahenkilökuntaa kor-
25049:     Kuluvan vuoden huhtikuussa joutuivat vii-                  keilla pääsyvaatimuksilla, minkä jälkeen
25050: meisin kurssi ja kaikki määräaikaiset miesvirkai-              henkilöt sijoitetaan täysin koulutustaan
25051: lijat yhtiön eri osastoille saamaansa koulutusta               vastaamattomiin tehtäviin, ja
25052: vastaamattomiin tehtäviin, kuten mm. tiskaami-                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25053: seen ja laukkujen kuormaukseen. Samalla hei-                   kyseisten valtion koulutusmäärärahojen
25054: dän palkkojansa alennettiin 1 000-1 500 mark-                  hukkakäytön lopettamiseksi?
25055:  kaa kuukaudessa. Mikäli henkilö ei olisi hyväk-
25056: 
25057:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
25058: 
25059:                       Heikki Riihijärvi                          Marita Jurva
25060:                       Raimo Vistbacka                            Tina Mäkelä
25061:                       Sulo Aittoniemi                            Hannu Suhonen
25062:                                                Lea Mäkipää
25063: 
25064: 
25065: 
25066: 
25067: 2!0300M
25068: 2                                       1991 vp -   KK 393
25069: 
25070: 
25071: 
25072: 
25073:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lisuudessa omarahoitusosuus myös kurssitoi-
25075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       minnassa on edellä todettua suurempi.
25076: olette 5 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-         Vuodelle 1990 Finnairin Ilmailuopiston kou-
25077: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           lutuskustannusarvio oli 44 570 123 markkaa,
25078: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       josta valtionavustuksen ennakon perusteeksi hy-
25079: edustaja Riihijärven ym. näin kuuluvasta kir-       väksyttiin 30 030 775 markkaa.
25080: jallisesta kysymyksestä n:o 393:                       Finnairin Ilmailuopisto on järjestänyt vuon-
25081:                                                     na 1990 kaksi 25 oppilaan matkustajaselvitys-
25082:           Tietääkö Hallitus, että Finnair ylikou-   virkailijan 145 tunnin pituista kurssia. Alku-
25083:        luttaa valtion tuen turvin itselleen         keväästä 1991 on järjestetty yksi 25 oppilaan
25084:        vastaanottovirkailijahenkilökuntaa kor-      kurssi. Finnairin ilmoituksen mukaan kaikille
25085:        keilla pääsyvaatimuksilla, minkä jälkeen     halukkaille kurssilaisille on järjestetty työpaik-
25086:        henkilöt sijoitetaan täysin koulutustaan     ka koulutuksen jälkeen. Lähi-idän sodan ja
25087:        vastaamattomiin tehtäviin, ja                nopeasti syventyneen laman takia kaikki työ-
25088:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       paikat eivät kuitenkaan vastaa saatua koulu-
25089:        kyseisten valtion koulutusmäärärahojen       tusta.
25090:        hukkakäytön lopettamiseksi?                     Finnairin Ilmailuopiston koulutus jakaantui
25091:                                                     vuonna 1990 seuraavasti:
25092:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25093: en seuraavaa:                                         lentokoulutus                     27 334 h
25094:                                                       teknillinen koulutus               8 506 h
25095:     Finnair Oy:n Ilmailuopistolle myönnetään          matkustamopalvelukoulutus          4491 h
25096: valtionavustusta ammatillisten oppilaitosten ra-      kaupallinen koulutus               6 237 h
25097: hoituksesta annetun lain (494/83) 4 luvun sään-       kielikoulutus                      1276 h
25098: nösten mukaisesti. Valtionapu hyväksyttäviin          yhteensä                          47 844 h
25099: käyttökustannuksiin on 66 prosenttia.
25100:     Oppilaitoksen toiminnan tarkoitus ja perus-        Matkustajaselvitysvirkailijan koulutus kuu-
25101: teet on määritelty valtioneuvoston 13.6.1963        luu kaupallisen koulutuksen lohkoon. Sen osuus
25102: antamassa päätöksessä, jolla on hyväksytty sil-     lohkon koulutuksesta oli 4,6 % vuonna 1990.
25103: loisen Aero Oy:n ilmailuopiston perustamis-         Koko opiston koulutuksesta kyseiset kurssit oli-
25104: suunnitelma. Koulutus käsittää vakinaista kou-      vat vain 0,6 %.
25105: lutusta sekä tarpeen mukaan annettavaa kurs-           Huonontuneen työllisyystilanteen takia Il-
25106: simuotoista opetusta. Vain ammattilentäjän          mailuopisto ei järjestänyt toista vuodeksi 1991
25107: opintolinjalle on vahvistettu vuotuinen oppilas-    suunniteltua matkustajaselvitysvirkailijakurssia.
25108: määrä.                                              Vuodeksi 1992 ei ole suunniteltu yhtään vastaa-
25109:     Ammatillinen erikoisoppilaitos saa määrä-       vaa kurssia.
25110: rahojen puitteissa säädellä lyhytkurssien mää-         Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus-
25111: rän ja oppilasmäärät kulloisenkin koulutus-         järjestelmäjättää koulutuksen määrällisen sääte-
25112: tarpeen mukaan. Koska oppilaitos maksaa itse        lyn suurelta osin oppilaitosten ylläpitäjien kou-
25113: osan koulutuskustannuksista, on epätodennä-         lutustarveharkinnan varaan. Näin koulutus so-
25114: köistä, että koulutusta annettaisiin yli todel-     peutuu joustavasti tuotannon ja talouden raken-
25115: lisen koulutustarpeen.                              teellisiin muutoksiin ja myös kulloiseenkin suh-
25116:    Valtionavustuksen ollessa 66 % valtion-          dannekehitykseen. Kustannusten omavastuu-
25117: apuun oikeuttavista kustannuksista jää Ilmai-       osuus estää tarpeettoman koulutuksen järjestä-
25118: luopiston osuudeksi 34%. Lisäksi on huomat-         misen.
25119: tava, etteivät kaikki opiston kustannukset ole         Ilmaliikenteen ennakoitua voimakkaampi su-
25120: valtionapuun oikeuttavia, minkä vuoksi todel-       pistuminen laman seurauksena on aiheuttanut
25121:                                        1991 vp -   KK 393                                         3
25122: 
25123: muutoksia myös Finnairin Ilmailuopiston to-           Opetusministeriöllä ei ole sille toimitettujen
25124: teuttamaan koulutukseen.                           selvitysten ja edellä esitetyn perusteella mitään
25125:     Kysymyksessä esitettyä matkustajaselvitys-     syytä olettaa, että kysymyksessä tarkoitettuun
25126: virkailijoiden koulutusta ei laman jälkeisessä     koulutukseen sisältyisi pyrkimystä käyttää vää-
25127: tilanteessa voida pitää suoranaisena ylikoulu-     rin valtion koulutustukimäärärahaa. Asiaa seu-
25128: tuksena. Koulutettuja virkailijoita voidaan        rataan. Valtio voi lopullisia valtionavustuspää-
25129: taloudellisen tilanteen parannuttua ja henkilös-   töksiä tehdessään tarvittaessa puuttua havaitse-
25130: tötarpeen kasvaessa jälleen siirtää koulutustaan   miinsa epäkohtiin.
25131: paremmin vastaaviin tehtäviin.
25132: 
25133:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1992
25134: 
25135:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
25136: 4                                        1991 vp -    KK 393
25137: 
25138: 
25139: 
25140: 
25141:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25142: 
25143:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vid Finnairs Flyginstitut 44 570 123 mark, av
25144: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       viiken summa 30 030 775 mark godkändes som
25145: den 5 december 1991 tili vederbörande med1em         grund för förskott på statsunderstödet.
25146: av statsrådet översänt en avskrift av fö1jande av       Finnairs Flyginstitut ordnade 1990 två 145
25147: riksdagsman Riihijärvi m.fl. undertecknade           timmars kurser för 25 klareringstjänstemän. I
25148: spörsmå1 nr 393:                                     början av våren 1991 ordnades en kurs för 25
25149:                                                      elever. Enligt vad Finnair uppger har det efter
25150:           Är Regeringen medveten om att Fin-         utbildningen ordnats arbetsplats åt alla hugade.
25151:        nair med statligt stöd överutbi1dar mot-      På grund av kriget i Mellersta Östern och den
25152:        tagningspersona1 för sig sjä1v med höga       snabbt tilltagande lågkonjunkturen motsvarar
25153:        inträdesfordringar varefter den p1aceras i    emellertid alla arbetsplatser inte utbildningen.
25154:        uppgifter som abso1ut inte motsvarar             Utbildningen vid Finnairs Flyginstitut förde-
25155:        utbi1dningen, och                             lade sig 1990 som följer:
25156:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
25157:        för att slöseriet med de statliga utbild-       flygutbildning                 27 334 t.
25158:        ningsanslagen i fråga skall upphöra?            teknisk utbildning              8 506 t.
25159:                                                        passagerarserviceutbildning     4 491 t.
25160:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           merkantil utbildning            6 237 t.
25161: följande:                                              språkutbildning                 1 276 t.
25162:                                                        sammanlagt                     47 844 t.
25163:    Finnair Oy:s Flyginstitut beviljas statsunder-
25164: stöd med stöd av stadgandena i 4 kap. lagen om          Utbildningen av klareringstjänstemän hör till
25165: finansiering av yrkesläroanstalter (494/83).         sektorn merkantil utbildning. Dess andel av
25166: Statsunderstödet för de godtagbara driftskostna-     denna utbildning var 4,6 % 1990. Av hela
25167: derna är 66 %.                                       utbildningen vid institutet var dessa kurser
25168:    Syftet med och grunderna för verksamheten         endast 0,6 %.
25169: vid läroanstalten fastställs i statsrådets beslut       På grund av den försämrade sysselsättningssi-
25170: 13.6.1963, genom vilket anläggningsplanen för        tuationen ordnade Flyginstitutet inte den för
25171: det dåtida Aero Oy:s Flyginstitut godkändes.         1991 planerade kursen för klareringstjänstemän.
25172: Utbildningen omfattar ordinarie utbildning och       För 1992 har man inte heller planerat någon
25173: vid behov undervisning i form av kurser. Endast      motsvararide kurs.
25174: studielinjen för yrkespiloter har ett årligt fast-      Stadgandena om finansieringen av yrkesläro-
25175: ställt elevantal.                                    anstalter lämnar den kvantitativa regleringen av
25176:    Särskilda yrkesläroanstalter får inom ramen       utbildningen till läroantalternas huvudmäns
25177: för anslagen besluta om antalet kortare kurser       egen prövning. På detta sätt anpassas utbildning-
25178: och elever enligt det rådande utbildningsbeho-       en smidigt till strukturella förändringar i pro-
25179: vet. Eftersom läroanstalten själv betalar en del     duktionen och ekonomin och även till kon-
25180: av utbildningskostnaderna, är det osannolikt         junkturutvecklingen. Självrisken förhindrar
25181: att mera utbildning skulle ges än vad det            onödig utbildning.
25182: faktiska behovet förutsätter.                           Den mera än väntat minskade flygtrafiken
25183:    Eftersom statsunderstödet är 66 % av de           har som en följd av depressionen även gett
25184: statsunderstödsberättigade kostnaderna blir          upphov till förändringar i den utbildning som
25185: Flyginstitutets andel 34 %. Vidare bör det           ges vid Finnairs Flyginstitut.
25186: observeras att institutets alla kostnader inte          Den utbildning av klareringstjänstemän som
25187: berättigar till statsunderstöd, varför den egna      avses i spörsmålet kan inte som en följd av
25188: finansieringsandelen även inom kursverksam-          lågkonjunkturen direkt anses vara överutbild-
25189: heten är större än vad som anförts.                  ning. Utbildade tjänstemän kan sedan den eko-
25190:    För 1990 var kostnadskalkylen i utbildningen      nomiska situationen repat sig och när personal-
25191:                                        1991 vp -   KK 393                                           5
25192: 
25193: behovet ökar åter placeras i arbetsuppgifter som   målet avser skulle syfta tili att missbruka statens
25194: bättre motsvarar deras utbildning.                 utbildningsanslag. Årendet kommer emellertid
25195:    På basis av de inlämnade redogörelserna och     att följas. Staten kan när den fattar sina slutgil-
25196: vad som anförts har undervisningsministeriet       tiga beslut om statsunderstödet vid behov ta
25197: inga skäl att anta att den utbildning som spörs-   fasta på eventuella olägenheter.
25198: 
25199:      Helsingfors den 9 januari 1992
25200: 
25201:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
25202:                                                   1991 vp
25203: 
25204: 
25205: Kirjallinen kysymys 394
25206: 
25207: 
25208: 
25209: 
25210:                                     Mäkelä: Rintamasotilastunnuksen myöntämisperusteiden tarkista-
25211:                                         misesta
25212: 
25213: 
25214:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25215: 
25216:    Rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk-           mitä ilmeisin esimerkiksi vihollisen sissi-, las-
25217: sen (772/69; muut. 555/78 ja 340/86) 1 §:n 2           kuvarjo-, pommitus- tai muun räjähdysvaaran
25218: momentin mukaan rintamasotilaalla tarkoite-            vuoksi, joten tuntuisi oikeudenmukaiselta, et-
25219: taan sellaista henkilöä, joka on Suomen kan-           tä kaikille näille yhteisellä Suomen kansan
25220: salaisena osallistunut vuosien 1939-1945 ai-           asialla olleille myönnettäisiin rintamasotilastun-
25221: kana puolustusvoimien joukoissa varsinaisiin           nus ja korjattaisiin se kohtuuttomuus, että
25222: sotatoimiin reserviläisenä, nostomiehenä, va-          osalle samoissa olosuhteissa toimineille on
25223: paaehtoisena tai vakinaisessa palveluksessa ole-       myönnetty tunnus ja toisilta hylätty, vaikka lain
25224: vana.                                                  ja asetuksien mukaan kaikkien tulee olla saman-
25225:     Varsinaisiin sotatoimiin osallistuneeksi katso-    arvoisia.
25226: taan henkilö, joka on todistettavasti osallistunut        Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kante-
25227: taisteluihin rintamavastuussa olleen sotatoimi-        lukirjoitukseen 27.8.1991 N:o 2710 vastannut
25228: yhtymän joukoissa tahi sen alueella taikka ilma-       seuraavaa:
25229: torjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien              "Puolustusministeriön päätöstä ei voida sel-
25230: alusyksiköissä tahi ilmavoimien lentoyksiköissä.       laisenaan pitää virheellisenä.
25231:     Rintamasotilastunnusta koskevaa asetusta              Totean kuitenkin, että rintamasotilastunnuk-
25232: tulisi laajentaa siten, että se koskisi asetuksessa    sesta annettu asetus liittyy rintamasotilaseläkela-
25233: Suomen kansalaisten lisäksi Viron tai muun             kiin, joka puolestaan kuuluu sosiaaliseen lain-
25234: valtion kansalaisia, sekä kaikkia niitä henkilöitä,    säädäntöön. Sosiaalista lainsäädäntöä ei rajata-
25235: jotka ovat saaneet sotilaspassin toimiessaan           pauksissa tulisikaan tulkita suppeasti vaan pi-
25236: muissa sotatoimialueelia tapahtuvissa palvelus-        kemminkin kansalaisten kannalta edullisella
25237: tehtävissä tahi joilla on ollut ilmeinen haavoittu-    tavalla."
25238: minen tai jotka ovat olleet sotasairaaloissa vuo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25239: sina 1939-1945.                                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25240:     Rintamasotilastunnusasetuksen         tarkistus-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25241: muutos on välttämätön, koska sotilaspiirien            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25242: käytäntö on ollut erittäin kirjava ja puolustusmi-
25243: nisteriön päätökset valitusasioita käsiteltäessä                 Mihin toimiin Hallitus ryhtyy rinta-
25244:  ovat olleet poikkeavia siten, että samoissa tehtä-           masotilastunnuksesta annetun asetuksen
25245: vissä toimineet sotilaat ovat joutuneet eriarvoi-             (772/69; muut. 555/78 ja 340/86) 1 §:n
25246:  seen asemaan osan saadessa tunnuksen, vaikka                 muuttamiseksi siten, että rintamasotilas-
25247:  sotilaspassissa tai muissa oheen liitetyissä todis-          tunnuksen saavat kaikki ne, joilla on
25248:  tuslausunnoissa ei ole ollut merkintää, että hen-            sotilaspassi 1939-1945 aikana suorite-
25249:  kilö olisi osallistunut taisteluihin.                        tusta palveluksesta sotatoimialueelia
25250:     Hengenvaara tai haavoittumisen riski on ollut             erinäisissä tehtävissä?
25251: 
25252:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
25253: 
25254:                                               Tina Mäkelä
25255: 
25256: 
25257: 
25258: 
25259: 210300M
25260: 2                                       1991 vp -   KK 394
25261: 
25262: 
25263: 
25264: 
25265:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25266: 
25267:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taistelussa. Työryhmä halusi tunnustaa rinta-
25268: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       malla taistelleille veteraaneille erityisaseman.
25269: olette 5 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-      Työryhmä painotti erityisesti rintamasotilastun-
25270: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nuksen saajien asemaa, koska he muodostivat
25271: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ainoan ryhmän, jolle on asetettu periaatteellisek-
25272: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      si vaatimukseksi osallistuminen taisteluihin. Sen
25273: sestä n:o 394:                                      vuoksi työryhmä suhtautui kielteisesti erityisten
25274:                                                     uusien tunnusten myöntämiseen, vaikkei niiden
25275:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy rinta-      mukana seuraisi oikeutta etuuksiin. Poikkeukse-
25276:        masotilastunnuksesta annetun asetuksen       na olisivat työryhmän mielestä ne ulkomaalaiset
25277:        (772/69; muut. 555178 ja 340/86) 1 §:n       vapaaehtoiset, jotka todistettavasti ovat osallis-
25278:        muuttamiseksi siten, että rintamasotilas-    tuneet taisteluihin.
25279:        tunnuksen saavat kaikki ne, joilla on            Veteraanijärjestöt ovat tämän selvityksen val-
25280:        sotilaspassi 1939-1945 aikana suorite-       mistelun yhteydessä käydyissä keskusteluissa
25281:        tusta palveluksesta sotatoimialueelia        olleet yksimielisiä siitä, että ulkomaalaisille va-
25282:        erinäisissä tehtävissä?                      paaehtoisille tulisi myöntää rintamasotilastun-
25283:                                                     nusta vastaava tunnus. Sen sijaan käsitykset
25284:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        siitä, missä laajuudessa mainitut henkilöt tulisi
25285: vasti seuraavaa:                                    mahdollisesti oikeuttaa myös veteraanietuuk-
25286:                                                     siin, ovat jossain määrin poikenneet toisistaan~
25287:    Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä-          Myös ministeriön sisäisessä keskustelussa on
25288: misedellytysten laajentamiseen ovat olleet selvi-   esitetty erilaisia näkemyksiä ja ministeriössä on
25289: tettävänä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-   22 päivänä marraskuuta 1991 valmistunut selvi-
25290: massa työryhmässä (Rintamaveteraanitunnus-          tys erilaisista vaihtoehdoista asian hoitamiseksi.
25291: ten selvitystyöryhmän muistio 1990: 19). Työryh-    Muistio on parhaillaan lausuntokierroksella. Sen
25292: mä luovutti muistionsa sosiaali- ja terveysminis-   lisäksi asia on erikseen esillä pohdittaessa Suo-
25293: teriölle 22.11.1990.                                men itsenäisyyden juhlavuoteen liittyviä toimen-
25294:    Työryhmä totesi useiden henkilöryhmien           piteitä.
25295: panoksen olleen olennainen Suomen puolustus-
25296:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1992
25297: 
25298:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
25299:                                           1991 vp -     KK 394                                         3
25300: 
25301: 
25302: 
25303: 
25304:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25305: 
25306:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för Finlands försvar. Arbetsgruppen ville tiller-
25307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         känna de veteraner som kämpat vid fronten en
25308: den 5 december 1991 tili vederbörande medlem           särställning. Arbetsgruppen underströk särskilt
25309: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ställning för dem som tilldelats frontmannateck-
25310: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr           en, eftersom dessa personer utgjorde den enda
25311: 394:                                                   grupp av viiken man principiellt krävt ett delta-
25312:                                                        gande i stridema. Av den orsaken ställde sig
25313:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      arbetsgruppen avvisande tili tanken att börja
25314:          ta för att 1 § förordningen om frontman-      bevilja speciella nya tecken, även om dessa inte
25315:          natecken (772/69; ändr. 555/78 och 340/       skulle medföra någon rätt tili förmåner. Arbets-
25316:          86) ändras så att alla som har militärpass    gruppen föreslog att de utländska frivilliga som
25317:          för tjänstgöring på operationsområde i        bevisligen deltagit i stridema skulle utgöra ett
25318:          olika uppgifter under tiden 1939-1945         undantag.
25319:          tilldelas frontmannatecknet?                      Veteranorganisationema har i de diskussioner
25320:                                                        som förts under beredningen av denna utredning
25321:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          varit eniga om att utländska frivilliga borde
25322: anföra följande:                                       tilldelas ett teeken motsvarande frontmanna-
25323:                                                        tecknet. Däremot har åsiktema om i viiken
25324:    Möjligheterna att bredda förutsättningarna          utsträckning dessa utländska frivilliga eventuellt
25325: för beviljande av fronttecken har varit under          borde få rätt också tili veteranförmåner i viss
25326: utredning i en arbetsgrupp tillsatt av social- och     mån gått isär. Aven i ministeriets intema diskus-
25327: hälsovårdsministeriet (PM av utredningsarbets-         sioner har olika synpunkter framförts och den 22
25328: gruppen för frontveterantecken, 1990:19). Ar-          november 1991 blev en utredning färdig om
25329: betsgruppen överlämnade sin promemoria tili            olika altemativ för skötseln av denna fråga.
25330: social- och hälsovårdsministeriet den 22 novem-        Promemorian är som bäst på remiss. Frågan
25331: ber 1990.                                              behandlas dessutom då olika åtgärder dryftas
25332:    Arbetsgruppen konstaterade att flera grupper        med anledning av jubileumsåret för Finlands
25333: i samhället gjort en betydande insats i striderna      självständighet.
25334:        Helsingfors den 7 januari 1992
25335: 
25336:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
25337:                                               1991 vp
25338: 
25339: Kirjallinen kysymys 395
25340: 
25341: 
25342: 
25343: 
25344:                                   Aittoniemi: Pakolaisten tulkkipalveluiden rahoittamisesta
25345: 
25346: 
25347:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25348: 
25349:    Saatujen tietojen mukaan valtiovarainminis-      ten edellyttämistä palveluista, määrärahojen
25350: teriö on ottanut sen kannan, että pakolaisten       leikkaamisella voi olla kohtalokkaat seuraukset.
25351: vastaanottamiseen ja huoltoon liittyvien tulkki-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25352: palvelujen kustannukset suoritetaan ensi vuoden     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25353: aikana poliisin toimintamäärärahoista. On las-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25354: kettu, että esimerkiksi Tampereen poliisilaitok-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25355: sen suuruisen yksikön osalta kustannukset olisi-
25356: vat vuodessa 350 000 markkaa.                                  Aikooko Hallitus toteuttaa valtiova-
25357:    Mainitut määrärahat ovat poissa esimerkiksi              rainministeriön kaavailut siitä, että pa-
25358: poliisin haittatyökorvauksista tai muista toimin-           kolaishuollon tulkkikustannukset vuon-
25359: taan vaikuttavista resursseista. Kun poliisi ei             na 1992 otetaan poliisin toimintavarois-
25360: enää muutenkaan pysty vastaamaan kansalais-                 ta?
25361:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1991
25362: 
25363:                                           Sulo Aittoniemi
25364: 
25365: 
25366: 
25367: 
25368: 2!0300M
25369: 2                                       1991 vp -   KK 395
25370: 
25371: 
25372: 
25373: 
25374:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25375: 
25376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mintamenomomentilta 26.75.21. Tältä momen-
25377: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tilta maksettaisiin muun muassa turvapaikanha-
25378: olette 9 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-      kijoiden puhuttelussa sekä turvapaikka- ja oles-
25379: jeenne n:o 1638 ohella lähettänyt valtioneuvos-     kelulupapäätösten tiedoksiannossa tarvittavien
25380: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      tulkkien palkkiot. Muita kuin poliisin tehtäviin
25381: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-    liittyviä, pakolaisten vastaanottamisessa ja huol-
25382: myksestä n:o 395, jossa tiedustellaan:              lossa tarvittavia tulkkauspalveluja ei makseta
25383:            Aikooko Hallitus toteuttaa valtiova-     poliisitoimen määrärahoista.
25384:         rainministeriön kaavailut siitä, että pa-       Toimintamenomomentti 26.75.21 on kak-
25385:         kolaishuollon tulkkikustannukset vuon-      sivuotinen siirtomääräraha. Tulo- ja menoar-
25386:         na 1992 otetaan poliisin toimintavarois-    viota laadittaessa on pyritty ottamaan huomi-
25387:         ta?                                         oon tulkkauksesta aiheutuvien menojen kehitys.
25388:                                                     Koska tulkkauspalvelujen tarve on vaikeasti en-
25389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nakoitavissa eikä poliisi voi toimenpiteillään
25390: vasti seuraavaa:                                    juurikaan vaikuttaa tulkkauskustannusten mää-
25391:                                                     rään, sisäasiainministeriö selvittää mahdolli-
25392:    Poliisin käyttämien tulkkauspalvelujen kus-      suutta saada tarvittavat varat vastaisuudessa
25393: tannukset maksettaisiin vuoden 1992 tulo- ja        arviomäärärahamomentille 26.75.23 (Poliisin
25394: menoarvioesityksen mukaan poliisitoimen toi-        erityismenot).
25395: 
25396:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1992
25397: 
25398:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
25399:                                        1991 vp -   KK 395                                          3
25400: 
25401: 
25402: 
25403: 
25404:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
25405: 
25406:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nadsmomentet 26.75.21. Med anslaget under
25407: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se        detta moment betalas bl.a. arvoden tili tolkar
25408: nr 1638 av den 9 december 1991 tili veder-         som behövs vid samtai med asylsökande och vid
25409: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     delgivning av beslut om asyl och uppehålistili-
25410: av följande av riksdagsman Sulo Aittaniemi         stånd. Andra tolkningstjänster än sådana som
25411: undertecknade spörsmål nr 395:                     hänför sig tili polisens uppgifter och som behövs
25412:                                                    vid mottagning av flyktingar och inom flykting-
25413:           Ämnar Regeringen genomföra finans-       vården betalas inte med polisväsendets anslag.
25414:        ministeriets planer på att tolkningskost-      Omkostnadsmomentet 26.75.21 är ett reserva-
25415:        naderna för flyktingvården år 1992 tas      tionsanslag på två år. Vid uppgörande av
25416:        från omkostnadsanslaget inom po1isvä-       budgeten har man försökt beakta utvecklingen
25417:        sendet?                                     då det gälier tolkningsutgifterna. Då det är svårt
25418:                                                    att förutspå behovet av tolkningstjänster och då
25419:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      polisen i mycket liten grad kan påverka
25420: anföra följande:                                   tolkningskostnadernas storlek med sina åtgärder
25421:                                                    kommer inrikesministeriet att utreda möjlig-
25422:   Enligt budgetpropositionen för 1992 kommer       heterna att i framtiden få de medel som behövs
25423: kostnaderna för de tolkningstjänster som polisen   med anslag under moment 26.75.23 (Särskilda
25424: använder att betalas med anslag under omkost-      utgifter för polisen).
25425: 
25426:      Helsingfors den 16 januari 1992
25427: 
25428:                                                               Inrikesminister Mauri Pekkarinen
25429:                       j
25430:                      j
25431:                     j
25432:                    j
25433:                   j
25434:                  j
25435:                 j
25436:                j
25437:               j
25438:              j
25439:             j
25440:            j
25441:           j
25442:          j
25443:         j
25444:        j
25445:       j
25446:      j
25447:     j
25448:    j
25449:   j
25450:  j
25451: j
25452:                                                  1991 vp
25453: 
25454: 
25455: Kirjallinen kysymys 396
25456: 
25457: 
25458: 
25459: 
25460:                                   Aittoniemi: Työn tuottavuuden lisäämiseksi tarvittavista toimen-
25461:                                       piteistä
25462: 
25463: 
25464:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25465: 
25466:    Suomalaisen työn tuottavuus on huolestutta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25467: vasti laskenut. Se jää jatkuvasti jälkeen Saksan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25468: ja Japanin vastaavasta ja siirtyy pian eräiden       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25469: Välimeren turistimaiden kastiin. Seuraamme           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25470: Neuvostoliiton mallia, jossa paperirahaa on,
25471: mutta tiskit tyhjinä.                                          Miten Hallitus aikoo edistää suoma-
25472:    Osin tämä johtuu siitä, että osa suomalaisista           laisten kiinnostusta työhön ja edistää
25473: on unohtanut, miksi pitää tehdä työtä. Tätä                 työn tuottavuuden nousua, joka on vält-
25474: ollaan lainsäädännöllä tukemassa tekemällä työn-            tämätöntä menestyäksemme tulevaisuu-
25475: teosta vapaaehtoinen harrastus työttömyyskor-               den kilpailussa?
25476: vauksen rinnalla. Työtä ei ole pakko ottaa
25477: vastaan, jos haluaa mieluummin lekotella päivä-
25478: rahalla.
25479: 
25480:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1991
25481: 
25482:                                           Sulo Aittoniemi
25483: 
25484: 
25485: 
25486: 
25487: 210300M
25488: 2                                         1991 vp -   KK 396
25489: 
25490: 
25491: 
25492: 
25493:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25494: 
25495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myöskään kansanedustaja Aittaniemen tarkoi-
25496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuksena.
25497: olette 10 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn               Kansanedustaja Aittaniemi katsoo edelleen,
25498: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     että osa suomalaisista on unohtanut, miksi
25499: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        pitää tehdä työtä. Vertailevissa kansainvälisissä
25500: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-       tutkimuksissa on selvitetty työn arvostusta eri
25501: sesta kysymyksestä n:o 396:                           maissa jo useamman vuoden ajan. Onkin totta,
25502:                                                       että työ elämän keskeisenä peruspilarina on
25503:           Miten Hallitus aikoo edistää suoma-         jossakin määrin menettänyt merkitystään per-
25504:        laisten kiinnostusta työhön ja edistää         heen hyväksi viime vuosina kaikissa kehitty-
25505:        työn tuottavuuden nousua, joka on vält-        neissä teollisuusmaissa, myös Suomessa. Kuiten-
25506:        tämätöntä menestyäksemme tulevaisuu-           kin maassamme arvostetaan työtä edelleen sel-
25507:        den kilpailussa?                               västi enemmän kuin useimmissa meihin verrat-
25508:                                                       tavissa maissa.
25509:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Työn tuottavuuteen voidaan todella vaikut-
25510: vasti seuraavaa:                                      taa välillisesti myös lisäämällä ihmisten kiinnos-
25511:                                                       tusta työtä kohtaan. Lainsäädännöllä ja työ-
25512:    Työn tuottavuuden kasvu saadaan aikaan             markkinajärjestöjen sopimuksilla voidaan vai-
25513: pääasiassa tuotannon automatisoinnilla ja orga-       kuttaa työtehtävien sisältöön ja työympäristön
25514: nisaatiota parantamalla. Niitä koskevat valinnat      laatuun. Voidaan antaa minimimääräyksiä tai
25515: ovat hyvin pitkälti yritysten käsissä. Tuottavuus     määritellä, miltä "hyvän työn", "hyvän työ-
25516: kasvaa kuitenkin myös työajan lyhentyessä, kan-       ympäristön" tai "hyvän työyhteisön" tulisi näyt-
25517: santaloudessa tehtyjen työtuntien vähentyessä,        tää.
25518: mikä tällä hetkellä valitettavasti tapahtuu työt-        Nykyisessä yhteistoimintalakiin perustuvassa
25519: tömyyden kautta.                                      järjestelmässä on lähtökohtana nimenomaan
25520:    Toisin kuin kansanedustaja Aittaniemi kysy-        yritysten toiminnan ja työolosuhteiden kehittä-
25521: myksessään esittää, työn tuottavuus ei ole viime      minen. Käsitykseni on, että kumpikin on toisen-
25522: vuosina Suomessa alentunut, päinvastoin. Koko         sa edellytys. Samaa näkökohtaa korostaa voi-
25523: kansantaloudessa työn tuottavuus kasvoi v. 1987       makkaasti työolokomitea vuosi sitten luovutta-
25524: 3,3 %, V. 1988 4,2 % ja V. 1989 4,8 %.                massaan välimietinnössä. Näinä päivinä julkis-
25525: Tuottavuuden paraneminen oli kansainväli-             tettavassa komitean loppumietinnössä tulee ole-
25526: sesti vertaillen erittäin nopeaa ja ylitti selvästi   maan useita ehdotuksia keinoista, joilla yritysten
25527: OECD-maiden keskiarvon. Vuonna 1990,                  toimintaan ja työolosuhteisiin voidaan vaikut-
25528: nousukauden taittuessa, tuottavuus kasvoi             taa.
25529: vain puoli prosenttia. Vuonna 1991 kasvu                 Työn tuottavuus ja ihmisten kiinnostus työtä
25530: jälleen kiihtyi, ennusteen mukaan noin 2,5            kohtaan ovat tärkeitä elementtejä myös työelä-
25531: %:iin. Alkaneena vuonna tuottavuuden ennus-           män tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, jota
25532: tetaan kasvavan vielä enemmän.                        työhallinto harjoittaa. Tälläkin hetkellä on käyn-
25533:    Laman alkaessa tuottavuuden kasvua hillitsi        nissä useita tutkimusavusteisia työyhteisöjen
25534: se, että tuotanto väheni vielä nopeammin kuin         kehittämisprojekteja, joissa tähdätään työn tuot-
25535: työttömyys kasvoi. Jatkuvan laman oloissa tuot-       tavuuden ja työelämän laadun samanaikaiseen
25536: tavuuden kasvun edelleen kiihdyttäminen voi           kehittämiseen. Tämänkaltainen toiminta on
25537: tapahtua vain lisäämällä edelleen joukkotyöttö-       tulossa yhä tärkeämmäksi osaksi työelämän ja
25538: myyttä, mikä ei ole hallituksen eikä varmaan          yritysten toimintaedellytysten parantamista.
25539:                                         1991 vp -   KK 396                                            3
25540: 
25541:     Valtionhallinnon ja keskeisten työmarkkina-     työttömälle kuin laman myötä on tullut lain
25542: järjestöjen kolmikantapohjalla toimii Tuotta-       takaaman työn oikeuden piiriin, on todella kiven
25543: vuuskeskus-niminen organisaatio. Hallitus tulee     takana. Työttömän pakkotyöllistäminen väkisin
25544: selvittämään yhdessä työmarkkinajärjestöjen         keksittyyn työhön, johon hän ei sovi, ei ole
25545: kanssa Tuottavuuskeskuksen organisatorisen          tarkoituksenmukaista. Sellainen työllistäminen
25546: aseman ja toiminnan uudistamista.                   on nimenomaan työn tuottavuuden kannalta
25547:     Kansanedustaja Aittaniemen kirjallisessa        huono vaihtoehto, maksetulla palkalla ei saada
25548: kysymyksessä viitataan työllisyyslain muutok-       kohtuullista tuotantoa. Silloin on kaikkien osa-
25549: seen, jonka perusteella nykyisen vaikean työ-       puolten kannalta parempi, että työttömyyden
25550: paikkapulan vallitessa työnosoitukseen oikeu-       henkiseen taakkaan tottuneet tai siihen vapaa-
25551: tettu pitkäaikaistyötön voi halutessaan jäädä       ehtoisesti sopeutuvat voivat valita määräaikai-
25552: työttömyysturvan varaan kuuden kuukauden            sesti työttömyysturvan antaman niukan toimeen-
25553: ajaksi.                                             tulon.
25554:     Muutos johtuu siitä, että työllistämiskustan-      Normaalioloissa ja varsinkin taloudellisena
25555: nukset ovat ennätystyöttömyyden myötä kohon-        nousukautena tilanne on toinen, ja välttämät-
25556: neet räjähdysmäisesti samalla, kun mahdollisuu-     tömiä tehtäviä on runsaasti tarjolla sekäjulkisel-
25557: det järjestää mielekästä työtä ovat vähentyneet     la että yksityisellä sektorilla. Silloin niihin voi-
25558: olennaisesti. Järkevän ja työnhakijan ammatti-      daan ohjata myös pitkäaikaistyöttömiä, tuotta-
25559:  taitoa vastaavan työn löytäminen niin monelle      vasti.
25560: 
25561:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992
25562: 
25563:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
25564: 4                                           1991 vp -   KK 396
25565: 
25566: 
25567: 
25568: 
25569:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25570: 
25571:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som varken regeringen eller knappast heller
25572: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          riksdagsman Aitioniemi avser.
25573: den 10 december 1991 till vederbörande medlem              Riksdagsman Aittoniemi anser vidare att en
25574: av statsrådet översänt avskrift av följande av          del av finländarna har glömt varför man måste
25575: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade               arbeta. I jämförande internationella undersök-
25576: spörsmål nr 396:                                        ningar har man redan i flera år utrett arbetsvär-
25577:                                                         deringen i olika länder. Faktum är att uppfatt-
25578:            Hur ämnar Regeringen främja fin-             ningen om arbete som livets centrala stöttepelare
25579:         ländarnas intresse för arbete och en ökning     på senare år i någon mån fått vika till förmån för
25580:         av arbetsproduktiviteten, vilket är nöd-        familjen i alla utvecklade industriländer, även
25581:         vändigt för att vi skall kunna hävda oss        Finland. Och ändå uppskattas arbetet fortfaran-
25582:         i den framtida konkurrensen?                    de i vårt land klart mera än i de flesta med oss
25583:                                                         jämförbara länder.
25584:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Indirekt kan man faktiskt påverka arbetspro-
25585: anföra följande:                                        duktiviteten också genom att öka människornas
25586:                                                         intresse för arbete. Genom lagstiftning och avtal
25587:    Ökad produktivitet fås till stånd huvudsakli-        med arbetsmarknadsorganisationerna kan man
25588: gen genom automatisering av produktionen och            inverka på arbetsuppgifternas innebörd och ar-
25589: förbättring av organisationen. Det är till stor del     betsmiljöns kvalitet. Man kan ge minimibestäm-
25590: företag som fattar avgöranden i dessa frågor.           melser eller definiera hur "gott arbete", "god
25591: Produktiviteten ökar dock också genom för-              arbetsmiljö" eller "god arbetsgemenskap" skall
25592: kortad arbetstid, genom att antalet utförda ar-         se ut.
25593: betstimmar inom samhällsekonomin minskar,                  I det nuvarande systemet som baserar sig på
25594: vilket för tillfället tyvärr sker via arbetslösheten.   samarbetslagen har man som utgångspunkt att
25595:    I motsats till vad riksdagsman Aittoniemi            uttryckligen utveckla företagens verksamhet och
25596: anför i sitt spörsmål har arbetsproduktiviteten i       arbetsmiljön. Min uppfattning är att den ena är
25597: Finland inte minskat, tvärtom. Inom samhälls-           en förutsättning för den andra. Samma stånd-
25598: ekonomin som helhet ökade arbetsproduktivite-           punkt betonas starkt i den mellanrapport som
25599: ten 1987 med 3,3 %, 1988 med 4,2% och 1989              Arbetsmiljökommitten överlämnade för ett år
25600: med 4,8 %. Enligt en internationell jämförelse          sedan. Kommittens slutbetänkande som kom-
25601: var produktivitetsförbättringen synnerligen snabb       mer att publiceras i dessa dagar kommer att
25602: och översteg klart genomsnittet för OECD-               innefatta flera förslag om olika metoder för att
25603: länderna. År 1990 då uppgångsperioden upphör-           kunna inverka på verksamheten och arbetsmil-
25604: de, ökade produktiviteten med endast en halv            jön vid företagen.
25605: procent. År 1991 accelererade ökningen igen, till          Arbetsproduktiviteten och människornas
25606: cirka 2,5 % enligt prognosen. Under det år som          intresse för arbete är viktiga element också i den
25607: just har börjat förväntas produktiviteten öka           arbetslivsforskning och arbetslivsutveckling som
25608: ännu mer.                                               arbetsförvaltningen bedriver. Också för tillfället
25609:    Då den ekonomiska lågkonjunkturen började            pågår flera forskningsprojekt för utveckling av
25610: bromsades produktivitetsökningen upp av att             arbetsgemenskaperna med syfte att samtidigt
25611: produktionen minskade ännu snabbare än vad              utveckla arbetsproduktiviteten och arbetslivets
25612: arbetslösheten ökade. I en situation med pågåen-        kvalitet. En sådan verksamhet kommer att ingå
25613: de recession kan en fortsatt accelerering av            som ett allt viktigare led i förbättrandet av
25614: produktivitetsökningen endast ske genom en              arbetslivets och företagens verksamhetsbetingel-
25615: ytterligare ökning av massarbetslösheten, något         ser.
25616:                                           1991 vp -   KK 396                                            5
25617: 
25618:     Enligt trepartsprincipen, med statsförvaltning-   ren kommit att beröras av den i lagen garantera-
25619: en och de centrala arbetsmarknadsorganisatio-         de rätten tili arbete, är ytterst svårt. Att tvångs-
25620: nerna representerade, arbetar organisationen          sysselsätta en arbetslös i ett med avsikt skapat
25621: Produktivitetscenter. Regeringen kommer att i         arbete, som han inte lämpar sig för, är inte
25622: samarbete med arbetsmarknadsorganisationer-           ändamålsenligt. En sådan sysselsättning är ett
25623: na utreda en revidering av Produktivitetscen-         dåligt alternativ enkom med tanke på arbetspro-
25624: terns organisatoriska ställning och verksamhet.       duktiviteten, den utbetalda lönen ger inte
25625:     1 riksdagsman Aittoniemis spörsmål hänvisas       någon skälig avkastning. 1 detta fall är det bäst
25626: tili en ändring av sysselsättningslagen, enligt       för alla parter att de som vant sig vid den
25627: viiken en långtidsarbetslös som har rätt tili         psykiska börda som arbetslösheten innebär eller
25628: anvisat arbete kan, om han så vill, ty sig tili       de som frivilligt fogar sig i den kan för viss tid
25629: utkomstskydd för arbetslösa för sex månader.          välja den knappa utkomst som utkomstskyddet
25630:     Åndringen beror på att sysselsättningskostna-     för arbetslösa ger.
25631: derna tili följd av den rekordhöga arbetslösheten        Då det råder normala förhållanden, särskilt i
25632: ökat explosionsartat samtidigt som möjligheter-       en ekonomisk uppgångsperiod, är situationen en
25633: na att ordna meningsfullt arbete i väsentlig mån      annan, för då finns det gott om nödvändiga
25634: minskat. Att kunna finna förnuftigt arbete som        uppgifter inom såväl den offentliga som den
25635: motsvarar den sökandes yrkeskunskap åt så             privata sektorn. Då kan också långtidsarbetslösa
25636: många arbetslösa som i och med lågkonjunktu-          anvisas sådana, så att det ger avkastning.
25637: 
25638:      Helsingfors den 10 januari 1992
25639: 
25640:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
25641:                                                1991 vp
25642: 
25643: 
25644: Kirjallinen kysymys 397
25645: 
25646: 
25647: 
25648: 
25649:                                   P. Leppänen ym.: Yritysten vapauttamisesta kirkollisveron maksa-
25650:                                       misesta
25651: 
25652: 
25653:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25654: 
25655:     Maassamme monilla, jopa terveillä yrityksillä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25656: menee taloudellisesti erittäin heikosti. Keinoja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25657: on etsittävä, että päästään pikaisesti normaaliin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25658: tilanteeseen myös yritysten osalta.                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25659:     Eräs pakkovero, joka kohdistuu yrityksiin -
25660: haluavat ne tai eivät- on kirkollisvero. Kansa-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25661: laisille se on vapaaehtoinen vero.                          ryhtyä, että yrityksiltä poistetaan pakol-
25662:     Kirkollisveron poistaminen pakollisten vero-            linen kirkollisvero?
25663: jenjoukosta auttaisi pieniä ja keskisuuria yrityk-
25664: siä omalta osaltaan.
25665: 
25666:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1991
25667: 
25668:           Pekka Leppänen                Ensio Laine                    Raila Aho
25669:           Timo Laaksonen                Asko Apukka                    Osmo Polvinen
25670:           Outi Ojala                    Jaakko Laakso                  Esko Seppänen
25671:           Claes Andersson               Heli Astala                    Iivo Polvi
25672:           Martti Korhonen               Lauri Metsämäki                Heikki Rinne
25673:           Esko-Juhani Tennilä           Reijo Lindroos                 Erkki Pulliainen
25674:           Ulla Anttila                  Pekka Räty                     Tuija Maaret Pykäläinen
25675:                                         Paavo Nikula
25676: 
25677: 
25678: 
25679: 
25680: 210300M
25681: 2                                        1991 vp -   KK 397
25682: 
25683: 
25684: 
25685: 
25686:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25687: 
25688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       symyksiä eri veronsaajien osalta. Tässä yhtey-
25689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dessä tulee tarkasteltavaksi myös kysymys yhtei-
25690: olette 10 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-      söjen kirkollisverotuksen asemasta.
25691: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Projektityötä koordinoimaan asetettu asian-
25692: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tuntijaryhmä ehdottaa 2 päivänä tammikuuta
25693: Pekka Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallises-      1992 jättämässään muistiossa ( 1991 :28) yhteisö-
25694: ta kysymyksestä n:o 397:                             jen verotusta uudistettavaksi siten, että verotuk-
25695:                                                      seen sovellettaisiin yhtenäistä, suhteellista vero-
25696:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kantaa. Yhteisöjen kunnallisverotus ehdotetaan
25697:        ryhtyä, että yrityksiltä poistetaan pakol-    poistettavaksi. Vaikka asiantuntijaryhmä ei ole
25698:        linen kirkollisvero?                          nimenomaisesti ottanut kantaa yhteisöjen kir-
25699:                                                      kollisverotukseen, ehdotus yhteisöjen kunnallis-
25700:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         verotuksen poistamisesta merkitsisi käytännössä
25701: vasti seuraavaa:                                     myös yhteisöjen kirkollisverotuksen poistumis-
25702:                                                      ta, sillä kirkollisveron suorittamiseen osallistu-
25703:    Yritysverotuksen uudistamistarpeita selvite-      vat vain ne verovelvolliset, joiden maksettavaksi
25704: tään parhaillaan valtiovarainministeriössä käyn-     on pantu kunnallisveroa.
25705: nissä olevassa pääomatulojen ja yritysverotuk-          Yritysverotusta koskevat uudistukset on tar-
25706: sen kehittämisprojektissa. Projektissa käsitellään   koitus saattaa voimaan vuoden 1993 alusta.
25707: muun muassa tuloverotuksen rakenteellisia ky-
25708: 
25709:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1992
25710: 
25711:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
25712:                                         1991 vp -   KK 397                                          3
25713: 
25714: 
25715: 
25716: 
25717:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25718: 
25719:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beskattningen av olika samfund skall behandlas
25720: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      i detta sammanhang.
25721: den 10 december 1991 till vederbörande medlem          Den sakkunniggrupp som tillsatts för att
25722: av statsrådet översänt avskrift av följande av      koordinera projektarbetet föreslår i sitt be-
25723: riksdagsman Pekka Leppänen m.fl. underteck-         tänkande som den avgivit den 2 januari 1992
25724: nade spörsmål nr 397:                               (FM 1991:28) att beskattningen av samfund
25725:                                                     reformeras sålunda att man på beskattningen
25726:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skulle tillämpa en enhetlig proportionell skat-
25727:        ta för att befria företagen från den obli-   tesats. Den kommunala beskattningen av sam-
25728:        gatoriska kyrkoskatten?                      fund föreslås slopas. Fastän sakkunniggruppen
25729:                                                     inte uttryckligen har tagit ställning tili den
25730:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kyrkliga beskattningen av samfund, innebär
25731: anföra följande:                                    förslaget att slopa den kommunala beskattning-
25732:                                                     en av samfund i praktiken att även den kyrkliga
25733:    1 finansministeriet utreds som bäst behovet av   beskattningen av samfund slopas, eftersom en-
25734: en reform av företagsbeskattningen i ett utveck-    dast de skattskyldiga som är skyldiga att erlägga
25735: lingsprojekt som gäller kapitalinkomster och        kommunalskatt blir påförda kyrkoskatt. Refor-
25736: företagsbeskattning. Inom projektet behandlas       merna om samfundsbeskattningen skall införas
25737: bl.a. strukturella frågor i inkomstbeskattningen    fr.o.m. början av år 1993.
25738: för olika skattetagares del. Ä ven den kyrkliga
25739: 
25740:      Helsingfors den 13 januari 1992
25741: 
25742: 
25743:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
25744: 1
25745: 1
25746:  1
25747:  1
25748:   1
25749:   1
25750:    1
25751:    1
25752:     1
25753:     1
25754:      1
25755:      1
25756:       1
25757:       1
25758:        1
25759:        1
25760:         1
25761:         1
25762:          1
25763:          1
25764:           1
25765:           1
25766:            1
25767:                                                1991 vp
25768: 
25769: Kirjallinen kysymys 398
25770: 
25771: 
25772: 
25773: 
25774:                                   Tennilä: Naamijoen vesistöalueen parantamistöiden aloittamisesta
25775: 
25776: 
25777: 
25778:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25779: 
25780:    Tornionjokeen laskevan vajaan sadan kilo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25781: metrin pituisen Naamijoen vesistöalueella on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25782: useita isoja järviä, kuten Vaattojärvi, Sieppijär-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25783: vet jne., ja runsaasti asutusta monissa isoissa      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25784: kylissä. Asukkaille tuottaa harmia se, että joen
25785: vesi on huonossa kunnossa. Olisikin tärkeätä                  Tuleeko Hallitus osoittamaan välittö-
25786: saada laajassa mitassa käyntiin joen ruoppaus               mästi työmäärärahoja Naamijoen ruop-
25787: sekä joen ja sen kautta järvien vettä pilaavien             paamiseen ja muihin toimiin, jotka pa-
25788: metsäojien tukkiminen. Hanke sopii hyvin työl-              rantavat veden laatua joessa ja sen
25789: lisyyskohteeksi laajasta työttömyydestä kärsi-              yhteydessä olevissa järvissä Kolarin
25790: vässä Kolarissa.                                            kunnassa?
25791: 
25792:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1991
25793: 
25794:                                          Esko-Juhani Tennilä
25795: 
25796: 
25797: 
25798: 
25799: 2!0300M
25800: 2                                      1991 vp -   KK 398
25801: 
25802: 
25803: 
25804: 
25805:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25806: 
25807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nen kunnostus on tarkoitus aloittaa kevättal-
25808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vella 1992.
25809: olette 10 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-        Koko Tornionjoen vesistöä koskevan kuor-
25810: jeenne n:o 1643 ohella toimittanut valtioneuvos-   mitusselvityksen laatiminen aloitettiin vuonna
25811: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     1991. Selvitys valmistunee vuonna 1992.
25812: sanedustaja Tennilän kirjallisesta kysymyksestä        Lapin vesi- ja ympäristöpiiri on aloittanut
25813: n:o 398:                                           Tornionjoen sivuvesistöjen kunnostuksen suun-
25814:                                                    nittelun. Suunnitelmat on tarkoitus panna
25815:          Tuleeko Hallitus osoittamaan välittö-     täytäntöön vaiheittain. Vuonna 1991 selvitet-
25816:        mästi työmäärärahoja Naamijoen ruop-        tiin metsätalouden kuormittamat alueet sekä
25817:        paamiseen ja muihin toimiin, jotka pa-      aloitettiin Ylläsjoen maastoselvitykset. Kesällä
25818:        rantavat veden laatua joessa ja sen         1992 aloitetaan Åkäsjoen sekä vuonna 1993
25819:        yhteydessä olevissa järvissä Kolarin        Naamijoen vesistöalueen selvitykset. Maasto-
25820:        kunnassa?                                   selvitysten ja niihin liittyvien vesinäytteiden
25821:                                                    oton antamien tietojen perusteella voidaan arvi-
25822:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       oida kunnostusta tarvitsevat kohteet sekä laatia
25823: vasti seuraavaa:                                   näille tarkemmat kunnostussuunnitelmat. Eri-
25824:                                                    tyistä huomiota kiinnitetään valuma-alueelta
25825:    Lapin vesi- ja ympäristöpiiri aloitti Naami-    tulevien veden laatua heikentävien syiden
25826: joen vesistöalueeseen kuuluvalla Sieppijärvellä    poistamiseen. Naamijoen ruoppaus ei sen
25827: alustavat kunnostustyöt vuonna 1984. Kunnos-       sijaan tule kyseeseen, koska sillä ei voida
25828: tukseen on käytetty vuosina 1984--86 valtion       parantaa veden laatua. Kunnostuksiin on tar-
25829: varoja 125 000 markkaa. Sieppijärven varsinai-     koitus käyttää työllisyysmäärärahoja.
25830: 
25831:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1992
25832: 
25833:                                                           Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
25834:                                         1991 vp -   KK 398                                          3
25835: 
25836: 
25837: 
25838: 
25839:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
25840: 
25841:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         År 1991 påbörjades en undersökning av be-
25842: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-    lastningen på vattnen i hela Torne älvs vattensys-
25843: se nr 1643 av den 10 december 1991 tili vederbö-    tem. Undersökningen torde föreligga år 1992.
25844: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av        Lapplands vatten- och miljödistrikt har börjat
25845: följande av riksdagsman Tennilä undertecknade       planera restareringen av de vattendrag som
25846: spörsmål nr 398:                                    rinner ut i Torne älv. Planerna skali förverkligas
25847:                                                     steg för steg. År 1991 undersöktes de områden
25848:           Ämnar Regeringen omedelbart anvisa        som belastas av skogsindustri, och terrängun-
25849:        sysselsättningsmedel för muddringen av       dersökningarna vid Yliäsjoki påbörjades. Som-
25850:        Naamijoki samt för andra åtgärder som        maren 1992 påbörjas undersökningen av Äkäs-
25851:        förbättrar vattenkvaliteten i ån och i       jokistråten och år 1993 av Naamijokistråten.
25852:        stråtens sjöar i Kolari kommun?              På basis av de uppgifter som terrängundersök-
25853:                                                     ningarna och de därtill hörande vattenproverna
25854:   Såsom svar på detta spörsmål får Jag              ger blir det möjligt att bedöma var restaure-
25855: vördsamt anföra följande:                           ringsåtgärder behöver sättas in och att göra
25856:                                                     upp restaureringsplaner. Särskild uppmärksam-
25857:    Lapplands vatten- och miljödistrikt inledde år   het kommer att ägnas avlägsnandet av
25858: 1984 den preliminära restaureringen av sjön         orsakerna tili försämrad vattenkvalitet i avrin-
25859: Sieppijärvi, som hör tili Naamijokistråten.         ningsområdet. Däremot kommer muddring av
25860: Åren 1984-86 användes 125 000 mark                  Naamijoki inte på fråga, eftersom vattenkvalite-
25861: statsmedel för restaureringen. Den egentliga res-   ten inte kan förbättras genom muddring. Avsik-
25862: taureringen av Sieppijärvi inleds under vårvin-     ten är att restaureringsarbetet skall finansieras
25863: tern 1992.                                          med medel för främjande av sysselsättningen.
25864: 
25865:      Helsingfors den 16 januari 1992
25866: 
25867:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
25868:                                                  1991 vp
25869: 
25870: 
25871: Kirjallinen kysymys 399
25872: 
25873: 
25874: 
25875: 
25876:                                     Räty ym.: Ympäristömyrkkyjen maaperästä poiston tehostami-
25877:                                        sesta
25878: 
25879: 
25880:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25881: 
25882:    Myrkkysääntely ei varsinaisesti toteuta ympä-       töön on tehnyt ongelman ajankohtaiseksi. Mm.
25883: ristönsuojelua eli siis järjestä valvontaa sen va-     Lahden Ankkuriin aiotaan rakentaa asuntoalue
25884: ralta, että myrkkyjä pääsee maahan, veteen tai         Rauma-Repolan alueelle, jossa on entisen teh-
25885: ilmaan. Myrkkyjen jälkikäsittelystä ja maaperän        dasalueen pohjalta löytynyt myrkyllisiä aineita,
25886: puhdistamisesta niiden jäljiltä ei myöskään ole        mm. mainittuja dioksiinia ja [uraania.
25887: yhtenäisiä ohjeita, vaan tuotantolaitosten omis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25888: tajat voivat omantunnon ja harkintansa mukaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25889: puhdistaa alueen. Tuotantolaitosten, esimerkiksi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25890: vanhojen sahojen, maaperässä on vaihtelevia            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25891: määriä erilaisia ympäristölle haitallisia aineita ja
25892: myrkkyjä, mm. dioksiinia ja furaania.                            Mitä Hallitus aikoo tehdä käsittely-
25893:     Käsittely- ja maaperän puhdistamisohjeiden                ohjeiden saamiseksi erilaisten ympäris-
25894: puuttuminen on tietyissä tapauksissa osoittautu-              tömyrkkyjen ja muiden haitallisten ainei-
25895: nut ongelmalliseksi ja viime aikoina lisääntynyt              den vaarattomaksi tekemiseksi ja puh-
25896: vanhojen tehdasalueiden suunnittelu hyötykäyt-                distamiseksi maaperästä?
25897: 
25898:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1991
25899: 
25900:                      Pekka Räty                                 Paavo Nikula
25901:                      Hannele Luukkainen                         Pekka Haavisto
25902:                      Tuija Maaret Pykäläinen                    Maija-Liisa Lindqvist
25903:                      Kyösti Toivonen                            Erja Lahikainen
25904:                      Jukka Gustafsson                           Marja-Liisa Tykkyläinen
25905:                      Jaakko Laakso                              Heli Astala
25906:                      Maria Kaisa Aula                           Kyösti Virrankoski
25907:                      Aino Suho1a                                Leila Lehtinen
25908:                      Riitta Jouppila                            Anssi Rauramo
25909:                      Erkki Pulliainen                           Eero Paloheimo
25910:                      Ensio Laine                                Heidi Hautala
25911:                      Ulla Anttila                               Marja-Leena Viljamaa
25912:                      Marjatta Vehkaoja                          Hannu Suhonen
25913:                      Tina Mäkelä                                Pekka Leppänen
25914: 
25915: 
25916: 
25917: 
25918: 210300M
25919: 2                                       1991 vp -   KK 399
25920: 
25921: 
25922: 
25923: 
25924:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25925: 
25926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kemikaalien saastuttamien maa-alueiden ai-
25927: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       heuttamien ympäristöhaittojen torjunta on Suo-
25928: olette 10 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-     messa, kuten useimmissa muissakin maissa, mer-
25929: jeenne n:o 1644 ohella lähettänyt valtioneuvos-     kityksellinen uusi ympäristönsuojelutehtävä.
25930: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-   Tästä syystä saastuneita maa-alueita koskeviin
25931: jennöksen kansanedustaja Rädyn ym. kirjallises-     tutkimuksiin ja -selvityksiin sekä ympäristön-
25932: ta kysymyksestä n:o 399, jossa tiedustellaan:       suojelun kehitys- ja kokeilutoimintaan tarkoitet-
25933:                                                     tuja määrärahoja pyritään jatkuvasti lisäämään.
25934:           Mitä Hallitus aikoo tehdä käsittely-      Samalla selvitetään ja parannetaan muita edelly-
25935:        ohjeiden saamiseksi erilaisten ympäris-      tyksiä tehtävän hoitamiseksi. Asiassa edetään
25936:        tömyrkkyjen ja muiden haitallisten ainei-    siten kuin eduskunnalle 31.5.1988 annetussa ym-
25937:        den vaarattomaksi tekemiseksi ja puh-        päristöpolitiikkaa koskevassa valtioneuvoston
25938:        distamiseksi maaperästä?                     selonteossa on esitetty. Alueet tutkitaan      ja
25939:                                                     niitä ryhdytään suunnitelmallisesti kunnos-
25940:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tamaan. Kiireelliset kunnostustyöt pyritään te-
25941: vasti seuraavaa:                                    kemään välittömästi, kun tarve niihin on
25942:                                                     todettu.
25943:    Ympäristöministeriö on ryhtynyt vuoden              Kiireellisissä kunnostustöissä syntyvien saas-
25944: 1989 lopulla selvittämään saastuneita maa-aluei-    tuneiden maamassojen käsittelystä ja siinä nou-
25945: ta ja niiden kunnostusta. Selvityshankkeessa,       datettavista vaatimuksista päättää tapauksen
25946: jota kutsutaan SAMASE-projektiksi, laaditaan        mukaan joko lääninhallitus tai kunnan ympäris-
25947: vuoden 1992 loppuun mennessä ehdotukset             tönsuojelulautakun ta. Saastuneita maa-alueita
25948: muun muassa saastuneiden maa-alueiden kun-          voidaan jätehuoltolain (673178, muutettu 48/89)
25949: nostusohjelmaksi ja saastuneiden maamassojen        ja sen nojalla valtion jätehuoltotöistä annetun
25950: käsittelyohjeiksi.                                  asetuksen (901/89) nojalla kunnostaa valtion
25951:    Kiireellisinä toimeenpantavien kunnostus-        varoin, jos saastumisen aiheuttaja ei ole maksu-
25952: hankkeiden tukemiseksi SAMASE-projektissa           kykyinen ja jos kunnostuksesta aiheutuisi kun-
25953: on jo julkaistu selvityksiä, jotka koskevat muun    nan jätehuoliolle kohtuuttomat kustannukset.
25954: muassa kunnostukselle asetettavia yleisiä tavoit-      Valmisteilla olevassa uudessa jätehuoltolaissa
25955: teita, perusteita maaperän saastuneisuuden arvi-    on tarkoitus säätää, kenellä on oikeudellinen ja
25956: oimiseksi ja saastuneiden maa-alueiden kunnos-      taloudellinen vastuu saastuneiden maa-alueiden
25957: tusmenetelmiä.                                      kunnostamisesta.
25958: 
25959:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1992
25960: 
25961:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
25962:                                           1991 vp -   KK 399                                           3
25963: 
25964: 
25965: 
25966: 
25967:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25968: 
25969:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kemikalier förorsakar är en viktig ny miljövårds-
25970: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        uppgift i Finland, liksom i de flesta andra länder.
25971: 1644 av den 10 december 1991 tili vederbörande        På grund av detta försöker man kontinuerligt
25972: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     öka anslagen för undersökningar och utredning-
25973: de av riksdagsman Räty m.fl. undertecknade            ar som gäller nedsmutsade jordområden och för
25974: spörsmål nr 399:                                      utvecklings- och försöksverksamheten inom mil-
25975:                                                       jövården. Samtidigt utreds och förbättras andra
25976:            Vad ämnar Regeringen göra för att få       förutsättningar för skötseln av denna uppgift.
25977:        tili stånd anvisningar om hantering av         I ärendet framskrids på det sätt som anförs i
25978:        olika miljögifter och andra skadliga äm-       statsrådets redogörelse tili riksdagen om miljö-
25979:        nen för oskadliggörande av dem och             politiken 31.5.1988. Områdena undersöks och
25980:        renande av jord?                               en planmässig iståndsättning inleds. Syftet är
25981:                                                       att utföra brådskande iståndsättningsarbeten
25982:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         genast när man har konstaterat att det finns
25983: anföra följande:                                      behov för dem.
25984:                                                          Om hanteringen av nedsmutsade jordmassor
25985:    Miljöministeriet har i slutet av år 1989 startat   som uppstår vid brådskande iståndsättningsar-
25986: en utredning om nedsmutsade jordområden och           beten och de krav som bör iakttas därvid beslu-
25987: iståndsättning av dem. Inom ramen för utred-          tar från fali tili fall länsstyrelsen elier kommu-
25988: ningsprojektet, som kaUas SAMASE, görs före           nens miljövårdsnämnd. Enligt lagen om avfalls-
25989: utgången av år 1992 upp förslag bl.a. tili pro-       hantering (673/78, ändr. 48/89) och den med stöd
25990: gram för iståndsättning av nedsmutsade jord-          av lagen utfärdade förordningen om statliga
25991: områden och anvisningar för hantering av              avfallshanteringsarbeten (901189) kan nedsmut-
25992: nedsmutsade jordmassor.                               sade jordområden iståndsättas med statens me-
25993:    För stödjande av iståndsättningsprojekt som        del om den som förorsakar nedsmutsningen inte
25994: skall genomföras i brådskande ordning har inom        kan svara för betalningen och om iståndsättning-
25995: ramen för SAMASE-projektet redan publicerats          en föranleder oskäliga kostnader för kommu-
25996: utredningar som gälier bl.a. allmänna mål för         nens avfalishantering.
25997: iståndsättningen, grunderna för bedömande av             Avsikten är att i den nya lagen om avfallshan-
25998: hur nedsmutsad jorden är och metoder för              tering, som är under beredning, stadga om vem
25999: iståndsättning av nedsmutsade jordområden.            som har det juridiska och ekonomiska ansvaret
26000:    Bekämpning av de olägenheter för miljön            för iståndsättning av nedsmutsade jordområ-
26001: som jordområden som har nedsmutsats av                den.
26002: 
26003:      Helsingfors den 14 januari 1992
26004: 
26005:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
26006:                                                1991 vp
26007: 
26008: 
26009: Kirjallinen kysymys 400
26010: 
26011: 
26012: 
26013: 
26014:                                   T. Roos: Lohenkalastuskiintiöiden tarkistamisesta
26015: 
26016: 
26017: 
26018:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26019: 
26020:    Pohjanlahden lohenkalastuksen sääntelystä         ammattikunnan kannalta varsin haitallinen toi-
26021: käydyssä keskustelussa on julkisuudessa esitetty     menpide, sillä he kykenevät pyytämään lohen
26022: varsin monenlaisia mielipiteitä. Maa- ja metsä-      kokonaistuotannon mukaisen saaliin suomalais-
26023: talousministeriön viime marraskuussa asettama        ten kalastajien käytössä olevilta vesialueilta.
26024: lohenpyyntikielto, jonka perusteeksi mainittiin      Vuodeksi 1992 tarkoitettu lohikiintiö Pohjanlah-
26025: Suomen vuonna 1990 antama hyväksyminen               den ja varsinaisen Itämeren alueella toimiville
26026: Itämeren kalastussopimuksen mukaiselle lohen         lohenkalastajille on julkisuudessa olleiden tieto-
26027: saaliskiintiölle vuodelle 1991, on joissakin yhte-   jen mukaan vain 800 tonnia, joten lohenkalasta-
26028: yksissä asiantuntevaltakin taholta todettu tar-      jien kannalta epätyydyttävä tilanne jatkuisi
26029: peettomaksi. Syyksi tälle arvioinnille on mainit-    myös vuonna 1992. Vuonna 1992 merivaelluk-
26030: tu se tosiasia, että Suomen suorittamat lohen-       selta palaavaa ja siis kalastettavaksi tarkoitettua
26031: poikasistutukset tuottavat kalastettavaa lohta       lohta olisi jälleen suomalaisten kalastajien kalas-
26032: kiintiöön nähden vähintään kaksinkertaisen           tettava ainakin kaksinkertainen määrä tuohon
26033: määrän. Vuonna 1990 todelliset lohisaaliit oli-      kiintiöön nähden.
26034: vatkin tätä luokkaa.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26035:    Maa- ja metsätalousministeriön asettaman          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26036: lohityöryhmän uunituoreesta muistiosta käy           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26037: ilmi, että 90 % Itämeren lohikannasta ja siis        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26038: lohisaaliistakin on peräisin istutuslohista. Lo-
26039: henkalastajain kohteena ovat siis istutetut kalat,             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26040: joiden tarkoituksenakin on joutua kalastetuik-              ryhtyä lohenkalastajille epäedullisen lo-
26041: si. Näin ollen alimitoitettujen lohikiintiöiden             hikiintiön poistamiseksi tai nostamiseksi
26042: hyväksyminen kalatalousviranomaisten taholta                Suomen lohi-istutusten edellyttämälle
26043: on maamme lohenkalastukseen erikoistuneen                   saalistasolle?
26044: 
26045:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1991
26046: 
26047:                                              Timo Roos
26048: 
26049: 
26050: 
26051: 
26052: 2!0300M
26053: 2                                         1991 vp -   KK 400
26054: 
26055: 
26056: 
26057: 
26058:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26059: 
26060:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lisäksi tulevat Suomenlahden erillinen kiintiö,
26061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         joka on 350 tonnia, Viron merialueelta Suomen
26062: olette 10 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-       ja Viron kesken neuvoteltu 40 tonnia sekä Ruot-
26063: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sin kalastusvyöhykkeeltä Suomen ja Ruotsin
26064: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kesken neuvoteltu 130 tonnia. Myös Latvian
26065: T. Roosin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      kanssa on tarkoitus neuvotella mahdollisimman
26066: sestä n:o 400:                                        pian kuluvan vuoden kalastuksesta siten, että
26067:                                                       suomalaiset saisivat kalastaa erään määrän lohta
26068:           Mihin toimenpttetsnn Hallitus aikoo         vaihdettuna silakkakiintiöön Suomen kalastus-
26069:        ryhtyä lohenkalastajille epäedullisen lo-      vyöhykkeellä.
26070:        hikiintiön poistamiseksi tai nostamiseksi          Kun kalastuskomissiossa neuvoteltiin kulu-
26071:        Suomen lohi-istutusten edellyttämälle          van vuoden saaliskiintiöistä, katsoi Suomen val-
26072:        saalis tasolle?                                tuuskunta, jossa olivat edustettuina myös kalas-
26073:                                                       tajien järjestöt ja Ahvenanmaa, voivansa hyväk-
26074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          syä Suomen kalastusvyöhykkeelle 800 tonnin
26075: vasti seuraavaa:                                      lohikiintiön Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden
26076:                                                       osalle. Mikäli tähän ei olisi tyydytty, ei lohisaa-
26077:    Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission          liita olisi voitu kuluvalle vuodelle lainkaan kiin-
26078: suositus Suomen lohenkalastuskiintiöksi var-          tiöidä.
26079: sinaisella Itämerellä ja Pohjanlahdella vuodel-           Saaliskapasiteetti voidaan kalantutkimuksen
26080: le 1991 oli 700 tonnia. Kiintiö on vahvistettu        mukaan arvioida mainituilla alueilla vuonna
26081: 20.9.1991 asetuksella n:o 1204/91. Kun lohen-         1992 olevan 700-1 400 tonnia.
26082: kalastus jouduttiin maa- ja metsätalousminis-             Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio
26083: teriön päätöksellä n:o 1334/91 lopettamaan            määrittää Itämeren kalastussopimuksen sopija-
26084: 15.11.1991, oli lohen saalis siihen mennessä          puolille lohen saaliskiintiösuositukset vuodelle
26085: tarkastettujen saalisilmoitusten nojalla lasken-      1993 syyskuussa 1992. Kiintiöiden tarkoituksena
26086: nallisesti arvioitavissa selvästi saaliskiintiötä     on saada pyynti järjestetyksi siten, että kalakan-
26087: suuremmaksi.                                          nat eivät vaarannu, ja erityisesti lohen kohdalla,
26088:    Koska Suomi oli sitoutunut noudattamaan            että jokiin kudulle vaeltavia kantoja voitaisiin
26089: saaliskiintiötä, kalastus oli lopetettava, vaikka     riittävästi suojella.
26090: lohikanta ilmeisesti olisi kestänyt runsaamman-           Itämeren lohikannat ovat pääosaltaan viljel-
26091: kin verotuksen.                                       tyjä. Noin 90 prosenttia saaliista on peräisin
26092:    Itämeren lohisaaliin kiintiöiminen on arvioi-      istutuslohista. Siksi lohityöryhmä (Työryhmä-
26093: tava pitkällä aikavälillä edulliseksi sekä lohikan-   muistio MMM 1991:11) on ehdottanut, että
26094: nan kestävän käytön että ammattikalastuksen           Suomen valtuuskunnan Itämeren kalastusko-
26095: kannalta. Kiintiöiminen on omiaan varmista-           missiossa tulisi ehdottaa vuonna 1992 sellaista
26096: maan saaliin suhteellisen tasaista jakautumista       kalastusjärjestelyä, jonka mukaan viljeltyjä lohia
26097: eri vuosien välillä.                                  voitaisiin kalastaa kiintiöttä. Jos tällainen termi-
26098:    Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission          naalikalastus saadaan toteutumaan sellaisilla
26099: antamat suositukset tulevat jäsenmaita sitoviksi      alueilla ja sellaisena aikana, jolloin saaliina on
26100: 90 vuorokauden kuluttua niiden virallisesta tie-      viljeltyä lohta, järjestelmä takaisi suomalaisille
26101: doksisaannista. Siten Suomi, säädetyn ajan ku-        kalastajille nykyistä oikeudenmukaisemman
26102: luttua umpeen, on sitoutunut noudattamaan             osuuden Itämeren lohisaaliista. Samalla vähien
26103: vuodelle 1992 annettuja saaliskiintiöitä. Ne tul-     lohen nousujokien poikastuotanto pyritään saa-
26104: laan saattamaan voimaan asetuksella.                  maan mahdollisimman suureksi ja siten edullisel-
26105:    Suomen lohikiintiö vuodelle 1992 Itämeren          la tavalla lisäämään Itämeren lohen kalastetta-
26106: pääaltaan ja Pohjanlahden osalta on 800 tonnia.       vaa saalista.
26107: 
26108:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
26109: 
26110:                                                                                Ministeri Martti Pura
26111:                                           1991 vp -    KK 400                                           3
26112: 
26113: 
26114: 
26115: 
26116:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26117: 
26118:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Finlands laxkvot för år 1992 tili den del den
26119: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gälier huvudbassängen i Östersjön och Bottniska
26120: den 10 december 1991 tili vederbörande medlem          viken uppgår tili 800 ton. Tili detta kommer en
26121: av statsrådet översänt avskrift av följande av         särskild 350 ton stor kvot för Finska viken, en 40
26122: riksdagsman Timo Roos undertecknade spörs-             ton stor bilaterat med Estland framförhandlad
26123: mål nr 400:                                            kvot inom estniskt havsområde samt en 130 ton
26124:                                                        stor kvot som är ett resultat av bilaterala för-
26125:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       handlingar mellan Finland och Sverige och gäl-
26126:         ta för att den för utövarna av laxfiske       ler för den svenska fiskezonen. A vsikten är att
26127:         ofördelaktiga laxkvoten antingen slopas       så fort sig göra låter även förhandla med Lett-
26128:         elier höjs tili den fångstnivå den av Fin-    land om fisket under år 1992 med sikte på att
26129:         land utförda utplanteringen av laxyngel       finländska fiskare skulie få fiska en viss mängd
26130:         förutsätter?                                  lax i utbyte mot att lettländarna skulie få en
26131:                                                       strömmingskvot inom Finlands fiskezon.
26132:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Vid förhandlingarna inom fiskerikommissio-
26133: samt anföra följande:                                 nen om fångstkvoterna för innevarande år ansåg
26134:                                                       den finländska delegationen, i viiken även fiskar-
26135:    Den av den internationella kommissionen för        organisationerna och Åland var representerade,
26136: fisket i Östersjön givna rekommendationen tili        att den kunde godkänna en 800 ton stor laxkvot
26137: kvot för Finlands laxfiske under år 1991 inom         inom Finlands fiskezon för Östersjöns huvud-
26138: den egentliga Östersjön och Bottniska viken           bassängs och Bottniska vikens del. Skulle man
26139: uppgick tili 700 ton. K voten har stadfästs den       inte ha nöjt sig med detta, skulle en kvotering av
26140: 20.9.1991 genom förordning nr 1204/91. Då             laxfångsterna för innevarande år inte överhu-
26141: jord- och skogsbruksministeriet med sitt beslut       vudtaget ha kunnat ske.
26142: nr 1334/91 såg sig tvunget att avsluta laxfisket          Enligt fiskeriforskningen kan fångstkapacite-
26143: för detta år per den 15.11.1991 visade en på          ten för nämnda områden under år 1992 uppskat-
26144: basis av intili nämnda datum granskade fångst-        tas till 700-1 400 ton.
26145: anmälningar gjord matematisk uppskattning                 Den internationelia fiskerikommissionen för
26146: av laxfångstens omfång klart att fångstkvoten         Östersjön faststälier sina rekommendationer tili
26147: skulie överskridas.                                   laxfångstkvoter för år 1993 för avtalsparterna i
26148:    Då Finland förbundit sig att följa fångstkvo-      fiskeavtalet för Ostersjön i september 1992. Av-
26149: teringen måste fisket avbrytas trots att laxbe-       sikten med kvoterna är att få fångsten ordnad på
26150: ståndet uppenbart hade håliit även en hårdare         ett sådant sätt att fiskbestånden inte riskerar
26151: beskattning.                                          decimeras och att, vilket särskilt gälier Iaxen, de
26152:    1 ett längre tidsperspektiv bör kvoteringen av     fiskstammar som under lektiden vandrar upp i
26153: laxfångsten i Östersjön bedömas vara förmånlig        älvarna skali kunna skyddas i tiliräcklig omfatt-
26154: såväl med tanke på en uthåliig exploatering av        ning.
26155: laxbeståndet som på det yrkesmässiga fisket.             Laxbestånden i Östersjön är i huvudsak odla-
26156: K voteringen är ägnad att säkra en relativt jämn      de. Cirka 90 procent av fångsten härstammar
26157: fördelning av fångsten över en längre följd av år.    från utplanterat laxyngel. Därför har laxarbets-
26158:    De av den internationelia fiskerikommissio-        gruppen (ArbetsgruppsPM JSM 1991: 11) före-
26159: nen för Östersjön givna rekommendationerna            slagit att Finlands delegation i Östersjöns fiske-
26160: blir bindande för medlemsländerna 90 dygn efter       rikommission skulie föreslå en sådan fiskeord-
26161: officielit delfående. Sålunda har Finland så snart    ning under år 1992 som skulle medge fiske av
26162: stadgad tid lupit till ända förbundit sig att följa   odlad lax utan kvotering. Om ett dylikt termi-
26163: för år 1992 givna fångstkvoter. De kommer att         nalfiske kunde realiseras inom sådana områden
26164: bringas i kraft genom förordning.                     och under sådana tider att fångsten skulie bestå
26165: 4                                      1991 vp -   KK 400
26166: 
26167: 
26168: av odlad lax, skulle systemet garantera de fin-    de få ä1var där laxen stiger så hög som möjligt för
26169: ländska fiskarna en rättvisare andel av lax-       att sålunda på ett förmånligt sätt öka fångsten av
26170: fångsten i Östersjön än för närvarande. Samti-     i Östersjön fiskad lax.
26171: digt skulle man försöka få yngelproduktionen i
26172: 
26173:     Helsingforsden 30 december 1991
26174: 
26175:                                                                             Minister Martti Pura
26176:                                                   1991 vp
26177: 
26178: 
26179: Kirjallinen kysymys 401
26180: 
26181: 
26182: 
26183: 
26184:                                     Aittoniemi: Vakuutuspetoksen tunnusmerkistön muuttamisesta
26185: 
26186: 
26187:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26188: 
26189:     Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen           seuraa ensin, miten onnistuvat poliisin tulipalon
26190: vaiheen voimaantuloon saakka rikoslain 36 lu-           syyhyn kohdistuvat tutkimukset. Jos hän on
26191: vun silloisen 2 §:n vakuutuspetoksen ylin ran-          joutumassa käpälälautaan tuleen sytyttämisestä,
26192: gaistus oli kuusi vuotta vankeutta. Viime edus-         hän ei luonnollisesti toteuta toista rikosta eli
26193: kunnan aikana kokonaisuudistuksen ensimmäi-             petosta ja selviää olemattomalla seurauksella.
26194: sen vaiheen loppukäsittelyssä asia poliittisten ris-    Jos taas poliisi ei pysty selvittämään tulipalon
26195: tiriitojen kautta tuhrittiin niin, että ylin rangais-   syytä, asianomainen sytyttäjä ja vakuutuksen-
26196: tus aleni yhteen vuoteen. Näin siitä huolimatta,        ottaja marssii vakuutuslaitokseen tekemään kor-
26197: että asiantuntijat valtaosin puolsivat edelleen         vausvaatimuksen.
26198: korkeinta rangaistusta ja vanhaa tunnusmerkis-             Todettakoon vielä se, että tämänhetkisen
26199: töä.                                                    pakkokeinolainsäädännön perusteella omaisuu-
26200:     Vakuutuspetoksessa alkuperäisen tunnusmer-          tensa tuleen sytyttänyttä ei voida edes pidättää,
26201: kistön mukaan teon tekijä sytytti tuleen palova-        vaan tämä saa rauhassa seurailiaja sekoittaa tut-
26202: kuutettua omaisuuttaan hyötymisen tarkoituk-            kimuksia. Mikäli hallituksen esitys eduskunnas-
26203: sessa. Rikoksen täyttyminen ei edellyttänyt kon-        sa pakkokeinolain I §:n muuttamisesta hyväksy-
26204: kreettisia toimia sen pidemmälti esimerkiksi            tään, tämä ongelma poistuu, mutta itse krimina-
26205: vakuutuskorvauksen hakemisen suuntaan, kos-             lisoinnin virheellisyys jää elämään.
26206: ka kukaan ei sytytä palovakuutettua omaisuut-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26207: taan tuleen muuten kuin hyötymisen tarkoituk-           tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
26208: sessa tai mielenvikaisena, mikä taas poistaa ran-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26209: gaistavuuden. Uuden lain mukaan rikos on tie-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26210: tyllä tavalla kaksijakoinen. Tuleen sytyttäminen
26211: on oma rikoksensa, josta voi tulla enintään                       Aikooko Hallitus ottaa uudelleen tar-
26212: vuoden rangaistus, ja taas korvauksen saamiseen                kasteluun rikoslain 36luvun 4 §:n vakuu-
26213: pyrkiminen oma rikoksensa, josta rangaistaan                   tuspetosta koskevan kriminalisoinnin ja
26214: petosrikoksen mukaan.                                          antaa eduskunnalle esityksen, jonka
26215:     Aikaisempi lainsäädäntö toimi ilman mitään                 mukaan kyseisen rikoksen tunnusmer-
26216: ongelmia ja oli myös tutkinnallisesti helppo.                  kistö muodostetaan aikaisemmin voimas-
26217: Nykyisen lain mukaan talonsa tuleen sytyttänyt                 sa olleen lain kaltaiseksi?
26218: 
26219:      Helsingissä II päivänä joulukuuta I99I
26220: 
26221:                                              Sulo Aittoniemi
26222: 
26223: 
26224: 
26225: 
26226: 210300M
26227: 2                                         1991 vp -   KK 401
26228: 
26229: 
26230: 
26231: 
26232:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26233: 
26234:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        senaan varsin poikkeuksellinen kriminalisointi.
26235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Jos teko etenee petokseksi tai edes sen yrityksek-
26236: olette 11 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-       si, rikokseen sovelletaan petosta tai yritystä
26237: jeenne n:o 1646 ohella toimittanut valtioneuvos-      koskevia säännöksiä. Vakuutuskorvaukseen
26238: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        kohdistuvaa petosta ei ole katsottu tarpeelliseksi
26239: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta          saattaa erityisen säännöksen nojalla rangaista-
26240: kirjallisesta kysymyksestä n:o 401:                   vaksi. Myös pankkeihin ja muihinkin suuriin
26241:                                                       liikeyrityksiin kohdistuvat petokset arvostellaan
26242:           Aikooko Hallitus ottaa uudelleen tar-       yleisten petossäännösten mukaan.
26243:        kasteluun rikoslain 36 luvun 4 §:n vakuu-          Jos vakuutuspetossäännös laajennettaisiin
26244:        tuspetosta koskevan kriminalisoinnin ja        esitetyllä tavalla koskemaan niin petoksen val-
26245:        antaa eduskunnalle esityksen, jonka mu-        mistelua, sen yritystä kuin täytettyä petostakin,
26246:        kaan kyseisen rikoksen tunnusmerkistö          samaan säännökseen jouduttaisiin sijoittamaan
26247:        muodostetaan aikaisemmin voimassa              hyvin erivaiheisten tekojen kriminalisointi. Val-
26248:        olleen lain kaltaiseksi?                       mistelusta voitaisiin tuomita sama rangaistus
26249:                                                       kuin täytetystä teosta. Tällaista ratkaisua ei
26250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           uudessa rikoslaissa ole tarkoitus miltään osin
26251: taen seuraavan:                                       käyttää eikä sitä voi tässäkään pitää perustel-
26252:                                                       tuna.
26253:    Vakuutuspetosta koskevassa rangaistussään-             Sen sijaan kysymyksen perusteluissa esitetty
26254: nöksessä on kysymys palovakuutuskorvaukseen           huoli siitä, että vakuutuspetoksen esitutkinta voi
26255: kohdistuvan petosrikoksen valmistelusta. Rikok-       olla vaikeaa, koska nykyinen laki ei mahdollista
26256: sen valmistelun säätäminen rangaistavaksi on          pidättämistä eikä vangitsemista vakuutuspetok-
26257: lainsäädännössämme - niin kuin maamme                 sen selvittämiseksi, saattaa joissakin tapauksissa
26258: ulkopuolellakin- hyvin harvinaista. Rangaista-        olla hyvinkin perusteltu. Eduskunnalla on halu-
26259: va valmistelu liittyy yleensä vain vakaviin yhteis-   tessaan erinomainen mahdollisuus korjata tämä
26260: kunnan perusteita uhkaaviin rikoksiin. Tällaisia      epäkohta nopeasti. Eduskunnan käsiteltävänä
26261: ovat esimerkiksi valtiopetoksen valmistelu ja         oleva hallituksen esitys pakkokeinolain 1 ja 2
26262: joukkotuhonnan valmistelu.                            luvun muuttamisesta (HE 153) sisältää ehdotuk-
26263:    Vakuutuspetos eli palovakuutuskorvaukseen          sen, joka poistaisi kysyjän esittämät esitutkintaa
26264: kohdistuvan petoksen valmistelu on siis jo tällai-    vaikeuttavat ongelmat.
26265: 
26266:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
26267: 
26268:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
26269:                                           1991 vp -   KK 401                                         3
26270: 
26271: 
26272: 
26273: 
26274:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26275: 
26276:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ansetts nödvändigt att genom ett särskilt stad-
26277: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        gande göra bedrägeri som riktar sig mot försäk-
26278: 1646 av den 11 december 1991 tili vederbörande        ringsersättringar straffbart. Också bedrägerier
26279: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       mot banker och andra stora affärsföretag be-
26280: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          döms enligt de alimänna stadgandena om be-
26281: mål nr 401:                                           drägeri.
26282:                                                           Om stadgandet om försäkringsbedrägeri så
26283:           Ämnar Regeringen se över kriminali-         som föreslås skulie utvidgas att omfatta såväl
26284:        seringen av försäkringsbedrägeri i 36 kap.     förberedelse tili bedrägeri som försök samt det
26285:        4 § strafflagen och tili riksdagen lämna en    fulibordade bedrägeriet skulie det bli nödvändigt
26286:        proposition enligt viiken brottsrekvisitet     att i samma stadgande kriminalisera gärningar i
26287:        för detta brott utformas i likhet med det      väldigt olika skeden. Det skulie bli möjligt att
26288:        som gälide förr?                               döma ut samma straff för förberedelse som för
26289:                                                       en fulibordad gärning. Det är inte tili någon del
26290:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         meningen att en sådan lösning skali användas i
26291: anföra följande:                                      den nya strafflagen och det kan inte helier här
26292:                                                       anses vara motiverat.
26293:    Straffstadgandet om försäkringsbedrägeri               Däremot kan den oro som framgick av moti-
26294: gäller förberedelse tili bedrägeri i fråga om         veringen tili spörsmålet om att förundersökning-
26295: brandförsäkringsersättning. Det är såväl i lag-       en av ett försäkringsbedrägeri kan vara svår
26296: stiftningen i vårt land som utomlands mycket          eftersom den gäliande lagen inte gör det möjligt
26297: ovanligt att förberedelse tili brott är straffbart.   att anhålia elier häkta någon för utredningen av
26298: Straffbar förberedelse hänför sig i alimänhet         försäkringsbedrägeri i vissa fali mycket väl vara
26299: bara tili alivarliga brott som hotar grunderna för    motiverad. Riksdagen har, om den så vill, en
26300: samhällets existens. Sådana brott är t.ex. förbe-     utmärkt möjlighet att snabbt avhjälpa detta
26301: redelse tili högförräderi och folkmord.               missförhåliande. Den proposition med förslag
26302:     Försäkringsbedrägeri, dvs. förberedelse tili      tili ändring av 1 och 2 kap. tvångsmedelslagen
26303: bedrägeri i fråga om brandförsäkringsersättning       (RP 153) som för närvarande behandlas av
26304: är alitså redan i sig en mycket exceptioneli          riksdagen innehålier ett förslag som avlägsnar de
26305: kriminalisering. Om gärningen framskrider tili        omständigheter som frågestäliaren lägger fram
26306: bedrägeri elier tili försök tiliämpas stadgandena     och som försvårar förundersökningen.
26307: om bedrägeri elier försök på brottet. Det har inte
26308: 
26309:      Helsingforsden 30 december 1991
26310: 
26311:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
26312:                                                1991 vp
26313: 
26314: 
26315: Kirjallinen kysymys 402
26316: 
26317: 
26318: 
26319: 
26320:                                   Aittoniemi: Avoinna olevien poliisivirkojen täyttämisestä
26321: 
26322: 
26323:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26324: 
26325:    Maamme poliisipiireissä on täyttämättä suuri        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26326: määrä poliisivirkoja, koska virkaa ei ole avattu    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26327: haettavaksi viranhaltijan jäätyä eläkkeelle. Sen    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26328: lisäksi, että virkojen jäädyttäminen vähentää       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26329: käytössä olevia resursseja, se haittaa poliisin
26330: urakiertoa. Esimerkiksi eläkkeelle jäännin vuok-               Miten pitkään Hallitus aikoo pitää
26331: si vapautuneelle vakanssille on yleensä nimitetty           vapautuvia poliisivirkoja täyttämättä
26332: joku poliisipiirissä alemmalla vakanssilla ollut            ja näin vaikeuttaa poliisin työtä ja ura-
26333: henkilö.                                                    kiertoa?
26334: 
26335:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991
26336: 
26337:                                           Sulo Aittoniemi
26338: 
26339: 
26340: 
26341: 
26342: 210300M
26343: 2                                       1991 vp -   KK 402
26344: 
26345: 
26346: 
26347: 
26348:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26349: 
26350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lakkautettu valtioneuvoston säästöpäätösten
26351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       johdosta 82 virkaa, joista poliisivirkoja 56.
26352: olette 11 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-     Poliisitoimesta on em. säästöpäätösten johdosta
26353: jeenne n:o 1647 ohella lähettänyt valtioneuvos-     vähennetty 1.1.1992 lukien yhteensä 147 virkaa
26354: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      tai tehtävää. Virkojen vähentymisen ja yleisen
26355: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-    työllisyystilanteen johdosta poliisitoimessa ei
26356: myksestä n:o 402, jossa tiedustellaan:              ole nyt vaikeuksia saada avoimia virkoja täyte-
26357:                                                     tyksi.
26358:           Miten pitkään Hallitus aikoo pitää            Poliisitoimeen kohdennetun 226 viran lak-
26359:        vapautuvia poliisivirkoja täyttämättä ja     kautuskiintiön vuoksi suuri määrä avoimeksi
26360:        näin vaikeuttaa poliisin työtä ja urakier-   tulleita virkoja on pitänyt jättää täyttämättä
26361:        toa?                                         vakinaisesti vuoden 1991 jälkimmäisellä puolis-
26362:                                                     kolla. Kaikkiin virkoihin ei ole ollut saatavissa
26363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        väliaikaista hoitajaa, joten osa täyttökiellossa
26364: vasti seuraavaa:                                    olleista viroista on ollut kokonaan ilman hoita-
26365:                                                     jaa. Täyttökielto on rajoitettu koskemaan vuo-
26366:    Poliisitoimessa on ollut virkoja avoinna ni-     den 1992 alusta ainoastaan niitä läänejä, joista
26367: mittämismenettelyn vaatimaa aikaa pitempään         on mitoitusmallien mukaan tarpeen siirtää hen-
26368: lähinnä hakijoiden puutteen, vähentämisvelvoit-     kilöstöä.
26369: teiden ja määrärahojen uudelleen suuntaamisen           Poliisitoimi on siirtynyt kokonaisuudessaan
26370: vuoksi.                                             tulosbudjetointiin vuoden 1992 alusta. Tulos-
26371:    Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden puute      budjetointia kokeiltiin jo vuonna 1991 Keski-
26372: on ollut ongelma Helsingin poliisilaitoksessa,      Suomen läänissä. Tulosbudjetoinnin eräs tavoite
26373: jossa on ollut vuonna 1991 avoinna yhteensä         on määrärahojenjoustava kohdentaminen. Hen-
26374: noin sataa henkilötyövuotta vastaava määrä          kilöstön niukkuus tehtävämäärään nähden hil-
26375: virkoja. Tilanne on kuitenkin muuttunut             litsee käytännössä tehokkaasti liiallista virkojen
26376: 1.1.1992, jolloin Helsingin poliisilaitoksesta on   avoinna pitämistä.
26377: 
26378:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1992
26379: 
26380:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
26381:                                           1991 vp -   KK 402                                            3
26382: 
26383: 
26384: 
26385: 
26386:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26387: 
26388:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          56 polistjänster. Tili följd av sparbeslutet har
26389: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           sammanlagt 147 tjänster eller uppgifter indragits
26390: nr 1647 av den 11 december 1991 till vederböran-      vid polisväsendet räknat från 1.1.1992. På grund
26391: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          av det minskade antalet tjänster och det allmän-
26392: följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-        na sysselsättningsläget finns det inte nu några
26393: tecknade spörsmål nr 402:                             svårigheter att få vakanserna inom polisväsendet
26394:                                                       besatta.
26395:           Hur länge ämnar Regeringen hålla                Då kvoten för indragna tjänster inom polisvä-
26396:        polisvakanser obesatta och på så sätt          sendet uppgick tili 226 har man varit tvungen att
26397:        försvåra polisens arbete och rotation          under senare hälften av 1991 lämna ett stort
26398:        inom karriären?                                antal vakanta tjänster obesatta permanent. Det
26399:                                                       har inte för alla tjänster funnits personer som
26400:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tillfålligt kunde sköta uppgiften, vilket har lett
26401: anföra följande:                                      tili att en del av de tjänster som inte har fått
26402:                                                       besättas inte har skötts av någon. Förbudet att
26403:    Inom polisväsendet har det funnits obesatta        besätta vakanta tjänster har under 1992 be-
26404: tjänster längre än vad utnämningsförfarandet          gränsats att gälla endast de Iän där det enligt
26405: förutsätter främst på grund av bristen på sökan-      dimensioneringsmodellen finns behov av att flyt-
26406: de, skyldigheten att minska personalen och en         ta personal.
26407: omallokering av anslagen.                                 Inom polisväsendet har man från och med
26408:    Bristen på sökande som uppfyller behörig-          1992 helt övergått tili resultatbudgetering. Resul-
26409: hetsvillkoren har varit ett problem vid Helsing-      tatbudgetering tillämpades på försök redan år
26410: fors polisinrättning, där antalet obesatta tjänster   1991 i Mellersta Finlands Iän. Ett mål inom
26411: år 1991 motsvarade hundra årsverken. Situatio-        resultatbudgeteringen är att på ett flexibelt sätt
26412: nen ändrades dock 1.1.1992 då 82 tjänster             inrikta anslagen. En liten personai i förhållande
26413: indrogs vid Helsingfors polisinrättning på grund      tili antalet uppgifter förhindrar i praktiken effek-
26414: av statsrådets sparbeslut. Av dessa tjänster var      tivt att tjänster hålls obesatta i onödan.
26415: 
26416:      Helsingfors den 16 januari 1992
26417: 
26418:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
26419:                                                 1991 vp
26420: 
26421: Kirjallinen kysymys 403
26422: 
26423: 
26424: 
26425: 
26426:                                    Aittoniemi: Luustohaurastuman tutkimuskustannusten sairausva-
26427:                                        kuutuskorvauksista
26428: 
26429: 
26430:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26431: 
26432:     Luustohaurastuma eli osteoporoosi on tietyl-                  Katsooko Hallitus, että sairausvakuu-
26433: lä tavalla salakavala sairaus, jonka olemassaolo              tuslain mukaista korvausvelvollisuutta
26434: ja edistyminen on usein vaikeata todeta. Mikäli               tulkitaan luustohaurastuman tutkimus-
26435: selviä viitteitä sairauden olemassaoloon on ole-              ten korvaamisen osalta väärin, jos korva-
26436: massa, lääkäri voi määrätä potilaan tarkempiin                usta ei suoriteta, ja jos tulkinta on oikea,
26437: tutkimuksiin. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26438: erittäin kalliita ja tutkimuksiin määräävät lääkä-            siin lainsäädännön muuttamiseksi siten,
26439: rit ovat todenneet, ettei sairausvakuutus korvaa              että mainittua sairautta koskevat tutki-
26440: mainittuja tutkimuksia.                                       mukset tulevat sairausvakuutuslain pii-
26441:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           riin?
26442: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
26443: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26444: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26445: 
26446:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991
26447: 
26448:                                             Sulo Aittoniemi
26449: 
26450: 
26451: 
26452: 
26453: 210300M
26454: 2                                         1991 vp -   KK 403
26455: 
26456: 
26457: 
26458: 
26459:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26460: 
26461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edellyttää aina erikoislääkäritasoisia tutkimuk-
26462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sta.
26463: olette 11 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-           Kliiniskemiallisilla tutkimuksilla ei luusto-
26464: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      haurastumaa voida riittävän luotettavasti diag-
26465: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       nosoida. Poikkeuksen muodostavat vain eräät
26466: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        harvinaiset aineenvaihdunnan sairaudet. Tär-
26467: kysymyksestä n:o 403:                                 kein luustohaurastuman diagnosointikeino on
26468:                                                       sentraalisen luun (selkäranka ja reisiluun kaula)
26469:            Katsooko Hallitus, että sairausvakuu-      tiheyden mittaus. Tähän tarkoitukseen on kehi-
26470:        tuslain mukaista korvausvelvollisuutta         tetty useita erilaisia mittauslaitteita, joista saadut
26471:        tulkitaan luustohaurastuman tutkimus-          kokemukset ovat vaihtelevia.
26472:        ten korvaamisen osalta väärin, jos korva-          Kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimiva so-
26473:        usta ei suoriteta, ja jos tulkinta on oikea,   siaalilääketieteellinen neuvottelukunta on suosi-
26474:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tellut pidättyvää ja harkittua korvattavuutta
26475:        siin lainsäädännön muuttamiseksi siten,        kliiniskemiallisten ja kuvantamismenetelmiin
26476:        että mainittua sairautta koskevat tutki-       perustuvien tutkimusten kohdalla luustohauras-
26477:        mukset tulevat sairausvakuutuslain pii-        tuman diagnostiikassa. Sairausvakuutus korvaa
26478:        riin?                                          tarpeellisina kliiniskemiallisina tutkimuksina ve-
26479:                                                       ren ja virtsan kalsiumin ja fosforin sekä seerumin
26480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alkaalisen fosfataasin luuspesifisen osan määri-
26481: vasti seuraavaa:                                      tyksen. Muut erikoistutkimukset sairausvakuu-
26482:                                                       tus korvaa ainoastaan erikoislääkärin (lähinnä
26483:     Sairausvakuutuslain (364/63) mukaan vakuu-        sisätautilääkäri, reumatologi, ortopedi ja gyne-
26484: tetulla on oikeus saada sairauden perusteella         kologi) määrääminä. Kuvantamismenetelmistä
26485: korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustan-          sairausvakuutus korvaa lääkärin määräämät
26486: nuksista. Korvausta suoritetaan kuitenkin vain        luuston tiheysmittaukset, jotka on suoritettu
26487: siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuk-       röntgensädetekniikkaa käyttävillä laitteilla.
26488: sia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuiten-          Sairausvakuutuksen korvauskäytäntö seuraa
26489: kaan vaarantamatta olisi tullut hänelle maksa-        lääketieteellisen tutkimuksen edistymistä myös
26490: maan.                                                 luustohaurastumadiagnostiikan alueella. Jos ny-
26491:    Luustohaurastuman kliininen merkitys on            kyistä parempaa ja luotettavampaa lääketieteel-
26492: kasvamassa erityisesti väestön ikääntymisen           listä näyttöä kertyy, on odotettavissa, että kor-
26493: myötä. Toisaalta niiden sairauksien määrä, jotka      vauskäytäntöä tullaan tarkistamaan myös luus-
26494: aiheuttavat luustohaurastumaa, on suhteellisen        tohaurastuman tutkimusten korvattavuuden
26495: vähäinen. Näiden sairauksien diagnosoiminen           osalta.
26496: 
26497:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992
26498: 
26499:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
26500:                                            1991 vp -     KK 403                                            3
26501: 
26502: 
26503: 
26504: 
26505:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
26506: 
26507:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen                Kliniskkemiska undersökningar är inte tili-
26508: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          räckligt tillförlitliga för diagnostisering av osteo-
26509: den II december I99I tili vederbörande medlem           poros. Ett undantag är endast vissa sälisynta
26510: av statsrådet översänt avskrift av följande av          störningar i ämnesomsättningen. Den viktigaste
26511: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade               diagnostiseringsmetoden i fråga om osteoporos
26512: spörsmål nr 403:                                        är mätningen av den centrala benstrukturens
26513:                                                         densitet (ryggraden och lårbenshalsen). För det-
26514:           Anser Regeringen att den i sjukförsäk-        ta ändamål har utvecklats ett antal olika mät-
26515:        ringslagen avsedda ersättningsskyldighe-         apparater, av vilka erfarenheterna är varierande.
26516:        ten i fråga om undersökning av osteopo-             1 fråga om diagnostiseringen av osteoporos
26517:        ros toikas fel om ersättning inte betalas,       har socialmedicinska delegationen, som verkar i
26518:        och om denna tolkning är riktig,                 anslutning tili folkpensionsanstalten, rekom-
26519:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           menderat återhålisamhet och övervägande vid
26520:        att ändra lagstiftningen så att de under-        ersättandet av kliniskkemiska undersökningar
26521:        sökningar som gälier nämnda sjukdom              och sådana som baserar sig på avbildningsmeto-
26522:        skali kunna omfattas av sjukförsäkrings-         der. Som nödvändiga kliniskkemiska undersök-
26523:        lagen?                                           ningar ersätter sjukförsäkringen bestämningen
26524:                                                         av kalcium och fosfat i blod och urin samt
26525:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           bestämningen av den benspecifika andelen av
26526: anföra följande:                                        alkalisk fosfatas i serum. Andra specialunder-
26527:                                                         sökningar ersätts av sjukförsäkringen endast då
26528:    Enligt sjukförsäkringslagen (364/63) har den         de ordinerats av specialiäkare (främst internist,
26529: försäkrade rätt att vid sjukdom få ersättning för       reumatolog, ortoped och gynekolog). 1 fråga om
26530: nödvändiga kostnader för sjukvård. Ersättning           avbildningsmetoderna ersätter sjukförsäkringen
26531: betalas dock endast tili den del, vartili kostnader-    av läkare ordinerad mätning av benstrukturens
26532: na för vården skulie ha uppgått för den försäkra-       densitet med röntgenteknisk apparatur.
26533: de med undvikande av onödiga kostnader, men                Sjukförsäkringens ersättningspraxis följer den
26534: utan att äventyra hans hälsa.                           medicinska forskningens framsteg även inom
26535:    Den kliniska betydelsen av osteoporos hålier         osteoporosdiagnostiken. Om det kan fås bättre
26536: på att öka specielit i takt med att befolkningen        och tiliförlitligare medicinskt belägg än för när-
26537: blir äldre. Å andra sidan är antalet sjukdomar          varande, kommer ersättningspraxisen sannolikt
26538: som förorsakar osteoporos relativt litet. Dia-          att justeras så att även undersökning av osteopo-
26539: gnostiseringen av dessa sjukdomar förutsätter           ros blir ersättningsgili.
26540: alitid undersökningar på specialiäkarnivå.
26541: 
26542:      Helsingforsden IO januari I992
26543: 
26544:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
26545:                                                  1991 vp
26546: 
26547: 
26548: Kirjallinen kysymys 404
26549: 
26550: 
26551: 
26552: 
26553:                                    Aittoniemi: Todistustaakan jakautumisesta kilpailulainsäädän-
26554:                                        nössä
26555: 
26556: 
26557:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26558: 
26559:    Käsitykseni mukaan eurooppalaisen kilpailu-        kertaan ministeri Salolaiselta, mutta hän on
26560: lainsäädännön tehokkuus perustuu siihen, että         sanonut palaavansa asiaan myöhemmin. Ehkä
26561: todistustaakka kartellin tai monopolin haitatto-      nyt olisi se aika.
26562: muudesta on ainakin osaksi vastoin yleisiä oi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26563: keusperiaatteita sälytetty mainitunlaisesta toi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
26564: minnasta epäillyn harteille. Esimerkiksi kartellis-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26565: ta epäilty joutuu todistamaan sen, että kartellista   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26566: ei ole haittaa kilpailulle.
26567:    Käsitykseni mukaan eduskunnalle annettu                       Uskooko Hallitus, että ilman kartellin
26568: uusi ja kovin tehokkaaksi mainostettu kilpailu-               haitattomuutta koskevan todistustaakan
26569: lainsäädäntö ei pidä sisällään mainitunlaisia                 siirtämistä kartellista epäillyn velvolli-
26570: aineksia. Jos näin on, se on tehoton. Olen                    suudeksi kilpailulainsäädäntö tulee toi-
26571: kysynyt eduskuntakeskustelussa asiaa kahteen                  mimaan tehokkaasti?
26572: 
26573:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991
26574: 
26575:                                             Sulo Aittoniemi
26576: 
26577: 
26578: 
26579: 
26580: 210300M
26581: 2                                       1991 vp -   KK 404
26582: 
26583: 
26584: 
26585: 
26586:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26587: 
26588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallituksen esityksessä n:o 162 laiksi kilpai-
26589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lunrajoituksista ehdotetaan mm. kieltoperiaat-
26590: olette 11 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-     teen lisäämistä laissa siten, että horisontaaliset
26591: jeenne n:o 1649 ohella toimittanut valtioneuvos-    hinta- ja markkinoidenjakokartellit kiellettäisiin.
26592: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      Lisäksi ehdotetaan seuraamusjärjestelmän tun-
26593: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-     tuvaa tiukentamista, kilpailuviranomaisten tar-
26594: lisesta kysymyksestä n:o 404:                       kastusvaltuuksien lisäämistä sekä kilpailuasioi-
26595:                                                     den käsittelyn nopeuttamista.
26596:           Uskooko Hallitus, että ilman kartellin       Hallituksen esityksessä seuraamusjärjestelmä
26597:        haitattomuutta koskevan todistustaakan       ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisen
26598:        siirtämistä kartellista epäillyn velvolli-   rikosprosessuaalisen menettelyn sijasta siirryt-
26599:        suudeksi kilpailulainsäädäntö tulee toi-     täisiin hallinnollisten seuraamusmaksujen käyt-
26600:        mimaan tehokkaasti?                          tämiseen. Kilpailuasioiden käsittely ei ole eikä
26601:                                                     tule olemaan rikosprosessia, jossa syyttäjän olisi
26602:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         näytettävä syytteensä toteen. Kilpailuasioissa
26603: taen seuraavaa:                                     kaikki osapuolet joutuvat perustelemaan kan-
26604:                                                     tansa, eikä laissa siten tarvita mitään erityisiä
26605:     Kilpailulainsäädännön uudistuksessa vuonna      todistustaakkasäännöksiä. Käytännössä kuiten-
26606: 1988 asetettiin tavoitteeksi terveen ja toimivan    kin ehdotetun lain 6 §:n 2 kohdan mukainen
26607: taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingolli-     kielto rajoittaa tuotantoa, jakaa markkinoita tai
26608: silta kilpailunrajoituksilta. Lain säännöstöllä     hankintalähteitä, tarkoittaa sitä, että kartellista
26609: pyritään markkinoille pääsyn esteiden poistami-     epäilty joutuu maksuseuraamuksesta välttyäk-
26610: seen, määräävän markkina-aseman väärinkäy-          seen osoittamaan mainittujen järjestelyjen hyö-
26611: tön estämiseen ja vahingollisten kilpailunrajoi-    dyllisyyden asiakkaille tai kuluttajille.
26612: tusten poistamiseen.
26613:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1991
26614: 
26615:                                                                         Ministeri Pertti Salolainen
26616:                                         1991 vp -   KK 404                                            3
26617: 
26618: 
26619: 
26620: 
26621:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26622: 
26623:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili lag om konkurrensbegränsningar föreslås
26624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      bl.a. att förbudsprincipen skall fogas tilllagen så
26625: 1649 av den II december I99I tili vederbörande      att horisontala pris- och marknadsuppdelnings-
26626: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   karteller förbjuds. Dessutom föreslås att på-
26627: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade          följdssystemet skall göras kännbart strängare,
26628: spörsmål nr 404:                                    konkurrensmyndigheternas kontrollfullmakter
26629:                                                     utökas samt handläggningen av konkurrens-
26630:           Tror Regeringen att konkurrenslag-        ärenden påskyndas.
26631:        stiftningen kommer att fungera effektivt         I regeringens proposition föreslås att påföljds-
26632:        utan att den bevisbörda som gäller en        systemet skall ändras så att man i stället för det
26633:        kartells oskadlighet överförs på den som     nuvarande förfarandet med brottsprocess över-
26634:        misstänks för kartellbildning?               går tili att använda administrativa påföljdsavgif-
26635:                                                     ter. Handläggningen av konkurrensärenden är
26636:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inte och kommer inte heller att bli en brottspro-
26637: samt anföra följande:                               cess där åklagaren måste bevisa sitt åtal. I
26638:                                                     konkurrensärenden blir alla parter tvungna att
26639:    Då konkurrenslagstiftningen reviderades år       motivera sin ståndpunkt och därmed behövs
26640: I988 var målet att trygga en sund och fungeran-     inga särskilda stadganden om bevisbörda i lagen.
26641: de ekonomisk konkurrens från skadliga konkur-       I praktiken innebär dock förbudet i 6 § 2 punk-
26642: rensbegränsningar. Med stadgandena i lagen          ten att begränsa produktionen och att dela upp
26643: strävar man efter att undanröja hindren för         marknaden eller anskaffningskällorna att den
26644: inträde på marknaden, förhindra att en domine-      som misstänks för kartellbildning, för att undgå
26645: rande ställning på marknaden missbrukas och         avgiftspåföljder, blir tvungen att visa att de
26646: slopa skadliga konkurrensbegränsningar.             nämnda arrangemangen är tili fördel för kunder-
26647:    I regeringens proposition nr I62 med förslag     na eller konsumenterna.
26648: 
26649:      Helsingforsden 27 december I99I
26650: 
26651:                                                                          Minister Pertti Salolainen
26652: 1
26653: 1
26654: 1
26655: 1
26656:     1
26657:     1
26658:     1
26659:     1
26660:         1
26661:         1
26662:         1
26663:         1
26664:             1
26665:             1
26666:             1
26667:             1
26668:                 1
26669:                 1
26670:                                                1991 vp
26671: 
26672: 
26673: Kirjallinen kysymys 405
26674: 
26675: 
26676: 
26677: 
26678:                                   Seppänen: Kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen tukemisesta
26679: 
26680: 
26681: 
26682:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26683: 
26684:    Eduskunta on 28.12.1990 ilmituonut kanta-         osuuden alanemisena. Asia on herättänyt kun-
26685: naan tukevansa maamme kuntien vapaaehtoista          nissa suurta epäselvyyttä. Valtionosuuslainsää-
26686: yhdistymistä ja säätänyt tässä tarkoituksessa        dännön muutostyö on nousemassa esteeksi hy-
26687: lain yhdistymisen kannustamisesta vuosina            vin vireille lähteneelle kuntien vapaaehtoiselle
26688: 1992-1993.                                           yhdistymiselle.
26689:    Monissa maamme kunnissa valmistaudutaan              Porkkanalakien hyväksymisen yhteydessä to-
26690: parhaillaan eduskunnan säätämän lain mukai-          dettua eduskunnan tahdonilmaisua kuntien va-
26691: siin toimenpiteisiin kuntien yhdistämiseksi kysei-   paaehtoisten yhdistymisten kannustamisesta ei
26692: sen "porkkanalaiksi" nimitetyn lain perusteella.     pidä tärvätä valtionosuusuudistuksessa. Mah-
26693: Lain mukainen yhdistymisavustus on todettu           dollisuudet tällaiseen on torjuttava vaikkapa
26694: useassa tapauksessa sellaiseksi tekijäksi, joka on   valtionosuusuudistukseen otettavalla erillisellä
26695: avannut mahdollisuuksia vuosikymmeniäkin             siirtymäsäädöksellä siitä, etteivät porkkanalain
26696: avoimina olleiden kuntauudistusten toimeenpa-        perusteella maksettavat kuntien yhdistymisavus-
26697: nolle.                                               tukset voi tulla mitätöidyiksi yhdistymisestä ai-
26698:    Sisäasiainministeriö on käytännössä voinut        heutuvalla valtionosuuden pienenemisellä.
26699: todeta porkkanalain perusteella vireillä olevien        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26700: kuntaliitosten osalta suorastaan ruuhkautumi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26701: sen vaaraa. Sisäasiainministeriön kunta- ja alue-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26702: kehitysosasto on joutunut kirjeellään 27.11.1991     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26703: jopa antamaan kunnille aikataulut yhdistymis-
26704: hankkeiden läpimenolle. Kirje lähetettiin kaik-
26705: kiaan 49 kunnalle, joissa kaikissa asia on esillä.             Onko Hallituksen tarkoituksena huo-
26706:    Yhdistymishankkeille on kuitenkin tullut suu-            lehtia siitä, että eduskunnan tahdonil-
26707: ri "mutta". Maan hallituksessa on valmisteltu               maisu kuntien . vapaaehtoisten yhdisty-
26708: uudistusta kantokykyluokka- ja valtionosuus-                misten kannustamisesta tulee toteutu-
26709: säädösten uusimiseksi. Tuossa uudistamistyössä              maan täysimääräisenä ja siten, ettei vi-
26710: on julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan (Tu-              reillä oleva valtionosuusuudistus mitätöi
26711: run Sanomissa 11.12.1991 käyty keskustelu Loi-              ns. porkkanalaissa kunnille luvattua kan-
26712: maiden liitosasiasta) tapahtumassa sellaista, että          nustusta, sekä
26713: porkkanalain avustukset tulisivat valtionosuus-                missä muodossa Hallitus aikoo antaa
26714: järjestelmän uusimisen yhteydessä menemään                  tätä asiaa koskevan kantansa tiedoksi
26715: suoraan paluuputkella takaisin valtiolle kunta-             vapaaehtoista yhdistymistä pohtiville
26716: koon kasvamisen myötä tapahtuvana valtion-                  kunnille?
26717: 
26718:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1991
26719: 
26720:                                            Esko Seppänen
26721: 
26722: 
26723: 
26724: 
26725: 210300M
26726: 2                                         1991 vp -   KK 405
26727: 
26728: 
26729: 
26730: 
26731:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26732: 
26733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koskevien tekijöiden perusteella. Uudistuksen
26734: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         voimaantulo tapahtuu asteittain vuodesta 1993
26735: olette 12 päivänä joulukuuta1991 päivätyn kir-        vuoteen 2000 siten, että uuden ja vanhan valtion-
26736: jeenne ohella toimittanut asianomaiselle valtio-      osuusjärjestelmän välisiä eroja tasataan kunta-
26737: neuvoston jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kohtaisesti.
26738: Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-          Uudistuksen valmistelussa on otettu huo-
26739: symyksesta n:o 405:                                   mioon myös mahdolliset kuntajaon muutokset.
26740:                                                       Vuoden 1993 alusta muodostettavien uusien tai
26741:           Onko Hallituksen tarkoituksena huo-         yhdistyneiden kuntien taloustiedot yhdistetään
26742:        lehtia siitä, että eduskunnan tahdonil-        tasauksen laskemisessa tasauksen määräytymis-
26743:        maisu kuntien vapaaehtoisten yhdisty-          vuosilta 1988-1990. Vuonna 1994 ja senjälkeen
26744:        misten kannustamisesta tulee toteutu-          mahdollisesti voimaan tulevissa kuntajaon muu-
26745:        maan täysimääräisenä ja siten, ettei vi-       toksissa tasaus lasketaan liittyvien kuntien asu-
26746:        reillä oleva valtionosuusuudistus mitätöi      kasluvuilla painotettuna keskiarvona. Ns. pork-
26747:        ns. porkkanalaissa kunnille luvattua kan-      kanalain mukaisilla avustuksilla ei ole tasauk-
26748:        nustusta, sekä                                 seen vaikutusta.
26749:           missä muodossa Hallitus aikoo antaa            Uudessa valtionosuusjärjestelmässä kunta-
26750:        tätä asiaa koskevan kantansa tiedoksi          jaon muutos voi vaikuttaa valtionosuuden
26751:        vapaaehtoista yhdistymistä pohtiville          määrään, kun esimerkiksi kunnan asukastiheys,
26752:        kunnille?                                      pinta-ala, kielisuhteet jne. muut määräytymis-
26753:                                                       tekijät muuttuvat verrattuna liittyvien kuntien
26754:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           yksittäisiin arvoihin. Kunnan asukaskohtaisen
26755: taen seuraavaa:                                       veroäyrimäärän muutos vaikuttaa mahdolli-
26756:                                                       seen verotulojen täydennyksen määrään. Kun
26757:    Kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen kannus-         uudistuksella huomattavasti vahvistetaan vero-
26758: tamisen ja kuntien valtionosuusuudistuksen yh-        tulojen täydennyksen merkitystä, useat nyt
26759: teisenä tavoitteena on edesauttaa kuntien palve-      verotulojen täydennyksen ulkopuolella olevat
26760: lujen tehokasta ja taloudellista järjestämistä.       kunnat tulevat koelaskelmien mukaan saa-
26761: Vapaaehtoisen yhdistymisen kannustamista kos-         maan uudessa järjestelmässä verotulojen täy-
26762: keva lainsäädäntö on voimassa viimeistään             dennystä.
26763: 1.1.1993 voimaan tulevissa liitoksissa, ja valtion-      Kun liitoksissa usein uuden tai yhdistyneen
26764: osuusuudistuksen, josta hallitus on antanut esi-      kunnan asukaskohtainen veroäyrimäärä on kor-
26765: tyksensä eduskunnalle, on tarkoitus tulla voi-        keampi kuin jonkin liittyvän kunnan, voi käydä
26766: maan vuoden 1993 alusta lukien.                       niin, että uusi tai yhdistynyt kunta ei saakaan
26767:    Vapaaehtoisen yhdistymisen kannustamisesta         täydennystä, mutta liittyvä kunta yksinään olisi
26768: annetun lain, ns. porkkanalain, mukainen tuki         sitä saanut. Ns. porkkanalain mukaisten valtion
26769: muodostuu asukasluvun ja kantokykyluokan              tukitoimien kanssa tällä seikalla ei ole mitään
26770: mukaan määräytyvästä avustuksesta, jota mak-          tekemistä. Valtionosuusuudistus ei näin ollen
26771: setaan kolmena vuonna, sekä mahdollisesta ve-         mitätöi ns. porkkanalain kannustusta.
26772: rotulojen täydennyksestä. Lisäksi voidaan antaa          Sisäasiainministeriöstä ja kuntien keskusjär-
26773: sitova ennakkopäätös kantokykyluokasta, jo-           jestöistä on oltu useita kertoja yhteydessä niihin
26774: hon muodostettava uusi tai yhdistynyt kunta           kuntiin, joissa liitosasiat ovat vireillä. Näissä
26775: sijoitettaisiin.                                      yhteyksissä on mm. tehty koelaskelmia siitä,
26776:    Ehdotetussa kuntien valtionosuusjärjestel-         millaisia valtionosuudet olisivat uudessa tai yh-
26777: mässä valtionosuudet määräytyisivät kunnan            distyneessä kunnassa molemmissa valtionosuus-
26778: asukasluvun, ikäryhmittäisen väestömäärän,            järjestelmissä. Myös ns. porkkanalain mukaiset
26779: asukastiheyden, pinta-alan, opetuksen tuntimää-       tuet on selvitetty. Näin on tapahtunut mm.
26780: rän yms. kuntaa ja sen väestöä ja toimintaa           kansanedustaja Seppäsen kysymyksen perus-
26781:                                        1991 vp -   KK 405                                        3
26782: 
26783: :eluosassa mainitussa Loimaiden tapauksessa.       sa, selvitetään kuntien vapaaehtoisen yhdistymi-
26784: K.untien oma asia on, miten ne saamaansa infor-    sen kannustamisesta ja uudesta valtionosuusjär-
26785: naatiota esimerkiksi julkisuudessa käyttävät.      jestelmästä aiheutuvat vaikutukset kussakin ta-
26786:    Niissä neuvonpidoissa, joita sisäasiainminis-   pauksessa erikseen. Muihin tiedotustoimenpitei-
26787: :eriö käy liitoshankkeissa olevien kuntien kans-   siin ei tässä vaiheessa ole aihetta.
26788: 
26789:     Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992
26790: 
26791:                                                           Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
26792: 4                                        1991 vp -   KK 405
26793: 
26794: 
26795: 
26796: 
26797:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26798: 
26799:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gäller kommunen, dess befo1kning och verksam
26800: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       het. Reformen träder i kraft stegvis mellan årer
26801: den 12 december 1991 till vederbörande med1em         1993 och 2000 så att skillnaderna mellan det ny~
26802: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av       och det gamla statsande1ssystemet jämnas u
26803: riksdagsman Esko Seppänen undertecknade              kommunvis.
26804: spörsmå1 nr 405:                                        Vid beredningen av reformen har man ocks~
26805:                                                      beaktat eventuella ändringar i kommuninde1-
26806:           Har Regeringen för avsikt att ombe-        ningen. Uppgifterna om ekonominide kommu-
26807:        sörja att riksdagens vi1jeyttring i fråga     ner som skall bi1das eller sammanslås räkna1
26808:        om stimulerande av frivilliga kommun-         från ingången av 1993 sammanförs då utjäm
26809:        sammanslagningar förverk1igas fullstän-       ningen räknas ut för basåren 1988-1990. Vic
26810:        digt och så att den anhängiga statsan-        ändringar i kommunindelningen som träder
26811:        de1sreformen inte omintetgör det under-       kraft 1994 eller eventuellt senare beräknas ut·
26812:        stöd som lovas kommunerna i "morots-          jämningen som ett vägt medeltal av invånar-
26813:        lagen", samt                                  anta1et i de kommuner som ansluter sig. Under·
26814:           i vi1ken form ämnar Regeringen med-        stöd enligt den s.k. morots1agen inverkar inte p[
26815:        dela de kommuner som överväger en             utjämningen.
26816:        frivillig sammanslagning sin ståndpunkt i        En1igt det nya statsandelssystemet kan er
26817:        denna fråga?                                  ändring i kommunindelningen inverka på stats·
26818:                                                      andelens belopp då t.ex. kommunens befo1k
26819:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        ningstäthet, yta, språkförhållanden och andn
26820: anföra följande:                                     liknande faktorer förändras i relation til
26821:                                                      situationen i de enskilda kommuner sorr
26822:    Ett gemensamt mål för stimu1erandet av frivil-    ansluter sig. En förändring i anta1et skattörer
26823: liga kommunsammanslagningar och statsandels-         per kommuninvånare inverkar på storleker
26824: reformen på den kommunala sektorn är att             av en eventuell komplettering av skattein-
26825: främja en effektiv och ekonomisk kommuna1            komsterna. Då reformen märkbart stärke1
26826: service. Lagstiftningen om stimulerande av frivi1-   betydelsen av skatteinkomstkompletteringer
26827: 1iga sammanslagningar gäller sammanslagningar        kommer många kommuner, som nu stå1
26828: som träder i kraft senast den 1 januari 1993.        utanför kompletteringen, enligt provberäkning·
26829: Regeringen har av1åtit en proposition om stats-      arna att få komplettering av skatteinkomste1
26830: andelsreformen till riksdagen, och reformen av-      enligt det nya systemet.
26831: ses träda i kraft vid ingången av 1993.                 Då anta1et skattören per kommuninvånan
26832:    Understöden enligt 1agen om stimulerande av       i en ny eller en sammans1agen kommun vie
26833: frivilliga kommunsammans1agningar, den s.k.          sammans1agningarna ofta är högre än i er
26834: morotslagen, utgörs av ett understöd, som fast-      kommun som ansluter sig, kan det hända at1
26835: ställs en1igt invånaranta1 och bärkraftsklass och    den nya eller den sammanslagna kommuner
26836: som utgår under tre år, samt av en eventuell         inte får komplettering, vilket en ensarr
26837: komplettering av skatteinkomsterna. Dessutom         kommun som ansluter sig hade fått. Den hä1
26838: kan bindande förhandsbes1ut ges om den               omständigheten hänger inte samman med df
26839: bärkraftsk1ass i vi1ken den nya kommun som           statliga stödåtgärder som avses i den s.k
26840: skall bi1das eller den sammans1agna kommunen         morots1agen. Statsandelsreformen omintetgö1
26841: skall p1aceras.                                      således inte stimulansen enligt den s.k
26842:    Enligt det föreslagna kommuna1a statsande1s-      morots1agen.
26843: systemet bestäms statsandelarna på basis av             lnrikesministeriet och kommunernas central-
26844: kommunens invånaranta1, befo1kningsmängden           organisationer har ett flertal gånger haft kontak1
26845: förde1ad på olika åldersgrupper, befo1kningstät-     med de kommuner där frågan om samman-
26846: heten, storleken av kommunens yta, undervis-         slagning är aktue11. 1 dessa sammanhang ha1
26847: ningens timantal eller liknande faktorer som         man bl.a. gjort provberäkningar rörande stats·
26848:                                          1991 vp -   KK 405                                         5
26849: 
26850: andelarna för nya eller sammanslagna kom-               Vid de förhandlingar som inrikesministeriet
26851: muner enligt de båda statsandelssystemen. Åven       för med kommuner där en sammanslagning är
26852: de understöd som avses i den s.k. morotslagen        aktuell utreds verkningarna av stimulerandet av
26853: har utretts. Detta förfarande har tillämpats bl.a.   frivilliga kommunsammanslagningar och det
26854: i fallet Loimaa, som nämns i motiveringen tili       nya statsandelssystemet fall för fall. Det finns
26855: riksdagsman Seppänens spörsmål. Det är kom-          ingen anledning att informera på annat sätt i det
26856: munernas ensak hur de, t.ex. i offentligheten,       här skedet.
26857: använder den information de får.
26858: 
26859:      Helsingfors den 20 januari 1992
26860: 
26861:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
26862:                                                  1991 vp
26863: 
26864: 
26865: Kirjallinen kysymys 406
26866: 
26867: 
26868: 
26869: 
26870:                                     Muttilainen ym.: Liikeaikalain valvonnan tehostamisesta kioski- ja
26871:                                        huoltamokaupassa
26872: 
26873: 
26874:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26875: 
26876:     Eduskunta on säätänyt lain vähittäiskaupan         vähittäiskaupan aukioloajan mukaan. Se ei voi
26877: liikeajasta (435/69). Lain aukiolosäännöksiä on        olla auki sunnuntaisin eikä myöhään iltaisin.
26878: myöhemmin muutettu haja-asutusalueen vähit-                Tänä päivänä tilanne on se, että lain ja asetuk-
26879: täiskaupan vapauttamiseksi aukiolorajoituksis-         sen valvonta kioskeissa on hallitsematon ja val-
26880: ta. Kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta sekä      vomaton. Kioskiasetuksen muutoksen jälkeen
26881: automaattikaupasta on annettu asetus 24.6.1969         kilpailuvirasto ja läänien tarkastajat eivät katso
26882: (436/69), jota on muutettu useaan otteeseen,           tarkoituksenmukaiseksi suorittaa kioskien ja
26883: viimeksi 19.4.1991 (726/91). Tällöin asetuksen         huoltamoiden lajivalikoiman valvontaa, koska
26884: 1 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettuja            uuden kioskiasetuksen 500 markan hintarajan
26885: myyntipaikkoja koskevaa tavaroiden ja palve-           mukainen valvonta on heidän mielestään tar-
26886: luiden myyntioikeutta laajennettiin, jolloin niillä    peetonta. Terveydenhoitoviranomaiset valvovat
26887: on lupa myydä alle 500 markan tuotteita eräin          kioskeja ainoastaan terveydenhoidon kannalta.
26888: rajoituksin.                                               Kioskien valvonta kuuluu asetuksen 15 §:n
26889:     Eduskunnan säätämän liikeaikalain valvonta         mukaan poliisipäällikölle, joka vastaanottaa
26890: kuuluu poliisiviranomaisille. Valvonta on kui-         myös elinkeinoilmoituksen. Valvovan viran-
26891: tenkin osoittautunut puutteelliseksi. Eduskunta        omaisen oikeudet säädetään asetuksessa melko
26892: on antanut oikeuden asetuksella määrätä tar-           tarkoin aina varoituksesta tavaroiden myynnin
26893: kemmin liikeaikalain soveltamisesta. Viime ai-         kieltämiseen.
26894: koina kauppa- ja teollisuusministeriön esittele-           Kioskikaupan ohella myös huoltamokaupan
26895: mät asetusmuutokset on tehty kaupan työnteki-          kohdalla on tapahtumassa tarkoituksellista lii-
26896: jöiden vastustuksesta huolimatta. Uusilla ase-         keaikalainja siitä annetun asetuksen rikkomista.
26897: tuksilla ja sekavalla asetuskäytännöllä on hä-             Kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta sekä
26898: märretty eduskunnan tahdon toteutumista.               automaattikaupasta annetun asetuksen (436/69)
26899:     Kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta sekä       1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan asetuksen
26900: automaattikaupasta annettua asetusta (436/69)          tarkoittamaa myyntiä saa harjoittaa huoltoase-
26901: muutettiin 19.4.1991 (726/91) laajentamalla kios-      maila olevasta ajoneuvojen varaosa- ja varuste-
26902: keissa ja huoltamoissa sailiHavien tuotteiden          tarvikkeiden kauppaa varten varatusta tilasta.
26903: valikoimaa tuntuvasti. Samalla asetuksen 6 §:n         Määritelmä sallii varaosa- ja varustetarvikkei-
26904: säännösten noudattamisen valvonta siirrettiin          den ohella myös elintarvikkeiden myyntiä.
26905: kuluttajavirastolle ja sen alaisina piirihallintovi-       Nyt ovat eräät monikansalliset huoltamoket-
26906: ranomaisilla toimiville lääninhallituksille, joiden    jut kioskiasetuksen muutoksen (726/91) jälkeen
26907: määräämille tarkastajille annettiin valvontaoi-        ryhtyneet investoimaan vähittäiskaupan market-
26908: keudet                                                 tityyppisiin myymälöihin, joissa huoltamomää-
26909:     Kioskiasetus määrittelee kioskiksi myyntiti-       ritelmän mukainen asetus kääntyy päinvastai-
26910: lan, jossa myynti tapahtuu myyntiaukon kautta          seksi. Näissä huoltamoissa on enää tuskin lain-
26911: sen ulkopuolella oleville henkilöille. Kioskiyrit-     kaan ajoneuvojenvaraosa-ja varustetarvikkeita.
26912: täjät, mm. Rautakirja Oy, ovat kuitenkin ryhty-            Terveydenhoitolautakunnat ovatkin määri-
26913: neet investoimaan myymälätyyppisiin kioskei-           telleet ko. huoltamot elintarvikehuoneistoiksi,
26914:  hin, joissa sisätilassa on kyllä kioski, mutta ns.    joista säädetään terveydenhoitoasetuksen 43 ja
26915: eteistilassa on itsepalveluperiaatteella toimiva       44 §:ssä.
26916: myymälä, jossa on myytävänä erilaisia tavaroita.           Huoltamoiden tuotevalikoiman valvonta
26917: Tällaisen myymälätyypin aukiolo on rajoitettu          kuuluu kioskiasetuksen 6 §:n mukaan kuluttaja-
26918: 
26919: 210300M
26920: 2                                         1991 vp -   KK 406
26921: 
26922: 
26923: virastolle ja sen alaisena toimiville lääninhalli-            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kios-
26924: tuksille. Terveydenhoitoviranomaiset määritte-             kien ja huoltamaiden tahalliset ja tarkoi-
26925: levät liikehuoneiston käyttötarkoituksen. Edellä           tukselliset liikeaikalain (435/69) ja kioski-
26926: mainitut viranomaiset eivät valvo huoltamoita              ja siihen verrattavasta kaupasta sekä au-
26927: liikeaikalain kannalta. Vähittäiskauppatyyppi-             tomaattikaupasta annetun asetuksen
26928: set huoltamot ovat auki viikon kaikkina päivinä,           (436/91) rikkomukset saadaan lain ja ase-
26929: vaikka liikeaikalain mukaan tämänkaltaiset                 tuksen tarkoittamaan järjestykseen, jotta
26930: huoltamot ovat täysin liikeaikalain alaisia myy-           em. lain ja asetuksen valvontaa selkeyte-
26931: mälöitä, ja niiden pitäisi olla avoinna tavallisten        tään ja yksinkertaistetaan ja jotta lakia
26932: vähittäiskauppojen mukaisesti.                             tieten rikkovat saatetaan edesvastuu-
26933:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        seen?
26934: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26935: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26936: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26937: 
26938:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1991
26939: 
26940:           Kyllikki Muttilainen           Erja Lahikainen              Kerttu Törnqvist
26941:           Marja-Liisa Tykkyläinen        Iiris Hacklin                Johannes Koskinen
26942:           Jouni Backman                  Eila Rimmi                   Raila Aho
26943:                                          Raimo Vuoristo
26944:                                            1991 vp -   KK 406                                            3
26945: 
26946: 
26947: 
26948: 
26949:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26950: 
26951:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kien valvonta osoittautuivat ongelmallisiksi.
26952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Tämän johdosta vuonna 1985 tarkistettiin tuot-
26953: olette 13 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-        teiden nimikkeistöä ja laajennettiin erityisesti
26954: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       elintarvikkeiden myyntioikeuksia ns. elintarvi-
26955: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kekioskeista. Sen sijaan huoltoasemien elintarvi-
26956: Muttilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          kemyyntiä koskevia määräyksiä ei muutettu.
26957: kysymyksestä n:o 406:                                      Kioskiasetuksen uudistamisen yhteydessä vii-
26958:                                                        me vuonna katsottiin myytäväksi sallittujen
26959:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kios-       tuotteiden yksityiskohtainen luettelointi edellä
26960:        kien ja huoltamoiden tahalliset ja tarkoi-      mainituista syistä tarkoitustaan vastaamatto-
26961:        tukselliset liikeaikalain (435/69) ja kioski-   maksi. Tämän vuoksi siirryttiin ns. positiiviluet-
26962:        ja siihen verrattavasta kaupasta sekä           telosta negatiiviluetteloon, jossa mainitaan vain
26963:        automaattikaupasta annetun asetuksen            ne tuoteryhmät, joita ei saa pitää kaupan tai
26964:        (436/91) rikkomukset saadaan lain ja ase-       joiden osalta vain vähäarvoisten tavaroiden
26965:        tuksen tarkoittamaan järjestykseen, jotta       myynti on sallittua. Uudet säännökset tulivat
26966:        em. lain ja asetuksen valvontaa selkeyte-       voimaan 1.5.1991 lukien. Näille tuotteille asetet-
26967:        tään ja yksinkertaistetaan ja jotta lakia       tiin yleinen 500 markan enimmäishintaraja. Tätä
26968:        tieten rikkovat saatetaan edesvastuu-           arvokkaampien tuotteiden myyntiä ei esitetty
26969:        seen?                                           sallittavaksi, koska kioskimyynnissä ei voida
26970:                                                        tarjota samantasoista palvelua kuin tavanomai-
26971:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            sissa vähittäismyymälöissä.
26972: taen seuraavaa:                                            Kioskikaupan tavaravalikoiman laajentami-
26973:                                                        nen ei ole lisännyt kioski- ja huoltamokaupan
26974:    Vähittäiskaupan liikeaikalainsäädäntö tuli          valvontaongelmia. Sen sijaan huoltoasemakau-
26975: voimaan 1 päivänä elokuuta 1969. Samana                passa on myyntitilan luonteen vuoksi elintar-
26976: ajankohtana tuli voimaan kioski- ja siihen ver-        vikealaa koskevien terveydenhuoltosäännösten
26977: rattavasta kaupasta sekä automaattikaupasta            sekä huoltameihin usein liittyvän majoitus- ja
26978: annettu asetus (436/69). Kioskikaupan tuotevali-       ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (725/91)
26979: koiman rajoittamisella pyrittiin tasapainotta-         mukaisen baaritoiminnan yhteensovittamisessa
26980: maan päivittäistavara- ja muulle vähittäiskau-         esiintynytjonkin verran tulkintaongelmia ja epä-
26981: palle asetettuja liikeaikarajoituksia. Kun myynti      tietoisuutta.
26982: kioskeista sallittiin erillisestä yksinomaan kios-         Kioskien tuotesortimentin valvonta kuuluu
26983: kikauppaa varten varustetusta myyntitilasta            kuluttajavirastolle ja lääninhallituksille piirihal-
26984: myyntiaukon kautta, sallittiin se huoltoasemalla       lintoviranomaisina. Elintarvikkeiden ja niiden
26985: olevasta ajoneuvojen, varaosien ja varusteiden         myyntitilan valvonta on kuntien terveyslauta-
26986: kauppaan varatusta tilasta kuten normaalissa           kuntien ja tarkastajien tehtävänä. Kuluttajavi-
26987: itsepalvelumyymälässä. Myytävänä pidettävän            raston mielestä valvonta on käytännössä ollut
26988: tavaravalikoiman laajentamista perusteltiin sillä,     varsin tulkinnanvaraista ja vaikeaa, vaikka ase-
26989: ettei huoltoasematiloista ole vaaraa hygieenisyy-      tuksen muutos onkin parantanut tilannetta. Vi-
26990: den kannalta pakkaustekniikan kehittymisen             raston vastuulla on tämän lisäksi monia muita
26991: vuoksi, ja koska autoileville kuluttajille on          tehtäviä, kuten hintamerkintöjen ja yksikkö-
26992: muodostunut määrättyjä ostotottumuksia.                hintojen sekä kulutusluotto- ja alkuperämer-
26993:    Vuosikymmenien aikana sallittujen tuottei-          kintäsäännösten valvonta. Kuluttajaviraston
26994: den luettelo vanheni ja markkinoille tuli koko-        mielestä tulisi pyrkiä nykyistä vapaampiin auki-
26995: naan uusia tuotteita, minkä vuoksi tuotenimik-         oloaikoihin ja kioskikaupan erillissäätelyn pur-
26996: keistön tulkinta ja uudentyyppisten nk. sisäkios-      kamiseen kokonaisuudessaan.
26997: 4                                      1991 vp -   KK 406
26998: 
26999: 
27000:    Hallitus pyrkii käytettävissä olevien voima-    kuitenkin pyrkiä jatkamaan kauppatoiminnan
27001: varojen puitteissa valvomaan voimassa olevan       tarpeettoman sääntelyn purkamista, jolloin
27002: lainsäädännön noudattamista elinkeinoelämän        myös valvontaongelmat vähenisivät.
27003: kaikilla lohkoilla. Hallituksen tavoitteena on
27004: 
27005:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1992
27006: 
27007:                                                                    Ministeri Pertti Salolainen
27008:                                         1991 vp -   KK 406                                          5
27009: 
27010: 
27011: 
27012: 
27013:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
27014: 
27015:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att det blev problematiskt att tolka produktno-
27016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      menklaturen och att övervaka de nya s.k. inne-
27017: den 13 december 1991 till vederbörande medlem       kioskerna. Till följd av detta reviderades pro-
27018: av statsrådet översänt avskrift av följande av      duktnomenklaturen och breddades i synnerhet
27019: riksdagsman Muttilainen m.fl. undertecknade         rätten att sälja Iivsmedel från de s.k. Iivsme-
27020: spörsmål nr 406:                                    delskioskerna år 1985. Däremot ändrades inte de
27021:                                                     bestämmelser som gäller Iivsmedelsförsäljning
27022:           Vad har Regeringen för avsikt att göra    på servicestationerna.
27023:        för att kioskernas och servicestationernas      I samband med revideringen av kioskförord-
27024:        uppsåtliga och avsiktliga överträdelser av   ningen i fjol ansågs det av ovan nämnda skäl
27025:        lagen om minuthandelns affärstider (435/     onödigt med en detaljerad förteckning över pro-
27026:        69) och förordningen om kiosk- och där-      dukter som får saluföras. Därför övergick man
27027:        med jämförlig handel samt automathan-        från en s.k. positiv förteckning till en negativ
27028:        del (436/91) skall fås i den ordning som     sådan, där endast de produktgrupper nämns som
27029:        lagen och förordningen avser, så att över-   inte får saluföras eller i fråga om vilka endast
27030:        vakningen av ovan nämnda lag och för-        varor med ringa värde får säljas. De nya bestäm-
27031:        ordning blir entydig och förenklad och så    melserna trädde i kraft den 1 maj 1991. För dessa
27032:        att de som medvetet bryter mot Iagen         produkter ställdes en generell högsta prisgräns
27033:        ställs till svars för det?                   på 500 mark. Det föreslogs att värdefullare
27034:                                                     produkter inte skulle få saluföras, eftersom
27035:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kioskförsäljningen inte kan erbjuda en lika hög
27036: samt anföra följande:                               nivå på tjänsterna som sedvanliga minuthandels-
27037:                                                     affärer.
27038:    Lagstiftningen om minuthandelns affärstider         Breddningen av varuutbudet i kioskhandeln
27039: trädde i kraft den 1 augusti 1969. Vid samma        har inte medfört större övervakningsproblem för
27040: tidpunkt trädde också förordningen om kiosk-        kiosk- och servicestationshandeln. Däremot har
27041: och därmed jämförlig handel samt automathan-        det vid servicestationshandeln, till följd av för-
27042: del (436/69) i kraft. Genom en begränsning av       säljningslokalens karaktär, i någon mån före-
27043: kioskhande1ns produktutbud strävade man efter       kommit tolkningsproblem och ovisshet vad gäl-
27044: att balansera de affärstidsbegränsningar som        Ier sammanjämkningen av de hälsovårdsstad-
27045: ställts för dagligvaru- och övrig minuthandel.      ganden som gäller livsmedelsbranschen och den
27046: Medan försäljning i kiosker tilläts genom en        barverksamhet enligt förordningen om inkvar-
27047: försä1jningslucka i en fristående försäljningslo-   terings- och förplägnadsrörelser (725/91) som
27048: kal som utrustats enbart för kioskhandel, tilläts   ofta sammanhänger med servicestationer.
27049: den på en servicestation i en loka! som reserve-       Övervakningen av produktsortimentet i kios-
27050: rats för försäljning av fordons reservdelar och     ker ankommer på konsumentverket och länssty-
27051: utrustning på samma sätt som i en normal            relserna i egenskap av distriktsförvaltnings-
27052: självbetjäningsbutik. En breddning av det va-       myndigheter. Kommunernas hälsovårdsnämn-
27053: ruutbud som saluförs motiverades med att det i      der och inspektörer har i uppgift att övervaka
27054: servicestationslokalerna inte föreligger någon      Iivsmedlen och de Iokaler där de saluförs. Enligt
27055: fara med tanke på hygienen tili följd av att        konsumentverkets åsikt har övervakningen i
27056: förpackningstekniken har utvecklats och med att     praktiken i mycket hög grad varit beroende av
27057: bilande konsumenter har fått vissa köpvanor.        tolkning och mycket svår också om ändringen av
27058:     Förteckningen över de produkter som varit       förordningen har förbättrat Iäget. Verket ansva-
27059: tillåtna i decennier föråldrades och helt nya       rar dessutom för många andra uppgifter så som
27060: produkter kom ut på marknaden, vilket gjorde        övervakningen av prismärkningen och enhets-
27061: 6                                      1991 vp -   KK 406
27062: 
27063: 
27064: priserna samt bestämmelserna om konsumtions-       stående resurser övervaka att gällande lagstift-
27065: krediter och ursprungsmärkning. Enligt konsu-      ning följs inom samtliga områden av näringsli-
27066: mentverkets åsikt bör man sträva efter friare      vet. Regeringen har dock som målsättning att
27067: öppettider än i dagens läge och en total hävning   fortsätta med hävningen av all onödig reglering
27068: av den specialreglering som gäller kioskhandeln.   av handeln, varvid också övervakningsproble-
27069:    Regeringen försöker inom ramen för till buds    men minskar.
27070: 
27071:      Helsingfors den 9 januari 1992
27072: 
27073:                                                                       Minister Pertti Salolainen
27074:                                                  1991 vp
27075: 
27076: 
27077: Kirjallinen kysymys 407
27078: 
27079: 
27080: 
27081: 
27082:                                   Pykäläinen ym.: Ruotsinkielisten opintokeskusten toiminnan tuke-
27083:                                        misesta
27084: 
27085: 
27086:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27087: 
27088:    Hallitus karsii tuntuvasti tulevan vuoden tulo-   perustettu opintokeskus, jonka toiminnan pai-
27089: ja menoarviossa opintokeskusten valtiontukeen        nopistealueita ovat kulttuuri- ja kustannustoi-
27090: oikeutettuja toimia ja virkoja. Ruotsinkielisen      minta. Folkets Bildningsförbundin toimintaan
27091: Folkets Bildningsförbundin kohdalla tämä tar-        budjetin määrärahojen karsiminen vaikuttaisi
27092: koittaa kolmen toimen ja Svenska Studieförbun-       lamaannuttavasti ja mahdollisesti opintotuki-
27093: detin kohdalla yhden toimen lakkauttamista.          keskus joutuisi lopettamaan toimintansa koko-
27094: Ruotsinkielisten opintokeskusten osalle tulisi       naan.
27095: peräti 40 % kaikkien valtionapua nauttivien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27096: virkojen lakkauttamisesta.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27097:    Toteutuessaan budjettiehdotus on ristiriidas-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27098: sa hallitusmuodon 14 §:n 2 momentin kanssa,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27099: jossa todetaan, että "suomen- ja ruotsinkielisen
27100: väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27101: tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden            ryhtyä ruotsinkielisten kulttuuri- ja sivis-
27102: mukaan". Budjettimäärärahojen karsiminen                    tystoimintaan keskiHyvien kansalaisjär-
27103: huonontaisi olennaisesti ruotsinkielisen vähem-             jestöjen, erityisesti Folkets Bildningsför-
27104: mistön kulttuurin asemaa ja edistämistä.                    bundin, toiminnan edistämiseksi ja talou-
27105:    Folkets Bildningsförbund on vuonna 1946                  delliseksi tukemiseksi?
27106: 
27107:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1991
27108: 
27109:           Tuija Maaret Pykäläinen        Ulla Anttila                  Pekka Räty
27110:           Eero Paloheimo                 Erkki Pulliainen              Satu Hassi
27111:           Pekka Haavisto                 Heidi Hautala                 Paavo Nikula
27112:                                          Hannele Luukkainen
27113: 
27114: 
27115: 
27116: 
27117: 2!0300M
27118: 2                                         1991 vp -   KK 407
27119: 
27120: 
27121: 
27122: 
27123:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27124: 
27125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kusten valtionavusta annetun lain (398/75) 7 a
27126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         §:n mukaan opetushallituksen tehtävänä on val-
27127: olette 13 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-       voa, ettei valtionapua makseta tarpeettomista
27128: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kustannuksista.
27129: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Folkets Bildningsförbundilla on perinteisesti
27130: Pykäläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      ollut ajanmukaisia ja ennakkoluulottomia kult-
27131: symyksestä n:o 407:                                   tuuriprojekteja. Ne on kuitenkin usein toteutettu
27132:                                                       muilla tavoin kuin mitä opintokeskuslaki edel-
27133:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lyttää. Folkets Bildningsförbund on saanut vuo-
27134:        ryhtyä ruotsinkielisten kulttuuri- ja sivis-   sittain valtionavustusta myös järjestöjen vapaan
27135:        tystoimintaan keskittyvien kansalaisjär-       sivistystyön määrärahasta, kuten Svenska Stu-
27136:        jestöjen, erityisesti Folkets Bildningsför-    dieförbundetkin.
27137:        bundin, toiminnan edistämiseksi ja talou-         Opetusministeriö on neuvotellut Folkets Bild-
27138:        delliseksi tukemiseksi?                        ningsförbundin edustajien kanssa ja neuvotte-
27139:                                                       luissa on hahmoteltu yhteisymmärryksessä jär-
27140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jestön tulevaisuutta. Näiden suunnitelmien mu-
27141: en seuraavaa:                                         kaan Folkets Bildningsförbundin opintokeskus-
27142:                                                       lain mukainen toiminta siirrettäisiin asteittain
27143:     Kulttuuri- ja sivistystoimintaa tuetaan valtion   vuoden 1992 aikana Kansan Sivistystyön Liiton
27144: tulo- ja menoarviossa lähinnä luvussa 29.90           alaiseksi ruotsinkieliseksi toiminnaksi ja Folkets
27145: (Taiteen tukeminen) olevilla määrärahoilla.           Bildningsförbundin opintokeskus siirtymäkau-
27146: Yleissivistävän aikuiskoulutuksen luvusta 29.68       denjälkeen lakkaisi. Vuoden 1992 toimintasuun-
27147: tarkoitukseen voidaan käyttää lähinnä momen-          nitelman mukaan Folkets Bildningsförbundin
27148: teilla 54 (Avustus järjestöjen vapaata sivistystyö-   toiminta painottuu selviin yksittäisiin projektei-
27149: tä varten) ja 55 (Valtionapu opintokeskusten          hin, joihin se hakee valtionavustusta järjestöjen
27150: käyttökustannuksiin) olevia määrärahoja.              vapaan sivistystyön määrärahasta ja mahdolli-
27151:     Hallitus on säästöpyrkimyksissään esittänyt,      sesti myös taiteen tukemiseen varatuista määrä-
27152: että vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa merkit-        rahoista. Opetusministeriön arvion mukaan
27153: täisiin opintokeskusten valtionapuun oikeutta-        järjestölle voitaisiin hallituksen vuoden 1992
27154: vien toimien määräksi 199, mikä merkitsee val-        tulo- ja menoarvioesityksen perusteella myöntää
27155: tionavun lopettamista 10 toimelta. Opetushalli-       valtionavustus, jonka turvin se pystyy toteutta-
27156: tus on varautunut opintokeskusten suostumuk-          maan suunnittelemansa toiminnan. Momentin
27157: sella siihen, että eduskunta hyväksyy tältä osin      29.68.54 (Avustus järjestöjen vapaata sivistys-
27158: esityksen ja on alustavasti toimintatilastoihin       työtä varten) määräraha on harkinnanvarainen,
27159: nojautuen arvioinut opintokeskuskohtaisesti toi-      joten mahdollisuudet eri järjestöjen toiminnan
27160: mien vähentämistilanteen. Jos toimintaa arvioi-       tukemiseen sen avulla riippuvat kunakin vuonna
27161: daan samoin perustein, toimien vähentäminen           eduskunnan tahdosta.
27162: kohdistuu kuuteen opintokeskukseen. Folkets              Edellä esitetyillä toimenpiteillä on tarkoitus
27163: Bildningsförbundin osalta vähennys olisi kolme        turvata se, että niin Svenska Studieförbundetin
27164: tointa ja Svenska Studieförbundetin osalta yksi.      kuin Folkets Bildningsförbundinkin sekä opin-
27165: Folkets Bildningsförbundin kohdalla kolmen            tokeskuslain alainen että sivistystoiminta voi
27166: toimen valtionavun vähennys perustuu siihen,          jatkua ja saada laajuutensa mukaista valtion
27167: että opintokeskuksella on varsinaista opintokes-      tukea.
27168: kustoimintaa huomattavan vähän. Opintokes-
27169: 
27170:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992
27171: 
27172:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
27173:                                            1991 vp -   KK 407                                           3
27174: 
27175: 
27176: 
27177: 
27178:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
27179: 
27180:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           derstöd åt studiecentraler (398/75) har utbi1d-
27181: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningsstyrelsen tili uppgift att övervaka att stats-
27182: den 13 december 1991 tili vederbörande medlem          understöd inte betalas för onödiga kostnader.
27183: av statsrådet översänt en avskrift av följande av          Folkets Bildningsförbund har traditionelit äg-
27184: riksdagsman Pykäläinen m.tl. undertecknade             nat sig åt aktuella och fördomsfria kulturpro-
27185: spörsmål nr 407:                                       jekt. De har emeliertid genomförts på andra sätt
27186:                                                        än vad lagen om studiecentraler förutsätter.
27187:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Folkets Bildningsförbund har årligen fått stats-
27188:        vidta för att främja verksamheten vid och       understöd av ans1aget för organisationers fria
27189:        ekonomiskt stödja medborgarorganisa-            bi1dningsarbete, liksom Svenska Studieförbun-
27190:        tioner som koncentrerar sig på de               det.
27191:        svenskspråkigas kultur och bildning, spe-          Undervisningsministeriet har förhandlat med
27192:        cielit Folkets Bildningsförbund?                representanter för Folkets Bildningsförbund.
27193:                                                        Under förhandlingarna har man i samförstånd
27194:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           utstakat förbundets framtid. Enligt planerna
27195: följande:                                              överförs den verksamhet vid Folkets Bildnings-
27196:                                                        förbund som faller under lagen om studiecentra-
27197:    Kultur- och bildningsverksamhet får stöd i          ler gradvis tili svenskspråkig verksamhet vid
27198: statsbudgeten med anslag närmast i kapitel29.90        Kansan Sivistystyön Liitto, och studiecentralen
27199: (Understöd för konst). För detta ändamål kan           vid Folkets Bildningsförbund upphör med sin
27200: anslagen i kap. 29.68, närmast moment 54 (Un-          verksamhet efter en övergångsperiod. Enligt
27201: derstöd för organisationers bildningsarbete) och       aktivitetsplanen för 1992 koncentrerar sig verk-
27202: moment 55 (Statsunderstöd för studiecentralers         samheten vid Folkets Bildningsförbund på klara
27203: driftskostnader) användas.                             enskilda projekt för vilka förbundet söker stats-
27204:    I sina ansträngningar att spara har regeringen      understöd av anslaget för organisationers fria
27205: föreslagit att statsbudgeten för 1992 skali omfat-     bildningsarbete och eventuellt också av anslagen
27206: ta 199 statsunderstödsberättigade befattningar         som reserverats för understöd för konsten. En-
27207: vid studiecentralerna, vilket betyder att statsun-     ligt undervisningsministeriets bedömning kunde
27208: derstödet slopas i fråga om 10 befattningar. Med       förbundet beviljas statsunderstöd i budgetpro-
27209: studiecentralernas samtycke har utbildningssty-        positionen 1992 så att det kan förverkliga sina
27210: relsen förberett sig på att riksdagen tili denna del   planer. Anslaget i moment 29.68.54 (Understöd
27211: godkänner förslaget och har med stöd av verk-          för organisationers fria bildningsarbete) är un-
27212: samhetsstatistiken preliminärt utvärderat situa-       derkastat prövning, varför möjligheterna att
27213: tionen för de enskilda studiecentralerna när det       med detta anslag stödja verksamheten vid olika
27214: gälier att minska antalet befattningar. Om verk-       organisationer varje år beror på riksdagens vilja.
27215: samheten utvärderas enligt samma grunder                  Genom de anförda åtgärderna är avsikten att
27216: drabbar minskningen sex studiecentraler. För           se tili att såväl bildningsarbetet som det arbete
27217: Folkets Bildningsförbund är det fråga om tre           som falier under lagen om studiecentraler vid
27218: befattningar och för Svenska Studieförbundet           Svenska Studieförbundet och vid Folkets Bild-
27219: en. Minskningen med tre befattningar vid Fol-          ningsförbund kan fortsätta och få statsunder-
27220: kets bildningsförbund grundar sig på att förbun-       stöd i den omfattning som verksamheten förut-
27221: det i ringa omfattning har egentlig verksamhet         sätter.
27222: som studiecentral. Enligt 7 a § lagen om statsun-
27223: 
27224:      Helsingfors den 17 januari 1992
27225: 
27226:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
27227:                                                1991 vp
27228: 
27229: 
27230: Kirjallinen kysymys 408
27231: 
27232: 
27233: 
27234: 
27235:                                   Vuoristo ym.: Vanhan Rauman puukaupungin säilyttämisestä
27236: 
27237: 
27238:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27239: 
27240:    Vanhan Rauman puukaupunki ja Suomenlin-           kaupungin erinomaisuuden jatkuva esi11ä pitä-
27241: na on vastikään Tunisian kokouksessa hyväksyt-       minen valtioon päin ei olisi vastannut vanhan
27242: ty Unescon maailmanperintölistalle. Ne ovat          kunnioittamisen aitoa henkeä.
27243: ensimmäiset suomalaiset kohteet listalla, jossa          Nyt Unescon objektiivisen tunnustoimen jäl-
27244: ovat mm. Egyptin pyramidit, Intian Taj Mahalin       keen raumalaiset ovat oikeutettuja odottamaan
27245: temppeli ja Dubrovnikin kovia kokenut kaupun-        valtion panostusta pieteetillä vaalimaansa "ih-
27246: ki Jugoslaviassa.                                    meeseen" aivan toisella tavalla ja tasolla.
27247:    Vanha Rauma edustaa perintöluettelossa                Ensi vuosi on Rauman kaupungin perustami-
27248: pohjoismaista puukaupunkikulttuuria. Sen ase-        sen 550-vuotisjuhlavuosi. Siksi vuodeksi päätök-
27249: makaava on 1500- ja 1600-luvuilta ja rakennuk-       set valtion lisääntyvästä panostuksesta eivät eh-
27250: set vuoden 1682 palon jälkeiseltä ajalta. 30         tine. Mutta toivoisimme, että valtio - ikään
27251: hehtaarin yhtenäisenä alueella on noin 600 ra-       kuin juhlavuoden lahjana Rauman kaupungi11e
27252: kennusta, joista enemmistön ulkoasu on 1880- ja      - laatisi yhdessä raumalaisten paikallisten
27253: 1890-luvuilta. Näidenkin talojen rakenteista osa     asiantuntijoiden kanssa toimenpide- ja rahoitus-
27254: on 1700-luvulta ja 1800-luvun alkupuolelta.          suunnitelman tämän nyt kansainvälisesti arvos-
27255:    Vanhan Rauman nimeäminen maailman-                tetun vanhan puukaupungin säilyttämiseksi tule-
27256: perintölistalle muiden maailman ihmeiden             ville sukupolville ja ensi vuosituhannelle.
27257: joukkoon ei ole yksin sen arvoa lisäävä vaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27258: ennen kaikkea velvoittava päätös. Pohjoismai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27259: seksi ja kansalliseksi suojelukohteeksi arvostettu   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27260: Vanha Rauma ei ole enää pelkästään raumalais-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27261: ten asia vaan myös valtiota entistä enemmän
27262: velvoittava.                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27263:    Raumalaiset ovat kokeneet, että valtion                  ryhtyä Vanhan Rauman puukaupungin
27264: Vanhaan Raumaan eri tavoin kohdentunut                      säilyttämiseksi ja vaalimiseksi maailman-
27265: tuki ei ole kokonaismääräitään vastannut                    perintöä edellyttävällä ja arvostavalla ta-
27266: vanhan puukaupungin arvoa, ja toisaalta puu-                valla?
27267: 
27268:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991
27269: 
27270:                      Raimo Vuoristo                           Leea Hiltunen
27271: 
27272: 
27273: 
27274: 
27275: 2!0300M
27276: 2                                         1991 vp -    KK 408
27277: 
27278: 
27279: 
27280: 
27281:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27282: 
27283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vanhan Rauman asemakaava on maamme
27284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ensimmäisiä ns. suojeluasemakaavoja, ja se vah-
27285: olette 16 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-       vistettiin 22.5.1980. Raumalla toimii Vanhan
27286: jeenne n:o 1683 ohella toimittanut valtioneuvos-      Rauman Säätiö, joka tekee merkityksellistä työ-
27287: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        tä alueen säilyttämiseksi ja kunnostamiseksi
27288: sanedustaja Vuoriston ym. kirjallisesta kysy-         mm. antamalla avustuksia ja lainoja rakennus-
27289: myksestä n:o 408, jossa tiedustellaan:                ten omistajille kunnostustoimenpiteisiin. Lisäksi
27290:                                                       säätiö antaa suunnitteluapua ja ylläpitää neu-
27291:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vontatoimintaa. Vuonna 1991 säätiö käynnisti
27292:        ryhtyä Vanhan Rauman puukaupungin              alueen pääkatujen porttisuunnitelmat. Porttien
27293:        säilyttämiseksi ja vaalimiseksi maailman-      uudelleen rakentaminen on kaupunkikuvan kan-
27294:        perintöä edellyttävällä ja arvostavalla ta-    nalta erityisen tärkeää. Ympäristöministeriö on,
27295:        valla?                                         asuntohallituksen ja museoviraston ohella, tuke-
27296:                                                       nut Vanhan Rauman säilyttämisen pyrkimyksiä
27297:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myöntämällä avustuksia ja lainoja, mutta osoi-
27298: vasti seuraavaa:                                      tettujen määrärahojen niukkuuden vuoksi tuki ei
27299:                                                       ole ollut määrältään ja ajoitukseltaan toivotun
27300:    Vanhan Rauman arvo on kiistaton ja riippu-         laajuista.
27301: maton maailmanlaajuisen tunnustuksen saami-               Rauman 550-vuotisjuhlien suunnitelmiin
27302: sesta. Tämä on ollut ympäristöministeriön (sisä-      kuuluu pohjoismaisen puukaupunkiseminaarin
27303: asiainministeriön) ja museoviraston johdonmu-         ja -näyttelyn järjestäminen. Ympäristöministeriö
27304: kainen kanta yli kolmekymmentä vuotta. Van-           tukee taloudellisesti näyttelyn laatimista.
27305: han Rauman säilyttämisen tukeminen on ollut               Ympäristöministeriö tulee asettamaan työ-
27306: ympäristöministeriön tavoitteena jo vuosia, ja        ryhmän, joka yhdessä Rauman kaupungin kans-
27307: se on tuotu esiin kaikissa neuvotteluissa Rauman      sa laatii suunnitelman Vanhan Rauman raken-
27308: kaupungin kanssa.                                     nus- ja kulttuurihistoriallisen arvon säilyttäväksi
27309:    Vanhan Rauman puukaupunki ja Suomenlin-            toimenpideohjelmaksi. Toimenpideohjelmassa
27310: na hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistal-        ei ole tarkoitus rajoittua vain rakennusten kor-
27311: le joulukuussa 1991. Suomi esitti alun perin          jaamiseen ja rahoituksen ajoitukseen, vaan huo-
27312: maailmanperintölistalle kolmea rakennettua            lehditaan myös siitä, että alue säilyy elävänä
27313: ympäristöä koskevaa kohdetta: jo mainitut koh-        asumisen ja liiketoiminnan alueena. Kaupunki-
27314: teet ja Petäjäveden kirkon, jota ei vielä hyväksyt-   rakenteelliset alueen arvoa uhkaavat pulmat,
27315: ty. Petäjäveden osalta vaaditaan lisäselvityksiä,     kuten läpikulkevan liikenteen rappeuttavat vai-
27316: lähinnä kirkon ympäristön säilyttämisen kannal-       kutukset alueen rakennuskantaan, on ratkaista-
27317: ta tarpeellisten toimenpiteiden osalta. Jo tämä       va. Alueen asemakaavaa tullaan tutkimaan en-
27318: osoittaa, että ennen kuin maailmanperintölistal-      nakkoluulottomasti, jotta voidaan varmistaa
27319: le otetaan uusia kohteita, niiden säilyttämisen       mm. alueelle tulevan uudisrakentamisen sopeu-
27320: edellyttämät toimenpiteet on jo saatettu hyvälle      tuminen Vanhan Rauman miljööseen. Päävas-
27321: alulle. Näin on menetelty myös Vanhan Rauman          tuu alueen säilyttämisestä on Rauman kaupun-
27322: puukaupungin osalta. Näistä toimenpiteistä            gilla, mutta museovirasto, lääninhallitus, opetus-
27323: ovat vastanneet paitsi Rauman kaupunki, myös          ministeriö ja ympäristöministeriö tulevat jatkos-
27324: opetusministeriö, museovirasto ja ympäristömi-        sakin antamaan asiantuntija- ja rahoitusapua
27325: nisteriö. Merkityksellistä on ollut myös rauma-       valtion henkilö- ja määräraharesurssien puitteis-
27326: laisten halu säilyttää arvokas puukaupunkinsa.        sa.
27327: 
27328:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992
27329: 
27330:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
27331:                                            1991 vp -   KK 408                                          3
27332: 
27333: 
27334: 
27335: 
27336:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
27337: 
27338:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         första så kaliade skyddande stadsplanerna, och
27339: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-       den faststälides 22.5.1980. I Raumo verkar stif-
27340: se nr 1683 av den 16 december 1991 till vederbö-       telsen Vanhan Rauman Säätiö, som utför ett
27341: rande med1em av statsrådet översänt avskrift av        viktigt arbete för att bevara och restaurera områ-
27342: fö1jande av riksdagsman Vuoristo m.fl. under-          det bland annat genom att för restaurations-
27343: tecknade spörsmå1 nr 408:                              ändamål bevilja understöd och lån tili dem som
27344:                                                        äger byggnaderna. Stiftelsen bistår dessutom
27345:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         vederbörande med planering och rådgivning. År
27346:        ta för att bevara och vårda trästaden i         1991 inledde stiftelsen planeringen av portarna
27347:        gam1a Raumo på det sätt som världskul-          utmed huvudgatan i området. Ateruppbyggan-
27348:        turarvet förutsätter och sätta värde på         det av portarna är av specieli betydelse med
27349:        detta?                                          tanke på stadsbilden. Miljöministeriet har jämsi-
27350:                                                        des med bostadsstyrelsen och museiverket stött
27351:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag                 strävandena att bevara Gamla Raumo genom
27352: vördsamt anföra fö1jande:                              att bevilja understöd och lån, men eftersom de
27353:                                                        anslag som anvisats för ändamålet är njugga har
27354:    Gamla Raumo har ett oomtvistligt värde som          omfattningen och tidläggningen av stödet inte
27355: inte är avhängigt av huruvida det erkänns inter-       matsvarat önskemålen.
27356: nationellt. Detta har i över trettio år varit miljö-       Planerna på Raumo stads 550-årsjubileum
27357: ministeriets (ministeriets för inrikesärendena)        omfattar ett nordiskt trästadsseminarium och en
27358: och museiverkets konsekventa ståndpunkt.               utstälining. Miljöminsteriet beviljar ekonomiskt
27359: Miljöministeriet har redan i åratal gått in för att    stöd för utstäliningsarrangemangen.
27360: stödja bevarandet av Gamla Raumo och har i                 Miljöministeriet kommer att tilisätta en ar-
27361: alla rådplägningar med Raumo stad påpekat              betsgrupp som i samråd med Raumo stad utar-
27362: dess betydelse.                                        betar en pian för ett åtgärdsprogram som syftar
27363:     I december 1991 godkändes införlivandet av         tili att bevara Gamla Raumos byggnadshisto-
27364: trästaden i Gam1a Raumo och av Sveaborg i              riska och kulturhistoriska värde. A vsikten är
27365: UNESCOs förteckning över världskulturarvet.            inte att åtgärdsprogrammet skali inskränkas tili
27366: Ursprungligen föreslog Finland att tre objekt          att omfatta tidläggningen av reparationer och
27367: inom den byggda miljön skulle tas med i förteck-       finansiering, utan det skali också leda tili att
27368: ningen, nämligen dessa två och Petäjävesi kyrka,       området bevaras levande så att människor bor
27369: men den sist nämnda har ännu inte godkänts. I          och arbetar där. De strukturelia problem i staden
27370: fråga om Petäjävesi behövs ytterligare utred-          som hotar områdets värde, såsom slitaget på
27371: ningar, närmast i fråga om de åtgärder som             byggnaderna på grund av genomfartstrafiken,
27372: krävs för att kyrkans omgivning skall bevaras.         kräver lösning. Byggnadsplanen för området
27373: Redan detta visar att innan nya objekt införlivas      kommer att undersökas fördomsfritt så att det
27374: i förteckningen, bör de åtgärder som bevarandet        bland annat blir möjligt att säkerstälia att ny
27375: av objekten kräver ha kommit i gång. Detta har         byggenskap i området passarin i miljön i Gamla
27376: varit fallet i fråga om trästaden i Gamla Raumo.       Raumo. Det huvudsakliga ansvaret för att
27377: Utöver Raumo stad har också undervisningsmi-           området bevaras vilar på Raumo stad, men
27378: nisteriet, museiverket och miljöministeriet tagit      museiverket, länsstyrelsen, undervisningsminis-
27379: ansvar för åtgärderna. Vad som dessutom har            teriet och miljöministeriet kommer också fram-
27380: stor betydelse är raumobornas vilja att bevara         gent att bidra med sakkunskap och finansiering
27381: den värdefulla trästaden.                              inom ramen för de personelia och finansielia
27382:     Stadsplanen för Gamla Raumo hör tili de            resurser som står tili buds.
27383: 
27384:      Helsingfors den 17 januari 1992
27385: 
27386:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
27387:                                                1991 vp
27388: 
27389: 
27390: Kirjallinen kysymys 409
27391: 
27392: 
27393: 
27394: 
27395:                                   U. Anttila ym.: Vanhempainrahan Ja lapsilisän maksamisesta
27396:                                       sijaisvanhemmille
27397: 
27398: 
27399:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27400: 
27401:    Eduskunta on paraikaa loppusuoralla perhe-       vanhempainrahaa tai lapsilisää. Jotta pitkäaikai-
27402: hoitajalain käsittelyssä. Lailla parannetaan mm.    set sijaisvanhemmat voisivat saada nykyistä pa-
27403: perhehoitajien eläketurvaa. Sijaisvanhemmat te-     remmin samat edut - kuten lapsilisän ja van-
27404: kevät tulevaisuudessa kuntien tai kuntainliitto-    hempainrahan- kuin "tavalliset perheet", tulisi
27405: jen kanssa perhehoitajalain mukaisia toimeksi-      muuttaa nykyistä lainsäädäntöä ja vallitsevia
27406: antosopimuksia, jotka säätelevät sijaisvanhem-      hallinnollisia käytäntöjä.
27407: pien oikeuksia.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27408:    Huomattava osa sijaisvanhemmista haluaisi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27409: adoptoida sijaislapsensa ja tulla kohdelluksi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27410: mahdollisimman pitkälti tavallisten vanhempien      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27411: tavoin. Monet heistä tahtoisivat, että heidän
27412: perheensä voisi ensisijaisesti saada samanlaisen               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27413: tuen kuin perhe, jossa vanhemmat ovat lastensa             lainsäädännön ja hallinnollisten käytän-
27414: biologisia vanhempia. Valitettavasti monet si-             töjen muuttamiseksi siten, että pitkäai-
27415: jaisvanhemmat ovat joutuneet pettymään jou-                kaisina sijaisvanhempina toimiville hen-
27416: tuessaan erilaiseen tukijärjestelmään kuin ns.             kilöille taattaisiin nykyistä paremmat
27417: "tavalliset perheet".                                      mahdollisuudet saada vanhempainrahaa
27418:    Perhehoitajalaki ei sinänsä ole este vanhem-            ja lapsilisää ja että nämä edut koordinoi-
27419: painrahan tai lapsilisän maksamiselle. Perhe-              taisiin tarkoituksenmukaisesti perhehoi-
27420: hoitajan ja kuntatahon välisten toimeksiantoso-            tajan ja kuntatahon välisissä toimeksian-
27421: pimusten tarkoituksena ei ole edistää tai heiken-          tosopimuksissa?
27422: tää sijaisvanhempien oikeutta saada perheelleen
27423: 
27424:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991
27425: 
27426:                     Ulla Anttila                             Pekka Räty
27427:                     Marjatta Vehkaoja                        Marja-Leena Viljamaa
27428: 
27429: 
27430: 
27431: 
27432: 210300M
27433: 2                                        1991 vp -   KK 409
27434: 
27435: 
27436: 
27437: 
27438:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27439: 
27440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vanhempainraha on yhtä suuri kuin henkilön
27441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sairauspäiväraha. Se on pohjimmiltaan korvaus-
27442: olette 16 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-      ta ansionmenetyksestä, joka vanhemmille aiheu-
27443: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuu heidän jäädessään kotiin hoitamaan pientä
27444: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      lastaan.
27445: Ulla Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          Perhehoito toimii vaihtoehtona laitoshoidol-
27446: kysymyksestä n:o 409:                                le. Tavoitteena on saada lähinnä pitempiaikaista
27447:                                                      sijoitusta tarvitsevalle lapselle kodinomainen ja
27448:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       pysyvä hoitopaikka ja ihmissuhteet.
27449:        lainsäädännön ja hallinnollisten käytän-          Lastensuojelulain (683/83) 27 §:n (139/90) mu-
27450:        töjen muuttamiseksi siten, että pitkäai-      kaan perhehoito järjestetään kirjallisen sopi-
27451:        kaisina sijaisvanhempina toimiville hen-      muksen perusteella. Sopimuksessa tulee määrätä
27452:        kilöille taattaisiin nykyistä paremmat        myös lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien
27453:        mahdollisuudet saada vanhempainrahaa          kulujen korvaamisesta ja hoitopalkkioista.
27454:        ja lapsilisää ja että nämä edut koordinoi-        Vuoden 1992 alusta lukien kulukorvauksen
27455:        taisiin tarkoituksenmukaisesti perhehoi-      vähimmäismäärä on 1 477 markkaa ja enim-
27456:        tajanja kuntatahon välisissä toimeksian-      mäismäärä 2 954 markkaa lasta tai nuorta koh-
27457:        tosopimuksissa?                               den kalenterikuukaudessa. Erityisistä syistä ku-
27458:                                                      lukorvauksen vähimmäismäärää voidaan alen-
27459:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taa.
27460: en seuraavaa:                                            Lapsilisälain (541/48) 1 §:n mukaan lapsilisää
27461:                                                      suoritetaan lasten elatusta ja kasvatusta varten.
27462:    Lastensuojelulain mukaisessa perhehoidossa        Lain 6 §:n mukaan lapsen ollessa hoidettavana
27463: on maassamme tällä hetkellä noin 4 500 lasta         perhehoidossa kuukautta pidemmän ajan, suori-
27464: hieman yli 3 000 perhekodissa. Perhehoitoon          tetaan lapsilisä hoidon alkamista seuraavan kuu-
27465: sijoitetun lapsen ylläpito- ja hoitokustannuksista   kauden alusta sille kunnalle, joka ensi sijassa
27466: kuuluu vastuu ensi sijassa lapsen sijoittaneelle     vastaa hänen hoitokustannuksistaan. Kun huos-
27467: sosiaalilautakunnalle. Sijaisvanhempi ei ole ela-    taanotettu lapsi on sijoitettu perhehoitoon, voi
27468: tusvelvollinen kotiinsa sijoitettuun lapseen näh-    sosiaalilautakunta oikeuttaa sijaisvanhemmat
27469: den. Sijaislapset eivät siten ole oikeudellisesti    nostamaan lapsilisän.
27470: rinnasteisessa asemassa biologisiin lapsiin ja ot-       Lapsilisälaki mahdollistaa siten jo nykyisin
27471: tolapsiin nähden.                                    lapsilisän maksamisen sijaisvanhemmalle. Mikä-
27472:    Sairausvakuutuslain (364/63) 23 §:n (1324/90)     li sosiaalilautakunta päättää oikeuttaa sijaisvan-
27473: mukaan vanhempainrahaa suoritetaan, kunnes           hemmat nostamaan lapsilisän, otetaan tämä
27474: äitiysrahakauden alkamisesta on kulunut 275          yleensä huomioon sovittaessa kulukorvauksen
27475: arkipäivää. Ottolapsen hoidon johdosta suorite-      määrästä.
27476: taan vanhempainrahaa jokaiselta arkipäivältä,            Eduskunta hyväksyi 17.12.1991 hallituksen
27477: jonka hoito jatkuu, kunnes lapsen syntymästä on      esityksen n:o 144 perhehoitoa koskevaksi lain-
27478: kulunut 246 arkipäivää, kuitenkin vähintään 100      säädännöksi. Uudistus ei tuo muutosta lapsilisän
27479: arki päivältä.                                       maksamismahdollisuuteen sijaisvanhemmille.
27480: 
27481:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1992
27482: 
27483:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
27484:                                          1991 vp -     KK 409                                          3
27485: 
27486: 
27487: 
27488: 
27489:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27490: 
27491:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en ersättning för förlorad inkomst på grund av
27492: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        att föräldrarna stannar hemma för att sköta sitt
27493: den 16 december 1991 tili vederbörande medlem         barn.
27494: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Familjevård utgör ett alternativ tili anstalts-
27495: riksdagsman Ulla Anttila m.fl. undertecknade          vård. Målet är att närmast barn som behöver
27496: spörsmål nr 409:                                      placeras för en längre tid skall få en hemliknande
27497:                                                       och bestående vårdplats samt människorelatio-
27498:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ner.
27499:        ta för att lagstiftning och administrativ         Enligt 27 § (139/90) barnskyddslagen (683/83)
27500:        praxis skall ändras så att personer som en     ordnas familjevård på grund av ett skriftligt
27501:        längre tid fungerar som fosterföräldrar        avtal. 1 avtalet skall också bestämmas om ersätt-
27502:        garanteras bättre möjligheter att få för-      ning för kostnaderna för underhållet och vården
27503:        äldrapenning och barnbidrag och att des-       om barnet samt vårdarvodet.
27504:        sa förmåner samordnas ändamålsenligt i            Räknat från ingången av 1992 är minimibe-
27505:        avtal mellan familjevårdare och kommu-         loppet för kostnadsersättningen 1 477 mark och
27506:        nen?                                           maximibeloppet 2 954 mark per barn eller ung
27507:                                                       person per kalendermånad. Minimibeloppet kan
27508:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sänkas av särskilda skäl.
27509: anföra följande:                                         Enligt 1 § lagen om barnbidrag (541/48) beta-
27510:                                                       las barnbidrag för barns uppehälle och uppfost-
27511:    Antalet barn i familjevård som avses i barn-       ran. Enligt 6 § skall barnbidrag för barn som är
27512: skyddslagen är i vårt land i dag ca 4 500 i drygt     i familjevård längre än en månad räknat från
27513: 3 000 familjehem. Ansvaret för kostnader för          ingången av den kalendermånad som följer på
27514: uppehälle och vård för barn som placeras i            den under viiken vården inleddes betalas till den
27515: familjevård ligger i främsta hand hos den social-     kommun som i främsta hand ansvarar för
27516: nämnd som placerar barnet. Fosterföräldrarna          barnets vårdkostnader. Då ett omhändertaget
27517: är inte underhållsskyldiga för barn som placeras      barn placeras i familjevård kan socialnämnden
27518: i deras hem. Fosterbarn är således inte juridiskt     berättiga fosterföräldrarna att lyfta barnbidrag.
27519: i enjämförbar situation med biologiska barn och          Lagen om barnbidrag gör det således redan
27520: adoptivbarn.                                          nu möjligt att betala barnbidrag till fosterföräld-
27521:    Enligt 23 § (1324/90) sjukförsäkringslagen         rar. Om socialnämnden beslutar att berättiga
27522: (364/63) betalas föräldrapenning då 275 varda-        fosterföräldrarna att lyfta barnbidrag, beaktas
27523: gar har förflutit sedan moderskapspenningspe-         detta i allmänhet då man kommer överens om
27524: rioden började. För skötsel av adoptivbarn be-        kostnadsersättningen.
27525: talas föräldrapenning för varje vardag vården            Riksdagen antog 17.12.1991 regeringens pro-
27526: fortgår tili dess 246 vardagar har förflutit sedan    position nr 144 med förslag till lagstiftning om
27527: barnets födelse, dock för minst 100 vardagar.         familjevård. Reformen medför ingen ändring i
27528:    Föräldrapenningen är lika stor som en per-         möjligheten att betala barnbidrag till fosterför-
27529: sons sjukdagpenning. Den är i grund och botten        äldrar.
27530: 
27531:      Helsingforsden 13 januari 1992
27532: 
27533:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
27534:                                                 1991 vp
27535: 
27536: Kirjallinen kysymys 410
27537: 
27538: 
27539: 
27540: 
27541:                                    Tiuri: Säteilyturvakeskuksen toimitilojen rakentamisesta Kera-
27542:                                        valle
27543: 
27544: 
27545:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27546: 
27547:    Säteilyturvakeskus toimii nykyisin viidessä eri       Käsitellessään ydinenergialakia vuonna 1986
27548: paikassa Helsingissä. Tilat ovat hajallaan ja         eduskunta lausui: "Eduskunta edellyttää halli-
27549: epätarkoituksenmukaiset. Oman toimitalon ra-          tuksen kiireellisesti huolehtivan siitä, että Sätei-
27550: kentamishanke on ollut vireillä jo parikymmentä       lyturvakeskuksella on ajanmukaiset toimitilat,
27551: vuotta, eikä pysyviä järjestelyjä toimitilaongel-     pätevä henkilöstö ja ajanmukainen laitteisto,
27552: mien ratkaisemiseksi ole voitu toteuttaa.             jotta se voi hoitaa tehtävänsä säädösten edellyt-
27553:    Suunnitelmat toimitalon rakentamiseksi Ke-         tämällä tavalla."
27554: ravalle ovat valmiit, joten rakentaminen voitai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27555: siin käynnistää välittömästi. Rakentamismäärä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27556: rahat on kuitenkin toistuvasti poistettu valtion      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27557: tulo- ja menoarviosta budjettiriihivaiheessa.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27558: Näin kävi myös vuoden 1992 tulo- ja menoar-
27559: viota sosiaali- ja terveysministeriössä viimeistel-             Aikooko Hallitus kiirehtiä Säteilytur-
27560: täessä.                                                       vakeskuksen toimitilojen rakentamista
27561:                                                               Keravalle?
27562:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991
27563: 
27564:                                               Martti Tiuri
27565: 
27566: 
27567: 
27568: 
27569: 2!0300M
27570: 2                                      1991 vp -   KK 410
27571: 
27572: 
27573: 
27574: 
27575:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27576: 
27577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ratkaisu Säteilyturvakeskuksen uusien toimitilo-
27578: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jen suunnittelemisesta ja rakentamisesta Kera-
27579: olette 16 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-    valle.
27580: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 213
27581: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    miljoonaa markkaa ja rakentamisen on arvioitu
27582: Tiurin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   kestävän noin kaksi vuotta. Hankkeen suunnit-
27583: tä n:o 410:                                        teluun on vuosina 1987-1990 osoitettu yhteensä
27584:                                                    15 miljoonaa markkaa. Lisäksi vuoden 1991
27585:           Aikooko Hallitus kiirehtiä Säteilytur-   toisessa lisämenoarviossa on hankkeen suunnit-
27586:         vakeskuksen toimitilojen rakentamista      teluun myönnetty 1 600 000 markkaa.
27587:         Keravalle?                                    Suunnitelmien tekninen valmius on jo eden-
27588:                                                    nyt varsin pitkälle ja sosiaali- ja terveys-
27589:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että
27590: vasti seuraavaa:                                   uusien toimitilojen rakentamisen alkurahoitus
27591:                                                    saataisiin vuoden 1993 tulo- ja menoarvioesityk-
27592:     Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa tehtiin      seen.
27593: 
27594:       Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1992
27595: 
27596:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
27597:                                        1991 vp -     KK 410                                        3
27598: 
27599: 
27600: 
27601: 
27602:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
27603: 
27604:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beslöt man att börja planera och bygga nya
27605: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av      lokaler för Strålsäkerhetscentralen i Kervo.
27606: den 16 december 1991 till vederbörande medlem           Kostnaderna för projektet beräknas uppgå
27607: av statsrådet översänt avskrift av följande av      till totalt 213 milj. mk och byggnadsarbetet
27608: riksdagsman Tiuri undertecknade spörsmål nr         har beräknats ta ungefår två år. För plane-
27609: 410:                                                ringen av projektet har under åren 1987-1990
27610:                                                     anvisats sammanlagt 15 milj. mk. Dessutom
27611:          Ämnar Regeringen driva på byggan-          har 1 600 000 mk beviljats för planeringen av
27612:        det av Strålsäkerhetscentralens lokaler i    projektet i den andra tilläggsbudgeten för år
27613:        Kervo?                                       1991.
27614:                                                         De tekniska förberedelserna har redan fram-
27615:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skridit rätt långt och vid social- och hälso-
27616: anföra följande:                                    vårdsministeriet försöker man få med det första
27617:                                                     anslaget för byggande av nya lokaler i
27618:   Vid behandlingen av budgeten för år 1987          budgetpropositionen för 1993.
27619: 
27620:     Helsingfors den 16 januari 1992
27621: 
27622:                                                    Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
27623: 1
27624: 
27625: 
27626: 1
27627: 
27628: 
27629: 
27630: 
27631:     1
27632: 
27633: 
27634:     1
27635: 
27636: 
27637: 
27638: 
27639:         1
27640:                                                  1991 vp
27641: 
27642: Kirjallinen kysymys 411
27643: 
27644: 
27645: 
27646: 
27647:                                     Aittoniemi: Ylivelkaantuneiden auttamiseksi suunniteltujen toi-
27648:                                         menpiteiden kiirehtiruisestä
27649: 
27650: 
27651:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27652: 
27653:    Hallituksen toimeksiannosta työskentelee toi-       kuitenkin kaikki myöhäistä, vaikka realistiset
27654: mikunta, joka suunnittelee toimenpiteitä ylivel-       selviämisen mahdollisuudet pitemmällä aikavä-
27655: kaantuneiden aseman mahdolliseksi helpottami-          lillä olisivat olemassa.
27656: seksi siten, että esimerkiksi lainojen maksujärjes-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27657: telyistä pankkien kanssa voitaisiin sopia uudel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27658: leen ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa yksi-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27659: tyisellä henkilöllä tai yrittäjällä pitemmällä aika-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27660: välillä olisi realistiset mahdollisuudet selvitä ta-
27661: loudellisista vaikeuksistaan.                                     Aikooko ja voiko Hallitus nopeuttaa
27662:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan toi-                 ylivelkaantuneiden yksityisten ja yritys-
27663: menpiteisiin voitaisiin toimikunnan työn tulok-                ten auttamiseksi suunniteltuja toimenpi-
27664: sena ryhtyä vasta aikaisintaan ensi vuoden syk-                teitä olemassa olevaan suunnitelmaan
27665: synä. Silloin monen ylivelkaantuneen osalta on                 verrattuna, joka koskisi ensi syksyä?
27666:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
27667: 
27668:                                              Sulo Aittoniemi
27669: 
27670: 
27671: 
27672: 
27673: 210300M
27674: 2                                       1991 vp -   KK 411
27675: 
27676: 
27677: 
27678: 
27679:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27680: 
27681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      eräitä verotuksen alueella toimeenpantavia hel-
27682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       potuksia.
27683: olette 18 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-        Maatalousyrittäjän osalta ehdotetaan maksu-
27684: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    helpotuksia tuettujen lainojen hoitokustannuk-
27685: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     siin, kohdennettujen vakauttaruislainojen käyt-
27686: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      töönottoa sekä riittävien määrärahojen varaa-
27687: kysymyksestä n:o 411:                               mista sekä valtion maanostoihin että pakkolu-
27688:                                                     nastushintojen maksatukseen. Niin ikään kiinni-
27689:           Aikooko ja voiko Hallitus nopeuttaa       tetään huomiota siihen, etteivät verolautakunnat
27690:        ylivelkaantuneiden yksityisten ja yritys-    maatilojen perintö- ja lahjaverotusta määrittäes-
27691:        ten auttamiseksi suunniteltuja toimenpi-     sään ylitä tilojen käypiä hintoja.
27692:        teitä olemassa olevaan suunnitelmaan            Pienten ja keskisuurten yritysten osalta ehdo-
27693:        verrattuna, joka koskisi ensi syksyä?        tetaan muun muassa suhdannelainajärjestelmän
27694:                                                     jatkamista, suhdannetakausjärjestelmän kehittä-
27695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mistä, yritysten neuvontapalveluiden tehosta-
27696: vasti seuraavaa:                                    mista sekä veronhuojennuspäätösten myöntä-
27697:                                                     misperusteiden lieventämistä.
27698:    Pääministeri asetti 15.11.1991 valtiosihteeri       Kaikkien kohderyhmien osalta todetaan, että
27699: Pekka Tuomistanjohdolla toimivan työryhmän,         rahoittajan ja asiakkaan toimenpiteiden tulee
27700: jonka tehtäväksi tuli selvittää mahdollisuuksia     olla velkakriisissä ensisijaisia. Pankit ja muut
27701: helpottaa ylivelkaantuneiden yksityishenkilöi-      rahoituslaitokset ovat näin ollen yksittäistapaus-
27702: den, maatalousyrittäjien ja yritysten asemaa.       ten hoidossa välttämätön osapuoli.
27703: Työryhmän työ valmistui 13.1.1992.                     Hallitus käsitteli työryhmämuistiota iltakou-
27704:    Yksityishenkilöiden osalta työryhmä ehdot-       lussaan 22.1.1992. Iltakoulukäsittelyssä tehtiin
27705: taa asuntorahaston hankintalainoituksen tehos-      periaatepäätös työryhmän ehdotusten toteutta-
27706: tamista, jolloin kunnat, Y-Säätiö, seurakunnat      misesta mahdollisimman pikaisesti. Käytän-
27707: ja eräät yleishyödylliset yhteisöt voisivat ostaa   nössä tämä tarkoittaa sitä, että valtaosa ylivel-
27708: kahden asunnon laukussa olevien ihmisten asun-      kaisten asemaa helpottavista toimenpiteistä
27709: toja. Asuntolainojen johdosta ylivelkaantuneille    voidaan toteuttaa kuluvan talvi- ja kevätkau-
27710: ehdotetaan lisäksi väliaikaista korkotukea sekä     den aikana.
27711: 
27712:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1992
27713: 
27714:                                                                            Pääministeri Esko Aho
27715:                                         1991 vp -   KK 411                                         3
27716: 
27717: 
27718: 
27719: 
27720:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
27721: 
27722:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          1 fråga om lantbruksföretagare föreslås be-
27723: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      talningslättnader för kostnader för skötseln av
27724: den 18 december 1991 till vederbörande medlem       räntestödda Iän, att objektinriktade konsolide-
27725: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ringslån tas i bruk samt att tillräckliga anslag
27726: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade           reserveras både för statliga markköp och för
27727: spörsmål nr 411:                                    betalning av expropriationslösen. Uppmärk-
27728:                                                     samhet fästs också vid att skattenämnderna
27729:           Ämnar och kan Regeringen påskynda         inte överskrider de gängse priserna på
27730:        de åtgärder som planerats bli vidtagna       gårdsbruksenheter vid fastställande av arvs-
27731:        för att hjälpa överskuldsatta personer       och gåvoskatt.
27732:        och företag jämfört med den existerande         Beträffande små och medelstora förtetag fö-
27733:        planen för nästa höst?                       reslås bland annat en förlängning av konjunktur-
27734:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lånesystemet, utvecklande av konjunkturgaran-
27735:                                                     tisystemet, effektivering av företagens rådgiv-
27736: anföra följande:                                    ningsservice samt lindring av grunderna för be-
27737:    Statsministern tillsatte 15.11.1991 en arbets-   viljande av skattelättnader.
27738: grupp med statssekreterare Pekka Tuomista som          Vad beträffar samtliga målgrupper kan man
27739: ordförande. Arbetsgruppen hade till uppgift att     konstatera att finansiärens och klientens åtgär-
27740: utreda möjligheterna att underlätta överskuld-      der bör vara primära vid lånekrisen. Banker och
27741: satta privatpersoners, lantbruksföretagares och     övriga finansinstitut är sålunda en oumbärlig
27742: företags situation. Arbetsgruppens utredning        part då det gäller att sköta enskilda fall.
27743: blev fårdig 13.1.1992.                                 Regeringen behandlade arbetsgruppens pro-
27744:    Beträffande privatpersoner föreslår arbets-      memoria 22.1.1992 isin aftonskola. Vid behand-
27745: gruppen att bostadsfondens finansiering av an-      lingen a v ärendet i aftonskolan fattades ett
27746: skaffningar effektiveras, vilket innebär att kom-   principbeslut om att arbetsgruppens förslag skall
27747: munerna, stiftelsen Y-Säätiö, församlingarna        förverkligas snarast möjligt. 1 praktiken innebär
27748: och vissa allmännyttiga samfund kunde köpa          detta att en större del av de åtgärder som
27749: bostäder av personer som äger två bostäder och      underlättar överskuldsatta personers situation
27750: som inte lyckats sälja den ena av dem. För          kommer att kunna förverkligas under vintern
27751: personer som är överskuldsatta på grund av          och våren detta år.
27752: bostadslån föreslås dessutom ett temporärt rän-
27753: testöd samt vissa skattelättnader.
27754: 
27755:      Helsingfors den 5 februari 1992
27756: 
27757:                                                                         Statsministern Esko Aho
27758:                                                1991 vp
27759: 
27760: 
27761: Kirjallinen kysymys 412
27762: 
27763: 
27764: 
27765: 
27766:                                   Aittoniemi: Virkamiesten työpaikalla pysymisen parantamisesta
27767: 
27768: 
27769:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27770: 
27771:    Yksityisen kansalaisen kuin myös kansan-          toriasta tuttuja nimiä. Tavallisen kansalaisen
27772: edustajan ottaessa puhelimitse yhteyttä niin mi-     osalta ei auta edes se, vaan tilanne peräti
27773: nisteriöön kuin eri virastoihinkin käy usein niin,   pahenee.
27774: että "hetkinen, hetkinen" -keskustelun jälkeen,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27775: joka kestää noin 15 minuuttia, puhelinkeskus         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27776: toteaa, että asianomainen henkilö on syömässä,       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27777: sairaslomalla, vuosilomalla, virkamatkalla tai       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27778: että häneen ei muusta syystä saada yhteyttä.
27779: Usein käy niin, ettei viraston koko osastolta                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27780: löydy ketään.                                                siin, että edes jotkut ministeriöiden ja
27781:    Kansanedustajan osalta asia korjaantuu jos-               virastojen virkamiehet pysyisivät työpai-
27782: kus sillä, että sanoo olevansa kansanedustaja                koillaan tekemässä työtä ja palvelemassa
27783: ja latelee ehkä perään joitakin uskonnonhis-                 kansalaisia ja kansanedustajia?
27784: 
27785:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
27786: 
27787:                                            Sulo Aittaniemi
27788: 
27789: 
27790: 
27791: 
27792: 2!0300M
27793: 2                                         1991 vp -   KK 412
27794: 
27795: 
27796: 
27797: 
27798:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27799: 
27800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja laitosten huomiota yleisesti viimeksi kirjeel-
27801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lään 30.11.1983. Kirjeessä todettiin mm., että
27802: olette 18 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-       "koska henkilökunnan lisäämiseen ei valtionhal-
27803: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      linnossa ole mahdollisuuksia, virastolta edellyte-
27804: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tään työvoiman tehokasta käyttöä. Voimassa
27805: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       olevia työaikaa koskevia normeja on tarkoin
27806: myksestä n:o 412:                                     noudatettava ja työaika tulee käyttää tehokkaas-
27807:                                                       ti ja tarkoituksenmukaisesti virkatehtävien suo-
27808:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        rittamiseen."
27809:        siin, että edes jotkut ministeriöiden ja           Valtion virastojen ja laitosten aukioloajat on
27810:        virastojen virkamiehet pysyisivät työpai-      säädetty asetuksella (294/60). Ensisijainen vas-
27811:        koillaan tekemässä työtä ja palvelemassa       tuu virkamiestensä työaikojen noudattamisesta
27812:        kansalaisia ja kansanedustajia?                kuuluu kunkin viraston päällikölle, jonka tulee
27813:                                                       valvoa mm. työajan täsmällistä noudattamista.
27814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Poistuminen virastosta muutoin kuin virka-
27815: en seuraavaa:                                         asioissa on työaikana sallittu ainoastaan viras-
27816:                                                       ton päällikön tahi hänen siihen valtuuttamansa
27817:    Julkisten palvelujen laatuun on 1980-luvulla       antamalla erityisellä luvalla.
27818: kiinnitetty kriittistä huomiota yhtä hyvin kansa-         Valtion virastot ja laitokset siirtyvät asteittain
27819: laiskyselyissä kuin hallitusohjelmissakin.            vuoteen 1995 mennessä tulosohjaukseen. Tulos-
27820:    Edellisen hallituksen hallitusohjelmaan on         ohjauksessa virastojen ja laitosten toimintaa
27821: kirjattu mm. seuraavaa: "Julkista hallintoa kehi-     ohjataan raha- ja henkilöstökehyksin sekä toi-
27822: tettäessä pidetään lähtökohtana ihmisten tarpei-      minnan tuloksellisuutta koskevin tavoittein.
27823: den mukaista palvelutuotantoa. Julkishallinto         Asetettavat tavoitteet ovat muun muassa palve-
27824: on kokonaisuus, jonka toimivuutta ja jousta-          lutavoitteita. Tällöin virastojen vastuu muun
27825: vuutta lisätään kaikilla tasoilla."                   muassa puhelinpalvelujen saatavuudesta ja sen
27826:    Tältä pohjalta valtiovarainministeriössä toimi     suhteuttamisesta käytettävissä oleviin voimava-
27827: vuosina 1988-1990 "Parempaa julkista palve-           roihin toteutuu virastojen ja laitosten toiminnan
27828: lua" -hanke. Hankkeessa tehtiin lukuisia ehdo-        ja talouden kannalta tarkoituksenmukaisimmal-
27829: tuksia palveluhallinnon parantamiseksi sekä eh-       la tavalla. Tulosohjauksen ohella tulosjohtami-
27830: dotuksia siitä, miten mahdollisimman monia            nen edistää myös yksilötasolla palvelutehtävissä
27831: palvelutarpeita voidaan hoitaa samassa palvelu-       työskentelevien tavoitettavuutta.
27832: pisteessä. Ehdotusten perusteella on toimeen-             Virkatehtävien moninaisuus, velvollisuus
27833: pantu useita kokeiluja ja käynnistetty erilaisia      osallistua erilaisten työryhmien, toimikuntien,
27834: hankkeita.                                            komiteoiden ja neuvottelukuntien kokouksiin
27835:    Yleisöpalvelun parantamiseen pyrittiin myös        sekä välttämättömät virkamatkat ja koulutusti-
27836: valtiovarainministeriön 10.12.1990 antamilla          laisuudet voivat aiheuttaa sen, että virkamiehet
27837: määräyksillä, joilla ministeriöitä, virastoja ja      eivät ole aina yleisön tavoitettavissa. TavoiteHa-
27838: laitoksia kehotettiin sopeuttamaan aukioloai-         vuutta vähentävät vuosi- ja sairaslomat, luotta-
27839: kansa siten, että aukioloaikoja voidaan pidentää      musmies- ja työsuojelutehtävät sekä yhteis-
27840: aina klo 20:een saakka, mikäli yleisönpalvelu-        toiminta-asiat. Myös liukuvan työajan sovelta-
27841: tehtävät tätä edellyttävät. Määräykset ovat edel-     minen vaikuttaa asiaan.
27842: leen voimassa ja niitä on sovellettu lukuisissa           Valtiovarainministeriön käsitys on, että val-
27843: virastoissa ja laitoksissa mm. verohallinnossa,       tion virkamiehet noudattavat asetuksen ja virka-
27844: työvoimahallinnossa ja poliisihallinnossa.            ehtosopimusten mukaisia työaikoja ja että lailli-
27845:    Kirjallisessa kysymyksessä mainittuun virka-       set ja luvalliset poissaolot työpaikalta virka-
27846: miesten tavoitettavuuteen virka-aikana valtiova-      aikana on edelleenkin hyväksyttävä.
27847: rainministeriö kiinnitti ministeriöiden, virastojen       Toimivallan ja vastuun siirtämiseen alemmille
27848:                                       1991 vp -   KK 412                                         3
27849: 
27850: viranomaisille liittyy olennaisena osana myös     votaan valtiovarainministeriön taholta tulevina
27851: pyrkimys yleisönpalvelujen parantamiseen. Tä-     vuosma.
27852: män tavoitteen saavuttamista seurataan ja vai-
27853: 
27854:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1992
27855: 
27856:                                                            Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27857: 4                                          1991 vp -   KK 412
27858: 
27859: 
27860: 
27861: 
27862:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
27863: 
27864:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           betsverkens och inrättningarnas uppmärksam-
27865: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         het vid det i spörsmålet nämnda faktum att
27866: den 18 december 1991 till vederbörande med1em          tjänstemännen bör nås på sin arbetsplats under
27867: av statsrådet översänt avskrift av följande av         tjänstetid. 1 brevet konstaterades bl.a. att "efter-
27868: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-            som det inte är möjligt att öka personalen inom
27869: mål nr 412:                                            statsförvaltningen, förutsätts av ämbetsverket en
27870:                                                        effektiv användning av arbetskraften. De gällan-
27871:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         de normerna för arbetstiden skall noggrant iakt-
27872:         att ens några av ministeriernas och äm-        tas och arbetstiden skall användas effektivt och
27873:         betsverkens tjänstemän hålls på sin ar-        ändamålsenligt för utförande av tjänsteupp-
27874:         betsplats för att arbeta och betjäna med-      drag."
27875:         borgare och riksdagsmän?                           1 en förordning (294/60) stadgas om öppet-
27876:                                                        hållningstiden för statens ämbetsverk och inrätt-
27877:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningar. Det primära ansvaret för att tjänstemän-
27878: anföra följande:                                       nen iakttar sina arbetstider bärs av chefen för
27879:                                                        varje ämbetsverk, som skall övervaka bl.a. att
27880:    På 1980-talet har det såväl i medborgarnas          arbetstiderna iakttas noggrant. Att avlägsna sig
27881: förfrågningar som i regeringsprogrammet fästs          från ämbetsverket under tjänstetid i andra än
27882: kritisk uppmärksamhet vid kvaliteten på den            tjänsteanlägenheter är tillåtet endast med särskilt
27883: offentliga servicen.                                   tillstånd av ämbetsverkets chef eller en person
27884:    1 den förra regeringens regeringsprogram har        som chefen befullmäktigat därtill.
27885: noterats bl.a. följande: "Utgångspunkten för               Statens ämbetsverk och inrättningar övergår
27886: utvecklandet av den offentliga förvaltningen är        gradvis till resultatstyrning före utgången av år
27887: en serviceproduktion som motsvarar människor-          1995. 1 resultatstyrningen styrs ämbetsverkens
27888: nas behov. Den offentliga förvaltningen är en          och inrättningarnas verksamhet med hjälp av
27889: helhet, vars funktionsduglighet och smidighet nu       penning- och personalramar samt genom mål-
27890: skall ökas på alla nivåer inom förvaltningen."         sättningar som gäller verksamhetens resultat. De
27891:    Utgående från detta handhade finansministe-         uppställda målen utgörs bl.a. av servicemål. Då
27892: riet åren 1988-1990 ett projekt kallat "Bättre         realiseras ämbetsverkens ansvar bl.a. för till-
27893: offentlig service". 1 projektet framfördes flera       gången till telefonservice och avpassningen där-
27894: förslag i syfte att förbättra serviceförvaltningen     av efter de till buds stående resurserna på det
27895: samt förslag om hur så många servicebehov som          sätt som är ändamålsenligast med hänsyn till
27896: möjligt skulle kunna skötas på samma ställe. På        ämbetsverkens och inrättningarnas verksamhet
27897: basis av förslagen har man genomfört flera             och ekonomi. Vid sidan av den resultatinrik-
27898: experiment och inlett olika projekt.                   tade verksamheten bidrar resultatstyrningen
27899:    Finansministeriet strävade också efter för-         även till att göra det lättare att på individnivå
27900: bättrad service för allmänheten med att meddela        anträffa sådana personer som arbetar i servi-
27901: föreskrifter den 10 december 1990, i vilka minis-      ceuppgifter.
27902: terier, ämbetsverk och inrättningar uppmanades             Mångfalden av tjänsteuppdrag, skyldigheten
27903: att anpassa sina öppethållningstider så att de         att deltai olika arbetsgruppers, nämnders, kom-
27904: skulle kunna förlängas ända till kl. 20.00 ifall       mitteers och delegationers möten samt oundvik-
27905: betjäning av allmänheten förutsatte det. Före-         liga tjänsteresor och nödvändig utbildning kan
27906: skrifterna är fortfarande i kraft och har tilläm-      leda till att tjänstemännen inte alltid är anträff-
27907: pats vid många ämbetsverk och inrättningar,            bara för allmänheten. Även semestrar, sjukle-
27908: bl.a. skatteförvaltningen, arbetskraftsförvalt-        digheter, förtroendeuppdrag och uppdrag inom
27909: ningen och polisförvaltningen.                         arbetsskyddet samt verksamhet som hör till
27910:    Senast fäste finansministeriet i sitt brev av den   samarbetet mellan arbetsgivarna och arbetsta-
27911: 30 november 1983 allmänt ministeriernas, äm-           garna försämrar anträffbarheten. Likaså inver-
27912:                                          1991 vp -   KK 412                                         5
27913: 
27914: kar tiliämpandet av flexibel arbetstid på tjänste-      Överförandet av befogenheter och ansvar tili
27915: männens anträffbarhet.                               lägre myndigheter är också tili väsentlig del
27916:    Finansministeriet anser att statstjänstemän-      förknippat med en strävan att förbättra servicen
27917: nen iakttar de arbetstider som anges i för-          för alimänheten. Hur detta mål nås iakttas och
27918: ordningen och tjänstekoliektivavtalen och att        övervakas av finansministeriet under de kom-
27919: laglig och tiliåten frånvaro från arbetsplatsen      mande åren.
27920: under tjänstetid fortfarande skali godkännas.
27921: 
27922:      Helsingfors den 15 januari 1992
27923: 
27924:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
27925: 1
27926: 1
27927:  1
27928:  1
27929:   1
27930:   1
27931:    1
27932:    1
27933:     1
27934:     1
27935:      1
27936:      1
27937:       1
27938:       1
27939:        1
27940:        1
27941:         1
27942:         1
27943:          1
27944:                                                  1991 vp
27945: 
27946: Kirjallinen kysymys 413
27947: 
27948: 
27949: 
27950: 
27951:                                     Tykkyläinen ym.: Nuorisorikollisille soveltuvista vankilaa korvaa-
27952:                                         vista seuraamuksista
27953: 
27954: 
27955:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27956: 
27957:     Eduskunnassa on tehty lakialoite rikosoikeu-          Vankila on nuorelle mahdollisimman huono
27958: dellisen vastuun ikärajan alentamisesta 15 vuo-        seuraamus rikoksesta. Kuitenkaan myöskään
27959: desta 14 vuoteen. Tämän aloitteen tarkoituk-           sakkorangaistuksella ei ole vaikutusta, kuten ei
27960: sena ei ole ollut se, että nuoria pantaisiin ny-       ehdollisellakaan rangaistuksella. Yhdyskunta-
27961: kyistä enemmän vankilaan. Nuoret rikoksente-           palvelurangaistuksen on todettu soveltuvan huo-
27962: kijät, jotka tällä hetkellä selviävät rikoksiksi       nosti alle 18-vuotiaille.
27963: katsottavista teoistaan ilman minkäänlaisia seu-          Nuorille olisikin pyrittävä kehittämään uusia
27964: raamuksia, tulisi sen sijaan saattaa jonkinlais-       ja paremmin soveltuvia rangaistusseuraamuksia
27965: ten yhteiskunnan toimenpiteiden kohteeksi siten,       riippumatta siitä, lasketaanko rikosoikeudellisen
27966: että he mieltäisivät yhteiskunnan asettamien           vastuun ikärajaa vai ei. Yksi tällainen seuraamus
27967: normien vastaisen toimintansa ja sen seuraukset.       voisi olla niin kutsuttu valvontaseuraamus, jo-
27968:     Jo tällä hetkellä lainsäädäntö antaa lastensuo-    hon voitaisiin liittää erilaisia sopimuksenvaraisia
27969: jeluviranomaisille laajat valtuudet puuttua alle       erityisseuraamuksia.
27970:  15-vuotiaiden toimintaan, joka täyttää rikosten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27971: tunnusmerkit. Ongelmana onkin se, että lasten-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27972: suojelulle ei ole osoitettu tarvittavia resursseja     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27973: näiden valtuuksien käyttämiseen. Lastensuojelu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27974: viranomaiset toimivat pääsääntöisesti virka-ai-
27975: kana, kun taas ongelmanuoret joutuvat poliisin                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27976: kanssa tekemisiin viikonloppuina, iltaisin ja öi-              ryhtyä,
27977: sin. Jotta lastensuojeluviranomaisten ja poliisin                 jotta lastensuojeluviranomaisten ja
27978: välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa, tulisi las-           poliisin välistä yhteistyötä voitaisiin ke-
27979: tensuojeluun lisätä henkilökuntaa viikonloppu-                 hittää rikollisiksi katsottaviin tekoihin
27980:  sekä ilta- ja yötyön järjestämiseksi.                         syyllistyneiden alle 15-vuotiaiden nuor-
27981:     Lastensuojelun laitoshoito ei täytä nykyaikai-             ten saamiseksi vastuuseen teoistaan,
27982:  sen yhteiskunnan vaatimuksia. Erilaisista vaih-                  jotta erilaisia vaihtoehtoisia lastensuo-
27983:  toehtoisista kokeiluista on saatu pääasiassa hy-              jelun toimintamuotoja tuettaisiin ja
27984:  viä kokemuksia ongelmanuorten sijoitusmuoto-                     jotta nuorille rikoksentekijöille kehi-
27985:  na. Resursseja tulisikin suunnata perinteisestä               tettäisiin uusia, heidän kohdallaan pa-
27986:  laitoshoidosta erilaisiin yhteisömuotoisiin sijoi-            remmin soveltuvia rangaistusmuotoja?
27987:  tuspaikkoihin.
27988: 
27989:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1991
27990: 
27991:                       Marja-Liisa Tykkyläinen                   Kerttu Törnqvist
27992:                       Raimo Vuoristo                            Matti Vähänäkki
27993:                                             Timo Roos
27994: 
27995: 
27996: 
27997: 
27998: 210300M
27999: 2                                          1991 vp -   KK 413
28000: 
28001: 
28002: 
28003: 
28004:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28005: 
28006:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vaihtoehtoisten lastensuojelun toimintamuo-
28007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tojen tukemiseen liittyy eduskunnalle annettu
28008: olette 18 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-        esitys perhehoitoa koskevaksi lainsäädännöksi
28009: jeenne n:o 1724 ohella toimittanut valtioneuvos-       (HE 144). Uudistuksen tavoitteena on tukea
28010: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         perhehoidon kehittymistä laitoshoidolle vaihto-
28011: sanedustaja Marja-Liisa Tykkyläisen ym. näin           ehtona.
28012: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 413:             Valtiovalta tukee myös järjestöjen kautta
28013:                                                        tapahtuvaa lastensuojelun kokeilutoimintaa ja-
28014:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kamalla Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta
28015:        ryhtyä,                                         vuosittain avustuksia lastensuojelun tukemiseen.
28016:           jotta lastensuojeluviranomaisten ja              Rikoslain uudistamisen kolmanteen vaihee-
28017:        poliisin välistä yhteistyötä voitaisiin ke-     seen kuuluvassa seuraamusjärjestelmän koko-
28018:        hittää rikollisiksi katsottaviin tekoihin       naisuudistuksessa otetaan erityisesti huomioon
28019:        syyllistyneiden alle 15-vuotiaiden nuorten      myös nuorten asema. Oikeusministeriön rikosla-
28020:        saamiseksi vastuuseen teoistaan,                kiprojektissa selvitetään mahdollisuuksia ottaa
28021:           jotta erilaisia vaihtoehtoisia lastensuo-    käyttöön uusia, erityisesti nuorille soveltuvia
28022:        jelun toimintamuotoja tuettaisiin ja            rangaistuksia. Tällaisina seuraamuksina voisivat
28023:           jotta nuorille rikoksentekijöille kehi-      tulla kysymykseen esimerkiksi sovittelu, valvon-
28024:        tettäisiin uusia, heidän kohdallaan pa-         ta ja rangaistusvaroitus.
28025:        remmin soveltuvia rangaistusmuotoja?                Vapaaehtoinen sovittelutoiminta on Suomes-
28026:                                                        sa käynnissä nykyisin jo yli 40 kunnassa. Sovit-
28027:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            telu on useimmiten kytketty kunnalliseen sosiaa-
28028: taen seuraavaa:                                        litoimeen. Lähes kaikkialla sovittelu on suunnat-
28029:                                                        tu nimenomaan nuorille: suurin tekijäryhmä
28030:     Oikeusministeriö on joulukuussa 1991 asetta-       ovat 15-18-vuotiaat pojat. Rikoslakiprojektis-
28031: nut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia suosi-        sa tutkitaan mahdollisuuksia liittää sovittelu
28032: tuksia sellaisiksi muiksi kuin rikosoikeudellisiksi    osaksi rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää.
28033: keinoiksi, joilla voidaan vaikuttaa lasten ja nuor-       Valvontaan liittyvät kysymykset ovat myös
28034: ten asosiaaliseen käyttäytymiseen. Työryhmän           selvitettävinä rikoslakiprojektissa. Tässä yhtey-
28035: tehtävänä on muun muassa selvittää, miten kou-         dessä tulee selvitettäväksi, onko tarpeen säilyttää
28036: lun, sosiaalitoimen ja oikeusviranomaisten toi-        nykyisen kaltainen ehdonalaiseen vapauteen ja
28037: mintaa ja yhteistyötä voidaan tehostaa ja toi-         ehdolliseen rangaistukseen liittyvä valvonta. Sa-
28038: menpiteisiin ryhtymistä nopeuttaa. Työryhmän           moin arvioidaan, tarvitaanko itsenäistä valvon-
28039: tulee kiinnittää erityistä huomiota sellaisiin kei-    taseuraamusta.
28040: noihin, joilla voidaan auttaa riskiryhmiin kuulu-          Rangaistusvaroitus voisi olla mahdollinen
28041: via sekä vaikeasti asosiaalisia lapsia ja nuoria.      seuraamusvaihtoehto sellaisenaan tai siten, että
28042: Työryhmän, johon kuuluu jäseninä muun muas-            sen sisältönä olisi lisäksi rekisteröinti ja valvon-
28043: sa poliisin ja sosiaalitoimen edustajia, tulee tehdä   ta. Rikoslakiprojekti selvittää näiden vaihtoeh-
28044: ehdotuksia mahdollisiksi uusiksi kokeiluiksi.          tojen käyttökelpoisuutta.
28045: Työryhmän määräaika päättyy 15.5.1992.                     Oikeusministeriössä seurataan nuorille sopi-
28046:     Lastensuojeluviranomaisten ja poliisin välisen     vista seuraamuksista kansainvälisesti saatuja ko-
28047: yhteistyön tehostaminen oli yhtenä tavoitteena,        kemuksia. Tietoja on hankittu muun muassa
28048: kun esitutkinnasta ja pakkokeinoista annettua          vahingonkorvauksen käytöstä itsenäisenä ja yk-
28049: asetusta muutettiin (677/90). Muutoksen mu-            sinomaisena seuraamuksena rikoksen johdosta,
28050: kaan silloin, kun alle 15-vuotiaan epäillään syyl-     sähköisesti valvotusta kotiarestista sekä suojelu-
28051: listyneen rikokseen, tutkintaa voidaan kuuluste-       valvontaseuraamuksesta. Lisäksi valmisteilla on
28052: lun lisäksi jatkaa muun muassa, jos sosiaalilau-       oikeusvertaileva selvitys nuorille käytetyistä seu-
28053: takunta sitä pyytää. Lisäksi lastensuojeluviran-       raamusvaihtoehdoista.
28054: omaiselle on yleensä varattava tilaisuus olla
28055: läsnä, kun lasta kuulustenaan epäiltynä.
28056: 
28057:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1992
28058: 
28059:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
28060:                                           1991 vp -   KK 413                                            3
28061: 
28062: 
28063: 
28064: 
28065:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28066: 
28067:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Tili stödet för alternativa verksamhetsformer
28068: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        för barnskyddet ansluter sig propositionen med
28069: 1724 av den 18 december 1991 tili vederbörande        förslag tililagstiftning om familjevård (RP 144).
28070: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       Syftet med reformen är att stöda utvecklingen av
28071: dagsman Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl. under-          familjevården som ett alternativ tili anstaltsvård.
28072: tecknade spörsmål nr 413:                                Statsmakten stöder också den försöksverk-
28073:                                                       samhet inom barnskyddet som bedrivs av
28074:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      olika organisationer genom att årligen dela ut
28075:        ta                                             understöd av Penningautomatföreningens av-
28076:            för att samarbetet mellan barn-            kastning.
28077:        skyddsmyndigheterna och polisen skali             1 revideringen av påföljdssystemet som ingår i
28078:        kunna utvecklas så att ungdomar som är         det tredje skedet av totalrevideringen av straffla-
28079:        yngre än 15 år och som gör sig skyldiga        gen beaktas särskilt de ungas stälining. Ioom
28080:        tili kriminaliserade handlingar skali kun-     strafflagsprojektet vid justitieministeriet utreds
28081:        na stälias tili svars för sina gärningar,      möjligheterna att tai bruk nya straff som lämpar
28082:            så att o1ika alternativa verksamhets-      sig särskilt för unga. Sådana påföljder kunde
28083:        former inom barnskyddet får stöd, och          vara t.ex. förlikning, övervakning och straffvar-
28084:            så att nya former av straff utvecklas      mng.
28085:        som lämpar sig bättre för unga lagöver-           En friviliig förlikningsverksamhet pågår för
28086:        trädare?                                       närvarande i över 40 kommuner i Finland.
28087:                                                       Förlikningen är oftast sammankopplad med den
28088:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kommunala socialvården. Snart sagt överalit
28089: anföra följande:                                      gälier förlikningen uttryckligen unga - den
28090:                                                       största gruppen är 15-18 åriga pojkar. Ioom
28091:    Justitieministeriet tilisatte i december 1991 en   strafflagsprojektet utreds möjligheterna att göra
28092: arbetsgrupp med uppgift att utarbeta rekom-           förlikningen tili en del av det straffrättsliga
28093: mendationer för icke-straffrättsliga metoder          påföljdssystemet.
28094: genom vilka barns och ungdomars sociala be-              Frågor i anslutning tili övervakningen skali
28095: teende kan påverkas. Arbetsgruppen har som            också redas ut inom strafflagsprojektet. 1 det
28096: uppgift bl.a. att utreda hur skolans, socialvår-      sammanhanget skall klargöras om det är nöd-
28097: dens och rättsmyndigheternas verksamhet och           vändigt att bibehålia den typ av övervakning
28098: samarbete kan effektiveras och hur deras möj-         som för närvarande hör ihop med vilikorlig
28099: ligheter att vidta åtgärder kan göras snabbare.       frihet och villkorliga straff. Likaså utreds frågan
28100: Arbetsgruppen skali fästa särskild uppmärksam-        om en självständig övervakningspåföljd behövs.
28101: het vid metoder som kan hjälpa såväl dem som             Straffvarningen kunde vara ett möjligt på-
28102: hör tili riskgrupperna som svårt asociala barn        följdsalternativ som sådan elier så att den dess-
28103: och ungdomar. Arbetsgruppen, som bland sina           utom innehåller registrering och övervakning.
28104: medlemmar har representanter för bl.a. polisen        Strafflagsprojektet utreder om de här alternati-
28105: och socialvården, skali lägga fram förslag tili       ven är användbara.
28106: eventuelia nya försöksmetoder. Arbetsgruppens            Justitieministeriet följer de internationella er-
28107: förordnande löper ut den 15 maj 1992.                 farenheterna av påföljder som lämpar sig för
28108:    När förordningen om förundersökning och            unga. Uppgifter har hämtats bl.a. om använd-
28109: tvångsmedel (677/90) ändrades var ett av målen        ningen av skadestånd som en självständig och
28110: att effektivera samarbetet melian barn-               enda påföljd för brott, av elektriskt bevakad
28111: skyddsmyndigheterna och polisen. När ett barn         husarrest samt av skyddsövervakning. Dessutom
28112: under 15 år misstänks för en brottslig gärning,       bereds en rättsjämförande utredning över de
28113: får undersökningen fortsättas efter förhöret bl.a.    olika påföljdsalternativ som har använts för
28114: om socialnämnden begär det. Dessutom skali            unga.
28115: barnskyddsmyndigheterna i allmänhet ges tilifäl-
28116: le att vara närvarande när ett misstänkt barn
28117: förhörs.
28118:      Helsingfors den 15 januari 1992
28119: 
28120:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
28121:                                                  1991 vp
28122: 
28123: 
28124: Kirjallinen kysymys 414
28125: 
28126: 
28127: 
28128: 
28129:                                     Koistinen: Kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentämiseksi tar-
28130:                                         vittavista toimenpiteistä
28131: 
28132: 
28133:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28134: 
28135:    Suomessa on sattunut useita liikenneonnetto-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28136: muuksia polkupyöräteidenjatkeena olevilla suo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28137: jateillä. Tällaisissa paikoissa jalankulkijoita huo-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28138: mattavasti nopeammin liikkuvat mopoilijat ja           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28139: polkupyöräilijät saattavat aiheuttaa enna-
28140: koimattomia vaaratilanteita.                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28141:     Onnettomuusriski pienenisi, jos vaarallisim-              ryhtyä, jotta jatkossa vähennettäisiin
28142: missa paikoissa olisi suojatietä osoittavan liiken-           suojateillä tapahtuvia kevyen liikenteen
28143: nemerkin yhteydessä pyöräilijöistä varoittava                 onnettomuuksia?
28144: liikennemerkki.
28145: 
28146:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1991
28147: 
28148:                                            Annikki Koistinen
28149: 
28150: 
28151: 
28152: 
28153: 210300M
28154: 2                                         1991 vp -   KK 414
28155: 
28156: 
28157: 
28158: 
28159:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28160: 
28161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teen tien ja kevyen liikenteen väylän risteyskoh-
28162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dassa.
28163: olette 19 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-          Polkupyörä ja mopo ovat periaatteessa mui-
28164: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      den ajoneuvojen kanssa tasa-arvoisia ja risteä-
28165: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mistilanteessa sovelletaan tieliikennelain 14 §:n 1
28166: Koistisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      momenttia, jonka mukaisesti ajoneuvon on väis-
28167: sestä n:o 414:                                        tettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lä-
28168:                                                       hestyvää polkupyörää tai mopoa. Eräissä tilan-
28169:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         teissa sääntö on autoilijoiden kannalta kohtuu-
28170:        ryhtyä, jotta jatkossa vähennettäisiin         ton. Tällaisia tilanteita syntyy; jos polkupyörä
28171:        suojateillä tapahtuvia kevyen liikenteen       tai mopo tulee tielle kohdassa, jossa esimerkiksi
28172:        onnettomuuksia?                                näkymät ovat huonot tai jos polkupyörän tai
28173:                                                       mopon nopeus on huomattava. Polkupyörä tai
28174:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mopo voi väistämispäätöstä tarvittaessa vielä
28175: vasti seuraavaa:                                      olla huomattavan kaukana ja jopa näkymättö-
28176:                                                       missä. Työryhmä on ehdottanut ongelman rat-
28177:     Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty huo-      kaisemiseksi kahta keinoa:
28178: miota polkupyöräteiden jatkeelia olevilla suoja-         - polkupyörän ja mopon ajonopeuden ra-
28179: teillä sattuneisiin liikenneonnettomuuksiin. Täl-     joittaminen ja
28180: laisissa paikoissa jalankulkijoita huomattavasti          - polkupyöräilijöille ja mopoilijoille vastaa-
28181: nopeammin liikkuvat mopoilijat ja polkupyöräi-        van varovaisuusvelvollisuuden määrääminen
28182: lijät saattavat aiheuttaa ennakoimattomia vaa-        kuin mitä jalankulkijoille on säädetty tieliikenne-
28183: ratilanteita. Lisäksi on esitetty, että onnetto-      lain 44 §:n 2 momentissa.
28184: muusriski pienenisi, jos vaarallisimmissa pai-            Ongelmaa ei yleisesti voida ratkaista liikenne-
28185: koissa olisi suojatietä osoittavan liikennemerkin     merkeillä. Periaatteessa polkupyörästä varoitta-
28186: yhteydessä pyöräilijöistä varoittava liikenne-        va liikennemerkki on olemassa. Liikennemerkil-
28187: merkki.                                               lä 153,"Pyöräilijöitä" voidaan varoittaa risteä-
28188:     Toinen parlamentaarinen liikennekomitea           västä pyörätiestä tai tienkohdasta, jossa polku-
28189: asetti maaliskuussa 1991 tieliikenteen liikenne-      pyöräilijät tai mopoilijat pyörätien päättymisen
28190: turvallisuudelle mm. seuraavat tavoitteet:            johdosta siirtyvät ajoradalle. Merkki on tarkoi-
28191:     -Liikenneturvallisuutta on jatkuvasti paran-      tettu käytettäväksi silloin, kun risteämiskohta on
28192: nettava siten, että erityisesti vakavat liikenneon-   ilmeisen vaarallinen. Polkupyörän ja mopon
28193: nettomuudet vähenevät.                                liian suuri ajonopeus voi kuitenkin aiheuttaa
28194:    - Määräaikaisena, 1990-1uvun tavoitteena           vaaratilanteita missä tahansa.
28195: on tieliikenteessä kuolleiden määrän alentami-            Ongelmaan on usein tarjottu ratkaisuksi myös
28196: nen puoleen vuoden 1989 tasosta. Samalla on           väistämisvelvollisuuden osoittamista liikenne-
28197: loukkaantumis- ja onnettomuusriskiä tieliiken-        merkillä polkupyörä- ja mopoliikenteelle.
28198: teessä alennettava.                                   Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että kevyen
28199:     Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta        liikenteen edustajista hyvin pieni osa tuntee
28200: on asettanut kolme työryhmää selvittämään,            liikennemerkkejä ja osaa toimia niiden mukai-
28201: mitä toimenpiteitä tarvitaan edellä mainittujen       sesti. Tämä on ymmärrettävää, koska polku-
28202: tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi näistä työryh-     pyöräilijöiltä ja mopoilijailta ei edellytetä ajo-
28203: mistä sai tehtäväkseen selvittää kevyen liiken-       korttia tai muuta osoitusta liikenneopetuksen
28204: teen riskien vähentämiseksi tarvittavat toimenpi-     saamisesta.
28205: teet.                                                     Työryhmien raportit on lähetetty lausunto-
28206:     Viimeksi mainittu työryhmä on esittänyt yli       kierrokselle. Senjälkeen tullaan kaikki ehdotuk-
28207: 50 ehdotusta kevyen liikenteen turvallisuuden         set käsittelemään aluksi liikenneturvallisuus-
28208: parantamiseksi. Työryhmä on kiinnittänyt huo-         asiain neuvottelukunnassa, myöhemmin liiken-
28209: miota myös nyt puheena olevaan polkupyöräili-         neministeriössä.
28210: jöiden ja mopoilijoiden liian suureen ajonopeu-
28211: 
28212:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1992
28213: 
28214:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
28215:                                           1991 vp -   KK 414                                             3
28216: 
28217: 
28218: 
28219:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28220: 
28221:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          disternas alltför höga körhastighet i korsningar
28222: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mellan en väg och en led för lätt trafik.
28223: den 19 december 1991 tili vederbörande medlem             Cyklar och mopeder är i princip likvärdiga
28224: av statsrådet översänt avskrift av följande av        med andra fordon och i en korsningssituation
28225: riksdagsman Koistinen undertecknade spörsmål          tillämpas 14 § 1 mom. vägtrafiklagen, enligt
28226: nr 414:                                               viiken ett fordon skall väja för cykel och moped
28227:                                                       som samtidigt närmar sig fråri höger på annan
28228:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        väg. I vissa situationer är denna regel oskälig för
28229:        ta för att den lätta trafikens olyckor på      bilisterna. Sådana situationer uppstår då en
28230:        skyddsvägarna i fortsättningen skall kun-      cykel eller en moped kommer ut på en väg på en
28231:        na minskas?                                    plats där t.ex. sikten är dålig eller om cykeln eller
28232:                                                       mopeden har en hög hastighet. Cykeln eller
28233:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mopeden kan då ett beslut om väjning skall
28234: anföra följande:                                      fattas ännu befinna sig på ett betydande avstånd
28235:                                                       och t.o.m. vara utom synhåll. Arbetsgruppen har
28236:    1 motiveringen tili spörsmålet har man upp-        föreslagit två sätt att lösa problemet:
28237: märksammat de trafikolyckor som inträffat på              - en begränsning av cyklars och mopeders
28238: sådana skyddsvägar som fungerar som förläng-          körhastighet och
28239: ningar på cykelbanor. På sådana ställen kan               - en motsvarande skyldighet för cyklister
28240: mopedister och cyklister, som rör sig betydligt       och mopedister att iaktta försiktighet som den
28241: snabbare än fotgängare, förorsaka oförutsedda         som i 44 § 2 mom. vägtrafiklagen stadgas för
28242: riskfyllda situationer. Dessutom har man fram-        fotgängare.
28243: ställt att o1ycksrisken skulle minska ·om det på de       Problemet kan inte allmänt lösas med väg-
28244: farligaste platserna i samband med det vägmärke       märken. 1 princip finns det ett vägmärke som
28245: som utvisar skyddsväg fanns ett märke som             varnar för cyklister. Med vägmärket 153, "Cyk-
28246: varnar för cyklister.                                 lister", kan man varna för korsande cykelbana
28247:    Den andra parlamentariska trafikkommitten          eller för ett sådant ställe på en väg, där cyklister
28248: uppställde i mars 1991 bl.a. följande mål för         och mopedister på grund av att cykelbanan
28249: trafiksäkerheten inom vägtrafiken:                    upphör kommer in på körbanan. A vsikten är att
28250:    - Trafiksäkerheten skall fortgående förbätt-       märket skall användas då korsningsstället är
28251: ras så att särskilt de allvarliga trafikolyckorna     uppenbart farligt. För hög körhastighet med
28252: minskar.                                              cykel eller moped kan dock förorsaka farliga
28253:    - Målet för 1990-talet är att få ned antalet       situationer var som helst.
28254: omkomna i vägtrafiken tili hälften av 1989 års            En lösning på detta problem som ofta föresla-
28255: nivå. Samtidigt måste risken för skador och           gits är att väjningsplikt genom ett vägmärke
28256: olyckor i vägtrafiken minskas.             ·          införs för cykel- och mopedtrafiken. Undersök-
28257:    Trafiksäkerhetsdelegationen har tillsatt tre       ningar visar dock att en mycket liten del av
28258: arbetsgrupper för att utreda vilka åtgärder som       företrädarna för den lätta trafiken känner tili
28259: behövs för att uppnå ovan nämnda mål. En av           vägmärken och kan fungera i enlighet med dem.
28260: dessa arbetsgrupper fick i uppgift att utreda         Detta är förståeligt, eftersom man inte av cyklis-
28261: vilka åtgärder som behövs för att minska risker-      ter eller mopedister förutsätter körkort eller
28262: na inom den lätta trafiken.                           annat bevis på erhållen trafikundervisning.
28263:    Den sistnämnda arbetsgruppen har framställt            Arbetsgruppernas rapporter är på remiss. Ef-
28264: över 50 förslag för förbättring av säkerheten         ter det kommer alla förslag att först behandlas av
28265: inom den lätta trafiken. Arbetsgruppen har även       trafiksäkerhetsdelegationen, senare vid trafikmi-
28266: fåst uppmärksamhet vid cyklisternas och mope-         nisteriet.
28267: 
28268:      Helsingfors den 24 januari 1992
28269: 
28270:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
28271:                                                 1991 vp
28272: 
28273: Kirjallinen kysymys 415
28274: 
28275: 
28276: 
28277: 
28278:                                    Pulliainen: Autojen katsastuksen jatkamisesta Taivalkoskella
28279: 
28280: 
28281:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28282: 
28283:    Taivalkosken kunta sai muutama vuosi sitten        lähtöpisteeksi otetaan kuntataajama. Näin kus-
28284: käyttökelpoisen katsastusaseman kunnan raken-         tannuksia syntyy vuodessa n. 760 000 mk. Kun
28285: nettua sille tilat. Nyt tätä katsastusasemaa ollaan   tästä vähennetään säästö 40 000 mk, niin koko-
28286: sulkemassa siirtämällä katsastukset Kuusamoon         naistaloudellista tappiota syntyy n. 720 000 mk
28287: ja Pudasjärvelle. Perusteluksi on mainittu 40 000     vuodessa. Säästö muuttuukin kansantaloudelli-
28288: markan vuotuinen säästö ja oman atk-yhteyden          seksi tappioksi, jota vielä lisäävät ympäristön-
28289: kivuttomuus kiinteillä toimipaikoilla. Nämä pe-       suojelulliset haitat ja kielteinen vaikutus vaihto-
28290: rustelut eivät vakuuta.                               taseeseen ulkomailta ostetun polttoaineen muo-
28291:    Taivalkoskeltakin on helppo järjestää tietoyh-     dossa.
28292: teys autorekisterikeskukseen. Myös taloudelli-           Mainittu laskelma osoittaa, ettei katsastustoi-
28293: nen laskelma ontuu pahoin, kun tarkastelukul-         minnan lopettamiselle Taivalkoskella ole perus-
28294: ma laajennetaan kansantaloudelliselle ja ympä-        teita. Voisi kuvitella niinkin, että hätätilassa
28295: ristönsuojelulliselle tasolle. Katsastuskustan-       paikalliset autojen omistajat ovat valmiita mak-
28296: nukset lisääntyvät autojen omistajille tai haiti-     samaan jopa lisämaksun, jos katsastustoiminta
28297: joille, kun ajoneuvot ajetaan katsastettaviksi        jatkuu Taivalkoskella.
28298: mainituille paikkakunnille. Yksin valtion omis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28299: tamien autojen osalta kustannukset ylittävät          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28300: mainitut 40 000 markkaa.                              oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28301:    Taivalkoskella rekisteröidyistä autoista jou-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28302: dutaan katsastuttamaan vuosittain vähintään
28303: 2 200 kappaletta. Ainakin joka toinen matka                       Aikooko Hallitus kokonaiskansanta-
28304: aiheuttaa työpäivän menetyksen. Yhteen katsas-                 loudellisiin syihin vedoten säilyttää auto-
28305:  tusmatkaan sisältyy ajokilometrejä n. 140, kun                jen katsastustoiminnan Taivalkoskella?
28306: 
28307:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1991
28308: 
28309:                                             Erkki Pulliainen
28310: 
28311: 
28312: 
28313: 
28314: 210300M
28315: 2                                        1991 vp -   KK 415
28316: 
28317: 
28318: 
28319: 
28320:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28321: 
28322:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sääntyneet. Poliisiorganisaation yli 240 toimi-
28323: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paikkaa on kokonaan vapautettu ajoneuvojen
28324: olette 19 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-      rekisteröintitehtävistä. Tehtävät on siirretty kat-
28325: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sastustoimipaikoille ja postitoimipaikkoihin.
28326: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Autorekisterikeskus on vuoden 1992 alusta
28327: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta       siirtynyt tulosbudjetointiin ja tulosjohtamiseen.
28328: kysymyksestä n:o 415:                                Viraston kuluvan vuoden toimintamenot on
28329:                                                      määrätty merkittävästi alle vuoden 1991 tason.
28330:           Aikooko Hallitus kokonaiskansanta-         Työn tuottavuuden kasvutavoitteen vuoksi Au-
28331:        loudellisiin syihin vedoten säilyttää auto-   torekisterikeskus on kehittänyt toimintojaan,
28332:        jen katsastustoiminnan Taivalkoskella?        jolloin katsastusfi\atkojen vähentäminen on ol-
28333:                                                      lut yksi kustannuksia ja työaikaa pienentävä
28334:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toimenpide. Matkoilla tehtävät katsastukset
28335: vasti seuraavaa:                                     ovat kilometrikorvausten ja päivärahojen joh-
28336:                                                      dosta yksikköhinnaltaan kalliimpia kuin katsas-
28337:    Autorekisterikeskuksesta annetun asetuksen        tustoimipaikalla tehtävät katsastukset.
28338: 9 §:n mukaan liikenneministeriö määrää katsas-          Katsastuspalvelujen saannin järjestämiseksi
28339: tuskonttoreiden ja katsastustoimistojen sijoitus-    mahdollisimman tasapuolisesti maan eri osissa
28340: paikat ja toimialueet. Tällaisia kiinteitä toimi-    ja koska katsastushenkilökunnan katsastusmat-
28341: paikkoja on 74 kunnassa, ja tänä keväänä             kojen teko kokonaiskansantaloudellisesti las-
28342: aloittaa toimintansa kolme uutta katsastustoi-       kien on edullisempaa kuin katsastettavien ajo-
28343: mipaikkaa, Pudasjärvi, Pulkkila ja Virrat. Ylei-     neuvojen ajaminen kiinteille katsastustoimipai-
28344: sönpalvelun parantamiseksi katsastuksia on li-       koille, liikenneministeriö selvittää yhteistyössä
28345: säksi suoritettu tekemällä kiinteistä toimipai-      valtiovarainministeriön kanssa mahdollisuuksia
28346: koista katsastusmatkoja 49 paikkakunnalle.           jatkaa katsastusten suorittamista katsastustoi-
28347:    Syksyllä 1989 toteutetun ajoneuvorekiste-         mipaikoilta tehtävin katsastusmatkoin ainakin
28348: röintijärjestelmän uudistuksen myötä katsastus-      osalla niistä paikkakunnista, jonne katsastus-
28349: toimipaikkojen tehtävät ovat merkittävästi li-       matkojen teko tällä hetkellä on keskeytyneenä.
28350: 
28351:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1992
28352: 
28353:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
28354:                                        1991 vp -   KK 415                                            3
28355: 
28356: 
28357: 
28358: 
28359:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
28360: 
28361:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ligt. Polisorganisationens verksamhet pa over
28362: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     240 ställen har helt befriats från uppgifter som
28363: den 19 december 1991 tili vederbörande medlem      gäller registrering av fordon. Uppgifterna har
28364: av statsrådet översänt avskrift av följande av     överförts på besiktningsställen och postanstal-
28365: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade         ter.
28366: spörsmål nr 415:                                      Bilregistercentralen har fr.o.m. början av
28367:                                                    år 1992 övergått tili resultatbudgetering och
28368:           Ämnar Regeringen bevara bilbesikt-       resultatstyrning. Ämbetsverkets budgeterade
28369:        ningsverksamheten i Taivalkoski med         omkostnader för detta år är betydligt lägre än
28370:        hänvisning tili orsaker som gäller sam-     för år 1991. Bilregistercentralen har rationali-
28371:        hällsekonomin i sin helhet?                 serat sin verksamhet på grund av tillväxtmålet
28372:                                                    för arbetsproduktiviteten. Minskat antal be-
28373:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      siktningsresor har varit en åtgärd som sänker
28374: anföra följande:                                   utgifterna och reducerar arbetstiden. Enhets-
28375:                                                    priset för besiktningar som utförs på besikt-
28376:    Enligt 9 § förordningen om bilregistercentra-   ningsresor är på grund av kilometerersättningar
28377: len bestäms besiktningskontorens och besikt-       och dagpenningar högre än för de besiktningar
28378: ningsbyråernas förläggningsorter och distrikt av   som görs på besiktningsställena.
28379: trafikministeriet. Fasta tjänsteutövningsställen      För att anordna tillgång tili besiktningsservice
28380: av denna typ finns i 74 kommuner, och tre nya      så opartiskt som möjligt mellan olika delar av
28381: besiktningsställen inleder sin verksamhet inkom-   landet och eftersom det är förmånligare med
28382: mande vår i Pudasjärvi, Pulkkila och Virdois.      avseende på samhällsekonomin att besiktnings-
28383: För att förbättra den allmänna servicenivån har    personalen gör besiktningsresor än att fordonen
28384: bilbesiktning förrättats av bilregistercentralen   körs tili fasta besikningsställen, utreder trafikmi-
28385: och besiktningsorganisationen som lyder under      nisteriet i samarbete med finansministeriet möj-
28386: denna genom att från fasta besiktningsställen      ligheterna tili att fortsätta besiktningen genom
28387: har företagits besiktningsresor tili 49 orter.     besiktningsresor från besikningsställen tili åt-
28388:    1 och med den reform av fordonsregistrerings-   minstone en del av de orter tili vilka besiktnings-
28389: systemet som drevs igenom hösten 1989 har          resor som bäst är avbrutna.
28390: besiktningsställenas arbetsuppgifter ökat betyd-
28391: 
28392:      Helsingfors den 29 januari 1992
28393: 
28394:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
28395:                                               1991 vp
28396: 
28397: Kirjallinen kysymys 416
28398: 
28399: 
28400: 
28401: 
28402:                                   T. Roos ym.: Perhepäivähoitajien verotuksen yksinkertaistamisesta
28403: 
28404: 
28405:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28406: 
28407:    Perhepäivähoitajat saavat verotuksessa hy-       tuuttomiin veroseuraamuksiin lopullisessa vero-
28408: väkseen tulonhankkimisvähennyksen. Siltä osin       tuksessa.
28409: kuin palkkatulon hankkimisesta ja säilyttämises-       Järjestelmää voitaisiin selkeyttää ja yhtenäis-
28410: tä johtuvat menot ylittävät tämän vähennyksen,      tää siten, että perhepäivähoitajille maksettava
28411: myös muut menot voidaan vähentää verotukses-        kulukorvaus säädettäisiin verosta vapaaksi tu-
28412: sa. Nämä tulonhankkimiskustannuksista tehtä-        loksi. Samalla luovuttaisiin niistä vähennyksistä,
28413: vät vähennykset edellyttävät erillistä selvitystä   jotka kohdistuvat kodin kulumiseen ja puhtaa-
28414: siitä, miten paljon hoitopaikkana käytettävän       napitoon. Tällöin kaikki perhepäivähoitajat oli-
28415: kodin ja sen välineiden kulumisesta, puhdistami-    sivat yhtäläisen kohtelun ja verotuksen piirissä,
28416: sesta, korjaamisesta ym. on aiheutunut kustan-      eikä ennakonpidätystenkään kanssa tulisi ongel-
28417: nuksia. Samalla kunnan perhepäivähoitajalle         mia.
28418: maksama kulukorvaus on katsottu veronalaisek-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28419: si tuloksi.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28420:     Järjestelmä on johtanut tiettyihin käytännön    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28421: ongelmiin. Ensinnäkin monissa tapauksissa per-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28422: hepäivähoitaja ei ole osannut tehdä riittävää
28423: selvitystä hänelle kodissa tapahtuneesta lasten               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28424: hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Tämä on             siin perhepäivähoitajien verotuksen yhte-
28425: johtanut vähennyksen epäämiseen ja kulukor-                näistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi si-
28426: vausten verottamiseen. Toiseksi tietyissä tilan-           ten, että tulonhankkimiskustannuksiinja
28427: teissa kulukorvausta ei ole otettu huomioon                kulukorvauksiin liittyvät verotukselliset
28428: laskettaessa perhepäivähoitajien ennakkoveroja             epäselvyydet poistetaan?
28429: ja ennakonpidätyksiä. Tämä on johtanut koh-
28430: 
28431:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1991
28432: 
28433:           Timo Roos                     Marja-Liisa Tykkyläinen       Lea Savolainen
28434:           Sinikka Hurskainen            Kerttu Törnqvist              Mats Nyby
28435:           Arja Ojala                    Iiris Hacklin                 Pentti Lahti-Nuuttila
28436:                                         Anna-Liisa Kasurinen
28437: 
28438: 
28439: 
28440: 
28441: 210300M
28442: 2                                       1991 vp -   KK 416
28443: 
28444: 
28445: 
28446:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28447: 
28448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      senttia palkkatulon määrästä, kuitenkin enin-
28449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tään 2 100 markkaa. Tulonhankkimisvähennyk-
28450: olette 19 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-     sen lisäksi palkkatulosta vähennetään työmark-
28451: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kinajärjestön jäsenmaksut ja työttömyyskassa-
28452: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     maksut sekä asunnon ja työpaikan väliset mat-
28453: T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   kakustannukset siltä osin kuin ne ovat verotuk-
28454: myksestä n:o 416:                                   sessa vähennyskelpoisia. Muut palkkatulon
28455:                                                     hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat menot
28456:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      vähennetään siltä osin kuin niiden määrä ylittää
28457:        siin perhepäivähoitajien verotuksen yhte-    tulonhankkimisvähennyksen määrän. Perhepäi-
28458:        näistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi si-   vähoitajan verotuksessa vähennykseksi yleensä
28459:        ten, että tulonhankkimiskustannuksiinja      hyväksytään saadun kulukorvauksen määrä tu-
28460:        kulukorvauksiin liittyvät verotukselliset    lonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta,
28461:        epäselvyydet poistetaan?                     vaikka selvitystä kustannuksista ei olisikaan an-
28462:                                                     nettu tai vähennystä edes pyydetty. Vähennykse-
28463:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nä huomioon otettava määrä voi selvitykseen
28464: vasti seuraavaa:                                    perustuen olla myös kulukorvauksen määrää
28465:                                                     suurempi.
28466:    Lasten perhepäivähoitajana työskentelevän           Itsenäisenä yrittäjänä toimivan perhepäivä-
28467: henkilön työnantajana on yleensä kunta. Osa         hoitajan tulo ei ole palkkatuloa. Palkkatuloon
28468: perhepäivähoitajista toimii kuitenkin myös itse-    kohdistuvaa kaavamaista tulonhankkimisvä-
28469: näisinä yrittäjinä. Verokohtelu rinnastuu siten     hennystäkään ei siten tehdä. Tulonhankintaku-
28470: joko palkansaajan tai itsenäisen yrittäjän vero-    lut vähennetään annetun selvityksen perusteella
28471: kohteluun. Itsenäisenä yrittäjänä toimiva perhe-    tai selvityksen puuttuessa, jos perhepäivähoita-
28472: päivähoitaja ei saa erillisiä kustannuskorvauk-     juus veroilmoituksesta selviää, verohallituksen
28473: sia, koska hänellä ei ole työnantajaa. Kunnalli-    asiaa koskevan yhtenäistämisohjeen mukaan.
28474: nen perhepäivähoitaja sen sijaan saa työnanta-      Verohallituksen ohje on kunnallisten keskusjär-
28475: jaltaan kustannusten korvauksena määrän, jon-       jestöjen hoitokulukorvaussuosituksen mukai-
28476: ka katsotaan kattavan lasten hoidosta aiheutu-      nen.
28477: vat kulut.                                             Verohallituksen käsityksen mukaan perhepäi-
28478:    Kunnan palveluksessa olevan perhepäivähoi-       vähoitajien verotukseen ei liity periaatteellisia
28479: tajan saama hoitokulukorvaus mitoitetaan kun-       epäselvyyksiä. Verotuskäytäntö on vakiintunut,
28480: nallisten keskusjärjestöjen suosituksen mukai-      ja hoitokulukorvauksen verokohtelu rinnastuu
28481: sesti. Korvaus katsotaan veronalaiseksi tuloksi     vastaavien muiden palkansaajan saamien kus-
28482: korkeimman hallinto-oikeuden antaman pää-           tannuskorvausten verokohteluun. Kulukorvaus-
28483: töksen (KHO 1983 II 569) mukaisesti. Samalla        ten katsominen laajasti verosta vapaaksi tuloksi,
28484: tavoin menetellään muiden palkansaajien saami-      kuten kysymyksen perusteluissa ehdotetaan,
28485: en sellaisten korvausten suhteen, joita ei ole      johtaisi itsenäisenä yrittäjänä ja palkansaajana
28486: erikseen säädetty verosta vapaiksi tai joita ei     toimivien perhepäivähoitajien nykyistä epäyhte-
28487: voida sulkea yleisen tulokäsitteen ulkopuolelle.    näisempään verokohteluun, ja se mahdollistaisi
28488:    Jokainen palkansaaja saa ensisijaisena luon-     myös väärinkäytökset, jolloin palkkaa saatettai-
28489: nollisena vähennyksenä tehdä verotuksessaan         siin maksaa erilaisten kustannuskorvausten
28490: tulonhankkimisvähennyksen. Tulo- ja varalli-        muodossa. Kun perusteltua syytä verokohtelun
28491: suusverolain (1240/88) 86 §:n mukaan tulon-         muuttamiseen ei liene, hallituksen toimenpiteet
28492: hankkimisvähennyksen määrä on kolme pro-            eivät ole asiassa tarpeen.
28493: 
28494:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1992
28495: 
28496:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
28497:                                          1991 vp -   KK 416                                          3
28498: 
28499: 
28500:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28501: 
28502:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avgifter tili arbetsmarknadsorganisationer och
28503: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       avgifter tili arbetslöshetskassor samt kostnader
28504: den 19 december 1991 tili vederbörande medlem        för resor melian hem och arbete tili den del dessa
28505: av statsrådet översänt avskrift av följande av       är avdragsgilia i beskattningen. Andra utgifter
28506: riksdagsman T. Roos m.fl. undertecknade spörs-       som hänför sig tili förvärvande och bibehåliande
28507: mål nr 416:                                          av löneinkomst avdras tili den del deras belopp
28508:                                                      överstiger be\oppet av avdraget för inkomstens
28509:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder i          förvärvande. Den del av familjedagvårdarens
28510:        syfte att förenhetliga och förenkla famil-    kostnadsavdrag som överstiger avdraget för in-
28511:        jedagvårdarnas beskattning så, att de         komstens förvärvande godkänns vanligen i be-
28512:        beskattningsmässiga oklarheterna kan          skattningen även om familjedagvårdaren inte
28513:        elimineras dels vad gälier kostnader för      har presterat någon utredning rörande kostna-
28514:        inkomstens förvärvande, dels kostnads-        derna elier ens har anhållit om ett avdrag.
28515:        ersättningar?                                 Beloppet av det avdrag som godkänns kan, på
28516:                                                      basis av en företedd utredning, vara högre än
28517:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kostnadsersättningen.
28518: anföra följande:                                        Den inkomst som en familjedagvårdare får
28519:                                                      när han är verksam som självständig företagare
28520:    Kommunen är i de flesta fali arbetsgivare för     är inte löneinkomst. 1 beskattningen görs således
28521: familjedagvårdarna. En del av familjedagvårdar-      inte det schematiska avdrag för inkomstens för-
28522: na fungerar emeliertid också som självständiga       värvande som i vanliga fali görs på löneinkomst.
28523: företagare. 1 beskattningshänseende likställs de     Utgifterna i samband med inkomstens förvär-
28524: sålunda med löntagare eller självständiga företa-    vande avdras på basis av utredning. Om utred-
28525: gare. En familjedagvårdare som fungerar som          ning saknas och det av skattedeklarationen
28526: självständig företagare får inga separata kost-      framgår att den skattskyldiga arbetar som famil-
28527: nadsersättningar. Orsaken härtili är att de inte     jedagvårdare, avdras kostnader för inkomstens
28528: har någon arbetsgivare. En kommunal familje-         förvärvande enligt de anvisningar om förenhetli-
28529: dagvårdare får för sin del av sin arbetsgivare en    gande som skattestyrelsen har givit. Skattestyrel-
28530: kostnadsersättning, som tili sin storlek anses       sens anvisningar följer kommunernas centralor-
28531: motsvara de kostnader som vården av barn ger         ganisationers rekommendationer rörande ersätt-
28532: upphov tili.                                         ning för vårdkostnader.
28533:    Kommunernas centralorganisationer har givit          Enligt skattestyrelsens uppfattning råder det
28534: rekommendationer om storleken av den kost-           inte några principielia oklarheter beträffande
28535: nadsersättning som tilikommer familjedagvårda-       familjedagvårdarnas beskattning. 1 beskattning-
28536: re i kommunalt arbetsavtalsförhåliande för vård      en iakttas vedertagen praxis, och den skattemäs-
28537: av barn. Enligt ett utslag från högsta förvalt-      siga behandlingen av ersättningarna för vård-
28538: ningsdomstolen (HFD 1983 II 569) är ersätt-          kostnader motsvarar behandlingen av motsva-
28539: ningen skattepliktig inkomst. Detta gälier också     rande kostnadsersättningar för andra löntagare.
28540: ersättningar som andra löntagare får och vilkas      En omfattande klassificering av kostnadsersätt-
28541: skattefrihet man inte specielit har stadgat om       ningarna som skattefri inkomst, såsom i motive-
28542: elier som man inte anser falia utanför det alimän-   ringen tili spörsmålet föreslås, leder tili större
28543: na inkomstbegreppet.                                 skilinader i beskattningen av familjedagvårdare
28544:    Varje löntagare kan i sin beskattning som         som är självständiga företagare och sådana som
28545: naturligt avdrag i första hand göra ett avdrag för   är löntagare. Detta skulie också kunna leda tili
28546: inkomstens förvärvande. Enligt 86 § lagen om         missbruk så, att lön utbetalas i form av olika
28547: skatt på inkomst och förmögenhet (1240/88)           kostnadsersättningar. Då det inte torde finnas
28548: uppgår avdraget för inkomstens förvärvande tili      någon skälig orsak att ändra den skattemässiga
28549: 3 % av löneinkomstens belopp, dock högst tili        behandlingen krävs det inte helier att regeringen
28550: 2 100 mk. Utöver avdraget för inkomstens för-        vidtar åtgärder i saken.
28551: värvande avdras från löneinkomsten medlems-
28552: 
28553:      Helsingfors den 28 januari 1992
28554: 
28555:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
28556:                                                1991 vp
28557: 
28558: Kirjallinen kysymys 417
28559: 
28560: 
28561: 
28562: 
28563:                                   Pulliainen: Rekkoja koskevien eurooppalaisten säännösten voi-
28564:                                       maan saattamisesta Suomessa
28565: 
28566: 
28567:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28568: 
28569:    Varsin monet OECD-maat ovat sitoutuneet               Kun Suomi on sinänsä kiitettävästi ollut mu-
28570: vähentämään merkittävässä määrin typenok-            kana sopimassa saastepäästöjen vähentämiseen
28571: sidipäästöjään lähimpien vuosien ja vuosikym-        tähtäävistä toimista, on mitä tärkeintä, että se
28572: menien aikana. Sitoutumista toteutetaan käy-         mihin kansainvälisillä sopimuksilla sitoudutaan,
28573: tännössä mm. rajoittamalla autoliikennettä ja        toteutuu myös käytännössä. Kun käytännön
28574: asettamalla ajoneuvoille uudet, rakenteellisesti     toimiin vaaditaan tietty sopeutumisaika, on mitä
28575: tiukemmat laatuvaatimukset. Eräs kohteista on        tärkeintä, että tilanteen vaatimiin lainsäädännöl-
28576: rekka-auto. Keski-Eurooppaan ovat tulossa ns.        lisiin toimiin ryhdytään ajoissa. Tämä vaatimus
28577: vihreät eurorekat.                                   koskee myös siirtymistä vihreään eurorekkanor-
28578:    Vihreälle eurorekalle on asetettu selvät raken-   mistoon.
28579: teelliset vaatimukset: leveys 2,5 m, täysperävau-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28580: nullisella pituus 18,35 m, korkeus 4 m, vetävän      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28581: akselin akselipaino 11 ,5 tn, telipaino 18 tn, muu   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28582: akselipaino 10 tn, melu 80 dB(A), NO 8 g/kWh         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28583: ja hiukkaset 0,4 g/kWh. Nämä vaatim~kset ovat
28584: mm. melurajan, typenoksidipäästöjen, leveyden                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ns.
28585: ja täysperävaunun pituuden osalta tiukemmat                   vihreän eurorekkanormiston saattami-
28586: kuin Suomen nykyiset vastaavat normit.                        seksi osaksi suomalaista lainsäädäntöä?
28587: 
28588:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
28589: 
28590:                                            Erkki Pulliainen
28591: 
28592: 
28593: 
28594: 
28595: 210300M
28596: 2                                        1991 vp -   KK 417
28597: 
28598: 
28599: 
28600: 
28601:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28602: 
28603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saattamaan tiukennetut melumääräykset Suo-
28604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        messa voimaan EY:n aikataululla.
28605: olette 20 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-         Kuorma-autoa, joka täyttää em. direktiivin
28606: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mukaiset pakokaasu- ja hiukkasvaatimukset
28607: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sekä direktiiviehdotuksen mukaisen melurajan,
28608: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    kutsutaan yleisesti "vihreäksi kuorma-autoksi".
28609: sestä n:o 417:                                       Tällaiselle autolle mm. Itävalta sallii enemmän
28610:                                                      transitliikennelupia kuin tavanomaisille autoille.
28611:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ns.        Itävalta on myös saanut EY:n kanssa käymis-
28612:        vihreän eurorekkanormiston saattami-          sään transitliikenneneuvotteluissa läpi vaati-
28613:        seksi osaksi suomalaista lainsäädäntöä?       muksen siitä, että tällaisten kuorma-autojen
28614:                                                      osuuden Itävaltaan ajavista EY:n kuorma-au-
28615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toista on jatkuvasti noustava, jos EY haluaa
28616: vasti seuraavaa:                                     säilyttää transitliikenteen volyymin ennallaan.
28617:                                                         Kysyjän mainitsemilla mitoilla ja painoilla ei
28618:     EY:n direktiivin n:o 911542/EEC mukaan           sen sijaan ole mitään tekemistä em. vihreän
28619: 1. 7.1992 jälkeen tyyppihyväksyttäväksi esitettä-    kuorma-auton kanssa. Arvot sisältyvät EY:n
28620: vien raskaissa kuorma- ja linja-autoissa käytet-     direktiiviin 85/3/EEC ja sen myöhempiin muu-
28621: tävien dieselmoottorityyppien typenoksidipääs-       toksiin ja ovat ne maksimimitat ja -painot,
28622: töt direktiivin määrittelemässä testissä eivät saa   joiden mukaisten, toisesta EY -maasta tulevien
28623: ylittää 8 g/kWh eivätkä hiukkaspäästöt 0,36 gl       ajoneuvojen ja yhdistelmien liikkumista mikään
28624: kWh. Uutena käyttöön otettavan dieselmootto-         EY-maa ei saa kieltää. EY:n direktiivin mukai-
28625: rilla varustetun raskaan kuorma- ja linja-auton      nen yhdistelmäpaino on lisäksi 40 tonnia. Kan-
28626: vastaavat päästöt eivät saa 1.10.1993 jälkeen        sallisesti EY-maat ovat oikeutettuja sallimaan
28627: ylittää 9 g/kWh ja 0,4 g/kWh. Samassa direktii-      joko omille ajoneuvoilleen tai niiden lisäksi ulko-
28628: vissä määrätään, että 1.10.1995 alkaen uusien        maisille ajoneuvoille suurempia mittoja ja paino-
28629: tyyppihyväksyttäväksi esitettävien moottori-         ja. Näin käytännössä lähes kaikki EY -maat
28630: tyyppien ja 1.10.1996 alkaen uusien autojen          tekevätkin.
28631: typenoksidipäästöt eivät saa ylittää 7 g/kWh            Suomessa (ja Ruotsissa) sallitaan Keski-Eu-
28632: eivätkä hiukkaspäästöt 0,15 g/kWh.                   roopassa yleisesti käytettäviä merkittävästi kor-
28633:     Valtioneuvosto on tehnyt 20.11.1991 periaate-    keampia yhdistelmäpituuksia ja -painoja. Suo-
28634: päätöksen raskaiden ajoneuvojen päästöjen ra-        messa sallittu yhdistelmäpituus on 22 metriä ja
28635: joittamisesta. Periaatepäätöksen ensimmäisessä       -paino 56 tonnia.
28636: kohdassa sitoudutaan saattamaan em. direktii-           Hallitus katsoo, että ainakaan ympäristösyis-
28637: vin mukaiset pakokaasupäästöarvot Suomessa           tä ei näitä mittoja ja painoja tule pienentää.
28638: voimaan direktiivin aikataulun mukaisesti. Täs-      Liikenneministeriössä suoritettujen laskelmien
28639: sä tarkoituksessa tarpeellinen ajoneuvoasetuk-       mukaan siirtyminen euronormistoon kansallisis-
28640: sen muutos on viimeistelyvaiheessa ja annetta-       sa kuljetuksissa lisäisi autojen määrää ja tava-
28641: neen helmikuussa 1992.                               rankuljetuksen kustannuksia noin neljänneksellä
28642:     Mainitussa valtioneuvoston periaatepäätök-       ja polttoaineenkulutusta sekä hiilidioksidi- ja
28643: sessä sitoudutaan myös pitemmällä aikavälillä        typenoksidipäästöjä lähes saman verran. Tätä
28644: raskaiden kuorma-autojen melun alentamiseen          lisäystä ei millään tavoin voisi kompensoida
28645: 80 dBA:iin. EY:n komissio on 28.7.1991 tehnyt        rautatiekuljetusten suhteellisen edullisuuden li-
28646: vastaavansisältöisen ehdotuksen COM(91 )51,          sääntyminen. Valtaosa raskaista tiekuljetuksista
28647: jonka mukaan tiukemmat meluarvot tulisivat           on puutavaran ja maa-ainesten kuljetuksia, joita
28648: voimaan uusille tyyppihyväksymisille 1.10.1994       ei joko kuljetuksen lähtö- tai määräpaikan si-
28649: ja uusille autoille 1.10.1995. Hallitus seuraa ko-   jainnin taikka kuljetusmatkan lyhyyden joh-
28650: mission ehdotuksen käsittelyä ja valmistautuu        dosta voida siirtää rautateillä suoritettaviksi.
28651: 
28652:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1992
28653: 
28654:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
28655:                                          1991 vp -   KK 417                                           3
28656: 
28657: 
28658: 
28659: 
28660:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28661: 
28662:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         missionens förslag och förbereder sig att med
28663: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       samma tidsschema som EG sätta i kraft sträng-
28664: den 20 december 1991 tili vederbörande medlem        are bestämmelser om bullernivåerna.
28665: av statsrådet översänt avskrift av följande av          En lastbil som uppfyller avgas- och partikel-
28666: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål        kraven enligt ovannämnda direktiv samt buller-
28667: nr 417:                                              nivån enligt förslaget tili direktiv kallas allmänt
28668:                                                      en "grön lastbil". För en sådan här bil tillåter
28669:           Skall Regeringen vidta åtgärder för att    t.ex. Österrike mer transitotrafiktillstånd än för
28670:        få de s.k. gröna eurolastbilsnormerna         vanliga bilar. 1 förhandlingar med EG om tran-
28671:        som en del av Finlands lagstiftning?          sitotrafik har Österrike också genomfört sitt
28672:                                                      krav att andelen sådana här lastbilar av de EG:s
28673:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lastbilar som kör tili Österrike skall öka i fort-
28674: anföra följande:                                     sättningen, om EG vill bibehålla volymen för
28675:                                                      transitotrafik på nuvarande nivå.
28676:    1 enlighet med direktiv nr 911542/EG får             De vikter och dimensioner som frågeställaren
28677: kväveoxid- och partikelutsläppen från dieselmo-      nämnt har däremot ingenting att göra med den
28678: tortyper i tunga lastbilar och bussar som utsätts    gröna lastbilen. Värdena ingår i direktiv nr 85/3/
28679: för typgodkännande efter den 1 juli 1992 inte        EG och dess senare ändringar och de är de
28680: överskrida 8 g/kWh respektive 0,36 g/kWh i           största tillåtna dimensioner och vikter för fordon
28681: testet en1igt ovannämnda direktiv. Motsvarande       och kombinationer vars användning från en
28682: uts1äpp för diese1drivna 1astbi1ar och bussar som    medlemsstat tili en annan inte får förbjudas av
28683: tas i bruk efter den 1 oktober 1993 får inte         skäl som hänför sig tili dessa mått. Därtill är den
28684: överskrida 9 g/kWh och 0,4 g/kWh. 1 samma            största tillåtna vikten för kombinationer 40 ton
28685: direktiv bestäms, att kväveoxid- och partikelut-     enligt EG:s direktiv. Nationellt har EG-länderna
28686: släppen från nya motortyper som utsätts för          rätt att tillåta större dimensioner och vikter
28687: typgodkännande den 1 oktober 1995 eller däref-       antingen för sina egna fordon eller för utländska
28688: ter och från nya bilar som tas i bruk den 1          fordon. Detta är praxis i nästan alla EG-länder.
28689: oktober 1996 eller därefter inte får överskrida 7       1 Finland (och i Sverige) är de allmänna
28690: g/kWh respektive 0,15 g/kWh.                         längderna och vikterna för kombinationer be-
28691:     Statsrådet har den 20 november 1991 utfärdat     tydligt större än motsvarande i Mellaneuropa. 1
28692: ett principbeslut om begränsning av utsläpp från     Finland är den tillåtna kombinationslängden 22
28693: tunga fordon. 1 den första punkten av princip-       meter och -vikten 56 ton.
28694: beslutet förbinder sig Finland att införa de            Regeringen anser, att det inte - åtminstone
28695: värden för avgasutsläpp som avses i ovannämn-        av miljöskäl- är motiverat att förminska dessa
28696: da direktiv i enlighet med tidsschemat i detta       dimensioner och vikter. Enligt beräkningar som
28697: direktiv. Ändring av fordonsförordningen, som        gjorts i trafikministeriet kommer ibruktagandet
28698: behövs för detta syfte, slutförs som bäst och den    av euronormerna i nationella transporter att öka
28699: utfärdas antagligen i februari 1992.                 antalet bilar och kostnaderna för godstranspor-
28700:     1 statsrådets principbeslut som nämns ovan       ter med ca. en fjärdedel och bränsleförbrukning-
28701: förbinder sig Finland att under en längre tidspe-    en samt koldioxid- och kväveoxidutsläppen ökar
28702: riod också begränsa lastbilarnas bullernivå till80   nästan lika mycket. Denna ökning kan inte på
28703: dBA. Enligt det av EG:s kommission den 28 juli       något sätt kompenseras med ökningen av de
28704:  1991 utfärdade förslaget COM(91)51 med mot-         relativa förmånerna med järnvägstransporter.
28705: svarande innehåll skall strängare bullervärden       Huvuddelen av tunga vägtransporter är trans-
28706:  träda i kraft för nya typgodkännanden den 1         port av trävirke och jord som på grund av start-
28707:  oktober 1994 och för nya bilar den 1 oktober        och målpunktens läge eller transportvägens kort-
28708:  1995. Regeringen följer behandlingen av kom-        het inte kan utföras på järnvägen.
28709: 
28710:      Helsingfors den 30 januari 1992
28711: 
28712:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
28713:                                                   1991 vp
28714: 
28715: 
28716: Kirjallinen kysymys 418
28717: 
28718: 
28719: 
28720: 
28721:                                     Halonen ym.: Asuntokysymyksiä koskevan tutkimuksen suoritta-
28722:                                         misesta
28723: 
28724: 
28725:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28726: 
28727:     Hallituksen asuntopoliittinen suuntaus on          kohtuullisin asumiskustannuksin. Pitkäjäntei-
28728: huolestuttava. Se käy ilmi hallituksen budjetti-       nen asuntopolitiikka ei voi olla pelkästään poliit-
28729: esityksestä, suunnitelmista ja halusta purkaa          tisia tai taloudellisia suhdanteita myötäilevää.
28730: vuokrasääntely sekä lukuisista asuntopolitiik-             Useilla tahoilla olisi varmasti halukkuutta
28731: kaan liittyvistä lausunnoista.                         nykyisten asunto-ongelmien laajapohjaiseen rat-
28732:     Kaikki viittaa siihen, että hallituksen tarkoi-    kaisuun. Esimerkiksi Vuokralaisten Keskusliit-
28733: tuksena on jättää asuntokysymys entistä enem-          to ry. on esittänyt ympäristöministeriölle, että
28734: män markkinavoimien hoidettavaksi. Usko sii-           asuntokysymyksiä varten käynnistettäisiin ker-
28735: hen, että vuokra-asuntoja tulee tarjolle kohtuul-      taluonteinen selvitystyö, jonka avulla voitaisiin
28736: lisin vuokrin sääntelyn mahdollisesti purkaudut-       määritellä asuntojen tarve, kohtuulliset asumis-
28737: tua, on eräillä tahoilla luja. Valtion taloudellinen   menot, eri asumismuotojen suhde ja asumisen
28738: tila esitetään syyksi asumisbudjetin menojen kar-      tukimuodot noin kymmenen vuoden tähtäyksel-
28739: simiseen, vaikka juuri nyt myös rakennusalan           lä. Tässä selvitystyössä tulisi olla mukana aina-
28740: työllisyyden korjaamiseksi tarvittaisiin mahdol-       kin valtio, kunnat, rahoituslaitokset ja asunto-
28741: lisimman suurta aravatuotantoa.                        alan järjestöt. Käsityksemme mukaan valtio-
28742:     Samaten aravajärjestelmän pääomakustan-            vallalle itselleen, mutta myös muille asunto-
28743: nuksia lisätään tietoisesti korkoja ja vuosimak-       politiikassa mukana oleville tahoille, tämä olisi
28744: sua korottamalla, joten alentuneet rakennuskus-        hyödyllinen hanke.
28745: tannukset eivät koidu asunnontarvitsijoiden                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28746: hyödyksi. Asumistuen lisäämiseen viitataan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28747: usein puheissa, mutta samalla on tarkoitus päin-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28748: vastoin kiristää tuensaantiperusteita.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28749:     On outoa, että aravavuokralaiset pyritään
28750: näkemäänjonkinlaisena yhteiskunnan erityisesti                   Aikooko Hallitus ryhtyä perusteluissa
28751: tukemana ryhmänä, vaikka he aravataloissa itse                kuvatun tyyppisen selvityksen aikaan-
28752: maksavat kaikki hoito- ja pääomakustannukset.                 saamiseen, jotta luotaisiin edellytyksiä
28753:     Asuntopolitiikkaa tulisikin kehittää siten, että          pitkäjänteisen ja laajapohjaisesti tuetuo
28754: kohtuullinen asunto olisi jokaisen saatavilla                 asuntopolitiikan ajamiseen?
28755: 
28756:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991
28757: 
28758:                      Tarja Halonen                              Outi Ojala
28759:                      Eila Rimmi                                 Anna-Liisa Kasurinen
28760: 
28761: 
28762: 
28763: 
28764: 2!0300M
28765: 2                                       1991 vp -   KK 418
28766: 
28767: 
28768: 
28769: 
28770:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28771: 
28772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ra-asuntoja kuin että loputkin vapaarahoitteiset
28773: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuokra-asunnot häviäisivät markkinoilta?
28774: olette 20 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-        Kysymyksessä annetaan ymmärtää, että asu-
28775: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    misbudjetin menoja olisi karsittu, vaikka raken-
28776: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     nusalan huonon työllisyystilanteen korjaaminen
28777: Halosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     edellyttäisi juuri nyt valtion lisäpanostusta asun-
28778: myksestä n:o 418:                                   totuotantoon. Väite ei pidä paikkaansa. Tänä
28779:                                                     vuonna valtio tukee joko suoralla lainoituksella
28780:           Aikooko Hallitus ryhtyä perusteluissa     tai korkotuella 27 100 uuden asunnon raken-
28781:        kuvatun tyyppisen selvityksen aikaan-        tamista. Määrä on 3 100 asuntoa viimevuotista
28782:        saamiseen, jotta luotaisiin edellytyksiä     enemmän. Myös valtion tuella perusparannetta-
28783:        pitkäjänteisen ja laajapohjaisesti tuetun    vien määrä kasvaa viimevuotisesta.
28784:        asuntopolitiikan ajamiseen?                     Kuten kysymyksessäkin todetaan, pitkäjän-
28785:                                                     teinen asuntopolitiikka ei voi olla poliittisia ja
28786:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         taloudellisia suhdanteita myötäilevää. Pitkäjän-
28787: taen seuraavaa:                                     teistä asuntopolitiikkaa rakennettaessa yhtenä
28788:                                                     keskeisenä lähtökohtana tulee olla asuntomark-
28789:    Kysymyksessä väitetään, että hallituksen tar-    kinoittemme toiminta ja ominaispiirteet.
28790: koituksena olisi jättää asuntokysymys entistä          Asuntomarkkinoidemme erityispiirteenä on
28791: enemmän markkinavoimien hoidettavaksi. Väi-         se, että markkinatasapaino häiriytyy liian hel-
28792: tettä perustellaan hallituksen suorittamalla        posti. Pääsyynä tähän on erilaisten asumisvaih-
28793: vuokrasääntelyn purkamisella.                       toehtojen vähäisyys, mihin on keskeisesti vaikut-
28794:    Kysyjät ovat siinä oikeassa, että markkinavoi-   tanut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen raju
28795: mien toiminta vaikuttaa vapaarahoitteisten          väheneminen. Asuntomarkkinoiden rakenteelli-
28796: vuokra-asuntojen määrään. Vaikea vuokra-            sen stabiilisuuden parantamiseksi on hallituksen
28797: asuntotilanteemme onkin huomattavalta osin          toteuttamalla vuokrasääntelyn purulla elvytetty
28798: seurausta siitä, että tätä ei ole tiedostettu tai   terveitä vuokra-asuntomarkkinoita.
28799: myönnetty. Kuitenkin markkinavoimien vaiku-            Vuokra-markkinoiden elvyttämisen ohella on
28800: tukset ovat kaikkien nähtävissä tarkasteltaessa     välttämätöntä turvata myös riittävä omistus-
28801: vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrän          asuntojen tarjonta. Uusia myyntiin tarkoitettuja
28802: kehittymistä vuokrasääntelyn aikana.                vapaarahoitteisia asuntoja valmistuu lähivuosi-
28803:    Vuonna 1970 meillä oli yhteensä 490 000 va-      na hyvin vähän. Aravatuotannossa onkin jo tälle
28804: paarahoitteista vuokra-asuntoa. Vuonna 1988         vuodelle lisätty omistusasuntojen määrää. Myös
28805: asuntoja oli enää alle puolet 1970-1 uvun alkuun    lähivuosina tulee painottaa omistusasuntojen
28806: verrattuna eli 220 000 asuntoa. Väheneminen         osuutta aravatuotannossa, jotta estettäisiin hin-
28807: johtuu keskeisiltä osin siitä, että markkinavoi-    tapaineiden purkautuminen omistusasuntojen
28808: mien lakien mukaisesti kiinnostus vuokra-           kysynnän jälleen elpyessä.
28809: asuntosijoittamiseen hävisi, koska sääntelyn seu-      Pitkäjänteinen ja onnistunut asuntopolitiikka
28810: rauksena vuokra-asuntoon sijoittaminen ei ollut     vaatii hallituksen suorittamien konkreettisten
28811: kannattavaa. Alenihan reaalivuokraindeksi 21        toimenpiteiden lisäksi luotettavia ja ajantasaisia
28812: prosenttia vuosina 1970-1988.                       tietoja tämänhetkisestä asuntotilanteesta ja sen
28813:    Vuokrasääntelyn purkamisen esteeksi ja toi-      tulevasta kehityksestä.
28814: menpiteen arvostelemiseksi esitetään usein väite       Asunto-olojen selvitystä ja seurantaa tullaan
28815: sääntelyn purkamisen mahdollisesta vuokrata-        tehostamaan nykyisestään. Nyt esimerkiksi on jo
28816: soa kohottavasta vaikutuksesta. Oikea kysy-         aloitettu uusien tiedonkeruumenetelmien kehit-
28817: myksenasettelu on kuitenkin: onko parempi, että     täminen vuokra-asuntomarkkinoiden ja niillä
28818: meillä on mahdollisesti hieman kalliimpia vuok-     tapahtuvien muutosten entistä paremmaksi seu-
28819:                                        1991 vp -   KK 418                                        3
28820: 
28821: raamiseksi. Tulevana syksynä saadaan lisäksi       käyttöön saatavat tiedot antavat hyvät mahdol-
28822: käyttöön Tilastokeskuksen vuoden 1990 väestö-      lisuudet asunto-olojemme laajapohjaiseen sel-
28823: laskennan asuinolotietoja sekä elinkustannustut-   vittämiseen.
28824: kimus 1990:n asumismenotietoja. Tänä vuonna
28825: 
28826:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1992
28827: 
28828:                                                                        Ministeri Pirjo Rusanen
28829: 4                                            1991 vp -   KK 418
28830: 
28831: 
28832: 
28833: 
28834:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
28835: 
28836:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Spörsmålsställarna låter förstå att utgifterna i
28837: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           bostadsbudgeten skulle ha gallrats, trots att
28838: den 20 december 1991 till vederbörande medlem            staten just nu borde satsa mer på bostadspro-
28839: av statsrådet översänt avskrift av följande av           duktion för att avhjälpa den dåliga sysselsätt-
28840: riksdagsman Halonen m.fl. undertecknade                  ningen i byggnadsbranschen. Men detta håller
28841: spörsmål nr 418:                                         inte streck. I år stöder staten byggandet av
28842:                                                          27 100 nya bostäder antingen genom direkt lån-
28843:            Ämnar Regeringen åstadkomma en                givning eller med räntestöd. Detta är 3 100
28844:         undersökning av det slag som beskrivs i          bostäder mer än i fjol. Även antalet bostäder
28845:         motiveringen, i syfte att skapa förutsätt-       som repareras med statligt stöd blir i år högre än
28846:         ningar för en långsiktig bostadspolitik          i fjol.
28847:         som har ett brett stöd?                              Såsom konstateras i spörsmålet kan en lång-
28848:                                                          siktig bostadspolitik inte följa de politiska och
28849:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                   ekonomiska konjunkturerna. Då man vill bygga
28850: vördsamt anföra följande:                                upp en långsiktig bostadspolitik är den centrala
28851:                                                          utgångspunkten det sätt på vilket bostadsmark-
28852:    I spörsmålet påstås att regeringen skulle ha          nade~ fungerar och de specifika drag som den
28853: för avsikt att i ökad utsträckning låta bostads-         uppv1sar.
28854: frågan skötas av marknadskrafterna. Påståendet               Ett speciellt kännetecken för bostadsmarkna-
28855: motiveras med att regeringen har avvecklat hy-           den i Finland är att balansen alltför lätt går
28856: resregleringen.                                          förlorad. Den huvudsakliga orsaken till detta är
28857:     Spörsmålsställarna har rätt i att mark-              att det finns så få alternativa sätt att bo, och
28858: nadskrafterna påverkar antalet fritt finansierade        detta beror främst på den kraftiga minskningen
28859: hyresbostäder. Den svåra situationen i fråga om          i antalet fritt finansierade hyresbostäder. Rege-
28860: hyresbostäder är faktiskt i hög grad ett resultat        ringen har genom att avveckla hyresregleringen
28861: av att man inte har insett eller erkänt att så är        strävat efter bättre strukturell stabilitet på bo-
28862: fallet. Men var och en kan se hur marknadskraf-          stadsmarknaden så att en sund marknad för
28863: terna har spelat in genom att studera hur antalet        hyresbostäder stimuleras.
28864: fritt finansierade hyresbostäder har utvecklats              Jämsides med att hyresmarknaden stimuleras
28865: under hyresregleringen.                                  är det oundgängligt att säkerställa ett tillräckligt
28866:    År 1970 fanns det sammanlagt 490 000 fritt            utbud på ägarbostäder. Under de närmaste åren
28867: finansierade hyresbostäder i Finland. År 1988            kommer väldigt få nya fritt finansierade bostä-
28868: hade antalet sjunkit till mindre än hälften jäm-         der till försäljning. Inom aravaproduktionen har
28869: fört med 1970-talets första år, nämligen till            antalet ägarbostäder ökats redan i år. Även
28870: 220 000. Minskningen följde i allt väsentligt            under de närmaste åren bör andelen ägarbostä-
28871: marknadslagarna så att intresset för investering-        der ökas i aravaproduktionen för att förebygga
28872: ar i hyresbostäder försvann, eftersom hyresregle-        att pristrycket expanderar då efterfrågan på
28873: ringen ledde till att sådana investeringar inte var      ägarbostäder ånyo ökar.
28874: lönsamma. Realhyresindexet sjönk ju med 21                   En långsiktig och framgångsrik bostadspoli-
28875: procent mellan år 1970 och 1988.                         tik fordrar utöver de konkreta åtgärder som
28876:    Påståendet att en avveckling av hyresregle-           regeringen har vidtagit också att det finns tillför-
28877: ringen bidrar till att höja hyresnivån framförs          litlig och aktuell information om nuläget på
28878: ofta som ett hinder för avvecklingen och för att         bostadsmarknaden och om den kommande ut-
28879: kritisera åtgärden. Men den korrekta frågeställ-         vecklingen.
28880: ningen lyder: är det bättre att vi har hyresbostä-           Undersökningen och uppföljningen av boen-
28881: der, eventuellt litet dyrare, eller att också de sista   det kommer att effektiveras ytterligare. Till
28882: fritt finansierade hyresbostäderna försvinner            exempel är nya metoder för insamling av uppgif-
28883: från marknaden?                                          ter om bostadsmarknaden och uppföljning av
28884:                                        1991 vp -   KK 418                                        5
28885: 
28886: skeendet som bäst under arbete. 1 höst får vi      dersökningen om levnadskostnaderna år 1990.
28887: dessutom tillgång tili uppgifter om boendet på     Uppgifterna ger goda förutsättningar för en bred
28888: basis av Statistikcentralens folkräkning år 1990   undersökning om boendet i Finland.
28889: och uppgifter om boendekostnaderna från un-
28890: 
28891:      Helsingfors den 29 januari 1992
28892: 
28893:                                                                         Minister Pirjo Rusanen
28894:                                                 1991 vp
28895: 
28896: 
28897: Kirjallinen kysymys 419
28898: 
28899: 
28900: 
28901: 
28902:                                    Hautala: Dementiapotilaiden hoidon laadun parantamisesta
28903: 
28904: 
28905:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28906: 
28907:     Nykyisen kaltainen dementiapotilaiden ras-        kään uuden rakentamiseen kuin vanhan paran-
28908: kas laitoshoito on paitsi potilaan omatoimisuu-       tamiseen. Vanhainkotiosastoista voitaisiin erot-
28909: delle ja älylliselle suorituskyvylle tuhoisaa myös    taa dementiavanhuksille kodinomaisia hoitoyk-
28910: yhteiskunnalle kallista. Sairaaloissa makuute-        sikköjä kohtuukustannuksin. Kaupungit voisi-
28911: taan tarpeettomasti vanhuksia, jotka pystyisivät      vat hankkia myös suuria kerrostalohuoneistoja
28912: tukitoimin elämään kotonaan tai kodinomaisis-         tällaisten hoitoyksiköiden muodostamiseksi.
28913: sa hoitoyksiköissä.                                       Ympäristön ohella tärkeä edellytys dementoi-
28914:     Dementian syynä on joku aivoja vaurioittava       tuneen hyvälle hoidolle ovat häntä haitavien
28915: sairaus, yleisimmin Alzheimerin tauti tai aivove-     asenteet. Henkilökunnan kouluttamista demen-
28916: renkierron häiriöt. Lievässä dementiassa eivät        tiapotilaan arvostamiseen ja hänelle virikkeelli-
28917: monimutkaiset, älyllistä kykyä vaativat tehtävät      sen ilmapiirin luomiseen tulisi lisätä. Arja Liuk-
28918: onnistu. Kotona asuminen sujuu säännöllisen           konen on esittänyt v. 1990 valmistuneessa väitös-
28919: avun turvin. Keskivaikeasta dementiasta kärsivä       kirjatyössään lukuisia ehdotuksia tästä näkökul-
28920: tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja apua, koska           masta.
28921: useimmat päättelyä ja muistamista vaativat teh-           Kotona dementiaa sairastavaa hoitavia omai-
28922: tävät eivät häneltä yksin onnistu. Vaikeasti de-      sia pitäisi tukea nykyistä enemmän. Kokemukset
28923: mentoitunut, päivittäisissä rutiineissa apua tar-     Alzheimer-Keskusliiton ja Vanhustyön keskus-
28924: vitseva henkilö ei pysty asumaan edes tukipalve-      liiton päiväpaikoista osoittavat, että dementoi-
28925: luin tuettuna kotonaan.                               tuneen vanhuksen kotihoito helpottuu, jos omai-
28926:     Suurin osa dementiapotilaista on yli 65-vuoti-    set saavat edes jonkun lepopäivän viikoittain.
28927: aita, joten hoito-ongelmasta tulee yhä mittavam-          Dementian hoidon uudistamisen ohella myös
28928: pi, mitä enemmän väestörakenteemme vanhen-            taudin diagnosointiin olisi kiinnitettävä huomio-
28929: tuu. Väestöstä on ennusteen mukaan 65 vuotta          ta. Teuvo Koskisen tuoreen väitöskirjatutki-
28930: täyttäneitä vuonna 2030 jo lähes neljännes (nyt       muksen mukaan joka neljäs laitoshoidon demen-
28931: noin 14 %). Ellei hoitokäytäntö nykyisestä muu-       tiapotilaista kärsiikin pahasta masennuksesta.
28932: tu, ovat dementiapotilaitten laitoshoitokulut         Depressiota voidaan hoitaa lääkkein, joten sai-
28933: kyseisenä vuonna runsaat kahdeksan ja puoli           raalapaikkaa ei tarvita. Säästö voi olla jopa
28934: miljardia.                                            miljardin markan luokkaa.
28935:     Vanhusten terveydenhuollon suunnittelussa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28936: tulisi perusteellisesti pohtia dementoituneiden       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28937: vanhusten hoitopaikkoja. Nykyisin heitä hoide-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28938: taan terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhain-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28939: kodeissa ja mielisairaaloissa. Teknistä ja kallista
28940: akuuttihoitoa ei dementiassa tarvita. Esimerkik-                Aikooko Hallitus nopeuttaa kehitystä,
28941: si Helsingin tuhannesta erikoissairaanhoitopai-              jossa dementiapotilaita hoidetaan ny-
28942: kasta suurimmassa osassa on vanhuksia, jotka                 kyistä inhimillisemmin ja kansantalou-
28943: eivät tarvitse sen tasoista hoitoa.                          dellisesti järkevämmin ja jossa laitosmai-
28944:     Dementiapotilaille pitäisi olla monentyyppis-            sia vanhainkoteja muutetaan dementia-
28945:  tä hoitoa, klubityylisistä päiväpaikoista sairaa-           potilaille sopiviksi kodinomaisiksi yksi-
28946:  lassa tapahtuvaan hoitoon. Tarvetta ei ole niin-            köiksi?
28947: 
28948:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1991
28949: 
28950:                                              Heidi Hautala
28951: 210300M
28952: 2                                       1991 vp -   KK 419
28953: 
28954: 
28955: 
28956: 
28957:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28958: 
28959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vanhus on laitoksessa vain ajan, jolloin omainen
28960: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on työssä, asioimassa toisella paikkakunnalla
28961: olette 23 päivänä joulukuuta 1991 päivätyn kir-     ym.
28962: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Dementiapotilaiden diagnostisointiin ja hoi-
28963: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     toon on maamme vanhustenhuollossa paneudut-
28964: Hautalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     tu tutkimuksen, hoitokokeilujen, työmallien, op-
28965: sestä n:o 419:                                      paiden, oppikirjojen ja henkilökunnan koulu-
28966:                                                     tuksen avulla.
28967:           Aikooko Hallitus nopeuttaa kehitystä,        Yliopistoihin perustettiin 1980-1 uvulla geron-
28968:        jossa dementiapotilaita hoidetaan ny-        tologian ja geriatrian professuurit. Valtioneu-
28969:        kyistä inhimillisemmin ja kansantalou-       vosto edellyttää, että kaikissa sairaanhoitopii-
28970:        dellisesti järkevämmin ja jossa laitosmai-   reissä on geriatrian virka. Geriatrin suorittamas-
28971:        sia vanhainkoteja muutetaan dementia-        ta työstä on vain osa lääketieteellisesti monion-
28972:        potilaille sopiviksi kodinomaisiksi yksi-    gelmaisten vanhusten tutkimusta, hoitoa ja suo-
28973:        köiksi?                                      rituskyvyn arviointiajatkohoitopaikan määritte-
28974:                                                     lyä varten. Suuri osa työstä on sairaanhoitopiirin
28975:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon suuntau-
28976: taen seuraavaa:                                     tuvaa konsultaatiotehtävää.
28977:                                                        Konsultaatiotyön tarkoituksena on käydä
28978:    Vanhustenhuollon kehittäminen on painottu-       konkreettiset keskustelut valtioneuvoston vah-
28979: nut avohoitoa tukevien hoitojärjestelmien ai-       vistamien valtakunnallisen suunnitelmien asetta-
28980: kaansaamiseen. Maamme laitosvaltaisuuden vä-        mista vanhustenhuollon tavoitteista. Näitä ta-
28981: hentäminen on ollut tavoitteena jo vuodesta         voitteita ovat mm. vuosina 1992-1996:
28982: 1972 alkaen, jolloin valtioneuvoston vahvista-         - Olemassa olevien voimavarojen määrätie-
28983: massa kansanterveystyön valtakunnallisessa          toinen kohdentaminen uudelleen palvelutason
28984: suunnitelmassa oli tavoitteena avohoidon ensisi-    säilyttämiseksi ja parantamiseksi.
28985: jaisuus. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää           - Avohuoltoa tukevan toiminnan käynnis-
28986: paitsi asennemuutosta myös uudella tavalla ra-      täminen laitoshoidossa.
28987: kennettua avohoidon palvelujärjestelmää sekä           - Laitoshoidon koon pienentäminen ja
28988: avohoidon ensimmäistä edellytystä, avohoidon        pienten hoito- ja asuntoyksiköiden perustami-
28989: mahdollistavia asunto-oloja.                        nen palvelujen käyttäjien kotiseudulle.
28990:    Kehitystä on tapahtunut ja se on näkyvissä          - Vanhusten päivätoiminnan kehittäminen.
28991: avohoidon palvelujen lisääntymisenä ja moni-           - Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoi-
28992: puolistumisena sekä avo- ja laitoshoidon kustan-    minnan kehittäminen muiden hallintokuntien,
28993: nusten suhteen tasaantumisena kunnissa ja kun-      viranomaisten, seurakuntien, alan järjestöjen
28994: tainliitoissa.                                      sekä vapaaehtoistyötä tekevien kanssa.
28995:    Myös laitoshoidon muotoja on kehitetty otta-        Omaisten osuus dementiapotilaiden kotihoi-
28996: malla käyttöön lyhytaikaista kotihoitoa tukevaa     don onnistumisessa on suuri. Hallitusohjelman
28997: hoitoa. Tällaisia hoitomuotoja on mm. jaksoit-      yhtenä tavoitteena onkin omaishoitajien sosiaa-
28998: tainen hoito, jota käytetään vanhuksen kuntou-      liturvan parantaminen.
28999: tukseen ja omaisten vapauttamiseen ajoittain           Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työ-
29000: hoitovastuusta esim. talvi- ja kesälomille.         ryhmän selvittämään sosiaali- ja terveydenhuol-
29001:    Viikkohoidon avulla pyritään säilyttämään        lon palvelurakennetta, ja valmisteilla on vanhus-
29002: vanhuksen ja omaisten väliset sosiaaliset siteet    ten kodinhoitoavun kehittämistä selvittävän ja
29003: pysyvää hoitoa paremmin, koska vanhus               vanhusten perhepäivähoitoa kokeilevan työryh-
29004: viettää viikonloput omaistensa parissa. Koti-       män asettaminen.
29005: hoitoa tukevaa laitospaikkojen käyttöä on              Kunnissa on lukuisia kehittämisprojekteja
29006: myös vanhusten päivä- ja yöhoito, jolloin           käynnissä dementiapotilaiden päiväkotiyksiköi-
29007:                                           1991 vp -   KK 419                                           3
29008: 
29009: den perustamiseksi ja oikeiden toimintamuoto-         ryhmien, mm. dementiapotilaiden, päiväohjel-
29010: jen löytämiseksi. Sosiaali- ja terveyshallitus jul-   maan, fyysiseen ympäristöön, omaisten ja läheis-
29011: kaisi loppuvuodesta 1991 dementiaprojektin            ten suhteiden säilyttämiseen ja yksilölliseen hoi-
29012: loppuraportin "Dementoituneiden vanhusten             toon.
29013: palvelujen kehittäminen", jossa kuvataan muka-            Raha-automaattiyhdistyksen kautta on tuettu
29014: na olleiden kuntien avohoidon ja laitoshoidon         järjestöjen dementiapotilaiden päiväkeskusyksi-
29015: kehittämistä sekä yhteistyötä vapaaehtoistaho-        köiden ja palvelutalojen aikaansaamista.
29016: jen kanssa.                                               Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti yhdessä
29017:    Parhaillaan on käynnissä myös sosiaali- ja         kunnallisten keskusjärjestöjen kanssa vanhus-
29018: terveyshallituksen yhdessä kuntien kanssa to-         tenhuollon valtakunnallisen projektin, joka tuot-
29019: teuttama vanhainkotien sisällön kehittämispro-        ti v. 1989 dementian tutkimus- ja hoito-oppaan
29020: jekti, jonka kautta syntyy uusia toimintamalleja      sekä vanhustenhuollon rakenteellisen toimivuu-
29021: vanhainkodissa hoidettavien erilaisten vanhus-        den työkirjoja.
29022: 
29023:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1992
29024: 
29025:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
29026: 4                                       1991 vp -   KK 419
29027: 
29028: 
29029: 
29030: 
29031:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29032: 
29033:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ser som stöder hemvård är också dag- och
29034: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      nattvård av åldringar, varvid åldringen tillbring-
29035: den 23 december 1991 till vederbörande medlem       ar endast den tid på anstalten då den anhöriga
29036: av statsrådet översänt avskrift av följande av      arbetar, sköter ärenden på annan ort eller lik-
29037: riksdagsman Hautala undertecknade spörsmål          nande.
29038: nr 419:                                                Inom åldringsvården i vårt land har man
29039:                                                     satt sig in i diagnostisering och vård av
29040:           Ämnar Regeringen påskynda utveck-         demenspatienter med hjälp av forskning, vård-
29041:        lingen i riktning mot att demenspatienter    försök, arbetsmodeller, handböcker, läroböcker
29042:        ges en humanare vård som ordnas på ett       och utbildning av personal.
29043:        förnuftigare sätt nationalekonomiskt och        Vid universiteten inrättades professurer i ge-
29044:        att anstaltliknande ålderdomshem änd-        rontologi och geriatri på 1980-talet. Statsrådet
29045:        ras till hemliknande enheter som lämpar      förutsätter att det finns en tjänst inom geriatrin
29046:        sig för demenspatienter?                     i alla sjukvårdsdistrikt. Av det arbete som en
29047:                                                     geriater utför är endast en del forskning, vård
29048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och bedömning av prestationsförmåga i fråga
29049: anföra följande:                                    om åldringar som medicinskt sett har många
29050:                                                     problem, vilket syftar till att finna en plats för
29051:    Tyngdpunkten inom utvecklandet av åld-           fortsatt vård. En stor del av arbetet består av
29052: ringsvården har lagts vid skapandet av sådana       sjukvårdsdistriktens konsultationsuppgifter som
29053: vårdsystem som stöder öppenvården. Målet har        riktas till den kommunala social- och hälsovår-
29054: varit att minska på anstalternas dominans alltse-   den.
29055: dan 1972 då målet var att ställa öppenvården i         Syftet med konsultationsarbetet är att kon-
29056: främsta rummet enligt den riksomfattande pla-       kreta diskussioner skall föras om de mål som
29057: nen för folkhälsoarbetet som fastställdes av        ställts för åldringsvården i de riksomfattande
29058: statsrådet. För att en förändring skall kunna ske   planerna som fastställs av statsrådet. Dessa mål
29059: behövs förutom en attitydförändring även ett        var bl.a. för åren 1992-1996 följande:
29060: servicesystem inom öppenvården som byggts              - En målmedveten omfördelning av befintli-
29061: upp på nytt sätt samt sådana bostadsförhållan-      ga resurser för att bibehålla och förbättra servi-
29062: den som möjliggör öppenvård, vilket utgör den       cenivån.
29063: främsta förutsättningen.                               - Inledande av verksamhet som stöder öp-
29064:    En viss utveckling har skett som kan skönjas     penvården inom den slutna vården.
29065: i och med att servicen inom öppenvården har            - Förminskande av omfattningen av den
29066: ökat och blivit mångsidigare samt att kostnader-    slutna vården och inrättande av små vård- och
29067: na för den öppna och slutna vården har jämnats      boendeenheter i den trakt där de som utnyttjar
29068: ut i kommunerna och kommunalförbunden.              servicen bor.
29069:    Även de olika formerna av sluten vård har           - Utvecklande av dagverksamhet för
29070: utvecklats så att man har börjat tillämpa kortva-   åldringar.
29071: rig vård som stöder hemvård. Dylika vårdformer         - Utvecklande av samarbetet inom social-
29072: är bl. a. växe1vård som används för rehabilite-     och hälsovården med andra förvaltningsenheter,
29073: ring av åldringar och för att tidvis befria de      myndigheter, församlingar, organisationer inom
29074: anhöriga från vårdansvaret under t.ex. vinter-      området samt sådana som utför frivilligt arbete.
29075: och sommarsemestrar.                                   De anhörigas roll är av stor betydelse för
29076:    Avsikten med veckovård är att bevara de          att hemvården av demenspatienter skall lyckas.
29077: sociala banden mellan åldringen och de anhöriga     Ett mål som ingår i regeringsprogrammet är
29078: bättre än under bestående vård, eftersom            förbättrande av den sociala tryggheten för
29079: åldringen tillbringar veckosluten tillsammans       anhöriga vårdare.
29080: med sina anhöriga. Användning av anstaltsplat-         Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
29081:                                           1991 vp -     KK 419                                        5
29082: 
29083: en arbetsgrupp med uppgift att utreda servi-           jekt för att utveckla ålderdomshemmen. Detta
29084: cestrukturen inom social- och hälsovården. Det         projekt föder nya verksamhetsmodeller för
29085: finns planer på att tillsätta en arbetsgrupp som       dagsprogrammet, den fysiska miljön, bevarandet
29086: skall utreda utvecklandet av hemvårdshjälpen           av relationerna tili anhöriga och vänner och
29087: för åldringar och inleda försök med familjedag-        individuell vård för olika grupper av åldringar
29088: vård för åldringar.                                    som vårdas på ålderdomshem, bl.a. demenspa-
29089:    1 kommunerna pågår tlera utvecklingspro-            tienter.
29090: jekt för att inrätta daghemsenheter för                    Olika organisationer har via penningautomat-
29091: demenspatienter och för att finna lämpliga             föreningen fått stöd för byggandet av dagcenter
29092: verksamhetsformer. Social- och hälsostyrelsen          och servicehus för demenspatienter.
29093: avgav i slutet av 1991 slutrapporten för de-               Social- och hälsovårdsministeriet genomförde
29094: mensprojektet. 1 rapporten, som gäller utveck-         tillsammans med de korumunala centralorgani-
29095: landet av servicen för dementa åldringar, be-          sationerna ett riksomfattande projekt inom
29096: skrivs utvecklandet av den öppna och slutna            åldringsvården, vilket 1989 resulterade i en
29097: vården i de kommuner som deltagit i projektet          handbok om forskning och vård beträffande
29098: samt samarbetet med frivilliga.                        demens samt arbetsböcker angående den
29099:    För tillfället genomför social- och hälsostyrel-    strukturella funktionsdugligheten inom åld-
29100: sen tillsammans med kommunerna även ett pro-           ringsvården.
29101: 
29102:      Helsingfors den 27 januari 1992
29103: 
29104:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
29105:                                                  1991 vp
29106: 
29107: 
29108: Kirjallinen kysymys 420
29109: 
29110: 
29111: 
29112: 
29113:                                     Rajamäki ym.: Maaseutupoliittisen neuvottelukunnan kokoonpa-
29114:                                         nosta
29115: 
29116: 
29117:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29118: 
29119:     Maaseudun monipuolinen kehittäminen on                Maaseutupolitiikassa tarvitaan tavoitteen-
29120: välttämätöntä. Maatalouspainotteinen maaseu-           asettelua ja linjanvetoa ja siinä tullaan tarvitse-
29121: tupolitiikka on tiensä päässä. Nyt tarvitaan ak-       maan laajaa yhteiskunnallista kiinnostusta ja
29122: tiivista elinkeinopolitiikkaa, jolla turvataan edel-   vastuuntuntoakin. Hallituksen uusi poliittinen
29123: lytykset maaseudun taajamien ja haja-asutusalu-        kulttuuri ei erityisesti vastaa tätä pyrkimystä.
29124: eiden kehittymiselle.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29125:     Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen on aset-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29126: tanut 12.12.1991 maaseutupolitiikan neuvottelu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29127: kunnan. Neuvottelukunta paitsi suunnittelee            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29128: myös rahoittaa maaseudun kehittämishankkeita
29129: ja tekee konkreettisia aluepoliittisia tukipäätök-                Onko Hallitus tietoinen maaseutupo-
29130: siä. Toimikunnan kokoonpano on poliittisesti                  liittisen neuvottelukunnan kokoonpa-
29131: valitettavan yksipuolinen ja vaikeuttaa maaseu-               noon liittyvästä epäkohdasta, ja
29132: dun laaja-alaista kehittämistä.                                   mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
29133:     Päähallituspuolueen edustus on vahvasti tur-              epäkohdan poistamiseksi?
29134: vattu ja muodon vuoksi neuvottelukuntaan on
29135: nimetty RKP:n kansanedustajakin.
29136: 
29137:    Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1992
29138: 
29139:           Kari Rajamäki                   Reijo Laitinen                Erja Lahikainen
29140:           Marja-Leena Viljamaa            Kari Urpilainen               Mats Nyby
29141:           Timo Laaksonen                  Ulpu Iivari                   Kerttu Törnqvist
29142:           Timo Roos                       Osmo Polvinen                 Heikki Rinne
29143:                    Erkki Pulliainen                             Väinö Saario
29144: 
29145: 
29146: 
29147: 
29148: 210300M
29149: 2                                        1991 vp -   KK 420
29150: 
29151: 
29152: 
29153: 
29154:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29155: 
29156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uudistamista, maaseudun asukkaiden aikuiskou-
29157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lutuksen ja yrittäjäkoulutuksen lisäämistä ja
29158: olette 9 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn kir-       maaseutupoliittisen ja pieniin elinkeinoihin koh-
29159: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     distuvan tutkimustoiminnan koordinointia ja li-
29160: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      säämistä. Tässä eräitä tärkeitä painopisteitä,
29161: Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       jotka tälle neuvottelukunnalle on asetettu.
29162: symyksestä n:o 420:                                      Neuvottelukunnan kokoonpanoa valmistel-
29163:                                                      taessa sisäasiainministeriö oli yhteydessä maa-
29164:             Onko Hallitus tietoinen maaseutupo-      seutupolitiikan kannalta keskeisiin ministeriöi-
29165:         liittisen neuvottelukunnan kokoonpa-         hin, keskusvirastoihin ja organisaatioihin. Edellä
29166:         noon liittyvästä epäkohdasta, ja             mainittujen tahojen johto ilmoitti edustajansa
29167:             mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä    neuvottelukuntaan, jonka kokoonpano esiteltiin
29168:         epäkohdan poistamiseksi?                     muuttamattomana valtioneuvostolle. Esteitä ei
29169:                                                      kuitenkaan ole neuvottelukunnan täydentämi-
29170:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        selle uusilla merkittävillä maaseutupoliittisilla
29171:                                                      in tressiry hmillä.
29172:     Valtioneuvosto asetti 12.12.1991 yksimielises-       Tarkoituksena on, että neuvottelukunnan
29173: ti neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on yhteen-      apuna toimii työryhmiä ja jaostoja, jotka tuovat
29174: sovittaa maaseudun kehittämistoimia sekä edis-       neuvottelukunnalle asiantuntija-apua niiltä osa-
29175: tää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen          alueilta, joissa neuvottelukunnalla ei sitä ole
29176: tehokasta käyttöä. Neuvottelukunta selvittää         riittävästi. Työryhmiin ja jaostoihin on tarkoi-
29177: mm. maaseudun palvelujen uudelleenjärjestä-          tuksena kutsua asiantuntijoita laajasti myös neu-
29178: mistä, maaseutuneuvontajärjestelmän uudista-         vottelukunnan ulkopuolelta.
29179: mista, etätyön edistämistä, maaseutuhallinnon
29180: 
29181:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1992
29182: 
29183:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29184:                                         1991 vp -   KK 420                                         3
29185: 
29186: 
29187: 
29188: 
29189:                                     Ti/l Riksdagens Herr Talman
29190: 
29191:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningcn        hur landsbygdsförvaltningen skall reformeras
29192: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av      och hur vuxenutbildningen och företagarutbild-
29193: den 9 januari 1992 tili vederbörande medlem av      ningen för landsbygdsbefolkningen kan ökas.
29194: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   Delegationen skall också behandla en koordine-
29195: dagsman Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-         ring och ökning av dels den landsbygdspolitiska
29196: mål nr 420:                                         forskningsverksamheten, dels den forsknings-
29197:                                                     verksamhet som gäller näringsverksamhet i liten
29198:            Är Regeringen medveten om det miss-      skala. Ovan har presenterats några viktiga
29199:        förhållande som råder beträffande sam-       tyngdpunktsområden i delegationens arbete.
29200:        mansättningen av den landsbygdspo-               När delegationens sammansättning förbered-
29201:        litiska delegationen och                     des var inrikesministeriet i kontakt med olika
29202:            vilka åtgärder ämnar den vidta för att   ministerier, centrala ämbetsverk och organisa-
29203:        avhjälpa missförhållandet?                   tioner som är viktiga ur landsbygdspolitisk syn-
29204:                                                     punkt. Ledningen för dessa instanser anmälde
29205:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sina representanter tili delegationen, vars sam-
29206: anföra följande:                                    mansättning föredrogs för statsrådet utan
29207:                                                     ändringar. Inga hinder finns dock för att delega-
29208:    Statsrådet tillsatte den 12 december 1991 en-    tionen kompletteras med nya intressegrupper
29209: hälligt en delegation, vars uppgift är att koor-    som är betydelsefulla ur landsbygdspolitisk syn-
29210: dinera de åtgärder som vidtas för att utveckla      vinkel.
29211: landsbygden och för att främja ett effektivt            Meningen är att arbetsgrupper och sektioner
29212: utnyttjande av de resurser som styrs tili           skall bistå delegationen med sakkunnighjälp på
29213: landsbygden. Delegationen skall bl.a. utreda en     de delområden där delegationen inte har tillräck-
29214: omorganisering av landsbygdens tjänster och en      lig sakkunskap. Avsikten är att sakkunniga som
29215: revision av systemet för landsbygdsrådgivning.      inte är knutna tili delegationen i stor utsträck-
29216: Vidare skall delegationen ta ställning tili hur     ning skall inbjudas tili arbetsgrupperna och sek-
29217: man kan främja distansarbete på landsbygden,        tionerna.
29218: 
29219:      Helsingfors den 4 februari 1992
29220: 
29221:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
29222:                                                1991 vp
29223: 
29224: ;kriftligt spörsmål 421
29225: 
29226: 
29227: 
29228: 
29229:                                   Enestam: Om upprustning av Bengtskärs fyr
29230: 
29231: 
29232:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29233: 
29234:   Bengtskärs fyr, som ligger i Hitis yttre skär-     som ursprungligen grundades för att "rädda"
29235: ~ård i Dragsfjärd, fyllde i tiden en viktig funk-    fyren inte har tillräckliga resurser att klara av
29236: ion för sjösäkerheten. För den stora allmänhe-       denna uppgift.
29237: :en är Bengtskär närmast bekant för striden om          Eftersom Bengtskär är värt att bevaras som
29238: 1erraväldet över fyren. Som bekant utgick de         nationellt minnesmärke och eftersom det är
29239: J.nländska försvarama som segrare, efter en          uppenbart att detta inte låter sig göras inom
29240: ;ällsynt hård och blodig strid, med stora förlus-    ramen för Pro Bengtskärs verksamhet, ställer jag
29241: :er i människoliv både hos försvarama och            med hänvisning tili det ovan anförda i den
29242: ;peciellt hos de anfallande ryssama.                 ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29243:    1 fjol hade femtio år förflutit sedan slaget om   ver tili vederbörande medlem av statsrådet föl-
29244: Bengtskär. Minnet firades under högtidliga for-      jande spörsmål:
29245: ner på årsdagen den 26 juli, bl.a. med att
29246: k:ustartilleriets beväringar svor faneden.                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
29247:    Alla som då besökte Bengtskär kunde inte                 ta för att rädda Bengtskärs fyr från
29248: Lmdgå att notera att fyren håller på att förfalla.          förfall?
29249: Det är uppenbart att föreningen Pro Bengtskär
29250: 
29251:      Helsingfors den 9 januari 1992
29252:                                           Jan-Erik Enestam
29253: 
29254: 
29255: 
29256: 
29257: 210300M
29258: 2                                         1991 vp -   .KK 421
29259: 
29260: Kirjallinen kysymys 421                                                                     Suomenno.
29261: 
29262: 
29263: 
29264: 
29265:                                    Enestam: Bengtskärin majakan kunnostamisesta
29266: 
29267: 
29268:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29269: 
29270:    Dragsfjärdissä Riittisten ulkosaaristossa si-      rapistumassa. On ilmeistä, että Pro Bengtskä1
29271: jaitseva Bengtskärin majakka täytti aikanaan          -yhdistyksellä, joka alun perin perustettiin "pe·
29272: tärkeän tehtävän merenkulun turvallisuuden            lastamaan" majakka, ei ole riittäviä resurssej~
29273: kannalta. Suurelle yleisölle Bengtskär on lähinnä     tämän tehtävän suorittamiseen.
29274: tuttu majakan herruudesta käydystä taistelusta.          Koska Bengtskär kannattaa säilyttää kansal·
29275: Kuten tunnettua, majakan suomalaiset puolus-          lisena muistomerkkinä ja koska on ilmeistä, ette
29276: tajat selvisivät harvinaisen kovasta ja verisestä     tämä voi tapahtua Pro Bengtskärin toiminnar
29277: taistelusta voittajina. Suuria tappioita syntyi ih-   puitteissa, esitän edellä olevan perusteella j~
29278: mishenkien menetyksinä sekä puolustajien että         valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii
29279: erityisesti hyökkäävien venäläisten joukossa.         taten kunnioittavasti valtioneuvoston asian
29280:    Viime vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta             omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy·
29281: Bengtskärin taistelusta. Juhlallista muistotilai-     myksen:
29282: suutta vietettiin taistelun vuosipäivänä 26. heinä-
29283: kuuta, jolloin mm. rannikkotykistön alokkaat                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoc
29284: vannoivat sotilasvalan.                                      ryhtyä Bengtskärin majakan pelastami·
29285:    Kukaan tuolloin Bengtskärissä vierailleista ei            seksi rapistumiselta?
29286: voinut välttyä huomaamasta, että majakka on
29287: 
29288:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1992
29289: 
29290:                                            Jan-Erik Enestam
29291:                                           1991 vp -   KK 421                                           3
29292: 
29293: 
29294: 
29295: 
29296:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29297: 
29298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ovat kuitenkin muuttuneet niin, etteivät yhdis-
29299: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tyksen voimavarat riittäneet majakan kunnos-
29300: olette 9 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn kir-        tukseen ja ylläpitämiseen. Merenkulkuhallitus
29301: jeenne n:o 1832 ohella toimittanut valtioneuvos-      onkin irtisanonut 27.1.1992 vuokrasopimuksen
29302: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        näistä syistä, joten kysymys majakan kunnosta-
29303: sanedustaja Enestamin kirjallisesta kysymykses-       misesta ja säilymisestä on uudelleen lähtötilan-
29304: tä n:o 421, jossa tiedustellaan:                      teessa.
29305:                                                           Museoviraston tehtävänä on tehdä esityksiä
29306:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        valtion omistamien rakennusten suojelusta. Mu-
29307:        ryhtyä Bengtskärin majakan pelastami-          seovirasto valmistelee esityksensä valtion raken-
29308:        seksi rapistumiselta?                          nuksista läänikohtaisina tai haltijakohtaisina lis-
29309:                                                       toina, missä yhteydessä kohteiden kulttuurihis-
29310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toriallinen suojeluarvo ja kunto esityksen perus-
29311: vasti seuraavaa:                                      teena perusteellisemmin selvitetään. Merenkul-
29312:                                                       kuhallituksen rakennuksia koskeva esitys val-
29313:     Dragsfjärdissä Riittisten ulkosaaristossa si-     mistunee aikaisintaan vuonna 1995. Suojeluesi-
29314: jaitseva Bengtskärin majakka on merenkulku-           tyksen voi tehdä myös virasto tai laitos, jonka
29315: hallituksen hallinnassa oleva valtion rakennus.       hallinnassa rakennus on, muu valtion viran-
29316: Se on Pohjoismaiden huomattavimpia majakka-           omainen, seutukaavaliitto, maakuntaliitto tai
29317: rakennuksia. Kun majakka automatisoitiin, tor-        kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee sekä
29318: niin liittyvä 600 m 2:n suuruinen asuinrakennus       rekisteröity yhdistys kotipaikkakunnallaan si-
29319: jäi vaille käyttöä. Kylmilleen jäänyttä rakennus-     jaitsevista rakennuksista. Valtion omistamien
29320: ta säänvaihteluille alttiilla ulkosaarella uhkaa      rakennusten suojelusta päättää valtioneuvosto
29321: nopea rappeutuminen. Rakennuksen säilymisen           ympäristöministeriön esittelystä. Suojeluesitystä
29322:  kannalta paras ratkaisu on löytää sille soveltuva    Bengtskärin majakasta ei ole ministeriöön tullut.
29323:  käyttötarkoitus ja sitä kautta taloudelliset edel-      Valtion rakennusten suojelu tapahtuu yleensä
29324:  lytykset rakennuksen korjaukseen ja jatkuvaan        yhteisymmärryksessä rakennuksen haltijan
29325:  käyttöön. Merenkulkuhallitus, jonka vastuulla        kanssa. Suojelupäätöksellä ei tässä tapauksessa
29326:  majakka ja sen kunnossapitäminen on, pyrki           voitaisi kuitenkaan ratkaista kunnostamisen ra-
29327:  tähän ratkaisuun tehdessään Pro Bengtskär            hoitusta. Valtion omistamien suojeltujen kohtei-
29328:  -yhdistyksen kanssa vuokrasopimuksen maja-           den kunnostuskustannusten katsotaan sisälty-
29329:  kasta vuonna 1985. Tällöin yhdistys sitoutui         vän haltijaviranomaisen normaaleihin kiinteistö-
29330:  kunnostamaan majakan sisärakenteet ja pitä-          jen kunnossapito- ja peruskorjauskustannuksiin.
29331:  mään rakennuksessa yllä peruslämpöä, jotta           Majakan välttämättömyyskorjausten toteutta-
29332:  kosteus ei pääsisi vaikuttamaan majakan raken-       minen ja uuden pitkäaikaisratkaisun löytyminen
29333:  teisiin. Vuokrasopimusta tehdessä suunnitelmat       majakan peruskorjauksen ja pysyvän kunnossa-
29334:  majakan käytöstä, korjaustoimista ja rahoituk-       pidon turvaamiseksi jää merenkulkuhallinnon ja
29335:  sesta näyttivät toteutumiskelpoisilta. Olosuhteet    sen piirihallinnon huoleksi.
29336: 
29337:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
29338: 
29339:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
29340: 4                                          1991 vp -    KK 421
29341: 
29342: 
29343: 
29344: 
29345:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
29346: 
29347:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          reskontraktet från 27.1.1992, vilket gör att frå-
29348: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-        gan om fyrens iståndsättning och bevarande igen
29349: se nr 1832 av den 9 januari 1992 till vederböran-       befinner sig i utgångsläget.
29350: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av            Det ankommer på museiverket att ställa för-
29351: följande av riksdagsman Enestam underteckna-            slag om skyddet av statsägda byggnader. Musei-
29352: de spörsmål nr 421:                                     verket bereder sina förslag om de statsägda
29353:                                                         byggnaderna i form av separata listor för varje
29354:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Iän eller enligt besittningshavare, och i detta
29355:         ta för att rädda Bengtskärs fyr från            sammanhang undersöks objektens kulturhisto-
29356:         förfall?                                        riska skyddsvärde och skick rätt ingående som
29357:                                                         bas för förslaget. Förslaget om de byggnader
29358:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            som sjöfartsstyre.~sen innehar torde föreligga ti-
29359: samt anföra följande:                                   digast år 1995. Aven det ämbetsverk eller den
29360:                                                         inrättning i vars besittning en byggnad är kan
29361:    Bengtskärs fyr, som ligger i Hitis yttre skär-       föreslå att den skall skyddas, likaså kan ett
29362: gård i Dragsfjärd, är en statsägd byggnad som är        sådant förslag göras av någon annan statlig
29363: i sjöfartsstyrelsens besittning. Den hör till de        myndighet, ett regionplaneförbund, ett land-
29364: mest bemärkta fyrarna i de nordiska länderna.           skapsförbund eller den kommun i viiken byggna-
29365: Då fyren automatiserades fanns det inget bruk           den är belägen. Vidare kan en registrerad fören-
29366: för den bostadsbyggnad på 600 m2 som hör till           ing föreslå att byggnader på dess hemort skall
29367: tornet. Då byggnaden står kall och är helt utsatt       skyddas. Det är statsrådet som på föredragning
29368: för omslagen i utskärsväderleken, hotas den av          av miljöministeriet beslutar om skydd av statsäg-
29369: snabbt förfall. Med tanke på att byggnaden              da byggnader. Något förslag om skydd av
29370: borde bevaras vore den bästa lösningen att finna        Bengtskärs fyr har inte anhängiggjorts vid mil-
29371: ett lämpligt bruksändamål och därigenom även            jöministeriet.
29372: ekonomiska möjligheter att reparera och an-                Skyddet av statsägda byggnader sker i allmän-
29373: vända fyren. Sjöfartsstyrelsen, som har ansvaret        het i samråd med den som innehar byggnaden. I
29374: för fyren och dess underhåll, eftersträvade just        detta fall är det emellertid ogörligt att fatta
29375: detta då den år 1985 gjorde upp ett hyreskon-           beslut om finansieringen i samband med ett
29376: trakt med föreningen Pro Bengtskär. Föreningen          eventuellt skyddsbeslut. Det anses att kostnader-
29377: förband sig då att iståndsätta fyrens inre och att      na för iståndsättning av statsägda skyddade
29378: upprätthålla basvärmen för att fukten inte skall        objekt skall ingå i innehavarens normala kostna-
29379: kunna påverka konstruktionen. Då hyreskon-              der för underhåll och reparation av fastigheter.
29380: traktet ingicks verkade planerna på fyrens an-          Det är sjöfartsförvaltningen och dess distrikts-
29381: vändning, reparationerna och finansieringen helt        förvaltning som har att sörja för de nödvändiga
29382: genomförbara. Men omständigheterna har för-             reparationerna på fyren och att finna en lång-
29383: ändrats så att föreningens resurser inte förslår till   tidslösning i fråga om grundläggande reparatio-
29384: att sätta och hålla fyren i stånd. Därför har           ner och kontinuerligt underhåll.
29385: sjöfartsstyrelsen på dessa grunder sagt upp hy-
29386: 
29387:      Helsingfors den 13 februari 1992
29388: 
29389:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
29390:                                                  1991 vp
29391: 
29392: Kirjallinen kysymys 422
29393: 
29394: 
29395: 
29396: 
29397:                                     Aittoniemi: Ulkomaalaisille määrättyjen sakkojen perinnän tehos-
29398:                                         tamisesta
29399: 
29400: 
29401:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29402: 
29403:    Erityisesti Venäjältä sekä Baltian maista Suo-      merkiksi teon välineenä ollut autorisa tai jokin
29404: meen tulevat turistit syyllistyvät runsaasti liiken-   muu omaisuus jäisi poliisin haltuun kunnes seu-
29405: nerikkomuksiin, sekä muihin sellaisiin vähäisiin       raamus on suoritettu. Joka tapauksessa jotakin
29406: rikkomuksiin, joista seurauksena on yleensä            asialle on tehtävä, sillä muuten järjestelmä ei
29407: sakko tai pysäköintivirhemaksu. Rikkomukset            toimi lainkaan.
29408: osoittavat yleensä joko tahallisuutta tai suurta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29409: välinpitämättömyyttä maan säännöksistä, koska          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29410: määrättyjen seuraamusten täytäntöönpano, ku-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29411: ten pysäköintivirhemaksujen ja sakkojen peri-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29412: minen, on vaikeaa, lähes mahdotonta.
29413:    Yksi mahdollisuus perinnän tehostamiseen                       Mitä Hallitus aikoo tehdä erityisesti
29414: olisi se, että sakon tai pysäköintivirhemaksun                 ns. itäturisteille Suomessa langetettujen
29415: maksaminen olisi pakollista heti, kun se on                    sakkojenja määrättyjen pysäköintivirhe-
29416: määrätty. Henkilö olisi velvollinen hankkimaan                 maksujen perinnän tehostamiseksi?
29417: asianomaiset varat, ja muussa tapauksessa esi-
29418: 
29419:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992
29420: 
29421:                                              Sulo Aittoniemi
29422: 
29423: 
29424: 
29425: 
29426: 210300M
29427: 2                                      1991 vp -   KK 422
29428: 
29429: 
29430: 
29431: 
29432:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29433: 
29434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Jos ulkomaalaisella ei ole Suomessa omai-
29435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suutta, sakon täytäntöönpano ei yleensä ole
29436: olette 10 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn         mahdollista. Yleisenä periaatteena on, että val-
29437: kirjeenne n:o 1846 ohella toimittanut valtioneu-   tiossa annetut rangaistustuomiot eivät ole toises-
29438: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       sa valtiossa täytäntöönpanokelpoisia ja että nii-
29439: kansanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuulu-        den oikeusvaikutukset muutoinkin ovat varsin
29440: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 422:          rajoitetut. Suomessa annettu päätös, jolla joku
29441:                                                    on tuomittu sakkoon, voidaan näin ollen panna
29442:           Mitä Hallitus aikoo tehdä erityisesti    vieraassa valtiossa täytäntöön vain, jos Suomen
29443:        ns. itäturisteille Suomessa langetettujen   ja kyseisen valtion välillä on sovittu tällaisesta
29444:        sakkojen ja määrättyjen pysäköintivirhe-    järjestelystä.
29445:        maksujen perinnän tehostamiseksi?               Tällaisesta järjestelystä Suomi on sopinut ai-
29446:                                                    noastaan muiden pohjoismaiden kanssa. Poh-
29447:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       joismaisten rangaistustuomioiden täytäntöönpa-
29448: vasti seuraavaa:                                   nokelpoisuus on pohjoismaidenvälillä järjestetty
29449:                                                    eri pohjoismaissa annetuilla yhdenmukaisilla la-
29450:    Vakiintuneena periaatteena on, että sakote-     eilla. Järjestely on ollut mahdollinen osaltaan
29451: tulle ennen täytäntöönpanoa varataan tilaisuus     pohjoismaidenoikeus-ja yhteiskuntajärjestysten
29452: sakon maksamiseen. Pysäköintivirhemaksun, ri-      samankaltaisuuden vuoksi.
29453: kesakon ja rangaistusmääräysmenettelyssä mää-          Ulkomaalaisille määrättyjensakkojen nykyis-
29454: rätyn sakon asianomainen voi maksaa heti mää-      tä tehokkaampi perintä edellyttäisi kansainväli-
29455: räyksen tai rangaistusvaatimuksen tiedoksi saa-    sen sopimuksen solmimista. Kysymyksessä mai-
29456: tuaan. Pysäköintivirhemaksua korotetaan, jollei    nittuja itäturisteja ei sakkojen täytäntöönpanon
29457: sitä ole määräajassa maksettu. Jos korotettua      suhteen ole syytä saattaa pohjoismaiden ulko-
29458: maksumääräystä ei saada annettua asianomai-        puolisista valtioista Suomeen tulevien turistien
29459: selle tiedoksi määräajassa, maksu raukeaa eikä     kanssa eri asemaan. Hallitus ei pidä tarkoituk-
29460: sitä voida panna täytäntöön. Näin käy, vaikka      senmukaisena ainakaan tässä vaiheessa tehdä
29461: pysäköintivirhemaksun saanut olisi Suomen          kysymyksessä tarkoitetuille valtioille esitystä so-
29462: kansalainen.                                       pimusneuvotteluihin ryhtymiseksi tässä asiassa.
29463: 
29464:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1992
29465: 
29466:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
29467:                                          1991 vp -   KK 422                                          3
29468: 
29469: 
29470: 
29471: 
29472:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29473: 
29474:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Om en utlänning inte har egendom i Finland
29475: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       är det i allmänhet inte möjligt att verkställa
29476: 1846 av den 10 januari 1992 till vederbörande        bötesstraffet. En allmän princip är att en straff-
29477: medlem av statsrädet översänt avskrift av riks-      dom som meddelas i en stat inte är verkställbar
29478: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         i en annan och att dess rättsverkan också i övrigt
29479: mål nr 422:                                          är synnerligen begränsad. Ett beslut som har
29480:                                                      meddelats i Finland genom vilket någon döms
29481:           Vad ämnar Regeringen göra för att          till böter kan alltså verkställas i en främmande
29482:        effektivera indrivningen av böter och vis-    stat endast om Finland och staten i fråga har en
29483:        sa parkeringsböter som i Finland har          överenskommelse om ett sådant arrangemang.
29484:        förelagts s.k. östturister?                       Sådana överenskommelser har Finland en-
29485:                                                      dast med de övriga nordiska länderna. Behö-
29486:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        righeten att verkställa nordiska straffdomar har
29487: anföra följande:                                     i de nordiska länderna ordnats genom ensartad
29488:                                                      lagstiftning. Arrangemanget har varit möjligt
29489:    Det är en hävdvunnen princip att den som          delvis på grund av att den nordiska rätts- och
29490: föreläggs böter ges tillfälle att betala dem innan   samhällsordningen är så likartad.
29491: de verkställs. Den som har förelagts en parke-           För att böter som föreläggs utlänningar effek-
29492: ringsbot, ordningsbot eller böter genom straffor-    tivare skall kunna drivas in krävs internationella
29493: derförfarande kan betala genast när han har fått     överenskommelser. Det är inte skäl att försätta
29494: del av ordern eller straffyrkandet. Parkeringsbo-    de östturister som nämndes i spörsmålet i en
29495: ten höjs, om den inte betalas inom utsatt tid. Om    annan ställning än andra turister som kommer
29496: en förhöjd betalningsorder inte kan delges perso-    till Finland från stater utom Norden. Regeringen
29497: nen i fråga inom utsatt tid, förfaller betalningen   anser inte att det är ändamålsenligt, åtminstone
29498: och den kan då inte verksällas. Så sker också om     i detta skede, att göra en framställan om avtals-
29499: den som har förelagts en parkeringsbot är finsk      förhandlingar i saken med de stater som avses i
29500: medborgare.                                          spörsmålet.
29501: 
29502:      Helsingforsden 4 februari 1992
29503: 
29504:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
29505:                                                 1991 vp
29506: 
29507: 
29508: Kirjallinen kysymys 423
29509: 
29510: 
29511: 
29512: 
29513:                                   Aittoniemi: Ilmavoimien harjoituksista turkistarhaajille aiheutu-
29514:                                        vien haittojen vähentämisestä
29515: 
29516: 
29517:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29518: 
29519:    Iisalmen seudulla Savo-Karjalan lennoston         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29520: harjoitustoiminta on aiheuttanut mittavia tappi-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29521: oita paikallisille turkistarhaajille. Harjoitusten   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29522: aiheuttama meluhaitta tuo eläimille stressin,
29523: joka on todettu ja josta on tiettävästi maksettu                Katsooko Hallitus, että Savo-Karja-
29524: turkistarhaajille myös korvauksia.                           lan lennoston harjoitustoiminnan turkis-
29525:    Korvaukset eivät kuitenkaan auta siihen, että             tarhaajille aiheuttama ongelma voitaisiin
29526: mainittu elinkeino todennäköisesti joudutaan                 jollakin tavalla, esimerkiksi harjoitusten
29527: lopettamaan aiheutuneiden tappioiden vuoksi                  lentoaluetta muuttamalla, poistaa, ja
29528: mainitulla seudulla.                                            miten Hallitus aikoo tässä, jopa suurta
29529:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           julkisuutta herättäneessä asiassa toimia?
29530: 
29531:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992
29532: 
29533:                                            Sulo Aittoniemi
29534: 
29535: 
29536: 
29537: 
29538: 210300M
29539: 2                                        1991 vp -   KK 423
29540: 
29541: 
29542: 
29543: 
29544:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29545: 
29546:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kaikessa ilmavoimien lentotoiminnassa ope-
29547: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ratiivisia lentoja lukuun ottamatta alin lentokor-
29548: olette 10 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn           keus on 300 metriä turkistarhauseläinten poiki-
29549: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    mis- ja porojen vasomisaikana 1.4.-25.6. tarho-
29550: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       jen ja vasomisalueiden yläpuolella. Yliäänilen-
29551: taja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-      not on kielletty mainittuna aikana merialueita
29552: sesta kysymyksestä n:o 423:                          lukuun ottamatta. Muuna aikana yliäänilento-
29553:                                                      jen alaraja on pääsääntöisesti 10 kilometriä.
29554:           Katsooko Hallitus, että Savo-Karja-            Mainitun ajan ulkopuolella, huhtikuun alun
29555:        lan lennoston harjoitustoiminnan turkis-      ja syyskuun lopun välisenä aikana, alin lentokor-
29556:        tarhaajille aiheuttama ongelma voitaisiin     keus on myös pääsääntöisesti 300 metriä lintu-
29557:        jollakin tavalla, esimerkiksi harjoitusten    törmäysten välttämiseksi. Koulutuksen salliessa
29558:        lentoaluetta muuttamalla, poistaa, ja         on käytettävä yli 300 metrin lentokorkeutta ja
29559:           miten Hallitus aikoo tässä, jopa suurta    korkeintaan taloudellista matkanopeutta, joka
29560:        julkisuutta herättäneessä asiassa toimia?     vähentää meluvaikutusta.
29561:                                                          Suurehkot lentotoimintaharjoitukset pide-
29562:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tään turkistarhauseläinten poikimisajan ulko-
29563: vasti seuraavaa:                                     puolella.
29564:                                                          Lentoharjoitusalueilla matalalla tapahtuva
29565:    Ilmavoimien tehtävänä on Suomen ilmatilan         lentotoiminta pyritään korkeusrajoitukset huo-
29566: valvonta ja vartiointi. Siihen liittyy oleellisena   mioon ottaen suuntaamaan asumattomille alu-
29567: osana lentotoimin ta, joka nykyaikaisen kaluston     eille. Tämä koskee myös tiedustelu- ja suunnis-
29568: aikana aiheuttaa tuntuvaa lentomelua. Tätä ei        tuslentoharjoituksia matalalla koko valtakun-
29569: ole mahdollista välttää. Tästä syystä ilmavoimat     nan alueella.
29570: pyrkii ohjeistuksellaan ohjaamaan lentotoimin-           Lisäksi on tarkennettu ohjeita lentämisestä
29571: taansa sellaisille alueille ja korkeuksiin, että     asutusalueiden yläpuolella, ja lentoon lähdöissä
29572: lentomelun haitat muodostuisivai mahdollisim-        on otettu meluaroilla alueilla käyttöön lentome-
29573: man vähäisiksi. Asiaa koskevaa ohjeistusta on        lua vähentäviä lentomenetelmiä.
29574: juuri uusittu.
29575:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1992
29576: 
29577:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
29578:                                          1991 vp -   KK 423                                           3
29579: 
29580: 
29581: 
29582: 
29583:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29584: 
29585:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vid all flygverksamhet inom luftstridskrafter-
29586: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       na, frånsett operativa flygningar, är den lägsta
29587: den 10 januari 1992 tili vederbörande medlem av      flyghöjden 300 m under valpningstiden vid
29588: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    pälsdjursfarmerna och renarnas kalvningstid
29589: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         1.4-25.6. ovanför de områden där farmerna
29590: mål nr 423:                                          och renarnas kalvningsområden är belägna.
29591:                                                      Överljudsflygningar är förbjudna under den ifrå-
29592:            Anser Regeringen att det problem öv-      gavarande tiden, frånsett havsområdena. Under
29593:        ningsverksamheten vid Karelens flygflot-      övriga tider är den nedre gränsen för överljuds-
29594:        tilj för med sig för pälsdjursfarmarna        flygningar i regel 10 km.
29595:        skulie kunna elimineras på något sätt,           Utanför den ovannämnda tiden är flyghöjden
29596:        t.ex. genom att övningsflygningarna flyt-     också i regel 300m från början av april tili slutet
29597:        tas tili ett annat område, och                av september för undvikande av fågelkoliisioner.
29598:            hur ämnar Regeringen förfara i denna      Då utbildningen medger det skali flyghöjden
29599:        fråga som har väckt t.o.m. stor uppmärk-      överstiga 300 m och hastigheten vara högst den
29600:        samhet?                                       ekonomiska färdhastigheten, vilket minskar bul-
29601:                                                      lerverkningarna.
29602:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Flygverksamhetsövningar i större skala hålis
29603: anföra följande:                                     utanför valpningstiderna vid pälsdjursfarmer-
29604:                                                      na.
29605:    Luftstridskrafterna har tili uppgift att sköta       Flygverksamheten på låg höjd inom flygöv-
29606: bevakningen av och vakthåliningen inom Fin-          ningsområdena styrs med beaktande av höjd-
29607: lands luftrum. En väsentlig del därav är flygverk-   begränsningarna så långt det är möjligt till obe-
29608: samheten, som i vår tid med sin modärna mate-        bodda områden. Detta gäller också spanings-
29609: riel ger upphov tili kännbart flygbuller. Detta      och orienteringsflygövningar på låg höjd inom
29610: kan inte undvikas. På grund härav strävar luft-      rikets hela område.
29611: stridskrafterna tili att med hjälp av sina före-        Ytterligare har föreskrifterna för flygning
29612: skrifter styra flygverksamheten tili sådana områ-    ovanför bosättningsområden preciserats, och
29613: den och höjder att olägenheterna av flygbuliret      flygmetoder som minskar flygbullret vid upp-
29614: blir så obetydliga som möjligt. Föreskrifterna       flygning har tagits i bruk på bullerkänsliga
29615: gäliande detta har nyligen förnyats.                 områden.
29616: 
29617:      Helsingfors den 7 februari 1992
29618: 
29619:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
29620:         1
29621: 
29622: 
29623: 
29624: 
29625:     1
29626: 
29627: 
29628:     1
29629: 
29630: 
29631: 
29632: 
29633: 1
29634: 
29635: 
29636: 1
29637:                                               1991 vp
29638: 
29639: 
29640: Kirjallinen kysymys 424
29641: 
29642: 
29643: 
29644: 
29645:                                   Aittoniemi: Mahdollisiin EY-neuvotteluihin osallistuvista Suomen
29646:                                       edustajista
29647: 
29648: 
29649:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29650: 
29651:    Euroopan talousaluetta koskeneet neuvotte-       syöneet tietyllä tavoin etukäteen. Antaneet lähes
29652: lut olivat vaikeat, eikä Suomen edustajana niihin   kaikessa periksi.
29653: osallistuneita pidä kadehtia. ETA-neuvottelui-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29654: den loppuvaiheessa ilmeni kuitenkin eräs piirre,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29655: johon on nyt mahdollisten EY-neuvottelujen          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29656: edellä kiinnitettävä huomiota. Suomalaisia ei       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29657: tavallaan istunut loppurutistuksessa lainkaan,
29658: vaan niihin osallistuivat Norjan, Islannin ja                  Tulevatko Suomen puolelta mahdolli-
29659: Sveitsin edustajat tiukassa, jopa dramaattis-               siin EY-neuvotteluihin osallistumaan sa-
29660: sävyisessä kädenväännössä kansallisten etujen               mat edustajat, jotka ETA-neuvotteluissa
29661: puolesta. Suomalaiset neuvottelijat olivat anta-            olivat luopuneet Suomen edunvalvon-
29662: neet periksi kaikki Suomen eduskunnan esittä-               nasta jo ennen neuvottelujen tärkeintä
29663: mät reunaehdot ja istuivat nyt liinattomassa                loppuhuipentumaa antamalla periksi
29664: sivupöydässä ilman eväitä, koska he olivat ne               kaikissa eduskunnan heille matkaevääksi
29665:                                                             antamista reunaehdoista ja varaumista?
29666:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992
29667: 
29668:                                           Sulo Aittaniemi
29669: 
29670: 
29671: 
29672: 
29673: 210300M
29674: 2                                       1991 vp -   KK 424
29675: 
29676: 
29677: 
29678: 
29679:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29680: 
29681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sessä ministerikokouksessa Luxemburgissa
29682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       21.-22.10.1991 Suomen toimiessa EFTA-mai-
29683: olette 10 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn          den puhemiehenä. Hallitus on pyrkinyt pitä-
29684: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   mään eduskunnan jatkuvasti ajan tasalla neu-
29685: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      vottelujen kulusta. Luxemburgissa saavutetun
29686: taja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-     lopputuloksen keskeinen sisältö on myös saatet-
29687: sesta kysymyksestä n:o 424:                         tu eduskunnan tietoon.
29688:                                                        Hallituksen mielestä Luxemburgissa sovittu
29689:           Tulevatko Suomen puolelta mahdolli-       neuvottelutulos vastaa ET A:lle asetettuja Suo-
29690:        siin EY-neuvotteluihin osallistumaan sa-     men tavoitteita. Hallituksen ohjeiden pohjalta
29691:        mat edustajat, jotka ETA-neuvotteluissa      toimineet Suomen neuvottelijat ovat nauttineet
29692:        olivat luopuneet Suomen edunvalvon-          oman hallituksensa lisäksi myös muiden EFTA-
29693:        nasta jo ennen neuvottelujen tärkeintä       kumppanien luottamusta ja vaikuttaneet merkit-
29694:        loppuhuipentumaa antamalla periksi           tävästi ETA-ratkaisun syntyyn.
29695:        kaikissa eduskunnan heille matkaevääksi         ETA-sopimuksen Luxemburgin jälkeen koh-
29696:        antamista reunaehdoista ja varaumista?       taamat vaikeudetjohtuvat EY:n sisäisistä syistä.
29697:                                                     Myös näiden vaikeuksien ratkaisupyrkimyksiin
29698:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Suomen neuvottelijat antavat oman rakentavan
29699: vasti seuraavaa:                                    panoksensa.
29700:                                                        Päätöstä EY-jäsenyyshakemuksen jättämises-
29701:   ETA-neuvottelut saatiin sopimuksen sisällön       tä ei ole tehty. Näin ollen päätöksiä mahdollisis-
29702: osalta päätökseen EFTA-maiden ja EY:n yhtei-        ta neuvottelijoistakaan ei ole tehty.
29703: 
29704:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
29705: 
29706:                                                                            Pääministeri Esko Aho
29707:                                         1991 vp -   KK 424                                          3
29708: 
29709: 
29710: 
29711: 
29712:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29713: 
29714:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        21-22.10.1991, där Finland var ordförande för
29715: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      EFTA-länderna. Regeringen har strävat efter att
29716: den 10 januari 1992 tili vederbörande medlem av     kontinuerligt hålla riksdagen underrättad om
29717: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   förhandlingarnas gång. Riksdagen har också
29718: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        informerats om det centrala innehållet i det
29719: mål nr 424:                                         slutresultat som nåddes i Luxemburg.
29720:                                                        Regeringen anser att det förhandlingsresultat
29721:           Kommer Finland att i eventuella EG-       som uppnåddes i Luxemburg motsvarar de mål
29722:        förhandlingar representeras av samma         som Finland ställt upp för EES. Finlands för-
29723:        personer som i EES-förhandlingarna           handlare, som följde regeringens anvisningar,
29724:        slutade bevaka Finlands intressen redan      har åtnjutit både regeringens och de andra
29725:        innan förhandlingarna nått sin viktigaste    EFT A-ländernas förtroende och i avsevärd grad
29726:        kulmen genom att ge efter i fråga om alla    medverkat tili att en EES-lösning kom tili stånd.
29727:        de förbehåll och reservationer som riks-        De svårigheter som EES-avtalet ställts inför
29728:        dagen önskade få med?                        efter Luxemburg-mötet beror på faktorer inom
29729:                                                     EG. De finländska förhandlarna gör en betydan-
29730:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       de insats i försöken att lösa också dessa problem.
29731: anföra följande:                                       Finland har ännu inte fattat beslut om att
29732:                                                     ansöka om medlemskap i EG. Därför har man
29733:    EES-förhandlingarna slutfördes tili den del de   inte heller fattat beslut om vem som eventuellt
29734: gällde avtalets innehåll vid EFT A-ländernas och    skall delta i förhandlingarna.
29735: EG:s gemensamma ministermöte i Luxemburg
29736: 
29737:      Helsingfors den 14 februari 1992
29738: 
29739:                                                                           Statsminister Esko Aho
29740:                                                 1991 vp
29741: 
29742: 
29743: Kirjallinen kysymys 425
29744: 
29745: 
29746: 
29747: 
29748:                                    Heikkinen: Valtion maan käyttämisestä kuntien asuntorakenta-
29749:                                        mistarpeisiin
29750: 
29751: 
29752:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29753: 
29754:     Valtion toiminta maanomistajana ja -luovut-        kaipaavat joitain osin ajanmukaistamista. Toi-
29755: tajana on ollut omiaan hankaloittamaan kuntien         saalta lainsäädännön tavoitteita ja tarjoamia
29756: asunto- ja maapolitiikan hoitoa. Kun valtio            mahdollisuuksia ei käytännössä ole ainakaan
29757: viime kädessä vastaa asuntopolitiikasta, sen voi       riittävästi otettu huomioon. Antaahan laki oi-
29758: edellyttää tukevan kuntia kohtuuhintaisen maan         keudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja
29759: saamiseksi asuntotuotantoon. Muutoinkin val-           tuloatuottavia oikeuksia (687/78) mahdollisuu-
29760: tion tulisi kohtuuhintaisin alueluovutuksin tukea      den luovuttaa maata kunnalle ja kuntainliitolle
29761: kuntien perusteltuja kehittämistavoitteita.            käypää arvoa alemmasta kohtuullisesta vastik-
29762:     Etenkin valtion liikelaitosten tulostavoitteet     keesta. Vastike tulisi lain mukaan määrätä
29763: kiinteän omaisuuden osalta ovat aiheuttaneet           ottaen huomioon mm. kunnan taloudellinen
29764: kohtuuttoman korkeita hintaodotuksia. Asiaa            asema.
29765: hankaloittaa kuntien kannalta se, että liikelaitos-        Kuntien tulee saada valtion maa käyttöönsä
29766: ten, kuten Valtionrautateiden, kiinteistöt sijait-     asuntorakentamista ja muita perusteltuja tarpei-
29767: sevat usein yhdyskuntarakenteellisesti keskeises-      taan varten kohtuuhintaan, joka voisi olla vaik-
29768: ti ja niiden käyttötarkoitukset ovat monissa           kapa keskimääräinen kaavoittamattoman maan
29769: tapauksissa muuttumassa. Ongelma ei liity vain         hinta kunnassa, tai jopa ilmaiseksi tilanteen sitä
29770: liikelaitosten maihin, vaan muutoinkin valtion         vaatiessa. Nyt valtion ja sen liikelaitosten toi-
29771: maaomaisuudesta vastaavan hallinnon kiristy-           minta maanomistajana ja -luovuttajana perus-
29772: vät tulostavoitteet vaikeuttavat kuntien mahdol-       tuu liian usein lyhytnäköisiin taloudellisiin ta-
29773: lisuuksia saada valtion maata kohtuuhintaan            voitteisiin.
29774: asuntotuotantoon tai muuhun sen toiminnan                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29775: kannalta tarpeelliseen tarkoitukseen. Valtion          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29776: korkeat hintavaatimukset ovat omiaan nosta-            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29777: maan hintatasoa myös yksityisillä markkinoilla.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29778:     Valtioneuvoston vuonna 1989 tekemä periaa-
29779: tepäätös valtion maiden luovuttamisesta kunnil-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
29780:  le asuntorakentamista varten ei riittävästi palve-           tion ja sen liikelaitosten toiminta maan-
29781:  le kuntien asuntopolitiikan tarpeita. Se edellyt-            omistajana ja -luovuttajana ei tue kunti-
29782:  tää rakennusmaan kaavoittamista ennen sen                    en asunto- ja maapolitiikan hoitamista
29783:  luovuttamista kunnalle. Tämä on kunnan                       tai kuntien muitakaan kehittämistavoit-
29784:  maanhankinnan kannalta liian myöhäinen ajan-                 teita, ja
29785:  kohta. Pääsääntönä valtiolla on päätöksen mu-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29786:  kaan edelleenkin maan vaihto, mikä saattaa                   ryhtyä valtion maan saamiseksi kohtuu-
29787:  kuntien tarpeiden kannalta olla ongelmallista.               hintaan kuntien käyttöön asuntoraken-
29788:      Myös valtion maaomaisuuden luovutusta ja                 tamiseen ja muihin vastaaviin perustel-
29789:  rakennusmaan hallintoa koskevat säännökset                   tuihin tarpeisiin?
29790: 
29791:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992
29792: 
29793:                                            Kauko Heikkinen
29794: 
29795: 
29796: 
29797: 210300M
29798: 2                                        1991 vp -   KK 425
29799: 
29800: 
29801: 
29802: 
29803:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29804: 
29805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Periaatepäätöksen mukaan valtion maata
29806: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luovutetaan kunnille asuntotuotantoon käyttäen
29807: olette 10 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn           enintään hintaa, jota valtion lainoittamassa, hin-
29808: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    naltaan säädellyssä aravatuotannossa pidetään
29809: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       kohtuullisena. Valtion maata luovutetaan näin
29810: taja Kauko Heikkisen näin kuuluvasta kirjalli-       ollen kunnille käypää alemmasta hinnasta eivät-
29811: sesta kysymyksestä n:o 425:                          kä valtion hintavaatimukset voi vaikuttaa ylei-
29812:                                                      seen hintatasoon ainakaan korottavasti. Alue-
29813:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-   vaihdot ovat pääsääntöisesti molempien osa-
29814:        tion ja sen liikelaitosten toiminta maan-     puolten kannalta edullisia. Mikäli kunnalla ei ole
29815:        omistajana ja -luovuttajana ei tue kunti-     vaihtomaata, valtion maa myydään kunnalle
29816:        en asunto- ja maapolitiikan hoitamista        em. hintaan.
29817:        tai kuntien muitakaan kehittämistavoit-          Muuhun kuin asuntotarkoituksiin luovute-
29818:        teita, ja                                     taan valtion maata kunnille kohtuullisen käyvän
29819:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hinnan periaatteella. Kohtuulliseen hintatasoon
29820:        ryhtyä valtion maan saamiseksi kohtuu-        antavat aluevaihdot useimmiten hyvät edellytyk-
29821:        hintaan kuntien käyttöön asuntoraken-         set eivätkä luovutukset ole nostaneet yleistä
29822:        tamiseen ja muihin vastaaviin perustel-       hintatasoa. Tosin on todettava, että Valtionrau-
29823:        tuihin tarpeisiin?                            tatiet pyrkiessään hallinnassaan olevilla kiinteis-
29824:                                                      töillä liiketaloudellisen voiton maksimointiin ei
29825:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ole aina kiinnittänyt tarpeeksi huomiota yleisiin
29826: vasti seuraavaa:                                     maankä yttötarpeisiin.
29827:                                                         Valtion maan luovutus ja sen hinnoittelu ei
29828:    Valtioneuvosto on toukokuun 25 päivänä            voi olla mikään yleinen tahi erityinen tukimuoto
29829: 1989 tehnyt periaatepäätöksen valtion maiden         kuntien suhteen, koska se ei voisi kohdistua
29830: luovuttamisesta kunnille asuntorakentamiseen.        kuntiin tasapuolisesti. Valtion maiden luovu-
29831: Periaatepäätöksen mukaan asuntotuotantoon            tuksilla kuntia ei voida subventoida.
29832: osoitettu valtion maa luovutetaan ensisijaisesti        Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa, että
29833: kunnille ja pääsääntöisesti vaihtamalla. Jos vaih-   vuoden 1989 periaatepäätös antaa hyvät ja riittä-
29834: to ei ole mahdollinen, maa myydään. Maan             vät edellytykset valtion maiden 1uovuttamiseen
29835: arvona käytetään päätöksen mukaan ns. arava-         kunnille asuntorakentamistarpeisiin eikä sitä ole
29836: hintaa ja maata voidaan luovuttaa tätäkin alhai-     syytä muuttaa. Todettakoon, että periaatepää-
29837: sempaan hintaan kunnan heikon taloudellisen          tös koskee myös Valtionrautateitä valtion liike-
29838: aseman vuoksi. Maata voidaan myös vuokrata           laitoksena.
29839: kunnille.
29840: 
29841:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
29842: 
29843:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29844:                                           1991 vp -   KK 425                                           3
29845: 
29846: 
29847: 
29848: 
29849:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29850: 
29851:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          duktion tili högst ett sådant pris som i den
29852: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        statsbelånade och prisreglerade aravaproduktio-
29853: den 10 januari 1992 tili vederbörande medlem av       neo anses skäligt. Statsägd mark upplåts således
29854: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     tili kommunerna tili ett lägre pris än det gängse
29855: dagsman Kauko Heikkinen undertecknade                 och det pris staten begär kan åtminstone inte
29856: spörsmål nr 425:                                      höja den allmänna prisnivån. Ågobyten är i
29857:                                                       alimänhet fördelaktiga för båda parter. Ifali
29858:           År Regeringen medveten om att sta-          kommunen inte har någon mark att byta ut, säljs
29859:        tens och de statliga affärsverkens verk-       statens mark tili kommunen tili det ovan nämn-
29860:        samhet i egenskap av markägare och             da priset.
29861:        markupplåtare inte stöder bostads- och             Då statens marker upplåts till kommunerna
29862:        markpolitiken i kommunerna elier kom-          för andra ändamål än bostadsproduktion sker
29863:        munernas övriga utvecklingsplaner, och         detta tili ett gängse rimligt pris. Agobyten skapar
29864:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       i alimänhet goda förutsättningar för en skälig
29865:        för att statens mark tili ett skäligt pris     prisnivå och upplåtelserna har inte helier höjt
29866:        skali komma i kommunal användning              den alimänna prisnivån. Visserligen har Stats-
29867:        för bostadsbyggande och andra motsva-          järnvägarna inte alitid fäst tillräcklig uppmärk-
29868:        rande välmotiverade behov?                     samhet vid samhällets behov i fråga om markan-
29869:                                                       vändning då bolaget har försökt göra maximala
29870:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         företagsekonomiska vinster med fastigheter i sin
29871: anföra följande:                                      besittning.
29872:                                                           Upplåtelse av statens mark och prissättningen
29873:    Statsrådet fattade den 25 maj 1989 ett princip-    av den kan inte vara någon alimän elier specieli
29874: beslut om upplåtelse av statens mark tili kommu-      stödform för kommunerna eftersom denna för-
29875: nerna för bostadsbyggande. Enligt principbeslu-       mån inte skulie komma kommunerna till del i
29876: tet skali statsägd mark som anvisats för bo-          lika stor utsträckning. Kommunerna kan inte
29877: stadsproduktion i första hand upplåtas tili kom-      subventioneras genom att statens marker upp-
29878: muner och i regel skall detta ske genom att staten    låts tili dem.
29879: och kommunen i fråga byter marker. Om ett byte            Med stöd av det ovan anförda konstaterar
29880: inte kan komma i fråga säljs marken. Markens          regeringen att principbeslutet från år 1989 ger
29881: värde bestäms enligt beslutet av det s.k. arava-      goda och tiliräckliga förutsättningar att upplåta
29882: priset, men marken kan upplåtas tili ett lägre pris   staten tilihörig mark tili kommunerna för bo-
29883: än så om kommunen befinner sig i ekonomiska           stadsproduktion och att det inte finns någon
29884: svårigheter. Marken kan också arrenderas ut tili      anledning att ändra på det. Det må konstateras
29885: kommunerna.                                           att principbeslutet också gäller Statsjärnvägarna
29886:    Enligt principbeslutet skali staten tilihörig      som ett statligt affårsverk.
29887: mark upplåtas till kommunerna för bostadspro-
29888: 
29889:      Helsingforsden 13 februari 1992
29890: 
29891:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
29892:                                                 1991 vp
29893: 
29894: 
29895: Kirjallinen kysymys 426
29896: 
29897: 
29898: 
29899: 
29900:                                    Koistinen ym.: Karjan kuljettamisesta varoittavien merkkien aset-
29901:                                        tamisesta teiden varsille
29902: 
29903: 
29904:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29905: 
29906:    Pohjoisessa, poroalueella, on jo ollut teiden      kuljetus tapahtuu vain kesäkuukausina ja pää-
29907: varsilla vaarallisilla paikoilla poroista varoitta-   sääntöisesti aamuin ja illoin, on ymmärrettävää,
29908: vat merkit. Samoin ovat myös hirvimerkit vas-         että tunneleista usein luovutaan.
29909: taavanlaisissa paikoissa hirvialueilla. Nämä mer-        Voitaisiinkin varmasti halvemmin ja kuiten-
29910: kit ovat tarpeellisia ja varmasti ne ovat vähentä-    kin selvästi ilmaistuna korvata usein ko. tunneli
29911: neet jonkin verran liikennevahinkoja teillämme.       vastaavanlaisella karjankuljetusmerkillä kuin
29912:    Meillä joudutaan vielä paikoin kesäisin kul-       ovat jo poro- ja hirvimerkit Tällöin karjanhoita-
29913: jettamaan karjaa liikenneväylien yli. Kuljetus on     jat eivät olisi eriarvoisessa asemassa edellä mai-
29914: jo melko vähäistä, mutta niille, joitten maat ovat    nittuja merkkejä käyttäviin verrattuina.
29915: lohkoissa, karjan liikuttelu tavalla tai toisella        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29916: kulkuväylien yli on välttämätöntä.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29917:    Teitten rakentamisen tai korjaamisen yhtey-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29918: dessä on esitetty ja jo joissakin paikoin tehtykin    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29919: ns. karjankuljetustunneleita. Kuitenkin noitten
29920: tunneleitten kustannusten vuoksi ne jäävät usein                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29921: tekemättä, ja niin koko vastuu karjan kuljetuk-              ryhtyä, jotta jatkossa saataisiin niille pai-
29922: sesta jää yksinomaan kuljettajan huoleksi ja                 koille, joissa vielä karja kuljetetaan lii-
29923: vastuulle. Karjatunneli maksaa yksiajorataisen               kenneväylän yli, kuljetusta osoittavat
29924: tien alitse n. 500 000-1 000 000 mk, ja kun                  varoitusmerkit?
29925: 
29926:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992
29927: 
29928:                      Annikki Koistinen                         Pauli Saapunki
29929: 
29930: 
29931: 
29932: 
29933: 210300M
29934: 2                                           1991 vp -   KK 426
29935: 
29936: 
29937: 
29938: 
29939:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29940: 
29941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kesäisin yleensä vain kaksi tai neljä kertaa vuo-
29942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rokaudessa tien yli ja kuljetuksen kesto on yleen-
29943: olette 10 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn              sä muutama minuutti. Muuna aikana merkit
29944: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       olisivat tarpeettomia. Liikennemerkkien noudat-
29945: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          tamisen kannalta on tärkeää, ettei tarpeettomia
29946: taja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        merkkejä käytetä. Liikenneministeriön päätök-
29947: kysymyksestä n:o 426:                                   sellä (203/82) onkin määrätty, että tarpeettomat
29948:                                                         liikenteen ohjauslaitteet on aina viipymättä pois-
29949:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tettava tai peitettävä.
29950:         ryhtyä, jotta jatkossa saataisiin niille pai-       Hallituksen mielestä karjan kuljetusta ei voi
29951:         koille, joissa vielä karja kuljetetaan lii-     verrata hirvien tai porojen aiheuttamaan vaa-
29952:         kenneväylän yli, kuljetusta osoittavat          raan. Sekä hirvieläimistä että poroista varoitta-
29953:         varoitusmerkit?                                 via liikennemerkkejä käytetään kohdissa, joissa
29954:                                                         eläimiä voi tulla tielle koska tahansa, ja vaara on
29955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            siten olemassa koko ajan. Karjan kuljetus on
29956: vasti seuraavaa:                                        puolestaan ennalta tiedossa.
29957:                                                             Hallituksen mielestä pysyvää varoitusmerk-
29958:    Tieliikennelain (267/81) 46 §:n 1 momentin           kiä parempi ratkaisu on käyttää erityistä tielle
29959: mukaan ajoneuvon kuljettajan on lähestyessään           asetettavaa pientä varoituslaitetta, joka asete-
29960: tiellä olevaa hevosta, karjaa tai vastaavia koti-       taan välittömästi ennen karjan kuljetusta ja pois-
29961: eläimiä noudatettava tarpeellista varovaisuutta         tetaan viipymättä karjan kuljetuksen jälkeen.
29962: ja käytettävä riittävän alhaista nopeutta. Saman        Liikenneministeriö onkin antanut tielaitokselle
29963: pykälän toisen momentin mukaan eläimet, joita           kokeilutarkoituksessa luvan tällaisen laitteen
29964: kuljetetaan tiellä, on pidettävä kytkettyinä tai        käyttöön. Laite koostuu jalustasta, siihen
29965: niitä on vartioitava siten, etteivät ne aiheuta         vähintään 30 cm:n korkeudelle kiinnitetystä
29966: vaaraa tai kohtuutonta haittaa liikenteelle. Vas-       varoitusmerkistä 189 "Muu vaara" ja tämän
29967: taava karjan kaitsemisvelvollisuus on myös kan-         yläpuolelle asetetusta keltaisesta varoitus-
29968: sainvälisessä Wienin tieliikennettä koskevassa          viikusta sekä merkin alapuolelle asetetusta
29969: yleissopimuksessa.                                      lisäkilvestä "Karjan kuljetus" ("Boskapsdriv-
29970:    Tieliikenneasetuksen 12 §:n 1 momentin mu-           ning").
29971: kaan varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan                 Tiehallitus on antanut asiasta tiepiireille oh-
29972: tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa. Sitä     jeet vuonna 1990. Merkkejä on käytetty eräissä
29973: ei kuitenkaan käytetä, milloin olosuhteet muu-          tiepiireissä. Tähänastiset kokemukset varoitus-
29974: toinkin edellyttävät erityistä varovaisuutta.           laitteen käytöstä ovat myönteisiä ja laitteen va-
29975:    Tieliikenneasetuksen mukaisten varoitus-             roitusteho on todettu hyväksi. Haittapuolena
29976: merkkien käytölle on yhteistä, että niillä varoite-     ilmoitetaan laitteen suhteellisen korkea hinta ja
29977: taan sellaisesta tiessä olevasta liikenteelle vaaral-   päivittäin tapahtuvissa kuljetuksissa merkin
29978: lisesta kohdasta, jossa vaara on olemassa koko          poistaminen väliajaksi.
29979: ajan tai saattaa esiintyä koska tahansa.                    Hallitus seuraa tielaitoksen toimesta suoritet-
29980:    Karjan kuljetuksessa vaara on olemassa vain          tavaa kokeilua, siitä saatavia tuloksia sekä alalla
29981: pienen osan vuorokaudesta. Karjaa kuljetetaan           tapahtuvaa kansainvälistä kehitystä.
29982: 
29983:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
29984: 
29985:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
29986:                                             1991 vp -   KK 426                                          3
29987: 
29988: 
29989: 
29990: 
29991:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
29992: 
29993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningen varar vanligen några minuter. Vid andra
29994: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av          tidpunkter är varningsmärkena överflödiga.
29995: den 10 januari 1992 till vederbörande med1em av         Eftersom det är viktigt att trafikmärken följs
29996: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       är det ändamålsenligt att onödiga märken
29997: dagsman Koistinen m.fl. undertecknade spörs-            inte används. Genom trafikministeriets beslut
29998: mål nr 426:                                             (203/82) bestäms att onödiga trafikanordningar
29999:                                                         alltid utan dröjsmål skall avlägsnas eller över-
30000:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         täckas.
30001:         ta för införande av varningsskyltar på              Regeringen anser att boskapsdrivning inte
30002:         sådana ställen där boskap fortfarande           kan jämföras med den fara som älgar och renar
30003:         drivs över en trafikled?                        utgör. Trafikmärken som varnar för både hjort-
30004:                                                         djur och renar används vid ställen där dessa djur
30005:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kan uppenbara sig på vägen när som helst,
30006: anföra fö1jande:                                        varigenom fara föreligger hela tiden. Tidpunkten
30007:                                                         för boskapsdrivning är däremot känd på för-
30008:    Enligt 46 § 1 mom. vägtrafiklagen (267/81)           hand.
30009: skall förare av fordon iaktta nödig försiktighet            Regeringen anser att en särskild Iiten var-
30010: och använda tillräckligt låg hastighet då han           ningsanordning, som ställs på vägen omedelbart
30011: närmar sig hästar, boskap eller motsvarande             före boskapsdrivning och som avlägsnas utan
30012: husdjur på vägen. Enligt 2 mom. i samma                 dröjsmål därefter, är en bättre lösning än ett
30013: paragraf skall djur som drivs på väg ledas i            permanent varningsmärke. Trafikministeriet har
30014: bindsle eller vallas så att de inte utgör fara eller    gett vägverket tillstånd att i försökssyfte an-
30015: oskälig olägenhet för trafiken. Å ven den i Wien        vända en dylik anordning. Anordningen består
30016: ingångna konventionen om vägtrafik innehåller           av en fotställning, varningsmärket 189 "Annan
30017: en motsvarande skyldighet att hålla boskap un-          fara", som fästs på minst 30 cm höjd på
30018: der uppsikt.                                            ställningen, och en gul varningsblink som place-
30019:    Enligt 12 § 1 mom. vägtrafikförordningen an-         ras överst samt en tilläggsskylt "Boskapsdriv-
30020: vänds varningsmärke för att markera för trafi-          ning", som fästs under märket.
30021: ken farligt ställe på väg. Märket används dock              Vägstyrelsen har gett vägdistrikten anvisning-
30022: inte då förhållandena även annars förutsätter           ar i ärendet år 1990. Märkena har använts inom
30023: särskild försiktighet.                                  vissa vägdistrikt. Erfarenheterna av användning-
30024:    Gemensamt för varningsmärken som används             en av varningsanordningen har hittills varit po-
30025: i enlighet med vägtrafikförordningen är att de          sitiva och det har konstaterats att anordningens
30026: används för att markera sådant för trafiken             varningseffekt är god. Nackdelarna är att priset
30027: farligt ställe på väg, där fara föreligger hela tiden   på anordningen är re1ativt högt och att märket
30028: eller där fara kan uppstå när som helst.                måste avlägsnas för mellantiden då det används
30029:    Vid boskapsdrivning föreligger fara endast           vid dagligt bruk.
30030: under en kort tid av dygnet. Under sommarmå-                Regeringen följer med vägverkets experiment,
30031: naderna drivs boskap över vägen i allmänhet             resultaten av experimentet samt den internatio-
30032: bara två eller fyra gånger om dygnet och driv-          nella utvecklingen inom området.
30033: 
30034:      Helsingfors den 14 februari 1992
30035: 
30036:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
30037: 1
30038: 1
30039:  1
30040:   1
30041:   1
30042:    1
30043:     1
30044:     1
30045:      1
30046:       1
30047:       1
30048:        1
30049:         1
30050:         1
30051:          1
30052:           1
30053:           1
30054:            1
30055:             1
30056:             1
30057:              1
30058:               1
30059:               1
30060:                1
30061:                 1
30062:                 1
30063:                  1
30064:                   1
30065:                                                 1991 vp
30066: 
30067: 
30068: Kirjallinen kysymys 427
30069: 
30070: 
30071: 
30072: 
30073:                                    Kemppainen ym.: Mato-onginnan sallimisesta virtaavissa vesissä
30074: 
30075: 
30076:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30077: 
30078:    Luonnonläheisten harrastusten suosiminen ja           Luonnonmukaisen harrastuksen salliminen ja
30079: elvyttäminen on mitä parhainta kansalaiskasva-        sen elvyttäminen lisäisi ihmisten luontotietoi-
30080: tusta. Virkistyskalastus on yksi suosituista luon-    suutta sekä myönteistä suhtautumista luonnon
30081: nossaliikkumismuodoista, joka tarjoaa harras-         arvoihin. Rajoitetussa määrin asialla voisi olla
30082: tusmahdollisuuden sekä nuorelle että vanhalle.        myös matkailullista merkitystä.
30083: Mato-ongella kalastaminen puroissa ja joissa on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30084: ollut perinteinen kalastusmuoto, joka kuitenkin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30085: 1950-1 uvun alkupuolelta voimassa olevassa ka-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30086: lastuslaissa on kielletty. Tällaiselle kieliolle ei   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30087: kuitenkaan ole olemassa asiallisia perusteita.
30088:    Norjassa ja Ruotsissa vastaavaa kieltoa ei ole.              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30089: Tämän kalastusmuodon ei ole voitu osoittaa                   siin kalastuslainsäädännön muuttami-
30090: olevan kalakannalle haitallinen. Lisäksi, kun                seksi siten, että mato-onginta saatetaan
30091: kiellon valvontamahdollisuudet ovat rajalliset,              sallituksi myös virtapaikoissa?
30092: sen merkitystä ei voida perustella. Onhan perho-
30093: sen toukalla ja perholla onkiminen sallittua.
30094: 
30095:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992
30096: 
30097:           Hannu Kemppainen               Olavi Ala-Nissilä             Johannes Leppänen
30098:           Markku Laukkanen               Kari Häkämies                 Aarno von Bell
30099:                   Timo E. Korva                                Matti Vähänäkki
30100: 
30101: 
30102: 
30103: 
30104: 210300M
30105: 2                                        1991 vp -   KK 427
30106: 
30107: 
30108: 
30109: 
30110:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30111: 
30112:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maksamatta harjoittaa onkimista ja piikkimistä
30113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaikkien kalastuspiirien alueella. Onkimista voi-
30114: olette 10 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn           daan edellä sanotussa laajuudessa harjoittaa
30115: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         myös mato-ongella.
30116: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa kalas-
30117: edustaja Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kir-         tettaessa on edelleen noudatettavana vanha ka-
30118: jallisesta kysymyksestä n:o 427:                     lastuslaki (503/51), jossa säädetään onkimisen
30119:                                                      osalta vastaavalla tavalla kuin uudessa kalastus-
30120:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       laissakin.
30121:        siin kalastuslainsäädännön muuttami-             Onkiminen on kalastuslain nojalla niin ollen
30122:        seksi siten, että mato-onginta saatetaan      yleensä sallittua myös vesistön koski- ja virta pai-
30123:        sallituksi myös virtapaikoissa?               koissa. Onkimisrajoitus koskee ainoastaan lohi-
30124:                                                      ja siikapitoisten vesien koski- ja virtapaikkoja.
30125:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Viimeksi mainittuja vesistön osia koskeva onki-
30126: taen seuraavaa:                                      mis- ja pilkkimiskielto on säädetty erityisesti
30127:                                                      merilohen ja meritaimenen poikasten suojelemi-
30128:    Jokaisella kunnassa muutoin kuin tilapäisesti     seksi. Säännöksellä on pyritty turvaamaan ka-
30129: asuvalla on kalastuslain (286/82) 8 §:n mukaisesti   lastuslain 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteutu-
30130: oikeus maksutta harjoittaa onkimista kunnassa        minen siltä osin, kuin kysymyksessä on velvolli-
30131: olevalla vesialueena lukuun ottamatta lohi- ja       suus huolehtia kalakannan hoidosta ja lisäämi-
30132: siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja    sestä.
30133: sekä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on          Maa- ja metsätalousministeriössä selvitellään
30134: muun säännöksen nojalla kielletty. Muu kuin          vielä kuluvan vuoden aikana kalastuslain ja sen
30135: kunnassa vakinaisesti asuva henkilö saa kalas-       nojalla annetun asetuksen mahdollisia muutos-
30136: tuspiirin alueella niin ikään harjoittaa onkimista   tarpeita. Samalla selvitetään myös tarve onki-
30137: ja piikkimistä pilkintämaksun maksettuaan. Alle      misrajoitusten lieventämiseen tai poistamiseen.
30138: 18-vuotiaat saavat kuitenkin pilkintämaksua
30139: 
30140:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992
30141: 
30142:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
30143:                                         1991 vp -   KK 427                                         3
30144: 
30145: 
30146: 
30147: 
30148:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30149: 
30150:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utan att betala pilkfiskeavgift meta och piika
30151: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      inom alla fiskeridistrikts områden. Mete med
30152: den 10 januari 1992 tili vederbörande medlem av     mask kan också bedrivas i den utsträckning som
30153: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   nämns ovan.
30154: dagsman Kemppainen m.fl undertecknade                  Vid fiske i Enontekis, Enare och Utsjoki
30155: spörsmål nr 427:                                    kommuner skall den gamla lagen om fiske (503/
30156:                                                     51) alltjämt tillämpas. Den gamla lagens stad-
30157:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ganden om mete motsvarar den nya lagens.
30158:        att ändra fiskelagstiftningen så att det        Det är alltså med stöd av lagen om fiske i
30159:        blir tillåtet att meta med mask även i       allmänhet tillåtet att meta också i forsar och
30160:        strömdrag?                                   strömdrag i ett vattendrag. Begränsningen gäller
30161:                                                     endast forsar och strömdrag i lax- och sikföran-
30162:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       de vattendrag. Förbudet mot mete och pilkfiske
30163: anföra följande:                                    i de sistnämnda delarna av vattendrag har införts
30164:                                                     för att skydda i synnerhet havslaxens och havsö-
30165:    Varochen som inte endast tillfälligt är bosatt   ringens yngel. A vsikten med stadgandet har
30166: i en kommun har enligt 8 § lagen om fiske (286/     varit att säkerställa att det syfte som nämns i
30167: 82) rätt att utan avgift meta på vattenområden i    1 § lagen om fiske uppnås i den mån det är
30168: kommunen, med undantag av forsar och                fråga om skyldigheten att dra försorg om
30169: strömdrag i lax- eller sikförande vattendrag        vården och ökningen av fiskbeståndet.
30170: samt sådana vattenområden inom vilka fiske             Vid jord- och skogsbruksministeriet utreds
30171: med stöd av något annat stadgande är                ännu innevarande år eventuella behov av att
30172: förbjudet. Andra än de som är fast bosatta i        ändra lagen om fiske och den förordning som
30173: kommunen får likaså bedriva mete och pilkfiske      getts med stöd av lagen. Samtidigt utreds också
30174: inom fiskeridistriktet sedan de betalt pilkfis-     behovet av att moderera eller upphäva begräns-
30175: keavgift. De som inte har fyllt 18 år får dock      ningarna av rätten att meta.
30176: 
30177:      Helsingfors den 20 januari 1992
30178: 
30179:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
30180:                                                1991 vp
30181: 
30182: Kirjallinen kysymys 428
30183: 
30184: 
30185: 
30186: 
30187:                                   Aittoniemi: Turistiviisumilla Suomeen saapuvien takaisinpaluun
30188:                                       valvonnan tehostamisesta
30189: 
30190: 
30191:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30192: 
30193:    Esimerkiksi Venäjältä Suomeen viisumin saa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30194: nut henkilö on velvollinen palaamaan eli poistu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30195: maan maasta viisumin voimassaolon lakatessa.         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30196: On perusteltua syytä epäillä, että kaikki ns.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30197: itäturistit eivät noudata tätä vaanjäävät maahan
30198: edelleen, kukaties pitkäksikin aikaa, elleivät ta-              Miten Hallitus valvoo sitä, että Suo"
30199: valla tai toisella joudu tekemisiin valvontaviran-           meen viisumin saaneet itäturistit palaa-
30200: omaisten kanssa.                                             vat takaisin viisumin voimassaolon päät-
30201:                                                              tymiseen mennessä?
30202:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1992
30203: 
30204:                                            Sulo Aittoniemi
30205: 
30206: 
30207: 
30208: 
30209: 210300M
30210: 2                                         1991 vp -    KK 428
30211: 
30212: 
30213: 
30214: 
30215:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30216: 
30217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Poliisi suorittaa maassa oleskelevien ulko-
30218: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra             maalaisten lupavalvontaa yleensä muiden tehtä-
30219: Puhemies, tammikuun 10 päivänä 1992 päi-               viensä ohessa. Jo tapahtunut oleskeluajanylitys
30220: vätyn kirjeenne n:o 1861 ohella lähettänyt             käy usein ilmi myös oleskelulupahakemuksia
30221: asianomaiselle valtioneuvoston jäsenelle jäl-          poliisille jätettäessä. Passintarkastajat suoritta-
30222: jennöksen kansanedustaja Sulo Aittoniemen              vat ulkomaalaisen maahantulon ja maastaläh-
30223: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä             dön yhteydessä valvontaa pääasiassa valtakun-
30224: n:o 428:                                               nan rajoilla. Valvontasysteemiä, jolla aukotto-
30225:                                                        masti etukäteen voitaisiin varmistaa turistivii-
30226:          Miten Hallitus valvoo sitä, että Suo-         sumilla maahan saapuneen ulkomaalaisen pois-
30227:        meen viisumin saaneet itäturistit palaa-        tuminen maasta määräaikana, ei ole.
30228:        vat takaisin viisumin voimassaolon päät-           Viisumi kiinnitetään ulkomaalaisen matkus-
30229:        tymiseen mennessä?                              tusasiakirjaan. Lisäksi valvonnassa käytetään
30230:                                                        apuna Pohjoismaiden kesken solmitun passin-
30231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tarkastussopimuksen (SopS 10/58, A 178/58) 2
30232: en seuraavaa:                                          artiklan 2 momentissa mainittua tarkastuskort-
30233:                                                        tia. Ulkoasiainministeriön toimesta on kehitteil-
30234:    Ulkomaalaislain (378/91) 73 §:n mukaan ul-          lä viisumirekisteri, johon viisumitiedot tullaan
30235: komaalaislain ja sen nojalla annettujen säännös-       jatkossa tallentamaan. Sisäasiainministeriö neu-
30236: ten ja määräysten noudattamista valvovat sisä-         vottelee viisumirekisterin käytöstä ulkoasiainmi-
30237: asiainministeriön ulkomaalaiskeskus ja poliisi.        nisteriön kanssa.
30238: Ulkomaalaisten maahantuloa ja maastalähtöä                 Luvattomasta maassa oleskelusta on ulko-
30239: koskevien säännösten ja määräysten noudatta-           maalaislain 63 §:ssä säädetty sakkorangaistus.
30240: mista valvovat myös passintarkastajat, joina           Lain 40 §:n mukaan ulkomaalainen, joka oleske-
30241: poliisin lisäksi toimivat tulli- ja rajavartioviran-   lee maassa ilman viisumia tai oleskelulupaa,
30242: omaiset                                                voidaan myös karkottaa maasta.
30243:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1992
30244:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
30245:                                          1991 vp -   KK 428                                          3
30246: 
30247: 
30248: 
30249: 
30250:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30251: 
30252:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppehållstiden har överskridits uppdagas ofta
30253: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       också när en ansökan om uppehållstillstånd
30254: 1861 av den 10 januari 1992 till vederbörande        lämnas in till polisen. Passkontrollantema utför
30255: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    övervakning av utlänningars inresa och utresa
30256: de av riksdagsman Sulo Aittaniemi underteckna-       främst vid rikets gränser. Det ~r överhuvudtaget
30257: de spörsmål nr 428:                                  inte möjligt att konstruera ett övervakningssys-
30258:                                                      tem som på förhand kan ge fullständiga garan-
30259:           Hur övervakar Regeringen att de öst-       tier för att en utlänning som har kommit in i
30260:        turister som har fått visum till Finland      landet med ett turistvisum reser ut från landet
30261:        lämnar landet senast när visumet upphör       inom en viss tid.
30262:        att gälla?                                       Visumet fästs i utlänningens resedokument.
30263:                                                      Därtill    används      som     hjälpmedel    vid
30264:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        övervakningen ett kontrollkort, som man har
30265: anföra följande:                                     kommit överens om i 2 mom. i artikel 2 i den
30266:                                                      överenskommelse gällande passkontroll (FördrS
30267:    Enligt 73 § utlänningslagen (378/91) överva-      10/58, F 178/58) som ingåtts mellan de nordiska
30268: kar inrikesministeriets utlänningscentral och po-    ländema. På initiativ av utrikesministeriet håller
30269: lisen att utlänningslagen och de stadganden och      man som bäst på att utveckla ett visumregister
30270: bestämmelser som utfårdats med stöd av den           där man i fortsättningen kommer att sammanfö-
30271: följs. Också passkontrollantema övervakar att        ra visumuppgifter. lnrikesministeriet förhandlar
30272: stadgandena och bestämmelsema om utlänning-          med utrikesministeriet om användningen av vi-
30273: ars inresa och utresa följs. Utöver polisen är det   sumregistret.
30274: tull- och gränsbevakningsmyndighetema som               1 63 § utlänningslagen stadgas om bötesstraff
30275: utför passkontroll.                                  för olovlig vistelse i landet. Enligt 40 § i
30276:     Polisens    tillståndsövervakning    av     de   nämnda lag får en utlänning som vistas i landet
30277: utlänningar som vistas i landet sker vanligen vid    utan visum eller uppehållstillstånd utvisas ur
30278: sidan av de övriga uppgifter som polisen har. Att    landet.
30279: 
30280:      Helsingforsden 7 februari 1992
30281: 
30282:                                                                 lnrikesminister Mauri Pekkarinen
30283:                                              1991 vp
30284: 
30285: Kirjallinen kysymys 429
30286: 
30287: 
30288: 
30289: 
30290:                                 Seppänen: Talletus- ja luottojärjestelyillä tapahtuvan verokeinotte-
30291:                                     lun estämisestä
30292: 
30293: 
30294:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30295: 
30296:    Muun muassa Interbank-niminen pankki              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30297: kauppaa lehti-ilmoituksella verotuksellisesti     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30298: edullisia talletus- ja luottojärjestelyjä.        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30299:    Tiettyä tukitalletusta vastaan pankki lupaa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30300: lainan, jonka korkoa voidaan käyttää verovä-
30301: hennyksenä. Talletuksen ja luoton korkoero su-               Tietääkö Hallitus, että veroja voidaan
30302: pistuu talletuksen kasvaessa niin, että 100 000           kiertää talletus- ja luottojärjestelyillä pe-
30303: markan luotossa korkoero on 1,50 prosenttiyk-             rusteluissa esitetyllä tavalla, ja jos tietää,
30304: sikköä ja yli 5 000 000 markan talletuksessa                 mitä Hallitus aikoo tehdä verokeinot-
30305: 0,50 prosenttiyksikköä.                                   telun estämiseksi?
30306: 
30307:     Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1992
30308: 
30309:                                          Esko Seppänen
30310: 
30311: 
30312: 
30313: 
30314: 210300M
30315: 2                                          1991 vp -    KK 429
30316: 
30317: 
30318: 
30319: 
30320:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30321: 
30322:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ja sijoittamalla varat lähdeverotettuun kohtee-
30323: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           seen. Korkojen vähennysoikeutta koskevien ra-
30324: olette 13 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn              joitusten vuoksi tilaisuus arbitraasihyötyyn on
30325: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       lähinnä niillä luonnollisilla henkilöillä, jotka voi-
30326: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          vat vähentää velkojen korkoja elinkeino- tai
30327: taja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta        ansiotoimintaan liittyvinä ilman laissa säädettyä
30328: kysymyksestä n:o 429:                                   ylärajaa.
30329:                                                            Lähdeveron käyttöönottoa puolsivat kuiten-
30330:           Tietääkö Hallitus, että veroja voidaan        kin useat rahamarkkinoiden kannalta suotuisat
30331:        kiertää talletus- ja luottojärjestelyillä pe-    vaikutukset. Laki säädettiin aluksi yksivuotise-
30332:        rusteluissa esitetyllä tavalla, ja jos tietää,   na. Viime syksynä hallitus edelleen esitti lähdeve-
30333:           mitä Hallitus aikoo tehdä verokeinot-         rolain voimassaolon jatkamista vain vuodeksi
30334:        telun estämiseksi?                                1992. Eduskunta kuitenkin päätyi jatkamaan
30335:                                                         voimassaoloaikaa kahdella vuodella hyväksyes-
30336:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sään hallituksen esityksen lähdeveroprosentin
30337: vasti seuraavaa:                                        korottamisesta. Korkotulon lähdevero on 15
30338:                                                         prosenttia vuosina 1992 ja 1993.
30339:    Hallitus antoi esityksensä (HE 123/1990 vp)             Pääomatulojen verotus on korkotulon lähde-
30340: laiksi korkotulon lähdeverosta (1341/90) ensim-         verosta annetun lain säätämisen jälkeen aikai-
30341: mäisen kerran vuodelta 1991 toimitettavaa vero-         sempaakin epäyhtenäisempää. Jo hallitusohjel-
30342: tusta varten. Talletusten ja joukkove1kakirjalai-       massa lausuttiin pyrkimys verotuksen rakenteen
30343: nojen koroista, jotka kuuluvat mainitun lain            uudistamisesta ja yhdenmukaistamisesta. Valtio-
30344: piiriin, suoritetaan lähdevero koron maksun yh-         varainministeriö päätti toukokuussa vuonna
30345: teydessä tai korkoa tilille merkittäessä. Lähdeve-       1991 käynnistää projektin, jonka yhteydessä oli
30346: rolain piiriin kuuluva korko ei ole tuloverotuk-        selvitettävä mahdollisuudet ja laadittava ehdo-
30347: sessa veronalaista tuloa eikä se kuulu ilmoitta-        tukset eri pääomatulojen ja niihin kiinteästi liit-
30348: misvelvollisuuden piiriin.                              tyvän yritysverotuksen kehittämiseksi. Projektis-
30349:    Velkojen korkojen vähentämisestä verotuk-            sa tuli selvittää mahdollisuudet pääomatulojen
30350: sessa säädetään tulo- ja varallisuusverolaissa          verotuksen kehittämiseksi suhteellisen verotuk-
30351: (1240/88). Luminollisen henkilön korkojen vä-           sen suuntaan.
30352: hentämisoikeutta on rajoitettu säätämällä vä-               Asiantuntijatyöryhmä jätti ehdotuksensa val-
30353: hennyskelpoiselle määrälle sekä prosentuaalinen         tiovarainministeriölle 2 päivänä tammikuuta
30354: että markkamääräinen enimmäismäärä, joka li-             1992. Se esitti pääomatulojen ja ansiotulon vero-
30355: säksi riippuu velan käyttötarkoituksesta. Kor-          tuksen eriyttämistä siten, että pääomatuloihin
30356: kojen vähentämistä rajoittaa lisäksi markka-            kohdistuisi yhtenäinen 25-30 prosentin suurui-
30357: määräinen omavastuuosuus. Elinkeino- ja ansio-          nen suhteellinen vero. Kun samaa suhteellista
30358: toimintaan kohdistuvia korkoja enimmäismää-             verokantaa sovellettaisiin ehdotuksen mukaan
30359: rärajoitukset eivät koske.                              myös pääomatuloihin liittyviin vähennyksiin,
30360:    Korkotulon lähdeverolakia koskevan halli-            kuten korkomenoihin, ei kysymyksen peruste-
30361: tuksen esityksen perusteluissa todettiin, että kor-     luissa kerrottu luottojärjestely olisi enää tarkoi-
30362: kotulon suhteellisella lähdeverona on puutteita.        tuksenmukaista. Pääomatulojen verokanta olisi
30363: Matala verokanta, joka vuonna 1991 oli 10               samalla yhteisöverokanta.
30364: prosenttia, ei saumattomasti sovellu muutoin                Hallitus on iltakoulussaan 22 päivänä tammi-
30365: progressiiviseen tuloverojärjestelmäämme. Vel-          kuuta 1992 päättänyt, että uudistuksen yksityis-
30366: kojen korkojen vähennyskelpoisuus tulovero-             kohtainen valmistelu aloitetaan välittömästi.
30367: tuksessa antaa mahdollisuuden saada matalasta           Säädösten voimaansaattaminen lienee mahdol-
30368: lähdeverosta arbitraasihyötyä ottamalla velkaa          lista jo vuoden 1993 alusta.
30369: 
30370:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1992
30371: 
30372:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30373:                                           1991 vp -   KK 429                                            3
30374: 
30375: 
30376: 
30377: 
30378:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30379: 
30380:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ta lån och placera medlen i något käliskatt
30381: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        underkastat objekt. På grund av de inskränk-
30382: den 13 januari 1992 tili vederbörande medlem av       ningar som gälier beträffande rätten tili rän-
30383: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     teavdrag har närmast sådana fysiska personer,
30384: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-            som kan dra av låneräntorna såsom hänförande
30385: mål nr 429:                                           sig till närings- och förvärvsverksarnhet utan
30386:                                                       någon i lag faststälid övre gräns, möjlighet att
30387:            Är Regeringen medveten om att man          göra arbitragevinster.
30388:        kan kringgå att betala skatt genom depo-           För ett införande av käliskatten talade dock
30389:        sitions- och kreditarrangemang på det          ett flertal ur penningmarknadernas synvinkel
30390:        sätt som anges i motiveringen, och, om         gynnsamma omständigheter. Lagen stiftades
30391:        Regeringen känner till detta,                  först för ett år. I höstas föreslog regeringen att
30392:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      käliskattelagens giltighetstid skulie förlängas en-
30393:        för att förhindra skattespekulation?           dast för år 1992. Riksdagen förlängde dock
30394:                                                       lagens giltighetstid med två år då den godkände
30395:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         regeringens proposition om höjande av käliskat-
30396: anföra följande:                                      teprocentsatsen. Källskatten på ränteinkomst är
30397:                                                       15 % åren 1992 och 1993.
30398:    Regeringens avsikt var, då den avlät sin pro-          Beskattningen av kapitalinkomster är ännu
30399: position (RP 12311990 rd) med förslag tilllag om      mer oenhetlig än tidigare efter det att lagen om
30400: käliskatt på ränteinkomst (1341/90), att lagen        källskatt på ränteinkomst stiftades. Redan i
30401: första gången skulie tiliämpas vid beskattningen      regeringsprogrammet uttalades en strävan till
30402: för år 1991. För sådana räntor på depositioner        förnyelse och förenhetligande av beskattningens
30403: och masskuldebrevslån som omfattas av ovan            struktur. I maj 1991 beslöt finansministeriet att
30404: nämnda lag uppbärs käliskatt i samband med            inleda ett projekt för att utreda möjligheterna tili
30405: räntebetalningen elier då räntan bokförs på kon-      och lägga fram förslag rörande utvecklande av
30406: to. Ränta som omfattas av lagen om källskatt är       beskattningen av olika slags kapitalinkomster
30407: inte skattepliktig inkomst vid inkomstbeskatt-        samt den därmed nära sammanhängande före-
30408: ningen och omfattas inte helier av deklarations-      tagsbeskattningen. Projektet skulle utreda möj-
30409: skyldigheten.                                         ligheterna att utveckla beskattningen av kapital-
30410:    Om ränteavdrag för lån stadgas i lagen om          inkomst i riktning mot en proportionell beskatt-
30411: skatt på inkomst och förmögenhet (1240/88).           ning.
30412: Fysiska personers rätt att avdra räntor har               Expertarbetsgruppen överlämnade sitt förslag
30413: begränsats genom att man faststälit såväl en          tili finansministeriet den 2 januari 1992. Den
30414: procentueli som en i mark uttryckt övre gräns         föreslog att beskattningen av kapitalinkomst och
30415: för avdragsgiliheten. Gränsen är dessutom knu-        förvärvsinkomst differentieras så att en enhetlig
30416: ten till skuldens syfte. Ränteavdraget begränsas      proportioneli skatt om 25-30 % tiliämpas på
30417: vidare av en självriskandel i mark. Räntor knut-      kapitalinkomster. Då enligt förslaget samma
30418: na till närings- och förvärvsverksamhet är inte       proportionelia skattefot skulle tiliämpas också
30419: underkastade begränsningar gäliande maximibe-         på avdrag i anslutning tili kapitalinkomster,
30420: loppet.                                               t. ex. räntekostnader, vore det kreditarrange-
30421:    I motiveringen tili regeringens proposition        mang som beskrevs i motiveringen tili spörsmå-
30422: med förslag tililag om käliskatt på ränteinkomst      let inte längre ändamålsenligt. Skattefoten för
30423: konstaterades brister i den proportionelia            kapitalinkomster skulie samtidigt tiliämpas vid
30424: käliskatten på ränteinkomst. Den låga skattefo-       samfundsbeskattningen.
30425: ten, år 1991 10 %, smälter inte friktionsfritt in i       Regeringen beslöt i aftonskolan den 22 ja-
30426: vårt för övrigt progressiva inkomstskattesystem.      nuari 1992 att den detaljerade beredningen av
30427: Det att Iäneräntor är avdragsgilla vid in-            reformen skali inledas omedelbart. Författning-
30428: komstbeskattningen gör det möjligt att göra           arna torde kunna träda i kraft redan vid ingång-
30429: arbitragevinst på den låga käliskatten genom att      en av år 1993.
30430: 
30431:      Helsingforsden 4 februari 1992
30432: 
30433:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
30434:                         j
30435: 
30436:                         j
30437: 
30438:                     j
30439: 
30440:                     j
30441: 
30442:                 j
30443: 
30444:                 j
30445: 
30446:             j
30447: 
30448:             j
30449: 
30450:         j
30451: 
30452:         j
30453: 
30454:     j
30455: 
30456:     j
30457: 
30458: j
30459: 
30460: j
30461:                                              1991 vp
30462: 
30463: Kirjallinen kysymys 430
30464: 
30465: 
30466: 
30467: 
30468:                                  Aittoniemi: Suomen osallistumisesta Venäjän öljyntuotannon
30469:                                      nykyaikaistamiseen
30470: 
30471: 
30472:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30473: 
30474:    Nykyisen Venäjän alueilla öljyntuotanto on      osallistuvilla mahdollisuudet toimenpiteen ta-
30475: romahtanut monestakin syystä, mutta tulee yhä      loudelliseen hyödyntämiseen.
30476: alenemaan sen johdosta, että öljyn tuotanto-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30477: ja pumppauslaitteistot ovat osin loppuun-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30478: kuluneita. Venäjällä ei liene myöskään tässä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30479: vaiheessa varaa uusien öljyntuotantokohteiden      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30480: avaamiseen sen paremmin maalla kuin merellä-
30481: kään.                                                         Onko Hallitus tietoinen Venäjän öl-
30482:    Tiettävästi eräät teollisuusmaat suunnittele-           jyntuotannon nykyaikaistamissuunnitel-
30483: vat osallistumista Venäjän öljyntuotannon ra-              mista ja miten se aikoo hyödyntää alan
30484: kentamiseen ja nykyaikaistamiseen. Kyseessä                suomalaista osaamista näiden mahdollis-
30485: saattavat olla mittavat investoinnit ja niihin             ten projektien yhteydessä?
30486: 
30487:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1992
30488: 
30489:                                          Sulo Aittoniemi
30490: 
30491: 
30492: 
30493: 
30494: 210300M
30495: 2                                         1991 vp -      KK 430
30496: 
30497: 
30498: 
30499: 
30500:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30501: 
30502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jatkuvasti tunnusieluja mahdollisuuksista osal-
30503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           listua öljyntuotannon kehittämiseen Venäjän öl-
30504: olette 13 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn              jykentillä.
30505: kirjeenne n:o 1863 ohella toimittanut valtioneu-           Toinen Venäjän öljyntuotannon ongelma on
30506: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            se, että maassa ei viime vuosina ole juuri otettu
30507: kansanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuulu-             käyttöön uusia suuria öljyesiintymiä. Neste on
30508: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 430:               parhaillaan selvittämässä mahdollisuuksia tuo-
30509:                                                         tannon aloittamiseen useassa kohteessa, joista
30510:           Onko Hallitus tietoinen Venäjän öl-           erityisesti on syytä mainita Komin tasavallasta
30511:        jyntuotannon nykyaikaistamissuunnitel-           pohjoiseen, Nenetsian alueella olevat esiintymät.
30512:        mista ja miten se aikoo hyödyntää alan              Offshore-tuotannon alalla Metra Oy ja Imat-
30513:        suomalaista osaamista näiden mahdollis-          ran Voima Oy osallistuvat Nesteen ohella tutki-
30514:        ten projektien yhteydessä?                       musprojektiin, jossa selvitetään Shtockmanovs-
30515:                                                         koje-kentän hyödynnettävyyttä. Neste tutkii
30516:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             myös muilta osin Barentsin meren tuotanto-
30517: taen seuraavaa:                                         potentiaalia.
30518:                                                            Yleisenä ongelmana osallistumisessaVenäjän
30519:    Suomessa öljyntuotannon nykyaikaistamises-           öljyntuotannon kehittämiseen on sijoituksia
30520: sa tarvittava osaaminen on pääosin Neste Oy:n           koskevan lainsäädännön kehittymättömyys,
30521: hallinnassa. Neste Oy tutkii parhaillaan yhteis-        mikä on vaikuttanut huomattavasti niin suoma-
30522: toiminnassa venäläisten yritysten ja viranomais-        laisten kuin muidenkin maiden öljyalan yh-
30523: ten kanssa useita öljyntuotantokohteita.                tiöiden mahdollisuuksiin investoida Venäjän öl-
30524:    Jo toimivilla öljykentillä ongelmia tuotannol-       jyvarojen hyödyntämiseen. Huolimatta monista
30525: le ovat aiheuttaneet mm. laitteistojen vanhentu-        epävarmuustekijöistä Neste Oy ja muut suoma-
30526: neisuus ja tästä johtuva öljyn heikko saanto,           laiset yhtiöt ovat käynnistäneet useissa öljyalan
30527: esiintymien ehtyminen, vaikeudet rikkipitoisien         kohteissa yhteistyön venäläisten yhtiöiden ja
30528: esiintymien hyödyntämisessä, materiaalihuollon          viranomaisten kanssa. Käytännön tulosten saa-
30529: puutteet, heikkoudet työn organisoinoissa ja            minen on huomattavalta osin riippuvainen Ve-
30530: jatkuvat muutokset lainsäädännössä ja verotuk-          näjän olojen vakiintumisesta ja pitävien juridis-
30531: sessa. Nesteellä ja sen tytäryhtiöillä on käynnissä     ten puitteiden saamisesta yhteistyölle.
30532:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1992
30533: 
30534:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
30535:                                          1991 vp -     KK 430                                           3
30536: 
30537: 
30538: 
30539: 
30540:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30541: 
30542:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vecklingen av oljeproduktionen på de ryska
30543: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         oljefälten.
30544: 1863 av den 13 januari 1992 översänt avskrift             Ett annat problem med den ryska oljeproduk-
30545: av följande av riksdagsman Aittoniemi under-           tionen är att det i landet under de senaste åren
30546: tecknade spörsmål nr 430:                              inte just alls har tagits i bruk nya stora oljefyn-
30547:                                                        digheter. Neste håller som bäst på att utreda
30548:           Är Regeringen medveten om Ryss-              möjlighetema att påbörja produktion i flera
30549:        lands planer på att modemisera oljepro-         objekt av vilka speciellt kan nämnas fyndighe-
30550:        duktionen och hur har den för avsikt att        tema i Nenetsi-området norr om republiken
30551:        utnyttja finsk know-how inom branschen          Komi. På offshore-produktionens område deltar
30552:        i samband med dessa eventuella projekt?         Metra Oy och Imatran Voima Oy vid sidan
30553:                                                        av Neste i projekt där möjlighetema att utnytt-
30554:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ja Shtockmanovskoje-fältets potential i Barents
30555: samt anföra följande:                                  hav.
30556:                                                           Ett allmänt problem då det gäller deltagandet
30557:    Här i Finland är det huvudsakligen Neste Oy         i utvecklingen av den ryska oljeproduktionen är
30558: som står för den know-how som behövs vid               att lagstiftningen om investeringar är så outveck-
30559: modemiseringen av oljeproduktionen. Neste Oy           lad, vilket avsevärt har påverkat möjlighetema
30560: undersöker som bäst i samarbete med ryska              både för de finska bolagen och andra länders
30561: företag och myndigheter flera objekt för oljepro-      bolag inom oljebranschen att investera i utnytt-
30562: duktion.                                               jandet av de ryska oljeresursema. Trots de
30563:    På sådana oljefält där produktioneo redan är        många osäkerhetsfaktorema har Neste Oy och
30564: i gång utgörs problemen bl.a. av ålderdomlig           andra finska bolag i flera objekt inom olje-
30565: apparatur och därigenom dålig oljeåtkomst, si-         branschen inlett samarbete med ryska bolag och
30566: nande fyndigheter, svårigheter i att utnyttja sva-     myndigheter. Om resultat i praktiken kan er-
30567: velhaltiga förekomster, brister i materialförsörj-     hållas är i stor utsträckning beroende av om
30568: ningen, svagheter i organiserandet av arbetet och      förhållandena i Ryssland stabiliseras och om
30569: fortgående ändringar i lagstiftningen och be-          hållbara juridiska ramar kan upprättas för sam-
30570: skattningen. Neste och dess dotterbolag sonde-         arbetet.
30571: rar kontinuerligt möjlighetema att delta i ut-
30572:      Helsingfors den 17 februari 1992
30573:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
30574: 1
30575: 
30576: 1
30577: 
30578: 1
30579: 
30580:     1
30581: 
30582:     1
30583: 
30584:     1
30585: 
30586:         1
30587: 
30588:         1
30589: 
30590:         1
30591: 
30592:             1
30593: 
30594:             1
30595: 
30596:             1
30597: 
30598:                 1
30599: 
30600:                 1
30601: 
30602:                 1
30603: 
30604:                     1
30605:                                                1991 vp
30606: 
30607: 
30608: Skriftligt spörsmål 431
30609: 
30610: 
30611: 
30612: 
30613:                                   Enestam: Om slopad anmälningsskyldighet for nordiska med-
30614:                                      borgare som reser in i Finland med fritidsbåt
30615: 
30616: 
30617:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30618: 
30619:    Den 15 juni 1991 trädde en ny forordning om       ge har anmälningsskyldigheten väckt negativ
30620: passgranskningsställen (889/91) i kraft. För nor-    förvåning.
30621: diska medborgare som besöker Finland med                Den nya förordningen med anmälningsskyl-
30622: nöjesfarkost innebär den nya förordningen en         dighet måste anses stå i strid med principerna om
30623: väsentlig forändring jämfört med tidigare situa-     ökade rättigheter att fritt röra sig. Det faktum
30624: tion.                                                att Finland ensidigt infört anmälningstvång för
30625:     Fram tili den 15 juni 1991 kunde nordiska        resenärer från de nordiska länderna, mellan
30626: medborgare i nöjesfarkost utan anmälningsskyl-       vilka passfrihet råder är knappast ägnat att
30627: dighet resa in i och lämna landet längs officiella   förbättra "Finlandsbilden".
30628: farleder. Efter den 15 juni skall utländsk, även        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
30629: nordisk, medborgare som reser in i landet via        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
30630: havsområde anmäla sig på passgranskningsstäl-        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
30631: le. Anmälan kan göras genom personligt besök,        ställa följande spörsmål:
30632: per radio eller telefon.
30633:     Enligt uppgift har informationen om anmäl-                 Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
30634: ningsskyldigheten varit oförlåtligt dålig. Varken           att avskaffa anmälningsskyldigheten för
30635: myndigheter i Sverige eller Finlands ambassad               nordiska medborgare som reser tili Fin-
30636: hade informerats om de förändringar som den                 land i nöjesfarkost?
30637: nya förordningen medför. 1 seglarkretsar i Sveri-
30638: 
30639:      Helsingforsden 15 januari 1992
30640: 
30641:                                           Jan-Erik Enestam
30642: 
30643: 
30644: 
30645: 
30646: 210300M
30647: 2                                              1991 vp
30648: 
30649: Kirjallinen kysymys 431                                                                    Suomennos
30650: 
30651: 
30652: 
30653:                                   Enestam: Huvialuksella Suomeen saapuvien pohjoismaiden kansa-
30654:                                      laisten ilmoittautumisvelvollisuuden poistamisesta
30655: 
30656: 
30657:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30658: 
30659:    Kesäkuun 15. päivänä 1991 tuli voimaan uusi       japiireissä ilmoitusvelvollisuus on herättänyt
30660: asetus passintarkastuspaikoista (889/91). Suo-       kielteistä hämmästystä.
30661: messa huvialuksella käyville pohjoismaiden kan-         Uutta ilmoitusvelvollisuuden sisältävää ase-
30662: salaisille uusi asetus merkitsee huomattavaa         tusta on pidettävä ristiriitaisena periaatteiden
30663: muutosta aikaisempaan tilanteeseen verrattuna.       kanssa vapaan liikkumisoikeuden lisäämisestä.
30664:    Kesäkuun 15. päivään 1991 saakka pohjois-         Se tosiasia, että Suomi on yksipuolisesti ottanut
30665: maiden kansalaiset saattoivat tulla maahan ja        käyttöön ilmoittautumispakon passivapautta
30666: lähteä maasta huvialuksella virallisia väyliä pit-   noudattavista pohjoismaista tulevien matkusta-
30667: kin ilman ilmoitusvelvollisuutta. Kesäkuun 15.       jien osalta, on tuskin omiaan parantamaan
30668: päivän jälkeen on merialueen kautta maahan           "Suomi-kuvaa".
30669: tulevan ulkomaan, myös pohjoismaan, kansalai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30670: sen ilmoittauduttava passintarkastuspaikalla. Il-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30671: moittautuminen voi tapahtua henkilökohtaisesti       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30672: käymällä, radiolla tai puhelimella.                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30673:    Tietojen mukaan tiedottaminen ilmoitusvel-
30674: vollisuudesta on ollut anteeksiantamaUoman                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30675: huonoa. Uuden asetuksen aiheuttamista muu-                  siin poistaakseen ilmoittautumisvelvolli-
30676: toksista ei ole tiedotettu Ruotsin viranomaisille           suuden Suomeen huvialuksella saapuvil-
30677: eikä Suomen suurlähetystölle. Ruotsin purjehti-             ta pohjoismaiden kansalaisilta?
30678: 
30679:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1992
30680: 
30681:                                           Jan-Erik Enestam
30682:                                          1991 vp -   KK 431                                             3
30683: 
30684: 
30685: 
30686:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30687: 
30688:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen noudattaminen edellyttää, että pohjoismaa-
30689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laisenkin Suomeen tulon tulee tapahtua lyhintä
30690: olette 15 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn           virallista kulkuväylää pitkin passintarkastus-
30691: kirjeenne n:o 1864 ohella lähettänyt valtioneu-      paikkana olevaan satamaan saakka ja maasta-
30692: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         lähdön päinvastoin.
30693: kansanedustaja Enestamin kirjallisesta kysy-             Valmisteltaessa asetusta passintarkastuspai-
30694: myksestä n:o 431, jossa tiedustellaan:               koista (889/91) pyrkimyksenä oli saattaa poh-
30695:                                                      joismaiden kansalaisten huviveneily tältä osin
30696:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       joustavammaksi, paitsi lisäämällä passintarkas-
30697:        siin poistaakseen ilmoittautumisvelvolli-     tuspaikkoja, säätämällä nimenomaan, että vel-
30698:        suuden Suomeen huvialuksella saapuvil-        vollisuus saapua tai lähteä passintarkastuspai-
30699:        ta pohjoismaiden kansalaisilta?               kan kautta voitiin korvata ilmoituksella (sivuu-
30700:                                                      tusilmoituksella purjehtivasta aluksesta) passin-
30701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-          tarkastuspaikalle, silloin kun aluksessa ei ollut
30702: vasti seuraavaa:                                     tulliselvitettävää tavaraa.
30703:                                                          Sanotun asetuksen valmistelu viivästyi ja sen
30704:    Ulkomaalaislain (378/91) 3 §:n mukaan ulko-       6 §:n sanamuoto sai valmistelua kiirehdittäessä
30705: maalaisen maahantulo ja maastalähtö on sallittu      osittain toisen sisällön kuin alun perin tarkoitet-
30706: vain vahvistettujen passintarkastuspaikkojen         tiin.
30707: kautta, jollei Suomea veivoittavasta kansainväli-        Passintarkastustoiminnan tehostamiseksi me-
30708: sestä sopimuksesta muuta johdu. Sisäasiainmi-        rialueella on tarkoitus lisätä passintarkastus-
30709: nisteriö voi antaa luvan maahantuloon ja maas-       paikkoina toimivien merivartioasemien määrää.
30710: talähtöön muualtakin kuin passintarkastuspai-        Tämän vuoksi sanotun asetuksen tarkistamista
30711: kan kautta.                                          valmistellaan niin, että se voitaisiin saattaa tar-
30712:     Mainitussa säännöksessä tarkoitettuja kan-       kistettuna voimaan kuluvan vuoden aikana hy-
30713: sainvälisiä sopimuksia ovat mm. Suomen ja            vissä ajoin ennen purjehduskauden alkua.
30714: Ruotsin välinen sopimus uitosta Tornion ja               Asetuksen tarkistamisen yhteydessä korja-
30715: Muonion rajajoissa (SopS 19/49) sekä Suomen          taan ilmoittautumista koskeva säännös sellaisek-
30716: ja Norjan välinen sopimus kalastusoikeudesta         si kuin se alun perin oli tarkoitettu eli niin, että
30717: Tenon Alakönkäällä (SopS 31/59), Suomen ja           pohjoismaiden kansalaisten ei huvialuksella
30718: Neuvostoliiton välillä solmittu sopimus Suomen       maahan saapuessaan tarvitse henkilökohtaisesti
30719: ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla      kulkea maahan passintarkastuspaikan kautta,
30720: noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtu-       jos hän tämän sijasta, silloin kun se on maahan-
30721: mien selvittämisjärjestyksestä (SopS 32/60) sekä     saapujan kannalta tarkoituksenmukaista, antaa
30722: Suomen ja Ruotsin välillä erikseen sovittu järjes-   ilmoituksen viestivälineenä lähimmälle passin-
30723: tely, jonka mukaan rajaseudun asukkaat saavat        tarkastuspaikaksi säädetylle merivartioasemalle
30724: ylittää rajan muuallakin kuin vahvistetulla pas-     virallisella kulkuväylällä kulussa olevasta huvi-
30725: sintarkastuspaikalla saatuaan siihen Suomen tai      aluksesta, jossa ei ole muita ulkomaalaisia kuin
30726: Ruotsin poliisi- tai tulliviranomaisen luvan.        pohjoismaisia henkilöitä, ja jossa ei ole tulliselvi-
30727:     Kysymyksessä on todettu, että pohjoismaiden      tettävää tavaraa.
30728:  kansalaiset saivat tulla maahan ja lähteä maasta        Saapuessaan passintarkastuspaikan kautta
30729:  huvialuksella virallisia väyliä pitkin 15.6.1991    maahan tai maasta lähtiessään pohjoismaiden
30730:  saakka ilman ilmoitusvelvollisuutta. Tähän on       kansalaisten eikä muidenkaan ulkomaalaisten
30731:  todettava, että alussa mainitun lain mukaan         tarvitse tehdä erityistä ilmoitusta.
30732:  maahantulon ja maastalähdön tulee tapahtua              Tarkistettavista säännöksistä pyritään ilmoit-
30733:  passintarkastuspaikan kautta. Kun sanottuun         tamaan tehokkaasti etukäteen. Tarkoituksena
30734:  päivämäärään saakka passintarkastuspaikkoina        on laatia lisäksi tiedote, jota jaetaan sekä lähetys-
30735:  olivat vain erikseen luetellut satamat, säännök-    töjen kautta että veneilyjärjestöjen välityksellä.
30736: 
30737:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1992
30738: 
30739:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
30740: 4                                          1991 vp -    KK 431
30741: 
30742: 
30743: 
30744:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
30745:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nordisk medborgare skall ske via den kortaste
30746: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             officiella farleden ända till den harnn som funge-
30747: nr 1864 av den 15 januari 1992 till vederbörande        rar som passkontrollställe och resa ut ur landet
30748: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          tvärtom.
30749: jande av riksdagsman Enestam undertecknade                 Under beredningen av förordningen om pass-
30750: skriftliga spörsmål nr 431:                             kontrollställen (889/91) hade man som avsikt att
30751:                                                         för de nordiska medborgama få idkandet av
30752:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          nöjesbåtsporten i detta avseende smidigare, för-
30753:         att avskaffa anmälningsskyldigheten för         utom genom en ökning av passkontrollställen
30754:         nordiska medborgare som reser till Fin-         också genom att särskilt förordna att skyldighe-
30755:         land i nöjesfarkost?                            ten till att resa in eller resa ut via ett passkon-
30756:                                                         trollställe skulle kunna ersättas med en anmälan
30757:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                  (passeringsanmälan från ett i seglats varande
30758: vördsamt anföra följande:                               skepp) till passkontrollstället, då det i fartyget
30759:                                                         inte finns varor som kräver tullklarering.
30760:      Enligt 3 § utlänningslagen (378/91) är resa in i      Beredningen av den nämnda förordningen
30761:  landet och resa ut ur landet tillåtet endast genom     fördröjdes och ordalydelsen i 6 § fick vid påskyn-
30762:  fastställda passkontrollställen, om inte något         dandet av arbetet delvis ett annat innehåll än vad
30763:  annat följer av intemationella avtal som binder        man ursprungligen hade avsett.
30764:  Finland. Inrikesministeriet får bevilja tillstånd         För att effektivera passkontrollen på havs-
30765:  till resa in och resa ut också på någon annan          området har man som avsikt att öka antalet av
30766:  plats än ett passkontrollställe.                       de sjöbevakningsstationer som fungerar som
30767:      1 det nämnda stadgandet avsedda intematio-         passkontrollställen. Därför bereds revideringen
30768:  nella avtal är bland annat överenskommelsen            av den nämnda förordningen på det sätt att den
30769:  mellan Finland och Sverige om flottningen i            kunde träda i kraft i reviderad form under det
30770:  Tome och Muonio gränsälvar (FördrS 19/49),             pågående året i god tid före seglationssäsongens
30771:  överenskommelsen mellan Finland och Norge              början.
30772:  angående rätten till fiske vid Alaköngäs i Tana           Vid revideringen av förordningen korrigeras
30773:  älv (FördrS 31159), överenskommelsen mellan            bestämmelsen om anmälningsplikten till sådant
30774:  Finland och Sovjetunionen angående ordningen           det ursprungligen har avsetts, dvs. på så sätt att
30775:  på gränsen mellan Finland och Sovjetunionen            nordiska medborgare då de anländer tilllandet
30776:  och ordningen för utredning av gränstilldragel-        med nöjesbåt inte personligen behöver fårdas via
30777:  ser (FördrS 32/60) samt skilt för sig den mellan       ett passkontrollställe tilllandet, om de i stället, i
30778:  Finland och Sverige avtalade regleringen, enligt       de fall då det för de inresande är ändamålsenligt,
30779:  vilken personer bosatta vid gränsen får överträ-       ger med signalmedel en anmälan till den närmas-
30780: .da gränsen även annorstädes än vid de fastställ-       te till passgranskningsställe stadgade sjöbevak-
30781:  da passkontrollställena efter att de erhållit ett      ningsstationen från en i seglats på en officiell
30782:  tillstånd till detta av polis- eller tullmyndigheter   farled varande nöjesbåt, i vilken det inte finns
30783:  i Finland eller Sverige.                               andra utlänningar än nordiska medborgare och
30784:      1 spörsmålet har sagts att nordiska medborga-      i vilken det inte fmns varor som kräver tullklare-
30785:  re i nöjesfarkost utan anmälningsskyldighet kun-       ring.
30786:  de resa in och lämna landet längs officiella              Vid resa in eller resa ut via passkontrollställe
30787:  farleder fram till den 15 juni 1991. Till detta bör    behöver nordiska medborgare eller andra utlän-
30788:  konstateras att enligt den i början nämnda lagen       ningar inte göra någon särskild anmälan.
30789:  skall resa in och resa ut från landet ske via             Man strävar efter att effektivt i förväg
30790:  passkontrollställen. Då det ända tills det nämn-       anmäla om de reviderade bestämmelsema. Dess-
30791:  da datumet som passkontrollställen endast fanns        utom har man som avsikt att uppgöra en bulle-
30792:  särskilt uppräknade hamnar, förutsatte efter-          tin, som delas ut via ambassadema och båtföre-
30793:  levnaden av regeln att även resa in till Finland av    ningama.
30794:       Helsingfors den 12 februari 1992
30795: 
30796:                                                                     lnrikesminister Mauri Pekkarinen
30797:                                               1991 vp
30798: 
30799: 
30800: Kirjallinen kysymys 432
30801: 
30802: 
30803: 
30804: 
30805:                                   Vihriälä ym.: Åhtärin verojohtajan viran täyttämisestä
30806: 
30807: 
30808:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30809: 
30810:    Åhtärin verotoimiston verojohtajan virka on      holta huolestuneisuutta verohallinnon palvelu-
30811: ollut viime kesästä lähtien vakinaisesti täyttä-    jen saatavuudesta. Asianomainen ministeri täh-
30812: mättä. Åhtärin kaupungin sekä Soinin ja Lehti-      densi eduskuntakäsittelyssä, että uudistuksella
30813: mäen kuntien taholta on esitetty huolestunei-       on tarkoitus parantaa verohallinnon palveluky-
30814: suutta verotoimistopalvelujen saatavuuden tur-      kyä.
30815: vaamisesta.                                            Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesitystä käsi-
30816:    Kyseiset kunnat sijaitsevat Suomenselän alu-     tellessään eduskunnan valtiovarainvaliokunnan
30817: eella, jossa palvelujen saatavuus on muutenkin      verojaosto selvitti myös verotuksen paikallishal-
30818: ongelmallista. Vaasan läänin seutukaavaliitto on    linnon asemaa. Hyväksytyssä mietinnössään val-
30819: tutkimuksessaan todennut, että palvelujen saata-    tiovarainvaliokunta toteaa, että verotuksen pai-
30820: vuudessa on ongelmia läänin itä- ja koillisosan     kallishallinnon kehittäminen ja rationalisointi
30821: kunnissa eli juuri Suomenselän alueella. Tutki-     on toteutettava harkiten ja kiinnittäen erityistä
30822: muksen mukaan tällä alueella hallinnollisten        huomiota palvelutasoon varmistaen palvelujen
30823: palvelujen saatavuus on huonompi kuin läänissä      saatavuus.
30824: keskimäärin. Seutukaavaliitto toteaakin, että           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30825: valtion ja julkisen hallinnon palvelujen supista-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30826: minen yhdellä hallinnonalalla johtaa helposti       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30827: vähennyksiin myös muilla aloilla. Hallinnon pal-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30828: velujen supistaminen heijastuu myös yritystoi-
30829: mintaan.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30830:    Verohallintolain eduskuntakäsittelyn yhtey-             ryhtyä Åhtärin verojohtajan viran täyttä-
30831: dessä esitettiin mm. Keskustan edustajien ta-              miseksi?
30832: 
30833:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1992
30834: 
30835:                     Jukka Vihriälä                           Aapo Saari
30836: 
30837: 
30838: 
30839: 
30840: 2!0300M
30841: 2                                       1991 vp -   KK 432
30842: 
30843: 
30844: 
30845: 
30846:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30847: 
30848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Verohallinnossa toteutetut järjestelyt ovat
30849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       täysin voimassa olevien säännösten sekä valtio-
30850: olette 15 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn          neuvostooja valtiovarainministeriön päättämien
30851: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   suuntaviivojen mukaiset.
30852: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Tällä hetkellä verohallinnossa on selvitettävä-
30853: taja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal-    nä piiri- ja paikallishallinnon uudistaminen. Se
30854: lisesta kysymyksestä n:o 432:                       on osa koko verohallinnon kattavasta organi-
30855:                                                     saatiouudistuksesta, joka käynnistettiin verohal-
30856:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lituksessa vuonna 1991. Uudistuksen keskeisenä
30857:        ryhtyä Åhtärin verojohtajan viran täyttä-    tavoitteena on verohallinnon palvelujen laadulli-
30858:        miseksi?                                     nen ja määrällinen parantaminen ja samalla
30859:                                                     hallinnon tuottavuuden kohottaminen. Näiden
30860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tavoitteiden toteuttaminen edellyttää toiminto-
30861: vasti seuraavaa:                                    jen rationalisointia ja muun muassa veropiiri-
30862:                                                     jaoituksen tarkistamista. Avoimeksi tulevien
30863:    Valtioneuvoston vuosina 1989-1991 tekemät        päällikkövirkojen täyttämättä jättäminen on
30864: periaatepäätökset edellyttävät huomattavia val-     näiden selvitysten aikana tarkoituksenmukaista.
30865: tion henkilöstön säästöjä. Koska verohallinnon      Se ei kuitenkaan tarkoita verotoimistopalvelui-
30866: henkilöstön yhteismäärä on yli 7 000 henkilötyö-    den saatavuuden heikkenemistä. Vaasan läänin-
30867: vuotta, kohdistuvat valtionhallinnon henkilös-      verovirastosta saadun tiedon mukaan Åhtärin
30868: tön säästöpaineet varsin keskeisesti myös muun      verotoimiston verojohtajan virkaa on määrätty
30869: muassa verohallintoon. Verohallintoon kohdis-       väliaikaisesti hoitamaan erittäin osaava ja vero-
30870: tettujen henkilöstösäästöjen toteuttamiseksi val-   toimistossa pitkään palvellut verotoimiston kak-
30871: tioneuvosto ja valtiovarainministeriö päättivät     kosmies eikä verotoimiston viran jättäminen
30872: toukokuussa 1991 käynnistää verohallinnon vir-      vakinaisesti täyttämättä ole millään tavoin vä-
30873: kojen täyttölupamenettelyn. Valtion henkilöstön     hentänyt verotoimiston henkilöstöä.
30874: käytön tehostamistoimenpiteistä annettiin ase-          Åhtärin veropiirin verojohtajan viran täyttää
30875: tus 16 päivänä elokuuta 1991. Tämän asetuksen       asetuksen mukaan lääninverovirasto, jolloin hal-
30876: ja sen nojalla elokuussa 1991 annetun valtioneu-    lituksella ei ole toimivaltaa asiassa eikä viran
30877: voston päätöksen perusteella verohallitus mää-      täyttämättä jättäminen tältä osin kuulu sille
30878: räsi verohallinnon avoimien virkojen täyttökiel-    muutoinkaan. Tähän nähden ja muutoinkin
30879: lon olemaan voimassa enintään vuoden 1992           edellä esitetyn perusteella asia ei edellytä halli-
30880: loppuun.                                            tuksen taholta erityisiä toimenpiteitä.
30881: 
30882:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1992
30883: 
30884:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30885:                                           1991 vp -   KK 432                                           3
30886: 
30887: 
30888: 
30889: 
30890:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30891: 
30892:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          full överensstämmelse med gällande stadganden
30893: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        och de riktlinjer som statsrådet och finansminis-
30894: den 15 januari 1992 tili vederbörande med1em av       teriet har dragit upp.
30895: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        För tillfäliet pågår ett utredningsarbete som
30896: dagsman Jukka Vihriälä m.fl undertecknade             syftar tili en reform av skatteförvaltningens di-
30897: spörsmå1 nr 432:                                      strikts- och lokalförvaltning. Arbetet är en del av
30898:                                                       en organisationsreform som täcker hela skatte-
30899:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förvaltningen och som inleddes vid skattestyrel-
30900:        ta för att besätta skattedirektörstjänsten i   sen år 1991. Ett av de centrala målen med
30901:        Etseri?                                        reformen är att förbättra kvaliteten och kvanti-
30902:                                                       teten på tjänsterna inom skatteförvaltningen och
30903:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att samtidigt öka produktiviteten inom förvalt-
30904: anföra följande:                                      ningen. För att dessa mål skall nås krävs en
30905:                                                       rationalisering av verksamheten och bl.a. en
30906:    De principbeslut som statsrådet fattade mel-       granskning av indelningen i skattedistrikt. Un-
30907: lan åren 1989 och 1991 förutsätter betydande          der den tid utredningsarbetet pågår är det ända-
30908: inbesparingar i statens personalresurser. Sparåt-     målsenligt att lämna direktörstjänster som blir
30909: gärderna riktar sig i stor utsträckning bl.a. mot     vakanta obesatta. Detta får dock inte inverka
30910: skatteförvaltningen, vars totala personalstyrka       menligt på tillgången på service vid skatte-
30911: uppgår tili drygt 7 000 årsverken. 1 syfte att        byråerna. Enligt uppgifter från Vasa länsskatte-
30912: förverkliga de uppstälida målen beträffande per-      verk sköts skattedirektörstjänsten vid Etseri
30913: sonalminskningen inom skatteförvaltningen be-         skattebyrå temporärt av en ytterst kunnig person
30914: slöt statsrådet och finansministeriet i maj 1991      som länge arbetat vid skattebyrån som andra
30915: att införa ett förfarande enligt vilket tillstånd     man. Det faktum att tjänsten vid skattebyrån
30916: krävs för besättande av tjänster inom skatteför-      inte har besatts med en ordinarie tjänsteinneha-
30917: valtningen. En förordning om åtgärder för effek-      vare har på inget sätt minskat skattebyråns
30918: tivering av användningen av statens personalre-       personal.
30919: surser gavs den 16 augusti 1991. Enligt denna            Enligt förordning är det länsskatteverket som
30920: förordning och enligt ett beslut som statsrådet       besätter skattedirektörstjänsten i Etseri skatte-
30921: fattade i augusti 1991 med stöd av nämnda             distrikt. Regeringen saknar därmed befogenhe-
30922: förordning bestämde skattestyrelsen att förbudet      ter i frågan och besättandet av tjänsten ankom-
30923: att besätta lediga tjänster inom skatteförvaltnin-    mer inte heller annars på regeringen. Med stöd
30924: gen gälier högst tili utgången av år 1992.            av vad som anförts ovan kräver saken inga
30925:    Arrangemangen inom skatteförvaltningen är i        specielia åtgärder från regeringens sida.
30926: 
30927:      Helsingfors den 4 februari 1992
30928: 
30929:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
30930:                                                 1991 vp
30931: 
30932: Kirjallinen kysymys 433
30933: 
30934: 
30935: 
30936: 
30937:                                    Aula ym.: Elintarvikkeiden torikauppaa koskevien säännösten
30938:                                       väljen tämisestä
30939: 
30940: 
30941:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30942: 
30943:     Terveydenhoitoasetuksen 57 §:ään sisältyy            Torilla käyttökelpoisten tarjoilukärryjen tai
30944: tarkka lista niistä elintarvikkeista, joiden myynti   muiden siirrettävien myyntilaitteiden elintarvi-
30945: on sallittu ulkona torilla tai muulla myyntipai-      kevalikoima on sekin hyvin tarkasti rajattu.
30946: kalla. Myyntilupia myöntävät viranomaiset ovat        56 §:n mukaan näistä saa ulkona myydä "jääte-
30947: kunnissa tulkinneet asetusta hyvin kirjaimellises-    löä tai lämpimiä makkaroita leivän kera tai
30948: ti. Mitä ei ole erikseen mainittu, se on kielletty.   ilman sitä".
30949: Tämä haittaa käytännössä järkevää ja etenkin             Tuntuisi perustellulta sallia väljemmin erilais-
30950: torien kesäelämää piristävää liiketoimintaa. Ase-     ten elintarvikkeiden myynti ja jopa valmistus
30951: tuksen tiukka muotoilu ei ole pysynyt muuttu-         torilla, mikäli esimerkiksi puhtaan veden saanti
30952: neiden ruoanvalmistustapojen ja -tottumusten          on turvattu ja kylmälaitteet ovat käytössä.
30953: perässä.                                                 Torilla valmistettavista uusista myyntituot-
30954:     Esimerkiksi kalan osalta listassa todetaan,       teista esimerkkinä mainittakoon vaikkapa muu-
30955: että kaupan saa pitää "tuoretta ja savustettua        rinpohjaletut.
30956: kalaa, eläviä äyriäisiä sekä astioihin pakattua          Kuluttajien terveys on tietysti turvattava.
30957: suola- ja maustekalaa". Viime kesänä eräs yrittä-     Torimyyjien ei kai voi myöskään lähtökohtaises-
30958: jä pyysi lupaa myydä Joensuun torilla itse pyytä-     ti olettaa pyrkivän hyötymään epähygieenisesti
30959: miään ja friteerattuja eli ranskanperunoiden ta-      valmistettujen elintarvikkeiden kaupasta, sillä se
30960: paan rasvassa keitettyjä muikkuja. Kaupungin          johtaisi pian huonoon maineeseen ja asiakkaiden
30961: terveysviranomaiset eväsivät myynnin juuri ase-       menettämiseen. Väljemmän asetuksen tulisi olla
30962: tuksen perusteella. Siellä ei friteerausta erikseen   käytössä jo ensi kesänä.
30963: mainita sallittuna kalan valmistustapana.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30964:      Julkisuuttakin sai kesällä uuniperunoiden ta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30965: paus. Asetuksen mukaan myytävänä saa pitää            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30966: raakoja perunoita eli ei siis uuniperunoita. Tu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30967:  russa lopulta onneksi tulkittiin asetusta hieman
30968: joustavammin eli siten, että iltatorilla ja kauppa-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30969:  keskuksen katetulla pihalla uuniperunoiden                  siin terveydenhoitoasetuksen muuttami-
30970:  myynti on sallittu mutta ei kuitenkaan aamuto-              seksi siten, että torilla voidaan tarjota
30971:  rilla.                                                      myytäväksi nykyistä laajempi elintarvi-
30972:                                                              kevalikoima?
30973: 
30974:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992
30975: 
30976:                      Maria Kaisa Aula                          Olli Rehn
30977: 
30978: 
30979: 
30980: 
30981: 210300M
30982: 2                                       1991 vp -   KK 433
30983: 
30984: 
30985: 
30986: 
30987:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30988: 
30989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tunut perinteisen torikaupan niihin tuotteisiin,
30990: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       joita kymmeniä vuosia on totuttu pitämään
30991: olette 17 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn          kaupan toreilla. Koska hygieeniset olosuhteet
30992: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   ulkona elintarvikkeita myytäessä ovat vaatimat-
30993: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tomat, on myytäväksi sallittujen tuotteiden vali-
30994: taja Aulan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        koima ollut melko rajallinen.
30995: kysymyksestä n:o 433:                                  Valmisteilla olevassa terveydenhoitolain ko-
30996:                                                     konaisuudistuksessa on lähdetty torikaupan
30997:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      osalta siitä, että elintarvikkeita, joiden kaupan-
30998:        siin terveydenhoitoasetuksen muuttami-       pidolle voidaan järjestää riittävän hygieeniset
30999:        seksi siten, että torilla voidaan tarjota    edellytykset, voidaan myydä torilla.
31000:        myytäväksi nykyistä laajempi elintarvi-         Tämän mukaisesti on 17.1.1992 vahvistettu
31001:        kevalikoima?                                 asetus terveydenhoitoasetuksen muuttamisesta,
31002:                                                     jonka mukaan sallitaan kaikkien niiden elintar-
31003:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vikkeiden myynti ja tarjoilu torilla ja muualla
31004: vasti seuraavaa:                                    ulkona, joiden kaupanpidolle voidaan taata riit-
31005:                                                     tävän hygieeniset edellytykset. Asetus tuli voi-
31006:   Ulkona myytäväksi sallittujen elintarvikkei-      maan 1.2.1992.
31007: den luettelo terveydenhoitoasetuksessa on perus-
31008: 
31009:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1992
31010: 
31011:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
31012:                                         1991 vp -     KK 433                                          3
31013: 
31014: 
31015: 
31016: 
31017:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31018: 
31019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         deln av tradition har bestått av och som man i
31020: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tiotals år har vant sig vid att saluförs på torgen.
31021: den 17 januari 1992 tili vederbörande medlem av      Utbudet av produkter som har kunnat saluföras
31022: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    har varit tämligen begränsat p.g.a. de anspråks-
31023: dagsman Aula m.fl. undertecknade spörsmål nr         lösa hygieniska förhållanden som råder när livs-
31024: 433:                                                 medel säljs utomhus.
31025:                                                          1 den totalrevision av hälsovårdslagen som
31026:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          förbereds som bäst har man för torghandelns del
31027:        syfte att ändra hälsovårdsförordningen        utgått från att livsmedel som kan saluföras i
31028:        så att utbudet på sådana livsmedel som        tillräckligt hygieniska förhållanden kan säljas på
31029:        säljs på torgen ökar?                         torget.
31030:                                                          1 överensstämmelse med detta har en förord-
31031:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ning om ändring av hälsovårdsförordningen
31032: anföra följande:                                     stadfåsts 17 .1.1992. Enligt ändringen får Iivsme-
31033:                                                      del säljas och beredas för servering på torg och
31034:    Förteckningen över de livsmedel som kan           andra ställen utomhus om tillräckligt hygieniska
31035: säljas utomhus har i hälsovårdsförordningen          förhållanden kan ordnas för verksamheten. För-
31036: grundat sig på sådana produkter som torghan-         ordningen trädde i kraft 1.2.1992.
31037: 
31038:      Helsingfors den 12 februari 1992
31039: 
31040:                                                     Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
31041:                                              1991 vp
31042: 
31043: Kirjallinen kysymys 434
31044: 
31045: 
31046: 
31047: 
31048:                                  Aittoniemi: Pakkomyynnissä olevien asunto-osakkeiden ostami-
31049:                                      sesta valtiolle
31050: 
31051:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31052: 
31053:    Asuntojen hinnat ovat myös suurissa asunto-     tapauksessa auttaisi oston kautta vaikeuksiin ja
31054: keskuksissa alentuneet niin, että esimerkiksi      ns. kahden asunnon loukkuun jääneitä kansa-
31055: pantinhaltijan alullepanemassa pakkohuuto-         laisia.
31056: kaupassa asunto-osakkeen hallintaan oikeutta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31057: vat osakkeet saa puoleen hintaan parin vuoden      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31058: takaisesta arvosta. Ostajina ovat liikemiehet,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31059: jotka tekevät kaupat suuren voiton toivossa tai    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31060: sitten markkinoivat osakkeet useimmiten heti
31061: vähäisemmällä voitolla.                                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
31062:    Valtiolla olisi erinomainen tilaisuus kartut-           teisiin vuokra-asuntokannan kartutta-
31063: taa vuokra-asuntokantaa ostamalla mainitun-                miseksi ostamalla vapailta markkinoilta
31064: laisia asunto-osakkeita. Samalla valtio useassa            kaupan olevia kohtuuhintaisia asuntoja?
31065: 
31066:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992
31067:                                          Sulo Aittoniemi
31068: 
31069: 
31070: 
31071: 
31072: 210300M
31073: 2                                      1991 vp -   KK 434
31074: 
31075: 
31076: 
31077: 
31078:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31079: 
31080:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     non loukkuun joutuneiden sekä asuntoluottojen
31081: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maksuvaikeuksiin joutuneiden muiden asunto-
31082: olette 17 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn         velallisten asuntojen ostamista vuokra-asun-
31083: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       noiksi. Asuntojen hankkimista lainoitettaisiin
31084: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ehdoiltaan asuntotuotantolain mukaisilla lai-
31085: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-     noilla kuitenkin siten, että muun muassa asun-
31086: sesta kysymyksestä n:o 434:                        non käyttöön ja luovutukseen liittyviä rajoituk-
31087:                                                    sia olisi lievennetty.
31088:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-            Samassa yhteydessä hallitus tulee antamaan
31089:        teisiin vuokra-asuntokannan kartutta-       myös esityksen laiksi, jolla luotaisiin uusi väli-
31090:        miseksi ostamalla vapailta markkinoilta     aikainen korkotukilainoitus huomattavissa ta-
31091:        kaupan olevia kohtuuhintaisia asuntoja?     loudellisissa vaikeuksissa oleville asuntovelalli-
31092:                                                    sille. Korkotuen tarkoituksena on auttaa tällais-
31093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ten velallisten taloudellista tilannetta siten, että
31094: taen seuraavaa:                                    he voivat suoriutua suurten asuntoluottojensa
31095:                                                    korkomenoista vaarantamatta perheen toimeen-
31096:    Hallitus tulee aivan lähiaikoina antamaan       tuloa.
31097: eduskunnalle esityksen laiksi asuntotuotanto-          Molemmat lait on tarkoitettu tulemaan voi-
31098: lain mukaisten hankintalainojen myöntämisestä      maan heti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu ja
31099: eräissä tapauksissa. Lain tarkoituksena on edis-   olemaan määräajan voimassa.
31100: tää nimenomaan niin sanottuun kahden asun-
31101: 
31102:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
31103:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
31104:                                           1991 vp -   KK 434                                            3
31105: 
31106: 
31107: 
31108: 
31109:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31110: 
31111:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        så kallade tvåbostädersfållan och dem som har
31112: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skri-         svårigheter med betalningen av sina bostadslån
31113: velse av den 17 januari 1992 till vederbörande        genom att deras bostäder köps till hyresbostä-
31114: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          der. Bostadsanskaffningslånen skall ha samma
31115: följande av riksdagsman Aittoniemi underteck-         villkor som lånen enligt lagen om bostadspro-
31116: nade spörsmål nr 434:                                 duktion, dock så att begränsningama i fråga om
31117:                                                       disposition och överlåtelse av bostaden lindras.
31118:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            I detta sammanhang kommer regeringen ock-
31119:        att utöka hyresbostadsbeståndet genom          så att framlägga en proposition med förslag till
31120:        att köpa upp bostäder till skäligt pris på     en lag genom viiken ett nytt slag av räntestödslån
31121:        den öppna marknaden?                           inrättas för dem som på grund av bostadsskulder
31122:                                                       har stora ekonomiska svårigheter. Syftet med
31123:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          räntestödet är att underlätta den ekonomiska
31124: samt anföra följande:                                 situationen för vederbörande så att de har möj-
31125:                                                       lighet att klara av ränteutgiftema för sina stora
31126:    Regeringen kommer att inom en mycket snar          bostadslån utan att familjens utkomst ställs på
31127: framtid förelägga riksdagen en proposition med        spel.
31128: förslag tilllag om beviljande av prövning under-         Avsikten är att bägge lagama skall träda i
31129: ställda anskaffningslån i vissa fall. Lagen syftar    kraft så snart de har antagits och blivit stadfästa,
31130: uttryckligen till att hjälpa dem som råkat in i den   och de skall vara i kraft under en bestämd tid.
31131: 
31132:      Helsingfors den 14 februari 1992
31133: 
31134:                                                                              Minister Pirjo Rusanen
31135:                                                1991 vp
31136: 
31137: Kirjallinen kysymys 435
31138: 
31139: 
31140: 
31141: 
31142:                                   Aittoniemi: Nälkäpakolaisia koskevien valmiussuunnitelmienjulki-
31143:                                       suudesta
31144: 
31145: 
31146:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31147: 
31148:     16.1.1992 illan televisiouutisissa julkaistiin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31149: tietoja salaisista suunnitelmista, jotka koskevat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31150: Venäjän suunnasta mahdollisesti tulevien ns.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31151: nälkäpakolaisten vastaanottovalmiuksia. Uuti-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31152: soinnin sävy oli melkeinpä se, että Suomi ilmoitti
31153: olevansa heti valmis vastaanottamaan pakolaisia                 Tietääkö Hallitus, miten sisäasiainmi-
31154: -melkeinpä ilmoitti odottavansa, että sellaisia              nisteriön "salaiset suunnitelmat" ns. näl-
31155: alkaisi pikku hiljaa saapua.                                 käpakolaisten vastaanottovalmiudesta
31156:    Tämäntyyppiset "salaisia tietoja" koskevat                ovat joutuneet julkisen sanan haltuun, ja
31157: tietoiskut aiheuttavat helposti vastaavan tilan-                näkeekö Hallitus niiden julkistamises-
31158: teen kuin romanialaisten pakolaisten taholta,                sa vaaran pakolaisten tulvan liikkeelle-
31159: joita saadun käsityksen mukaan suorastaan ko-                lähtöön Venäjältä ja Baltiasta?
31160: sittiin tulemaan Suomeen.
31161: 
31162:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992
31163: 
31164:                                            Sulo Aittoniemi
31165: 
31166: 
31167: 
31168: 
31169: 210300M
31170: 2                                        1991 vp -   KK 435
31171: 
31172: 
31173: 
31174: 
31175:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31176: 
31177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       varautumisesta mahdolliseen laajaan laittomaan
31178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maahan tuloon. Osa ohjeista ei ole julkisia, koska
31179: olette 17 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn           ne ovat viranomaisten omassa keskuudessa syn-
31180: kirjeenne n:o 1888 ohella lähettänyt valtioneu-      tyneitä luonnoksia, muistiaita ja selvityksiä.
31181: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Lääninhallitukset ovat yhteensovittaessaan eri
31182: kansanedustaja Aittaniemen kirjallisesta kysy-       viranomaisten toimintoja menetelleet saman lin-
31183: myksestä n:o 435, jossa tiedustellaan:               jan mukaisesti. Matalalla profiililla on haluttu
31184:                                                      taata viranomaisille suunnittelurauha ja välttää
31185:           Tietääkö Hallitus, miten sisäasiain-       turha levottomuuden herättäminen kansalaisten
31186:        ministeriön "salaiset suunnitelmat" ns.       keskuudessa.
31187:        nälkäpakolaisten vastaanottovalmiudes-           Varautumisen edettyä käytännön toteutus-
31188:        ta ovat joutuneet julkisen sanan haltuun,     tasolle, kuten rajakuntiin, se on tullut laajem-
31189:        ja                                            paankin tietoon eräiden yksityiskohtien osalta.
31190:           näkeekö Hallitus niiden julkistamises-     Varautumisesta julkisuudessa esitetyt tiedot tus-
31191:        sa vaaran pakolaisten tulvan liikkeelle-      kin aiheuttavat maahantulijoiden tulvaa. Tällä
31192:        lähtöön Venäjältä ja Baltiasta?               hetkellä ei ole muutenkaan tiedossa seikkoja,
31193:                                                      jotka antaisivat aiheen odottaa suuria ihmis-
31194:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         joukkoja Suomeen. Suomen linjana on lähi-
31195: vasti seuraavaa:                                     alueemme tukeminen kaikella avulla niin, että
31196:                                                      ihmisten ei tarvitse lähteä liikkeelle parempia
31197:    Sisäasiainministeriö on antanut viime vuoden      elinehtoja etsimään.
31198: aikana maaherroille ja lääninhallituksille ohjeita
31199: 
31200:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1992
31201: 
31202:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
31203:                                         1991 vp -   KK 435                                          3
31204: 
31205: 
31206: 
31207: 
31208:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
31209: 
31210:    1 det syfte 37 § 1 moment riksdagsordningen      direktiv om beredskap för eventuella omfattande
31211: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      olagliga inresor tili landet. En del av direktiven
31212: 1888 av den 17 januari 1992 tili vederbörande       är inte offentliga eftersom de är inom myndig-
31213: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      heten gjorda utkast, promemorior och utred-
31214: jande av riksdagsman Aittaniemi undertecknade       ningar. Länsstyrelserna har vid sammanjämk-
31215: skriftliga spörsmål nr 435:                         ningen avolika myndigheters verksamhet förfa-
31216:                                                     rit enligt samma linje. Med en låg profil har man
31217:           Har Regeringen vetskap om hur in-         velat ge myndigheterna planeringsfred och und-
31218:        rikesministeriets "hemliga planer" an-       vika onödig oro bland befolkningen.
31219:        gående beredskapen att ta emot s.k. hun-         När beredskapen nått det praktiska planet för
31220:        gerflyktingar har kommit tili offentliga     förverkligandet, såsom t.ex. gränskommunerna,
31221:        ordets kännedom och                          har insikterna om detta blivit större angående
31222:           anser Regeringen publiceringen av         vissa detaljer. Det som har meddelats om saken
31223:        dessa medföra fara för uppbrott av flyk-     i offentligheten förorsakar knappast en rusning
31224:        tingar från Ryssland och Baltien?            av invandrare. Vid detta skede känner vi inte tili
31225:                                                     annars heller omständigheter som skulie ge en
31226:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        orsak att vänta stora människoskaror till Fin-
31227: samt anföra följande:                               land. Finlands linje är att stöda våra närliggan-
31228:                                                     de områden med ali hjälp så att människorna
31229:    Inrikesministeriet har under det föregående      inte behöver böija röra sig för att söka bättre
31230: året meddelat landshövdingar och länsstyrelser      levnadsförhållanden.
31231: 
31232:      Helsingfors den 20 februari 1992
31233: 
31234:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
31235:                                              1991 vp
31236: 
31237: Kirjallinen kysymys 436
31238: 
31239: 
31240: 
31241: 
31242:                                  Zyskowicz ym.: Työtodistuksen totuudellisesta merkinnästä aiheu-
31243:                                     tuneesta rangaistuksesta
31244: 
31245: 
31246:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31247: 
31248:    Sähköalan yrittäjä Tuomas Luomala Nur-          markan uhkasakko, joka muunnettuna tietäisi
31249: mosta kirjoitti 1.8.1986 päivättyihin kymmeneen    uutta kolmen kuukauden vankeusrangaistusta.
31250: työtodistukseen maininnan työntekijöidensä         Jos Sähköliitto haluaa hovioikeuden päätöksen
31251: osallistumisesta lakkoon. Työtodistuksissa oli     mukaiset muutokset työtodistuksiin ja jos Luo-
31252: mm. seuraava lausuma: "Työssään hän on             mala ei itse suostu niitä muuttamaan, se saattaa
31253: osoittanut kiitettävää käytöstä ja hyvää am-       johtaa Sähköliiton jatkaessa painostustaan käy-
31254: mattitaitoa. Varsinaisen asennustyönsä hän on      tännössä siihen, että Luomala joutuu suoritta-
31255: päättänyt yhtiössämme 13.11.1985 alkaneeseen       maan toistaiseksi voimassa olevaa vankeus-
31256: lakkoon, johon hän osallistui." Edellä mainittu    rangaistustaan, ellei muuta ratkaisua kohtuuden
31257: merkintä työtodistuksessajohti työntekijöidenja    nimissä löydetä.
31258: Sähköliiton taholta oikeudenkäyntiin. Vaasan          Hovioikeuden päätöksen oikeudelliset perus-
31259: hovioikeuden päätöksessä, johon korkein oikeus     telut ovat varmasti kestävät, mutta tilanne on
31260: ei antanut valituslupaa, Luomala velvoitettiin     johtanut Tuomas Luomalan osalta selvään koh-
31261: Sähköliiton ja työntekijöiden vaatimusten perus-   tuuttomuuteen. Julkisuudessa olleiden tietojen
31262: teella kirjoittamaan uudet työtodistukset ilman    mukaan lukkiutuneen tilanteen ratkaisemiseksi
31263: merkintää työntekijöiden osallistumisesta lak-     Vaasan hovioikeus onkin tehnyt Luomalalle ja
31264: koon.                                              Sähköliitolle kompromissiehdotuksen, jossa
31265:    Luomala ei ole kuitenkaan tähän suostunut,      Luomala poistaisi työtodistuksista lakko-sanan
31266: koska katsoi toimineensa rehellisesti ja totuu-    ja Sähköliitto hyväksyisi Luomalan käsityksen
31267: denmukaisesti lakia rikkomatta etenkin, kun        työsuhteen todellisesta pituudesta.
31268: maininta lakkoon osallistumisesta ei kohdistu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31269: nut arvostelevasti työntekijöiden ammattitai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31270: toon tai henkilöön. Lehtitietojen mukaan hän       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31271: katsoi myös lakon olevan niin oleellinen seikka,   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31272: joka vaikuttaa työssäoloajan pituuteen, että se
31273: on työtodistukseen merkittävä. Kun Luomala                   Pitääkö Hallitus puheena olevaa ta-
31274: näihin perusteihin vedoten ei suostunut muutta-           pausta koskevaa voimassa olevaa lain-
31275: maan työtodistuksia, haki Sähköliitto Vaasan              säädäntöä oikeana ja kohtuullisena, kun
31276: lääninhallitukselta päätökseen täytäntöönpano-            se voijohtaa edellä kuvatun laiseen tilan-
31277: apua. Kun Luomala ei myöskään maksanut                    teeseen, ottaen huomioon etenkin sen,
31278: lääninhallituksen päätöksen täytäntöönpanon               että Luomala on merkinnyt työtodistuk-
31279: tehosteeksi määräämää 50 000 markan uhkasak-              seen vain totuudenmukaisia ja oikeita
31280: koa, se muunnettiin kolmen kuukauden van-                 tietoja, ja ellei Hallitus pidä,
31281: keusrangaistukseksi ulosottolain 3 luvun 4 §:n 1             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31282: momentin mukaisesti.                                      ryhtyä muuttaakseen lainsäädäntöä, jot-
31283:    Nyt Luomala on 14.11.1991 alkaen ollut Vaa-            ta tämänkaltaisiin tilanteisiin ei voitaisi
31284: san lääninvankilassa suorittamassa muuntoran-             toiste ajautua?
31285: gaistustaan. Hänelle on tuomittu myös 70 000
31286: 
31287:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992
31288: 
31289:           Ben Zyskowicz                Jukka Vihriälä                Bjarne Kallis
31290:           Tuulikki Ukkola              Kalevi Lamminen               Anneli Taina
31291: 
31292: 210300M
31293: 2                         1991 vp -   KK 436
31294: 
31295:     Tuula Linnainmaa      Anneli Jäätteenmäki   Pentti Mäki-Hakola
31296:     Matti Lahtinen        Kirsti Ala-Harja      Heikki A. Ollila
31297:     Riitta Saastamoinen   Päivi Varpasuo        Eeva-Liisa Moilanen
31298:     Riitta Jouppila       Oiva Savela           Pirjo-Riitta Antvuori
31299:     Väinö Saario          Leila Lehtinen        Kyösti Toivonen
31300:     Hanna Markkula        Minna Karhunen        Maija Perho-Santala
31301:     Anssi Rauramo         Sauli Niinistö        Irmeli Takala
31302:     Marjut Kaarilahti     Kimmo Sasi            Eeva Turunen
31303:     Markku Laukkanen      Raimo Vistbacka       Johannes Leppänen
31304:     Marita Jurva          Olavi Ala-Nissilä     Matti Väistö
31305:     Mauri Miettinen       Kari Häkämies         Kalevi Mattila
31306:     Heikki Riihijärvi     Gunnar Jansson        Juhani Alaranta
31307:                           Henrik Lax
31308:                                          1991 vp -   KK 436                                           3
31309: 
31310: 
31311: 
31312: 
31313:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31314: 
31315:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maliaan päätöksellä toimitusjohtajan hänelle
31316: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asetettuun 70 000 markan uhkasakkoon sekä
31317: olette 17 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn           lisäksi määräsi, että hänen oli vankeuden uhalla
31318: kirjeenne n:o 1889 ohella toimittanut valtioneu-     täytettävä se, mihin hänet oli työtodistusten
31319: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         osalta velvoitettu.
31320: kansanedustaja Ben Zyskowiczin ym. näin kuu-            Hovioikeus on toimitusjohtajan tekemästä
31321: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 436:          valituksesta 27.1.1992 antamallaan päätöksellä
31322:                                                      vapauttanut toimitusjohtajan hänelle tuomitusta
31323:           Pitääkö Hallitus puheena olevaa ta-        70 000 markan uhkasakosta sekä vankeuden
31324:        pausta koskevaa voimassa olevaa lain-         uhasta. Päätöksensä perusteluosassa hovioikeus
31325:        säädäntöä oikeana ja kohtuullisena, kun       lausuu muun muassa, että vaikka toimitusjohta-
31326:        se voi johtaa edellä kuvatun laiseen          jan kieltäytyminen velvollisuuttaan täyttämästä
31327:        tilanteeseen, ottaen huomioon etenkin         on perusteetonta, vankeuden uhan käyttäminen
31328:        sen, että Luomala on merkinnyt työto-         hänen kieltäytymispäätöksensä murtamiseksi ei
31329:        distukseen vain totuudenmukaisia ja oi-       ole tarkoituksenmukaista, kun otetaan huomi-
31330:        keita tietoja, ja ellei Hallitus pidä,        oon hänen asenteensa ja se intressi, johon pää-
31331:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      töksen täytäntöönpanemisella pyritään. Hovioi-
31332:        ryhtyä muuttaakseen lainsäädäntöä, jot-       keuden mielestä niskoittelun perusteettomuu-
31333:        ta tämänkaltaisiin tilanteisiin ei voitaisi   desta huolimatta myöskään uhkasakon tuomit-
31334:        toiste ajautua?                               semista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena
31335:                                                      ratkaisuna, kun otetaan huomioon se, ettei käy-
31336:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tettävällä pakkokeinolla ilmeisesti päästä tavoi-
31337: vasti seuraavaa:                                     teltuun tulokseen, ja hakijoiden intressi.
31338:                                                          Hovioikeuden päätös ei ole lainvoimainen.
31339:    Kirjallisessa kysymyksessä viitatussa tapauk-         Työministeri Kanerva on vastatessaan
31340: sessa osakeyhtiön toimitusjohtajalle on hovioi-       19.12.1991 kansanedustaja Marita Jurvan teke-
31341: keuden maaliskuussa 1989 antamalla lainvoi-          mään samaan tapaukseen liittyvään suulliseen
31342: maisella päätöksellä asetettu velvollisuus henki-    kysymykseen n:o 161/1991 vp muun muassa
31343: lökohtaisesti antaa työsopimuslain 47 §:n 1 mo-      todennut, että asiassa ei ole kysymys siitä, että
31344: mentin mukaiset uudet työtodistukset eräille         työsopimuslain työtodistusta koskeva säännös
31345: yhtiön entisille työntekijöille heidän työsuhteen-   olisi kohtuuton, vaan yleisesti tuomion täytän-
31346: sa ajalta yhtiön palveluksessa.                      töönpanoon liittyvästä asiasta.
31347:    Lääninhallitus on heinäkuussa 1989 antamal-           Ulosottolain 3 luvun 4 §:ssä on säännökset
31348: Iaan päätöksellä määrännyt, että toimitusjohta-      tekemiseen ja antamiseen velvoittavan tuomion
31349: jan oli hänelle asetetun 50 000 markan sakon         eli teettotuomion täytäntöönpanosta. Nämä
31350: uhalla täytettävä se, mihin hänet oli hovioikeu-     säännökset ovat yleisiä ja niitä sovelletaan
31351: den päätöksessä velvoitettu. Lääninhallitus tuo-     aineellisen lainsäädännön perusteella määrättyi-
31352: mitsi huhtikuussa 1990 antamanaan päätöksellä        hin siviilioikeudellisiin velvoitteisiin. Mahdolli-
31353: toimitusjohtajan edellä mainittuun uhkasak-          suus velvoittaa tappiopuoli täyttämään hänelle
31354: koon sekä samalla asetti hänelle uuden 70 000        tuomiossa määrätty velvollisuus on välttämätön
31355: markan uhkasakon. Kihlakunnanoikeus muunsi           osa siviilioikeudellista täytäntöönpanojärjestel-
31356: tammikuussa 1991 tuomitun 50 000 markan uh-          mää, jonka uudistaminen on vireillä oikeusmi-
31357: kasakon 90 päiväksi vankeutta. Toimitusjohtaja       nisteriössä (ulosottolainsäädännön uudistus).
31358: on 14.11.1991 ryhtynyt suorittamaan tätä van-        Tämän uudistustyön yhteydessä tulee esille myös
31359:  keudeksi muunnettua uhkasakkoa. Muuntoran-          kysymys teettotuomion täytäntöönpanossa käy-
31360: gaistuksen      suorittaminen      on    päättynyt   tettävistä pakkokeinoista. Harkittavaksi tulee
31361:  12.2.1992.                                          tällöin esimerkiksi se, onko vankeusuhka enää
31362:    Lääninhallitus tuomitsi elokuussa 1991 anta-      syytä säilyttää tehosteena. Erillisuudistuksen
31363: 4                                      1991 vp -   KK 436
31364: 
31365: tarvetta arvioidaan, kun edellä mainitusta hovi-   perusteella voidaan asettaa uhkasakko laissa
31366: oikeuden ratkaisemasta asiasta on lainvoimai-      säädetyn velvoitteen täyttämiseksi. Kysymys sii-
31367: nen tuomio.                                        tä, kuinka pitkälle lain sallimia pakkokeinoja
31368:    Puheena olevassa tapauksessa parhaillaan        voidaan ja on kohtuullista käyttää tehosteena
31369: kestävä vapaudenmenetys on johtunut siitä, että    tietyn lainmukaisen päämäärän saavuttamiseksi,
31370: tuomittu uhkasakko on erillisessä menettelyssä     on siten luonteeltaan yleinen. Tässä yhteydessä
31371: muunnettu vankeudeksi. On huomattava, että         on syytä todeta, että 1 päivänä heinäkuuta 1991
31372: mahdollisuus uhkasakon tuomitsemiseen ja           tuli voimaan uusi uhkasakkolaki (1113/90),jossa
31373: muuntamiseen ei liity pelkästään mainittuun        on lähinnä hallintomenettelyssä noudatettavat
31374: ulosottolain säännökseen. Uhkasakko on viran-      yleiset säännökset uhkasakon asettamisesta ja
31375: omaisten velvoittavien päätösten toteuttamiseksi   tuomitsemisesta. Laissa on kiinnitetty erityistä
31376: käytettävä yleinen pakkokeino. Lainsäädännös-      huomiota veivoitetun oikeusturvaan.
31377: sämme on runsaasti sellaisia säännöksiä, joiden
31378:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
31379: 
31380:                                                                 Oikeusministeri Hannele Pokka
31381:                                            1991 vp -   KK 436                                            5
31382: 
31383: 
31384: 
31385: 
31386:                                       Till Riksdagens Herr Talman
31387: 
31388:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            från att betala det utdömda vitet om 70 000
31389: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         mark samt från hotet om fängelse. I motivering-
31390: 1889 av den 17 januari 1992 tili vederbörande          en tili sitt beslut anför hovrätten bl.a. att fastän
31391: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-        direktörens vägran att fullgöra sin skyldighet är
31392: dagsman Ben Zyskowicz m.fl. undertecknade              ogrundad är det inte ändamålsenligt att utnyttja
31393: spörsmål nr 436:                                       hot om fångelse för att bräcka hans vägran, om
31394:                                                        man beaktar hans inställning och det man ge-
31395:           Anser Regeringen att gällande lag i          nom verkställigheten av beslutet försöker uppnå.
31396:        fråga om detta fall är riktig och skälig då     Enligt hovrätten kan det inte heller anses vara en
31397:        den kan leda tili en sådan situation som        ändamålsenlig lösning att döma ut vitet, trots att
31398:        anges ovan, i synnerhet med beaktande           tredskan är ogrundad, med beaktande dels av att
31399:        av att Luomala i arbetsintyget endast har       de tvångsåtgärder som har använts uppenbart
31400:        antecknat sanningsenliga och riktiga            inte kommer att leda tili önskat resultat och dels
31401:        uppgifter, och om Regeringen inte anser         de sökandes intresse.
31402:        det,                                               Hovrättens beslut har inte vunnit laga kraft.
31403:           vilka åtgärder ämnar Regeringen då              Arbetsminister Kanerva konstaterade bl.a. då
31404:        vidta för att ändra lagstiftningen så att       han den 19 december 1991 besvarade riksdags-
31405:        dylika situationer inte framdeles kan           man Marita Jurvas muntliga spörsmål nr 1611
31406:        uppstå?                                         1991 rd i samma ärende att det inte i fallet i fråga
31407:                                                        är fråga om att stadgandet om arbetsintyg i lagen
31408:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          om arbetsavtal är oskäligt, utan allmänt om ett
31409: anföra följande:                                       mål i anslutning tili verkställighet av domar.
31410:                                                           I 3 kap. 4 § utsökningslagen finns stadganden
31411:    I det fall som det skriftliga spörsmålet hänvi-     om verkställighet av domar som förpliktar att
31412: sar tili å1ades ett aktiebolags verkställande direk-   fullgöra eller utföra något. Dessa stadganden är
31413: tör genom hovrättens lagakraftvunna beslut i           allmänna och de tillämpas på civilrättsliga för-
31414: mars 1989 att personligen 1ämna nya arbetsintyg        pliktelser som har fastställts på grundval av den
31415: enligt 47 § 1 mom.lagen om arbetsavta1 tili några      materiella lagstiftningen. Möjligheten att för-
31416: av företagets foma arbetstagare för tiden för          plikta den förlorande parten att fullgöra en
31417: deras arbetsförhållande i företagets tjänst.           skyldighet som har ålagts honom genom dom är
31418:    Länsstyrelsen beslutade ijuli 1989 att direktö-     en nödvändig del av det civilrättsliga verkstäl-
31419: ren vid ett vite om 50 000 mark skulle fullgöra        lighetssystemet. För närvarande pågår en revide-
31420: vad han genom hovrättens beslut hade å1agts att        ring av systemet vid justitieministeriet (revide-
31421: göra. Länsstyrelsen dömde i april 1990 direktö-        ringen av utsökningslagstiftningen). I samband
31422: ren att betala vitet samt förelade honom samti-        med revideringsarbetet tas också upp frågan om
31423: digt ett nytt vite om 70 000 mark. Häradsrätten        vilka tvångsmedel som kan användas vid verk-
31424: förvandlade ijanuari 1991 det utdömda vitet om         ställigheten av domar där någon förpliktas att
31425: 50 000 mark till fängelse i 90 dagar. Direktören       fullgöra eller utföra någonting. Då kommer t.ex.
31426: började avtjäna detta fängelsestraff den 14 no-        att utredas, om det är skäl att fortfarande behålla
31427: vember 1991. Förvandlingsstraffet hade avtjä-          hot om fängelse som sanktion. Behovet av en
31428: nats den 12 februari 1992.                             separat revision bedöms när det finns en la-
31429:    Länsstyrelsen dömde i augusti 1991 direktö-         gakraftvunnen dom på hovrättens beslut.
31430: ren att betala det vite om 70 000 mark som                I det fall som spörsmålet gäller har direktö-
31431: tidigare hade före1agts honom samt bes1utade           rens förlust av friheten som orsakas av att det
31432: vidare att han vid hot om fängelse skulle fullgöra     utdömda vitet vid ett särskilt f6rfarande har
31433: vad han i fråga om arbetsintygen var skyldig tili.     förvandlats till fängelsestraff. Det skall observe-
31434:    Hovrätten har på grund av direktörens besvär        ras att möjligheten att döma ut vite och att
31435: den 27 januari 1992 beslutat att befria direktören     förvandla det inte enbart anknyter tili det stad-
31436: 6                                         1991 vp -   KK 436
31437: 
31438: gande i utsökningslagen som nämndes. Vitet är         att ett lagenligt mål skall uppnås är därmed all-
31439: ett allmänt tvångsmedel som används för att           män till sin karaktär. I detta sammanhang är det
31440: förpliktande beslut som myndigheterna fattar          skäl att konstatera att en ny viteslag trädde i
31441: skall fullgöras. Det finns många stadganden i vår     kraft den 1 juli 1991 (1113/90). Den innehåller
31442: lagstiftning som gör det möjligt att förelägga vite   allmänna stadganden om föreläggande och dö-
31443: för att en förpliktelse enligt lag skall fullgöras.   mande av vite som närmast iakttas inom förvalt-
31444: Frågan om hur långt de tvångsmedel lagen              ningsförfarandet. I lagen har särskild uppmärk-
31445: tillåter skäligen kan användas som sanktion för       samhet fästs vid den förpliktades rättsskydd.
31446: 
31447: 
31448:      Helsingforsden 11 februari 1992
31449: 
31450:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
31451:                                                  1991 vp
31452: 
31453: Kirjallinen kysymys 437
31454: 
31455: 
31456: 
31457: 
31458:                                     Kautto ym.: Opiskelijain asumistuen säilyttämisestä riittävällä
31459:                                        tasolla
31460: 
31461: 
31462:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31463: 
31464:     Opiskelijoiden asumistukea tarkistettiin väli-     koko vuoden 1992 ja aina vuoden 1993 maalis-
31465: aikaiseksi säädetyllä lailla siten, että asumistuki-   kuun loppuun asti. Huonoimmissa tapauksissa
31466: lain mukaiset asumistuet voidaan vuonna 1992           opiskelijaruokakunnan saama asumistuki saat-
31467: tarkistaa tapauskohtaisen, kaikkia olosuhteita         taa jäädä vuodessa tuhansia markkoja huonom-
31468: koskevan vuositarkastuksen asemesta summaa-            maksi, kuin mihin hänellä olisi voimassa olevien
31469: risesti niillä opiskelijaruokakunnilla, joille on      asumistukiperusteiden mukaan oikeus.
31470: myönnetty asumistukea vuoden 1991 heinäkuun               Väliaikaisen lain aiheuttama tilanne on opis-
31471: 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisestä ajan-        kelijan kannalta epäoikeudenmukainen, eikä se
31472: kohdasta lukien. Väliaikainen laki on voimassa         voinut olla väliaikaisen lain tarkoitus. Opiskeli-
31473: tämän vuoden alusta vuoden 1993 maaliskuun             jalla pitäisi olla edellä kuvatun kaltaisissa tilan-
31474: loppuun.                                               teissa oikeus välittömästi vaatia korjausta asu-
31475:     Muutoksella pyritään helpottamaan asumis-          mistukipäätökseen sekä oikeus saada vuoden
31476: tuen hakemusten käsittelyä sekä purkamaan               1992 tulojen mukainen asumistuki. Sitä väliai-
31477: syntynyttä hakemusruuhkaa, joten perusteet vä-         kaiseksi säädetty laki ei kuitenkaan mahdollista.
31478: liaikaisen lain säätämiselle ovat sinänsä järkevät.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31479: Nyt kuitenkin tarkistusten poisjättäminen on           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31480: johtamassa eräissä tapauksissa opiskelijan kan-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31481: nalta erittäin epäedulliseen tilanteeseen.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31482:     Yleisesti ottaen opiskelijoiden tulotasossa ei
31483:  tapahtune vuosittain suuria muutoksia, mutta                    Miten Hallitus aikoo turvata sen, ettei
31484: niinkin voi käydä. Esimerkiksi, jos opiskelija on             laki opiskelijoiden asumistukilain väliai-
31485: vuonna 1991 ollut työharjoittelussa ja saanut                 kaisesta tarkistamisesta (HE 192) johda
31486:  siitä palkkaa, ovat vuoden 1991 tulot selvästi               tuhansien markkojen asumistuen mene-
31487: suuremmat kuin tänä vuonna ja tuolloin vuoden                 tyksiin tilanteissa, joissa tulot ovat vuon-
31488:  1991 asumistuki on jäänyt pienemmäksi kuin                   na 1991 huomattavasti suuremmat kuin
31489:  mihin hän tänä vuonna olisi tulojen mukaan                   vuonna 1992, ja
31490:  oikeutettu. Kuitenkin uuden väliaikaisen lain                   aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi
31491:  mukaan opiskelija joutuu tyytymään~dellisenä                 toimenpiteisiin lain muuttamiseksi siten,
31492:  vuonna määriteltyyn, jopa satoja markkoja huo-               että edellä kuvatun kaltaisilta asumistuen
31493:  nompaan kuukausittaiseen asumistuen tasoon                   menetyksiltä vältytään?
31494: 
31495:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992
31496: 
31497:           Tarja Kautto               Riitta Myller                       Reijo Laitinen
31498:           Leena Luhtanen             Jouni Backman                       Anna-Liisa Kasurinen
31499:           Arja Ojala                 Maija Rask                          Pertti Paasio
31500:                     Antti Kalliomäki                            Liisa Jaakonsaari
31501: 
31502: 
31503: 
31504: 
31505: 210300M
31506: 2                                         1991 vp -   KK 437
31507: 
31508: 
31509: 
31510: 
31511:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31512: 
31513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        va tapauskohtaisesti. Henkilöstöjärjestelyistä
31514: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         huolimatta tuensaajat olisivat joutuneet odotta-
31515: olette 17 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn            maan päätöksiään yli puoli vuotta tai pitem-
31516: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     päänkin.
31517: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-           Tässä tilanteessa ympäristöministeriön asetta-
31518: taja Tarja Kauton ym. näin kuuluvasta kirjalli-       ma asumistukihakemusten käsittelyä ja vuositar-
31519: sesta kysymyksestä n:o 437:                           kistusmenettelyä selvittävä ruuhkatyöryhmä an-
31520:                                                       toi väliraportin, jonka pohjalta kuntien työtilan-
31521:           Miten Hallitus aikoo turvata sen, ettei     teen helpottamiseksi säädettiin laki opiskelijoi-
31522:        laki opiskelijoiden asumistukien väliai-       den asumistukien väliaikaisesta tarkistamisesta.
31523:        kaisesta tarkistamisesta (HE 192) johda        Lain mukainen summaarisempi tarkistusmenet-
31524:        tuhansien markkojen asumistuen mene-           tely vuonna 1992 koskee niiden opiskelijaruoka-
31525:        tyksiin tilanteissa, joissa tulot ovat vuon-   kuntien tukia, jotka ovat uusina tuensaajina
31526:        na 1991 huomattavasti suuremmat kuin           tulleet järjestelmän piiriin 1. 7.-31.12.1991 väli-
31527:        vuonna 1992, ja                                sestä ajankohdasta lukien. Tähän ryhmään kat-
31528:           aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi        sottiin voitavan soveltaa summaarisempaa me-
31529:        toimenpiteisiin lain muuttamiseksi siten,      nettelyä vuositarkistuksessa, koska näissä tapa-
31530:        että edellä kuvatun kaltaisilta asumistuen     uksissa tuen saamisen edellytykset oli vastikään
31531:        menetyksiltä vältytään?                        tutkittu ensimmäisen hakemuksen yhteydessä,
31532:                                                       eikä tämän ryhmän tuloissa ja muissa olosuhteis-
31533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa yleensä tapahdu paljoakaan muutoksia kes-
31534: vasti seuraavaa:                                      ken lukuvuoden. Opiskelijat välttyvät näin myös
31535:                                                       samojen tietojen antamiselta kahteen kertaan
31536:    Vuoden 1991 heinäkuun alusta voimaan tul-          muutaman kuukauden sisällä.
31537: leiden asumistukilain ja opintotukilain muutos-          Asumistukea myönnettäessä opiskelijan tulo-
31538: ten nojalla yleisen asumistuen piiriin siirtyivät     tasoa katsotaan kuvastavan hakemista tai tarkis-
31539: opintotuen asumislisän piiristä alivuokralaisina      tamista edeltävän 12 kuukauden keskiansion,
31540: tai muuten jaetuissa asunnoissa asuvat yhden          jossa ovat mukana lomien aikana ja opiskelun
31541: henkilön opiskelijaruokakunnat Lisäksi aiem-          ohessa ansaitut tulot. Mikäli näin saatu keskian-
31542: min tuen ulkopuolella olleet omistusasunnoissa        sio näyttäisi kuitenkin johtavan kohtuuttomaan
31543: asuvat ja yli säädetyn enimmäisajan opin-             lopputulokseen, kunta voi opiskelijan tulotasoa
31544: toetuuksia saaneet perheettömät opiskelijat voi-      määritellessään käyttää sillä olevaa harkintaval-
31545: vat 1.7.1991 jälkeen saada yleistä asumistukea.       taa. Jos opiskelijan tulot ovat olleet poikkeuksel-
31546: Useamman henkilön opiskelijaruokakunnat oli-          lisen suuret esimerkiksi tilapäisen työssäolon tai
31547: vat jo aikaisempien säännösten mukaan olleet          kertaluonteisen harjoittelujakson vuoksi, voi-
31548: yleisen asumistuen piirissä.                          daan sen ajalta saatu tulo katsoa tilapäiseksi
31549:    Samaan aikaan kun opiskelijoita koskeva            tuloksi siltä osin, kuin se kohdistuu muuhun
31550: uudistus lisäsi asumistuen hakijoiden määrää,         kuin varsinaiseen koulun loma-aikaan ja jättää
31551: tuen hakijoiden määrä kunnissa oli aikaisempiin       se keskiansiota laskettaessa ottamatta huomi-
31552: vuosiin verrattuna muutoinkin kasvanut voi-           oon. Pitempään työelämässä olleen henkilön,
31553: makkaasti ja näytti edelleenkin kasvavan lisään-      joka aloittaa päätoimisen opiskelun, opiskelua
31554: tyneen työttömyyden vuoksi. Näin ollen asumis-        edeltäneitä ansiotuloja ei asumistukea lasketta-
31555: tukihakemukset alkoivat ruuhkautua useilla            essa myöskään oteta huomioon. Mikäli kunta on
31556: korkeakoulupaikkakunnilla, ja kävi ilmeiseksi,        opiskelijan tuloja harkitessaan ottanut huomi-
31557: että tällaisten kuntien on lähes mahdotonta sel-      oon edellä esitettyjä seikkoja, ei näin laskettujen
31558: viytyä uusien hakemusten käsittelystä ja asumis-      tulojen voida olettaa sanottavastikaan muuttu-
31559: tukilain mukaisesta vuositarkistuksesta, jossa        van 1.7.-31.12.1991 välisestä myöntämisajan-
31560: kaikki tuen saamisen edellytykset on tarkistetta-     kohdasta säännönmukaiseen vuositarkistusajan-
31561:                                           1991 vp -   KK 437                                         3
31562: 
31563: kohtaan eli 1.1.1992 nähden. Mikäli taas päätös          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
31564: on tehty ilmeisesti lakia virheellisesti soveltaen,   että laki opiskelijoiden asumistukien väliaikai-
31565: kunta voi käsitellä asian uudelleen. Näin ollen       sesta tarkistamisesta, paitsi nopeuttaa asumistu-
31566: kysymyksen perusteluissa mainitussa tapaukses-        kipäätösten käsittelyä kunnissa, myös varsin
31567: sa näyttää pikemminkin olevan kysymys siitä,          hyvin turvaa sen piiriin kuuluville samantasoisen
31568: että tukea alun perin myönnettäessä harjoittelu-      tuen 1.4.1992 lukien kuin mitä varsinaisen vuo-
31569: jakson päättymistä ei ole otettu huomioon pysy-       sitarkistuksen piiriin kuuluvat saavat.
31570: viä tuloja määriteltäessä. Mikäli näin olisi mene-
31571: telty, väliaikaiseen tarkistukseen perustuva ko-
31572: rotettu tuki olisi oikealla tasolla.
31573: 
31574:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1992
31575: 
31576:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
31577: 4                                         1991 vp -   KK 437
31578: 
31579: 
31580: 
31581: 
31582:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31583: 
31584:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sökas i varje enskilt fall. Oavsett personalarran-
31585: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      gemangen skulle bidragstagarna ha blivit tvung-
31586: se av den 17 januari 1992 till vederbörande           na att vänta över ett halvt år eller ännu längre tid
31587: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     innan de fick sina beslut.
31588: de av riksdagsman Tarja Kautto m.fl. underteck-           1 denna situation gav en av miljöministeriet
31589: nade spörsmål nr 437:                                 tillsatt arbetsgrupp, som utredde anhopningen
31590:                                                       av bostadsbidragsärenden och årskontrollförfa-
31591:            På vilket sätt ämnar Regeringen sä-        randet, en mellantidsrapport, och på basis av
31592:        kerställa att lagen om temporär justering      denna stiftades en lag om temporär justering av
31593:        av bostadsbidragen för studerande (RP          bostadsbidragen för studerande för att underlät-
31594:        192) inte leder till förlust av tusentals      ta arbetssituationen i kommunerna. Den sum-
31595:        mark i bostadsbidrag i situationer där         mariska granskning som enligt lagen görs år
31596:        inkomsterna under år 1991 är avsevärt          1992 gäller bidraget till de hushåll med studeran-
31597:        större än under år 1992, och                   de vilka under tiden 1.7-31.12.1991 kommit
31598:            ämnar Regeringen omedelbart skrida         inom ramen för systemet som nya bidragstagare.
31599:        till åtgårder för att ändra lagen så att det   Det ansågs att ett mer summariskt förfarande
31600:        blir möjligt att undvika förlust av bo-        kunde tillämpas på årskontrollerna för denna
31601:        stadsbidraget så som ovan beskrivs?            grupp, eftersom förutsättningarna för att denna
31602:                                                       grupp skulle få bostadsbidrag nyligen under-
31603:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                sökts i samband med deras första ansökan, och
31604: vördsamt anföra följande:                             för att det i allmänhet inte inträffar större
31605:                                                       förändringar i deras inkomster och andra om-
31606:     Enligt de ändringar i lagen om bostadsbidrag      ständigheter under läsåret. Därigenom slipper de
31607: och lagen om studiestöd som trädde i kraft i          studerande också att ge samma uppgifter två
31608: början av juli 1991 kom de hushåll som bestod av      gånger inom loppet av några få månader.
31609: en studerande som bodde som underhyresgäst                Då bostadsbidraget beviljas, anses det att den
31610: eller annars i delad bostad inom ramen för det        genomsnittliga inkomsten under de tolv måna-
31611: allmänna bostadsbidraget. Dessutom kan stude-         derna före ansökan eller kontrollen reflekterar
31612: rande utan barn, som bor i ägarbostäder och har       den studerandes inkomstnivå. Här inkluderas
31613: åtnjutit studieförmåner under en tid som övergår      inkomster under semestern och jämsides med
31614: den stadgade maximitiden, och som tidigare inte       studierna. Om det verkar som om denna ge-
31615: fått bidrag, efter 1.7.1991 erhålla allmänt bo-       nomsnittliga inkomst ledde till ett oskäligt slutre-
31616: stadsbidrag. Hushåll som består av flera stude-       sultat, kan kommunen använda sin prövnings-
31617: rande kunde redan enligt tidigare stadganden          rätt då den definierar den studerandes inkomst-
31618: åtnjuta allmänt bostadsbidrag.                        nivå. Om den studerandes inkomster har varit
31619:     Samtidigt som denna reform som gällde stu-        exceptionellt höga till exempel på grund av
31620: derande ökade antalet personer som ansökte om         tillfålligt arbete eller en praktikperiod av en-
31621: bostadsbidrag, hade antalet sökande i kommu-          gångsnatur, kan inkomsten för denna tid anses
31622: nerna också annars ökat kraftigt jämfört med          som tillfällig inkomst till de delar som den
31623: tidigare år, och ökningen verkade att fortsätta på    införtjänats under annan tid än läroanstaltens
31624: grund av den ökande arbetslösheten. Detta ledde       egentliga semesterperiod, och den kan lämnas
31625: till att ansökningarna om bostadsbidrag började       obeaktad då man räknar ut den genomsnittliga
31626: hopa sig på många högskoleorter, och det blev         inkomsten. F ör en person som börjar studera på
31627: uppenbart att det blev så gott som omöjligt för       heltid efter att en längre tid ha varit anställd i
31628: dessa kommuner att samtidigt klara av behand-         arbetslivet beaktas arbetsinkomsten före studier-
31629: lingen av de nya ansökningarna och årskontrol-        na inte heller då bostadsbidraget räknas ut. Om
31630: lerna enligt lagen om bostadsbidrag, som krävde       kommunen vid prövningen av den sökandes
31631: att förutsättningarna för bidraget skulle under-      inkomster har beaktat det ovan sagda, kan man
31632:                                         1991 vp -   KK 437                                         5
31633: 
31634: inte anta att inkomsterna nämnvärt förändras        praktiktiden tog slut. Om så hade skett, skulle
31635: mellan beviljandet av bostadsbidraget under pe-     det förhöjda bidraget som byggde på den tempo-
31636: rioden 1.7-31.12.1991 och tiden för den ordi-       rära justeringen ha legat på rätt nivå.
31637: narie årskontrollen, dvs. 1.1.1992. Om beslutet å      På basis av det ovan anförda kan vi konstate-
31638: andra sidan har fattats på basis av en uppenbar     ra att lagen om temporär justering av bo-
31639: feltolkning av lagen, kan kommunen ta upp           stadsbidragen för studerande inte enbart för-
31640: ärendet tili ny behandling. Då verkar det alltså    snabbar behandlingen av ansökningar om bo-
31641: som om det i det fall som nämns i motiveringen      stadsbidrag i kommunerna utan också väl sä-
31642: tili spörsmålet vore frågan om att bidraget ur-     kerställer att de som lagen gäller efter 1.4.1992
31643: sprungligen beviljades så att de permanenta         erhåller bidrag på samma nivå som de för vilka
31644: inkomsterna definierades utan beaktande av att      den ordinarie årskontrollen har gjorts.
31645: 
31646:      Helsingfors den 12 februari 1992
31647: 
31648:                                                                           Minister Pirjo Rusanen
31649:                                                 1991 vp
31650: 
31651: Kirjallinen kysymys 438
31652: 
31653: 
31654: 
31655: 
31656:                                    Laakkonen ym.: Lasten päivähoidon tason turvaamisesta
31657: 
31658: 
31659:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31660: 
31661:     Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel-     setta, kunhan vain suhdeluku pysyy oikeana ja
31662: poisuusehtoja sekä lasten päivähoidon ja lasten-      tilat riittävät. Tiedossa on mm. tapaus, jossa
31663: suojelun ryhmäkokoja selvittäneen työryhmän           taloudellisissa vaikeuksissa olevan kunnan päät-
31664: 8.1.1992 jättämän muistion tavoitteena on väl-        täjät halusivat laittaa 35 alle 6-vuotiasta lasta
31665: jentää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön       samaan ryhmään. Silloin se ei ollut vielä laillista
31666: kelpoisuusehtoja madaltamatta koulutustaso-           ja sosiaalitoimi kieltäytyi sitä toteuttamasta.
31667: vaatimuksia sekä luopua päiväkotien tiukasta          Työryhmän esityksen mukaan se nyt tulisi täysin
31668: ryhmäkokojen sääntelystä ja henkilöstöraken-          lailliseksi. Voidaan vain kuvitella, millaisia lap-
31669: teen määrittelystä.                                   sia tulee näin suurista ryhmistä, kun jo 20 lapsen
31670:     Työryhmän esittämät tavoitteet ovat hyväk-        ryhmässä melutaso ylittää joskus suositus-
31671: syttäviäja kuntien valtionosuusuudistuksen hen-       rajan.
31672: gen mukaisia. Suunnitellut muutokset ovat                 Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoit-
31673: kuitenkin käytännössä aiheuttamassa ei-toivo-         teena on palvelujen tason turvaaminen ja kehit-
31674: tunlaisia muutoksia mm. päiväkodeissa.                täminen. Työryhmän ehdotukset sen sijaan hei-
31675:     Sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehto-       kentävät lasten päivähoidon sisältöä ja laatua,
31676: jen sekä päivähoidon ryhmäkokoja koskevien            kansalaisten tasa-arvoa, nuorten hakeutumista
31677: asetusten muuttaminen suunnitellulla tavalla          eri koulutuslinjoille sekä päivähoidon piirissä
31678: saattaisi johtaa siihen, että kunnat vaikeassa        annettavan esiopetuksen, samoin kuin koko
31679:  taloudellisessa tilanteessa valitsevat mieluummin    kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kehittämistä.
31680: alemman koulutuksen saaneita henkilöitä ja            Samoin ehdotus on vastoin eduskunnan
31681: lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat jäävät        4.12.1990 tekemää päätöstä lastentarhanopetta-
31682:  työttömiksi. Erityisen hälyttävää työryhmän          jakoulutuksen kehittämisestä.
31683:  muistiossa on se, että kelpoisuusehdot täyttää           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31684:  muunkin alan kuin sosiaali- ja terveydenhuol-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31685:  toalan opistoasteisen koulutuksen omaava hen-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31686:  kilö.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31687:     Vuoteen 1995 mennessä veivoitetaan kunnat
31688: järjestämään esiopetus ensisijaisesti kaikille                  Aikooko Hallitus toteuttaa sosiaali- ja
31689:  6-vuotiaille. Miten esiopetus aiotaan järjestää             terveysministeriön asettaman työryhmän
31690:  kunnissa, kun kelpoisuusehtojen alentamisen                 esitykset sellaisenaan ja kuulematta so-
31691:  vuoksi lastentarhanopettajat vähenevät tai jopa             siaali- ja terveysvaliokuntaa, ja
31692:  kokonaan poistuvat päiväkodeista?                              miten Hallitus aikoo turvata lasten
31693:     Työryhmä on esittänyt myös ryhmäkokojen                  päivähoidon tason säilymisen ja kehittä-
31694:  sääntelystä luopumista, jolloin päiväkoteihin               misen päiväkodeissa?
31695:  voitaisiin ottaa lapsia ja henkilökuntaa rajoituk-
31696: 
31697:    Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1992
31698: 
31699:           Pirkko Laakkonen               Iivo Polvi                      Leea Hiltunen
31700:           Virpa Puisto                   Eeva-Liisa Moilanen             Arja Ojala
31701:           Jouko Jääskeläinen             Ismo Seivästö                   Marjut Kaarilahti
31702:           Hannu Suhonen                  Reijo Lindroos                  Outi Ojala
31703:           Raila Aho                      Maija Rask                      Eila Rimmi
31704: 
31705: 210300M
31706: 2                          1991 vp -   KK 438
31707: 
31708:     Marja-Leena Viljamaa   Matti Louekoski           Leena Luhtanen
31709:     Riitta Myller          Maunu Kohijoki            Bjarne Kallis
31710:     Kerttu Törnqvist       Esko Seppänen             Matti Vähänäkki
31711:     Jouko Skinnari         Heli Astala               Lea Mäkipää
31712:     Martti Korhonen        Eeva Turunen              Kalle Röntynen
31713:     Mirja Ryynänen         Marita Jurva              Pekka Räty
31714:                            Tuija Maaret Pykäläinen
31715:                                          1991 vp -   KK 438                                          3
31716: 
31717: 
31718: 
31719: 
31720:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31721: 
31722:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa       politiikan aikaansaamiseksi kelpoisuuksia on
31723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        väljennetty sivusuunnassa madaltamatta koulu-
31724: olette 17 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn           tustasovaatimuksia. Koulutuksen rinnalla on
31725: kitjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    korostettu myös työssä hankitun kokemuksen
31726: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       merkitystä.
31727: taja Laakkosen ym. näin kuuluvasta kitjallisesta        Voimassa olevan, virkanimikkeistä lähtevän
31728: kysymyksestä n:o 438:                                kelpoisuusehtoasetuksen (888/83) mukaan kel-
31729:                                                      poisuusehtona kunnallisiin lasten päivähoidon
31730:           Aikooko Hallitus toteuttaa sosiaali- ja    hoito- ja kasvatustehtäviin on lastentarhanopet-
31731:        terveysministeriön asettaman työryhmän        tajan tai sosiaalikasvattajan tutkinto taikka päi-
31732:        esitykset sellaisenaan ja kuulematta so-      vähoitajan tai lastenhoitajan koulutus tai muu
31733:        siaali- ja terveysvaliokuntaa, ja             vastaava sosiaali- ja terveysministeriön hyväksy-
31734:           miten Hallitus aikoo turvata lasten        mä koulutus.
31735:        päivähoidon tason säilymisen ja kehittä-         Työryhmän ehdotuksen mukaan laajaa tie-
31736:        misen päiväkodeissa?                          toutta edellyttäviin sosiaalihuollon hoito-, huo-
31737:                                                      lenpito-, kasvatus- tai kuntoutustehtäviin edelly-
31738:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tettäisiin tehtävään soveltuva, vähintään opisto-
31739: vasti seuraavaa:                                     asteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan taikka
31740:                                                      muun alan ammatillinen tutkinto, päivähoidossa
31741:     Valtionosuusuudistuksen valmistelun yhtey-       lähinnä lastentarhanopettajat ja sosiaalikasvat-
31742: dessä sosiaali- ja terveysministeriö asetti asian-   tajat
31743: tuntijatyöryhmän pohtimaan sosiaalihuollon              Vastaavasti kelpoisuusehtona muihin sosiaa-
31744: ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehtojen ja        lihuollon hoito-, huolenpito-, kasvatus- tai kun-
31745: ryhmäkokosäännösten väljentämistä.                   toutustehtäviin edellytettäisiin tehtävään sovel-
31746:     Työryhmä, joka otti nimekseen "Sosiaalihuol-     tuva, vähintään kouluasteinen ammatillinen tut-
31747: lon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehtoja        kinto, päivähoidossa lähinnä lastenhoitajat tai
31748: sekä lasten päivähoidon ja lastensuojelun ryh-       päivähoitajat Esityksen tavoitteena on siten
31749: mäkokoa selvittänyt työryhmä", sai työnsä pää-       edelleen säilyttää näiden tehtävien nykyinen
31750: tökseen 2.12.1991. Työryhmän tehtävänä oli           koulutustaso.
31751: selvittää sosiaalihuollon ammatillisen henkilös-        Päivähoidon kasvatus- ja ohjaushenkilöstön
31752: tön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen sovel-      määrästä ja rakenteesta säädetään lasten
31753: tamisessa esiintyviä ongelmia ja sosiaalihuollon     päivähoidosta annetun asetuksen (239/73)
31754: palvelujätjestelmän kehittämisestä sekä palvelu-     7 §:ssä. Säännöksen mukaan jokaisessa päiväko-
31755: jen saatavuuden turvaamisesta aiheutuvia tar-        din lapsiryhmässä tulee hoito- ja kasvatustehtä-
31756: peita asetuksen muuttamiseksi. Samoin työryh-        vässä olla vähintään yksi henkilö, jolla on las-
31757: män tuli tehdä ehdotus tarvittavista lasten päivä-   tentarhanopettajan tai sosiaalikasvattajan tut-
31758: hoidon ja lastensuojelun ryhmäkokoja koske-          kinto, sekä kaksi muuta henkilöä, joilla on
31759: vien säännösten muutoksista.                         tähän tehtävään säädetty ammatillinen kelpoi-
31760:     Työryhmän ehdotuksessa sosiaalihuollon           suus.
31761:  ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehtoja kos-         Työryhmän käsityksen mukaan henkilöstö-
31762: kevaksi asetukseksi on lähtökohtana ollut työn       rakennetta koskevaa sääntelyä tulisi väljentää
31763:  sisältö ja vaativuustaso. Ehdotuksessa määritel-    siten, että hoito- ja kasvatushenkilöstön osalta
31764:  lään tehtäväryhmät, joihin vaaditaan vähintään      ei enää erikseen säädettäisi opisto- ja koulu-
31765:  koulu-, opisto- tai korkeakouluasteinen tutkin-     asteisen koulutuksen saaneiden henkilöiden
31766:  to. Ehdotuksessa on pyritty ottamaan huomioon       määrää. Siirryttäessä pois ammatti/virkanimike-
31767:  sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden,     kohtaisista kelpoisuuksista sekä tiukoista ryh-
31768:  samoin kuin mahdollisen koulutusammattien           mäkokonormeista tulisi hoito- ja kasvatushenki-
31769:  yhdistämisen vaikutukset. Joustavan henkilöstö-     löstön rakenteen määräytyä käytännön toteu-
31770: 4                                       1991 vp -   KK 438
31771: 
31772: tustilanteen asettamien vaatimusten perusteella.    teissa kokonaissuhdeluvun asettamissa rajoissa.
31773: Henkilöstörakenteen tulisi vastata hoitoyksi-       Esitykseen sisältyy kohta, joka estäisi yhtäaikai-
31774: kössä ilmenevää tarvetta. Aina tulisi huolehtia     sesti hoidossa olevien lasten määrän kasvamisen
31775: siitä, että päiväkodeissa on riittävä määrä         suuremmaksi kuin perussuhdeluku mahdollis-
31776: pedagogisen ja muun koulutuksen saanutta            taa.
31777: henkilöstöä.                                           Työryhmän käsityksen mukaan päivähoidon
31778:     Päivähoidon ryhmäkokosäännökset sisälty-        tiukoista ryhmäkokosäännöksistä luopuminen
31779: vät päivähoitoasetuksen (239173) 6 §:ään. Sään-     mahdollistaisi päivähoidon alueellisen palvelu-
31780: nöksen mukaan päiväkodissa hoidettavat lapset       tarjonnan paremman suunnittelun sekä päiväko-
31781: on tarpeen mukaan jaettava ryhmiin lasten iän       tikohtaisen sisällön määrittelyn ja toteuttamisen,
31782: sekä hoidollisten ja kasvatuksellisten näkökoh-     lähtien vallitsevista olosuhteista ja alueellisista
31783: tien perusteella. Edelleen säännöksessä määritel-   tarpeista sekä käytettävissä olevista resursseista.
31784: lään ryhmäkohtaisesti, montako hoidettavaa          Mahdollisuudet ja vastuu toiminnasta siirtyisi-
31785: lasta kussakin ryhmässä enimmillään saa olla        vät alan koulutuksen saaneille työntekijöille päi-
31786: sekä millä edellytyksillä kyseisistä enimmäis-      väkotien sisällä.
31787: määristä voidaan poiketa. Työryhmä esittää             Työryhmän muistio on laajahkolla lausunto-
31788: siirtymistä ryhmäkohtaisesta sääntelystä yksik-     kierroksella. Asiantuntijoiden lausuntojen pe-
31789: kökohtaiseen lasten ja hoito- ja kasvatushenki-     rusteella tullaan arvioimaan edellytyksiä muut-
31790: löstön välisen suhdeluvun määrittelyyn. Työ-        taa säädöstasoa työryhmän esittämällä tavalla.
31791: ryhmän tavoitteena on ollut luopua tiukasti             Mahdolliset muutokset tullaan toteuttamaan
31792: ohjaavista ryhmäkokosäännöksistäja siten mah-       valtionosuusuudistussäädösten voimaantulon
31793: dollistaa joustavan päiväkotikohtaisen hoidon       yhteydessä. Valtionosuusuudistuksen toteutuk-
31794: toteuttaminen. Hoitoryhmien muodostaminen           sesta sovitun mukaisesti tullaan myös sosiaali-
31795: jäisi yksikön sisäiseen päätäntävaltaan.            huollon kelpoisuuksia ja ryhmäkokoja koskevi-
31796:     Esityksen mukaan yhdessä hoidettavien las-      en säännösten uudistamisessa kuulemaan edus-
31797: ten määrää voidaan säännellä vapaasti eri tilan-    kunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa.
31798: 
31799:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1992
31800:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
31801:                                           1991 vp -    KK 438                                             5
31802: 
31803: 
31804: 
31805: 
31806:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31807: 
31808:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inverkan som en eventuell sammansiagning av
31809: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skriveise av         vissa utbildningsyrken har. I syfte att få tili stånd
31810: den 17 januari 1992 till vederbörande mediem av        en flexibei personaipoiitik har behörigheterna
31811: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-      Iuckrats upp i sidied utan att kraven på utbild-
31812: dagsman Laakkonen m.fl. undertecknade                  ningsnivå har sänkts. Vid sidan om utbiidningen
31813: spörsmåi nr 438:                                       har man också betonat betydeisen av den erfa-
31814:                                                        renhet som arbete ger.
31815:          Ämnar Regeringen verkställa försia-              Enligt gällande förordning om behörighets-
31816:        gen från den arbetsgrupp som sociai- och        villkor (888/83), som utgår från tjänstebenäm-
31817:        häisovårdsministeriet har tillsatt som så-      ningar, är behörighetsvillkoret för barnavårds-
31818:        dana och utan att höra sociai- och häiso-       och uppfostringsuppgifter vid kommunaia dag-
31819:        vårdsutskottet, och                             hem för barn barnträdgårdsiärar- eller sociai-
31820:           hur ämnar Regeringen trygga och ut-          pedagogexamen eller dagvårdar- eller barnskö-
31821:        veckla nivån på barndagvården i dag-            tarutbildning eller annan motsvarande av sociai-
31822:        hemmen?                                         och häisovårdsministeriet godkänd utbildning.
31823:                                                           Enligt arbetsgruppens försiag bör det för
31824:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          sådana vård-, omsorgs-, fostrings- eller rehabi-
31825: anföra föijande:                                       Iiteringsuppgifter inom sociaivården som förut-
31826:                                                        sätter en omfattande kunskap krävas en sådan
31827:    I samband med beredningen av statsandeisre-         yrkesexamen inom sociai- och häisovårdsbran-
31828: formen tillsatte social- och häisovårdsministeriet     schen eller inom någon annan bransch som
31829: en expertarbetsgrupp med uppgift att dryfta en         aviäggs minst på institutnivå och som Iämpar sig
31830: uppiuckring dels av behörighetsvillkoren för           för uppgiften. Inom dagvården gäller detta
31831: yrkesutbiidad personai inom socia1vården, deis         främst barnträdgårdslärare och sociaipedagoger.
31832: av stadgandena om gruppstoriek.                           På motsvarande sätt är behörighetsvilikoret
31833:    Arbetsgruppen, som behandiade behörighets-          för övriga vård-, omsorgs-, fostrings- eller re-
31834: villkoren för yrkesutbiidad personai inom soci-        habiliteringsuppgifter inom sociaivården en yr-
31835: aivården och gruppstorleken för barndagvården          kesexamen som aviäggs minst på skolnivå och
31836: och barnskyddet, fick sitt arbete fårdigt              som Iämpar sig för uppgiften. Inom dagvården
31837: 2.12.1991. Arbetsgruppen hade i uppgift att reda       gäller detta främst barnskötare eller dagvårdare.
31838: ut probiemen i samband med tillämpningen av            Syftet med förslaget är såiedes att bevara den
31839: stadgandet om behörighetsvillkoren för yrkesut-        nuvarande utbiidningsnivån för dessa uppgifter.
31840: biidad personai inom sociaivården och de behov            Om antaiet anställda för fostrings- och Ie-
31841: av en ändring av stadgandet som utveckiingen av        daruppgifter inom dagvården stadgas i 7 § för-
31842: socia1vårdens servicesystem och säkerställandet        ordningen om barndagvård (239/73). Enligt
31843: av servicens tillgängiighet för med sig. Därtill       stadgandet skall i vatje barngrupp i ett daghem
31844: skulle arbetsgruppen framställa ett försiag tili       av dem som sköter vård- och fostringsuppgifter
31845: behöviiga ändringar i stadgandena om grupp-            minst en ha barnträdgårdsiärar- eller socialpeda-
31846: storlek inom barndagvården och barnskyddet.            gogexamen samt två ha den yrkesbehörighet som
31847:    Utgångspunkten i stadgandet om behörig-             stadgas för uppgifterna.
31848: hetsvillkoren för yrkesutbiidad personai inom             Eniigt arbetsgruppen bör regleringen av per-
31849: sociaivården har varit arbetets innehåll och de        sonaistrukturen uppiuckras så att det i fråga om
31850: krav som ställs i arbetet. I försiaget definieras de   vård- och uppfostringspersonai inte Iängre stad-
31851: uppgifter för viika det krävs en examen åtmins-        gas särskilt om antaiet personer som har fått
31852: tone på skol-, institut- eller högskolenivå. I         utbiidning på institutnivå eller skolnivå. När
31853: försiaget har man strävat efter att beakta dels de     särskilda behörigheter för varje yrke och tjäns-
31854: föijder som ett samgående av organisationerna          tebenämning samt de strama normerna för
31855: inom sociai- och häisovården har, deis den             gruppstorieken frångås, bör vård- och uppfost-
31856: 6                                          1991 vp -      KK 438
31857: 
31858: ringspersonalens struktur fastställas utgående           Förslaget innehåller en punkt enligt viiken anta-
31859: från de krav som ställs i praktiken. Personal-           let barn som vårdas samtidigt inte får överskrida
31860: strukturen bör motsvara det behov som finns i            basrelationstalet.
31861: vårdenheten. Det bör alltid sörjas för att det i            Arbetsgruppens uppfattning är att om de
31862: daghem finns ett tillräckligt antal anställda som        stränga stadgandena om gruppernas storlek
31863: har fått pedagogisk och annan utbildning.                inom dagvården slopas kunde man bättre pla-
31864:     Stadganden om gruppstorleken inom dag-               nera det regionala serviceutbudet inom dagvår-
31865: vården finns i 6 § förordningen om barndagvård           den samt definiera och genomföra dagvårdens
31866: (239/73). Enligt stadgandet skall barn som vår-          innehåll för varje daghem särskilt, utgående från
31867: das i daghem vid behov indelas i grupper enligt          rådande förhållanden och regionala behov samt
31868: ålder samt på basis av vård- och uppfostrings-           disponibla resurser. Möjligheterna och ansvaret
31869: synpunkter. Vidare definieras i stadgandet hur           för verksamheten överförs då på sådana ar-
31870: många barn det maximalt får finnas i olika typer         betstagare vid daghemmen som har fått utbild-
31871: av grupper samt under vilka förutsättningar det          ning i branschen.
31872: är möjligt att avvika från maximiantalen. Ar-                Arbetsgruppens promemoria har sänts för
31873: betsgruppen föreslår att man övergår från att            utlåtande till många instanser. På grundval av de
31874: reglera varje grupp särskilt till att för varje enhet    sakkunnigas utlåtanden kommer man att bedö-
31875: särskilt fastställa ett relationstal för barnen och      ma förutsättningarna för en ändring av författ-
31876: vård- och uppfostringspersonalen. Arbetsgrup-            ningsnivån på det sätt som arbetsgruppen före-
31877: pens mål är att slopa de snävt styrande stadgan-         slår.
31878: dena om gruppernas storlek och därigenom                     Eventuella ändringar kommer att genomföras
31879: möjliggöra smidig vård vid varje enskilt daghem.         i samband med att statsandelsreformen träder i
31880: Enheterna får då internt besluta om bildandet av         kraft. 1 enlighet med vad som överenskommits
31881: vårdgrupper.                                             om genomförandet av statsandelsreformen kom-
31882:     Enligt förslaget kan antalet barn som vårdas         mer riksdagens social- och hälsovårdsutskott att
31883: tillsammans regleras fritt i olika situationer inom      höras även när stadgandena om behörighet och
31884: de gränser som det totala relationstalet ställer.        gruppstorlek inom socialvården revideras.
31885:      Helsingfors den 25 februari 1992
31886: 
31887:                                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
31888:                                               1991 vp
31889: 
31890: Kirjallinen kysymys 439
31891: 
31892: 
31893: 
31894: 
31895:                                   Lax: Rikoslain uudistusten aiheuttamista virkamiesten koulutus-
31896:                                      tarpeista
31897: 
31898: 
31899:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31900: 
31901:    Lait rikoslain 7 luvun ym. muuttamisesta         liskuussa pidettäväksi hovioikeuspiireittäin yksi-
31902: annettiin 19.4.1991. Ne tulevat voimaan             päiväisiä koulutustilaisuuksia. Paitsi että tällai-
31903: 1.4.1992. Jo lainmuutoksia valmisteltaessa oli      set "koulutustapahtumat" eivät käsitykseni mu-
31904: selvää, että niihin liittyvien perustavaa laatua    kaan mitenkään saata täyttää lakivaliokunnan ja
31905: olevien uudistusten ja ennen kaikkea siirtymä-      eduskunnan vaatimusta "tehokkaasta koulutuk-
31906: vaiheesta aiheutuvien soveltamisvaikeuksien         sesta", ministeriö on pahasti myöhässä. Tuollai-
31907: vuoksi mm. tuomioistuimille on annettava riittä-    siin yksipäiväisiin tilaisuuksiin, joiden anti sitä
31908: vän pitkä "sopeutumisaika". Niinpä hallitus         paitsi kokemuksen mukaan rajoittuu muutoin-
31909: esityksessään (HE 4011990 vp s. 62) ehdottikin      kin luettavissa olevien valmisteluasiakirjojen se-
31910: "virkamiesten eli lähinnä poliisimiesten ja syyt-   lostamiseen, eivät kaikki ao. hovioikeuspiirin
31911: täjien sekä tuomarien koulutustarpeen huomi-        tuomarit jo käytännön syistä pääse osallistu-
31912: oon ottaen", että lait tulisivat voimaan noin       maan. Niiden pääasiallinen merkitys lieneekin
31913: vuoden kuluttua siitä, kun eduskunta on ne          siinä, että ministeriö niiden varjolla voi väittää
31914: hyväksynyt, niin kuin sitten tapahtuikin. Myös      koulutusta antaneensa.
31915: lakivaliokunnassa havaittiin koulutuksen tarve.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31916: Lakivaliokunta lausui mietinnössään tältä osin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
31917: (LaVM 15/1990 vp s. 4) mm. "Valiokunta koros-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31918: taa lisäksi, että ennen uudistuksen voimaantuloa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31919: on huolehdittava syyttäjien, tuomareiden ja van-
31920: kilahenkilökunnan tehokkaasta kouluttamises-                  Onko Hallitus tietoinen kohta voi-
31921: ta".                                                       maan tulevan rikoslain uudistuksen ai-
31922:    Tähän mennessä, jolloin lakien voimaantu-               heuttamasta tarpeesta kouluttaa lakia so-
31923: loon siis on aikaa noin kaksi kuukautta, ei                veltavia viranomaisia, ja
31924: ainakaan Helsingin hovioikeuspiirin tuomareille               mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
31925: ole tarjottu saatikka annettu mitään valiokun-             tynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen
31926: nan tarkoittamaa koulutusta. Saamani tiedon                uuden monimutkaisen lainsäädännön
31927: mukaan oikeusministeriössä suunnitellaan maa-              asianmukaisen soveltamisen?
31928: 
31929:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1992
31930: 
31931:                                             Henrik Lax
31932: 
31933: 
31934: 
31935: 
31936: 210300M
31937: 2                                       1991 vp -   KK 439
31938: 
31939: 
31940: 
31941: 
31942:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31943: 
31944:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      reiden käyttöön uutta lainsäädäntöä koskeva
31945: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       säädösaineisto ja muuta materiaalia. Ennen lain-
31946: olette 21 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn          säädännön voimaantuloa järjestetyt tilaisuudet
31947: kirjeenne n:o 1893 ohella toimittanut valtioneu-    ovat olleet informaatioluonteisia, koska lakien
31948: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        soveltaminen on riippumattomien tuomioistuin-
31949: kansanedustaja Henrik Laxin näin kuuluvasta         ten tehtävä ja suoranaisten soveltamisohjeiden
31950: kirjallisesta kysymyksestä n:o 439:                 antamisen ei ole katsottu kuuluvan lakia valmis-
31951:                                                     telleen viranomaisen tehtäviin ja rooliin. Myö-
31952:           Onko Hallitus tietoinen kohta voi-        hemmin, oikeuskäytännön muotouduttua on
31953:        maan tulevan rikoslain uudistuksen ai-       tarvittaessa järjestetty syventävää koulutusta
31954:        heuttamasta tarpeesta kouluttaa lakia so-    lainsäädännön toimivuuden ja yhtenäisyyden
31955:        veltavia viranomaisia, ja                    varmistamiseksi.
31956:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       Näin on toimittu myös rikoslain uudistuksen
31957:        tynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen        yhteydessä. Rikoslain 7 luvun tullessa voimaan
31958:        uuden monimutkaisen lainsäädännön            oikeusministeriö järjestää hovioikeuspiireittäi-
31959:        asianmukaisen soveltamisen?                  sen, yhden päivän mittaisen koulutuksen kaikille
31960:                                                     tuomareille ja kaupunginviskaaleille sekä tämän
31961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lisäksi kullekin hovioikeudelle erillisen koulutus-
31962: vasti seuraavaa:                                    tilaisuuden ja kustakin hovioikeudesta ja kusta-
31963:                                                     kin alioikeudesta valitulle ryhmälle (3-5 henki-
31964:    Oikeusministeriön toimialalla tapahtuu vuo-      löä/tuomioistuin) erikseen koulutusta erityisesti
31965: sittain useita lainsäädännön muutoksia, jotka       silmällä pitäen päätösten rakennetta ja atk-jär-
31966: aiheuttavat koulutustarvetta tuomioistuinlaitok-    jestelmien soveltamista tuomioistuimen päätös-
31967: sen henkilöstölle. Eräs tällainen on rikoslain      tietojen ja ilmoitusten välittämisessä. Oikeus-
31968: uudistamisen aiheuttama koulutustarve.              kanslerinvirasto on huolehtinut syyttäjien kou-
31969:     Lainsäädännön muutoksiin nähden oikeusmi-       lutuksesta ja oikeusministeriön vankeinhoito-
31970: nisteriö on omaksunut käytännön, jonka mu-          osasto vankilahenkilökunnan koulutuksesta.
31971: kaan ministeriö on järjestänyt ennen lainsäädän-    Jatkossa on varauduttu syventävään koulutuk-
31972: nön voimaantuloa koulutusta siten, että lain        seen.
31973: valmistelijat ovat selvittäneet tuomioistuinten         Oikeusministeriö on, ottaen huomioon edus-
31974: edustajille tulevan lainsäädännön sisältöä ja ta-   kunnan lakivaliokunnan esittämän toivomuk-
31975: voitteita sekä siinä tapahtuvia muutoksia voi-      sen, pyrkinyt keskittämään rikoslain uudistuk-
31976: massa olevaan lainsäädäntöön nähden. Nämä           sen vaatimaan koulutukseen niin paljon koulu-
31977: tilaisuudet on järjestetty siten, että niihin on    tusvoimia kuin käytettävissä olevana aikana ja
31978: kaikilla tuomareilla ollut mahdollisuus osallis-    saatavissa olevalla koulutushenkilöstöllä on ol-
31979: tua. Koulutusta on tuettu hankkimalla tuoma-        lut mahdollista.
31980: 
31981:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1992
31982: 
31983: 
31984:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
31985:                                           1991 vp -   KK 439                                            3
31986: 
31987: 
31988: 
31989: 
31990:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31991: 
31992:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Utbildningen har följts upp genom att författ-
31993: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ningsmaterial och annat materia! om den nya
31994: 1893 av den 21 januari 1992 till vederbörande         lagstiftningen har ställts tili domarnas förfogan-
31995: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          de. Denna utbildning, som har organiserats in-
31996: följande av riksdagsman Henrik Lax underteck-         nan lagstiftningen trätt i kraft, har varit informe-
31997: nade skriftliga spörsmål nr 439:                      rande, eftersom tillämpningen av lagarna åligger
31998:                                                       oberoende domstolar och det inte har ansetts
31999:           Är Regeringen medveten om att ut-           höra tili de lagberedande myndigheternas upp-
32000:        bildning behövs för de myndigheter som         gifter och roll att ge direkta tillämpningsdirektiv.
32001:        skall tillämpa strafflagsreformen som          Senare, när rättspraxisen har utformats, har vid
32002:        snart träder i kraft, och                      behov fördjupande utbildning arrangerats för att
32003:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      säkerställa lagstiftningens funktionsduglighet
32004:        eller ämnar Regeringen vidta för att för-      och enhetlighet.
32005:        säkra sig om att den nya komplicerade             Så har man förfarit också i samband med
32006:        lagstiftningen kommer att kunna tiliäm-        strafflagsreformen. När 7 kap. strafflagen träder
32007:        pas på ett adekvat sätt?                       i kraft, ordnar justitieministeriet en utbildnings-
32008:                                                       dag i varje hovrättsdistrikt för alla domare och
32009:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          stadsfiskaler och dessutom särskild utbildning
32010: följande:                                             för var och en hovrätt. Utöver detta ges en
32011:                                                       utvald grupp från vatje hovrätt och vatje under-
32012:     Inom justitieministeriets verksamhetsområde       rätt (3-5 personer/domstol) särskild utbildning
32013: genomförs årligen flera ändringar i lagstiftning-     med tonvikt på beslutens struktur och tillämp-
32014: en, vilka medför behov av utbildning för perso-       ningen av ADB-systemen på förmedlingen av
32015: nalen inom domstolsväsendet. Ett exempel på           uppgifter om domstolarnas beslut och medde-
32016: detta är det utbildningsbehov som har uppstått        landen. Justitiekanslersämbetet har skött åkla-
32017: tili följd av strafflagsreformen.                     garnas utbildning och justitieministeriets fång-
32018:     Beträffande ändringar i lagstiftningen har jus-   vårdsavdelning fängelsepersonalens utbildning.
32019: titieministeriet anammat en sådan praxis att          Beredskap finns för en fördjupad utbildning i
32020: ministeriet har, innan lagstiftningen träder i        framtiden.
32021: kraft, ordnat med utbildning som går ut på att           Justitieministeriet har beaktat riksdagens lag-
32022: lagberedarna har förklarat för domstolarnas           utskotts önskan och försökt att under den till
32023: representanter vad den kommande lagstiftning-         buds stående tiden och med den tili buds stående
32024: en innehåller, vilka dess mål är och vad som har      utbildningspersonalen koncentrera så stora ut-
32025: förändrats i den jämfört med den tidigare lag-        bildningsresurser som möjligt på den utbildning
32026: stiftningen. Utbildningen har arrangerats så att      som strafflagsreformen kräver.
32027: alla domare har haft möjlighet att delta i den.
32028: 
32029:      Helsingfors den 7 februari 1992
32030: 
32031:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
32032:                                                  1991 vp
32033: 
32034: Kirjallinen kysymys 440
32035: 
32036: 
32037: 
32038: 
32039:                                     Hautala ym.: Ruokaa tuottavien puiden jalostamisen lisäämisestä
32040: 
32041: 
32042:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32043: 
32044:     Kaksikymmentäkolme suomalaista kansalais-          jardista hehtaarista noin neljään miljardiin heh-
32045: järjestöä julkisti huhtikuun 19 päivänä 1990           taariin. Teollisuusmaat ovat viime aikoina pysty-
32046: ulkoasiainministeriölle ja ympäristöministeriölle      neet jossakin määrin lisäämään omaa metsäpin-
32047: osoitetun kannanoton, joka liittyi ruokaa tuotta-      ta-alaansa, mutta kehitysmaiden metsät hupene-
32048: vien puiden jalostamiseen.                             vat pelottavalla vauhdilla.
32049:     Kannanoton allekirjoittajajärjestöjen jou-             Metsien tuhoutuminen on monien suurien
32050: kossa olivat muun muassa Ympäristö ja kehitys          ongelmien - kuten eroosion, aavikoitumisen ja
32051: ry, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Suomen            vesivarojen ehtymisen - perussyitä. Samalla
32052: Kehitysmaakauppayhdistyksien Liitto, Luonto-           metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös omalta
32053: Liitto, NNKY-liitto, Uhanalaisten Kansojen ja          osaltaan kasvihuoneilmiötä, sillä metsissä on
32054: Kulttuurien Puolesta, Uusi Tuuli ry, Nuoren            yhdellä hehtaarilla paljon suurempi orgaaninen
32055:  Keskustan Liitto, Keskustan Opiskelijaliitto, So-     hiilivarasto kuin pelloilla. Viimeaikaisten arvioi-
32056: sialidemokraattiset Naiset, Sosialidemokraatti-        den mukaan metsien tuhoutuminen aiheuttaa
32057:  sen Nuorison Keskusliitto, Sosialidemokraatti-        vuosittain 1-2,6 miljardin tonnin suuruiset
32058: sen Opiskelijanuorison Keskusliitto ja Vihreä          hiilipäästöt, mikä on 20-50 prosenttia fossii-
32059:  Liitto.                                               listen polttoaineiden synnyttämistä päästöistä.
32060:     Kirjelmässä vedottiin hallitukseen, jotta Suo-     Metsien tuhoutuminen on vuoden 1860 jälkeen
32061:  mi ehdottaisi sopivilla kansainvälisillä fooru-       lisännyt ilmakehän hiilikuormaa yhteensä
32062:  meilla - kuten YK:n elintarvike- ja maatalous-        90-180 miljardilla tonnilla. Fossiilisten poltto-
32063: järjestössä F AO:ssa, Maailmanpankissa tai kan-        aineiden polton kasautunut vaikutus on vastaa-
32064:  sainvälisten maataloustutkimuslaitosten järjes-       vasti ollut 150--190 miljardia tonnia.
32065:  telmässä CGIAR:ssa - ruokaa tuottavien pui-               Osittain väestönkasvun ja osittain epäoikeu-
32066:  den jalostamiseen käytettävien voimavarojen           denmukaisten maanomistusolojen takia maan-
32067:  tuntuvaa lisäämistä.                                  viljelys uhkaa jatkossa vuosittain niellä yhä suu-
32068:     Vetoomuksen allekirjoittaneiden järjestöjen        rempia metsäalueita kehitysmaissa. Tilannetta
32069:  mielestä enemmän ja parempaa, sekä erityisesti        pahentaa se, että suurin osa jäljellä olevista
32070:  helpommin ja monipuolisemmin hyödynnet-               maa-alueista on huonolaatuisia ja vaikeasti
32071:  tävää ruokaa mahdollisimman pienillä ulkoisilla       viljeltäviä maita, joille tavanomaiset maanvil-
32072:  tuotantopanoksilla tuottavien puiden jalostami-       jelyn muodot sopivat hyvin huonosti. Tällaiset
32073:  nen ei tähän mennessä ole saanut osakseen             maa-alueet - kuten sademetsät, jyrkät rinteet
32074:  riittävästi huomiota kansainvälisessä maatalous-      tai kuivat savannit - tuottavat usein vain
32075:  tutkimuksessa. Esimerkiksi ruokaa tuottavia           muutamia huonoja satoja, ennen kuin eroosio
32076:  palkopuita ei kansalaisjärjestöjen mukaan ole          on syönyt niiltä lähes kaiken pintamaan.
32077:  jalostettu juuri lainkaan, vaikka palkopuut voi-      Huonolaatuisia maita viljelevät talonpojat
32078:  sivat samanaikaisesti sekä tuottaa itse suuria        joutuvat näin usein raivaamaan itselleen
32079:  määriä ruokaa että lannoittaa ympäröivää maa-         jatkuvasti uutta viljelysmaata.
32080:  perää sitomalla siihen typpeä ilmasta. Aavikolla          Eroosiolle herkkiäkin maita voidaan kuiten-
32081:  viihtyvien ruokapuiden jalostaminen on pää-           kin usein viljellä ekologisesti kestävällä tavalla
32082:  sääntöisesti jäänyt harvojen yksittäisten tutkijoi-    käyttämällä erilaisia peltometsäviljelymenetel-
32083:  den varaan.                                           miä. Peltometsäviljelyn ideana on viljellä samalla
32084:      Maapallon metsien pinta-ala on vuosisatojen       maatilkulla yhtä aikaa puita, pensaita ja muita
32085:  varrella pienentynyt suurimmaksi osaksi maata-         kasveja. Peltometsäviljelymenetelmät pystyvät
32086:  louden leviämisen seurauksena yli kuudesta mil-        usein tuottamaan hehtaaria kohti moninkertai-
32087: 
32088: 210300M
32089: 2                                        1991 vp -    KK 440
32090: 
32091: sen määrän ravintoa normaaleihin viljelymene-         maila kehitysmaiden köyhille viljelymaata tai
32092: telmiin verrattuna. Niillä on myös se merkittävä      riittävästi riittävän hyvin palkattua työtä, mutta
32093: etu, että peltometsäviljely muuttaa pellot erään-     ruokaa tuottavien puiden jalostaminen voi silti
32094: taisiksi "puolimetsiksi", joissa voi hehtaaria koh-   auttaa ongelmien ratkaisemisessa.
32095: ti olla lähes yhtä suuri hiilivarasto kuin monissa        Puiden jalostaminen on hitaampaa kuin mui-
32096: luonnollisissa metsissä. Uusien, entistä parem-       den kasvien jalostaminen. Tämän takia olisi
32097: pien peltometsäviljelymenetelmien kehittämisen        tärkeää, että esimerkiksi ruokaa tuottavien pal-
32098: pitäisikin muun muassa tästä syystä olla yksi         kopuiden jalostaminen aloitettaisiin jo nyt, niin
32099: kansainvälisen kehitysyhteistyön tärkeimmistä         että ensi vuosisadan lopulla - aikana, jolloin
32100: tavoitteista.                                         uusia puulajikkeita voidaan todella tarvita -
32101:     Peltometsäviljelymenetelmien suuri tuotta-        olisi jo olemassa konkreettisia tuloksia.
32102: vuus tulee todennäköisesti ajan mittaan johta-            Kansalaisjärjestöjen tekemän aloitteen joh-
32103: maan yhä laajemmilla alueilla laajamittaiseen         dosta kaksikymmentäyhdeksän kansanedusta-
32104: puiden istuttamiseen sekä uusille että vanhoille      jaa teki 25. toukokuuta 1990kirjallisen kysymyk-
32105: viljelymaille.                                        sen (Kietäväinen ym., KK 328/1990 vp), jossa
32106:     Joissakin kehitysmaissa väestötiheydet ovat       tiedusteltiin seuraavaa:
32107: kuitenkin kasvamassa niin suuriksi, että koko             "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
32108: tulevan väestömäärän ruokkiminen vuonna               kansalaisjärjestöjen tekemän, ruokaa tuottavien
32109: 2100 edes paranneltujen peltometsäviljelymene-        puiden jalostamiseen käytettävien voimavarojen
32110: telmien - saatikka sitten tavanomaisen teho-          lisäämistä koskevan ehdotuksen toimeenpane-
32111: maatalouden- avulla voi olla vaikeaa.                 miseksi sekä ehdotuksen huomioon ottamiseksi
32112:     Eräät ruokaa tuottavat puut voivat tuottaa        Suomen tulevien kehitysyhteistyöbudjettien val-
32113: hehtaaria kohti paljon suurempia satoja kuin          mistelussa?"
32114: mitkään muut viljelykasvit. Esimerkiksi eräät             Kesäkuun 29 päivänä 1990 päivätyssä vas-
32115: johanneksenleipäpuulajit ja eräät muut palko-         tauksessaan tuoiloisen hallituksen ulkoasiainmi-
32116: puut voivat tuottaa jopa SO:tä viljatonnia vas-       nisteri Pertti Paasio totesi muun muassa seuraa-
32117: taavan ravintomäärän hehtaaria kohti myös ver-        vaa:
32118: rattain huonolaatuisilla mailla. Syvälle ulottuvi-        "Perinteisten ruokapuiden jalostus ja testaa-
32119: en juuristojensa ansiosta ne yleensä tuottavat        minen on hyvin pitkällinen ja laajakantoinen
32120: jonkinlaisia satoja myös pahojen kuivuuskausi-        yritys. Suomen virallisessa kehitysyhteistyössä
32121: en aikana. Palkopuiden istuttaminen pelloille voi     pyritään tähän päämäärään mahdollisuuksien
32122: hyödyttää myös muita satoja sitomalla maape-          mukaan kohdentamalla avustuksia em. CGIAR-
32123: rään typpeä ilmasta. Johanneksenleipäpuiden ja        järjestelmän piirissä ja vaikuttamalla itse tutki-
32124: eräiden muiden palkopuiden palot kelpaavat            muslaitosten toimintaan. Erittäin tärkeänä prio-
32125: myös ihmisravinnoksi. Ne eivät kuitenkaan ole         riteettina pidetään kehitysmaiden oman tutki-
32126: kovin hyvän makuisia, minkä takia ihmiset eivät       muskapasiteetin kehittämistä. Tällöin on tär-
32127: yleensä syö niitä muuten kuin nälänhätien aika-       keää edistää metsänhoidon, maatalouden, kas-
32128: na.                                                   vinviljelyn ja ravitsemustieteilijöiden yhteistyötä.
32129:     Tästä syystä olisi tärkeää jalostaa johannek-     Kehitysmaatutkimukseen aiotaan panostaa ny-
32130: senleipäpuista ja muista vastaavista puulajeista      kyistä voimakkaammin ja yhä useampiin kehi-
32131: lajikkeita, jotka tuottaisivat parempaa ja suosi-     tysapuhankkeisiin pyritään liittämään tutkimus-
32132: tumpaa sekä monipuolisemmin hyödynnettävää            komponentteja. Uudentyyppisiä tukitoimia ke-
32133: ja mahdollisimman säilyvää ruokaa. Esimerkiksi        hitysmaiden omalle tutkimukselle harkitaan.
32134: nykyiset johanneksenleipäpuut ovat käytännös-             Osana Suomen tukea erityisesti peltometsä-
32135: sä villejä, jalostamattomia lajikkeita, maissin ja    viljelylle mainittakoon Nairobissa sijaitseva
32136: vehnän kymmenentuhatta vuotta sitten viljelty-        ICRAF-järjestön (International Council for
32137: jen villien edeltäjien vastikkeita.                   Research on Agroforestry) avustaminen."
32138:     Enemmän ja parempaa ruokaa tuottavat- ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32139: samanaikaisesti muita satoja lannoittavat -           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32140: puut voisivat olla yksi osavastaus sekä maailman      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32141: nälkäongelmaan että metsien tuhoutumisen,             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32142: eroosion, aavikoitumisen, vesivarojen ehtymisen
32143: ja kasvihuoneilmiön voimistumisen ongelmiin.                     Minkälaisia aloitteita Suomi on tehnyt
32144: Nälkä voidaan poistaa maailmasta vain anta-                   ja minkälaisia aloitteita se on valmistele-
32145:                                     1991 vp -   KK 440                                     3
32146: 
32147:   massa ruokapuiden jalostuksen osakseen               minkälaajuista tukea Suomi on anta-
32148:   saaman huomion lisäämiseksi CGIAR-                 nut ICRAF:lle ja millä tavoin tätä tukea
32149:   järjestelmässä ja siihen liittyvissä tutki-        on jatkossa tarkoitus kasvattaa?
32150:   muslaitoksissa, sekä
32151: 
32152: Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1992
32153: 
32154:     Heidi Hautala              Ulla Anttila              Pekka Haavisto
32155:     Paavo Nikula               Pekka Räty                Hannele Luukkainen
32156:     Tuija Maaret Pykäläinen    Johannes Koskinen         Minna Karhunen
32157:     Maria Kaisa Aula           Satu Hassi                Riitta Myller
32158:              Margareta Pietikäinen               Esko Seppänen
32159: 4                                        1991 vp -   KK 440
32160: 
32161: 
32162: 
32163: 
32164:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32165: 
32166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tukeminen vaatii syvällistä ymmärrystä kahdesta
32167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keskeisestä aihealueesta. Ensinnäkin on tunnet-
32168: olette 21 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn           tava maaseudun yhteisöjen alttius muutoksiin
32169: kirjeenne n:o 1894 ohella toimittanut valtioneu-     oman kulttuurinsa sekä sosiaalisen rakenteensa
32170: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         pohjalta. Toiseksi on ratkottava viljelytekniik-
32171: kansanedustaja Hautalan ym. näin kuuluvasta          kaan liittyvät kysymykset, joihin kysymyksessä
32172: kirjallisesta kysymyksestä n:o 440:                  viitattu ruokaa tuottavien puiden jalostaminen
32173:                                                      kuuluu.
32174:           Minkälaisia aloitteita Suomi on tehnyt        2. Peltometsäviljelyn edistäminen on ollut tär-
32175:        ja minkälaisia aloitteita se on valmistele-   keällä sijalla Suomen harjoittamassa maa- ja
32176:        massa ruokapuiden jalostuksen osakseen        metsätalouden kehitysyhteistyössä. Tämä on
32177:        saaman huomion lisäämiseksi CGIAR-            myös ilmaistu ulkoasiainministeriön kehitysyh-
32178:        järjestelmässä ja siihen liittyvissä tutki-   teistyöosastolla 1990-91laadituissa ao. sektori-
32179:        muslaitoksissa, sekä                          en toimintastrategioissa.
32180:           minkälaajuista tukea Suomi on anta-           Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä on jo pit-
32181:        nut ICRAF:lle ja millä tavoin tätä tukea      kään harjoitettu peltometsäviljelyyn soveltuvien
32182:        on jatkossa tarkoitus kasvattaa?              puulajien tutkimusta. Tältä osin tahtoisin viitata
32183:                                                      ulkoasiainministeri Paasion vastaukseen kan-
32184:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sanedustaja Kietäväisen ym. kirjalliseen kysy-
32185: vasti seuraavaa:                                     mykseen (KK 328/1990 vp). Kahdenvälisen ke-
32186:                                                      hitysyhteistyön kenttähankkeisiin sisältyvien
32187:    1. Hallitus yhtyy kysymyksen pohjaksi esitet-     tutkimuspanosten lisäksi Suomi antaa tukea
32188: tyyn näkemykseen, että erilaiset peltometsävilje-    myös erityisiin tutkimushankkeisiin. Niinpä par-
32189: lymenetelmät ovat nyt ja vastaisuudessa tärkeäl-     aikaa on käynnissä SADCC-maiden metsäntut-
32190: lä sijalla kohotettaessa kehitysmaiden maatalou-     kimukseen liittyvän ohjelman valmistelu, samoin
32191: den tuottavuutta ja parannettaessa niiden elin-      on mm. tuettu harvinaisen Argania spinosa
32192: tarvikeomavaraisuutta. Näiden tyypillisenä piir-     -puun tutkimista Saharan alueella.
32193: teenä on, että samalla rajatullaalueella kasvate-       3. Kansainvälinen maataloustutkimuslaitos-
32194: taan rinnan perinteisiä ruokakasveja sekä puu-       ten konsultatiiviryhmä (CGIAR) on keskeisessä
32195: vartisia lajeja. Puut ovat useimmiten monikäyt-      roolissa kehitysmaiden viljelymenetelmien kehit-
32196: töisiä: puuaineksen lisäksi ne tuottavat ravintoa    tämisessä. CGIAR:n piiriin kuuluu 16 tutkimus-
32197: sekä ihmisille että kotieläimille, suojaavat maa-    laitosta, joista osa on keskittynyt muutamien
32198: perää eroosio1ta ja tasapainottavat vesioloja.       kasvilajikkeiden tutkimukseen, osa taas selvitte-
32199: Eräät lajit myös sitovat ilmakehän typpeä, joka      lee laajempia kysymyksiä.
32200: kiertää muiden viljeltyjen kasvien käyttöön.            CGIAR on tutkinut peltometsäviljelyn sekä
32201:    Tropiikissa ja muualla kehitysmaissa esiintyy     yleisen metsäntutkimuksen ottamista ryhmän
32202: lukuisia tällaisia puulajeja. Esimerkiksi yksin      piiriin 1980-1 uvun lopulta lähtien. Viime vuonna
32203: Nepalista tunnetaan kolmattakymmentä lajia,          asiasta tehtiin ratkaisevat päätökset: Nairobissa
32204: joiden hedelmiä, siemeniä, lehviä, versoja tai       sijaitseva peltometsäviljelyn tutkimuslaitos
32205: palkoja paikallinen väestö käyttää suoraan ra-       ICRAF hyväksyttiin CGIAR:n jäseneksi ja pää-
32206: vinnokseen. Lisäksi tunnetaan monia lajeja, joi-     tettiin perustaa kansainvälinen metsäntutkimus-
32207: den tuottama biomassa soveltuu kotieläinten          keskus CIFOR.
32208: rehuksi.                                                Suomi on aktiivisesti tukenut tätä prosessia.
32209:    Tässä yhteydessä korostettakoon, että elintar-    Kansainvälisissä kokouksissa Suomi on esittä-
32210: viketuotannon lisäämiseen kehitysmaissa liittyy      nyt, että ICRAF:n toiminta tulisi ulottaa
32211: monisyisiä ongelmia, kuten kansanedustaja            Afrikasta maailmanlaajuiseksi. Tämä tuli
32212: Hautalan ym. kysymyksen perusteluistakin käy         myös CGIAR:n kannaksi. Samoin Suomi on
32213: ilmi. Uusien viljelymenetelmien käyttöönoton         tähdentänyt, että ICRAF:n ja perustettavan
32214:                                          1991 vp -   KK 440                                         5
32215: 
32216: CIFOR:n tulee toimia läheisessä yhteistyössä         työssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin
32217: keskenään.                                           (UNCED) päämäärien saavuttamista. Esimer-
32218:    4. Suomen tuki kansainvälisille maataloustut-     kiksi peltometsäviljelyn edistäminen niveltyy tä-
32219: kimuslaitoksille vuonna 1991 oli 23 milj. mk.        hän: kuten kansanedustaja Hautalan ym. kysy-
32220: Tästä summasta 1,5 milj. mk ohjattiin suoraan        myksen perusteluissa todetaan, puuvartiset kas-
32221: ICRAF:lle. Kehitysyhteistyömäärärahojen leik-        vit voivat sitoa merkittävät määrät hiiltä ilmake-
32222: kauksesta johtuen vuoden 1992 TMA:ssa ei             hästä.
32223: varattu määrärahoja kansainvälisille maatalous-         Vihdoin tukeen vaikuttavat tutkimustarpeet
32224: tutkimuslaitoksille. Vuoden 1991 määrärahoista       sekä Suomen oma tutkimusosaaminen. Niinpä
32225: niille kuitenkin osoitettiin ylimääräisiä avustuk-   peltometsäviljelyn edistämisessä on tärkeää lisä-
32226: sia yhteensä 5 milj. mk, mistä 800 000 mk            tä tietämystä kaikista uusien viljelymenetelmien
32227: ICRAF:lle. Näin nimenomaan ICRAF:n suh-              omaksumiseen vaikuttavista tekijöistä, ei pelkäs-
32228: teellinen osuus koko tuesta kasvoi merkittävästi.    tään yksittäisistä kasvilajeista.
32229:     5. Maa- ja metsätalouden alaan liittyvän tut-       Edellä mainituista syistä ulkoasiainminis-
32230: kimuksen tukeminen kehitysyhteistyövaroin on         teriön kehitysyhteistyöosastolla on jo laadittu
32231: vastaisuudessakin tärkeää. Tuen määrä ja sen         ohjelmaluonnos, joka sivuaa metsäalan kansain-
32232: kohdentaminen riippuu kuitenkin monista eri          välistä opetusta ja tutkimusta. Tämän sekä maa-
32233: tekijöistä. Näistä ensimmäinen on tietenkin ke-      talous- ja ympäristösektoreihin liittyvän työn -
32234: hitysyhteistyömäärärahojen yleinen kehitys lähi-     pohjalta voidaan päättää tuesta maa- ja metsäta-
32235: vuosina.                                             louden alan tutkimukselle. Myös voidaan tehdä
32236:     Tuen ohjaamiseen vaikuttavat myös kansain-       päätöksiä mahdollisista uusista aloitteista niin
32237: väliset prosessit ja aloitteet. Hallitus katsoo,     CGIAR-järjestelmän suhteen kuin muillakin
32238: että Suomen tulee tukea myös kehitysyhteis-          kansainvälisillä foorumeilla.
32239: 
32240:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
32241: 
32242:                                                                   Ministeri Toimi Kankaanniemi
32243: 6                                        1991 vp -   KK 440
32244: 
32245: 
32246: 
32247: 
32248:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
32249: 
32250:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          spörsmål. Att stöda ibruktagandet av nya od-
32251: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       lingsmetoder kräver stor kännedom om två cen-
32252: 1894 av den 21 januari 1992 till vederbörande        trala ämnesområden. F örst och främst måste
32253: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    man känna till vilken beredskap för förändringar
32254: de av riksdagsman Hautala m.fl. undertecknade        landsbygdens samfund har på basis av deras
32255: spörsmål nr 440:                                     kulturella och sociala struktur. För det andra
32256:                                                      måste man lösa de frågor i anslutning till od-
32257:           Vilka inititativ har Finland tagit och     lingstekniken som bl.a. gäller den i spörsmålet
32258:        vilka åtgärder håller landet på att planera   avsedda förädlingen av träd som ger mat.
32259:        för att den uppmärksamhet som föräd-             2. Främjandet av agroforestry hör till de
32260:        lingen av matträd har fått skall öka i        viktiga områdena i Finlands utvecklingssamar-
32261:        CGIAR-systemet och de därtill anslutna        bete inom jord- och skogsbruket. Detta kommer
32262:        forskningsanstalterna, samt                   även fram i de verksamhetsstrategier som utar-
32263:           hur omfattande är det stöd Finland         betats av respektive sektorer vid utrikesministe-
32264:        har gett ICRAF och på vilket sätt skall       riets avdelning för utvecklingssamarbete.
32265:        detta stöd ökas i fortsättningen?                I det bilaterala utvecklingssamarbetet har det
32266:                                                      redan länge forskats kring de trädarter som
32267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lämpar sig för agroforestry. Vad detta beträffar
32268: anföra följande:                                     hänvisar jag gärna till utrikesminister Paasios
32269:                                                      svar på riksdagsman Kietäväinens m.fl. skriftliga
32270:    1. Regeringen förenar sig med den synpunkt        spörsmål (SS 328/1990 rd). Utom de insatser
32271: som anförts som motivering till spörsmålet att       som Finland gör i den forskning som ingår i det
32272: olika agroforestrymetoder nu och i framtiden         bilaterala utvecklingssamarbetets fåltprojekt
32273: har en viktig ställning när avkastningen av          stöder landet också särskilda forskningspro-
32274: utvecklingsländernas jordbruk skall ökas och         jekt. F ör närvarande pågår beredningen av
32275: ländernas självförsörjning i fråga om livsmedel      programmet för skogsforskningen i SADCC-
32276: förbättras. Ett typiskt drag för dessa Iänder är     länderna, likaså har bl.a. forskningen kring det
32277: att på samma begränsade område odlas samti-          sällsynta Argania spinosa-trädet inom Sahara-
32278: digt traditionella matväxter samt arter med          området understötts.
32279: vedstam. Träden kan ofta användas för många             3. Jordbruksforskningsanstalternas interna-
32280: ändamål: utom virke ger de näring åt både            tionella konsultativa grupp (CGIAR) har en
32281: människor och husdjur, skyddar marken mot            central roll i utvecklingen av utvecklingsländer-
32282: erosion och balanserar vattenförhållandena. Vis-     nas odlingsmetoder. Till CGIAR hör 16 forsk-
32283: sa arter binder även luftens kväve som kommer        ningsanstalter, av vilka en del har koncentrerat
32284: i omlopp och används av andra odlade växter.         sig på forskningen kring några växtarter, en del
32285:    I tropikerna och på andra platser i utveck-       åter reder ut mer omfattande frågor.
32286: lingsländerna förekommer många sådana träd-             CGIAR har sedan slutet av 1980-talet under-
32287: arter. T.ex. enbart i Nepal känner man till drygt    sökt frågan om agroforestry samt om den all-
32288: tjugo arter vilkas frukter, frön, lövverk, skott     männa skogsforskningen skall tas med i grup-
32289: eller baljor den lokala befolkningen använder        pen. Senaste år fattades de avgörande besluten:
32290: direkt som föda. Dessutom känner man till            forskningsanstalten för agroforestry ICRAF i
32291: många arter som producerar en biomassa som           Nairobi godkändes som medlem i CGIAR och
32292: kan användas som foder åt husdjuren.                 det beslöts att en internationell skogsforsknings-
32293:    I det här sammanhanget måste det dock             central, CIFOR, skall grundas.
32294: framhållas att en ökning av livsmedelsproduk-           Finland har aktivt understött denna process.
32295: tionen i utvecklingsländerna är förknippad med       På internationella kongresser har Finland före-
32296: många problem, såsom det även framgår av             slagit att ICRAF:s verksamhet, som nu gäller
32297: motiveringen till riksdagsman Hautalas m.fl.         endast Afrika, skall utvidgas och bli global.
32298:                                         1991 vp -   KK 440                                          7
32299: 
32300: Denna åsikt omfattades även av CGIAR. Dess-         anser att Finland i utvecklingssamarbetet också
32301: utom har Finland framhållit att ICRAF och den       skall stöda FN:s miljö- och utvecklingskonferens
32302: planerade CIFOR skall upprätthålla ett nära         (UNCED) så att dess mål nås. Hit hör t.ex.
32303: samarbete.                                          främjandet av agroforestry: såsom det konstate-
32304:    4. Finlands stöd till de intemationella jord-    ras i motiveringama tili Hautalas m.fl. spörsmål,
32305: bruksforskningsanstaltema uppgick 1991 tili 23      kan växter med vedstam binda anmärkningsvär-
32306: milj. mk. Av detta belopp anvisades 1,5 milj. mk    da mängder koi i luften.
32307: direkt till ICRAF. På grund av att anslaget för        På stödet inverkar också forskningsbehoven
32308: utvecklingssamarbetet skars ned i budgeten för      samt Finlands eget kunnande på forskningens
32309: 1992 har något anslag inte reserverats för de       område. När det gäller främjandet av agrofo-
32310: intemationella jordbruksforskningsanstaltema.       restry är det viktigt att öka kännedomen om
32311: Från anslagen för 1991 anvisades de dock extra      enstaka växtarter men framför allt om alla de
32312: bistånd till ett sammanlagt belopp på 5 milj. mk,   faktorer som påverkar godtagandet av nya od-
32313: varav 800 000 mk för ICRAF. Sålunda steg            lingsmetoder.
32314: särskilt ICRAF:s proportionella andel av hela          Av ovan nämnda orsaker har utrikesministe-
32315: stödet betydligt.                                   riets avdelning för utvecklingssamarbete redan
32316:    5. Att stöda forskningen inom jord- och          utarbetat ett programutkast som tangerar den
32317: skogsbrukets område med utvecklingssamar-           intemationella skogsundervisningen och skogs-
32318: betsmedel är viktigt även i framtiden. Stödets      forskningen. Utgående därifrån samt från det
32319: storlek och ändamål beror dock på många olika       arbete som ansluter sig till jordbruks- och miljö-
32320: delfaktorer. Av dessa är den främsta givetvis den   sektorema kan beslut om stöd för forskning i
32321: allmänna utvecklingen av anslagen för utveck-       jord- och skogsbruk fattas. Beslut kan även
32322: lingssamarbetet under de närmaste åren.             fattas om eventuella initiativ både beträffande
32323:    Hur stödet styrs påverkas även av de intema-     CGIAR-systemet och på andra intemationella
32324: tionella processema och initiativen. Regeringen     fora.
32325: 
32326:      Helsingfors den 28 februari 1992
32327: 
32328:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
32329:                                              1991 vp
32330: 
32331: Kirjallinen kysymys 441
32332: 
32333: 
32334: 
32335: 
32336:                                  Tiuri: Osuuskunnan muuttamisesta osakeyhtiöksi
32337: 
32338: 
32339: 
32340:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32341: 
32342:     Lainsäädäntö ei saiSI estää yritysmuodon          Osuuskunnan jäsenen verotuskohtelu voi es-
32343: muuttamista liiketoiminnalle parhaiten sopivak-    tää osuuskunnan muuttamisen osakeyhtiöksi.
32344: si. Tämä periaate on hyväksytty lainsäädännössä    Koska tästä on ilmeistä haittaa monien osuus-
32345: laajalti. Muun muassa kommandiittiyhtiön           kuntien kehitykselle, TVL 38 §:ään olisi pikaises-
32346: muuttaminen osakeyhtiöksi on tehty mahdolli-       ti tehtävä muutos, joka asettaisi osuuskunnan
32347: seksi sekä yhtiö- että verolainsäädännössä niin,   jäsenen verotuksellisesti samaan asemaan mui-
32348: että yritysmuodon muutos ei aiheuta kielteisiä     den yhtiöiden omistajien kanssa toteutettaessa
32349: veroseuraamuksia yritysmuotoaan muuttavalle        yhtiömuodon muutosta.
32350: kommandiittiyhtiölle eikä sen yhtiömiehille.          Muodonmuutossäännöksiä uuteen TVL:iin
32351:     22.12.1989 annetulla osuuskuntalain muu-       säädettäessä ei otettu huomioon mahdollisuutta
32352: toksella tehtiin yhtiöoikeudellisesti mahdolli-    muuttaa osuuskunta osakeyhtiöksi. Tämä ereh-
32353: seksi muuttaa osuuskunta osakeyhtiöksi. Kes-       dys, joka nyt tulisi korjata, johtunee lähinnä
32354: kusverolautakunta on ratkaisussaan 353/1990        kahdesta seikasta. Ensinnäkin lakiehdotus
32355: TVL 38 §:n 1 momentin 6 kohdan perusteella         osuuskuntalain muuttamisesta annettiin vasta
32356: katsonut, että muutettaessa osuuskunta osake-      sen jälkeen, kun uusi TVL oli tullut voimaan.
32357: yhtiöksi ei osuuskunnalle eikä osakeyhtiölle ai-   Toisaalta säädettäessä TVL:a pysyväksi laiksi ei
32358: heudu tästä muutoksesta veroseuraamuksia.          osuuskuntalain uusia säännöksiä voitu ottaa
32359:     Sen sijaan KHO on päätöksessään (4.4.1991,     huomioon, koska sekä TVL:n että osuuskunta-
32360: taltio 1124) katsonut, että osuuskunnanjäsenelle   lain muutokset on vahvistettu laeiksi lähes sa-
32361: tulevat, hänen osuuttaan osuuskunnassa vastaa-     manaikaisesti.
32362: vat uuden yhtiön osakkeet katsotaan hankituiksi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32363: silloin, kun osuuskunnan toimintaa jatkava osa-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
32364: keyhtiö perustetaan, eikä silloin, kun jäsen on    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32365: merkitty jäseneksi osuuskunnan jäsenrekisteriin.   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32366: Eli osuuskunnan jäsenen katsotaan hankkivan
32367: vaihdon luonteisella saannolla uuden osakeyhti-              Onko Hallitus perillä siitä, että nykyi-
32368: ön osakkeita ja saanto on siten myyntivoittove-           nen lainsäädäntö haittaa osuuskunnan
32369:  rotuksen kohteena. Koska vastikkeeksi saadut             muuttamista osakeyhtiöksi, ja
32370:  osakkeet arvostetaan käypään arvoonsa, osuus-               aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
32371:  kunnanjäsen saattaajoutua osuuskunnan arvos-             toimiin asiantilan korjaamiseksi?
32372:  ta ja varallisuudesta riippuen raskaan myynti-
32373:  voittoverotuksen kohteeksi.
32374: 
32375:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1992
32376: 
32377:                                            Martti Tiuri
32378: 
32379: 
32380: 
32381: 
32382: 210300M
32383: 2                                          1991 vp -    KK 441
32384: 
32385: 
32386: 
32387: 
32388:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32389: 
32390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          edeltä käsin määrätyt. Osuuskunnan jäsenen
32391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           velvollisuuksiin kuuluu säännöissä määrätyn
32392: olette 28 päivänä tammikuuta 1992 päivätyn              osuusmaksun suorittaminen osuuskunnalle.
32393: kitjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       Säännöissä voidaan lisäksi määrätä, että jä-
32394: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          senellä on oikeus osallistua osuuskuntaan yhdel-
32395: taja Martti Tiurin näin kuuluvasta kitjallisesta        lä tai useammalla lisäosuusmaksulla. Vuoden
32396: kysymyksestä n:o 441:                                   1990 alusta lähtien osuuskunta on voinut lisätä
32397:                                                         omaa pääomaansa myös sijoitusosuuspääoman
32398:            Onko Hallitus perillä siitä, että nykyi-     muodossa. Sijoitusosuus on monessa suhteessa
32399:         nen lainsäädäntö haittaa osuuskunnan            osakeyhtiön osakkeen kaltainen, vaihdantakel-
32400:         muuttamista osakeyhtiöksi, ja                   poinen ja tuotoltaan osuuskunnan ylijäämästä
32401:            aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin        riippuva arvopaperi. Sijoitusosuus tuottaa osuu-
32402:         toimiin asiantilan kotjaamiseksi?               den osuuskunnan omaisuuteen, mutta siihen ei
32403:                                                         liity äänioikeutta.
32404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Osuuskunnan jäsenen varallisuuspitoisia oi-
32405: vasti seuraavaa:                                        keuksia osuuskuntaan nähden ovat oikeus osuu-
32406:                                                         teen ylijäämästä, oikeus osuusmaksujen ja mui-
32407:    Tulo- ja varallisuusverolain 38 §:n 4 moment-        den maksujen palautukseen sekä oikeus saada
32408: tiin sisältyy erityissäännös siitä, missä tilanteissa   osuus osuuskunnan varojen säästöstä osuuskun-
32409: toimintamuodon muutoksen yhteydessä saatu-              nan purkautuessa, ellei säännöissä ole toisin
32410: jen osakkeiden tai osuuksien hankinta-ajan-             määrätty. Osuuskunnan jäsen ei voi ilman
32411: kohta määräytyy verovelvollisen ennen toimin-           osuuskunnan suostumusta asettaa toista hen-
32412: tamuodon muutosta omistaman osuuden pe-                 kilöä tilalleen osuuskuntaan. Osuuskunnalle
32413: rusteella. Lainkohtaa säädettäessä osuuskunnan          suoritettu osuusmaksu ja mahdollinen lisäosuus-
32414: muuttaminen osakeyhtiöksi ei ollut vielä siviili-       maksu ovat kuitenkin siirtokelpoisia, ja jäsenellä
32415: oikeudellisesti mahdollista, joten siinä tarkoite-      on oikeus saada ne tietyin edellytyksin takaisin
32416: tun periaatteen soveltaminen osakeyhtiöksi              erotessaan osuuskunnasta.
32417: muuttuneen osuuskunnan osakkeisiin ei ollut                 Muutettaessa osuuskunta osakeyhtiöksi on
32418: säännöstä laadittaessa selvityksen kohteena.            päätettävä kullekin jäsenelle sekä lisäosuus-
32419:    Osakkeiden hankinta-ajankohdan määrittä-             maksun ja sijoitusosuuden omistajalle tulevien
32420: mistä koskeva erityissäännös ei koske kaikkia           osakkeiden määrästä. Koska osuuskunnat
32421: sellaisia muodonmuutostilanteita, joissa yri-           poikkeavat varsin paljon toisistaan, osuuskun-
32422: tysmuodon muutos voidaan yrityksen vero-                taan nähden erilaisia oikeuksia omaavien taho-
32423: tuksessa toteuttaa jatkuvuusperiaatteen mukai-          jen asema joudutaan muutostilanteessa arvioi-
32424: sesti veroseuraamuksitta. Säännös koskee aino-          maan tapauskohtaisesti. Osuuskunnan osakeyh-
32425: astaan henkilöyhtiön osuuksien tai elinkeinotoi-        tiöksi muuttamista koskevassa hallituksen esi-
32426: mintaa hatjoittavan kuolinpesän osuuksien               tyksessä onkin todettu, että osuuskuntien mo-
32427: muuntumista osakeyhtiön osakkeiksi taikka               nimuotoisuuden vuoksi laissa ei ole katsottu
32428: henkilöyhtiön osuuksiksi. Lainkohdassa tarkoi-          voitavan säätää siitä, millä tavalla osakkeet olisi
32429: tetuissa tapauksissa uuden osuuden saaja omis-          jaettava niihin oikeutetuille. Jaossa on kuitenkin
32430: taa jo ennen toimintamuodon muutosta erikseen           noudatettava yhdenvertaisuutta.
32431: luovutettavissa olevan osuuden henkilöyhtiössä              Osuuskunnan erityispiirteistä johtuen ei ole
32432: tai kuolinpesässä.                                      selvää, missä määrin tulo- ja varallisuusverolain
32433:    Osuuskunnan osuus poikkeaa monessa suh-              38 §:n 4 momentissa tarkoitettu periaate on so-
32434: teessa henkilöyhtiön tai kuolinpesän osuudesta.         vellettavissa osakkeisiin, jotka on saatu osuus-
32435: Ero johtuu lähinnä osuuskunnan luonteesta ta-           kunnan muututtua osakeyhtiöksi. Selvää ei
32436: loudellisena yhdistyksenä. Osuuskunta on yh-            myöskään ole esimerkiksi se, mitä osuuskunnan
32437: teisö, jonka jäsenmäärä ja pääoma eivät ole             osalta merkitsisi verosäännöksessä asetettu vaa-
32438:                                       1991 vp -   KK 441                                          3
32439: 
32440: timus, jonka mukaan osakkeiden hankinta-aika      tännössä muodostua joissakin tapauksissa es-
32441: määräytyy aikaisemmin omistetun osuuden pe-       teeksi osuuskunnan muuttamiselle osakeyhtiök-
32442: rusteella vain siltä osin, kuin saadut osakkeet   si. Tämän vuoksi tulee selvittää, onko tulo- ja
32443: vastaavat verovelvollisen osuutta muodonmuu-      varallisuusverolain 38 §:n 4 momentissa tarkoi-
32444: toksen kohteena olevassa yrityksessä.             tettu periaate sovellettavissa myös osakkeisiin,
32445:    Oikeuskäytännössä omaksuttu kanta, jonka       jotka saadaan osuuskunnan muuttuessa osa-
32446: mukaan osakkeet katsotaan hankituiksi osa-        keyhtiöksi.
32447: keyhtiön perustamisajankohtana, saattaa käy-
32448:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
32449: 
32450:                                                             Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
32451: 4                                         1991 vp -   KK 441
32452: 
32453: 
32454: 
32455: 
32456:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32457: 
32458:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inte har faststälits på förhand. Andelslagets med-
32459: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lemmar är bl.a. skyldiga att betala en i stadgarna
32460: den 28 januari 1992 till vederbörande medlem av       bestämd insats till andelslaget. I stadgarna kan
32461: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     dessutom bestämmas att en medlem också har
32462: dagsman Martti Tiuri undertecknade spörsmål           rätt att delta genom en elier flera tilläggsinsatser.
32463: nr 441:                                               Från och med ingången av 1990 har ett andelslag
32464:                                                       kunnat öka sitt eget kapital även i form av
32465:           Är Regeringen medveten om att den           placeringsandelskapital. En placeringsandel är i
32466:        gällande lagstiftningen utgör ett hinder       flera avseenden ett likadant värdepapper som en
32467:        för ombildning av andels1ag till aktiebo-      aktie. Den kan omsättas och dess avkastning är
32468:        lag, och                                       beroende av andelslagets överskott. En place-
32469:           ämnar Regeringen vidta brådskande           ringsandel ger andel i andelslagets egendom,
32470:        åtgärder för att avhjälpa missförhållan-       men inte rösträtt.
32471:        det?                                               De rättigheter som andelslagsmedlemmarna
32472:                                                       har till andelslagets egendom är rätten tili en
32473:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         andel av överskottet, rätten till återbäring av
32474: anföra följande:                                      insatser och andra avgifter samt rätten tili en
32475:                                                       andel av andelslagets behållning vid upplösning
32476:    I 38 § 4 mom. lagen om skatt på inkomst och        av andelslaget, om inte annat bestäms i stadgar-
32477: förmögenhet ingår ett specialstadgande om de          na. En medlem kan inte utan andelslagets
32478: situationer, i vilka tidpunkten för förvärvandet      samtycke tillsätta en annan person i andelslaget
32479: av de aktier och andelar som erhållits vid änd-       i stäliet för sig själv. Den insats och eventuelia
32480: ring av verksamhetsformen fastställs på basis av      tiliäggsinsats som betalats tili andelslaget kan
32481: den andel som den skattskyldige ägde innan            dock överföras och en medlem har rätt att
32482: verksamhetsformen ändrades. Då detta lagrum           under vissa förutsättningar få dem återbetalade
32483: skrevs var det ännu inte civilrättsligt möjligt att   då han avgår som medlem i andelslaget.
32484: ombilda andelslag till aktiebolag. Tillämpningen          Vid ombildning av ett andelslag tili aktiebo-
32485: av den i lagrummet avsedda principen på ak-           lag skall beslut fattas om antalet aktier som
32486: tierna i ett till aktiebolag ombildat andelslag       varje medlem samt ägare av insats elier tilläggs-
32487: utreddes därför inte när lagen bereddes.              insats har rätt att förvärva. Då andelslagen rätt
32488:    Specia1stadgandet om faststäliande av den          mycket skiljer sig från varandra är det nödvän-
32489: tidpunkt då aktierna förvärvats gäller inte           digt att i en ändringssituation från fali till fali
32490: samtliga situationer, i vilka företagsformen i        bedöma läget för sådana instanser, som i
32491: företagets beskattning kan ändras enligt konti-       förhållande tili andelslagen har olika rättighe-
32492: nuitetsprincipen utan skattepåföljder. Stadgan-       ter. I regeringens proposition som gäller om-
32493: det gäller endast de fali då andelarna i ett          bildning av andelslag till aktiebolag har kons-
32494: personbolag eller ett sådant dödsbo som idkar         taterats, att eftersom det fmns så många olika
32495: näringsverksamhet ombildas till aktier i ett          typer av andelslag har det inte ansetts vara
32496: aktiebolag elier ett personbolag. I de fali som       ändamålsenligt att i lagen bestämma hur aktier-
32497: avses i lagrummet äger den som förvärvat en ny        na skall fördelas på dem som har rätt till dem.
32498: andel redan före ändrad verksamhetsform en            Vid fördelningen skali dock ägarna behandlas
32499: särskilt överlåtbar andel i personbolaget elier       likvärdigt.
32500: dödsboet.                                                 På grund av andelslagens särdrag är det oklart
32501:    Andelen i ett andelslag skiljer sig i flera        i viiken utsträckning den i 38 § 4 mom. lagen om
32502: avseenden från andelen i ett personbolag elier ett    skatt på inkomst och förmögenhet avsedda prin-
32503: dödsbo. Skilinaden beror främst på andelslagets       cipen kan tillämpas på aktier som förvärvats
32504: stälining som ekonomisk förening. Andelslaget         sedan ett andelslag ombildats tili aktiebolag.
32505: är ett samfund vars medlemsantal och kapital          Exempelvis det krav i skattestadgandet, enligt
32506:                                           1991 vp -   KK 441                                         5
32507: 
32508: vilket tidpunkten för förvärvandet av aktier          den tidpunkt då aktiebolaget bildats. I prakti-
32509: fastställs på basis av den tidigare ägda andelen      ken medför detta i vissa fall ett hinder för
32510: endast till den del de förvärvade aktierna mot-       ombildning av ett andelslag till aktiebolag. Det
32511: svarar den skattskyldiges andel i det företag som     bör därför utredas huruvida den i 38 § 4 mom.
32512: skall ombildas, är inte heller klart i fråga om ett   lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
32513: andelslag.                                            avsedda principen kan tillämpas även på aktier
32514:    I rättspraxis har man intagit en ståndpunkt        som förvärvas då ett andelslag ombildas till
32515: enligt vilken aktierna anses ha förvärvats vid        aktiebolag.
32516: 
32517:      Helsingfors den 28 februari 1992
32518: 
32519:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
32520:                                                1991 vp
32521: 
32522: Kirjallinen kysymys 442
32523: 
32524: 
32525: 
32526: 
32527:                                   Laine ym.: Suomen ja Japanin välisen kaupan tasapainottamisesta
32528: 
32529: 
32530: 
32531:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32532: 
32533:     Maamme ja Japanin välisessä kaupassa vallit-        Ulkoasiainministeriön piirissä on tilannetta
32534: seva epätasapaino Suomen tappioksi on muo-           pohdittu ja suunniteltu toimenpidepakettia eri-
32535: dostunut eräänlaiseksi "iäisyyskysymykseksi".        tyisen asiantuntijaryhmän toimesta. Asiasta ei
32536: Kauppataseen vaje Japanin kanssa on noussut          kuitenkaan ole kerrottu eduskunnalle siltä osin
32537: suuremmaksi kuin minkään muun maan kanssa.           kuin se koskee toimenpidepaketin sisältöä.
32538: Tilanne on jatkunut tällaisena kohta jo vuosi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32539: kymmenien ajan.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32540:     Vaikka kauppataseen tilapäiset heilahdukset      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32541: voidaan katsoa normaaleiksi ja hyväksyttäviksi,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32542: ei sellaisena voida pitää pysyvästi 5-6 miljardiin
32543: markkaan noussutta vajetta Japanin kaupassa.                   Millaisin toimenpitein Hallitus aikoo
32544: Tämä merkitsee sitä, että Japanin kaupasta saa-             tasoittaa kauppataseen vajetta Japanin
32545: tavilla tuloilla pystytään maksamaan vain n. 20             kanssa?
32546: prosenttia sieltä tapahtuvasta tuonnista. Mikäli
32547: Suomi liittyisi EY:n jäseneksi, tilanne huononisi
32548: entisestään.
32549: 
32550:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1992
32551: 
32552:                     Ensio Laine                               Heli Astala
32553: 
32554: 
32555: 
32556: 
32557: 210300M
32558: 2                                         1991 vp -    KK 442
32559: 
32560: 
32561: 
32562: 
32563:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32564: 
32565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomen vienti Japaniin on rakenteellisesti
32566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          monipuolistunut ja jalostusaste noussut. Erityi-
32567: olette 4 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn kir-         sen merkittävää viennin kehitys on ollut konei-
32568: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       den ja laitteiden tavararyhmässä. Ne edustivat
32569: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vielä 1980-luvun alussa vajaata viittä prosenttia
32570: Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        kokonaisviennistämme. Nykyisin niiden osuus
32571: myksestä n:o 442:                                      on jo neljännes. Paperin ja pahvin osuus oli
32572:                                                        kasvanut jo noin puoleen, mutta lähinnä valuut-
32573:           Millaisin toimenpitein Hallitus aikoo        tojen vaihtosuhteen epäedullisen kehityksenjoh-
32574:        tasoittaa kauppataseen vajetta Japanin          dosta tämän sektorin vienti on taantunut muuta-
32575:        kanssa?                                         man viime vuoden aikana niin, että ne edustavat
32576:                                                        tällä hetkellä enää noin kolmannesta kokonais-
32577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           viennistä. On odotettavissa, että paperituottei-
32578: vasti seuraavaa:                                       den vienti tulee lähivuosina jälleen kasvamaan.
32579:                                                           Viennin myönteisestä kehityksestä huolimatta
32580:    Japani on maailman kolmanneksi suurin vie-          kauppataseemme Japanin kanssa on ollut alijää-
32581: jä- ja tuojamaa. Japanille Suomi on marginaali-        mäistä. Vaje kasvoi erityisesti 1980-luvun jälki-
32582: nen kauppakumppani. Sen sijaan Suomen näkö-            puoliskolla. Vaje oli syvimmillään vuonna 1989,
32583: kulmasta katsottuna Japani on hyvinkin merkit-         jolloin se oli 5,7 mrd. markkaa. Vuonna 1991
32584: tävä. Euroopan ulkopuolisista kauppakumppa-            alijäämä oli supistunut 3,9 mrd. markkaan.
32585: neistamme se on tärkeysjärjestyksessä heti Yh-         Viennin ja tuonnin suhde on vaihdellut 1:5,4:n
32586: dysvaltain jälkeen seuraavalla sijalla.                (v. 1980) ja 1:3,5:n (v. 1985) välillä. Japanin
32587:    Japanin osuus Suomen tavaratuonnista oli 6          viennistämme saatavilla vientituloilla on siis
32588: prosenttia vuonna 1991. Tilastossa Japani on           kyetty kattamaan yleensä vain neljännes tai vii-
32589: Suomeen tuojista kuudennella sijalla. Vuosikym-        dennes sieltä tapahtuvasta tuonnista. Vaje on
32590: mentä aikaisemmin Japanin osuus Suomen ko-             säilynyt merkittävänä lähinnä sen takia, että
32591: konaistuonnista oli vielä 3,2 prosenttia. Japanin      tuonnin lähtötaso on ollut niin merkittävästi
32592: suhteellinen merkitys on siis lähes kaksinkertais-     suurempi kuin viennin taso, viimeksi mainitun
32593: tunut vuosikymmenessä.                                 myönteisestä kehityksestä huolimatta.
32594:    Viimeisten kymmenen vuoden aikana moot-                Kansainvälisen kaupan monenkeskiseen
32595: toriajoneuvot ovat olleet tärkein yksittäinen tuo-     luonteeseen ei kuulu pyrkiä tasapainossa oleviin
32596: teryhmä. Niiden osuus on pysynyt kutakuinkin           kauppataseisiin kaikkien yksittäisten kauppa-
32597: muuttumattomana vastaten noin kolmannesta              kumppanien kanssa. Kauppapoliittiset viran-
32598: Japanin tuonnistamme. Toimistokoneiden ja              omaiset ovat silti hyvin tietoisia Japanin kaupan
32599: atk-laitteiden osuus on kasvanut nopeasti. Myös        jatkuvasta suuresta vajeesta. Ulkoasiainministe-
32600: radio-, TV- ja muiden elektroniikkalaitteiden          riön kauppapoliittisen osaston johdolla onkin
32601: tuonti on kasvanut nopeammin kuin tuonti Ja-           vuoden ajan toiminut viranomaisista ja etujärjes-
32602: panista keskimäärin.                                   töjen edustajista muodostettu työryhmä, jonka
32603:    Japanin osuus Suomen kokonaisviennistä              tehtävänä on ollut suunnitella sellaisia toimenpi-
32604: vuonna 1991 oli noin 1112 prosenttia. Vientikoh-       teitä, joiden puitteissa tätä suurta vajetta voitai-
32605: teena Japani on tilastoissa neljännellätoista sijal-   siin kuroa pienemmäksi.
32606: la eli samaa suuruusluokkaa kuin Itävalta tai             Työryhmän työskentelyn yhtenä keskeisenä
32607: Sveitsi. Vielä runsas vuosikymmen sitten Japa-         johtopäätöksenä on, että Japanista tapahtuva
32608: nin osuus kokonaisviennistämme oli 0, 7 prosent-       tuontimme on rakenteeltaan pitkälti sellaista,
32609: tia. Näin ollen tuonnin suhteellisen osuuden           ettei vastaavaa kotimaista valmistusta ole, eikä
32610: kaksinkertaistumisen lisäksi myös Japanin vien-        kilpaileva tuonti vaikuttaisi tasapainottavasti
32611: timme suhteellinen osuus on kaksinkertaistunut         kauppataseeseen. Korvaava tuonti siirtäisi va-
32612: samana aikana.                                         jeen vain joidenkin toisten maiden kohdalle ja
32613:                                           1991 vp -   KK 442                                           3
32614: 
32615: ilmeisesti kasvattaisi sitä edelleen, koska tuonnin   kinoista sekä edesauttamaan yritysten ponniste-
32616: hinta/laatusuhde ei olisi yhtä edullinen kuin         luja käytettävissä olevien vienninedistämisohjel-
32617: Japanista tapahtuvan tuonnin. Edelleen tuonti         mien puitteissa.
32618: Japanista on merkittävässä määrin tuotanto- ja           Toinen keino vaikuttaa myönteisesti talous-
32619: investointihyödykkeitä, jotka jouduttaisiin joka      suhteisiin Japanin kanssa on pyrkiä lisäämään
32620: tapauksessa tuomaan muualta, mikäli tuontia           tuotannollisia investointeja Japanista Suomeen.
32621: Japanista haluttaisiin supistaa viranomaisten         Täten luodaan lisää kilpailukykyistä tuotanto-
32622: toimin. Yhteen maahan kohdistuva tuonnin ra-          kapasiteettia, joka osaltaan voi myös korvata
32623: joittaminen ei olisi GATTin sääntöjenkään mu-         tuontia tai lisätä Suomen vientiä. Investointien
32624: kaan mahdollista.                                     saamiseksi Suomeen on tarpeen lisätä tietoa
32625:    Näin ollen on pyrittävä lisäämään Suomen           Japanissa Suomen tatjoamista mahdollisuuksis-
32626: perinteistä vientiä Japaniin sekä monipuolista-       ta Länsi- ja Itä-Euroopan markkinoiden liite-
32627: maan sitä uusille aloille. Viranomaisten vaiku-       kohdassa.
32628: tusmahdollisuudet tähän ovat rajalliset. Varsi-          Ulkoasiainministeriön       kauppapoliittisen
32629: naiset päätökset tapahtuvat vientiyrityksissä.        osaston johdolla toiminut työryhmä saanee
32630: Viranomaiset voivat ja pyrkivät omalta osaltaan       työnsä päätökseen muutaman viikon kuluessa ja
32631: edesauttamaan tässä kehityksessä tatjoamalla          esittää edellä todettujen suuntaviivojen mukai-
32632:  oikeataja riittävää informaatiota Japanin mark-      sia, tarkennettuja toimenpide-ehdotuksia.
32633:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1992
32634: 
32635:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
32636: 4                                          1991 vp -   KK 442
32637: 
32638: 
32639: 
32640: 
32641:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
32642: 
32643:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skilt betydande har exportutvecklingen varit
32644: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         inom varugruppen maskiner och anläggningar.
32645: den 4 februari 1992 till vederbörande medlem av        Dessa stod ännu i början av 1980-talet för
32646: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      knappt 5 % av vår totalexport. Numera uppgår
32647: dagsman Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr          deras andel redan tili en fjärdedel. Papperets och
32648: 442:                                                   kartongens andel hade redan ökat tili ca hälften,
32649:                                                        men närmast till följd av den ogynnsamma
32650:          Genom hurudana åtgärder ämnar Re-             utvecklingen hos bytesförhållandet melian valu-
32651:        geringen utjämna underskottet i handels-        torna har exporten inom denna sektor under de
32652:        balansen med Japan?                             senaste åren gått tillbaka, så att papper och
32653:                                                        kartong för närvarande står för endast ca en
32654:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tredjedel av den totala exporten. Det är att vänta
32655: anföra följande:                                       att exporten av pappersprodukter igen kommer
32656:                                                        att öka under de närmaste åren.
32657:     Japan är det tredje största export- och import-        Trots den gynnsamma utvecklingen av expor-
32658: landet i världen. För Japan är Finland en margi-       ten har vår handelsbalans med Japan uppvisat
32659: nell handelspartner. Däremot är Japan en               underskott. Underskottet ökade i synnerhet un-
32660: mycket viktig handelspartner ur finländsk syn-         der den senare hälften av 1980-talet. Underskot-
32661: punkt sett. Av våra utomeuropeiska handels-            tet var som störst 1989, då det uppgick tili 5, 7
32662: partners följer Japan omedelbart efter Förenta         mrd. mk. År 1991 hade underskottet krympt tili
32663: Staterna i viktighetsordning.                          3,9 mrd. mk. Förhåliandet melian exporten och
32664:     Japans andel av Finlands varuimport uppgick        importen har varierat melian 1:5,4 (1980) och
32665: tili 6 % år 1991. I statistiken över Iänder som        1:3,5 (1985). Med intäkterna av vår export tili
32666: exporterar till Finland var Japan på sjätte plats.     Japan har man alitså i alimänhet kunnat täcka
32667: Ett årtionde tidigare var Japans andel av Fin-         endast en fjärdedel elier en femtedel av importen
32668: lands totala import ännu endast 3,2%. Japans           därifrån. Underskottet har förblivit betydande
32669: relativa betydelse har alltså i det närmaste för-      närmast på grund av att utgångsnivån för impor-
32670: dubblats på ett decennium.                             ten har varit så avsevärt mycket högre än export-
32671:     Under de senaste tio åren har motorfordonen        nivån, trots den sistnämnda gynnsamma utveck-
32672: varit den viktigaste enskilda varugruppen. Deras       lingen.
32673: andel har förblivit någotsånär oförändrad och              Det hör inte tili den internationelia handelns
32674: svarar för ca en tredjedel av vår import från          multilaterala karaktär att man strävar efter jäm-
32675: Japan. Kontorsmaskinernas och datautrustning-          vikt i handelsbalansen med varje enskild han-
32676: ens andel har vuxit snabbt. Också importen av          delspartner. De handelspolitiska myndigheterna
32677: radio- och TV-apparater och övriga elektronik-         är likväl mycket medvetna om det fortsatt stora
32678: apparater har ökat snabbare än importen från           underskottet i handeln med Japan. Under led-
32679: Japan i genomsnitt.                                    ning av utrikesministeriets handelspolitiska av-
32680:     Japans andel av Finlands totala export upp-        delning har det i ett års tid suttit en arbetsgrupp
32681: gick 1991 tili ca 1 1/2%. I statistiken över export-   bestående av företrädare för myndigheter och
32682: länder placerar sig Japan på fjortonde plats, dvs.     intresseorganisationer. Arbetsgruppen har haft
32683: P.å samma nivå som Österrike eller Schweiz.            till uppgift att planera åtgärder inom ramen för
32684: Annu för ett drygt årtionde sedan var Japans           vilka det stora underskottet kan minskas.
32685: andel av vår totala export 0, 7 %. Förutom att             En viktig konklusion av arbetsgruppens arbe-
32686: importens relativa andel har fördubblats har           te är att vår import från Japan tili sin struktur
32687: således också den relativa andelen av vår export       långt är sådan att någon motsvarande inhemsk
32688: till Japan fördubblats under samma tid.                produktion inte finns och att konkurrerande
32689:     Finlands export tili Japan har diversifierats      import inte inverkar balanserande på handelsba-
32690: strukturelit och förädlingsgraden har ökat. Sär-       lansen. Den ersättande importen över för endast
32691:                                          1991 vp -   KK 442                                          5
32692: 
32693: underskottet tili handelsbalansen med andra Iän-     företagens ansträngningar inom ramen för tili
32694: der och ökar uppenbarligen underskottet ytter-       buds stående program för exportfrämjande.
32695: ligare, eftersom importens förhållande mellan           Ett annat sätt på vilket handelsrelationema
32696: pris och kvalitet inte är lika fördelaktig som i     med Japan kan påverkas i en gynnsam riktning
32697: fråga om importen från Japan. Dessutom består        är att man försöker få japanska företag att göra
32698: importen från Japani betydande utsträckning av       produktionsmässiga investeringar i Finland.
32699: produktions- och investeringsfömödenheter,           Härigenom skapas ny konkurrenskraftig pro-
32700: som i alla händelser måste importeras från något     duktionskapacitet, som för sin del också kan
32701: annat ställe, om önskemålet är att importen från     ersätta import eller öka exporten från Finland.
32702: Japan skall minskas genom myndighetemas åt-          För attjapanema skall fås att göra investeringar
32703: gärder. Dessutom är importbegränsningar som          i Finland är det nödvändigt att de får mera
32704: riktar sig mot ett land inte ens möjliga enligt      information om de möjligheter Finland erbjuder
32705: GATT:s regler.                                       genom sin placering i skämingspunkten mellan
32706:     Syftet bör således vara en ökning av Finlands    den västeuropeiska och den östeuropeiska mark-
32707: traditionella export till Japan samt en diversi-     naden.
32708: fiering av exporten till nya områden. Myndighe-         Den arbetsgrupp som har arbetat under led-
32709: temas påverkningsmöjligheter i detta hänseende       ning av utrikesministeriets handelspolitiska av-
32710: är små. De egentliga besluten fattas vid export-     delning torde bli färdig med sitt arbete inom
32711: företagen. Myndighetema kan, och försöker för        några veckor och kommer att framlägga precise-
32712:  sin del, medverka till denna utveckling genom att   rade åtgärdsförslag i överensstämmelse med de
32713: erbjuda riktig och tillräcklig information om den    ovan konstaterade riktlinjema.
32714: japanska marknaden samt genom att bidra tili
32715: 
32716:      Helsingforsden 2 mars 1992
32717: 
32718:                                                                         Minister Pertti Salolainen
32719:                                                   1991 vp
32720: 
32721: Kirjallinen kysymys 443
32722: 
32723: 
32724: 
32725: 
32726:                                     Laine: Nauvon Ängsön saarella asuvien liikennepalveluiden
32727:                                         parantamisesta
32728: 
32729: 
32730:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32731: 
32732:    Lounais-Suomen saaristossa asuvan väestön            tutkia ja kartoittaa Ångsön saaressa ja muualla
32733: mahdollisuudet tarvitsemiensa liikennepalvelu-          saaristossa asuvien liikennetarpeet sekä laatia
32734: jen saantiin ovat lähes olemattomat. Tällainen          tällaiseen selvitykseen perustuva suunnitelma
32735: asiantila vaikeuttaa kohtuuttomasti esimerkiksi         saariston liikennepalvelujen kehittämisestä.
32736: käyntejä terveyskeskuksissa, kaupoissa ia pan-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32737: keissa. Näin on asianlaita mm. Nauvon Angsön            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32738: saaressa asuvien osalta.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32739:    Ångsön saaren asukkailla on viikoittain ja           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32740: päivittäin tarvetta asioida Paraisilla. Siihen ei ole
32741: tyydyttäviä mahdollisuuksia. Yhteysaluksen ai-
32742: kataulu ei ota huomioon asukkaiden asioi-                         Aikooko Hallitus selvittää Nauvon
32743: rnistarvetta. Yhteysliikenne on ajoitettu ilmei-               Ångsön saaressa ja muualla saaristossa
32744: sesti paikallisten yrittäjien, mm. kalastajien kul-            asuvien liikennöimistarpeet ja laatia sel-
32745: jetustarpeiden mukaisesti.                                     vitykseen perustuvan suunnitelman saa-
32746:    Kerrottujen tarpeiden ja syiden johdosta tulisi             riston liikennepalvelujen kehittämiseksi?
32747: 
32748:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1992
32749: 
32750:                                                 Ensia Laine
32751: 
32752: 
32753: 
32754: 
32755: 210300M
32756: 2                                       1991 vp -   KK 443
32757: 
32758: 
32759: 
32760: 
32761:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32762: 
32763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Kirjaisten kylään poiketen matkallaan tarvit-
32764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taessa mm. Angsön saareen.
32765: olette 4 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn kir-         Reittiä liikennöitiin aluksi kahtena päivänä
32766: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    viikossa ja sittemmin liikennettä laajennettiin
32767: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kolmeen viikoittaiseen vuoroon. Aikataulu on
32768: Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      laadittu siten, että saariston asukkaat voivat
32769: sestä n:o 443:                                      käydä lähikaupassa ostoksilla saman päivän ai-
32770:                                                     kana tai jatkaa Pämäisistä julkisella kulku-
32771:           Aikooko Hallitus selvittää Nauvon         neuvolla esim. Turkuun. Yhteysvene Cheri kul-
32772:        Ångsön saaressa ja muualla saaristossa       jetti vuoden 1991 aikana 567 matkustajaa ja 166
32773:        asuvien liikennöimistarpeet ja laatia sel-   tonnia tavaraa.
32774:        vitykseen perustuvan suunnitelman saa-          Turunmaan saariston liikennepalvelujen ke-
32775:        riston liikennepalvelujen kehittämiseksi?    hittämiseksi liikenneministeriö asetti 23.10.1991
32776:                                                     toimikunnan selvittämään, miten Turun saaris-
32777:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ton yhteysalusliikenne ja muu saariston julkisin
32778: vasti seuraavaa:                                    varoin tuettu kuljetustoiminta olisi järjestettävä.
32779:                                                     Toimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi
32780:    Kysymyksessä mainitulla Ångsön saarella          31.12.1992 mennessä. Vaikkakaan toimikunnal-
32781: tarkoitettaneen Nauvon kunnassa sijaitsevaa         le ei ole tehty esityksiä Ängsön saaren liikenne-
32782: Ängsön saarta. Saari tuli 9.6.1988 valtion tuke-    yhteyksien kehittämiseksi, niin myös tämä kysy-
32783: man yhteysalusliikenteen piiriin, kun yhteysvene    mys voitaneen ottaa huomioon toimikunnan
32784: Cheri aloitti avovesikauden säännöllisen reitti-    työssä.
32785: liikenteen Nauvon Pämäisistä saman kunnan
32786: 
32787:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1992
32788: 
32789:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
32790:                                           1991 vp -   KK 443                                          3
32791: 
32792: 
32793: 
32794: 
32795:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32796: 
32797:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gelbunden turtrafik mellan Pärnäs i Nagu och
32798: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Kirjais by i Nagu. Vid behov anlöper förbin-
32799: av den 4 februari 1992 till vederbörande med-         delsebåten bl.a. Angsön.
32800: lem av statsrådet översänt avskrift av följande          1 början trafikerades rutten två gånger i veck-
32801: av riksdagsman Laine undertecknade spörsmål           an och sedermera började man trafikera rutten
32802: nr 443:                                               tre gånger i veckan. Tidtabellen är uppgjord så
32803:                                                       att skärgårdsborna under samma dag kan göra
32804:           Ämnar Regeringen reda ut de trafi-          uppköp i, närbutiken eller fortsätta från Pärnäs
32805:        keringsbehov som skärgårdsborna på             t.ex. tili Abo med något allmänt fortskaffnings-
32806:        Ångsön i Nagu har i likhet med andra           medel. Under år 1991 transporterade förbindel-
32807:        som är bosatta i skärgården, och ämnar         sebåten Cheri 567 passagerare och 166 ton varor.
32808:        Regeringen göra upp en sådan pian för             Trafikministeriet tilisatte den 23 oktober 1991
32809:        utvecklande av skärgårdens trafikservice       en kommitte för att dra upp riktlinjer för ut-
32810:        som baserar sig på en utredning om             vecklande av trafikservicen i Abolands skärgård.
32811:        denna service?                                 Kommitten fick i uppgift att reda ut hur förbin-
32812:                                                       delsefartygstrafiken och annan transportverk-
32813:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samhet som med stöd av allmänna medel bedrivs
32814: anföra följande:                                      i Åbolands skärgård skall organiseras. Kommit-
32815:                                                       ten skall vara klar med sitt arbete den 31
32816:    Med Ångsön, som nämns i spörsmålet, torde          december 1992. Även om kommitten inte har
32817: avses Ängsön i Nagu kommun. Den 9 juni 1988           mottagit förslag om utvecklande av trafikför-
32818: utsträcktes den statsstödda förbindelsefartygs-       bindelserna från och tili Ängsön, torde den det
32819: trafiken tili att under den isfria säsongen omfatta   oaktat kunna beakta frågan i sitt arbete.
32820: Ängsön. Förbindelsebåten Cheri inledde då re-
32821: 
32822:      Helsingfors den 27 februari 1992
32823: 
32824:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
32825:                  j
32826:                 j
32827:                j
32828:               j
32829:              j
32830:             j
32831:            j
32832:           j
32833:          j
32834:         j
32835:        j
32836:       j
32837:      j
32838:     j
32839:    j
32840:   j
32841:  j
32842: j
32843:                                                1991 vp
32844: 
32845: Kysymys valtioneuvostolle 1
32846: 
32847: 
32848: 
32849: 
32850:                                   Pulliainen ym.: Ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttamisesta
32851:                                       ETA-järjestelyssä
32852: 
32853: 
32854:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32855: 
32856:    Suomen karu, pohjoinen luonto ei kestä sa-        tyksi esimerkiksi ulkomaalaisomistukseen siirty-
32857: massa määrin saastuttamista kuin monet Keski-        nyt puunjalostusteollisuutemme voisi kieltäytyä
32858: ja Etelä-Euroopan alueet, jotka nekin kärsivät jo    ympäristönsuojelutoimista kilpailunestetulkin-
32859: saasteista. ETA-neuvottelujen ollessa loppusuo-      taperusteella, mikä olisi kohtalokasta Suomen
32860: ralla on kannaltamme hyvin tärkeää, että ympä-       sisä- ja rannikkovesille.
32861: ristönsuojelullisille näkökohdille annetaan niissä
32862: riittävästi painoarvoa. Euroopan yhteisöt, EY,                 Onko Suomen Hallitus ajanut Eftan
32863: ei ole onnistunut omilla säädöksillään estämään             kautta ETA-neuvotteluissa sellaista lin-
32864: ympäristön saastumista. Yhteisön sisäiset sää-              jaa, että Euroopan yhtenäisasiakirjan
32865: dökset muodostavat hierarkkisen järjestelmän,               artiklan 130 T mukaista oikeutta saattaa
32866: jossa kaupanesteperustein voidaan mitätöidä                 voimaan ankarammat määräykset ei voi-
32867: muutoin tavoitteeksi asetetut ympäristönsuoje-              da kaupanesteperustein kumota, kun on
32868: lutoimet. Jollei tilannetta ole ennalta ehkäisty,           kysymys ETA-järjestelystä EY:nja Eftan
32869: mahdollisen ETA-sopimuksen tultua hyväksy-                  välillä?
32870: 
32871:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
32872: 
32873:                      Erkki Pulliainen                        Sirkka-Liisa Anttila
32874:                      Kari Rajamäki                           Raimo Vuoristo
32875:                                            Esko Seppänen
32876: 
32877: 
32878: Ei vastausta, rauennut
32879: 
32880: 
32881: 
32882: 
32883: 220034S
32884: 2                                             1991 vp
32885: 
32886: Kysymys valtioneuvostolle 2
32887: 
32888: 
32889: 
32890: 
32891:                                   Kohljoki ym.: Toimeentulon turvaamisesta rintamaveteraaneille
32892: 
32893: 
32894:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32895: 
32896:    Sotiemme veteraanit ovat ikääntyneitä ja hei-    yhteiskunnan toimesta turvattmsnn sotiemme
32897: dän joukkonsa harvenee. Heitä on jäljellä enää      veteraaneille kohtuullisen tasoinen vähimmäis-
32898: vajaa puolet sodanaikaisen kenttäarmeijamme         tulo. Sitä tarkoittava lainsäädäntötyö tulisi val-
32899: vahvuudesta. Kovin moni veteraani on joutunut       mistella ja saattaa päätökseen joutuisasti. Itse-
32900: ja joutuu elämään kohtuuttoman niukan toi-          näisyytemme juhlavuoden lähestyessä se olisi
32901: meentulon varassa. Rintamasotilaseläkelain pe-      kansamme kiitollisuuden osoitus sotiemme vete-
32902: rusteella maksettava rintamalisä, nykyisin 199      raaneille, jotka joutuivat uhraamaan nuoruuten-
32903: markkaa kuukaudessa, ja kansaneläkkeen lisä-        sa monet parhaat vuodet taisteluissa isänmaan
32904: osaa saaville maksettava ylimääräinen rintamali-    vapauden puolesta.
32905: sä, vähimmillään 26 markkaa ja enimmillään 434
32906: markkaa kuukaudessa, eivät voi riittää korvaa-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32907: maan veteraanien puutteellista työeläketurvaa.             siin kohtuullisen tasoisen vähimmäis-
32908: Sen vuoksi tarvittaisiin heitä varten tarkoitettu          tulon turvaamiseksi sotiemme veteraa-
32909: erityinen perusturvajärjestelmä, jonka puitteissa          neille?
32910: 
32911:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991
32912: 
32913:          Maunu Kohijoki                 Riitta Jouppila               Martti Tiuri
32914:          Markku Lehtosaari              Annikki Koistinen             Kimmo Sasi
32915:          Tuula Linnainmaa               Oiva Savela                   Heikki A. Ollila
32916:          Eeva-Liisa Moilanen            Henrik Westerlund             Aapo Saari
32917: 
32918: 
32919: Ei vastausta, rauennut
32920:                                                1991 vp                                               3
32921: 
32922: Kysymys valtioneuvostolle 3
32923: 
32924: 
32925: 
32926: 
32927:                                   Astala ym.: Kirjastopalveluiden supistusten estämisestä
32928: 
32929: 
32930:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32931: 
32932:     Suomalainen kirjastolaitos on kansallinen        kannanotosta. Kirjastotoimi tuleekin säilyttää
32933: kulttuurisaavutus. Kirjastoja käyttää 2,5 miljoo-    opetustoimen yhteydessä valtionosuutta uudis-
32934: naa suomalaista. Kirjastot pitävät yllä suoma-       tettaessa. Tuleehan sen entistä enemmän palvella
32935: laista sivistystasoa ja tukevat jatkuvaa koulut-     peruskoulun lisäksi myös oppilaitoksia ja ai-
32936: tautumista.                                          kuisopiskelijoita.
32937:     Ehdotuksessa valtionosuusuudistukseksi kir-
32938: jastojen asemaa aiotaan huonontaa n. 40 prosen-                Aikooko Hallitus luopua kirjastojen
32939: tilla. Menetys olisi 210 miljoonaa markkaa.                 valtionosuuksien supistussuunnitelmasta
32940: Tämä romahduttaisi yleisten kirjastojen palvelu-            ja turvata taloudellisesti kirjastojen tar-
32941: tason. Ei siis ole kysymys vain rahoitusteknisestä          joamat tasa-arvoiset informaatio- ja
32942: muutoksesta, vaan laajasta kulttuuripoliittisesta           kulttuuripalvelut kansalaisille?
32943:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1991
32944: 
32945:           Heli Astala                    Esko Helle                    Iivo Polvi
32946:           Jarmo Wahlström                Raila Aho                     Asko Apukka
32947:           Eila Rimmi                     Pekka Leppänen                Claes Andersson
32948: 
32949: 
32950: Ei vastausta, rauennut
32951: 4                                             1991 vp
32952: 
32953: Kysymys valtioneuvostolle 4
32954: 
32955: 
32956: 
32957: 
32958:                                  Rinne ym.: Työllisyys- ja koulutuspoliittisen ohjelman laatimisesta
32959: 
32960: 
32961: 
32962:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32963: 
32964:    Sivistyneet markkinatalousmaat ovat vastan-      dellisesti epäedullisimman vaihtoehdon, työttö-
32965: neet lamakausiinjulkisen vallan työllisyys-, kou-   myyden, kasvu. Työttömyysuhan lisääminen luo
32966: lutus- ja investointiohjelmilla.                    nuorison keskuuteen paineita Suomen työmark-
32967:    Esko Ahon keskustajobtoinen porvarihallitus      kinoilta poistumiseen.
32968: on toimenpidesuunnitelmissaan kääntynyt täy-
32969: sin vastakkaiseen, ongelmien lisäkärjistämisen                 Aikooko Hallitus kuluvan kevään ai-
32970: suuntaan. Koulutusmäärärahoja leikataan, ym-                kana tehdä konkreettisen työllisyys- ja
32971: päristönsuojelumäärärahoja karsitaan, julkisia              koulutuspoliittisen toimenpideohjelman
32972: investointeja supistetaan ja työttömyysturvaa               pysyvien työttömyysvaurioiden estämi-
32973: heikennetään. Seurauksena on kokonaistalou-                 seksi?
32974: 
32975:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1991
32976: 
32977:          Heikki Rinne                   Pekka Räty                    Marjatta Vehkaoja
32978:          Ensio Laine                    Raila Aho                     Asko Apukka
32979:          Timo Laaksonen                 Pertti Paasio                 Pekka Leppänen
32980:          Iivo Polvi                     Liisa Jaakonsaari             Martti Korhonen
32981:          Erkki Pulliainen               Ulla Anttila                  Ulpu Iivari
32982:          Johannes Koskinen              Arja Ojala                    Maija Rask
32983:          Leena Luhtanen                 Matti Vähänäkki               Jukka Roos
32984:          Virpa Puisto                   Riitta Myller                 Reijo Lindroos
32985:          Raimo Vuoristo                 Timo Roos                     Kerttu Törnqvist
32986:                                         Iiris Hacklin
32987: 
32988: 
32989: Ei vastausta, rauennut
32990:                                                  1991 vp                                              5
32991: 
32992: Kysymys valtioneuvostolle 5
32993: 
32994: 
32995: 
32996: 
32997:                                     Ukkola ym.: Kansanedustajien osallistumisesta yritysten hallinto-
32998:                                 "      elimiin
32999: 
33000: 
33001:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33002:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan reilu       ta, ei ajamaan edustamansa yrityksen etuja.
33003: enemmistö kansanedustajista kuuluu pankkien,          Koska poliitikkojen yrityskytkentöjä ei suvaita
33004: vakuutuslaitosten, valtionyhtiöiden ja yksityis-      muissa länsimaissa, Suomen osallistuminen Eu-
33005: ten yritysten hallintoelimiin. Kuitenkaan yhteis-     roopan taloudelliseen yhdentymiseen tuo pakos-
33006: kunnan edustajia edes valtionyhtiöiden hallinto-      ta eurooppalaiset moraalisäännöt myös Suomen
33007: neuvostoihin ei valita eduskunnassa, vaan kaup-       talouteen ja politiikkaan.
33008: pa- ja teollisuusministeriössä, minkä vuoksi
33009: esim. vihreät kansanedustajat jäivät vaille suh-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33010: teellista osuuttaan. Tämä ei kuitenkaan ole on-              saattaakseen kansanedustajien ja talous-
33011: gelma, vaan poliitikkojen kytkennät elinkeino-               elämän suhteet länsimaiselle tasolle välit-
33012: elämään. Edustusta yritysten hallintoelimissä                tömästi ja vapaaehtoisesti ennen Euroo-
33013: pidetään palkintona, josta maksetaan palkkaa                 pan yhdentymisen synnyHämää kiusallis-
33014: kansanedustajan palkan päälle. Kansanedustaja                ta pakkoa?
33015: on valittu tehtäväänsä hoitamaan yhteisiä asioi-
33016: 
33017:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1991
33018: 
33019:          Tuulikki Ukkola             Pirjo-Riitta Antvuori       Paavo Lipponen
33020:          Paavo Nikula                Esko Helle                  Martti Korhonen
33021:          Sulo Aittoniemi             Gunnar Jansson              Håkan Malm
33022:                    Liisa Jaakonsaari                     Heidi Hautala
33023: 
33024: 
33025: Ei vastausta, rauennut
33026: 6                                            1991 vp
33027: 
33028: 
33029: Kysymys valtioneuvostolle 6
33030: 
33031: 
33032: 
33033: 
33034:                                 S-L. Anttila ym.: Suomen markan sitomisesta Euroopan yhteisön
33035:                                     valuuttajärjestelmään EMSiiu.,
33036: 
33037: 
33038:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33039: 
33040:    Ruotsi on tehnyt päätöksen sitoa Ruotsin       osasyyllinen ulkomaankauppamme ongelmiin.
33041: kruunu Euroopan yhteisön valuuttajärjestel-       Markan ulkoisen arvon liittäminen seuraamaan
33042: mään EMSiin. Tämä päätös on herättänyt aivan      EY:n valuuttaa ecua näin korkeasti yliarvostet-
33043: ymmärrettävästi keskustelua Suomen markan         tuna aiheuttanee meille todella suuria taloudelli-
33044: sitomisesta EMSiin. Hallitusohjelmassa on tästä   sia ongelmia.
33045: asiasta seuraava maininta: "Rahapolitiikan us-
33046: kottavuuden lisäämiseksi otetaan harkittavaksi              Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen
33047: markan ulkoisen arvon liittäminen valuuttain-            yliarvostetun markan saattamiseksi oi-
33048: deksien vaihteluväliä muuttamatta omalla pää-            kealle tasolle, ja
33049: töksellämme seuraamaan Euroopan yhteisön                    millä aikataululla Hallitus tulee toimi-
33050: valuuttaa ecua."                                         maan Suomen markan liittämiseksi halli-
33051:    Suomen markka on ollut pitkään ja on tällä            tusohjelman mukaisesti ecuun?
33052: hetkelläkin n. 20-25 % yliarvostettu, mikä on
33053:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
33054: 
33055:                    Sirkka-Liisa Anttila                    Olavi Ala-Nissilä
33056:                    Kauko Heikkinen                         Pekka Räty
33057: 
33058: 
33059: Ei vastausta, rauennut
33060:                                                1991 vp                                             7
33061: 
33062: Kysymys valtioneuvostolle 7
33063: 
33064: 
33065: 
33066: 
33067:                                   Pulliainen ym.: Tulevissa virkanimityksissä noudatettavista peri-
33068:                                        aatteista
33069: 
33070: 
33071:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33072: 
33073:    Pääministeri Esko Ahon hallitus on luvannut      pääministeri ilmoittaisi eduskunnassa, miten
33074: ryhtyä toimenpiteisiin politiikan tervehdyttämi-    hallitus tulee soveltamaan hallitusmuodossa
33075: seksi. Ministerit ovat luopuneet valtionyhtiöiden   mainittuja yleisiä virkanimitysperusteita.
33076: hallintoneuvostoista. Pakastevirkakäytännöstä
33077: ollaan myös luopumassa.                                      Tuleeko Hallitus tulevissa virkanimi-
33078:    Huomattavasti suurempi merkitys politiikan             tyksissä pyrkimään pätevimmän nimit-
33079: moraalin ja hallintokoneiston toimintaedellytys-          tämiseen ja siten luopumaan virkanimi-
33080: ten kannalta on kuitenkin hallituksen harjoitta-          tyspakettien ja ns. poliittisten virkanimi-
33081: malla nimityspolitiikalla. Parlamentaarisen val-          tysten tekemisestä?
33082: vonnan toteuttamisen kannalta olisi hyvä, jos
33083:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
33084: 
33085:                     Erkki Pulliainen                        Pekka Räty
33086:                     Timo Laaksonen                          Marjatta Stenius-Kaukonen
33087: 
33088: 
33089: Vastattu 6.6.1991
33090: 8                                             1991 vp
33091: 
33092: Kysymys valtioneuvostolle 8
33093: 
33094: 
33095: 
33096: 
33097:                                  Aittoniemi ym.: Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen turvaa-
33098:                                      misesta
33099: 
33100: 
33101:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33102: 
33103:    Rikollisuus on maassamme lähtenyt viime          kuluvan vuoden aikana ja lähivuosien suunnitel-
33104: vuosien aikana useilla alueilla räjähdysmäiseen     missa on 700 viran vähentäminen. Nämä ovat
33105: kasvuun. Esimerkkeinä voidaan mainita huume-        leikkauksia, joita ei korvata ainaisilla vastauksil-
33106: rikollisuus, ajoneuvovarkaudet sekä ryöstöt ja      la resurssien uudelleensuuntaamisesta.
33107: muut väkivaltaa sisältävät rikokset. Myös tielii-
33108: kenteen osalta suuntaus on huolestuttava, minkä               Miten Hallitus aikoo huolehtia järjes-
33109: seikan voi todeta jokainen tieliikenteessä liik-           tyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä,
33110: kuva.                                                      rikollisuuden estämisestä ja liikennetur-
33111:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sisä-            vallisuudesta suunniteltujen vähennysten
33112: asiainministeriö aikoo vähentää yli 200 virkaa             jälkeen?
33113: 
33114:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1991
33115: 
33116:                     Sulo Aittoniemi                          Hannu Suhonen
33117:                     Marita Jurva                             Raimo Vistbacka
33118:                                            Tina Mäkelä
33119: 
33120: 
33121: Ei vastausta, rauennut
33122:                                                1991 vp                                           9
33123: 
33124: Kysymys valtioneuvostolle 9
33125: 
33126: 
33127: 
33128: 
33129:                                   Aitioniemi ym.: ETA-neuvotteluja koskevan selonteon antamisesta
33130:                                       eduskunnalle
33131: 
33132: 
33133:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33134: 
33135:    ETA-neuvottelut ovat edenneet ratkaisevaan                Aikooko Hallitus ennen ETA-neuvot-
33136: vaiheeseen ja sopimuksen teksti saattaa olla              telujen päättymistä ja mahdollisen sopi-
33137: allekirjoitettavissa kuluvan kesän aikana. Saatu-         mustekstin valmistumista antaa edus-
33138: jen tietojen mukaan mitkään niistä ehdoista,              kunnalle mahdollisuuden lausua näke-
33139: jotka eduskunta asetti vastauksessaan hallituk-           myksensä esimerkiksi uuteen hallituksen
33140: sen integraatioselontekoon, eivät tule edellytetyn        selontekoon tai tiedonantoon liittyvän
33141: tai toivotun mukaisina toteutumaan.                       keskustelun muodossa?
33142:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1991
33143: 
33144:                      Sulo Aittoniemi                       Hannu Suhonen
33145:                      Marita Jurva                          Raimo Vistbacka
33146:                                             Tina Mäkelä
33147: 
33148: 
33149: Ei vastausta, rauennut
33150: 10                                            1991 vp
33151: 
33152: Kysymys valtioneuvostolle 10
33153: 
33154: 
33155: 
33156: 
33157:                                  Koskinen ym.: Rakennusalan työllisyyden parantamisesta asunto-
33158:                                     tuotantoa lisäämällä
33159: 
33160: 
33161:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33162: 
33163:    Paha työttömyyskierre Suomessa kohdistuu                Mitä Hallitus aikoo tehdä asuntotuo-
33164: rajuimmin rakennusalaan, jolla asuntomarkki-            tannon ripeäksi lisäämiseksi ja siten ra-
33165: noiden rahoitusongelmat olivat aiheuttaneet su-         kennusalan työttömyyden vähentämi-
33166: pistuksia jo ennen jyrkän talouslaman tuloa.            seksi nyt, kun asuntojen rakentaminen
33167: Samaan aikaan kuitenkin avoin asuntopula on             juuri suhdannetilanteen johdosta on
33168: pahenemassa, ja tuoreiden selvitysten mukaan            edullista?
33169: vanhempiensa luona asumaanjoutuvien nuorten
33170: aikuisten käyttöön tarvittaisiin 105 000 asuntoa
33171: lisää.
33172:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
33173: 
33174:          Johannes Koskinen             Esko Helle                 Jouni Backman
33175:          Marjut Kaarilahti             Hannele Luukkainen         Erja Lahikainen
33176:                                        Markku Rossi
33177: 
33178: 
33179: Vastattu 6.6.1991
33180:                                               1991 vp                                         11
33181: 
33182: Kysymys valtioneuvostolle 11
33183: 
33184: 
33185: 
33186: 
33187:                                   Mäkelä ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon palvelujen
33188:                                      turvaamisesta
33189: 
33190: 
33191:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33192: 
33193:    Hallituksen 28.5.1991 eduskunnalle antamas-              Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
33194: sa tiedonannossa esitetään yhtenä valtionta-             turvata kansalaisten terveyspalvelut ja
33195: louden menojen supistamistoimena sosiaali- ja            sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työnte-
33196: terveydenhuollon virkakiintiöiden alentamista            kijöille edes kohtuulliset työolosuhteet
33197: 2 000 viralla. Samaan aikaan lähes poikkeukset-          alentaessaan alan suunniteltuja virka-
33198: ta alan laitokset potevat työntekijäpulaa puuttu-        kiintiöitä?
33199: vien virkojen takia ja potilaat joutuvat odotta-
33200: maan hoitoon pääsyä jopa vuosikausia.
33201:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
33202: 
33203:                     Tina Mäkelä                            Hannu Suhonen
33204:                     Raimo Vistbacka                        Sulo Aittoniemi
33205: 
33206: 
33207: Ei vastausta, rauennut
33208: 12                                            1991 vp
33209: 
33210: Kysymys valtioneuvostolle 12
33211: 
33212: 
33213: 
33214: 
33215:                                 Rinne ym.: Perusturvan heikentämisen estämisestä
33216: 
33217: 
33218: 
33219:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33220: 
33221:    Esko Ahon keskustajobtoinen hallitus ilmoit-   äyrin korotukset koskevat myös pienituloi-
33222: taa ohjelmassaan, että perusturvaa ei kuluvana    sia.
33223: vuonna koroteta. Vain indeksitarkistukset voi-       Peruselämisen kallistumisesta johtuu, että pe-
33224: daan tarvittaessa tehdä.                          rusturva heikkenee vaikeimmassa asemassa ole-
33225:    Samaan aikaan hallitus korottaa liikevaihto-   vien kohdalla.
33226: veroa, joka iskee kipeimmin lapsiperheisiin ja
33227: pienituloisiin eläkeläisiin ja muihin vaikeassa             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pe-
33228: asemassa oleviin ihmisiin. Kunnallisen vero-             rusturvan heikentymisen estämiseksi?
33229:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
33230: 
33231:                    Heikki Rinne                           Marja-Liisa Tykkyläinen
33232:                    Jukka Gustafsson                       Matti Vähänäkki
33233: 
33234: 
33235: Ei vastausta, rauennut
33236:                                               1991 vp                                            13
33237: 
33238: Kysymys valtioneuvostolle 13
33239: 
33240: 
33241: 
33242: 
33243:                                  Rinne ym.: Terveyskeskusmaksun palauttamisen estämisestä
33244: 
33245: 
33246: 
33247:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33248: 
33249:    Esko Ahon keskustajobtoinen hallitus ei ole     vaa. Erityisiin vaikeuksiin joutuisivat lapsiper-
33250: yksiselitteisesti ilmoittanut kantaansa terveys-   heet ja pienituloiset eläkeläiset.
33251: keskusmaksuista.
33252:    Maksun palauttaminen toisi lisää turhaa by-              Palauttaako istuva Hallitus terveys-
33253: rokratiaa ja heikentäisi vakavalla tavalla vai-           keskusmaksut vai ei?
33254: keimmassa asemassa olevien ihmisten perustur-
33255: 
33256:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
33257: 
33258:                     Heikki Rinne                           Matti Vähänäkki
33259:                     Marja-Liisa Tykkyläinen                Jukka Gustafsson
33260: 
33261: 
33262: Ei vastausta, rauennut
33263: 14                                               1991 vp
33264: 
33265: 
33266: Kysymys valtioneuvostolle 14
33267: 
33268: 
33269: 
33270: 
33271:                                     Rajamäki ym.: Maatalouden ylituotannon poistamiseksi tarvitta-
33272:                                         vista toimenpiteistä
33273: 
33274: 
33275:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33276: 
33277:    Viljasato oli viime vuonna 4 296 miljoonaa          toimeen asti saa maatalouden ylituotanto jat-
33278: kiloa, josta rehuviljaa neljä viidesosaa. Viljava-     kua.
33279: rastot ovat täynnä, ja pelkästään leipäviljaa on          Maatalouden perusteita on korjattava suun-
33280: lähes 1 000 miljoonaa kiloa eli lähes koko Val-        taamaHa tuki päätoimisille viljelijöille sekä alen-
33281: tion viljavaraston edellytykset. Vehnän maail-         tamalla viljan hintaa. Tätä kautta pienenevät
33282: manmarkkinahinta on laskenut jopa alle rehuvil-        maatalouden kustannukset ja mm. peltohehtaa-
33283: jan 20 penniin kilolta. Näin tapahtuu samaan           rin hinta laskee ja sitä kautta myös elintarvikkei-
33284: aikaan, kun maataloustulosopimuksen mukai-             den hinnat.
33285: nen tavoitehinta tuottajalle on 2,51 mk/kg. Bud-
33286: jetissa varatut vientitukivarat eivät riitä, vaan ne              Mitä Hallitus aikoo tehdä viljan yli-
33287: on käytetty jo ennen kesää.                                    tuotannon poistamiseksi ja hyvätuloisten
33288:    Hallituksen suunnatessa rajuja säästöpäätök-                osa-aikaviljelijöiden poistamiseksi hinta-
33289: siä sosiaali- ja terveydenhuollosta aina opetus-               ja markkinatakuun piiristä?
33290: 
33291:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
33292: 
33293:           Kari Rajamäki                   Timo Laaksonen                  Ulpu Iivari
33294:           Pentti Lahti-Nuuttila           Heikki Rinne                    Erkki Pulliainen
33295:                                           Kari Urpilainen
33296: 
33297: 
33298: Vastattu 6.6.1991
33299:                                                1991 vp                                            15
33300: 
33301: Kysymys valtioneuvostolle 15
33302: 
33303: 
33304: 
33305: 
33306:                                   Paloheimo ym.: Atk-alan asiantuntemuksen säilyttämisestä maas-
33307:                                       samme
33308: 
33309: 
33310:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33311: 
33312:     Nokia Data Oy on myyty Fujitsu-konsernin         pan seurauksena on olemassa vaara, että alan
33313: brittiläiselle tytäryhtiölle ICL:lle. Maamme vien-   nuoret, kieli- ja ammattitaitoiset asiantuntijat
33314: titeollisuuden uudenaikaisin osa, joka olennai-      muuttavat suurin joukoin ulkomaille. Silloin
33315: sella tavalla estäisi teollisuutemme yksipuolistu-   menetämme henkistä pääomaa, joka maamme
33316: mista, liittyy juuri atk-alaan ja Nokiaan. Tieto-    nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on arvok-
33317: koneala on lisäksi tyypillinen esimerkki tuotan-     kainta ja säilytettävintä.
33318: tosektorista, jonka intensiiviset kasvumahdolli-
33319: suudet ovat merkittävät edellyttämättä samalla                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
33320: mittavaa energian tai luonnonvarojen tuhlausta              konut ryhtyä atk-alan asiantuntemuksen
33321: tai muita vahingollisia ympäristöhaittoja. Kau-             säilyttämiseksi maassamme?
33322:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
33323: 
33324:          Eero Paloheimo                  Erkki Pulliainen            Paavo Nikula
33325:          Hannele Luukkainen              Pekka Haavisto              Heidi Hautala
33326:                    Satu Hassi                                Pekka Räty
33327: 
33328: 
33329: Ei vastausta, rauennut
33330: 16                                               1991 vp
33331: 
33332: Kysymys valtioneuvostolle 16
33333: 
33334: 
33335: 
33336: 
33337:                                     U. Anttila ym.: Sähkölaitosten veivoittamisesta säästöä edistävien
33338:                                        tariffien käyttämiseen
33339: 
33340: 
33341:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33342: 
33343:    Uusiutuvien energialähteiden kasvava hyö-           sähköä jakelevat laitokset yleensä määräävät
33344: dyntäminen ja energiansäästö ovat tärkeitä ta-         tariffiosa teknisin perustein ottamatta huomioon
33345: voitteita, joiden toteutumiselle on olemassa ra-       yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten energian-
33346: kenteellisia esteitä. Kilpailuviraston selvityksestä   säästöä.
33347: 111991 käy ilmi, että Suomen sähkönjakelujärjes-
33348: telmä on monopolisoitunut. Uusien yrittäjien on                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33349: vaikeaa päästä markkinoille, mikä vaikeuttaa                  sähkönjakelun kilpailuttamiseksi ja säh-
33350: uusiutuviin energiavaroibio perustuvan sähkön-                kölaitosten veivoittamiseksi kehittämään
33351: tuotannon kasvua. Ongelmana on myös se, että                  säästöä tukevia tariffeja?
33352: 
33353:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
33354: 
33355:           Ulla Anttila                    Satu Hassi                   Hannele Luukkainen
33356:           Pekka Räty                      Heidi Hautala                Pekka Haavisto
33357:                     Paavo Nikula                               Tuija Maaret Pykäläinen
33358: 
33359: 
33360: Ei vastausta, rauennut
33361:                                                 1991vp                                                 17
33362: 
33363: Kysymys valtioneuvostolle 17
33364: 
33365: 
33366: 
33367: 
33368:                                    Saastamoinen ym.: Väestöpolitiikkaa koskevien tavoitteiden to-
33369:                                        teuttamisesta
33370: 
33371: 
33372:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33373: 
33374:    Suomalaisen yhteiskunnan ylläpitäminen              suhteellisen osuuden kasvaessa. Tämä kehitys
33375: väestöpolitiikalla edistää yhtä lailla valtiovallan    vaikuttaa pitkällä aikavälillä sosiaali-, terveys-,
33376: ja kansalaisten etuja. Kokonaisuudessaan väes-         asunto-, koulutus-, maahanmuutto- ja työvoi-
33377: töpolitiikassa on kyse varsin suuresta lohkosta        mapoliittisiin ym. ratkaisuihin, ja näitä varten
33378: yhteiskunnan kehitykseen kuuluvia perusteki-           on oltava näkemys väestöpolitiikan harjoittami-
33379: jöitä, joiden merkitys sekä sosiaalisesti että         sesta.
33380: taloudellisesti kasvaa jatkuvasti.
33381:    Ennusteet väestömuutoksista osoittavat, että                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33382: Suomen väkiluku voi parinkymmenen vuoden                      siin väestöpoliittisten linjausten tekemi-
33383: jälkeen verraten voimakkaasti alentua. Samalla                seksi ja annetaanko asiasta eduskunnalle
33384: ikärakenne muuttuu vanhempien ikäryhmien                      selonteko?
33385: 
33386:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
33387: 
33388:                      Riitta Saastamoinen                        Tuula Linnainmaa
33389:                      Heikki A. Ollila                           Riitta Jouppila
33390: 
33391: 
33392: Ei vastausta, rauennut
33393: 
33394: 
33395: 
33396: 
33397: 2 2200348
33398: 18                                            1991 vp
33399: 
33400: Kysymys valtioneuvostolle 18
33401: 
33402: 
33403: 
33404: 
33405:                                  Laaksonen ym.: Asuntotuotannon lisäämisestä ja työllisyyden
33406:                                     parantamisesta
33407: 
33408: 
33409:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33410: 
33411:    Suomessa on tällä hetkellä yli 25 000            miseen toisi työttömyysturvamenoissa ja muu-
33412: työtöntä rakennusalan työntekijää. Asunnot-         alla huomattavia säästöjä niin, että nettokustan-
33413: tomia on virallistenkin tilastojen mukaan lähes     nukset olisivat erittäin alhaiset.
33414: 20 000. Suuri joukko nuoria joutuu odottamaan
33415: itsenäisen elämänsä aloittamista vanhempiensa                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33416: luona asuen tai erilaisissa tilapäiskämpissä.              rakennusalan työllisyyden parantamisek-
33417: Asuntojen tarve ei ole poistunut, alalla on käyt-          si sekä yhteiskunnan rahoittaman asun-
33418: tämätöntä kapasiteettia ja lisäksi rakentami-              totuotannon lisäämiseksi pikaisesti nyt,
33419: nen juuri nyt tulisi halvemmaksi kuin pitkään              kun se olisi kustannuksiltaan kaikkein
33420: aikaan aikaisemmin. Ympäristöministeriön las-              edullisinta?
33421: kelmien mukaan lisäpanostus aravarakenta-
33422:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
33423: 
33424:          Timo Laaksonen                 Outi Ojala                    Iivo Polvi
33425:          Raila Aho                      Pekka Leppänen                Eila Rimmi
33426: 
33427: 
33428: Vastattu 6.6.1991
33429:                                           1991 vp                                                19
33430: 
33431: Kysymys valtioneuvostolle 19
33432: 
33433: 
33434: 
33435: 
33436:                                Karhunen ym.: Asumista koskevan tilastoinnin uudistamisesta
33437: 
33438: 
33439: 
33440:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33441: 
33442:    Suomessa on asuntohallituksen mukaan noin    kaan tällaiset nuoret lasketaan asunnottomiksi.
33443: 15 000 asunnotonta. Tilastotiedot on kerätty    Laitoksissa, tilapäismajoituksissa tai ulkona
33444: kunnista eikä niitä voida pitää luotettavina.   asuvat olisivat ruotsalaisen käytännön mukaan
33445: Asuntorakentamisen suunnittelu ja esimerkiksi   kodittomia.
33446: kuntien vuokra-asuntojen jakaminen perustuu
33447: kuitenkin pitkälle näihin lubihin.                        Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen
33448:    Suomessa on arvioitu olevan 100 000-                asunnottomuustilastoinnin uudistami-
33449: 200 000 vanhempiensa kotona asuvaa aikuista            seksi ja tilastojen saattamiseksi todellisel-
33450: nuorta. Ruotsissa sovellettavan käytännön mu-          le pohjalle?
33451:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
33452: 
33453:                    Minna Karhunen                       Leila Lehtinen
33454:                    Hanna Markkula                       Marjut Kaarilahti
33455: 
33456: 
33457: Ei vastausta, rauennut
33458: 20                                            1991 vp
33459: 
33460: Kysymys valtioneuvostolle 20
33461: 
33462: 
33463: 
33464: 
33465:                                  Aittoniemi ym.: Viennin edistämisestä markkinointia tehostamalla
33466: 
33467: 
33468: 
33469:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33470: 
33471:    Maamme viennin kehittyminen on kansanta-        listen sihteerien riittävyyttä, ammattitaitoa ja
33472: louden kannalta tärkeimpiä asioita. Tässä kehi-    aktiivisuutta on aiheesta tai aiheetta arvosteltu.
33473: tyksessä näyttelevät tärkeätä osaa markkinoin-
33474: nin ammattilaiset, joihin valtion taholta kuuluu             Minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo
33475: myös ulkomailla toimiva kaupallinen sihteeristö.          ryhtyä ulkomaankaupan markkinoinnin
33476: Suomalaista markkinointikykyä, myös kaupal-               tehostamiseksi?
33477:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
33478: 
33479:          Sulo Aittoniemi               Hannu Suhonen                 Heikki Riihijärvi
33480:          Tina Mäkelä                   Lea Mäkipää                   Raimo Vistbacka
33481:                                        Marita Jurva
33482: 
33483: 
33484: Ei vastausta, rauennut
33485:                                              1991 vp                                             21
33486: 
33487: Kysymys valtioneuvostolle 21
33488: 
33489: 
33490: 
33491: 
33492:                                  P. Leppänen ym.: Pienyritysten toimintaedellytysten turvaamisesta
33493: 
33494: 
33495: 
33496:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33497: 
33498:    Viimeaikaisten talouspoliittisten ratkaisujen   sujen myötä, niin sosiaaliturvan keräämistä
33499: seurauksena kaatuu maassamme useita kymme-         voitaisiin esim. porrastaa yrityksen koon, henki-
33500: niä pienyrityksiä, joiden mukana kaatuu myös       löstön ja liikevaihdon mukaan.
33501: aivan terveitä yrityksiä.
33502:    Koska pienet työvoimavaltaiset yritykset                  Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
33503: ovat niitä, jotka jatkossakin työllistävät,               aikoo ryhtyä konkurssikierteen lopetta-
33504: mutta joiden kustannuspaine on käynyt koh-                miseksi?
33505: tuuttomaksi mm. erilaisten sosiaaliturvamak-
33506:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
33507: 
33508:          Pekka Leppänen                Juhani Vähäkangas         Iivo Polvi
33509:          Jaakko Laakso                 Osmo Polvinen             Outi Ojala
33510:          Asko Apukka                   Raila Aho                 Claes Andersson
33511:          Jarmo Wahlström               Heli Astala               Ensio Laine
33512:                                        Marjatta Stenius-Kaukonen
33513: 
33514: 
33515: Ei vastausta, rauennut
33516: 22                                           1991 vp
33517: 
33518: 
33519: Kysymys valtioneuvostolle 22
33520: 
33521: 
33522: 
33523: 
33524:                                 P. Leppänen ym.: Järvien tilan parantamiseksi tarvittavista toi-
33525:                                     menpiteistä
33526: 
33527: 
33528:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33529: 
33530:    Sisäjärviemme tila on huonontunut vuosi        pattivuosia tai etsittävä ratkaisut, etteivät hu-
33531: vuodelta metsäojituksen, lannoituksen sekä osin   muspitoiset vedet pääse valumaan suoraan vesis-
33532: maatalouden päästöjen seurauksena.                töön.
33533:    Erilaisina sairauksina näkyvä rehevöityminen
33534: uhkaa pääosaa sisäjärviämme ja näin tuhoaa                  Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
33535: luonnollisen toiminnan järvissämme lähivuosi-            aikoo ryhtyä sisäjärviemme pelastami-
33536: na. Metsäojituksen suhteen olisi pidettävä sa-           seksi?
33537:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1991
33538: 
33539:          Pekka Leppänen               Iivo Polvi                Jaakko Laakso
33540:          Osmo Polvinen                Outi Ojala                Eila Rimmi
33541:          Raila Aho                    Asko Apukka               Claes Andersson
33542:          Jarmo Wahlström              Heli Astala               Ensio Laine
33543:                                       Marjatta Stenius-Kaukonen
33544: 
33545: 
33546: Ei vastausta, rauennut
33547:                                                 1991 vp                                           23
33548: 
33549: 
33550: Kysymys valtioneuvostolle 23
33551: 
33552: 
33553: 
33554: 
33555:                                   Vuoristo ym.: TES-neuvottelujen kolmikantaperiaatteesta luopu-
33556:                                       misesta
33557: 
33558: 
33559:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33560: 
33561:    Suomalainen ay-liike kokoontuu parhaillaan        kentuu sellaisen kolmikantaperiaatteen pohjalle,
33562: mielenosoitukseensa valtioneuvoston linnan           jossa työnantajien ja ay-liikkeen lisäksi maan
33563: edustalla Senaatintorilla.                           hallitus on mukana.
33564:    Yksi kokoontumisen pontimista liittyy halli-
33565: tuksen talous- ja yhteiskuntapoliittisiin toimiin              Koska nykyisen Ahon hallituksen toi-
33566: sekä joittenkin ministereitten ay-liikettä koske-           met ja puheet eivät tälle käytännölle
33567: viin yksittäisiin lausumiin.                                lupaa hyvää, kysymmekin, onko Halli-
33568:    Kuitenkin suomalainen yleisesti hyväksi tun-             tuksen tarkoituksena todellakin romut-
33569: nustettu työmarkkina- ja sopimuskäytäntö ra-                taa tämä koeteltu käytäntö?
33570:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1991
33571: 
33572:                     Raimo Vuoristo                           Antero Kekkonen
33573:                     Maija Rask                               Matti Vähänäkki
33574:                                             Jussi Ranta
33575: 
33576: 
33577: Ei vastausta, rauennut
33578: 24                                            1991 vp
33579: 
33580: Kysymys valtioneuvostolle 24
33581: 
33582: 
33583: 
33584: 
33585:                                   Aittoniemi ym.: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin tappioiden
33586:                                       kattamisesta
33587: 
33588: 
33589:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33590: 
33591:    Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ajau-         koidu veronmaksajain tai pankkiasiakkaiden
33592: duttua taloudellisesti toimintakyvyttömäksi         maksettaviksi.
33593: Suomen Pankki joutuu maksamaan sen toimin-
33594: taan liittyen 2-6 miljardia markkaa, ehkä                    Tietääkö Hallitus, mikä olisi se ulko-
33595: enemmänkin. Suomen Pankki ja eräät poliittiset            puolinen taho, joka ottaa Säästöpankki-
33596: johtajat ovat ilmoittaneet, etteivät kustannukset         en Keskus-Osake-Pankin tappiot vasta-
33597:                                                           takseen?
33598:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1991
33599: 
33600:                      Sulo Aittoniemi                       Raimo Vistbacka
33601:                      Lea Mäkipää                           Heikki Riihijärvi
33602: 
33603: 
33604: Vastattu 3.10.1991
33605:                                                1991 vp                                          25
33606: 
33607: Kysymys valtioneuvostolle 25
33608: 
33609: 
33610: 
33611: 
33612:                                   Aittoniemi ym.: ETA-neuvottelujen kariutumisen varalta tarvitta-
33613:                                       vista toimenpiteistä
33614: 
33615: 
33616:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33617: 
33618:    ETA-neuvotteluissa on esiintynyt kasvavia                 Mitkä ovat Hallituksen mielestä edellä
33619: vaikeuksia, ja saattaa käydä niin, että talousalue        ennakoidun tapahtumakulun vaikutuk-
33620: jää syntymättä. Mahdollinen EY-ratkaisu taas              set Suomen talouselämään, ja
33621: Suomen osalta on toteutumiskelpoinen aikaisin-               mitkä ovat Hallituksen mahdolliset
33622: taan vuonna 1995, jos vielä silloinkaan.                  toimintasuunnitelmat tähän liittyen?
33623: 
33624:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1991
33625: 
33626:                      Sulo Aittoniemi                       Heikki Riihijärvi
33627:                      Raimo Vistbacka                       Lea Mäkipää
33628: 
33629: 
33630: Ei vastausta, rauennut
33631: 26                                             1991 vp
33632: 
33633: 
33634: Kysymys valtioneuvostolle 26
33635: 
33636: 
33637: 
33638: 
33639:                                  Kautto ym.: Aravavuokra-ja asumisoikeusasuntotuotannon lisää-
33640:                                      misestä
33641: 
33642: 
33643:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33644: 
33645:    Asuntojenuustuotantoon putoamassa ennä-         kysyntä kasvaa hallituksen purkaessa vuokra-
33646: tysalhaiseksi vapaarahoitteisen tuotannon hidas-   sääntelyä vuoden 1992 alussa. Rakennusala ja
33647: tumisen vuoksi. Tämän johdosta rakennusalan        kunnat ovat valmiita lisäämään aravavuokra-
33648: tuotantokapasiteetti on vajaakäytössä ja raken-    ja asumisoikeusasuntojen aloituksia vielä
33649: nuskustannukset ovat alentuneet lyhyessä ajassa    tämän vuoden aikana. Peruskorjaukset taas
33650: useita kymmeniä prosentteja. Työttömien määrä      uhkaavat kasaantua tuleviin vuosiin, ellei niitä
33651: rakennusalalla lisääntyy päivittäin.               vauhditeta.
33652:    Alentuneiden rakennuskustannusten sekä
33653: kasvavan työttömyyden vuoksi olisi erittäin jär-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33654: kevää rakentaa nyt aravavuokra- ja asumisoi-              aravavuokra- ja asumisoikeusasuntojen
33655: keusasuntoja sekä lisätä peruskorjauksia. Vuok-           aloitusten sekä peruskorjausten lisäämi-
33656: ra-asunnoista on edelleen puutetta, ja niiden             seksi vielä tämän vuoden aikana?
33657:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33658: 
33659:          Tarja Kautto                  Pentti Lahti-Nuuttila         Timo Roos
33660:          Martti Korhonen               Lea Savolainen                Aarno von Bell
33661: 
33662: 
33663: Ei vastausta, rauennut
33664:                                                  1991 vp                                             27
33665: 
33666: Kysymys valtioneuvostolle 27
33667: 
33668: 
33669: 
33670: 
33671:                                     Paasio ym.: Valtiovarainministeriön ylijohtajan ja hallituksen ta-
33672:                                         louspoliittisten kannanottojen eroista
33673: 
33674: 
33675:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33676: 
33677:    Valtiovarainministeriön kansantalousosaston            Nyt juuri se virkamies, jonka johdolla raken-
33678: korkein virkamies totesi Postipankin katsauk-          netaan hallituksen talouspolitiikan keskeiset pe-
33679: sessa mm. seuraavaa: "Korkeiden korkojen pel-          rusteet, on jyrkimmällä mahdollisella tavalla
33680: ko ja työttömyyden uhka ovat järjestelmän kes-         asettunut julkisesti vastustamaan hallituksen
33681: keisiä mekanismeja. Elvytyksen ongelmana on,           omakseen ilmoittamaa linjaa. Tämä vähentää
33682: että se vähentää työttömyyttä ja siten hidastaa        luonnollisesti merkittävällä tavalla hallituksen
33683: välttämätöntä kustannussopeutumista."                  uskottavuutta entisestään.
33684:    Erityisesti hyökkäyksen kohteeksi joutuivat
33685: perinteinen elvytys, julkiset investoinnit ja arava-            Katsooko Hallitus, että valtiovarain-
33686: rakentaminen, koska ne vähentävät työttömyyt-                 ministeriön ylijohtajan ilmoittama linja
33687: tä. Ylijohtaja piti työttömyyden torjuntaa libera-            poikkeaa hallituksen linjasta, vai pitääkö
33688: lismiksi kutsumansa talouspolitiikan vastaisena.              Hallitus työttömyyden lisäämistä talous-
33689:    Työllisyyttä koskeneeseen välikysymykseen                  politiikkansa keskeisenä välineenä?
33690: antamassaan vastauksessa hallitus vakuutti työl-
33691: lisyyden parantamisen olevan hallituksen politii-
33692: kassa ensisijaista.
33693:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33694: 
33695:           Pertti Paasio                   Antti Kalliomäki             Tuulikki Hämäläinen
33696:           Ulpu Iivari                     Matti Louekoski              Liisa Jaakonsaari
33697:           Matti Luttinen                  Jouni Backman                Paavo Lipponen
33698:           Erkki Tuomioja                  Riitta Myller                Johannes Koskinen
33699:                      Raimo Vuoristo                            Aarno von Bell
33700: 
33701: 
33702: Vastattu 3.10.1991
33703: 28                                           1991 vp
33704: 
33705: 
33706: Kysymys valtioneuvostolle 28
33707: 
33708: 
33709: 
33710: 
33711:                                  Saastamoinen ym.: Suomen Ja Venäjän/Neuvostoliiton uusista
33712:                                      sopimusjärjestelyistä
33713: 
33714: 
33715:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33716: 
33717:     Etykin ensimmäisen huippukokouksen pää-        niin itään, länteen kuin etelään ja pohjoiseenkin
33718: tösasiakirjassa Euroopan turvallisuus rakennet-    tulee perustua samoille naapuruusperiaatteille.
33719: tiin kahden eri yhteiskuntajärjestelmiä edusta-
33720: van blokin välisen rauhanomaisen rinnakkais-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33721: elon periaatteille.                                          ryhtyä Neuvostoliiton/Venäjän kanssa
33722:     Pariisin huippukokouksen 1990 julkilausu-                yya-sopimuksen suhteen, ja onko, ot-
33723: massa valtiot jäävät sivuun ja tavoitteena on                taen huomioon Euroopan muuttunut
33724: koko Euroopan kattava jakamaton arvoyhteisö.                 tilanne, ollenkaan tarkoituksenmukaista
33725:     Euroopan muuttuneen tilanteen vuoksi yya-                korvata yya-sopimusta uudella sopi-
33726: sopimus on aikansa elänyt. Suomen suhteiden                  muksella?
33727:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33728: 
33729:                      Riitta Saastamoinen                      Maunu Kohijoki
33730:                      Oiva Savela                              Anneli Taina
33731: 
33732: 
33733: Vastattu 3.10.1991
33734:                                                1991 vp                                              29
33735: 
33736: Kysymys valtioneuvostolle 29
33737: 
33738: 
33739: 
33740: 
33741:                                   Nikula ym.: Kuntien yhdistymisen nopeuttamisesta ja tehostami-
33742:                                       sesta
33743: 
33744: 
33745:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33746: 
33747:    Suomen yhteensä runsaan 460 kunnan talou-         yhä viidettäsataa eri kuntaa, vai olisiko aktiivi-
33748: dellinen tilanne on voimakkaasti huonontunut.        sesti pyrittävä kuntien yhdistymiseen. Näin voi-
33749: Kunnat ovat myös julkisen sektorin ylivoimai-        daan vähentää erityisesti hallintokuluja ja muita-
33750: sesti suurin osa, mikä osaltaan johtuu siitä, että   kin julkisia menoja.
33751: valtaosa kansalaisten jokapäiväisessä elämäs-
33752: sään tarvitsemista julkisista peruspalveluista                 Mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-
33753: saadaan kunnalta. Tämän järjestelmän turvaa-                koo ryhtyä kuntien yhdistymisen nopeut-
33754: miseksi ja tehostamiseksi on voitava arvioida               tamiseksi ja tehostamiseksi?
33755: kriittisesti myös sitä, tarvitaanko maassamme
33756:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33757: 
33758:          Paavo Nikula                   Heidi Hautala                  Hannele Luukkainen
33759:          Pekka Haavisto                 Erkki Pulliainen               Ulla Anttila
33760:          Pekka Räty                     Tuija Maaret Pykäläinen        Eero Paloheimo
33761: 
33762: 
33763: Ei vastausta, rauennut
33764: 30                                            1991 vp
33765: 
33766: 
33767: Kysymys valtioneuvostolle 30
33768: 
33769: 
33770: 
33771: 
33772:                                   Helle ym.: Pankkitoiminnan valvonnan tehostamisesta
33773: 
33774: 
33775: 
33776:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33777: 
33778:    Kansallis-Osake-Pankin epäselvyydet ns.         suorittama pankkitoiminnan valvonta on ilmei-
33779: Kouri-kauppojen yhteydessä ja viimeksi             sen riittämätöntä ehkäisemään pankkien keinot-
33780: SKOPin ajautuminen Suomen Pankin haltuun           telunluonteisesta toiminnasta aiheutuvia tappi-
33781: tulevat viime kädessä kansalaisten maksettaviksi   oita ja koko pankkijärjestelmän luotettavuuden
33782: korkeina korkoina ja pankkien palvelumaksujen      kyseenalaistumista.
33783: korotuksina. SKOPin romahduksesta kerrotaan
33784: tässä vaiheessa aiheutuvan julkiselle taloudelle             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33785: neljän miljardin markan lasku. Lopullinen sum-            siin pankkitoiminnan saattamiseksi tiu-
33786: ma saattaa osoittautua vielä suuremmaksi.                 kempaan valvontaan ja pankkilainsää-
33787:    Pankkitarkastusviraston ja Suomen Pankin               dännön uudistamiseksi?
33788: 
33789:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33790: 
33791:                      Esko Helle                            Osmo Polvinen
33792:                      Raila Aho                             Esko-Juhani Tennilä
33793: 
33794: 
33795: Vastattu 3.10.1991
33796:                                              1991 vp                                             31
33797: 
33798: Kysymys valtioneuvostolle 31
33799: 
33800: 
33801: 
33802: 
33803:                                  Kallis ym.: Maksuajan myöntämisestä myyntisaatavista maksetta-
33804:                                      valle liikevaihtoverolle
33805: 
33806: 
33807:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33808: 
33809:     Uusi, lokakuun alussa voimaan tuleva liike-    nistä, josta hän ei vielä ole saanut suoritusta.
33810: vaihtoverolaki tuo erityisesti maaseutukauppi-     Tämä saattaa kauppiaat rahoitusvaikeuksiin,
33811: aille yhden huomattavan muutoksen. Maaseu-         joista voi olla kohtalokkaita seuraamuksia.
33812: dulla toimivien kauppiaiden liikevaihdosta tili-      Edellä mainittua epäkohtaa voidaan lieventää
33813: myynti muodostaa melko suuren osan.                myöntämällä liikevaihtoverolle maksuaikaa esi-
33814:     Voimassa olevan liikevaihtoverolain mukaan     merkiksi kolme kuukautta.
33815: maksetaan vero näistä saatavista vasta silloin,
33816: kun niistä on saatu suoritus. Uuden lain mukaan               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33817: vero on maksettava kaikista tilinpäätöksessä               siin, jotta tilinpäätöksessä esiintyvistä
33818: esiintyvistä myyntisaatavista.                             myyntisaamisista johtuvalle liikevaihto-
33819:     Käytännössä tämä merkitsee sitä, että maa-             verolle voitaisiin myöntää maksuaikaa?
33820: seutukauppias maksaa liikevaihtoveroa myyn-
33821:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33822: 
33823:                     Bjarne Kallis                               Leea Hiltunen
33824:                     Jouko Jääskeläinen                          Pirkko Laakkonen
33825: 
33826: 
33827: Ei vastausta, rauennut
33828: 32                                            1991 vp
33829: 
33830: Kysymys valtioneuvostolle 32
33831: 
33832: 
33833: 
33834: 
33835:                                  Hiltunen ym.: Konkurssilainsäädännön uudistamisen nopeuttami-
33836:                                      sesta
33837: 
33838: 
33839:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33840: 
33841:    Konkurssit ovat vuoden 1990 ennätykselli-          Konkurssista kärsivät lähes poikkeuksetta
33842: seen määrään verrattuna lähes kaksinkertaistu-     kaikki konkurssin osapuolet. Työntekijät me-
33843: neet. Kuluvana vuonna pantaneen vireille           nettävät työpaikkansa, velkojat saavat vain pie-
33844: 6 500--8 000 konkurssihakemusta, jotka johta-      nen osan saatavistaan, tuotekehittely ja innovaa-
33845: vat noin 5 000 yrityksen toiminnan lakkaami-       tio menee hukkaan jne.
33846: seen. Konkurssien johdosta noin 40 000 työnte-
33847: kijää menettää työpaikkansa.                                 Aikooko Hallitus ryhtyä konkurssi-
33848:    Monessa yhteydessä on jo todettu se poik-              lainsäädännön uudistuksen nopeuttami-
33849: keuksellinen ja ikäviä seurauksia aiheuttava ti-          seen ja muihin pikaisiin toimenpiteisiin,
33850: lanne, että myös rakenteeltaan ja kilpailukyvyl-          jotta voitaisiin estää turhat konkurssit ja
33851: tään terveet yrityksetjoutuvat konkurssiin. Väi-          työttömien määrän kasvu?
33852: tetään, että jopa kolmannes kaikista konkurs-
33853: seista on turhia konkursseja. Konkurssilainsää-
33854: dännön uudistamista olisikin kiirehdittävä.
33855:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33856: 
33857:                     Leea Hiltunen                          Bjarne Kallis
33858:                     Jouko Jääskeläinen                     Pirkko Laakkonen
33859: 
33860: 
33861: Ei vastausta, rauennut
33862:                                                 1991 vp                                            33
33863: 
33864: Kysymys valtioneuvostolle 33
33865: 
33866: 
33867: 
33868: 
33869:                                    Andersson ym.: Moniarvoisen lehdistön olemassaolon turvaami-
33870:                                        sesta
33871: 
33872: 
33873:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33874: 
33875:     Suomalaiset sanomalehdet ovat suurissa            elämään tai puolueisiin. Valtion lehdistötuki on
33876: taloudellisissa vaikeuksissa. Ilmestymiskertoja       ollut eräs moniarvoisen lehdistön ylläpitämisen
33877: on supistettu, sivumääriä vähennetty, henkilö-        tärkeitä edellytyksiä. Nyt hallituksen tulo- ja
33878: kuntaa 1omautettu ja työviikkoa lyhennetty.           menoarvioesityksen mukaan tätä tukea supistet-
33879: Silti monien lehtien ilmestyminen on uhanalais-       taisiin tuntuvasti.
33880: ta. Monipuolinen ja moniarvoinen lehdistö on
33881: eräs demokratian tärkeitä edellytyksiä. Åsket-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33882: täisen mielipidetiedustelun mukaan kansalaisten              moniarvoisen lehdistön olemassaolon
33883: luottamus lehdistöön on suurempi kuin valtiol-               turvaamiseksi kansalaisten monipuolisen
33884: lisiin instituutioihin, etujärjestöihin, elinkeino-          tiedonsaannin lähteenä?
33885:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33886: 
33887:           Claes Andersson                Jaakko Laakso                 Jarmo Wahlström
33888:           Outi Ojala                     Heli Astala                   Asko Apukka
33889: 
33890: 
33891: Ei vastausta, rauennut
33892: 
33893: 
33894: 
33895: 
33896: 3 220034S
33897: 34                                               1991 vp
33898: 
33899: Kysymys valtioneuvostolle 34
33900: 
33901: 
33902: 
33903: 
33904:                                     0. Rehn ym.: Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton uusista sopimus-
33905:                                        järjestelyistä
33906: 
33907: 
33908:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33909: 
33910:    Euroopan kahtiajaon rapautuminen ja Venä-              Kansanvaltaisen päätöksenteon turvaamisek-
33911: jän/Neuvostoliiton demokraattinen murros ovat          si näin keskeisessä ulkopolitiikan linjakysymyk-
33912: luoneet edellytykset yya-sopimuksen uudistami-         sessä on eduskuntaa informoitava neuvottelujen
33913: selle. Suomen tavoitteeksi on asetettava, että         etenemisestä sekä annettava sille mahdollisuus
33914: uudet sopimusjärjestelyt edistävät maidemme            lausua näkemyksensä Suomen tavoitteista.
33915: välistä kulttuuri- ja talousyhteistyötä, erityisesti
33916: kaupan elpymistä samoin kuin esimerkiksi Pieta-                   Mitkä ovat Hallituksen tavoitteet tule-
33917: riin suuntautuvaa lähialueyhteistyötä. Lisäksi                vissa neuvotteluissa Venäjän/Neuvosto-
33918: sopimusjärjestelyissä on riittävästi otettava huo-            liiton kanssa koskien yya-sopimusta kor-
33919: mioon se, että Venäjän federaatiolla näyttää                  vaavia uusia sopimusjärjestelyjä, ja
33920: olevan keskeinen asema Suomen kanssa tehtä-                       kuinka se aikoo kuulla eduskuntaa
33921: vässä tulevassa yhteistyössä.                                 asian osalta?
33922:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33923: 
33924:           Olli Rehn                       Johannes Leppänen              Anneli Jäätteenmäki
33925:           Jorma Huuhtanen                 Pekka Viljanen                 Juha Korkeaoja
33926: 
33927: 
33928: Vastattu 3.10.1991
33929:                                               1991 vp                                             35
33930: 
33931: Kysymys valtioneuvostolle 35
33932: 
33933: 
33934: 
33935: 
33936:                                   Tiuri ym.: Luovutettuja alueita koskevista neuvotteluista
33937: 
33938: 
33939: 
33940:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33941: 
33942:    Suomi ryhtyy käymään neuvotteluja uusista        si mahdollisuus halutessaan palata vanhalle ko-
33943: valtiosopimuksista Neuvostoliiton ja Venäjän        tiseudulleen. Ongelmana on esimerkiksi nykyis-
33944: kanssa. Useista syistä on välttämätöntä, että       ten asukkaiden asema, mutta se voitaneen selvit-
33945: neuvotteluissa otetaan keskusteltavaksi myös        tää. Neuvostoliiton miljardivelkaa Suomelle voi-
33946: Karjalaa ja muita luovutettuja alueita koskevat     taisiin käyttää mahdollisiin korvauksiin.
33947: kysymykset.
33948:    Ystävällismielisten maiden kesken on voitava               Aikooko Hallitus käydessään neuvot-
33949: keskustella hankalistakin asioista, kuten luovu-           teluja uusista valtiosopimuksista Neu-
33950: tettujen alueiden tulevaisuudesta. Jos Suomi sai-          vostoliiton ja Venäjän kanssa ottaa neu-
33951: si esimerkiksi osan luovutetuista alueista takai-          votteluissa keskusteltavaksi myös Karja-
33952: sin, ne voitaisiin saada kuntoon ympäristön ja             laa ja muita luovutettuja alueita koskevat
33953: muiden olosuhteiden kannalta. Karjataisille tuli-          asiat?
33954: 
33955:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33956: 
33957:                     Martti Tiuri                            Kaarina Dromberg
33958:                     Sirkka-Liisa Anttila                    Päivi Varpasuo
33959: 
33960: 
33961: Ei vastausta, rauennut
33962: 36                                            1991 vp
33963: 
33964: Kysymys valtioneuvostolle 36
33965: 
33966: 
33967: 
33968: 
33969:                                  0. Ojala ym.: Palkkaturvamenettelyn nopeuttamisesta
33970: 
33971: 
33972: 
33973:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33974: 
33975:    Yritysten jatkuvasti lisääntyneet konkurssit    käsittelee työvoimapiiri ja nykyisessä tilanteessa
33976: merkitsevät yritysten työntekijöille maksamatto-   palkkaturvapäätöstä saa odottaa jopa 2-6 kuu-
33977: mien palkkojen odotusajan pidentymistä. Lo-        kautta, mikä on merkinnyt käsittelyajan monin-
33978: pullisen menetyksen pienentämiseksi maassam-       kertaistumista.
33979: me on säädetty palkkaturvalaki, jonka perusteel-
33980: la maksukyvyttämän - useimmiten konkurssiin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33981: joutuneen- yrityksen työntekijöille tulee mak-            ryhtyä palkkaturvapäätösten nopeutta-
33982: saa palkkasaatavat valtion varoista kuluvalta ja          miseksi?
33983: edelliseltä vuodelta. Palkkaturvahakemukset
33984: 
33985:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
33986: 
33987:          Outi Ojala                    Timo Laaksonen                Raila Aho
33988:          Eila Rimmi                    Juhani Vähäkangas             Asko Apukka
33989:                                        Martti Korhonen
33990: 
33991: 
33992: Ei vastausta, rauennut
33993:                                               1991 vp                                            37
33994: 
33995: Kysymys valtioneuvostolle 37
33996: 
33997: 
33998: 
33999: 
34000:                                   Mäkelä ym.: Virkamiesten pakkotomista aiheutuvien haittojen
34001:                                       estämisestä
34002: 
34003: 
34004:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34005: 
34006:    Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-       asiakaskunta nousee yli kymmenkertaiseksi,
34007: tykseen liittyy esitys valtion ja muun julkisen     vain muutama seuraus mainittuna.
34008: sektorin työntekijöiden Iomauttamisesta kah-
34009: deksi viikoksi. Toimenpide aiheuttaisi esim. työ-             Miten Hallitus aikoo ehkäistä ja hoi-
34010: voimahallinnossa yli 300 000 työttömän kor-                taa suunnittelemansa valtionhallinnon,
34011: vausten viivästymisen 2-3 kuukaudella ja                   kuntasektorin ja valtionapulaitosten hen-
34012: verotuksen myöhästymisen entisestään. Lisäksi              kilökunnan pakkolomautuksesta koitu-
34013: Kunnallisvirkamiesliiton       työttömyyskassan            vat haitat ja lisäkustannukset?
34014:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
34015: 
34016:                     Tina Mäkelä                             Sulo Aittoniemi
34017:                     Hannu Suhonen                           Lea Mäkipää
34018:                                          Raimo Vistbacka
34019: 
34020: 
34021: Ei vastausta, rauennut
34022: 38                                             1991 vp
34023: 
34024: Kysymys valtioneuvostolle 38
34025: 
34026: 
34027: 
34028: 
34029:                                   Skinnari ym.: Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton uusista sopimus-
34030:                                       järjestelyistä
34031: 
34032: 
34033:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34034: 
34035:    Maamme kannalta merkittävän yya-sopi-             kulttuurillinen ja muu yhteistoimintatarve mah-
34036: muksen kokonaisuudessaan on Suomessa ja              dollisine uusine sopimusjärjestelyineen. Euroop-
34037: NeuvostoliitossaNenäjällä todettu olevan uu-         pa on toisenlainen kuin II maailmansodan jäl-
34038: delleenarvioinnin tarpeessa. Muun muassa             keen.
34039: Ranskalla ja Saksalla on äskettäin tehty sopimus
34040: Neuvostoliiton kanssa yhteistoiminnasta. Suo-                 Mitä Hallitus tekee yya-sopimuksen
34041: men on tässä tilanteessa arvioitava taloudellinen,          osalta ja missä aikataulussa?
34042: 
34043:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
34044: 
34045:                      Jouko Skinnari                          Håkan Nordman
34046:                      Eero Paloheimo                          Sinikka Hurskainen
34047:                                            Gunnar Jansson
34048: 
34049: 
34050: Vastattu 3.10.1991
34051:                                             1991 vp                                            39
34052: 
34053: Kysymys valtioneuvostolle 39
34054: 
34055: 
34056: 
34057: 
34058:                                 Hautala ym.: Eduskunnan asemasta integraatioratkaisuja tehtäessä
34059: 
34060: 
34061: 
34062:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34063: 
34064:    Suomen hallitus neuvottelee parhaillaan yh-             Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
34065: dessä muiden EFTA-maiden kanssa ETA-sopi-               että eduskunnalla maamme korkeimpa-
34066: muksesta, jonka toinen osapuoli on EY. ETA-             na valtioelimenä on keskeinen asema
34067: sopimus muuttaa eduskunnan asemaa erittäin              Suomen perustavaa laatua olevassa in-
34068: huomattavalla tavalla. Vielä voimakkaammin              tegraatioratkaisussa ja siihen liittyvässä
34069: eduskunnan asemaan vaikuttaisi mahdollinen              päätöksenteossa?
34070: EY-jäsenyys, joka tuo päätöksentekoon selvän
34071: ylikansallisen luonteen.
34072:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
34073: 
34074:                    Heidi Hautala                         Pekka Haavisto
34075:                    Erkki Pulliainen                      Eero Paloheimo
34076: 
34077: 
34078: Ei vastausta, rauennut
34079: 40                                              1991 vp
34080: 
34081: Kysymys valtioneuvostolle 40
34082: 
34083: 
34084: 
34085: 
34086:                                    0. Ojala ym.: Tasa-arvolain tulkinnasta eräissä viransijaisuusmää-
34087:                                        räyksissä
34088: 
34089: 
34090:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34091: 
34092:     Tasa-arvolautakunta kielsi Etelä-Savon mieli-     estää tällaista menettelyä, vaikka eduskunnan
34093: sairaanhuoltopiirin kuntainliittoa antamasta vi-      toinen lakivaliokunta muutti tasa-arvolain 7 §:n
34094: ransijaisuusmääräyksiä viransijaisen tulevan äi-      perusteluja ja edellytti, ettei oikeus äitiyteen ja
34095: tiysloman perusteella sijaisuusaikaa lyhyemmäk-       isyyteen missään oloissa saa muodostaa syrjin-
34096: si ajaksi. Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumo-        nän perustetta.
34097: si suurimmalta osin tämän päätöksen kuntainlii-
34098: ton valituksesta hallituksen esityksen yksityis-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34099: kohtaisiin perusteluihin nojautuen ja katsoi, ettei          ryhtyä lain muuttamiseksi, jotta edus-
34100: tasa-arvolautakunnalla ole toimivaltaa tasa-ar-              kunnan lain sisällölle antama tarkoitus
34101: volain 7 §:ään sisältyvän syrjintäkiellon nojalla            toteutuu?
34102:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1991
34103: 
34104:          Outi Ojala                      Eila Rimmi                      Raila Aho
34105:          Heli Astala                     Claes Andersson                 Iivo Polvi
34106: 
34107: 
34108: Ei vastausta, rauennut
34109:                                                1991 vp                                             41
34110: 
34111: Kysymys valtioneuvostolle 41
34112: 
34113: 
34114: 
34115: 
34116:                                  P. Leppänen ym.: Kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon turvaa-
34117:                                      misesta
34118: 
34119: 
34120:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34121: 
34122:    Maassamme tulee etsiä tuottavia, työllistäviä    kuin valtion käyttämä määräraha asuntotuotan-
34123: työpaikkoja sen sijaan, että voivotellaan lamaa     toon, joten miksi ei rakenneta lähes "ilmaisia"
34124: ja sen seurauksia, jotka ovat kohta kestämättö-     asuntoja?
34125: mät.
34126:    Asuntotuotanto on eräs alue, joka työllistää               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34127: ja on tuottavaa toimintaa myösjulkishallinnolle.           ryhtyä ensi vuoden tulo- ja menoarvios-
34128:    Yksi rakennustyöläinen työllistää kaksi muu-            sa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi, jot-
34129: ta työntekijää, heidän maksamaosa verotulot                ta kansalaiset saisivat kohtuuhintaisia
34130: valtiolle sekä kunnille ovat lähes yhtä paljon             asuntoja käyttöönsä?
34131: 
34132:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1991
34133: 
34134:                     Pekka Leppänen                          Timo Laaksonen
34135:                     Eila Rimmi                              Heli Astala
34136:                                            Ensio Laine
34137: 
34138: 
34139: Ei vastausta, rauennut
34140: 42                                           1991 vp
34141: 
34142: Kysymys valtioneuvostolle 42
34143: 
34144: 
34145: 
34146: 
34147:                                  Moilanen ym.: Rikosoikeudellista vastuuta koskevan ikärajan alen-
34148:                                     tamisesta
34149: 
34150: 
34151:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34152: 
34153:    Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15        Aivan ilmeisesti olisi perusteltua vakavasti har-
34154: vuotta. Tähän ikään mennessä monet nuoret          kita rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alenta-
34155: ovat jo oppineet lähes rikollisuuden ammattilai-   mista, samalla kun paneudutaan seuraamusjär-
34156: siksi, joihin ei voida kuitenkaan rikosoikeuden    jestelmän monipuolistamiseen ja mm. sovitaan-
34157: keinoin puuttua.                                   järjestelmän kehittämiseen sekä selvitetään ns.
34158:    Poliisi ja lastensuojeluviranomaiset kysyvät    kahden ikärajan järjestelmän käyttöönoton
34159: voimattomina, mitä tehdä näille nuorille, jotka    mahdollisuuksia.
34160: vain ilkkuvat ja uhoavat viranomaisille: "Et sä
34161: mulle mitään voi, mä oon alaikäinen".                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34162:    Ennaltaehkäisy ja kasvatus eivät yksin riitä,          ryhtyä rikosoikeudellista vastuuta koske-
34163: vaan tarvitaan myös rangaistusseuraamuksia.               van ikärajan alentamiseksi?
34164: 
34165:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
34166: 
34167:                      Eeva-Liisa Moilanen                   Jouko Jääskeläinen
34168:                      Bjarne Kallis                         Ismo Seivästö
34169: 
34170: 
34171: 
34172: Vastattu 7.11.1991
34173:                                                1991 vp                                               43
34174: 
34175: Kysymys valtioneuvostolle 43
34176: 
34177: 
34178: 
34179: 
34180:                                   Nikula ym.: Noottikriisin syiden selvittämisestä
34181: 
34182: 
34183: 
34184:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34185: 
34186:    Julkisuuteen on saatettu tutkimus- ja aikalais-       Noottikriisin taustojen ja syiden perinpohjai-
34187: tietoa, jonka mukaan Neuvostoliiton 30 vuotta        nen selvittäminen ja julkistaminen on välttämä-
34188: sitten Suomen hallitukselle lähettämä nootti oli     töntä historiallisen totuuden ja suomalaisten
34189: etukäteen silloisen tasavallan presidentti Urho      itsetunnon takia. Se edellyttää kaikkien saatavis-
34190: Kekkosen tiedossa, jopa niin, että nootista olisi    sa olevien suomalaisten ja neuvostoliittolaisten
34191: hänen ja neuvostojohtaja Nikita Hrustshevin          dokumenttien saattamista tutkimuksen kohteek-
34192: välillä sovittu mm. tulevia presidentinvaaleja       si, mihin hallituksella on parhaat edellytykset.
34193: silmällä pitäen. Nootti tunnetusti järkytti suo-
34194: malaisten mieliä ja sillä oli presidentinvaaleihin             Mihin välittömiin toimiin Hallitus
34195: ratkaiseva vaikutus. Se myös leimasi Suomen                 ryhtyy vuoden 1961 noottikriisin tausto-
34196: kuvaa kansainvälisesti.                                     jen ja syiden selvittämiseksi ja julkistami-
34197:                                                             seksi?
34198:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
34199: 
34200:           Paavo Nikula                  Heidi Hautala                  Hannele Luukkainen
34201:           Satu Hassi                    Erkki Pulliainen               Eero Paloheimo
34202:           Ulla Anttila                  Tuija Maaret Pykäläinen        Pekka Räty
34203: 
34204: 
34205: 
34206: Ei vastausta, rauennut
34207: 44                                            1991 vp
34208: 
34209: Kysymys valtioneuvostolle 44
34210: 
34211: 
34212: 
34213: 
34214:                                   Särkijärvi ym.: Vuotos-hankkeen ympäristöselvitysten riittävyy-
34215:                                       destä periaatepäätöksen tekemiseksi
34216: 
34217: 
34218:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34219: 
34220:    Vastatessaan keväällä Vuotoksen tekoaltaan       että valtioneuvosto voi tehdä Vuotos-hankkees-
34221: rakentamista koskevaan välikysymykseen halli-       ta periaatepäätöksen. Raporttiin liittyy ympä-
34222: tus ilmoitti eduskunnalle, että hankkeen kannal-    ristöministeriön edustajien eriävä mielipide,
34223: ta tärkeät paikalliset ja alueelliset ympäristö-    jonka mukaan työryhmän esittämät laajemmat
34224: näkökohdat selvitetään tarvittavassa määrin en-     selvitykset tulisi toteuttaa ennen periaatepää-
34225: nen periaatepäätöstä yhteistyössä ympäristö-        töksen tekemistä. Tätä ajatusta tuetaan myös
34226: viranomaisten kanssa. Allashankkeen ympäris-        työryhmän tausta-aineistoon kuuluvassa Val-
34227: tövaikutukset arvioitaisiin parhaan nykyisen tie-   tion taloudellisen tutkimuskeskuksen muistiossa
34228: tämyksen mukaisesti. Hallitus lupasi myös, että     hankkeen yhteiskuntataloudellisesta kannatta-
34229: kansalaisten tasavertainen kohtelu ja mahdolli-     vuudesta.
34230: suus tulla kuulluksi ennen päätöksentekoa tur-
34231: vataan hyvää hallintotapaa noudattaen val-                    Pitääkö Hallitus KTM:n Vuotos-
34232: tioneuvoston periaatepäätöstä valmisteltaessa.             työryhmän näkemystä jo tehtyjen selvi-
34233:    KTM:n asettama Vuotos-työryhmä jätti äs-                tysten riittävyydestä sellaisena, että se
34234: kettäin raporttinsa. Työryhmän enemmistön kä-              vastaa hallituksen välikysymysvastauk-
34235: sityksen mukaan nykyiset tiedot riittävät siihen,          sessa eduskunnalle esittämiä tavoitteita?
34236:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
34237: 
34238:          Jouni J. Särkijärvi            Heidi Hautala                Eva Biaudet
34239:          Tarja Kautto                   Jukka Roos                   Riitta Myller
34240:          Marja-Leena Viljamaa           Maija Rask                   Minna Karhunen
34241:          Heli Astala                    Esko Seppänen                Irmeli Takala
34242:                                         Hanna Markkula
34243: 
34244: 
34245: Vastattu 7.11.1991
34246:                                               1991 vp                                               45
34247: 
34248: Kysymys valtioneuvostolle 45
34249: 
34250: 
34251: 
34252: 
34253:                                   Ukkola ym.: Puolueiden ulkomailta saaman tukirahan selvittämi-
34254:                                       sestä
34255: 
34256: 
34257:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34258: 
34259:     Julkisuudessa on saatu varmistus siihen, että   on toisarvoinen verrattuna valtiolliseen päätök-
34260: suomalaiset kommunistiset puolueet saivat ta-       sentekoon osallistuvien puolueiden rahoittami-
34261: loudellista tukea huomattavassa määrin Neu-         seen maan rajojen ulkopuolelta.
34262: vostoliitosta vielä tämän vuosikymmenen al-            Monilla maamme puolueilla on virallisia yh-
34263: kaessa. Asiasta on tietänyt maan itsenäisyyttä      teistoimintasopimuksia tai -muotoja ulkomais-
34264: vastaan kohdistuvien hankkeiden tutkinnasta         ten puolueiden kanssa. Tähän mahdollisesti liit-
34265: vastaava suojelupoliisi. Se ei kuitenkaan tukira-   tyvät taloudelliset kytkennät tulisi saattaa julki-
34266: hoituksiin puuttunut, toisin kuin eräisiin muihin   siksi.
34267: tapauksiin, kuten julkisten komiteanmietintöjen
34268: välittämiseen neuvostoliittolaisille tai vapaasti            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34269: kaupan olevien laitteiden myymiseen Neuvosto-              ryhtyä puolueiden ulkomailta saaman
34270: liittoon. Näiden merkitys maan itsenäisyydelle             tukirahan selvittämiseksi?
34271: 
34272:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
34273: 
34274:          Tuulikki Ukkola                Paavo Nikula                   Tuija Maaret Pykäläinen
34275:          Raimo Vistbacka                Pekka Räty                     Ulla Anttila
34276:                                         Kimmo Sasi
34277: 
34278: 
34279: Ei vastausta, rauennut
34280: 46                                               1991 vp
34281: 
34282: Kysymys valtioneuvostolle 46
34283: 
34284: 
34285: 
34286: 
34287:                                     Ala-Nissilä ym.: Maanviljelijöitä ja yrittäjiä koskevan vakauttamis-
34288:                                         lainajärjestelmän toteuttamisesta
34289: 
34290: 
34291:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34292: 
34293:    Tulopoliittisen kokonaisratkaisun syntymi-          den viljelijöiden ja perheiden tilannetta. Erityisil-
34294: nen on tärkeä askel maamme talouden terveh-            lä vakauttamislainoilla tai suhdannelainoilla oli-
34295: dyttämisessä. Taloudellinen elpyminen on kui-          si tässä tilanteessa tärkeä merkitys. Yritysten
34296: tenkin hidasta. Erityisen ongelmallisessa tilan-       osalta suhdannelainajärjestelmä on osittain ole-
34297: teessa taloudellisesti tulevat olemaan velkaantu-      massa ja muilta osin asia on tiettävästi selvittely-
34298: neet yritykset, viljelijät ja perheet. Tähän vaikut-   vaiheessa.
34299: taa yleinen taloudellinen tilanne ja korkotaso.
34300: Terveiden yritysten vieminen laman ylitse on                     Mihin käytännön toimiin Hallitus ai-
34301: kansantalouden kannalta välttämätöntä. Sa-                    koo ryhtyä kattavan vakauttamislaina-
34302: moin on tärkeää helpottaa pahoin velkaantunei-                järjestelmän kehittämiseksi?
34303:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
34304: 
34305:           Olavi Ala-Nissilä               Rose-Marie Björkenheim          Timo Kalli
34306:           Tero Mölsä                      Juha Korkeaoja                  Armas Komi
34307:           Matti Väistö                    Ismo Seivästö                   Aino Suhola
34308:           Matti Vanhanen                  Pekka Viljanen                  Kyösti Virrankoski
34309:           Sirkka-Liisa Anttila            Timo Järvilahti                 Markku Vuorensola
34310:           Tuulikki Ukkola                 Tuula Kuittinen                 Jarmo Laivaranta
34311:           Raimo Vuoristo                  Olli Rehn                       Markku Rossi
34312:           Raimo Vistbacka                 Raimo Liikkanen                 Helmi Morri
34313: 
34314: 
34315: Ei vastausta, rauennut
34316:                                              1991 vp                                          47
34317: 
34318: 
34319: Kysymys valtioneuvostolle 47
34320: 
34321: 
34322: 
34323: 
34324:                                 Luukkainen ym.: Kehitysaluerahaston toimialueen laajentamisesta
34325: 
34326: 
34327: 
34328:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34329: 
34330:     Maassamme vallitsevan syvän taloudellisen               Aikooko Hallitus ryhtyä tmmnn, ja
34331: laman vuoksi yritykset ovat joutuneet vaikeuk-           jos niin mihin, Kehitysaluerahaston toi-
34332: siin myös Etelä-Suomessa. Tästä syystä työttö-           mialueen laajentamiseksi koko maan
34333: mien määrä on Uudellamaalla kohonnut ennä-               alueelle ja yritysten kohtelemiseksi ta-
34334: tyslukemiin. Valtio tukee yrityksiä suhdanne-            savertaisesti suhdannelainoja myönnet-
34335: lainoilla, jotka jaetaan Kehitysaluerahaston             täessä?
34336: kautta. Koska mm. Uudenmaan lääni on rajattu
34337: Keran toimialueen ulkopuolelle, Uudellamaalla
34338: toimivat yritykset jäävät tämän tuen ulkopuo-
34339: lelle.
34340:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
34341:          Hannele Luukkainen          Satu Hassi                   Tuula Linnainmaa
34342:          Kaarina Dromberg            Ritva Laurila                Paavo Nikula
34343:          Tuija Maaret Pykäläinen     Matti Louekoski              Arja Alho
34344:          Tarja Halonen               Anssi Rauramo                Tero Mölsä
34345:          Eero Paloheimo              Erkki Pulliainen             Pentti Lahti-Nuuttila
34346:          Matti Luttinen              Marjut Kaarilahti            Pekka Räty
34347:                    Ulla Anttila                           Väinö Saario
34348: 
34349: 
34350: Ei vastausta, rauennut
34351: 48                                               1991 vp
34352: 
34353: Kysymys valtioneuvostolle 48
34354: 
34355: 
34356: 
34357: 
34358:                                     Kalliomäki ym.: Hallituksen talouspoliittisen uskottavuuden pa-
34359:                                         lauttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
34360: 
34361: 
34362:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34363: 
34364:    Hallituksen keskeisten ministerien, ennen           men talouspolitiikasta kuitenkin jatkuu. Korko-
34365: kaikkea pääministerin ja ulkoministerin, näky-         taso on pysynyt korkeana aiheuttaen Suomen
34366: västi uutisoitu erimielisyys talouspolitiikan sisäl-   kansantaloudelle, yrityksille ja yksittäisille kan-
34367: löstä johti ennätysnopeaan valuuttavarannon            salaisille huikeita menetyksiä.
34368: supistumiseen 17.10.-21.10.1991 välisenä ajan-
34369: kohtana. Kielteistä kehitystä vahvisti kauppa- ja                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34370: teollisuusministeriön kansliapäällikön kannan-                talouspoliittisen uskottavuutensa palaut-
34371: otto devalvaation puolesta. Valuuttapaon ja                   tamiseksi ja niiden menetysten korvaa-
34372: pakkodevalvaation estämiseksi jouduttiin työ-                 miseksi Suomen kansantaloudelle, joita
34373: markkinoilla yön tunteina rakentamaan ja sen                  hallituksen jäsenet ja virkamiehet ovat
34374: jälkeen runoomaan nopeasti läpi "pakkoratkai-                 aiheuttaneet vastuuttomilla talouspoliit-
34375: su" maan talouden pelastamiseksi. Työmarkki-                  tisilla puheenvuoroillaan?
34376: nasopimuksesta huolimatta epävarmuus Suo-
34377:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
34378: 
34379:           Antti Kalliomäki                Pertti Paasio                   Anna-Liisa Kasurinen
34380:           Aarno von Bell                  Matti Luttinen                  Timo Roos
34381:           Tarja Kautto                    Liisa Jaakonsaari               Ulpu Iivari
34382:                                           Pentti Lahti-Nuuttila
34383: 
34384: 
34385: 
34386: Vastattu 7.11.1991
34387:                                                 1991 vp                                               49
34388: 
34389: Kysymys valtioneuvostolle 49
34390: 
34391: 
34392: 
34393: 
34394:                                    Aittoniemi ym.: Kansalaisten tulevaisuudenuskon palauttamiseksi
34395:                                        tarvittavista toimenpiteistä
34396: 
34397: 
34398:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34399: 
34400:    Hallitus pyrkii valitsemillaan keinoilla py-       tarvittaisiin
34401:                                                          .. ,       nyt ilmiselvästi ns. "talvisodan hen-
34402: säyttämään laman syvenemisen ja kääntämään            k ea .
34403: talouselämän uuteen nousuun. Pyrkimys on oi-
34404: kea, vaikka valituista keinoista saatetaan olla eri             Onko Hallitus miettinyt keinoja, jotka
34405: mieltä. Taloudellisen laman rinnalla yhteiskun-              taloudellisten ponnistelujen ohella valai-
34406: nassa ilmenee kuitenkin entistä selvemmin myös               sivat uskoa yhteiskunnan parempaan tu-
34407: niin sanottu henkinen lama ja epävarmuus tule-               levaisuuteen?
34408: vaisuudesta. Taloudellisten ponnistelujen ohella
34409:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
34410: 
34411:                      Sulo Aittoniemi                           Heikki Riihijärvi
34412:                      Raimo Vistbacka                           Lea Mäkipää
34413: 
34414: 
34415: Ei vastausta, rauennut
34416: 
34417: 
34418: 
34419: 
34420: 4 220034S
34421: 50                                             1991 vp
34422: 
34423: Kysymys valtioneuvostolle 50
34424: 
34425: 
34426: 
34427: 
34428:                                   Aittoniemi ym.: Rikoksentekijöiden eristämistä koskevien säännös-
34429:                                       ten uudistamisesta
34430: 
34431: 
34432:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34433: 
34434:    Korkeimman oikeuden päätös ns. Siltavuoren        ministeri että maan oikeusoppineet esittäneet
34435: jutussa pakkolaitostuomiota koskien on herättä-      toisistaan poikkeavia näkemyksiä.
34436: nyt kansalaisten keskuudessa hämmennystä ja
34437: närkästystä. On esitetty epäilyksiä yhteiskunnan               Katsooko Hallitus, että nykyistä lain-
34438: kyvystä ja halusta suojautua vaarallisia rikok-            säädäntöämme tulisi näiltä osin pikaises-
34439: sentekijöitä vastaan, ja asiasta ovat sekä oikeus-         ti tarkistaa tai uudistaa?
34440:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
34441: 
34442:                      Sulo Aittoniemi                         Heikki Riihijärvi
34443:                      Raimo Vistbacka                         Lea Mäkipää
34444: 
34445: 
34446: Vastattu 7.11.1991
34447:                                               1991 vp                                                51
34448: 
34449: Kysymys valtioneuvostolle 51
34450: 
34451: 
34452: 
34453: 
34454:                                   Vuoristo ym.: Terveydenhoidon varojen vähenemisen vaikutuksista
34455:                                       annettavaan hoitoon
34456: 
34457: 
34458:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34459: 
34460:     Eduskunnassa lokakuun puolivälissä pidetys-         Potilaitten priorisointi on jo suomalaistenkin
34461: sä, lääketieteen toimittajien ja eduskunnan yh-     sairaaloitten arkipäivää, ja lääkärit ovat siinä
34462: teisesti järjestämässä Raha terveydenhuollon        tilanteessa hyvin vaikean eettisen ristiriidan kes-
34463: ongelmana -seminaarissa puututtiin tulevaisuu-      kellä hoitopäätöksiä tehdessään. Niin ei voi
34464: den yhteiskunnan yhteen v<tikeimmista kysy-         pitkään olla. Myös jokainen budjettipäätös on
34465: myksistä: Ketä ja mitä hoit.etaan, jos raha ei      tässä mielessä professori Palon mukaan tule-
34466: riitä kaikkeen?                                     vaisuudessa yhä enemmän eettinen päätös ja
34467:     Oman esitelmänsä päätelmäosan HYKS:n            valinta.
34468: johtajaylilääkäri Jorma Palo aloitti lauseella:
34469: "Lääketieteen valtava kehitys on vienyt lääkärit,              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34470: potilaat ja koko yhteiskunnan eräänlaiseen an-              ryhtyä, jotta ihmisillä olisi tulevaisuudes-
34471: saan: tarjolla on enemmän tutkimus- ja hoito-               sa mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoi-
34472: mahdollisuuksia kuin mihin varat ja nyt myös                seen hoitoon elämän kaikissa tilanteissa?
34473: hoitohenkilökunnan määrä riittävät."
34474:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
34475: 
34476:                     Raimo Vuoristo                           Heikki Riihijärvi
34477:                     Johannes Leppänen                        Timo Laaksonen
34478:                                          Lauri Metsämäki
34479: 
34480: 
34481: Ei vastausta, rauennut
34482: 52                                             1991 vp
34483: 
34484: Kysymys valtioneuvostolle 52
34485: 
34486: 
34487: 
34488: 
34489:                                   Jouppila ym.: Rikollisuuden vähentämiseksi tarvittavista toimenpi-
34490:                                      teistä
34491: 
34492: 
34493:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34494: 
34495:    Viime aikoina rikollisuus on maassamme li-        samanaikaisesti julkisuuteen on saatu tieto, että
34496: sääntynyt hälyttävällä tavalla. Tästä esimerkki-     rikosten selvittämisprosentti on alentunut. Kun
34497: nä on se, että päivittäin voi tiedotusvälineistä     Helsingin kaupungissa henkeen tai terveyteen
34498: lukea pankkiryöstöistä, muista omaisuusrikok-        kohdistuvien rikosten ja siveellisyysrikosten sel-
34499: sista sekä yksityisen ihmisen henkeen ja tervey-     vittämisprosentti oli vuonna 1980 72 %, oli se
34500: teen kohdistuvista rikoksista ja raiskauksista.      vuonna 1990 59 %.
34501: Esimerkkinä voi mainita Oulun kaupungin,
34502: jossa vuosittain on ollut 3---4 henkeen kohdistu-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34503: vaa rikosta ja tänä vuonna luku on tähän men-               ryhtyä lisääntyneen rikollisuuden torju-
34504: nessä 10.                                                   miseksi ja rikosten selvittämisprosentin
34505:    Tilanne herättää yleisesti ihmisissä suurta le-          parantamiseksi?
34506: vottomuutta ja turvattomuutta, semminkin kun
34507:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
34508: 
34509:                      Riitta Jouppila                          Anna-Kaarina Louvo
34510:                      Pirjo-Riitta Antvuori                    Ritva Laurila
34511: 
34512: 
34513: Vastattu 7.11.1991
34514:                                               1991 vp                                              53
34515: 
34516: Kysymys valtioneuvostolle 53
34517: 
34518: 
34519: 
34520: 
34521:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Velkaantuneiden kotitalouksien aseman tur-
34522:                                      vaamisesta tulojen alentuessa
34523: 
34524: 
34525:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34526: 
34527:    Maahamme yritetään tehdä työmarkkina-            asunnot olivat kalliimpia kuin nyt. Lainojen
34528: sopimusta, joka yhdessä hallituksen muiden toi-     korot sidottiin markkinakorkoihin. Jos tulot
34529: mien kanssa alentaa niin pieni- kuin keskitulois-   alenevat hallituksen esittämällä tavalla, velkaan-
34530: ten palkansaajakotitalouksien käteen jäävää tu-     tuneet kotitaloudet eivät pysty selviytymään lai-
34531: loa jopa useita tuhansia markkoja vuodessa.         nojensa lyhennyksistä ja koroista.
34532:    Suuri osa kotitalouksista on pahasti velkaan-
34533: tuneita. Asuntolainoja on 40 prosentilla koti-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34534: talouksista. Pahiten velkaantuneita ovat 25-34-            velkaantuneiden palkansaajakotitalouk-
34535: vuotiaiden taloudet, joilla on lähes puolet kaik-          sien lainarasitteiden lieventämiseksi tulo-
34536: kien kotitalouksien veloista. Huomattava osa               jen alentuessa hallituksen toimien seu-
34537: veloista on otettu vuosina 1988-89, jolloin                rauksena tuhansia markkoja vuodessa?
34538: 
34539:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
34540: 
34541:          Pentti Lahti-Nuuttila          Satu Hassi                    Johannes Koskinen
34542:          Raimo Vuoristo                 Kari Urpilainen               Liisa Jaakonsaari
34543:          Marja-Liisa Tykkyläinen        Anna-Liisa Kasurinen          Paavo Nikula
34544:          Erkki Pulliainen               Pekka Räty                    Erkki Tuomioja
34545:                                         Mats Nyby
34546: 
34547: 
34548: Ei vastausta, rauennut
34549: 54                                            1991 vp
34550: 
34551: Kysymys valtioneuvostolle 54
34552: 
34553: 
34554: 
34555: 
34556:                                  Polvi ym.: Velkaantuneiden kotitalouksien aseman turvaamisesta
34557:                                      tulojen alentuessa
34558: 
34559: 
34560:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34561: 
34562:    Rahamarkkinoiden vapautumisen seuraukse-        viytyä lainojen koroista, lyhennyksistä puhu-
34563: na kotitaloudet ovat poikkeuksellisen velkaantu-   mattakaan.
34564: neita. Työttömyysajat ovat pidentyneet ja työt-
34565: tömien määrän ennakoidaan ylittävän lähiai-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä velkaantu-
34566: koina 300 000 henkilön rajan. Työttömyyden               neiden kotitalouksien auttamiseksi nyt,
34567: lisääntyminen ja pitkittyminen, työttömyyskor-           kun niiden asemaa vaikeuttavat entises-
34568: vausten mahdollinen leikkaus ja tulopoliittisen          tään suurtyöttömyys, tulopoliittiseen rat-
34569: ratkaisun mukainen palkanalennus heikentävät             kaisuun liittyvä palkkojen alennus sekä
34570: entisestään kotitalouksien mahdollisuuksia sel-          suunniteltu työttömyyskorvausten leik-
34571:                                                          kaus?
34572:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1991
34573: 
34574:          Iivo Polvi                    Heli Astala                 Osmo Polvinen
34575:          Eila Rimmi                    Timo Laaksonen              Jarmo Wahlström
34576: 
34577: 
34578: Ei vastausta, rauennut
34579:                                             1991 vp                                             55
34580: 
34581: Kysymys valtioneuvostolle 55
34582: 
34583: 
34584: 
34585: 
34586:                                 Komi ym.: Maatilojen vararikkoon menon estämisestä
34587: 
34588: 
34589: 
34590:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34591: 
34592:    Hallituksen esittämät toimenpiteet voimassa    nen herättävät kysymyksen: Olemmeko lain
34593: olevan maataloustulolain muuttamiseksi ovat       edessä tasa-arvoisia? Onko oikein, että laman
34594: johtamassa maatilat kohtuuttomien taloudellis-    maksumiehiksi palkan alennuksilla jäävät yksin
34595: ten vaikeuksien eteen. Maatalousyrittäjät ajau-   maatalousyrittäjät?
34596: tuvat voimakkaaseen konkurssikierteeseen. Vil-
34597: jan markkinointimaksut kesken satokauden,                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34598: maataloustuotteiden tavoitehintojen jälkeenjää-          ryhtyä, etteivät nuoret, kaikkein aktiivi-
34599: neisyys ja valtiolle maataloustulolain mukaan            simmat maatalousyrittäjät ajaudu kon-
34600: kuuluvan markkinaosuuden hoitamatta jättämi-             kurssikierteeseen?
34601:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
34602: 
34603:          Armas Komi                   Pekka Viljanen                Annikki Koistinen
34604:          Tuula Kuittinen              Helmi Morri                   Markku Rossi
34605:          Juha Korkeaoja               Timo Kalli                    Timo Järvilahti
34606:          Markku Vuorensola            Johannes Leppänen             Raili Puhakka
34607:          Matti Väistö                 Markku Koski                  Kyösti Virrankoski
34608: 
34609: 
34610: Ei vastausta, rauennut
34611: 56                                             1991 vp
34612: 
34613: Kysymys valtioneuvostolle 56
34614: 
34615: 
34616: 
34617: 
34618:                                   Kohljoki ym.: Toimeentulon turvaamisesta rintamaveteraaneille
34619: 
34620: 
34621: 
34622:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34623: 
34624:     Sotiemme veteraanit ovat ikääntyneitä ja hei-    puitteissa yhteiskunnan toimesta turvattaisiin
34625: dän joukkonsa harvenee. Heitä on jäljellä enää       sotiemme veteraaneille kohtuullisen tasoinen vä-
34626: vajaa puolet sodanaikaisen kenttäarmeijamme          himmäistulo. Sitä tarkoittava lainsäädäntötyö
34627: vahvuudesta. Kovin moni veteraani on joutunut        tulisi valmistella ja saattaa päätökseen joutui-
34628: ja joutuu elämään kohtuuttoman niukan toi-           sasti. Itsenäisyytemme juhlavuoden lähestyessä
34629: meentulon varassa. Rintamasotilaseläkelain pe-       se olisi kansamme kiitollisuuden osoitus sotiem-
34630: rusteella maksettava rintamalisä, nykyisin 199       me veteraaneille, jotka joutuivat uhraamaan
34631: markkaa kuukaudessa ja kansaneläkkeen lisä-          nuoruutensa monet parhaat vuodet taisteluissa
34632: osaa saaville maksettava ylimääräinen rintama-       isänmaan vapauden puolesta.
34633: lisä, vähimmillään 26 markkaa ja enimmillään
34634: 434 markkaa kuukaudessa, eivät voi riittää                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
34635: korvaamaan veteraanien puutteellista työeläke-              teisiin kohtuullisen tasoisen vähimmäis-
34636: turvaa. Sen vuoksi tarvittaisiin heitä varten tar-          tulon turvaamiseksi sotiemme veteraa-
34637: koitettu erityinen perusturvajärjestelmä, jonka             neille?
34638: 
34639:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1991
34640: 
34641:          Maunu Kohijoki                 Tuula Linnainmaa               Kirsti Ala-Harja
34642:          Markku Lehtosaari              Rose-Marie Björkenheim         Maria Kaisa Aula
34643:          Olavi Ala-Nissilä              Päivi Varpasuo                 Ben Zyskowicz
34644: 
34645: 
34646: Ei vastausta, rauennut
34647:                                               1991 vp                                              57
34648: 
34649: Kysymys valtioneuvostolle 57
34650: 
34651: 
34652: 
34653: 
34654:                                   Astala ym.: Ministeri-kansanedustajien osallistumisesta luottamus-
34655:                                       lauseäänestyksiin
34656: 
34657: 
34658:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34659: 
34660:    Ministeriys ei nykyisen valtiosääntömme mu-      dyssä tiedonantoäänestyksessä. Demokraattisen
34661: kaan estä toimintaa myös kansanedustaja-ase-        oikeusvaltion ihanteeseen on usein liitetty ajatus
34662: massa. Tästä johtuu se erikoinen tilanne, että      päätöksenteon kontrolloitavuudesta ja siitä, että
34663: eduskunnassa käytävässä hallituksen luotta-         yksi ja sama taho ei toimi samassa asiassa sekä
34664: mukseen kohdistuvassa äänestyksessä ministeri-      kontrolloijana että kontrolloitavana.
34665: kansanedustajat osallistuvat omaa asemaansa
34666: koskevaan päätöksentekoon. Ahon hallituksen                    Mihin lainsäädännöllisiin toimiin Hal-
34667: kuudestatoista ministeri-kansanedustajasta viisi-          litus aikoo ryhtyä edellä kuvaamamme
34668: toista antoi itsellensä luottamuslauseen edus-             ilmeisen epäkohdan poistamiseksi?
34669: kunnassa 16. marraskuuta kuluvaa vuotta käy-
34670:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
34671: 
34672:          Heli Astala                    Marjatta Stenius-Kaukonen          Esko Seppänen
34673:          Raila Aho                      Asko Apukka                        Eila Rimmi
34674:                                         Claes Andersson
34675: 
34676: 
34677: Ei vastausta, rauennut
34678: 58                                            1991 vp
34679: 
34680: Kysymys valtioneuvostolle 58
34681: 
34682: 
34683: 
34684: 
34685:                                  Pulliainen ym.: Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa soimittavien
34686:                                      sopimusten suhteesta
34687: 
34688: 
34689:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34690: 
34691:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Suo-     kanssa soimittavan sopimuksen merkitys siinä
34692: men tasavalta ja Venäjän federaatio ovat saavut-   tilanteessa, että SNTL lakkaa käytännössä ole-
34693: taneet käytännössä neuvottelutuloksen keskinäi-    masta. Pyritäänkö silloin ikään kuin siirtämään
34694: sestä yleissopimuksesta. Kun Suomi ja SNTL         HNY-sopimus Suomen ja Venäjän federaation
34695: saivat äskettäin neuvoteltua hyvää naapuruutta     väliseksi sopimukseksi vai neuvotellaanko uusi
34696: ja yhteistyötä koskevan sopimuksen, HNY-sopi-      vastaava sopimus Venäjän federaation kanssa
34697: muksen, muodostuu näiden sopimusten keski-         vai katsotaanko nyt Venäjän federaation kanssa
34698: näisestä hierarkiasta mielenkiintoinen kysymys,    neuvoteltu yleissopimus HNY-sopimusta kor-
34699: kuten myös siitä, mikä on Venäjän federaation      vaavaksi sopimukseksi?
34700:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
34701: 
34702:          Erkki Pulliainen              Raimo Vuoristo               Matti Vähänäkki
34703:          Jouni J. Särkijärvi           Heli Astala                  Heikki Riihijärvi
34704:                                        Ulla Anttila
34705: 
34706: 
34707: Ei vastausta, rauennut
34708:                                               1991 vp                                           59
34709: 
34710: Kysymys valtioneuvostolle 59
34711: 
34712: 
34713: 
34714: 
34715:                                   Haavisto ym.: Slovenian ja Kroatian tunnustamiseksi tarvittavista
34716:                                       toimenpiteistä
34717: 
34718: 
34719:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34720: 
34721:    Jugoslavian liittovaltio on hajonnut, ja aina-            Mihin toimiin Suomen Hallitus aikoo
34722: kin Slovenia ja Kroatia ovat hakeutumassa                 ryhtyä Slovenian ja Kroatian tunnus-
34723: Euroopan itsenäisten kansakuntien joukkoon.               tamiseksi, kansainvälisten sopimusten
34724: Slovenia täyttää jo pitkälle suvereenin valtion           vastaisten ihmisoikeusloukkausten sel-
34725: tunnusmerkit. Kroatia puolestaan on joutunut              vittämiseksi, humanitäärisen avun toi-
34726: Serbian johtaman Jugoslavian liittoarmeijan               mittamiseksi siviiliväestölle sekä Suomen
34727: hyökkäyksen kohteeksi. Tässä tilanteessa kan-             osallistumiseksi alueen rauhanturvatoi-
34728: sainvälisen yhteisön reaktiot ovat tärkeitä.              miin?
34729:    Sotatoimista on eniten kärsinyt siviiliväestö.
34730: Sodan kumpikin osapuoli on syyllistynyt tärkei-
34731: siin ihmisoikeusloukkauksiin.
34732:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
34733: 
34734:          Pekka Haavisto                 Minna Karhunen              Tuija Maaret Pykäläinen
34735:          Margareta Pietikäinen          Aarno von Bell              Tuulikki Ukkola
34736:                   Esko Helle                                Pekka Leppänen
34737: 
34738: 
34739: Ei vastausta, rauennut
34740: 60                                              1991 vp
34741: 
34742: Kysymys valtioneuvostolle 60
34743: 
34744: 
34745: 
34746: 
34747:                                    Lehtinen ym.: Ylioppilaskirjoitusten uudistamisesta lukio-opetuk-
34748:                                        sen kehittämiseksi
34749: 
34750: 
34751:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34752: 
34753:    Lukio on tärkein yleissivistystä antava oppi-      män vuoksi nykymuotoiset ylioppilaskirjoituk-
34754: laitos maassamme. Lukio ei kuitenkaan nykyi-          set vaikeuttavat lukion opetussuunnitelman
34755: sellään vastaa täysin sille asetettuja vaatimuksia.   merkittävää uudistamista. Opetussisältöjen ke-
34756: Lukio-opetuksen uudistaminen on tapahtunut            hittäminen sekä valinnanvapauden lisääminen
34757: vain rakenteita uudistamalla, opetussisältöihin ei    lukion opetussuunnitelmassa edellyttävät vas-
34758: sinänsä ole koskettu. Lukio-opetus on luotava         taavanlaisia muutoksia myös ylioppilaskirjoi-
34759: sellaiseksi, että opiskelijana on enemmän mah-        tuksissa.
34760: dollisuuksia päättää, mitä aineita opiskelee ja
34761: kuinka tiiviisti.                                               Aikooko opetusministeriö valmistella
34762:    Opetusta lukioissa ohjaavat todellisuudessa               ylioppilaskirjoituksia koskevan uudistus-
34763: hyvin ratkaisevasti ylioppilaskirjoitukset. Tä-              esityksen?
34764:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
34765: 
34766:          Leila Lehtinen                  Juhani Alaranta               Riitta Jouppila
34767:          Margareta Pietikäinen           Marja-Liisa Tykkyläinen       Erja Lahikainen
34768:          Aarno von Bell                  Aino Suhola                   Kyösti Virrankoski
34769:          Maija-Liisa Lindqvist           Iiris Hacklin                 Kyösti Toivonen
34770:                                          Kirsti Ala-Harja
34771: 
34772: 
34773: Vastattu 5.12.1991
34774:                                                  1991 vp                                           61
34775: 
34776: Kysymys valtioneuvostolle 61
34777: 
34778: 
34779: 
34780: 
34781:                                   Kallis ym.: Valuuttasiirtojen rajoittamiseksi tarvittavista toimen-
34782:                                       piteistä
34783: 
34784: 
34785:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34786: 
34787:    Keskustelut markan arvon muuttamisesta                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34788: vaikuttivat omalta osaltaan tämän syksyn suu-         jestyksen 37 b §:ään viitaten esitämme kunnioit-
34789: reen valuuttapakoon. Väitetään, että maasta           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34790: virtasi lyhyessä ajassa valuuttaa 30----40 miljar-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34791: din markan edestä. Devalvaatiopuheiden ollessa
34792: vilkkaimmillaan vauhti oli 10 miljardia mark-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34793: kaa viikossa. Suomen Pankin korkealle nostama                ryhtyä, jotta markkinavoimat eivät voi
34794: päiväkorko ei voinut kuin hetkellisesti hiljen-              jatkossa Suomen Pankin ja hallituksen
34795: tää valuuttavirtaa, ja Suomen Pankki ja hallitus             harjoittamaa raha- ja valuuttapolitiikan
34796: olivat voimattomia markkinavoimia vastaan.                   onnistumista kaataa?
34797: Yleisesti pahoitellaan ajautumista pakkodeval-
34798: vaatioon ja siitä syntyneitä vahinkoja talouselä-
34799: mällemme.
34800:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
34801: 
34802:                     Bjarne Kallis                             Pirkko Laakkonen
34803:                     Jouko Jääskeläinen                        Leea Hiltunen
34804:                                           Vesa Laukkanen
34805: 
34806: 
34807: Ei vastausta, rauennut
34808: 62                                           1991 vp
34809: 
34810: Kysymys valtioneuvostolle 62
34811: 
34812: 
34813: 
34814: 
34815:                                  Rauramo ym.: Koulunkäynnin aloitusikärajan alentamisesta
34816: 
34817: 
34818: 
34819:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34820: 
34821:    Koulutusjärjestelmän kehittäminen parem-        suutta lisätty koulutukseen. Yksi tapa jousta-
34822: min vastaamaan yksilöiden erilaisia tarpeita on    vuuden lisäämiseksi on koulun aloittamisiän
34823: tulevaisuuden suurin haaste koko järjestelmälle.   muuttaminen niin, että koulun aloittaminen on
34824: Yksilöllisyyden huomioon ottaminen on 1960-        mahdollista 6-8-vuotiaana.
34825: ja 1970-lukujen keskitetyssä koulutussuunnitte-
34826: lussa jäänyt jalkoihin. Ihmisten erilaiset kyvyt            Onko opetusministeriössä harkittu
34827: ja taipumukset pyrittiin tukahduttamaan yhden-           lainsäädännön muuttamista sillä tavoin,
34828: mukaisuuden alle.                                        että koulun joustava aloittaminen esim.
34829:    Viime aikoina on joustavuutta ja valinnai-            6-vuotiaana olisi mahdollista?
34830:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
34831: 
34832:                      Anssi Rauramo                      Väinö Saario
34833:                      Maija Perho-Santala                Jouni J. Särkijärvi
34834:                                         Kalevi Lamminen
34835: 
34836: 
34837: 
34838: Vastattu 5.12.1991
34839:                                                 1991 vp                                             63
34840: 
34841: Kysymys valtioneuvostolle 63
34842: 
34843: 
34844: 
34845: 
34846:                                    Pulliainen ym.: Devalvaation ja tupo-sopimuksen jälkeisistä talous-
34847:                                        poliittisista toimenpiteistä
34848: 
34849: 
34850:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34851: 
34852:    Valtakunnan talouspoliittinen tilanne on ollut              Mitä ovat ne erityiset talouspoliittiset
34853: epävakaa koko syksyn, millä on ollut omat                   toimet, joilla Hallitus pyrkii vakautta-
34854: kielteiset vaikutuksensa niin yksityisten kansa-            maan taloudellisen toiminnan ekologi-
34855: laisten kuin yritystenkin toimintaan. Nyt deval-            sesti hyväksyttävällä tavalla ja palauttaa
34856: vaatio on kuitenkin toteutettu ja tupo näyttää              maan ulkopuolisten tahojen luottamuk-
34857: olevan syntymässä. Tässä tilanteessa kaivataan              sen Suomen talouselämään?
34858: hallituksen uutta talouspoliittista linjausta, joka
34859: tähtää mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.
34860: 
34861:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
34862: 
34863:                      Erkki Pulliainen                        Hannele Luukkainen
34864:                      Heidi Hautala                           Pekka Haavisto
34865: 
34866: 
34867: Vastattu 5.12.1991
34868: 64                                               1991 vp
34869: 
34870: Kysymys valtioneuvostolle 64
34871: 
34872: 
34873: 
34874: 
34875:                                     Hautala ym.: Suomen lähialueilla tapahtuneita ydinräjäytyksiä
34876:                                        koskevasta tiedottamisesta
34877: 
34878: 
34879:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34880: 
34881:     Äskettäin esitettiin julkisuuteen yllättäen tie-          Millä perusteella tieto evättiin kansa-
34882: to, että Kuolassa lähellä Suomen rajaa käytet-             laisilta ja onko tämän tiedon paljastumi-
34883: tiin vuonna 1984 kaivostoiminnassa apuna ydin-             nen aiheuttanut muutoksen hallituksen
34884: räjäytyksiä. Säteilyturvakeskus ja Seismologian            tiedotuspolitiikkaan?
34885: laitos pitivät tiedon omanaan, koska Suomessa
34886: ei havaittu kohonneita säteilyarvoja.
34887:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1991
34888: 
34889:                      Heidi Hautala                          Pekka Haavisto
34890:                      Erkki Pulliainen                       Eero Paloheimo
34891: 
34892: 
34893: Ei vastausta, rauennut
34894: