Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1992_1 | A_1992_2_3_4 | A_1992_5 | A_1992_6 | A_1992_7 | A_1992_8 | A_1992_9 | B_1992_1 | B_1992_2 | C_1992_1 | C_1992_2 | D_1992_1 | D_1992_2 | E_1992_1 | E_1992_2 | F_1992_1 | F_1992_2 | F_1992_3 | Hak_1992 | PTK_1992_1 | PTK_1992_2 | PTK_1992_3 | PTK_1992_4 | PTK_1992_5 | PTK_1992_6 | PTK_1992_7 |

1: Vuoden 1992
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F 1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-280
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:           ISSN 0783-991X
18: 
19: Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 1-280
26: 
27: 1 Lax: Om bättre ställning för utlänningarnas           15 T. Roos ym.: Avustuksenluonteisen pitkäaikaisen
28: aktieinnehav i beskattning                              perusparannuslainan myön tämisehdoista
29: 
30: 1 Lax: Ulkomaalaisten osakkeenomistajien aseman         16 Törnqvist ym.: Erikoishammasteknikkojen suorit-
31: parantamisesta verotuksessa                             taman protetiikan ottamisesta sairausvakuutuslain
32:                                                         korvauspiiriin
33: 2 Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta
34: Petäjäskosken ja Muurolan välille                       17 Jurva: Puoluetuen jakoperusteiden muuttamisesta
35: 
36: 3 Vistbacka: Vetelin telealueen henkilöstön vähentä-    18 von Bell ym.: Pudasjärven turvevoimalan rakenta-
37: misen perusteista                                       misesta
38: 
39: 4 Vistbacka: Avustuksen myöntämisestä Keski-Poh-        19 Laine: Kotitalouksien kaasunsaanuin turvaamises-
40: janmaan emäntäkoulun lainanhoitokuluihin                ta Helsingissä
41: 
42: 5 Mäki pää: Parkanonja Kihniön kantokykyluokkien        20 Kemppainen ym.: Moottorikeikkojen vakuutus-
43: määräämisestä                                           turvan parantamisesta
44: 
45: 6 Aittoniemi: Indeksisidonnaisuuden ulottamisesta       21 Mäkelä: Kokonaisveroasteen nousun vaikutuksis-
46: lisäeläkkeisiin                                         ta
47: 
48: 7 Aittoniemi: Lyhytaikaisten työsuhteiden vaikutuk-     22 Mäkelä: Kainuun tiepiirin lakkauttamissuunni-
49: sesta työttömyysturvaan                                 telmista
50: 
51: 8 Aittoniemi: Eräiden Pirkanmaan kuntien liittämi-      23 Vehkaoja ym.: Ruotsin kielen opetuksen uudista-
52: sestä Hämeen lääniin                                    misesta
53: 
54: 9 Aittoniemi: EY:tä koskevan tiedottamisen tasa-        24 Aittoniemi: Rauhanturvatoiminnasta aiheutunei-
55: puolisuudesta                                           den saatavien perimisestä YK:lta
56: 
57: 10 Aittoniemi: Sotamuistomerkin pystyttämisestä         25 Aittoniemi: Verikokeen ottamisesta rattijuopu-
58: Rovaniemen maalaiskuntaan                               mustapauksissa
59: 
60: 11 Häkämies: Venäjältä tulevien turistien aiheutta-     26 P. Leppänen ym.: Valtatien n:o 4 parantamisesta
61: mista ongelmista                                        Keski-Suomen läänin alueella
62: 
63: 12 Lahti-Nuuttila: Opiskelijoiden oikeudesta valita     27 Vistbacka: Viranperän- Suokonmäen maantien
64: kotipaikkansa                                           parantamisesta Lehtimäellä
65: 
66: 13 Vähänäkki: Eräiden liikenteeseen liittyvien inves-   28 Mäkelä: Mielenterveyspotilaiden avohoidon tason
67: tointien käynnistämisestä Kymenlaaksossa                turvaamisesta
68: 
69: 14 Hautala: Ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen    29 Mäkelä: Rikostutkintaan liittyvien valokuvien jul-
70: maahantuonnin kieltämisestä                             kaisemisen rajoittamisesta
71: 
72: 520270L
73: 4                                               Sisällysluettelo
74: 
75: 
76: 30 Vähänäkki: Urpalanjoen järjestelyhankkeen to-         47 Vistbacka: Keski-Pohjanmaan monitoimiradan
77: teuttamisesta                                            (KeMoRa) lisävarustamisesta valtion varoin
78: 
79: 31 Pulliainen: Valassaarten majakan käyttöä koske-       48 Saario ym.: Asuinhuoneistojen ja kiinteistöjen
80: vista suunnitelmista                                     verotusarvojen korotuksista
81: 
82: 32 Urpilainen: Satamaväylän rakentamisen nopeutta-       49 Hacklin: Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen eläke-
83: misesta Kokkolassa                                       vastuiden kattamisesta
84: 
85: 33 Korkeaoja: Puuhakkeen käytönjatkamisesta polt-        50 Vihriälä ym.: Maatilamatkailuopasteiden yhden-
86: toaineena Säkylän varuskunnassa                          mukaistamisesta
87: 
88: 34 Korkeaoja: Voimalinjan rakentamistavasta Fors-        51 U. Anttila: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
89: san ja Kokemäen välille                                  rahoituksesta
90: 
91: 35 Rajamäki ym.: Puuraaka-aineen saatavuuden tur-        52 Aittoniemi: Inflaation hallitusta lisäämisestä ta-
92: vaamisesta                                               louselämän elvyttämiseksi
93: 
94: 36 Rajamäki ym.: Metsätalouspoliittisen selonteon        53 Aittoniemi: Lainahakemusten käsittelyn nopeutta-
95: antamisesta                                              misesta Kehitysaluerahastossa
96: 
97: 37 Lamminen: Hiililaivoilta Porin satamassa perit-       54 Aittoniemi: Lapin sotaan liittyvien korvauskysy-
98: tävistä merenkulkumaksuista                              mysten selvittämisestä Saksan kanssa
99: 
100: 38 Kemppainen ym.: Yksityisyrittäjien kuljetuskalus-     55 Aittoniemi: Rahan niukkuudesta kotimaisilla raha-
101: ton käyttämisestä tielaitoksen työllisyystyökohteis-     markkinoilla (Kysymyksen n:o 52 yhteydessä)
102: sa
103:                                                          56 Aittoniemi: Rintamaveteraanien vapauttamisesta
104: 39 Ollila: Elinkeinotoimintaan liittyvän tienvarsimai-   pilkintä- ja kalastuksenhoitomaksun suorittamises-
105: nonnan sallimisesta maaseudulla                          ta
106: 
107: 40 Laine ym.: Suojelupoliisin edeltäjien arkistojen      57 Särkijärvi: Asioiden käsittelyn nopeuttamisesta
108: avaamisesta                                              hallintotuomioistuimissa
109: 
110: 41 Renko ym.: Ajokorttikokeen suorittamisesta kes-       58 Särkijärvi: Kalatalouden edistämisestä sisävesillä
111: kiasteen oppilaitoksissa
112:                                                          59 Särkijärvi: Viisuminhakijoiden turvapaikkahake-
113: 42 Renko ym.: Ammatillisiin oppilaitoksiin kohdistu-     musten vähentämisestä
114: vista säästötoimenpiteistä
115:                                                          60 Alaranta ym.: Lasten kotihoidon tuen lisäosan
116: 43 Laurila ym.: Lupahallinnon keventämiseksi tarvit-     maksamisesta maanviljelijäperheille
117: tavista toimenpiteistä
118:                                                          61 Riihijärvi: Kansalais- ja työväenopistojen opetta-
119: 44 Kemppainen ym.: Ilmavoimien harjoituksista            jien eläke-etujen parantamisesta
120: turkistarhaajille aiheutuvien vahinkojen estämi-
121: sestä                                                    62 Mäkelä: Karjatilaa hoitavan viljelijäpariskunnan
122:                                                          lomaetuuksien säilyttämisestä
123: 45 M. Pietikäinen: Om beviljande av faderskapsledighet
124: och begravningsbidrag i samband med barnets död          63 Törnqvist: Ammatillisiin oppilaitoksiin työllistettyjen
125: vid förlossning                                          aseman turvaamisesta
126: 
127: 45 M. Pietikäinen: Isyysloman ja hautausavustuksen       64 Kuittinen: Elatusvelvollisen huoltajan taloudellisen
128: myöntämisestä lapsen kuollessa synnytyksessä             aseman parantamisesta
129: 
130: 46 Myller ym.: Metsäojituksesta aiheutuvien haitto-      65 Särkijärvi: Löytötavaroiden palauttamisesta postit-
131: jen vähentämisestä                                       se
132:                                                  Sisällysluettelo                                               5
133: 
134: 66 Mäkelä: Muuttoavustuksen maksamisesta yrittä-           84 Vehkaoja ym.: Vaasan rannikkopatteriston toimin-
135: jäksi ryhtyvälle paluumuuttajalle                          nan jatkumisen turvaamisesta
136: 
137: 67 Mäkelä: Somalipakolaisten kotiinpaluun edistämi-        85 Aittoniemi: Ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta
138: seksi tarvittavista toimenpiteistä                         lukiossa
139: 
140: 68 Mäkelä: Psyyken lääkkeiden väärinkäytön vähen-          86 Aittoniemi: Poliisien kielitaidon parantamiseksi
141: tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä                     tarvittavista toimenpiteistä
142: 
143: 69 Karhunen ym.: Nuorten kesätyöpaikkojen turvaa-          87 Aittoniemi: Johtavien virkamiesten irtisanomis-
144: miseksi tarvittavista toimenpiteistä                       perusteista
145: 
146: 70 Mäkipää: Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilai-       88 Huuhtanen ym.: Kotiapulaisen palkkausmenojen
147: toksen toiminnan turvaamisesta                             saamisesta verovähennyskelpoisiksi
148: 
149: 71 Särkijärvi ym.: Inkeriläisten auttamista koskevan       89 Perho-Santala: Elinsiirtoon liittyvien tietojen
150: kokonaissuunnitelman laatimisesta                          sisällyttämisestä ajokorttiin
151: 
152: 72 Vähänäkki ym.: Sodassa vammautumattomien                90 Perho-Santala ym.: Kehitysvammaisten opetuksen
153: rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämisestä            hallinnon järjestämisestä
154: 
155: 73 Vähänäkki: Valtion liikelaitosten henkilöstöpolitii-    91 Vähänäkki: Pietarin ympäristön ydinvoimaloiden
156: kasta                                                      turvallisuusriskien poistamiseksi tarvittavista toimen-
157:                                                            piteistä
158: 74 Iivari: Sosiaalihuollon henkilöstön pätevyysvaati-
159: musten säilyttämisestä                                     92 Aittoniemi: Uusien vesivoimaloiden rakentamises-
160:                                                            ta Pohjois-Suomeen
161: 75 Lindroos ym.: Syvinginsalmen silta- ja tiehankkeen
162: käynnistämisestä Ruovedellä                               93 Aittoniemi: Mahdollisen EY-jäsenyyden aiheutta-
163:                                                           mien menojen kattamisesta
164: 76 Metsämäki m.fl.: Om Televerkets personal-
165: minskningar i skärgårdsområden                             94 Vähänäkki: Kymen Ilmatorjuntarykmentin toi-
166:                                                            minnan jatkumisen turvaamisesta
167: 76 Metsämäki ym.: Telelaitoksen henkilöstövähen-
168: nyksistä saaristoalueilla                                  95 Seppänen: Oikeustoimikyvyttömien oikeusturvan
169:                                                            parantamisesta
170: 77 Urpilainen: Kansainväliseen ylioppilastutkintoon
171: tähtäävän opetuksen aloittamisesta Kokkolassa             96 Seppänen: Suomen suhtautumisesta EY:n piirissä
172:                                                           toimivaan ns. Trevi-ryhmään
173: 78 P. Leppänen ym.: Tulo- ja varallisuusverolain
174: invalidivähennyksen suuruuden tarkistamisesta             97 Vehkaoja: Päivähoitopaikan turvaamisesta työttö-
175:                                                           miksi joutuvien vanhempien lapsille
176: 79 von Bell ym.: Yliopistojen yhteydessä toimivien
177: harjoittelukoulujen kunnallistamisesta                    98 Nyby m.fl.: Om ökad användning av airbag
178:                                                           bilarna
179: 80 Vähänäkki: Kymen tiepiirin lakkauttamista koske-
180: vista suunnitelmista                                      98 Nyby ym.: Ilmatyynyn käytön lisäämisestä autoissa
181: 
182: 81 Urpilainen: Yritystoimintaan liittyvien viranomais-    99 Laakso: M uovikalvokondensaattorituotannon jat-
183: ten palvelujen saamisesta Keski-Pohjanmaalle              kamisesta Lohjan Virkkalassa
184: 
185: 82 Louvo ym.: Asekätkennästä tuomittujen kunnian          100 Biaudet: Om en säker lagring av kärnavfall och
186: palauttamisesta                                           utredning av de kemiska riskerna med avfallet
187: 
188: 83 Aittoniemi: Kolmostien linjauksen tarkistamisesta      100 Biaudet: Ydinjätteen turvallisesta varastoinnista
189: välillä Iittala- Kulju                                    ja kemiallisten riskien selvittämisestä
190: 6                                               Sisällysluettelo
191: 
192: 
193: 101 Linnainmaa ym.: Kuntien taloudellisen toimin-        120 A. Ojala ym.: Lapsen aseman parantamisesta
194: nan esteiden poistamisesta                               Suomessa
195: 
196: 102 Ala-Harja ym.: Suomalaisten kuorma-autoilijoi-       121 A. Ojala ym.: Kehitysvammaisten opetuksen hal-
197: den tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaamisesta    linnon järjestämisestä
198: 
199: 103 Ala-Harja ym.: HIV-infektion luokittelemisesta       122 Aittoniemi: Pankkien vakuusrahastoon liittyvien
200: yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi                      velvoitteiden oikeudenmukaisesta kohdentumisesta
201: 
202: 104 Vehkaoja: Suomen Pankin .Vaasan haarakontto-         123 Aittoniemi: Kyrösjärven lossiväylän rakentamisesta
203: rin lopettamispäätöksen perusteluista
204:                                                          124 Viljamaa ym.: Sosiaalialan henkilöstön kelpoi-
205: 105 Laakso: Akkuteollisuuden tuotannonjatkamises-        suusvaatimusten säilyttämisestä
206: ta Suomessa
207:                                                          125 Ala-Nissilä ym.: Maaseutuelinkeinolain mukais-
208: 106 Vähänäkki: Virkamiespohjaisten sotilassoitto-        ten lainojen myöntämisohjeiden tarkistamisesta
209: kuntien lakkauttamissuunnitelmista
210:                                                          126 Aittoniemi: Lääkäriksi koulutettavien määrän
211: 107 Linnainmaa ym.: Paikallisten kuluttajayhdistys-      mitoittamisesta
212: ten valtakunnallisen verkoston perustamisesta
213:                                                          127 Aittoniemi: Sahdin tehdasmaisen valmistuksen
214: 108 Rajamäki ym.: Sydänpotilaiden kuntoutus-             rajoittamisesta
215: palvelujen turvaamisesta
216:                                                          128 Aittoniemi: Tampereen poliisikoulun rakennus-
217: 109 Vähänäkki: Palkkaturvamenettelyn nopeuttami-         vaiheiden loppuunsaattamisesta
218: sesta
219:                                                          129 Aittoniemi: Kansaneläkkeiden indeksitarkistuksen
220: 110 Aittoniemi: Opiskelijoille tarkoitettujen kesätyö-   poistamisesta vuonna 1993
221: paikkojen lisäämisestä
222:                                                          130 Särkijärvi: Kunnille asetetun päivähoitovelvoit-
223:  111 Aittoniemi:    Kolmostien      liikenneturvalli-    teen lykkääruisestä
224: suusjärjestelyjen nopeuttamisesta Tampereelta poh-
225: joiseen                                                  131 Törnqvist ym.: Puolustusvoimien henkilöstön
226:                                                          vähentämissuunnitelmista
227: 112 Vuoristo: Elatusvelvollisten verotuskohtelusta
228:                                                          132 Vanhanen ym.: Ulvilasta pääkaupunkiseudulle
229: 113 Aittoniemi: Ajonopeutta osoittavien näyttötaulu-     rakennettavan voimalinjan vaatimista luvuista
230: jen lisäämisestä nopeusrajoitusalueilla
231:                                                          133 Räty ym.: Kansalaisliikkeiden taloudellisten toi-
232: 114 Väistö: Telen asiakaspalvelujen turvaamisesta        mintaedellytysten turvaamisesta
233: Pohjois-Karjalassa
234:                                                          134 Aittoniemi: Rahamarkkinoiden sääntelyyn palaa-
235: 115 Särkijärvi: Polttoaineveron porrastamisesta          misesta
236: polttonesteen ympäristövaikutusten mukaisesti
237:                                                          135 Aittoniemi: Jääkiekon MM-kisojen televisiointioi-
238:  116 Karhunen: Insinöörikoulutuksen aloituspaikko-       keuksista
239: jen määrän mitoittamisesta
240:                                                          136 Kallis: Rypsin viljelyn edistämiseksi tarvittavista
241: 117 T. Roos ym.: Alle 20-vuotiaiden työllistämistuen     toimenpiteistä
242: myöntämisestä myös yksityisille työnantajille
243:                                                          137 Björkenheim ym.: Hevosten laiduntamisen salli-
244: 118 Jouppila ym.: Päiväkotien henkilöstön kelpoi-        misesta kesantopelloilla
245: suusvaatimusten säilyttämisestä
246:                                                          138 Väistö: Huhmaranta II:n vuokra-asuntoraken-
247: 119 Puisto ym.: Vammaisille myönnettävästä auton         tamishankkeen lainoittamisesta Polvijärven kunnas-
248: hankintatuesta                                           sa
249:                                                 Sisällysluettelo                                               7
250: 
251: 139 S-L. Anttila: Yrittäjien aseman parantamiseksi        158 Aittoniemi: Todistustaakan jakaantumisesta
252: tarvittavista toimenpiteistä                              uudessa kilpailulainsäädännössä
253: 
254: 140 Urpilainen: Asekoulun säilyttämisestä Kokkolas-       159 Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkettä koskevien
255: sa                                                        päätösperusteiden tutkimisesta
256: 
257: 141 Urpilainen: Evijärven ja Kortesjärven välisen tien    160 Pulliainen: Aarniometsien suojelun edistämiseksi
258: perusparantamisen aikataulusta                            tarvittavista toimenpiteistä
259: 
260: 142 0. Ojala ym.: Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden       161 Pulliainen: Myrkkyjen käytön kieltämisestä eläin-
261: kierrätyksen edistämisestä                                ten pyynnissä
262: 
263: 143 Seppänen: Verohallinnon virkamiesten työaikana        162 Pulliainen: Ydinjätteiden raskasmetallipitoisuuk-
264: harjoittamasta maksullisesta neuvonnasta                  sien huomioon ottamisesta loppusijoitussuunnitelmissa
265: 
266: 144 Aittoniemi: Uusien verokorttien pidätysprosen-        163 Pulliainen: Ympäristönsuojeluinvestointien to-
267: teista                                                    teuttamisesta Rautaruukki Oy:n Raahen tehtailla
268: 
269: 145 Seppänen: Pankeille myönnetyn tuen ehtojen            164 Pulliainen: Saamelaisten puhevallasta toteutetta-
270: toteutumisesta                                            essa tiehankkeita ja metsänhakkuita valtion mailla
271: 
272: 146 Aittoniemi: Sotilassoittokuntien lakkauttamis-        165 Pulliainen: Rantojen suojelun edistämiseksi tar-
273: suunnitelmista                                            vittavista toimenpiteistä
274: 
275: 147 Vistbacka: Alajärven Kirkkolahden kunnostus-          166 Pulliainen: Ulkomaalaisten maanhankintaoikeu-
276: töiden toteuttamisesta                                    den rajoittamisesta rantojen suojelemiseksi
277: 
278: 148 Mäkelä: Perhepäivähoitajien palkkaperusteiden         167 Jurva: Puoluelehtien tukijärjestelmän uudistami-
279: tarkistamisesta                                           sesta
280: 
281: 149 Mäkelä: Uusien voimaloiden rakentamisesta Kemi-       168 Laine ym.: Sairauden hoitoon käytettävien vita-
282: ja Iijoen vesistöihin                                     miinienja hivenaineiden sairausvakuutuskorvauksista
283: 
284: 150 Mäkelä: Valtatien n:o 4linjauksen säilyttämisestä     169 Aittoniemi; Lentoliikenteen kilpailukyvyn turvaa-
285: Äänekoskella                                              misesta junaliikennettä kehitettäessä
286: 
287: 151 Mäkelä: Sosiaali- ja terveydenhuollon säästötoi-      170 Aittoniemi: Hävittäjien hankintapäätöksen
288: mien kohdenlumisesta                                      ratkaisevista perusteista
289: 
290: 152 Hassi ym.: Pyöräilyn edistämiseksi tarvittavista      171 Aittoniemi: Korkotason alentamiseksi tarvittavis-
291: toimenpiteistä                                            ta toimenpiteistä
292: 
293: 153 Aittoniemi: Sääksmäen maatalousoppilaitoksen          172 Vehkaoja: Valtion ammatillisissa oppilaitoksissa
294: lakkauttamissuunnitelmista                                opiskelevien matkakustannusten korvaamisesta
295: 
296: 154 Aittoniemi: Murskeaseman perustamisesta Kiu-          173 Pulliainen: Yliopistojen yhteydessä toimivien har-
297: rusenvuoreen Ikaalisissa                                 joittelukoulujen lakkauttamissuunnitelmista
298: 
299: 155 Aittoniemi: Asuntokauppoja koskevan leimave-          174 Vistbacka: Maantien n:o 7056 kunnostustöiden
300: ron väliaikaisesta poistamisesta                          aloittamisesta Alavudella
301: 
302: 156 Aittoniemi: EY-jäsenyyden vaikutuksesta Suo-          175 Aittoniemi: Suomen ja Viron virallisista kansallis-
303: men sotilas- ja turvallisuuspolitiikkaan                  hymneistä
304: 
305: 157 Aittoniemi: Kansaneläkeuudistuksen neljännen          176 Virrankoski ym.: Kaavoitusviranomaisten toi-
306: vaiheen toteuttamisesta                                   minnasta Vaasan läänissä
307: 8                                             Sisällysluettelo
308: 
309: 
310: 177 Rajamäki ym.: Teletoiminnan kehittämisestä         196 Laine: Kuntalaisten veropalvelujen turvaamisesta
311:                                                        Laitilassa
312: 178 Nyby ym.: Takausvelallisten aseman parantami-
313: sesta                                                  197 Aittoniemi: Inkerinsuomalaisten kohtelemisesta
314:                                                        paluumuuttajina
315: 179 Vistbacka: Maantien n:o 6991 peruskor-
316: jauksen aloittamisesta tieosuudella Vasunmäki-         198 Aittoniemi: Karjalan kielen opetuksen tukemises-
317: Mikkilä                                                ta Venäjän Kaijalassa
318: 
319: 180 Vuoristo ym.: Työttömyyden hinnasta                199 Aittoniemi: Verojen perinnästä luopumisesta mak-
320:                                                        sukyvyttömyyden perusteella
321: 181 Vähänäkki: Suomen ja Venäjän välisten kalastus-
322: sopimusten uudistamisesta                              200 Paloheimo: Koulutetun työvoiman siirtymisestä
323:                                                        ulkomaille
324: 182 Ala-Harja ym.: Mielenterveyslain uudistamisen
325: vaikutuksista lääninoikeuksien työmäärään              201 Aittoniemi: Kiinteän omaisuuden myymisestä
326:                                                        ulkomaalaisille
327: 183 Aittoniemi: Tanssilavojen kunnostamisen tuke-
328: misesta                                                202 Aittoniemi: Alihankintatöitä suorittavan palkka-
329:                                                        saatavien turvaamisesta
330: 184 Aittoniemi: Maakaasun tuonnin lisäämisestä
331: Venäjältä                                              203 UkkoJa: Kansanedustajille hallintoneuvostojen
332:                                                        jäsenyyden perusteella maksettavista palkkioista
333: 185 Aittoniemi: Nuorten lahjakkuuksien tukemisesta
334: kilpaurheilussa                                        204 Aittoniemi: Valpon ja etsivän keskuspoliisin arkis-
335:                                                        tojen puhdistamisesta
336: 186 Aittoniemi: Peliautomaattitoiminnan kielteisten
337: vaikutusten estämisestä                                205 Kautto ym.: Asumistukipalvelujen keskittämisestä
338:                                                        yhteen virastoon
339: 187 Aittoniemi: Kalastuslupien hakemisen helpotta-
340: misesta                                                206 Myller ym.: Kivihiiltä käyttävien laitosten
341:                                                        päästömääräysten tiukentamisesta
342: 188 Aittoniemi: Puolustusvoimien kaluston hankki-
343: misesta Venäjältä                                      207 Pulliainen: Rakennussuunnitteluun liittyvän pää-
344:                                                        töksenteon jakamisesta
345: 189 Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta työ-
346: markkinasopimusjärjestelmään                           208 Luhtanen ym.: Pääkaupunkiseudunjoukkoliiken-
347:                                                        nettä koskevan sopimuksen aikaansaamisesta
348: 190 Aittoniemi: ETA-sopimuksen vaikutuksesta hal-
349: lituksen suhtautumiseen EY -jäsenyyteen                209 Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att ersätta
350:                                                        kämkraften med andra energiformer
351: 191 Tennilä: Kemin teknillisen oppilaitoksen opetus-
352: voimavarojen turvaamisesta                             209 Westerlund ym.: Ydinvoiman korvaamisesta muil-
353:                                                        la energiamuodoilla
354: 192 Laine ym.: Sotilasvammaetuuksien myöntämises-
355: tä invalidisoituneille rintamaveteraaneille            210 Räty ym.: Saastuneiden maa-alueiden puhdis-
356:                                                        tamisvelvoitteiden sisällyttämisestä jätehuoltolakiin
357: 193 von Bell ym.: Hirvenmetsästykseen tarvittavien
358: lupien myöntämisestä                                   211 Laine: Suomen ja Venäjän luottamuksellisten
359:                                                        suhteiden varmistamiseksi tarvittavista toimenpi-
360:                                                        teistä
361: 194 Lahti-Nuuttila: Verohallinnon uudistamisen val-
362: mistelusta                                             212 Renlund: Om avskaffande av de negativa
363:                                                        effektema i fmansieringssystemet för invalidpen-
364: 195 Urpilainen: Kyrönjokilaakson vedenhankinta-        sionema
365: töistä
366:                                                   Sisällysluettelo                                             9
367: 
368: 212 Renlund: Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitus-             230 Aittoniemi: Asuntorakentamisen lisäämisen tar-
369: järjestelmän kielteisten vaikutusten poistamisesta          peellisuudesta
370: 
371: 213 Aittoniemi: Väkivaltaa sisältävien videokasettien       231 Aittoniemi: Huvitilaisuuksia koskevan lain uudis-
372: myynnin rajoittamisesta                                     tamisesta
373: 
374: 214 Aittoniemi: Maaseudun linja-autoliikenteen yllä-        232 Aittoniemi: SPR:lle pakolaisten huoltamisesta
375: pitämiseksi tarvittavista toimenpiteistä                    maksettavista korvauksista
376: 
377: 215 Aittoniemi: Maavoimien kalustohankintojen tur-          233 Aittoniemi: Pakolaisten sijoittamisesta aiheutu-
378: vaamisesta                                                  vista sosiaalisista ongelmista
379: 
380: 216 Aittoniemi: Koululaisten ulkomaanmatkojen tu-           234 Kohijoki: Käytöstä poistettavien poliisin virka-
381: kemisesta                                                   autojen luovuttamisesta Viroon
382: 
383: 217 Aittoniemi: Pakolaisten maahanpääsyä koskevien          235 Aittoniemi: Yritystutkijoiden lomien vaikutukses-
384: ehtojen tiukentamisesta                                     ta Keran aluekonttoreiden toimintaan
385: 
386: 218 Vistbacka: Kukkien ja kukkamullan myyntiä               236 Paloheimo ym.: Teknisen koulutuksen kehittämi-
387: koskevien ohjeiden tarkistamisesta                          sestä
388: 
389: 219 Vistbacka: Lehtimäellä sijaitsevan Perälammen           237 Nyby: Om tryggad utkomst för foderström-
390: kunnostamissuunnitelmista                                   mingsfiskare
391: 
392: 220 Aittoniemi: Kansaneläkkeiden sitomisesta palk-          237 Nyby: Rehusilakan kalastajien toimeentulon tur-
393: kaindeksiin                                                 vaamisesta
394: 
395: 221 T. Roos ym.: Liikennejuopumuksen tutkinta-              238 Pulliainen: Ulkomaalaisten kiinteistönomistusta
396: keinojen parantamisesta                                     koskevien rajoitusten säilyttämisestä
397: 
398: 222M. Pietikäinen m.fl.: Om åtgärder för att sysselsätta    239 Tennilä: Pankkipalvelujen uudelleen aloittamises-
399: arbetshandikappade                                          ta Sevettijärvellä
400: 
401: 222M. Pietikäinen ym.: Työrajoitteisten työllistämiseksi    240 J. Roos ym.: Ammattikalastajien kuulemisesta
402: tarvittavista toimenpiteistä                                kalastusalan hallintoa uudistettaessa
403: 
404: 223 Vuoristo: Suullisiin kysymyksiin vastaamisesta          241 Mattila: Lapin ja Oulujoen sähkön tukkualennuk-
405:                                                             sen turvaamisesta
406: 224 Hassi: Vanhemmuuteen perustuvasta syrjinnästä
407: työttömyysturvan myöntämisessä                              242 Pulliainen: Ulkomaalaisten maanomistusoikeu-
408:                                                             desta
409: 225 Louekoski ym.: Yhteiskuljetusten edistämisestä
410: työmatkaliikenteessä                                        243 Rajamäki ym.: Valtakunnallisten sosiaali- ja ter-
411:                                                             veydenhuollon kurssien järjestämisestä
412: 226 Gustafsson ym.: Elämänkatsomustiedonja filoso-
413: fian ylitarkastajan viran lakkauttamisesta opetushal-       244 Rajamäki ym.: Erityisryhmien terveydenhuol-
414: lituksessa                                                  topalvelujen turvaamisesta valtionosuusuudistuk-
415:                                                             sessa
416: 227 Aittoniemi: Velallisen omaisuuden siirtojen selvit-
417: tämisestä                                                   245 Mäkelä: Opintotuen huoltajatisän säilyttämisestä
418: 
419:  228 Aittoniemi: Keskioluen tarjoilemisesta urheilukil-     246 Mäkelä: Aikuisopiskelijoiden opiskelumahdolli-
420:  pailuissa                                                  suuksien turvaamisesta
421: 
422:  229 Aittoniemi: Radanvarsien siisteyden parantami-         247 Mäkelä: Kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitta-
423:  sesta                                                      vista toimenpiteistä
424: 10                                            Sisällysluettelo
425: 
426: 
427: 248 Mäkelä: Insinöörikoulutuksen aloituspaikkojen      265 Vehkaoja: Valtionhallinnossa sovellettavasta alue-
428: vähentämisestä                                         jaosta
429: 
430: 249 Jansson: Om sammanslagning av sjöbevakningen       266 Jääskeläinen: Lapsiperheiden taloudellisen ase-
431: och sjöfartsverket                                     man muuttumisesta
432: 
433: 249 Jansson: Merivartioston ja merenkulkulaitoksen     267 Saario ym.: Varallisuuden arvostamisesta perintö-
434: yhdistämisestä                                         verotuksessa
435: 
436: 250 Björkenheim ym.: Poliisipalvelujen turvaamisesta   268 Hiltunen ym.: Vanhusten, vammaisten ja pitkäai-
437: Vaasan läänissä                                        kaissairaiden kotihoidon tuen kehittämisestä
438: 
439: 251 Aittoniemi: Maatalouden tuotantorajoitusten        269 M. Laukkanen ym.: Linja-autoliikennettä koske-
440: yhdenmukaistamisesta                                   van lupajärjestelmän uudistamisesta
441: 
442: 252 Aittoniemi: Poliisin nk. haittatöiden korvaami-    270 M. Pietikäinen: Om snabbare utbetalning av
443: seen tarvittavista määrärahoista                       statsbidrag till folkhögskoloma
444: 
445: 253 Aittoniemi: Poliisiradion kuuntelun estämisestä    270 M. Pietikäinen: Kansanopistojen valtionapujen
446:                                                        maksatuksen nopeuttamisesta                       ·
447: 254 Aittoniemi: Poliisin asekannan uudistamisesta ja
448: yhdenmukaistamisesta                                   271 Apukka ym.: Ounasjoen sillan rakentamisesta
449:                                                        Tepaston kylään
450: 255 Aittoniemi: Huvitilaisuuksien verottamista kos-
451: kevista suunnitelmista                                 272 P. Leppänen ym.: Kansalaisten tasavertaisen
452:                                                        kohtelun turvaamisesta tuomioistuimissa
453: 256 Iivari: Kasvintarkastustoiminnan säilyttämisestä
454: Helsingissä                                            273 Gustafsson ym.: Teknikkokoulutuksen sisällyt-
455:                                                        tämisestä ammattikorkeakoulukokeiluun
456: 257 Jaakonsaari ym.: Vuotoksen altaan rakentamisesta
457:                                                        274 Seivästö ym.: Kansalaisten EY-tietouden lisäämi-
458: 258 Aula: Työn jakamisesta uudelleen työssä käyvien    seksi tarvittavista toimenpiteistä
459: ja työttömien kesken
460:                                                        275 Mäkelä: Oriveden ja Seinäjoen välisen rataosuu-
461: 259 Iivari: Metsähallituksen suorittamista tonttien    den perusparantamisesta
462: vuokrankorotuksista
463:                                                        276 Mäkelä: Huumaantuneena ajamisen estämiseksi
464: 260 Aittoniemi: Muukalaispassia anovan henkilölli-     tarvittavista toimenpiteistä
465: syyden varmistamisesta
466:                                                        277 Mäkelä: Korkotason alentamisesta asumiskustan-
467: 261 M. Laukkanen: Sotilassoittokunnan toiminnan        nusten kohtuullistamiseksi
468: jatkamisesta Lappeenrannassa
469:                                                        278 Mäkelä: Suomalaisen juuston viennin sisällyt-
470: 262 Tennilä: Tullin voimavarojen turvaamisesta ka-     tämisestä hävittäjähankintojen vastaostoihin
471: lottialueella
472:                                                        279 Laakkonen: EY-kansanäänestyksen vaihtoehto-
473: 263 Rimmi ym.: Ammattientarkastusviranomaisten         jen tasapuolisesta tiedottamisesta (Kysymyksen n:o
474: riippumattomuuden turvaamisesta                        274 yhteydessä)
475: 
476: 264 Pulliainen: Yritysten sisäisen ympäristötarkas-    280 Tennilä: Iso-Vietosen säännöstelyn haittojen vä-
477: tuksen käyttöönoton edistämisestä                      hentämisestä
478:                                                1992 rd
479: 
480: Skriftligt spörsmål 1
481: 
482: 
483: 
484: 
485:                                   Lax: Om bättre ställning för utlänningarnas aktieinnehav i beskatt-
486:                                      ning
487: 
488: 
489:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
490: 
491:     Ett stort problem idag är att stimulera inves-   fåste en av världens ledande experter på interna-
492: teringsverksamheten i landet. Svårigheterna att      tionell företagsbeskattning uppmärksamhet vid
493: få fart på ekonomin å ena sidan och den intensi-     problemet och varnade för följderna. 1 England
494: va debatten om den västeuropeiska integratio-        har liknande skattediskriminering jagat ut-
495: nen å andra sidan har gjort det uppenbart att        ländska investerare på flykten.
496: Finland måste anstränga sig för att från utlandet       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
497: överhuvudtaget kunna dra tili sig direkta inves-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
498: teringar i t.ex. industriföretag.                    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
499:     Det är inte länge sedan avoir fiscal -systemet   följande spörsmål:
500: infördes i beskattningen av företag och dess
501: aktieägare. Tekniskt sett lyckades reformen inte               Vad ämnar Regeringen vidta för åt-
502: tili alla delar, vilket har lett tili en uppenbar           gärder för att det snabbt skall bli slut
503: skattediskriminering av utländska aktieinnehav.             på nuvarande diskriminering i beskatt-
504: För ett par dagar sedan (Kauppalehti 4.2.1992)              ningen av utlänningars aktieinnehav?
505: 
506:      Helsingfors den 7 februari 1992
507: 
508:                                              Henrik Lax
509: 
510: 
511: 
512: 
513: 220051L
514: 2                                         1992vp- KKl
515: 
516: Kirjallinen kysymys 1                                                                      Suomennos
517: 
518: 
519: 
520: 
521:                                   Lax: Ulkomaalaisten osakkeenomistajien aseman parantamisesta
522:                                      verotuksessa
523: 
524: 
525:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
526: 
527:    Tämän hetken suurena ongelmana on maan            (Kauppalehti 4.2.1992) eräs maailmanjohtavista
528: investointitoiminnan elvyttäminen. Toisaalta ta-     kansainvälisen yritysverotuksen asiantuntijoista
529: louden vauhdittamiseen liittyvät vaikeudet ja        kiinnitti huomiota ongelmaan ja varoitti seu-
530: toisaalta intensiivinen keskustelu Länsi-Euroo-      rauksista. Englannissa vastaavanlainen verosyr-
531: pan yhdentymisestä ovat tehneet ilmeiseksi sen,      jintä on ajanut ulkomaiset investoijat pakosalle.
532: että Suomen on ponnisteltava saadakseen yli-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
533: päänsä ulkomailta suoria investointeja esim.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
534: teollisuusyrity ksiin.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
535:    Ei ole kulunut pitkää aikaa siitä, kun avoir      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
536: fiscal -järjestelmä otettiin käyttöön yritysten ja
537: niiden osakkeenomistajien verotuksessa. Tekni-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
538: sesti uudistus ei kaikilta osin onnistunut, mikä            ryhtyä lopettaakseen nopeasti nykyisen
539: on johtanut ilmeiseen ulkomaisen osakkeen-                  ulkomaalaisten osakkeenomistukseen ve-
540: omistuksen verosyrjintään. Pari päivää sitten               rotuksessa kohdistuvan syrjinnän?
541:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1992
542: 
543:                                              Henrik Lax
544:                                           1992vp- KK 1                                               3
545: 
546: 
547: 
548: 
549:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
550: 
551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jaettiin ulkomaille. Osakeyhtiön Suomessa har-
552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        joittaman liiketoiminnan voiton yhdenkertainen
553: olette 7 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn kir-       verotus ei toteutunut Suomessa.
554: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Hyvitysjärjestelmän rajaamisella lähtökohtai-
555: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sesti suomalaisiin osingonsaajiin pyritään siten
556: Henrik Laxin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     turvaamaan osakeyhtiön voiton yhdenkertainen
557: myksestä n:o 1:                                      verotus Suomessa. Monessa muussa yhtiöve-
558:                                                      ron hyvitysjärjestelmää soveltavassa maassa on
559:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       omaksuttu sama lähtökohta, jolloin ulkomaalai-
560:        ryhtyä lopettaakseen nopeasti nykyisen        selle osakkeenomistajalle ei myönnetä yhtiö-
561:        ulkomaalaisten osakkeenomistukseen ve-        veron hyvitystä. Poikkeuksia tässä suhteessa
562:        rotuksessa kohdistuvan sytjinnän?             ovat lähinnä Iso-Britannia ja Ranska. Koska
563:                                                      mainitut valtiot myöntävät suomalaiselle osin-
564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         gonsaajalle yhtiöveron hyvityksen, vastavuoroi-
565: vasti seuraavaa:                                     suuden periaatteen nojalla on perusteltua, että
566:                                                      myös Suomi myöntää kyseisissä valtioissa asu-
567:    Osinkotulojen verotusta uudistettiin koko-        ville osakkeenomistajille yhtiöveron hyvityksen.
568: naisverouudistuksessa, jolloin otettiin käyttöön     Yhtiöveron hyvitystä koskevan lain säätämisen
569: yhtiöveron hyvitysjätjestelmä eli niin sanottu       yhteydessä lähdettiinkin siitä, että hyvityksen
570: avoir fiscal -järjestelmä. Hyvitysjätjestelmän ta-   myöntäminen tällaisten valtioiden kansalaisille
571: voitteena on toisaaltajaetun osingon kahdenker-      voisi tulla kysymykseen. Lain 3 §:ään sisällytet-
572: taisen verotuksen poistaminen ja toisaalta osin-     tiin säännös, jonka mukaan hallituksella on
573: kotulon yhdenkertaisen verotuksen turvaami-          oikeus kansainvälisen kaksinkertaisen verotuk-
574: nen. Kahdenkertaisen verotuksen poistaminen          sen välttämiseksi tehtävässä sopimuksessa vasta-
575: toteutetaan siten, että osingonsaajalle hyvitetään   vuoroisesti sopia vieraan valtion kanssa yhtiö-
576: täysimääräisesti osinkotuloon kohdistuva yhtiön      veron hyvityksen myöntämisestä rajoitetusti ve-
577: vero. Yhdenkertainen verotus turvataan viime         rovelvolliselle osingonsaajalle.
578: kädessä yhtiön täydennysverolla, jos osinkona            Ison-Britannian kanssa tehtyä sopimusta on
579: jaetusta voitosta ei ole maksettu täysimääräisiä     muutettu siten, että osittainen hyvitys myönne-
580: yhtiöveroa. Periaatteena on, että veronsaajille      tään Isossa-Britanniassa asuvalle osingonsaajal-
581: kertyy yhtiön maksamana yhtiöverona se, mitä         le. Ranskan sopimuksen uudistaminen on vireil-
582: osingonsaajille hyvitetään.                          lä, jolloin on tarkoitus myös sopia hyvityksen
583:    Yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1 §:n        myöntämisestä Ranskassa asuvalle osingonsaa-
584: mukaan lakia sovelletaan yleisesti verovelvolli-     jalle. Lisäksi neuvotteluja on käyty Irlannin ja
585: sen osingonsaajan verotuksessa. Rajoitetusti ve-     Italian kanssa yhtiöveron hyvityksen vastavuo-
586: rovelvollisella ulkomaalaisella osakkeenomis-        roisesta myöntämisestä toisessa valtiossa asuval-
587: tajalla ei siten ole lain nojalla oikeutta yhtiö-    le osingonsaajalle.
588: veron hyvitykseen. Toisaalta osinkotuloa vero-           Hallitus pitää tärkeänä, että Suomi olisi hou-
589: tetaan Suomessa vain matalalla lähdeverolla,         kutteleva investointimaa ulkomaalaisille sijoi-
590: jolloin lopullinen verorasitus jää riippuvaiseksi    tuksille. Tähän pyritään muun muassa varmista-
591: osakkeenomistajan asuinvaltion verolainsää-          malla, että Suomen yhtiöverotuksen taso on
592: dännöstä.                                            kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen.
593:    Tärkeä perustelu yhtiöveron hyvitysjärjes-        Kitjallisessa kysymyksessä mainitun johtavan
594: telmän käyttöön ottamiselle oli osinkotulojen        kansainvälisen verotuksen asiantuntijankin neu-
595: aikaisemman vajaaverotuksen poistaminen ti-          vo oli myös veroasteen laskeminen.
596: lanteissa, joissa osingot osakkeenomistajalle oli-       Yhteisöverokannan alentaminen on osa par-
597: vat osittain tai kokonaan verovapaita. Vajaave-      haillaan valmisteitavaa pääomatulojen verotuk-
598: rotusta syntyi muun muassa silloin, kun osingot      sen uudistusta. Pääomatulojen verotuksen ja
599: 4                                         1992vp- KK 1
600: 
601: yritysverotuksen kehittämislinjoja selvittänyt       ryhmä arvioikin, että tämä voisi myötävaikuttaa
602: asiantuntijaryhmä ehdotti hiljattain julkistetussa   ulkomaisten investointien kasvuun maassamme.
603: muistiossaan (VM 1991:28), että yhtiöverokan-           Pääomatulojen verotuksen ja yritysverotuk-
604: taa alennettaisiin 25-30 prosenttiin, samalla        sen uudistuksen nopea toteuttaminen on keino,
605: kun yritysverotuksen veropohjaa laajennettai-        jolla Suomen yritysverotuksen kansainvälistä
606: siin. Tällöin Suomen nimellinen yhtiöverokanta       kilpailukykyä merkittävästi parannetaan.
607: olisi Länsi-Euroopan alhaisimpia. Asiantuntija-
608: 
609:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1992
610: 
611:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
612:                                            1992vp- KK 1                                                5
613: 
614: 
615: 
616: 
617:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
618: 
619:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skattning av vinsten av en affärsverksamhet
620: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        som bedrevs av ett aktiebolag i Finland blev
621: den 7 februari 1992 till vederbörande medlem          inte verkställd i Finland.
622: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Syftet med att begränsa gottgörelsesystemet
623: riksdagsman Henrik Lax undertecknade spörs-           att börja med till finländska dividendtagare var
624: må1 nr 1:                                             att säkra en enkel beskattning av ett bolags vinst
625:                                                       i Finland. 1 många andra Iänder som tillämpar
626:           Vad ämnar Regeringen vidta för åt-          systemet med gottgörelse för bolagsskatt har
627:        gärder för att det snabbt skall bli s1ut       samma utgångspunkt godtagits, varför en ut-
628:        på nuvarande diskriminering i beskatt-         ländsk aktieägare inte beviljas gottgörelse för
629:        ningen av utlänningars aktieinnehav?           bolagsskatt. Undantag i detta hänseende är när-
630:                                                       mast Storbritannien och Frankrike. Eftersom
631:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nämnda Iänder beviljar finländska dividendtaga-
632: anföra följande:                                      re gottgörelse för bolagsskatt, är det med stöd av
633:                                                       ömsesidighetsprincipen motiverat att även Fin-
634:     Beskattningen av dividendinkomster revide-        land beviljar aktieägama i dessa Iänder en gott-
635: rades vid den totala skattereformen då ett system     görelse för bolagsskatten. När lagen om gottgö-
636: för gottgöre1se av bo1agsskatt, dvs. ett s.k. avoir   relse för bolagsskatt stiftades utgick man ifrån
637: fiscal-system togs i bruk. Syftet med systemet är     att gottgörelsen skulle kunna beviljas sådana
638: å ena sidan att eliminera en dubbelbeskattning        länders medborgare. I lagens 3 § intogs ett stad-
639: av utbetalda dividender och å andra sidan att         gande enligt vilket regeringen har rätt att i avtal
640: trygga en enkel beskattning av dividendin-            för att undvika intemationell dubbelbeskattning
641: komster. Elimineringen av dubbelbeskattningen         på basis av ömsesidighet komma överens med en
642: verkställs så att dividendtagaren får full gott-      främmande stat om att gottgörelse för bolags-
643: görelse för bolagets skatt på dividendinkomsten.      skatt beviljas dividendtagare som är begränsat
644: En enkel beskattning tryggas i sista hand så att      ska ttsky ldiga.
645: bolaget får en kompletterande skatt om full              Avtalet med Storbritannien har ändrats så att
646: bolagsskatt inte betalats på den vinst som utde-      en partiell gottgörelse beviljas i Storbritannien
647: las i dividender. Principen är att bolagen betalar    bosatta dividendtagare. En revidering av avtalet
648: skattemyndighetema i bolagsskatt det belopp           med Frankrike pågår och avsikten är att gottgö-
649: som dividendtagama gottgörs.                          relse också skall beviljas i Frankrike bosatta
650:     Enligt 1 § lagen om gottgörelse för bolagsskatt   dividendtagare. Dessutom har förhandlingar
651: tillämpas lagen vid beskattningen av allmänt          förts med Irland och Italien om att gottgörelse
652: skattskyldiga som erhåller dividend. En be-           för bolagsskatt ömsesidigt beviljas i det andra
653: gränsat skattskyldig utländsk aktieägare har          landet bosatta dividendtagare.
654: sålunda inte med stöd av lagen rätt till gottgörel-      Regeringen anser det vara viktigt att Finland
655: se för bolagsskatten. Å andra sidan beskattas         är ett land som lockar utländska investeringar.
656: dividendinkomsten i Finland endast med en låg         Detta eftersträvas bl.a. genom att se till att
657: källskatt, varigenom den slutliga skattebördan        beskattningen av företag i Finland är intematio-
658: blir beroende av skattelagstiftningen i det land      nellt konkurrenskraftig. Det råd som den i det
659: där aktieägaren bor.                                  skriftliga spörsmålet nämnda ledande experten
660:     En viktig motivering till att systemet med        på intemationell beskattning gav var också att
661: gottgörelse för bolagsskatt togs i bruk var elimi-    skattegraden skulle sänkas.
662: neringen av den tidigare för låga beskattningen          En sänkning av skattesatsen för samfund är
663: av dividendinkomster i en situation där dividen-      ett led i den pågående beredningen av en reform
664: dema helt eller delvis var skattefria för aktieäga-   av beskattningen av kapitalinkomster. Den ex-
665: ren. En för låg beskattning uppstod bl.a. när         pertgrupp som utrett linjema för utvecklingen av
666:  dividender betalades till utlandet. En enkel be-     beskattningen av kapitalinkomster och företag
667: 6                                       1992vp- KK 1
668: 
669: föreslog i sin nyligen offentliggjorda promemo-   detta kunde bidra till att öka de utländska
670: ria (VM 1991:28) att bolagsskattesatsen skulle    investeringarna i vårt land.
671: sänkas med 25-30% samtidigt som skatteun-            En snabb reform av beskattningen av kapital-
672: derlaget för företagsbeskattningen breddas. Då    inkomster och företag är ett sätt att göra före-
673: skulle Finlands nominella skattesats vara bland   tagsbeskattningen i Finland internationellt sett
674: de lägsta i Västeuropa. Expertgruppen antog att   betydligt konkurrenskraftigare.
675: 
676:     Helsingfors den 6 mars 1992
677: 
678:                                                                   Finansminister Iiro Viinanen
679:                                               1992 vp
680: 
681: Kirjallinen kysymys 2
682: 
683: 
684: 
685: 
686:                                   Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Petäjäskoskenja
687:                                      Muurolan välille
688: 
689: 
690:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
691: 
692:    Liikenne valtatiellä n:o 4 on erittäin kova,     kosken välille onkin pantava rakenteille koko
693: mutta siitä huolimatta Kemin ja Rovaniemen          välin osalta heti. Välitön työmaan aloittaminen
694: välinen tieyhteys on eräiden isojenkin kylien       parantaa liikenneturvaa ja samalla myös antaa
695: väliltä yhä vailla kevyen liikenteen väylää. Näin   jonkin verran työtä laajan työttömyyden oloissa.
696: on mm. Petäjäisenja Muurolan välillä. Seurauk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
697: sena tästä on ollut se, että vahinkoja on tullut    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
698: paljon, vuosien 1985-91 välillä poliisin tietoon    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
699: tulleita liikennevahinkoja oli 23, niissä louk-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
700: kaantuneita oli 10 ja kuolleita 6. Kevyen liiken-
701: teen väylän puuttumisen ja tapahtuneiden on-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
702: nettomuuksien seuraamuksena erityisesti eläke-             ryhtyä kevyen liikenteen väylän rakenta-
703: läiset ja pienten lasten kanssa kulkevat suoras-           misen kiirehtimiseksi nelostien yhteyteen
704: taan pelkäävät liikkumista ja ovat rajoittaneet            Petäjäskosken ja Muurolan välille Rova-
705: sitä.                                                      niemen maalaiskunnassa?
706:    Kevyen liikenteen väylä Muurolanja Petäjäs-
707: 
708:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1992
709: 
710:                                         Esko-Juhani Tennilä
711: 
712: 
713: 
714: 
715:  220051L
716: 2                                        1992vp- KK2
717: 
718: 
719: 
720: 
721:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
722: 
723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      voimakkaasti ja tienvarsiasutuksen tarve käyttää
724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tietä on samalla lisääntynyt.
725: olette 7 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn kir-         Lapin tiepiiri on tehnyt tarveselvityksen ny-
726: jeenne n:o 16 ohella toimittanut valtioneuvoston    kyisen tien parantamistarpeesta Koivusta Rova-
727: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       niemelle. Selvityksen perusteella koko välin
728: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta       puuttuville osille tulisi rakentaa kevyen liiken-
729: kirjallisesta kysymyksestä n:o 2:                   teen väylä ja valaistus.
730:                                                        Tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa
731:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vuosille 1992-95 on kevyen liikenteen väylä
732:        ryhtyä kevyen liikenteen väylän rakenta-     välillä Muurola-Mutka ajoitettu alkavaksi
733:        misen kiirehtiiDiseksi nelostien yhteyteen   vuonna 1993. Tiepiirin tarkoituksena on laajen-
734:        Petäjäskoskenja Muurolan välille Rova-       taa hanketta koskemaan koko väliä Petäjäskos-
735:        niemen maalaiskunnassa?                      kelta Muurolaan. Suunnitelman laatiminen on
736:                                                     käynnissä ja se valmistuu kuluvan vuoden aika-
737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        na. Hankkeen aloittaminen ohjelman mukaisesti
738: vasti seuraavaa:                                    riippuu perustienpidon rahoitustasosta. Se rat-
739:                                                     keaa vuoden 1993 valtion talousarvion käsitte-
740:    Muurolan ja Petäjäskosken välisen noin 10        lyn yhteydessä. Hankkeen nopeuttaminen taas
741: km:n pituisen tieosuuden liikennemäärä on run-      on kiinni työllisyysmäärärahan saamisesta kysei-
742: saat 2 800 ajon./vrk. Tien leveys on 7 m ja         selle hankkeelle. Se puolestaan ratkeaa, kun
743: piennarleveys 0,5 m. Nopeusrajoitus on 100          kuluvana vuonna laaditaan lisätyöohjelmia työ-
744: kmlt, ja tieosuus on valaisematon. Muurolan         ministeriössä.
745: puoleisessa päässä maankäyttö on lisääntynyt
746: 
747:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
748: 
749:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
750:                                             1992vp- KK2                                                  3
751: 
752: 
753: 
754: 
755:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
756: 
757:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            talet i de bebyggda områdena vid vägen sam-
758: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se nr          tidigt ökat.
759: 16 av den 7 februari 1992 till vederbörande                 Vägdistriktet i Lapplands län har låtit under-
760: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       söka behovet av att förbättra den nuvarande
761: de av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-            vägen från Koivu till Rovaniemi. Enligt under-
762: tecknade spörsmål nr 2:                                 sökningen borde upplysta leder för lätt trafik
763:                                                         byggas på alla de avsnitt som för tillfållet saknar
764:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          sådana.
765:        ta för att skynda på byggandet av tra-               Enligt vägdistriktets verksamhets- och ekono-
766:        fikleden för lätt trafik mellan Petäjäskos-      mipian för 1992-1995 kommer byggnadsarbe-
767:        ki och Muurola i Rovaniemi landskom-             tena för en trafikled från Muurola tili Mutka för
768:        mun?                                             lätt trafik att inledas 1993. Enligt vägdistriktets
769:                                                         planer kommer projektet att utvidgas till hela
770:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vägavsnittet från Petäjäskoski till Muurola. Pla-
771: anföra följande:                                        neringen pågår och väntas slutföras i år.
772:                                                         Väghållningens finansieringsnivå avgör när pro-
773:    Trafikmängden på det 10 km 1ånga vägavsnit-          jektet programenligt kommer att inledas. Detta
774: tet mellan Muurola och Petäjäskoski är dryga            kommer att avgöras i samband med behand-
775: 2 800 fordon per dygn. Vägen är 7 m bred och            lingen av statsbudgeten för 1993. Projektets
776: vägrenen 0,5 m bred. Hastighetsbegränsningen            påskyndande beror på om man lyckas få arbets-
777: är 100 kmJh och vägavsnittet upplyses inte. 1           kraftsanslag för projektet. Arbetsministeriets
778: Muurola-ändan av vägen har markanvänd-                  tilläggsarbetsplaner för i år avgör i sin tur
779: ningen ökat kraftigt, vilket lett till att invånaran-   detta.
780: 
781:      Helsingfors den 12 mars 1992
782: 
783:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
784:                                                 1992 vp
785: 
786: Kirjallinen kysymys 3
787: 
788: 
789: 
790: 
791:                                    Vistbacka: Vetelin telealueen henkilöstön vähentämisen perusteista
792: 
793: 
794: 
795:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
796: 
797:     Vetelin telealueeseen kuuluvat Keski-Pohjan-      maksi. Pelkästään matkakuluina työntekijöille
798: maalla Veteli, Kaustinen, Evijärvi, Vimpeli,          tulee arviolta vuositasolla n. 60 000 markkaa,
799: Lappajärvi, Perho, Halsua, Lestijärvi ja osa          johon määrään ei varsinaista työn tekemistä
800: Toholampea. Tämän alueen nykyinen henkilö-            sisälly vielä lainkaan. Mikäli tähän lisätään vielä
801: vahvuus on 32 työntekijää ja puhelinliittymiä         työntekijän palkkakustannukset, tulee yhteis-
802: alueella on n. 12 000 ja kaapelitelevisioliittymiä    kustannuksiksi varovasti arvioiden n. 150 000
803: n. 1 000 kappaletta. Tämänhetkisestä henkilö-         markkaa vuodessa. Mikäli Perhossa säilytettäi-
804: vahvuudesta on Perhon ja Halsuan alueella mo-         siin yksi työntekijä, tulisi hänen vuosittaisiksi
805: lemmissa kaksi henkilöä.                              kuluikseen n. 110 000 markkaa. Vertailun mu-
806:     Olemassa olevien suunnitelmien mukaan on          kaan työntekijöiden siirtäminen toimimaan
807: tarkoitus supistaa Vetelin telealueen henkilökun-     Viropelistä käsin Perhon kunnan alueella tulisi
808: taa siten, että kokonaishenkilömäärä laskisi 32       maksamaan vuodessa useita kymmeniätuhansia
809: henkilöstä 22 henkilöön. Ongelmallisimmaksi           markkoja enemmän. Näin ollen henkilökunnan
810: henkilösupistukset muodostuvat sen osalta, että       supistamista ja poistamista Perhon ja myös Hal-
811: Perhossa ja myös Halsualla olevat kaksi työnte-       suan kuntien alueelta ei voida perustella talou-
812: kijää on tarkoitus kokonaan poistaa. Näin ollen       dellisilla syillä.
813: telealue jäisi näiden kuntien osalta täysin muissa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
814: kunnissa sijaitsevien työntekijöiden hoidettavak-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
815: si.                                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
816:     Hankkeen tekee ihmeteltäväksi se, että te-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
817: lealueen puhelintilaajista on esimerkiksi Perhon
818: alueella kokonaismäärästä n. 10 %. Perhon kun-                  Tietääkö Hallitus, että Vetelin tele-
819: nan alueen puhelintilaajien tuotto on varovasti              alueen työntekijöiden määrän supistuk-
820: arvioiden vuositasolla n. 2,3 miljoonaa markkaa.             sen yhteydessä työntekijät on tarkoitus
821: Näin ollen ei ole perusteltavissa se, että kyseisen          täysin poistaa Perhon ja Halsuan kuntien
822: kunnan alueelta poistetaan telealueen työnteki-              alueelta ja siitä, että kyseinen toimenpide
823: jät täysin.                                                  tulee aiheuttamaan merkittävästi nykyi-
824:     Lisäksi on epäiltävissä, että Perhon alueen              siä suuremmat kustannukset vuodessa ja
825: teletöiden hoitaminen esimerkiksi Viropelistä                on näin ollen taloudellisesti perusteeton?
826:  käsin tulee merkittävästi tämänhetkistä kalliim-
827:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1992
828:                                            Raimo Vistbacka
829: 
830: 
831: 
832: 
833: 220051L
834: 2                                           1992vp- KK3
835: 
836: 
837: 
838: 
839:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
840: 
841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tehty erityisiä päätöksiä siitä, että Posti- ja tele-
842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          laitos poistaisi työntekijänsä joistain kunnista.
843: olette helmikuun 7 päivänä 1992 päivätyn kir-             Uudelleenorganisointi toteutetaan siten, että
844: jeenne n:o 17 ohella toimittanut valtioneuvoston       nykyisen toiminnan tarvitsemat tehtävät määri-
845: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tellään. Sen jälkeen toimet julistetaan avoimiksi
846: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvasta kir-         ja kaikkien teleläisten haettaviksi. Valintakritee-
847: jallisesta kysymyksestä n:o 3:                         reinä ovat valittavien henkilöiden tuloksellisuus,
848:                                                        taito ja yhteistyökyky.
849:           Tietääkö Hallitus, että Vetelin tele-           Kansanedustaja Vistbackan kysymyksessä
850:        alueen työntekijöiden määrän supistuk-          mainittujen Perhon ja Halsuan alueiden avoi-
851:        sen yhteydessä työntekijät on tarkoitus         miksi julistettujen teletaimien osalta totean, että
852:        täysin poistaa Perhon ja Halsuan kuntien        perholaisilla ja halsualaisilla teleläisillä on samat
853:        alueelta ja siitä, että kyseinen toimenpide     mahdollisuudet hakea ja tulla valituiksi toimiin
854:        tulee aiheuttamaan merkittävästi nykyi-         kuin muillakin teleläisillä. Ketään teleläistä ei
855:        siä suuremmat kustannukset vuodessa ja          kuitenkaan irtisanota, vaikka häntä ei haettava-
856:        on näin ollen taloudellisesti perusteeton?      na olevaan toimeen valittaisikaan, vaan hänelle
857:                                                        järjestetään muita sopivia tehtäviä.
858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Postin henkilöstöpoliittisena pääajatuksena
859: vasti seuraavaa:                                       on jo vuosikymmeniä ollut, että pysyvän henki-
860:                                                        löstön jatkuvuus pyritään turvaamaan niin pit-
861:    Posti- ja telelaitoksessa on valmisteilla alueel-   källe kuin mahdollista. Tämän mukaisesti Postin
862: lisen teletoiminnan uudelleenorganisointi, jonka       toimipaikkaverkon uudelleenjärjestelyjä varten
863: tarkoituksena on keventää laitoksen kustannus-         laadittiin yhteisymmärryksessä asianomaisten
864: rakennetta luopumalla aluepohjaisesta organi-          henkilöstöjärjestöjen kanssa erilliset henkilöstö-
865: saatiomuodosta. Uudistuksella pyritään turvaa-         poliittiset periaatteet.
866: maan Posti- ja telelaitoksen kilpailukyky ja toi-          Henkilöstön uudelleensijoittamisesta annet-
867: minnan kannattavuus sekä saamaan tappiolli-            tiin 27.6.1991 koko laitosta koskevat periaateoh-
868: nen, lähinnä kaukopuhelinmaksuilla subventoi-          jeet, jotka täydentävät liikelaitoslakien, työsopi-
869: tu paikallisteletoiminta kannattavaksi. Uudis-         muslain, valtion virkamieslain ja valtion yhteis-
870: tuksella pyritään myös alentamaan paikallistele-       toimintalain mukaisia menettelyjä sekä työeh-
871: toiminnasta perittävien maksujen reaalista hin-        tosopimuksien ja yhteistoimintaa koskevien so-
872: tatasoa.                                               pimusten sisältöä. Uudelleensijoittamisen peri-
873:    Uudelleenorganisointi ei huononna Posti- ja         aatteiden toteutumista seuraa yhtymätason työ-
874: telelaitoksen palvelutasoa. Sen yhteydessä ei          ryhmä, jossa on henkilöstön edustus.
875: myöskään sanota ketään irti. Myöskään ei ole
876: 
877:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1992
878: 
879:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
880:                                            1992vp- KK3                                                  3
881: 
882: 
883: 
884: 
885:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
886: 
887:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Omorganiseringen genomförs så att de upp-
888: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        gifter som behövs för den nuvarande verksamhe-
889: 17 av den 7 februari 1992 tili vederbörande           ten fastställs. Därefter ledigförklaras befattning-
890: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     ama att sökas av samtliga teleanställda. För att
891: de av riksdagsman Raimo Vistbacka underteck-          bli vald skall den sökande enligt urvalskriterier-
892: nade spörsmål nr 3:                                   na kunna uppnå resultat, vara kunnig och ha
893:                                                       samarbetsförmåga.
894:           Är Regeringen medveten om att ar-              I fråga om de i riksdagsman Vistbackas spörs-
895:        betstagama inom Perho och Halsua               mål nämnda telebefattningar som ledigförkla-
896:        kommuners område kommer att förflyt-           rats inom Perho och Halsua område konstaterar
897:        tas i samband med att antalet arbetstaga-      jag, att de teleanställda inom detta område har
898:        re inom Vetils teleområde reduceras och        samma möjligheter som alla andra teleanställda
899:        att denna åtgärd medför betydligt större       att söka och bli valda till ifrågavarande befatt-
900:        årliga kostnader än för närvarande och         ningar. Ingen teleanställd blir dock uppsagd
901:        därför saknar ekonomisk grund?                 trots att han inte skulle bli vald till en ledigför-
902:                                                       klarad befattning, utan han får i stället andra
903:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lämpliga uppgifter.
904: anföra följande:                                         Huvudtanken i Postens personalpolitik har
905:                                                       redan i årtionden varit att den fasta personalen
906:    Vid Post- och televerket bereds en omorgani-       garanteras ett varaktigt jobb så långt det är
907: sering av den regionala televerksamheten i syfte      möjligt. 1 enlighet med detta utarbetades i sam-
908: att lätta upp kostnadsstrukturen genom att slopa      förstånd med berörda personalorganisationer
909: den regionbaserade organisationsformen. Av-           separata personalpolitiska principer för omorga-
910: sikten med reformen är att försöka trygga Post-       niseringen av Postens anstaltsnät.
911: och televerkets konkurrenskraft och garantera            Den 27 juni 1991 utfårdades för hela Post- och
912: en lönsam verksamhet samt att få upp lönsam-          televerket principiella anvisningar om omplace-
913: heten i fråga om den förlustbringande lokala          ringen av personalen. Utgångspunkten för om-
914: televerksamheten som subventioneras främst            placeringsprincipema har varit att de skall
915: med fjärrsamtalsavgifter. Dessutom eftersträvas       komplettera förfarandena enligt affårsverks-
916: en sänkning av realprisnivån i fråga om de            lagama, lagen om arbetsavtal, statstjänsteman-
917: avgifter som uppbärs för lokal televerksamhet.        nalagen och lagen om samarbete inom statens
918:    Omorganiseringen kommer inte att försämra          ämbetsverk och inrättningar samt innehållet i
919: Post- och televerkets servicenivå. Ingen kommer       kollektivavtal och samarbetsavtal. Genomföran-
920: heller att bli uppsagd. Det har inte heller fattats   det av principema för omplaceringen följs av en
921: några särskilda beslut om att Post- och telever-      arbetsgrupp på koncernnivå, där personalen är
922: ket skall förflytta sina arbetstagare från vissa      representerad.
923: kommuner.
924: 
925:      Helsingfors den 13 mars 1992
926: 
927:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
928:                                               1992 vp
929: 
930: Kirjallinen kysymys 4
931: 
932: 
933: 
934: 
935:                                   Vistbacka: Avustuksen myöntämisestä Keski-Pohjanmaan emän-
936:                                       täkoulun lainanhoitokuluihin
937: 
938:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
939: 
940:    Keski-Pohjanmaan emäntäkoulua on suunni-         alkaen. Mikäli kuntainliittohanke jostain syystä
941: teltu siirrettäväksi kunnalliseen omistukseen       kariutuisi, ovat Vetelin kunta ja Keski-Pohjan-
942: 1.1.1992 alkaen. Tämä siirros ei kuitenkaan ole     maan emäntäkoulun kannatusyhdistys sopineet
943: toteutunut, mutta siitä huolimatta valtion vuo-     oppilaitoksen siirtymisestä 1.1.1994 alkaen kun-
944: den 1992 tulo- ja menoarvioon ei enää oltu          nan omistukseen.
945: varattu määrärahaa kotitalousoppilaitokselle           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
946: lainanhoitokuluihin vuosittain myönnettyyn yli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
947: määräiseen valtiontukeen.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
948:    Keski-Pohjanmaan emäntäkoulun siirtymi-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
949: nen kunnalliseen omistukseen on lykkääntynyt
950: ammatillisen koulutuksen kuntainliittohank-                   Aikooko Hallitus turvata lisätalous-
951: keen vuoksi. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä              arviossa Keski-Pohjanmaan emäntäkou-
952: saada em. koululle lisätalousarviossa edellä mai-          lun ylimääräisen valtiontuen lainanhoi-
953: nittu ylimääräinen avustus. Keski-Pohjanmaan               tokuluihin oppilaitoksen kunnalliseen
954: ammatillisen koulutuksen kuntainliitto tulee to-           omistukseen siirtymisen lykkäännyttyä?
955: teutumaan suunnitelmien mukaan 1.1.1993
956: 
957:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1992
958:                                          Raimo Vistbacka
959: 
960: 
961: 
962: 
963:  220051L
964: 2                                          1992vp- KK4
965: 
966: 
967: 
968: 
969:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
970: 
971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hot katsoivat, että Vetelin kotitalousoppilaitos
972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tulisi siirtää suoraan perustettavan kuntainliiton
973: olette 7 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn kir-        ylläpidettäväksi ilman välivaiheita, ja ilmoittivat
974: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      11.12.1991 opetusministeriölle kunnallistamis-
975: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       hankkeen siirtymisestä vuodella.
976: Raimo Vistbackan näin kuuluvasta kirjallisesta           Keski-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen
977: kysymyksestä n:o 4:                                   kuntainliitto, johon kuuluu 18 jäsenkuntaa, on
978:                                                       laatinut suunnitelman alueen ammatillisten op-
979:           Aikooko Hallitus turvata lisätalous-        pilaitosten kokoamiseksi 1.1.1993 perustetta-
980:        arviossa Keski-Pohjanmaan emäntäkou-           vaan uuteen kuntainliittoon, jolla on riittävät
981:        lun ylimääräisen valtiontuen lainanhoi-        edellytykset vastata alueen ammatillisen koulu-
982:        tokuluihin oppilaitoksen kunnalliseen          tuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Kun-
983:        omistukseen siirtymisen lykkäännyttyä?         tainliittoon pyritään kokoamaan alueen kaikki
984:                                                       12 ammatillista oppilaitosta, ensivaiheessa kui-
985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tenkin 10, joista neljä on peruskuntien, kaksi
986: taen seuraavaa:                                       nykyisen kuntainliiton, kolme valtion ja yksi
987:                                                       yksityisen ylläpitäjän ylläpitämä, aloitteessa tar-
988:     Kuten kysymyksessä on todettu, valtion vuo-       koitettu Vetelin kotitalousoppilaitos. Valtioneu-
989: den 1992 tulo- ja menoarviossa on lähdetty siitä,     vosto on 6.2.1992 tehnyt periaatepäätöksen
990: että Vetelin kotitalousoppilaitos (entiseltä nimel-   eräistä Keski-Pohjanmaan ammatillisen koulu-
991: tään Keski-Pohjanmaan emäntäkoulu) siirtyy            tuksen järjestelyistä. Päätöksessä määritellään
992: Keski-Pohjanmaan emäntäkoulun kannatusyh-             keskeiset periaatteet kuntainliitolle siirtyvien
993: distyksen omistuksesta Vetelin kunnan omistuk-        valtion oppilaitosten kunnallistamiselle ja muille
994: seen 1.1.1992 lukien. Vetelin kotitalousoppilai-      valtiota asiassa koskeville järjestelyille. Hallituk-
995: toksen omistuspohjan suunnitellun muuttumi-           sen käsityksen mukaan Vetelin kotitalousoppi-
996: sen johdosta ei toimenpiteisiin ylimääräisen          laitoksen toimintamahdollisuudet ovat parhai-
997: avustuksen sisällyttämiseksi vuoden 1992 tulo-        ten turvattavissa edellä mainitun laaja-alaisen
998: ja menoarvioon ole ryhdytty.                          kuntainliiton ylläpitämänä. Hallituksella ei ole
999:     Keski-Pohjanmaalla on vireillä laajan amma-       tarkoitus ottaa lisätalousarvioon ehdotettua yli-
1000: tillisen koulutuksen kuntainliiton muodostami-        määräistä avustusta.
1001: nen, minkä vuoksi edellä mainitut ylläpitäjäta-
1002: 
1003:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1992
1004: 
1005:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
1006:                                           1992vp- KK4                                                3
1007: 
1008: 
1009: 
1010: 
1011:                                     Till Riksdagens Herr Talman
1012: 
1013:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som skall bildas. De meddelade undervisnings-
1014: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ministeriet 11.12.1991 att kommunaliseringspro-
1015: den 7 februari 1992 till vederbörande medlem av      jektet framskjuts med ett år.
1016: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Kommunalförbundet för yrkesutbildning i
1017: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                mellersta Österbotten tili vilket 18 medlemskom-
1018: spörsmål nr 4:                                       muner hör, har utarbetat en pian för att samla
1019:                                                      yrkesläroanstalterna i regionen tili ett nytt kom-
1020:           Ämnar Regeringen i tilläggsbudgeten        munalförbund som skall inrättas 1.1.1993 och
1021:        anslå ett extra statsunderstöd för sköt-      som har tillräckliga förutsättningar att ordna
1022:        seln av Pohjanmaan emäntäkoulus låne-         och utveckla yrkesutbildningen i regionen. Man
1023:        kostnader sedan läroanstaltens övergång       försöker samla alla 12 yrkesläroanstalter i regio-
1024:        i kommunalt ägo har framskjutits?             nen tili kommunalförbundet, i den första fasen
1025:                                                      dock 10, av vilka 4 har grundkommuner, 2
1026:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         har det nuvarande kommunalförbundet, 3 har
1027: följande:                                            staten och en har privata instanser som huvud-
1028:                                                      män. Den sistnämnda är den i spörsmålet avsed-
1029:    Som det i spörsmålet konstateras utgår stats-     da Vetelin kotitalousoppilaitos. Statsrådet fatta-
1030: budgeten för 1992 från att Vetelin kotitalous-       de 6.2.1992 ett principbeslut om vissa arrange-
1031: oppilaitos (tidigare benämnd Keski-Pohjan-           J:?:lang i fråga om yrkesutbildningen i mellersta
1032: maan kotitalousoppilaitos) fr.o.m. 1.1.1992          Osterbotten. 1 beslutet fastställs de viktigaste
1033: övergår från Pohjanmaan emäntäkoulus garan-          principerna för kommunaliseringen av de stat-
1034: tiförenings ägo tili Veteli kommun. På grund av      liga yrkesläroanstalter som skall övergå tili kom-
1035: den planerade ändringen i Vetelin kotitalousop-      munalförbundet och andra arrangemang som i
1036: pilaitos ägarunderlag har några åtgärder inte        ärendet gäller staten. Enligt regeringens uppfatt-
1037: vidtagits för att uppta extra understöd i stats-     ning tillgodoses verksamhetsbetingelserna för
1038: budgeten 1992.                                       Vetelin kotitalousoppilaitos bäst genom att ett
1039:    1 mellersta Österbotten är det aktuellt med att   omfattande kommunalforbund är huvudman
1040: bilda ett omfattande kommunalförbund för yr-         för läroanstalten. Regeringen har inte för avsikt
1041: kesutbildning, varför de tidigare nämnda huvud-      att i tilläggsbudgeten uppta det föreslagna extra
1042: männen ansåg att Vetelin kotitalousoppilaitos        understödet.
1043: bör överföras direkt tili till kommunalförbundet
1044: 
1045:      Helsingforsden 18 mars 1992
1046: 
1047:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
1048:                                                 1992 vp
1049: 
1050: Kirjallinen kysymys 5
1051: 
1052: 
1053: 
1054: 
1055:                                    Mäkipää: Parkanon ja Kihniön kantokykyluokkien määrää-
1056:                                      misestä
1057: 
1058: 
1059:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1060: 
1061:    Anssi Paasivirran muodostama yhden miehen          tymistä lähialueisiin verrattuna. Tällä hetkellä
1062: komitea jätti hiljattain aluepolitiikan uudista-      Kihniön kunta kuuluu II B-vyöhykkeeseen, kun
1063: mista koskevan mietintönsä. Tässä mietinnössä         esimerkiksi Parkano ja Karvia ovat III A-vyö-
1064: esitettiin lukuisia uudistuksia harjoitettuun alue-   hykkeessä. Vielä suurempi riski tulisi olemaan
1065: politiikkaan ja aluepoliittisiin tukimuotoihin ja     niillä kunnilla, jotka putoaisivat kokonaan alue-
1066: niiden jakamiseen. Eräs mietinnössä esitetty toi-     tuen ulkopuolelle, vaikka kuuluvat tällä hetkellä
1067: menpide oli se, että Kihniönja Parkanon kunnat        erityistukivyöhykkeeseen.
1068: oli sijoitettu aluepoliittisesti huonompaan ase-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1069: maan kuin muut Pohjois-Satakunnan kunnat              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1070: lukuun ottamatta Siikaista, Pomarkkua, Suo-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1071: denniemeä ja Laviaa, jotka oli ehdotuksessa           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1072: jätetty kaikkien tukialueiden ulkopuolelle.
1073:    Komiteanmietintö on näiltä osin varsin eris-                  Aikooko Hallitus ryhtyä käytännössä
1074: kummallinen. Satakuntalaisittain ajatus siitä,               toteuttamaan Anssi Paasivirran aluepo-
1075: että ykkösvyöhykkeeseen kuuluisivat Kankaan-                 litiikan uudistamista tutkineen komitean
1076: pää, Karvia, Jämijärvi ja Honkajoki ja vastaa-               esityksiä, ja mikäli aikoo,
1077: vasti kakkosvyöhykkeeseen Parkano, Kihniö,                       kuinka Hallitus turvaa Parkanon ja
1078: Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Viljakkala, on omi-                 Kihniön kuntien aseman niiden aluekan-
1079: tuinen. Tämä merkitsisi esimerkiksi Kihniön                  tokykyluokitusten olennaisesti heiken-
1080: näkökulmasta katsoen kunnan aseman heiken-                   tyessä nykyisestään?
1081: 
1082:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1992
1083: 
1084:                                              Lea Mäkipää
1085: 
1086: 
1087: 
1088: 
1089:  220051L
1090: 2                                        1992vp- KK5
1091: 
1092: 
1093: 
1094: 
1095:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1096: 
1097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Alustavasti yhdeksi pientalousalueeksi on esi-
1098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tetty Parkanon, Kihniön, Ikaalisen, Hämeenky-
1099: olette 7 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn kir-      rön ja Viljakkalan kuntien muodostamaa seu-
1100: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tua. Edellä mainittuja kriteereitä käyttäen se
1101: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sijoittuisi kehitysalueen toiseen tukialuceseen.
1102: Mäkipään näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           Aluepoliittisen selvitysmiehen ehdotusten
1103: myksestä n:o 5:                                     pohjalta lähinnä sisäasiainministeriössä ja kaup-
1104:                                                     pa- ja teollisuusministeriössä on käynnissä
1105:            Aikooko Hallitus ryhtyä käytännössä      säädösvalmistelu aluepoliittisen lainsäädännön
1106:        toteuttamaan Anssi Paasivirran aluepo-       uudistamiseksi vuoden 1993 alusta. Uudistamis-
1107:        litiikan uudistamista tutkineen komitean     periaatteet käsitellään aluepoliittisessa ministeri-
1108:        esityksiä, ja mikäli aikoo,                  työryhmässä.
1109:            kuinka Hallitus turvaa Parkanoo ja          Pientalousalueiden määrittämisen osalta sisä-
1110:        Kihniön kuntien aseman niiden aluekan-       asiainministeriö on järjestänyt neuvotteluti-
1111:        tokykyluokitusten olennaisesti heiken-       laisuuksia lääninhallitusten, läänin liittojen, seu-
1112:        tyessä nykyisestään?                         tukaavaliittojen ja maakuntaliittojen edustajille.
1113:                                                     Valmisteltaessa lopullista sisäasiainministeriön
1114:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ehdotusta pientalousaluejaoksi pidetään läh-
1115: taen seuraavaa:                                     tökohtana alueellisen työssäkäynnin ja kuntien
1116:                                                     yhteistyön lisäksi kuntien omaa käsitystä yh-
1117:    Aluepoliittisen selvitysmiehen Anssi Paasivir-   teistyöalueestaan ja sitä varten pyydetään lää-
1118: ran raportissa aluepolitiikan uudistamiseksi on     ninhallitusten ja läänin liittojen lausunnot ke-
1119: ehdotettu aluepolitiikan painopisteen siirtoa       vään 1992 aikana. Lausunnonantajat veivoite-
1120: alue- ja seututasolle ja myös aluepoliittisten      taan kuulemaan asiassa kuntia.
1121: aluejakojen uudistamista toiminnallisten kun-          Aluepoliittisen lainsäädännön uudistamisen
1122: taryhmien eli pientalousalueiden pohjalta. Pien-    yhteydessä päätetään niistä kriteereistä, joilla
1123: talousalueet muodostetaan mm. alueellisen työs-     tukialuejaot muodostetaan. Pohjana uudistami-
1124: säkäynnin ja kuntien yhteistyön perusteella.        sessa käytetään selvitysmies Paasivirran raport-
1125: Kehitysaluetta     ehdotetaan     supistettavaksi   tia ja asiasta saatuja lausuntoja. Varsinaisesta
1126: nykyiseen verrattuna merkittävästi ja kehitys-      tukialuejaosta päättää valtioneuvosto sisäasiain-
1127: alueet jaettavaksi kahteen tukialueeseen.           ministeriön esityksestä. Tukialuejaot tehdään
1128:    Pientalousalueet sijoitetaan kehitysaluevyö-     lopullisen pientalousaluejaon pohjalta käyttäen
1129: hykkeisiin tai niiden ulkopuolelle niiden ongel-    hyväksi edellä mainittuja kriteereitä. Heikom-
1130: mien vaikeuden mukaan. Sijoittelussa käytetään      mat alueet sijoittuvat kehitysaluevyöhykkeisiin.
1131: tunnuslukuina työttömyyttä, elinkeinorakenteen         Parkanoo ja Kihniön kuntien sijoittuminen
1132: yksipuolisuutta, väestöntiheyttä ja tulotasoa.      kehitysaluevyöhykkeisiin riippuu sen pientalous-
1133: Valmistelun tässä vaiheessa lisäkriteeriksi on      alueen ongelmien asteesta, johon ne lopullisessa
1134: otettu myös seudun muuttoliike.                     pientalousaluejaossa kuuluvat.
1135: 
1136:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1992
1137: 
1138:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1139:                                           1992vp- KKS                                                 3
1140: 
1141: 
1142: 
1143: 
1144:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1145: 
1146:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Ikalis, Tavastkyro och Viljakkala skall bilda en
1147: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sådan mindre ekonomisk region. Med ovan
1148: den 7 februari 1992 tili vederbörande medlem av      nämnda kriterier skulle det placera sig inom
1149: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    utvecklingsområdets andra stödområde.
1150: dagsman Mäkipää undertecknade spörsmål nr 5:            Med stöd av de förslag som den regionalpoli-
1151:                                                      tiska utredningsmannen kommit fram med be-
1152:           Ämnar Regeringen i praktiken börja         reds främst vid inrikesministeriet och handels-
1153:        förverkliga de förslag som framförs av        och industriministeriet som bäst nya stadganden
1154:        Anssi Paasivirtas kommitte, som har ut-       i syfte att revidera den regionalpolitiska lag-
1155:        rett en reform av regionalpolitiken och       stiftningen i början av år 1993. Principema för
1156:        ifali det finns dylika avsikter,              revideringen behandlas i en regionalpolitisk mi-
1157:           på vilket sätt ämnar Regeringen i så       nisterarbetsgrupp.
1158:        fali trygga stäliningen för kommunema            För faststäliandet av de ovan nämnda eko-
1159:        Parkano och Kihniö då bärkraftsklassifi-      nomiska regionema har inrikesministeriet ord-
1160:        ceringen för det området avsevärt försva-     nat tilifälien tili överläggning för representanter
1161:        gas?                                          för länsstyrelsema, länsförbunden, regionplane-
1162:                                                      förbunden och landskapsförbunden. Vid bered-
1163:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen av inrikesministeriets slutliga förslag tili
1164: anföra följande:                                     indelning i ovan nämnda ekonomiska regioner
1165:                                                      är utgångspunkten förutom den regionala
1166:     I den regionalpolitiska utredningsmannen         pendlingen och samarbetet melian kommuner-
1167: Anssi Paasivirtas rapport om revidering av re-       na, kommunemas egen uppfattning om sitt
1168: gionalpolitiken har man föreslagit att tyngd-        samarbetsområde. Därför kommer man att be-
1169: punkten inom regionalpolitiken skali förskjutas      gära utlåtanden av länsstyrelsema och länsför-
1170: tili det regionala planet och även att den regio-    bunden under våren 1992. Remissinstansema
1171: nalpolitiska områdesindelningen skall revideras      åläggs att höra kommunema i frågan.
1172: på grundval av funktionelia kommunblock,                I samband med revideringen av den regio-
1173: dvs. mindre ekonomiska regioner. Dessa regio-        nalpolitiska lagstiftningen beslutar man om de
1174: ner bildas på basis av bl.a. den regionala pend-     kriterier enligt vilka indelningen i stödområden
1175: lingen och samarbetet melian kommunema. Det          skali ske. Revideringen baserar sig på utred-
1176: föreslås att utvecklingsområdet skall bli betyd-     ningsman Paasivirtas rapport och de utlåtanden
1177: ligt mindre än vad det är nu och att utvecklings-    som inkommit. Om själva stödområdesindel-
1178: områdena delas i två stödområden.                    ningen beslutar statsrådet på förslag av inrikes-
1179:     De mindre ekonomiska regionema placeras i        ministeriet. Indelningen i stödområden sker på
1180: elier utanför utvecklingsområdeszonema bero-         grundval av den slutliga indelningen i mindre
1181: ende på hur svåra problemen i området i fråga        ekonomiska regioner och med ledning av ovan
1182: är. Som jämförelsetal vid placeringen används        nämnda kriterier. Svagare områden placerar sig
1183: arbetslöshet, ensidighet i näringsstrukturen,        i utvecklingsområdeszonema.
1184: folktäthet och inkomstnivå. I det här skedet av         Om kommunema Parkano och Kihniö pla-
1185:  beredningen har också flyttningen i trakten an-     ceras i utvecklingsområdeszoner elier inte be-
1186:  vänts som ett tiliäggskriterium.                    stäms av hur svåra problemen är i just den
1187:      Preliminärt har man föreslagit att det område   ekonomiska region dit de enligt den slutgiltiga
1188:  som består av kommunema Parkano, Kihniö,            indelningen kommer att höra.
1189: 
1190:       Helsingforsden 4 mars 1992
1191: 
1192:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
1193:                                                 1992 vp
1194: 
1195: Kirjallinen kysymys 6
1196: 
1197: 
1198: 
1199: 
1200:                                    Aittoniemi: Indeksisidonnaisuuden ulottamisesta lisäeläkkeisiin
1201: 
1202: 
1203:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1204: 
1205:    Työnantajien eläkesäätiölain perusteella pe-       saajan lisäeläke kutistuu vuosien saatossa varsin
1206: rustamat eläkesäätiöt maksavat sekä varsinaisia       vähäiseksi.
1207: eläkkeitä että ns. lisäeläkkeitä. Varsinaiset            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1208: eläkkeet ovat sidotut indeksin mukaisiin koro-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1209: tuksiin, mutta lisäeläkkeiden osalta kysymys on       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1210: siitä, onko säätiön säännöissä maininta indeksi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1211: sidonnaisuudesta. Laki ei tällaiseen indeksi-
1212: sidonnaisuuteen velvoita, mutta tiettävästi so-
1213: siaali- ja terveysministeriön kanta asiaan on ollut              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1214: se, että indeksiehto tulisi ulottaa kaikkien elä-             siin, joilla eri eläkesäätiöiltä lisäeläkettä
1215: kemuotojen osalle. Käytäntö eri eläkesäätiöiden               saavat eläkeläiset saatetaan samanarvoi-
1216: välillä on vaihteleva ja aiheuttaa eläkkeelle siir-           seen asemaan säätämällä velvoite kaikkia
1217: tyneiden mielessä suurtakin katkeruutta silloin,              säätiöitä koskevasta lisäeläkkeen indek-
1218: kun indeksisidonnaisuutta ei ole ja eläkkeen-                 siehdosta?
1219: 
1220:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
1221: 
1222:                                             Sulo Aittoniemi
1223: 
1224: 
1225: 
1226: 
1227: 220051L
1228: 2                                           1992vp- KK6
1229: 
1230: 
1231: 
1232: 
1233:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1234: 
1235:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määrääruisperusteita tai suuruutta siten ole lais-
1236: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sa säädetty. Näin ollen ne määräytyvät koko-
1237: olette 11 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn             naisuudessaan eläkesäätiön sääntöjen perusteel-
1238: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           la.
1239: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-              Ministeriö on vhdessä eläkesäätiöiden edus-
1240: edustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-         tajien kanssa laatmut ns. mallisäännöt eläkesää-
1241: sesta kysymyksestä n:o 6:                              tiöille. Näiden mukaan myös vapaaehtoisia
1242:                                                        lisäetuja myöntävässä eläkesäätiössä eläkkeet ja
1243:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         vapaakirjat tarkistetaan sen mukaisesti kuin so-
1244:        siin, joilla eri eläkesäätiöiltä lisäeläkettä   siaali- ja terveysministeriö TEL 9 §:n nojalla
1245:        saavat eläkeläiset saatetaan samanarvoi-        määrää. Mallisäännöt ovat kuitenkin suosituk-
1246:        seen asemaan säätämällä velvoite kaikkia        sia, joten vapaaehtoisen toiminnan osalta elä-
1247:        säätiöitä koskevasta lisäeläkkeen indek-        kesäätiöiden säännöt voivat poiketa mallisään-
1248:        siehdosta?                                      töjen määräyksistä.
1249:                                                            Koska lakimääräiset eläke-edut ylittävien
1250:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lisäeläkkeiden myöntäminen on vapaaehtoista,
1251: vasti seuraavaa:                                       lisäeläke-etuuksia koskevat määräykset voivat
1252:                                                        vaihdella eri säätiöissä. Ministeriöllä ei ole oi-
1253:    Eläkesäätiölain mukaan perustettu eläkesää-         keutta määrätä näissä tapauksissa siitä indeksi-
1254: tiö voi antaa toimintapiiriinsä kuuluville hen-        sidonnaisuudesta, joka sääntöihin otetaan. Tar-
1255: kilöille vapaaehtoisia lisäetuja. Työnantaja voi       koitus on kuitenkin lähiaikoina asettaa toimi-
1256: perustaa sellaisen eläkesäätiön ja halutessaan         kunta valmistelemaan eläkesäätiölain koko-
1257: järjestää työntekijöillensä ja näiden edunsaajille     naisuudistusta, jolloin toimikunnan tehtävänä
1258: paremmat eläke-edut kuin mitä eläkelaeissa on          olisi selvittää myös indeksiehtoa koskevan lain-
1259: säädetty. Näiden etujen järjestäminen perustuu         säädännön muutostarve.
1260: työnantajan vapaaehtoisuudelle, eikä etujen
1261: 
1262:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1992
1263: 
1264:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
1265:                                             1992vp- KK6                                                     3
1266: 
1267: 
1268: 
1269: 
1270:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
1271: 
1272:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            förmånema samt deras storlek anges alltså inte i
1273: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          lag. De bestäms därför helt på grundval av
1274: den 11 februari 1992 tili vederbörande medlem           pensionsstiftelsens stadgar.
1275: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av              Ministeriet har tillsammans med representan-
1276: riksdagsman Aittaniemi undertecknade spörs-             ter för pensionsstiftelsema uppgjort s.k. normal-
1277: mål nr 6:                                               förslag tili stadgar för pensionsstiftelsema. En-
1278:                                                         ligt dessa justeras pensionema och fribreven
1279:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för           även i de stiftelser som beviljar frivilliga till-
1280:        att göra de pensionärer som får tilläggs-        läggsförmåner. Detta sker i enlighet med vad
1281:        pension från olika pensionsstiftelser lik-       social- och hälsovårdsministeriet enligt 9 § lagen
1282:        värdiga genom att stadga om en för-              om pension för arbetstagare bestämmer. Dessa
1283:        pliktelse för samtliga stiftelser att iaktta     normalsförslag är dock rekommendationer, var-
1284:        samma indexvillkor i fråga om tiliäggs-          för pensionsstiftelsemas stadgar i fråga om fri-
1285:        pensioner?                                       villig verksamhet kan avvika från föreskriftema
1286:                                                         i dem.
1287:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt               Då det är frivilligt att bevilja tilläggspensioner
1288: anföra följande:                                        som överstiger de lagstadgade pensionsförmå-
1289:                                                         nema, kan de föreskrifter som gäller tiliäggspen-
1290:    En pensionsstiftelse som grundats enligt lagen       sionsförmånema variera i olika stiftelser. Mi-
1291: om pensionsstiftelser kan ge frivilliga tilläggsför-    nisteriet har inte rätt att i dessa fall bestämma om
1292: måner tili personer inom dess verksamhetskrets.         den indexbindning som skall intas i stadgama.
1293: Arbetsgivaren kan grunda en sådan pensionsstif-         Ministeriet meddelar dock att det har för avsikt
1294: telse och för sina arbetstagare och deras för-          att inom den närmaste tiden tillsätta en kommis-
1295: månstagare ordna bättre pensionsvillkor än vad          sion för att bereda en totalreform av lagen om
1296: som stadgas i pensionslagama. Ordnandet av              pensionsstiftelser, varvid kommissionen även
1297: dessa förmåner baserar sig helt på arbetsgivarens       har tili uppgift att utreda behovet att revidera
1298: frivillighet, och grunderna för fastställandet av       lagstiftningen i fråga om indexvillkor.
1299: 
1300:      Helsingforsden 2 mars 1992
1301:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuusk_oski
1302:                         j
1303: 
1304:                         j
1305: 
1306:                     j
1307: 
1308:                     j
1309: 
1310:                 j
1311: 
1312:                 j
1313: 
1314:             j
1315: 
1316:             j
1317: 
1318:         j
1319: 
1320:         j
1321: 
1322:     j
1323: 
1324:     j
1325: 
1326: j
1327: 
1328: j
1329:                                                1992 vp
1330: 
1331: Kirjallinen kysymys 7
1332: 
1333: 
1334: 
1335: 
1336:                                   Aittoniemi: Lyhytaikaisten työsuhteiden vaikutuksesta työttömyys-
1337:                                       turvaan
1338: 
1339: 
1340:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1341: 
1342:    Suomessa on noin 350 000 työtöntä, heidän            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1343: joukossaan kaikkien alojen ammattimiehiä. Siitä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1344: huolimatta kirvesmiestä, putkimiestä, maalaria       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1345: tai muuraria pieneen tilapäistyöhön tarvitsevan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1346: on vaikea sellaista löytää. Työhön tullaan kor-
1347: keintaan ns. kuutamourakointina, koska työ-                     Katsooko Hallitus olevan perusteltua
1348: suhde saattaa vaarantaa päivärahan. Jos työvoi-              perustaa työvoimatoimistoihin lyhyitä
1349: matoimistoihin perustettaisiin ns. keikkakortista            työsuhteita varten ns. keikkakortista
1350: lyhyisiin työsuhteisiin halukkaita ammattimie-               sellaisen lainsäädännön pohjalta, että se
1351: hiä varten sellaisen selvän lainsäädännön pohjal-            ei vaarantaisi henkilön työttömyystur-
1352: ta, joka ei vaarantaisi päivärahaa, asiaan voitai-           vaa?
1353: siin saada korjaus.
1354: 
1355:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
1356: 
1357:                                            Sulo Aittoniemi
1358: 
1359: 
1360: 
1361: 
1362: 220051L
1363: 2                                        1992vp- KK7
1364: 
1365: 
1366: 
1367: 
1368:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1369: 
1370:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
1371: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
1372: olette 11 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn
1373: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      Työttömyysturvan tarkoituksen perusperi-
1374: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      aate on säädetty työttömyysturvalain 2 §:ssä.
1375: taja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-     Pykälän mukaan työttömyyspäiväraha makse-
1376: sesta kysymyksestä n:o 7:                           taan työttömän työnhakijan toimeentulon tur-
1377:                                                     vaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien talou-
1378:           Katsooko Hallitus olevan perusteltua      dellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventä-
1379:        perustaa työvoimatoimistoihin lyhyitä        miseksi. Tämän periaatteen mukaisesti työttö-
1380:        työsuhteita varten ns. keikkakortisto        myyspäivärahaa ei makseta työssä olevalle. Hal-
1381:        sellaisen lainsäädännön pohjalta, että se    litus ei myöskään katso olevan perusteltua
1382:        ei vaarantaisi henkilön työttömyystur-       muuttaa tätä periaatetta lyhyidenkään työsuh-
1383:        vaa?                                         teiden osalta.
1384: 
1385:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1992
1386: 
1387:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
1388:                                        1992vp- KK7                                               3
1389: 
1390: 
1391: 
1392: 
1393:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
1394: 
1395:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt
1396: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av     anföra följande:
1397: den 11 februari 1992 till vederbörande medlem
1398: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Den grundläggande principen för utkomst-
1399: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade         skyddet för arbetslösa framgår av 2 § lagen om
1400: spörsmål nr 7:                                    utkomstskydd för arbetslösa. Enligt paragrafen
1401:                                                   betalas arbetslöshetsdagpenning i syfte att tryg-
1402:                                                   ga en arbetslös arbetssökandes utkomst och att
1403:           Anser Regeringen det vara motiverat     ersätta eller lindra de ekonomiska förlustema av
1404:        att vid arbetskraftsbyråema för korta      arbetslöshet. Enligt denna princip betalas inte
1405:        arbetsförhållanden bygga upp kartotek      arbetslöshetsdagpenning till en person som har
1406:        på basis av sådan lagstiftning som inte    arbete. Regeringen anser det inte heller vara
1407:        äventyrar utkomstskyddet för arbets-       motiverat att ändra denna princip ens för korta
1408:        lösa?                                      arbetsförhållanden.
1409: 
1410:      Helsingfors den 11 mars 1992
1411: 
1412:                                                  Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
1413:                                                    1992 vp
1414: 
1415: Kirjallinen kysymys 8
1416: 
1417: 
1418: 
1419: 
1420:                                      Aittoniemi: Eräiden Pirkanmaan kuntien liittämisestä Hämeen
1421:                                          lääniin
1422: 
1423: 
1424:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1425: 
1426:    Useat Turun ja Porin lääniin kuuluvat kunnat          menetetyiksi eikä niiden kehittämiseen enää
1427: Pirkanmaalla ovat tehneet päätöksen halukkuu-            kiinnitetä huomiota. Hämeen läänin toiminta-
1428: desta liittyä Hämeen lääniin. Suunnitelmien mu-          suunnitelmissa liitosta ei taas ajallisesti epävar-
1429: kaan liittyminen tulisi tapahtumaan jo vuoden            mana voida huomioida. Mainitut kunnat ovat
1430: 1993 alusta. On kuitenkin herännyt epäilyksiä,           siis tietyllä tavalla väliinputoajia.
1431: että liitosta saatetaan lupauksista huolimatta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1432: valtionhallinnon taholta jarruttaa. Muodollise-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1433: na perusteena olisi se, että liitos haluttaisiin sitoa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1434: hallinnonuudistukseen, jota ollaan suunnittele-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1435: massa. Todelliset syyt saattavat liittyä liitoksen
1436: toteuttamisen aiheuttamiin muutoksiin vaali-                       Millä aikataululla Hallitus aikoo mah-
1437: piirijaossa.                                                    dollistaa eräiden Turun ja Porin läänissä
1438:     Epätietoisuus asian etenemisestä on hankala                 sijaitsevien Pirkanmaan kuntien liittymi-
1439: liitosta hakeville kunnille, Turun ja Porin läänis-             sen Hämeen lääniin?
1440: sä kun katsotaan nämä kunnat tietyllä tavalla
1441: 
1442:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
1443:                                               Sulo Aittoniemi
1444: 
1445: 
1446: 
1447: 
1448:  220051L
1449: 2                                        1992vp- KKS
1450: 
1451: 
1452: 
1453: 
1454:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1455: 
1456:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yhteensovittamista tulee tarkastella. Tällöin
1457: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maakunnalla tarkoitetaan aluetta, joka muodos-
1458: olette 11 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn          taa selväpiirteisen toiminnallisesti itsenäisen ta-
1459: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lousalueen.
1460: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Valtion aluejakoneuvottelukunta on määritel-
1461: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallises-   lyt keväällä 1991 aluejaotusten yhteensovitta-
1462: ta kysymyksestä n:o 8:                              mista varten toiminnallis-taloudellisen maakun-
1463:                                                     tajaon. Tämän mukaisesti maassamme on itse-
1464:           Millä aikataululla Hallitus aikoo mah-    hallinnollisen Ahvenanmaan maakunnan lisäksi
1465:        dollistaa eräiden Turun ja Porin läänissä    18 maakuntaa. Maakuntajakoa on sittemmin
1466:        sijaitsevien Pirkanmaan kuntien liittymi-    eräiltä osin tarkennettu kunnilta saatujen lau-
1467:        sen Hämeen lääniin?                          suntojen perusteella. Pyrkimyksenä on saattaa
1468:                                                     läänit vastaamaan maakuntajakoa siten, että
1469:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         läänit muodostuvat yhdestä tai useammasta
1470: taen seuraavaa:                                     maakunnasta. Alueellisen kehittämisen kannalta
1471:                                                     merkittävän piirihallinnon aluejakojen tulisi
1472:    Läänijako ja valtion piirihallinnon aluejaot     puolestaan noudattaa maakunta- tai läänijakoa.
1473: poikkeavat nykyisin liiaksi toisistaan eivätkä         Läänijaon sopeuttaminen maakuntajakoon
1474: kaikilta osin vastaa toiminnallisia aluekokonai-    merkitsisi niiden Turun ja Porin läänin pohjois-
1475: suuksia. Myös laaja-alueisten kuntainliittojen      osan kuntien osalta, jotka katsovat kuuluvansa
1476: toimialueet poikkeavat toisistaan, mutta nou-       Pirkanmaan maakuntaan, mahdollisuutta siirtyä
1477: dattavat valtion aluejakoja paremmin maakun-        Hämeen lääniin, johon pääosa Pirkanmaan
1478: nallisia kokonaisuuksia. Hallinnollisten alueja-    maakunnasta kuuluu. Näistä ovat Hämeenky-
1479: kojen epäyhtenäisyydestä on haittaa sekä kansa-     rön, Viljakkalan, Ikaalisten, Parkanon, Mouhi-
1480: laisten käytännön toiminnalle että alueiden ke-     järven ja Kihniön kunnat tehneet valtioneuvos-
1481: hittämiselle.                                       tolle esityksen Hämeen lääniin siirtymisestä.
1482:    Valtion aluejaotusten yhtenäistämistä varten        Sisäasiainministeriössä selvitetään parhail-
1483: on sisäasiainministeriön yhteydessä toiminut        laan maakuntajaon vahvistamistapaa sekä mui-
1484: vuodesta 1990 lähtien valtion aluejakoneuvotte-     ta toimia, joita maakuntajaon ottaminen alue-
1485: lukunta. Neuvottelukunta on katsonut toimin-        jaotusten pohjaksi edellyttää. Pyrkimyksenä on
1486: nallis-taloudellisen maakuntajaon olevan se         tehdä lähitulevaisuudessa päätös kyseessä ole-
1487: alueellinen jako, jonka suhteen aluejaotusten       vien kuntien siirtämiseksi Hämeen lääniin.
1488: 
1489:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1992
1490: 
1491:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1492:                                            1992vp- KKS                                                 3
1493: 
1494: 
1495: 
1496: 
1497:                                      Till Riksdagens H err Talman
1498: 
1499:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ses i detta fall ett område som bildar en distinkt
1500: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        funktionellt självständig ekonomisk region.
1501: den 11 februari 1992 till vederbörande medlem            Statens regionindelningsdelegation fastställde
1502: av statsrådet översänt avskrift av följande av        våren 1991 en funktionell-ekonomisk landskaps-
1503: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-           indelning i syfte att samordna regionindelningen.
1504: mål nr 8:                                             Enligt denna indelning finns det utöver det
1505:                                                       autonoma landskapet Aland 18 landskap i vårt
1506:           Med viiken tidtabell ämnar Rege-            land. Landskapsindelningen har sedermera till
1507:        ringen göra det möjligt för vissa ay Birka-    vissa delar reviderats på grund av utlåtanden
1508:        lands kommuner som ligger i Aho och            från kommunema. Målet är att få länen att
1509:        Bjömeborgs Iän att överfåras till Tavas-       motsvara landskapsindelningen så att länen be-
1510:        tehus Iän?                                     står av ett eller flera landskap. Regionindelnin-
1511:                                                       gen inom distriktsförvaltningen, som är viktig
1512:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med tanke på den regionala utvecklingen, borde
1513: anföra följande:                                      å sin sida följa landskaps- eller länsindelningen.
1514:                                                          En anpassning av länsindelningen till
1515:    Länsindelningen och regionindelningen inom         landskapsindelningen skulle betyda att de kom-
1516: statens distriktsförvaltning skiljer sig nuförtiden   muner som ligger i norra delen av Åbo och
1517: alltför mycket från varandra och bildar inte till     Björneborgs Iän och som anser sig höra till
1518: alla delar funktionella helheter. Ä ven de stora      landskapet Birkaland skulle ha en möjlighet att
1519: kommunalförbundens            verksamhetsområden      bli överförda till Tavastehus Iän dit största delen
1520: skiljer sig från varandra men följer i alla fall      av landskapet Birkaland hör. Av dessa kommu-
1521: bättre landskapens gränser än vad statens             ner har Tavastkyro, Viljakkala, Ikalis, Parkano,
1522: regionindelning gör. Oenligheten inom den ad-         Mouhijärvi och Kihniö gjort en framställning till
1523: ministrativa regionindelningen skapar problem         statsrådet om att få bli överförda till Tavastehus
1524: både för den enskilda medborgarens praktiska          Iän.
1525: verksamhet och för den regionala utvecklingen.           Vid inrikesministeriet utreds som bäst sättet
1526:    I syfte att förenhetliga statens regionindelning   för fastställande av landskapsindelningen samt
1527: finns vid inrikesministeriet sedan 1990 statens       andra åtgärder som krävs för att landskapsindel-
1528: regionindelningsdelegation. Delegationen har          ningen skall kunna läggas till grund för regionin-
1529: ansett att en funktionell-ekonomisk landskaps-        delningen. A vsikten är att inom den närmaste
1530: indelning skall läggas till grund för samord-         framtiden fatta beslut om överföringen av
1531: ningen av regionindelningen. Med landskap av-         nämnda kommuner till Tavastehus Iän.
1532: 
1533:      Helsingfors den 19 mars 1992
1534: 
1535:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
1536:                                                   1992 vp
1537: 
1538: Kirjallinen kysymys 9
1539: 
1540: 
1541: 
1542: 
1543:                                     Aittoniemi: EY:tä koskevan tiedottamisen tasapuolisuudesta
1544: 
1545: 
1546: 
1547:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1548: 
1549:    Tähän saakka käydyssä EY-keskustelussa esi-          vaikea vastustaa sellaisenkin henkilön, joka tun-
1550: merkiksi television osuus oli suhteellisen tasa-        si asiaa jonkin verran ja oli luonut omat vakaat
1551: puolista, koska sitä koskeviin ohjelmiin oli otet-      johtopäätöksensä asian suhteen.
1552: tu mukaan eri näkemyksiä edustavia asiantunti-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1553: joita.                                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1554:    Sen sijaan eräiden lehtien osalta asiaa on           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1555: vaikea nähdä samalla tavoin. Erityisesti eräät          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1556: hallituspuolueiden pää-äänenkannattajat antoi-
1557: vat kirjoitetuissa artikkeleissa ja pääkirjoituksis-               Miten paljon Hallitus itse on vaikutta-
1558: sa sen kuvan alusta alkaen, että käytännössä                    nut puolueidensa pää-äänenkannattajien
1559: päätös asiassa on jo tehty. Samoin, että ilman                  EY-myönteiseen ja mielipidettä muok-
1560: EY-jäsenyyttä meillä ei ole mitään mahdollisuut-                kaavaan kirjoitteluun, ja jos on, aikooko
1561: ta selvitä nykyisestä taloudellisesta kriisistä. Kir-           se jatkaa tätä myös tulevaisuudessa?
1562: joituksissa oli selvä manipuloiva leima, jota oli
1563: 
1564:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
1565: 
1566:                                               Sulo Aittoniemi
1567: 
1568: 
1569: 
1570: 
1571: 220051L
1572: 2                                        1992vp- KK9
1573: 
1574: 
1575: 
1576: 
1577:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1578: 
1579:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallitus ei ole pyrkinyt vaikuttamaan hallitus-
1580: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       puolueiden pää-äänenkannattajina toimivien
1581: olette 11 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn          lehtien EY-kirjoitteluun eikä sellaiseen vaikutta-
1582: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        miseen olisi nykypäivänä juuri mahdollisuuksia-
1583: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kaan.
1584: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-         Kaiken kaikkiaan tiedotusvälineiden Suomen
1585: jallisesta kysymyksestä n:o 9:                      ja EY:n suhteita koskevaa uutisointia ja mielipi-
1586:                                                     dekirjoittelua voi pitää runsaana ja monipuolise-
1587:           Miten paljon Hallitus itse on vaikutta-   na. Suomalaiset ovat tiedotusvälineidensä kaut-
1588:        nut puolueidensa pää-äänenkannattajien       ta voineet halutessaan saada varsin perusteelli-
1589:        EY-myönteiseen ja mielipidettä muok-         sen kuvan EY:stä ja sen vaikutuksista Suomeen.
1590:        kaavaan kirjoitteluun, ja jos on, aikooko       Omassa valmistelussaan hallitus on mahdolli-
1591:        se jatkaa tätä myös tulevaisuudessa?         simman huolellisesti pyrkinyt kartoittamaan
1592:                                                     sekä EY-jäsenyyden hyödyt että haitat. Ne on
1593:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         raportoitu hallituksen EY-selonteossa ja sen
1594: taen seuraavaa:                                     tausta-aineistossa.
1595: 
1596:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1992
1597: 
1598:                                                                            Pääministeri Esko Aho
1599:                                         1992vp- KK9                                              3
1600: 
1601: 
1602: 
1603: 
1604:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
1605: 
1606:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Regeringen har inte försökt inverka på EG-
1607: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     skriverierna i de tidningar som är regeringspar-
1608: den 11 februari 1992 till vederbörande medlem      tiernas huvudorgan, och i dag finns det knappast
1609: av statsrådet översänt avskrift av följande av     ens möjligheter till sådan påverkan.
1610: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             Överlag kan de nyheter och det åsiktsutbyte i
1611: spörsmål nr 9:                                     informationsmedierna som gäller förhållandena
1612:                                                    mellan Finland och EG anses vara rikhaltiga och
1613:           1 viiken mån har Regeringen själv        mångsidiga. Finländarna har via sina informa-
1614:        inverkat på de EG-positiva och indok-       tionsmedier vid behov kunnat få en synnerligen
1615:        trinerande skriverier som förekommer i      ingående bild av EG och om dess inverkan på
1616:        regeringspartiernas huvudorgan, och om      Finland.
1617:        så är fallet, ämnar Regeringen även fram-      Regeringen har i sin egen beredning så nog-
1618:        över fortsätta med detta?                   grant som möjligt försökt kartlägga både förde-
1619:                                                    larna och nackdelarna med ett EG-medlemskap.
1620:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      Dessa har anförts i regeringens EG-redogörelse
1621: anföra följande:                                   samt i bakgrundsmaterial till denna.
1622: 
1623:      Helsingfors den 18 mars 1992
1624: 
1625:                                                                         Statsminister Esko Aho
1626:                                                    1992 vp
1627: 
1628:  Kirjallinen kysymys 10
1629: 
1630: 
1631: 
1632: 
1633:                                      Aittoniemi: Sotamuistomerkin pystyttämisestä Rovaniemen maa-
1634:                                          laiskuntaan
1635: 
1636: 
1637:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1638: 
1639:      Televisiouutisista saatiin hiljattain kuulla           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1640:   yllättävä tieto, että metsähallitus oli lahjoittanut   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1641:   Rovaniemen maalaiskunnan Norvajärveltä val-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1642:   tion maata ns. natsimuistomerkin pystyttämi-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1643: . seen. Sittemmin selvisi, että muistomerkki oli
1644:   tarkoitus pystyttää sellaisten norjalaisten natsien
1645:   muistoa kunnioittamaan, jotka kyseisessä                          Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
1646:   maassa oli katsottu maanpettureiksi ja jopa                    metsähallitus lahjoittelee tai luovuttaa
1647:   tuomittu siitä. Metsähallituksen edustajan tele-               valtion maata naapurimaassa tuomittu-
1648:   visiossa antama selitys oli vähemmän uskottava                 jen natsirikollisten muistomerkkiä var-
1649:   ja kangerteleva antaen ymmärtää, että asia ote-                ten?
1650:   taan uudelleen harkintaan.
1651: 
1652:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
1653: 
1654:                                                Sulo Aittoniemi
1655: 
1656: 
1657: 
1658: 
1659:   220051L
1660: 2                                        1992 vp -    KK 10
1661: 
1662: 
1663: 
1664: 
1665:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1666: 
1667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nalta ja tielaitoksen Lapin tiepiiriltä. Asiasta
1668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        allekirjoitettiin sopimus järjestön ja metsähalli-
1669: olette 11 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           tuksen välillä 25.4.1991.
1670: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Sopimuksella N6rske Krigsveteraner Finland
1671: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        1941-1944 sai käyttöoikeuden pitää Suomessa
1672: edustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallises-    kaatuneiden vapaaehtoisten norjalaisten muisto-
1673: ta kysymyksestä n:o 10:                              merkkiä valtion maalla. Sopimuksessa on mm.
1674:                                                      ehto siitä, että oikeudensaajan on hankittava
1675:           Miten Hallitus suhtautuu siihen, että      muistomerkin rakentamista varten myös Rova-
1676:        metsähallitus lahjoittelee tai luovuttaa      niemen maalaiskunnasta ns. toimenpidelupa.
1677:        valtion maata naapurimaassa tuomittu-            Metsähallituksella ei sopimusta tehdessä ollut
1678:        jen natsirikollisten muistomerkkiä var-       tietoa hakijoiden taustasta. Lähtökohtana oli
1679:        ten?                                          Suomen rintamalla kaatuneiden vainajien ja
1680:                                                      heidän omaistensa muistaminen. Lisäselvityk-
1681:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sissä on kuitenkin selvinnyt, että hankkeessa
1682: taen seuraavaa:                                      aktiivisesti toiminut Helge N. Wiig on sovittanut
1683:                                                      sodan jälkeen Norjassa 12 vuoden vankeus-
1684:    Norjalainen veteraanijärjestö, Norske Krigs-      rangaistuksen maanpetturuudesta.
1685: veteraner Finland 1941-1944, pyysi keväällä             Esille tulleet seikat huomioon ottaen metsä-
1686: 1991 metsähallituksen Perä-Pohjolan piirikun-        hallitus on jo ennen kirjallista kysymystä tehnyt
1687: takonttorilta lupaa pystyttää valtion maalle         päätöksen perua sopimuksen muistomerkin ra-
1688: muistomerkki Suomessa vuosina 1941-1944              kentamisoikeudesta.
1689: kaatuneille 196 norjalaiselle sotilaalle.               Edellä olevaan viitaten hallitus ei näe tarvetta
1690:    Metsähallitus pyysi asiasta lausunnot Lapin       ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin.
1691: lääninhallitukselta, Rovaniemen maalaiskun-
1692: 
1693:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1992
1694: 
1695:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
1696:                                           1992 vp -    KK 10                                            3
1697: 
1698: 
1699: 
1700: 
1701:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
1702: 
1703:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          25.4.1991 mellan organisationen och forststyrel-
1704: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sen.
1705: den 11 februari 1992 tili vederbörande medlem            Genom avtalet förvärvade Norske Krigsvete-
1706: av statsrådet översänt avskrift av följande av        raner Finland 1941-1944 rätten att nyttja sta-
1707: riksdagsman Aitioniemi undertecknade spörs-           tens mark för ett monument över frivilliga norr-
1708: mål nr 10:                                            män som stupat i Finland. I avtalet ingår bl.a. ett
1709:                                                       villkor som innebär att förvärvaren av rätt även
1710:           Hur förhåller sig Regeringen tili att       av Rovaniemi landskommun skall skaffa till-
1711:        forststyrelsen skänker bort eller överlåter    stånd för byggande av monumentet, ett s.k.
1712:        statens mark för ett monument över na-         åtgärdstillstånd.
1713:        ziförbrytare som dömts i ett grannland?           Forststyrelsen hade inte kännedom om sökan-
1714:                                                       denas bakgrund då avtalet ingicks. Utgångs-
1715:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         punkten var att de som stupat vid finska fronten
1716: anföra följande:                                      samt deras anhöriga skulle b1i ihågkomna. I
1717:                                                       ytterligare utredningar har det dock visat sig att
1718:    En norsk veteranorganisation, Norske Krigs-        Helge N. Wiig, som aktivt deltagit i projektet,
1719: veteraner Finland 1941-1944, anhöll våren             efter kriget i Norge har avtjänat ett fängelsestraff
1720: 1991 hos Norra Finlands distriktskontor, som          på 12 år för landsförräderi.
1721: lyder under forststyrelsen, om tillstånd att på          Med beaktande av de omständigheter som
1722: statens mark få resa ett monument tili minne av       kommit fram har forststyrelsen redan innan det
1723: 196 norska soldater som stupade i Finland             skriftliga spörsmålet ställdes fattat beslut om att
1724: 1941-1944.                                            avtalet om byggande av ett monument skall
1725:    Forststyrelsen har begärt utlåtande i ärendet      återkallas.
1726: av länsstyrelsen i Lapplands Iän, Rovaniemi              Med hänvisning till ovanstående anser rege-
1727: landskommun och vägverkets Lapplands di-              ringen att det inte är nödvändigt att vidta ytter-
1728: strikt. Ett avtal i ärendet undertecknades            ligare åtgärder i ärendet.
1729: 
1730:      Helsingforsden 13 mars 1992
1731: 
1732:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
1733:                                                1992 vp
1734: 
1735: Kirjallinen kysymys 11
1736: 
1737: 
1738: 
1739: 
1740:                                   Häkämies: Venäjältä tulevien turistien aiheuttamista ongelmista
1741: 
1742: 
1743: 
1744:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1745: 
1746:     Erityisesti Kymen läänin kaupunkikunnissa           Ongelmienjohdosta ovat esimerkiksi syyttäjä-
1747: Venäjältä tulevat turistit muodostavat vakavan       viranomaiset esittäneet muutoksia alkoholila-
1748: ongelman kaupunkikuvassa. Saadakseen länsi-          kiin, jotta viranomaisvalvonta olisi käytännössä
1749: valuuttaa he myyvät erilaista rihkamaa ja varas-     mahdollista. Tietääkseni esitykset eivät ole joh-
1750: tettua tavaraa. Hyvin runsaasti esiintyy myös        taneet käytännön toimenpiteisiin.
1751: alkoholikauppaa sekä "ilotyttötoimintaa". Al-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1752: koholin sijasta on myös myyty myrkyllisiä ainei-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1753: ta.                                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1754:     Kun kauppa on päivittäistä ja sitä tekevät       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1755: useat kymmenet henkilöt, ei asiaan voi suhtau-
1756: tua välinpitämättömästi. Katukauppa mahdol-                    Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin
1757: listaa alaikäisen nuorison "pimeän" alkoholin               toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä Ve-
1758: hankinnan ja kun kauppa tapahtuu kaupunkien                 näjältä tulevien turistien aiheuttamien
1759: toreilla ja kaduilla, on osa yrittäjäkuntaa menet-          ongelmien ratkaisemiseksi?
1760: tänyt huomattavasti asiakkaita kadulla parveile-
1761: vien kaupustelijoiden estäessä normaalin kau-
1762: pankäynnin.
1763:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
1764: 
1765:                                            Kari Häkämies
1766: 
1767: 
1768: 
1769: 
1770:  220051L
1771: 2                                         1992 vp -    KK 11
1772: 
1773: 
1774: 
1775: 
1776:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1777: 
1778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Alkoholirikossäännöstö kattaa periaatteessa
1779: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         itäeurooppalaisten matkailijoiden harjoittaman
1780: olette 11 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            luvattoman alkoholikaupan. Maahan tuotava
1781: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          turistialkoholi on tarkoitettu matkustajan omaa
1782: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tarvetta varten. Se ei ole kauppatavara. Jos
1783: edustaja Häkämiehen näin kuuluvasta kirjalli-         tuonti tapahtuu myyntitarkoituksessa, maahan-
1784: sesta kysymyksestä n:o 11:                            tuoja syyllistyy alkoholirikokseen. Kysymykseen
1785:                                                       saattaa tulla alkoholipitoisen aineen välittämi-
1786:           Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin        nen taikka alkoholijuoman tai väkiviinan laiton
1787:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä Ve-      hallussapito. Koska kysymyksessä ovat maas-
1788:        näjältä tulevien turistien aiheuttamien        samme lyhytaikaisella vierailulla olevat turistit,
1789:        ongelmien ratkaisemiseksi?                     ei näiden vangitseminen oikeudenkäynnin ja
1790:                                                       rangaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi
1791:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          liene tarkoituksenmukaista esimerkiksi rajoitet-
1792: vasti seuraavaa:                                      tujen säilytystilojen ja vangitsemisen aiheutta-
1793:                                                       mien kustannuksien johdosta. Kaupaksi tarjotut
1794:     Kysymyksessä esiintuotu ongelma on tullut         alkoholijuomat tai väkiviina tulisi kuitenkin voi-
1795: kärjistetysti esiin viime aikoina jatkuvasti kasva-   da takavarikoida ja myyjille saada yleisen lain-
1796: van Itä-Euroopasta maahamme suuntautuvan              kuuliaisuuden ylläpitämiseksi jokin rangaistus.
1797: matkailijaliikenteen myötä. Nämä turistit ovat        Tällä hetkellä asiasta laaditaan esitutkintapöytä-
1798: tuoneet maahan pieniä tavaraeriä ja alkoholia         kirja ja rikoksesta epäilty haastetaan välittömäs-
1799: tuomisia koskevia maahantuontisäännöksiä so-          ti alioikeuteen. Prosessi on kankea ja monimut-
1800: veltaen. Käyttövaroja saadakseen he ovat pyrki-       kainen. Menettelyä voitaisiin yksinkertaistaa
1801: neet myymään maahan tuomansa tuomiset.                siirtymällä rangaistusmääräysmenettelyyn, joka
1802: Maamme etelärannikon asutuskeskuksiin on              keventää prosessia ja kuitenkin varmistaa taka-
1803: syntynyt alkoholin ja rihkaman vaikeasti valvot-      varikon.
1804: tavia myyntipaikkoja epäkohtineen ja haitallisi-         Toinen mahdollisuus olisi kieltää alkoholin
1805: ne seurauksineen.                                     maahantuontioikeus esimerkiksi sellaisilta lyhyt-
1806:     Tämä ilmiö on melko uusi, jonka on synnyt-        aikaisilta turisteilta, jotka tulevat yhteispohjois-
1807: tänyt Itä-Euroopan taloudellisen tilanteenjatku-      maisen passialueen ulkopuolelta muulla tavalla
1808: va huonontuminen ja matkustusmahdollisuuksi-          kuin lentämällä. Sosiaali- ja terveysministeriöllä
1809: en lisääntyminen. Voidaan perustellusti katsoa,       on alkoholijuomista annetun asetuksen (501/77)
1810: että kysymyksessä on lähinnä tilapäiseksi luon-       14 §:n 3 momentin nojalla valtuus rajoittaa
1811: nehdittava ilmiö, joka häviää Itä-Euroopan            omaan tarpeeseen tarkoitettujen alkoholijuomi-
1812: taloudellisen kehityksen vakiintuessa.                en maahantuontia kestoltaan tai muutoin lyhyi-
1813:     Tällä hetkellä kuitenkin Itä-Euroopasta Suo-      den matkojen sekä rajaliikenteen osalta.
1814: meen tulevien turistien harjoittama alkoholi-            Kansanedustaja Häkämiehen kirjallisessa ky-
1815: kauppa muodostaa varsinkin alueellisesti haital-      symyksessä esiintuodut ongelmat, joita pidän
1816: lisiin mittasuhteisiin paisuneen ongelman. On         hyvin valitettavina, ovat parhaillaan selvitettävi-
1817: lausuttu arvioita, että tilanteen hallinta on riis-   nä ja ratkaisut niihin pyritään aikaansaamaan
1818: täytymässä käsistä. Voidaan pitää yleisenjärjes-      mahdollisimman pikaisesti.
1819: tyksen kannalta välttämättömänä, että tällainen
1820: laiton alkoholikauppa loppuu.
1821: 
1822:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1992
1823: 
1824:                                                                      Ministeri Toimi Kankaanniemi
1825:                                           1992 vp -    KK 11                                          3
1826: 
1827: 
1828: 
1829: 
1830:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1831: 
1832:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Stadgandena om alkoholbrott i vår alkohol-
1833: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lagstiftning täcker i princip de östeuropeiska
1834: den 11 februari 1992 till vederbörande medlem         turisternas olovliga alkoholhandel. Den turistal-
1835: av statsrådet översänt avskrift av följande av        kohol som införs i landet är avsedd för resenä-
1836: riksdagsman Häkämies undertecknade spörsmål           rens eget bruk. Den är ingen handelsvara. Om
1837: nr 11:                                                importen sker i försäljningssyfte gör sig importö-
1838:                                                       ren skyldig tili alkoholbrott. Alkoholbrottet kan
1839:             Vilka lagstiftningsmässiga eller andra    t.ex. vara förmedling av alkoholhaltigt ämne
1840:          åtgärder ämnar Regeringen vidta för att      eller olovligt innehav av alkoholdrycker eller
1841:          lösa de problem som turisterna från          sprit. P.g.a. att det är fråga om turister på
1842:          Ryssland förorsakar?                         kortvarigt besök i vårt land torde det inte vara
1843:                                                       ändamålsenligt att häkta dem för att trygga
1844:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt         verkställighet av rättegång och straff. Därtill är
1845: anföra följande:                                      t.ex. häktningsutrymmena alltför begränsade
1846:                                                       och de kostnader som en häktning för med sig
1847:    Det problem som tas upp i spörsmålet har           alltför höga. Man bör dock kunna beslagta de
1848: aktualiserats i samband med den ökande turist-        alkoholdrycker eller den sprit som har bjudits ut
1849: trafiken från Östeuropa tili vårt land. Turisterna    tili försäljning. Försäljama av den beslagtagna
1850: från Östeuropa har in i landet fört med sig små       alkoholen bör med hänvisning tili den allmänna
1851: varumängder och alkohoi i enlighet med vad            laglydnaden kunna tilldelas ett straff. 1 detta nu
1852: som stadgas om införsel av hemkomstgåva. Tu-          gör man i dessa fall upp ett förundersöknings-
1853: risterna har för att få kontanter sålt de varor som   protokoll och den misstänkta instäms omedel-
1854: de fört in i landet. 1 boendecentra vid sydkusten     bart till underrätten. Processen är osmidig och
1855: har det uppstått svårövervakad alkohol- och           invecklad. Förfarandet kunde förenklas genom
1856: kramhandel med negativa följder.                      en övergång tili ett strafforderförfarande som
1857:    Detta fenomen är relativt nytt. Det är en följd    underlättar processen men säkerställer beslaget.
1858: av den försämrade ekonomiska situationen i                En annan möjlighet är att sådana turister på
1859: Östeuropa och de större utresemöjlighetema.           kortvarigt besök som kommer från ett område
1860: Man kan på goda grunder anta att det närmast          utanför den nordiska passgemenskapen på annat
1861: är fråga om ett tillfålligt fenomen som f.örsvinner   sätt än med flyg fråntas rätten att föra in
1862: när den ekonomiska utvecklingen i Osteuropa           alkohol. Enligt 14 § 3 mom. förordningen om
1863: stabiliseras.                                         alkoholdrycker (501177) kan social- och hälso-
1864:    1 detta nu är dock den alkoholhandel som           vårdsministeriet i fråga om kortvariga eller an-
1865: turisterna från Östeuropa bedriver ett problem,       nars korta resor eller vad beträffar gränstrafiken
1866: som i synnerhet regionalt har antagit alltför         begränsa införseln av alkoholdrycker som är
1867: stora proportioner. Man har påstått att situatio-     avsedda för eget bruk.
1868: nen inte längre är under kontroll. Ur den allmän-         De problem som riksdagsman Häkämies tar
1869: na ordningens synpunkt är det nödvändigt att få       upp i sitt skriftliga spörsmål, och som jag anser
1870: ett slut på den olagliga alkoholhandeln.              vara ytterst beklagliga, utreds som bäst. Man
1871:                                                       strävar efter att lösa dem så snabbt som möjligt.
1872: 
1873:      Helsingforsden 19 mars 1992
1874: 
1875:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
1876:                                                1992 vp
1877: 
1878: Kirjallinen kysymys 12
1879: 
1880: 
1881: 
1882: 
1883:                                   Lahti-Nuuttila: Opiskelijoiden oikeudesta valita kotipaikkansa
1884: 
1885: 
1886:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1887: 
1888:    Opiskelijat ovat ainoita kansalaisia, jotka          Opiskelijoiden on myös turhauttavaa äänes-
1889: eivät saa valita kotipaikkaansa. Opiskelu kat-       tää kotipaikkakuntansa kunnallisvaaleissa, kos-
1890: sotaan tilapäiseksi oleskeluksi paikkakunnalla,      ka päätökset eivät juuri heitä koske eivätkä he
1891: vaikka oleskelu voi kestää jopa kymmenen             usein edes tunne tarjolla olevia ehdokkaita.
1892: vuotta riippuen opiskelualasta ja elämäntilan-       Opiskelijat haluaisivat edistää opiskelupaikka-
1893: teesta. Useat opiskelijat myös jäävät opintojen      kuntansa asioita sekä äänestämällä että maksa-
1894: päätyttyä opiskelukuntansa asukkaiksi.               malla veroja. Nykyisin heillä ei ole mahdolli-
1895:    Se, että opiskelijat eivät saa valita kotipaik-   suutta kumpaankaan.
1896: kaansa vapaasti, vaikeuttaa heidän elämäänsä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1897: monella tavalla. Asioiminen eri virastoissa vai-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1898: keutuu, kunnallisen vuokra-asunnon hakeminen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1899: on mahdotonta ja useiden kunnan tarjoamien           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1900: julkisten palvelujen käyttö saatetaanjopa tyystin
1901: evätä.
1902:     Veroja opiskelijat maksavat paikkakunnalle,                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1903: jossa he eivät välttämättä käy kuin muutaman                siin lainsäädännön muuttamiseksi siten,
1904: kerran vuodessa, ja silloinkin ainoastaan vii-              että opiskelijat voivat itse valita koti-
1905:  konloppuisin. Opiskelukunta joutuu kuitenkin               paikkansa kuten muutkin kansalaiset?
1906:  tarjoamaan esimerkiksi sosiaalipalvelut opiskeli-
1907: jalle, vaikka tämä ei olekaan kunnan jäsen.
1908: 
1909:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1992
1910:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
1911: 
1912: 
1913: 
1914: 
1915:  220051L
1916: 2                                          1992 vp -    KK 12
1917: 
1918: 
1919: 
1920: 
1921:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1922: 
1923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuoden 1990 alusta, joten kotipaikasta ei enää
1924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tehdä hallintopäätöstä vuosittain.
1925: olette 11 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn                Kotipaikan määräytymiseen liittyvät epäkoh-
1926: kirjeenne n:o 62 ohella toimittanut valtioneu-         dat eivät koske yksinomaan opiskelijoita vaan
1927: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           muitakin väestöryhmiä. Yhä useammissa ta-
1928: kansanedustaja Lahti-Nuuttilan näin kuuluvas-          pauksissa asumiseen ja kotipaikan määräytymi-
1929: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 12:                  seen vaikuttavat perheolosuhteet, työolot ja lai-
1930:                                                        toshoito. Kotipaikan määräytymiseen voi liittyä
1931:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ongelmia myös sen vuoksi, että vapaa-ajan
1932:        siin lainsäädännön muuttamiseksi siten,         lisäännyttyä asutaan entistä pitempiä aikoja ul-
1933:        että opiskelijat voivat itse valita kotipaik-   komailla tai kesämökillä. Ei myöskään ole har-
1934:                                                        vinaista, että henkilöllä on kaksi pysyvää ympä-
1935:        kansa kuten muutkin kansalaiset?
1936:                                                        rivuotiseen käyttöön soveltuvaa asuntoa. Ulko-
1937:                                                        maalaisten määrän kasvu maassamme on tuonut
1938:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            esille heidän kotipaikkansa määräytymiseen liit-
1939: taen seuraavaa:                                        tyviä kysymyksiä.
1940:                                                           Yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten
1941:     Kotipaikan määräytymistä koskevat saan-            johdosta kotipaikkalainsäädäntö on tarpeen
1942: nökset sisältyvät pääasiassa väestökirjalakiin         uudistaa kokonaisuudessaan vähentämällä asu-
1943: (141/69). Lain 10 §:n mukaan henkilön kotipaik-        misen vapautta rajoittavia säännöksiä ja tarkis-
1944: ka ei muutu sen johdosta, että hän on tilapäisesti     tamaila kotipaikkaan liittyviä oikeusvaikutuk-
1945: poissa kotipaikaltaan. Lainkohdassa mainitaan          sia. Samalla on syytä keventää menettelyyn liit-
1946: tilapäisenä poissaolona muun muassa opiskelu.          tyvää byrokratiaa.
1947: Näin ollen opiskelijaa ei yleensä merkitä väestö-         Lainsäädäntöuudistus valmistellaan eri hal-
1948: kirjoihin opiskelupaikkakunnalla vakinaisesti          linnonalojen edustajista koostuvassa toimikun-
1949: asuvaksi, mistä voi usein olla seurauksena kirjal-     nassa suunnitelmien mukaan vuoden 1992 lop-
1950: lisessa kysymyksessä esille tuotuja epäkohtia.         puun mennessä. Toimikunnan tehtävänä on tut-
1951: Opiskelijan kotipaikan katsotaan olevan opis-          kia, miten Suomen hallitusmuodossa tarkoitet-
1952: kelupaikkakunnalla yleensä vain silloin, kun hän       tua vapaata asuinpaikan valitsemisen oikeutta
1953: asuu siellä perheensä kanssa tai on hankkinut          rajoittavaksi koettuja säännöksiä voidaan vä-
1954: sieltä vakituisen työpaikan. Perusteena voi olla       hentää. Toimikunnan tehtävänä on selvittää
1955: sekin, että opiskelijalle ei ole jäänyt asuntoa        muun muassa, voitaisiinko nykyinen kotipaik-
1956: entiseen kotikuntaansa.                                kapäätösmenettely korvata joustavammalla il-
1957:     Kukin rekisteritoimisto tekee päätöksen koti-      moitusmenettelylläja millä edellytyksillä henkilö
1958: paikasta henkilön muuttaessa. Henkikirjoituk-          saisi ilmoittaa tietyn paikkakunnan asuinpai-
1959: sesta ja henkikirjojen laatimisesta on luovuttu        kakseen.
1960: 
1961:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1992
1962: 
1963:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1964:                                              1992 vp -    KK 12                                           3
1965: 
1966: 
1967: 
1968: 
1969:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
1970: 
1971:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Olägenhetema i samband med fastställande
1972: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              av hemort drabbar inte enbart studerande utan
1973: nr 62 av den 11 februari 1992 tili vederbörande          också andra befolkningsgrupper. Allt oftare styr
1974: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-        familjeförhållanden, arbetsförhållanden och
1975: de av riksdagsman Lahti-Nuuttila underteck-              anstaltsvård en persons boende och fastställan-
1976: nade spörsmål nr 12:                                     det av hans hemort. Problem kan uppstå vid
1977:                                                          faststäliande av hemorten också till följd av den
1978:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ökade fritiden, som gör att personer vistas längre
1979:         att ändra lagstiftningen så att studerande       än förut utomlands eller på sommarstugan.
1980:         i likhet med andra medborgare själv kan          Ovanligt är inte helier att en person förfogar över
1981:         välja sin hemort?                                två bostäder som båda lämpar sig för bruk året
1982:                                                          om. Det ökade antalet utlänningar i vårt land
1983:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            har aktualiserat frågor i anslutning tili faststäl-
1984: anföra följande:                                         landet av utlänningars hemort.
1985:                                                              De förändringar som har ägt rum i samhäliet
1986:    Stadgandena om faststäliande av hemort                gör att det finns behov att revidera hemortslag-
1987: ingår huvudsakligen i lagen om befolknings-              stiftningen i dess helhet. Dettakan ske genom att
1988: böcker (141169). Enligt 10 § ändras en persons           antalet stadganden som begränsar boendefri-
1989: hemort inte tili följd av att han tillfålligt är borta   heten minskas och genom att rättsverkningarna
1990: från hemorten. 1 lagrummet nämns bl.a. studier           i samband med hemorten granskas. Samtidigt är
1991: som tilifällig bortavaro. Således antecknas en           det skäl att underlätta den byråkrati som följer
1992: studerande i allmänhet inte i befolkningsböcker-         av förfarandet.
1993: na som permanent bosatt på studieorten, vilket               En lagstiftningsreform, som enligt planerna
1994: ofta kan föra med sig sådana olägenheter som             skall vara färdig vid utgången av år 1992, bereds
1995: nämns i spörsmålet. Studerandes hemort anses             i en kommitte som består av representanter för
1996: sammanfalla med studieorten vanligen bara i de           olika förvaltningsområden. Kommitten har som
1997: fali då han är bosatt på orten tillsammans med           uppgift att undersöka hur man kan skära ner
1998: sin familj eller då han har skaffat sig ett              antalet stadganden som befunnits begränsa den i
1999: stadigvarande arbete på orten. Orsaken kan               regeringsformen för Finland intagna rätten att
2000: också vara att studeranden inte längre har en            fritt välja hemort. Kommitten har som uppgift
2001:  bostad i sin forna hemkommun.                           bl.a. att utreda om det nuvarande hemortsbes-
2002:    Varje registerbyrå fattar beslut om hemorten          lutsförfarandet kunde ersättas med ett flexiblare
2003: när personen flyttar. Mantalsskrivning och upp-          anmälningsförfarande och vilka förutsättningar-
2004: görande av mantalslängder slopades i början av           na är för att en person skall få uppge en viss ort
2005:  1990, och därför fattas inte längre förvaltnings-       som sin hemort.
2006:  beslut om hemorten varje år.
2007: 
2008:       Helsingfors den 13 mars 1992
2009: 
2010:                                                                     lnrikesminister Mauri Pekkarinen
2011:                                                  1992 vp
2012: 
2013: Kirjallinen kysymys 13
2014: 
2015: 
2016: 
2017: 
2018:                                     Vähänäkki: Eräiden liikenteeseen liittyvien investointien käynnistä-
2019:                                        misestä Kymenlaaksossa
2020: 
2021: 
2022:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2023: 
2024:     Eteläinen Kymenlaakso, Haminan ja Kotkan           velus koko Suomen Venäjän-kaupan kehittämi-
2025: talousalueet, on tällä hetkellä vaikean työttö-        selle.
2026: myyden aluetta. Samanaikaisesti voidaan kui-              Vaarallisia aineita kuljetettiin Suomen rauta-
2027: tenkin sanoa, että samat alueet ovat idänkaupan        teillä vuonna 1990 yhteensä 6,9 tonnia. Tästä
2028: tulevan kehittämisen kannalta merkittävin alue         määrästä kaksi kolmasosaa (2/3) oli Kymen
2029: maassamme. Haminan ja Kotkan satamathan                läänissä tapahtunutta kauttakulkuliikennettä.
2030: ovat tähänkin mennessä huolehtineet huomat-            Näiden kuljetusten asutukselle sekä rautateiden
2031: tavimmasta osasta idästä suuntautuneen kautta-         ja satamien työntekijöille aiheuttamien turvalli-
2032: kulkuliikenteen välittämisestä Saksaan ja              suusriskien vähentämiseksi on kattavan turvalli-
2033: muualle läntiseen Eurooppaan.                          suusjärjestelmän kehittäminen niin radan varrel-
2034:     Satamien maayhteydet itään ovat kuitenkin          le, asemille kuin satamiinkin välttämätön tehtä-
2035: jatkuvasti olleet vaivalloiset ja vaillinaiset. Rau-   vä. Kiireellisimmin on toteutettava Haminan
2036: tatiekuljetukset Venäjälle tapahtuvat suuren           Poitsilan palovesijärjestelmän uusiminen ja vas-
2037: kierroksen tehden Kouvolan kautta Vainikka-            taavien järjestelmien uusiminen myös koko Ky-
2038: laan ja erityisesti kemikaalikuljetukset aiheutta-     men läänin ratapihoilla ja satama-alueilla.
2039: vat huomattavia turvallisuusriskejä radanvarren            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2040: asutuskeskuksissa, ja joka tapauksessa huomat-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2041: tavia lisäkustannuksia. Rautatieyhteyksien no-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2042: pea parantuminenkaan ei näytä ruusuiselta, kos-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2043: ka HELI-radan kaavailtu, eittämättä tärkein, eli
2044: Helsingistä Porvoon ja Loviisan kautta Kotkaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2045: ja Haminaan sekä sieltä edelleen itään suuntau-               ryhtyä työllisyyden parantamiseksi sekä
2046: tuva vaihtoehto ei vielä toistaiseksi ole saanut              yrittäjyyden ja idänkaupan edellytysten
2047: poliittista vahvistusta.                                      kehittämiseksi eteläisessä Kymenlaak-
2048:     Ennen välttämätöntä ratayhteyden parantu-                 sossa mm. seuraavien toimien osalta:
2049: mista onkin keskityttävä muiden maayhteyksien                     - päätöksen aikaansaamiseksi ja
2050:  kehittämiseen. Tällöin on ensiarvoista, että kun-            suunnittelun aloittamiseksi HELI-radan
2051: nollinen moottoritieyhteys rakennettaisiin pikai-             eteläisen suuntavaihtoehdon toteuttami-
2052:  sesti Kotkan seudulta itään. Valtatie (moottori-             sessa,
2053:  tie) n:o 7 onkin jo rakenteilla Kotkan Otsolasta                 - valtatien n:o 7 käynnissä olevien
2054:  Vehkalahden Summaan, mutta maan hallituk-                    rakentamistöiden, välillä Kotkan Otsola
2055:  sen harjoittamien säästötoimien vuoksi työ on                -Vehkalahden Summa, nopeuttamisek-
2056:  huomattavasti jo hidastunut aikataulustaan,                  si esim. valtion tekeillä olevaan työlli-
2057: joka edellyttäisi osuuden valmistumista vuoteen               syys- ja elvytysohjelmaan sisältyvänä, .
2058:  1995. Mikäli eteläisen Kymenlaakson maa-                         - turvallisuus- ja valvontajärjestel-
2059:  yhteyden kehittämistä itään nyt laiminlyödään                mien kehittämiseksi vaarallisia aineita vä-
2060:  tai hidastetaan, tehdään arvaamaton karhunpal-               littävissä Haminan ja Kotkan satamissa?
2061: 
2062:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1992
2063: 
2064:                                             Matti Vähänäkki
2065: 
2066: 
2067: 220051L
2068: 2                                        1992 vp -    KK. 13
2069: 
2070: 
2071: 
2072: 
2073:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2074: 
2075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen Neuvostoliiton) välisissä vaarallisten ainei-
2076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den rautatiekuljetuksissa noudatetaan maittem-
2077: olette 12 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           me välistä vaarallisten aineiden rautatieyhdyslii-
2078: kirjeenne n:o 65 ohella toimittanut valtioneuvos-    kennesopimusta. Parhaillaan edellä mainittua
2079: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       sopimusta uusitaan vastaamaan kansainvälisiä
2080: sanedustaja Vähänäkin näin kuuluvasta kirjalli-      vaarallisten aineiden rautatiekuljetusmääräyksiä
2081: sesta kysymyksestä n:o 13:                           (RID) Suomen ja IVY:n välisessä työryhmässä.
2082:                                                         Haminan Poitsilan ratapihalla vuonna 1989
2083:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tapahtunutta säiliövaunupaloa selvittäneen tut-
2084:        ryhtyä työllisyyden parantamiseksi sekä       kijalautakunnan raportti on luovutettu oikeus-
2085:        yrittäjyyden ja idänkaupan edellytysten       ministerille. Tutkintalautakunta esitti 23 toimen-
2086:        kehittämiseksi eteläisessä Kymenlaak-         pide-ehdotusta kemikaalien transitokuljetusten
2087:        sossa mm. seuraavien toimien osalta:          turvallisuuden lisäämiseksi. Merkittävä osa näis-
2088:           - päätöksen aikaansaamiseksi ja            tä ehdotuksista on jo toteutettu.
2089:        suunnittelun aloittamiseksi HELI-radan           Keväällä 1990 on rakennettu Haminan Poitsi-
2090:        eteläisen suuntavaihtoehdon toteuttami-       lan ratapihan länsipuolelle kuiva vesiputkilinja,
2091:        sessa,                                        varustettuna kolmella palopostilla. Tarvittaessa
2092:           - valtatien n:o 7 käynnissä olevien        vesi pumpataan merestä putkistoon. Lisäksi
2093:        rakentamistöiden, välillä Kotkan Otsola       maahan on sijoitettu kolme 60 kuutiometrin
2094:        -Vehkalahden Summa, nopeuttamisek-            suuruista kiinteää vesisäiliötä, joista vesi pumpa-
2095:        si esim. valtion tekeillä olevaan työlli-     taan paloletkuihin palon alkusammutusta var-
2096:        syys- ja elvytysohjelmaan sisältyvänä,        ten. Samalla on rakennettu palotie ratapiha-
2097:           - turvallisuus- ja valvontajärjestel-      alueelle, jolloin palokunnan pääsy alueelle tehos-
2098:        mien kehittämiseksi vaarallisia aineita       tuu.
2099:        välittävissä Haminan ja Kotkan satamis-          Kotkan Hovinsaaren ratapihalla on liitetty
2100:        sa?                                           kesällä 1990 kaupungin vesijohtoverkostoon
2101:                                                      VR:n putkilinja, joka on varustettu kahdella
2102:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         palopostilla. Samaan aikaan on rakennettu lä-
2103: vasti seuraavaa:                                     heiseltä paloasemalta palotie ratapihalle.
2104:                                                         Vuoden 1991 keväällä valmistuneen Kotkan
2105:    Helsingistä itään suuntautuvien ratavaihtoeh-     Mussalon ratapihalaajennuksen 1vaiheen raken-
2106: tojen selvittämiseksi on liikenneministeriön joh-    tamisen yhteydessä sataman raiteistolle on ra-
2107: dolla tekeillä yhteiskuntataloudellinen tarvesel-    kennettu vaatimukset täyttävä palovesiverkosto
2108: vitys. Projekti koostuu neljästä eri työvaiheesta,   sekä palotiet
2109: jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Nämä työvai-      Suunniteltuina jatkotoimenpiteinä palotur-
2110: heet muodostavat jokainen oman erillisen osa-        vallisuusasioissa vuosina 1992-1995 on tarkoi-
2111: projektin.                                           tus toteuttaa Kouvolan ratapihan laajennus.
2112:    Selvitys valmistuu kuluvan vuoden maalis-         Samassa yhteydessä laajennetaan palovesiver-
2113: kuussa. Tämän jälkeen on olemassa edellytykset       kostoa, rakennetaan palotiet ja valutusallas.
2114: päättää suuntavaihtoehdosta tai mahdollisista           Poitsilan ratapihan laajemmasta palovesijär-
2115: jatkotoimista, joita tarvitaan ennen vaihtoehdon     jestelmästä, joka käsittää oman pumppausase-
2116: valitsemista. Päätös ratasuunnasta tehdään aika-     man, on tehty yleissuunnitelma. Kustannusarvio
2117: naan eduskunnassa valtion talousarvion käsitte-      on noin 13 milj. markkaa ja hanke on valmis
2118: lyn yhteydessä päätettäessä Valtionrautateiden       toteutettavaksi, mikäli rahoitus saadaan järjes-
2119: radanpidosta.                                        tettyä.
2120:    Vaarallisten aineiden kuljetuksia säädellään         Kysymyksessä esille tuodun valtatien n:o 7
2121: yksityiskohtaisilla säännöksillä ja määräyksillä.    rakentamistöiden osalta liikenneministeriö tote-
2122: Suomen ja Itsenäisten Valtioiden Yhteisön (enti-     aa, että rakentamisen urakkahinnat ovat pudon-
2123:                                           1992 vp -    KK 13                                           3
2124: 
2125: neet aikaisemmasta kustannusarviosta, 332 milj.       tusti. Sen vuoksi lisäpanostuksena voidaan har-
2126: markasta, noin 70 milj. markkaa. Samalla hank-        kita 10 milj. markan lisärahoitusta, mikä sisäl-
2127: keen aikataulua on tarkistettu niin, että pääosa      tyykin liikenneministeriön vuoden 1992 I lisäta-
2128: tiestä saataneen liikenteelle vuonna 1994 edellyt-    lousarvioesity kseen.
2129: täen, että hankkeelle saadaan vuodelle 1993 noin         Edellä olevan perusteella sekä tehtyihin tai
2130: 100 milj. markan rahoitus.                            tekeillä oleviin toimenpiteisiin viitaten liikenne-
2131:    Maarakenteiden vaatimat painuma-ajat ovat          ministeriö katsoo, että kysymyksessä esitetyt
2132: vaikuttaneet siihen, että uusia työkohteita hank-     kehittämishankkeet ovat liikenneministeriön
2133: keella voidaan avata vuonna 1992 vain rajoite-        hallinnonalan osalta hoidetut.
2134: 
2135:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1992
2136: 
2137:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
2138: 4                                        1992 vp -    KK 13
2139: 
2140: 
2141: 
2142: 
2143:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2144: 
2145:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          samvälde (förra Sovjetunionen) iakttas det avtal
2146: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       som ländema ingått om jämvägsförbindelsetra-
2147: 65 av den 12 fehruari 1992 till vederhörande         fik heträffande transport av farliga ämnen. Av-
2148: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    talet revideras som häst av en arbetsgrupp mel-
2149: de av riksdagsman Vähänäkki undertecknade            lan Finland och OSS så att det motsvarar de
2150: spörsmål nr 13:                                      intemationella hestämmelsema om jämvägs-
2151:                                                      transport av farliga ämnen (RID).
2152:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Den prövningsnämnd som utredde hranden i
2153:        ta för att förhättra sysselsättningen samt    en cistemvagn på hangården i Poitsila i Fredriks-
2154:        utveckla förutsättningama för företagan-      hamn 1989 har överlämnat sin rapport till justi-
2155:        de och östhandel i södra Kymmenedalen         tieministeriet. Nämnden framställde 23 förslag
2156:        hl.a. i fråga om                              till åtgärder för ökad säkerhet vid transito-
2157:           - heslut om och påhörjande av pla-         transporter av kemikalier. En hetydande del av
2158:        neringen av genomförandet av det södra        dessa förslag har redan genomförts.
2159:        altemativet till HELI-hanan,                      Under våren 1990 hyggdes på västra sidan av
2160:           - påskyndande av hyggnadsarhete-           hangården i Poitsila i Fredrikshamn en torr
2161:        na på huvudväg 7 på sträckan Otsola i         vattenrörslinje försedd med tre hrandposter. Vid
2162:        Kotka och Summa i Vehkalahti t.ex.            hehov pumpas vatten från havet i rören. Därtill
2163:        såsom en del av statens sysselsättnings-      har i marken grävts ner tre fasta vattencistemer
2164:        och stimulansprogram, som är under he-        på 60 m3, varifrån vattnet pumpas i hrandslang-
2165:        redning,                                      ama för första släckning av hranden. Samtidigt
2166:           - utvecklande av säkerhets- och            hyggdes en hrandväg på hangårdsområdet så att
2167:        övervakningsprogram för hamnama i             hrandkåren lättare kommer in på området.
2168:        Fredrikshamn och Kotka, vilka förmed-             På hangården i Hovinsaari i Kotka anslöts
2169:        lar farliga ämnen?                            SJ :s rörlinje, som är försedd med två hrandpos-
2170:                                                      ter, till stadens vattenledningsnät sommaren
2171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1990. Samtidigt hyggdes från den närhelägna
2172: anföra följande:                                     hrandstationen en hrandväg till hangården.
2173:                                                          I samhand med hyggandet av det första skedet
2174:    För klarläggande av altemativen till en hana      av hangårdsutvidgningen i Mussalö i Kotka,
2175: från Helsingfors österut utförs under trafikmi-      som hlev fårdigt våren 1991, hyggdes för
2176: nisteriets ledning en samhällsekonomisk hehovs-      hamnspåren en släckvattenledning som upp-
2177: utredning. Projektet hestår av fyra olika arhets-    fyller kraven samt hrandvägar.
2178: skeden, vilka hör nära samman med varandra.              Vad gäller hrandsäkerhetsfrågor är avsikten
2179: Vart och ett av dessa arhetsskeden hildar ett eget   att såsom planerade fortsatta åtgärder åren
2180: särskilt delprojekt.                                 1992-1995 genomföra en utvidgning av hangår-
2181:    Utredningen hlir klar i mars innevarande år.      den i Kouvola. I det sammanhanget utvidgas
2182: Efter detta finns det förutsättningar att hesluta    även släckvattenledningen och byggs hrand-
2183: om hanans riktning eller om eventuella fortsatta     vägar och en avrinningshassäng.
2184: åtgärder som behövs före valet av altemativ.             För hangården i Poitsila har en allmän plan
2185: Beslutet om hanans riktning fattas av riksdagen      uppgjorts för ett mera omfattande släckvatten-
2186: i samhand med hehandlingen av statshudgeten          ledningssystem, som omfattar en egen pumpsta-
2187: då heslut skall fattas om Statsjämvägamas han-       tion. Kostnadsförslaget är ca 13 milj. mk och
2188: hållning.                                            projektet är färdigt att genomföras ifall finansie-
2189:    Transporter av farliga ämnen regleras med         ringen kan ordnas.
2190: hjälp av detaljerade stadganden och hestämmel-           Beträffande hyggnadsarhetena på huvudväg
2191: ser. Beträffande jämvägstransporter av farliga       7, vilka nämns i spörsmålet, konstaterar trafik-
2192: ämnen mellan Finland och Oheroende statemas          ministeriet att ackordprisema för byggande har
2193:                                           1992 vp -    KK 13                                            5
2194: 
2195: sjunkit från det tidigare kostnadsförslaget på 332    kan en tilläggsfinansiering på 10 milj. mk övervä-
2196: milj. mk till ca 70 milj. mk. Samtidigt ändrades      gas såsom tillläggssatsning, vilket även ingår i
2197: tidtabellen för projektet så, att den största delen   trafikministeriets förslag till 1 tilläggsbudget för
2198: av vägen torde fås fårdig för trafik 1994 under       1992.
2199: förutsättning att projektet får en finansiering på       På grundval av det ovan anförda samt med
2200: ca 100 milj. mk 1993.                                 hänvisning till vidtagna eller planerade åtgärder
2201:    De sättningstider som jordkonstruktioner           anser trafikministeriet att de utvecklingsprojekt
2202: fordrar har inverkat på möjlighetema att öppna        som nämns i spörsmålet är skötta till den del de
2203: nya arbetsobjekt inom projektet, vilket kan ske       gäller trafikministeriets förvaltningsområde.
2204: endast i begränsad utsträckning 1992. Därför
2205: 
2206:      Helsingforsden 10 mars 1992
2207: 
2208:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
2209:                        j
2210:                       j
2211:                      j
2212:                     j
2213:                    j
2214:                   j
2215:                  j
2216:                 j
2217:                j
2218:               j
2219:              j
2220:             j
2221:            j
2222:           j
2223:          j
2224:         j
2225:        j
2226:       j
2227:      j
2228:     j
2229:    j
2230:   j
2231:  j
2232: j
2233:                                                   1992 vp
2234: 
2235: Kirjallinen kysymys 14
2236: 
2237: 
2238: 
2239: 
2240:                                     Hautala: Ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen maahantuonnin
2241:                                        kieltämisestä
2242: 
2243: 
2244:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2245: 
2246:     On epäilty, että liittyessään ETAan tai             1990 syyskuussa "voimakkaan suosituksen ra-
2247: EY:hyn Suomi ei voisi kieltäytyä ottamasta vas-         dioaktiivisten jätteiden kansainvälisten siirtojen
2248: taan ydinjätettä EY -alueelta. Peruskallioltaan         turvallisuus- ja valvontajärjestelmien luomisek-
2249: ainutlaatuinen maamme saattaisi synkimpien              si" (Code of Practice on the international trans-
2250: uhkakuvien mukaan muodostua suhteellisen                boundary movement of radioactive waste).
2251: edun talouspolitiikkaa harjoittavan EY:n ydin-             IAEA:n suosituksen mukaan "jokaisella val-
2252: jätehaudaksi.                                           tiolla on oikeus kieltää radioaktiivisten jätteiden
2253:      Keskustelu vauhdittui, kun Saksan toiseksi         tuonti, vienti ja kauttakuljetus maassaan", Salo-
2254: suurimman sähköyhtiön, Preussen Elektran hal-           lainen sanoi. Periaatteet on tarkoitettu saatetta-
2255: lituksen puheenjohtaja Hermann Krämer sanoi,            vaksi voimaan sisällyttämällä ne kansallisiin
2256: että ruotsalaiseen Forsmarkin ydinjätevarastoon         lainsäädäntöihin.
2257: sopisivat Euroopan kaikki ydinjätteet (Dagens              Salolainen tulkitsi, että "EY:n piirissä jätteitä
2258: Industri 24.9.91). Preussen Elektra omistaa 10%         ja varsinkaan ydinjätteitä ei pidetä sellaisena
2259: Forsmarkin ydinjätevarastoinnista huolehtivas-          kauppatavarana, johon sovellettaisiin tavaroi-
2260: ta Sydkraft-yhtiöstä. Se on kiinnostunut alalla         den vapaata liikkumista koskevia määräyksiä".
2261: toimivasta Vattenfalletista, jos valtionyritys yk-      Ministeri piti tästä osoituksena EY:ssä valmis-
2262: sityistetään.                                           teilla olevaa direktiivimuutosta, jolla radioaktii-
2263:      Euroopassa on Forsmarkin lisäksi vain yksi         visia aineita koskeviin määräyksiin sisällytetään
2264:  ydinjätteiden loppusijoitukseen rakennettu kal-        myös edellä mainittujen IAEA:n suositusten pe-
2265:  liovarasto. Sitä esiteltiin viime sunnuntaina ylei-    riaatteet. "Kukin maa voisi kieltää siirron alueel-
2266:  sölle Eurajoen Olkiluodossa. Forsmarkin ja Ol-         laan perusteenaan turvallisuus-, terveys- ja ym-
2267:  kiluodon luolat on rakennettu matala- ja keski-        päristöseikat tai yleinen etu."
2268:  aktiiviselle voimalaitosjätteelle. Loviisaan suun-        EY:n neuvosto hyväksyi direktiiviehdotuksen
2269:  nitellaan samanlaista luolaa.                          (COM(90)328, final) 3. helmikuuta. Mutta on
2270:      Suomen käytetyn ydinpolttoaineen, korkea-          epäselvää, salliiko direktiivi, että Suomi yksin-
2271:  aktiivisen ydinjätteen loppusijoitussuunnitelmat       omaan jätteen ulkomaiseen alkuperään vedoten
2272:  ovat omiaan herättämään kansainvälistä kiin-           kieltäytyy ottamasta sitä vastaan.
2273:  nostusta. VTT toteaa lausunnossaan KTM:lle                EY:n valmisteilla olevan 5. ympäristötavoite-
2274:  uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta:               ja toimintaohjelman luonnoksessa todetaan
2275:  "Kansainvälisesti hyväksytty käsitys asiantunti-       useiden merkkien osoittavan, että "radioaktiivis-
2276:  jatasolla on, että loppusijoitus voidaan toteuttaa     ten jätteiden käsittelyssä on tullut aika alkaa
2277:  turvallisesti ja kohtuullisin kustannuksin edellyt-    luoda koko yhteisön laajuista strategiaa, joka
2278:  täen, että paikalliset olosuhteet valittavana sijoi-   kattaa kaikki radioaktiivisen jätteen lajit".
2279:  tuspaikalla kartoitetaan huolellisesti sekä tekni-        Ministeri Salolaisen vastauksen vesittää myös
2280:   sen ratkaisun toimintakyky näissä nimenomai-          se, ettäIAEA:nsuositus ja EY:n direktiivi eivät
2281:   sissa olosuhteissa varmistetaan seikkaperäises-       koske radioaktiivisia aineita yleensä, vaan sellai-
2282:  t 1.. "                                                sia radioaktiivisia aineita tai jätteitä, joille ei ole
2283:    Eduskunnan kyselytunnilla 14. marraskuuta            näköpiirissä mitään käyttöä (for which no use is
2284:  1991 ulkomaankauppaministeri Pertti Salolai-           foreseen).
2285:  nen vastasi ulkomaista ydinjätettä koskevaan              Suosituksena ei sen paremmin kuin direktiivil-
2286:  kysymykseen. Salolaisen mukaan Kansainväli-            läkään rajoiteta lievimmässäkään määrin sellais-
2287:  nen atomienergiajärjestö IAEA antoi vuoden             ten radioaktiivisten aineiden siirtoa, joita voi tai-
2288: 
2289:  220051L
2290: 2                                          1992 vp -    KK 14
2291: 
2292: siin jälleenkäsitellä tai muuten hyödyntää ja          ydinjätestrategia ovat käsitteellisesti kaksi eri
2293: siten pitää kauppatavarana.                            asiaa. On kuitenkin syytä olettaa, että juuri
2294:    IAEA:nsuosituksessa ja EY:n direktiivissä on        käytetyn ydinpolttoaineen "tavaraluonteen"
2295: käytetyn ydinpolttoainesauvan mentävä aukko.           vuoksi tarkastelu tapahtuisi Rooman sopimuk-
2296: Käytettyä ydinpolttoainetta voidaanjälleenkäsi-        sen eikä alempiasteisten säädösten valossa.
2297: tellä hyötyreaktorin polttoaineeksi. Toisaalta se         Ruotsin hallitukselle on joulukuussa 1991
2298: juuri on korkea-aktiivista ydinjätettä.                ehdotettu suojautumista ulkomaiselta ydinjät-
2299:    Suomessa etsitään parhaillaan loppusijoitus-        teeltä (Betänkande av utredningen om översyn
2300: paikkaa käytetylle ydinpolttoaineelle tekemällä        av kämtekniklagstiftningen, Statens offentliga
2301: koeporauksia viidellä paikkakunnalla. Myös             utredningar 1991:95).
2302: kotimaiset, jopa paikalliset päättäjät, saattavat         Ulkomaisen käytetyn ydinpolttoaineen ja
2303: tahtoa syrjäseudun kuntaan ydinjätteitä, jos ei        ydinjätteen maahantuonnin, loppusijoituksen ja
2304: muutakaan elinkelpoista elinkeinoa ole.                varastoinnin suoranainen kielto todennäköisesti
2305:    Pohjoismainen virkamiestyöryhmä, jossa kes-         kumoutuisi EY:n vaatimuksesta. Tavaroiden-
2306: keisiä ovat olleet ydinvoimamaat Ruotsi ja Suo-        han on liikuttava esteettä rajojen yli. Ruotsissa
2307: mi, esitti äskettäin aiemmasta ajattelusta poikkea-    arvellaan kuitenkin, että ydinlaitosten rakenta-
2308: van näkemyksen. Korkea-aktiivisen ydinjätteen          minen on EY:ssäkin kansallinen asia. Ruotsi
2309: loppusijoitukseen ei edes pyrittäisi ennen vuotta      voisi siis ydintekniikkalaissaan estää sen, että
2310: 2050 (Göteborgsposten 24.1.92). Siihen asti tapah-     lupa myönnetään sellaisen laitoksen rakentami-
2311: tuva varastointi olisi vain tilapäistä.                seen, joka on tarkoitettu ulkomaisessa ydintek-
2312:     Käytetty ydinpolttoaine voitaisiin myöhem-         nisessä laitoksessa syntyneen käytetyn ydinpolt-
2313: min jälleenkäsitellä, muutoin hyödyntää tai va-        toaineen tai ydinjätteen loppusijoitukseen.
2314: rastoida nykytietämystä turvallisemmin.                   Ehdotus mahdollistaa pienten ulkomaisten
2315:     Tämänsuuntainen muutos ydinjätefilosofias-         jätemäärien loppusijoituksen Ruotsiin, mikäli
2316: sa vahvistaa edelleen ydinjätteen tavaraluonnet-       sellainen katsottaisiin erityisistä syistä tarpeelli-
2317: ta. Ydinvoimateollisuuskaan ei ole enää varma,         seksi (esim. polttoainekoe-erät). Ruotsalaisen
2318: että sen ydinjäteratkaisut ovat lopullisia. Vastuu     ydinjäteohjelman toteutuminen on kuitenkin en-
2319: jää tuleville sukupolville.                            sisijaisesti varmistettava.
2320:     Tavaran vapaa liikkuminen rajojen yli on              Hallituksen tulisi ETAn tai EY:n jäsenyyteen
2321: toistaiseksi ollut EY-alueella keskeisempi tavoite     valmistautuessaan huolehtia siitä, että Suomi voi
2322: kuin ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu,         mahdollisuuksien mukaan kieltäytyä ottamasta
2323: vaikka Rooman sopimukseen lisättiin määräyk-           alueelleen ulkomaisissa ydinteknisissä laitoksissa
2324: set ympäristönsuojelun ottamisesta osaksi yhtei-       syntynyttä ydinjätettä. Tässä olisi otettava huo-
2325: sön kaikkea toimintaa jo vuonna 1987 hyväksy-          mioon se, että Euratomilla, johon Suomi EY:n
2326: tyssä Euroopan yhtenäisasiakirjassa (artikla           jäsenenä liittyisi, on periaatteellinen oikeus omis-
2327:  130R).                                                taa EY-maiden ydinvoimaloiden käytetty ydin-
2328:     EY:n ympäristönsuojelusäädösten painoar-           polttoaine.
2329: voa suhteessa kaupan vapauteen voidaan mitata             Toisaalta Suomen olisi- johdonmukaisuu-
2330: EY:n tuomioistuimen ratkaisuilla. Tuomioistuin         den vuoksi-lakattava viemästä Loviisan ydin-
2331: käsittelee parhaillaan ns. Vallonia-tapausta,          voimaloiden käytettyä polttoainetta Venäjälle.
2332: joka näyttää suuntaa tulevaisuuteen (C-2/90).          Uralin itäpuolisessa Tsheljabinskin ydinkaupun-
2333:     Vallonian hallitus kielsi 19.3.1987 sijoittamas-   gissa radioaktiivisten aineiden käsittely on altis-
2334: ta ulkomaista ongelmajätettä alueelleen Mene-          tanut väestön ja ympäristön suurille säteilyan-
2335: ryssä tapahtuneiden jäteskandaalien jälkeen.           noksille ja tuonut alueelle yhden entisen Neuvos-
2336: EY:n komissio haastoi Belgian yhteisön tuomio-         toliiton vastuuttomimmista ympäristökatastro-
2337: istuimeen Rooman sopimuksen (artiklat 30 ja            feista.
2338: 36) ja eräiden jätedirektiivien rikkomisesta (75/         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2339: 442/EEC, 84/631/EEC). Tuomioistuimen päätös            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
2340:  on odotettavissa tämän kevään aikana.                 oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2341:     Greenpeace väittää, että Vallonia-tapauksen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2342: saamasta ratkaisusta on pääteltävissä, voivatko
2343: EY- ja ETA-maat kieltäytyä ottamasta vastaan                     Näkeekö Hallitus tarpeelliseksi ja
2344: ulkomaisia ydinjätteitä. Tähän on todettu vasta-               mahdolliseksi sen, että Suomi ETAn ja
2345: väitteeksi, että EY:n ongelmajätestrategia ja                  EY:n jäsenyyteen valmistautuessaan
2346:                                   1992 vp -   KK 14                                        3
2347: 
2348:   omalla     ydinenergialainsäädännöllään           ydinpolttoaineen ja ydinjätteen maahan-
2349:   esimerkiksi Ruotsissa tehdyn ehdotuksen           tuonnin, varastoinnin ja loppusijoituksen
2350:   mukaisesti kieltää ulkomaisessa ydintek-          alueellaan?
2351:   nisessä laitoksessa syntyneen käytetyn
2352: 
2353: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
2354: 
2355:                                     Heidi Hautala
2356: 4                                          1992 vp -    KK 14
2357: 
2358: 
2359: 
2360: 
2361:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2362: 
2363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Mikäli kauttakulkumaa tai kohdemaa hylkää
2364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jätteiden siirron alueellaan, hylkäämisen syyn
2365: olette 13 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn             pitää perustua EY:n tai kansalliseen määräyk-
2366: kirjeenne n:o 66 ohella toimittanut valtioneuvos-      seen tai kansainväliseen sopimukseen. Seikat,
2367: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         joiden perusteella radioaktiivistenjätteiden siirto
2368: sanedustaja Hautalan näin kuuluvasta kirjalli-         voidaan kieltää, eivät ole täysin selkeät direktii-
2369: sesta kysymyksestä n:o 14:                             vin yleisluonteisen ilmauksen vuoksi. Koska di-
2370:                                                        rektiivi on uusi ja vasta käyttöönottovaiheessa,
2371:            Näkeekö Hallitus tarpeelliseksi ja          sen soveltamisesta ei ole ennakkotapauksia. Toi-
2372:         mahdolliseksi sen, että Suomi ETAn ja          saalta, jos EY:ssä jäsenmaiden annetaan edel-
2373:         EY:n jäsenyyteen valmistautuessaan             leenkin päättää itse omasta ydinjätepolitiikas-
2374:         omalla     ydinenergialainsäädännöllään        taan, ei ristiriitatapauksia ja niihin mahdollisesti
2375:         esimerkiksi Ruotsissa tehdyn ehdotuksen        liittyviä selventäviä tuomioistuintapauksiakaan
2376:         mukaisesti kieltää ulkomaisessa ydintek-       ole odotettavissa.
2377:         nisessä laitoksessa syntyneen käytetyn             Suomen ydinenergialain mukaan ydinener-
2378:         ydinpolttoaineen ja ydinjätteen maahan-        gian käyttö on kielletty ilman ko. lain mukaista
2379:         tuonnin, varastoinninja loppusijoituksen       lupaa. Ydinenergian käyttöä ovat mm. ydinjäte-
2380:         alueellaan?                                    laitoksen rakentaminen ja käyttö sekä ydinjättei-
2381:                                                        den hallussapito, käsittely, varastointi, kuljetus,
2382:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vienti ja tuonti. Kaikkien ydinenergian käyttöön
2383: vasti seuraavaa:                                       liittyvien toimintojen on ydinenergialain mu-
2384:                                                        kaan oltava yhteiskunnan kokonaisedun mukai-
2385:     Euroopan yhteisössä ydinjätehuollossa vallit-      sia, mikä on arvioitava lupaa myönnettäessä.
2386: see käytäntö, jonka mukaan kukin maa huolehtii         Ydinjätelaitosten osalta valtioneuvosto harkit-
2387: omista jätteistään, koska mikään maa ei ole            see yhteiskunnan kokonaisedun rakennuslupaa
2388: halunnut ottaa toistenjätteitä pysyvästi vastaan.      edeltävässä periaatepäätöskäsittelyssä. Tämän
2389: Ydinjätehuoltoaan varten EY:llä ei ole kuiten-         käsittelyn yhteydessä voi suunnitellun laitoksen
2390: kaan vahvistettua, yhteistä toimintapolitiikkaa,       sijaintipaikkakunta, valtioneuvosto tai eduskun-
2391: joskin tarve siitä on viime aikoina tuotu esiin.       ta estää tarkoituksenmukaisuussyistä hankkeen
2392:     Taatakseen ydinjätteiden ja muiden radioak-        toteutumisen.
2393: tiivisten jätteiden turvallisen ja valvotun siirtä-        Suomessa on tällä hetkellä valmiina yksi ydin-
2394: misen ja loppusijoituksen EY hyväksyi 3.2.1992         jätteiden loppusijoitustila, Eurajoen Olkiluodos-
2395: direktiivin radioaktiivisten jätteiden kansainväli-    sa sijaitseva keski- ja vähäaktiivisen voimalaitos-
2396: sistä siirroista. Direktiivin keskeisenä periaattee-   jätteen loppusijoituslaitos, VLJ-luola, jonka
2397: na on, että ennen radioaktiivisen jätteen kulje-       käyttölupa on valtioneuvoston käsittelyssä
2398: tusta maasta toiseen lähettäjän on saatava siir-        19.3.1992. VLJ-luola on mitoitettu vain Olkiluo-
2399: roille lupa sekä kohdemaalta että jokaiselta           dossa tällä hetkellä olevien ydinlaitosten tuotta-
2400: kauttakulkumaalta. Toisena tärkeänä periaat-           malle käytönaikaiselle jätteelle. Sekä Loviisassa
2401: teena on, että lähettäjämaan viranomainen ei saa       että Olkiluodossa on lisäksi jätteiden välivaras-
2402: hyväksyäjätteen vientiä maahan (EY:n tai EY:n          tot, jotka on luvitettu vain laitosalueella sijaitse-
2403: ulkopuolinen maa),jolla ei ole teknisiä, säännös-      vien, nykyisten laitosten jätteille. Suomessa on
2404: töllisiä tai hallinnollisia valmiuksia huolehtia       siten vain omille jätteille suunniteltuja ja luvitet-
2405: jätteistä turvallisesti. Teknisellä valmiudella tar-   tuja jätelaitoksia. Uusia ydinjätelaitoksia varten
2406: koitetaan mm., että kohdemaalla on kulloiseen-         edellytetään edellä kuvattu periaatepäätöskäsit-
2407: kin tarkoitukseen hyväksyttyjä ydinjätelaitoksia       tely.
2408: (esim. loppusijoituslaitoksia ja käsittely- tai va-        Runsasaktiivinen käytetty polttoaine, jota ei
2409: rastoin tilaitoksia).                                  ole toimitettu pysyvästi ulkomaille, on tarkoitus
2410:                                              1992 vp -      KK 14                                            5
2411: 
2412: loppusijoittaa sellaisenaan jätteenä. Käytetylle           ydinjätteiden maahantuonnin. Hallitus ei katso
2413: polttoaineelle ainoa jatkokäyttö nykynäkymillä             tässä vaiheessa tarpeelliseksi ydinenergialain
2414: voisi olla jälleenkäsittely polttoaineessa vielä           muuttamista siten, että siinä nimenomaisesti
2415: jäljellä olevien ydinaineiden, uraanin ja plutoni-         kiellettäisiin ulkomaisten ydinjätteiden maahan-
2416: umin, talteenottamiseksi. Ulkomaisten jälleen-             tuonti, varastointi ja loppusijoitus Suomen alu-
2417: käsittelypalveluiden käytölle tai jälleenkäsittely-        eella. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, olisiko yh-
2418: laitoksen rakentamiselle Suomeen ei ole löydet-            teiskunnan kokonaisetuun perustuva kielto tai
2419: tävissä riittäviä taloudellisia perusteita.                vaihtoehtoisesti suoraan lakiin sisällytetty kielto
2420:      Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa            EY:n tai ETA:n periaatteiden vastainen, jos
2421:  on olemassa asianmukainen lainsäädäntö myös               Suomella olisi olemassa kaikki valmiudet ydin-
2422: sellaisia tilanteita varten, joissa jouduttaisiin          jätteiden turvalliselle hoitamiselle.
2423: päättämään ulkomaisten ydinjätteiden vastaan-                  EY:ssä ei ole ollut tapauksia, joissa jäsenmaa
2424:  ottamisesta Suomeen. Lainsäädäntö antaa pe-               olisi pakotettu ottamaan toisen maan ydinjättei-
2425:  rusteet kaikelle ydinenergian käytölle, jota ydin-        tä vastaan. Hallitus seuraa EY:n ydinjätteiden
2426: jätteistä huolehtiminenkin on, samoin kuin niille          huoltoon liittyvän toimintapolitiikan ja säännös-
2427:  rajoituksille ja kielloille, jotka katsotaan tarpeel-     tön kehitystä ja soveltamista sekä mahdollisten
2428:  lisiksi. Ydinenergialaki antaa nykyisessä muo-            asiaa koskettavien oikeudellisten ennakkotapa-
2429:  dossaan mahdollisuuden kieltää ulkomaisten                usten tuloksia.
2430: 
2431:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1992
2432: 
2433:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
2434: 6                                           1992 vp -    KK 14
2435: 
2436: 
2437: 
2438: 
2439:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
2440: 
2441:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             på dess territorium skall skälet till avslaget
2442: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          basera sig på en EG-bestämmelse eller en natio-
2443: 66 av den 13 februari 1992 till vederbörande            nell bestämmelse eller på ett intemationellt avtal.
2444: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       Det är inte helt klart på basis av vilka faktorer
2445: de av riksdagsman Hautala undertecknade                 transport av radioaktivt avfall kan förbjudas
2446: spörsmål nr 14:                                         eftersom direktivet är så allmänt formulerat.
2447:                                                         Emedan direktivet är nytt och befinner sig i
2448:            Anser Regeringen det vara nödvändigt         ibruktagningsskedet, finns det inga prejudikat
2449:         och möjligt att Finland vid förberedelser-      om tillämpningen av det. Å andra sidan om EG:s
2450:         na för ett medlemskap i EES och EG med          medlemsländer också i fortsättningen själva får
2451:         sin egen kämenergilagstiftning, t.ex. en-       bestämma om sin kämavfallspolitik kan man
2452:         ligt ett förslag som gjorts i Sverige,          inte heller i framtiden vänta sig konflikter och
2453:         förbjuder import, lagring och slutförva-        eventuella klargörande domstolsfall.
2454:         ring inom sitt territorium av använt käm-           Enligt den finska kämenergilagen är det
2455:         bränsle och kämavfall som uppkommit i           förbjudet att använda kämenergi utan tillstånd
2456:         en utländsk kämteknisk anläggning?              enligt denna lag. Användning av kämenergi är
2457:                                                         bl.a. byggande och drift av kämavfallsanlägg-
2458:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ning samt innehav, hantering, lagring, transport,
2459: anföra följande:                                        export och import av kämavfall. All verksamhet
2460:                                                         i anslutning till användningen av kämenergi
2461:     Inom Europeiska gemenskapemas kämav-                skall enligt kämenergilagen vara förenlig med
2462: fallshantering råder praxis enligt viiken varje         samhällets helhetsintresse, något som bedöms då
2463: land sörjer för sitt eget avfall, eftersom inget land   tillstånd beviljas. I fråga om kämavfallsanlägg-
2464: varaktigt har velat ta emot andras avfall. EG har       ningama överväger statsrådet samhällets hel-
2465: emellertid ingen fastställd, gemensam aktionspo-        hetsintresse vid den principbeslutsbehandling
2466: litik för sin kämavfallshantering också om beho-        som föregår byggnadstillståndet. I samband med
2467: vet av en sådan under den senaste tiden har             denna behandling kan den planerade anlägg-
2468: diskuterats.                                            ningens förläggningsort, statsrådet eller riksda-
2469:     För att garantera en säker och övervakad            gen av ändamålsenlighetsskäl förhindra att pro-
2470: transport och slutförvaring av kämavfall och            jektet blir av.
2471: annat radioaktivt avfall godkände EG den 3                  I Finland finns det i dagens läge ett färdigt
2472: februari 1992 ett direktiv om intemationell             slutförvar för kämavfall, slutförvarsanläggning-
2473: transport av radioaktivt avfall. Den centrala           en för medel- och lågaktivt reaktoravfall, reak-
2474: principen i direktivet är att, innan radioaktivt        toravfallsgrottan i Olkiluoto i Euraåminne, för
2475: avfall transporteras från ett land till ett annat,      vilken statsrådet den 19 mars 1992 behandlar
2476: avsändaren skall få tillstånd till detta både av        driftstillstånd. Grottan har endast dimensione-
2477: destinationslandet och varje transiteringsland.         rats för avfall som dagens kämanläggningar i
2478: En annan viktig princip är att avsändarlandets          Olkiluoto producerar under sin driftstid. Både i
2479: myndighet inte får godkänna export av avfall till       Lovisa och i Olkiluoto finns det dessutom mel-
2480: ett land (inom eller utanför EG) som inte har           lanlager för avfall som har licensierats enbart för
2481: teknisk, normativ eller förvaltningsmässig be-          avfall från de anläggningar som i dagens läge
2482: redskap att sörja för avfallet på ett tryggt sätt.      finns på anläggningsområdet. De avfallsanlägg-
2483: Med teknisk beredskap avses bl.a. att destina-          ningar som finns i Finland är därmed endast
2484: tionslandet har kämavfallsanläggningar som har          planerade och licensierade för eget avfall. För
2485: godkänts för syftet i fråga (t.ex. anläggningar för     nya kämavfallsanläggningar förutsätts en prin-
2486: slutförvaring och hantering eller förvaring).           cipbeslutsbehandling som den ovan beskrivna.
2487:     Ifall ett transiteringsland eller destinations-         A vsikten är att högaktivt använt bränsle som
2488: land avslår begäran om att få transportera avfall       inte har levererats utomlands för gott skall ·
2489:                                         1992 vp -     KK 14                                          7
2490: 
2491: slutförvaras som sådant som avfall. Den enda         ländskt kärnavfall. Regeringen anser att det i
2492: möjligheten till fortsatt användning av använt       detta skede inte är nödvändigt att ändra kärn-
2493: bränsle, som det ser ut idag, kunde vara uppar-      energilagen så att i den uttryckligen skulle
2494: betning av det för tillvaratagande av resterande     förbjudas import, upplagring och slutförvaring
2495: kärnämnen, uran och plutonium. De ekonomis-          av utländskt kärnavfall på finskt territorium.
2496: ka motiveringarna är inte tillräckliga för att       Tills vidare vet man inte om ett förbud som
2497: utländska upparbetningstjänster skall kunna          baserar sig på samhällets helhetsintresse eller
2498: användas eller en upparbetningsanläggning byg-       alternativt direkt ingår i lagen skulle strida mot
2499: gas här i Finland.                                   EG:s eller EES principer, ifall Finland har all
2500:    Som sammanfattning kan konstateras att Fin-       beredskap som behövs för att sköta kärnavfall
2501: land har sakenlig lagstiftning också för sådana      på ett tryggt sätt.
2502: situationer där man kunde bli tvungen att beslu-        1 EG har det inte förekommit sådana fall där
2503: ta om emottagning av utländskt kärnavfall.           ett medlemsland skulle ha tvingats ta emot ett
2504: Lagstiftningen ger grunder för all kärnenergian-     annat lands kärnavfall. Regeringen följer med
2505: vändning, dit kärnavfallshanteringen också räk-      utvecklingen och tillämpningen av aktionspoliti-
2506: nas, och även för nödvändiga begränsningar och       ken och normeringen i anslutning till hantering-
2507: förbud. Kärnenergilagen ger i sin nuvarande          en av EG:s kärnavfall samt resultaten av eventu-
2508: form en möjlighet att förbjuda import av ut-         ella rättsliga prejudikat i saken.
2509:      Helsingfors den 19 mars 1992
2510: 
2511:                                                    Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
2512:                                                1992 vp
2513: 
2514: Kirjallinen kysymys 15
2515: 
2516: 
2517: 
2518: 
2519:                                   T. Roos ym.: Avustuksenluonteisen pitkäaikaisen perusparannus-
2520:                                       lainan myöntämisehdoista
2521: 
2522: 
2523:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2524: 
2525:    Edellytyksenä avustuksenluonteisen lainan         Lahtiset
2526: saamiseen (tai vanhan lainan muuttamiseen            Elsan eläketulot                    3 500 mklkk
2527: avustuksenluonteiseksi) on ruokakunnan mah-          Jaakon eläketulot                   5 000 mklkk
2528: tuminen valtioneuvoston päätöksillä määritel-        Ruokakunnan bruttotulot yht.        8 500 mklkk,
2529: tyihin tulorajoihin, jotka ovat seuraavat: 1 hen-
2530: kilö 4 100 mk, 2 henkilöä 5 100 mk, 3 henkilöä          josta 3 500 markan vähennyksen jälkeen ote-
2531: 5 700 mk ja 4 henkilöä 6 300 mk.                     taan huomioon tulona 5 000 markkaa. Perhe on
2532:    Suuremmissa kuin yhden hengen ruokakun-           oikeutettu avustuksenluonteiseen perusparan-
2533: nissa vähennetään muiden kuin eniten ansaitse-       nuslainaan.
2534: vien henkilöiden kuukausitulot 3 500 markkaan           Vähennysjärjestelmän johdosta maksukykyi-
2535: saakka (vähennys on siis maksimissaan 3 500          sempi vanhusruokakunta voi tukea saada hei-
2536: markkaa, kuitenkin esim. 2 500 markan kuukau-        komman maksukyvyn omaavan jäädessä ilman.
2537: situlolla vain 2 500 markkaa).                       Verotus ei korjaa epäsuhtaa kuin osittain.
2538:    Vähennysmenettelyyn sisältyy epäkohta, jota          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2539: voidaan valottaa kuvitteellisella esimerkillä kah-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2540: desta kahden hengen vanhusruokakunnasta:             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2541:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2542: Virtaset
2543: Alman eläketulot                    2 500 mk/kk                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
2544: Veikon eläketulot                   5 200 mklkk             perusteluissa kuvattujen esimerkkitapa-
2545: Ruokakunnan bruttotulot yht.        7 200 mklkk,            usten mukaisten avustuksenluonteisten
2546:                                                             pitkäaikaisten     perusparannuslainojen
2547:    josta 2 500 markan vähennyksen jälkeen ote-              saantiin liittyvien epäkohtien korjaami-
2548: taan huomioon tulona 5 200 markkaa. Perhe ei                seksi?
2549: ole oikeutettu avustuksenluonteiseen peruspa-
2550: rannuslainaan.
2551: 
2552:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
2553: 
2554:            Timo Roos                     Tarja Kautto                  Jussi Ranta
2555:            Matti Luttinen                Kerttu Törnqvist              Iiris Hacklin
2556:                                          Arja Ojala
2557: 
2558: 
2559: 
2560: 
2561:  220051L
2562: 2                                          1992 vp -    KK 15
2563: 
2564: 
2565: 
2566: 
2567:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2568: 
2569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rusparannuslainan myöntämisessä sekä asuk-
2570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaaksi hyväksymisessä sovellettavista arvostelu-
2571: olette 13 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn             perusteista eli ns. tulorajapäätöksessä, jota
2572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      yleensä on tarkistettu vuosittain. Viimeksi tulo-
2573: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         rajapäätös on annettu 20.2.1992 ja se on tullut
2574: taja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjalli-         voimaan 1.3.1992 alkaen.
2575: sesta kysymyksestä n:o 15:                                Tulorajapäätöksen 6 §:n 3 momentin mukaan,
2576:                                                        jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin
2577:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        yksi tulonsaaja, vähennetään kunkin muun kuin
2578:        perusteluissa kuvattujen esimerkkitapa-         eniten ansaitsevan henkilön kuukausituloista
2579:        usten mukaisten avustuksenluonteisten           3 500 markkaa. Jos siis pienempituloisella henki-
2580:        pitkäaikaisten     perusparannuslainojen        löllä on tuloja vähemmän kuin 3 500 markkaa,
2581:        saantiin liittyvien epäkohtien korjaami-        vähennys on enintään näiden tulojen suuruinen.
2582:        seksi?                                          Kyseisen vähennyksen tarkoituksena on kattaa
2583:                                                        tulonhankkimisesta ruokakunnalle aiheutuvia
2584:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           menoja. On katsottu, että vähennystä pienem-
2585: vasti seuraavaa:                                       pien tulojen (alle 3 500 markkaa) hankkimisesta
2586:                                                        ei synny niiden määrää enempää kuluja, ja siksi
2587:    Asuntojen perusparantamisesta annetun lain          vähennystä ei voi ylimenevältä osalta vähentää
2588: 10 §:n 1 momentin mukaan pitkäaikaisen perus-          suurempituloiselta.
2589: parannuslainan lyhennykset ja korot katsotaan              Mikäli kyseistä vähennystä ei voida tehdä
2590: ilman suoritusta maksetuiksi lainaehtojen mu-          vähemmän ansaitsevan puolison tai muun ruo-
2591: kaan, jos laina on myönnetty tai siirretty heikos-     kakunnan jäsenen tuloista, saattaisi syntyä kir-
2592: sa taloudellisessa asemassa olevalle 65 vuotta         jallisessa kysymyksessä kuvattu tilanne, jossa
2593: täyttäneelle henkilölle taikka tällaiselle henkilöl-   pienempituloinen ruokakunta jää säädettyjen
2594: le ja hänen heikossa taloudellisessa asemassa          perusteiden mukaan ilman lainaa, kun taas suu-
2595: olevalle puolisolleen omaa asuntoa varten.             rempituloinen ruokakunta voi saada lainaa.
2596:    Edellä mainitun avustusluonteisen pitkäaikai-           Ympäristöministeriö aikoo seuraavan tulora-
2597: sen perusparannuslainan myöntämisen ja siirtä-         japäätöksen antamisen yhteydessä esittää vähen-
2598: misen sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ar-          nysjärjestelmää tarkistettavaksi siten, ettei kirjal-
2599: vioimisen kriteerit on määritelty valtioneuvoston      lisessa kysymyksessä mainittua epäkohtaa enää
2600: päätöksessä asunto-, omaksilunastamis- ja pe-          voisi esiintyä.
2601: 
2602:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1992
2603: 
2604:                                                                               Ministeri Pirjo Rusanen
2605:                                           1992 vp -    KK 15                                          3
2606: 
2607: 
2608: 
2609: 
2610:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2611: 
2612:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dvs. det s.k. inkomstgränsbeslutet, som i regel
2613: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ändrats årligen. Senaste inkomstgränsbeslut
2614: den 13 februari 1992 tili vederbörande medlem         utfårdades 20.2.1992 och det trädde i kraft
2615: av statsrådet översänt avskrift av följande av        1.3.1992.
2616: riksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade                Enligt 6 § 3 mom. inkomstgränsbeslutet av-
2617: spörsmål nr 15:                                       dras 3 500 mark från vars och ens månadsin-
2618:                                                       komst, med undantag av inkomsten för den som
2619:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förtjänar mest, om det hushåll som ansöker om
2620:        ta för att avhjälpa sådana med beviljan-       lån består av flera än en inkomsttagare. Om
2621:        det av långfristiga grundförbättringslån       således den som förtjänar mindre har inkomster
2622:        förknippade missförhållanden som be-           som är lägre än 3 500 mark, är avdraget högst
2623:        skrivs i exemplen i motiveringen?              lika med inkomstens belopp. Avsikten med av-
2624:                                                       draget är att täcka de utgifter som påförs hushål-
2625:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         len vid inkomstens förvärvande. Det anses att
2626: anföra följande:                                      förvärvandet av inkomster som är lägre än det
2627:                                                       avdragsgilla beloppet (under 3 500 mark) inte
2628:    Enligt 10 § 1 mom.lagen om grundförbättring        medför utgifter som överstiger inkomsterna, var-
2629: av bostäder anses avkortningar och räntor på          igenom avdraget för den överskjutande delen
2630: långfristigt grundförbättringslån likväl utan         inte kan avdras hos den som förtjänar mera.
2631: prestation ha betalts enligt lånevillkoren, om           Om avdraget inte kan göras på inkomsterna
2632: lånet avser egen bostad och har beviljats eller       för den av makarna som förtjänar mindre eller
2633: överförts på en person som är i svag ekonomisk        på inkomsterna för någon annan medlem i
2634: ställning och som fyllt 65 år, eller på en sådan      hushållet, är det möjligt att det kan uppstå en i
2635: person och dennes make som är i svag ekono-           spörsmålet beskriven situation, där ett hushåll
2636: misk ställning.                                       med lägre inkomster blir utan lån enligt de
2637:    Kriterierna för bedömningen av social ända-        angivna grunderna, medan ett hushåll med högre
2638: målsenlighet vid beviljandet av och överföringen      inkomster kan få lån.
2639: av ovan nämnda långfristiga grundförbättrings-           Miljöministeriet ämnar vid utfårdandet av
2640: lån av bidragsnatur definieras i statsrådets beslut   nästa inkomstgränsbeslut föreslå en ändring av
2641: om de bedömningsgrunder som skall tillämpas           avdragssystemet så att ett i spörsmålet beskrivet
2642: då bostads-, inlösnings- och grundförbättrings-       missförhållande inte mera kan uppstå.
2643: lån beviljas samt då bostadsinvånare godkänns,
2644: 
2645:    Helsingfors den 3 mars 1992
2646: 
2647:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
2648:                                                1992 vp
2649: 
2650: Kirjallinen kysymys 16
2651: 
2652: 
2653: 
2654: 
2655:                                   Törnqvist ym.: Erikoishammasteknikkojen suorittaman protetiikan
2656:                                       ottamisesta sairausvakuutuslain korvauspiiriin
2657: 
2658: 
2659:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2660: 
2661:     Sairausvakuutuslakia muutettiin kuluvan          teet keskeytyvät. Nykyisessä muodossaan laki
2662: vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydes-      muodostaa uhan erikoishammasteknikkojen
2663: sä siten, että hammaslääkärin suorittama prote-      ammattikunnan olemassaololle.
2664: tiikka otettiin lain mukaan korvattavien meno-          Perustelu, jonka mukaan hammaslääkäreitä
2665: jen piiriin. Erikoishammasteknikkojen suoritta-      on suosittava sen vuoksi, että proteeseja tarvitse-
2666: ma protetiikka jätettiin korvauspiirin ulkopuo-      vat saadaan näin kokonaisvaltaisen hammashoi-
2667: lelle.                                               don piiriin, on ontuva. Erikoishammasteknikoil-
2668:     Toteutettu ratkaisu on sekä sairausvakuutus-     la on suutautiopin koulutus ja heidän velvolli-
2669: järjestelmän ja valtiontalouden että proteesien      suutensa on ohjata potilas hoitoon, jos he ha-
2670: tarvitsijoiden kannalta kallis ja epätarkoituksen-   vaitsevat suussa sairauksia. Hammaslääkärit-
2671: mukainen. Hammaslääkäriltä hankitut proteesit        kään eivät hoida varsinaisia suusairauksia, vaan
2672: maksavat tuhansia markkoja enemmän kuin              siitä huolehtivat siihen erikoistuneet lääkärit.
2673: erikoishammasteknikoilta hankitut proteesit.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2674: Näin kansaneläkelaitoksen maksamat korvauk-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2675: set muodostuvat mahdollisestijopa 50 prosenttia      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2676: suuremmiksi kuin vaihtoehtoisella järjestelyllä.     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2677:     Toteutettu ratkaisu merkitsee myös sitä, että
2678:  hammaslääkärit asetetaan kohtuuttomasti pa-                  Aikooko Hallitus korjata sairausva-
2679:  rempaan kilpailuasemaan ammattia harjoittaes-              kuutuslakiin jääneen puutteen ja saattaa
2680:  saan kuin erikoishammasteknikot. Sairausva-                myös erikoishammasteknikkojen suorit-
2681:  kuutusjärjestelmä ohjaa potilaat hammaslääkä-              taman protetiikan sairausvakuutuslain
2682:  rin asiakkaaksi, vaikka he muutoin valitsisivat            korvauspiiriin?
2683: edullisemman vaihtoehdon. Nykyiset hoitosuh-
2684: 
2685:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
2686: 
2687:                      Kerttu T ömqvist                         Timo Roos
2688: 
2689: 
2690: 
2691: 
2692: 22005lL
2693: 2                                        1992 vp -    KK 16
2694: 
2695: 
2696: 
2697: 
2698:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2699: 
2700:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-
2701: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tyksen mukaan käytetään vuositasolla sairaus-
2702: olette 13 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           vakuutusrahastosta järjestelmällisen hammas-
2703: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    huollon kustannuksiin enintään 540 miljoonaa
2704: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       markkaa, josta 75 miljoonaa markkaa voidaan
2705: taja Kerttu Tömqvistin ym. näin kuuluvasta           kohdentaa protetiikan kustannusten korvauk-
2706: kirjallisesta kysymyksestä n:o 16:                   siin. Protetiikan korvaamista koskeva uudistus
2707:                                                      pyritään kohdistamaan ensi sijassa vanhusväes-
2708:          Aikooko Hallitus korjata sairausva-         töön, jolla on irtoproteeseja enemmän kuin nuo-
2709:        kuutuslakiin jääneen puutteen ja saattaa      rilla ikäluokilla. Sen vuoksi uudistus aloitetaan
2710:        myös erikoishammasteknikkojen suorit-         korvaamalla ensin irtoprotetiikkaa.
2711:        taman protetiikan sairausvakuutuslain             Uudistuksen taustalla on ajatus siitä, että
2712:        korvauspiiriin?                               suun ja leukojen alueen sairauksien ja vammojen
2713:                                                      diagnostiikka ja hoito edellyttävät kokonaisval-
2714:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taista hoitoperiaatetta, joka on mahdollista to-
2715: vasti seuraavaa:                                     teuttaa lisäämällä hammaslääkäreiden ja eri-
2716:                                                      koishammasteknikkojen yhteistyötä. Yhteistyö
2717:    Heinäkuun 1 päivänä 1992 tulee voimaan            toimisi käytännössä siten, että potilas ensin tar-
2718: sairausvakuutuslain muutos (1714/91 ), jonka         kastuttaisi ja hoidattaisi suunsa hammaslääkä-
2719: perusteella järjestelmällisen hammashuollon          rillä. Saatuaan lähetteen hammaslääkäriltä poti-
2720: kustannuksista suoritetaan korvausta koko            las voisi saada subvention piiriin kuuluvaa hoi-
2721: väestölle. Muutoksen taustana oli vuoden 1992        toa erikoishammasteknikolta.
2722: alusta voimaan tullut verolainsäädännön muu-             Sairausvakuutuslain 13 §:n mukaan sosiaali-
2723: tos, jolla sairauskuluvähennys poistettiin. Sai-     ja terveysministeriö vahvistaa hammaslääkärin
2724: rauskuluvähennyksen avulla verovelvolliset oli-      palkkioiden korvaamista koskevan taksan pe-
2725: vat pystyneet vähentämään myös hammashuol-           rusteet. Kansaneläkelaitos on toimittanut 14
2726: losta aiheutuneita kustannuksia verotuksessa.        päivänä helmikuuta 1992 päivätyn peruste-esi-
2727: Vähennyksen poisto piti hyvittää sairaanhoito-       tyksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Se on
2728: kuluja omaaville ihmisille. Tässä oli keskeisenä     laadittu edellä mainittujen tavoitteiden mukai-
2729: terveyspoliittisena lähtökohtana pidettävä sai-      sesti siten, että proteettisen hoidon korvausta
2730: rausvakuutusjärjestelmän ulkopuolelle melko          suoritetaan hammaslääkärin lähetteen mukai-
2731: laajassa määrin jääneiden hammashuoltoa kos-         sesta hammasteknisestä työstä. Sen sijaan pro-
2732: kevien toimenpiteiden saattamista sairausvakuu-      teesin korvaaminen materiaalikustannuksineen
2733: tusjärjestelmän korvauksen piiriin. Koska eten-      jää apuvälineenä korvauksen ulkopuolelle. Tak-
2734: kin vanhempi väestönosa tarvitsee myös proteet-      saehdotuksen mukaan tarvittavan hammastek-
2735: tista hoitoa, katsottiin, että tasa-arvolähtö-       nisen työn suorittaa erikoishammasteknikko
2736: kohdan kannalta korvauksen on kohdistuttava          lääkärin lähetteen mukaisesti, ja siten myös eri-
2737: myös tähän hoitoon.                                  koishammasteknikkojen suorittamasta ham-
2738:    Lain 5 b §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan           masteknisestä työstä suoritettaisiin sairausva-
2739: korvausta suoritetaan suun ja hampaiden tutki-       kuutuslain mukaista korvausta.
2740: muksesta ja hoidosta, lukuun ottamatta oiko-             Kansaneläkelaitoksen perustehakemus on
2741: mishoitoa. Hammaslääkärin antama proteetti-          toimitettu sairausvakuutusasetuksen 4 §:n 3 mo-
2742: nen hoito tulee uuden lain mukaan korvattavak-       mentin mukaisesti lausunnolle sosiaali- ja ter-
2743: si, koska aikaisemmin laissa olleet rajoitukset      veyshallitukseen ja lääkäreitä edustaviin järjes-
2744: proteettisen hoidon ja hammasteknisten kulujen       töihin. Lausunnot saatuaan sosiaali- ja terveys-
2745: korvaamisesta on poistettu.                          ministeriö tekee päätöksen perusteiden vahvista-
2746:                                                      misesta.
2747: 
2748:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1992
2749: 
2750:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
2751:                                           1992 vp -      KK 16                                         3
2752: 
2753: 
2754: 
2755: 
2756:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2757: 
2758:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt statens budgetproposition för 1992 an-
2759: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         vänds ur sjukförsäkringsfonden högst 540 miljo-
2760: den 13 februari 1992 tili vederbörande medlem          ner mark årligen för kostnaderna för den syste-
2761: av statsrådet översänt avskrift av följande av         matiska tandvården, varav 75 miljoner mark kan
2762: riksdagsman Kerttu Törnqvist m.fl. underteck-          användas tili att ersätta kostnaderna för prote-
2763: nade spörsmål nr 16:                                   tik. Främst syftar reformen tili att omfatta åld-
2764:                                                        ringarna, som oftare har löstagbara proteser än
2765:           Ämnar Regeringen rätta tili det miss-        de unga åldersklasserna. Därför inleds reformen
2766:        förhåliande som kvarstår i sjukförsäk-          med att löstagbar protetik först ersätts.
2767:        ringslagen så att även den protetik som             Bakgrunden tili reformen är tanken att dia-
2768:        utförs av specialtandtekniker kommer att        gnostik för och vård av sjukdomar och skador i
2769:        ersättas enligt sjukförsäkringslagen?           mun och käke förutsätter en vårdprincip som tar
2770:                                                        sikte på helheten och som kan tiliämpas om
2771:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samarbetet melian tandläkare och specialtand-
2772: anföra följande:                                       tekniker ökas. Samarbetet skali i praktiken fun-
2773:                                                        gera så att patienten först låter undersöka och
2774:    Den 1 juli 1992 träder en ändring av sjukför-       vårda sin mun hos en tandläkare. Sedan patien-
2775: säkringslagen (1714/91) i kraft enligt viiken kost-    ten fått remiss från en tandläkare kan han få
2776: naderna för den systematiska tandvården ersätts        subventionerad vård hos en specialtandtekniker.
2777: för hela befolkningen. Bakgrunden tili ändringen           Enligt 13 § sjukförsäkringslagen faststälier
2778: var en ändring i skattelagstiftningen som trädde       social- och hälsovårdsministeriet grunderna för
2779: i kraft vid ingången av 1992 och genom viiken          de taxor enligt vilka tandläkararvodena ersätts.
2780: sjukdomskostnadsavdraget slopades. Med hjälp           Folkpensionsanstalten har tillstälit social- och
2781: av sjukdomskostnadsavdraget hade skattskyldi-          hälsovårdsministeriet ett förslag som gälier dessa
2782: ga kunnat avdra även tandvårdskostnader vid            grunder, daterat den 14 februari 1992. Det har
2783: beskattningen. Slopandet av avdraget skulie            utarbetats i enlighet med målsättningarna ovan
2784: gottgöras sådana som har sjukvårdskostnader.           på så sätt, att ersättning för protetisk vård
2785: Härvid skulie en central hälsovårdspolitisk ut-        betalas då det är fråga om tandtekniskt arbete
2786: gångspunkt vara att få tandvårdsåtgärder som i         som utförts efter remiss från en tandläkare.
2787: tämligen stor utsträckning blivit utanför sjukför-     Däremot ersätts inte proteser jämte material-
2788: säkringssystemet att omfattas av ersättning en-        kostnader eftersom de räknas som hjälpmedel.
2789: ligt sjukförsäkringssystemet. Eftersom i synner-       Enligt taxeförslaget utförs det tandtekniska ar-
2790: het den äldre befolkningen även behöver prote-         betet av en specialtandtekniker efter remiss från
2791: tisk vård, ansågs att ersättningen ur jämstälid-       en läkare och således betalas ersättning enligt
2792: hetssynvinkel även måste omfatta sådan vård.           sjukförsäkringslagen även för en specialtandtek-
2793:    Enligt 5 b § 1 mom. 1 punkten i lagen ersätts       nikers tandtekniska arbete.
2794: undersökning och behandling av mun och tän-                Folkpensionsanstaltens ansökan gäliande
2795: der, med undantag av regleringsvård. Protetisk         grunderna för taxorna har enligt 4 § 3 mom.
2796: vård som utförs av en tandläkare kommer att            sjukförsäkringsförordningen sänts för utlåtande
2797: ersättas enligt den nya lagen, eftersom de tidigare    tili social- och hälsostyrelsen samt organisatio-
2798: inskränkningarna rörande ersättning av prote-          ner som representerar läkarna. Efter att ha fått
2799: tisk vård och tandtekniska kostnader har utgått        utlåtandena fattar social- och hälsovårdsministe-
2800: ur lagen.                                              riet beslut om faststäliande av grunderna.
2801:      Helsingfors den 17 mars 1992
2802: 
2803:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
2804:                                                  1992 vp
2805: 
2806: Kirjallinen kysymys 17
2807: 
2808: 
2809: 
2810: 
2811:                                     Jurva: Puoluetuen jakoperusteiden muuttamisesta
2812: 
2813: 
2814:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2815: 
2816:    Valtioneuvosto myönsi 30. tammikuuta 1992           vaaleissa saaman äänimäärän ja prosentuaalisen
2817: valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion             ääniosuuden perusteella. Vuoden 1991 eduskun-
2818: momentin 23.27.50 mukaisesti 71 915 000 mark-          tavaaleissa esimerkiksi Ruotsalaisen Kansan-
2819: kaa avustuksiksi puolueille ja Ahvenanmaan             puolueen äänimäärä oli 149 476 ääntä, Vihreän
2820: maakunnalle ajalle 1.1.-31.12.1992. Avustus on         Liiton 185 894 ääntä, Suomen Kristillisen Liiton
2821: myönnetty puoluelain (10/69) 9 §:n 1 momentin          83 151 ääntä ja Suomen Maaseudun Puolueen
2822: (1/73) mukaisesti eduskunnassa edustettuina            132 133 ääntä. Puoluetuenjakautuminen näiden
2823: oleville puolueille puoluetoiminnan tukemiseen.        puolueiden kesken on aivan erilainen.
2824:    Puoluetuen myöntämistä vain eduskunnassa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2825: edustettuina oleville puolueille eikä kaikille vii-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2826: meksi pidettyihin eduskuntavaaleihin osallistu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2827: neille puolueille ja valitsijaryhmille voidaan pitää   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2828: perusteltuna ja oikeutettuna, samoin kuin sitä,
2829: että 11200 avustuksesta myönnetään Ahvenan-                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin puo-
2830: maan maakunnalle.                                             luetuen jakoperusteiden tarkistamiseksi
2831:    Sitä vastoin puoluetuen jakoperusteet eivät                ja oikeudenmukaistamiseksi siten, että
2832: Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta                        puoluetuki jaetaan eduskuntapuolueiden
2833: täytä puolueiden tasavertaisen kohtelun peri-                 eduskuntavaaleissa saaman äänimäärän
2834: aatetta, koska tuki jaetaan eduskuntapaikkojen                eikä kansanedustajapaikkojen perusteel-
2835: perusteella. Oikeudenmukaisempi jakoperuste                   la?
2836: olisijakaa tuki eduskuntapuolueiden eduskunta-
2837: 
2838:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
2839: 
2840:                                               Marita Jurva
2841: 
2842: 
2843: 
2844: 
2845: 220051L
2846: 2                                           1992 vp- KK 17
2847: 
2848: 
2849: 
2850: 
2851:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2852: 
2853:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kistamiseen mennessä on ilmoittanut luopuvan-
2854: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sa edustamasta tätä puoluetta eduskunnassa,
2855: olette 13 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn              avustuksen jakoperustetta on tarkistettava siten,
2856: kirjeenne n:o 69 ohella toimittanut valtioneuvos-       että tapahtuneet siirtymiset otetaan huomioon.
2857: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          Marraskuun 24 päivänä 1989 annetulla lailla
2858: sanedustaja Marita Jurvan näin kuuluvasta kir-          (1007/89) puolestaan saatettiin puoluetukeen
2859: jallisesta kysymyksestä n:o 17:                         oikeutetuksi myös puolue, jota yhteislistailta tai
2860:                                                         valitsijayhdistysten listoilta vaaleissa valitut
2861:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin puo-         kansanedustajat ovat ilmoittaneet haluavansa
2862:         luetuen jakoperusteiden tarkistamiseksi         edustaa edellyttäen, että puolue jatkaa asian-
2863:         ja oikeudenmukaistamiseksi siten, että          omaisten yhteislistan antaneiden tai valit-
2864:         puoluetuki jaetaan eduskuntapuolueiden          sijayhdistyksen perustarreiden äänestäjäryhmien
2865:         eduskuntavaaleissa saaman äänimäärän            poliittista toimintaa ja että puoluetta ei ole
2866:         eikä kansanedustajapaikkojen perusteel-         merkitty puoluerekisteriin ennen sitä määräpäi-
2867:         la?                                             vää, jona oikeusministeriön on ennen vaaleja
2868:                                                         viimeistään ilmoitettava puoluerekisteriin merki-
2869:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tyt puolueet.
2870: taen seuraavaa:                                            Ottamatta huomioon vuonna 1973 toteutet-
2871:                                                         tua sääntelyä, joka edellyttää otettavaksi huo-
2872:    Kun määräraha puoluetoiminnan tukemiseen             mioon myös vaalikauden aikana tapahtuneet
2873: oli ensimmäisen kerran otettu valtion tulo- ja          merkittävät puolueiden keskinäisten voimasuh-
2874: menoarvioon vuodelle 1967, hallitus katsoi              teiden muutokset, puoluetuen jako puolueiden
2875: asianmukaiseksi valmistella säännökset tällaisen        kesken on säädetty määräytyväksi puolueen tai
2876: avustuksen myöntämistä, käyttämistä ja käytön           sitä edeltäneen mielipidesuunnan vaaleissa saa-
2877: valvontaa koskevista tärkeimmistä kysymyksis-           mien edustajanpaikkojen mukaisesti. Edustajan-
2878: tä ja sisällyttää ne hallituksen esitykseen laiksi      paikat puolestaan eivät määräydy puolueiden
2879: puolueista (HE 99/1967 vp). Avustuksen tasa-            koko maassa saaman äänimäärän, vaan niiden
2880: puolisen jakamisen turvaamiseksi hallitus piti          vaalipiireissä saaman äänimäärän perusteella
2881: asianmukaisena, että jakoperuste määritellään           vaalilainsäädännössämme omaksutun suhteelli-
2882: täsmällisesti laissa. Tällaiseksi perusteeksi esitet-   sen vaalitavan ja sen osalta meillä omaksutun
2883: tiin puolueiden viimeksi toimitetuissa kansan-          d'Hondtin laskentamenetelmän mukaan.
2884: edustajain vaaleissa saamien edustajanpaikkojen            Jos lähtökohdaksi edelleen otetaan, että puo-
2885: lukumäärä. Tämän jakoperusteen katsottiin sel-          luetuen jakoperusteiden tulee pohjautua puo-
2886: vimmin kuvastavan puolueiden keskinäisiä voi-           lueiden voimasuhteisiin ja niiden kannatukseen,
2887: masuhteita ja niiden kannatusta. Säännökset             ei nykyisen vaalitavan vallitessa voitane katsoa,
2888: hyväksyttiin esitetyn sisältöisinä 10 päivänä tam-      että kysymyksessä tarkoitettu puolueiden vaa-
2889: mikuuta 1969 annetun puoluelain (10/69) 9 §:n           leissa saamaan äänimäärään perustuva puolue-
2890: 1 momentissa.                                           tuen jakotapa johtaisi voimassa olevaa jakota-
2891:     Mainittua lainkohtaa on sittemmin kahdesti          paa paremmin mainittujen lähtökohtaisten pe-
2892: muutettu. Tammikuun 5 päivänä 1973 annetulla            rusteiden toteutumiseen.
2893: lailla (1173) säädettiin, että jos vähintään puolet        Vastauksena esitettyyn kysymykseen onkin
2894: jotakin puoluetta edustaneista ja puolueen avus-        todettava, että hallituksella ei ole aikomusta
2895: tusosuutta laskettaessa mukaan luetuista kan-           ryhtyä toimiin puoluetuen jakoperusteiden tar-
2896: sanedustajista eduskuntavaalien välisenä aikana         kistamiseksi kysymyksessä tarkoitetulla tavalla.
2897: jonkin vuoden valtion tulo- ja menoarvion jul-
2898: 
2899:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
2900: 
2901:                                                                       Oikeusministeri Hannele Pokka
2902:                                          1992 vp -    KK 17                                           3
2903: 
2904: 
2905: 
2906: 
2907:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
2908: 
2909:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          riksdagen företräda detta parti, skall fördel-
2910: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr       ningsgrunden för understödet justeras så att de
2911: 69 av den 13 februari 1992 till vederbörande         inträffade förändringarna beaktas. Genom lagen
2912: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-      den 24 november 1989 (1007/89) blev också ett
2913: dagsman Marita Jurva undertecknade spörsmål          parti berättigat till understöd som en eller flera
2914: nr 17:                                               riksdagsmän som vid senaste riksdagsmannaval
2915:                                                      valdes in från en gemensam lista eller en
2916:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        valmansförenings lista har anmält till riksdagens
2917:        att se över fördelningsgrunderna för par-     talman att de vill företräda, förutsatt att partiet
2918:        tistöd och göra dem rättvisare så att         fortsätter den politiska verksamhet som påbör-
2919:        partistöd delas ut på grundval av det         jades av den väljargruppering som lämnade in
2920:        antal röster riksdagspartierna har fått i     den gemensamma listan eller bildade valmans-
2921:        riksdagsvalet och inte på grundval av         föreningen och att partiet inte har förts in i
2922:        antalet platser i riksdagen?                  partiregistret före den dag då justitieministeriet
2923:                                                      för nämnda val senast skall meddela vilka partier
2924:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som är införda i partiregistret.
2925: anföra följande:                                        Utan att beakta 1973 års reglering som förut-
2926:                                                      sätter att också betydande förändringar i partier-
2927:    Då anslag första gången hade beviljats för        nas inbördes styrkeförhållanden som har inträf-
2928: stöd för partiverksamheten i budgetförslaget         fat under valperioden skall beaktas, stadgas att
2929: 1967 ansåg regeringen att det var ändamålsenligt     fördelningen av partistöd mellan partierna skall
2930: att bereda stadganden om de viktigaste frågorna      bestämmas enligt det antal mandat partiet eller
2931: för hur detta understöd skall beviljas, användas     den åsiktsriktning som föregick det fick i valet.
2932: och användningen övervakas och föra in dem i         Mandaten å sin sida bestäms inte enligt det
2933: regeringens proposition med förslag till lag om      totala antalet röster partierna får i hela landet
2934: partier (RP 9911967 rd.). För att säkerställa att    utan på basis av det antal röster de får i valkret-
2935: understödet skulle fördelas rättvist ansåg rege-     sarna i enlighet med det proportionella valsätt
2936: ringen att det var ändamålsenligt att i lagen        som vår vallagstiftning omfattar och enligt
2937: exakt definiera fördelningsgrunden. Som en så-       d'Hondts beräkningsmetod som har anammats
2938: dan grund föreslogs antalet riksdagsmandat vid       hos oss.
2939: senast förrättade riksdagsmannaval. Det ansågs          Om det ytterligare tas som utgångspunkt att
2940: att denna fördelningsgrund tydligast skulle          fördelningsgrunderna för partistöd skall bygga
2941: åskådliggöra partiernas inbördes styrkeförhål-       på partiernas styrkeförhållanden och på deras
2942: landen och deras underlag. Stadgandena god-          understöd, kan det inte medan gällande valsätt
2943: kändes i sin föreslagna form i 9 § 1 mom.            råder anses att det fördelningssätt som avses i
2944: partilagen (10/69) av den 10 januari 1969.           spörsmålet och som bygger på antalet röster
2945:    Detta lagrum har sedermera ändrats två gång-      partierna får vid val bättre än den gällande
2946: er. Genom lagen den 5 januari 1973 (1/73)            fördelningsgrunden skulle leda till att de ur-
2947: stadgas att om mellan riksdagsmannaval minst         sprungliga grunderna tillgodoses.
2948: hälften av de riksdagsmän som företräder ett            Som svar på spörsmålet måste därför konsta-
2949: parti som har tagits med vid uträkningen av          teras att regeringen inte har för avsikt att vidta
2950: partiets statsunderstödsandel, innan statsför-       åtgärder för att se över fördelningsgrunderna för
2951: slaget för ettvart år har publicerats för riksda-    partistöd på det sätt som nämns i spörsmålet.
2952: gens talman har uppgivit sig avstå från att i
2953: 
2954:      Helsingfors den 12 mars 1992
2955: 
2956:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
2957:                                               1992 vp
2958: 
2959: Kirjallinen kysymys 18
2960: 
2961: 
2962: 
2963: 
2964:                                 von Bell ym.: Pudasjärven turvevoimalan rakentamisesta
2965: 
2966: 
2967: 
2968:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2969: 
2970:    Eduskunta hyväksyi viisi vuotta sitten yksi-   suunnittelu todella voi käynnistyä, se edellyttää
2971: mielisesti ponnen, jossa edellytetään Pudasjär-   selkeää valtioneuvoston päätöstä hankkeen to-
2972: ven turvevoimalan toteuttamisedellytysten tur-    teuttamisesta kuluvan vuosikymmenen alkupuo-
2973: vaamista. Tähän liittyen valtioneuvosto hyväk-    liskolla.
2974: syi helmikuussa 1987 ohjelman turvevoimalan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2975: tarvitseman ns. ensimmäisen käyttökerran suo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2976: alan kuntoonpanosta valtion toimesta.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2977:    Em. päätösten jälkeen turvetuottajat ja Pu-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2978: dasjärven kunta ovat hankkineet hankkeen edel-
2979: lyttämät turvevarat hallintaansa. Tuotantoval-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2980: miudessa on riittävä suoala.                              ryhtyä Pudasjärven turvevoimalan to-
2981:    Jotta Pudasjärven turvevoimalan toteutus-              teuttamiseksi?
2982: 
2983:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1992
2984: 
2985:           Aamo von Bell               Liisa Jaakonsaari             Marja-Liisa Tykkyläinen
2986:           Lea Savolainen              Maija Rask                    Ulpu Iivari
2987: 
2988: 
2989: 
2990: 
2991: 220051L
2992: 2                                        1992 vp -    KK 18
2993: 
2994: 
2995: 
2996: 
2997:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2998: 
2999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tammikuussa 1992 valmistui kauppa- ja teol-
3000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisuusministeriön rahoittama kolmiosainen Pu-
3001: olette 13 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           dasjärven turvevoimalaa koskeva konsulttiselvi-
3002: kirjeenne n:o 70 ohella toimittanut valtioneuvos-    tyskokonaisuus. Selvitykset käsittelivät turve-
3003: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tuotannon kustannuksia ja vesistövaikutuksia,
3004: sanedustaja von Bellin ym. näin kuuluvasta kir-      turvevarojen riittävyyttä ja sähköteholtaan 150
3005: jallisesta kysymyksestä n:o 18:                      MW:n turvelauhdevoimalan investointi- ja säh-
3006:                                                      köntuotantokustannuksia sekä kannattavuutta.
3007:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Selvitysten tulokset osoittivat, että turvetuot-
3008:        ryhtyä Pudasjärven turvevoimalan to-          tajilla on voimalatarpeisiin riittävästi turvesoita
3009:        teuttamiseksi?                                hallinnassaan. Voimalasoiden kuivatus ei aiheu-
3010:                                                      ta sellaisia vesistöhaittoja, että turvetuotanto
3011:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          niiden johdosta estyisi, vaikka vesioikeuskäsitte-
3012: taen seuraavaa:                                      ly onkin tarpeen. Myöskään muiden suurten
3013:                                                      turpeenkäyttäjien, kuten Oulun ja Kemin tur-
3014:    Valtioneuvosto päätti helmikuussa 1987 eri-       peen saatavuus ei vaarannu, vaikka Pudasjärvi
3015: näisistä Pudasjärvi-hankkeeseen liittyvistä toi-     toteutettaisiin.
3016: menpiteistä. Päätöksen perusteella on Geologian         Voimalaturpeen 30 vuoden keskihinnaksi on
3017: tutkimuskeskus inventoinut Pudasjärvellä turve-      selvityksissä laskettu 35 mk!MWh ja Pudasjär-
3018: soita vuosina 1987-1988 20 000 hehtaaria vuo-        ven 150 MW:n turvelauhdevoimalaa on verrattu
3019: dessa ja vuosina 1989-1991 noin 7 000 hehtaa-        uuteen rannikolle rakennettavaan 500 MW:n
3020: ria vuodessa. Tehostettuun inventointiin ei kesän    hiililauhdelaitokseen, koska turvelauhdevoima-
3021: 1988 jälkeen ole ollut tarvetta. Metsähallitus on    laitokselle on saatava sähköntuotannon yhteis-
3022: vuosina 1987-1988 luovuttanut voimalasoita           käyttöjärjestelmässä mahdollisimman pitkä vuo-
3023: turvetuotantoon pitkäaikaisin vuokrasopimuk-         tuinen käyttöaika. Jotta Pudasjärven turvelauh-
3024: sin Vapolle, Turveruukille ja Pudasjärven kun-       desähkö olisi nykytilanteessa yhtä edullista kuin
3025: nalle yhteensä noin 3 000 hehtaaria. Edullisin       hiililauhdesähkö, tarvittaisiin turvelaitokselle
3026: ehdoin myönnettyjä valtion pitkäaikaisia lainoja     selvityksen mukaan noin 160 milj. markan inves-
3027: käyttivät turvetuottajat ja Pudasjärven kunta        tointiavustus. Tämän suuruisia avustuksia ei ole
3028: turvesoiden ostoon ja tuotantokaluston hankin-       Suomessa voimalaitosinvestointeihin annettu.
3029: taan noin 5 milj. markan edestä vuoden 1990          Haapaveden 150 MW:n turvelauhdevoimala sai
3030: loppuun mennessä. Työllisyysvaroin on Oulun          avustusta ja korkotukea yhteensä n. 50 milj.
3031: vesi- ja ympäristöpiiri vuodesta 1987 alkaen         markan arvosta. Pienemmät voimalat ovat
3032: teettänyt n. 6 000 suohehtaarin kuntoonpano-         toteutuneet markkamääräisesti tätä pienem-
3033: suunnitelmat Soiden ojitus- ja peruskunnostus-       mällä tuella. KTM:n energia-avustusmomentin
3034: töitä on työllisyysvaroin päästy tekemään vain       32.55.40 kokonaissitoumusvaltuus vuodelle
3035: noin 2 000 suohehtaarille soiden vesioikeuskäsit-    1992 on 40 milj. mk, joka ylittyisi nelinkertaisesti
3036: telyn aiheuttamien viipeiden johdosta.               pelkästään Pudasjärven nykytarpeista.
3037:    Pudasjärven turvelauhdevoimalaitoksen ra-            Turvelauhdevoimalan rakentamisen ja käy-
3038: kentajaorganisaatiota on selvitelty ja arvioitu      tön alueellinen työllistämisvaikutus tiedetään
3039: mm. Oulun lääninhallituksen asettamassa alu-         merkittäväksi. Valtiontalouden nykyinen kireä
3040: een sähkölaitosten muodostamassa työryhmässä         tilanne ja valtakunnan muiden työllistämisinves-
3041: vuoden 1990 aikana, jossa myös kauppa- ja            tointien määrärahatarpeet asettanevat lähitule-
3042: teollisuusministeriön energiaosasto oli edustettu-   vaisuudessa kuitenkin melko tiukat raamit sille,
3043: na. Työryhmä totesi, että hanke vaatisi toteutu-     miten suuri avustus Pudasjärven turvevoimalalle
3044: akseen valtakunnallisen voimantuottajan muka-        voitaisiin myöntää.
3045: naoloa. Alueen sähkölaitosten vähemmistöosak-           Sähköteholtaan alle 250 MW:n tavanomaiset
3046: kuudet sen sijaan saattavat tulla kysymykseen.       voimalaitokset, kuten Pudasjärven 150 MW:n
3047:                                           1992 vp -      KK 18                                          3
3048: 
3049: voimala, eivät tarvitse sähkölain mukaista val-         tointipäätökset kuuluvat yhtiölle ja sen päättä-
3050: tioneuvoston myöntämää rakennuslupaa. Riit-             ville elimille.
3051: tää, että voimalan rakentaja ilmoittaa hankkees-            Edellä esitetyn perusteella valtakunnalliset
3052: ta kauppa- ja teollisuusministeriölle.                  voimayhtiöt ja Pudasjärven alueen turvetuotta-
3053:    Valtiovalta ei Suomessa vastaa sähköntuotan-         jayhtiöt ovat nykytilanteessa avainasemassa Pu-
3054: tokoneiston rakentamisesta, vaan ainoastaan             dasjärven turvevoimalahankkeen eteenpäin
3055: niistä yleisistä puitteista, joissa sähköhuolto to-     viennissä. Niinpä kauppa- ja teollisuusministeriö
3056: teutetaan. Voimalaitosten rakentamisesta ja             onkin tässä vaiheessa tiedustellut valtionyhtiöil-
3057: käytöstä vastaavat maassamme voimayhtiöt.               tä Imatran Voimalta ja Vapolta, millä edellytyk-
3058: Sähkön tuotanto ja myynti on näiden yhtiöiden           sillä ne olisivat omalta osaltaan valmiit lähikuu-
3059: liiketoimintaa. Vastaavalla tavalla tapahtuu            kausina tekemään päätöksen Pudasjärven turve-
3060: myös polttoturpeen tuotanto ja myynti Suomes-           voimalan rakentamisesta ja polttoainehuollon
3061: sa. Näin on myös valtionyhtiöiden kohdalla.             hoitamisesta. Ministeriö odottaa saavansa yhti-
3062: Esimerkiksi Imatran Voima Oy tai Vapo Oy                öiden vastaukset huhtikuun alkupuolella. Minis-
3063: ovat vastuussa liiketoimintansa taloudellisesta         teriön jatkotoimet asiassa riippuvat mm. vas-
3064: tuloksesta yhtiön omistajalle eli valtiolle. Varsi-     tausten sisällöstä.
3065: nainen liiketoiminnan hoitaminen, myös inves-
3066:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1992
3067:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
3068: 4                                        1992 vp -    KK 18
3069: 
3070: 
3071: 
3072: 
3073:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3074: 
3075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         realiseras. Däremot kunde minoritetsdelägar-
3076: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr       skap komma i fråga för områdets elverk.
3077: 70 av den 13 februari 1992 till vederbörande             I januari 1992 blev en konsultutredning be-
3078: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    stående av tre delar klar. Den gäller torvkraftver-
3079: de av riksdagsman von Bell m.fl. undertecknade       ket i Pudasjärvi och har finansierats av handels-
3080: spörsmål nr 18:                                      och industriministeriet. Utredningarna behand-
3081:                                                      lar kostnadema för torvproduktionen och dess
3082:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      inverkan på vattendragen, torvresursemas till-
3083:        sikt att vidta för att realisera torvkraft-   räcklighet och investerings- och elproduktions-
3084:        verket i Pudasjärvi?                          kostnadema samt lönsamheten för ett torvkon-
3085:                                                      denskraftverk med en eleffekt på 150 MW.
3086:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Resultaten av utredningama visade att torv-
3087: anföra följande:                                     producentema i sin besittning har tillräckligt
3088:                                                      med torvmark för kraftverksbehoven. Torrlägg-
3089:     Statsrådet fattade i februari 1987 beslut om     ningen av kraftverksmyrama fororsakar inga
3090: vissa åtgärder i anslutning till Pudasjärviprojek-   sådana vattendragsolägenheter att torvproduk-
3091: tet. På basis av beslutet har geologiska forsk-      tionen till följd av dessa skulle förhindras, också
3092: ningscentralen inventerat torvmark i Pudasjärvi,     om det är nödvändigt med en behandling i
3093: 20 000 hektar per år 1987-1988 och ca 7 000          vattendomstolen. Inte heller tillgången till torv
3094: hektar per år 1989-1991. Efter sommaren 1988         för övriga stora torvanvändare, såsom Uleåborg
3095: har det inte funnits behov att effektivera inven-    och Kemi, äventyras ifall projektet i Pudasjärvi
3096: teringen. Forststyre1sen överlät åren 1987-1988      realiseras.
3097: totalt ca 3 000 hektar kraftverkstorvmark för            Sam genomsnittspris under 30 år för kraft-
3098: torvproduktion med långvariga arrendekontrakt        verkstorven har i utredningama beräknats 35
3099: till Vapa, Turveruukki och Pudasjärvi kommun.        mk!MWh och torvkondenskraftverket på 150
3100: Långvariga lån av staten till förmånliga villkor     MW i Pudasjärvi har jämförts med det nya
3101: använde torvproducentema och Pudasjärvi              kolkondenskraftverket på 500 MW, som skall
3102: kommun för inköp av torvmark och anskaffning         byggas vid kusten, eftersom torvkondenskraft-
3103: av produktionsmateriel för ca 5 milj. mark fram      verket i elproduktionens samdriftssystem årligen
3104: till utgången av år 1990. Med sysselsättningsme-     måste få en så lång driftstid som möjligt. För att
3105: del har Uleåborgs vatten- och miljödistrikt från     torvkondensel från Pudasjärvi i nuläget skall bli
3106: år 1987låtit göra planer för iståndsättning av ca    lika billig som kolkondensel behöver torvanlägg-
3107: 6 000 hektar myrmark. Diknings- och grund-           ningen enligt utredning ca 160 milj. mk i investe-
3108: iståndsättningsarbeten på myrama har man             ringsbidrag. Så stora bidrag har inte getts för
3109: kunnat göra med sysselsättningsmedel endast på       kraftverksinvesteringar här i Finland. Torvkon-
3110: ca 2 000 hektar myrmark till följd av de dröjsmål    denskraftverket på 150 MW i Haapavesi fick
3111: som behandlingen av myrama i vattendomstolen         bidrag och räntestöd om totalt ca 50 milj. mark.
3112: har förorsakat.                                      Mindre kraftverk har realiserats med bidrag som
3113:     Den organisation som skulle behövas för          till markbeloppet har varit lägre. I HIM:s mo-
3114: byggandet av ett torvkondenskraftverk i Pudas-       ment för energibidrag_ 32.55.40 är den totala
3115: järvi har utretts och bedömts under år 1990 bl.a.    förbindelsefullmakten för år 1992 40 milj. mark.
3116: i en arbetsgrupp som länsstyrelsen i Uleåborgs       Denna skulle överskridas med det fyrdubbla
3117: län har tillsatt och som bildas av elverken i        enbart med vad som behövs i dagens läge i fallet
3118: området. I denna arbetsgrupp har också han-          Pudasjärvi.
3119: dels- och industriministeriets energiavdelning           Den stora betydelse byggandet och driften av
3120: varit representerad. Arbetsgruppen konstaterade      torvkondenskraftverket skulle ha för sysselsätt-
3121: att projektet skulle kräva medverkan av en           ningen i regionen är känd. Statsekonomins stra-
3122: riksomfattande kraftproducent för att kunna          ma situation i dagens läge och det riksomfattan-
3123:                                          1992 vp -     KK 18                                          5
3124: 
3125: de behovet av anslag för andra sysselsättningsin-     Exempelvis Imatran Voima Oy eller Vapo Oy
3126: vesteringar torde dock inom den närmaste fram-        ansvarar för det ekonomiska resultatet av sin
3127: tiden ställa tämligen snäva ramar för hur stort       affårsverksamhet inför bolagets ägare, d.v.s. sta-
3128: bidrag som kunde beviljas torvkraftverket i Pu-       ten. Den egentliga skötseln av affärsverksamhe-
3129: dasjärvi.                                             ten, också investeringsbesluten, ankommer på
3130:    Konventionella kraftverk med en eleffekt på        bolaget och dess beslutande organ.
3131: under 250 MW, såsom kraftverket i Pudasjärvi             På basis av det ovan anförda intar de riksom-
3132: på 150 MW, behöver inte sådant byggnadslov            fattande kraftbolagen och torvproducentbola-
3133: som statsrådet beviljar och som stämmer överens       gen i Pudasjärviområdet i dagens läge en
3134: med ellagen. Det räcker att den som bygger            nyckelställning då det gäller att föra projektet
3135: kraftverket meddelar handels- och industriminis-      vidare. Följaktligen har handels- och industrimi-
3136: teriet om projektet.                                  nisteriet i detta skede frågat statsbolagen Imat-
3137:    Här i Finland svarar statsmakten inte för          ran Voima och Vapo under vilka förutsättningar
3138: byggandet av elproduktionsmaskineriet utan            de för sin del vore beredda att under de närmaste
3139: endast för de allmänna ramar inom vilka elför-        månadema fatta beslut om byggandet av kraft-
3140: sörjningen realiseras. För byggandet och driften      verket i Pudasjärvi och skötseln av bränsleför-
3141: av kraftverk svarar kraftbolagen. Produktionen        sörjningen. Ministeriet väntar svar av bolagen
3142: och försäljningen av el är affårsverksamhet för       under början av april. Ministeriets åtgärder i
3143: dessa bolag. På motsvarande sätt sker också           saken i fortsättningen beror bl.a. på innehållet i
3144: produktionen och försäljningen av bränntorv.          dessa svar.
3145: Detta gäller också i fråga om statsbolagen.
3146:      Helsingforsden 19 mars 1992
3147:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
3148:                                                1992 vp
3149: 
3150: Kirjallinen kysymys 19
3151: 
3152: 
3153: 
3154: 
3155:                                   Laine: Kotitalouksien kaasunsaanoin turvaamisesta Helsingissä
3156: 
3157: 
3158: 
3159:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3160: 
3161:     Helsingin lähiöitä rakennettaessa nimettiin      nitelmat siirtyä lämmityksessä maakaasun käyt-
3162: 1960-luvulla eräitä asuma-alueita ns. kaasualu-      töön. Toisaalta juuri maakaasun käyttöedelly-
3163: eiksi, joissa kotitalouksien käyttöenergiaksi va-    tyksiä tulisi lisätä mm. ympäristöystävällisyyten-
3164: littiin kaasu. Tällaiseksi alueeksi nimettiin mm.    sä vuoksi.
3165: Itä-Helsingin alue.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3166:     Helsingin kaupungin päättäessä myöhemmin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
3167: kaupunkikaasun jakelun lopettamisesta ryhtyi         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3168: Neste Oy:n perustama Helsinkikaasu Oy huoleh-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3169: timaan kaasun jakelusta. Nyttemmin on Itä-
3170: Helsingin asunto-osakeyhtiöille kerrottu suunni-               Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
3171: telmista lopettaa kaasunjakelu. Tiettävästi eräät           ta lopettaa kaasunjakelu Helsingissä, ja
3172: isännöitsijäpiirit ovat tällaisen suunnitelman ta-          jos on,
3173: kana.                                                          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3174:     Mikäli kaasunjakelu Helsingissä lopetetaan,             siin kotitalouskäyttöön tarkoitetun kaa-
3175: se pakottaisi taloyhtiöt siirtymään sähköener-              sunjakelun turvaamiseksi ainakin nykyi-
3176: gian käyttöön. Samalla tehtäisiin tyhjiksi Suun-            sellä jakelualueelia Helsingissä?
3177: 
3178:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
3179:                                              Ensio Laine
3180: 
3181: 
3182: 
3183: 
3184:  22005IL
3185: 2                                        1992 vp -     KK 19
3186: 
3187: 
3188: 
3189: 
3190:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3191: 
3192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        gissä ei ole tarkoitus lopettaa. Sen sijaan käyn-
3193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nissä on muutos kaupunkikaasun jakelusta maa-
3194: olette 14 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            kaasun jakeluun.
3195: kirjeenne n:o 82 ohella toimittanut valtioneuvos-        Kaasunjakelusta Helsingin alueella vastaava
3196: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        Helsinkikaasu Oy päätti alkuvuodesta 1990 siir-
3197: sanedustaja Ensio Laineen näin kuuluvasta kir-        tyä kaupunkikaasun jakelusta maakaasun jake-
3198: jallisesta kysymyksestä n:o 19:                       luun. Kaasulajin muutos toteutetaan kaupun-
3199:                                                       ginosittain vuoteen 1994 mennessä investoinnin
3200:           Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-       ollessa noin 60 milj. markkaa.
3201:        ta lopettaa kaasunjakelu Helsingissä, ja          Siirtyminen kaupunkikaasusta maakaasuun
3202:        jos on,                                        on voimakas investointi tulevaisuuden kaasunja-
3203:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        keluun Helsingissä. Kaasulajin muutoksella
3204:        siin kotitalouskäyttöön tarkoitetun kaa-       mahdollistetaan kaasunjakelujärjestelmän uu-
3205:        sunjakelun turvaamiseksi ainakin nykyi-        distuminen nykyisiä turvallisuus- ja käyttövaati-
3206:        sellä jakelualueena Helsingissä?               muksia vastaavaksi. Muutoksen yhteydessä uu-
3207:                                                       sitaan huonokuntoiset putkisto-osuudet ja vuo-
3208:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tavat tai epäkuntoiset venttiilit.
3209: taen seuraavaa:                                          Myös kotitalousasiakkaita koskevat maakaa-
3210:                                                       sun käyttöönottoa edeltävät tarkastustoimen-
3211:     Suomen hallituksen energia- ja ympäristöpo-       piteet ovat meneillään. Näillä toimenpiteillä
3212: liittiset tavoitteet puoltavat maakaasun käytön       varmistetaan, että käyttöputkistot ja -laitteet
3213: lisäämistä. Valtiovalta on pyrkinyt ja pyrkii         täyttävät voimassa olevat säädökset. Lisäksi
3214: edistämään maakaasun käytön lisäämistä monin          käyttölaitteiden soveltuvuus maakaasulle tarkis-
3215: tavoin.                                               tetaan.
3216:     Maakaasun siirtoverkoston rakentamista on            Kauppa- ja teollisuusministeriö on edistänyt
3217: tuettu Neste Oy:n osakepääoman korotuksilla ja        kaupunkikaasusta maakaasuun siirtymiseen liit-
3218: korkotukilainoilla. Lisäksi maakaasuinvestoin-        tyviä investointeja yhteensä 7,5 milj. markan
3219: teihin on mahdollista saada avustusta tai korko-      korkotukilainoilla vuosina 1990-1991 ja tulee
3220: tukilainaa. Energiaverotuksessa maakaasuhuol-         tarvittaessa jatkossakin rahoitustuella varmis-
3221: toa tuetaan säädetyllä erityisellä tuontihintavä-     tamaan kaasulajin muutokseen liittyvien in-
3222: hennyksellä.                                          vestointien toteutumisen Helsingin kaupungin
3223:     Hallituksen saamien tietojen mukaan kotita-       alueella.
3224: louskäyttöön tarkoitetun kaasunjakelua Helsin-
3225: 
3226:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1992
3227: 
3228:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
3229:                                           1992 vp -      KK 19                                          3
3230: 
3231: 
3232: 
3233: 
3234:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3235: 
3236:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             bruk i Helsingfors skall upphöra. Däremot sker
3237: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se nr          som bäst en konvertering från stadsgas till natur-
3238: 82 av den 14 februari 1992 tili vederbörande            gas.
3239: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-           Helsinkikaasu Oy, som svarar för gasdistri-
3240: de av riksdagsman Laine undertecknade spörs-            butionen i Helsingforsområdet, beslöt vid in-
3241: mål nr 19:                                              gången av år 1990 övergå från stadsgasdistribu-
3242:                                                         tion till naturgasdistribution. Gaskonverterin-
3243:           Är Regeringen medveten om planerna            gen genomförs stadsdelsvis före år 1994 och
3244:        på att gasdistributionen i Helsingfors           investeringen kostar ca 60 milj. mark.
3245:        skall upphöra och ämnar Regeringen i så             Övergången från stadsgas till naturgas in-
3246:        fall vidta åtgärder för att trygga den           nebär en stark satsning på den framtida gas-
3247:        gasdistribution som är avsedd för hus-           distributionen i Helsingfors. Gaskonverteringen
3248:        hållsbruk åtminstone inom det nuvaran-           gör det möjligt att förnya gasdistributionssyste-
3249:        de distributionsområdet i Helsingfors?           met så att det motsvarar dagens säkerhets- och
3250:                                                         driftskrav. 1 samband med konverteringen för-
3251:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nyas rördelar som är i dåligt skick och ventiler
3252: anföra följande:                                        som läcker eller är ur funktion.
3253:                                                            Också sådana inspektionsåtgärder som före-
3254:    Regeringens energi- och miljöpolitiska mål           går ibruktagningen av naturgas och som gäller
3255: talar för en utökad användning av naturgas.             hushållen vidtas som bäst. Med dessa åtgärder
3256: Statsmakten har strävat och strävar också i             garanteras att driftsrören och -anordningarna
3257: fortsättningen på många sätt efter att främja en        fyller gällande stadganden. Dessutom granskas
3258: utökad användning av naturgasen.                        hur bra driftsanordningarna lämpar sig för na-
3259:    Anläggandet av ett överföringsnätverk för            turgas.
3260: naturgas har understötts genom förhöjningar av             Handels- och industriministeriet har främjat
3261: Neste Oy:s aktiekapital och räntestödslån. Dess-        investeringarna i anslutning tili övergången från
3262: utom är det möjligt att få bidrag eller räntestöds-     stadsgas till naturgas med totalt 7,5 milj. mark i
3263: lån för naturgasinvesteringar. lnom energibe-           räntestödslån åren 1990--1991 och kommer vid
3264: skattningen stöds naturgasförsörjningen genom           behov också i fortsättningen att med finansie-
3265: ett stadgat, särskilt importprisavdrag.                 ringsstöd försäkra sig om att investeringar i
3266:      Enligt de uppgifter regeringen har fått är         anslutning till gaskonverteringen genomförs på
3267: avsikten inte att gasdistributionen för hushålls-       Helsingfors stads område.
3268: 
3269:      Helsingfors den 20 mars 1992
3270:                                                       Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
3271: 1
3272: 
3273: 1
3274: 
3275: 
3276: 
3277: 
3278:     1
3279: 
3280:     1
3281: 
3282: 
3283: 
3284: 
3285:         1
3286: 
3287:         1
3288: 
3289: 
3290: 
3291: 
3292:             1
3293:                                               1992 vp
3294: 
3295: Kirjallinen kysymys 20
3296: 
3297: 
3298: 
3299: 
3300:                                  Kemppainen ym.: Moottorikeikkojen vakuutusturvan parantami-
3301:                                     sesta
3302: 
3303: 
3304:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3305: 
3306:    Moottorikeikkavahinkojen määrä on viime             Lisääntyvät moottorikeikkavahingot ja erityi-
3307: vuosina lisääntynyt hälyttävästi. Vuonna 1985       sesti henkilövahinkojen hälyttävä lisääntyminen
3308: vakuutuksella korvattujen vahinkojen lukumää-       edellyttävät, että moottorikeikkavahinkojen va-
3309: rä oli 151, vuonna 1990 jo 382. Vuonna 1986         kuutusturvaa oleellisesti parannetaan. Tämä
3310: käytettiin korvauksiin 4 milj. markkaa, vuonna      voinee onnistua tyydyttävästi vain moottorikeik-
3311: 1990 jo 9,1 milj. markkaa. Korvauksissa nimen-      kojen rekisteröintijärjestelmän luomisella. Va-
3312: omaan henkilövahinkojen korvausosuus on             kuutuksen ottoa ei ilmeisesti muutoin voida
3313: noussut huomattavasti.                              luotettavasti valvoa. Luonnollisesti myös moot-
3314:    Kun moottorikelkan käyttöaika saattaa olla       torikeikkojen ajotapoja ja käyttöturvallisuutta
3315: vain 2--4 kuukautta, on moottorikeikkojen va-       on parannettava asenteita muuttamalla. Katta-
3316: kuutusmaksu, noin 700 markkaa, huomattavan          vampi vakuutusturva voisi olla oleellinen osa
3317: korkea. Suurelta osalta maksun suuruus johtuu       asennekasvatusta.
3318: siitä, että vain osa moottorikelkan omistajista        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3319: ottaa vakuutuksen. Vuonna 1990 vakuutuksen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3320: ottajia oli 22 354. Kuitenkin maassamme tiede-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3321: tään olevan noin 70 000-80 000 moottorikelk-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3322: kaa. Vakuutus on jätetty ottamatta, vaikka lii-
3323: kennevakuutuslain mukaan niin moottorikei-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3324: koilla kuin muillakin moottoriajoneuvoilla on              siin moottorikeikkojen vakuutusturvan
3325: oltava vakuutus, vaikka niillä ajettaisiin vain            parantamiseksi siten, että moottorikeik-
3326: yksityisalueella, maastossa tai jäällä. Vakuutus-          kojen vakuutuskanta laajenee samalla
3327: maksua ei myöskään voi alentaa, niin kuin                  myös laskien vakuutusmaksua ja siten,
3328: autojen kohdalla, kun mitään bonusjärjestelmää             että pienemmän riskin moottorikelkan
3329: ei ole. Kuitenkin moottorikeikkoja käytetään               käytöllä voi selvitä myös vähäisemmillä
3330:  hyvin erilaisella riskitavalla.                           vakuutusmaksuilla?
3331: 
3332:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
3333: 
3334:            Hannu Kemppainen             Armas Komi                    Riitta Kauppinen
3335:                    Aamo von Bell                             Liisa Jaakonsaari
3336: 
3337: 
3338: 
3339: 
3340:  220051L
3341: 2                                         1992 vp -    KK 20
3342: 
3343: 
3344: 
3345: 
3346:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3347: 
3348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maamme noin 70 000-80 000 moottorikelkasta
3349: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vain runsaat 22 000 keikkaa on vakuutettu. Va-
3350: olette 14 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            kuutusten vähäinen lukumäärä verrattuna ai-
3351: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     heutuneiden vahinkojen kustannuksiin on myös
3352: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        ollut omiaan nostamaan vakuutusmaksuja.
3353: taja Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-      Henkilövahinkojen jyrkän lisääntymisen seu-
3354: ta kysymyksestä n:o 20:                               rauksena keikkojen liikennevakuutusmaksu jou-
3355:                                                       duttiin kaksinkertaistamaan vuonna 1990. Nyt
3356:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        1.4.1992 alkavalla kaudella maksu on jo noin
3357:        siin moottorikeikkojen vakuutusturvan          700 markkaa.
3358:        parantamiseksi siten, että moottorikeik-          Moottorikeikkojen vakuuttamattomuuson-
3359:        kojen vakuutuskanta laajenee samalla           gelman poistamiseksi on välttämätöntä saada
3360:        myös laskien vakuutusmaksua ja siten,          moottorikelkat rekisteröinnin alaiseksi Ruotsin
3361:        että pienemmän riskin moottorikelkan           ja Norjan tavoin.
3362:        käytöllä voi selvitä myös vähäisemmillä           Rekisteröinti mahdollistaisi myös luotettavin
3363:        vakuutusmaksuilla?                             perustiedoin vahinkoihin ja vakuutusmaksuihin
3364:                                                       vaikuttavien eri tekijöiden tutkimisen. Suurempi
3365:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vakuutuskanta mahdollistaisi ryhmän sisällä
3366: vasti seuraavaa:                                      maksuperusteiden eriyttämisen.
3367:                                                          Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan
3368:    Liikennevakuutuslain 15 §:n mukaan mootto-         asettama moottorikeikkatyöryhmä ehdotti
3369: riajoneuvon omistajalla tulee olla liikenteessä       vuonna 1990 luovuttamassaan mietinnössä keik-
3370: käytettävää moottoriajoneuvoa varten liikenne-        kojen rekisteröintiä. Myös vakuutusyhtiöt ovat
3371: vakuutus niiden antamiseen toimiluvan saanees-        esittäneet rekisteröintiä jo pitkään, mutta sen
3372: sa vakuutusyhtiössä. Tämä vakuuttamisvelvolli-        aikaansaaminen on siirtynyt vuosikymmenen
3373: suus koskee myös moottorikelkan omistajaa.            vaihteeseen ajoittuneen autorekisterin kokonais-
3374:    Liikennevakuutusasetuksen 7 §:ssä veivoite-        uudistuksen vuoksi. Autorekisterikeskuksen
3375: taan toimittamaan rekisteriin merkittävien ajo-       mukaan moottorikeikkojen rekisteröinti olisi
3376: neuvojen osalta todistus otetusta liikennevakuu-      teknisesti mahdollista toteuttaa vuoden 1993
3377: tuksesta sille viranomaiselle, jonka pitämään         alusta. Liikenneministeriön, jonka alaisena Au-
3378: ajoneuvorekisteriin ajoneuvo merkitään. Tällä         torekisterikeskus toimii, tulee valvoa tämän asi-
3379: järjestelyllä valvotaan rekisteröitävien ajoneuvo-    an nopeaa toteuttamista. Myös vakuutusyhtiöil-
3380: jen osalta lakisääteisen vakuuttamisvelvollisuu-      lä on valmius toteuttaa uudistus samassa ajassa.
3381: den toteutumista.                                     Tällöin pystytään tehokkaammin valvomaan
3382:    Ajoneuvojen rekisteröintiä koskevassa ase-         myös moottorikeikkojen lakisääteisen vakuutta-
3383: tuksessa säädetty rekisteröintivelvollisuus ei kui-   misen toteutumista. Vakuutusten lukumäärän
3384: tenkaan koske moottorikelkkoja. Tämän joh-            lisääntyminen antaa mahdollisuuden myös sii-
3385: dosta niiden vakuuttamisvelvollisuuden täyttä-        hen, että vakuutusmaksujen perusteissa voitai-
3386: misen valvonta on ollut puutteellista. Vakuutuk-      siin ottaa huomioon esimerkiksi keikkojen tekni-
3387: sen ottamisen laiminlyönti on tullut ilmi ainoas-     set erot ja vahinkoriskit.
3388: taan sattuneiden vahinkojen käsittelyn yhteydes-         Hallitus pitää tärkeänä rekisteröinnin nopeaa
3389: sä. Valvonnan puute on johtanut siihen, että          toteuttamista.
3390: 
3391:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
3392: 
3393:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
3394:                                          1992 vp -      KK 20                                           3
3395: 
3396: 
3397: 
3398: 
3399:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3400: 
3401:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          snöskotrarna i vårt land är endast drygt 22 000
3402: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skotrar försäkrade. Det ringa antalet försäkring-
3403: den 14 februari 1992 till vederbörande medlem         ar jämfört med kostnaderna för de orsakade
3404: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av        skadorna har även lett till att försäkringspre-
3405: riksdagsman Kemppainen m.fl. undertecknade            mierna har stigit. Som en följd av den branta
3406: spörsmål nr 20:                                       ökningen i personskador måste trafikförsäk-
3407:                                                       ringspremien för skotrar fördubblas 1990. Under
3408:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         den period som börjar 1.4.1992 är premien redan
3409:        förbättrande av försäkringsskyddet för         ca 700 mk.
3410:        snöskotrar så, att försäkringsbeståndet            För eliminering av problemet med oförsäkra-
3411:        för snöskotrar utvidgas och försäkrings-       de snöskotrar är det nödvändigt att få snöskot-
3412:        premien sjunker på samma gång samt så,         rarna att omfattas av registrering på samma sätt
3413:        att man genom användande av en snö-            som i Sverige och Norge.
3414:        skoter med mindre risk kan komma un-               Registreringen skulle även tack vare tillförlit-
3415:        dan med lägre försäkringspremier?              liga basuppgifter möjliggöra undersökning av
3416:                                                       olika faktorer som inverkar på skador och för-
3417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         säkringspremier. Ett större försäkringsbestånd
3418: anföra följande:                                      skulle inom gruppen möjliggöra en specificering
3419:                                                       av betalningsgrunderna.
3420:    Enligt 15 § trafikförsäkringslagen skall ägare         Den snöskoterarbetsgrupp som trafiksäker-
3421: av motorfordon för motorfordon som brukas i           hetsdelegationen tillsatte föreslog 1990 i ett be-
3422: trafik ha en trafikförsäkring hos ett försäkrings-    tänkande registrering av skotrar. Likaså har
3423: bolag som innehar koncession för meddelande           försäkringsbolagen redan länge föreslagit re-
3424: av sådana försäkringar. Denna försäkringsskyl-        gistrering, men genomförandet av den har skju-
3425: dighet gäller även ägare av en snöskoter.             tits upp på grund av den totalreform av bilre-
3426:    1 7 § trafikförsäkringsförordningen åläggs         gistret som realiserades vid övergången ti111990-
3427: ägare av fordon att över fordon som bör införas       talet. Enligt bilregistercentralen skulle det vara
3428: i registret tillställa den myndighet i vars motor-    tekniskt möjligt att genomföra registreringen av
3429: fordonsregister motorfordonet införs ett bevis.       snöskotrar från och med ingången av 1993.
3430: Genom detta arrangemang övervakas att den             Trafikministeriet, vars underlydande bilregister-
3431: lagstadgade försäkringsskyldigheten uppfylls          centralen är, skall övervaka sakens snabba för-
3432: beträffande fordon som bör registreras.               verkligande. Ä ven försäkringsbolagen har be-
3433:     Registreringsskyldigheten, om viiken stadgas i    redskap att genomföra reformen inom samma
3434: förordningen om fordons registrering, gäller          tid. Härvid kan man effektivare övervaka ge-
3435: emellertid inte snöskotrar. Med anledning härav       nomförandet av den lagstadgade försäkringen av
3436: har övervakningen av att försäkringsskyldighe-        snöskotrar. Ett ökat antal försäkringar gör det
3437: ten för dem uppfylls varit bristfällig. Försum-       även möjligt att i grunderna för försäkringspre-
3438: mandet av plikten att ta en försäkring har            mierna beakta t.ex. skotrarnas tekniska skillna-
3439: kommit fram enbart i samband med handlägg-            der och skaderisker.
3440: ningen av inträffade skador. Bristen på övervak-          Regeringen anser, att det är viktigt att för-
3441:  ning har lett till att av de ca 70 000-80 000        verkliga registreringen så snabbt som möjligt.
3442: 
3443:      Helsingforsden 24 mars 1992
3444: 
3445:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
3446:                                                1992 vp
3447: 
3448: Kirjallinen kysymys 21
3449: 
3450: 
3451: 
3452: 
3453:                                   Mäkelä: Kokonaisveroasteen nousun vaikutuksista
3454: 
3455: 
3456:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3457: 
3458:     Suomen veroaste on vaarallisestijälleen lähte-   yhdentyessä ja Suomen ollessa siirtymässä
3459: nyt jyrkkään kasvuun. Muutamia vuosia varo-          ETAan ja mahdollisesti EY:hyn tulee olemaan
3460: vasti toteutettu verouudistus alensi verotustam-     ongelmallista ylikorkean verotusasteen säilyttä-
3461: me lähemmäs eurooppalaista keskiarvoa, mutta         minen verrattuna muihin OECD-maihin.
3462: Ahon hallituksen viimeisimmät verolakien muu-        OECD-maiden keskiarvoinen veroaste on tällä
3463: tokset ja uudet verot ovat jälleen nostamassa        hetkellä n. 40 %, ja tässäkin keskiarvossa Poh-
3464: Suomen verotuksellisesti Euroopan ennätys-           joismaat ovat merkittävästi korottamassa lukua.
3465: maaksi.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3466:     Valtion budjetissa kokonaisveroasteeksi en-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3467: nakoitiin 44 % bruttokansantuotteesta. Tulopo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3468: liittisen ratkaisun yhteydessä tehtyjen verorat-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3469: kaisujen jälkeen kokonaisveroaste nousee noin
3470: 48 %:iin, mikä merkitsee sitä, että Suomi on                   Tietääkö Hallitus, että Suomen koko-
3471: saavuttamassa verotuksen korkeudessa Ruotsin                naisveroaste on kipuamassa palkansaa-
3472: veroasteen. Totuuden mukaista on jo nyt väit-               jien osalta maailman huippujen tasolle ja
3473: tää, että Suomessa palkansaajien maksamat ve-               tätä kautta ollaan aiheuttamassa aivo-
3474: rot ovat maailman korkeimmat.                               vuotoaja työmotivaation heikkenemistä,
3475:     Veroasteen näin nopea nousu ja korkea taso              ja
3476: aiheuttavat pitemmän päälle Suomesta tapahtu-                  kuinka Hallitus aikoo turvata Suomen
3477: vaa aivovuotoa. Lisäksi talouselämä kärsii kor-             verotusasteen yhdenmukaistamisen mui-
3478: keasta verotuksesta ja kansalaisten työntekomo-             den OECD-maiden kanssa lähivuosien
3479: raali alenee huomattavasti. Lisäksi Euroopan                aikana?
3480: 
3481:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
3482: 
3483:                                             Tina Mäkelä
3484: 
3485: 
3486: 
3487: 
3488: 220051L
3489: 2                                         1992 vp -    KK 21
3490: 
3491: 
3492: 
3493: 
3494:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3495: 
3496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        OECD-maiden keskitasolle ja EY-maihin ver-
3497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rattuna jonkin verran keskitason alapuolelle.
3498: olette 14 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn               Verorakenteen kilpailukyvyn ylläpitäminen
3499: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tarkoittaa sitä, ettei mikään yksittäinen vero-
3500: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         muoto tai järjestelmä kokonaisuudessaan johda
3501: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjalli-       kansantalouden voimavarojen kohdentumiseen
3502: sesta kysymyksestä n:o 21:                            kansainvälistä kilpailukykyä heikentävällä tai
3503:                                                       kansantalouden tervettä toimintaa haittaavalla
3504:           Tietääkö Hallitus, että Suomen koko-        tavalla. Kilpailukykyinen verojärjestelmä ei ai-
3505:        naisveroaste on kipuamassa palkansaa-          heuta pääomien tai työvoiman maastapakoa.
3506:        jien osalta maailman huippujen tasolle ja      Siten on tärkeää, ettei esimerkiksi tuloverotuk-
3507:        tätä kautta ollaan aiheuttamassa aivo-         semme ole tuntuvasti ankarampaa kuin naapuri-
3508:        vuotoaja työmotivaation heikkenemistä,         maissamme, joiden kanssa meillä on yhteiset
3509:        ja                                             työmarkkinat.
3510:           kuinka Hallitus aikoo turvata Suomen           Talouskasvun kääntyminen vuonna 1990 ja
3511:        verotusasteen yhdenmukaistamisen mui-          syveneminen lamaksi vuoden 1991 aikana on
3512:        den OECD-maiden kanssa lähivuosien             pienentänyt jyrkästi lähes kaikkien keskeisten
3513:        aikana?                                        veromuotojen tuottoja ja lisännyt paineita ve-
3514:                                                       ronkorotuksiin. Veroasteen pysyvä nousu on
3515:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuitenkin väistämättä edessä, ellei julkisten me-
3516: vasti seuraavaa:                                      nojen supistamisessa ja niiden kasvun hillitsemi-
3517:                                                       sessä onnistuta asetettujen tavoitteiden mukai-
3518:     Suomen verojärjestelmän kehittämisen strate-      sesti. Kaiken kaikkiaan lähivuosien taloudelliset
3519: gisiksi tavoitteiksi 1990-luvun alkupuolella on       realiteetit, joihin kuuluu verotulojen kohtuulli-
3520: asetettu OECD-maihin nähden kilpailukykyinen          sen kertymän turvaamisen välttämättömyys,
3521: verorakenne maaryhmän keskitason veroasteel-          merkitsevät ainakin sitä, ettei veroasteen alenta-
3522: la.                                                   miseen vuonna 1991 saavutetusta tasosta ole
3523:     Veroastetavoitteen saavuttamiseksi riittää,       lähivuosina realistisia mahdollisuuksia. Verojär-
3524: että onnistumme pitämään veroasteen suurin            jestelmän sisällä tuloverotuksen kilpailukykyi-
3525: piirtein nykyisellä tasolla. Kansainvälisessä ver-    syyden parantamiselle asetetaan kuitenkin san-
3526: tailussa Suomi näet sijoittuu tällä hetkellä          gen korkea prioriteetti.
3527: 
3528:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1992
3529: 
3530:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
3531:                                          1992 vp -    KK 21                                          3
3532: 
3533: 
3534: 
3535: 
3536:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
3537: 
3538:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Ett upprätthållande av en konkurrenskraftig
3539: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       skattegrad innebär att ingen enskild skatteform
3540: den 14 februari 1992 till vederbörande medlem        eller enskilt system i sin helhet leder till att
3541: av statsrådet översänt avskrift av följande av       resurserna inom samhällsekonomin fördelas på
3542: riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade spörs-         ett sätt som försvagar den internationella kon-
3543: mål nr 21:                                           kurrenskraften eller stör en sund verksamhet
3544:                                                      inom samhällsekonomin. Ett konkurrenskraftigt
3545:           Är Regeringen medveten om att den          skattesystem förorsakar ingen landsflykt vad
3546:        totala skattegraden i Finland för lönta-      beträffar kapital eller arbetskraft. Därför är det
3547:        garnas del håller på att nå världstoppen,     viktigt att t.ex. vår inkomstbeskattning inte är
3548:        vilket förorsakar forskarflykt och för-       kännbart strängare än i grannländerna, eftersom
3549:        sämrad arbetsmotivation, och                  vi har en gemensam arbetsmarknad med dem.
3550:           hur tänker Regeringen trygga att skat-         I och med att den ekonomiska tillväxten
3551:        tegraden i Finland förenhetligas med          vände 1990 samt minskade och övergick i en
3552:        skattegraden i de övriga OECD-länderna        depression under 1991 har intäkterna av så gott
3553:        inom de närmaste åren?                        somalla centrala skatteformer drastiskt minskat,
3554:                                                      vilket har ökat trycket på skattehöjningar. En
3555:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bestående stegring i skattegraden är emellertid
3556: anföra följande:                                     utan tvivel att vänta om inte minskningen av de
3557:                                                      offentliga utgifterna och dämpandet av deras
3558:    Såsom strategiskt mål för utvecklandet av         tillväxt lyckas i enlighet med de uppställda må-
3559: skattesystemet i Finland under början av 1990-       len. Allt som allt innebär de ekonomiska realite-
3560: talet har uppställts en konkurrenskraftig skat-      terna under de närmaste åren, till vilka hör ett
3561: testruktur jämfört med medelnivån på skattegra-      absolut nödvändigt tryggande av skäliga skat-
3562: den i OECD-länderna.                                 teinkomster, åtminstone att det under de när-
3563:    För att vi skall uppnå detta mål räcker det om    maste åren inte finns några realistiska möjlighe-
3564: vi förmår bibehålla skattegraden på i stort sett     ter att sänka skattegraden från den nivå som
3565: den nuvarande nivån. Vid en internationell jäm-      nåddes 1991. Inom skattesystemet prioriteras
3566: förelse placerar sig Finland nämligen för närva-     emellertid en förbättring av inkomstbeskatt-
3567: rande på medelnivån för OECD-länderna och            ningens konkurrenskraft mycket högt.
3568: jämfört med EG-länderna något under medel-
3569: nivån.
3570: 
3571:      Helsingfors den 13 mars 1992
3572: 
3573:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
3574:                                                  1992 vp
3575: 
3576: Kirjallinen kysymys 22
3577: 
3578: 
3579: 
3580: 
3581:                                     Mäkelä: Kainuun tiepiirin lakkauttamissuunnitelmista
3582: 
3583: 
3584: 
3585:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3586: 
3587:    Kainuun tiepiirin lakkauttamisasia on ollut         olo. Tämä olisi tärkeätä koko Kainuun tienpidon
3588: vuosikausia esillä. Viimeksi asiasta on vakavasti      jatkuvuuden ja aseman turvaamisen kannalta.
3589: keskusteltu vuosina 1987-1988 TVH:n otettua               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3590: asian esille. Tuolloin hanke kuitenkin kariutui        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3591: lähinnä liikenneministeriön vastustuksen takia.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3592:    Kainuun tiepiiri on nyttemmin määrätty              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3593: TVH:n pääjohtajan määräyksestä valmistele-
3594: maan tiepiirin lakkauttamista ja pohjoisten pii-                 Tietääkö Hallitus TVH:n suunnitel-
3595: rien yhdistymistä. Tämän lisäksi tienpidon osal-              mista Kainuun tiepiirin lakkauttamises-
3596: ta on menossa useita uudistuksia, jotka merkit-               ta, ja
3597: sevät raskasta rationalisointia ja lisärasitusta                 kuinka Hallitus aikoo turvata Kai-
3598: henkilökunnalle. Käynnissä olevien rationali-                 nuun tiestön kunnon säilymisen ja henki-
3599: sointihankkeiden ansiosta olisi kuitenkin mah-                lökunnan aseman mahdollisen lakkaut-
3600: dollista säilyttää nykyiset tiepiirit itsenäisinä ja          tamisen toteutuessa?
3601: näin pelastaa myös Kainuun tiepiirin olemassa-
3602: 
3603:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1992
3604: 
3605:                                               Tina Mäkelä
3606: 
3607: 
3608: 
3609: 
3610: 220051L
3611: 2                                         1992 vp -    KK 22
3612: 
3613: 
3614: 
3615: 
3616:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3617: 
3618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        henkilöstön väheneminen tapahtuu luonnollisen
3619: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         poistuman kautta.
3620: olette 14 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn                Lopullisen päätöksen tiepiirien yhdistämis-
3621: kirjeenne n:o 85 ohella toimittanut valtioneuvos-     asiassa tekee liikenneministeriö.
3622: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-            Tielaitoksen yli-insinööri Eero Karjaluoto sai
3623: sanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kir-         tehtäväkseen valmistella suunnitelman tiepiirien
3624: jallisesta kysymyksestä n:o 22:                       yhdistämisestä. Hänen ehdotuksensa tiepiirien
3625:                                                       lukumäärän supistamisesta nykyisestä kolmesta-
3626:            Tietääkö Hallitus TVH:n suunnitel-         toista kahdeksaan on parhaillaan lausuntokier-
3627:         mista Kainuun tiepiirin lakkauttamises-       roksella. Ehdotukseen sisältyy myös Kainuun
3628:         ta, ja                                        tiepiirin yhdistäminen Oulun ja Keski-Pohjan-
3629:            kuinka Hallitus aikoo turvata Kai-         maan tiepiirien kanssa yhdeksi Oulun läänin
3630:         nuun tiestön kunnon säilymisen ja henki-      käsittäväksi tiepiiriksi, jonka hallintopaikaksi
3631:         lökunnan aseman mahdollisen lakkaut-          tulee Oulun kaupunki.
3632:         tamisen toteutuessa?                              Liikenneministeriö on luonnollisesti tietoinen
3633:                                                       edellä mainituista selvityksistä. Asia on kuiten-
3634:                                                       kin vielä tielaitoksessa käsiteltävänä eikä siitä ole
3635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tehty minkäänlaista esitystä liikenneministeriöl-
3636: vasti seuraavaa:                                      le.
3637:                                                           Lisäksi valtionhallinnossa ja maan aluehallin-
3638:    Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa          nossa on parhaillaan käynnissä useita laajoja
3639: todetaan, että "tielaitoksen organisaation kehit-     uudistamis- ja lainsäädäntöselvityksiä. Valtion
3640: tämistä selvitetään tavoitteena supistaa hallintoa    koko keskushallintoa selvittää tehtävään nimet-
3641: kaikilla tasoilla piirihallinto mukaan lukien".       ty selvitysmies. Vastaavasti selvitysmiehet on
3642:    Menoarvion ollessa eduskunnan käsiteltävä-         nimetty selvittämään koko maan aluehallinnon
3643: nä tielaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan       sekä kaikkien valtion viranomaisten piirihallin-
3644: 7.10.1991 tiepiirien organisaatiota koskevista        non uudelleen järjestämistä. Osa näistä selvitys-
3645: kehittämistavoitteista mm. seuraavaa:                 töistä on vasta käynnistymässä.
3646:    - Aluehallinnossa siirrytään nykyistä suu-             Miten tielaitoksen oma selvitystyö piirihallin-
3647: rempiin tulosyksiköihin. Suunnitelma tiepiirien       tonsa uudistamisesta suhtautuu näihin valtakun-
3648: yhdistämisestä valmistellaan niin, että se voi-       nallisiin hallinnonuudistushankkeisiin ja mitä ja
3649: daan käsitellä johtokunnassa maaliskuussa             missä aikataulussa eduskunta-, valtioneuvosto-
3650: 1992.                                                 ja ministeriötasolla päätetään tielaitoksen tiepii-
3651:    - Organisaation kehittämisen ja taloudellis-       reistä, on tällä hetkellä täysin avoinna eikä
3652: ten tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan lai-     enemmän kannan ottaminen tehtyyn kysymyk-
3653: toksen henkilöstöpolitiikkaa, jossa vakinaisen        seen ole mahdollista eikä perusteltua.
3654: 
3655:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
3656: 
3657:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
3658:                                           1992 vp -    KK 22                                            3
3659: 
3660: 
3661: 
3662: 
3663:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3664: 
3665:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Det slutliga beslutet om en sammanslagning
3666: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        av vägdistrikten fattas av trafikministeriet.
3667: 85 av den 14 februari 1992 till vederbörande              Vägverkets överingenjör Eero Karjaluoto fick
3668: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     i uppgift att bereda planen tili en sammanslag-
3669: de av riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade           ning av vägdistrikten. Hans förslag att antalet
3670: spörsmål nr 22:                                       vägdistrikt skall minskas från nuvarande tretton
3671:                                                       tili åtta är som bäst på remiss. Enligt förslaget
3672:           Är Regeringen medveten om vägsty-           skall även Kainuu vägdistrikt sammanslås med
3673:        relsens planer att dra in Kainuu vägdi-        Uleåborgs och Mellersta Österbottens vägdi-
3674:        strikt, och                                    strikt tili ett vägdistrikt som omfattar Uleåborgs
3675:           hur ämnar Regeringen se till att väg-       Iän och vars förvaltningsort kommer att vara
3676:        nätet i Kajanaland bevaras i gott skick        Uleåborg.
3677:        och att personalens ställning tryggas ifall        Trafikministeriet är givetvis medvetet om
3678:        den eventuella indragningen verkställs?        ovan närnnda utredningar. Ärendet behandlas
3679:                                                       dock fortfarande vid vägverket och någon
3680:                                                       framställning om ärendet har inte gjorts hos
3681:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         trafikministeriet.
3682: anföra följande:                                          Vidare pågår inom statsförvaltningen och re-
3683:                                                       gionalförvaltningen flera omfattande reforme-
3684:    I statsbudgeten för 1992 konstateras att "ut-      rings- och lagstiftningsutredningar. Hela den
3685: vecklingen av vägverkets organisation utreds          statliga centralförvaltningen utreds av en utred-
3686: med målet att inskränka förvaltningen på alla         ningsman som har valts till uppgiften. På mot-
3687: nivåer, inklusive distriktsförvaltningen".            svarande sätt har utredningsmän valts att utreda
3688:    Medan budgeten behandlades i riksdagen be-         en omorganisering av regionalförvaltningen i
3689: slöt vägverkets direktion vid sitt möte den 7         hela Jandet samt distriktsförvaltningen för alla
3690: oktober 1991 bl.a. följande om utvecklingsmålen       statliga myndigheter. En del av dessa utredning-
3691: för vägdistriktens organisation:                      ar skall just påbörjas.
3692:    Inom regionalförvaltningen övergår man tili            Hur vägverkets eget utredningsarbete om re-
3693: större resultatenheter. En pian för sammanslag-       formeringen av sin distriktsförvaltning och dessa
3694: ning av vägdistrikt skall beredas så att den kan      riksomfa ttande förvaltningsreformeringsprojekt
3695: behandlas i direktionen i mars 1992.                  förhåller sig tili varandra, vilka beslut som fattas
3696:    Vid utvecklandet av organisationen och för-        om vägverkets vägdistrikt på riksdags-, stats-
3697: verkligandet av de ekonomiska målen skall             råds- och ministerienivå samt inom viiken tid-
3698: iakttas verkets personalpolitik, där minskningen      tabell de fattas är för närvarande helt öppet och
3699: av den ordinarie personalen sker genom naturlig       det är därför varken möjligt eller motiverat att ta
3700: avgång.                                               ställning tili spörsmålet.
3701: 
3702:      Helsingfors den 12 mars 1992
3703:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
3704:                                                  1992 vp
3705: 
3706: Kirjallinen kysymys 23
3707: 
3708:                                     Vehkaoja ym.: Ruotsin kielen opetuksen uudistamisesta
3709: 
3710:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3711: 
3712:     Ruotsin kieli on peruskoulussa ns. pakollinen      sin opetuksesta käytettäisiin merkittävä osa
3713: kieli, joten siihen, mitä opetetaan, on kiinnitettä-   muiden pohjoismaisten kielten kuullun ymmär-
3714: vä erityistä huomiota. On ratkaistava, halutaan-       tämiseen, perusvalmiudet pohjoismaiseen kans-
3715: ko ruotsin kieltä opettaa käytettäväksi vain Suo-      sakäymiseen olisivat jo nykyistä huomattavasti
3716: men rajojen sisällä vai tavoitellaanko kielitaitoa,    paremmat.
3717: jolla pärjäisi myös Pohjoismaissa. Nuorisomme             Se, että ruotsin kieltä opetetaan kouluissam-
3718: tähyää maailmalle.                                     me suomenruotsina, on yksi merkittävä syy vä-
3719:     Kun Suomi on virallisesti kaksikielinen maa,       hentyneeseen ruotsin kielen kiinnostukseen, sa-
3720: on kullakin kansalaisella oikeus pärjätä Suomes-       moin kuin se on syynä siihen, etteivät näin
3721: sa omalla äidinkielellään, suomella tai ruotsilla.     "koulutetut" juuri antaudu pohjoismaisiin yhte-
3722: Äidinkieleltään suomenkielisten motivaatio             yksiin tai pyrkivät kääntämään puheen mieluusti
3723: opiskella toista kotimaista kieltä - vähemmis-         englanniksi. Pohjoismaisen yhteistyön tulisi olla
3724:  tön kieltä - vain kotimaisia tarpeita varten on       koko kansan asia eikä asia saisijäädä äidinkielel-
3725:  heikko. Tämä näkyy siinä, että pakollisen ruot-       tään ruotsinkielisten harrastukseksi, niin kuin
3726:  sin kielen opiskelun aloittamista halutaan lykätä     tilanne Suomessa nyt painottunee.
3727:  niin myöhälle kuin mahdollista. Vain vajaat              Annettavana kielenopetuksella ratkaistaan
3728:  10% peruskoululaisista valitsee ruotsin A-kie-        kansalaisten perusvalmiudet käyttää kieltä. Poh-
3729:  leksi, jolloin opiskeluajaksi tulee seitsemän vuot-   joismaista yhteistyötä on ylistetty ja sen uutta
3730:  ta. Muut peruskoululaiset opiskelevat ruotsia B-      tulemista toivotaan nyt, kun Pohjoismaat ovat
3731:  kielenä kolmen vuoden ajan. Paikalliset vaihte-       samanaikaisesti hakeutumassa EY:n jäseniksi.
3732:  lut ovat tosin suuret; ruotsin kielen suosio on       Kouluopetuksella täytyy olla yhteys käytännön
3733:  kohtalaisen suuri vahvoilla kaksikielisillä paik-     elämään. Peruskoulujen ja keskiasteen oppilai-
3734:  kakunnilla.                                           tosten ruotsin kielen opetusta olisikin pikimmi-
3735:      Suomen peruskouluissa opetetaan suomen-           ten arvioitava uudelleen.
3736:  ruotsia, joka kielenä poikkeaa Pohjoismaissa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3737:  käytetyistä kielistä ja murteista. Vaikka suomen-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3738:   ruotsilla voi tehdä itsensä Pohjoismaissa ymmär-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3739:   retyksi, ei ole helppo itse ymmärtää muiden          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3740:   puhetta, kun siihen ei ole harjaannutettu. Hieno
3741:  ajatus siitä, että suomenruotsilla varustetut kan-              Aikooko Hallitus ottaa esille ruotsin
3742:   salaisemme kykenevät tiiviiseen kanssakäymi-                kielen opetuksen uudistamisen peruskou-
3743:   seen muiden skandinaavien kanssa, jää käytän-               luissa ja keskiasteen oppilaitoksissa siten,
3744:   nössä takkuiseksi punnerrukseksi, jossa suuri               että nykyisen suomenruotsin sijasta oppi-
3745:   osa kuullusta soljuu ohi, kun edes avainsanat               laille opetettaisiin kieltä siten, että heillä
3746:   eivät avaudu.                                               olisi todelliset valmiudet kanssakäymi-
3747:      Jos koulun ruotsin kielen oppitunnit käytet-             seen muitakin pohjoismaisia kieliä puhu-
3748:   täisiin suomenruotsin sijasta ruotsinruotsiin tai           vien kanssa?
3749:   skandinaviskaan tai jos nykyisestä suomenruot-
3750: 
3751:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1992
3752: 
3753:            Marjatta Vehkaoja              Pekka Räty                      Marja-Liisa Tykkyläinen
3754:            Liisa Jaakonsaari              Marja-Leena Viljamaa            Jukka Gustafsson
3755:            Pentti Lahti-Nuuttila          Reijo Laitinen                  Raimo Vuoristo
3756:            Anna-Liisa Kasurinen           Paavo Nikula                    Tuija Maaret Pykäläinen
3757:            Jouni Backman                  Aamo von Bell                   Tuulikki Ukkola
3758:                                           Anssi Rauramo
3759:  220051L
3760: 2                                           1992 vp -    KK 23
3761: 
3762: 
3763: 
3764: 
3765:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3766: 
3767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suunnitelman mukaan käsitellä laajemminkin
3768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tarjoamalla oppilaille tilaisuuksia tutustua myös
3769: olette 14 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn              norjan ja tanskan kieleen. Oppilaille annetaan
3770: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       lisäksi tietoa maamme ruotsinkielisestä väestös-
3771: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          tä, sen elinoloista ja kulttuurista sekä ruotsin
3772: taja Vehkaojan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        kielen asemasta maan toisena virallisena kielenä.
3773: kysymyksestä n:o 23:                                    Opetuksen ensisijaisena lähtökohtana on kuiten-
3774:                                                         kin pohjoismaalaisuus. Koska kuitenkin valta-
3775:           Aikooko Hallitus ottaa esille ruotsin         osa maamme ruotsin kielen opettajista puhuu
3776:        kielen opetuksen uudistamisen peruskou-          suomenruotsia, on luonnollista, että oppilaat
3777:        luissa ja keskiasteen oppilaitoksissa siten,     omaksuvat suomenruotsin. Käytännön koke-
3778:        että nykyisen suomenruotsin sijasta oppi-        mukset osoittavat myös, että suomenruotsia
3779:        laille opetettaisiin kieltä siten, että heillä   ymmärretään hyvin kaikissa Pohjoismaissa ja
3780:        olisi todelliset valmiudet kanssakäymi-          että sitä pidetään jopa erittäin selkeänä ruotsin
3781:        seen muitakin pohjoismaisia kieliä puhu-         kielen muotona. Ns. skandinaviskan opettami-
3782:        vien kanssa?                                     nen ei sovellu kouluopetukseen, koska skandina-
3783:                                                         viska ei ole varsinainen kieli. Myöskään Ruotsis-
3784:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             sa puhuttu ruotsin kieli ei ole yhtenäinen, vaan se
3785: taen seuraavaa:                                         jakautuu moneen hyvin erilaiseen alueelliseen
3786:                                                         kielimuotoon.
3787:    Ammatillisen sekä yleissivistävän koulutuk-              Edellä esitetyn perusteella voi todeta, että
3788: sen opetuksen sisältö määräytyy opetushallituk-         peruskoulun ja lukion ruotsin kielen opetus-
3789: sen antamien opetussuunnitelman perusteiden ja          suunnitelmia on viime vuosina kehitetty kirjalli-
3790: kunnan opetussuunnitelman mukaisesti. Perus-            sessa kysymyksessä tarkoitettuun suuntaan.
3791: koulun ja lukion opetussuunnitelman perustei-           Pohjoismaisten kielten merkitystä on korostettu
3792: den mukaan kielenopetuksen tavoitteena on an-           aikaisempaa enemmän ja suullisen kielitaidon
3793: taa oppilaille käyttökelpoinen yleisluonteinen          osuutta on opetuksessa lisätty.
3794: peruskielitaito, joka on pohjana myöhemmälle                Valtioneuvoston vuosille 1991-96 hyväksy-
3795: kielen opiskelulle joko jatko-opintojen, työelä-        män koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitetta-
3796: män vaatimusten tai harrastusten suuntaisesti.          van tutkimuksen kehittämissuunnitelman mu-
3797: Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on lisäksi         kaan tavoitteena on uusia peruskoulun ja lukion
3798: perehdyttää oppilaat Pohjoismaiden oloihin ja           opetussuunnitelmien perusteita vuonna 1994.
3799: pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä opettaa ym-                Opetusministeriön käsityksen mukaan on
3800: märtämään ruotsin kielen taidon merkityksen             opetussuunnitelmia uudistettaessa perusteltua
3801: paitsi kotimaisissa myös pohjoismaisissa yhteyk-        edetä edellä todettujen suuntaviivojen mukaises-
3802: sissä. Pohjoismaista kielialuetta voidaan opetus-       ti.
3803: 
3804:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1992
3805: 
3806:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
3807:                                            1992 vp -    KK 23                                          3
3808: 
3809: 
3810: 
3811: 
3812:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
3813: 
3814:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vidare bemärkelse genom att eleveroa även er-
3815: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         bjuds tillfållen att göra sig förtrogna med norska
3816: den 14 februari 1992 till vederbörande medlem          och danska. Eleveroa får dessutom kunskaper
3817: av statsrådet avsänt en avskrift av följande av        om den svenskspråkiga befolkningen i vårt land,
3818: riksdagsman Vehkaoja m.fl. undertecknade               dess levnadsförhållanden och kultur samt om
3819: spörsmål nr 23:                                        svenskans ställning som det andra officiella språ-
3820:                                                        ket i vårt land. Utgångspunkten för undervis-
3821:           Ämnar Regeringen aktualisera en re-          ningen är dock i första hand att orientera elever-
3822:        form av undervisningen i svenska i              oa i nordiska frågor. Eftersom största delen av
3823:        grundskolan och läroanstalteroa på mel-         vårt lands lärare i svenska talar finlandssvenska,
3824:        lanstadiet så att eleveroa i stället för i      är det naturligt att eleveroa tillägnar sig fm-
3825:        finlandssvenska såsom nu skulle få sådan        landssvenska. Erfarenheteroa i praktiken visar
3826:        språkundervisning att de får verklig be-        också att finlandssvenska förstås väli hela Nor-
3827:        redskap till umgänge också med sådana           den och att det tili och med anses vara en ytterst
3828:        som talar andra nordiska språk?                 tydlig form av svenska. Undervisning i s.k.
3829:                                                        skandinaviska lämpar sig inte för skolundervis-
3830:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           ning, eftersom skandinaviska inte är något
3831: följande:                                              egentligt språk. Den svenska som talas i Sverige
3832:                                                        är inte heller enhetlig, utan den indelas i många
3833:    Innehållet i den yrkesinriktade och allmänbil-      ytterst olika regionala språkformer.
3834: dande undervisningen fastställs enligt grunderoa          Med stöd av det anförda kan det konstateras
3835: i utbildningsstyrelsens läroplaner och de kom-         att läroplaneroa i grundskolan och gymnasiet
3836: munala läroplaneroa. Enligt läroplanen i               under de senaste åren har utvecklats i en sådan
3837: grundskolan och gymnasiet syftar språkunder-           riktning som avses i spörsmålet. Betydelsen av
3838: visningen till att ge eleveroa användbara grund-       nordiska språk har betonats mera än tidigare
3839: läggande språkkunskaper av allmän karaktär,            och muntliga språkkunskaper har fått en större
3840: som bildar underlag för senare språkstudier,           andel av undervisningen.
3841: antingen i form av forsatta studier eller för att         Enligt den av statsrådet godkända planen för
3842: fylla kraven i arbetslivet eller enligt egna intres-   utveckling av utbildningen och forskningen vid
3843: sen. Målet för undervisningen i svenska är dess-       högskoloroa för åren 1991-1996 är målet att
3844: utom att göra eleveroa förtrogna med förhållan-        1994 reformera grunderoa för grundskolans och
3845: dena i de nordiska länderoa och det nordiska           gymnasiets läroplaner.
3846: samarbetet och att lära dem förstå betydelsen av          När läroplaneroa skall reformeras är det en-
3847: att kunna svenska förutom i hemlandet även i           ligt undervisningsministeriets uppfattning moti-
3848: nordiska sammanhang. Enligt läroplanen kan             verat att framskrida enligt de ovan utstakade
3849: det nordiska språkområdet också behandlas i en         riktlinjeroa.
3850: 
3851:      Helsingforsden 6 mars 1992
3852: 
3853:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3854:                                                1992 vp
3855: 
3856: Kirjallinen kysymys 24
3857: 
3858: 
3859: 
3860: 
3861:                                   Aittoniemi: Rauhanturvatoiminnasta aiheutuneiden saatavien peri-
3862:                                       misestä YK:lta
3863: 
3864: 
3865:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3866: 
3867:    Noin vuosi sitten YK:n velka Suomelle rau-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3868: hanturvatoimintaan osallistuneiden suomalais-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3869: ten sotilaiden osalta oli runsaat 100 miljoonaa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3870: markkaa. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3871: mukaan tuo velka olisi tällä hetkellä noin 180
3872: miljoonaa markkaa.
3873:     Suomesta tultaneen pyytämään rauhanturva-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä rauhantur-
3874: joukkoja YK:n rauhanturvaoperaatioon Jugo-                   vatoimintaan liittyvien saatavien perimi-
3875: slaviassa. Tosin kysymyksessä kunniakkaan so-                seksi Yhdistyneiltä Kansakunnilta ja ai-
3876: tilaspalvelun sijasta lienee jonkinlainen raivaus-           kooko se asettaa vanhojen velkojen mak-
3877: ja siivoustoiminta. YK:n rauhanturvatoiminnas-               samisen ehdoksi Jugoslavian rauhanope-
3878: sa tälläkin hetkellä muissa maissa on lähes tuhat            raatioon osallistumiselle?
3879: suomalaista.
3880: 
3881:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1992
3882: 
3883:                                            Sulo Aittoniemi
3884: 
3885: 
3886: 
3887: 
3888:  220051L
3889: 2                                        1992 vp -    KK 24
3890: 
3891: 
3892: 
3893: 
3894:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3895: 
3896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vanhempia saatavia. Suoritettujen laskelmien
3897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mukaan on YK korvannut Suomelle keskimää-
3898: olette 18 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           rin 60 milj. mk vuodessa, mutta eri operaatioiden
3899: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         erilaisten rahoitusperiaatteidenjohdosta on vielä
3900: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jälkeenjääneisyyttä, kuten liitteestä ilmenee.
3901: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-          Vuoden 1991lopussa oli YK velkaa Suomelle
3902: jallisesta kysymyksestä n:o 24:                      eri operaatioista
3903:                                                         - UNFICYP (YK:n rauhanturvajoukko
3904:           Mitä Hallitus aikoo tehdä rauhan-          Kyproksella), 2,3 milj. USD
3905:        turvatoimintaan liittyvien saatavien peri-       - UNDOF (YK:n rauhanturvajoukko Go-
3906:        miseksi Yhdistyneiltä Kansakunnilta ja        lanilla), 0,1 milj. USD
3907:        aikooko se asettaa vanhojen velkojen             - UNIFIL (YK:n rauhanturvajoukko Liba-
3908:        maksamisen ehdoksi Jugoslavian rau-           nonissa), 17,2 milj. USD ja
3909:        hanoperaatioon osallistumiselle?                 - UNTAG (YK:n rauhanturvajoukko Na-
3910:                                                      mibiassa), 12,1 milj. USD.
3911:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kokonaisvelka, josta Suomi on lähettänyt
3912: vasti seuraavaa:                                     maksuvaatimukset, on 31,7 milj. USD eli 137,8
3913:                                                      milj. mk nykyisen kurssin mukaan.
3914:    YK:n maksuvalmiuskriisi heijastuu myös               Namibian rauhanturvaoperaatiosta oleva vel-
3915: maailmanjärjestön rauhanturvatoimintaan myö-         ka tullaan YK:n ilmoituksen mukaan maksa-
3916: hästyvien korvausmaksujen muodossa. Maksu-           maan heti, kun eroavuuksista laskuissa on sovit-
3917: jen saamiseksi ajallaan ollaan jatkuvasti oltu       tu. Suomi tulee siis lähiaikoina saamaan n. 12,1
3918: yhteydessä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Suomi        milj. USD osallistumisestaan Namibian operaa-
3919: on myös tehnyt aloitteen päätöslauselmasta, jol-     tioon vuosina 1989-1990.
3920: la taattaisiin uuden operaation aloittamiseen           Suomen saatavien maksaminen on vaikutta-
3921: tarvittavat määrärahat. Tämän päätöslauselman        nut siihen, että YK on pyytänyt Suomen rauhan-
3922: hyväksyiYK:nyleiskokous vuonna 1988.                 turvaamisjoukon Jugoslaviaan ja Kroatiaan
3923:    Ollessaan turvallisuusneuvoston jäsen vuosi-      vain kuudeksi (6) kuukaudeksi ja tullee korvaa-
3924: na 1989-1990 Suomi tuki yritystä saada               maan kulut sopimuksen mukaisesti. On laskettu,
3925: aikaan Kyproksella olevan UNFICYP-operaa-            että operaatioon tarvittavista määrärahoista, n.
3926: tion uudenlainen rahoitusjärjestelmä. Asia oli       67 milj. mk, tulee YK korvaamaan Suomelle
3927: viimeksi esilläjoulukuussa 1991, kun operaation      22-27 milj. mk. Osallistumispäätöstä tehtäessä
3928: mandaatti uusittiin. Tällöin asiaan ei saatu muu-    on hallitus myös edellyttänyt, että rauhanturvaa-
3929: tosta, mutta kysymys tullee uudelleen esille ope-    miseen käytettäviä määrärahoja vuonna 1992-
3930: raation mandaatin uusimisen yhteydessä touko-         1994 on säästettävä osallistumisen kuluja vastaa-
3931: kuussa.                                              va määrä. Tämä säästö on tarkoitus aikaansaa-
3932:    Keskusteluissa osallistumisesta Jugoslaviaan      da vähentämällä osallistumista jo pitkään jatku-
3933: ja Kroatiaan muodostettavaan UNPROFOR-               neissa operaatioissa. Tällöin kustannukset vä-
3934: rauhanturvaoperaatioon on YK:n sihteeristölle        henisivät vuonna 1992 n. 10,5 milj. mk ja sen
3935: tuotu voimakkaasti esille, ettäYK:ntulee mak-        jälkeen n. 21 milj. mk vuodessa.
3936: saa ajallaan Suomen saatavat.                           Huolimatta Suomen saatavien myöhästymi-
3937:    Kuluneiden viiden vuoden (1987-1991) aika-        sestä ja YK:n korvausvelvollisuuden ulkopuolel-
3938: na on YK:lta laskutettu yhteensä 253 milj. mk.       le jäävistä kuluista Suomelle rauhanturvaamis-
3939: YK on saman ajanjakson aikana korvannut              toiminnasta koituvat edut tasapainottavat ai-
3940: Suomelle 338 milj. mk eli on osittain maksanut       heutuneet kulut.
3941: 
3942:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1992
3943: 
3944:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
3945:                                       1992 vp -    KK 24                                   3
3946: 
3947:                                                                                      Liite
3948: 
3949: KOKONAISKUSTANNUKSET KAIKISTA RAUHANTURVAOPERAATIOISTA 1987-1991
3950: 
3951: 1. Myönnetyt määrärahat 1.1.1987-31.12.1991
3952: 
3953:                        milj. mk
3954: UNFICYP                    5,32
3955: UNDOF                    230,17
3956: UNIFIL                   299,91
3957: UNTAG                    137,13
3958: Yhteiset menot           304.55
3959: 
3960: YHTEENSÄ                 977,08
3961: 
3962: 2. Laskutettu YK:lta 1.1.1987-31.12.1991
3963: 
3964:                        milj. mk      milj. USD
3965: UNFICYP                    5,71             1,36
3966: UNDOF                     11,70             2,78
3967: UNIFIL                   139,18            33,50
3968: UNGOMAP                    0,03
3969: UNIIMOG                    0,20             0,05
3970: UNTAG                     96.63            24.56
3971: 
3972: YHTEENSÄ                 253,45            62,25
3973: 
3974: 3. YK:n suorittamat korvaukset 1.1.1987-31.12.1991
3975: 
3976:                        milj. mk      milj. USD
3977: UNFICYP                    1,99             0,52
3978: UNDOF, (UNEF II)         131,02            32,43
3979: UNIFIL                   161,73            36,43
3980: UNTAG                     43,88            10,57
3981: UNGOMAP                    0,03
3982: UNIIMOG                    0.20             0.05
3983: 
3984: YHTEENSÄ                 338,85            80,00
3985: 
3986: 4. YK:n velka Suomelle 31.12.1991
3987: 
3988:                      milj. USD
3989: UNFICYP                     2,30
3990: UNEF II, UNDOF              0,10
3991: UNIFIL                     17,17
3992: UNGOMAP
3993: UNIIMOG
3994: UNTAG
3995: 
3996: YHTEENSÄ                  31,70= 137,88 milj. mk *
3997: 
3998:  * USD-laskutuksen osalta velan markkamäärä on laskettu kurssin USD 1 = FIM 4,35 mukaan.
3999: 4                                        1992 vp -    KK 24
4000: 
4001: 
4002: 
4003:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4004: 
4005:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gamla skulder. Enligt utförda räkningar har FN
4006: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       återbetalt till Finland i medeltal 60 milj. mk
4007: den 18 februari 1992 till vederbörande medlem        årligen, men beroende på de olika operationer-
4008: av statsrådet översänt avskrift av följande av       nas olika finansieringsprinciper, finns det ännu
4009: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            en försening så som det framgår ur bilagan.
4010: skriftliga spörsmål nr 24:                              I slutet av år 1991 var FN:s skuld tili Finland
4011:                                                      för de olika operationema
4012:          Vad ämnar Regeringen göra för att av           - UNFICYP (FN:s fredsbevarande trupp
4013:        Förenta Nationema fordra de tillgodo-         på Cypem), 2,3 milj. USD
4014:        havanden, som hänför sig tili den freds-         - UNDOF (FN:s fredsbevarande trupp på
4015:        bevarande verksamheten och ämnar Re-          Golan), 0,1 milj. USD
4016:        geringen ställa betalningen av de gamla          - UNIFIL (FN:s fredsbevarande trupp
4017:        skuldema som ultimatum för deltagan-          Libanon), 17,2 milj. USD och
4018:        det i den fredsbevarande operationen i           - UNTAG (FN:s fredsbevarande trupp
4019:        Jugoslavien?                                  Namibien), 12,1 milj. USD.
4020:                                                         Helhetsskulden, på viiken Finland har skickat
4021:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betalningsfordringar, är 31,7 milj. USD, dvs.
4022: anföra följande:                                     137,8 milj. mk enligt nuvarande kurs.
4023:                                                         Skulden, som beror på den fredsbevarande
4024:    FN:s finansieringskris avspeglar sig också på     operationen i Namibien, kommer enligt FN:s
4025: världsorganisationens fredsbevarande verksam-        meddelande att betalas genast då man kommit
4026: het i form av försenade återbetalningar. För att     överens om skillnadema i räkningama. Finland
4027: få återbetalningama vid rätt tidpunkt, har man       kommer alltså inom den närmaste tiden att få
4028: ständigt varit i kontakt med Förenta Nationer-       ungefär 12,1 milj. USD för sitt deltagande i
4029: na. Finland har också gjort ett förslag om en        Namibienoperationen åren 1989-1990.
4030: resolution, med viiken man skulle försäkra sig          Betalningen av Finlands fordringar har inver-
4031: om de medel som behövs vid inledningen av en         kat så att FN har bett Finland att ställa en
4032: ny operation. Denna resolution godkändes av          fredsbevarande trupp till Jugoslavien och Kroa-
4033: FN:s generalförsamling år 1988.                      tien endast för sex (6) månader och torde ersätta
4034:    Då Finland var medlem i säkerhetsrådet åren       utgiftema i enlighet med gällande avtal. Man har
4035: 1989-1990, stödde Finland försöket att få till       beräknat att av de medel som behövs för opera-
4036: stånd ett nytt fmansieringssystem för UNFI-          tionen, ungefår 67 tnilj. mk, kommer FN att
4037: CYP-operationen på Cypem. Saken behandla-            ersätta Finland 22-27 milj. mk. Då regeringen
4038: des senast i december 1991, då mandatet för          beslöt att man deltar, förutsatte regeringen också
4039: operationen fömyades. Då fick man inte en            att man bör spara av medlen för den fredsbeva-
4040: förändring tili stånd, men frågan torde tas          rande verksamheten åren 1992-1994 en summa
4041: upp igen i maj, då operationens mandat skall         som motsvarar utgiftema för deltagandet. Den-
4042: fömyas.                                              na besparing är det meningen att åstadkomma
4043:    I diskussionema om deltagandet i UNPRO-           genom att minska på deltagandet i operationer
4044: FOR-operationen, som bildas i Jugoslavien och        som har pågått länge. På detta sätt skulle kostna-
4045: K.roatien, har man kraftigt framfört till FN :s      dema minska år 1992 ungefär 10,5 milj. mk och
4046: sekretariat att FN bör betala sina skulder punkt-    efter det ungefär 21 milj. mk årligen.
4047: ligt åt Finland.                                        Trots att Finlands fordringar försenas och
4048:    Under de senaste fem åren (1987-1991) har         trots de utgifter som blir utanför FN:s ersätt-
4049: man skickat räkningar åt FN för sammanlagt           ningsåligganden, utjämnar de fördelar som Fin-
4050: 253 milj. mk. FN har under samma tid ersatt          land får av deltagandet i den fredsbevarande
4051: Finland 338 milj. mk, alltså till en del betalat     verksamheten de utgifter som uppstår.
4052: 
4053:      Helsingforsden 18 mars 1992
4054: 
4055:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
4056:                                          1992 vp -   KK 24                             5
4057: 
4058:                                                                                    Bilaga
4059: 
4060: HELHETSUTGIFTERNA FÖR ALLA FREDSBEVARANDE OPERATIONER 1987-1991
4061: 
4062: 1. Beviljade medel 1.1.1987-31.12.1991
4063: 
4064:                          milj. mk
4065: UNFICYP                      5,32
4066: UNDOF                      230,17
4067: UNIFIL                     299,91
4068: UNTAG                      137,13
4069: Gemensamma utgifter        304.55
4070: 
4071: TOTALT                     977,08
4072: 
4073: 2. Fordrat av FN 1.1.1987-31.12.1991
4074: 
4075:                          milj. mk       milj. USD
4076: UNFICYP                      5,71             1,36
4077: UNDOF                       11,70             2,78
4078: UNIFIL                     139,18            33,50
4079: UNGOMAP                      0,03
4080: UNIIMOG                      0,20             0,05
4081: UNTAG                       96.63            24.56
4082: 
4083: TOTALT                     253,45            62,25
4084: 
4085: 3. FN bar återbetalt 1.1.1987-31.12.1991
4086: 
4087:                          milj. mk       milj. USD
4088: UNFICYP                      1,99             0,52
4089: UNDOF, (UNEF II)           131,02            32,43
4090: UNIFIL                     161,73            36,43
4091: UNTAG                       43,88            10,57
4092: UNGOMAP                      0,03
4093: UNIIMOG                      0.20             0.05
4094: 
4095: TOTALT                     338,85            80,00
4096: 
4097: 4. FN:s skuld till Finland 31.12.1991
4098: 
4099:                        milj. USD
4100: UNFICYP                      2,30
4101: UNEF II, UNDOF               0,10
4102: UNIFIL                      17,17
4103: UNGOMAP
4104: UNIIMOG
4105: UNTAG
4106: 
4107: TOTALT                      31,70= 137,88 milj. mk *
4108: 
4109: * USD-fordringamas andel i skulden har beräknats enligt kursen USD 1 = FIM 4,35.
4110:                                              j
4111:                                          j
4112:                                         j
4113:                                        j
4114:                                    j
4115:                                    j
4116:                                   j
4117:                               j
4118:                               j
4119:                           j
4120:                       j
4121:                      j
4122:                  j
4123:                  j
4124:                 j
4125:             j
4126:             j
4127:            j
4128:        j
4129:       j
4130:      j
4131:  j
4132: j
4133:                                               1992 vp
4134: 
4135: Kirjallinen kysymys 25
4136: 
4137: 
4138: 
4139: 
4140:                                  Aittoniemi: Verikokeen ottamisesta rattijuopumustapauksissa
4141: 
4142: 
4143:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4144: 
4145:    Kliinisistä tutkimuksista rattijuopumustut-     tutkintaa varten, nämä ongelmat vähenisivät
4146: kinnassa on luovuttu ja alkoholin vaikutuksen      merkittävästi.
4147: alaisuus määritellään pelkästään verikokeen pe-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4148: rusteella. Lain mukaan verinäytteen ottaa lääkä-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4149: n.                                                 oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4150:    Lääkäripäivystyksen puuttuessa joudutaan        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4151: rattijuopumuksesta epäilty kuljettamaan tiettyi-
4152: nä kellonaikoina kymmenien kilometrien päässä                  Katsooko Hallitus olevan perusteita
4153: olevaan sairaalaan, jossa on lääkäripäivystys.             lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
4154: Tämä aiheuttaa poliisille runsaasti ylimääräistä           rattijuopumusta koskevaan tutkintaan
4155: työtä sekä kustannuksia. Jos lakiin tehtäisiin             liittyen verinäytteen lääkärin sijasta voisi
4156: muutos, jonka mukaan sairaanhoitaja olisi oi-              ottaa myös virassa oleva, sairaanhoitajan
4157: keutettu ottamaan verinäytteen rattijuopumus-              koulutuksen saanut henkilö?
4158: 
4159:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1992
4160: 
4161:                                          Sulo Aittoniemi
4162: 
4163: 
4164: 
4165: 
4166: 220051L
4167: 2                                        1992 vp -    KK 25
4168: 
4169: 
4170: 
4171: 
4172:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4173: 
4174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4175: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
4176: olette 18 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn
4177: kirjeenne n:o 109 ohella toimittanut valtioneu-         Oikeusministeriön asettama työryhmä val-
4178: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         mistelee parhaillaan ehdotusta esitutkinta- ja
4179: kansanedustaja Sulo Aitioniemen näin kuulu-          pakkokeinolainsäädännön muuttamisesta. Työ-
4180: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 25:             ryhmän tehtävänä on muun muassa selvittää
4181:                                                      mahdollisuudet muuttaa pakkokeinolakia siten,
4182:            Katsooko Hallitus olevan perusteita       että verinäytteen voi ottaa muukin terveydenhoi-
4183:        lainsäädännön muuttamiseksi siten, että       tokoulutuksen saanut henkilö kuin lääkäri. Työ-
4184:        rattijuopumusta koskevaan tutkintaan          ryhmän on valmisteltava ehdotuksensa
4185:        liittyen vermäytteen lääkärin sijasta voisi   30.6.1992 mennessä.
4186:        ottaa myös virassa oleva, sairaanhoitajan
4187:        koulutuksen saanut henkilö?
4188:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1992
4189:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
4190:                                          1992 vp -    KK 25                                          3
4191: 
4192: 
4193: 
4194: 
4195:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4196: 
4197:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4198: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       anföra följande:
4199: 109 av den 18 februari 1992 tili vederbörande
4200: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-          En arbetsgrupp som justitieministeriet har
4201: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         tillsatt bereder för närvarande ett förslag tili
4202: mål nr 25:                                           ändring av förundersöknings- och tvångsmedels-
4203:                                                      lagstiftningen. Arbetsgruppen har som uppgift
4204:            Anser Regeringen att det finns grun-      bl.a. att utreda möjlighetema att ändra tvångs-
4205:        der för att ändra lagstiftningen så att       medelslagen så att också andra personer med
4206:        blodprov i samband med undersökning           hälsovårdsutbildning än läkare kanta blodprov.
4207:        av rattfylleri också kan tas av en person     Arbetsgruppen skall ha sitt förslag fårdigt den 30
4208:        i tjänst som har fått sjukskötarutbildning    juni 1992.
4209:        i stället för av en läkare?
4210:      Helsingforsden 3 mars 1992
4211: 
4212:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
4213:                                                1992 vp
4214: 
4215: Kirjallinen kysymys 26
4216: 
4217: 
4218: 
4219: 
4220:                                   P. Leppänen ym.: Valtatien n:o 4 parantamisesta Keski-Suomen
4221:                                       läänin alueella
4222: 
4223: 
4224:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4225: 
4226:    Valtatie n:o 4 on samalla Eurooppa 4 -tie,        tämään, se ei yksin uhkaa ihmisten työn oikeut-
4227: joka on erittäin vilkkaasti liikennöity. Sen käyt-   ta, vaan myös ihmisten henkeä.
4228: täjäkunta koostuu koko pohjoisen Keski-Suo-             Jatkuvasti kasvavan liikenteen vuoksi paine
4229: men väestöstä sekä läpikulkuliikenteestä läpi        ko. hanketta kohtaan kasvaa, ja mm. kunnallis-
4230: Suomen.                                              neuvos Siiri Lehmonen on tehnyt hankkeen
4231:    Viitasaaren seudulla kuoli nelostien auto-on-     eteen paljon töitä.
4232: nettomuuksissa yksistään 12 ihmistä ja louk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4233: kaantui useita kymmeniä. Tämä vakava tilanne         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4234: näyttää jatkuvan ja sitä emme voi hyväksyä.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4235:    Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota eri tahot,     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4236: ja hankkeena nelostien parantaminen on Keski-
4237: Suomen ykköshanke. Tämän vuoden budjettiin                     Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
4238: on varattu aloitusmääräraha 5 miljoonaa mark-               menpiteisiin, että valtatien n:o 4 perus-
4239: kaa; koko hankkeen kustannusarvio on 67 mil-                parannus välillä Äänekoski-Oulun lää-
4240: joonaa markkaa. Nyt on pelättävissä, että kun               nin raja toteutuu suunnitellulla tavalla?
4241: valtionhallinto on ryhtynyt lähes kaikessa sääs-
4242: 
4243:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1992
4244: 
4245:           Pekka Leppänen                 Reijo Laitinen                Tina Mäkelä
4246:           Aino Suhola                    Marja-Leena Viljamaa          Johannes Leppänen
4247:                                          Matti Lahtinen
4248: 
4249: 
4250: 
4251: 
4252: 220051L
4253: 2                                        1992 vp -    KK 26
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 
4258:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4259: 
4260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       minen 10,5 metriä leveäksi maksaisi noin 300
4261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Mmk. Toteuttamismahdollisuuksiltaan realisti-
4262: olette 18 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           semman suunnitelman kustannukset ovat noin
4263: kirjeenne n:o 112 ohella toimittanut valtioneu-      67 Mmk. Tällöin hanke käsittää 14 ohituskais-
4264: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tan rakentamisen, pahimpien liittymien paranta-
4265: kansanedustaja Pekka Leppäsen ym. näin kuu-          misen sekä Viitasaaren-Taimoniemen tien le-
4266: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 26:           ventämisen 10,5-metriseksi.
4267:                                                         Sekä Keski-Suomen läänin neuvottelukunta
4268:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    että Keski-Suomen liitto ovat valinneet hank-
4269:        menpiteisiin, että valtatien n:o 4 perus-     keen alueen tärkeimmäksi valtion investointi-
4270:        parannus välillä Äänekoski-Oulun lää-         kohteeksi vuonna 1993.
4271:        nin raja toteutuu suunnitellulla tavalla?        Tielaitoksenkin suunnitelmissa hanke on oh-
4272:                                                      jelmoitu alkavaksi vuonna 1993. Se edellyttää,
4273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että valtion vuoden 1993 talousarviossa hank-
4274: vasti seuraavaa:                                     keelle myönnetään tarvittava, ainakin 10 Mmk:n
4275:                                                      alkurahoitus. Tämä ratkeaa hallituksen tehdes-
4276:   Keski-Suomen tiepiiri on laatinut tien paran-      sä esityksensä talousarvioksi ja viime kädessä
4277: tamiseksi kustannuksiltaan erilaisia esisuunnitel-   eduskunnassa sen päättäessä tästä talousar-
4278: mia. Koko tieosuuden parantaminen ja leventä-        viosta.
4279: 
4280:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1992
4281: 
4282:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
4283:                                          1992 vp -    KK 26                                           3
4284: 
4285: 
4286: 
4287: 
4288:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4289: 
4290:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utbreddning av vägen tili 10,5 meter uppgår
4291: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       tili ca 300 milj. mk. Möjlighetema att förverk-
4292: 112 av den 18 februari 1992 till vederbörande        liga den pian vars kostnadskalkyl uppgår till 67
4293: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    milj. mk är mera realistisk. 1 denna pian ingår
4294: de av riksdagsman Pekka Leppänen m.fl. under-        byggande av 14 omkömingsfiler, förbättring av
4295: tecknade spörsmål nr 26:                             de farligaste anslutningama samt breddning av
4296:                                                      vägavsnittet Viitasaari-Taimoniemi tili 10,5
4297:          Ämnar Regeringen vidta sådana åt-           meter.
4298:        gärder, att grundrepar1;1;tionen av riksväg       Både kommissionen för Mellersta Finlands
4299:        nr 4, på vägavsnittet Aänekoski-Uleå-         Iän och Mellersta Finlands förbund har valt
4300:        borgs länsgräns förverkligas enligt pla-      projektet tili statens viktigaste investeringspro-
4301:        nema?                                         jekt för 1993 i detta område.
4302:                                                          Enligt vägverkets planer kommer projektet att
4303:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inledas 1993. Detta förutsätter att för projektet i
4304: anföra följande:                                     budgeten för 1993 anslås minst 10 miljoner mark
4305:                                                      som startpengar. Avgörande i saken fattas i
4306:   Mellersta Finlands vägdistrikt har gjort olika     samband med att regeringen överlämnar sin
4307: kostnadsplaner för förbättring av vägen. Kost-       budgetproposition och i sista hand när riksdagen
4308: nadema för förbättring av hela vägavsnittet och      beslutar om propositionens godkännande.
4309: 
4310:      Helsingforsden 13 mars 1992
4311:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
4312:                                                 1992 vp
4313: 
4314: Kirjallinen kysymys 27
4315: 
4316: 
4317: 
4318: 
4319:                                    Vistbacka: Viranperän-Suokonmäen maantien parantamisesta
4320:                                        Lehtimäellä
4321: 
4322: 
4323:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4324: 
4325:    Vaasan tiepiirin alueella kulkeva maantie n:o         Perusparannushanketta maantiellä n:o 706
4326: 706 välillä Viranperä-Suokonmäki on tällä het-        välillä Viranperä-Suokonmäki tukee myös
4327: kellä todella heikossa kunnossa. Tien pinta on        omalta osaltaan se, että lääninhallituksen uudes-
4328: rikkanainen ja tiepohja on osittain pettänyt.         sa tulossuunnitelmassa vuosille 1993-1996 han-
4329: Tämä vaikeuttaa kyseisen tien kautta kulkevaa         ke on merkitty erityis- ja rakennemuutoshank-
4330: liikennettä, josta merkittävä osa on ns. raskasta     keeksi. Lisäksi Lehtimäen kunta, jonka alueella
4331: liikennettä. Mikäli kyseistä tietä ei saada nopeas-   tie kulkee, on erityisaluekunta vuoden 1992 alus-
4332: ti kunnostetuksi, on vaarana se, että tien päällys-   ta lukien. Kyseinen tiehanke sisältyy kunnan
4333: te joudutaan repimään kokonaan pois ja teke-          erityisaluekuntaohjelmaan.
4334: mään tiestä pelkkä soratie.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4335:     Maantien n:o 706 peruskorjaamisesta ovat          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4336: suunnitelmat olleet valmiina jo usean vuoden          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4337: ajan, ja hanke on ollut toimenpideohjelmassa          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4338: 1990-luvun alussa rahoitettavien teiden joukos-
4339: sa. Jostain syystä tiepiiri on myöhentänyt kysei-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4340: sen tien perusparantamisen aloittamista ainakin              Lehtimäellä sijaitsevan maantien n:o 706
4341: vuoteen 1995. Hankkeen kokonaiskustannusar-                  välillä Viranperä-Suokonmäki perus-
4342: vio on noin 10,5 miljoonaa markkaa, ja se                    parantamisen aloitusvarojen saamiseksi
4343: niveltyisi saumattomasti jo rakennetun Hois-                 jo vuoden 1992 aikana?
4344: kon-Levijoen tieosuuden jatkeeksi, joka paran-
4345: taisi olennaisesti Suomenselän alueen tieyhteyk-
4346: siä Etelä-Suomeen.
4347: 
4348:      Helsingis~3 19 päivänä helmikuuta 1992
4349: 
4350:                                            Raimo Vistbacka
4351: 
4352: 
4353: 
4354: 
4355: 220051L
4356: 2                                        1992 vp -    KK 27
4357: 
4358: 
4359: 
4360: 
4361:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4362: 
4363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kelirikkakaudeksi painorajoitus. Tien rakenteel-
4364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        linen kunto on niin huono, että se joudutaan
4365: olette 19 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           ~uuttamaan lähitulevaisuudessa sorapintaisek-
4366: kirjeenne n:o 113 ohella toimittanut valtioneu-      Sl.
4367: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Hankkeen tiesuunnitelma on vahvistettu,
4368: kansanedustaja Raimo Vistbackan näin kuulu-          mutta rakennussuunnitelmaa joudutaan tarkis-
4369: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 27:             tamaan ennen rakennustöiden käynnistämistä.
4370:                                                      Tieosan parantaminen sisältyy Vaasan tiepiirin
4371:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        toimintasuunnitelmaan vuonna 1995 alkavana
4372:        Lehtimäellä sijaitsevan maantien n:o 706      perustienpidon hankkeena. Sen kustannusarvio
4373:        välillä Viranperä-Suokonmäki perus-           on 10,6 Mmk.
4374:        parantamisen aloitusvarojen saamiseksi           Tiepiiri on esittänyt hanketta aloitettavaksi
4375:        jo vuoden 1992 aikana?                        kuluvana vuonna työllisyysvaroin. Alueen työt-
4376:                                                      tömyysaste oli 31.1.1992 seuraava: Lehtimäki
4377:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         13,1 %, Alajärvi 16,5% ja Soini 20,2 %.
4378: vasti seuraavaa:                                        Hankkeen aloittaminen tämän vuoden aikana
4379:                                                      työllisyysvaroin ratkeaa, kun mahdollisia lisä-
4380:    Tie on öljysorapäällysteinenja erittäin huono-    työohjelmia laaditaan työministeriössä ja kun
4381: kuntoinen. Sen liikennemäärä on 330-430 au-          niistä päätetään valtioneuvostossa.
4382: toa!vrk. Tielle on keväisin jouduttu asettamaan
4383: 
4384:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1992
4385: 
4386:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
4387:                                          1992 vp -    KK 27                                          3
4388: 
4389: 
4390: 
4391: 
4392:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4393: 
4394:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          varit tvungen att fastställa en viktbegränsning på
4395: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       vägen. Vägen är till strukturen i så dåligt skick
4396: 113 av den 19 februari 1992 till vederbörande        att den skall i den närmaste framtiden förvandlas
4397: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    till grusväg.
4398: de av riksdagsman Raimo Vistbacka underteck-             Planerna för vägprojektet är fastställda, men
4399: nade spörsmål nr 27:                                 byggnadsplanen måste ses över innan bygg-
4400:                                                      nadsarbeten sätts igång. Förbättringen av väg-
4401:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            sträckan ingår i Vasa vägdistrikts verksam-
4402:        vidta får att erhålla medel i syfte att       hetsplan som ett projekt i grundläggande
4403:        inleda grundläggande förbättringar på         väghållning börjande 1995. Dess kostnadsberäk-
4404:        landsväg nr 706 mellan Viranperä-Suo-         ning är 10,6 milj. mk.
4405:        konmäki, belägen i Lövkulla, redan un-            Vägdistriktet har framfört ett förslag om att
4406:        der 1992?                                     börja projektet pågående år med hjälp av syssel-
4407:                                                      sättningsmedel. Arbetslöshetsgraden på området
4408:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        var den 31.1.1992 följande: Lövkulla 13,1 %,
4409: anföra följande:                                     Alajärvi 16,5% och Soini 20,2 %.
4410:                                                          Inledande av projektet med hjälp av syssel-
4411:    Vägen är belagd med oljegrus och den är i         sättningsmedel avgörs då eventuella sysselsätt-
4412: ytterst dåligt skick. Dess trafikflöde är 330-430    ningsprogram skall utarbetas vid arbetsministe-
4413: bilar/dygn. Under menföre om vårarna har man         riet och då statsrådet skall besluta om dem.
4414: 
4415:      Helsingfors den 13 mars 1992
4416: 
4417:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
4418:                                                 1992 vp
4419: 
4420: Kirjallinen kysymys 28
4421: 
4422: 
4423: 
4424: 
4425:                                    Mäkelä: Mielenterveyspotilaiden avohoidon tason turvaamisesta
4426: 
4427: 
4428: 
4429:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4430: 
4431:    V seilla paikkakunnilla eri puolilla maata         västi aikaa keskusteluun. Mahdollisuudet saada
4432: suunnitellaan mielenterveyspalvelujen siirtämis-      tarvittaessa psykoterapiaa tulee myös taata kaik-
4433: tä osaksi perusterveydenhuoltoa eli terveyskes-       kialla ja joka puolella maata. Tämä vaatimus
4434: kusten yhteyteen. Tätä muutosta perustellaan          edellyttää sitä, että terveyskeskuksissa on riittä-
4435: mm. hallinnollisilla säästöillä ja sillä, että hoi-   västi psykiatriaan erikoistunutta henkilökuntaa.
4436: toon hakeutumisen kynnys näin mataloituu.             Mikäli toteutetaan suunnitelmat siitä, että ter-
4437: Psykiatrisen potilaan avohoidon siirtäminen           veyskeskukset hoitaisivat avohoidossa olevia
4438: osaksi perusterveydenhoitoa palvelee potilasta ja     mielenterveyspotilaita pelkästään konsultti-
4439: parantaa hänen asemaansa siinä tapauksessa,           apuun turvautuen, ei takaa varmaankaan riittä-
4440: että hoidon taso ja laatu eivät kärsi. Tämä           vän hoidon tasoa. Myös potilaan ja lääkärin
4441: vaatimus tulee aina olla ensisijainen psykiatrises-   hoitosuhteen katkeaminen pelkästään hallinnol-
4442: sa ja muussakin terveydenhoidossa.                    lisista syistä on hoidon tehokkuuden ja jatku-
4443:    Avohoidon tason säilyminen vähintäänkin            vuuden kannalta tuomittavaa.
4444: nykyisellään ja hyvän hoidon takaaminen edel-             Mikäli psykiatrisen avohoidon tasoa pudote-
4445: lyttävät riittävästi koulutettua henkilökuntaa ja     taan maassamme, on odotettavissa, että sairaan-
4446: haja-asutusalueilla myös riittävästi palvelupistei-   sijojen tarve kääntyy jälleen nousuun. Useiden
4447: tä sopivien kulkuyhteyksien varrella, jotta apua      potilaiden kohdalla tämä tulee olemaan suuri
4448: tarvitsevan on mahdollista myös käytännössä           inhimillinen kärsimys. Lisäksi se on myös yhteis-
4449: sitä saada. Kuitenkin joillakin paikkakunnilla ei     kunnalle taloudellisesti merkittävästi kalliimpi
4450: organisaatiouudistuksia suunniteltaessa oteta         vaihtoehto kuin toimiva avohoito. Näin ollen
4451: riittävästi huomioon psykiatrisen potilaan tar-       avohoidossa säästetty markka saattaa lyhyellä
4452: vetta saada riittävää ja asiantuntevaa hoitoa.        aikavälillä tulla maksamaan yhteiskunnalle usei-
4453: Tästä on esimerkkejä mm. Pohjois-Pohjanmaan           ta markkoja lisääntyneenä laitoshoitopaikkatar-
4454: sairaanhoitopiirin alueella, jossa ollaan vähentä-    peena.
4455: mässä rajusti hoitavaa henkilökuntaa osana or-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4456: ganisaatiouudistusta. Näin ollaan menettelemäs-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4457: sä huolimatta siitä, että tällä hetkellä hoitoa       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4458: tarvitsevien määrä on voimakkaassa nousussa           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4459: mm. laman aiheuttamien henkisten kärsimysten
4460: takia.                                                          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4461:     Mielensairaudet vaativat huomattavaa hoito-              avohoidon tason turvaamiseksi mielen-
4462: henkilöstön panostusta, sillä hyvään hoitoon                 terveyspalvelujen siirtyessä yhä enene-
4463:  kuuluu myös se, että potilaalle varataan riittä-            vässä määrin terveyskeskuksiin?
4464:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1992
4465: 
4466:                                              Tina Mäkelä
4467: 
4468: 
4469: 
4470: 
4471: 220051L
4472: 2                                        1992 vp -    KK 28
4473: 
4474: 
4475: 
4476: 
4477:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4478: 
4479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Useat pienet mielenterveystoimistot ovat toi-
4480: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mineet vuosia ilman psykiatria.
4481: olette 19 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn               Sairaanhoitopiireissä ja kunnissa on ryhdytty
4482: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    miettimään, miten mielenterveystoimistot voisi-
4483: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       vat entistä paremmin tyydyttää sitä mielenter-
4484: taja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     veyspalvelujen tarvetta, mikä on olemassa niiden
4485: myksestä n:o 28:                                     alueilla. Tässä yhteydessä on eri puolilla maata
4486:                                                      päädytty erilaisiin kehittämismalleihin. Eräitä
4487:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        pieniä mielenterveystoimistoja on haluttu siirtää
4488:        avohoidon tason turvaamiseksi mielen-         terveyskeskuksiin ja toisaalta suuremmista mie-
4489:        terveyspalvelujen siirtyessä yhä enene-       lenterveystoimistoista on haluttu kehittää tehok-
4490:        vässä määrin terveyskeskuksiin?               kaampia erikoissairaanhoidon yksikköjä. Koska
4491:                                                      päätöksenteko näissä asioissa tapahtuu kunnissa
4492:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ja sairaanhoitopiireissä, meille saattaa syntyä
4493: taen seuraavaa:                                      erilaisia kehittämistapoja. Se on merkki paikal-
4494:                                                      listen olosuhteiden vaikutuksesta.
4495:    Nykyisen lainsäädännön mukaisesti mielen-             Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 30.10.1991
4496: terveyspalvelut järjestetään peruspalveluista pu-    työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää psy-
4497: huttaessa osana kansanterveystyötä ja osana          kiatrisen erikoissairaanhoidon ja perustervey-
4498: sosiaalihuoltoa kuntien toimesta. Erikoissai-        denhuollon työnjakoa mielenterveystyössä sekä
4499: raanhoitona annettavista mielenterveyspalve-         selvittää, miten mielenterveystoiminta on järjes-
4500: luista huolehtii sairaanhoitopiiri.                  tetty eri puolilla maata. Työryhmän määräaika
4501:    Terveyskeskuksissa on aina ollut ja tulee         päättyy 31.5.1992. Toivottavasti työryhmän
4502: jatkossakin olemaan mielenterveysongelmista          mietintö antaa kunnille ja sairaanhoitopiireille
4503: kärsiviä potilaita. He tulevat terveyskeskuksiin     tarvittavaa lisätietoa, kun ne suunnittelevat mie-
4504: joko mielenterveysongelman tai muiden oirei-         lenterveystyön kehittämistä.
4505: den takia. Terveyskeskusten valmiudet mielen-            Mielenterveyspalveluja kehitettäessä on tar-
4506: terveysongelmien hoidossa vaihtelevat ja valta-      koitus lisätä terveyskeskusten valmiuksia hoitaa
4507: kunnallisestikin on syytä lisätä psykiatrista        mielenterveysongelmista kärsiviä. Toisaalta on
4508: osaamista terveyskeskuksissa. Terveyskeskus-         tarkoitus tehdä mielenterveystoimistoista entistä
4509: ten taholta on pidetty ongelmana sitä, että          enemmän alueensa palvelukysyntään nopeasti ja
4510: usein on ollut vaikeuksia saada potilaalle ai-       ammattitaitoisesti vastaavia erikoissairaanhoi-
4511: kaa mielenterveystoimistosta tai saada psyki-        don yksiköitä. Eri sairaanhoitopiireissä kehittä-
4512: atrista konsultaatioapua terveyskeskukseen.          mistavat saattavat poiketa toisistaan.
4513: 
4514:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1992
4515: 
4516:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
4517:                                           1992 vp -      KK 28                                          3
4518: 
4519: 
4520: 
4521: 
4522:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
4523: 
4524:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I sjukvårdsdistrikten och kommunerna har
4525: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         man börjat dryfta frågan om hur mental-
4526: den 19 februari 1992 tili vederbörande medlem          vårdsbyråerna alit bättre kunde tillfredsställa
4527: av statsrådet översänt avskrift av följande av         behovet av mentalvårdstjänster inom sitt områ-
4528: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr           de. 1 detta sammanhang har man i olika delar av
4529: 28:                                                    landet kommit på olika utvecklingsmodelier. Ett
4530:                                                        önskemål har varit att vissa smärre mental-
4531:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         vårdsbyråer skulle flyttas tili hälsocentralerna
4532:        ta för att öppenvårdens nivå skali kunna        medan större mentalvårdsbyråer skulie utveck-
4533:        tryggas då mentalvårdstjänsterna i alit         las tili effektivare enheter inom den specialisera-
4534:        större utsträckning överförs till hälso-        de sjukvården. Emedan beslut i dessa ärenden
4535:        cen tralerna?                                   fattas i kommunerna och sjukvårdsdistrikten,
4536:                                                        kan olika utvecklingsmetoder uppstå i landet.
4537:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Detta är ett teeken på att lokala förhållanden
4538: anföra följande:                                       inverkar på beslutet.
4539:                                                           Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte
4540:    I enlighet med gäliande lagstiftning tillhan-       30.10.1991 en arbetsgrupp som har tili uppgift
4541: dahålis mentalvårdstjänster i form av basservice       att utreda hur arbetsfördelningen inom psykisk
4542: genom kommunernas försorg som en del av                hälsovård fungerar mellan den psykiatriska spe-
4543: folkhälsoarbetet och en del av socialvården. De        cialiserade sjukvården och primärvården samt
4544: mentalvårdstjänster som tillhandahålis i form av       hur mentalvårdsverksamheten har ordnats i oli-
4545: specialiserad sjukvård sköts av sjukvårdsdistrik-      ka delar av landet. Arbetsgruppens tidsfrist löper
4546: ten.                                                   ut 31.5.1992. Förhoppningsvis ger arbetsgrup-
4547:    Vid hälsocentralerna har det alitid funnits och     pens betänkande kommunerna och sjukvårds-
4548: kommer även i fortsättningen att finnas patien-        distrikten nödvändig tiliäggsinformation när de
4549: ter med mentala problem. De kommer tili hälso-         planerar utvecklandet av mentalvårdsarbetet.
4550: centralerna för mentala problem elier för andra           Avsikten är att hälsocentralernas beredskap
4551: symptom. Hälsocentralernas beredskap i fråga           att sköta patienter som har mentala problem
4552: om vården av mentala problem varierar och              skall ökas i samband med utvecklandet av men-
4553: även med hänsyn till riksomfattande synpunkter         talvårdstjänsterna. Å andra sidan har man för
4554: vore det skäl att öka det psykiatriska kunnandet       avsikt att i allt större utsträckning utveckla
4555: vid hälsocentralerna. Ett problem har enligt           mentalvårdsbyråerna tili sådana enheter för spe-
4556: hälsocentralerna varit att det ofta är svårt att få    cialiserad sjukvård som snabbt och yrkeskunnigt
4557: tid för patienten vid mentalvårdsbyrån elier att       kan tillgodose efterfrågan på service inom sitt
4558: få psykiatrisk konsultationshjälp till hälsocen-       område. Utvecklingsmetoderna kan variera i de
4559: tralen. Ett flertal små mentalvårdsbyråer har i        olika sjukvårdsdistrikten.
4560: åratal arbetat utan psykiater.
4561: 
4562:      Helsingfors den 20 mars 1992
4563: 
4564:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
4565:                                                  1992 vp
4566: 
4567: Kirjallinen kysymys 29
4568: 
4569: 
4570: 
4571: 
4572:                                     Mäkelä: Rikostutkintaan liittyvien valokuvien julkaisemisen ra-
4573:                                       joittamisesta
4574: 
4575: 
4576:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4577: 
4578:     Lehdistö on viime aikoina ryhtynyt entistä         uksen aiheuttaman kärsimyksen lisäämiseksi.
4579: enemmän kirjoittelemaan ihmisten yksityisasi-          Samoin poliisiin on vedottu, ettei se luovuttaisi
4580: oista, jopa hyvinkin arkaluonteisista kysymyk-         rikostutkintaan liittyviä valokuvia lehdistölle.
4581: sistä. Tämä ns. sensaatiolehdistö herkuttelee          Molemmat vetoomukset ovat kuitenkin useim-
4582: joko ihmisten kanssakäymiseen liittyvillä kysy-        missa tapauksissa olleet turhia, ja on aiheutettu
4583: myksillä, henkilökohtaisilla ongelmilla tai jopa       paljon kärsimystä rikoksen uhrien omaisille. Ti-
4584: rikoksilla. Viimeksi mainituista lienee kaikkein       lanne tulisi Suomessa saada pikaisesti hallintaan,
4585: paras esimerkki maassamme ilmestyvä Alibi-             ennen kuin toiminnalla aiheutetaan vielä nykyis-
4586: niminen lehti. Tässä lehdessä olevat artikkelit        täkin enemmän kärsimyksiä. Tulisi aikaansaada
4587: sisältävät "rikosjuttuja", joihin liittyy usein po-    käytäntö, jossa lehti joutuisi pyytämään rikok-
4588: liisin tutkintapöytäkirjoista otettuja valokuvia       sen uhrien omaisilta luvan uhrin kuvien julkaise-
4589:  rikoksen uhriksi joutuneista henkilöistä. Nämä        miseksi lehdessä.
4590: kuvat, varsinkin murhatapauksissa rikospaikalla           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4591:  otetut poliisivalokuvat, ovat raakoja ja toisaalta    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4592: uhrien omaisia syvästi järkyttäviä. Surmatun           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4593:  omaisen yksityiskohtaisten kuvien näkeminen           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4594: jopa sensaatiolehden etusivulla on järkyttävää ja
4595:  ihmisten yksityisyyttä syvästi loukkaavaa. Täl-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4596:  laisesta kirjoittelusta ja kuvien julkaisusta saat-          rikoksista kertomiseen erikoistuneen leh-
4597:  taa aiheutua jopa henkisiä kärsimyksiä ja vauri-             distön saamiseksi kuriin niin, ettei polii-
4598:  oita omaisille.                                              sin rikospaikalta ottamia uhrien usein
4599:     Omaiset ovat usein vedonneet mm. Alibi-                   raakojakin kuvia julkaistaisi lehdissä ai-
4600:  lehden päätoimittajaan, jottei uhrien kuvia jul-             nakaan ilman omaisten lupaa?
4601:  kaistaisi lehdessä jo muutoinkin kuolemantapa-
4602: 
4603:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1992
4604: 
4605:                                               Tina Mäkelä
4606: 
4607: 
4608: 
4609: 
4610:  220051L
4611: 2                                          1992 vp -    KK 29
4612: 
4613: 
4614: 
4615: 
4616:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4617: 
4618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         loin, kun on kysymys rikosasiasta, joka koskee
4619: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselä-
4620: olette 19 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn             mään liittyvää seikkaa.
4621: kirjeenne n:o 115 ohella toimittanut valtioneu-            Oikeudenkäyntiaineiston julkisuus määräytyy
4622: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain
4623: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta            9 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan yleisten
4624: kirjallisesta kysymyksestä n:o 29:                     asiakirjojen julkisuutta koskevien säännösten eli
4625:                                                        lähinnä yleisten asiakirjain julkisuudesta anne-
4626:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         tun lain (83/51; asiakirjain julkisuuslaki) ja sen
4627:         rikoksista kertomiseen erikoistuneen leh-      nojalla annetun asetuksen (650/51) mukaan.
4628:         distön saamiseksi kuriin niin, ettei polii-    Asiakirjain julkisuuslain 4 §:n mukaan poliisivi-
4629:         sin rikospaikalta ottamia uhrien usein         ranomaiselle ja viralliselle syyttäjälle rikoksesta
4630:         raakojakin kuvia julkaistaisi lehdissä ai-     tulleet tiedot ja asiaa tutkittaessa laaditut pöytä-
4631:         nakaan ilman omaisten lupaa?                   kirjat tulevat julkisiksi, kun asia on ollut esillä
4632:                                                        oikeudessa tai jätetty sikseen.
4633:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Asiakirjain julkisuuslain nojalla tuomioistui-
4634: taen seuraavaa:                                        men pöytäkirja ja siihen liittyvä aineisto tulee
4635:                                                        pääsääntöisesti julkiseksi asian käsittelyn pää-
4636:     Oikeudenkäynnin julkisuus, jolle periaatteelle     tyttyä. Tuomioistuin voi kuitenkin oikeuden-
4637: Suomen lainsäädäntö pohjautuu, on yksi proses-         käynnin julkisuuslain 9 §:n 2 momentin nojalla
4638: sioikeuden johtavia periaatteita. Kansainvälises-      päättää oikeudenkäyntiaineiston sovellettuja
4639: ti tämä periaate on tunnustettu YK:n kansalais-        lainkohtia ja tuomiolauselmaa lukuun ottamatta
4640: oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa          määräajaksi salassa pidettäväksi muun muassa
4641: yleissopimuksessa (14 artikla) ja Euroopan neu-        silloin, kun asia on käsitelty yleisön läsnä olematta.
4642: voston ihmisoikeussopimuksessa (6 artikla), joi-           Kun oikeudenkäynnin julkisuuslaki antaa
4643: hin Suomikin on liittynyt.                             tuomioistuimelle mahdollisuuden päättää oikeu-
4644:     Rikospaikalta otetut valokuvat ovat usein          denkäyntiaineiston määrääiDisen salaiseksi, ei
4645: tärkeää todistusaineistoa oikeudenkäynnissä.           vallitsevassa tilanteessa ole havaittavissa sellaisia
4646: Asian selvittämisen kannalta on sen vuoksi tär-        vaikeita epäkohtia, jotka vaatisivat välittömästi
4647: keää, että rikokseen liittyvät valokuvat saate-        lainsäädäntötoimenpiteitä.
4648: taan sekä tuomioistuimen että asianosaisten tie-           Asiakirjojen julkisuuskysymyksiä koko laa-
4649: toon. Oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus                juudessaan pohditaan parhaillaan oikeusminis-
4650: edellyttää, että kaikki todistusaineisto tulee peri-   teriön asettamassa toimikunnassa, jonka tehtä-
4651: aatteessa esittää julkisessa käsittelyssä rikosasian   vänä on valmistella julkisuuslainsäädännön ko-
4652: vastaajan läsnä ollessa.                               konaisuudistusta. Toimikunnan määräaika
4653:     Oikeudenkäynnin julkisuus ei kuitenkaan ole        päättyy 31.3.1992. Oikeusministeriössä on ase-
4654: poikkeukseton, vaan periaatetta on rajoitettu          tettu lisäksi työryhmä, joka valmistelee rikosasi-
4655: yhteiskunnan tai kansalaisten tärkeiden etujen         oiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista.
4656: suojaamiseksi. Laissa oikeudenkäynnin julki-           Uudistuksen yhteydessä tulee pohdittavaksi
4657: suudesta (945/84) on pyritty sovittamaan yhteen        muun muassa se, miten esimerkiksi esitutkinta-
4658: toisaalta julkisella oikeudenkäynnillä saavutet-       pöytäkirja ja muu ennen oikeudenkäynnin aloit-
4659: tavat edut, ja toisaalta ne edut, joiden suojaami-     tamista syntynyt kirjallinen aineisto saatetaan
4660: nen edellyttää oikeudenkäynnin julkisuuden ra-         tuomioistuimen ja asianosaisten tietoon ja oi-
4661: joittamista. Tuomioistuin voi asianosaisen vaati-      keudenkäyntiaineistoksi.
4662: muksesta tai muutoin niin harkitessaan käsitellä           Esillä oleva kysymys liittyy paitsi oikeuden-
4663: asian yleisön läsnä olematta muun muassa sil-          käynnin ja asiakirjojen julkisuuteen, myös toi-
4664:                                             1992 vp -    KK 29                                           3
4665: 
4666: mittajien ammattietiikkaan ja hyvään lehtimies-         täisivät julkaisematta sellaista oikeuden päätök-
4667: tapaan. Asia olisi paljolti hoidettavissa sillä, että   siin liittyvää aineistoa, joka saattaa loukata hen-
4668: toimittajat hyvää lehtimiestapaa noudattaen jät-        kilön yksityisyyden suojaa.
4669:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1992
4670: 
4671:                                                                       Oikeusministeri Hannele Pokka
4672: 4                                          1992 vp -    KK 29
4673: 
4674: 
4675: 
4676: 
4677:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
4678: 
4679:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            gäller synnerligen delikata omständigheter i en
4680: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         persons privatliv.
4681: 115 av den 19 februari 1992 till vederbörande              För rättegångsmaterialets offentlighet gäller
4682: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      enligt huvudregeln i 9 § 1 mom. lagen om offent-
4683: de av riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade            lighet vid rättegång vad som stadgas om allmän-
4684: spörsmål nr 29:                                        na handlingars offentlighet, dvs. närmast enligt
4685:                                                        lagen om allmänna handlingars offentlighet (83/
4686:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         51) och förordningen (650/51) med stöd av den.
4687:        ta för att få ordning på den press som har      Enligt 4 § lagen om allmänna handlingars offent-
4688:        specialiserat sig på reportage om brott så      lighet blir uppgifter om brott som har inkommit
4689:        att polisens ofta råa fotografier av offren     till polismyndighetema eller allmänna åklagaren
4690:        på brottsp1atsen åtminstone inte utan de        och protokoll som har upprättats vid undersök-
4691:        anhörigas tillstånd publiceras i tidningar-     ningen av sådana ärenden offentliga efter att
4692:        na?                                             saken har behandlats vid domstol eller nedlagts.
4693:                                                            Domstolens protokolljämte materia! blir med
4694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stöd av lagen om allmänna handlingars offent-
4695: anföra följande:                                       lighet enligt huvudregeln offentligt när behand-
4696:                                                        lingen av saken har upphört. Domstolen kan
4697:     Offentlighet vid rättegång, den princip som        dock med stöd av 9 § 2 mom. lagen om offent-
4698: Finlands lagstiftning grundar sig på, är en av de      lighet vid rättegång besluta att rättegångsmate-
4699: ledande principema inom processrätten; Inter-          rialet med undantag av tillämpade lagrum och
4700: nationellt har denna princip erkänts i FN-kon-         domslutet till behövliga delar skall hållas hemligt
4701: ventionen om medborgerliga och politiska rät-          en viss tid bl.a. om målet har behandlats inom
4702: tigheter (artikel 14) och Europarådets konven-         lyckta dörrar.
4703: tion om de mänskliga rättighetema (artikel 6)              Eftersom lagen om offentlighet vid rättegång
4704: som också Finland har anslutit sig till.               ger domstolen möjligheter att besluta att rätte-
4705:     Fotografier som har tagits på en brottsplats       gångsmaterialet skall vara hemligt, kan inte
4706: utgör ofta viktigt bevismaterial i en rättegång.       under rådande förhållanden sådana svåra olä-
4707: Med hänsyn till utredningen av saken är det            genheter påvisas som omedelbart skulle kräva
4708: därför viktigt att fotografier i anknytning till ett   lagstiftningsåtgärder.
4709: brott kommer såväl domstolen som partema till              Frågan om handlingars offentlighet dryftas
4710: del. En förutsättning för en rättvis rättegång är      för närvarande i hela sin vidd av en kommission
4711: att allt bevismaterial i princip läggs fram vid en     som justitieministeriet har tillsatt. Den har som
4712: offentlig behandling där den svarande i ett brott-     uppgift att bereda en totalrevidering av offent-
4713: mål är närvarande.                                     lighetslagstiftningen. Kommissionens mandat
4714:    Offentlighet vid rättegång är dock inte någon-      löper ut den 31 mars '1992. Justitieministeriet har
4715: ting undantagslöst, utan principen har kringsku-       dessutom tillsatt en arbetsgrupp som bereder en
4716: rits för att skydda enskilda eller viktiga samhäl-     revision av rättegångsförfarandet i brottmål. I
4717: leliga intressen. Syftet med lagen om offentlighet     samband med revisionen skall övervägas bl.a.
4718: vid rättegång (945/84) är att försöka samordna å       hur t.ex. förundersökningsprotokoll och annat
4719: ena sidan de fördelar en offentlig rättegång ger       skriftligt material som har kommit till innan en
4720: och å andra sidan de intressen som måste skyd-         rättegång har inletts skall komma domstolama
4721: das genom att offentligheten begränsas. En             och målsägandena till kännedom och bli rätte-
4722: domstol kan på yrkande av målsäganden eller            gångsmaterial.
4723: efter egen prövning handlägga ett mål utan att             Det spörsmål som nu är för handen hänför sig
4724: allmänheten är närvarande bl.a. då ett brottmål        förutom till offentlighet vid rättegång och hand-
4725:                                           1992 vp -    KK 29                                        5
4726: 
4727: lingars offentlighet också till frågan om redaktö-    låta bli att publicera sådant materia! i anknyt-
4728: rers yrkesetik och god tidningsmannased. Saken        ning till rättens beslut som kun kränka en
4729: kunde i hög grad skötas så att redaktörerna           persons integritetsskydd.
4730: genom att iaktta god tidningsmannased skulle
4731: 
4732:      Helsingfors den 17 mars 1992
4733: 
4734:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
4735: 1
4736: 
4737: 1
4738: 
4739: 1
4740: 
4741:     1
4742: 
4743:     1
4744: 
4745:     1
4746: 
4747:         1
4748: 
4749:         1
4750: 
4751:         1
4752: 
4753:             1
4754: 
4755:             1
4756: 
4757:             1
4758: 
4759:                 1
4760: 
4761:                 1
4762:                                                  1992 vp
4763: 
4764: Kirjallinen kysymys 30
4765: 
4766: 
4767: 
4768: 
4769:                                     Vähänäkki: Urpalanjoen järjestelyhankkeen toteuttamisesta
4770: 
4771: 
4772: 
4773:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4774: 
4775:    Urpalanjoen järjestelyhankkeeseen Kymen             vattu, että valtakunnan rajalla olevaan Muurik-
4776: läänin Luumäen ja Miehikkälän kunnissa on              kaJan Myllypataan tullaan rakentamaan kala-
4777: valtio budjetissaan muutamana viime vuotena            porras, joka mahdollistaisi mereltä Urpalanjo-
4778: myöntänyt varoja noin 10 miljoonaa markkaa.            keen ja sen järvialueelle nousevan kalaston pää-
4779: Hanke on suunniteltu jo noin parikymmentä              syn padon ohi. Tätä lupausta ei todellakaan ole
4780: vuotta sitten päämääränä saada viljelykseen            toteutettu, vaan on väitetty, ettei esim. meritai-
4781: noin 1 000 hehtaaria veden vaivaamaa pelloksi          menkanta ko. porrasta käyttäisi. Tämä väite on
4782: sopivaa aluetta. Kuluneina vuosina on tilanne          kuitenkin vastoin mm. kalastusta harrastavien
4783: hankkeen tarpeellisuuden kannalta muuttunut            kansalaisten omakohtaisia havaintoja, joiden
4784: päinvastaiseksi. Lisäpeltoalaa ei tasavaltamme         mukaan taimen on noussut hyvinkin myllypa-
4785: enää tarvitse ja Urpalanjoen päällimmäiseksi           dolle saakka. Rakentajat ovat pienen pienenä
4786: etuisuudeksi on noussut vesistön virkistysarvo         lohdutuksena jättäneet myllypataan pienen pie-
4787: sekä sen arvo kalajokena. Kun järjestelytyötä on       nen reiän, josta kuulemma nahkiaiset pääsisivät
4788: muutamana vuotena suoritettu melko laajoine            ylemmäksi vesistöön. Tätä eivät paikalliset asi-
4789: maansiirto-, pato- yms. töineen, ovat kala-alan        antuntijat pelkästään hyväksy, vaan vaativat
4790: asiantuntijat, vesistön pieneliöstön tutkijat ja       alkuperäisten lupausten lunastamista.
4791: vesistöä sekä kalastukseen että virkistykseen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4792: muuten käyttävät kansalaisetjoutuneet karvaas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
4793: ti kokemaan, että pelko joen käyttömahdolli-           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4794: suuksien huonontumisesta on ollut perusteltu.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4795: Kunkin määrärahan myöntämisvuotena on
4796: esim. allekirjoittanut kansanedustaja eri tavoin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4797:  saattanut maa- ja metsätalousministeriemme tie-              ryhtyä, jotta kalastuskunnille ja virkis-
4798: toon laajojen kansalaiskerrosten vastustuksen ja              tyskalastusta harrastaville paikkakunta-
4799: tyytymättömyyden järjestelyä kohtaan, mutta                   laisille Urpalanjoen järjestelyhankkeen
4800:  aina uusi määräraha on vuosi vuoden jälkeen                  suunnittelu- ja rakennustyön aloitusvai-
4801:  hankkeeseen silti osoitettu.                                 heessa luvattu kalaporras rakennettaisiin
4802:     Erityisen kiusalliseksi on nyt, järjestelytoimi-          Miehikkälän kunnan MuurikkaJan ky-
4803:  tuksen ollessa jo konkreettisesti lopuillaan, koet-          lässä sijaitsevan Myllypadon oheen, joka
4804:  tu se, ettei hanketta aloitettaessa ja suunnitelta-          porras mahdollistaisi meritaimenen ja
4805:  essa annettua lupausta eräästä yksityiskohdasta-             muidenkin kalojen nousun padon tässä
4806:  kaan ole lunastettu. Vesi- ja kalatalousviran-               suhteessa tukkeamalle Urpalanjoelle ja
4807:  omaisten puolesta on nimittäin muun muassa                   siitä edelleen joen järvialueille?
4808:  ao. kalastuskunnille Miehikkälän kunnassa lu-
4809: 
4810:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1992
4811: 
4812:                                             Matti Vähänäkki
4813: 
4814: 
4815: 
4816: 
4817: 220051L
4818: 2                                        1992 vp -    KK 30
4819: 
4820: 
4821: 
4822: 
4823:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4824: 
4825:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teuttamista yhteistyössä kalatalousviranomais-
4826: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ten kanssa siten, että se mahdollistaa ensisijaises-
4827: olette 21 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           ti nahkiaisen nousun. Esitykset perustuivat vesis-
4828: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    töhankkeen toteutuksen aikana tehtyihin selvi-
4829: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       tyksiin.
4830: taja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta kirjalli-           Urpalanjoen vesistöhankkeen työnaikaisen
4831: sesta kysymyksestä n:o 30:                           velvoitetarkkailun ja Kymen kalastuspiirin selvi-
4832:                                                      tysten perusteella viranomaisille on vahvistunut
4833:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       se käsitys, että meritaimen ei nouse Urpalanjoes-
4834:        ryhtyä, jotta kalastuskunnille ja virkis-     sa Muurikkalan Myllykosken padolle saakka ja
4835:        tyskalastusta harrastaville paikkakunta-      että myllypadon yläpuolella vesistössä on vain
4836:        laisille Urpalanjoen järjestelyhankkeen       vähän taimenelle soveliaita lisääntymisalueita.
4837:        suunnittelu- ja rakennustyön aloitusvai-      Lisäksi Urpalanjokeen on Muurikkalan mylly-
4838:        heessa luvattu kalaporras rakennettaisiin     padon yläpuolelle muodostunut ylitiheä taimen-
4839:        Miehikkälän kunnan Muurikkalan ky-            kanta järjestelyhankkeen velvoiteistutusten tu-
4840:        lässä sijaitsevan Myllypadon oheen, joka      loksena ja alikalastuksen seurauksena. Syksyllä
4841:        porras mahdollistaisi meritaimenen ja         1991 Kymen kalastuspiirin ja Kymen vesi- ja
4842:        muidenkin kalojen nousun padon tässä          ympäristöpiirin edustajien Urpalanjoen Venäjän
4843:        suhteessa tukkeamalle Urpalanjoelle ja        puoleiselle osalle tekemän maastokäynnin tulok-
4844:        siitä edelleen joen järvialueille?            sena on arvioitavissa, että vesistön lähes kaikki
4845:                                                      meritaimenen lisääntymisalueet ovat rajantakai-
4846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sella jokiosuudella.
4847: vasti seuraavaa:                                         Syksyllä 1991 sovittiin vesi- ja ympäristöhal-
4848:                                                      linnon, Kymen kalastuspiirin ja myllypadon
4849:    U rpalanjoen järjestelyhankkeen toteuttami-       omistajan välisissä neuvotteluissa, että Muurik-
4850: nen aloitettiin syksyllä 1986 valtion tulo- ja       kalan Myllykoskeen rakennetaan kalatie lähinnä
4851: menoarvioon sisältyneen määrärahan turvin.           nahkiaisen nousun mahdollistamiseksi. Toimen-
4852: Tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä hank-        piteen tavoitteena oli, että myös kalan nousu
4853: keeseen sisällytettiin myös kalaportaan rakenta-     olisi mahdollista ja että kalatie olisi rakenteelli-
4854: minen Muurikkalan Myllykoskeen. Hankkeen             sesti luonnonmukainen ja maisemaan sopeutet-
4855: perusteluissa todettiin, että kalaporras edistää     tu. Kalatie on sittemmin rakennettu tämän mu-
4856: Urpalanjoen säilymistä meritaimenen nousuve-         kaisesti syksyllä 1991.
4857: sistönä.                                                 Kalatien toimivuutta seurataan viranomais-
4858:    Urpalanjoen vesistöhankkeen toteuttamista         ten toimesta, ja mikäli osoittautuu, että toteutet-
4859: ovat työn kuluessa tarkastelleet vesi- ja ympäris-   tu rakenne ei ole kalatalouden kannalta toimiva,
4860: töhallituksen asettama Urpalanjoen järjestely-       tai että nousevan kalakannan johdosta muuten
4861: hankkeen tarkistustyöryhmä (muistio 15.8.1990)       katsotaan perustelluksi, tehdään kalatien raken-
4862: ja maa- ja metsätalousministeriön asettama Ve-       teisiin tarpeelliset muutokset. Tässä vaiheessa
4863: sistötöiden tarkistamistyöryhmä (työryhmä-           asia ei hallituksen taholta anna aihetta enempiin
4864: muistio MMM 1991:8). Työryhmät päätyivät             toimenpiteisiin.
4865: esittämään em. kalatien suunnittelemista ja to-
4866: 
4867:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1992
4868: 
4869:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
4870:                                          1992 vp -    KK 30                                         3
4871: 
4872: 
4873: 
4874: 
4875:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4876: 
4877:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Förslagen baserade sig på utredningar som gjor-
4878: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       des i samband med genomförandet av vat-
4879: den 21 februari 1992 till vederbörande medlem        tendragsprojektet.
4880: av statsrådet översänt avskrift av följande av           På basis av den obligatoriska övervakningen
4881: riksdagsman Matti Vähänäkki undertecknade            av arbetet på vattendragsprojektet i Urpalanjoki
4882: spörsmål nr 30:                                      samt utredningar gjorda av Kymmene fiskeri-
4883:                                                      distrikt har myndighetema fått den uppfattning-
4884:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       en bekräftad, att havsöringen i Urpalanjoki inte
4885:        ta för att den fisktrappa som i det inle-     stiger ända upp till Myllykoskidammen i Muu-
4886:        dande skedet av planerings- och bygg-         rikkala, och att det i vattendraget ovanför kvam-
4887:        nadsarbetet för reglering av Urpalanjoki      dammen finns endast ett fåtal förökningsställen
4888:        lovades fiskelag och fritidsfiskare på or-    som lämpar sig för havsöring. Dessutom har
4889:        ten skall byggas invid dammen Myllypa-        som ett resultat av planteringssky1digheten i
4890:        to i byn Muurikkala i Miehikkälä kom-         samband med regleringsprojektet och till följd av
4891:        mun, en trappa som skulle möjliggöra          ett allt för ringa fiske bildats ett allt för tätt
4892:        havsöringars och även andra fiskars           havsöringsbestånd i Urpalanjoki ovanför kyam-
4893:        uppstigning i Urpalanjoki, som i detta        dammen i Muurikkala. På basis av det terräng-
4894:        avseende spärras av en damm, och dä-          besök som representanter för Kymmene fiskeri-
4895:        rifrån vidare till sjöområdena?               distrikt och Kymmene vatten- och miljödistrikt
4896:                                                      gjorde hösten 1991 till den del av Urpalanjoki
4897:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som ligger på den ryska sidan kan man bedöma
4898: anföra följande:                                     att så gott som alla förökningsställen för havs-
4899:                                                      öringar i vattendraget finns i de delar av älven
4900:    Genomförandet av regleringsprojektet i fråga      som är belägna på andra sidan gränsen.
4901: om Urpalanjoki inleddes hösten 1986 med stöd             1 förhandlingar mellan vatten- och miljöför-
4902: av ett anslag i statsbudgeten. Byggandet av en       valtningen, Kymmene fiskeridistrikt och ägaren
4903: fisktrappa i Myllykoski i Muurikkala intogs i        till kvamdammen överenskoms hösten 1991 att
4904: projektet i samband med behandlingen av stats-       en fiskväg skall byggas till Myllykoski i Muurik-
4905: budgeten. 1 motiveringen till projektet konstate-    kala främst för att möjliggöra uppstigningen av
4906: rades att en fisktrappa gynnar bevarandet av         nejonögon. Syftet med åtgärden var att även
4907: Urpalanjoki som ett uppstigningsvattendrag för       uppstigningen av fiskar skulle vara möjlig och
4908: havsöring.                                           att fiskvägen i strukturellt avseende skulle vara.
4909:    Den av vatten- och miljöstyrelsen tillsatta       naturenlig och anpassa sig tilllandskapet. Fisk-
4910: arbetsgruppen för översyn av regleringsprojektet     vägen byggdes hösten 1991 i enlighet med detta.
4911: i Urpalanjoki (promemoria 15.8.1990) och den             Fiskvägens funktionsduglighet övervakas av
4912: av jord- och skogsbruksministeriet tillsatta ar-     myndighetema och såvida det framgår att den
4913: betsgruppen för översyn av vattendragsarbeten        tillämpade strukturen inte med tanke på fisket
4914: (arbetsgruppspromemoria MMM 1991:8) har              fungerar ändamålsenligt eller att det annars till
4915: under arbetets lopp granskat genomförandet av        följd av ett ökat fiskbestånd kan anses vara
4916: vattendragsprojektet i Urpalanjoki. Arbetsgrup-      motiverat, skall behövliga ändringar genomföras
4917: pema beslutade sig för att föreslå att ovan          i fiskvägens struktur. 1 regeringen ger ärendet i
4918: nämnda fiskväg skall planeras och inrättas i         detta skede inte anledning till ytterligare åtgär-
4919: samarbete med fiskerimyndighetema så att den         der.
4920: främst möjliggör uppstigningen av nejonögon.
4921: 
4922:      Helsingfors den 26 mars 1992
4923: 
4924:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
4925:                                               1992 vp
4926: 
4927: Kirjallinen kysymys 31
4928: 
4929: 
4930: 
4931: 
4932:                                   Pulliainen: Valassaarten majakan käyttöä koskevista suunnitelmista
4933: 
4934: 
4935:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4936: 
4937:    Vaasan läänin maaherra Tom Westergård on         ka. Valassaarista ollaan suunnittelemassa aluet-
4938: allekirjoittamanaan sopimuksella vuokrannut         ta Maailman perintö -ohjelmaan.
4939: Valassaarten majakan henkilökunnan entisen              Julkisuudessa esiintyvien tietojen mukaan
4940: asuintalon varustettavaksi "isokenkäistenkin ja     maaherra on toiminut asiassa neuvottelematta
4941: vaikutusvaltaisten vieraiden kalastusmatkojen       lääninhallituksen ympäristönsuojeluviranomais-
4942: tukikohdaksi". Allekirjoittaminen on tapahtu-       ten ja ympäristöministeriön virkamiesten kans-
4943: nut, ei lääninhallituksen vaan henkilökohtaisesti   sa.
4944: sekä Vaasan kaupungin että Mustasaaren kunnan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4945: puolesta. Vuokraajana on merenkulkuhallitus.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4946:    Teko on moraalisesti vähintäänkin arvelutta-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4947: va. Lääninhallitus on paikallisen jakokunnan        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4948: pyynnöstä rauhoittanut alueen luonnonsuojelu-
4949: alueeksi, mutta jakokunnalla itsellään ei ole                   Mitä mieltä Hallitus on Vaasan läänin
4950: alueella tukikohtaa. Jakokunnan jäsenet ovat                 maaherran toimista varustaa Valassaar-
4951: aiheesta närkästyneet tapahtuneesta.                         ten majakan eräisiin entisiin tiloihin kes-
4952:    Alueella on juuri luonnonsuojelutarkoitukses-             kelle luonnonsuojelualuetta korkea-ar-
4953: sa maihinnousukieltoalue elokuun alkuun saak-                voisille vieraille tarkoitettu majapaikka?
4954: 
4955:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1992
4956: 
4957:                                           Erkki Pulliainen
4958: 
4959: 
4960: 
4961: 
4962:  220051L
4963: 2                                         1992 vp -    KK 31
4964: 
4965: 
4966: 
4967: 
4968:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4969: 
4970:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vaasan läänin maaherra on sopinut Valas-
4971: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         saarten majakan henkilökunnan asuinrakennuk-
4972: olette 21 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            sen käyttöoikeudesta merenkulkuhallituksen
4973: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kanssa. Kysymyksessä on asuinrakennus, jossa
4974: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         on kuusi asuntoa. Osa asunnoista on jatkuvassa
4975: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     käytössä. Maaherra Westergårdin oli tarkoitus
4976: kysymyksestä n:o 31:                                  käyttää rakennuksen toisessa päädyssä olevaa
4977:                                                       huoneen ja keittiön käsittävää asuntoa tukikoh-
4978:           Mitä mieltä Hallitus on Vaasan läänin       tanaan. Rakennus sijaitsee valtion omistamalla
4979:        maaherran toimista varustaa Valassaar-         maalla, joka ei ole suojelualuetta.
4980:        ten majakan eräisiin entisiin tiloihin kes-       Maaherra Westergård on ilmoittanut helmi-
4981:        kelle luonnonsuojelualuetta korkea-ar-         kuun 24 päivänä jakokunnan puheenjohtajalle ja
4982:        voisille vieraille tarkoitettu majapaikka?     merenkulkuhallitukselle luopuvansa hankkeesta
4983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           eikä asia näin ollen ole ajankohtainen.
4984: taen seuraavaa:
4985: 
4986:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1992
4987: 
4988:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
4989:                                            1992 vp -    KK 31                                        3
4990: 
4991: 
4992: 
4993: 
4994:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
4995: 
4996:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Landshövdingen i Vasa Iän har med sjöfarts-
4997: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         styrelsen avtalat om nyttjanderätt tili bostads-
4998: den 21 februari 1992 tili vederbörande medlem          huset för personalen vid fyren på Valsörarna.
4999: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Det är fråga om ett bostadshus som omfattar 6
5000: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål          bostäder. En del av bostäderna är i ständigt
5001: nr 31:                                                 bruk. Landshövding Westergård hade för avsikt
5002:                                                        att ha en bostad som omfattar ett rum och kök
5003:             Vad anser Regeringen om landshöv-          i ena ändan av byggnaden som sin bas. Bygg-
5004:          dingens i Vasa Iän avsikter att utrusta ett   naden är belägen på statsägd mark som inte är
5005:          härbärge för prominenta gäster i vissa        skyddsområde.
5006:          före detta utrymmen i fyren på Valsörar-         Den 24 februari har landshövding Westergård
5007:          na mitt i ett naturskyddsområde?              meddelat skifteslagets ordförande och sjöfarts-
5008:                                                        styrelsen att han avstår från projektet och så-
5009:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lunda är saken inte aktuell.
5010: anföra följande:
5011:      Helsingforsden 16 mars 1992
5012:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
5013:                                                 1992 vp
5014: 
5015: Kirjallinen kysymys 32
5016: 
5017: 
5018: 
5019: 
5020:                                    Urpilainen: Satamaväylän rakentamisen nopeuttamisesta Kokko-
5021:                                       lassa
5022: 
5023: 
5024:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5025: 
5026:    Valtatie n:o 8 ns. eteläisenä ohikulkutienä        män (31.1.1992) tilaston mukaan työttömyysaste
5027: Kokkolassa rakennettiin vuosikymmenen tait-           oli yli 16 prosenttia (yhteislistat mukana). Myös
5028: teessa niin, että loput viimeistelytöistä tehtiin     kuorma-autoilijoiden työttömyysaste on huoles-
5029: vuoden 1991 aikana. Rakennettu uusi eteläväylä        tuttavan korkea. Hankkeella voitaisiinkin hel-
5030: ohittaa kaupungin ydinkeskustan helpottaen            pottaa vaikeaa työttömyystilannetta merkittä-
5031: näin kaupungin sisäistä liikennettä sekä lisäten      vällä tavalla.
5032: liikenneturvallisuutta. Nimenomaan liikennetur-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5033: vallisuuden kannalta olisi ollut erittäin perustel-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5034: tua rakentaa samassa yhteydessä eteläväylän           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5035: jatke valtatieltä n:o 8 Ykspihlajan satamaan.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5036: Tätä uutta tieyhteyttä varten on laadittu tielinja-
5037: ukset. Uutta tieyhteyttä tarvitaan nimenomaan                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että lii-
5038: Ykspihlajan sataman toiminnan kehittämiseksi                   kennevirtojen turvallisuuden lisäämiseksi
5039: sekä eritoten alueella sijaitsevan raskaan teolli-             olisi tarpeen rakentaa ns. satamaväylä
5040: suuden liikennevirtojen turvallisuuden lisäämi-                valtatieltä n:o 8 Ykspihlajan satamaan, ja
5041: seksi. Tätä perustetta, tarvetta ei kukaan ole                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5042: kiistänytkään.                                                 ryhtyä, että ko. hankkeen toteuttamista
5043:     Hankkeen toteuttaminen nopeutettuna juuri                  nopeutettaisiin Kokkolan ja lähiympäris-
5044:  tähän aikaan olisi sikälikin perusteltua, että                tön huolestuttavan korkean työttömyy-
5045:  Kokkolan kaupungin työttömyysaste on kor-                     den takia niin, että toteuttamiseen pääs-
5046:  keimpia koko Vaasan läänin alueella. Viimeisim-               täisiin jo lähitulevaisuudessa?
5047: 
5048:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1992
5049: 
5050:                                             Kari U rpilaiuen
5051: 
5052: 
5053: 
5054: 
5055:  220051L
5056: 2                                        1992 vp -    KK 32
5057: 
5058: 
5059: 
5060: 
5061:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5062: 
5063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kokkolan kaupungin vuonna 1991 teettämän
5064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        selvityksen mukaan uusi tieyhteys valtatieltä n:o
5065: olette 21 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           8 Ykspihlajan satamaan on tarpeellinen. Selvi-
5066: kirjeenne n:o 133 ohella toimittanut valtioneu-      tyksessä on arvioitu, että uuden tien liikenne-
5067: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         määrä vuonna 2010 olisi 6 600-8 500 autoa/
5068: kansanedustaja Kari Urpilaisen näin kuuluvasta       vrk. Nykyisen asuinalueiden läpi kulkevan tieyh-
5069: kirjallisesta kysymyksestä n:o 32:                   teyden liikenne oli vuonna 1990 noin 5 500
5070:                                                      autoa/vrk.
5071:                                                         Kokkolan kaupunki on tehnyt aloitteen edellä
5072:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että lii-   mainitun tieyhteyden, satamaväylän, rakentami-
5073:        kennevirtojen turvallisuuden lisäämiseksi     sesta valtion toimesta yleisenä tienä. Vaasan
5074:        olisi tarpeen rakentaa ns. satamaväylä        tiepiiri ei ole vielä lähettänyt aloitetta eteenpäin
5075:        valtatieltä n:o 8 Ykspihlajan satamaan, ja    tiehallitukseen, mutta sen kanta on myönteinen.
5076:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Tämän aloitteen yhteydessä ratkaistaan, teh-
5077:        ryhtyä, että ko. hankkeen toteuttamista       däänkö ns. satamaväylä yleisenä tienä vai jääkö
5078:        nopeutettaisiin Kokkolan ja lähiympäris-      se kaupungin tehtäväksi katuna.
5079:        tön huolestuttavan korkean työttömyy-            Vaasan tiepiirin arvion mukaan hankkeen
5080:        den takia niin, että toteuttamiseen pääs-     kustannusarvio on 26 Mmk. Kun parhaillaan
5081:        täisiin jo lähitulevaisuudessa?               vasta käsitellään kaupungin aloitetta satama-
5082:                                                      väylästä, ei tiesuunnittelua ole voitu vielä edes
5083:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aloittaa. Tällaisen hankkeen suunnittelu, sitten
5084: vasti seuraavaa:                                     kun se aloitetaan, kestää noin 2-3 vuotta.
5085: 
5086:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1992
5087: 
5088:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
5089:                                          1992 vp -    KK 32                                           3
5090: 
5091: 
5092: 
5093: 
5094:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
5095: 
5096:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          riksväg nr 8 till hamnen i Yxpila nödvändig.
5097: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       Enligt utredningen uppgår trafikmängden år
5098: 133 av den 21 februari 1992 till vederbörande        2010 till 6 600-8 500 bilar/dygn. Trafikmäng-
5099: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    den på den nuvarande väganslutningen, som går
5100: de av riksdagsman Kari Urpilainen underteck-         igenom bebyggda områden, var 1990 ca 5 500
5101: nade spörsmål nr 32:                                 bilar/dygn.
5102:                                                         Karleby stad har tagit initiativ för att ovan
5103:           Är Regeringen medveten om att det          nämnda väganslutning, hamnleden, skall byggas
5104:        med tanke på trafiksäkerheten vore vik-       av staten som en allmän väg. Vasa vägdistrikt
5105:        tigt att bygga en s.k. hamnled från riks-     har ännu inte skickat initiativet vidare till vägs-
5106:        väg nr 8 till Yxpila hamn, och                tyrelsen men har intagit positiv ståndpunkt i
5107:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      saken. 1 samband med behandlingen av initiati-
5108:        för att påskynda ovan nämnda projekt          vet avgörs om hamnleden byggs som en allmän
5109:        eftersom arbetslösheten i Karleby-regio-      väg eller om den förblir en väg som byggs av
5110:        nen är oroväckande hög, så att projektet      staden.
5111:        kunde inledas i en nära framtid?                 Vasa vägdistrikt har gjort en kostnadsberäk-
5112:                                                      ning för projektet som uppgår till 26 miljoner
5113:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mk. Eftersom stadens initiativ till hamnleden i
5114: anföra följande:                                     detta skede är under behandling, har vägplane-
5115:                                                      ringen inte ännu kunnat inledas. Planeringen av
5116:    På basis av en utredning som Karleby stad         ett dylikt projekt, när det väl påbörjas, räcker ca
5117: gjorde 1991 är en ny väganslutning från              2-3 år.
5118: 
5119:      Helsingfors den 13 mars 1992
5120: 
5121:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
5122:             1
5123: 
5124:         1
5125: 
5126:         1
5127: 
5128:     1
5129: 
5130:     1
5131: 
5132: 1
5133: 
5134: 1
5135:                                                1992 vp
5136: 
5137: Kirjallinen kysymys 33
5138: 
5139: 
5140: 
5141: 
5142:                                   Korkeaoja: Puuhakkeen käytön jatkamisesta polttoaineena Säky-
5143:                                      län varuskunnassa
5144: 
5145: 
5146:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5147: 
5148:     Suomen metsien kasvu ylittää vähintään 20        puu on ollut suurelta osalta sellaista, ettei sille
5149: milj. m 3 vuotuisen käyttömäärän. Suomen vaih-       ole vaihtoehtoista käyttöä. Muutos vähentää
5150: totase on alijäämäinen, viime vuosina jopa erit-     arviolta 30 työpaikkaa. Lisäksi alueen rikki-
5151: täin paljon. Tiedemiehet ovat entistä vakuuttu-      dioksidikuormitus kasvaa. Vailla merkitystä ei
5152: neempia kasvihuoneilmiön etenemisestä, mikä          liene myöskään varuskunnan kriisivalmiuden
5153: johtaa tarpeeseen rajoittaa fossiilisten polttoai-   heikkeneminen.
5154: neiden käyttöä.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5155:     Edellä esitettyjen seikkojen perusteella on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5156: mm. maa- ja metsätalousministeri Pura pitänyt        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5157: perusteltuina toimenpiteitä puun energiakäytön       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5158: lisäämiseksi. Samaan aikaan kuitenkin käytän-
5159: nössä valtionhallinnon omin toimin vähenne-                    Onko Hallitus tietoinen puun energia-
5160: tään puun energiakäyttöä, jopa valtion omissa               käytön lisäämiseksi asetettujen tavoittei-
5161: laitoksissa. Näin on käymässä esimerkiksi Säky-             den ja käytännön toimenpiteiden ristirii-
5162: län varuskunnassa. Puolustusministeriö on teh-              dasta eri ministeriöiden välillä, ja
5163:  nyt Neste Oy:n kanssa sopimuksen Säkylän                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5164:  varuskunnan lämpökeskuksen muuttamisesta                   ryhtyä Säkylän varuskunnan lämpökes-
5165:  öljyä käyttäväksi.                                         kuksen polttohakkeen käytön jatkami-
5166:     Muutoksen johdosta puun käyttö alueella                 seksi ja yleisemminkin puun energiakäy-
5167:  vähenee noin 20 000 k-m3 vuodessa. Käytetty                tön lisäämiseksi Suomessa?
5168: 
5169:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1992
5170: 
5171:                                            Juha Korkeaoja
5172: 
5173: 
5174: 
5175: 
5176:  220051L
5177: 2                                         1992 vp -    KK 33
5178: 
5179: 
5180: 
5181: 
5182:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5183: 
5184:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on saavutettu selviä taloudellisia ja toiminnalli-
5185: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sia etuja ja että lämmitystehtävistä vapautunut
5186: olette 24 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            henkilöstö on voitu kohdentaa muihin tehtäviin
5187: kirjeenne n:o 152 ohella toimittanut valtioneu-       puolustushallinnossa.
5188: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-           Valtion nykyinen huono taloudellinen tilanne
5189: jennöksen kansanedustaja Juha Korkeaojan te-          pakottaa kuitenkin puolustushallinnon entistä
5190: kemästä seuraavan sisältöisestä kysymyksestä          enemmän kaikessa toiminnassaan etsimään ta-
5191: n:o 33:                                               loudellisempia ja henkilöstön vähentämiseenkin
5192:            Onko Hallitus tietoinen puun energia-      johtavia toirnintamalleja.
5193:         käytön lisäämiseksi asetettujen tavoittei-       Säkylän varuskunnan lämpökeskuksen katti-
5194:         den ja käytännön toimenpiteiden ristirii-     lalaitteet ovat kolmekymmentä vuotta vanhoja
5195:         dasta eri ministeriöiden välillä, ja          ja niiden uudistaminen on tullut ajankohtaiseksi
5196:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       laitteiden loppuunkulumisen ja huonon pohto-
5197:         ryhtyä Säkylän varuskunnan lämpökes-          hyötysuhteen takia. Varuskunnan läheisyydessä
5198:         kuksen polttohakkeen käytön jatkami-          ei ole sellaista kaukolämpöverkkoa, johon olisi
5199:         seksi ja yleisemminkin puun energiakäy-       taloudellista liittyä.
5200:         tön lisäämiseksi Suomessa?                       Lämpökeskuksen uusimiseksi tehtiin tarjous-
5201:                                                       kysely kahdelle yhtiölle, joilla katsottiin olevan
5202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taloudelliset ja tekniset edellytykset lämmön
5203: vasti seuraavaa:                                      tuottamiseen Säkylän varuskunnan kokoiselle
5204:                                                       yhteisölle. Samalla tutkittiin myös mahdollisuut-
5205:    Puolustusvoimien omien lämpölaitosten läm-         ta itse uusia lämpölaitos ja tuottaa lämpöä
5206: möntuotto on yleisesti toteutettu pääasiassa ko-      varuskunnalle.
5207: timaisilla polttoaineilla. Alkuaan lämpölaitokset        Tehtyjen kannattavuuslaskelmien jälkeen
5208: käyttivät polttoaineenaan halkoja, joista 1960-       puolustusministeriö päätyi öljykäyttöiseen rat-
5209: ja 1970-luvuilla siirryttiin hakkeeseen. Maail-       kaisuun yksinomaan taloudellisista syistä. Tehty
5210: manlaajuisen, vuonna 1974 alkaneen energia-           ratkaisu tulee olemaan nykyiseen lämmöntuot-
5211: kriisin seurauksena lisättiin kotimaisten poltto-     totapaan nähden vuosittain 2,7 miljoonaa mark-
5212: aineiden osuutta entisestään ja 1980-luvulla alet-    kaa edullisempi. Mikäli ratkaisu olisi päätynyt
5213: tiin polttoaineena käyttää myös turvetta. Tällä       kotimaista polttoainetta käyttävään lämpölai-
5214: hetkellä kotimaisten polttoaineiden osuus, kau-       tokseen, olisi polttoaineena tällöin tullut ole-
5215: kolämpö mukaan luettuna, on puolustushallin-          maan turve, jonka käyttö hinnaltaan on
5216: non lämmöntuotannossa noin 50 %.                      haketta edullisempaa. Kallein lämmöntuotta-
5217:    Taloudellisuuden ja tuottavuuden vaatimus-         misratkaisu Säkylän varuskunnalle olisi ollut
5218: ten lisääntyminen valtionhallinnossa on pakot-        uusia lämpölaitos itse ja tuottaa lämpöä edel-
5219: tanut myös puolustushallinnon etsimään yhä            leenkin hakkeella.
5220: edullisempia lämmöntuottotapoja. Kaukoläm-               Kriisivalmiuden ylläpitämiseksi on sovittu sii-
5221: mityksen yleistyessä Suomessa on yhä useampi          tä, että varuskunnan lämpökeskukseen jätetään
5222: varuskunta liitetty kunnalliseen tai yksityiseen      poikkeusolosuhteiden varalle yksi kotimaista
5223: kaukolämpöverkostoon. Ehtona kaukolämpö-              polttoainetta käyttävä lämpö kattila, jolla varus-
5224: verkkoon liittymiselle on aina ollut se, että sillä   kunta pääosiltaan voidaan lämmittää.
5225: 
5226:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1992
5227: 
5228:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
5229:                                           1992 vp -    KK 33                                           3
5230: 
5231: 
5232: 
5233: 
5234:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5235: 
5236:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ga fördelar därigenom har kunnat uppnås och
5237: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        att den personai som frigjorts i detta samman-
5238: 152 av den 24 februari 1992 till vederbörande         hang har kunnat placeras i andra uppgifter inom
5239: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     forsvarsförvaltningen.
5240: de av riksdagsman Juha Korkeaoja underteck-              Statens nuvarande svåra ekonomiska situa-
5241: nade spörsmål nr 33:                                  tion tvingar likväl försvarsförvaltningen att
5242:                                                       inom all verksamhet i allt större utsträckning
5243:           Är Regeringen medveten om den kon-          söka efter verksamhetsmodeller som är mera
5244:        flikt som råder mellan olika ministerier i     lönsamma och som också leder till minskning av
5245:        fråga om de mål som uppställts for ökad        personalen.
5246:        användning av trä inom energiproduk-              Pannanläggningarna vid värmecentralen i Sä-
5247:        tionen samt de åtgärder som vidtas i           kylän varuskunta är trettio år gamla och det har
5248:        praktiken, och                                 blivit aktuellt att förnya dem på grund av att de
5249:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      är slutslitna och deras bränslenyttoeffekt dålig. I
5250:        för att användningen av bränsleflis allt-      närheten av garnisonen finns inte något sådant
5251:        jämt skall fortsätta vid värmecentralen i      fjärrvärmenät som det skulle vara lönsamt att
5252:        Säkylän varuskunta och också mera all-         ansluta sig tili.
5253:        mänt i syfte att öka användningen av trä          I syfte att förnya värmecentralen gjordes en
5254:        för energiproduktionen i Finland?              offertförfrågan till två bolag som ansågs inneha
5255:                                                       ekonomiska och tekniska forutsättningar för
5256:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         produktion av värme till ett samfund vars storlek
5257: anföra foljande:                                      motsvarar Säkylän varuskunta. Samtidigt un-
5258:                                                       dersöktes också de egna möjligheterna att förnya
5259:    Värmeproduktionen vid försvarsmaktens              värmeanläggningen och producera värme för
5260: egna värmeanläggningar har allmänt baserats           garnisonen.
5261: huvudsakligen på inhemska bränslen. Som                  Efter det att lönsamhetsberäkningarna gjorts
5262: bränsle vid värmeanläggningarna användes              beslöt sig försvarsministeriet enbart av ekono-
5263: ursprungligen vedträ, och på 1960- och 1970-          miska orsaker för det alternativ som baserar sig
5264: talen övergick man till flis. Som följd av den        på användning av olja. Denna lösning kommer
5265: världsomfattande energikrisen som började år          att på årsnivå vara 2,7 milj. mk förmånligare än
5266: 1974 ökades de inhemska bränslenas andel allt         det nuvarande värmeproduktionssättet. Om
5267: mer och på 1980-talet togs också torv i använd-       man hade beslutat sig för en värmeanläggning
5268: ning som bränsle. För närvarande är de inhem-         som utnyttjar inhemskt bränsle skulle det
5269: ska bränslenas andel av försvarsförvaltningens        bränsle som kommit i fråga ha varit torv, som
5270: värmeproduktion, inberäknat fjärrvärmen, ca           vad priset beträffar är förmånligare att använda
5271: 50%.                                                  än flis. Det dyraste värmeproduktionsalterna-
5272:    De ökade kraven på lönsamhet och produkti-         tivet är att Säkylän varuskunta själv förnyar
5273: vitet inom statsforvaltningen har tvingat också       värmeanläggningen och fortgående producerar
5274: försvarsforvaltningen att se sig om efter mera        värme med hjälp av flis.
5275: formånliga sätt att producera värme. I och med           För att upprätthålla krisberedskapen har
5276: att fjärrvärmen allmänt tagits i bruk i Finland       överenskommelse ingåtts om att en värmepanna
5277: har allt fler garnisoner anslutits tili ett kommu-    i viiken inhemskt bränsle används och med
5278: nalt eller privat fjärrvärmenät. Ett villkor for      viiken garnisonen i huvudsak kan värmas upp
5279: anslutningen till fjärrvärmenätet har alltid varit,   lämnas kvar vid garnisonens värmecentral med
5280: att uppenbara ekonomiska och funktionsmässi-          tanke på undantagsförhållanden.
5281:      Helsingfors den 10 mars 1992
5282:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
5283:                                               1992 vp
5284: 
5285: Kirjallinen kysymys 34
5286: 
5287: 
5288: 
5289: 
5290:                                   Korkeaoja: Voimalinjan rakentamistavasta Forssan ja Kokemäen
5291:                                      välille
5292: 
5293: 
5294:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5295: 
5296:    Teollisuuden Voimansiirto Oy rakentaa 400        uuden johtokadun alle jääväliä alueella ei voida
5297: kV:n voimalinjaa välille Ulvila- Porvoo. Por-       kasvattaa metsää. Kahta rinnakkaista voimalin-
5298: voon ja Forssan välillä voimalinja rakennetaan      jaa ei myöskään ympäristösyistä voida pitää
5299: vanhan 110 kV:n kanssa samaan johtoaukeaan          hyvänä ratkaisuna.
5300: ja samoihin pylväisiin. Johtokadun leveydeksi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
5301: tulee tällöin 38 m + molemminpuoliset reuna-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
5302: vyöhykkeet a 10 m.                                  oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5303:    Forssan ja Kokemäen välillä uusi 400 kV:n        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5304: voimalinja on tarkoitus rakentaa vanhan 110
5305: kV:n linjan viereen raivaamaila sille uusi johto-              Onko Hallitus myöntäessään pakko-
5306: katu, jolloin johtokadun leveys kasvaa 29 m.               lunastuslupia voimayhtiöille voimalinjo-
5307: Johtokadun kokonaisleveydeksi tulee tällöin 59             jen rakentamista varten perustanut pää-
5308: m + reunavyöhykkeet Tarkoituksena on kuiten-               töksensä kansantaloudellisiin näkökoh-
5309: kin käyttää sellaisia pylväitä, jotka myöhemmin            tiin, ja
5310: mahdollistavat 110 kV:n linjan siirtämisen näi-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5311: hin pylväisiin.                                            ryhtyä Forssan ja Kokemäen välisen voi-
5312:    Ylimääräisen johtokadun tekeminen on siis               malinjanrakentamiseksi olemassa olevan
5313:  väliaikaisratkaisu. Kansantalouden näkökul-                110 kV:n voimalinjan kanssa samoihin
5314: masta menettely ei tunnu mielekkäältä, koska               pylväisiin?
5315: 
5316:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1992
5317: 
5318:                                           Juha Korkeaoja
5319: 
5320: 
5321: 
5322: 
5323: 220051L
5324: 2                                        1992 vp -      KK 34
5325: 
5326: 
5327: 
5328: 
5329:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5330: 
5331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         järjestettävässä kokouksessa, valtioneuvosto va-
5332: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          raa myös maanomistajille tilaisuuden antaa lau-
5333: olette 24 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn             suntonsa hakemuksesta.
5334: kirjeenne n:o 159 ohella toimittanut valtioneu-            Lupahakemuksen, mahdollisten kuulemisko-
5335: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           kouspöytäkirjojen sekä saatujen lausuntojen pe-
5336: kansanedustaja Juha Korkeaojan näin kuulu-             rusteella harkitaan, minkälaista selvitystä lunas-
5337: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 34:               tuksen hakijalta vaaditaan johdon sijoitusvaih-
5338:                                                        toehdoista ja lunastuksesta muutoinkin. Teolli-
5339:            Onko Hallitus myöntäessään pakko-           suuden Voimansiirto Oy on vakiintuneen hallin-
5340:        lunastuslupia voimayhtiöille voimalinjo-        tokäytännön mukaisesti ja samalla tavoin kuin
5341:        jen rakentamista varten perustanut pää-         muut lunastuksen hakijat tarvittaessa velvolli-
5342:        töksensä kansantaloudellisiin näkökoh-          nen esittämään selvitystä siitä, millä tavoin lu-
5343:        tiin, ja                                        nastuksesta aiheutuvia haittoja voidaan vähen-
5344:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tää.
5345:        ryhtyä Forssanja Kokemäen välisen voi-              Kauppa- ja teollisuusministeriön tähän men-
5346:        malinjanrakentamiseksi olemassa olevan          nessä tekemien selvitysten perusteella voidaan
5347:        110 kV:n voimalinjan kanssa samoihin            todeta, että Forssan ja Kokemäen välinen 110
5348:        pylväisiin?                                     kilovoltin (kV) johto on peruskorjattu vuosina
5349:                                                         1984-1988. Teollisuuden Voimansiirto Oy:n il-
5350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           moituksen mukaan johdon varrella on useita
5351: en seuraavaa:                                           110/20 kV:n syöttöjakeluasemia, joiden sähkön-
5352:                                                         saantia rakennustyön aikana on mahdoton tur-
5353:    Myöntäessään lunastuslupia voimayhtiöille           vata kohtuullisin kustannuksin. Tällainen raken-
5354: hallitus pyrkii aina yhteiskunnallisesti hyväksyt-     taminen aiheuttaisi noin 25 milj. markan lisäkus-
5355: tävimpään ratkaisuun, jota harkittaessa kansan-        tannuksen, minkä lisäksi samoissa pylväissä ole-
5356: taloudelliset näkökohdat ovat yksi olennainen          vien johtojen huoltovarmuus heikkenisi olennai-
5357: osa.                                                    sesti. Tarkoitus ei ole myöskään käyttää pylväi-
5358:    Teollisuuden Voimansiirto Oy ei ole vielä            tä, joihin 400 kV:n johdon lisäksi voitaisiin
5359: jättänyt valtioneuvostolle hakemusta, jossa se          sijoittaa 110 kV:n johto. Mikäli näin voitaisiin
5360: pyytäisi lunastuslupaa kysymyksessä tarkoitet-         menetellä, täytyisi nykyiseen suunnitelmaan lisä-
5361: tua sähkönsiirtojohtoa varten. Asia ei näin ollen       tä yksi pylväs kilometriä kohden eli aloittaa
5362: ole valtioneuvostossa vireillä. Kauppa- ja teolli-      koko suunnittelutyö alusta.
5363: suusministeriö on kylläkin hyvin tietoinen tästä           Forssasta etelään päin lähtevä 110 kV:njohto
5364: hankkeesta, joka sisältyy valtioneuvoston hy-           on valmistunut vuonna 1939 ja tekniseltä iältään
5365: väksymään sähköhuollon runkosuunnitelmaan.              loppuun käytetty. Tällä alueella johdot voidaan
5366:    Kun lunastuslupahakemus jätetään valtio-            muutoinkin rakentaa samoihin pylväisiin sähkö-
5367: neuvostolle, siitä pyydetään lausunnot kyseisil-        huollon vaarantumatta.
5368: tä lääninhallituksilta, lääninhallitusten ympä-            Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee joka
5369: ristönsuojelutoimistoilta, seutukaavaliitoilta ja       tapauksessa laatimaan perusteelliset kustannus-
5370: kunnilta. Elleivät maanomistajat ole kirjallisesti      vertailut sekä sähköhuoltoa koskevat selvitykset
5371: suostuneet lunastukseen eikä lunastuksen hakija        eri vaihtoehtojen välillä ennen kuin asia käsitel-
5372: ole varannut maanomistajille tilaisuutta lausua         lään valtioneuvostossa.
5373: hankkeesta mielipidettään kussakin kunnassa
5374: 
5375:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1992
5376: 
5377:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
5378:                                           1992 vp -      KK 34                                            3
5379: 
5380: 
5381: 
5382: 
5383:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5384: 
5385:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             det också markägama en möjlighet att komma
5386: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          med utlåtanden om ansökan.
5387: 159 av den 24 februari 1992 till vederbörande               På basis av tillståndsansökan, protokollen
5388: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       från eventuella möten där partema har hörts
5389: de av riksdagsman Korkeaoja undertecknade               samt erhållna utlåtanden övervägs hurudan ut-
5390: spörsmål nr 34:                                         redning den som ansöker om inlösningsrätt skall
5391:                                                         avkrävas i fråga om placeringsaltemativen för
5392:           Har Regeringen då den beviljar kraft-         ledningen och också i övrigt i fråga om
5393:        bolagen tillstånd till tvångsinlösning får       inlösningen. Teollisuuden Voimansiirto Oy är
5394:        byggande av kraftlinjer grundat sitt be-         enligt vedertagen förvaltningspraxis och på sam-
5395:        slut på samhällsekonomiska synpunkter            ma sätt som övriga som ansöker om inlösnings-
5396:        och                                              rätt vid behov skyldigt att presentera en utred-
5397:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         ning över på vilket sätt olägenhetema av inlös-
5398:        för att kraftlinjen mellan Forssa och            ningen kan minskas.
5399:        Kumo skall byggas längs samma stolpar                På basis av de utredningar handels- och in-
5400:        som den redan existerande kraftlinjen på         dustriministeriet hittills har gjort kan det konsta-
5401:        110 kV?                                          teras att ledningen på 110 kilovoit (kV) mellan
5402:                                                         Forssa och Kumo har grundreparerats åren
5403:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1984-1988. Enligt vad Teollisuuden Voiman-
5404: anföra följande:                                        siirto Oy har meddelat finns det flera 110/20 kV:s
5405:                                                         matningsstationer längs ledningen, för vilka el-
5406:     Då regeringen beviljar kraftbolagen inlös-          tillgången är omöjlig att trygga till rimliga priser
5407: ningstillstånd strävar den alltid efter den ur          under tiden för byggnadsarbetena. Ett dylikt
5408: samhällelig synvinkel mest acceptabla lösningen         byggande skulle ge upphov till ca 25 milj. mk i
5409: och då denna övervägs utgör de samhällsekono-           tilläggskostnader och dessutom skulle försörj-
5410: miska synpunktema en viktig del.                        ningssäkerheten för de ledningar som löper längs
5411:     Teollisuuden Voimansiirto Oy har inte ännu          samma stolpar bli väsentligt sämre. A vsikten är
5412: lämnat in någon ansökan till statsrådet där             inte heller att använda sådana stolpar där man
5413: bolaget skulle begära inlösningstillstånd för den       utöver ledningen på 400 kV kunde placera en
5414: elöverföringsledning som avses i spörsmålet. Sa-        ledning på 110 kV. För att kunna göra detta
5415: ken är därför inte aktuell i statsrådet. Handels-       borde en stolpe läggas till per kilometer i den
5416: och industriministeriet är nog mycket medvetet          nuvarande planen, vilket skulle innebära att hela
5417: om detta projekt som ingår i den av statsrådet          planeringsarbetet måste bötja om från bötjan.
5418: godkända stamplanen får elfårsötjningen.                    Den ledning på 110 kV som går söderut från
5419:     Då ansökan om inlösningstillstånd lämnats in        Forssa blev klar år 1939 och den är slutanvänd
5420: till statsrådet begärs utlåtanden över den av           till sin tekniska ålder. På detta område kan
5421: ifrågavarande länsstyrelser och dessas miljö-           ledningama också i övrigt byggas längs samma
5422: vårdsbyråer, regionplaneförbund och kommu-              stolpar utan att elförsötjningen äventyras.
5423: ner. Ifall markägama inte skriftligen har gett sitt         Handels- och industriministeriet kommer i
5424: samtycke till inlösningen och den som ansöker           vilket fall som helst att göra grundliga kost-
5425: om inlösning inte har reserverat dem ett tillfälle      nadsjämfårelser samt utredningar mellan de oli-
5426: att komma med sina åsikter om projektet vid ett         ka alternativen i fråga om elförsötjningen innan
5427: möte i ifrågavarande kommun, bereder statsrå-           ärendet behandlas i statsrådet.
5428:      Helsingfors den 30 mars 1992
5429: 
5430:                                                       Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
5431:                                               1992 vp
5432: 
5433: Kirjallinen kysymys 35
5434: 
5435: 
5436: 
5437: 
5438:                                   Rajamäki ym.: Puuraaka-aineen saatavuuden turvaamisesta
5439: 
5440: 
5441:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5442: 
5443:    Metsäteollisuuden devalvaation jälkeinen el-     taa, jota niiden lakimääräinen toiminta ei edel-
5444: pyminen on ollut hidasta. Vientikehitys on ollut    lytä.
5445: lähes kaikkien tuotteiden osalta aleneva. Saha-        Vientiteollisuutemme menestymisen myötä
5446: teollisuuden lamaa ylläpitää kotimaisen rakenta-    maamme voi päästä uuden taloudellisen kasvun
5447: misen puuttuminen ja kallis raaka-aine.             alkuun. Teollisuuden puutarpeet on voitava tyy-
5448:    Metsänomistajien järjestö MTK, vaikka se         dyttää kotimaisella puulla kilpailukykyiseen hin-
5449: nimellisesti onkin puukauppasulkunsa purka-         taan. Kaikin keinoin on pyrittävä tukemaan
5450: nut, jarruttaa metsänhoitoyhdistysten avulla        metsäteollisuuden viennin paranemista.
5451: puukauppaa. Järjestö ilmoittaa julkisesti, ettei       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5452: puuta tule myydä teollisuudelle, koska hinnat       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5453: tulevat nousemaan.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5454:    Kaikki järkevästi ajattelevat kansalaispiirit    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5455: tietävät, että metsäteollisuutemme kilpailukyvyn
5456: ylläpitäminen on kansantaloudellemme ratkaise-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä puun saata-
5457: van tärkeä asia. Ei ole hyväksyttävää, että vero-          vuudenjaalan työllisyyden turvaamisek-
5458: luonteisten metsänhoitomaksujen turvin toimi-              si?
5459: vat metsänhoitoyhdistykset harjoittavat toimin-
5460: 
5461:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1992
5462: 
5463:            Kari Rajamäki                Ulpu Iivari                  Erja Lahikainen
5464:            Maija Rask                   Marjatta Vehkaoja            Reijo Lindroos
5465:            Marja-Liisa Tykkyläinen      Kyllikki Muttilainen         Aamo von Bell
5466:            Pentti Lahti-Nuuttila        Lea Savolainen               Kari Urpilainen
5467:            Jukka Roos                   Kerttu T ömqvist             Johannes Koskinen
5468:            Jouni Backman                Matti Luttinen               Tarja Kautto
5469:            Jouko Skinnari               Lauri Metsämäki              Mats Nyby
5470:            Iiris Hacklin                Arja Ojala                   Virpa Puisto
5471:                       Matti Vähänäkki                       Reijo Laitinen
5472: 
5473: 
5474: 
5475: 
5476:  220051L
5477: 2                                         1992 vp -    KK 35
5478: 
5479: 
5480: 
5481: 
5482:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5483: 
5484:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        laskivat voimakkaasti koko maassa. On ymmär-
5485: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rettävää, että nyt kun laman pohja näyttää
5486: olette 25 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            ohitetun, puun myyjäpuoli pyrkii tarjontaa hil-
5487: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     litsemällä vähintään kantohintojen vakiinnutta-
5488: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        miseen.
5489: taja Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           Tässä tilanteessa on jälleen noussut kysymyk-
5490: kysymyksestä n:o 35:                                  senalaiseksi metsänhoitoyhdistysten puukaupal-
5491:                                                       linen toiminta. Metsänhoitoyhdistykset muo-
5492:            Mitä Hallitus aikoo tehdä puun saata-      dostavat yhdessä metsäkeskusten ja metsälauta-
5493:        vuudenjaalan työllisyyden turvaamisek-         kuntien kanssa valtion toimesta luodun metsien
5494:        si?                                            hoito- ja käyttöorganisaation. Yhdistykset saa-
5495:                                                       vat puolet tuloistaan metsänomistajien verotuk-
5496:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sen yhteydessä maksamista julkisista metsänhoi-
5497: taen seuraavaa:                                       tomaksuista ja ovat niitä koskevan lain mukaan
5498:                                                       ensisijaisesti metsien hoitoa ja käyttöä edistä-
5499:     Vaikka metsäteollisuuden tuotteiden vienti-       mään tarkoitettuja metsänomistajien yhteenliit-
5500: kaupassa ei ole havaittavissa yleisempää hinto-       tymiä eivätkä ammattiyhdistyksiin verrattavissa
5501: jen tai kysynnän elpymistä, on kotimaan puu-          olevia metsänomistajien edunvalvojia. Käytän-
5502: kauppa selvästi vilkastunut ja on tällä hetkellä      nössä rajanveto on kuitenkin vaikeaa. Metsien
5503: normaalivuoden tasolla. Kauppaa käydään teol-         käytön edistämiseen kuuluu - metsänhoitoyh-
5504: lisuuden syksyllä ilmoittamilla hinnoilla. Merkil-    distyslain perustelujenkin mukaan - metsän-
5505: lepantavaa on, että hankintakauppojen osuus on        omistajien puukaupallinen neuvonta ja avusta-
5506: noin 40 prosenttia eli keskimääräistä korkeampi.      minen. Vaatimus, että metsänhoitoyhdistys ei
5507: Kaupan kehityksestä vuoden aikana on osapuo-          voisi lainkaan toimia metsänomistajan edunaja-
5508: lilla poikkeavia näkemyksiä.                          jana puun ostajiin nähden, ei ole perusteltu eikä
5509:     Pääministerin toimeksiannosta perustettu          realistinen.
5510: työryhmä selvitti viime vuoden lopulla puu-               Metsänhoitoyhdistyksille lailla annettu eri-
5511: kaupan kehittämismahdollisuuksia. Työryhmän           tyisasema edellyttää niiltä tasapuolisuuden peri-
5512: esitysten pohjalta puukaupan osapuolet aloitta-       aatetta niin eri puun ostajiin kuin yhdistyksen
5513: vat lähiaikoina selvitystyön uusista puumarkki-       jäseniin ja jäsenkuntaan kuulumattomunkin
5514: noiden toimintatavoista ja järjestelmistä kaupan      metsänomistajiin nähden.
5515: sujuvuuden lisäämiseksi.                                  Edellä kuvattu tilanne ja se, että metsänhoi-
5516:     Osana metsäpoliittisia tavoitteitaan hallitus     toyhdistyslain säätämisestä kuluneiden 40 vuo-
5517: pyrkii edistämään puukaupan toimivuutta ja            den aikana olosuhteet ovat muuttuneet, on joh-
5518: lisäämään tervettä kilpailua. Markkinatalouden        tanut eri tahoja harkitsemaan metsänhoitoyhdis-
5519: periaatteisiin kuitenkin kuuluu, että kaupan          tyslain tarkistamista. Asiaa koskevia esityksiä
5520: menettelytavoista ja hinnoista neuvottelevat os-      ovat tehneet kilpailuvirasto ja myös maa- ja
5521: taja- ja myyjäpuolet julkisen vallan puuttuessa       metsätalousministeriön asettama maaseutuelin-
5522: asiaan vain häiriöiden uhatessa. Koska puu-           keinohallinnon kehittämistyöryhmä. Viimeksi
5523: kaupan osapuolten yhteistyö on käynnissä, hal-        mainittu esitti, että metsänhoitoyhdistysten rooli
5524: litus ei pidä tilanteeseen puuttumista tarpeellise-   selvitetään ja täsmennetään erillistyönä. Tällöin
5525: na tällä hetkellä.                                    tulisi myös harkita metsänhoitoyhdistyslain ku-
5526:     Metsäpolitiikan päätavoite on metsävarojen        moamista. Metsänhoitoyhdistyksiä tulee tarkas-
5527: erimuotoisen käytön lisääminen. Tämä edellyt-         tella osana julkista metsätalouden edistämistoi-
5528: tää muun ohella puun tehdashinnan pitämistä           mintaa. Sitä koskevia uudistuksia harkitessa on
5529: kilpailukykyisenä keskeisiin kilpailijamaihin ver-    tarkasteluun otettava metsänhoitoyhdistyslain
5530: rattuna. Päättyneen vuoden aikana kantohinnat         ohella muukin metsälainsäädäntö. Puukauppati-
5531:                                        1992 vp -    KK 35                                       3
5532: 
5533: lanne ei anna aihetta käynnistää erillisenä ja     mista. Asiasta käytävää keskustelua on kuiten-
5534: kiireellisenä metsänhoitoyhdistyslain tarkista-    kin syytä jatkaa.
5535:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
5536: 
5537:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5538: 4                                         1992 vp -    KK 35
5539: 
5540: 
5541: 
5542: 
5543:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5544: 
5545:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Det är förståeligt att virkessäljarparten nu då
5546: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        depressionens botten ser ut att vara nådd försö-
5547: den 25 februari 1992 till vederbörande medlem         ker att åtminstone stabilisera rotprisema genom
5548: av statsrådet översänt avskrift av följande av        att dämpa utbudet.
5549: riksdagsman Rajamäki m.fl. undertecknade                 I detta läge har skogsvårdsföreningamas vir-
5550: spörsmål nr 35:                                       keshandel igen blivit ifrågasatt. Skogsvårdsföre-
5551:                                                       ningama bildar tillsammans med skogscentraler-
5552:           Vad ämnar Regeringen göra för att           na och skogsnämndema en organisation för
5553:        trygga tillgången på virke samt sysselsätt-    vård och nyttjande av skogama, skapad på
5554:        ningen inom branschen?                         uppdrag av staten. Föreningama får hälften av
5555:                                                       sina inkomster av de offentliga skogsvårdsavgif-
5556:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ter som skogsägama betalar i samband med
5557: anföra följande:                                      beskattningen och är enligt lagen om skogs-
5558:                                                       vårdsföreningar sammanslutningar av skogsäga-
5559:    Fastän det inom exporthandeln för skogsin-         re avsedda att i första hand främja vården och
5560: dustriprodukter inte kan märkas något allmänt         nyttjandet av skogama, inte med fackföreningar
5561: uppsving inom priser och efterfrågan har vir-         jämförbara intresseorganisationer för skogs-
5562: keshandeln i vårt land tydligt blivit livligare och   ägama. I praktiken är gränsdragningen emeller-
5563: är för närvarande på samma nivå som under ett         tid svår. Till att främja nyttjandet av skogama
5564: normalår. I handeln följs de priser som industrin     hör - även enligt motiveringen till lagen om
5565: meddelade på hösten. Det är anmärkningsvärt           skogsvårdsföreningar - rådgivning och under-
5566: att leveransförsäljningens andel är ca 40 %, dvs.     stödande av skogsägamas virkeshandel. Kravet
5567: högre än i genomsnitt. Partema har avvikande          på att en skogsvårdsförening inte alls skall
5568: åsikter om handelns utveckling under året.            kunna fungera såsom den som driver skogsäga-
5569:    En arbetsgrupp som tillsattes på uppdrag av        rens intressen i förhållande till virkesköpama är
5570: statsministem utredde i slutet av förra året          varken motiverat eller realistiskt.
5571: möjlighetema att utveckla virkeshandeln. Ut-             Den specialställning som givits skogsvårdsfö-
5572: gående från arbetsgruppens förslag inleder par-       reningama genom lag förutsätter att de iakttar
5573: tema inom virkeshandeln inom den närmaste             jämlikhetsprincipen både när det gäller olika
5574: tiden en utredning om nya tillvägagångssätt på        virkesköpare och när det gäller föreningsmed-
5575: virkesmarknaden och nya system för ökad smi-          lemmar och skogsägare som inte hör till med-
5576: dighet inom handeln.                                  lemskåren.
5577:    Regeringen försöker såsom en del av sina              Den ovan beskrivna situationen och det fak-
5578: skogspolitiska syften främja virkeshandelns           tum att förhållandena under de 40 år som gått
5579: ändamålsenlighet och öka den sunda konkurren-         sedan lagen om skogsvårdsföreningar stiftades
5580: sen. Till principema för marknadsekonomin hör         har ändrats har lett till att olika instanser över-
5581: emellertid att köpar- och säljarparten överlägger     väger en ändring av lagen om skogsvårdsföre-
5582: om förfaringssätt och priser och den offentliga       ningar. Konkurrensverket samt den arbetsgrupp
5583: makten ingriper endast då stömingar hotar.            för utvecklande av landsbygdsnäringsförvalt-
5584: Eftersom samarbete pågår mellan virkeshan-            ningen som tillsattes av jord- och skogsbruksmi-
5585: delspartema anser regeringen att det för närva-       nisteriet har framställt förslag i ärendet. Arbets-
5586: rande inte är nödvändigt att ingripa.                 gruppen har föreslagit att skogsvårdsföreningar-
5587:    Det främsta målet för skogspolitiken är ett        nas roll skall utredas och preciseras såsom ett
5588: ökat utnyttjande i olika former av skogstillgång-     särskilt arbete. Härvid borde även ett upphävan-
5589: ama. Detta förutsätter bl.a. att fabrikspriset på     de av lagen om skogsvårdsföreningar övervägas.
5590: virke bibehålls konkurrenskraftigt i jämförelse       Skogsvårdsföreningama skall granskas såsom en
5591: med de viktigaste konkurrentländema. Under            del av den offentliga verksamheten för främjan-
5592: fjolåret sjönk rotprisema kraftigt i hela landet.     de av skogshushållningen. Vid övervägandet av
5593:                                        1992 vp -    KK 35                                       5
5594: 
5595: ändringar skall utöver lagen om skogsvårdsföre-    skogsvårdsföreningar såsom ett särskilt och
5596: ningar även den övriga skogslagstiftningen         brådskande arbete. Det är emellertid skäl att
5597: granskas. Läget inom virkeshandeln ger inte        fortsätta diskussionerna i frågan.
5598: anledning att inleda ändringen av lagen om
5599:      Helsingforsden 25 mars 1992
5600:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5601:                                               1992 vp
5602: 
5603: Kirjallinen kysymys 36
5604: 
5605: 
5606: 
5607: 
5608:                                   Rajamäki ym.: Metsätalouspoliittisen selonteon antamisesta
5609: 
5610: 
5611: 
5612:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5613: 
5614:    Metsätalouden asema on entisestään korostu-      meillä jatkuvasti maatalousalisteista ja sitä on
5615: massa Suomen kansantalouden ja työllisyyden         tarkasteltu maatalouspoliittisesta näkökulmas-
5616: hoidon kannalta. Kuitenkin samaan aikaan met-       ta. Tämä tuli ilmi kärjekkäimmin hallituksen
5617: sätalouden ja teollisuuden kysymykset ovat saa-     esittäessä osana maataloustuotannon tasapai-
5618: neet yllättävän vähän huomiota. Metsien hoi-        nottamislakia valtion metsien jakamista tuotan-
5619: dossa ovat ensiharvennusrästit jatkuvasti kasva-    toa osittainkin supistaville tuottajille.
5620: neet ja metsien hoidossa on toivomisen varaa.          Edellä todetut ja monet muutkin seikat koros-
5621: Metsiinjää arviolta noin 20-30 miljoonaa kuu-       tavat metsätalouden korostuneempaa yhteis-
5622: tiometriä puuta alle hakkuumahdollisuuksien.        kuntapoliittista käsittelyä ja tulevaisuuden ta-
5623: Täten on tärkeätä arvioida puun kantohinnan         voitteiden asettelua. Ruotsissa selvitetään metsä-
5624: vaikutusta sekä toisaalta sitä, miten metsien       politiikkaa parhaillaan parlamentaarisessa ko-
5625: tuottaman raaka-aineen tuotannollista ja talou-     miteassa. Sen mietinnön pohjalta tullaan anta-
5626: dellista hyväksikäyttöä voidaan lisätä. Myös        maan hallituksen metsäpoliittinen esitys keväällä
5627: tulisi selvittää harvennushakkuupuun energian-       1993. Myös Suomessa olisi syytä ryhtyä pikaises-
5628: käyttöä sekä lämpötalouden että kotimaisen          ti valmistelemaan ja antamaan myös eduskun-
5629: kattilateollisuuden tuotannon ja teknologisen       nalle joko syksyllä 1992 tai viimeistään keväällä
5630: kehittämistyön kannalta.                             1993 metsätalouspoliittinen selonteko.
5631:    Metsäteollisuus elää pääasiassa viennin varas-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5632: sa. Tällöin korostuu metsäteollisuuden ja sen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5633: tuotevalikoiman kehittämistarve. Metsäteolli-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5634: suuden kehittämisessä on myös entistä tärkeäm-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5635: pää kansainvälinen yhteistyö ja metsäteollisuu-
5636: den keskeinen merkitys tulee ottaa erityisesti                Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
5637: huomioon EY-integraatiossa.                                tus ryhtyy, jotta se valmistelee ja antaa
5638:    Metsäteolli~uudella ja metsätaloudella on               eduskunnalle metsätalouspoliittisen se-
5639: myös tärkeä aluepoliittinen merkitys. On ollut             lonteon?
5640: myös havaittavissa, että metsätalous on ollut
5641: 
5642:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1992
5643: 
5644:           Kari Rajamäki              Ulpu Iivari                 Erja Lahikainen
5645:           Marjatta Vehkaoja          Reijo Lindroos              Kari V rpilainen
5646:           Antti Kalliomäki           Jukka Roos                  Kerttu Törnqvist
5647:           Johannes Koskinen          Jouni Backman               Maija Rask
5648:           Matti Luttinen             Kyllikki Muttilainen        Lea Savolainen
5649:           Tarja Kautto               Jouko Skinnari              Mats Nyby
5650:           Lauri Metsämäki            Pentti Lahti-Nuuttila       Iiris Hacklin
5651:           Leena Luhtanen             Tarja Halonen               Arja Ojala
5652:           Virpa Puisto               Matti Vähänäkki             Reijo Laitinen
5653:                     Marja-Liisa Tykkyläinen              Aarno von Bell
5654: 
5655: 
5656: 
5657: 220051L
5658: 2                                        1992 vp -    KK 36
5659: 
5660: 
5661: 
5662: 
5663:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5664: 
5665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksessä metsätaloudesta ja metsäteolli-
5666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suudesta esiin tuodut seikat ja metsäsektorin
5667: olette 25 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           kehittämistarpeet ovat hallituksen tiedossa. Täs-
5668: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    sä yhteydessä mainittakoon erityisesti Metsä
5669: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       2000 -ohjelman tarkistustoimikunnan kuluvan
5670: taja Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      vuoden alulla valmistunut työ, joka käsittää
5671: kysymyksestä n:o 36:                                 monipuolisen ja ajankohtaisen kuvauksen kan-
5672:                                                      santalouden, metsäteollisuuden ja metsätalou-
5673:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     den kehitysnäkymistä ja ympäristökysymyksis-
5674:        tus ryhtyy, jotta se valmistelee ja antaa     tä, metsäsektorin mahdollisuuksista sekä ehdo-
5675:        eduskunnalle metsätalouspoliittisen se-       tukset metsäsektorin kehittämiseksi tarpeellisista
5676:        lonteon?                                      toimenpiteistä. Harvennushakkuiden taloudelli-
5677:                                                      sesta merkityksestä ja toteuttamisvaihtoehdoista
5678:                                                      on valmistunut erillisselvitys. Puun energiakäy-
5679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tön lisäämistä ja siihen liittyvää kehittämistyötä
5680: en seuraavaa:                                        koskevia hankkeita on vireillä sekä valtioneu-
5681:                                                      voston asettaman maaseutupolitiikan neuvotte-
5682:    Kysymyksessä on aivan oikein todettu, että        lukunnan että kauppa- ja teollisuusministeriön
5683: metsätalouden asema on entisestäänkin korostu-       alaisuudessa. Metsäverotuksen kehittäminen
5684: massa Suomen kansantalouden ja työllisyyden          pääomatulojen verotuksen suuntaan on valtio-
5685: hoidon kannalta. Täysin ei voida kuitenkaan          varainministeriön työryhmässä selvitettävänä.
5686: yhtyä ajatukseen, että metsätalouden ja teolli-      Yksityismetsätalouden keskushallintoa sekä val-
5687: suuden kysymykset olisivat saaneet yllättävän        tion metsäin ja metsäntutkimuksen hallintoa on
5688: vähän huomiota.                                      uudistettu. Maaseutuelinkeinohallinnon kehittä-
5689:    Hallituksen ohjelmassa erityisesti teollisuus-    mistä selvittäneen työryhmän ehdotusten toteut-
5690: ja elinkeinopolitiikkaa, työllisyyttä, verotuksen    taminen on käynnistynyt.
5691: kehittämistä, ympäristöä, energiaa, maaseutua,           Hallituksen tarkoituksena on jatkaa metsäta-
5692: aluepolitiikkaa ja hallinnon kehittämistä kos-       loutta ja metsäteollisuutta koskevien toimenpi-
5693: kevat tavoitteet koskevat joko sellaisinaan tahi     teiden suunnittelua ja toteuttamista Metsä 2000
5694: välillisesti metsäsektoria. Hallituksen ohjelma-     -ohjelman tarkistustyössä tehtyjen ehdotusten ja
5695: tavoitteiden toteuttamisessa on metsäsektorin        muiden edellä mainittujen selvitysten pohjalta.
5696: osalta päästy osittain käytännön toimenpitei-            Suomen EY-jäsenhakemukseen liittyvissä
5697: den tasolle ja osittain tavoitteisiin liittyvät      neuvotteluissa hallituksen tarkoituksena on tuo-
5698: toimenpiteet ovat eri muodoin selviteltävinä ja      da esille metsätalouden ja metsäteollisuuden kes-
5699: valmisteltavina.                                     keinen merkitys ja asettaa tavoitteeksi tähän
5700:    Metsätalouden ja metsäteollisuuden nykyistä       liittyvien kansallisten etujen turvaaminen.
5701: tilannetta ja hallituksen toimenpiteitä arvioita-        Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon
5702: essa todettakoon, että metsäsektori ei suinkaan      metsätalouden ja metsäteollisuuden tulevaisuu-
5703: ole ainoa, jolle kansainvälisen kysynnän heik-       den tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden liit-
5704: keneminen ja toisaalta Suomen suhteellisen           tymisen osana hallituksen ohjelmassa esitettyi-
5705: korkeaksi kehittynyt hinta- ja kustannustaso ja      hin tavoitteisiin, hallitus tulee lähiaikoina harkit-
5706: heikentynyt kilpailukyky ovat aiheuttaneet           semaan erillisen metsätalouspoliittisen selonteon
5707: käytettävissä olevin voimavaroin vaikeasti rat-      antamista eduskunnalle sekä ryhtymään asian
5708: kaistavia ongelmia.                                  vaatimiin toimenpiteisiin.
5709: 
5710:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
5711: 
5712:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5713:                                           1992 vp -    KK 36                                          3
5714: 
5715: 
5716: 
5717: 
5718:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5719: 
5720:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          met Skog 2000 och dess arbete, som fårdigs-
5721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tälldes i början av detta år. Arbetet omfattar
5722: den 25 februari 1992 till vederbörande medlem         en mångsidig och aktuell beskrivning av
5723: av statsrådet översänt avskrift av följande av        utvecklingsutsikterna för och miljöfrågoma be-
5724: riksdagsman Rajamäki m.fl. undertecknade              träffande samhällsekonomin, skogsindustrin och
5725: spörsmål nr 36:                                       skogsbruket, möjligheterna inom skogssektom
5726:                                                       samt förslag till nödvändiga åtgärder för utveck-
5727:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         lande av skogssektorn. En särskild utredning har
5728:        geringen vidta för att bereda och tillställa   färdigställts om gallringens ekonomiska betydel-
5729:        riksdagen en skogsbrukspolitisk redogö-        se och alternativ för dess genomförande. Ett
5730:        relse?                                         ökat energibruk av virke och därtill hörande
5731:                                                       projekt som gäller utvecklingsarbete är under
5732:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         behandling både i landsbygdspolitiska delegatio-
5733: anföra följande:                                      nen, som tillsatts av statsrådet, och inom han-
5734:                                                       dels- och industriministeriet. Ett utvecklande av
5735:    I spörsmålet konstateras helt riktigt att skogs-   skogsbeskattningen i samma riktning som be-
5736: brukets ställning håller på att accentueras allt      skattningen av kapitalinkomster håller på att
5737: mer med avseende på skötseln av samhällseko-          utredas i en arbetsgrupp vid finansministeriet.
5738: nomin och sysselsättningen i Finland. Vi kan          Centralförvaltningen av privatskogsbruket och
5739: emellertid inte fullständigt hålla med om att         förvaltningen av statens skogar och skogsforsk-
5740: frågorna om skogsbruket och industrin skulle ha       ningen har reviderats. Den arbetsgrupp som
5741: fått överraskande litet uppmärksamhet.                utredde utvecklandet av landsbygdsnäringsför-
5742:     I regeringsprogrammet rör målsättningen spe-      valtningen har framställt förslag och genomfö-
5743: ciellt beträffande industri- och näringspolitiken,    randet av dessa förslag har inletts.
5744: sysselsättningen, utvecklandet av beskattningen,          Regeringen har för avsikt att fortsätta plane-
5745: miljön, energin, 1andsbygden, regionalpolitiken       ringen och genomförandet av de åtgärder som
5746: och utvecklandet av förvaltningen antingen som        rör skogsbruket och skogsindustrin på basis av
5747: sådan eller indirekt skogssektorn. Vid genomfö-       de förslag som framställts vid revideringen av
5748: randet av regeringens mål i programmet har man        programmet Skog 2000 samt andra utredningar
5749: beträffande skogssektom delvis nått nivån för         som nämnts ovan.
5750: praktiska åtgärder och delvis är de åtgärder som         1 de förhandlingar som förs i samband med
5751: hör ihop med målen i olika former under utred-        Finlands ansökan om medlemskap i EG har
5752: ning och beredning.                                   regeringen för avsikt att föra fram skogsbrukets
5753:     Vid bedömningen av regeringens åtgärder och       och skogsindustrins centrala betydelse och att
5754: den nuvarande situationen inom skogsbruket            som mål uppställa ett tryggande av de nationella
5755: och skogsindustrin kan konstateras att skogssek-      intressena i anslutning härtill.
5756: torn ingalunda är den enda som den försvagade             Hänvisande tili det ovan anförda och med
5757: internationella efterfrågan och å andra sidan den     beaktande av det faktum att skogsbrukets och
5758: relativt höga pris- och kostnadsnivån och den         skogsindustrins framtida mål samt utveck-
5759: försvagade konkurrenskraften i Finland har för-       lingsåtgärderna utgör en del av de mål som
5760:  orsakat problem som är svårlösta med till buds       framställts i regeringsprogrammet, kommer re-
5761:  stående resurser.                                    geringen inom den närmaste framtiden att över-
5762:     Regeringen känner tili de omständigheter som      väga ett överlämnande av en särskild skogs-
5763:  förs fram i spörsmålet beträffande skogsbruket       brukspolitisk redogörelse tili riksdagen. Därtill
5764:  och skogsindustrin samt behovet att utveckla         kommer regeringen att vidta de åtgärder som
5765:  skogssektorn. I detta sammanhang må speciellt        ärendet förutsätter.
5766:  nämnas kommissionen för revision av program-
5767: 
5768:      Helsingfors den 27 mars 1992
5769: 
5770:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5771:                                                1992 vp
5772: 
5773: Kirjallinen kysymys 37
5774: 
5775: 
5776: 
5777: 
5778:                                   Lamminen: Hiililaivoilta Porin satamassa perittävistä merenkulku-
5779:                                      maksuista
5780: 
5781: 
5782:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5783: 
5784:     Porin satamassa käyvä ulkomainen hiililaiva      markkaa. Jos sama laiva purkaisi vastaavan
5785: joutuu maksamaan käynnistään useita erilaisia        lastin jommassakummassa edellä mainitussa sa-
5786: maksuja: luotsi-, hinaus-, satama- ja väylämak-      tamassa, Ruotsin valtio keräisi merenkulku-
5787: suja. Näistä maksuista ylivertaisesti suurin on      maksuina vain noin 187 000 markkaa ja lastin
5788: valtion perimä väylämaksu.                           omistajilta 250 000 markkaa. Sen sijaan Porin
5789:     Väylämaksusta kertyvä tuotto käytetään väy-      sataman muut maksut - kaupungin perimä
5790: lien kohentamiseen ja kunnossapitoon. Väylä-         satamamaksu, kiinnitys- ja irrotusmaksu, luotsi-
5791: maksujen keräysjärjestelmähän uusittiin 1980-        maksu ja hioaajamaksu - ovat täysin kilpailu-
5792: luvulla ja se toteutuu nyt voimassa olevan väylä-    kykyisiä vertailusatamien kanssa.
5793: maksuasetuksen (1016/83) perusteella. Järjestel-        Varustamoiden kilpailun ollessa kovaa on
5794: mää luotaessa pyrittiin aiheuttamisperiaatteen       selvää, että kustannussyistä varustamot ohjaavat
5795: mukaisesti siihen, että väylien käyttäjät maksa-     laivat purkamaan hiililastiosa Porin sijasta
5796: vat kustannukset. Samalla tavoiteltiin sinänsä       Ruotsin satamiin. Valtio aiheuttaa suurilla mak-
5797: kannatettavaa päämäärää, jonka mukaan koti-          suilla vakavaa kilpailuhaittaa ja tulonmenetyk-
5798: maiselle varustamotoiminnalle annetaan erityis-      siä sekä Porin satamalle että koko Suomen
5799: tukea. Sen toteuttamiseksi on mm. säädetty           kansantaloudelle. Tämän vuoksi olisi tärkeää
5800: väylämaksujen porrastus siten, että vuodenajas-      määrittää valtion ulkomaisten laivojen hiililii-
5801: ta riippumatta jäävahvistetulta alukselta peri-      kenteeltä perimät merenkulkumaksut vähintään
5802:  tään oleellisesti alempi väylämaksu kuin jäävah-    samaksi kuin Ruotsissa.
5803:  vistamattomalta. Lisäksi laiva vapautuu täysin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5804:  väylämaksuista kymmenen satamakäynnin jäl-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5805:  keen.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5806:     Valtion merenkulkumaksuina perimät väylä-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5807: ja lästimaksu ovat kuitenkin huomattavasti suu-
5808:  remmat Porissa kuin verrattuna sen kanssa kil-                Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
5809:  paileviin Luleån ja Oxelösundin satamiin. Ulko-            kuvatusta Porin satamaan kohdistuvasta
5810:  maisen M/S Tigriksen purkaessa 14.-19.8.1991               kilpailuhaitasta, ja jos on,
5811:  Porin satamassa 104 642 tonnin hiililastin valtio             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5812:  keräsi merenkulkumaksuina noin 1,3 miljoonaa               ryhtyä kilpailuhaitan poistamiseksi?
5813: 
5814:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1992
5815: 
5816:                                           Kalevi Lamminen
5817: 
5818: 
5819: 
5820: 
5821: 220051L
5822: 2                                       1992 vp -    KK 37
5823: 
5824: 
5825: 
5826: 
5827:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5828: 
5829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      huomattavasti korkeampia maksuja kuin vas-
5830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taava laiva käydessään Ruotsissa.
5831: olette 25 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn              Väylämaksuasetuksen 10 §:n nojalla liikenne-
5832: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ministeriö voi yksittäistapauksessa myöntää
5833: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       maksuista helpotusta mm. silloin, kun Suomen
5834: edustaja Lammisen näin kuuluvasta kirjallisesta     ulkomaankaupan edistämiseen liittyvät painavat
5835: kysymyksestä n:o 37:                                syyt sitä edellyttävät. Aikaisemmin tällaisia alen-
5836:                                                     nuksia on myönnetty muun muassa ulkomaisille
5837:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa     hiililaivoille. Edellytyksenä alennuksen myöntä-
5838:        kuvatusta Porin satamaan kohdistuvasta       miselle on ollut, että alennus tuloutuu kotimai-
5839:        kilpailuhaitasta, ja jos on,                 sen hiilen ostajan hyväksi.
5840:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Viime aikoina hiilen tuonnin rakenne on olen-
5841:        ryhtyä kilpailuhaitan poistamiseksi?         naisesti muuttunut. Itämeren alueelta tuotavan
5842:                                                     lähihiilen osuus on vähentynyt ja vastaavasti
5843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaukohiilen tuonnin osuus kasvanut. Nykytilan-
5844: vasti seuraavaa:                                    teessa liikenneministeriö suhtautuu pidättyvästi
5845:                                                     edellä kuvattujen alennusten myöntämiseen.
5846:     Suomen nykyinen väylämaksujärjestelmä ke-       Suomalaisten alusten kanssa kilpailevat hiililai-
5847: hitettiin 1980-luvun alkupuolella. Uudistuksen      vat ovat yleensä ulkomaisia halvemman kustan-
5848: keskeisiä tavoitteita oli suosia maksujärjestel-    nustason laivoja, kuten mukavuuslippulaivoja.
5849: mällä sellaisia säännöllisesti Suomen satamissa     Suomalaiset varustamot ovat maamme energia-
5850: käyviä aluksia, jotka pystyvät ympärivuotiseen      huollon turvaamiseksi investoineet ympärivuoti-
5851: liikenteeseen. Koska maksu määräytyy aluksen        seen liikenteeseen sopivaan jäävahvistettuun
5852: koon (nettovetoisuus), jäissäkulkuominaisuuk-       tonnistoon, jollaiset laivat ovat noin 10 % kal-
5853: sien Gäämaksuluokka) ja Suomessa käyntikerto-       liimpia kuin normaalit kauppa-alukset. Alen-
5854: jen määrän mukaan, tämä on johtanut tilantee-       nusten laajamittainen myöntäminen ulkomaisil-
5855: seen, jossa satunnaisesti Suomessa käyvä jäävah-    le hiililaivoille saattaisi vaarantaa maamme ener-
5856: vistamaton ja kooltaan iso alus joutuu maksa-       giahuollon tuontivarmuutta. Nykytilanteessa
5857: maan huomattavan korkeaa väylämaksua.               alennusten myöntämiselle ei ole olemassa myös-
5858:     Ruotsissa, joka ympärivuotisen avovesiyhtey-    kään erityisiä kaupallisia syitä.
5859: den kautta ei ole riippuvainen jäävahvistetusta        Suomen maksujärjestelmä on yhteinen koko
5860: tonnistosta samalla tavoin kuin Suomi, maksu-       maassa, eikä se aseta Porin satamaa mihinkään
5861: järjestelmä on erilainen. Yleistäen voidaan sa-     eri asemaan. Mikäli Porin sataman toiminnan
5862: noa, että suomalaisessa maksujärjestelmässä         tukemista pidetään välttämättömänä, tämä tulisi
5863: huonot jäissäkulkuominaisuudet omaava laiva,        toteuttaa muilla tavoin kuin myöntämällä ulko-
5864: joka käy harvoin Suomessa, joutuu maksamaan         maisille aluksille väylämaksuhelpotuksia.
5865: 
5866:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
5867: 
5868:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
5869:                                             1992 vp -    KK 37                                          3
5870: 
5871: 
5872: 
5873: 
5874:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5875: 
5876:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Med stöd av 10 § förordningen om farledsav-
5877: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          gift kan trafikministeriet i enskilda fall bevilja
5878: den 25 februari 1992 till vederbörande medlem           lättnader i farledsavgifterna bl.a. då vägande
5879: av statsrådet översänt avskrift av följande av          skäl i anslutning till främjandet av Finlands
5880: riksdagsman Lamminen undertecknade spörs-               utrikeshandel förutsätter detta. Tidigare har dy-
5881: mål nr 37:                                              lika nedsättningar beviljats bland annat ut-
5882:                                                         ländska kolfartyg. Som förutsättning för bevil-
5883:            Är Regeringen medveten om den kon-           jandet av nedsättningen av avgiften har varit att
5884:         kurrensolägenhet som berör Björneborgs          nedsättningen kommer inhemska köpare av kol
5885:         hamn på det sätt som anges i motive-            till godo.
5886:         ringen, och, om så är fallet,                       På sistone har strukturen hos kolimporten
5887:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        förändrats på ett väsentligt sätt. Andelen kol
5888:         för att avhjälpa denna olägenhet?               som importeras från Östersjöområdet har min-
5889:                                                         skat och på motsvarande sätt har kolimporten
5890:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           från områden längre bort ökat. I detta nu
5891: anföra följande:                                        förhåller sig trafikministeriet återhållsamt till
5892:                                                         beviljandet av de ovan nämnda nedsättningarna.
5893:    Det nuvarande farledsavgiftssystemet i Fin-          De kolfartyg som konkurrerar med de inhemska
5894: land utvecklades i början av 1980-talet. Refor-         fartygen är i allmänhet utländska fartyg av lägre
5895: mens centrala mål var att genom avgiftssystemet         kostnadsnivå såsom fartyg under bekvämlighets-
5896: gynna sådana fartyg som regelbundet besöker             flagg. För att trygga vårt lands energiförsörjning
5897: hamnarna i Finland och som är kapabla till att          har finländska rederier investerat i isförstärkt
5898: vara i trafik året om. På grund av att avgiften         tonnage som lämpar sig för trafik året om och
5899: bestäms enligt fartygets storlek (nettodräk-            som är cirka 10 % dyrare än vanliga handelsfar-
5900: tighet), färdegenskaper i isförhållanden (isav-         tyg. Ett omfattande beviljande av nedsättningar
5901: giftsklass) och antalet besök i Finland, har detta      för utländska kolfartyg kunde utsätta importsä-
5902: lett till en situation där ett stort icke isförstärkt   kerheten för energiförsörjningen i vårt land för
5903: fartyg som sporadiskt besöker Finland är tvung-         fara. I dessa tider föreligger inte heller några
5904: et att betala en betydande farledsavgift.               särskilda handelsskäl för beviljandet av nedsätt-
5905:    I Sverige, där man inte är beroende av isför-        ningar då det inte föreligger några särskilda
5906: stärkt tonnage på samma sätt som i Finland tack         handelsskäl för beviljandet av nedsättningar.
5907: vare förbindelser genom öppet vatten året runt,             Avgiftssystemet i Finland är enhetligt i hela
5908: är avgiftssystemet annorlunda. Generaliserat            landet och försätter inte Björneborgs hamn i
5909: kan man säga att enligt det finländska avgiftssys-      någon särställning. Såvitt stödjande av Björne-
5910: temet måste ett fartyg som har dåliga färdegen-         borgs hamn anses nödvändigt, borde det för-
5911: skaper i isförhållanden och som sällan besöker          verkligas på ett annat sätt än genom att bevilja
5912: Finland betala avsevärt högre avgifter än ett           utländska fartyg lättnader i farledsavgifterna.
5913: motsvarande fartyg som besöker Sverige.
5914: 
5915:      Helsingforsden 1 april 1992
5916: 
5917:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
5918:                                                1992 vp
5919: 
5920: Kirjallinen kysymys 38
5921: 
5922: 
5923: 
5924: 
5925:                                   Kemppainen ym.: Yksityisyrittäjien kuljetuskaluston käyttämisestä
5926:                                      tielaitoksen työllisyystyökohteissa
5927: 
5928: 
5929:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5930: 
5931:    Maansiirtokoneiden ja kuorma-autoilijoiden        halvempaa kuin tielaitoksen oman kaluston
5932: työllisyystilanne on tällä hetkellä hälyttävän       käyttö.
5933: huono. Heidän työllisyyttään on pyritty paran-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5934: tamaan tielaitoksen työllisyystyönä toteuttamil-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5935: la tiehankkeilla.                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5936:    Kuitenkin viime aikoina työllisyysrahoilla to-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5937: teutettavissa tiehankkeissa tielaitos on käyttänyt
5938: yhä enemmän vain omaa kalustoaan. Näin on                      Katsooko Hallitus, että työllisyysva-
5939: esimerkiksi tapahtunut Suomussalmella. Työlli-              rojen käyttö pelkästään tielaitoksen sisäi-
5940: syysvaroin toteutettavaan tiehankkeeseen ei ole             senä työnä toteutettaviin kohteisiin on
5941: otettu mukaan juuri ollenkaan yksityisiä kuor-              perusteltua, ja
5942: ma-autoja tai maansiirtokoneita. Yksityisyrittä-               aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
5943: jien käyttö olisi kuitenkin huomattavasti talou-            työllisyyskohteisiin käytetään edullisinta
5944: dellisempaa. On suoritettu laskelmia, että yksi-            kuljetuskalustoa?
5945: tyisen suorittama työ olisi voinut ollajopa puolet
5946: 
5947:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1992
5948: 
5949:                      Hannu Kemppainen                         Kauko Heikkinen
5950:                      Annikki Koistinen                        Osmo Polvinen
5951: 
5952: 
5953: 
5954: 
5955: 22005IL
5956: 2                                           1992 vp -    KK 38
5957: 
5958: 
5959: 
5960: 
5961:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5962: 
5963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Työllisyystöihin liittyvät kuljetukset hoide-
5964: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           taan pääosin yksityisiltä yrittäjiltä vuokratulla
5965: olette 25 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn              kuljetuskalustolla. Vain joissain tapauksissa on
5966: kirjeenne n:o 168 ohella toimittanut valtioneu-         käytetty omaa kuljetuskalustoa. Tällöin se on
5967: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            ollut taloudellisesti perusteltua, koska kalustoa
5968: kansanedustaja Hannu Kemppaisen ym. näin                on ollut vapaana kunnossapidon muista töistä.
5969: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 38:           Kun kaiken tienpidon yhtenä pääperiaatteena
5970:                                                         on taloudellisuus ja tuottavuus, on selvää, että
5971:            Katsooko Hallitus, että työllisyysva-        vapaana olevaa omaa kalustoa on käytettävä
5972:         rojen käyttö pelkästään tielaitoksen sisäi-     työhön sen sijaan, että se seisoisi käyttämättö-
5973:         senä työnä toteutettaviin kohteisiin on         mänä tiemestaripiirin tukikohdan pihalla.
5974:         perusteltua, ja                                    Tielaitoksen omaa kuljetuskalustoa on tämän
5975:            aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       vuoksi käytetty mm. Suomussalmella toteutetta-
5976:         työllisyyskohteisiin käytetään edullisinta      vissa työllisyyskohteissa talvikaudella 1992.
5977:         kuljetuskalustoa?                               Oman kaluston määrä on ollut tiehöylä ja 2-5
5978:                                                         autoa. Yksityisiä autoja on vastaavasti ollut
5979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            käytössä 0-11 autoa työkohteesta riippuen.
5980: vasti seuraavaa:                                           Taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi tielai-
5981:                                                         tos kilpailuttaa ja tulee kilpailuttamaan tienpi-
5982:     Tielaitos sopii tietyökohteiden työllistärnisvel-   toon liittyviä töitä enenevässä määrin. Urakoin-
5983: voitteen täyttämisestä aina työvoimaviran-              nin lisääntyminen vähentää oman kaluston käyt-
5984: omaisten kanssa. Esimerkiksi Suomussalmen               töä entisestään ja lisää vastaavasti yksityisen
5985: työllisyystyömailla on työvoimaviranomaisten            kaluston käyttöä tienpidossa.
5986: osoittamia henkilöitä 50-60 % kirjavahvuudes-
5987: ta.
5988: 
5989:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
5990: 
5991:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
5992:                                          1992 vp -    KK 38                                            3
5993: 
5994: 
5995: 
5996: 
5997:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5998: 
5999:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Transport som ansluter sig tili sysselsätt-
6000: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ningsarbeten sköts för det mesta genom att hyra
6001: 168 av den 25 februari 1992 tili vederbörande        transportmateriel av privata företagare. Endast i
6002: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    enskilda fall har man använt egen transportma-
6003: de av riksdagsman Hannu Kemppainen m.fl.             teriel. Då har det funnits ekonomiska grunder tili
6004: undertecknade spörsmål nr 38:                        detta, eftersom materielen har stått ledig från
6005:                                                      andra underhållsarbeten. Då en av huvudprinci-
6006:           Anser Regeringen, att användning av        perna för all väghållning är lönsamhet och pro-
6007:        sysselsättningsmedel för projekt, som         duktivitet, är det klart, att om egen materiel står
6008:        förverkligas endast som vägverkets inre       ledig, skall man utnyttja den i stället för att låta
6009:        arbete, är motiverad och                      den stå oanvänd på vägmästardistriktets vägsta-
6010:           ämnar Regeringen se tili att den för-      tion.
6011:        månligaste transportmaterielen för sys-          Därför har vägverkets egen transportmateriel
6012:        selsättningsprojekt är i bruk?                använts för sysselsättningsprojekt t.ex i Suomus-
6013:                                                      salmi under vintern 1992. Den egna materielen
6014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        har bestått av 1 väghyvel och 2-5 bilar. På
6015: anföra följande:                                     motsvarande sätt har 0-11 privata bi1ar varit i
6016:                                                      bruk beroende av arbetsplatsen.
6017:   Vägverket kommer överens om uppfyllning               För att uppnå ekonomiskt resu1tat 1åter väg-
6018: av sysselsättningsplikt alltid med arbetskrafts-     verket f6retagarna nu och även i framtiden i allt
6019: myndigheter. T.ex. i sysselsättningsarbetsplat-      högre grad konkurrera om arbeten som ansluter
6020: sema i Suomussalmi är antalet personer, som          sig tili väghållning. Genom ökande av enterpre-
6021: sysselsatts av arbetskraftsmyndigheter på basis      naduppdrag minskar användningen av egen ma-
6022: av sysselsättningsplikt, 50-60 % av den bokför-      teriel och på motsvarande sätt ökas användning-
6023: da arbetskraftsreserven.                             en av privat materiel i väghållning.
6024: 
6025:      Helsingfors den 24 mars 1992
6026: 
6027:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
6028:                                                 1992 vp
6029: 
6030: Kirjallinen kysymys 39
6031: 
6032: 
6033: 
6034: 
6035:                                    Ollila: Elinkeinotoimintaan liittyvän tienvarsimainonnan sallimi-
6036:                                         sesta maaseudulla
6037: 
6038: 
6039:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6040: 
6041:    Maaseudun elinkeinotoiminnan onnistumista          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6042: hankaloittavat jäykät ja joustamattomat sovellu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6043: tukset tienvarsimainonnasta. Haja-asutusalueel-
6044: la sijaitseva yritys, joka myy valmistamiaan tuot-                Aikooko Hallitus joustavoittaa ohjei-
6045: teita kotona, ei tavoita asiakkaitaan, ellei teiden            ta ja määräyksiä, jotka koskevat tien-
6046: varsilla ole mahdollista olla asianmukaisia opas-              varsimainontaa siten, että maaseudulla
6047: teita.                                                         toimivien pienten yritysten toiminta hel-
6048:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             pottuu?
6049: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6050: 
6051:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1992
6052: 
6053:                                             Heikki A. Ollila
6054: 
6055: 
6056: 
6057: 
6058: 220051L
6059: 2                                          1992 vp -    KK 39
6060: 
6061: 
6062: 
6063: 
6064:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6065: 
6066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tulisi niin paljon, ettei autoilija ehtisi lukemaan
6067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          niitä.
6068: olette 27 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn                Kuntien keskusjärjestöt laativat vuonna 1988
6069: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           haja-asutusalueiden osoitejärjestelmää ja osoite-
6070: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          karttaa koskevat ohjeet. Järjestelmässä haja-
6071: edustaja Ollilan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     asutusalueiden teille annetaan nimet ja jokaiselle
6072: symyksestä n:o 39:                                     kiinteistölle numero, jotka myös merkitään
6073:                                                        maastoon näkyviin. Osoitejärjestelmän käyt-
6074:            Aikooko Hallitus joustavoittaa ohjei-       töönotto palvelee myös haja-asutusalueilla sijait-
6075:         ta ja määräyksiä, jotka koskevat tien-         sevia yrityksiä.
6076:         varsimainontaa siten, että maaseudulla            Mainosten sijoittaminen niin kuin muukin
6077:         toimivien pienten yritysten toiminta hel-      laitteiden rakentaminen yleisen tien tiealueelle
6078:         pottuu?                                        edellyttää tielaitoksen lupaa. Myös laitteiden
6079:                                                        sijoittamista tien vieri-, suoja- tai näkemäalueelle
6080:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           on mm. liikenneturvallisuussyistä rajoitettu.
6081: vasti seuraavaa:                                           Luonnonsuojelulain 19 §:n 1 momentin mu-
6082:                                                        kaan rakennelmien, laitteiden, tekstien ja kuvien
6083:    Tiellä kulkevan opastusta ja suunnistusta var-      asettaminen ulkosalle on mainos- tai muussa
6084: ten käytetään opastusmerkkejä. Opastuksen              vastaavassa tarkoituksessa (ulkomainokset) kiel-
6085: rungon muodostaa yleisten teiden viitoitus, joka       letty niiden alueiden ulkopuolella, joilla on voi-
6086: hoidetaan suunnistustauluilla ja tienviitoilla.        massa rakennuslain (370/58) mukainen asema-
6087: Matkan aikana tarvittavia palveluja osoitetaan         tai rakennuskaava.
6088: tieliikenneasetuksen mukaisilla opastusmerkeil-           Tienvarsimainosten on tutkimuksissa todettu
6089: lä, opastuskartalla tai osoiteviitalla.                vähentävän liikennemerkkien havaittavuutta.
6090:    Haja-asutusalueella olevien pienten yritysten       Lisäksi mainokset vähentävät tienkäyttäjien
6091: opastuksessa kysymykseen tulee lähinnä osoite-         tarkkaavaisuutta muun liikenteen ja yllättävien
6092: viitta. Sitä voidaan käyttää lähiopastuksena tär-      liikennetilanteiden suhteen. Liikenteen ohjauk-
6093: keisiin kohteisiin. Yritykset ovat voineet hakea       seen ja opastamiseen liittymättömän lisäinfor-
6094: osoiteviitan käyttöä koskevia lupia tiepiiriltä.       maation voidaankin yleensä katsoa lisäävän on-
6095: Lupa osoiteviitan pystyttämiseen on yleensä an-        nettomuusriskiä ja vaarantavan näin liikenne-
6096: nettu, jos kohde on tienpitäjän harkinnan mu-          turvallisuutta. Tienvarsimainonnalla voi lisäksi
6097: kaan ollut opastuksen kannalta tärkeä kohde.           olla maisemaa rumentava vaikutus.
6098:    Yrityksillä on mahdollisuus tuoda itseään               Liikenneturvallisuussyistä sekä maisemallis-
6099: tunnetuksi myös kuntien ylläpitämillä opastus-         ten näkökohtien vuoksi tienvarsimainontaa on
6100: kartoilla. Opastuskartalla on tärkeä merkitys          pyritty rajoittamaan. Yritysten tulisi pääsääntöi-
6101: viitoitusjärjestelmässä. Kartta on usein ainoa         sesti hoitaa markkinointiosa muilla keinoin kuin
6102: keino osoittaa jo kaukaa alueella olevat palve-        tienvarsimainoksilla.
6103: lut, myös sellaiset, jotka sijaitsevat etäällä ties-       Liikenneministeriö katsoo, että yleisön opas-
6104: tä. Erityisesti niillä alueilla, joilla yrityksiä on   tamiseen maaseudun pienyrityksen palveluihin
6105: useita, jokaisen yrityksen opastaminen erikseen        tulisi käyttää edellä kuvattua viitoitusta ja opas-
6106: jo kaukaa johtaisi tilanteeseen, jossa opasteita       tusta sekä osoitejärjestelmää.
6107: 
6108:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1992
6109: 
6110:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
6111:                                           1992 vp -    KK 39                                           3
6112: 
6113: 
6114: 
6115: 
6116:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6117: 
6118:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avstånd leda till en situation där mängden av
6119: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        informationsmärken skulle vara så stor att bi-
6120: den 27 februari 1992 till vederbörande medlem         listen inte skulle ha tid att läsa dem.
6121: av statsrådet översänt avskrift av följande av            År 1988 utarbetade kommunernas centralor-
6122: riksdagsman Ollila undertecknade spörsmål nr          ganisationer anvisningar rörande glesbygdernas
6123: 39:                                                   adressystem och adresskartor. 1 systemet namn-
6124:                                                       ges varje väg i glesbygden och ges varje fastighet
6125:           Ämnar Regeringen förhålla sig mera          ett nummer som även märks ut synligt i terräng-
6126:        flexibelt till de anvisningar och föreskrif-   en. Ibruktagandet av adressystemet tjänar också
6127:        ter som gäller reklam längs vägarna så att     de företag som är belägna i glesbygderna.
6128:        den verksamhet som bedrivs av små före-            Placeringen av annonser såsom även annat
6129:        tag på landsbygden underlättas?                byggande av anordningar på en allmän vägs
6130:                                                       vägomr~~e förutsätter alltid tillstånd från väg-
6131:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         verket. Aven placeringen av anordningar inom
6132: anföra följande:                                      vägens sido-, skydds- eller frisiktsområden har
6133:                                                       begränsats bl.a. på grund av trafiksäkerheten.
6134:    För informering och orientering av vägtrafi-           Enligt 19 § 1 mom. lagen om naturskydd är
6135: kanter används informationsmärken. Stommen            det förbjudet att sätta upp konstruktioner,
6136: för informeringen består av utmärkning av de          anordningar, texter och bilder utomhus i reklam-
6137: allmänna vägarna, för viiken orienteringstavlor       syfte eller något annat motsvarande syfte (utom-
6138: och vägvisare används. Den service som behövs         husreklam) utanför stads- eller byggnadspla-
6139: under färden utmärks med informationsmärken,          neområden enligt byggnadslagen (370/58).
6140: informationskarta eller adressvägvisare i en-             1 undersökningar har det konstaterats att
6141: lighet med vägtrafikförordningen.                     reklam längs vägarna minskar varseblivningen
6142:    För informering om småföretag i glesbygden         av trafikmärken. Dessutom minskar reklamerna
6143: blir det främst fråga om adressvägvisare. Dessa       vägtrafikanternas uppmärksamhet med tanke på
6144: kan användas för informering om viktiga rese-         den övriga trafiken och överraskande situationer
6145: mål på nära avstånd. Företag har hos vägdistrik-      i trafiken. Tillläggsinformation som inte hänför
6146: tet kunnat anhålla om tillstånd för användning-       sig tili reglering av trafiken och vägvisning kan i
6147: en av adressvägvisare. Tillstånd för uppförande       allmänhet anses öka risken för olyckor och
6148: av adressvägvisare har i allmänhet beviljats om       sålunda äventyra trafiksäkerheten. Annonsering
6149: målet enligt väghållarens bedömning varit ett         längs vägarna kan även ha en förfulande inver-
6150: viktigt mål med tanke på informeringen.               kan på landskapet.
6151:    Företagen har möjlighet att ge sig till känna          På grund av trafiksäkerheten och med tanke
6152: även genom informationskartor som upprätt-            på miljöaspekterna har man strävat efter att
6153: hålls av kommunerna. lnformationskartan har           begränsa annonseringen längs vägarna. Före-
6154: en viktig betydelse för vägvisarsystemet. Kartan      tagen borde huvudsakligen sköta sin marknads-
6155: utgör ofta det enda sättet att redan på långt         föring på ett annat sätt än genom annonsering
6156: avstånd informera om servicen på orten, även          längs vägarna.
6157:  om sådan service som befinner sig långt borta            Trafikministeriet anser att informeringen till
6158: från vägen. 1 synnerhet på sådana orter där det       allmänheten om småföretagens tjänster borde
6159: finns många företag skulle separat informering        ske genom den ovan beskrivna vägvisningen och
6160:  om vart och ett av företagen redan på långt          informeringen samt genom adressystemet.
6161: 
6162:      Helsingforsden 3 april 1992
6163: 
6164:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
6165:                                                                                                                 j
6166:                                                                                                             j
6167:                                                                                                         j
6168:                                                                                                     j
6169:                                                                                                 j
6170:                                                                                             j
6171:                                                                                         j
6172:                                                                                     j
6173:                                                                                 j
6174:                                                                             j
6175:                                                                         j
6176:                                                                     j
6177:                                                                 j
6178:                                                             j
6179:                                                         j
6180:                                                     j
6181:                                                 j
6182:                                             j
6183:                                         j
6184:                                     j
6185:                                 j
6186:                             j
6187:                         j
6188:                     j
6189:                 j
6190:             j
6191:         j
6192:     j
6193: j
6194:                                                 1992 vp
6195: 
6196: Kirjallinen kysymys 40
6197: 
6198: 
6199: 
6200: 
6201:                                    Laine ym.: Suojelupoliisin edeltäjien arkistojen avaamisesta
6202: 
6203: 
6204:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6205: 
6206:    Valtioneuvosto päätti vuonna 1981 suojelu-         lassa on säädetty laki entisen Saksan demokraat-
6207: poliisin edeltäjien, etsivän keskuspoliisin ( 1919-   tisen tasavallan turvallisuusministeriön arkisto-
6208: 1938) ja valtiollisen poliisin (1938-1948) arkis-     jen avaamisesta urkinnanja toimenpiteiden koh-
6209: tojen pitämisestä salaisina 60 vuoden ajan. Tästä     teiksi joutuneille. Saksan Hittotasavallassa on
6210: poikkeuksellisen pitkästä määräajasta päätettä-       kysymys ainakin osittain myös siitä, että mah-
6211: essä lienee annettu harhaanjohtavaa tietoa osalle     dollisen laittoman tai ihmisoikeuksia loukkaa-
6212: valtioneuvoston jäseniä.                              van teon kohteiksi joutuneilla olisi mahdollisuus
6213:    Mm. tutkijoiden piirissä arvosteltiin valtio-      hakea hyvitystä. Suomessa ei hyvityksen saami-
6214: neuvoston aikanaan tekemää päätöstä. Myös             nen näytä olleen motiivina.
6215: monissa muissa yhteyksissä on asiaan kiinnitetty         Suojelupoliisin edeltäjien arkistot tulisi saat-
6216: huomiota ja vaadittu arkistojen avaamista. Mo-        taa julkisiksi. Kun po. kortistossa ja arkistossa
6217: net tarkkailun ja kortistomerkintöjen kohteeksi       olevien tietojen voi toisaalta arvioida sisältävän
6218: joutuneet ja heidän omaisensa ovat useaan ker-        tosiasioiden ohella paljon virheellisiä ja tarkoi-
6219: taan viime vuosien aikana ilmaisseet tyytymättö-      tuksellisesti painotettuja tietoja sekä arveluita
6220: myytensä mainittujen arkistojen salaisina pitä-       ihmisten yksityiselämästä, tulisi kuitenkin arkis-
6221: miseen. Myös laajempikin yleisö tuntee kiinnos-       toja avattaessa kiinnittää huomiota ihmisten
6222: tusta asiaa kohtaan.                                  yksityiselämän suojaan.
6223:    Kansalaisoikeuksiin pitäisi kuulua mahdolli-          Erikseen olisi syytä tutkia, missä määrin etsi-
6224: suus niin halutessaan saada tietää itseään koske-     vän keskuspoliisin ja valtiollisen poliisin kortis-
6225: vista merkinnöistä varsinkin julkisen vallan re-      tomerkintöjä on käytetty syrjinnän, erottamisten
6226: kistereissä. Näin on laita erityisesti silloin, kun   ja mielipidevainon harjoittamisen välineenä. Sa-
6227: kyseessä ovat ihmisten poliittisten mielipiteiden     moin tulisi selvittää muidenkin arkistojen salas-
6228: ja toiminnan kirjaaminen ja perättömiin ilmiau-       sapitosäännösten tarkistamisen tarve.
6229: toihin perustuvat kirjaukset. Monet ko. kortis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6230: toihin kirjatut eivät enää ole elossa. Ainakin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6231: tällaisissa tapauksissa omaisille olisi annettava     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6232: oikeus tutustua ao. henkilöä koskeviin tietoihin.     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6233: Perusteltuna on pidettävä arkistojen avaamista
6234: myös tutkijoille ja kaikille sitä haluaville.                   Milloin Hallitus aikoo päättää suoje-
6235:    Monissa Euroopan ja muiden maanosien                      lupoliisin edeltäjien arkistojen avaami-
6236: maissa salaiset kortistot ja arkistot ovat avautu-           sesta?
6237:  neet tai avautumassa. Esim. Saksan liittotasaval-
6238: 
6239:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1992
6240: 
6241:           Ensio Laine                 Marjatta Stenius-Kaukonen          Eila Rimmi
6242:           Asko Apukka                 Timo Laaksonen                     Martti Korhonen
6243:           Osmo Polvinen               Jarmo Wahlström                    Outi Ojala
6244:                                       Esko Helle
6245: 
6246: 
6247: 
6248: 
6249: 22005JL
6250: 2                                             1992 vp -    KK 40
6251: 
6252: 
6253: 
6254: 
6255:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6256: 
6257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            poikkeuksia lukuun ottamatta opetusministeriö
6258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             on suhtautunut niihin myönteisesti. Lupia on
6259: olette 27 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn                myönnetty ensisijaisesti tieteellisen tutkimuksen
6260: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              tarpeisiin, mutta myös muista perustelluista syis-
6261: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             tä. Lupakäytäntö on myös ajan mittaan muuttu-
6262: edustaja Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallises-         nut vapaampaan suuntaan.
6263: ta kysymyksestä n:o 40:                                      Etsivän keskuspoliisin ja valtiollisen poliisin
6264:                                                           arkistojen käyttöön on liittynyt eräitä ongelmia,
6265:            Milloin Hallitus aikoo päättää suoje-          jotka johtuvat muun muassa siitä, että arkistois-
6266:         lupoliisin edeltäjien arkistojen avaami-          sa on niinjulkisia kuin salassapidettäviäkin asia-
6267:         sesta?                                            kirjoja, joita ei käytännössä ole mahdollista
6268:                                                           erottaa toisistaan. Toisaalta on ilmeistä, että
6269:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              myös tarve arkistojen salassapitoon on ajan
6270: vasti seuraavaa:                                          mittaan vähentynyt. Tämän johdosta ryhdyttiin
6271:                                                           jo runsas vuosi sitten opetusministeriön ja suoje-
6272:    Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain        lupoliisin toimesta selvittämään mahdollisuuk-
6273: (85/51) 22 §:n nojalla valtioneuvosto päätti              sia arkistojen salassapitoajan tarkistamiseksi.
6274: 16.6.1981 sisäasiainministeriön esittelystä piden-        Selvitystyön perusteella sisäasiainministeriö on
6275: tää etsivän keskuspoliisin, valtiollisen poliisin ja      esittänyt opetusministeriölle 26.2.1992 päivätyllä
6276: suojelupoliisin arkistoihin kuuluvien salassapi-          kirjeellään, että salassapitopäätös kumottaisiin
6277: dettävien asiakirjojen salassapitoaikaa 35 vuo-           suojelupoliisin edeltäjäviranomaisten asiakirjo-
6278: della. Salassapitoajaksi tuli siten 60 vuotta. Sa-        jen osalta. Opetusministeriön tarkoituksena on
6279: lassapitoajan pidentämistä perusteltiin erityisesti       esitellä asia tämän mukaisesti valtioneuvoston
6280: yksityisen oikeusturvaan ja henkilökohtaiseen             päätettäväksi välittömästi asian teknisen valmis-
6281: etuun, mutta myös valtion turvallisuuteen ja              telun jälkeen.
6282: Suomen ja ulkovaltojen suhteisiin liittyvillä nä-            Asiakirjojen julkisuuden ja erityisesti nyt ky-
6283: kökohdilla.                                               symyksessä olevan kaltaisten asiakirjojen julki-
6284:    Edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen              suuden osalta voidaan todeta, että Suomessa
6285: jälkeen suojelupoliisin edeltäjien, etsivän keskus-       noudatettu käytäntö jo nyt on varsin liberaali.
6286: poliisin ja valtiollisen poliisin, arkistot siirrettiin   Suomalaisen turvallisuuspoliisin aineisto on kes-
6287: valtionarkistoon siinä tarkoituksessa, että arkis-        kimääräistä helpommin saatavissa tutkimus-
6288: tot voitaisiin saattaa tieteellisen tutkimuksen           käyttöön esimerkiksi moniin Länsi-Euroopan
6289: käyttöön yleisten asiakirjain julkisuudesta anne-         maihin verrattuna. Tässä yhteydessä on syytä
6290: tun lain 20 §:n 2 momentin tarkoittamalla taval-          myös viitata siihen, että asiakirjojen julkisuus-
6291: la. Lainkohdan mukaan on ministeriöllä, jonka             lainsäädännön kokonaisuudistus on valmistelta-
6292: alainen asiakirjaa hallussaan pitävä viranomai-           vana oikeusministeriön hallinnonalalla. Opetus-
6293: nen on, oikeus erityisestä syystä myöntää lupa            ministeriön toivomuksena on, että uudistustyös-
6294: salassapidettävän asiakirjan ilmaisemiseen.               sä riittävästi otettaisiin huomioon tieteellisen
6295:    Tutkimuslupapyyntöjä on opetusministeriös-             tutkimuksen ja asiakirjojen arkistokäytön tar-
6296: sä ollut käsiteltävänä erittäin runsaasti, viime          peet.
6297: aikoina noin 50 kappaletta vuodessa. Harvoja
6298: 
6299:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1992
6300:                                                                      Opetusministeri Riitta Uosukainen
6301:                                           1992 vp -    KK 40                                            3
6302: 
6303: 
6304: 
6305: 
6306:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6307: 
6308:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          undantag har ministeriet förhållit sig positivt till
6309: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dem. Tillstånd har i första hand beviljats för
6310: den 27 februari 1992 till vederbörande medlem         vetenskaplig forskning, men även av andra mo-
6311: av statsrådet översänt avskrift av följande av        tiverade skäl. Tillståndspraxis har med tiden
6312: riksdagsman Laine m.fl. undertecknade spörs-          även blivit liberalare.
6313: mål nr 40:                                                Vissa problem har varit förknippade med
6314:                                                       nyttjandet av detektiva centralpolisens och stats-
6315:           När ämnar Regeringen fatta beslut om        polisens arkiv. De beror bland annat på att det i
6316:        att öppna arkiven från föregångama till        arkiven finns både offentliga och sekretessbelag-
6317:        skyddspolisen?                                 da handlingar, s9m det i praktiken är omöjligt
6318:                                                       att särskilja på. Aandra sidan är det uppenbart
6319:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          att behovet av att sekretessbelägga arkiven har
6320: följande:                                             minskat med tiden. Därför började undervis-
6321:                                                       ningsministeriet och skyddspolisen för drygt ett
6322:    Med stöd av 22 § lagen om allmänna                 år sedan reda ut möjlighetema att revidera
6323: handlingars offentlighet (85/51) beslöt statsrådet    arkivens sekretesstid. På basis av utredningen
6324: 16.6.1981 vid föredragning från inrikesministe-       föreslog inrikesministeriet i sitt brev 26.2.1992
6325: riet att förlänga sekretesstiden med 35 år för        till undervisningsministeriet att beslutet om sek-
6326: sekretessbelagda handlingar hos detektiva cen-        retessbelagda handlingar skulle slopas i fråga om
6327: tralpolisen, statspolisen och skyddspolisen. Sek-     de myndigheters handlingar som var föregånga-
6328: retesstiden blev sålunda 60 år. Förlängningen av      re till skyddspolisen. Undervisningsministeriet
6329: sekretesstiden motiverades särskilt med syn-          har för avsikt att underställa statsrådet denna
6330: punkter på det enskilda rättskyddet och person-       fråga omedelbart efter att den tekniskt har be-
6331: liga intressen men också på statssäkerheten och       retts.
6332: Finlands relationer med andra stater.                     Med tanke på handlingars offentlighet och
6333:     Efter det nämnda statsrådsbeslutet överfördes     speciellt de handlingars som det nu är fråga om
6334: skyddspolisens föregångares, detektiva central-       kan det konstateras att praxis i Finland är
6335: polisens och statspolisens arkiv till riksarkivet i   relativt liberal. Materialet hos skyddspolisen i
6336: syfte att arkiven kunde göras tillgängliga för        Finland är i genomsnitt lättare tillgängligt för
6337: vetenskaplig forskning på det sätt som avses i        forskningsändamål än i många västeuropeiska
6338: 20 § 2 mom. lagen om allmänna handlingars             länder. I detta sammanhang är det skäl att
6339: offentlighet. Enligt detta lagrum har det ministe-    hänvisa till att en totalreform om lagstiftningen
6340: rium som är den myndighet som innehar hand-           om handlingars offentlighet håller på att beredas
6341: lingen i fråga rätt att av särskilda skäl bevilja     på justitieministeriet. V ndervisningsministeriet
6342: tillstånd att yppa en sekretessbelagd handling.       har förhoppningen att man i reformarbetet tar
6343:     Undervisningsministeriet har prövat ett flertal   tillräcklig hänsyn till behoven inom den veten-
6344: ansökningar om forskningstillstånd, under de          skapliga forskningen och inom användningen av
6345:  senaste åren ca 50 per år. Med några sällsynta       arkiverade handlingar.
6346: 
6347:      Helsingfors den 20 mars 1992
6348: 
6349:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
6350:                                                 1992 vp
6351: 
6352: Kirjallinen kysymys 41
6353: 
6354: 
6355: 
6356: 
6357:                                    Renko ym.: Ajokorttikokeen suorittamisesta keskiasteen oppilai-
6358:                                       toksissa
6359: 
6360: 
6361:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6362: 
6363:    Suomessa ajokortin suorittaminen on mah-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6364: dollista autokouluissa, ajoluvalla tai ammatillis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6365: ten oppilaitosten eräillä linjoilla. Suomen kaltai-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6366: sessa haja-asutusmaassa, jossa on harva julkinen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6367: liikenneverkko ja pitkät työmatkat, on yhä suu-
6368: remman osan ikäluokasta välttämätöntä hank-                     Onko Hallitus tietoinen ajokortin kal-
6369: kia ajokortti. Ajokortin hinta on kallis, mikä               leudesta ja mitä Hallitus aikoo tehdä,
6370: muodostaa monille nuorille esteen kortin hank-               jotta yhä useampi nuori voisi suorittaa
6371: kimiseen.                                                    ajokortin kohtuuhintaan, ja
6372:     Keskiasteen oppilaitosten tuntijako mahdol-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6373: listaa tulevaisuudessa yhä väljempiä valintoja,              siin ajokortin suorittamismahdollisuuk-
6374: jolloin olisi järkevää avata myös mahdollisuudet             sien avaamiseksi keskiasteen oppilaitos-
6375: ajokortin suorittamiseen keskiasteen opintojen               ten opetusohjelmien puitteissa?
6376: puitteissa.
6377:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
6378: 
6379:            Tellervo Renko                Pauli Saapunki                 Mirja Ryynänen
6380:            Jorma Huuhtanen               Juhani Alaranta                Olli Rehn
6381:                                          Tero Mölsä
6382: 
6383: 
6384: 
6385: 
6386:  220051L
6387: 2                                        1992 vp -    KK 41
6388: 
6389: 
6390: 
6391: 
6392:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6393: 
6394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       liikennekasvatukseen. Oppilaiden mahdollisuus
6395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saada ajo-opetusta mahdollisten hyppytuntiensa
6396: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           aikana koetaan erittäin positiiviseksi.
6397: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       Turun normaalikoulussa suoritetaan liikenne-
6398: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       kasvatuskokeilua. Kokeilun yhteydessä Turun
6399: taja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta kirjal-     normaalikoulun lukion oppilaat voivat suorittaa
6400: lisesta kysymyksestä n:o 41:                         ajokorttitutkinnon omassa autokoulussa. Toi-
6401:                                                      minta alkoi syksyllä 1990 Turun ja Porin läänin
6402:           Onko Hallitus tietoinen ajokortin kal-     lääninhallituksen 29.5.1990 myöntämän kokei-
6403:        leudesta ja mitä Hallitus aikoo tehdä,        luluvan perusteella.
6404:        jotta yhä useampi nuori voisi suorittaa          Kokeilun tarkoituksena on mm. tutkia,
6405:        ajokortin kohtuuhintaan, ja                      - miten autokouluopetus soveltuu lukion
6406:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       yhteyteen
6407:        siin ajokortin suorittamismahdollisuuk-          -miten laajennettu, pitempiaikainen teoria-
6408:        sien avaamiseksi keskiasteen oppilaitok-      opetus vaikuttaa liikenneasenteisiin.
6409:        sen opetusohjelmien puitteissa?                  Tutkimusta suorittavat Turun yliopiston psy-
6410:                                                      kologian laitos ja opettajankoulutuslaitos.
6411:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Teoriaopetus on oppilaille ilmaista kuten
6412: taen seuraavaa:                                      muukin kouluopetus. Ajo-opetuksesta jokainen
6413:                                                      maksaa ajokertojen mukaan. Tähän liittyvän
6414:     Varsinaista ajokorttiopetusta annetaan tällä     maksuliikenteen hoitaa koulu ja yliopisto. Toi-
6415: hetkellä maassamme kahdessa koulussa, Helsin-        minnasta ei kerry ylijäämää eikä siitä saada
6416: gin Suomalaisessa Yhteiskoulussa Helsingissä ja      mitään välityspalkkiota.
6417: Turun normaalikoulussa Turussa.                          Oppilaalta ajokerralta perittävä maksu oli
6418:     Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiöllä           autokoulun aloittaessa toimintansa 85 mk. Lu-
6419: (koulun ylläpitäjäyhteisö) on ollut lääninhalli-     kuvuoden 1991-1992 alusta lukien maksu on
6420: tuksen viideksi vuodeksi kerrallaan myöntämä         ollut 90 mk. Tätä aikaisemmin autokoulun aloit-
6421: autokoululupa 1960-luvun alusta alkaen. Oppi-        taneet maksavat alemman maksun koko auto-
6422: laiksi saa ottaa vain koulun varsinaisia oppilaita   koulunsa ajalta. Auton käytöstä tutkinnossa
6423: (ei ylioppilaiksi päässeitä, henkilökunnanjäseniä    perittävä maksu on koko ajan ollut 215 mk.
6424: tms.).                                               Norssin autokoulussa voi suorittaa myös ajo-
6425:     Noin 95% lukion oppilaista käy autokoulun        kortin II vaiheen. Lukuvuoden 1991-1992 alus-
6426: koulun yhteydessä. Koulussa on aiemmin ollut         ta alkaen maksu on ollut 450 mk.
6427: neljä lukion aloitusluokkaa, viime vuosina kol-          Norssin autokoulussa on 14.2.1992 mennessä
6428: me. Ajokortin suorittajia on ollut vuosittain        aloittanut ajokortin I vaiheen suorituksen 95
6429: keskimäärin 100, vuonna 1991 kuitenkin 90.           oppilasta. Seuraava kurssi alkoi 18.2.1992. Ajo-
6430:     Ajo-opetuksen kuluja ei ole liitetty koulun      kortin I vaiheen on 14.2.1992 mennessä suoritta-
6431: kustannuksiin. Tästä syystä osakeyhtiö on koko       nut 71 oppilasta. Sellaisen oppilaan, joka ei ole
6432: toiminta-ajan sopinut pätevyyden omaavan au-         suorittanut KT-korttia, ajokertojen minimimää-
6433: tokoulunopettajan kanssa siitä, että hän huoleh-     rä on 34 ajokertaa. KT-kortin suorittaneen oppi-
6434: tii opetuksen ohella kalustosta ja kirjanpidosta.    laan ajokertojen minimimäärä on 17 ajokertaa.
6435: Yhtiö luovuttaa korvauksetta opetustilat ja          Tähän mennessä ajokortin I vaiheen suorittaneista
6436: kontrolloi maksut ja kirjanpidon.                    71 oppilaasta 6 oppilaalla on ollut KT-kortti.
6437:     Ajo-opetuksen perusmaksu on 4 300 mk, jo-        Keskimääräisellä ylimääräisten ajo-opetuskerto-
6438: hon tulee tarpeen mukaan lisäajokertoja å 85         jen määrällä ajokortin I vaiheen suoritus tulee ajo-
6439: mk. Ajo-opetuksen II vaihe maksaa 600 mk.            opetuksen osalta maksamaan 3 815 mk.
6440:     Ajo-opetusta ei ole kytketty mihinkään oppi-         Kokeiluhankkeita on vireillä useita. Esimer-
6441: aineeseen, mutta se säteilee monin tavoin koulun     kiksi Taivalkoskella ja Pyhäjoella autokoulu ja
6442:                                           1992 vp -    KK 41                                           3
6443: 
6444: lukio toimivat yhteistyössä. Tarvittava teoria-       voitteisiin ja on edellytys koulutuksen antami-
6445: opetus tapahtuu koulussa. Ajo-opetuksesta vas-        seen.
6446: taa autokoulu. Lisäksi Autokoululiitosta saadun          Koulutus perustuu ajokorttiasetuksen (44 71
6447: tiedon mukaan ainakin Espoossa, Evijärvellä,          72) 15 §:ään. Siinä todetaan, että opetushallituk-
6448: Ilmajoella, Jyväskylässä ja Pihtiputaalla on luki-    sen valvonnassa tapahtuvan kuljettajan ammat-
6449: oiden ja paikallisen autokoulun yhteistyötä.          tiopetuksen yhteydessä saa antaa kuljettajaope-
6450: Autokoulunopettajat pitävät muun muassa yli-          tusta ilman autokoululupaa. Opetus toteutetaan
6451: määräisiä liikennekasvatustunteja. Nykyisessä         noudattaen Autorekisterikeskuksen vahvista-
6452: taloudellisessa tilanteessa ei ole kuitenkaan suo-    maa ABC-kuljettajaopetusohjelmaa, ja se on
6453: tavaa laajentaa tätä toimintaa lukioissa.             sama, jota käytetään vastaavassa opetuksessa
6454:    Ammatillisissa oppilaitoksissa on nykyään          kaupallisissa autokouluissa.
6455: mahdollista suorittaa ABC-ajokortti opiskelun            Em. lupa koskee vain kuljettajalinjojen oppi-
6456: yhteydessä joko ammattioppilaitoksen ajo- ja          laita. Oppilaitoksen muille opiskelijoille ei voida
6457: kuljetustekniikan mekaanikon opintolinjalla           antaa tämän luvan perusteella ajokortin suorit-
6458: (noin 630 aloituspaikkaa) tai metsäoppilaitok-        tamiseen tähtäävää opetusta. Ajokorttikoulu-
6459: sessa metsäkoneenkuljettajan opintolinjalla           tuksen laajentaminen koskemaan oppilaitoksen
6460: (noin 320 aloituspaikkaa). ABC-ajokortin              muita opiskelijoita edellyttäisi lainsäädännöllisiä
6461: suorittaminen kuuluu kyseisten ammattien ta-          muutoksia tältä osin.
6462:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
6463: 
6464:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
6465: 4                                          1992 vp -    KK 41
6466: 
6467: 
6468: 
6469: 
6470:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6471: 
6472:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Körundervisningen är inte på något sätt knu-
6473: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ten till något läroämne men den återspeglar på
6474: den 28 februari 1992 till vederbörande medlem          många sätt skolans trafikfostran. Eleveroas möj-
6475: av statsrådet översänt avskrift av följande av         lighet att få körundervisning under eventuella
6476: riksdagsman Tellervo Renko m.fl. underteckna-          håltimmar upplevs som något mycket positivt.
6477: de spörsmål nr 41:                                        I Turun normaalikoulu pågår ett försök med
6478:                                                        trafikfostran. I samband med försöket kan gym-
6479:           Är Regeringen medveten om hur dyrt           nasieeleveroa vid Turun normaalikoulu avlägga
6480:        ett körkort är och vad ämnar Regeringen         förarexamen i sin egen bilskola. Verksamheten
6481:        göra för att allt fler unga skall kunna ta      inleddes hösten 1990 med stöd av ett försökstill-
6482:        körkort till ett skäligt pris, och              stånd som beviljades av länsstyrelsen i Åbo och
6483:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Björoeborgs Iän 29.5.1990.
6484:        att öppna möjligheteroa att ta körkort             Avsikten med försöket är bl.a. att undersöka
6485:        inom ramen för undervisningsprogram-               - hur bilskolundervisning lämpar sig i gym-
6486:        men i läroanstalteroa på mellanstadiet?         nasiet
6487:                                                           - hur en utvidgad, långvarig teoriundervis-
6488:   Som svar på detta spörsmål anför jag                 ning inverkar på trafikattityderoa.
6489: vördsamt följande:                                        Undersökningen utförs av psykologiska insti-
6490:                                                        tptionen och lärarutbildningsinstitutionen vid
6491:    Egentlig förarundervisning ges i detta nu vid       Abo universitet.
6492: två skolor i vårt land, Helsingin Suomalainen             Teoriundervisningen är avgiftsfri för eleveroa
6493: Yhteiskqulu i Helsingfors och Turun normaali-          såsom den övriga undervisningen i skolan. Ele-
6494: koulu i Abo.                                           veroa betalar för körundervisningen enligt anta-
6495:    Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö (sko-           let körturer. Betalningsrörelsen i samband med
6496: lans huvudman) har ända sedan böljan av 1960-          detta sköts av skolan och universitetet. Verksam-
6497: talet haft tillstånd att hålla bilskola. Tillståndet   heten ger inte upphov till något överskott och
6498: har beviljats av länsstyrelsen för fem år åt           förmedlingsavgifter betalas heller inte.
6499: gången. Endast egentliga elever vid skolan kan            Då bilskolan inledde sin verksamhet var den
6500: antas som bilskolelever (inte studenter, medlem-       avgift som uppbars av eleveroa per körtur 85
6501: mar av personalen el.dyl.).                            mk. Sedan böljan av läsåret 1991-1992 har
6502:    Omkring 95% av gymnasieeleveroa går i               avgiften varit 90 mk. Elever som börjat i bilsko-
6503: bilskola i samband med skolan. Skolan har              lan före det betalar den lägre avgiften under
6504: tidigare haft fyra nyböljarklasser i gymnasiet,        hela bilskoltiden. Avgiften för att använda
6505: under de senaste åren tre. Körkort har årligen         bilen i examen har hela tiden varit 215 mk. I
6506: tagits av i medeltal 100, år 1991 dock av 90           skolans bilskola är det också möjligt att
6507: elever.                                                avlägga andra skedet av förarutbildningen. Se-
6508:    Utgifteroa för körundervisningen har sär-           dan böljan av läsåret 1991-1992 har avgiften
6509: skiljts från skolans kostnader. Av denna anled-        varit 450 mk.
6510: ning har aktiebolaget under hela den tid bilsko-          Fram ti1114.2.1992 hade 95 elever vid Turun
6511: lan verkat avtalat med en behörig bilskollärare        normaalikoulu inlett det andra skedet av förar-
6512: att denna vid sidan av undervisningen sköter           utbildningen. Följande kurs startade 18.2.1992.
6513: materiel och bokföring. Aktiebolaget upplåter          Det första skedet hade fram till 14.2.1992 klarats
6514: gratis undervisningslokaler och kontrollerar av-       av 71 elever. För en elev som inte tagit körkort
6515: gifter och bokföring.                                  av klass KT är minimiantalet körturer 34 st. För
6516:    Grundavgiften för körundervisningen är              en elev som tagit KT-kort är minimiantalet 17
6517: 4 300 mk. Vid behov kommer dessutom extra              körturer. Av de 71 elever som hittills klarat det
6518: körturer å 85 mk. Andra skedet av körundervis-         första skedet har 6 elever haft KT-kort. Med ett
6519: ningen kostar 600 mk.                                  genomsnittligt antal extra körturer kommer det
6520:                                            1992 vp -    KK 41                                             5
6521: 
6522: första skedet att kosta 3 815 mk för körundervis-      bruk (ca 320 nybörjarplatser). Ett ABC-kort hör
6523: ningens del.                                           till målen för dessa yrken och är en förutsättning
6524:    Flera försöksprojekt är aktuella. Exempelvis i      för att utbildningen skall kunna ges.
6525: Taivalkoski och Pyhäjoki har bilskolan och                 Utbildningen grundar sig på 15 § i förordning-
6526: gymnasiet inlett samarbete. Den teoriundervis-         en om körkort (447/72). Där konstateras att i
6527: ning som behövs ges i skolan medan bilskolan           samband med yrkesutbildning för förare, som
6528: svarar för körundervisningen. Enligt uppgifter         sker under utbildningsstyrelsens tillsyn, får
6529: från Bilskolförbundet pågår samarbete mellan           förarundervisningen meddelas utan tillstånd att
6530: gymnasierna och den lokala bilskolan åtminsto-         hålla bilskola. Vid undervisningen iakttas det av
6531: ne i Esbo, Evijärvi, Ilmajoki, Jyväskylä och           Bilregistercentralen fastställda undervisnings-
6532: Pihtipudas. Bilskollärarna håller bl.a. extra lek-     programmet för ABC-förare som är detsamma
6533: tioner i trafikfostran. I det nuvarande ekonomis-      som används i motsvarande undervisning i de
6534: ka läget är det dock inte rekommendabelt att           kommersiella bilskolorna.
6535: utvidga denna verksamhet i gymnasierna.                    Detta tillstånd gäller endast elever på förarlin-
6536:     I yrkesläroanstalterna är det numera möjligt       jerna. På basis av detta tillstånd kan läroanstal-
6537: att ta körkort av klass ABC i samband med              tens övriga studerande inte erbjudas undervis-
6538: studierna antingen på studielinjen för mekaniker       ning som siktar på körkort. För att förarutbild-
6539: inom bil- och transportteknik vid en yrkesskola        ningen skall kunna utvidgas tili att gälla de
6540:  (ca 630 nybörjarplatser) eller på studielinjen för    övriga studerandena vid läroanstalten krävs
6541:  skogsmaskinförare i en läroanstalt för skogs-         förändringar i lagstiftningen till denna del.
6542: 
6543:      Helsingforsden 25 mars 1992
6544: 
6545:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
6546:                                               1992 vp
6547: 
6548: Kirjallinen kysymys 42
6549: 
6550: 
6551: 
6552: 
6553:                                   Renko ym.: Ammatillisiin oppilaitoksiin kohdistuvista säästötoi-
6554:                                      menpiteistä
6555: 
6556: 
6557:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6558: 
6559:    Valtion säästötoimet kohdistuvat eri hallin-     ka talous ja valtionosuusuudistuksen tuoma
6560: nonaloille. Opetustoimen säästöjä kohdeune-         kunnan harkintavallan käyttö lisää kielteisiä
6561: taan mm. oppilaitosverkon harventamiseen. Op-       päätöksiä keskiasteen opiskelijoiden matkakus-
6562: pilaitosten lakkauttaminen voi pahimmillaan         tannusten maksatukseen.
6563: johtaa koulutuspalvelujen heikentämiseen ja alu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6564: eelliseen eriarvoisuuteen. Siten se loukkaa yksi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6565: lön oikeuksia saada tasa-arvoisesti koulutusta.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6566: Samanaikaisesti näyttää olevan kiistanalaista,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6567: miten keskiasteen opiskelijoiden matkakorvauk-
6568: set maksetaan ja tuleeko opintotukiuudistukses-               Miten Hallitus aikoo valvoa, ettei op-
6569: sa parannusta asuntotukeen ja asumislisään.                pilaitosverkon harventaminen johda
6570:    Edellä olevat kehitysnäkymät heikentävät eri-           koulutuksen kannalta alueelliseen eriar-
6571: tyisesti ammatilliseen koulutukseen hakeutumis-            voisuuteen ja sitä kautta heikennä yksi-
6572: ta, mikä johtaisi ammattitason laskuun eri am-             lön oikeusturvaa saada kohtuukustan-
6573: matillisilla aloilla ja kilpailukykymme heikkene-          nuksin tasokasta ammatillista koulutusta
6574: miseen. On pelättävissä myös, että kuntien tiuk-           eri osissa maata?
6575: 
6576:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
6577: 
6578:                     Tellervo Renko                           Pauli Saapunki
6579:                     Markku Lehtosaari                        Mirja Ryynänen
6580:                     Jorma Huuhtanen                          Juhani Alaranta
6581: 
6582: 
6583: 
6584: 
6585: 22005IL
6586: 2                                        1992 vp -    KK 42
6587: 
6588: 
6589: 
6590: 
6591:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6592: 
6593:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       - yksikkökustannukset suhteessa oppilaitos-
6594: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ryhmän keskiarvokustannuksiin ovat korkeat.
6595: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn              Lisäksi työryhmä esitti kantanaan, että toi-
6596: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    mintaedellytyksiä selvitettäessä tulee ottaa huo-
6597: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       mioon alan paikallinen ja alueellinen työvoima-
6598: taja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta kirjal-     tarve, alueen koulutukseen tulevan ikäluokan
6599: lisesta kysymyksestä n:o 42:                         kehitys sekä lähettyvillä toimiva muu vastaava
6600:                                                      koulutus.
6601:           Miten Hallitus aikoo valvoa, ettei op-        Oppilaitosverkoston rationalisointityö käyn-
6602:        pilaitosverkon harventaminen johda            nistettiin työryhmän esittämällä tavalla. Valtion
6603:        koulutuksen kannalta alueelliseen eriar-      vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa lakkautettiin
6604:        voisuuteen ja sitä kautta heikennä yksi-      yksi valtion oppilaitos sekä kuusi sivutoimipaik-
6605:        lön oikeusturvaa saada kohtuukustan-          kaa. Niin ikään muodostettiin kahdeksasta pie-
6606:        nuksin tasokastaammatillista koulutusta       nestä oppilaitoksesta tai oppilaitoksen sivutoi-
6607:        eri osissa maata?                             mipaikasta yksi yhdistetty valtion ammatillinen
6608:                                                      oppilaitos. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja me-
6609:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          noarviossa lakkautetaan yksi valtion oppilaitos
6610: taen seuraavaa:                                      sekä kahdestatoista valtion oppilaitoksesta tai
6611:                                                      sivutoimipaikasta organisoimalla uudelleen
6612:    Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-       muodostetaan kuusi tehokkaampaan toimin-
6613: seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1992     taan kykenevää oppilaitosyksikköä.
6614: todetaan, että useat ammatilliset oppilaitokset         Edellä tarkoitetun työryhmän valmistelutyön
6615: toimivat vajaakäyttöisinä ja että eduskunnan         jälkeen on tilanne kuitenkin monin osin muuttu-
6616: mielestä valtion varojen säästämiseksi tulee         nut. Vaikka tämän hetken vaikean työllisyysti-
6617: jatkaa huomattavasti vajaakäyttöisten laitosten      lanteen johdosta oppilaitosten täyttöaste nyt on
6618: yhdistämistä ja tarvittaessa myös lopettaa lai-      aivan eri tasolla kuin se oli vielä 1980-luvun
6619: toksia.                                              lopussa, ja aikaisemmin vajaasti toimineetkin
6620:    Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion           oppilaitokset ovat nyt saaneet kohtuullisesti op-
6621: valmistelun yhteydessä opetusministeriö käyn-        pilaita, asiaa on tarkasteltava normaalitilanteen
6622: nisti ammatillisten oppilaitosten verkoston ratio-   näkökulmasta.
6623: nalisoinnin. Tätä työtä tekemään asetetun työ-           Valtion heikentynyt taloudellinen tilanne sekä
6624: ryhmän toimeksiannossa opetusministeriö ko-          sen parantamiseen liittyvä julkisen sektorin vir-
6625: rosti, että ehdotuksia tehtäessä tulee ottaa huo-    kojen vähentämistavoite, joka kohdistuu myös
6626: mioon ammatillisen koulutuksen alueellisen saa-      opetustoimeen, ovat kuitenkin entisestään lisän-
6627: vutettavuuden ja monipuolisen koulutustarjon-        neet ammatillisten oppilaitosten verkoston ratio-
6628: nan turvaaminen.                                     nalisointitarvetta.
6629:    Selvittäessään oppilaitosten toiminnan tehok-         Valtioneuvoston viime marraskuussa hyväk-
6630: kuuden ja tuloksellisuuden arviointia työryhmä       symä koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitet-
6631: päätyi seuraaviin perusteisiin, joiden mukaan        tavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman mu-
6632: oppilaitosten toimintakykyisyys ja edellytykset      kaan alkutuotantoalojen koulutuksen aloitus-
6633: jatkaa nykyisen muotoisenaja laajuisena yksik-       paikat tulevat vähenemään koko maassa vuo-
6634: könä voidaan määritellä:                             teen 1996 mennessä vuoden 1991 tasosta lähes
6635: - oppilasmäärässä on tapahtunut kahden vuo-          25 %. Aloitusryhminä vähennys on 66 ryhmää.
6636: den aikana merkittävä lasku,                         Tämä edellyttää huomattavia muutoksia koulu-
6637: - aikavien luokkien täyttöaste suhteessa mui-        tuksen mitoitukseen.
6638: hin oppilaitoksiin on alhainen,                          Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi ammatil-
6639: - oppilaitoksen tai toimipisteen kokonaisoppi-       listen oppilaitosten verkoston rationalisointityö-
6640: lasmäärä on pieni,                                   tä tulee jatkaa.
6641:                                           1992 vp -    KK 42                                          3
6642: 
6643:    Valmistelussa on ilmennyt, että rationalisoin-     sama. Maatilayrityskoon huomattava kasvu ja
6644: titoimien tarve kohdistuu ensisijaisesti alkutuo-     maaseudun muuttuva elinkeinorakenne vaativat
6645: tannon oppilaitoksiin, toisin sanoen maa- ja          opetukselta ja oppilaitokselta joustavuutta ja
6646: metsäoppilaitoksiin sekä myös koti- ja laitosta-      sellaista opetuksen laatua, johon pienet oppilai-
6647: lousoppilaitoksiin. Näiden lisäksi merkittävässä      tokset eivät kykene riittävän hyvin vastaamaan.
6648: määrin ongelmia esiintyy pienillä käsi- ja taide-        Vaikka ammatillisten oppilaitosten verkoston
6649: teollisuusoppilaitoksilla sekä ammattioppilaitos-     rationalisoinnin yhteydessä joudutaan eräissä
6650: ten sivutoimipaikoilla. Tehostamistarvetta esiin-     tapauksissa tekemään ikäviä ja paikallisesti vai-
6651: tyy kuitenkin kaikissa oppilaitosryhmissä.            keasti hyväksyttäviä ratkaisuja, opetusministe-
6652:     Kuten edellä sanotusta ilmenee alkutuotan-        riö katsoo, että tämän työn seurauksena me
6653: non koulutusta järjestävien oppilaitosten ver-        saamme nykyistä tehokkaammin ja taloudelli-
6654: koston uudelleenjärjestely olisi joka tapauksessa     semmin toimivan sekä entistä parempiin koulu-
6655: tullut esille riippumatta muista rationalisointi-     tuspalveluihin kykenevän oppilaitosverkoston.
6656: paineista.                                            Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vain tätä
6657:     Esimerkkinä tästä voidaan tarkastella maata-      kautta on löydettävissä voimavaroja, joita voi-
6658: lousalan opetusta. Alan oppilaitosverkosto on         daan kohdentaa ammatillisen koulutuksen kan-
6659: tiheä ja koostuu pienistä oppilaitoksista. Koulu-     nalta tärkeisiin kehittämishankkeisiin sekä niille
6660: tuksen tarjonta on saatu alueellisesti hyvin katta-   koulutusaloille, joilla koulutuskysyntä kasvaa.
6661: vaksi, ja se on vastannut tähän saakka hyvin             Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
6662: pientilavaltaisen maatalouden tarpeita. Edessä        että parhaillaan toteutettava ammatillisten oppi-
6663:  oleva maatalouden voimakas rakennemuutos ja          laitosten verkoston rationalisointi on nähtävä
6664:  sopeuttaminen Euroopan yhdentymiseen asetta-         ammatillisen koulutuksen kehittämistoimenpi-
6665:  vat toisenlaisia kehittämishaasteita. Maatilojen     teenä eikä siten hallittu oppilaitosverkoston vä-
6666:  lukumäärä tulee supistumaan mm. maatilahalli-        häinen harventaminen lisää alueellista eriarvoi-
6667:  tuksen laatiman maatilatalouden rakenneohjel-        suutta; niin ikään hallitus huolehtii siitä, että
6668:  man mukaan vuoteen 2000 mennessä noin kol-           rationalisointitoimet eivät heikennä yksilön oi-
6669:  masosaan nykyisestä. Jos supistuminen on hi-         keusturvaa saada tasokasta ammatillista koulu-
6670:  taampaa, on kehityksen suuntajoka tapauksessa        tusta eri osissa maata.
6671:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
6672: 
6673:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
6674: 4                                          1992 vp -    KK 42
6675: 
6676: 
6677: 
6678: 
6679:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6680: 
6681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vidare framhävde arbetsgruppen att vid ut-
6682: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         redningen av verksamhetsbetingelserna bör hän-
6683: den 28 februari 1991 till vederbörande medlem          syn tas till branschens lokala och regionala
6684: av statsrådet översänt avskrift av följande av         arbetskraftsbehov, till utvecklingen inom den
6685: riksdagsman Tellervo Renko m.fl. underteckna-          åldersklass som skall få utbildning i branschen
6686: de spörsmål nr 42:                                     och till fungerande annan utbildning inom räck-
6687:                                                        håll.
6688:           Hur ämnar Regeringen övervaka att               Rationaliseringen av läroanstaltsnätet inled-
6689:        det glesare läroanstaltsnätet inte leder till   des på det sätt som arbetsgruppen hade föresla-
6690:        regional ojämlikhet vad utbildningen be-        git. I statsbudgeten för 1991 indrogs en statlig
6691:        träffar och därigenom försvagar indivi-         läroanstalt och sex filialer. Av åtta mindre läro-
6692:        dens rättsskydd när det gäller att till         anstalter eller deras filialer bildades dessutom en
6693:        skäliga kostnader få god yrkesutbildning        sammanslagen statlig yrkesläroanstalt. I årets
6694:        i de olika delama av landet?                    statsbudget dras en statlig läroanstalt in och av
6695:                                                        tolv statliga läroanstalter eller deras filialer bil-
6696:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           das genom omorganisering sex läroanstaltsenhe-
6697: följande:                                              ter som förmår arbeta effektivare.
6698:                                                           Efter den nämnda arbetsgruppens förbere-
6699:     I riksdagens svar på regeringens budgetpropo-      dande arbete har situationen på många sätt
6700: sition för 1992 fastslås att flera yrkesläroanstal-    förändrats. Trots att beläggningsgraden vid läro-
6701: ter arbetar med outnyttjad kapacitet och att man       anstaltema på grund av det svåra sysselsätt-
6702: enligt riksdagens åsikt med tanke på att spara         ningsläget ligger på en helt annan nivå än vad
6703: statens medel bör fortsätta med att slå samman         den var ännu i slutet av 1980-talet, och läroan-
6704: läroanstalter med k1art outnyttjad kapacitet och       staltema med outnyttjad kapacitet har i skälig
6705: vid behov dra in vissa läroanstalter.                  omfattning fått nya elever, bör frågan granskas
6706:     I samband med beredningen av statsbudgeten         med hänsyn till en normal situation.
6707: 1988 påbörjade undervisningsministeriet en ra-            Den försvagade ekonomiska situationen för
6708: tionalisering av nätet av yrkesläroanstalter. I        staten och målet att minska antalet tjänster inom
6709: uppdraget åt den arbetsgrupp som undervis-             den statliga sektom i hopp om att situationen
6710: ningsministeriet hade tillsatt betonade ministe-       skall förbättras, vilket även drabbar undervis-
6711: riet att när den framlägger sina förslag bör           ningsväsendet, har emellertid ytterligare ökat
6712: hänsyn tas till att yrkesutbildningen regionalt är     behovet av att rationalisera yrkesläroanstaltsnä-
6713: tillgänglig och att ett mångsidigt utbud av utbild-    tet.
6714: ning säkerställs.                                         Enligt den av statsrådet förra november god-
6715:     När arbetsgruppen utvärderade effektiviteten       kända planen för utveckling av utbildningen och
6716: och produktiviteten i läroanstaltemas verksam-         av forskningen vid högskoloma kommer nybör-
6717: het, stannade den för följande grunder enligt          jarplatserna inom utbildningen för primärpro-
6718: vilka läroanstaltemas funktionsduglighet och           duktion att fram till 1996 minska med nästan
6719: deras förutsättningar att fortsätta i nuvarande        25% från 1991 års nivå. Uttryckt i nybörjar-
6720: form och omfattning kan bedömas:                       grupper är minskningen 66 grupper. Detta förut-
6721: - elevantalet har under de två senaste åren            sätter avsevärda ändringar i dimensioneringen
6722: märkbart minskat,                                      av utbildningen.
6723: - beläggningsgraden i nybörjarklassema är låg             På grund av de anförda omständighetema bör
6724: i förhållande till andra läroanstalters,               arbetet med att rationalisera nätet av yrkesläro-
6725: - det sammanlagda elevantalet vid läroanstal-          anstalter fortgå.
6726: ten eller dess filial är litet,                           Under beredningen har det framgått att ratio-
6727: - enhetskostnadema är höga i förhållande till          naliseringsbehovet i första hand gäller läroan-
6728: läroanstaltsgruppens genomsni ttskostnader.            staltema för primärproduktionen, med andra
6729:                                          1992 vp -    KK 42                                           5
6730: 
6731: ord läroanstaltema för jordbruk och skogshus-        förändrade näringsstrukturen på landsbygden
6732: hållning och även läroanstaltema för hemslöjd        kräver smidighet av undervisningen och läroans-
6733: och konstindustri. Förutom dessa förekommer          taltema samt en sådan kvalitet i undervisningen
6734: det avsevärda problem bland mindre läroanstal-       som de mindre läroanstaltema inte tillräckligt
6735: ter för hemslöjd och konstindustri samt bland        väl kan svara mot.
6736: yrkesläroanstaltemas filialer. Alla läroanstalts-       Trots att man i samband med rationalisering-
6737: grupper har emellertid behov av effektivare verk-    en av nätet av yrkesläroanstalter i vissa fall blir
6738: samhet.                                              tvungen att träffa obehagliga och lokalt svårt
6739:     Såsom det framgår av det anförda skulle en       godtagbara avgöranden, anser undervisnings-
6740: omorganisation av de läroanstalter som ordnar        ministeriet att vi som en följd av dessa
6741: utbildning för primärproduktion i valje fall ha      ansträngningar kommer att få ett läroanstaltsnät
6742: blivit aktuell oberoende av andra rationalise-       som fungerar effektivare och mera ekonomiskt
6743: ringsbehov.                                          och som har förmågan att erbjuda bättre utbild-
6744:     Som exempel på dem kan man granska under-        ningsservice än tidigare. I en svår ekonomisk
6745: visningen inom lantbrukssektom. Läroanstalts-        situation kan man endast på detta sätt fmna
6746: nätet här är tätt och består av mindre enheter.      resurser som kan riktas in på sådana utvecklings-
6747: Utbudet av utbildning är regionalt heltäckande,      projekt som är viktiga för yrkesutbildningen och
6748: och det har svarat mot behoven hos ett lantbruk      på sådana utbildningsområden där efterfrågan
6749: som i stor omfattning domineras av mindre            på utbildning växer.
6750: gårdsbruk. Den kraftiga strukturomvandling              Med stöd av vad som har anförts anser
6751: inomjordbruket som vi nu står inför och anpass-      regeringen att den rationalisering av nätet av
6752: ningen av det tili den europeiska integrationen      yrkesläroanstalter som för närvarande pågår
6753: medför nya utmaningar när det gäller                 bör ses som en utvecklingsåtgärd för
6754: utvecklingen. Bl.a. enligt ett strukturprogram       yrkesutbildningen. En behärskad mindre gall-
6755: från jordbruksstyrelsen kommer antalet               ring av läroanstaltsnätet ökar sålunda inte
6756: gårdsbruk att fram tili år 2000 minska tili          den regionala ojämlikheten. Samtidigt kommer
6757: ungefår en tredjedel av det nuvarande. Om            regeringen att se till att dessa åtgärder inte
6758: minskningen blir långsammare, är trenden i           minskar det individuella rättsskyddet när det
6759: utvecklingen i alla fall den samma. En avsevärd      gäller att få god yrkesutbildning i de olika
6760: tiliväxt i storleken på gårdsbruken och den          delama av landet.
6761:      Helsingfors den 25 mars 1992
6762: 
6763:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
6764:                            j
6765:                           j
6766:                          j
6767:                         j
6768:                        j
6769:                       j
6770:                      j
6771:                     j
6772:                    j
6773:                   j
6774:                  j
6775:                 j
6776:                j
6777:               j
6778:              j
6779:             j
6780:            j
6781:           j
6782:          j
6783:         j
6784:        j
6785:       j
6786:      j
6787:     j
6788:    j
6789:   j
6790:  j
6791: j
6792:                                                 1992 vp
6793: 
6794: Kirjallinen kysymys 43
6795: 
6796: 
6797: 
6798: 
6799:                                    Laurila ym.: Lupahallinnon keventämiseksi tarvittavista toimen-
6800:                                       piteistä
6801: 
6802: 
6803:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6804: 
6805:     Erinäisiin lupiin liittyvät asiat on hallinnon-   räjähdystarvikkeiden ominaisuuksien ja niiden
6806: alue, joka läheisesti koskee kansalaisia. Suoma-      kauppaa ja varastointia koskevien säännösten ja
6807: laiset on totutettu siihen, että heidän elämäänsä     määräysten tuntemisesta eli 19 erilaista asiakir-
6808: ohjataan erilaisilla luvilla, ilmoitusvelvollisuuk-   jaa.
6809: silla ja muilla ohjausmenettelyillä. On luonnollis-      Edellä mainittujen ja vastaavien selvitysten
6810: ta, että joitakin lupia tarvitaan jo mm. turvalli-    tarpeellisuuden selvittäminen ja niiden hankki-
6811: suussyistä. Samalla on kuitenkin todettava, että      minen aiheuttaa asiointia lukemattomissa eri
6812: holhouksessa on menty aivan liian pitkälle. Käy-      viranomaisissa ja tuntuvaa ajanhukkaa. Lupa-
6813: tännön esimerkkejä löytyy useita. Tässä yksi!         hallinnon voimakasta vähentämistä puoltaa
6814:     Kauppaliikkeen hakiessa Uudenmaan läänin-         myös tieto siitä, että lähes kaikki lupahakemuk-
6815: hallitukselta ilotulitusrakettien myyntiin tarvit-    set hyväksytään käsittelyn maksaessa pelkästään
6816: tavaa lupaa edellytetään seuraavat selvitykset        työkustannuksina satoja miljoonia markkoja.
6817: luvan saamiseksi: kauppaliikkeen anomus kaup-         Jos tarpeetonta lupamenettelyä kyettäisiin pois-
6818: pa- ja varastointiluvasta räjähdystarvikkeille,       tamaan, se pienentäisi hallintokustannuksia ja
6819: kaupparekisteriote, yhtiöjärjestys, anomus rä-        vapauttaisi hallinnon resursseja kansalaisten
6820: jähdystarvikkeiden vastaavaksi hoitajaksi, ano-       palveluun.
6821: mus räjähdystarvikkeiden vastaavan hoitajan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6822: varamieheksi, suostumusilmoitus räjähdystar-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6823:  vikkeiden vastaavan hoitajan varamieheksi, ase-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6824:  mapiirros liikkeen sijainnista rakennuksineen ja     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6825:  ulkopuolisine varastosuojineen sekä lähiympä-
6826:  ristöineen 300 metrin säteellä, omavaraisuusto-                 Ovatko nykyisin ilotulitusrakettien
6827:  distus kolmin kappalein, kiinteistöosakeyhtiön              myyntiin tarvittavan lupahakemuksen
6828:  lupa ilotulitustarvikkeiden myyntiin, keskusliik-           liitteeksi edellytettävät asiakirjat ja selvi-
6829:  keen antama todistus sen ja kauppaliikkeen                  tykset Hallituksen mielestä riittäviä ja
6830:  välisestä vuokrasuhteesta, rakennepiirrokset va-            onko Hallituksen mielestä nykyinen lu-
6831:  rastosuojista ja niiden sijainnista rakennuksessa,          pahallintomenettely yleensäkin tarkoi-
6832:  virkatodistus vastaavasta hoitajasta, virkatodis-           tuksenmukainen, ja mikäli ei ole,
6833:  tus vastaavan hoitajan varamiehestä, jäljennös                  minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
6834:  kaksin kappalein teknillisen tarkastuslaitoksen             aikoo ryhtyä lupahallintomenettelyn ke-
6835:  määräämän henkilön antamasta todistuksesta                  ventämiseksi?
6836: 
6837:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
6838: 
6839:                      Ritva Laurila                             Ben Zyskowicz
6840: 
6841: 
6842: 
6843: 
6844:  220051L
6845: 2                                           1992 vp -    KK 43
6846: 
6847: 
6848: 
6849: 
6850:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6851: 
6852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Voimassa olevia räjähdystarvikesäädöksiä on
6853: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           uudistettu kauppa- ja teollisuusministeriössä
6854: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn              vuodesta 1989 alkaen monivaiheisessa valmiste-
6855: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            luprosessissa. Uudistettu räjähdeasetusehdotus
6856: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           valmistuu kevään 1992 aikana. Uusi asetus tulee
6857: edustaja Ritva Laurilan ym. kirjallisesta kysy-         yksinkertaistamaan ja selkeyttämään räjähdys-
6858: myksestä n:o 43, joka kuuluu seuraavasti:               tarvikkeiden valmistusta, varastointia ja kaup-
6859:                                                         paa koskevia lupa- ja hallintomenettelyjä mer-
6860:            Ovatko nykyisin ilotulitusrakettien
6861:                                                         kittävästi nykyisestään. Erityisesti ilotulitusväli-
6862:        myyntiin tarvittavan lupahakemuksen
6863:                                                         nekauppaan tulee huomattavia muutoksia.
6864:        liitteeksi edellytettävät asiakirjat ja selvi-
6865:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeriössä selvitetään
6866:        tykset Hallituksen mielestä riittäviä ja
6867:                                                         parhaillaan, voitaisiinko tältä osin siirtyä nykyi-
6868:        onko Hallituksen mielestä nykyinen lu-
6869:        pahallintomenettely yleensäkin tarkoi-           sestä lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Sa-
6870:                                                         malla luovuttaisiin vastaavan hoitajan hyväksy-
6871:        tuksenmukainen, ja mikäli ei ole,
6872:                                                         mismenettelystä ja asetettaisiin hänelle määrätyt
6873:            minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
6874:                                                         soveltuvuuskriteerit sekä karsittaisiin liiteasia-
6875:        aikoo ryhtyä lupahallintomenettelyn ke-
6876:                                                         kirjojen määrää.
6877:        ventämiseksi?
6878:                                                            Todettakoon lisäksi, että samaisen räjähde-
6879:                                                         tarvikeasetuksen uudistamisen yhteydessä on
6880:   Esitän vastauksena kysymykseen kunnioitta-
6881:                                                         tarkoitus vapauttaa ilotulitusvälineiden käyttö
6882: vasti seuraavaa:
6883:                                                         uudenvuodenyönä noudattaen tietysti turvalli-
6884:    llotulitusrakettien myyntiä koskeva lupame-          suusmääräyksiä.
6885: nettely on voimassa olevan lainsäädännön mu-               Valtionhallinnossa on parhaillaan käynnissä
6886: kaan kieltämättä aivan liian työläs. Luvan hakija       hanke, jonka tehtävänä on karsia ja yksinker-
6887: joutuu hankkimaan eri viranomaisilta lukuisia           taistaa erilaisia kansalaisilta ja yksityisiltä yhtei-
6888: todistuksia, rekisteriotteita ja muita liiteasiakir-    söiltä vaadittavia lupia. Tämän lupahankkeen
6889: joja. Aivan perustellusti voidaan kysyä, eikö           puitteissa saneerataan myös kysymyksessä tar-
6890: näistä monista liitteistä ja selvityksistä voida        koitettua ilotulitusrakeltien myyntiä koskevaa
6891: luopua turvallisuutta vaarantamatta.                    lupamenettelyä.
6892:    Ilotulitusraketit ovat räjähdystarvikkeita ja           Lupahankkeen aikana on uudistettu yli 70
6893: on siten ymmärrettävää, että niiden myynnissä ja        lupamenettelyä ja noin 90 eri lupaa on parhail-
6894: varastoinnissa on otettava turvallisuusnäkökoh-         laan uudistustyön alla. Kuluvan vuoden aikana
6895: dat huomioon. Räjähdystarvikkeiden kauppaa              hallitus aikoo vauhdittaa saneeraustyötä kaikilla
6896: koskee räjähdystarvikeasetus vuodelta 1980.             hallinnonaloilla. Tavoitteena on erityisesti, että
6897: Suhteellisen tiukkaa viranomaisvalvontaa on pi-         kansalaisia ja yrityksiä ei vaivata tarpeettomilla
6898: detty tarpeellisena, koska asiantuntemattoman           luvilla ja nekin lupamenettelyt, jotka katsotaan
6899: ja turvallisuusmääräyksistä piittaamattoman             tarpeellisiksi ovat mahdollisimman yksinkertai-
6900: toiminnan seurauksena voi aiheutua hyvinkin             sia ja joustavia.
6901: vakavia onnettomuuksia.
6902: 
6903:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1992
6904: 
6905:                                                                                 Ministeri Ilkka Kanerva
6906:                                            1992 vp -    KK 43                                            3
6907: 
6908: 
6909: 
6910: 
6911:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6912: 
6913:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Gällande författningar om explosiva varor
6914: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         har reviderats sedan år 1989 vid handels- och
6915: den 28 februari 1992 till vederbörande medlem          industriministeriet genom en beredningsprocess i
6916: av statsrådet översänt avskrift av följande av         många faser. Förslaget till en reviderad förord-
6917: riksdagsledamot Ritva Laurila m.fl. underteck-         ning om explosiva varor färdigställs under våren
6918: nade spörsmål nr 43:                                   1992. Dennya förordningen kommer att betyd-
6919:                                                        ligt förenkla och förtydliga de tillstånds- och
6920:            Anser Regeringen de handlingar och          administrationsförfaranden som nu gäller till-
6921:        utredningar som skall bifogas sådan an-         verkning och upplagring av samt handel med
6922:        sökning om tillstånd som numera behövs          explosiva varor. Särskilt handeln med fyrver-
6923:        för försäljning av fyrverkeripjäser vara        keripjäser kommer att förändras betydligt. Vid
6924:        tillräckliga samt anser Regeringen det          handels- och industriministeriet utreds som bäst
6925:        nuvarande tillståndsförfarandet överhu-         huruvida man i detta hänseende kunde övergå
6926:        vud vara ändamålsenligt, och om detta           från det nuvarande tillståndsförfarandet till ett
6927:        inte är fallet,                                 anmälningsförfarande. Samtidigt skulle man
6928:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       frångå förfarandet vid godkännande av en an-
6929:        för att förenkla tillståndsförfarandet?         svarig föreståndare och i stället ställa vissa lämp-
6930:                                                        lighetskriterier för honom samt minska antalet
6931:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bilagda handlingar.
6932: anföra följande:                                           Det må vidare konstateras att man i samband
6933:                                                        med samma förordning om explosiva varor har
6934:    Tillståndsförfarandet i samband med försälj-        för avsikt att liberalisera användningen av fyr-
6935: ning av fyrverkeripjäser är enligt gällande lag-       verkeripjäser under nyårsnatten förutsatt natur-
6936: stiftning onekligen alltför mödosamt. Den som          ligtvis att säkerhetsföreskrifterna följs.
6937: ansöker om tillstånd måste hos olika myndig-               Inom statsförvaltningen pågår som bäst ett
6938: heter anskaffa ett flertal intyg, registerutdrag och   projekt som går ut på att gallra bort och förenkla
6939: andra bilagda handlingar. Med fog kan man              olika tillstånd som krävs av medborgare och
6940: fråga sig om man inte kunde frångå dessa många         privata samfund. Inom ramen för detta till-
6941: bilagor och utredningar utan att säkerheten            ståndsprojekt kommer också det tillståndsför-
6942: riskeras.                                              farande beträffande försäljning av fyrverkeri-
6943:     Fyrverkeripjäser är explosiva varor och där-       pjäser som avses i detta spörsmål att saneras.
6944: för är det förståeligt att man vid försäljning och         Medan tillståndsprojektet pågått har till-
6945: upplagring av dem skall beakta säkerhetssyn-           ståndsförfarandet förnyats i över 70 fall och ca
6946: punkterna. Handeln med explosiva varor regle-          90 olika tillstånd genomgår som bäst en revide-
6947: ras av förordningen om explosiva varor från år         ring. Innevarande år ämnar regeringen påskynda
6948: 1980. Den relativt strikta myndighetskontrollen        saneringsarbetet inom alla förvaltningsområden.
6949: har ansetts vara av nöden, eftersom en osakkun-        Syftet är särskilt att medborgare och företag inte
6950: nig verksamhet där säkerhetsföreskrifterna inte        skall besväras med onödiga tillstånd och att de
6951: beaktas kan ge upphov till mycket allvarliga           tillstånd som anses nödvändiga skall vara så
6952: olyckor.                                               enkla och flexibla som möjligt.
6953: 
6954:      Helsingfors den 31 mars 1992
6955: 
6956:                                                                               Minister Ilkka Kanerva
6957:                                                 1992 vp
6958: 
6959: Kirjallinen kysymys 44
6960: 
6961: 
6962: 
6963: 
6964:                                    Kemppainen ym.: Ilmavoimien harjoituksista turkistarhaajille ai-
6965:                                       heutuvien vahinkojen estämisestä
6966: 
6967: 
6968:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6969: 
6970:     Ilmavoimien harjoitusten yliääni- ja matala-      poikimis- ja porojen vasomisaikana huhti-kesä-
6971: lennot turkiseläinten penikointiaikana aiheutta-      kuussa tarhaus- ja vasomisalueiden yläpuolella.
6972: vat vahinkoja turkistarhaajille. Iisalmen seudulla       Vastauksessaan Sulo Aittaniemen asiaa kos-
6973: Savo-Karjalan lennoston harjoitustoiminta on          kevaan kirjalliseen kysymykseen puolustusmi-
6974: kolmena vuotena peräkkäin vuosina 1989-1991           nisteri Rehn toteaa tämän ohjeistuksen sekä
6975: aiheuttanut kuudelle tarhaajalle huomattavat          lisäksi sen, että sitä on uudistettu. Tähän asti
6976: vahingot. Yrittäjien kannalta hankalaksi tilan-       lennoston harjoitustoiminnassa on joko oltu
6977: teen on tehnyt se, että puolustusvoimat eivät ole     piittaamattomia tai vammattornia ohjeiden suh-
6978: suostuneet maksamaan korvauksia kuin vasta            teen tai ohjeet eivät ota riittävästi huomioon
6979: oikeuskäsittelyn perusteella. Vuoden 1990 va-         lentotoiminnan turkiselinkeinolle aiheuttamia
6980: hinkojen osalta on korvauksia odotettavissa vas-      haittoja.
6981: ta maaliskuussa Iisalmen kihlakunnanoikeuden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6982: kolmannen oikeudenkäynnin jälkeen.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6983:     Turkistarhauselinkeinon tulevaisuuden kan-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6984: nalta on huolestuttavaa, että vaikka tarhaajat        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6985: ovat hyvinkin aktiivisesti yrittäneet tuoda julki
6986: lentotoiminnan haitat, ei lennoston toiminnassa                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
6987:  ole otettu asiaa riittävän vakavasti huomioon,              kuluvana keväänä ilmavoimien harjoi-
6988: vaan vahingot ovat jokakeväisiä. Vahinkoja on                tustoiminnan turkiselinkeinolle aiheutta-
6989:  sattunut huolimatta siitä, että harjoituslentotoi-          mat vahingot turkiseläinten penikointiai-
6990: minnalle on selvä ohjeistus turkistarhauseläinten            kana estetään?
6991: 
6992:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
6993: 
6994:           Hannu Kemppainen               Kalle Röntynen                 Mirja Ryynänen
6995:           Seppo Kääriäinen               Kauko Heikkinen                Jorma Huuhtanen
6996: 
6997: 
6998: 
6999: 
7000: 220051L
7001: 2                                         1992 vp -    KK 44
7002: 
7003: 
7004: 
7005: 
7006:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7007: 
7008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lentoyksiköiden välistä yhteistoimintaa siten,
7009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että tiedot tarhojen sijainnista sekä sijaintitieto-
7010: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            jen päivitys saataisiin koko valtakuntaa katta-
7011: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     vaksi.
7012: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-           Korvausvaatimukset sellaisista turkiseläinva-
7013: taja Hannu Kemppaisen ym. näin kuuluvasta             hingoista, joiden on näytetty aiheutuneen ilma-
7014: kirjallisesta kysymyksestä n:o 44:                    voimien lentokoneiden melusta, on pääsääntöi-
7015:                                                       sesti käsitelty hallinnollisessa menettelyssä. Kor-
7016:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      vauksia määritettäessä on ohjeena pidetty tur-
7017:        kuluvana keväänä ilmavoimien harjoi-           kistarhaajien omaa korvausjärjestelmää sekä
7018:        tustoiminnan turkiselinkeinolle aiheutta-      vakuutusyhtiöiden noudattamaa korvauskäy-
7019:        mat vahingot turkiseläinten penikointiai-      täntöä. Tämän käytännön mukaisesti korvauk-
7020:        kana estetään?                                 sia on maksettu kysymyksessä tarkoitetuista,
7021:                                                       vuosina 1989 ja 1990 aiheutuneista vahingoista.
7022:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Vuoden 1991 vahinkoja ei ole pidetty sillä tavalla
7023: vasti seuraavaa:                                      selvinä ja riidattomina, että samaa korvauskäy-
7024:                                                       täntöä olisi voitu niiden osalta jatkaa. Tarkoi-
7025:    Ilmavoimat on lentopalveluksen pysyväiskäs-        tuksenmukaisempaa on saattaa tällainen asia
7026: kyllään rajoittanut yliäänilennot toteutettaviksi     oikeuskäsittelyyn, jossa on mahdollista esittää
7027: yli 10 kilometrin korkeudessa ja kieltänyt mata-      monipuolista näyttöä muun muassa todistajia
7028: lalennot turkiseläinten penikointiaikana alle 300     kuulemalla, ja jossa näytön arvioiminen jää
7029: metrin korkeudessa. Lentävissä yksiköissä välte-      riippumattoman tuomioistuimen tehtäväksi.
7030: tään alueita, jotka turkistarhaajien tekemien il-        Kysymyksessä tarkoitetussa vuoden 1990 va-
7031: moitusten mukaan ovat alttiita lentomelun aihe-       hinkotapauksessa Iisalmen kihlakunnanoikeus
7032: uttamille turkiseläinvahingoille. Lisäksi ilmavoi-.   on 18.3.1992 katsonut korvausvaatimuksen puo-
7033: mat on ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden perus-        lustushallinnon suorittamaa korvausta enem-
7034: teella voitaisiin tehostaa turkiskasvattajien ja      mältä osin aiheettomaksi.
7035: 
7036:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
7037: 
7038:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
7039:                                         1992 vp -    KK 44                                           3
7040: 
7041: 
7042: 
7043: 
7044:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
7045: 
7046:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mama och flygenheterna så, att uppgiftema om
7047: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      farmernas placering och uppdateringen av dessa
7048: den 28 februari 1992 till vederbörande medlem       uppgifter kan utsträckas till att omfatta hela
7049: av statsrådet översänt avskrift av följande av      riket.
7050: riksdagsman Hannu Kemppainen m.fl. under-              Ersättningskraven när det gäller sådana
7051: tecknade spörsmål nr 44:                            pälsdjursskador som, enligt vad man kunnat
7052:                                                     påvisa, har uppstått genom bullret från
7053:           Ämnar Regeringen se till att de skador    luftstridskrafternas flygplan har i regel behand-
7054:        luftstridskrafternas övningsverksamhet       lats genom förvaltningsförfarande. När ersätt-
7055:        åsamkar pälsdjursnäringen under päls-        ningama fastställts har man utgått från päls-
7056:        djurens valpningstid innevarande vår för-    djursfarmamas eget ersättningssystem samt den
7057:        hindras?                                     ersättningspraxis som försäkringsbolagen följer.
7058:                                                     I enlighet med denna praxis har ersättningar
7059:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utbetalats för de skador som avses i spörsmålet
7060: anföra följande:                                    och som uppkom åren 1989 och 1990. De skador
7061:                                                     som uppkom år 1991 har inte ansetts vara på så
7062:    Luftstridskrafterna har genom sin stående        sätt tydliga och obestridliga att samma ersätt-
7063: order för flygtjänsten begränsat överljudsflyg-     ningspraxis skulle ha kunnat tillämpas i fråga
7064: ningarna så att de skall företas på en höjd av      om dem. Det är mera ändamå1senligt att
7065: över 10 km, och förbjudit sådana flygningar på      anhängiggöra sådana ärenden vid domstol, där
7066: låg höjd under pälsdjurens valpningstid som         det är möjligt att förete mångsidig bevisning bl.a.
7067: företas på lägre höjd än 300 m. Inom de enheter     genom att höra vittnen, och där bedömningen av
7068: som utför flygningar undviks områden vilka          bevisen ankommer på en oavhängig domstol.
7069: enligt de uppgifter pälsdjursfarmarna lämnat är        I det fall som avses i spörsmålet och som gäller
7070: känsliga när det gäller skador som flygbullret      en skada viiken uppkom år 1990 ansåg
7071: åsamkar pälsdjuren. Luftstridskrafterna har         häradsrätten i Idensalmi 18.3.1992 ersättnings-
7072: dessutom vidtagit åtgärder som gör det möjligt      kravet, till den del det överstiger den ersättning
7073: att effektivera samarbetet mellan pälsdjursfar-     som försvarsförvaltningen erlagt, vara obefogat.
7074: 
7075:      Helsingfors den 27 mars 1992
7076: 
7077:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
7078:                                                  1992 vp
7079: 
7080: Skriftligt spörsmål 45
7081: 
7082: 
7083: 
7084: 
7085:                                     M. Pietikäinen: Om beviljande av faderskapsledighet och begrav-
7086:                                         ningsbidrag i samband med bamets död vid förlossning
7087: 
7088: 
7089:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
7090: 
7091:     När ett bam dör i samband med förlossningen        rätt till begravningsbidrag, som beviljas efter
7092: eller i graviditetens slutskede beviljas inte fader-   avlidet bam under 16 år.
7093: skapsledighet eller begravningsbidrag. Föräld-            Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
7094: rama borde ha möjlighet att tillsammans bearbe-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
7095: ta sin sorg och stöda varandra i denna svåra           skriver till vederbörande medlem av statsrådet
7096: situation. 1 många fall finns det också många          ställa följande spörsmål:
7097: frågor av praktisk natur som skall klaras av:
7098: äldre syskon som skall skötas etc.                               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
7099:     Det känns riktigt och naturligt för föräldrar             ta för att faderskapsledighet och begrav-
7100: till ett fullgånget bam att ordna med gravplats               ningsbidrag skall beviljas också i fall som
7101: för bamet. 1 dessa fall har föräldrama dock inte              det ovan relaterade?
7102: 
7103:      Helsingfors den 28 februari 1992
7104: 
7105:                                          Margareta Pietikäinen
7106: 
7107: 
7108: 
7109: 
7110:  22005IL
7111:                                               1992 vp
7112: 
7113: Kirjallinen kysymys 45                                                                    Suomennos
7114: 
7115: 
7116: 
7117: 
7118:                                  M. Pietikäinen: Isyysloman ja hautausavustuksen myöntämisestä
7119:                                     lapsen kuollessa synnytyksessä
7120: 
7121:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7122: 
7123:    Lapsen kuollessa synnytyksen yhteydessä tai      joka myönnetään alle 16-vuotiaan lapsen kuole-
7124: raskauden loppuvaiheessa isyyslomaa tai hau-        man yhteydessä.
7125: tausavustusta ei myönnetä. Vanhemmilla tulisi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7126: olla mahdollisuus läpikäydä suruaan ja tukea        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7127: toisiaan tässä vaikeassa tilanteessa. Monissa ta-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7128: pauksissa on myös monenlaisia käytännön kysy-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7129: myksiä hoidettavana: vanhempien sisarusten
7130: hoito jne.                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7131:    Täysin kehittyneen lapsen vanhemmista tun-              ryhtyä isyysloman ja hautausavustuksen
7132: tuu oikealta ja luonnolliselta järjestää lapselle          myöntämiseksi perusteluissa selostetussa
7133: hautapaikka. Näissä tapauksissa vanhemmilla ei             tapauksessa?
7134: kuitenkaan ole oikeutta hautausavustukseen,
7135: 
7136:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
7137: 
7138:                                        Margareta Pietikäinen
7139:                                           1992 vp -    KK 45                                          3
7140: 
7141: 
7142: 
7143: 
7144:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7145: 
7146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kustannuksia. Kansaneläkelaitoksen soveltamis-
7147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käytännön mukaan hautausapua ei ole yleensä
7148: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            myönnetty kuolleena syntyneen lapsen hautauk-
7149: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sen johdosta. Kansaneläkelaitos perustaa sovel-
7150: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tamiskäytäntönsä lain nimenomaiseen säännök-
7151: edustaja Margareta Pietikäisen näin kuuluvasta        seen,jossa todetaan, että hautausavustusta mak-
7152: kirjallisesta kysymyksestä n:o 45:                    setaan, kun Suomessa asuva henkilö kuolee.
7153:                                                       Koska edellä mainittu lainmuutos on tullut voi-
7154:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        maan vasta 1. 7.1990, lainsäännöksen sisältö ei
7155:        ryhtyä isyysloman ja hautausavustuksen         ole vielä oikeuskäytännön vakiinnuttama. Viime
7156:        myöntämiseksi perusteluissa selostetussa       kädessä jää vakuutusoikeuden tulkinnan varaan,
7157:        tapauksessa?                                   voidaanko kuolleena syntyneen lapsen jälkeen
7158:                                                       myöntää hautausavustusta.
7159:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Sairausvakuutuslain 21 §:n 3 momentissa ja
7160: vasti seuraavaa:                                      23 §:n 3 momentissa säädetään isyysrahan ylei-
7161:                                                       sistä myöntämisedellytyksistä. Etuus on tarkoi-
7162:    Hautausavustus on ollut kansaneläkelain            tettu mahdollistamaan isän osallistumisen vasta-
7163: (347/56) mukaisena etuutena lähes sellaisenaan        syntyneen lapsen hoitoon. Mainittuja säännök-
7164: vuodesta 1957lukien. Tuki ei ole pääsääntöisesti      siä on viimeksi muutettu 1.1.1991 voimaan tul-
7165: koskenut vanhusväestöä eikä muita sellaisia va-       leella sairausvakuutuslain muutoksella (1324/
7166: kuutettuja, jotka ovat saaneet kansaneläkelain        90). Lisäksi sairausvakuutuslain 23 b §:ssä (458/
7167: mukaista eläkettä vuotta pidemmältä ajalta. Jos       86) säädetään isyysrahan suorittamisesta silloin,
7168: vakuutettu on saanut etuutta vuotta lyhyem-           jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee isyysrahan
7169: mältä ajalta, hautausavustuksesta on vähennetty       suorittamisaikana. Isyysrahaa suoritetaan tällai-
7170: 1112 kultakin kuukaudelta, jolta eläke on erään-      sissa tapauksissa meneillään olevan suorittamis-
7171: tynyt maksettavaksi.                                  kauden loppuun. Laissa on siten jo otettu huo-
7172:    Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen        mioon lapsen vanhemman vaikeus palata heti
7173: valmistelun yhteydessä (HE 173/1989 vp) kiinni-       lapsen kuoleman jälkeen työhön. lsyysrahajär-
7174: tettiin erityisesti vaikeasti sairaiden lasten van-   jestelmän ulottamista koskemaan muun kuin
7175: hempien taholta huomiota hautausavustuksen            vastasyntyneen lapsen hoitojärjestelyjä ei ole
7176: tarpeeseen myös lapsen kuoleman johdosta. Tä-         pidetty perusteltuna.
7177: män vuoksi kansaneläkelakia muutettiin                   Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa, miten
7178: 1.7.1990 lukien siten, että hautausavustuksen         oikeuskäytäntö tulee toteutumaan hautausavus-
7179: osalta laista poistettiin 16 vuoden alaikäraja.       tuksen osalta. Inhimilliset syyt huomioon ottaen
7180: Avustusta ei kuitenkaan vieläkään suoriteta           hautausavustuksen myöntäminen myös kuollee-
7181: kaikkien vakuutettujenjälkeen, vaan esimerkiksi       na syntyneen lapsen jälkeen on perusteltua. Jos
7182: valtaosa vanhusväestöstä jää yhä järjestelmän         tämä ei ole oikeuskäytännön mukaan mahdollis-
7183: ulkopuolelle.                                         ta, ministeriö ryhtyy tarpeellisiin lainmuutok-
7184:    Hautausavustuksen tarkoituksena on hyvit-          siin.
7185: tää vainajan hautausjärjestelyistä syntyneitä
7186: 
7187:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
7188: 
7189:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
7190: 4                                          1992 vp -      KK 45
7191: 
7192: 
7193: 
7194: 
7195:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
7196: 
7197:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mangen för med sig. Enligt folkpensionsanstal-
7198: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          tens tillämpningspraxis har begravningsbidrag
7199: den 28 februari 1992 till vederbörande medlem           vanligen inte beviljats för begravning av dödfött
7200: av statsrådet översänt avskrift av följande av          barn. Folkpensionsanstalten grundar sin praxis
7201: riksdagsman Margareta Pietikäinen underteck-            på ett uttryckligt lagstadgande, där det konstate-
7202: nade spörsmål nr 45:                                    ras att begravningsbidrag utbetalas i det fall att
7203:                                                         den avlidne är en person som har varit bosatt i
7204:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Finland. Innehållet i lagstadgandet har ännu inte
7205:        ta för att faderskapsledighet och begrav-        vunnit stadga i rättspraxis, eftersom den ovan
7206:        ningsbidrag skall beviljas också i fall som      nämnda lagändringen trädde i kraft så sent som
7207:        det ovan relaterade?                             den 1 juli 1990. I sista hand blir det beroende av
7208:                                                         försäkringsdomstolens tolkning, huruvida be-
7209:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gravningsbidrag kan beviljas efter dödfött barn.
7210: anföra följande:                                            I sjukförsäkringslagens 21 § 3 mom. och 23 § 3
7211:                                                         mom. stadgas om de allmänna förutsättningarna
7212:    Begravningsbidraget har, efter det att det           för beviljande av faderskapspenning. Förmånen
7213: skrevs in som förmån i folkpensionslagen (347/          är avsedd att göra det möjligt för fadern att delta
7214: 56), knappast alls ändrats sedan år 1957. Denna         i skötseln av ett nyfött barn. De senaste ändring-
7215: form av stöd har i regel inte omfattat den äldre        arna i de nämnda lagrummen (1324/90) trädde i
7216: delen av befolkningen och inte heller andra             kraft den 1 januari 1991. Därutöver stadgas i
7217: försäkrade som har erhållit pension enligt folk-        sjukförsäkringslagens 23 b § (458/86) om erlägg-
7218: pensionslagen för en längre tid än ett år. Om den       ande av faderskapspenning i det fall då barnet
7219: försäkrade har åtnjutit denna form av förmån            föds dött eller dör under den tid faderskapspen-
7220: under en kortare tid än ett år, har begravnings-        ning utges. I dylika fall utges faderskapspenning
7221: bidraget minskats med 1112 för vatje månad som          till slutet av den pågående utbetalningsperioden.
7222: pensionen har förfallit till betalning.                 Man har således redan i lagen beaktat de svå-
7223:    När totalrevideringen av familjepensionssys-         righeter som en förälder kan ha i samband med
7224: temet bereddes (RP 173/1989 rd) fåste i synner-         återgången till förvärvsarbete genast efter att ett
7225: het föräldrar till svårt sjuka barn uppmärksam-         barn har dött. Man har inte ansett det vara
7226: het vid behovet av begravningsbidrag också då           motiverat att utsträcka systemet med fader-
7227: ett barn avlider. Detta ledde till att folkpensions-    skapspenning till att omfatta vårdarrangemang
7228: lagen den 1 juli 1990 ändrades så, att man för          för andra än för nyfödda barn.
7229: begravningsbidragets del slopade den nedre ål-              Social- och hälsovårdsministeriet följer ut-
7230: dersgränsen på 16 år. Dock utbetalas bidraget           formningen av rättspraxis för begravningsbid-
7231: fortfarande inte efter alla försäkrade. Den äldre       ragets del. Humana skäl talar för ett beviljande
7232: delen av befolkningen faller ännu till största          av begravningsbidrag efter ett dödfött barn. Om
7233: delen utanför denna stödform.                           rättspraxis inte medger ett sådant beviljande,
7234:    Avsikten med begravningsbidraget är att              kommer ministeriet att vidta behövliga
7235: täcka de kostnader som begravningsarrange-              lagändringsåtgärder.
7236: 
7237:      Helsingforsden 1 april 1992
7238: 
7239:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
7240:                                                1992 vp
7241: 
7242: Kirjallinen kysymys 46
7243: 
7244: 
7245: 
7246: 
7247:                                   Myller ym.: Metsäojituksesta aiheutuvien haittojen vähentämisestä
7248: 
7249: 
7250: 
7251:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7252: 
7253:    Metsien ojitus on ollut maassamme poikkeuk-       korostaneet soiden merkitystä hiilen sitomisessa,
7254: sellisen laaja-alaista. Metsätalouden maasta on      mikä hidastaa ilmakehän lämpenemistä. Ojituk-
7255: ojitettu yli viidennes, noin 5 milj. hehtaaria.      set muuttavat vesistöjen virtaamia sekä vaikutta-
7256: Metsä 2000 -ohjelmassa on uudisojitustarpeeksi       vat alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Maam-
7257: vuosille 1988-2005 arvioitu noin 600 000 heh-        me uhanalaisista kasvilajeista on suolajeja noin 7
7258: taaria. Kunnostusojituksen tarpeeksi esitetään       prosenttia.
7259: vuosina 1996-2005 125 000 hehtaaria vuodessa.           Pienvesistöt ovat häviämässä maastamme
7260:    Maassamme on ojitettu paljon sellaisia aluei-     runsaiden ojitusten seurauksena. Esimerkiksi
7261: ta, jotka on myöhempien tutkimusten perusteel-       Mikkelin läänissä tehdyn selvityksen perusteella
7262: la todettu ojituskelvottomiksi. Päivisen vuonna      oli tutkituista puroista perattu yli 80 prosenttia.
7263: 1989 julkaiseman tutkimuksen mukaan on oji-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7264: tusalasta ollut keskimäärin 15 prosenttia sellais-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7265: ta, jota ei olisi pitänyt ojittaa nykytietämyksen    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7266: mukaan lainkaan. Lapin läänissä peräti 28 pro-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7267: senttia on kuulunut tähän ryhmään. Eräissä
7268: muissa tutkimuksissa on esitetty huomattavasti                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7269: suurempiakin arvioita ojituskelvottomien aluei-             ryhtyä, jotta valtion varoja ei käytettäisi
7270: den osuudesta. Suurin osa näistä ojituksista on             ympäristön ja luonnon kannalta haitalli-
7271: Keskusmetsälautakunta Tapion metsänparan-                   siin, taloudellisesti kannattamauomiin
7272: nuspiirien toteuttamia.                                     metsäojituksiin, ja
7273:     Metsäojitus on laajimmin vesistöjen valuma-                millä tavoilla aiotaan estää ojitusten
7274: alueiden tilaa muuttaneita toimia Suomessa tällä            aiheuttamien haittojen syntyminen ja
7275: vuosisadalla. Ojitukset ovat lisänneet eroosiota,           korjata aiemmin aiheutettuja haittoja
7276:  aiheuttaneet orgaanisen aineen, metallien ja ra-           sekä
7277: vinteiden huuhtoutumista. Ojitukset voivat                     kuinka aiotaan turvata pienvesistöjen
7278: myös happamoittaa vesiä. Tutkijat ovat myös                 säilyminen maassamme?
7279: 
7280:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
7281: 
7282:                      Riitta Myller                            Johannes Koskinen
7283:                      Virpa Puisto                             Erja Lahikainen
7284:                      Matti Luttinen                           Mats Nyby
7285:                      Erkki Pulliainen                         Anna-Liisa Kasurinen
7286:                      Maija Rask                               Minna Karhunen
7287:                      Pirjo-Riitta Antvuori                    Kyllikki Muttilainen
7288:                      Martti Korhonen                          Jukka Roos
7289: 
7290: 
7291: 
7292: 
7293:  22005IL
7294: 2                                         1992 vp -    KK 46
7295: 
7296: 
7297: 
7298: 
7299:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7300: 
7301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jituskelpoisuuden alarajaa edelleen tiukennetaan
7302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja samalla täsmennetään ojituskohteiden puus-
7303: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            ton laatu- ja määrävaatimuksia. Kunnostusoji-
7304: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     tuksen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomio-
7305: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        ta puuston elpymiseen uudisojituksen jälkeen ja
7306: taja Myllerin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       asetetaan entistä korkeammat puuston tilavuus-
7307: kysymyksestä n:o 46:                                  vaatimukset, jotta virheinvestoinneilta vältyttäi-
7308:                                                       siin. Siten osa aikanaan ojitetuista soista jää
7309:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kunnostusojitusten ulkopuolelle ja palautumaan
7310:        ryhtyä, jotta valtion varoja ei käytettäisi    vähitellen luonnontilaan. Maa- ja metsätalous-
7311:        ympäristön ja luonnon kannalta haitalli-       ministeriö edellyttää, että näitä ohjeita tullaan
7312:        siin, taloudellisesti kannattamaUomiin         noudattamaan metsänparannusvaroin tuetussa
7313:        metsäojituksiin, ja                            ojitustoiminnassa.
7314:           millä tavoilla aiotaan estää ojitusten          1980-luvun alusta lähtien on ojituksen vesistö-
7315:        aiheuttamien haittojen syntyminen ja           haittojen tutkimusta tehostettu ja samalla kehi-
7316:        korjata aiemmin aiheutettuja haittoja          tetty toimenpiteitä haittojen vähentämiseksi.
7317:        sekä                                           Vesiviranomaiset ovat myös tehostaneet ojituk-
7318:           kuinka aiotaan turvata pienvesistöjen       seen liittyvää valvontaa. Metsänparannusvaroin
7319:        säilyminen maassamme?                          tehtävät ojitussuunnitelmat lähetetään valvonta-
7320:                                                       viranomaisille tiedoksi ennen ojituksen toteutta-
7321:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mista. Kuluvana vuonna on yhteistyössä vesivi-
7322: taen seuraavaa:                                       ranomaisten kanssa tehostettu ojituksen suun-
7323:                                                       nitteluvaiheessa tapahtuvaa vesistöhaittojen ar-
7324:    Metsä 2000 -ohjelman tarkistustoimikunnan          viointia ja suojelutoimenpiteiden toteuttamista.
7325: mietinnössä (Komiteanmietintö 1992:5) uudis-          Ojitussuunnitelmiin liitetään hankekohtainen
7326: ojitustavoitteita on supistettu ja vuosille 1991-     vesiensuojelusuunnitelma, jossa esitetään ne toi-
7327: 2000 on tavoitteeksi asetettu keskimäärin 15 000      menpiteet, joilla ojituksen haittavaikutukset es-
7328: ha vuodessa, josta metsänparannusvaroin yksi-         tetään.
7329: tyismetsissä tulisi tehdä 13 000 ha vuodessa.             Metsänparannushankkeiden toteuttamisesta
7330: Samalla on esitetty, että uudisojituksia tultaisiin   aiheutuneita vahinkoja voidaan tapauskohtai-
7331: pääsääntöisesti tulevina vuosina tekemään vain         sesti korvata metsänparannusvaroin ja esimer-
7332: kunnostusojituksen yhteydessä. Kunnostusoji-          kiksi liettymisestä syntyneitä vahinkoja onkin
7333: tustarve lisääntyy nopeasti 1960- ja 1970-luku-       korvattu ja hankkeita tältä osin korjattu.
7334: jen laajojen ojitusalojen tullessa kunnostusvuo-          Vesilainsäädäntöä on tiukennettu niin, että
7335: roon. Kunnostusojitustavoitteet vuosille 1991-        purojen perkaus vaatii vesioikeuden luvan.
7336: 2000 ovat 150 000 ha/v, josta yksityismailla           Myös vesilaintulkinnassa on tapahtunut viimeai-
7337: metsänparannusvaroin tulisi rahoitettavaksi           koina kiristymistä. Pienvesien osalta on käynnis-
7338: 90 000 halv.                                           sä vesi- ja ympäristöhallituksen inventointi- ja
7339:    Soiden ojituskelpoisuuden kriteerit ovat           selvitystutkimus, josta saatavia tietoja voidaan
7340: muuttuneet 30 vuoden aikana huomattavasti, ja         hyödyntää metsäojituksia suunniteltaessa.
7341: niitä on useaan otteeseen tiukennettu, sitä mu-           Metsätalouden vesistövaikutuksia ja niiden
7342: kaa kuin tietämys erilaisten suotyyppien puun-        torjuntaa tutkitaan tällä hetkellä yhteistutkimus-
7343: tuottokyvystä on lisääntynyt. Myös ympäristö-         projektina, jossa ovat mukana mm. maa- ja
7344: näkökohtien huomioon ottaminen on vaikutta-           metsätalousministeriö,       ympäristöministeriö,
7345: nut kohdevalinnan kehitykseen. Metsäkeskus             Metsäntutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto.
7346: Tapiossa valmistellaan parhaillaan metsäojitus-       Soiden ojituksen vaikutuksia hiilidioksidipääs-
7347: ohjeiden muutosta, jolla metsänparannusvaroin         töihin tutkitaan parhaillaan käynnissä olevalla
7348: tehtävien ojitusten sekä uudis- että kunnostuso-      SUOSILMU-hankkeella.
7349:                                           1992 vp -    KK 46                                        3
7350: 
7351:    Hallitus tulee kiinnittämään huomiota siihen,      tännön ojitustoiminnassa. Erityisen tärkeänä pi-
7352: että käynnissä olevien tutkimusten antamaa tie-       detään arvokkaiden pienvesien suojelunäkökoh-
7353: toa metsäojitusten ympäristövaikutuksista ja          tien huomioon ottamista metsäojituksia suunni-
7354: niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen torjun-    teltaessa.
7355: nasta tullaan välittömästi hyödyntämään käy-
7356:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
7357: 
7358:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
7359: 4                                        1992 vp -    KK 46
7360: 
7361: 
7362: 
7363: 
7364:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
7365: 
7366:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         seras kraven i fråga om virkeskvaliteten och
7367: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       virkesmängden på de områden som skali dikas.
7368: den 28 februari 1992 till vederbörande medlem        I samband med iståndsättningsdikningen fästs
7369: av statsrådet översänt avskrift av följande av       särskild uppmärksamhet vid hur trädbeståndet
7370: riksdagsman Mylier m.fl. undertecknade spörs-        återhämtar sig efter nydikningen. Dessutom
7371: mål nr 46:                                           stälis högre krav på virkesvolymen för undvikan-
7372:                                                      de av felinvesteringar. Tili följd av detta kommer
7373:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       en del av de kärr som i tiden dikades inte att
7374:        ta så att statens medel inte används för      iståndsättas och återgår så småningom i natur-
7375:        skogsdikning som är skadlig för miljön        ligt tilistånd. Jord- och skogsbruksministeriet
7376:        och naturen och olönsam och                   förutsätter att dessa direktiv iakttas vid dikning
7377:           på vilket sätt kommer man att försöka      som sker med skogsförbättringspengar.
7378:        förhindra att det uppstår skador av dik-         Sedan början av 1980-talet har undersökning-
7379:        ningarna och reparera skador som tidiga-      arna om dikningens skadliga inverkan på vat-
7380:        re förorsakats av dikning samt                tendragen effektiverats. Samtidigt har man ut-
7381:           hur tänker man bevara små vat-             vecklat metoder för minskande av skadorna.
7382:        tendrag i vårt land?                          Vattenmyndigheterna har också effektiverat
7383:                                                      övervakningen i anslutning till dikningen. Planer
7384:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som gälier dikning som förrättas med skogsför-
7385: anföra följande:                                     bättringspengar skickas tili tillsynsmyndigheter-
7386:                                                      na för kännedom före dikningen. Under inneva-
7387:    I betänkandet av kommissionen för revision        rande år har man i samarbete med vattenmyn-
7388: av programmet Skog 2000 (kommittebetänkan-           digheterna i större utsträckning än tidigare redan
7389: de 1992:5) har antalet nydikningar minskats och      i planeringsskedet tagit i betraktande den skad-
7390: som mål för åren 1991-2000 har man uppstälit         liga inverkan som dikningen eventuelit har på
7391: i genomsnitt 15 000 ha per år, varav 13 000 ha       vattendraget och vidtagit skyddsåtgärder. Tili
7392: per år med skogsförbättringspengar i enskilda        dikningsplanerna fogas en vattenvårdsplan för
7393: skogar. Samtidigt har det föreslagits att nydik-     projektet. I planen redogörs för de åtgärder som
7394: ning under kommande år huvudsak1igen skali           bör vidtas för att dikningens skadeverkningar
7395: förrättas endast i samband med iståndsättnings-      skali kunna förhindras.
7396: dikning. Behovet av iståndsättningsdikning ökar         Skador som föranleds av skogsförbättrings-
7397: snabbt då de stora dikningsarealerna från 1960-      projekt kan i enskilda fali ersättas med skogsför-
7398: och 70-talet kommer i turen. Målet för istånd-       bättringspengar. Man har t.ex. ersatt skador som
7399: sättningsdikning åren 1991-2000 är 150 000 ha/       uppstått på grund av uppslamning och sålunda
7400: år, varav 90 000 ha/år kommer att finansieras        reparerat projekt tili denna del.
7401: med skogsförbättringspengar och förrättas på            Vattenlagstiftningen har skärpts så att det
7402: privata marker.                                      krävs vattendomstolens tillstånd för rensning av
7403:    Kriterierna för kärrens dikningsdug1ighet har     bäckar. Likaså har tolkningen av vattenlagen
7404: förändrats betydligt under 30 år och skärpts i       skärpts den senaste tiden. Då det gälier små
7405: flera skeden aliteftersom kunskapen om olika         vattendrag pågår inom vatten- och miljöstyrel-
7406: ~ärrtypers virkesavkastningsförmåga har ökat.        sen en inventerings- och utredningsundersök-
7407: Aven beaktandet av miljösynpunkter har inver-        ning som ger information som kan utnyttjas vid
7408: kat på valet av objekt. Vid skogscentralen Met-      planering av skogsdikning.
7409: säkeskus Tapio bereds som bäst en ändring av            Skogsbrukets skadeverkningar på vattendra-
7410: direktiven för skogsdikning, där minimigränsen       gen och förhindrandet av dessa skadeverkningar
7411: för dikningar som förrättas med skogsförbätt-        är för närvarande föremål för en undersökning
7412: ringspengar och för nydikning och iståndsätt-        som utförs i samarbete melian bl.a. jord- och
7413: ningsdikning ytterligare skärps. Samtidigt preci-    skogsbruksministeriet, miljöministeriet, Skogs-
7414:                                          1992 vp -    KK 46                                           5
7415: 
7416: forskningsinstitutet och Helsingfors universitet.    på miljön och om förhindrande av eventuella
7417: Inom ramen för det pågående SUOSILMU-                skador omedelbart kommer att utnyttjas i prak-
7418: projektet undersöks viiken inverkan dikningen        tiken. Särskilt viktigt är det att vid planering av
7419: av kärr har på koldioxidutsläppen.                   skogsdikning ta i betraktande synpunkter som
7420:    Regeringen kommer att fästa uppmärksamhet         gäller skyddande av de värdefulla små vat-
7421: vid att den information som de pågående under-       tendragen.
7422: sökningama ger om skogsdikningens inverkan
7423:      Helsingfors den 1 april 1992
7424:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
7425:                                                1992 vp
7426: 
7427: Kirjallinen kysymys 47
7428: 
7429: 
7430: 
7431: 
7432:                                   Vistbacka: Keski-Pohjanmaan monitoimiradan (KeMoRa) lisäva-
7433:                                       rustamisesta valtion varoin
7434: 
7435: 
7436:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7437: 
7438:    Vetelin kunnassa Keski-Pohjanmaalla sijait-          Kilpailutoiminnan ohella alueella järjestetään
7439: see Keski-Pohjanmaan monitoimirata KeMo-             opastettua toimintaa myös tavallisille auton ja
7440: Ra, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1984       moottoripyörän kuljettajille. Moottorirataa on
7441: ja toteutettiin pääosin talkootyönä. Rata on         tarkoitus kehittää edelleen siten, että radan pi-
7442: nykyisin eräs maamme parhaiten varustettuja ja       tuutta jatkettaisiin nykyisestä 2, 7 kilometristä
7443: lisäksi kansainväliset vaatimukset täyttävä.         4,1 kilometrin pituiseksi, jolloin rata täyttäisi
7444: Maamme muut moottoriradat ovat saaneet val-          myös moottoripyörien MM-osakilpailun järjes-
7445: tion tukea merkittävästi KeMoRaa enemmän.            tämisen ehdot.
7446:    Radalla järjestetään erilaisia moottoriajoneu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7447: vokilpailuja henkilöautoille, kuorma-autoille ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
7448: moottoripyörille. Päätapahtumana on ollut Ke-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7449: MoRa 500 -kestävyysajo, joka on ollut Pohjois-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7450: maiden kattavin rata-autoilutapahtuma. Lisäksi
7451: radalla on järjestetty kuorma-autojen ratakilpai-              Tietääkö Hallitus, että FISA on
7452: luja ja FISA on joulukuussa 1991 myöntänyt                  myöntänyt Keski-Pohjanmaan monitoi-
7453: EM-kuorma-autosarjan virallisen osakilpailun                mirata KeMoRalle kuorma-autojen EM-
7454: KeMoRalle. Mainitun EM-osakilpailuarvon                     sarjan virallisen osakilpailun, ja
7455: saamisen eräänä edellytyksenä oli kuitenkin tur-               aikooko Hallitus kuluvan vuoden lisä-
7456: varakenteiden parantaminen ja saniteettitilojen             budjetissa myöntää varoja tarvittavat
7457: lisääminen kilpailijoille ja yleisölle. Huomautet-          1,5-2,0 miljoonaa markkaa edellytetty-
7458: takoon lisäksi, että kyseinen kilpailu on Suomi             jen turva- ym. rakenneimien tekemiseksi
7459: 75-juhlavuoden ainoa virallinen juhannuksena                kevään 1992 aikana?
7460: pidettävä tapahtuma.
7461: 
7462:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
7463: 
7464:                                           Raimo Vistbacka
7465: 
7466: 
7467: 
7468: 
7469: 22005IL
7470: 2                                      1992 vp -    KK 47
7471: 
7472: 
7473: 
7474: 
7475:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7476: 
7477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     edellyttämän rahoitustarpeen huomioon vuoden
7478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      1992 ensimmäisessä lisämenoarvioesityksessään.
7479: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn         Lisämenoarvioesityksen momentilta 31.99.40,
7480: kirjeenne n:o 190 ohella toimittanut valtioneu-    Eräät valtionavut, ehdotetaan myönnettäväksi
7481: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       500 000 markan lisämääräraha KeMoRa-moot-
7482: kansanedustaja Raimo Vistbackan näin kuulu-        toriradan rakenteiden korjaamiseen.
7483: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 47:              Kansanedustaja Raimo Vistbacka on kysy-
7484:                                                    myksessään arvioinut KeMoRa-radan turva-
7485:           Tietääkö Hallitus, että FISA on          ym. rakenneimien edellyttävän 1,5-2,0 miljoo-
7486:        myöntänyt Keski-Pohjanmaan monitoi-         naa markkaa lisämenoarvioon. Vaikean kansan-
7487:        mirata KeMoRalle kuorma-autojen EM-         taloudellisen ja valtiontaloudellisen tilan johdos-
7488:        sarjan virallisen osakilpailun, ja          ta näin suuren lisämäärärahan osoittaminen tar-
7489:           aikooko Hallitus kuluvan vuoden lisä-    koitukseen valtion budjetista ei ole mahdollista.
7490:        budjetissa myöntää varoja tarvittavat          Suomella on kokemusta kansainvälisten kil-
7491:        1,5-2,0 miljoonaa markkaa edellytetty-      pailujen järjestämisestä pienelläkin budjetilla,
7492:        jen turva- ym. rakenneimien tekemiseksi     kun paikalliset urheiluseurat ja alan harrastajat
7493:        kevään 1992 aikana?                         ovat osallistuneet taikoohengessä kilpailujen jär-
7494:                                                    jestämiseen. Toivon, että EM-osakilpailun jär-
7495:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jestämisen edellytyksenä olevien turvarakentei-
7496: vasti seuraavaa:                                   denja muiden tarpeellisten rakenteiden ja tilojen
7497:                                                    rakentaminen onnistuvat valtion vuoden 1992
7498:   FISA on joulukuussa 1991 tehnyt päätöksen        tulo- ja menoarviossa myöntämän määrärahan
7499: EM-kuorma-autosarjan virallisen osakilpailun       ja vuoden 1992 lisämenoarviossa myöntämän
7500: myöntämisestä Vetelin kunnalle ja KeMoRalle.       lisämäärärahan sekä paikallisen talkoohengen
7501:   Hallitus on ottanut kilpailun järjestämisen      tuloksena.
7502: 
7503:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
7504: 
7505:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
7506:                                           1992 vp -    KK 47                                            3
7507: 
7508: 
7509: 
7510: 
7511:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7512: 
7513:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hov som anordnandet av tävlingen medför. Det
7514: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        föreslås att ett tilläggsanslag om 500 000 mk
7515: 190 av den 28 februari 1992 till vederbörande         beviljas i tilläggsbudgetpropositionen under
7516: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     moment 31.99.40, Vissa statsunderstöd, för re-
7517: de av riksdagsman Raimo Vistbacka underteck-          paration av konstruktioner vid KeMoRa motor-
7518: nade spörsmål nr 47:                                  bana.
7519:                                                          Riksdagsman Raimo Vistbacka har i sitt
7520:           Är Regeringen medveten om att FISA          spörsmål beräknat att 1,5-2,0 miljoner mark
7521:        har beviljat motorbanan KeMoRa i Mel-          behövs i tilläggsbudgeten för att man skall kun-
7522:        lersta Österbotten tillstånd att ordna         na bygga säkerhetskonstruktioner etc. vid Ke-
7523:        EM-seriens officiella deltävling för lastbi-   MoRabanan. Med anledning av det svåra sam-
7524:        lar och                                        hällsekonomiska och statsekonomiska läget är
7525:           ämnar Regeringen i årets tilläggs-          det inte möjligt att ur statens budget anvisa ett så
7526:        budget bevilja de medel om 1,5-2,0             stort tilläggsanslag för ändamålet.
7527:        rniljoner mark som behövs för att man             Finland har erfarenhet av att anordna inter-
7528:        under våren 1992 skall kunna bygga de          nationella tävlingar även med en liten budget, då
7529:        konstruktioner som fordras för bl.a.           lokala idrottsföreningar och personer som
7530:        säkerheten?                                    intresserar sig för saken i talkoanda har deltagit
7531:                                                       i anordnandet av tävlingar. Jag hoppas att bygg-
7532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         andet av de behövliga säkerhetskonstruktioner-
7533: anföra följande:                                      na samt övriga nödvändiga konstruktioner och
7534:                                                       utrymmen, som är en förutsättning för anord-
7535:   1 december 1991 har FISA fattat beslut om att       nandet av EM-deltävlingen, lyckas med hjälp av
7536: bevilja Vetil kommun och KeMoRa tillstånd att         det anslag som beviljats i statens budgetproposi-
7537: ordna den officiella deltävlingen för 1astbilar i     tion för år 1992 och det tilläggsanslag som
7538: EM-serien.                                            beviljats i tilläggsbudgetpropositionen för år
7539:   Regeringen har i sin första tilläggsbudgetpro-      1992 samt som ett resultat av den lokala talko-
7540: position för år 1992 beaktat det fmansieringsbe-      andan.
7541: 
7542:      Helsingfors den 27 mars 1992
7543: 
7544:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
7545:                                               1992 vp
7546: 
7547: Kirjallinen kysymys 48
7548: 
7549: 
7550: 
7551: 
7552:                                  Saario ym.: Asuinhuoneistojen ja kiinteistöjen verotusarvojen
7553:                                     korotuksista
7554: 
7555: 
7556:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7557: 
7558:    Kiinteistöjen ja muiden asuinhuoneistojen       neet kansalaisten verorasitusta vailla minkään-
7559: reaaliarvot kohosivat vuodesta 1985 vuoteen        laista yhteiskunnallista kontrollia, voidaan ky-
7560: 1989 vuosittain useita kymmeniä prosentteja.       syä, mikä on veronmaksajien oikeusturva. Vero-
7561: Jyrkän suhdannehuipun taituttua kesällä 1989       lautakunnat ovat paikanneet kuntien taloutta,
7562: ovat asuinhuoneistojen ja kiinteistöjen käyvät     mutta samalla alentaneet kotitalouksien kykyä
7563: hinnat pudonneet vastaavasti useita kymmeniä       selvitä taloudellisesti vaikeista ajoista.
7564: prosentteja ja ovat jo monin paikoin laskeneet        On totta, että paikoin asuinhuoneistojen ja
7565: reaalisesti vuoden 1987 tasolle. Samaan aikaan     kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen
7566: maamme korkean kustannustason alenemisen           välillä on ollut suuria eroja. Kun kuitenkin
7567: vuoksi rakentaminen ja kiinteistöjen korjaus       asuinhuoneistojen ja kiinteistöjen käyvät arvot
7568: ovat tulleet edellisvuosia edullisemmiksi.         ovat pudonneet jo tuntuvasti ja kehitys jatkuu
7569:    Vuoden 1989 verotuksessa veroviranomaiset       edelleen, ei voida löytää todellisia perusteita eikä
7570: yksipuolisella päätöksellään puolittivat raken-    oikeaa hetkeä asuinhuoneistojen ja kiinteistöjen
7571: nusten ikäalennukset. Tuoreimpien verohalli-       verotusarvojen merkittävälle kiristämiselle. Tä-
7572: tuksen tietojen mukaan veroviranomaiset ovat       män kehityksen jatkuminen saattaa johtaa jopa
7573: eri puolilla maata korottaneet asuinhuoneistojen   siihen, että verotusarvot voivat nousta korkeam-
7574: ja muiden kiinteistöjen verotusarvoja huomatta-    miksi kuin käyvät arvot.
7575: vastikin. Useissa tapauksissa korotukset ovat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7576: olleet jopa yli 50 prosenttia. Asuinhuoneistojen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7577: ja kiinteistöjen verotusarvojen noustessa huo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7578: mattavasti asuntotulon verotusarvon alaraja ei     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7579: ole kuitenkaan seurannut vastaavaa kehitystä,
7580: vaan verotus on osin kansalaisten huomaamatta                 Onko Hallitus tietoinen asuinhuoneis-
7581: kiristynyt. Kun kiinteistöjen arvot vaikuttavat            tojen ja kiinteistöjen verotusarvojen tun-
7582: myös katumaksun määräytymiseen, on aiheutet-               tuvasta noususta ja kansalaisten vero-
7583: tu tätäkin kautta verotuksen ja asumiskulujen              rasituksen kasvusta, ja jos on,
7584: nousua.                                                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7585:     Kun verolautakunnat ovat toimillaan kiristä-           siin asian johdosta?
7586: 
7587:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
7588: 
7589:                     Väinö Saario                            Tuula Linnainmaa
7590:                     Anssi Rauramo                           Kari Häkämies
7591: 
7592: 
7593: 
7594: 
7595: 220051L
7596: 2                                        1992 vp -    KK 48
7597: 
7598: 
7599: 
7600: 
7601:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7602: 
7603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ikäalennuksilla. Valtiovarainministeriön pää-
7604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        töksessä rakennusten jälleenhankinta-arvon pe-
7605: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           rusteista (11.12.199111453) määrätään rakennus-
7606: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ten jälleenhankinta-arvon määräämisessä nou-
7607: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        datettavista perusteista. Päätöksessä on määrät-
7608: edustaja Väinö Saarion ym. näin kuuluvasta           ty erikseen eri rakennustyyppien pinta-alan pe-
7609: kirjallisesta kysymyksestä n:o 48:                   rusarvot neliömetriä kohden. Perusarvoja korja-
7610:                                                      taan rakennuksen ominaisuuksien perusteella
7611:           Onko Hallitus tietoinen asuinhuoneis-      lisäarvoilla ja alennuksilla. Jälleenhankinta-
7612:        tojen ja kiinteistöjen verotusarvojen tun-    arvoja tarkistetaan vuosittain rakennuskustan-
7613:        tuvasta noususta ja kansalaisten vero-        nusindeksin perusteella.
7614:        rasituksen kasvusta, ja jos on,                  Merkittävin tekijä kiinteistöjen verotusarvo-
7615:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       jen nousemiselle viime vuosina on kokonaisvero-
7616:        siin asian johdosta?                          uudistuksessa toteutettu rakennusten ikäalen-
7617:                                                      nusten puolittaminen. Tätä ei ole toteutettu
7618:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kysymyksen perusteluissa sanotuin tavoin vero-
7619: vasti seuraavaa:                                     viranomaisten yksipuolisella päätöksellä, vaan
7620:                                                      puolittaminen sisältyy vuoden 1988 TVL:n
7621:    Tulo- ja varallisuusverolain 122 §:n mukaan        131 §:ään. Ikäalennusten puolittaminen nosti ra-
7622: varoihin kuuluva omaisuus arvostetaan siihen         kennusten verotusarvoja, mutta se saattoi uusien
7623: käypään arvoon, joka sillä oli verovuoden päät-      ja vanhojen rakennusten verotusarvot olennai-
7624: tyessä omistajan hallussa ja sillä paikalla, missä   sesti entistä tasapuolisemmiksi. Verotusarvojen
7625: se oli. KäyväHä arvolla tarkoitetaan omaisuuden      nousun jarruttamiseksi säädettiin samalla, että
7626: todennäköistä luovutushintaa.                        rakennuksen verotusarvo ei vuosittain voi nous-
7627:    Rakennusten ja maapohjan arvostamisesta on        ta enempää kuin 30 prosenttia edellisestä vuo-
7628: edellä mainitun lainkohdan lisäksi annettu yksi-     desta.
7629: tyiskohtaisemmat säännökset. Tarkemmat mää-             Edellä mainittujen perusteiden soveltaminen
7630: räykset rakennusmaan arvostamisesta sisältyvät       johtaa tavallisesti siihen, että kiinteistöjen vero-
7631: vuoden 1988 tulo- ja varallisuusverolain 130 §:n     tusarvot jäävät edelleen alle todellisen käyvän
7632: 1 momenttiin. Lain 130 §:n 4 momentin mukaan         arvon huolimatta hintatason laskusta viime vuo-
7633: verohallitus vahvistaa vuosittain kunkin kunnan      sina. Tulo- ja varallisuusverolain 132 §:ään sisäl-
7634: osalta ne tarkemmat perusteet, joiden mukaan         tyy lisäksi erityissäännös,jonka mukaan kiinteis-
7635: maapohjan verotusarvo lasketaan.                     tön verotusarvo ei voi nousta todennäköistä
7636:    Verohallituksen vahvistamat perusteet nojaa-      luovutushintaa korkeammaksi.
7637: vat Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hinta-        Valtiovarainministeriön päätöksessä eräi-
7638: karttoihin, joiden pohjana on vuodenvaihteen         den arvopapereiden verotusarvon perusteista
7639: 1985/86 hintataso. Maapohjan arvostamisessa          (10.12.1990/1078) määrätään mm. asunto-
7640: on ollut tavoitteena 70 prosenttia tästä hintata-    osakeyhtiön osakkeiden käyvän arvon määrää-
7641: sosta. Näin ollen verotusarvot alittavat useimmi-    misessä noudatettavista perusteista. Nämä pe-
7642: ten selvästi todellisen käyvän arvon. Verotusar-     rustuvat asunto-osakeyhtiön omistaman kiin-
7643: vojen aiemman huomattavan jälkeenjääneisyy-          teistön arvoon.
7644: den vuoksi edellä mainittu käytäntö on silti            Kiinteistöjen verotusarvojen nousun vuoksi
7645: nostanut verotusarvoja osin huomattavastikin.        asuntotulon verotusarvojen alaraja on verovuo-
7646: Viimeaikainen hintatason aleneminen on kuiten-       desta 1991 lähtien nostettu 370 000 markasta
7647: kin otettu huomioon vuodelle 1991 vahvistetussa      440 000 markkaan ja vapaa-ajan asuntojen osal-
7648: verohallituksen päätöksessä.                         ta valtionverotuksessa 60 000 markasta 90 000
7649:    Rakennuksen arvoksi katsotaan rakennuksen         markkaan. Tämä vähentää olennaisesti niiden
7650: jälleenhankinta-arvo vähennettynä vuotuisilla        verovelvollisten määrää, joille syntyy asuntotu-
7651:                                          1992 vp -    KK 48                                          3
7652: 
7653: loa vakituisesta asunnosta tai valtionverotukses-    tavat siten yksinomaan rasituksen jakautumi-
7654: sa muusta kuin vakituisesta asunnosta. Rajojen       seen maksuvelvollisten kesken.
7655: nostaminen alentaa myös niiden verotusta, joille        Pääministeri Esko Ahon hallitusohjelman
7656: asuntotuloa kertyy.                                  mukaan katumaksusta, asuntotulon verotuk-
7657:    Katumaksujen kokonaismäärään verotusar-           sestaja kiinteistötulon harkintaverotuksesta luo-
7658: vojen muutokset eivät vaikuta, koska kerättävä       vutaan ja ne korvataan kiinteistöverolla. Kiin-
7659: summa määräytyy kunnan kadunpitomenojen              teistövero on parhaillaan valmisteilla hallituk-
7660: mukaan. Kiinteistöille määrättävät arvot vaikut-     sessa.
7661:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1992
7662: 
7663:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
7664: 4                                        1992 vp -    KK 48
7665: 
7666: 
7667: 
7668: 
7669:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7670: 
7671:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         åldersavdragen. I finansministeriets beslut om
7672: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       grunder för återanskaffningsvärdet av byggna-
7673: den 28 februari 1992 till vederbörande medlem        der (11.12.199111453) fastställs de grunder som
7674: av statsrådet översänt avskrift av följande av       skall iakttas vid bestämmandet av byggnaders
7675: riksdagsman Väinö Saario m.fl. undertecknade         återanskaffninsvärde. I beslutet har särskilt be-
7676: spörsmål nr 48:                                      stämts grundvärdet av olika byggnadstypers
7677:                                                      areal per kvadratmeter. Grundvärdena korrige-
7678:           Är Regeringen medveten om att be-          ras på basis av byggnadens egen~kaper med
7679:        skattningsvärdena av bostäder och fas-        tilläggsvärden och nedsättningar. Ateranskaff-
7680:        tigheter har stigit kännbart och, att med-    ningsvärdena justeras årligen på grundvalen av
7681:        borgarnas skattebörda har vuxit, och om       byggnadskostnadsindex.
7682:        så är fallet,                                     Den faktor som bidragit mest till de höjda
7683:           ämnar Regeringen vidta åtgärder med        beskattningsvärdena av fastigheter under de
7684:        anledning av saken?                           senaste åren är den halvering av åldersavdragen
7685:                                                      för byggnader som genomfördes i samband med
7686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        totalskattereformen. Denna har inte genomförts
7687: anföra följande:                                     på det sätt som nämns i motiveringen till spörs-
7688:                                                      målet genom ett ensidigt beslut av skattemyn-
7689:     Enligt 122 § lagen om skatt på inkomst och       digheterna, utan halveringen ingår i 131 § lagen
7690: förmögenhet uppskattas egendom som hör till          om skatt på inkomst och förmögenhet av 1988.
7691: tillgångarna till det gängse värde som den hade      Halveringen av åldersavdragen höjde byggna-
7692: vid skatteårets utgång i ägarens besittning och på   dernas beskattningsvärden, men den gjorde be-
7693: den ort där den fanns. Med gängse värde avses        skattningsvärdena för nya och gamla byggnader
7694: egendomens sanoolika överlåtelsepris.                väsentligt rättvisare än tidigare. För att bromsa
7695:     Utöver ovan nämnda lagrum har för värde-         stegringen i beskattningsvärdena stadgades sam-
7696: ringen av byggnader och mark utfårdats mera          tidigt att en byggnads beskattningsvärde årligen
7697: detaljerade stadganden. Närmare föreskrifter         inte kan stiga mer än 30 % jämfört med före-
7698: om värderingen av byggnadsmark ingår i 130 § 1       gående år.
7699: mom. lagen om skatt på inkomst och förmögen-             Tillämpningen av ovan nämnda grunder leder
7700: het av år 1988. Enligt 130 § 4 mom. fastställer      vanligtvis till att fastigheternas beskattningsvär-
7701: skattestyrelsen årligen närmare för varje kom-       den fortfarande stannar under det verkliga gäng-
7702: mun de grunder enligt vilka beskattningsvärdet       se värdet, oberoende av den sjunkande prisnivån
7703: av mark skall räknas ut.                             under de senaste åren. I 132 § lagen om skatt på
7704:     De grunder som skattestyrelsen fastställt stö-   inkomst och förmögenhet ingår därtill ett speci-
7705: der sig på statens tekniska forskningscentrals       alstadgande, enligt vilket en fastighets beskatt-
7706: priskartor, vilka har som utgångspunkt prisni-       ningsvärde inte kan stiga över det sanoolika
7707: vån vid årsskiftet 1985/86. Vid värderingen av       överlåtelsepriset.
7708: mark har målet varit 70 % av denna prisnivå.             I finansministeriets beslut om de grunder
7709: Sålunda underskrider beskattningsvärdena of-         enligt vilka värdet på vissa värdepapper fastställs
7710: tast tydligt det verkliga gängse priset. Med an-     (10.12.1990/1078) bestäms bl.a. de grunder som
7711: ledning av den tidigare betydande eftersläpning-     skall tillämpas vid fastställandet av det gängse
7712: en i beskattningsvärdena har ovan nämnda pra-        värdet för bostadsaktiebolags aktier. Dessa
7713: xis trots allt höjt beskattningsvärdena t.o.m. i     grundar sig på värdet av den fastighet som
7714: betydande utsträckning. Sänkningen i prisnivån       bostadsaktiebolaget äger.
7715: under den senaste tiden har emellertid beaktats i        Med anledning av stegringen i fastigheternas
7716: skattestyrelsens beslut för 1991.                    beskattningsvärden höjdes den nedre gränsen för
7717:     En byggnads värde anses vara återanskaff-        beskattningsvärdet av bostadsinkomst fr.o.m.
7718: ningsvärdet av byggnaden minskat med de årliga       skatteåret 1991 från 370 000 mk till 440 000 mk
7719:                                          1992 vp -    KK 48                                          5
7720: 
7721: och för fritidsbostäders del i statsbeskattningen    munens gatuhållningskostnader. De värden som
7722: från 60 000 mk till 90 000 mk. Detta minskar i       fastställs för fastigheter inverkar således endast
7723: väsentlig grad antalet sådana skattskyldiga, vil-    på fördelningen av bördan mellan de betal-
7724: ka får bostadsinkomster från en stadigvarande        ningsskyldiga.
7725: bostad eller i statsbeskattningen från annan än         Enligt statsminister Esko Ahos regerings-
7726: stadigvarande bostad. De höjda gränsema min-         program skall gatuavgiften, beskattningen av
7727: skar även beskattningen av dem som får bo-           bostadsinkomst samt beskattningen av fastig-
7728: stadsinkomst.                                        hetsinkomst enligt prövning slopas och ersättas
7729:    På totalbeloppet av gatuavgifter inverkar de      med fastighetsskatt. Fastighetsskatten håller
7730: ändrade beskattningsvärdena inte, eftersom det       som bäst på att beredas av regeringen.
7731: belopp som skall uppbäras fastställs enligt kom-
7732:      Helsingfors den 31 mars 1992
7733:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
7734:                                                1992 vp
7735: 
7736: Kirjallinen kysymys 49
7737: 
7738: 
7739: 
7740: 
7741:                                   Hacklin: Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen eläkevastuiden kattami-
7742:                                      sesta
7743: 
7744: 
7745:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7746: 
7747:    Työeläkejärjestelmän rahoitus on noussut          yritysten eläkesäätiöiden ja -kassojen tilanteen
7748: merkittäväksi ongelmaksi. Erilaiset yritysten elä-   korjaamiseen ei ole ponnekkaasti ryhdytty.
7749: kerahastot, eläkesäätiöt ja -kassat ovatjoutuneet       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7750: vaikeuksiin rahastoimattomien eläkevastuiden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
7751: kasvun vuoksi ja taloudellisen tilanteen heiken-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7752: nyttyä. Tämä on johtanut siihen, että yritysten      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7753: joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin, jopa kon-
7754: kursseihin, useat tuhannet eläkeläiset ovat jää-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7755: neet vaille tulevia eläkkeitään. Tällaisissa ta-             ryhtyä sen varmistamiseksi, että yritysten
7756: pauksissa mainitut eläkeläiset voivat joutua va-             eläkesäätiöiden ja -kassojen rahastoimat-
7757: kaviin taloudellisiin vaikeuksiin ja pudota yh-              tomat eläkevastuut voidaan kattaa ja että
7758: teiskunnan muun taloudellisen tuen varaan.                   työntekijöiden tulevat eläkkeet voidaan
7759:    Tilanne on ollut tiedossa jo pitkään, mutta               turvata?
7760: 
7761:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
7762: 
7763:                                              Iiris Hacklin
7764: 
7765: 
7766: 
7767: 
7768:  220051L
7769: 2                                         1992 vp -    KK 49
7770: 
7771: 
7772: 
7773: 
7774:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7775: 
7776:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        periaatetta ei sosiaali- ja terveysministeriön mu-
7777: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaan enää voi pitää perusteltuna. Tämän epä-
7778: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn            kohdan korjaamiseksi eläkesäätiölakia muutet-
7779: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     tiin 1.4.1991 alkaen siten, että eläkesäätiön on
7780: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        vapaaehtoisten lisäetujen osalta katettava vähin-
7781: taja Hacklinin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    tään 75 prosenttia siitä eläkevastuusta, joka
7782: myksestä n:o 49:                                      aiheutuu jo eläkkeellä olevien henkilöiden alka-
7783:                                                       neista ja vastaisista eläkkeistä, heidän edunsaaji-
7784:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ensa vastaisista eläkkeistä ja muista eduista.
7785:        ryhtyä sen varmistamiseksi, että yritysten     Kattamisvaatimus toteutuu kuitenkin asteittain
7786:        eläkesäätiöiden ja -kassojen rahastoimat-      laissa säädetyn siirtymäajan kuluessa.
7787:        tomat eläkevastuut voidaan kattaa ja että          Mainittu uudistus ei kuitenkaan täysin turvaa
7788:        työntekijöiden tulevat eläkkeet voidaan        työntekijöille annettuja eläkelupauksia työnan-
7789:        turvata?                                       tajan joutuessa maksukyvyttömäksi. Vielä kulu-
7790:                                                       van kevään aikana on tarkoitus asettaa eläkesää-
7791:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiölain kokonaisuudistusta valmistelemaan toi-
7792: vasti seuraavaa:                                      mikunta. Toimikunnan yhtenä tehtävänä tulee
7793:                                                       olemaan eläkesäätiön eläkevastuun kattamista
7794:    Eläkesäätiön ei eläkesäätiölain mukaan tarvitse    koskevien säännösten uudistamisen valmistelu.
7795: kokonaisuudessaan kattaa eläkevastuutaan. Kat-            Eläkekassojen eläkevastuu on rahastoitu.
7796: tamaton osa eläkevastuuta kirjataan lain 7 §:n 2      Poikkeuksia ovat ns. jakoperiaatteella toimivat
7797: momentin nojalla tileihin vastuuvajauksena. Kui-      eläkekassat, jotka ovat 1950-luvulla saaneet lu-
7798: tenkin työntekijäin eläkelain Gäljempänä TEL)         van vajaaseen rahastointiin avustuskassalain 20
7799: mukaisen toiminnan osalta vastuuvajauksen va-         ja 107 §:n nojalla. Tällä hetkellä on kolme jako-
7800: kuudeksi on otettava TEL:in 13 §:n mukaan Elä-        periaatteella toimivaa eläkekassaa. Valmisteilla
7801: keturvakeskukselta luottovakuutus.                    olevassa hallituksen esityksessä vakuutuskassa-
7802:    Vapaaehtoisia lisäeläke-etuuksia antavien elä-     laiksi veivoitetaan jakokassat kattamaan vas-
7803: kesäätiöiden vastuuvajaus saattoi lain mukaan         tuunsa määräajassa, joka voi olla enintään 15
7804: alkuaan olla koko eläkevastuun suuruinen. Tätä        vuotta.
7805: 
7806:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
7807: 
7808:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
7809:                                           1992 vp -      KK 49                                            3
7810: 
7811: 
7812: 
7813: 
7814:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7815: 
7816:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rad. För att rätta till missförhållandet ändrades
7817: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         lagen om pensionsstiftelser den 1 aprill991 så att
7818: den 28 februari 1992 till vederbörande medlem          pensionsstiftelsen i fråga om frivilliga tilläggsför-
7819: av statsrådet översänt avskrift av följande av         måner skall täcka minst 75 % av det pensions-
7820: riksdagsman Hacklin undertecknade spörsmål             ansvar som följer redan pensionerade personers
7821: nr 49:                                                 löpande och framtida pensioner, deras för-
7822:                                                        månstagares framtida pensioner och andra för-
7823:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        måner. Kravet på täckning verkställs dock steg-
7824:        för att säkra att det pensionsansvar som        vis inom en lagstadgad övergångstid.
7825:        inte fonderas av företagens pensionsstiftel-        Den nämnda reformen säkerställer emellertid
7826:        ser och -kassor kan täckas och att arbetsta-    inte helt och hållet de pensionslöften som givits
7827:        gares framtida pensioner kan tryggas?           arbetstagama i fall där arbetsgivaren blir insol-
7828:                                                        vent. Avsikten är att ännu under vårens lopp
7829:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tillsätta en kommission vars uppgift är att förbe-
7830: anföra följande:                                       reda en totalreform av lagen om pensionsstiftel-
7831:                                                        ser. Beredningen av reformen av de stadganden
7832:    Enligt lagen om pensionsstiftelser behöver en       som gäller täckningen av pensionsstiftelsers pen-
7833: pensionsstiftelse inte täcka pensionsansvaret isin     sionsansvar kommer att vara en av kommissio-
7834: helhet. Den del av pensionsansvaret som inte           nens uppgifter.
7835: täcks bokförs såsom ansvarsunderskott på kon-              Pensionskassomas pensionsansvar är fonde-
7836: to enligt 7 § 2 mom. i lagen. Enligt 13 § lagen om     rat. Undantag är pensionskassor som fungerar
7837: pension för arbetstagare (nedan APL) skall emel-       enligt den s.k. fördelningsprincipen och som på
7838: lertid kreditförsäkring av pensionsskyddscentralen     1950-talet har fått tillstånd till underfondering
7839: upptas tili säkerhet för sådant ansvarsunderskott      med stöd av 20 och 107 §§ lagen om understöds-
7840: som ansluter sig till verksamhet som försiggår i       kassor. För tillfället finns det tre pensionskassor
7841: enlighet med APL.                                      som fungerar enligt fördelningsprincipen. I den
7842:    Ansvarsunderskottet hos pensionsfonder som          regeringsproposition med förslag till lag om
7843: beviljar frivilliga tilläggspensionsförmåner kun-      försäkringskassor som är under beredning för-
7844: de från början utgöras av hela pensionsansvarets       pliktas de kassor som fungerar enligt fördel-
7845: belopp. Enligt social- och hälsovårdsministeriet       ningsprincipen att täcka sitt ansvar inom en
7846: kan denna princip inte längre anses vara motive-       föreskriven tid, som kan vara högst 15 år.
7847: 
7848:      Helsingfors den 24 mars 1992
7849: 
7850:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
7851:                                                 1992 vp
7852: 
7853: Kirjallinen kysymys 50
7854: 
7855: 
7856: 
7857: 
7858:                                    Vihriälä ym.: Maatilamatkailuopasteiden yhdenmukaistamisesta
7859: 
7860: 
7861: 
7862:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7863: 
7864:    Maatilamatkailua harjoittavat yrittäjät pitä-      Siihen tuo haasteen jo Euroopan taloudellinen
7865: vät ammatin kannalta tärkeinä teiden varsille         yhdentymiskehityskin. Maatilamatkailun palve-
7866: asetettavia opasteita. Näin matkailijat löytäisi-     luista informoivanvirallisen opasteen avulla voi-
7867: vät sujuvasti tämän alan palvelut. Matkailupal-       taisiin helpottaa ainakin tämän alan elinkeino-
7868: velujen käyttäjät ovat olleet tyytymättömiä ma-       toiminnan harjoittamista.
7869: joituspalveluista kertoviin opasteisiin.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7870:    Nykyisin ei ole olemassa mitään yhtenäistä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7871: maatilamatkailupalveluista kertovaa virallista        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7872: opastetta. Yrittäjät tiedottavat palveluista oma-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7873: tekoisilla opasteilla, jotka on sijoitettava vähin-
7874: tään kahdenkymmenen metrin päähän tien kes-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7875: kiviivasta. Näin etäällä olevien opasteiden ha-              ryhtyä maatilamatkailupalveluista infor-
7876: vaittavuus on huono.                                         moivan virallisen opasteen aikaansaami-
7877:    Maaseudun elinkeinotoimintoja olisi moni-                 seksi?
7878: puolistettava ja kannustettava kaikin keinoin.
7879: 
7880:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
7881: 
7882:           Jukka Vihriälä             Kauko Heikkinen                   Esko Jokiniemi
7883:           Tuula Kuittinen            Aapo Saari                        Rose-Marie Björkenheim
7884:                    Kyösti Virrankoski                          Matti Vanhanen
7885: 
7886: 
7887: 
7888: 
7889: 220051L
7890: 2                                        1992 vp -    KK 50
7891: 
7892: 
7893: 
7894: 
7895:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7896: 
7897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maatilamatkailuyrityksiä varten. Asia kaatui
7898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuitenkin siihen, että liikenneministeriön edusta-
7899: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           ja ei nähnyt mahdolliseksi ottaa liikennemerkistä
7900: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    annettuun asetukseen uusia liikennemerkkejä,
7901: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       koska mm. kansainvälinen trendi on vähentää
7902: taja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     liikennemerkkien määrää.
7903: kysymyksestä n:o 50:                                     MEKin mielestä asianmukainen tiellä liikku-
7904:                                                      vien opastus on paitsi osa yhteiskunnan palvelua
7905:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       myös liikenneturvallisuutta edistävää, koska täl-
7906:        ryhtyä maatilamatkailupalveluista infor-      löin vältytään epätietoisten autoilijoiden yllättä-
7907:        moivan virallisen opasteen aikaansaami-       viltä liikkeiltä.
7908:        seksi?                                            Maatila- ja maaseutumatkailun kehittämises-
7909:                                                      sä kyseisen kaltaisen opasteen aikaansaaminen ei
7910:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          aiheuta suuria kustannuksia eikä vaadi valtiolta
7911: taen seuraavaa:                                      erityisiä rahallisia panoksia. Asialla on kuitenkin
7912:                                                      maatilamatkailun yrityksille huomattava talou-
7913:    Tielaitos on 17.5.1990 vahvistanut uudet oh-      dellinen merkitys, joten hallitus tulee puuttu-
7914: jeet palvelukohteiden viitoituksesta. Näillä oh-     maan kysymykseen lähiaikoina annettavassa
7915: jeilla määrätään asetuksella vahvistettujen lii-     maaseutupoliittisessa selonteossaan ja edellyttä-
7916: kennemerkkien (opastusmerkkien) käytöstä.            mään liikenneviranomaisilta myönteisiä toimen-
7917: Valmistelutyössä, joka tapahtui liikenneministe-     piteitä maatilamatkailuyrityksistä kertovan vi-
7918: riön, tielaitoksen ja MEKin yhteistyönä, oli         rallisen opasteen suunnittelemiseksi ja vahvista-
7919: esillä myös uuden opastemerkin aikaansaaminen        miseksi.
7920: 
7921:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
7922: 
7923:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
7924:                                         1992 vp -    KK 50                                           3
7925: 
7926: 
7927: 
7928: 
7929:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7930: 
7931:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inte vidare, eftersom representanten för trafikmi-
7932: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      nisteriet inte ansåg det vara möjligt att inta nya
7933: den 28 februari 1992 tili vederbörande medlem       vägmärken i förordningen om vägmärken, då
7934: av statsrådet översänt avskrift av följande av      bl.a. den intemationella trenden går mot ett
7935: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-     minskat antal vägmärken.
7936: mål nr 50:                                             MEK anser att en sakenlig informering av
7937:                                                     vägtrafikanter utgör en del av samhällets tjänster
7938:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-     och dessutom befrämjar trafiksäkerheten, då den
7939:        sikt att vidta för att åstadkomma ett        hindrar bilister från att på grund av ovisshet göra
7940:        officiellt informationsmärke som anger       överraskande styrrörelser.
7941:        bondgårdssemestertjänster?                      Vid utvecklandet av bondgårds- och
7942:                                                     landsbygdssemesterverksamheten medför åstad-
7943:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kommandet av ett informationsmärke av ifråga-
7944: anföra följande:                                    varande slag inga höga kostnader, och det kräver
7945:                                                     inte heller särskilda penninginsatser av staten.
7946:    Vägverket har den 17 maj 1990 fastställt nya     För företag som idkar bondgårdssemesterverk-
7947: föreskrifter om vägvisning tili serviceställen.     samhet är saken dock av stor ekonomisk bety-
7948: Dessa föreskrifter innehåller bestämmelser om       delse. Därför kommer regeringen att behandla
7949: användning av vägmärken (informationsmär-           frågan i sin landsbygdspolitiska redogörelse som
7950: ken) som fastställts genom förordning. Vid be-      den kommer att avge inom den närmaste fram-
7951: redningen av föreskriftema i samarbete mellan       tiden. Ytterligare kommer regeringen att av
7952: trafikministeriet, vägverket och Centralen för      trafikmyndighetema förutsätta gynnsamma åt-
7953: turistfrämjande (MEK) diskuterades också möj-       gärder för planering och fastställande av ett
7954: ligheten att åstadkomma ett nytt informations-      officiellt informationsmärke som anger företag
7955: märke som anger företag som idkar bondgårds-        som idkar bondgårdssemesterverksamhet.
7956: semesterverksamhet. Frågan behandlades dock
7957: 
7958:      Helsingfors den 8 april 1992
7959: 
7960:                                                                        Minister Pertti Salolainen
7961:                                                1992 vp
7962: 
7963: Kirjallinen kysymys 51
7964: 
7965: 
7966: 
7967: 
7968:                                   U. Anttila: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta
7969: 
7970: 
7971: 
7972:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7973: 
7974:    Työttömyys on lisääntynyt dramaattisesti          tilanne muodostuu esimerkiksi Uudenmaan työ-
7975: maassamme. Suomen niissäkin osissa, joissa           voimapiirin alueella, missä työvoimakoulutuk-
7976: työttömyys oli käytännössä olematonta vielä          sen varat eivät riitä vaativan koulutuksen järjes-
7977: puolitoista vuotta sitten, työttömyyden kasvu on     tämiseen. Tämä saattaa johtaa työvoimakoulu-
7978: ollut nopeaa lyhyen ajan sisällä.                    tuksen suuntautumiseen aloille tai tehtäviin, jois-
7979:    Etelä-Suomen, erityisesti pääkaupunkiseudun       sa mielekästä työllistymistä ei ole tiedossa nyt tai
7980: ja Uudenmaan läänin, alueella työttömyys pai-        lähitulevaisuudessa,
7981: nottuu eri ammattiryhmiin kuin muualla Suo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7982: messa. Eteläsuomalaisista työttömistä merkittä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
7983: vä osa on saanut melko pitkän koulutuksen.           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7984: Tämä asettaa erityisvaatimuksia heidän lisä- tai     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7985: uudelleenkoulutukselleen tilanteissa, joissa se
7986: katsotaan tarpeelliseksi.                                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7987:    Työvoimakoulutuksen määrärahat vuodelle                  työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
7988:  1992 on sidottu opiskelijatyöpäiviin,joiden hinta          rahoituksen muuttamiseksi siten, että se
7989:  on määritelty samaksi eri puolilla Suomea. Kui-            ottaisi joustavammin huomioon koulu-
7990: tenkaan työvoimaköulutusta ei voida järjestää               tettavan lähtötason aiheuttamat erityis-
7991: eri tehtäviin samalla hinnalla. Ongelmalliseksi             kustannukset?
7992: 
7993:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1992
7994: 
7995:                                              Ulla Anttila
7996: 
7997: 
7998: 
7999: 
8000: 220051L
8001: 2                                        1992 vp -    KK 51
8002: 
8003: 
8004: 
8005: 
8006:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8007: 
8008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koulutuksen hankintamäärärahoja keskimäärin
8009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        136,10 markan oppilastyöpäivän hinnan mukai-
8010: olette 28 päivänä helmikuuta 1992 päivätyn           sesti. Vaikka työvoimapiireille on jaettu määrä-
8011: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    rahat keskimääräisen oppilastyöpäivän hinnan
8012: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       mukaan, se ei tarkoita sitä, etteikö työvoimapii-
8013: taja Ulla Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta     reillä olisi mahdollisuus hankkia osaa koulutusta
8014: kysymyksestä n:o 51:                                 kalliimmalla ja osaa taas halvemmalla. Määrära-
8015:                                                      hajaossa käytetty yksikköhinta ei ole siis tavoite-
8016:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        hinta kaikelle koulutukselle.
8017:        työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen             Kansanedustaja Ulla Anttila toteaa lisäksi,
8018:        rahoituksen muuttamiseksi siten, että se      että työvoimakoulutusta ei voida järjestää eri
8019:        ottaisi joustavammin huomioon koulu-          tehtäviin samalla hinnalla ja että ongelmalliseksi
8020:        tettavan lähtötason aiheuttamat erityis-      tilanne muodostuu esimerkiksi Uudenmaan lää-
8021:        kustannukset?                                 nin työvoimapiirin alueella, missä työvoimakou-
8022:                                                      lutuksen varat eivät riitä vaativan koulutuksen
8023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         järjestämiseen. Kansanedustaja Ulla Anttila to-
8024: vasti seuraavaa:                                     teaa, että tilanne saattaa johtaa työvoimakoulu-
8025:                                                      tuksen suuntautumiseen aloille tai tehtäviin, jois-
8026:    Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa on      sa mielekästä työllistymistä ei ole tiedossa nyt tai
8027: työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen varsinai-      lähitulevaisuudessa.
8028: seen ostotoimintaan määrärahoja yhteensä 731,6           Työllisyystilanne on heikentynyt jyrkemmin
8029: miljoonaa markkaa. Määrärahalla on arvioitu          kuin valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvion
8030: hankittavan vähintään 5,2 miljoonaa oppilastyö-      laatimisen yhteydessä ennakoitiin. Erityisesti toi-
8031: päivää. Määrärahan mitoituksessa on otettu           mihenkilöiden työttömyys on kasvanut muuta
8032: huomioon pakolaisten ja ulkomaalaisten keski-        työttömyyttä nopeammin. Työministeriö on teh-
8033: määräistä kalliimpi koulutuksen hinta ja toisaal-    nyt I lisämenoarvioesityksen vuodelle 1992 työ-
8034: ta työnantajien kanssa yhteishankintana hankit-      voimapoliittisen aikuiskoulutuksen määrällisen
8035: tavan koulutuksen keskimääräistä alhaisempi          tason nostamiseksi sekä oppilastyöpäivän keski-
8036: hinta. Koulutuksen keskihinnaksi muodostuu           määräisen hinnan korottamiseksi toimihenkilöi-
8037: 140,70 markkaa.                                      den kouluttamisesta aiheutuvien keskimääräistä
8038:    Kansanedustaja Ulla Anttila esittää huolestu-     kalliimpien kustannusten johdosta.
8039: neisuutensa siitä, että työvoimakoulutuksen              On selvää, että eri tehtäviin ja ammatteihin
8040: määrärahat on sidottu opiskelijatyöpäiviin, joi-     kouluttaminen sekä lisäksi koulutettavan lähtö-
8041: den hinta on määritelty samaksi eri puolilla         taso vaikuttavat koulutuksen hinnan määräyty-
8042: Suomea. Työministeriö hankkii keskimääräistä         miseen. Mikäli työministeriön esitys vuoden
8043: kalliimman ns. valtakunnallisen koulutuksen,          1992 ensimmäisestä lisämenoarviosta hyväksy-
8044: mikä vaikuttaa työvoimapiireille jaettavan mää-      tään, tulee työministeriö ottamaan Uudenmaan
8045: rärahan suuruuteen. Työministeriö on jakanut         läänin työvoimapiirin toimihenkilötyöttömyysti-
8046: kaikille työvoimapiireille pääosan määrärahois-      lanteen huomioon lisämäärärahojen jakoperus-
8047: ta samansuuruisen oppilastyöpäivän hinnan mu-        teissa. Tällöin voidaan järjestää aiempaa enem-
8048: kaan, joka on 132,67 markkaa. Määrärahajaos-         män vaativampaa ja keskimääräistä kalliimpaa
8049: sa on kuitenkin otettu huomioon pakolaisten ja       koulutusta Uudenmaan läänin alueella. Koska
8050: ulkomaalaisten sekä erityisryhmien keskimää-         työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tavoittee-
8051: räistä kalliimpi koulutuksen hinta. Näin ollen       na on työhönsijoittumisen edistäminen, mikä on
8052: Uudenmaan läänin työvoimapiiri on saanut             sovittu myös työvoimapoliittisen aikuiskoulu-
8053:                                          1992 vp -    KK 51                                        3
8054: 
8055: tuksen yhdeksi tulostavoitteeksi, olisi hyvin ly-    Työministeriö pyrkii saamaan riittävästi määrä-
8056: hytnäköistä hankkia ns. halpaa koulutusta välit-     rahoja työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukai-
8057: tämättä työvoimapoliittisista vaikutuksista.         sen ja laadukkaan koulutuksen hankkimiseen.
8058:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
8059: 
8060:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
8061: 4                                        1992 vp -    KK 51
8062: 
8063: 
8064: 
8065: 
8066:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8067: 
8068:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         elevarbetsdag. Fastän det anslag som fördelats
8069: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       mellan arbetskraftsdistrikten är i enlighet med
8070: den 28 februari 1992 till vederbörande medlem        det genomsnittliga priset på en elevarbetsdag,
8071: av statsrådet översänt avskrift av följande, av      betyder detta inte att arbetskraftsdistrikten inte
8072: riksdagsledamot Ulla Anttila undertecknade           skulle ha möjlighet att anskaffa en del av utbild-
8073: spörsmål nr 51:                                      ningen till dyrare och en del åter till billigare pris.
8074:                                                      Det enhetspris som använts vid anslagsfördel-
8075:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ningen är således inte något riktpris på all
8076:        ta för att ändra finansieringen av den        utbildning.
8077:        arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen           Riksdagsledamot Ulla Anttila konstaterar
8078:        så, att finansieringen smidigare skulle       dessutom att arbetskraftsutbildning inte kan
8079:        beakta de specialkostnader som föran-         anordnas för olika uppgifter till samma pris, och
8080:        leds av den studerandes utgångsnivå?          att situationen blir problematisk t.ex. inom Ny-
8081:                                                      lands läns arbetskraftsdistrikt, där medlen för
8082:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetskraftsutbildning inte räcker till för att
8083: anföra följande:                                     anordna krävande utbildning. Riksdagsledamot
8084:                                                      Ulla Anttila konstaterar att situationen kan leda
8085:    I statsbudgeten för 1992 finns ett anslag på      till att arbetskraftsutbildningen inriktar sig på
8086: sammanlagt 731,6 miljoner mark för egentlig          branscher och uppgifter där man varken nu eller
8087: anskaffning av arbetskraftspolitisk vuxenutbild-     inom den närmaste framtiden har någon me-
8088: ning. Med anslaget har man beräknat kunna            ningsfull sysselsättning i sikte.
8089: anskaffa minst 5,2 miljoner elevarbetsdagar. Vid         Sysselsättningsläget har försämrats kraftigare
8090: dimensioneringen av anslaget har man beaktat         än vad man förutspådde i samband med uppgö-
8091: det i genomsnitt dyrare priset på utbildning för     randet av statsbudgeten för 1992. Arbetslösheten
8092: flyktingar och utlänningar och å andra sidan det     speciellt bland tjänstemännen har ökat snabbare
8093: i genomsnitt lägre priset på utbildning som skall    än den övriga arbetslösheten. Arbetsministeriet
8094: anskaffas gemensamt med arbetsgivare. Medel-         har gjort en första tilläggsbudgetproposition för
8095: priset på utbildningen blir 140,70 mark.             1992 för att höja vuxenutbildningsnivån i volym-
8096:    Riksdagsledamot Ulla Anttila är bekymrad          mässigt hänseende och för att höja genomsnitts-
8097: över att anslaget för arbetskraftsutbildningen är    priset på en elevarbetsdag på grund av att
8098: bundet till elevarbetsdagar för vilka man fastsla-   kostnadema för utbildningen av tjänstemän är
8099: git samma pris i olika delar av Finland. Arbets-     dyrare än genomsnittet.
8100: ministeriet anskaffar s.k. riksomfattande utbild-        Det är klart att utbildning för olika uppgifter
8101: ning, som är dyrare än den genomsnittliga ut-        och yrken liksom även den studerandes utgångs-
8102: bildningen och som påverkar storleken på det         nivå påverkar fastställandet av utbildningspriset.
8103: anslag som fördelas mellan arbetskraftsdistrik-      Ifall arbetsministeriets proposition om den förs-
8104: ten. Arbetsministeriet har mellan samtliga ar-       ta tilläggsbudgeten för 1992 antas, kommer ar-
8105: betskraftsdistrikt fördelat merparten av anslaget    betsministeriet i sina grunder för fördelningen av
8106: enligt en elevarbetsdag av lika stort pris, dvs.     tilläggsanslag att beakta tjänstemännens arbets-
8107: 132,67 mark. Vid anslagsfördelningen har man         löshetssituation inom Nylands läns arbetskrafts-
8108: emellertid beaktat det genomsnittligt dyrare pri-    distrikt. Härvid kan man i större omfattning än
8109: set på utbildning för flyktingar, utlänningar och    tidigare anordna mera krävande och ge-
8110: specialgrupper. Sålunda har Nylands läns ar-         nomsnittligt dyrare utbildning i Nylands län.
8111: betskraftsdistrikt fått ett anskaffningsanslag som   Eftersom den arbetskraftspolitiska vuxenutbild-
8112: är i enlighet med ett pris på 136,10 mark för en     ningen syftar till att främja placeringen i arbete,
8113:                                         1992 vp -    KK 51                                        5
8114: 
8115: vilket också överenskommits som ett av resultat-    riet försöker få tillräckligt med anslag för att
8116: målen för den arbetskraftspolitiska vuxenutbild-    kunna anskaffa utbildning som i arbetskraftspo-
8117: ningen, vore det mycket kortsynt att anskaffa       litiskt hänseende är ändamålsenlig och på en
8118: s.k. billig utbildning utan att ta notis om de      kvalitetsmässigt hög nivå.
8119: arbetskraftspolitiska följdema. Arbetsministe-
8120:      Helsingfors den 25 mars 1992
8121:                                                                    Arbetsminister Ilkka Kanerva
8122:                                                1992 vp
8123: 
8124: Kirjalliset kysymykset 52 ja 55
8125: 
8126: 
8127: 
8128: N:o 52
8129: 
8130: 
8131: 
8132: 
8133:                                   Aittoniemi: Inflaation hallitusta lisäämisestä talouselämän elvyttä-
8134:                                       miseksi
8135: 
8136: 
8137:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8138: 
8139:    Suomalaisen talouselämän harvoja ylpeilyn         toimittaa mielentilatutkimukseen mielettömien
8140: aiheita nykyisessä taloustilanteessa on, että in-    ja valtioneuvoston kallista aikaa vievien kysy-
8141: flaatiomme on 2-3 prosentin luokkaa. Korko-          mysten vuoksi. Siitä huolimatta ...
8142: tasomme taas, käytyään hiljattain lähellä ns.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8143: eurokorkoa eli 11,3 prosentissa, on lähtenyt         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8144: nousemaan, eikä toiveita sen laskemisesta pysy-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8145: västi alle 12 prosentin ole juuri olemassa. Pankit   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8146: maksavat rahasta korkeata korkoa jopa 13 pro-
8147: sentin luokassa. Reaalikorko matalan inflaation                 Kun korkojen merkittävä aleneminen
8148: ja korkeiden korkojen erotuksena on mittava.                 on käytännössä mahdottomuus, miten
8149: Tämän johdosta kotimaiset investoinnit ja myös               Hallitus aikoo pyrkimällä matalaan in-
8150: kulutus pysyvät alhaisina ja lama jatkuu.                    flaatioon edistää kotimaisten investoin-
8151:    Tiedän varsin hyvin, että minut saatetaan                 tien ja kysynnän kasvua?
8152: 
8153:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1992
8154: 
8155:                                            Sulo Aittoniemi
8156: 
8157: 
8158: 
8159: 
8160:  22005IL
8161: 2                                      1992 vp -     KK 52 ja 55
8162: 
8163: N:o 55
8164: 
8165: 
8166: 
8167:                                   Aittoniemi: Rahan niukkuudesta kotimaisilla rahamarkkinoilla
8168: 
8169:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8170: 
8171:    Valtio on kotimaisella lainanotolla imuroinut         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8172: rahamarkkinat lähes tyhjiksi. Tämä merkitsee          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8173: sitä, että sen paremmin yksityisillä kansalaisilla    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8174: kuin yrityksilläkin tulee olemaan kasvavia vaike-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8175: uksia lainansaannissa. Kotimainen kysyntä ja
8176: siihen liittyvä tuotanto alenevat alenemistaan.                 Miten Hallitus aikoo huolehtia rahan
8177:    Jossakin vaiheessa saattaa käydä niin, että               kohtuullisesta riittävyydestä kotimaan ra-
8178: ainoa keino kotimaisilla markkinoilla liikkuvan              hamarkkinoilla siten, että kotimaiselle
8179: rahan lisäämiseen on liikkeellä olevan setelikan-            tuotannolle, kysynnälle ja investoinneille
8180: nan lisääminen. Tämä taas aiheuttaisi nopean                 varataan kohtuulliset elpymismahdolli-
8181: inflaatiopaineen, joskin hallittu inflaation kasvu           suudet?
8182: olisi pelkästään hyväksi talouden elpymiselle.
8183: 
8184:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1992
8185: 
8186:                                            Sulo Aittoniemi
8187:                                        1992 vp -- KK 52 ja 55                                        3
8188: 
8189: 
8190: 
8191: 
8192:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8193: 
8194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       inflaatiopaineita. Hidas inflaatio ja korkeat
8195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        niroelliskorot merkitsevät erittäin korkeita
8196: olette 5 ja 6 päivinä maaliskuuta 1992 päivättyjen   reaalikorkoja, jotka osaltaan vahvistavat koti-
8197: kirjeidenne ohella toimittanut valtioneuvoston       maisen kysynnän lamaa.
8198: asianomaiselle jäsenelle jäljennökset kansanedus-       Kansanedustaja Aittaniemen tarjoama resep-
8199: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvista kirjallisis-   ti inflaation hallitusta lisäämisestä tässä tilan-
8200: ta kysymyksistä n:ot 52 ja 55:                       teessa - samaa reseptiä ovat esittäneet myös
8201:                                                      eräät muut tahot - haittaisi erittäin pahasti
8202:           Kun korkojen merkittävä aleneminen         aloitetun talouden tervehdyttämisohjelman to-
8203:        on käytännössä mahdottomuus, miten            teutumista. Inflaation nopeutuminen käynnistäisi
8204:        Hallitus aikoo pyrkimällä matalaan in-        uudelleen spekulaatioita markkaa vastaan, ja
8205:        flaatioon edistää kotimaisten investoin-      nämä kohottaisivat suomalaisia markkinakor-
8206:        tien ja kysynnän kasvua?                      koja, koska EY-hakemuksen jättämisen jälkeen
8207:                                                      devalvaatio on vihdoin lopullisesti poissuljettu.
8208:           Miten Hallitus aikoo huolehtia rahan       Inflaation nopeutuminen nakertaisi myös enti-
8209:        kohtuullisesta riittävyydestä kotimaan ra-    sestään kotitalouksien reaalituloja. Inflaation
8210:        hamarkkinoilla siten, että kotimaiselle       nopeuttaminen siis nostaisi entisestään ainakin
8211:        tuotannolle, kysynnälle ja investoinneille    niroelliskorkoja ja todennäköisesti myös reaali-
8212:        varataan kohtuulliset elpymismahdolli-        korkoja sekä heikentäisi reaalitulokehitystä. Jos
8213:        suudet?                                       inflaation nopeutuminen lisäisi nimellispalkkoja,
8214:                                                      teollisuuden hintakilpailukyky ja viennin kasvu-
8215:   Vastauksena näihin kysymyksiin esitän kun-         edellytykset heikkenisivät. Tässä ei olisi mitään
8216: nioittavasti seuraavaa:                              järkeä.
8217:                                                         Järkeä on sitä vastoin siinä kansanedustaja
8218:    Kansanedustaja Aittaniemen kysymykset liit-       Aittaniemen esittämän kysymyksen lähtökoh-
8219: tyvät siinä määrin toisiinsa, että niihin on syytä   dassa, että valtion erittäin mittava lainanotto ei
8220: vastata yhteisesti.                                  ole hyväksyttävää talouspolitiikkaa. Hallitus pyr-
8221:    Kansanedustaja Aittaniemi toteaa aivan oi-        kiikin määrätietoisesti poistamaan tätä ongel-
8222: kein, että valtion massiivinen lainanotto aiheut-    maa ja tässä työssä tarvitaan mahdollisimman
8223: taa ongelmia rahoitusmarkkinoilla. Valtion lai-      laajaa yhteisymmärrystä. Talouspolitiikka on jo
8224: nanotto sekä sitkeä vaihtotasevaje yhdessä pitä-     osittain luonut edellytykset uuden talouskasvun
8225: vät kotimaiset markkinakorot pakostakin kor-         alulle entistä kestävämmältä pohjalta ja riittävä
8226: keina, mikä syrjäyttää muuta kotimaista laina-       talouskasvu poistaisikin monia julkisen talouden
8227: kysyntää. Lisäksi pankkien luottotappiot ja va-      ongelmia. Talouskasvun käynnistymistä vaikeut-
8228: kavaraisuussäännöt uhkaavat supistaa luoton          taa kuitenkin liian suureksi paisunut julkinen
8229: tarjontaakin.                                        talous. Tarvitaan julkisen talouden tuntuvaa
8230:    Toimenpiteistä luottolaman välttämiseksi on       saneerausta, jotta liian suuri ja raskas julkinen
8231: jo päätetty. Lukuisat teollisuuden kannattavuut-     sektori ei estä yksityisen sektorin elpymistä.
8232: ta ja vientiä elvyttävät päätökset ovat myös jo      Tällä tavoin suoranaisesti vähennetään myös
8233: kääntämässä tämän osan kansantaloudesta pa-          julkisen velan kasvua. Julkisten menojen leikka-
8234: rempaan suuntaan, mikä vähitellen tulee kasvat-      us vaatii entistä tehokkaampaa työskentelyä
8235: tamaan myös kotimaisia investointeja ja laajem-      julkisyhteisöjen sisällä, mutta myös monien tu-
8236: minkin kotimaista kysyntää ja kotimaista työlli-     lonsiirtojen tasojen alentamista. Toivottavasti
8237: syyttä. Aluksi kotimainen kysyntä kuitenkin          kansanedustaja Aittoniemikin on omalta osal-
8238: edelleen supistuu, mikä pitää myös työttömyy-        taan valmis tukemaan näitä kipeitä, mutta vält-
8239: den valitettavan suurena, mutta myös vähentää        tämättömiä ratkaisuja.
8240: 
8241:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1992
8242: 
8243:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8244: 4                                       1992 vp -      KK 52 ja 55
8245: 
8246: 
8247: 
8248: 
8249:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8250: 
8251:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            inflationen minskar. En långsam inflation och
8252: anger har Ni, Herr Talman, med Era skrivelser           höga nominella räntor leder till mycket höga
8253: av den 5 och 6 mars 1992 till vederbörande              realräntor som för sin del förstärker krisen då det
8254: medlem av statsrådet översänt avskrifter av             gäller den inhemska efterfrågan.
8255: följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi                     Riksdagsman Aittoniemis recept, en behärskad
8256: undertecknade spörsmål nr 52 och 55:                    ökning av inflationen - samma recept har
8257:                                                         rekommenderats också av vissa andra instanser
8258:           Då det i praktiken är omöjligt att            - skulle i den rådande situationen i synnerligen
8259:        sänka räntorna kännbart, hur ämnar då            hög grad försvåra fullföljandet av det ekonomiska
8260:        Regeringen i sitt försök att uppnå en låg        saneringsprogram som har inletts. En ökad
8261:        inflation främja en ökning av investe-           inflation skulle leda till nya spekulationer om
8262:        ringarna och efterfrågan i hemlandet?            den finska marken, vilket i sin tur skulle höja
8263:                                                         marknadsräntorna i Finland då en devalvering
8264:           Hur ämnar Regeringen se till att det på       äntligen är helt utesluten sedan EG-ansökan
8265:        den inhemska penningmarknaden finns              lämnades in. En ökad inflation skulle ytterligare
8266:        pengar i den mån att den inhemska                minska hushållens realinkomster. Det skulle
8267:        produktionen och efterfrågan samt de             alltså leda till att åtminstone den nominella
8268:        inhemska investeringarna ges rimliga             räntan och sannolikt också realräntan ytterligare
8269:        förutsättningar att hämta sig?                   höjs och realinkomstutvecklingen försvagas. Om
8270:                                                         en ökad inflation höjer de nominella lönerna
8271:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt           försvagas industrins priskonkurrensförmåga
8272: anföra följande:                                        liksom också förutsättningarna för en ökad
8273:                                                         export. Detta vore helt huvudlöst.
8274:    Riksdagsman Aittoniemis spörsmål hänför                  Däremot har riksdagsman Aittoniemi helt
8275: sig i den grad till varandra att det finns orsak att    rätti att statens synnerligen stora upplåning inte
8276: svara på dem samtidigt.                                 är godtagbar ekonomisk politik. Regeringen
8277:    Riksdagsman Aittoniemi konstaterar helt              strävar målmedvetet efter att avhjälpa detta
8278: riktigt att statens massiva upplåning leder tili        missförhållande och i detta arbete krävs det ett
8279: problem på finansmarknaden. Den statliga                så stort samförstånd som möjligt. Denekonomiska
8280: upplåningen samt det ständiga underskottet i            politiken har redan delvis skapat förutsättningar
8281: bytesbalansen leder oundvikligt till höga               för ett nytt ekonomiskt uppsving på en mera
8282: marknadsräntor, vilket åsidosätter annan inhemsk        hållbar grund. En tillräckligt stor ekonomisk
8283: efterfrågan på lån. Dessutom hotar bankernas            tillväxt skulle lösa många problem inom den
8284: kreditförluster och soliditetsbestämmelser att          offentliga ekonomin. Ett ekonomiskt uppsving
8285: minska också utbudet på krediter.                       försvåras dock av att den offentliga ekonomin
8286:    Man har redan kommit överens om åtgärder             har svällt ut. Man blir tvungen att kraftigt sanera
8287: för att undvika en kreditkris. Många beslut som         den offentliga ekonomin så att den alltför stora
8288: stimulerar industrins lönsamhet och exporten            och tunga offentliga sektorn inte bromsar ett
8289: håller på att vända också denna sektor inom             uppsving inom den privata sektorn. På detta sätt
8290: samhällsekonomin i en positivare riktning. Detta        kan man i själva verket minska ökningen av den
8291: leder småningom tili att de inhemska investe-           offentliga skulden. En minskning av de offentliga
8292: ringarna ökar och att den inhemska efterfrågan          utgifterna kräver effektivare arbete inom offentliga
8293: och sysselsättningen ökar även i större ut-             samfund men också att många nivåer för
8294: sträckning. Till att börja med kommer den               inkomstöverföring sänks. J ag hoppas att
8295: inhemska efterfrågan dock fortfarande att minska,       riksdagsman Aittoniemi för sin del är redo att
8296: vilket innebär att arbetslösheten håller sig på en      stöda dessa svåra, men nödvändiga beslut.
8297: beklagligt hög nivå men också att trycket på
8298: 
8299:      Helsingfors den 31 mars 1992
8300: 
8301:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
8302:                                                 1992 vp
8303: 
8304: Kirjallinen kysymys 53
8305: 
8306: 
8307: 
8308: 
8309:                                    Aittoniemi: Lainahakemusten käsittelyn nopeuttamisesta Kehitys-
8310:                                        aluerahastossa
8311: 
8312:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8313: 
8314:    Useat toimintapohjaltaan terveet mutta la-         käsittelijää ei ole myöskään yrityksistä huolimat-
8315: man vuoksi suuriin maksuvaikeuksiin joutuneet         ta tavoitettu. Tämän tyyppinen toiminta on
8316: yritykset ovat kääntyneet Kehitysaluerahaston         toisen hädän hyväksikäyttämistä ja erityisen
8317: puoleen anoen muun muassa suhdannelainoja             moitittavaa juuri nyt taloudellisen ahdingon ai-
8318: taloudellisen tilanteensa helpottamiseksi. Usein      kana.
8319: ollaan tilanteessa, jossa päätöksellä on kiire, oli      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8320: se sitten kielteinen tai myönteinen, koska yrittäjä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8321: esimerkiksi kielteisen päätöksen saatuaan voi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8322: keskittää rahanhankintatoimensa muualle.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8323:    Esimerkiksi Kehitysaluerahaston Tampereen
8324: aluekonttorin osalta on ilmennyt vaikeuksia                      Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
8325: päätösten saamisessa. Ne ovat viipyneet usean                 toimenpiteisiin Kehitysaluerahaston ja
8326: kuukauden ajan siitäkin laskien, kun asianomai-               sen aluekonttoreiden lainapäätösten no-
8327: set lisäselvitykset on lainaa hakeneen yrittäjän              peuttamiseksi siten, että kaikki aluekont-
8328: taholta toimitettu. Mikä pahinta, asiassa on                  torin kanssa asioivat ovat samassa ase-
8329: luvattu päätös seuraavana tai tiettynä lähipäivä-             massa päätösten käsittelyn suhteen?
8330: nä, mutta näin ei ole tapahtunut, ja asianomaista
8331: 
8332:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1992
8333:                                             Sulo Aittoniemi
8334: 
8335: 
8336: 
8337: 
8338:  220051L
8339: 2                                         1992 vp -      KK 53
8340: 
8341: 
8342: 
8343: 
8344:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8345: 
8346:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kehittämiseen ja ongelmien ratkomiseen rahoi-
8347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tuksen ehtona, on lisännyt keskimääräistä käsit-
8348: olette 6 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn kir-         telyaikaa.
8349: jeenne n:o 204 ohella toimittanut valtioneuvos-             Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta
8350: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          Kera Oy:ltä saatujen tietojen perusteella, että
8351: sanedustaja Aittaniemen näin kuuluvasta kitjal-         myös suhdannelainojen käsittelyajat ovat olleet
8352: lisesta kysymyksestä n:o 53:                            kohtuullisen lyhyitä hakijayritysten kannalta.
8353:                                                         Myöskään erityisiä eroja Kera Oy:n piirien ja
8354:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin         piireissä olevien aluekanttareiden käsittelyajois-
8355:        toimenpiteisiin Kehitysaluerahaston ja           sa ei ole havaittavissa.
8356:        sen aluekanttareiden lainapäätösten no-              Kansanedustaja Aittaniemen kysymykses-
8357:        peuttamiseksi siten, että kaikki aluekont-       sään mainitsema Tampereen aluekonttori on
8358:        torin kanssa asioivat ovat samassa ase-          osaltaan selvittänyt, mistä aluekonttoria koske-
8359:        massa päätösten käsittelyn suhteen?              va moitteenalaisuus olisi voinut johtua, ja toden-
8360:                                                         nut, että kansanedustaja Aittaniemen kuvaus
8361:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            voi koskea erästä yksittäistapausta, jossa hake-
8362: vasti seuraavaa:                                        muksen ja kielteisen päätöksen välillä kului va-
8363:                                                         jaat kolme kuukautta.
8364:    Kera Oy:n aluekanttareiden keskimääräinen                Tässäkin tapauksessa tavanomaista pidempi
8365: käsittelyaika tavanomaiselle investointi- ja käyt-      käsittelyaika johtui kuitenkin yrityksestä itses-
8366: töpääomalainalle on yleensä 3--4 viikkoa. Kä-           tään. Yritys oli nimittäin hakemuksessaan lu-
8367: sittelyaika voi yrityksistä johtuvista syistä kui-      vannut toimittaa viimeisimmät tilinpäätöstiedot
8368: tenkin pidentyä. Tällaisia syitä voivat olla esi-       erikseen aluekonttoriin. Koska tietoja ei kuiten-
8369: merkiksi yritykseltä saadut puutteelliset tiedot,       kaan saatu, sopi yritystutkija yrityksen kanssa
8370: yrityksessä vallitseva tuotannollisesti tai rahoi-      yrityskäynnistä ja sen jälkeen noin kahden vii-
8371: tuksellisesti epäselvä tilanne jne. Erityisen vai-      kon kuluttua käsiteltyään asian ilmoitti kieltei-
8372: keissa tilanteissa rahoituksen käsittelyn pitkitty-     sen päätöksensä lainan saantiin.
8373: minen voi viedä kuukausia. Tällöin kuitenkin                Yrittäjä ei kuitenkaan ollut tyytynyt saa-
8374: kysymyksessä on aina yritysperäinen syy, ei se,         maansa kielteiseen päätökseen, vaan jatkoi yri-
8375: etteikö Kera Oy:n puolelta muuten olisi valmiut-        tyksiä saada suhdannelainaa. Aluekonttori ei
8376: ta tehdä lopullista, joko myönteistä tai kielteistä     missään vaiheessa pitänyt aiheellisena muuttaa
8377: rahoituspäätöstä.                                       jo kerran ilmoittamaansa kielteistä kantaa.
8378:     Kysymyksessä viitattujen suhdannelainojen,          Asian tämänluonteinen pitkittyminen lienee
8379: joita Kera Oy saattoi myöntää 4.7.1991 jälkeen,         asiakkaan puolelta tulkittu asian viivästymisek-
8380: käsittelyajat ovat saattaneet olla uuden järjestel-     si, vaikkei siitä tosiasiallisesti ole ollutkaan kysy-
8381: män käynnistämisvaiheessa keskimääräistä pi-            mys enää tuossa vaiheessa. Mainittakoon, että
8382: dempiä. Tällöin myös niiden hakijoina on ollut          Tampereen aluekonttorista saadun tiedon mu-
8383: runsaasti uusia asiakkaita, jolloin yritystutkimus      kaan kansanedustaja Aittoniemenkin yhteyden-
8384: ennen lainan myöntämistä on ollut tarpeen.              otto aluekonttoriin oli tapahtunut vasta kieltei-
8385: Rahoitushakemuksen käsittelyaikaa on myös               sen päätöksen tiedoksiannan jälkeen.
8386: jossain määrin pidentänyt se, että Kera Oy:n ja             Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa, että
8387: yrityksen rahoittajapankkien kesken on ollut            Kera Oy:n rahoitushakemusten käsittelyssä ei
8388: tarpeen neuvotella pankkien luottojen vakautta-         ole ilmennyt sellaisia puutteita tai epäkohtia,
8389: misesta suhdannelainan myöntämisen ehtona.              joita kysymyksessä on tarkoitettu. Tämän joh-
8390: Myös se seikka, että suhdannelainaa hakevissa           dosta asiassa ei ole aihetta ryhtyä mihinkään
8391: yrityksissä on runsaasti tarvetta yritystoiminnan       toimenpiteisiin.
8392: 
8393:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1992
8394: 
8395:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
8396:                                            1992 vp -      KK 53                                          3
8397: 
8398: 
8399: 
8400: 
8401:                                      Till Riksdagens Herr Talman
8402: 
8403:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             faktum att det inom de företag som ansöker om
8404: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           konjunkturlån finns ett stort behov av att ut-
8405: 204 av den 6 mars 1992 tili vederbörande medlem          veckla företagsverksamheten och lösa problem
8406: av statsrådet översänt avskrift av följande av           som villkor för att finansieringen skall beviljas
8407: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-              har ökat den genomsnittliga behandlingstiden.
8408: mål nr 53:                                                  Allmänt taget kan det dock, på basis av
8409:                                                          uppgifter från Kera Ab, konstateras att också
8410:           Har Regeringen för avsikt att bråd-            behandlingstidema för konjunkturlånen har va-
8411:        skande vidta åtgärder för att påskynda            rit rimligt korta ur det sökande företagets syn-
8412:        Utvecklingsområdesfondens och dess re-            vinkel. Inte heller kan man se några särskilda
8413:        gionkontors lånebeslut så att alla som            skillnader i behandlingstidema mellan Kera
8414:        uträttar ärenden vid regionkontoren har           Ab:s distrikt och regionkontoren inom di-
8415:        samma ställning då det gäller behand-             strikten.
8416:        lingen av besluten?                                   Regionkontoret i Tammerfors, som riksdags-
8417:                                                          man Aittoniemi nämner i sitt spörsmål, har för
8418:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            sin del utrett vad klandringen av regionkontoret
8419: anfåra fåljande:                                         kunde bero på och konstaterat att riksdagsman
8420:                                                          Aittoniemis skildring kan härröra från ett enskilt
8421:    Den genomsnittliga behandlingstiden för sed-          fall, där det förgick knappt tre månader mellan
8422: vanliga investerings- och driftskapitallån vid           ansökan och det negativa beslutet.
8423: Kera Ab:s regionkontor är i allmänhet 3-4                    Behandlingstiden, som i detta fall var längre
8424: veckor. Behandlingstiden kan dock förlängas av           än i genomsnitt, berodde dock på företaget
8425: skäl som sammanhänger med företagen. Dylika              självt. Företaget hade nämligen i sin ansökan
8426: skäl kan t.ex. vara att företaget har gett bristfål-     !ovat sända de senaste bokslutsuppgiftema sepa-
8427: liga uppgifter, att den rådande situationen i fråga      rat tili regionkontoret. Då inga uppgifter trots
8428: om produktioneo i eller fmansieringen av före-           det erhölls, kom företagsforskaren överens med
8429: taget är oklar o.s.v. I en särskilt svår situation       företaget om ett företagsbesök och meddelade
8430: kan behandlingen av finansieringen förlängas             sedan, efter att ha behandlat ärendet i ca två
8431: med flera månader. I dessa fall är det dock alltid       veckor, att lånebeslutet var negativt.
8432: fråga om skäl som sammanhänger med före-                     Företagaren var emellertid inte nöjd med det
8433: tagen, inte det att det från Kera Ab:s sida inte i       negativa beslutet utan fortsatte sina strävanden
8434: övrigt skulle finnas beredskap att fatta ett slut-       att få konjunkturlån. Regionkontoret ansåg inte
8435: ligt, antingen positivt eller negativt fmansierings-     i något skede att det fanns skäl att ändra sin
8436: beslut.                                                  redan en gång meddelade negativa ståndpunkt i
8437:    Det är möjligt att behandlingstidema för de           saken. Ett dylikt dröjsmål torde kuuden ha
8438: konjunkturlån som det hänvisas tili i spörsmålet         tolkat som fördröjning av ärendet, fastän det det
8439: och som Kera Ab kunde bevilja efter den 4 juli           facto i det skedet inte längre var fråga om detta.
8440:  1991 har varit längre än i genomsnitt i det skede       Det kan nämnas att, enligt uppgift från region-
8441: då det nya systemet infördes. Då har det också           kontoret i Tammerfors, riksdagsman Aittoniemi
8442: bland sökandena funnits många nya kunder, i              tog kontakt med regionkontoret först sedan det
8443: fråga om vilka en företagsundersökning har varit         negativa beslutet tilikännagivits.
8444: nödvändig innan lånet beviljades. Behandlings-               På basis av det ovan anförda konstaterar
8445: tiden för finansieringsansökan har också i någon         regeringen att sådana brister eller oegentligheter
8446: mån förlängts av att Kera Ab och de banker som           i Kera Ab:s behandling av finansieringsansök-
8447: finansierar företaget har behövt förhandla om            ningarna som avses i spörsmålet inte har fram-
8448: att stabilisera bankemas krediter som ett vilikor        kommit. Med anledning av detta finns det inget
8449: för beviljandet av konjunkturlån. Också det              skäl att vidta några åtgärder i saken.
8450:      Helsingfors den 13 april 1992
8451:                                                        Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
8452:                                                1992 vp
8453: 
8454: Kirjallinen kysymys 54
8455: 
8456: 
8457: 
8458: 
8459:                                   Aittoniemi: Lapin sotaan liittyvien korvauskysymysten selvittä-
8460:                                       misestä Saksan kanssa
8461: 
8462:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8463: 
8464:    Toisen maailmansodan lopussa Suomen puo-          vastoin etujaan on mahdollisesti liittymässä Eu-
8465: lustusvoimat olivat sotatilassa saksalaistenjouk-    roopan yhteisöön.
8466: kojen kanssa ns. Lapin sodassa. Saksalaiset jou-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8467: kot tuhosivat suomalaista omaisuutta suunnat-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8468: tomasti ilman, että se olisi ollut välttämätöntä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8469: itse sotatoimien kannalta. Asioiden selvittelyä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8470: on kierretty milloin milläkin perusteella, ja vii-
8471: meksi Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa                       Aikooko Hallitus ennen mahdollista
8472: Helsingissä asiaa kysyttäessä liittokansleri Hel-            EY-jäsenyyttä virallisesti selvittää Sak-
8473: mut Kohlilta siihen vastasi eduskunnan puhe-                 san kanssa Lapin sodan ajalta olevat
8474: mies, joka ei edusta edes Suomen hallitusta.                 korvaus- ym. asiaan liittyvät kysymyk-
8475: Kyseessä on siis monella tapaa selvittämätön                 set?
8476: tilanne, eikä sitä aiota selvittää, vaikka Suomi
8477: 
8478:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1992
8479:                                            Sulo Aittoniemi
8480: 
8481: 
8482: 
8483: 
8484: 220051L
8485: 2                                         1992 vp -    KK 54
8486: 
8487: 
8488: 
8489: 
8490:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8491: 
8492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        musten tutkiminen on vuonna 1953 tehdyn Sak-
8493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         san ulkomaisia velkoja koskevan sopimuksen
8494: olette 6 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn kir-       (ns. Lontoon sopimus) mukaisesti lykätty "kor-
8495: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vauskysymyksen lopullisen järjestelyn yhteydes-
8496: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sä tutkittaviksi".
8497: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Edellä mainittujen Suomen ja Saksan Hittota-
8498: myksestä n:o 54:                                      savallan välisten neuvottelujen yhteydessä vuo-
8499:                                                       sina 1973 ja 1974 katsottiin saksalaistaholla
8500:           Aikooko Hallitus ennen mahdollista          viittauksen "korvauskysymyksen lopullisiin jär-
8501:        EY-jäsenyyttä virallisesti selvittää Sak-      jestelyihin" tarkoittavan yhtenäisen Saksan
8502:        san kanssa Lapin sodan ajalta olevat           kanssa tehtävää rauhansopimusta.
8503:        korvaus- ym. asiaan liittyvät kysymyk-            Saksojen yhdistyttyä 3.10.1990 selvitettiin
8504:        set?                                           Suomen taholta muiden sotakorvauskysymyk-
8505:                                                       sissä Suomeen rionastettavien maiden, kuten
8506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Belgian, Hollannin, Norjan ja Tanskan, suhtau-
8507: taen seuraavaa:                                       tumista sotakorvauksiin. Johtopäätökset näissä
8508:                                                       maissa olivat tuolloin, että koska yhdistyminen
8509:    Keskustelut Lapin sodan tuhojen korvaami-          tapahtui ilman erityisen rauhansopimuksen sol-
8510: sesta aloitettiin epävirallisesti jo 1950-luvulla.    mimista, ei edellä mainitun ns. Lontoon sopi-
8511: Suomen tunnustettua ja solmittua diplomaatti-         muksen ehtoja ole täytetty.
8512: set suhteet Saksan demokraattisen tasavallan ja          Ranskan, Ison-Britannian, Neuvostoliiton,
8513: Saksan Iiittotasavallan kanssa 1970-luvun alussa      Yhdysvaltojen ja kummankin Saksan välinen
8514: käytiin Lapin sodan tuhojen korvaamisesta vi-         sopimus Saksojen yhdistämisestä ei myöskään
8515: rallisia neuvotteluja näiden maiden kanssa.           sisällä mitään mainintaa sotakorvauskysymyk-
8516:    Saksan Hittotasavallan kanssa käydyissä neu-       sestä tai rauhansopimuksesta.
8517: votteluissa, joiden lopputulos ilmenee 19.9.1974         Sotakorvauskysymys on näin ollen yhä avoin-
8518: annetusta julkilausumasta, sovittiin, että toisesta   na. Mahdollisuudet sen esille ottamiseen ovat
8519: maailmansodasta aiheutuneiden Suomen vaati-           käytännössä kuitenkin erittäin vähäiset.
8520: 
8521:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1992
8522: 
8523:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
8524:                                          1992 vp -    KK 54                                         3
8525: 
8526: 
8527: 
8528: 
8529:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8530: 
8531:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Finlands fordringar, som härrör från andra
8532: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       världskriget, hade uppskjutits i enlighet med
8533: den 6 mars 1992 tili vederbörande medlem av          överenskommelsen från år 1953 angående tyska
8534: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    utlandsskulder (den s.k. Londontraktaten) "tili
8535: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         den slutliga regleringen av skadeståndsfrågan".
8536: 54:                                                     1 nämnda överläggningar mellan Finland och
8537:                                                      Förbundsrepubliken Tyskland åren 1973 och
8538:           Åmnar Regeringen före ett eventuellt       1974 ansågs det från tysk sida att hänvisningen
8539:        EG-medlemskap officiellt utreda frågor-       "den slutliga regleringen av skadeståndsfrågan"
8540:        na om skadestånd o.dyl. med Tyskland,         avser ett fredsfördrag med ett förenat Tyskland.
8541:        vilka härrör från kriget i Lappland?             Vid den tyska återföreningen 3.10.1990 gjor·
8542:                                                      des från finsk sida en utredning för att klargöra
8543:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ståndpunkterna i krigsskadeståndsfrågan i med
8544: anföra följande:                                     Finlandjämförbara länder, såsom Belgien, Dan-
8545:                                                      mark, Holland och Norge. 1 dessa Iänder hade
8546:    Redan på 1950-talet inleddes inofficiella sam-    man stannat för uppfattningen att vilikoren i den
8547: tai om ersättning för de skador som uppkom           s.k. Londontraktaten inte var uppfyllda, efter-
8548: under kriget i Lappland. Efter det att Finland       som återföreningen hade skett utan ett särskilt
8549: hade erkänt och upprättat diplomatiska förbin-       fredsfördrag.
8550: delser med Tyska demokratiska republiken och            Överenskommelsen mellan Frankrike, Stor-
8551: Förbundsrepubliken Tyskland på 1970-talet för-       britannien, Sovjetunionen, Förenta Staterna och
8552: des officiella överläggningar med länderna om        de två tyska staterna om den tyska återförening-
8553: ersättning för förstörelsen under kriget i Lapp-     en innehåller inte heller något omnämnande av
8554: land.                                                krigsskadeståndsfrågan eller ett fredsfördrag.
8555:    1 överläggningarna med Förbundsrepubliken            Frågan om krigsskadestånd är sålunda fort-
8556: Tyskland- resultatet framgår av kommuniken           farande öppen. Möjligheterna att ta upp frågan
8557: 19.9.1974- enades man om att prövningen av           är dock i praktiken mycket små.
8558: 
8559:      Helsingforsden 13 april 1992
8560:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
8561:                                     1992 vp
8562: 
8563: Kirjallinen kysymys 55
8564: 
8565: 
8566: 
8567: 
8568:                          Aittoniemi: Rahan niukkuudesta kotimaisilla rahamarkkinoilla
8569: 
8570: 
8571: 
8572:                          (Kysymyksen n:o 52 yhteydessä)
8573: 
8574: 
8575: 
8576: 
8577:  220420M
8578:                                                  1992 vp
8579: 
8580: Kirjallinen kysymys 56
8581: 
8582: 
8583: 
8584: 
8585:                                     Aittoniemi: Rintamaveteraanien vapauttamisesta pilkintä- ja kalas-
8586:                                         tuksenhoitomaksun suorittamisesta
8587: 
8588: 
8589:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8590: 
8591:     Kalastuslain 9 ja 88 §:n mukaan alle 18-vuo-       eduskunnalle kysyjän nimellä kulkeva lakialoite
8592: tiaat on vapautettu kalastuksenhoito- ja pilkin-       n:o 2.
8593: tämaksusta ja he saavat piikkiä kaikkien kalas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8594: tuspiirien alueella. Veteraanit, joilla on sotilas-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8595: piirin myöntämä rintamatunnus, rintamasotilas-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8596: tunnus tai rintamapalvelustunnus, muodostavat          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8597: yhtenäisen ja selkeästi todistettavan väestöryh-
8598: män. Heillä on myös poikkeuksetta eläkkeellä                      Aikooko Hallitus tukea perusteluissa
8599: olevana väestöryhmänä aikaa harrastaa piikki-                  mainitun lakialoitteen (LA 2) tarkoitta-
8600: mistä ja muuta kalastusta ja toisaalta vähäisen                maa asiaa antamalla hallituksen esityk-
8601: työeläkekertymän vuoksi pienet eläkkeet. Näin                  sen kalastuslain muuttamiseksi siten, että
8602: ollen olisi perusteltua, niin taloudellisista syistä           rintamatunnuksen tai siihen verrattavan
8603: kuin myös valtiovallan taholta annettuna tun-                  tunnuksen omaavat veteraanit vapautet-
8604: nustuksena, vapauttaa veteraanit kalastukseen                  taisiinkalastuksenhoito-ja pilkintämak-
8605: liittyvistä maksuista. Asiasta on hiljattainjätetty            sun suorittamisesta?
8606: 
8607:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1992
8608: 
8609:                                              Sulo Aittaniemi
8610: 
8611: 
8612: 
8613: 
8614:  220051L
8615: 2                                        1992 vp -    KK 56
8616: 
8617: 
8618: 
8619: 
8620:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8621: 
8622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lousministeriössä. Ministeriö tulee asettamaan
8623: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työryhmän, jonka tehtävänä on kalastuslainsää-
8624: olette 6 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn kir-      dännön uudistuksessa muutettaviksi aiottujen
8625: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lain ja asetuksen kohtien valmistelu. Valmistelun
8626: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      jälkeen hallitus tulee ottamaan kantaa mm. kir-
8627: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      jallisessa kysymyksessä n:o 56 esitettyyn mah-
8628: myksestä n:o 56:                                     dollisuuteen vapauttaa rintamatunnuksen tai
8629:           Aikooko Hallitus tukea perusteluissa       siihen verrattavan tunnuksen omaavat veteraa-
8630:        mainitun lakialoitteen (LA 2) tarkoitta-      nit kalastuksenhoito- ja pilkintämaksun suorit-
8631:        maa asiaa antamalla hallituksen esityk-       tamisvelvollisuudesta.
8632:        sen kalastuslain muuttamiseksi siten, että        Kalastuslain (286/82) 9 §:n 2 momentin tar-
8633:        rintamatunnuksen tai siihen verrattavan       koittaman pilkintämaksun suorittamisesta on
8634:        tunnuksen omaavat veteraanit vapautet-        nykyisen kalastuslainsäädännön mukaan vapau-
8635:        taisiinkalastuksenhoito-ja pilkintämak-       tettu alle 18-vuotiaat onkimista ja piikkimistä
8636:        sun suorittamisesta ?                         harrastavat henkilöt. Heiltä ei edellytetä kalas-
8637:                                                      tuslain 88 §:ssä tarkoitetun kalastuksenhoito-
8638:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maksun suorittamista. Vastaavasti vapautus ka-
8639: vasti seuraavaa:                                     lastuksenhoito- ja pilkintämaksun maksamisesta
8640:                                                      voidaan antaa myös veteraaneille tai muille kan-
8641:   Kalastuslainsäädännön tarkistamiseen liitty-       salaisryhmille.
8642: vät valmistelutyöt ovat vireillä maa- ja metsäta-
8643: 
8644:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1992
8645: 
8646:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
8647:                                          1992 vp -    KK 56                                            3
8648: 
8649: 
8650: 
8651: 
8652:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
8653: 
8654:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skogsbruksministeriet. Ministeriet kommer att
8655: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tillsätta en arbetsgrupp med uppgift att bereda
8656: av den 6 mars 1992 tili vederbörande medlem          de avsnitt i lagen och förordningen som är
8657: av statsrådet översänt avskrift av följande av       avsedda att ändras i samband med nämnda
8658: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-          revidering av fiskelagstiftningen. Då utred-
8659: mål nr 56:                                           ningsarbetet är slutfört kommer regeringen att ta
8660:                                                      ställning tili bl.a. den i det skriftliga spörsmålet
8661:           Ämnar Regeringen stöda den fråga,          nr 56 framförda möjligheten att befria veteraner,
8662:        som omnämns i motiveringen och avses i        som erhållit frontmanna- eller därmed jämför-
8663:        lagmotionen (LM 2) genom att avlåta en        bart annat tecken, från skyldigheten att erlägga
8664:        proposition om ändring av fiskelagen          fiskevårds- eller pilkfiskeavgift.
8665:        sålunda, att veteraner som erhållit front-        Enligt nu gällande fiskelagstiftning har perso-
8666:        manna- eller därmed jämförbart teeken         ner som inte fyllt 18 år rätt att utan att betala i
8667:        skulle befrias från erläggande av fiske-      lag om fiske (286/82) 9 § 2 momentet avsedd
8668:        vårds- och pilkfiskeavgift?                   pilkfiskeavgift meta och piika. De är även befri-
8669:                                                      ade från erläggande av den i lag om fiske 88 §
8670:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avsedda fiskevårdsavgiften. Motsvarande rätt
8671: anföra följande:                                     tili befrielse från erläggande av fiskevårds- och
8672:                                                      pilkfiskeavgifter kan även ges veteraner eller
8673:    Utredningsarbetet rörande revideringen av         andra medborgargrupper.
8674: fiskelagstiftningen har inletts vid jord- och
8675:      Helsingforsden 6 april 1992
8676:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
8677:                                                1992 vp
8678: 
8679: Kirjallinen kysymys 57
8680: 
8681: 
8682: 
8683: 
8684:                                   Särkijärvi: Asioiden käsittelyn nopeuttamisesta hallintotuomio-
8685:                                       istuimissa
8686: 
8687: 
8688:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8689: 
8690:    Hallinnon tehostaminen on ollut sekä nykyi-       saatuaan toisen, sen saatuaan kolmannen ja niin
8691: sen että sitä edeltäneen hallituksen keskeisiä       edelleen. Vaihtoehtoinen tapa olisi ollut hankkia
8692: tavoitteita. Hidas ja byrokraattinen asioiden        kaikki lausunnot yhdellä kertaa. Menettelyn hi-
8693: käsittely on rasite kansantaloudelle. Sen nopeut-    taus lisäsi asian käsittelyajan vähintään kaksin-
8694: tamiseksi tehtyjen investointien tuotto ei näy       kertaiseksi, eikä sillä saavutettu mitään nähtävis-
8695: suoraan missään tilinpidossa, vaikka se onkin        sä olevaa hyötyä.
8696: todellinen.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8697:    Tuomioistuinten käsittelyprosessin hitaus ai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
8698: heuttaa jatkuvasti kritiikkiä. Vastikään on julki-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8699: suudessa kiinnitetty huomiota siihen, että kor-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8700: kein hallinto-oikeus on eräässä vastikään ratkai-
8701: semassaan asiassa (Länsiväylän parantaminen)                   Aikooko Hallitus tehdä jotain paran-
8702: käyttänyt omituista lausuntopyyntömenettelyä.               taakseen hallintotuomioistuinten käsitte-
8703: Se on pyytänyt ensin yhden lausunnon, sen                   lymenetelmiä ja -nopeutta?
8704: 
8705:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1992
8706: 
8707:                                           Jouni J. Särkijärvi
8708: 
8709: 
8710: 
8711: 
8712: 220051L
8713: 2                                        1992 vp -    KK 57
8714: 
8715: 
8716: 
8717: 
8718:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8719: 
8720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       heissa selvitetty, sekä tarvittavan lisäselvityksen
8721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrästä. Ennen asian perusteellista käsittelyä
8722: olette 10 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          on usein mahdotonta arvioida muun muassa
8723: kirjeenne n:o 223 ohella toimittanut valtioneu-      lausuntojen tarvetta. Kaikkia lausuntoja ei
8724: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         myöskään voida hankkia samanaikaisesti, koska
8725: kansanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuulu-      lausunnonantajan on yleensä tarpeen saada tie-
8726: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 57:             toonsa myös toisen lausunnonantajan käsitys
8727:                                                      asiasta. Ympäristöasioissa, kuten monissa muis-
8728:           Aikooko Hallitus tehdä jotain paran-       sakin asioissa, ratkaisu joudutaan tekemään mo-
8729:        taakseen hallintotuomioistuinten käsitte-     nia täysin vastakkaisia mielipiteitä ja etuja pun-
8730:        lymenetelmiä ja -nopeutta?                    niten.
8731:                                                          Hallintotuomioistuinten toimintaedellytysten
8732:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kehittämiseen on kiinnitetty viime vuosina pal-
8733: en seuraavaa:                                        jon huomiota. Vuonna 1989 tuli voimaan läänin-
8734:                                                      oikeusuudistus, jolla lääninoikeudet muodostet-
8735:    Hallintolainkäytön, niin kuin muunkin lain-       tiin yleisiksi alueellisiksi hallintotuomioistuimik-
8736: käytön, tavoitteena on oikeusvarmuus eli aineel-     si. Vesiylioikeus perustettiin vuonna 1987 itse-
8737: lisesti oikeaan, lainmukaiseen ratkaisuun pääty-     näiseksi hallintotuomioistuimeksi ja samalla uu-
8738: minen. Tämän tavoitteen ohella on tärkeätä, että     distettiin vesiasioiden muutoksenhakujärjestel-
8739: menettely on riittävän joutuisaa ja että se ei       mä. Suuren asiamäärän vuoksi korkeimmassa
8740: aiheuta tarpeettomia kustannuksia.                   hallinto-oikeudessa on vuodesta 1980 lähtien
8741:    Vuonna 1991 hallintotuomioistuimissa rat-         toiminut ylimääräinen neljäs jaosto.
8742: kaistiin yhteensä 36 426 asiaa. Näistä korkeim-          Muutoksenhakujärjestelmän ja -menettelyn
8743: massa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 5 520, lää-    edelleen kehittäminen on vireillä. Oikeusministe-
8744: ninoikeuksissa 28 24 7, liikevaih tovero-oikeudes-   riön tammikuussa 1990 asettama toimikunta on
8745: sa 1 603, vesiylioikeudessa 213 ja vesioikeuksissa   selvittänyt verotuksen oikaisu- ja muutoksenha-
8746: 843 asiaa. Vuonna 1 990 ratkaistujen asioiden        kujärjestelmän uudistamista tavoitteena vero-
8747: yhteismäärä oli 36 211.                              tuksessa syntyvien virheiden korjaaminen mah-
8748:    Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsit-       dollisimman aikaisessa vaiheessa ja veroasioiden
8749: telyaika korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli        valituslupajärjestelmän uudistaminen, mikä pa-
8750: vuonna 1991 noin 8 kuukautta. Lääninoikeuk-          rantaisi niin lääninoikeuksien kuin korkeimman
8751: sissa käsittelyaika on yleensä jonkin verran pi-     hallinto-oikeudenkin edellytyksiä käsitellä paitsi
8752: tempi. Tällä hetkellä se on noin 9-10 kuukaut-       veroasiat myös muut asiat entistä joutuisammin.
8753: ta. Käsittelyaika voi yksittäistapauksissa vaih-     Oikeusministeriössä on lisäksi vireillä oikeuden-
8754: della huomattavasti riippuen kulloinkin ratkais-     käymiskaarta vastaavan hallintolainkäyttöme-
8755: tavana olevan asian laajuudesta, vaikeusasteesta     nettelyä koskevan yleislain valmistelu.
8756: ja siitä, miten se on aikaisemmissa käsittelyvai-
8757: 
8758:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
8759: 
8760:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
8761:                                            1992 vp -    KK 57                                            3
8762: 
8763: 
8764: 
8765: 
8766:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
8767: 
8768:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utretts i tidigare handläggningsskeden samt hur
8769: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         mycket tilläggsutredning som behövs. F öre en
8770: 223 av den 10 mars 1992 till vederbörande              grundlig behandling av ett ärende är det ofta
8771: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      omöjligt att uppskatta bl.a. vilket behovet av
8772: de av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi underteck-       utlåtanden blir. Alla utlåtanden kan dessutom
8773: nade spörsmål nr 57:                                   inte begäras samtidigt, eftersom de som avger
8774:                                                        utlåtandena i allmänhet behöver få veta viiken
8775:           Ämnar Regeringen göra någonting för          uppfattning andra som skall avge utlåtande har.
8776:        att förbättra förvaltningsdomstolarnas          I miljöärenden, såsom i många andra slags
8777:        handläggningsmetoder och förkorta               ärenden, måste avgörandet ofta fattas genom att
8778:        handläggningstiderna?                           många helt motstridiga åsikter och intressen
8779:                                                        vägs mot varandra.
8780:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Stor uppmärksamhet har under de senaste
8781: anföra följande:                                       åren fåsts vid utvecklingen av verksamhetsförut-
8782:                                                        sättningarna för förvaltningsdomstolarna. År
8783:    Målet för förvaltningslagskipningen, liksom         1989 trädde länsrättsreformen i kraft. Genom
8784: för all övrig lagskipning, är rättssäkerheten, dvs.    den blev länsrätterna allmänna regionala för-
8785: att få ett materiellt riktigt, lagenligt avgörande i   valtningsdomstolar. Vattenöverdomstolen grun-
8786: saken. Vid sidan av detta mål är det viktigt att       dades år 1987 som en självständig förvaltnings-
8787: förfarandet är tillräckligt snabbt och att det inte    domstol och samtidigt reviderades besvärsord-
8788: orsakar onödiga kostnader.                             ningen i vattenmål. På grund av det stora antalet
8789:    År 1991 avgjordes sammanlagt 36 426 ären-           ärenden har högsta förvaltningsdomstolen haft
8790: den vid förvaltningsdomstolarna. Av dessa av-          en extra fjärde sektion sedan 1980.
8791: gjordes 5 520 ärenden av högsta förvaltnings-             Besvärssystemet och besvärsförfarandet ut-
8792: domstolen, 28 247 av länsrätterna, 1 603 av om-        vecklas för närvarande vidare. En kommission
8793: sättningsskatterätten, 213 av vattenöverdomsto-        som justitieministeriet tillsatte i januari 1990 har
8794: len och 843 av vattendomstolarna. Det samman-          utrett möjligheterna att revidera rättelse- och
8795: lagda antalet ärenden som avgjordes 1990 var           besvärsförfarandet inom beskattningen med mål
8796: 36 211.                                                att korrigera fel som har uppstått vid beskatt-
8797:    Den genomsnittliga handläggningstiden för           ningen i ett så tidigt skede som möjligt och att
8798: de ärenden som avgjordes vid högsta förvalt-           revidera besvärstillståndssystemet, vilket skulle
8799: ningsdomstolen år 1991 var ca 8 månader. I             förbättra såvällänsrätternas som högsta förvalt-
8800: länsrätterna är handläggningstiden i allmänhet         ningsdomstolens möjligheter att förutom skat-
8801: något längre. För närvarande är den ca 9-10            teärenden också handlägga andra ärenden snab-
8802: månader. Handläggningstiden kan i olika fall           bare. Vid justitieministeriet pågår dessutom be-
8803: variera märkbart beroende på hur omfattande            redningen av en allmän förvaltningsprocesslag
8804: och svårt varje enskilt ärende är och hur det har      som skall motsvara rättegångsbalken.
8805: 
8806:      Helsingfors den 24 mars 1992
8807: 
8808:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
8809:                                              1992 vp
8810: 
8811: Kirjallinen kysymys 58
8812: 
8813: 
8814: 
8815: 
8816:                                  Särkijärvi: Kalatalouden edistämisestä sisävesillä
8817: 
8818: 
8819:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8820: 
8821:    Ammattikalastuksen mahdollisuuksista on         viennin lisääntymistä, mihin periaatteessa pitäisi
8822: Suomen sisävesillä käytetty hyväksi vain pieni     olla mahdollisuuksia ainakin Keski-Euroopan
8823: osa. Parhaimmillaan (esim. Säkylän Pyhäjärvi)      suunnalla. Suomalaiset kalat ovat arvokasta ja
8824: voi vuosittainen hehtaarituotto olla yli 600 mk,   maukasta ruokaa.
8825: mikä ylittää vastaavansuuruisen metsäalan net-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8826: totuoton. Teoriassa on mahdollista päästä vielä-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8827: kin suurempaan tuottoon, jos kalakanta, vedet      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8828: ja ravinteet voidaan optimoida.                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8829:    Suomen pinta-alasta on vesistöjä suunnilleen
8830: kymmenesosa, mikä merkitsisi noin 3,5 miljar-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8831: din markan vuotuista tuloa edellä olevan esi-             ryhtyä edistääkseen sisävesikalan mark-
8832: merkin laskuperusteilla. Tämä edellyttäisi kalan          kinointia Keski-Eurooppaan?
8833: 
8834:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1992
8835: 
8836:                                         Jouni J. Särkijärvi
8837: 
8838: 
8839: 
8840: 
8841: 220051L
8842: 2                                        1992 vp -    KK 58
8843: 
8844: 
8845: 
8846: 
8847:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8848: 
8849:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kin. Aluksi hyvin menestynyt vienti tyrehtyi
8850: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sittemmin juuri toimitusten epävarmuustekijöi-
8851: olette 10 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          hin ja laatuongelmiin. Suomalainen toimittaja ei
8852: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         valvonut riittävällä tavalla laatua, joka kalan
8853: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kysymyksessä ollessa on erittäin kriittinen te-
8854: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta        kijä.
8855: kirjallisesta kysymyksestä n:o 58:                       Suomessa on tehty runsaasti työtä sisäve-
8856:                                                      sien kalavarojen kartoittamiseksi, taloudelliseksi
8857:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hyödyntämiseksi ja uusien valmisteiden kehittä-
8858:        ryhtyä edistääkseen sisävesikalan mark-       miseksi, koska kalaa nykyisin halutaan aikai-
8859:        kinointia Keski-Eurooppaan?                   sempaa enemmän pitkälle jalostettuina valmis-
8860:                                                      teina. Myös tärkeänä pidettävä laatuluokittelu
8861:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         (asetus kalasta ja kalavalmisteista) ottamalla
8862: vasti seuraavaa:                                     huomioon EY-alueella voimassa olevat mää-
8863:                                                      räykset on parhaillaan uudistettavana. Valmis-
8864:    Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen         teilla on lisäksi kattava selvitys kalan viennistä
8865: mukaan kaupan vapautuminen Euroopassa                yleensä. Tämä kaikki on välttämätöntä tausta-
8866: merkitsee mahdollisuuksia myös suomalaiselle         työtä suomalaisen kalanviennin lisäämiseksi
8867: kalalle. EY-alue on suurikokoinen talousalue,        EY:n laajoille markkinoille. Tulevaisuuden asia
8868: jossa on jatkuvasti kysyntää kalasta ja kalaval-     on, ketkä yrittäjät käynnistävät viennin ja mitä
8869: misteista enemmän kuin sen tarjontaa. Tähän          sisävesien kalavaroja tähän käytetään. Pienillä
8870: nähden markkinat näyttävät rajattomilta.             määrillä markkinoille meneminen voi olla vä-
8871:    Suomesta on viety sisävesikaloja Euroopan         hemmän taloudellista, mutta ainakin ahven,
8872: eräisiin maihin 1970- ja 1980-luvuilla. Lähinnä      hauki ja kuha voivat olla tulevaisuuden mahdol-
8873: täältä vietiin ahvenen tuorefileitä. Määrät eivät    lisuuksia samoin kuin useiden kalalajien mäti-
8874: olleet suuria, sillä sopivankokoisen kalaraaka-      tuotteet ja muikku sen jälkeen, kun sen yleisesti
8875: aineen saatavuus oli epätasaista ja epävarmaa-       taantuneet kannat ovat elpyneet.
8876: 
8877:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
8878: 
8879:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
8880:                                           1992 vp -    KK 58                                           3
8881: 
8882: 
8883: 
8884: 
8885:                                      Till Riksdagens Herr Talman
8886: 
8887:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          då det är fråga om fisk är en ytterst kritisk
8888: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        faktor.
8889: den 10 mars 1992 tili vederbörande medlem                På grund av att man idag vill ha fisken i form
8890: av statsrådet översänt avskrift av följande av        av allt mer förädlade produkter än tidigare har
8891: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade         det i vårt land lagts ned mycket arbete på
8892: spörsmål nr 58:                                       kartläggning av fisktillgångarna i insjövattnen,
8893:                                                       på utredningar av hur dessa tillgångar kunde
8894:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        utnyttjas och på utveckling av nya produkter. En
8895:        ta för att främja marknadsföringen av          annan betydelsefull fråga är kvalitetsklassifi-
8896:        insjöfisk i Mellaneuropa?                      ceringen (förordningen om fisk och fiskproduk-
8897:                                                       ter) och beaktandet av inom EG-området gällan-
8898:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de föreskrifter i denna. En revidering av kvali-
8899: anföra följande:                                      tetsklassificeringen är under beredning. Ä ven en
8900:                                                       heltäckande utredning av fiskexporten generellt
8901:    Enligt jord- och skogsbruksministeriets upp-       sett är under arbete. Allt detta är ett nödvändigt
8902: fattning innebär handelns frigörelse i Europa         grundarbete för att exporten av finländsk fisk till
8903: även möjligheter för den finländska fisken.           de vidsträckta marknaderna inom EG skall kun-
8904: EG-området är ett ekonomiskt område av om-            na ökas. Sedan är det en fråga för framtiden,
8905: fattande storlek, där efterfrågan på fisk och         vilka företagare som inleder exportverksamhet
8906: fiskprodukter hela tiden är större än utbudet.        och vilka fisktillgångar i insjövattnen man ut-
8907: I detta avseende förefaller marknaden att vara        nyttjar i denna handel. Att ge sig in på markna-
8908: obegränsad.                                           den med mindre mängder kan vara mindre
8909:    Under 1970- och 1980-talen har insjöfisk ex-       ekonomiskt, men åtminstone abborre, gädda
8910: porterats till vissa Iänder i Europa. I första hand   och gös torde kunna bli intressanta i framtiden.
8911: var det fråga om färsk abborrfile. Mängdema           Detsamma gäller romprodukter för många fis-
8912: var inte stora på grund av att tillgången på          karters del samt siklöjan, sedan bestånden av den
8913: fiskråvara av lämplig storlek var ojämn och           sistnämnda arten stärkts på nytt efter den all-
8914: i viss mån osäker. Den finländska leverantören        männa nedgången.
8915: utförde inte tillräcklig kvalitetskontroll som
8916: 
8917:      Helsingfors den 9 april 1992
8918: 
8919:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
8920:                                              1992 vp
8921: 
8922: Kirjallinen kysymys 59
8923: 
8924: 
8925: 
8926: 
8927:                                  Särkijärvi: Viisuminhakijoiden turvapaikkahakemusten vähentä-
8928:                                      misestä
8929: 
8930: 
8931:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8932: 
8933:    Suomesta turvapaikkaa hakeneiden joukossa       löin voidaan jo viisumin käsittelyn yhteydessä
8934: muodostavat mielenkiintoisen ryhmän henkilöt,      harkita koko asiakokonaisuutta ja mahdollisesti
8935: jotka asianmukaisessa järjestyksessä hankkivat     myös hakemukselle muutoin ilmoitettuja perus-
8936: turisti- tms. viisumin. Suomeen päästyään he       teluja.
8937: kuitenkin ilmoittautuvat turvapaikan hakijoiksi.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8938:    Turvapaikan hakijan asema on Suomessa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8939: usein parempi kuin lähtömaassa, vaikka edelly-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8940: tyksiä turvapaikan saamiseen ei olisikaan. Siksi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8941: on olemassa kiusaus jättää hakemus pelkästään
8942: tästä seuraavien etujen vuoksi. Tätä kiusausta               Aikooko Hallitus edellyttää maahan-
8943: voitaisiin pienentää esimerkiksi tiedustelemalla          tuloviisumin hakijoilta sitoumusta olla
8944: viisumianomuskaavakkeessa, aikooko anoja                  hakematta matkansa aikana turvapaik-
8945: Suomeen päästyään hakea turvapaikkaa. Täl-                kaa Suomesta?
8946: 
8947:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1992
8948: 
8949:                                         Jouni J. Särkijärvi
8950: 
8951: 
8952: 
8953: 
8954: 220051L
8955: 2                                       1992 vp -    KK 59
8956: 
8957: 
8958: 
8959: 
8960:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8961: 
8962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tiedossa ei ole, että yksikään valtio viisumi-
8963: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hakemuskaavakkeessa tai muuten viisumia
8964: olette 10 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn         haettaessa tiedustelisi hakijalta, aikooko hän
8965: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        hakea turvapaikkaa saavuttuaan asianomai-
8966: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       seen maahan. Kyseessä lienee yleisen kansain-
8967: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta       välisen käytännön ohessa hienovaraisuus.
8968: kirjallisesta kysymyksestä n:o 59:                  Vaikka tällainen kysymys sitä paitsi hakijalle
8969:             Aikooko Hallitus edellyttää maahan-     esitettäisiinkin, on mitä todennäköisintä, että
8970:          tuloviisumin hakijoilta sitoumusta olla    vilpitöntä vastausta ei siihen annettaisi. Suo-
8971:          hakematta matkansa aikana turvapaik-       men viranomaisilla on velvollisuus tutkia tehty
8972:          kaa Suomesta?                              turvapaikkahakemus kaikesta huolimatta ja
8973:                                                     antaa siitä päätös. Päätökseenkään ei vaikuta
8974:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        millään tavoin edes se, että henkilö olisi vas-
8975: vasti seuraavaa:                                    tannut vilpillisesti esitettyyn kysymykseen.
8976:                                                     Näin ollen tällaisella sitoumuksella ei olisi mi-
8977:   Niin Suomessa kuin muuallakin on turvapai-        tään merkitystä ..
8978: kanhakijoita, jotka ovat saapuneet maahan vii-         Edellä esitettyyn viitaten hallitus ei aio edel-
8979: sumin hankittuaan.                                  lyttää viisuminhakijoilta tällaista sitoumusta.
8980: 
8981:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
8982:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
8983:                                           1992 vp -    KK 59                                           3
8984: 
8985: 
8986: 
8987: 
8988:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8989: 
8990:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Man känner inte till att en enda stat i visum-
8991: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ansökningsformuläret eller annars vid ansökan
8992: den 10 mars 1992 till vederbörande medlem             om visum skulle fråga sökanden, om denne
8993: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ämnar ansöka om asyl efter att ha anlänt till
8994: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade         landet i fråga. Det torde förutom allmän interna-
8995: spörsmål nr 59:                                       tionell praxis vara fråga om försynthet. Trots att
8996:                                                       en sådan fråga skulle ställas till sökanden är det
8997:           Ämnar Regeringen av sökandena av            mycket osannolikt att man skulle erhålla ett
8998:        inresevisum kräva en förbindelse att de        uppriktigt svar på frågan. De finländska myn-
8999:        under sin resa inte kommer att ansöka          digheterna är skyldiga att undersöka en inläm-
9000:        om asyl i Finland?                             nad asylansökan och att avge ett beslut i ärendet.
9001:                                                       Beslutet påverkas inte på något sätt ens av det att
9002:                                                       personen skulle ha svarat osanningsenligt på
9003:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         frågan. En sådan förbindelse skulle således sak-
9004: anföra följande:                                      na betydelse.
9005:                                                          Med stöd av det förenämnda ämnar rege-
9006:    Såväl i Finland som på annat håll finns det        ringen inte kräva en sådan förbindelse av visum-
9007: asylsökande som har anlänt tilllandet efter att de    sökandena.
9008: skaffat sig visum.
9009: 
9010:      Helsingforsden 14 april 1992
9011: 
9012:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
9013:                                                 1992 vp
9014: 
9015: Kirjallinen kysymys 60
9016: 
9017: 
9018: 
9019: 
9020:                                    Alaranta ym.: Lasten kotihoidon tuen lisäosan maksamisesta
9021:                                        maanviljelijäperheille
9022: 
9023: 
9024:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9025: 
9026:    Laki lasten kotihoidon tuesta määrittelee lisä-    tömyyspäivärahan saajaan, osa-aikatyönteki-
9027: osan saamisen edellytykseksi, että lasta hoitaa       jään tai perhepäivähoitajaan, jotka eivät myös-
9028: pääasiassa hänen omassa kodissaanjompikumpi           kään saa nykyisin ko. lisäosaa. Tällaisia päätök-
9029: hänen vanhemmistaan tai hänen muu huoltajan-          siä on tehty ainakin Oulun läänin kunnissa,
9030: sa ja että perheen veronalaiset tulot kuukaudessa     muun muassa Haapajärven ja Nivalan kaupun-
9031: eivät ylitä lisäosaan oikeuttavaa rajaa. Sosiaali-    geissa.
9032: ja terveysministeriö on syksyllä 1991 järjestetyis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9033: sä koulutustilaisuuksissa antanut kuntien viran-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9034: haitijoille ohjeen, että lisäosa voidaan jättää       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9035: maksamatta maanviljelijäperheisiin, vaikka            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9036: nämä täyttävät lain asettamat perusedellytykset
9037: lisäosaan. Eräistä kunnista annettujen tietojen                 Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
9038: mukaan tämä tulkinta pohjautuu ajatukseen,                   tarkemmin kuvatusta uudesta lasten ko-
9039: että maatilan emäntä ei jää kotiin hoitamaan                 tihoidon tuesta annetun lain tulkinnasta
9040: lasta, koska hän on jo kotona. Toinen peruste on             ja pitääkö Hallitus tulkintaa lain alkupe-
9041: se, että tällaisessa tapauksessa ei myöskään va-             räistä tarkoitusta vastaavana, ja ellei
9042: paudu yhtään lasten päivähoitopaikkaa. Kolmas                pidä,
9043: peruste on se, että maatilan emäntä kuuluu                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9044:  työvoimaan. Näin hänet rinnastetaan esim. työt-             siin tulkinnan palauttamiseksi ennalleen?
9045: 
9046:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1992
9047: 
9048:            Juhani Alaranta               Kalevi Mattila                 Tuula Kuittinen
9049:            Markku Koski                  Jukka Vihriälä                 Pauli Saapunki
9050:                                          Hannu Kemppainen
9051: 
9052: 
9053: 
9054: 
9055:  220051L
9056: 2                                        1992 vp -    KK 60
9057: 
9058: 
9059: 
9060: 
9061:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9062: 
9063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kunnissa lasten kotihoidon tuesta päättää
9064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        useimmiten sosiaalilautakunnan alainen viran-
9065: olette 10 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          haltija. Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon on
9066: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    tullut erilaisia tulkintoja lisäosan määräytymi-
9067: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       sestä. Tulkintavaikeuksia on tuottanut laissa
9068: taja Alarannan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     oleva käsite "pääasiassa kotona hoitaminen".
9069: kysymyksestä n:o 60:                                     Lain alkuperäistä tarkoitusta vastaavana ei
9070:                                                      voida pitää näkökantaa, jonka mukaan jokin
9071:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      ammattiryhmä sinänsä olisi kotihoidon tuen li-
9072:        tarkemmin kuvatusta uudesta lasten ko-        säosan ulkopuolella. Lain perustelujen pohjalta
9073:        tihoidon tuesta annetun lain tulkinnasta      lisäosan ulkopuolelle ovat selkeästi jääneet per-
9074:        ja pitääkö Hallitus tulkintaa lain alkupe-    heet, joissa molemmat vanhemmat ovat työssä
9075:        räistä tarkoitusta vastaavana, ja ellei       tai opiskelevat kokopäiväisesti. Toisaalta lisä-
9076:        pidä,                                         osan maksamisperusteet ovat selkeät niillä per-
9077:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       heillä, joissa jompikumpi vanhemmista on jää-
9078:        siin tulkinnan palauttamiseksi ennalleen?     nyt hoitovapaalle hoitaakseen alle 3-vuotiasta
9079:                                                      lastaan kotona. Muiden ryhmien kohdalla, ku-
9080:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten esim. osa-aikatyötä tekevät, yksityisyrittäjät
9081: vasti seuraavaa:                                     ja maanviljelijät,jää kunnan viranomaisen tehtä-
9082:                                                      väksi erityisesti sen seikan arvioiminen, milloin
9083:    Lasten kotihoidon tuen lisäosasta säännellään     lasta hoitaa pääasiassa hänen omassa kodissaan
9084: lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/85)        jompikumpi vanhemmista tai muu huoltaja. Li-
9085: 7 §:ssä. Sen mukaan lisäosan saamisen edellytyk-     säosan saamisessa ei silloinkaan ole merkitystä
9086: senä on, että lain 5 §:n 1 momentin mukaista,        sillä, onko kotona hoitotyötä tekevä jo aiemmin
9087: perusasaan oikeuttavaa lasta hoitaa pääasiassa       ollut kotona tai vapautuuko lisäosan maksami-
9088: hänen omassa kodissaan jompikumpi hänen              sen vuoksi kunnallinen hoitopaikka.
9089: vanhemmistaan tai hänen muu huoltajansa ja               Sosiaali- ja terveysministeriö on kunnassa ta-
9090: että perheen veronalaiset tulot kuukaudessa ei-      pahtuvaa lisäosan maksamisperusteiden arvioin-
9091: vät ylitä lisäosaan oikeuttavaa rajaa.               tia ajatellen kiinnittänyt ohjauksessaan huomio-
9092:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle pienten      ta kunnan asukkaiden tasapuoliseen kohteluun
9093: lasten hoidon kehittämistä koskevaksi lainsää-       ja kunnassa valitun tulkintalinjan johdonmukai-
9094: dännöksi (HE 202/1984 vp), sen yleisperusteluis-     seen noudattamiseen samalla tavoin kaikkia
9095: sa todetaan, että lisäosan saamisen edellytyksenä    kuntalaisia koskien. Ohjauksessa on myös ko-
9096: olisi, että lasta hoidettaisiin pääasiassa hänen     rostettu asiakkaiden oikeusturvaan liittyvää oi-
9097: omassa kodissaan ja hoidosta vastaisi hänen          keutta muutoksenhakuun. Lasten kotihoidon
9098: vanhempansa tai muu huoltajansa. Kun lisäosan        tuesta annettu viranhaltijapäätös voidaan sosi-
9099: suorittamisen edellytyksenä on, että lasta hoitaa    aalihuoltolain (710/82) 45 §:n mukaisesti saattaa
9100: pääasiassa jompikumpi vanhemmista, lisäosaa ei       sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi. Sosiaalilau-
9101: pääsäännön mukaan suoritettaisi muun muassa          takunnan päätökseen haetaan lain 46 §:n mukai-
9102: niissä tapauksissa, joissa molemmat vanhemmat        sesti muutosta valittamalla lääninoikeuteen.
9103: ovat työssä tai opiskelevat kokopäiväisesti.
9104: 
9105:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
9106: 
9107:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
9108:                                            1992 vp -     KK 60                                          3
9109: 
9110: 
9111: 
9112: 
9113:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9114: 
9115:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Beslut om hemvårdsstöd fattas i kommunerna
9116: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av          oftast av en tjänsteinnehavare som är underställd
9117: den 10 mars 1992 till vederbörande medlem av            socialnämnden. Till social- och hälsovårdsminis-
9118: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       teriets kännedom har kommit olika tolkningar
9119: dagsman Alaranta m.fl. undertecknade spörsmål           om fastställandet av tilläggsdelen. Tolkningssvå-
9120: nr 60:                                                  righeter har uppstått på grund av lagens begrepp
9121:                                                         "vård i huvudsak i hemmet".
9122:           Är Regeringen medveten om den i                   En synpunkt enligt viiken någon yrkesgrupp i
9123:        motiveringen till spörsmålet närmare             sig skulle falla utanför tillämpningsområdet för
9124:        beskrivna nya tolkningen av lagen om             tilläggsdelen för hemvårdsstödet kan inte anses
9125:        stöd för vård av barn i hemmet och anser         motsvara lagens ursprungliga syfte. På basis av
9126:        Regeringen att tolkningen motsvarar la-          motiveringen till lagen har de föräldrar som
9127:        gens ursprungliga syfte, och om så inte är       arbetar eller studerar på heltid entydigt fallit
9128:        fallet,                                          utanför. tillämpningsområdet för tilläggsdelssys-
9129:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           temet. A andra sidan är betalningsgrunderna för
9130:        att den ursprungliga tolkningen skall            tilläggsdelen klara i fråga om de familjer i vilka
9131:        återställas?                                     någondera föräldern tar vårdledighet för att
9132:                                                         vårda sitt barn under tre år hemma. I fråga om
9133:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           andra grupper, t.ex. deltidsarbetande föräldrar,
9134: anfora följande:                                        privatföretagare och lantbrukare, skall myn-
9135:                                                         digheterna främst bedöma huruvida ett barn i
9136:     I 7 § lagen om stöd för vård av barn i hemmet       huvudsak vårdas hemma av någondera föräl-
9137: (24/85) fastställs tilläggsdelen till stödet. Enligt    dern eller av någon annan vårdnadshavare. Inte
9138: paragrafen är förutsättningen för erhållandet av        heller i detta fall är möjligheterna att erhålla
9139: tilläggsdel att ett barn som avses i lagens 5 § 1       tilläggsdel beroende av huruvida den som utför
9140: mom. och är berättigat att få grunddel i huvud-         vårdarbete hemma redan tidigare har varit hem-
9141: sak vårdas i sitt eget hem av någondera föräldern       ma eller huruvida en kommunal vårdplats blir
9142: eller av en annan vårdnadshavare och att famil-         ledig på grund av betalningen av tilläggsdel.
9143: jens beskattningsbara inkomster per månad inte              Med tanke på bedömningen av grunderna för
9144: överskrider gränsen för rätt till tilläggsdel.          betalningen av tilläggsdel i kommunerna har
9145:     I regeringens proposition till riksdagen med        social- och hälsovårdsministeriet i sin styrning
9146: förslag tilllagstiftning om utvecklande av vården       fåst uppmärksamhet vid att kommuninvånarna
9147: av små barn (RP 202/1984 rd) konstateras i den          får en jämlik behandling och att den i kommu-
9148: allmänna motiveringen att en förutsättning för          nen valda tolkningslinjen iakttas konsekvent så
9149: erhållande av tilläggsdel är att barnet i huvudsak      att den berör samtliga kommuninvånare på sam-
9150: vårdas i sitt eget hem och att barnets föräldrar        ma sätt. Vid styrningen har även framhållits
9151: eller någon annan vårdnadshavare svarar för             rätten till ändringssökande, som hänför sig till
9152: vården. Då förutsättningen för erläggande av            klienternas rättsskydd. Ett beslut som en myn-
9153: tilläggsdel är att barnet i huvudsak sköts av           dighet fattat i fråga om hemvårdsstöd kan enligt
9154: någondera av föräldrarna, erläggs tilläggsdel i         45 § socialvårdslagen (710/82) föras till social-
9155: regel inte bl.a. i sådana fall då båda föräldrarna      nämnden för behandling. Enligt lagens 46 § får
9156: arbetar eller studerar på heltid.                       ändring i socialnämndens beslut sökas genom
9157:                                                         besvär hos länsrätten.
9158: 
9159:      Helsingfors den 8 april 1992
9160: 
9161:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
9162:                                                  1992 vp
9163: 
9164: Kirjallinen kysymys 61
9165: 
9166: 
9167: 
9168: 
9169:                                     Riihijärvi: Kansalais- ja työväenopistojen opettajien eläke-etujen
9170:                                         parantamisesta
9171: 
9172: 
9173:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9174: 
9175:     Tällä hetkellä työväenopistoissa ja kansalais-     teestaan lainkaan eläkekertymää. Tämän takia
9176: opistoissa opettavilla aikuisopettajilla on kaksi      tulisi nykyistä lainsäädäntöä muuttaa siten, että
9177: vaikeata ongelmaa: mm. vieraiden kielten tunte-        myös kaikista vakituisiksi luettavista työsuhteis-
9178: ja vähennetään rahan puutteeseen vedoten ja            ta kertyisi työntekijöille eläketurvaa. Varsinkin
9179: työsopimukset tehdään tuntiopettajille ilman ir-       tuntiopettajien kohdalla tämä ongelma on laaja
9180: tisanomissuojaa ja siten, ettei kuntien tarvitse       ja ulottuu lähes kaikkiin maamme kuntiin. Li-
9181: maksaa sosiaaliturvamaksuja eikä tällöin myös-         säksi sama henkilö voi olla useassa eri kunnassa
9182: kään eläkettä kerry työsuhteesta. Kunnat käyt-         tai koulussa vastaavassa työsuhteessa, jolloin
9183: tävät tietoisesti tätä laissa olevaa porsaanreikää     yhdestäkään hänen työsuhteestaan ei hänelle
9184: hyväkseen pitäen mm. vieraita kieliä äidinkiele-       kerry eläkettä.
9185: nään opettavia syntyperäisiä ulkomaalaisia                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9186: opettajia tällaisissa tehtävissä ja tämänkaltaisen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9187: epäoikeudenmukaisen työsopimussuhteen alai-            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9188: suudessa.                                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9189:     Useissa työväenopistoissa, kuten esimerkiksi
9190: Tampereella, hoidetaan n. 90 % opetuksesta tun-                    Tietääkö Hallitus, että varsinkin kan-
9191:  tiopettajien voimin. Näin ollen edellä mainittu                salais- ja työväenopistoissa opettavat
9192:  kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien                 tuntiopettajat jäävät vähäisen kuukausit-
9193:  työsuhteiden eläkelakien hengenvastainen epäoi-                taisen palkkakertymänsä takia ilman elä-
9194:  keudenmukainen käytäntö on erittäin yleinen ja                 keturvaa, ja
9195:  vakava ongelma. On lakien hengen mukaan                           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9196:  erittäin kyseenalaista se, että henkilö vuosikausi-            tämän lain henkeä rikkovan käytännön
9197:  en työsuhteen jälkeen ei saa kyseisestä työsuh-                poistamiseksi?
9198: 
9199:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1992
9200: 
9201:                                             Heikki Riihijärvi
9202: 
9203: 
9204: 
9205: 
9206: 22005IL
9207: 2                                         1992 vp -    KK 61
9208: 
9209: 
9210: 
9211: 
9212:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9213: 
9214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sivutoimista tai osapäivätöistä, joiden merkitys
9215: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myös eläkkeen kannalta on vähäinen.
9216: olette 10 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn              Alle kuukauden pituisissa työsuhteissa jatku-
9217: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     vasti työskentelevien osa-aikatyöntekijöiden elä-
9218: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        keturvaa silmällä pitäen työeläkelainsäädäntöön
9219: taja Riihijärven näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    on kuitenkin otettu ns. ketjutussäännös, jota
9220: symyksestä n:o 61:                                    sovelletaan silloin, kun työntekijä on työskennel-
9221:                                                       lyt vähintään kolmen peräkkäisen kalenterikuu-
9222:           Tietääkö Hallitus, että varsinkin kan-      kauden aikana saman työnantajan palveluksessa
9223:        salais- ja työväenopistoissa opettavat         työoikeudellisesti katsoen alle kuukauden jatku-
9224:        tuntiopettajat jäävät vähäisen kuukausit-      neissa työsuhteissa. Tällöin edellytetään, että
9225:        taisen palkkakertymänsä takia ilman elä-       työansio kunakin kalenterikuukautena nousee
9226:        keturvaa, ja                                   edellä mainittuun markkamäärään ja että työn-
9227:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         tekijä on työssä vähintään 20 tuntia kunakin
9228:        tämän lain henkeä rikkovan käytännön           kalenterikuukautena. Tällaisen ns. ketjutyösuh-
9229:        poistamiseksi?                                 teen katsotaan muodostavan työeläkelainsää-
9230:                                                       däntöä sovellettaessa yhden yhdenjaksoisestijat-
9231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuneen työsuhteen. Työsuhteiden ketjutus kos-
9232: vasti seuraavaa:                                      kee myös kunnallisten viranhaltijain ja työnteki-
9233:                                                       jäin eläketurvaa kuitenkin siten, että 20 työtun-
9234:    Työeläketurvan tavoitteena on taata työssä-        nin sijasta edellytetään kolmen päivän työsken-
9235: oloaikaisen kohtuullisen toimeentulon tason säi-      telyä kuukaudessa.
9236: lyminen eläkeaikana. Tämän mukaisesti eläke              Myös työsuhteen teknistä katkaisua koskevil-
9237: määräytyy jokaisesta työsuhteesta erikseen sen        la säännöksillä on pyritty parantamaan osa-
9238: pituuden ja siitä maksetun palkan perusteella.        aikatyössä olevien henkilöiden eläketurvaa.
9239: Työkyvyttömyyden varalta eläkkeen taso turva-         Säännösten mukaan työntekijän siirtyessä työ-
9240: taan lukemalla eläkkeeseen oikeuttavaksi tietyin      suhteen jatkuessa täysiaikaisesta työstä osa-ai-
9241: edellytyksin myös työkyvyttömyyden alkamisen          kaiseen työhön tai päinvastoin täysiaikaisen ja
9242: ja eläkeiän täyttämisen välinen aika tai sitä         osa-aikaisen jakson eläke lasketaan erikseen.
9243: vastaava ansio. Kansaneläkejärjestelmän tavoit-       Näin saadaan työntekijän työhistoria ja hänelle
9244: teena on vähimmäiseläketurvan takaaminen sil-         sen perusteella karttuva työeläke vastaamaan
9245: loin, kun työhistoriaa ei ole lainkaan tai työelä-    mahdollisimman hyvin toisiaan eikä osa-aika-
9246: mässäolo on jäänyt vähäisemmäksi.                     työhön siirtyminen heikennä kokoaikatyössä
9247:    Pääsääntöisesti osa-aikatyöntekijöitä koske-       karttunutta eläketurvaa.
9248: vat samat työoikeudelliset säännökset ja samat           Kysymyksessä tarkoitetut kansalaisopistojen
9249: eläketurvaa koskevat säännökset kuin kokoai-          ja työväenopistojen opettajat jäävät eläketurvan
9250: katyöntekijöitäkin. Näin myös osa-aikaiset työ-       ulkopuolelle lähinnä siitä syystä, ettei työskente-
9251: suhteet kuuluvat työeläkelainsäädännön piiriin        lyä saman työnantajan lukuun ole riittävästi.
9252: samalla tavoin kuin kokoaikaisetkin työsuhteet        Lyhytaikainen työskentely eri työnantajien pal-
9253:    Jotta työsuhteesta karttuisi eläkettä, työeläke-   veluksessa on yleistymässä myös muilla aloilla.
9254: lainsäädännössä edellytetään, että työsuhteen on      Työeläkelainsäädäntöön ei siten ole perusteltua
9255: yhdenjaksoisesti tullut jatkua vähintään kuu-         ottaa erityissäännöksiä vain kansalais- ja työ-
9256: kauden ajan ja että siitä saadut ansiot nousevat      väenopistojen tuntiopettajia varten, vaan mah-
9257: vuoden 1992 tasossa ilmaistuna vähintään 1 066        dollisten toimenpiteiden tarpeellisuus on selvitet-
9258: markkaan kuukaudessa. Tarkoituksena on ollut,         tävä koko työeläkejärjestelmän kannalta.
9259: että eläketurvaa ei tarvitse järjestää vähäisistä
9260: 
9261:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
9262: 
9263:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
9264:                                          1992 vp -     KK 61                                           3
9265: 
9266: 
9267: 
9268: 
9269:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9270: 
9271:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beten, vilkas betydelse är ringa även med
9272: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tanke på pensionen.
9273: den 10 mars 1992 till vederbörande medlem av             Med beaktande av pensionsskyddet för såda-
9274: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     na deltidsanställda som ständigt arbetar i arbets-
9275: dagsman Riihijärvi undertecknade spörsmål nr          förhållanden som är kortare än en månad har i
9276: 61:                                                   arbetspensionslagstiftningen emellertid införts
9277:                                                       ett stadgande om sammanlänkande av arbetsför-
9278:           Är Regeringen medveten om att spe-          hållanden som tillämpas då arbetstagaren under
9279:        ciellt timlärare vid medborgarinstitut och     minst tre på varandra följande kalendermånader
9280:        arbetarinstitut p.g.a. sin ringa månatliga     har arbetat i samma arbetsgivares tjänst i arbets-
9281:        lön blir utan pensionsskydd, och               förhållanden som arbetsrättsligt sett har varat
9282:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       mindre än en månad. Härvid förutsätts att
9283:        för att denna praxis som bryter mot            arbetsinkomsten under varje kalendermånad sti-
9284:        lagens anda avskaffas?                         ger till det ovan angivna beloppet och att arbets-
9285:                                                       tagaren är i arbete åtminstone 20 timmar varje
9286:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kalendermånad. Ett dylikt arbetsförhållande
9287: anföra följande:                                      anses med tillämpning av arbetspensionslagstift-
9288:                                                       ningen bilda ett arbetsförhållande som pågått
9289:     Syftet med arbetspensionsskyddet är att ga-       oavbrutet. Sammanlänkande av arbetsförhållan-
9290: rantera att nivån för den skäliga utkomsten           den rör även pensionsskyddet för kommunala
9291: under den tid en person arbetat bibehålls under       tjänsteinnehavare och arbetstagare så, att i stäl-
9292: pensionstiden. 1 enlighet med detta bestäms           let för 20 arbetstimmar förutsätts arbete under
9293: pensionen särskilt för varje arbetsförhållande på     tre dagar per månad.
9294: grundval av arbetsförhållandets längd och den            Ä ven med hjälp av stadganden som rör det
9295: lön som betalts. Med tanke på invaliditet tryggas     tekniska avbrytandet av ett arbetsförhållande har
9296: nivån på pensionen genom att även tiden mellan        man försökt förbättra pensionsskyddet för perso-
9297: invaliditetens början och uppnådd pensionsålder       ner i deltidsarbete. Enligt stadgandena räknas
9298: eller därmed jämförbar inkomst under vissa            pensionen för heltidsperioden och deltidsperio-
9299: förutsättningar räknas såsom berättigande till        den särskilt vid ett fortsatt arbetsförhållande då
9300: pension. Syftet med folkpensionssystemet är att       arbetstagaren övergår från heltidsarbete tili del-
9301: garantera ett minimipensionsskydd då en person        tidsarbete och tvärtom. På detta sätt fås arbetsta-
9302: inte har någon arbetshistoria över huvud taget        garens arbetshistoria och den arbetspension som
9303: eller då han deltagit i arbetslivet endast en kort    han får på grundval av arbetshistorian att mat-
9304: tid.                                                  svara varandra så väl som möjligt, och övergång-
9305:     1 huvudsak gäller för deltidsanställda samma      en till deltidsarbete försvagar inte det pensions-
9306: arbetsrättsliga stadganden och samma stadgan-         skydd som intjänats genom heltidsarbete.
9307: den om pensionsskyddet som för heltidsanställ-           De medborgarinstituts- och arbetarinstituts-
9308: da. Således omfattas även deltidsarbetsförhål-        lärare som avses i spörsmålet lämnas utanför
9309: landena av arbetspensionslagstiftningen på sam-       pensionsskyddet främst av den orsaken att arbe-
9310: ma sätt som heltidsarbetsförhållanden.                tet hos samma arbetsgivare inte är tillräckligt.
9311:     För att pension skall intjänas för arbetsför-     Ett kortvarigt arbete i olika arbetsgivares tjänst
9312:  hållandet förutsätts i arbetslagstiftningen att      håller på att bli allt vanligare även på andra
9313:  arbetsförhållandet oavbrutet har pågått åt-          områden. Det är således inte motiverat att i
9314:  minstone en månad och att inkomsterna därav          arbetspensionslagstiftningen införa specialstad-
9315:  stiger till minst 1 066 mk/månad uttryckt i          ganden enbart för lärare vid medborgarinstitut
9316:  nivån för 1992. Avsikten har varit att pen-          och arbetarinstitut, utan nödvändigheten av
9317:  sionsskydd inte behöver ordnas för mindre            eventuella ätgärder måste utredas med tanke på
9318:  tjänster som sköts som bisyssla eller deltidsar-     hela arbetspensionssystemet.
9319: 
9320:       Helsingfors den 9 april1992
9321: 
9322:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
9323:                                                  1992 vp
9324: 
9325: Kirjallinen kysymys 62
9326: 
9327: 
9328: 
9329: 
9330:                                     Mäkelä: Karjatilaa hoitavan viljelijäpariskunnan lomaetuuksien
9331:                                        säilyttämisestä
9332: 
9333: 
9334:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9335: 
9336:    Hallitus on antamassa eduskunnalle esityk-          Ie yhtä aikaa. Samanaikaisen loman saamisen
9337: sensä maatalousyrittäjien lomituspalvelulain uu-       ehdoksi tulisi, että yksi lomittaja pystyisi turvaa-
9338: distamisesta. Maataloustuloneuvottelijain aset-        maan häiriöttämän jatkon yritystoiminnassa.
9339: tama työryhmä on valmistellut alustavan luon-          Näin ollen työajan ulkopuolella jouduttaisiin
9340: noksen kyseisestä laista. Tässä lakiesityksessä        tilalle hankkimaan lakiluonnoksen mukaan päi-
9341: aiotaan alle kymmenen kotieläinyksikön tiloilla        vystysluonteista valvontaa.
9342: olevat viljelijät jättää ilman henkilökohtaista            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9343: lomaoikeutta. Muilla tiloilla valmisteilla oleva       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9344: lakiesitys pysyttäisi perinteisen lomaoikeuden.        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9345:    Kyseinen lakiesitys tulisi siis poistamaan ns.      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9346: kaksinkertaisen loman. Tämä merkitsisi käytän-
9347: nössä sitä, että lomittaja tekisi vain lomalle                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
9348: lähtijän osuuden tilan töistä. Jollei toinen yrittä-          jotta myös alle 10 kotieläinyksikön tilaa
9349: jä pidä lomaa yhtä aikaa, hänet veivoitetaan                  pitävät viljelijäpariskunnat voisivat jat-
9350: tekemään itse osuutensa tai palkkaamaan itsel-                kossakin saada pidetyksi lomansa yhtä
9351: leen sijaisen. Viljelijä tulisi saamaan edelleenkin           aikaa ilman, että he joutuvat palkkaa-
9352: pääsääntöisesti henkilökohtaisen loman. Valin-                maan tilalleen omalla kustannuksellaan
9353: nanvapautta rajoitettaisiin kuitenkin alle 10 ko-             lomittajan työajan ulkopuoliselle ajalle
9354: tieläinyksikön tiloilla. Niillä molemmat viljelijät           päivystysluonteista apua varten?
9355: aiotaan velvoittaa vuosilomalle ja viikkovapaal-
9356: 
9357:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1992
9358: 
9359:                                               Tina Mäkelä
9360: 
9361: 
9362: 
9363: 
9364: 220051L
9365: 2                                         1992 vp -    KK 62
9366: 
9367: 
9368: 
9369: 
9370:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9371: 
9372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        la siten, että he voivat pitää vuosilomansa tai
9373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         viikkovapaansa joko samanaikaisesti tai eri ai-
9374: olette 11 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           kaan. Kuitenkin alle kymmenen kotieläinyksik-
9375: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     köä käsittävillä tiloilla työskentelevien yrittäjien
9376: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tulisi pääsäännöstä poiketen pitää vuosilomansa
9377: taja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      ja viikkovapaansa samanaikaisesti. Tällöin kui-
9378: myksestä n:o 62:                                      tenkin edellytetään mainitun kotieläinyksikkö-
9379:                                                       määrän lisäksi, että yrityksen muut lomitusajan-
9380:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        kohdan olosuhteet huomioon ottaen yritystoi-
9381:        jotta myös alle 10 kotieläinyksikön tilaa      minnan häiriötön jatkuvuus voidaan turvata
9382:        pitävät viljelijäpariskunnat voisivat jat-     yhden lomittajan työpanoksella. Lomitustapah-
9383:        kossakin saada pidetyksi lomansa yhtä          tuman onnistumisen sekä vapaa-ajan pitämisen
9384:        aikaa ilman, että he joutuvat palkkaa-         turvaamiseksi mm. silloin, kun kumpikin lo-
9385:        maan tilalleen omalla kustannuksellaan         maan oikeutettu on samanaikaisesti vuosilomal-
9386:        lomittajan työajan ulkopuoliselle ajalle       la tai viikkovapaalla, lakiin otettiin uusi säännös
9387:        päivystysluonteista apua varten?               päivystysluonteisten valvontakäyntien järjestä-
9388:                                                       misestä. Tällaisten tavanomaisen lomituksen li-
9389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säksi järjestettävien valvontakäyntien järjestä-
9390: vasti seuraavaa:                                      misvelvoite kuuluu lain mukaan lomalautakun-
9391:                                                       nalle, jos yrittäjällä ei ole mahdollisuutta itse
9392:    Maatalousyrittäjän lomituspalvelulaista (2/        niitä järjestää. Tämä merkitsee myös sitä, että
9393: 85) annettiin 20 päivänä joulukuuta 1991 lain-        kunta maksaa valvontakäynneistä aiheutuvat
9394: muutos (1597/91), joka tuli voimaan 1 päivänä         lomituskustannukset, joihin kunta saa täyden
9395: tammikuuta 1992. Mikäli lainmuutos käytän-            valtionkorvauksen.
9396: nössä toteutuu tarkoitetulla tavalla, se turvaa          Uutta säännöstä valvontakäyntien järjestämi-
9397: karjataloutta harjoittavan viljelijäpariskunnan       sestä on toteutettu kunnissa vasta kolmen kuu-
9398: samanaikaisen loman pitämisen ja tarpeenmu-           kauden ajan. Mikäli käytännön toteutus osoit-
9399: kaisen karjanhoidon myös päivystysluonteisen          taa, että valvontakäyntien järjestäminen ja vilje-
9400: valvonnan osalta ilman viljelijäpariskunnan kus-      lijäpariskunnan samanaikainen lomanpito ei to-
9401: tannusosuutta.                                        teudu lain tarkoittamalla tavalla, sosiaali- ja
9402:    Lainmuutoksen mukaan lomitus tulisi pää-           terveysministeriö ryhtyy asian vaatimiin toimen-
9403: sääntöisesti järjestää yrittäjien toivomalla taval-   piteisiin.
9404: 
9405:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
9406: 
9407:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
9408:                                          1992 vp -      KK 62                                            3
9409: 
9410: 
9411: 
9412: 
9413:                                     Till Riksdagens Herr Talman
9414: 
9415:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att de kan hålla sin semester eller veckoledighet
9416: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        antingen samtidigt eller vid olika tidpunkter. De
9417: den 11 mars 1992 tili vederbörande medlem av          företagare som arbetar på lägenheter som omfat-
9418: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     tar mindre än tio husdjursenheter bör, avvikande
9419: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr 62:          från huvudregeln, hålla sin semester eller vecko-
9420:                                                       ledighet samtidigt. Förutom nämnda antal hus-
9421:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        djursenheter förutsätts det då även att en stör-
9422:        ta för att även makar som är odlare och        ningsfri kontinuitet inom företagsverksamheten
9423:        som upprätthåller en lägenhet med mind-        kan tryggas genom en avbytares arbetsinsats
9424:        re än tio husdjursenheter också i fortsätt-    med beaktande av övriga omständigheter inom
9425:        ningen skall ha möjlighet att hålla semes-     företaget vid den tidpunkt då avbytarservice
9426:        ter samtidigt utan att på egen bekostnad       behövs. För att avbytarservicen skalllyckas och
9427:        och utanför den dagliga arbetstiden be-        ledigheten tryggas bl.a. då båda de tili semester
9428:        höva avlöna en avbytare tili lägenheten        berättigade företagama samtidigt håller semes-
9429:        för hjälp av jourkaraktär?                     ter eller veckoledighet har i lagen intagits ett nytt
9430:                                                       stadgande om ordnandet av övervakningsbesök
9431:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av jourkaraktär. Enligt lagen är semestemämn-
9432: anföra följande:                                      den skyldig att vid sidan av sedvanlig avbytarser-
9433:                                                       vice ordna övervakningsbesök om inte företaga-
9434:    Lagen om avbytarservice för lantbruksföreta-       ren själv har möjlighet att ordna sådana. Det
9435: gare (2/85) ändrades den 20 december 1991 och         innebär även att kommunen betalar avbytar-
9436: lagändringen (1597/91) trädde i kraft den 1           kostnadema för övervakningsbesöken och får
9437: januari 1992. Om lagändringen i praktiken för-        full ersättning för dessa av staten.
9438: verkligas på det avsedda sättet kommer makar             Det nya stadgandet om ordnandet av över-
9439: som bedriver kreatursskötsel att garanteras möj-      vakningsbesök har tillämpats i kommunema i
9440: lighet tili semester samtidigt och nödvändig kre-     endast tre månaders tid. Visar det sig i praktiken
9441: atursskötsel även genom övervakning av jourka-        att ordnandet av övervakningsbesök och makar-
9442: raktär utan att de behöver betala någon andel av      nas möjlighet att samtidigt hålla semester inte
9443: kostnadema för detta.                                 förverkligas på det sätt som avses i lagen, kom-
9444:    Enligt lagändringen bör avbytarservice i regel     mer social- och hälsovårdsministeriet att vidta
9445: ordnas utgående från företagamas önskemål så          nödvändiga åtgärder i ärendet.
9446: 
9447:      Helsingfors den 27 mars 1992
9448: 
9449:                                                      Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
9450:                                                1992 vp
9451: 
9452: Kirjallinen kysymys 63
9453: 
9454: 
9455: 
9456: 
9457:                                   Törnqvist: Ammatillisiin oppilaitoksiin työllistettyjen aseman tur-
9458:                                      vaamisesta
9459: 
9460: 
9461:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9462: 
9463:    Kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksiin on     dollisten, teknisten seikkojen vuoksi. Näille sa-
9464: voitu vaivattomasti työllistää useita työllisyys-    moille työllistettäville on kuitenkin löydettävä
9465: lain mukaisia velvoitetyöllistettyjä, esimerkiksi    työpaikka. On luultavaa, että se ei ole yhtä
9466: Lieksassa yhteensä 28 henkeä. Tämä on ollut          mielekäs ja yhteiskuntaa hyödyttävä kuin nyt
9467: ensiarvoisen tärkeää varsinkin velvoitetyöllistet-   olemassa olevat ja hyviksi havaitut työpaikat.
9468: tävien määrän ollessa kasvussa ja mielekkäiden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9469: työpaikkojen puutteen vuoksi.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9470:    Ammattikasvatushallituksen aikanaan anta-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9471: man ohjeen mukaan työllisyysvaroin palkatut          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9472: henkilöt lasketaan mukaan laitosten palkkakus-
9473: tannuksiin. Nyt valtiontalouden säästötoimet                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9474: uhkaavat tätä työllistettyjen joukkoa.                       siin sen seikan varmistamiseksi, että sääs-
9475:    Ei voitane pitää perusteltuna sitä, että lain             tötoimien vuoksi ei ammatillisista oppi-
9476: mukaan velvoitetyöllistettäviä joudutaan poista-             laitoksista jouduta irtisanomaan velvoi-
9477: maan laitoksen palveluksesta puhtaasti kirjanpi-             tetyöllistettäviä?
9478: 
9479:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1992
9480: 
9481:                                           Kerttu Törnqvist
9482: 
9483: 
9484: 
9485: 
9486:  220051L
9487: 2                                         1992 vp -    KK 63
9488: 
9489: 
9490: 
9491: 
9492:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9493: 
9494:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rästä sovitaan työvoimaviranomaisen ja ao. vi-
9495: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         raston tai laitoksen välillä. Jollei määrästä pääs-
9496: olette 11 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           tä sopimukseen, sen vahvistaa valtioneuvosto
9497: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     myös yksittäisen viraston tai laitoksen osalta
9498: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        työllistämissuunnitelmassa.
9499: taja Kerttu Tömqvistin näin kuuluvasta kirjalli-          Kunta on velvollinen työvoimaviranomaisen
9500: sesta kysymyksestä n:o 63:                            osoituksesta työllistämään ns. velvoitetyöllistet-
9501:                                                       täviä työllisyyslain 20 §:ssä säädettyyn enim-
9502:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        mäismäärään saakka, eli kahteen prosenttiin
9503:        siin sen seikan varmistamiseksi, että sääs-    kunnan ammatissa toimivasta väestöstä. Tässä
9504:        tötoimien vuoksi ei ammatillisista oppi-       suhteessa kuntainliiton töissä työllistetyt henki-
9505:        laitoksista jouduta irtisanomaan velvoi-       löt rinnastetaan kunnan työllistämiin.
9506:        tetyöllistettäviä?                                 Työvoimatoimistolla sen paremmin kuin
9507:                                                       muullakaan valtion viranomaisella ei ole mah-
9508:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dollisuuksia puuttua siihen, mihin tehtäviin kun-
9509: vasti seuraavaa:                                      ta työllistää, vaan työntekomahdollisuuden jär-
9510:                                                       jestäminen on kunnan vastuulla.
9511:    Kysymyksessä on viitattu kotitalous- ja sosi-          Velvoitetyöllistettävät ovat pääsääntöisesti
9512: aalialan oppilaitoksiin. Tällaiset oppilaitokset      määräaikaisessa työsuhteessa. Valtion virastojen
9513: voivat olla valtion, kunnan tai kuntainliiton         ja laitosten osalta palvelussuhteen laadusta on
9514: taikka yksityisen, ts. yhdistyksen tai säätiön        työllisyysasetuksessa nimenomainen säännös.
9515: ylläpitämiä.                                          Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen ei
9516:    Työllistämisvelvollisuus on työllisyyslaissa       ole mahdollista, eikä työnantaja myöskään voi
9517: määritellyllä tavalla kunnalla ja valtiolla. Myös     sitä purkaa, jollei työntekijä ole menetellyt moi-
9518: yksityiselle voidaan myöntää työllistämistukea,       tittavasti.
9519: mikäli tämä työllistää työllisyyslain 17-19 §:ssä         Oikeus työhön sinänsä on edellä mainituilla
9520: tarkoitetun henkilön.                                 säännöksillä turvattu. Mikäli ilmenee ohjeita,
9521:    Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain työminis-      jotka voivat vaikeuttaa mielekkäiden työnteko-
9522: teriön esittelystä työllistämissuunnitelman val-      mahdollisuuksien järjestämistä, työministeriö
9523: tion työllistämisvelvollisuudesta. Virasto- ja lai-   tulee neuvottelemaan ao. ministeriöiden kanssa.
9524: toskohtaisesti työllistettävien henkilöiden mää-
9525: 
9526:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
9527: 
9528:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
9529:                                          1992 vp -    KK 63                                         3
9530: 
9531: 
9532: 
9533: 
9534:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9535: 
9536:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         komma överens om detta antal, fastslås detta
9537: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       också i fråga om ett enskilt ämbetsverk eller en
9538: den 11 mars 1992 tili vederbörande medlem av         enskild inrättning av statsrådet i sysselsätt-
9539: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ningsplanen.
9540: dagsledamot Kerttu Törnqvist undertecknade              Kommunen är skyldig att på anvisning av
9541: spörsmål nr 63:                                      arbetskraftsmyndigheten sysselsätta s.k. garanti-
9542:                                                      sysselsatta upp tili det maximiantal varom stad-
9543:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        gas i 20 § sysselsättningslagen, dvs. två procent
9544:        säkerställandet av att yrkesläroanstalter     av den yrkesverksamma befolkningen i kommu-
9545:        inte på grund av sparåtgärder blir tvung-     nen. 1 detta hänseende jämställs de personer som
9546:        na att uppsäga s.k. garantisysselsatta per-   sysselsätts i kommunalförbundets arbeten med
9547:        soner?                                        dem som sysselsätts av kommunen.
9548:                                                         Varken arbetskraftsbyrån eller någon annan
9549:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       statlig myndighet har möjlighet att befatta sig
9550: framföra följande:                                   med vilka uppgifter kommunen placerar berörda
9551:                                                      personer i, utan det är kommunen som bär
9552:    1 spörsmålet hänvisas tili läroanstalter inom     ansvaret för anordnandet av en möjlighet att
9553: husligt och socialt arbete. Sådana läroanstalter     arbeta.
9554: kan vara upprätthållna av staten, en kommun             De garantisysselsatta är i regel anställda i
9555: eller ett kommunalförbund eller av en enskild,       tidsbundna arbetsförhållanden. Då det gäller
9556: dvs. en förening eller en stiftelse.                 statens ämbetsverk och inrättningar finns det ett
9557:    Sysselsättningsskyldigheten tilikommer kom-       specifikt stadgande om anställningsförhållandets
9558: munen och staten på det sätt som definieras i        art i sysselsättningsförordningen. Att uppsäga
9559: sysselsättningslagen. Också enskilda kan beviljas    ett arbetsavtal för viss tid är inte möjligt, och
9560: sysselsättningsstöd om de sysselsätter sådan per-    arbetsgivaren kan ej heller häva sådant, om
9561: son som avses i 17-19 §§ sysselsättningslagen.       arbetstagaren inte har handlat klandervärt.
9562:    Statsrådet fastställer årligen på framställning      Rätten tili arbete är som sådan tryggad genom
9563: av arbetsministeriet en sysselsättningsplan be-      ovannämnda stadganden. Om det förekommer
9564: träffande statens sysselsättningsskyldighet. Om      anvisningar som kan försvåra anordnandet av
9565: det antal personer som skall sysselsättas per        meningsfulla arbetsmöjligheter, kommer arbets-
9566: ämbetsverk och inrättning överenskoms mellan         ministeriet att förhandla med ifrågavarande mi-
9567: arbetskraftsmyndigheten och ifrågavarande äm-        nisterier om saken.
9568: betsverk eller inrättning. Om man inte kan
9569: 
9570:      Helsingforsden 9 april 1992
9571:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
9572:                                              1992 vp
9573: 
9574: Kirjallinen kysymys 64
9575: 
9576: 
9577: 
9578: 
9579:                                  Koittinen: Elatusvelvollisen huoltajan taloudellisen aseman paran-
9580:                                      tamisesta
9581: 
9582: 
9583:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9584: 
9585:    Lapsen aseman parantamista tulee kaikin ta-     käänteessä. Vero-, lapsilisä-, asuntotuotanto- ja
9586: voin edistää. Lapsella tulee olla oikeus kahteen   asumistukilaeissa ei häntä edelleenkään tunneta.
9587: vanhempaan myös tilanteissa, joissa vanhemmat      Myöskään ulosottolainsäädännön suojaosuu-
9588: eivät asu yhdessä.                                 dessa elatusvelvollisen lapsia ei tunneta esimer-
9589:    Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta   kiksi elatustukivelan kyseessä ollen.
9590: (361/83) asetetaan sen 1 §:ssä lapsen huoliolle       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9591: lapsen oikeuksiin verrattavat tavoitteet. Maini-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9592: tun lain 2 §:n 2 momentissa asetetaan lapsen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9593: kummallekin vanhemmalle - myös elatusvel-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9594: volliselle - velvoite toteuttaa 1 §:ssä asetetut
9595: lapsen oikeudet.                                              Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
9596:    Kahdeksan vuotta on nyt kulunut lain voi-               vauhditustoimiin, jotka johtaisivat tilan-
9597: maantulosta eikä edelleenkään yhteiskunnas-                teeseen, jossa muu lainsäädäntö elatus-
9598: samme tueta elatusvelvollista vanhempaa, jot-              velvollisten osalta olisi linjassa lapsen
9599: ta hän voisi toteuttaa lapsensa oikeudet. Hän              huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun
9600: syrjäytyy lapsiperheille tukea jaettaessa joka             lain hengen kanssa?
9601: 
9602:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
9603: 
9604:                                          Tuula Kuittinen
9605: 
9606: 
9607: 
9608: 
9609:  220051L
9610: 2                                         1992 vp -    KK 64
9611: 
9612: 
9613: 
9614: 
9615:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9616: 
9617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Käytännössä ongelmia elatusvelvollisen
9618: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taloudelle ovat aiheuttaneet tilanteet, joissa ela-
9619: olette 12 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           tusvastuu on mitoitettu liian suureksi tai olosuh-
9620: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     teiden muutoksen johdosta elatusvastuu on ylit-
9621: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tänyt elatusvelvollisen maksukyvyn.
9622: taja Kuittisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       Näissä tapauksissa elatusvastuu tulisi sovittaa
9623: myksestä n:o 64:                                      uudelleen vastaamaan muuttuneita olosuhteita.
9624:                                                       Laki lapsen elatuksesta ja laki lapsen elatuksen
9625:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin          turvaamisesta antavat tämän mahdollisuuden.
9626:        vauhditustoimiin, jotka johtaisivat tilan-     Todellisuutta vastaamaton ja epärealistinen ela-
9627:        teeseen, jossa muu lainsäädäntö elatus-        tusvastuu voidaan ja tulee sopimuksella tai tuo-
9628:        velvollisten osalta olisi linjassa lapsen      mioistuimen päätöksellä arvioida uudelleen.
9629:        huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun        Myös yhteiskunnan tuki tulee mukaan. Lapselle
9630:        lain hengen kanssa?                            aletaan kunnan toimesta suorittaa elatustukea,
9631:                                                       kun elatusvelvollinen ei kykene suorittamaan
9632:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sovittua tai hänelle määrättyä elatusmaksua.
9633: taen seuraavaa:                                       Elatustuen maksamisesta kunnalle aiheutunut
9634:                                                       velka voidaan jättää elatusturvalain säännöksen
9635:    Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an-         nojalla perimättä, jos elatusvelvollisen heikenty-
9636: nettua lakia säädettäessä tarkoituksena oli saada     nyt taloudellinen tilanne antaa siihen aihetta.
9637: lainsäädäntöön ohjeet, jotka olisivat omiaan          Ulosottolaissa on lisäksi ulosottomiehelle jätetty
9638: tukemaan ja edistämään myönteisiä kasvatusta-         harkintavalta kohdistaa velalliseen perimistoi-
9639: voitteita, suojaamaan lapsen asemaa ja oikeuk-        met tavanomaista lievempinä olosuhteiden niin
9640: sia ja hyvinvointia. Lain 1 §:ssä määritellään        vaatiessa.
9641: lapsen huollon sisältö ja tavoitteet. Peruslähtö-        Olemassa oleva lainsäädäntö antaa siten jo
9642: kohta määrittelyssä kuten muussakin lapsilain-        nyt mahdollisuudet yksittäistapauksissa korjata
9643: säädännössä on lapsen edun ensisijaisuus. Lap-        yli maksukyvyn menevä elatusvastuu.
9644: sella on oikeus saada huoltoa molemmilta van-            Sosiaali- ja terveysministeriön perheturvara-
9645: hemmiltaan näiden keskinäisestä suhteesta ja sen      kennetyöryhmä, joka jätti muistionsa 28.2.1991,
9646: muutoksista riippumatta. Lapselle on turvattu         selvitti, miltä osin olisi perusteltua keskittyä
9647: oikeus tavata ja pitää yhteyttä molempiin van-        perheturvan kehittämisessä lapsilisien korotta-
9648: hempiinsa.                                            miseen ja samalla vähentää verotukea ja muihin
9649:    Tilanteessa, jossa lapsen vanhemmat asuvat         sosiaalietuuksiin liittyviä lapsikorotuksia. Sa-
9650: erillään, elatusvelvollisuus tarkoittaa velvolli-     moin työryhmä selvitti, miten muutos vaikuttaisi
9651: suutta luoda taloudelliset edellytykset huollon       perheturvaetuuksien kohdentumiseen. Perhetur-
9652: tavoitteiden toteuttamiselle. Vanhempien elatus-      van kehittämistä arvioitiin ensisijaisesti lasten
9653: velvollisuuden sisältö on määritelty lapsen ela-      elatukseen kohdistuvien tukimuotojen osalta.
9654: tuksesta annetussa laissa. Lain 1 §:ssä todetaan,     Tavoitteena oli saada perheturva kohdeutumaan
9655: että lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja      tarkoituksenmukaisemmin. Lapsen riippuvuus
9656: 2 §:n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen ela-          elatusapumaksuista olisi sitä vähäisempi, mitä
9657: tuksesta kykynsä mukaan. Viimeksi mainittu            paremmin lapsen elatukseen tarkoitetut tuki-
9658: lainkohta sisältää elatusvelvollisen kannalta tär-    muodot kohdistuisivat suoraan lapseen.
9659: keän periaatteen siitä, että elatusvastuu on rajoi-      Työryhmän jatkotyönä sosiaali- ja terveysmi-
9660: tettu. Elatusvastuun on oltava suhteessa elatus-      nisteriössä tehdään selvitys, jossa käsitellään
9661: velvollisen ikään, työkykyyn, mahdollisuuteen         yksinhuoltajien ja elatusvelvollisten kannalta
9662: osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien va-     työryhmän esittämiä vaihtoehtoja lapsen elatuk-
9663: rojen määrään sekä elatusvelvollisen muuhun           sen tukemiseksi.
9664: elatusvastuuseen.                                        Perhepoliittista lainsäädäntöä kehitettäessä
9665:                                          1992 vp -    KK 64                                          3
9666: 
9667: tullaan kiinnittämään huomiota yhteishuolta-         oikeuttaa vanhemmat ensisijaisesti sopimaan,
9668: juuden mukanaan tuomiin uusiin tilanteisiin          kumpi vanhemmista nostaa lapsilisän. Ellei asi-
9669: huolto- ja elatusvastuun jakautumisessa. Esi-        asta sovita, määrätään lapsilisän nostajaksi se
9670: merkiksi lapsilisälakia parhaillaan uudistettaes-    vanhemmista, joka pääasiassa vastaa lapsen
9671: sa ehdotetaan lakiin sellaista muutosta, joka        huollosta.
9672:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
9673: 
9674:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
9675: 4                                           1992 vp -    KK 64
9676: 
9677: 
9678: 
9679: 
9680:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
9681: 
9682:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            stort eller underhållsansvaret har överskridit den
9683: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          underhållsskyldiges betalningsförmåga på grund
9684: den 12 mars 1992 tili vederbörande medlem av            av ändrade förhållanden.
9685: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          I dessa fall måste underhållsansvaret anpassas
9686: dagsman Kuittinen undertecknade spörsmål nr             på nytt tili de förändrade förhållandena. Lagen
9687: 64:                                                     om underhåll för bam och lagen om tryggande
9688:                                                         av underhåll för bam ger denna möjlighet. Ett
9689:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            orealistiskt underhållsansvar som inte motsvarar
9690:         syfte att snabbt få den övriga lagstift-        verkligheten kan och skall avvägas på nytt ge-
9691:         ningen beträffande underhållsskyldiga           nom avtal eller domstolsbeslut. Med i bilden
9692:         att harmoniera med andan i lagen om             kommer även samhällets stöd. Kommunen bör-
9693:         vårdnad om bam och umgängesrätt?                jar betala underhållsstöd för bamet när den
9694:                                                         underhållsskyldige inte kan betala det under-
9695:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hållsbidrag som ålagts honom. Den skuld som
9696: anföra följande:                                        kommunen förorsakas av betalningen av under-
9697:                                                         hållsstödet kan enligt lagen om tryggande av
9698:     När lagen om vårdnad om bam och umgäng-             underhåll för bam efterskänkas om anledning
9699: esrätt stiftades var avsikten att i lagstiftningen få   finns därtill på grund av den underhållsskyldiges
9700: med anvisningar ägnade att stöda och främja             försämrade ekonomi. I utsökningslagen har ut-
9701: positiva mål för bamets fostran och trygga dess         sökningsmannen dessutom getts rätt att pröva
9702: ställning, rättigheter och välfård. I lagens 1 §        att indrivningsåtgärder som är lindrigare än
9703: definieras innebörden i och målen för vårdnaden         normalt vidtas gentemot gäldenären när förhål-
9704: om bam. I definitionen, såsom i all annan               landena så kräver.
9705: lagstiftning om bam, ar bamets fördelar det                Den gällande lagstiftningen ger således redan
9706: primära. Ett bam har rätt att få omvårdnad av           nu möjlighet att i enskilda fall rätta till ett
9707: bägge föräldrama oberoende av deras inbördes            underhållsansvar som överstiger betalningsför-
9708: förhållande och förändringama däri. Bamet har           mågan.
9709: tryggats rätten att träffa och hålla kontakt med           Social- och hälsovårdsministeriets arbets-
9710: bägge föräldrama.                                       grupp för utredning av familjestödsstrukturen
9711:     I en situation där bamets föräldrar bor skilt       (perheturvarakennetyöryhmä), som överlämna-
9712: betyder underhållsplikten en plikt att skapa de         de sin promemoria 28.2.1991, klarlade tili viiken
9713: ekonomiska förutsättningama för att de ställda          del det vore befogat att vid utvecklingen av
9714: målen för vården skall nås. Innebörden i föräld-        familjestödet gå in för en höjning av bambidra-
9715: ramas underhållsskyldighet är fastställd i lagen        get och samtidigt minska skatteutgiften och
9716: om underhåll för bam. I lagens 1 § sägs det att         andra bamtillägg i anknytning till de sociala
9717: bamet har rätt till tillräckligt underhåll och          förmånema. Vidare utredde arbetsgruppen hur
9718: enligt 2 § svarar föräldrama efter sin förmåga för      ändringen kunde tänkas inverka pa inriktningen
9719: bamets underhåll. Det sistnämnda lagrummet              av familjestödsförmånema. Utvecklingen av fa-
9720: innehåller för den underhållsskyldige den viktiga       miljestödet bedömdes främst beträffande de
9721: principen att underhållsplikten är begränsad.           stödformer som gäller bamens underhåll. Målet
9722: Underhåtlsansvaret skall stå i proportion till den      var att få inriktningen av familjestödet ända-
9723: underhållsskyldiges ålder, arbetsförmåga, möj-          målsenligare. Bamets beroende av betalningen
9724: lighet att delta i förvärvsarbete, beloppet av          av underhållsbidrag är mindre ju direktare de
9725: tillbudsstående medel samt den underhållsskyl-          stödformer som är avsedda för bamets under-
9726: diges övriga underhållsansvar.                          håll går tili bamet.
9727:     I praktiken har problem i den underhållsskyl-          Som en fortsättning på arbetsgruppens arbete
9728: diges ekonomi uppstått i situationer där under-         görs i social- och hälsovårdsministeriet en utred-
9729: hållsansvaret har dimensionerats så att det är för      ning där de altemativ till stöd för bamets under-
9730:                                       1992 vp -     KK 64                                          5
9731: 
9732: håll som arbetsgruppen framlagt behandlas från    om barnbidrag föreslås det t.ex. sådana ändring-
9733: ensamförsörjamas och de försörjningspliktigas     ar i lagen enligt vilka i första hand föräldrarna
9734: synpunkt.                                         får rätt att komma överens om viiken förälder
9735:    När den familjepolitiska lagstiftningen ut-    som lyfter bambidraget. Om överenskommelse
9736: vecklas kommer uppmärksamhet att ägnas de         inte nås i frågan, förordnas den förälder att lyfta
9737: nya situationer i fördelningen av ansvaret för    bambidraget som i huvudsak svarar för vårdna-
9738: vårdnaden och underhållet som gemensam vård-      den om bamet.
9739: nad medför. 1 den pågående reformen av lagen
9740:     Helsingfors den 8 april1992
9741: 
9742:                                                  Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
9743:                                               1992 vp
9744: 
9745: Kirjallinen kysymys 65
9746: 
9747: 
9748: 
9749: 
9750:                                   Särkijärvi: Löytötavaroiden palauttamisesta postitse
9751: 
9752: 
9753: 
9754:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9755: 
9756:    Helsingin löytötavaratoimisto vastaanottaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9757: vuosittain tuhansia kadonneita esineitä, joiden     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9758: omistaja käy niistä ilmi. Yksinkertaisinta olisi    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9759: tällöin palauttaa esineet kirjattuina lähetyksinä   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9760: postitse asianomaisille. Löytötavaralaki ei kui-
9761: tenkaan anna mahdollisuutta tähän, vaan tava-                    Aikooko Hallitus esittää löytötavara-
9762: rat joudutaan säilyttämään löytötavaratoimis-                 lain muuttamista siten, että löytötavara
9763: tossa. Omistajan tulee itse ottaa yhteys toimis-              voitaisiin palauttaa postitse omistajal-
9764: toon ja käydä noutamassa tavarat sieltä.                      leen, silloin kun tämä on tiedossa?
9765:    Nykyinenjärjestely aiheuttaa turhaa byrokra-
9766: tiaa, kustannuksia sekä vaivaa. Sen korjaami-
9767: seksi tarvitaan muutos löytötavaralakiin.
9768:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
9769: 
9770:                                         Jouni J. Särkijärvi
9771: 
9772: 
9773: 
9774: 
9775:  220051L
9776: 2                                         1992 vp -    KK 65
9777: 
9778: 
9779: 
9780: 
9781:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9782: 
9783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Uudistus merkitsisi joka tapauksessa sitä,
9784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että ehdotetun postituksen kustannukset jäisi-
9785: olette 12 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           vät löytötavaratoimiston pitäjän kannettaviksi.
9786: kirjeenne n:o 240 ohella toimittanut valtioneu-       Tämä olisi merkittävä periaatteellinen muutos.
9787: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Saadun selvityksen mukaan tällä hetkellä omis-
9788: kansanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuulu-       tajilta perittävät maksut eivät kuitenkaan kata
9789: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 65:              kuluja. Tältä kannalta ehdotettu uudistus voisi
9790:                                                       merkitä palvelun mahdollisen paranemisen li-
9791:           Aikooko Hallitus esittää löytötavara-       säksi myös sen yhteiskunnallisten kustannusten
9792:        lain muuttamista siten, että löytötavara       alenemista.
9793:        voitaisiin palauttaa postitse omistajal-          Löytötavaralainsäädäntö muodostaa kuiten-
9794:        leen, silloin kun tämä on tiedossa?            kin niin monitahoisen kokonaisuuden, että sen
9795:                                                       yksittäiseen muuttamiseen on syytä suhtautua
9796:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          varauksellisesti, varsinkin kun samalla puutut-
9797: en seuraavaa:                                         taisiin sääntelyn keskeisimpiin periaatteisiin.
9798:                                                       Olisikin selvitettävä, voitaisiinko toimintaa jous-
9799:     Löytötavaralaissa on omaksuttu periaate,          tavoittaa ja kehittää voimassa olevan lainsää-
9800: jonka mukaan löytötavaran omistaja on velvol-         dännönkin pohjalta. Laki ei esimerkiksi estäne
9801: linen korvaamaan sen löytämisestä ja säilyttämi-      omistajan kanssa sovittavalla tavalla postien-
9802: sestä aiheutuneet kustannukset. Lisäksi, jos ky-      nakkomenettelyn käyttämistä. Tällöin voitaisiin
9803: symyksessä ei ole ns. laitoslöytö, omistajana on      pitää edelleen johdonmukaisesti kiinni periaat-
9804: oikeus saada kadottamansa esine takaisin vain,        teesta, että omistajan tulisi vastata kadottaman-
9805: jos hän maksaa sen löytäjälle löytöpalkkion.          sa esineen löytämisestä, säilyttämisestä ja palaut-
9806: Löytäjän kulut on lähtökohtaisesti kuitenkin          tamisesta aiheutuvista kuluista. Samalla voitai-
9807: aina korvattava.                                      siin mahdollisesti tehostaa myös löytöpalkkion
9808:     Erityisesti löytäjän aseman turvaamista voi-      maksamismenettelyä.
9809: daan pitää koko löytötavarapalveluiden toimi-            Vasta, jos käy ilmi, ettei nykyisen lain sallimia
9810: vuuden ydinkysymyksenä. Sitä ei voida heiken-         käytäntöjä kehittämällä voida päästä riittävän
9811: tää. Ehdotettu löydettyjen tavaroiden löytötava-      joustavaan ja taloudellisesti perusteltuun käy-
9812: ratoimiston omaan aloitteeseen perustuva posti-       täntöön, olisi harkittava, olisiko syytä ryhtyä
9813: tus voisi näin ollen tulla kysymykseen vain           valmistelemaan lainsäädännön muuttamista.
9814: silloin, kun kyseessä on laitoslöytö tai kun löytä-   Tällöinkin järjestelmää olisi kehitettävä koko-
9815: jä ei vaadi kulujaan korvattaviksi.                   naisuutena.
9816: 
9817:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
9818: 
9819:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
9820:                                           1992 vp -    KK 65                                           3
9821: 
9822: 
9823: 
9824: 
9825:                                     Till Riksdagens Herr Talman
9826: 
9827:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          le bäras av den som hålier hittegodsbyrån. Detta
9828: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        skulie innebära en betydande principieli ändring.
9829: 240 av den 12 mars 1992 till vederbörande             Enligt en utredning täcker dock inte de avgifter
9830: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     som uppbärs av ägama för närvarande kostna-
9831: de av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi underteck-      dema. Ur denna synpunkt sett kunde den före-
9832: nade spörsmål nr 65:                                  slagna reformen innebära förutom att servicen
9833:                                                       eventuelit förbättras också att samhäliets kost-
9834:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för         nader minskar.
9835:        att ändra hittegodslagen så att hittegods         Hittegodslagstiftningen utgör dock en så
9836:        kan returneras per post tili ägaren, om        mångfasetterad helhet att det är skäl att förhålia
9837:        denne är känd?                                 sig reserverat tili enskilda ändringar, i synnerhet
9838:                                                       om ändringen samtidigt innebär ett ingrepp i de
9839:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         viktigaste principema för regleringen. Det bör
9840: anföra följande:                                      därför utredas om det är möjligt att göra verk-
9841:                                                       samheten mer flexibel och att utveckla den också
9842:    Hittegodslagen omfattar en princip enligt vii-     utgående från den gäliande lagstiftningen. Lagen
9843: ken ägaren tili hittegodset är skyldig att ersätta    torde t.ex. inte hindra en överenskommelse med
9844: kostnadema för upphittandet och förvaringen           ägaren om att ett postförskottsförfarande ut-
9845: av fyndet. Dessutom, om det inte är fråga om ett      nyttjas. Då är det fortsättningsvis möjligt att
9846: s.k. inlämningsfynd, har ägaren rätt att få det       konsekvent hålia fast vid principen att ägaren
9847: förlorade föremålet tilihaka endast om han beta-      skali svara för de kostnader som orsakas av att
9848: lar hittelön till upphittaren. Utgångspunkten är      ett föremål han har förlorat upphittas, förvaras
9849: dock att upphittarens kostnader alitid skali er-      och återlämnas. Samtidigt kunde eventuelit ock-
9850: sättas.                                               så betalningsförfarandet för hittelön effektive-
9851:    Det väsentligaste för att hittegodstjänsterna      ras.
9852: skali fungera är att upphittarens stälining tryg-        Endast om det blir uppenbart att det inte
9853: gas. Den kan inte försvagas. Postning av              genom att utveckla den praxis lagen tillåter går
9854: upphittade föremål på initiativ av hitte-             att få tili stånd ett tillräckligt flexibelt och
9855: godsbyrån kan det därmed bli fråga om bara i          ekonomiskt motiverat förfarande måste det
9856: fali av inlämningsfynd elier om upphittaren inte      prövas om det är skäl att bereda en ändring av
9857: kräver ersättning för sina kostnader.                 lagen. Också då bör systemet utvecklas som en
9858:    En reform skulie i varje fali innebära att         helhet.
9859: kostnadema för den föreslagna postningen skul-
9860: 
9861:      Helsingfors den 27 mars 1992
9862: 
9863:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
9864:                                                 1992 vp
9865: 
9866: Kirjallinen kysymys 66
9867: 
9868: 
9869: 
9870: 
9871:                                    Mäkelä: Muuttoavustuksen maksamisesta yrittäjäksi ryhtyvälle
9872:                                        paluumuuttajalle
9873: 
9874: 
9875:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9876: 
9877:    Kotimaahan palaavat ulkosuomalaiset ovat           min työ- kuin kauppa- ja teollisuusministeriö-
9878: eriarvoisessa asemassa valtion tukitoimien suh-       kään. Uusi käytäntö on merkillistä senkin takia,
9879: teen riippuen siitä, muuttavatko he toisen palve-     että maassamme on aloitettu erityisesti ulkosuo-
9880: lukseen vai perustaakseen oman yrityksen Suo-         malaisille yrittäjille suunnattu kampanja, jonka
9881: messa. Tämä johtuu siitä, että vuoden 1991            tarkoituksena on muistuttaa heitä mahdolli-
9882: lopulla vahvistettu uusi työnvälitystä säätelevä      suuksista toimia myös vanhassa kotimaassaan.
9883: laki on pudottanut yrittäjiksi muuttavat pois         Kyseisen avustuksen turvin ei luonnollisestikaan
9884: valtion alkuavustuksen, entisen muuttoavustuk-        yritystoimintaa Suomessa voitaisi käynnistää,
9885: sen, piiristä. Uudessa voimassa olevassa laissa       mutta se olisi merkittävä signaali valtiovallalta
9886: luvataan avustusta ainoastaan pysyvään palkka-        yrittäjäksi paluumuuttavaa henkilöä kohtaan.
9887: työhön maahamme muuttavalle paluumuutta-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9888: jalle. Tätä ilmaisua on virkamiesten keskuudessa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
9889: tulkittu siten, että oman yrityksen perostajalle ei   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9890: kyseistä avustusta makseta. Tämä tulkinta ja          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9891: käytäntö poikkeaa aikaisemmasta, jolloin palk-
9892: katyöhön tulevat ja yrittäjät mainittiin molem-                 Tietääkö Hallitus, että vuodenvaih-
9893: mat erikseen avustuksen kohderyhmänä.                        teessa voimaan tulleen työnvälitystä sää-
9894:     Kyseinen lain muutos ja tulkinta on merkittä-            televän lainmuutoksen takia ulkomailta
9895: vä heikennys aiemmin vallinneeseen käytäntöön.               Suomeen yrittäjiksi paluumuuttavat hen-
9896:  Ongelmalliseksi tilanteen muodostaa se, että                kilöt eivät enää pääse muuttoavustuksen
9897:  kauppa- ja teollisuusministeriön mahdollinen                piiriin, ja
9898:  tuki kohdistuu pelkästään yritystoimintaan.                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9899: Yrittäjäperheen muuttokustannusten jakami-                   tämän paluumuuttajia eriarvoisesti käsit-
9900:  seen ei uuden lain puitteissa osallistu sen parem-          televän lain korjaamiseksi?
9901:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
9902: 
9903:                                              Tina Mäkelä
9904: 
9905: 
9906: 
9907: 
9908: 220051L
9909: 2                                        1992 vp -    KK 66
9910: 
9911: 
9912: 
9913: 
9914:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9915: 
9916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaus ja alkuavustus, jonka määrää korotettiin
9917: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        samalla, kun muuttokustannusten korvauksesta
9918: olette 12 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          luovuttiin. Alkuavustus on valtion virkamiesten
9919: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    matkustussäännön kokopäiväraha kerrottuna
9920: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       35:llä. Paluumuuttoa tuetaan kiinteällä alku-
9921: taja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      avustuksella matka- ja muuttokustannusten kor-
9922: kysymyksestä n:o 66:                                 vauksen sijasta. Myös tämä päiväraha on sidottu
9923:                                                      päivärahaan siten, että kerroin on 45, 55 tai 65
9924:            Tietääkö Hallitus, että vuodenvaih-       riippuen siitä, mistä maanosasta muutto tapah-
9925:         teessa voimaan tulleen työnvälitystä sää-    tuu.
9926:         televän lainmuutoksen takia ulkomailta          Uudistuksen yhteydessä eri liikkuvuusavus-
9927:         Suomeen yrittäjiksi paluumuuttavat hen-      tusmuotoja siis vähennettiin. Yrittäjiksi ja am-
9928:         kilöt eivät enää pääse muuttoavustuksen      matinharjoittajiksi toiselle paikkakunnalle
9929:         piiriin, ja                                  muuttavat eivät ole enää oikeutettuja liikku-
9930:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       vuusavustuksiin. Tämä koskee sekä maan sisällä
9931:         tämän paluumuuttajia eriarvoisesti käsit-    muuttavia että paluumuuttajia. Perusteluna on
9932:         televän lain korjaamiseksi?                  ollut, että yritystoimintaan suuntautuvien ja yri-
9933:                                                      tystoiminnan aloittamiseen liittyvien tukien tulee
9934:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        suuntautua muiden järjestelmien kuin liikku-
9935:                                                      vuusavustusjärjestelmän kautta. Liikkuvuus-
9936:    Liikkuvuusavustusjärjestelmä perustuu lakiin      avustusjärjestelmä on rakennettu korvaamaan
9937: työnvälityslain muuttamisesta (1645/91) sekä         muutosta aiheutuvia kustannuksia työnhakijan
9938: asetukseen työvoiman kotimaisen liikkuvuuden         siirtyessä palkkatyöhön toiselle paikkakunnalle.
9939: tukemisesta (1646/91) ja asetukseen paluumuu-        Käytännössä on ollut myös vaikeaa todeta, kes-
9940: ton ja Pohjoismaista tapahtuvan työvoiman            tääkö yritystoiminta uudella paikkakunnalla yli
9941: muuton tukemisesta (1647/91). Uudet säädökset        kuusi kuukautta ja löytyykö paikkakunnalta
9942: tulivat voimaan vuoden 1992 alusta. Liikku-          saman alan muita yrittäjiä. Lisäksi tukea on
9943: vuusavustusjärjestelmän tavoitteena on mm.           käytetty erittäin vähän. Vuonna 1991 myönnet-
9944: työmarkkinoiden toimivuuden lisääminen kor-          tiin yhteensä 62:lle yrittäjäksi aikovalle liikku-
9945: vaamalla taloudellisesti muutosta aiheutuvia yli-    vuusavustuksia. Edellisenä vuonna määrä oli
9946: määräisiä kustannuksia työttömän tai välittö-        110. Näistä vajaa puolet oli paluumuuttajia.
9947: mästi työttömyysuhan alaisen työnhakijan siir-       Muutoin paluumuuttajille myönnettävien liik-
9948: tyessä avoimeen työpaikkaan toiselle paikka-         kuvuusavustusten saannin ehdot ovat tuntuvasti
9949: kunnalle. Uusi järjestelmä on pyritty tekemään       väljentyneet. Paluumuuton edellytyksinä ei ole
9950: yksinkertaiseksi ja joustavaksi. Tämän vuoksi        enää työttömyys eikä työvoimaviranomaisen
9951: vähennettiin mm. eri avustusmuotoja ja yksin-        osoitus. Myöskään työpaikan sijaintipaikkakun-
9952: kertaistettiin myöntämiseen ja maksamiseen liit-     nan työllisyystilanteella ei ole merkitystä. Kysy-
9953: tyviä menettelyjä sekä poistettiin omatoimisen       myksessä on siten työhönpaluun edistäminen
9954: työnhaun esteitä. Tukimuotoina maan sisäisessä       Suomeen.
9955: liikkuvuudessa ovat matkakustannusten kor-
9956: 
9957:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
9958: 
9959:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
9960:                                           1992 vp -    KK 66                                            3
9961: 
9962: 
9963: 
9964: 
9965:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9966: 
9967:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          är resekostnadsersättning och starthjälp, vars
9968: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        belopp förhöjdes samtidigt som man avstod från
9969: den 12 mars 1992 till vederbörande medlem av          ersättningen för flyttningskostnaderna. Start-
9970: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     hjälpens belopp är fullt dagtraktamente enligt
9971: dagsledamot Tina Mäkelä undertecknade spörs-          reseregletl}entet för statstjänstemän multiplicerat
9972: mål nr 66:                                            med 35. Aterinflyttning stöds med hjälp av en
9973:                                                       fast starthjälp i stället för resekostnadsersättning
9974:           Vet Regeringen att de personer som          och ersättning för flyttningskostnaderna. Också
9975:        från utlandet återinflyttar tili Finland för   detta dagtraktamente är bundet vid dagtrakta-
9976:        att här inleda företagsverksamhet på           mentet så, att koefficienten är 45, 55 eller 65
9977:        grund av en lagändring, som reglerar           beroende på viiken världsdel man flyttar ifrån.
9978:        arbetsförmedlingen och som trädde i                1 samband med reformen minskades alltså
9979:        kraft vid årsskiftet, inte längre omfattas     rörlighetsunderstödsformerna. De som flyttar
9980:        av flyttningsbidrag och                        tili annan ort för att inleda och utöva förvärvs-
9981:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       verksamhet är inte längre berättigade tili rör-
9982:        för att rätta tili denna lag som försätter     lighetsunderstöden. Detta gäller såväl dem som
9983:        återinflyttarna i en ojämlik ställning?        flyttar inom landet som återinflyttare. Motive-
9984:                                                       ringen har varit att de stöd som inriktas på
9985:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         företagsverksamhet och inledande av företags-
9986: anföra följande:                                      verksamhet bör dirigeras via andra system än
9987:                                                       rörlighetsunderstöd. Det sistnämnda systemet är
9988:     Systemet med rörlighetsunderstöd baserar sig      uppbyggt för att ersätta kostnaderna för flytt-
9989: på lagen om ändring av lagen om arbetsförmed-         ning då en arbetssökande flyttar tili en annan ort
9990: ling (1645/91), förordningen om stödjande av          för att ta anställning där. 1 praktiken har det
9991: arbetskraftens inhemska rörlighet (1646/91) och       också varit svårt att konstatera huruvida före-
9992: förordningen om stöd för återinflyttning och för      tagsverksamheten på den nya orten varar i över
9993: arbetskraft som flyttar från de nordiska länderna     sex månader och om det finns företagare inom
9994: till Finland (1647/91). De nya stadgandena träd-      samma bransch på orten. Dessutom har detta
9995: de i kraft i början av år 1992. Syftet med            understöd använts endast i liten utsträckning. År
9996: rörlighetsunderstöden är att bl.a. förbättra ar-      1991 beviljades rörlighetsunderstöd åt samman-
9997: betsmarknadens funktion genom att ekonomiskt          lagt 62 blivande företagare. Föregående år var
9998: ersätta de extra kostnader som föranleds av           siffran 110. Av dessa var knappa hälften återin-
9999: flyttningen då en arbetslös eller omedelbart ar-      flyttare. I övrigt har villkoren för erhållande av
10000: betslöshetshotad person flyttar till en ledig ar-     rörlighetsunderstöden för återinflyttare lindrats
10001: betsp1ats på annan ort. A vsikten har varit att       betydligt. Som förutsättning för återinflyttning
10002: göra det nya systemet enkelt och flexibelt. Där-      gäller inte längre arbetslöshet eller anvisning av
10003: för minskades bl.a. olika stödformer samtidigt        arbetskraftsmyndigheten. Inte heller sysselsätt-
10004: som förfarandet i samband med beviljande och          ningssituationen på arbetsorten har någon bety-
10005: utbetalning förenklades och olika hinder för          delse. Det är således fråga om att främja männis-
10006: sökning av arbete på eget initiativ avskaffades.      kors återvändning tili arbete i Finland.
10007: Stödformer som gäller den inhemska rörligheten
10008: 
10009:      Helsingfors den 9 april 1992
10010: 
10011:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
10012:                                                1992 vp
10013: 
10014: Kirjallinen kysymys 67
10015: 
10016: 
10017: 
10018: 
10019:                                   Mäkelä: Somalipakolaisten kotiinpaluun edistämiseksi tarvit-
10020:                                       tavista toimenpiteistä
10021: 
10022: 
10023:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10024: 
10025:    Useiden Länsi-Euroopan maiden edustajista         välisestä yhteistyöstä somalipakolaisten palaut-
10026: koottu työryhmä on vieraillut hiljattain Pohjois-    tamisasiassa.
10027: Somaliassa selvittämässä sitä, voivatko somali-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10028: pakolaiset palata alueelle takaisin piakkoin.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10029: Suomi ei ole lähettänyt kyseiseen työryhmään         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10030: minkään tason edustajaa, vaikka maassamme on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10031: tällä hetkellä pakolaiskeskuksiinja muualle sijoi-
10032: tettuna runsaasti somalipakolaisia.                            Tietääkö Hallitus, että Länsi-Euroo-
10033:    Ulkomaalaiskeskuksen johtajan Risto Veija-               pan maiden edustajia on ollut Pohjois-
10034: laisen mukaan myös Suomessa voitaisiin käyn-                Somaliassa selvittämässä somalipako-
10035: nistää vapaaehtoisten paluumuuttajien kotiutta-             laisten paluumahdollisuuksia ja ettei
10036: minen nopeallakin aikataululla. Maassamme                   Suomesta valtuuskunnassa ole ollut
10037: oleskelevista yli 2 000 somalipakolaisesta aina-            edustusta, sekä
10038: kin osa on tiedustelujen mukaan ollut halukkaita               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10039: palaamaan kotimaahansa. Näin ollen on varsin                somalipakolaisten vähintäänkin vapaa-
10040: ihmeteltävää, ettei Suomen hallitus tai Ulko-               ehtoisen paluun pikaiseksi mahdollista-
10041: maalaiskeskus ole ollut kiinnostunut kansain-               miseksi?
10042: 
10043:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
10044: 
10045:                                              Tina Mäkelä
10046: 
10047: 
10048: 
10049: 
10050: 220051L
10051: 2                                       1992 vp -    KK 67
10052: 
10053: 
10054: 
10055: 
10056:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10057: 
10058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      malia, josta myös Suomessa on turvapaikanha-
10059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kijoita.
10060: olette 12 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn             Kuten tiedetään, Somalia on sekasortoisessa
10061: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tilassa ilman todellista hallitusta. Somalian poh-
10062: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-          joisosassa on kuitenkin vielä alueita, joissa olot
10063: edustaja Tina Mäkelän kirjallisen kysymyksen        ovat jossain määrin rauhallisemmat kuin eteläs-
10064: n:o 67:                                             sä pääkaupungin lähistöllä. Useita lähetystöjä
10065:                                                     on käynyt tutkimassa olosuhteita maan pohjois-
10066:           Tietääkö Hallitus, että Länsi-Euroo-      osissa viime aikoina. Suomi ei ole ollut näiden
10067:        pan maiden edustajia on ollut Pohjois-       joukossa, sillä olemme saaneet ja saamme vasta-
10068:        Somaliassa selvittämässä somalipako-         kin luotettavat raportit näiltä ryhmiltä.
10069:        laisten paluumahdollisuuksia ja ettei            Toistaiseksi ei näiden raporttien pohjalta mi-
10070:        Suomesta valtuuskunnassa ole ollut           kään Euroopan valtio ole katsonut mahdollisek-
10071:        edustusta, sekä                              si palauttaa somaleja edes maan pohjoisosiin,
10072:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       koska olosuhteet siellä eivät tee palauttamista
10073:        somalipakolaisten vähintäänkin vapaa-        mahdolliseksi.
10074:        ehtoisen paluun pikaiseksi mahdollista-          Toistaiseksi ei voida keskustella somaleiden
10075:        miseksi?                                     palauttamisesta Somaliaan, mutta Suomi tulee
10076:                                                     yhdessä muiden maiden kanssa seuraamaan ti-
10077:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lannetta. Mikälijossain vaiheessa tilanne maassa
10078: vasti seuraavaa:                                    rauhoittuisi siinä määrin, että maahan voitaisiin
10079:                                                     yhdessä muiden maiden kanssa tehtävin toimen-
10080:    Läntisen Euroopan maiden kesken käydyissä        pitein rakentaa sellaiset olosuhteet, että voitai-
10081: pakolaisuutta koskevissa keskusteluissa on kes-     siin laatia palauttamisohjelma, hallitus olisi val-
10082: kusteltu siitä, voisivatko jotkut näistä maista     mis yhteistyössä muiden kiinnostuneiden maiden
10083: yhdessä tehdä mitään eräiden pakolaisia tuotta-     ja YK:n pakolaispäävaltuutetun kanssa osallis-
10084: vien maiden auttamiseksi. Esillä on ollut useita    tumaan tällaiseen ohjelmaan, jonka lopullisena
10085: maita, joista turvapaikanhakijoita on saapunut      päämääränä olisi Suomessakin olevien somalia-
10086: Euroopan maihin. Yksi näistä valtioista on So-      laisten paluumahdollisuuden toteutuminen.
10087: 
10088:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
10089: 
10090:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
10091:                                          1992 vp -    KK 67                                           3
10092: 
10093: 
10094: 
10095: 
10096:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10097: 
10098:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Man känner tili att förhåliandena i Somalia är
10099: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       kaotiska och att landet saknar en verklig rege-
10100: den 12 mars 1992 tili vederbörande medlem            ring. I norra Somalia finns det dock ännu om-
10101: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman       råden där förhållandena i någon mån är lugnare
10102: Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr 67:            än i södra Somalia, nära huvudstaden. Ett flertal
10103:                                                      delegationer har på senare tider besökt landets
10104:           Är Regeringen medveten om att före-        norra delar för att undersöka förhållandena där.
10105:        trädare för de västeuropeiska länderna        I dessa delegationer har det inte funnits företrä-
10106:        har varit i Nordsomalia för att utreda de     dare för Finland, eftersom vi har erhållit och
10107:        somaliska flyktingarnas möjligheter att       kommer också i fortsättningen att erhålia tillför-
10108:        återvända tili Somalia och att det i dele-    litliga rapporter av dessa grupper.
10109:        gationen inte funnits företrädare för Fin-        Hittilis har ingen europeisk stat på basen av
10110:        land, samt                                    dessa rapporter ansett sig kunna återsända so-
10111:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta      malier ens till landets norra delar, eftersom
10112:        för att de somaliska flyktingarna åtmin-      förhållandena där är sådana att en återsändning
10113:        stone friviliigt skali kunna återvända tili   inte är möjlig.
10114:        Somalia så snabbt som möjligt?                    Man kan tilisvidare inte diskutera en åter-
10115:                                                      sändning av somalier till Somalia, men Finland
10116:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kommer tilisammans med de övriga länderna att
10117: anföra följande:                                     följa med situationen. Ifall situationen i landet i
10118:                                                      något skede lugnar sig i den mån att man i
10119:    I diskussioner som de västeuropeiska länder-      samarbete med de övriga länderna kan åstad-
10120: na fört om f1yktingskap har man diskuterat om        komma sådana förhållanden där att man kan
10121: en del av dessa Iänder tilisammans skulie kunna      utarbeta ett repatrieringsprogram, är regeringen
10122: göra något för att bistå vissa flyktingprodu-        redo tillsammans med de övriga länderna och
10123: cerande 1änder. Flera länder, varifrån asylsökan-    FN:s flyktingkommissarie att delta i ett sådant
10124: de anlänt tili Europa har varit föremål för          program, vars slutliga målsättning är att göra det
10125: diskussionerna. Ett av dessa Iänder är Somalia,      möjligt även för somalierna i Finland att åter-
10126: varifrån det kommit asylsökande också tili Fin-      vända.
10127: land.
10128:      Helsingfors den 14 april 1992
10129: 
10130:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
10131:                                                 1992 vp
10132: 
10133: Kirjallinen kysymys 68
10134: 
10135: 
10136: 
10137: 
10138:                                    Mäkelä: Psyyken lääkkeiden väärinkäytön vähentämiseksi tarvit-
10139:                                       tavista toimenpiteistä
10140: 
10141: 
10142:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10143: 
10144:   Hiljattain julkisuuteen tulleiden tietojen mu-      semmin tämä sama prosentti oli 8. Ongelman
10145: kaan suomalaiset käyttävät lääkkeitä väärin           kasvusuuntauksen myöntävät niin sosiaali- ja
10146: merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin.               terveyshallitus kuin myös Kansaneläkelaitos.
10147: Lääkkeet ovat alkoholin jälkeen toiseksi yleisin      Väärinkäyttöön menevät lääkkeet tulevat sekä
10148: päihde maassamme.                                     normaalin apteekkimyynnin kautta että myös
10149:    Kaikkein yleisimmin väärinkäytettäviä lääk-        katukaupan välityksellä.
10150: keitä ovat psyyken lääkkeet. Väärinkäyttöön              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10151: syyllistyvät muita useammin keski-ikäiset yksi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
10152: näiset miehet, joilla on elämässään myös muita        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10153: ongelmia. Sosiaali- ja terveyshallituksen tutkijat    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10154: ovat laskeneet, että yli 7 500:1la yhden päivän
10155: aikana julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja käyt-            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10156: täneellä henkilöllä oli ongelmia yhden tai useam-            maassamme merkittävällä vauhdilla jat-
10157: man päihteen osalta. Yli 13% kaikista päihde-                kuvasti lisääntyvän lääkkeiden ja lähinnä
10158: ongelmista liittyi lääkkeiden, lähinnä psyyken               psyyken lääkkeiden väärinkäytön kas-
10159: lääkkeiden, käyttöön. Vielä neljä vuotta aikai-              vun pysäyttämiseksi ja alentamiseksi?
10160: 
10161:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
10162: 
10163:                                              Tina Mäkelä
10164: 
10165: 
10166: 
10167: 
10168:  220051L
10169: 2                                         1992 vp -   KK 68
10170: 
10171: 
10172: 
10173: 
10174:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10175: 
10176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maassamme tehokkaasti rajoitettu valvomalla
10177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tiukasti huumaavien lääkeaineiden käyttöä. Val-
10178: olette 12 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           taosa nyt esille tulleesta lääkkeiden väärinkäy-
10179: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     töstä liittyy kuitenkin varsin yleisessä ongelmat-
10180: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tomassa käytössä oleviin lievempiin rauhoitta-
10181: taja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      viin ja unilääkkeisiin. Niiden osalta liian tiukat
10182: myksestä n:o 68:                                      rajoittavat valvontatoimet vaikeuttaisivat koh-
10183:                                                       tuuttomasti niitä ongelmattomasti käyttävien
10184:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kansalaisten hoitoa.
10185:        maassamme merkittävällä vauhdilla jat-            Psyyken lääkkeiden kulutus Suomessa on ny-
10186:        kuvasti lisääntyvän lääkkeiden ja lähinnä      kyisin pohjoismaista keskitasoa oltuaan viime
10187:        psyyken lääkkeiden väärinkäytön kas-           vuosiin asti hieman keskitason alapuolella. Psyy-
10188:        vun pysäyttämiseksi ja alentamiseksi?          ken lääkkeistä erityisesti unilääkkeiden tarkoi-
10189:                                                       tuksenmukaista määräämistä ja käyttöä selvit-
10190:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tää sosiaali- ja terveyshallituksen asettama työ-
10191: taen seuraavaa:                                       ryhmä. Sosiaali- ja terveyshallitus on myös aset-
10192:                                                       tanut asiantuntijaryhmän tekemään esityksiä
10193:    Kysymys perustuu tietoihin sosiaali- ja ter-       lääkkeiden käytöstä päihteiden ongelmakäyttä-
10194: veyshallituksen lokakuussa 1991 tekemästä             jien hoidossa.
10195: päihdetapauslaskennasta. Verrattuna vuonna               Psyyken lääkkeiden väärinkäytön vähentämi-
10196: 1987 tehtyyn vastaavaan laskentaan ovat sellai-       seksi on etsittävä psykososiaalisten ongelmien
10197: set sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailla ole-   hoitoon toimintamalleja, joissa lääkkeiden käy-
10198: vat päihdeongelmat, joihin liittyy lääkkeiden         tön osuus on vähäisempi. Alkoholiongelmaisten
10199: väärinkäyttöä, selvästi lisääntyneet. Kun vuon-       hoidossa on pyrittävä kiinteämpiin hoitosuhtei-·
10200: na 1987 lääkkeiden väärinkäyttöä tunnistettiin        siin, jotta ongelmia omaavat eivät kiertäisi hoi-
10201: noin 8 %:lla päihdeongelmaisista asiakkaista, oli     topaikasta toiseen saaden vain lyhytjänteistä
10202: heidän osuutensa vuonna 1991 yli 13%.                 apua.
10203:    Noin 7% suomalaisista aikuisista käyttää              Lääkäreiden perus- ja täydennyskoulutukses-
10204: vuosittain ainakin tilapäisesti jotakin psyyken       sa on edelleen lisättävä psykososiaalisten ongel-
10205: lääkettä. Suurin osa psyyken lääkkeiden käytös-       mien tunnistamisen ja hoitamisen taitoja. Päih-
10206: tä on tarpeellista ja lääkärin ohjeiden mukaista.     dehuollon palveluissa työskentelevien kykyä
10207: Pienelle osalle käyttäjistä muodostuu käytettyyn      tunnistaa ja hoitaa lääkkeiden väärinkäyttäjiä
10208: aineeseen riippuvuutta tai muita käyttöön liitty-     on täydennyskoulutuksessa korostettava.
10209: viä sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia. Noin        Edellä mainitut toimenpiteet edellyttävät
10210: 90 % tunnistetusta lääkkeiden väärinkäytöstä on       myös valtakunnallista tutkimus- ja kokeilutoi-
10211: tavattu henkilöiltä, joilla on tunnistettu myös       mintaa, jota meillä tehdään sekä sosiaali- ja
10212: alkoholin ongelmakäyttöä. Toisin sanoen ky-           terveysministeriössä että sosiaali- ja terveyshalli-
10213: seessä ovat pääosin eri päihteiden sekakäyttäjät.     tuksessa. Kyselyn aiheuttaneen tutkimuksen jul-
10214: Varsin suurella osalla on myös muita sosiaalisia      kistaminen on osa päihteiden vastaisesta toimin-
10215: ongelmia, kuten yksinäisyyttä, toimeentulovai-        nasta. Meidän on aikaisempaa korostetummin
10216: keuksia, puutteellista asumista ja työttömyyttä.      tuotava esille lääkkeiden väärinkäytön ongel-
10217:    Lääkkeiden päihdekäytön ongelmaa on                man merkittävyys.
10218: 
10219:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
10220: 
10221:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
10222:                                           1992 vp -      KK 68                                         3
10223: 
10224: 
10225: 
10226: 
10227:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10228: 
10229:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av de fall av läkemedelsmissbruk som nyligen
10230: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         har uppmärksammats ansluter sig dock till en
10231: den 12 mars 1992 tili vederbörande medlem av           relativt allmän och problemfri användning av
10232: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      lindrigare lugnande medel och sömnmedel. Allt-
10233: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr 68:           för rigorösa begränsande övervakningsåtgärder
10234:                                                        skulle oskäligt försvåra vården av dem som
10235:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         använder dessa medel problemfritt.
10236:        ta för att det hela tiden starkt tilltagande        Konsumtionen av psykofarmaka ligger i Fin-
10237:        missbruket av läkemedel, främst psyko-          land på genomsnittlig nordisk nivå. Annu för
10238:        farmaka, skall stoppas och minska i vårt        något år sedan låg den en bit under medelnivån.
10239:        land?                                           En arbetsgrupp som social- och hälsostyrelsen
10240:                                                        har tillsatt undersöker den ändamålsenliga ordi-
10241:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nationen och användningen av speciellt sömn-
10242: anföra följande:                                       medel bland olika psykofarmaka. Social- och
10243:                                                        hälsostyrelsen har också tillsatt en expertarbets-
10244:    Frågan baserar sig på uppgifter som kom             grupp som skall presentera förslag om använd-
10245: fram vid en inventering av missbrukarfall som          ningen av läkemedel i vården av personer som
10246: social- och hälsostyrelsen utförde i oktober 1991.     missbrukar rusmedel.
10247: Jämfört med motsvarande undersökning från år               För att minska missbruket av psykofarmaka
10248: 1987 har rusproblemen i sarp.band med läkeme-          skall man i vården av psykosociala problem
10249: delsmissbruk tydligt ökat. Ar 1987 påträffades         tillämpa verksamhetsmodeller där använd-
10250: läkemedelsmissbruk hos ca 8 % av dem som               ningen av läkemedel är begränsad. I vården av
10251: hade rusproblem oph som anlitade social- och           patienter med alkoholproblem skall man sträva
10252: hälsovårdsservice. Ar 1991 översteg deras andel        efter fastare vårdförhållanden så att patientema
10253: 13%.                                                   inte förpassas från en värdenhet till en annan och
10254:    Årligen använder ca 7 % av de vuxna i Fin-          blir hjälpta enbart på kort sikt.
10255: land åtminstone temporärt något slag av psyko-             I läkarnas grundutbildning och fortbildning
10256: farmaka. I de flesta fall är användningen av           skall man alltjämt satsa på ökade kunskaper vad
10257: psykofarmaka motiverad och sker enligt läkares         gäller identifieringen och vården av psykosociala
10258: ordination. En liten del av användarna blir            problem. Bland dem som är verksamma inom
10259: beroende av det medel de använder eller får            rusvården skall man i fortbildningen betona
10260: andra sociala eller hälsomässiga problem som           vikten av att känna igen och vårda läkemedels-
10261: hänför sig tili användningen. I ca 90 % av de fall     missbrukare.
10262: där man har påträffat läkemedelsmissbruk sam-              De ovan nämnda åtgärderna förutsätter ock-
10263: manhänger läkemedelsmissbruket med problem-            så forsknings- och försöksverksamhet på riksni-
10264: använding av alkohol. M.a.o. är det tili över-         vå. Både social- och hälsovårdsministeriet och
10265: vägande del fråga om blandmissbrukare. En              social- och hälsostyrelsen bedriver dylik verk-
10266: relativt stor del brottas också med andra sociala      samhet. OtTentliggörandet av den undersökning
10267: problem såsom ensamhet, utkomstsvårigheter,            som spörsmålet baserar sig på är en del av
10268: bristfålligt boende och arbetslöshet.                  verksamheten mot rusmedel. Vi måste i ökad
10269:    Problemen i samband med missbruket av               usträckning uppmärksamma betydelsen hos
10270: läkemedel har effektivt stävjats i vårt land ge-       problemen i samband med läkemedelsmissbru-
10271: nom en sträng övervakning av användningen av           ket.
10272: narkotiska läkemedelssubstanser. Största delen
10273: 
10274:      Helsingforsden 9 april 1992
10275: 
10276:                                                       Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
10277:                                               1992 vp
10278: 
10279: Kirjallinen kysymys 69
10280: 
10281: 
10282: 
10283: 
10284:                                   Karhunen ym.: Nuorten kesätyöpaikkojen turvaamiseksi tarvit-
10285:                                      tavista toimenpiteistä
10286: 
10287: 
10288:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10289: 
10290:    Työvoimakustannukset muodostavat suurim-         tointien käyttöaste laskee. Valittu työvoimapo-
10291: man ongelman suomalaisten yritysten pyrkiessä       liittinen linja vaikuttaa myös valtion talouteen
10292: parantamaan kannatustaan. Kun ammattiyhdis-         verotulojen vähenemisen kautta.
10293: tysliike ei ole halukas suhdanteiden mukaiseen          Valtio ei voi määrätä yksityisten työnantajien
10294: palkkajoustoon, on työvoimakustannuksia !ei-        palkkauspolitiikasta, mutta sillä on käytössään
10295: kattava työviikkoa lyhentämällä, lomautuksilla      erilaisia keinoja työvoimapolitiikan ohjaamisek-
10296: ja irtisanomisilla.                                 si. Koska valtio ei saa verotuloja olemattomista
10297:    Heikko työllisyystilanne vaikuttaa luonnolli-    kesätyöpaikoista, voitaisiin nuorten työllisyyttä
10298: sesti myös koululaisten ja opiskelijoiden kesä-     kesäaikana parantaa esimerkiksi väliaikaisella
10299: työpaikkojen saantimahdollisuuksiin. V seat         koululaisille ja opiskelijoille myönnettävällä ve-
10300: työnantajat ovat joko tekemässä tai tehneet         rohelpotuksella. Työnantaja voisi maksaa nuo-
10301: päätöksen, ettei vakinaisten työntekijöiden vuo-    relle tilapäisesti matalampaa palkkaa käteenjää-
10302: silomien ajaksi palkata lainkaan sijaisia.          vän osuuden pienenemättä.
10303:     Kesätyöllä on suuri vaikutus, paitsi nuorten        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10304: talouteen, myös opintoihin. Moneen ammat-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10305: tiin valmistuminen edellyttää työharjoittelua,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10306: joka osaksi suoritetaan kesäaikana. Työkoke-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10307: mus on usein myös edellytys opiskelupaikan
10308:  saamiselle.                                                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta nuo-
10309:     Palkkakustannusten leikkaaminen työvoimaa              ret eivät kesällä 1992 jäisi ilman kesätyö-
10310:  vähentämällä ei paranna yritysten kannatta-               paikkoja?
10311:  vuutta tai kilpailukykyä, kun esimerkiksi inves-
10312: 
10313:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
10314: 
10315:            Minna Karhunen               Maria Kaisa Aula               Matti Vanhanen
10316:            Markku Rossi                 Olli Rehn                      Pekka Haavisto
10317:            Marjut Kaarilahti            Leila Lehtinen                 Hanna Markkula
10318: 
10319: 
10320: 
10321: 
10322:  22005JL
10323: 2                                        1992 vp -    KK 69
10324: 
10325: 
10326: 
10327: 
10328:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10329: 
10330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           "Lisäksi momentin harkinnanvaraista työllis-
10331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tämismäärärahaa (enintään) saa myöntää valtio-
10332: olette 12 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          neuvoston määräämin perustein 15.5.-
10333: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         15.9.1992 välisenä aikana enintään kahden kuu-
10334: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kauden ajaksi suoritettavaa työharjoittelua var-
10335: edustaja Minna Karhusen ym. näin kuuluvasta          ten erityisenä kesätyötukena alle 25-vuotiaille
10336: kirjallisesta kysymyksestä n:o 69:                   opiskelijoille, joiden tutkinnon suorittaminen
10337:                                                      edellyttää pakollista työharjoittelua. Kesätyö-
10338:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta nuo-      tuen määrä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1
10339:        ret eivät kesällä 1992 jäisi ilman kesätyö-   momentin mukaista peruspäivärahaa."
10340:        paikkoja?                                         Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi tut-
10341:                                                      kitaan edelleen, olisiko mahdollista kehittää sel-
10342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lainen nuorten harjoittelu- ja koulutuspaketti,
10343: vasti seuraavaa:                                     jossa työttömälle nuorelle voitaisiin helpottaa
10344:                                                      työelämään pääsyä verohelpotusten turvin.
10345:    Pääministeri Esko Ahon johdolla maaliskuun            Kohteena olisi alle 25-vuotias ja vähintään
10346: 13 päivänä 1992 käydyssä neuvottelussa talous-       3 kuukautta työttömänä ollut nuori. Työnan-
10347: elämän järjestöjen ja työmarkkinajärjestöjen         taja, joka ottaisi tällaisen nuoren koulutukseen
10348: johdon kesken asetettiin työryhmä selvittämään       ja harjoitteluun ja joka ei irtisanoisi toista
10349: kysymyksessä esitettyä ongelmakenttää. Työ-          tällaiset ehdot täyttävää nuorta sinä aikana,
10350: ryhmän työ luovutettiin pääministerille ja työmi-    jolloin nuori on hänen palveluksessaan, va-
10351: nisterille 24.3.1992. Sen pohjalta on valmisteltu    pautettaisiin tälle nuorelle maksetun palkan
10352: tarpeelliset säädösehdotukset, jotka ovat olleet     osalta työnantajan sosiaaliturvamaksuista.
10353: hallituksen käsiteltävinä 31.3.1992 sekä talous-     Nuori otettaisiin määräajaksi, vähintään 2
10354: poliittisessa ministerivaliokunnassa 10.4.1992,      kuukaudeksi ja enintään 12 kuukaudeksi.
10355: jolloin tehtiin päätös 15.5.-15.9.1992 väliseksi     Nuorelle maksettavan palkan tulisi olla alan
10356: ajaksi nuorten kesätyötuki -nimisen harkinnan-       vähimmäispalkka keskimääräisellä veroprosen-
10357: varaisen työllistämistuen käyttöönsaamista var-      tilla alennettuna. Nuoren verotuksessa hänen
10358: ten tarpeellisen momenttiperustelun täydennys-       ansionsa lisättäisiin muihin verotettaviin tuloi-
10359: esityksestä eduskunnalle lisätalousarviokäsitte-     hin, jolloin tästä verovapaaksi tulevasta pal-
10360: lyä silmällä pitäen.                                 kasta tulisi erä, joka vähentää kunnallisvero-
10361:    Kesätyötuen rahoituksen osalta on valtioneu-      tuksen perusvähennystä.
10362: voston kyselytunnilla 9.4.1992 annettu kansan-           Mahdolliset järjestelyt vuosilomaetuuksien
10363: edustaja Leila Lehtisen ym. kysymykseen vas-         joustavoittamiseksi tutkitaan myös. Suomi on
10364: taus, jossa todettiin, että nuoret ja kesätyö        sitoutunut Euroopan neuvoston sosiaalisessa
10365: -työryhmän ehdotuksen mukaisesti on tarkoitus        peruskirjassa kahden viikon vuosilomaan sekä
10366: ottaa käyttöön kesätyötuki-niminen työllistä-        ILO-sopimuksessa periaatteessa kolmen viikon
10367: mistukimuoto nuorten työllistämiseksi 15.5.-         vuosilomaminimiin.
10368: 15.9.1992 välisenä aikana, mikäli eduskunta kä-          Järjestelmää kokeiltaisiin määräaikaisena.
10369: sitellessään vuoden 1992 ensimmäistä lisätalous-     Kokeilulakiin pitäisi sisällyttää poikkeukset työ-
10370: arviota päättää sisällyttää momentin 34.06.61        sopimuslakiin, vuosilomalakiin, lakiin työnanta-
10371: (Valtionapu työttömyyden lieventämiseen) pe-         jan sosiaaliturvamaksusta sekä tulo- ja varalli-
10372: rusteluihin seuraavan tekstin:                       suusverolakiin.
10373:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1992
10374: 
10375:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
10376:                                           1992 vp -    KK 69                                            3
10377: 
10378: 
10379: 
10380: 
10381:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10382: 
10383:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             "Vidare får det behovsprövade sysselsätt-
10384: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        ningsanslaget under momentet, på de grunder
10385: den 12 mars 1992 till vederbörande med1em av          som fasts1ås av statsrådet, beviljas (maximalt)
10386: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-     under tiden 15.5-15.9.1992 för högst två måna-
10387: dagsledamot Minna Karhunen m.fl. underteck-           ders arbetspraktik i form av särskilt sommarar-
10388: nade spörsmål nr 69:                                  betsstöd för studerande under 25 år, vilkas
10389:                                                       examen förutsätter obligatorisk arbetspraktik.
10390:          Vad ämnar Regeringen göra för att de         Sommararbetsstödets belopp motsvarar grund-
10391:        unga inte skall bli utan sommarar-             dagspenningen enligt 22 § 1 mom. lagen om
10392:        betsplatser sommaren 1992?                     utkomstskydd för arbetslösa."
10393:                                                          Utöver nämnda åtgärder utreder man dess-
10394:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utom om det vore möjligt att utveckla sådant
10395: anföra följande:                                      praktik- och utbildningspaket för ungdomar,
10396:                                                       där man med hjälp av skattelättnader skall
10397:     Vid de överläggningar som under ledning av        kunna göra det lättare för unga arbetslösa att
10398: statsminister Esko Aho den 13 mars 1992 fördes        komma in i arbetslivet.
10399: mellan ledningen av det ekonomiska livets orga-          Åtgärden inriktas på unga arbetslösa under 25
10400: nisationer och arbetsmarknadsorganisationerna         år som varit arbetslösa i minst tre månader. En
10401: tillsattes en arbetsgrupp för att utreda det pro-     arbetsgivare som enligt förslaget skall anta en
10402: blemfält som berörs i spörsmålet. Arbetsgrup-         sådan ung person till utbildning eller praktik och
10403: pens arbete överlämnades till statsministern och      som under den tid då den unga personen är i
10404: arbetsministern 24.3.1992. På basis av detta har      tjänst hos honom inte uppsäger en annan ung
10405: man berett nödvändiga stadgeförslag vilka har         person som uppfyller dessa villkor, skall befrias
10406: behandlats av regeringen 31.3.1992 och av eko-        från arbetsgivares socialskyddsavgift för den lön
10407: nomiskpolitiska ministerutskottet 10.4.1992. Då       som skall betalas till denna unga person. Den
10408: fattades ett beslut om att, med tanke på behand-      unga skall placeras för viss tid, dvs. minst två och
10409: lingen av tilläggsbudgeten, ge riksdagen en pro-      högst 12 månader. Den lön som betalas till den
10410: position med förslag till en nödvändig komplet-       unga skall motsvara minimilönen för branschen,
10411: tering av momentmotiveringen för att möjliggö-        reducerad med en genomsnittlig skatteprocent.
10412: ra användningen av behovsprövat sysselsätt-           Vid beskattningen av den unga skall hans för-
10413: ningsstöd under benämningen stöd för de ungas         tjänster läggas till övriga skattepliktiga inkoms-
10414: sommararbeten under tiden 15.5-15.9.1992.             ter, varvid denna skattefria lön kommer att
10415:     1 fråga om finansiering av sommararbetsstö-       utgöra en rat, som minskar grundavdraget i
10416: det har man på statsrådets frågetimme 9.4.1992        kommunalbeskattningen.
10417: gett riksdagsledamot Leila Lehtinen m.fl. ett            Eventuella arrangemang för flexiblare se-
10418: svar, där det konstaterades att man enligt försla-    mesterförmåner utreds också. Genom Euro-
10419: get av arbetsgruppen för de unga och sommarar-        parådets sociala stadga utfäster sig Finland att
10420: beten har för avsikt att införa en särskild syssel-   följa två veckors semester och genom en ILO-
10421: sättningsstödform som kallas sommararbetsstöd         konvention på motsvarande sätt minst tre
10422: för sysselsättning av ungdomar under tiden            veckors semester.
10423:  15.5-15.9.1992, förutsatt att riksdagen vid be-         Systemet föreslås bli prövat under en utsatt
10424:  handlingen av f6rsta tilläggsbudgetpropositio-       tid. 1 försökslagen skall upptas undantag i lagen
10425:  nen för år 1992 beslutar om att uppta följande       om arbetsavtal, semesterlagen, lagen om arbets-
10426:  text i motiveringen till moment 34.06.61 (Stats-     givarens socialskyddsavgift samt i lagen om skatt
10427:  understöd for lindrande av arbetslösheten):          på inkomst och förmögenhet.
10428: 
10429:      Helsingfors den 13 april 1992
10430: 
10431:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
10432:                       j
10433:                      j
10434:                     j
10435:                    j
10436:                   j
10437:                  j
10438:                 j
10439:                j
10440:               j
10441:              j
10442:             j
10443:            j
10444:           j
10445:          j
10446:         j
10447:        j
10448:       j
10449:      j
10450:     j
10451:    j
10452:   j
10453:  j
10454: j
10455:                                                  1992 vp
10456: 
10457: Kirjallinen kysymys 70
10458: 
10459: 
10460: 
10461: 
10462:                                     Mäkipää: Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen toiminnan
10463:                                         turvaamisesta
10464: 
10465: 
10466:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10467: 
10468:    Opetusministeriö on julkisuudessa olleiden           teollisuusoppilaitoksen lakkauttaminen on var-
10469: tietojen mukaan lakkauttamassa Kihniön käsi-            sin ongelmallinen kysymys, sillä kunnan korke-
10470: ja taideteollisuusoppilaitoksen säästösyistä. Ky-       alla työttömyysasteelia tulisi olla painoarvoa
10471: seinen oppilaitos on lopetuslistalla noin 20 muun       poliittisessa harkinnassa koulun lopettamisesta.
10472: eri puolilla maata sijaitsevan ammattioppilaitok-       Koulu on kallis ja oppilaita on tosin vähän,
10473: sen kanssa.                                             mutta työttömyyden tunnusluvut puoltavat kou-
10474:    Listan lopetettavista kouluista on valmistanut       lun jatkamista. Opetusministeriön antamien tie-
10475: opetushallitus. Tämä lista on nyt opetusministe-        tojen mukaan kyseistä lakkauttamislistaa ei ole
10476: riön tutkittavana. Ministeriön lakkauttamislis-         vielä lopullisesti päätetty ja eri tahojen mielipitei-
10477: talle ovat päätyneet koulut, joissa kustannukset        tä aiotaan kuunnella. Tämän takia tulisi pikai-
10478: ovat korkeampia kuin muissa saman alan kou-             sesti selvittää kaikilta vaikuHaviita osiltaan se
10479: luissa, oppilasmäärät ovat jääneet pieniksi, va-        seikka, olisiko mahdollista jatkaa Kihniön käsi-
10480: paita oppilaspaikkoja on runsaasti tai samaa            ja taideteollisuusoppilaitoksen toimintaa.
10481: koulutusta on tarjolla muuallakin. Karsittavina            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10482: kouluina ovat erityisesti maa-, metsä- ja kotita-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10483: lousoppilaitokset Turun ja Porin läänissä lak-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10484:  kautuslistalla on neljä koulua. Käsi- ja taideteol-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10485: lisuusoppilaitoksia tällä listalla on yhteensä kol-
10486: me.                                                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10487:     Opetusministeriö haluaisi sulkea listan koulut              siin Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppi-
10488: jo ensi vuoden aikana. Tämän lisäksi on ollut                   laitoksen toiminnan turvaamiseksi huoli-
10489:  suunnitteilla opetusministeriössä kymmenien                    matta siitä, että ammatillisia kouluja ol-
10490:  koulujen yhdistäminen. Kihniön käsi- ja taide-                 laan säästösyistä lakkauttamassa?
10491: 
10492:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1992
10493: 
10494:                                               Lea Mäkipää
10495: 
10496: 
10497: 
10498: 
10499: 220051L
10500: 2                                          1992 vp -    KK 70
10501: 
10502: 
10503: 
10504: 
10505:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10506: 
10507:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sä määrin ongelmia esiintyy pienillä käsi- ja
10508: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          taideteollisuusoppilaitoksilla sekä ammattioppi-
10509: olette 12 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn            laitosten sivutoimipaikoilla. Tehostamistarvetta
10510: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           esiintyy kuitenkin kaikissa oppilaitosryhmissä.
10511: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-
10512: edustaja Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjalli-        seen valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioksi
10513: sesta kysymyksestä n:o 70:                             todetaan, että useat ammatilliset oppilaitokset
10514:                                                        toimivat vajaakäyttöisinä ja että eduskunnan
10515:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        mielestä valtion varojen säästämiseksi tulee jat-
10516:         siin Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppi-     kaa huomattavasti vajaakäyttöisten laitosten
10517:         laitoksen toiminnan turvaamiseksi huoli-       yhdistämistä ja tarvittaessa myös lopettaa lai-
10518:         matta siitä, että ammatillisia kouluja ol-     toksia.
10519:         laan säästösyistä lakkauttamassa?                 Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilaitokses-
10520:                                                        sa oli vuonna 1991 yhteensä 51 oppilasta. Oppi-
10521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            laitos on saanut suhteellisen heikosti oppilaita.
10522: taen seuraavaa:                                        Nuorten ammatillisen koulutuksen täyttöaste on
10523:                                                        ollut 32-71 %. Myös oppilaitoksen käyttökus-
10524:     Vaikeutuneen taloudellisen tilanteen johdosta      tannukset ovat viime vuosina olleet hieman kor-
10525: joudutaan opetustoimen alueella toteuttamaan           keammat kuin kunnallisissa käsi- ja taideteolli-
10526: voimakkaita säästötoimenpiteitä. Yhtenä keino-         suusoppilaitoksissa keskimäärin. Oppilaitokses-
10527: na menojen säästämiseksi tulee myös tarkastella        sa järjestetään tällä hetkellä nuorisoasteella vain
10528:   '">pilaitosverkoston taloudellisuutta ja toiminta-   kouluasteista koulutusta ompelijan, kutojan ja
10529:   vkyä.                                                turkistenvalmistajan linjoilla.
10530:     Opetusministeriö käynnisti ammatillisten op-          Maassamme on 44 käsi- ja taideteollisuusop-
10531: ,Jilaitosten verkoston rationalisoinnin vuonna         pilaitosta. Kyseiset oppilaitokset ovat kooltaan
10532: 1988, ja käytännössä toimenpiteisiin on ryhdytty       suhteellisen pieniä. Turun ja Porin läänissä, jossa
10533: eduskunnan päätöksen mukaisesti vuosien 1991           Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sijait-
10534: ja 1992 tulo- ja menoarvioiden yhteydessä.             see, on käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksia tällä
10535:     Oppilaitosverkoston tehostamista koskevat          hetkellä seitsemän eli enemmän kuin missään
10536: toimenpiteet on tarkoitus kohdistaa sellaisiin         muussa läänissä. Oppilaitosverkoston rationali-
10537: oppilaitoksiin tai oppilaitosryhmiin, joissa on        sointitoimenpiteiden kautta on mahdollista luo-
10538: oppilaspulaa, joiden kustannukset ovat korkeat,        da läänin alueella paremmin toimiva ja koulu-
10539: jotka ovat kooltaan pieniä ja joiden tarjoama          tustarjonnaltaan monipuolisempi oppilaitosver-
10540: koulutus voidaan toteuttaa edullisemmin mui-           kosto.
10541: den oppilaitosten toimesta koulutuksen alueellis-         Edellä sanotuilla perusteilla hallitus katsoo,
10542: ta saavutettavuutta olennaisesti heikentämättä.        että oppilaitosverkoston rationalisointitoimen-
10543:     Edellä mainituilla perusteilla rationalisointi-    piteitä valmisteltaessa tarkasteluun on voitava
10544: toimenpiteiden tarve kohdistuu ensisijaisesti al-      ottaa kaikki ammatilliset oppilaitokset, mukaan
10545: kutuotannon oppilaitoksiin, toisin sanoen maa-         lukien myös Kihniön käsi- ja taideteollisuusop-
10546: ja metsäoppilaitoksiin, sekä myös koti- ja laitos-     pilaitos.
10547: talousoppilaitoksiin. Näiden lisäksi merkittäväs-
10548: 
10549:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
10550: 
10551:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
10552:                                           1992 vp -    KK 70                                          3
10553: 
10554: 
10555: 
10556: 
10557:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10558: 
10559:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          huslig ekonomi. Utöver dem förekommer pro-
10560: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        blem i betydande omfattning i små läroanstalter
10561: den 12 mars 1992 till vederbörande medlem av          för hemslöjd och konstindustri samt i yrkessko-
10562: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     lornas filialer. Behov av effektivare verksamhet
10563: dagsman Lea Mäkipää undertecknade spörsmål            förekommer dock i alla läroanstaltsgrupper.
10564: nr 70:                                                   I riksdagens svar på budgetpropositionen
10565:                                                       1992 konstateras att många yrkesläroanstalter
10566:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       arbetar med outnyttjad kapacitet och riksdagen
10567:          att trygga verksamheten vid Kihniön          anser att sammanslagningen av läroanstalter
10568:          käsi- ja taideteollisuusoppilaitos obero-    med betydande outnyttjad kapacitet bör fortsät-
10569:          ende av att yrkesinriktade skolor på         tas i syfte att spara statens medel. Vid behov bör
10570:          grund av sparåtgärder håller på att dras     läroanstalter också indras.
10571:          in?                                             Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
10572:                                                       hade sammanlagt 51 elever år 1991. Läroan-
10573:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stalten har haft relativt svårt att få elever. Be-
10574: anföra följande:                                      läggningsgraden inom yrkesutbildningen för
10575:                                                       unga har varit 32-71 %. Under de senaste åren
10576:    På grund av det försvårade ekonomiska läget        har också driftsutgifterna varit en aning högre än
10577: är man inom undervisningsväsendet tvungen att         i de kommunala läroanstalterna för hemslöjd
10578: genomdriva kraftiga sparåtgärder inom sitt            och konstindustri i genomsnitt. För närvarande
10579: område. Som ett sätt att spara på utgifter bör        ordnar läroanstalten ungdomsstadieutbildning
10580: man också granska läroanstaltsnätets lönsamhet        på skolnivå endast på linjerna för sömmare,
10581: och funktionsduglighet.                               vävare och pälstillverkare.
10582:    Undervisningsministeriet påbörjade rationali-         Det finns 44 läroanstalter för hemslöjd och
10583: seringen av nätet av yrkesläroanstalter år 1988       konstindustri i vårt land. Dessa läroanstalter är
10584: och i praktiken har åtgärder i enlighet med           relativt små. I Åbo och Björneborgs län, där
10585: riksdagens beslut vidtagits i samband med stats-      Kihniön käsi- ja taideteollisuusoppilaitos är be-
10586: budgeten för åren 1991 och 1992.                      lägen, finns det i detta nu sju läroanstalter för
10587:    A vsikten är att åtgärder som gäller en effekti-   hemslöjd och konstindustri, vilket är mer än i
10588: vering av läroanstaltsnätet skall riktas mot såda-    något annat län. Genom åtgärder för att rationa-
10589: na läroanstalter eller läroanstaltsgrupper som        lisera läroanstaltsnätet är det möjligt att på
10590: lider brist på elever, vars kostnader är höga, som    länets område skapa ett bättre fungerande läro-
10591: är små och för vilka gäller att den utbildning de     anstaltsnät      som har ett mångsidigare
10592: erbjuder kan ordnas på ett förmånligare sätt av       utbildningsutbud.
10593: andra läroanstalter utan att utbildningens geo-          Med anförda motiveringar anser regeringen
10594: grafiska tillgänglighet väsentligt försvagas.         att man vid beredningen av åtgärder för att
10595:    På nämnda grunder riktas behovet av rationa-       rationalisera läroanstaltsnätet bör kunna se över
10596: liseringsåtgärder i första hand mot läroanstalter     alla yrkesläroanstalter, Kihniön käsi- ja taide-
10597: inom primärproduktion, dvs. jord- och skogs-          teollisuusoppilaitos medräknad.
10598: bruksläroanstalter samt också läroanstalter för
10599: 
10600:      Helsingfors den 9 april 1992
10601: 
10602:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
10603:                                                   1992 vp
10604: 
10605: Kirjallinen kysymys 71
10606: 
10607: 
10608: 
10609: 
10610:                                     Särkijärvi ym.: Inkeriläisten auttamista koskevan kokonaissuunni-
10611:                                         telman laatimisesta
10612: 
10613: 
10614:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10615: 
10616:    Venäjällä, Virossa, Kazakstanissa ja eräissä         humanitaarista apua, jotta kansakunnan elvyt-
10617: muissa entisen Neuvostoliiton osissa asuu nykyi-        täminen olisi mahdollinen.
10618: sin noin 67 700 inkerinsuomalaista. Tämän ver-             Suomalaisten järjestöjen ja kirkon apu inkeri-
10619: ran on jäljellä parhaimmillaan lähes 200 000            läisille on ollut merkittävää. Suomen päätös
10620: henkeä käsittäneestä kansasta, joka vuosisatoja         kohdella inkeriläisiä paluumuuttajina on toisaal-
10621: oli asunut Inkerissä.                                   ta avannut uusia mahdollisuuksia, toisaalta uh-
10622:    Stalinin aikaan inkeriläisiä ryhdyttiin vainoa-      kaa nuoremman väestön poismuuton vuoksi
10623: maan ja heitä siirrettiin pois entisiltä asuinsijoil-   koko inkeriläisyyden säilymistä.
10624: taan. Kulttuuriset oikeudet riistettiin, suomen            Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut vi-
10625: kielen käyttö kiellettiin, kirkot suljettiin. Inkeri-   reillä vanhainkodin rakentaminen Inkeriin. Mi-
10626: läisiä karkotettiin Siperiaan jo ennen toista maa-      tään yhtenäistä hallinnonalojen rajat ylittävää
10627: ilmansotaa, ja kymmeniätuhansia heistä teloitet-        suunnitelmaa inkeriläisten auttamisesta ei ilmei-
10628: tiin.                                                   sesti ole, joten yksittäiset toimet joudutaan teke-
10629:    Vuodesta 1955 inkeriläisillä on ollut mahdol-        mään osittain umpimähkäisesti.
10630: lisuus palata Inkerinmaalle, mutta maansisäisen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10631: passin vaatimus (vuodesta 1959) estää yhä mo-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10632: nia muuttamasta takaisin kotiseuduilleen. lnke-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10633: riin saapuu päivittäin pyyntöjä kotiinpaluun            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10634: auttamisesta entisen Neuvostoliiton eri puolilta.
10635:     Inkerin Liitto, Karjalan inkeriläiset ja Viron                Aikooko Hallitus laatia eri hallin-
10636: inkeriläiset vetosivat viime vuoden toukokuussa                nonalat kattavan suunnitelman inkeri-
10637: YK:n pääsihteeriin, jotta YK ottaisi inkeriläiset              läisten auttamisesta ja tukemisesta?
10638: suojelukseensa ja antaisi heille taloudellista ja
10639: 
10640:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1992
10641: 
10642:                       Jouni J. Särkijärvi                        Riitta J ouppila
10643:                       Riitta Saastamoinen                        Anneli Taina
10644:                       Tuula Linnainmaa                           Päivi Varpasuo
10645:                       Anssi Rauramo                              Eeva Turunen
10646:                       Sauli Niinistö                             Irmeli Takala
10647:                       Kimmo Sasi                                 Ben Zyskowicz
10648:                       Leila Lehtinen                             Väinö Saario
10649:                                                 Oiva Savela
10650: 
10651: 
10652: 
10653: 
10654: 220051L
10655: 2                                       1992 vp -   KK 71
10656: 
10657: 
10658: 
10659: 
10660:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10661: 
10662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työministeriön vuonna 1990 tekemän silloi-
10663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen Neuvostoliiton suomalaisten määrää ja ra-
10664: olette 13 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn         kennetta kartoittaneen selvityksen mukaan noin
10665: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        35 000 inkeriläistä on potentiaalisia Suomeen
10666: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       muuttajia. Saman arvion mukaan tulevien 10
10667: edustaja Jouni J. Särkijärven ym. näin kuulu-       vuoden aikana Suomeen olisi odotettavissa
10668: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 71:            5 000-10 000 työikäistä inkerinsuomalaista pa-
10669:                                                     luumuuttajaa.
10670:           Aikooko Hallitus laatia eri hallin-           Suomeen oli vuoden 1991loppuun mennessä
10671:        nonalat kattavan suunnitelman inkeri-        muuttanut noin 5 000 suomensukuista neuvosto-
10672:        läisten auttamisesta ja tukemisesta?         kansalaista. Lukuun sisältyvät lapset ja vanhuk-
10673:                                                     set. Em. määrästä maahamme pysyväisluontei-
10674:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        silla luvilla pelkästään vuonna 1991 muuttanei-
10675: vasti seuraavaa:                                    den suomensukuisten neuvostokansalaisten
10676:                                                     osuus oli 2 439 henkilöä.
10677:     Kansanedustaja Särkijärven ym. kirjallisessa        Suomeen muuttaneiden työikäisten inkeriläis-
10678: kysymyksessä todetaan, että Venäjällä ja Virossa    ten ryhmästä varsin suuri osa, noin viidennes, on
10679: asuvien inkerinsuomalaisten avustamisesta ovat      työttömänä. Taustalla on Suomen korkean ylei-
10680: huolehtineet lähinnä suomalaiset kansalaisjär-      sen työttömyysasteen lisäksi inkeriläisten puut-
10681: jestöt ja Kirkon ulkomaanapu. Tämän perus-          teellinen kielitaito ja ammattitaito.
10682: teella kysymyksessä tiedustellaan, aikooko halli-       Vain harvat Suomeen pitemmäksi aikaa saa-
10683: tus laatia eri hallinnonalat kattavan suunnitel-    puneista inkeriläisistä ovat ilmoittaneet halua-
10684: man inkeriläisten auttamisesta ja tukemisesta.      vansa muuttaa pysyvästi Suomeen. Suurin osa
10685:     Suomensukuisia henkilöitä asuu entisen Neu-     haluaa työskennellä väliaikaisesti Suomessa.
10686: vostoliiton alueella noin 100 000. Heistä 90 % on   Tällöin kyse ei ole ensisijaisesti maahan- tai
10687: inkeriläisiä: noin 25 000 Pietarin kaupungissa ja   paluumuutosta, vaan elinolosuhteiden paranta-
10688: Leningradin alueella, noin 20 000 Karjalassa ja     misesta kotimaassa.
10689: noin 20 000 Virossa. Loput asuvat Venäjän fede-         Suomeen muuttaneiden inkeriläisperheiden
10690: raation eri puolilla, enin osa Siperiassa.          yhdistäminen on käynnistynyt: aviopuoliso ja
10691:     Inkeriläiset katsotaan Suomeen muuttaes-        lapset, usein myös isovanhemmat ovat siirtyneet
10692: saan paluumuuttajiksi, mikä antaa heille saman      Suomeen. Eläkeläisten muutto on lisääntymässä
10693: perusturvan kuin Suomen kansalaisille, mm.          elinolosuhteiden huonontuessa. Pelkästään In-
10694: toimeentulotuen sekä vanhuuden ja vammai-           kerinmaalla yli 70-vuotiaiden määrä on noin
10695: suuden niin edellyttäessä oikeuden kotipalve-       10 000 henkilöä. Moni näistä vanhuusikäisistä
10696: luun ja muuhun vanhustenhuoltoon, mm. van-          muuttajista jättää kotiseutunsa vastahakoisesti,
10697: hainkotipaikkaan. Tämä kuitenkin edellyttää         suurempana motiivinaan Venäjänjatkuvasti kal-
10698: jokaiselta muuttajalta entisen Neuvostoliiton       listuvat elinkustannukset suhteessa käytettävissä
10699: vielä voimassa olevassa passissa kansallisuus-      olevaan eläkkeeseen. Inhimillistä yksityisen ih-
10700: merkinnän "suomalainen". Kaikilla inkerinsuo-       misen kannalta olisi taata riittävä toimeentulo
10701: malaisilla ei Neuvostoliiton historian tapahtu-     kotiseudulla, tutussa ympäristössä.
10702: mista johtuvista syistä tätä kuitenkaan ole.            Suomen ja Venäjän federaation välillä tam-
10703: Passimerkinnän saaminen edellyttää aktiivi-         mikuussa allekirjoitetussa sopimuksessa suh-
10704: suutta, johon vanhuusikään ehtineillä inkeriläi-    teiden perusteista todetaan (artikla 10), että
10705: sillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia. Tämän     "sopimuspuolet tukevat suomalaisten ja suo-
10706: johdosta kaikki inkerinsuomalaiset eivät ole        mensukuisten kansojen ja kansallisuuksien
10707: tasavertaisessa asemassa paluumuuttajastatuk-       omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ... Ne
10708: seen nähden. Myöskään suomalaisuuden todis-         suojelevat toistensa kieltä, kulttuuria ja histori-
10709: taminen ei ole yksiselitteistä.                     an muistomerkkejä."
10710:                                           1992 vp -    KK 71                                            3
10711: 
10712:    Kuten edellä todettiin, suurin osa inkerinsuo-     sisältävien ruokapakettien saajista oli inkeriläi-
10713: malaisista asuu Venäjän federaatiossa, Suomen         siä.
10714: lähialueilla. Lähialueet ovat Suomen itäisen Eu-         Ulkoasiainministeriössä ja sosiaali- ja terveys-
10715: roopan toimintaohjelman painopisteenä. Kun            ministeriössä tutkitaan paraikaa mahdollisuuk-
10716: samassa yhteydessä perussopimuksen kanssa             sia osallistua paikallisen sosiaalipalvelujärjestel-
10717: Suomen ja Venäjän välillä allekirjoitettiin ns.       män kehittämiseen lähialueillamme Venäjällä.
10718: lähialueyhteistyötä edistävä sopimus (koskee          Toteutus on tarkoitus aloittaa Leningradin alu-
10719: mm. yhteistyötä Pietarin kaupungin kanssa),           een inkeriläisalueiden jo olemassa olevan van-
10720: tarjoaa sopimuksellinen pohja perustan inke-          hustenpalvelujärjestelmän kehittämisellä. Näin
10721: rinsuomalaisten aseman parantamiseen.                 alueen vanhuksille voitaisiin vähitellen tarjota
10722:    Hallituksen ulkoasiainvaliokunnan joulu-           inhimilliset elinolosuhteet turvatussa ja tutussa
10723: kuussa 1991 hyväksymän Keski- ja Itä-Euroo-           ympäristössä.
10724: pan toimintaohjelman tavoitteena on teknisen             Inkeriläisten identiteetin kannalta tärkeä
10725: avun ja yhteistyön avulla edistää Suomen lähi-        osuus on kulttuurisella yhteydellä suomalai-
10726: alueiden kehitystä kaikkien siellä asuvien väestö-    suuteen. Käytännössä tämä merkitsee suomen
10727: ryhmien parhaaksi. Kansalaisten eriarvoistami-        kielen opiskelumahdollisuuksien parantamista
10728: nen kansallisuuden perusteella voisi aiheuttaa        alueella. Lisäksi kulttuurivaihdolla on merkitys-
10729: ongelmia pidemmällä aikavälillä, eikä näin ollen      tä yhteyksien lisääjänä. Opetusministeriön Pie-
10730: palvelisi Suomen etuja hyvien naapurisuhteiden        tariin suunnittelema Suomen kulttuurikeskus
10731: edelleen kehittämisessä.                              palvelisi tätä tarkoitusta erinomaisesti.
10732:    Vastikään saatettiin päätökseen lähialueille          Edellä esitetyn lisäksi ulkoasiainministeriö
10733: suuntautunut humanitaarisen avun projektim-           harkitsee selvitystyön käynnistämistä yhteistyös-
10734: me. Kolmen kuukauden aikana Suomen Pu-                sä muiden hallinnonalojen kanssa inkerinsuoma-
10735: nainen Risti toimitti ulkoasiainministeriön toi-      laisten elinolosuhteiden parantamisen vaatimista
10736: meksiannosta 30 mmk:n arvosta lääkkeitä ja            avustustoimista osana Suomen lähialueiden toi-
10737: elintarvikkeita Suomen lähialueille. Yhtenä           mintaohjelmaa. Tämän perusteella mahdollisesti
10738: avun vastaanottajakohderyhmistä olivat yksin          syntyvät hankkeet pyritään toteuttamaan Suo-
10739: asuvat vanhukset Karjalassa ja Leningradin            men lähialueyhteistyöohjelman puitteissa val-
10740: alueella. Merkittävä osa peruselintarvikkeita         tion talousarvion mahdollistamassa laajuudessa.
10741:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1992
10742:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
10743: 4                                       1992 vp -   KK 71
10744: 
10745: 
10746: 
10747: 
10748:                                    Till Riksdagens Herr Talman
10749:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Att bevisa sitt fmska ursprung är inte heller
10750: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      entydigt.
10751: den 13 mars 1992 till vederbörande med1em av           Den utredning som arbetsministeriet gjorde år
10752: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   1990 för att kartlägga finnamas antal och struk-
10753: dagsman Jouni J. Särkijärvi m.fl. undertecknade     tur i det dåvarande Sovjetunionen visade att ca
10754: spörsmål nr 71:                                     35 000 ingermanlänningar är potentiella inflytta-
10755:                                                     re till Finland. Enligt samma prognos kan man
10756:           Ämnar Regeringen göra upp en plan         vänta sig att 5 000-10 000 ingermanlänningar i
10757:        för bistånd och stöd till ingermanlän-       arbetsför ålder återflyttar till Finland under de
10758:        ningarna, viiken omfattar olika förvalt-     närmaste 10 åren.
10759:        ningsområden?                                   Vid utgången av år 1991 hade ca 5 000 med
10760:                                                     finnarna besläktade sovjetmedborgare flyttat till
10761:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Finland. 1 denna siffra ingår barn och åldringar.
10762: anföra följande:                                    Enbart under år 1991 hade 2 439 av dessa 5 000
10763:                                                     flyttat till vårt land på tillstånd av permanent
10764:    1 spörsmålet som undertecknats av riksdags-      natur.
10765: man Särkijärvi m.fl. konstateras att hjälpen till      En mycket stor del av de ingermanlänningar i
10766: ingermanlänningarna i Ryssland och Estland          arbetsför ålder som flyttat till Finland är arbets-
10767: främst har skötts av finländska medborgarorga-      lösa, ungefår en femtedel. Orsaker är den stora
10768: nisationer och Kyrkans utlandshjälp. Därför         arbetslösheten i Finland i allmänhet, men också
10769: undrar spörsmålsställarna om regeringen har for     ingermanlänningarnas otillräckliga språkkun-
10770: avsikt att göra upp en sådan plan för bistånd och   skap och yrkeskunskap.
10771: stöd till ingermanlänningarna som skulle ornfat-       Endast få av de ingermanlänningar som an-
10772: ta olika förvaltningsområden.                       länt till Finland for en längre tid har meddelat att
10773:    På det forna Sovjetunionens område bor ca        de vill bli fast bosatta i Finland. Största delen
10774: 100 000 personer som är besläktade med fmnar-       önskar arbeta tillfålligt i Finland. Det är härvid
10775: na. Av dessa är 90 % ingermanlänningar, ca          inte i första hand fråga om invandring eller
10776: 25 000 i staden S:t Petersburg och Leningrad-       återflyttning, utan om att söka förbättra lev-
10777: området, ca 20 000 i Karelen och ca 20 000 i        nadsförhållandena i hemlandet.
10778: Estland. Resten bor på olika håll i Ryska Fede-        Man har inlett förenandet av ingerman-
10779: rationen, största delen i Sibirien.                 ländska familjer som flyttat till Finland. Hustrun
10780:    Ingermanlänningarna betraktas vid inflytt-       eller mannen och barnen samt ofta också mor-
10781: ning till Finland som återflyttare, vilket ger      och farföräldrar har kommit till Finland. lnflytt-
10782: dem samma grundskydd som fmska medbor-              ningen av pensionärer håller på att öka till följd
10783: gare har, bl.a. utkomststöd samt rätt till sådan    av de allt sämre levnadsförhållandena. Enbart i
10784: hemservice och annan åldringsvård som ålder-        lngermanland finns det ca 10 000 personer som
10785: dom och handikapp förutsätter, bl.a. plats på       är över 70 år. Många av dessa äldre inflyttare
10786: ålderdomshem. Detta förutsätter dock att in-        lärnnar sin hembygd motvilligt, deras främsta
10787: flyttaren skall inneha giltigt pass, som utfår-     motiv är att levnadskostnaderna i Ryssland hela
10788: dats i det forna Sovjetunionen, och att i detta     tiden blir högre i förhållande till pensionen.
10789: pass fmns nationalitetsbeteckningen "fmlända-       Mänskligt sett vore det bäst för den enskilda
10790: re". På grund av händelser i Sovjetunionens         individen om en tillräcklig utkomst kunde garan-
10791: historia har alla ingermanlänningar inte detta.     teras i hemtrakten, i den bekanta miljön.
10792: Passanteckningen förutsätter aktivitet av per-         1 den överenskommelse mellan Finland och
10793: sonen i fråga, något som de ingermanlänningar       Ryska Federationen om grundema för relatio-
10794: som uppnått hög ålder inte nödvändigtvis har        nerna mellan länderna, som undertecknades i
10795: möjlighet till. Därför är alla ingermanlännin-      januari, konstateras (artikel 10) att "parterna
10796: gar inte jämlika med tanke på återflyttarstatus.    stöder bevarandet av de fmska och med dem
10797:                                          1992 vp -    KK 71                                          5
10798: 
10799: besläktade folkens och nationaliteternas särart i    En stor del av dem som mottog matpaket med
10800: Ryssland ... De skyddar varandras språk, kultur      baslivsmedel var ingermanlänningar.
10801: och historiska minnesmärken."                           1 utrikesministeriet och social- och hälso-
10802:     Så som det tidigare har konstaterats bor         vårdsministeriet utreds som bäst möjligheterna
10803: största delen av ingermanlänningarna i Ryska         att delta i utvecklandet av ett lokalt system för
10804: Federationen, inom Finlands närområden. 1            social service i våra närområden i Ryssland.
10805: Finlands handlingsprogram för östra Europa           Meningen är att projektet skall inledas med att
10806: läggs tyngdpunkten på närområdena. Då man i          man utvecklar det redan existerande servicesys-
10807: samband med undertecknandet av grundavtalet          temet för å1dringar på ingermanländska områ-
10808: också undertecknade en överenskommelse mel-          den i Leningradområdet. På detta sätt kan åld-
10809: lan Finland och Ryssland får att främja det s.k.     ringama så småningom erbjudas mänskliga lev-
10810: närområdessamarbetet, som bl.a. gäller samar-        nadsförhållanden i en trygg och bekant miljö.
10811: bete med staden S:t Petersburg, fmns det en             För ingermanlänningamas identitet spelar de
10812: fördragsmässig grund för förbättrandet av inger-     kulturella förbindelserna med det finska en stor
10813: manlänningarnas ställning.                           roll. 1 praktiken betyder detta bättre möjligheter
10814:     Syftet med det handlingsprogram för Central-     att studera finska i området. Kulturutbytet har
10815: och Östeuropa som regeringens utrikesutskott         dessutom betydelse som skapare av nya kontak-
10816: godkände i december 1991 är att genom tekniskt       ter. Det centrum för finländsk kultur som under-
10817: bistånd och samarbete främja utvecklingen i          visningsministeriet planerar i S:t Petersburg,
10818: Finlands närområden med tanke på samtliga            skulle tjäna detta syfte på ett utmärkt sätt.
10819: där bosatta befolkningsgruppers bästa. En ran-          Utöver det som redan anförts överväger utri-
10820: gordning av medborgarna på basis av nationali-       kesministeriet dessutom att inleda ett utred-
10821: tet kunde medföra problem på längre sikt, och        ningsarbete i samråd med andra förvalt-
10822: detta skulle sålunda inte gagna Finlands intres-     ningsområden om de biståndsinsatser som be-
10823: sen i fråga om att utveckla goda grannförhållan-     hövs för att förbättra ingermanlänningamas lev-
10824: den.                                                 nadsförhållanden. Meningen är att arbetet skall
10825:     Nyligen slutfördes vårt projekt med humani-      utgöra en del av Finlands handlingsprogram för
10826:  tärt bistånd till närområdena. Under tre måna-      närområdena. De projekt som eventuellt upp-
10827: der levererade Finlands Röda Kors på uppdrag         kommer till följd av detta kommer man att
10828: av utrikesministeriet mediciner och livsmedel för    försöka genomföra inom ramen för Finlands
10829:  ett värde av 30 milj. mk till Finlands närområ-     program för närområdessamarbete i den omfatt-
10830:  den. En målgrupp för biståndet var ensamboen-       ning som statsbudgeten tillåter.
10831:  de åldringar i Karelen och Leningradområdet.
10832: 
10833:      Helsingfors den 16 april 1992
10834: 
10835:                                                                 Utrikesminister Paavo Väyrynen
10836:                                                   1992 vp
10837: 
10838: Kirjallinen kysymys 72
10839: 
10840: 
10841: 
10842: 
10843:                                     Vähänäkki vm.: Sodassa vammautumattomien rintamaveteraanien
10844:                                        kuntoutuksen järjestämisestä
10845: 
10846: 
10847:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10848: 
10849:     Vuoden 1990 tilinpäätöksen mukaan käytet-           tarkoitettujen, vammautumattomien rintamave-
10850: tiin rintamaveteraanien kuntoutukseen 130 milj.         teraanien nykyistä yleistä terveyden tai kunnon
10851: markkaa, vuoden 1991 budjetissa oli samaan              tilaa, voidaan kaiketi todeta, etteivät erot ole
10852: tarkoitukseen 139 milj. markkaa ja kuluvan              kovinkaan suuret. Sitä paitsi lienee vielä tutki-
10853: vuoden 1992 budjetissa 154 milj. markkaa. Sum-          matta, hoidetaanko lievimmin vammautuneita
10854: mia on veteraanien iän huomioon ottaen pidettä-         veteraaneja kuntoutuslaitoksissa edelleen pää-
10855: vä riittämättöminä ja kuntoutukseen valitsemis-         asiassa heidän vammojensa osalta vai yleiskun-
10856: menettelyssä noudatettuja menettelytapoja van-          non vuoksi.
10857: hanaikaisina ja epäoikeudenmukaisinakin.                    Laajasti onkin keskusteltu siitä, tulisiko lää-
10858:     Käytännöksi kuntoutusrahojen jaossa näyt-           kinnällisistä arviointiperusteista jossakin määrin
10859: tää muodostuneen se, että lievemmin haavoittu-          kuntoutukseen ohjattaessa luopua ja ottaa jat-
10860: neet veteraanit, 25:n, 20:n, 15:n tai 10 prosentin      kossa laajemmin huomioon myös vammautu-
10861: invaliditeetin omaavat, pääsevät kukin kolmen           mattomat veteraanit. Tiedossahan on, että so-
10862: viikon kuntoutukseen neljän vuoden välein. Vai-         dan olosuhteet, jatkuvassa hengenvaarassa elä-
10863: keammin vammautuneet rintamaveteraanit hoi-             minen, kylmyys, heikohko ravinto yms., ovat
10864: detaan ja kuntoutetaan luonnollisesti eri menet-        vuosien myötä aiheuttaneet sairauksia, jotka
10865: telytavoin ja osin eri määrärahojen turvin. Vam-        vasta nyt ovat puhjenneet. Esimerkkinä oikeu-
10866: mautuneiden veteraanien kuntoutusasia on                denmukaiseksi tunnustetuista jakotavoista on
10867: siis kohtuullisesti hoidettu. He ovat useimmissa        mainittu mm. se, että kuntoutukseen ohjattaisiin
10868: tapauksissa päässeet hyvin ansaitsemaansa kun-          rintamaveteraaneja seuraavasti:
10869: toutukseen.                                                 1) Molemmissa sodissa olleet vammautumat-
10870:     Toisin on asian laita niiden veteraanien koh-       tomat sekä 30 %:n invaliditeetin omaavat, jäl-
10871: dalla, jotka onnistuivat kestämään sodan rasi-          kimmäiset riippumatta sotaan osallistumisen
10872: tukset ja vaarat vammautumaHa lainkaan. Kos-            aiasta
10873: ka kuntien terveyslautakunnat osoittavat vete-           ~ - kahden viikon kuntoutusjakso joka vuosi
10874: raaneja kuntoutukseen lääkinnällisin perustein,             2) Jatkosodassa koko ajan olleet vammautu-
10875: siis ottaen huomioon vammautumisasteen, eivät           mattomat sekä 25 %:n invaliditeetin omaavat,
10876: "ohiammutut" rintamasotilas-tai rintamapalve-           jälkimmäiset riippumatta sotaan osallistumisen
10877: lustunnuksen saaneet pääse kuin aniharvoin, jos         ajasta
10878: lainkaan, kuntoutukseen.                                   --kahden viikon kuntoutusjakso joka toinen
10879:     Sodissa vammautumattomille ei ole annettu           vuosi
10880: minkäänlaisia takuita kuntoutukseen pääsystä,               3) Lyhyemmän ajanjoko talvi- taijatkosodas-
10881: ei edes niille, jotka ovat joutuneet käymään sekä       sa olleet vammautumattomat sekä 10-15 %:n
10882:  talvi- että jatkosodan ja olemaan siis maanpuo-        invaliditeetin omaavat
10883:  lustustehtävissä, välirauhankin ajan huomioon             - kahden viikon kuntoutusjakso joka kol-
10884:  ottaen, yhtä mittaa noin 5,5 vuotta. Lisäksi on        mas vuosi.
10885:  huomattava, että juuri näillä ikäluokilla on suu-          Mikäli kuntoutus järjestettäisiin esim. edellä
10886:  relta osin erittäin heikko eläketaso, joten he eivät   esitetyllä tavalla, se osaltaan vähentäisi ko. väes-
10887:  kykene itse kustantamaan kuntoutustaan.                tönosamme terveyspalvelujen tarvetta ja säästäi-
10888:     Jos verrataan pieniprosenttisen invaliditeetin      si tätä kautta kustannuksia. Seurauksena olisi
10889:  omaavien veteraanien ja edellisessä kappaleessa        myös se, että veteraanit tuntisivat heitä arvostet-
10890: 
10891: 220051L
10892: 2                                         1992 vp -      KK 72
10893: 
10894: tavan muutenkin kuin juhlapuheissa. Tammen-                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10895: lehvä rinnassa veteraanipäivän kahvitilaisuuk-               siin rintamaveteraanien kuntoutuslain ja
10896: sissa on tietysti veteraaneillemme kohottava ti-             -asetuksen sekä muiden kuntoutuksen
10897: laisuus, mutta se ei kuitenkaan helpota jäsenien             ohjaukseen liittyvien ohjeiden muuttami-
10898: koiotusta eikä auta aristavia niveleitä.                     seksi siten, että sotatoimista vammautu-
10899:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           mattomina säilyneet rintamaveteraanim-
10900: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 ille pääsisivät invaliditeetin omaavien
10901: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 ohella säännöllisesti ja oikeudenmukai-
10902: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  sessa suhteessa kuntoutukseen?
10903: 
10904:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1992
10905: 
10906:          Matti Vähänäkki                 Pertti Paasio                   Raimo Vuoristo
10907:                   Timo Roos                                      Aarno von Bell
10908:                                           1992 vp -    KK 72                                           3
10909: 
10910: 
10911: 
10912: 
10913:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10914: 
10915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Näin mahdollistettiin kuntoutuksen kohdenta-
10916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         minen paremmin sitä enemmän tarvitseville osa-
10917: olette 16 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           na heidän terveydenhuoltoaan.
10918: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-        Rintamaveteraanien kuntoutuksen lähtökoh-
10919: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tana ovat siis lääketieteelliset perusteet, vaikka
10920: taja Vähänäkin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      laki onkin kirjoitettu niin väljästi, että se ei
10921: kysymyksestä n:o 72:                                  sinänsä sulje pois yhtään veteraania.
10922:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Sotaveteraanien kuntoutuksesta huolehtimi-
10923:         siin rintamaveteraanien kuntoutuslain ja      nen on tärkeä asia. Sodan aikana syntyneet
10924:         -asetuksen sekä muiden kuntoutuksen           vammat ja rasitukset sekä sodan jälkeinen jäl-
10925:         ohjaukseen liittyvien ohjeiden muuttami-      leenrakennustyö ovat verottaneet sotaveteraa-
10926:         seksi siten, että sotatoimista vammautu-      niemme kuntoa. Veteraanien ikääntyminen on
10927:         mattomina säilyneet rintamaveteraanim-        tuonut uudenlaisen lisän jo aikaisemmin saatui-
10928:         me pääsisivät invaliditeetin omaavien         hin tai kehittymässä oleviin vaurioihin. Oikea-
10929:         ohella säännöllisesti ja oikeudenmukai-       aikaisen, oikeasisältöisen ja säännöllisesti annet-
10930:         sessa suhteessa kuntoutukseen?                tavan kuntoutuksen avulla kyetään lisäämään
10931:                                                       veteraanien omatoimista selviytymistä kotona.
10932:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Tässä tarvitaan kiinteää yhteistyötä muun sosi-
10933: taen seuraavaa:                                       aali- ja terveydenhuollon kanssa.
10934:                                                          Kuntoutus on ehkäisevää työtä, jolla vähen-
10935:    Sotilasvammalainsäädännön mukaisesti so-           netään muuta sosiaali- ja terveydenhuollon pal-
10936: tainvalideilla on oikeus säännölliseen kuntou-        velutarvetta ja jolla aikaansaadaan myös sääs-
10937: tukseen.                                              töä. Kuntoutuksen sekä muiden palveluiden jär-
10938:    Rintamaveteraanien kuntoutusta koskevan            jestäminen veteraaneillemme antaa heille myös
10939: lain mukaan kuntoutusta voidaan antaa rinta-          tunnustuksen heidän yhteiskuntamme hyväksi
10940: masotilas-, rintamapalvelus-tai rintamatunnuk-        tekemistään uhrauksista. Se luo myös henkisesti
10941: sen omaaville. Laitoskuntoutuksen pituus on           tärkeän elementin veteraanien kuntoutuksessa.
10942: pääsääntöisesti kaksi viikkoa ja avokuntoutuk-           Vuosien 1977-1991 välisenä aikana on kun-
10943: sen 15 käyntikertaa. Tiettyjen ehtojen täyttyessä     toutettu noin 164 000 rintamaveteraania. Rinta-
10944: kuntoutus voidaan pidentää neljään viikkoon ja        maveteraanien kuntoutuslain piirissä on noin
10945: 20 käyntikertaan.                                     210 000 veteraania. Kunnassa olevien kuntou ..
10946:    Säädettyjen valintakriteerien mukaan kun-          tukseen hakeutuvien määrästä riippuenjoissakin
10947: toutukseen voidaan valita rintamaveteraani, jol-      kunnissa veteraanit ovat päässeet jo useammin
10948: le kuntoutuksen antaminen toimintakyvyn edis-         kuin kerran kuntoutukseen.
10949: tämiseksi, säilyttämiseksi tai muusta syystä on          Säädösten muuttaminen niin, että veteraanit
10950: tarpeellista. Kuntoutukseen valittaessa tulee ot-     pääsisivät säännöllisesti kuntoutukseen, edellyt-
10951: taa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireel-           täisi huomattavia määrärahalisäyksiä. Nykyi-
10952: lisyys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sii-      sellä määrärahalla voidaan kuntouttaa runsaat
10953: hen, että veteraanilla, jonka vamma tai sairaus       22 000 veteraania vuodessa. Tämän määrän kak-
10954: aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä, on mahdolli-       sinkertaistaminen nostaisi kustannuksia lähes
10955: suus päästä kuntoutukseen.                             160 miljoonaa markkaa.
10956:     Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta on            Kuntoutukseen pääsyn oikeudenmukaisuus-
10957: nykymuodossaan ollut voimassa vuoden 1989             kysymys voidaan asettaa myös niin, että onko
10958: alusta. Hallituksen esityksen perusteluissa todet-    oikeudenmukaisempaa lähettää kuntoutukseen
10959: tiin muutosesityksen tarkoituksena olevan saat-       veteraani, jolla on vain lieviä ongelmia tervey-
10960: taa liian erilliseksi muodostunut rintamaveteraa-     tensä kanssa, vai veteraani, joka on hyvin moni-
10961: nien kuntoutusjärjestelmä nykyistä selvemmin          vaivaineo ja selvästi pikaisen kuntoutuksen tar-
10962: osaksi terveydenhuollon kuntoutusjärjestelmiä.        peessa.
10963: 4                                          1992 vp -    KK 72
10964: 
10965:     Kansanedustaja Vähänäkin ym. kysymykseen              Yhteiskunnallisten voimavarojen niukkuus ja
10966: sisältyy ehdotus rintamaveteraanien kuntoutuk-         toimintojen järkevä kohdentaminen edellyttä-
10967: sen muuttamisesta säännöllisesti toistuvaksi tie-      vät, että myös kuntoutus aloitetaan eniten sen
10968: tyin edellytyksin. Tällä hetkellä veteraani voi-       tarpeessa olevista. Vaikka veteraanien kuntou-
10969: daan valita kuntoutukseen verraten yksinkertai-        tustoimintaa on kehitetty jo pitkään, niin edel-
10970: sen selvityksen perusteella. Nyt tehty ehdotus         leen ollaan tilanteessa, jossa kuntoutukseen pää-
10971: edellyttäisi selvityksiä sotiin osallistumisista ja    syssä lääketieteelliset ja sosiaaliset arviointiteki-
10972: palvelusaikojen pituuksista, joiden perusteella        jät ovat ratkaisevia. Veteraanikuntoutusta ei
10973: kuntoutusjaksojen pituuksista päätettäisiin. Tar-      tulisi myöskään sekoittaa puhtaaseen virkistys-
10974: vittava selvitystyö osoittautuisi terveyskeskuk-       ja lomatoimintaan, jolla toki on oma tärkeä
10975: sille ylivoimaiseksi.                                  henkisesti kuntouttava merkityksensä. Sosiaali-
10976:     Tilanne on nimittäin sellainen, että sotilaspas-   ja terveydenhuollon palvelujärjestelmänä vete-
10977: seista ei aina selviä kaikki palvelusajat Tapatur-     raanikuntoutusta kehitetään jatkossakin vastaa-
10978: maviraston kokemuksen mukaan passi on mo-              maan veteraanien terveydellisiä ja sosiaalisia
10979: nilta voinut hävitä, jolloin selvityksiä joudutaan     kuntoutustarpeita. Näistä eräs keskeisin on tällä
10980: pyytämään arkistoista. Tämä ruuhkauttaisi enti-        hetkellä kuntoutuksen sisällön kehittäminen.
10981: sestäänkin asioiden käsittelyä tapaturmaviras-         Entistä useammin veteraani tarvitsee kuntoutus-
10982: tossa. Kaiken kaikkiaan ehdotuksen mukainen            palveluja kotiinsa kuin laitoskuntoutuspalve-
10983: uudistus lisäisi valtavasti byrokratiaa ja hidastai-   luja.
10984: si veteraanien kuntoutusasioiden hoitoa.
10985:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
10986: 
10987:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
10988:                                             1992 vp -    KK 72                                              5
10989: 
10990: 
10991: 
10992: 
10993:                                       Till Riksdagens Herr Talman
10994: 
10995:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            veteraner, vilket har blivit alltför isolerat, tili en
10996: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           tydligare del av de allmänna rehabiliteringssyste-
10997: :len 16 mars 1992 tili vederbörandc medlem av           men inom hälsovården än det nu är. Detta gjorde
10998: 5tatsrådet översänt avskrift av följande av riks-       det möjligt att bättre inrikta rehabiliteringen på
10999: :iagsman Vähänäkki m.n. undertecknade spörs-            dem som bäst behöver den och göra den till en
11000: mål nr 72:                                              del av deras hälsovård.
11001:                                                             Rehabiliteringen av frontveteraner baserar sig
11002:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           sålunda på medicinska kriterier, även om lagen
11003:        att ändra lagen och förordningen om              getts en så vid formulering att den inte i sig
11004:        rehabilitering av frontveteraner samt an-        utesluter en enda veteran från rehabiliteringen.
11005:        dra anvisningar som gäller anvisande av              Rehabiliteringen av krigsveteranerna är en
11006:        rehabilitering på ett sådant sätt, att de av     angelägen uppgift. De skador och påfrestningar
11007:        våra frontveteraner som i samband med            som uppstått under krigstid har i kombination
11008:        krigshandlingarna klarade sig utan ska-          med åtemppbyggnadsarbetet efter kriget tärt
11009:        dor skulie beredas möjlighet att vid sidan       hårt på våra krigsveteraners kondition. Med
11010:        av krigsinvaliderna få tillfälle att regel-      tilltagande ålder har de skador som tidigare
11011:        bundet och i rättvis proportion delta i          uppkommit eller som håller på att utvecklas
11012:        rehabilitering?                                  accentuerats allt mer. Med hjälp av rehabilite-
11013:                                                         ring som förläggs till rätt tidpunkt, som är
11014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sammansatt på rätt sätt och som ges regelbundet
11015: anföra följande:                                        kan man öka veteranernas möjligheter att själv-
11016:                                                         ständigt klara sina dagliga funktioner. Detta
11017:     I enlighet med lagstiftningen om skador som         kräver ett nära samarbete med den övriga social-
11018: ådragits i militärtjänst har krigsinvalider rätt till   och hälsovården.
11019: regelbunden rehabilitering.                                 Rehabiliteringen är en form av förebyggande
11020:     Enligt lagen om rehabilitering av frontvetera-      arbete som bidrar tili att minska behovet av
11021: ner kan rehabilitering ges åt dem som har tillde-       annan service inom social- och hälsovården och
11022: lats frontmanna-, fronttjänst- eller fronttecken.       som dessutom medför kostnadsinbesparingar. r
11023: Rehabiliteringen kan i regel ges som anstaltsre-        och med att vi erbjuder våra veteraner rehabili-
11024: habilitering två veckor och som öppen rehabili-         tering och annan service, ger vi också ett erkän-
11025: tering under femton besök. Under vissa fömt-            nande för de upppofflingar som veteranerna
11026: sättningar kan rehabiliteringen förlängas tili fyra     gjort för vårt samhälles bästa. Denna inställning
11027: veckor och tjago besök.                                 skapar dessutom pa det andliga planet en viktig
11028:     Enligt de stadgade urvalskriterierna kan för        bas för rehabiliteringen av veteraner.
11029: rehabilitering utses en frontveteran som behöver            Under perioden 1977-1991 har omkring
11030: få rehabilitering för att främja eller upprätthålla     164 000 frontveteraner genomgått rehabilitering.
11031: funktionsförmågan eller av någon annan orsak.           Lagen om rehabilitering av frontveteraner om-
11032: Då frontveteraner utses för rehabiiitering skall        fattar ca 210 000 veteraner. Beroende på att
11033: beaktas behovet av rehabiiitering och den               antalet sökande i de olika kommunerna varierar.
11034: skyndsamhet som krävs. Särskild uppmärksam-             finns det kommuner där veteranerna redan t1era
11035: het skall fästas vid att veteraner som har en           gånger fått möjlighet tili rehabilitering.
11036: skada eller sjukdom som orsakar störning i                  Att ändra författningarna på ett sådant sätt
11037: funktionsfönnågan får möjlighet tili rehabilitering.    att veteranerna regelbundet skulle erbjudas re-
11038:     Lagen om rehabilitering av frontveteraner har       habilitering skulle kräva betydande ökningar av
11039: i sin nuvarande form varit i kraft sedan ingången       anslagen. Med det nuvarande anslaget kan drygt
11040: av 1989. I motiveringen till regeringens proposi-       22 000 veteraner rehahiliteras årligen. En för-
11041: tion konstaterades det att syftet med förslaget         dubbling av detta antal skulle höja kostnaderna
11042: var att göra systemet för rehabilitering av front-      med nästan 160 miljoner mark.
11043: 6                                           1992 vp -     KK 72
11044: 
11045:    Frågan om viiken fördelning som är rättvis            Över huvud taget skulle den föreslagna reformen
11046: när veteraner utses för rehabilitering kan också         leda tili avsevärt ökad byråkrati och en fördröjd
11047: ställas så här: är det rättvisare att utse en veteran    skötsel av veteranernas rehabiliteringsärenden.
11048: som endast har lindriga problem med hälsan                  Eftersom samhällets knappa resurser måste
11049: eller skall den veteran som uppvisar många olika         inriktas på ett förnuftigt sätt förutsätts det att
11050: sjukdomstecken och som är i klart behov av               också rehabiliteringen inleds i fråga om dem som
11051: snabb rehabilitering prioriteras?                        mest behöver den. Trots att rehabiliteringen för
11052:    1 riksdagsman Vähänäkkis m.fl. spörsmål in-           veteraner har utvecklats under en lång tid, befin-
11053: går ett förslag om att rehabiliteringen av frontve-      ner vi oss fortfarande i en situation där de
11054: teraner ändras så att den på vissa villkor blir          medicinska och sociala kriterierna avgör vem
11055: regelbundet återkommande. För närvarande                 som utses för rehabilitering. Det är viktigt att
11056: kan en veteran utses för rehabilitering på basis av      veteranrehabiliteringen inte heller sammanblan-
11057: en relativt enkel utredning. Det aktuella förslaget      das med renodlad rekreations- och semesterverk-
11058: förutsätter att deltagande i krigen och att tjänst-      samhet, vilken i och för sig givetvis fyller en
11059: göringstidernas längd utreds. Med stöd av dessa          viktig funktion när det gäller den psykiska reha-
11060: utredningar skulle man sedan fastställa rehabili-        biliteringen. Veteranrehabiliteringen kommer i
11061: teringsperiodernas längd. Ett dylikt utred-              egenskap av servicesystem inom social- och häl-
11062: ningsarbete skulle emellertid visa sig övermäk-          sovården också i framtiden att utvecklas så att
11063: tigt för hälsovårdscentralerna.                          den motsvarar veteranernas behov av rehabilite-
11064:    Situationen är nämligen den att alla tjänstgö-        ring både av hälsoskäl och av sociala orsaker.
11065: ringstider inte alltid framgår av militärpassen.         Utvecklandet av rehabiliteringens innehåll till-
11066: Olycksfallsverket vet av erfarenhet att många            hör de centrala uppgifterna för närvarande. Det
11067: har tappat sitt pass, varvid man blir tvungen att        har framgått att veteranerna allt oftare behöver
11068: begära arkivutredningar. Detta förfarande skul-          rehabiliteringsservice i sitt eget hem i stället för
11069: le leda till att handläggningen av ärenden i             anstaltsrehabilitering.
11070: olycksfallsverket skulle fördröjas ytterligare.
11071:      Helsingfors den 8 april 1992
11072:                                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
11073:                                                  1992 vp
11074: 
11075: Kirjallinen kysymys 73
11076: 
11077: 
11078: 
11079: 
11080:                                     Vähänäkki: Valtion liikelaitosten henkilöstöpolitiikasta
11081: 
11082: 
11083: 
11084:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11085: 
11086:     Tuon tuostakin tulee valtakunnan eri tahoilta      dessa pyritään työnantajatahon toimesta myös
11087: tietoja, että valtion ns. liikelaitokset suorittavat   työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa,
11088: radikaaleja toimenpiteitä mm. kustannussäästö-         olisi silti suotavaa, ettei yhtiöoikeudellisilla tem-
11089: jen syntymiseksi. Pyrkimys on tietysti sinänsä         puilla ko. toimenpiteitä mennä tekemään, ennen
11090: terve ja aiheellinen ja edustaa suuntausta, johon      kuin asia on pantu laajemmin kansanvaltaiseen
11091: niin kuntien kuin vaitionkin tulee ajan oloon          tarkasteluun. Näin varsinkin kun valtio on näis-
11092: ohjautua. - Monissa tapauksissa ko. toimenpi-          sä tapauksissa huomattavalla pääomaosuudella
11093: teitä on kuitenkin suoritettu sillä vauhdilla, ettei   uusissa yhtiöissä mukana.
11094: se ole hyvin sopeutettavissa Suomessa yleisesti           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11095: hyväksyttyjen henkilöstöpoliittisten periaattei-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11096: den piiriin. lkävimmäksi piirteeksi on koettu se,      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11097: että toimet, mm. irtisanomiset ja siirrot toisiin      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11098: tehtäviin, ovat kipeimmin koetelleet heikoim-
11099: missa tuloluokissa ja asemissa olevia työntekijöi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11100: tä. - Niinpä esim. Kymenlaaksossa pari sano-                  ryhtyä sen estämiseksi, ettei valtion liike-
11101: malehteä on perustanut yhtiön suorittamaan                    laitosten henkilöstöpolitiikkaa hoideta
11102:  lehtien varhaisjakelua, jonka tehtävän aiemmin               niin, että niiden palveluksessa olevaa
11103:  hoiti postilaitos. Posti on yhtiössä mukana                  henkilöstöä erilaisten huivaaniyhtiöiden
11104:  40 %:lla. Postin palveluksessa olleet sanomaleh-             avulla nopealla tempolla siirretään huo-
11105:  denjakajat on palkattu uuden yhtiön töihin uusi-             mattavasti heikompituloisiin ja huonom-
11106:  na työntekijöinä. Siirron seurauksena jakajien               pien palvelussuhteen ehtojen pariin il-
11107:  ansiotaso laskee noin 5 %, eläkeikä nousee 63                man, että asiat tutkittaisiin kansanvaltai-
11108:  vuodesta 65 vuoteen, täyden eläkkeen ansain-                 sella tavalla ja siten, että mahdollisiin
11109:  taikä nousee 30 vuodesta 40 vuoteen ja eläkkeen              uudistuksiin ja muutoksiin ryhdyttäisiin
11110:  osuus palkasta laskee 66 %:sta 60 %:iin. Kun                 vasta sitten, kun valtion viranhaltijoiden
11111:  tiedetään, että lehdenjakajat suurelta osin ovat             ja työntekijöiden palvelussuhteen ehdot
11112:  heikohkossa taloudellisessa asemassa olevia, yk-             ja niihin liittyvät muut edut on selvitetty
11113:  sinhuoltajia, monilapsisia perheenäitejä yms., on            asianomaisten työmarkkinajärjestöjen
11114:  selvää, että etujen yhtäkkinen huononnus koet-               välisin neuvotteluin tai kansanvaltaisella
11115:  telee karvaasti perheiden taloutta ja toimeentu-             tavalla, esim. lainsäädäntöteitse, jolloin
11116:  loa. - Mikäli, niin kuin nykyisen hallituksen                on huomioon otettavissa kaikkien val-
11117:  taholta on uhkailtu, ko. etuuksiin kajotaan jat-             tion palveluksessa olevien tasapuolinen
11118:   kossa myös lainsäädännöllä ja niihin tulevaisuu-            ja oikeudenmukainen kohtelu?
11119: 
11120:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1992
11121: 
11122:                                             Matti Vähänäkki
11123: 
11124: 
11125: 
11126: 
11127:  22005JL
11128: 2                                         1992 vp -    KK 73
11129: 
11130: 
11131: 
11132: 
11133:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11134: 
11135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        etuutensa määräytyvät työsuhteisia henkilöitä
11136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koskevien yksityisen sektorin järjestelmien mu-
11137: olette 17 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           kaan.
11138: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-        Valtion liiketoiminnan harjoittaminen keski-
11139: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tetyssä ohjauksessa on osoittautunut jäykäksi
11140: taja Vähänäkin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      sekä heikkoa tulosta tuottavaksi. Tämän vuoksi
11141: symyksestä n:o 73:                                    on kehitetty uusia toimintatapoja ja organisaa-
11142:                                                       tiomuotoja, jotka ottavat paremmin huomioon
11143:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        asiakkaiden tarpeet ja jotka edistävät toiminnan
11144:        ryhtyä sen estämiseksi, ettei valtion liike-   tuloksellisuutta. Samanaikaisesti pyritään altis-
11145:        laitosten henkilöstöpolitiikkaa hoideta        tamaan myös julkiset toiminnot kilpailulle, kos-
11146:        niin, että niiden palveluksessa olevaa         ka katsotaan kilpailulla olevan palveluja paran-
11147:        henkilöstöä erilaisten huivaaniyhtiöiden       tavan vaikutuksen. Liikelaitoslain mukainen or-
11148:        avulla nopealla tempolla siirretään huo-       ganisaatiotapa kehitettiin edellä mainittujen ta-
11149:        mattavasti heikompituloisiin ja huonom-        voitteiden saavuttamiseksi.
11150:        pien palvelussuhteen ehtojen pariin il-            Osa valtion liiketoimintaa on sellaista, ettei
11151:        man, että asiat tutkittaisiin kansanvaltai-    ole perusteita ohjata sitä keskitetysti edes liike-
11152:        sella tavalla ja siten, että mahdollisiin      laitosten tapaan. Tällaisen liiketoiminnan asiak-
11153:        uudistuksiin ja muutoksiin ryhdyttäisiin       kaat koostuvat kaikista asiakasryhmistä, ja se on
11154:        vasta sitten, kun valtion viranhaltijoiden     täydellisessä kilpailutilanteessa yksityisten yri-
11155:        ja työntekijöiden palvelussuhteen ehdot        tysten kanssa. Tällaisissa tapauksissa liiketoi-
11156:        ja niihin liittyvät muut edut on selvitetty    minnan kannattavuus turvataan parhaiten yhti-
11157:        asianomaisten työmarkkinajärjestöjen           öittämällä, jolloin yrityksellä on täysin samat
11158:        välisin neuvotteluin tai kansanvaltaisella     toimintaedellytykset kuin muilla yksityisen alan
11159:        tavalla, esim. lainsäädäntöteitse, jolloin     yrityksillä.
11160:        on huomioon otettavissa kaikkien val-              Kysymyksessä otettiin esimerkkinä huonosta
11161:        tion palveluksessa olevien tasapuolinen        henkilöstöpolitiikasta esille Postin yhdessä kah-
11162:        ja oikeudenmukainen kohtelu?                   den sanomalehden kanssa perustama lehtien
11163:                                                       varhaisjakeluyhtiö. Seuraavassa Postin selvitys
11164:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          asiasta:
11165: vasti seuraavaa:                                          "Kymen Viestintä Oy (Kouvolan Sanomat) ja
11166:                                                       Kymen Sanomat sekä Posti perustivat Kymen
11167:    Valtion liiketoimintaa harjoitetaan osana          Varhaisjakelu Oy:n, joka käynnisti varhaisjake-
11168: budjettitaloutta muun muassa budjettisidonnai-        lunPohjois-Kymenlaaksossa 1.4.1992. Ao.lehti-
11169: sena liikelaitoksena tai virastomuotoisesti bud-      talot olivat päättäneet perustaa jakeluyhtiön ja
11170: jettitalouden ulkopuolella valtion liikelaitoksis-    pyysivät Postia mukaan. Koska Pohjois-Kymen-
11171: ta annetun lain (627/87) mukaisena liikelaitok-       laakso oli Postin hoitamaa varhaisjakelualuetta
11172: sena. Valtion liikelaitoslain mukaiset liikelai-      ja koska Postin keskeinen strategia on olla mu-
11173: tokset rahoittavat toimintansa tuotteittensa ja       kana lehtien varhaisjakelussa, Posti päätti lähteä
11174: palvelujensa myynnistä kertyneillä varoilla.          mukaan ao. yhtiöön. Postin vaihtoehdot olivat
11175: Hinnoittelussa otetaan huomioon kaikki toi-           siis joko lähteä mukaan tai jättäytyä kokonaan
11176: minnasta aiheutuvat kustannukset. Liikelaitos-        pois alueen varhaisjakelun hoidosta hoidettuaan
11177: ten keskeiset henkilöstöetuudet, kuten työaika,       sitä yli 10 vuotta.
11178: vuosiloma ja eläke-etuudet määräytyvät val-               Kymen Varhaisjakelu Oy päätti järjestäytyä
11179: tion yleisten järjestelmien mukaisesti. Henkilös-     GTT:hen työnantajapuolella ja siitä seurasi, että
11180: tö on sekä työ- että virkasuhteista. Valtiolla on     työntekijäpuolella vastaava järjestö on Suomen
11181: myös yhtiömuotoista liiketoimintaa. Valtion           Kirjatyöntekijäin Liitto. Näiden välinen työeh-
11182: yhtiöiden henkilöstö on työsuhteista, heidän          tosopimus on alalla vallitseva, jolloin sitä sovel-
11183:                                           1992 vp -    KK 73                                             3
11184: 
11185: letaan yhtiön varhaisjakajiin. Yksi syy varhaisja-    kalassa muutosvaiheessa. Postin kilpailukyvyn
11186: kelun menetykseen yksityiselle yhtiölle oli juuri     kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että työsuh-
11187: valtion paremmat työehdot, jotka heikentävät          teen ehdot olisivat samat samalla alalla. Johtuen
11188: Postin mahdollisuuksia kilpailla yksityisiä jake-     valtion paremmista työsuhteen ehdoista Posti
11189: luyhtiöitä vastaan.                                   joutuu sanomalehtien varhaisjakelussa huonoon
11190:     Posti neuvotteli Postiliiton ja työntekijöiden    kilpailuasemaan ja näin Posti menetti 1980-
11191: sekä yhtiön kanssa yhdessä siirron vaikutuksis-       luvulla markkinaosuutta. Tällä vuosikymmenel-
11192: ta. Yli 60 vuotta täyttäneille tatjottiin mahdol-     lä Posti pyrkii saavuttamaan lisää markkina-
11193: lisuus joustaviin eläkeratkaisuihin, mutta muu-       osuutta mm. jakelun yhteistuotantomallin avul-
11194: tamaa poikkeusta lukuun ottamatta, jakajat            la. Ratkaiseva apu olisi yhtenäiset työsuhteen
11195: halusivat jatkaa työntekoa. Lisäksi sovittiin,        ehdot yksityisen kanssa.
11196: että yhtiö ottaa palvelukseen Postilta siirtyvät         Valtion liikelaitosten henkilöstöpolitiikka tu-
11197: varhaisjakajat ja näin tapahtuikin, lukuun otta-      lee sopeuttaa kilpailutilanteeseen, jotta liikelai-
11198: matta muutamaa, jotka eivät halunneet jatkaa          tokset pystyvät pitämään markkinaosuutensa ja
11199: varhaisjakelua. Lisäksi sovittiin, että lomaedut      näin huolehtimaan myös henkilöstönsä työlli-
11200: ja kokemusvuodet säilyvät ansaittuina, joten          syydestä ja työsuhteen ehdoista."
11201:  yhtiö ei ottanut Postilta siirtyviä jakajia uusina       Kuten selvityksestä ilmenee, on kyseisessä
11202:  työntekijöinä. Lisäksi sovittiin, että yhtiö suu-    tilanteessa ollut Postille liiketaloudellisesti vält-
11203:  rentaa jakopiirejä, jolloin työaika kasvaa ja sitä   tämätöntä mennä mukaan varhaisjakeluyh-
11204:  kautta palkka, joten tosiasiallinen ansio ei         tiöön. Henkilöstön asema on pyritty turvaa-
11205:  laske.                                               maan parhaalla mahdollisella tavalla. Käsitykse-
11206:     Posti katsoo, että pakkotilanteessa se on huo-    ni on, että kaikki valtion liikelaitokset noudatta-
11207:  lehtinut henkilöstönsä eduista myös tässä han-       vat vastuullista henkilöstöpolitiikkaa.
11208:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
11209: 
11210:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11211: 4                                          1992 vp -    KK 73
11212: 
11213: 
11214: 
11215: 
11216:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11217: 
11218:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förmåner bestäms enligt de system som tillämpas
11219: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         på personer i arbetsavtalsförhållande inom den
11220: den 17 mars 1992 till vederbörande medlem av           privata sektom.
11221: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Statlig affärsverksamhet som bedrivs central-
11222: dagsman Vähänäkki undertecknade spörsmål nr            styrt har visat sig vara osmidig samt ge svaga
11223: 73:                                                    resultat. På grund av det har man utvecklat nya
11224:                                                        verksamhetsformer och organisationsmodeller
11225:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         som bättre kan beakta kundemas behov och som
11226:        ta för att förhindra att personalpolitiken      främjar verksamhetens resultat. Samtidigt strä-
11227:        vid statens affårsverk sköts på så sätt att     var man efter att utsätta även offentliga funktio-
11228:        personer som är anställda vid dem i raskt       ner för konkurrens, eftersom konkurrensen an-
11229:        tempo förflyttas till betydligt lägre av-       ses ha en positiv inverkan på servicen. För att
11230:        lönade och sämre anställningsförhållan-         uppnå de ovan nämnda målen utvecklades den
11231:        den med hjälp av olika bulvanbolag utan         organisationsmodell som stöder sig på lagen om
11232:        att ärendena prövas på ett demokratiskt         statens affårsverk.
11233:        sätt, samt vad ämnar Regeringen göra för           En del av statens affårsverksamhet är av
11234:        att ätgärdema för eventuella reformer           sådan natur att det inte finns grunder för en
11235:        och förändringar vidtas först efter att         centralstyming av verksamheten, inte ens i form
11236:        anställningsvillkoren och övriga med            av affärsverk. De kunder som anlitar dylik
11237:        dem förknippade förmåner för statens            affårsverksamhet består av alla kundgrupper,
11238:        tjänsteinnehavare och arbetstagare har          och sålunda konkurrerar den nämnda verksam-
11239:        klarlagts genom förhandlingar mellan            heten fullt med privata företag. 1 dylika fall
11240:        vederbörande arbetsmarknadsorganisa-            tryggas affårsverksamhetens lönsamhet bäst
11241:        tioner eller på ett demokratiskt sätt, t. ex.   genom bolagisering varvid företaget har exakt
11242:        genom 1agstiftning, varvid en opartisk          samma förutsättningar för sin verksamhet som
11243:        och rättvis behandling av samtliga stat-        andra företag inom den privata sektom.
11244:        ligt anställda personer kan beaktas?               Som exempel på dålig personalpolitik nämns
11245:                                                        i spörsmålet ett bolag som bedriver tidig
11246:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tidningsutdelning och som Posten grundat till-
11247: anföra följande:                                       sammans med två tidningar. Postens utredning
11248:                                                        om ärendet är som följer:
11249:    Statens affårsverksamhet bedrivs som en del            "Kymen Viestintä Oy (Kouvolan Sanomat)
11250: av budgethushållningen bland annat i form av           och Kymen Sanomat samt Posten bildade Ky-
11251: budgetbundna affårsverk eller som ämbetsverk           men Varhaisjakelu Oy, som startade den tidiga
11252: utanför budgethushållningen i enlighet med la-         utdelningen i norra Kymmenedalen den 1 april
11253: gen om statens affårsverk (627/87). De affårs-         1992. Ovan nämnda tidningshus hade beslutat
11254: verk som hänför sig tilllagen om statens affårs-       bilda ett distributionsbolag och bad Posten bli
11255: verk fmansierar sin verksamhet med medel som           delägare i det. Eftersom norra Kymmenedalen
11256: erhålls av försäljningen av affårsverkens produk-      hörde till det område där Posten skötte om den
11257: ter och tjänster. Vid prissättningen beaktas alla      tidiga utdelningen och för att det hör tili Postens
11258: kostnader som verksamheten medför. Affårsver-          centrala strategi att vara med om den tidiga
11259: kens centrala personalförmåner såsom arbetsti-         utdelningen, beslöt Posten att gå med i nämnda
11260: den, semestem och pensionsförmånema bestäms            bolag. Posten hade alltså två altemativ; antingen
11261: enligt de gängse system som staten tillämpar.          att bli delägare i bolaget eller att helt och hållet
11262: Personai finns både i arbetsavtals- och tjänste-       lämna sig utanför skötseln av den tidiga utdel-
11263: förhållande. Staten bedriver också affårsverk-         ningen som den haft hand om i över 10 år.
11264: samhet i form av bolag. Personalen i statens              Arbetsgivama vid Kymen Varhaisjakelu Oy
11265: bolag står i arbetsavtalsförhållande och dess          beslöt sig för att ansluta sig tili GIA med den
11266:                                         1992 vp -    KK 73                                          5
11267: 
11268: påföljden att motsvarande organisation för              Posten anser att den i nödsituationer har
11269: arbetstagama är Finlands Bokarbetarförbund.         bevakat sin personals intressen även i detta
11270: Kollektivavtalet mellan dessa är det rådande        besvärliga förvandlingsskede. Med tanke på Pos-
11271: inom branschen och tillämpas sålunda på dem         tens konkurrenskraft vore det av högsta prioritet
11272: som utför den tidiga utdelningen för bolaget.       att villkoren i arbetsförhållandena skulle vara
11273: En orsak till förlusten av den tidiga utdelning-    lika inom samma bransch. På grund av bättre
11274: en till ett privat bolag var att statens bättre     anställningsvillkor inom staten försätts Posten i
11275: arbetsvillkor försvagar Postens möjligheter att     en dålig konkurrenssituation i den tidiga utdel-
11276: konkurrera med ett privat distributionsbolag.       ningen och sålunda förlorade Posten en del av
11277:    Posten förhandlade tillsammans med Post-         marknadsandelen på 1980-talet. Under detta
11278: förbundet och arbetstagama samt bolaget om          decennium strävar Posten efter att förvärva en
11279: verkningama av omplaceringen av arbets-             större marknadsandel bl.a. genom samdistri-
11280: tagama. De personer som fyllt 60 erbjöds            butionsmodellen vid utdelningen. Det att Posten
11281: möjligheter till flexibla pensionslösningar, men    och den privata sektom hade enhetliga villkor i
11282: med några få undantag ville utdelama fort-          arbetsförhållandena vore av avgörande betydel-
11283: sätta med den tidiga utdelningen. Mao kom           se.
11284: också överens om att bolaget anställer de               Personalpolitiken vid statens affårsverk bör
11285: utdelare som kommer från Posten, vilket             anpassas efter konkurrenssituationen för att af-
11286: också skedde, med undantag av ett fåtal             fårsverken skall kunna behålla sina marknads-
11287: utdelare som inte ville fortsätta. Dessutom         andelar och sålunda sötja för sysselsättningen av
11288: kom man överens om att de förvärvade                sin personai och för villkoren i arbetsförhållan-
11289: semesterförmånema och tjänsteåren bibehålls,        det."
11290: och därmed övertog bolaget inte utdelama                Såsom det framgår av utredningen har det
11291: från Posten såsom nya arbetstagare. Utöver          affårsekonomiskt varit nödvändigt för Posten
11292: detta kom man överens om att bolaget gör            att ansluta sig till bolaget som bedriver tidig
11293: utdelningsdistrikten mera omfattande, vilket        utdelning. Mao har strävat efter att trygga perso-
11294:  innebär att arbetstiden ökar och därigenom         nalens ställning på bästa möjliga sätt. Min upp-
11295:  också lönen så att den faktiska inkomsten          fattning är att statens alla affårsverk följer en
11296: inte minskar.                                       ansvarsfull personalpolitik.
11297: 
11298:      Helsingfors den 21 apri11992
11299: 
11300:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
11301:                                                   1992 vp
11302: 
11303: Kirjallinen kysymys 74
11304: 
11305: 
11306: 
11307: 
11308:                                     Iivari: Sosiaalihuollon henkilöstön pätevyysvaatimusten säilyttä-
11309:                                         misestä
11310: 
11311: 
11312:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11313: 
11314:     Valtionosuusuudistuksen yhteydessä esite-              Lakiehdotusta terveydenhuollon ammatti-
11315: tään sosiaalihuoltolakia muutettavaksi siten,           henkilöstöstä on valmisteltu yhtä aikaa edellä
11316: ~ttä laista poistetaan kuntia velvoittava mää-          mainittujen muutosesitysten kanssa. Lakiesityk-
11317: räys, että niissä on oltava sosiaalijohtaja tai         sen valmistellut työryhmä on pitänyt tiukasti
11318: wsiaalisihteeri sekä tarpeellinen määrä muuta           kiinni potilasturvallisuuden vaatimuksista ja yk-
11319: wsiaalihuollon ammatillista henkilöstöä. Tilalle        silöön vaikuttavan ammatillisen toiminnan val-
11320: tulisi säädös, jonka mukaan "sosiaalihuollon            vonnan tarpeesta. Se on päätynyt pitämään
11321: toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten tulee            terveydenhuollon ammatinharjoittamisen edel-
11322: olla sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä".         leen tiukasti lakisääteisenä, jopa lisännyt pari
11323:     Samanaikaisesti on sosiaali- ja terveysministe-     uutta ammattikuntaa lainsäädännön piiriin.
11324: riön työryhmä tehnyt esityksen sosiaalihuollon             Tähänastisessa valmistelutyössä on sosiaali-
11325: 1mmatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista             huoltoa ja terveydenhuoltoa käsitelty pätevyys-
11326: mnetun lain muuttamiseksi. Työryhmän muu-               vaatimusten suhteen eri tavalla. Syitä siihen on
11327: tosesitykset merkitsevät asetuksen väljentämistä        vaikea ymmärtää sosiaalihuollon tehtävien hoi-
11328: rriin, että on aihetta epäillä sosiaalihuollon asian-   tamisen osalta. Syrjäytyminen ja ongelmien ka-
11329: tuntemuksen vaarantumista kunnissa. Työryh-             saantuminen näyttää pahenevan sekä yksilöiden
11330: män mielestä sosiaalihuollon ammatillisia tehtä-        että yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta
11331:  viä voidaan hoitaa terveydenhuollon tai muun           huolestuttavana tavalla. Auttamisjärjestelmiä
11332:  1lan koulutuksella.                                    tulisi tästä syystä tehostaa eikä heikentää.
11333:     Kuntien tarve vähentää virkamääriä koskee              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11334:  llseassa tapauksessa hallinnollisia virkoja. Tämä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
11335:  tavoite on sinänsä perusteltu ja ymmärrettävä.         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11336:  fässä vaiheessa tulisi kuitenkin pyrkiä arvioi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11337:  maan eri linjavalintojen yhteiskunnallisia vaiku-
11338:  tuksia. Pelättävissä on, että jos sosiaalihuoltola-              Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
11339:  b ei enää velvoita kuntaa pitämään palvelukses-               mista, joita sosiaalihuollon asiantunte-
11340:  ;aan sosiaalihuollon johtavaa viranhaltijaa, jolla            muksen mahdollinen väheneminen kun-
11341:  on alan koulutus, häviää sosiaalihuollon johta-               nissa aiheuttaa, ja
11342:  misesta sellainen asiantuntemus ja asennoitumi-                  mitä Hallitus aikoo tehdä epätoivoHa-
11343:  rren, jolla kansalaisten tarvitsemia inhimillisiä             van kehityksen estämiseksi?
11344:  ;osiaalipalveluja tuotetaan ja kehitetään.
11345: 
11346:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1992
11347: 
11348:                                                 Ulpu Iivari
11349: 
11350: 
11351: 
11352: 
11353:  !20051L
11354: 2                                          1992 vp -    KK 74
11355: 
11356: 
11357: 
11358: 
11359:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11360: 
11361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         liianjäykät kelpoisuusehdot eivät tarpeettomasti
11362: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kahlehtisi sosiaalipalvelujen tarkoituksenmu-
11363: olette 17 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn            kaista kehittämistä. Työryhmä on muistiossaan
11364: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      (1991:20/STM) päätynyt esittämään kelpoisuus-
11365: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         ehtojen säätämistä työn sisällöstä ja vaativuusta-
11366: taja Iivarin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sosta käsin.
11367: myksestä n:o 74:                                          Kelpoisuusehdoksi sosiaalityöntekijän vir-
11368:                                                        kaan työryhmä esittää tehtävään soveltuvaa
11369:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-        ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy
11370:        mista, joita sosiaalihuollon asiantunte-        tai jonka lisäksi on hankittu riittävä sosiaalityön
11371:        muksen mahdollinen väheneminen kun-             koulutus tai riittävä perehtyneisyys sosiaalityö-
11372:        nissa aiheuttaa, ja                             hön taikka sosiaalihuoltajan tutkintoa.
11373:           mitä Hallitus aikoo tehdä epätoivoHa-           Sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuol-
11374:        van kehityksen estämiseksi?                     lon pääasiassa hallinnollisiin johtamistehtäviin
11375:                                                        olisi työryhmän ehdotuksen mukaan kelpoinen
11376:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            myös henkilö, jolla on tehtävään soveltuva
11377: taen seuraavaa:                                        ylempi korkeakoulututkinto.
11378:                                                           Näiden sosiaalihuollon kehittämisen kannalta
11379:     Kysymyksen perusteluissa viitataan eduskun-        keskeisten henkilöstöryhmien osalta kelpoisuus-
11380: nassa käsiteltävänä olevaan sosiaali- ja tervey-       ehdot säilyisivät siten suurin piirtein ennallaan.
11381: denhuollon valtionosuusuudistukseen ja sen yh-             Lisäksi työryhmä on esittänyt säädettäväksi
11382: teydessä esitettyyn sosiaalihuoltolain muuttami-       erikseen tehtävistä, joihin edellytetään tehtävään
11383: seen siten, että sosiaalihuoltolaissa ei enää sää-     soveltuvaa opistoasteista ammatillista tutkintoa,
11384: dettäisi virkakohtaisesti siitä, millaista sosiaali-   ja toisaalta tehtävistä, joihin edellytetään tehtä-
11385: huollon hallinnollista henkilöstöä kunnassa pi-        vään soveltuvaa kouluasteista ammatillista tut-
11386: tää olla. Sosiaalihuollon henkilöstöstä esitetään      kintoa. Tältäkin osin työryhmän ehdotukset
11387: hallituksen esityksen mukaan säädettäväksi sosi-       merkitsisivät nykyisen kaltaisten ammattikoulu-
11388: aalihuoltolaissa seuraavasti (1 0 §):                  tusvaatimusten säilyttämistä sosiaalihuollon
11389:     "Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia            ammatillisissa tehtävissä kuitenkin siten, että
11390: tehtäviä varten kunnassa tulee olla sosiaalihuol-      henkilöstön mahdollisuudet toimia erilaisissa
11391: lon ammatillista henkilöstöä.                          sosiaalihuollon tehtävissä tulisivat laaja-alaisem-
11392:     Sosiaalityöntekijän ja sosiaalihuollon amma-       miksi.
11393: tillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista sääde-             Työryhmän ehdotuksista on ministeriö pyytä-
11394: tään asetuksella."                                     nyt lausunnot varsin laajalla lausuntokierroksel-
11395:     Lisäksi kysymyksen perusteluissa viitataan         la. Lausunnoista ollaan parhaillaan laatimassa
11396: sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esityk-      yhteenvetoa, jonka valmistuttua päätetään ase-
11397: seen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön          tusuudistuksen jatkovalmistelusta.
11398: kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (888/83)             Tavoitteena edellä mainittujen säädösmuu-
11399: muuttamiseksi.                                         tosten valmistelussa on ollut toisaalta turvata
11400:     Työryhmän osalta haluan todeta, että työryh-       palvelujen laatu ja toisaalta saattaa säädöstö
11401: mä on asetettu jo pääministeri Holkerin hallituk-      sellaiseksi, että se ei aiheuttaisi tarpeettomia
11402: sen aikana ja se on tehnyt ehdotuksensa toimek-        esteitä toimintojen kehittämiselle. Lisäksi uudis-
11403: siantonsa mukaisista lähtökohdista lähtien. Kes-       tusten tarkoituksena on helpottaa sosiaalialan
11404: keisenä valmistelutyön lähtökohtana on ollut           henkilöstön työllistymistä, koska alan ammatilli-
11405: sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi-       sen koulutuksen saaneet henkilöt voisivat hakeu-
11406: suusehtojen horisontaalinen väljentäminen, jotta       tua eri tehtäviin nykyistä laaja-alaisemmin.
11407: 
11408:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
11409: 
11410:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski
11411:                                            1992 vp -     KK 74                                            3
11412: 
11413: 
11414: 
11415: 
11416:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11417: 
11418:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            styva behörighetsvillkor inte hindrar ett ända-
11419: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          målsenligt utvecklande av socialservicen. I sin
11420: den 17 mars 1992 tili vederbörande medlem av            promemoria (1991:20/SHM) har arbetsgruppen
11421: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       kommit till att behörighetsvillkoren skall fast-
11422: dagsman Iivari undertecknade spörsmål nr 74:            ställas utgående från arbetets innehåll och
11423:                                                         kravnivå.
11424:           År Regeringen medveten om de pro-                 Som behörighetsvillkor för en socialarbetar-
11425:        blem som en eventuell reducering av              tjänst föreslår arbetsgruppen en för tjänsten
11426:        sakkunskapen inom socialvården medför            lämplig högskoleexamen i viiken ingår eller utö-
11427:        i kommunerna och                                 ver viiken förvärvats tillräcklig utbildning i eller
11428:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         tillräcklig förtrogenhet med socialt arbete eller
11429:        för att en sådan oönskad utveckling kan          socialkuratorsexamen.
11430:        förebyggas?                                          Behörig främst för administrativa lednings-
11431:                                                         uppgifter inom socialvården eller social- och
11432:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hälsovården är enligt arbetsgruppens förslag
11433: anföra följande:                                        även den som har en för uppgiften lämplig högre
11434:                                                         högskoleexamen.
11435:    I motiveringen till spörsmålet hänvisas tili             I fråga om dessa för utvecklande av socialvår-
11436: social- och hälsovårdens statsandelsreform, som         den centrala persongrupper kommer behö-
11437: är under behandling i riksdagen, och tili en            righetsvilikoren att i stort sett bibehållas.
11438: ändring av socialvårdslagen som föreslagits i               Dessutom har arbetsgruppen föreslagit att det
11439: samband med den. Avsikten med ändringen är              separat skall stadgas om uppgifter för vilka
11440: att det i fråga om olika tjänster inte skall stadgas    förutsätts för uppgiften lämplig yrkesexamen på
11441: särskilt om den administrativa personai som             institutnivå och å andra sidan om uppgifter för
11442: kommunerna skall ha inom socialvården. I rege-          vilka förutsätts en för uppgiften lämplig yrkes-
11443: ringspropositionen föreslås att det i social-           examen på skolnivå. Åven till dessa delar in-
11444: vårdslagen skall stadgas om socialvårdsperso-           nebär arbetsgruppens förslag att de nuvarande
11445: nalen enligt följande (10 §):                           yrkesutbildningsvillkoren bibehålls i fråga om
11446:     "För uppgifter i samband med verkställighe-         yrkesuppgifterna inom socialvården, dock så att
11447: ten av socialvården skall kommunen ha yrkesut-          personalen kan sköta olika uppgifter inom so-
11448: bildad personai inom denna.                             cialvården på ett vidare område.
11449:     Om allmänna behörighetsvillkor för socialar-            Ministeriet har begärt utlåtande om arbets-
11450: betare och annan yrkesutbildad personai inom            gruppens förslag genom ett omfattande remiss-
11451: socialvården stadgas genom förordning."                 förfarande. Som bäst görs ett sammandrag av
11452:     I motiveringen tili spörsmålet hänvisas dessu-      utlåtandena varefter beslut fattas om den fort-
11453: tom tili den av social- och hälsovårdsministeriet       satta beredningen av förordningsreformen.
11454: tilisatta arbetsgruppens framställning om en                Vid beredningen av ovan nämnda ändringar
11455: ändring av förordningen om behörighetsvillko-           har målet varit att å ena sidan trygga servicekva-
11456: ren för yrkesutbildad personai inom socialvår-          liteten och å andra sidan göra stadgandena
11457: den (888/83).                                           sådana att de inte utgör onödiga hinder för
11458:     I fråga om arbetsgruppen vili jag konstatera        utvecklandet av funktionerna. Syftet med refor-
11459: att den tilisattes redan under statsminister Hol-       men är dessutom att underlätta sysselsättningen
11460:  keris regering och att den har framlagt sina           av personai på det sociala området, eftersom
11461: förslag utgående från sitt uppdrag. En central          personer med yrkesutbildning kan söka sig tili
11462:  utgångspunkt för beredningen har varit att vidga       olika uppgifter på ett vidare område än för
11463:  behörighetsvillkoren horisontalt så att alltför        närvarande.
11464: 
11465:      Helsingfors den 9 april 1992
11466: 
11467:                                                        Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski
11468:                                                1992 vp
11469: 
11470: Kirjallinen kysymys 75
11471: 
11472: 
11473: 
11474: 
11475:                                   Lindroos ym.: Syvinginsalmen silta- ja tiehankkeen käynnistämi-
11476:                                       sestä Ruovedellä
11477: 
11478: 
11479:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11480: 
11481:    Ruoveden kunnan asukkaille on jo vuosikym-        kutus. Ruovedellä on runsaasti ammattitaitoista
11482: menien ajan luvattu, että Syvinginsalmen yli         työvoimaa sekä maanparannus- että siltatöihin.
11483: rakennetaan silta ja että maantie n:o 3481 välillä   Hankkeen kustannustaso olisi tällä hetkellä noin
11484: kantatie n:o 66-Haapamäki peruskorjataan.            30 prosenttia alempi kuin vuonna 1990.
11485: Töiden aloitusajankohtaa on siirretty viime ai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11486: koina vuosittain eri syihin vedoten.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11487:    Nykyinen Syvinginsalmen lossi on käynyt           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11488: vanhaksi ja epävarmaksi kuljetusvälineeksi. Los-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11489: siin saattaa tulla pitkiäkin seisokkeja enna-
11490: koimattomasti. Lossi ei myöskään enää vastaa                   Aikooko Hallitus ryhtyä Pohjois-Hä-
11491: raskaan kuljetusliikenteen tarpeita.                        meen liikenneoloja ja työllisyyttä paran-
11492:    Sillan rakentaminen salmen yli ja tien perus-            taviin toimenpiteisiin ja ottaa viimeistään
11493: korjaus koituisi laajemmankin alueen eduksi,                valtion vuoden 1993 talousarvioon mää-
11494: parantaisihan se merkittävästi yhteyksiä Keski-             rärahan Syvinginsalmen sillan rakenta-
11495: Suomen läänistä ja Etelä-Pohjanmaalta Lou-                  miseksi ja maantien n:o 3481 peruskor-
11496: nais-Suomeen.                                               jaamiseksi välillä kantatie n:o 66-Haa-
11497:     Hankkeen aloittamisella olisi myös koko Poh-            pamäki?
11498: jois-Hämeen alueen työllisyyttä parantava vai-
11499: 
11500:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1992
11501: 
11502:            Reijo Lindroos                  Anneli Taina              Lea Mäkipää
11503:            Marjatta Stenius-Kaukonen       Pentti Lahti-Nuuttila     Irmeli Takala
11504:            Helmi Morri                     Eila Rimmi                Markku Vuorensola
11505:            Pekka Leppänen                  Timo Roos                 Kimmo Sasi
11506:            Heikki A. Ollila                Sulo Aittoniemi           Jukka Gustafsson
11507:                      Arja Ojala                              Vesa Laukkanen
11508: 
11509: 
11510: 
11511: 
11512:  220051L
11513: 2                                        1992 vp -    KK 75
11514: 
11515: 
11516: 
11517: 
11518:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11519: 
11520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toteutettavaksi vuosina 1994---95 tieverkon ke-
11521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hittämisen määrärahoilla. Hankkeen kustannus-
11522: olette 17 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          arvio on 16,0 Mmk ja sisältää sillan lisäksi tien
11523: kirjeenne n:o 300 ohella toimittanut valtioneu-      suuntauksen parantamista yhteensä 4,0 kilomet-
11524: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         rin matkalla.
11525: kansanedustaja Reijo Lindroosin ym. näin kuu-           Muilta osin maantien n:o 3481 parantaminen
11526: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 75:           on tarkoitus toteuttaa perustienpidon määrära-
11527:                                                      hoilla seuraavasti:
11528:           Aikooko Hallitus ryhtyä Pohjois-Hä-           Väli Salonsilta-Keuruun raja toteutetaan
11529:        meen liikenneoloja ja työllisyyttä paran-     vuosina 1993-96. Kyseessä on huonokuntoisen
11530:        taviin toimenpiteisiin ja ottaa viimeistään   öljysoratien kevyen rakenteen parantaminen
11531:        valtion vuoden 1993 talousarvioon mää-        noin 13,9 kilometrin matkalla. Hankkeen kus-
11532:        rärahan Syvinginsalmen sillan rakenta-        tannusarvio on 6, 7 Mmk.
11533:        miseksi ja maantien n:o 3481 peruskor-           Väli Mustajärvi-Syvinki toteutetaan vuosina
11534:        jaamiseksi välillä kantatie n:o 66-Haa-       1994---95. Kyseessä on huonokuntoisen öljyso-
11535:        pamäki?                                       ratien rakenteen parantaminen 3,9 kilometrin
11536:                                                      matkalla. Hankkeen tiesuunnitelma valmistuu
11537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuluvana vuonna ja sen kustannusarvio on 2, 7
11538: vasti seuraavaa:                                     Mmk.
11539:                                                         Huomioon ottaen tiedossa olevat tulevien
11540:    Syvinginsalmen silta on liikennetaloudellisesti   vuosien tiemäärärahakehykset hankkeiden ai-
11541: kannattava hanke, joka on suunnitelmiensa puo-       kaistaminen edellä esitetystä on mahdollista vain
11542: lesta valmis aloitettavaksi. Tielaitoksen toimin-    työllisyysvaroilla.
11543: ta- ja taloussuunnitelmassa hanke on ajoitettu
11544: 
11545:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1992
11546: 
11547:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
11548:                                           1992 vp -    KK 75                                        3
11549: 
11550: 
11551: 
11552: 
11553:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11554: 
11555:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av vägnätet. Kostnadskalkylen f6r projektet är
11556: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        16,0 milj. mk och inkluderar såväl byggande av
11557: 300 av den 17 mars 1992 till vederbörande             bron som förbättrande av vägens riktning på en
11558: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     sträcka av 4,0 kilometer.
11559: de av riksdagsman Reijo Lindroos m.fl. under-            Vad gäller förbättrandet av landsväg nr 3481
11560: tecknade spörsmål nr 75:                              i övrigt är avsikten att projektet genomförs med
11561:                                                       anslag för basväghållningen som följer:
11562:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för            Sträckan Salonsilta-gränsen tili Keuruu ge-
11563:        att förbättra trafikförhållandena och sys-     nomförs under åren 1993-96. Det är fråga om
11564:        selsättningen i Norra Tavastland och           att förbättra den lätta konstruktioneo av en
11565:        senast i statsbudgeten för 1993 anvisa         oljegrusväg som är i dåligt skick och cirka 13,9
11566:        anslag för byggande av Syvinginsalmi           kilometer lång. Kostnadskalkylen för projektet
11567:        bro och grundförbättrande av landsväg          är 6,7 milj. mk.
11568:        nr 3481 på sträckan stamväg nr 66-                Sträckan Mustajärvi-Syvinki genomförs un-
11569:        Haapamäki?                                     der åren 1994--95. Det är fråga om att f6rbättra
11570:                                                       den lätta konstruktioneo av en oljegrusväg som
11571:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         är i dåligt skick och 3,9 kilometer lång. Väg-
11572: anföra följande:                                      planen för projektet blir färdig i år och kost-
11573:                                                       nadskalkylen för projektet är 2,7 milj. mk.
11574:    Trafikekonomiskt sett är Syvinginsalmi bro            Med beaktande av den ram för väganslagen
11575: ett lönsamt projekt som är klart att inledas enligt   för de kommande åren som är känd är det inte
11576: planema. 1 vägverkets verksamhets- och eko-           möjligt att genomföra projekten tidigare än vad
11577: nomipian är projektet planerat att bli genomfört      som föreslagits ovan förutom med sysselsätt-
11578: under åren 1994--95 med anslag för utvecklande        ningsmedel.
11579: 
11580:      Helsingfors den 3 april 1992
11581: 
11582:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
11583:                                                   1992 rd
11584: 
11585: Skriftligt spörsmål 76
11586: 
11587: 
11588: 
11589: 
11590:                                     Metsämäki m.fl.: Om Televerkets personalminskningar              skär-
11591:                                          gårdsområden
11592: 
11593: 
11594:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11595: 
11596:     Efter att Post- och televerket blev ett statligt    innan man verkställer minskningar av anställda
11597: affärsverk har det skett och fortfarande pågår en       inom den statliga sektom i skärgårdsområden,
11598: omfattande sanering och omorganisering både i           så har inte skett.
11599: verksamheten och bland personalen. Det senaste             Omorganiseringama har också resulterat i att
11600: tillskottet i Televerkets saneringsprogram är att       servicenummer (019, 020), abonnentärenden
11601: verket först minskat antalet tjänster med ca 30 %       (nyabonnemang, överlåtelser, flyttningar mm.
11602: och sedan lediganslagit de resterande tjänstema         av telefonanslutningar), kabel-TV, larmöver-
11603: för att på nytt sökas av de anställda. Detta trots      föring har koncentrerats till större enheter. B1.a.
11604: att en stor del av personalen har ikraftvarande         har dessa nummer flyttats bort från Ekenäs
11605: arbetsavtal.                                            teleområde. Detta har medfört att den svensk-
11606:     Det är alltså redan nu klart att ca 30 procent      talande befolkningen fått en klart försämrad
11607: av de anställda vid Tele inte kommer att få             språklig service bl.a. i Västra Nyland och Åbo-
11608: ett nytt arbetsavtal. Den överloppspersonalen           land.
11609: kommer i stället att placeras i s.k. entrepre-             Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
11610: nadenheter som på den fria marknaden skall              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11611: tävla om olika installationsarbeten.                    ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
11612:     Omorganiseringen och ovissheten om fram-            följande spörsmål:
11613: tiden har blivit psykiskt mycket tung för många
11614:  av Teles anställda. Det har varit mycket svårt att               Är Regeringen medveten om Telever-
11615: efter många års anställning tvingas söka sitt                  kets ensidiga uppsägningar av gällande
11616:  arbete på nytt och därtill inte kunna vara säker              arbetsavtal och
11617:  på att få fortsätta. Situationen har också lett till             anser Regeringen att Televerket har
11618:  att atmosfären inom personalen på Tele är                     förfarit enligt arbetsavtalslagen och för
11619:  mycket inflammerad. Man kan bara ana vad en                   övrigt uppträtt som en god arbetsgivare
11620:  dylik process har för verkningar på arbetsmoti-               och har Televerket iakttagit skärgårdsla-
11621:  vationen och trivseln inom företaget.                         gens bestämmelser vid personalminsk-
11622:     Saneringsåtgärdema leder till att antalet an-              ningar, och
11623:  ställda inom Tele minskar med ca 30 procent.                     på vilket sätt ämnar Regeringen i
11624:  Många av de anställda har idag sin arbetsplats                framtiden garantera den svenskspråkiga
11625:  inom de s.k. skärgårdskommunema. Enligt skär-                 servicen inom Televerkets verksamhets-
11626:  gårdslagen skall skärgårdsdelegationen höras                  område?
11627: 
11628:       Helsingfors den 17 mars 1992
11629: 
11630:                       Lauri Metsämäki                            Jan-Erik Enestam
11631: 
11632: 
11633: 
11634: 
11635:  220051L
11636: 2                                               1992 vp
11637: 
11638: Kirjallinen kysymys 76                                                                       Suomennos
11639: 
11640: 
11641: 
11642: 
11643:                                    Metsämäki ym.: Telelaitoksen henkilöstövähennyksistä saaristo-
11644:                                       alueilla
11645: 
11646: 
11647:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11648: 
11649:    Sen jälkeen kun Posti- ja telelaitoksesta tu1i     asiain neuvottelukuntaa on kuultava ennen kuin
11650: valtion liikelaitos, on tapahtunut ja tapahtuu        ryhdytään vähentämään valtiosektorin työnteki-
11651: edelleen sekä toiminnan että henkilöstön laajaa       jöitä saaristoalueilla. Näin ei ole tapahtunut.
11652: saneerausta ja uudelleenjärjestelyä. Viimeisin ta-       Uudelleenjärjestelyt ovat myös johtaneet sii-
11653: pahtuma telelaitoksen saneerausohjelmassa on,         hen, että palvelunumerot (019, 020), tilaaja-asiat
11654: että laitos on ensin vähentänyt toimien määrää        (uusien puhelinliittymien tilaukset, liittymien
11655: noin 30% ja sen jälkeen ju1istanut loput toimet       luovutukset, muutot ym.), kaapelitelevisioasiat
11656: uudelleen työntekijöiden haettaviksi. Näin siitä      ja hälytysten siirrot on keskitetty suurempiin
11657: huolimatta, että suurella osalla henkilöstöstä on     yksiköihin. Muun muassa nämä numerot on
11658: voimassa olevat työsopimukset.                        siirretty pois Tammisaaren telealueelta. Tämän
11659:    Jo nyt on siis selvää, että noin 30% Telen         vuoksi ruotsinkielisen väestön kielelliset palvelut
11660: työntekijöistä jää vaille uutta työsopimusta.         ovat selvästi heikentyneet mm. Länsi-Uudella-
11661: Tämä ylimääräinen henkilöstö sijoitettaisiin sen      maalla ja Turunmaassa.
11662: sijaan ns. urakointiyksiköihin, jotka kilpailisivat      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11663: eri asennustöistä.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11664:    Uudelleenjärjestely ja epätietoisuus tulevai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11665: suudesta on käynyt hyvin raskaaksi monille            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11666: Telen palveluksessa oleville. On ollut hyvin vai-
11667: keaa monen työssäolovuoden jälkeen joutua                       Onko Hallitus tietoinen Telelaitokses-
11668: hakemaan omaa työpaikkaansa uudelleen epä-                   sa tapahtuneista yksipuolisista voimassa
11669: varmuuden vallitessa lisäksi jatkamismahdolli-               olevien työsopimusten irtisanomisista, ja
11670: suuksista. Tilanne on johtanut myös siihen, että                katsooko Hallitus Telelaitoksen toimi-
11671: ilmapiiri Telen henkilöstön piirissä on hyvin                neen työsopimuslain mukaisesti ja esiin-
11672: tulehtunut. Voi vain aavistaa, millaisia vaikutuk-           tyneen muutoin hyvän työnantajan ta-
11673: sia tällaisella prosessilla on työmotivaatioon ja            voin, ja onko Telelaitos noudattanut saa-
11674: viihtyvyyteen yrityksessä.                                   ristolain säännöksiä henkilöstöä vähen-
11675:    Saneeraus johtaa siihen, että Telen työnteki-             nettäessä, ja
11676: jöiden määrä vähenee noin 30 prosenttia. Monil-                 miten Hallitus aikoo turvata tulevai-
11677: la työntekijöistä on nykyisin työpaikka ns. saa-             suudessa ruotsinkieliset palvelut Telelai-
11678: ristokunnissa. Saaristolain mukaan saaristo-                 toksen toiminta-alueella?
11679: 
11680:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1992
11681: 
11682:                      Lauri Metsämäki                           Jan-Erik Enestam
11683:                                           1992 vp -    KK 76                                           3
11684: 
11685: 
11686: 
11687: 
11688:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11689: 
11690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Periaatteiden mukaan henkilöstö sijoitetaan
11691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ensisijaisesti uudelleen laitoksen sisäisillä siir-
11692: olette maaliskuun 17 päivänä 1992 päivätyn            roilla. Tätä periaatetta tuetaan rekrytointikiel-
11693: kirjeenne n:o 303 ohella toimittanut valtioneu-       lolla. Henkilöstön uudelleensijoittamisen peri-
11694: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          aatteisiin kuuluvat lisäksi koulutuksen tukemi-
11695: kansanedustaja Metsämäen ym. näin kuuluvasta          nen, muun työnantajan palvelukseen siirtymisen
11696: kirjallisesta kysymyksestä n:o 76:                    edistäminen sekä kehittämisraha henkilöiden
11697:                                                       oma-aloitteisen kehittämisen tukemiseksi.
11698:           Onko Hallitus tietoinen Telelaitokses-          Uudelleensijoittamisen periaatteiden toteutu-
11699:        sa tapahtuneista yksipuolisista voimassa       mista seuraa yhtymätason työryhmä, jossa on
11700:        olevien työsopimusten irtisanomisista, ja      henkilöstön edustus.
11701:           katsooko Hallitus Telelaitoksen toimi-          Yksipuoliset voimassa olevien työsopimusten
11702:        neen työsopimuslain mukaisesti ja esiin-       irtisanomiset eivät ole näiden periaatteiden mu-
11703:        tyneen muutoin hyvän työnantajan ta-           kaisia. Ketään ei yksipuolisesti sanota irti vaan
11704:        voin, ja onko Telelaitos noudattanut saa-      jokaiselle pyritään, mikäli mahdollista, löytä-
11705:        ristolain säännöksiä henkilöstöä vähen-        mään sopiva tehtävä.
11706:        nettäessä, ja                                      Posti- ja telelaitoksen henkilöstöpoliittisena
11707:           miten Hallitus aikoo turvata tulevai-       pääajatuksena on jo vuosikymmeniä ollut, että
11708:        suudessa ruotsinkieliset palvelut Telelai-     pysyvän henkilöstön työsuhteidenjatkuvuus tur-
11709:        toksen toiminta-alueella?                      vataan niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä
11710:                                                       ajatus on myös uudelleensijoittamisen periaattei-
11711:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den lähtökohtana siten, että nämä periaatteet
11712: vasti seuraavaa:                                      täydentävät pakollisten säännösten kuten liike-
11713:                                                       laitoslakien, työsopimuslain, valtion virkamies-
11714:    Telealan nopea tekninen kehitys ja uusi kilpai-    lain ja valtion yhteistoimintalain mukaisia me-
11715: lutilanne ovat yhdessä aiheuttaneet sen, että         nettelyjä sekä työehtosopimuksien ja yhteistoi-
11716: Posti- ja telelaitoksen Telen toimialalta on jää-     mintaa koskevien sopimusten sisältöä. Säännök-
11717: mässä runsaasti henkilöitä ilman työtä.               siä luonnollisesti noudatetaan, ja niiden lisäksi
11718:     Telessä on toteutettu alueellisen teletoimin-     pyritään hyvän työnantajan tavoin toimimaan
11719: nan organisaation kokonaisuudistus. Uudistuk-         myönteisin periaattein hankalassa tilanteessa.
11720: sella pyritään turvaamaan Posti- ja telelaitoksen         Nyt kysymyksessä oleva Telen henkilöstön
11721: kilpailukyky ja toiminnan kannattavuus sekä           sopeuttaminen ei ole koskenut saaristokuntia tai
11722: saamaan tappiollinen, lähinnä kaukopuhelin-           muiden kuntien saaristoalueita. Saaristoalueiden
11723: maksuilla subventoitu paikallisteletoimintå kan-      neuvottelukunnalta tullaan pyytämään lausunto
11724: nattavaksi. Uudistuksella pyritään myös alenta-       näiden alueiden osalta. Muutenkin Tele toimii
11725: maan paikallisteletoiminnasta perittävien mak-        saaristolain tavoitteiden mukaisesti turvaten
11726: sujen reaalista hintatasoa.                           osaltaan saariston palvelut.
11727:     Uuden organisaation kaikki tehtävät on pan-           Telen alueellisen toiminnan uudelleen organi-
11728: tu hakuun. Tällä hetkellä on käynnissä hakupro-       sointi ei merkitse asiakkaiden palvelutason heik-
11729: sessin laaja kolmas hakuvaihe. Hakuprosessissa        kenemistä. Sekä suomen- että ruotsinkielisten
11730: valitsematta jääneet henkilöt sijoittuvat urakoin-    asiakkaiden palvelu on Posti- ja telelaitokselle
11731: ti- ja uudelleensijoitusyksiköihin.                   liikelaitoksena tärkeää, ja se hoidetaan.
11732:     Telen henkilöstöä vähennetään noudattaen              Teletoimintalain nojalla hoitamassaan teletoi-
11733: Posti- ja telelaitoksen hallituksen elokuussa 1991    minnan ohjauksessa ja toimilupapolitiikassa lii-
11734: hyväksymiä periaatteita henkilöstön uudelleen         kenneministeriö turvaa kaikkien alueiden tele-
11735: sijoittamisesta. Posti- ja telelaitoksen yhteistyö-   toiminnan palvelutason ja ottaa huomioon alu-
11736: komitea on myös hyväksynyt nämä periaatteet.          eellisen tasa-arvon.
11737: 
11738:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1992
11739: 
11740:                                                                     Liikennerninisteri Ole Norrback
11741: 4                                        1992 vp -    KK 76
11742: 
11743: 
11744:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11745: 
11746:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          televerkets samarbetskommitte. Enligt prin-
11747: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ciperna omplaceras personalen i första hand
11748: 303 av den 17 mars 1992 till vederbörande            inom Post- och televerket. Ny personai får inte
11749: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    rekryteras. Dessutom skall man enligt omplace-
11750: de av riksdagsman Metsämäki m.fl. underteck-         ringsprinciperna understöda utbildning, göra det
11751: nade spörsmål nr 76:                                 lättare för personalen att byta arbetsgivare samt
11752:                                                      med hjälp av ett utvecklingsbidrag främja själv-
11753:           År Regeringen medveten om Telever-         ständig företagsamhet.
11754:        kets ensidiga uppsägningar av gällande           Genomförandet av principerna för omplace-
11755:        arbetsavtal och                               ringen följs av en arbetsgrupp på koncernnivå,
11756:           anser Regeringen att Televerket har        där personalen är representerad.
11757:        förfarit enligt arbetsavtalslagen och för        Ensidiga uppsägningar av gällande arbetsav-
11758:        övrigt uppträtt som en god arbetsgivare       tal strider mot ovan nämnda principer. Ingen
11759:        och har Televerket iakttagit skärgårdsla-     kommer att sägas upp ensidigt, utan avsikten är
11760:        gens bestämmelser vid personalminsk-          att om möjligt finna en lämplig uppgift för var
11761:        ningar, och                                   och en.
11762:           på vilket sätt ämnar Regeringen i             Huvudtanken i Post- och televerkets personal-
11763:        framtiden garantera den svenskspråkiga        politik har redan i årtionden varit att den fasta
11764:        servicen inom Televerkets verksamhets-        personalen så långt det är möjligt garanteras ett
11765:        område?                                       varaktigt jobb. Man utgår också från samma
11766:                                                      tanke i omplaceringsprinciperna, som komplet-
11767:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        terar de tvingande stadganden om förfarandet
11768: anföra följande:                                     som ingår i affärsverkslagarna, lagen om arbets-
11769:                                                      avtal, statstjänstemannalagen och lagen om sam-
11770:    Den snabba tekniska utvecklingen inom tele-       arbete inom statens ämbetsverk och inrätt-
11771: branschen har i förening med de nya konkur-          ningar, samt innehållet i kollektivavtal och sam-
11772: rensförhållandena lett till att ett stort antal      arbetsavtal. Man följer naturligtvis stadgandena,
11773: anställda inom Telesektorn vid Post- och telever-    och dessutom försöker man, som en god arbets-
11774: ket håller på att bli utan arbete.                   givare, handla på ett tillmötesgående sätt trots
11775:    Vid Tele har man genomfört en totalreform         den svåra situationen.
11776: av den regionala televerksamheten. A vsikten            De omplaceringar av Teles personai som det
11777: med reformen är att försöka trygga Post- och         nu är fråga om har inte gällt skärgårdskommu-
11778: televerkets konkurrenskraft och garantera en         nerna eller skärgårdsområdena i andra kommu-
11779: lönsam verksamhet samt att få upp lönsamheten        ner. Beträffande de här områdena kommer man
11780: i fråga om den förlustbringande regionala tele-      att begära ett utlåtande av skärgårdsdelegatio-
11781: verksamheten, som subventioneras främst med          nen. Tele verkar även annars enligt målsättning-
11782: fjärrsamtalsavgifter. Dessutom eftersträvas en       arna för skärgårdslagen och garanterar på så sätt
11783: sänkning av realprisnivån i fråga om de avgifter     servicen i skärgården.
11784: som uppbärs för lokal televerksamhet.                   Omorganiseringen av Teles regionala verk-
11785:    Alla uppgifter inom den nya organisationen        samhet kommer inte att leda till försämrad
11786: har förklarats lediga att sökas. För tillfället är   kundservice. Det är viktigt för Post- och Telever-
11787: ansökningsprocessen i det tredje, omfattande         ket, som är ett affarsverk, att kunna betjäna
11788: skedet. De personer som inte blivit valda vid        såväl finsk- som svenskspråkiga kunder och det
11789: ansökningsprocessen omplaceras i de s.k. entre-      kommer att skötas om.
11790: prenad- och omplaceringsenheterna.                      Enligt lagen om televerksamhet sköter trafik-
11791:    Personalminskningen vid Tele sker med iakt-       ministeriet om styrningen av televerksamheten
11792: tagande av de omplaceringsprinciper som i au-        och koncessionspolitiken samt garanterar servi-
11793: gusti 1991 godkändes av Post- och televerkets        cenivån för televerksamheten på alla områden
11794: styrelse och som även har godkänts av Post- och      och den regionala jämlikheten.
11795: 
11796:      Helsingforsden 16 april1992
11797: 
11798:                                                                       Trafikrninister Ole Norrback
11799:                                                1992 vp
11800: 
11801: Kirjallinen kysymys 77
11802: 
11803: 
11804: 
11805: 
11806:                                   Urpilainen: Kansainväliseen ylioppilastutkintoon tähtäävän ope-
11807:                                      tuksen aloittamisesta Kokkolassa
11808: 
11809: 
11810:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11811: 
11812:     Opetusministeriön vastikään tekemällä pää-       maisia opiskelijoita, jotka ovat tulleet eri puolilta
11813: töksellä kolme uutta lukiota on saanut luvan         maailmaa. Samoin Kokkolassa sijaitsee Pohjois-
11814: järjestää kansainväliseen ylioppilastutkintoon       maissakin ainutlaatuinen pohjoismainen taide-
11815: johtavaa opetusta. Oulun lyseon lukio, Tampe-        koulu, joka rekrytoi opiskelijoita kaikista poh-
11816: reen lyseon lukio ja Vasa övningsskola voivat        joismaista. Toiminnan pääasiallinen rahoittaja
11817: lukuvuodesta 1992-1993 lukuvuoteen 1995-             on Kokkolan kaupunki.
11818:  1996 antaa Intemational Baccalaureate -ohjel-          Muun muassa edellä mainittuun kaupungin
11819: man mukaista opetusta.                               aktiiviseen ulospäin suuntautuvaan toimin-
11820:     Tähän saakka kansainväliseen ylioppilastut-      tastrategiaan sopisi yhtenä osana nimenomaan
11821: kintoon tähtäävää lukio-opetusta ovat Suomes-        se, että myös lukio-opiskeluvaiheessa saataisiin
11822:  sa antaneet Helsingin suomalainen yhteiskoulu,      kansainvälistä kanssakäymistä aikaan. Eräänä
11823:  Mattlidens gymnasium Espoossa sekä Turun            osana tätä kehitystä voisi olla nimenomaan se,
11824:  normaalikoulu. Näissäkin toiminta on vielä niin     että Kokkolassa olisi mahdollisuus antaa kan-
11825:  uutta, että ensimmäiset tutkinnot suoritetaan       sainväliseen ylioppilastutkintoon tähtäävää lu-
11826:  vasta runsaan vuoden kuluttua. Meneillään ole-      kio-opetusta. KokkoJalainen Kiviniityn lukio on
11827:  vassa IB-kokeilussa opinnot kestävät kaksi vuot-    tältä osin osoittanut oma-aloitteisuutta, idearik-
11828:  ta. Opetussuunnitelma on kompromissijoissakin       kautta ja mielenkiintoa saada IB-kokeiluoikeu-
11829:  maissa noudatetun kapea-alaisen ja toisissa         det. Valitettavasti opetusministeriön äskettäin
11830:  maissa noudatetun laaja-alaisen opetussuunni-       tekemään päätökseen uusien IB-kokeilulupien
11831:  telman välillä. Kokeiluun liittyy myös se, että     myöntämiseksi ei Kiviniityn lukio sisältynyt.
11832:  maailmanlaajuisen kirjallisen kokeen vastaukset        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11833:  lähetetään ulkomaille tarkistettaviksi.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11834:      Kokkolan kaupungin kehittämisen painopis-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11835:  tealueita on kansainvälistyminen. Muun muassa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11836:  tähän liittyen on kaupunkiin perusteilla valta-
11837:  kunnallinen nuorison kurssi- ja leirikeskus, jon-              Katsooko Hallitus, että se voisi osal-
11838:  ka toimintaluonne pitkälti painottuu nimen-                 taan olla tukemassa Kokkolan kaupun-
11839:  omaan kansainvälisyyteen. Myös Kokkolan                     gin oma-aloitteisuutta kansainvälistymi-
11840:  ammatillisen oppilaitoksen toimintaa on kehitet-            sessä esimerkiksi niin, että Kiviniityn lu-
11841:  ty niin, että oppilaitos on mukana kansainväli-             kiolle myönnettäisiin lupa järjestää kan-
11842:  sessä vaihto-oppilasjärjestelmässä. Esimerkiksi             sainväliseen ylioppilastutkintoon johta-
11843:  meneillään olevan lukuvuoden aikana ammatti-                vaa opetusta, ja milloin kyseinen opetus
11844:   oppilaitoksessa opiskelee useita kymmeniä ulko-            voisi Kiviniityn lukiossa alkaa?
11845: 
11846:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1992
11847: 
11848:                                            Kari Urpilainen
11849: 
11850: 
11851: 
11852: 
11853:  220051L
11854: 2                                        1992 vp -    KK 77
11855: 
11856: 
11857: 
11858: 
11859:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11860: 
11861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tasoinen tutkinto, jota ei ole mahdollista ottaa
11862: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        täysin yleisesti käyttöön. IB-opetuksen järjestä-
11863: olette 17 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          minen vaatii myös huomattavia resursseja. Jo
11864: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suomalainen ylioppilastutkinto sellaisenaan on
11865: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kansainvälisesti hyväksytty tutkinto korkeakou-
11866: edustaja Kari Urpilaisen näin kuuluvasta kirjal-     luihin pääsyä varten. Kun lisäksi otetaan huo-
11867: lisesta kysymyksestä n:o 77:                         mioon, että opetusta voidaan uusien säännösten
11868:                                                      mukaan antaa lisääntyvässä määrin muulla kie-
11869:           Katsooko Hallitus, että se voisi osal-     lellä kuin varsinaisella opetuskielellä missä ta-
11870:        taan olla tukemassa Kokkolan kaupun-          hansa lukiossa, voidaan katsoa, että kansainvä-
11871:        gin oma-aloitteisuutta kansainvälistymi-      listymispyrkimykset voivat tältä osin toteutua
11872:        sessä esimerkiksi niin, että Kiviniityn lu-   myös suomalaisessa lukiossa.
11873:        kiolle myönnettäisiin lupa järjestää kan-         Opetusministeriö on määrätietoisesti pyrkinyt
11874:        sainväliseen ylioppilastutkintoon johta-      käynnistämään IB-opetuskokeilua Suomessa pi-
11875:        vaa opetusta, ja milloin kyseinen opetus      täen lähtökohtana sekä maantieteellisiä näkö-
11876:        voisi Kiviniityn lukiossa alkaa?              kohtia että korkeakoululaitoksen ja elinkeino-
11877:                                                      elämän tarpeita saada paikkakunnalleen kan-
11878:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sainväliseen ylioppilastutkintoon johtavaa
11879: taen seuraavaa:                                      vieraskielistä opetusta. Huomiota on kiinnitetty
11880:                                                      myös opettajankoulutuksen mahdollisuuksiin
11881:    Kansainvälisen kanssakäymisen lisääntymi-         hyödyntää IB-opetuksesta saatavia virikkeitä.
11882: nen ja ihmisten muutot maasta toiseen ovat               Tähän mennessä opetusministeriö on myön-
11883: asettaneet uusia vaatimuksia Suomen kouluope-        tänyt yhteensä kuudelle lukiolle oikeuden toi-
11884: tukselle. Kansainvälistymisen myötä on käynyt        meenpanna IB-opetuskokeilua. IB-opetus on
11885: tarpeelliseksi voida myös Suomessa suorittaa         näin ollen varsin lyhyessä ajassa leviämässä eri
11886: kansainvälisesti tunnustettu Intemational Bac-       puolille Suomea pääkaupunkiseudulta Turkuun,
11887: calaureate -tutkinto (IB) eli kansainvälinen yli-    Tampereelle, Vaasaan ja Ouluun. Koska IB-
11888: oppilastutkinto.                                     opetuksenjärjestäminen vaatii huomattavia hen-
11889:    IB-tutkinto on syntynyt nykyajan tarpeiden        kisiä ja taloudellisia resursseja, IB-opetuslupia
11890: tyydyttämiseksi ja sisältää varsin mielenkiintoi-    voidaan myöntää vain rajoitetusti. Vallitseva IB-
11891: sia aspekteja. On ymmärrettävää, että tutkinto       opetusmyönteisyys on omalta osaltaan nopeut-
11892: on varsin lyhyessä ajassa levinnyt eri puolille      tamassa koululaitoksemme avautumista kan-
11893: maailmaa. Kiinnostus IB-tutkintoa kohtaan on         sainvälisille vaikutteille, ja on toivottavaa, että
11894: myös Suomessa hyvin suuri. On kuitenkin todet-       IB-opetus ja siitä saatavat virikkeet rikastuitaisi-
11895: tava, että IB-tutkinto on varsin vaativa korkea-     vat koululaitostamme yleensäkin.
11896: 
11897:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
11898: 
11899:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
11900:                                           1992 vp -    KK 77                                            3
11901: 
11902: 
11903: 
11904: 
11905:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11906: 
11907:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          resurser att ordna IB-undervisning. 1 sig är
11908: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        studentexamen i Finland redan en internationelit
11909: den 17 mars 1992 tili vederbörande medlem av          erkänd examen för inträde till högskolestudier.
11910: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     När man dessutom tar hänsyn tili att undervis-
11911: dagsman Kari Urpilainen undertecknade spörs-          ning enligt de nya bestämmelserna i allt större
11912: mål nr 77:                                            omfattning kan meddelas på andra språk än på
11913:                                                       det egentliga undersvisningsspråket i vilket som
11914:            Anser Regeringen att den för sin del       helst gymnasium, kan man anse att internationa-
11915:        kan stödja Karleby stads initiativ i fråga     liseringen tili denna del kan genomföras även i
11916:        om internationaliseringen exempelvis så        gymnasiet i Finland.
11917:        att Kiviniitty gymnasium skulle beviljas           Undervisningsministeriet har målmedvetet
11918:        tilistånd att ordna undervisning som           försökt sätta igång försök med IB-undervisning
11919:        leder till intemationell studentexamen,        i Finland såväl med hänsyn tili geografiska
11920:        och när kunde undervisningen i fråga           synpunkter som tili högskoleväsendets och ar-
11921:        inledas i Kiviniitty gymnasium?                betslivets behov av att tili orten i fråga få sådan
11922:                                                       undervisning på främmande språk som syftar tili
11923:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         internationeli studentexamen. Uppmärksamhet
11924: anföra följande:                                      har även fåsts vid att inom lärarutbildningen
11925:                                                       kunna utnyttja impulserna från IB-undervis-
11926:    Det ökande internationella umgänget och det        ningen.
11927: faktum att människor flyttar från ett land tili ett       Hittills har undervisningsministeriet beviljat
11928: annat har ställt nya krav på skolundervisningen       sammanlagt sex gymnasier tilistånd att inleda
11929: i Finland. 1 takt med internationaliseringen har      försök med IB-undervisning. IB-undervisningen
11930: det blivit nödvändigt att också i Finland få          hålier sålunda på att efter en rätt kort tid sprida
11931: avlägga den internationellt erkända lnternatio-       sig tili olika <}elar av Finland, från huvudstadsre-
11932: nal Baccalaureateexamen (IB), dvs. den interna-       gionen tili Abo, Tammerfors, Vasa och Uleå-
11933: tionella studentexamen.                               borg. Eftersom det krävs avsevärda inteliektuelia
11934:    IB-examen har kommit tili för att fylla nuti-      och ekonomiska resurser för att ordna IB-under-
11935: dens behov, och den omfattar rätt intressanta         visning, kan tillstånd endast beviljas i begränsad
11936: aspekter. Det är förståeligt att examen under en      omfattning. Den rådande positiva inställningen
11937: ganska kort tid har spritt sig tili olika delar av    tili IB-undervisning håller för sin del på att
11938: världen. Också i Finland är intresset för IB-         snabbare öppna vårt skolväsende för internatio-
11939: examen synnerligen stort. Det bör emeliertid          neli påverkan. Det är önskvärt att IB-undervis-
11940: observeras att IB-examen är en rätt krävande,         ningen och den stimulans den väcker generellt
11941: avancerad examen, som inte kan generaliseras i        skali berika vårt skolväsende.
11942: alltför hög grad. Det kräver också avsevärda
11943: 
11944:      Helsingfors den 9 april 1992
11945: 
11946:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
11947:                                                  1992 vp
11948: 
11949: Kirjallinen kysymys 78
11950: 
11951: 
11952: 
11953: 
11954:                                     P. Leppänen ym.: Tulo- ja varallisuusverolain invalidivähennyksen
11955:                                         suuruuden tarkistamisesta
11956: 
11957: 
11958:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11959:    Tulo- ja varallisuusverolain 107 §:n 5 mo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11960: menttiin sisältyy säännös, joka on tulkinnaltaan       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11961: vähintään sekava. Lainaus: Jos verovelvollisen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11962: invalidivähennysprosentti on noussut vuodesta          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11963: 1982, verovelvollisella tulee siis olla muuta ansio-
11964: tuloa kuin eläketuloa enemmän kuin vuoden                        Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
11965: 1982 invalidivähennyksen määrä, jotta verovel-                menpiteisiin, että tulo- ja varallisuusve-
11966: vollinen hyötyisi nousseesta invalidiprosentista.             rolain 107 §:n 5 momenttia selkeytettäi-
11967:    Onko ymmärrettävä niin, että vammaisen on                  siin ja muutettaisiin ajan tasalle?
11968: lähdettävä työelämään saadakseen hänelle kuu-
11969: luvan edun hyväkseen?
11970: 
11971:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1992
11972: 
11973:                       Pekka Leppänen                           Eila Rimmi
11974:                       Ensio Laine                              Reijo Laitinen
11975:                                               Tina Mäkelä
11976: 
11977: 
11978: 
11979: 
11980:  220051L
11981: 2                                         1992 vp -    KK 78
11982: 
11983: 
11984: 
11985: 
11986:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11987: 
11988:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lot jäävät käytännössä verottamatta. Eläketulo-
11989: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vähennyksen vaikutusalueella olisi myös invali-
11990: olette 17 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           divähennys vaikutukseton. Kun kuitenkaan
11991: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     suuremmankaan eläketulon hankintaan ei liity
11992: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tulonhankkimiskuluja, joita kompensoimaan
11993: taja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        invalidivähennys varsinaisesti on tarkoitettu,
11994: sesta kysymyksestä n:o 78:                            myönnetään vähennys pääsääntöisesti vain
11995:                                                       muusta ansiotulosta.
11996:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-        Kysymyksessä mainittuun tulo- ja varal-
11997:        menpiteisiin, että tulo- ja varallisuusvero-   lisuusverolain 107 §:n 5 momenttiin sisältyy
11998:        lain 107 §:n 5 momenttia selkeytettäisiin      poikkeus edellä mainitusta pääsäännöstä. Kun-
11999:        ja muutettaisiin ajan tasalle?                 nallisverotuksen invalidivähennys on eräin edel-
12000:                                                       lytyksin palautettu tehtäväksi myös eläketulosta.
12001:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Verovelvollinen, jolla oli oikeus eläketulosta
12002: vasti seuraavaa:                                      tehtävään invalidivähennykseen ennen mainit-
12003:                                                       tua eläkeuudistusta vuonna 1982, saa edelleen-
12004:    Kysymyksessä mainittu tulo- ja varallisuusve-      kin tehdä invalidivähennyksen vuonna 1982 my-
12005: rolain pykälä sisältää kunnallisverotuksen inva-      önnetyn vähennyksen suuruisena. Vähennys voi-
12006: lidivähennyksen myöntämisen perusteet. Henki-         daan myöntää myös suurempana, jos haitta-aste
12007: lön kokonaistulosta kunnallisverotuksessa vä-         on myöhemmin noussut, edellyttäen, että vä-
12008: hennetään invalidivähennyksenä 2 600 markkaa,         hennyksen markkamäärä verovuonna sovellet-
12009: jos vammasta johtuva haitta-aste on 100 pro-          tavien veroperusteiden eli pykälän pääsäännön
12010: senttia. Jos haitta-astetta osoittava prosentti-      mukaan on suurempi, kuin vähennys vuodelta
12011: määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään          1982 toimitettavassa verotuksessa. Esimerkiksi
12012: 30 prosenttia, vähennyksen määrä on prosentti-        kuluvana vuonna tulo- ja varallisuusverolain 107
12013: määrän osoittama osuus 2 600 markasta.                §:n 5 momenttiin perustuva, nousseen haitta-
12014:    Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen             asteen perusteella myönnettävä invalidivähennys
12015: katsotaan osoittavan, että haitta-aste on 100         myönnetään, jos muuta ansiotuloa kuin eläke-
12016: prosenttia. Jos henkilö saa osaeläkettä, haitta-      tuloa on enemmän kuin vuodelta 1982 toimi-
12017: asteeksi katsotaan 50 prosenttia tai lääkärin-        tettavassa verotuksessa myönnetyn vähennyksen
12018: lausunnon mukaisesti tätä suurempi prosentti-         määrä.
12019: määrä.                                                   Edellä mainittu poikkeussäännös oli aika-
12020:    Kunnallisverotuksen invalidivähennys mää-          naan tarkoitettu olemaan voimassa vain muuta-
12021: rätään valtionverotuksen muun ansiotulon kuin         man vuoden siirtymäkauden ajan. Luopumista
12022: eläketulon perusteella, josta on vähennetty           harkittiin esimerkiksi kokonaisverouudistuksen
12023: luonnolliset vähennykset. Vähennystä ei näin          yhteydessä, koska perusteita vähennyksen säi-
12024: ollen myönnetä, jos henkilö saa vain eläketuloa       lyttämiselle ei katsottu enää olevan. Kun suorien
12025: tai sen lisäksi tai yksinomaan pääomatulona           tukimuotojen kehittämistä ei kuitenkaan pidetty
12026: pidettäviä tuloja, kuten korko-, osinko- tai          menetettävään vähäiseen veroetuun verrattuna
12027: vuokratuloja. Tämä invalidivähennyksen myön-          kannatettavana, poikkeussäännös jäi verolain-
12028: tämiseen liittyvä pääsääntö perustuu jo 1980-         säädäntöön.
12029: luvun alkupuolella tehtyihin ratkaisuihin, jolloin       Invalidivähennyksen myöntämisen tarkoi-
12030: eläketulo sai muun ansiotulon verokohtelusta          tuksena on ollut kompensoida niitä lisäkustan-
12031: poikkeavan, lievemmän kohtelun. Tuolloin sää-         nuksia, joita vammaisuus ansiotulon hankinnal-
12032: dettiin valtion- ja kunnallisverotuksessa myön-       le aiheuttaa. Kun vammaistukilaki ja vammais-
12033: nettävät eläketulon verokynnystä nostavat elä-        palvelulaki mahdollistavat todellisen tarpeen
12034: ketulovähennykset, joiden vaikutuksesta kan-          mukaan mitoitettujen verovapaiden suorien tu-
12035: saneläkkeen perus- ja lisäosan suuruiset eläketu-     kimuotojen käytön, voidaan invalidivähennyk-
12036:                                        1992 vp -    KK 78                                         3
12037: 
12038: en perusteet yleensäkin kyseenalaistaa. Vuoden     hallituksen harkittavaksi tullee pääomatulon ja
12039: 982 tilanteeseen perustuva oikeus vähennyk-        ansiotulon verotuksen eriyttämisen yhteydessä
12040: een on jäänne menneiltä ajoilta. Sen merkitys      pikemminkin vähennyksestä luopuminen kuin
12041: erovelvolliselle on siinä määrin vähäinen, että    sen kehittäminen.
12042: 
12043:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
12044: 
12045:                                                             Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12046: 4                                        1992 vp -    KK 78
12047: 
12048: 
12049: 
12050: 
12051:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
12052: 
12053:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inkomster i storlek med folkpensionens grund-
12054: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       och tilläggsdel i praktiken obeskattade. lnom
12055: den 17 mars 1992 till vederbörande medlem av         pensionsinkomstavdragets influensområde vore
12056: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    även invalidavdraget utan verkan. Då anskaf-
12057: dagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade              fandet av t.o.m. en större pensionsinkomst
12058: spörsmål nr 78:                                      emellertid inte är förknippad med utgifter för
12059:                                                      inkomstens förvärvande, vilka invalidavdraget i
12060:          Ämnar Regeringen vidta sådana åt-           egentlig mening är avsett att kompensera, bevil-
12061:        gärder att 107 § 5 mom. lagen om skatt        jas avdraget i huvudsak endast från annan
12062:        på inkomst och förmögenhet görs tydli-        förvärvsinkomst.
12063:        gare och uppdateras?                             1 107 § 5 mom. lagen om skatt på inkomst och
12064:                                                      förmögenhet som nämns i spörsmålet ingår ett
12065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        undantag från ovan nämnda huvudregel. Kom-
12066: anföra följande:                                     munalbeskattningens invalidavdrag har under
12067:                                                      vissa förutsättningar återinförts, så att det kan
12068:    1 den paragraf i lagen om skatt på inkomst        göras även från pensionsinkomst. En skattskyl-
12069: och förmögenhet som nämns i spörsmålet ingår         dig som hade rätt till invalidavdrag från pen-
12070: grundema för beviljandet av invalidavdrag vid        sionsinkomst före nämnda pensionsreform 1982
12071: kommunalbeskattningen. Från en persons to-           får även i fortsättningen göra invalidavdrag som
12072: talinkomst avdras vid kommunalbeskattningen          är lika stort som det avdrag som beviljades 1982.
12073: 2 600 mk såsom invalidavdrag om invaliditets-        Åven ett större avdrag kan beviljas om invali-
12074: graden p.g.a. skadan är 100 procent. Om pro-         ditetsgraden senare har stigit under förutsättning
12075: centtalet som visar invaliditetsgraden är lägre,     att beloppet av avdraget enligt de skattegrunder
12076: men dock minst 30 procent, är avdraget en mot        som tillämpas under skatteåret, d.v.s. enligt hu-
12077: procenttalet svarande del av 2 600 mk.               vudregeln i paragrafen, är större än avdraget i
12078:    Får en person fullständig invalidpension anses    beskattningen för 1982. T.ex. innevarande år
12079: detta innebära att invaliditetsgraden är 100         beviljas invalidavdrag som bevi}jas på grundval
12080: procent. Får personen delpension anses invali-       av förhöjd invaliditetsgrad och som grundar sig
12081: ditetsgraden vara 50 procent eller enligt läkar-     på 107 § 5 mom. lagen om skatt på inkomst och
12082: utlåtande högre än 50 procent.                       förmögenhet om beloppet av annan förvärvsin-
12083:    lnvalidavdraget i kommunalbeskattningen           komst än pensionsinkomst är större än beloppe1
12084: fastställs utgående från annan förvärvsinkomst       av det avdrag som beviljades i beskattningen föt
12085: än pensionsinkomst i statsbeskattningen, från         1982.
12086: viiken har avdragits de naturliga avdragen.             Det ovan nämnda undantagsstadgandet vai
12087: Avdrag beviljas således inte om personen får         på sin tid avsett att gälla endast några år unde1
12088: enbart pensionsinkomst eller därutöver eller         en övergångsperiod. T.ex. i samband med to-
12089: enbart inkomster som räknas som kapitalin-           talskattereformen övervägdes ett slopande a'
12090: komster, såsom ränte-, dividend- eller hyresin-      stadgandet, eftersom det ansågs att det inte
12091: komster. Denna huvudregel som rör beviljandet        längre fanns några grunder för att bevara av·
12092: av invalidavdrag grundar sig på beslut som           draget. Då ett utvecklande av de direkta stöd·
12093: fattades redan i början av 1980-talet, då pen-       åtgärdema dock inte ansågs vara lönsamt jäm·
12094: sionsinkomst fick en lindrigare behandling som       fört med den ringa skattefördel som man skullt
12095: avvek från den skattemässiga behandlingen av         gå rniste om, bibehölls undantagsstadgandet :
12096: annan förvärvsinkomst. Vid det tillfället stadga-    skattelagstiftningen.
12097: des de pensionsinkomstavdrag som beviljas i             Syftet med invalidavdraget har varit at1
12098: stats- och kommunalbeskattningen och som             kompensera de merkostnader som invaliditeter
12099: höjer skattetröskeln för pensionsinkomsten.          förorsakar vid anskaffandet av förvärvsinkomst
12100: Med anledning av dessa avdrag blir pensions-         Eftersom lagen om handikappbidrag och lager
12101:                                         1992 vp -    KK 78                                          5
12102: 
12103: om service och stöd på grund av handikapp           från svunna tider. Dess betydelse för den skatt-
12104: möjliggör användande av skattefria direkta stöd-    skyldige är så pass liten att regeringen i samband
12105: former som dimensionerats enligt det verkliga       med differentieringen av beskattningen av kapi-
12106: behovet kan grundema för invalidavdraget rent       talinkomst och förvärvsinkomst snarare har att
12107: allmänt ifrågasättas. Den rätt tili avdrag som      överväga att avstå från avdraget än att utveckla
12108: baserar sig på situationen 1982 är en kvarleva      det.
12109:      Helsingforsden 21 april 1992
12110:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
12111:                                                 1992 vp
12112: 
12113: Kirjallinen kysymys 79
12114: 
12115: 
12116: 
12117: 
12118:                                    von Bell ym.: Yliopistojen yhteydessä toimivien harjoittelukoulujen
12119:                                        kunnallistamisesta
12120: 
12121: 
12122:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12123:     Suomalainen opettajankoulutusjärjestelmä          merkittävää säästöä aikaiseksi, siirtyisiväthän
12124: on tukeutunut kouluihin, joiden erityistehtävänä      koulut suoraan kuntien rahoitettaviksi, jolloin
12125: on opetusharjoittelun järjestäminen. Valtion ta-      julkisten menojen osuus ei lainkaan vähenisi. Jos
12126: loudellinen tila on johtanut siihen, että valtion     taas pyritään siihen, että kuntien menoja lisä-
12127: henkilöstön supistamistavoitteiden tueksi on nyt      tään, vaarannetaan harjoittelukoulujen ja opet-
12128: esitetty myös harjoittelukoulujen lakkauttamista      tajankoulutuksen tulevaisuus taikka lisätään en-
12129: ja niiden siirtämistä kuntien koululaitokseen         nestäänkin vaikeata kuntien taloudellista tilan-
12130: kuuluviksi kouluiksi.                                 netta.
12131:     Suomen erinomaisen koululaitoksen erityis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12132: piirre on se, että opettajien koulutus järjestetään   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12133: kokonaisuudessaan yliopistoissa, millä taataan        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12134: opettajankoulutuksen korkea ja yhtenäinen tut-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12135: kintotaso. Oleellinen osa tätä järjestelmää ovat
12136: olleet yliopistoihin kuuluvat harjoittelukoulut                Suunnitteleeko Hallitus yliopistojen
12137: Nämä koulut tulisikin nähdä yliopistojen perus-              yhteydessä toimivien harjoittelukoulujen
12138: resursseina niin opettajankoulutuksen kuin opet-             kunnallistamista, ja jos suunnittelee,
12139: tamista ja oppimista koskevan tutkimuksenkin                   miten Hallitus arvioi sen vaikuttavan
12140: kannalta.                                                    opettajankoulutuksen      tulevaisuuteen,
12141:     Harjoittelukoulujen kunnallistaminen katkai-             kasvatustieteelliseen tutkimukseen ja
12142:  sisi tämän yhteyden. Samalla tuskin saataisiin              kunnallistalouteen?
12143: 
12144:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1992
12145: 
12146:            Aamo von Bell                 Jukka Gustafsson            Timo Roos
12147:            Arja Ojala                    Aino Suhola                 Maija-Liisa Lindqvist'
12148:            Kyösti Toivonen               Tuija Maaret Pykäläinen     Paavo Nikula
12149:            Marja-Liisa Tykkyläinen       Pentti Lahti-Nuuttila       Kari Rajamäki
12150:                      Kirsti Ala-Harja                        Ismo Seivästö
12151: 
12152: 
12153: 
12154: 
12155:  22005IL
12156: 2                                        1992 vp -    KK 79
12157: 
12158: 
12159: 
12160: 
12161:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12162: 
12163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtioneuvosto on 27 päivänä helmikuuta
12164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1992 antanut kaikille hallinnonaloille vuosien
12165: olette 18 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          1993-1995 meno- ja henkilöstökehykset. Tähän
12166: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    päätökseen sisältyy valtion palveluksessa olevan
12167: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       henkilöstön supistaminen, mikä on opetusminis-
12168: taja Aamo von Bellin ym. näin kuuluvasta             teriön hallinnonalan osalta 1 750 henkilötyö-
12169: kirjallisesta kysymyksestä n:o 79:                   vuotta.
12170:                                                         Opetusministeriö ei ole vielä päättänyt hallin-
12171:          Suunnitteleeko Hallitus yliopistojen        nonalansa henkilöstön supistamisvelvoitteen
12172:        yhteydessä toimivien harjoittelukoulujen      kohdentamisesta. Vaihtoehdot ja niiden vaiku-
12173:        kunnallistamista, ja jos suunnittelee,        tukset ovat pohdittavina. Varteenotettava vaih-
12174:          miten Hallitus arvioi sen vaikuttavan       toehto on, että osa supistamisvelvoitteesta toteu-
12175:        opettajankoulutuksen      tulevaisuuteen,     tetaan opetusministeriön hallinnonalalla siirtä-
12176:        kasvatustieteelliseen tutkimukseen ja         mällä harjoittelukoulut kunnan koululaitokseen.
12177:        kunnallistalouteen?                           Kyseessä ei siis ole koulujen lakkauttaminen.
12178:                                                         Luonnollisesti toimenpidettä edeltävät neu-
12179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vottelut kunnallisten keskusjärjestöjen ja kunti-
12180: vasti seuraavaa:                                     en kanssa. Samoin on selvitettävä, mitkä ovat
12181:                                                      sen vaikutukset ja mitä toimenpiteitä tarvitaan
12182:                                                      opettajankoulutuksen kehittämiseksi.
12183: 
12184:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1992
12185: 
12186:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
12187: 
12188: 
12189: 
12190: 
12191:        J
12192:                                           1992 vp -    KK 79                                          3
12193: 
12194: 
12195: 
12196: 
12197:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12198: 
12199:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningsområden åren 1993-1995. Detta beslut
12200: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inkluderar en minskning av de statsanställda,
12201: den 18 mars 1992 tili vederbörande medlem av          vilket för undervisningsministeriets förvalt-
12202: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ningsområde innebär 1 750 årsverken.
12203: dagsman Aamo von Bell m.fl. undertecknade                Undervisningsministeriet har ännu inte fattat
12204: spörsmål nr 79:                                       beslut om hur skyldigheten att minska perso-
12205:                                                       nalen inom förvaltningsområdet skall genomfö-
12206:           Planerar Regeringen att kommunali-          ras. Olika altemativ och deras verkningar disku-
12207:        sera de övningsskolor som verkar i an-         teras. Ett beaktansvärt altemativ är att en del av
12208:        slutning tili universiteten, och i så fall,    inskränkningama på undervisningsministeriets
12209:           vilka verkningar har detta enligt Rege-     förvaltningsområde genomförs så att övnings-
12210:        ringens bedömning på lärarutbildningens        skoloma överförs tili det kommunala skolväsen-
12211:        framtid, den pedagogiska forskningen           det. Det är således inte fråga om att dra in
12212:        och kommunalhushållningen?                     skoloma.
12213:                                                          En sådan åtgärd föregås givetvis av
12214:   Som svar på detta spörsmål anför jag                underhandlingar med de kommunala central-
12215: vördsamt följande:                                    organisationema och med kommunema. Likaså
12216:                                                       bör utredas vilka verkningar en sådan överföring
12217:   Den 27 februari 1992 fattade statsrådet beslut      har och vilka åtgärder som behövs för att ut-
12218: om utgifts- och personalramama för alla förvalt-      veckla lärarutbildningen.
12219: 
12220:      Helsingforsden 10 april 1992
12221: 
12222:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
12223: 1
12224: 1
12225:  1
12226:  1
12227:   1
12228:   1
12229:    1
12230:    1
12231:     1
12232:     1
12233:      1
12234:      1
12235:       1
12236:       1
12237:        1
12238:        1
12239:         1
12240:         1
12241:          1
12242:          1
12243:           1
12244:           1
12245:                                               1992 vp
12246: 
12247: Kirjallinen kysymys 80
12248: 
12249: 
12250: 
12251: 
12252:                                   Väbänäkki: Kymen tiepiirin lakkauttamista koskevista suunnitel-
12253:                                      mista
12254: 
12255: 
12256:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12257: 
12258:    Tietoon on tullut, että valtion tielaitoksen     lakin katsottava Kymen läänin olevan erikois-
12259: suunnitellessa hallintonsa supistamistoimia on      asemassa nimenomaan Venäjälle suuntautuvissa
12260: kaavailuihin otettu myös ajatus Kymen tiepiirin     kuljetuksissa ja henkilöliikenteessä. Myös on
12261: sulauttamisesta Uudenmaan tiepiiriin, missä ta-     puhuttu siitä, että Kymen lääni tullee olemaan
12262: pauksessa yhdistetyn piirin keskuspaikka mitä       tärkeä ulkomaisen teollisuuden sijoittumiskohde
12263: todennäköisimmin sijoitettaisiin Helsinkiin. -      tulevina vuosina, olisihan Suomi ainoa EY-maa,
12264: Tällaisia suunnitelmia vastaan sotivat mm. seu-     jolla olisi yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
12265: raavat perusteet:                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12266:    - Kymen läänin liikenneturvallisuus heikke-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
12267: nisi ratkaisevasti, koska määrärahat kohdentui-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12268: sivat voittopuolisesti Uudenmaan läänin alueel-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12269: le, jossa on väestöä ja vaikuttamiskeinoja run-
12270: saammin.                                                      Ottaen huomioon Kymen läänin tär-
12271:    - Kymen läänin metsäteollisuus tarvitsee                keän aseman idänliikenteessämme ja lää-
12272: kunnollista tieverkkoa sekä raaka-ainekuljetuk-            nin odotusarvon euroteollisuuden sijoi-
12273: siin että valmiiden tuotteiden toimittamiseen              tuspaikkana siinä tapauksessa, että
12274: satamiin ja muihin määränpäihinsä.                         maamme tulee hyväksytyksi EY:n täysjä-
12275:     - Raaka-ainekuljetuksissa on lisäksi tärkeäs-          seneksi, aikooko Hallitus suostua tielai-
12276: sä asemassa läänin pientiestö, joka näin laajasta          toksessa esille tulleisiin suunnitelmiin
12277: keskityksestä eittämättä kärsisi.                          Uudenmaan ja Kymen tiepiirien yhdistä-
12278:     - Mentäessä EY:hyn on valtakunnan tasol-               misestä?
12279: 
12280:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1992
12281: 
12282:                                          Matti Vähänäkki
12283: 
12284: 
12285: 
12286: 
12287:  220051L
12288: 2                                        1992 vp -    KK 80
12289: 
12290: 
12291: 
12292: 
12293:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12294: 
12295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nitelma tiepiirien yhdistämisestä. Suunnitelmas-
12296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta saatujen lausuntojen perusteella ehdotettiin
12297: olette 18 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          johtokunnalle, että suunnitelman mukaisen kah-
12298: kirjeenne n:o 328 ohella toimittanut valtioneu-      deksan tiepiirin sijasta esitetään liikenneministe-
12299: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         riölle yhdeksää tiepiiriä. Sen mukaan yhdistettäi-
12300: kansanedustaja Matti Vähänäkin näin kuulu-           siin Kymen ja Mikkelin tiepiirit keskenään. Uu-
12301: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 80:             den tiepiirin hallintopaikka selvitetään myöhem-
12302:                                                      min. Johtokunta päätti kokouksessaan 6.4.1992
12303:           Ottaen huomioon Kymen läänin tär-          jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten.
12304:        keän aseman idänliikenteessämme ja lää-          Tiepiirien yhdistämisen keskeinen tavoite on
12305:        nin odotusarvon euroteollisuuden sijoi-       hallinnon keventäminen, jolloin nykyistä suu-
12306:        tuspaikkana siinä tapauksessa, että           rempi osa voimavaroista voidaan suunnata ra-
12307:        maamme tulee hyväksytyksi EY:n täysjä-        kentamiseen ja kunnossapitoon. Uudistus pa-
12308:        seneksi, aikooko Hallitus suostua tielai-     rantaisi siten tielaitoksen mahdollisuuksia pitää
12309:        toksessa esille tulleisiin suunnitelmiin      tiestö hyvässä kunnossa niin Kymen läänin alu-
12310:        Uudenmaan ja Kymen tiepiirien yhdistä-        eella kuin koko maassakin.
12311:        misestä?                                         Asia on edellä mainitun mukaisesti tielaitok-
12312:                                                      sessa käsiteltävänä, eikä siitä ole vielä tehty
12313:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         esitystä liikenneministeriölle.
12314: vasti seuraavaa:                                        Lisäksi valtionhallinnossa ja maan aluehallin-
12315:                                                      nossa on parhaillaan käynnissä useita laajoja
12316:    Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesi-        uudistamis- ja lainsäädäntöselvityksiä. Valtion
12317: tyksessä todetaan tielaitosta koskevassa osassa,     koko keskushallintoa selvittää tehtävään nimet-
12318: että "tielaitoksen organisaation kehittämistä sel-   ty selvitysmies. Vastaavasti selvitysmiehet on
12319: vitetään tavoitteena supistaa hallintoa kaikilla     nimetty selvittämään koko maan aluehallinnon
12320: tasoilla piirihallinto mukaan lukien".               sekä kaikkien valtion viranomaisten piirihallin-
12321:    Tielaitoksen johtokunta päätti kokoukses-         non uudelleen järjestämistä. Osa näistä selvitys-
12322: saan 7.10.1991 tiepiirien organisaatiota koske-      töistä on vasta käynnistymässä.
12323: vista kehittämistavoitteista mm. seuraavaa:             Miten tielaitoksen oma selvitystyö piirihallin-
12324:    Aluehallinnossa siirrytään nykyistä suurem-       tonsa uudistamisesta suhtautuu näihin valtakun-
12325: piin tulosyksiköihin. Suunnitelma tiepiirien yh-     nallisiin hallinnonuudistushankkeisiin ja mitä ja
12326: distämisestä valmistellaan niin, että se voidaan     missä aikataulussa eduskunta-, valtioneuvosto-
12327: käsitellä johtokunnassa maaliskuussa 1992.           ja ministeriötasolla päätetään tielaitoksen tiepii-
12328:    Lopullisen päätöksen tiepiirien yhdistämises-     reistä ja muista hallinnon muutoksista, on avoin-
12329: tä tekee liikenneministeriö.                         na eikä enemmän kannan ottaminen tehtyyn
12330:    Tiehallituksen toimesta on valmisteltu suun-      kysymykseen ole tällä hetkellä mahdollista.
12331: 
12332:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1992
12333: 
12334:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
12335:                                          1992 vp -    KK 80                                           3
12336: 
12337: 
12338: 
12339: 
12340:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
12341: 
12342:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för de åtta som nämndes i planen skulle presen-
12343: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       teras för trafikministeriet. Förslaget omfattar en
12344: 328 av den 18 mars 1992 tili vederbörande            sammanslagning av Kymmene och S:t Michels
12345: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    vägdistrikt. Det nya vägdistriktets förvaltnings-
12346: de av riksdagsman Matti Vähänäkki underteck-         ort utreds senare. Direktionen beslöt vid sitt
12347: nade spörsmål nr 80:                                 möte den 6 april 1992 att bordlägga ärendet för
12348:                                                      tilläggsutredningar.
12349:           Med beaktande av Kymmene läns pla-             Ett av de centrala målen med sammanslag-
12350:        cering som viktig utpost i trafiken österut   ningen av vägdistrikten är att förenkla admi-
12351:        och de förväntningar som ställs på länet      nistrationen, varvid en större del av resurserna
12352:        som förläggningsort för euroindustri i det    än för närvarande kan anslås för byggande och
12353:        fall att landet erhåller fullt medlemskap i   underhåll. Reformen skulle i.o.m. detta ge ökade
12354:        EG, ämnar Regeringen godkänna de fö-          möjligheter för vägverket att hålla vägnätet i gott
12355:        reslagna planerna i vägverket om en sam-      skick såväl inom Kymmene läns område som i
12356:        manslagning av Nylands och Kymmene            hela landet.
12357:        vägdistrikt?                                      Årendet ligger, så som ovan har sagts, hos
12358:                                                      vägverket för behandling. lngen framställning i
12359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ärendet har ännu gjorts tili trafikministeriet.
12360: anföra följande:                                         Därtill pågår som bäst inom statsförvaltning-
12361:                                                      en och inom landets regionalf6rvaltning ett fler-
12362:    1 budgetpropositionen 1992 konstateras i den      tal omfattande reform- och lagstiftningsutred-
12363: del som omfattar vägverket att "utvecklingen av      ningar. Statens hela centralf6rvaltning utreds av
12364: vägverkets organisation utreds med målet att         en därtill utsedd utredningsman. På motsvaran-
12365: inskränka förvaltningen på alla nivåer, inklusive    de sätt har utredningsmän utnämnts för att dra
12366: distriktsförvaltningen".                             upp riktlinjer för hela landets regionalförvalt-
12367:    Vägverkets direktion beslöt vid sitt möte den     ning och för en omorganisering av alla statliga
12368: 7 oktober 1991 beträffande utvecklingsmålen för      myndigheters distriktsförvaltning. En del av des-
12369: vägdistriktens organisation bl.a. följande:          sa utredningsarbeten håller som bäst på att
12370:    1 regionalförvaltningen övergår man till större   inledas.
12371: resultatenheter än f6r närvarande. Planen för en         För närvarande är det ännu fullständigt öppet
12372: sammanslagning av vägdistrikten förbereds så         hur vägverkets eget utredningsarbete om en
12373: att den kan tas upp till behandling i direktionen    reformering av verkets distriktsorganisation för-
12374: i mars 1992.                                         håller sig tili de planerade landsomfattande för-
12375:    Det slutliga beslutet om en sammanslagning        valtningsreformprojekten. Öppet är också vad
12376: av vägdistrikten fattas av trafikministeriet.        och inom viiken tidtabell man på riksdags-,
12377:    På uppdrag av vägstyrelsen har en pian förbe-     statsråds- och ministerienivå beslutar om vägver-
12378: retts för en sammanslagning av vägdistrikten. På     kets vägdistrikt och andra administrativa refor-
12379: basis av de utlåtanden som inbegärdes med            mer. För närvarande är det inte möjligt att forma
12380: anledning av planen föreslogs för direktionen att    en klarare ståndpunkt i frågan.
12381: ett förslag som omfattar nio vägdistrikt i stället
12382: 
12383:      Helsingfors den 13 april 1992
12384: 
12385:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
12386: 1
12387: 1
12388:  1
12389:   1
12390:   1
12391:    1
12392:     1
12393:     1
12394:      1
12395:       1
12396:       1
12397:        1
12398:         1
12399:         1
12400:          1
12401:           1
12402:           1
12403:            1
12404:             1
12405:             1
12406:              1
12407:               1
12408:               1
12409:                1
12410:                 1
12411:                 1
12412:                  1
12413:                                                1992 vp
12414: 
12415: Kirjallinen kysymys 81
12416: 
12417: 
12418: 
12419: 
12420:                                   Urpilainen: Yritystoimintaan liittyvien viranomaisten palvelujen
12421:                                      saamisesta Keski-Pohjanmaalle
12422: 
12423: 
12424:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12425: 
12426:    Eurooppalainen kehitys on Euroopan yhtei-         tyisesti Keski-Pohjanmaalla tarvittalSlm, sillä
12427: söjen parlamentin suositusta myöten korostanut       monet entiset vahvat teollisuudenalat, kuten esi-
12428: toiminnallis-taloudellisten maakuntien merki-        merkiksi nahkateollisuus ja teva-teollisuus ovat
12429: tystä hallinnollisen aluejaotuksen perustana.        supistaneet toimintaansa merkittävästi viimeis-
12430: Suomessakin ovat aluejakoneuvottelukunta ja          ten vuosien aikana. Maakunnan monessa kun-
12431: sisäasiainministeriö omalta osaltaan jo päättä-      nassa maataloudella on edelleen varsin merkittä-
12432: neet, mitkä ovat Suomessa kyseisiä maakuntia.        vä (yli 30 % atv:stä) osuus, joka kuitenkin mitä
12433: Näiden maakuntien joukossa on myös Keski-            ilmeisimmin tulee nykytasostaan supistumaan.
12434: Pohjanmaa.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12435:    On luonnollista, että todetuilla maakunnilla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
12436: tulee olla maakunnan palvelut myös elinkeino-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12437: elämän sektorilla. Lähinnä lääninrajan vaiku-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12438: tuksen johdosta valtion palvelujen osalta nämä
12439: palvelut kuitenkin Keski-Pohjanmaalta puuttu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12440: vat omina piireinään. Maakunnassa ovat läänin-               ryhtyä, jotta etenkin puuttuvat työvoi-
12441: rajat ylittäen kauppakamari ja yrittäjäjärjestöjen           mahallinnon, teollisuuspiirin, Kehitys-
12442: piiri, mutta ei esimerkiksi työvoimahallinnon,               aluerahaston ja Teknologian kehittämis-
12443: TEKESin, KERAn tai KTM:n toimipiirejä.                       keskuksen alaiset toiminnot/palvelut voi-
12444:     Juuri näiden palvelujen puuttuminen on osal-             taisiin aikaansaada Keski-Pohjanmaalle
12445:  taan vaikeuttamassa maakunnan elinkeinora-                  toiminnallis-taloudellisen aluejaon mu-
12446:  kenteen monipuolistumista. Kuitenkin tätä eri-              kaisesti?
12447: 
12448:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1992
12449: 
12450:                                            Kari Urpilainen
12451: 
12452: 
12453: 
12454: 
12455:  220051L
12456: 2                                          1992 vp -    KK 81
12457: 
12458: 
12459: 
12460: 
12461:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12462: 
12463:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         n. 445 000. Tästä asukasluvusta Keski-Pohjan-
12464: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maan osuus olin. 71 000 henkeä elin. 16% koko
12465: olette 20 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn            Vaasan läänin asukasluvusta.
12466: kirjeenne n:o 340 ohella toimittanut valtioneu-           Työvoimahallinnon osalta voidaan todeta,
12467: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           että työministeriön Vaasan läänin työvoimapiiri
12468: kansanedustaja Kari Urpilaisen näin kuuluvasta         toimii Vaasassa hallinnollisena yksikkönä ja sen
12469: kirjallisesta kysymyksestä n:o 81:                     alaiset työvoimapiirien toimistot alatoimistoi-
12470:                                                        neen ja asiakaspalveluhenkilöstöineen ovat si-
12471:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         joittuneet Keski-Pohjanmaalla jokaisen kunnan
12472:        ryhtyä, jotta etenkin puuttuvat työvoi-         alueelle. Työministeriöllä ei ole tällä hetkellä
12473:        mahallinnon, teollisuuspiirin, Kehitys-         suunnitelmissa perustaa uusia palveluja tarjoa-
12474:        aluerahaston ja Teknologian kehittämis-         via organisaatioita Keski-Pohjanmaalle.
12475:        keskuksen alaiset toiminnot/palvelut voi-           Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-
12476:        taisiin aikaansaada Keski-Pohjanmaalle          lut ovat Vaasan läänissä keskittyneet pääasiassa
12477:        toiminnallis-taloudellisen aluejaon mu-         kolmelle alueelle: Vaasaan, Seinäjoelle ja Kok-
12478:        kaisesti?                                       kola-Pietarsaari-alueelle.
12479:                                                            Keski-Pohjanmaalla KTM yrityspalvelun
12480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           paikallistoimisto sijaitsee Kokkolassa. Pk-yritys-
12481: en seuraavaa:                                          ten vientipalvelujen tarjonnasta vastaa puoles-
12482:                                                        taan Pietarsaaressa toimiva Viexpo. Keski-Poh-
12483:    Valmisteltaessa mahdollisia toimenpiteitä vi-       janmaalla ei ole Kera Oy:n eikä TEKESin toimi-
12484: ranomaisten palvelujen saamisesta Vaasan lää-          pistettä.
12485: niin Keski-Pohjanmaalle toiminnallis-taloudelli-           KTM yrityspalvelun piiritoimistojen alueja-
12486: sen aluejaon mukaisesti voidaan yleisesti ensin-       kaja päätettäessä pyritään aluejako saamaan
12487: näkin todeta, että valtioneuvosto päätti               yhtenäiseksi muiden hallinnollisten jakojen
12488: 17.10.1991 keskushallinnon rationalisointihank-        kanssa. Ensisijaisesti piirijako noudattaa läänija-
12489: keen asettamisesta, jolloin tavoitteeksi asetettiin,   koa. Alueyksiköt pyritään sijoittamaan siten,
12490: että päätöksenteko siirretään sille hallinnon ta-      että organisaatioiden palvelut pystytään tuotta-
12491: solle, jossa palvelut tuotetaan, ja niin lähelle       maan asiakkaan kannalta hyvällä palvelutasolla
12492: palvelujen tarvitsijoita kuin mahdollista.             kohtuullisin kustannuksin. Uusien yksiköiden
12493:    Lisäksi 30.1.1992 asetetun maakuntien ja val-       perustaminen edellyttää riittävää yrityspohjaa.
12494: tion alueellisen hallinnon kehittämishankkeen              Palveluiden saatavuutta arvioitaessa on kaik-
12495: tarkoituksena on yhteensovittaa ja ohjata val-         kien kolmen ·organisaatioiden osalta otettava
12496: tion erillisten piirihallintoviranomaisten kokoa-      huomioon, että ensisijaisena toimintatapana on
12497: mista tarkoituksenmukaisiksi ja toimiviksi hal-        se, että organisaatioiden henkilöstö käy yrityk-
12498: linnonalarajat ylittäviksi laaja-alaisiksi kokonai-    sissä sen sijaan, että yritykset asioisivat toimis-
12499: suuksiksi. Tavoitteena on toiminnallisesti ja ra-      toissa. Keski-Pohjanmaalla käytettävissä olevien
12500: kenteellisesti nykyistä oleellisesti kevyempi, koo-    KTM yrityspalvelun, Kera Oy:n ja TEKESin
12501: tumpi ja taloudellisemmin toimiva valtion alue-        alueyksikön palveluiden saatavuuden voidaan
12502: hallinto, joka kykenee tuloksellisesti tukemaan        katsoa olevan riittävä.
12503: alueen taloudellista ja muiden alojen kehittämis-          Kera Oy:n mahdollisten tarjoamien palvelu-
12504: tä. Molempien hankkeiden selvitystyö on vielä          jen osalta voidaan todeta, että lähinnä Kokkolan
12505: kesken.                                                 kaupungin ja Keski-Pohjanmaan Kauppakama-
12506:    Valtion aluejakoneuvottelukunta määritteli          rin aloitteesta on jo joitakin vuosia sitten herätet-
12507: 7.11.1991 Vaasan lääniin kuuluvaksi kolme toi-          ty ajatus yrityspalvelukeskuksen perustamisesta
12508: minnallis-taloudellista maakuntaa: Etelä-Poh-          Kokkolan kaupunkiin hajanaisesti sijaitsevien
12509: janmaa, Vaasan rannikkoseutuja Keski-Pohjan-           yrityspalveluorganisaatioiden saamiseksi sa-
12510: maa, joiden yhteinen asukasluku 1.1.1990 oli            maan taloon.
12511:                                           1992 vp -     KK 81                                           3
12512: 
12513:    Tarkoituksena on, että tiloihin asettuisivat        ja niiden keskinäinen vuorovaikutus on oleel-
12514: seuraavat organisaatiot, jotka ovat alustavasti        lisen tärkeätä.
12515: osoittaneet kiinnostusta hanketta kohtaan:                 Lähimmät palvelupisteet kussakin läänissä
12516:    - KTM:n teollisuuspiirin toimisto                   ovat ensisijaisia yhteyspisteitä, mutta asiasta
12517:    -Keski-Pohjanmaan Kauppakamari                      riippuen voidaan käyttää myös keskusorgani-
12518:    - Viexpo                                            saation tai muiden yksiköiden asiantuntijoita
12519:    - lakitoimisto                                      jonkin alueen asiaa hoidettaessa. Vaikka kunkin
12520:    -Keski-Pohjanmaan yrittäjät                         yksikön ensisijainen toiminta-alue on ko. lääni
12521:    - tilitoimisto                                      tai sen osa, TEKESin toiminta ei ole siten
12522:    - Kokkolan kaupungin elinkeinoasiamies              alueellisesti jakautunutta, kuin monella muulla
12523:    - Kokkolan Kehitysyhtiö Oy                          palveluorganisaatiolla. Toiminta on valtakun-
12524:    - Kokkolan Matkailu Oy                              nallista luonteeltaan ja toimintaperiaatteiltaan ja
12525:    - Kera Oy:n ja TEKES-konsultoinnin päi-             maantieteelliset vastuualueet vastaavasti jousta-
12526: vystys.                                                via.
12527:    Kokkolan kaupunki on esittänyt, että Kera               Joustavalla koko maan kattavalla kokonais-
12528: Oy rahoittaisi kyseisten tilojen oston. Kera Oy ei     vastuulla pyritään varmistamaan palvelujen laa-
12529: ole toistaiseksi nähnyt mahdolliseksi ryhtyä han-      dukkuus ja vuorovaikutus TEKESin palveluko-
12530: ketta rahoittamaan.                                    konaisuuden kanssa.
12531:    TEKESin osalta voidaan todeta, että TEKES               Tällä hetkellä kuitenkin paineet ovat enem-
12532: suhtautuu pidättyväisesti uusien palvelupistei-        män vähentämisen kuin lisäämisen suuntaan
12533: den perustamiseen. Keskeiset perusteet ovat seu-       jopa sellaisillakin julkisen palvelun toiminnal-
12534: raavat:                                                lisilla kasvualueilla kuin TEKES edustaa.
12535:    TEKES on valtakunnallinen organisaatio ja               Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
12536: sen toiminta suuntautuu koko maahan riippu-            nykyisessä julkisen sektorin tilanteessa ei ole
12537: matta yksiköiden sijainnista. Valtakunnallinen         edellytyksiä lisätä yritystoimintaan liittyvien
12538: toiminta on jakautunut keskusorganisaatioon,           viranomaisten palvelujen saamista Keski-Poh-
12539: alueyksiköihin ja teollisuussihteereiden muo-          janmaalle, vaan on tarkoituksenmukaista tehos-
12540: dostamaan kansainväliseen organisaatioon.              taa ja parantaa eri viranomaisten nykyisiä
12541: Myös toiminnallisesti kansainvälisen tason,            toimivia palveluyksiköitä.
12542: kansallisen tason ja alueellisen tason toiminta
12543:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
12544: 
12545:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
12546: 4                                           1992 vp -    KK 81
12547: 
12548: 
12549: 
12550: 
12551:                                       Tili Riksdagens H err Talman
12552: 
12553:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ka landskap till Vasa Iän: Södra Österbotten,
12554: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          Vasa kustområde och Mellersta Österbotten.
12555: 340 av den 20 mars 1992 till vederbörande               Invånarantalet i dessa uppgick den 1 januari
12556: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       1990 till totalt ca 445 000. Mellersta Österbot-
12557: de av riksdagsman Kari Urpilainen underteck-            tens andel var ca 71 000 personer eller ungefär
12558: nade spörsmål nr 81:                                    16% av hela befolkningen i Vasa Iän.
12559:                                                             Vad beträffar arbetskraftsförvaltningen kan
12560:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         det konstateras att arbetsministeriets arbets-
12561:         ta för att speciellt de funktioner/den ser-     kraftsdistrikt i Vasa Iän fungerar som admi-
12562:         vice som tillhandahålls av arbetskrafts-        nistrativ enhet i Vasa. De underlydande arbets-
12563:         förvaltningen, industridistriktet, U tveck-     kraftsdistriktens byråer jämte filialbyråer och
12564:         lingsområdesfonden och Teknologiska             kundservicepersonal fmns i varje kommun i
12565:         utvecklingscentralen, som nu inte står att      Mellersta Österbotten. F ör tillfållet har arbets-
12566:         få, i Mellersta Österbotten organiseras i       ministeriet inga planer på att grunda nya organi-
12567:         enlighet med den funktionellt-ekonomis-         sationer som erbjuder tjänster i Mellersta Öster-
12568:         ka regionindelningen?                           botten.
12569:                                                             Handels- och industriministeriets före-
12570:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tagstjänster i Vasa Iän har huvudsakligen kon-
12571: anföra följande:                                        centrerats till tre områden: Vasa, Seinäjoki och
12572:                                                         Karleby-Jakobstad-området.
12573:     När man förbereder eventuella åtgärder gäl-             I Mellersta Österbotten är lokalbyrån för
12574: lande tillgången till myndighetsservice i Vasa Iän,     HIM företagstjänst belägen i Karleby. Viexpo,
12575: Mellersta Österbotten, i enlighet med den funk-         som verkar i Jakobstad, svarar för sin del för
12576: tionellt-ekonomiska regionindelningen kan man           utbudet av exportservice i fråga om små och
12577: på ett allmänt plan först och främst konstatera         medelstora företag. I Mellersta Österbotten har
12578: att statsrådet den 17 oktober 1991 beslöt att           varken Utvecklingsområdesfonden (nedan
12579: tillsätta ett rationaliseringsprojekt för centralför-   Kera Ab) eller Teknologiska utvecklingscen-
12580: valtningen. Syftet med projektet var att föra över      tralen (nedan TEKES) verksamhetsställen.
12581: beslutsfattandet på den förvaltningsnivå där                Då regionindelningen i fråga om HIM fö-
12582: tjänsterna produceras och möjligast nära dem            retagstjänsts distriktsbyråer slås fast eftersträ-
12583: som är i behov av dem.                                  vas en regionindelning som är enhetlig i rela-
12584:     Därtill är syftet med det utvecklingsprojekt        tion till den administrativa indelningen i öv-
12585: rörande landskapen och statens regionförvalt-           rigt. I första hand följer distriktsindelningen
12586: ning som startades den 30 januari 1992 att              länsindelningen. Man försöker placera de loka-
12587: sammanjämka och foga samman statens olika               la enheterna så, att de tjänster som organisa-
12588: distriktsförvaltningsmyndigheter till ändamåls-         tionerna producerar erbjuds på en ur kundens
12589: enliga och fungerande större enheter över för-          synvinkel god servicenivå till rimliga kostna-
12590: valtningsgränserna. Syftet är att få till stånd en      der. Grundandet av nya enheter förutsätter ett
12591: statlig regionförvaltning som i funktionellt och        tillräckligt företagsunderlag.
12592: strukturellt hänseende är klart lättare, mera               Vid utvärderingen av de tillgängliga tjänster-
12593: koncentrerad och i ekonomiskt hänseende bättre          na bör det beträffande alla tre organisationer
12594: fungerande än den nuvarande. Dennya förvalt-            beaktas att det primära tillvägagångssättet är
12595: ningen skall effektivt stöda utvecklingen inom          att organisationernas personai besöker företa-
12596: regionen, bl.a. på det ekonomiska området.              gen och inte att företagen kommer till byråer-
12597: Utredningsarbetet för båda projektens del pågår         na. Den service som HIM företagstjänst, Kera
12598: ännu.                                                   Ab:s och TEKES lokala enheter erbjuder i
12599:     Statens regionindelningsdelegation hänförde         Mellersta Österbotten kan anses vara tillräck-
12600: den 7 november 1991 tre funktionellt-ekonomis-          lig.
12601:                                           1992 vp -     KK 81                                           5
12602: 
12603:    Vad beträffar de eventuella tjänster som Kera       dustrisekreterama bildar. Verksamheten på det
12604: Ab erbjuder kan det konstateras att man f~ämst         intemationella, det nationella och det regionala
12605: på initiativ av Karleby stad och Mellersta Öster-      planet samt den inbördes växelverkan mellan
12606: bottens handelskammare redan för några år              dessa är även funktionellt sett av essentiell bety-
12607: sedan har väckt tanken på grundandet av en             delse.
12608: företagsservicecentral i Karleby stad, för att på          De närmaste servicepunktema i varje Iän
12609: så vis samla de utspridda företagsserviceorgani-       fungerar som primära kontaktpunkter, men be-
12610: sationema under samma tak.                             roende på sakens natur kan även centralorgani-
12611:     Avsikten är att följande organisationer, som       sationens eller andra enheters experter anlitas vid
12612: preliminärt visat intresse för projektet, skulle       skötseln av en viss regions ärende. Fastän varje
12613: flytta till utrymmena:                                 enhets primära verksamhetsområde är länet eller
12614:     - HIM:s industridistriktsbyrå                      en del av länet, är TEKES verksamhet inte
12615:     - Mellersta Österbottens handelskammare            regionalt indelad på samma sätt som verksamhe-
12616:     - Viexpo                                           ten hos många andra serviceorganisationer.
12617:     - en juridisk byrå                                 Verksamheten är tili sin natur och vad beträffar
12618:     - Mellersta Österbottens företagare                verksamhetsprincipema riksomfattande, och de
12619:     - en revisionsbyrå                                 geografiska ansvarsområdena är på motsvaran-
12620:     - Karleby stads näringsombudsman                   de sätt flexibla.
12621:     - Karleby Utvecklingsbolag Ab                          Med ett flexibelt, hela landet omfattande
12622:     - Karleby Turism Ab                                totalansvar strävar man efter att säkra kvaliteten
12623:     - Kera Ab:s och TEKES-konsulteringens              på tjänstema och växelverkan med TEKES ser-
12624: jour.                                                  vicehelhet.
12625:     Karleby stad har föreslagit att Kera Ab finan-         För tillfållet är trycket emellertid större i
12626:  sierar köpet av de nämnda utrymmena. Kera Ab          riktning mot en minskning av servicen än en
12627:  har ännu inte ansett det vara möjligt att sätta       ökning av den, t.o.m. på sådana funktionella
12628:  igång med en finansiering av projektet.               tillväxtområden inom den offentliga servicen
12629:     Beträffande TEKES kan det konstateras att          som TEKES representerar.
12630: TEKES förhåller sig återhållsamt tili grundandet           Med anledning av det ovan sagda anser rege-
12631:  av nya serviceställen. De viktigaste motivering-      ringen inte att det i dagens läge inom den
12632:  ama är:                                               offentliga sektom finns förutsättningar för att i
12633:      TEKES är en riksomfattande organisation           Mellersta Österbotten öka utbudet av sådan
12634:  och dess verksamhet riktar sig till hela landet       myndighets service som är förknippad med före-
12635:  oberoende av var enhetema är belägna. Den             tagsverksamhet. Regeringen anser i stället att det
12636:  riksomfattande verksamheten fördelar sig på           är ändamålsenligt att effektivera och förbättra
12637:  centralorganisationen, de regionala enhetema          de olika myndighetemas nuvarande fungerande
12638:  och den intemationella organisation som in-           serviceenheter.
12639: 
12640:      Helsingfors den 24 april 1992
12641: 
12642:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
12643:                                               1992 vp
12644: 
12645: Kirjallinen kysymys 82
12646: 
12647: 
12648: 
12649: 
12650:                                   Louvo ym.: Asekätkennästä tuomittujen kunnian palauttamisesta
12651: 
12652: 
12653: 
12654:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12655: 
12656:    Vuonna 1948 ja sitä välittömästi seuraavina      siitä, että julkinen valta ei hyväksy aikoinaan
12657: vuosina tuomittiin Suomessa lukuisia ihmisiä ns.    ulkopuolisen painostuksen johdosta tehtyjä
12658: asekätkentäjutun vuoksi. Tuomiot perustuivat        päätöksiä.
12659: 24.1.1947 säädettyyn lakiin aseellisen toiminnan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12660: luvattoman valmistelun rangaistuksesta eräissä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12661: tapauksissa.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12662:    Asekätkentäjutun yhteydessä tuomitut pyr-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12663: kivät omalla toiminnallaan turvaamaan suo-
12664: malaisten tulevaisuuden ja maamme itsenäisyy-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ase-
12665: den. Vaikka tuomioistuin aikoinaan totesi syy-             kätkentään osallistuneiden ja aikoinaan
12666: tetyt syyllisiksi, eivät asekätkentään osallistu-          tuomittujen kunnian palauttamiseksi
12667: neet koskaan olleet syyllisiä kansan silmissä.             niin, että jälkipolville syntyy oikea kuva
12668: Ns. asekätkentälain kumoaminen olisi osoitus               tapahtumista?
12669: 
12670:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1992
12671:            Anna-Kaarina Louvo           Kimmo Sasi                  Hanna Markkula
12672:            Riitta Jouppila              Pentti Mäki-Hakola          Kalevi Lamminen
12673:            Kaarina Dromberg             Marjut Kaarilahti           Ben Zyskowicz
12674:            Väinö Saario                 Maunu Kohijoki              Kirsti Ala-Harja
12675:            Matti Lahtinen               Minna Karhunen              Eeva Turunen
12676:            Martti Tiuri                 Oiva Savela                 Maija Perho-Santala
12677:            Mauri Miettinen              Ritva Laurila               Tuula Linnainmaa
12678:            Leila Lehtinen               Anneli Taina                Kyösti Toivonen
12679:            Päivi Varpasuo               Riitta Saastamoinen         Kari Häkämies
12680:                      Sauli Niinistö                        Jouni J. Särkijärvi
12681: 
12682: 
12683: 
12684: 
12685:  220051L
12686: 2                                         1992 vp -    KK 82
12687: 
12688: 
12689: 
12690:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12691: 
12692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        monine poikkeuksineen ei ollut tarkoitettu pysy-
12693: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         väksi. Tämän korostamiseksi laki rajoitettiin
12694: olette 20 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           perustuslakivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti
12695: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          koskemaan välirauhasopimuksen voimassaolo-
12696: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         aikana tapahtuneita tekoja. Lakivaliokunnan
12697: edustaja Louvon ym. näin kuuluvasta kirjallises-      lausuntoon perustuen lain voimassaoloaikaa ra-
12698: ta kysymyksestä n:o 82:                               joitettiin lisäksi ottamalla siihen erityiset lyhyet
12699:                                                       vanhenemisajat. Syytteet oli nostettava viimeis-
12700:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ase-        tään vuoden 1948 aikana tai, jos teko oli tehty
12701:        kätkentään osallistuneiden ja aikoinaan        vuoden 1946 jälkeen, kahden vuoden kuluessa
12702:        tuomittujen kunnian palauttamiseksi            rauhansopimuksen tekemisestä. "Piileilevää" tai
12703:        niin, että jälkipolville syntyy oikea kuva     maasta poistunutta vastaan voitiin kuitenkin
12704:        tapahtumista?                                  nostaa syyte vuoden kuluessa siitä, kun hänet
12705:                                                       tavattiin, ellei syyteoikeus yleisen lain mukaan jo
12706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ollut rauennut.
12707: vasti seuraavaa:                                         Edellä mainitut perustuslakivaliokunnan ja
12708:                                                       lakivaliokunnan lausumat ja eduskunnan lakieh-
12709:    Kysymyksessä mainittu 24.1.1947 annettu            dotukseen tekemät muutokset osoittavat, että
12710: laki aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun      lainsäätäjä nimenomaan on tahtonut korostaa
12711: rankaisemisesta eräissä tapauksissa liittyi siihen,   lain olevan voimassa vain määrätyn ajan. Muu-
12712: että eräiden puolustusvoimien pääesikuntaan           tenkin on selvää, että taannehtivuutensa vuoksi
12713: kuuluneiden upseerien johdolla oli 23.9.1944          laki on ollut voimassa vain määrätyn ajan -
12714: voimaan saatetun välirauhasopimuksen vastai-          siihen asti kun viimeinen syyte vanheni- minkä
12715: sesti eri puolilla maata ryhdytty kätkemään eri-      jälkeen se itsestään on lakannut olemasta voi-
12716: laisia sotatarvikkeita sekä muodostamaan soti-        massa. Tähän nähden on vaikeata mieltää, mikä
12717: laallisesti järjestettyjä elimiä. Laissa, joka oli    juridinen merkitys kysymyksen perusteluissa eh-
12718: taannehtiva, säädettiin rangaistavaksi välirauha-     dotetulla ns. asekätkentälain nimenomaisella
12719: sopimuksen voimassaoloaikana tapahtunut asei-         kumoamisella olisi.
12720: den kätkentä aseellisen toiminnan järjestämistä          Rangaistukseen tuomittujen kunnian virallis-
12721: varten ja aseellisen toiminnan valmistelu järjes-     ta palauttamista sen vuoksi, että yleinen suhtau-
12722: tämällä sitä varten toimiviksi tarkoitettuja elimiä   tuminen rikolliseksi leimattuun toimintaan on
12723: sekä eräitä muita näihin rinnastettavia menette-      esimerkiksi yhteiskunnallisten olojen myötä
12724: lyjä.                                                 muuttunut, on tosin käytetty eräissä maissa
12725:    Ns. asekätkentäjutun tutkinnan aikana kuu-         aivan viime aikoinakin. Pohjoismaiselle yhteis-
12726: lusteltiin tuhansia ihmisiä ja kaikkiaan noin         kunnalliselle ja juridiselle perinteelle tällaisten
12727: 1 700 henkilöä pidätettiin. Ensimmäiset syytteet      keinojen käyttö kunnian palauttamiseksi on kui-
12728: nostettiin keväällä 1947 sotaylioikeudessa, joka      tenkin vierasta. Meidän oloissamme oikeushisto-
12729: antoi päätöksensä näihin syytteisiin huhtikuussa      riallinen tutkimus ja julkinen keskustelu ovat
12730: 1948. Asekätkentäjutussa annetuista eri tuo-          luontevampia tapoja arvioida menneitä tapahtu-
12731: mioista valitettiin korkeimpaan oikeuteen, joka       mia. Oikeusministeriö onkin äskettäin asettanut
12732: antoi päätöksensä 15.3.1950. Yhteensä noin            professori Heikki Ylikankaan johtaman työryh-
12733: 1 500 syytettyä tuomittiin eripituisiin, yleensä      män, jonka tehtävänä on laatia oikeudellinen
12734: alle vuoden pituisiin vapausrangaistuksiin. Ran-      selvitys ns. asekätkentälain sisällöstä sekä sen
12735: gaistuksista suurin osa oli ehdollisia.               säätämiseen liittyneistä näkökohdista. Muita vi-
12736:    Hallituksen esitykseen sisältyvässä lakiehdo-      rallisia toimia, esimerkiksi hallituksen esityksen
12737: tuksessa rangaistavaksi säädetyille teoille ei eh-    antamista asekätkentälain kumoamisesta tai ase-
12738: dotettu mitään erityistä vanhenemisaikaa. Esi-        kätkentään osallisten kunnian palauttamista,
12739: tyksestä antamassaan lausunnossa perustuslaki-        tuskin voidaan pitää tarpeellisina.
12740: valiokunta totesi kuitenkin, että ilmeisesti laki
12741: 
12742:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1992
12743: 
12744:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
12745:                                          1992 vp -    KK 82                                             3
12746: 
12747: 
12748:                                     Till Riksdagens Herr Talman
12749: 
12750:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppenbarligen inte avsågs bli bestående. För att
12751: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       betona detta begränsades lagen enligt grund-
12752: 941 av den 20 mars 1992 tili vederbörande            lagsutskottets förslag till att gälia gämingar som
12753: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    begåtts under giltighetstiden för vapenstilie-
12754: de av riksdagsman Louvo m.fl. undertecknade          ståndsavtalet. På grund av lagutskottets utlåtan-
12755: spörsmål nr 82:                                      de begränsades lagens giltighetstid ytterligare
12756:                                                      genom att ta in särskilda korta preskriptionsti-
12757:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        der i den. Åtal måste väckas senast inom år 1948
12758:        att återupprätta de personers ära som i       elier, om gämingen hade begåtts efter 1946 inom
12759:        tiden deltog och blev dömda i vapen-          två år efter fredsavtalet. Åtal mot den som höli
12760:        smusselaffåren så att den unga genera-        sig dold elier hade avlägsnat sig ur landet kunde
12761:        tionen kan få en riktig bild av händelser-    dock väckas inom ett år sedan han anträffats,
12762:        na?                                           om inte åtalsrätten enligt allmän lag redan hade
12763:                                                      förfaliit.
12764:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            De nämnda yttrandena av grundlagsutskottet
12765: anföra följande:                                     och lagutskottet och de ändringar riksdagen
12766:                                                      gjorde i lagförslaget visar att lagstiftaren uttryck-
12767:     Lagen den 24 januari 1947 om bestraffning i      ligen har velat betona att lagen skali vara tids-
12768: vissa fall av olovlig förberedelse tili väpnad       begränsad. Det är också annars klart att lagen
12769: aktion som nämns i spörsmålet hänförde sig tili      genom sin retroaktivitet har varit i kraft endast
12770: att det på olika håli i landet under ledning av      en viss tid - tili dess det sista åtalet preskribe-
12771: vissa officerare vid försvarsmaktens huvudstab i     rades - efter viiken den automatiskt har upp-
12772: strid med vapenstilieståndsavtalet som trädde i      hört att gälla. Med hänsyn tili detta är det svårt
12773: kraft den 23 september 1944 gömdes olika slag        att inse viiken juridisk betydelse det skulie ha att
12774: av krigsmateriel samt bildades militärt organi-      uttryckligen upphäva den s.k. vapensmussel-
12775: serade organ. Enligt lagen, som var retroaktiv,      lagen, vilket föreslås i motiveringen tili spörsmå-
12776: var vapensmussel för förberedelse till väpnad        let.
12777: aktion under den tid som vapenstilleståndsav-            Att offentligt återupprätta dömda personers
12778: talet var i kraft straffbart. Detsamma gällde        ära t.ex. på grund av att den allmänna
12779: förberedelse tili väpnad aktion genom att organi-    inställningen tili verksamhet som har stämplats
12780: sera organ för verksamheten samt vissa andra         som brottslig har ändrats i och med förändrade
12781: forfaranden som kan jämföras med dessa.              samhälleliga omständigheter har visserligen före-
12782:     1 samband med utredningen av den s.k. va-        kommit i vissa Iänder också på senare tid. För
12783: pensmusselaffären förhördes tusentals personer       den nordiska samhälleliga och juridiska traditio-
12784: och sammanlagt ca 1 700 anhölis. De första           neo är sådana metoder för att återupprätta
12785: åtalen väcktes våren 1947 i krigsöverrätten som      någons ära emellertid främmande. Hos oss är
12786: meddelade sitt avgörande i åtalen i april 1948.      den rättshistoriska forskningen och den offentli-
12787: De olika domama i vapensmusselaffären över-          ga diskussionen naturligare metoder för att be-
12788: klagades tili högsta domstolen som meddelade         döma gångna händelser. Justitieministeriet har
12789: sitt avgörande den 15 mars 1950. Sammanlagt ca       nyligen tilisatt en arbetsgrupp under ledning av
12790:  1 500 åtalade dömdes till frihetsstraff av olika    professor Heikki Ylikangas. Den har som upp-
12791: längd. De flesta lydde på under ett år. Största      gift att utarbeta en rättslig utredning om den s.k.
12792: delen av straffen var vilikorliga.                   vapensmussellagens innehåll samt synpunkter i
12793:     I regeringens proposition med förslag till       anknytning till att den stiftades. Andra officiella
12794: lagen föreslogs ingen särskild preskriptionstid      åtgärder, t.ex. en proposition om att upphäva
12795: för de straffbara gämingama. Grundlagsutskot-        vapensmussellagen eller att återupprätta de del-
12796: tet konstaterade dock i sitt utlåtande om propo-     aktigas ära kan knappast anses vara nödvändigt.
12797:  sitionen att lagen med sina många undantag
12798: 
12799:      Helsingforsden 15 april 1992
12800: 
12801:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
12802:                                                1992 vp
12803: 
12804: Kirjallinen kysymys 83
12805: 
12806: 
12807: 
12808: 
12809:                                   Aittoniemi: Kolmostien linjauksen tarkistamisesta välillä Iittala-
12810:                                       Kulju
12811: 
12812: 
12813:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12814: 
12815:    Edellisen hallituksen aikana vahvistettiin lin-   yleisesti epäilty erään silloisen valtioneuvoston
12816: jaus kolmostien rakentamiseksi välillä Iittala-      jäsenen synnyinseutuunsa tuntemaa vetovoi-
12817: Kulju. Yleiseksi hämmästykseksi tiesuunoaksi         maa.
12818: valittiin ns. Toijalan vaihtoehto nykyisen Val-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12819: keakosken linjauksen sijasta. Tämä merkitsisi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
12820: voimakkaana teollisuuspaikkakuntana tunnetun         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12821: Valkeakosken jäämistä valtareittien ulkopuolel-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12822: le, koska myös Helsinki-Tampere-rataosuus
12823: kulkee Toijalan kautta. Lisäksi Toijalan vaihto-                Aikooko Hallitus ennen rakennustöi-"
12824: ehdon toteuttaminen rikkoo runsaasti neitseellis-            den aloittamista ottaa uudelleen käsitel-
12825: tä maisemaa Liponselän alueella.                             täväksi kolmostien linjauksen välillä Iit-
12826:    Edellisen hallituksen ratkaisun perustaksi on             tala-Kulju?
12827: 
12828:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
12829: 
12830:                                            Sulo Aittoniemi
12831: 
12832: 
12833: 
12834: 
12835:  220051L
12836: 2                                        1992 vp -    KK 83
12837: 
12838: 
12839: 
12840: 
12841:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12842: 
12843:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pana vaihtoehtoa Toijalan, Viialan ja Lem-
12844: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        päälän kautta kulkevaa Liponselän itäpuolista
12845: olette 24 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          linjausta. Tämä valittiinkin liikenneministeriön
12846: kitjeenne n:o 364 ohella toimittanut valtioneu-      kannan mukaisesti sitten jatkosuunnittelun
12847: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         pohjaksi tiehallituksen päätöksellä 28.5.1990.
12848: kansanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuulu-          Lisäksi liikenneministeriö esitti, että koska alus-
12849: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 83:             tavat liikennetaloudelliset selvitykset eivät selke-
12850:                                                      ästi osoita Iittalan-Kuljun moottoritien toteut-
12851:           Aikooko Hallitus ennen rakennustöi-        tamista tässä vaiheessa kiireellisenä, jatkosuun-
12852:        den aloittamista ottaa uudelleen käsitel-     nittelu valitulla Toijalan linjalla tulee aloittaa
12853:        täväksi kolmostien linjauksen välillä Iit-    perusteellisella tarveselvityksellä, jossa arvioi-
12854:        tala-Kulju?                                   daan Iittalan-Kuljun moottoritien liikenneta-
12855:                                                      loudellista ja aluetaloudellista kannattavuutta
12856:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sekä ympäristöllisiä vaikutuksia suhteessa ny-
12857: vasti seuraavaa:                                     kyisen yhteyden toitnivuuteen ja kehittämismah-
12858:                                                      dollisuuksiin. Nämä selvitykset ovat nyt valmis-
12859:    Kysymys liittyy Helsingin-Tampereen               tuneet.
12860: moottoritien rakentamiseen välillä Hämeenlin-           Liikenneministeriössä vuonna 1990 tehty va-
12861: na-Tampere ja siellä lähemmin tieosuuteen Iit-       linta Valkeakosken ja Toijalan vaihtoehtojen
12862: tala-Kulju. Koko hankkeesta tiehallitus on           välillä perustui erittäin laajaan ja perusteelliseen
12863: laatinut pääsuuntaselvityksen välille Hämeen-        - ehkä perusteellisimpaan yhdestä tiehankkees-
12864: linna-Tampere vuonna 1988 ja liikenneminis-          ta Suomessa tehtyyn - selvitykseen. Liikenne-
12865: teriön vaatimat lisäselvitykset valmistuivat         ministeriön tietoon ei mainitun kannanoton jäl-
12866: vuonna 1989. Edellä mainittujen selvitysten ja       keen ole tullut mitään sellaista, joka antaisi
12867: niistä saatujen lausuntojen perusteella liikenne-    aihetta tielinjausvaihtoehtojen uudelleen käsitte-
12868: ministeriö 15.5.1990 piti toteuttamiskelpoisim-      lyyn.
12869:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1992
12870: 
12871:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
12872:                                          1992 vp -    KK 83                                           3
12873: 
12874: 
12875: 
12876: 
12877:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12878: 
12879:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tiv som är lättast att genomföra. Detta altemativ
12880: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       valdes sedan i enlighet med trafikministeriets
12881: 364 av den 24 mars 1992 till vederbörande            ståndpunkt genom vägstyrelsens beslut
12882: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    28.5.1990 som grund för den fortsatta planering-
12883: de av riksdagsman Sulo Aittaniemi underteckna-       en. Därtill föreslog trafikministeriet att eftersom
12884: de spörsmål nr 83:                                   de preliminära trafikekonomiska utredningama
12885:                                                      inte tydligt utvisar att byggandet av motorvägen
12886:           Ämnar Regeringen innan byggnadsar-         mellan Iittala och Kulju i detta skede är bråd-
12887:        betena påbörjas på nytt ta till behandling    skande skall den fortsatta planeringen av den
12888:        linjeföringen för huvudväg nr 3 på            valda linjeföringen för Toijala påbörjas med en
12889:        sträckan Iittala-Kulju?                       grundlig behovsutredning som bedömer den tra-
12890:                                                      fikekonomiska och regionekonomiska lönsam-
12891:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        heten för motorvägen Iittala-Kulju samt dess
12892: anföra följande:                                     verkan på miljön i förhållande till den nuvarande
12893:                                                      förbindelsens funktionsduglighet och utveck.
12894:    Spörsmålet rör byggandet av motorvägen            lingsmöjligheter. Dessa utredningar har nu får-
12895: Helsingfors-Tammerfors på avsnittet Tavaste-         digställts.
12896: hus-Tammerfors och närmare på vägsträckan               Det vai mellan altemativen Valkeakoski och
12897: Iittala-Kulju. Beträffande projektet uppgjorde       Toijala som 1990 gjordes vid trafikministeriet
12898: vägstyrelsen 1988 en lokaliseringsplan för avsnit-   grundade sig på en ytterst omfattande och
12899: tet Tavastehus-Tammerfors. De tilläggsutred-         grundlig utredning - kanske den grundligaste
12900: ningar som trafikministeriet förutsatte blev får-    som någonsin gjorts i Finland rörande ett
12901: diga 1989. På grundval av ovan nämnda utred-         vägprojekt. Efter nämnda ställningstagande har
12902: ningar och de utlåtanden som erhölls om dem          trafikministeriet inte fått kännedom om något
12903: ansåg trafikministeriet den 15 maj 1990 att den      sådant som skulle ge orsak till en ny behandling
12904: linjeföring på östra sidan av Liponselkä som går     av altemativen tili linjeföringen.
12905: via Toijala, Viiala och Lempäälä är det altema-
12906: 
12907:      Helsingforsden 13 april 1992
12908: 
12909:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
12910:                                                   1992 vp
12911: 
12912: Kirjallinen kysymys 84
12913: 
12914: 
12915: 
12916: 
12917:                                     Vehkaoja ym.: Vaasan rannikk:opatteriston toiminnan jatkumisen
12918:                                        turvaamisesta
12919: 
12920: 
12921:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12922:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan puo-          elämään yleensäkin on merkittävä. Tällaisina
12923: lustusvoimissa suunnitellaan Vaasan rannikko-           laman aikoina valtion ei pitäisi omaehtoisin
12924: patteriston lopettamista. Vaasa sijaitsee ahtaassa      toimin lisätä työttömyyttä alueilla, joissa vaihto-
12925: Merenkurkussa, jolla on aina ollut strateginen          ehtoinen työllistyminen on vaikeata.
12926: erityisasemansa. Jos rannikkopatteristo lopete-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12927: taan, syntyy pitkälle rannikollemme sotilaallinen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12928: tyhjiö. Säästötoimet eivät yksistään saa sanella        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12929: puolustuspolitiikkaamme.                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12930:    Vaasan kasarmialuetta on viime vuosien aika-
12931: na uudistettu voimakkaasti, joten rannikkopat-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12932: teriston lopettamisajatus on huono esimerkki                   ryhtyä turvatakseen rannikon puolustus-
12933: säästämisestä. Vaasan rannikkopatteriston mer-                 kyvyn säilymisen ja Vaasan rannikko-
12934: kitys paikalliseen siviilityöllisyyteen ja elinkeino-          patteriston toiminnan jatkumisen?
12935: 
12936:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
12937: 
12938:                       Marjatta Vehkaoja                          Mats Nyby
12939: 
12940: 
12941: 
12942: 
12943:  220051L
12944: 2                                        1992 vp -    KK 84
12945: 
12946: 
12947: 
12948: 
12949:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12950: 
12951:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       talousarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly va-
12952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ruskuntia ja joukko-osastoja koskevia toimenpi-
12953: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teitä.
12954: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta           Puolustusministeriö on käynnistänyt selvitys-
12955: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        työn siitä, mitä varuskuntia pitkällä tähtäyksellä
12956: myksen n:o 84:                                       ylläpidetään ja kehitetään toimintoja keskittä-
12957:                                                      mällä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös
12958:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       puolustuspoliittiset ja valmiudelliset näkökoh-
12959:        ryhtyä turvatakseen rannikon puolustus-       dat, sekä aluepoliittiset näkökohdat niin pitkälle
12960:        kyvyn säilymisen ja Vaasan rannikkopat-       kuin se on mahdollista.
12961:        teriston toiminnan jatkumisen?                   Henkilöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia
12962:                                                      ei kyettäne täysin poistamaan, mutta ne pidetään
12963:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mahdollisimman pieninä ottamalla paikkakun-
12964: vasti seuraavaa:                                     takohtaiset tarpeet huomioon.
12965:                                                         Sotilaalliselle maanpuolustukselle annetut ra-
12966:     Sotilaallisen maanpuolustuksen menokehyk-        hoituskehykset ja henkilöstön vähentämisvel-
12967: set vuonna 1993 ovat 452 miljoonaa markkaa           voitteet pakottavat kipeisiin leikkauksiin, jotka
12968: (4,9 %), vuonna 1994 697 miljoonaa markkaa           tulevat koskemaan valtakunnan kaikkia osia.
12969: (7 ,6 %) ja vuonna 1995 711 miljoonaa markkaa        Voimavaroja koskevien säästöpäätösten joh-
12970: (7,7 %) pienemmät kuin vuoden 1992 budjetissa        dosta voidaan joutua toteuttamaan sellaisiakin
12971: hyväksytyt menot. Valtioneuvoston päätöksen          muutoksia, jotka eivät näytä paikalliselta tasolta
12972: mukaisesti puolustushallinnon henkilöstöä on         katsottuna tarkoituksenmukaisilta.
12973: supistettava vuosina 1992-95 noin 5,4 %, yh-            Puolustusministeriön hallinnonalalla jatke-
12974: teensä 1 140 henkilöä. Tätä säästövaatimusta ei      taan suunnittelutyötä valtiovarainministeriön
12975: kyetä toteuttamaan luonnollisen poistuman            antamien suunnitteluehtojen täyttämiseksi. Pyr-
12976: kautta vaan toimintoja supistamalla.                 kimyksenä on puolustusvoimien lakisääteisten
12977:     Säästö- ja supistamistavoitteiden saavuttami-    tehtävien edellyttämän toiminnan tason säilyttä-
12978: seksi pääesikunta on esittänyt muun muassa           minen muun muassa siten, että rannikkopuolus-
12979: varuskuntien ja joukko-osastojen (vast.) lak-        tuksemme kyky täyttää sille asetetut tehtävät ei
12980: kauttamisia. Puolustusministeriön vuoden 1993        laske.
12981: 
12982:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1992
12983: 
12984:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
12985:                                            1992 vp -    KK 84                                           3
12986: 
12987: 
12988: 
12989: 
12990:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
12991: 
12992:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Försvarsministeriet har satt igång ett utred-
12993: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           ningsarbete beträffande vilka gamisoner som på
12994: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         lång sikt skall upprätthållas och utvecklas ge-
12995: jande av riksdagman Marjatta Vehkaoja m.fl.            nom en koncentrering av funktionema. 1 detta
12996: undertecknade spörsmål nr 84:                          sammanhang beaktas också synpunkter som
12997:                                                        gäller försvarspolitik och beredskap, samt regio-
12998:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         nalpolitiska synpunkter så långt det är möjligt.
12999:        ta i syfte att tillse att försvarsförmågan på      Det är knappast möjligt att helt eliminera de
13000:        våra kuster bibehålls och verksamheten          menliga verkningama vad personalen beträffar,
13001:        vid Vasa kustsektion fortgår?                   men avsikten är att göra dem så små som möjligt
13002:                                                        genom att beakta behoven på de enskilda orter-
13003:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          na.
13004: anföra följande:                                          De fmansieringsramar som har satts ut för det
13005:                                                        militära försvaret och förpliktelsema i fråga om
13006:    Utgiftsramama för det militära försvaret är år      nedskäming av personalen ger upphov till smärt-
13007: 1993 452 milj. mk (4,9 %), år 1994 697 milj. mk        samma operationer, som kommer att beröra
13008: (7,6 %) och år 1995 711 milj. mk (7,7 %) mindre        rikets alla delar. På grund av de beslut som gäller
13009: än de utgifter som godkänts i budgeten för år          inbesparing av resurser kan det bli nödvändigt
13010: 1992. Enligt statsrådets beslut skall försvars-        att genomföra också sådana förändringar som,
13011: maktens personai åren 1992-95 skäras ned med           betraktade ur ett lokalt perspektiv, kanske inte
13012: ca 5,4 %, dvs. med sammanlagt 1140 personer.           verkar ändamålsenliga.
13013: Det är inte möjligt att förverkliga detta inbespa-        lnom försvarsministeriets förvaltningsområde
13014: ringsmål genom naturlig avgång. En inskränk-           fortgår p1aneringsarbetet i syfte att uppfylla de
13015: ning av funktioner måste därför företas.               planeringsvillkor som fmansministeriet med-
13016:    1 syfte att uppnå de angivna målen för inbe-        delat. A vsikten är att bibehålla den nuvarande
13017: sparingar och nedskämingar har huvudstaben             nivån för den verksamhet som försvarsministe-
13018: föreslagit bl.a. indragning av gamisoner och           riets lagstadgade uppgifter förutsätter bl.a. så,
13019: truppförband (motsv.). 1 försvarsministeriets          att möjlighetema för vårt kustförsvar att sköta
13020: budgetförs1ag för år 1993 ingår dock inte åtgär-       sina uppgifter inte försämras.
13021: der gällande garnisoner och truppförband.
13022: 
13023:      Helsingfors den 23 april 1992
13024: 
13025:                                                                     Försvarsminister Elisabeth Rehn
13026:                                                  1992 vp
13027: 
13028: Kirjallinen kysymys 85
13029: 
13030: 
13031: 
13032: 
13033:                                     Aittoniemi: Ruotsin kielen opiskelun pakollisuudesta lukiossa
13034: 
13035: 
13036:                                     Eduskwman Herra Puhemiehelle
13037: 
13038:    Julkistettujen suunnitelmien mukaan Suomes-         Muodollisella lainmuutoksella pakkoruotsista
13039: sa on tarkoitus luopua pakollisesta ruotsin kie-       luopumiseksi peruskoulussa ei ole näin juuri
13040: len opetuksesta peruskoulussa. Mainittu kieli          käytännön merkitystä.
13041: jäisi kuitenkin pakolliseksi oppiaineeksi lukios-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13042: sa.                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13043:     Peruskoulun kielivalintojen yhteydessä ei kui-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13044: tenkaan usein tiedetä, aikooko oppilas jatkaa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13045: lukiossa. Ainakin vanhemmilla on sellaisesta
13046: suuri toive. Näin ollen ajatus opintojen jatkami-                 Onko Hallitus ottanut huomioon sen,
13047: sesta lukiossa vetää tietyllä tavalla ruotsin kielen           että ruotsin kielen pakollinen opetus lu-
13048: mukaan jo peruskoulussa, koska sen opiskelun                   kiossa aiheuttaa ruotsin kielen valinnan
13049: aloittaminen vasta lukiossa on oppimisen kan-                  säännönmukaisesti myös peruskoulussa
13050:  nalta hankalaa. Oppilaat valitsevat ainakin van-              sen muodollisesta vapaaehtoisuudesta
13051:  hempiensa toiveiden mukaisesti ruotsin kielen jo              huolimatta?
13052:  peruskoulussa eräällä tavoin varmuuden vuoksi.
13053: 
13054:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
13055: 
13056:                                              Sulo Aittaniemi
13057: 
13058: 
13059: 
13060: 
13061:  220051L
13062: 2                                       1992 vp -    KK 85
13063: 
13064: 
13065: 
13066: 
13067:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13068: 
13069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
13070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taen seuraavaa:
13071: olette 24 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn
13072: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Hallitus ei ole käsitellyt peruskoulun ja lukion
13073: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tuntijakouudistusta. Opetusministeriö asetti
13074: edustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kir-      2.8.1991 työryhmän laatimaan ehdotusta valtio-
13075: jallisesta kysymyksestä n:o 85:                     neuvoston päätöksiksi peruskoulun ja lukion
13076:                                                     tuntijaoista. Työryhmän muistio luovutettiin
13077:           Onko Hallitus ottanut huomioon sen,       opetusministerille 13.3.1992. Opetusministeriö
13078:        että ruotsin kielen pakollinen opetus lu-    on pyytänyt useilta viranomaisilta sekä järjes-
13079:        kiossa aiheuttaa ruotsin kielen valinnan     töiltä lausunnot muistiosta 31.5.1992 mennessä.
13080:        säännönmukaisesti myös peruskoulussa         Hallitus ottaa kantaa kieliohjelmaan sekä mui-
13081:        sen muodollisesta vapaaehtoisuudesta         hin työryhmän esittämiin tuntijakoehdotuksiin
13082:        huolimatta?                                  lausuntokierroksen jälkeen.
13083: 
13084:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
13085: 
13086:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
13087:                                          1992 vp -    KK 85                                          3
13088: 
13089: 
13090: 
13091: 
13092:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13093: 
13094:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Regeringen har inte behandlat fömyelsen av
13095: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       timfördelningen i grundskolan och gymnasiet.
13096: den 24 mars 1992 till vederbörande medlem av         Undervisningsministeriet tillsatte 2.8.1991 en ar-
13097: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    betsgrupp för att uppgöra förslag tili ett stats-
13098: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         rådsbeslut om timfördelningen i grundskolan
13099: mål nr 85:                                           och gymnasiet. Arbetsgruppens promemoria
13100:                                                      överlämnades       till   undervisningsministem
13101:           Har Regeringen beaktat att den ob-         13.3.1992. Undervisningsministeriet har bett ett
13102:        ligatoriska undervisningen i svenska i        flertal myndigheter och organisationer avge ut-
13103:        gymnasiet medför att svenska, i analogi       låtande om promemorian före 31.5.1992. Rege-
13104:        med detta, väljs också i grundskolan trots    ringen tar ställning till språkprogrammet samt
13105:        att den formellt är frivillig?                andra förslag gällande timfördelningen fram-
13106:                                                      förda av arbetsgruppen efter det att promemo-
13107:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rian har varit för utlåtande.
13108: anföra följande:
13109: 
13110:      Helsingfors den 9 april 1992
13111: 
13112:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
13113:                                                1992 vp
13114: 
13115: Kirjallinen kysymys 86
13116: 
13117: 
13118: 
13119: 
13120:                                   Aittoniemi: Poliisien kielitaidon parantamiseksi tarvittavista toi-
13121:                                       menpiteistä
13122: 
13123: 
13124:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13125: 
13126:    Maamme kansainvälistyessä on tärkeätä, että       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13127: esimerkiksi poliisin palveluksessa olevien kieli-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13128: taitoa tehostetaan. Kun maamme poliisikunnas-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13129: ta yhä suurempi osa on ylioppilaspohjaista,
13130: mahdollisuudet käytännön kielitaidon kehittä-                    Katsooko Hallitus tarpeelliseksi polii-
13131: miseen ovat hyvät. Asia vaatisi kuitenkin ehkä               sien kielitaidon kehittämisen kansainvä-
13132: palkkauksellista tukea sekä lisättyjä mahdolli-              listymisen vaatimuksia vastaavasti, ja
13133: suuksia käytännön kielenopiskeluun.                              mihin toimenpiteisiin se aikoo asian
13134:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           johdosta ryhtyä?
13135: 
13136:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
13137: 
13138:                                            Sulo Aittoniemi
13139: 
13140: 
13141: 
13142: 
13143:  220051L
13144: 2                                        1992 vp -    KK 86
13145: 
13146: 
13147: 
13148: 
13149:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13150: 
13151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten opiskelun osalta on tarkoituksena eri tavoin
13152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tukea omaehtoista ja jatkuvaa itsensä kehittä-
13153: olette 24 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          mistä. Parantamalla kielitaitoa poliisimies voi
13154: kirjeenne n:o 367 ohella lähettänyt valtioneuvos-    samalla hankkia alipäällystötason virkaan päte-
13155: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       vöittäviä opintosuorituksia.
13156: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-         Poliisin päällystön virkatutkinnon opetusoh-
13157: myksestä n:o 86:                                     jelmaan sisältyy nykyisin 100 tuntia kielten opis-
13158:                                                      kelua. Tällöin on lähinnä kysymys ruotsin ja
13159:            Katsooko Hallitus tarpeelliseksi polii-   englannin kielen suunnitelmallisesta opiskelusta.
13160:        sien kielitaidon kehittämisen kansainvä-          Edellä esitetyn lisäksi poliisihallinto on tuke-
13161:        listymisen vaatimuksia vastaavasti, ja        nut henkilöstönsä kielitaidon ylläpitämistä ja
13162:            mihin toimenpiteisiin se aikoo asian      kehittämistä rahoittamana hallinnon ulkopuo-
13163:        johdosta ryhtyä?                              lista opiskelua sekä tilaamalla tietokonepohjai-
13164:                                                      sen englannin kielen kieliohjelman henkilöstön
13165:   Vastauksena kysymykseen pyydän saada               käyttöön. Ohjelmaa ovat voineet hankkia polii-
13166: kunnioittaen esittää seuraavaa:                      siyksiköt ja myös yksittäiset poliisin palvelukses-
13167:                                                      sa olevat henkilöt normaalia edullisempaan hin-
13168:    Poliisin peruskoulutuksen vuonna 1988 ta-         taan.
13169: pahtuneen uudistuksen yhteydessä otettiin käyt-          Kokonaisuudessaan kielikoulutusta hallin-
13170: töön myös uudet opetussuunnitelmat. Niihin           nonalan sisällä on voitu järjestää rajoitetusti
13171: sisältyi kielten opiskelua yhteensä 80 tuntia yhtä   määrärahojen niukkuuden johdosta. Koulutusta
13172: kieltä kohden. Opetusta on sen jälkeen annettu       onkin tästä syystä suunnattu sellaisille poliisi-
13173: toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraas-   miehille, jotka tehtäviensä ja asemansa takia
13174: sa kielessä. Vieraassa kielessä on mahdollisuus      joutuvat hoitamaan luonteeltaan kansainvälisiä
13175: valita joko englanti tai saksa. Käytännössä va-      asioita.
13176: linta on kuitenkin kohdistunut etupäässä eng-            Myös korkeamman asteen ammatilliseen po-
13177: lannin kieleen. Lisäksi on otettava huomioon,        liisikoulutukseen on suunniteltu lisättäväksi sa-
13178: että periaatteessa voidaan opiskella myös jotakin    mat kielitaitovaatimukset kuin korkeakoulutut-
13179: muuta vierasta kieltä edellyttäen, että asian-       kintojen osalta jo ovat voimassa.
13180: omaiseen opetusryhmään saadaan riittävä mää-             Käytännön toimenpitein on tarkoitus varmis-
13181: rä oppilaita.                                        taa se, että nimenomaan kansainvälisten yhteyk-
13182:    Vuoden 1993 alusta käynnistetään poliisin         sien hoitamiseen ja ulkomaalaisasioihin erikois-
13183: alipäällystön uudistettu virkatutkintokoulutus.      tuvat poliisimiehet voivat osallistua sekä hallin-
13184: Sen avulla pyritään kytkemään opiskelu asian-        nonalan sisällä että ulkopuolella annettavaan
13185: omaisen poliisimiehen henkilökohtaisiin kehittä-     kielitaidon kohottamiseen tähtäävään koulutuk-
13186: mistarpeisiin ja toimintayksikön tehtäviin. Kiel-    seen.
13187: 
13188:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1992
13189: 
13190:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
13191:                                           1992 vp -    KK 86                                          3
13192: 
13193: 
13194: 
13195: 
13196:                                      Tili Riksdagens H err Talman
13197: 
13198:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en egen frivillig och kontinuerlig förkovran i
13199: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        olika språk. Genom att förbättra sina språkkun-
13200: 367 av den 24 mars 1992 till vederbörande             skaper kan en polis samtidigt skaffa sig studie-
13201: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     prestationer som räknas som merit för en tjänst
13202: de av riksdagsman Sulo Aittaniemi underteckna-        på underbefälsnivå.
13203: de spörsmål nr 86:                                       1 detta nu ingår 100 timmar språkstudier i det
13204:                                                       studieprogram som leder tili tjänsteexamen för
13205:           Anser Regeringen detvara av vikt att        polisbefål. Här är det närmast fråga om meto-
13206:        utveckla poliseos språkkunskaper så att        diskt upplagda studier i svenska och engelska.
13207:        de motsvarar de krav som internationali-          Förutom det som sagts ovan har polisförvalt-
13208:        seringen ställer och                           ningen stött personalens strävanden att upprätt-
13209:           vilka åtgärder ämnar den vidta på           hålla och utveckla sina språkkunskaper genom
13210:        grund av ärendet?                              att finansiera studier utanför förvaltningen och
13211:                                                       genom att beställa ett datorbaserat språkpro-
13212:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gram i engelska, som personalen har tiligång tili.
13213: anföra följande:                                      Polisenheterna och enskilda personer med an-
13214:                                                       ställning inom po1isväsendet har kunnat beställa
13215:    1 samband med revideringen av poliseos             programmet tili ett pris som har varit 1ägre än
13216: grundutbildning år 1988 tog man också i bruk          det gängse priset.
13217: nya läroplaner. 1 dem ingick språkstudier på             1 sin helhet har språkutbildning inom polisför-
13218: inalles 80 timmar per språk. Efter detta har          valtningen ordnats i begränsad utsträckning på
13219: undervisning meddelats i det andra inhemska           grund av knappt tilitagna anslag. Av denna
13220: språket och i ett främmande språk. Beträffande        anledning har utbildning erbjudits sådana poli-
13221: det främmande språket erbjuds möjlighet till val      ser som på grund av tjänsteuppgifter och
13222: mellan engelska och tyska. 1 praktiken har de         tjänsteställning har hand om internationellt in-
13223: flesta dock valt engelska. Därtill måste man          riktade ärenden.
13224: beakta att det i princip också är möjligt att            Också vad beträffar kraven på språkkunska-
13225: studera något annat språk förutsatt att tillräck-     per i den yrkesinriktade polisutbildningen på
13226: ligt många anmäler sig till ifrågavarande under-      högre nivå har man planer på attjämställa de här
13227: visningsgrupp.                                        kraven med dem som gäller för examina på
13228:    1 början av år 1993 kommer en förnyad              högskolenivå.
13229: tjänsteexamensutbildning att starta för poliseos         Praktiska åtgärder skall för sin del garantera
13230: underbefäl. Med hjälp av den strävar man efter        att de poliser som specialiserar sig på att sköta
13231: att anknyta studierna tili de personliga utveck-      internationella kontakter och utlänningsärenden
13232: lingsbehov som polisen i fråga har och till           kan delta i den utbi1dning som ordnas inom
13233: verksamhetsenhetens uppgifter. Beträffande            förvaltningen liksom utanf6r den i syfte att
13234: språkstudierna är avsikten att på olika sätt stöda    förbättra polisernas språkkunskaper.
13235:      Helsingfors den 10 april 1992
13236:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
13237:                                                 1992 vp
13238: 
13239: Kirjallinen kysymys 87
13240: 
13241: 
13242: 
13243: 
13244:                                    Aittoniemi: Johtavien virkamiesten irtisanomisperusteista
13245: 
13246: 
13247: 
13248:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13249: 
13250:    Suomen Pankissa sen pääjohtaja sekä eräät             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13251: muut siellä olevat pankinjohtajat ovat selvästi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
13252: osoittaneet, että heidän kykynsä ja taitonsa eivät    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13253: ole riittäviä toimintaan vastuullisissa tehtävissä.   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13254: Samaa voidaan sanoa eräistä muista korkeista
13255: virkamiehistä. Yhteiskunnan kärsimät tappiot                     Aikooko Hallitus ryhtyä sen käytössä
13256: ovat tältä pohjalta olleet suunnattomat.                      olevin keinoin toimenpiteisiin, jotta
13257:    Eräiden virkamiesten osalta nimittämisestä ja              maan kehityksen kannalta merkittävässä
13258: erottamisesta päättäminen on tasavallan presi-                asemassa oleva virkamies erotetaan teh-
13259: dentin asia. Hallituksen mahdollisuudet vaikut-               tävästään, jos hän osoittautuu siihen ky-
13260: taa asioihin ovat kuitenkin oleelliset, ja sillä on           kenemättömäksi?
13261: vastuu maan asioiden hoitamisesta ja eduskun-
13262: nan suuntaan.
13263:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
13264: 
13265:                                             Sulo Aittoniemi
13266: 
13267: 
13268: 
13269: 
13270: 220051L
13271: 2                                         1992 vp -    KK 87
13272: 
13273: 
13274: 
13275: 
13276:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13277: 
13278:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        22 §:n nojalla sovellettiin nimittämiskirjalakia.
13279: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Näin ollen muun muassa Suomen Pankin johto-
13280: olette 24 päivänä maaliskuuta 1992 toimittanut        kunnan jäseneen sovelletaan niitä valtion virka-
13281: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-        mieslain säännöksiä, jotka tulivat nimittämiskir-
13282: vaksi kansanedustaja Aittoniemen näin kuulu-          jalaissa olleiden Suomen Pankin johtokunnan
13283: van kirjallisen kysymyksen n:o 87:                    jäseneen sovellettujen säännösten sijaan. Sään-
13284:                                                       nöksen tarkoituksena on soveltaa Suomen Pan-
13285:           Aikooko Hallitus ryhtyä sen käytössä        kin johtokunnan jäseneen myös valtion virka-
13286:        olevin keinoin toimenpiteisiin, jotta          mieslain 47 § :n säännöstä eli mahdollistaajohto-
13287:        maan kehityksen kannalta merkittävässä         kunnanjäsenen irtisanominen valtion virkamies-
13288:        asemassa oleva virkamies erotetaan teh-        lain yleisten irtisanomisperusteiden lisäksi sil-
13289:        tävästään, jos hän osoittautuu siihen ky-      loin, kun siihen on syytä.
13290:        kenemättömäksi?                                   Valtionhallinnon johtavien virkamiesten irti-
13291:                                                       sanomisperusteet on siis määritelty suhteellisen
13292:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          väljästi verrattuna niihin tavanomaisiin irtisano-
13293: vasti seuraavaa:                                      misperusteisiin, joita valtion vakinaisiin virka-
13294:                                                       miehiin sovelletaan. Pääsääntöä helpompi irtisa-
13295:    Valtion johtavien virkamiesten erityinen teh-      nomismenettely johtavien virkamiesten osalta
13296: tävävastuu on otettu huomioon muun muassa             perustuu siihen, että tällaisessa asemassa olevilta
13297: valtion virkamieslain (755/86) 47 §:n säännökses-     virkamiehiltä on edellytettävä sekä korostunutta
13298: sä. Säännöksen mukaan johtavassa asemassa             vastuuta toiminnan tuloksellisuudesta että yleis-
13299: oleva virkamies voidaan sen lisäksi, mitä valtion     tä luottamusta. Voidaankin todeta, että virka-
13300: virkamieslain 46 §:ssä on säädetty vakinaisten        mieslainsäädäntö antaa riittävät välineet johta-
13301: virkamiesten yleisistä irtisanomisen perusteista,     vassa asemassa olevan virkamiehen irtisanomi-
13302: irtisanoa virastaan, kun siihen on syytä. Lain-       seen silloin, kun hän on osoittautunut tehtävään-
13303: kohdan tarkoittamia johtavia virkamiehiä ovat         sä kykenemättömäksi.
13304: valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulaisoikeus-          Valtionhallinnossa ollaan siirtymässä nopeas-
13305: kansleri, ministeriön valtiosihteeri, kansliapääl-    sa tahdissa toimintakulttuuriin, jossa kiinnite-
13306: likkö ja ministeriön osastopäällikkö, tasavallan      tään entistä enemmän huomiota toiminnalla
13307: presidentin nimitettävät ulkoasiainhallinnon vir-     saavutettuihin tuloksiin. Tähän kuuluu, että var-
13308: kamiehet, keskusviraston päällikkö ja maaherra        sinkin valtionhallinnon johtavien virkamiesten
13309: sekä erityislainsäädännön perusteella valtion lii-    toiminnan tehokkuutta myös käytännössä jatku-
13310: kelaitoksen toimitusjohtaja.                          vasti arvioidaan ja puututaan riittävän nopeasti
13311:     Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan          ja tehokkaasti johtamistehtävissä esiintyneisiin
13312: ja jäsenen nimittää virkaansa tasavallan presi-       ongelmiin.
13313: dentti avoimella kirjeellä. Valtion virkamieslain         Kuten edellä todettiin, valtion virkamieslain-
13314: voimaan tullessa kumotun ns. nimittämiskirja-         säädäntö antaa tyydyttävät oikeudelliset edelly-
13315: lain (202/26) 22 §:n mukaan Suomen Pankin             tykset tehtäväänsä kykenemättömänjohdon irti-
13316: johtokunnan jäsenen virassapysymisoikeuteen           sanomiseen eikä tältä osin ole tarvetta olennai-
13317: sovellettiin lain 2 §:n 1 momentin säännöstä,         siin lainsäädännön muutoksiin. Lainsäädäntöä
13318: jonka mukaan viran haltijan, jolla on virkaan         ja toimintatapoja voidaan kuitenkin eräiltä muil-
13319: avoin kirje, voi tasavallan presidentti vapauttaa,    ta osin kehittää. Kysymykseen voi tulla esimer-
13320: kun yleinen etu niin vaatii.                          kiksi johtavien virkamiesten palvelussuhteiden
13321:    Valtion virkamieslain voimaan tullessa nimit-      nykyistä laajempi määräaikaistaminenja nykyis-
13322: tämiskirjalaki kumottiin. Valtion virkamieslain       tä laajempi tehtäväkierto. Samanaikaisesti on
13323: voimaanpanolain (756/86) 35 § :n mukaan val-          voimakkaasti parannettava johtamiskoulutusta
13324: tion virkamieslakia on sovellettava nimittämis-       ja henkilöstön rekrytointimenetelmiä. Mainitut
13325: kirjalakia vastaavin osin muunkin kuin valtion        asiat ovat parhaillaan valmisteilla valtiovarain-
13326: palveluksessa olevaan, johon nimittämiskirjalain      ministeriön asettamissa hankkeissa.
13327: 
13328:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
13329: 
13330:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13331:                                           1992 vp -    KK 87                                            3
13332: 
13333: 
13334: 
13335: 
13336:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13337: 
13338:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tjänstemannalagen som ersatte de stadganden i
13339: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        tjänstemannalagen som tiliämpades på ledamö-
13340: den 24 mars 1992 tili vederbörande medlem av          terna i direktionen för Finlands Bank, bl.a.
13341: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      tiliämpas på ledamöterna i direktionen för Fin-
13342: taniemi undertecknade spörsmål nr 87:                 lands Bank. Avsikten med stadgandet är att 47 §
13343:                                                       statstjänstemannalagen också skall tiliämpas på
13344:           Ämnar Regeringen med de medel som           en ledamot i direktionen för Finlands Bank, dvs.
13345:        står tili dess förfogande vidta åtgärder så,   möjliggöra att en direktionsmedlem kan sägas
13346:        att en tjänsteman som innehar en för           upp enligt de allmänna grunderna för uppsäg-
13347:        landets utveckling betydande ställning         ning enligt statstjänstemannalagen men dessu-
13348:        skall kunna avsättas om han visar sig          tom då skäl därtili föreligger.
13349:        oförmögen att sköta sin tjänst?                    Grunderna för uppsägning av en ledande
13350:                                                       tjänsteman inom statsförvaltningen är således
13351:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         relativt vagt fastställda i jämförelse med de
13352: anföra följande:                                      normala uppsägningsgrunder som tiliämpas på
13353:                                                       ordinarie statstjänstemän. Att uppsägningsförfa-
13354:    De ledande statstjänstemännens särskilda           randet då det gäller ledande tjänstemän är enkla-
13355: tjänsteansvar har beaktats bl.a. i 47 §               re än uppsägningsförfarandet enligt huvudregeln
13356: statstjänstemannalagen (755/86). Enligt detta         beror tili en del på att det av en tjänsteman i en
13357: stadgande får en tjänsteman i ledande ställning,      sådan ställning måste kunna krävas både att han
13358: utöver vad som i 46 § statstjänstemannalagen          påtar sig ett större ansvar för verksamhetsresul-
13359: stadgas om de allmänna grunderna för uppsäg-          tatet och att han åtnjuter allmänt förtroende.
13360: ning av en ordinarie tjänsteman, sägas upp då         Det kan konstateras att tjänstemannalagstift-
13361: skäl därtili föreligger. Ledande tjänstemän som       ningen ger tillräckliga möjligheter att säga upp
13362: avses i lagrummet är justitiekanslern i statsrådet    en tjänsteman i ledande ställing om han visar sig
13363: och justitiekanslersadjointen, statssekreterare,      vara oförmögen att sköta sin uppgift.
13364: kanslichef och avdelningschef vid ett ministeri-          Inom statsförvaltningen håller det i snabb takt
13365: um, sådan tjänsteman inom utrikesförvaltningen        på att ske en övergång tili en verksamhetskultur,
13366: som utnämnts av republikens president, chefen         där allt större uppmärksamhet riktas på de resul-
13367: för ett centralt ämbetsverk och landshövding          tat som uppnås. Tili denna kultur hör att det ock-
13368: samt, med stöd av speciallagstiftning, verkstäl-      så i praktiken hela tiden utvärderas hur effektiva i
13369: lande direktören för ett statligt affarsverk.         synnerhet de ledande tjänstemännen inom stats-
13370:    Ordföranden för och ledamöterna i direktio-        förvaltningen är och att man ingriper tiliräckligt
13371: nen för Finlands Bank utnämns av republikens          snabbt och effektivt om det uppkommer problem
13372: president genom öppet brev. Enligt 22 § i den s.k.    i samband med ledningsuppgifterna.
13373: tjänstemannalagen (202/26), som upphävdes då              Som ovan konstaterats ger statstjänstemanna-
13374: statstjänstemannalagen trädde i kraft, skulle la-     lagstiftningen tilifredsställande juridiska möj-
13375: gens 2 § 1 mom. tiliämpas när det gällde rätt för     ligheter att säga upp en ledande tjänsteman som
13376: en ledamot i direktionen för Finlands Bank att        är oförmögen att sköta sin uppgift. Tili denna del
13377: kvarstå i sin tjänst. Enligt det sistnämnda           behövs det inte några väsentliga ändringar i
13378: lagrummet kan innehavare av tjänst, som därå          lagstiftningen. Lagstiftningen och tilivägagångs-
13379: undfått öppet brev, av republikens president          sätten kan dock utvecklas tili vissa andra delar.
13380: entledigas, då allmän fördel sådant kräver.           Det kan t.ex. bli fråga om att göra de ledande
13381:    Tjänstemannalagen upphävdes då stats-              tjänstemännens anställningsförhållanden tids-
13382: tjänstemannalagen trädde i kraft. Enligt 35 §         bunda i större utsträckning än för närvarande
13383: lagen om införande av statstjänstemannalagen          och om en mera omfattande cirkulation mellan
13384: (756/86) skall statstjänstemannalagen tili de de-     olika uppgifter. Samtidigt måste utbildningen i
13385: lar som motsvarar tjänstemannalagen tiliämpas         ledarskap samt personalrekryteringsmetoderna
13386:  även på andra än statsanställda om tjänsteman-       förbättras avsevärt. Dessa frågor håller på att
13387:  nalagen med stöd av lagens 22 § skall tiliämpas      beredas inom ramen för olika projekt vid finans-
13388:  på dem. Sålunda skall de stadganden i stats-         ministeriet.
13389:      Helsingfors den 24 apri11992
13390: 
13391:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
13392:                                                 1992 vp
13393: 
13394: Kirjallinen kysymys 88
13395: 
13396: 
13397: 
13398: 
13399:                                   Huuhtanen ym.: Kotiapulaisen palkkausmenojen saamisesta vero-
13400:                                      vähennyskelpoisiksi
13401: 
13402: 
13403:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13404: 
13405:     Lasten hoidon järjestämisessä on pidetty peri-   nanja elinkeinoelämän etu. Lastenhoidonjärjes-
13406: aatteena tarjota erilaisia mahdollisuuksia lasten    tämisen vaikeudet aiheuttavat tässä usein ongel-
13407: ja perheiden tarpeen mukaan. Kodin ulkopuoli-        mia.
13408: sen päivähoidon mahdollisuudet ovatkin paran-            Edellä mainituista syistä on tehtävä se johto-
13409: tuneet, ja valinnanvara on lisääntynyt. Myös         päätös, että kotiapulaisen palkkauksen ja siihen
13410: kotihoidon tukea on kehitetty. Sen sijaan koti-      liittyvien sivukulujen ainakin osittaisella verovä-
13411: apulaisen palkkaamisen mahdollisuutta heiken-        hennysoikeudella voitaisiin nykyistä käytäntöä
13412: nettiin edellisellä hallituskaudella poistamalla     edullisemmin parantaa työllisyyttä, helpottaa
13413: kotiapulaisen palkkaamiseen liittyneiden sosiaa-     kuntien päivähoitovelvoitetta, auttaa perheitä
13414: liturvamaksujen verovähennysoikeus.                  lastenhoidon järjestämisessä ja molempien puo-
13415:     Asia tulisi ottaa uudelleen tarkasteltavaksi.    lisoiden työelämään osallistumisessa sekä estää
13416: Eräissä maissa, mm. Ranskassa, kotiapulaisen         ns. "harmaan työvoiman" markkinoiden synty-
13417:  palkkauskustannuksia voi vähentää verotukses-       mistä.
13418:  sa. Tällä arvioidaan työllistettävän yli 100 000        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13419:  työtöntä ja samalla vähennettävän pimeästi ko.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13420:  työtä tekevien määrää.                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13421:      Myös Suomessa työttömyys on korkea, ja          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13422:  työttömyyskorvaukset muodostavat yhteiskun-
13423:  nalle huomattavan menoerän. Eräillä paikka-                   Onko Hallitus tietoinen, että hyväksy-
13424:  kunnilla on vielä pulaa kunnallisista päivähoito-          mällä kotiapulaisen palkkauksen aiheut-
13425:  paikoista. Niiden kustannukset ovat 3 000-                 tamia kustannuksia verotuksessa vähen-
13426:  5 000 markkaa kuukaudessa hoitopaikkaa koh-                nettäviksi helpotettaisiin monien perhei-
13427:  ti. Eräiden arvioiden mukaan myös Suomessa                 den lastenhoito-ongelmia ja työelämään
13428:  ulkomaisen, lähinnä Itä-Euroopasta tulevan,                osallistumista ja että tämä olisi myös
13429:  työvoiman pimeä käyttö kotiapulaistehtäviin                edullinen ja mielekäs tapa vähentää työt-
13430:  olisi lisääntymässä.                                       tömyyttä, ja
13431:      Monille, varsinkin pitkän koulutuksen suorit-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13432:  taneille henkilöille, on tärkeää voida osallistua          siin asiantilan korjaamiseksi?
13433:  työelämäänjoustavasti,ja se on myös yhteiskun-
13434:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
13435: 
13436:            Jorma Huuhtanen                Tellervo Renko         Raimo Liikkanen
13437:            Olavi Ala-Nissilä              Kimmo Sasi             Riitta Saastamoinen
13438:            Kirsti Ala-Harja               Hannu Kemppainen       Tuulikki Ukkola
13439:                      Bjarne Kallis                        Markku Rossi
13440: 
13441: 
13442: 
13443: 
13444:  220051L
13445: 2                                       1992 vp -    KK 88
13446: 
13447: 
13448: 
13449: 
13450:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13451: 
13452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kokonaisverouudistuksen yhteydessä luovut-
13453: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tiin myös jonkin aikaa käytössä olleesta lapsen-
13454: olette 24 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn         hoitajan palkan sivukulujen vähennysoikeudes-
13455: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   ta, koska vähennyksen katsottiin suuntautuneen
13456: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      vain osalle niistä perheistä, jotka olisivat olleet
13457: taja Jorma Huuhtasen ym. näin kuuluvasta kir-       lastenhoitoon myönnettävän tuen tarpeessa.
13458: jallisesta kysymyksestä n:o 88:                         Vaikka kotiapulaisen palkkaa voidaan luon-
13459:                                                     teeltaan pitää ainakin osittain tulonhankkimis-
13460:           Onko Hallitus tietoinen, että hyväksy-    kuluihin verrattavana menona, voidaan sen säi-
13461:        mällä kotiapulaisen palkkauksen aiheut-      lyttämiseksi vähennyskelvottomana esittää pai-
13462:        tamia kustannuksia verotuksessa vähen-       navia perusteluja. Tällaisten palkkamenojen vä-
13463:        nettäviksi helpotettaisiin monien perhei-    hentämisen salliminen olisi tulonsiirto hyvätuloi-
13464:        den lastenhoito-ongelmia ja työelämään       sille henkilöille. Verokohtelu olisi lapsiperheiden
13465:        osallistumista ja että tämä olisi myös       kesken epätasapuolinen, jos lasten muut päivä-
13466:        edullinen ja mielekäs tapa vähentää työt-    hoitokulut eivät olisi verotuksessa vähennyskel-
13467:        tömyyttä, ja                                 poisia. Kotiapulaisen palkkamenojen vähennys-
13468:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kelpoisuus saattaisi lisäksi avata mahdollisuuk-
13469:        siin asiantilan korjaamiseksi?               sia väärinkäytöksiin, koska tällöin myös palkka-
13470:                                                     tuloja voitaisiin jakaa verotettavaksi sellaisille
13471:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        henkilöille, joilla ei niitä muutoin olisi ja joiden
13472: vasti seuraavaa:                                    tuloina ne eivät nousisi verotettaviin määriin.
13473:                                                         Kysymyksen perusteluissa sen sijaan olete-
13474:    Tuloverotus perustuu nettotulon verottami-       taan, että molempien puolisoiden osallistuminen
13475: sen periaatteelle, joten tulon hankkimisesta ja     työelämään helpottuisi, lasten päivähoitopaik-
13476: säilyttämisestä johtuvat menot on voitava vä-       kojen mahdollinen vajaus lakkaisi olemasta on-
13477: hentää ennen veron määräämistä. Verotuksen          gelma kunnille ja lasten vanhemmille, ja osa
13478: keskeinen ongelma on rajanveto todellisen tu-       työttömyysongelmistakin saattaisi ratketa, jos
13479: lonhankintaan liittyvän vähennyskelpoisen me-       kotiapulaisen palkka olisi verotuksessa vähen-
13480: non ja periaatteessa vähennyskelvottoman elan-      nyskelpoinen. Vähennyskelpoisuuden oletetaan
13481: tomenon välillä.                                    laajentavan myös veropohjaa, jos vähennyskel-
13482:    Tulo- ja varallisuusverolain säännösten mu-      poisuuden edellytyksenä olisi vastaavan, nyt
13483: kaan verovelvollisen tulonhankinnassa työsken-      usein verottamatta jäävän palkkatulon tulemi-
13484: nelleen henkilön palkka on verotuksessa vähen-      nen verotuksen piiriin.
13485: nyskelpoinen. Kotona työskentelevän apulaisen           Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on läh-
13486: palkka, jonka avulla molempien puolisoiden          dettävä siitä, että ei ole syytä avata keskustelua
13487: tulonhankinta saattaa käydä mahdolliseksi, on       kotiapulaisen palkan vähennyskelpoisuudesta,
13488: kuitenkin katsottu elantomenoksi, eikä sitä näin    vaan pohtia mieluummin lapsiperheille ohjat-
13489: ollen voi verotuksessa vähentää. Tulo- ja varal-    tavan verotuen ja suoran tuen tarkoituksen-
13490: lisuusverolaissa on mainittu nimenomaisena esi-     mukaista yhteensovittamista. Mahdollisuuksia
13491: merkkinä vähennyskelvottomista elantomenois-        lisätä hyvässä taloudellisessa asemassa olevien
13492: ta asunnon vuokra ja kotiapulaisen palkkame-        perheiden tukea, mihin ehdotus käytännössä
13493: not.                                                johtaisi, ei ole.
13494:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1992
13495: 
13496:                                                                             Ministeri Iiro Viinanen
13497:                                          1992 vp -    KK 88                                           3
13498: 
13499: 
13500: 
13501: 
13502:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13503: 
13504:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som bikostnader, då avdraget ansågs gälla en-
13505: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dast en del av sådana familjer som skulle ha varit
13506: den 24 mars 1992 till vederbörande medlem av         i behov av stöd för barnavård.
13507: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Ä ven om ett hembiträdes lön till sin natur
13508: dagsman Jorma Huuhtanen m.fl. undertecknade          åtminstone delvis kan anses vara en sådan utgift
13509: spörsmål nr 88:                                      som är jämförbar med kostnader för inkomstens
13510:                                                      förvärvande kan man framföra vägande skäl för
13511:           Är Regeringen medveten om att om de        att inte göra den avdragsgill. Rätten att avdra
13512:        kostnader som föranleds av avlönande av       sådana löneutgifter skulle innebära en inkomst-
13513:        ett hembiträde vore avdragvara i beskatt-     överföring till personer med goda inkomster.
13514:        ningen skulle det underlätta många fa-        Barnfamiljer skulle behandlas olika vid beskatt-
13515:        miljers dagvårdsproblem och deltagande        ningen om inte andra dagvårdskostnader för
13516:        i arbetslivet och att det dessutom vore ett   barnen skulle vara avdragsgilla i beskattningen.
13517:        billigt och meningsfullt sätt att minska      Rätten att avdra löneutgifterna för ett hembiträ-
13518:        arbetslösheten, och                           de kan dessutom skapa möjligheter till missbruk,
13519:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        då löneinkomsterna kunde fördelas så att de vid
13520:        att rätta till detta missförhållande?         beskattningen skulle räknas som inkomst för
13521:                                                      sådana personer som inte annars skulle ha in-
13522:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        komster, i vilket fall de inte skulle vara så stora
13523: anföra följande:                                     att de skulle beskattas.
13524:                                                          1 motiveringen till spörsmålet antas däremot
13525:    lnkomstbeskattningen grundar sig på princi-       att det skulle bli lättare för båda makarna att
13526: pen att beskatta nettoinkomsten varför utgifter      delta i arvetslivet, att eventuell brist på dag-
13527: som föranleds av inkomstens förvärvande och          vårdsplatser skulle upphöra att vara ett problem
13528: bevarande av inkomsten bör kunna avdras innan        för kommuner och föräldrar och att en del av
13529: skatten bestäms. Ett centralt problem vid be-        arbetslöshetsproblemen kunde lösas om hembi-
13530: skattningen är gränsdragningen mellan den av-        trädeslönerna skulle vara avdragsgilla i beskatt-
13531: dragsgilla utgift som hänför sig till det reella     ningen. Vidare antar man att möjligheten att
13532: inkomstförvärvet och de levnadskostnader som i       avdra hembiträdeslönerna i beskattningen skulle
13533: princip inte kan avdras.                             bredda skattebasen, om förutsättningen för av-
13534:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på in-        draget vore att en löneinkomst som för närva-
13535: komst och förmögenhet är lönen för en person         rande ofta inte beskattas skulle bli beskattnings-
13536: som arbetat för den skattskyldiges inkomstför-       bar.
13537: värv avdragsgill i beskattningen. Lönen för ett          1 den rådande ekonomiska situationen bör
13538: biträde som arbetar i hemmet och som gör             man utgå från att det inte finns skäl att inleda en
13539: inkomstförvärvet möjligt för båda makarna har        diskussion om rätten att avdra lönen för hembi-
13540: dock ansetts vara levnadskostnader och kan           träden. Det vore bättre att fundera på hur man
13541: således inte avdras i beskattningen. 1 lagen om      på ett ändamålsenligt sätt kunde koordinera det
13542: skatt på inkomst och förmögenhet nämns ut-           skattestöd och direkta stöd som beviljas barnfa-
13543: tryckligen bostadshyra och löneutgifter för hem-     miljer. Det finns inga möjligheter att öka stödet
13544: biträde som exempel på levnadskostnader som          till familjer som befinner sig i en god ekonomisk
13545: inte kan avdras i beskattningen.                     situation, något som förslaget i praktiken skulle
13546:    1 samband med totalskattereformen slopades        leda till.
13547: också rätten att avdra lönen för barnavårdare
13548: 
13549:      Helsingfors den 27 april 1992
13550: 
13551:                                                                              Minister Iiro Viinanen
13552:                                                 1992 vp
13553: 
13554: Kirjallinen kysymys 89
13555: 
13556: 
13557: 
13558: 
13559:                                    Perho-Santala: Elinsiirtoon liittyvien tietojen sisällyttämisestä ajo-
13560:                                       korttiin
13561: 
13562: 
13563:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13564: 
13565:    Elinsiirrot ovat koko ajan yleistymässä; poti-     Näin ollen ei tarvitse erikseen kysellä ja etsiä
13566: laita on runsaasti, mutta siirrännäisiä ei ole        elintestamentteja. Suomessa ajokorttiuudistuk-
13567: tarpeeksi. Varsin suuri osa siirrettävistä elimistä   sen yhteydessä tulisi harkita kyseistä käytäntöä.
13568: saadaan erilaisista onnettomuuksista. Luovutta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13569: jalta tai hänen omaisiltaan tarvitaan kuitenkin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13570: lupa. Sitä on näissä usein varsin traagisissa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13571: tilanteissa vaikea saada ja sen kysyminen tuntuu      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13572: omaisten "kiduttamiselta".
13573:     Yhdysvalloissa ainakin osassa osavaltioita on                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13574: käytössä ajokortti, jonka kääntöpuolella on                  ryhtyä elinsiirron luovuttamisen mahdol-
13575: merkintä, onko kyseinen henkilö halukas luo-                 listavien tietojen sisällyttämiseksi ajo-
13576: vuttamaan kuolemantapauksessa elimensä.                      korttiin?
13577:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
13578: 
13579:                                          Maija Perho-Santala
13580: 
13581: 
13582: 
13583: 
13584: 22005JL
13585: 2                                           1992 vp -   KK 89
13586: 
13587: 
13588: 
13589: 
13590:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13591: 
13592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sisällön muodostavat ne merkinnät, jotka ovat
13593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tarpeen sen haltijaanjaajo-oikeuden voimassa-
13594: olette 24 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn             oloon liittyvien seikkojen selvittämiseksi. Ajo-
13595: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            korttiin merkittävät tiedot ovat nimen tai ajo-
13596: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           korttiluokan muutoksia lukuun ottamatta pää-
13597: edustaja Perho-Santalan näin kuuluvasta kirjal-         asiallisesti luonteeltaan pysyviä. Kaikki ajokort-
13598: lisesta kysymyksestä n:o 89:                            tiin tehtävät merkinnät johtuvat ajokorttisään-
13599:                                                         nöksistä. Merkintöjen tekeminen nykyiseen ajo-
13600:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        korttiin ei sen teknisistä ominaisuuksista ja val-
13601:         ryhtyä elinsiirron luovuttamisen mahdol-        mistustavasta johtuen ole jälkikäteen mahdollis-
13602:         listavien tietojen sisällyttämiseksi ajo-       ta. Muutokset ajokortin tietosisältöön kuuluvis-
13603:         korttiin?                                       sa tiedoissa edellyttävät siksi uuden ajokortti-
13604:                                                         lomakkeen lunastamista.
13605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Ajokortin edellä todettua käyttötarkoitusta
13606: vasti seuraavan:                                        palvelevat merkinnät tehdään ajokorttiviran-
13607:                                                         omaisen toimesta ja ajokortin kelpoisuuteen liit-
13608:    Maamme ajokorttisäännösten mukaan ajo-               tyen. Luvalla elintensiirtoon ei ole yhteyttä ajo-
13609: korttilomakkeen tietosisältö määräytyy ajokort-         kortin varsinaiseen käyttötarkoitukseen. Kysy-
13610: tilomakkeen kaavan perusteella, jonka tulee olla        myksessä on testamenttiluonteinen tahdonilmai-
13611: viranomaisen vahvistama. Pohjan ajokorttilo-            su, jota sen antaja voi vapaasti muuttaa. Mikäli
13612: makkeelle muodostavat kansainväliset sopimuk-           lupa elinsiirtoon ilmaistaisiin ajokortissa, ei tah-
13613: set, samoin kuin tulevaisuudessa EY-direktiivit,        donilmaisun muuttaminen olisi sillä tavalla va-
13614: jotka säätelevät hyvin tarkkaan ajokortin ulko-         paamuotoisesti toteutettavissa kuin testamentin
13615: muotoon samoin kuin sen tietosisältöön liittyviä        muuttaminen normaalisti on. Joissakin tapauk-
13616: seikkoja. Ajokortin hyväksytyksi tuleminen kan-         sissa tämä saattaisijohtaajopa ajokortin haltijan
13617: sainvälisessä liikenteessä edellyttää näiden vaati-     todellisen tahdon vastaiseen menettelyyn.
13618: musten noudattamista.                                       Edellä olevan perusteella, ja koska kansain-
13619:    Ajokortti on ensisijaisesti asiakirja, jolla osoi-   väliselläkään tasolla ei ole odotettavissa toimen-
13620: tetaan oikeus moottorikäyttöisen ajoneuvon              piteitä muiden kuin ajokortin voimassaoloon ja
13621: kuljettamiseen. Sille on muodostunut sen julki-         kelpoisuuteen liittyviä tietoja koskevien merkin-
13622: sen luotettavuuden ja tietosisällön pohjalta myös       töjen tekemiseksi ajokorttilomakkeelle, liikenne-
13623: toissijaisia käyttötarkoituksia, kuten sen hyväk-       ministeriö ei pidä aiheellisena tällaisten yksityis-
13624: syttävyys henkilöllisyysasiakirjana. Näillä tois-       ten tahdonilmaisujen sisällyttämistä ajokortti-
13625: sijaisilla käyttötarkoituksilla ei kuitenkaan ole       lomakkeen tietosisältöön.
13626: vaikutusta kortin tietosisältöön. Ajokortin tieto-
13627: 
13628:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
13629: 
13630:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
13631:                                           1992 vp -    KK 89                                             3
13632: 
13633: 
13634: 
13635: 
13636:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13637: 
13638:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          giltighet. De uppgifter som införs i körkortet är
13639: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utöver ändringar beträffande namn och kör-
13640: den 24 mars 1992 till vederbörande medlem av          kortsklass beständiga till sin natur. Alla uppgif-
13641: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ter i körkortet har sin grund i körkortsstadgan-
13642: dagsman Perho-Santala undertecknade spörs-            dena. Tekniska och tillverkningsmässiga om-
13643: mål nr 89:                                            ständigheter gör det omöjligt att i efterskott
13644:                                                       införa uppgifter i körkortet. Förändringar i de
13645:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        uppgifter som körkortets informationsinnehåll
13646:        ta för att göra det möjligt att i körkortet    består av förutsätter därför en ny körkortsblan-
13647:        införa uppgifter om donation av mänsk-         kett.
13648:        liga organ och vävnader i transplanta-            Uppgiftema, som tjänar ovan beskrivna an-
13649:        tionssyfte?                                    vändningssyfte, införs i körkortet på körkorts-
13650:                                                       myndighetemas försorg och de ansluter sig till
13651:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         körkortets giltighet. Tillstånd till donation av
13652: anföra följande:                                      mänskliga organ och vävnader i transplanta-
13653:                                                       tionssyfte ansluter sig inte till körkortets egentli-
13654:    Enligt gällande körkortsstadganden bestäms         ga användningssyfte. Det är fråga om en viljeytt-
13655: informationsinnehållet i körkortsblanketten av        ring i samma klass som vid uppgörande av ett
13656: en av myndighetema fastställd modell. Intema-         testamente. Denna viljeyttring kan avgivaren
13657: tionella överenskommelser ligger, liksom EG-          fritt göra ändringar i. Om tillstånd till överföring
13658: direktiv kommer att ligga i framtiden, som grund      av organ och vävnader skrevs in i körkortet
13659: för denna. Överenskommelsema styr i detalj            skulle det inte på samma sätt som för testament-
13660: utformningen av körkortets informations-              ens del vara möjligt att under relativt fria former
13661: innehåll och yttre form. För att körkortet skall      registrera en ändring i en viljeyttring i de fall då
13662: vara gångbart i intemationell trafik krävs att        sådana inträffar. I vissa fall kunde körkortet
13663: vissa krav på dess informationsinnehåll och yttre     komma att innehålla uppgifter om ett förfaran-
13664: form fylls.                                           de som strider mot innehavarens verkliga vilja.
13665:    Körkortet är i första hand ett dokument               På basen av vad som ovan sagts och på basen
13666: som innehåller uppgifter om rätten att föra ett       av att man inte heller på intemationell nivå
13667: motordrivet fordon. P.g.a. sin tillförlitlighet och   väntar sig åtgärder för införande av andra upp-
13668: sitt informationsinnehåll används och godkänns        gifter i körkortsblanketten än dem som ansluter
13669: körkortet också t.ex. som legitimationsbevis. Ett     sig till körkortets giltighet, anser trafik-
13670: sekundärt användningssyfte inverkar dock inte         ministeriet det inte vara motiverat att utsträcka
13671: på körkortets informationsinnehåll som består         körkortsblanketten och uppgiftema i den till att
13672: av uppgifter om innehavarens körrätt och dess         omfatta dylika viljeyttringar av privat natur.
13673: 
13674:      Helsingfors den 22 april 1992
13675: 
13676:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
13677:                                                 1992 vp
13678: 
13679: Kirjallinen kysymys 90
13680: 
13681: 
13682: 
13683: 
13684:                                    Perbo-Santala ym.: Kehitysvammaisten opetuksen hallinnonjärjes-
13685:                                       tämisestä
13686: 
13687: 
13688:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13689:    Vaikeimmin kehitysvammaisia kouluikäisiä           asiassa. Kaikki tahot ovat sitä mieltä, että siirto
13690: lapsia on Suomessa noin 800. Sosiaalitoimi vas-       on tehtävä ja mahdollisimman pian, sillä paras
13691: taa tällä hetkellä heidän opetuksestaan. Har-         opetuksesta vastaava taho on opetustoimi. Siir-
13692: jaantumisopetus (keskiasteisesti kehitysvam-          rosta sinänsä ei aiheudu lisäkustannuksia. Sen
13693: maisten opetus) siirrettiin opetushallintoon          sijaan niitä syntyy vaikeimmin kehitysvammai-
13694: vuonna 1985. Eduskunnan sivistysvaliokunta            sille lakisääteisesti taattavan, laadullisesti ja
13695: esitti jo vuonna 1982 (SiVM 18/1982 vp), että         määrällisesti korkeatasoisen opetuksen järjestä-
13696: vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetus            misestä ko. hallinnonalalla. Opetuksen kehittä-
13697: tulee siirtää sosiaalitoimesta opetustoimeen. Si-     misessä voidaan myös opetustoimen puolella
13698: vistysvaliokunnan asiasta vaatimat selvitykset        edetä asteittain.
13699: on tehty ja opetusministeriön vaikeimmin kehi-            Viivyttely ja päättämättömyys tässä asiassa
13700: tysvammaisten oppivelvollisten opetuksen siirtä-      näyttävät johtavan siihen, että vaikeimmin kehi-
13701:  mistä peruskouluun selvittänyt työryhmä esitti       tysvammaisten opetusta ei kehitetä kumman-
13702:  yksimielisesti muistiossaan (opetusministeriön       kaan hallinnonalan alaisuudessa ja kunnat ovat
13703:  työryhmien muistioita 1989:5), että näiden lasten    epätietoisia siitä, mitä pitäisi tehdä. Kyseenalais-
13704:  opetus siirrettäisiin peruskouluun 1.8.1992.         ta on myös se, toteutuuko Suomessa lain takaa-
13705:     Valtion menoarvio vuodeksi 1991 sisälsi mai-      ma oppimisen oikeus näiden lasten kohdalla.
13706:  ninnan, että siirto toteutetaan vuonna 1992.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13707:  Valtioneuvosto ei kuitenkaan ole antanut siir-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13708:  toon tarvittavaa esitystä, eikä koulutuksen ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13709:  korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13710:  hittämissuunnitelma vuosille 1991-1996 sisällä
13711:  mainintaa siirrosta.                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13712:     Kehitysvamma-alan järjestöt, omaiset ja vai-             ryhtyä kehitysvammaisten opetuksen
13713:  keimmin kehitysvammaisten kanssa työskentele-               siirtämiseksi sosiaalitoimesta opetustoi-
13714:  vät henkilöt ovat toistuvasti kääntyneet sosiaali-          meen kaudella 1991-1996?
13715:  ja opetustoimen sekä päättäjien puoleen Siirto-
13716: 
13717:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1992
13718: 
13719:           Maija Perho-Santala        Marjut Kaarilahti          Irmeli Takala
13720:                    Eeva-Liisa Moilanen                 Outi Ojala
13721: 
13722: 
13723: 
13724: 
13725: 220051L
13726: 2                                         1992 vp -    KK 90
13727: 
13728: 
13729: 
13730: 
13731:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13732: 
13733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kuten arvoisat kysymyksen tekijätkin huo-
13734: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mauttavat, opetusministeriön työryhmä edus-
13735: olette 24 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           kunnan sivistysvaliokunnan esittämän kannan
13736: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     mukaisesti on selvittänyt mahdollisuudet siirtää
13737: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        vaikeimmin kehitysvammaisten oppivelvollisten
13738: taja Maija Perho-Santalan ym. näin kuuluvasta         lasten opetus sosiaaliviranomaisilta opetusviran-
13739: kirjallisesta kysymyksestä n:o 90:                    omaisille ja yksimielisesti esittänyt tämän ope-
13740:                                                       tuksen siirtämistä 1.8.1992. Tämä oli myös ope-
13741:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tusministeriön kanta, ja sen vuoksi valtion vuo-
13742:        ryhtyä kehitysvammaisten opetuksen             den 1991 tulo- ja menoarvioon otettiin ennakoi-
13743:        siirtämiseksi sosiaalitoimesta opetustoi-      va lausuma siitä, että vaikeimmin kehitysvam-
13744:        meen kaudella 1991-1996?                       maisten opetus siirretään sosiaalihallinnosta
13745:                                                       opetushallintoon L8.1992.
13746:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Valtiontalouden huonon tilan vuoksi opetus-
13747: taen seuraavaa:                                       ministeriö joutui tekemään suuria leikkauksia
13748:                                                       opetushallinnon kustannuksiin. Tässä tilantees-
13749:    Peruskoululain myötä, joka tuli voimaan            sa ei ollut mahdollista ottaa uusia velvoitteita
13750: 1.8.1985, otettiin huomattava askel kohti nor-        opetushallinnolle, minkä vuoksi vaikeimmin ke-
13751: maalisuutta kehitysvammaisten lasten opetusjär-       hitysvammaisten oppivelvollisten opetusta ei ole
13752: jestelyissä. Ensinnäkin laki toteaa, että kaikilla    pidetty mahdollisena oppilaiden turvallisuuden
13753: oppivelvollisuusiässä olevilla lapsilla on oppioi-    kannalta siirtää suunnitellun aikataulun mu-
13754: keus, joten ketään ei enää voida vapauttaa oppi-      kaan. Nykyisin voimassa olevan valtionosuus-
13755: velvollisuudesta. Toiseksi siihen asti erityishuol-   lainsäädännön mukaan siirron aiheuttamat kus-
13756: tona annettu keskiasteisesti ja osaksi myös vai-      tannukset olisivat olleet kohtuuttoman korkeat.
13757: keasti kehitysvammaisten koulumuotoinen har-             Hallitus on edelleen sitä mieltä, että opetusvi-
13758: jaantumisopetus siirrettiin peruskoulun erityis-      ranomaisten tulisi ottaa täysi vastuu myös vai-
13759: opetuksen osaksi. Täten kehitysvammaisten pe-         keimmin kehitysvammaisten perusopetuksesta.
13760: rusopetus jaettiin kahtia, koska vaikeimmin ke-       Sen vuoksi opetusministeriössä varaudutaan
13761: hitysvammaisten oppivelvollisten lasten opetus        siirtoon ja annetaan siihen tarvittavat peruskou-
13762: edelleen säilyi erityishuoltona annettavana ope-      lulainsäädännön muutosesitykset, mutta nykyi-
13763: tuksena. Täten normaalisuusperiaate, joka tässä       sessä taloudellisessa tilanteessa asia siirtyy myö-
13764: yhteydessä merkitsee, että kaikille kehitysvam-       hempään ajankohtaan, jolloin uusi valtion-
13765: maisille tulisi voida antaa perusopetusta saman       osuuslainsäädäntö on tullut voimaan ja on saatu
13766: lainsäädännön ja organisaation puitteissa kuin        kokemuksia sen vaikutuksista vammaisten ope-
13767: muillekin lapsille, ei täydellisesti toteutunut.      tukseen yleensäkin.
13768: 
13769:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
13770: 
13771:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
13772:                                          1992 vp -    KK 90                                          3
13773: 
13774: 
13775: 
13776: 
13777:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13778: 
13779:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Såsom de ärade spörsmå1sställama påpekar
13780: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       har en arbetsgrupp vid undervisningsministeriet
13781: den 24 mars 1992 till vederbörande medlem av         i enlighet med riksdagens kulturutskotts stånd-
13782: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    punkt utrett möjlighetema att överf6ra under-
13783: dagsman Maija Perho-Santala m.fl. underteck-         visningen av de svårast utvecklingsstörda läro-
13784: nade spörsmål nr 90:                                 pliktiga bamen från socialmyndighetema tili
13785:                                                      undervisningsmyndighetema och enhälligt föres-
13786:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       lagit att denna undervisning överförs 1.8.1992.
13787:        ta för att överföra undervisningen av         Detta var också undervisningsministeriets stånd-
13788:        utvecklingsstörda från socialväsendet tili    punkt och därför intogs i statsbudgeten 1991 ett
13789:        undervisningsväsendet under perioden          förhandsomnämnande om att undervisningen av
13790:        1991-1996?                                    läropliktiga höggradigt och gravt utvecklings-
13791:                                                      störda överförs från socialförvaltningen till un-
13792:   Som svar på detta spörsmå1 anför jag               dervisningsförvaltningen 1.8.1992.
13793: vördsamt följande:                                       På grund av statens svåra ekonomiska 1äge
13794:                                                      blev undervisningsministeriet tvunget att göra
13795:    1 och med grundskolelagen, som trädde i kraft     stora nedskärningar i undervisningsförvaltning-
13796: 1.8.1985, togs ett betydande steg mot normalise-     ens kostnader. 1 denna situation var det inte
13797: ring i undervisningsarrangemangen då det gäller      möjligt för undervisningsförvaltningen att påta
13798: utvecklingsstörda bam. För det f6rsta konstate-      sig nya f6rpliktelser och det har därf6r inte
13799: rar lagen att alla bam som är i läropliktsåldem      ansetts möjligt, med tanke på elevemas trygghet,
13800: är läropliktiga, vilket innebär att ingen längre     att flytta undervisningen av de svårast utveck-
13801: kan befrias från läroplikten. För det andra          lingsstörda läropliktiga bamen enligt planerad
13802: överfördes den i skolform givna träningsunder-       tidtabell. Enligt gällande statsandelslagstiftning
13803: visningen av elever med medelsvår och delvis         skulle de kostnader överföringen föranleder ha
13804: också grav utvecklingsstörning, som dittilis med-    varit oskäligt höga.
13805: delats såsom specialomsorg om utvecklingsstör-           Regeringen är fortfarande av den åsikten att
13806: da, tili att utgöra en del av grundskolans speci-    undervisningsmyndighetema bör ta på sig hela
13807: alundervisning. Den grund1äggande undervis-          ansvaret också för den grund1äggande undervis-
13808: ningen av utvecklingsstörda kom därför att delas     ningen av de svårast utvecklingsstörda. Därför
13809: itu, eftersom undervisningen av de svårast ut-       bereder sig. undervisningsministeriet för överfö-
13810: vecklingsstörda läropliktiga bamen fortsätt-         ringen och gör de framställningar om ändring av
13811: ningsvis meddelades inom ramen för specialom-        grundskolelagstiftningen som behövs, men i det
13812: sorg om utvecklingsstörda. Normaliseringsprin-       nuvarande ekonomiska läget framskjuts frågan
13813: cipen, som i detta sammanhang innebär att alla       tili en senare tidpunkt då den nya statsande1s-
13814: utvecklingsstörda bam borde kunna ges grund-         lagstiftningen trätt i kraft och man inhämtat
13815: läggande undervisning inom ramen f6r samma           erfarenheter av hur denna påverkar undervis-
13816: lagstiftning och samma organisation som andra        ningen av handikappade överlag.
13817: bam, har således inte helt genomförts.
13818: 
13819:      Helsingforsden 9 april 1992
13820: 
13821:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
13822: 1
13823: 1
13824:  1
13825:  1
13826:   1
13827:   1
13828:    1
13829:    1
13830:     1
13831:     1
13832:      1
13833:      1
13834:       1
13835:       1
13836:        1
13837:        1
13838:         1
13839:         1
13840:          1
13841:          1
13842:           1
13843:           1
13844:            1
13845:            1
13846:             1
13847:             1
13848:              1
13849:                                                1992 vp
13850: 
13851: Kirjallinen kysymys 91
13852: 
13853: 
13854: 
13855: 
13856:                                   Vähänäkki: Pietarin ympäristön ydinvoimaloiden turvallisuusris-
13857:                                       kien poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
13858: 
13859: 
13860:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13861: 
13862:     Pietarin ympäristössä sijaitsevat ydinvoima-     laitosten ilmeisistä turvallisuusriskeistä myös
13863: laitokset ovat vuosia aiheuttaneet erityisesti       Suomen puolella rajaa.
13864: kaakkoisessa Suomessa, Kymen läänissä, pelko-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13865: ja ydinvoimalaonnettomuuksista. Huolestunei-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13866: suus on kasvanut sen myötä, kun ko. laitoksista      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13867: on "glasnostin" aikana alkanut tulla enemmän         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13868: tietoja ja varsinkin kun mm. ruotsalaisten asian-
13869: tuntijoiden lausumia ko. laitoksista on tullut                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
13870: tietoon. Kansalaisten levottomuus sai konkreet-             toimiin Suomen Venäjälle tarkoitettujen
13871: tisen perustelunsakin tiistaina 24. maaliskuuta             kehitysyhteistyö- yms. varojen suuntaa-
13872:  1992 Sosnovyi Borissa tapahtuneen onnetto-                 IDiseksi Pietarin ympäristössä sijaitsevien
13873: muuden vuoksi, jonka seuraukset jäänevät kui-               ydinvoimalaitosten turvallisuusriskien
13874: tenkin onneksi pieniksi. Tiedot Pietarin seudun             poistamiseksi ja neuvottelujen käynnistä-
13875: ydinvoimalaitosten rakenteista, niissä sovelle-             IDiseksi muidenkin länsimaiden saami-
13876:  tuista perusperiaatteista, turvallisuusjärjestel-          seksi rahoittamaan samoja turvallisuus-
13877: mistä, huollosta ja käytön valvonnan tasosta                toimia?
13878: eivät kuitenkaan poista epäilyksen aihetta ko.
13879: 
13880:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
13881: 
13882:                                           Matti Vähänäkki
13883: 
13884: 
13885: 
13886: 
13887:  22005JL
13888: 2                                        1992 vp -    KK 91
13889: 
13890: 
13891: 
13892: 
13893:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13894: 
13895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kilöstön kanssa lähialueilla olevien laitosten tur-
13896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vallisuuden parantamiseksi. Yhteistyöstä on so-
13897: olette 25 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          vittu viranomaisten kirjeenvaihdolla tammi-
13898: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kuussa 1992. Suomessa vastuuviranomainen on
13899: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kauppa- ja teollisuusministeriö.
13900: edustaja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta kir-           Tämä yhteistyö koskee Sosnovyi Borin ja
13901: jallisesta kysymyksestä n:o 91:                      Kuolan ydinvoimalaitoksia. Sosnovyi Borin
13902:                                                      osalta suomalainen yhteistyöosapuoli on Säteily-
13903:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti         turvakeskus ja Kuolan laitosten osalta Imatran
13904:        toimiin Suomen Venäjälle tarkoitettujen       Voima Oy. Tähän yhteistyöhön on varattu
13905:        kehitysyhteistyö- yms. varojen suuntaa-       kauppa- ja teollisuusministeriön määrärahoja 5
13906:        miseksi Pietarin ympäristössä sijaitsevien    miljoonaa markkaa ja ympäristöministeriön
13907:        ydinvoimalaitosten turvallisuusriskien        määrärahoja 1,4 miljoonaa markkaa.
13908:        poistamiseksi ja neuvottelujen käynnistä-        Sosnovyi Borin yhteistyö liittyy laajempaan
13909:        miseksi muidenkin länsimaiden saami-          hankkeeseen RBMK-reaktoreiden (Tshernobyl-
13910:        seksi rahoittamaan samoja turvallisuus-       tyyppi) turvallisuuden parantamiseksi. Projek-
13911:        toimia?                                       tissa on mukana neljä EY-maata (Saksa, Rans-
13912:                                                      ka, Englanti ja Italia) sekä Ruotsi ja Suomi.
13913:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Hankkeesta sovittiin marraskuussa 1991 Mos-
13914: vasti seuraavaa:                                     kovassa.
13915:                                                         Suomen panos kohdistuu Sosnovyi Borissa
13916:     Hallitus on jo pitkään ollut huolestunut Suo-    laitosten paloturvallisuuden parantamiseen,
13917: men lähialueilla olevien ydinvoimalaitosten tur-     painetta kestävien putkistojen ja laitteiden tur-
13918: vallisuudesta ja toimii eri tavoin uhkatekijöiden    vallisuuden arviointiin sekä käyttötoiminnan
13919: poistamiseksi.                                       turvallisuuden kehittämiseen. Imatran Voiman
13920:     Ydinturvayhteistyö sisältyy yhtenä yhteistyö-    toteuttama hanke sisältää Kuolan laitoksen tur-
13921: muotona 20.1.1992 Venäjän ja Suomen välillä          vallisuusjärjestelmien suunnittelun ja kehittä-
13922: allekirjoitettuun sopimukseen lähialueyhteis-        misen.
13923: työstä.                                                 Suomi osallistuu myös kansainvälisten järjes-
13924:     Hallitus on asettanut 30.3.1992 työryhmän,       töjen toimintaan Itä-Euroopan ydinvoimalaitos-
13925: jonka tehtävänä on valmistella laaja-alaista         ten turvallisuuden parantamiseksi. Kansainväli-
13926: yhteistyöhanketta Venäjän lähialueiden energia-      nen atomienergiajärjestö IAEA on toteuttanut
13927: huollon tehostamiseksi ja energian säästämisek-      hanketta vanhojen VVER 440/230 -reaktoreiden
13928: si. Pitkällä aikavälillä tällä ohjelmalla pyritään   turvallisuuden parantamiseksi entisessä Neuvos-
13929: luomaan vaihtoehtoja nykyisten riskialttiiden        toliitossa, Bulgariassa ja Tshekkoslovakiassa.
13930: ydinvoimaloiden energiantuotannolle.                    Hallitus toimii myös muissa kansainvälisissä
13931:     Valtioneuvoston energiapoliittisessa selon-      yhteyksissä kuten ETYKissä, Itämeren valtioi-
13932: teossa todetaan, että hallitus on valmis lisää-      den neuvostossa ja YK:n Euroopan Talousko-
13933: mään asiantuntija- ja muuta apua lähialueidem-       missiossa sen puolesta, että saadaan aikaan laa-
13934: me ydinturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi        ja-alainen kansainvälinen yhteistyö Itä-Euroo-
13935: hallitus pyrkii selvittämään, miten sähkön tuon-     pan ydinvoimalaitosten turvallisuuden paranta-
13936: tia Venäjältä voitaisiin vähentää, koska pääosa      miseksi.
13937: sähköstä tuotetaan ydinvoimalaitoksista, joiden          Kansanedustaja Vähänäkin kysymyksessä
13938: turvallisuus ei vastaa kansainvälistä tasoa.         mainittu rahoitus on keskeisen tärkeä ydin-
13939:     Suomi on aloittanut käytännön yhteistyön         turvallisuuden parantamiseen tähtäävien hank-
13940: Venäjän viranomaisten ja ydinvoimaloiden hen-        keiden onnistumiselle. Suomi pyrkii siihen, että
13941:                                        1992 vp -    KK 91                                        3
13942: 
13943: näiden hankkeiden rahoittamiseen saadaan mu-          Suomen kehitysapu voidaan suunnata niihin
13944: kaan mahdollisimman monia valtioita ja kan-        maihin, jotka OECD:n kehitysapukomitean
13945: sainvälisiä rahoituslaitoksia. Suomen omat mah-    mukaan luetaan kehitysmaiksi. Venäjän federaa-
13946: dollisuudet osallistua rahoitukseen ovat inves-    tiolla ei ole tällaista kehitysmaa-asemaa.
13947: tointien suuruuteen nähden hyvin rajalliset.
13948:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1992
13949: 
13950:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
13951: 4                                         1992 vp -    KK 91
13952: 
13953: 
13954: 
13955: 
13956:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13957: 
13958:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Finland har inlett det praktiska samarbetet
13959: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        med ryska myndigheter och med personalen vid
13960: den 25 mars 1992 till vederbörande medlem av          kämkraftverken i syfte att få bättre säkerhet i
13961: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     anläggningama i närområdena. Man kom över-
13962: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade                 ens om samarbetet genom skriftväxling mellan
13963: spörsmål nr 91:                                       myndighetema i januari 1992. Ansvarsmyn-
13964:                                                       dighet i Finland är handels- och industriministe-
13965:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta            riet.
13966:        åtgärder för att finländska bistånds- och         Samarbetet gäller kämkraftverken i Sosnovyi
13967:        övriga medel avsedda för Ryssland skall        Bor och på Kolahalvön. Strålsäkerhetscentralen
13968:        styras till eliminering av säkerhetsrisker-    är den finska samarbetsparten i fråga om Sos-
13969:        na i kämkraftverken i trakten av S:t           novyi Bor och i fråga om anläggningama på
13970:        Petersburg och för att inleda förhand-         Kolahalvön sköts uppgiften av Imatran Voima
13971:        lingar i syfte att få också andra väst-        Oy. För samarbetet har reserverats 5 milj. mk av
13972:        länder att finansiera dessa säkerhetsåt-       handels- och industriministeriets anslag och 1,4
13973:        gärder?                                        milj. mk av miljöministeriets anslag.
13974:                                                          Samarbetet i Sosnovyi Bor anknyter till ett
13975:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         större projekt som gäller bättre säkerhet för
13976: anföra följande:                                      RBMK-reaktorer (typ Tjemobyl). 1 projektet
13977:                                                       deltar fyra EG-länder (Tyskland, Frankrike,
13978:    Regeringen har redan länge hyst oro för            England och Italien) samt Sverige och Finland.
13979: säkerheten i kämkraftverken inom Finlands             Projektet avtalades i Moskva i november 1991.
13980: närområden och arbetar på olika sätt för att             1 Sosnovyi Bor gäller Finlands insats bättre
13981: eliminera riskfaktorema.                              brandsäkerhet i anläggningama, bedömning av
13982:    Samarbete i fråga om kämsäkerhet är en             säkerheten i högtrycksrör och anläggningar samt
13983: av samarbetsformema i överenskommelsen om             större driftssäkerhet. Imatran V oimas projekt
13984: närområdessamarbete, som undertecknades               omfattar planering och utvecklande av säker-
13985: mellan Ryssland och Finland 20.1.1992.                hetssystemen i anläggningama på Kolahalvön.
13986:    Regeringen tillsatte en arbetsgrupp 30.3.1992,        Finland deltar också i intemationella organi-
13987: som fick i uppdrag att bereda ett omfattande          sationers verksamhet för bättre säkerhet i
13988: samarbetsprojekt i syfte att effektivera energiför-   kämkraftverken i Östeuropa. Intemationella
13989: sötjningen och spara energi inom de ryska när-        atomenergiorganet IAEA har arbetat med ett
13990: områdena. Med hjälp av detta program försöker         projekt för att förbättra säkerheten i gamla
13991: man på lång sikt skapa altemativ till energi-         VVER 440/230 reaktorer i det foma Sovjetunio-
13992: produktionen i de existerande, osäkra käm-            nen, Bulgarien och Tjeckoslovakien.
13993: kraftverken.                                             Också i andra intemationella sammanhang,
13994:    1 statsrådets energipolitiska program konsta-      t.ex. KSSE, Östersjörådet och FN:s ekonomiska
13995: teras att regeringen är beredd att öka experthjälp    kommission för Europa, arbetar regeringen för
13996: och övrigt bistånd för att förbättra kämsäkerhe-      att åstadkomma ett brett intemationellt sam-
13997: ten i våra närområden. Dessutom försöker rege-        arbete för bättre säkerhet i kämkraftverken i
13998: ringen utreda på vilket sätt elimporten från          Östeuropa.
13999: Ryssland kunde minskas, eftersom största delen           Finansieringen, som riksdagsman Vähänäkki
14000: av denna elektricitet importeras från kämkraft-       nämner i sitt spörsmål, är av central betydelse för
14001: verk vilkas säkerhetsnivå inte motsvarar intema-      att projekten för bättre kämsäkerhet skall
14002: tionella normer.                                      lyckas. Finlands eftersträvar att så många stater
14003:                                        1992 vp -    KK 91                                        5
14004: 
14005: och intemationella finansieringsinstitut som         Finlands biståndsmedel kan riktas till de Iän-
14006: möjligt skall fås med i projektfinansieringen.     der som enligt OECD:s biståndskommitte räk-
14007: Finlands egna möjligheter att delta i finansie-    nas som utvecklingsländer. Ryska federationen
14008: ringen är mycket begränsade med tanke på           har inte denna status som utvecklingsland.
14009: investeringamas storlek.
14010:     Helsingfors den 27 apri11992
14011: 
14012:                                                                Utrikesminister Paavo Väyrynen
14013:                                                1992 vp
14014: 
14015: Kirjallinen kysymys 92
14016: 
14017: 
14018: 
14019: 
14020:                                   Aittoniemi: Uusien vesivoimaloiden rakentamisesta Pohjois-Suo-
14021:                                       meen
14022: 
14023: 
14024:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14025: 
14026:    Energian tarve maassamme kasvaa säästötoi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14027: mista huolimatta. Vesivoimalla tuotettu sähkö        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14028: on edullista eikä tuottamiseen liity minkäänlaisia   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14029: ympäristöriskejä.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14030:    Koskiensuojelulaki ym. toimenpiteet, jotka
14031: aikanaan on tehty, ovat aiheuttaneet vesivoiman                 Aikooko Hallitus harkita rakentamat-
14032: vajaakäytön erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa              tomien vesivarojemme lisättyä käyttöön-
14033: vain pieni osa vesivoiman rakentamiseen liitty-              ottoa energiantuotannossa esimerkiksi
14034: vistä mahdollisuuksista on käytetty. Lisäraken-              Pohjois-Suomessa, mikä merkitsisi sa-
14035: tamisella saataisiin energiaa sekä työtä pohjoisen           malla suojelullisten seikkojen uudelleen-
14036: asukkaille. Tämä vaatisi kuitenkin eräiden suoje-            arviointia?
14037: lupäätösten ja muiden esteenä olevien seikkojen
14038: uudelleenarviointia.
14039:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
14040: 
14041:                                            Sulo Aittaniemi
14042: 
14043: 
14044: 
14045: 
14046: 220051L
14047: 2                                       1992 vp -     KK 92
14048: 
14049: 
14050: 
14051: 
14052:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14053: 
14054:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rakenteilla kaksi voimalaitosta, Isohaaran voi-
14055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        malaitoksen laajentaminen (54 MW) ja Kitisen
14056: olette 25 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          Kurkiaskan voimalaitos (27 MW). Kitisen seu-
14057: kirjeenne n:o 380 ohella toimittanut valtioneu-      raavan voimalaitoksen, Matarakosken, rakenta-
14058: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         minen alkaa vuonna 1993.
14059: kansanedustaja Aittaniemen näin kuuluvasta               Merkittävin rakennettavissa oleva vesivoima-
14060: kirjallisesta kysymyksestä n:o 92:                   hanke Pohjois-Suomessa on Vuotoksen allas.
14061:                                                      Altaan yhteyteen rakennettavan voimalaitoksen
14062:           Aikooko Hallitus harkita rakentamat-       teho olisi noin 35 MW. Tämän lisäksi allas lisäisi
14063:        tomien vesivarojemme lisättyä käyttöön-       talven aikana alapuolise~ joenosan nykyisissä
14064:        ottoa energiantuotannossa esimerkiksi         voimalaitoksissa käytössä olevaa tehoa 50-100
14065:        Pohjois-Suomessa, mikä merkitsisi sa-         MW. Sähköntuotannon lisäys olisi yhteensä
14066:        malla suojelullisten seikkojen uudelleen-     noin 360 GWh vuodessa. Vuotoksen altaan
14067:        arviointia?                                   rakentaminen mahdollistaisi myös lisäkoneisto-
14068:                                                      jen rakentamisen pääuoman nykyisiin laitoksiin.
14069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Lisäkoneistojen teho olisi yhteensä noin 250
14070: vasti seuraavaa:                                     MW.
14071:                                                          Eduskunnalle juuri antamassaan energiapo-
14072:    Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama-      liittisessa selonteossa hallitus on vesivoiman
14073: na on juuri valmistumassa selvitys maamme            osalta todennut seuraavaa: "Vesivoiman raken-
14074: vesivoiman määrästä ja käyttömahdollisuuksis-        tamista jo rakennetuissa vesistöissä edistetään
14075: ta. Selvityksen mukaan maamme vesivoimaka-           ympäristönäkökohtien sallimissa rajoissa. Halli-
14076: pasiteetti on yhteensä 4 800 MW (megawattia).        tus tekee Vuotoksen allasta koskevan periaate-
14077: Tästä määrästä on rakennettu 2 820 MW eli            päätöksen lähiaikoina hanketta koskevien ym-
14078: noin 60 %. Rakentamatonta vesivoimaa on siis         päristö- ja kansantaloudellisten selvitysten val-
14079: 1 980 MW. Siitä on lainsäädännöllä suojeltu 900      mistuttua."
14080: MW ja 540 MW sijaitsee rajajoissa, joiden ra-            Edellä mainittujen rakentamismahdollisuuk-
14081: kentaminen ei näytä todennäköiseltä. Rakennet-       sien lisäksi ei ole ollut esillä muita vesivoiman
14082: tavissa on siten 540 MW.                             rakentamishankkeita eikä myöskään koskien-
14083:    Yli puolet rakennettavissa olevasta vesivoi-      suojelua koskevien lakien tarkistaminen.
14084: masta sijaitsee Pohjois-Suomessa. Lapissa on
14085: 
14086:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
14087: 
14088:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
14089:                                          1992 vp -     KK 92                                           3
14090: 
14091: 
14092: 
14093: 
14094:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
14095: 
14096:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kraftverket i Isohaara (54 MW) och kraftverket
14097: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        i Kurkiaska i Kitinen (27 MW). År 1993 inleds
14098: 380 av den 25 mars 1992 tili vederbörande             byggandet på följande kraftverk i Kitinen, Mata-
14099: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     rakoski.
14100: de av riksdagsman Aittaniemi undertecknade               Det största kraftverksprojektet som kan byg-
14101: spörsmål nr 92:                                       gas i norra Finland är Vuotos-bassängen. Det
14102:                                                       kraftverk som byggs i samband med bassängen,
14103:           Har Regeringen för avsikt att över-         ifall den realiseras, får en effekt på ca 35 MW.
14104:        väga att öka ibruktagandet inom ener-          Utöver detta kommer bassängen vintertid att
14105:        giproduktionen av våra outbyggda vat-          öka den effekt som står tili buds i de nuvarande
14106:        tenresurser t.ex. i norra Finland, vilket      kraftverken i älvens nedre del tili 50---100 MW.
14107:        samtidigt skulle innebära en omvärde-          Ökningen av elproduktionen skulle totalt vara ca
14108:        ring av skyddsfaktorerna?                      360 GWh per år. Byggandet av Vuotos-bassäng-
14109:                                                       en möjliggör också att tiliäggsmaskineri byggs i
14110:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de nuvarande anläggningarna i huvudfåran. Tili-
14111: anföra följande:                                      läggsmaskineriets totala effekt kommer att upp-
14112:                                                       gå till ca 250 MW.
14113:    En av handels- och industriministeriet finan-         1 sin energipolitiska redogörelse till riksdagen
14114: sierad utredning av vårt lands vattenkraft, både      har regeringen i fråga om vattenkraften konsta-
14115: vad gäller kvantitet och bruksmöjligheter, håller     terat följande: "Byggandet av ny vattenkraft i
14116: just på att bli klar. Enligt utredningen uppgår       tidigare utbyggda vattendrag skall understödas
14117: landets vattenkraftskapacitet totalt tili 4 800       inom de gränser miljösynpunkter det medger.
14118: MW (megawatt). Av denna kvantitet har 2 820           Regeringen kommer inom kort att fatta ett
14119: MW, d.v.s. ca 60 %, byggts ut. Den outbyggda          principbeslut angående bygget av bassängen i
14120: vattenkraften uppgår alltså tili 1 980 MW. Av         Vuotos så snart miljöutredningarna och de sam-
14121: denna är 900 MW skyddad genom lagstiftning            hällsekonomiska utredningarna om projektet är
14122: och 540 MW belägen i gränsälvar som troligen          klara."
14123: inte kommer att byggas ut. Följaktligen kan 540           Utöver de utbyggnadsmöjligheter som nämns
14124:  MW byggas ut.                                        ovan har det inte varit aktuellt med andra
14125:    Mer än hälften av den vattenkraft som kan          byggnadsprojekt gällande vattenkraften och inte
14126: byggas ut finns i norra Finland. 1 Lappland           heller revideringen av de lagar som gäller skydd
14127: byggs som bäst två kraftverk, utbyggnaden av          av forsarna.
14128: 
14129:      Helsingfors den 24 april1992
14130:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
14131:                                                1992 vp
14132: 
14133: Kirjallinen kysymys 93
14134: 
14135: 
14136: 
14137: 
14138:                                   Aittoniemi: Mahdollisen EY-jäsenyyden aiheuttamien menojen
14139:                                       kattamisesta
14140: 
14141: 
14142:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14143: 
14144:    Jos Suomi liittyy Euroopan yhteisöön, se          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14145: merkitsee nykyisilläkin laskelmilla noin 15 mil-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14146: jardin markan tulonmenetystä esimerkiksi tulli-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14147: maksujen ja valmisteveron muodossa sekä 6--10
14148: miljardin markan lisämenoja maksuina yhteisön                   Miten Hallitus aikoo Euroopan yhtei-
14149: taloudenhoitoon ja Etelä-Euroopan köyhiä                     söön liittymisen jälkeen esimerkiksi vuo-
14150: maita tukevaan koheesiorahastoon. Menetykset                 den 1995 valtion talousarviossa kattaa ja
14151: ovat siis 21-25 miljardia markkaa esimerkiksi                korvata saamatta jääneinä tuloina ja li-
14152: vuonna 1995, jos olemme silloin yhteisön                     sääntyneinä maksuvelvoitteina syntyvän
14153: jäseniä.                                                     ainakin 21-25 miljardin markan alijää-
14154:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           män?
14155:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
14156: 
14157:                                            Sulo Aittaniemi
14158: 
14159: 
14160: 
14161: 
14162: 220051L
14163: 2                                         1992 vp -   KK 93
14164: 
14165: 
14166: 
14167: 
14168:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14169: 
14170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lään mm. maataloutta ja veropolitiikkaa koske-
14171: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         via laajoja uudistushankkeita, mutta ei tiedetä
14172: olette 25 päivänä maaliskuuta päivätyn kirjeen-       tarkasti milloin ja missä laajuudessa esitetyt
14173: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          uudistukset tulevat voimaan. Niin ikään EY:n
14174: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       budjettiehdotuksessa vuosille 1993-1997 esite-
14175: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        tään budjetin tulo- ja menorakenteisiin muutok-
14176: kysymyksestä n:o 93:                                  sia, mutta ei ole varmaa, hyväksytäänkö ne
14177:                                                       esitetyssä muodossa. Lisäksi se, kuinka paljon
14178:           Miten Hallitus aikoo Euroopan yhtei-        Suomi joutuu maksamaan nettomääräisesti
14179:        söön liittymisen jälkeen esimerkiksi vuo-      EY:n budjettiin, riippuu edessä olevienjäsenyys-
14180:        den 1995 valtion talousarviossa kattaa ja      neuvottelujen tuloksista.
14181:        korvata saamatta jääneinä tuloina ja li-          EY-jäsenyyden aiheuttamia valtiontaloudelli-
14182:        sääntyneinä maksuvelvoitteina syntyvän         sia kustannuksia on tarkasteltu seikkaperäisesti
14183:        ainakin 21-25 miljardin markan alijää-         muistiossa Suomi ja Euroopan Yhteisön jäse-
14184:        män?                                           nyys, taustaselvitys (Liite valtioneuvoston selon-
14185:                                                       tekoon eduskunnalle EY-jäsenyyden vaikutuk-
14186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sista Suomelle 9.1.1992). Muistion mukaan Suo-
14187: vasti seuraavaa:                                      men EY-jäsenyydestä aiheutuva nettokustannus
14188:                                                       olisi vuodessa noin 3 miljardia markkaa eli
14189:    Kysymyksessä lähdetään siitä, että Suomi           runsas 112 prosenttia suhteutettuna bruttokan-
14190: olisi Euroopan yhteisön (EY) jäsen vuonna             santuotteeseen.
14191: 1995. Olemme vastikään lähettäneet hakemuk-              Kysymykseen 15 miljardin markan tulonme-
14192: sen EY:lle jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi.      netyksistä valtion budjetissa voidaan todeta seu-
14193: Näillä näkymin neuvottelut voisivat alkaa aikai-      raavaa. EY:ssä pyritään verotuksen harmoni-
14194: sintaan ensi vuoden alussa. EY:stä viime aikoina      sointiin muilla keskeisillä verotuksen alueilla
14195: kantautuneiden tietojen perusteella halukkaiden       paitsi henkilökohtaisessa tuloverotuksessa.
14196: EFTA-maiden jäsenyysmahdollisuus vuoden               Suurten erojen verotasoissa katsotaan heijastele-
14197: 1995 alusta näyttäisi kuitenkin aiempaa epävar-       van kilpailun puutetta ja rajoittavan sisämarkki-
14198: memmalta. Yhteisön piirissä on käynnistynyt           noiden toimintaa. EY-jäsenyys edellyttää arvon-
14199: keskustelu laajentumisstrategiasta ja tarkoitus       lisäverotukseen siirtymistä. Hallitus onkin teh-
14200: on, että ennen neuvottelujen aloittamista             nyt viimeisimmän talouspoliittisen pakettinsa
14201: Maastrichtin sopimus ratifioidaan ja yhteisön         yhteydessä päätöksen kyseisen veromuodon
14202: sisäisten resurssien kehittämistä koskeva ns.         käyttöönotosta vuoden 1994 alusta.
14203: Delors II paketti hyväksytään. Siten Suomen              EY:ssä on tehty päätökset myös öljytuottei-
14204: EY-jäsenyys jo vuoden 1995 alusta ei ole lain-        den, tupakan ja oluen veroista 1.1.1993 alkaen.
14205: kaan varma asia. Tavoitteenamme on kuitenkin          Sen sijaan alkoholijuomien verotus on ratkaise-
14206: tulla EY:n jäseneksi samanaikaisesti Ruotsin ja       matta. Edellä mainitussa taustaselvityksessä to-
14207: Itävallan kanssa.                                     detaan, että jos Suomessa kyseisten hyödykkei-
14208:    Kysymyksessä todetaan, että vuoden 1995            den verotus harmonisoitaisiin EY-maiden tasol-
14209: valtion talousarvioon syntyisi EY-jäsenyyden          le, valtion verotulot vähenisivät 14 miljardia
14210: seurauksena 21-25 miljardin markan alijäämä.          markkaa. Kun liikevaihtoveron tuotto vähenisi
14211: Siinä ei kuitenkaan kerrota selkeästi niitä perus-    samalla noin 3 miljardia markkaa, valtion vero-
14212: teita, joihin laskelma perustuu tai lähdettä, josta   tuottojen menetykset olisivat noin 14%.
14213: se on otettu. Tämä vaikeuttaa laskelman oikeel-          On selvää, että suuri verotuottojen menetys
14214: lisuuden arviointia.                                  nykyisen kaltaisessa valtiontalouden alijäämäti-
14215:    Ylipäätänsä mahdollisesta EY-jäsenyydestä          lanteessa olisi ongelmallista, varsinkin kun tulo-
14216: aiheutuvien kustannusten tarkka arviointi on          verotuksessa marginaaliveroasteemme on kan-
14217: vaikeaa. Näin on siksi, että EY:ssä on meneil-        sainvälisesti korkea, samoin liikevaihtoverom-
14218:                                           1992 vp -    KK 93                                          3
14219: 
14220: me. Uutena merkittävänä verolähteenä voisi            sissa tavaroiden, palveluiden, työn ja paa-
14221: kyseeseen tulla lähinnä energiavero, jos se toteu-    oman vapaan liikkumisen on todettu lisäävän
14222: tettaisiin EY:n energiaohjelman esittämässä laa-      kilpailua, tehostavan tuotantoa, edistävän
14223: juudessa ja myös EY:n ulkopuoliset maat hyväk-        tuotannon mittakaavaetujen hyödyntämistä ja
14224: syisivät suunnilleen vastaavat verotasot.             alentavan hintapaineita. Tämän prosessin seu-
14225:     Käytännössä EY-jäsenyyden aiheuttamat             rauksena tuotannon kasvu voi nopeutua
14226: valtiontalouden tulonäkymät eivät kuitenkaan          aiemmasta ja työllisyys ja hyvinvointi lisään-
14227: ole näin huonot. Harmonisointitavoitteissaan          tyä. EY-jäsenyyden myötä toimialojen raken-
14228: EY ei aseta jäsenmaille tarkkoja verotasoja,          nesopeutus tehostuisi verrattuna esim. ETA-
14229: vaan tietyt minimirajat. Esimerkiksi arvonlisä-       vaihtoehtoon. Lisäksi osallistuminen EMUun
14230: verotuksessa käyttöön otetaan kaksiportainen          vakauttaisi valuuttamme, alentaisi korkoja ja
14231: malli, jossa tiettyjen perushyödykkeiden vero-        edistäisi ulkomaisten investointien maahan-
14232: prosentti olisi vähintään 5 ja muiden vähintään       saantia. Nopeampi tuotannon kasvu puoles-
14233:  15. Joissakin erityistapauksissa voitaisiin sallia   taan laajentaisi veropohjaa ja lisäisi valtion
14234:  täydellinen verovapaus. EY:n lähtökohtana on         verotuloja vielä enemmän verotuksen progres-
14235:  se, että aikanaan kilpailu yhdenmukaistaa riit-      siovaikutuksen kautta, mikä auttaisi kompen-
14236:  tävästi eri maiden verotasoja, jotka nykyisin        soimaan jäsenyyden aiheuttamat kustannukset
14237:  poikkeavat merkittävästi toisistaan. Kun vero-       ja valtion tulonmenetykset pitemmällä aika-
14238:  ratkaisut edellyttävät yksimielisyyttä EY:n mi-      välillä.
14239:  nisterineuvostossa, harmonisoinnissa voidaan             EY-jäsenyydestä aiheutuvien valtiontaloudel-
14240:  edetä vain hitaasti.                                 listen vaikutusten tarkka arviointi on nykytilan-
14241:      Tavoitteena tulee olla, että valtiontalous on    teessa hankala tehtävä. Tämän vuoksi EY-jäse-
14242:  tasapainossa jäsenyyden tullessa ajankohtaisek-      nyyttä hoitavaan valmisteluorganisaatioon on
14243:  si. Edellä mainittu hallituksen talouspaketti on     päätetty perustaa eri hallinnonalojen edustajista
14244:  konkreettinen osoitus etenemisestä tähän suun-       koostuva jaosto, jonka tehtävänä on selvittää
14245:  taan.                                                EY-jäsenyyden valtiontaloudelliset vaikutukset
14246:      Lisäksi on syytä pitää mielessä, että kai-       mahdollisimman luotettavasti.
14247:  kissa merkittävämmissä integraatiotutkimuk-
14248:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1992
14249: 
14250:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
14251: 4                                         1992 vp -   KK 93
14252: 
14253: 
14254: 
14255: 
14256:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14257: 
14258:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          slagna ändringama träder i kraft. 1 EG:s budget-
14259: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förslag för åren 1993-1997 föreslås likaledes
14260: den 25 mars 1992 tili vederbörande med1em av          ändringar i budgetens inkomst- och utgiftsstruk-
14261: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     turer, men det är inte säkert att ändringama
14262: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          godkänns i föreslagen form. Hur mycket Finland
14263: mål nr 93:                                            nettomässigt blir tvungen att betala till EG:s
14264:                                                       budget beror dessutom på resultaten av de före-
14265:           Hur ämnar Regeringen efter anslut-          stående medlemskapsförhandlingama.
14266:        ningen till EG, t.ex. i statsbudgeten för år      De statsfmansiella kostnader som ett EG-
14267:        1995, täcka och ersätta det underskott på      medlemskap skulle åsamka har granskats utför-
14268:        åtminstone 21-25 mrd. mk som upp-              ligt i promemorian Finland och ett medlemskap
14269:        kommer tili följd av uteblivna inkomster       i den Europeiska gemenskapen, bakgrundsut-
14270:        och ökade betalningsförpliktelser?             redning (Bilaga tili statsrådets redogörelse till
14271:                                                       riksdagen om konsekvensema av ett EG-med-
14272:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lemskap för Finland 9.1.1992). Enligt prome-
14273: anföra följande:                                      morian skulle den nettokostnad som ett med-
14274:                                                       lemskap i EG åsamkar vara omkring 3 mrd. mk
14275:    1 spörsmålet utgår man från att Finland är         per år eller drygt en halv procent i relation till
14276: medlem i Europeiska gemenskapen (EG) år               bruttonationalprodukten.
14277: 1995. Vi har helt nyligen sänt vår ansökan till EG       Beträffande inkomstförluster till ett belopp
14278: för inledande av medlemskapsförhandlingama.           av 15 mrd. mk i statsbudgeten kan följande
14279: Som det nu ser ut kan förhandlingama inledas          konstateras: lnom EG strävar man efter en
14280: tidigast vid ingången av nästa år. Enligt färska      harmonisering av beskattningen på de centrala
14281: uppgifter från EG verkar dock ett eventuellt          beskattningsområdena, dock med undantag av
14282: medlemskap för intresserade EFTA-länder               den personliga inkomstbeskattningen. Stora
14283: fr.o.m. ingången av 1995 allt osäkrare. Inom          skillnader i skattenivåema anses återspegla en
14284: ramen för gemenskapen har en diskussion gäl-          brist på konkurrens och begränsa verksamheten
14285: lande expansionsstrategin inletts, och meningen       på den inre marknaden. Ett EG-medlemskap
14286: är att Maastricht-avtalet skall ratificeras och det   förutsätter en övergång till mervärdesbeskatt-
14287: s.k. Delors 11-paketet, som gäller utvecklandet       ning. Regeringen har i samband med sitt senaste
14288: av resursema inom gemenskapen, godkännas              finanspolitiska paket fattat ett beslut om infö-
14289: före inledandet av förhandlingama. Sålunda är         rande av nämnda beskattningsform vid ingången
14290: ett fmländskt EG-medlemskap redan fr.o.m.             av 1994.
14291: ingången av 1995 inte alls säkert. Vårt mål är           EG har fattat beslut även om skatt på oljepro-
14292: dock att bli medlemmar i EG samtidigt som             dukter, tobak och öl fr.o.m. 1.1.1993. Däremot
14293: Sverige och Österrike.                                är frågan om beskattningen av alkoholdrycker
14294:    1 spörsmålet konstateras att ett EG-medlem-        ännu oavgjord. 1 ovan nämnda bakgrundsutred-
14295: skap skulle medföra ett underskott på 21-25           ning konstateras att om beskattningen av dessa
14296: mrd. mk i statsbudgeten för år 1995. Det uppges       fömödenheter i Finland harmoniserades med
14297: dock inte klart vad kalkylen baserar sig på eller     EG-ländemas nivå, skulle statens skattein-
14298: viiken källa den är tagen ur. Detta försvårar         komster minska med 14 mrd. mk. Då avkast-
14299: bedömningen av kalkylens tillförlitlighet.            ningen av omsättningsskatten samtidigt skulle
14300:    På det hela taget är det svårt att exakt           minska med ca 3 mrd. mk, skulle bortfallet av
14301: uppskatta de kostnader som ett eventuellt EG-         skatteinkomster för staten vara ca 14%.
14302: medlemskap medför. Detta beror på att det inom           Det är i rådande situation med underskott i
14303: EG pågår omfattande reformer gällande bl.a.           statsekonomin klart att en stor förlust av skat-
14304: lantbruket och skattepolitiken, medan ingen           teinkomster skulle vara problematisk, i synner-
14305: exakt vet när och i viiken utsträckning de före-      het när marginalskattegraden i vår inkomstbe-
14306:                                           1992 vp -    KK 93                                             5
14307: 
14308: skattning internationellt sett är hög, liksom även    sefullare integrationsundersökningar har visat
14309: omsättningsskatten. En ny betydande skattekäl-        att fri rörlighet för varor, tjänster, arbete och
14310: la som kunde komma i fråga är närmast energi-         kapital ökar konkurrensen, effektiverar produk-
14311: skatten, om den genomförs i den utsträckning          tionen, gynnar utnyttjandet av produktionsska-
14312: som föreslås i EG:s energiprogram och även            lefördelarna och lättar på pristrycket. Som en
14313: länderna utanför EG godkänner ungefår mot-            följd av denna process kan tillväxten i produk-
14314: svarande skattenivåer.                                tionen påskyndas ytterligare samt sysselsätt-
14315:    1 praktiken är de inkomstutsikter för statseko-    ningen och välfården öka. 1 och med ett EG-
14316: nomin som ett EG-medlemskap medför dock               medlemskap skulle strukturanpassningen i bran-
14317: inte så här dåliga. 1 sina harmoniseringssträvan-     scherna effektiveras jämfört med t.ex. EES-alter-
14318: den uppställer EG inte några exakta skattenivåer      nativet. Dessutom skulle ett deltagande i EMU
14319: för sina medlemsstater, utan vissa minimigrän-        stabilisera vår valuta, sänka räntorna och främja
14320: ser. T.ex. i mervärdesbeskattningen tas en två-       utländska investeringar i vårt land. En snabbare
14321: stegsmodell i bruk, där skatteprocentsatsen för       tillväxt i produktionen skulle för sin del bredda
14322: vissa basförnödenheter är minst 5 och för andra       skatteunderlaget och ytterligare öka statens
14323: förnödenheter minst 15. 1 vissa specialfall kan       skatteinkomster genom beskattningens progres-
14324: full skattefrihet tillåtas. EG har som utgångs-       sionsverkningar, vilket skulle bidra till att kom-
14325: punkt att konkurrensen i sinom tid förenhetligar      pensera de kostnader som medlemskapet föran-
14326: skattenivåerna tillräckligt i de olika länderna.      leder och statens inkomstförluster på längre sikt.
14327: För närvarande avviker de betydligt från varan-           En exakt bedömning av de statsfmansiella
14328: dra. Eftersom avgörandena i skattefrågan förut-       verkningar som ett EG-medlemskap medför är
14329: sätter enighet i EG:s ministerråd, kan harmoni-       just nu besvärlig att göra. På grund av detta har
14330: seringen bara fortskrida långsamt.                    man beslutat att i den beredningsorganisation
14331:    Målet är att statsekonomin skall vara i jäm-       som sköter frågan om EG-medlemskapet inrätta
14332: vikt när medlemskapet blir aktuellt. Regeringens      en sektion bestående av representanter från de
14333: ekonomipaket, som nämndes ovan, är ett kon-           olika förvaltningsområdena. Sektionen skall så
14334: kret exempel pa att utvecklingen går i denna          tillförlitligt som möjligt utreda de statsfinansiella
14335: riktning.                                             verkningar som ett EG-medlemskap skulle
14336:    Därtill är det skäl att minnas att alla betydel-   medföra.
14337: 
14338:      Helsingfors den 27 apri11992
14339: 
14340:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
14341:                                                 1992 vp
14342: 
14343: Kirjallinen kysymys 94
14344: 
14345: 
14346: 
14347: 
14348:                                    Vähänäkki: Kymen Ilmatorjuntarykmentin toiminnan jatkumisen
14349:                                       turvaamisesta
14350: 
14351: 
14352:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14353: 
14354:     Kansalaisten keskuuteen levinneiden tietojen      taloudellisia yms. vaikeuksia. Tällaisia ovat
14355: mukaan puolustuslaitoksen piirissä kaavaillaan        asuntokysymykset, aviopuolison työpaikka-
14356: Kymen Ilmatorjuntarykmentin siirtämistä pois          asiat, lasten koulutusasiat yms. Haminan Ilma-
14357: Haminasta päämääränä se, että valtakunnassa           torjuntarykmentin henkilöstön osalta on esim.
14358: nykyisten neljän vastaavan perusyksikön ase-          todettavissa, että vuosien 1987-1990 aikana se
14359: mesta tulevaisuudessa olisi vain kolme, joihin        joutui läpikäymään mainitut vaikeudet, kun yk-
14360: lakkautettava yksikkö hajautettaisiin. Pääperus-      sikkö siirrettiin Kouvolan seudulta Haminaan.
14361: teena hankkeelle on mainittu taloudelliset syyt.      Nyt julki tulleiden suunnitelmien mahdollisesti
14362: Näiden ohella tulisi allekirjoittaneen mielestä       toteutuessa olisi samalla henkilöstöryhmällä uu-
14363: myös arvioida suunnitelman sotilaallisia, alue-       delleen edessä samat hankaluudet.
14364: poliittisia ja inhimillisiä seurauksia.                  Haminan it-rykmentin osalta on vielä todetta-
14365:     Mikäli Haminan Ilmatorjuntarykmentti lak-         vissa, että se toimii samassa kaupungissa toimi-
14366: kautettaisiin, jäisivät valtakuntaan Helsingin,       van Reserviupseerikoulun huolto-, tuki- yms.
14367: Turun ja Rovaniemen vastaavat yksiköt, eli            apuyksikkönä. Siirron tai lakkauttamisen yhtey-
14368: ilmatorjunnan puolesta tulisivat hyvin suojel-        dessä jouduttaisiin erilaisia palveluja RUK:lle
14369: luiksi pohjoinen Suomi ja eteläisestä Suomesta        joka tapauksessa erikseen järjestämään.
14370: sen läntinen osa kahden yksikön voimalla, sen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14371: sijaan Itä- ja erityisesti Kaakkois-Suomi jäisivät    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14372: ilman ko. palvelua. Tätä ei voitane sotilaspoliit-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14373: tisesti pitää perusteltuna.                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14374:     Aluepoliittisesti ei ole oikein, että pieniltä
14375: paikkakunnilta viedään sen elinkeinoelämään                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, ettei
14376: todella merkittävästi vaikuttava työnantaja pois.            Kymen Ilmatorjuntarykmenttiä siirretä
14377: Haminan seutua ajatellen on it-rykmentti nimen-              pois nykyisestä asemapaikastaan Hami-
14378:  omaan tällainen, ollen sen työpaikkojen määrä               nan kaupungista tai lakkauteta, ja ettei
14379: tällä hetkellä yli 200.                                      asian yhteydessä syrjäytetä niitä sotilaal-
14380:     Puolustuslaitoksessa tulisi aktiivisia lakkaut-          lisia, aluepoliittisia ja inhimillisiä peruste-
14381:  tamis- ja siirto-operaatioita suunniteltaessa en-           luja, jotka sotivat ko. siirto- tai lakkaut-
14382:  tistä enemmän selvittää myös niiden aiheuttamia             tamissuunnitelmia vastaan?
14383:  inhimillisiä, yksilöön ja perheisiin kohdistuvia
14384: 
14385:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
14386: 
14387:                                            Matti Vähänäkki
14388: 
14389: 
14390: 
14391: 
14392:  2200511
14393: 2                                            1992 vp -    KK 94
14394: 
14395: 
14396: 
14397: 
14398:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14399: 
14400:    Valtiopäiväjäxjestyksen 37 §:n 1 momentissa           varuskuntien ja joukko-osastojen (vast.) lak-
14401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kauttamisia. Puolustusministeriön vuoden 1993
14402: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          talousarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly va-
14403: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-           ruskuntia ja joukko-osastoja koskevia toimen-
14404: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             piteitä.
14405: n:o 94:                                                     Puolustusministeriö on käynnistänyt selvitys-
14406:                                                          työn siitä, mitä varuskuntia pitkällä tähtäyksellä
14407:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, ettei        ylläpidetään ja kehitetään toimintoja keskittä-
14408:        Kymen Ilmatorjuntarykmenttiä siirretä             mällä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös
14409:        pois nykyisestä asemapaikastaan Hami-             puolustuspoliittiset ja valmiudelliset näkökoh-
14410:        nan kaupungista tai lakkauteta, ja ettei          dat, sekä aluepoliittiset näkökohdat niin pitkälle
14411:        asian yhteydessä syrjäytetä niitä sotilaal-       kuin se on mahdollista.
14412:        lisia, aluepoliittisia ja inhimillisiä peruste-      Henkilöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia
14413:        luja, jotka sotivat ko. siirto- tai lakkaut-      ei kyettäne täysin poistamaan, mutta ne pidetään
14414:        tamissuunnitelmia vastaan?                        mahdollisimman pieninä ottamalla paikkakun-
14415:                                                          takohtaiset tarpeet huomioon.
14416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Sotilaalliselle maanpuolustukselle annetut ra-
14417: vasti seuraavaa:                                         hoituskehykset ja henkilöstön vähentämisvel-
14418:                                                          voitteet pakottavat kipeisiin leikkauksiin, jotka
14419:    Sotilaallisen maanpuolustuksen menokehyk-             tulevat koskemaan valtakunnan kaikkia osia.
14420: set vuonna 1993 ovat 452 miljoonaa markkaa               Voimavaroja koskevien säästöpäätösten joh-
14421: (4,9 %), vuonna 1994 697 miljoonaa markkaa               dosta voidaan joutua toteuttamaan sellaisiakin
14422: (7,6 %) ja vuonna 1995 711 miljoonaa markkaa             muutoksia, jotka eivät näytä paikalliselta tasolta
14423: (7,7 %) pienemmät kuin vuoden 1992 budjetissa            katsottuna tarkoituksenmukaisilta.
14424: hyväksytyt menot. Valtioneuvoston päätöksen                 Puolustusministeriön hallinnonalalla jatke-
14425: mukaisesti puolustushallinnon henkilöstöä on             taan suunnittelutyötä valtiovarainministeriön
14426: supistettava vuosina 1992-95 noin 5,4 %, yh-             antamien suunnitteluehtojen täyttämiseksi. Pyr-
14427: teensä 1140 henkilöä. Tätä säästövaatimusta ei           kimyksenä on puolustusvoimien lakisääteisten
14428: kyetä toteuttamaan luonnollisen poistuman                tehtävien edellyttämän toiminnan tason säilyttä-
14429: kautta vaan toimintoja supistamalla.                     minen muun muassa siten, että Itä- ja Kaakkois-
14430:    Säästö- ja supistamistavoitteiden saavutta-           Suomen ilmatorjuntamme kyky täyttää sille ase-
14431: miseksi pääesikunta on esittänyt muun muassa             tetut tehtävät ei laske.
14432: 
14433:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1992
14434: 
14435:                                                                     Puolustusministeri Elisabeth Rehn
14436:                                          1992 vp -    KK 94                                           3
14437: 
14438: 
14439: 
14440: 
14441:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14442: 
14443:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         budgetförslag för år 1993 ingår dock inte åtgär-
14444: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         der gällande garnisoner och truppförband.
14445: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          Försvarsministeriet har satt igång ett utred-
14446: jande av riksdagsman Matti Vähänäkki under-          ningsarbete beträffande vilka garnisoner som på
14447: tecknade spörsmål nr 94:                             lång sikt skall upprätthållas och utvecklas ge-
14448:                                                      nom en koncentrering av funktionerna. 1 detta
14449:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        sammanhang beaktas också synpunkter som
14450:        att Kymmene luftvärnsregemente inte           gäller försvarspolitik och beredskap, samt regio-
14451:        skall flyttas bort från sin nuvarande för-    nalpolitiska synpunkter så långt det är möjligt.
14452:        läggningsort i Fredrikshamns stad eller          Det är knappast möjligt att helt eliminera de
14453:        dras in, och för att de militära, regional-   menliga verkningarna vad personalen beträffar,
14454:        politiska och mänskliga motiveringar          men avsikten är att göra dem så små som möjligt
14455:        som står i strid med de ifrågavarande         genom att beakta behoven på de enskilda orter-
14456:        flyttnings- eller indragningsplanerna inte    na.
14457:        i detta sammanhang åsidosätts?                   De finansieringsramar som har satts ut för det
14458:                                                      militära försvaret och förpliktelsema i fråga om
14459:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nedskäming av personalen ger upphov till smärt-
14460: anföra följande:                                     samma operationer, som kommer att beröra
14461:                                                      rikets alla delar. På grund av de beslut som gäller
14462:    Utgiftsramarna för det militära försvaret är      inbesparing av resurser kan det bli nödvändigt
14463: år 1993 452 milj. mk (4,9 %), år 1994 697 milj.      att genomföra också sådana förändringar som,
14464: mk (7,6 %) och år 1995 711 milj. mk (7, 7 %)         betraktade ur ett lokalt perspektiv, kanske inte
14465: mindre än de utgifter som godkänts i budgeten        verkar ändamålsenliga.
14466: för år 1992. Enligt statsrådets beslut skall för-       lnom försvarsministeriets förvaltningsområde
14467: svarsmaktens personai åren 1992-95 skäras ned        fortgår planeringsarbetet i syfte att uppfylla de
14468: med ca 5,4 %, dvs. med sammanlagt 1140 perso-        planeringsvillkor som finansministeriet med-
14469: ner. Det är inte möjligt att förverkliga detta       delat. Avsikten är att bibehålla den nuvarande
14470: inbesparingsmål genom naturlig avgång. En            nivån för den verksamhet som försvarsministe-
14471: inskränkning av funktioner måste därför företas.     riets lagstadgade uppgifter förutsätter, bl.a. så
14472:    1 syfte att uppnå de angivna målen för inbe-      att möjlighetema för vårt luftväm i östra och
14473: sparingar och nedskärningar har huvudstaben          sydöstra Finland att sköta sina uppgifter inte
14474: föreslagit bl.a. indragning av garnisoner och        försämras.
14475: truppförband (motsv.). 1 försvarsministeriets
14476: 
14477:      Helsingfors den 23 april 1992
14478: 
14479:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
14480:                                                  1992 vp
14481: 
14482: Kirjallinen kysymys 95
14483: 
14484: 
14485: 
14486: 
14487:                                     Seppänen: Oikeustoimikyvyttömien oikeusturvan parantamisesta
14488: 
14489: 
14490: 
14491:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14492: 
14493:    Kansalaisten oikeusturvaa koetellaan näinä          katsonut kaupan lailliseksi. Helmikuussa 1989
14494: aikoina monella eri tavalla.                           korkein oikeus (KKO) epäsi Linda Haijun vali-
14495:    Erityisen ongelmallisia ovat tapaukset, joissa      tusluvan. Uusien todisteiden nojalla KKO käsit-
14496: oikeustoimikyvyttömiä ihmisiä petetään.                teli Harjun kaupan uudelleen tämän vuoden
14497:    Helsingin Sanomien (10.10.1991) mukaan              tammikuussa, mutta päätti jättää Vaasan hovi-
14498: niin on mitä ilmeisimmin käynyt 80-vuotiaan            oikeuden päätöksen purkamatta. Haijun tekemä
14499: Linda Haijun tapauksessa. Lehti kiijoittaa:            maakauppa on siten oikeuden mielestä sitova."
14500:    "Kun Linda Harju syyskuun lopulla 1985 tuli             Olen lukenut asian johdosta useiden alan
14501: väsyneenä kotiin pihamaansa ojatöistä, hänen           lääkäreiden (apulaislääkäri Petri Arvilommi,
14502: ovellaan oli kaksi miestä. Yllätysvierailulle olivat   professori Ranan Rimon, dosentti Raimo Sulka-
14503: saapuneet kunnan luottamustehtävissä oleva             va, professori Sirkka-Liisa Kivelä ja professori
14504: Lindan kaukainen sukulainen sekä julkinen kau-         Veijo Virsu) lausunnot, ja heidän mukaansa on
14505: panvahvistaja, Janakkalan kunnanvaltuuston             epäiltävissä, että Linda Haiju ei olisi ehkä ollut
14506: entinen puheenjohtaja.                                 oikeustoimikelpoinen "vanha aivovaurio, huo-
14507:    'Herrain asuihin' sonnustautuneet miehet kan-       nokuuloisuus, psyykkinen poikkeavuus, demen-
14508: toivat Haijun tupaan kiijoituskoneen ja ryhtyi-        toituminen sekä muut somaattiset sairaudet
14509: vät laatimaan kauppakiijaa. Haiju oletti miesten       huomioon ottaen".
14510: Iaativan vuokrasopimusta hänen maansa vilje-               Kysymys ei ole enää yksityistapauksesta sil-
14511: lyskäytöstä, koska siitä oli aikaisemmin ollut         loin, kun oikeusistuimet eivät voimassa olevan
14512: puhetta sukulaismiehen kanssa.                         lain perusteella suostu purkamaan asianomaisen
14513:    Kauppakiijan laatimisen jälkeen paikalle            henkilön omaksi vahingokseen tekemää omai-
14514: haettiin Osuuspankin johtaja todistamaan kau-          suutensa kauppaa.
14515: pantekoa. Kauppakiija luettiin huonokuuloisel-             Lakia on muutettava.
14516: le Harjulle kovalla äänellä ja sen jälkeen paperit         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14517: allekirjoitettiin. Ennen allekirjoitusta kaupan-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14518: vahvistaja puhui 9 000 markan summasta, mutta          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14519: Haiju käsitti puheen tarkoittavan leimaveron           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14520: määrää ja odotti turhaan, koska hänen taiolleen
14521: laitetaan jokin hinta.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
14522:    Kun kaupantekijät kolme tuntia kestäneen                   lain muuttamiseksi niin, että oikeustoi-
14523: vierailun jälkeen lähtivät, Haiju jäi yksin tutki-            mikyvyttömien ihmisten oikeusturvaa
14524: maan sopimusta. Vasta silloin hän ymmärsi                     parannetaan perusteluissa kuvatuissa ta-
14525: myyneensä pientilansa sukulaiselleen 9 000 mar-               pauksissa, ja
14526: kan pilkkahintaan ja koki tulleensa huijatuksi.                  pitäisikö Hallituksen mielestä tällaisis-
14527: Kaupan myötä Haijulle jäi vain hallintaoikeus                 sa tapauksissa oikeuden aina pyytää
14528: tilaan ja kiinteistöön.                                       myös ao. viranomaisen (sosiaali- ja ter-
14529:    Tuomioistuin on korkeinta oikeutta myöten                  veyshallituksen) lausunto?
14530: 
14531:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
14532: 
14533:                                              Esko Seppänen
14534: 
14535: 
14536: 220051L
14537: 2                                        1992 vp -    KK 95
14538: 
14539: 
14540: 
14541: 
14542:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14543: 
14544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jaamaan henkilöitä, jotka oikeustointa tehtäessä
14545: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ovat vailla tosiasiallista oikeustoimikykyä. Sään-
14546: olette 25 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          nösten soveltamista vaikeuttaa se, että tarvitta-
14547: kirjeenne n:o 383 ohella toimittanut valtioneu-      vien todisteiden esittäminen oikeustoimen päte-
14548: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         vyyteen vaikuttavista seikoista ei ole yksinker-
14549: kansanedustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta         taista. Sopimusten sitovuus on tärkeä yhteiskun-
14550: kirjallisesta kysymyksestä n:o 95:                   nallinen arvo, minkä vuoksi oikeustoimikyvyn
14551:                                                      puuttumisesta tai sopimuksen kohtuuttomuu-
14552:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      desta on vaadittu selkeää näyttöä.
14553:        lain muuttamiseksi niin, että oikeustoi-          Näytön arviointiin liittyviä ongelmia ei juuri-
14554:        mikyvyttömien ihmisten oikeusturvaa           kaan voida ratkaista lainsäädännöllisin toimen-
14555:        parannetaan perusteluissa kuvatuissa ta-      pitein. Erityisen säännöksen antamista siitä, että
14556:        pauksissa, ja                                 tuomioistuimen tulisi pyytää sosiaali- tai terveys-
14557:           pitäisikö Hallituksen mielestä tällai-     viranomaisen lausunto, ei ole pidettävä tarpeelli-
14558:        sissa tapauksissa oikeuden aina pyytää        sena, koska kantajalla on jo nykyisin oikeus
14559:        myös ao. viranomaisen (sosiaali- ja ter-      esittää kaikki se selvitys, jonka hän katsoo tuke-
14560:        veyshallituksen) lausunto?                    van kannettaan. Sitä vastoin olisi harkittava,
14561:                                                      tuleeko julkista kaupanvahvistajaa koskeviin
14562:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          säännöksiin sisällyttää nimenomainen maininta
14563: taen seuraavaa:                                      siitä, että kaupanvahvistajan on kieltäydyttävä
14564:                                                      todistamasta kauppaa, jos kaupan osapuoli on
14565:    Kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö          ilmeisesti vailla oikeustoimikykyä. Tämän katso-
14566: on Suomen lain mukaan oikeustoimikelpoinen,          taan tosin nykyisinkin olevan voimassa kirjoitta-
14567: jollei häntä ole julistettu holhottavaksi. Oikeus-   mattomana periaatteena.
14568: toimikelpoisen tekemät sopimukset ovat lähtö-            Oikeusministeriössä valmistellaan holhous-
14569: kohtaisesti sitovia. Sopimus voidaan kuitenkin       lainsäädännön uudistamista. Uudistuksen tar-
14570: oikeustoimilain nojalla julistaa pätemättömäksi,     koituksena on tehdä mahdolliseksi oikeustoimi-
14571: jos sitä tehtäessä on käytetty hyväksi sopija-       kyvyn heikkoudesta kärsivän henkilön toiminta-
14572: puolen ymmärtämättömyyttä tai toisesta riippu-       kelpoisuuden osittainen rajoittaminen. Rajoi-
14573: vaa asemaa tai jos sopimus on tehty sellaisissa      tuksen sisältö määrättäisiin yksittäistapauksessa
14574: olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian-   ilmenevän tarpeen mukaisesti. Tuomioistuin voi-
14575: vastaista siihen vedota. Oikeustoimilakiin vuon-     si esimerkiksi määrätä, että henkilö ei voi luovut-
14576: na 1982 tehdyn muutoksen jälkeen sopimus on          taa kiinteää omaisuuttaan ilman hänelle määrä-
14577: voitu määrätä raukeamaan myös pelkästään             tyn edunvalvojan suostumusta. Näin voitaisiin
14578: kohtuuttoman sisältönsä vuoksi, vaikka taivut-       antaa ennakoilista suojaa tapauksissa, joissa on
14579: telua tai toisen ymmärtämättömyyden hyväksi-         pelättävissä, että oikeustoimikyvyn heikkous tu-
14580: käyttöä ei voitaisikaan osoittaa.                    lee aiheuttamaan vaaraa asianomaisen tärkeille
14581:    Edellä kuvatuilla säännöksillä on pyritty Suo-    taloudellisille tai muille eduille.
14582: 
14583:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1992
14584:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
14585:                                            1992 vp -    KK 95                                          3
14586: 
14587: 
14588: 
14589: 
14590:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14591: 
14592:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Genom dessa stadganden har man försökt
14593: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         skydda de personer som saknar verklig rätts-
14594: 383 av den 25 mars 1992 tili vederbörande              handlingsförmåga när de ingår rättshandlingar.
14595: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-        Tiliämpningen av stadgandena försvåras av att
14596: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-             det inte är lätt att lägga fram bevis på omstän-
14597: mål nr 95:                                             digheter som inverkar på en rättshandlings gil-
14598:                                                        tighet. Ett avtals bindande verkan är ett viktigt
14599:                                                        samhälleligt värde. Därför har det krävts klara
14600:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
14601:                                                        bevis på att rättshandlingsförmåga saknas eller
14602:        ta för att ändra lagen så att rättsskyddet
14603:                                                        att ett avtal är oskäligt.
14604:        för personer som saknar rättshandlings-
14605:                                                           De problem som anknyter tili bedömningen
14606:        förmåga ändras i de fall som beskrivs i
14607:                                                        av bevisen kan nog inte lösas lagstiftningsvägen.
14608:        motiveringen, och                               Det kan inte anses nödvändigt med ett uttryck-
14609:           anser Regeringen att utlåtande alltid        ligt stadgande om att domstolen skall begära
14610:        bör begäras också av myndigheten i fråga
14611:                                                        utlåtande av social- hälsomyndighetema efter-
14612:        (social- och hälsostyrelsen)?
14613:                                                        som käranden redan nu har rätt att lägga fram
14614:                                                        all den utredning som han anser att stöder hans
14615:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          käromål. Däremot bör det prövas, om det i
14616: anföra följande:                                       stadgandena om det offentliga köpvittnet bör
14617:                                                        föras in ett uttryckligt omnämnande om att
14618:    Enligt Finlands lag har den som har fyllt           köpvittnet skall vägra bestyrka ett köp, om den
14619: aderton år rättshandlingsförmåga, om han inte          ena parten uppenbart saknar rättshandlingsför-
14620: har ställts under förmynderskap. Avtal som en          måga. Detta anses visserligen också nu gälla som
14621: person med rättshandlingsförmåga har ingått är         en oskriven princip.
14622: enligt huvudregeln bindande. Ett avtal kan dock           Vid justitieministeriet bereds en revision av
14623: med stöd av lagen om rättshandlingar på                förmynderskapslagstiftningen. Syftet med revi-
14624: förmögenhetsrättens område (avtalslagen) för-          sionen är att göra det möjligt att delvis begränsa
14625: klaras ogiltigt, om någon vid avtalets ingående        handlingsbehörigheten för personer med nedsatt
14626: har utnyttjat avtalspartens oförstånd eller bero-      rättshandlingsförmåga. Begränsningens innehåll
14627: ende ställning eller om avtalet har ingåtts under      skall bestämmas enligt behoven i det enskilda
14628: sådana omständigheter att det skulle strida mot        fallet. En domstol skall t.ex. kunna bestämma att
14629: tro och heder att åberopa det. Efter den ändring       en person inte kan överlåta sin fasta egendom
14630: av avtalslagen som företogs 1982 har ett avtal         utan samtycke av den person som har utsetts att
14631: kunnat lämnas utan avseende enbart på grund av         bevaka hans intressen. Så kan på förhand ges
14632: sitt oskäliga innehåll, trots att varken tvång eller   skydd i fall där det är fara för att den nedsatta
14633: utnyttjande av avtalspartens oförstånd har kun-        rättshandlingsförmågan kan skada en persons
14634: nat påvisas.                                           viktiga ekonomiska eller andra intressen.
14635: 
14636:      Helsingfors den 7 april 1992
14637:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
14638:                                                  1992 vp
14639: 
14640: Kirjallinen kysymys 96
14641: 
14642: 
14643: 
14644: 
14645:                                     Seppänen: Suomen suhtautumisesta EY:n piirissä toimivaan ns.
14646:                                        Trevi-ryhmään
14647: 
14648: 
14649:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14650: 
14651:     Suomen EY-jäsenhakemuksen myötä on Suo-            -ryhmä keskittyy pakkovaltaoikeuksia koskevan
14652: men määriteltävä kantansa myös moniin Euroo-           lainsäädännön yhdenmukaistamiseen (lue: tiu-
14653: pan yhteisöä lähellä oleviin organisaatioihin ja       kentamiseen)."
14654: yhteistyöelimiin. Yksi tällainen elin on ns. Trevi-       "Dublinin kokouksessa pohdittiin viiden EY-
14655: ryhmä.                                                 maan Schengenin kaupungissa Luxemburgissa
14656:     Ylioppilaslehden (11/1990) mukaan Trevistä         vuonna 1985 allekiJ.joittamaa sopimusta raja-
14657: tiedetään muun muassa seuraavaa:                       muodollisuuksien täydellisestä poistamisesta.
14658:     "Trevi perustettiin Roomassa vuonna 1975           Länsi-Saksan, Ranskan, Hollannin, Belgian ja
14659: terrorismin ja jäJ.jestäytyneen rikollisuuden vas-     Luxemburgin allekiJ.joittama Schengen-sopimus
14660: taiseksi salaiseksi yhteistyöareenaksi. Aloitteen      on malli, jota koko EY:n oletetaan vähitellen
14661: teki Englannin silloinen pääministeri James Cal-       siirtyvän noudattamaan. Myös EFTA:an kuulu-
14662: laghan. Trevin nimeä väitetään lyhenteeksi yh-         va Itävalta on ilmoittanut noudattavansa
14663: distelmästä Terrorisme, Radicalisme, Extn!mis-         Schengen-periaatteita sopimuksen astuttua voi-
14664: me, Violence Intemationale. Etymologian latis-         maan eli ilmeisesti vuoden 1992 alusta.
14665: tamiseksi sen voi tosin kertoa periytyvän rooma-          Schengen-sopimus on Trevi-ajattelun merkit-
14666: laisesta Trevi-suihkulähteestä.                        tävin käytännön sovellutus. Sopimusmaat pääsi-
14667:     Vaikka se on EY-maiden sisä- ja oikeusminis-       vät vihdoin yksimielisyyteen suunnitelman to-
14668: teriöiden välinen elin, se ei muodollisesti ole osa    teuttamisesta viime kesäkuun 19. päivä Schen-
14669: EY:n rakennetta. Euroopan parlamentilla ei ole         genissä, siis heti Dublinin Trevi-kokouksen jäl-
14670: mitään mahdollisuutta valvoa Treviä. Myös jä-          keen.
14671: senmaiden kansalliset parlamentit ovat lähes              Salassa jäsenmaiden parlamenteilta valmistel-
14672: täydellisen tietämättömiä Trevissä käytävistä          lun Schengenin sopimuksen toimeenpano on
14673: neuvotteluista."                                       viivästynyt erityisesti Saksan yhdistymisen tuo-
14674:     "Ministeritasolla Trevi kokoontuu joka kesä-       mien ongelmien vuoksi. Nyt Bonnin ministerit
14675: ja joulukuussa. Sisä- ja oikeusministerien väliset     ovat kuitenkin vakuuttaneet, että yhdistyneen
14676:  kokoukset ovat kuitenkin vainjäävuoren huippu         Saksan itärajan valvonta saadaan riittävän tiu-
14677: siitä valtavasta työmäärästä, joka eri maiden          kaksi. Sisärajojen poistamisen kääntöpuoli on
14678:  ministeriöissä kuluu Trevi-toimintaan. Työsken-       ulkorajojen vahvistaminen.
14679:  tely tapahtuu eri alaryhmissä. Trevi 1:ssä suunni-       Trevi-kielellä sisärajojen katoaminen merkit-
14680:  tellaan "varsinaista" terrorismin toJ.juntaa. Trevi   see turvallisuusvajetta, jonka vastapainoksi on
14681:  2 keskittyy poliisikoulutuksen kehittämiseen va-      luotava tehokkaita valvontakoneistoja kansa-
14682:  kavien jäJ.jestyshäiriöiden toJ.jumiseksi. Trevi      laisten kurinalaistamiseksi. Schengen-sopimus
14683:  kakkosen harteilla ovat esimerkiksi jalkapallo-       toteuttaa Trevin tavoitteita myös tältä osin.
14684:  häiriköt. Myös suomalaisen karhukoplan huhu-             Schengenin tietojärjestelmä SIS (Schengen
14685:  taan osallistuvan sen toimintaan."                    lnformation System) on puhelinlinjoja käyttävä
14686:     "EY:n komission kanssa Trevi työskentelee          ylikansallinen tietopankki, johon sopimusmai-
14687:  vuonna 1986 perustetussa Lontoon ryhmässä.            den turvallisuuspalvelut tallentavat arkistojaan
14688:  Komission edustajillahan ei ole läsnäolo-oikeut-      epäilyttävistä henkilöistä.
14689:  ta Trevin omissa kokouksissa. Lontoon ryhmä              Toteutuessaan SIS-tietopankki vie Schengen-
14690:  keskittyy erityisesti viisumi- ja turvapaikkasää-     maat yhä lähemmäksi Orwellin maailmaa. Hen-
14691:  dösten yhdenmukaistamiseen (lue: tiukentami-          kilörekisterissä on arveltu olevan aluksi tilaa
14692:  seen). Myös vuonna 1988 perustettu Trevi 1992         viidelle ja puolelle miljoonalle tarkkailtavalle.
14693: 
14694:  220051L
14695: 2                                         1992 vp -    KK 96
14696: 
14697:    SIS-arkistoihin aiotaan varastoida turvapai-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14698: kanhakijoita sekä ei-toivottuja, karkoitettavia,      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14699: etsintäkuulutettuja ja suojelupoliisien eri syistä
14700: tarkkailemia henkilöitä. Keskustietokoneeseen                   Millä tavalla toimii ns. Trevi-ryhmä,
14701: kytkettyjä päätteitä suunnitellaan käytettäväksi             pitävätkö perusteluissa esitetyt tiedot
14702: esimerkiksi lisääntyvien katutarkastusten yhtey-             paikkansa ja kuinka Suomi on järjestä-
14703: dessä."                                                      nyt taijärjestämässä yhteistyön sen kans-
14704:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           sa?
14705: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
14706:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
14707: 
14708:                                            Esko Seppänen
14709:                                          1992 vp -    KK 96                                          3
14710: 
14711: 
14712: 
14713: 
14714:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14715: 
14716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yhteistyö siirretään EY-sihteeristön alaisuuteen,
14717: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     sisäisten turvallisuuskysymysten ja oikeudellis-
14718: mies, maaliskuun 25 päivänä 1992 päivätyn            ten kysymysten muodostamaan kolmanteen pi-
14719: kirjeenne n:o 384 ohella lähettänyt asianomaisel-    lariin.
14720: le valtioneuvoston jäsenelle jäljennöksen seuraa-       Euroopan yhteisömaiden lisäksi Trevi-
14721: vasta kansanedustaja Esko Seppäsen kirjallisesta     konsultaatioihin osallistuu ryhmä ns. "like-
14722: kysymyksestä n:o 96:                                 minded"-maita, joilla on huomioitsijan asema.
14723:                                                      Nämä maat ovat USA, Kanada, Sveitsi, Itäval-
14724:            Millä tavalla toimii ns. Trevi-ryhmä,     ta, Ruotsi, Norja ja Marokko. Koska Suomi
14725:        pitävätkö perusteluissa esitetyt tiedot       Islannin ohessa ainoana EFTA-maana ei osallis-
14726:        paikkansa ja kuinka Suomi on järjestä-        tu yhteistyöhön millään tasolla, ei Trevi-toimin-
14727:        nyt taijärjestämässä yhteistyön sen kans-     nan yksityiskohtainen tarkastelu Suomessa tois-
14728:        sa?                                           taiseksi ole korrektia.
14729:                                                         Maamme on ilmoittanut kiinnostuksensa
14730:   Vastauksena kysymykseen pyydän saada               osallistua konsultaatioihin vuonna 1988. Trevi-
14731: kunnioittaen esittää seuraavaa:                      maat eivät kuitenkaan ole olleet halukkaita li-
14732:                                                      säämään tarkkailijamaiden lukumäärää. Roo-
14733:     Euroopan yhteisön piirissä esiintyi 1970-lu-     man kokouksessaan 1990 Trevin ministerit päät-
14734: vulla tarvetta kiinteämmän yhteistyön kehittä-       tivät, että Tanskan tuli informoida Suomea Tre-
14735: miseen sisäisen turvallisuuden alueella. Euroo-      vin työskentelystä. Näin ei kuitenkaan ole mer-
14736: pan yhteisön sisäisten rajojen poistamisen ja        kittävässä määrin tapahtunut.
14737: sisäisten markkinoiden luomisen synnyttämää             Jo ETA-sopimus tuo toteutuessaan uusia nä-
14738: yhteistyötarvetta korostettiin hyväksymällä mi-      kymiä perinteiseen rikostorjuntaan henkilöiden
14739: nisteritasolla vuonna 1976 julkilausuma toimen-      ja pääoman vapaan liikkuvuuden myötä. ETA-
14740: piteistä terrorismia vastaan. Tämän julkilausu-      sopimus ei sinällään koske rajatarkastuksia,
14741: man kautta syntyi niin sanottu Trevi-yhteistyö.      mutta Suomen mahdollinen liittyminen Euroo-
14742:     Yhteistyön tavoitteena ovat kansallisten lain-   pan yhteisöön muuttaisi tilanteen siten, että
14743: säädäntöjen eroavuuksista aiheutuvien ongelmi-       Suomelle tulisi vastuu omalta osaltaan EY:n
14744: en ratkaiseminen, laittomaan maahanmuuttoon          ulkorajan valvonnasta.
14745: liittyvien kysymysten käsittely, rikostorjuntatoi-      Kansainvälinen kokemusten vaihto on ensiar-
14746: menpiteiden optimaalinen järjestely Euroopan         voisen tärkeä vakavien rikosten, kuten terroris-
14747: yhteisössä ja kansallisten poliisilainsäädäntöjen    min, kansainvälisen huumekaupan ja luvatto-
14748: harmonisointi. Yhteistyötä tehdään kolmella ta-      man kansainvälisen asekaupan torjunnassa. Vii-
14749: solla: ministeritasolla, korkealla virkamiestasol-   me aikoina yhteistyö on lisääntynyt myös laitto-
14750: la ja erikoisalojen virkamiesten muodostamaHa        maan maahanmuuttoon liittyvien kielteisten il-
14751: työryhmätasolla.                                     miöiden vuoksi. Yhteistyö muiden Euroopan
14752:     Hallinnollisesti Trevi on Euroopan yhteisöstä    maiden kanssa on tärkeää näillä alueilla, minkä
14753: riippumaton toimintamuoto, ilman kiinteää or-        vuoksi parhaillaan arvioidaan mahdollisuuksia
14754: ganisaatiota tai sihteeristöä. Maastrichtin sopi-    huomioitsijan aseman saamiseksi Trevi-yhteis-
14755: muksen myötä tilanne muuttuu siten, että Trevi-      työssä.
14756: 
14757:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
14758: 
14759:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
14760: 4                                        1992 vp -    KK 96
14761: 
14762: 
14763: 
14764: 
14765:                                     Tili Riksdagens H err Talman
14766: 
14767:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nen så att Trevi-samarbetet överförs till EG-
14768: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       sekretariatet, till den tredje pelaren som består av
14769: den 25 mars 1992 nr 384 till vederbörande            intema säkerhetsfrågor och juridiska frågor.
14770: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       1 Trevi-konsultationema deltar förutom de
14771: de av riksdagsman Esko Seppänen underteckna-         Iänder som hör till Europeiska gemenskapen en
14772: de spörsmål nr 96:                                   grupp av s.k. "like-minded" länder som har
14773:                                                      observatörsställning. Dessa är USA, Kanada,
14774:           Hur fungerar den s.k. Trevi-gruppen,       Schweiz, Österrike, Sverige, Norge och Ma-
14775:        stämmer de uppgifter som står i motive-       rocko. Då Finland vid sidan av lsland är det
14776:        ringen och hur har Finland ordnat eller       enda EFTA-landet som inte deltar i samarbetet
14777:        hur kommer Finland att ordna samarbe-         på någon nivå är det tillsvidare inte korrekt att
14778:        tet med gruppen?                              mera ingående börja granska Trevi-verksamhe-
14779:                                                      ten.
14780:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Vårt land har år 1988 anmält sitt intresse att
14781: anföra följande:                                     delta i konsultationema. Trevi-ländema har
14782:                                                      dock inte varit villiga att öka antalet länder som
14783:    Inom Europeiska gemenskapen har sedan             fungerar som observatörer. På Romkongressen
14784: 1970-talet funnits ett behov av att intensifiera     1990 beslöt Trevi-ministrama att Danmark skall
14785: samarbetet då det gäller den intema säkerheten.      informera Finland om Trevis arbete. Denna
14786: Det behov av samarbete som uppstod till följd av     information har dock varit rätt knapphändig.
14787: slopandet av gränsema inom gemenskapen och              Redan EES-avtalet öppnar nya vyer i den
14788: skapandet av en inre marknad poängterades då         traditionella brottsbekämpningen i och med att
14789: en deklaration om åtgärder för bekämpande av         personer och kapital kan röra sig fritt. EES-
14790: terrorismen godkändes på ministernivå 1976.          avtalet gäller i och för sig inte gränskontroll men
14791: Utgående från denna deklaration uppstod det          en eventuell anslutning av Finland till EG ändrar
14792: s.k. Trevi-samarbetet.                               situationen så att Finland för sin del skall ansva-
14793:    Målet för samarbetet är att lösa problem som      ra för bevakningen av EG:s yttre gräns.
14794: föranleds av skillnadema i ländemas lagstift-           Utbytet av intemationella erfarenheter är syn-
14795: ning, behandla frågor som hänför sig till olaglig    nerligen viktigt vid bekämpning av allvarliga
14796: invandring, ett optimalt arrangemang för be-         brott, som terrorism, intemationell narkotika-
14797: kämpning av brott inom EG och harmonisering          handel och olovlig intemationell vapenhandel.
14798: av den lagstiftning som gäller polisen. Samarbe-     Under den senaste tiden har samarbetet ökat
14799: tet bedrivs på tre nivåer, dvs. av ministrar, höga   också på grund av de negativa företeelser som
14800: tjänstemän och i arbetsgrupper som består av         hänför sig till olaglig invandring. Inom dessa
14801: tjänstemän inom specialområden.                      områden är samarbetet med de övriga europeis-
14802:    Administrativt sett är Trevi en verksamhets-      ka ländema viktigt varför Finland som bäst
14803: form som är oberoende av Europeiska gemen-           undersöker möjlighetema att få en observatörs-
14804: skapen, utan fast organisation och sekretariat. 1    ställning i Trevi-samarbetet.
14805: och med Maastricht-avtalet förändras situatio-
14806:      Helsingfors den 21 april1992
14807:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
14808:                                                 1992 vp
14809: 
14810: Kirjallinen kysymys 97
14811: 
14812: 
14813: 
14814: 
14815:                                    Vebkaoja: Päivähoitopaikan turvaamisesta työttömiksi joutuvien
14816:                                       vanhempien lapsille
14817: 
14818: 
14819:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14820: 
14821:     Kunnat ovat irtisanoneet työttömiksi joutu-       päivähoitoon otettaessa on etusija annettava
14822: neiden vanhempien lapsia päivähoidosta varsin         sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä päivähoi-
14823: vaihtelevasti, jopa jo kahden viikon kuluttua         toa tarvitseville, ovat olleet huomattavasti sup-
14824: työttömyyden alkamisesta. Vanhemmat ja lapset         peammassa käytössä kuin mistä työttömien las-
14825: menettävät näin yhtä aikaa työ- ja hoitoympäris-      ten päivähoidon turvaamisessa voi olla kysymys.
14826: tön tarjoamat sosiaaliset suhteet.                    Ei liene hyvä asia, että nämä tilanteet automaat-
14827:     Näin irtisanotut lapset joutuvat uudestaan        tisesti luokiteltaisiin tähän kategoriaan.
14828: päiväkotijonoon, mikä paitsi jäykistää vanhem-           On syntynyt se käsitys, että kuntien irtisano-
14829: pien mahdollisuuksia palata nopeasti työhön,          mispäätökset ovat perustuneet säästämistarpee-
14830: ennen kaikkea aiheuttaa sen, ettei lapsi pääse        seen - eihän perheen työttömyyden johdosta
14831: palaamaan entiseen ympäristöönsä päivähoidos-         vähentyneillä tuloilla voida maksaa entisen suu-
14832: sa. Kun työttömyys ei katkaise lasten kotihoidon      ruisia päivähoitomaksuja. Lainsäädännöllä tuli-
14833: tukeakaan, sen ei tulisi katkaista myöskään lap-      si vaikeissakin taloudellisissa olosuhteissa turva-
14834: sen päivähoitoa.                                      ta se, etteivät perheet ja lapset joudu kohtuutto-
14835:     Nykyinen irtisanomiskäytäntö on päivähoito-       masti kärsimään.
14836: lain 2 §:n pitkälle menevää tulkintaa, todetaan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14837: han siinä: "Lapsen päivähoito on pyrittävä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14838: järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14839: ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14840: hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvi-
14841: taan." Lain tarkoituksena ei varmasti ole ollut                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14842: aiheuttaa perheille ja lapsille lisää hätää. Kun             ryhtyä, ettei työttömiksi joutuneiden
14843: perusturvallisuuteenkaan liittyvät kysymykset                vanhempien lapsia irtisanota kunnallises-
14844: eivät näytä aina olevan itsestään selvyyksiä,                ta päivähoidosta vastoin perheiden toi-
14845:  olisikin pohdittava säännösten muuttamista.                 vomusta ja näin aiheuteta näissä perheis-
14846:     Päivähoidon muut säännökset, mm. se, että                sä vielä lisää ongelmia?
14847: 
14848:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
14849: 
14850:                                           Marjatta Vehkaoja
14851: 
14852: 
14853: 
14854: 
14855: 220051L
14856: 2                                          1992 vp -    KK 97
14857: 
14858: 
14859: 
14860: 
14861:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14862: 
14863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         päivähoitoon, on alle kolmivuotiaalle lapselle
14864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          järjestettävä päivähoitopaikka lasten päivähoi-
14865: olette 25 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn            dosta annetun lain tarkoittaman valintaoikeu-
14866: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      den toteuttamiseksi.
14867: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-             Päivähoitolainsäädännössä ei siten erikseen
14868: taja Vehkaojan näin kuuluvasta kirjallisesta           luetella syitä, joiden vuoksi lapselle tulee järjes-
14869: kysymyksestä n:o 97:                                   tää päivähoitoa. Lähtökohtana on, että päivä-
14870:                                                        hoitoa tulee järjestää aina, kun vanhemmilla on
14871:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lapsilleen päivähoidon tarve.
14872:        ryhtyä, ettei työttömiksi joutuneiden               Päivähoitopalvelujen pitkän ajanjakson tarve
14873:        vanhempien lapsia irtisanota kunnallises-       ei välttämättä muutu lapsen vanhempien jou-
14874:        ta päivähoidosta vastoin perheiden toi-         tuessa työttömyyden takia jäämään kotiin. Työ-
14875:        vomusta ja näin aiheuteta näissä perheis-       tön työnhakija on työmarkkinoiden käytettävis-
14876:        sä vielä lisää ongelmia?                        sä, minkä johdosta perheellä on tarve päivähoi-
14877:                                                        topalveluihin. Palvelujen katkaiseminen saattaa
14878:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           estää tai ainakin vaikeuttaa vanhempien paluuta
14879: vasti seuraavaa:                                       työhön.
14880:                                                            Alle kolmivuotiaiden lasten osalta lainsää-
14881:     Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73)          däntö antaa oikeuden käyttää päivähoitopalve-
14882: 11 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä,           luja silloin, kun vanhemmat katsovat päivähoi-
14883: että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan           don tarpeen olevan olemassa. Myöskään yli
14884: järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja        kolmivuotiaiden kohdalla lapselle myönnetyn
14885: sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiin-         päivähoitopaikan yksipuolinen irtisanominen
14886: tyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoidosta an-        kesken sopimusjakson ei ole päivähoitolain ta-
14887: netun asetuksen (239/73) 1 §:n mukaan päivähoi-        voitteiden mukaista. Rajoittaminen voi tapahtua
14888: topalvelut on kunnassa järjestettävä niin, että        vain päivähoitoon valinnan yhteydessä edellä
14889: lasten hoidon ja kasvatuksen tarve eri ikäryhmis-      mainituin perustein, eikä tuolloinkaan työttö-
14890: sä tulee tasapuolisesti ja paikallisten olojen edel-   myys sinänsä voi olla perusteena.
14891: lyttämällä tavalla turvatuksi.                             Sosiaali- ja terveysministeriöstä on lähdössä
14892:     Kunta joutuu valitsemaan lapset päivähoi-          kuntien sosiaalilautakunnille kirje lasten päivä-
14893: toon, kun päivähoitopalveluja ei ole tarjolla          hoidon järjestämisestä vanhempien työttömyy-
14894: kysyntää vastaavasti. Päivähoitoasetuksen 2 §:n        den aikana. Kirjeessä on korostettu lapsen edun
14895: 1 momentin mukaan lapsia päivähoitoon otetta-          ja perheen kokonaistilanteen huomioimista päi-
14896: essa on etusija annettava sosiaalisista ja kasva-      vähoitopalveluja annettaessa myös niissä tilan-
14897: tuksellisista syistä päivähoitoa tarvitseville lap-    teissa, joissa työttömyys on kohdannut perhettä.
14898: sille.                                                     Lapsen edun mukaista on hoitosuhteenjatku-
14899:     Poikkeuksen kunnan mahdollisuudesta valita         minen katkeamatta tutussa ympäristössä samo-
14900: lapsia päivähoitoon muodostavat kuitenkin alle         jen ihmissuhteiden vallitessa. Tämä korostuu
14901: kolmivuotiaat lapset, joiden vanhemmilla on             erityisesti silloin, kun työttömyys on vaaranta-
14902: vanhempainrahakauden päätyttyä päivähoito-             nut perheen normaalin toimintakyvyn. Näissä
14903: lain 11 a §:n 1 momentin nojalla subjektiivinen        tilanteissa päivähoidosta vastaavien kuntien vi-
14904: oikeus joko kunnalliseen päivähoitopaikkaan tai         ranhaltijoiden tulisi etsiä perheen kanssa yhdessä
14905: lasten kotihoidon tukeen. Asetuksen 2 §:n 2             perheelle sopivat vaihtoehdot päivähoitopalve-
14906: momentin mukaan sen estämättä, mitä pykälän            lujen käytön osalta.
14907: 1 momentissa on säädetty lasten ottamisesta
14908:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
14909: 
14910:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
14911:                                          1992 vp -    KK 97                                          3
14912: 
14913: 
14914: 
14915: 
14916:                                      Till Riksdagens Herr Talman
14917: 
14918:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dagvårdsplats så att den valmöjlighet som avses
14919: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          i lagen b1ir förverkligad.
14920: av den 25 mars 1992 tili vederbörande medlem             1 dagvårdslagstiftningen uppräknas således
14921: av statsrådet översänt avskrift av följande av       inte särskilt sådana omständigheter på grund av
14922: riksdagsman Vehkaoja undertecknade spörsmål          vilka dagvård bör ordnas för bamet. Utgångs-
14923: nr 97:                                               punkten är att dagvård alltid skall ordnas då
14924:                                                      föräldrama har behov av dagvård för sina bam.
14925:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Behovet av en längre tidsperiod av dagvårds-
14926:        ta för att bamen tili föräldrar som blivit    service ändras nödvändigtvis inte då bamets
14927:        arbetslösa inte skall mista sina platser      föräldrar på grund av arbetslöshet måste stanna
14928:        inom den kommunala dagvården mot              hemma. En arbetslös arbetssökande står tili
14929:        familjens vilja och för att dessa familjer    förfogande på arbetsmarknaden, och med anled-
14930:        inte skall förorsakas ytterligare problem?    ning härav har familjen behov av dagvårdsser-
14931:                                                      vice. Ett avbrott i servicen kan eventuellt för-
14932:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hindra eller åtminstone försvåra föräldramas
14933: anföra följande:                                     återinträde i arbetslivet.
14934:                                                          Beträffande bam under tre år ger lagstiftning-
14935:    Enligt 11 § lagen om bamdagvård (36/73)           en föräldrar rätt att använda dagvårdsservice då
14936: skall kommunen sörja för att bamdagvård,             de anser att det finns ett behov av dagvård. Å ven
14937: anordnad eller övervakad av kommunen, står tili      beträffande bam över tre år stämmer det inte
14938: buds i den omfattning och under sådana verk-         överens med syftena i lagen om bamdagvård att
14939: samhetsformer som behovet inom kommunen              under avtalsperioden ensidigt säga upp en dag-
14940: förutsätter. Enligt 1 § förordningen om bamdag-      vårdsplats. En begränsning kan ske endast i
14941: vård (239/73) skall dagvårdsservicen i kommu-        samband med valet tili dagvård på ovan anförda
14942: nen ordnas så att behovet av vård och fostran av     grunder, och inte ens då kan arbetslösheten i sig
14943: bam i de olika åldersgruppema blir tryggat på        utgöra någon grund.
14944: ett opartiskt sätt och i enlighet med de lokala          Social- och hälsovårdsministeriet sänder inom
14945: förhållandena.                                       kort ett brev tili kommunemas socialnämnder
14946:     En kommun måste välja ut de bam som skall        om anordnandet av bamdagvården under den
14947: få dagvård, om dagvårdsservice inte fmns i en        tid föräldrama är arbetslösa. 1 brevet framhävs
14948: utsträckning som motsvarar efterfrågan. Enligt       beaktandet av bamets fördel och familjens totala
14949: 2 § 1 mom. förordningen om bamdagvård skall          situation vid erbjudandet av dagvårdsservice
14950: då bam antas tili dagvård företräde ges bam som      även i de situationer då familjen har drabbats av
14951: av sociala orsaker och fostringsskäl behöver         arbetslöshet.
14952: dagvård.                                                 Ett fortsatt vårdförhållande utan avbrott i en
14953:     Ett undantag från kommunens möjlighet att        bekant miljö och med samma människoförhål-
14954: välja bam tili dagvård utgör emellertid sådana       landen som tidigare står i samklang med bamets
14955: bam under tre år, vilkas föräldrar, efter utgång-    fördel. Detta framhävs speciellt då arbetslös-
14956: en av den tid under viiken föräldrapenning           heten har äventyrat familjens normala verksam-
14957: utbetalas, med stöd av 11 a § 1 mom. lagen om        hetsförmåga. 1 dylika situationer borde de kom-
14958:  bamdagvård har en subjektiv rätt tili antingen en   munala tjänsteinnehavare som ansvarar för dag-
14959: kommunal dagvårdsplats eller stöd för vård av        vården tilisammans med familjen leta fram
14960:  bam i hemmet. Enligt 2 § 2 mom. förordningen        lämpliga altemativ i fråga om utnyttjandet av
14961:  om bamdagvård skall utan hinder av vad som          dagvårdsservicen.
14962:  stadgas i 1 mom. för bam under tre år ordnas
14963:      Helsingfors den 24 april 1992
14964:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
14965:                                                 1992 vp
14966: 
14967: Skriftligt spörsmål 98
14968: 
14969: 
14970: 
14971: 
14972:                                    Nyby m.fl.: Om ökad användning av airbag i bilarna
14973: 
14974: 
14975: 
14976:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14977: 
14978:     1984 beslöt man i USA att bilförare måste         och stora personbilar minskar de allvarliga
14979: skyddas med automatiska, passiva säkerhetsåt-         skadorna med 40 % jämfört med bilar som
14980: gärder (automatic restraint). Biltillverkarna kan     enbart utrustats med säkerhetsbälten. I en
14981: uppfylla kravet antingen med automatiska sä-          annan forskningsrapport (Insurance Institute
14982: kerhetsbälten eller med airbag (sv. luftkudde,        For Highway Safety) sägs att airbag minskar
14983: fi. ilmatyyny). Tili en början valde biltillverkar-   dödsolyckorna med 28 % i frontalkrockar.
14984: na automatiska säkerhetsbälten. Utvecklingen          Också en av de arbetsgrupper som tilisatts för
14985: har dock vänt och allt flera biltillverkare           att förverkliga den andra parlamentariska tra-
14986: utrustar bilarna med airbag. Det råder en bred        fikkommittens förslag visar att airbag sparar
14987: enighet om att den bästa skyddseffekten uppnås        människoliv.
14988: med en kombination av säkerhetsbälten och                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
14989: airbag. 1991 fanns över 5,5 miljoner bilar i USA      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
14990: som utrustats med airbag. Att så många                skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
14991: airbagutrustade bilar rör sig på vägarna har          ställa följande spörsmål:
14992: också möjliggjort en forskning om effekterna
14993: av airbag. Highway Loss Data Institute fastslår                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
14994: i sin forskningsrapport att airbag minskar                   ta för att öka användningen av airbag i
14995: allvarliga personskador med 25 %. I medelstora               bilar i Finland?
14996: 
14997:      Helsingforsden 25 mars 1992
14998: 
14999:                      Mats Nyby                                Timo Roos
15000: 
15001: 
15002: 
15003: 
15004: 220051L
15005: 2                                      1992 vp -    KK 98
15006: 
15007: Kirjallinen kysymys 98                                                                   Suomennos
15008: 
15009: 
15010: 
15011: 
15012:                                 Nyby ym.: Ilmatyynyn käytön lisäämisestä autoissa
15013: 
15014: 
15015: 
15016:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15017: 
15018:    Vuonna 1984 Yhdysvalloissa päätettiin, että     lövahinkoja 25 %. Keskisuurissa ja suurissa
15019: autonkuljettajia on suojattava automaattisin,      henkilöautoissa vakavat vahingot vähenevät
15020: passiivisin turvatoimin (automatic restraint).     40 % verrattuna autoihin, joissa varusteena on
15021: Autojen valmistajat voivat täyttää tämän vaa-      ainoastaan turvavyöt. Toisessa tutkimusrapor-
15022: timuksen asentamalla joko automaattisia tur-       tissa (Insurance Institute For Highway Safety)
15023: vavöitä tai ns. airbagin (suom. ilmatyyny,         ilmatyynyn sanotaan vähentävän kuolemaan
15024: ruots. luftkudde). Aluksi autojen valmistajat      johtavia onnettomuuksia 28% nokkakolareis-
15025: valitsivat automaattiset turvavyöt. Kehitys on     sa. Myös yksi toisen parlamentaarisen liiken-
15026: kuitenkin kääntynyt ja yhä useammat autojen        nekomitean ehdotuksia toteuttamaan asetettu
15027: valmistajat varustavat autot ilmatyynyllä.         työryhmä osoittaa ilmatyynyn säästävän ihmis-
15028: Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että paras    henkiä.
15029: suoja saadaan yhdistämällä turvavyöt ja ilma-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15030: tyyny. Vuonna 1991 Yhdysvalloissa oli yli 5,5      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15031: miljoonaa ilmatyynyllä varustettua autoa.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15032: Näin monen ilmatyynyllä varustetun auton           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15033: liikkuminen teillä on myös mahdollistanut
15034: tutkimuksen ilmatyynyn vaikutuksista. High-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15035: way Loss Data Institute toteaa tutkimusrapor-             ryhtyä ilmatyynyn käytön lisäämiseksi
15036: tissaan ilmatyynyn vähentävän vakavia henki-              autoissa Suomessa?
15037: 
15038:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1992
15039: 
15040:                    Mats Nyby                                Timo Roos
15041:                                          1992 vp -    KK 98                                        3
15042: 
15043: 
15044: 
15045: 
15046:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15047: 
15048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ETA-neuvotteluissa Efta-maat joutuivat as-
15049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teittain tinkimään mm. ajoneuvojen rakennetta
15050: olette 25 päivänä maaliskuuta 1992 toimittanut       ja varusteita koskevista poikkeusvaatimuksis-
15051: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-       taan. Tämän seurauksena Suomi ei voi enää
15052: vaksi kansanedustaja Nybyn ym. näin kuuluvan         asettaa uusia, kaupan esteiksi mahdollisesti
15053: kirjallisen kysymyksen n:o 98:                       tulkittavia vaatimuksia ajoneuvoille. Vaikka
15054:                                                      ilmatyynyn hyödyt on kiistattomasti todettu
15055:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ja liikenneministeriö pitää ilmatyynyn käyttöä
15056:        ryhtyä ilmatyynyn käytön lisäämiseksi         tärkeänä ja liikenneturvallisuutta lisäävänä
15057:        autoissa Suomessa?                            keinona, ei hallitus ETA-neuvottelutuloksen
15058:                                                      johdosta voi ehdottaa ilmatyynyn määräämistä
15059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pakolliseksi. Hallitus kuitenkin selvittää, onko
15060: vasti seuraavaa:                                     turvavarusteiden asentamista ja käyttöä lisät-
15061:                                                      tävissä autoalan kanssa tehtävin sopimuksin
15062:    Kuten kysyjä on todennut, ilmatyyny vähen-        vai onko mahdollista tukea turvavarusteita
15063: täisi merkittävästi kuolemaan johtaneita onnet-      esim. taloudellisin ohjauskeinoin.
15064: tomuuksia nokkakolareissa. Kysyjä viittaa ame-          Korostettakoon lopuksi, että EY kehittää
15065: rikkalaisiin tutkimuksiin ja parlamentaarisen        jatkuvasti lainsäädäntöään ja on syytä olettaa
15066: liikennekomitean ehdotuksia toteuttamaan ase-        ilmatyynyn tulevan myös EY:ssä Ga sitä kautta
15067: tettuun työryhmään, joka piti ilmatyynyn käy-        ETAssa) pakolliseksi, etenkin kun turvava-
15068: tön lisäämistä, jopa pakolliseksi määräämistä        rusteiden käyttöönottoa kannattavat Pohjois-
15069: eräänä niistä toimenpiteistä, joilla komitean        maat pääsevät vastaisuudessa mukaan vaikut-
15070: asettamaan       liikenneturvallisuustavoitteeseen   tamaan EY:n päätöksiin. Hallitus uskoo myös,
15071: voitaisiin päästä.                                   että ilmatyyny tulee yleistymään vapaaehtoi-
15072:    Työryhmä arvioi kuolonuhrien vähenemäksi          sesti, kun laitteen hinta mm. Yhdysvaltojen
15073: ilmatyynyn ansiosta Suomessa 22-40 henkilöä          määräysten johdosta tulee alenemaan ja kun
15074: vuodessa. Jos lisäksi kaikki aikuiset henkilö- ja    mm. suomalaiset automaahantuojat ovat
15075: pakettiautoissa käyttäisivät turvavyötä ja lapset    ryhtyneet käyttämään ilmatyynyä kilpailukei-
15076: turvaistuinta, 70 henkeä voisi säästyä vuosittain.   nona.
15077: Ilmatyyny antaa kuljettajalle ja etupenkin mat-
15078: kustajalle lisäsuojaa.
15079:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1992
15080: 
15081:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
15082: 4                                       1992 vp -    KK 98
15083: 
15084: 
15085: 
15086: 
15087:                                    Ti/1 Riksdagens H err Talman
15088: 
15089:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Under EES-förhandlingama kom EFTA-län-
15090: anger har Ni, Herr Talman, den 25 mars 1992 till    dema att gradvis pruta på sina undantagskrav
15091: vederbörande medlem av statsrådet översänt          beträffande fordons konstruktion och utrust-
15092: följande av riksdagsledamot Nyby m.fl. under-       ning. Därför kan Finland inte längre sätta nya
15093: tecknade spörsmål nr 98:                            krav som kan toikas att vara handelshinder i
15094:                                                     fråga om fordon. Även om luftkuddens fördelar
15095:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      har obestridligt bevisats och traftkministeriet
15096:        ta för att öka användningen av airbag i      anser användning av luftkudde som viktigt me-
15097:        bilar i Finland?                             del i syfte att öka trafiksäkerheten, kan re-
15098:                                                     geringen på grund av EES-förhandlingsresul-
15099:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tatet inte föreslå att luftkudde skall bestämmas
15100: anföra följande:                                    som obligatorisk utrustning. Regeringen utreder
15101:                                                     dock om montering och användning av säker-
15102:     Såsom riksdagsledamot Nyby har konstate-        hetsutrustning kan åstadkommas genom avtal
15103: rat, skulle luftkudden betydligt minska antalet     mellan importörema.
15104: dödsolyckor vid frontalkrockar. I frågan hän-          Det skall dock betonas att EG fortfarande
15105: visas det till amerikanska undersökningar och       utvecklar sin lagstiftning och det finns skäl att
15106: till den arbetsgrupp, som tillsatts för att         anta att luftkudde i framtiden blir obligatorisk
15107: förverkliga trafikkommittens förslag och som        även inom EG (och därigenom inom EES), i
15108: ansåg att om användningen av luftkudden ökas        synnerhet när de nordiska ländema, som under-
15109: eller om den t.o.m. blir obligatorisk är det en     stöder ibruktagning av säkerhetsutrustning,
15110: av de åtgärder, som skall bidra till att det av     kommer att ha möjlighet till att påverka EG:s
15111: kommitten uppställda målet nås.                     beslut. Regeringen tror också, att användning av
15112:     Arbetsgruppen antar att antalet dödsoffer       luftkudde frivilligt blir allmännare, när priset på
15113: minskar med hjälp av luftkudde med 22-40            anordningen på grund av bl.a. Förenta Statemas
15114: personer om året. Om därtill i person- och          bestämmelser kommer att sjunka och när de
15115: paketbilar alla vuxna människor använder bil-       finländska bilimportörema börjar använda luft-
15116: bälte och bam sitter i bamstol, kan 70 personer     kudde som konkurrensmedel.
15117: förskonas årligen. Luftkudde medger tilläggs-
15118: skydd för föraren och passagerare i framsätet.
15119: 
15120:      Helsingforsden 29 apri11992
15121: 
15122:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
15123:                                                  1992 vp
15124: 
15125: Kirjallinen kysymys 99
15126: 
15127: 
15128: 
15129: 
15130:                                     Laakso: Muovikalvokondensaattorituotannon jatkamisesta Loh-
15131:                                        jan Virkkalassa
15132: 
15133: 
15134:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15135: 
15136:    Lohjan kunnan Virkkalassa ja Suomussalmel-          nen ja vaatii henkilöstöitä suurta taitoa ja koke-
15137: la toimivan muovikalvokondensaattoreita tuot-          musta.
15138: tavan Evox Oy:n palveluksessa on yhteensä noin            Kyky kehittää koneita ja laitteita on alalla
15139: 370 työntekijää, joista Virkkalassa noin 200.          yhä oleellinen menestystekijä.
15140:    Maaliskuun alussa Evox Oy:n omistajayhtiö              Evox Oy:n henkilöstöryhmät pitävät Virkka-
15141: Finvest teki päätöksen Evoxin Virkkalan teh-           lan tehtaan tuotannon lopettamista osittain vir-
15142: taan sulkemisesta ja tuotannon siirtämisestä           heelliseen ja epätäydelliseen informaatioon pe-
15143: pääosin Ruotsiin.                                      rustuvana, varsinkin kun alan vientinäkymät
15144:    Työttömäksi uhkaa Lohjan alueella jäädä             eivät ole heikentyneet.
15145: lähes 200 työntekijää.                                    Tuotannon siirtäminen Ruotsiin on lisäksi
15146:     Muovikalvokondensaattorit ovat elektronii-         teknisistä ja tuotannollisista syistä erittäin kallis-
15147: kan peruskomponentteja. Evox Oy:n päätuottei-          ta ja muutenkin vaikeaa. Samalla se merkitsee
15148: ta käytetään niin kulutuselektroniikassa, tieto-       vientiin suuntautuneen tuotannon osittaista lo-
15149: koneliikenne-elektroniikassa kuin autoteollisuu-       pettamista Suomessa.
15150: dessakin.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15151:     Noin 80 prosenttia Evox Oy:n tuotannosta on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15152: mennyt vientiin. Pääasialliset vientialueet ovat       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15153: olleet Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15154:     Suurimmista asiakkaista mainittakoon L.M.
15155: Ericsson, Bosch, General Motors ja Ford.                          Onko Hallitus tietoinen, että elektro-
15156:     Suomessa ei muita vastaavien komponenttien                 niikkateollisuuden peruskomponenttei-
15157: tuottajia ole.                                                 hin kuuluvien muovikalvokondensaatto-
15158:     Pääkilpailijat ovat saksalaisia, hollantilaisia,           reiden vientiin suuntautunuttaja ilmeisen
15159: ranskalaisia ja italialaisia yrityksiä.                        kannattavaa tuotantoa Suomessa aio-
15160:     Tuotteet ovat pitkälle standardoituja ja niitä             taan supistaa Evox Oy:n Virkkalan tuo-
15161: tuotetaan suuria määriä. Erittäin korkeat laatu-               tantolaitoksen sulkemisen ja tuotannon
15162: vaatimukset ja hyvä toimitustarkkuus ovat alalla               Ruotsiin siirtämisen tuloksena, ja
15163:  olennaisia vaatimuksia.                                          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15164:     Vaikka tuote sinänsä ei ole monimutkainen,                 jotta näin ei tapahtuisi eikä työllisyys
15165:  on sen tuotantoprosessi kuitenkin monimutkai-                 enää heikkenisi Lohjan suuralueella?
15166: 
15167:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1992
15168: 
15169:                                              Jaakko Laakso
15170: 
15171: 
15172: 
15173: 
15174: 220051L
15175: 2                                       1992 vp -     KK 99
15176: 
15177: 
15178: 
15179: 
15180:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15181: 
15182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nyt neuvotteluaika, jonka aikana on tehty selvi-
15183: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tystyötä yhtiön kannalta parhaan ratkaisumallin
15184: olette 26 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn          löytämiseksi.
15185: kirjeenne n:o 387 ohella toimittanut valtio-             Yhtiön mukaan nyt hyväksytty toimintalinja
15186: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      parantaa oleellisesti Evox Oy:n kannattavuutta
15187: kansanedustaja Jaakko Laakson näin kuulu-            ja tehostaa yksikön tuottavuutta. Yhtiö hyödyn-
15188: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 99:             tää toisaalta Suomussalmen ja Kalmarin tehtai-
15189:                                                      den modernia tuotantoteknologiaa ja toisaalta
15190:           Onko Hallitus tietoinen, että elektro-     Batamin edullisempaa kustannustasoa. Järjeste-
15191:        niikkateollisuuden peruskomponenttei-         ly merkitsee merkittävää kustannusten keventy-
15192:        hin kuuluvien muovikalvokondensaatto-         mistä. Myös asiakaspalvelu tehostuu, kun toi-
15193:        reidan vientiin suuntautunutta ja ilmei-      mintoja keskitetään, todetaan yhtiön johdon
15194:        sen kannattavaa tuotantoa Suomessa            taholta.
15195:        aiotaan supistaa Evox Oy:n Virkkalan              Järjestelyn seurauksena irtisanotaan valtaosa
15196:        tuotantolaitoksen sulkemisen ja tuotan-       Evox Oy:n Virkkalan tehtaan noin 200 henki-
15197:        non Ruotsiin siirtämisen tuloksena, ja        löstä. Vain osalle voidaan tarjota työtehtäviä
15198:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       kondensaattoriryhmän muilla tuotantolaitok-
15199:        jotta näin ei tapahtuisi eikä työllisyys      silla.
15200:        enää heikkenisi Lohjan suuralueella?              Tuotanto siirretään Virkkalasta asteittain ku-
15201:                                                      luvan vuoden aikana ryhmän muille tehtaille.
15202:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Kondensaattoreissa käytettävän muovikalvon
15203: taen seuraavaa:                                      metallointi, leikkuu ja muovikoteloiden valmis-
15204:                                                      tus jatkuvat toistaiseksi Virkkalassa.
15205:    Finvest Oy:n (kehitysyhtiö, joka omistaa              Yrityskohtaiset tuotannon uudelleenjärjeste-
15206: Evox Oy:n 100 o/o:sti) hallitus on vahvistanut       lytoimenpiteet kuuluvat yritysten päätäntäval-
15207: Evox Oy:n hallituksen ehdottaman kondensaat-         taan eikä hallituksella ole keinoja niihin puuttu-
15208: toriryhmän rakennemuutos- ja kehitysprojektin.       miseen. Yritysjärjestelyistä aiheutuvia tyollisyys-
15209: Sen mukaan Virkkalan tehtaan toiminnot tul-          ongelmia pyritään helpottamaan erilaisin työlli-
15210: laan asteittain tämän vuoden kuluessa siirtä-        syys- ja aluepoliittisin toimenpitein ja yhä enene-
15211: mään Suomussalmelle, Ruotsin Kalmariin ja            vässä määrin myös yritysten tutkimus- ja kehit-
15212: pieni osa Singapore/Batamin tehtaille. Päätöstä      tämistoiminnan tukemisella julkisen vallan kei-
15213: edelsi YT-lain mukainen kolme kuukautta kestä-       noin.
15214: 
15215:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
15216: 
15217:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
15218:                                           1992 vp -      KK 99                                           3
15219: 
15220: 
15221: 
15222: 
15223:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15224: 
15225:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lingstid enligt samarbetslagen. Under denna tid
15226: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          försökte man hitta den bästa lösningen med
15227: 387 av den 26 mars 1992 tili vederbörande               tanke på bolaget.
15228: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-           Enligt bolaget kommer den godkända verk-
15229: de av riksdagsman Jaakko Laakso underteckna-            samhetslinjen att avsevärt förbättra Evox Oy:s
15230: de spörsmål nr 99:                                      lönsamhet och effektivera enhetens produktivi-
15231:                                                         tet. Bolaget kan dels dra nytta av den modema
15232:           År Regeringen medveten om att den             produktionsteknologin vid fabrikema i Suomus-
15233:        exportinriktade och uppenbart lönsam-            salmi och Kalmar och dels av den lägre kost-
15234:        ma produktionen av plastfilmskondensa-           nadsnivån i Batam. Arrangemanget innebär att
15235:        torer som hör tili elektronikindustrins          kostnadema väsentligt minskar. Likaså förbätt-
15236:        baskomponenter kommer att minska i               ras kundservicen då verksamheten koncentreras
15237:        Finland tili följd av att Evox Oy:s pro-         konstaterar bolagets ledning.
15238:        duktionsanläggning i Virkby stängs och              Tili följd av arrangemangen kommer största
15239:        produktionen flyttas tili Sverige och            delen av de 200 anställda vid Evox Oy:s fabrik i
15240:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Virkby att sägas upp. Endast en del kan erbjudas
15241:        för att så inte skall ske och för att            arbetsuppgifter vid kondensatorgruppens övriga
15242:        sysselsättningen inte ytterligare skall för-     produktionsanläggningar.
15243:        sämras i Lojo med omnejd?                           Produktionen överförs gradvis från Virkby tili
15244:                                                         gruppens övriga fabriker under detta år. Metal-
15245:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lisering och skärning av plastfilm samt tiliverk-
15246: anföra följande:                                        ning av plasthöljen som används i kondensatorer
15247:                                                         fortsätter tillsvidare i Virkby.
15248:    Styrelsen i utvecklingsbolaget Finvest Oy               Åtgärder för omorganisering av produktio-
15249: (som äger Evox Oy tili 100 %) har fastställt            nen vid ett företag hör tili företagets beslutande-
15250: det förslag som styrelsen i Evox Oy lagt fram           rätt och regeringen har inga möjligheter att
15251: och som gäller kondensatorgruppens omstruk-             ingripa. Regeringen försöker minska de syssel-
15252: turerings- och utvecklingsprojekt. Enligt pro-          sättningsproblem som uppstår på grund av om-
15253: jektet kommer en del av verksamheten vid                organisering av företag med hjälp avolika syssel-
15254: Virkbyfabriken att stegvis flyttas tili Suomus-         sättningsåtgärder och regionalpolitiska åtgärder
15255: salmi, Kalmar i Sverige och en liten del tili           och i allt högre grad genom att stöda företagens
15256: Singapore/Batamfabrikema under detta år.                forsknings- och utvecklingsverksamhet med of-
15257: Beslutet föregicks av en tre månaders förhand-          fentliga medel.
15258: 
15259:      Helsingfors den 24 april 1992
15260:                                                       Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
15261:                                                1992 vp
15262: 
15263: ikriftligt spörsmål 100
15264: 
15265: 
15266: 
15267: 
15268:                                   Biaudet: Om en säker lagring av kämavfall och utredning av de
15269:                                       kemiska riskema med avfallet
15270: 
15271: 
15272:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15273: 
15274:    Ett intemationellt forskarlag som sedan 1985      slar kan stå emot försurat grundvatten. Han
15275: tuderat de kemiska riskema med kämkraftsav-          säger vidare att det inte är uteslutet att man
15276: all i Sverige, Tyskland, Schweiz och Kanada,         kommer tili att allt kärnkraftsskrot måste för-
15277: ,ekar i sina slutsatser på en rad olösta och         varas i bergrum för högaktivt avfall, vilket
15278: Jlvarliga problem.                                   kommer att innebära en väsentlig fördyming av
15279:    En rad av de mest kända och miljöfarliga          notan för slutförvaringen.
15280: ungmetallema som kadmium, krom, bly, nickel,            1 Sverige hölls för några år sedan ett intema-
15281: ,eryllium och kvicksilver ingår i kämkraftver-       tionellt forskarsymposium om miljöfarligt avfall
15282: :ens tankar, rörledningar och ventiler. Samtliga     som utmynnade i krav på att kämkraftsindustrin
15283: netaller är antingen cancerogena eller så skadar     snarast måste göra en säkerhetsanalys, där
15284: le levande organismens arvsmassa. 1 Dagens           kärnkraftverken och de kemiska riskema med
15285: llyheter 22.3.92 beräknas de tolv svenska reak-      avfallet studeras ur miljösynpunkt. Forskama
15286: oremas stålkonstruktioner innehålla ca 6 000         estimerade att det högaktiva och det kemiska
15287: on krom, 3 400 ton nickel, 2 400 ton koppar,         avfallet är lika giftigt och miljöfarligt efter
15288: ,oo ton bly och 1,2 ton kadmium. Dessa tungme-       100 000 år.
15289:  aller, som aldrig bryts ner, utgör en hittills         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
15290:  örbisedd miljörisk med kämkraftsavfallet. Den       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
15291:  lag tungmetallema nås av grundvattnet sätts de      skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
15292:   rörelse och kan komma ut i naturens kretslopp,     ställa följande spörsmål:
15293:  1efarar forskama.
15294:     Lars Persson, doktor i kärnfysik vid Statens               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
15295:  trålskyddsinstitut i Sverige, säger i Dagens Ny-           ta för att garantera att det kemiska
15296:  teter 22.3.92 att det inte alls är säkert att den          kämkraftsavfallet hanteras och lagras på
15297:  impligaste förvaringsformen för radioaktivt                ett för all framtid säkert sätt och för att
15298:  naterial också är den lämpligaste för detta                en säkerhetsanalys som studerar
15299:  .vfall. Persson säger att ingen vetenskapsman              kämkraftverken och de kenniska riskema
15300:   iag kan förutse försumingens effekter på av-              med avfallet ur miljösynpunkt snarast
15301:   allet eftersom varken betong eller kopparkap-             utförs?
15302: 
15303:      Helsingforsden 27 mars 1992
15304: 
15305:                                              Eva Biaudet
15306: 
15307: 
15308: 
15309: 
15310:  W051L
15311: 2                                        1992 vp -   KK 100
15312: 
15313: Kirjallinen kysymys 100                                                                     Suomennos
15314: 
15315: 
15316: 
15317: 
15318:                                   Biaudet: Ydinjätteen turvallisesta varastoinnista ja kemiallisten
15319:                                       riskien selvittämisestä
15320: 
15321: 
15322:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15323: 
15324:    Kansainvälinen tutkijaryhmä, joka on vuo-         vaikutuksia jätteeseen, koska betoni samoin
15325: desta 1985 tutkinut ydinjätteen kemiallisia riske-   kuin kuparivaippakaan eivät kestä happamoi-
15326: jä Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja Kanadassa,     tunutta pohjavettä. Hän toteaa edelleen, ettei
15327: viittaa päätelmissään joukkoon ratkaisematto-        voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kaikki
15328: mia ja vakavia ongelmia. Joukko tunnetuimpia         ydinromu joudutaan säilyttämään korkea-akti-
15329: ja ympäristön kannalta vaarallisimpia raskasme-      ivisen jätteen kalliosuojassa, mikä merkitsee lop-
15330: talleja kuten kadmiumia, kromia, lyijyä, nikke-      pusäilytyslaskun olennaista kallistumista.
15331: liä, berylliumia ja elohopeaa sisältyy ydinvoima-        Ruotsissa pidettiin joitakin vuosia sitten kan-
15332: loiden säiliöihin, putkistoihin ja venttiileihin.    sainvälinen ympäristövaarallisia jätteitä koskeva
15333: Kaikki metallit ovat joko syöpää aiheuttavia tai     symposiumi, joka päätyi vaatimuksiin siitä, että
15334: ne vaurioittavat eliöiden perimää. Dagens Nyhe-      ydinvoimateollisuuden on tehtävä turvallisuus-
15335: terissä 22.3.1992lasketaan Ruotsin 12 reaktorin      analyysi, jossa ydinvoimaloita ja jätteen kemial-
15336: teräsrakenteiden sisältävän noin 6 000 tonnia        lisia riskejä on tarkasteltava ympäristönäkökul-
15337: kromia, 3 400 tonnia nikkeliä, 2 400 tonnia ku-      masta. Tutkijat arvioivat, että korkea-aktiivinen
15338: paria, 300 tonnia lyijyä ja 1,2 tonnia kadmiumia.    ja kemiallinen jäte on yhtä myrkyllistä ja ympä-
15339: Nämä hajoamattomat raskasmetallit muodosta-          ristövaarallista 100 000 vuoden kuluttua.
15340: vat toistaiseksi ydinjätteen huomiota vaille jää-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15341: neen ympäristöhaitan. Tutkijat pelkäävät, että       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15342: sinä päivänä, jona raskasmetallit joutuvat pohja-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15343: veteen, ne lähtevät liikkeelle ja saattavat joutua   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15344: luonnon kiertokulkuun.
15345:     Ruotsin valtion säteilyturvalaitoksen ydinfy-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15346: siikan tohtori Lars Persson sanoo Dagens Ny-                ryhtyä, jotta kemiallinen ydinjäte käsitel-
15347: heterissä 22.3.1992, ettei suinkaan ole varmaa,             täisiin ja varastoitaisiin ikuisesti varmalla
15348: että radioaktiivisen materiaalin paras säily-               tavalla ja jotta mahdollisimman pikaises-
15349: tysmuoto on myös tämän jätteen paras säily-                 ti tehtäisiin turvallisuusanalyysi, joka
15350: tysmuoto. Persson sanoo, ettei yksikään tiede-              tutkisi ydinvoimaloita ja jätteen kemialli-
15351: mies voi nykyään ennakoida happamoitumisen                  sia riskejä ympäristönäkökulmasta?
15352: 
15353:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
15354:                                              Eva Biaudet
15355:                                           1992 vp -   KK 100                                              3
15356: 
15357: 
15358: 
15359: 
15360:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15361: 
15362:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seen, että jätteiden säteilyvaarallisuus on usean
15363: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuhannen vuoden ajan keski- ja vähäaktiivisten-
15364: olette 27 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           kin jätteiden osalta satoja kertoja suurempi kuin
15365: kirjeenne n:o 424 ohella toimittanut valtioneu-       kemiallinen vaarallisuus. Tietenkin kaukana tu-
15366: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          levaisuudessa, kun ydinjätteiden säteilyvaaralli-
15367: kansanedustaja Biaudet'n näin kuuluvasta kirjal-      suus on hävinnyt olemattomaksi radioaktiivisen
15368: lisesta kysymyksestä n:o 100:                         hajoamisen vuoksi, tulee vakiona pysyvä kemial-
15369:                                                       linen vaarallisuus merkittävämmäksi kuin sätei-
15370:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lyvaarallisuus.
15371:        ryhtyä, jotta kemiallinen ydinjäte käsitel-        Maahamme suunnitelluista ydinjätteiden lop-
15372:        täisiinja varastoitaisiin ikuisesti varmalla   pusijoitustiloista elinympäristöön enimmillään-
15373:        tavalla ja jotta mahdollisimman pikaises-      kin vapautuvat kadmium- ja lyijymäärät jäävät
15374:        ti tehtäisiin turvallisuusanalyysi, joka       alle miljoonasosaan muusta yhteiskunnan toi-
15375:        tutkisi ydinvoimaloita ja jätteen kemialli-    minnasta, kuten energiantuotannosta (kivihiili-
15376:        sia riskejä ympäristönäkökulmasta?             ja turvelaitokset), teollisuudesta, liikenteestä,
15377:                                                       maataloudesta ja kaivannaistoiminnasta elin-
15378:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ympäristöön nykyisin pääsevistä kadmium- ja
15379: vasti seuraavaa:                                      lyijymääristä. Kuparin, nikkelin ja kromin
15380:                                                       osalta vastaavan suhteen on arvioitu olevan
15381:     Ydinvoimalaitoksissa syntyvä jäte on muilta       enintään kymmenestuhannes-sadastuhannes-
15382: kuin radioaktiivisuusominaisuuksiltaan melko          osa.
15383: tavanomaista teollisuusjätettä. Ydinjätteisiin si-        Maa- ja kallioperässä on raskasmetalleja, jot-
15384: sältyvät kemiallisesti vaaralliset aineet, lähinnä    ka rapautumisen vuoksi vapautuvat elinympä-
15385: raskasmetallit, ovat pääosin tavanomaisina            ristöön. Esimerkiksi sen suuruisen kivimäärän,
15386: seosaineina tai epäpuhtauksina laitosten teräsra-     joka täytyi louhia Olkiluotoon hiljattain valmis-
15387: kenteissa. Terästä ei pidetä normaalissa jäte-        tunutta jätteiden loppusijoitustilaa, VLJ-luolaa,
15388: huollossa ongelmajätteenä, vaikka se sisältääkin      varten, arvioidaan sisältävän luonnostaan enem-
15389: sellaisia raskasmetalleja kuten nikkeliä ja kro-      män raskasmetalleja kuin mitä tulee olemaan
15390: mia.                                                  VLJ-luolaan 60 käyttövuoden aikana loppusijoi-
15391:     Suomeen loppusijoitettavat ydinjätteet suun-      tettavissa keski- ja vähäaktiivisissa ydinjätteissä.
15392: nitellaan loppusijoitettavan kallioperään: keski-         On ilmeistä, että eristettäessä ydinjätteet sätei-
15393: ja vähäaktiiviset jätteet noin 100 metrin syvyy-      lyvaarallisuuden vuoksi kyllin hyvin elinympä-
15394: teen ja runsasaktiivinen käytetty polttoaine noin     ristöstä saadaan samalla riittävä eristys myös
15395: 500 metrin syvyyteen. Jätehuoltoratkaisusta on        jätteisiin sisältyville ympäristövaarallisille ras-
15396: tehty yksityiskohtaisia turvallisuusarvioita, jois-   kasmetalleille. Tästä huolimatta pyritään kuiten-
15397: sa tarkastellaan radioaktiivisten aineiden vapau-     kin suuria määriä ympäristövaarallisia aineita
15398: tumista loppusijoitustiloista elinympäristöön ja      sisältävät esineet, kuten lyijysuojat, puhdista-
15399: siitä aiheutuvaa säteilyaltistusta.                   maan ja uudelleenkäyttämään.
15400:     Useassa ydinjätteiden loppusijoittamista tut-         Tähän mennessä tehtyjen ydinjätteitä koske-
15401:  kivassa maassa kuten Ruotsissa, Saksassa, Sveit-     vien raskasmetallitarkasteluiden perusteella voi-
15402:  sissä ja Kanadassa on jonkin verran arvioitu         daan todeta, että laajempien turvallisuusanalyy-
15403:  myös loppusijoitettavien jätteiden raskasmetalli-    sien tekeminen ei näillä näkymin ole tarpeen.
15404:  en vapautumista ja ympäristövaikutuksia vas-         Pikemminkin analyysit olisivat aiheellisia muus-
15405:  taavin menetelmin kuin säteilyvaikutuksiakin.        ta elinkeino- ja asumistoiminnasta peräisin olevi-
15406:  Näissä tarkasteluissa on päädytty johtopäätök-       en, suoraan elolliseen luontoon päätyvien ras-
15407: 4                                      1992 vp -      KK 100
15408: 
15409: kasmetallien aiheuttamien ympäristö- ja terveys-     heuttavien jätteiden kuten rakennus- ja metalli-
15410: haittojen arvioimiseksi. Kokonaisuudessaan           jätteiden käsittelyltä. Siten myös ydinjätteiden
15411: ydinjätteiden huollolta edellytetään jo nyt pa-      sisältämien raskasmetallien aiheuttamat riskit
15412: rempia järjestelyjä turvallisuuden takaamiseksi      jäävät näitä aineita sisältävien muiden jätteiden
15413: kuin muiden, vastaavia haittavaikutuksia ai-         aiheuttamia riskejä oleellisesti pienemmiksi.
15414:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992
15415: 
15416:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
15417:                                           1992 vp -    KK 100                                           5
15418: 
15419: 
15420: 
15421: 
15422:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15423: 
15424:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har man stannat för en sådan slutsats att av-
15425: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         fallets farlighet när det gäller strålningen under
15426: 424 av den 27 mars 1992 tili vederbörande              tusentals år är hundratals gånger större än den
15427: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-      kemiska risken även i samband med medel- och
15428: de av riksdagsman Biaudet undertecknade                lågaktivt avfall. Naturligtvis kommer den kemis-
15429: spörsmål nr 100:                                       ka risken, som hålls konstant, att bli mera
15430:                                                        betydande än strålningsrisken långt in i framti-
15431:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         den då kämavfallets strålningsrisk har blivit
15432:        ta för att garantera att det kemiska            obefmtlig med anledning av det radioaktiva
15433:        kärnkraftsavfallet hanteras och lagras på       sönderfallet.
15434:        ett för all framtid säkert sätt och för att        De maximimängder kadmium och bly som
15435:        en säkerhetsanalys som studerar käm-            frigörs i omgivningen från de utrymmen för
15436:        kraftverken och de kemiska riskema med          slutlig förvaring av kämavfall, för vilka det finns
15437:        avfallet ur mi1jösynpunkt, snarast utförs?      planer i vårt land, blir mindre än en miljondedel
15438:                                                        av de mängder kadmium och bly som för närva-
15439:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rande kommer ut i omgivningen från den övriga
15440: anföra följande:                                       samhälleliga verksamheten, såsom från ener-
15441:                                                        giproduktionen (stenkols- och torvanläggning-
15442:     Det avfall som uppstår vid kärnkraftverken är      ar), industrin, trafiken, lantbruket och gruv-
15443: i fråga om andra egenskaper än de radioaktiva          verksamheten. Beträffande koppar, nickel och
15444: tämligen vanligt industriavfall. De kemiskt far-       krom har det motsvarande förhållandet upp-
15445: liga ämnen som ingår i kämavfall, främst tung-         skattats vara högst en tiotusendedel- hundra-
15446: meta11er, förekommer i huvudsak i form av              tusendedel.
15447: normala blandämnen eller såsom orenheter i                1 marken och berggrunden fmns tungmetaller
15448: anläggningamas stålkonstruktioner. Vid normal          som p.g.a. förvittring frigörs i omgivningen.
15449: avfallshantering anses stål inte vara problemav-       T.ex. en så stor mängd sten som måste brytas för
15450: fall fastän det innehåller sådana tungmetaller         utrymmet för den slutliga förvaring av drift-
15451: som nickel och krom.                                   avfall, VLJ-slutförvaret, som nyligen blev färdigt
15452:     Det kämavfall som får sin slutliga förvaring i     i Olkiluoto, uppskattas av naturen innehålla
15453: Finland planeras bli förvarat i berggrunden. Det       mera tungmetaller än vad som kommer att
15454: medel- och lågaktiva avfallet förvaras på ca 100       finnas i det medel- och lågaktiva kämavfall som
15455: m djup och det högaktiva använda bränslet på ca        slutligt förvaras i VLJ-slutförvaret under 60
15456: 500 m djup. Beträffande lösningen tili avfalls-        bruksår.
15457: hanteringen har detaljerade säkerhetsbedöm-               Det är uppenbart att då kämavfall tillräckligt
15458: ningar gjorts, i vilka granskas hur de radioaktiva     väl isoleras från omgivningen p.g.a. strålnings-
15459:  ämnena frigörs från de slutliga förvaringsutrym-      risken fås på samma gång en tillräcklig isolering
15460:  mena i omgivningen och den exponering som är          för de tungmetaller i avfallet som är farliga för
15461:  ett resultat av detta.                                miljön. Trots detta försöker man emellertid rena
15462:     1 många Iänder som undersöker den slutliga         och återanvända föremål som innehåller stora
15463:  förvaringen av kämavfall, t.ex. i Sverige, Tysk-      mängder ämnen som är farliga för miljön, t.ex.
15464:  land, Schweiz och Kanada, har man i viss mån          blyskydd.
15465:  även uppskattat i viiken mån tungmetaller som            Utgående från de undersökningar av tungme-
15466:  ingår i det avfall som är avsett för slutlig förva-   taller som tilisvidare har utförts beträffande
15467:  ring frigörs samt deras inverkan på miljön med        kämavfall kan det konstateras att några mera
15468:  motsvarande metoder som vid undersökningen            omfattande säkerhetsanalyser inte är nödvändi-
15469:  av strålningsverkan. Vid dessa undersökningar         ga som det nu ser ut. Analysema skulle snarare
15470: 6                                       1992 vp -     KK 100
15471: 
15472: vara motiverade för bedömningen av sådana             heten än vad som gäller för annat avfall sorr
15473: olägenheter för miljön och hälsan som föror-          förorsakar motsvarande olägenheter, såsom be·
15474: sakas av tungmetaller som hamnar direkt i den         handlingen av byggnads- och metallavfall. Så
15475: levande naturen och som har sitt ursprung i           lunda blir även de risker som förorsakas a'
15476: annan närings- och boendeverksamhet. Av kärn-         kämavfall som innehåller tungmetaller väsent
15477: avfallshanteringen förutsätts i dess helhet redan     ligt mindre än de risker som förorsakas av anna·
15478: nu bättre arrangemang för tryggande av säker-         avfall som innehåller dessa ämnen.
15479: 
15480:      Helsingfors den 30 apri11992
15481: 
15482:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
15483:                                                   1992 vp
15484: 
15485: Kirjallinen kysymys 101
15486: 
15487: 
15488: 
15489: 
15490:                                     Linnainmaa ym.: Kuntien taloudellisen toiminnan esteiden poista-
15491:                                         misesta
15492: 
15493: 
15494:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15495: 
15496:    Jatkuvaan taloudelliseen kasvuun luottaen            kanssa sovittu, mutta noin 50 prosenttia halvem-
15497: kuntien menot ovat kasvaneet tuntuvasti koko            pi kuin kuljetusliikkeen alin tarjous. Koululle
15498: 1980-luvun sekä valtion että kuntien itsensä            kustannuslisä on nykyisellä jätjestelyllä noin
15499: tekemin päätöksin. Taloudellisen taantuman yl-          10 000 markkaa vuodessa. Lainsäätäjän tarkoi-
15500: lättäessä ovat kunnat nyt etsimässä pysyviä kus-        tuksena ei ole varmastikaan ollut estää kuntien
15501: tannussäästöjä. Jokainen kunnallinen vastuuyk-          tarkoituksenmukaisten säästökohteiden toteut-
15502: sikkö joutuu tehostamaan toimintaansa ja etsi-          tamista.
15503: mään omalta osaltaan tarkoituksenmukaisia ra-              Vastaavia esimerkkejä lainsäädännön asetta-
15504: tionointikohteita. Kuntien etsiessä säästökohtei-       mista esteistä sekä kuntien että valtion taloudel-
15505: ta on todettu, että lainsäädännössä asetetaan           liselle toiminnalle löytyy runsaasti, mikäli lain-
15506: esteitä kuntien järkevälle ja taloudelliselle toi-      säädäntöämme läpikäytäisiin tältä osin katta-
15507: minnalle.                                               vasti. Lainsäädäntöä tarkistamaHa voitaisiin
15508:     Konkreettinen esimerkki Uudeltamaalta               saada sekä valtion että kuntien talouteen tarkoi-
15509: osoittaa tämän hyvin. Suuren yläasteen koulun           tuksenmukaisella tavalla säästömahdollisuuksia
15510: toimiessa kolmessa eri paikassa joudutaan kou-          tarvitsematta puuttua peruspalveluihin.
15511: luruoka kuljettamaan koulun päärakennuksesta                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
15512: kahteen muuhun toimipaikkaan, noin 300 met-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15513: rin ja noin yhden kilometrin matkan päähän.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15514: Tehtävä oli kuljetusliikkeen hoidossa, mutta            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15515: koulun hakiessa säästökohteita tatjottiin tehtä-
15516: vää koulun vahtimestarille, joka lupautui suorit-                 Mahdollistaako lainsäädäntö Halli-
15517:  tamaan päivittäisen noin kolmen kilometrin kul-               tuksen mielestä kuntien tarkoituksenmu-
15518: jetuksen virka-aikanaan omalla autollaan pie-                  kaisen taloudellisen toiminnan peruste-
15519:  nehköä kilometrikorvausta vastaan.                            luissa esitetyn konkreettisen esimerkin
15520:     Laki luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä             valossa, ja jos ei,
15521:  tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991. Lain                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15522:  mukaan vahtimestari ei voi edellä mainittua                   ryhtyä muuttaakseen lainsäädäntöä tältä
15523:  tehtävää ilman erityistä em. lain mukaista lupaa              osin, ja
15524:  suorittaa. Siksi kuljetus tällä hetkellä suoritetaan             aikooko Hallitus selvittää, sisältyykö
15525:  kaupungin teknisen viraston toimesta kaupun-                  lainsäädäntöömme vastaavia kuntien ja
15526:  gin pakettiautoa käyttäen. Jätjestely on kuiten-              valtion tarkoituksenmukaisen taloudelli-
15527:  kin yli kaksi kertaa kalliimpi kuin vahtimestarin             sen toiminnan estäviä lakeja?
15528: 
15529:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
15530: 
15531:                       Tuula Linnainmaa                           Päivi Varpasuo
15532: 
15533: 
15534: 
15535: 
15536: 220051L
15537: 2                                       1992 vp -   KK 101
15538: 
15539: 
15540: 
15541: 
15542:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15543: 
15544:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kuntien mahdollisuuksia järjestää toimintonsa
15545: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla
15546: olette 27 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn         taloudellisella tavalla.
15547: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-        Uudistamisen keskeinen lähtökohta toiminto-
15548: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     jen järjestämisessä on se, että kunta voi hoitaa
15549: taja Tuula Linnainmaan ym. näin kuuluvasta          tehtävät itse, hoitaa ne yhteistyössä muiden kun-
15550: kirjallisesta kysymyksestä n:o 101, jossa tiedus-   tien kanssa tai ostaa palvelut. Hankkiessaan
15551: tellaan:                                            palveluja ostamalla kunta luonnollisesti on sa-
15552:                                                     massa asemassa ja samojen säännösten alainen
15553:           Mahdollistaako lainsäädäntö Halli-        kuin muutkin palvelujen ostajat. Tässä suhteessa
15554:        tuksen mielestä kuntien tarkoituksenmu-      kunnalle ei voida antaa erityisasemaa.
15555:        kaisen taloudellisen toiminnan peruste-          Kysymyksen perusteluissa esitetyssä esimer-
15556:        luissa esitetyn konkreettisen esimerkin      kissä kunta on niiden säännösten alainen, jotka
15557:        valossa, ja jos ei,                          koskevat kuljetuksia. Kunnalle ei ole syytä tässä
15558:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      asiassa antaa erikoisasemaa.
15559:        ryhtyä muuttaakseen lainsäädäntöä tältä          Laki luvanvaraisesta tavaraliikenteestä on
15560:        osin, ja                                     vielä varsin uusi. Sitä valmisteltaessa voitiin
15561:           aikooko Hallitus selvittää, sisältyykö    ottaa huomioon mm. ne vaatimukset, joita kan-
15562:        lainsäädäntöömme vastaavia kuntien ja        sainvälistyminen liikenteen sääntelylle asettaa.
15563:        valtion tarkoituksenmukaisen taloudelli-     Tätä taustaa vasten on luonnollista, että tässä
15564:        sen toiminnan estäviä lakeja?                vaiheessa kerätään kokemuksia lain toimivuu-
15565:                                                     desta.
15566:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Valtionosuusuudistuksen yhteydessä ja sen
15567: en seuraavaa:                                       seurauksena kuntien toimintaa koskevaa nor-
15568:                                                     mistoa puretaan ja kevennetään huomattavasti.
15569:    Kuntien toiminnan kehittäminen on viime          On kuitenkin selvää, että tätä uudistamistyötä ei
15570: vuosina perustunut kuntien toimintaa ohjaavan       saada kerralla valmiiksi, vaan kuntien kehittäes-
15571: säännöstön purkamiseen ja keventämiseen.             sä uusia toimintatapoja myös paineet normiston
15572: Tämä on ollut keskeistä mm. normihankkeessa,        uudistamiseen jatkuvat ja edellyttävät säännös-
15573: vapaakuntakokeilussa ja valtionosuusuudistuk-       tön pitämistä kaiken aikaa ajan tasalla.
15574: sessa. Säännöstön uudistamisella on parannettu
15575: 
15576:       Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992
15577: 
15578:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
15579:                                           1992 vp- KK 101                                             3
15580: 
15581: 
15582: 
15583: 
15584:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15585: 
15586:     1 det syfte 37 § 1 mom. rik:sdagsordningen            Den centrala utgångspunkten då funktioner-
15587: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        na organiseras är att man i kommunen skall
15588: den 27 mars 1992 till vederbörande medlem av          kunna välja mellan att själv svara för skötseln av
15589: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     uppgiftema, att sköta uppgiftema i samarbete
15590: dagsman Tuula Linnainmaa m.fl. underteckna-           med andra kommuner eller att köpa tjänstema.
15591: de spörsmål nr 101:                                   Då kommunen köper tjänster är den naturligtvis
15592:                                                       i samma ställning och underkastad samma stad-
15593:           Anser Regeringen att lagstiftningen         ganden som alla andra som köper tjänster. 1
15594:        möjliggör en ändamålsenlig ekonomisk           detta avseende kan kommunen inte ges några
15595:        verksamhet i kommunema, i belysning            privilegier.
15596:        av det exempel som framställts i motive-           1 det exempel som framställts i motiveringen
15597:        ringen och, om inte,                           till spörsmålet är kommunen underkastad de
15598:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       stadganden som gäller transporter. Det fmns
15599:        för att ändra lagstiftningen till denna del,   ingen orsak att i detta fall försätta kommunen i
15600:        och                                            någon särställning.
15601:           ämnar Regeringen utreda om vår lag-             Lagen om tillståndspliktig godstrafik är ännu
15602:        stiftning innehåller flera motsvarande la-     relativt ny. Vid beredningen av lagen kunde man
15603:        gar som förhindrar ändamålsenlig kom-          beakta bl.a. de krav som intemationaliseringen
15604:        munal och statlig verksamhet?                  ställer på regleringen av trafiken. Mot den här
15605:                                                       bakgrunden är det naturligt att man i det här
15606:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skedet samlar kunskap om hur lagen fungerar i
15607: anföra följande:                                      praktiken.
15608:                                                           1 samband med statsandelsreformen, och som
15609:    Under de senaste åren har man befrämjat            en följd av den, avvecklar eller förmildrar man
15610: kommunemas verksamhet genom att avveckla              märkbart det regelsystem som avser kommuner-
15611: eller lätta upp det regelsystem som styr verksam-     nas verksamhet. Det är dock klart att reformar-
15612: heten. Det här har varit av central betydelse i       betet inte blir färdigt med en gång. Påtrycknin-
15613: bl.a. normprojektet, försöket med frikommuner         gama att fömya normsystemet fortsätter efter
15614: och statsandelsreformen. Genom att omarbeta           hand som kommunema utvecklar nya verksam-
15615: regelsystemet har man förbättrat möjligheten för      hetsmetoder, och det förutsätts att regelsystemet
15616: kommunema att organisera sina funktioner på           hela tiden hålls å jour.
15617: det sätt som är lämpligast och mest ekonomiskt
15618: med tanke på de lokala förhållandena.
15619: 
15620:      Helsingfors den 30 april 1992
15621: 
15622:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
15623:                                               1992 vp
15624: 
15625: Kirjallinen kysymys 102
15626: 
15627: 
15628: 
15629: 
15630:                                  Ala-Harja ym.: Suomalaisten kuorma-autoilijoiden tasavertaisten
15631:                                      kilpailuedellytysten turvaamisesta
15632: 
15633: 
15634:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15635: 
15636:     Eurooppalaistyyppiseen laajapohjaiseen ar-      sä. Ongelma on lisäksi taannehtiva, koska jo
15637: vonlisäverojärjestelmään siirtymistä pohtinut       käytössä oleva suomalainen kuorma-autokalus-
15638: toimikunta sai työnsä valmiiksi 23.1.1992. Jär-     to kantaa rasitteenaan yrittäjien jo kerran mak-
15639: jestelmä voitaneen kaikessa laajuudessaan ottaa     samia liikevaihtoveroja.
15640: meillä käyttöön aikaisintaan vuonna 1994, ehkä         On vaara, että investoinnit loppuvat kuljetus-
15641: vasta vuotta, kahta myöhemmin. Suomalaisella        alalta vuosiksi, mikäli liikevaihtoverouudistuk-
15642: kuorma-autoelinkeinolla ei ole varaa odotella       sessa yrittäjät eivät saa liikevaihtoveropalautuk-
15643: näin pitkään. Ilman nykyisen liikevaihtoveron       sia myös taannehtivasti.
15644: vähennysoikeuksia pysähtyisivät alan investoin-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15645: nit pariksi kolmeksi vuodeksi uutta järjestelmää    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15646: odotellessa.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15647:     Suomalaisen kuorma-autoliikenteen kannalta      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15648: arvonlisäverojärjestelmään siirtyminen tapahtuu
15649: liian myöhään myös siksi, että Euroopan yhden-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15650: tyminen merkitsee ulkomaisen kilpailun alka-               ryhtyä, jotta kuorma-autoelinkeinon in-
15651: mista jo aiemmin Suomen maaperällä. Suoma-                 vestoinnit eivät pysähtyisi ennen siir-
15652: lainen kuljetuselinkeino ei voi kilpailla tasa-            tymistä uuteen arvonlisäverojärjestel-
15653: vertaisesti ulkomaisten yrittäjien kanssa, mikäli          mään, ja
15654:  kaluston hintaan sisältyvää liikevaihtoveroa ei              minkälaisin toimenpitein Hallitus ai-
15655: palauteta suomalaisyrittäjille. Nykyinen liike-            koo turvata suomalaisen kuljetuselin-
15656:  vaihtoverojärjestelmämme antaa kilpailijamais-            keinon tasavertaiset kilpailuedellytykset
15657:  sa rekisteröidyille autoille kymmenen prosentin           ulkomaisten yrittäjien kanssa?
15658:  kilpailuedun myös Suomen sisäisessä liikentees-
15659: 
15660:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
15661: 
15662:           Kirsti Ala-Harja              Ritva Laurila                 Ben Zyskowicz
15663:           Kaarina Dromberg              Kari Häkämies                 Riitta Jouppila
15664:           Matti Lahtinen                Pirjo-Riitta Antvuori         Pentti Mäki-Hakola
15665:           Mauri Miettinen               Kyösti Toivonen               Leila Lehtinen
15666:           Marja-Liisa Tykkyläinen       Jukka Gustafsson              Arja Ojala
15667:           Maria Kaisa Aula              Margareta Pietikäinen         Jaakko Laakso
15668:           Tuula Linnainmaa              Maunu Kohijoki                Heikki A. Ollila
15669:           Päivi Varpasuo                Matti Väistö                  Jarmo Laivoranta
15670:           Kauko Heikkinen               Aapo Saari                    Tellervo Renko
15671:           Leea Hiltunen                 Bjarne Kallis                 Pirkko Laakkonen
15672:           Markku Vuorensola             Markku Rossi                  Matti Vanhanen
15673:           Aino Suhola                   Kalle Röntynen                Tero Mölsä
15674:           Pauli Saapunki                Timo E. Korva                 Juha Korkeaoja
15675:           Jan-Erik Enestam              Riitta Saastamoinen           Anneli Taina
15676:           Tuulikki Ukkola               Irmeli Takala                 Gunnar Jansson
15677: 
15678: 
15679: 220051L
15680: 2                                                1992 vp -    KK 102
15681: 
15682: 
15683: 
15684: 
15685:                                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15686: 
15687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                tojen, varaosien jne. vähennyskelvottomuudesta
15688: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 liikevaihtoverotuksessa.
15689: olette 27 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn                       Hallitus on 5.4.1992 tehnyt periaatepäätöksen
15690: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                  siitä, että arvonlisäverojärjestelmään siirrytään
15691: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-                 1.1.1994. Uudessa järjestelmässä liikennepalve-
15692: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kirjal-               lut olisivat arvonlisäveron alaisia ja liikenne-
15693: lisesta kysymyksestä n:o 102:                                 yrityksen verollisina hankkimat tuotantopanok-
15694:                                                               set vähennyskelpoisia. Tämä vastaa tilannetta
15695:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             pääasiallisimmissa kilpailijamaissamme, joiden
15696:           ryhtyä, jotta kuorma-autoelinkeinon in-             kuljetusyritykset ovat saaneet vähennyksenä
15697:           vestoinnit eivät pysähtyisi ennen siir-             hyväkseen muun muassa ajokaluston hankinta-
15698:           tymistä uuteen arvonlisäverojärjestel-              hintaan sisältyneen arvonlisäveron.
15699:           mään,ja                                                 Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,
15700:              minkälaisin toimenpitein Hallitus ai-            siirtymäkauden aikana ennen vuoden 1994 alkua
15701:           koo turvata suomalaisen kuljetuselin-               on mahdollista, että kuorma-autoalalla siirre-
15702:           keinon tasavertaiset kilpailuedellytykset           tään investointeja siihen ajankohtaan, jona han-
15703:           ulkomaisten yrittäjien kanssa?                      kinnat tulevat vähennyskelpoisiksi. Hallituksen
15704:                                                               tekemän periaatepäätöksen huomioon ottaen
15705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                  tällä hetkellä on tiedossa, ettei siirtymäkaudesta
15706: vasti seuraavaa:                                              muodostu niin pitkää kuin kysymyksessä pide-
15707:                                                               tään mahdollisena.
15708:    Keväällä 1991 tehtyjen laskelmien mukaan                       Investointien siirtäminen on yhteisenä ongel-
15709: ulkomailla rekisteröidyillä ajoneuvoyhdistelmil-              mana kaikilla niillä aloilla, jotka tulevat uusina
15710: lä on suomalaiseen vastaavaan ajoneuvoon ver-                 toimialoina arvonlisäverotuksen piiriin. Pahem-
15711: rattuna seuraavan asetelman verran pienemmät                  min kuin liikenneyrityksiin ongelma kuitenkin
15712: vuosikustannukset                                             kohdistuu kotimaiseen kuorma-auto- ja perä-
15713:                                                               vaunuvalmistukseen sekä autokauppaan kysyn-
15714: rekisteröintimaa               kustannusetu   verojen osuus   nän oleellisesti supistuessa. Teollisuuspoliittisilla
15715:                                     %          %-yksikköä     näkökohdilla on asiassa huomattava merkitys.
15716: Ruotsi ................... .      12,7            6,9             Liikenneyritysten kohdalla on kysymys lähin-
15717: Norja .................... .      29,0            6,3         nä liikenteen vapautumisesta johtuvasta kan-
15718: Tanska .................. .       20,2            6,2         sainvälisen kilpailun lisääntymisestä. Tähän
15719: Saksa .................... .      14,1            4,6         mennessä liikenneyritykset ovat kohdanneet
15720: Alankomaat ......... .            19,4            6,9         kansainvälisen kilpailun ainoastaan ulkomaan-
15721:                                                               liikenteessä. Verotuksessa on järjestetty ulko-
15722:    Tärkeimmissä kilpailijamaissamme kuorma-                   maanliikenteen ajoneuvoille sekä ajokaluston lii-
15723: autoliikenteen kustannustaso on siten selvästi                kevaihtoveroa vastaava tuki että dieselöljyn
15724: alempi kuin mitä se on Suomessa. Vain puolet tai              polttoaineveron palautus. Verotuksen kilpailu-
15725: kolmannes kustannustason eroista johtuu kui-                  kykyvaikutukset on siten jo kompensoitu sille
15726: tenkin verotuksesta. Verotuksen osuudesta puo-                osalle liikennettä, joka on ollut avoimessa kilpai-
15727: lestaan johtuu suunnilleen kaksi kolmasosaa                   lussa ulkomaisten yritysten kanssa.
15728: ulkomaisen ajoneuvon mahdollisuudesta kevyen                      Tilanne kuitenkin muuttuu, kun ulkomaiset
15729: polttoöljyn käyttöön. Muu osa verotuksen kil-                 ajoneuvot pääsevät harjoittamaan myös Suomen
15730: pailukykyvaikutuksesta aiheutuu liikevaihtove-                sisäistä liikennettä. Tämän tyyppinen kilpailu on
15731: rojärjestelmän ja arvonlisäverotuksen välisestä               alkamassa mahdollisesti jo tämän vuoden ku-
15732: erosta. Ajokaluston vähennysmahdollisuuden                    luessa niin sanotun pohjoismaisen kabotaasi-
15733: puuttuminen vastaa noin puolta tästä osuudesta                liikennesopimuksen kautta. ETA-sopimuksen
15734: lopunjohtuessa muun muassa polttoainehankin-                  syntyminen saattaa laajentaa ulkomaisten lii-
15735:                                           1992 vp -   KK 102                                           3
15736: 
15737: kenneyrittäjien kilpailua Suomen kuljetusmark-        polttoöljyn käyttöä tavallaan vastaava kulutus-
15738: kinoilla. Kummatkin näistä järjestelyistä ovat        vero, ajoneuvon käytön verotus on kokonaisuu-
15739: kuitenkin kiintiöihin perustuvia, eivätkä ne suin-    tena arvioituna selkeästi kohdistanut tukea koti-
15740: kaan merkitse täysin rajoittamattoman kilpailun       maisille eikä suinkaan ulkomaisille ajoneuvoille.
15741: välitöntä käynnistymistä liikennealalla. Euroo-          Kun ulkomaisen ajoneuvon kilpailu jatkossa
15742: pasta saatujen kokemusten mukaan maan sisäi-          kohdistuu myös suomalaiseen kotimaanliiken-
15743: nen liikenne ulkomaisella ajoneuvolla on osoit-       teen ajoneuvoon, tarkoituksena on antaa edus-
15744: tautunut huomattavasti vähäisemmäksi kuin             kunnalle valtiovarainministeriössä jo valmiina
15745: ennalta oli arvioitu. Tämän liikenteen osuus          oleva esitys lainsäädännön muuttamisesta siten,
15746: EY-maissa on ollut vain 0,2 prosenttia koko           että kevyen polttoöljyn käyttö ei enää muodostu
15747: raskaasta tieliikenteestä, ja Saksassakin, jossa      taloudellisesti mahdolliseksi vaihtoehdoksi ulko-
15748: osuus on suurin, vain 0,5 prosenttia kuorma-          maisessakaan ajoneuvossa. Kun samalla joudu-
15749: autoliikenteestä. Erityisesti Keski-Euroopan          taan luopumaan nykyisestä ulkomaanliikenteen
15750: maiden ajoneuvojen kilpailukyvyn kohdalla on          ajoneuvojen polttoaineveron palauttamisesta ja
15751: syytä todeta, että Suomessa käytössä olevat           ainakin osittain myös kulutusveron kantamises-
15752: näissä maissa sallittua raskaammat ajoneuvot          ta ulkomaisilta ajoneuvoilta, tarkoituksena on,
15753: tarjoavat käytännössä tehokkaan kilpailuedun          että uudistus tulisi riittävän siirtymäkauden
15754: Suomen sisäisissä kuljetuksissa. On todennä-          varaaiDiseksi kotimaisille ulkomaanliikenteen-
15755: köistä, että kansainvälinen kilpailu ainakin alku-    harjoittajille voimaan vuoden 1993 alusta. Siirty-
15756: vaiheessa jää Suomen liikennemarkkinoilla suh-        mäaikaa mitoitettaessa joudutaan sovittelemaan
15757: teellisen vähäiseksi.                                 mainitun ulkomaanliikenteen tuen ja kotimaassa
15758:     Valtiovarainministeriö seuraa tarkoin arvon-      ehkä syntyvän kilpailun välillä. Tämänhetkisen
15759: lisäverojärjestelmään siirtymisestä johtuvaa kil-     arvion mukaan kuluvana vuonna muiden poh-
15760: pailukykytilannetta liikennealalla ja siihen liit-    joismaiden ajoneuvojen ehkä aiheuttama kilpai-
15761: tyvillä teollisen tuotannon ja kaupan aloilla.        lu ei liene Suomessa määrällisesti kovin suurta.
15762: Kokonaan poissuljettuna mahdollisuutena on            Lisäksi pääosalta tätä liikennettä kannetaan vie-
15763: kuitenkin pidettävä jo käytössä olevaan kalus-        lä tänä vuonna kevyestä pohtoöljystä saatavaa
15764: toon kohdistuvia taannehtivia palautuksia. Täl-       etua vastaavaa kulutusveroa.
15765: laiseen ei ole valtiontaloudellisia mahdollisuuk-        Valtiovarainministeriön tarkoituksena on
15766:  sia. Liikevaihtoveron osuus on lisäksi jo sisäl-     huolehtia suomalaisten liikenneyritysten tasa-
15767:  tynyt kuljetusyritysten laskutukseen kustannus-      vertaisesta kilpailukyvystä ennen muuta val-
15768:  tekijänä, kuten muutkin yrityksen kustannukset.      mistelemalla arvonlisäverojärjestelmää koskeva
15769:     Pääosa verotuksestajohtuvasta kilpailuerosta      lainsäädäntö kiireellisenä siten, että uusi järjes-
15770:  kuitenkinjohtuu kevyen polttoöljyn käyttömah-        telmä olisi voimassa vuoden 1994 alusta. Kevyt-
15771:  dollisuudesta ulkomaisessa ajoneuvossa. Kuten        tä polttoöljyä koskeva lainmuutos on tarkoitus
15772:  edellä todettiin, tällä on tähän asti ollut merki-   esitellä lähiaikoina. Näiden muutosten jälkeen
15773:  tystä vain ulkomaanliikenteessä. Kun kotimai-        suomalainen liikenneyritys on tältä osin vero-
15774:  selle ulkomaanliikenteen ajoneuvolle on palau-       tuksellisesti samassa asemassa kuin ulkomaiset
15775:  tettu dieselöljyn polttoainevero ja myös liike-      kilpailijat ovat. Jo tätä ennen suomalaisten yri-
15776:  vaihtoveroa polttoaineesta, verotuksestajohtuva      tysten olisi kuitenkin syytä nähdä liikenteen
15777:  kilpailuero on ollut vähäinen. Jos otetaan huo-      vapautuminen myös mahdollisuutena eikä pel-
15778:  mioon myös Ruotsissa ja Norjassa rekiste-            kästään uhkana, jos kilpailussa aiotaan jatkossa
15779:  röidyiltä ajoneuvoilta täällä kannettu kevyen        menestyä.
15780: 
15781:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
15782: 
15783:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15784: 4                                                   1992 vp -    KK 102
15785: 
15786: 
15787: 
15788: 
15789:                                                 Till Riksdagens Herr Talman
15790: 
15791:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                     hälften av denna andel medan resten bl.a. beror
15792: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av                   på att bränsleanskaffningar, reservdelar osv. inte
15793: den 27 mars 1992 till vederbörande med1em av                     är avdragsgilla vid omsättningsbeskattningen.
15794: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-                   Regeringen fattade den 5 april 1992 ett prin-
15795: dagsman Ala-Harja m.fl. undertecknade spörs-                     cipbeslut om en övergång till systemet med
15796: mål nr 102:                                                      mervärdesskatt 1.1.1994. 1 det nya systemet är
15797:                                                                  trafikservice belagd med mervärdesskatt och
15798:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-                trafikföretagens skattepliktiga produktionsin-
15799:           ta för att inte investeringama inom last-              satser avdragsgilla. Detta motsvarar situationen
15800:           bilsnäringen skall avstanna före över-                 i våra viktigaste konkurrentländer, där trans-
15801:           gången till det nya systemet med mer-                  portföretagen bl.a. har kunnat dra av den mer-
15802:           värdesskatt, och                                       värdesskatt som ingår i anskaffningspriset på
15803:              genom vilka åtgärder ämnar Rege-                    fordon.
15804:           ringen säkerställa att den finländska                     Såsom det konstateras i motiveringen till
15805:           transportnäringens konkurrensmöjlighe-                 spörsmå1et är det möj1igt att man inom last-
15806:           ter är jämlika med de utländska före-                  bilsbranschen under övergångsperioden före in-
15807:           tagamas?                                               gången av 1994 uppskjuter investeringar tills
15808:                                                                  anskaffningama blir avdragsgilla. Med beak-
15809:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                    tande av regeringens principbes1ut vet man för
15810: anföra följande:                                                 närvarande att övergångsperioden inte b1ir så
15811:                                                                  1ång som antas i spörsmålet.
15812:    Enligt kalkyler som uppgjordes våren 1991 är                     Uppskjutandet av investeringar är ett gemen-
15813: årskostnadema för fordonskombinationer som                       samt prob1em för alla de branscher vi1ka såsom
15814: registrerats utomlands mindre än för ett fm-                     nya branscher kommer att omfattas av mer-
15815: ländskt motsvarande fordon. Skillnaden fram-                     värdesbeskattningen. Värre än trafikföretagen
15816: går av fö1jande tabell:                                          drabbar problemet dock den inhemska 1astbils-
15817:                                                                  och släpvagnstillverkningen samt bi1handeln i
15818: registreringsland              kostnadsförmån      skatteandel   och med att efterfrågan väsentligt minskar. ln-
15819:                                      %              %-enhet      dustripolitiska synpunkter har stor betydelse i
15820: Sverige .................. .       12,7               6,9        saken.
15821:                                                                      När det gäller trafikföretag är det främst fråga
15822: Norge ................... .        29,0               6,3
15823:                                    20,2                          om en ökning av den intemationella konkur-
15824: Danmark .............. .                              6,2
15825: Tyskland ............... .         14,1               4,6
15826:                                                                  rensen på grund av frigörelsen av trafiken.
15827: Nederländema ...... .              19,4               6,9
15828:                                                                  Hittills har trafikföretagen mött intemationell
15829:                                                                  konkurrens endast i utrikestrafik. För fordon i
15830:                                                                  utrikestrafik har i beskattningen ordnats både
15831:    1 våra viktigaste konkurrentländer är kost-                   ett stöd som motsvarar omsättningsskatten på
15832: nadsnivån inom lastbilstrafiken så1unda klart                    fordon och återbäring av bränsleaccisen på
15833: lägre än i Finland. Endast hälften eller en tredje-              dieselo1ja. Beskattningens verkningar på kon-
15834: del av skillnadema i kostnadsnivån beror dock                    kurrenskraften har sålunda redan kompenserats
15835: på beskattningen. Av beskattningens andel beror                  för den del av trafiken som har haft öppen
15836: ungefår två tredjedelar i sin tur på utländska                   konkurrens med utländska företag.
15837: fordons möjligheter att använda lätt bränno1ja.                      Situationen förändras dock då utländska for-
15838: Resten av beskattningens inverkan på kon-                        don även får börja idka inrikestrafik i Finland.
15839: kurrenskraften beror på skillnaden mellan om-                    Konkurrens av denna typ in1eds eventuellt redan
15840: sättningsskattesystemet och mervärdesbeskatt-                    i år genom det s.k. nordiska kabotagetrafikavta-
15841: ningen. Det faktum att det inte finns någon                      let. EES-avta1et kommer eventuellt att öka kon-
15842: möjlighet till avdrag för fordonen står för cirka                kurrensen från utländska trafikidkare på trans-
15843:                                           1992 vp -   KK 102                                          5
15844: 
15845: portmarknaden i Finland. Båda dessa arrange-          brännolja, har beskattningen av användningen
15846: mang baserar sig dock på kvoter och innebär           av fordon som helhet betraktad klart inneburit
15847: ingalunda att en helt obegränsad konkurrens           att stöd givits inhemska och ingalunda utländska
15848: omedelbart inleds inom trafikbranschen. Enligt        fordon.
15849: erfarenheter i Europa har inrikestrafik med ut-           Eftersom konkurrensen från utländska for-
15850: ländska fordon visat sig förekomma mycket             don framdeles även berör fordon i inrikestrafik i
15851: mindre än vad som på förhand uppskattats.             Finland, är avsikten att en proposition, som
15852: Andelen sådan här trafik i EG-ländema har             redan är färdig vid fmansministeriet och som
15853: utgjort endast 0,2 % av hela den tunga väg-           innehåller förslag tili ändring av lagstiftningen,
15854: trafiken och även i Tyskland, där andelen är          skall avlåtas tili riksdagen så att användningen
15855: störst, endast 0,5 % av lastbilstrafiken. 1 synner-   av lätt brännolja inte heller i utländska fordon
15856: het när det gäller konkurrenskraften hos fordon       längre skall utgöra ett ekonomiskt tänkbart
15857: i de mellaneuropeiska ländema är det skäl att         altemativ. Eftersom den nuvarande återbäringen
15858: konstatera att fordon som används i Finland och       av bränsleaccis på fordon i utrikestrafik och
15859: är tyngre än vad som är tillåtet i dessa Iänder       åtminstone delvis även uppbärandet av konsum-
15860: i praktiken erbjuder en effektiv konkurrens-          tionsskatt för utländska fordon samtidigt måste
15861: förmån i inrik:estransportema i Finland. Det är       slopas, är avsikten att reformen skall träda i
15862: sannolikt att den intemationella konkurrensen         kraft vid ingången av 1993 för att en tiliräcklig
15863: åtminstone i början blir ganska obetydlig på den      övergångsperiod skall reserveras för inhemska
15864: finländska trafikmarknaden.                           idkare av utrikestrafik. Vid dimensioneringen av
15865:     Finansministeriet följer noga den konkurrens-     övergångstiden måste man jämka mellan nämn-
15866: situation som följer av övergången tili systemet      da stöd för utrikestrafiken och den konkurrens
15867: med mervärdesskatt inom trafikbranschen och           som eventuellt uppstår i Finland. Enligt en
15868: inom sådana branscher för industriproduktion          uppskattning i detta nu torde den konkurrens
15869: och handel som har samband med trafik-                som fordon från de övriga nordiska ländema
15870: branschen. Helt uteslutna måste ändå retro-           eventuellt föranleder under detta år kvantitativt
15871: aktiva återbäringar för fordon som redan är i         inte vara så stor. För största delen av denna
15872: användning anses vara. Därtill finns inga stats-      trafik uppbärs dessutom ännu i år sådan kon-
15873: ekonomiska möjligheter. Omsättningsskatten            sumtionsskatt som motsvarar den förmån som
15874: ingår dessutom redan som en kostnadsfaktor i          fås för lätt brännolja.
15875: faktureringen av transportföretag liksom före-            Finansministeriet har för avsikt att sörja för
15876: tagets övriga kostnader.                              att fmländska trafikföretag har en jämlik kon-
15877:     Största delen av de konkurrensskilinader som      kurrenskraft framför allt genom att i brådskande
15878: föranleds av beskattningen beror dock på möj-         ordning bereda lagstiftningen gällande systemet
15879: ligheten att använda lätt brännolja i utländska       med mervärdesskatt så att det nya systemet
15880: fordon. Liksom ovan konstateras har detta hit-        träder i kraft vid ingången av 1994. Avsikten är
15881: tilis haft betydelse endast i utrikestrafik. Efter-   att den lagändring som gäller lätt brännolja skall
15882: som bränsleaccisen på dieselolja och även om-         föredras inom den närmaste framtiden. Efter
15883:  sättningsskatten på bränsle har återburits för       dessa förändringar är finländska trafikföretag
15884:  inhemska fordon i utrikestrafik, har den konkur-     tili denna del beskattningsmässigt i samma ställ-
15885: rensskillnad som beror på beskattningen varit         ning som utländska konkurrenter. Finländska
15886:  obetydlig. Om man även beaktar den konsum-           företag har dock skäl att redan före detta be-
15887:  tionsskatt som i Finland uppbärs för fordon som      trakta frigörelsen av trafiken även som en möj-
15888:  är registrerade i Sverige och N orge och som på      lighet och inte endast som ett hot, om de skall ha
15889:  sätt och vis motsvarar användningen av lätt          någon framgång i konkurrensen framöver.
15890:      Helsingfors den 28 april 1992
15891: 
15892:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
15893:                                                    1992 vp
15894: 
15895: Kirjallinen kysymys 103
15896: 
15897: 
15898: 
15899: 
15900:                                      Ala-Harja ym.: HIV-infektion luokittelemisesta yleisvaaralliseksi
15901:                                          tartuntataudiksi
15902: 
15903: 
15904:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15905: 
15906:      Suomen ensimmäinen AIDS-diagnoosi teh-              testattujen henkilöiden määrää. Suomen HIV-
15907: tiin vuonna 1983. Helmikuussa 1992 sosiaali- ja          tilannetta esitellessä voidaan näyttää vain todet-
15908: terveyshallitus totesi saaneensa ilmoitukset 428         tujen HIV-positiivisten vähäinen määrä suhtees-
15909: HIV-tartunnan saaneesta henkilöstä, joista 101           sa suureen te~tien määrään. Nämä numerot eivät
15910: oli sairastunut taudin loppuvaiheeseen, AIDSiin,         anna todelliSta kuvaa HIV-infektion yleisyy-
15911: ja 65 oli kuollut. Tilastot perustuvat tartuntatau-      destä.
15912: tilakiin (583/86) ja -asetukseen (786/86), joiden           Seksiteitse leviävän taudin torjunnan kulma-
15913: mukaan HIV-infektio on ns. ilmoitettava tauti:           kivi on tartunnalle alttiina olleiden kumppanei-
15914: lääkärin ja hammaslääkärin on ilmoitettava so-           den jäljittäminen, tutkiminen ja hoitaminen.
15915: siaali- ja terveyshallitukselle jokainen toteaman-       Vaikka parantavaa hoitoa ei olekaan, tehokkain
15916: sa tai epäilemänsä HIV-tartunta.                         ja yhteiskunnalle halvin tapa on etsiä HIV-
15917:      Asetuksessa HIV-infektio rinnastetaan tippu-        tartunnan saaneet ja kutsua tutkimuksiin kaikki
15918: riin ja seksiteitse leviäviin klamydiainfektioihin.      potilaan seksi- ja huumeneulakumppanit Ruot-
15919: Seksitaudeista ainoastaan kuppa on luokiteltu            salaiset osoittivat vastikään, että useampi kuin
15920: yleisvaaralliseksi taudiksi, jonka katsotaan täyt-       joka kolmas tutkituista kontakteista oli HIV-
15921: tävän seuraavat kriteerit: 1) taudin tarttuvuus on       positiivinen, näistä 40 % oli aiemmin toteamat-
15922: suuri tai se leviää nopeasti, 2) se on vaarallinen,      tomia.
15923:  3) sen leviäminen voidaan estää tautiin sairastu-          Suomessa on tehty tutkimus homoseksuaali-
15924: neeseen tai sairastuneeksi epäiltyyn kohdistuvilla       sesti käyttäytyvien miesten keskuudessa vuonna
15925:  toimenpiteillä. HIV-infektio luokiteltiin ilmoi-        1985. Silloin joka viides tutkimukseen tulleista
15926:  tettaviin tartuntatauteihin siksi, ettei Iainlaatijan   seksikontakteista oli HIV-positiivinen. Amerik-
15927:  mielestä siihen parantavan hoidon puuttuessa            kalaisen tutkimuksen mukaan vain 7% altistu-
15928:  ollut sellaista yleisöön kohdistuvaa toimenpidet-       neista saatiin tutkimuksiin oman partnerin il-
15929:  tä, jolla olisi voitu estää epidemian leviäminen.       moituksen perusteella. Jäljitystyön onnistumi-
15930:      Vuodesta 1986 lähtien Suomessa on päässyt           seksi potilaalle on selvitettävä, miksi sekä tartun-
15931:  ilmaiseen HIV-testiin missä päin maata tahansa.         nan lähde että tartunnalle alttiina olleet on
15932:  Silti vuosittain löytyy sairaaloista vaikeasti sai-     saatava tutkimuksiin. Vaikka nykyinen lääkitys
15933:  raita, loppuvaiheessa olevia AIDS-potilaita, joil-      ei paranna HIV-infektiota eikä vähennä tartut-
15934:  le HIV-testi on tehty vasta ensi kerran. Nykykä-        tavuutta, voidaan lääkityksellä parhaassa tapa-
15935:  sityksen mukaan aika HIV-tartunnasta AIDS-              uksessa hidastaa taudin etenemistä ja pitää poti-
15936:  vaiheeseen on lähes 12 vuotta. Jos kaikki tartun-       las työkykyisenä. Viimeistään siitä päivästä läh-
15937:  nan saaneet vapaaehtoisesti saapuisivat tutki-          tien, jolloin henkilö saa tietää olevansa HIV-
15938:  muksiin, niin kuin uskotaan, olisi näiden henki-        positiivinen, hänen on kannettava vastuunsa ja
15939:  löiden pitänyt esiintyä tilastoissa jo vuosia.          lakattava harrastamasta suojaamatonta seksiä.
15940:      Todettujen HIV-positiivisten määrä riippuu             Jos HIV-infektio olisi yleisvaarallinen tartun-
15941:   siitä, keitä testataan. Meillä käy vuosittain          tatauti, olisi sekä lääkärin että potilaan helpom-
15942:  400 000 henkilöä testeissä. 80% testeistä teh-          pi toimia tartunnalle alttiiden tutkimuksiin saat-
15943:   dään rutiinitutkimuksissa verenluovuttajille,          tamiseksi. Asetuksen muutos sallisi myös henki-
15944:  joista tartunnalle altistuneet on valikoitu pois,       lön tutkimisen vastoin tämän tahtoa, jos hänen
15945:   siis samasta henkilöstä voidaan tutkia useita          epäillään levittävän yleisvaarallista tartuntatau-
15946:   kertoja HIV-vasta-aineet saman vuoden aikana.          tia, vaarantavan niin läheistensä kuin hoitohen-
15947:   Pelkästä testien määrästä ei siis voi päätellä         kilökunnan terveyden. Tänä päivänä kuitenkin
15948: 
15949:  220051L
15950: 2                                        1992 vp -    KK 103
15951: 
15952: HIV-tartunnan saanut voi kieltäytyä testeistä,        us on yksilöön kohdistuva toimenpide, jolla
15953: joita hoitava lääkäri hänelle oireiden selvittämi-    voidaan estää epidemian leviämistä. Tieto HIV-
15954: seksi ehdottaa, vedoten yksilön itsemääräämis-        tartunnasta saa ylivoimaisen enemmistön käyt-
15955: oikeuden loukkaamiseen.                               täytymään aikaisempaa vastuullisemmin. Va-
15956:    Tuberkuloosin tai salmonellaepidemian yh-          paaehtoinen testeihin hakeutuminen ei ole riittä-
15957: teydessä voidaan määrätä potilas olemaan              vä eikä luotettava keino seurata ja estää HIV-
15958: poissa ansiotyöstä yleisvaarallisen tartuntatauti-    epidemian laajentumista.
15959: lain nojalla. HIV-positiivista henkilöä ei voi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15960: kieltää, vaikka rikoslaki rinnastaa HIV-infekti-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15961: on tietoisen tai välinpitämättömyydestä johtu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15962: van tartuttamisen törkeään pahoinpitelyyn; jos        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15963: tartutettu kuolee, voidaan tartuttajaa syyttää
15964: taposta. Tässä esiintyy siis selvä ristiriita.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15965:    Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärit ovat             ryhtyä HIV-infektion luokittelemiseksi
15966: ehdottaneet HIV-infektion määrittämistä yleis-               yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi?
15967: vaaralliseksi tartuntataudiksi. Sillä jo HIV-testa-
15968:                                          ·;
15969:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
15970:                      Kirsti Ala-Harja                     Jorma Huuhtanen
15971:                      Jouni J. Särkijärvi                  Oiva Savela
15972:                      Tuula Linnainmaa                     Maunu Kohljoki
15973:                      Kyösti Toivonen                      Irmeli Takala
15974:                      Marjut Kaarilahti                    Leila Lehtinen
15975:                      Riitta Jouppila                      Ritva Laurila
15976:                      Eeva Turunen                         Anneli Taina
15977:                      Pirjo-Riitta Antvuori                Håkan Malm
15978:                      Rose-Marie Björkenheim               Margareta Pietikäinen
15979:                      Kalevi Lamminen                      Henrik Lax
15980:                      Kaarina Dromberg                     Martti Tiuri
15981:                      Anna-Liisa Kasurinen                 Riitta Saastamoinen
15982:                      Anna-Kaarina Louvo                   Lea Mäkipää
15983:                      Ben Zyskowicz                        Kari Häkämies
15984:                      Pentti Mäki-Hakola                   Mauri Miettinen
15985:                      Päivi Varpasuo                       Tuulikki Ukkola
15986:                                          Kerttu Törnqvist
15987:                                         1992 vp -   KK 103                                            3
15988: 
15989: 
15990: 
15991: 
15992:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15993: 
15994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      keinoin lääkärin vastaanotolle, eivät lääkärit
15995: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tee HIV-testiä vastoin potilaan tahtoa.
15996: olette 27 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn            Suomessa vuoden 1987 alussa voimaan tul-
15997: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   leen tartuntatautilain perusteella HIV-tartunta
15998: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      luokiteltiin ilmoitettavaksi tartuntataudiksi.
15999: taja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäreiden ja ham-
16000: kysymyksestä n:o 103:                               maslääkäreiden tulee tehdä terveydenhuollon
16001:                                                     viranomaisille ilmoitus toteamistaan tautitapa-
16002:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      uksista, tartunnan saaneiden tutkimus ja lääke-
16003:        ryhtyä HIV-infektion luokittelemiseksi       hoito on potilaalle ilmaista ja potilas on velvol-
16004:        yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi?         linen ilmoittamaan hoitavalle lääkärille käsityk-
16005:                                                     sensä tartunnan kulusta.
16006:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tartuntatautilaki siis velvoittaa HIV-tartun-
16007: vasti seuraavaa:                                    nan saaneen potilaan kertomaan häntä hoitaval-
16008:                                                     le lääkärille sukupuoli- ja huumeneulakontakti-
16009:    Kesällä 1984 lääkintöhallitus asetti asiantun-   henkilönsä. Ohjeistuksessaan, lääkintöhallituk-
16010: tijaryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esitys        sen yleiskirje nro 1907, viranomaiset korostivat
16011: terveydenhuollon viranomaisille AIDS-epide-         sitä, että lääkäreiden tulee ohjata kaikki mahdol-
16012: mian torjumiseksi. Asiantuntijaryhmä nimesi         liset tartunnan saaneet asianmukaisiin tutki-
16013: keskeisiksi tehtäviksi taudin levinneisyyden        muksiin ja hoitoon. Jäljittämisen onnistumisen
16014: selvityksen,     terveydenhuoltohenkilökunnan       tärkeimpiä tekijöitä ovat lääkärin ja potilaan
16015: koulutuksen ja väestöön kohdistuvan terveys-        luottamuksellinen hoitosuhde ja lääkärin am-
16016: kasvatuksen. Asiantuntijaryhmä esitti lisäksi,      mattitaito, ja siten lääkäreiden koulutus tartun-
16017: että HTLV-111-infektio, kuten sitä silloin kut-     nan saaneiden jäljittämisessä on avainasemassa.
16018: suttiin, määrätään ilmoitusvelvolliseksi tau-       Tartunnan saaneiden pelko siitä, että he tai
16019: diksi.                                              heidän seksikumppaninsa joutuvat pakkotoi-
16020:     Asiantuntijaryhmän ehdottamat toimenpi-         menpiteiden kohteeksi, voi vaikeuttaa tartunta-
16021: teet muodostuivat pian koko Suomen AIDS-            ketjujen selvittämistä. Vaarana on myös se, että
16022: strategian tärkeimmiksi osatekijöiksi. Keskei-      tartuntaa epäilevät hakeutuvat vähäisemmässä
16023: seksi muodostui myös tartunnan saaneiden            määrin tutkimuksiin sanktioiden pelossa.
16024: inhimillinen ja oikeudenmukainen kohtelu.              Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että
16025: Asiantuntijaryhmä ei esittänyt tartunnan saa-       vuosittain löytyy sairaaloista vaikeasti sairaita,
16026: neisiin tai tartunnan saaneiksi epäiltyihin         loppuvaiheessa olevia AIDS-potilaita, joilla
16027: kohdistuvia pakkotoimenpiteitä. Myös Euroo-         HIV-testi on tehty vasta ensi kerran. Suomessa
16028: pan neuvoston ja Maailman Terveysjärjestön          on toistaiseksi todettu 103 AIDS-vaiheeseen eh-
16029: suositukset lähtivät siitä, että pakkotoimenpi-     tinyttä HIV-infektiotapausta. Sosiaali- ja ter-
16030: teet eivät johda taudin tehokkaaseen torjun-        veyshallitus on selvittänyt tartuntatauti-ilmoi-
16031: taan eivätkä ole tehottomina eettisesti hyväk-      tusten perusteella vasta AIDS-vaiheessa todettu-
16032: syttäviä. Nämä kannat ovat vuosien mittaan          jen tapausten määrän, joka on yhteensä noin
16033: vain vahvistuneet. Pakkotoimenpiteet hylkäävä       10%. Määrä on vaihdellut vuosittain. Lähes
16034: kanta on vallitseva myös lääketieteen asiantun-     kaikissa tapauksissa taustalla on ollut jokin muu
16035: tijoiden keskuudessa länsimaissa.                   syy kuin se, että potilas olisi karttanut terveyden-
16036:     Länsimaissa on yleisesti omaksuttu pakko-       huollon piiriin joutumista.
16037:  keinot hylkäävä torjuntastrategia. Pakkokeino-         Kirjallisessa kysymyksessä arvellaan, ettei
16038: jen mahdollisuuden valitsi aikanaan ainoastaan      Suomessa olisi käsitystä täällä olevan HIV-epi-
16039:  Ruotsi. Käytännössä niitä sovelletaan Ruotsis-     demian laajuudesta. Todettakoon, että veren-
16040:  sa tänä päivänä vähän, ja vaikka tartunnan         luovuttajia ei Suomessa testata epidemiologisten
16041:  saaneeksi epäilty voidaan tuoda jopa pakko-        selvitysten vuoksi, vaan siitä syystä, että tuottei-
16042: 4                                       1992 vp -    KK 103
16043: 
16044: den käyttö olisi turvallista. On kuitenkin hyvä      tutkimuksissa. Toistaiseksi sosiaali- ja terveys-
16045: muistaa, että myös verenluovutuksen yhteydessä       hallitukselle on ilmoitettu 439 HIV-tartuntaa.
16046: tutkitaan vuosittain suuri joukko, noin 30 000,      Näistä tapauksista runsas viidesosa on todettu
16047: etupäässä nuoria henkilöitä. Käsityksemme            muilla kuin suomalaisilla. Vuonna 1991 todettiin
16048: HIV-epidemian laajuudesta maassamme perus-           suomalaisilla yhteensä 36 uutta HIV-tartuntaa.
16049: tuu kuitenkin muunlaisista väestöaineistoista        Sosiaali- ja terveyshallitus arvioi, että Suomessa
16050: saatuihin tietoihin.                                 olisi noin 500 HIV-tartunnan saanutta. Tämä on
16051:    Äitiysneuvolanäytteitä on tutkittu järjestel-     kansainvälisesti katsoen merkittävän pieni esiin-
16052: mällisesti Helsingin ja eräiden muiden kuntien       tyvyys.
16053: alueelta vuodesta 1987 lähtien. Kaikkiaan ras-          Kysymyksen esittäjät katsovat myös, että olisi
16054: kaana olevia on tutkittu noin 70 000, positiivisia   oltava mahdollisuus HIV-tartunnan saaneiden
16055: tapauksia on löytynyt kolme. Varsin matalaan         työvapauden rajoittamiseen. Tartunnan levittä-
16056: esiintyvyyteen viittaa myös oikeuslääkeopillisten    minen normaaliin työhön liittyvissä kontakteissa
16057: avaustapausten järjestelmällinen tutkiminen          on periaatteessakin mahdollista vain erittäin
16058: HIV-infektion suhteen. Tätä on toteutettu Hel-       harvoissa tehtävissä, esimerkiksi terveydenhuol-
16059: singin alueella muutaman vuoden ajan ja noin         lossa. Tällöinkin on asianmukaisilla suojaustoi-
16060: 10 000 on tutkittu vuoden 1991loppuun mennes-        milla mahdollista estää tartunnan leviäminen.
16061: sä. Tutkituista tapauksista löytyi kaksi aikaisem-   Sen sijaan tartunnan saaneiden perusteeton syr-
16062: min tuntematonta tapausta. Tätä tu1osta voi-         jintä työelämässä on asia, jonka torjumiseksi on
16063: daan pitää merkittävänä sen vuoksi, että aineis-     useimmissa maissa jouduttu tekemään paljon
16064: toon voidaan olettaa kertyvän myös sellaisia         työtä.                         .
16065: tapauksia, jotka haluavat pysytellä poissa HIV-         HIV-torjunnan perusajatus Suomessa on ol-
16066: testauksista. Vuoden 1992 alusta tutkimus on         lut valistus, vapaaehtoisuus ja terveydenhuolto-
16067: laajennettu koskemaan koko maata.                    järjestelmän myönteinen suhtautuminen HIV-
16068:    Maksuttomiin terveyskeskuksien välittämiin        tartunnan saaneisiin. Torjunta on onnistunut
16069: HIV-testeihin on osallistunut kaikkiaan noin         hyvin ja HIV-taudin esiintyvyys Suomessa on
16070: 160 000 henkilöä. Heidän joukostaan on löyty-        yksi Euroopan alhaisimmista. Torjuntatyötä
16071: nyt 87 uutta, muualla toteamatonta HIV-tapaus-       voidaan edelleen parantaa terveydenhuoltohen-
16072: ta. AIDS-tukikeskuksen kautta on näytteitä saa-      kilökunnan kou1utuksella, joka avaa entistä pa-
16073: tu erityisesti riskikäyttäytyjistä, heidän joukos-   remmin mahdollisuuden luottamukselliseen tie-
16074: saan positiivisten esiintyvyys onkin ollut korke-    tojen saamiseen tartuntatavoista ja mahdollisista
16075: ampi kuin muissa aineistoissa, 43 tapausta           tartuntalähteistä.
16076: 12 000 tutkitun joukossa. Helsingin kaupungin           Pakkokeinojen käyttö sopii Suomen valitse-
16077: sukupuolitautipoliklinikalla on järjestelmällises-   maan strategiaan erittäin huonosti. Minkään-
16078: ti tutkittu asiakkailta myös HIV-näyte, taudin       laista näyttöä ei ole sen paremmuudesta valis-
16079: esiintyminen on tässä aineistossa osoittautunut      tuksen ja vapaaehtoisuuden osuutta korosta-
16080: alhaiseksi. Esimerkiksi vuonna 1991 tutkittiin       vaan linjaan nähden, eikä esimerkiksi Ruotsin ja
16081: 6 029 henkilöä, joista kahdella todettiin HIV-       Suomen epidemian leviämisen vertailu tue pak-
16082: infektio. Maassamme on saatu myös varsin al-         kokeinojen käyttöä. HIV-infektion luokittelemi-
16083: haisia lukuja huumeiden käyttäjien keskuudessa.      nen yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi eli saatta-
16084: Asevelvollisten joukosta ei positiivisia näytteitä   minen pakkotoimien piiriin saattaisi vaarantaa
16085: ole löytynyt sen enempää kuin Helsingissä muu-       nykyisen torjuntastrategian tulokset.
16086: tama vuosi sitten toteutetussa alueellisessa koko        Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kuitenkin
16087: väestöön kohdistuneessa tutkimuksessakaan.           tarkoin HIV-infektioiden torjunnan tulokselli-
16088:    Kansainvälisestikin vertaillen Suomessa on        suutta, jotta tarvittaessa voidaan nopeastikin
16089: huomattava osa väestöstä halunnut käydä HIV-         tehdä tilanteen edellyttämiä muutoksia.
16090: 
16091:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992
16092: 
16093:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
16094:                                           1992 vp -   KK 103                                           5
16095: 
16096: 
16097: 
16098: 
16099:                                      Tili Risdagens Herr Talman
16100: 
16101:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med med tvångsmedel kan föras tili en läkarmot-
16102: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tagning, utför läkarna inte HIV-test mot patien-
16103: den 27 mars 1992 tili vederbörande medlem av          tens vilja.
16104: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Med stöd av lagen om smittsamma sjukdo-
16105: dagsman Ala-Harja m.fl. undertecknade spörs-          mar, som trädde i kraft år 1987 i Finland,
16106: mål nr 103:                                           klassificerades HIV-smittan som en anmäl-
16107:                                                       ningspliktig smittsam sjukdom. Detta innebär
16108:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        att läkare och tandläkare skall anmäla de sjuk-
16109:        ta för att klassificera HIV-infektion som      domsfall som de konstaterat tili hälsovårdsmyn-
16110:        en allmänfarlig smittsam sjukdom?              digheterna, att undersökning av de besmittade
16111:                                                       och den medicinska vården är gratis för patien-
16112:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ten och att patienten är skyldig att underrätta
16113: anföra följande:                                      den vårdande läkaren om sin uppfattning om
16114:                                                       smittans gång.
16115:    Sommaren 1984 tilisatte medicinalstyrelsen en         Lagen om smittsamma sjukdomar förpliktar
16116: expertarbetsgrupp som hade tili uppgift att göra      alltså HIV-besmittade patienter att för sin vår-
16117: en framställning om AIDS-epidemins bekämp-            dande läkare berätta med vilka personer de har
16118: ning tili hälsovårdsmyndigheterna. Sam centrala       könsumgänge och vem som använder samma
16119: uppgifter angav expertarbetsgruppen en utred-         narkotikanålar som de själva. 1 sina anvisningar
16120: ning om sjukdomens utbredning, utbildning av          i medicinalstyrelsens cirkulär nr 1907 betonade
16121: hälsovårdspersonal och hälsofostran som riktar        myndigheterna att läkarna bör anvisa alla tänk-
16122: sig tili befolkningen. Expertarbetsgruppen före-      bara besmittade fall tili sakenliga undersökning-
16123: slog dessutom att HTLV-111-infektionen, såsom         ar och vård. De viktigaste faktorerna för att
16124: den då kallades, föreskrivs vara en anmäl-            spårningen skall lyckas utgörs av läkarens och
16125: ningspliktig sjukdom.                                 patientens konfidentiella vårdförhållande och
16126:    De åtgärder som föreslogs av expertarbets-         läkarens yrkesskicklighet. Läkarnas utbildning
16127: gruppen kom snart att utgöra de viktigaste            har sålunda en nyckelställning vid spårningen av
16128: delfaktorerna för hela AIDS-strategin i Fin-          de besmittade. De besmittades rädsla för att de
16129: land. Ett mänskligt och rättvist bemötande av         själva eller deras sexpartners blir föremål för
16130: de besmittade blev också viktigt. Expertarbets-       tvångsåtgärder kan försvåra utredningen av
16131: gruppen föreslog inga tvångsåtgärder vare sig         smittokedjor. Det föreligger också fara för att de
16132: mot besmittade personer eller personer som            som misstänker smitta i mindre utsträckning
16133: misstänktes vara besmittade. Å ven Europarå-          söker sig tili undersökningar i rädsla för sanktio-
16134: dets och Världshälsoorganisationens rekom-            ner.
16135: mendationer utgick ifrån att tvångsåtgärder              1 spörsmålet konstateras att det årligen hittas
16136: inte leder tili en effektiv bekämpning av             svårt sjuka patienter på sjukhusen, AIDS-patien-
16137: sjukdomen och att de såsom ineffektiva inte           ter som lever i slutskedet av sitt Iiv och vilkas
16138: heller etiskt kan accepteras. Dessa ståndpunk-        HIV-test först då har utförts för första gången. 1
16139: ter har bara förstärkts under årens lopp. Att         Finland har hittills konstaterats 103 HIV-infek-
16140: tvångsåtgärder bör förkastas är även en rådan-        tionsfall som nått AIDS-stadiet. Social- och
16141:  de ståndpunkt bland västerländska medicinska         hälsostyrelsen har på basis av anmälningarna om
16142:  experter.                                            smittsamma sjukdomar utrett antalet fall som
16143:     1 västländerna har man allmänt omfattat en        har konstaterats först i AIDS-stadiet, vilka sam-
16144:  bekämpningsstrategi som går ut på att förkasta       manlagt utgör cirka tio procent. Antalet har
16145:  tvångsåtgärderna. Endast Sverige valde i tiderna     varierat årligen. 1 närmelsevis samtliga fall har
16146:  möjligheten tili tvångsåtgärder. 1 Sverige tiliäm-   det i bakgrunden funnits något annat skäl än det
16147:  pas de i ringa utsträckning i praktiken i dag och    att patienten skulle ha undvikit hälsovårdsåtgär-
16148:  fastän den som misstänks vara besmittad tili och     der.
16149: 6                                           1992 vp -    KK 103
16150: 
16151:    1 spörsmålet förmodas att man i Finland inte              En ansenlig del av befolkningen har velat bli
16152: skulle ha en uppfattning om HIV-epidemins                HIV-testad i Finland även i intemationelljämfö-
16153: omfattning hos oss. Det må konstateras att               relse. Tills vidare har 439 HIV-smittofall anmälts
16154: blodgivare i Finland inte testas på grund av             till social- och hälsostyrelsen. Av dessa fall har
16155: epidemiologiska utredningar utan för att an-             drygt en femtedel konstaterats hos andra perso-
16156: vändningen av produktema skall vara trygg. Det           ner än finländare. År 1991 konstaterades sam-
16157: är emellertid bra att komma ihåg att även i              manlagt 36 nya fall av HIV-smitta bland fin-
16158: samband med blodgivning testas årligen en stor           ländare. Social- och hälsostyrelsen uppskattar
16159: grupp, cirka 30 000, främst unga personer. Vår           att det i Finland finns cirka 500 personer som
16160: uppfattning om HIV-epidemins omfattning i                blivit HIV-besmittade. Intemationellt sett är det
16161: vårt land baserar sig emellertid på andra demo-          fråga om en mycket liten förekomst.
16162: grafiska uppgifter.                                          De som ställt spörsmålet anser också att det
16163:    Test från mödrarådgivningar har systematiskt          borde finnas möjlighet till att begränsa de HIV-
16164: undersökts i Helsingfors och i några andra               besmittades arbetsfrihet. En spridning av smit-
16165: kommuner sedan år 1987. Allt som allt har cirka          tan genom kontakter som ansluter sig till nor-
16166: 70 000 gravida undersökts, varvid tre positiva           malt arbete är också i princip möjligt endast i
16167: fall har hittats. Systematiska undersökningar            särskilt sällsynta uppgifter, till exempel inom
16168: beträffande HIV-infektion i rättsmedicinska              hälsovården. Åven då är det möjligt att för-
16169: obduktionsfall tyder också på en ringa före-             hindra smittospridning genom sakenliga
16170: komst av HIV. Detta har praktiserats under               skyddsåtgärder. Däremot är en obefogad diskri-
16171: några års tid i Helsingforsregionen och cirka            minering av de besmittade i arbetslivet en sak
16172: 10 000 har undersökts inom loppet av år 1991.            som man har varit tvungen att hårt bekämpa i de
16173: Av de undersökta fallen hittades två fall som            flesta länder.
16174: tidigare varit okända. Detta resultat kan anses              Grundiden för HIV-bekämpningen i Finland
16175: signiftkant av den anledningen att man kan               har varit upplysning, frivillighet och hälsovårds-
16176: förvänta sig att i materialet kan ingå även sådana       systemets positiva bemötande av de mv-be-
16177: fall som inte vill delta i HIV-testning. Från och        smittade. Bekämpningen har lycktas väl och
16178: med början av år 1992 har undersökningen                 förekomsten av HIV-sjukdomen i Finland är
16179: utsträckts till att gälla hela landet.                   bland de lägsta i Europa. Bekämpningsarbetet
16180:     Inalles har cirka 160 000 personer deltagit i        kan alltjämt förbättras genom sådan utbildning
16181: avgiftsfria HIV-test som förmedlats av hälso-            av hälsovårdspersonal som öppnar ännu bättre
16182: centralema. Bland dessa personer har man hittat          möjligheter till att få konfidentiella uppgifter om
16183: 87 nya HIV-fall som inte konstaterats någon              smittosätt och eventuella smittokällor.
16184: annanstans. Via AIDS-stödcentralen har man                   Användningen av tvångsåtgärder lämpar sig
16185: fått test främst av personer med riskbeteende,           mycket illa för den strategi som Finland valt.
16186: bland dem har förekomsten av positiva fall varit         Det finns inga bevis på att tvångsåtgärdema
16187: större än bland andra grupper av personer, det           skulle vara bättre i förhållande till den linje som
16188: vill säga 43 positiva fall per 12 000 testade fall. På   betonar upplysning och frivillighet, och till
16189: Helsingfors stads poliklinik för könssjukdomar           exempel jämförelsen av hur epidemin spritt sig
16190: har man systematiskt också utfört HIV-testning           i Sverige och i Finland stöder inte använd-
16191: av patientema, och det har visat sig att före-           ningen av tvångsåtgärder. En klassificering av
16192: komsten av sjukdomen bland dessa personer är              HIV-infektionen som allmänfarlig smittsam
16193: liten. Till exempel år 1991 testades 6 029 perso-        sjukdom eller med andra ord att sjukdomen
16194: ner, hos vilka HIV-infektion konstaterades i två         skulle bli föremål för tvångsåtgärder skulle
16195: fall. Bland narkotikamissbrukare har före-               äventyra de nuvarande resultaten av bekämp-
16196: komsten av HIV-infektion också visat sig vara            ningsstrategin.
16197: liten i vårt land .. Bland vämpliktiga har positiva          Social- och hälsovårdsministeriet följer dock
16198: test inte konstaterats, såsom inte heller i den          noggrannt med resultaten av förebyggandet av
16199: regionala undersökning gällande hela befolk-              HIV-infektioner, för att man vid behov snabbt
16200: ningen som utfördes i Helsingfors för några år            kan göra de ändringar som situationen förut-
16201: sedan.                                                    sätter.
16202:      Helsingfors den 30 april1992
16203:                                                                          Minister Toimi Kankaanniemi
16204:                                               1992 vp
16205: 
16206: Kirjallinen kysymys 104
16207: 
16208: 
16209: 
16210: 
16211:                                  Vehkaoja: Suomen Pankin Vaasan haarakonttorin lopettamis-
16212:                                     päätöksen perusteluista
16213: 
16214: 
16215:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16216: 
16217:     Valtioneuvosto on antanut suostumuksensa        laitoksia. Todettakoon, että alueella käytetty
16218: sille, että eduskunnan pankkivaltuusmiehet ovat     ruotsin kieli on useasti murrekieltä,jolloin palve-
16219: tehneet päätöksen kahdeksan Suomen Pankin           lussa ei pärjää kouluruotsilla.
16220: haarakonttorin lakkauttamisesta. Vaasan haara-         Vaasan läänin pakottaminen Oulun suuntaan
16221: konttori lakkautettaisiin 30.6.1994 mennessä.       on keinotekoinen ratkaisu. Vielä keinotekoisem-
16222:     Haarakonttorien lakkauttamisen perusteet ja     paa on jakaa suuri lääni Tampereen, Turun ja
16223: vain neljän konttorin verkosto perustuvat lähes     Oulun lajittelukonttoreiden kesken.
16224: yksinomaan ruotsalaisen Esselte Genius -lajitte-       Edellä esitetyt erityisperustelut viittaavat vah-
16225: lukoneen kapasiteettiin. Ratkaisu on tekninen ja    vasti siihen, että Vaasan haarakonttori olisi jat-
16226: samalla haavoittuva.                                kossakin säilytettävä.
16227:     Esitetty ratkaisu ei tee mitenkään oikeutta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16228: Vaasan haarakonttorille, joka oli vielä vuonna      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16229: 1991 rahahuollon kokonaisvolyymilla mitattuna       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16230: haarakonttorien suuruusjärjestyksessä viiden-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16231: neksi suurin, vaikka Pietarsaaren ja Kokkolan
16232: rahahuolto oli siirretty Oulun konttoriin                      Mitkä ovat ne yksityiskohtaiset perus-
16233:  1.9.1991.                                                  telut, joihin Suomen Pankin Vaasan haa-
16234:     Vaasan haarakonttorilla on selkeä erityisase-           rakonttorin lakkauttaminen 30.6.1994
16235: ma Suomen Pankin palveluverkostossa, sillä se               mennessä perustuu, ja
16236: kykenee suvereenisti kaksikielisenä palvelemaan                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16237: tehokkaasti niin rannikon ruotsinkielisissä kuin            siin Vaasan haarakonttoria koskevan
16238: läänin kaksikielisissä kunnissa sijaitsevia raha-           lakkauttamispäätöksen purkamiseksi?
16239: 
16240:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1992
16241: 
16242:                                          Marjatta Vehkaoja
16243: 
16244: 
16245: 
16246: 
16247: 220051L
16248: 2                                         1992 vp -   KK 104
16249: 
16250: 
16251: 
16252: 
16253:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16254: 
16255:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voidaan myös kattavastija riittävällä nopeudella
16256: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valvoa seteleiden oikeellisuutta. Kansainvälinen
16257: olette 27 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           kehitys on johtanut setelistön turvallisuustekijöi-
16258: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          den korostamiseen sekä väärennösmahdolli-
16259: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         suuksien tehokkaaseen ehkäisemiseen.
16260: edustaja Vehkaojan näin kuuluvasta kirjallisesta         Rahankäsittelylaitteiden huomattavan käsit-
16261: kysymyksestä n:o 104:                                 telykapasiteetin vuoksi on ollut tarkoituksenmu-
16262:                                                       kaista sijoittaa laitteet rahahuollollisesti keskei-
16263:           Mitkä ovat ne yksityiskohtaiset perus-      siin yksiköihin. Tällaisia yksiköitä ovat maksu-
16264:        telut, joihin Suomen Pankin Vaasan haa-        välineosasto Vantaalla sekä Kuopion, Oulun,
16265:        rakonttorin lakkauttaminen 30.6.1994           Tampereen ja Turun haarakonttorit
16266:        mennessä perustuu, ja                             Rahankäsittelytekniikan lisäksi pankkien ja
16267:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        postin kanssa yhteistoiminnassa käyttöön otettu
16268:        siin Vaasan haarakonttoria koskevan            uusi rahantilausjärjestelmä sekä postin kuljetus-
16269:        lakkauttamispäätöksen purkamiseksi?            ten tehostuminen ovat mahdollistaneet myös
16270:                                                       rahatilausten ja -palautusten keskittämisen pää-
16271:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          konttoriin sekä Kuopion, Oulun, Tampereen ja
16272: vasti seuraavaa:                                      Turun haarakonttoreihin. Tämä on ollut perus-
16273:                                                       teltua jo kustannussyistä. Rahahuoltoalueiden
16274:    Rahankäsittelytekniikan kehitys on 1980-lu-        siirrot on toteutettu kokonaisuudessaan jo kulu-
16275: vulla ollut nopeata. Suomen Pankki on kehittä-        van vuoden loppuun mennessä.
16276: nyt maksuvälineiden jakelu-, kuljetus-, varas-           Maan rahahuollon hoitamisen kannalta mui-
16277: tointi- ja käsittelytekniikkaa. Tämä on tapahtu-      den kuin Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun
16278: nut mm. seteleiden lajittelun ja metallirahan         haarakanttareiden toiminta on käymässä paitsi
16279: käsittelyn koneellistamisella.                        tarpeettomaksi myös kustannukselliseksi rasit-
16280:    Tällä hetkellä kaikista käsitellyistä seteleistä   teeksi. Neljän haarakonttorin verkosto on riittä-
16281: lajiteliaan Suomen Pankissa koneellisesti yli         vä myös poikkeuksellisia oloja ajatellen.
16282: 90 %. Seteleiden koneellisen käsittelyn avulla
16283: 
16284:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1992
16285: 
16286:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
16287:                                          1992 vp -   KK 104                                          3
16288: 
16289: 
16290: 
16291: 
16292:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16293: 
16294:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         betoning av säkerhetsdetaljerna i samband med
16295: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sedelstocken och ett effektivt förebyggande av
16296: den 27 mars 1992 tili vederbörande medlem av         förfalskningsmöjligheterna.
16297: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        P.g.a. penninghanteringsutrustningens avse-
16298: dagsman Vehkaoja undertecknade spörsmål nr           värda kapacitet har det varit ändamålsenligt att
16299: 104:                                                 placera utrustningen i enheter som är centrala
16300:                                                      med tanke på penningförsörjningen. Dylika en-
16301:           Viiken är i detalj motiveringen tili att   heter är betalningsmedelsavdelningen i Vanda
16302:        Finlands Banks avdelningskontor i Vasa        och avdelningskontoren i Kuopio, Uleåborg,
16303:        läggs ner senast den 30 juni 1994, och        Tammerfors och Åbo.
16304:           ämnar Regeringen skrida till åtgärder          Utöver penninghanteringstekniken har det
16305:        för att upphäva det nedläggningsbeslut        penningbeställningssystem som tagits i bruk i
16306:        som gäller detta avdelningskontor?            samråd med bankerna och posten och en effek-
16307:                                                      tivering av postens transporter möjliggjort en
16308:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        centralisering av penningbeställningarna och
16309: anföra följande:                                     penningreturneringarna till huvudkontoret och
16310:                                                      till avdelningskontoren i Kuopio, Uleåborg,
16311:     Penninghanteringsteknikens utveckling har        Tammerfors och Åbo. Detta har varit motiverat
16312: varit snabb på 1980-talet. Finlands Bank har         redan av kostnadsskäl. Förskjutningen av pen-
16313: utvecklat betalningsmedlens distributions-,          ningförsörjningsregionerna kommer att ha för-
16314: transport-, lagrings- och behandlingsteknik.         verkligats i sin helhet redan vid utgången av
16315: Detta har skett bl.a. genom en mekanisering av       detta år.
16316: sorteringen av sedlar och hanteringen av metall-         Med tanke på penningförsörjningen i hela
16317: mynt.                                                Jandet håller verksamheten vid andra avdel-
16318:     1 detta nu genomgår 90% av de behandlade         ningskontor än avdelningskontoren i Kuopio,
16319: sedlarna en mekanisk sortering vid Finlands          Uleåborg, Tammerfors och Åbo på att bli för-
16320: Bank. Med hjälp av den mekaniska behand-             utom onödig också en belastning i kostnadsmäs-
16321: lingen kan man också heltäckande och med             sigt avseende. Ett nätverk bestående av fyra
16322: tillräcklig hastighet övervaka sedlarnas äkthet.     avdelningskontor är tillräckligt också med tanke
16323: Den internationella utvecklingen har lett tili en    på exceptionella förhållanden.
16324: 
16325:      Helsingfors den 23 april 1992
16326: 
16327:                                                                      Finansrninister Iiro Viinanen
16328:                                              1992 vp
16329: 
16330: Kirjallinen kysymys 105
16331: 
16332: 
16333: 
16334: 
16335:                                  Laakso: Akkuteollisuuden tuotannon jatkamisesta Suomessa
16336: 
16337: 
16338:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16339: 
16340:    Akkuteollisuus Oy:n toiminnan lopettamisen         Akkujen tuotannon lopettaminen Suomessa
16341: ja tuotannon Ruotsiin siirtämisen tuloksena ko-    vaarantaa maamme kyvyn selviytyä mm. kriisiti-
16342: timainen akkujen tuotanto uhkaa päättyä koko-      lanteissa omin voimin. Kannattavan tuotannon
16343: naan.                                              lopettaminen lisää samalla myös työttömyyttä
16344:     1970-luvulla saksalaisen Varta AG:n omis-      maassamme.
16345: tukseen siirtyneen Akkuteollisuus Oy:n markki-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16346: naosuus Suomessa on ollut käynnistysakkujen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
16347: kohdalla noin 45-50 prosenttia ja muiden ak-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16348: kujen kohdalla noin 70 prosenttia.                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16349:    Akkuteollisuus Oy on ollut Suomessa akku-
16350: jen osalta markkinajohtaja. Yritys on työllis-               Onko Hallituksen tiedossa, että akku-
16351: tänyt keskimäärin 235 työntekijää ja toiminta             jen tuotanto Suomessa uhkaa Akkuteol-
16352: on ollut pääsääntöisesti voittoa tuottavaa. Tuo-          lisuus Oy:n lopettamisen ja tuotannon
16353: tannolliset investoinnit ovat nekin olleet vuo-           Ruotsiin siirtämisen tuloksena päättyä
16354: sittain huomattavia.                                      kokonaan, ja
16355:     Kustannusrakenteeltaan Akkuteollisuus Oy                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16356: on ollut myös Varta-yhtiöiden huippua. Viime              turvatakseen alan työllisyyden ja jat-
16357: tietojen mukaan suomalaisyritys on ollut toi-             kaakseen akkutuotantoa kotimaassa?
16358: seksi paras Vartan yhdeksän eurooppalaisen
16359:  tehdasyksikön joukossa.
16360:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1992
16361:                                          Jaakko Laakso
16362: 
16363: 
16364: 
16365: 
16366: 220051L
16367: 2                                     1992 vp -      KK 105
16368: 
16369: 
16370: 
16371: 
16372:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16373: 
16374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yhtiön mukaan Espoon Kilon tehdas on liian
16375: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pieni voidakseen kilpailukykyisesti selviytyä
16376: olette 30 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn         1990-luvun Euroopassa. Tarvitaan suuria tuo-
16377: kirjeenne n:o 405 ohella toimittanut valtioneu-     tantoyksiköitä, jotka voivat käyttää hyväkseen
16378: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        teknologian uusia saavutuksia ja lisääntyvää
16379: kansanedustaja Jaakko Laakson näin kuuluvas-        Standardisointia tällä alueella. Tiukat ympäris-
16380: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 105:              tövaatimukset ovat yksi lisäsyy siihen, että tuo-
16381:                                                     tanto on keskitettävä suurempiin yksiköihin.
16382:           Onko Hallituksen tiedossa, että akku-        Ehdotuksen mukaan Akkuteollisuus Oy:n
16383:        jen tuotanto Suomessa uhkaa Akkuteol-        akkutuotanto lakkaisi Suomessa vuonna 1992.
16384:        lisuus Oy:n lopettamisen ja tuotannon        Työntekijöille on ilmoitettu hallituksen ehdo-
16385:        Ruotsiin siirtämisen tuloksena päättyä       tuksesta. Akkuteollisuus Oy:n tuleva toiminta
16386:        kokonaan, ja                                 keskittyisi Vartan tuotteiden myyntiin Suo-
16387:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       messa.
16388:        turvatakseen alan työllisyyden ja jat-          Mikäli Varta Batterie AG:n ehdottama teh-
16389:        kaakseen akkutuotantoa kotimaassa?           taan lakkauttaminen toteutuu, on arvioitu alus-
16390:                                                     tavasti, että se merkitsisi työpaikkojen vähene-
16391:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mistä noin puolella. Vakinaista henkilökuntaa
16392: taen seuraavaa:                                     on tällä hetkellä noin 220 henkeä.
16393:                                                        Yrityskohtaiset tuotannon uudelleenjärjeste-
16394:    Yhtiön ilmoituksen mukaan osana Varta Bat-       lytoimenpiteet kuuluvat yritysten päätäntäval-
16395: terie AG:n akkutuotannon meneillään olevaa          taan, eikä hallituksella ole keinoja niihin puuttu-
16396: uudelleenjärjestelyä Euroopassa ja Pohjoismais-     miseen. Yritysjärjestelyistä voi aiheutua työlli-
16397: sa Akkuteollisuus Oy:n hallitus on päättänyt        syysongelmia. Näitä ongelmia pyritään helpotta-
16398: aloittaa neuvottelut yhtiön henkilökunnan kans-     maan erilaisin työllisyys- ja aluepoliittisin toi-
16399: sa yhtiön tuotantotoiminnan mahdollisesta lo-       menpitein ja yhä enenevässä määrin myös yritys-
16400: pettamisesta Suomessa. Akkuteollisuus Oy on         ten tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemisel-
16401: Varta-konsernin suomalainen tytäryhtiö.             la julkisen vallan keinoin.
16402:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
16403:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
16404:                                          1992 vp -    KK 105                                           3
16405: 
16406: 
16407: 
16408: 
16409:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16410: 
16411:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt bolaget är fabriken i Kilo i Esbo för
16412: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        liten för att konkurrensmässigt klara sig i 1990-
16413: 405 av den 30 mars 1992 tili vederbörande             talets Europa. Det krävs stora produktionsenhe-
16414: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     ter som kan utnyttja nya teknologiska vinningar
16415: de av riksdagsman Jaakko Laakso underteckna-          och ökade standardisering i denna bransch.
16416: de spörsmål nr 105:                                   Stränga miljökrav är ytterligare en orsak tili att
16417:                                                       produktionen koncentreras tili större enheter.
16418:           År Regeringen medveten om att pro-              Enligt förslaget kommer produktionen av bil-
16419:        duktionen av bilbatterier i Finland håller     batterier vid Ackumulatorindustri Ab att upphö-
16420:        på att upphöra då Ackumulatorindustri          ra 1992. Styrelsen har meddelat personalen sitt
16421:        Ab lägger ner sin verksamhet och flyttar       förslag. Den kommande verksamheten vid
16422:        produktionen tili Sverige och                  Ackumulatorindustri Ab skulle omfatta försälj-
16423:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ning av Vartaprodukter i Finland.
16424:        för att trygga sysselsättningen i bran-            Ifall fabriken läggs ner, som Varta Batterie
16425:        schen och för att produktionen av bilbat-      AG föreslagit, kommer arbetsplatsema enligt
16426:        terier skall kunna fortsätta i vårt land?      preliminära beräkningar att minska med hälften.
16427:                                                       För närvarande uppgår den fasta personalen tili
16428:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ca 220 personer.
16429: anföra följande:                                          Åtgärder för omorganisering av produktio-
16430:                                                       nen vid ett företag hör tili företagets beslutande-
16431:    Enligt bolaget har styrelsen för Ackumulato-       rätt och regeringen har inga möjligheter att
16432: rindustri Ab som ett led i omorganiseringen av        ingripa. Omorganiseringen av företag kan leda
16433: bilbatteriproduktionen vid Varta Batterie AG i        tili sysselsättningsproblem. Regeringen försöker
16434: Europa och Norden beslutat inleda förhandling-        minska dessa problem med hjälp av olika syssel-
16435: ar med bolagets personai om eventuell nedlägg-        sättningsåtgärder och regionalpolitiska åtgärder
16436: ning av bolagets produktionsverksamhet i Fin-         och i allt högre grad genom att stöda företagens
16437: land. Ackumulatorindustri Ab är ett fmländskt         forsknings- och utvecklingsverksamhet med of-
16438: dotterbolag i Vartakoncemen.                          fentliga medel.
16439: 
16440:      Helsingfors den 24 april 1992
16441: 
16442:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
16443:                                                   1992 vp
16444: 
16445: Kirjallinen kysymys 106
16446: 
16447: 
16448: 
16449: 
16450:                                     Vähänäkki: Virkamiespohjaisten sotilassoittokuntien lakkautta-
16451:                                        missuunnitelmista
16452: 
16453: 
16454:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16455: 
16456:    Tietoon on tullut, että puolustusvoimien pii-        mien piiriin aukon, jota varusmiessoittokunnat
16457: rissä harkitaan henkilöstön supistamissuunnitel-        tuskin pitkiin aikoihin pystyisivät täyttämään.
16458: mien yhteydessä lakkautettavaksi huomattava             Virkamiessoittokunnat ovat levittäneet sotilas-
16459: osa tahi jopa kaikki virkamiessoittajiin pohjau-        musiikkia armeijan tilaisuuksien ohella myös
16460: tuvat sotilassoittokunnat. Ajatus perustuu kai-         monimuotoisiin siviilitapahtumiin. Olisi puolus-
16461: keti siihen, että muutama vuosi sitten tapahtu-         tusvoimien kannalta varmasti tappio, jos tämä
16462: neet varusmiessoittokuntien perustamiset vähi-          PR-toiminta lakkautettaisiin ja kunniakas, am-
16463: tellen korvaavat perinteellisen sotilassoittokun-       mattimainen sotilassoittokunta vajoaisi muisto-
16464: tajärjestelmän, jossa soittajan ura aloitettiin         jen joukkoon.
16465: puolustusvoimien sisällä annettavalla opetuksel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16466: la. Mikäli virkamiespohjaiset sotilassoittokun-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16467: nat kokonaan lopetettaisiin ja sotilassoittajat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16468: irtisanottaisiin viroistaan, olisi se totaalinen, yh-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16469: teen työalaan liittyvä karsiminen ja aiheuttaisi
16470: yli 200 henkilön ja heidän perheidensä joukos-                    Aiotaanko virkamiespohjaiset sotilas-
16471: sa taloudellisten toimeentulomahdollisuuksien                  soittokunnat lakkauttaa, ja siinä tapauk-
16472: oleellisen romahtamisen, koska uuden elämän-                   sessa,
16473: uran hankkiminen ja luominen olisi siviilielä-                    mitkä ovat ko. lakkauttamisen perus-
16474: mässä usein mahdotonta. Siirtäminen puolustus-                 teet yhteiskuntapoliittisesti ja ko. soitta-
16475: voimienkaan piirissä toisiin, koulutusta edes                  jien muihin ammatteihin sijoittamisen
16476:  osin kattaviin tehtäviin, ei olisi ongelmatonta.-             kannalta ja puolustusvoimien PR:n kan-
16477:  Virkamiespohjaisten soittokuntien, joita lienee               nalta?
16478:  noin 12-13, lakkaaminen toisi puolustusvoi-
16479: 
16480:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1992
16481: 
16482:                                              Matti Vähänäkki
16483: 
16484: 
16485: 
16486: 
16487:  220051L
16488: 2                                         1992 vp -    KK 106
16489: 
16490: 
16491: 
16492: 
16493:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16494: 
16495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         miseksi pääesikunta on esittänyt muun muassa
16496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          varuskuntien ja joukko-osastojen (vast.) lak-
16497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kauttamisia. Puolustusministeriön vuoden 1993
16498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-         talousarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly va-
16499: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ruskuntia ja joukko-osastoja koskevia toimenpi-
16500: n:o 106:                                               teitä.
16501:                                                           Puolustusministeriö on käynnistänyt selvitys-
16502:           Aiotaanko virkamiespohjaiset sotilas-        työn siitä, mitä varuskuntia pitkällä tähtäyksellä
16503:        soittokunnat lakkauttaa, ja siinä tapauk-       ylläpidetään ja kehitetään toimintoja keskittä-
16504:        sessa, mitkä ovat ko. lakkauttamisen pe-        mällä.
16505:        rusteet yhteiskuntapoliittisesti ja ko. soit-      Kolmetoista sotilassoittokuntaamme, Puolus-
16506:        tajien muihin ammatteihin sijoittamisen         tusvoimien Varusmiessoittokunta ja Sotilasmu-
16507:        kannalta ja puolustusvoimien PR:n kan-          siikkikoulu tekevät arvokasta maanpuolustus-
16508:        nalta?                                          työtä, jonka rahassa mittaaminen on erittäin
16509:                                                        vaikeaa. Sotilassoittotoiminnan lakkauttaminen
16510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ei ole missään vaiheessa ollut esillä. Asetettuun
16511: vasti seuraavaa:                                       säästötavoitteeseen pääseminen on kuitenkin
16512:                                                        vaikeaa, joten ei voida sulkea pois ratkaisua,
16513:    Sotilaallisen maanpuolustuksen menokehyk-           jossa vähennetään myös sotilassoittokuntien
16514: set vuonna 1993 ovat 452 miljoonaa markkaa             määrää muutamalla.
16515: (4,9 %), vuonna 1994 697 miljoonaa markkaa                Tässä tarkastelussa selvitetään opiskelemassa
16516: (7,6 %) ja vuonna 1995 711 miljoonaa markkaa           olevan ja viroissa olevan henkilöstön sijoittumi-
16517: (7,7 %) pienemmät kuin vuoden 1992 budjetissa          nen tehtäviin, sotilassoittokuntien kokoonpano-
16518: hyväksytyt menot. Valtioneuvoston päätöksen            jen luomat toimintaedellytykset, sotilassoittotoi-
16519: mukaisesti puolustu§hallinnon henkilöstöä on           minnan alueellinen kattavuus sekä vapaaehtoi-
16520: supistettava vuosina 1992-95 noin 5,4 %, yh-           sen reserviläis-, perinne- ja kiltasoittokuntien
16521: teensä 1 140 henkilöä. Tätä säästövaatimusta ei        käyttömahdollisuudet.
16522: kyetä toteuttamaan luonnollisen poistuman                 Puolustusministeriön hallinnonalalla jatke-
16523: kautta vaan toimintoja supistamalla.                   taan suunnittelutyötä valtiovarainministeriön
16524:    Säästö- ja supistamistavoitteiden saavutta-         antamien suunnitteluehtojen täyttämiseksi.
16525: 
16526:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1992
16527:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
16528:                                         1992 vp -   KK 106                                          3
16529: 
16530: 
16531: 
16532: 
16533:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16534: 
16535:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         föreslagit bl.a. indragning av garnisoner och
16536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse till    truppförband (motsv.). 1 försvarsministeriets
16537: vederbörande medlem av statsrådet översänt          budgetförslag för år 1993 ingår dock inte åtgär-
16538: avskrift av följande av riksdagsman Matti Vähä-     der gällande garnisoner och truppförband.
16539: näkki undertecknade spörsmål nr 106:                   F örsvarsministeriet har satt igång ett utred-
16540:                                                     ningsarbete beträffande vilka garnisoner som på
16541:           ÅI avsikten att de på tjänstemanna-       lång sikt skall upprätthållas och utvecklas ge-
16542:        basis uppbyggda militärmusikkårerna          nom en koncentrering av funktionerna.
16543:        skall dras in, och, om så är, vilka är          Våra tretton militärmusikkårer, F örsvars-
16544:        grunderna för de ifrågavarande indrag-       maktens Värnpliktsmusikkår och Militärmu-
16545:        ningarna ur samhällspolitisk synvinkel       sikskolan utför ett betydelsefullt försvarsarbete,
16546:        och med tanke på placeringen av de           vars värde i pengar är synnerligen svårt att mäta.
16547:        ifrågavarande musikerna i andra yrken        Förslag om att militärmusikverksamheten skulle
16548:        samt försvarsmaktens PR?                     upphöra har inte framställts i något som helst
16549:                                                     skede. Men eftersom det är svårt att nå det
16550:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppställda sparmålet kan man inte utesluta ett
16551: anföra följande:                                    avgörande som inbegriper också en minskning
16552:                                                     av antalet militärmusikkårer.
16553:    Utgiftsramarna för det militära försvaret är        Vid den ifrågavarande granskningen utreds
16554: år 1993 452 milj. mk (4,9 %), år 1994 697 milj.     placeringen i olika uppgifter av personai som
16555: mk (7,6 %) och år 1995 711 milj. mk (7,7 %)         studerar och personai som innehar tjänster, de
16556: mindre än de utgifter som godkänts i budgeten       verksamhetsförutsättningar som militärmusik-
16557: för år 1992. Enligt statsrådets beslut skall för-   kårernas sammansättning skapar, militärmusik-
16558: svarsmaktens personai åren 1992-95 skäras ned       verksamhetens regionala täckning samt möj-
16559: med ca 5,4 %, dvs. med sammanlagt 1 140 perso-      ligheterna att använda de frivilliga reservist-,
16560: ner. Det är inte möjligt att förverkliga detta      traditions- och gillesmusikkårerna.
16561: inbesparingsmål genom naturlig avgång. En              lnom försvarsministeriets förvaltningsområde
16562: inskränkning av funktioner måste därför företas.    fortgår planeringsarbetet i syfte att uppfylla de
16563:    1 syfte att uppnå de angivna målen för inbe-     planeringsvillkor som finansministeriet medde-
16564: sparingar och nedskärningar har huvudstaben         lat.
16565: 
16566:      Helsingfors den 23 april1992
16567: 
16568:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
16569:                                                 1992 vp
16570: 
16571: Kirjallinen kysymys 107
16572: 
16573: 
16574: 
16575: 
16576:                                    Linnainmaa ym.: Paikallisten kuluttajayhdistysten valtakunnallisen
16577:                                        verkoston perustamisesta
16578: 
16579:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16580: 
16581:     Suomen Kuluttajaliitto ry. perustettiin           luttajan oikeusturva on lainsäädännöllisesti vah-
16582: 18.6.1990 uudelta, laajalta pohjalta. Varsinainen     vempi kuin EY-maissa keskimäärin. Useissa
16583: toiminta alkoi 1.1.1991. Uudistuneen Kuluttaja-       Euroopan maissa on kuitenkin vahva ja riippu-
16584: liiton jäseniä ovat tällä hetkellä kaikki palkan-     maton kuluttajaliike, joka on taannut kulutta-
16585: saajajärjestöt: Akava, TVK, STTK ja SAK sekä          jansuojan toteutumisen lainsäädännön puut-
16586: paikalliset kuluttajayhdistykset                      teista huolimatta.
16587:     Suomen Kuluttajaliitto ry. on edunvalvonta-          Suomen Kuluttajaliitto ry. on tärkeä osa
16588: järjestö, joka tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa   suomalaisen kuluttajan oikeusturvaa Euroopan
16589: kuluttajien aseman parantamiseksi. Vahva ku-          yhdentyessä. Liitto lisää yhteyksiään Euroop-
16590: luttajaliike on takeena sille, että markkinatalous    paan ja erityisesti EY-maiden vapaisiin ku-
16591: toimii terveellä pohjalla.                            luttajajärjestöihin. Tärkeäksi vaikutuskana-
16592:     Liiton tarkoituksena on                           vaksi suomalaisille kuluttajille muodostuu
16593:     - koota kuluttaja-asemastaan kiinnostuneet        BEUC, Bureau Europeen des Unions de
16594: ihmiset toimimaan etujensa puolesta                   Consommateurs eli Euroopan kuluttajaliittojen
16595:     -valvoa vapaan kansalaistoiminnan keinoin         toimisto.
16596:  kuluttajien etuja yhteiskunnassa ja markkinoilla        Edellytyksenä osallistumiselle EY-maiden ku-
16597:     - edistää oikeudenmukaisuuden ja kohtuu-          luttajayhteistyöhön on Suomen Kuluttajaliitto
16598:  den periaatteita kulutuksessa                        ry:n itsenäisyys ja riippumattomuus kuluttaja-
16599:     - edistää kuluttajatietoisuutta ja toimia ym-     asioiden hoidossa. Vain riittävä valtion taloudel-
16600:  päristön suojelemiseksi kuluttajapolitiikassa.       linen tuki liiton toiminnan alkuvaiheessa takaa
16601:     Kuluttajaliiton perustamisen yhteydessä esi-      sen, että nämä perusperiaatteet voivat toteutua
16602:  tettiin tavoitteeksi, että Suomeen saataisiin val-   myös Suomessa.
16603:  takunnallisesti kattava paikallisten, itsenäisten       Suomen Kuluttajaliitto ry:n vuoden 1992
16604: ja riippumattomien kuluttajayhdistysten ver-          valtionapuhakemus perustui siihen, että Suo-
16605:  kosto vuoden 1992 loppuun mennessä. Kulut-           meen syntyy valtakunnallisesti kattava itsenäis-
16606:  tajayhdistyksiä on perustettu 17.2.1992 mennes-      ten ja riippumattomien paikallisten kulutta-
16607:  sä 51 ja niiden toimintasäde ulottuu yli sadalle     jayhdistysten verkosto. Liitto on hakemukses-
16608:  paikkakunnalle. Uusia yhdistyksiä perustetaan        saan suhtautunut vakavasti valtiontalouden
16609:  viikoittain, joten tavoite on toteutumassa, mi-      ongelmalliseen tilanteeseen ja esittänyt vuoden
16610:  käli hankkeen loppuunsaattaminen varmiste-           1992 valtionavun kokonaismääräksi 19% vä-
16611:  taan riittävin voimavaroin.                          hemmän kuin valtion myöntämän kokonaistu-
16612:      Kuluttajayhdistykset perustuvat henkilöjäse-     en määrä oli vuonna 1991. Eduskunnan hy-
16613:  nyydelle ja niiden toiminta on kaikille avointa.     väksymässä valtion tulo- ja menoarviossa
16614:  Tarkoituksena on, että riittävän laajan paikal-      vuodelle 1992 Suomen Kuluttajaliitto ry:lle on
16615:  lisyhdistysverkoston luomisen jälkeen palkan-        kuitenkin merkitty valtionapua peräti 38 %
16616:  saajajärjestöt vetäytyvät ja luovuttavat päätös-     vähemmän kuin edellisenä vuonna.
16617:  vallan liitossa paikallisyhdistyksille. Tämä ta-        Vapaan kuluttajaliikkeen toiminta vaarantuu,
16618:  pahtuu siten, että yhdistykset valitsevat edusta-    jos voimavaroja ei kyetä turvaamaan tässä histo-
16619:  jansa Kuluttajaliiton edustajainkokoukseen,          riallisessa kehittämistilanteessa suunnitelmien
16620:  joka pidetään 14.12.1992.                            loppuunsaattamiseksi.
16621:      Euroopan yhdentymiskehitys on haaste suo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16622:   malaiselle kuluttajapolitiikalle. Suomalaisen ku-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16623:  220051L
16624: 2                                   1992 vp -   KK 107
16625: 
16626: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen         liitto ry:lle resurssit toteuttaa liiton pe-
16627: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:          rustamisen yhteydessä asetettu tavoite
16628:                                                      saada Suomeen valtakunnallisesti katta-
16629:         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         va paikallisten kuluttajayhdistysten ver-
16630:       ryhtyä turvatakseen Suomen Kuluttaja-          kosto vuoden 1992loppuun mennessä?
16631:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1992
16632: 
16633:                   Tuula Linnainmaa                       Kaarina Dromberg
16634:                   Riitta Saastamoinen                    Päivi Varpasuo
16635:                   Anna-Kaarina Louvo                     Anneli Jäätteenmäki
16636:                   Sirkka-Liisa Anttila                   Virpa Puisto
16637:                   Matti Vähänäkki                        Maija Rask
16638:                   Arja Ojala                             Kerttu T ömqvist
16639:                                           1992 vp -   KK 107                                           3
16640: 
16641: 
16642: 
16643: 
16644:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16645: 
16646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tanut pitävänsä laajapohjaisen ja riippumatto-
16647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         man kuluttajaliikkeen aikaansaamista maa-
16648: olette 31 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn           hamme tärkeänä. Palkansaajajärjestöjen ja
16649: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     paikallisten kuluttajayhdistysten varaan raken-
16650: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tuvalle Suomen Kuluttajaliitto ry:lle suoritettua
16651: taja Linnainmaan ym. kirjallisesta kysymyksestä       valtionapua on tämän johdosta valtion tulo- ja
16652: n:o 107:                                              menoarvioesityksissa vuosille 1991 ja 1992 tun-
16653:                                                       tuvasti korotettu, jos sitä verrataan aikaisem-
16654:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       piin vuosiin, jolloin liiton jäsenpohja oli tätä
16655:        ryhtyä turvatakseen Suomen Kuluttaja-          kapeampi.
16656:        liitto ry:lle resurssit toteuttaa liiton pe-       Valtiontaloudelliset syyt eivät tee mahdolli-
16657:        rustamisen yhteydessä asetettu tavoite         seksi lisätä Suomen Kuluttajaliiton toimintaan
16658:        saada Suomeen valtakunnallisesti katta-        myönnettävää valtionapua kuluvalle vuodelle
16659:        va paikallisten kuluttajayhdistysten ver-      siitä, mitä kuluvan vuoden talousarviossa on
16660:        kosto vuoden 1992 loppuun mennessä?            vahvistettu. Valtakunnallisesti kattavan paikal-
16661:                                                       listen kuluttajayhdistysten verkoston luomista
16662:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on siten kehitettävä kuluvana vuonna aiemmin
16663: en seuraavaa:                                         vahvistetun valtion kokonaistuen ja liiton mui-
16664:                                                       den rahoituslähteiden puitteissa. On myös huo-
16665:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on kulutta-        mattava, ettei paikallisten kuluttajayhdistysten
16666: japolitiikasta vastaavana ministeriönä kuluvien       perustaminen, jota kysymys koskee, vaadi
16667: vuosien aikana useissa eri yhteyksissä painot-        suurta taloudellista panostusta.
16668:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
16669:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
16670: 4                                       1992 vp -   KK 107
16671: 
16672: 
16673: 
16674: 
16675:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
16676: 
16677:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        flertal olika sammanhang poängterat vikten av
16678: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      att en obunden konsumentrörelse på bred bas
16679: den 31 mars 1992 till vederbörande medlem av        fås till stånd. Det statsunderstöd som betalas till
16680: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   Finlands Konsumentförbund r.f., som bygger
16681: dagsman Linnainmaa m.fl. undertecknade              på löntagarorganisationema och de lokala kon-
16682: spörsmål nr 107:                                    sumentföreningama, har därför i budgetpropo-
16683:                                                     sitionema för 1991 och 1992 avsevärt höjts om
16684:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      man jämför med tidigare år då förbundets
16685:        ta för att trygga Finlands Konsument-        medlemsunderlag var mindre.
16686:        förbund r.f:s resurser så att förbundet         På grund av orsaker som hänför sig till
16687:        skall kunna uppnå det mål som ställdes       statsekonomin kan statsunderstödet till Fin-
16688:        upp då det bildades och som är att           lands Konsumentförbund r.f. i år inte ökas
16689:        skapa ett riksomfattande nät av lokala       från det som fastställts i årets budget. Skapan-
16690:        konsumentföreningar före utgången av         det av ett riksomfattande nät av lokala
16691:        år 1992?                                     konsumentföreningar bör således under detta
16692:                                                     år fortskrida inom ramen för det totala
16693:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       statsunderstöd som tidigare fastställts och med
16694: anföra följande:                                    hjälp av förbundets övriga fmansieringskällor.
16695:                                                     Man bör också ta i betraktande att grundan-
16696:   Handels- och industriministeriet har i egen-      det av en lokal konsumentförening, som spörs-
16697: skap av det ministerium som ansvarar för            målet gäller, inte kräver någon stor ekonomisk
16698: konsumentpolitiken under de gångna åren i ett       satsning.
16699: 
16700:      Helsingforsden 21 apri11992
16701: 
16702:                                                                         Minister Pertti Salolainen
16703:                                                              1992 vp
16704: 
16705: Kirjallinen kysymys 108
16706: 
16707: 
16708: 
16709: 
16710:                                                 Rajamäki ym.: Sydänpotilaiden kuntoutuspalvelujen turvaamisesta
16711: 
16712: 
16713:                                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16714: 
16715:    Sairaaloissa hoidetaan vuosittain sepelvalti-                   ottaen KKL:n 2 tai 3 §:n mukaiseen kuntoutuk-
16716: motaudin takia noin 37 700 potilasta, joista yli                  seen.
16717: 30 000 kotiutuu jatkohoitoon (sairaalahoidon                          On odotettavissa, että näiden potilaiden työ-
16718: aikana kuolee noin 5 600). Tästä määrästä tar-                    hönpaluu on epätodennäköisempää kuin kun-
16719: vitsee kuntoutusta noin puolet, eli arvio vuodelle                toutusta saaneiden ja että he myös tarvitsevat
16720: 1992 on:                                                          terveyspalveluja enemmän.
16721: työikäiset akuuttipotilaat ................. .                        Vuonna 1991 Kelan maksamilla kuntoutus-
16722:                                                    6 300
16723: ohitusleikkauspotilaat ...................... .    3 000          kursseilla oli noin 800 sydänpotilasta. Tänä
16724: angioplastiapotilaat ......................... .   1500           vuonna Kela kustantaa kuntoutuskurssin 600
16725: ei-akuutit potilaat ............................ .                potilaalle eli määrä on 200 pienempi. Tänä
16726:                                                    5 000
16727:                                                                   vuonna Kelan rahoitus on osoitettu kokonaan
16728: yhteensä ........................................... .   15 800   kuntoutuslaitoskursseihin, sydänpiirien järjestä-
16729:                                                                   mään kuntoutukseen rahoitusta ei saatu. Sy-
16730:    On huomattava, että ohitusleikkauspotilaiden                   däntautiliiton kuntoutussuosituksen mukaan
16731: ryhmä on koko ajan lähivuosina kasvamassa,                        tulisi kuitenkin kehittää avokuntoutusta, koska
16732: eikä työikäisten akuuttipotilaiden määrä laske                    sen piiriin mahtuu enemmän potilaita ja se on
16733: samassa suhteessa, joten kuntoutusta tarvitse-                    laitoskuntoutusta halvempaa. Laitoskuntoutus-
16734: vien kokonaismäärä mieluummin kasvaa kuin                         ta ei ole voitu osoittaa vaikuttavuudeltaan
16735: supistuu. Tästä laskelmasta puuttuvat lisäksi yli                 selvästi avokuntoutusta tehokkaammaksi. Sy-
16736: 65-vuotiaat akuuttipotilaat,joiden kuntouttami-                   dänpiireillä olisi mahdollisuuksia kokeilla avo-
16737: nen olisi tärkeää, jotta voitaisiin mahdollisim-                  kuntoutuskursseja, jos niiden rahoitus järjestyi-
16738: man pitkään välttyä ennenaikaiselta laitoshoi-                    si, koska niistä on jo joissakin sydänpiireissä
16739: dolta.                                                            (esim. Turku) hyviä kokemuksia. Käytännössä
16740:    Kelan ja sydänpiirien järjestämän jonkin                       tulee esille tapauksia, joissa kotoa käsin tapah-
16741: tyyppisen kuntoutuksen piirissä (ohjatut liikun-                  tuva pitempiaikaisesti jatkuva avokuntoutus
16742: taryhmät, fyysisen kunnon ylläpitoryhmät, so-                     olisi tehokkaampaa kuin lyhytjaksoinen laitos-
16743: peutumisvalmennus) on yleensä ollut vuosittain                    kuntoutus.
16744: noin 8 000 potilasta. Terveydenhuolto, sairaalat                      Sairaalat ja terveyskeskukset järjestävät oma-
16745: ja terveyskeskukset, ovat järjestäneet omana toi-                 na toimintanaan sydänkuntoutuskursseja noin
16746: mintanaan kuntoutusta noin 1 000 potilaalle                       300 potilaalle vuosittain, tänä vuonna tarjontaa
16747: vuosittain. Yhteismäärä ei vastaa läheskään yllä                  on monissa sairaanhoitopiireissä supistettu.
16748: mainittua tarvetta, vaan järjestelmällisen kun-                   Vaikka lääkinnällinen kuntoutus on terveyden-
16749: toutuksen ulkopuolelle jää yli 6 000 potilasta.                   huollon tehtävä, ei sairaaloilla ole määrärahoja
16750:     Koska Kela on supistanut sydänpotilaille tar-                 kuntoutuksen järjestämiseen sydänpotilaille.
16751: koitettua kuntoutusta ns. harkinnanvaraisen                       Vain parissa sairaanhoitopiirissä tarjonta kattaa
16752: määrärahan pienuuden takia, ja terveydenhuol-                     tarpeen.
16753: to on supistanut omaa kuntoutustaan, jää                              Sydänpiirit järjestävät RAY:n avustuksella
16754: suuri osa kuntoutusta tarvitsevista kuntoutta-                    kuntoutuskursseja noin 85 potilaalle vuosittain.
16755: matta. Näin, vaikka sydänpotilaiden kuntou-                       Lisäksi sydänpiirit ja -yhdistykset pystyvät jär-
16756: tusta voidaan jonkin verran lisätä ohjaamalla                     jestämään tänä vuonna suurkeräysvaroin kun-
16757: heitä sairauden laadun ja työtilanteen huomioon                   toutusta muutamalle kymmenelle potilaalle,
16758: 220051L
16759: 2                                       1992 vp -   KK 108
16760: 
16761: mutta kuntoutus jakaantuu alueellisesti epäta-         Jotta sydänpotilaiden lääkinnällinen kuntou-
16762: saisesti, koska keräysvarojen määrät vaihtelevat    tus saataisiin vastaamaan tarvetta, seuraavista
16763: huomattavasti maan eri osissa.                      ratkaisuista olisi apua:
16764:    Ohjatuissa liikuntaryhmissä lääkärin lähet-         -Kela tarkistaa harkinnanvaraisen kuntou-
16765: teellä käy sairaaloiden ja terveyskeskusten jär-    tusmäärärahansa jakoperusteita: mitkä isot kan-
16766: jestämässä kuntoutuksessa noin 600 potilasta        santautiryhmät otetaan huomioon, ja voitaisiin-
16767: vuodessa. Sydänjärjestöjen järjestämissä liikun-    ko rahoja käyttää taloudellisemmin kuin vain
16768: taryhmissä käy noin 2 100 potilasta. Sydänjär-      laitoskuntoutukseen.
16769: jestöjen osuus on kasvanut vuoteen 1989 asti,          -RAY:n rahoitusta tulisi lisätä kuntoutuk-
16770: mutta kääntynyt sen jälkeen laskuun. Ihanteel-      seen ja suunnata pääpaino laitoksista avokun-
16771: lista olisi, että liikunnallinen kuntoutus tulisi   toutukseen.
16772: täysin terveydenhuollon, lähinnä terveyskes-           - Terveydenhuollon (kuntien) kuntoutusvoi-
16773: kuksen, tehtäväksi tai ostopalveluna hankitta-      mavarojen riittävyys tulee varmistaa.
16774: vaksi. Näin se olisi useampien potilaiden pa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16775: remmin saavutettavissa. Liikunnallisen kuntou-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16776: tuksen tarve on huomattavasti nykyistä tarjon-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16777: taa suurempi.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16778:     Fyysisen kunnon ylläpitoryhmät, joihin lää-
16779: kärin lähetettä ei tarvita, ovat olleet yleensä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16780: kunnan liikuntatoimen, kansalais- ja työväen-              ryhtyä perusteluissa tarkemmin kuvatun
16781: opistojen tai sydänyhdistyksen järjestämiä. Nii-           sydänpotilaiden huonontuneen kuntou-
16782: den tarve ja tarjonta ovat yleensä tasapainossa            tustilanteen korjaamiseksi?
16783: muualla paitsi pääkaupunkiseudulla, joissa ryh-
16784: miä tarvittaisiin nykyiseen verrattuna monin-
16785: kertainen määrä.
16786:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1992
16787: 
16788:                     Kari Rajamäki                            Ulla Anttila
16789:                     Hannu Tenhiälä                           Maija Rask
16790:                     Ritva Laurila                            Heikki Riihijärvi
16791:                     Marjatta Stenius-Kaukonen                Marjut Kaarilahti
16792:                                         Jouko Skinnari
16793:                                         1992 vp -    KK 108                                         3
16794: 
16795: 
16796: 
16797: 
16798:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16799: 
16800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     aiheutuviin käyttökustannuksiin vaatisi uusia
16801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      järjestelyjä. Tämän vuoden painopistealueeseen,
16802: olette 31 päivänä maaliskuuta 1992 päivätyn        vanhustenhuollon avustuksiin, käytetään 339,1
16803: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-  mmk ja investointeihin 294 mmk.
16804: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         3. Kunnallisen terveydenhuollon kuntoutus-
16805: taja Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    toimenpiteistä sydänpotilaita koskevat erityisesti
16806: kysymyksestä n:o 108:                              kuntoutushoito ja sopeutumisvalmennus. KETI-
16807:                                                    tilaston mukaan vuonna 1989 tuotettiin 142 500
16808:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kuntoutushoitopäivää ja seuraavana vuonna
16809:           ryhtyä perusteluissa tarkemmin kuvatun 172 000 eli kasvu oli 21 %. Vuonna 1989 oli
16810:           sydänpotilaiden huonontuneen kuntou- sopeutumisvalmennuksessa 8 533 asiakasta ja
16811:           tustilanteen korjaamiseksi?               1990 7 042, vähennystä oli 17%. Sydänpotilai-
16812:                                                    den vastaavia lukuja ei KETI-tilastosta ole poi-
16813:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mittavissa.
16814: vasti seuraavaa:                                      Julkisen terveydenhuollon edellytykset palve-
16815:                                                    lujen tuottamiseen ovat taloudellisen tilanteen
16816:     1. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kun- johdosta heikentyneet. Vuoden 1991 aikana ovat
16817: toutuksesta annetun lain 4 §:n mukaiseen amma- sairaanhoitopiirit joutuneet tinkimään menois-
16818: tilliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen (niin taan, jopa 3,4 % alle edellisen vuoden talousarvi-
16819: sanottu harkinnanvarainen kuntoutus) on Kan- oiden käyttömenojen. Sairaalaliiton tekemän
16820: saneläkelaitoksen vuosittain käytettävä raha- selvityksen mukaan vuodelle 1991 budjetoiduis-
16821: määrä, joka vastaa neljää prosenttia vakuutettu- ta menoista säästettiin 670 miljoonaa markkaa.
16822: jen sairausvakuutusmaksuista. Tätä suuremmas- Mm. ostopalveluja on jouduttu karsimaan.
16823: ta määrärahasta päättää eduskunta vuosittain Säästötarpeet todennäköisesti kasvavat vuonna
16824: valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydes- 1992. Tässä vaiheessa ei ole tarkemmin tiedossa,
16825: sä. Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain sosi- missä määrin säästötoimenpiteet ovat kohdistu-
16826: aali- ja terveysministeriölle suunnitelman varo- neet kuntoutukseen tai sydänpotilaiden kuntou-
16827: jen käytöstä kolmena seuraavana vuonna. Vuo- tukseen.
16828: sia 1993-95 koskevassa suunnitelmassa Kan-             Uudessa kuntoutuslainsäädännössä ei oleelli-
16829: saneläkelaitos on arvioinut neljää prosenttia va- sesti muutettu terveydenhuollon velvoitteita tai
16830: kuutusmaksuista vastaavaksi määräksi 198 mahdollisuuksia toteuttaa lääkinnällistä kun-
16831: mmkvuonna 1993, 201 mmkvuonna 1994 ja 209 toutusta. Kuntoutuksen toteuttamisessa on
16832: mmk vuonna 1995. Kela pyrkii käyttämään usein kysymys asioiden priorisoimisesta. Tältä
16833: harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 380 mmk osin suomalainen lääkärikunta on perinteisesti
16834:  vuonna 1993, 410 mmkvuonna 1994 ja 440 mmk asettanut varsinaisen sairaanhoidon etusijalle.
16835:  vuonna 1995. Suunnitelman mukaan nämä luvut           Kunnallisen terveydenhuollon voimavarojen
16836:  kuvaavat vain suuruusluokkaa, eivätkä ole tar- riittävyys on paljolti kiinni yleisestä taloudel-
16837:  kemmin arvioitavissa. Kelan kuntoutus kattaa lisesta tilanteesta. Valtionosuusuudistuksen
16838:  kaikkien suurten tautiryhmien, myös sydänsai- . yhteydessä poistuvat ostopalveluiden kiintiöra-
16839:  rauksien, kuntoutuksen. Tärkeä kohdealue on joitukset erikoissairaanhoidolta ja myös palvelu-
16840:  työelämässä olevien henkilöiden toiminta- ja ja koskevat rajoitukset perusterveydenhuollolta.
16841:  työkykyä ylläpitävä kuntoutus. Keskeisiä alueita Tältä osin kuntoutuksen toteuttamisedellytysten
16842:  ovat eri sairausryhmien sopeutumisvalmennus- voidaan katsoa paranevan. Toiminta on riippu-
16843:  ja kuntoutuskurssit sekä erilaiset kokeiluprojek- vaista käytettävissä olevasta rahamäärästä ja
16844:  tit.                                              toisaalta toimintamuotojen priorisoimisesta sy-
16845:       2. Raha-automaattiyhdistyksen varojen käyt- dänpotilaiden hoidossa.
16846:  täminen tähänastista enemmän kuntoutuksesta
16847: 
16848:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1992
16849: 
16850:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
16851: 4                                         1992 vp -   KK 108
16852: 
16853: 
16854: 
16855: 
16856:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16857: 
16858:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          detta år, åldringsvården, används tili understö-
16859: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        den 339,1 milj. mk och tili investeringama 294
16860: den 31 mars 1992 tili vederbörande medlem av          milj. mk.
16861: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        3. Av rehabiliteringsåtgärdema inom den
16862: dagsman Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-           kommunala sjuk- och hälsovården berörs hjärt-
16863: mål nr 108:                                           patientema särskilt av rehabiliteringsvård och
16864:                                                       anpassningsträning. Enligt KETI-statistiken
16865:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       producerades 142 500 rehabiliteringsvårddagar
16866:        ta för att det i motiveringen närmare          1989 och 172 000 rehabiliteringsvårddagar föl-
16867:        beskrivna försämrade rehabiliteringslä-        jande år, vilket innebär en ökning med 21 %.
16868:        get för hjärtpatienter skall kunna rättas      Antalet klienter inom anpassningsträningen var
16869:        tili?                                          8 533 år 1989 och 7 042 år 1990, vilket innebär en
16870:                                                       minskning med 17 %. Motsvarande siffror för
16871:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hjärtpatienter finns inte att tiligå i KETI-statisti-
16872: anföra följande:                                      ken.
16873:                                                          F örutsättningama för den offentliga hälso-
16874:    1. För yrkesinriktad och medicinsk rehabilite-     och sjukvården att producera service har försäm-
16875: ring som avses i 4 lagen om rehabilitering som        rats tili följd av det ekonomiska läget. Under
16876: ordnas av folkpensionsanstalten (s.k. rehabilite-     1991 var sjukvårdsdistrikten tvungna att pressa
16877: ring som är beroende av prövning) skall folkpen-      ned sina utgifter, t.o.m. med 3,4% av driftskost-
16878: sionsanstalten årligen använda ett belopp som         nadema jämfört med budgetema för det före-
16879: motsvarar fyra procent av de försäkrades sjuk-        gående året. Enligt Sjukhusförbundets utredning
16880: försäkringspremier. Riksdagen bestämmer år-           har 670 milj. mk inbesparats av de för 1991
16881: ligen i samband med budgetbehandlingen om             budgeterade utgiftema. Nedskämingama har
16882: överstigande belopp. F olkpensionsanstalten           gällt bl.a. köpta tjänster. Sparbehovet kommer
16883: skall årligen tiliställa social- och hälsovårdsmi-    sannolikt att öka 1992. 1 detta skede är det svårt
16884: nisteriet en plan över användningen av medel          att säga i viiken mån sparåtgärdema har berört
16885: under de tre följande kalenderåren. 1 planen för      rehabilitering eller rehabiliteringen av hjärtpa-
16886: åren 1993-95 har folkpensionsanstalten beräk-         tienter.
16887: nat att fyra procent av sjukförsäkringspremiema          1 den nya rehabiliteringslagstiftningen har det
16888: motsvarar 198 milj. mk 1993, 201 milj. mk 1994        inte gjorts några väsentliga ändringar i fråga om
16889: och 209 milj. mk 1995. Folkpensionsanstalten          hälso- och sjukvårdens förpliktelser eller möj-
16890: har som mål att tili rehabilitering enligt prövning   ligheter att verkställa medicinsk rehabilitering.
16891: använda 380 milj. mk 1993, 410 milj. mk 1994          Vid verkställandet är det ofta fråga om priorite-
16892: och 440 milj. mk 1995. Enligt planen anger dessa      ring. Tili dessa delar har den fmska läkarkåren
16893: siffror endast storleksklassen och kan inte beräk-    traditionellt prioriterat den egentliga sjukvården.
16894: nas exakt. Den rehabilitering som folkpensions-          Huruvida resursema inom den kommunala
16895: anstalten ordnar täcker rehabiliteringen inom         hälso- och sjukvården är tillräckliga beror i hög
16896: samtliga stora sjukdomsgrupper, även hjärtsjuk-       grad på det allmänna ekonomiska läget. 1 sam-
16897: domama. Ett viktigt målområde är rehabilite-          band med statsandelsreformen slopas kvot-
16898: ring av personeri arbetslivet i syfte att upprätt-    begränsningama för köpta tjänster inom den
16899: hålla deras arbets- eller funktionsförmåga. Cen-      specialiserade sjukvården och även begränsning-
16900: trala områden är anpassningstränings- och reha-       ama av service inom primärvården. Tili dessa
16901: biliteringskurser samt olika försöksprojekt.          delar kan förutsättningama för verkställande av
16902:    2. Att i större utsträckning än hittilis använda   rehabilitering anses bli bättre. Verksamheten är
16903: penningautomatföreningens medel tili drifts-          beroende av disponibla medel samt av priorite-
16904: kostnadema för rehabiliteringen förutsätter nya       ringen av verksamhetsformer vid vården av
16905: arrangemang. lnom tyngdpunktsområdet för              hjärtpatienter.
16906:      Helsingfors den 4 maj 1992
16907: 
16908:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
16909:                                                  1992 vp
16910: 
16911: Kirjallinen kysymys 109
16912: 
16913: 
16914: 
16915: 
16916:                                    Vähänäkki: Palkkaturvamenettelyn nopeuttamisesta
16917: 
16918: 
16919: 
16920:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16921: 
16922:     Palkkaturvalain mukaan valtio turvaa työnte-          Tapahtuneiden konkurssien vuoksi ko. palk-
16923: kijäin työsuhteesta johtuneen palkka- tai muun        katurvapäätökset ovat ruuhkautuneet ao. käsit-
16924: saatavan suorituksen työnantajan konkurssin ja        televiin viranomaisiin, ja tietoon on tullut, että
16925: muun maksukyvyttömyyden varalta palkkatur-            monissa tapauksissa on viivästymisten syy siinä,
16926: vana. Erityisesti on konkurssitapauksissa pyritty     ettei ao. viranomaisilla ole käytettävissä riittä-
16927: siihen, että palkat maksetaan nopeutetusti. Vii-      västi konekirjoitustyövoimaa, vaikka mahdolli-
16928: me aikoina ei periaatteesta ole kuitenkaan pys-       nen päätös asiassa olisi tehty jo aikoja sitten,
16929: tytty pitämään kiinni, ja lukuisat konkurssiin        esimerkkitapauksessa jo vuoden 1991 puolella.
16930: menneen yrityksen työntekijät ovat joutuneet          Usein onkin herätetty ajatus, että eikö tilapäisen
16931: odottamaan pitkiä aikoja ja luonnollisesti kärsi-     konekirjoitusavun paikkaaminen ao. viranomai-
16932: neet suuresta taloudellisesta ahdingosta sekä         sille olisi monin verroin huokeampi ratkaisu
16933: joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen              kuin antaa korkean koron juosta valtion vahin-
16934: yms. Monissa tapauksissa ovat palkkaturva-            goksi. Koko maata ajatellen on karkeasti arvioi-
16935: asiat viivästyneet niin, että siitä on aiheutunut     den laskettu, että viipyvien palkkaturvapäätös-
16936: huomattavia taloudellisia tappioita niin työnte-      ten vuoksi valtio joutuu maksamaan korkoja
16937: kijöille kuin myös maksajalle eli valtiolle. Nyt,     useita kymmeniätuhansia markkoja päivässä.
16938: aikana jolloin valtiovallan toimesta yritetään        Huomattava on edelleen, että useimmissa tapa-
16939: saada säästöjä aikaan, tosiasiassa kuitenkin mm.      uksissa valtio ei saa koskaan edes perityksi
16940: palkkaturva-asiassa aiheutetaan valtiolle viran-      konkurssiin menneiltä työnantajilta takaisin
16941: omaisten toimesta suuria korkotappioita.              maksamiaan ko. menojen pääomia, saati sitten
16942:     Esimerkkinä kerrottakoon seuraava tapaus:         korkoja.
16943:  Hotelli Ruotsinsalmea Kotkassa pitänyt ja omis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16944:  tanut helsinkiläinen yhtiö haettiin konkurssiin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
16945:  12.4.1991. Pian toimitetulla hakemuksella haet-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16946:  tiin palkkaturvalain perusteella palkkaturvaa        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16947:  ravintolan yhteensä 32 työntekijälle ja esimiehel-
16948:  le. Hakemusten yhteissumma oli 540 644 mark-                   Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
16949:  kaa 80 penniä, joka sisälsi irtisanomisajan palk-           miin palkkaturvalain mukaisten maksa-
16950:  koja, lomakorvauksia, työsuhteesta maksamat-                tusten nopeuttamiseksi, tarvittaessa tila-
16951:  tomiksi jääneitä palkkoja ja odotusajan palkko-             päistä konekirjoitus- ym. työvoimaa
16952:  ja. Hakemus jätettiin 28.5.1991.                            palkkaamalla, jotta valtio välttyisi sen
16953:      Ko. saataville valtio joutuu maksamaan vii-             vastuulle aikanaan ehkä jäävien palkka-
16954:  västyskorkoa 16 %:n mukaan erääntymispäiväs-                yms. saatavien aiheuttamien pääomakus-
16955:  tä lukien. Vuositasolla tekee korko yhteensä                tannusten lisäksi myös niistä aiheutuviita
16956:  86 503 markkaa, ja jokaista kuluvaa päivää koh-             korkokustannuksilta?
16957:  ti valtio siis joutuu maksamaan 237 markkaa
16958:  korkoa.
16959:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
16960: 
16961:                                            Matti Vähänäkki
16962: 
16963: 
16964:  210300M
16965: 2                                        1992 vp -   KK 109
16966: 
16967: 
16968: 
16969:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16970: 
16971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       prosenttia palkkaturvaa hakeneista työntekijöis-
16972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tä saisi päätöksen asiassa alle kahdessa kuukau-
16973: olette 1 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       dessa. Tähän tavoitteeseen on päästy toistaiseksi
16974: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kolmessa työvoimapiirissä, mutta muuallakin
16975: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         valtaosa hakemuksista on voitu työmäärän suu-
16976: Vähänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         resta lisäyksestä huolimatta käsitellä alle kol-
16977: sen n:o 109:                                         messa kuukaudessa. Poikkeuksena on ollut Uu-
16978:                                                      denmaan työvoimapiirin toimisto, jossa käsitte-
16979:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-    lyajat ovat olleet yleisesti pidempiä.
16980:        miin palkkaturvalain mukaisten maksa-            Konkurssien suuri määrä ja palkkaturvaha-
16981:        tusten nopeuttamiseksi, tarvittaessa tila-    kemusten jatkuva lisääntyminen ovat asettaneet
16982:        päistä konekirjoitus- ym. työvoimaa           palkkaturvaorganisaatiolle kovia vaatimuksia.
16983:        palkkaamalla, jotta valtio välttyisi sen      Vuoden 1991 palkkaturvamäärät olivat yli kak-
16984:        vastuulle aikanaan ehkä jäävien palkka-       sinkertaiset edelliseen vuoteen verrattuna. Kulu-
16985:        yms. saatavien aiheuttamien pääomakus-        van vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu
16986:        tannusten lisäksi myös niistä aiheutuviita    on edelleen jatkunut. Vakinaisen palkkaturvaor-
16987:        korkokustannuksilta?                          ganisaation suppeuden vuoksi työvoimapiireissä
16988:                                                      on kohdennettu ruuhkarahoja palkkaturva-asi-
16989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         oiden hoitoon. Näin on välttämätöntä tehdä
16990: vasti seuraavaa:                                     edelleen tänä ja ensi vuonna. Kaikissa työvoima-
16991:                                                      piireissä on myös viime vuoden aikana otettu
16992:     Palkkaturvalain mukaan valtio turvaa työnte-     käyttöön palkkaturvan atk-järjestelmä, joka on
16993: kijän työsuhteestajohtuvat saatavat työnantajan      rationalisoinut työtä ja tulee edelleen käyttöval-
16994: konkurssin ja muun maksukyvyttömyyden va-            miuksien parantuessa nopeuttamaan käsittelyä.
16995: ralta. Maksaessaan palkkaturvasuorituksen               Uudenmaan työvoimapiirin osalta ministe-
16996: työntekijälle valtio samalla velvoittaa työnanta-    riön ja piirin yhteistyössä on suunniteltu erityis-
16997: jan maksamaan saatavat takaisin valtiolle 16         toimenpiteet käsittelyaikojen lyhentämiseksi.
16998: prosentin korkoineen. Työttömyyskassojen kes-        Ministeriöstä on määräaikaisesti ollut kaksi hen-
16999: kuskassa eli työnantajat kollektiivina korvaavat     kilöä ohjaamassa ja osallistumassa uusien työ-
17000: vuosittain jälkikäteen valtiolle palkkaturvana       menetelmien käyttöönottoon. Ruuhkaa purka-
17001: työntekijöille maksettujen määrien ja työnanta-      maan on myös palkattu muun organisaation
17002: jilta perityiksi saatujen pääomamäärien erotuk-      vahvistukseksi kolme henkilöä, jotka pääasialli-
17003: sen. Työnantajilta perityt korot jäävät valtiolle    sesti huolehtivat puhtaaksikirjoituksesta. Toi-
17004: kattamaan palkkaturvajärjestelmästä aiheutuvia       menpiteiden tulokset näkyivät selkeästi loppu-
17005: hallintokustannuksia.                                vuoden 1991 tilastotiedoissa työn tuottavuuden
17006:     Vuonna 1991 maksettiin palkkaturvana yh-         paranemisena, ja tuloksia myös lyhentyneinä
17007: teensä 375 943 083,58 markkaa. Työnantajilta         käsittelyaikoina voidaan odottaa kuluvana
17008: saatiin perityksi takaisin pääomia 70 112 132,14     vuonna.
17009: markkaa ja korkoja 14 762 641,48 markkaa.               Edelleen myös palkkaturvan menettelytapoja
17010:     Kuten edellä olevasta ilmenee, ei palkkaturva-   konkursseissa tullaan kehittämään. Tässä yhteis-
17011: järjestelmästä aiheudu valtiolle väitettyjä talou-   työ ammattijärjestöjen ja konkurssipesiä hoita-
17012: dellisia menetyksiä. Nykyisessä taloudellisessa      vien asianajajien kanssa on tärkeätä. Suurem-
17013: tilanteessa palkkaturvajärjestelmän toimivuus        missa konkursseissa keskitetyllä yhteistyöllä on
17014: on joka tapauksessa korostuneen tärkeätä. Palk-      pystytty maksamaan työntekijöiden palkat jopa
17015: katurvan kohtuulliset käsittelyajat on työasiain-    niiden oikeina eräpäivinä. Tällaisiin menettelyta-
17016: hallinnossa otettu yhdeksi keskeiseksi tulosta-      poihin pyritään myös konkurssilainsäädännön
17017: voitteeksi. Vuosien 1991 ja 1992 valtakunnalli-      uudistamisen yhteydessä suunnitelluilla palkka-
17018: seksi tulostavoitteeksi on asetettu se, että 70      turvalain muutoksilla.
17019: 
17020:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1992
17021: 
17022:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
17023:                                           1992 vp -   KK 109                                             3
17024: 
17025: 
17026: 
17027:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17028: 
17029:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och 1992 är att 70 procent av de arbetstagare
17030: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som ansökt om lönegaranti skall delges beslut i
17031: den 1 april 1992 till vederbörande medlem av          ärendet inom kortare tid än två månader. Detta
17032: statsrådet översänt foljande av riksdagsman Vä-       mål har hittills uppnåtts i tre arbetskraftsdistrikt,
17033: hänäkki undertecknade spörsmål nr 109:                men också på annat håll har den övervägande
17034:                                                       delen av ansökningama trots den stora ökningen
17035:           Åmnar Regeringen med det snaraste           i arbetsmängden kunnat behandlas inom kortare
17036:        vidta åtgärder för att påskynda utanord-       tid än tre månader. Ett undantag är Nylands
17037:        ningama enligt lagen om lönegaranti            arbetskraftsdistriktsbyrå, där behandlingstider-
17038:        genom att vid behov avlöna tillfällig          na i allmänhet varit längre.
17039:        maskinskrivnings- och annan arbetskraft            Det stora antalet konkurser och det ständigt
17040:        för att staten skall kunna undgå inte          ökande antalet lönegarantiansöiqlingar har ställt
17041:        endast de kapitalkostnader som förorsa-        hårda krav på lönegarantiorganisationen. Anta-
17042:        kats av löne- och andra fordringar och         let lönegarantier under år 1991 var mer än
17043:        som Regeringen i sinom tid kanske får          dubbelt jämfört med året innan. Under första
17044:        bära ansvaret för, utan också de ränte-        kvartalet av 1992 har ökningen alltjämt fortsatt.
17045:        kostnader som förorsakas av kapital-           På grund av att den ordinarie lönegarantiorgani-
17046:        kostnadema?                                    sationen är begränsad har man inom arbets-
17047:                                                       kraftsdistrikten allokerat brådtidsanslag för
17048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skötseln av lönegarantiärenden. Detta är fortfa-
17049: anföra följande:                                      rande nödvändigt i år och nästa år. Inom samt-
17050:                                                       liga arbetskraftsdistrikt infördes också i fjol ett
17051:     Enligt lagen om lönegaranti tryggar staten        ADB-system för lönegarantin, vilket har ratio-
17052: betalningen av arbetstagarens fordringar som          naliserat arbetet och ytterligare kommer att
17053: grundar sig på arbetsförhållandet i händelse av       påskynda behandlingen i och med att använd-
17054: arbetsgivarens konkurs och annan betalnings-          ningsberedskapen blir bättre.
17055: oförmåga. Då staten erlägger betalning enligt            Vad Nylands arbetskraftsdistrikt beträffar
17056: lönegarantin till arbetstagaren, ålägger den sam-     har ministeriet i samråd med distriktet planerat
17057: tidigt arbetsgivaren att återbetala fordringama       specialåtgärder för att få till stånd en förkortning
17058: till staten med 16 procents ränta. Arbetslöshets-     av behandlingstidema. Från ministeriet har två
17059: kassomas centralkassa, dvs. arbetsgivama som          personer för en viss tid varit med om att styra
17060: ett kollektiv, ersätter staten årligen i efterskott   och även deltagit i införandet av de nya arbetsme-
17061: för skillnaden mellan de belopp som betalats till     toderna. För att reda ut anhopningen har man
17062: arbetstagama enligt lönegarantin och de kapital-      också anställt tre personer som forstärkning till
17063: belopp som uppburits hos arbetsgivama. De hos         den övriga organisationen. Dessa personer sköter
17064: arbetsgivama uppbuma räntoma blir hos staten          huvudsakligen om renskrivningen. Resultaten av
17065: för att täcka de förvaltningskostnader som för-       åtgärdema syntes tydligt i de statistiska uppgifter-
17066: orsakas av lönegarantisystemet.                       na for slutet av 1991, vilka visade en förbättrad
17067:     År 1991 betalades enligt lönegarantin ett be-     arbetsproduktivitet. Resultat även i form av korta-
17068: lopp på sammanlagt 375 943 083,58 mark. Hos           re behandlingstider kan förväntas i år.
17069: arbetsgivama uppbars kapital till ett belopp av          Vidare kommer också lönegarantiprocedurer-
17070: 70 112 132,14 mark och räntor till ett belopp av      na vid konkurser att utvecklas. 1 dessa fall är det
17071:  14 762 641,48 mark.                                  viktigt med samarbete mellan fackorganisatio-
17072:     Såsom framgår av det ovan nämnda åsamkar          nema och de advokater som sköter konkursbo-
17073: lönegarantisystemet inte staten sådana ekono-         nas förvaltning. Vid större konkurser har man
17074:  miska forluster som det påstås. 1 det nuvarande      genom ett centralt samarbete varit i stånd att
17075: ekonomiska läget är lönegarantisystemets ända-        betala arbetstagamas löner rentav på deras rik-
17076:  målsenlighet i varje händelse markerat viktig.       tiga förfallodagar. Dylika förfaringssätt efter-
17077:  Rimliga tider för behandling av lönegarantin är      strävas också genom de planerade ändringama i
17078:  ett centralt resultatmål inom arbetsförvaltning-     lagen om lönegaranti i samband med revisionen
17079:  en. Det riksomfattande resultatmålet för 1991        av konkurslagstiftningen.
17080: 
17081:      Helsingforsden 7 maj 1992
17082:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
17083: '
17084: ·~
17085: 
17086: 
17087: 
17088: 
17089:                                                                                                          j
17090:                                                                                                      j
17091:                                                                                                  j
17092:                                                                                              j
17093:                                                                                          j
17094:                                                                                      j
17095:                                                                                  j
17096:                                                                              j
17097:                                                                          j
17098:                                                                      j
17099:                                                                  j
17100:                                                              j
17101:                                                          j
17102:                                                      j
17103:                                                  j
17104:                                              j
17105:                                          j
17106:                                      j
17107:                                  j
17108:                              j
17109:                          j
17110:                      j
17111:                  j
17112:              j
17113:          j
17114:      j
17115:                                                  1992 vp
17116: 
17117: Kirjallinen kysymys 110
17118: 
17119: 
17120: 
17121: 
17122:                                     Aittoniemi: Opiskelijoille tarkoitettujen kesätyöpaikkojen lisää-
17123:                                         misestä
17124: 
17125:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17126: 
17127:    Kesän tullessa eri opiskelupaikoista purkau-        pistä herätettä ei hallituksen taholta ole kuulu-
17128: tuu suunnaton määrä opiskelijoita, joiden tär-         nut, ja aikaa on vähän.
17129: kein tavoite on työpaikan saaminen kesäksi.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17130: Suurimmalle osalle tämä jää haaveeksi siitä huo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17131: limatta, että yksityisellä sektorilla on järjestetty   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17132: jopa kampanjoita työpaikkojen keräämiseksi             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17133: opiskelijoille.
17134:    Tietynlaisen kansalaisvelvollisuuden herättä-                  Mitä toimenpiteitä Hallitus on suunni-
17135: minen ja ideoiden sekä rahan kerääminen tähän                  tellut kesätyöpaikan varmistamiseksi
17136: tarkoitukseen olisi nimenomaan hallituksen vel-                mahdollisimman monelle opiskelijalle
17137: vollisuus, mutta toistaiseksi mitään tämäntyyp-                kesän 1992 aikana?
17138: 
17139:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
17140:                                              Sulo Aittoniemi
17141: 
17142: 
17143: 
17144: 
17145:  220051L
17146: 2                                       1992 vp -   KK 110
17147: 
17148: 
17149: 
17150: 
17151:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17152: 
17153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         "Lisäksi momentin harkinnanvaraista työ!lis-
17154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tämismäärärahaa (enintään) saa myöntää val-
17155: olette 1 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      tioneuvoston määräämin perustein 15.5.-
17156: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    15.9.1992 välisenä aikana enintään kahden kuu-
17157: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kauden ajaksi suoritettavaa työharjoittelua var-
17158: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      ten erityisenä kesätyötukena alle 25-vuotiaille
17159: kysymyksestä n:o 110:                               opiskelijoille, joiden tutkinnon suorittaminen
17160:                                                     edellyttää pakollista työharjoittelua. Kesätyö-
17161:           Mitä toimenpiteitä Hallitus on suunni-    tuen määrä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1
17162:        tellut kesätyöpaikan varmistamiseksi         momentin mukaista peruspäivärahaa."
17163:        mahdollisimman monelle opiskelijalle            Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi tut-
17164:        kesän 1992 aikana?                           kitaan edelleen, olisiko mahdollista kehittää sel-
17165:                                                     lainen nuorten harjoittelu- ja koulutuspaketti,
17166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jossa työttömälle nuorelle voitaisiin helpottaa
17167: vasti seuraavaa:                                    työelämään pääsyä verohelpotusten turvin.
17168:                                                        Kohteena olisi alle 25-vuotias ja vähintään 3
17169:    Pääministeri Esko Ahon johdolla maaliskuun       kuukautta työttömänä ollut nuori. Työnantaja,
17170: 13 päivänä 1992 käydyssä neuvottelussa talous-      joka ottaisi tällaisen nuoren koulutukseen ja
17171: elämän järjestöjen ja työmarkkinajärjestöjen        harjoitteluun ja joka ei irtisanoisi toista tällai-
17172: johdon kesken asetettiin työryhmä selvittämään      set ehdot täyttävää nuorta sinä aikana, jolloin
17173: kysymyksessä esitettyä ongelmakenttää. Työ-         nuori on hänen palveluksessaan, vapautettai-
17174: ryhmän työ luovutettiin pääministerille ja työmi-   siin tälle nuorelle maksetun palkan osalta
17175: nisterille 24.3.1992. Sen pohjalta on valmisteltu   työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Nuori
17176: tarpeelliset säädösehdotukset, jotka ovat olleet    otettaisiin määräajaksi, vähintään 2 kuukau-
17177: hallituksen käsiteltävinä 31.3.1992 sekä talous-    deksi ja enintään 12 kuukaudeksi. Nuorelle
17178: poliittisessa ministerivaliokunnassa 10.4.1992,     maksettavan palkan tulisi olla alan vähimmäis-
17179: jolloin tehtiin päätös 15.5.-15.9.1992 väliseksi    palkka keskimääräisellä veroprosentilla alen-
17180: ajaksi nuorten kesätyötuki -nimisen harkinnan-      nettuna. Nuoren verotuksessa hänen ansionsa
17181: varaisen työllistämistuen käyttöönsaamista var-     lisättäisiin muihin verotettaviin tuloihin, jolloin
17182: ten tarpeellisen momenttiperustelun täydennys-      tästä verovapaaksi tulevasta palkasta tulisi erä,
17183: esityksestä eduskunnalle lisätalousarviokäsitte-    joka vähentää kunnallisverotuksen perusvähen-
17184: lyä silmällä pitäen.                                nystä.
17185:    Kesätyötuen rahoituksen osalta on valtioneu-        Mahdolliset järjestelyt vuosilomaetuuksien
17186: voston kyselytunnilla 9.4.1992 annettu kansan-      joustavoittamiseksi tutkitaan myös. Suomi on
17187: edustaja Leila Lehtisen ym. kysymykseen vas-        sitoutunut Euroopan neuvoston sosiaalisessa
17188: taus, jossa todettiin, että nuoret ja kesätyö       peruskirjassa kahden viikon vuosilomaan sekä
17189: -työryhmän ehdotuksen mukaisesti on tarkoitus       ILO-sopimuksessa periaatteessa kolmen viikon
17190: ottaa käyttöön kesätyötuki-niminen työllistä-       vuosilomarninirniin.
17191: mistukimuoto nuorten työllistämiseksi 15.5.-           1ärjestelmää kokeiltaisiin määräaikaisena.
17192: 15.9.1992 välisenä aikana, mikäli eduskunta kä-     Kokeilulakiin pitäisi sisällyttää poikkeukset työ-
17193: sitellessään vuoden 1992 ensimmäistä lisätalous-    sopimuslakiin, vuosilomalakiin, lakiin työnanta-
17194: arviota päättää sisällyttää momentin 34.06.61       jan sosiaaliturvamaksusta sekä tulo- ja varalli-
17195: (Valtionapu työttömyyden lieventämiseen) pe-        suusverolakiin.
17196: rusteluihin seuraavan tekstin:
17197: 
17198:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1992
17199: 
17200:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
17201:                                            1992 vp -   KK 110                                            3
17202: 
17203: 
17204: 
17205: 
17206:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
17207: 
17208:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              "Vidare får det behovsprövade sysselsätt-
17209: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningsanslaget under momentet, på de grunder
17210: den 1 april 1992 till vederbörande medlem av           som fastslås av statsrådet, beviljas (maximalt)
17211: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      under tiden 15.5-15.9.1992 för högst två måna-
17212: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade              ders arbetspraktik i form av särskilt sommarar-
17213: spörsmål nr 110:                                       betsstöd för studerande under 25 år, vilkas
17214:                                                        examen förutsätter obligatorisk arbetspraktik.
17215:            Vilka åtgärder har Regeringen plane-
17216:                                                        Sommararbetsstödets belopp motsvarar grund-
17217:         rat för att garantera så många studerande      dagspenningen enligt 22 § 1 mom. lagen om
17218:         som möjligt en sommararbetsplats för
17219:                                                        utkomstskydd för arbetslösa."
17220:         sommaren 1992?                                    Utöver nämnda åtgärder utreder man dessu-
17221:                                                        tom om det vore möjligt att utveckla sådant
17222:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        praktik- och utbildningspaket för ungdomar,
17223: anföra följande:                                       där man med hjälp av skattelättnader skall
17224:     Vid de överläggningar som under ledning av         kunna göra det lättare för unga arbetslösa att
17225: statsminister Esko Ahoden 13 mars 1992 fördes          komma in i arbetslivet.
17226: mellan ledningen av det ekonomiska livets orga-           Åtgärden inriktas på unga arbetslösa under 25
17227: nisationer och arbetsmarknadsorganisationerna          år som varit arbetslösa i minst tre månader. En
17228: tillsattes en arbetsgrupp för att utreda det pro-      arbetsgivare som enligt förslaget skall anta en
17229: blemfålt som berörs i spörsmålet. Arbetsgrupp-         sådan ung person till utbildning eller praktik och
17230: ens arbete överlämnades till statsministern och        som under den tid då den unga personen är i
17231: arbetsministern 24.3.1992. På basis av detta har       tjänst hos honom inte uppsäger en annan ung
17232: man berett nödvändiga stadgeförslag vilka har          person som uppfyller dessa villkor, skall befrias
17233: behandlats av regeringen 31.3.1992 och av eko-         från arbetsgivares socialskyddsavgift för den lön
17234: nomiskpolitiska ministerutskottet 10.4.1992. Då        som skall betalas till denna unga person. Den
17235: fattades ett beslut om att, med tanke på behand-       unga skall placeras för viss tid, dvs. minst två och
17236: lingen av tilläggsbudgeten, ge riksdagen en pro-       högst 12 månader. Den lön som betalas till den
17237: position med förslag till en nödvändig komplet-        unga skall motsvara minimilönen för branschen,
17238: tering av momentmotiveringen för att möjliggö-         reducerad med en genomsnittlig skatteprocent.
17239: ra användningen av behovsprövat sysselsätt-            Vid beskattningen av den unga skall hans för-
17240: ningsstöd under benämningen stöd för de ungas          tjänster läggas till övriga skattepliktiga inkoms-
17241: sommararbeten under tiden 15.5-15.9.1992.              ter, varvid denna skattefria lön kommer att
17242:     1 fråga om fmansiering av sommararbetsstö-         utgöra en rat, som minskar grundavdraget i
17243: det har man på statsrådets frågetimme 9.4.1992         kommunalbeskattningen.
17244: gett riksdagsledamot Leila Lehtinen m.fl. ett             Eventuella arrangemang för flexiblare se-
17245: svar, där det konstaterades att man enligt försla-     mesterförmåner utreds också. Genom Euro-
17246: get av arbetsgruppen för de unga och sommarar-         parådets sociala stadga utfäster sig Finland att
17247:  beten har för avsikt att införa en särskild syssel-   följa två veckors semester och genom en ILO-
17248:  sättningsstödform som kallas sommararbetsstöd         konvention på motsvarande sätt minst tre
17249: för sysselsättning av ungdomar under tiden             veckors semester.
17250:  15.5-15.9.1992, förutsatt att riksdagen vid be-          Systemet föreslås bli prövat under en utsatt
17251:  handlingen av första tilläggsbudgetpropositio-        tid. 1 försökslagen skall upptas undantag i lagen
17252:  nen för år 1992 beslutar om att uppta följande        om arbetsavtal, semesterlagen, lagen om arbets-
17253:  text i motiveringen till moment 34.06.61 (Stats-      givarens socialskyddsavgift samt i lagen om skatt
17254:  understöd for lindrande av arbetslösheten):           på inkomst och förmögenhet.
17255: 
17256: 
17257:      Helsingforsden 13 april 1992
17258: 
17259:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
17260:                                               1992 vp
17261: 
17262: Kirjallinen kysymys 111
17263: 
17264: 
17265: 
17266: 
17267:                                   Aittoniemi: Kolmostien liikenneturvallisuusjärjestelyjen nopeutta-
17268:                                       misesta Tampereelta pohjoiseen
17269: 
17270: 
17271:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17272: 
17273:    Valtatie n:o 3 Tampereelta pohjoiseen kulkee     ym. puuttuvat suurimmalta osalta tiekokonai-
17274: niiden Pirkanmaan kuntien kautta, jotka ole-        suutta lähes kokonaan. Kasvavan liikenteen
17275: massa olevien suunnitelmien mukaan tullaan          vuoksi erityisesti liikenneturvallisuusjärjeste-
17276: lähitulevaisuudessa liittämään Hämeen lääniin.      lyillä on kiire.
17277: Muun valtaliikenteen lisäksi tienkäyttö Tampe-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17278: reen suuntaan tulee tämän jälkeen, jos mahdol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17279: lista, entisestäänkin lisääntymään.                 oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17280:     Osaksi noin 30 vuotta sitten uudelleen raken-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17281: nettu tie on palvellut liikennettä hyvin. Liiken-
17282: teen lisääntyessä turvallisuusriskit ovat kuiten-              Aikooko Hallitus muuttumassa olevat
17283: kin esimerkiksi Ikaalisten, Parkanonja Hämeen-              olosuhteet huomioon ottaen nopeuttaa
17284: kyrön alueella nopeasti lisääntyneet ja alueella            Tampereelta pohjoiseen kulkevan valta-
17285: sattuu toistuvasti vakavia liikenneonnettomuuk-             tien n:o 3 parantamista ja liikennetur-
17286: sia. Ryhmityskaistat, kevyen liikenteen väylät              vallisuusjärjestelyjä?
17287: 
17288:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
17289: 
17290:                                           Sulo Aittoniemi
17291: 
17292: 
17293: 
17294: 
17295:  220051L
17296: 2                                      1992 vp -   KK 111
17297: 
17298: 
17299: 
17300: 
17301:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17302: 
17303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vallisuusjärjestelyt. Näiden järjestelyjen yhtey-
17304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dessä tehdään valtatielle liittymäjärjestelyjä ja
17305: olette 1 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     johdetaan taajaman sisäinen liikenne eri tasossa
17306: jeenne n:o 430 ohella toimittanut valtioneuvos-    valtatien poikki. Tämän hankkeen kustannusar-
17307: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     vio on noin 14 milj. markkaa. Lisäksi Parkanon
17308: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta       kohdalla on toimintasuunnitelman mukaan tar-
17309: kirjallisesta kysymyksestä n:o 111:                koitus täydentää valtatien n:o 3 ja valtatien n:o
17310:                                                    23 eritasoliittymää vuosina 1993-1994. Tämän
17311:           Aikooko Hallitus muuttumassa olevat      hankkeen kustannusarvio on noin 8 milj. mark-
17312:        olosuhteet huomioon ottaen nopeuttaa        kaa. Hanketta jouduttaneen kuitenkin myöhen-
17313:        Tampereelta pohjoiseen kulkevan valta-      tämään, koska asemakaavaa ei ole vielä tarkis-
17314:        tien n:o 3 parantamista ja liikennetur-     tettu eikä kustannusten jaostakaan ole sovittu.
17315:        vallisuusjärjestelyjä?                         Vuoden 1991 pääsuuntaselvityksessä on tar-
17316:                                                    kasteltu valtatien n:o 3 pitkän aikavälin kehittä-
17317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       misratkaisuja Tampereelta pohjoiseen. Selvityk-
17318: vasti seuraavaa:                                   sen mukaan valtatie kehitetään moottoriliiken-
17319:                                                    netieksi ainakin Tampereelta Hämeenkyröön;
17320:    Valtatien n:o 3 parantaminen noin 26 kilo-      moottoriliikennetielle on Ikaalisiin saakka tila-
17321: metrin pituisella matkalla välillä Tampere -       varaus. Ikaalisista pohjoiseen riittää nykyisen
17322: Hämeenkyrö on tarkoitus toteuttaa vuosina          tien leventäminen. Työn yhteydessä on selvitetty
17323: 1993-1997. Tampereen päässä tielle rakenne-        myös valtatien tulevan ratkaisun edellyttämät
17324: taan toinen ajorata välille Myllypuronkatu -       tiejärjestelyt Hämeenkyrön ja Ikaalisten kohdal-
17325: Soppeenmäki. Tien loppuosaa levennetään.           la. Suunnitelman pohjalta ei ole vielä tehty
17326: Myös tarvittavat rinnakkaistie-, ohituskaista-ja   hankepäätöksiä eli ei ole ratkaistu, mitkä selvi-
17327: yksityistiejärjestelyt toteutetaan.                tyksen mukaisista vaihtoehdoista valitaan toteu-
17328:    Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 140          tettaviksi.
17329: milj. markkaa.                                        Valtatien n:o 3 pitkän aikavälin kehittämis-
17330:    Turun tiepiirin toimintasuunnitelman mu-        ratkaisut tullevat ajankohtaisiksi 2000-luvun
17331: kaan on vuosina 1993-1995 tarkoitus toteuttaa      alussa; Hämeenkyrön ja Ikaalisten taajamien
17332: perustienpidon hankkeena Hämeenkyrön tur-          kohdat mahdollisesti jo ennen sitä.
17333:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
17334:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
17335:                                          1992 vp -   KK 111                                          3
17336: 
17337: 
17338: 
17339: 
17340:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17341: 
17342:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fårdigställs anslutningama till riksvägen och tät-
17343: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ortens intema trafik leds över riksvägen på
17344: 430 av den 1 april1992 till vederbörande medlem      skilda pian. Kostnadsförslaget för detta projekt
17345: av statsrådet översänt avskrift av följande av       uppgår till14 milj. mk. Vid Parkano skall enligt
17346: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            verksamhetsplanen dessutom riksväg nr 3:s och
17347: spörsmål nr 111:                                     riksväg nr 23:s planskilda anslutning komplette-
17348:                                                      ras under åren 1993-1994. Kostnadsförslaget
17349:           Åmnar Regeringen, med beaktande av         för detta projekt uppgår till ca 8 milj. mk. Man
17350:        att förhållandena håller på att förändras,    torde dock vara tvungen att senarelägga projek-
17351:        vidta åtgärder i syfte att få förbättringen   tet eftersom stadsplanen inte ännu granskats och
17352:        av riksväg nr 3 från Tammerfors norrut        man inte heller har kommit överens om kost-
17353:        och trafiksäkerhetsarrangemangen snab-        nadsfördelningen.
17354:        bare genomförda?                                 Vid 1991 års utredning om huvudlinjema
17355:                                                      granskades lösningama för en utveckling av
17356:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        riksväg nr 3 från Tammerfors norrut. Enligt
17357: anföra följande:                                     utredningen utvecklas riksvägen till en motortra-
17358:                                                      fikled åtminstone från Tammerfors tili Tavast-
17359:    Avsikten är att förbättringen av riksväg nr 3     kyro. För motortrafikleden har plats reserverats
17360: på en sträcka av 26 kilometer mellan Tammer-         fram tili Ikalis. Från Ikalis norrut räcker en
17361: fors och Tavastkyro skall genomföras under           breddning av den nuvarande vägen. I samband
17362: åren 1993-1997. På Tammerforssidan byggs en          med detta arbete har man även utrett de vägar-
17363: körbana till på sträckan Myllypuronkatu -            rangemang som den kommande lösningen för
17364: Soppeenmäki. Slutändan av vägen breddas.             riksvägen förutsätter vid Tavastkyro och Ikalis.
17365: Samtidigt genomförs även de nödvändiga arran-        Utgående från planen har några beslut ännu inte
17366: gemangen för parallellvägar, omkömingsfiler          fattats om projekten, dvs. det har inte avgjorts
17367: och privatvägar.                                     vilka altemativ i utredningen som skall realise-
17368:    Det totala kostnadsförslaget uppgår till 140      ras.
17369: milj. mk.                        •                      Lösningama för den långsiktiga utvecklingen
17370:    Enligt verksamhetsplanen för Abo vägdistrikt      av riksväg nr 3 torde bli aktuella i bötjan av
17371: genomförs säkerhetsarrangemangen i Tavastky-         2000-talet; de punkter som gäller tätortema
17372: ro som ett basväghållningsprojekt under åren         Tavastkyro och Ikalis möjligen redan tidigare.
17373:  1993-1995. I samband med dessa arrangemang
17374: 
17375:      Helsingforsden 28 april 1992
17376: 
17377:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
17378:                                                    1992 vp
17379: 
17380: Kirjallinen kysymys 112
17381: 
17382: 
17383: 
17384: 
17385:                                      Vuoristo: Elatusvelvollisten verotuskohtelusta
17386: 
17387: 
17388: 
17389:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17390: 
17391:     En ole tavannut yhtään vanhempaa, jonka              desta tai useammasta lapsesta sekä sairauskulu-
17392: avioeroprosessi olisi mennyt "tuosta vaan",              jen kattoon 500 markkaa/alaikäinen lapsi lisää.
17393: ikään kuin ilmoitusasiana. Prosessi on paljasta-         Sen sijaan elatusvelvollisella vähennys oli enin-
17394: nut hyvinkin yllättäviä tunnesiteitä, joita aviolii-     tään 450 markkaa/lapsi valtion tuloverotuksesta
17395: tossa elettäessä ei kuviteltu olevankaan. Lapset         tehtävänä elatusvelvollisuusvähennyksenä.
17396: ovat niissä siteissä vahvasti mukana. Niin on               Näissä kysymyksissä, yleisissä asenteissa ja
17397: ihminen rakennettu.                                      aivan konkreettisesti yksinhuoltajat ja elatusvel-
17398:     Lapsen kannalta siteet on niitattu perusoi-          volliset ovat liian useinjoutuneet olemaan "napit
17399: keuksiin näin: "Oikeus äitiyteen ja isyyteen kuu-        vastakkain" eikä ole ollenkaan ihme, että mak-
17400: luu ihmisen luovuttamattomiin oikeuksiin eikä            suja lyödään laimin ja niitä jää perimättä.
17401: saa muodostaa syrjinnän perustetta missään                  Yhteiskunnan ja myös henkilötasolla ("suh-
17402: oloissa millään yhteiskuntaelämän alueella."             detasolla") olisi erinomainen asia, jos elatusvel-
17403:     Tiedämme, että tämän "luovuttamattoman               vollisuutensa vakavasti ottavat ja maksunsa asi-
17404: oikeuden" toteutuminen ja yleinen tilanne avio-          allisesti hoitavat elatusvelvolliset kokisivat val-
17405: eropäätöksen jälkeen on monasti hankala, risti-          tion taholta "vastaantuloa" siten, että heidän
17406: riitainen ja myös riskialtis monille oikosulun-          suorittamansa maksut verotuksessa noteerattai-
17407: omaisille toimille.                                      siin "kannustavana toimena" vähennyskelpoi-
17408:     Ristiriitoja käytännössä ruokkii myös valtion        siksi. Voisi olla, että siitä toimesta olisi myös
17409:  erilainen yksinhuoltajiin ja elatusvelvollisiin liit-   yhteiskunnalle enemmän hyötyä kuin haittaa -
17410:  tyvä verotuskohtelu. Esimerkiksi vuoden 1991            niin sanoakseni.
17411:  verotuksessa yksinhuoltaja oli oikeutettu mm.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17412:  seuraaviin vähennyksiin: yksinhuoltajavähennys          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17413:  kunnallisverotuksessa 12 500 markkaa riippu-            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17414:  matta lasten lukumäärästä, lapsivähennys alle           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17415:  17-vuotiaasta lapsesta kunnallisverotuksessa
17416:  10 500 markkaa/lapsi, lapsenhoitovähennys 3-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17417:  7-vuotiaista valtionverotuksessa 13 200 mark-                  ryhtyä elatusvelvollisten verotuskäytän-
17418:  kaa riippumatta lasten lukumäärästä, lapsikoro-                nön muuttamiseksi maksujen maksami-
17419:  tus asuntolainojen korkovähennykseen 3 500                     seen kannustavaan suuntaan?
17420:  markkaa yhdestä lapsesta, 7 000 markkaa kah-
17421:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
17422: 
17423:                                               Raimo Vuoristo
17424: 
17425: 
17426: 
17427: 
17428:  220051L
17429: 2                                          1992 vp -    KK 112
17430: 
17431: 
17432: 
17433: 
17434:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17435: 
17436:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suuruinen lapsenhoitovähennys 3-7-vuotiaan
17437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           elättämisen perusteella. Kunnallisverotuksessa
17438: olette 1 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-          myönnetään 12 500 markan suuruinen yksin-
17439: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        huoltajavähennys ja 10 500 markan suuruinen
17440: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         lapsivähennys jokaisesta verovuonna elätetystä
17441: Raimo Vuoriston näin kuuluvasta kirjallisesta           alaikäisestä lapsesta. Velkojen korkojen vä-
17442: kysymyksestä n:o 112:                                   hennyskelpoista enimmäismäärää korotetaan
17443:                                                         3 500 markalla yhdestä lapsesta ja 7 000 mar-
17444:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kalla kahden tai useamman lapsen elättämisen
17445:         ryhtyä elatusvelvollisten verotuskäytän-        perusteella. Suorat tulonsiirrot, kuten lapsilisä
17446:         nön muuttamiseksi maksujen maksami-             ja mahdollinen asumistuki, myönnetään niin
17447:         seen kannustavaan suuntaan?                     ikään sille lapsen vanhemmista, jonka luona
17448:                                                         lapsi asuu.
17449:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,
17450: vasti seuraavaa:                                        yhteiskunnan tuki suuntautuu pääasiassa vain
17451:                                                         toiselle erillään asuvista vanhemmista. Se on
17452:     Elatusvelvolliselle määrättävä elatusmaksu          epäkohta, jos lasten huolto jaetaan eron jälkeen
17453: sovitellaan elatusvelvollisen maksukyvyn mu-            tasapuolisesti vanhempien kesken tai jos elatus-
17454: kaan. Olosuhteiden muuttuessa maksua voidaan            maksu on elatusvelvollisen olosuhteisiin nähden
17455: muuttaa. Elatusvastuu on näin ollen rajoitettu.         huomattava. Sosiaalilautakunnan vahvistamien
17456: Järjestelmään liittyy olennaisena osana yhteis-         elatusapusopimusten valossa keskimääräinen
17457: kunnan suorittama elatustuki, jolla elatusmak-          elatusapu oli kuitenkin vain 617 markkaa kuu-
17458: sua korvataan, jos elatusvelvollisen maksukyky          kaudessa. Se vastaa noin kolmannesta lapsen
17459: heikkenee. Veronmaksukykyyn tämän rajoite-              keskimääräisistä arvioiduista hoitokuluista.
17460: tun elatusvastuun ei ole juuri katsottu vaikutta-       Vain runsaassa 13 prosentissa sopimuksista ela-
17461: van. Tämän vuoksi lasten elättämisen perusteella        tusavun määrä kattoi vähintään puolet lasken-
17462: myönnettävä verotuki on katsottu perheen ha-            nallisista hoitokustannuksista.
17463: jottua tarkoituksenmukaiseksi kohdistaa lapsen             Tuen kokonaismäärän lisääminen ei ole pe-
17464: varsinaiselle huoltajalle. Elatusvelvollisuusvä-        rusteltua senkään vuoksi, että erilaisia perheitä
17465: hennys on siten varsin vaatimaton, sillä se teh-        keskenään vertailtaessa sekä verotuki että yh-
17466: dään valtion tuloverosta 450 markan suuruisena          teiskunnan muu tuki on yksinhuoltajan ja elatus-
17467: kustakin lapsesta.                                      velvollisen perhekokonaisuudelle jo nyt koko
17468:     Sellaisia elatusvelvollisia, joiden lapsille mak-   joukon suurempi kuin perinteiselle kahden huol-
17469: settiin yhteiskunnan taholta elatustukea vuonna         tajan lapsiperheelle.
17470: 1990, oli lähes 56 000. Yhtä suurelle elatusvelvol-        Vero- ja muunkin tuen epätasapuolineo ja-
17471: listen joukolle myönnettiin kyseisenä vuonna            kautuminen voidaan ottaa huomioon elatus-
17472: myös elatusvelvollisuusvähennys. Elatusvelvol-          maksua määrättäessä tai muutettaessa, vaikka
17473: listen kokonaismäärää ei tiedetä, koska vapaa-          verovähennysten vaikutusten arviointi saattaa
17474: ehtoista elatusvelvollisuutta ei rekisteröidä. Ti-      olla ilman asiantuntija-apua hankalaa. Verotuk-
17475: lastotietoja ei ole myöskään tuomioistuimessa           sessa vähennysten jakaminen huoltajien kesken
17476: tehdyistä elatussopimuksista. Tiedot saadaan            ei hankaluuksitta onnistu muuttuvien olosuhtei-
17477: vain sosiaalilautakunnan vahvistamista sopi-            den ja kaavamaisen vähennysjärjestelmän vuok-
17478: muksista.                                               si. Verotuksen massamenettelyyn ei sovellu
17479:     Lapsen elättämisen perusteella myönnettävät         myöskään tapauskohtainen tarveharkinta.
17480: muut verovähennykset saa erillään asuvista van-            Verojärjestelmän kautta myönnettävään tu-
17481: hemmista se, jonka välittömässä huollossa lapsi         keen liittyy perinteisesti muitakin ongelmia.
17482: on ollut suurimman osan verovuodesta. Val-              Hyöty verovähennyksestä kertyy pääasiassa
17483: tionverotuksessa myönnetään 13 200 markan               vain hyvätuloisille, joiden tuen tarve on kyseen-
17484:                                         1992 vp -   KK 112                                          3
17485: 
17486: alainen. Verotukea ei myöskään voida kohden-        nyksistä luopumiseen ja siirtymisestä suoraan
17487: taa tarpeen kannalta oikeaan ajankohtaan.           tukeen. Suora rahana maksettava tuki olisi vero-
17488:    Erillään asuvien vanhempien lisääntynyt ha-      vähennysten vaikutusta helpommin otettavissa
17489: lukkuus yhteishuoltajuuteen on lapsen ja yhteis-    huomioon elatusmaksua määrättäessä tai siitä
17490: kunnan kannalta myönteinen asia. Se vaikuttaa       sovittaessa. Suoran tuen jakaminen yhteishuol-
17491: vero- ja perhepolitiikkaan, mutta ratkaistavana     tajien kesken saattaisi niin ikään olla mahdollis-
17492: on useitakin ongelmia. Kun tiedot elatusvelvol-     ta, jos asiasta voitaisiin erotilanteessa tai muu-
17493: listen ja heidän huoltamiensa lasten olosuhteista   toin sopia.
17494: ja lukumääristä ovat puutteelliset, on esimerkik-      Elatusmaksujen vähentäminen sellaisenaan
17495: si elatusmaksun osuutta elatusvelvollisten käy-     verotuksessa, kuten kysymyksen perusteluissa
17496: tettävissä olevista tuloista ja mahdollista tuen    ehdotetaan, ei voi tulla kysymykseen, eikä vero-
17497: tarvetta vaikea arvioida.                           järjestelmän hyväksikäyttö ole puheena olevan
17498:     Sosiaali- ja terveysministeriössä tutkitaan     tuen kanavoimiseen muutoinkaan tarkoituksen-
17499: mahdollisuuksia perhepoliittisista verovähen-       mukaista.
17500:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1992
17501: 
17502:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17503: 4                                       1992 vp -    KK 112
17504: 
17505: 
17506: 
17507: 
17508:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17509: 
17510:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vårdnaden om barnet under större delen av
17511: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       skatteåret. I statsbeskattningen beviljas ett bar-
17512: den 1 april 1992 till vederbörande medlem av         navårdsavdrag om 13 200 mark på grund av
17513: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    försörjning av barn i åldern 3-7 år. I kommu-
17514: dagsman Raimo Vuoristo undertecknade spörs-          nalbeskattningen beviljas ett ensamförsörjarav-
17515: mål nr 112:                                          drag om 12 500 mark och ett barnavdrag om
17516:                                                      10 500 mark för varje minderårigt barn som
17517:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       försörjts under skatteåret. Det maximala av-
17518:        ta för att ändra beskattningspraxis be-       dragsgilla beloppet för räntor på skulder höjs
17519:        träffande underhållsskyldiga i en sådan       med 3 500 mark för ett barn och med 7 000 mark
17520:        riktning som uppmuntrar till erläggande       då två eller flera barn försörjs. Direkta inkomst-
17521:        av betalningarna?                             överföringar, såsom barnbidrag och eventuellt
17522:                                                      bostadsbidrag, beviljas likaså den av barnets
17523:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        föräldrar hos vilken barnet bor.
17524: anföra följande:                                        Såsom det konstateras i motiveringen till
17525:                                                      spörsmålet riktas sarnhällets stöd i huvudsak
17526:    Den underhållsavgift som påförs den under-        endast till den ena av de åtskils boende föräldrar-
17527: hållsskyldige anpassas efter hans betalningsför-     na. Detta är ett missförhållande, ifall omvårdna-
17528: måga. Om omständigheterna ändras så kan              den om barnen efter separationen fördelasjärnnt
17529: avgiften ändras. Underhållsansvaret är således       mellan föräldrarna eller om underhållsavgiften
17530: begränsat. En väsentlig del av systemet utgörs av    är avsvevärd med avseende på de omständighe-
17531: underhållsstödet, som betalas av samhället och       ter den underhållsskyldige lever under. De av
17532: ersätter underhållsavgiften, ifall den underhålls-   socialnämnderna fastställda avtalen om under-
17533: skyldiges betalningsförmåga försämras. Det           hållsbidrag utvisar dock att underhållsbidraget
17534: begränsade underhållsansvaret har inte i någon       var endast 617 mark i månaden i genomsnitt. Det
17535: nämnvärd grad ansetts inverka på skattebetal-        motsvarar ca en tredjedel av de genomsnittliga
17536: ningsförmågan. Därför har det ansetts ända-          beräknade kostnaderna för vården av ett barn. I
17537: målsenligt att det stöd i form av skatteutgift som   endast drygt 13 % av avtalen täckte underhålls-
17538: beviljas på grund av försörjning av barn tilldelas   bidraget minst hälften av de kalkylerade vård-
17539: den egentliga vårdnadshavaren när en familj          kostnaderna.
17540: splittras. Underhållsskyldighetsavdraget är såle-       En ökning av stödets totalbelopp är omotive-
17541: des synnerligen anspråkslöst, eftersom det görs      rad också av den anledningen att både skatte-
17542: på statens inkomstskatt till ett belopp av 450       utgiften och det övriga samhällsstödet, när olika
17543: mark per barn.                                       farniljer jämförs sinsemellan, redan nu är avse-
17544:    Antalet sådana underhållsskyldiga till vilkas     värt mycket större för farniljehelheter bestående
17545: barn samhället betalade underhållsstöd 1990 var      av ensamförsörjare eller underhållsskyldiga än
17546: närmare 56 000. Samma år beviljades ett lika         för traditionella barnfamiljer med två vårdnads-
17547: stort antal underhållsskyldiga också underhålls-     havare.
17548: skyldighetsavdrag. Det totala antalet under-            En ojämlik fördelning av skatteutgifter och
17549: hållsskyldiga är inte känt, eftersom frivillig un-   annat stöd kan beaktas då underhållsavgiften
17550: derhållsskyldighet inte registreras. Det fmns inte   fastställs eller ändras, även om det utan sak-
17551: heller statistiska uppgifter om underhållsavtal      kunnighjälp kan vara svårt att bedöma verk-
17552: som ingåtts vid domstol. Uppgifter fås endast        ningarna av skatteavdragen. På grund av för-
17553: om sådana avtal som fastställts av socialnämn-       änderliga förhållanden och ett schematiskt
17554: derna.                                               avdragssystem kan avdragen inte utan svå-
17555:    Övriga skatteavdrag som beviljas på grund av      righeter uppdelas mellan vårdnadshavarna i
17556: försörjning av barn ges till den av de åtskils       beskattningen. Behovsprövningen från fall till
17557: boende föräldrarna som har haft den direkta          fall lämpar sig inte heller för den i beskatt-
17558:                                            1992 vp -    KK 112                                            5
17559: 
17560: ningen tillämpade behandlingen av ärenden               andel av de underhållsskyldigas disponibla in-
17561: klumpvis.                                               komster samt deras eventuella behov av stöd.
17562:    Också andra problem är traditionellt förknip-           Vid social- och hälsovårdsministeriet under-
17563: pade med det stöd som beviljas via skattesyste-         söks möjlighetema att avskaffa de familjepolitis-
17564: met. Nyttan av skatteavdraget tilifaller huvud-         ka skatteavdragen och övergå tili direkt stöd. Ett
17565: sakligen endast personer med goda inkomster,            stöd som betalas direkt i pengar är lättare att
17566: vilkas behov av stöd kan ifrågasättas. Skatte-          beakta än skatteavdragens verkningar då under-
17567: utgiften kan inte heller förläggas tili rätt tidpunkt   hållsavgiften fastställs eller det överenskoms om
17568: med avseende på stödbehovet.                            den. En delning av det direkta stödet mellan
17569:    Det ökade intresset för gemensam omvårdnad           samförsörjama kan också vara möjlig, om par-
17570: av bam hos föräldrar som bor åtskils är positivt        terna då de separerar eller annars kan komma
17571: från bamens och samhällets synpunkt sett. Det           överens därom.
17572: inverkar på skatte- och familjepolitiken, men              Att underhållsavgifterna dras av som sådana
17573: flera problem kräver en lösning. Eftersom endast        på det sätt som föreslås i motiveringen tili
17574: bristfålliga uppgifter finns om de underhållsskyl-      spörsmålet kan inte komma i fråga, och det är
17575: diga och de bam de har vårdnaden om vad gäller          inte heller i övrigt ändamålsenligt att skattesyste-
17576: deras antal och de förhållanden de lever under,         met används tili kanalisering av stödet i fråga.
17577: är det svårt att bedöma t.ex. underhållsavgiftens
17578:      Helsingfors den 29 april 1992
17579: 
17580:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
17581:                                              1992 vp
17582: 
17583: Kirjallinen kysymys 113
17584: 
17585: 
17586: 
17587: 
17588:                                  Aittoniemi: Ajonopeutta osoittavien näyttötaulujen lisäämisestä
17589:                                      nopeusrajoitusalueilla
17590: 
17591: 
17592:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17593: 
17594:    Eräissä taajamissa, ainakin Hämeenkyrössä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17595: valtatiellä n:o 3, on ohiajavien ajoneuvojen no-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17596: peutta mittaava laite, joka osoittaa ajoneuvon     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17597: kuljettajalle hänen ajoneuvonsa ajonopeuden.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17598: On ollut selvästi havaittavissa, että nopeudet
17599: tällä alueella ovat alentuneet merkittävästi ja               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17600: vain harva ylittää kohdalla olevan 50 km:n                 siin autojen ajonopeuksia mittaavien ja
17601: nopeusrajoituksen. Laitteen kustannuksista ei              osoittavien laitteiden lisäämiseksi taaja-
17602: ole tietoa, mutta ne eivät voi olla kohtuuttoman           mien nopeusrajoitusalueilla, koska niillä
17603: korkeat.                                                   ilman rangaistusuhkaakin on selvästi
17604:                                                            ajonopeuksia hillitsevä vaikutus?
17605:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1992
17606: 
17607:                                          Sulo Aittoniemi
17608: 
17609: 
17610: 
17611: 
17612:  220051L
17613: 2                                         1992 vp -    KK. 113
17614: 
17615: 
17616: 
17617: 
17618:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17619: 
17620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nemiseen. Nopeusnäyttöjen vaikutuksesta em.
17621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tavalla ei ole kuitenkaan toistaiseksi saatu selvää
17622: olette 1 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-         näyttöä.
17623: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Hämeenkyrön nopeudennäyttötaulua käyt-
17624: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        töön otettaessa Turun tiepiiri teki paikalla no-
17625: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        peusmittauksia vaikutuksen selvittämiseksi. No-
17626: myksestä n:o 113:                                      peuksien aleneminen osoittautui vähäiseksi. No-
17627:                                                        peuksien hajonta pieneni jonkin verran, minkä
17628:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         perusteella vaikutusta voi pitää kuitenkin positii-
17629:        siin autojen ajonopeuksia mittaavien ja         visena. Paikalla on nopeusrajoitus 50 kmlh.
17630:        osoittavien laitteiden lisäämiseksi taaja-      Nopeusnäytön rakennuskustannukset olivat
17631:        mien nopeusrajoitusalueilla, koska niillä       noin 40 000 mk.
17632:        ilman rangaistusuhkaakin on selvästi               Nopeuden näyttötauluja puoltavat lähinnä
17633:        ajonopeuksia hillitsevä vaikutus?               niiden suosio autoilevan yleisön piirissä sekä
17634:                                                        liikenneturvallisuussyyt, mikäli niiden avulla
17635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           voidaan pysyvästi hillitä ajonopeuksia. Nopeu-
17636: vasti seuraavaa:                                       den osoittamisella voi kuitenkin olla liikennetur-
17637:                                                        vallisuuden kannalta myös haitallisia vaikutuk-
17638:    Todellisten ajonopeuksien osoittaminen au-          sia. Liikenteen nopeuden ollessa alun perin rajoi-
17639: ton kuljettajille on ollut viime aikoina toistuvasti   tusta matalamman voi nopeustaso ja myös nope-
17640: esillä. Nopeudennäyttötaulujen käyttämistä pe-         uksien hajonta jopa nousta kuljettajien pyrkiessä
17641: rustellaan kuljettajan tarpeella tietää autonsa        rajoitusnopeuteen.
17642: nopeusmittarin virhe, jotta hän voisi ajaa mah-            Voimassa olevat nopeusrajoitukset eivät ole
17643: dollisimman tarkoin nopeusrajoituksen mu-              ohjenopeuksia, ja rajoitusnopeutta ajaminen ei
17644: kaan. Autojen nopeusmittarit osoittavat yleensä        ole turvallista kaikissa tie- ja liikenneolosuhteis-
17645: todellista suurempaa nopeutta.                         sa. Nopeuksien hajontaa pienentämällä voidaan
17646:    Nopeusmittareiden tarkkuudelle on lainsää-          vaikuttaa eräitä onnettomuustyyppejä vähentä-
17647: dännössä asetettu rajat. Tämän mukaan nopeus-          västi, kun taas nopeuksien nousu on yleisesti
17648: mittarin näyttämä ei saa poiketa todellisesta          ottaen turvallisuudelle aina haitallista.
17649: nopeudesta alaspäin. Näyttämä saa olla todellis-           Hallituksen mielestä nopeuden näyttötauluja
17650: ta nopeutta suurempi enintään 10 prosenttia            voidaan harkiten rakentaa tienkohtiin, joissa
17651: lisättynä 4 kmlh. Nopeusmittarin virhe voi kui-        niillä oletetaan saavutettavan liikenneturvalli-
17652: tenkin samallakin ajoneuvolla vaihdella riippuen       suuden paranemista. Käyttö olisi perustelluinta
17653: esimerkiksi renkaiden kuluneisuudesta. Niinpä          lähinnä taajamissa sellaisilla paikoilla, joissa no-
17654: aivan uusilla renkailla varustetun ajoneuvon           peusrajoitus on hyvin alhainen ja nopeudet nou-
17655: mittarilukema voi poiketa useita prosentteja ku-       sevat rajoitusta korkeammiksi. Tällaiset tiet ovat
17656: luneilla, mutta vielä hyväksyttävillä: renkailla       pääasiallisesti kuntien hoidossa olevia katuja,
17657: varustetun ajoneuvon mittarilukemaan verrattu-         joten valtion mahdollisuudet nopeusnäyttötau-
17658: na.                                                    lujen laajamittaiseen käyttöön ovat rajoitetut.
17659:    Nopeusrajoitusta hitaammin ajavan kuljetta-         Ennen näyttötaulujen laajempaa käyttöä tulisi
17660: jan oletetaan mittarivirheestä tiedon saatuaan         myös seurantatutkimuksin varmistaa, ettei tau-
17661: nostavan nopeuttaan ja rajoitusta nopeammin            lujen teho aikaa myöten vähene merkittävästi.
17662: ajavan vastaavasti alentavan sitä. Tämä johtaisi           Hallitus seuraa tielaitoksen toimesta suoritet-
17663: nopeuksien hajonnan pienenemiseen ja tätä              tavia kokeiluja ja siitä saatavia tuloksia.
17664: kautta tietyntyyppisten onnettomuuksien vähe-
17665: 
17666:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1992
17667: 
17668:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
17669:                                            1992 vp -    KK 113                                          3
17670: 
17671: 
17672: 
17673: 
17674:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
17675: 
17676:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            skärmar som anger körhastigheten har ovan
17677: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          nämnda verkan.
17678: den 1 april 1992 tili vederbörande medlem av               När en digitalskärm som anger körhastigheten
17679: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       togs i bruk i Tavastkyro utförde Åbo vägdistrikt
17680: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            hastighetsmätningar i syfte att utreda verkningar-
17681: 113:                                                    na av skärmen. Hastighetssänkningama visade
17682:                                                         sig vara små. Spridningen av hastigheter minska-
17683:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           de något, varför verkningama dock kan anses
17684:        att öka antalet anordningar som mäter            vara positiva. Stället har en hastighetsbegräns-
17685:        och anger körhastigheten hos bilar på            ning på 50 km/h. Kostnadema för uppförandet av
17686:        hastighetsbegränsningszonema i tätor-            digitalskärmen uppgick tili ca 40 000 mk.
17687:        ter, eftersom de även utan strafthot klart          Digitalskärmar som anger körhastigheten för-
17688:        dämpar körhastighetema?                          ordas främst av att de är populära bland bilister-
17689:                                                         na samt av trafiksäkerhetsskäl, om körhastighe-
17690:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tema varaktigt kan sankas med hjälp av dem.
17691: anföra följande:                                        Angivandet av körhastigheter kan dock även
17692:                                                         inverka menligt på trafiksäkerheten. Då trafi-
17693:    På senaste tid har frågan om angivande av de         kens hastighet ursprungligen är lägre än begräns-
17694: verkliga körhastighetema diskuterats upprepade          ningen, kan hastighetema och även spridningen
17695: gånger. Användningen av digitalskärmar som              av dem t.o.m. öka då förama går in för att köra
17696: anger körhastigheten motiveras med förarens             enligt "begränsningshastigheten".
17697: behov att känna tili felet i bilens hastighetsmäta-        De gällande hastighetsbegränsningama är
17698: re, för att så exakt som möjligt kunna följa            inte dimensionerande hastigheter och det är inte
17699: hastighetsbegränsningama. Bilamas hastighets-           tryggt att i alla väg- och trafikförhållanden köra
17700: mätare visar i allmänhet en hastighet som är            enligt "begränsningshastigheten". Genom att
17701: större än den verkliga hastigheten.                     minska spridningen av hastighetema kan man
17702:    1 lagstiftningen uppställs gränser i fråga om        reducera antalet olyckor av visst slag, medan
17703: exaktheten hos hastighetsmätare. Hastighetsmä-          högre hastigheter i allmänhet alltid minskar
17704: tama får således inte visa lägre värden än den          trafiksäkerheten.
17705: verkliga hastigheten. Visat värde får vara högst           Regeringen anser att man med iakttagande av
17706: 10 % + 4 km/h större än den verkliga hastigheten.       noggrann prövning kan uppföra digitalskärmar
17707: Hastighetsmätares mätningsfel kan dock variera          som anger körhastighet på vägavsnitt där de kan
17708: t.o.m. i samma bil, beroende t.ex. på hur slitna        antas förbättra trafiksäkerheten. Användningen
17709: däcken är. Sålunda kan mätvärdet i ett fordon           av dylika skärmar kan motiveras närmast på
17710: som är försett med nya däck avvika flera procent        sådana ställen i tätorter där hastighetsbegräns-
17711: från mätvärdet i ett fordon som är försett med          ningen är mycket låg och hastighetema översti-
17712: slitna, men ännu godkända däck.                         ger den tillåtna körhastigheten. Sådana vägar är
17713:     En förare som kör med en hastighet som är           dock i allmänhet gator som sköts av kommuner-
17714: lägre än hastighetsbegränsningen antas höja has-        na, vilket innebär att statens möjligheter att i
17715: tigheten då han blir medveten om mätarfelet, och        större skala använda digitalskärmar som anger
17716: en förare som kör med en hastighet som är högre         körhastighet är begränsade. Irman digitalskär-
17717: än hastighetsbegränsningen antas på motsvaran-          mama tas i bruk i större utsträckning är det
17718:  de sätt sänka hastigheten. Detta skulle leda till en   också skäl att försäkra sig om att skärmamas
17719:  minskad spridning av hastighetema och därige-          effekt inte med tiden minskar påtagligt.
17720:  nom tili ett minskat antal olyckor av visst slag.         Regeringen följer de experiment som utförs
17721:  Man har dock ännu inga klara bevis på att              genomvägverketsförsorgsamtresultatenavdem.
17722: 
17723:       Helsingfors den 4 maj 1992
17724: 
17725:                                                                          Traftkminister Ole Norrback
17726:                                               1992 vp
17727: 
17728: Kirjallinen kysymys 114
17729: 
17730: 
17731: 
17732: 
17733:                                   Väistö: Telen asiakaspalvelujen turvaamisesta Pohjois-Karjalassa
17734: 
17735: 
17736:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17737: 
17738:    Pohjois-Karjalassa sijaitsevia Telen asiakas-    koettu ongelmaksi se, että asentajat eivät ole
17739: palvelupisteitä uhkaa !opetus. Suunnitelman         voineet kuljettaa mukanaan edes sopimuslomak-
17740: mukaan lähimmät yleisöpalvelupisteet jäisivät       keita tai suorittaa laitemyyntiä. Palvelun on
17741: Savoon: Iisalmeen ja Varkauteen.                    joutunut hakemaan usein kymmenien kilomet-
17742:    Nykyisellään Telellä on Pohjois-Karjalassa       rien päästä.
17743: yleisöpalvelupiste Kiteellä, Ilomantsissa, Liek-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17744: sassa, Nurmeksessa ja Juuassa sekä rajoitetusti     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
17745: auki oleva palvelupiste Tohmajärvellä. Joen-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17746: suussa on TeleRing-myymälä. Myymälä jatkaisi        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17747: ainakin toistaiseksi.
17748:    Julkisuudessa esillä ollut Telen suunnitelma               Katsooko Hallitus olevan perusteltua,
17749: on herättänyt kysymyksen, miten yleisöpalvelut             että Tele on sulkemassa asiakaspalvelu-
17750: aiotaan Pohjois-Karjalassa jatkossa hoitaa.                pisteensä Pohjois-Karjalassa, ja
17751: Asiakaspalvelu liittyy kuitenkin tärkeänä osana               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17752: Telen toimintaan.                                          siin Telen asiakaspalvelujen turvaami-
17753:    Palvelujen loittoneminen vaikeuttaa eniten              seksi myös pohjoiskarjalaisille?
17754: haja-asutusalueilla asuvien tilannetta. Jo nyt on
17755: 
17756:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
17757:                                             Matti Väistö
17758: 
17759: 
17760: 
17761: 
17762:  22005IL
17763: 2                                       1992 vp -   KK. 114
17764: 
17765: 
17766: 
17767: 
17768:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17769: 
17770:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kyky ja toiminnan kannattavuus sekä saamaan
17771: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tappiollinen, lähinnä kaukopuhelinmaksuilla
17772: olette 2 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      subventoitu paikallisteletoiminta kannattavaksi.
17773: jeenne n:o 439 ohella toimittanut valtioneuvos-     Uudistuksella pyritään myös alentamaaan pai-
17774: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      kallisteletoiminnasta perittävien maksujen reaa-
17775: sanedustaja Matti Väistön näin kuuluvasta kir-      lista hintatasoa.
17776: jallisesta kysymyksestä n:o 114:                        Uudelleenorganisointi ei huononna Posti- ja
17777:                                                     telelaitoksen palveluja ja palvelutasoa. Se ei
17778:           Katsooko Hallitus olevan perusteltua,     myöskään heikennä maakunnallisia teletoimin-
17779:        että Tele on sulkemassa asiakaspalvelu-      toja.
17780:        pisteensä Pohjois-Karjalassa, ja                Pohjois-Karjalassa ei ole myöskään tehty
17781:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      päätöksiä palvelutoiminnan lopettamisesta.
17782:        siin Telen asiakaspalvelujen turvaami-       Nykyisessä palvelutoiminnassa ei tapahdu
17783:        seksi myös pohjoiskarjalaisille?             muutoksia ennen kuin korvaavat toimintatavat
17784:                                                     ovat olemassa. Tällöin Telen varsinaisten omien
17785:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        palvelupisteiden kautta tapahtuvan palvelun si-
17786: vasti seuraavaa:                                    jasta tulisi kysymykseen palvelujen hoitaminen
17787:                                                     esim. asiamiespostin kautta.
17788:    Posti- ja telelaitoksessa on valmisteilla alu-       Huomattava osa Telen palvelutoimintaa on
17789: eellisen teletoiminnan uudelleenorganisointi,       kuitenkin puhelimitse tapahtuvaa palvelutoi-
17790: jonka tarkoituksena on keventää laitoksen           mintaa eikä siten fyysisestä sijainnista riippuvaa
17791: kustannusrakennetta luopumalla aluepohjaises-       toimintaa. Posti- ja telelaitos pyrkiikin lisää-
17792: ta organisaatiomuodosta. Uudistuksella pyri-        mään tätä palvelutoimintaansa.
17793: tään turvaamaan Posti- ja telelaitoksen kilpailu-
17794:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1992
17795:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
17796:                                         1992 vp -   KK 114                                          3
17797: 
17798: 
17799: 
17800: 
17801:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17802: 
17803:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        en lönsam verksamhet samt att få upp lönsamhe-
17804: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      ten i fråga om den förlustbringande lokala tele-
17805: 439 av den 2 aprill992 tili vederbörande medlem     verksamheten som subventioneras främst med
17806: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fjärrsamtalsavgifter. Dessutom eftersträvas en
17807: riksdagsman Matti Väistö undertecknade spörs-       sänkning av realprisnivån i fråga om de avgifter
17808: mål nr 114:                                         som uppbärs för lokal televerksamhet.
17809:                                                        Omorganiseringen kommer inte att försämra
17810:           Anser Regeringen det vara motiverat       Post- och televerkets servicenivå. Den kommer
17811:        att Tele stänger sin kundtjänst i norra      inte heller att försämra televerksamheten på
17812:        Karelen, och                                 landskapsnivå.
17813:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          1 norra Karelen har inga beslut beträffande
17814:        att trygga kundtjänsterna också för nord-    avslutande av serviceverksamheten fattats. Inga
17815:        karelarna?                                   f6rändringar kommer att förverkligas inom den
17816:                                                     nuvarande serviceverksamheten före ersättande
17817:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        funktioner existerar. Då blir det möjligt att i
17818: samt anföra följande:                               stället för att sköta servicen via Teles egentliga
17819:                                                     punkter för kundtjänst använda t.ex. ombuds-
17820:    Vid Post och- televerket bereds en omorgani-     mannapost.
17821: sering av den regionala televerksamheten i syfte       En betydande del av Teles serviceverksamhet
17822: att lätta upp kostnadsstrukturen genom att slopa    sker trots allt per telefon och är således inte
17823: den regionbaserade organisationsformen. Av-         beroende av det fysiska läget. Post- och telever-
17824: sikten med reformen är att försöka trygga Post-     ket strävar till att öka denna serviceform.
17825: och televerkets konkurrenskraft och garantera
17826: 
17827:      Helsingforsden 29 april 1992
17828: 
17829:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
17830:                                                 1992 vp
17831: 
17832: Kirjallinen kysymys 115
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837:                                    Särkijärvi: Polttoaineveron porrastamisesta pohtonesteen ympä-
17838:                                        ristövaikutusten mukaisesti
17839: 
17840: 
17841:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17842: 
17843:    Viime vuoden syyskuussa sain hallitukselta         litraa kohti citydieselin verotuksessa, kun sen
17844: vastauksen kirjalliseen kysymykseeni n:o 206/         valmistuskustannukset ovat 30 p/1 normaalidie-
17845: 1991 vp, joka käsitteli ympäristön kannalta           seliä korkeammat; ehkä tämä ei olisi täysin
17846: suositeltavampien polttoainelaatujen verotuksen       mahdotonta bensiininkään puolella.
17847: keventämistä.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17848:    Hallituksen vastauksessa kerrottiin selvitettä-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17849: vän edelleen taloudellisten ohjauskeinojen            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17850: käyttöä. Kun nyt on jälleen kulunut puoli vuot-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17851: ta, on syytä tarkastella selvitysten edistymistä.
17852:    Vastauksessa viitattiin siihen, että tuolloin ei             Aikooko Hallitus porrastaa polttoai-
17853: ollut missään käytössä polttoaineverojärjestel-              neveroa nykyistä laajemmin poltto-
17854: mää,jossajokin muu kuin lyijymäärä olisi moot-               nesteiden ympäristövaikutusten mukai-
17855: toribensiinin veron porrastuksen perusteena.                 sesti?
17856: Ruotsissa sovelletaan jo 25 äyrin helpotusta
17857: 
17858:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
17859: 
17860:                                           Jouni J. Särkijärvi
17861: 
17862: 
17863: 
17864: 
17865: 220051L
17866: 2                                        1992 vp -   KK 115
17867: 
17868: 
17869: 
17870: 
17871:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17872: 
17873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muassa polttoaineverotuksessa. Tätä asiaa selvi-
17874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tetään parhaillaan ympäristöministeriön 30 päi-
17875: olette 2 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       vänä lokakuuta 1991 asettamassa ympäristöta-
17876: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     loustoimikunnassa.
17877: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Toimikunnan liikenneverojaoston valmisteil-
17878: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta            la olevassa selvityksessä käsitellään sekä die-
17879: kysymyksestä n:o 115:                                selöljyn että bensiinin polttoaineveron porras-
17880:                                                      tusta. Dieselöljyn osalta porrastuksesta on jos-
17881:          Aikooko Hallitus porrastaa polttoai-        sain määrin jo kokemuksia, mutta moottori-
17882:        neveroa nykyistä laajemmin polttonestei-      bensiinin verotusta ei ole porrastettu missään
17883:        den ympäristövaikutusten mukaisesti?          maassa muulla tavalla kuin lyijypitoisuuden pe-
17884:                                                      rusteella. Suomessa tämä porrastus otettiin
17885:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          käyttöön vuonna 1988.
17886: taen seuraavaa:                                         Tässä vaiheessa ympäristötaloustoimikunnan
17887:                                                      työ on vielä kesken. Toimeksiantoosa mukaan
17888:    Hallitus totesi viime vuoden syyskuussa kan-      toimikunta tekee valtion vuoden 1993 talousar-
17889: sanedustaja Särkijärven esittämään kysymyk-          vioon liittyvät ehdotuksensa vuoden 1992 tou-
17890: seen antamassaan vastauksessa, että hallituksen      kokuun loppuun mennessä. Nämä ehdotukset
17891: tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia lisä-     tulevat myös hallituksen käsittelyyn. Tällöin
17892: tä ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin perustuvien   hallitus tekee omalta osaltaan päätöksen polt-
17893: taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä muun           toaineveron mahdollisesta lisäporrastuksesta.
17894: 
17895:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992
17896: 
17897:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17898:                                            1992 vp -   KK 115                                           3
17899: 
17900: 
17901: 
17902: 
17903:                                        Tili Riksdagens Herr Ta/man
17904: 
17905:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dar sig på miljöpolitiska mål. Detta utreds som
17906: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         bäst i den miljöekonomikommission som miljö-
17907: den 2 april 1992 till vederbörande medlem av           ministeriet tillsatte den 30 oktober 1991.
17908: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Kommissionens traflkskattesektion utreder
17909: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr           en gradering av skatten dels på dieselolja, dels på
17910: 115:                                                   bensin. Beträffande dieselolja fmns i någon mån
17911:                                                        redan erfarenheter av en gradering att tillgå, men
17912:             Ämnar Regeringen gradera bränsleac-        beskattningen av motorbensin har inte i något
17913:          cisen så att den i större utsträckning        land graderats på annat sätt än på basis av
17914:          motsvarar bränslets miljöpåverkan?            blyhalt. I Finland togs denna gradering i bruk år
17915:                                                        1988.
17916:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             I detta skede är miljöekonomikommissionens
17917: anföra följande:                                       arbete ännu på hälft. Enligt uppdraget skall
17918:                                                        kommissionen vid utgången av maj 1992 lägga
17919:    Regeringen konstaterade i september i fjol i        fram förslag gällande statsbudgeten för 1993.
17920: ett svar på riksdagsman Särkijärvis spörsmål att       Dessa förslag föreläggs också regeringen. När
17921: regeringens avsikt är att utreda möjligheterna att     regeringen behandlar förslagen kommer den att
17922: bl.a. beträffande bränslebeskattningen öka an-         ta ställning till en eventuell tilläggsgradering av
17923: vändningen av ekonomiska styrmedel som grun-           bränsleaccisen.
17924: 
17925:        Helsingfors den 30 april 1992
17926: 
17927:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
17928:                                                 1992 vp
17929: 
17930: lrjallinen kysymys 116
17931: 
17932: 
17933: 
17934: 
17935:                                   Karhunen: Insinöörikoulutuksen aloituspaikkojen määrän mitoit-
17936:                                       tamisesta
17937: 
17938: 
17939:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17940: 
17941:   Insinöörikoulutuksen aloituspaikkojen mää-         kymmenen prosenttia. Jo silloin valmistuneiden
17942: in kasvu on muutaman viime vuoden aikana             määrä oli suurempi kuin kysyntä.
17943: llut huomattava. Kun otetaan huomioon pää-              Reilussa kymmenessä vuodessa aloituspaik-
17944: )imiset ja työn ohessa opiskelevat, on insinööri-    kojen määrä on kaksinkertaistunut. Vastaval-
17945: nja rakennusarkkitehtien opiskelupaikkoja tar-       mistuneiden tilanne on entistä heikompi. Joulu-
17946: >lla seitsemälle prosentille ikäluokasta.            na valmistuneista alle kymmenen prosenttia sai
17947:                                                      vakinaisen työpaikan.
17948:  Vuosi       Sisäänotetut        Valmistuneet           Vuosikymmenen puolivälissä valmistuu yli
17949:  1980           2 231               2224             4 000 insinööriä vuosittain. Noin puolella vasta-
17950:  1985           2475                2 001            valmistuneista ei tule olemaan mahdollisuutta
17951:  1987           2 594               1955             päästä hyödyntämään saamaansa teknistä kou-
17952:  1989           3 297               1 759            lutusta, vaan heidän on elääkseen joko lähdettä-
17953:  1991           3 311               2 091            vä Eurooppaan tai ryhdyttävä koulutustaan vas-
17954:  1992           3 778                                taamattomaan työhön.
17955:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17956:  Luvuista puuttuvat työn ohessa opiskelevat,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17957: >ille aloituspaikkoja on vuosittain 700---800, eli   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17958: uonna 1992 aloituspaikkojen kokonaismäärä            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17959: n noin 4 500 kappaletta.
17960:   1980-luvun loppupuolella, jolloin suomatai-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, että insi-
17961: en teollisuus eli vahvaa nousukautta, oli insi-             nöörejä ei koulutettaisi enempää kuin
17962: öörien työttömyysaste kaksi prosenttia. Nuor-               heitä tarvitaan?
17963: m vastavalmistuneiden osuus luvusta oli alle
17964:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
17965: 
17966:                                           Minna Karhunen
17967: 
17968: 
17969: 
17970: 
17971:  ~0051L
17972: 2                                        1992 vp -   KK 116
17973: 
17974: 
17975: 
17976: 
17977:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eri viranomaiset, työmarkkinain keskusjärjestöt
17979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja eräät muut tahot. Koulutussuunnittelun neu-
17980: olette 2 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       vottelun kahdessa viimeisimmässä mietinnössä,
17981: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vuosilta 1988 ja 1990, arvioidaanjohtavan tekni-
17982: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sen työn ammattilohkon, mihin myös insinööri-
17983: Minna Karhusen näin kuuluvasta kysymyksestä          työ luetaan, laajenevan edelleen erittäin voimak-
17984: n:o 116:                                             kaasti. Neuvottelukunta arvioi tämän työvoi-
17985:                                                      man osuuden kasvun olevan voimakasta sekä
17986:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, että insi-       käyttämissään nopean taloudellisen kasvun että
17987:        nöörejä ei koulutettaisi enempää kuin         hitaan taloudellisen kasvun vaihtoehdoissa. Tä-
17988:        heitä tarvitaan?                              män perusteella neuvottelukunta on esittänyt
17989:                                                      molemmissa mietinnöissään teknikko- ja insi-
17990:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nöörikoulutuksesta muodostuvan opistoasteen
17991: taen seuraavaa:                                      koulutuksen lisäämistä.
17992:                                                          Mm. edellä kerrotun valmistelutyön pohjalta
17993:    Ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkojen      valtioneuvoston 20.11.1991 hyväksymässä kou-
17994: kokonaismäärän mitoittamisen lähtökohdat on          lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel-
17995: säädetty ammatillisista oppilaitoksista annetun      massa vuosille 1991-1996 esitetään insinööri-
17996: lain (487/87; 146/91) 30 §:n 1 ja 2 momenteissa      koulutuksen laajentamista niin, että aloitusryh-
17997: seuraavasti:                                         mien määrä nousisi vuoden 1991114 aloitusryh-
17998:    1) Nuorisoasteen koulutuksena järjestettävä       mästä 130 aloitusryhmään vuonna 1996, mikä
17999: ammatillinen peruskoulutus mitoitetaan niin,         merkitsee aloittavien määrän kasvua 480 opiske-
18000: että kaikilla peruskoulussa tai lukiossa opinton-    lijalla pitäen pohjana 30 opiskelijaa ryhmää
18001: sa päättävillä tai vastaavan koulutuksen muu-        kohden. Teknikkokoulutuksen aloitusryhmien
18002: toin suorittaneilla on mahdollisuus päästä am-       määrä vähenisi vastaavasti 135 ryhmästä 128
18003: matilliseen koulutukseen tai korkeakouluopin-        ryhmään eli noin 210 opiskelijalla.
18004: toihin.                                                   Edellä selostettu koskee ns. nuorisoasteen
18005:    2) Aloituspaikat jaetaan eri koulutusaloille ja   ammatillisen koulutuksen säätelyä. Tämän li-
18006: -asteille sovittamalla yhteen yhteiskunnan kou-      säksi aikuiskoulutuksena järjestetty insinööri-
18007: lutustarpeet, työelämän ja sen kehittämisen vaa-     koulutus, nimenomaan teknikon tutkinnosta in-
18008: timukset sekä yksilöiden koulutushalukkuus.          sinöörin tutkintoon johtava koulutus, on laajen-
18009:    Tämä tavoitteenasettelu on ollut ammatillisen     tunut voimakkaasti. Tätä koulutusta teknilliset
18010: koulutuksen säätelyn perusta vuodesta 1978 kui-      oppilaitokset ovat voineet järjestää 1.8.1991 lu-
18011: tenkin niin, että edellä kohdassa 2 mainittu         kien lääninhallituksen luvalla.
18012: yksilöiden koulutushalukkuus mitoitusperustee-            Koulutussuunnittelun neuvottelukunnan val-
18013: na tuli lakiin vasta vuonna 1991.                    mistelutyön pohjana ei ollut Suomen nykyinen
18014:    Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisesta       taloudellinen tila eivätkä tällä hetkellä esitettä-
18015: mitoituksesta on edellä sanotulta pohjalta pää-      vät synkät tulevaisuuden arviot, koska ne eivät
18016: tetty kaudelle 1982-1992 valtioneuvoston hy-          olleet ennakoitavissa. Neuvottelukunta ei tästä
18017: väksymissä keskiasteen koulutuksen kehittämis-       syystä voinut ennakoida oikein nykyistä työlli-
18018: ohjelmissaja kaudelle 1991-1996 valtioneuvos-        syystilannetta. Neuvottelukunnan hitaan kasvun
18019: ton hyväksymässä koulutuksen ja korkeakou-           vaihtoehdossa työttömyysasteeksi arvioitiin
18020: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis-         8,2 %, jota arviota on pidettävä korkeana ottaen
18021: suunnitelmassa.                                       huomioon neuvottelukunnan työskentelyvai-
18022:    Valtakunnallisen mitoituksen pohjana on ol-       heen työttömyysasteen. Tässäkin vaihtoehdossa
18023: lut opetusministeriön apuna työskentelevän            siis johtavan teknisen työn ammattilohkon kas-
18024: koulutussuunnittelun neuvottelukunnan valmis-        vu näytti erittäin merkittävältä.
18025: telutyö. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina             Insinöörien työttömyysaste on kohonnut no-
18026:                                           1992 vp -   KK 116                                          3
18027: 
18028: peasti, kuten koko työvoiman. Tämän vuoden            insinöörikoulutuksen osalta on huomattava, että
18029: tammikuun tilanteen mukaan insinöörien työt-          ensi syksynä insinöörikoulutuksen aloittavat
18030: tömyysaste oli 6,4 %ja koko työvoiman 11,5 %.         opiskelijat siirtyvät työmarkkinoille aikaisintaan
18031:     Nykyinen työllisyyskehitys on aikaansaanut        vasta vuonna 1996.
18032: kaikilla aloilla tilanteen, jossa kaikki tutkinnon       Insinöörikoulutuksen laajentaminen on pe-
18033: suorittaneet eivät pääse töihin, eivät koulutusta     rustunut arvioon johtavan teknisen työn merki-
18034: vastaavaan eivätkä muuhunkaan. Tämä johtuu            tyksen kasvusta työ- ja elinkeinoelämässä. Insi-
18035: ennen muuta edellä esitetystä ammatillisen kou-       nöörikoulutuksen lisäys suhteessa teknikkokou-
18036: lutuksen mitoituksen peruslähtökohdasta, jonka        lutukseen on perustunut arvioon, että työ- ja
18037: mukaan koko yleissivistävästä koulutuksesta           elinkeinoelämässä tarvitaan koulutustason ko-
18038: tuleva ikäluokka koulutetaan myös ammatilli-          hottamista. Insinöörikoulutusta on myös asteit-
18039: sesti joko ammatillisissa oppilaitoksissa tai kor-    tain laajennettu viimeisten 10 vuoden aikana
18040: keakouluissa. Koska koko ikäluokkaa ei saada          maamme kaikkiin teknillisiin oppilaitoksiin ja
18041: työllistetyksi, koulutetuista osa jää väistämättä     näin on osaltaan luotu edellytyksiä elinkeinoelä-
18042: työttömiksi.                                          män alueelliselle kehittymiselle ja osaamisen li-
18043:     Kun lähtökohtana on ammatillisen koulutuk-        sääntymiselle.
18044: sen antaminen koko yleissivistävän koulutuksen           Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
18045: päättävälle ikäluokalle, merkitsee koulutuksen        että insinöörikoulutuksen suunnitelmallinen li-
18046: vähentäminenjollakin alalla tai asteella, että sitä   sääminen on luomassa sellaisia edellytyksiä suo-
18047: on laajennettava jollakin toisella. Asetelma on       malaisen taitotiedon ja osaamisen kohottamisel-
18048: nykyisessä työllisyystilanteessa äärimmäisen vai-     le, jotka ovat välttämättömiä elinkeinoelämän
18049: kea. Työllisyyden parantamiseen koulutusta vä-        saamisessa myönteiselle kasvu-uralle. Lisäksi
18050: hentämällä ei ole kuitenkaan perusteita ryhtyä        opetusministeriö on kutsumassa selvitysmiehen
18051: aloilla, joilla työttömyysaste on keskimääräistä      insinöörikoulutuksen määrän ja laadun selvittä-
18052: työttömyysastetta alempi.                             miseksi nimenomaan tulevaisuusnäkökulmasta.
18053:     Ammatillisen koulutuksen mitoittamisen tuli-      Insinöörit muodostavat merkittävän avainryh-
18054:  si aina perustua pitemmän aikavälin arviointei-      män, jolla on mahdollisuudet sijoittua laajasti
18055: hin, ei vuoden tai parin tilanteeseen. Esimerkiksi    monille toimialoille talouden lähtiessä nousuun.
18056: 
18057:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
18058: 
18059:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
18060: 4                                        1992 vp -    KK 116
18061: 
18062: 
18063: 
18064: 
18065:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18066: 
18067:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nen är olika myndigheter, arbetsmarknadsorga-
18068: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nisationerna och vissa andra instanser företräd-
18069: den 2 april 1992 tili vederbörande medlem av          da. 1 sina två senaste betänkanden, från år 1988
18070: statsrådet översänt en avskrift av följande av        och 1990, anser delegationen för utbildningspla-
18071: riksdagsman Minna Karhunen undertecknade              nering att yrkessektorn för ledande tekniskt
18072: spörsmål nr 116:                                      arbete, tili vilken också ingenjörsarbetet räknas,
18073:                                                       kommer att expandera ytterst kraftigt. Enligt
18074:           Vad ämnar Regeringen göra för att det       delegationen kommer denna del av arbetskraften
18075:        inte utbildas fler ingenjörer än behovet       att växa kraftigt i bägge de alternativ som
18076:        förutsätter?                                   använts, snabb ekonomisk tiliväxt och långsam
18077:                                                       ekonomisk tillväxt. På basis av detta har delega-
18078:   Som svar på detta spörsmål anför jag                tionen i båda sina betänkanden föreslagit att
18079: vördsamt följande:                                    utbildningen av tekniker och ingenjörer på insti-
18080:                                                       tutnivå skall utökas.
18081:    Utgångspunkterna för dimensioneringen av               Bl.a. med detta som utgångspunkt föreslås i
18082: det totala antalet nybörjarplatser i yrkesläroan-     den av statsrådet 20.11.1991 godkända planen
18083: stalterna finns angivna i 30 § 1 och 2 mom. lagen     för utveckling av utbildningen och av forsk-
18084: om yrkesläroanstalter (487/87; 146/91) som föl-       ningen vid högskolorna för åren 1991-1996 att
18085: jer:                                                  ingenjörsutbildningen utökas så att antalet ny-
18086:     1) Sådan grundläggande yrkesutbildning som        börjargrupper stiger från 114 nybörjargrupper år
18087: ordnas i form av utbildning på ungdomsstadiet         1991 till 130 nybörjargrupper år 1996, vilket
18088: vid yrkesläroanstalter dimensioneras så att alla      innebär en ökning av antalet nybörjare med 480
18089: som avslutar sina studier i grundskolan eller         studerande om man utgår från 30 studerande per
18090: gymnasiet eller som på annat sätt har genomgått       grupp. Nybörjargrupperna inom teknikerutbild-
18091: motsvarande utbildning har möjlighet tili en          ningen minskar på motsvarande sätt från 135
18092: yrkesinriktad utbildning eller högskolestudier.       grupper tili 128 grupper, dvs. med omkring 210
18093:    2) Nybörjarplatser fördelas på olika utbild-       studerande.
18094: ningsområden och utbildningsstadier genom en              Detta gäller regleringen av yrkesutbildning på
18095: sammanjämkning av utbildningsbehoven i sam-           det s.k. ungdomsstadiet. Dessutom har ingen-
18096: hället, de krav arbetslivet och dess utveckling       jörsutbildningen i form av vuxenutbildning, spe-
18097: ställer samt individens vilja att utbilda sig.        ciellt den utbildning som leder vidare från tekni-
18098:     Denna målsättning har utgjort grunden för         kerexamen till ingenjörsexamen, vuxit kraftigt.
18099: regleringen av yrkesutbildningen ända sedan år        Sedan 1.8.1991 har de tekniska läroanstalterna
18100:  1978, dock så att individens vilja att utbilda sig   kunnat ordna denna utbildning med länsstyrel-
18101: som nämns i 2 punkten togs med som dimensio-          sens tillstånd.
18102: neringsgrund i lagen först år 1991.                       1 sitt beredningsarbete kunde delegationen för
18103:    Beslut om en riksomfattande dimensionering         utbildningsplanering inte beakta Finlands nuva-
18104: av yrkesutbildningen har med detta som grund          rande ekonomiska läge och de dystra framtidsut-
18105: fattats i de av statsrådet godkända programmen        sikter som nu framförs eftersom de inte kunde
18106: för utvecklande av utbildningen på mellanstadiet      förutspås. Delegationen hade därför ingen möj-
18107: för perioden 1982-1992 och i den av statsrådet        lighet att förutse det nuvarande sysselsättnings-
18108: godkända planen för utveckling av utbildningen        läget. 1 delegationens alternativ för långsam
18109: och av forskningen vid högskolorna för perioden       tillväxt beräknades arbetslöshetsgraden till8,2 %
18110:  1991-1996.                                           vilket måste ses som hög då man tar i betraktan-
18111:     Grunden för den riksomfattande dimensione-        de arbetslöshetsnivån vid tiden för delegationens
18112: ringen har utgjorts av det beredningsarbete som       arbete. Även i detta alternativ såg tillväxten
18113: utförts av delegationen för utbildningsplanering,     inom yrkessektorn för ledande tekniskt arbete
18114: som bistår undervisningsministeriet. 1 delegatio-     mycket betydande ut.
18115:                                           1992 vp -   KK 116                                          5
18116: 
18117:    Arbetslöshetsgraden bland ingenjörer har           och inte på den situtation som råder under ett
18118: vuxit snabbt, liksom för arbetskraften som hel-       eller ett par år. Då det gäller t.ex. ingenjörsut-
18119: het. Enligt läget i början av januari i år var        bildningen är det att observera att de studerande
18120: arbetslöshetsgraden för ingenjörer 6,4 % och för      som inleder ingenjörsutbildning inkommande
18121: hela arbetskraften 11,5 %.                            höst kommer ut på arbetsmarknaden tidigast år
18122:    Inom alla områden har den nuvarande syssel-        1996.
18123: sättningsutvecklingen lett tili att alla som avlagt      Utvidgningen av ingenjörsutbildningen har
18124: en examen inte kan få arbete, vare sig ett arbete     baserat sig på bedömningen att ledande tekniskt
18125: som motsvarar utbildningen eller något annat.         arbete kommer att öka i betydelse i arbets- och
18126: Detta beror framför allt på de grundläggande          näringslivet. Ökningen av ingenjörsutbildningen
18127: utgångspunktema för dimensioneringen av               i förhållande tili teknikerutbildningen har utgått
18128: yrkesutbildningen, enligt viiken hela årsklassen      ifrån att det behövs en höjning av utbildningsni-
18129: från den allmänbildande utbildningen också            vån i arbets- och näringslivet. Ingenjörsutbild-
18130: skall få yrkesutbildning antingen i yrkesläroan-      ningen har också gradvis expanderat under de
18131: stalter eller vid högskolor. Eftersom hela årsklas-   senaste 10 åren tili alla tekniska läroanstalter i
18132: sen inte kan få arbete blir oundvikligen en del av    vårt land. På så sätt har man skapat förutsätt-
18133: de utbildade arbetslösa.                              ningar för ett utvecklat näringsliv och ökat
18134:    Då utgångspunkten är att erbjuda yrkesut-          kunnande på regional nivå.
18135: bildning för hela den årsklass som avslutar den          På basis av det anförda anser regeringen att en
18136: allmänbildande utbildningen, innebär en in-           planmässig ökning av ingenjörsutbildningen
18137: skränkning av utbildningen på ett område eller        skapar förutsättningar för en förhöjd nivå på
18138: en nivå att den måste utvidgas på ett annat           kunnandet i vårt land, vilket är nödvändigt då
18139: område eller en annan nivå. Konstellationen är        det gäller att åstadkomma en positiv tillväxt i
18140: ytterst svår i det nuvarande sysselsättningsläget.    näringslivet. Undervisningsministeriet kommer
18141: Det fmns dock inga skäl att förbättra sysselsätt-     dessutom att utse en utredningsman att klarläg-
18142: ningen genom att minska på utbildningen inom          ga ingenjörsutbildningens omfattning och art
18143: branscher där arbetslöshetsgraden är lägre än         med tanke på framtiden. Ingenjörema utgör en
18144: arbetslöshetsgraden i genomsnitt.                     viktig nyckelgrupp som har möjligheter att pla-
18145:    Dimensioneringen av yrkesutbildningen bör          cera sig på många verksamhetsområden då eko-
18146: alltid grunda sig på bedömningar på lång sikt         nomin åter förbättras.
18147:      Helsingfors den 28 april 1992
18148: 
18149:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
18150:                                                  1992 vp
18151: 
18152: Kirjallinen kysymys 117
18153: 
18154: 
18155: 
18156: 
18157:                                     T. Roos ym.: Alle 20-vuotiaiden työllistämistuen myöntämisestä
18158:                                        myös yksityisille työnantajille
18159: 
18160: 
18161:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18162: 
18163:     Työllisyysasetuksen muutos, jolla työvoima-        kautta parantunut työmarkkina-asema. Työn-
18164: toimistoja oikeutetaan myöntämään työllistä-           antajat saavat kontakteja tulevaan työvoimaan-
18165: mistukea alle 20-vuotiaan työhön oikeutetun            sa.
18166: työllistämiseksi kuuden kuukauden ajaksi yksi-             Kunnat ovat joka tapauksessa velvoitettuja
18167: tyiselle sektorille, tuli voimaan 5.2.1992. Tuen       työllisyyslain mukaan jäijestämään alle 20-vuo-
18168: suuruus määriteltiin normaaliksi työllistämistu-       tiaille työpaikan kuudeksi kuukaudeksi. Ellei
18169: eksi eli tällä hetkellä 160 mk/päivä viideltä päi-     yksityinen sektori työllistä, on kunnan velvolli-
18170: vältä viikossa niiltä päiviltä, joilta työnantaja on   suus työllistää 272 mk/päivä suuruisella tuella.
18171: velvollinen maksamaan palkkaa. Tuki on noin            Tuen lisäämisellä yksityiselle sektorille lisättäi-
18172: 3 440 mklkk.                                           siin vain nuorten työnsaantimahdollisuuksia.
18173:     Kun kunnallinen sektori työllistää alle 20-        Valtion menoihin ei muutoksella olisi juurikaan
18174: vuotiaan työttömän nuoren, on tuki 272 mk!             merkitystä.
18175: päivä eli noin 5 850 mklkk.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
18176:     Kunnallinen sektori voi taijota nuorille vain      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18177: suhteellisen yksipuolisia työpaikkoja, jotka eivät     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18178: edistä riittävästi nuorten ammatinvalintaa. Eri-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18179: tyisesti pojille on vaikeata löytää hyviä työkoh-
18180:  teita. Sektorin työpaikat ovat vähenemässä tule-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18181:  vaisuudessa tiukentuneen taloudellisen tilanteen             siin työllisyysasetuksen muuttamiseksi
18182:  takia, joten hankitut työkokemukset eivät tue                siten, että alle 20-vuotiaan työhön oikeu-
18183: juurikaan myöhempää työllistymistä. Yksityisen                tetun työllistämiseksi yksityiselle sekto-
18184:  sektorin työpaikkojen etuna on hyvä kosketus                 rille maksetaan sama tuki eli 272 mk!
18185:  työelämän vaatimuksiin, osallistuminen tuotta-               päivä kuin nyt maksetaan samassa tar-
18186:  vaan työhön, ammatinvalinnan tietouden saanti                koituksessa kunnalle?
18187: ja myöhemmin haijoittelun ja työkokemuksen
18188:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1992
18189: 
18190:            Timo Roos                      Kerttu Törnqvist                Iiris Hacklin
18191:            Mats Nyby                      Eija Lahikainen                 A<!.rno von Bell
18192:            Antero Kekkonen                Raimo Vuoristo                  Marjatta Vehkaoja
18193:                                           Maija-Liisa Tykkyläinen
18194: 
18195: 
18196: 
18197: 
18198:  220051L
18199: 2                                       1992 vp -   KK 117
18200: 
18201: 
18202: 
18203: 
18204:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18205: 
18206:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      löiden työllistämisestä maksettavan työllistämis-
18207: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuen suuruutta määriteltäessä pidettiin perusläh-
18208: olette 2 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      tökohtina yhtäältä sitä, että toiminta näissä
18209: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tapauksissa perustuu aina työnantajan vapaaeh-
18210: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     toisuuteen ja omaan hakemukseen, sekä toisaal-
18211: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       ta sitä, että työnantaja tällöin pääsääntöisesti saa
18212: kysymyksestä n:o 117:                               palvelukseensa koulutettua työvoimaa, jolta
18213:                                                     yleensä kuitenkin puuttuu aikaisempi työkoke-
18214:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     mus. Tämän kokemuksen puutteen vuoksi on
18215:        siin työllisyysasetuksen muuttamiseksi       pidetty tarkoituksenmukaisena näissäkin tapa-
18216:        siten, että alle 20-vuotiaan työhön oikeu-   uksissa kompensoida työnantajan työvoimakus-
18217:        tetun työllistämiseksi yksityiselle sekto-   tannuksia työllistämistuen avulla. Ainakin toi-
18218:        rille maksetaan sama tuki eli 272 mk/        minnan alkuvaiheessa sopivana työllistämistuen
18219:        päivä kuin nyt maksetaan samassa tar-        määränä pidettiin normaalia työllistämistukea,
18220:        koituksessa kunnalle?                        jonka suuruus on tällä hetkellä sama kuin työt-
18221:                                                     tömyysturvan suurin korotettu peruspäiväraha.
18222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Toiminnasta saatujen kokemusten perusteella
18223: vasti seuraavaa:                                    voidaan ottaa uudelleen harkittavaksi työllistä-
18224:                                                     mistuen taso, jos havaitaan, että nuorten työllis-
18225:    Alle 20-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työt-    tämisestä maksettava tuki on käytännön tarpei-
18226: tömänä työnhakijana olleiden nuorten työllistä-     den kannalta väärin mitoitettu.
18227: misvelvollisuus on työllisyyslain 17 §:n mukaan         Kunnan työllisyyslain mukaisen valtionosuu-
18228: tällaisen nuoren henkilön kotikunnalla, jonka       den ja työllisyysasetukseen perustuvan työllistä-
18229: velvollisuutena on järjestää nuorelle työ- tai      mistukijärjestelmän yksikkökorvauksia on tar-
18230: harjoittelupaikka 6 kuukaudeksi, jos asianomai-     koitus lähitulevaisuudessa joka tapauksessa
18231: nen työvoimatoimisto ei ole voinut osoittaa         määritellä uudelleen. Tässä yhteydessä voidaan
18232: nuorelle työtä tai työnsaantia edistävää koulu-     harkita myös eri tukimuotojen, kuten esimerkik-
18233: tusta. Kunnalle maksetaan korvauksena tästä         si nuorten työllistämisestä muulle työnantajalle
18234: työllistämisvelvoitteen toteuttamisesta työlli-     kuin kunnalle maksettavan tuen suhdetta kun-
18235: syyslain mukaista valtionosuutta, jonka määrä       nan työllisyyslain perusteella saamaan valtion-
18236: on tällä hetkellä 272 markkaa henkilöä kohti        osuuteen. Kunnan saamaa valtionosuutta ja
18237: niiltä työpäiviltä, joilta kunta on velvollinen     muille työnantajille maksettavaa työllistämistu-
18238: maksamaan nuorelle palkan. Kuluvan vuoden           kea ei kuitenkaan voida täysin verrata toisiinsa,
18239: varsinaisessa tulo- ja menoarviossa järjestettiin   koska kunnalla on velvollisuus työntekomahdol-
18240: mahdollisuus myös muille työnantajille työllis-     lisuuksien järjestämiseen, kun taas yksityissekto-
18241: tää työnoikeuden saavuttaneita nuoria. Tämä         rilla tapahtuva työllistäminen perustuu aina
18242: mahdollisuus perustuu toisin kuin kuntien koh-      työnantajan vapaaehtoisuuteen. Kunnan velvol-
18243: dalla työnantajan täysin vapaaseen harkintaan       lisuus työntekomahdollisuuksien järjestämiseen
18244: ja arvioon kulloisestakin työvoimatarpeestaan.      ei ole kunnan työvoiman kulloisestakin tarpees-
18245: Korvauksena tästä vapaaehtoisesta työllistämi-      ta, vaan kulloisestakin työllisyystilanteesta riip-
18246: sestä työnantajalle maksetaan työllistämistukea,    puvaista, mutta yksityinen työnantaja hakee
18247: jonka suuruus on määritelty työllisyysasetukses-    uusia työntekijöitä ja myös työllistämistukea
18248: sa tällä hetkellä 160 markaksi työpäivältä niiden   vain tarvitessaan lisä työvoimaa. Tämä on otetta-
18249: työpäivien osalta, joilta työnantaja on velvolli-   va huomioon myös valtionosuuden ja työllistä-
18250: nen maksamaan palkan.                               mistuen suhdetta määriteltäessä.
18251:    Nuorten työnoikeuden saavuttaneiden henki-
18252: 
18253:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
18254: 
18255:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
18256:                                           1992 vp- KK 117                                                3
18257: 
18258: 
18259: 
18260: 
18261:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18262: 
18263:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ungdomar med rätt till möjlighet att arbeta
18264: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utgick man å ena sidan från att verksamheten i
18265: den 2 april 1992 tili vederbörande medlem av          dessa fall alltid bygger på arbetsgivarens fria vilja
18266: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     och egen ansökan samt å andra sidan på att
18267: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs-          arbetsgivaren härvid i regel får isin tjänst utbil-
18268: mål nr 117:                                           dad arbetskraft som dock i allmänhet saknar
18269:                                                       tidigare arbetserfarenhet. På grund av denna
18270:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          brist på erfarenhet har man ansett att det också
18271:        ändring av sysselsättningsförordningen         i dessa fall är ändamålsenligt att kompensera
18272:        så att samma stöd, dvs. 272 mark/dag           arbetsgivarens arbetskraftskostnader med hjälp
18273:        som nu betalas till kommuner också skall       av sysselsättningsstöd. Som lämpligt stödbelopp
18274:        betalas tili den privata sektom för syssel-    åtminstone i början av denna verksamhet ansågs
18275:        sättning av en person som inte fyllt 20 år     vara normalt sysselsättningsstöd, vars belopp för
18276:        och som har rätt tili en möjlighet att         närvarande är detsamma som den maximala
18277:        arbeta?                                        förhöjda grunddagpenningen enligt utkomst-
18278:                                                       skyddet för arbetslösa. På basis av de erfarenhe-
18279:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ter som man får av verksamheten kan man
18280: anföra följande:                                      ompröva nivån för sysselsättningsstödet, om det
18281:                                                       visar sig att det stöd som betalas för sysselsättan-
18282:    Skyldigheten att sysselsätta en ung person         de av unga personer är feldimensionerat med
18283: under 20 år, som i över tre månader varit anmäld      tanke på de praktiska behoven.
18284: som arbetslös arbetssökande, hör enligt 17 §             Inom den närmaste framtiden kommer man i
18285: sysselsättningslagen tili den ungas hemkommun,        varje fall att ompröva enhetsersättningama för
18286: vars skyldighet det är att ordna denna unga en        kommunemas statsandelar enligt sysselsätt-
18287: arbets- eller praktikplats för sex månader, om        ningslagen och enhetsersättningama för det sys-
18288: arbetskraftsbyrån inte kunnat anvisa honom            selsättningsstödsystem som baserar sig på syssel-
18289: eller henne arbete eller utbildning som främjar       sättningsförordningen. I detta sammanhang kan
18290: hans eller hennes möjligheter att få arbete. Som      man också överväga hur vissa stödformer, bland
18291: ersättning för fullgörande av denna sysselsätt-       dem det stöd som betalas annan arbetsgivare än
18292: ningsskyldighet betalas kommunen enligt syssel-       kommunen för sysselsättande av unga personer,
18293: sättningslagen en statsandel, vars belopp för         förhåller sig till den statsandel som kommunen
18294: närvarande uppgår till 272 mark per person för        erhåller med stöd av sysselsättningslagen. Stats-
18295: de arbetsdagar, för vilka kommunen är skyldig         andelen för en kommun och sysselsättningsstö-
18296: att betala lön tili den unga. I den ordinarie         det för en annan arbetsgivare kan dock inte helt
18297: statsbudgeten för innevarande år bereddes även        jämställas med varandra, eftersom kommunen
18298: andra arbetsgivare en möjlighet att sysselsätta       är skyldig att anordna möjligheter att arbeta,
18299: ungdomar med rätt tili en möjlighet att arbeta.       medan sysselsättandet inom den privata sektom
18300: Denna möjlighet baserar sig, tvärtemot än vad         alltid baserar sig på arbetsgivarens fria vilja.
18301: fallet är i fråga om kommuner, på arbetsgivarens      Kommunens skyldighet att anordna möjligheter
18302: fria prövning och beräkning av sitt aktuella          att arbeta beror inte på hurudant behovet av
18303: arbetskraftsbehov. Som ersättning för att arbets-     arbetskraft vid varje enskild situation är i kom-
18304: givaren sysselsätter frivilligt betalas honom ett     munen, utan på det aktuella sysselsättningsläget.
18305: sysselsättningsstöd, vars belopp enligt sysselsätt-   En privat arbetsgivare däremot söker nya arbets-
18306: ningsförordningen för tillfället är fastslaget till   tagare, och också sysselsättningsstöd, endast när
18307:  160 mark per arbetsdag för de dagar, för vilka       han behöver mer arbetskraft. Detta måste beak-
18308: arbetsgivaren är skyldig att betala lön.              tas också vid defmiering av förhållandet mellan
18309:     Vid fastställande av beloppet för det syssel-     statsandelen och sysselsättningsstödet.
18310:  sättningsstöd som betalas för sysselsättande av
18311: 
18312:       Helsingforsden 8 maj 1992
18313: 
18314:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
18315:                                                 1992 vp
18316: 
18317: :irjallinen kysymys 118
18318: 
18319: 
18320: 
18321: 
18322:                                   Jouppila ym.: Päiväkotien henkilöstön kelpoisuusvaatimusten säi-
18323:                                      lyttämisestä
18324: 
18325: 
18326:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18327: 
18328:    Lasten päivähoidolle on olemassa parlamen-         pito-, kasvatus- tai kuntoutustehtäviin on teh-
18329: tarisesti hyväksytyt kasvatustavoitteet vuodelta      tävään soveltuva vähintään opistoasteinen sosi-
18330: ~80. Tavoitteet on kirjattu myös päivähoitolain       aali- tai terveydenhuoltoalan taikka muun alan
18331:  a §:ään (1983). Päivähoidossa annettavalle esi-      koulutus. Tämän mukaan kunta saisi siis mää-
18332: petukselle on laadittu opetussuunnitelma jo           ritellä itse, mitkä ovat näitä laajaa tietoutta
18333: uonna 1984. Tämän lisäksi päiväkodeissa on            vaativia tehtäviä. Lasten päivähoidolla ei vali-
18334: oko ajan ollut vireillä laaja kehittämis- ja tutki-   tettavasti ole kunnissa vielä sitä asemaa, että ne
18335: tustoiminta. Tavoitteiden toteuttaminen edel-         varmuudella ilman tarkempia säädöksiä päivä-
18336: •ttää varhaiskasvatuksen alueelle koulutettua         kotien lapsiryhmien henkilöstörakenteesta palk-
18337: mmattitaitoista henkilöstöä.                          kaisivat päiväkotien lapsiryhmiin lastentarhan-
18338:    Vuonna 1988 päivähoitoasetuksella taattiin         opettajia.
18339: ,kaiseen päiväkodin lapsiryhmään vähintään               Valtionosuusuudistuksen myötä myös opet-
18340:  k:si lastentarhanopettaja. Asetuksen säätämi-        tajien kelpoisuusehtoja on suunniteltu väljen-
18341:  en nähtiin tuolloin tärkeänä, jotta päivähoidos-     nettäviksi. Tämän uudistuksen jälkeen kuiten-
18342:  L taataan tietty valtakunnallinen taso.              kin jokaisessa koululuokassa on jatkossakin
18343:     Vuosien varrella päivähoidon henkilöstön          opettaja.
18344:  oulutusta on kehitetty ja laajennettu. Koulu-            Jos päiväkotien lapsiryhmien henkilöstöra-
18345:  tksen kehittämisen myötä myös päiväkotien            kenneasetus poistetaan, voivat kunnat palkata
18346:  .psiryhmien henkilöstörakennetta on muutettu.        päiväkoteihin palkkakustannuksiltaan halvem-
18347:  äiväkodin kaikki hoidosta ja kasvatuksesta           paa työvoimaa, eikä suinkaan sitä, joka on
18348:  :tstaavat henkilöt ovat tällä hetkellä alalle kou-   alalle parhaiten koulutettua. Tästä on kunnissa
18349:  ttettuja. Viimeisin näistä ratkaisuista on edus-     jo esimerkkejä. Säästämisen huumassa kunnat
18350:  unnan päätös vuoden 1990 valtiopäiviltä. Tä-         ovat muuttaneet jopa päiväkodin ryhmäperhe-
18351:  tän päätöksen mukaan lastentarhanopettaja-           päiväkodin nimikkeen alla toimivaksi, jotta
18352:  oulutus vakinaistetaan kahdenkymmenen vuo-           koulutetun henkilökunnan tilalle voidaan ottaa
18353:  ~n jahkailun jälkeen korkeakouluihin.                kouluttamatonta. Samoin pitkäaikaisiin sijai-
18354:     Kaikkien näiden edellä mainittujen ratkaisu-      suuksiin on palkattu vastoin päivähoidosta ja
18355:   n tavoitteena on ollut nostaa päivähoidon ja        sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuksista an-
18356:   iivähoidossa annettavan esiopetuksen tasoa.         nettua asetusta kouluttamattomia pitkäaikais-
18357:     Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, jon-    työttömiä ja jätetty koulutettu ammattitaitoi-
18358:   i tehtävänä oli sanatarkasti selvittää sosiaali-    nen henkilöstö työttömyyskortistoon.
18359:   Joilon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuseh-           Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esi-
18360:   Jista annetun asetuksen tarkistamista, on luo-      tys sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel-
18361:   lttanut mietintönsä ministeri Kuuskoskelle          poisuusehtojen ja päivähoidon lapsiryhmien
18362:    1.1992.                                            ryhmäkokojen väljentämisestä on ollut laajalla
18363:     Työryhmä esittää huomattavia laajennuksia         lausuntokierroksella. Esitykseen ovat suhtautu-
18364:   lsiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel-        neet tiettävästi erittäin kriittisesti varhaiskasva-
18365:    Jisuusehtoihin sekä esittää poistettavaksi päi-    tuksen tutkijat ja asiantuntijat sekä kasvatus- ja
18366:    ihoitoasetuksen (486/88) 7 §:n tarpeettomana.      koulutusviranomaiset, kuten esimerkiksi opetus-
18367:    yöryhmän tekemässä esityksessä todetaan,           ministeriö.
18368:    tä johto-, ohjaus- tai kehittämistehtäviin taik-       Jos työryhmän ehdotukset toteutuvat, on vaa-
18369:    l laajaa tietoutta edellyttäviin hoito-, huolen-   rana, että vuosien aikana kehitetty päivähoito-
18370:  0051L
18371: 2                                        1992 vp -   KK 118
18372: 
18373: järjestelmä ja julkinen varhaiskasvatus romuttu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18374: vat, samoin päiväkotien hoito- ja henkilöstöra-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18375: kenne. Hallitusohjelman mukaan ja valtion-
18376: osuusuudistuksen periaatteissa todetaan, että                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18377: sosiaalipalvelujen tasoa pyritään nostamaan.               ryhtyä, jotta päiväkotien hoito- ja kasva-
18378: Onko nyt kaavailtu päiväkotien henkilöstöra-               tushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset
18379: kenteen ja kelpoisuuksien mitätöiminen hallituk-           turvataan ja siten säilytetään päivähoito
18380: sen periaatteiden mukaista?                                laadukkaana sekä varhaiskasvatuksen
18381:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         pedagogiset kehittämistavoitteet turvaa-
18382: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               vana?
18383:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1992
18384: 
18385:          Riitta Jouppila                Kyösti Toivonen               Marja-Liisa Tykkyläinen
18386:          Jaakko Laakso                  Margareta Pietikäinen         Kirsti Ala-Harja
18387:          Aino Suhola                    Kyösti Virrankoski            Maija-Liisa Lindqvist
18388:          Maria Kaisa Aula               Pekka Räty                    Tuija Maaret Pykäläinen
18389:          Iiris Hacklin                  Jukka Gustafsson              Ismo Seivästö
18390:                                          1992 vp -   KK 118                                          3
18391: 
18392: 
18393: 
18394: 
18395:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18396: 
18397:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       opistoasteinen tutkinto. Ehdotuksessa on py-
18398: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ritty ottamaan huomioon sosiaali- ja tervey-
18399: olette 3 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       denhuollon organisaatioiden samoin kuin mah-
18400: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     dollisen koulutusammattien yhdistämisen vai-
18401: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kutukset. Joustavan henkilöstöpolitiikan ai-
18402: J ouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   kaansaamiseksi kelpoisuuksia ehdotetaan väl-
18403: myksesta n:o 118:                                    jennettäväksi sivusuunnassa, koulutustasovaa-
18404:                                                      timuksia madaltamatta. Koulutuksen rinnalla
18405:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      on korostettu työssä hankitun kokemuksen
18406:         ryhtyä, jotta päiväkotien hoito- ja kasva-   merkitystä.
18407:         tushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset             Voimassa olevan sosiaalihuollon ammatillisen
18408:         turvataan ja siten säilytetään päivähoito    henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuk-
18409:         laadukkaana sekä varhaiskasvatuksen          sen (888/83) mukaan kelpoisuusehtona kunnalli-
18410:         pedagogiset kehittämistavoitteet turvaa-     siin lasten päivähoidon hoito- ja kasvatustehtä-
18411:         vana?                                        viin on lastentarhanopettajan tai sosiaalikasvat-
18412:                                                      tajan tutkinto taikka päivähoitajan tai lastenhoi-
18413:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tajan koulutus.
18414: en seuraavaa:                                            Työryhmän ehdotuksen tavoitteena on säilyt-
18415:                                                      tää päiväkodin hoito- ja kasvatushenkilöstön
18416:     Valtionosuusuudistuksen valmistelun yhtey-       nykyinen koulutustaso. Ehdotuksessa lähdetään
18417: dessä sosiaali- ja terveysministeriö asetti asian-   siitä, että lasten päivähoidon johto-, ohjaus- tai
18418: tuntijaryhmän pohtimaan sosiaalihuollon am-          kehittämistehtävissä taikka laajaa tietoutta edel-
18419: matillisen henkilöstön kelpoisuusehtojen ja ryh-     lyttävissä hoito- ja kasvatustehtävissä (lähinnä
18420: mäkokosäännösten väljentämistä.                      lastentarhanopettajat tai sosiaalikasvattajat)
18421:     Työryhmä, joka otti nimekseen "Sosiaali-         edellytettäisiin edelleen tehtävään soveltuva vä-
18422: huollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuus-         hintään opistoasteinen ammatillinen tutkinto ja
18423: ehtoja sekä lasten päivähoidon ja lastensuoje-       muissa hoito- ja kasvatustehtävissä (lähinnä las-
18424: lun ryhmäkokoa selvittänyt työryhmä", sai            tenhoitajat tai päivähoitajat) tehtävään soveltu-
18425: työnsä päätökseen 2.12.1991. Työryhmän teh-          va vähintään kouluasteinen ammatillinen tutkin-
18426: tävänä oli selvittää sosiaalihuollon ammatilli-      to. Muodollisesti kelpoisia sanottuihin tehtäviin
18427: sen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun           olisivat luonnollisesti myös ylemmänasteisen
18428: asetuksen soveltamisessa esiintyviä ongelmia ja      koulutuksen omaavat henkilöt. Työryhmän
18429: sosiaalihuollon palvelujärjestelmän kehittämi-       muistiossa on myös nimenomaan todettu, että
18430: sestä sekä palvelujen saatavuuden turvaamises-       varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämi-
18431: ta aiheutuvia tarpeita asetuksen muuttamiseksi.      sessä edellytyksenä on, että päiväkodissa on
18432: Samoin työryhmän tuli tehdä ehdotus tarvit-          hyvän pedagogisen koulutuksen saanut henki-
18433: tavista lasten päivähoidon ja lastensuojelun         löstö.
18434: ryhmäkokoja koskevien säännösten muutoksis-              Päivähoidon kasvatus- ja ohjaushenkilöstön
18435: ta.                                                  määrästä ja rakenteesta säädetään lasten päivä-
18436:     Työryhmän ehdotuksessa sosiaalihuollon           hoidosta annetun asetuksen (239/73) 7 §:ssä.
18437:  ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehtoja kos-      Säännöksen mukaan jokaisessa päiväkodin lap-
18438:  kevaksi asetukseksi on lähtökohtana ollut työn      siryhmässä tulee hoito- ja kasvatustehtävässä
18439:  sisältö ja vaativuustaso. Ehdotuksessa määri-       olla vähintään yksi henkilö, jolla on lastentar-
18440:  tellään korkeakouluasteista tutkintoa vaativien     hanopettajan tai sosiaalikasvattajan tutkinto,
18441:  tehtäväryhmien lisäksi ne tehtäväryhmät, joi-       sekä kaksi muuta henkilöä, joilla on tähän tehtä-
18442:  hin vaaditaan tehtävään soveltuva vähintään         vään säädetty ammatillinen kelpoisuus.
18443:  kouluasteinen tutkinto ja ne tehtäväryhmät,             Työryhmän käsityksen mukaan henkilöstöra-
18444: joihin vaaditaan tehtävään soveltuva vähintään       kennetta koskevaa sääntelyä tulisi väljentää niin,
18445: 4                                        1992 vp -    KK 118
18446: 
18447: että hoito- ja kasvatushenkilöstön osalta ei enää    löstörakenne ehdotetaan säilytettäväksi ennal-
18448: erikseen säädettäisi opisto- ja kouluasteisen kou-   laan. Niin sanotussa ryhmäperhepäivähoidossa
18449: lutuksen saaneiden henkilöiden määrää. Siirryt-      tulee yhdellä perhepäivähoitajista siten edelleen
18450: täessä pois virkanimikekohtaisista kelpoisuuk-       olla päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävässä ole-
18451: sista sekä tiukoista ryhmäkokonormeista, tulisi      valta henkilöltä edellytetty ammatillinen kelpoi-
18452: hoito- ja kasvatushenkilöstön rakenteen mää-         suus.
18453: räytyä käytännön toteutustilanteen asettamien           Työryhmän muistio on ollut laajahkolla lau-
18454: vaatimusten perusteella. Henkilöstörakenteen         suntokierroksella. Lausuntojen perusteella tul-
18455: tulisi vastata hoitoyksikössä ilmenevää tarvetta.    laan arvioimaan edellytyksiä muuttaa säädöksiä
18456: Henkilöstörakennetta muodostettaessa tulisi          työryhmän esittämällä tavalla.
18457: kuitenkin edelleen huolehtia siitä, että päiväko-       Mahdolliset muutokset tullaan toteuttamaan
18458: dissa on riittävä määrä pedagogisen ja muun          valtionosuusuudistuksen voimaantulon yhtey-
18459: koulutuksen saanutta henkilöstöä. Näin turva-        dessä. Valtionosuusuudistuksen toteutuksesta
18460: taan toiminnan pedagoginen laatu ja esiopetuk-       sovitun mukaisesti eduskunnan sosiaali- ja ter-
18461: sen antaminen.                                       veysvaliokunnalle on varattu tilaisuus tulla kuul-
18462:    Perhepäivähoidon osalta työryhmä ei ehdota        luksi asiasta.
18463: muutoksia ryhmäkokosäännöksiin. Myös henki-
18464:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1992
18465: 
18466:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
18467:                                           1992 vp -   KK 118                                           5
18468: 
18469: 
18470: 
18471: 
18472:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18473: 
18474:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inom socialvården utgick från arbetets innehåll
18475: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        och hur krävande det är. 1 förslaget fastställs
18476: den 3 april 1992 tili vederbörande medlem av          utöver de uppgiftsgrupper som kräver examen
18477: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     på högskolenivå dessutom de uppgiftsgrupper
18478: dagsman Jouppila m.fl. undertecknade spörsmål         som kräver f6r uppgiften lämplig examen på
18479: nr 118:                                               åtminstone skolnivå och de uppgiftsgrupper som
18480:                                                       kräver för uppgiften lämplig examen på åtmin-
18481:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        stone institutnivå. 1 förslaget har man försökt
18482:        ta för att se tili att behörighetskraven för   beakta verkningama av en sammanslagning av
18483:        den personai som sköter vård- och upp-         social- och hälsovårdsorganisationema och av
18484:        fostringsuppgifter vid daghemmen kvar-         en eventuell sammanslagning av utbildningsyr-
18485:        står så att tillfredsställande dagvård så-     kena. 1 syfte att få tili stånd en smidig personal-
18486:        lunda fortfarande kan tillhandahållas          politik föreslås att behörighetsvillkoren mildras i
18487:        och så att den kan säkerställa de pedago-      sidriktning, utan att kraven på utbildningsnivå
18488:        giska målen för utvecklande av förskol-        sänks. Vid sidan av utbildningen betonas arbets-
18489:        verksamheten?                                  erfarenhetens betydelse.
18490:                                                          Enligt gällande förordning om behörighets-
18491:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         villkoren f6r yrkesutbildad personai inom social-
18492: anföra följande:                                      vården (888/83) är behörighetsvillkor för den
18493:                                                       som handhar bamavårds- och uppfostringsupp-
18494:     1 samband med beredningen av statsandelsre-       gifter vid kommunala daghem för bam bam-
18495: formen tillsatte social- och hälsovårdsministeriet    trädgårdslärar- eller socialpedagogexamen eller
18496: en expertarbetsgrupp, som fick tili uppgift att       dagvårdar- eller bamskötarutbildning.
18497: diskutera om behörighetskraven för den yrkesut-          A vsikten med arbetsgruppens förslag är att
18498: bildade personalen inom socialvården och be-          bevara den nuvarande utbildningsnivån för den
18499: stämmelsema om gruppemas storlek kunde mju-           personai som sköter vård- och uppfostringsupp-
18500: kas upp.                                              gifter vid daghemmen. Förslaget utgår från att
18501:    Arbetsgruppen, som kallade sig "Sosiaali-          behörighetsvillkoren för lednings-, handled-
18502: huollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuseh-        nings- och utvecklingsuppgifter inom bamdag-
18503: toja sekä lasten päivähoidon ja lastensuojelun        vården och för vård- och uppfostringsuppgifter
18504: ryhmäkokoa selvittänyt työryhmä" (arbetsgrup-         som kräver omfattande kunskaper (närmast
18505: pen för utredande av behörighetsvillkoren för         bamträdgårdslärare eller socialpedagoger) fort-
18506: den yrkesutbildade personalen inom socialvår-         farande skall vara för uppgiften lämplig yrkes-
18507: den samt av storleken på gruppema inom bam-           examen på åtminstone institutnivå samt f6r
18508: dagvården och bamskyddet), blev fårdig med sitt       andra vård- och uppfostringsuppgifter (närmast
18509: arbete den 2 december 1991. Arbetsgruppen             bamskötare eller dagvårdare) för uppgiften
18510: hade tili uppgift att utreda problemen i samband      lämplig examen på åtminstone skolnivå. Perso-
18511: med tillämpningen av förordningen om behö-            ner med utbildning på högre nivå skall natur-
18512: righetsvillkoren för yrkesutbildad personai inom      ligtvis också vara formellt behöriga för de
18513: socialvården samt de behov att ändra förord-          nämnda uppgiftema. 1 arbetsgruppens prome-
18514: ningen som utvecklandet av socialvårdens servi-       moria konstateras också uttryckligen att en
18515: cesystem och tryggandet av tillgången på service      förutsättning för utvecklande av förskolverk-
18516: föranleder. Arbetsgruppen skulle likaså framläg-      samheten och förskoleundervisningen är att det
18517:  ga ett förslag tili nödvändiga ändringar av de       finns personai med god pedagogisk utbildning
18518:  stadganden som gäller storleken på gruppema          vid daghemmen.
18519:  inom bamdagvården och bamskyddet.                       1 7 § förordningen om bamdagvård (239/73)
18520:     Arbetsgruppens förslag tili förordning om         fastställs personalens omfattning och struktur
18521:  behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personai      när det gäller den personai som sköter fostrings-
18522: 6                                         1992 vp -   KK 118
18523: 
18524: och handledningsuppgifter inom dagvården. 1           tryggas verksamhetens pedagogiska kvalitet och
18525: varje bamgrupp i ett daghem skall enligt stad-        förskoleundervisningen.
18526: gandet av dem som sköter vård- och fostringsup-           Arbetsgruppen föreslår inga ändringar av
18527: pgifter minst en ha bamträdgårdslärar- eller          stadgandena om gruppstorleken inom familje-
18528: socialpedagogexamen samt två ha den yrkesbe-          dagvården. Också personalstrukturen föreslås
18529: hörighet som stadgas för uppgiftema.                  förbli oförändrad. lnom den s.k. gruppfamilje-
18530:    Arbetsgruppen anser att de regler som gäller       dagvården skall en av familjedagvårdama såle-
18531: personalstrukturen bör mildras så att antalet         des fortfarande ha sådan yrkeskompetens som
18532: personer med utbildning på institut- och skolni-      förutsätts hos en person som innehar vård- och
18533: vå inte längre fastställs särskilt i fråga om den     uppfostringsuppgifter vid ett daghem.
18534: personai som sköter vård- och uppfostringsupp-            Arbetsgruppens promemoria har gått igenom
18535: gifter. Om behörighet enligt tjänstebenämning         en omfattande remissbehandling. Förutsättning-
18536: och stränga gruppstorleksnormer frångås bör           ama för en ändring av författningama på det
18537: personalstrukturen när det gäller dem som skö-        sätt som arbetsgruppen föreslår kommer att
18538: ter vård- och uppfostringsuppgifter följa de krav     bedömas på basis av utlåtandena.
18539: som den praktiska situationen i respektive fall           Eventuella ändringar kommer att genomföras
18540: ställer. Personalstrukturen bör motsvara beho-        i samband med att statsandelsreformen träder i
18541: vet vid vårdenheten. Då personalstrukturen            kraft. 1 enlighet med vad som har avtalats om
18542: byggs upp bör det dock fortfarande ses tili att det   genomförandet av statsandelsreformen har riks-
18543: fmns tillräckligt många som har pedagogisk och        dagens social- och hälsovårdsutskott beretts
18544: annan utbildning vid ett daghem. På det sättet        tillfälle att bli hört i saken.
18545:      Helsingforsden 4 maj 1992
18546: 
18547:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
18548:                                                    1992 vp
18549: 
18550: Kirjallinen kysymys 119
18551: 
18552: 
18553: 
18554: 
18555:                                      Puisto ym.: Vammaisille myönnettävästä auton hankintatuesta
18556: 
18557: 
18558: 
18559:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18560: 
18561:    Suomessa vammaisten henkilöiden auton                 edut, kuten autoveron palautus ja vammaispal-
18562: hankintaa on vuodesta 1958 tuettu julkisista             velulain mukainen auton hankinta tuki, ja samal-
18563: varoista. Ajan mittaan ongelmaksi on muodos-             la vammaistukea merkittävästi heikennettäisiin.
18564: tunut eri tukimuotojen hallinnollinen sekavuus           Vammaistuen myöntämisperusteitahan ovat
18565: ja niiden kohdistuminen osittain epätarkoituk-           vammasta aiheutuva haitta, rahanmeno ja toisen
18566: senmukaisesti. Viimeksi vammaisten autonhan-             ihmisen avuntarve. Tuki on siis tarkoitettu huo-
18567: kinta-asiaa on pohtinut sosiaali- ja terveysminis-       mattavasti laaja-alaisempaan tarpeeseen kuin
18568: teriön alainen työryhmä (auton veronpalautus-            pelkkä liikkuminen, ja ainakaan toistaiseksi pel-
18569: menettelyn       korvaamistyöryhmän          muistio     kästään oman auton tarpeellisuuden nojalla ei
18570: 1990:6).                                                 vammaistukea ole myönnetty.
18571:     Tietoomme on tullut, että sosiaali- ja terveys-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18572: ministeriön sisäisenä työnä valmistellaan muu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18573: toksia nykyiseen auton hankinnan tukijärjestel-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18574: mään. Tiedot ovat olleet hyvin huolestuttavia.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18575: Niiden mukaan koko nykyinen tukijärjestelmä
18576: poistettaisiin. Sen tilalle tarjottaisiin työikäisille             Aikooko Hallitus muuttaa vammais-
18577:  vammaisille mahdollisuus Kansaneläkelaitoksen                  ten henkilöiden auton hankintatukea ja
18578:  hallinnoiroaan lainaan, jonka lyhentäminen ta-                 mikäli aikoo, aiheuttaako se heikennyk-
18579:  pahtuisi lopettamalla heille maksettu vammais-                 siä vammaisten autoveron palautukseen,
18580:  tuki osittain tai tietyksi ajaksi. Tämä olisi mer-             vammaispalvelulain mukaiseen auton
18581:  kittävä huononnus vammaisten ihmisten liikku-                  hankintatukeen tai vammaistukeen?
18582:  mismahdollisuuksille. Heiltä loppuisivat tietyt
18583: 
18584:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1992
18585: 
18586:                       Virpa Puisto                                       Riitta Myller
18587:                       Tarja Kautto                                       Maija Rask
18588:                       Leena Luhtanen                                     Erja Lahikainen
18589:                       Antero Kekkonen                                    Pekka Räty
18590:                       Matti Vähänäkki                                    Raimo Vuoristo
18591:                       Iiris Hacklin                                      Jukka Gustafsson
18592:                       Marjatta Stenius-Kaukonen                          Martti Korhonen
18593:                       Tuija Maaret Pykäläinen                            Ulpu Iivari
18594:                       Marjatta Vehkaoja                                  Tina Mäkelä
18595:                                          Hannu Suhonen
18596: 
18597: 
18598: 
18599: 
18600:  220051L
18601: 2                                        1992 vp -    KK 119
18602: 
18603: 
18604: 
18605: 
18606:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18607: 
18608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maksettaisiin myös käytetyn auton hankintaan
18609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja välttämättömiin muutostöihin.
18610: olette 3 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-          Uudella tukijärjestelmällä oli tarkoitus korva-
18611: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ta autoveronpalautusjärjestelmä, vammaispalve-
18612: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      lulain mukainen auton hankintatuki ja Kansan-
18613: Puiston ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      eläkelaitoksen kuntoutuksen elinkeinoapuna
18614: myksestä n:o 119:                                    maksettu auton hankintatuki. Vakuutuslaitos-
18615:                                                      ten ensisijaista korvausvastuuta ja täyden kor-
18616:           Aikooko Hallitus muuttaa vammais-          vauksen periaatetta ei ollut tarkoitus muuttaa.
18617:        ten henkilöiden auton hankintatukea ja        Uuden tukijärjestelmän ja vammaispalvelulain
18618:        mikäli aikoo, aiheuttaako se heikennyk-       mukaisen kuljetuspalvelun suhdetta oli tarkoitus
18619:        siä vammaisten autoveron palautukseen,        vielä erikseen täsmentää.
18620:        vammaispalvelulain mukaiseen auton               Työryhmä katsoi, että uusi tukijärjestelmä
18621:        hankintatukeen tai vammaistukeen?             tulisi keskittää yhden palveluorganisaation hoi-
18622:                                                      dettavaksi. Kansaneläkelaitoksen katsotaan täl-
18623:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lä hetkellä parhaiten kykenevän huolehtimaan
18624: vasti seuraavaa:                                     tukijärjestelmästä.
18625:                                                         Sosiaali- ja terveysministeriössä on virkatyö-
18626:     Auton veronpalautusmenettelyn korvaamis-         nä jatkettu autoveronpalautusjärjestelmän kor-
18627: työryhmän (STM 1990:6) asettamisen taustalla         vaamisen selvittämistä edellä mainitun työryh-
18628: oli ongelma siitä, että nykyinen autoveron palau-    män työn ja siitä annettujen lausuntojen pohjal-
18629: tus vamman haitta-astemäärityksineen ei koh-         ta. Tavoitteena on korvata järjestelmä siten, että
18630: distu juuri niille vammaisille henkilöille, joiden   tuki kohdennettaisiin todellisiin auton tarvitsi-
18631: liikkumismahdollisuuksia olisi tuettava julkisista   joihin huolehtien samalla siitä, että tuen määrää
18632: varoista. Lisäksi huomiota on kiinnitetty järjes-    nostettaisiin. Esimerkiksi vaikeat keuhko- ja sy-
18633: telmän hallinnolliseen sekavuuteen. Tämän            dänsairaudet tai reumasairaudet voivat vaikeut-
18634: vuoksi haluttiin selvittää mahdollisuudet korva-     taa liikkumista, mutta nykyjärjestelmä ei tue
18635: ta autoveron palautus suoralla tuella.               auton hankintaa. Tavoitteena on myös, että
18636:     Työryhmä katsoi, että tuen saajien piirin laa-   hallintoa voitaisiin yksinkertaistaa. Nykyjärjes-
18637: jentaminen on tarpeen. Autoverolain 17 § mää-        telmän mukaisia autoveron palautuksia käsitte-
18638: rittelee tuen saajajoukon erittäin rajaavasti.       levät liikevaihtoveroviranomaiset ja tulliviran-
18639: Vammaisen henkilön auton hankintaa ehdotet-          omaiset, joille sosiaalihallinnolliset ja lääketie-
18640: tiin tuettavaksi kolmella eri tukimuodolla. Läh-     teelliset asiat ovat vieraita. Suunnitellun auto-
18641: tökohtana olisi tuen markkamääriä arvioitaessa       tuen toimeenpano sopisi arviointiperusteineen so-
18642: ollut nykyisten tukien markkamäärät. Varsinais-      siaaliturvaetuja hoitavalle Kansaneläkelaitokselle.
18643: ta auton hankintatukea ehdotettiin maksetta-            Tässä vaiheessa suunnitelmat ovat kuitenkin
18644: vaksi kolmiportaisena 60 000 markan, 50 000          alustavia virkamiestyövalmisteluja, joihin pala-
18645: markan tai 25 000 markan suuruisena. Tukea           taan talousarvion valmistelun yhteydessä.
18646: 
18647:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
18648: 
18649:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
18650:                                          1992 vp -   KK 119                                            3
18651: 
18652: 
18653: 
18654: 
18655:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18656: 
18657:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Avsikten har varit att med det nya under-
18658: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       stödssystemet ersätta systemet med återbäring
18659: den 3 april 1992 tili vederbörande medlem av         av bilskatt det understöd för anskaffning av bil
18660: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    som avses i lagen om service och stöd på grund
18661: dagsman Puisto m.fl. undertecknade spörsmål nr       av handikapp samt det understöd för anskaff-
18662: 119:                                                 ning av bil som betalas av folkpensionsanstalten
18663:                                                      i form av näringsbjälp tili rehabiliteringsklienter.
18664:             Åmnar Regeringen ändra det under-        A vsikten har inte varit att ändra försäkringsan-
18665:         stöd för anskaffning av bil som betalas      staltemas primära ersättningsskyldighet och
18666:         tili handikappade personer och om så är      principen med full ersättning. Relationen mellan
18667:         fallet, kommer detta att medföra en för-     det nya stödsystemet och den fårdtjänst som
18668:         sämring i fråga om återbäringen av bil-      avses i lagen om service och stöd på grund av
18669:         skatt tili handikappade personer, det un-    handikapp skulle dessutom ytterligare precise-
18670:         derstöd för anskaffning av bil som avses     ras.
18671:         i lagen om service och stöd på grund av          Arbetsgruppen ansåg att det nya stödsystemet
18672:         handikapp eller handikappbidraget?           bör skötas centraliserat av en och samma servi-
18673:                                                      ceorganisation. Det anses att folkpensionsan-
18674:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stalten för närvarande bäst kan sköta stödsyste-
18675: anföra följande:                                     met.
18676:                                                          Vid social- och hälsovårdsministeriet fortsät-
18677:    Bakgrunden till att en arbetsgrupp för utred-     ter utredningen av möjlighetema att ersätta
18678: ning av frågan om ersättande av skatteåterbä-        systemet med bilskatteåterbäring som tjänste-
18679: ringsförfarandet (SHM 1990:6) tillsattes var att     uppdrag på basis av den ovan nämnda arbets-
18680: det nuvarande systemet med återbäring av bil-        gruppens arbete och de utlåtanden som avgivits.
18681: skatt och fastställande av invaliditetsgrad inte     Målsättningen är att ersätta systemet så att
18682: gäller de handikappade vilkas möjligheter att        stödet riktas tili dem som verkligen behöver en
18683: förflytta sig bör stödas med offentliga medel. Det   bil och att samtidigt se tili att stödbeloppet höjs.
18684: har dessutom påtalats att systemet är invecklat i    Exempelvis svåra lung- och hjärtsjukdomar
18685: administrativt hänseende. Man ville därför utre-     eller reumasjukdomar kan nedsätta rörelseför-
18686: da möjlighetema att ersätta återbäringen av          mågan, men det gällande systemet stöder inte
18687: bilskatt med direkt stöd.                            anskaffningen av bil. Ett Y.tterligare mål är att
18688:    Arbetsgruppen ansåg att antalet understöds-       förenkla förvaltningen. Arenden som gäller
18689: tagare bör ökas. Enligt 17 § lagen om bil- och       bilskatteåterbäring enligt gällande system be-
18690: motorcykelskatt är understödstagama en ytterst       handlas av omsättningsskattemyndighetema
18691: begränsad grupp. Det har föreslagits att tre olika   och tullmyndighetema som inte är förtrogna
18692: stödformer skall tas i bruk för att stöda en         med socialförvaltningsärenden och medicinska
18693: handikappad vid anskaffning av bil. Vid beräk-       frågor. Verkställandet av det planerade stödet
18694: ningen av understödsbeloppen skulle utgångs-         och bedömningsgrunder skulle lämpa sig för
18695: punkten vara de nuvarande beloppen. Det egent-       folkpensionsanstalten, som sköter socialskydds-
18696: liga understödet för anskaffning av bil skulle       förmånema.
18697: betalas i tre etapper. Beloppet skulle vara 60 000       1 detta skede bereds planema dock som
18698: mk, 50 000 mk eller 25 000 mk. Understöd skulle      preliminärt tjänsteuppdrag och kommer att
18699: betalas även för anskaffning av en begagnad bil      återupptas i samband med beredningen av
18700: och för nödvändiga ändringsarbeten.                  budgeten.
18701: 
18702:        Helsingforsden 5 maj 1992
18703: 
18704:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
18705:                                               1992 vp
18706: 
18707: Kirjallinen kysymys 120
18708: 
18709: 
18710: 
18711: 
18712:                                  A. Ojala ym.: Lapsen aseman parantamisesta Suomessa
18713: 
18714: 
18715: 
18716:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18717: 
18718:    Suomi ratifioi lasten oikeuksien sopimuksen     töstä huolehtiminen. Suomalainen lapsipolitiik-
18719: toukokuussa 1991 ja sitoutui näin virallisesti     ka on kuitenkin vasta muotoutumassa eikä lap-
18720: poistamaan lasten huono-osaisuuden. Tutki-         sen osallistuminen itseään koskevaan päätöksen-
18721: mukset osoittavat kasvavaa pahoinvointia sekä      tekoon ole vielä saavuttanut riittävän selvää
18722: mielenterveyden ongelmien kasvua koko maassa       asemaa.
18723: lasten ja nuorten keskuudessa. Koulun merkitys        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18724: lapsen kehitykselle on suuri. Se on keskeisin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18725: lapsia hoitoon ohjaava taho ja hyvin toimiva       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18726: oppilashuolto on merkittävä ennalta ehkäisevä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18727: ja kmjaava taho. Tasapainoinen lapsuus edellyt-
18728: tää, että elämän perusasiat - perheen talous,                 Mihin käytännön toimenpiteisiin Hal-
18729: asuminen ja riittävät palvelut - ovat kunnossa.           litus aikoo ryhtyä lapsen aseman paran-
18730: Suomen lapsi- ja perhepolitiikan tavoitteena tu-          tamiseksi Suomessa?
18731: lee olla vanhemmuuden tukeminen ja lapsiväes-
18732: 
18733:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1992
18734: 
18735:                     Arja Ojala                              Erja Lahikainen
18736:                     Maija Rask                              Marjatta Stenius-Kaukonen
18737:                     Sinikka Hurskainen                      Leena Luhtanen
18738:                     Marja-Liisa Tykkyläinen                 Virpa Puisto
18739:                     Raimo Vuoristo                          Tarja Kautto
18740:                     Tuija Maaret Pykäläinen                 Timo Roos
18741:                     Lea Mäkipää                             Kerttu Törnqvist
18742:                     Paavo Lipponen                          Pentti Lahti-Nuuttila
18743:                     Pertti Paasio                           Matti Luttinen
18744:                     Liisa Jaakonsaari                       Jukka Gustafsson
18745: 
18746: 
18747: 
18748: 
18749: 22005IL
18750: 2                                          1992 vp -   KK 120
18751: 
18752: 
18753: 
18754: 
18755:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18756: 
18757:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keimmissa oloissa elävien lasten ja nuorten ase-
18758: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          man parantamiseen ja erityisesti lastensuojelun
18759: olette 3 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-         ja lasten psykiatristen palveluiden parempaan
18760: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       yhteenkytkemiseen.
18761: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Laaja kansallinen itsemurhien ehkäisyprojek-
18762: A. Ojalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      ti osoitti, että Suomi on johtava maa nuorten
18763: myksestä n:o 120:                                      15-24-vuotiaiden miesten itsemurhakuolleisuu-
18764:                                                        dessa. Lapsuuden turvattomuus on projektin
18765:             Mihin käytännön toimenpiteisiin Hal-       tutkimusten mukaan eräs aikuisiällä itsemur-
18766:         litus aikoo ryhtyä lapsen aseman paran-        haan altistava tekijä. Tämän vuoden aikana
18767:         tamiseksi Suomessa?                            projekti tuottaa tiedotus-, koulutus- ja keskuste-
18768:                                                        lukäyttöön aineistoja, joissa selkiinnytetään itse-
18769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           murhavaarassa olevien lasten ja nuorten autta-
18770: en seuraavaa:                                          misen, kriisitilanteessa tukemisen ja omakohtai-
18771:                                                        sen selviytymisen periaatteita ja keinoja.
18772:     Lapsia koskeva lainsäädäntömme on tuore ja            Nuorisohuollon kehittäminen on kohteena
18773: pääosin tarkoitustaan vastaava. Lasten perus-          kahdessa uudessa hankkeessa. Toinen koskee
18774: palvelut ovat yleisesti ottaen suhteellisen hyvässä    vaikeuksissa olevien nuorten parissa tehtävää ns.
18775: kunnossa, mutta niissä on eroja kuntien välillä.       etsivää nuorisotyötä ja toinen hanke sosiaali-
18776: Tällä hetkellä vanhemmat voivat valita lapsel-         huollon osuutta nuorisorikollisuuden ehkäisemi-
18777: leen sopivimman päivähoitomuodon. Neuvola-             sessä.
18778: järjestelmä ja kouluterveydenhuolto kattavat              Lastensuojelulakia uudistettaessa avattiin
18779: kaikki ikäryhmät ja sosiaaliluokat Ne ovat par-        kunnille mahdollisuuksia perustaa valtionosuu-
18780: haimmillaan edustaneet lasten ja perheiden tuen        teen oikeuttavia koulukuraattori- ja koulupsy-
18781: jatkuvuutta.                                           kologivirkoja. Sosiaali- ja terveyshallitus sekä
18782:     Uhkana näille palveluille ja niiden kehittämi-     opetushallitus ovat tehneet hallinnollisen selvi-
18783: selle on taloudellisesta tilanteesta johtuva resurs-   tyksen virkojen laajuudesta ja perustamissuunni-
18784: sien supistaminen. Samanaikaisesti kun sosiaali-       telmista sekä palvelujen saatavuudesta kouluilta.
18785: toimistojen työ lisääntyy toimeentulotukitar-          Koulun psykososiaalisen oppilashuollon palve-
18786: peen kasvun myötä, lastensuojelun pitkäjäntei-         lujen kehittäminen on vaiheessa, jossa sen asema
18787: sen työn edellytykset kaventuvat. Erityinen pul-       sosiaali-, terveys- ja kouluhallinnon välimaastos-
18788: ma on, että säästöpäätöksiin joudutaan niin            sa on muotoutumassa. Toiminnan sisällön ja
18789: nopeasti, että vaihtoehtoisten toimintamuotojen        yhteistyön kehittämiseksi sosiaali- ja terveyshal-
18790: kehittämiseen ei ole riittävästi mahdollisuuksia.      lituksen sekä opetushallituksen yhteinen tuki on
18791: Näin voidaan tehdä vaikeasti korjattavia virhei-       tarpeen jatkossakin.
18792: tä palvelujärjestelmien tulevaa kehittämistä sil-         Sosiaali- ja terveyshallitus sekä opetushallitus
18793: mällä pitäen.                                          ovat tehneet kuntien käyttöön oppaan psyko-
18794:    Yhteiskunnallinen huono-osaisuus kasvaa ta-         sosiaalisen oppilashuollon kehittämiseksi. Se
18795: loudellisten vaikeuksien syvenemisen myötä.            valmistuu tämän kevään aikana. Oppaassa esi-
18796: Työttömyys ja yksittäisten kotitalouksien vel-         tellään erilaisia vaihtoehtoja koulukuraattori-ja
18797: kaantuminen aiheuttavat perheiden pahoinvoin-          koulupsykologitoiminnan järjestämiseksi. Li-
18798: tia, mikä näkyy sosiaalitoimen palvelujen kysyn-       säksi opas sisältää erilaisten oppilashuollon ko-
18799: nän kasvuna. Perheiden taloudellinen ahdinko           keilu- ja kehittämishankkeiden esittelyjä.
18800: heijastuu lasten elämäntilanteeseen eri tavoin.           Vanhemmuuden tukeminen on tuloksellisen
18801:     Tällä hetkellä lasten ja nuorten psykososiaa-      lapsipolitiikan lähtökohta. Niin työelämän pai-
18802: listen palveluiden uudelleenorganisointi on ta-        neet kuin työttömyyskin vievät vanhemmilta
18803: voitteena sosiaali- ja terveysministeriössä käyn-      voimia huolehtia lastensa tarpeista. Lastensuoje-
18804: nissä olevassa hankkeessa. Hanke pyrkii vai-           lun tarpeen syynä on yhä useammin vanhempien
18805:                                            1992 vp -    KK 120                                          3
18806: 
18807: vakava päihde- ja mielenterveysongelma. Vuon-          niukkenevien voimavarojen ja palvelujen koh-
18808: na 1991 esimerkiksi Helsingissä päihteiden vää-        dentamisesta. Ei ole yhteiskunnan toiminnan
18809: rinkäyttö oli tärkein lastensuojelutoimien tarvet-     kannalta asianmukaista jättää priorisointia ta-
18810: ta aiheuttanut tekijä noin 20 o/o:ssa tapauksista      loushallinnon asiantuntijoiden esitysten varaan.
18811: avohuollossa, 30 o/o:ssa sijoituksista ja 40 o/o:ssa   Resurssien jaosta päättävien luottamuselinten
18812: uusista huostaanotoista. Merkille pantavaa on,         on tarpeen saada riittävää ja luotettavaa tietoa
18813: että Sosiaaliturvan Keskusliiton tekemän kunti-        eri tavoin kohdeutuvien säästöjen vaikutuksista
18814: en sosiaalipalvelujen tilaa ja kehitysnäkymiä ar-      lasten ja perheiden elämään, jotta ne voivat
18815: vioivan      sosiaalibarometrin mukaan kunnat          kantaa vastuunsa säästöjen tarkoituksenmukai-
18816: ovat supistaneet nimenomaan päihdehuollon              sesta suuntaamisesta. Tässä suhteessa erityisesti
18817: kustannuksista.                                        kunnissa on käytävä keskustelua, koska niin
18818:     Viranomaiskäytäntöjen parantamiseksi ja            suuri osa edellä käsitellyistä asioista on kuntien
18819: lapsiperheiden tukemiseksi on vireillä seuraavia       päätettävissä. Keskustelu edellyttää pohjakseen
18820: hankkeita:                                             myös valtakunnallista tutkimusta ja seurantaa.
18821:     Tämän vuoden alussa on aloitettu laaja lasten      Ensi vuoden alussa voimaan tuleva valtion-
18822: ja lapsiperheiden palveluiden kehittämishanke,         osuusuudistus entisestään vahvistaa kuntien
18823: jonka tavoitteena on asiakaslähtöisten yhteis-         asemaa. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä
18824: työn innovaatioiden tutkiminen ja tukeminen.           on huolehdittava lasta ja perhettä tukevien
18825: Tutkimuksen kohteena ovat viranomaisverkos-            toimenpiteiden entistä paremmasta yhteensovit-
18826: tojen ja asiakkaiden sosiaalisten verkostojen          tamisesta, johon uudistus antaa hyvät mahdol-
18827: kohtaaminen ja yhteistyö.                              lisuudet. Nykyinen sektorikohtainen toiminta ja
18828:     Yhteistyössä korkeakoulujen täydennyskou-          tulosohjaus saattavat viedä edellytyksiä koko-
18829: lutuskeskusten kanssa on käynnistetty lasten-          naisvaltaiselta, lasta ja perhettä tukevalta työl-
18830: suojelun työntekijöiden täydennyskoulutusko-           tä, ellei erityisesti kiinnitetä huomiota ratkaisu-
18831: keilu.                                                 jen vaikutuksiin lasten ja perheiden elämään.
18832:     Kuluvan vuoden aikana tehdään selvitys                Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistu-
18833: asiantuntija- ja viranomaiskäytännöistä lasten         nut kansallinen toimintaohjelma, joka on Suo-
18834: seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisessa, hoi-          men vastaus kansainvälisen lapsen oikeuksien
18835:  dossa ja ehkäisyssä.                                  sopimukseen liittyvään huippukokoukseen.
18836:     Perheasioiden selvittely, avioeron haittojen       Toimintaohjelman tavoitteet on jaettu neljään
18837:  vähentäminen sekä vanhemmuuden tukeminen              lohkoon. Ensimmäisessä lohkossa kiinnitetään
18838:  avioerossa ja eron jälkeen ovat kohteina käyn-        huomiota lapsiperheiden asemaan ja lasten
18839:  nissä olevassa erosovitteluprojektissa. Hankkeen      asemaan perheessä. Toisessa lohkossa käsitel-
18840:  tavoitteena on kasvatus- ja perheneuvoloiden          lään alaikäisten asemaa yhteiskunnassa. Kol-
18841:  työntekijöiden ammattitaitojen kehittäminen.          mannessa lohkossa tarkastellaan haavoittavissa
18842:     Muutaman vuoden on ollut käynnissä ehkäi-          olosuhteissa elävien lasten asemaa ja neljäs
18843:  sevän terveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneu-     lohko ottaa lapsen huomioon kehitysyhteis-
18844:  volatoiminnan uudistamishanke, lTD-projekti.          työssä osana inhimillisten voimavarojen kehit-
18845:  Hankkeen tavoitteena on aktivoida asiakkaita ja       tämistä.
18846:  työntekijöitä parempien palveluiden tuottami-            Tässä vastauksessa esitettyihin kysymyksen-
18847:  seen ja kokeilla ns. pehmeän ohjannan toimi-          asetteluihin tullaan syventymään eduskunnan
18848:  vuutta. Hankkeesta on valmistunut väliraportti.       edellyttämässä lapsipoliittisessa selonteossa, jota
18849:     On aloitettava yhteiskunta- ja sosiaalipoliit-     valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysmi-
18850:  tinen keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon        nisteriössä.
18851:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
18852: 
18853:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
18854: 4                                         1992 vp -    KK 120
18855: 
18856: 
18857: 
18858: 
18859:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18860: 
18861:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lever i de svåraste omständighetema och i syn-
18862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nerhet att förbättra sammankopplingen av servi-
18863: den 3 april 1992 tili vederbörande medlem av           ce inom bamskydd och bampsykiatri.
18864: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Ett omfattande nationellt projekt för förebyg-
18865: dagsman A. Ojala m.fl. undertecknade spörsmål          gande av självmord visade att Finland leder
18866: nr 120:                                                självmordsstatistiken när det gäller unga män i
18867:                                                        15-24-års åldem. En otrygg bamdom är enligt
18868:           Vilka praktiska åtgärder ämnar Rege-         projektets undersökningar en faktor som kan
18869:        ringen vidta för att förbättra bamets           leda tili självmord i vuxen ålder. Under detta år
18870:        ställning i Finland?                            producerar projektet materia} för information,
18871:                                                        utbildning och diskussion där principer och
18872:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          medel för hjälp åt bam och unga som är utsatta
18873: anföra följande:                                       för risken för självmord, stöd i krissituationer
18874:                                                        och överlevnad klarläggs.
18875:     V år lagstiftning om bam är fårsk och motsva-          Utvecklandet av ungdomsvården är aktuellt i
18876: rar i huvudsak sitt syfte. Basservicen för bam är      två nya projekt. Det ena gäller s.k. uppsökande
18877: i det stora hela i relativt gott skick, men skillna-   ungdomsarbete bland unga i svårigheter och det
18878: der mellan kommunema finns. För närvarande             andra projektet socialvårdens andel vid förebyg-
18879: kan föräldrama välja den lämpligaste dag-              gandet av ungdomsbrottslighet.
18880: vårdsformen för sitt bam. Systemet med rådgiv-             När bamskyddslagen reviderades öppnades
18881: ningsbyråer och skolhälsovården täcker alla ål-        möjligheter för kommunema att inrätta skolku-
18882: dersgrupper och socialklasser. När de fungerar         rators- och skolpsykologtjänster som berättigar
18883: som bäst representerar de kontinuitet i stödet för     tili statsandel. Social- och hälsostyrelsen samt
18884: bamen och familjema.                                   utbildningsstyrelsen har gjort en administrativ
18885:     Ett hot mot denna service och mot utvecklan-       utredning om tjänstemas omfattning och planer-
18886: det av den är minskningen av resursema på              na för deras inrättande samt tillgången tili servi-
18887: grund av det ekonomiska läget. Samtidigt som           ce i skoloma. Utvecklandet av den psykosociala
18888: socialbyråemas arbete ökar i och med att beho-         elevvårdsservicen i skolan är i ett skede där dess
18889: vet av utkomstskydd ökar, blir förutsättningar-        ställning någonstans mellan social-, hälso- och
18890: na för ett långsiktigt arbete inom bamskyddet          skolförvaltningen håller på att ta form. För
18891: sämre. Ett särskilt problem är att sparbeslut          utvecklandet av innehållet och samarbetet inom
18892: måste fattas i så snabb takt att det inte finns        verksamheten behövs social- och hälsostyrelsens
18893: tillräckliga möjligheter att utveckla altemativa       och utbildningsstyrelsens gemensamma stöd
18894: verksamhetsformer. På det här sättet kan fel som       även i fortsättningen.
18895: är svåra att avhjälpa begås när det gäller det             Social- och hälsostyrelsen samt utbildnings-
18896: framtida utvecklandet av servicesystemen.              styrelsen har för kommunema gjort en guide för
18897:     Utslagningen i samhället ökar i takt med att       utvecklande av den psykosociala elevvården.
18898: de ekonomiska svårighetema djupnar. Arbets-            Den blir färdig under vårens lopp. 1 guiden
18899: löshet och enskilda hushålls skuldsättning leder       presenteras olika altemativ för ordnandet av
18900: tili att familjema mår dåligt, vilket syns i en ökad   skolkurators- och skolpsykologverksamheten.
18901: efterfrågan på socialservice. Familjemas ekono-        Dessutom innehåller guiden presentationer av
18902: miska trångmål avspeglar sig på olika sätt i           olika försöks- och utvecklingsprojekt inom elev-
18903: bamens livssituation.                                  vården.
18904:     För närvarande eftersträvas en omorganise-             Stödjande av föräldraskapet är utgångspunk-
18905: ring av psykosocial service för bam och unga i         ten för en framgångsrik bampolitik. Både pres-
18906: ett projekt som pågår vid social- och hälso-           sen inom arbetslivet och arbetslöshet förbrukar
18907: vårdsministeriet. Syftet med projektet är att          föräldramas krafter att sörja för sina bams
18908: förbättra ställningen för de bam och unga som          behov. Orsaken tili att bamskyddet behövs är
18909:                                             1992 vp -    KK 120                                           5
18910: 
18911: allt oftare att föräldrarna har allvarliga missbru-      re resurserna och tjänsterna inom social- och
18912: karproblem och mentala problem. Missbruket               hälsovården. När det gäller samhällelig verksam-
18913: av rusmedel var 1991 t.ex. i Helsingfors den             het är det inte ändamålsenligt att överlåta prio-
18914: största orsaken till behovet av barnskyddsåtgär-         riteringen på sakkunniga inom ekonomiförvalt-
18915: der i ca 20 % av fallen i öppenvården, 30 % av           ningen. De förtroendeorgan som bestämmer om
18916: placeringarna och 40 % av de nya omhänderta-             fördelningen av resurserna måste få tillräcklig
18917: gandena. Anmärkningsvärt är att enligt en so-            och tillförlitlig information om hur olika inbe-
18918: cialbarometer som Centralförbundet för Social-           sparingar påverkar barnens och familjernas liv
18919: skydd har uppgjort och som utvärderar läget och          för att de skall kunna bära sitt ansvar för en
18920: utvecklingsutsikterna för socialservicen i kom-          ändamålsenlig inriktning av inbesparingarna. 1
18921: munerna har kommunerna dragit in på kostna-              detta avseende måste det i synnerhet i kommu-
18922: derna just för missbrukarvården.                         nerna föras en diskussion, eftersom en så stor del
18923:      Följande projekt är aktuella i syfte att förbätt-   av de frågor som behandlats ovan avgörs av
18924: ra myndigheternas praxis och stöda barnfamil-            kommunerna. Det krävs också att diskussionen
18925: jerna:                                                   baserar sig på riksomfattande forskning och
18926:      1 början av detta år påbörjades ett omfattande      uppföljning. Den statsandelsreform som träder i
18927: projekt för utvecklande av servicen för barn och         kraft i början av nästa år förstärker ytterligare
18928: barnfamiljer. A vsikten med projektet är att un-         kommunernas ställning. 1 samband med statsan-
18929: dersöka och stöda kundcentrerade innovationer            delsreformen måste det sörjas för en ännu bättre
18930: inom samarbetet. Föremål för undersökningen              samordning av de åtgärder som stöder barnen
18931: är mötet och samarbetet mellan myndighetsnä-             och familjen, vilket reformen ger goda möjlighe-
18932: ten och klienternas sociala nät.                         ter till. Den nuvarande sektorcentrerade verk-
18933:      1 samarbete med högskolornas fortbildnings-         samheten och resultatstyrningen kan beröva för-
18934: centraler har inletts ett fortbildningsförsök bland      utsättningarna för ett helhetsbetonat arbete som
18935:  arbetstagarna inom barnskyddet.                         stöder barn och familj, om inte beslutens verk-
18936:      Under detta år görs en utredning om sakkun-         ningar på barnens och familjernas liv uppmärk-
18937: nig- och myndighetspraxis vid undersökning,              sammas särskilt.
18938:  vård och förebyggande av sexuellt utnyttjande               Vid social- och hälsovårdsministeriet har ett
18939:  av barn.                                                nationellt verksamhetsprogram blivit fårdigt
18940:      Utredning av familjefrågor, lindring av men         som är Finlands svar på toppmötet i samband
18941:  till följd av skilsmässa samt stödjande av föräld-      med den internationella konventionen om
18942:  raskapet vid skilsmässor och efter skilsmässan är       barnets rättigheter. Målen i verksamhetspro-
18943:  aktuella i ett pågående projekt för medling vid         grammet har indelats i fyra sektorer. 1 den första
18944:  skilsmässa. Målet för projektet är att utveckla         sektorn uppmärksammas barnfamiljernas ställ-
18945:  yrkeskunskapen hos arbetstagarna vid rådgiv-            ning och barnens ställning i familjen. I den andra
18946:  ningsbyråerna för uppfostringsfrågor och famil-         sektorn behandlas minderårigas ställning i sam-
18947: jerådgivningsbyråerna.                                   hället. 1 den tredje sektorn granskas viiken ställ-
18948:      Under några års tid har pågått ett projekt för      ning barn som lever i skadliga förhållanden har
18949:  reformering av den förebyggande hälso- och              och den fjärde sektorn beaktar barnet i utveck-
18950:  sjukvården samt moderskaps- och barnrådgiv-             lingssamarbete som en del av utvecklandet av de
18951:  ningen. Projektet har som mål att aktivera klien-       mänskliga resurserna.
18952:  ter och arbetstagare till att producera bättre             1 den barnpolitiska redogörelse som riksdagen
18953:  service och pröva s.k. mjuk handledning. En             kräver och som för närvarande bereds vid social-
18954:  mellanrapport om projektet har blivit klar.             och hälsovårdsministeriet kommer man att för-
18955:      En samhälls- och socialpolitisk diskussion          djupa sig i de frågeställningar som framförs i
18956:  måste inledas om fördelningen av de allt knappa-        detta svar.
18957: 
18958:       Helsingfors den 5 maj 1992
18959: 
18960:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
18961:                                                1992 vp
18962: 
18963: Kirjallinen kysymys 121
18964: 
18965: 
18966: 
18967: 
18968:                                   A. Ojala ym.: Kehitysvammaisten opetuksen hallinnon jätjestämi-
18969:                                       sestä
18970: 
18971: 
18972:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18973: 
18974:    Suomessa on noin 800 vaikeimmin kehitys-             Vaikea vammaisten opetuksessa sosiaalitoi-
18975: vammaista lasta, joita opetetaan sosiaalihallin-     messa on vaikeimmin kehitysvammaisten opet-
18976: non alaisuudessa. Opetushallinnossa on paras         tajien virkoja/toimia noin 110 tällä hetkellä ja
18977: opetuksen asiantuntemus, jota tarvitaan myös         avustavaa henkilöstöä sen lisäksi. Nämä virat/
18978: vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksessa.            toimet ovat siirrettävissä opetustoimeen siirron
18979: Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa on       myötä, joten näiltä osin lisäkustannuksia ei syn-
18980: tärkeää, sillä vaikeimmin kehitysvammaisten          ny. Lisäkustannukset muodostuvat siitä, että
18981: opetus on laaja-alaista käsittäen opetuksen, kun-    vaikeimmin kehitysvammaisille taataan määräl-
18982: toutuksen ja terapian.                               lisesti ja laadullisesti heille lakien ja asetusten
18983:    Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus suun-         mukaan kuuluva opetus. Tällä hetkellä parikym-
18984: niteltiin siirrettäväksi opetustoimeen 1.8.1992.     mentä vaikeimmin kehitysvammaista lasta on
18985: Siirtoa on lykätty, vaikka eduskunta ei ole ku-      kokonaan opetuksen ulkopuolella, ja monen
18986: monnut siirtopäätöstään. Valtion menoarvio           kohdalla on viikoittaisessa opetuksessa kysymys
18987: vuodeksi 1991 sisälsi maininnan, että vaikeim-       vain muutamasta tunnista.
18988: min kehitysvammaisten opetus siirtyy sosiaali-          Noin viidenkymmenen vaikeimmin kehitys-
18989: toimesta opetushallintoon vuonna 1992. Valtio-       vammaisen opetus on jo järjestetty opetustoi-
18990: neuvosto ei kuitenkaan antanut siirtoon tarvitta-    messa, ja monet kunnat ovat valmistelleet siir-
18991: vaa esitystä. Koulutuksen ja korkeakouluissa         toa, mutta odottavat valtioneuvoston ratkaisua
18992: hatjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-      asiassa.
18993: ma 1991-1996,. jonka hallitus hyväksyi                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18994: 20.11.1991, ei sisällä mainintaa vaikeimmin kehi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18995: tysvammaisten opetuksen siirrosta. Siirtoa ei siis   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18996: ole suunniteltu tälle suunnittelukaudelle.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18997:    Eduskunnan sivistysvaliokunta esitti jo vuon-
18998:  na 1982 (SiVM 18/1982 vp), että vaikeimmin                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18999:  kehitysvammaisten lasten opetus tulee siirtää              ryhtyä vaikeimmin kehitysvammaisten
19000:  opetushallinnon alaisuuteen.                               lasten opetuksen siirtämiseksi sosiaali-
19001:                                                             hallinnosta opetushallinnon alaisuuteen?
19002: 
19003:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1992
19004: 
19005:                      Arja Ojala                               Tuija Maaret Pykäläinen
19006: 
19007: 
19008: 
19009: 
19010:  220051L
19011: 2                                         1992 vp -   KK 121
19012: 
19013: 
19014: 
19015: 
19016:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19017: 
19018:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1.8.1992 eduskunnan sivistysvaliokunnan edel-
19019: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lyttämällä tavalla. Tämä oli myös opetusministe-
19020: olette 3 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-        riön kanta, ja sen vuoksi valtion tulo- ja meno-
19021: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      arvioesitykseen vuodelle 1991 otettiin ennakoiva
19022: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          lausuma siitä, että vaikeimmin kehitysvammais-
19023: Arja Ojalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       ten opetus siirretään sosiaalihallinnosta opetus-
19024: myksen n:o 121:                                       hallintoon 1.8.1992.
19025:                                                          Eduskunta ei kuluvan vuoden menoarviossa
19026:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ole kumonnut lausumaa vaikeimmin kehitys-
19027:        ryhtyä vaikeimmin kehitysvammaisten            vammaisten opetuksen siirtämisestä. Opetusmi-
19028:        lasten opetuksen siirtämiseksi sosiaali-       nisteriö ei valtiontalouden heikon tilan vuoksi
19029:        hallinnosta opetushallinnon alaisuuteen?       kuitenkaan ole voinut antaa siirtoa varten tarvit-
19030:                                                       tavia esityksiä, koska se on joutunut tekemään
19031:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suuria leikkauksia omassa menoarviossaan. Vai-
19032: vasti seuraavaa:                                      keimmin kehitysvammaisten oppivelvollisten
19033:                                                       opetusta näin ollen ei ole pidetty mahdollisena
19034:    Peruskoululain myötä, joka tuli voimaan            siirtää suunnitellun aikataulun mukaan. Tämän
19035: 1.8.1985, otettiin huomattava askel kohti nor-        vuoksi sitä ei myöskään ole mainittu koulutuk-
19036: maalisuutta kehitysvammaisten lasten opetusjär-       sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuk-
19037: jestelyissä. Ensinnäkin laki toteaa, että kaikilla    sen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1991-
19038: oppivelvollisuusiässä olevilla lapsilla on oppioi-    1996. Sosiaali- ja terveysministeriöitä saatujen
19039: keus, joten ketään ei enää voida vapauttaa            tietojen mukaan erityishuoltona annettavassa
19040: oppivelvollisuudesta. Toiseksi siihen asti kehi-      vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksessa täl-
19041: tysvammaisten erityishuoltona annettu keskias-        lä hetkellä on noin 550 lasta, mikä osoittaa, että
19042: teisesti ja osittain myös vaikeasti kehitysvam-       viime vuosien aikana tämän opetuksen liukumis-
19043: maisten koulumuotoinen harjaantumisopetus             ta opetushallintoon on tapahtunut.
19044: siirrettiin peruskoulun erityisopetuksen osaksi.         Hallitus on edelleen sitä mieltä, että opetusvi-
19045: Täten kehitysvammaisten perusopetus jaettiin          ranomaisten tulisi kantaa täysi vastuu myös
19046: kahtia, koska vaikeimmin kehitysvammaisten            vaikeimmin kehitysvammaisten perusopetukses-
19047: oppivelvollisten lasten opetus edelleen säilyi eri-   ta. Nykyisin voimassa olevan valtionosuuslain-
19048: tyishuoltona annettavana opetuksena. Täten            säädännön mukaan opetuksen siirron aiheutta-
19049: normaalisuusperiaate, joka tässä yhteydessä           mat kustannukset kuitenkin olisivat olleet koh-
19050: merkitsee, että kaikille kehitysvammaisille tulisi    tuuttoman korkeat. Sen vuoksi opetusministe-
19051: voida antaa perusopetusta saman lainsäädännön         riössä tullaan varautumaan siirtoon ja antamaan
19052: ja järjestelmän puitteissa kuin muillekin lapsille,   siihen tarvittavat säädösmuutokset myöhempä-
19053: ei täydellisesti toteutunut.                          nä ajankohtana, jolloin uusi valtionosuuslain-
19054:    Kuten arvoisat kysymyksen tekijätkin huo-          säädäntö on tullut voimaan ja on saatu koke-
19055: mauttavat, vaikeimmin kehitysvammaisten ope-          muksia sen vaikutuksista vammaisten opetuk-
19056: tus suunniteltiin siirrettäväksi opetustoimeen        seen yleensäkin.
19057: 
19058:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992
19059: 
19060:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
19061:                                          1992 vp -   KK 121                                           3
19062: 
19063: 
19064: 
19065: 
19066:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19067: 
19068:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         barnen till undervisningsväsendet 1.8.1992 på
19069: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       det sätt riksdagens kulturutskott förutsatte. Det-
19070: den 3 april 1992 till vederbörande medlem av         ta var också undervisningsministeriets stånd-
19071: statsrådet översänt en avskrift av följande av       punkt och därför intogs i budgetpropositionen
19072: riksdagsman Arja Ojala m.fl. undertecknade           för 1991 ett förhandsomnämnande om att un-
19073: spörsmål nr 121:                                     dervisningen av läropliktiga höggradigt och
19074:                                                      gravt utvecklingsstörda överförs från socialför-
19075:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       valtningen      till  undervisningsförvaltningen
19076:        ta för att överföra undervisningen av de      1.8.1992.
19077:        svårast utvecklingsstörda barnen från            Riksdagen har inte i budgeten för innevaran-
19078:        socialförvaltningen till undervisningsför-    de år återtagit sitt uttalande om att överföra
19079:        valtningen?                                   undervisningen av de svårast utvecklingsstörda.
19080:                                                      På grund av statens svåra ekonomiska läge har
19081:   Som svar på detta spörsmå1 anför jag               undervisningsministeriet dock inte kunnat avlåta
19082: vördsamt följande:                                   de propositioner överföringen skulle förutsätta,
19083:                                                      eftersom ministeriet varit tvunget att göra stora
19084:    1 och med grundskolelagen, som trädde i kraft     nedskärningar i sin budget. Det har därför inte
19085: 1.8.1985, togs ett betydande steg mot normalise-     ansetts möjligt att överföra undervisningen av de
19086: ring i undervisningsarrangemangen då det gäller      svårast utvecklingsstörda läropliktiga barnen
19087: utvecklingsstörda barn. För det första konstate-     enligt planerad tidtabell. Överföringen har där-
19088: rar lagen att alla barn som är i läropliktsåldern    för inte heller nämnts i planen för utveckling av
19089: är läropliktiga, vilket innebär att ingen längre     utbildningen och av forskningen vid högskolor-
19090: kan befrias från läroplikten. För det andra          na för åren 1991-1996. Enligt uppgifter från
19091: överfördes den i skolform givna träningsunder-       social- och hälsovårdsministeriet omfattar un-
19092: visningen av elever med medelsvår och delvis         dervisningen av de svårast utvecklingsstörda,
19093: också grav utvecklingsstörning, som dittills med-    viiken ges i form av specialomsorger, i detta nu
19094: delats såsom specialomsorg om utvecklingsstör-       550 barn, vilket visar att en förskjutning av
19095: da, till att utgöra en del av grundskolans speci-    denna undervisning mot undervisningsförvalt-
19096: a1undervisning. Den grundläggande undervis-          ningen har ägt rum under de senaste åren.
19097: ningen av utvecklingsstörda kom därmed att              Regeringen är fortfarande av den åsikten att
19098: delas itu, eftersom undervisningen av de svårast     undervisningsmyndigheterna bör påta sig hela
19099: utvecklingsstörda läropliktiga barnen fortsätt-      ansvaret också för den grundläggande undervis-
19100: ningsvis meddelades inom ramen för specialom-        ningen av de svårast utvecklingsstörda. Enligt
19101: sorg om utvecklingsstörda. Normaliseringsprin-       gällande statsandelslagstiftning skulle de kostna-
19102: cipen, som i detta sammanhang innebär att alla       der överföringen föranleder dock ha varit oskä-
19103: utvecklingsstörda barn bör kunna ges grundläg-       ligt höga. Därför bereder sig undervisningsmi-
19104: gande undervisning inom ramen för samma              nisteriet på överföringen och gör de författnings-
19105: lagstiftning och samma organisation som andra        ändringar som behövs vid en senare tidpunkt då
19106: barn, har således inte helt genomförts.              den nya statsandelslagstiftningen trätt i kraft och
19107:    Såsom också de ärade spörsmålsställarna på-       man inhämtat erfarenheter av hur denna påver-
19108: pekar planerade man att överföra undervisning-       kar undervisningen av handikappade överlag.
19109: en av de svårast utvecklingsstörda läropliktiga
19110: 
19111:      Helsingfors den 30 april 1992
19112: 
19113:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
19114:                                                 1992 vp
19115: 
19116: Kirjallinen kysymys 122
19117: 
19118: 
19119: 
19120: 
19121:                                    Aittoniemi: Pankkien vakuusrahastoon liittyvien velvoitteiden oi-
19122:                                        keudenmukaisesta kohdentumisesta
19123: 
19124: 
19125:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19126: 
19127:    Hallituksen esityksellä laiksi valtion vakuus-     Vaikka on vakuutettu, että kannattavia pankke-
19128: rahastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on   ja ei vakuusrahastojen kannatusmaksuilla tulla
19129: tarkoitus muuttaa myös pankkien omien va-             ajamaan toiminta- ja kilpailukyvyttömiksi, se
19130: kuusrahastojen tueksi pankkien taholta makset-        saattaa muodostua hurskaaksi toiveajatteluksi.
19131: tavien kannatusmaksujen määrää. Tarkoitus on          Esimerkiksi säästöpankkiryhmittymässä va-
19132: sinänsä oikeansuuntainen, mutta saattaa ainakin       kuusrahaston valtuuskunta, joka asioista päät-
19133: nykytilanteessa johtaa eräiltä osin kohtuutto-        tää, muodostuu lähes kokonaan Säästöpankki
19134: muuksiin.                                             Suomen edustajista.
19135:     Esimerkiksi voidaan ottaa säästöpankkiryh-           Asian jätjestämiseksi on löydettävissä ratkai-
19136: mä, joka tällä hetkellä jakaantuu kolmeen eri         sumalleja. Yksi olisi se, että säästöpankkiryhmit-
19137: leiriin, jotka ovat Säästöpankki Suomi, Säästö-       tymän vakuusrahaston sisälle tai oheen perustet-
19138: pankki Aktia sekä Ryhmä 35+. Näistä Ryhmä             taisiin lainmuutoksella itsenäinen rahasto koski-
19139: 35+:n yhteenlaskettu tase oli vuoden 1991lopus-       en tiettyä tai tiettyjä ryhmittymän jäsenryhmiä
19140: sa 7,8 miljardia markkaa ja käyttökate 103            tai että vakuusrahaston kannatusmaksun rinnal-
19141: miljoonaa markkaa. Yhden prosentin rahasto-           le muodostettaisiin mahdollisuus ottaa jäseneltä
19142: maksu veisi varoja vuodessa 78 miljoonaa mark-        kannatusmaksun sijasta lainaa. Yksi mahdolli-
19143: kaa, joka näin lähentelisi käyttökatteen määrää       suus epäoikeudenmukaisuuksien estämiseksi oli-
19144: ja tätä kautta toteutuneena jo uhkaisi mainitun       si pankkitarkastusviraston aseman vahvistami-
19145: ryhmän vakavaraisuutta.                               nen valvonnassa pankkiryhmien keskinäisiin asi-
19146:     Tätäkin suurempi uhka ovat eri ryhmien väli-      oihin nähden.
19147:  set erot vakavaraisuudessa säästöpankkiryhmit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
19148:  tymän sisällä. On todennäköistä, että Säästö-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19149:  pankki Suomi joutuu tarvitsemaan säästöpank-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19150:  kiryhmän vakuusrahaston avustuksia merkittä-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19151:  vässä määrin, kun taas esimerkiksi Ryhmä 35+
19152:  on huomattavasti vakavaraisempi ja tarpeet                       Miten Hallitus aikoo nyt annettuun,
19153:  vakuusrahaston suuntaan ainakin vähäisemmät.                 myös pankkien vakuusrahastoja koske-
19154:  Kannatusmaksujen suorittajana se joutuu kui-                 vaan lakiesitykseen liittyen huolehtia sii-
19155:  tenkin näin tukemaan toista pankkiryhmän jä-                 tä, että vakavaraisuudestaan huolehti-
19156:  sentä ja jopa tavalla, joka uhkaa sen omaa                   neet pankit esimerkiksi eräiden pankki-
19157:  vakavaraisuutta. Tällä tavoin toteutettuna                   ryhmittymien sisällä eivät joudu koh-
19158:  pankkiryhmittymän oma vakuusrahasto voi ve-                  tuuttomasti tukemaan muita ryhmitty-
19159:  tää epävakaalle pohjalle myös ne pankit, jotka               män pankkeja ja niiden vakavaraisuutta
19160:  tähän saakka kohtuullisesti ovat onnistuneet                 sillä seurauksella, että niiden oma vaka-
19161:  huolehtimaan omasta vakavaraisuudestaan.                     varaisuus joutuu myös kyseenalaiseksi?
19162: 
19163:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1992
19164: 
19165:                                             Sulo Aittoniemi
19166: 
19167: 
19168: 
19169: 
19170:  210300M
19171: 2                                        1991 vp -   KK 122
19172: 
19173: 
19174: 
19175: 
19176:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19177: 
19178:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Pankkitarkastusvirasto puolestaan vahvistaa
19179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rahastojen kannatusmaksut vuosittain. Laki tal-
19180: olette 6 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       letuspankkien toiminnasta antaa virastolle mah-
19181: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     dollisuuden ainoastaan vaatia kannatusmaksua
19182: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         korotettavaksi, ei alennettavaksi.
19183: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Valtion vakuusrahastosta annettu laki ja sii-
19184: sen n:o 122:                                         hen liittyvä laki talletuspankkien toiminnasta
19185:                                                      annetun lain muuttamisesta ovat tulleet voimaan
19186:            Miten Hallitus aikoo nyt annettuun,       30.4.1992. Viimeksi mainitun lain 51 §:n mukaan
19187:        myös pankkien vakuusrahastoja koske-          pankin on suoritettava vakuusrahastolle kanna-
19188:        vaan lakiesitykseen liittyen huolehtia sii-   tusmaksu, joka on riittävä tallettajan saamisten
19189:        tä, että vakavaraisuudestaan huolehti-        ja vakuusrahaston muiden velvoitteiden täyttä-
19190:        neet pankit esimerkiksi eräiden pankki-       miseksi. Näitä muita velvoitteita voivat olla
19191:        ryhmittymien sisällä eivät joudu koh-         esimerkiksi valtion vakuusrahaston myöntämien
19192:        tuuttomasti tukemaan muita ryhmitty-          tukilainojen takaisinmaksut, joista vakuusrahas-
19193:        män pankkeja ja niiden vakavaraisuutta        ton jäsenenä olevat pankit ovat yhteisvastuussa.
19194:        sillä seurauksella, että niiden oma vaka-        Jotta pankkiryhmäkohtainen vakuusrahasto
19195:        varaisuus joutuu myös kyseenalaiseksi?        voisi suoriutua velvoitteistaan, korotettiin lain-
19196:                                                      muutoksella myös pankeilta perittävän kanna-
19197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tusmaksun enimmäismäärää 0,5 %:sta 1 o/o:iin.
19198: en seuraavaa:                                        Kannatusmaksun korottamisen edellytyksenä
19199:                                                      lain perustelujen mukaan on kuitenkin se, että
19200:    Talletuspankkien toiminnasta annetun lain         valtion vakuusrahaston myöntämien tukilaino-
19201: (1268/90) mukaisesti on liikepankkien kuulutta-      jen takaisinmaksaminen edellyttää korkeampaa
19202: va liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusra-       kannatusmaksua.
19203: hastoon, säästöpankkien säästöpankkien va-              Talletuspankkien toiminnasta annetun lain
19204: kuusrahastoon ja osuuspankkien osuuspankkien         51 §:n 2 momentissa säädetyn pankin maksetta-
19205: vakuusrahastoon. Vakuusrahastoihin kuulumi-          van kannatusmaksun määräytymisperustetta
19206: nen on ollut pakollista kaikille pankeille jo        muutettiin samalla siten, että kannatusmaksun
19207: vuonna 1970 voimaan tulleiden pankkilakien           tulee perustua pankin toiminnassaan ottarniin
19208: mukaisesti.                                          riskeihin. Ainoastaan kannatusmaksun lasken-
19209:    Tallettajien saamisten turvaamiseksi olemassa     taperusteen on oltava kaikille pankeille sama.
19210: olevat pankkien vakuusrahastot perustuvat            Tällöin varovaisesti hoidetun pankin osuus ryh-
19211: kukin jäsenistönsä keskinäiseen vastuuseen.          mänsä vakuusrahaston kannatusmaksuista tulee
19212: Periaate on toiminut hyvin niin kauan kuin           automaattisesti olemaan pienempi kuin riskejä
19213: vain suhteellisen harva ja kooltaan pieni pankki     ottaneen pankin.
19214: on joutunut turvautumaan vakuusrahaston                 Kannatusmaksun enimmäismäärän korotta-
19215: tukeen.                                              minen 1 o/o:iin varmistaa kuitenkin sen, että
19216:    Kannatusmaksut ovat olleet rahastojen ainoa       pankkien kannattavuuden jälleen parannuttua
19217: laissa nimenomaisesti jäseniä velvoittava varain-    valtio ei aiheettomasti joudu odottamaan anta-
19218: hankintakeino. Vakuusrahastot ovat myös voi-         mansa tuen takaisinmaksua.
19219: neet ottaa lainaa jäsentensä suostumuksella vel-        Edellä olevan perusteella hallitus katsoo
19220: voitteidensa hoitamiseen.                            30.4.1992 voimaan tulleiden lainmuutosten otta-
19221:    Valtiovarainministeriö vahvistaa vakuusra-        van riittävästi huomioon kansanedustaja Aitto-
19222: haston säännöt, joihin sisältyvät myös kannatus-     niemen kyselyssään esittämät seikat.
19223: maksun määräytymisperusteet.
19224: 
19225:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1992
19226: 
19227:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
19228:                                          1991 vp -   KK 122                                            3
19229: 
19230: 
19231: 
19232: 
19233:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
19234: 
19235:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger   sitionsbankemas verksamhet erbjuder ämbets-
19236: har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den 6       verken möjlighet att kräva endast en höjning av
19237: april 1992 till vederbörande medlem av statsrådet    garantiavgiften, inte en sänkning.
19238: översänt avskrift av följande av riksdagsman Ait-       Lagen om statens säkerhetsfond och den där-
19239: toniemi undertecknade spörsmål nr 122:               med förknippade lagen om ändring av lagen om
19240:                                                      depositionsbankemas verksamhet trädde i kraft
19241:           På vilket sätt ämnar Regeringen i sam-     den 30 april 1992. Enligt 51 § i den sist nämnda
19242:        band med den nu avlåtna proposition           lagen skall banken till säkerhetsfonden betala en
19243:        som gäller också bankemas säkerhets-          garantiavgift som är tillräckligt stor för att
19244:        fonder sörja för att de banker som skött      deponentens tillgodohavanden och säkerhets-
19245:        sin soliditet till exempel inom vissa bank-   fondens övriga förpliktelser skall kunna tryggas.
19246:        grupperingar inte i oskälig mån blir          Till dessa övriga förpliktelser räknas till exempel
19247:        tvungna att stöda andra banker inom           återbetalning av stödlån som beviljats av säker-
19248:        grupperingen och deras soliditet med den      hetsfonden och som bankema gemensamt an-
19249:        påföljden att även deras egen soliditet       svarar för såsom medlemmar av säkerhetsfonden.
19250:        blir ifrågasatt?                                 För att en säkerhetsfond som består av en
19251:                                                      bankgrupp skall kunna klara av sina förpliktel-
19252:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            ser höjdes genom en lagändring också maximibe-
19253: anföra följande:                                     loppet av den garantiavgift som inkasseras av
19254:                                                      bankema från 0,5 %tilli %. Enligt motiveringen
19255:     1 enlighet med lagen om depositionsbanker-       tilllagen är en förutsättning för en höjning av
19256: nas verksamhet (1268/90) skall varje affårsbank      garantiavgiften emellertid att återbetalningen av
19257: höra till affårsbankemas och Postbanken Ab:s         statens stödlån, som beviljats av säkerhetsfon-
19258: säkerhetsfond, varje sparbank till sparbankemas      den, förutsätter en höjd garantiavgift.
19259: säkerhetsfond och varje andelsbank till andels-         Samtidigt ändrades grundema för fastställan-
19260: bankemas säkerhetsfond. Med stöd av bankla-          de av den garantiavgift som bankema betalar
19261: gama, som trädde i kraft redan år 1970, har det      och som avses i 51 § 2 mom. lagen om deposi-
19262: varit obligatoriskt för samtliga banker att höra     tionsbankemas verksamhet så att garantiavgif-
19263: till en säkerhetsfond.                               ten skall vägas mot de risker som banken tar i sin
19264:     För att trygga deponentemas tillgodohavan-       verksamhet. Endast grunden för beräknandet av
19265: den baserar sig bankemas existerande säkerhets-      garantiavgiften skall vara lika för alla banker.
19266: fonder var och en på ett ömsesidigt ansvar           Andelen av garantiavgiftema inom den egna
19267: medlemmama emellan. Principen har fungerat           bankgruppens säkerhetsfond kommer sålunda
19268: väl så länge som bara relativt få och storleksmäs-   att automatiskt vara mindre för en bank vars
19269: sigt små banker varit tvungna att ty sig till        verksamhet skötts med försiktighet än för en
19270: säkerhetsfondemas stöd.                              bank som tagit risker.
19271:     Enligt lagen har garantiavgiftema utgjort den        Förhöjningen av garantiavgiftens maximibe-
19272: enda obligatoriska medelsanskaffningsformen          lopp till 1 % säkrar emellertid att staten efter att
19273: för medlemmama. Säkerhetsfondema har med             bankemas lönsamhet åter har förbättrats inte är
19274: sina medlemmars samtycke även kunnat ta lån          tvungen att utan giltig orsak vänta på återbetal-
19275: för skötseln av sina förpliktelser.                  ningen av det stöd den beviljat.
19276:     Finansministeriet fastställer säkerhetsfondens       Med anledning av det ovan nämnda anser
19277: stadgar i vilka även grundema för fastställandet     regeringen att de lagändringar som trätt i kraft
19278: av garantiavgiften ingår.                            den 30 april 1992 tillräckligt beaktar de angelä-
19279:     Bankinspektionen fastställer för sin del år-     genheter som riksdagsman Aittoniemi anfört i
19280: ligen fondemas garantiavgifter. Lagen om depo-       sitt spörsmål.
19281: 
19282:      Helsingforsden 7 maj 1992
19283: 
19284:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
19285:                                                  1992 vp
19286: 
19287: Kirjallinen kysymys 123
19288: 
19289: 
19290: 
19291: 
19292:                                     Aittoniemi: Kyrösjärven lossiväylän rakentamisesta
19293: 
19294: 
19295:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19296: 
19297:    Kyrösjärvi jakaa Turun ja Porin läänissä               Erityisesti Kyrösjärven itäpuolella asuville
19298: sijaitsevan Ikaalisten kaupungin siten, että Ky-       olisi tärkeätä saada selville, onko lossiväylän
19299: rösjärven itäpuolelta keskustaan matkaaville           rakentamiseen tulevaisuudessa mahdollisuuksia
19300: kertyy kilometrejä pisimmillään yli 50. Talviai-       valtion rahoittamana tai valtion tuella.
19301: kana helpotusta matkantekoon tuo Kyrösjärven              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19302: yli johtava jäätie, joka on vilkkaassa käytössä ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19303: lyhentää Kyrösjärven itäpuolella asuvien mat-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19304: kaa keskustaan usealla kymmenellä kilometrillä.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19305:     Kyrösjärven yli on suunniteltu lossiväylää jo
19306: kymmeniä vuosia. Hanke on edennyt kuin Iisa-                      Katsooko Hallitus, että Kyrösjärven
19307: kin kirkon rakentaminen. Suurimpana esteenä                    yli suunniteltu lossiväylä on liikenteelli-
19308: lienee ollut itäpuolen maanomistajien välinen                  sesti tarpeellinen ja toteuttamiskelpoinen
19309: kiista lossin rantautumispaikasta sekä lossille                siten, että valtio suunnitelmien valmistut-
19310: johtavasta tielinjasta. Esteenä on ollut myös                  tua on valmis osallistumaan asianmukai-
19311: perinteinen poliittinen riitely lossiväylän tarpeel-           sella tavalla hankkeen rahoittamiseen
19312: lisuudesta. Joskus taas hankkeen eteneminen on                 sekä käyttökustannuksiin?
19313: kariutunut hallinnollisiin kömmähdyksiin.
19314: 
19315:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1992
19316: 
19317:                                              Sulo Aittoniemi
19318: 
19319: 
19320: 
19321: 
19322: 220051L
19323: 2                                        1992 vp -   KK 123
19324: 
19325: 
19326: 
19327: 
19328:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
19331: olette 7 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-
19332: jeenne n:o 467 ohella toimittanut valtioneuvos-          Kyrösjärven ylittävää lassiyhteyttä on aika-
19333: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       naan tutkittu yleisenä tienä, mutta se on todettu
19334: sanedustaja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta         liikennetaloudellisesti kannattamattomaksi.
19335: kirjallisesta kysymyksestä n:o 123:                      Yksityisten teiden tekemisen avustusmäärära-
19336:                                                      hat joudutaan lähivuosina suuntaamaan heikko-
19337:                                                      kuntoisten siltojen uusimiseen kohteissa, joissa
19338:           Katsooko Hallitus, että Kyrösjärven        ainoan kulkuyhteyden katkeaminen on vaaras-
19339:        yli suunniteltu lassiväylä on liikenteelli-   sa. Lossien avustaminen kohdistetaan saaristoon
19340:        sesti tarpeellinen ja toteuttamiskelpoinen    väleille, joissa on vain vene- tai laivayhteys.
19341:        siten, että valtio suunnitelmien valmistut-       Edellä sanotun perusteella valtion osallistumi-
19342:        tua on valmis osallistumaan asianmukai-       nen Kyrösjärven yli johtavan lassiväylän raken-
19343:        sella tavalla hankkeen rahoittamiseen         tamiseen tai ylläpitoon ei lähivuosina ole mah-
19344:        sekä käyttökustannuksiin?                     dollista.
19345: 
19346:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
19347: 
19348:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
19349:                                           1991 vp -   KK 113                                        3
19350: 
19351: 
19352: 
19353: 
19354:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19355: 
19356:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag
19357: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        vördsamt anföra följande:
19358: 467 av den 7 april1992 tili vederbörande medlem          Fätjeförbindelsen över Kyrösjärvi har i sinom
19359: av statsrådet översänt avskrift av följande av        tid testats som allmän väg men den ansågs vara
19360: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             olönsam ur traflkekonomisk synvinkel.
19361: spörsmål nr 123:                                         Understödsanslagen för byggnad av enskilda
19362:                                                       vägar måste under de närmaste åren anvisas tili
19363:           Anser Regeringen att den planerade          att fömya broar som är i dåligt skick på stälien
19364:        fätjeleden över Kyrösjärvi behövs för          där den enda samfärdseln är i fara. Understöd av
19365:        traflken och går den att genomföra på så       fätjor riktas på skärgårdsrutter där det endast
19366:        sätt att staten då planeringen blivit färdig   flnns båt- elier fartygsförbindelse.
19367:        är beredd att på ett vederbörligt sätt delta      På grund av det ovan sagda är statens delta-
19368:        i projektets fmansiering och driftskostna-     gande i byggnad elier underhåll av fätjeleden
19369:        der?                                           över Kyrösjärvi inte möjligt under de närmaste
19370:                                                       åren.
19371:      Helsingforsden 8 maj 1992
19372: 
19373:                                                                       Traflkminister Ole Norrback
19374:                                                1992 vp
19375: 
19376: Kirjallinen kysymys 124
19377: 
19378: 
19379: 
19380: 
19381:                                   Viljamaa ym.: Sosiaalialan henkilöstön kelpoisuusvaatimusten säi-
19382:                                       lyttämisestä
19383: 
19384: 
19385:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19386: 
19387:     Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana               Ihmetystä herättää, että valtionosuusuudis-
19388: Jvat sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut kehitty-     tuksen varjolla on yksistään sosiaalialan kelpoi-
19389: leet suomalaisessa yhteiskunnassa merkittäväs-       suusehdot otettu tarkasteltaviksi. Sosiaali- ja
19390: :i. Toimintamuotojen ja palvelujen laajeneminen      terveydenhuollon pätevyysvaatimuksia tulisi tar-
19391: Jn edellyttänyt myös sosiaalialan ammattien          kastella yhtenä kokonaisuutena. Pyritäänhän
19392: k:ehittymistä palvelujen tuottamiseen ja niiden      myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita
19393: laatuun soveltuviksi. Tämän vuoksi on sosiaali-      yhdentämään.
19394: ~yöntekijäin koulutuksessa ylempää korkeakou-           Kelpoisuusehtojen vesitys vaarantaa hyvälle
19395: ututkintoa pidetty välttämättömänä. Samanai-         alulle saadun sosiaalialan koulutusjärjestelmän
19396: k:aisesti on alkanut maassamme laaja-alainen         sekä muotoutumassa olevan yhteistyön käytän-
19397: ;osiaalialan keskiasteen koulutus. Vuonna 1992       nön kanssa.
19398: Jn käynnistynyt myös ns. opetussosiaalikeskus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19399: toiminta, joka tiivistää eri kouluasteiden ja käy-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19400: tännön välistä yhteistyötä, tutkimusta ja kehittä-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19401:  mistä.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19402:     Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esit-
19403:  tää, että sosiaalihuollon kelpoisuusehtoja leven-              Aikooko Hallitus turvata sosiaalipal-
19404: o.etään sivusuunnassa, koulutustasoista ei sen              veluiden laadun sekä koulutuksen,
19405:  mukaan tingittäisi. Asetusluonnoksessa maini-                  miten Hallitus ottaa huomioon sosiaa-
19406:  taan riittävä perehtyneisyys sosiaalityön koulu-           li- ja terveysalueen yhteydet tasavertaisel-
19407:  tusta korvaavana, mikä tarkoittaa koulutuksen              la tavalla, ja
19408:  merkityksen mitätöimistä. Kuitenkin juuri kou-                 miten Hallitus aikoo turvata sosiaali-
19409:  lutus antaa tiedollisen ja asenteellisen perustan          alan riittävät kelpoisuusehdot asetuksel-
19410:  työlle.                                                    la?
19411: 
19412:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1992
19413: 
19414:            Marja-Leena Viljamaa         Pekka Leppänen                Reijo Laitinen
19415:            Tina Mäkelä                  Aino Suhola                   Johannes Leppänen
19416:                     Arja Ojala                                Leena Luhtanen
19417: 
19418: 
19419: 
19420: 
19421:  Z2005JL
19422: 2                                         1992 vp -   KK 124
19423: 
19424: 
19425: 
19426: 
19427:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19428: 
19429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säädetty virkanimikekohtaisesti. Sääntely on
19430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käytännössä osoittautunut palvelujen saatavuu-
19431: olette 7 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-        den turvaamisen ja toiminnan yleisen kehittämi-
19432: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sen kannalta liian yksityiskohtaiseksi.
19433: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Työryhmän ehdotuksessa sosiaalihuollon
19434: Viljamaan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehtoja kos-
19435: symyksestä n:o 124:                                   kevaksi asetukseksi ehdotetaan virkanimikekoh-
19436:                                                       taisesti säädettäväksi ainoastaan sosiaalityönte-
19437:            Aikooko Hallitus turvata sosiaalipal-      kijän kelpoisuusehdoista. Muilta osin lähtökoh-
19438:        veluiden laadun sekä koulutuksen,              daksi on otettu työn sisältö ja vaativuustaso.
19439:            miten Hallitus ottaa huomioon sosiaa-      Ehdotuksessa määritellään ne tehtäväryhmät,
19440:        li- ja terveysalueen yhteydet tasavertaisel-   joihin vaaditaan vähintään koulu-, opisto- tai
19441:        la tavalla, ja                                 korkeakouluasteinen tutkinto. Ehdotuksessa on
19442:            miten Hallitus aikoo turvata sosiaali-     pyritty ottamaan huomioon sosiaali- ja tervey-
19443:        alan riittävät kelpoisuusehdot asetuksel-      denhuollon organisaatioiden samoin kuin mah-
19444:        la?                                            dollisen koulutusammattien yhdistämisen vaiku-
19445:                                                       tukset. Joustavan henkilöstöpolitiikan aikaan-
19446:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           saamiseksi kelpoisuuksia on väljennetty sivu-
19447: taen seuraavaa:                                       suunnassa madaltamatta koulutustasovaati-
19448:                                                       muksia. Koulutuksen rinnalla on korostettu
19449:     Kunnan tai kuntainliiton sosiaalihuollon am-      myös työssä hankitun kokemuksen merkitystä.
19450: matillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista sääde-         Ehdotuksessa on kunnan viime kädessä pää-
19451: tään vuonna 1983 annetulla asetuksella (888/83).      tettäväksi jätetty se, mikä kulloinkin on asetus-
19452:     Asetus annettiin tilanteessa, jolloin sosiaali-   ehdotuksessa tarkoitettu tehtävään soveltuva
19453: alan peruslinja ei vielä ollut käynnistynyt. Sosi-    vähintään opistoasteiDen taikka tehtävään sovel-
19454: aalialan peruslinjakokeilut alkoivat vuonna           tuva vähintään kouluasteinen ammatillinen tut-
19455: 1985. Varsinainen sosiaalialan peruslinjan kou-       kinto. Uudistus on siten osaltaan omiaan vahvis-
19456: lutus alkoi vuonna 1988.                              tamaan kunnallisen itsehallinnon kehittämistä.
19457:     Asetusta valmisteltaessa oli lähtökohtana,        Tavoitteena on edelleen koulutetun ja ammatti-
19458: että sitä on tarpeen uudistaa, kun sosiaalialan       taitoisen henkilöstön turvaaminen kuntatasolla.
19459: keskiasteen koulutuksesta saadaan kokemusta ja        Tavoitteen toteuttaminen jäisi viime kädessä
19460: viimeistään, kun keskiasteen koulutuksen kehit-       kunnan vastuulle.
19461: tämissuunnitelmia tarkistetaan eli 1990-luvun            Sosiaalityöntekijän kelpoisuusehtojen säilyt-
19462: alussa.                                               tämistä asetuksessa työryhmä piti välttämättö-
19463:     Valtionosuusuudistuksen valmistelun aikana        mänä erityisesti asiakkaiden oikeusturvaa sil-
19464: sosiaali- ja terveysministeriö asetti asiantuntija-   mällä pitäen. Sosiaalityöntekijät joutuvat tehtä-
19465: työryhmän selvittämään sosiaalihuollon amma-          vissään muuta sosiaa1I1mollon ammatillista hen-
19466: tillisen henkilöstön kelpoisuusehtojen tarkista-      kilöstöä useammin käsittelemään asioita, joissa
19467: mistarvetta. Työryhmän tehtävänä oli selvittää        oikeusturvakysymykset korostuvat. Sosiaali-
19468: sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi-      työntekijän kelpoisuusehdot ehdotetaan säilytet-
19469: suusehdoista annetun asetuksen soveltamisessa         täväksi muutoin ennallaan, paitsi että asetukseen
19470: esiintyviä ongelmia ja sosiaalihuollon palvelujär-    nykyisin sisältyvän soveltuvan ylemmän korkea-
19471: jestelmän kehittämisestä sekä palvelujen saata-       koulututkinnon lisäksi edellytettävän riittävän
19472: vuuden turvaamisesta aiheutuvia tarpeita ase-         sosiaalityön koulutuksen vaatimuksen voisi kor-
19473: tuksen muuttamiseksi. Työryhmä sai työnsä             vata vaihtoehtoisesti riittävällä perehtyneisyy-
19474: päätökseen 2.12.1991.                                 dellä sosiaalityöhön. Riittäväksi perehtyneisyy-
19475:     Voimassa olevassa kelpoisuusehtoasetuksessa       deksi sosiaalityöhön voitaisiin työryhmän käsi-
19476: sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehdot on        tyksen mukaan katsoa vähintään kolmen vuo-
19477:                                         1992 vp -    KK 124                                         3
19478: 
19479: den työkokemus sosiaalityöntekijän tehtävistä.      tillisessaopetuksessa on jo käynnistetty yhdistet-
19480: Suotavaa olisi myös, että henkilö olisi lisäksi     tyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista
19481: saanut sosiaalityön täydennyskoulutusta.            opetusta.
19482:    Työryhmä on toimeksiantoosa mukaisesti sel-          Sosiaalihuollon kelpoisuusehtoja selvittäneen
19483: vittänyt sosiaalihuollon kelpoisuusehtoja. Sa-      työryhmän muistio on ollut laajahkolla lausun-
19484: manaikaisesti on terveydenhuollon ammatinhar-       tokierroksella. Lausuntojen perusteella tullaan
19485: joittamisoikeuksia selvittänyt toimikunta, jonka    arvioimaan edellytyksiä muuttaa säädöksiä työ-
19486: mietintö valmistui 31.12.1991. Tässä vaiheessa ei   ryhmän esittämällä tavalla.
19487: ole tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa sosi-           Mahdolliset muutokset tullaan toteuttamaan
19488: aalihuollon kelpoisuusehtoja ja terveydenhuol-      valtionosuusuudistuksen voimaantulon yhtey-
19489: lon ammatinharjoittamista koskevia säännöksiä,      dessä. Valtionosuusuudistuksen toteutuksesta
19490: vaan henkilöstön yhteiset työskentelyedellytyk-     sovitun mukaisesti eduskunnan sosiaali- ja ter-
19491: set ovat parhaiten saavutettavissa koulutusjär-     veysvaliokunnalle on varattu tilaisuus tulla kuul-
19492: jestelyjä kehittämällä. Kouluasteisessa amma-       luksi asiassa.
19493: 
19494:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1992
19495: 
19496:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19497: 4                                        1992 vp -   KK 124
19498: 
19499: 
19500: 
19501: 
19502:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19503: 
19504:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         på service, med tanke på en ändring av förord-
19505: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       ningen. Arbetsgruppen fick sin uppgift slutförd
19506: den 7 april 1992 till vederbörande medlem av         den 2 december 1991.
19507: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       I den gällande förordningen om behörighets-
19508: dagsman Viljamaa m.fl. undertecknade spörs-          villkoren för yrkesutbildad personai inom social-
19509: mål nr 124:                                          vården anges behörighetsvillkoren per tjänstebe-
19510:                                                      nämning. 1 praktiken har regleringen visat sig
19511:           Åmnar Regeringen trygga kvaliteten         vara alltför detaljerad med tanke på tillgången
19512:        på den sociala servicen samt utbildningen     på service och det allmänna utvecklandet av
19513:        inom sektorn,                                 verksamheten.
19514:           på vilket sätt beaktar Regeringen sam-        I arbetsgruppens förslag till förordning om
19515:        bandet mellan social- och hälsovårdssek-      behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personai
19516:        torn på ett jämbördigt sätt, och              inom socialvården föreslås att behörighetsvillko-
19517:           hur ämnar Regeringen genom förord-         ren skall anges enligt tjänstebenämning endast
19518:        ning garantera tillräcklica behörighets-      för socialarbetare. 1 övrigt utgör arbetets in-
19519:        villkor inom det sociala området?             nehåll och graden av uppgiftens krävande natur
19520:                                                      utgångspunkt. 1 förslaget definieras de grupper
19521:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av uppgifter, för vilka examen krävs minst på
19522: anföra följande:                                     skol-, institut- eller högskolenivå. I förslaget har
19523:                                                      man strävat efter att beakta verkningarna av en
19524:    Om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad         sammanslagning av organisationerna för social-
19525: personai inom socialvården i kommuner eller          och hälsovård såsom också av en eventuell
19526: kommunalförbund stadgas i en år 1983 utfärdad        sammanslagning av utbildningsyrkena. Med
19527: förordning (888/83).                                 tanke på en flexibel personalpolitik har behö-
19528:    Förordningen utfärdades i en situation då         righetsvillkoren uppluckrats horisontalt utan att
19529: grundlinjen för det sociala området ännu inte        kraven på utbildningsnivån skulle ha sänkts. Vid
19530: hade startats. Grundlinjeförsöken för det sociala    sidan av utbildningen har man också betonat
19531: området påbörjades år 1985. Den egentliga ut-        arbetserfarenhetens betydelse.
19532: bildningen inom grundlinjen för det sociala             Enligt förslaget ankommer det i sista hand på
19533: området påbörjades år 1988.                          kommunerna att avgöra viiken i förslaget till
19534:    Under beredningen av förordningen hade            förordning avsedd examen på minst institutnivå
19535: man som utgångspunkt att det är behövligt att        som lämpar sig för uppgiften i varje enskilt fall
19536: förnya den då man får erfarenhet av mellansta-       eller viiken yrkesexamen på minst skolnivå som
19537: dieutbildningen på det sociala området och           lämpar sig för uppgiften. Reformen är sålunda i
19538: senast då utvecklingsplanerna för mellanstadie-      sig ägnad att förstärka utvecklandet av den
19539: utbildningen ses över, med andra ord i början av     kommunala självstyrelsen. Målet är alltjämt
19540: 1990-talet.                                          tryggande av utbildad och yrkeskunnig personai
19541:    I samband med beredningen av statsandelsre-       på kommunal nivå. 1 sista hand skulle kommu-
19542: formen tillsatte social- och hälsovårdsministeriet   nen ansvara för att målet nås.
19543: en expertarbetsgrupp för att utreda behovet av          Arbetsgruppen ansåg det nödvändigt att bi-
19544: översyn av behörighetsvillkoren för yrkesutbil-      behålla behörighetsvillkoren för socialarbetare i
19545: dad personai inom socialvården. Arbetsgruppen        förordningen, särskilt med beaktande av klien-
19546: hade som uppgift att utreda vilka problem som        ternas rättsskydd. Socialarbetarna är oftare än
19547: uppstått vid tillämpningen av förordningen om        andra yrkespersoner inom socialvården tvungna
19548: behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personai      att i sina uppgifter behandla ärenden där rätts-
19549: inom socialvården och att utreda vilka behov         skyddsfrågor är markan ta. Det föreslås att behö-
19550: som uppstår vid utvecklandet av socialvårdens        righetsvillkoren för socialarbetare annars bi-
19551: servicesystem samt vid tryggandet av tillgången      behålls, med undantag för att det krav på
19552:                                           1992 vp -   KK 124                                         5
19553: 
19554: tillräcklig utbildning på socialarbetets område       personalens gemensamma arbetsförutsättningar
19555: som ingår i förordningen utöver kravet på lämp-       kan bäst uppnås genom utvecklandet av utbild-
19556: lig högre högskoleexamen altemativt kunde             ningsarrangemangen. Inom yrkesutbildning på
19557: kompenseras med tillräcklig förtrogenhet med          skolnivå har redan kombinerad yrkesutbildning
19558: socialarbete. Enligt arbetsgruppens uppfattning       inom social- och hälsovård påbörjats.
19559: kunde som tillräcklig förtrogenhet med socialar-         Den arbetsgrupp som utredde behörighetsvill-
19560: bete beaktas minst tre års arbetserfarenhet i         koren för socialvården har haft sin promemoria
19561: uppgifter som socialarbetare. Det vore även           utsänd för en rätt omfattande remissbehandling.
19562: önskvärt att personeroa i fråga dessutom skulle       På basis av utlåtandena kommer man att bedö-
19563: ha genomgått fortbildning i socialarbete.             ma förutsättningama för att ändra författning-
19564:     Arbetsgruppen har i enlighet med sitt uppdrag     ama på det sätt som arbetsgruppen föreslår.
19565: utrett behörighetsvillkoren för socialvården.            Eventuella ändringar kommer att förverkligas
19566: Samtidigt har en kommission som utrett rätten         vid den tidpunkt då statsandelsreformen träder i
19567: till yrkesutövning fårdigställt sitt betänkande per   kraft. I enlighet med vad som överenskommits i
19568: den 31 december 1991. I detta skede är det inte       anslutning till förverkligandet av statsandelsre-
19569: ändamålsenligt att förenhetliga behörighetsvill-      formen har riksdagens social- och hälsovårdsut-
19570: koren inom socialvården och de stadganden som         skott beretts möjlighet att bli hört i saken.
19571: gäller yrkesutövning inom hälsovården, utan
19572:      Helsingforsden 4 maj 1992
19573: 
19574:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
19575:                                                  1992 vp
19576: 
19577: Kirjallinen kysymys 125
19578: 
19579: 
19580: 
19581: 
19582:                                     Ala-Nissilä ym.: Maaseutuelinkeinolain mukaisten lainojen myön-
19583:                                         tämisohjeiden tarkistamisesta
19584: 
19585: 
19586:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19587: 
19588:    Maaseutuelinkeinolain mukaista lainoitusta          noituksessa koettaa kannattavuuslaskelmin sen
19589: varten on annettu ohjeet niin sanotun kannatta-        selvittämistä, että tilalla on edellytykset jatku-
19590: van maatilan edellytyksistä. Näitä maatilahalli-       vaan kannattavaan toimintaan. Tämän lähtö-
19591: tuksen ohjeita maatalouspiirit soveltavat hyvin        kohdan soveltaminen nykyisellä tavalla, siis lai-
19592: suoraviivaisesti poimimalla lainoitusta hakeneis-      noitus suuremmille tiloille muiden jäädessä il-
19593: ta tiloista pinta-alalla ja liikevaihdolla mitattuna   man, ei ole ollut lainsäätäjänkään tarkoitus.
19594: aina suurimmat. Näiden pitkälti matemaattisesti        Ohjeita olisi muutettava siten, että jatkuvaan
19595: tehtyjen ratkaisujen johdosta pääsääntöisesti          kannattavaan toimintaan edellytykset omaavat
19596: alle 25 hehtaarin peltoalan maatilat eivät aina-       tilat lainoitetaan. Nykyinen jako vuohiin ja lam-
19597: kaan Etelä-Suomessa saa maaseutuelinkeinolain          paisiin vain suuruuden ekonomian mukaan ei
19598: mukaista lainoitusta.                                  ole kestävä tie ja tavoite.
19599:     Näin on syntynyt satojen maatilojen joukko,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19600: jonka jatkajat ovat hyvin hämmentyneitä, koska         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19601: heille maaseutupiirin päätös on ollut yllätys ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19602: kylmä suihku. Mitä nämä tähän asti kannatta-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19603: vasti toimineet tilat tekevät tämän päivän jäl-
19604: keen, koska kovan rahan tilakauppa olisi nyky-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19605: oloissa suurehko riski. Koska keskitilakoko Ete-              ryhtyä maaseutuelinkeinolain nykyisten
19606: lä-Suomessakin on alle 20 hehtaaria, niin siksi               soveltamisohjeiden muuttamiseksi siten,
19607: maaseutupiirien lainoituskäytäntö vaikeuttaa ti-              että kaikki jatkuvaan kannattavaan toi-
19608: lojen sukupolvenvaihdoksia. Jos ohjeita ja sitä               mintaan edellytykset omaavat tilat pää-
19609:  kautta nykykäytäntöä ei muuteta, on ainakin                  sevät maaseutuelinkeinolain lainoituksen
19610: viljelijäväestölle tulevia sukupolvenvaihdoksia               piiriin, ja
19611:  ajatellen informoitava asiasta. Nykyinen tietä-                 millä aikataululla Hallitus aikoo tar-
19612: mättömyys on kaikkein ongelmallisin tilanne.                  vittavat ohjeistonmuutokset tehdä?
19613:     Maaseutuelinkeinolain muutosvaatimus lai-
19614:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
19615: 
19616:            Olavi Ala-Nissilä          Heikki A. Ollila         Sirkka-Liisa Anttila
19617:            Tellervo Renko             Rose-Marie Björkenheim   Timo Kalli
19618:            Tero Mölsä                 Matti Vanhanen           Kyösti Virrankoski
19619:                      Jarmo Laivaranta                   Markku Koski
19620: 
19621: 
19622: 
19623: 
19624:  220051L
19625: 2                                       1992 vp -   KK 125
19626: 
19627: 
19628: 
19629: 
19630:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19631: 
19632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta. Lisäksi asetuksen 1 §:ssä on säädetty, että
19633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taloudellisen aseman ja maksuvalmiuden arvioi-
19634: olette 8 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      miseksi tulee maaseutuelinkeinolain mukaista
19635: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tukea koskevaan hakemukseen liittää maatila-
19636: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     hallituksen hyväksymien perusteiden mukainen
19637: Olavi Ala-Nissilän ym. näin kuuluvasta kirjalli-    maksuvalmiuslaskelma ja, jollei jäljempänä toi-
19638: sesta kysymyksestä n:o 125:                         sin säädetä, myös kannattavuuslaskelma.
19639:                                                        Maatilahallitus on toimivaltansa puitteissa
19640:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      antanut asiasta määräykset.
19641:        ryhtyä maaseutuelinkeinolain nykyisten          Maaseutuelinkeinolain mukaista tukea haet-
19642:        soveltamisohjeiden muuttamiseksi siten,      taessa tulee osoittaa, että suunniteltu hanke on
19643:        että kaikki jatkuvaan kannattavaan toi-      erillisesti tarkastellen liiketaloudellisesti kannat-
19644:        mintaan edellytykset omaavat tilat pää-      tava ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen.
19645:        sevät maaseutuelinkeinolain lainoituksen        Pääsääntöisesti kannattavuus osoitetaan
19646:        piiriin, ja                                  maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmalla
19647:           millä aikataululla Hallit11s aikoo tar-   (Likvi-laskelma). Suunnitelmakauden on yleen-
19648:        vittavat ohjeistonmuutokset tehdä?           sä oltava 10 vuotta.
19649:                                                        Maaseutuelinkeinolaissa edellytettyyn kan-
19650:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nattavan toiminnan määrittelyyn vaikuttavat
19651: vasti seuraavaa:                                    monet osatekijät, kuten toiminnan tehokkuus,
19652:                                                     kustannustietoisuus, tuotantosuunta, yhteistoi-
19653:    Maaseutuelinkeinolain (1295/90) 7 §:n nojalla    minta, velkaisuus, tuotannon monipuolisuus,
19654: tukea voidaan myöntää sellaiselle yritykselle,      tuotantoresurssien järkiperäinen käyttö jne.
19655: jolla katsotaan olevan edellytykset ja~uvaan        Tilakoko yksinomaan peltopinta-alan mukaan
19656: kannattavan toiminnan harjoittamiseen J jonka       tarkasteltuna antaa puutteellisen kuvan toimin-
19657: tukemista voidaan pitää lain 1 §:ssä sä .. detyt    nan kannattavuudesta, eikä se sellaisenaan sovi
19658: periaatteet huomioon ottaen tarkoituksenmu-         kannattavuuden mittariksi.
19659: kaisena.                                                Maatilahallituksen antamia, voimassa olevia
19660:    Tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä on     maaseutuelinkeinolain soveltamisohjeita muut-
19661: säännökset maaseutuelinkeinoasetuksen (248/         tamalla ei voida vaikuttaa maatilojen kannatta-
19662: 91) 1 §:ssä. Kannattavuutta arvioitaessa on huo-    vuuteen. Sen sijaan maatilatalouden kehittämis-
19663: miota kiinnitettävä myös tuotteiden ja palvelus-    rahastoon osoitetuilla varoilla voidaan varmis-
19664: ten markkinointimahdollisuuksiin. Lainaa ei saa     taa kannattavien tilojen tukeminen, sekä samalla
19665: myöntää, jos hakijan ei velkojen hoitomenot ja      huomioida ne tasapainottamistavoitteet, jotka
19666: niihin käytettävissä olevat tulot huomioon otta-    maataloudelle on asetettu ja lähivuosina asete-
19667: en voida katsoa selviytyvän lainan hoitomenois-     taan.
19668: 
19669:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
19670: 
19671:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
19672:                                         1992 vp -   KK 125                                         3
19673: 
19674: 
19675: 
19676: 
19677:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19678: 
19679:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ekonomiska ställningen och betalningsberedska-
19680: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      pen skall tili ansökan om stöd enligt lands-
19681: den 8 april 1992 tili vederbörande medlem av        bygdsnäringslagen fogas en likviditetskalkyl
19682: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   och, om inte annorlunda stadgas nedan, även en
19683: dagsman Olavi Ala-Nissinen m.fl. underteckna-       lönsamhetskalkyl uppgjord enligt de grunder
19684: de spörsmål nr 125:                                 som godkänts av jordbruksstyrelsen.
19685:                                                        Jordbruksstyrelsen har inom ramen för sin
19686:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      befogenhet meddelat föreskrifter i ärendet.
19687:        ta för att ändra de nuvarande tiliämp-          När stöd som avses i landsbygdsnäringslagen
19688:        ningsanvisningarna i landsbygdsnärings-      söks skall man kunna påvisa att det planerade
19689:        lagen så att alla sådana lägenheter som      projektet enskilt betraktat är företagsekono-
19690:        har förutsättningar för fortgående lön-      miskt lönsamt och ekonomiskt ändamålsenligt.
19691:        sam verksamhet skall få bli delaktiga av        Huvudregeln är att lönsamheten visas med en
19692:        långivningen inom ramen för lands-           likviditets- och lönsamhetskalkyl (Likvi-kalkyl).
19693:        bygdsnäringslagen, och                       Planeringsperioden skall i allmänhet vara 10 år.
19694:           enligt viiken tidtabell ämnar Regering-      Den definiering av lönsam verksamhet som
19695:        en ändra de behövliga anvisningarna?         förutsätts i landsbygdsnäringslagen påverkas av
19696:                                                     många delfaktorer, såsom verksamhetens effek-
19697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tivitet, kostnadsmedvetande, samverkan, skuld-
19698: anföra följande:                                    sättningen, produktionens mångsidighet, pro-
19699:                                                     duktionsinriktningen, en rationell användning
19700:    Enligt 7 § landsbygdsnäringslagen (1295/90)      av produktionsresurserna etc. Lägenhetens stor-
19701: får stöd beviljas ett företag som skall anses ha    lek betraktad endast i förhållande tili åkerarea-
19702: förutsättningar att bedriva fortgående lönsam       len ger en bristfållig bild av verksamhetens
19703: verksamhet och som med beaktande av princi-         lönsamhet, och den lämpar sig inte heller i sig
19704: perna i 1 § kan anses vara sådant att det är        som en indikator på lönsamheten.
19705: ändamålsenligt att stöda det.                          Genom att ändra de gällande tiliämpningsan-
19706:    Om allmänna förutsättningar för beviljande       visningarna i landsbygdsnäringslagen som jord-
19707: av stöd stadgas i 1 § landsbygdsnäringsförord-      bruksstyrelsen meddelat kan man inte inverka på
19708: ningen (248/91). Vid bedömningen av lönsamhe-       gårdsbruksenheternas lönsamhet. Däremot kan
19709: ten skall också möjligheterna att marknadsföra      man säkra stödjandet av lönsamma lägenheter
19710: produkter och tjänster beaktas. Lån får inte        genom medel som riktats tili gårdsbrukets ut-
19711: beviljas, om sökanden med beaktande av utgif-       vecklingsfond, samt samtidigt beakta de stabili-
19712: terna för skötseln av skulder och de inkomster      seringsmål som har uppställts f6r lantbruket och
19713: som kan användas för dem inte kan anses klara       som kommer att uppställas under de närmaste
19714: utgifterna f6r skötseln av lånet. Dessutom stad-    åren.
19715: gas i 1 § i förordningen att för bedömning av den
19716: 
19717:      Helsingforsden 8 maj 1992
19718: 
19719:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
19720:                                                1992 vp
19721: 
19722: Kirjallinen kysymys 126
19723: 
19724: 
19725: 
19726: 
19727:                                   Aittoniemi: Lääkäriksi koulutettavien määrän mitoittamisesta
19728: 
19729: 
19730:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19731: 
19732:    Joitakin vuosia sitten oli maassamme lääkäri-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19733: pula. Lääkärin saaminen erityisesti syrjäseutujen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
19734: kuntiin oli vaikeata ja heitä jouduttiin houkutte-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19735: lemaan erityisillä palkka- ym. eduilla. Lääkäri-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19736: pulaa ei tällä hetkellä todennäköisesti ole ole-
19737: massa ja nykyisillä koulutusmäärillä saattaa lä-               Katsooko Hallitus, että lääkärien ny-
19738: hitulevaisuudessa olla tilanne, että myös lääkäri-          kyiset koulutusmäärät vastaavat tulevai-
19739: koulutuksen saaneita uhkaa ainakin osittainen               suuden tarpeita, vai olisiko tarpeellista
19740: työttömyys.                                                 supistaa koulutukseen otettavien mää-
19741:                                                              ""?
19742:                                                             raa.
19743: 
19744:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
19745:                                           Sulo Aittoniemi
19746: 
19747: 
19748: 
19749: 
19750:  220051L
19751: 2                                         1992 vp -    KK 126
19752: 
19753: 
19754: 
19755: 
19756:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19757: 
19758:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         epäpätevän hoitamana. Ilman hoitajaa oli noin
19759: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          1 200 lääkärin virkaa - näistä terveyskeskuksis-
19760: olette 8 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-         sa noin 60 %-ja epäpätevän hoitamia noin 900
19761: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       virkaa. Vajauksesta suurin osa koskee erikois-
19762: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lääkäreiden virkoja ja toimia. Vajauksen alueel-
19763: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta         linen rakenne ei ole muuttunut. Edelleen Kymen,
19764: kysymyksestä n:o 126:                                  Lapin ja Vaasan lääneissä on suurin lääkäriva-
19765:                                                        jaus suhteessa väestöön, kun taas Uudenmaan
19766:           Katsooko Hallitus, että lääkärien ny-        läänin lääkärimäärä on huomattavasti yliedus-
19767:        kyiset koulutusmäärät vastaavat tulevai-        tettu suhteessa alueen väestömäärään.
19768:        suuden tarpeita, vai olisiko tarpeellista           Taloudellisen tilanteen voimakas heikentymi-
19769:        supistaa koulutukseen otettavien mää-           nen on muuttanut tilannetta siten, että virkojen
19770:        rää?                                            ja toimien vapautuessa niihin ei säästösyistä
19771:                                                        enää oteta uusia viran- tai toimenhaltijoita ja
19772:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           uusien virkojen käyttöönottoa siirretään myö-
19773: vasti seuraavaa:                                       hemmäksi. Lääkärin virkoja, toimia ja sijaisuuk-
19774:                                                        sia, joihin ei aiota ottaa viranhaltijaa, ilmoitettiin
19775:     Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suoritta-      vuonna 1991 olevan yhteensä 84. Eräiden arvioi-
19776: neiden määrä on viime vuosina vaihdellut 420:n         den mukaan tällaisten virkojen lukumäärä olisi
19777: ja 500:n välillä ja laillistettujen lääkäreiden vuo-   todellisuudessa ilmoitettua suurempi.
19778: sittainen määrä on vaihdellut 470:n ja 520:n               Lääkäreiden työhön osallistumisen aste on
19779: välillä.                                               vakiintunut 83 %:n tienoille. Pääsääntöiset työs-
19780:     1980-luvun alkupuoliskolla lääkäreiden työ-        tä poissaolon syyt ovat ulkomaillaolo, loma ja
19781: voimatilannetta kunnallisessa terveydenhuollos-        äitiyslisyysloma.
19782: sa pidettiin hyvänä. Vailla hoitajaa olevien vir-          Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen
19783: kojen ja viransijaisuuksien osuus oli vuonna           mukaan lääkäreiden vanhuuseläkepoistuma vas-
19784: 1980 8% ja vuoteen 1984 mennessä osuus oli             taa 1990-luvun alkupuolella yhden tiedekunnan
19785: vähentynyt 6 prosenttiin. Sairaaloiden ja terveys-     vuosituotosta. Vuoteen 2000 mennessä van-
19786: keskusten tilanteessa ei tuolloin ollut olennaisia     huuseläkepoistuma nousee 40 prosenttiin ja vuo-
19787: eroja.                                                 teen 2005 mennessä jo lähes 70 prosenttiin kou-
19788:     Terveydenhuollon tehtävien ja toimien määrä        lutuksen vuosituotosta. Näin ollen vuosituhan-
19789: kasvoi 1980-luvun jälkipuoliskolla voimakkaasti        nen vaihteen jälkeen vuosittainen vanhuuseläke-
19790: ja seurauksena oli huomattava henkilöstövajaus.        poistuma vastaisi kolmen tiedekunnan koulutus-
19791: Lääkärivajaus voimistui erityisesti terveyskes-         tuotosta (Sosiaali- ja terveysministeriön kehittä-
19792: kuksissa.                                              misosaston julkaisuja 1991:9).
19793:     Hallituksen iltakoulussa 3.5.1989 käsiteltiin          Terveydenhuolto on tulevaisuudessa uuden-
19794: lääkäripulaa ja sen vaatimia toimenpiteitä. Tuol-      laisten haasteiden edessä väestön ikääntyessä ja
19795: loin mm. lääkärikoulutuksen sisäänottoa päätet-        ikääntymisen mukanaan tuomien sairauksien li-
19796: tiin nostaa vuodesta 1990 alkaen. Uusien opiske-        sääntyessä, mutta työikäisen väestön samanai-
19797: lijoiden määrä on ollut vuonna 1990 479 ja 1991         kaisesti vähentyessä. Julkisia palveluita joudut-
19798: 546. Opetusministeriön vahvistama tavoite vuo-          taneen arvioimaan uudelleen. Tehtävien karsi-
19799: sille 1991-1996 on 450-500 lääketieteen lisen-          minen ja palveluiden uudelleenorganisointi saat-
19800: siaatin tutkintoa vuodessa.                             tavat vaikuttaa myös lääkärityövoiman käyt-
19801:     Sosiaali- ja terveyshallituksen vajausselvitys-     töön. Eurooppaan yhdentymisellä voi olla myös
19802: ten mukaan oli 1.10.1991 edelleen lähes 20%             vaikutusta työvoiman liikkuvuuden kautta. Ke-
19803: lääkärin viroista ja toimista vailla hoitajaa tai       hitystä seurataan.
19804:                                        1992 vp -   KK 126                                        3
19805: 
19806:   Edellä olevan perusteella lääkäreiden nykyiset   aali- ja terveysministeriö seuraavat jatkuvasti
19807: koulutusmäärät näyttävät vastaavan tulevaisuu-     tulevaisuuden kehitystä.
19808: den koulutustarpeita. Opetusministeriö ja sosi-
19809:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
19810: 
19811:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
19812: 4                                       1992 vp -   KK 126
19813: 
19814: 
19815: 
19816: 
19817:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
19818: 
19819:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen    centraleroa- medan omkring 900 tjänster sköt-
19820: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tes av sådana som saknar formell behörighet.
19821: den 8 april 1992 tili vederbörande medlem av        Bristen var störst då det gällde specialisttjänster
19822: statsrådet översänt en avskrift av följande av      och specialistbefattningar. Geografiskt är struk-
19823: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade           turen densamma som tidigare. Kymmene, Lapp-
19824: spörsmå1 nr 126:                                    lands och Vasa län har fortfarande den största
19825:                                                     läkarbristen i förhållande tili befolkningen me-
19826:           Anser Regeringen att det antal1äkare      dan antalet läkare i Nylands län är klart överdi-
19827:        som nu utbildas motsvarar framtida be-       mensionerat i förhållande tili befolkningen i
19828:        hov eller är det nödvändigt att minska på    området.
19829:        antalet studerande som antas tili utbild-       Det kraftigt försämrade ekonomiska läget har
19830:        ningen?                                      ändrat situationen så att man i sparsyfte inte
19831:                                                     längre anställer nya tjänsteinnehavare och be-
19832:   Som svar på detta spörsmål anför jag              fattningshavare tili ledigblivna tjänster och be-
19833: vördsamt följande:                                  fattningar och nya tjänster tas i bruk vid en
19834:                                                     senare tidpunkt. Antalet läkartjänster, läkarbe-
19835:    Antalet personer som avlagt medicine licenti-    fattningar och läkarvikariat, till vilka man inte
19836: atexamen har under de senaste åren varierat         har för avsikt att anställa någon, uppgavs år
19837: mellan 420 och 500 och anta1et 1äkare som            1991 vara sammanlagt 84. Enligt vissa bedöm-
19838: 1egitimerats per år har varierat mellan 470 och     ningar är antalet i verkligheten större än så.
19839: 520.                                                   Graden då det gäller läkamas deltagande i
19840:    Under första hälften av 1980-talet betraktades   arbetet har stabiliserat sig kring 83 %. De hu-
19841: 1äkamas arbetssituation inom den kommunala          vudsakliga orsakema till frånvaro är utom-
19842: hälsovården som god. Andelen obesatta tjänster      landsvistelse, semester och moderskaps/faders-
19843: och vikariat utgjorde 8% år 1980 och fram tili år   kapsledighet.
19844: 1984 hade andelen sjunkit tili 6 procent. Några        Enligt social- och hälsovårdsministeriets ut-
19845: väsentliga skilinader kunde då inte uppvisas        redning motsvarar avgången bland läkama
19846: mellan sjukhusen och hä1socentralema.               p.g.a. ålderspension under början av 1990-talet
19847:    Anta1et uppgifter och befattningar inom häl-     en fakultets årsproduktion. Före år 2000 kom-
19848: sovården ökade kraftigt under den senare hälften    mer avgången genom ålderspension att stiga till
19849: av 1980-talet, vilket ledde tili en betydande       40 % och före 2005 till närmare 70 procent av
19850: personalbrist. Bristen på läkare accentuerades      årsproduktionen inom utbildningen. Efter se-
19851: främst i hälsocentralema.                           kelskiftet kommer således den årliga avgången
19852:    1 regeringens aftonskola 3.5.1989 behandlades    genom ålderspension att motsvarar tre fakulte-
19853: läkarbristen och de åtgärder som krävs tili följd   ters utbildningsproduktion (Publikationer av
19854: av den. Man beslöt då öka intagningen bl.a. tili    social- och hälsovårdsministeriets utvecklingsav-
19855: läkarutbildningen fr.o.m. år 1990. Antalet nya      delning 1991:1).
19856: studerande var 479 år 1990 och 546 år 1991. Det        1 framtiden kommer hälsovården att stå inför
19857: mål undervisningsministeriet uppställt för åren     nya utmaningar i och med att befolkningen blir
19858: 1991-1996 är 450---500 medicine licentiatexa-       äldre och sjukdomama till följd därav ökar,
19859: men per år.                                         samtidigt som den arbetsföra befolkningen min-
19860:    Enligt social- och hälsostyrelsens utredningar   skar. De offentliga tjänstema måste omprövas.
19861: av personalbristen var fortfarande 1.10.1991 in-    Då uppgifter upphör och tjänster omorganiseras
19862: emot 20 % av läkartjänstema och läkarbefatt-        kan detta inverka också på hur läkararbetskraf-
19863: ningama obesatta eller sköttes av personer som      ten utnyttjas. Den europeiska integrationen kan
19864: saknar behörighet. Omkring 1 200 läkartjänster      också ha en viss inverkan i form av arbetskraf-
19865: var obesatta- av dem omkring 60% i hälso-           tens rörlighet. Man följer med utvecklingen.
19866:                                        1992 vp -   KK 126                                         5
19867: 
19868:   På basis av det anförda förefaller den nuva-     ningsministeriet och social- och hälsovårdsmi-
19869: rande omfattningen på läkarutbildningen mot-       nisteriet följer kontinuerligt med utvecklingen i
19870: svara utbildningsbehoven i framtiden. Undervis-    framtiden.
19871: 
19872:     Helsingfors den 8 maj 1992
19873: 
19874:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
19875:                                                1992 vp
19876: 
19877: Kirjallinen kysymys 127
19878: 
19879: 
19880: 
19881: 
19882:                                   Aittoniemi: Sahdin tehdasmaisen valmistuksen rajoittamisesta
19883: 
19884: 
19885:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19886: 
19887:    Sahti on perinteinen suomalainen talonpoi-        tuotteen johdosta. Tehdasmaisesti valmistetun
19888: kaisjuoma, jota v;Umistetaan tietyillä alueilla      sahdin makua voitaisiin parantaa muuttamalla
19889: Satakunnassa sekä Hämeessä ja Keski-Suomes-          Alkon sallimia prosenttirajoja, jolloin sahti saisi
19890: sa. Kyseisen alkoholijuoman tehdasmainen val-        käydä loppuun saakka - mutta kulttuuria ei
19891: mistus on kuitenkin saanut nopeasti jalansijaa ja    pelasta mikään.
19892: sitä myydään myös eräissä Alkon myymälöissä.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19893:    Tehdasmaisesti valmistetun sahdin taso on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19894: kuitenkin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19895: osoittautunut varsin huonoksi. Eräänä syynä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19896: tähän on se, että jos sahdin alkoholiprosentti
19897: halutaan pitää Alkon sallimissa rajoissa, vierteen              Aikooko Hallitus ryhtyä rajoittamaan
19898: käyminen on keskeytettävä ennen aikojaan ja                  sahdin tehdasmaista valmistusta perintei-
19899: sahtiin jää käymättömästä vierteestä makea ja                sen sahtikulttuurin pelastamiseksi tai ai-
19900: perinteiselle sahdille vieras maku. Tehdasmaises-            nakin toimia siten, että sahdin myynnissä
19901: ti valmistettu sahti on siis omiaan pilaamaan                sallittuja alkoholirajoja korotetaan, jotta
19902: perinteisen talonpoikaisjuoman maineen laatui-               myös tehdasvalmisteisesti valmistettu
19903: sana seurustelujuomana. Myös perinteinen sah-                sahti tasoltaan edes jotenkin vastaisi pe-
19904: tikulttuuri kärsii rinnalleen saamansa tehdas-               rinteisen sahdin laatutasoa?
19905: 
19906:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
19907: 
19908:                                            Sulo Aittoniemi
19909: 
19910: 
19911: 
19912: 
19913:  220051L
19914: 2                                        1992 vp -   KK 127
19915: 
19916: 
19917: 
19918: 
19919:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19920: 
19921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       le oikeuden valmistaa sahtia Alkon lukuun.
19922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Alkoholilain muutoksella syksyllä 1990 tehtiin
19923: olette 8 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       lisäksi luvalliseksi teollisesti valmistetun sahti-
19924: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vierteen myynti ja käyttö sahdin valmistukseen.
19925: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Sahdin valmistusta koskevan valmistussopi-
19926: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      muksen mukaan sahdin valmistuksessa on käy-
19927: myksestä n:o 127:                                    tettävä perinteen mukaisia raaka-aineita. Sahdin
19928:                                                      alkoholipitoisuus on asetettu 4, 7 ja 10 tilavuus-
19929:           Aikooko Hallitus ryhtyä rajoittamaan       prosentin välille. Alkoholipitoisuutta säädellään
19930:        sahdin tehdasmaista valmistusta perintei-     kantavierreväkevyyden puitteissa.
19931:        sen sahtikulttuurin pelastamiseksi tai ai-       Tällä hetkellä sahtia valmistaa neljä yrittäjää.
19932:        nakin toimia siten, että sahdin myynnissä     Vuosien 1987-1991 välisenä aikana sahtia on
19933:        sallittuja alkoholirajoja korotetaan, jotta   toimitettu myyntiin hieman yli 400 000 litraa.
19934:        myös tehdasvalmisteisesti valmistettu         Näiden viiden vuoden aikana Alkoon on tullut
19935:        sahti tasoltaan edes jotenkin vastaisi pe-    yksi valitus sahdin laadusta. Lähetetty näyte oli
19936:        rinteisen sahdin laatutasoa?                  pilaantunut pitkän säilytysajan johdosta.
19937:                                                         Alkon tutkimuslaboratoriossa samoin kuin
19938:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT)
19939: vasti seuraavaa:                                     biotekniikan laboratoriossa on tutkittu sekä pe-
19940:                                                      rinteisesti kotona valmistettuja että Alkon lu-
19941:    Kotivalmisteinen sahti on eräin perinteisiksi     kuun tehdasmaisesti valmistettuja sahteja. Al-
19942: katsottavin menetelmin tehtyä olutta, jonka          kon lukuun valmistetut sahdit ovat vastanneet
19943: käyttö on pääasiassa rajoittunut tiettyyn sahti-     sekä kantavierteeltään että alkoholipitoisuudel-
19944: alueeseen. Perinnejuoman leimastaan huolimat-        taan kotona valmistettuja tuotteita. Tutkimus-
19945: ta juoman valmistustekniikka on ajan myötä           ten mukaan tehdasmaisesti valmistetut sahti-
19946: jatkuvasti muuttunut. Aikaisemmin sahdin val-        näytteet eivät ole olleet keskenkäyneitä. Myös-
19947: mistukseen kiinteästi kuulunut viljan mallastus      kään sahtia valmistavat yrittäjät eivät kokemus-
19948: korvautui jo 1950- ja 1960-luvuilla kauppamai-       tensa perusteella katso valmistussopimusten ra-
19949: taan käytöllä ja myöhemmin muovi ja metalli          joittavan sahdin käyttämistä loppuun.
19950: ovat valtaosin syrjäyttäneet perinteiset puuas-          Sahtiperinteitä ja sahtikulttuuria vaa1ivan
19951: tiat. Kylmätilojen yleistyminen on helpottanut       Suomen Sahtiseura ry:n mielestä alkoholipitoi-
19952: valmistusta lämpimänä vuodenaikana. Monessa          suus ei ole sahdissa tärkeintä. Sahtia ja sahdin
19953: mielessä niin sanottu sahtikulttuuri onkin tänä      nauttimisen tapoja on monia erilaisia.
19954: päivänä nähtävä enemmänkin juoman nauttimi-              Alkoholilain muutoksella syksyllä 1990 pyrit-
19955: seen liittyvänä erityispiirteenä kuin varsinaisena   tiin helpottamaan sahdin valmistusmahdolli-
19956: valmistusteknisenä kysymyksenä.                      suuksia muuttuneissa yhteiskunnallisissa olois-
19957:    Juuri pyrkimykset katoamassa olevan sahti-        sa. Myös sahdin teollisella valmistuksella on
19958: perinteen vaalimiseksijohtivat 1980-luvun puoli-     haluttu antaa ihmisille laajempi juoman hankin-
19959: välissä vaatimuksiin sahdin teollisen valmistuk-      tamahdollisuus. Juoman vähäisen menekin
19960: sen sallimiseksi. Yhteiskunnallisen kehityksen       vuoksi sen tuskin voi katsoa sen enempää pelas-
19961: myötä yhä vähenevä kansanosa asui olosuhteis-        tavan kuin vaarantavankaan sahtikulttuuria.
19962: sa, joissa sahdin valmistus oli käytännössä mah-     Juoman laatu vastaa puolueettomien tutkimus-
19963: dollista. Sahtimaltaan kulutus oli kymmenessä         ten mukaan perinteisen sahdin laatutasoa. Halli-
19964: vuodessa vähentynyt 30 prosenttia ja juomata-        tuksella ei siten ole sahtiperinteistä johtuvaa
19965: patutkimus osoitti vastaavan laskun sahdin ku-       syytä puuttua tehdasmaisen sahdin valmistusta
19966: lutuksessa. Alkon hallintoneuvosto tekikin ke-        koskeviin määräyksiin. Alkoholipoliittisesti teh-
19967: väällä 1987 periaatepäätöksen teollisen sahdin       dasmaisella sahdilla on tietty periaatteellinen
19968: valmistuksen ehdoista ja antoi kahdelle yrittäjät-   merkitys, mutta sen määrän vähäisyyden joh-
19969:                                        1992 vp -   KK 127                                       3
19970: 
19971: dosta sosiaali- ja terveyspoliittiset syyt eivät   kään edellä mainitut syyt eivät ainakaan puolla
19972: edellytäjuoman valmistuksen rajoittamista. Mit-    sahdin alkoholipitoisuuden korottamista.
19973:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1992
19974: 
19975:                                                                  Ministeri Toimi Kankaanniemi
19976: 4                                           1992 vp -    KK 127
19977: 
19978: 
19979: 
19980: 
19981:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
19982: 
19983:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             principbeslut om villkoren för industriell fram-
19984: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av           ställning av sahti och beviljade två företagare
19985: den 8 april 1992 till vederbörande medlem av             rätt att för Alkos räkning framställa sahti. En
19986: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        ändring av alkohollagen på hösten 1990 gjorde
19987: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             det därtill möjligt att sälja och använda industri-
19988: 127:                                                     ellt producerad sahtivört i samband med fram-
19989:                                                          ställningen av sahti.
19990:             Ämnar Regeringen börja begränsa                  Enligt det tillverkningsavta1 som reglerar
19991:         den fabriksmässiga framställningen av            framställningen av sahti skall man vid framställ-
19992:         hembryggt öl, sahti, för att rädda den           ning av drycken använda traditionsenligt råma-
19993:         traditionella sahtikulturen eller åtminsto-      terial. Sahtins alkoholhalt har fastställts till mel-
19994:         ne handla så att de tillåtna alkoholgrän-        lan 4,7 och 10 volymprocent. Alkoholhalten
19995:         sema beträffande saluförd sahti höjs så          regleras inom ramen för stamvörtens styrka.
19996:         att också nivån på fabrikstillverkad sahti           1 detta nu framställs sahti av fyra företagare.
19997:         åtminstone i någon mån motsvarar kva-            Mellan åren 1987-1991 har drygt 400 000 liter
19998:         liteten på traditionell sahti?                   sahti levererats till försäljning. Under dessa fem
19999:                                                          år har ett klagomål om sahtins kvalitet inkommit
20000:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            till Alko. Det tillställda provet hade förskämts
20001: anföra följande:                                         till följd av lång förvaringstid.
20002:                                                              1 Alkos forskningslaboratorium liksom i Sta-
20003:     Hembryggd sahti är öl som har tillverkats på         tens tekniska forskningscentrals (VTT) biotek-
20004: traditionellt sätt. Användningen av sahti har i          niska laboratorium har man undersökt sahti som
20005: huvudsak begränsat sig till ett visst område.            dels har tillverkats hemma på traditionellt sätt,
20006: Trots sin prägel av traditionsdryck har dryckens         dels har framställts fabriksmässigt för Alkos
20007: tillverkningsteknik med tiden fortlöpande                räkning. Den sahti som har framställts för Alkos
20008: ändrats. Mältningen av säd som tidigare hörde            räkning har både vad beträffar alkoholhalt och
20009: starkt ihop med framställningen av sahti ersattes        stamvört motsvarat de produkter som har fram-
20010: redan på 1950- och 1960-talet med använd-                ställts hemma. Enligt undersökningar har de
20011: ningen av handelsmalt och senare har plast och           fabrikstillverkade sahtiprovemas jäsningspro-
20012: metall till övervägande del ersatt de tradiotionel-      cess inte blivit på hälft. lnte heller de företagare
20013: la träkärlen. Kalla förvaringsutrymmen har gjort         som framställer sahti anser på basis av sina
20014: att framställningen har blivit enklare under den         erfarenheter att tillverkningsavtalen begränsar
20015: varma årstiden. 1 många avseenden skall den s.k.         sahtins jäsningsprocess.
20016: sahtikulturen i dag snarare förknippas med                   Sällskapet för vämande av sahtitraditionema
20017: dryckens avnjutande än med det sätt den fram-            och -kulturen, Suomen Sahtiseura ry., anser att
20018: ställs på.                                               sahtins alkohoihait inte är det utslagsgivande.
20019:     Strävandena att värna om sahtikulturen, som          Det finns många olika sätt att avnjuta drycken
20020: håller på att försvinna, ledde i mitten av 80-talet      på.
20021: till krav på att tillåta fabrikstillverkning av sahti.       Med ändringen av alkohollagen hösten 1990
20022: 1 takt med den samhälle1iga utvecklingen levde           strävade man efter att underlätta framställ-
20023: en allt mindre del av befolkningen i omstän-             ningen av sahti i förändrade samhälleliga förhål-
20024: digheter där framställningen av sahti i praktiken        landen. Syftet med den industriella framställ-
20025: var möjlig. Över en period på tio år hade                ningen av sahti har också varit att förbättra
20026: konsumtionen av malt för sahtiframställning              dryckens åtkomst. Till följd av dryckens ringa
20027: minskat med 30 procent och en undersökning               åtgång kan man väl knappast anse att den ensam
20028: beträffande dryckesvanoma pekande på en                  för sig vare sig räddar eller äventyrar sahtikultu-
20029: motsvarande nedgång i konsumtionen av sahti.             ren. Också objektiva undersökningar visar att
20030: Alkos förvaltningsråd fattade på våren 1987 ett          dryckens kvalitet motsvarar den traditionella
20031:                                          1992 vp -   KK 127                                         5
20032: 
20033: sahtins kvalitetsnivå. Regeringen har således inte   viss principiell betydelse. Dryckens ringa åtgång
20034: anledning att av kulturbevarande skäl ingripa i      gör dock att det ur social- och hälsopolitisk
20035: de bestämmelser som reglerar den industriella        synpunkt inte finns anledning att begränsa dess
20036: framställningen av sahti. Ur alkoholpolitisk syn-    framställning. Inget av de ovan nämnda skälen
20037: punkt har den industriellt framställda sahtin en     talar för en höjning av sahtins alkoholhalt.
20038:      Helsingfors den 14 maj 1992
20039: 
20040:                                                                     Minister Toimi Kankaanniemi
20041:                                                  1992 vp
20042: 
20043: Kirjallinen kysymys 128
20044: 
20045: 
20046: 
20047: 
20048:                                     Aittoniemi: Tampereen poliisikoulun rakennusvaiheiden loppuun-
20049:                                         saattamisesta
20050: 
20051: 
20052:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20053: 
20054:    Tampereen poliisikoulun pitkään jatkunut            Ioiden osalta, mutta myös moottoriajoneuvo-
20055: rakentaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että        koulutukseen liittyviä tiloja koskien.
20056: päärakennus valmistunee tämän vuoden lopulla.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20057: Samoin ovat lähiajan suunnitelmissa liikunta-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
20058: hallin valmistuminen sekä moottoriajoneuvo-            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20059: koulutukseen liittyvät tilat. Viimeisenä vaiheena      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20060: vuosina 1993-1994 on ollut tarkoitus rakentaa
20061: viimeiset kaksi asuntolarakennusta, minkä jäl-                    Missä aikataulussa Hallitus aikoo vie-
20062: keen poliisikoulutus olisi koottu nykyisestä tila-             dä loppuun Tampereen poliisikoulun pit-
20063: päisestä olotilasta samojen seinien sisälle.                   kään jatkuneen rakennusprojektin siten,
20064:    Asiaan liittyy kuitenkin epäilys siitä, että val-           että poliisikoulutus voitaisiin lopullisesti
20065: tionhallinnon suunnitellut supistamistoimet jäl-               sekä koulutuksen että majoituksen osalta
20066: leen kerran lykkäävät pitkäksi venynyttä raken-                siirtää samojen seinien sisälle?
20067: nuskautta erityisesti aloittamatta olevien asunto-
20068: 
20069:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
20070: 
20071:                                              Sulo Aittaniemi
20072: 
20073: 
20074: 
20075: 
20076: 220051L
20077: 2                                         1992 vp -   KK 128
20078: 
20079: 
20080: 
20081: 
20082:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20083: 
20084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Poliisikoulun rakentaminen on hyvässä vauh-
20085: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dissa. Uusista oppilasasuntolarakennuksista
20086: olette 8 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-        kaksi ensimmäistä valmistuivat viime vuoden
20087: jeenne n:o 472 ohella lähettänyt valtioneuvoston      lopulla ja päärakennus valmistuu tämän vuoden
20088: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         loppuun mennessä. Kolmannen rakennusvai-
20089: edustaja Sulo Aittaniemen kirjallisesta kysymyk-      heen liikuntakoulutus- ja ajoneuvokoulutustilo-
20090: sestä n:o 128, jossa tiedustellaan:                   jen urakkatarjoukset ovat parhaillaan rakennus-
20091:                                                       hallituksessa käsiteltävinä. Jos tarjoukset ovat
20092:           Missä aikataulussa Hallitus aikoo vie-      hyväksyttävissä, rakennustyöt alkavat alku-
20093:        dä loppuun Tampereen poliisikoulun pit-        kesällä ja valmistuvat suunnitelman mukaan ensi
20094:        kään jatkuneen rakennusprojektin siten,        vuoden elokuussa.
20095:        että poliisikoulutus voitaisiin lopullisesti      Viimeiset kaksi asuntolarakennusta, ajoneu-
20096:        sekä koulutuksen että majoituksen osalta       vojen käsittelyalue ja koulun aluetyöt ovat suun-
20097:        siirtää samojen seinien sisälle?               nitelmissa vuosina 1993 ja 1994, jolloin uusi
20098:                                                       poliisikoulu on valmis lukuun ottamatta ajohar-
20099:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joitusrataa, jonka rakentamista jouduttaneen
20100: vasti seuraavaa:                                      valtiontaloudellisista syistä lykkäämään ainakin
20101:                                                       vuoteen 1995 saakka.
20102: 
20103:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1992
20104: 
20105:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
20106:                                        1992 vp -   KK 128                                         3
20107: 
20108: 
20109: 
20110: 
20111:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
20112: 
20113:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnirigen      bäst i snabb takt. Av de nya elevinkvarterings-
20114: anger Har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr     byggnaderna fårdigställdes de två första i slutet
20115: 472 av den 8 april1992 tili vederbörande medlem    av förra året och huvudbyggnaden blir klar vid
20116: av statsrådet översänt avskrift av följande av     utgången av detta år. Byggnadsstyrelsen behand-
20117: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade          lar som bäst entreprenadanbuden för det tredje
20118: spörsmål nr 128:                                   byggnadsskedet, som omfattar utrymmen för
20119:                                                    gymnastik och fordonsutbildning. Om anbuden
20120:           lnom viiken tidtabell ämnar Regering-    godkänns inleds byggnadsarbetena i början av
20121:        en avsluta det utdragna byggprojekt som     sommaren och enligt planerna slutförs de i
20122:        omfattar polisskolan i Tammerfors så att    augusti nästa år.
20123:        polisutbildningen både vad gäller utbild-      1 planerna ingår för åren 1993 och 1994 de två
20124:        ningen och inkvarteringen slutgiltigt kan   sista inkvarteringsbyggnaderna, ett manöve-
20125:        äga rum inom samma väggar?                  ringsområde för fordon och arbeten i skolans
20126:                                                    omgivningar. Då är det meningen att den nya
20127:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      polisskolan skall stå färdig med undantag av
20128: anföra följande:                                   körövningsbanan, vars byggande man av stats-
20129:                                                    ekonomiska skäl troligen blir tvungen att skjuta
20130:   Byggnadsarbetena på polisskolan sker som         upp åtminstone till år 1995.
20131: 
20132:      Helsingfors den 4 maj 1992
20133: 
20134:                                                               lnrikesminister Mauri Pekkarinen
20135:                                                1992 vp
20136: 
20137: Kirjallinen kysymys 129
20138: 
20139: 
20140: 
20141: 
20142:                                   Aittoniemi: Kansaneläkkeiden indeksitarkistuksen poistamisesta
20143:                                       vuonna 1993
20144: 
20145: 
20146:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20147: 
20148:    Hallituksen ns. kriisipaketin yhtenä kohtana      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20149: on ainakin julkisen sanan mukaan mainittu in-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20150: deksitarkistusten käytön poistaminen vuodelta
20151: 1993. Tämä koskisi tällöin myös kansaneläkkei-                  Aikooko Hallitus vuoden 1993 valtion
20152: den vuosittaisia indeksitarkistuksia ja vastoin              talousarviota laatiessaan puuttua myös
20153: ministeri Kuuskosken julkisuudessa esittämää                 perusturvaan luopumalla muun muassa
20154: väittämää kohdistuisi myös perusturvaan.                     kansaneläkkeiden osalta vuosittaisesta
20155:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           indeksiin perustuvasta tarkistuksesta?
20156: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20157: 
20158:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
20159:                                            Sulo Aittoniemi
20160: 
20161: 
20162: 
20163: 
20164: 220051L
20165: 2                                      1992 vp -    KK 129
20166: 
20167: 
20168: 
20169: 
20170:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20171: 
20172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     töksessä mainitsema indeksitarkistusten muu-
20173: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toksen tarve ei koske kansaneläkkeitä tai niiden
20174: olette 8 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     indeksitarkistusjärjestelmää. Mahdollinen muu-
20175: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tos johtuu hallituksen esityksestä eduskunnalle
20176: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    laiksi työntekijäin eläkemaksua koskevaksi lain-
20177: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta     säädännöksi (HE 230/1991 vp), jonka mukaan
20178: kysymyksestä n:o 129:                              vuoden 1993 alusta on tarkoitus periä jokaiselta
20179:                                                    työntekijäitä 3 %:n suuruinen työeläkemaksu
20180:           Aikooko Hallitus vuoden 1993 valtion     ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä.
20181:        talousarviota laatiessaan puuttua myös      Kun työeläkelainsäädännön mukainen indeksi
20182:        perusturvaan luopumalla muun muassa         muodostuu palkkojen ja hintojen muutosten
20183:        kansaneläkkeiden osalta vuosittaisesta      keskiarvon mukaan, on edellä mainittu 3 %:n
20184:        indeksiin perustuvasta tarkistuksesta?      suuruinen palkkojen alenemisen vaikutus selvi-
20185:                                                    tettävä työeläkeindeksissä. Kuten tulopoliittises-
20186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sa sopimuksessa 29.11.1991, jossa työmarkkina-
20187: vasti seuraavaa:                                   osapuolet sopivat sanotun työeläkemaksun
20188:                                                    käyttöönotosta vuonna 1993, todettiin, työelä-
20189:    Kansaneläkkeitä tarkistetaan elinkustannus-     kemaksulla ei ole tarkoitus muuttaa työaikaisen
20190: ten perusteella. Elinkustannusten noustua tai      palkan antaman toimeentulon ja eläkkeen anta-
20191: laskettua kansaneläkelain (347/56) voimaantu-      man toimeentulon keskinäistä suhdetta. Työ-
20192: loa välittömästi edeltäneen vuosineljänneksen      eläkkeiden indeksijärjestelmää koskevat muu-
20193: aikaisiin elinkustannuksiin verrattuna, on kan-    tostarpeet ovat kolmikantaperiaatteella selvitet-
20194: saneläkelaissa olevia markkamääriä korotettava     tävinä erillisessä työryhmässä ja mahdolliset
20195: tai alennettava kalenterivuosittain elinkustan-    lainmuutosehdotukset tulevat käsiteltäviksi val-
20196: nusten muutoksen osoittamassa suhteessa.           tion vuoden 1993 talousarvioesityksen yhteydes-
20197:    Hallituksen 5.4.1992 tekemässä periaatepää-     sä.
20198: 
20199:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
20200: 
20201:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20202:                                          1992 vp- KK 129                                            3
20203: 
20204: 
20205: 
20206: 
20207:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20208: 
20209:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gäller varken folkpensionema eller systemet för
20210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       indexjustering av dem. En eventuell ändring
20211: den 8 april 1992 tili vederbörande medlem av         beror på regeringens proposition tili riksdagen
20212: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    med förslag tili lagstiftning om arbetstagares
20213: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         pensionsavgift (RP 230/1991 rd), enligt viiken
20214: mål nr 129:                                          avsikten är att fr.o.m. ingången av 1993 hos
20215:                                                      arbetstagama uppbära en pensionsavgift om 3 %
20216:           Åmnar Regeringen i samband med             av den förskottsuppbörd underkastade lönen.
20217:        uppgörandet av statsbudgeten för 1993         Då det index som avses i lagstiftningen om
20218:        även ingripa i grundskyddet genom att         arbetspensioner utgörs av den genomsnittliga
20219:        s1opa den årliga indexjusteringen av bl.a.    förändringen i priser och löner, skall den ovan
20220:        folkpensionema?                               nämnda effekten av en lönesänkning om 3 %
20221:                                                      utredas i arbetspensionsindex. Enligt vad som
20222:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        konstateras i det inkomstpolitiska avtalet av
20223: anföra följande:                                     29.11.1991, i viiken arbetsmarknadspartema
20224:                                                      kommit överens om att införa nämnda arbets-
20225:    Folkpensionema justeras på basis av lev-          pensionsavgift för 1993, är avsikten inte att
20226: nadskostnadema. Om de har stigit eller sjunkit       genom arbetspensionsavgiften ändra det inbör-
20227: jämfört med levnadskostnadema under kvarta-          des förhållandet mellan den utkomst som lönen
20228: let omedelbart före den tidpunkt då folkpen-         ger medan man är i arbete och den utkomst som
20229: sionslagen (347/56) trädde i kraft, skall beloppen   pensionen medför. Behovet att ändra indexsyste-
20230: i folkpensionslagen kalenderårsvis höjas eller       met i fråga om arbetspensionema håller på att
20231: sänkas i förhållande tili de ändrade levnadskost-    utredas i en separat arbetsgrupp på trepartsbasis
20232: nadema.                                              och förslag till eventuella lagändringar kommer
20233:    Det behov att ändra indexjusteringen som          att behandlas i samband med budgetpropositio-
20234: nämns i regeringens principbeslut av 5.4.1992        nen för 1993.
20235: 
20236:      Helsingfors den 5 maj 1992
20237: 
20238:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20239:                                                 1992 vp
20240: 
20241: Kirjallinen kysymys 130
20242: 
20243: 
20244: 
20245: 
20246:                                    Särkijärvi: Kunnille asetetun päivähoitovelvoitteen lykkääruisestä
20247: 
20248: 
20249:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20250: 
20251:    Tiedustelin viime vuoden elokuussa hallituk-          Hallitus on sittemmin joutunut tekemään
20252: selta kirjallisella kysymyksellä (n:o 18411991 vp),   useita taloudellisia päätöksiä, jotka vaikuttavat
20253: voitaisiinko kunnille asetettua yli kolmivuotiai-     sekä lapsiperheisiin, kuntiin ja perhepoliittisiin
20254: den päivähoitovelvoitetta lykätä.                     tulonsiirtoihin että uusien virkojen lukumäärän
20255:    Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski       rajoittamiseen. Näin ollen on paikallaan palata
20256: totesi vastauksessaan, että kunnalliseen päivä-       asiaan muuttuneissa olosuhteissa.
20257: hoitoon kohdistuva paine on keventynyt yhä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20258: useampien vanhempien jäädessä kotiin hoita-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20259: maan itse lapsiaan. Hallitus ei hänen mukaansa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20260: nähnyt syytä ryhtyä toimenpiteisiin lain täytän-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20261: töönpanon lykkäämiseksi. Tarkoituksena oli
20262: myös kartoittaa hoitotarve vuoden 1991lopulla,                  Aikooko Hallitus esittää kunnille ase-
20263: jotta resurssien ohjailua voitaisiin tehostaa vas-           tetun päivähoitovelvoitteen määräaiko-
20264: taamaan päivähoitotarpeen kehitystä.                         jen lykkäämistä?
20265: 
20266:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
20267: 
20268:                                           Jouni J. Särkijärvi
20269: 
20270: 
20271: 
20272: 
20273: 220051L
20274: 2                                        1992 vp -    KK 130
20275: 
20276: 
20277: 
20278: 
20279:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20280: 
20281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       liseen päivähoitoon kohdistuvan paineen vähe-
20282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nemistä.
20283: olette 8 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-           Sosiaali- ja terveyshallitus on selvittänyt kun-
20284: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tien päivähoidon tilannetta vuoden 1992 alussa
20285: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sekä suunnitelmia päivähoitolain velvoitteiden
20286: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      toteuttamiseksi. Selvityksestä saatujen ennakko-
20287: myksestä n:o 130:                                    tietojen mukaan osa kunnista on jo joutunut
20288:                                                      vähentämään päivähoitopaikkoja kysynnän
20289:           Aikooko Hallitus esittää kunnille ase-     puutteen vuoksi. Vuodesta 1990 vuoteen 1992
20290:        tetun päivähoitovelvoitteen määräaiko-        kunnat ovat vähentäneet noin tuhat hoitopaik-
20291:        jen lykkäämistä?                              kaa. Silti näyttäisi siltä, että kunnissa on päivä-
20292:                                                      hoitopaikkoja tällä hetkellä melko paljon käyt-
20293:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tämättä. Ongelmana onkin vapaiden päivähoito-
20294: vasti seuraavaa:                                     paikkojen ja hoitotarpeen sijaitseminen eri kun-
20295:                                                      nissa tai kunnan osissa.
20296:    Vuoden 1993 alusta tulevat voimaan lasten             Sosiaali- ja terveyshallituksen selvityksen mu-
20297: päivähoidosta ja lasten kotihoidon tuesta annet-     kaan valtaosassa kuntia päivähoitopalvelut ovat
20298: tujen lakien muutokset. Perheiden oikeus valita      jo nyt tarvetta vastaavat. Vuoden 1993 alussa
20299: kunnallinen päivähoito tai lasten kotihoidon         lasten päivähoitolain velvoitteiden toteuttami-
20300: tuki laajenee koskemaan kaikkia perheitä, joissa     seksi maassamme tarvitaan alle 1 000 uutta hoi-
20301: on alle neljävuotias lapsi. Edelleen lasten päivä-   topaikkaa. Samanaikaisesti on hoitopaikkoja
20302: hoidosta annettua lakia on muutettu siten, että      tämänikäisille kuitenkin myös liikaa noin 2 000
20303: vuoden 1995 elokuun alusta lukien oikeus kun-        hoitopaikkaa. Vuoden 1995 elokuun alussa
20304: nan järjestämään päivähoitopaikkaan koskee           maastamme puuttuisi noin 6 000 hoitopaikkaaja
20305: kaikkia perheitä, joissa on alle kouluikäinen        samaan aikaan olisi noin 4 000 hoitopaikkaa yli
20306: lapsi.                                               tarpeen. Todettakoon vielä, että kunnat lisäsivät
20307:    Hallitusohjelman mukaisesti pienten lasten         1980-luvun lopussa vuosittain päivähoitoaan
20308: hoitojärjestelmien kokonaisuutta tullaan edel-       noin kahdeksallatuhannella hoitopaikalla.
20309: leen kehittämään siten, että perheille annetaan          Kunnissa onkin syntynyt mahdollisuuksia
20310: todellinen vaihtoehto valita elämäntilanteeseen-     uudelleen järjestellä sekä tehostaa voimavarojen
20311: sa parhaiten sopiva hoitomuoto. Tehtyä päätös-       käyttöä myös päivähoidon piirissä. Vuoden 1993
20312: tä kunnallisen päivähoidon ulottamisesta alle        alusta voimaan tuleva valtionosuusuudistus lisää
20313: kouluikäisiin lapsiin on tarkoitus täydentää ko-     omalta osaltaan edelleen kuntien mahdollisuutta
20314: tihoidon tukivaihtoehdolla.                          toteuttaa joustavasti niille asetettuja velvoitteita.
20315:    Lakia säädettäessä vuonna 1990 arvioitiin         Näin voidaan turvata kunnan lakisääteisten teh-
20316: päivähoitopaikkojen tarpeeksi noin 37 000 hoi-       tävien toteutuminen myös tulevaisuudessa.
20317: topaikkaa. Tämä olisi merkinnyt vuosina 1991-            Kunnille asetettu päivähoidon järjestämis-
20318: 1995 vuosittain keskimäärin 7 500 hoitopaikan        velvoite on jo lähes kokonaan saavutettu. Päivä-
20319: perustamista. Taloudellisen tilanteen heikkene-      hoitovelvoitteen toteuttaminen hyväksytyssä ai-
20320: minen ja työttömyyden lisääntyminen ovat joh-        kataulussa ei siten nykyisellään aseta kunnille
20321: taneet siihen, että arvioitua suurempi joukko        ylitsekäymättömiä vaatimuksia. Tarvetta mää-
20322: pienten lasten vanhempia on jäänyt kotiin hoita-     räaikojen lykkäämiseen ei tältä osin ole.
20323: maan lastaan. Tämä on merkinnyt myös kunnal-
20324: 
20325:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1992
20326: 
20327:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20328:                                             1992 vp -     KK 130                                            3
20329: 
20330: 
20331: 
20332: 
20333:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
20334: 
20335:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Social- och hälsostyrelsen gjorde en utredning
20336: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse                över dagvårdssituationen sådan som den var i
20337: av den 8 april 1992 tili vederbörande medlem               början av år 1992 och om pianeroa beträffande
20338: av statsrådet översänt avskrift av följande av             förverkligandet av förpliktelsema i lagen om
20339: riksdagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål              bamdagvård. Enligt preliminära uppgifter har
20340: nr 130:                                                    somliga kommuner redan tvingats minska på
20341:                                                            dagvårdsplatsema till följd av bristande efterfrå-
20342:            Åmnar Regeringen föreslå att de tids-           gan. Från år 1990 till år 1992 har kommunema
20343:         gränser inom vilka kommunema har                   skurit ner cirka tusen vårdplatser. Trots detta
20344:         förpliktigats att bygga ut dagvården               verkar det som om ett relativt stort antal dag-
20345:         senareläggs?                                       vårdsplatser inte har belagts i kommunema.
20346:                                                            Problemet är närmast att dagvårdsplatser ef-
20347:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              terfrågas i kommuner eller delar av kommuner
20348: anföra följande:                                           där alla platser redan från förut är belagda.
20349:                                                               Social- och hälsostyrelsens utredning visar att
20350:     Vissa ändringar i lagen om bamdagvård och              dagvårdsservicen i de flesta kommuner redan nu
20351: lagen om stöd för vård av bam i hemmet träder              motsvarar behovet. Lagen om bamdagvård
20352: i kraft i början av år 1993. Farniljers rätt att välja     förpliktigar tili mindre än 1 000 nya vårdplatser
20353: kommunal dagvård eller stöd för vård av bam i              i början av år 1993. Samtidigt finns det dock
20354: hemmet utsträcks tili att omfatta alla familjer            cirka 2 000 obesatta vårdplatser för bam i sam-
20355: med bam under fyra år. Vidare har lagen om                 ma ålder. Uträkningar visar att det vid ingången
20356: bamdagvård ändrats så att alla familjer med ett            av augusti 1995 kommer att finnas ett underskott
20357: bam under skolåldem har rätt tili kommunal                 på cirka 6 000 vårdplatser i landet samtidigt som
20358: dagvårdsplats fr.o.m. början av augusti 1995.              det fmns ett överskott på cirka 4 000 vårdplatser.
20359:     Enligt regeringsprogrammet kommer vård-                Man må ännu konstatera att kommunema i
20360: helheten vad gäller systemet för vård av små               slutet av 1980-talet årligen byggde ut dagvården
20361: bam fortsättningsvis att byggas ut så att familjer         med cirka åtta tusen vårdplatser.
20362: erbjuds ett verkligt altemativ att välja den vård-            1 kommunema fmns möjligheter att också vad
20363: form som passar dem bäst i en viss livssituation.          beträffar dagvården omorganisera och effekti-
20364: Avsikten är att komplettera beslutet om kommu-             vera användningen av resursema. Statsandels-
20365: nal dagvård för alla bam under skolåldem med               reformen, som träder i kraft vid ingången av år
20366: det altemativ som hemvårdsstödet är.                       1993, ökar för sin del kommunemas möjligheter
20367:     När man år 1990 stiftade lagen uppskattade             att på ett flexibelt sätt uppfylla de förpliktelser
20368: man behovet av dagvårdsplatser tili cirka 37 000           som ålagts dem.
20369:  vårdplatser. Detta innebär att man under åren                På detta sätt kan man garantera att kommu-
20370:  1991-1995 på årsnivå i medeltal borde grunda              nens lagstadgade uppgifter också i framtiden
20371:  7 500 vårdplatser. Försämringen av den ekono-             fullgörs.
20372:  miska situationen och ökningen av arbetslös-                 Kommunemas skyldighet att ordna dagvård
20373:  heten har lett tili att ett större antal småbams-         har nästan helt fullgjorts. Att inom utsatt tid
20374:  föräldrar än vad man ursprungligen tänkte sig             uppfylla dagvårdsförpliktelsema ställer således
20375:  har stannat hemma för att vårda sitt bam. Detta         . inte i detta skede oöverstigliga krav på kommu-
20376:  har också inneburit att det tryck som har riktat          nema. Ett behov av att senarelägga fastställda
20377:  sig mot den kommunala dagvården har minskat.              tidsgränser fmns inte.
20378: 
20379:       Helsingfors den 7 maj 1992
20380:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20381:                         j
20382:                        j
20383:                       j
20384:                      j
20385:                     j
20386:                    j
20387:                   j
20388:                  j
20389:                 j
20390:                j
20391:               j
20392:              j
20393:             j
20394:            j
20395:           j
20396:          j
20397:         j
20398:        j
20399:       j
20400:      j
20401:     j
20402:    j
20403:   j
20404:  j
20405: j
20406:                                                 1992 vp
20407: 
20408: Kirjallinen kysymys 131
20409: 
20410: 
20411: 
20412: 
20413:                                    Törnqvist ym.: Puolustusvoimien henkilöstön vähentämissuunni-
20414:                                       telmista
20415: 
20416: 
20417:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20418: 
20419:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan           Pitkään vireillä ollut ruokalan laajennus ja
20420: puolustusvoimat ovat merkittävässä määrin vä-         peruskorjaus on aloitettu.
20421: hentämässä henkilöstöään. Vähennys kohtaisi              Prikaatin ja sitä ympäröivän erittäin maan-
20422: pääasiallisesti siviilityöntekijöitä, joista suurin   puolustustahtoisen maakunnan suhteet ovat
20423: osa on naisia. Suunnitelmissa lienee myös koko-       erinomaiset. Näiden suhteiden ylläpitämisessä ja
20424: naisen prikaatin tai sen osan lakkauttaminen.         kehittämisessä sotilassoittokunnan merkitys on
20425: Lakkautusuhan alaisia ovat Pohjois-Karjalan           erittäin tärkeä.
20426: Prikaati tai Pohjan Prikaati.                            Henkilöstöllä on valmius esimiesten kanssa
20427:    Puolustusvoimat mitä ilmeisimmin haluavat          yhteisvoimin taloudellisempien toimintojen ja
20428: supistaa henkilöstöään, jotta saataisiin ostettua     säästökohteiden etsintään esim. YT-menettelyä
20429: uusia hävittäjiä. Tässä työttömyystilanteessa on      käyttäen.
20430: kohtuutonta työttömien määrän lisääminen ka-             Katsomme, ettei itärajan lähellä olevan jouk-
20431: lustohankintojen kustannuksella.                      ko-osaston supistukseen ole varaa ottaen huo-
20432:    Mielestämme Pohjois-Karjalan Prikaati tulee        mioon kansainvälisen tilanteen lähialueellamme.
20433: soittokuntineen säilyttää ja samalla turvata ole-     Puolustusvoimien mittaviin kalustohankintoihin
20434: massa olevat työpaikat. Onhan Pohjois-Karja-          on varat varmasti löydettävissä muilla keinoin
20435: lan työttömyysaste jo nyt yli 20 %. Ylämyllyn         kuin henkilöstön irtisanomisin.
20436: varuskunta on hyvässä kunnossa, ja perusteluik-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20437: si säilyttämisen puolesta esitämme vielä seuraa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20438: vaa:                                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20439:    Kaikki kiinteistöt ja harjoitusalueet ovat erin-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20440: omaisessa kunnossa.
20441:    Henkilöstö kokonaisuudessaan on hyvin kou-                   Aikooko Hallitus turvata Pohjois-
20442: lutettua, ammattitaitoista ja työhönsä motivoi-              Karjalan Prikaatin toiminnan, myös Ylä-
20443: tunutta.                                                     myllyn varuskunnan ja soittokunnan tu-
20444:     Koulutustulokset ovat erinomaisia. Varus-                levaisuuden, vaikka hävittäjähankintoja
20445: miesaines on hyvää, mistä todisteena on mm.                  siirtämällä ja pienentämällä hankittavaa
20446: palveluksensa keskeyttäneitten erittäin pieni                määrää?
20447: määrä.
20448:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
20449: 
20450:                      Kerttu Törnqvist                                Eeva Turunen
20451:                      Matti Väistö                                    Tuula Kuittinen
20452:                                             Esko Jokiniemi
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 
20457:  220051L
20458: 2                                      1992 vp -   KK 131
20459: 
20460: 
20461: 
20462: 
20463:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20464: 
20465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kauttamisia. Puolustusministeriön vuoden 1993
20466: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      talousarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly va-
20467: olette 8 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     ruskuntia ja joukko-osastoja koskevia toimenpi-
20468: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   teitä.
20469: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Puolustusministeriö on käynnistänyt selvitys-
20470: Kerttu Tömqvistin ym. näin kuuluvan kirjallisen    työn ja kehittämisohjelman laatimisen siitä, mitä
20471: kysymyksen n:o 131:                                varuskuntia pitkällä tähtäyksellä ylläpidetään ja
20472:                                                    kehitetään toimintoja keskittämällä. Tässä yh-
20473:           Aikooko Hallitus turvata Pohjois-        teydessä otetaan huomioon myös puolustuspo-
20474:        Karjalan Prikaatin toiminnan, myös Ylä-     liittiset ja valmiudelliset näkökohdat, sekä alue-
20475:        myllyn varuskunnan ja soittokunnan tu-      poliittiset näkökohdat niin pitkälle kuin se on
20476:        levaisuuden, vaikka hävittäjähankintoja     mahdollista.
20477:        siirtämällä ja pienentämällä hankittavaa        Henkilöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia
20478:        määrää?                                     ei kyettäne täysin poistamaan, mutta ne pidetään
20479:                                                    mahdollisimman pieninä ottamalla paikkakun-
20480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       takohtaiset tarpeet huomioon.
20481: vasti seuraavaa:                                       Sotilaalliselle maanpuolustukselle annetut
20482:                                                    rahoituskehykset ja henkilöstön vähentämis-
20483:    Sotilaallisen maanpuolustuksen menokehyk-       velvoitteet pakottavat kipeisiin leikkauksiin,
20484: set vuonna 1993 ovat 452 miljoonaa markkaa,        jotka tulevat koskemaan valtakunnan kaikkia
20485: vuonna 1994 697 miljoonaa markkaaja vuonna         osia. Voimavaroja koskevien säästöpäätösten
20486: 1995 711 miljoonaa markkaa pienemmät kuin          johdosta voidaan joutua toteuttamaan sellai-
20487: vuoden 1992 budjetissa hyväksytyt menot. Val-      siakin muutoksia, jotka eivät näytä paikalli-
20488: tioneuvoston päätöksen mukaisesti puolustus-       selta tasolta katsottuna tarkoituksenmukaisilta.
20489: hallinnon henkilöstöä on supistettava vuosina          Puolustusministeriön hallinnonalalla jatke-
20490: 1992-95 noin 5,4 %, eli yhteensä 1140 henki-       taan suunnittelutyötä valtiovarainministeriön
20491: löä. Tätä säästövaatimusta ei kyetä toteutta-      antamien suunnitteluehtojen täyttämiseksi. Pyr-
20492: maan luonnollisen poistuman kautta, vaan toi-      kimyksenä on puolustusvoimien lakisääteisten
20493: mintoja supistamalla.                              tehtävien edellyttämän toiminnan tason säilyt-
20494:    Säästö- ja supistamistavoitteiden saavuttami-   täminen muun muassa siten, että ilmapuolus-
20495: seksi pääesikunta on esittänyt muun muassa         tuksemme kyky täyttää sille asetetut tehtävä1
20496: varuskuntien ja joukko-osastojen (vast.) lak-      ei laske.
20497: 
20498:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1992
20499: 
20500:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
20501:                                         1992 vp -   KK 131                                            3
20502: 
20503: 
20504: 
20505: 
20506:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
20507: 
20508:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Försvarsministeriet har satt igång ett utred-
20509: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ningsarbete och börjat dra upp riktlinjema för
20510: den 8 april 1992 tili vederbörande medlem av        ett utvecklingsprogram i syfte att klargöra vilka
20511: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   gamisoner som på lång sikt skall upprätthållas
20512: dagsman Kerttu Törnqvist m.fl. undertecknade        och utvecklas genom en koncentrering av funk-
20513: spörsmål nr 131:                                    tionema. I detta sammanhang beaktas också
20514:                                                     synpunkter som gäller försvarspolitik och be-
20515:           Ämnar Regeringen trygga verksamhe-        redskap, samt regionalpolitiska synpunkter så
20516:        ten vid Norra Karelens Brigad, samt          långt det är möjligt.
20517:        också Ylämylly gamisons och musikkårs           Det är knappast möjligt att helt eliminera de
20518:        framtid, t.ex. genom att senarelägga         menliga verkningama vad personalen beträffar,
20519:        jaktplansanskaffningama och minska           men avsikten är att göra dem så små som möjligt
20520:        antalet pian som skall anskaffas?            genom att beakta behoven på de enskilda orter-
20521:                                                     na.
20522:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          De finansieringsramar som har satts ut för det
20523: anföra följande:                                    militära försvaret och förpliktelserna i fråga om
20524:                                                     nedskäming av personalen ger upphov tili smärt-
20525:    Utgiftsramama för det militära försvaret är år   samma operationer, som kommer att beröra
20526: 1993 452 milj. mk, år 1994 697 milj. mk och år      rikets alla delar. På grund av de beslut som gäller
20527: 1995 711 milj. mk mindre än de utgifter som         inbesparing av resurser kan det bli nödvändigt
20528: godkänts i budgeten för år 1992. Enligt statsrå-    att genomföra också sådana förändringar som,
20529: dets beslut skall försvarsmaktens personai åren     betraktade ur ett lokalt perspektiv, kanske inte
20530: 1992-95 skäras ned med ca 5,4 %, dvs. med           verkar ändamålsenliga.
20531: sammanlagt 1140 personer. Det är inte möjligt          Inom försvarsministeriets förvaltningsområde
20532: att förverkliga detta inbesparingsmål genom na-     fortgår planeringsarbetet i syfte att uppfylla de
20533: turlig avgång. En inskränkning av funktioner        planeringsvillkor som finansministeriet medde-
20534: måste därför företas.                               lat. A vsikten är att bibehålla den nuvarande
20535:    1 syfte att uppnå de angivna målen för inbe-     nivån för den verksamhet som försvarsministe-
20536: sparingar och nedskärningar har huvudstaben         riets lagstadgade uppgifter förutsätter bl.a. så att
20537: föreslagit bl.a. indragning av gamisoner och        möjlighetema för vårt luftförsvar att sköta sina
20538: truppförband (motsv.). 1 försvarsministeriets       uppgifter inte försämras.
20539: budgetförslag för år 1993 ingår dock inte åtgär-
20540: der gällande gamisoner och truppförband.
20541: 
20542:      Helsingforsden 4 maj 1992
20543: 
20544:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
20545:                     j
20546:                     j
20547:                 j
20548:                 j
20549:             j
20550:             j
20551:         j
20552:         j
20553:     j
20554:     j
20555: j
20556: j
20557:                                              1992 vp
20558: 
20559: Kirjallinen kysymys 132
20560: 
20561: 
20562: 
20563: 
20564:                                  Vanhanen ym.: Ulvilasta pääkaupunkiseudulle rakennettavan voi-
20565:                                     maliojan vaatimista luvista
20566: 
20567: 
20568:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20569: 
20570:    Teollisuuden Voimansiirto Oy on suunnittele-       Edelleen alueen maanomistajat ja kunta ovat
20571: massa 400 kV:n voimansiirtolinjaa Ulvilasta        esittäneet, että 400 kV:n linjan yhteyteen suunni-
20572: pääkaupunkiseudulle. Osa linjasta on jo raken-     tellun 110 kV:n linjan rakentamisen tarve tulisi
20573: nettu ja linjan suunnittelu on parhaillaan käyn-   selvittää, sillä ilman sitä linja voitaisiin toteuttaa
20574: nissä Uudenmaan läänin alueella.                   matalampana ja pidemmin pylväsvälein.
20575:    Linjaa rakentava yhtiö on Vihdin kunnan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20576: alueella tehnyt sopimuksen linjasta joidenkin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20577: maanomistajien kanssa, mutta ei vielä kaikkien.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20578: Näin myöskään linjan lopullista sijoittamista ei   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20579: ole voitu vahvistaa. Yhtiö on kuitenkin käynnis-
20580: tänyt Vihdissä jo linjan vaatimien tolppien ra-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
20581: kennustöitä sopimuksen tehneiden maanomista-               rakennusasetuksen 121 §:n mukaista toi-
20582: jien mailla. Töiden käynnistäminen vaikuttaa               menpidelupaa pitää hakea myös voiman-
20583: luonnollisesti koko linjan sijoittumiseen maas-            siirtolinjojen rakentamiseksi, ja
20584: toon myös niiden maanomistajien kohdalla, joi-                aikooko Hallitus pysäyttää Teollisuu-
20585: den kanssa ei sopimusta ole vielä tehty.                   denVoimansiirto Oy:n Ulvilasta pääkau-
20586:    Rakennusasetuksen 121 §:n mukaan sellaisen              punkiseudulle suunnitteleman voiman-
20587: rakennelman, jolla on merkittävästi vaikutusta             siirtolinjan rakennustyöt Vihdin kunnan
20588: ympäristökuvaan, on saatava toimenpidelupa                 alueella, kunnes kyseiselle linjalle on
20589: rakennuslautakunnalta. Vihdin kunta ei tällaista           koko osuudeltaan saatu tarvittavat luvat
20590: toimenpidelupaa ole kyseisille rakenteille anta-           ja sopimukset maanomistajien kanssa?
20591: nut.
20592:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
20593: 
20594:                     Matti Vanhanen                          Tero Mölsä
20595:                     Markku Vuorensola                       Pekka Viljanen
20596: 
20597: 
20598: 
20599: 
20600: 220051L
20601: 2                                         1992 vp -      KK 132
20602: 
20603: 
20604: 
20605: 
20606:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20607: 
20608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vihdin kunnassa järjestettävässä kokouksessa,
20609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           valtioneuvosto varaa myös maanomistajille tilai-
20610: olette 8 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-          suuden antaa lausuntonsa hakemuksesta.
20611: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Lupahakemuksen ja saatujen lausuntojen pe-
20612: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            rusteella harkitaan, minkälaista selvitystä lunas-
20613: Matti Vanhasen ym. näin kuuluvan kirjallisen            tuksen hakijalta vaaditaan johdon sijoitusvaih-
20614: kysymyksen n:o 132:                                     toehdoista ja lunastuksesta muutoinkin. Teolli-
20615:                                                         suuden Voimansiirto Oy on vakiintuneen hallin-
20616:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta        tokäytännön mukaisesti ja samalla tavoin kuin
20617:        rakennusasetuksen 121 §:n mukaista toi-          muut lunastuksen hakijat tarvittaessa velvolli-
20618:        menpidelupaa pitää hakea myös voiman-            nen esittämään selvityksen siitä, millä tavoin
20619:        siirtolinjojen rakentamiseksi, ja                lunastuksesta aiheutuvia haittoja voidaan vä-
20620:            aikooko Hallitus pysäyttää Teollisuu-        hentää.
20621:        den Voimansiirto Oy:n Ulvilasta pääkau-             Kauppa- ja teollisuusministeriön tähän men-
20622:        punkiseudulle suunnitteleman voiman-             nessä tekemien selvitysten perusteella voidaan
20623:        siirtolinjan rakennustyöt Vihdin kunnan          todeta, että hakija on johdon sijoitusvaihtoehto-
20624:        alueella, kunnes kyseiselle linjalle on          ja etsiessään ottanut huomioon myös niiden
20625:        koko osuudeltaan saatu tarvittavat luvat         maanomistajien toiveita, jotka eivät ole tehneet
20626:        ja sopimukset maanomistajien kanssa?             sopimusta johdon rakentamisesta. Linjausta on
20627:                                                         muutettu jo olemassa olevalta 110 kV:n johdon
20628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            johtokadulta vain maanomistajien vaatimukses-
20629: vasti seuraavaa:                                        ta. Hakijan mukaan ne pylväät, joiden perustus-
20630:                                                         töitä ollaan suorittamassa, tullaan joka tapauk-
20631:    Teollisuuden Voimansiirto Oy on 24.4.1992            sessa sijoittamaan kyseisille paikoille, jos valtio-
20632: jättänyt valtioneuvostolle hakemuksen, jossa se         neuvosto myöntää lunastusluvan. Tällä hetkellä
20633: pyytää lunastuslupaa kysymyksessä tarkoitettu-          hakija toimii täysin omalla vastuullaan maan-
20634: ja 400 kV:n ja 110 kV:n sähkönsiirtojohtoja             omistajien suostumuksella.
20635: varten Vihdin kunnan alueella. Kauppa- ja teol-            Rakennusasetuksen 121 §ei ole sovellettavissa
20636: lisuusministeriö on parhaillaan selvittämässä,          kyseiseen tapaukseen. Jos se olisi tarkoitettu
20637: onko 400 kV:n johdon yhteyteen suunniteltu jo           koskemaan myös sähkönsiirtojohtoja pylväi-
20638: olemassa oleva 110 kV:n johto edelleen tarpeel-         neen, tämä olisi tullut mainita itse asetustekstis-
20639: linen. Johdot on tarkoitus rakentaa mahdolli-           sä. Tässä tapauksessa on kysymys valtakunnalli-
20640: suuksien mukaan 110 kV:n johdon paikalle.               sesta hankkeesta, joka vain vähäiseltä osaltaan
20641: Tällöin lisälunastuksen tarve olisi noin 6 metriä.      sijoittuu Vihdin kunnan alueelle. Johdolle on
20642: Ministeriö laatii perusteellisen selvityksen alueen     myös myönnetty sähkölain mukainen rakenta-
20643: sähköhuollosta ennen kuin asia käsitellään val-         mislupa. Rakennusvalvontaviranomaisena toi-
20644: tioneuvostossa. Hanke sisältyy valtioneuvoston          mii Sähkötarkastuskeskus.
20645: vuonna 1988 hyväksymään sähköhuollon run-                  Hallitus ei voi myöskään puuttua yksityisten
20646: kosuunnitelmaan vuosille 1988-1997.                     kansalaisten ja yhteisöjen sopimusvapauteen.
20647:    Hakemuksesta pyydetään lausunnot myös                Lunastuslupahakemusta käsitellessään hallituk-
20648: Uudenmaan lääninhallitukselta, lääninhallituk-          sen tulee tutkia, ovatko lunastuksen edellytykset
20649: sen ympäristöosastolta, Helsingin seutukaavalii-        olemassa, ja harkita, mikä on tarkoituksenmu-
20650: tolta ja Vihdin kunnalta. Elleivät maanomistajat        kainen johtosuunta. Hallitus pyrkii lunastuslu-
20651: ole kirjallisesti suostuneet lunastukseen eikä lu-      pia myöntäessään joka kerta yhteiskunnallisesti
20652: nastuksen hakija ole varannut maanomistajille           parhaaseen ratkaisuun.
20653: tilaisuutta lausua hankkeesta mielipidettään
20654: 
20655:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1992
20656: 
20657:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
20658:                                          1992 vp -     KK 132                                            3
20659: 
20660: 
20661: 
20662: 
20663:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20664: 
20665:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dem ett tillfalle att komma med sina åsikter om
20666: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         projektet vid ett möte i Vichtis kommun, bereder
20667: den 8 april 1992 tili vederbörande medlem av           statsrådet också markägarna en möjlighet att
20668: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      komma med utlåtanden över ansökan.
20669: dagsman Vanhanen m.fl. undertecknade spörs-               På basis av tiliståndsansökan samt erhållna
20670: mål nr 132:                                            utlåtanden övervägs hurudan utredning den som
20671:                                                        ansöker om inlösningsrätt skall avkrävas i fråga
20672:           Har Regeringen för avsikt att vidta          om placeringsalternativen för ledningen och ock-
20673:        åtgärder för att åtgärdstilistånd enligt        så i övrigt i fråga om inlösningen. Teollisuuden
20674:        121 § byggnadsförordningen också skall          Voimansiirto Oy är enligt vedertagen förvalt-
20675:        behövas för byggande av kraftöverfö-            ningspraxis och på samma sätt som övriga som
20676:        ringslinjer och                                 ansöker om inlösningsrätt vid behov skyldigt att
20677:           har Regeringen för avsikt att i fråga        presentera en utredning över på vilket sätt olä-
20678:        om den kraftöverföringslinje som Teolli-        genheterna av inlösningen kan minskas.
20679:        suuden Voimansiirto Oy planerar från               På basis av de utredningar handels- och in-
20680:        Ulvsby tili huvudstadsregionen stoppa           dustriministeriet hittilis har gjort kan det konsta-
20681:        byggnadsarbetena på Vichtis kommuns             teras att sökanden i sitt letande efter place-
20682:        område tills alla nödvändiga tillstånd och      ringsalternativ för ledningen också har beaktat
20683:        avtal med markägarna har erhållits för          önskemål från de markägare som inte har ingått
20684:        linjen?                                         avtal om byggande av ledningen. Linjeringen har
20685:                                                        flyttats från den redan existerande ledningsgatan
20686:   Så som svar på detta spörsmål får jag                för 110 kV:s ledningen endast då markägarna
20687: vördsamt anföra följande:                              har krävt det. Enligt sökanden kommer de stol-
20688:                                                        par för vilka man nu utför grundningsarbete i
20689:    Teollisuuden   Voimansiirto     Oy    lämnade       vilket fall som helst att placeras på ifrågavarande
20690: 24.4.1992 in en ansökan tili statsrådet, där bola-     ställen, om statsrådet beviljar inlösningstillstånd.
20691: get ber om inlösningstillstånd på Vichtis kom-         I dagens läge verkar sökanden helt på eget
20692: muns område för de elöverföringsledningar för          ansvar med markägarnas samtycke.
20693: 400 kV och 110 kV som avses i spörsmålet.                 På ifrågavarande fall kan 121 § byggnadsför-
20694: Handels- och industriministeriet utreder som           ordningen inte tillämpas. Om den vore avsedd
20695: bäst om den redan existerande 110 k V:s ledning-       att gälla också elöverföringsledningar jämte stol-
20696: en, som planeras i anslutning till 400 kV:s            par, borde detta ha nämnts i själva förord-
20697: ledningen, behövs också i fortsättningen. Avsik-       ningstexten. I detta fall är det fråga om ett
20698: ten är att ledningarna om möjligt skall byggas på      riksomfattande projekt, som endast tili en ringa
20699: samma ställe som 110 kV:s ledningen. Härvid är         del är förlagt tili Vichtis kommuns område. För
20700: behovet av tiliäggsinlösning ca 6 meter. Ministe-      ledningen har också beviljats byggnadstillstånd
20701: riet utarbetar en grundlig utredning över elför-       enligt ellagen. Elinspektionscentralen är den
20702: sörjningen i området innan ärendet behandlas i         myndighet som övervakar byggandet.
20703: statsrådet. Projektet ingår i den av statsrådet år        Regeringen kan inte heller ingripa i enskilda
20704: 1988 godkända stamplanen för elförsörjningen           medborgares och sammanslutningars avtalsfri-
20705: för åren 1988-1997.                                    het. Då ansökan om inlösningstillstånd behand-
20706:    Över ansökan begärs utlåtanden också av             las bör regeringen undersöka om det fmns förut-
20707: länsstyrelsen i Nylands Iän och dess miljöavdel-       sättningar för inlösning och överväga i viiken
20708: ning, Helsingfors regionplansförbund och Vich-         riktning det är ändamålsenligt att dra ledningen.
20709: tis kommun. Ifall markägarna inte skriftligen          Regeringen strävar varje gång då den beviljar
20710: har gett sitt samtycke tili inlösningen och den        inlösningstillstånd efter den lösning som är bäst
20711: som ansöker om inlösning inte har reserverat           med tanke på samhället.
20712: 
20713:      Helsingfors den 11 maj 1992
20714: 
20715:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
20716: 1
20717: 1
20718: 
20719: 
20720: 
20721: 
20722:     1
20723:     1
20724: 
20725: 
20726: 
20727: 
20728:         1
20729:         1
20730: 
20731: 
20732: 
20733: 
20734:             1
20735:             1
20736: 
20737: 
20738: 
20739: 
20740:                 1
20741:                 1
20742: 
20743: 
20744: 
20745: 
20746:                     1
20747:                                               1992 vp
20748: 
20749: Kirjallinen kysymys 133
20750: 
20751: 
20752: 
20753: 
20754:                                  Räty ym.: Kansalaisliikkeiden taloudellisten toimintaedellytysten
20755:                                     turvaamisesta
20756: 
20757: 
20758:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20759: 
20760:    Spontaanisti järjestäytyneet kansanliikkeet ja      Nykyiset kansalaisjärjestöille suunnatun val-
20761: kansalaisjärjestöt, jotka dramaattisissa, odotta-   tiontuen jakoperusteet perustuvat liialti "saavu-
20762: mattomissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa nos-   tettujen etujen" politiikalle. Laajat koneistot ja
20763: tavat esille tärkeitä kysymyksiä ja toimivat nii-   organisaatiot saavat tukea, mutta ei toiminta,
20764: den selvittämiseksi, jäävät tällä hetkellä vaille   jota tapahtuu myös vakiintuneiden kansalaisjär-
20765: valtion tukea.                                      jestöjen ulkopuolella. Olisiko määrärahojen ja-
20766:    Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta toi-      koperusteita syytä remontoida tuntuvasti? Ih-
20767: mivat kansanliikkeet sekä ympäristöliikkeet ei-     misten kiinnostuksen muutos, tukea saavien jär-
20768: vät useinkaan voi toimia ja ajaa asiaansa täysi-    jestöjen toiminta ja luonne tulisi ottaa huomioon
20769: painoisesti sekä tehdä selvitystöitä ja tutkimuk-   määrärahoja jaettaessa.
20770: sia ilman taloudellista tukea. Kansanliikkeiden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20771: vapaaehtoisilla työntekijöillä on tuoretta, ruo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20772: honjuuritason tietoa ja taitoa, jonka turvin kan-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20773: sanliikkeet toimivat yhteiseksi hyväksi, nostavat   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20774: esille tärkeitä kysymyksiä ja aikaansaavat muu-
20775: toksia, mutta ilman tukea ja korvausta.                       Aikooko Hallitus tulevaisuudessa an-
20776:    Positiivinen, mutta milteipä ainutlaatuinen             taa vaihtoehtoisille kansanliikkeille ta-
20777: esimerkki on Vaihtoehto EY:lle -järjestö, joka             loudellista tukea, jotta mahdollisimman
20778: pitkän suunnittelun ja harkinnan tuloksena sai             laaja-alainen päätöksenteko olisi mah-
20779: valtion tukea toimintaansa. Yleensä tällaiset ad           dollista?
20780:  hoc -kansalaisliikkeet ovat epätasa-arvoisessa
20781:  asemassa jaettaessa resursseja ja luotaessa toi-
20782:  mintamahdollisuuksia.
20783:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1992
20784: 
20785:            Pekka Räty                       Hannu Suhonen             Markku Laukkanen
20786:            Aino Suhola                      Ismo Seivästö             Vesa Laukkanen
20787:            Kyösti Toivonen                  Maija-Liisa Lindqvist     Mirja Ryynänen
20788:            Juha Korkeaoja                   Jarmo Laivoranta          Aamo von Bell
20789:            Asko Apukka                      Eila Rimmi                Esko Seppänen
20790:            Pekka Leppänen                   Jarmo Wahlström           Juhani Vähäkangas
20791:            Ensio Laine                      Ulla Anttila              Liisa Jaakonsaari
20792:            Anna-Liisa Kasurinen             Kauko Heikkinen           Jussi Ranta
20793:            Paavo Nikula                     Satu Hassi                Raimo Vistbacka
20794:            Marja-Liisa Tykkyläinen          Håkan Nordman             Outi Ojala
20795:            Lasse Näsi                       Jaakko Laakso             Iivo Polvi
20796:            Marjatta Stenius-Kaukonen        Hannele Luukkainen        Pekka Haavisto
20797:                             Lea Mäkipää                      Heidi Hautala
20798: 
20799: 
20800: 
20801: 
20802:  220051L
20803: 2                                          1992 vp -    KK 133
20804: 
20805: 
20806: 
20807: 
20808:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20809: 
20810:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          avustuksilla on luotu kohtuullisen hyvä pohja
20811: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kansalaisten osallistumistarpeiden ja -mahdolli-
20812: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         suuksien tyydyttämiselle.
20813: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Rä-             Yhteiskunnalla ei luonnollisestikaan ole int-
20814: dyn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            ressiä ylläpitää järjestöjä vain sen vuoksi, että ne
20815: n:o 133:                                                ovat joskus olleet tarpeellisia ja elävät nyttem-
20816:                                                         min vain organisaationa ja vain laitoksensa voi-
20817:            Aikooko Hallitus tulevaisuudessa an-         masta. Yleinen valtionavustusten myöntämisen
20818:         taa vaihtoehtoisille kansanliikkeille ta-       periaate on ollut se, että avustus kohdistuu
20819:         loudellista tukea, jotta mahdollisimman         yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Sitä edellyttää
20820:         laaja-alainen päätöksenteko olisi mah-          verovarojen allokoinnin tehokkuusvaatimus.
20821:         dollista?                                       Niinpä avustuksia saaneiden järjestöjen taikka
20822:                                                         liikkeiden on toiminnallaan jatkuvasti osoitetta-
20823:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            va oma tarpeellisuutensa.
20824: vasti seuraavaa:                                           Uudet kansalaisjärjestöt ja -liikkeet syntyvät
20825:                                                         vapaaehtoisuuden ja oma-aloitteisuuden pohjal-
20826:     Kansanliikkeiden ja erilaisten kansalaisjärjes-     ta. Ne syntyvät ja elävät, jos niillä on aito
20827: töjen toimintaan ja moninaisiin muihin tarpei-          kaikupohja kansalaisten keskuudessa ja jos ne
20828: siin ja toiminnan kohteisiin on osoitettu ja osoi-      nousevat vahvasta yhteiskunnallisesta tarpeesta.
20829: tetaan pysyvästi merkittävästi valtion varoja.          Tässä on myös näiden liikkeiden toiminnan
20830: Kansalaisjärjestön taikka kansalaisliikkeen käsi-       elinvoima ja menestyksellisen toiminnan salai-
20831: tettä voi tu1kita joko laajasti tai ahtaasti. Laajas-   suus. Useasti kansalaisliike onkin projektiluon-
20832: ti käsitettä tulkiten liikunnan ja urheilun alueella    teinen, yhtä tarkoitusta varten luotu, ja sen
20833: sekä nuorison keskuudessa toimivat kansalais-           toiminta raukeaa toiminnan saavutettua tavoit-
20834: järjestöt ja kansalaisliikkeet saavat vuosittain        teensa. Tällaista toimintaa varten valtionavustus
20835: opetusministeriön käytettäväksi osoitetuista            on usein tarpeetonta ja joskus vahingollistakin
20836: määrärahoista arviolta 200 miljoonaa markkaa.           toiminnan luonteen ja tavoitteiden kannalta.
20837: Tämän lisäksi erilaiset ku1ttuuripolitiikan alueel-     Joissakin tapauksissa uuden kansanliikkeen toi-
20838: la toimivien kansalaisjärjestöjen, kuten myös           minnan avustaminen on kuitenkin aiheellista.
20839: eräiden ns. yhden asian liikkeiden toimintaa            Näin on menetelty myös kysymyksessä esitetyssä
20840: varten myönnetyt valtionavustukset ovat nekin           tapauksessa. Hallituksen esityksestä eduskunta
20841: huomattavia. Vuonna 1992 näiden liikkeiden              on myöntänyt vuoden 1992 ensimmäisessä lisä-
20842: käytettäväksi on osoitettu lähes 15 miljoonaa           talousarviossa Vaihtoehto EY:lle -järjestölle
20843: markkaa.                                                200 000 markan suuruisen määrärahan sen toi-
20844:     Kansalaisjärjestö- tai kansanliike-käsitteen        minnan tukemiseen.
20845: ahtaankin tulkinnan mukaan kansalaisten eri-               Päästäkseen vakinaisesti valtion avustusjär-
20846: laista yhteiskunnallista toimintaa varten osoite-       jestelmän piiriin uusien kansalaisliikkeiden on
20847: taan useita kymmeniä miljoonia markkoja vuo-            nykyään toimintansa pysyvyydellä taikka muul-
20848: sittain.                                                la luotettavana tavalla osoitettava yhteiskunnal-
20849:     Vaikka valtion taloudellisen tuen piirissä ny-      linen tarpeensa. Myös vaatimus valtionvarojen
20850: kyisin olevat järjestöt ovatkin saavuttaneet va-        käytön seurannasta ja valtionvarojen käytön
20851: kiintuneen toimintatavan, niin se ei suinkaan           taloudellisuudesta edellyttävät avustettavan toi-
20852: merkitse sitä, että niiden toiminta olisi jäykisty-     minnan vakiintumista. Toiminnan vakiintumi-
20853: nyt vain organisaatiota ylläpitäviksi laitoksiksi.      nen tuo uudet kansalaisliikkeet olemassa olevan
20854: Niiden avulla ja kautta kansalaismielipide tulee        avustuskäytännön piiriin.
20855: esille ja kuulluksi. Kun näiden järjestöjen toi-            Hallitus pitää yhteiskunnallisen päätöksen-
20856: minta-ala on moninainen ja tavoitteetkin kirja-         teon kannalta tärkeänä sitä, että kansalaisilla,
20857: via, niin perustellusti voi arvioida, että valtion-     kansalaisjärjestöillä ja -liikkeillä on mahdolli-
20858:                                          1992 vp -   KK 133                                        3
20859: 
20860: suus osallistua laajasti yhteisten asioiden hoita-   Kun uudet yhteiskunnalliset kysymykset synnyt-
20861: miseen. Tämä edellyttääkin sitä, että yhteiskun-     tävät uusia kansalaisliikkeitä, on tärkeää, että
20862: nassa käydään jatkuvasti keskustelua kaikista        niidenkin toimintakyvystä pidetään huoli ehkä
20863: niistä yhteiskunnallisista asioista, jotka koetaan   jo toiminnan alkuvaiheessakin. Tämän vuoksi
20864: olennaisiksi. Tällaisen keskustelun elähdyttäjänä    onkin ehkä aiheellista tarkistaa, pysyykö nykyi-
20865: kansalaisliikkeiden merkitys on ollut ja on suuri.   nen avustuskäytäntö ajan tasalla.
20866:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1992
20867: 
20868:                                                               Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
20869: 4                                         1992 vp -   KK 133
20870: 
20871: 
20872: 
20873: 
20874:                                      Till Riksdagens Herr Talman
20875: 
20876:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Samhället har av naturliga skäl inte något
20877: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        intresse av att upprätthålla organisationer bara
20878: den 8 apri1 1992 till vederbörande med1em av          för att de någon gång har varit behövliga och att
20879: statsrådet översänt en avskrift av följande av        de nu endast existerar som organisationer och i
20880: riksdagsman Pekka Räty m.fl. undertecknade            kraft av den egna institutionen. Den allmänna
20881: spörsmål nr 133:                                      principen för att statsunderstöd skall beviljas har
20882:                                                       varit att understödet fyller ett samhälleligt be-
20883:           Ämnar Regeringen framdeles ge eko-          hov. Kravet på att skattemedlen skall allokeras
20884:        nomiskt stöd åt altemativa folkrörelser        effektivt förutsätter detta. Därför måste de orga-
20885:        så att ett så övergripande beslutsfattande     nisationer som får understöd genom sin verk-
20886:        som möjligt skall bli möjligt?                 samhet ständigt visa att de behövs.
20887:                                                          Nya medborgarorganisationer och -rörelser
20888:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          uppkommer på frivillig väg och på eget initiativ.
20889: följande:                                             De föds och existerar, om de har ett tillräckligt
20890:                                                       starkt underlag bland medborgama och om de
20891:    För folkrörelsers och medborgarorganisatio-        uppkommer på grund av ett kraftigt samhälleligt
20892: ners verksamhet och mångahanda andra behov            behov. Här ligger även dessa rörelsers livskraft
20893: samt föremålen för verksamheten har anvisats          och hemligheten med deras framgångsrika verk-
20894: och anvisas ständigt avsevärda statliga medel.        samhet. Ofta har en medborgarrörelse karaktä-
20895: Begreppet medborgarorganisation eller medbor-         ren av ett projekt, skapat i ett enda syfte. Dess
20896: garrörelse kan tolkas antingen vitt eller snävt.      verksamhet upphör när målet har nåtts. För
20897: Enligt ett vitt begrepp får de medborgarorgani-       sådan verksamhet är statsunderstöd ofta onödi-
20898: sationer och medborgarrörelser som verkar             ga och ibland till och med skadliga med tanke på
20899: inom idrott, sport och bland ungdom av under-         verksamhetens art och målsättningar. 1 vissa fall
20900: svisningsministeriets anslag årligen uppskatt-        är det emellertid motiverat att stödja en ny
20901: ningsvis 200 miljoner mark till sitt förfogande.      folkrörelses verksamhet. Så har man gått till
20902: Dessutom är statsunderstöden som beviljas för         väga i det fall som spörsmålet tar upp. På
20903: verksamheten vid olika medborgarorganisatio-          framställning av regeringen har riksdagen i sin
20904: ner inom kulturpolitiken liksom vissa ideella         första tilläggsbudget för 1992 beviljat organisa-
20905: rörelser även de avsevärda. År 1992 har för dem       tionen Altemativ till EG ett anslag på 200 000
20906: anslagits nästan 15 miljoner mark.                    mark för att stödja dess verksamhet.
20907:    Åven enligt en snäv tolkning av begreppen             F ör att nya medborgarrörelser regelbundet
20908: medborgarorganisation eller folkrörelse anslås        skall få statsunderstöd bör de visa att deras
20909: tiotals miljoner mark årligen för medborgamas         verksamhet är bestående eller på något annat
20910: olika samhällsaktiviteter.                            trovärdigt sätt ådagalägga att de behövs i sam-
20911:    Trots att organisationema, som för närvaran-       hället. Åven kraven på uppföljning av hur stats-
20912: de verkar med statligt ekonomiskt stöd, har nått      medel används och på ekonomi i användningen
20913: etablerade verksamhetsformer, betyder detta           av dem förutsätter att verksamheten blir be-
20914: inte att deras verksamhet skulle ha stannat av till   stående. Bestående verksamhet ger nya med-
20915: institutioner som enbart upprätthåller organisa-      borgarrörelser rätt till understöd enligt gällande
20916: tionen. Tack vare och via dem blir medborgar-         praxis.
20917: nas opinionsyttringar kända och hörda. Efter-             Med tanke på det samhälleliga beslutsfattan-
20918: som dessa organisationer har ett omfattande           det anser regeringen det vara viktigt att medbor-
20919: arbetsfålt och deras målsättningar är av många        gama, medborgarorganisationema och -rörel-
20920: slag, kan man med skäl göra bedömningen att           sema har möjlighet att i stor omfattning få delta
20921: statsunderstöden har skapat en ganska gott un-        i skötseln av gemensamma frågor. Detta förut-
20922: derlag för att tillfredsställa medborgamas behov      sätter att vi i samhället ständigt för debatt om
20923: av och möjligheter till deltagande.                   sådana samhällsfrågor som vi upplever som
20924:                                         1992 vp -   KK 133                                        5
20925: 
20926: väsentliga. Medborgarrörelserna har haft och        att även deras verksamhet får stöd, kanske redan
20927: har en stor betydelse när det gäller att uppmunt-   i det inledande stadiet. Därför är det kanske
20928: ra tili sådan debatt. När nya samhällsfrågor ger    motiverat att kontrollera om understödspraxis
20929: upphov tili nya medborgarrörelser, är det viktigt   f6r närvarande är tidsenlig.
20930: 
20931:      Helsingforsden 14 maj 1992
20932: 
20933:                                                              Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
20934:                                                 1992 vp
20935: 
20936: Kirjallinen kysymys 134
20937: 
20938: 
20939: 
20940: 
20941:                                    Aittoniemi: Rahamarkkinoiden sääntelyyn palaamisesta
20942: 
20943: 
20944:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20945: 
20946:     1980-luvun puolenvälin jälkeen tapahtunut         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
20947: rahamarkkinoiden vapauttaminen on johtanut            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20948: tilanteeseen, jossa rahamarkkinat hallitsevat yh-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20949: teiskuntaa eikä päinvastoin. Toisin sanoen ta-
20950: pahtumat rahamarkkinoilla eivät ole yhteiskun-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
20951: nan hallittavissa, ja tämä rasittaa yhä enemmän               teisiin rahamarkkinoiden saattamiseksi
20952: sairasta kansantaloutta. Yhteiskunnan ja elin-                uudelleen yhteiskunnan taholta tapahtu-
20953: keinoelämän sekä tätä kautta kansantalouden                   van sääntelyn alaiseksi ja tätä kautta
20954: vakaa suunnittelu on mahdotonta.                              kansantalouden vakaannuttamiseksi?
20955:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20956: 
20957:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
20958: 
20959:                                             Sulo Aittoniemi
20960: 
20961: 
20962: 
20963: 
20964:  220051L
20965: 2                                         1992 vp -   KK 134
20966: 
20967: 
20968: 
20969: 
20970:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20971: 
20972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vakaudesta tai sen puutteesta liittyy juuri näihin
20973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ilmiöihin.
20974: olette 9 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-            Hallitus onkin yhdessä Suomen Pankin kans-
20975: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sa tehnyt lukuisia toimenpiteitä, joilla raha- ja
20976: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rahoitusmarkkinoiden vakautta edistetään myös
20977: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        lyhyellä tähtäimellä. Pankkien vakavaraisuutta
20978: kysymyksestä n:o 134:                                 tuetaan ja viennin hintakilpailukykyä on kohen-
20979:                                                       nettu jo varsin tyydyttäväksi. Vienti onkin elpy-
20980:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-           nyt ja teollisuuden suhdanneodotukset ovat pa-
20981:        teisiin rahamarkkinoiden saattamiseksi         rantuneet.
20982:        uudelleen yhteiskunnan taholta tapahtu-            Julkisen talouden jyrkkä heikentyminen saat-
20983:        van sääntelyn alaiseksi ja tätä kautta         taa kuitenkin edelleen pitää rahamarkkinoita
20984:        kansantalouden vakaannuttamiseksi?             epävarmuuden tilassa. Välttämätöntä onkin pa-
20985:                                                       rantaa erityisesti valtion tulojen ja menojen välis-
20986:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tä tasapainoa. Tämä on mahdollista vain löytä-
20987: vasti seuraavaa:                                      mällä lisäsäästöjä julkisista menoista. Valtion
20988:                                                       kassamenot kasvoivat viime vuonna reaalisesti
20989:    Kysymyksen perusteluissa kansanedustaja            14 1/ 2 %ja tänä vuonna kasvu uhkaajatkua lähes
20990: Aittoniemi toteaa oikein rahamarkkinoilla 1980-       10 prosenttina, vaikka verotulot supistuvat edel-
20991: luvulla tapahtuneen vapautumisen. Vapautumi-          leen. Luottamuksen syntymiseksi rahamarkki-
20992: sella on ollut merkittäviä kansantaloudellisia ja     noilla onkin ehdottoman välttämätöntä katkais-
20993: yhteiskunnallisia seurauksia, jotka eivät kaikki      ta menojen kasvu ja jopa supistaa menoja lähi-
20994: ole suinkaan olleet myönteisiä. Rahamarkkinoi-        vuosina. Tähän myös kansanedustaja Aittonie-
20995: den vapauttaminen oli kuitenkin kansainvälisen        mi voi omalta osaltaan myötävaikuttaa.
20996: kehityksen takia väistämätöntä myös Suomessa.             Kansanedustaja Aittoniemi kysyy rahamark-
20997:    Haitallisen spekulaation mahdollisuudet ra-        kinoiden sääntelyn palauttamisesta. Yleisen ta-
20998: hamarkkinoilla ovat osin perustuneet siihen, että     louspolitiikan ja Suomen Pankin päivittäisen
20999: monet muut kotimaiset markkinat ovat pysyneet         keskuspankkipolitiikan puitteissa rahamarkki-
21000: säännösteltyinä ja suojattuina, mikä on mahdol-       noiden toimintaan vaikutetaankin jatkuvasti.
21001: listanut keinotekoisen hintarakenteen ja liian        Jos kysymyksessä tarkoitetaan paluuta ennen
21002: korkean hintatason Suomessa. Erityisen ongel-         rahamarkkinoiden vapauttamista vallinneisiin
21003: mallista on, että rahoitusmarkkinoiden vapaut-        säätelyjärjestelmiin, niin tällainen ei ole mahdol-
21004: tamista seurannut liian nopea velkaantuminen          lista. Rahoitusmarkkinoita koskeva lainsäädän-
21005: monella sektorilla aluksi vielä lisäsi näitä hinta-   tö, jolla siis luodaan yleiset toimintapuitteet
21006: vääristymiä sekä johti yleiseen kotimaisen ky-        myös rahamarkkinoille, on kuitenkin jatkuvasti
21007: synnän ylikuumenemiseen. Kansanedustaja Ait-          kehittymässä siten, että viranomaisten valvonta-
21008: toniemen huoli rahamarkkinoiden toiminnan             ja vaikutusmahdollisuudet alati paranevat.
21009: 
21010:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1992
21011: 
21012:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21013:                                         1992 vp -    KK 134                                        3
21014: 
21015: 
21016: 
21017: 
21018:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21019: 
21020:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        penningmarknaden eller avsaknaden av en så-
21021: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      dan gäller uttryckligen dessa fenomen.
21022: den 9 april 1992 till vederbörande medlem av           Därför har regeringen tillsammans med Fin-
21023: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   lands Bank vidtagit talrika åtgärder för att
21024: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        främja stabiliseringen av penning- och finans-
21025: mål nr 134:                                         marknaden även på kort sikt. Bankemas solidi-
21026:                                                     tet kommer att stödas och priskonkurrenskraf-
21027:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för ten för exporten har stärkts och är tillfredsstäl-
21028:         att penningmarknaden på nytt skall kun- lande. Exporten har fått ett uppsving och in-
21029:         na underställas reglering från samhällets dustrins konjunkturförväntningar har stärkts.
21030:         sida och samhällsekonomin därigenom            Den branta nedgången inom den offentliga
21031:         stabiliseras?                               ekonomin kan dock upprätthålla osäkerheten på
21032:                                                     penningmarknaden. Det är därför nödvändigt
21033:                                                     att stärka balansen särskilt mellan statens in-
21034:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt komster och utgifter, vilket kan göras endast
21035: anföra följande:                                    genom ytterligare inbesparingar i de offentliga
21036:                                                     utgiftema. Statens kassautgifter ökade senaste år
21037:    1 motiveringen till spörsmålet konstaterar reellt med 14 1/ 2 % och det fmns risk för att
21038: riksdagsman Aittoniemi mycket riktigt att det på ökningen i år K.ommer att vara inemot 10%,
21039: 1980-talet skett en liberalisering av penning- trots att skatteintäktema alltjämt minskar. För
21040: marknaden. Liberaliseringen av penningmark- vårt förtroende på penningmarknaden är det
21041: naden har haft betydande samhällsekonomiska ytterst viktigt att utgiftsökningen kan stoppas
21042: och samhälleliga följder. Av dessa har långt ifrån och utgiftema rentav reduceras under de när-
21043: alla varit positiva. Med tanke på den intematio- maste åren. Ä ven riksdagsman Aittoniemi kan
21044: nella utvecklingen har liberaliseringen av pen- för egen del medverka till detta.
21045: ningmarknaden dock varit en oundviklig åtgärd          Riksdagsman Aittoniemi frågar huruvida reg-
21046: även i Finland.                                     leringen av penningmarknaden kan återställas.
21047:     Möjlighetema till skadlig spekulation på pen- Genom den allmänna ekonomiska politiken och
21048: ningmarknaden har baserat sig på att mången Finlands Banks dagliga centralbankspolitik
21049: annan inhemsk marknad varit reglerad och påverkas verksamheten kontinuerligt. A vses i
21050: skyddad, vilket har lett till konstgjord prisstruk- spörsmålet en återgång till de regleringssystem
21051: tur och en alltför hög prisnivå i Finland. Det är som var rådande före liberaliseringen av pen-
21052: särskilt problematiskt att den alltför snabba ningmarknaden, kan det konstateras att detta
21053: skuldsättning som inom många sektorer varit en inte är möjligt. Den lagstiftning som gäller fi-
21054: följd av liberaliseringen av penningmarknaden nansmarknaden och genom vilken de allmänna
21055: till en början ytterligare ökade snedvridningen i · verksamhetsramama även för penningmarkna-
21056: prisema samt ledde till en allmän upphettning av den skapas, utvecklas dock kontinuerligt så att
21057: den inhemska efterfrågan. Riksdagsman Aitto- myndighetemas övervaknings- och påverknings-
21058: niemis omtanke om en stabil verksamhet på möjligheter hela tiden förbättras.
21059: 
21060:      Helsingfors den 11 maj 1992
21061: 
21062:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
21063:                                                1992 vp
21064: 
21065: Kirjallinen kysymys 135
21066: 
21067: 
21068: 
21069: 
21070:                                   Aittoniemi: Jääkiekon MM-kisojen televisiointioikeuksista
21071: 
21072: 
21073: 
21074:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21075: 
21076:    Suomalaiset ovat jääkiekkohullua kansaa.          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21077: Esimerkiksi MM-kisojen seuraaminen televisios-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21078: ta muodostaa monelle jääkiekon ystävälle vuo-
21079: den urheilullisen suurtapahtuman penkkiurheili-                 Eikö Hallituksen tulisi huolehtia siitä,
21080: jana. Nyt kuitenkin Prahan MM-kisojen televisi-              että Yleisradio hankkii televisiointioikeu-
21081: ointioikeudet on ostettu kaapelitelevisiolle, eikä           det sellaisiin kansallisesti kiinnostaviin
21082: niitä nähdä lainkaan Ylen ohjelmistossa. Näin                urheilutapahtumiin kuin esimerkiksi Pra-
21083: ollen vain osalla halukkaita kansalaisia on mah-             han MM-jääkiekkoilu ja näin varaa kai-
21084: dollisuus kisojen seuraamiseen.                              kille kansalaisille mahdollisuudet tämän-
21085:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tyyppisten merkittävien urheilutapahtu-
21086: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-            mien seuraamiseen?
21087: 
21088:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992
21089: 
21090:                                            Sulo Aittoniemi
21091: 
21092: 
21093: 
21094: 
21095: 22005IL
21096: 2                                        1992 vp -   KK 135
21097: 
21098: 
21099: 
21100: 
21101:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21102: 
21103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten urheilutapahtumien televisiointioikeuksien
21104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hinnat ovat eri syistä nousseet viime vuosien
21105: olette 9 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       aikana täysin hallitsemattomasti. Nämä hinnat
21106: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     moninkertaistuvat vuosittain. Tähän huikeaan
21107: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      nousuun vaikuttavat lähinnä Keski-Euroopan
21108: Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      kireä mediakilpailutilanne ja urheiluoikeuksien
21109: myksestä n:o 135:                                    myynti niitä edelleen kauppaaville agenteille.
21110:                                                      Jääkiekon MM-kisojen televisiointioikeudet
21111:           Eikö Hallituksen tulisi huolehtia siitä,   ovat useita vuosia olleet erittäin vaikeiden neu-
21112:        että Yleisradio hankkii televisiointioikeu-   vottelujen kohteena.
21113:        det sellaisiin kansallisesti kiinnostaviin       Yleisradion televisioitua viime syksynäjääkie-
21114:        urheilutapahtumiin kuin esimerkiksi Pra-      kon suurtapahtuman Kanada Cupin ja talvella
21115:        han MM-jääkiekkoilu ja näin varaa kai-        jääkiekon olympiaturnauksen yhtiö pyrki kol-
21116:        kille kansalaisille mahdollisuudet tämän-     men vuoden sopimukseen oikeudet omistavan
21117:        tyyppisten merkittävien urheilutapahtu-       sveitsiläisyhtiön kanssa, mutta tuloksetta, koska
21118:        mien seuraamiseen?                            Yleisradio ei voinut suostua oikeuksista esitet-
21119:                                                      tyyn yli kolmen miljoonan markan hintavaati-
21120:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukseen. Näin oikeudet myytiin kaapeliyhtiölle.
21121: vasti seuraavaa:                                     Samoin oli aiemmin tapahtunut jo Ruotsissa ja
21122:                                                      Norjassa.
21123:    Oy Yleisradio Ab on itsenäinen osakeyhtiö,           Yleisradio on ilmoittanut pyrkivänsä kuiten-
21124: jonka ohjelmapolitiikka ja ohjelmatarjonta eivät     kin seuraavina vuosina hankkimaan myös jää-
21125: ole hallituksen päätettävissä. Yhtiö on ohjelma-     kiekon MM-kisojen televisiointioikeudet, jotta
21126: politiikan osalta eduskunnan asettaman hallin-       voitaisiin välttää tämänvuotinen tilanne.
21127: toneuvoston alainen. Oy Yleisradio Ab:lla on            Hallitus toteaa lisäksi, että yleiseltä kannalta
21128: tehtävänään kansallinen tiedonvälitys. Tämän         merkittävien tapahtumien televisiointiin liittyvät
21129: mukaisesti se onkin televisioinut kansainvälisesti   oikeusongelmat ovat nousseet laajasti esille eu-
21130: ja kansallisesti merkittävät urheilutapahtumat.      rooppalaisessa viestintäkeskustelussa. Asiaa sel-
21131: Yhtiö on ilmoittanut pyrkivänsä myös tulevai-        vitetään parhaillaan sekä Euroopan neuvoston
21132: suudessa menettelemään näin. On kuitenkin to-        että EY:n piirissä.
21133: dettava, että nimenomaan suurten kansainvälis-
21134: 
21135:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1992
21136: 
21137:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
21138:                                          1992 vp -   KK 135                                            3
21139: 
21140: 
21141: 
21142: 
21143:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21144: 
21145:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av stora internationella sportevenemang har på
21146: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       grund av olika orsaker under de senaste åren
21147: den 9 april 1992 tili vederbörande medlem av         stigit helt okontrollerat. Priserna mångfaldigas
21148: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    årligen. Prisstegringen beror närmast på den
21149: dagsledamot Aittaniemi undertecknade spörs-          stränga mediakonkurrensen i Centraleuropa och
21150: mål nr 135:                                          försäljningen av rättigheterna tili återförsälj-
21151:                                                      ningsagenter för sporträttigheter. Televiserings-
21152:            Borde inte Regeringen se tili att         rättigheterna för VM i ishockey har under flera
21153:        Rundradion har televiseringsrättigheter       års tid föranlett synnerligen besvärliga förhand-
21154:        tili sportevenemang att nationellt intresse   lingar.
21155:        som t.ex. lshockey VM i Prag och sålun-          Efter att Rundradion senaste höst televiserade
21156:        da erbjuder alla medborgare möjligheten       Canada Cupen i ishockey och vinterns olympia-
21157:        att följa med betydande sportevenemang        turnering försökte bolaget få tili stånd ett treårs-
21158:        av denna typ?                                 kontrakt med det schweitziska bolag som äger
21159:                                                      avtalsrättigheterna vilket inte lyckades eftersom
21160:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               Rundradion inte kunde gå med på att betala
21161: vördsamt anföra följande:                            krävda tre miljoner mark. Följaktligen såldes
21162:                                                      rättigheterna tili ett kabelbolag. Samma händel-
21163:    Oy Yleisradio Ab är ett självständigt aktiebo-    sefårlopp utspelades i Sverige och N orge.
21164: lag vars programutbud och -politik inte kan             Rundradion har anmält att bolaget under de
21165: regleras av regeringen. Bolaget är programpoli-      närmaste åren kommer att köpa rättigheterna
21166: tiskt underställt av förvaltningsrådet som riksda-   för televisering av ishockey VM, för att undvika
21167: gen tillsatt. Oy Yleisradio Ab sköter den natio-     den situation som uppstått i år.
21168: nella informationsspridningen. 1 enlighet med           Regeringen konstaterar vidare att problemen
21169: detta har bolaget televiserat internationellt och    som behandlar rättigheter tili från allmänhetens
21170: nationellt betydande sportevenemang. Enligt          synvinkel viktiga idrottsevenemang behandlas i
21171: uppgifter kommer bolaget även i framtiden att        den europeiska mediadiskussionen. Frågan be-
21172: handla på detta sätt. Det är dock viktigt att        handlas för närvarande både inom Europarådet
21173: påpeka att priserna för televiseringsrättigheter     och EG.
21174:      Helsingfors den 11 maj 1992
21175:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
21176:                                                1992 vp
21177: 
21178: Kirjallinen kysymys 136
21179: 
21180: 
21181: 
21182: 
21183:                                   Kallis: Rypsin viljelyn edistämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
21184: 
21185: 
21186:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21187: 
21188:    Maataloustuotannon vähentämissopimuksil-             Rypsin viljeleminen on tunnetusti kallista.
21189: la pyritään rajuihinkin ylituotannon leikkauk-       Kuitenkin myös nykyinen maataloustuotannon
21190: siin. Tällöin jäisi suunnitelmien mukaan mm.         vähentämissopimus maksaa suuria summia. Sik-
21191: noin 40 000 hehtaaria peltoa pois viljelystä. So-    si ei liene kohtuutonta velvoittaa ylituotannon
21192: pimuksissa viljelijä sitoutuu lopettamaan tuotan-    vähentämiseksi viljelystä ja maataloustuotan-
21193: non joko kokonaan tai määräajaksi.                   nosta luopuvia tiloja siirtymään esimerkiksi ryp-
21194:    Maaseudun elinvoiman kannalta olisi valtion       sin viljelyyn. Jos tuottamattomuudesta kannat-
21195: kuitenkin parempi ohjata tuotantoa toisiin kas-      taa maksaa, on varmasti kannattavaa maksaa
21196: veihin kuin maksaa toimeliaisuuden lopettami-        vastaava summa rypsin viljelystä.
21197: sesta.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21198:     Suomessa on käynnistetty pienimuotoinen          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21199: kokeilu, jossa rypsiöljyä käytetään dieselpoltto-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21200: aineen asemesta. Kokeilun tulokset ovat lupaa-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21201: via ja sitä kannattaisikin jatkaa ja laajentaa.
21202: Rypsiöljy on polttoaineena saastuttamaton ja                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21203: vaihtoehto esimerkiksi kriisiajan polttoainehuol-           siin rypsin viljelyn tukemiseksi ylituotan-
21204: lolle. Se käy mm. nykyisiin dieselöljyä käyttäviin          non vähentämiseksi tehtyjen sopimusten
21205: jakelu- ja varastointilaitteisiin. Rypsiöljyllä ja          vastineena?
21206: -rouheella olisi niiden eri käyttömuodoissa lähes
21207:  rajaton menekki Suomessa.
21208: 
21209:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1992
21210: 
21211:                                             Bjarne Kallis
21212: 
21213: 
21214: 
21215: 
21216:  22005JL
21217: 2                                        1992 vp -   KK 136
21218: 
21219: 
21220: 
21221: 
21222:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21223: 
21224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tällä hetkellä voidaan jo sanoa, että bio-
21225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dieseltuotantoon voitaisiin valjastaa jopa
21226: olette 10 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      200 000-280 000 ha peltoa. Biodieselpolttoai-
21227: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     netta käyttämällä voidaan helpottaa taajamien
21228: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      pakokaasupäästökuormitusta, vähentää kasvi-
21229: Bjarne Kalliksen näin kuuluvasta kirjallisesta       huoneilmiötä ja lisätä polttoaine- ja rehuvalku-
21230: kysymyksestä n:o 136:                                aisomavaraisuutta. Viimeksi mainituilla tekijöil-
21231:                                                      lä on olennainen merkitys varsinkin kriisitilan-
21232:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       teissa.
21233:        siin rypsin viljelyn tukemiseksi ylituotan-      Polttoaine- ja rehuomavaraisuuden kasvu
21234:        non vähentämiseksi tehtyjen sopimusten        keventää myös maksutasevajausta. Biodiesel-
21235:        vastineena?                                   polttoaineen käyttöön liittyy siis monia myön-
21236:                                                      teisiä tekijöitä, jotka toivottavasti helpottavat
21237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja ovat avuksi määriteltäessä jatkossa biopoltto-
21238: vasti seuraavaa:                                     aineen tuottamiseen tarvittavaa tukea.
21239:                                                         Biodieselhankkeesta ja sen edistymisestä on
21240:    Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti vuo-      jo tähän mennessä annettu eduskunnan ympä-
21241: den 1991 alussa tutkimusprojektin, jossa selvite-    ristövaliokunnalle tilannekatsaus. Meneillään
21242: tään rypsiöljyn käyttömahdollisuuksia diesel-        olevien ns. ei-säädeltyjä päästöjä koskevien mit-
21243: moottoreiden polttoaineena. Tutkimusprojek-          tausten jälkeen voidaan maa- ja metsätalous-
21244: tiin osallistuu maa- ja metsätalousministeriön       ministeriölle ja eduskunnalle toimittaa biodie-
21245: lisäksi öljynpuristamoteollisuus, Neste Oy, Tek-     selprojektin tekniset tulokset, taloudelliset las-
21246: nillinen korkeakoulu, Valmet Oy ja Valtion           kelmat ja ympäristövaikutusta kuvaavat ar-
21247: teknillinen tutkimuskeskus.                          viot.
21248:    Tutkimus saadaan päätökseen tärkeimmiltä              Edellä mainittujen seikkojen nojalla hallitus
21249: osiltaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.            katsoo, että kyselyssä mainitut selvitykset ovat
21250: Jo nyt voidaan todeta tutkimusten edenneen           meneillään ja biopolttoaineen merkitys myös
21251: laadituo aikataulun mukaan siten, että vuoden        pellonkäytön kannalta tulee perusteellisesti selvi-
21252: lopulla kaikki oleellinen tieto on olemassa käy-     tettyä sekä kustannus- että ympäristövaikutuksi-
21253: tännön ratkaisujen tekemiseksi biodieselhank-        neen. Mahdollisten toimenpiteiden aika tulee
21254: keen osalta.                                         edellä mainittujen selvitysten valmistuttua.
21255: 
21256:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
21257: 
21258:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
21259:                                           1992 vp -   KK 136                                          3
21260: 
21261: 
21262: 
21263: 
21264:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21265: 
21266:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ning av biodieselbränslen kan avgasutsläppen
21267: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som belastar tätortema reduceras, drivhuseffek-
21268: den 10 april 1992 tili vederbörande medlem av         ten minskas och bränsle- och foderproteinsjälv-
21269: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     försörjningen ökas. De sistnämnda faktorema är
21270: dagsman Bjarne Kallis undertecknade spörsmål          av essentien betydelse i synnerhet i krissituatio-
21271: nr 136:                                               ner.
21272:                                                           Ökningen av bränsle- och foderproteinsjälv-
21273:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         försörjningen lättar också på underskottet i be-
21274:        stödjandet av rypsodling som mot-              talningsbalansen. Användningen av biodiesel-
21275:        svarighet till de avtal som ingåtts i syfte    bränsle är alltså förknippad med många positiva
21276:        att minska överproduktionen?                   faktorer som förhoppningsvis underlättar och är
21277:                                                       till hjälp vid fastställandet av det stöd som
21278:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         behövs för produktionen av biobränsle i fortsätt-
21279: anföra följande:                                      ningen.
21280:                                                           Vid det här laget har till riksdagens miljö-
21281:    1 början av år 1991 startade jord- och skogs-      utskott redan givits en lägesrapport om biodie-
21282: bruksministeriet ett forskningsprojekt som ut-        selprojektet och hur det framskridit. Efter de
21283: reder rypsoljans användning som bränsle för           pågående mätningama av s.k. ickereglerade ut-
21284: dieselmotorer. Förutom jord- och skogsbruks-          släpp kan de tekniska resultaten av projektet, de
21285: ministeriet deltar växtoljeindustrin, Neste Oy,       ekonomiska beräkningama och sådana kalkyler
21286: Tekniska högskolan, Valmet Ab och Statens             som beskriver miljöpåverkningama vidarebe-
21287: tekniska forskningscentral i forskningsprojektet.     fordras tili jord- och skogsbruksministeriet och
21288:    De viktigaste delama av undersökningen             till riksdagen.
21289: kommer att bli slutförda inom detta år. Redan             På grund av de ovan nämnda omständigheter-
21290: nu kan det konstateras att undersökningama har        na anser regeringen att de i spörsmålet nämnda
21291: fortskridit enligt den uppgjorda tidtabellen på så    utredningama är under arbete och att biobräns-
21292: sätt att all essentiell information kommer att        lets betydelse blir grundligt utredd också med
21293: finnas tillgänglig i slutet av året då de praktiska   tanke på åkeranvändningen samt med tanke på
21294: besluten för biodieselprojektets del skall fattas.    kostnadema och miljöpåverkningama. Efter att
21295:    1 detta nu kan det redan sägas att för biodie-     de ovan nämnda utredningama är klara blir det
21296: selproduktion kunde till och med 200 000-             aktuellt med eventuella åtgärder.
21297: 280 000 ha åkermark röjas. Genom en använd-
21298: 
21299:      Helsingforsden 19 maj 1992
21300: 
21301:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
21302:                                                 1992 vp
21303: 
21304: Kirjallinen kysymys 137
21305: 
21306: 
21307: 
21308: 
21309:                                    Björkenheim ym.: Hevosten laiduntamisen sallimisesta kesantopel-
21310:                                        loilla
21311: 
21312: 
21313:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21314: 
21315:    Maatalouden käynnissä olevan rakennemuu-           taan myös hevostaloutta yhtenä olennaisena
21316: toksen vuoksi peltoja on runsaasti kesannoituna.      maatalouspolitiikan osana.
21317: Lainsäädäntöä muuttamalla olisi mahdollistet-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21318: tava hevosten laiduntaminen kesantomailla. Lai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21319: duntavat hevoset auttaisivat suomalaisen kult-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21320: tuurimaiseman säilyttämisessä, ja näin osaltaan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21321: voitaisiin edistää maaseudun elävänä pysymistä.
21322: Hevosten laiduntaminen edellyttää turvallisia ja                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21323: vahvoja aitauksia, mikä edistäisi sitä, että kesan-          ryhtyä hevosten laiduntamisen mahdol-
21324: nointimaat muuttuisivat helposti pysyviksi laitu-            listamiseksi velvoitekesannointipelloilla?
21325: miksi. Euroopan yhteisön direktiiveissä koroste-
21326:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1992
21327: 
21328:                      Rose-Marie Björkenheim                    Jukka Vihriälä
21329: 
21330: 
21331: 
21332: 
21333:  220051L
21334: 2                                        1992 vp -   KK 137
21335: 
21336: 
21337: 
21338: 
21339:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21340: 
21341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toimenpiteen vaikutuksista ei ollut kuitenkaan
21342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käytettävissä riittävän perusteellista arviota,
21343: olette 10 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      minkä vuoksi asiassa ei voitu tehdä myönteistä
21344: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ratkaisua. Jos hevosten annetaan laiduntaa vel-
21345: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      voitekesantopelloilla, se vähentää muun pellon
21346: Rose-Marie Björkenheimin ym. näin kuuluvasta         käyttöä laitumena. Se taas mahdollistaa viljan
21347: kirjallisesta kysymyksestä n:o 137:                  tuottamisen näillä laidunkäytöstä vapautuvilla
21348:                                                      pelloilla. Toisaalta, jos laiduntamisen salliminen
21349:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      velvoitekesantopelloilla lisäisi kannattavuuden
21350:        ryhtyä hevosten laiduntamisen mahdol-         parantuessa hevosten kasvatusta merkittävästi,
21351:        listamiseksi velvoitekesannointipelloilla?    toimenpide ei lisäisi ylituotantoa. Lisäksi hevos-
21352:                                                      ten velvoitekesantopelloilla laiduntamisen salli-
21353:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mista puoltavana seikkana on otettava huo-
21354: taen seuraavaa:                                      mioon kotimaisen hevoskasvatuksen lisääntymi-
21355:                                                      sen vaikutus työllisyyteen ja valuuttatilanteeseen
21356:    Valtioneuvoston 30 päivänä tammikuuta             hevosten tuonnin vähetessä. Vuoden 1993 kesan-
21357: 1992 kesannoimispalkkioista tekemän päätök-          noimissopimusten ehtojen valmistelun yhteydes-
21358: sen mukaan kesantopelloilla ei saa laiduntaa         sä tehdään edellä esitetty arvio ja sen perusteella
21359: hevosia. Hevosten laiduntamisen sallimista niin      päätetään hevosten laiduntamisesta velvoiteke-
21360: sanotuilla velvoitekesantopelloilla harkittiin tä-   santopelloilla.
21361: mänvuotista päätöstä valmisteltaessa. Tämän
21362:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
21363:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
21364:                                           1992 vp -   KK 137                                          3
21365: 
21366: 
21367: 
21368: 
21369:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21370: 
21371:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beslut i ärendet. Om hästar tillåts beta på åker-
21372: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mark som omfattas av avtal om odlares trädes-
21373: den 10 april 1992 tili vederbörande med1em av         skyldighet minskar användningen av annan åker
21374: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     som betesmark. Det i sin tur gör det möjligt att
21375: dagsman Rose-Marie Björkenheim m.fl. under-           producera säd på de åkrar som på detta sätt
21376: tecknade spörsmål nr 137:                             frigörs från betesanvändning. Om hästar där-
21377:                                                       emot tiliåts beta på åkermark som omfattas av
21378:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        avtal om odlares trädesskyldighet och åtgärden
21379:        ta för att tiliåta att hästar betar på sådan   leder tili en ökad uppfödning av hästar tili följd
21380:        åkermark som odlaren är skyldig att            av en förbättrad lönsamhet inom hästhushåll-
21381:        lägga i träda?                                 ningen bidrar åtgärden inte tili att höja överpro-
21382:                                                       duktionen. Två omständigheter som också tål att
21383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         beaktas i sammanhanget, och som talar för att
21384: anföra följande:                                      hästar bör tillåtas beta på åkermark som omfat-
21385:                                                       tas av avtal om odlares trädesskyldighet, är den
21386:     Enligt ett beslut som statsrådet fattade den 30   positiva inverkan som en ökad hästuppfödning
21387: januari 1992 om trädespremier är det inte tillåtet    har på sysselsättningen och den positiva inver-
21388: att låta hästar beta på trädesåker. När beslutet      kan som en minskning av hästimporten har på
21389: bereddes för i år övervägde man att tiliåta att       valutasituationen. När villkoren för trädesavta-
21390: hästar betar på åkermark som omfattas av avtal        len för år 1993 bereds kommer man att göra
21391: om odlares trädesskyldighet. Det fanns dock inte      ovan nämnda bedömningar och på basis av dem
21392: tillräckligt noggranna bedömningar att tillgå         fatta beslut om användningen av åkermark som
21393: beträffande följdema av denna åtgärd, vilket          omfattas av avtal om odlares trädesskyldighet
21394: ledde tili att man inte kunde fatta ett positivt      som bete för hästar.
21395:      Helsingfors den 19 maj 1992
21396: 
21397:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
21398:                                               1992 vp
21399: 
21400: Kirjallinen kysymys 138
21401: 
21402: 
21403: 
21404: 
21405:                                   Väistö: Huhmaranta II:n vuokra-asuntorakentamishankkeen lai-
21406:                                       noittamisesta Polvijärven kunnassa
21407: 
21408:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21409: 
21410:    Polvijärven kunta rakennutti muutama vuosi       kahden omakotitalon ja viiden perusparannus-
21411: sitten vuokrarivitalon Huhmarin lomakeskuk-         lainan jälkeen. Hanketta ovat puoltaneet myös
21412: sen viereen. Asunnot ovat olleetjatkuvasti vuok-    lääninhallitus ja seutukaavaliitto.
21413: rattuina.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21414:    Jatkohankkeena kunnalla on vireillä toisen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
21415: vuokrarivitalon rakentaminen alueelle. Tälle        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21416: Huhmaranta II -hankkeelle kunta on anonut           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21417: asuntohallitukselta asuntolainaa 1 288 000
21418: markkaa. Hankkeen hankinta-arvo on 1 431 900                  Pitääkö Hallitus oikeana maaseutu-
21419: markkaa.                                                   alueiden vuokra-asuntorakentamisen lai-
21420:     Hankkeen osalta asuntohallitus on tehnyt               noitusperusteiden muuttamista niin, että
21421: kielteisen lainapäätöksen. Perusteluina on tullut          kuntien oma kannanotto sivuutetaan, ja
21422: esille    rakentamispaikka.    Maaseutualueille               aikooko Hallitus huolehtia Huhma-
21423: myönnettävää vuokra-asuntolainoitusta on il-               ranta II -hankkeen lainoituksesta Polvi-
21424: meisesti kiristetty. Huhmarannan hanke on kui-             järven kunnan oman tavoitteen mukai-
21425: tenkin kunnan etuoikeusjärjestyksessä etusijalla           sesti?
21426:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1992
21427:                                             Matti Väistö
21428: 
21429: 
21430: 
21431: 
21432: 22005IL
21433: 2                                       1992 vp -   KK 138
21434: 
21435: 
21436: 
21437: 
21438:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21439: 
21440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      man nojalla poiketa, jos hanke ei ole rahoituk-
21441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seen, rakennuspaikkaan tai sen kaavoitukseen
21442: olette 10 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     liittyvistä syistä valmis toteutettavaksi taikka
21443: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    hanketta ei voida hyväksyä sijaintinsa, suunni-
21444: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     telmiensa tai kustannustensa puolesta, taikka jos
21445: Matti Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   etuoikeusjärjestyksestä poikkeamiseen on muu
21446: myksestä n:o 138:                                   erityisen painava syy.
21447:                                                         Kysymyksen kohteena oleva Polvijärven
21448:           Pitääkö Hallitus oikeana maaseutu-        vuokratalohanke Huhmaranta II sai kielteisen
21449:        alueiden vuokraasuntorakentamisen lai-       lainapäätöksen huolimatta kunnan etuoikeusjär-
21450:        noitusperusteiden muuttamista niin, että     jestyslausunnosta lähinnä rakennuspaikkaan
21451:        kuntien oma kannanotto sivuutetaan, ja       liittyvien syiden vuoksi. Asuntohallituksen suun-
21452:           aikooko Hallitus huolehtia Huhma-         nitteluohjeiden mukaan (Ohjekirja Al.l Rivi- ja
21453:        ranta II -hankkeen lainoituksesta Polvi-     kerrostalojen suunnittelu, Tammikuu 1990) ra-
21454:        järven kunnan oman tavoitteen mukai-         kennuspaikan valinta haja-asutusalueilla edellyt-
21455:        sesti?                                       tää, että etäisyydet peruspalveluihin (koulu,
21456:                                                     kauppa, posti yms.) ovat kohtuullisia ja että
21457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        työ-, koulu- ja asiointimatkat voidaan suorittaa
21458: vasti seuraavaa:                                    kohtuullisin liikennejärjestelyin. Huhmaranta II
21459:                                                     -rakennushanke olisi tullut sijaitsemaan noin
21460:    Asuntohallitus noudattaa lainoja myöntäes-       5-7 kilometrin etäisyydellä mainituista palve-
21461: sään pääsääntöisesti kuntien etuoikeusjärjestyk-    luista. Näin ollen esimerkiksi lasten koulukulje-
21462: siä. Etuoikeusjärjestyksestä voidaan valtioneu-     tukset olisivat vaatineet erityisjärjestelyjä.
21463: voston 3.4.1992 vahvistaman käyttösuunnitel-
21464: 
21465:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
21466: 
21467:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
21468:                                          1992 vp -   KK 138                                          3
21469: 
21470: 
21471: 
21472: 
21473:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21474: 
21475:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ras, om projektet med hänsyn till fmansiering,
21476: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrive1-     byggnadsplats eller planläggning av bygg-
21477: se av den 10 apri11992 till vederbörande medlem      nadsplatsen inte är färdigt för verkställighet, om
21478: av statsrådet översänt en avskrift av följande av    projektet inte kan godkännas på grund av läget,
21479: riksdagsman Matti Väistö undertecknade spörs-        pianeroa eller kostnadema, eller om det före-
21480: mål nr 138:                                          ligger andra synnerligen tungt vägande skäl till
21481:                                                      avvikelse från prioriteringen.
21482:           Anser Regeringen att det är rätt att          Ansökan om lån för det ifrågavarande hy-
21483:        grundema för långivning till byggande av      reshusprojektet i Polvijärvi, Huhmaranta II, har
21484:        hyresbostäder i landsbygdsområden än-         oavsett kommunens prioritering avslagits främst
21485:        dras så att kommunemas egna ställnings-       av orsaker som har att göra med byggnadsplat-
21486:        taganden förbigås, och                        sen. Enligt bostadsstyrelsens planeringsanvis-
21487:           avser Regeringen att se till att långiv-   ningar (Direktiv Al.l Planering av radhus och
21488:        ningen till projektet Huhmaranta II sköts     flervåningshus, januari 1990) kan byggnadsplat-
21489:        i enlighet med Polvijärvi kommuns egen        sen vara ett område med glesbebyggelse under
21490:        målsättning?                                  förutsättning att avståndet till bastjänstema
21491:                                                      (skola, butik, post etc.) är skäligt och att de
21492:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          boendes arbetsresor, skolresor och andra resor
21493: anföra följande:                                     för skötsel av sina angelägenheter kan göras med
21494:                                                      skäliga trafikarrangemang. Byggnadsprojektet
21495:    Då bostadsstyrelsen beviljar lån, följer den i    Huhmaranta II har planerats ligga på 5-7 km
21496: regel kommunemas prioriteringar. Enligt den          avstånd från dessa tjänster. Därigenom skulle
21497: dispositionsplan som statsrådet fastställde          specialarrangemang vara av nöden exempelvis
21498: 3.4.1992 kan avvikelser från prioriteringen gö-      med tanke på bamens skolgång.
21499: 
21500:      Helsingfors den 8 maj 1992
21501: 
21502:                                                                            Minister Pirjo Rusanen
21503:         1
21504: 
21505:         1
21506:         1
21507: 
21508:     1
21509:     1
21510: 
21511: 1
21512: 1
21513: 
21514: 1
21515:                                               1992 vp
21516: 
21517: Kirjallinen kysymys 139
21518: 
21519: 
21520: 
21521: 
21522:                                  S-L. Anttila: Yrittäjien aseman parantamiseksi tarvittavista toi-
21523:                                     menpiteistä
21524: 
21525: 
21526:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21527:    Kansantaloutemme häiriötekijät aiheuttavat      vastaanottokeskuksen ja koulutuskeskuksen
21528: pahimmillaan yksityisen ihmisen yksilötasolla      perustamiseksi konkurssiin menneiden yrittä-
21529: ilmeneviä todella suuria henkilökohtaisia ongel-   jien henkisen pääoman suojaamiseksi ja saami-
21530: mia. Hoitamattomina nämä ongelmat saattavat        seksi yhteiskunnan käyttöön jatkossakin.
21531: purkautua jopa itsetuhokäyttäytymisenä ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21532: useasti johtavat ahdistuksen kierteeseen, joka     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21533: estää ihmistä toimimasta aktiivisena ja hyödyl-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21534: lisenä yhteiskunnan jäsenenä. Näin menetämme       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21535: valitettavan paljon henkistä pääomaa ja aivo-
21536: kapasiteettia, joka on meidän korkealle kehit-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21537: tyneen yhteiskuntamme perusvoimavara. Kun                 siin vastaanottokeskuksen ja koulutus-
21538: yrittäjien työttömyysturvaa ei ole säädettynä,            keskuksen perustamiseksi konkurssiin
21539: he ovat muita huonommassa asemassa yrityk-                menneiden yrittäjien henkisen pääoman
21540: sen kaaduttua.                                            suojaamiseksi ja palauttamiseksi yhteis-
21541:    Siksi tarvitaankin nopeasti toimenpiteitä              kunnan käyttöön, sekä
21542: konkurssiin menneiden yrittäjien henkisen pää-               missä aikataulussa Hallitus aikoo
21543: oman suojaamiseksi ja palauttamiseksi yhteis-             mahdollisesti hankkeen toteuttaa ottaen
21544: kunnan käyttöön. Tässä mielessä toivonkin                 huomioon, että uusia konkurssiin men-
21545: hallituksen ryhtyvän nopeisiin toimenpiteisiin            neitä yrittäjiä tulee jatkuvasti?
21546: 
21547:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1992
21548: 
21549:                                        Sirkka-Liisa Anttila
21550: 
21551: 
21552: 
21553: 
21554:  220051L
21555: 2                                        1992 vp -      KK 139
21556: 
21557: 
21558: 
21559: 
21560:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21561: 
21562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Konkurssiin menneessä yrityksessä yrittäjä-
21563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          asemassa toimineen henkilön osalta konkurssi
21564: olette 10 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-        aiheuttaa taloudellisia ongelmia. Yrityksen toi-
21565: jeenne n:o 505 ohella toimittanut valtioneuvos-        minnan loputtua yrittäjät kuuluvat normaalin
21566: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         perustyöttömyyspäivärahan piiriin. Sosiaali- ja
21567: sanedustaja S-L. Anttilan näin kuuluvasta kirjal-      terveysministeriön asettama toimikunta selvittää
21568: lisesta kysymyksestä n:o 139:                          parhaillaan mm. mahdollisuuksia siihen, että
21569:                                                        yrittäjät voisivat liittyä työttömyyskassaan. Toi-
21570:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         meentuloon liittyvät taloudelliset ongelmat on
21571:        siin vastaanottokeskuksen ja koulutus-          perustasolla järjestetty.
21572:        keskuksen perustamiseksi konkurssiin               Lähestyvä konkurssi aiheuttaa luonnollisesti
21573:        menneiden yrittäjien henkisen pääoman           yrittäjälle suuria henkisiä paineita. Yrityksen
21574:        suojaamiseksi ja palauttamiseksi yhteis-        konkurssi ei kuitenkaan enää leimaa yrittäjää
21575:        kunnan käyttöön, sekä                           samalla tavalla kuin vielä joitakin vuosia sitten.
21576:           missä aikataulussa Hallitus aikoo            Yritteliäisyyden hyödyntämistä omassa yrityk-
21577:        mahdollisesti hankkeen toteuttaa ottaen         sessä vaikeuttaa lähinnä konkurssin seurauksena
21578:        huomioon, että uusia konkurssiin men-           yrittäjälle tavallisesti jäävät suuret henkilökoh-
21579:        neitä yrittäjiä tulee jatkuvasti?               taiset velat. Muu yritystoiminnassa hankittu
21580:                                                        osaaminen on yleensä helpommin hyödynnettä-
21581:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vissä myös muualla kuin omassa yrityksessä.
21582: vasti seuraavaa:                                          Ottaen huomioon konkurssiin menneiden
21583:                                                        yrittäjien henkisen pääoman hyödyntämisen es-
21584:    Kauppa- ja teollisuusministeriö suunnittelee        teiden luonteen hallitus ei pidä tarkoituksenmu-
21585: ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla pystytään vält-     kaisena vastaanottokeskuksen ja koulutuskes-
21586: tämään yritysidealtaan terveiden yritysten jou-        kuksen perustamista konkurssiin menneiden
21587: tuminen konkurssiin. Näistä toimenpiteistä voi-        yrittäjien tarpeita varten. Olemassa oleva katta-
21588: daan mainita muun muassa Kera Oy:n kautta              va aikuiskoulutusverkosto voi luonnollisesti
21589: myönnettävät suhdannelainat ja eräät talous-           suunnata koulutuspalveluitaan myös konkurs-
21590: poliittisessa ministerivaliokunnassa 5.5.1992          siin menneiden yrittäjien palvelemiseen. Näiden
21591: päätetyt toimenpiteet. Myös työmarkkinajärjes-         koulutuspalveluiden tuottajina tulevat lähinnä
21592: töjen välinen sopimus lomarahojen maksun               kyseeseen korkeakoulujen ja ammatillisten oppi-
21593: lykkäämismahdollisuudesta tulee osaltaan hel-          laitosten täydennyskoulutusyksiköt, ammatilli-
21594: pottamaan vaikeuksissa olevien yritysten tilan-        set aikuiskoulutuskeskukset, kansanopistot ja
21595: netta.                                                 kansalaisopistot.
21596: 
21597:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
21598:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
21599:                                           1992 vp -     KK 139                                        3
21600: 
21601: 
21602: 
21603: 
21604:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21605: 
21606:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             som haft företagarställning. Sedan företagets
21607: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          verksamhet upphört får företagama normal
21608: 505 av den 10 april 1992 till vederbörande              grunddagpenning för arbetslösa. En av social-
21609: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       och hälsovårdsministeriet tillsatt kommission
21610: de av riksdagsman S-L. Anttila undertecknade            utreder som bäst bl.a. möjlighetema att företa-
21611: spörsmål nr 139:                                        gama kunde ansluta sig till arbetslöshetskassor-
21612:                                                         na. De ekonomiska problem som sammanhän-
21613:           Har Regeringen för avsikt att vidta           ger med utkomsten har ordnats på basnivå.
21614:        åtgärder för att grunda en mottagnings-             En annalkande konkurs medför naturligtvis
21615:        central och en utbildningscentral för att        stora psykiska påfrestningar för företagaren.
21616:        det andliga kapitalet hos företagare som         En konkurs stämplar emellertid inte längre
21617:        gått i konkurs skall kunna skyddas och           företagaren på samma sätt som ännu för något
21618:        återställas till samhällets disposition samt     år sedan. Möjlighetema att utnyttja före-
21619:           med viiken tidtabell avser Regeringen         tagsamheten i ett eget företag försvåras främst
21620:        att eventuellt genomföra projektet med           av de stora personliga skulder som företagaren
21621:        beaktande av att nya företagare hela             vanligtvis får som en följd av en konkurs. Det
21622:        tiden går i konkurs?                             övriga kunnande som förvärvats i företags-
21623:                                                         verksamheten är det i allmänhet lättare att
21624:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utnyttja också annanstans än i ett eget företag.
21625: anföra följande:                                           Med beaktande av viiken karaktär hindren
21626:                                                         för möjlighetema att utnyttja det andliga ka-
21627:    Handels- och industriministeriet planerar och        pitalet hos företagare som gått i konkurs har,
21628: vidtar åtgärder med vilka man kan undvika att           anser regeringen det inte ändamålsenligt att
21629: företag med en sund företagside går i konkurs.          grunda en mottagningscentral och en utbild-
21630: Av dessa åtgärder kan nämnas bl.a. de konjunk-          ningscentral för företagare som gått i konkurs.
21631: turlån som beviljas via Kera Ab och vissa åtgär-        Det täckande vuxenutbildningsnätverk som re-
21632: der som det ekonomiskpolitiska ministerutskot-          dan finns kan naturligtvis inrikta sina utbild-
21633: tet fattade beslut om den 5 maj 1992. Avtalet           ningstjänster också så att det betjänar företa-
21634: arbetsmarknadsorganisationema emellan om                gare som gått i konkurs. Som producent av
21635: eventuellt anstånd med utbetalningen av semes-          dessa utbildningstjänster kommer främst i frå-
21636: terpenningen kommer också för sin del att un-           ga enhetema för kompletterande utbildning
21637: derlätta situationen för de företag som råkat i         vid högskolor och yrkesläroanstalter, centraler-
21638: svårigheter.                                            oa för yrkesmässig vuxenutbildning, folkhög-
21639:    1 ett företag som gått i konkurs förorsakar          skolor och medborgarinstitut.
21640: konkursen ekonomiska problem för den person
21641: 
21642:      Helsingforsden 21 maj 1992
21643: 
21644:                                                       Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
21645:                                                  1992 vp
21646: 
21647: Kirjallinen kysymys 140
21648: 
21649: 
21650: 
21651: 
21652:                                     Urpilainen: Asekoulun säilyttämisestä Kokkolassa
21653: 
21654: 
21655:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21656: 
21657:     Pääesikunnan "teurastustyöryhmä" etsii             lisäämään taloudellista pahoinvointia sekä työt-
21658: parhaillaan suljettavia varuskuntia. Työryh-           tömyyttä Kokkolassa.
21659: män listalla on tiettävästi toistakymmentä                Työttömyydestä aiheutuvia kuluja valtiovalta
21660: vaihtoehtoista toimipaikkaa, joukkoa tai lai-          tulisi kuitenkin maksamaan työttömyysturvan
21661: tosta, joiden osalta tultaneen esittämään konk-        muodossa. Asekoulu toimii henkilöstön mielestä
21662: reettisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden seu-           varsin kelvollisissa toimitiloissa. KT-osastolle on
21663: rauksena puolustusvoimat antaneekin potkut             jouduttu vuokraamaan hallitilat alueen ulko-
21664: sadoille siviilityöntekijöille kolmen seuraavan        puolelta tilanpuutteen vuoksi. Ko. tilaongelman
21665: vuoden kuluessa.                                       hoitamiseksi on Kokkolan kaupunki osaltaan
21666:     Toimenpiteiden joukkoon on ainakin alusta-         ollut aloitteellinen etsimään toteuttamismahdol-
21667: vasti kirjattu myös maamme ainoan asekoulun            lisuuksia tilaongelman hoitamiseksi. Muutto
21668: siirtäminen pois Kokkolasta Lahden kaupun-             Lahteen ei poistaisi tätä ongelmaa, sillä yleinen
21669: kiin. Mikäli asekoulu siirrettäisiin pois Kokko-       arvio on, ettei ilman investointeja asekoulua
21670: lasta, lakkautuisi samalla Kokkolan varuskunta.        Lahteen voitaisi sijoittaa.
21671: Sotilashenkilöiden virat siirrettäisiin muualle ja        On luonnollista, että myös henkilöstölle siirto
21672: siviilihenkilöstön virat todennäköisesti tarpeet-      aiheuttaisi huomattavia taloudellisia menetyk-
21673: tomina lakkautettaisiin tai siirrettäisiin myös        siä.
21674: muualle. Kokonaisvahvuus asekoulussa on run-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21675: saat 90 henkeä jakautuen niin, että asekoulussa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21676:  työskentelee 75 henkilöä ja kiinteistöhuollossa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21677:  18. Tästä vahvuudesta on siviilihenkilöstöä noin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21678:  60. Näinkin huomattavan työyhteisön siirto pois
21679:  Kokkolasta aiheuttaisi luonnollisesti Kokkolan                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21680:  kaupungille huomattavaa veronmaksajien mene-                  maamme ainoaa asekoulua ollaan siirtä-
21681:  tystä ottaen huomioon myös siirtyvät perheet.                 mässä varsin löysin perustein Kokkolas-
21682:  Kokkolassa on jo tällä hetkellä korkea, noin                  ta Lahteen, ja
21683:  16 o/o:n työttömyysaste, joka tällä toimenpiteellä                katsooko Hallitus, että valtiovallalle,
21684:  tulisi edelleen nousemaan. Myös välillisesti ase-             jonka erityisessä suojeluksessa maamme
21685:  koulu työnantajana kurssitaisineen tuo kipeästi               työvoima on, on sopivaa menettelyä se,
21686:  tarvittavia voimavaroja Kokkolan alueelle. Näi-               että tehdään edellä mainittu siirto, jonka
21687:  den varojen poisjäänti tulisi luonnollisesti vai-             seurauksena muutoinkin korkeaa työttö-
21688:  kuttamaan paikkakunnan yleiseen toimeliaisuu-                 myyttä potevalle paikkakunnalle aiheu-
21689:  teen sekä heikentäisi yleistä työllisyystilannetta,           tetaan lisää taloudellisia ongelmia ja
21690:  niin välittömästi kuin välillisestikin.                       työntekijöille työttömyyttä sekä inhimil-
21691:     Mahdollinen siirto tulisi siis voimakkaasti                lisiä kärsimyksiä?
21692: 
21693:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1992
21694: 
21695:                                              Kari Urpilainen
21696: 
21697: 
21698: 
21699: 
21700:  220051L
21701: 2                                        1992 vp -   KK 140
21702: 
21703: 
21704: 
21705: 
21706:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21707: 
21708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan luonnollisen poistuman kautta, vaan toi-
21709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mintoja supistamalla.
21710: olette 13 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-         Säästö- ja supistamistavoitteiden saavuttami-
21711: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     seksi pääesikunta on esittänyt muun muassa
21712: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         varuskuntien ja joukko-osastojen (vast.) lak-
21713: Kari Urpilaisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-      kauttamisia. Puolustusministeriön vuoden 1993
21714: myksen n:o 140:                                      talousarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly va-
21715:                                                      ruskuntia koskevia toimenpiteitä.
21716:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että          Puolustusministeriö on käynnistänyt selvitys-
21717:        maamme ainoaa asekoulua ollaan siirtä-        työn ja kehittämisohjelman laatimisen siitä, mitä
21718:        mässä varsin löysin perustein Kokkolas-       varuskuntia pitkällä tähtäyksellä ylläpidetään ja
21719:        ta Lahteen, ja                                kehitetään toimintoja keskittämällä. Tässä
21720:            katsooko Hallitus, että valtiovallalle,   yhteydessä otetaan huomioon myös puolustus-
21721:        jonka erityisessä suojeluksessa maamme        poliittiset ja valmiudelliset näkökohdat, sekä
21722:        työvoima on, on sopivaa menettelyä se,        aluepoliittiset näkökohdat niin pitkälle kuin se
21723:        että tehdään edellä mainittu siirto, jonka    on mahdollista.
21724:        seurauksena muutoinkin korkeaa työttö-           Henkilöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia
21725:        myyttä potevalle paikkakunnalle aiheu-        ei kyettäne täysin poistamaan, mutta ne pidetään
21726:        tetaan lisää taloudellisia ongelmia ja        mahdollisimman pieninä ottamalla paikkakun-
21727:        työntekijöille työttömyyttä sekä inhimil-     takohtaiset tarpeet huomioon.
21728:        lisiä kärsimyksiä?                               Sotilaalliselle maanpuolustukselle annetut ra-
21729:                                                      hoituskehykset ja henkilöstön vähentämisvel-
21730:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voitteet pakottavat kipeisiin leikkauksiin, jotka
21731: vasti seuraavaa:                                     tulevat koskemaan valtakunnan kaikkia osia.
21732:                                                      Voimavaroja koskevien säästöpäätösten johdos-
21733:    Sotilaallisen maanpuolustuksen menokehyk-         ta voidaan joutua toteuttamaan sellaisiakin
21734: set vuonna 1993 ovat 452 miljoonaa markkaa,          muutoksia, jotka eivät näytä paikalliselta tasolta
21735: vuonna 1994 697 miljoonaa markkaaja vuonna           katsottuna tarkoituksenmukaisilta.
21736: 1995 711 miljoonaa markkaa pienemmät kuin               Puolustusministeriön hallinnonalalla jatke-
21737: vuoden 1992 budjetissa hyväksytyt menot. Val-        taan suunnittelutyötä valtiovarainministeriön
21738: tioneuvoston päätöksen mukaisesti puolustus-         antamien suunnitteluehtojen täyttämiseksi. Pyr-
21739: hallinnon henkilöstöä on supistettava vuosina        kimyksenä on puolustusvoimien lakisääteisten
21740: 1992-1995 noin 5,4 %, eli yhteensä 1 140 henki-      tehtävien edellyttämän toiminnan tason säilyttä-
21741: löä. Tätä säästövaatimusta ei kyetä toteutta-        minen.
21742: 
21743:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1992
21744: 
21745:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
21746:                                          1992 vp -   KK 140                                           3
21747: 
21748: 
21749: 
21750: 
21751:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21752: 
21753:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 syfte att uppnå de angivna målen för inbe-
21754: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sparingar och nedskärningar har huvudstaben
21755: den 13 april 1992 tili vederbörande medlem av        föreslagit bl.a. indragning av garnisoner och
21756: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    truppförband (motsv.). 1 försvarsministeriets
21757: dagsman Kari Urpilainen undertecknade spörs-         budgetförslag för år 1993 ingår dock inte några
21758: mål nr 140:                                          åtgärder som gäller garnisoner.
21759:                                                         Försvarsministeriet har satt igång ett utred-
21760:           År Regeringen medveten om att man          ningsarbete och bötjat dra upp riktlinjerna för
21761:        på synnerligen lösa grunder håller på att     ett utvecklingsprogram i syfte att klargöra vilka
21762:        flytta landets enda vapenskola från Kar-      garnisoner som på lång sikt skall upprätthållas
21763:        leby tili Lahtis, och                         och utvecklas genom en koncentrering av funk-
21764:           anser Regeringen att det för statsmak-     tionerna. 1 detta sammanhang beaktas också
21765:        ten, under vars särskilda beskydd landets     synpunkter som gäller försvarspolitik och be-
21766:        arbetskraft står, är ett lämpligt förfaran-   redskap, samt regionalpolitiska synpunkter så
21767:        de att låta den ovan nämnda forflyttning-     långt det är möjligt.
21768:        en ske, då följden är att en ort som även        Det är knappast möjligt att helt eliminera de
21769:        annars genomlever en tid av hög arbets-       menliga verkningarna vad personalen beträffar,
21770:        löshet åsamkas ytterligare ekonomiska         men avsikten är att göra dem så små som möjligt
21771:        problem och att arbetstagarna drabbas         genom att beakta behoven på de enskilda orter-
21772:        av arbetslöshet och mänskligt lidande?        na.
21773:                                                         De fmansieringsramar som har satts ut för det
21774:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        militära försvaret och forpliktelserna i fråga om
21775: anföra följande:                                     nedskärning av personalen ger upphov tili smärt-
21776:                                                      samma operationer, som kommer att beröra
21777:    Utgiftsramarna för det militära försvaret är år   rikets alla delar. På grund av de beslut som gäller
21778: 1993 452 milj. mk, år 1994 697 milj. mk och år       inbesparing av resurser kan det bli nödvändigt
21779: 1995 711 milj. mk mindre än de utgifter som          att genomföra också sådana förändringar som,
21780: godkänts i budgeten for år 1992. Enligt stats-       betraktade ur ett lokalt perspektiv, kanske inte
21781: rådets beslut skall försvarsmaktens personai         verkar ändamålsenliga.
21782: åren 1992-95 skäras ned med ca 5,4 %, dvs.              lnom försvarsministeriets förvaltningsområde
21783: med sammanlagt 1 140 personer. Det är inte           fortgår planeringsarbetet i syfte att uppfylla de
21784: möjligt att forverkliga detta inbesparingsmål        planeringsvillkor som finansministeriet medde-
21785: genom naturlig avgång. Vissa inskränkningar av       lat. Avsikten är att bibehålla den nuvarande
21786: verksamheten måste därför genomföras.                nivån för den verksamhet som försvarsministe-
21787:                                                      riets lagstadgade uppgifter förutsätter.
21788: 
21789:      Helsingforsden 12 maj 1992
21790: 
21791:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
21792:                                                 1992 vp
21793: 
21794: Kirjallinen kysymys 141
21795: 
21796: 
21797: 
21798: 
21799:                                    Urpilainen: Evijärven ja Kortesjärven välisen tien perusparanta-
21800:                                       misen aikataulusta
21801: 
21802:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21803: 
21804:     Evijärvi-Kortesjärvi-tien (mt n:o 740) kun-       vottavaa, että valtiovalta käynnistäisi hankkeen
21805: nostaminen on puhuttanut jo pitkään. Alueen           nopeasti. Juuri tämänkaltaisella työllistävällä
21806: peruskunnat ovat osoittaneet toiveensa asian-         kohteena olisi seutukunnalle piristävä vaikutuk-
21807: omaisen huonokuntoisen tieyhteyden kuntoon            sensa synkän työttömyyden keskellä.
21808: saattamisesta jo vuosia. Tien heikkoutta kuvan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21809: nee se, että jo useampana vuonna on jouduttu          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21810: asettamaan kelirikkoaikana nopeusrajoitus 50          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21811: kmlh osalle tietä juuri Evijärven ja Kortesjärven     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21812: välillä. Tieosuuden nostaminen kantatietasoi-
21813: seksi on ollut esillä useissa neuvotteluissa jo                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21814: monen vuoden ajan sekä valtiovarainministeriön                maantie n:o 740 osuudella Evijärvi-
21815: että tieviranomaisten kanssa. Tiehanke saatiin                Kortesjärvi on todella heikkorakentei-
21816: Vaasan tiepiirin uuteen toiminta- ja taloussuun-              nen eikä vastaa tämän päivän turvalli-
21817: nitelmaan (1992-1995),jossa se sijoitetaan vuo-               sen liikennöinoin asettamia vaatimuk-
21818: sille 1995-1997. Hankkeen kustannusarvioksi                   sia, ja
21819: ilmoitetaan 27,5 milj. markkaa.                                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21820:     Koska yllä mainittu tieyhteys on osa Seinäjo-             ryhtyä, jotta ko. tieyhteyden rakentamis-
21821: ki-Kauhava-Ylivieska-Oulu-tiehanketta,                        aikataulua voitaisiin jouduttaa niin, että
21822: olisi perusteltua, että hankkeen toteuttamista                rakentamaan päästäisiin mahdollisim-
21823: joudutettaisiin. Evijärven-Kortesjärven alueen                man pian etenkin nyt korkean työttö-
21824: todella huonon työllisyystilanteen takia olisi toi-           myyden aikana?
21825: 
21826:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1992
21827:                                             Kari Urpilainen
21828: 
21829: 
21830: 
21831: 
21832: 220051L
21833: 2                                       1992 vp -   KK 141
21834: 
21835: 
21836: 
21837: 
21838:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21839: 
21840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
21842: olette 13 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-
21843: jeenne n:o 507 ohella toimittanut valtioneuvos-        Maantie n:o 740 välllä Kortesjärvi-Evijärvi
21844: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      on öljysorapäällysteinen, huonokuntoinen ja
21845: sanedustaja Kari Urpilaisen näin kuuluvasta         suuntaukseltaan heikko. Sen liikennemäärä on
21846: kirjallisesta kysymyksestä n:o 141:                 620--950 autoa/vrk.
21847:                                                        Vaasan tiepiirin suunnitelmissa yhteysväli on
21848:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       esitetty parannettavaksi vuonna 1995 perustien-
21849:        maantie n:o 740 osuudella Evijärvi-          pidon (mom. 31.24.21) määrärahoin. Hankkeen
21850:        Kortesjärvi on todella heikkorakentei-       kustannusarvio on 27,5 Mmk. Tiesuunnitelma
21851:        nen eikä vastaa tämän päivän turvalli-       väillle Sauna-aho-Evijärvi on valmis. Välille
21852:        sen liikennöinnin asettamia vaatimuk-        Kortesjärvi-Sauna-aho suunnitelma on tekeillä
21853:        sia, ja                                      ja valmistuu keväällä 1993.
21854:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Tielaitos on esittänyt hankkeen aloittamista
21855:        ryhtyä, jotta ko. tieyhteyden rakentamis-    Sauna-ahon ja Evijärven välisellä osuudella syk-
21856:        aikataulua voitaisiin jouduttaa niin, että   syllä 1992 työllisyysvaroin (4,9 km, kustannusar-
21857:        rakentamaan päästäisiin mahdollisim-         vio 9, 7 Mmk). Asia ratkeaa, kun kuluvana
21858:        man pian etenkin nyt korkean työttö-         vuonna laaditaan lisätyöohjelmia työministe-
21859:        myyden aikana?                               riössä.
21860: 
21861:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
21862: 
21863:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
21864:                                          1992 vp -   KK 141                                          3
21865: 
21866: 
21867: 
21868: 
21869:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
21870: 
21871:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Landsväg nr 740 på vägavsnittet Kortesjär-
21872: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       vi-Evijärvi är belagd med oljegrus, den är i
21873: 507 av den 13 april 1992 tili vederbörande           dåligt skick och har svag linjeföring. Trafiktät-
21874: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    heten är 620-950 bilar/dygn.
21875: de av riksdagsman Kari Urpilainen underteck-             1 Vasa vägdistrikts planer fmns en förbättring
21876: nade spörsmål nr 141:                                av vägavsnittet 1995 med medel avsedda för
21877:           År Regeringen medveten om att väg-         grundväghållning (mom. 31.24.21). Projektet
21878:        avsnittet Evijärvi-Kortesjärvi landsväg       beräknas kosta 27,5 miljoner mark. Vägplanen
21879:        nr 740 är i mycket dåligt skick och inte      för vägavsnittet Sauna-aho--Evijärvi är fär-
21880:        uppfyller de krav som ställs på tryggt        dig. Planen för vägavsnittet Kortesjärvi-Sauna-
21881:        körande, och                                  aho är under bearbetning och blir färdig våren
21882:                                                      1993.
21883:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21884:        ta för att byggnadstidtabellen för ovan           Vägverket har ·föreslagit att projektet skall
21885:        nämnda vägförbindelse skall påskyndas         påbörjas på vägavsnittet Sauna-aho och Evijärvi
21886:        så att arbetena, speciellt i dessa tider av   på hösten 1992 med sysselsättningsmedel (4,9
21887:                                                      ~. kostnadsberäkning 9,7 miljoner mark).
21888:        arbetslöshet, kunde inledas så fort som
21889:        möjligt?                                      Arendet avgörs i samband med besluten om
21890:                                                      tilläggsarbetsprogram vilka görs i arbetsministe-
21891:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               riet.
21892: vördsamt anföra följande:
21893: 
21894:      Helsingforsden 8 maj 1992
21895: 
21896:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
21897:                                                 1992 vp
21898: 
21899: Kirjallinen kysymys 142
21900: 
21901: 
21902: 
21903: 
21904:                                    0. Ojala ym.: Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyksen edis-
21905:                                        tämisestä
21906: 
21907: 
21908:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21909: 
21910:     Pöytä- ja kannettavat tietokoneet ja teleko-      laitteissa käytettyjä aineita, mm. muoveja, ei ole
21911: piolaitteet ovat merkittävällä tavalla helpotta-      standardoitu. Valmistajalla on niistä paras tietä-
21912: neet toimistotyötä. Elektroniikkateollisuuden         mys.
21913: nopean kehityksen takia tuote usein vanhenee              Menettelyn haittapuolena voidaan luonnolli-
21914: teknisesti jo kolmessa neljässä vuodessa, vaikka      sesti todeta kuljetusten lisääntyminen ja Suomen
21915: laitteita saatetaankin käyttää tätä pidempään.        kohdalla se, että tuottaja useissa tapauksissa
21916: Useat näistä laitteista ovat myös leviämässä          sijaitsee maan ulkopuolella, jolloin on vaikea
21917: koteihin, joissa ennestään on jo ollut jääkaappe-     tietää, mihin palautettu laite todella päätyy.
21918: ja ja pakastimia sekä televisioita ja radioita.       Palautusvelvollisuus voitaisiin ajatella sidotta-
21919:     Saksassa on suunniteltu, että vuodesta 1994       vaksi maahantuojaan ja sitä kautta valmista-
21920: alkaen asiakkaat voisivat palauttaa elektroniik-      jaan, mutta maahantuojayhtiöiden eliniät vaih-
21921: kateollisuuden valmistamat laitteet panttipullo-      televat. Tarvittaisiinjoka tapauksessa myös muu
21922: jen tapaan niin, että teollisuudella olisi vastaan-   menettely rinnalle.
21923: ottovelvollisuus.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21924:     Takaisinottovelvollisuus pakottaisi valmista-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21925: jat suunnittelemaan tuotteensa niin, että niistä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21926: käytönjälkeen palautuksen yhteydessä voitaisiin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21927: käyttää mahdollisimman paljon hyväksi. Tässä
21928: mielessä palautuminen valmistajalle ohjaisi tuo-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
21929:  tekehittelyä myös sitä silmällä pitäen, miten               jotta toimistojen ja kotien käytössä ole-
21930:  tuote aikanaan voitaisiin mahdollisimman hyvin              via sähkö- ja elektroniikkalaitteita, kuten
21931:  käyttää uudelleen. Tämä johtaisi esimerkiksi                tietokoneita, telekopioita, tulostimia, te-
21932:  käytettyjen muovilaatujen määrän vähenemi-                  levisioita, radioita, kylmälaitteita ym.,
21933:  seen ja laitteen rakenteen sellaiseen kehittämi-            voitaisiin ohjata uudelleen hyödynnettä-
21934:  seen, että hyväksikäyttö palautuksen jälkeen                viksi käytön jälkeen, ja voitaisiinko tässä
21935:  olisi mahdollisimman helppoa.                               osana käyttää valmistajaan kohdistetta-
21936:     Eri valmistajien tuotteiden uudelleenkäyttö ja           vaa vastaanottovelvoitetta, mikä pakot-
21937:  kierrätys ei ole yhtä helppoa esimerkiksi yhteis-           taisi valmistajan ottamaan tuotekehitte-
21938:  kunnan ylläpitämille kierrätyskeskuksille, koska            lyssään huomioon laitteen kierrätyksen?
21939: 
21940:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1992
21941: 
21942:            Outi Ojala                    Marjatta Stenius-Kaukonen         Hannele Luukkainen
21943:            Tuija Maaret Pykäläinen       Kyllikki Muttilainen              Osmo Polvinen
21944:            Heidi Hautala                 Tuulikki Hämäläinen               Esko Seppänen
21945:            Tuulikki Ukkola               Liisa Jaakonsaari                 Marjatta Vehkaoja
21946:            Timo Laaksonen                Martti Korhonen                   Ulla Anttila
21947:            Arja Ojala                    Pekka Haavisto                    Raimo Vuoristo
21948:            Matti Vähänäkki               Tina Mäkelä                       Esko Helle
21949:                                          Claes Andersson
21950: 
21951: 
21952: 
21953:  220051L
21954: 2                                          1992 vp -   KK 142
21955: 
21956: 
21957: 
21958: 
21959:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21960: 
21961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alaa yleisemminkin. Romunkeräystä ja käsitte-
21962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lyä on tarkoitus tukea valtion varoin kuluvan
21963: olette 10 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-        vuoden aikana yhteensä noin 8 miljoonalla mar-
21964: jeenne n:o 501 ohella lähettänyt valtioneuvoston       kalla. Syntynyt tilanne on osoitus siitäkin, että
21965: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tarvitaan nykyistä tehokkaampia ohjauskeinoja,
21966: edustaja Outi Ojalan ym. kirjallisesta kysymyk-        jotta välttämätön kierrätys toimisi myös vaikeu-
21967: sestä n:o 142, jossa tiedustellaan:                    tuneessa taloudellisessa tilanteessa.
21968:                                                           Ympäristöministeriö asetti 11.4.1991 toimi-
21969:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         kunnan, jonka tehtävänä on uudistaa jätehuol-
21970:        jotta toimistojen ja kotien käytössä ole-       tolaki siten, että se nykyistä paremmin vastaisi
21971:        via sähkö- ja elektroniikkalaitteita, ku-       omaksuttujajätehuoltopolitiikan uusia tavoittei-
21972:        ten tietokoneita, telekopioita, tulostimia,     ta ja Euroopan yhdentymiskehitystä. Nykyisen
21973:        televisioita, radioita, kylmälaitteita ym.,     jätehuoltolain päätavoitteiden, jätteiden hyö-
21974:        voitaisiin ohjata uudelleen hyödynnettä-        dyntämisen ja ympäristönsuojelun edistämisen,
21975:        viksi käytön jälkeen, ja voitaisiinko tässä     rinnalle uuteen jätelakiin on tarkoitus lisätä
21976:        osana käyttää valmistajaan kohdistetta-         muun muassa kestävän kehityksen sekä jätteiden
21977:        vaa vastaanottovelvoitetta, mikä pakot-         määrän ja haitallisuuden vähentämisen tavoit-
21978:        taisi valmistajan ottamaan tuotekehitte-        teet ja vaatimus parhaan taloudellisesti käyttö-
21979:        lyssään huomioon laitteen kierrätyksen?         kelpoisen tekniikan soveltamisesta. Tuotteiden
21980:                                                        valmistajille ja maahantuojille tulee nykyistä
21981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suurempi velvollisuus osallistua käytettyjen tuot-
21982: vasti seuraavaa:                                       teiden ja romujen talteenoton ja hyödyntämisen
21983:                                                        järjestämiseen. Tämä tarkoittaa myös sähkö- ja
21984:    Nykyisen jätehuoltolain mukaan jätteen hyö-         elektroniikkalaitteita. Tarvittaessa käytettyjen
21985: dyntämiseen ohjaaminen on pääosaltaan jätteen          tuotteiden ja romujen hyödyntämistä tulisi voida
21986: tuottajan ja osittain kunnan velvollisuus. Kysy-       edistää myös taloudellisten ohjauskeinojen, ku-
21987: myksessä tarkoitettujen jätteiden keräyksestä          ten palautusmaksun, avulla.
21988: huolehtii kuitenkin käytännössä lähinnä romu-             Euroopan talousaluetta koskevan sopimuk-
21989: kauppaorganisaatio. Suomessa poistetaan vuo-           sen tullessa voimaan jätehuoltomääräysten tulee
21990: sittain käytöstä tuhansia tietokoneita. Noin neljä     olla Euroopan yhteisön säännösten mukaisia ja
21991: viidesosaa romutetun koneen osista, painossa           kaikissa sopimusmaissa keskenään mahdollisim-
21992: mitattuna, toimitetaan kiertoon. Erityisesti jalo-     man yhdenmukaisia. Suomessa ei ole perusteita
21993: metallit otetaan talteen romutetuista tietokoneis-     antaa omia, pitkälle meneviä määräyksiä, jotka
21994: ta. Monet kunnat ovat järjestäneet kotitalousro-       olennaisesti poikkeaisivat Euroopan yhteisöjen
21995: mun ja muun metalliromun erillisvastaanoton            tai muiden sopimusmaiden määräyksistä. Eu-
21996: esimerkiksi kaatopaikalla. Myös romun keräys-          roopan yhteisössä jätehuoltosäännösten kehittä-
21997: tempauksia on järjestetty ajoittain erityisesti        minen on nykyisin voimakasta ja ripeätä. Kehi-
21998: haja-asutusalueilla. Talteenotettu kotitalousro-       tystyö vastaa myös meillä asetettuja tavoitteita.
21999: mu ja muu romu on toimitettu autopaloittamoi-          Uusissa jätehuoltoa koskevissa direktiiviehdo-
22000: hinja erotetut metallit sieltä edelleen metalliteol-   tuksissa tähdennetään tuotteen valmistajan ja
22001: lisuuden raaka-aineeksi. Keräys ei kuitenkaan          maahantuojan vastuuta jätehuollon ja jätteiden
22002: aina ole ulottunut koko maahan eikä kaikkiin           hyödyntämisen järjestämisessä. Jätehuoltolain-
22003: kysymyksessä tarkoitettuihin romuihin. Viime           säädännön uudistamisessa varaudutaan siihen,
22004: aikoina keräys on taloudellisista syistä taantunut     että tällaiset periaatteet saatetaan voimaan myös
22005: ja osittain pysähtynyt. Tilanne koettelee romu-        Suomessa.
22006: 
22007:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1992
22008: 
22009:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
22010:                                          1992 vp -   KK 142                                           3
22011: 
22012: 
22013: 
22014: 
22015:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22016: 
22017:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skrotbranschen. Skortinsamlingen och skrotbe-
22018: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     handlingen kommer under innevarande år att
22019: se nr 501 av den 10 april 1992 tili vederbörande     stödjas med omkring 8 miljoner mark statsme-
22020: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         del. Den förhandenvarande situationen tyder
22021: följande av riksdagsman Outi Ojala m.fl. under-      också på att det behövs effektivare styrningsme-
22022: tecknade spörsmål nr 142:                            del för att den nödvändiga återvinningen skall
22023:                                                      kunna fungera också under sämre ekonomiska
22024:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       konjunkturer.
22025:        ta för att de elektriska och elektroniska        Miljöministeriet tillsatte 11.4.1991 en kom-
22026:        apparater som används på kontoren och         mission som fick i uppgift att förnya avfallshan-
22027:        i hemmen, såsom datorer, teleko-              teringslagen så att den bättre än för närvarande
22028:        pieringsapparater, skrivare, televisioner,    motsvarar de nya målen för avfallspolitiken och
22029:        radioapparater, kylanläggningar osv. då       den europeiska integrationen. Jämsides med hu-
22030:        de tas ur bruk skali kunna återvinnas,        vudmålen för den nuvarande avfallshanterings-
22031:        och kunde man som en del härav förplik-       lagen, alltså främjandet av avfallsåtervinning
22032:        ta tillverkaren att ta emot varan, vilket     och miljövård, skall den nya avfallslagen bland
22033:        skulie tvinga honom att i sin produktut-      annat innefatta principerna för hållbar utveck-
22034:        veckling beakta återvinningen av pro-         ling samt minskning av avfaliets mängd och
22035:        dukten?                                       skadlighet, vidare krav på användning av bästa
22036:                                                      ekonomiskt användbara teknik. Tiliverkare och
22037:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               importörer åläggs en större förpliktelse än för
22038: vördsamt anföra följande:                            närvarande att ta del i organiseringen av insam-
22039:                                                      lingen och nyttjandet av begagnade produkter
22040:     Enligt den nuvarande avfallshanteringslagen      och skrot. Detta gälier också elektriska och
22041: är det huvudsakligen producenten och i viss          elektroniska apparater. Vid behov skall det ock-
22042: utsträckning kommunen som är skyldiga att se         så bli möjligt att främja återvinningen av begag-
22043: tili att avfali återvinns. Men i praktiken är det    nade varor och skrot med tillhjälp av ekonomis-
22044: främst skrothandelsorganisationerna som står         ka styrningsmedel såsom returavgifter.
22045: för insamlingen av det avfali som avses i spörs-        Då avtalet om det europeiska ekonomiska
22046: målet. I Finland tas hundratals datorer ur bruk      området träder i kraft, skall bestämmelserna om
22047: årligen. Omkring fyra femtedelar av delarna i de     avfallshantering harmoniera med Europeiska
22048: skrotade apparaterna, räknat enligt vikten, åter-    gemenskapens regelverk och vara så likartade
22049: används på något sätt. Specielit ädelmetalierna i    som möjligt i alla avtalsländer. Finland har inga
22050: de skrotade apparaterna tas tili vara. Många         grunder för att utfårda egna detaljerade före-
22051: kommuner har ordnat med separat mottagning           skrifter som väsentligen avviker från föreskrif-
22052: av hushålisskrot och annat metaliskrot tili exem-    terna inom Europeiska gemenskapen eller i an-
22053: pel på avstjälpningsplatserna. Vidare har speciel-   dra avtalsländer. Utvecklingen av avfallsbestäm-
22054: la skrotinsamlingskampanjer tidvis ordnats, spe-     melserna inom Europeiska gemenskapen sker nu
22055: cielit i glesbygden. Det tilivaratagna hushålls-     i snabb takt. Detta utvecklingsarbete motsvarar
22056: skrotet och det övriga skrotet har levererats tili   de mål som också Finland har ställt upp. I de nya
22057: bilskroterier, som vidarebefordrar de separerade     förslagen till avfallsdirektiv betonas produkttill-
22058: metallerna tili metallindustrin som råvara. In-      verkamas och importörernas ansvar för hur
22059:  samlingen har dock inte alltid täckt hela landet    avfallshanteringen och avfallsåtervinningen
22060: och inte heller alla de slag av skrot som avses i    läggs upp. Reformeringen av vår avfallslagstift-
22061:  spörsmålet. På sistone har insamlingen av eko-      ning tar sikte på att dess principer också skall
22062:  nomiska orsaker stagnerat och delvis stoppat        göras gällande i Finland.
22063:  helt. Situationen är utmärkande för nuläget i
22064: 
22065:      Helsingfors den 18 maj 1992
22066: 
22067:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
22068: 1
22069: 1
22070:  1
22071:   1
22072:   1
22073:    1
22074:     1
22075:     1
22076:      1
22077:       1
22078:       1
22079:        1
22080:         1
22081:         1
22082:          1
22083:           1
22084:           1
22085:            1
22086:             1
22087:             1
22088:              1
22089:               1
22090:               1
22091:                1
22092:                 1
22093:                 1
22094:                  1
22095:                   1
22096:                   1
22097:                    1
22098:                                               1992vp
22099: 
22100: Kirjallinen kysymys 143
22101: 
22102: 
22103: 
22104: 
22105:                                   Seppänen: Verohallinnon virkamiesten työaikana harjoittamasta
22106:                                       maksullisesta neuvonnasta
22107: 
22108: 
22109:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22110: 
22111:    Verohallinnon virkamiehet näyttävät osallis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22112: tuvan työaikana alustajina seminaareihin ja ko-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22113: kouksiin, jotka ovat osanottajille maksullisia.     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22114:    On ilmeistä, että myös mainitut virkamiehet      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22115: saavat esityksistään palkkion.
22116:    Näin virkamiehet, joiden tehtäviin kuuluu                  Onko Hallituksen mielestä sopivaa,
22117: maksuton veroneuvonta, käyttävät ammattitai-               että verohallinnon virkamiehet työajalla,
22118: toaan henkilökohtaisen edun tavoitteluun ja sii-           mutta eri korvausta vastaan, antavat
22119: nä sivussa esiintymisellään ylläpitävät myös eri-          maksullista neuvontaa vero- ja myös ve-
22120: laisia seminaari- ja veronkierto-opastusorgani-            ronkiertoasioissa, ja
22121: saatioita.                                                    mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
22122:                                                            jaamiseksi?
22123:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
22124: 
22125:                                           Esko Seppänen
22126: 
22127: 
22128: 
22129: 
22130:  220051L
22131: 2                                        1992 vp -    KK 143
22132: 
22133: 
22134: 
22135: 
22136:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22137: 
22138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Virka-aikana pidettävät tilaisuudet eivät ole
22139: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vapauttaneet virkamiehiä muiden virkatehtä-
22140: olette 14 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       viensä hoitamisesta. Tällöin muutaman tunnin
22141: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      poissaoloa virkapaikalta edellyttäneet tilaisuu-
22142: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       det on käytännössä korvattu virastolle joko
22143: Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       ennen tai jälkeen koulutustilaisuuden. Kestol-
22144: symyksestä n:o 143:                                   taan koko päivän tai useampia päiviä edellyttä-
22145:                                                       neisiin tilaisuuksiin virkamiehet ovat verohalli-
22146:           Onko Hallituksen mielestä sopivaa,          tuksen ilmoituksen mukaan useimmiten käyttä-
22147:        että verohallinnon virkamiehet työajalla,      neet vuosilomapäiviään. Esitykset on käytän-
22148:        mutta eri korvausta vastaan, antavat           nössä valmisteltu kunkin omalla ajalla. Verohal-
22149:        maksullista neuvontaa vero- ja myös ve-        linto ei omalta osaltaan ole korvannut virkamie-
22150:        ronkiertoasioissa, ja                          hille iltaisin ja viikonloppuisin ulkopuolisten
22151:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        järjestämiin tilaisuuksiin käytettyä aikaa.
22152:        jaamiseksi?                                       Verohallinnon ulkopuolisten tahojen järjestä-
22153:                                                       missä tilaisuuksissa palkkion maksaminen on
22154:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          riippunut tilaisuuksien järjestäjistä. Verohalli-
22155: vasti seuraavaa:                                      tuksesta saadun tiedon mukaan käytännössä osa
22156:                                                       järjestäjistä on halunnut maksaa palkkiotaja osa
22157:     Verohallituksen tehtävänä on verohallinto-        ei ole pitänyt sitä tarpeellisena.
22158: lain (188/91) mukaan muun muassa edistää oi-             Verohallinnon sisäisessä koulutuksessa on
22159: keaa ja yhdenmukaista verotusta. Tähän liittyy        kouluttajille maksettu henkilöstön kehittämistä
22160: olennaisesti verotusta koskeva tiedotustoiminta       koskevissa virkaehtosopimuksissa sovittujen
22161: verohallinnon asiakkaille, mikä kuuluu verohal-       palkkioperusteiden mukaiset palkkiot.
22162: linnon virkamiesten tehtäviin. Tätä ohjausta on          Verohallinnolla ei itsellä ole mahdollisuuksia
22163: annettu asiakaskäyntien yhteydessä, puhelinneu-       järjestää laajamittaisia yleisötilaisuuksia, joi-
22164: vontana ja julkisten tiedotusvälineiden kautta        den aiheena ovat ajankohtaiset verokysymyk-
22165: sekä kirjallisesti.                                   set tai yleensä lainsäädännön muutokset.
22166:     Verohallituksen keskeisten tavoitteiden mu-       Ulkopuolisten tahojen järjestämät tilaisuudet
22167: kaista on tiedotustoiminnan ja ohjauksen avulla       ovat siten tukeneet merkittävällä tavalla vero-
22168: saada asiakkaat ymmärtämään, mitä eri toi-            tukseen liittyvää tiedottamista. Nämä tilaisuu-
22169: menpiteitä verolainsäädäntö edellyttää verohal-       det ovat tavoittaneet tehokkaasti tuhansia ve-
22170: linnon asiakkailta, ja samalla lisätä verovelvol-     rohallinnon asiakkaita. Lainsäädännön edellyt-
22171: listen veromoraalia. Tältä osin verohallinnon         tämistä toimenpiteistä tiedottaminen ja annetut
22172: asiantuntijat ovat olleet käytettävissä alustajina    toimintaohjeet ovat vähentäneet huomattavasti
22173: ja luennoitsijoina myös valtakunnallisten elin-       virheitä, mikä on samalla helpottanut verohal·
22174: keinoelämän keskusjärjestöjen järjestämissä           linnon työpaineita. Verohallitus on pitänyt
22175: koulutus- ja seminaaritilaisuuksissa, joissa on       erittäin tärkeänä hallinnon ja sen asiakkaide11
22176: käsitelty verotukseen liittyviä kysymyksiä. Siltä     välisen vuorovaikutuksen lisäämistä myös tälla
22177: osin kuin kysymyksessä on viitattu veronkierto-       tavoin.
22178: asioissa annettavaan neuvontaan, voidaan tode-           Verohallinnon virkamiesten työaikana har·
22179: ta, että puheena oleva menettely on lainvastaista     joittamasta maksullisesta neuvonnasta ei nykyi·
22180: eikä tällaisia tapauksia ole tullut valtiovarainmi-   sin ole yleisiä ohjeita. Puheena olevien ohjeidet
22181: nisteriön tietoon.                                    antaminen on toisaalta varsin ongelmallista ti·
22182:                                        1992 vp -   KK 143                                         3
22183: 
22184: lanteiden moninaisuuden vuoksi. Verohallinto       riö omalta osaltaan pyrkii seuraamaan tulosoh-
22185: siirtyy vuoden 1993 alusta lukien tulosohjauk-     jauksen periaatteiden pohjalta tilanteen kehitty-
22186: seen, mikä korostaa viraston oman valvonnan        mistä ja tarvittaessa antamaan myös yleisiä me-
22187: merkitystä myös tältä osin. Valtiovarainministe-   nettely ohjeita asiassa.
22188: 
22189:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1992
22190: 
22191:                                                             Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22192: 4                                        1992 vp -   KK 143
22193: 
22194: 
22195: 
22196: 
22197:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22198:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         övriga tjänsteuppgifter. Härvid har tillställning-
22199: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ar som förutsatt några timmars frånvaro från
22200: den 14 april 1992 till vederbörande medlem av        arbetsplatsen i praktiken ersatts till ämbetsver-
22201: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ket antingen före eller efter utbildningsdagen.
22202: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-           För sådana tillställningar som pågått en hel
22203: mål nr 143:                                          dag eller flera dagar har tjänstemännen enligt
22204:                                                      skattestyrelsens anmälan oftast använt sina
22205:           Anser Regeringen att det är lämpligt       semesterdagar. Anförandena har i praktiken
22206:        att skatteförvaltningens tjänstemän un-       förberetts under vars och ens privata tid.
22207:        der sin arbetstid, men mot skild ersätt-      Skatteförvaltningen har för sin del inte givit
22208:        ning, ger avgiftsbelagd rådgivning i skat-    ersättning till tjänstemännen för den tid som de
22209:        teärenden, även i ärenden som gäller att      under kvällar och veckoslut använt för tillställ-
22210:        kringgå skatter, och                          ningar som arrangerats av utomstående.
22211:           vad ämnar Regeringen göra för att             De arvoden som betalts för tillställningar som
22212:        avhjälpa missförhållandet?                    utomstående instanser - alltså inte skatteför-
22213:                                                      valtningen - anordnat, är beroende av arrangö-
22214:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rema. Enligt information som inhämtats från
22215: anföra följande:                                     skattestyrelsen har en del av arrangörema i
22216:                                                      praktiken velat betala ett arvode medan andra
22217:    Enligt lagen om skatteförvaltningen (188/91)      inte har ansett det behövligt.
22218: skall skattestyrelsen bland annat främja en riktig      1 skatteförvaltningens intema utbildning har
22219: och enhetlig beskattning. Detta inbegriper till      man till utbildama betalt arvoden i enlighet med
22220: väsentliga delar informationsverksamhet om           de grunder för arvoden som definieras i de
22221: beskattning, vilket utgör en av de uppgifter som     tjänstekollektivavtal som gäller personalutveck-
22222: tjänstemännen inom skatteförvaltningen har.          ling.
22223: Dylika anvisningar har givits i samband med              Skatteförvaltningen själv har inte möjligheter
22224: kundbesöken, som telefonrådgivning och via           att för allmänheten anordna omfattande tillställ-
22225: offentliga massmedia samt skriftligt.                ningar, vars teman är aktuella skattefrågor eller
22226:    Att genom informationsverksamhet och an-          ändringar i lagstiftningen i allmänhet. De till-
22227: visningar få kundema att förstå vilka olika          ställningar som anordnats av utomstående
22228: åtgärder skattelagstiftningen förutsätter av skat-   instanser har sålunda på ett betydande sätt varit
22229: teförvaltningens kunder och att samtidigt höja       till stöd för sådan information som hänför sig till
22230: de skattskyldigas skattemoral överensstämmer         beskattningen. Dessa tillställningar har på ett
22231: med skattestyrelsens centrala mål. Till denna del    effektivt sätt nått tusentals kunder inom skatte-
22232: har experter inom skatteförvaltningen stått till     förvaltningen. lnformationen om de åtgärder
22233: förfogande som inledare och föreläsare även på       som lagstiftningen förutsätter och de givna före-
22234: utbildningsdagar och seminarier som ordnats av       skriftema har avsevärt minskat felen, vilket sam-
22235: riksomfattande centralorganisationer inom nä-        tidigt har minskat skatteförvaltningens arbets-
22236: ringslivet och där frågor som hänför sig till        börda. Skattestyrelsen anser att en ökning av
22237: beskattningen har behandlats. Vad gäller före-       växelverkan mellan förvaltningen och dess kun-
22238: komsten av rådgivning i skattesmitning, till vil-    der även på detta sätt är av essentien betydelse.
22239: ket hänvisas i spörsmålet, kan man konstatera            1 detta nu finns det inga allmänna anvisningar
22240: att ett dylikt förfarande är lagstridigt och att     om den avgiftsbelagda rådgivningen som tjänste-
22241: finansministeriet inte har fått kännedom om          män inom skatteförvaltningen utövar under ar-
22242: några sådana fall.                                   betstid. Å andra sidan är det väldigt problema-
22243:    Tillställningar som hålls under tjänstetid har    tiskt att ge nämnda anvisningar på grund av
22244: inte befriat tjänstemännen från skötseln av sina     situationemas mångfald. År 1993 inleds resul-
22245:                                            1992 vp -   KK 143                                         5
22246: 
22247: tatstyming inom skatteförvaltningen vilket beto-       ling utgående från resultatstymingens principer
22248: nar betydelsen av ämbetsverkets egen tillsyn           och att vid behov ge allmänna anvisningar om
22249: även till denna del. Finansministeriet strävar         förfarandet i frågan.
22250: efter att för sin del följa upp situationens utveck-
22251:      Helsingforsden 20 maj 1992
22252:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
22253:                                                 1992 vp
22254: 
22255: Kirjallinen kysymys 144
22256: 
22257: 
22258: 
22259: 
22260:                                    Aittoniemi: Uusien verokorttien pidätysprosenteista
22261: 
22262: 
22263: 
22264:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22265: 
22266:    Uudet 1.5.1992 voimaan tulevat verokortit             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22267: ovat aiheuttaneet monille verovelvollisille epä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22268: miellyttävän yllätyksen. Erityisesti vähätuloisilla   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22269: verovelvollisilla ennakonpidätysprosentti on          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22270: noussut useissa tapauksissa lähes kolminkertai-
22271: seksi. Esimerkkinä voidaan mainita eläkeläinen,                  Miten Hallitus selittää sen, että vähä-
22272: jonka pidätysprosentti on tähän saakka ollut 7                tuloisten ennakonpidätysprosentti on
22273: prosenttiyksikköä, mutta joka joutuu nyt mak-                 uusissa verotaulukoissa korotettu jopa
22274: samaan pidätystä 18 prosenttiyksikköä. Suuritu-               lähes kolminkertaiseksi, kun se suuritu-
22275: loisilla pidätysprosentin korotukset ovat olleet              loisimmilla noudattaa huomattavasti
22276: keskimääräisesti pienempiä.                                   matalampaa linjaa, ja
22277:    Verokortissa on suhteellisen tyly ilmoitus sii-               huolehtiiko Hallitus siitä, että koh-
22278: tä, että prosentista ei kannata valittaa ja että              tuuttoman ennakonpidätyksen kohteeksi
22279: ylimääräisestä pidätyksestä saa ruhtinaallisen                joutuneet saavat asiansa käsitellyksi ve-
22280: 7,5 prosentin koron. Muutosten hakemiseen on                  rotoimistoissa asiallisella tavalla?
22281: kuitenkin erityisesti vähätuloisten keskuudessa
22282: suuret paineet, koska pidätysprosentin korotuk-
22283: set ovat kohtuuttomia.
22284: 
22285:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
22286: 
22287:                                             Sulo Aittoniemi
22288: 
22289: 
22290: 
22291: 
22292: 220051L
22293: 2                                         1992 vp -   KK 144
22294: 
22295: 
22296: 
22297: 
22298:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22299: 
22300:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuodelta 1992 toimitettavassa valtionvero-
22301: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuksessa sovellettavista veroasteikoista ja vero-
22302: olette 14 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       prosenteista annetun lain (1671/91) 5 §:n mu-
22303: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kaan ennakonpidätys toimitettiin verovuoden
22304: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       alusta huhtikuun loppuun muutoin viimevuotis-
22305: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        ten veroperusteiden mukaan, mutta vakuutetun
22306: kysymyksestä n:o 144:                                 sairaus- ja kansaneläkevakuutusmaksua perittiin
22307:                                                       kuitenkin jo verovuoden alusta korottamalla
22308:           Miten Hallitus selittää sen, että vähä-     käytössä olleita pidätysperusteita 2 prosenttiyk-
22309:        tuloisten ennakonpidätysprosentti on           siköllä. Jotta maksukertymä koko vuodelta
22310:        uusissa verotaulukoissa korotettu jopa         muodostuisi säädettyjä veroperusteita vastaa-
22311:        lähes kolminkertaiseksi, kun se suuritu-       vaksi, toukokuun alusta sovellettavissa uusissa
22312:        loisimmilla noudattaa huomattavasti            pidätysprosenteissa on otettu huomioon myös
22313:        matalampaa linjaa, ja                          alkuvuoden alipidätys.
22314:           huolehtiiko Hallitus siitä, että koh-          Ennakonpidätysperusteisiin vaikuttavat mo-
22315:        tuuttoman ennakonpidätyksen kohteeksi          net muutkin verotuksessa huomioon otettavat
22316:        joutuneet saavat asiansa käsitellyksi ve-      seikat kuin edellä selostetut vakuutusmaksu-
22317:        rotoimistoissa asiallisella tavalla?           muutokset Eräissä kunnissa on esimerkiksi ko-
22318:                                                       rotettu äyrin hintaa. Verovelvollisen henkilö-
22319:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kohtaiset olosuhteet saattavat niin ikään muut-
22320: vasti seuraavaa:                                      tua veroperusteisiin vaikuttavana tavalla. Kysy-
22321:                                                       myksen perusteluissa mainitussa tapauksessa,
22322:    Vuonna 1991 vakuutetun kansaneläkevakuu-           jolloin pidätysprosentin muutos on ollut tuntu-
22323: tusmaksun määrä oli 1,55 penniä. Maksua ei            va, lienee kysymyksessä myös alaikäisen lapsen
22324: peritty 63 vuotta täyttäneiltä eikä työttömyys-       elättämisestä johtuvien vähennysten poistumi-
22325: tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevilta. Vakuute-       nen lapsen täyttäessä määräiän.
22326: tun sairausvakuutusmaksu oli määrältään 1,70             Uusiin pidätysperusteisiin siirtyminen ai-
22327: penniä ja pennin suurempi siltä osin, kuin mak-       heuttaa aina kyselyjä ja joskus ruuhkiakin
22328: sun perusteena oleva veroäyrimäärä ylitti 80 000      verotoimistoissa. Runsaasta julkisuudesta huo-
22329: äyriä.                                                limatta osa kansalaisista on tietämätön tehdyis-
22330:    Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvion            tä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista tai ha-
22331: käsittelyn ja myöhemmin työmarkkinaratkaisun          luaa varmuuden vuoksi tarkistuttaa saamansa
22332: yhteydessä päädyttiin eräisiin talouden tukitoi-      uuden verokortin. Verohallituksen käsityksen
22333: miin. Kansaneläkevakuutusmaksua päätettiin            mukaan tänä keväänä ei maan suurimmissa
22334: periä kuluvana vuonna myös 63 vuotta täyttä-          verotoimistoissakaan ole ollut erityisiä ongel-
22335: neiltä ja työkyvyttömyys- tai työttömyyseläk-         mia.
22336: keellä olevilta. Lisäksi ratkaisuihin liittyi kan-       Verohallitus vahvistaa ennakonpidätysperus-
22337: saneläke- ja sairausvakuutusmaksun korotus.           teet ennakkoperintälain mukaisesti siten, että
22338: Niin sanotusta eläkkeiden indeksiverosta voitiin      pidätys mahdollisimman tarkoin vastaa vero-
22339: luopua ja maksaa eläkkeille indeksikorotus.           velvollisen maksettavaksi verovuonna tulevaa
22340:    Kansaneläkevakuutusmaksu on kuluvana               veromäärää. Hallituksen ei ole tarpeen puuttua
22341: vuonna määrältään 3,05 penniä kaikille sitä           asiaan muutoin kuin pyrkimällä tuloverotuksen
22342: maksaville. Sairausvakuutusmaksu on 2,20 pen-         tason alentamiseen, kun se taloudelliset tosi-
22343: niä ja 80 000 äyriä ylittävältä osalta 3,70 penniä.   asiat huomioon ottaen on mahdollista.
22344: 
22345:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1992
22346: 
22347:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22348:                                         1992 vp -   KK 144                                          3
22349: 
22350: 
22351: 
22352: 
22353:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22354: 
22355:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt 5 § lagen om skatteskaloma och skatte-
22356: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      procentsatsema vid statsbeskattningen för 1992
22357: den 14 april 1992 tili vederbörande medlem av       (1671191) verkställdes förskottsinnehållning från
22358: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   ingången av skatteåret tili utgången av april på
22359: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-        basis av skattegrundema för 1991, med undan-
22360: mål nr 144:                                         tag av den försäkrades sjukförsäkrings- och
22361:                                                     folkpensionsförsäkringspremie, som redan från
22362:           Hur ämnar Regeringen förklara att         ingången av skatteåret höjdes med 2 procenten-
22363:        innehållningsprocentsatsen för lågin-        heter. För att det belopp som under hela året
22364:        komsttagare har höjts nästan tredubbelt i    inflyter i premier skall matsvara stadgade skat-
22365:        de nya skattetabellema, då den för högin-    tegrunder har i de nya innehållningsprocentsat-
22366:        komsttagare följer en betydligt lägre lin-   ser som skall tillämpas fr.o.m. ingången av maj
22367:        je, och                                      beaktats den lägre innehållningen i början av
22368:            kommer Regeringen att sörja för att      året.
22369:        skattebyråema på ett sakligt sätt behand-       På grundema för förskottsinnehållningen in-
22370:        lar ärenden som gäller sådana personer       verkar utöver de ändringar i försäkringspre-
22371:        som blivit föremål för oskälig förskotts-    miema som anges ovan många andra faktorer
22372:        innehållning?                                som skall beaktas i beskattningen. I vissa
22373:                                                     kommuner har man t.ex. höjt priset på skatte-
22374:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       öret. Dessutom kan den skattskyldiges person-
22375: anföra följande:                                    liga förhållanden ändras så att det inverkar på
22376:                                                     skattegrundema. I det fall som nämns i spörs-
22377:    År 1991 uppgick den försäkrades folkpen-         målsmotiveringen och där ändringen av in-
22378: sionsförsäkringspremie tili 1,55 penni. Premien     nehållningsprocentsatsen har varit kännbar tor-
22379: uppbars inte av personer som fyllt 63 år eller av   de det även vara fråga om att avdragen för
22380: sådana som fick arbetslöshets- eller invalid-       underhåll av ett minderårigt bam har slopats då
22381: pension. Den försäkrades sjukförsäkringspremie      bamet uppnått en viss ålder.
22382: uppgick tili 1, 70 penni och var ett penni högre       En övergång tili nya innehållningsgrunder
22383: när antalet skatteören som utgör grund för          föranleder alltid frågor och ibland t.o.m. rusch
22384: premien översteg 80 000.                            vid skattebyråema. Trots riklig information är
22385:    Vid behandlingen av statsbudgeten för 1992       en del av medborgama ovetande om de beslut
22386: och senare i samband med uppgörelsen på ar-         som fattats och deras inverkan, eller vill för
22387: betsmarknaden fattade man beslut om vissa           säkerhets skull kontrollera att det nya skattekor-
22388: ekonomiska stödåtgärder. Man beslöt att under       tet är rätt. Enligt skattestyrelsens uppfattning
22389: innevarande år uppbära folkpensionspremien          har det i vår inte förekommit några särskilda
22390: även av personer som fyllt 63 år och av personer    problem ens vid de största skattebyråema.
22391: som får invalid- och arbetslöshetspension. Dess-       Skattestyrelsen fastställer grundema för för-
22392: utom medförde uppgörelsen att folkpensionsför-      skottsinnehållningen enligt lagen om förskotts-
22393: säkrings- och sjukförsäkringspremien höjdes.        uppbörd så att innehållningen så exakt som
22394: Man kunde avstå från den s.k. indexskatten på       möjligt motsvarar den skatt som den skattskyldi-
22395: pensionema och betala en indexförhöjning på         ge skall betala under skatteåret. Regeringen
22396: pensionema.                                         behöver inte vidta några åtgärder beträffande
22397:    Folkpensionsförsäkringspremien är i år 3,05      saken utom genom att sträva efter en lägre
22398: penni för alla som skall betala premien. Sjukför-   skattenivå vid inkomstbeskattningen då det med
22399: säkringspremien är 2,20 penni och för den del       beaktande av de ekonomiska realitetema är
22400: som överstiger 80 000 skatteören 3, 70 penni.       möjligt.
22401: 
22402:      Helsingfors den 20 maj 1992
22403: 
22404:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
22405:                                                 1992vp
22406: 
22407: lllijallinen kysymys 145
22408: 
22409: 
22410: 
22411: 
22412:                                    Seppänen: Pankeille myönnetyn tuen ehtojen toteutumisesta
22413: 
22414: 
22415:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22416: 
22417:    Julkistaessaan 18.3.1992 pankkien ns. tukipa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22418: kettia pääministeri Aho esitti, että pankkien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22419: johdossa sitoudutaan omalla henkilökohtaisella        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22420: riskillä tervehdyttämiseen, että virheistä vastuul-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22421: listen johtajien kohdalla suoritetaan tarpeelliset
22422: henkilöjärjestelyt ja että johtajien palkkoja ja                Kuinka on toteutunut se, mitä päämi-
22423: muita etuisuuksia leikataan.                                 nisteri Aho edellytti pankeilta 18.3.1992,
22424:     Itse asiassa pääministeri Aho ei vain esittänyt          ja jos se ei ole toteutunut,
22425: tällaisia järjestelyjä vaan suorastaan edellytti                mitä Hallitus aikoo tehdä tahtonsa
22426: niitä. Pankit ovat sittemmin informoineet pää-               toteuttamiseksi?
22427: ministeriä omista toimistaan.
22428:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
22429: 
22430:                                             Esko Seppänen
22431: 
22432: 
22433: 
22434: 
22435: 220051L
22436: 2                                       1992 vp -   KK 145
22437: 
22438: 
22439: 
22440: 
22441:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22442: 
22443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kan luotonannon. Lisäksi pankkien toiminta-
22444: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       edellytyksiä vahvistettiin muilla toimilla, kuten
22445: olette 14 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     peruskoron nostolla.
22446: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Koko yhteiskunnan tarvitseman vakaan
22447: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     pankkiympäristön turvaamiseksi on myös perus-
22448: Seppäsen kirjallisesta kysymyksestä n:o 145:        tettu vakuusrahasto ja pankkien valvontaa te-
22449:                                                     hostetaan.
22450:           Kuinka on toteutunut se, mitä päämi-         Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan, on
22451:        nisteri Aho edellytti pankeilta 18.3.1992,   pankeilta myös edellytetty omia toimia toimin-
22452:        ja jos se ei ole toteutunut,                 tansa tehostamiseksi. Sekä Suomen Pankkiyh-
22453:           mitä Hallitus aikoo tehdä tahtonsa        distys että yksittäiset pankit ovat sen jälkeen
22454:        toteuttamiseksi?                             informoineet hallitusta toimistaan ja suunnitel-
22455:                                                     mistaan tässä mielessä. On tietenkin kunkin
22456:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pankin oma asia päättää, miten se toimintaansa
22457: vasti seuraavaa:                                    tehostaa.
22458:                                                        Saadun informaation perusteella voidaan to-
22459:    Hallitus on toteuttanut määrätietoisia toimia    deta pankkien jo ryhtyneen tai valmistelevan
22460: pankkien toimintakyvyn turvaamiseksi. Ajautu-       laajamittaisia uudelleenjärjestelyjä organisaati-
22461: minen niin sanottuun luottolamaan merkitsisi        oidensa kaikilla tasoilla, johtoportaat mukaan
22462: yritysten, kotitalouksien ja koko yhteiskunnan      lukien. Osan näistä toimista muodostavat henki-
22463: toimintakyvyn halvaantumista, juuri kun talou-      lövähennykset ja siirrot uusiin tehtäviin.
22464: dellinen kehitys on kääntynyt paremmaksi.              Saadun informaation mukaan pankeissa ol-
22465:    Pankeille on tarjottu mahdollisuus kahdek-       laan myös entistä enemmän siirtymässä tulospe-
22466: saan miljardiin markkaan asti vahvistaa vakava-     rusteisiin palkkausjärjestelyihin.
22467: raisuuttaan valtion tekemillä pääomasijoituksil-       Pankit ovatkin ryhtyneet toimiin, jotka toteu-
22468: la, jotka voidaan lukea niin sanottuun ensisijai-   tuessaan johtavat tukipaketin yhteydessä esitet-
22469: seen omaan pääomaan. Täysimääräisesti käytet-       tyjen tavoitteiden toteutumiseen.
22470: tynä tämä mahdollistaa 90-100 miljardin mar-
22471:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1992
22472: 
22473:                                                                           Pääministeri Esko Aho
22474:                                          1992 vp -   KK 145                                         3
22475: 
22476: 
22477: 
22478: 
22479:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22480: 
22481:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mark. Dessutom förhättrades hankeroas verk-
22482: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       samhetshetingelser genom andra åtgärder, t.ex.
22483: den 14 april 1992 tili vederhörande medlem av        genom höjning av grundräntan.
22484: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       För tryggande av den stahila hankmiljö som
22485: dagsman Seppänen undertecknade spörsmål              hela samhället hehöver har även inrättats en
22486: nr 145:                                              säkerhetsfond, och övervakningen av hankeroa
22487:                                                      görs effektivare.
22488:           Hur har de krav som statsminister             Som konstateras i spörsmålet har det också
22489:        Aho 18.3.1992 ställde på hankeroa upp-        förutsatts att hankeroa vidtar egna åtgärder för
22490:        fyllts, och om de inte har uppfyllts,         att göra sin verksamhet effektivare. Både Bank-
22491:           vad ämnar Regeringen göra för att          föreningen i Finland och de enskilda hankeroa
22492:        driva igenom sin vilja?                       har sedan dess informerat regeringen om sina
22493:                                                      åtgärder och planer i detta avseende. Det är
22494:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        naturligtvis varje hanks egen sak att hesluta om
22495: anföra följande:                                     hur den effektiverar sin verksamhet.
22496:                                                         På hasis av den information som fåtts kan det
22497:    Regeringen har målmedvetet vidtagit åtgärder      konstateras att hankeroa hereder eller redan har
22498: för att trygga hankeroas funktionsduglighet.         påhörjat omfattande omorganiseringar på alla
22499: Drivs de in i en s.k. kreditkris, kommer företa-     nivåer av sina organisationer, inklusive ledar-
22500: gen, hushållen och hela samhället att lamslås just   skiktet. En del av dessa åtgärder utgörs av
22501: när den ekonomiska utvecklingen har vänts tili       personalminskningar och överföringar tili nya
22502: det hättre.                                          uppgifter.
22503:    Hankeroa har erhjudits en möjlighet att för-         Enligt informationen håller hankeroa också i
22504: hättra sin solvens med upp tili åtta miljarder       högre grad än tidigare på att övergå tilllönear-
22505: mark genom statliga kapitalinvesteringar, som        rangemang som hygger på resultat.
22506: kan räknas tili det s.k. primära egna kapitalet.        Hankeroa har alltså hörjat vidta åtgärder som,
22507: Utnyttjas denna möjlighet i full utsträckning,       när de har slutförts, leder tili att de krav som
22508: möjliggörs kreditgivning på 90-100 miljarder         ställdes i samhand med stödpaketet uppfylls.
22509:      Helsingforsden 20 maj 1992
22510: 
22511:                                                                            Statsminister Esko Aho
22512:                                                1992 vp
22513: 
22514: Kirjallinen kysymys 146
22515: 
22516: 
22517: 
22518: 
22519:                                   Aittoniemi: Sotilassoittokuntien lakkauttamissuunnitelmista
22520: 
22521: 
22522: 
22523:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22524: 
22525:    Julkisuudessa on esiintynyt tietoja komitea-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22526: esityksestä, jossa ehdotetaan lähes kaikkien soti-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22527: lassoittokuntien lakkauttamista. Asiasta ovat
22528: niin puolustusministeri kuin pääesikunta anta-                 Suunnitteleeko Hallitus niin suurelle
22529: neet ristiriitaista tietoa.                                 yleisölle kuin veteraani- ja maanpuolus-
22530:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tustyölle tärkeiden sotilassoittokuntien
22531: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-           lakkauttamista?
22532: 
22533:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
22534: 
22535:                                           Sulo Aittaniemi
22536: 
22537: 
22538: 
22539: 
22540: 220051L
22541: 2                                      1992 vp -   KK 146
22542: 
22543: 
22544: 
22545: 
22546:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22547: 
22548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     varuskuntien ja joukko-osastojen (vast.) lak-
22549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kauttamista. Puolustusministeriön vuoden 1993
22550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    talousarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly va-
22551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     ruskuntia ja joukko-osastoja koskevia toimenpi-
22552: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      teitä.
22553: n:o 146:                                              Puolustusministeriö on käynnistänyt selvitys-
22554:                                                    työn siitä, mitä varuskuntia pitkällä tähtäyksellä
22555:           Suunnitteleeko Hallitus niin suurelle    ylläpidetään ja kehitetään toimintoja keskittä-
22556:        yleisölle kuin veteraani- ja maanpuolus-    mällä.
22557:        tustyölle tärkeiden sotilassoittokuntien       Kolmetoista sotilassoittokuntaamme, Puolus-
22558:        lakkauttamista?                             tusvoimien Varusmiessoittokunta ja Sotilasmu-
22559:                                                    siikkikoulu tekevät arvokasta maanpuolustus-
22560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työtä, jonka rahassa mittaaminen on erittäin
22561: vasti seuraavaa:                                   vaikeaa. Sotilassoittotoiminnan lakkauttaminen
22562:                                                    ei ole missään vaiheessa ollut esillä. Asetettuun
22563:    Sotilaallisen maanpuolustuksen menokehyk-       säästötavoitteeseen pääseminen on kuitenkin
22564: set vuonna 1993 ovat 452 miljoonaa markkaa         vaikeaa, joten ei voida sulkea pois ratkaisua,
22565: (4,9 %), vuonna 1994 697 miljoonaa markkaa         jossa vähennetään myös sotilassoittokuntien
22566: (7,6 %) ja vuonna 1995 711 miljoonaa mark-         määrää muutamalla.
22567: kaa (7,7 %) pienemmät kuin vuoden 1992                Tässä tarkastelussa selvitetään opiskelemassa
22568: budjetissa hyväksytyt menot. Valtioneuvoston       olevan ja viroissa olevan henkilöstön sijoittumi-
22569: päätöksen mukaisesti puolustushallinnon hen-       nen tehtäviin, sotilassoittokuntien kokoonpano-
22570: kilöstöä on supistettava vuosina 1992-95 noin      jen luomat toimintaedellytykset, sotilassoittotoi-
22571: 5,4 %, yhteensä 1140 henkilöä. Tätä säästö-        minnan alueellinen kattavuus sekä vapaaehtoi-
22572: vaatimusta ei kyetä toteuttamaan luonnollisen      sen reserviläis-, perinne- ja kiltasoittokuntien
22573: poistuman kautta, vaan toimintoja supista-         käyttömahdollisuudet
22574: malla.                                                Puolustusministeriön hallinnonalalla jatke-
22575:    Säästö- ja supistamistavoitteiden saavuttami-   taan suunnittelutyötä valtiovarainministeriön
22576: seksi pääesikunta on esittänyt muun muassa         antamien suunnitteluehtojen täyttämiseksi.
22577: 
22578:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1992
22579: 
22580:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
22581:                                           1992 vp -   KK 146                                           3
22582: 
22583: 
22584: 
22585: 
22586:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22587: 
22588:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          budgetförslag för år 1993 ingår dock inte åtgär-
22589: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          der gällande gamisoner och truppförband.
22590: med1em av statsrådet översänt avskrift av följan-        Försvarsministeriet har satt igång ett utred-
22591: de av riksdagsman Sulo Aittoniemi underteckna-        ningsarbete beträffande vilka gamisoner som på
22592: de spörsmål nr 146:                                   lång sikt skall upprätthållas och utvecklas ge-
22593:                                                       nom en koncentrering av funktionema.
22594:           Hyser Regeringen planer på att dra in          Våra tretton militärmusikkårer, Försvars-
22595:        de lika väl för den stora allmänheten som      maktens Vämpliktsmusikkår och Militärmu-
22596:        för veteran- och försvarsarbetet viktiga       sikskolan utför ett betydelsefullt försvarsarbete,
22597:        militärmusikkårema?                            vars värde i pengar är synnerligen svårt att mä ta.
22598:                                                       Förslag om att militärmusikverksamheten skulle
22599:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         upphöra har inte framställts i något som helst
22600: anföra följande:                                      skede. Men eftersom det är svårt att nå det
22601:                                                       uppställda sparmålet kan man inte utesluta ett
22602:    Utgiftsramama för det militära försvaret är år     avgörande som inbegriper också en minskning
22603: 1993 452 milj. mk (4,9 %), år 1994 697 milj. mk       av antalet militärmusikkårer.
22604: (7,6 %) och år 1995 711 milj. mk (7, 7 %) mindre         Vid den ifrågavarande granskningen utreds
22605: än de utgifter som godkänts i budgeten för år         placeringen i olika uppgifter av personai som
22606: 1992. Enligt statsrådets beslut skall försvarsmak-    studerar och personai som innehar tjänster, de
22607: tens personai åren 1992-95 skäras ned med ca          verksamhetsförutsättningar som militärmusik-
22608: 5,4 %, dvs. med sammanlagt 1 140 personer. Det        kåremas sammansättning skapar, militärmusik-
22609: är inte möjligt att förverkliga detta inbesparings-   verksamhetens regionala täckning samt möj-
22610: mål genom naturlig avgång. En inskränkning av         lighetema att använda de frivilliga reservist-,
22611: funktioner måste därför företas.                      traditions- och gillesmusikkårema.
22612:    1 syfte att uppnå de angivna målen för inbe-          lnom försvarsministeriets förvaltningsområde
22613: sparingar och nedskärningar har huvudstaben           fortgår planeringsarbetet i syfte att uppfylla de
22614: föreslagit bl.a. indragning av gamisoner och          planeringsvillkor som finansministeriet medde-
22615: truppförband (motsv.). 1 försvarsministeriets         lat.
22616: 
22617:      Helsingfors den 23 april1992
22618: 
22619:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
22620:                                                1992 vp
22621: 
22622: Kirjallinen kysymys 147
22623: 
22624: 
22625: 
22626: 
22627:                                   Vistbacka: Alajärven Kirkkolahden kunnostustöiden toteuttami-
22628:                                       sesta
22629: 
22630: 
22631:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22632: 
22633:     Alajärven kaupunkikeskustan välittömässä         tusvaiheen suunnitelmat on laadittu tässä vai-
22634: läheisyydessä sijaitseva n. 130 hehtaarin suurui-    heessa ainoastaan yleissuunnitelmatasoisina, ja
22635: nen Kirkkolahti on keskisyvyydeltään n. 1,5          ne käsittävät Pirkkalahden ja Kirkkolahden lop-
22636: metriä. Kyseinen lahti, osana 1100 hehtaarin         puosan kunnostuksen.
22637: suuruista Alajärveä, kuuluu Åhtävänjoen vesis-          Kirkkolahden ensimmäisen kunnostusvai-
22638: töön. Alajärvi on säännöstelty järvi, jota koske-    heen työt toteutetaan kunnostamaila n. 7,0 heh-
22639: vat ensimmäiset päätökset tehtiin vuosisadan         taarin ranta-aluetta puistoksi, rakentamalla ve-
22640: alussa. Useiden vedenpinnan laskentisien muka-       nesatama ja ruoppaamalla satamasta veneväylä
22641: naan tuomia haittoja on pyritty korjaamaan           Alajärven Isonselän puolelle. Kunnostettavat
22642: useilla toimenpiteillä Alajärven vesistössä. Ala-    rantapuistot mahdollistavat monipuolisen ulkoi-
22643: järven vesistöjärjestelyn katselmuskirjassa kui-     lualuekäytön Alajärven keskustaajaman asuk-
22644: tenkin on todettu jo 1982, ettei pelkkä vedenpin-    kaille. Rakennettava venesatama ja veneväylä
22645:  nan nosto yksistään pysty ratkaisevasti hidasta-    parantavat merkittävästi veneilyn mahdollisuuk-
22646: maan Kirkkolahden umpeenkasvamista.                  sia taajaman ja järven muiden osien välillä.
22647:     Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri aloitti Kirkko-      Valtionosuuden nostaminen kyseisessä hank-
22648:  lahden vesialueen kunnostussuunnitelman laati-      keessa 60-75 prosenttiin kunnostushankkeen
22649:  misen vuonna 1986, johon liittyen on kaupungin      kokonaiskustannuksista on perusteltua, kun ote-
22650:  toimesta laadittu ranta-alueiden maisemallinen      taan huomioon valtion osallistumista vesistöjen
22651:  kehittämis- ja kunnostussuunnitelma. Suunnitte-     kunnostustoimintaan käsitelleen työryhmän eh-
22652:  lun tavoitteena on ollut löytää toiminnallisia      dotus. Lisäksi Alajärven tämänhetkinen työlli-
22653:  tarpeita tyydyttävä sekä paikallista omaleimai-     syystilanne puoltaa valtionosuuden korottamis-
22654:  suutta korostava ja korjaava vesimaiseman ke-       ta ja pikaista töiden aloittamista sekä hankkeen
22655:  hittämismalli.                                      kuulumista ympäristöministeriön valtakunnalli-
22656:     Kirkkolahden kunnostushankkeen suunnitel-        seen kokeiluprojektiin.
22657:  ma on laadittu kolmiosaisena kokonaisuutena,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22658:  joka tähtää Kirkkolahden sekä sen rantojen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22659:  ekologiseen tervehdyttämiseen ja maisemakuval-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22660:  liseen elvyttämiseen. Ensimmäinen kunnostus-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22661:  vaihe käsittää Kirkkolahden kaupunkikeskus-
22662:  tan rantojen kunnostuksen Kurejoen suusta                     Mihin toimiin ja millä aikataululla
22663:  Pappilanlahdelle ja uoman kaivamisen sieltä                Hallitus aikoo ryhtyä Alajärven Kirkko-
22664:   Pekkolanniemen ja Isonsaaren välistä Alajärven            lahden kunnostuksen ensimmäisen vai-
22665:   suureen altaaseen. Toisenja kolmannen kunnos-             heen toteuttamiseksi?
22666: 
22667:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
22668: 
22669:                                           Raimo Vistbacka
22670: 
22671: 
22672: 
22673: 
22674:  220051L
22675: 2                                      1992 vp -   KK 147
22676: 
22677: 
22678: 
22679: 
22680:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22681: 
22682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksy-
22683: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nyt kunnostuksen hankesuunnitelman ja vesioi-
22684: olette 14 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-    keus on myöntänyt hankkeelle luvan 11.6.1991.
22685: jeenne n:o 533 ohella toimittanut valtioneuvos-    Hankkeen kustannusarvio on 6,2 milj. markkaa.
22686: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     Valtion osuudeksi on suunniteltu valtioneuvos-
22687: sanedustaja Vistbackan kirjallisesta kysymykses-   ton vesistöjen kunnostuksia koskevan periaate-
22688: tä n:o 147, jossa tiedustellaan:                   päätöksen perusteella enintään 50 prosenttia
22689:                                                    hankkeen kokonaiskustannuksista eli 3,1 milj.
22690:           Mihin toimiin ja millä aikataululla      markkaa. Valtion kustannusosuus voi olla tätä
22691:        Hallitus aikoo ryhtyä Alajärven Kirkko-     suurempi vain, jos hankkeeseen voidaan osoittaa
22692:        lahden kunnostuksen ensimmäisen vai-        työllistämislain perusteella työllisyysvaroja.
22693:        heen toteuttamiseksi?                          Ympäristöministeriö pitää Alajärven Kirkko-
22694:                                                    lahden kunnostushanketta tärkeänä ja toimeen-
22695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       panokelpoisena. Hankkeen kustannukset ovat
22696: vasti seuraavaa:                                   kuitenkin niin suuret, ettei sitä voida aloittaa
22697:                                                    ilman, että se sisällytetään nimettynä hankkeena
22698:    Alajärven kaupungin keskustaajamaan oleel-      valtion talousarvioon. Vesistöjen kunnostusta
22699: lisena osana liittyvä Kirkkolahti on matala ja     vaativien kohteiden määrärahatarve on huomat-
22700: runsaan vesikasvillisuuden vallassa. Alajärven     tavasti suurempi kuin varoja on käytettävissä.
22701: kaupunki ja yksityiset asukkaat tekivät vuonna     Säästötoimien johdosta kunnostuksiin käytettä-
22702: 1986 aloitteen Kirkkolahden kunnostamisesta.       vissä olevaa määrärahaa vähennetään edelleen
22703: Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin johdolla on laa-   vuonna 1993 vuoden 1992 määrästä. Tämän
22704: dittu kunnostussuunnitelma, jonka tarkoitukse-     johdosta ei Alajärven Kirkkolahden kunnostus-
22705: na on parantaa lahden vesi- ja rantamaisemaa ja    ta voida ottaa vielä vuoden 1993 talousarvioon.
22706: virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suunnitelman       Hanke olisi aloitettava heti, kun valtiontalous ja
22707: täytäntöönpano edellyttää, että samanaikaisesti    muut tärkeät ja kiireelliset hankkeet sallivat.
22708: voidaan vähentää järven kuormitusta.
22709: 
22710:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1992
22711:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
22712:                                          1992 vp -   KK 147                                           3
22713: 
22714: 
22715: 
22716: 
22717:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22718: 
22719:    1 den ordning 37 § 1 mom. rik:sdagsordningen         Karleby vatten- och miljödistrikt har godkänt
22720: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     projektplanen för restaureringsarbetet och vat-
22721: se nr 533 av den 14 apri11992 till vederbörande      tendomstolen har beviljat tillstånd till projektet
22722: medlem av statsrådet oversänt avskrift av följan-    11.6.1991. Kostnadskalkylen går på 6,2 milj.
22723: de av rik:sdagsman Vistbacka undertecknade           mark. På basis av statsrådets principbeslut om
22724: spörsmål nr 147:                                     restaureringen av vattendrag blir statens andel
22725:                                                      av de totala kostnadema högst 50 procent, dvs.
22726:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       3,1 milj. mark. Statens andel av kostnadema kan
22727:        ta, och med viiken tidtabell, för att verk-   bli större än så enbart om det är möjligt att
22728:        ställa första skedet av restaureringen av     bevilja sysselsättningsmedel för projektet på ba-
22729:        Kirkkolahti i Alajärvi stad?                  sis av sysselsättningslagen.
22730:                                                         Miljöministeriet anser att projektet för restau-
22731:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               rering av Kirkkolahti i Alajärvi stad är viktigt
22732: vördsamt anföra följande:                            och genomförbart. Kostnadema för projektet är
22733:                                                      dock så höga att det inte kan inledas utan att det
22734:    Kirkkolahti, som utgör ett väsentligt inslag i    förs in i budgeten som ett separat namngivet
22735: befolkningscentret i Alajärvi stad, är en grund      projekt. Behovet av anslag för restaurering av
22736: vik med rik:haltig vattenväxtlighet. Alajärvi stad   vattendrag är avsevärt större än de tillbudsståen-
22737: och enskilda stadsbor tog initiativ till restaure-   de medlen. På grund av sparåtgärdema kommer
22738: ring av Kirkkolahti år 1986. Restaureringspla-       anslaget för restaurering år 1993 att ytterligare
22739: nen gjordes upp under ledning av Vasa vatten-        skäras ned jämfört med 1992 års anslag. Av
22740: och miljödistrik:t med sikte på att förbättra        denna anledning kan restaureringen av Kirkko-
22741: landskapsbilden och möjlighetema till rekreati-      lahti i Alajärvi stad ännu inte tas in i budgeten
22742: on. Verkställandet av planen förutsätter att be-     för år 1993. Projektet borde inledas genast då
22743: lastningen på sjön samtidigt minskas.                statsekonomin och övriga viktiga och brådskan-
22744:                                                      de projekt så tillåter.
22745:      Helsingforsden 18 maj 1992
22746:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
22747:                                                1992 vp
22748: 
22749: Kirjallinen kysymys 148
22750: 
22751: 
22752: 
22753: 
22754:                                   Mäkelä: Perhepäivähoitajien palkkaperusteiden tarkistamisesta
22755: 
22756: 
22757: 
22758:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22759: 
22760:    Perhepäivähoitajat ovat tyrmistyneitä ja kyl-     saa palkkaa hänelle kiintiöidystä lapsimäärästä,
22761: lästyneitä ammattiliittonsa ja kunnallisen työ-      vaan täytettyjen paikkojen mukaan. Näin ollen,
22762: markkinalaitoksen tekemiin sopimuksiin. Nämä         mikäli joku hoitopaikoista jää käyttämättä tila-
22763: sopimukset ovat huonontaneet kyseisen amma-          päisesti tai pitemmäksi aikaa, alenee myös perhe-
22764: tin työoloja ja palkkausta jatkuvasti. Palkkauk-     päivähoitajan palkkio. Käytännössä tällöin on
22765: sen perusrakennetta on muutettu ylityöpainot-        kyseessä osittainen lomautus, mutta perhepäivä-
22766: teiseksi. Tässä ei ole kuitenkaan huomioitu työn     hoitaja ei tällä perusteella pääse minkään työttö-
22767: luonnetta, sillä perhepäivähoitajat eivät tee yli-   myyskorvauksen piiriin. Tämä johtuu siitä, että
22768: työtä satunnaisesti, vaan säännöllisen työajan,      työaika ei sinänsä lyhene vaan ainoastaan hänen
22769: joka on 10-12 tuntia päivässä, puitteissa ylitöi-    työstä saamansa korvaus alenee olennaisesti.
22770: tä kertyy jatkuvasti. Ylityökorvaus otettiin ai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22771: kaisemmasta peruspalkasta pois, minkä vaiku-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
22772: tuksesta lasten poissaolot, hoitajien sairaslomat,   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22773: äitiyslomat, kesälomat sekä lomarahat pudotta-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22774: vat perhepäivähoitajien ansiota n. 1 000-2 000
22775: markkaa kuukaudessa. Tämä merkitsee samalla                    Tietääkö Hallitus, että perhepäivähoi-
22776: myös pienipaikkaisella alalla merkittävää sosi-             tajien ansiotaso on olennaisesti viimeis-
22777:  aaliturvan alentumista. Näin merkittävää etujen            ten vuosien aikana alentunut liittojen
22778:  huonontamista ei ole tapahtunut millekään am-              sopimien etujen huononnusten takia, ja
22779:  mattikunnalle Suomessa viimeisten vuosien ai-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22780:  kana.                                                      kyseisen hoitomuodon mielekkyyden ja
22781:     Toisena ongelmana on se, että päivähoitaja ei           jatkuvuuden turvaamiseksi?
22782: 
22783:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
22784: 
22785:                                             Tina Mäkelä
22786: 
22787: 
22788: 
22789: 
22790:  220051L
22791: 2                                      1992 vp -    KK 148
22792: 
22793: 
22794: 
22795: 
22796:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22797: 
22798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tuu hoitosopimuksen mukaisista lasten hoito-
22799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ajoista.
22800: olette 14 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       Perhepäivähoitajien työolosuhteita on pyritty
22801: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   eri tavoin parantamaan. Ryhmäperhepäivähoi-
22802: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    don toteutuksella, jossa tavallisimmin kaksi per-
22803: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     hepäivähoitajaa yhdessä hoitaa omia lapsiryh-
22804: sestä n:o 148:                                     miään, on mahdollistettu perhepäivähoitajille
22805:                                                    yhdessä hoitamisesta syntyvät edut. Muutoksen
22806:           Tietääkö Hallitus, että perhepäivähoi-   seurauksena perhepäivähoitajien pysyminen pi-
22807:        tajien ansiotaso on olennaisesti viimeis-   dempään ammatissa vielä senkin jälkeen, kun
22808:        ten vuosien aikana alentunut liittojen      omat lapset ovat ohittaneet hoitoiän, näyttää
22809:        sopimien etujen huononnusten takia, ja      lisääntyneen.
22810:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         Kunnilla on nykyisin entistä enemmän oikeus
22811:        kyseisen hoitomuodon mielekkyyden ja        ja vastuu päättää sosiaalihuollon kehittämisestä.
22812:        jatkuvuuden turvaamiseksi?                  Kuntien vastuu tulee entisestään korostumaan
22813:                                                    valtionosuuslainsäädännön uudistuksen yhtey-
22814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       dessä. Myös päivähoidon ja sen osana perhepäi-
22815: en seuraavaa:                                      vähoidon kohdalla kuntien tulee pyrkiä löytä-
22816:                                                    mään erilaisia joustavia ratkaisuja palvelujärjes-
22817:    Perhepäivähoitajien palvelussuhteen palk-       telmän toteuttamiseksi kaikkia osapuolia tyy-
22818: kaus ja muut ehdot määritellään työehtosopi-       dyttävällä tavalla.
22819: muksessa. Perhepäivähoitajien palkkauksen pa-         Sosiaali- ja terveysministeriön käsitys on, että
22820: rantamista koskevat asiat liittyvät työmarkkina-   perhepäivähoitajien palkkaus- ja työolosuhde-
22821: kysymyksiin, jotka ratkaistaan yleisten työehto-   kysymykset ovat merkittävä tekijä perhepäivä-
22822: sopimusedellytysten vallitessa ja joista neuvo-    hoitajien työn kehittämisessä. Ministeriö ei kui-
22823: tellaan eri sopijaosapuolten kesken.               tenkaan ole työmarkkinaosapuoli eikä siten voi
22824:    Perhepäivähoitajat eivät kuulu työaikalain-     suoraan vaikuttaa perhepäivähoitajien työsopi-
22825: säädännön piiriin ja hoitajan työaika muodos-      mukseen liittyviin ongelmiin.
22826: 
22827:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1992
22828: 
22829:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22830:                                         1992 vp -   KK 148                                           3
22831: 
22832: 
22833: 
22834: 
22835:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22836: 
22837:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Man har på olika sätt försökt förbättra famil-
22838: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      jedagvårdamas arbetsförhållanden. Genom
22839: den 14 april 1992 tili vederbörande medlem av       gruppfamiljedagvården, där vanligtvis två famil-
22840: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   jedagvårdare tillsammans sköter sina egna grup-
22841: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr            per av bam, har familjedagvårdama kommit i
22842: 148:                                                åtnjutande av fördelama av en dylik samvård.
22843:                                                     Som en följd av denna ändring verkar det som
22844:           År Regeringen medveten om att in-         om familjedagvårdama i större utsträckning än
22845:        komstnivån för familjedagvårdare under       tidigare förblir inom yrket även efter att de egna
22846:        de senaste åren sjunkit väsentligt på        bamen vuxit förbi vårdåldem.
22847:        grund av de försämringar som förbunden          Kommunema innehar nuförtiden i allt större
22848:        överenskommit om i fråga om förmåner-        grad rätten och ansvaret att besluta om utveck-
22849:        na, och                                      landet av socialvården. Kommunemas ansvar
22850:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     kommer ytterligare att accentueras i samband
22851:        för att trygga denna vårdforms menings-      med reformen av statsandelslagstiftningen. Åven
22852:        fullhet och dess fortsatta existens?         vad gäller dagvården och, som en del av denna,
22853:                                                     familjedagvården, skall kommunema försöka
22854:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       finna olika flexibla lösningar för förverkligande
22855: anföra följande:                                    av servicesystemet på ett sätt som tillfredsställer
22856:                                                     alla parter.
22857:    A vlöningen och övriga villkor för familjedag-      Social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-
22858: vårdare fastställs i kollektivavtalet. De ärenden   ning är att frågoma som gäller familjedagvårdar-
22859: som gäller förbättrande av familjedagvårdamas        nas avlöning och arbetsförhållanden är en bety-
22860: löner anknyter till arbetsmarknadsfrågoma, som      dande faktor i utvecklandet av familjedagvår-
22861: avgörs under rådande allmänna kollektivavtals-      damas arbete. Ministeriet är dock ingen arbets-
22862: förutsättningar och om vilka de olika avtalspar-     marknadspart och kan således inte direkt in-
22863: tema förhandlar med varandra.                       verka på problem i samband med familjedagvår-
22864:    Familjedagvårdama lyder inte under arbets-       damas arbetsavtal.
22865: tidslagstiftningen och vårdarens arbetstid utgörs
22866: av bamens vårdtider enligt vårdavtalet.
22867: 
22868:      Helsingfors den 18 maj 1992
22869: 
22870:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22871:                                                  1992 vp
22872: 
22873: Kirjallinen kysymys 149
22874: 
22875: 
22876: 
22877: 
22878:                                   Mäkelä: Uusien voimaloiden rakentamisesta Kemi- ja Iijoen vesis-
22879:                                       töihin
22880: 
22881: 
22882:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22883: 
22884:     Säädettäessä Kemijoen vesistön loppuun-             Kemi- ja Iijoen vesistöjen voimataloudellista
22885: rakentamista estävä Ounasjoen erityissuojelu-        loppuunrakentamista estävät suojelupäätökset
22886: lakija Iijoen vesistön loppuunrakentamisen estä-     ovat aiheuttaneet voimalaitosten energiantuo-
22887: vä koskiensuojelulaki ei huomioitu maamme            tantoon kohtuuttoman suuriksi muodostuneet
22888: energiantuotannossa myöhemmin tapahtuneita           menetykset. Yli 10 miljardia markkaa maksaneet
22889: muutoksia. Tehtyjen selvitysten mukaan maam-         voimalaitokset käyvät tällä hetkellä vajaalla te-
22890: me rakentamiskelpoiseksi vesivoiman energia-         holla ja käyttöasteella. Vesistöihin suunniteltu-
22891: potentiaaliksi on arvioitu n. 18 000 gigawattitun-   jen, mutta toistaiseksi rakentamattomien altai-
22892: tia vuodessa (GWhla). Tähän mennessä vesivoi-        den ja voimalaitosten puuttumisen vuoksi mene-
22893: masta on rakennettu n. 13 000 GWhla, joten           tetään n. 450 miljoonan markan arvosta ener-
22894: jäljellä on näin ollen rakentamatta n. 5 000         giaa vuosittain.
22895: GWhla.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
22896:     Kemi- ja Iijoen vesistöihin rakennetut voima-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22897: laitokset tuottavat nyt n. 4 960 GWhla. Ra-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22898: kentamalla vesistöjen koko energiapotentiaali        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22899: energiantuotantoon saadaan lisäenergiaa 2 183
22900: GWhla, mikä merkitsee 44 %:n kasvua vesistö-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
22901: jen energiantuotantoon. Em. laskelma sisältää                Kemi- ja Iijoen vesistöihin suunniteltu-
22902:  Kemijokeen rakenteilla olevat Isohaaran lisä-               jen, mutta suojelupäätöksillä rakentami-
22903: koneet, suunnitteilla olevan Vuotoksen allas-                selta estettyjen vesivarastojen energia-
22904:  hankkeen, pääuomaan rakennettavat lisäkoneet                taloudelliseksi hyödyntämiseksi ja tätä
22905: ja Ounasjoen valjastuksen. Lisäksi laskelmissa               kautta niistä saatavan energian tuotan-
22906:  on mukana Iijoen vesistöön suunnitellun Kolla-              non lisäämiseksi tarvittaviin toimenpi-
22907: jan allashankkeen ja pääuoman voimalaitosten                 teisiin?
22908:  lisäkoneiden tuottama energia.
22909: 
22910:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
22911: 
22912:                                                Tina Mäkelä
22913: 
22914: 
22915: 
22916: 
22917:  220051L
22918: 2                                        1992 vp -      KK 149
22919: 
22920: 
22921: 
22922: 
22923:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22924: 
22925:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         näytä todennäköiseltä. Rakennettavaa vesivoi-
22926: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maa on jäljellä 540 MW (1,3 TWhlv).
22927: olette 14 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-           Merkittävin rakennettavissa oleva vesivoima-
22928: jeenne n:o 535 ohella toimittanut valtioneuvos-        hanke Pohjois-Suomessa on Vuotoksen allas.
22929: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         Altaan yhteyteen rakennettavan voimalaitoksen
22930: sanedustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjalli-          teho olisi noin 35 MW. Tämän lisäksi allas lisäisi
22931: sesta kysymyksestä n:o 149:                            talven aikana alapuolisen joenosan nykyisissä
22932:                                                        voimalaitoksissa käytössä olevaa tehoa 50-100
22933:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin              MW. Sähköntuotannon lisäys olisi yhteensä
22934:        Kemi- ja Iijoen vesistöihin suunnitel-          noin 360 GWh vuodessa. Vuotoksen altaan
22935:        tujen, mutta suojelupäätöksillä rakenta-        rakentaminen mahdollistaisi myös lisäkoneisto-
22936:        miselta estettyjen vesivarastojen energia-      jen rakentamisen pääuoman nykyisiin laitoksiin.
22937:        taloudelliseksi hyödyntämiseksi ja tätä         Lisäkoneistojen teho olisi yhteensä noin 250
22938:        kautta niistä saatavan energian tuotan-         MW. Koskiensuojelulaki ei ole esteenä näiden
22939:        non lisäämiseksi tarvittaviin toimenpi-         hankkeiden toteuttamiselle.
22940:        teisiin?                                           Ounasjoessa on rakentamatonta vesivoimaa
22941:                                                        354 MW (1,2 TWhlv)ja Iijoessa 250 MW (0,8
22942:                                                        TWhlv). Ounasjoen rakentamisen estää laki
22943:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Ounasjoen erityissuojelusta ja Iijoen lisärakenta-
22944: vasti seuraavaa:                                       misen koskiensuojelulaki.
22945:                                                           Eduskunnalle juuri antamassaan energia-
22946:    Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama-        poliittisessa selonteossa hallitus on vesivoiman
22947: na on juuri valmistumassa selvitys maamme              osalta todennut seuraavaa: "Vesivoiman raken-
22948: vesivoiman määrästä ja käyttömahdollisuuk-             tamista jo rakennetuissa vesistöissä edistetään
22949: sista. Selvityksen mukaan maamme vesivoima-            ympäristönäkökohtien sallimissa rajoissa. Halli-
22950: kapasiteetti on yhteensä 4 800 MW (megawattia)         tus tekee Vuotoksen allasta koskevan periaate-
22951: ja vastaava vuotuinen sähköntuotanto 19,7              päätöksen lähiaikoina hanketta koskevien ym-
22952: TWh (terawattituntia). Tästä määrästä on ra-           päristö- ja kansantaloudellisten selvitysten val-
22953: kennettu 2 820 MW (12,6 TWhlv) eli noin 60 %.          mistuttua."
22954: Lainsäädännöllä on sähköntuotannoita suojeltu             Hallituksessa ei ole ollut esillä Ounasjoen
22955: 900 MW (3, 7 TWhlv). Osa vesivoimakapasitee-           erityissuojelulain tai koskiensuojelulain muutta-
22956: tista sijaitsee rajajoissa, joiden rakentaminen ei     minen.
22957: 
22958:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
22959: 
22960:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
22961:                                         1992 vp -     KK 149                                            3
22962: 
22963: 
22964: 
22965: 
22966:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
22967: 
22968:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Det största kraftverksprojektet som kan
22969: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        byggas i norra Finland är Vuotos-bassängen.
22970: 535 av den 14 april 1992 till vederbörande            Det kraftverk som byggs i samband med bas-
22971: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     sängen, ifall den realiseras, får en effekt på ca 35
22972: de av riksdagsman Mäkelä undertecknade spörs-         MW. Utöver detta kommer bassängen vintertid
22973: mål nr 149:                                           att öka den effekt som står tili buds i de nuvaran-
22974:                                                       de kraftverken i älvens nedre del tili 50-100
22975:           Har Regeringen för avsikt att vidta         MW. Ökningen av elproduktionen skulie totalt
22976:        åtgärder för att energiekonomiskt ut-          vara ca 360 GWh per år. Byggandet av Vuotos-
22977:        nyttja de vattenmagasin som planerats i        bassängen möjliggör också att tiliäggsmaskineri
22978:        vattendragen i Kemi älv och ljo älv men        byggs i de nuvarande anläggningama i huvud-
22979:        i fråga om vilka byggandet har för-            fåran. Tilläggsmaskineriets totala effekt kommer
22980:        hindrats genom skyddsbeslut, och på            att uppgå till ca 250 MW. Forsskyddslagen utgör
22981:        detta sätt vidta nödvändiga åtgärder för       inget hinder för ett genomförande av dessa
22982:        att utöka energiproduktionen i dem?            projekt.
22983:                                                          1 Ounasjoki finns outbyggd vattenkraft för
22984:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                354 MW (1 ,2 TWhlår) och i ljo älv för 250 MW
22985: vördsamt anföra följande:                             (0,8 TWh/år). Utbyggnaden av Ounasjoki för-
22986:                                                       hindras av lagen om specialskydd för Ounasjoki
22987:    En av handels- och industriministeriet fman-       älv och den fortsatta utbyggnaden av ljo älv
22988: sierad utredning av vårt lands vattenkraft, både      förhindras av forsskyddslagen.
22989: vad gäller kvantitet och bruksmöjligheter, håller        1 sin energipolitiska redogörelse tili riksdagen
22990: just på att bli klar. Enligt utredningen uppgår       har regeringen i fråga om vattenkraften konsta-
22991: landets vattenkraftskapacitet totalt till 4 800       terat följande: "Byggandet av ny vattenkraft i
22992: MW (megawatt) och motsvarande årliga                  tidigare utbyggda vattendrag skali understödas
22993: elproduktion till19,7 TWh (terawattimmar). Av         inom de gränser miljösynpunkter det medger.
22994: denna kvantitet har 2 820 MW (12,6 TWh/år),           Regeringen kommer inom kort att fatta ett
22995: d.v.s. ca 60%, byggts ut. På grund av                 principbeslut angående bygget av bassängen i
22996: skyddslagstiftningen kan 900 MW (3, 7 TWhlår)         Vuotos så snart miljöutredningama och de sam-
22997: inte användas för elproduktion. En del av vat-        hälisekonomiska utredningama om projektet är
22998: tenkraftskapaciteten är belägen i gränsälvar som      klara."
22999: troligen inte kommer att byggas ut. Den vat-             1 regeringen har inga ändringar av lagen om
23000: tenkraft som ännu kan byggas ut uppgår tili 540       specialskydd för Ounasjoki älv elier fors-
23001:  MW (1,3 TWhlår).                                     skyddslagen varit uppe till behandling.
23002: 
23003:      Helsingforsden 15 maj 1992
23004: 
23005:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
23006:                                                  1992 vp
23007: 
23008: Kirjallinen kysymys 150
23009: 
23010: 
23011: 
23012: 
23013:                                    Mäkelä: Valtatien n:o 4 linjauksen säilyttämisestä Äänekoskella
23014: 
23015: 
23016: 
23017:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23018: 
23019:    Uusien Suomen maanteiden linjausvaihtoeh-           suunnasta Jyväskylään sähköistetty ja mahdolli-
23020: tojen selvitysten on yleisesti tulkittu olevan var-    sesti vesiliikenne nykyistä parempi Keiteleen
23021: sin yksipuolisesti laadittuja. Tämä koskee erityi-     kanavan kautta Päijänteeltä Suomenlahteen.
23022: sesti eri liikennemuotojen yhteensovittamista          Näin ollen tulisi pikaisesti selvittää valtatien n:o
23023: koko Keski-Suomen alueella ja erityisesti myös         4 säilyttäminen nykyisellä linjauksellaan ja sen
23024: Äänekosken alueella. Kyseisissä suunnitelmissa         parantaminen.
23025: ei ole eri liikennemuotojen tasavertaiseen kehit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
23026: tämiseen ympäristötekijät huomioon ottaen sel-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23027: vitetty, mikä on Jyväskylän pohjoispuolella            oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23028: maantieliikenteen määrä 2000-luvun alkupuolel-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23029: la. Tuolloin olisi ko. alueella laajamittainen tei-
23030: den rakentaminen ajankohtainen, sillä nykyinen                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23031: valtatie n:o 4 on rakennettu 1950-luvun puolivä-              valtatien n:o 4 säilY-ttämiseksi Vehniältä
23032: lissä ja on jo tällä hetkellä perusteellisen paran-           Mämmensalmelle (Aänekoski) nykyisellä
23033: nustyön tarpeessa. Mikäli tien parantaminen                   linjalla siten, että paikalle rakennettaisiin
23034: siirtyy 2000-luvulle, on tuolloin jo rautatie etelän          kolmikaistainen maantie?
23035: 
23036:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
23037: 
23038:                                               Tina Mäkelä
23039: 
23040: 
23041: 
23042: 
23043:  220051L
23044: 2                                         1992 vp -    KK 150
23045: 
23046: 
23047: 
23048: 
23049:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23050: 
23051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nista löytyvän. Lopullista päätöstä varauksen
23052: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          paikasta ei ole vielä tehty.
23053: olette 14 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-            On kuitenkin huomattava, että moottori1ii-
23054: jeenne n:o 536 ohella toimittanut valtioneuvos-        kennetien toteuttamisesta ei tällä hetkellä voi
23055: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         olla varmuutta. Joka tapauksessa se on kaukana
23056: sanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kir-          tulevaisuudessa. Siksi valtatietä on ensin paran-
23057: jallisesta kysymyksestä n:o 150:                       nettava nykyisellä paikallaan. Tielle tehdään
23058:                                                        ohituskaistoja ja liittymäjärjestelyjä. Toimenpi-
23059:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          teitä ei ole vielä lähemmin suunniteltu eikä
23060:        valtatien n:o 4 säilY.ttämiseksi Vehniältä      ratkaistu.
23061:        Mämmensalmelle (Aänekoski) nykyisellä               Kysymyksessä esitetään, että nykyisen tien
23062:        linjalla siten, että paikalle rakennettaisiin   paikalle rakennettaisiin kolmikaistainen tie.
23063:        kolmikaistainen maantie?                            Kokonaan kolmikaistaisia teitä on joissakin
23064:                                                        maissa aikaisemmin käytetty, mutta kokemukset
23065:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           niistä eivät ole olleet hyviä ja ne on eri maissa eri
23066: vasti seuraavaa:                                       tavoin "purettu". Kolmikaistaisuutta ns. ohi-
23067:                                                        tuskaistateinä sen sijaan on ja sitä kokeillaan
23068:    Jyväskylän ja Äänekosken välinen osa valta-         jonkin verran eri maissa. Myös Suomessa kokei-
23069: tiestä n:o 4 vaatii tulevaisuudessa parantamista.      lu tällaisesta ratkaisusta on jonkin aikaa ollut
23070: Parantamista on tutkittu hiljattain kahdessa tie-      käynnissä Lahden tiellä, kuitenkin vain mootto-
23071: jaksossa, välillä Jyväskylä-Vehniä ja Vehniä-          riliikennetiellä. Jatkuvan kolmikaistaisuuden so-
23072: Åänekoski.                                             veltaminen tavalliselle tielle ei ole mahdollista
23073:    Liikennemäärät Jyväskylän ja Vehniän välillä        liittymien (sivulta tulevien muiden maanteiden ja·
23074: ovat suuret, ja moottoritien jatkosuunnittelu on       yksityisten teiden liittymät) takia. Siksi esimer-
23075: jo käynnissä. Toteutus alkaisi Jyväskylän pääs-        kiksi valtatielle n:o 4 välille Vehniä-Äänekoski
23076: tä, mutta rakennustöihin päästäneen suunnitel-         soveltuvat vain huolellisesti harkituille ja suunni-
23077: mien ja erityisesti rahoituksen puolesta vasta         telluille paikoille tehdyt erilliset ohituskaistat.
23078: tämän vuosikymmenen lopussa.                           Sellaiset on eri puolilla Suomen valtatieverkkoa
23079:    Myös Vehniältä pohjoiseen liikennemäärät            havaittu hyviksi.
23080: kasvanevat aikanaan niin suuriksi, että mootto-            Ohituskaistoja rakentamalla voidaan Veh-
23081: ri1iikennetien toteuttaminen tulee tarpeelliseksi.     niän-Äänekosken tieosuudella hoitaa liiken-
23082: Erilaisia pääsuuntia moottoriliikennetielle on         teen sujuminen toistaiseksi. Tulevaisuus vasta
23083: tutkittu ottaen erityisesti huomioon ympäristö-        näyttää, riittävätkö nykyiselle tielle tehdyt toi-
23084: tekijät ja paikallisten asukkaiden mielipiteet.        menpiteet vai onko joskus rakennettava mootto-
23085: Vaihtoehdot ovat olleet lausunnolla kunnissa,          ri1iikennetie. Varaus sille tielaitoksen näkemyk-
23086: lääninhallituksessa ja seutukaavaliitossa. Vara-       sen mukaan kuitenkin tarvitaan, niin kuin edellä
23087: uksen tarpeellisuudesta on oltu yksimielisiä ja        on todettu.
23088: tielaitos uskoo yhteisen näkemyksen tien sijain-
23089:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
23090:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
23091:                                          1992 vp -   KK 150                                           3
23092: 
23093: 
23094: 
23095: 
23096:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23097: 
23098:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fråga om den plats där vägen skall byggas. Ett
23099: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se nr       slutgiltigt beslut om den plats som skall reserve-
23100: 536 av den 14 apri1 1992 tili vederbörande           ras för ändamålet har dock ännu inte fattats.
23101: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       Det bör dock beaktas att det för närvarande
23102: de av riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade          är osäkert om projektet kan genomföras. 1 alla
23103: spörsmål nr 150:                                     fall är det uppskjutet tili en avlägsen framtid.
23104:                                                      Därför måste huvudvägen först förbättras där
23105:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      den är belägen. Det skall byggas omkörningsfller
23106:        ta för att den nuvarande linjen för huvud-    och anslutningsarrangemang. Inga åtgärder har
23107:        väg nr 4 bevaras på sträckan Vehniä-          ännu närmare planerats eller avgjorts.
23108:        Mämmensalmi (Äänekoski) så att en tre-           1 spörsmålet föreslås att en trefllig väg skall
23109:        fllig landsväg kan byggas på platsen?         byggas på den plats där den nuvarande vägen är
23110:                                                      belägen.
23111:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1 vissa Iänder har helt trefiliga vägar använts
23112: anföra följande:                                     tidigare, men erfarenhetema har varit negativa
23113:                                                      och vägama har därför "demonterats" på olika
23114:    Huvudväg nr 4 på sträckan Jyväskylä-Ääne-         sätt i olika länder. Experiment med treflliga
23115: koski skall förbättras i framtiden. Förbättrings-    vägar för omköming har däremot i viss mån
23116: möjlighetema har nyligen undersökts i fråga om       förekommit i olika länder. Ä ven i Finland har
23117: två vägsträck~r, nämligen Jyväskylä-Vehniä           experiment med en sådan lösning pågått en tid
23118: och Vehniä-Aänekoski.                                på Lahtis-vägen, dock endast på motortrafikle-
23119:    Trafikvolymen på sträckan Jyväskylä-Veh-          den. På grund av anslutningar (andra landsvägar
23120: niä är stor och den fortsatta planeringen av         och enskilda vägar från sidan) har det inte varit
23121: motorvägen pågår redan. Projektet genomförs          möjligt att kontinuerligt tillämpa trefllslösningen
23122: utgående från Jyväskylä, men i fråga om planer-      på en vanlig väg. Exempelvis för huvudväg nr 4
23123: na och särskilt finansieringen kan byggarbetet       på sträckan Vehniä-Ä.änekoski lämpar sig en-
23124: startas först i slutet av detta decennium.           dast separata omkörningsfller på omsorgsfullt
23125:    Ä ven norr om Vehniä torde trafikvolymen i        valda och planerade ställen. De har visat sig
23126: sinom tid öka så att det blir nödvändigt att bygga   fungera bra i olika delar av vårt huvudvägnät.
23127: en motortrafikled. Olika huvudriktningar för en         Med omköming~fller kan trafiken på väg-
23128: motortrafikled har undersökts särskilt med           sträckan Vehniä-Åänekoski fås att löpa tills
23129: beaktande av miljöfaktorema och den lokala           vidare. Framtiden får utvisa om de åtgärder som
23130: befolkningens åsikter. Om de olika altemativen       vidtagits på den nuvarande vägen är tillräckliga
23131: har utlåtande begärts av kommunema, länssty-         eller om det är nödvändigt att någon gång bygga
23132: relsen och regionplansförbundet. Man har varit       en motortrafikled. Enligt vad som konstaterats
23133: enig om att en reservering är nödvändig och          ovan anser vägverket att en reservering dock
23134: vägverket tror på en gemensam ståndpunkt i           behövs för en sådan.
23135: 
23136:      Helsingforsden 8 maj 1992
23137: 
23138:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
23139:                          j
23140:                         j
23141:                        j
23142:                       j
23143:                      j
23144:                     j
23145:                    j
23146:                   j
23147:                  j
23148:                 j
23149:                j
23150:               j
23151:              j
23152:             j
23153:            j
23154:           j
23155:          j
23156:         j
23157:        j
23158:       j
23159:      j
23160:     j
23161:    j
23162:   j
23163:  j
23164: j
23165:                                                 1992 vp
23166: 
23167: Kirjallinen kysymys 151
23168: 
23169: 
23170: 
23171: 
23172:                                   Mäkelä: Sosiaali- ja terveydenhuollon säästötoimien kohdentumi-
23173:                                       sesta
23174: 
23175: 
23176:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23177: 
23178:    Valtiovallan ja kuntien säästötoimet ovat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23179: kohdistuneet viime aikoina pitkälti sairaisiin ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23180: vammaisiinja heidänjokapäiväisiin tarpeisiinsa.     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23181: Tästä ovat ikävänä esimerkkinä mm. aikuisdia-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23182: beetikot, joiden verensokerin seurantavälineitä
23183: on vähennetty, ja käytännössä kertakäyttöruis-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
23184: kuiksi tarkoitettuja ruiskuja on kehotettu käyt-            jotteivät sosiaali- ja terveystoimen sääs-
23185: tämään useampaan kertaan. Tästä ovat vaarana                tötoimenpiteet aiheuta kohtuuttomia
23186: mm. tulehdusten lisääntymiset, joiden aiheutta-             kärsimyksiä ja haittoja sairaille ja ettei
23187: mat kustannukset sairaanhoitojärjestelmälle tu-             säästötoimien kautta aiheuteta käytän-
23188: levat olemaan merkittäviä. Näin ollen säästötoi-            nössä lisäkustannuksia?
23189: met kohdistuvat väärään osoitteeseen ja aiheut-
23190: tavat pahimmillaan käytännössä lisäkustannuk-
23191: sia säästöjen sijaan.
23192: 
23193:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
23194: 
23195:                                               Tina Mäkelä
23196: 
23197: 
23198: 
23199: 
23200: 220051L
23201: 2                                         1992 vp -    KK 151
23202: 
23203: 
23204: 
23205: 
23206:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23207: 
23208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Säästötoimenpiteiden on kuitenkin oltava järke-
23209: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         viä. Suppeisiin ryhmiin kohdistuvia toimenpitei-
23210: olette 14 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       tä on harkittava uudelleen. Huomiota ei saa
23211: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kiinnittää liian pieniin asioihin, vaan pitemmällä
23212: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       aikavälillä on pyrittävä toimintojen rationali-
23213: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        sointiin ja siten myös pysyvämpiin säästöihin.
23214: sestän:o 151:                                             Sosiaali- ja terveysministeriön taholta on kiin-
23215:                                                       nitetty huomiota eräisiin kunnissa ja kuntainlii-
23216:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        toissa tehtyihin säästöpäätöksiin. Esimerkkinä
23217:        jotteivät sosiaali- ja terveystoimen sääs-     mainittakoon pyrkimys diabeetikoille jaettavien
23218:        tötoimenpiteet aiheuta kohtuuttomia            injektioruiskujen ja muiden hoitovälineiden
23219:        kärsimyksiä ja haittoja sairaille ja ettei     maksuttomuuden poistamisen eräässä kuntain-
23220:        säästötoimien kautta aiheuteta käytän-         liitossa. Maksuttomuus säilyi, mutta samassa
23221:        nössä lisäkustannuksia?                        yhteydessä tuotiin esille maksuttoman jakelun
23222:                                                       toteutuksessa mahdolliset säästötoimet. Tämä
23223:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           merkitsi ennen kaikkea tarvikkeiden tuhlailevan
23224: taen seuraavaa:                                       käytön vähentämistä. Eräät asiantuntijat esitti-
23225:                                                       vät muoviruiskujen käyttämistä enemmän kuin
23226:     Vaikeutunut taloudellinen tilanne on johtanut     yhden kerran, jos käyttäjä osaa huolehtia toi-
23227: kunnissa ja kuntainliitoissa erilaisiin säästötoi-    mintansa riittävästä hygieenisyydestä. Eräissä
23228: menpiteisiin. Runsas vuosi sitten ryhdyttiin kar-     terveyskeskuksissa on päädytty tällaisiin suosi-
23229: simaan talousarvioissa hyväksyttyjä menoja            tuksiin. Tällaiset suositukset ovat terveyskeskus-
23230: kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukun-        kohtaisiaja niissä pitäisi aina olla mahdollisuus
23231: nan esityksen mukaisesti. Siinä yhteydessä tuli       yksilöllisiin ratkaisuihin. Terveyskeskusten dia-
23232: sosiaali- ja terveysministeriön tietoon eräitä pie-   beteshoidosta vastaavat lääkärit ja sairaanhoita-
23233: niin potilasryhmiin kohdistuvia säästötoimenpi-       jat ovat niitä asiantuntijoita, jotka paikallisesti
23234: teitä, joita ei voitu pitää asianmukaisina. Sosiaa-   antavat ohjeita välineiden käytöstä.
23235: li- ja terveysministeriö neuvotteli asiasta kuntien       Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa terveys-
23236: keskusjärjestöjen edustajien kanssa. Näissä neu-      keskuksissa ja sairaaloissa toteutettavia säästö-
23237: votteluissa päädyttiin siihen, että säästötoimet      toimenpiteitä. Jos paikallisesti tehtyjen päätös-
23238: ovat välttämättömiä julkisessa terveydenhuol-         ten pohjalta näyttää syntyvän kohtuuttomia
23239: lossa. Peruspalvelujen nykyinen taso on ylläpi-       haittoja, ministeriö pyrkii vaikuttamaan asiaan
23240: dettävä, mutta sielläkin tarvitaan toimenpiteitä.     käytettävissä olevin keinoin.
23241: 
23242:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
23243: 
23244:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
23245:                                         1992 vp -   KK 151                                          3
23246: 
23247: 
23248: 
23249: 
23250:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23251: 
23252:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        begränsade grupper bör omvärderas. Uppmärk-
23253: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      samheten får inte fästas vid alltför obetydliga
23254: den 14 april 1992 till vederbörande medlem av       angelägenheter, utan man bör på längre sikt
23255: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   sträva efter en rationalisering av funktionerna
23256: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr            och därigenom även efter mer bestående inbe-
23257: 151:                                                sparingar.
23258:                                                        Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
23259:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      fåst uppmärksamhet vid vissa i kommunerna
23260:        ta för att sparåtgärderna inom social- och   och kommunalförbunden fattade inbesparings-
23261:        hälsovården inte skall förorsaka oskäligt    beslut. Ett sådant är till exempel det beslut om
23262:        lidande och oskäliga men för sjuka och       att slopa kostnadsfriheten för injektionssprutor
23263:        för att sparåtgärderna i praktiken inte      och övrigt vårdmaterial som delasut till diabeti-
23264:        skall förorsaka utökade kostnader?           ker som fattades i ett visst kommunalförbund.
23265:                                                     Kostnadsfriheten bibehölls, meni sammanhang-
23266:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       et lyftes möjliga sparåtgärder i samband med
23267: anföra följande:                                    verkställandet av den kostnadsfria utdelningen
23268:                                                     fram. Detta innebar framfår allt en mindre
23269:    Det försvårade ekonomiska läget har lett till    slösaktig användning av materialet. Vissa sak-
23270: olika slag av sparåtgärder inom kommunerna          kunniga föreslog att plastsprutorna kunde an-
23271: och kommunalförbunden. För drygt ett år sedan       vändas mer än en gång om användaren är
23272: började man i enlighet med ett förslag av delega-   kapabel att gå tiliräckligt hygieniskt tili väga.
23273: tionen för kommunal ekonomi och kommunal            Vid vissa hälsovårdscentraler har man kommit
23274: förvaltning gallra bland de utgifter som god-       fram tili en dylik rekommendation. Om sådana
23275: känts i budgeterna. 1 detta sammanhang fick         rekommendationer bestäms särskilt vid varje
23276: social- och hälsovårdsministeriet vetskap om        hälsovårdscentral och de skall alltid ge utrymme
23277: vissa på små patientgrupper inriktade sparåtgär-    får individuella lösningar. De läkare och sjuk-
23278: der, som inte kunde anses vara ändamålsenliga.      skötare som vid hälsovårdscentralen ansvarar
23279: Social- och hälsovårdsministeriet förhandlade       för diabetesvården utgör de sakkunniga som
23280: om ärendet med representanter för kommuner-         lokalt instruerar om användningen av materialet.
23281: nas centralorganisationer. 1 dessa förhandlingar       Social- och hälsovårdsministeriet har under
23282: kom man fram tili att sparåtgärder inom den         uppsikt de sparåtgärder som vidtas vid hälso-
23283: offentliga hälsovården är oundvikliga. Basservi-    vårdscentralerna och sjukhusen. Om det verkar
23284: cens nuvarande nivå bör bibehållas, men även        som om lokalt fattade beslut ger upphov till
23285: där krävs åtgärder. Sparåtgärderna skall dock       oskäliga men, strävar ministeriet efter att inver-
23286: vara fårnuftiga. Sparåtgärder som inriktar sig på   ka på detta genom de medel som står till buds.
23287: 
23288:      Helsingfors den 15 maj 1992
23289: 
23290:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
23291:                                                   1992 vp
23292: 
23293: Kirjallinen kysymys 152
23294: 
23295: 
23296: 
23297: 
23298:                                     Hassi ym.: Pyöräilyn edistämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
23299: 
23300: 
23301: 
23302:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23303: 
23304:     Kaupunki-ilman saastuminen ja liikenteen            osuutta kaupunkiliikenteessä merkittävästi.
23305: energiankulutus alenisi merkittävästi, jos ny-          Amsterdamin kaupungissa saatiin määrätietoi-
23306: kyistä suurempi osa ihmisistä kulkisi polkupyö-         sin toimin pyöräilyn osuuden lasku pysäytettyä
23307: rillä. Tämä helpottaisi myös kaupunkien kes-            ja käännettyä nousuun.
23308: kusta-alueiden ruuhkia. Mainittakoon, että kai-             Pyöräliikenteen osuuden nostoon pyritään
23309: kista 13-64-vuotiaiden Suomessa tekemistä               ympäristösyistä erityisesti Euroopassa mutta
23310: matkoista puolet on alle 4 km:n mittaisia.              myös muualla.
23311: Kaupunkikeskustoissa pyörä on nopein tapa                   Suomesta valtakunnallinen pyöräliikennepo-
23312: liikkua lyhyitä matkoja. Vielä noin 6 km:n              litiikka edelleen puuttuu.
23313: matkoilla pyörä on yhtä nopea kulkuneuvo                    Suurissa kaupungeissa pyöräliikenne ei voi
23314: kuin bussi.                                             olla liikennepolitiikan pääratkaisu, mutta niissä-
23315:     Pyöräily on kansantaloudellisesti edullista.        kin sen osuutta voidaan oleellisesti nostaa. Pie-
23316: Se ei rasita vaihtotasetta kuten autoilu. Pyörä-        nemmissä kaupungeissa pyöräliikenne voi olla
23317: väylät ovat halvempia kuin autotiet ja autojen          matkatuotokseltaan suurin liikennemuoto.
23318: pysäköintipaikat. Ne vievät myös vähemmän                   Sääoloista johtuvan pyöräilyn kausivaihtelun
23319: tilaa, mikä on erityisen tärkeää ahtailla keskus-       ei tarvitsisi olla niin suurta kuin se nyt on.
23320: ta-alueilla. Pyöräily on yksilönkin kannalta            Tämä näkyy mm. siitä, että Pohjois-Suomessa
23321: taloudellista: henkilö, joka matkaa yksityisau-         kausivaihtelu on pienempää kuin Etelä-Suo-
23322: ton sijasta pyörällä, voi laskea verottomaksi           messa.
23323: tuntipalkakseen 20 mklh. Pyöräily parantaa                  Pyöräturismilla on Suomessa hyvät mahdolli-
23324:  kuntoa, mikä säästää sekä yksilön että yhteis-         suudet kehittyä merkittäväksi matkailumuo-
23325:  kunnan kuluja. Tanskalaiset ovat laskeneet,            doksi.
23326: että pyöräilyn elinikää lisäävä vaikutus on                 Pyöräilyn laajentaminen edellyttää ainakin
23327:  kymmenkertainen onnettomuuksi~n vaikutuk-              seuraavia asioita: Pyörätieverkon tulee olla yhte-
23328:  seen verrattuna. Runsas pyöräily parantaa              näinen myös keskusta-alueilla. Sen tulee olla
23329:  yleistä viihtyvyyttä.                                  turvallinen ja helppokäyttöinen. Pääreittiverkos-
23330:     Pyöräilyn määrään voidaan politiikalla vai-         ton tulee olla myös suora ja nopea. Opastuksen,
23331:  kuttaa. Tämä näkyy mm. pyöräilyn suurista              pysäköinnin ja pyörien säilytyksen tulee olla
23332:  kaupunkikohtaisista eroista. Pyörämatkojen             kunnossa. Pyörien kuljetuksen joukkoliikenne-
23333:  osuus kaikista matkoista on Amsterdamissa ja           välineissä tulee olla helppoa ja halpaa. Pyörien
23334:  Kööpenhaminassa 20 %, Helsingissä osuus on             vuokraus tulee järjestää. Lisäksi pyöräilyä tulee
23335:  koko vuonna 5% ja kesällä 11 %, Joensuussa ja          markkinoida systemaattisesti ja monipuolisesti,
23336:  Västeråsissa noin kolmasosa. Hollannin parhais-        koska sen laajeneminen edellyttää myös asenne-
23337:  sa keskisuurissa pyöräkaupungeissa pyörämat-           muutosta.
23338:  kojen osuus on jo yli 40 %.                                Valtakunnallisesti on tärkeää asettaa pyörä-
23339:     Pyöräilyn nykyinen suuri osuus Hollannin ja         liikenteelle selvät tavoitteet ja saada pyöräily
23340:  Tanskan kaupunkiliikenteessä johtuu paljolti           täten osaksi yleistä liikennepolitiikkaa. Realis-
23341:   1980-luvun liikennepolitiikasta, joka painotti        tinen tavoite Suomessa on pyöräliikenteen
23342:  pyöräilyn merkitystä.                                  osuuden nostaminen nykyisestä kaksinkertai-
23343:      Turvalliset pyörätiet ja miellyttävät reitit yh-   seksi.
23344:  distettynä keskusta-alueiden autoiluun kohdis-             Liikenneministeriön tulisi laatia kansantalou-
23345:  tuviin rajoituksiin voivat nostaa pyöräilyn            delliset laskelmat pyöräliikenteen ja sen Iisäämi-
23346: 
23347:  220051L
23348: 2                                        1992 vp -   KK 152
23349: 
23350: sen vaikutuksista. Pyöräilyn lisäämiseksi tulisi     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23351: laatia valtakunnallinen toimenpideohjelma. Val-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23352: takunnanisin päätöksin tulee myös ohjata kuntia
23353: tekemään selkeät päätökset pyöräilyä lisäävistä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23354: toimista.                                                  ryhtyä valtakunnallisen pyöräliikenne-
23355:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         politiikan kehittämiseksi ja pyöräilyn li-
23356: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               säämiseksi Suomessa?
23357: 
23358:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1992
23359: 
23360:                     Satu Hassi                          Paavo Nikula
23361:                     Hannele Luukkainen                  Pekka Haavisto
23362:                     Erkki Pulliainen                    Ulla Anttila
23363:                     Eva Biaudet                         Marjut Kaarilahti
23364:                     Minna Karhunen                      Leila Lehtinen
23365:                     Vesa Laukkanen                      MarkkuLaukkanen
23366:                     Arja Ojala                          Maija Rask
23367:                     Eero Paloheimo                      Erkki Tuomioja
23368:                                      Anna-Liisa Kasurinen
23369:                                         1992 vp -   KK 152                                            3
23370: 
23371: 
23372: 
23373: 
23374:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23375: 
23376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teutetut moottoriajoneuvoliikenteen 40 kmlh
23377: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nopeusrajoitukset sekä mm. polkupyöräreitin
23378: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jatkaminen Helsingin keskustan läpi. Vastaavia
23379: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-      pyöräreittejä on rakennettu muidenkin kaupun-
23380: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kien keskusten läpi. Polkupyöräilyn liikennetur-
23381: n:o 152:                                            vallisuuden parantamista liikenneministeriö sel-
23382:                                                     vittää toisen parlamentaarisen liikennekomitean
23383:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      jättämän mietinnön, Liikenne 2000, ja sen poh-
23384:        ryhtyä valtakunnallisen pyöräliikenne-       jalta liikenneturvallisuusasiain neuvottelukun-
23385:        politiikan kehittämiseksi ja pyöräilyn li-   nan asettaman työryhmän jättämän raportin
23386:        säämiseksi Suomessa?                         pohjalta.
23387:                                                         Tielaitos pyrkii toimimaan yhteistyössä kunti-
23388:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        en kanssa yhdyskuntien kehittämiseksi siten, että
23389: vasti seuraavaa:                                    maankäytön ja liikenteen samanaikaisella suun-
23390:                                                     nittelulla voidaan hillitä liikenteen kasvua, pa-
23391:    Kysymyksessä esitetyt näkemykset polkupyö-       rantaa liikenneympäristön tilaa ja liikennetur-
23392: räilyn monista eduista sekä polkupyöräilyn ke-      vallisuutta sekä kehittää tieverkon kautta yhdys-
23393: hittämisen tarpeesta ovat tärkeitä. Pyöräily on     kuntarakenteita. Tielaitos laatii yhteistyössä
23394: niin yksilön kuin koko yhteiskunnan kannalta        kuntien kanssa taajamien tie- ja katuverkko-
23395: suositeltava ja edullinen kulkumuoto.               suunnitelmia, jotka liittyvät kiinteästi kunnan
23396:    Pyöräilyn lisääntyvää käyttöä hyötyliiken-       maankäyttösuunnitteluun ja kaavoitukseen. Tie-
23397: teessä ja vapaa-ajan liikenteessä rajoittavat       laitos myös kehittää yhteistyössä kuntien kanssa
23398: maamme taajamien huono pyöräilyverkko ja            ns. ympäristöpainotteisten taajamateiden suun-
23399: siten polkupyöräilyn vaarallisuus taajamissa.       nittelua. Tielaitoksen rakentamat kevytliikenne-
23400: Pyöräily onkin nykyisin liikenneturvallisuusmie-    väylät ovat tyypiltään yhdistettyjä pyöräteitä ja
23401: lessä vaarallinen kulkumuoto. Linja-automat-        jalkakäytäviä, joiden leveys on 3 metriä tai
23402: kustajaan verrattuna polkupyöräilijän kuole-        enemmän. Pelkästään pyöräilyä varten tarkoi-
23403: manriski on 10-50-kertainen (riippuen siitä,        tettuja teitä Tielaitos ei ole rakentanut. Tielaitos
23404: lasketaanko riski kuljetettua tuntia vai kilomet-   on rakentanut kevytliikenteen väyliä vuosittain
23405: riä kohden). Henkilöautossa matkustettua tun-       noin 100 km. Vuosina 1980-90 kevytliikenne-
23406: tia kohden polkupyöräilyn riski voi olla pienem-    alueiden määrä lisääntyi 1 000 kilometristä 2 500
23407: pi, mutta ajettuihin kilometreihin verrattuna       kilometriin ja TIE 2010-suunnitelman mukaan
23408: polkupyöräilyn kuolemanriski on noin 2,5-ker-       vuosina 1991-2010 kevytliikenneteitä rakennet-
23409: tainen.                                             taisiin yhteensä 1 750 km. Tavoitteena on myös
23410:    Pyöräilyn olosuhteita on syytä parantaa pel-     yhtenäistää kevytliikenteen väylästöä alikulku-
23411: kästään senkin takia, että ennen moottoriajo-       jen ja muiden poikittaisjärjestelyjen avulla.
23412: neuvojen käytön mahdollistavan iän saavutta-            Pyöräliikenteelle selvien tavoitteid~n asetta-
23413: mista lapset ja nuoret pyöräilevät aktiivisesti.    minen ja kansantaloudellisten laskelmien kehit-
23414: Pyöräilyn onnettomuusriskiä voidaan vähentää        täminen pyöräliikenteen vaikutuksista ovat kan-
23415: kehittämällä pyörätieverkkoa, vähentämällä ta-      natettavia ehdotuksia. Liikenneministeriö aikoo
23416: soristeyksiä autoliikenteen kanssa ja lisäämällä    asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia
23417: jo hyvää vauhtia yleistynyttä polkupyöräilijöi-     valtakunnallinen ohjelma pyöräilyn edistämisek-
23418: den suojakypärän käyttöä sekä määräämällä se        si. Valtakunnallisen pyöräilyn liikennepoliittisen
23419: ennen pitkää pakolliseksi. Moottoriliikenteen       ohjelman velvoittamana tulisi kuntien laatia
23420: nopeusrajoitukset ja pyöräteiden rakentaminen        omat konkreettiset toimenpideohjelmat pyöräi-
23421:  ovat parantaneet pyöräilijöiden turvallisuutta.    lyn lisäämiseksi. Pyöräilyn liikennepoliittisen
23422: Erityisen myönteisiä ratkaisuja kevyen liikenteen   ohjelman tavoitteeksi voidaan asettaa pyöräilyn
23423: edistämisen kannalta ovat olleet Helsingissä to-    liikennesuoritteen kaksinkertaistaminen esimer-
23424: 4                                       1992 vp -   KK 152
23425: 
23426: kiksi vuoteen 2000 mennessä. Jo nykyisellään        rin luomiseen tähtäävää asennekasvatusta, jotta
23427: pyöräilymatkojen osuus vuodesta 1974 on yli         kunnat olisivat valmiita uhraamaan kevyeen lii-
23428: kaksinkertaistunut, mutta pyöräilysuoritteen        kenteeseen. Asennekasvatusta tarvitaan myös,
23429: osuus tieliikennematkoista on kuitenkin vain alle   jotta ihmiset saataisiin niin polkupyöräilijöinä
23430: 4 %. Kansantaloudellisten laskelmien kehittämi-     kuin autoilijoina ymmärtämään pyöräilijöiden
23431: nen pyöräilyliikenteelle edellyttää yhteiskunnal-   lainsuojaton asema liikenteessä.
23432: listen hyötyjen (energiankulutus, ruuhkien vä-         Asennekasvatuksessa polkupyöräilyn edistä-
23433: hentyminen, terveydelliset edut) ja haittojen       miseksi liikenneministeriöllä ja sen alaisella Lii-
23434: (pyöräilyonnettomuudet) arviointimenetelmien        kenneturvana onkin tärkeä merkitys. Liikenne-
23435: kehittämistä.                                       turva on järjestänyt kevään aikana tiedotuskam-
23436:     Koska pyörätieverkon kehittäminen turvalli-     panjan suojakypärän käytön lisäämiseksi polku-
23437: semmaksi, sujuvammaksi ja yhtenäisemmäksi           pyöräilyssä. Valtakunnallista pyöräilyviikkoa
23438: edellyttää kunnilta suuriakin taloudellisia uh-     vietettiin 3.-10.5. teemalla Puhtaasti pyöräillen.
23439: rauksia, pyörätieverkon kehittämiseen kohdiste-     Liikenneturva ja Suomi pyöräilee -kampanja-
23440: tut varat ovat pois kuntien muista katu- ja         toimisto ovat tuottaneet kalenterin keväällä ja
23441: liikenneinvestoinneista. Pyörätieverkon kehittä-    kesällä järjestettävistä erilaisista kuntopyöräily-
23442: minen edellyttääkin pyöräilymyönteisen ilmapii-     tapahtumista.
23443: 
23444:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1992
23445: 
23446:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
23447:                                           1992 vp -   KK 152                                            5
23448: 
23449: 
23450: 
23451: 
23452:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23453: 
23454:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningar om 40 kilometer per timme som har
23455: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          införts i Helsingfors för motorfordonstrafikens
23456: medlem av statsrådet översänt avskrift av foljan-     del och en utbyggnad av cykelrutten genom
23457: de av riksdagsman Satu Hassi m.fl. underteckna-       Helsingfors centrum. Motsvarande cykelvägar
23458: de spörsmål nr 152:                                   har också byggts genom centrumen i andra
23459:                                                       städer. Trafikministeriet utreder på basis av ett
23460:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        betänkande av den andra parlamentariska tra-
23461:        ta dels för att utveckla den landsom-          fikkommitten, Trafik 2000, och på basis av en
23462:        fattande cykeltrafikpolitiken, dels för att    rapport som en av trafiksäkerhetsdelegationen
23463:        öka cyklingen i Finland?                       tillsatt arbetsgrupp med anledning av detta be-
23464:                                                       tänkande har avgett en förbättring av trafiksä-
23465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kerheten i samband med cykling.
23466: anföra följande:                                          Vägverket strävar i samråd med kommunerna
23467:                                                       efter att utveckla samhällena så att en samtidig
23468:     De synpunkter som framförts i spörsmålet          planering av markanvändningen och trafiken
23469: gällande cyklingens många fördelar och om             stävjar ökningen i trafiken, förbättrar trafikmil-
23470: behovet av att utveckla cyklingen är viktiga.         jön och höjer trafiksäkerheten. Vidare skall väg-
23471: Cyklingen är såväl från individens som från hela      nätet utvecklas så att ortsstrukturen förbättras.
23472: samhällets synpunkt sett ett rekommenderbart          Vägverket uppgör i samråd med kommunerna
23473: och förmånligt färdsätt.                              väg- och gatunätsplaner för tätorterna. Dessa
23474:     På grund av tätorternas dåliga vägnät är          väg- och gatunätsplaner hör nära ihop med
23475: cykling farligt i tätorter, vilket begränsar en       kommunens planer för markanvändning och
23476: ökning av cyklingen i nyttotrafiken och i fritids-    planering. Vägverket utvecklar tillsammans med
23477: trafiken. Nuförtiden är cykling ur trafiksäker-       kommunerna också planer för tätortsvägar som
23478: hetssynpunkt ett farligt fårdsätt. Jämfört med en     beaktar omgivningen. De trafikleder för den
23479: busspassagerare löper en cyklist 10--50 gånger        lätta trafiken som Vägverket har byggt är kom-
23480: större risk att förolyckas (beroende på om risken     binerade cykelvägar och gångbanor för fotgäng-
23481: räknas ut per transporterad timme eller kilome-       are. Bredden på dessa trafikleder är 3 meter eller
23482: ter). Räknat pertimmekan cykling vara mindre          mera. Vägverket har inte byggt några vägar
23483: riskfyllt än att färdas i bil, men räknat per         avsedda enbart för cykling. För den lätta trafi-
23484: tillryggalagd kilometer är dödsrisken i samband       ken har Vägverket årligen byggt cirka 100 kilo-
23485: med cykling cirka 2,5 gånger större än i person-      meter trafikleder. Åren 1980--90 ökade längden
23486: bil.                                                  av lederna för lätt trafik från 1 000 kilometer till
23487:     Det är skäl att förbättra cyklingens allmänna     2 500 kilometer. Enligt VÄG-2010 -planen byggs
23488: betingelser redan enbart på grund av att barn         under åren 1991-2010 sammanlagt 1 750 kilo-
23489: och unga cyklar aktivt innan de når upp till den      meter trafikleder f6r den lätta trafiken. Målet är
23490: ålder då det är tillåtet för dem att köra motorfor-   också att förbinda trafiklederna för den lätta
23491: don. Det är möjligt att minska olycksriskerna i       trafiken med tunnlar och andra tvärgående för-
23492: cykeltrafiken genom att utveckla cykelvägnätet,       bindelseleder.
23493: genom att skära ner antalet plankorsningar med            Uppställandet av klara mål för cykeltrafiken
23494: biltrafiken och genom att förmå cyklisterna att       och utvecklandet av samhällsekonomiska utvär-
23495:  använda skyddshjälm, vilket redan nu har blivit      deringsmetoder i syfte att räkna ut cykeltrafikens
23496:  allt vanligare, samt genom att göra användning-      effekter är förslag som är värda allt understöd.
23497:  en av skyddshjälm obligatorisk. Motortrafikens       Vid trafikministeriet kommer man att tillsätta en
23498:  hastighetsbegränsningar och utbyggnaden av           arbetsgrupp vars uppgift är att göra upp ett
23499:  cykelvägarna har förbättrat cyklisternas säker-      landsomfattande program för att främja cykling-
23500:  het. Speciellt positiva lösningar med tanke på       en. Utgående från det landsomfattande trafikpo-
23501:  den lätta trafiken har varit de hastighetsbegräns-   litiska programmet för cykling borde kommu-
23502: 6                                       1992 vp -   KK 152
23503: 
23504: nema åläggas att göra upp egna konkreta pro-        motsvarande mån. För att kommunema skall
23505: gram med åtgärder för att öka cyklingen. Som        vara villiga att satsa på den lätta trafiken och
23506: mål för det trafikpolitiska programmet för cyk-     utveckla cykelvägnätet krävs attitydfostran. At-
23507: ling kunde man förslagsvis ställa en fördubbling    titydfostran i syfte att skapa en positiv i~s~äll­
23508: av det tillryggalagda antalet kilometer på cykel    ning till cykling krävs också för att både hll1ster
23509: till år 2000. Cykelresomas andel har sedan år       och cyklister skall bibringas förståelse för cyklis-
23510: 1974 mer än fördubblats, men det antal kilome-      temas utsatthet i trafiken.
23511: ter som cyklistema tillryggalägger utgör dock          Trafikministeriet och Trafikskyddet, som ly-
23512: bara knappt 4 % av det totala antalet fårdkilo-     der under trafikministeriet, är viktiga instanser i
23513: meter på vägama. För att man på ett samhälls-       den attitydfostran som syftar till att främja
23514: ekonomiskt plan skall kunna räkna ut cykeltra-      cyklingen. Trafikskyddet har under vårens lopp
23515: fikens samhälleliga fördelar (energiförbrukning,    arrangerat en informationskampanj för ökad
23516: en minskning av trafikstockningar, hälsomässiga     användning av skyddshjälm i cykeltrafiken. Den
23517: fördelar) och nackdelar (cykelolyckor) måste        landsomfattande cykelveckan gick av stapeln
23518: befmtliga utvärderingsmetoder utvecklas.            3.-10.5 under temat Cykling skonar miljön
23519:     Utvecklandet av cykelvägnätet så att det blir   (Puhtaasti pyöräillen). Trafikskyddet och Fin-
23520: säkrare, smidigare och mera enhetligt kräver rätt   land cyklar-kampanjbyrån har gett ut en kalen-
23521: stora ekonomiska uppoffringar också av kom-         der med olika cyklingsevenemang som i kondi-
23522: munema. De medel som riktas in på utvecklan-        tionsfrämjande syfte ordnas under vårens och
23523: det av cykelvägnätet minskar kommunemas             sommarens lopp.
23524: medel för andra gatu- och trafikinvesteringar i
23525: 
23526:      Helsingforsden 20 maj 1992
23527:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
23528:                                               1992 vp
23529: 
23530: Kirjallinen kysymys 153
23531: 
23532: 
23533: 
23534: 
23535:                                  Aittoniemi: Sääksmäen maatalousoppilaitoksen lakkauttamis-
23536:                                      suunnitelmista
23537: 
23538:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23539:    Sääksmäen maatalousoppilaitos on perustet-      koulutila ovat säästöjen vuoksi tiettävästi lak-
23540: tu vuonna 1908 ja se on toiminut sisäoppilaitok-   kautuslistalla. Tämä merkitsee sitä, että Pirkan-
23541: sena valtion omistuksessa vuodesta 1968.           maalta maaseutukoulutus muutaman vuoden
23542: Nuorisoasteen aloituspaikkojen käyttöaste on       kuluessa loppuisi kokonaan, jota tilannetta olisi
23543: Pirkanmaan korkein, ja yhdessä koulutilan          pidettävä kestämättömänä.
23544: kanssa se työllistää 22 henkilöä. Koulun ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23545: koulutilan rakennukset ovat hyvässä kunnossa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23546: ja soveltuvat hyvin opetukseen.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23547:    Ottaen huomioon tuloutukset valtiolle netto-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23548: kustannuksiksi jää vain runsaat 3 miljoonaa
23549: markkaa vuodessa ja kustannukset opiskelijaa                  Aikooko Hallitus säästöpäätöstensä
23550: kohden ovat vain 52 000 markkaa vuodessa,                  mukaisesti lopettaa Sääksmäen maata-
23551: joka on Pirkanmaan edullisin. Yhden työpaikan              lousoppilaitoksen ja koulutilan toimin-
23552: hinnaksi tulee 144 000 markkaa.                            nan, ja jos niin tapahtuu, miten se aikoo
23553:    Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtion             tulevaisuudessa turvata alan koulutuk-
23554: menojen säästämiseksi kyseinen oppilaitos ja               sen Pirkanmaalla?
23555:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
23556:                                          Sulo Aittoniemi
23557: 
23558: 
23559: 
23560: 
23561: 220051L
23562: 2                                        1992 vp -   KK 153
23563: 
23564: 
23565: 
23566: 
23567:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23568: 
23569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kohti lasketuilta käyttökustannuksiltaan kal-
23570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        liimpia kuin suuret oppilaitokset.
23571: olette 21 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-         Edellä mainituista syistä opetusministeriö
23572: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pyrkii saamaan aikaan vähitellen sellaisen oppi-
23573: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      laitosverkoston, joka koostuu suhteellisen suu-
23574: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       rista yksiköistä, joilla on monipuolinen koulu-
23575: kysymyksestä n:o 153:                                tustehtävä, runsaasti opiskelijoita ja riittävän iso
23576:                                                      opettajakunta.
23577:           Aikooko Hallitus säästöpäätöstensä            Valtioneuvoston vuosille 1991-1996 hyväk-
23578:        mukaisesti lopettaa Sääksmäen maata-          symän koulutuksen ja korkeakouluissa harjoi-
23579:        lousoppilaitoksen ja koulutilan toimin-       tettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman
23580:        nan, ja jos niin tapahtuu, miten se aikoo     mukaan vähenevät alkutuotantoalojen koulu-
23581:        tulevaisuudessa turvata alan koulutuk-        tuslohkon aloitusryhmät koko maassa vuoden
23582:        sen Pirkanmaalla?                             1991 281 ryhmästä 66 ryhmällä vuoteen 1996
23583:                                                      mennessä. Aloituspaikkoina tämä on noin 1 300
23584:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          aloituspaikkaa.
23585: taen seuraavaa:                                         Opetushallituksen arvion mukaan Hämeen
23586:                                                      läänissä on tarvetta supistaa maatilatalouden
23587:    Valtioneuvoston 9.4.1992 tekemän ammatilli-       kouluasteen opetusta vuosina 1992-1996 nuori-
23588: sen koulutuksen oppilaitosverkoston kehittämis-      soasteella 20 aloitusryhmästä 12 ryhmään. Tämä
23589: tä koskevan periaatepäätöksen mukaan Sääks-          merkitsee kehittämiskauden kouluasteisten kou-
23590: mäen maatalousoppilaitos tullaan lakkautta-          lutuspaikkojen vähentämistä noin 110-160
23591: maan vuonna 1993.                                    aloituspaikalla. Lääniin jää kahden oppilaitok-
23592:     Maatalousalan oppilaitoksia on vuonna 1992       sen lakkauttamisen jälkeen kuusi maatalousalan
23593: yhteensä 52, joista valtion omistamia on 39,         koulutusta antavaa oppilaitosta, joista yksi on
23594: kunnallisia kahdeksan ja yksityisiä viisi. Opiske-   puutarhaoppilaitos, yksi hevostalousoppilaitos,
23595: lijoita maatalousalan oppilaitoksissa oli syksyn     yksi maatalous- ja kotitalousoppilaitos ja kolme
23596: 1991 tilaston mukaan vähän alle 6 500, mikä          varsinaista maatalousoppilaitosta.
23597: merkitsee noin 125 oppilasta keskimäärin oppi-          Sääksmäen maatalousoppilaitoksen täyttö-
23598: laitosta kohti. Keskimäärin kaikissa ammatilli-      aste on ollut alhainen ja oppilasmäärä oppilai-
23599: sissa oppilaitoksissa on oppilaita vähän yli 300     tosmuodon keskikokoa pienempi. Vuonna 1990
23600: oppilaitosta kohti.                                  oppilaitoksessa oli nuorisoasteella 48 oppilasta ja
23601:     Maatalousalan oppilaitosverkoston kehittä-       vuonna 1991 49 oppilasta. Kokonaisoppilasmää-
23602: misen tarkoituksena on sopeuttaa koulutustar-        rä on ollut vuonna 1990 56 ja 1991 93 oppilasta.
23603: jonta sekä kansallisesti että kansainvälisesti ni-   Käyttökustannukset oppilasta kohti vuosina
23604: menomaan maaseudun kehityksen edellyttämien           1989-1990 olivat 33-12% suuremmat kuin
23605: tarpeiden mukaiseksi sekä laadun että määrän         valtion maatalousalan oppilaitoksissa keskimää-
23606: puolesta. On arvioitavissa, että perinteinen, puh-   rin.
23607: das maatalouskoulutus tulee vähenemään ja sen           Vuoden 1993 jälkeen alueen koulutustarve
23608: sijaan tarvitaan koulutusta maaseudun muihin         maatalousalalla ja sen sivuelinkeinoissa voidaan
23609: ammatteihin ja maatalouden sivuelinkeinoihin.        tyydyttää Ahlmanin maatalous- ja kotitalous-
23610: Pienet, koulutustehtäväitään kapea-alaiset oppi-     oppilaitoksessa, Mustialan maatalousoppilai-
23611: laitokset eivät kykene täyttämään riittävän hy-      toksessa ja muissa talousalueen maatalousalan
23612: vin elinkeinoelämän monipuolistuvia vaatimuk-        oppilaitoksissa sekä tarpeen mukaan myös muis-
23613: sia. Pienet oppilaitokset ovat myös oppilasta        sa ammatillisissa oppilaitoksissa.
23614: 
23615:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1992
23616: 
23617:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
23618:                                          1992 vp -   KK 153                                          3
23619: 
23620: 
23621: 
23622: 
23623:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23624: 
23625:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Av nämnda skäl försöker undervisningsminis-
23626: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       teriet småningom få tili stånd att sådant nät av
23627: den 21 apri11992 tili vederbörande medlem av         läroanstalter som består av relativt stora enheter
23628: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    med mångsidiga utbildningsuppgifter och en
23629: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         tiliräckligt stor lärarkår.
23630: mål nr 153:                                              Enligt den plan för utveckling av utbildningen
23631:                                                      och den forskning som bedrivs vid högskoloma
23632:           Åmnar Regeringen i enlighet med sina       som statsrådet har godkänt för åren 1991-1996
23633:        sparbeslut avsluta verksamheten vid           minskar antalet nybörjargrupper inom utbild-
23634:        Sääksmäen maatalousoppilaitos och om          ningssektom för primärproduktion från 1991 års
23635:        så sker, hur ämnar regeringen trygga          281 grupper med 66 grupper i hela landet fram
23636:        utbildningen i branschen i Birkaland?         tili 1996. 1 antalet nybörjarplatser är detta ca
23637:                                                      1 300.
23638:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt             Enligt utbildningsstyrelsens uppskattning
23639: följande:                                            finns det i Tavastehus Iän behov av att minska
23640:                                                      undervisningen på skolnivå i lantbruksbran-
23641:    Enligt statsrådets principbeslut 9.4.1992 om      schen på ungdomsstadiet från 20 nybörjar-
23642: utveckling av läroanstaltsnätet inom yrkesut-        grupper tili 12 under åren 1992-1996. Detta
23643: bildningen kommer Sääksmäen maatalousoppi-           innebär att antalet utbildningsplatser på ung-
23644: laitos att dras in 1993.                             domsstadiet under denna utvecklingsperiod
23645:    Det fmns sammanlagt 52 läroanstalter i lant-      minskar med ca 110--160 nybörjarplatser. Se-
23646: bruksbranschen 1992, av vilka de statsägda är        dan två läroanstalter har dragits in blir sex
23647: 39, de kommunala 8 och de privata 5. Enligt en       läroanstalter i lantbruksbranschen kvar i länet,
23648: statistik från hösten 1991 fanns det något mindre    av vilka en är läroanstalt i trädgårdskötsel, en
23649: än 6 500 studerande vid läroanstaltema i lant-       läroanstalt i hästhushållning, en läroanstalt i
23650: bruksbranschen, vilket innebär genomsnittligt ca     lantbruksbranschen och i huslig ekonomi och tre
23651: 125 elever per läroanstalt. lnom alla yrkesläro-     egentliga läroanstalter i lantbruksbranschen.
23652: anstalter är det genomsnittliga antalet elever           Den utnyttjade kapaciteten vid Sääksmäen
23653: någ~t över 300 per läroanstalt.                      matalousoppilaitos har varit låg och elevantalet
23654:    Andamålet med att utveckla läroanstaltsnätet      mindre än medelstorleken inom denna läro-
23655: i lantbruksbranschen är att såväl nationellt som     anstaltsform. År 1990 fanns det på ungdomssta-
23656: intemationellt anpassa utbudet av utbildning så      diet 48 elever och 1991 49 elever. Det samman-
23657: att det uttryckligen motsvarar de behov som          lagda antalet elever var 1990 56 och 1991 93.
23658: utvecklingen på landsbygden förutsätter både tili    Driftskostnadema per elev var 1989-1990 33-
23659: kvaliteten och kvantiteten. Det uppskattas att       12 % dyrare än vid de statsägda lantbruksan-
23660: den rent traditionella lantbruksutbildningen         staltema i genomsnitt.
23661:  kommer att minska. Däremot behövs det utbild-           Efter 1993 kan regionens utbildningsbehov i
23662:  ning för andra yrken inom lantbruket och för        lantbruksbranschen och dess binäringar fyllas av
23663:  lantbrukets binäringar. Mindre läroanstalter        Ahlmanin maatalous- ja kotitalousoppilaitos,
23664:  med snäva utbildningsuppgifter förmår inte tili-    Mustialan mattalousoppilaitos och de övriga
23665:  räckligt bra fylla näringslivets krav, som håller   lantbruksanstaltema inom denna ekonomiska
23666:  på att bli allt mera mångskiftande. Tili sina       region och vid behov även av andra yrkesläro-
23667:  driftskostnader per elev är de mindre läroan-       anstalter.
23668:  staltema också dyrare än de större.
23669: 
23670:      Helsingforsden 12 maj 1992
23671: 
23672:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
23673:                                               1992 vp
23674: 
23675: Kirjallinen kysymys 154
23676: 
23677: 
23678: 
23679: 
23680:                                   Aittoniemi: Murskeaseman perustamisesta Kiurusenvuoreen Ikaa-
23681:                                       lisissa
23682: 
23683: 
23684:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23685: 
23686:    Tielaitoksen Turun piiri on pitkään suunnitel-   vimääriä olisi olemassa lähialueilla, mutta kui-
23687: lut murskeaseman perustamista Kiurusenvuo-          tenkin asutuksesta erillään niin, että vastaavia
23688: reen Ikaalisten Höytölässä. Hankkeen tämän-         haittoja ei syntyisi.
23689: hetkistä vaihetta ei edes asianosaisten maan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23690: omistajien piirissä tunneta. Hanketta kohtaan       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23691: on voimakas vastarinta, koska suunnitelman          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23692: toteutuminen aiheuttaa suurta ympäristöhait-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23693: taa, sekä haittaa lähiympäristön asukkaille. Alu-
23694: eella on muutaman sadan metrin etäisyydeltä                    Aikooko Hallitus puuttua tielaitoksen
23695: alkaen yli viisikymmentä kesäasuntoa sekä nor-              Turun piirin suunnitelmiin murskease-
23696: maali maatalousasutus. Suunnitellun murske-                 man perustamiseksi Ikaalisten kaupun-
23697: aseman läheisyydessä on myös lähdeperäinen ja               gin Höytölän Kiurusenvuoreen, jotta
23698: puhdasvetinen Koirilampi, jolla myöhemmässä                 merkittävät ympäristöön ja asutukseen
23699: vaiheessa saattaa olla suurta merkitystä alueen             kohdistuvat haitat voitaisiin estää?
23700: vesihuollossa. Mursketoimintaan tarvittavia ki-
23701: 
23702:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
23703: 
23704:                                           Sulo Aittoniemi
23705: 
23706: 
23707: 
23708: 
23709: 220051L
23710: 2                                      1992 vp -   KK 154
23711: 
23712: 
23713: 
23714: 
23715:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23716: 
23717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Inventoinnissa edetään lääneittäin ja suna
23718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      selvitetään sekä kallioalueiden luonnon- ja mai-
23719: olette 21 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-    sema-arvot että alueilta saatavien aineiden
23720: jeenne n:o 546 ohella toimittanut valtioneu-       soveltuvuus eri rakennustarkoituksiin. Inven-
23721: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       toinnin tavoite on luettelo kallioalueista, jotka
23722: kansanedustaja Aittaniemen kirjallisesta kysy-     ovat arvokkaita joko koko maan tahi maa-
23723: myksestä n:o 154, jossa tiedustellaan:             kunnan kannalta. Tähän mennessä on jo pää-
23724:                                                    osiltaan inventoitu Uudenmaan ja Kymen lääni-
23725:           Aikooko Hallitus puuttua tielaitoksen    en kalliot. Tulevana (vuoden 1992) kesänä in-
23726:        Turun piirin suunnitelmiin murskease-       ventointeja tehdään eniten Turun ja Porin sekä
23727:        man perustamiseksi Ikaalisten kaupun-       Vaasan läänien alueilla. Lisäksi yksittäisiä
23728:        gin Höytölän Kiurusenvuoreen, jotta         alueita on "tilaustyönä" inventoitu myös erik-
23729:        merkittävät ympäristöön ja asutukseen       seen.
23730:        kohdistuvat haitat voitaisiin estää?            Kallioalueen louhinta tuhoaa asianomaisen
23731:                                                    esiintymän sekä geologisena muodostumana
23732:                                                    että maiseman osana aina peruuttamattomasti.
23733:                                                    Samaa kallioaluetta ei voida yhtä aikaa sekä
23734:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suojella että hyödyntää. Tämän vuoksi tulisi
23735: vasti seuraavaa:                                   louhintalupia koskevien päätösten aina pe-
23736:                                                    rustua riittävään alueelliseen tietoon. Nyt, kun
23737:    Kallionlouhinta ja kivenmurskaus aiheutta-      riittäviä ja tieteellisesti päteviä inventointi-
23738: vat melkein aina haittaa sekä ympäristölle että    tietoja ei vielä ole, tulisi paikallinen aluetunte-
23739: lähiseudun asukkaille. Kun soravarat alkavat       mus ottaa päätöksenteossa erityisesti huo-
23740: huveta monilta alueilta, etenkin suurten asu-      mioon.
23741: tuskeskusten ja tienrakennushankkeiden lähi-          Näyttää siltä, että Kiurusenvuoren louhin-
23742: alueilta soran ottaminen keskittyy yhä enemmän     nan vastustus paikkakunnalla on perusteltua.
23743: kalliolouhoksiin.                                  Kiurusenvuoren luonnon- ja maisema-arvot
23744:    Maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä       saadaan selville, kun Turun ja Porin läänin
23745: päätösvalta on kunnilla. Päätöksenteossa on        alueen kalliot pääosiltaan tulevat inventoiduiksi
23746: suurimpana ongelmana kallionmurskaushank-          vuoden 1992 aikana. Ympäristöministeriö on
23747: keissa ollut alueellisen tiedon niukkuus. Pää-     tuolloin valmis antamaan asiasta tarkennetun
23748: töksenteko on kunnissa koettu vaikeaksi. Siksi     lausuntonsa, mikäli Ikaalisten kaupunginhalli-
23749: ympäristöministeriö onkin jo pannut alulle laa-    tus päättää sitä pyytää. Maa-aineslain mukai-
23750: jan kallioalueiden inventointiohjelman. Tarkoi-    seen, ainesten ottamista koskevaan lupaharkin-
23751: tuksena on, että inventoinnin tulokset saatetaan   taan ei kuitenkaan ympäristöministeriöllä eikä
23752: mahdollisimman pian kuntien käyttöön pää-          liioin hallituksellakaan ole mahdollisuuksia
23753: töksenteon perustaksi.                             puuttua.
23754: 
23755:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1992
23756: 
23757:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
23758:                                         1992 vp -   KK 154                                           3
23759: 
23760: 
23761: 
23762: 
23763:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23764: 
23765:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Inventeringen görs länsvis och omfattar
23766: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-    såväl en undersökning av bergsområdenas
23767: se nr 546 av den 21 april 1992 tili vederbörande    värde med tanke på naturen och landskapet
23768: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   samt en undersökning av hur lämpligt täkt-
23769: de av riksdagsman Aittoniemi undertecknade          materialet är för olika byggnadsändamål. På
23770: spörsmål nr 154:                                    basis av inventeringen görs en förteckning över
23771:                                                     bergsområden som är värdefulla antingen na-
23772:           Ämnar Regeriqgen ingripa i de planer      tionellt eller för landskapet i fråga. Hittills har
23773:        som vägverkets Abodistrikt har på att        bergen i Nylands och Kymmene Iän redan
23774:        inrätta ett stenkrosseri i Kiurusenvuori i   inventerats i huvuddrag. Denna sommar (1992)
23775:        Höytölä i Ikalis stad, så att det blir       koncentreras inventeringen till Åbo och Björ-
23776:        möjligt att förebygga de värsta olägenhe-    neborgs samt Vasa läns områden. Dessutom
23777:        tema för miljön och bosättningen?            har vissa områden inventerats separat som
23778:                                                     "beställningsarbete".
23779:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Då ett bergsområde sprängs och schaktas
23780: samt anföra följande:                               bort förstörs det alltid oåterkalleligen både som
23781:                                                     geologisk formation och som en del av land-
23782:    Bergsprängning och stenkrossning förorsakar      skapet. Ett bergsområde kan inte både skyddas
23783: nästan alltid olägenheter både med tanke på         och utnyttjas på samma gång. Därför borde
23784: miljön och med tanke på dem som är bosatta i        alla beslut om täkttillstånd genomgående bygga
23785: omgivningen. Då grusresursema i många om-           på tillräckliga kunskaper om regionala före-
23786: råden börjar vara ~lutanvända, kommer täkten i      komster. Då tillräckliga och vetenskapligt
23787: synnerhet i närheten av stora bosättningscentra     hållbara inventeringsuppgifter ännu inte finns
23788: och väganläggningsprojekt ofta att koncentreras     att tillgå, bör den lokala sakkännedomen be-
23789: på berg.                                            aktas särskilt i samband med beslutsfattandet.
23790:    Det är kommunema som beslutar i till-               Det verkar som om motståndet på orten mot
23791: ståndsförfarandet enligt marktäktslagen. Det        schaktningen av Kiurusenvuori skulle vara be-
23792: största problemet då beslut om bergspräng-          fogat. De naturvärden och landskapsvärden som
23793: ningsprojekt skall fattas har varit att det finns   är förknippade med Kiurusenvuori kommer
23794: alltför litet uppgifter på regional bas. Kommu-     fram under år 1992 i samband med inventeringen
23795: nema har ansett det svårt att fatta besluten.       av bergen i Åbo och Bjömeborgs läns område.
23796: Därför har miljöministeriet redan satt i gång en    Miljöministeriet är därefter berett att ge ett mer
23797: omfattande inventering av bergsområden. Av-         specificerat utlåtande i ärendet, om stadsstyrel-
23798: sikten är att resultaten av denna inventering så    sen i Ikalis beslutar begära ett sådant. Varken
23799: snart som möjligt skall tillställas kommunema       miljöministeriet eller regeringen har möjlighet att
23800: som underlag för beslutsfattandet.                  ingripa i prövningen av täkttillstånd enligt
23801:                                                     marktäktslagen.
23802: 
23803:      Helsingfors den 1 juni 1992
23804:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
23805:                                               1992 vp
23806: 
23807: Kirjallinen kysymys 155
23808: 
23809: 
23810: 
23811: 
23812:                                   Aittoniemi: Asuntokauppoja koskevan leimaveron väliaikaisesta
23813:                                       poistamisesta
23814: 
23815:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23816: 
23817:    Hallitus on antanut esityksen leimaveron            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23818: poistamisesta pörssikaupassa. Sen tarkoituksena     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23819: on vilkastuttaa osakkeiden kauppaa. Myös esi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23820: merkiksi asunto-osakkeiden kaupassa olisi vält-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23821: tämätöntä saada samanlainen piristysruiske.
23822: Tämä voitaisiin toteuttaa poistamalla leimavero               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin asun-
23823: määräajaksi asunto-osakkeiden ja miksipä ei                 tokaupan vilkastuttamiseksi poistamalla
23824: myös asuntotarkoitukseen rakennettujen kiin-                kauppoja koskevan leimaveron tai alen-
23825: teistöjen, kuten omakotitalojen, osalta. Todetta-           tamalla sitä väliaikaisesti?
23826: koon myös, että verotuksellisia keinoja on käy-
23827: tetty aikaisemmin esimerkiksi rakennusmaan
23828: vapaaehtoisen kaupan vilkastuttamiseksi.
23829:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
23830:                                           Sulo Aittoniemi
23831: 
23832: 
23833: 
23834: 
23835:  220051L
23836: 2                                         1992 vp -   KK 155
23837: 
23838: 
23839: 
23840: 
23841:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23842: 
23843:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sellaisten kiinteistöjen ja arvopapereiden myyn-
23844: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         neistä, joissa luovutuskohteena on asunto tai
23845: olette 21 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       asumiskäyttöön tarkoitettu kiinteistö. Näin ol-
23846: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      len on selvää, että asuntokauppojen leimaveros-
23847: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ta ei voida valtiontaloudellisista syistä luopua,
23848: Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        tai sitä merkittävästi alentaa, edes väliaikaisesti.
23849: kysymyksestä n:o 155:                                 Pörssileimaveron poistaminen sen sijaan ei ollut
23850:                                                       valtiontalouden kannalta merkittävä kysymys.
23851:          Aikooko Hallitus ryhtyätoimiin asun-         Vuonna 1991 pörssileimaveroa kertyi vajaat 58
23852:        tokaupan vilkastuttamiseksi poistamalla        miljoonaa markkaa.
23853:        kauppoja koskevan leimaveron tai alen-            Pörssileimaverosta luopumiseen on ollut pai-
23854:        tamalla sitä väliaikaisesti?                   neita myös kansainvälisestä näkökulmasta.
23855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Pörssileimaveron on muun muassa arvioitu ai-
23856: vasti seuraavaa:                                      heuttaneen kaupankäynnin siirtymistä ulkomail-
23857:                                                       le kevyemmän verotuksen piiriin. Pörssileimave-
23858:    Leimaverona nykyisin kannettavat verot voi-        ron poistaminen on myös ollut esillä Euroopan
23859: daan luonteensa puolesta jakaa useaan eri ryh-        yhteisön piirissä. Kun Euroopan yhteisössä vuo-
23860: mään eli ns. toimituskirjaleimaveroon, ns. lii-       sina 1986-87 hyväksyttiin kaksi pääomaliikkei-
23861: teleimaveroon, saamistodisteiden leimaveroon          den esteitä koskevaa direktiiviä, komissio antoi
23862: sekä varainsiirtoleimaveroon. Varainsiirtoleima-      direktiiviesityksen arvopaperikauppoihin koh-
23863: vero kohdistuu kiinteistöjen ja kaupungissa ole-      distuvien siirtoleimaverojen poistamiseksi. Tämä
23864: vien vuokratonttien luovutuksiin sekä arvopape-       ehdotus jätti jäsenmaille mahdollisuuden sovel-
23865: reiden vaihdantaan, kun luovutus tapahtuu il-         taa kiinteistöjen ja asunto-osuuksien siirtoihin
23866: man arvopaperipörssin välitystä. Pörssileimave-       kohdistuvia veroja. Siitä riippumatta, mitä pörs-
23867: ro on poistettu toukokuun alusta lukien. Edus-        sileimaverosta päätetään EY:ssä, voidaan olet-
23868: kunta on edellyttänyt, että hallitus selvittää pi-    taa, että nimenomaan pörssileimavero on kan-
23869: kaisesti mahdollisuudet leimaveron poistamiseen       sainvälisesti poistumassa oleva verotusmuoto.
23870: tai alentamiseen OTC- ja meklarilistan arvopa-        Näin ollen pörssileimaveron poistaminen on so-
23871: perikauppojen osalta ja antaa tarvittavan esityk-     pusoinnussa niiden tavoitteiden kanssa, jotka
23872: sen siten, että eduskunta ehtii käsitellä esityksen   hallitusohjelmassa on asetettu leimaverotuksen
23873: vielä kevätistuntokauden aikana.                      kehittämiselle. Hallitusohjelman mukaan leima-
23874:    Kiinteistöjen luovutusten yhteydessä perittä-      verojärjestelmää kehitetään kansainvälisen käy-
23875: vä lainhuudatusleimavero ja vuokraoikeuden            tännön suuntaan.
23876: siirtoleimavero ovat 4-6 prosenttia riippuen             Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden luovutuk-
23877: luovutetun omaisuuden arvosta. Vero on yleensä        siin kohdistuvan leimaverotuksen kehittämisessä
23878: 6 prosenttia, koska tätä verokantaa sovelletaan,      on myös kiinnitettävä huomiota kansainvälisiin
23879: kun omaisuuden arvo on yli 200 000 markkaa.           kehityssuuntiin. Ainakaan toistaiseksi ei kuiten-
23880: Arvopapereiden myynnistä leimaveron määrä             kaan näytä siltä, että tällaisista varainsiirtove-
23881: on 1,6 prosenttia kauppahinnasta tai vaihto-          roista oltaisiin luopumassa. Keskeinen varain-
23882: arvosta.                                              siirtoverotuksen kehittämistavoite on nykyjär-
23883:    Leimaveron tuotoksi on valtion tulo- ja me-        jestelmän yhtenäistäminen. Suurimpina epäkoh-
23884: noarviossa vuodelle 1992 arvioitu 3,7 miljardia       tina nykyjärjestelmässä ovat verokantojen epä-
23885: markkaa. Noin puolet leimaveron tuotosta voi-         yhtenäisyys sekä verotuksen kohdistuminen ta-
23886: daan arvioida kertyvän varainsiirtoleimaverosta.      loudellisesti samanlaisiin varainsiirtoihin eri ta-
23887: Varainsiirtoleimaverosta merkittävä osa kertyy        voin.
23888:                                        1992 vp -   KK 155                                          3
23889: 
23890:   Hallitus pitää asunto- ja kiinteistömarkkinoi-   nen tai alentaminen ei kuitenkaan ole sellainen
23891: den elpymistä monesta syystä tärkeänä. Asunto-     keino, jolla olisi merkittävää vaikutusta markki-
23892: kauppoihin kohdistuvan leimaveron poistami-        noiden vilkastuttamiseen.
23893: 
23894:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1992
23895: 
23896:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23897: 4                                        1992 vp -   KK 155
23898: 
23899: 
23900: 
23901: 
23902:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23903: 
23904:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tiligångar som överförs. En stor del av denna
23905: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       skatt inflyter från försäljning av sådana fastig-
23906: den 21 april 1992 tili vederbörande medlem av        heter och värdepapper där objektet för över-
23907: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    låtelsen är en bostad eller en fastighet som är
23908: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         avsedd för boende. Det är således klart att man
23909: mål nr 155:                                          inte kan slopa stämpelskatten på bostadsköp
23910:                                                      eller ens tillfålligt sänka den avsevärt av orsaker
23911:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder så         som hänför sig tili statsekonomin. Slopandet av
23912:        att bostadsköpen ökar genom att slopa         stämpelskatt som uppbärs för överlåtelse av
23913:        stämpelskatten för bostadsköp eller ge-       värdepapper genom förmedling av fondbörs var
23914:        nom att sänka den tillfälligt?                inte en för statsekonomin viktig fråga. Å:r 1991
23915:                                                      inflöt i stämpelskatt på överlåtelse av värdepap-
23916:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        per genom förmedling av fondbörs knappt 58
23917: anföra följande:                                     milj. mk.
23918:                                                          Det fanns också ett intemationellt tryck på att
23919:    De skatter som uppbärs som stämpelskatt kan       slopa stämpelskatt på överlåtelse av värdepap-
23920: indelas enligt typ i flera olika grupper, dvs. i     per genom förmedling av fondbörs. Stämpel-
23921: stämpelskatt för expeditioner, stämpelskatt för      skatten har bl.a. beräknats leda tili att handeln
23922: bilagor, stämpelskatt för fordringsbevis och         flyttas utomlands i hopp om lättare beskattning.
23923: stämpelskatt för överföring av tiligångar. Stäm-     Slopandet av denna form av stämpelskatt har
23924: pelskatt för överföring av tiligångar gäller över-   också tagits upp inom EG. Då inom EG under
23925: låtelse av fastigheter och överlåtelse av hyres-     åren 1986-87 godkändes två direktiv om hinder
23926: tomter i städer samt överlåtelse av värdepapper      för kapitalflödet, lade kommissionen fram för-
23927: då överlåtelsen sker utan förmedling av fond-        slag tili direktiv om slopande av stämpelskatt för
23928: börs. Stämpelskatt på försäljning som sker ge-       överlåtelse av värdepapper. Detta förslag gav
23929: nom förmedling av fondbörs har slopats från          medlemsländema möjlighet att tiliämpa en skatt
23930: ingången av maj. Riksdagen har förutsatt att         som gäller överlåtelse av fastigheter och bo-
23931: regeringen snabbt utreder möjlighetema att slo-      stadsandelar. Oberoende av vad man inom EG
23932: pa eller sänka stämpelskatten för värdepappers-      beslutar om stämpelskatt på överlåtelse av vär-
23933: handel som sker enligt OTC- och mäklarlistan         depapper genom förmedling av fondbörs kan
23934: och avlåter den proposition som krävs så att         man anta att i synnerhet denna form av stäm-
23935: riksdagen hinner behandla propositionen ännu         pelskatt är en sådan som håller på att försvinna
23936: under vårsessionen.                                  intemationellt sett. Således är slopandet av den-
23937:    Den stämpelskatt på lagfart och överlåtelse av    na form av stämpelskatt förenhetligt med de mål
23938: hyresrätt som uppbärs i samband med överlåtel-       som uppställts för utvecklande av stämpel-
23939: se av fastigheter är 4---6% beroende på värdet av    skatten i regeringsprogrammet. Enligt regerings-
23940: den egendom som överlåts. Skatten är i allmän-       programmet kommer systemet med stämpelskatt
23941: het 6 %, eftersom denna skattesats tillämpas när     att utvecklas i intemationell riktning.
23942: värdet av egendomen överstiger 200 000 mk. Vid           Vid utvecklandet av stämpelskatt för över-
23943: försäljning av värdepapper är stämpelskatten         låtelse av fastigheter och bostadsaktier bör man
23944: 1,6% av köpeskillingen eller bytesvärdet.            också fästa uppmärksamhet vid den intematio-
23945:    Intäktema från stämpelskatt har i statsbudge-     nella utvecklingen. Det ser dock inte tilisvidare
23946: ten för 1992 beräknats uppgå tili 3,7 miljarder      ut som om man skulle slopa denna skatt för
23947: mark. Cirka hälften av intäktema från stämpel-       överföring av tiligångar. Ett förenhetligande av
23948: skatt kan beräknas inflyta av stämpelskatt på        det nuvarande systemet är ett viktigt utvecklings-
23949:                                        1992 vp -   KK 155                                         5
23950: 
23951: mål i fråga om skatt för överföring av medel. De      Regeringen anser av många orsaker att det är
23952: största missförhållandena i det nuvarande syste-   viktigt att bostads- och fastighetsmarknaden
23953: met är att skattesatsen är så olika och att        återhämtar sig. Slopande eller sänkande av stäm-
23954: överföringar som ekonomiskt är lika beskattas      pelskatten för bostadsköp skulle dock inte på ett
23955: på olika sätt.                                     avgörande sätt stimulera marknaden.
23956: 
23957:      Helsingforsden 22 maj 1992
23958:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
23959:                                                     1992 vp
23960: 
23961: Kirjallinen kysymys 156
23962: 
23963: 
23964: 
23965: 
23966:                                       Aittoniemi: EY-jäsenyyden vaikutuksesta Suomen sotilas- ja tur-
23967:                                           vallisuuspolitiikkaan
23968: 
23969: 
23970:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23971: 
23972:     Suomen hallitus ja sen eri ministerit ovat               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23973: antaneet erilaisia vastauksia siitä, mikä Suomen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23974: asema tulee olemaan EY:n jäsenenä perinteisen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23975: puolueettomuuden, sitoutumattomuuden ja eri-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23976: tyisesti sotilas- ja turvallisuuspoliittisen liittoutu-
23977: mattomuuden osalta. Viimeisten näkemysten                           Mikä tulee olemaan Suomen asema
23978: mukaan meillä olisi mahdollisuus sotilaalliseen                  EY:n ja sitä seuraavan Euroopan unio-
23979: liittoutumattamuuteen rajoitetulla alueella, joka                nin jäsenenä perinteellisen puolueetto-
23980: koskisi valtakunnan aluetta tai mahdollisesti                    muuden, sitoutumattomuuden ja erityi-
23981: osaa siitä. Asia on meille tärkeä erityisesti sen                sesti sotilas- ja turvallisuuspoliittisen liit-
23982: kehityksen johdosta, joka vie tulevaisuuden                      toutumattomuuden kannalta?
23983: EY:n täydelliseen sotilas- ja turvallisuuspoliitti-
23984: seen liittoon ja todennäköisesti yhteisiin asevoi-
23985: miin.
23986:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
23987: 
23988:                                                Sulo Aittaniemi
23989: 
23990: 
23991: 
23992: 
23993:  220051L
23994: 2                                           1992 vp -    KK 156
23995: 
23996: 
23997: 
23998: 
23999:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24000: 
24001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maastrichtin sopimuksen velvoitteet ja on val-
24002: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            mis rakentavasti osallistumaan niiden toimeen-
24003: olette 21 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-          panoon siten kuin siitä on Maastrichtissa sovit-
24004: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tu. Euroopan unionin jäsenenä tulemme osallis-
24005: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          tumaan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuus-
24006: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta           poliittiseen toimintaan.
24007: kysymyksestä n:o 156:                                       Seuraamme tarkoin yhteisön puolustusulottu-
24008:                                                          vuuden kehittämistä. Suhteemme Länsi-Euroo-
24009:           Mikä tulee olemaan Suomen asema                pan unioniin (WEU) ratkaistaan aikanaan sen
24010:        EY:n ja sitä seuraavan Euroopan unio-             perusteella, mitä Euroopan unioni päättää puo-
24011:        nin jäsenenä perinteellisen puolueetto-           lustusulottuvuudestaan.
24012:        muuden, sitoutumattomuuden ja erityi-                Suomen pyrkimyksenä on jatkossakin tur-
24013:        sesti sotilas- ja turvallisuuspoliittisen liit-   vallisuuden ja vakauden lujittaminen Pohjois-
24014:        toutumattomuuden kannalta?                        Euroopassa. Yhä jatkuvassa muutosvaiheessa
24015:                                                          tätä päämäärää palvelee parhaiten puolueetto-
24016:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             muuspolitiikka, joka merkitsee sotilasliittojen
24017: vasti seuraavaa:                                         ulkopuolella pysymistä ja itsenäistä puolustusta.
24018:                                                          Ylläpidämme suorituskykyistä, turvallisuus-
24019:   Perustellessaan hakemustaan EY:n jäseneksi             ympäristöömme nähden uskottavaa kansallista
24020: hallitus on korostanut, että Suomi hyväksyy              puolustuskykyä.
24021:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
24022:                                                                   Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
24023:                                          1992 vp -   KK 156                                          3
24024: 
24025: 
24026: 
24027: 
24028:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24029: 
24030:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och är redo till konstruktiv medverkan i syfte att
24031: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       genomföra förpliktelsema i enlighet med vad
24032: den 21 april 1992 till vederbörande medlem av        som överenskommits i Maastricht. Som medlem
24033: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    i Europeiska unionen kommer vi att delta i
24034: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         unionens gemensamma utrikes- och säkerhets-
24035: mål nr 156:                                          politik.
24036:                                                         Vi följer noga utvecklingen av gemenskapens
24037:           Viiken kommer Finlands ställning           försvarspolitiska dimension. Vårt förhållande till
24038:        som medlem i EG och dess förlängning          Västeuropeiska unionen (WEU) avgörs i sinom
24039:        Europeiska unionen att vara med tanke         tid på basis av de beslut som fattas om Europeis-
24040:        på Finlands traditionella neutralitet och
24041:                                                      ka !lllionens försvarspolitiska dimension.
24042:        alliansfrihet, i synnerhet den militära och      Aven framdeles eftersträvar Finland att befås-
24043:        säkerhetspolitiska alliansfriheten?           ta säkerheten och stabiliteten i Nordeuropa. 1
24044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        detta skede av de alltjämt pågående omdaningar-
24045: anföra följande:                                     na främjas målet bäst av en neutralitetspolitik
24046:                                                      som innebär militär alliansfrihet och ett själv-
24047:   1 motiveringen till sin ansökan om med-            ständigt försvar. Vi upprätthåller ett funktions-
24048: lemskap i EG betonade regeringen att Finland         dugligt nationellt försvar som är trovärdigt i vår
24049: accepterar förpliktelsema i Maastrichtfördraget      säkerhetspolitiska miljö.
24050: 
24051:      Helsingfors den 25 maj 1992
24052: 
24053:                                                                  Utrikesminister Paavo Väyrynen
24054:                                                1992 vp
24055: 
24056: Kirjallinen kysymys 157
24057: 
24058: 
24059: 
24060: 
24061:                                   Aittoniemi: Kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen toteutta-
24062:                                       misesta
24063: 
24064:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24065: 
24066:    Hallitus on ohjelmassaan luvannut toteuttaa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24067: perusturvauudistuksen. Sen yhtenä keskeisenä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24068: kohtana on yleisesti pidetty kansaneläkeuudis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen.
24069: tuksen ns. IV vaiheen toteuttamista, jollaista
24070: esimerkiksi Suomen Keskusta veret pysäyttävää                   Milloin Hallitus aikoo toteuttaa pää-
24071: vaalivoittoa edeltävän vaalikampanjansa aikana               hallituspuolueensa Suomen Keskustan
24072: lupasi.                                                      lupaaman kansaneläkeuudistuksen nel-
24073:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           jännen vaiheen?
24074: 
24075:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
24076:                                            Sulo Aittoniemi
24077: 
24078: 
24079: 
24080: 
24081:  220051L
24082: 2                                       1992 vp -    KK 157
24083: 
24084: 
24085: 
24086: 
24087:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24088: 
24089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määräistä asumistukea kuntaryhmästä ja perhe-
24090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suhteista riippuen 800--1 000 mk:aan kuukau-
24091: olette 21 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     dessa. Hallitusohjelman mukaan: " ... kansan-
24092: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    eläkkeissä toteutetaan yksilöllisen eläkkeen peri-
24093: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     aate poistamalla asteittain puolisoalenema.
24094: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      Uudistus aloitetaan vuonna 1993, jolloin pääte-
24095: kysymyksestä n:o 157:                               tään myös loppuaikataulusta. Hallitus myös
24096:                                                     nostaa kansaneläkkeiden tasoa kohdistaen sen
24097:           Milloin Hallitus aikoo toteuttaa pää-     veteraaneihin ja muihin pienituloisimpiin eläk-
24098:        hallituspuolueensa Suomen Keskustan          keensaajiin hallitusohjelman mukaan. Hallitus
24099:        lupaaman kansaneläkeuudistuksen nel-         ottaa kantaa kansaneläke- ja työeläkeindeksin
24100:        jännen vaiheen?                              yhtenäistämiseen Eläkekomitea 90:n työn pää-
24101:                                                     tyttyä."
24102:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Hallitusohjelman laatimisen jälkeen julkisen
24103: vasti seuraavaa:                                    sektorin rahoitusasema on heikentynyt voimak-
24104:                                                     kaasti. Tästä syystä on sosiaaliturvan uudistus-
24105:    Kansaneläkejärjestelmään tuli vuoden 1991        aikataulunekin jouduttu asettamaan pitemmän
24106: syyskuun alusta merkittäviä parannuksia. Puoli-     aikavälin tavoitteet. Sosiaaliturvassa lähiajan
24107: soiden lisäosa nousi 81 %:sta 85 %:iin yksinäisen   muutostoimenpiteet joudutaan kohdistamaan
24108: henkilön lisäosan määrästä. Lisäosa maksetaan       sellaisiin eläke- ja toimeentulojärjestelyihin, jot-
24109: 85 %:n suuruisena kummallekin puolisoista. En-      ka turvaavat vähimmäistoimeentulon varassa
24110: siksi eläkkeelle jääneen puolison lisäosa makse-    elävien henkilöiden etuudet ja mahdollistavat
24111: taan entisen suuruisena, ja uudistuksen jälkeen     etuuksien häiriöttömän maksamisen. Suomen
24112: eläkkeelle jäävä saa lisäosan mainitun 85 %:n       itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden merkeissä
24113: suuruisena. Lisäosan korotukset ovat uudistuk-      kansaneläkkeen varassa elävien rintamaveteraa-
24114: sen jälkeen kuntaryhmästä riippuen 77 mk:sta        nien asemaa tullaan parantamaan nostamalla
24115: 73 mk:aan kuukaudessa.                              heidän ylimääräisen rintamalisänsä määrä loka-
24116:    Myös vähimmäisturvaa takaava asumistuki-         kuun 1992 alusta 25 %:iin kansaneläkkeen lisä-
24117: järjestelmä uudistui 1.9.1991 lukien. Hyväksyt-     osan määrästä.
24118: tävien asumiskustannusten enimmäismäärä nou-           Kansaneläkkeen lisäosan määräytymissään-
24119: si Helsingissä 1 980 mk:aan, Espoossa, Vantaalla    nöksiä on tarkoitus parantaa puolisoilla talou-
24120: ja Kauniaisissa 1 892 mk:aan ja muissa kunnissa     dellisen tilan helpottuessa siten, että lisä voidaan
24121: 1 672 mk:aan kuukaudessa, kun se nykyisin           asteittain nostaa yksinäisen henkilön lisäosan
24122: kaikissa kunnissa on ollut 1 220 mklkk. Oma-        suuruiseksi. Uudistussuunnitelman aikataulu tu-
24123: kotitalossa asuvien kunnossapitonormi nousi         lee ratkaistavaksi valtion vuoden 1993 talousar-
24124: 170 mk:aan. Myös asumistuen tulosidonnaisuus        vioesityksen käsittelyn yhteydessä.
24125: lieveni. Asumistuen uudistus nosti enimmäis-
24126:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
24127: 
24128:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
24129:                                          1992 vp -   KK 157                                            3
24130: 
24131: 
24132: 
24133: 
24134:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24135: 
24136:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen         stadsstödet höjdes maximibeloppet av bostads-
24137: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       stödet tili 800-I 000 mk i månaden beroende på
24138: den 2I april I992 tili vederbörande medlem av        kommungrupp och familjeförhå11anden. Enligt
24139: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    regeringsprogrammet "genomförs inom folk-
24140: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         pensionerna principen om individuell pension
24141: mål nr I57:                                          genom att systemet med nedsatt folkpension till
24142:                                                      makar gradvis slopas. Reformen inleds 1993, då
24143:           När ämnar Regeringen genomföra det         även den slutliga tidtabellen slås fast. Regeringen
24144:        fjärde skedet av fo1kpensionsreformen         höjer nivån på fo1kpensionerna för veteraner och
24145:        som utlovats av huvudpartiet i rege-          andra pensionstagare med små inkomster. Rege-
24146:        ringen, Centern i Finland?                    ringen tar ställning tili ett förenhetligande av
24147:                                                      folkpensions- och arbetspensionsindexen efter
24148:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att Pensionskommitten 90 avslutat sitt arbete."
24149: anföra följande:                                         Efter det att regeringsprogrammet uppgjorts
24150:                                                      har den offentliga sektorns finansieringsställning
24151:    Vid ingången av september I99I infördes i         kraftigt försvagats. Därför har det varit nödvän-
24152: folkpensionssystemet ett flertal betydande för-      digt att i fråga om tidtabellen för socialskydds-
24153: bättringar. Tiliäggsdelen för makar steg från        reformen uppställa målen på längre sikt. De
24154: 8I% tili 85% jämfört med til1äggsdelen för           ändringsåtgärder för den närmaste tiden som
24155: ensamstående. 1 tiliäggsdel betalas tili vardera     gäller socialskyddet måste inriktas på sådana
24156: maken 85%. Till den av makarna som först             pensions- och utkomstregleringar som tryggar
24157: blivit pensionerad betalas tiliäggsdelen tili sam-   förmånerna och möjliggör en störningsfri utbe-
24158: ma belopp som tidigare och tili den som blir         talning av förmånerna tili dem som är hänvisade
24159: pensionerad efter reformen betalas en tiliäggsdel    tili grundskyddet. Med anledning av Finlands
24160: som utgör nämnda 85 %. Efter reformen är             självständighets 75-årsjubileumsår kommer läget
24161: förhöjningen av tiliäggsdelen 77 mk-73 mk i          för de frontveteraner som är hänvisade tili folk-
24162: månaden beroende på kommungruppen.                   pensionen att forbättras genom att det extra
24163:     Å ven bostadsstödssystemet, som garanterar       fronttiliäggsbe1oppet i början av oktober I992
24164: ett minimiskydd, reviderades den I september         höjs tili 25 % av folkpensionens tiliäggsdel.
24165:  I991. Det godtagbara högsta beloppet av boen-           Avsikten är att de stadganden som gäller
24166: dekostnaderna steg i Helsingfors tili I 980 mk, i    fastställandet av folkpensionens tiliäggsdel skall
24167: Esbo, Vanda och Grankulla tilli 892 mk och i de      justeras till fördel för makar då det ekonomiska
24168: övriga kommunerna tilli 672 mk i månaden, när        1äget underlättas. Det innebär att tillägget stegvis
24169: det annars skulle ha varit I 220 mk/månad i          kan höjas tili samma be1opp som i tiliäggsdel
24170:  samtliga kommuner. Underhållsnormen för dem         beta1as till en ensamstående. Tidtabellen för
24171: som bor i ett egnahemshus steg tilli70 mk. Å ven     reformplanen kommer att avgöras i samband
24172: inkomstbundenheten i fråga om bostadsbidraget        med behandlingen av budgetpropositionen för
24173:  blev lindrigare. Genom revideringen av bo-          1993.
24174: 
24175:      Helsingforsden 8 maj I992
24176: 
24177:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
24178:                                                 1992 vp
24179: 
24180: Kirjallinen kysymys 158
24181: 
24182: 
24183: 
24184: 
24185:                                    Aittoniemi: Todistustaakan jakaantumisesta uudessa kilpailulain-
24186:                                        säädännössä
24187: 
24188: 
24189:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24190: 
24191:    Uusi kilpailulainsäädäntö on valiokunnasta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24192: tulossa lopulliseen käsittelyyn eduskunnan täys-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24193: istuntoihin. Hallitus ei ole valiokuntakäsittelyssä
24194: sallinut sellaisen kohdan lisäämistä lakiin, joka                Miten kilpailulainsäädäntömme on
24195: siirtäisi todistustaakan kartellin mahdollisesta              kartellin hinnanmuodostusta koskevan
24196: haitallisuudesta siitä epäillylle, vaikka mainitun-           haitaltisuuden todisteluo osalta sopu-
24197: lainen suuntaus on olemassa muiden maiden                     soinnussa esimerkiksi EY-sopimusta
24198: kilpailulainsäädännössä.                                      koskien muiden maiden vastaavien la-
24199:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            kien kanssa?
24200: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24201: 
24202:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
24203: 
24204:                                             Sulo Aittoniemi
24205: 
24206: 
24207: 
24208: 
24209:  220051L
24210: 2                                       1992 vp -   KK 158
24211: 
24212: 
24213: 
24214: 
24215:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24216: 
24217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tely ei ole eikä tule olemaan rikosprosessia, jossa
24218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       syyttäjän olisi näytettävä syytteensä toteen. Kil-
24219: olette 21 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     pailuasioissa noudatettavalle hallintoprosessille
24220: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           on ominaista käytännöllinen menettelyn johta-
24221: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      minen ja tarpeellisen aineiston hankkiminen
24222: taja Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-    myös viran puolesta. Käytännössä kaikki osa-
24223: myksen n:o 158:                                     puolet joutuvat perustelemaan kantansa.
24224:                                                         Kilpailunrikkomismaksun määräämistä kos-
24225:           Miten kilpailulainsäädäntömme on          kevissa asioissa selvittämisvelvollisuus on pää-
24226:        kartellin hinnanmuodostusta koskevan         sääntöisesti viranomaisilla. Elinkeinonharjoit-
24227:        haitallisuuden todistelun osalta sopu-       taja joutuu esimerkiksi kilpailunrajoituksen sal-
24228:        soinnussa esimerkiksi EY-sopimusta           littavuutta harkittaessa osoittamaan järjestelyn
24229:        koskien muiden maiden vastaavien la-         hyödyt tai määräävän markkina-aseman väärin-
24230:        kien kanssa?                                 käyttötapauksessa osoittamaan menettelylleen
24231:                                                     asiallisen tai erityisen syyn taikka perustelemaan
24232:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hintojensa kohtuullisuuden. Yleisesti yritysten
24233: vasti seuraavaa:                                    intressissä lienee asiakirjojen ja muiden todistei-
24234:                                                     den avulla osoittaa, mistä asiassa todellisuudessa
24235:    Eduskunnan hyväksymässä laissa kilpailun-        on kysymys, sekä tuoda ilmi kaikki asian puolus-
24236: rajoituksista (HE 162/1991 vp) lisätään kielto-     tautumiselle tarpeelliset seikat. Tarvittaessa kil-
24237: periaatetta nykyisten määrähintakiellon ja tar-     pailuneuvosto hankkii lausuntoja ja muuta selvi-
24238: jouskartellikiellon lisäksi koskemaan muun          tystä asioiden ratkaisemiseksi.
24239: muassa horisontaalisia hintakartelleja ja mää-          Uusi kilpailulainsäädäntömme on sekä tar-
24240: räävän markkina-aseman väärinkäyttöä.               kastus- ja tietojensaantisäännösten että myös
24241:    Kieltojen seuraamusjärjestelmä muuttuu si-       todistelun osalta sopusoinnussa EY:n kilpailu-
24242: ten, että nykyisen rikosprosessuaalisen menette-    sääntöjen kanssa. Muiden pohjoismaiden kil-
24243: lyn sijasta siirrytään hallinnollisten seuraamus-   pailulainsäädännössä ei myöskään ole erityisiä
24244: maksujen käyttämiseen. Kilpailuasioiden käsit-      todistelua koskevia säännöksiä.
24245: 
24246:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1992
24247: 
24248:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
24249:                                           1992 vp -    KK 158                                             3
24250: 
24251: 
24252: 
24253: 
24254:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24255: 
24256:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förvaltningsprocess som skall iakttas i konkur-
24257: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         rensärenden är en praktisk ledning av förfaran-
24258: den 21 april 1992 tili vederbörande medlem av          det och anskaffande av nödvändigt materia!
24259: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      också å tjänstens vägnar. 1 praktiken blir samt-
24260: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           liga parter tvungna att motivera sin ståndpunkt.
24261: 158:                                                      1 ärenden som gäller bestämmandet av av-
24262:                                                        gifter för konkurrensbrott är det i regel myn-
24263:           På vilket sätt står vår konkurrens-          dighetema som har utredningsskyldighet. Då det
24264:        lagstiftning vad gäller bevisföring om          övervägs t.ex. hur tillåten en konkurrensbegräns-
24265:        skadligheten av en kartells prisbildning        ning är blir en näringsidkare tvungen att visa
24266:        i samklang med andra länders motsva-            nyttan av arrangemanget eller, i fall av missbruk
24267:        rande lagar och EG-avtalet?                     av dominerande ställning på marknaden, att
24268:                                                        påvisa ett sakligt eller särskilt skäl tili sitt for-
24269:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           farande eller motivera att prisema är rimliga.
24270: samt anföra följande:                                  Allmänt taget torde det stå i företagens intresse
24271:                                                        att med hjälp av handlingar och andra bevisme-
24272:    Tili den av riksdagen godkända konkurrens-          del visa vad det egentligen är fråga om samt att
24273: begränsningslagen (RP 162/1991 rd) fogas en            komma fram med alla faktorer som är nödvän-
24274: förbudsprincip, utöver det nuvarande förbudet          diga för att kunna försvara sin sak. Vid behov
24275: mot visst pris och förbudet mot anbudskarteller,       skaffar konkurrensrådet utlåtanden och annan
24276: som skall gälla bl.a. horisontella priskarteller       utredning för att kunna avgöra ärendena.
24277: och missbruk av dominerande ställning på mark-            Vår nya konkurrenslagstiftning står både i
24278: naden.                                                 fråga om inspektions- och informationsstad-
24279:    Påföljdssystemet för förbuden ändras så att de      gandena och också i fråga om bevisföringen i
24280: nuvarande straffrättsliga påföljdema ersätts med       samklang med EG:s konkurrensregler. Inte
24281: en förvaltningsrättslig påföljdsavgift. Behand-        heller i konkurrenslagstiftningen i det övriga
24282: lingen av konkurrensärenden är inte och kom-           Norden finns det några särskilda stadganden
24283: mer inte heller att bli en straffprocess där åklaga-   om bevisföring.
24284: ren måste bevisa sitt åtal. Karakteristiskt för den
24285: 
24286:      Helsingforsden 14 maj 1992
24287: 
24288:                                                                             Minister Pertti Salolainen
24289:                                                1992 vp
24290: 
24291: Kirjallinen kysymys 159
24292: 
24293: 
24294: 
24295: 
24296:                                   Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkettä koskevien päätösperusteiden
24297:                                       tutkimisesta
24298: 
24299:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24300: 
24301:    Eduskunnassa on viime vuosien aikana esitet-          Kuitenkaan, vaikka hakemuksen mukana tul-
24302: ty kymmeniä suullisia ja kirjallisia kysymyksiä      lut lääkärinlausunto näin on todettu virheellisek-
24303: muun muassa työkyvyttömyyseläkettä koske-            si, sen antanutta lääkäriä ei ole asetettu syyttee-
24304: vien päätösten perusteista. Toistuva vastaus kul-    seen.
24305: loisenkin sosiaali- ja terveysministerin taholta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24306: on ollut se, että on asetettu toimikunta tai että    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24307: asioita tutkitaan. Siitä huolimatta suuri osa elä-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24308: kehakemuksista niin Kansaneläkelaitoksessa           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24309: kuin asianomaisten alojen eläkelaitoksissakin
24310: hylätään täysin kestämättömin perustein. Asian-                 Aikooko Hallitus taas lähiaikoina aset-
24311: omaisen lääkärin ja useankin kunnian ja oman-                taa komitean tutkimaan Kansaneläke-
24312: tunnon kautta antama vakuutus perustellusta                  laitoksessa ja eri eläkelaitoksissa tehtyjen
24313: työkyvyttömyydestä on vailla minkäänlaista                   työkyvyttömyyttä koskevien eläkepää-
24314: pohjaa. Sama on tilanne, kysymyksessä on sitten              tösten lainmukaisuutta, ja voisiko tämä
24315: yleissairaalan lääkäri tai erityistä alaa edustava           komitea samalla tutkia mahdollisuutta
24316: lääkäri, kuten on esimerkiksi reumasairaalassa               sellaisten lääkärien syytteeseen asettami-
24317:  tutkittavana olevan potilaan kohdalla. Ratkai-              seksi, jotka antavat eläkehakemusten
24318:  sun tekee Kansaneläkelaitoksen tai asianomai-               pohjaksi vastoin kunniaansa ja omaatun-
24319:  sen eläkelaitoksen lääkäri ilman minkäänlaista              toaan tahallisen vääriä lääkärintodistuk-
24320:  suoritettua tutkimusta.                                     sia potilaan työkyvyttömyydestä?
24321:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1992
24322:                                            Sulo Aittoniemi
24323: 
24324: 
24325: 
24326: 
24327:  220051L
24328: 2                                        1992 vp -    KK 159
24329: 
24330: 
24331: 
24332: 
24333:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lääkäri esittää myös arvionsa tutkittavan työ-
24335: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kyvystä ja kuntoutusmahdollisuuksista. Hoita-
24336: olette 21 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       van lääkärin antamalla lausunnolla on siten
24337: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      keskeinen merkitys työkyvyttömyysratkaisusta
24338: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       päätettäessä.
24339: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta            Työkyvyttömyyseläkeratkaisujen osalta on
24340: kysymyksestä n:o 159:                                 usein arvosteltu sitä, että eläkelaitos on eläk-
24341:                                                       keenhakijaa näkemättä päätynyt työkyvyttö-
24342:           Aikooko Hallitus taas lähiaikoina           myysratkaisussaan toisenlaiseen lopputulokseen
24343:        asettaa komitean tutkimaan Kansanelä-          kuin hakijaa hoitanut lääkäri on ehdottanut.
24344:        kelaitoksessa ja eri eläkelaitoksissa tehty-   Voimassa olevien säännösten mukaan työkyvyt-
24345:        jen työkyvyttömyyttä koskevien eläke-          tömyyseläkkeen saaminen edellyttää kuitenkin
24346:        päätösten lainmukaisuutta, ja voisiko          myös muiden kuin hakijan terveydentilaa koske-
24347:        tämä komitea samalla tutkia mahdolli-          vien seikkojen selvittämistä. Työkyvyn alenemis-
24348:        suutta sellaisten lääkärien syytteeseen        ta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan jäljellä
24349:        asettamiseksi, jotka antavat eläkeha-          oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisel-
24350:        kemusten pohjaksi vastoin kunniaansa           la saatavissa olevalla työllä, jonka suorittamista
24351:        ja omaatuntoaan tahallisen vääriä              häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, pitäen
24352:        lääkärintodistuksia potilaan työkyvyttö-       silmällä hänen koulutustaan, työkokemustaan,
24353:        myydestä?                                      ikäänsä, asumisolosuhteitaan sekä muita näihin
24354:                                                       verrattavia seikkoja. Hakijaa hoitaneella lääkä-
24355:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rillä ei välttämättä ole eikä hänellä tarvitsekaan
24356: vasti seuraavaa:                                      olla tiedossaan kaikkia eläkeasiaan vaikuttavia
24357:                                                       seikkoja. Osa työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa
24358:    Kuten kysymyksen perusteluistakin jo ilme-         tarvittavista tiedoista saadaan hakijalta itseltään
24359: nee, työkyvyttömyyseläkeratkaisujen perusteista       tai hänen työnantajaltaan ja osa niistä on jo
24360: on tehty lukuisia selvityksiä 1980-luvulla. Osana     eläkelaitoksessa. Työkyvyttömyyseläkeratkai-
24361: laajaa oikeusturvaselvitystä työkyvyttömyyselä-       sussa harkitaan edellä mainittujen seikkojen pe-
24362: keratkaisuihin liittyviä kysymyksiä selvitettiin      rusteella eläkkeenhakijan yksilöllinen toiminta-
24363: sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa en-       kyky ja hänen mahdollisuutensa sijoittua työelä-
24364: nakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä selvittä-      mään.
24365: neessä työryhmässä vuonna 1989. Mainittujen               Oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen päät-
24366: selvitysten pohjalta ministeriössä valmistellaan      tää eläkelaitos eläkkeenhakijan hakemuksen pe-
24367: parhaillaan eläkkeenhakijoiden oikeusturvan           rusteella. Hoitavan lääkärin lausunto on yksi
24368: parantamiseksi tarvittavia lainmuutoksia.             päätöksentekoon tarvittava selvitys. Eläkelai-
24369:    Sekä kansaneläkelain että työeläkelakien mu-       toksen asiantuntijalääkärin tehtävänä on arvioi-
24370: kaisen työkyvyttömyyseläkkeen saamista koske-         da eläkkeenhakijasta kirjoitetun lääkärinlausun-
24371: vat säännökset edellyttävät, että eläkkeenhaki-       non perusteella, mitkä seikat ovat terveydentilan
24372: jan työkyky on sairauden, vian tai vamman             osalta vaikuttamassa eläkeratkaisuun. Näin
24373: johdosta alentunut. Näin siis hakijan terveyden-      myöskään eläkelaitoksen asiantuntijalääkärillä
24374: tilasta saatavat selvitykset ovat keskeisessä ase-    ei yksin ole ratkaisuvaltaa työkyvyttömyyseläk-
24375: massa päätettäessä oikeudesta työkyvyttömyys-         keestä päätettäessä.
24376: eläkkeeseen. Hoitava lääkäri antaa lausunnos-             Hoitavan lääkärin lausunnon merkitystä ja
24377: saan työkyvyttömyysratkaisua varten tiedot po-        sen osuutta ratkaistaessa oikeutta työkyvyttö-
24378: tilaassaan havaitsemistaan oireista, suoritettujen    myyseläkkeeseen ei tiedosteta riittävästi. Kaik-
24379: tutkimusten tuloksista ja muista mahdollisista        kiin lääkäreihin ulottuvalla koulutuksella, lääkä-
24380: seikoista, jotka voivat vaikuttaa paitsi henkilön     rinlausuntojen sisällön parantamisella ja yleisen
24381: terveydentilaan, myös hänen toimintakykyynsä.         tietoisuuden lisäämisellä lääkärinlausuntojen
24382:                                        1992 vp -    KK 159                                          3
24383: 
24384: merkityksestä voidaan kuitenkin vaikuttaa tä-      tamisen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö pyr-
24385: hän eläkepäätösten uskottavuuden kannalta          kii jatkossakin lisäämään tiedotusta lääkärin-
24386: keskeiseen kysymykseen. Eläkkeenhakijoiden         lausunnon merkityksestä työkyvyttömyyseläke-
24387: oikeusturvaa tehostavien toimenpiteiden toteut-    ratkaisua tehtäessä.
24388:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
24389:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
24390: 4                                          1992 vp -    KK 159
24391: 
24392: 
24393: 
24394: 
24395:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24396: 
24397:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            inverka förutom på personens hälsa även på
24398: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          hans prestationsförmåga. Läkaren framför även
24399: den 21 april 1992 tili vederbörande med1em av           sin uppskattning av den undersöktas arbetsför-
24400: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       måga och möjligheter till rehabilitering. U tlåtan-
24401: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            det av den behandlande läkaren har således en
24402: mål nr 159:                                             central betydelse då beslut skall fattas om inva-
24403:                                                         liditet.
24404:            Ämnar Regeringen igen inom en snar              Angående besluten om invaliditetspension har
24405:         framtid tilisätta en kommitte som under-        ofta det faktum kritiserats att pensionsanstalten
24406:         söker lagenligheten hos pensionsbeslut          utan att ha sett pensionssökanden i sitt invalidi-
24407:         beträffande invaliditet som fattats vid         tetsbeslut har stannat för ett annat slutresultat
24408:         folkpensionsanstalten och vid olika pen-        än vad den läkare som vårdat sökanden hade
24409:         sionsanstalter, och kunde denna kommit-         föreslagit. Enligt gällande stadganden förut-
24410:         te på samma gång undersöka möjligheten          sätter erhållandet av invaliditetspension emeller-
24411:         att åtala sådana läkare som i strid med         tid även att andra omständigheter än sökandens
24412:         sin heder och sitt samvete som grund            hälsotillstånd undersöks. Vid uppskattandet av
24413:         för pensionsansökningar medvetet ger            nedsatt arbetsförmåga beaktas sökandens åter-
24414:         oriktiga läkarintyg om patientens inva-         stående förmåga att skaffa förvärvsinkomster
24415:         liditet?                                        genom sådant tilibudsstående arbete som det
24416:                                                         med fog kan förutsättas att han kan klara av
24417:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                  med beaktande av hans utbildning, arbetser-
24418: vördsamt anföra följande:                               farenhet, ålder, boendeförhållanden och andra
24419:                                                         därmed jämförbara omständigheter. Den läkare
24420:    Såsom även framgår av spörsmålets motive-            som har vårdat sökanden känner nödvändigtvis
24421: ring har det på 1980-talet gjorts många utred-          inte till och behöver inte heller känna tili alla
24422: ningar om grundema för besluten om invalidi-            omständigheter som inverkar på pensionsfrågan.
24423: tetspension. Som en del av den omfattande               En del av de uppgifter som behövs för beslutet
24424: rättsskyddsutredningen utreddes frågor i anslut-        om invaliditetspension fås av sökanden själv,
24425: ning tili besluten om invaliditetspension i en          hans arbetsgivare och en del av dem finns redan
24426: arbetsgrupp som tillsattes av social- och hälso-        vid pensionsanstalten. För beslutet om invalidi-
24427: vårdsministeriet och som 1989 utredde för-              tetspension övervägs på grundval av ovan nämn-
24428: handsbeskeds- och underhandlingsförfarandet.            da omständigheter pensionssökandens indivi-
24429: Utgående från nämnda utredningar bereds vid             duella prestationsförmåga och hans möjligheter
24430: ministeriet som bäst lagändringar som är nöd-           att placera sig i arbetslivet.
24431: vändiga för förbättrandet av pensionssökan-                Pensionsanstalten fattar beslut om rätten tili
24432: denas rättsskydd.                                       invaliditetspension utgående från pensions-
24433:    Stadgandena om erhållande av invaliditets-           sökandens ansökan. Den behandlande läkarens
24434: pension enligt både folkpensionslagen och ar-           utlåtande är en utredning som behövs för be-
24435: betspensionslagama förutsätter att pensions-            slutsfattandet. Pensionsanstaltens sakkunnig-
24436: sökandens arbetsförmåga har nedsatts p.g.a.             läkares uppgift är att på grundval av det läkar-
24437: sjukdom, lyte eller invaliditet. Utredningama           utlåtande som skrivits om pensionssökanden
24438: om sökandens hälsotillstånd intar således en            uppskatta vilka omständigheter som beträffande
24439: central ställning då beslut fattas om rätten till       hälsotillståndet inverkar på pensionsbeslutet. Så-
24440: invaliditetspension. Den behandlande läkaren            ledes har inte heller pensionsanstaltens sakkun-
24441: ger i sitt utlåtande för invaliditetsbeslutet uppgif-   nigläkare ensam beslutanderätt i fråga om inva-
24442: ter om symptom som han konstaterat hos sin              liditetspension.
24443: patient, resultaten av utförda undersökningar               Betydelsen av den behandlande läkarens ut-
24444: och andra eventuella omständigheter som kan             låtande och dess andel vid beslutet om rätt till
24445:                                            1992 vp -   KK 159                                        5
24446: 
24447: invaliditetspension uppmärksammas inte i till-         sionsbeslutens trovärdighet. Förutom att vidta
24448: räcklig grad. Med hjälp av utbildning som ut-          åtgärder som effektiverar pensionssökandenas
24449: sträcks till att gälla alla läkare, ett förbättrande   rättsskydd försöker social- och hälsovårdsminis-
24450: av innehållet i läkarutlåtandena och ett ökande        teriet även i fortsättningen öka informationen
24451: av den allmänna kännedomen om läkarutlåtan-            om läkarutlåtandets betydelse då beslut om
24452: denas betydelse kan man emellertid inverka på          invaliditetspension skall fattas.
24453: denna fråga som är viktig med tanke på pen-
24454:      Helsingfors den 19 maj 1992
24455:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
24456:                                                1992 vp
24457: 
24458: Kirjallinen kysymys 160
24459: 
24460: 
24461: 
24462: 
24463:                                   Pulliainen: Aarniometsien suojelun edistämiseksi tarvittavista toi-
24464:                                       menpiteistä
24465: 
24466: 
24467:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24468: 
24469:    Valtiovallan suhtautuminen aarniometsiin on       ja suojelusuunnitelmien laadintavaiheen aikana
24470: skitsofreeninen. Toisaalla ympäristöministeriön      tulee pidättyä niiden hakkuista. Nyt tulee vel-
24471: asettama työryhmä kartoittaa aarniometsiä ja         voittaa metsähallinnon virkamiehet ja metsälau-
24472: suunnittelee niiden suojelua ja toisaalla metsä-     takuntien vastaavat viranhaltijat ilmoittamaan
24473: hallinnon virkamiehet kiirehtivät viimeisten, vie-   vielä hakkaamatta olevista aarniometsistä ym-
24474: lä suojelupäätöstä vailla olevien aarniometsien      päristöministeriölle.
24475: hakkaamista. Ääritapauksessa metsähallinnon             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24476: aluemetsänhoitaja kieltäytyy vastaanottamasta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24477: kansanedustajaa, joka haluaa keskustella tie-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24478: hankkeista ja hakkuusuunnitelmista. Esimerk-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24479: kejä ristiriitatilanteista voi kertoa Litokairan
24480: alueelta, Kuhmosta, Sotkamosta, Juuasta jne.                     Aikooko Hallitus velvoittaa metsähal-
24481:    Aarniometsien hakkuiden kiirehtiminen osoit-               linnon ja metsälautakuntien viran- ja toi-
24482: taa merkittävää asenneviivettä. Kertovathan sa-               menhaltijat ilmoittamaan ympäristömi-
24483: mat virkamiehet siitä, että nykyisellään metsiim-             nisteriölle vielä hakkaamattomista, suo-
24484: me jää hakkuusäästöä 20-30 milj. kuutiota vuo-                jelupäätöstä vailla olevista aarniometsis-
24485: dessa. Puusta ei ole pula ja valinnanvaraa on.                tä ja asettaa nämä alueet hakkuukieltoon
24486:    Tilanne ei muutu paremmaksi, jollei valtio-                siihen saakka, kunnes kokonaisvaltainen
24487: neuvoston tasolla sovita siitä, että nykyinen                 ratkaisu näiden aarniometsien suojelusta
24488: meno loppuu. Aarniometsien kartoitusvaiheen                   on tehty?
24489: 
24490:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
24491: 
24492:                                            Erkki Pulliainen
24493: 
24494: 
24495: 
24496: 
24497: 220051L
24498: 2                                        1992 vp -   KK 160
24499: 
24500: 
24501: 
24502:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24503: 
24504:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       metsäkartoitukseen. Näissä tapauksissa asiasta
24505: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on neuvoteltu ympäristöministeriön tai vanhojen
24506: olette 22 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      metsien suojelutyöryhmän edustajien kanssa.
24507: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Tällaisen kohteen aarniometsäarvo on pyritty
24508: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      selvittämään, ja sen perusteella metsähallitus on
24509: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa sopinut
24510: sestä n:o 160:                                       hakkuiden jatkamisesta tai lopettamisesta.
24511:                                                         Aarniometsiä koskevan tiedon saamiseksi yk-
24512:           Aikooko Hallitus velvoittaa metsähal-      sityismailta on metsätaloussuunnittelu ensisijai-
24513:        linnon ja metsälautakuntien viran- ja toi-    nen lähde. Metsäkeskuksista ja metsälautakun-
24514:        menhaltijat ilmoittamaan ympäristömi-         nista (265/91) annetun lain 13 §:n mukaan metsä-
24515:        nisteriölle vielä hakkaamattomista, suo-      taloussuunnittelun yhteydessä saatuja tilakoh-
24516:        jelupäätöstä vailla olevista aarniometsis-    taisia tietoja metsälautakunnat eivät saa kuiten-
24517:        tä ja asettaa nämä alueet hakkuukieltoon      kaan ilman maanomistajan suostumusta antaa
24518:        siihen saakka, kunnes kokonaisvaltainen       ulkopuolisille.
24519:        ratkaisu näiden aarniometsien suojelusta         Yksityismaiden metsätaloussuunnittelussa ol-
24520:        on tehty?                                     laan lisääntyvästi ottamassa huomioon ympäris-
24521:                                                      tön ja luonnon arvot. Asiaa kehitetään maa- ja
24522:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja
24523: en seuraavaa:                                        lääninhallitusten rahoittamana ja ohjaamana
24524:                                                      mm. Uudenmaan-Hämeen, Etelä-Karjalan ja
24525:     Vesi- ja ympäristöhallitus käynnisti maamme      Itä-Savon metsälautakuntien alueilla. Kyseisessä
24526: eteläosan kattavan aarniometsäkartoituksen           toiminnassa lähdetään siitä, että metsätalous-
24527: syksyllä 1989. Metsähallitus osallistui alusta       suunnitelman laadintavaiheessa saataisiin tietoja
24528: saakka kartoitukseen ja ilmoitti talvella 1989-      lääninhallituksilta ja vesi- ja ympäristöpiireiltä
24529: 1990 hoitoalueiden esitysten pohjalta 96 aarnio-     suojeltavista kohteista. Käytännön toiminnassa
24530: metsäkohdetta vesi- ja ympäristöhallitukselle.       pyritään siihen, että metsänomistajat ottaisivat
24531: Tämän vuoden alussa hoitoalueilta pyydettiin         huomioon metsätaloussuunnittelussa luonnon-
24532: vielä tarkennettua esitystä metsähallituksen hal-    suojelulle asetetut tavoitteet. Tiedon tulisi siis
24533: linnassa olevista aarniometsistä, ja näin löytyi-    kulkea viranomaiselta maanomistajalle, ei päin-
24534: kin vielä muutamia uusia kohteita. Tällä hetkellä    vastoin. Toisenlainen käytäntö aiheuttaisi luot-
24535: metsähallitus käy läpi atk-rekisteriään mahdol-      tamuspulan metsälautakuntien ja maanomista-
24536: listen uusien kohteiden löytämiseksi.                jien välillä ja saattaisi lopettaa yksityismetsien
24537:     Metsähallitus on osallistunut aarniometsä-       tilakohtaisen metsätaloussuunnittelun.
24538: kartoitukseen myös inventoimalla toistasataa            Edellä olevaan viitaten hallitus ei pitäisi tar-
24539: hallinnassaan olevalla maalla sijaitsevaa kohdet-    peellisena velvoittaa metsälautakuntia ilmoitta-
24540: ta. Maastoinventointeja jatketaan tänä vuonna        maan yksityismaiden hakkaamattomista aarnio-
24541: kymmenillä uusilla alueilla.                         metsistä ympäristöministeriölle eikä pidä tar-
24542:     Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristö-       peellisena saattaa näitä metsiä toimenpidekiel-
24543: ministeriön ja metsähallituksen kesken on sovit-     toon. Hallitus pyrkii kuitenkin vaikuttamaan
24544: tu, että metsähallitus pidättäytyy hakkuista ym-     siihen, että maanomistajat tietäisivät maillaan
24545: päristöministeriön asettaman vanhojen metsien        olevista suojeltavista kohteista ja ottaisivat ne
24546: suojelutyöryhmän työskentelyn aikana niillä alu-     toiminnassaan huomioon.
24547: eilla,jotka vesi- ja ympäristöhallituksen luonnon-      Valtion maiden osalta metsähallitus on sovi-
24548: suojeluyksikkö on aiemmin ilmoittanut metsä-         tulla tavalla pidättäytynyt hakkuista sekä aktii-
24549: hallitukseen. Joissakin yksittäistapauksissa hak-    visesti muutoinkin osallistunut aarniometsäkar-
24550: kuiden valmistelu on ollut jo hyvin pitkällä siinä   toitukseen. Hallitus ei näin ollen näe tarvetta
24551: vaiheessa, kun ao. kohde on ilmoitettu aarnio-       ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin.
24552: 
24553:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1992
24554: 
24555:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
24556:                                            1992 vp -   KK 160                                          3
24557: 
24558: 
24559: 
24560:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24561: 
24562:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           riet eller arbetsgruppen för skyddande av gamla
24563: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         skogar. Avsikten har varit att utreda ett dylikt
24564: den 22 april 1992 till vederbörande medlem av          objekts värde som urskog och utgående från det
24565: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      har forststyrelsen tillsammans med miljömyn-
24566: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr           dighetema kommit överens om att fortsätta eller
24567: 160:                                                   avbryta avverkningama.
24568:                                                           Skogsbruksplanering är den bästa källan när
24569:          Ämnar Regeringen ålägga tjänsteinne-          det gäller att få uppgifter om urskogar på privat
24570:        havare och befattningshavare i forstför-        mark. Enligt 13 § lagen om skogscentraler och
24571:        valtningen och skogsnämndema att un-            skogsnämnder (265/91) får skogsnämndema inte
24572:        derrätta miljöministeriet om ännu icke          lämna uppgifter som ingår i en skogsbruksplan
24573:        avverkade urskogar som inte berörs av           och som gäller en enskild lägenhet till
24574:        något skyddsbeslut och belägga dessa            utomstående, om inte lägenhetens ägare har
24575:        områden med avverkningsförbud tills ett         lämnat sitt samtycke.
24576:        övergripande beslut fattas om skyddan-             Vid skogsbruksplanering av privat mark
24577:        det av urskogama?                               beaktar man i ökande utsträckning miljö- och
24578:                                                        naturvärden. Finansierat och lett av jord- och
24579:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skogsbruksministeriet, miljöministeriet och läns-
24580: anföra följande:                                       styrelsema utvecklas ärendet inom områdena för
24581:                                                        skogsnämndema i bl.a. Nyland-Tavastland,
24582:    Vatten- och miljöstyrelsen inledde hösten           Sydkarelen och östra Savolax. Utgångspunkten i
24583: 1989 en urskogskartläggning som täcker hela            verksamheten är att man i det skede då en
24584: södra Finland. Forststyrelsen deltog ända från         skogsbruksplan utarbetas skall få uppgifter om
24585: början i kartläggningen och anmälde vintem             skyddsobjekt från länsstyrelsema och vatten-
24586: 1989-1990 på basis av revirens förslag 96 ur-          och miljödistrikten. 1 praktiken är avsikten att
24587: skogar till vatten- och miljöstyrelsen. 1 början av    skogsägama vid skogsbruksplaneringen skall
24588: detta år ombads reviren ytterligare inkomma            beakta de mål som har uppställts för natur-
24589: med ett preciserat förslag i fråga om urskogar i       skydd. lnformationen skall alltså gå från myn-
24590: forststyrelsens besittning och på det sättet fram-     dighetema till markägama, inte tvärtom. Ett
24591: kom några nya objekt. För närvarande går               annat förfarande skulle ge upphov till brist på
24592: forststyrelsen igenom sitt ADB-register för att        förtroende mellan skogsnämndema och mark-
24593: hitta nya potentiella objekt.                          ägarna och kunna leda till att skogsbruksplane-
24594:    F orststyrelsen har även deltagit i kartläggning-   ringen för varje enskild lägenhet i enskilda sko-
24595: en av urskogama genom att inventera över               gar upphör.
24596: hundra objekt som den besitter på landsbygden.            Med hänvisning till ovan nämnda anser rege-
24597: Terränginventeringama fortsätter i år med tio          ringen inte att det är nödvändigt att ålägga
24598: nya områden.                                           skogsnämndema att anmäla oavverkade ursko-
24599:    Jord- och skogsbruksministeriet, miljöminis-        gar på privat mark till miljöministeriet eller att
24600: teriet och forststyrelsen har kommit överens om        belägga dessa skogar med åtgärdsförbud. Rege-
24601: att medan arbetsgruppen för skyddande av gam-          ringen har dock för avsikt att verka för att
24602: la skogar, som tillsatts av miljöministeriet, arbe-    markägarna skall veta vilka skyddsobjekt som
24603: tar avverkar forststyrelsen inte skog på de områ-      finns på deras marker och beakta dem i sin
24604: den     som      vatten-    och     miljöstyrelsens    verksamhet.
24605: naturskyddsenhet tidigare har anmält till forsts-         När det gäller statens marker har forststyrel-
24606: tyrelsen. 1 några enskilda fall har beredningen av     sen på överenskommet sätt avstått från avverk-
24607: avverkningama redan varit mycket långt frams-          ningar samt även i övrigt aktivt deltagit i
24608: kriden i det skede då objektet har anmälts till        urskogskartläggningen. Regeringen ser därför
24609: urskogskartläggningen. 1 sådana fall har man           inget behov att vidta några vidare åtgärder i
24610: förhandlat med representanter för miljöministe-        ärendet.
24611: 
24612:      Helsingforsden 22 maj 1992
24613: 
24614:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
24615:                                                1992 vp
24616: 
24617: Kirjallinen kysymys 161
24618: 
24619: 
24620: 
24621: 
24622:                                   Pulliainen: Myrkkyjen käytön kieltämisestä eläinten pyynnissä
24623: 
24624:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24625: 
24626:    Mm. Oulun läänin eräissä nimismiespiireissä          Ei ole olemassa pienintäkään tarvetta myrk-
24627: saa yhä edelleen käyttää myrkkyjä (käytännössä       kyjen käyttämiseen kettujen tai muiden eläinten
24628: strykniiniä) eläinten pyynnissä. Tarkoituksena       pyyntitarkoituksessa. Menetelmä kuuluu histo-
24629: lienee tappaa lähinnä kettuja.                       riaan.
24630:    Kettuja kuolleekin syötyään liha- ja läskipalo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24631: ja, joihin strykniini on kätketty, mutta näihin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24632: syötteihin kuolee paljon muitakin eläimiä. Jou-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24633: kossa on sekä luonnon eläimiä että ihmisen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24634: hoidossa olleita koiria. Oulun läänissä on todella
24635: arvokkaita koiria kuollut (viimeksi pääsiäisenä),               Aikooko Hallitus kumota säädöksen,
24636: kun ne ovat syöneet maastossa olleita syöttejä                joka mahdollistaa strykniinin käytön
24637: ollessaan ohjaajansa kanssa keväisellä hiihtoret-             mm. kettujen pyyntitarkoituksessa?
24638: kellä.
24639:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
24640: 
24641:                                            Erkki Pulliainen
24642: 
24643: 
24644: 
24645: 
24646:  22005IL
24647: 2                                       1992 vp -   KK 161
24648: 
24649: 
24650: 
24651: 
24652:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24653: 
24654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      piirien päälliköille Oulun ja Lapin lääneissä
24655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       (n:o 631770/MMM 1991, 27.12.1990) antanut
24656: olette 22 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     ohjeet myrkyn käyttöluvista. Tarkoituksena on
24657: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ollut rajoittaa myrkyn käyttö ainoastaan poik-
24658: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     keustapauksiin. Edellä mainittujen ohjeiden
24659: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-   mukaan metsästyslain 38 §:n 1 momentin tar-
24660: sestä n:o 161:                                      koittamina erityisinä syinä myrkyn käyttämiseen
24661:                                                     oikeuttavan luvan myöntämiselle on pidettävä
24662:           Aikooko Hallitus kumota säädöksen,        suden, ahman tai ketun aiheuttamaa huomatta-
24663:        joka mahdollistaa strykniinin käytön         vaa vahingonvaaraa tapauksissa, jolloin
24664:        mm. kettujen pyyntitarkoituksessa?              - ko. vahinko myrkkypyyntiä lukuun otta-
24665:                                                     matta muilla keinoin ei kohtuullisin kustannuk-
24666:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sin ole estettävissä,
24667: vasti seuraavaa:                                       - myrkkypyynti voidaan suorittaa ympäris-
24668:                                                     tölle ehdottoman turvallisesti ja
24669:    Metsästyslain (290/62, muut. 263/83) 38 §:n 1       - ko. eläinten pyynti on muutoin sallittu.
24670: momentin mukaan "Erityisistä syistä poliisi-           Muutoin ei lupaa myrkyn käyttämiseen su-
24671: viranomaisen pyyntikaudeksi kerrallaan anta-        den, ahman tai ketun pyyntiin tule myöntää. Ko.
24672: malla luvalla saadaan käyttää myrkkyä suden,        myrkkypyynnissä myrkkynä saadaan käyttää
24673: ahman ja ketun pyyntiin Oulun ja Lapin lääneis-     ainoastaan strykniiniä. Myrkyn ostamisessa on
24674: sä." Metsästysasetuksen (406/62, muut. 659/83)      noudatettava kemikaalilain (744/89) ja kemikaa-
24675: 29 §:n 1 momentin mukaan "Maa- ja metsä-            liasetuksen (620/90) säännöksiä.
24676: talousministeriö antaa poliisiviranomaiselle tar-      Metsästyslainsäädännön kokonaisuudistus
24677: kemmat ohjeet metsästyslain 38 §:n 1 momentin       on parhaillaan vireillä. Lakiesityksen antamisen
24678: nojalla myönnettävistä luvista myrkyn käyt-         yhteydessä on tarkoitus kieltää myrkkypyynti
24679: töön pyynnissä sekä myrkyn ostoluvista." Maa-       metsästy ksessä.
24680: ja metsätalousministeriö on kirjeessään poliisi-
24681:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
24682:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
24683:                                            1992 vp -   KK 161                                              3
24684: 
24685: 
24686: 
24687: 
24688:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24689: 
24690:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            JSM 1991, 27.12.1990) givit anvisningar om
24691: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            tilistånd att använda gift. A vsikten har varit att
24692: av den 22 april 1992 till vederbörande med-            begränsa användningen av gift tili att omfatta
24693: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        endast undantagsfall. Enligt ovan nämnda anvis-
24694: av riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         ningar skall såsom i jaktlagens 38 § 1 moment
24695: mål nr 161:                                            avsett särskilt skäl för beviljande av tillstånd att
24696:                                                        använda gift anses vara överhängande risk f6r av
24697:           Ämnar Regeringen upphäva stadgan-            varg, järv eller räv förorsakad skada i de fall
24698:        det som möjliggör användning av stryk-              - ifrågavarande skada förutom med gift-
24699:        nin för bl.a. fångst av räv?                    fångst inte till skäliga kostnader kan förhindras
24700:                                                        med någon annan metod,
24701:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                     - fångst med användande av gift kan ut-
24702: vördsamt anföra följande:                              föras på ett sätt som är ovillkorligen tryggt för
24703:                                                        omgivningen,
24704:    I jaktlagens (290/62, ändr. 263/83) 38 § 1              - fångst av ifrågavarande djur annars är
24705: moment stadgas: "För fångst av varg, järv och          tillåten.
24706: räv kan gift användas i Uleåborgs och Lapp-                I övriga fall skall tillstånd till användning av
24707: lands Iän med tilistånd, som polismyndighet av         gift för fångst av varg, järv eller räv inte beviljas.
24708: särskilt skäl utfärdar för en fångstperiod i sän-      Såsom gift vid utövande av ifrågavarande fångst
24709: der". I jaktförordningens (406/62, ändr. 659/83)       får endast stryknin användas. Vid inköp av gift
24710: 29 § 1 moment stadgas: "Jord- och skogsbruks-          skall stadgandena i kemikalielagen (744/89) och
24711: ministeriet skall ge polismyndighet närmare an-        kemikalieförordningen (620/90) följas.
24712: visning om sådana tilistånd att vid fångst an-             En totalrevidering av jaktlagstiftningen är för
24713: vända gift och om sådana inköpstillstånd som           närvarande anhängiggjord. A vsikten är att i
24714: avses i 38 § 1 mom. i jaktlagen". Jord- och            samband med propositionen med förslag till ny
24715: skogsbruksministeriet har i sitt brev tili polische-   lag f6rbjuda användning av gift för fångst som
24716: fema i Uleåborgs och Lapplands Iän (nr 63/770/         jaktform.
24717:      Helsingforsden 15 maj 1992
24718: 
24719:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
24720:                                                  1992 vp
24721: 
24722: Kirjallinen kysymys 162
24723: 
24724: 
24725: 
24726: 
24727:                                     Pulliainen: Ydinjätteiden raskasmetallipitoisuuksien huomioon ot-
24728:                                         tamisesta loppusijoitussuunnitelmissa
24729: 
24730:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24731: 
24732:    Kumpikaan suomalaisista ydinvoimayhtiöis-              Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että tällai-
24733: tä ei ole .pystynyt tai halunnut hoitaa ydinjättei-    sessa ongelmatiikassa väheksytään raskasmetal-
24734: den turvallista loppusijoitusta. IVO vie jätteet       lien merkitystä. Kuitenkin hallituksen tulisi jo
24735: Venäjälle Tsheljabinskiin, missä sijaitseva jäl-       ydinenergialain velvoittamana kantaa huolta
24736: leenkäsittelylaitos on erittäin vaaralliseksi osoit-   myös ongelman tästä ulottuvuudesta.
24737: tautunut yksikkö. TVO:n tuottamat vastaavat               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24738: jätteet ovat tilapäisvarastossa Olkiluodossa.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
24739:    Hyvin merkittävänä on pidettävä sitä ulko-          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24740: mailta tullutta arviointia, ettei Suomessa edes        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24741: pyritä jätteiden turvalliseen hävittämiseen/lop-
24742: pusijoitukseen. Suunnitelmissa otetaan huo-                      Millä tavoin Hallituksen kannanotois-
24743: mioon vain ydinjätteiden radioaktiivisuus, ei                 sa ja toimenpiteissä on otettu huomioon,
24744: niiden kemiallista ongelmatiikkaa. Jälkimmäi-                 että ydinvoima1aitoksemme tuottavat
24745: seen sisältyy mm. jätteiden sisältämistä raskas-              myös suuren määrän ongelmajätteinä pi-
24746: metalleista syntyvä riski. On mm. mahdollista,                dettäviä raskasmetalleja, joiden pääsemi-
24747: että nämä raskasmetallit joutuvat pohjavesiin                 nen mm. pohjavesiin on estettävä?
24748: pilaten ne. Kadmium, kromi ja nikkeli maini-
24749: taan erityisesti tässä suhteessa huolta herättävi-
24750:  nä alkuaineina.
24751:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
24752:                                                 Erkki Pulliainen
24753: 
24754: 
24755: 
24756: 
24757:  22005IL
24758: 2                                       1992 vp -      KK 162
24759: 
24760: 
24761: 
24762: 
24763:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24764: 
24765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ydinjätteiden kemiallista vaarallisuutta, joka
24766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aiheutuujätteiden sisältämistä raskasmetalleista,
24767: olette 22 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       on käsitelty vastauksessa, joka annettiin kansan-
24768: jeenne n:o 554 ohella toimittanut valtioneuvos-       edustaja Biaudet'n 27.3.1992 tekemään samaa
24769: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        aihetta käsittelevään kirjalliseen kysymykseen
24770: sanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjalli-      n:o 100. Vastauksen johtopäätöksissä todetaan:
24771: sesta kysymyksestä n:o 162:                           "Kokonaisuudessaan ydinjätteiden huollolta
24772:                                                       edellytetään jo nyt parempia järjestelyjä turvalli-
24773:           Millä tavoin Hallituksen kannanotois-       suuden takaamiseksi kuin muiden, vastaavia
24774:        sa ja toimenpiteissä on otettu huomioon,       haittavaikutuksia aiheuttavien jätteiden kuten
24775:        että ydinvoimalaitoksemme tuottavat            rakennus- ja metallijätteiden käsittelyltä. Siten
24776:        myös suuren määrän ongelmajätteinä pi-         myös ydinjätteiden sisältämien raskasmetallien
24777:        dettäviä raskasmetalleja, joiden pääsemi-      aiheuttamat riskit jäävät näitä aineita sisältävien
24778:        nen mm. pohjavesiin on estettävä?              muiden jätteiden aiheuttamia riskejä oleellisesti
24779:                                                       pienemmiksi."
24780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Tarve eristää ydinjätteet elinympäristöstä joh-
24781: vasti seuraavaa:                                      tuu ehdottomasti ensisijaisesti jätteiden säteily-
24782:                                                       vaarallisuudesta. Suomessa omaksuttua periaa-
24783:    Esitettyyn kysymykseen sisältyy ajatus, että       tetta loppusijoittaa ydinjätteet kallioperään voi-
24784: ydinjätteet sisältävät suuren määrän ongelmajät-      daan pitää oleellisesti parempana ratkaisuna
24785: teinä pidettäviä raskasmetalleja. Ydinjätteet ei-     myös jätteisiin sisältyvien raskasmetallien kan-
24786: vät kuitenkaan muilta ominaisuuksiltaan kuin          nalta verrattuna monen muun toiminnan jäte-
24787: säteilyvaarallisuudeltaan poikkea muista teolli-      huoltoon, jossa kemiallisesti merkittävästi hai-
24788: suus- ja rakennusjätteistä. Raskasmetalleja käy-      tallisemmatkin aineet päätyvät suoraan maan
24789: tetään ydinvoimalaitoksissa samassa tarkoituk-        pintakerroksiin, vesiin tai ilmaan. Tästä huoli-
24790: sessa kuin muussakin teollisuus-, rakennus- ja        matta ydinjätehuoltoa, erityisesti voimalaitosten
24791: yhteiskuntatoiminnassa. Esimerkiksi moni ras-         käytöstäpoistoa koskevissa selvityksissä on tar-
24792: kasmetalli on lisäaineena teräksessä, jota ei yh-     koituksenmukaista kiinnittää huomiota myös
24793: teiskunnassa muuallakaan pidetä haitallisena          raskasmetallien kertymään.
24794: ongelmajätteenä.
24795: 
24796:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
24797: 
24798:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
24799:                                           1992 vp -      KK 162                                          3
24800: 
24801: 
24802: 
24803: 
24804:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24805: 
24806:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Det kemiskt farliga med kämavfall, som för-
24807: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              orsakas av tungmetaller i avfallet, har behand-
24808: nr 554 av den 22 april 1992 till vederbörande            lats i det svar som gavs på riksdagsledamot
24809: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-        Biaudets skriftliga spörsmål nr 100 av den 27
24810: de av riksdagsman Pulliainen undertecknade               mars 1992, som behandlade samma tema. 1
24811: spörsmål nr 162:                                         slutsatsema i svaret konstateras: "Av kämav-
24812:                                                          fallshanteringen förutsätts i dess helhet redan nu
24813:           På vilket sätt har Regeringen i sina           bättre arrangemang för tryggande av säkerheten
24814:        ställningstaganden och åtgärder beaktat           än vad som gäller för annat avfall som förorsa-
24815:        att våra kämkraftverk också producerar            kar motsvarande olägenheter, såsom behand-
24816:        en stor mängd tungmetaller som bör                lingen av byggnads- och metallavfall. Sålunda
24817:        anses som problemavfall och måste för-            blir även de risker som förorsakas av kämavfall
24818:        hindras att komma ut bl.a. i grundvatt-           som innehåller tungmetaller väsentligt mindre än
24819:        net?                                              de risker som förorsakas av annat avfall som
24820:                                                          innehåller dessa ämnen."
24821:   Så som svar på detta spörsmå1 får jag                     Behovet att isolera kämavfall från omgiv-
24822: vördsamt anföra följande:                                ningen beror ovillkorligen i främsta hand på
24823:                                                          avfallets radioaktivitet. Den här i Finland om-
24824:     1 spörsmålet ingår tanken att kämavfall in-          fattade principen att kämavfall slutförvaras i
24825: nehåller en stor mängd tungmetaller som bör              berggrunden kan anses som en väsentligt bättre
24826: anses som problemavfall. Kämavfall avviker               lösning också med tanke på de tungmetaller
24827: emellertid inte från övrigt industri- och bygg-          avfallet innehåller än avfallshanteringen i mång-
24828: nadsavfall till sina andra egenskaper än i fråga         en annan verksamhet, där ämnen som kemiskt är
24829: om den farliga strålningen. Tungmetaller an-             t.o.m. mycket skadligare kommer direkt ut i
24830: vänds i kämkraftverk i samma syfte som vid               markens ytskikt, i vattnet eller i luften. Trots
24831: övrig industri-, byggnads- och samhällsverksam-          detta är det ändamålsenligt att fästa uppmärk-
24832: het. Exempelvis mången tungmetall utgör                  samhet också vid insamlingen av tungmetaller i
24833: tillsatsämne i stål, som inte heller på annat håll i     de utredningar som gäller kämavfallshantering-
24834: samhället anses som ett skadligt problemavfall.          en och i synnerhet urbruktagandet av kraftverk.
24835:      Helsingforsden 25 maj 1992
24836:                                                        Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
24837:                                               1992 vp
24838: 
24839: Kirjallinen kysymys 163
24840: 
24841: 
24842: 
24843: 
24844:                                   Pulliainen: Ympäristönsuojeluinvestointien toteuttamisesta Rauta-
24845:                                       ruukki Oy:n Raahen tehtailla
24846: 
24847: 
24848:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24849: 
24850:    Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaan kun-        sodassa tehtaiden ympäristönsuojelun taso.
24851: nossapitomiehet ovat havaintojensa ja kokemus-      Kunnossapitomiehet ovat aivan oikein kiinnittä-
24852: tensa perusteella julkituoneet huolestuneisuuten-   neet huomiota myös tähän näkökohtaan kirjel-
24853: sa tehtaan pöly- ja saastepäästöistä. Heidän        mässään, jossa kiinnittävät ylipäätään huomiota
24854: tietojensa mukaan tehtaalla on kutakuinkin val-     tähän asiaan.
24855: miit suunnitelmat mainittujen päästöjen vähen-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24856: tämiseksi, mutta käytännön toimiin tekniikan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24857: parantamiseksi ei ole ryhdytty.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24858:    Kirjelmässään kunnossapitomiehet palautta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24859: vat mieliin, että valtio avusti Outokumpu Oy:tä,
24860: kun se vastaavassa tapauksessa paransi tekniik-                 Aikooko Hallitus pitää osaltaan huo-
24861: kaa Tornion jaloterästehtaalla. Tasapuolinen                 len siitä, että valtionyhtiö Rautaruukki
24862: kohtelu edellyttää, että valtio avustaa myös Raa-            Oy:n Raahen tehtailla suoritetaan pöly-
24863: hen tehtaita ympäristönsuojeluinvestoinneissa.               ja saastepäästöjen vähentämiseen tähtää-
24864:    Keski-Euroopassa, Raahen tehtaiden tärkeäl-               vät investoinnit ensi tilassa?
24865: lä markkina-alueella, on otettu aseeksi kauppa-
24866: 
24867:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
24868: 
24869:                                           Erkki Pulliainen
24870: 
24871: 
24872: 
24873: 
24874:  220051L
24875: 2                                        1992 vp -    KK 163
24876: 
24877: 
24878: 
24879: 
24880:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24881: 
24882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        97 % erotetaan pölynpoistolaitteilla. Pöly on
24883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pääasiassa kalkkia, rautaa ja hiiltä. Pöly ei sisällä
24884: olette 22 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       merkittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Erityistä
24885: jeenne n:o 555 ohella toimittanut valtioneuvos-       huomiota on kiinnitetty koksipatterin ovien tii-
24886: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        viyteen.
24887: sanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjalli-         Typpidioksidien päästö ilmaan on vuositasol-
24888: sesta kysymyksestä n:o 163:                           la alle 3 000 tn. Voimalaitostoiminnassa käyte-
24889:                                                       tään Low-Nox-polttimia. Typen oksidin pois-
24890:           Aikooko Hallitus pitää osaltaan huo-        toon käytettäVIen menetelmien ja laitteiden tek-
24891:        len siitä, että valtionyhtiö Rautaruukki       nistä kehittymistä seurataan.
24892:        Oy:n Raahen tehtailla. suoritetaan pöly-          Raahen ilman laatua seurataan mittauksilla.
24893:        ja saastepäästöjen vähentämiseen tähtää-       Rikkidioksidin kolmen mittausaseman vuosikes-
24894:        vät investoinnit ensi tilassa?                 kiarvo on 6 mikrogrammaa rikkidioksidia kuu-
24895:                                                       tiometrissä ilmaa (~m 3), mikä vastaa lähes
24896:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taustapitoisuutta. Myös vuorokausi- ja tuntiar-
24897: vasti seuraavaa:                                      vot ovat huomattavasti alle ohjearvojen. Raahen
24898:                                                       ilman leijuvan pölyn pitoisuutta mitataan yhdes-
24899:    Rautaruukin Raahen terästehdas on osa Poh-         sä Raahen kaupungin kanssa viidessä tarkkailu-
24900: janmaan luoteisrannikon luontoon ja talouteen         pisteessä. Kahden mittausaseman vuosikeskiar-
24901: vaikuttavaa elinpiiriä. Terästehtaalla on lain sää-   vot ylittävät niukasti ohjearvon 60 mikrogram-
24902: telemät velvoitteet ja edut, kuten on muillakin       maa leijuvaa pölyä kuutiometrissä ilmaa ~m3)
24903: elinpiirin yhteisöillä. Ympäristöpolitiikassaan       ja ovat toisella tehtaan läheisyydessä olevalla
24904: terästehdas on halukas toimimaan elinpiirin           asemalla Lapaluodossa 63 ~m3 sekä kaupun-
24905: ympäristöä säilyttäen.                                gissa linja-autoasemalla 64 ~m 3 • Kyseisillä mit-
24906:    Terästehtaan toiminnasta aiheutuvaa kuormi-        tausasemilla ylittyvät myös vuorokausiohjear-
24907: tusta maaperään, ilmaan ja veteen seurataan           vot Muissa mittauspisteissä mittaustulokset
24908: lupaehtojen määrittelemin tavoin sekä myös            ovat noin puolet ohjearvosta.
24909: omaehtoisin tutkimuksin. Tarkkailun tulokset             Merkittävät vesistöjä kuormittavat prosessi-
24910: raportoidaan viranomaisille ja julkaistaan alu-       vesikäytöt on muutettu kiertovesijärjestelmiksi,
24911: een tiedotusvälineissä.                               joiden osuus makeavesikäytössä on 76 %. Jääh-
24912:    Terästehdas on toimintansa alusta vuodesta         dytysvesikäytöt toimivat makeavesijärjestelmä-
24913: 1964 alkaen toteuttanut ympäristönsuojelullisia       nä ja merivesijärjestelmänä kontrolloidusti lupa-
24914: parannuksia seuraten kehitystä laite- ja vaati-       ehtojen rajoissa. Raahen edustan meren tilaa
24915: mustasolla. Ympäristönsuojelullisiin investoin-       tarkkaillaan velvoitetarkkailuna yhdessä Raa-
24916: teihin on käytetty vuosien 1981-1990 aikana           hen kaupungin kanssa. Meriveden virkistyskäyt-
24917: noin 350 milj. mk. Viimeisin ja meneillään oleva      töluokitus tehtaan edustalla on sama kuin Raa-
24918: investointi on koksaamon laajennus, 650 milj.         hen kaupungin edustalla tai pienten jokien, ku-
24919: mk, johon sisältyvät vuonna 1991 aloitetut noin       ten Pattijoen edustalla.
24920: 160 milj. mk:n ympäristöinvestoinnit rikinpois-          Tehtaan ilmoituksen mukaan Raahen teräs-
24921: toon, pölynpoistoon ja kemikaalihuurujen tal-         tehtaan ympäristönsuojelulliset toimenpiteet lä-
24922: teenottoon.                                           hitulevaisuudessa keskittyvät pieniin paran-
24923:    Rikkidioksidin kohdalla tehtaan päästöjä il-       nusinvestointeihin, henkilöstön ympäristökoulu-
24924: maan on vähennetty vertailuvuoteen 1980 näh-          tukseen sekä toimintaan henkilökohtaisen toi-
24925: den 80 %, joka paranee koksaamon rikinpoiston         minnan tasolla. Yhtiön taloudellisen tilanteen
24926: valmistuttua syksyllä 1992 arvoon noin 90%.           salliessa suurempia investointeja tullaan kohdis-
24927: Kokonaispäästö on tällöin alle 6 000 tn rikkidi-      tamaan pölynpoistoihin. Näistä suurin kohde on
24928: oksidia (80 2) vuodessa.                              noin 80 milj. mk maksava terässulaton sekun-
24929:    Tuotantoprosessin aiheuttamasta pölystä            dääripölynpoisto.
24930:                                          1992 vp -      KK 163                                        3
24931: 
24932:   Raahen terästehdas on jättänyt terässulaton          ympäristövaikutuksia ja ympäristönsuojelutoi-
24933: ;ekundääripölynpoiston rakentamiseksi korko-           menpiteitä ja kiinnitti asiaan huomiota myös ao.
24934: :ukilaina-anomuksen Oulun lääninhallitukseen.          yhtiöiden yhtiökokouksissa. Tarkoitus on, että
24935: K.äsittelyn keskeytystä on pyydetty yhtiön toi-        kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä ympäris-
24936: nesta, koska investointi on yhtiön taloudellisista     töministeriön kanssa seuraa edelleenkin valtion-
24937: ;yistä jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Raa-           yhtiöiden kehitystä ja ratkaisuja ympäristönsuo-
24938: len terästehtaan strategisessa suunnitelmassa          jelun alalla ja mahdollisuuksien mukaan ryhtyy
24939: nvestointi on sijoitettu vuosille 1997-1998.           tarvittaessa toimenpiteisiin päästöjen vähentä-
24940:    Kauppa- ja teollisuusministeriö selvitti vuon-      miseksi.
24941: la 1989 valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden
24942: 
24943:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
24944: 
24945:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
24946: 4                                         1992 vp -   KK 163
24947: 
24948: 
24949: 
24950: 
24951:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24952: 
24953:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Av det stoft som produktionsprocessen föroJ
24954: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        sakar avskiljs 97% med en stoftavskiljningsar
24955: 555 av den 22 april 1992 till vederbörande            läggning. Stoftet består huvudsakligen av kaU
24956: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     jäm och kol. Stoftet innehåller inga ansenlig
24957: de av riksdagsman Pulliainen undertecknade            halter av tungmetall. Särskild uppmärksamhe
24958: spörsmål nr 163:                                      har fästs vid att dörrama till koksbatteriet ii
24959:                                                       täta.
24960:           Har Regeringen för avsikt att se till att       Utsläppen av kväveoxid i luften är mindr
24961:        det i statsbolaget Rautaruukki Oy:s fab-       än 3000 ton på årsnivå. 1 kraftverken använd
24962:        riker i Brahestad så fort som möjligt görs     Low-Nox-brännare. Utvecklingen av de metc
24963:        investeringar som siktar till att minska       der och anläggningar som används för kväve
24964:        utsläppen av stoft och föroreningar?           oxidreduktion följer man med.
24965:                                                           Kvaliteten på luften i Brahestad kontrollera
24966:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         genom mätningar. Årsmedelvärdet på de tr
24967: anföra följande:                                      stationer där svaveloxid mäts är 6 mikrograr
24968:                                                       svaveldioxid per kubikmeter luft (~m 3) vilke
24969:    Rautaruukkis stålfabrik i Brahestad utgör en       så gott som motsvarar bakgrundshalten. Ocks
24970: del av den livsmiljö som påverkar naturen och         dygns- och timvärdena är märkbart under rikt
24971: ekonomin längs den österbottniska sydvästkus-         värdena. Halten av svävande stoft i luften
24972: ten. Stålfabriken har lagstadgade förpliktelser       Brahestad mäts i samarbete med Brahestads sta'
24973: och förmåner, liksom övriga sammanslutningar          vid fem kontrollstationer. Årsmedelvärdet fö
24974: i denna livsmiljö. 1 sin miljöpolitik är stålfab-     två av mätstationema överskrider knappt rikt
24975: riken villig att verka så att miljön runt den         värdet 60 mikrogram svävande stoft per kubik
24976: bevaras.                                              meter luft (~m 3). På den ena stationen, so11
24977:    Tillsyn utövas över den belastning av jordmå-      finns i Lapaluoto nära fabriken, har 63 ~m
24978: nen, luften och vattnet som stålfabriken förorsa-     uppmätts och på den andra vid stadens bussta
24979: kar på det sätt som bestäms enligt tillståndsvill-    tion 64 ~m 3 • På dessa mätstationer överskrid
24980: koren samt också genom undersökningar på eget         också de riktvärden som getts per dygn. P:
24981: initiativ. Resultaten av tillsynen rapporteras till   övriga mätplatser är mätningsresultaten c:
24982: myndighetema och offentliggörs i de regionala         hälften av riktvärdet.
24983: massmediema.                                              Större processvattendrift som belastar vat
24984:    Stålfabriken har sedan början av sin verksam-      tendragen har ändrats till cirku1ationsvattensys
24985: het år 1964 genomfört miljövårdsmässiga               tem vilkas andel utgör 76% av sötvattendriften
24986: förbättringar och följt med utvecklingen i fråga      Kylvattendriften fungerar som sötvattensysten
24987: om apparatur och krav. För miljövårdsinveste-         och havsvattensystem, kontrollerat inom grän
24988: ringarharunder åren 1981-1990 använts ca 350          sema för tillståndsvillkoren. Läget i havet utan
24989: milj. mk. Den senaste investeringen, som pågår        för Brahestad kontrolleras enligt förpliktelsem
24990: som bäst, är en utbyggnad av kokseriet för 650        tillsammans med Brahestads stad. Klassifice
24991: milj. mk, i viiken ingår miljöinvesteringar för ca    ringen av havsvattnet för rekreationsdrift ä
24992:  160 mi1j. mk som inleddes år 1991 i fråga om         densamma utanför fabriken som utanför Bra
24993: avsvavling, stoftavskiljning och tillvaratagande      hestads stad eller åar som Pattijoki.
24994: av kemikalieånga.                                         Enligt vad fabriken har anmält kommer des
24995:    Vad gäller svaveldioxid har fabrikens uts1äpp      miljövårdsåtgärder inom den närmaste framti
24996: i luften minskats med 80 % i förhållande till         den att koncentreras på små förbättringsinveste
24997: jämförelseåret 1980 och detta tal stiger till90%      ringar, miljöutbildning för personalen sam
24998: då kokseriets avsvavling blir klar hösten 1992.       verksamhet på personnivå. Då bolagets ekono
24999: Totalutsläppet är då mindre än 6 000 ton svavel-      miska situation det medger kommer större inves
25000: dioxid (SO) per år.                                   teringar att göras i stoftavskiljningen. Av dessl
25001:                                         1992 vp -     KK 163                                        5
25002: 
25003: är det största objektet en sekundärstoftavskilj-         Handels- och industriministeriet utredde år
25004: ning för stålsmältverket som kostar ca 80 milj.       1989 statens industri- och energibolags miljö-
25005: mk.                                                   effekter och miljövårdsåtgärder och fåste också
25006:    Stålfabriken i Brahestad har lämnat in en          uppmärksamhet vid saken på bolagens bolags-
25007: ansökan om räntestödslån tili länsstyrelsen i         stämmor. Avsikten är att handels- och industri-
25008: Uleåborgs Iän för en sekundärstoftavskiljning         ministeriet tilisammans med miljöministeriet
25009: för smältverket. Bolaget har självt bett om att       fortsättningsvis skall följa med statsbolagens
25010: behandlingen av ansökan skulle avbrytas, efter-       utveckling och avgöranden på miljövårdens
25011: som det av ekonomiska skäl har blivit tvunget att     områden och i mån av möjlighet vid behov vidta
25012: senarelägga investeringen. I den strategiska pla-     åtgärder för att minska utsläppen.
25013: nen för stålfabriken i Brahestad har investering-
25014: en förlagts tili åren 1997-1998.
25015: 
25016:      Helsingforsden 25 maj 1992
25017: 
25018:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
25019:                                                  1992 vp
25020: 
25021: Kirjallinen kysymys 164
25022: 
25023: 
25024: 
25025: 
25026:                                   Pulliainen: Saamelaisten puhevallasta toteutettaessa tiehankkeita
25027:                                       ja metsänhakkuita valtion mailla
25028: 
25029: 
25030:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25031:    Vaikka Suomen valtio ei ole pystynyt sitovasti       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25032: osoittamaan omistusoikeuttaan maan pohjois-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25033: osassa asuvan saamelaisväestön ikimuistoiseen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25034: asuin- ja nautinta-alueeseen, se toimii noilla       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25035: alueilla kuin omistaja, tekee teitä ja hakkaa
25036: metsiä. Näillä toimilla vaikeutetaan mm. saame-                 Pitääkö Hallitus aiheellisena lainsää-
25037: laisten poronhoitajien elinkeinon harjoitusta.               däntöä, jolla tehostetaan saamelaisen
25038: Vähintä, mitä voitaisiin tässä vaiheessa tehdä,              vähemmistön ja saamelaiskulttuurin suo-
25039: on, että saamelaiset saisivat asianosaispuheval-             jaa siten, että saamelaiset saisivat asian-
25040: lan niin sanotuilla valtionmailla toteutettavissa            osaispuhevallan niin sanotuilla valtion-
25041: tiehankkeissa ja metsänhakkuissa omalla alueel-              mailla toteutettavissa tiehankkeissa ja
25042: laan.                                                        metsänhakkuissa?
25043: 
25044:         Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
25045: 
25046:                                           Erkki Pulliainen
25047: 
25048: 
25049: 
25050: 
25051: 220051L
25052: 2                                         1992 vp -    KK 164
25053: 
25054: 
25055: 
25056: 
25057:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25058: 
25059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valtiopäiväjärjestykseen vuonna 1991 lisätyn
25060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       52 a §:n (1079/91) ja sitä täsmentävän eduskun-
25061: olette 22 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     nan työjärjestyksen 16 §:n 2 momentin (1281191)
25062: jeenne n:o 556 ohella toimittanut valtioneuvos-     mukaan saamelaisille on varattava tilaisuus tulla
25063: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      eduskunnan erikoisvaliokunnissa kuulluiksi hei-
25064: sanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta        tä erityisesti koskevissa asioissa, jollei erityisistä
25065: kirjallisesta kysymyksestä n:o 164:                 syistä muuta johdu. Eduskunnan perustuslaki-
25066:                                                     valiokunta on asiaa käsitellessään tähdentänyt
25067:             Pitääkö Hallitus aiheellisena lainsää- sitä, että "todellisen vaikuttamismahdollisuuden
25068:         däntöä, jolla tehostetaan saamelaisen turvaamiseksi saamelaisille on heidän asemansa
25069:         vähemmistön ja saamelaiskulttuurin suo- järjestettävä asianmukaiseksi jo heitä erityisesti
25070:         jaa siten, että saamelaiset saisivat asian- koskevien asioiden valmisteluvaiheessa" (PeVM
25071:         osaispuhevallan niin sanotuilla valtion- 12/1990 vp).                                       .
25072:         mailla toteutettavissa tiehankkeissa ja        Näiden säännösten ja määräysten hengen
25073:         metsänhakkuissa?                            mukaan saamelaisten oikeudet ja edut tulee
25074:                                                     ottaa huomioon, kun heitä erityisesti koskevia
25075:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- asioita käsitellään millä tahansa hallinnon tasol-
25076: taen seuraavaa:                                     la. Jossakin määrin ongelmalliseksi tekee asian
25077:                                                     kuitenkin se, että aina ei ole helppoa arvioida
25078:    Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäiskansaa sitä, milloin kysymyksessä on mainitulla tavalla
25079: ja merkittävä etninen ja kielellinen vähemmistö- saamelaisia erityisesti koskeva asia. Kuitenkin jo
25080: ryhmä. Näissä ominaisuuksissaan saamelaiset hyvän hallintotavan noudattaminen johtanee
25081: nauttivat sitä suojaa, jonka näitä ryhmiä koske- yleensä menettelyyn, jossa saamelaisten käsitys-
25082: vat kansainväliset yleissopimukset ja kansallinen ten huomioon ottaminen muodostaa osan koko-
25083: lainsäädäntömme heille suovat.                      naisharkintaa.
25084:    Suomen vuonna 1976 ratifioiman ja lailla            Oman vaikeutensa nyt kysymyksessä olevan
25085: voimaansaatetun kansalaisoikeuksia ja poliitti- asian arvioimisessa muodostaa se, että kysymys
25086: sia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopi- saamelaisten maahan kohdistuvista oikeuksista,
25087: muksen (SopS 7176) 27 artiklaa on meillä eri erityisesti niiden maiden omistusoikeudesta, joi-
25088: yhteyksissä tulkittu siten, että valtiolla on sen ta saamelaiset perinteisesti ovat käyttäneet elin-
25089: mukaan velvollisuus myös positiivisin erityistoi- keinojensa harjoittamisen tarpeisiin, on epäsel-
25090: menpitein tukea maassa olevia kansallisia, us- vä. Vallitsevan käsityksen mukaan valtion kui-
25091: konnollisia ja kielellisiä vähemmistöjä.            tenkin katsotaan olevan niiden maiden omistaja,
25092:    Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleiskoko- jotka isojaossa ovat saamelaisten kotiseutualu-
25093: uksen vuonna 1989 hyväksymän itsenäisten mai- eella jääneet tilajaotuksen ulkopuolelle. Tälle
25094: den alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleis- näkemykselle rakentuu myös voimassa oleva
25095: sopimuksen määräykset tunnustavat laajalti al- lainsäädäntömme.
25096: kuperäiskansojen oikeudet ja korostavat valtioi-       Omistuskysymysten ollessa lopullista ratkai-
25097: den vastuuta kysymyksessä olevien kansojen sua vailla olisi periaatteessa mahdollista tarkis-
25098: oikeuksia takaavien toimien kehittämisestä yh- taa asianosaispuhevaltaa koskevia säännöksiä
25099: teistyössä näiden kansojen kanssa. Vaikka Suo- maankäyttöä koskevassa lainsäädännössä siten,
25100: mi ei olekaan voinut erityisesti maanomistuk- että puhevalta ulotettaisiin nimenomaisesti esi-
25101: seen liittyvien epäselvyyksien vuoksi sopimusta merkiksi saamelaisalueen paliskuntiin. Kuiten-
25102: vielä ratifioida, on lainsäädännössä ja hallinnos- kaan metsänhakkuisiin tai tiehankkeisiin ei sen
25103: sa pyrittävä kuitenkin toimimaan sopimuksen enempää yksityismaalla kuin valtionmaaliakaan
25104: säännösten ja hengen mukaisesti, kuten myös · sovelleta mitään sellaista lupamenettelyä tai sii-
25105: eduskunnan sosiaalivaliokunta on lausunut hen verrattavaa päätöksentekojärjestelmää, jo-
25106: (SoVL 1111990 vp).                                  hon puhevalta olisi käytännössä liitettävissä.
25107:                                            1992 vp -    KK 164                                           3
25108: 
25109: Valtion metsäomaisuudesta voimassa olevat                   Erämaalaissa (62/91) tarkoitetuilla erämaa-
25110: säännökset koskevat valtion omistajankäyttöä,           alueilla tilanne on jossakin määrin toinen. Pysy-
25111: josta perussäännökset sisältyvät metsähallituk-         vien teiden rakentaminen on lain 5 §:n nojalla
25112: sesta annettuun lakiin (264/91). Sanotun lain           kiellettyä, vaikkakin valtioneuvosto voi antaa
25113: 4 §:n nojalla metsähallituksen tulee noudattaa          luvan sellaisen tien rakentamiseen, jolla on ylei-
25114: toiminnassaan yleisiä liikeperiaatteita, jollei sa-     sen edun tai luontaiselinkeinojen harjoittamisen
25115: notusta tai muusta laista taikka niiden nojalla         kannalta huomattava merkitys. Valtioneuvoston
25116: annetuista säännöksistä tai määräyksistä muuta          päätökseen voidaan hakea muutosta korkeim-
25117: johdu. Esimerkiksi poronhoitolain (848/90)              massa hallinto-oikeudessa. Kysymykseen tulevia
25118: 42 §:n 3 momentin mukaan hakkuutyöt on suo-             asianosaisia ei ole laissa yksityiskohtaisesti mää-
25119: ritettava siten, ettei poroille aiheuteta vahinkoa.     ritelty. Erämaiden metsänhoidon kannalta rat-
25120:     Kysymyksessä tarkoitettaneen tiehankkeilla          kaisevassa asemassa on lain 7 §:n mukainen
25121: lähinnä metsäteitä ja muita sellaisia teitä, joita ei   hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka laatii metsä-
25122: voida pitää yleisistä teistä annetun lain (243/54)      hallitus ja vahvistaa ympäristöministeriö. Myös-
25123: mukaisina yleisinä teinä. Yleisen tien rakenta-         kään suunnitelma-asian käsittelystä ei ole erityi-
25124: mista koskevasta menettelystä on kyllä voimassa         siä puhevaltasäännöksiä.
25125: yksityiskohtaiset säännökset, joissa muun ohella            Hallituksen piirissä on käynnistymässä hanke
25126: edellytetään laaja-alaista kuulemista. Yleisen          saamelaisten elinolojen, oikeuksien ja hallinnon
25127:  tien tiesuunnitelmaan voidaan hakea muutosta           kehittämiseksi. Asetettavaksi suunnitellun toi-
25128:  korkeimmassa hallinto-oikeudessa ilman, että           mikunnan tehtäväksi on tarkoitettu antaa muun
25129: valitusoikeuden omaavia asianosaisia olisi sään-        muassa sen selvittäminen, miten saamelaisten
25130:  nöksissä yksityiskohtaisesti määritelty. Asia jää      elinkeinoja, kulttuuria ja oikeuksia voitaisiin
25131:  viime kädessä oikeuskäytännön varaan. Yksityi-         vahvistaa. Tässä yhteydessä näyttäisi olevan ti-
25132:  sistä teistä annettu laki (358/62), jonka puheval-     laisuus selvittää myös nyt kysymyksessä olevaa
25133:  tasäännökset saattaisivat periaatteessa olla täy-      asianosaispuhevaltaa hankkeissa, jotka erityises-
25134:  dennettävissä kysymyksessä tarkoitetulla taval-        ti koskevat saamelaisia.
25135:  la, soveltuu valtion maiden teihin käytännössä
25136:  vain poikkeuksellisesti.
25137:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1992
25138: 
25139:                                                                       Oikeusministeri Hannele Pokka
25140: 4                                         1992 vp -    KK 164
25141: 
25142: 
25143: 
25144: 
25145:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25146: 
25147:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            när riksdagens specialutskott behandlar ett ären-
25148: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            de som särskilt angår sameroa, om det inte fmns
25149: nr 556 av den 22 april 1992 tili vederbörande          särskilda skäl tili annat. Riksdagens grundlags-
25150: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      utskott har, när det behandlat ärendet, särskilt
25151: de av riksdagsman Erkki Pulliainen underteck-          understrukit "att sameroas ställning måste ord-
25152: nade spörsmål nr 164:                                  nas på behörigt sätt redan då ärenden som
25153:                                                        speciellt berör dem bereds, för att de skall
25154:            Anser Regeringen det ändamålsenligt         garanteras verkliga påverkningsmöjligheter."
25155:         med en lagstiftning som effektiverar           (GrUB 12/1990 rd).
25156:         skyddet av den samiska minoriteten och            I enlighet med andan i dessa stadganden och
25157:         samekulturen så att sameroa ges parts-         bestämmelser skall sameroas rättigheter och
25158:         talan i fråga om vägprojekt och skogs-         intressen beaktas vid behandlingen av ärenden
25159:         avverkningar på s.k. statsjord?                som särskilt angår dem, oberoende av på vilken
25160:                                                        nivå inom förvaltningen detta sker. Frågan är
25161:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           emellertid i viss mån problematisk därigenom att
25162: följande:                                              det inte alltid är lätt att avgöra när ett ärende
25163:                                                        särskilt angår sameroa. Iakttagandet av god
25164:     Sameroa är ett urfolk i Finland och en bety-       förvaltningssed torde dock i allmänhet innefatta
25165: dande etnisk och språklig minoritetsgrupp. I           ett förfarande i vilket beaktandet av sameroas
25166: kraft av detta åtnjuter sameroa det skydd som          åsikter utgör en del av helhetsprövningen.
25167: erbjuds dessa grupper i interoationella konven-           Ett särskilt problem i det aktuella ärendet
25168: tioner och vår nationella lagstiftning.                utgör det faktum att frågan om sameroas rätt tili
25169:     Artikel 27 i den interoationella konventionen      jord, i synnerhet den jord som sameroa traditio-
25170: om medborgerliga och politiska rättigheter             nellt har använt för att utöva sin näringsverk-
25171: (FördrS 7176), som Finland har ratificerat och         samhet, är oklar. Enligt rådande uppfattning
25172: bringat i kraft 1976, har hos oss i olika samman-      anses staten emellertid vara ägare tili den jord
25173: hang tolkats så att staten också är skyldig att        som vid storskiftet lämnades utanför lägenhets-
25174: vidta särskilda positiva åtgärder för att stöda        indelningen på sameroas hembygdsområden.
25175: nationella, religiösa och språkliga minoriteter i      Också vår gällande lagstiftning bygger på denna
25176: landet.                                                uppfattning.
25177:     Bestämmelseroa i konventionen om urfolk               Eftersom frågan om äganderätt ännu inte har
25178: och stamfolk, godkänd 1989 av Interoationella          avgjorts slutgiltigt, vore det i princip möjligt att
25179: arbetsorganisationen ILO:s generalförsamling,          justera stadgandena om partstalan i den lagstift-
25180: tilierkänner urfolken omfattande rättigheter och       ning som gäller jorddisposition så att talerätten
25181: betonar stateroas ansvar för att åtgärder som          uttryckligen skulle utsträckas tili t.ex. renbetesla-
25182: garanterar dessa folk deras rättigheter vidtas i       gen inom sameområdena. På skogsavverkning
25183: samarbete med dem. Fastän Finland, främst på           eller vägprojekt tiliämpas emellertid varken på
25184: grund av oklarheter i fråga om äganderätten tili       enskild jord eller statsjord något sådant tili-
25185: jorden, inte ännu har kunnat ratificera konven-        ståndsförfarande eller därmed jämförbart sys-
25186: tionen, skall man i lagstiftningen och förvalt-        tem för beslutsfattande med vilket talerätten
25187: ningen i alla fall sträva efter att verka i enlighet   kunde förenas i praktiken. Gällande stadganden
25188: med konventionens bestämmelser och i dess              om statens skogsegendom avser statens utnytt-
25189: anda, såsom också riksdagens socialutskott har         jande av den i egenskap av ägare, och de grund-
25190: sagt i sitt utlåtande (SoUU 1111990 rd).               läggande stadgandena om detta ingår i lagen om
25191:     Enligt 52 a § (1079/91) som fogades tili riks-     forststyrelsen (264/91). Enligt 4 § i lagen skall
25192: dagsordningen 1991 och det kompletterande 16 §         forststyrelsen i sin verksamhet följa allmänna
25193: 2 mom. i arbetsordningen för riksdagen (12811          affårsprinciper, om inte något annat följer av
25194: 91) skall sameroa beredas tillfälle att bli hörda      denna lag eller andra lagar eller av stadganden
25195:                                          1992 vp -   KK 164                                          5
25196: 
25197: och bestämmelser som har utfårdats med stöd av       anlägga permanenta vägar på ödemarksområde-
25198: dem. T.ex. enligt 42 § 3 mom. renskötsellagen        na, även om statsrådet kan ge tillstånd till
25199: (848/90)_ skall avverkningsarbeten utföras så att    anläggande av en permanent väg som är av stor
25200: renar inte förorsakas skada.                         betydelse med tanke på allmän fördel eller natur-
25201:     1 spörsmålet torde med vägprojekt avses          näringama. Åndring i statsrådets beslut kan
25202: skogsvägar och andra sådana vägar som inte kan       sökas hos högsta förvaltningsdomstolen. Vilka
25203: betraktas som allmänna vägar enligt lagen om         parter som kan komma i fråga har inte specifice-
25204: allmänna vägar (243/54). Om förfarandet vid          rats i lagen. Underhålls- och dispositionsplanen
25205: anläggande av allmänna vägar fmns det detalje-       i 7 § i lagen har en avgörande betydelse för
25206: rade stadganden som bl.a. förutsätter omfattan-      skogsvården i ödemarkema. Planen uppgörs av
25207: de hörande. Åndringar i en plan för en allmän        forststyrelsen och fastställs av miljöministeriet.
25208: väg kan sökas hos högsta förvaltningsdomstolen       Inte heller behandlingen av planen regleras av
25209: utan att de parter som har besvärsrätt är specifi-   några särskilda stadganden om talan.
25210: cerade i stadgandena. Det är i sista hand rätts-        Inom regeringen förbereds ett projekt som
25211: praxis som avgör saken. Lagen om enskilda            gäller utvecklandet av samemas levnadsförhål-
25212: vägar (358/62), vars stadganden om talan i prin-     landen, rättigheter och förvaltning. Avsikten är
25213: cip kunde kompletteras på det sätt som avses i       att kommitten som skall tillsättas skall få som
25214: spörsmålet, är i praktiken endast i undantagsfall    uppgift att reda ut hur samemas näringsverk-
25215: tillämplig på vägama på statens jord.                samhet, kultur och rättigheter kan stärkas. En
25216:     På de ödemarksområden som avses i öde-           utredning av frågan om partstalan i projekt som
25217: markslagen (62/91) är situationen i viss mån en      särskilt gäller sameroa kunde eventuellt göras i
25218: annan. Enligt 5 § i lagen är det förbjudet att       detta sammanhang.
25219:      Helsingforsden 13 maj 1992
25220:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
25221:                                                 1992 vp
25222: 
25223: Kirjallinen kysymys 165
25224: 
25225: 
25226: 
25227: 
25228:                                    Pulliainen: Rantojen suojelun edistämiseksi tarvittavista toimenpi-
25229:                                        teistä
25230: 
25231: 
25232:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25233: 
25234:    Suomi on jäämässä rantojen suojelussa länsi-       teen toteutumisen hyväksi. Päinvastoin. Viimeai-
25235: eurooppalaisittain kehitysmaaksi. Kaikissa EY-        kaiset talousratkaisut viittaavat siihen, että hal-
25236: maissa ja pohjoismaissa Suomea lukuun otta-           litus on valinnut päinvastaisen kehityssuunnan.
25237: matta on rantojen käyttöä ja suojelua sääntele-           Hallituksella on korkein aika ilmoittaa sel-
25238: vää lainsäädäntöä. Ratkaisuja on etsitty joko         keästi, mitä se aikoo rantojen suojelun hyväksi
25239: suojavyöhykemenettelyllä (so. 100--300 m lä-          tehdä.
25240: hemmäs rantaviivaa ei saa rakentaa) tai kaavoit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25241: tamalla rannat maa- ja metsätalousmaaksi, jol-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25242: loin niille ei saa rakentaa loma-asuntoja. Suo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25243: messa sen sijaan rakennetaan vuosittain n.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25244: 9 000 loma-asuntoa rannoille. Rakentaminen on
25245: vapaata. Sen estämisestä täytyy maksaa raken-                     Aikooko Hallitus valmistella edus-
25246: nusmaan arvoa vastaava korvaus.                                kunnan käsittelyä varten rantojen käyt-
25247:    Kuitenkin kaikilla pitäisi olla mahdollisuus                töä ja suojelua sääotelevän rantalain tai
25248: kokea rannoilla oleskelusta saatavia elämyksiä.                muulla tehokkaalla tavalla edistää ranto-
25249: Hallitus ei ole toistaiseksi toiminut tämän tavoit-            jen suojelua?
25250: 
25251:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
25252: 
25253:                                             Erkki Pulliainen
25254: 
25255: 
25256: 
25257: 
25258:  220051L
25259: 2                                       1992 vp -   KK 165
25260: 
25261: 
25262: 
25263: 
25264:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25265: 
25266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Rantojensuojelukohteita omistavien suuryhtiöi-
25267: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den kanssa on neuvoteltu useille vuosille ajoittu-
25268: olette 22 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     vista toteutusohjelmista. Rantojensuojeluohjel-
25269: jeenne n:o 557 ohella toimittanut valtioneuvos-     man alueilla on rantayleiskaavoitus vireillä jo 71
25270: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      kunnassa ja kaavoja on vahvistettu liki kymme-
25271: sanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä   nen. Näiden yleiskaavojen laatimista ympäristö-
25272: n:o 165, jossa tiedustellaan:                       ministeriö tukee tänä vuonna 3,5 miljoonan
25273:                                                     markan määrärahalla.
25274:           Aikooko Hallitus valmistella edus-           Rantojensuojeluohjelman toteuttaminen edel-
25275:        kunnan käsittelyä varten rantojen käyt-      lyttää lähivuosina sitä, että valtiontalouden sääs-
25276:        töä ja suojelua sääntelevän rantalain tai    tötavoitteista huolimatta turvataan ohjelmalle
25277:        muulla tehokkaalla tavalla edistää ranto-    riittävä rahoitus.
25278:        jen suojelua?                                    Rantojensuojeluohjelma kattaa noin 5 pro-
25279:                                                     senttia maamme rannoista. Rantojen yleiskaa-
25280:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voitus on kuitenkin lähtenyt liikkeelle laajalti
25281: vasti seuraavaa:                                    muuallakin kuin suojeluohjelman kohteilla.
25282:                                                     Ympäristöministeriö on tukenut seudullisia vir-
25283:    Valtakunnallisia luonnonsuojelutavoitteita       kistysalueyhdistyksiä tai muita virkistysalueiden
25284: maamme rannoilla edistetään tällä hetkellä pää-     toteutusorganisaatioita vuosittain noin viidellä
25285: asiassa       toteuttamalla      valtioneuvoston    miljoonalla markalla. Tästä tuesta suurin osa
25286: 20.12.1990 hyväksymää rantojensuojeluohjel-         menee ranta-alueiden hankintaan. Erityistä sai-
25287: maa. Tähän ohjelmaan sisältyy noin 8 000 kilo-      maannorpan suojeluohjelmaa, joka myös koh-
25288: metriä maamme luonnontilaisia rantoja. Ranto-       distuu rantoihin, laatii parhaillaan ympäristömi-
25289: ja sisältyy myös osaan kansallispuistoistamme ja    nisteriön työryhmä.
25290: muihin suojeluohjelmiin, erityisesti valtioneu-         Ulkomaalaisten maanomistuksen vapautta-
25291: voston 3.6.1982 hyväksymään lintuvesiensuoje-       minen saattaa nykyisestään lisätä rakentamisen
25292: luohjelmaan. Suojelutavoitteiden lisäksi ranto-     painetta rannoilla, erityisesti arvokkaimmilla
25293: jen nykyistä parempaa suunnitelmallisuutta          ranta-alueilla. Vapauttaminen on tehtävä niin,
25294: edistetään rantojen yleiskaavoituksella.            ettei lisätä hallitsemattomia maankäyttöongel-
25295:    Rantojensuojeluohjelma on jo toteutettu noin     mia rannoilla. Kysymyksessä ehdotettu rantojen
25296: 140 yksityisen maanomistajan osalta, ja vireillä    käyttöä ja suojelua sääntelevä rantalaki ei ole
25297: on satoja maakauppoja tai -vaihtoja sekä korva-     ajankohtainen nyt, koska rantojen suojelua to-
25298: ushakemuksia. Kaikkiaan voidaan arvioida vi-        teutetaan edellisen hallituksen hyväksymän suo-
25299: reillä olevan noin kolmannes yksityismaiden         jeluohjelman pohjalta. Pikemminkin jatkuva
25300: rantojensuojelukohteista. Valtion omistamille       keskustelu uudesta lainsäädännöstä on voinut
25301: ranta-alueille on ympäristöministeriön työryh-      lisätä spekulatiivista rantojen käyttämistä ja
25302: mä esittänyt tänä keväänä ehdotuksen suojelun       kaavoitusta. Nyt hallitus johdonmukaisesti jat-
25303: käytännön toteuttamisesta. Valtion maiden           kaa rantojensuojeluohjelman toteuttamista sekä
25304: käyttämiseksi yksityisten rantojensuojelukohtei-    yleiskaavoituksen käytön edistämistä. Raken-
25305: den vaihtomaina ovat maa- ja metsätalousminis-      nuslainsäädäntöä tullaan uudistamaan tehosta-
25306: teriö ja ympäristöministeriö antaneet ohjeet lää-   malla rantayleiskaavoituksen käyttöä rantojen
25307: ninhallituksille ja piirihallintoviranomaisille.    maankäytön ohjaamisessa.
25308: 
25309:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1992
25310: 
25311:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
25312:                                          1992 vp -   KK 165                                           3
25313: 
25314: 
25315: 
25316: 
25317:                                     Till Riksdagens Herr Talman
25318: 
25319:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       områden om hur skyddet av dessa skall genom-
25320: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     föras under flera år. I 71 kommuner pågår redan
25321: se nr 557 av den 22 april 1992 till vederbörande     strandgeneralplanering av de områden som in-
25322: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         går i strandskyddsprogrammet, och ett tiotal
25323: följande av riksdagsman Pulliainen underteck-        planer har redan fastställts. Miljöministeriet stö-
25324: nade spörsmål nr 165:                                der i år utarbetandet av sådana generalplaner
25325:                                                      under ett anslag om 3,5 miljoner mark.
25326:           Ämnar Regeringen för behandling i             För att strandskyddsprogrammet skall kunna
25327:        riksdagen bereda en strandlag som regle-      omsättas i praktiken måste finansieringen under
25328:        rar användningen och skyddet av strän-        de närmaste åren säkras oavsett att staten nu går
25329:        dema eller på något annat effektivt sätt      in för att spara pengar över lag.
25330:        främja strandskyddet?                            Strandskyddsprogrammet täcker omkring 5
25331:                                                      procent av strändema i vårt land. Men general-
25332:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               planering av strändema har inletts i stor omfatt-
25333: vördsamt anföra följande:                            ning också annorstädes än inom de områden som
25334:                                                      ingår i programmet. Miljöministeriet har årligen
25335:    För närvarande främjas våra nationella natur-     understött regionala rekreationsområdesföre-
25336: vårdsmål vad strändema beträffar huvud-              ningar eller andra organisationer som arbetar
25337: sakligen genom arbetet med att i praktiken om-       med rekreationsområden med omkring fem mil-
25338: sätta strandskyddsprogrammet, som statsrådet         joner mark. Största delen av dessa medel används
25339: godkände 20.12.1990. Detta program täcker ca         för anskaffning av strandområden. En av miljö-
25340: 8 000 kilometer strand i naturtillstånd. Dessutom    ministeriet tillsatt arbetsgrupp bereder som bäst
25341: ingår stränder i en del av nationalparkema och i     ett speciellt program för skydd av saimenvikaren,
25342: övriga skyddsprogram, speciellt i programmet         vilket också kommer att gälla stränder.
25343: för skydd av fågelrika havsstränder och insjöar,        Då utlänningar fritt får förvärva mark i Fin-
25344: som statsrådet godkände 3.6.1982. Utöver att         land, kan trycket på byggande längs strändema
25345: strändema skyddas på detta sätt främjas även         öka avsevärt, speciellt i de mest värdefulla områ-
25346: den planmässiga användningen av strändema            dena. Denna liberalisering måste ske på ett sätt
25347: med tillhjälp av generalplanering av strändema.      som inte ökar de okontrollerbara problemen
25348:    Strandskyddsprogrammet har redan genom-           med markanvändningen utmed strändema. Med
25349: förts i samråd med 140 privata markägare, och        tanke på omständighetema i Finland kan den i
25350: hundratals marktransaktioner, byten av områ-         spörsmålet avsedda strandlagen, som skulle reg-
25351: den och ansökningar om ersättning är anhäng-         lera användningen och skyddet av strändema,
25352: iga. Allt som allt kan man räkna med att skyddet     knappast anses aktuell i detta skede, eftersom
25353: av ungefår en tredjedel av strandskyddsobjekten      skyddet av strändema fortfarande sker på basis
25354: på privatägd mark nu är under handläggning. I        av det skyddsprogram som föregående regering
25355: fråga om skyddet av statsägda stränder har en av     godkände. Den fortsatta debatten om ny lagstift-
25356: miljöministeriet tillsatt arbetsgrupp i vår lämnat   ning kan snarare anses ha ökat den spekulativa
25357: in ett förslag om hur skyddet skall ske i prakti-    användningen och planläggningen av stränder-
25358: ken. Jord- och skogsbruksministeriet och miljö-      na. Regeringen fortsätter nu konsekvent att
25359: ministeriet har gett länsstyrelsema och distrikts-   genomföra strandskyddsprogrammet och främja
25360: förvaltningsmyndighetema föreskrifter om hur         generalplanläggningen. Byggnadslagstiftningen
25361: statsägd mark kan användas för markbyten i           revideras i fråga om strändema framgent så att
25362: samband med förvärvandet av privatägda               detta stöder strandgeneralplanläggningen både i
25363: strandskyddsområden. Underhandlingar har             fråga om styming av byggenskapen och i fråga
25364: förts med storbolag som äger strandskydds-           om bevarandet av obebyggda områden.
25365: 
25366:      Helsingfors den 29 maj 1992
25367: 
25368:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
25369:                                               1992 vp
25370: 
25371: Kirjallinen kysymys 166
25372: 
25373: 
25374: 
25375: 
25376:                                   Pulliainen: Ulkomaalaisten maanhankintaoikeuden rajoittamisesta
25377:                                        rantojen suojelemiseksi
25378: 
25379: 
25380:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25381: 
25382:    ETA-sopimusneuvottelutuios on syntynyt ja        tätä mahdollisuutta liittyessään EY:n jäseneksi.
25383: tulee itse kunkin osapuolivaltion päätösvaltaa         Meillä rajoituslakiesitykset tulisi saada edus-
25384: käyttävien elinten käsiteltäväksi lähikuukausien    kunnan käsittelyyn yhdessä ETA-sopimusta
25385: aikana. ETA-sopimus tuo tullessaan mm. pää-         koskevan lakiesityksen kanssa.
25386: omien vapaan liikkuvuuden ETA-alueella.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25387: Tämä tuo painetta Suomen rantoja kohtaan.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25388: Suomihan on ainoa ETA-valtio, jossa rannan          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25389: voi ostaa, rakentaa ja varata omaan yksityis-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25390: käyttöön. Kasvava kysyntä on nostava rantojen
25391: hintoja. Rannat muodostuvat houkuttelevaksi ja                  Aikooko Hallitus pikaisesti tuoda
25392: varmaksi sijoituskohteeksi - kasvava kysyntä                 eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen,
25393: takaa nopean arvonnousun.                                    jonka mukaan rantojen suojelemiseksi
25394:    ETA-sopimus sallii toisaalta vapaa-ajan asun-             Tanskan mallin mukaisesti rajoitettaisiin
25395: noksi tai virkistyskäyttöön tarkoitettuihin kiin-            ulkomaalaisten yksityishenkilöiden sekä
25396: teistöihin kohdistuvat ulkomaalaisrajoitukset.               suomalaisten ja ulkomaisten yhteisöjen
25397: Kysymys on siitä, käytetäänkö tätä mahdolli-                 maanhankintaa?
25398: suutta hyväksi. Mm. Tanska käytti aikanaan
25399: 
25400:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
25401: 
25402:                                           Erkki Pulliainen
25403: 
25404: 
25405: 
25406: 
25407: 220051L
25408: 2                                       1992 vp -      KK 166
25409: 
25410: 
25411: 
25412: 
25413:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25414: 
25415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luvanvaraisia. Hallitus on tässä suhteessa nou-
25416: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dattanut niin sanottua Tanskan mallia.
25417: olette 22 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-          Ulkomaalaisomistusta koskevien lakiehdo-
25418: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tusten yhtenä tavoitteena on valvoa ja tarvittaes-
25419: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          sa rajoittaa ulkomailla asuvien maanhankintaa
25420: Erkki Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-      vapaa-ajan kiinteistöjen osalta. Valvonta toteu-
25421: myksen n:o 166:                                       tettaisiin siten, että ulkomailla asuva luonnolli-
25422:                                                       nen henkilö tarvitsee viranomaisen myöntämän
25423:           Aikooko Hallitus pikaisesti tuoda           luvan vapaa-ajan asunnoksi tai virkistyskäyt-
25424:        eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen,       töön tarkoitetun kiinteistön hankkimiseen. Lu-
25425:        jonka mukaan rantojen suojelemiseksi           vanhakuvelvollisia olisivat myös ulkomaiset yh-
25426:        Tanskan mallin mukaisesti rajoitettaisiin      teisöt sekä suomalaiset yhteisöt, joissa ulkomail-
25427:        ulkomaalaisten yksityishenkilöiden sekä        la asuvat käyttävät määräysvaltaa. Mikäli ulko-
25428:        suomalaisten ja ulkomaisten yhteisöjen         mailla asuvien kiinteistönomistuksen kasvusta
25429:        maanhankintaa?                                 aiheutuu yleisen edun kannalta haittavaikutuk-
25430:                                                       sia, lupa voitaisiin evätä.
25431:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Ulkomailla asuva luonnollinen henkilö ei kui-
25432: taen seuraavaa:                                       tenkaan tarvitsisi lupaa, mikäli hänellä on aiem-
25433:                                                       min ollut kotipaikka Suomessa yhtäjaksoisesti
25434:    Euroopan talousaluetta (ETA) koskevasta            vähintään viiden vuoden ajan.
25435: sopimuksesta aiheutuu Suomelle velvoite poistaa          Suomessa valtaosa vapaa-ajan kiinteistöjen
25436: vuoden 1996 alusta voimassa olevasta lainsää-         kaupoista on rantakiinteistöjen kauppoja. La-
25437: dännöstä ulkomaalaisomistusta rajoittavat             kiehdotus koskee sekä rakennettuja että raken-
25438: säännökset. ETA-sopimuksen nojalla voidaan            tamattomia kiinteistöjä, joita tullaan käyttä-
25439: kuitenkin ylläpitää ulkomailla asuvien vapaa-         mään vapaa-ajan asuntoina tai virkistystarkoi-
25440: ajan asuntojen hankkimista koskevia rajoituk-         tukseen. Esimerkiksi rakentamaUoman ranta-
25441: sia. ETA-sopimuksessa vapaa-ajan asunnon kä-          alueen hankkinut ulkomainen yhteisö on luvan-
25442: sitettä ei ole määritelty, vaan määrittely kuuluu     hakuvelvollinen, jos se rakentaa kiinteistölle
25443: kullekin jäsenvaltiolle ja perustuu viime kädessä     loma-asuntoja, jotka sitten myydään yksityisten
25444: kansalliseen lainsäädäntöön.                          henkilöiden vapaa-ajan asunnoiksi.
25445:    Valmistellessaan uusia lainsäädäntöehdotuk-           Hallitus pyrkii antamaan esityksen ulkomaa-
25446: sia ulkomaalaisomistusta varten hallitus on läh-      laisomistusta koskevan lainsäädännön uudista-
25447: tenyt siitä, että ulkomailla asuvien vapaa-ajan       misesta eduskunnalle kuluvan kevätistuntokau-
25448: asuntojen hankinnat olisivat vastaisuudessakin        den aikana.
25449: 
25450:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
25451: 
25452:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
25453:                                           1992 vp -     KK 166                                          3
25454: 
25455: 
25456: 
25457: 
25458:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25459: 
25460:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Ett mål med lagförslagen om utländskt ägan-
25461: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          de är att övervaka och vid behov begränsa
25462: den 22 april 1992 till vederbörande medlem av           utomlands bosatta personers markförvärv i frå-
25463: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       ga om fritidsfastigheter. övervakningen skall
25464: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-           realiseras så att utomlands bosatta fysiska perso-
25465: mål nr 166:                                             ner skall behöva tillstånd av myndigheterna för
25466:                                                         att få förvärva en fastighet som är avsedd för
25467:            Har Regeringen för avsikt att för be-
25468:         handling i riksdagen snabbt komma med           fritidsbostad eller för rekreationsbruk. Skyldiga
25469:                                                         att ansöka om tillstånd skall också utländska
25470:         en lagproposition enligt viiken utländska
25471:                                                         sammanslutningar samt sådana finska sam-
25472:         enskilda personers samt finska och ut-
25473:                                                         manslutningar vara där utomlands bosatta per-
25474:         ländska sammanslutningars markförvärv
25475:                                                         soner använder sig av bestämmanderätten. lfall
25476:         skall begränsas enligt dansk modell för
25477:                                                         utomlands bosatta personers fastighetsägande
25478:         att stränderna skall kunna skyddas?             tilltar så att det medför olägenheter med tanke
25479:                                                         på det allmänna bästa skall tillstånd kunna
25480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förvägras.
25481: anföra följande:                                            En utomlands bosatt fysisk person behöver
25482:    A vtalet om det europeiska ekonomiska sam-           dock inte tillstånd ifall han tidigare har haft
25483: arbetsområdet (EES) förpliktar Finland att              hemort i Finland utan avbrott i minst fem år.
25484: upphäva de stadganden som begränsar utländskt               1 Finland är största delen av handeln med
25485: ägande i den lagstiftning som är i kraft vid            fritidsfastigheter handel med strandfastigheter.
25486: ingången av år 1996. Med stöd av EES-avtalet            Lagförslaget gäller både bebyggda och obebygg-
25487: kan dock de begränsningar som gäller utom-              da fastigheter som kommer att användas för
25488: lands bosatta personers förvärv av fritidsbostä-        fritidsbostad eller för rekreationsbruk. Exempel-
25489: der fortsättningsvis upprätthållas. Begreppet fri-      vis en utländsk sammanslutning som har förvär-
25490: tidsbostad har inte definierats i EES-avtalet,          vat ett obebyggt strandområde är skyldig att
25491: utan detta ankommer på varje enskild medlems-           ansöka om tillstånd om den bygger semesterbo-
25492: stat och baserar sig i sista hand på den nationella     städer på fastigheten och dessa sedan säljs som
25493: lagstiftningen.                                         fritidsbostäder till enskilda personer.
25494:    Vid beredningen av förslaget till ny lagstift-           Regeringen strävar efter att ge en proposition
25495: ning om utländskt ägande har regeringen utgått          med förslag till revidering av lagstiftningen om
25496: ifrån att utomlands bosatta personers förvärv av        utländskt ägande till riksdagen under pågående
25497: fritidsbostäder också i fortsättningen skall vara       vårsession.
25498: beroende av tillstånd. Regeringen har i detta
25499: hänseende följt den s.k. danska modellen.
25500: 
25501:      Helsingfors den 25 maj 1992
25502: 
25503:                                                       Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
25504: 1
25505: 1
25506:                                               1992 vp
25507: 
25508: Kirjallinen kysymys 167
25509: 
25510: 
25511: 
25512: 
25513:                                  Jurva: Puoluelehtien tukijärjestelmän uudistamisesta
25514: 
25515: 
25516: 
25517:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25518: 
25519:   Valtioneuvosto myönsi 2 päivänä huhtikuuta        luvaksi vuodeksi 215 000 markkaa yhtä kansan-
25520: 1992 valtion kuluvan vuoden talousarvion mo-        edustajan paikkaa kohti. Valtioneuvoston pää-
25521: mentin 31.55.41 mukaisesti 43 000 000 markkaa       tökset ja selvitysmies Virmavirran ehdotukset
25522: avustuksiksi puolueiden lehdistön tukemiseen ja     merkitsevät kuitenkin koko sanomalehdistön
25523: Ahvenanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan           tukijärjestelmän muuttumista talousarviovuo-
25524: tukemiseen ajalle 1.1.-31.12.1992. Avustus on       desta 1993 lähtien. Tasapuolisen poliittisen tie-
25525: myönnetty puoluelain 9 §:n mukaisesti. Tar-         donvälityksen turvaamiseksi jonkinmoinen par-
25526: kemmin yksilöimättä valtioneuvosto päätti edel-     lamentaarinen puoluelehtituki on kuitenkin syy-
25527: leen 5 päivänä huhtikuuta 1992, että lehdistötu-    tä säilyttää. Tuen jakoperusteita voidaan kui-
25528: kea vähennetään 100 miljoonalla markalla vuo-       tenkin uudistaa, korjata ja parantaa, samalla
25529: den 1992 tasoon verrattuna. Liikenneministeriön     kun huolehditaan siitä, ettei avustusta käytetä
25530: nimittämä selvitysmies Jarmo Virmavirta puo-        kirjanpidollisin järjestelyin väärään tarkoituk-
25531: lestaan on ehdottanut mietinnössään puolueiden      seen.
25532: kautta jaettavan parlamentaarisen tuen yhdistä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25533: mistä ns. valikoivaan lehdistötukeen, jota vuo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25534: deksi 1992 on budjetoitu 68 000 000 markkaa.        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25535: Edelleen Virmavirran mietinnössä ehdotetaan         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25536: puolueiden pienille äänenkannattajille ja järjes-
25537: tölehdille puoluetukeen yhdistettävää omaa                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin par-
25538: määrärahaa. Näiksi lehdiksi on nimetty mm.                 lamentaarisen lehdistötukijärjestelmän
25539: Arbetarbladet, Folktidningen Ny Tid, Kristityn             budjetti perusteiseksi  muuttamiseksi,
25540: Vastuu, Medborgarbladet, Nykypäivä, Pohto-                 tuen jakoperusteiden muuttamiseksi ja
25541: piste, Suomen Uutiset ja Vihreä Lanka.                     tuen käytön valvonnan tehostamiseksi?
25542:    Parlamentaarista lehdistötukea on jaettu ku-
25543:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
25544:                                            Marita Jurva
25545: 
25546: 
25547: 
25548: 
25549: 220051L
25550: 2                                      1992 vp -   KK 167
25551: 
25552: 
25553: 
25554: 
25555:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25556: 
25557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Liikenneministeriön tarkoituksena on ollut
25558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kehittää lehdistötukijärjestelmää siten, että eri-
25559: olette 22 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-    tyisesti valtiontaloudellisista syistä supistuvat
25560: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   avustusmäärärahat voitaisiin kohdentaa mah-
25561: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    dollisimman oikeudenmukaisesti ja siten, että
25562: Jurvan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   niiden avulla voitaisiin mahdollisimman hyvin
25563: tä n:o 167:                                        turvata sananvapautta ja viestinnän monipuoli-
25564:                                                    suutta ja -arvoisuutta.
25565:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin par-        Tätä varten ministeriö on selvittänyt lehdistö-
25566:        lamentaarisen lehdistötukijärjestelmän      tuen nykytilaa ja laatinut suunnitelmia tuen
25567:        budjettiperusteiseksi   muuttamiseksi,      jakoperusteiden muuttamiseksi. Laajin näistä on
25568:        tuen jakoperusteiden muuttamiseksi          selvitysmies Virmavirran laatima ehdotus. Tästä
25569:        ja tuen käytön valvonnan tehostami-         suunnitelmasta on pyydetty 43 taholta lausun-
25570:        seksi?                                      not.
25571:                                                       Parhaillaan on hallituksen piirissä käynnissä
25572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vuoden 1993 valtion talousarvion valmistelu.
25573: vasti seuraavaa:                                   Sen yhteydessä hallitus ottaa kantaa myös ns.
25574:                                                    parlamentaariseen lehdistötukijärjestelmään.
25575:      Helsingissä 12 toukokuuta päivänä 1992
25576: 
25577:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
25578:                                        1992 vp -   KK 167                                            3
25579: 
25580: 
25581: 
25582: 
25583:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
25584: 
25585:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Trafikministeriet ämnar utveckla presstöds-
25586: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        systemet så, att anslagen för bidrag vilka speciellt
25587: av den 22 april 1992 tili vederbörande medlem      p.g.a. statsfinansiella orsaker kommer att min-
25588: av statsrådet översänt avskrift av följande av     skas kunde inriktas så rättvist som möjligt, så att
25589: riksdagsledamot Jurva undertecknade spörs-         yttrandefriheten, mångsidigheten och pluralis-
25590: mål nr 167:                                        men inom pressen på detta sätt så bra som
25591:                                                    möjligt kunde tryggas.
25592:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Därför har ministeriet undersökt presstödet i
25593:        att göra budgetära ändringar i det parla-   dagens läge och planerat en ändring av princi-
25594:        mentariska presstödssystemet, ändra         pema för utdelning av stödet. Den mest om-
25595:        principema för beviljande av stödet och     fattande av dessa planer gjordes av utrednings-
25596:        effektivera kontrollen av användningen      man Virmavirta. För denna utredning begärdes
25597:        av stödet?                                  utlåtanden från 43 instanser.
25598:                                                       För närvarande bereder regeringen statens
25599:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      budget för 1993. 1 samband med detta kommer
25600: anföra fö1jande:                                   regeringen att ta ståndpunkt också tili det s.k.
25601:                                                    parlamentariska presstödssystemet.
25602: 
25603:      Helsingforsden 12 maj 1992
25604:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
25605:                                                 1992 vp
25606: 
25607: Kirjallinen kysymys 168
25608: 
25609: 
25610: 
25611: 
25612:                                    Laine ym.: Sairauden hoitoon käytettävien vitamiinien ja hivenai-
25613:                                        neiden sairausvakuutuskorvauksista
25614: 
25615:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25616: 
25617:     Syöpäsairauksien hoidossa on monien lääkä-            Viime vuoden keväällä entinen betonirau-
25618: rien suosittelema ja käyttämä vitamiineihin ja        doittaja N.N. leikattiin Turun yliopistollisessa
25619: hivenaineisiin perustuva syövän tukihoito anta-       keskussairaalassa. Maksasta oli löytynyt viiden
25620: nut hyviä tuloksia. Monet asiantuntijat ovat          sentin mittainen kasvain. Sairaalassa sanottiin,
25621: tutkimustuloksiensa johtopäätöksinä todenneet,        ettei käytännössä mitään voida enää tehdä.
25622: että suuressa osassa syöpäsairauksia niiden           Potilas lähetettiin kotiin ja määrättiin kahta
25623: syynä ovat ravitsemushäiriöt ja erilaiset vitamii-    särkylääkettä ja rauhoittavia lääkkeitä.
25624: ni- ja hivenainepuutostilat. Näin ollen vitamii-          Betoniraudoittaja N.N. ei kuitenkaan tyyty-
25625: ni- ja hivenainehoito on suoraan taudin syyhyn        nyt kohtaloonsa, vaan kävi lääkärin vastaan-
25626: kohdistuvaa hoitoa. Tällä hoitotavalla on voitu       otolla. Lääkäri määräsi hivenainelääkkeitä, vi-
25627: oleellisesti lievittää eräitä sytostaattihoidon si-   tamiinipistoksia ja erikoisruokavalion. Päiväan-
25628: vuvaikutuksia.                                        nos on 60 pilleriä ja muita rohtoja. Miehen
25629:      Koska lääkehoito vitamiineilla ja hivenaineil-   kunto on nyt olennaisesti parempi, mutta
25630: la korjaa syöpäpotilaan immuunijärjestelmää ja        eläkeläispariskunnan kassa on tyhjä.
25631: suojaa muun tarvittavan syöpähoidon sivuvai-              Eläkkeellä olevan betoniraudoittaja N.N:n
25632: kutuksilta, on kyseessä aivan keskeinen lääke-        lääkekulut tekevät kuukaudessa 4 000-5 000
25633: tieteellinen perushoito. Tämän hoitotavan ase-        markkaa. Niinpä viime vuoden toukokuun
25634: ma ja merkitys syöpäsairauksien hoidossa on           lopusta vuoden loppuun sairauskulut tekivät n.
25635: kyseenalaistettu jättämällä vitamiini- ja hiven-      35 000 markkaa ja kuluvan vuoden alkukuu-
25636: ainehoitojen korvattavuus sairausvakuutuksen          kausien vastaavat kulut n. 15 000 markkaa.
25637: ulkopuolelle.                                         Eläketuloilla ei näin suuria lääke- ym. sairaus-
25638:      Sairausvakuutuslain pääperiaatteina on tun-      kuluja pysty maksamaan. Sairausvakuutus ei
25639: nettu lääkärin määräämien lääkkeiden korvat-          korvaa kuluja ja kuntakin on lopettanut kor-
25640:  tavuus ja potilaan vapaus valita lääkärinsä.         vausten maksamisen. Kaiken lisäksi raippavero,
25641:  Aikaisemmin ei lakia voitu tulkita siten, että       eläkeläisille määrätty kansaneläkevakuutus-
25642:  toisten lääkäreiden määräämät lääkkeet korva-        maksu ja sairausvakuutusmaksun korotus sekä
25643:  taan ja toisten ei. Nyt näin näyttää kuitenkin       muut lisärasitukset kiristävät elinehtoja entises-
25644:  tapahtuvan. Tulkintalinjan muutoksen peruste-        tään.
25645:  luja ei ole riittävästi harkittu. Todennäköisesti        Epätoivon ajamina eläkkeellä oleva beto-
25646:  muutoksen kaikkia haitallisia seurannaisvaiku-       niraudoittaja N.N. ja hänen puolisonsa ovat
25647:  tuksia ei ole oivallettu.                            kääntyneet lääkekorvausasiassa kunnan sosiaa-
25648:      Sairaiden ja apua tarvitsevien tilanne on mitä   lilautakunnan, kunnanhallituksen, lääninhalli-
25649:  ilmeisimmin jäänyt toissijaiseksi lääkärien ja       tuksen, Kansaneläkelaitoksen ja sosiaali- ja
25650:  lääkkeiden valmistajien kiistellessä arvovallasta    terveysministerin puoleen apua ja tukea saamat-
25651:  ja reviireistä. Enemmän tulisi kunnioittaa sai-      ta. Edessä on oman kodin eli omakotitalon
25652:  rastuneen ihmisen omaa harkintaa ja suoda            myynnin uhka, mutta elämänhalu on jäljellä.
25653:  hänelle valinnanvapaus sen suhteen, minkälai-        Siksi asunnostakaan ei voisi luopua. Talo
25654:  sen hoidon hän haluaa valita. Monin esimer-          laitettiin kuitenkin myyntiin jo viime keväänä,
25655:  kein voitaisiin osoittaa ihmisten osauneen valita    mutta ostajaa ei ole laman oloissa tullut.
25656:   oikein. Näin näytti tapahtuneen betoniraudoit-          Koska maassamme on monia betoniraudoit-
25657:   taja N.N:n kohdalla.                                taja N.N:n tapaukseen rinnastettavia, jotka
25658:  22005IL
25659: 2                                         1992 vp -   KK 168
25660: 
25661: lääkärinsä hoito-ohjeiden mukaisesti käyttävät                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25662: vitamiinen ja hivenainehoitoja, tulisi sosiaali- ja        ryhtyä turvatakseen sairausvakuutuslain
25663: terveysministeriön yhdessä Kansaneläkelaitok-              edellyttämät lääkkeiden korvaukset kai-
25664: sen kanssa vielä kerran selvittää mahdollisuudet           kille tasapuolisesti ja siten myös lääkärin
25665: jatkaa vitamiinien ja hivenaineiden ja niihin              määräämien syövän ja muiden rappeu-
25666: perustuvien hoitojen korvattavuutta.                       tumissairauksien perushoitoon käytettä-
25667:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         vien vitamiinien ja hivenaineiden korvat-
25668: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               tavuuden sairausvakuutuslain perusteel-
25669: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               la?
25670: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25671:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1992
25672: 
25673:                      Ensio Laine                               Eila Rimmi
25674:                      Raila Aho                                 Martti Korhonen
25675:                      Juhani Vähäkangas                         Iivo Polvi
25676:                      Jarmo Wahlström                           Esko Helle
25677:                                          1992 vp -    KK 168                                           3
25678: 
25679: 
25680: 
25681: 
25682:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25683: 
25684:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sairausvakuutuslain mukaisen korvaamisen
25685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        edellytyksenä on erityisesti se, että hoito on
25686: olette 22 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      annettu sairauden vuoksi. Tämän johdosta kor-
25687: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vataan vain sellaista hoitoa, jolla on luotettavasti
25688: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      osoitettu olevan merkitystä sairauden hoidossa.
25689: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      Sairauden ehkäisyyn tai terveydentilan ylläpitä-
25690: kysymyksestä n:o 168:                                miseen tarkoitettu hoito ei kuulu sairausvakuu-
25691:                                                      tuslain mukaisen korvauksen piiriin lain alkupe-
25692:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       räisen tavoitteen mukaisesti. Tästä periaatteesta
25693:        ryhtyä turvatakseen sairausvakuutuslain       on poikettu säätämällä ehkäisevät toiminnat
25694:        edellyttämät lääkkeiden korvaukset kai-       korvattaviksi työpaikkaterveydenhuollossa ja
25695:        kille tasapuolisesti ja siten myös lääkärin   järjestelmällisen hammashuollon piirissä.
25696:        määräämien syövän ja muiden rappeutu-             Tieteelliseen tutkimukseen perustuva luotet-
25697:        missairauksien perushoitoon käytettävi-       tava tietous vitamiinien ja hivenaineiden merki-
25698:        en vitamiinien ja hivenaineiden korvatta-     tyksestä syöpäsairauksien hoidossa on niukkaa
25699:        vuuden sairausvakuutuslain perusteella?       tai lähes olematonta. Kirjallisuudessa ei tähän
25700:                                                      mennessä ole esitetty tutkimuksia, joissa jo ke-
25701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hittynyt syöpä olisi saatu ihmisestä häviämään
25702: vasti seuraavaa:                                     tai pienenemään vitamiini- tai hivenainehoidol-
25703:                                                      la.
25704:    Vakuutetulla on sairausvakuutuslain 4 §:n             Vitamiini- ja hivenainevalmisteet korvataan
25705: mukaan oikeus saada sairauden perusteella kor-       sairausvakuutuslain mukaan niiden sairauksien
25706: vausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksis-      hoidossa, joissa tällainen hoito on lääketieteelli-
25707: ta. Sairaanhoitona korvataan lain 5 §:n mukaan       sesti perusteltuna tarpeellista. Jos näyttöä kertyy
25708: muun muassa lääkärin määräämät lääkkeet.             siitä, että tieteellisessä tutkimuksessa on luotet-
25709: Lain 6 §:n mukaan sairaanhoidon kustannuksis-        tavasti osoitettavissa vitamiini- ja hivenainehoi-
25710: ta suoritetaan korvausta siltä osin, minkä hoito     dolla olevan lääketieteellistä merkitystä syövän
25711: tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun       hoidossa, sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy
25712: terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi       toimenpiteisiin vitamiinen ja hivenaineiden saat-
25713: tullut vakuutetulle maksamaan.                       tamiseksi sairausvakuutuskorvauksen piiriin.
25714: 
25715:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
25716: 
25717:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25718: 4                                         1992 vp -   KK 168
25719: 
25720: 
25721: 
25722: 
25723:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25724: 
25725:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          givits för en sjukdom. Därför ersätts endast
25726: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        sådan behandling som på ett tillförlitligt sätt
25727: den 22 april 1992 tili vederbörande medlem av         visat sig ha betydelse vid vården. Vård som är
25728: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     avsedd för förebyggande av sjukdom eller upp-
25729: dagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade spörs-        rätthållande av hälsotillståndet omfattas enligt
25730: mål nr 168:                                           sjukförsäkringslagens ursprung1iga målsättning
25731:                                                       inte av ersättningen enligt lagen. Från denna
25732:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        princip har man avvikit genom att stadga att
25733:        ta för att säkra att alla rättvist blir        förebyggande verksamhet ersätts inom ar-
25734:        delaktiga av de ersättningar för läkeme-       betsplatshälsovården och inom den systematiska
25735:        del som sjukförsäkringslagen förutsätter       tandvården.
25736:        och därigenom även att av läkare för               Det finns knappt, nästan obefintligt med på
25737:        cancer och andra degenerativa sjukdo-          vetenskaplig forskning baserad kunskap om vii-
25738:        mar ordinerade, vid basvården använda          ken betydelse vitaminer och spårämnen har vid
25739:        vitaminer och spårämnen ersätts på basis       behandling av t. ex. cancersjukdomar, reumatis-
25740:        av sjukförsäkringslagen?                       ka sjukdomar och allergier. Inom litteraturen
25741:                                                       har till dags dato inte kunnat uppvisas undersök-
25742:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningar där redan utvecklad cancer genom
25743: anföra följande:                                      behandling med vitaminer eller spårämnen fåtts
25744:                                                       att försvinna eller minska i en människokropp.
25745:    Den försäkrade har enligt 4 § sjukförsäkrings-         Vitamin- och spårämnespreparat ersätts en-
25746: lagen rätt att vid sjukdom få ersättning för          ligt sjukförsäkringslagen nuförtiden vid behand-
25747: nödvändiga kostnader för sjukvård. Såsom              ling av de sjukdomar där vården på medicinska
25748: sjukvård ersätts enligt 5 § bl.a. av läkare ordine-   grunder är nödvändig. Om man får bevis för
25749: rade läkemedel. Enligt lagens 6 § ersätts kostna-     att den vetenskapliga forskningen på ett tillför-
25750: dema för sjukvård tili den del, vartill kostnader-    litligt sätt kunnat påvisa att behandling med
25751: na för vården skulle ha uppgått för den försäkra-     vitaminer och spårämnen är av medicinsk
25752: de med undvikande av onödiga kostnader, men           betydelse vid vården av cancer, är det även
25753: utan äventyrande av den försäkrades hälsa.            möjligt att de vitamin- och spårämnespreparat
25754:    Erhållande av ersättning enligt sjukförsäk-        som används vid vården kan ersättas av
25755: ringslagen förutsätter framför allt att vården        sjukförsäkringen.
25756: 
25757:      Helsingforsden 19 maj 1992
25758: 
25759:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25760:                                                1992 vp
25761: 
25762: [{irjallinen kysymys 169
25763: 
25764: 
25765: 
25766: 
25767:                                   Aittoniemi: Lentoliikenteen kilpailukyvyn turvaamisesta junalii-
25768:                                       kennettä kehitettäessä
25769: 
25770: 
25771:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25772: 
25773:    Junien nopeuksia pyritään tulevien vuosien ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25774: vuosikymmenien aikana lisäämään siten, että          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
25775: ~simerkiksi Helsingin ja Tampereen välinen mat-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25776: ca kestää vain yhden tunnin. Rataverkon kehit-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25777: :yessä sama suuntaus lienee myös pidemmillä
25778: unavuoroilla pohjoiseen sekä Savon ja Turun                    Onko Hallitus ottanut huomioon rau-
25779: :atojen suunnassa.                                          tatieliikenteen kehittämistä suunnitelta-
25780:    Ottaen huomioon lentoliikenteeseen liittyvät             essa sen, että voimakkaasti nopeutuva
25781: natkat kentälle ja takaisin junamatkat alkavat              junaliikenne kilpaillessaan lentoliiken-
25782: :ällöin olla kilpailukykyisiä nopeudessa lentolii-          teen kanssa saattaa kilpailla sen kannat-
25783: centeen kanssa suurimmassa osassa maata.                    tamattomaksi ja sen olemassaolon ky-
25784: fämä merkitsee sitä, että kotimaan lentoliiken-             seenalaiseksi?
25785: ;eestä tulee liikenteen kannattamaton muoto ja
25786: ;en olemassaolo tulee olemaan vaakalaudalla.
25787:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1992
25788: 
25789:                                             Sulo Aittoniemi
25790: 
25791: 
25792: 
25793: 
25794:  20051L
25795: 2                                        1992 vp -    KK 169
25796: 
25797: 
25798: 
25799: 
25800:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25801: 
25802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        autoilun suhteen, ellei nopeuksia ja matkustus-
25803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukavuutta kehitetä oleellisesti. Tämän vuoksi
25804: olette 23 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       valtion liikelaitokseksi muuttunut Valtionrauta-
25805: jeenne n:o 561 ohella toimittanut valtioneuvos-       tiet onkin ryhtynyt toimenpiteisiin junannope-
25806: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        uksien nostamiseksi 200 kilometriin tunnissa
25807: sanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjal-       eteläisen Suomen pääyhteyksillä. Ensimmäiset
25808: lisesta kysymyksestä n:o 169:                         nopeat junat aloittavat liikenteen kuluvan vuosi-
25809:                                                       kymmenen puolivälin tietämillä välillä Helsin-
25810:           Onko Hallitus ottanut huomioon rau-         ki-Turku ja ensi vuosikymmenen vaihteessa
25811:        tatieliikenteen kehittämistä suunnitelta-      välillä Helsinki-Tampere.
25812:        essa sen, että voimakkaasti nopeutuva             Paitsi Valtionrautateiden talouden kannalta
25813:        junaliikenne kilpaillessaan lentoliiken-       junaliikenteen kehittäminen on perusteltua myös
25814:        teen kanssa saattaa kilpailla sen kannat-      koko yhteiskuntatalouden kannalta. Monilla eri
25815:        tamattomaksi ja sen olemassaolon ky-           tahoilla tehdyt laskelmat osoittavat, että joukko-
25816:        seenalaiseksi?                                 liikenteen ja erityisesti junaliikenteen ympäristö·
25817:                                                       kustannukset ovat suoritetta kohti merkittävästi
25818:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pienemmät kuin vastaavat henkilöautoliikenteen
25819: vasti seuraavaa:                                      kustannukset.
25820:                                                           Myös toinen parlamentaarinen liikennekomi·
25821:    Rautatieliikenne on menettänyt markkina-           tea katsoi, että joukkoliikenteessä tulee suosi2
25822: osuuksiaan lähinnä henkilöautoliikenteelle ja         ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Joukkoliiken·
25823: lentoliikenteelle useiden vuosikymmenien aika-        teen tulee komitean mielestä parantaa palveluta·
25824: na. Henkilöautoliikenteen voimakkaaseen kas-          soaan ja nostaa markkinaosuuttaan ensisijaisest
25825: vuun ovat vaikuttaneet mm. tiestön jatkuva            houkuttelevuuttaan kehittämällä.
25826: parantuminen ja autojen määrän lisääntyminen.             Erityisesti rautatieliikenteen kehittämisessi
25827: Kotimaan lentoliikennettä on kehitetty paranta-       komiteanmietintö painotti nopeuksien nostoa
25828: malla lentokenttien ja lentoasemien tasoa, mikä       Tämä on mietinnön mukaan mahdollista uudis·
25829: puolestaan on mahdollistanut lentoliikenteen          tamalla kalustoa, poistamalla tasoristeyksiä j~
25830: harjoittajille liikenteen nopeuttamisen ja tason      rakentamalla junien automaattinen kulunvai
25831: parantamisen.                                         vontajärjestelmä. Näin mahdollistetaan nopeuk
25832:    Lentoliikenteen osuus Finnairin ja Valtion-        sien nostaminen 200 km:iin tunnissa. Voidaan
25833: rautateiden liikennöimillä reiteillä on koko          kin todeta, että rautatieliikenteen kehittämistoi
25834: maan osalta keskimäärin 44 prosenttia. Pitkä-         met tässä suhteessa ovat juuri komitean suositus
25835: matkaisen Pohjois-Suomen liikenteen osalta len-       ten mukaisia.
25836: toliikenteen markkinaosuus on noin 70%. Ly-               Liikennepoliittisena lähtökohtana on, eW
25837: hytmatkaisen lentoliikenteen markkinaosuudet          kaikkien liikennemuotojen infrastruktuuria ke
25838: ovat selvästi pienemmät. Monet reitit sellaisi-       hitetään kokonaisuutena ja suurten kehittämis
25839: naan ovat jopa kannattamattomia, mutta ne             investointien yhteydessä selvitetään yhteiskunta
25840: ovat perusteltavissa koko reittiverkoston osana       taloudelliset, ympäristölliset sekä turvallisuus
25841: tai ulkomaan liikenteen täydentäjänä. Kokonai-        vaikutukset. Liikenteen verkkojen suunnittelw
25842: suudessaan lentoliikenteen markkinaosuus on           lähtökohtana ovat henkilö- ja tavaraliikentee1
25843: ollut 1980-luvulla lievästi kasvava.                  tarpeet. Tämä voi merkitä verkkojen parantami
25844:    Junaliikenteen luonteva markkina-alue muo-         sen ja laajentamisen ohella myös vähäkäyttöise1
25845: dostuu eteläisen Suomen suurten asutuskeskus-         verkon osalta supistamista.
25846: ten välisistä yhteyksistä, joiden matkustajamää-          Valtionrautatiet hoitaa liikennettä liiketalou
25847: rät takaavat junaliikenteen taloudellisen perus-      dellisin periaattein, kun sen sijaan rataverkk1
25848: tan. Kuitenkin junaliikenne menettää tällä alu-       rahoitetaan suoraan valtion budjetista. Ratavei
25849: eella edelleen kilpailukykyään erityisesti henkilö-    kon käytöstä on tarkoitus periä valtiolle rata
25850:                                         1992 vp -   KK 169                                          3
25851: 
25852: maksua, mikä on toistaiseksi muodollinen sen-       vaisuudessa valtion maksamat korvaukset ovat
25853: kin takia, että Valtionrautateistä annetun lain     nykyistä selkeämmin korvauksia Valtionrauta-
25854: perusteluissa todetaan: "Liikelaitosuudistuksen     teille annetun kannattamauoman tehtävän suo-
25855: siirtymävaiheessa Valtionrautateillä ei ennen       rittamisesta huomioon ottaen myös kilpailijoi-
25856: vuotta 1995 ole mahdollisuuksia ratamaksun          den saarnat tuet.
25857: maksamiseen."                                           Liikenneministeriön käsityksen mukaan sekä
25858:    Tarkoitus on, että Valtionrautatiet alkaa        lento- että junaliikenteellä on oma tehtävänsä.
25859: maksaa yleistä ratamaksua, joka määräytyy yh-       Junaliikenteen kehittäminen suunnitellussa laa-
25860: teiskuntataloudellisen kustannusvastaavuuden        juudessa ei ole uhka lentoliikenteen kannatta-
25861: perusteella ottaen huomioon rautatieliikenteen      vuudelle. Sen sijaan nopeat junat tarjoavat var-
25862: edullisuuden mm. ympäristö- ja onnettomuus-         teenotettavan vaihtoehdon ennen kaikkea yksi-
25863: kustannuksien osalta.                               tyisautoilulle aiheuttaen niiden lisääntyvän käyt-
25864:    Valtionrautatiet saa korvauksia tällä hetkellä   töönoton myötä yhteiskuntataloudellista sääs-
25865: eräisiin sosiaaliryhmiin kohdistuviin alennuksiin   töä mm. ympäristö- ja onnettomuuskustannuk-
25866: ja tietyHtä osin peruspalveluliikenteen säilyttä-   sissa ja lisääntyvää hyötyä nopeutuneiden mat-
25867: miseen sekä osin tariffitason pitämiseksi alhai-    ka-aikojen muodossa.
25868: sempana kuin muutoin olisi mahdollista. Tule-
25869:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
25870: 
25871:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
25872: 4                                          1992 vp -   KK 169
25873: 
25874: 
25875: 
25876: 
25877:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25878: 
25879:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            komforten väsentligt utvecklas. På grund av
25880: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         detta har Statsjämvägama, som blivit ett statligt
25881: 561 av den 23 april 1992 till vederbörande             affårsverk, vidtagit åtgärder för att höja tåghas-
25882: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      tighetema till200 kilometer i timmen på huvud-
25883: de av riksdagsman Aittonierni undertecknade            ledema i de södra delama av Finland. De första
25884: spörsmål nr 169:                                       snabba tågen börjar trafikera ungefår i rnitten av
25885:                                                        detta decennium på sträckan Helsingfors-Åbo
25886:           Har Regeringen när den planerat ut-          och vid ingången av nästa årtionde på sträckan
25887:        vecklandet av jämvägstrafiken beaktat           Helsingfors-Tammerfors.
25888:        att den allt snabbare tågtrafiken då den           Det är motiverat att utveckla tågtrafiken inte
25889:        konkurrerar med flygtrafiken kan kon-           bara med tanke på Statsjämvägamas ekonomi
25890:        kurrera ut flygtrafiken så att den blir         utan också med tanke på hela samhällsekono-
25891:        olönsam och att dess existensberättigan-        rnin. Kalkyler som utförts av olika instanser
25892:        de kan ifrågasättas?                            visar att miljökostnadema för kollektivtrafiken
25893:                                                        och framför allt för tågtrafiken är avsevärt
25894:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mindre per prestation än till exempel motsvaran-
25895: anföra följande:                                       de kostnader för personbilstrafiken.
25896:                                                           Ä ven den andra parlamentariska trafikkom-
25897:     Jämvägstrafiken har under flera decennier          rnitten ansåg att man inom kollektivtrafiken
25898: förlorat en del av sina marknadsandelar främst         skall gynna miljövänliga lösningar. Enligt kom-
25899: till förmån för personbilstrafiken och till flygtra-   mitten skall kollektivtrafiken förbättra sin servi-
25900: fiken. Bland annat den fortgående förbättringen        cenivå och höja sin marknadsandel i främsta
25901: av vägnätet och ökningen av antalet bilar har          hand genom att utveckla sin dragningskraft.
25902: inverkat på den starkt tilltagande personbi1stra-         1 kommittebetänkandet betonades höjningen
25903: fiken. Flygtrafiken inom Finland har utvecklats        av hastighetema speciellt vid utvecklandet av
25904: tack vare en förbättring av nivån på flygfälten        jämvägsnätet. Enligt betänkandet är detta möj-
25905: och flygstationema, vilket i sin tur har möjlig-       ligt genom att materielen fömyas, plankorsning-
25906: gjort en snabbare trafik och förbättring av nivån      ama avlägsnas och automatiska tågkontroller
25907: för flygtrafikidkama.                                  (ATC) byggs. Sålunda möjliggörs en höjning av
25908:     Flygtrafikens andel av de rutter som trafike-      hastighetema till200 kilometer i timmen. Det mä
25909: ras av Finnair och Statsjämvägama utgör cirka          konstateras att utvecklandet av jämvägstrafiken
25910: 44% för hela landets del. Vad beträffar den            i detta hänseende helt överensstämmer med
25911: långväga trafiken i Norra Finland är flygtrafi-        kommittens rekommendationer.
25912: kens marknadsandel cirka 70%. Marknadsan-                 Den trafikpolitiska utgångspunkten är att
25913: delama för flygtrafiken på korta sträckor är           infrastrukturen för alla trafikformer utvecklas
25914: betydligt mindre. Många rutter är till och med         som en helhet och att de samhällsekonomiska
25915: olönsamma i sig, men det går att motivera dem          verkningama, miljöverkningama samt säker-
25916: såsom en del av ruttnätet eller som komplement         hetsverkningama utreds i samband med stora
25917: till utrikestrafiken. Flygtrafikens marknadsandel      utvecklingsinvesteringar. Utgångspunkten för
25918: har i sin helhet ökat lindrigt under 1980-talet.       planeringen av trafiknätet är person- och gods-
25919:     Det naturliga marknadsområdet för tågtrafi-        trafikens behov. Detta kan innebära förutom en
25920: ken består av de förbindelser som fmns mellan          förbättring och utvidgning av näten även en
25921: stora bosättningscentra i södra delen av Finland,      inskränkning av desamma på sådana sträckor
25922: där antalet passagerare garanterar den ekono-          som används i liten omfattning.
25923: miska grunden för tågtrafiken. Emellertid förlo-          Statsjämvägama sköter trafiken enligt före-
25924: rar tågtrafiken alltjämt sin konkurrenskraft i         tagsekonomiska principer medan däremot ban-
25925: denna region framför allt i förhållande till per-      nätet finansieras direkt nr statsbudgeten. Avsik-
25926: sonbilstrafiken om inte hastighetema och rese-         ten är att till staten u, r bära en banavgift för
25927:                                           1992 vp -   KK 169                                         5
25928: 
25929: användningen av bannätet, vilket tilis vidare         tariffnivå än vad som annars vore möjligt. I
25930: bara är formellt också av den anledningen att i       framtiden komrner de ersättningar som staten
25931: motiveringen till lagen om Statsjärnvägarna           betalar Statsjärnvägarna att tydligare än i da-
25932: konstateras att "i affårsverksreformens över-         gens läge utgöra ersättning för utförandet av
25933: gångsskede har Statsjärnvägarna inte några            olönsam verksamhet och också med beaktande
25934: möjligheter att betala banavgiften före 1995."        av de stöd som konkurrenterna erhåller.
25935:    A vsikten är att Statsjärnvägarna bötjar betala       Enligt trafikministeriets uppfattning har både
25936: en allmän banavgift som fastställs enligt den         flyg- och tågtrafiken sin egen uppgift. Utveck-
25937: samhällsekonomiska          kostnadsansvarigheten     landet av tågtrafiken i planerad omfattning ut-
25938: med beaktande av järnvägstrafikens förmån-            gör inget hot mot flygtrafikens lönsamhet. Där-
25939: lighet bl.a. for miljö- och olycksfallskostnader-     emot erbjuder de snabba tågen ett beaktansvärt
25940: nas del.                                              alternativ till framför allt privatbilismen. Ett
25941:    I detta nu får Statsjärnvägarna ersättning för     ökat ibruktagande av de snabba tågen bidrar tili
25942: rabatter som beviljats vissa socialgrupper och tili   samhällsekonomiskt sparande bl.a. i miljö- och
25943: vissa delar för bevarandet av basservicetrafiken      olycksfallskostnader och tili ökad nyttai form av
25944: samt delvis för att kunna upprätthålla en lägre       snabbare resetider.
25945:      Helsingforsden 19 maj 1992
25946: 
25947:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
25948:                                                 1992 vp
25949: 
25950: Kirjallinen kysymys 170
25951: 
25952: 
25953: 
25954: 
25955:                                    Aittoniemi: Hävittäjien hankintapäätöksen ratkaisevista perus-
25956:                                        teista
25957: 
25958:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25959: 
25960:    Hallitus tekee lähiaikoina päätöksen siitä,        puolustuksellisiin näkökohtiin painottuva han-
25961: mistä maasta Suomen uusi torjuntahävittäjä-           kinta.
25962: kalusto hankitaan. Ratkaisussa on esitettyjen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25963: näkemysten mukaan olemassa monta pohja-               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25964: perustetta, esimerkiksi koneiden hinta, tehok-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25965: kuus, asejärjestelmät sekä hankintaan liittyvät       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25966: vastaostot. Lisäksi Ruotsi on uhkaillut erilaisilla
25967: seurauksilla, jos hankintaa ei kohdisteta Jas                    Aikooko Hallitus torjuntahävittäjien
25968: Gripeniin, joka vasta hiljattain on saatu pysy-               hankintaratkaisua tehdessään asettaa
25969: mään ilmassa ja saatu ehjänä takaisin kentälle.               pääpainon hankittavan hävittäjätyypin
25970:    Hankinnan perusajatusta noudattaen suurin                  tehokkuudelle ja käyttökelpoisuudelle
25971: paino pitäisi ehkä olla sillä, mikä konetyyppi on             samoin kuin koneeseen liittyvän asejär-
25972: tarkoitukseen sopivin ja tehokkain, samoin kuin               jestelmän teholle, vai muille, esimerkiksi
25973: siihen liittyvän asejärjestelmän tehokkuus. Ky-               kauppapoliittisille, seikoille?
25974: seessä ei ole mikä tahansa kaupankäynti, vaan
25975:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1992
25976:                                             Sulo Aittoniemi
25977: 
25978: 
25979: 
25980: 
25981: 220051L
25982: 2                                       1992 vp -   KK 170
25983: 
25984: 
25985: 
25986: 
25987:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25988: 
25989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta tapahtuu nykyisestä kahden hävittäjätyypin
25990: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mallista poiketen yhden tyypin ratkaisuna.
25991: olette 23 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-        Torjuntahävittäjätyypin        valintakriteerinä
25992: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ovat olleet ensi sijassa puolustuskykymme edel-
25993: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        lyttämät tarpeet. Näin ollen laajoilla ja monivai-
25994: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      heisilla valintatutkimuksilla on pyritty löytä-
25995: sen n:o 170:                                        mään suoritusarvoiltaan ja kustannustehok-
25996:                                                     kuudeltaan paras kone.
25997:           Aikooko Hallitus torjuntahävittäjien         Koneita on arvioitu kokonaisina järjestelmi-
25998:        hankintaratkaisua tehdessään asettaa         nä, joten mm. asejärjestelmä on ollut mukana
25999:        pääpainon hankittavan hävittäjätyypin        vertailussa. Kustannustehokkuuden vertailussa
26000:        tehokkuudelle ja käyttökelpoisuudelle        hankintahinnan rinnalla on käytetty koneiden
26001:        samoin kuin koneeseen liittyvän asejär-      elinikäkustannuksia. Elinikäkustannusten mer-
26002:        jestelmän teholle, vai muille, esimerkiksi   kitys on erittäin tärkeä, sillä koneita on suunni-
26003:        kauppapoliittisille, seikoille?              teltu käytettäväksi meidän lentotuntimäärilläm-
26004:                                                     me noin 30 vuoden ajan.
26005:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Vastakaupat ja mm. kauppapoliittiset vaiku-
26006: vasti seuraavaa:                                    tukset on arvioitu teknis-kaupallisen valmistelun
26007:                                                     rinnalla. Niiden merkitystä ei sovi vähätellä,
26008:    limavoimien nykyisten torjuntahävittäjien        mutta torjuntahävittäjien tehokkuusarviot ovat
26009: poistuessa käytöstä vuodesta 1995 alkaen, pää-      ensisijaisia valintakriteereitä. Muut edut ovat
26010: osin vuosikymmenen loppuun mennessä, uusin-         sovitettavissa hyvin ensisijaisiin etuihin.
26011: 
26012:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
26013: 
26014:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
26015:                                         1992 vp -   KK 170                                          3
26016: 
26017: 
26018: 
26019: 
26020:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
26021: 
26022:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Kriteriet när det gäller valet av jaktplanstyp
26023: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      har i första hand varit att planet måste kunna
26024: den 23 april 1992 till vederbörande medlem av       tillgodose de behov som vår försvarsförmåga
26025: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   förutsätter. De undersökningar som gällt valet
26026: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål           har varit utförliga och omfattat ett flertal ske-
26027: nr 170:                                             den, och avsikten med dem har varit att finna det
26028:                                                     pian som med tanke på prestanda och kost-
26029:           Ämnar Regeringen då den fattar sitt       nadseffektivitet är det bästa.
26030:        beslut om anskaffningen av jaktplan              Planen har bedömts som hela system, och
26031:        lägga huvudvikten vid effektiviteten och     bl.a. vapensystemet har sålunda tagits med vid
26032:        användbarheten hos den jaktplanstyp          jämförelsen. Vid den jämförelse som gällt kost-
26033:        som anskaffas, liksom även vid effekten      nadseffektiviteten har förutom anskaffningspri-
26034:        hos det därtill hörande vapensystemet,       set också kostnaderna för planets användnings-
26035:        eller vid andra, t.ex. handelspolitiska      tid beaktats. Kostnaderna för användningstiden
26036:        omständigheter?                              har synnerligen stor betydelse, eftersom flyg-
26037:                                                     maskinerna enligt pianeroa skall användas under
26038:                                                     en tid som, beräknad enligt det antal flygtimmar
26039:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som är vårt kriterium, omfattar ca 30 år.
26040: anföra följande:                                        Motköpen och bl.a. de handelspolitiska verk-
26041:                                                     ningarna har bedömts jämsides med den ekono-
26042:    Då luftstridskrafternas nuvarande jaktplan       misk-tekniska beredningen. Deras betydelse bör
26043: tas ur bruk, en process som inleds år 1995          inte förringas, men effektivitetsbedömningarna
26044: och i huvudsak avslutas inom detta årtionde,        av jaktplanen hör till de främsta kriterierna för
26045: sker förnyelsen så att de två jaktplansmodeller     valet. De övriga fördelarna kan väl anpassas till
26046: som för närvarande är i bruk ersätts med endast     de primära fördelarna.
26047: en typ.
26048:      Helsingfors den 25 maj 1992
26049: 
26050:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
26051:                                               1992 vp
26052: 
26053: Kirjallinen kysymys 171
26054: 
26055: 
26056: 
26057: 
26058:                                  Aittoniemi: Korkotason alentainiseksi tarvittavista toimenpiteistä
26059: 
26060: 
26061:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26062:    Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullbergin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26063: eroon liittyneen poliittisen nahistelun aikoihin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26064: markkinakorot nousivat huolestuttavasti. Halli-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26065: tuksen kyhäämän kriisipaketin johdosta korot       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26066: ovat laskeneet, mutta jääneet huolestuttavan
26067: korkeiksi. Esimerkiksi 3 kuukauden helibor on                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26068: tätä kysymystä tehtäessä 14,22 prosenttiyksik-             ryhtyä viimeisimmän rahamarkkinakrii-
26069: köä. Korkeaksi jäänyt korkotaso uhkaa entistä              sin jäljiltä korkeaksi jääneen korkotason
26070: vakavammin heikossa taloudellisessa asemassa               alentamiseksi ainakin sitä edeltävälle ta-
26071: olevien yritysten, mutta myös velkakierteessä              solle?
26072: olevien yksityisten kansalaisten asemaa.
26073: 
26074:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1992
26075: 
26076:                                          Sulo Aittaniemi
26077: 
26078: 
26079: 
26080: 
26081: 220051L
26082: 2                                        1992vp- KK 171
26083: 
26084: 
26085: 
26086: 
26087:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kokonaan toinen asia on että keskimääräinen
26089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         korkotasomme on ollut jo 2-3 vuoden ajan
26090: olette 23 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       epäsuotavan korkea. Hallitus on kiinnittänyt
26091: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ongelmaan jatkuvasti vakavaa huomiota ja läh-
26092: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tenyt talouspolitiikassaan siitä, että korkotaso
26093: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        tulee saada madaltumaan nykyisestään. Tämä
26094: kysymyksestä n:o 171:                                 on kuitenkin mahdollista vain ehdolla, että kan-
26095:                                                       santalouden ulkoinen tasapaino saadaan palau-
26096:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tumaan ja valtion oma lainanotto minimoitua
26097:        ryhtyä viimeisimmän rahamarkkinakrii-          tiukalla ja määrätietoisella säästöpolitiikalla.
26098:        sin jäljiltä korkeaksi jääneen korkotason      Talouden voimakkaan lisäelvyttämisen hallitus
26099:        alentamiseksi ainakin sitä edeltävälle ta-     on torjunut juuri sen vuoksi, että näin vaaran-
26100:        solle?                                         nettaisiin kansanedustaja Aittoniemen perään-
26101:                                                       kuuluttama aleneva korkokehitys.
26102:    Vastauksena kansanedustaja Aittoniemen ky-            Tälle talouspolitiikan peruslinjalle ei ole edel-
26103: symykseen korostan, että aleneva korkokehitys         leenkään löydettävissä järkeviä vaihtoehtoja.
26104: on varmistettavissa vain kansantalouden tasa-         Työttömyyden alentaminen edellyttää, että yri-
26105: painottamiseen tähtääväliä johdonmukaisella           tysten investoinnit saadaan elpymään, mutta jos
26106: talouspolitiikalla.                                   korot säilyvät korkeina, investointien käynnisty-
26107:    Lyhytaikaisten luottojen korkotasossa on ol-       minen väistämättä lykkääntyy. Ongelmaa pa-
26108: lut jo pitkään havaittavissa eri syistä johtuneita    hentaa se, että esimerkiksi teollisuusyritykset
26109: heilahteluja ja on täysin mahdollista, että vaihte-   ovat juuri nyt poikkeuksellisen velkaantuneita ja
26110: luja tulee esiintymään myös jatkossa. Vuoden          että korkea korko nostaa niiden velanhoitome-
26111: 1991 alussa 3 kuukauden helibor oli tasolla 14-       not sietämättömän korkeiksi. Myös monen pie-
26112: 15 %, saman vuoden loppukesällä 10-11 %,              nen ja keskisuuren yrityksen ongelmien taustalla
26113: loka-marraskuussa jälleen 14-15% ja tämän             on keskeisesti korkea markkinakorko.
26114: vuoden alkukuukausina noin 12 %. Nyt 3 kuu-              Kansanedustaja Aittoniemi on oikealla asialla
26115: kauden korko on kysyjän mainitsemat hieman            ajaessaan korkotason madaltamista, mutta on
26116: yli 14%.                                              tärkeätä, että kysyjä on myös tarvittavasta ta-
26117:    Kaikki nämä vaihtelut huomioon ottaen on           louspolitiikasta hallituksen kanssa samaa mieltä.
26118: epätodennäköistä, että korko jähmettyisi tälle-       Ainoa kestävä korkojen alentamislinja on -
26119: kään tasolle lopullisesti ja pysyvästi. Meneillään    kuten mainittu - kansantalouden ja julkisen
26120: oleva vaihtotaseen paraneminen luo asteittain         talouden mahdollisimman nopea tasapainotta-
26121: edellytyksiä korkojen alenemiselle, ja on ennus-      minen. Muut toimenpiteet ovat näennäisiä ja
26122: tettavissa, että korkea korko nopeuttaa myös          pikemminkin viivyttävät kuin nopeuttavat ta-
26123: valuuttojen virtaamista maahan. Kun likvidi-          voitteen saavuttamista.
26124: teetti näin kasvaa, se jo sellaisenaan painaa
26125: korkotasoa vähitellen alaspäin.
26126: 
26127:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
26128: 
26129:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26130:                                          1992vp- KK171                                                3
26131: 
26132: 
26133: 
26134: 
26135:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26136: 
26137:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            En helt annan sak är att vår genomsnittliga
26138: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       räntenivå redan under 2-3 års tid har varit
26139: den 23 april 1992 tili vederbörande medlem av        ofördelaktigt hög. Regeringen har kontinuerligt
26140: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    följt med utvecklingen och förankrat sin ekono-
26141: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         miska politik i åtgärder som syftar till att sänka
26142: mål nr 171:                                          räntenivån. Detta är dock möjligt enbart under
26143:                                                      förutsättning att samhällsekonomins yttre ba-
26144:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       lans återställs och att statens egen upplåning
26145:        ta för att räntenivån, som efter den senas-   minimeras med en stram och målinriktad spar-
26146:        te krisen på penningmarknaden förblev         politik. Regeringen har avhållit sig från en ytter-
26147:        hög, fås att återgå till åtminstone samma     ligare kraftfull stimulans av ekonomin uttryck-
26148:        nivå som före krisen?                         ligen på grund av att den skulle äventyra den av
26149:                                                      riksdagsman Aittoniemi efterlysta sänkta ränte-
26150:    Som svar på riksdagsman Aittoniemis spörs-        nivån.
26151: mål vill jag betona att räntorna kan fås ner bara       Det är fortfarande inte möjligt att uppbringa
26152: genom en konsekvent ekonomisk politik som            verkliga alternativ tili den grundlinje som har
26153: syftar tili att balansera samhällsekonomin.          följts i den ekonomiska politiken. En minskning
26154:    Av olika skäl har redan länge i räntenivån på     av arbetslösheten förutsätter att företagens in-
26155: kortfristiga krediter kunnat iakttas fluktuationer   vesteringsverksamhet stimuleras. Om räntorna
26156: och det är fullt möjligt att fluktuationer före-     hålls höga skjuts investeringarna oavvisligen på
26157: kommer också i fortsättningen. 1 början av år        framtiden. Problemet förvärras av att t.ex.
26158: 1991låg tre månaders heliborräntan på en nivå        industriföretagen just nu är exceptionellt skuld-
26159: om 14-15 %, i slutet av sommaren samma år på         satta och av att den höga räntan höjer skuld-
26160: 10--11 %, i oktober-november igen på en nivå         skötselutgifterna tili en olidligt hög nivå.
26161: om 14-15 % och under de första månaderna             Bakgrunden till många små och medelstora
26162: detta år på cirka 12 %. Nu ligger tre månaders       företags problem ligger just i en hög mark-
26163: räntan, såsom frågeställaren uppger, på drygt        nadsränta.
26164: 14%.                                                    Riksdagsman Aittoniemi är på rätt spår när
26165:    Med beaktande av alla dessa fluktuationer är      han talar för en sänkning av räntenivån. Viktigt
26166: det osannolikt att räntan slutgiltigt och perma-     är emellertid att frågeställaren är ense med
26167: nent stannar kvar på den nivå som uppgivits.         regeringen om den ekonomiska politik som
26168: Den förbättring som bytesbalansen uppvisar           krävs. Den enda hållbara linjen i syfte att sänka
26169: skapar stegvis förutsättningar för en sänkning av    räntorna är såsom nämnts en möjligast snabb
26170: räntorna. Det är också sannolikt att den höga        balansering av samhällsekonomin och den of-
26171: räntan kommer att bidra till att valutori snabba-    fentliga ekonomin. Andra åtgärder är skenbara
26172: re takt strömmar in i landet. När likviditeten på    och snarare fördröjer än påskyndar uppnåendet
26173: detta sätt ökar bidrar den redan i sig till att så   av det mål som man har ställt upp.
26174: småningom pressa ner räntenivån.
26175: 
26176:      Helsingforsden 21 maj 1992
26177: 
26178:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
26179:                                               1992 vp
26180: 
26181: Kirjallinen kysymys 172
26182: 
26183: 
26184: 
26185: 
26186:                                   Vehkaoja: Valtion ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien mat-
26187:                                      kakustannusten korvaamisesta
26188: 
26189:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26190: 
26191:    Kesken toimintavuotta on useissa valtion         oppilaitosten kesken on suuria vaihteluja. Kun-
26192: omistamissa ammatillisissa oppilaitoksissa lope-    nallisissa oppilaitoksissa ja valtiollisissa oppilai-
26193: tettu pitkämatkaisten oppilaiden matkakustan-       toksissa saatetaan samallakin paikkakunnalla
26194: nusten korvaaminen, koska opintososiaalisiin        noudattaa eri periaatteita. Matkakustannusten
26195: kustannuksiin annetut määrärahat eivät riitä        korvaamisessa opiskelijoiden tulisi olla keske-
26196: edes lakisääteisten menojen kattamiseen. Noin       nään samanarvoisessa asemassa.
26197: 25 kilometrin päässä opiskelupaikkakunnalta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26198: asuvan oppilaan tapauksessa on kysymys noin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
26199: 550 markan menetyksestä kuukausittain. Tällai-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26200: nen taloudellinen menetys uhkaa opiskelun jat-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26201: kamista vakavalla tavalla. Opintojen keskeyttä-
26202: minen taloudellisista syistä ei palvele kenenkään               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26203: etua. Korvausten lopettaminen kesken aloitettu-             ryhtyä pitkämatkaisten oppilaiden opis-
26204: jen opintojen murtaa oppilaiden mahdollisuudet              kelun turvaamiseksi niissä valtion amma-
26205: tehdä pitkäjänteisiä, opiskelua koskevia suunni-            tillisissa oppilaitoksissa, jotka ovat joutu-
26206: telmia.                                                     neet varojen puutteen vuoksi lopetta-
26207:    Matkakustannusten korvaamisesta oppilai-                 maan matkakustannusten korvaamisen
26208: tokset voivat tehdä päätöksen määrärahojensa                kesken aloitettujen opintojen?
26209: puitteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että
26210:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1992
26211:                                         Marjatta Vehkaoja
26212: 
26213: 
26214: 
26215: 
26216:  220051L
26217: 2                                         1992 vp- KK.172
26218: 
26219: 
26220: 
26221: 
26222:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26223: 
26224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Opetusministeriö ja kuntien keskusjärjestöt
26225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          allekirjoittivat 20.6.1991 pöytäkirjan kuntien
26226: olette 23 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-        koulutoimen säästötoimenpiteistä vuodelle
26227: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       1992. Vastaavat säästöt oli tarkoitus toteuttaa
26228: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           myös valtion ja yksityisten yhteisöjen ylläpitä-
26229: Marjatta Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen           missä oppilaitoksissa. Sovitun säästötavoitteen
26230: kysymyksen n:o 172:                                    saavuttamiseksi päättivät monet ammatillisten
26231:                                                        oppilaitosten ylläpitäjät luopua koulumatka-
26232:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        edun antamisesta lukuvuoden 1991-92 alusta.
26233:        ryhtyä pitkämatkaisten oppilaiden opis-         Näin menettelivät varsinkin kunnallisten ja yksi-
26234:        kelun turvaamiseksi niissä valtion amma-        tyisten ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjät.
26235:        tillisissa oppilaitoksissa, jotka ovat joutu-   Valtion ammatilliset oppilaitokset kohdistivat
26236:        neet varojen puutteen vuoksi lopetta-           vaaditut säästöt pääasiassa opetuksen menoihin.
26237:        maan matkakustannusten korvaamisen              Määrärahojen niukkuus, jota on lisännyt nuor-
26238:        kesken aloitettujen opintojen?                  ten vaikeasta työllisyystilanteesta johtuva mer-
26239:                                                        kittävä opiskelijamäärän kasvu, on pakottanut
26240:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            valtion oppilaitokset edelleen karsimaan menoja
26241: taen seuraavaa:                                        muun muassa lopettamalla koulumatkaedun
26242:                                                        antamisen jopa kesken lukukauden.
26243:    Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-           Koska koulumatkaedun antaminen on oppi-
26244: tososiaalisista eduista annetun lain (498/83) 6 §:n    laitoksen ylläpitäjän harkinnassa, eri ylläpitäjien
26245: mukaan ammatillinen oppilaitos voi valtioneu-          oppilaitoksissa opiskelevat opiskelijat samalla-
26246: voston vahvistamien perusteiden mukaisesti jär-        kin paikkakunnalla joutuvat eriarvoiseen ase-
26247: jestää oppilaalle maksuUoman koulukuljetuksen          maan, joka saattaa korostua taloudellisesti vai-
26248: tai suorittaa koulumatkasta aiheutuvat kustan-         keina aikoina. Eriarvoisuuden poistaminen edel-
26249: nukset. Edun järjestäminen on siis oppilaitoksen       lyttäisi, että koulumatkaedun järjestäminen sää-
26250: ylläpitäjän harkinnassa. Jos ylläpitäjä päättää        dettäisiin oppilaitoksen ylläpitäjän velvollisuu-
26251: antaa oppilaille koulumatkaedun, se tulee antaa        deksi ja edun järjestämiselle säädettäisiin valta-
26252: yhdenvertaisesti kaikille asianomaisen oppilai-        kunnallisesti yhtenäiset ehdot. Tämänhetkinen
26253: toksen oppilaille, jotka täyttävät valtioneuvos-       taloudellinen tilanne ei kuitenkaan anna tähän
26254: ton vahvistamat perusteet.                             mahdollisuutta.
26255: 
26256:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
26257: 
26258:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
26259:                                           1992 vp- KK 172                                             3
26260: 
26261: 
26262: 
26263: 
26264:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26265: 
26266:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ett protokoll om skolväsendets sparåtgärder för
26267: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        1992. Avsikten var att motsvarande besparingar
26268: den 23 april 1992 till vederbörande med1em av         också skulle genomföras vid de läroanstalter där
26269: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     staten eller privata sammanslutningar är huvud-
26270: dagsman Marjatta Vehkaoja undertecknade               man. För att nå sparmålen beslöt många huvud-
26271: spörsmål nr 172:                                      män för yrkesläroanstaltema att avstå från att ge
26272:                                                       skolreseförmån från och med ingången av läsåret
26273:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        1991-92. Så gick i synnerhet huvudmän för
26274:        ta för att trygga studiema för elever med      korumunala och privata yrkesläroanstalter till
26275:        lång skolresa vid de statliga yrkesläroan-     väga. De statliga yrkesläroanstaltema koncen-
26276:        stalter som på grund av bristande medel        trerade sina besparingar huvudsakligen på utgif-
26277:        har blivit tvungna att upphöra med att         tema för undervisningen. De knappa anslagen,
26278:        ersätta resekostnadema i mitten av             som ytterligare minskats på grund av den avse-
26279:        påbörjade studier?                             värda ökningen i antalet studerande, viiken i sin
26280:                                                       tur beror på den svåra sysselsättningssituationen
26281:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          bland ungdomen, har tvingat de statliga läroan-
26282: följande:                                             staltema att ytterligare skära ner sina utgifter
26283:                                                       bland annat genom att de upphört med att ge
26284:    Enligt 6 § lagen om studiesociala förmåner för     skolreseförmån till och med i mitten av terminen.
26285: yrkesläroanstaltemas elever (498/83) kan en yr-          Eftersom det är huvudmannen för en läroan-
26286: kesläroanstalt i enlighet med av statsrådet fast-     stalt som bestämmer om att ge skolreseförmån,
26287: ställda grunder ordna avgiftsfri skolskjuts för en    råkar studerande vid läroanstalter med olika
26288: elev eller betala kostnadema för skolresan. Det       huvudmän på samma ort i en ojämlik ställning,
26289: är alltså huvudmannen för läroanstalten som           som under ekonomiskt svåra tider blir uppenbar.
26290: kan ordna denna förmån. Om huvudmannen                Att eliminera ojämlikheten skulle förutsätta att
26291: beslutar ge en elev skolreseförmån, skall den         det stadgas om att huvudmannen för en läroan-
26292: enhetligt ges åt alla sådana elever vid läroanstal-   stalt har en förpliktelse att ordna skolreseförmån
26293: ten i fråga som motsvarar de grunder som              och att det riksomfattande skulle stadgas om
26294: statsrådet har fastställt.                            enhetliga villkor för att ordna förmånen. Den
26295:    Undervisningsministeriet och de korumunala         ekonomiska situationen för närvarande ger
26296: centralorganisationema undertecknade 20.6.1991        emellertid inte möjligheter till detta.
26297: 
26298:      Helsingforsden 19 maj 1992
26299: 
26300:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
26301:                                               1992 vp
26302: 
26303: Kirjallinen kysymys 173
26304: 
26305: 
26306: 
26307: 
26308:                                   Pulliainen: Yliopistojen yhteydessä toimivien harjoittelukoulujen
26309:                                       lakkauttamissuunnitelmista
26310: 
26311:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26312: 
26313:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ope-         Kunnallistaminen ei vähentäisijulkisen talou-
26314: tusministeriössä kaavaillaan yliopistojen yh-       den menoja; laskuja vain siirrettäisiin valtiolta
26315: teydessä toimivien harjoittelukoulujen kun-         kunnille. Hyvin merkittävää on, että yliopistot
26316: nallistamista. Tosin kulttuuriministeri Tytti       haluavat itse sisäisesti päättää, mitä virkoja lak-
26317: lsohookana-Asunmaa on ehtinyt tyrmätä aja-          kautetaan osana valtion virkojen lakkauttamis-
26318: tuksen ilmoituksella, että tässä suunnitelmassa     ohjelmaa. Ylipäätään ratkaisuvaltaa on haluttu
26319: "ei ole järjen häivääkään". Tästä näpäkästä         muutoinkin siirtää yliopistojen sisään.
26320: lausunnosta huolimatta hanke näyttää kuitenkin         Pyrkimykset tietoisesti laskea opettajankou-
26321: elävän. Tämän vuoksi seuraavat näkökohdat ja        lutuksen tasoa on tyrmätty laaja-alaisesti ja tyr-
26322: niitä seuraava kysymys ovat paikallaan.             mätään tämän kysymyksenkin perusteluissa
26323:    Hanke romuttaisi 30 vuotta kehitellyn opet-      tässä ja nyt.
26324: tajankoulutuksen. Kiinteässä, päivittäisessä yh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26325: teistyössä yliopiston kanssa osana sen toimintaa    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26326: on päästy hyviin, luovuttamattomiin tuloksiin.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26327: Harjoittelu ns. kenttäkouluissa sopivasti täyden-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26328: tää harjoittelukoulussa suoritettua opiskelua.
26329: Harjoittelukoulussa ohjaajan koulutustaso, oh-                  Millä aikataululla Hallitus tyrmää
26330: jaajan yhteys kasvatustieteeseen ja ainedidak-               opetusministeriön virkamiesten hank-
26331: tiseen tutkimukseen korostuvat ja hedelmöittä-               keen kunnailistaa yliopistojen yhteydessä
26332: vät opettajaksi kouluttautumista. Erilaisuudesta             toimivat harjoittelukoulut?
26333: suhteessa kenttäkouluihin on merkittävää hyö-
26334: tyä.
26335:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
26336: 
26337:                                           Erkki Pulliainen
26338: 
26339: 
26340: 
26341: 
26342: 22005IL
26343: 2                                       1992 vp -   KK 173
26344: 
26345: 
26346: 
26347: 
26348:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26349: 
26350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nisteriön hallinnonalan osalta 1 750 henkilötyö-
26351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuotta.
26352: olette 24 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn             Opetusministeriö ei ole vielä päättänyt hallin-
26353: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   nonalansa henkilöstön supistamisvelvoitteen
26354: anomaisenjäsenen vastattavaksi kansanedustaja       kohdentamisesta. Vaihtoehdot ja niiden vaiku-
26355: Erkki Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-    tukset ovat pohdittavina. Eräs vaihtoehto on,
26356: myksen n:o 173:                                     että supistamisvelvoitteesta toteutetaan osa siir-
26357:                                                     tämällä harjoittelukoulut kunnan koululaitok-
26358:           Millä aikataululla Hallitus tyrmää        seen.
26359:        opetusministeriön virkamiesten hank-            Jos päädytään siihen vaihtoehtoon, että har-
26360:        keen kunnailistaa yliopistojen yhteydessä    joittelukoulut tulisi siirtää osaksi kunnan koulu-
26361:        toimivat harjoittelukoulut?                  laitosta, niin silloin toimenpidettä edeltävät
26362:                                                     luonnollisesti neuvottelut asianomaisten yliopis-
26363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tojen, kunnallisten keskusjärjestöjen, kuntien,
26364: vasti seuraavaa:                                    työmarkkinaosapuolten sekä muiden asiaan ta-
26365:                                                     valla tai toisella liittyvien tahojen kanssa. Sa-
26366:   Vaitioneuvosto on 27 päivänä helmikuuta           moin on selvitettävä, mitä se vaikuttaa opetta-
26367: 1992 antanut kaikille hallinnonaloille vuosien      jankoulutuksen tasoon ja mitä toimenpiteitä tar-
26368: 1993-1995 meno- ja henkilöstökehykset Tähän         vitaan opettajankoulutuksen edelleen kehittämi-
26369: päätökseen sisältyy valtion palveluksessa olevan    seksi.
26370: henkilöstön supistaminen, mikä on opetusmi-
26371: 
26372:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1992
26373: 
26374:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
26375:                                         1992 vp- KK 173                                              3
26376: 
26377: 
26378: 
26379: 
26380:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26381: 
26382:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vilket för undervisningsministeriets förvalt-
26383: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ningsområde är 1 750 årsverken.
26384: den 24 april 1992 tili vederbörande medlem av          Undervisningsministeriet har ännu inte fattat
26385: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   beslut om hur förpliktelsen att minska perso-
26386: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-       nalen inom sitt förvaltningsområde skall efter-
26387: mål nr 173:                                         följas. Olika altemativ och verkningama av dem
26388:                                                     håller på att dryftas. Ett av altemativen är att en
26389:           Med viiken tidtabell förkastar Rege-      del av förpliktelsen tili minskning efterföljs ge-
26390:        ringen undervisningsministeriets tjäns-      nom att övningsskoloma överförs tili det kom-
26391:        temäns projekt att kommunalisera de          munala skolväsendet.
26392:        övningsskolor som är verksamma i sam-           Om man stannar för altemativet att övnings-
26393:        band med universiteten?                      skoloma överförs tili det kommunala skol-
26394:                                                     väsendet, föregås en sådan åtgärd naturligtvis
26395:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        av förhandlingar med de berörda universiteten,
26396: följande:                                           de kommunala centralorganisationema, kom-
26397:                                                     munema, arbetsmarknadspartema och andra
26398:   Statsrådet gav den 27 februari 1992 alla för-     instanser som har med saken att göra. Likaledes
26399: valtningsområden ramen för utgiftema och per-       bör det redas ut på vilket sätt detta påverkar
26400: sonalen för åren 1993-1995. 1 detta beslut ingår    lärarutbildningens nivå och vilka åtgärder som
26401: en minskning av den statsanställda personalen,      fordras för att vidareutveckla lärarutbildningen.
26402: 
26403:      Helsingforsden 12 maj 1992
26404: 
26405:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
26406:                                                 1992 vp
26407: 
26408: Kirjallinen kysymys 174
26409: 
26410: 
26411: 
26412: 
26413:                                    Vistbacka: Maantien n:o 7056 kunnostustöiden aloittamisesta
26414:                                        Alavudella
26415: 
26416: 
26417:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26418: 
26419:    Pollarinkylän ja Katteluskylän Alavudelle          sä kunnossa, mutta Vaasan puoleinen pää on
26420: päin suuntautuva liikenneväylä eli maantie n:o        jätetty kunnostamatta. Tien kunnostamisesta
26421: 7056 ja nimenomaan sen Alavuden puoleinen             myös Vaasan tiepiirin puolelta ovat esisuunnitel-
26422: pää on erittäin huonossa kunnossa. Jokivarsi-         mat valmiina, mutta kohde on toimenpideohjel-
26423: Killinkoski-tien Alavuden puoleinen pää on pi-        missa loppupäässä. Vaasan tiepiirin kunnossapi-
26424: tuudeltaan noin 13 kilometriä. Sen saaminen           tomäärärahat eivät riitä maantien n:o 7056 kun-
26425: jälleen liikenteen huomioon ottaen riittävän hy-      nostamiseen, ja siksi tarvittaisiin erillinen määrä-
26426: vään liikennöintikuntoon vaatii uusia linjauksia      raha kunnostustyön aloittamiseen.
26427: ja kallion louhintaa. Mikäli tie päällystettäisiin,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26428: tulisi hankkeen kokonaiskustannuksiksi noin 10        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
26429: miljoonaa markkaa. Ilman päällystettä perus-          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26430: kunnostuksen hinnaksi tulisi noin 5 miljoonaa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26431: markkaa.
26432:     Ongelmallista tien osalta on se, että melko                  Aikooko Hallitus osoittaa erityismää-
26433: vilkkaasti liikennöidyn (n. 450 autoa/päivä) tien             rärahan maantien n:o 7056 osuuden Jo-
26434: kunto on täysin erilainen eri tiepiirien alueella.            kivarsi-Killinkoski kunnostustöiden pi-
26435: Hämeen tiepiirin puoli on kunnostettu ja hyväs-               kaiseksi aloittamiseksi?
26436: 
26437:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
26438: 
26439:                                            Raimo Vistbacka
26440: 
26441: 
26442: 
26443: 
26444: 220051L
26445: 2                                       1992 vp -   KK 174
26446: 
26447: 
26448: 
26449: 
26450:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26451: 
26452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pintainen ja linjaukseltaan varsin heikkokuntoi-
26453: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nen tie. Tien pituus Vaasan tiepiirin alueella on
26454: olette 24 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-     noin 13 km. Liikennemäärät ovat vuoden 1990
26455: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tietojen mukaan Alavuden puoleisessa päässä
26456: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        noin 440 ajoneuvoalvrk ja Katteluksen luona
26457: Raimo Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen ky-      (Hämeen tiepiirin raja) noin 200 ajoneuvoalvrk,
26458: symyksen n:o 174:                                   eli liikennemäärät ovat varsin pieniä.
26459:                                                        Tien parantaminen ei sisälly Vaasan tiepiirin
26460:           Aikooko Hallitus osoittaa erityismää-     toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille
26461:        rärahan maantien n:o 7056 osuuden Jo-        1992-1995, mutta tiepiiri on valmis toteutta-
26462:        kivarsi-Killinkoski kunnostustöiden pi-      maan hankkeen, mikäli sille löytyy jotain erillis-
26463:        kaiseksi aloittamiseksi?                     rahoitusta. Tällaisena voi tulla kysymykseen
26464:                                                     vain työllisyysrahoitus. Tien parantaminen vaa-
26465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tisi rakenteen parantamisen lisäksi linjauksen
26466: vasti seuraavaa:                                    parantamista koko pituudelta. Tiestä on laadittu
26467:                                                     toimenpideselvitys eli selvitys siitä, mitä tielle
26468:   Maantie n:o 7056 Jokivarsi-Killinkoski on         pitäisi tehdä, mutta ei vielä varsinaista tiesuunni-
26469: Vaasan tiepiirin puoleiselta osalta pääosin Sora-   telmaa.
26470: 
26471:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
26472: 
26473:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
26474:                                           1992 vp- KK 174                                              3
26475: 
26476: 
26477: 
26478: 
26479:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26480: 
26481:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skick vad beträffar linjeföringen. Vägavsnittet
26482: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inom Vasa vägdistrikt är ca 13 km långt. Enligt
26483: den 24 april 1992 tili vederbörande medlem av         uppgifter 1990 är trafiktätheten på vägen vid
26484: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Alavus ca 440 fordonldygn och vid Kattelus (vid
26485: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                 gränsen tili Tavastland vägdistrikt) ca 200 for-
26486: spörsmål nr 174:                                      don/dygn vilket betyder att trafiktätheten är rätt
26487:                                                       så ringa.
26488:           Åmnar Regeringen anvisa specialan-             Vägreparationer ingår inte i Vasa vägdistrikts
26489:        slag för att påskynda inledandet av repa-      pian för verksamhet och ekonomi f6r 1992-
26490:        rationsarbetena på vägavsnittet Jokivar-       1995, men vägdistriktet kan förverkliga planen
26491:        si-Killinkoski på landsväg nr 7056?            om den kan finansieras separat. Separat fmansie-
26492:                                                       ring kan endast tänkas vara sysselsättningsme-
26493:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         del. Vägreparationema innebär förutom struk-
26494: anföra följande:                                      turella f6rbättringar också förbättring av linjef6-
26495:                                                       ringen längs hela vägen. Det fmns en färdig
26496:   Landsväg nr 7056 J okivarsi-Killinkoski i           utredning över vad som skall göras på vägen,
26497: Vasa vägdistrikt är grusbelagd och i rätt så dåligt   men någon egentlig vägplan existerar ännu inte.
26498: 
26499:      Helsingforsden 19 maj 1992
26500: 
26501:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
26502:                                                1992 vp
26503: 
26504: Kirjallinen kysymys 175
26505: 
26506: 
26507: 
26508: 
26509:                                   Aittoniemi: Suomen ja Viron virallisista kansallishymneistä
26510: 
26511: 
26512: 
26513:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26514: 
26515:     Suomella ja nyt itsenäistyneellä Virolla on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26516: samasäveliset kansallislaulut. Samoin Virossa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26517: esimerkiksi valtiovierailujen yhteydessä käyte-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26518: tään Porilaisten marssia seremoniamusiikkina.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26519:     Asia on varsin hämmentävä, eikä ole tietoa
26520: siitä, ovatko virolaiset aikanaan anastaneet                    Miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa
26521: sävelideat meiltä vai me heiltä. Asia aiheuttaa              suhtautua siihen, että kahdella itsenäisel-
26522: varmasti tulevaisuudessa hämmennystä myös                    lä maalla, Virolla ja Suomella, on sama
26523: kansainvälisesti esimerkiksi urheilutilaisuuksis-            kansallishymnija ainakin yksi muu sävel-
26524: sa, joissa soitetaan voittajamaan kansallishymni.            mä, jota käytetään kummankin maan
26525: Yhteisillä sävelillä saattaa olla myös ns. suomet-           juhlallisissa seremonioissa (Porilaisten
26526: tumisilmiöön liittyviä piirteitä niiden tietoisuu-           marssi)?
26527: dessa, jotka huonosti tuntevat tämän maankot-
26528: kan asioita.
26529:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
26530: 
26531:                                            Sulo Aittoniemi
26532: 
26533: 
26534: 
26535: 
26536: 220051L
26537: 2                                        1992 vp- KK.175
26538: 
26539: 
26540: 
26541: 
26542:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26543: 
26544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kansanedustaja Aittoniemen kirjallisessa ky-
26545: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        symyksessä todetaan, että Suomella ja Virolla on
26546: olette 24 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      kansallislaulussa sama sävelmä ja tiedusteliaan
26547: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     hallituksen suhtautumista tähän.
26548: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          J. L. Runebergin sanoittama ja Fredrik Pa-
26549: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       ciuksen säveltämä Maamme-laulu esitettiin en-
26550: kysymyksestä n:o 175:                                simmäisen kerran Floran päivänä 13.5.1848.
26551:                                                      Laulusta on muodostunut Suomen kansallis-
26552:           Miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa       hymni ilman erityisiä lainsäädännöllisiä toimen-
26553:        suhtautua siihen, että kahdella itsenäisel-   piteitä.
26554:        lä maalla, Virolla ja Suomella, on sama          Virossa Fredrik Paciuksen sävellyksen sanoit-
26555:        kansallishymnija ainakin yksi muu sävel-      ti J. V. Jansen ja se esitettiin siellä ensimmäisen
26556:        mä, jota käytetään kummankin maan             kerran 1869. Viron itsenäistymisen jälkeen lau-
26557:        juhlallisissa seremonioissa (Porilaisten      lua alettiin käyttää kansallislauluna.
26558:        marssi)?                                          Hallitus ei näe mitään haittaa siinä, että
26559:                                                      Suomen ja Viron veljeskansojen kansallislauluis-
26560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sa tai Suomessa ja Virossa muissakin yhteyksissä
26561: vasti seuraavaa:                                     käytettävässä musiikissa on sama sävellys.
26562: 
26563:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1992
26564: 
26565:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
26566:                                           1992 vp- KK 175                                             3
26567: 
26568: 
26569: 
26570: 
26571:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26572: 
26573:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           konstateras att Finland och Estland har natio-
26574: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nalsånger som uppförs med samma melodi och
26575: den 24 april 1992 till vederbörande medlem av          spörsmålsställaren frågar om regeringens inställ-
26576: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ning tili detta.
26577: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-              Vårt land, med ord av J. L. Runeberg och
26578: mål nr 175:                                            musik av Fredrik Pacius, uppfördes första gång-
26579:                                                        en på Floradagen 13.5.1848. Sången har blivit
26580:           Hur kommer Regeringen att förhålla           Finlands nationalhymn utan särskilda lagstift-
26581:        sig i framtiden tili det att två självständi-   ningsåtgärder.
26582:        ga länder, Estland och Finland, har sam-           1 Estland skrev J. V. Jansen ord tili Fredrik
26583:        ma nationalhymn och åtminstone ett an-          Pacius musikstycke, och det uppfördes där första
26584:        nat gemensamt musikstycke (Bjömebor-            gången 1869. Då Estland blev självständigt bör-
26585:        gamas marsch), som används vid högtid-          jade man använda sången som nationalsång.
26586:        liga tillfällen i de bägge ländema?                Regeringen ser ingenting ilia i att broderfol-
26587:                                                        ken Finland och Estland har samma melodi i
26588:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
26589:                                                        sina nationalsånger eller i musik som används i
26590: anföra följande:                                       andra sammanhang i Finland och Estland.
26591:   1 riksdagsman Aittoniemis skriftliga spörsmål
26592: 
26593:      Helsingfors den 29 maj 1992
26594: 
26595:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
26596:                                                   1992 vp
26597: 
26598: Kirjallinen kysymys 176
26599: 
26600: 
26601: 
26602: 
26603:                                     Virrankoski ym.: Kaavoitusviranomaisten toiminnasta Vaasan lää-
26604:                                         nissä
26605: 
26606: 
26607:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26608: 
26609:     Vaasan läänissä sijaitsevan Vimpelin kunnan            Kun korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt
26610: Vimpelin kylään kuuluvan Anttilan tilan RN:o            lääninhallituksen päätöksen lopputuloksen voi-
26611: 11:188 omistaja on jo 1960-luvun lopulla aloitta-       massa, on Anttilan tilan omistaja ajettu viran-
26612: nut toimet voidakseen tarkoituksenmukaisella            omaispäätöksin tilanteeseen, joka on pahempi
26613: tavalla rakentaa ja käyttää mainittuun tilaan           kuin prosessin alkaessa yli 20 vuotta sitten.
26614: kuuluvan 5,5 hehtaarin järvenranta-alueen. Tar-         Käytännössä Anttilan tilan omistajalta on riis-
26615: vittavien rakennuslupien saaminen osoittautui           tetty koko ranta-alueelta rakennusoikeus, mikä
26616: kuitenkin ylivoimaisen vaikeaksi tiluksille, joita      ei tietenkään voi olla lainsäätäjän tarkoitus.
26617: koskee myös Vaasan lääninhallituksen ranta-             Kytkemällä hankkeeseen tässä vaiheessa vesijät-
26618: kaavan tarpeellisuutta koskeva päätös. Sen              töaluetta Anttilan tilan omistajalta on otettu
26619: vuoksi kyseisen tilan omistaja joutui ryhtymään         mahdollisuus jatkaa edes kaavoitusprosessia.
26620: toimiin rantakaavan laatimiseksi kyseiselle alu-           Koko prosessi osoittaa, että viranomaiset ei-
26621: eelle.                                                  vät hallitse kaavoitusasioita. Sen vielä ymmär-
26622:     Rantakaavan laatiminen aloitettiin vuonna           tää, että kuntatasolla tapahtuu sekoilua: ei tiede-
26623: 1984. Kaavan laatimisesta kehittyi kuitenkin            tä oikein, mikä on maanomistajan kaavaksi
26624: maanomistajalle käsittämättömän hankala ja              kutsuttu rantakaava, mikä jokin muu detaljikaa-
26625: kallis prosessi, jossa eri viranomaiset ovat teh-       va, mikä on maanomistajan oikeus ja velvolli-
26626: neet parhaansa mitätöidäkseen koko hankkeen.            suus eri kaavatyyppejä laadittaessa ja toteutetta-
26627:     Vaasan lääninhallitus hyväksyi 3.2.1986 kaa-        essa. Ikävää on se, että myöskään virkamiesvi-
26628: voittajan ja kaavoitettavan alueen. Koska Antti-        ranomaiset eivät näytä näitä asioita hallitsevan.
26629: lan tilan omistaja oli jo tässä vaiheessa menettä-      Kunnissa kateus ja ideologiset näkemyserot voi-
26630: nyt kohtuuttoman paljon aikaa ja rakentamis-            vat vaikuttaa asioihin, mutta tyystin vapaita
26631: suunnitelmat painoivat päälle, tehtiin rantakaa-        eivät niistä näytä olevan valtion virkamiehet-
26632: va sitten tiiviissä yhteistyössä lääninhallituksen      kään. Näyttää myös siltä, että Suomen kiinteis-
26633: asianomaisen virkamiehen kanssa, joka ehdo-             töjätjestelmä siihen liittyvine erilaisine maanmit-
26634: tuksen valmistumisen jälkeen lääninhallituksen          taustoimituksineen ei tunnu olevan selvä kaavoi-
26635: keskeisenä virkamiehenä ilmoitti alustavasti            tusviranomaisille.
26636: kaavaehdotuksen tulevan lääninhallituksessa                Tästä kaikesta aiheutuu monenlaista viivytys-
26637: sellaisenaan vahvistetuksi.                             tä, epävarmuutta ja sekoilua. Niinpä edellä se-
26638:     Jonkin verran aikailtuaan Vimpelin kunnan-          lostetussa tapauksessa voidaan todeta, että lää-
26639: valtuusto hyväksyi omasta puolestaan kaavaeh-           ninhallitus on ensiksi tehnyt rantakaavan tar-
26640: dotuksen 8.3.1988. Lääninhallituksen kaavoitus-         peellisuutta koskevan päätöksen ja hyväksynyt
26641: ja asuntotoimiston virkamiesten vaihtuminen ja          kaavoitettavan alueen, jota se ei kuitenkaan enää
26642: muut syyt aiheuttivat kuitenkin sitten sen, että        seuraavassa vaiheessa ole hyväksynyt. Yhtenä
26643: lääninhallitus antoi asiassa päätöksensä vasta          syynä tähän on ilmeisesti ollut se, ettei lääninhal-
26644:  10.1.1990. Lisäksi päätös oli asianasaisille yllä-     litus ole tuntenut vesijättöalueen juridista luon-
26645:  tykseksi ja järkytykseksi kielteinen. Päätökses-       netta, sitä, ettei tällaista aluetta voida saada noin
26646:  sään lääninhallitus mm. vaati, että kaava olisi        vain rantakaavoituksen piiriin.
26647:  ulotettava, toisin kuin lääninhallituksen edelli-          Kaiken sekoilun tähden Anttilan tilan omis-
26648:  nen päätös edellytti, Anttilan tilan edustalla         taja on joutunut maksamaan lääninhallituksen
26649:  sijaitsevalle tilajätjestelmän ulkopuolella olevalle   ja muitten viranomaisten panottelusta nykyra-
26650:  vesijättösuikaleelle.                                  hassa varovastikin arvioiden ainakin 150 000
26651: 
26652: 220051L
26653: 2                                          1992 vp- KK 176
26654: 
26655: markkaa. Prosessi on ollut kaiken kaikkiaan            tomasti kärsimään väärinymmärretystä kaavoi-
26656: hämmästyttävän monimuotoinen ja lavea, eikä            tus- ja rakennusasioiden hoidosta.
26657: sitä tässä yhteydessä ole mahdollisuutta selvit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26658: tää. Lopputuloksena Anttilan tilan omistaja voi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26659: vain todeta, että 150 000 markan maksulla hän          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26660: on päässyt näkemään, miten "herrat" keske-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26661: nään pallottelevat ja riitelevät ja mitä mahdol-
26662: lisuuksia maanomistajana on saada tietyissä                      Tietääkö Hallitus, miten kohtuutto-
26663: tilanteissa vahvistetuksi ns. maanomistajan kaa-              miin tilanteisiin maanomistaja ja raken-
26664: va. Umpikujaan ajetulla maanomistajana ei ole                 taja voivat nykyisin kaavoitus- ja raken-
26665: ollut enää muuta mahdollisuutta kuin kannella                 nusasioita hoitaessaan joutua,
26666: oikeuskanslerille.                                               mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
26667:     Ilmeisesti Anttilan tilan tapaus on ääri tapaus,          jaamiseksi yleensä ja erityisesti Vaasan
26668: mutta se ei ole sellaisenakaan luvallinen. Se on              läänissä ja kyselyssä kerrotussa Anttilan
26669: karmea osoitus siitä, mihin kaavoitustoimen                   tilan tapauksessa Vimpelin kunnassa,
26670: hoito yhteiskunnassamme voi ajautua. Se on                    sekä
26671: eräänlainen varoitusmerkki, joka ei voi jäädä                    mitä Hallitus aikoo tehdä hyvittääk-
26672: vaille huomiota, etenkin kun kaava-asioiden                   seen Anttilan tilan omistajalle taitamat-
26673: hoidossa on monissa lääneissä, mm. Vaasan                     tomien valtion kaavoitusviranomaisten
26674: läänissä, monessa suhteessa toivomisen varaa.                 aiheuttamat taloudelliset ja henkiset me-
26675: Maanomistajat ja rakentajat joutuvat kohtuut-                 netykset?
26676:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
26677:           Kyösti Virrankoski              Aapo Saari                     Jukka Vihriälä
26678:                                          1992 vp- KK 176                                              3
26679: 
26680: 
26681: 
26682: 
26683:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26684: 
26685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sittelyä hidasti se, että rantakaavassa ja edellä
26686: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kerrotussa rakennuskaavassa oli osittain samoja
26687: olette 24 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      alueita. Tämän vuoksi lääninhallitus ei voinut
26688: jeenne n:o 587 ohella toimittanut valtioneuvos-      ratkaista rantakaava-asiaa sinä aikana, jona ra-
26689: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       kennuskaavan laatimista koskeva päätös ei ollut
26690: sanedustaja Kyösti Virrankosken ym. näin kuu-        lainvoimainen.
26691: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 176:              Kaavoitusmenettelyä on viime vuosina kehi-
26692:                                                      tetty siten, että jo kaavan laadinnan aikana
26693:           Tietääkö Hallitus, miten kohtuutto-        neuvotellaan rantakaava-asian kysymyksessä ol-
26694:        miin tilanteisiin maanomistaja ja raken-      len esimerkiksi maanomistajan, kunnan ja lää-
26695:        taja voivat nykyisin kaavoitus- ja raken-     ninhallituksen kesken. Neuvotteluissa voidaan
26696:        nusasioita hoitaessaan joutua,                vaihtaa informaatiota esimerkiksi hallinto- ja
26697:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-       oikeuskäytännöstä, kaavan laatimiseen mahdol-
26698:        jaamiseksi yleensä ja erityisesti Vaasan      lisesti liittyvistä luonnonsuojelunäkökohdista,
26699:        läänissä ja kyselyssä kerrotussa Anttilan     valtakunnallisista tai seudullisista lähtökohdista
26700:        tilan tapauksessa Vimpelin kunnassa,          ja muista kaavan sisältöön tai valmistelumenet-
26701:        sekä                                          telyyn liittyvistä kysymyksistä.
26702:           mitä Hallitus aikoo tehdä hyvittääk-          Lääninhallituksen edustaja ei voi kaavan laa-
26703:        seen Anttilan tilan omistajalle taitamat-     dintavaiheessa, ennen kuin kunta on kaavan
26704:        tomien valtion kaavoitusviranomaisten         hyväksynyt, varmuudella lausua mitään kaavan
26705:        aiheuttamat taloudelliset ja henkiset me-     mahdollisesta vahvistetuksi tulemisesta. Läänin-
26706:        netykset?                                     hallituksen taholta neuvotteluissa esitettyjen
26707:                                                      kannanottojen perusteella alueen omistaja saat-
26708:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taa kuitenkin muodostaa käsityksensä kaavan
26709: vasti seuraavaa:                                     mahdollisuuksista tulla aikanaan lääninhallituk-
26710:                                                      sessa vahvistetuksi, vaikka sellaista käsitystä ei
26711:    Rantakaavan laatiminen on lain mukaan             ole tarkoitettu antaakaan.
26712: alueen omistajan tai omistajien asia. Ennen kaa-        Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa lää-
26713: van laatimista lääninhallituksen on hyväksyttä-      ninhallitus on 10.1.1990 jättänyt kunnanvaltuus-
26714: vä kaavan laatija. Rantakaavan hyväksyy kun-         ton päätöksen vahvistamatta. Korkein hallinto-
26715: nanvaltuusto, jonka päätös alistetaan lääninhal-     oikeus on pysyttänyt lääninhallituksen päätök-
26716: lituksen vahvistettavaksi.                           sen.
26717:    Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa saa-           Rantakaavoitusmenettely on nykyisellään
26718: dun selvityksen mukaan samaan aikaan ranta-          varsin monimutkainen. Rantarakentamisen oh-
26719: kaavan laatimisen kanssa oli Vimpelin puoleisel-     jausjärjestelmää uudistetaan niin, että yleiskaa-
26720: la Lappajärven ranta-alueella vireillä ranta-        voituksesta muodostetaan rantarakentamisen
26721: osayleiskaavan laatiminen. Anttilan tilaa koske-     tärkein ohjauskeino. Valtion valvonta painote-
26722: va rantakaavaluonnos oli lääninhallituksen mu-       taan valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden
26723: kaan eräiltä osin ristiriidassa osayleiskaavaluon-   turvaamiseen ja kaavojen alistusmenettelyä ke-
26724: noksen kanssa. Asiaan liittyi erimielisyyksiä        vennetään. Näin voidaan keventää rantaraken-
26725: Anttilan tilan omistajan ja jakokunnan välillä.      tamisen ohjausjärjestelmää, lisätä kuntien pää-
26726: Vimpelin kunnanvaltuusto päätti 8.3.1988 myös        tösvaltaa ja parantaa rantarakentamisen suunni-
26727: rakennuskaavan laatimisesta osittain samalle         telmallisuutta.
26728: alueelle. Vaasan lääninoikeus kuitenkin kumosi          Kysymyksessä mainitussa yksittäistapaukses-
26729: tätä koskevan kunnanvaltuuston päätöksen.            sa ei ole katsottava tulleen esille sellaista, mikä
26730:     Lääninhallituksen mukaan rantakaavan kä-         antaisi aihetta muihin toimenpiteisiin.
26731: 
26732:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1992
26733: 
26734:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
26735: 4                                         1992 vp- KK 176
26736: 
26737: 
26738: 
26739: 
26740:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26741: 
26742:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt länsstyrelsen fördröjdes handläggning-
26743: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         en av strandplanen av att den och den ovan
26744: 587 av den 24 april 1992 till vederbörande             nämnda byggnadsplanen delvis täckte samma
26745: medlem av statsrådet översänt en avskrift av           områden. Därför kunde länsstyrelsen inte avgö-
26746: följande av riksdagsman Kyösti Virrankoski             ra strandplaneärendet under den tid då beslutet
26747: m.fl. undertecknade spörsmål nr 176:                   om utarbetande av byggnadsplanen inte hade
26748:                                                        laga kraft.
26749:           Är Regeringen medveten om hur oskä-             Under de senaste åren har planläggningsförfa-
26750:        liga situationer markägare och byggher-         randet utvecklats så att underhandlingar i
26751:        rar kan råka in i då de sköter planlägg-        strandplaneärenden förs mellan markägare,
26752:        nings- och byggnadsärenden, och                 kommun och länsstyrelse redan i det skede då
26753:           vad avser Regeringen göra för att            planen skisseras upp. Vid underhandlingama
26754:        förbättra situationen i allmänhet och i         utväxlas information till exempel om administra-
26755:        synnerhet det i spörsmålet avsedda fallet       tiv och juridisk praxis, om eventuella natur-
26756:        som gäller lägenheten Anttila i Vindala         vårdssynpunkter i anslutning till utarbetandet av
26757:        kommun, samt                                    planen, om nationella eller regionala synpunkter
26758:           vad avser Regeringen göra för att            samt om andra frågor som anknyter till planens
26759:        gottgöra ägaren till lägenheten Anttila         innehåll eller till beredningen.
26760:        för de ekonomiska och andliga förluster            En representant för länsstyrelsen kan inte i det
26761:        som oskickliga statliga planläggnings-          skede då planen utarbetas, innan den har god-
26762:        myndigheter åsamkat honom?                      känts av kommunen, med säkerhet yttra sig om
26763:                                                        huruvida planen eventuellt kommer att faststäl-
26764:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                 las. På basis av de ställningstaganden som från
26765: vördsamt anföra följande:                              länsstyrelsens sida anförs vid underhandlingama
26766:                                                        kan markägaren dock bilda sig en uppfattning
26767:    Det är ägaren eller ägama till ett område           om planens eventuella fastställelse i länsstyrel-
26768: som beslutar om utarbetandet av en strand-             sen, oavsett att detta inte på något sätt är
26769: plan. lnnan strandplanen görs upp skall läns-          meningen.
26770: styrelsen godkänna den som utarbetar planen.              1 ifrågavarande fall har länsstyrelsen
26771: Strandplanen godkänns av kommunfullmäkti-              10.1.1990 beslutat att inte fastställa kommun-
26772: ge, vars beslut underställs länsstyrelsen för          fullmäktiges beslut. Högsta förvaltningsdomsto-
26773: fastställelse.                                         len har vidmakthållit länsstyrelsens utslag.
26774:    Av förhandenvarande utredningar framgår                Förfarandet vid strandplanläggning är för
26775: att samtidigt med utarbetandet av ifrågavarande        närvarande rätt komplicerat. Systemet för styr-
26776: strandplan pågick arbete på en stranddelgene-          ning av strandbebyggelse revideras så att gene-
26777: ralplan som täckte Lappajärvistranden på Vin-          ralplaneringen blir det viktigaste medlet för styr-
26778: dalasidan. Strandplaneutkastet för lägenheten          ning av strandbyggandet. Den statliga övervak-
26779: Anttila stod enligt länsstyrelsen till vissa delar i   ningen koncentreras på att säkerställa de natio-
26780: strid med utkastet till stranddelgeneralplan. 1        nella målen för markanvändningen och systemet
26781: detta ärende förelåg meningsskiljaktigheter mel-       med underställelse av planer förenklas. Därige-
26782: lan ägaren till lägenheten Anttila och skiftesla-      nom kan styrningen av strandbyggandet förenk-
26783: get. Kommunfullmäktige i Vindala beslöt                las, kommunemas beslutanderätt ökas och plan-
26784: 8.3.1988 att låta göra upp en byggnadsplan som         mässigheten i strandbyggandet förbättras.
26785: också delvis täckte samma område. Länsrätten i            1 det enskilda fall som spörsmålet gäller har
26786: Vasa upphävde dock detta beslut av kommun-             det inte kommit fram något sådant som ger
26787: fullmäktige.                                           anledning till andra åtgärder.
26788: 
26789:      Helsingforsden 29 maj 1992
26790: 
26791:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
26792:                                                 1992 vp
26793: 
26794: Kirjallinen kysymys 177
26795: 
26796: 
26797: 
26798: 
26799:                                    Rajamäki ym.: Teletoiminnan kehittämisestä
26800: 
26801: 
26802: 
26803:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26804: 
26805:     Teleliikenteen osalta ollaan toteuttamassa rat-   markkaa. Nykyisessä vaikeassa työttömyystilan-
26806: kaisuja, joiden perusteella maahan ollaan syn-        teessa ei ole myöskään otettu huomioon ratkai-
26807: nyttämässä kaksinkertainen infrastruktuuri tele-      sun työttömyyttä lisäävää vaikutusta. Ratkaisu
26808: liikenteeseen. Missään vaiheessa kilpailua luota-     johtaa pahimmillaan 3 000 ihmisen joutumiseen
26809: essa ei ole arvioitu päällekkäisen rakenteen aihe-    Telen leivistä työttömäksi. Hallitus ei ole myös-
26810: uttamia kustannuksia tai sen aiheuttamaa työt-        kään samassa aikataulussa toteuttamassa Telelle
26811: tömyyttä. Vapaa kilpailu ei voi olla itsetarkoitus,   samoja oikeuksia kilpailla paikallisliikenteessä
26812: maksaa se mitä vain. Esimerkkinä tästä ovat           yksityisten toimilupalaitosten alueella.
26813: matkapuhelinliikenteeseen annetut toimiluvat             EY-integraation vaikutuksia teletoimintaan ei
26814: Telelle sekä Radiolinja Oy:lle. Yhden verkon          ole myöskään arvioitu. Teletoiminnan kehittä-
26815: hinnaksi tulee noin 1,25 miljardia markkaa.           misen suhteen olisi myös harkittava riittävää
26816: Verkon keskimääräinen käyttö jää 5 prosenttiin        siirtymäkautta, ennen kuin villille ja kansanta-
26817: ja nousee ruuhka-aikanakin vain 20 prosenttiin.       loudellisesti kalliille ja työttömyyttä Iisäävälie
26818: Tässä vaiheessa investoidaan siis huomattavat         kilpailulle avataan ovia.
26819: summat ja 80 prosenttia kapasiteetista jää käyt-         Hallituksen tulisi myös lähteä nykyisessä ti-
26820: tämättä. Olisi voitu myös ratkaista asia ottamal-     lanteessa siitä, että telelaitokselta poistetaan
26821: la käyttöön yksi verkko kahdelle tai useammalle       budjetista tuloutusvaatimus ja nämä voimavarat
26822: operaattorille, jotka sitten kilpailisivat myyden     käytetään mm. työllisyyttä tukeviin ja mm. van-
26823: aikaa. Samanlainen päällekkäinenja kallis inves-      hustenhuollon telepalvelujen kehittämiseen.
26824: tointi on syntymässä, jos valtioneuvosto myön-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26825: tää luvat teletoimintaan Kaukoverkot Oy:lle.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26826: Yksityisiä toimilupalaitoksia kiinnostavat tavat-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26827: tomasti väestörikkaat alueet, kuten kolmio Hel-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26828: sinki-Turku-Tampere. Tällä alueella tehdään
26829:  teleliikenteen tuloksesta 80 prosenttia. Kuiten-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26830: kaan yksityisillä laitoksilla ei ole kiinnostusta            ryhtyä kokonaisselvityksen laatiiDiseksi
26831: hoitaa haja-asutusalueiden teletoimintaa. Tähän              teleliikenteen kehittämiseen liittyvistä
26832: niitä eivät toimilupaehdotkaan tule pakotta-                 näkemyksistä ja vaikutuksista sekä laki-
26833: maan, vaikka siitä ns. sovittaisiin luvan myöntä-            esitysten tuomiseksi eduskuntaan toimi-
26834:  misen hetkellä. Kaukoverkon päällekkäin ra-                 lupien myöntämisen linjaratkaisuista?
26835:  kentaminen tulee niin ikään maksamaan miljardi
26836: 
26837:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
26838: 
26839:                      Kari Rajamäki                             Mats Nyby
26840:                      Lea Savolainen                            Anna-Liisa Kasurinen
26841:                      Riitta Myller                             Virpa Puisto
26842: 
26843: 
26844: 
26845: 
26846: 220051L
26847: 2                                          1992 vp- KK 177
26848: 
26849: 
26850: 
26851: 
26852:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26853: 
26854:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kostoa, jota teknisesti voidaan käyttää kaiken-
26855: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          laiseen muuhunkin televiestintään.
26856: olette huhtikuun 28 päivänä 1992 päivätyn kir-            Posti- ja telelaitoksen kanssa kilpailevan kau-
26857: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       koteleverkon rakentaminen on ollut mahdollista
26858: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        jo ennen vuoden 1990 toimilupapäätöksiä. Val-
26859: Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         tioneuvosto myönsi vuonna 1988 silloisen
26860: symyksestä n:o 177:                                    SMP:tä edustavan liikenneministerin esityksestä
26861:                                                        toimiluvan Oy Datatie Ab:lle datasiirtoon, mikä
26862:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        oikeus käsitti myös kaukoverkon rakentamisen.
26863:         ryhtyä kokonaisselvityksen laatimiseksi        Tällöinkin taloudelliset arviot osoittivat, että
26864:         teleliikenteen kehittämiseen liittyvistä       tarvittava päällekkäisinvestointi on kilpailulla
26865:         näkemyksistä ja vaikutuksista sekä laki-       saavutettavaan hyötyyn nähden kannattava.
26866:         esitysten tuomiseksi eduskuntaan toimi-           Aikaisempia toimilupapäätöksiä valmistelta-
26867:         lupien myöntämisen linjaratkaisuista?          essa kaukoteleverkon rakentaminen on todettu
26868:                                                        kansantaloudellisesti mielekkääksi pelkästään
26869:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           datasiirtoa ja GSM-toimintaa varten. Jos jo
26870: vasti seuraavaa:                                       tehtyjä investointeja voidaan käyttää hyväksi
26871:                                                        muussakin teletoiminnassa, päällekkäinen inves-
26872:     Suomessa on harjoitettu 1980-luvun puolivä-        tointi on tietenkin kansantaloudellisesti vielä
26873: listä lähtien kilpailua lisäävää telepolitiikkaa.      kannattavampi. Liikenneministeriön arvion mu-
26874: Vaikutukset ovat olleet myönteisiä sekä tele-          kaan Telen kanssa datasiirto- ja GSM-toimin-
26875: maksuihin että palvelutasoon. Suomen telepoli-         nassa kilpailevaan kaukoverkkoon on jo nyt
26876: tiikka on saanut tunnustusta viimeksi OECD:n           tehty investointeja enemmän kuin sen varustami-
26877: tekemässä tieto- ja telepolitiikan maatutkimuk-        seksi kaukopuhelintoimintaa varten on vielä tar-
26878: sessa.                                                 peen tehdä. Kysymyksessä mainittu miljardin
26879:     Kilpailussa useat elinkeinonharjoittajat toimi-    markan lisäinvestointi on Telen arvio, joka lii-
26880: vat päällekkäin samoilla markkinoilla. Kun ne          kenneministeriön käsityksen mukaan on huo-
26881: joutuvat tekemään investointeja, osa niistä on         mattavasti liian suuri.
26882: väistämättä päällekkäisiä. Päällekkäisinvestoin-           Suomen lainsäädännön mukaan telelaitoksel-
26883: tien suuruutta teletoiminnassa on selvitetty pe-       la on oikeus vuokrata televerkkoa toiselle telelai-
26884: rusteellisesti viimeksi vuonna 1990 valmisteltaes-     tokselle. Televerkon omistaja voi kuitenkin itse-
26885: sa kysymyksessä mainittua matkapuhelinliiken-          kin tarjota telepalveluita televerkossa. Kilpailu ei
26886: teen toimilupien myöntämispäätöstä. Tällöin            toteudu käyttäjiä tyydyttävällä tavalla, jos vain
26887: päädyttiin siihen, että kahden erillisen telever-      yhdellä kilpailevista telelaitoksista olisi oikeus
26888: kon salliminen GSM-toiminnassa on kansanta-            televerkon rakentamiseen. Tällöin kilpailu ei
26889: loudellisesti mielekästä. Selvitysten seurauksena      lainkaan pure tähän kaikkein eniten kustannuk-
26890: silloinen hallitus päätti SDP:tä edustavan vies-       sia aiheuttavaan teletoiminnan osaan. Telelaitos,
26891: tintähallintoasioista vastanneen ministerin esi-       jolla on verkon rakentamisoikeus, voi hinnoitte-
26892: tyksestä yksimielisesti myöntää toimiluvan             lunaan vaikuttaa kilpailijan hintoihin.
26893: GSM-toimintaan sekä Oy Radiolinja Ab:lle että             Niissä maissa, joissa tällaiseen ratkaisuun on
26894: Posti- ja telelaitokselle.                             päädytty, on yleensä vain yksi monopoliasemas-
26895:     Radioteleverkko- esimerkiksi GSM-verkko            sa oleva telelaitos. Kilpailun aloittaminen sellai-
26896: - muodostuu useista osista. Radioteitse siitä          sissa oloissa ei ole mahdollista ilman verkon
26897: toteutetaan vain tukiaseman ja päätelaitteen vä-       luovutusvelvollisuutta. Suomessa tällainen luo-
26898: linen yhteys. Keskimääräisestä televiestin tele-       vutuspakko päinvastoin ehkäisisi kilpailua.
26899: verkossa kulkemasta matkasta tämä on vain                  Toisin kuin kysymyksessä on esitetty, alueelli-
26900: pieni murto-osa. Jotta televiesti voitaisiin siirtää   silla telelaitoksilla näyttää olevan kiinnostusta
26901: vastaanottajalle, tarvitaan muuta yleistä telever-     myös haja-asutusalueiden teletoimintaan .. Tästä
26902:                                             1992 vp -   KK 177                                           3
26903: 
26904: on osoituksena vireillä olevat 50 alueellisen tele-         Päätös sekä kauko- että paikallispuhelintoi-
26905: laitoksen paikalliseen teletoimintaan tekemää           minnan kilpailun avaamisesta on tarkoitus tehdä
26906: toimilupahakemusta, jotka kattavat koko maan            samanaikaisesti. Hallitusohjelman mukaisesti
26907: mukaan lukien kaikkein harvaan asutuimmat               hallitus suhtautuu myönteisesti kilpailun avaa-
26908: alueet. Jos hakijoille myönnetään toimiluvat, ne        miseen teletoiminnassa. Tämä koskee niin kau-
26909: tulevat teletoimintalaissa säädetyn palvelupakon        kotoimintaa kuin paikallistakin teletoimintaa.
26910: alaisiksi koko toimialueellaan ja kaikkiin toimi-           EY-integraation vaikutuksia teletoimintaan
26911: alueen asukkaisiin nähden. Toimilupaehdoilla ei         on arvioitu useissa yhteyksissä perusteellisesti.
26912: edes voida sivuuttaa telelaitosten lakiin perustu-      Eduskunnan käsiteltävänä olevan televiestintä-
26913: vaa palvelupakkoa.                                      lainsäädännön muuttamista koskevan hallituk-
26914:     Kysymyksessä on viitattu toimiluparatkaisun         sen esityksen (HE 227/1991 vp) voimaansaatta-
26915: työttömyyttä lisäävään vaikutukseen ja todettu          misenjälkeen telelainsäädäntömme vastaa EY:n
26916: sen johtavan pahimmillaan 3 000 ihmisen joutu-          normistoa. Hallituksen esitykseen sisältyy arvio
26917: miseen työttömiksi Teleltä. Telen henkilöstöon-         EY :n vaikutuksista teletoimintaan. Samaa asiaa
26918: gelmat eivät kuitenkaan johdu vireillä olevasta         koskevan hallituksen arvion eduskunta saa lähi-
26919: eivätkä muistakaan toimiluparatkaisuista. Kysy-         aikoina käsiteltäväkseen myös ETA-sopimuksen
26920: myksessä mainitun 3 000 ihmisen työllistämis-           voimaansaattamista koskevan hallituksen esi-
26921: kustannukset Telelle ovat noin 600 milj. mk             tyksen yhteydessä.
26922: vuodessa. Tele itse arvioi kaukopuhelintoimin-             ·Kilpailun avaamisen yhteydessä Telen ase-
26923: tansa liikevaihdoksi tänä vuonna 850 milj. mk ja        maa valtion telelaitoksena on arvioitava uudel-
26924:  on julkisesti ilmoittanut voivansa alentaa kauko-      leen. Hallitus tulee vielä kuluvan kevään kulues-
26925:  puhelumaksuja olennaisesti vielä nykyisestään-         sa käsittelemään ehdotusta mm. Posti- ja telelai-
26926:  kin. Näistä luvuista voi laskea, että esitetyn 3 000   toksen tuloutusvaatimuksen keventämisestä ja
26927:  ihmisen irtisanomiseen ei jouduttaisi edes siinä       eräistä muista toimenpiteistä. Ilmeistä on, että
26928:  tapauksessa, että Teleltä kokonaan kiellettäisiin      lähivuosina joudutaan lisäksi harkitsemaan Te-
26929:  kaukopuhelintoiminta. Hallituksella on luon-           len yhtiöittämistä, jotta sen mahdollisuudet kil-
26930:  nollisesti tarkoitus sallia Telelle kaukopuhelin-      pailla nopeasti kehittyvässä teletoiminnassa tur-
26931:  toiminta senkin jälkeen, kun siinä on avattu           vataan. Nämäkin toimenpiteet olisivat tarpeen
26932:  kilpailu.                                              kaukopuhelinkilpailua koskevista päätöksistä
26933:     Lisäksi on otettava huomioon, että uuden            riippumatta.
26934:  yrityksen tulolla markkinoille on työllistävä vai-         Hallitus katsoo edellä sanottuun viitaten, että
26935:  kutus. Jos toimiluparatkaisu tehdään siten, että       erityisen kokonaisselvityksen tekeminen teletoi-
26936:  kilpailu avautuu vaiheittain muutaman vuoden           minnan kehittämisestä ei ole tässä vaiheessa
26937:  kuluessa ja myös Telen oikeuksia paikalliseen          tarpeellista. Kun teletoimintalain nojalla toimi-
26938:  teletoimintaan laajennetaan, kaikki Telen tästä        luvat myöntää valtioneuvosto, hallitus ei näe
26939:  ratkaisusta johtuvat sopeutumisongelmat voi-           mahdolliseksi myöskään kysymyksessä esitetyn
26940:  daan ehkäistä.                                         lakiesityksen antamista eduskunnalle.
26941:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
26942: 
26943:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
26944: 4                                       1992vp- KK177
26945: 
26946: 
26947: 
26948: 
26949:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
26950: 
26951:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kunna överföras till mottagaren behövs ett
26952: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      annat allmänt telenätverk som tekniskt kan
26953: den 28 april 1992 till vederbörande medlem av       användas även för all annan form av telekom-
26954: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   munikation.
26955: dagsman Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-            Redan före koncessionsbesluten 1990 var det
26956: mål nr 177:                                         möjligt att bygga ett telefjärmät som konkurre-
26957:                                                     rar med Post- och televerket. På framställning av
26958:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      den dåvarande trafikministem, som represente-
26959:        ta för att en totalutredning skall kunna     rade FLP, beviljade statsrådet 1988 Oy Datatie
26960:        göras om de synpunkter och verkningar        Ab koncession för dataöverföring. Den omfatta-
26961:        som hänför sig till utvecklandet av tele-    de även byggande av ett fjärmät. Av de ekono-
26962:        trafiken, samt för att riksdagen skall       miska kalkylema framgick även då att nödvän-
26963:        kunna föreläggas en lagproposition om        dig överlappande investering är lönsam i förhål-
26964:        de linjebeslut som gäller beviljandet av     lande till den nytta som konkurrensen ger.
26965:        koncession?                                     Vid beredningen av tidigare koncessionsbeslut
26966:                                                     har byggandet av ett telefjärmät konstaterats
26967:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vara en rationell lösning från samhällsekono-
26968: anföra följande:                                    misk synpunkt endast i fråga om dataöverföring
26969:                                                     och GSM-verksamhet. Om redan gjorda investe-
26970:    Sedan medlet av 1980-talet har i Finland         ringar kan utnyttjas även i annan televerksam-
26971: bedrivits en konkurrensfrämjande telepolitik.       het, är överlappande investeringar givetvis ännu
26972: Verkningama har varit positiva i fråga om både      lönsammare från samhällsekonomisk synpunkt.
26973: teleavgiftema och servicenivån. Vår telepolitik     Enligt trafikministeriets bedömning har det re-
26974: har senast fått erkännande i OECD:s undersök-       dan nu investerats mera i det fjärmät som i fråga
26975: ning av data- och telepolitiken i olika länder.     om dataöverföring och GSM-verksamhet kon-
26976:    I fråga om konkurrensen har flera näringsid-     kurrerar med Tele än vad som ännu bör investe-
26977: kare överlappande verksamhet på samma mark-         ras i utrustning för fjärrtelefon. Den i spörsmålet
26978: nad. Då de gör investeringar är en del av dessa     nämnda tilläggsinvesteringen som av Tele kal-
26979: ofrånkomligen överlappande. Omfattningen av         kylerats till en miljard mark är enligt trafikminis-
26980: överlappande investeringar inom televerksamhe-      teriets uppfattning alldeles för stor.
26981: ten har utretts grundligt senast 1990 vid bered-       Enligt vår lagstiftning harTele rätt att hyra ut
26982: ningen av det i spörsmålet avsedda beslutet om      telenätet till en annan teleinrättning. Telenätets
26983: beviljande av koncession för mobil telefontrafik.   ägare kan dock även själv tillhandahålla tele-
26984: Då kom man till att det från samhällsekonomisk      tjänster i telenätet. Med tanke på användama
26985: synpunkt är rationellt att tillåta två separata     fungerar konkurrensen inte på ett tillfredsstäl-
26986: telenät inom GSM-verksamheten. Sam en följd         lande sätt om endast en av de konkurrerande
26987: av utredningama och på framställning av den         teleinrättningama har rätt att bygga ett telenät.
26988: minister som svarade för kommunikations-            I ett sådant fall fungerar konkurrensen överhu-
26989: förvaltningsärendena och som representerade         vudtaget inte i fråga om denna sektor av tele-
26990: SDP beslöt den dåvarande regeringen enhälligt       verksamheten som medför de allra största kost-
26991: att bevilja såväl Oy Radiolinja Ab som Post- och    nadema. En teleinrättning som har rätt att bygga
26992: televerket koncession för GSM-verksamheten.         ett nät kan genom sin prissättning påverka
26993:    Ett radiotelenät - exempelvis GSM-nätet -        konkurrentens priser.
26994: består av flera delar. Via radio sker endast           I de länder där man gått in för en sådan
26995: förbindelsen mellan basstation och terminal-        lösning finns i regel endast en teleinrättning i
26996: utrustning. Detta är bara en bråkdel av den         monopolställning. Det är inte möjligt att kon-
26997: genomsnittliga sträcka ett telemeddelande fårdas    kurrera under sådana förhållanden utan skyl-
26998: i telenätet. För att ett telemeddelande skall       dighet att överlåta nätet. I Finland skulle en
26999:                                                 1992 vp- KK 177                                               5
27000: 
27001: sådan överlåtelseskyldighet tvärtom vara kon-                   Avsikten är att besluten om tiliåten konkur-
27002: kurrenshämmande.                                             rens inom fjärr- och lokaltelefoni fattas samti-
27003:     1 motsats tili vad som anförts i spörsmålet              digt. Enligt regeringsprogrammet förhåller sig
27004: forefaller de regionala teleinrättningama vara               regeringen positiv tili skapandet av konkurrens
27005: intresserade av televerksamhet även i glesbyg-               inom televerksamheten. Detta gäller såväl fjärr-
27006: den. Detta framgår av de 50 koncessionsansök-                verksamhet som loka! televerksamhet.
27007: ningar för loka! televerksamhet som inlämnats                   De verkningar som integrationen i EG har på
27008: av regionala teleinrättningar och som täcker hela            televerksamheten har dryftats grundligt i flera
27009: landet, inklusive områden med den glesaste be-               sammanhang. Sedan regeringens proposition tili
27010: byggelsen. Om sökandena beviljas koncession                  riksdagen med förslag tili ändring av lagstift-
27011: berörs de enligt telelagen av tjänsteplikt inom              ningen om telekommunikation (RP 227/1991
27012: hela sitt verksamhetsområde och gentemot samt-               rd), som är under behandling i riksdagen, har
27013: liga invånare där. Genom koncessionsvilikoren                trätt i kraft motsvarar vår telelagstiftning EG:s
27014: kan teleinrättningamas lagstadgade tjänsteplikt              normer. 1 regeringspropositionen ingår en be-
27015: inte åsidosättas.                                            dömning av hur televerksamheten påverkas av
27016:      1 spörsmålet hänvisas tili att koncessions-             EG. Regeringens bedömning av ärendet avlåts
27017: lösningen ökar arbetslösheten och konstateras att            inom kort tili riksdagen för behandling i sam-
27018: det i värsta fall kan leda tili att 3 000 personer blir      band med en regeringsproposition som gäller
27019: arbetslösa vid Tele. Personalproblemen vid Tele              ikraftträdandet av EES-avtalet.
27020: beror dock inte på aktuella och inte heller på andra            1 samband med frågan om tiliåten konkurrens
27021:  koncessionslösningar. Sysselsättningskostnadema             bör Teles ställning som statens teleinrättning
27022: for de i spörsmålet nämnda 3 000 personeroa vid              omvärderas. Regeringen behandlar redan i vår
27023:  Tele är ca 600 milj. mark per år. Tele har uppskat-         ett förslag som bl.a. går ut på att lindra redovis-
27024:  tat att omsättningen i fråga om fjärrtelefoner i år         ningskravet i fråga om Post- och televerket och
27025:  uppgår tili 850 milj. mark och har offentligt               att vidta vissa andra åtgärder. Det är uppenbart
27026:  meddelat att fjärrsamtalsavgiftema ytterligare kan          att man under de närmaste åren dessutom måste
27027:  reduceras väsentligt jämfört med nuläget. På basis          överlägga huruvida Tele bör bolagiseras för att
27028:  av dessa siffror kan det beräknas att dessa 3 000           trygga dess konkurrensmöjligheter i den snabba
27029:  personer inte behöver sägas upp ens i det fall att          utvecklingen inom televerksamheten. Ä ven dessa
27030:  Tele inte beviljas tilistånd tili fjärrtelefoni. Rege-      åtgärder vore nödvändiga oberoende av de be-
27031:  ringen har givetvis for avsikt att ge Tele tillstånd tili   slut som kommer att fattas i fråga om konkur-
27032:  fjärrtelefoni även efter det att konkurrens blir            rens inom fjärrtelefoni.
27033:  tillåten på området.                                           Med hänvisning tili vad som sagts ovan anser
27034:      Det bör dessutom beaktas att ett nytt företag           regeringen att en särskild totalutredning om
27035:  på marknaden innebär ökade sysselsättnings-                 utvecklandet av televerksamheten inte är nöd-
27036:  möjligheter. Om koncessionsfrågan löses så att              vändig i detta skede. Då koncessionema beviljas
27037:  konkurrensen införs stegvis inom loppet av någ-             av statsrådet med stöd av telelagen, anser rege-
27038:  ra år och även Teles rätt tililokal televerksam-            ringen att det inte heller är möjligt att tili
27039:  het utvidgas, kan alla de av Teles anpassnings-             riksdagen avlåta en i spörsmålet avsedd proposi-
27040:  problem som förorsakas av denna lösning före-               tion.
27041:  byggas.
27042:       Helsingfors den 12 juni 1992
27043: 
27044:                                                                               Trafikminister Ole Norrback
27045:                                                1992vp
27046: 
27047: Kirjallinen kysymys 178
27048: 
27049: 
27050: 
27051: 
27052:                                   Nyby ym.: Takausvelallisten aseman parantamisesta
27053: 
27054: 
27055: 
27056:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27057: 
27058:    Lama, konkurssit ja suurtyöttömyys ovat joh-      maksattamiseen väärillä ihmisillä ja laman syve-
27059: taneet siihen, että yhä useammat yksittäiset hen-    nemiseen entisestään.
27060: kilöt ovat joutuneet kohtuuttomiin vaikeuksiin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27061: sen vuoksi, että he ovat taanneet sukulaistensa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27062: taikka tuttaviensa lainoja - lainoja, jotka on       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27063: alun perin otettu perusteltuihin ja realistisiin     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27064: hankkeisiin jopa yhteiskunnan rohkaisemana.
27065:    Nyt konkurssien ja työttömyyden vuoksi                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27066: maksamatta jääneet velat ovat kaatuneet takaa-              ryhtyä takaajan aseman parantamiseksi
27067: jien niskoille. Monet takausvelalliset ovat joutu-          siten, että hänen oikeusturvansa suhtees-
27068: neet omaisuuttaan pantaten ottamaan suuria                  sa velkojaan ja päävelalliseen paranee ja
27069: lainoja, eikä korkovähennyksiä luonnollisesti-              että päävelallisen konkurssin tai työttö-
27070: kaan voida käyttää.                                         myyden vuoksi kohtuuttomaan asemaan
27071:    Takausvelallisten heikko asema suhteessa vel-            joutuneiden takausvelallisten asemaa
27072: kojaan ja päävelalliseen johtaa laman laskujen              voitaisiin yksittäistapauksissa lieventää?
27073: 
27074:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
27075: 
27076:                      Mats Nyby                                       Kari Rajamäki
27077: 
27078: 
27079: 
27080: 
27081: 220051L
27082: 2                                          1992 vp- KK 178
27083: 
27084: 
27085: 
27086: 
27087:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27088: 
27089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          dellaan velallisen velan maksamisesta. Tämä
27090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vastuu voi johtaa siihen, että takaaja joutuu
27091: olette 28 päivänä huhtikuuta 1992 toimittanut           tällaisen velan suorittaakseen muuttamaan mui-
27092: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle vastat-        den varojen puuttuessa rahaksi asunto-omaisuu-
27093: tavaksi kansanedustaja Nybyn ym. näin kuulu-            tensa. Mainitussa velkajärjestelyä koskevassa
27094: van kirjallisen kysymyksen n:o 178:                     lakiehdotuksessa on pyritty ehkäisemään ta-
27095:                                                         kausvastuusta aiheutuvia kohtuuttomia seu-
27096:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          rauksia. Tämän vuoksi ehdotus sisältää sään-
27097:        ryhtyä takaajan aseman parantamiseksi            nöksiä, joiden perusteella takausvelalliselle voi-
27098:        siten, että hänen oikeusturvansa suhtees-        taisiin ilman velkajärjestelyä erityisessä menette-
27099:        sa velkojaan ja päävelalliseen paranee ja        lyssä vahvistaa maksuohjelma takausvelasta.
27100:        että päävelallisen konkurssin tai työttö-           Edellytyksenä tällaiselle takausvastuun järjes-
27101:        myyden vuoksi kohtuuttomaan asemaan              telylle on ehdotuksen mukaan se, että velallinen
27102:        joutuneiden takausvelallisten asemaa             ei kykene maksamaan velkaansa viivytyksettä,
27103:        voitaisiin yksittäistapauksissa lieventää?       ilman että hänen kohtuullista tarvettaan vastaa-
27104:                                                         va asuntonsa tai muuta perusturvaansa kuulu-
27105:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vaa omaisuuttaan olisi muutettava rahaksi. Jär-
27106: vasti seuraavaa:                                        jestely olisi mahdollinen myös, vaikka takaajalla
27107:                                                         ei ole asunto-omaisuutta. Lisäksi edellytyksenä
27108:    Oikeusministeriössä valmistui noin kuukausi          olisi, että velka saadaan tällä tavoin maksetuksi
27109: sitten ehdotus luonnollisen henkilön velkaneu-          kokonaan eikä maksuohjelma vaaranna takaus-
27110: vontaa ja velkajärjestelyä koskevaksi lainsää-          sitoumuksen antajan muiden sitoumusten täyt-
27111: dännöksi. Luonnollisen henkilön velkajärjeste-          tämistä.
27112: lyn tavoitteena on, että velkaongelmiin joutunut           Takausvelkaa koskevaa maksuohjelmaa vah-
27113: yksityishenkilö kykenisi korjaamaan taloudelli-         vistettaessa ei puututtaisi takaajan muihin vel-
27114: sen tilanteensa. Ehdotukseen sisältyy säännök-          koihin. Takausvelkaa koskevan maksuohjelman
27115: siä, jotka toteutuessaan voisivat parantaa myös         kesto olisi enintään viisi vuotta, paitsi jos velan
27116: takaussitoumuksen antaneen velallisen asemaa.           alkuperäinen maksuaika on ollut viittä vuotta
27117:    Velkajärjestelyssä henkilön maksuvelvoitteet         pidempi. Jos takaaja ei kykene maksamaan ta-
27118: korvattaisiin tuomioistuimen vahvistamalla              kausvelkaa maksuohjelman mukaisesti, hänellä
27119: maksuohjelmalla, joka vastaa velallisen maksu-          olisi mahdollisuus hakea velkajärjestelyä.
27120: kykyä. Velkajärjestelyssä velkoihin voitaisiin so-          Oikeusministeriössä on valmistunut tammi-
27121: veltaa erilaisia keinoja. Ensi sijassa tulisi ratkai-   kuussa ehdotus yrityksen saneerausta koskevak-
27122: sua hakea järjestämällä velalliselle lisää maksu-       si lainsäädännöksi. Tässä esitysehdotuksessa on
27123: aikaa, määräämällä maksusuoritukset ensin ve-           rajoitettu velkojan oikeutta periä saneerausvel-
27124: lan pääoman ja sitten luottokustannusten lyhen-         kaa takaajalta silloin, kun takaus on annettu
27125: nykseksi sekä alentamalla jäljellä olevan velan         muussa kuin liike- tai siihen verrattavassa toi-
27126: luottokustannuksia. Viimesijaisena keinona vel-         minnassa. Yrityksen saneerausmenettelyssä voi-
27127: kajärjestelyssä voitaisiin alentaa maksamatta           taisiin takaajalle vahvistaa hänen vaatimukses-
27128: olevan velan, luottokustannusten tai viivästys-         taan takausvelkaa koskeva maksuohjelma nou-
27129: koron määrää. Näitä velkajärjestelyn keinoja            dattaen soveltuvin osin luonnollisen henkilön
27130: voitaisiin kaikkia soveltaa takaussitoumuksesta         velkajärjestelystä annetun lakiehdotuksen sään-
27131: aiheutuviin velkoihin. Velalliselle vahvistettava       nöksiä.
27132: maksuohjelma voisi kestää enintään viisi vuotta             Ehdotus luonnollisen henkilön velkaneuvon-
27133: tietyin poikkeuksin.                                    taa ja velkajärjestelyä koskevaksi lainsäädän-
27134:    Nykyisin takaussitoumuksen antanut henkilö           nöksi on parhaillaan lausunnolla. Lausuntoaika
27135: vastaa kaikella ulosmittauskelpoisella omaisuu-         päättyy kesäkuussa. Yrityksen saneerausmenet-
27136:                                       1992 vp- KK 178                                             3
27137: 
27138: telyä koskevasta esitysehdotuksesta lausunnot    lua jatketaan kiireellisesti niin, että ne olisivat
27139: on jo saatu ministeriöön. Ehdotusten valmiste-   eduskunnan käsiteltävinä syksyllä 1992.
27140:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1992
27141: 
27142:                                                                Oikeusministeri Hannele Pokka
27143: 4                                          1992vp- KK178
27144: 
27145: 
27146: 
27147: 
27148:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
27149: 
27150:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               I detta nu svarar den som iklätt sig en bor-
27151: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gensförbindelse med hela sin utmätningsbara
27152: den 28 april 1992 till vederbörande medlem av          egendom för att skulden betalas. Detta ansvar
27153: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      kan leda till att borgensmannen i brist på andra
27154: dagsman Nyby m.fl. undertecknade skriftliga            tillgångar blir tvungen att realisera sin bostads-
27155: spörsmål nr 178:                                       egendom. I det ovan nämnda lagförslaget om
27156:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        skuldsanering har man försökt förhindra att en
27157:         ta för att förbättra borgensmannens            borgensförbindelse får orimliga följder. Försla-
27158:         situation så att hans rättsskydd i förhål-     get innehåller därför stadganden på basis av
27159:         lande tili borgenären och huvudgäldenä-        vilka ett program för betalning av borgensskul-
27160:         ren stärks och den oskäliga situation som      den kan fastställas för borgensmannen genom ett
27161:         han försätts i om huvudgäldenären går i        speciellt förfarande utan skuldsanering.
27162:         konkurs eller blir arbetslös i enskilda fall        En förutsättning för ett sådant arrangemang
27163:         skall kunna lindras?                           för borgensförbindelser är enligt förslaget att
27164:                                                        gäldenären inte utan dröjsmål kan betala sin
27165:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           skuld utan att behöva realisera sin bostad, som
27166: följande:                                              motsvarar hans rimliga behov, eller någon annan
27167:                                                        egendom som hör till hans bastrygghet. Arrange-
27168:    För cirka en månad sedan lades påjustitiemi-        manget är möjligt också om borgensmannen inte
27169: nisteriet fram ett förslag till lagstiftning om        äger någon bostad. En annan förutsättning är att
27170: skuldrådgivning och skuldsanering för naturliga        hela skulden kan betalas på detta sätt och att
27171: personer. Syftet med skuldsaneringen för natur-        betalningsprogrammet inte äventyrar uppfyllan-
27172: liga personer är att en privatperson som har fått      det av andra förbindelser som borgensmannen
27173: problem med sina skulder skall kunna rätta till        har iklätt sig.
27174: sin ekonomiska situation. I förslaget ingår stad-           När programmet för betalning av borgens-
27175: ganden som kan förbättra situationen också för         skulden fastställs, beaktas inte borgensmannens
27176: en gäldenär som har iklätt sig en borgensförbin-       andra skulder. Betalningsprogrammet kan
27177: delse.                                                 sträcka sig över högst fem år, utom i de fall då
27178:    Inom ramen för skuldsaneringen skall enligt         den ursprungliga betalningstiden har varit längre
27179: förslaget betalningsförpliktelser ersättas med         än fem år. Om borgensmannen inte kan betala
27180: ett betalningsprogram som fastställs av en             borgensskulden enligt betalningsprogrammet,
27181: domstol och som beaktar gäldenärens betal-             harhan möjlighet att söka skuldsanering.
27182: ningsförmåga. Inom skuldsaneringen kan olika               På justitieministeriet har i januari lagts fram
27183: metoder tillämpas på skuldema. I första hand           ett förslag till lagstiftning om företagsrekon-
27184: skall en lösning försöka nås genom att gälde-          struktion. I detta propositionsförslag har borge-
27185: nären ges längre betalningstid, genom att              närens rätt att indriva en saneringsskuld hos
27186: bestämma att betalningama först avkortar               gäldenären begränsats till sådana fall i vilka
27187: skuldkapitalet och därefter kreditkostnadema           borgen har ställts inom någon annan verksamhet
27188: samt genom att sätta ner kreditkostnadema för          än affårs- eller motsvarande verksamhet. Inom
27189: den återstående skulden. Som en sista utväg            förfarandet för rekonstruktion av företag kan på
27190: kan beloppet av den utestående skulden, kre-           borgensmannens yrkande fastställas ett program
27191: ditkostnadema eller dröjsmålsräntan sättas ner         för betalning av borgensskulden med iakttagan-
27192: inom ramen för skuldsaneringen. Alla dessa             de av tillämpliga delar av stadgandena i lagför-
27193: skuldsaneringsmetoder kan tillämpas på skul-           slaget om skuldsanering för naturliga personer.
27194: der som har uppstått till följd av borgensför-             Förslaget tilllagstiftning om skuldrådgivning
27195: bindelser. Enligt förslaget kan ett sådant be-         och skuldsanering är för närvarande på remiss.
27196: talningsprogram för gäldenärer med vissa               Remisstiden går ut i juni. Utlåtandena om för-
27197: undantag omfatta högst fem år.                         slaget tilllag om förfan.dde för rekonstruktion
27198:                                        1992 vp- KK 178                                            5
27199: 
27200: av företag har redan inkommit tili ministeriet.    ordning så att de skall kunna behandlas i riksda-
27201: Beredningen av förslagen fortsätter i brådskande   gen på hösten 1992.
27202:      Helsingforsden 3 juni 1992
27203: 
27204:                                                                 Justitieminister Hannele Pokka
27205:                                                1992 vp
27206: 
27207: Kirjallinen kysymys 179
27208: 
27209: 
27210: 
27211: 
27212:                                   Vistbacka: Maantien n:o 6991 peruskorjauksen aloittamisesta tie-
27213:                                       osuudella Vasunmäki-Mikkilä
27214: 
27215: 
27216:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27217: 
27218:    Maantien n:o 6991 välillä Vasunmäki-Mik-          Vasunmäen-Mikkilän tieosalta kustannusarvio
27219: kilä (Länsirannantie) peruskorjaushankkeesta         on tämän päivän hintatasossa n. 10 miljoonaa
27220: ovat suunnitelmat olleet valmiina jo pidemmän        markkaa. Tarkoitukseen tulisi saada aloitus-
27221: aikaa. Lisäksi hanke on sisältynyt Vaasan tiepii-    määrärahat mahdollisimman pikaisesti, koska
27222: rin hankesuunnitelmiin ja hankkeesta on oman         tiesuunnitelma on tiehallituksessa suunnitelman
27223: lausuntonsa antanut myös Kuortaneen kunnan-          vahvistamiskäsittelyssä ja saatavissa siten muu-
27224: hallitus. Näin ollen tien perusparannus olisi        taman viikon sisällä.
27225: mahdollista toteuttaa varsin nopeasti.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27226:    Tällä hetkellä kyseinen tie on erittäin huonos-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27227: sa kunnossa, niin että keväisin ja syksyisin se on   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27228: lähes liikennöintikelvoton. Tien varrella asuu       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27229: runsaasti ihmisiä siten, että kaiken kaikkiaan
27230: vakituisia asukkaita on n. 260 ja lisäksi 70                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
27231: vapaa-ajan asunnoissa satunnaisesti asuvia hen-             miin maantien n:o 6991 välillä Vasunmä-
27232: kilöitä. Näin ollen tien käyttö on melko runsasta           ki-Mikkilä (Länsirannantie) peruskor-
27233: ja sen huono kunto vaikeuttaa alueen asukkai-               jauksen pikaiseksi aloittamiseksi ja mää-
27234: den jokapäiväistä elämää merkittävästi.                     rärahojen varaamiseksi tarkoitukseen jo
27235:    Maantien n:o 6991 peruskorjaussuunnitelman               kuluvan vuoden aikana?
27236: 
27237:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1992
27238: 
27239:                                           Raimo Vistbacka
27240: 
27241: 
27242: 
27243: 
27244: 220051L
27245: 2                                       1992vp- KK179
27246: 
27247: 
27248: 
27249: 
27250:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27251: 
27252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lä on kantavuudeltaan heikko, routiva ja sora-
27253: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       päällysteinen. Tieosuudella ei ole viime vuosina
27254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kuitenkaan ollut painorajoitusta. Liikennemää-
27255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          rä on 110---240 ajoneuvoalvrk, josta raskasta
27256: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       liikennettä on 8 %. Liikennemäärät ovat siis
27257: sen n:o 179:                                        varsin pieniä.
27258:                                                        Vaasan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitel-
27259:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-   massa tien parantaminen on esitetty aloitetta-
27260:         miin maantien n:o 6991 välillä Vasunmä-     vaksi vuonna 1994 perustienpidon määrärahoil-
27261:         ki-Mikkilä (Länsirannantie) peruskor-       la. Hankkeen tiesuunnitelma on valmistunut
27262:         jauksen pikaiseksi aloittamiseksi ja mää-   vuonna 1985 ja sen kustannusarvio on 10,2 milj.
27263:         rärahojen varaamiseksi tarkoitukseen jo     mk.
27264:         kuluvan vuoden aikana?                         Huomioon ottaen tiedossa olevat vuoden
27265:                                                     1993 perustienpidon määrärahakehykset hank-
27266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        keen aikaistaminen edellä esitetystä ei ole mah-
27267: vasti seuraavaa:                                    dollista tienpidon määrärahoilla. Ainoa mahdol-
27268:                                                     lisuus päästä aikaisemmin töihin olisi työllisyys-
27269:     Maantie n:o 6991 välillä Vasunmäki-Mikki-       rahojen saaminen hankkeelle.
27270: 
27271:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
27272: 
27273:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
27274:                                         1992 vp- KK 179                                             3
27275: 
27276: 
27277: 
27278: 
27279:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
27280: 
27281:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         grusbelagda vägen tjälar lätt. Under de sista åren
27282: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tili    har vägavsnittet inte haft någon viktbegräns-
27283: vederbörande medlem av statsrådet översänt          ning. Trafiktätheten är 110-240 fordon per
27284: avskrift av f6ljande av riksdagsman Raimo Vist-     dygn, av vilka andelen tung trafik är 8 %. Trafik-
27285: backa undertecknade spörsmål nr 179:                mängdema är således rätt så små.
27286:                                                        1 planen för verksamhet och ekonomi i Vasa
27287:           Åmnar Regeringen vidta skyndsamma         vägdistrikt föreslås att anslagen för grund-
27288:        åtgärder för att inleda reparationema av     väghållning används för förbättringsarbeten
27289:        landsväg nr 6991 på vägavsnittet Vasun-      som skall inledas 1994. Vägplanen för projektet
27290:        mäki-Mikkilä (Länsirantavägen) och           gjordes 1985 och kostnadsberäkningen för den
27291:        för att reservera anslag för detta ändamål   är 10,2 miljoner mark.
27292:        redan under innevarande år?                     Med beaktande av ramama för anslagen 1993
27293:                                                     är det på basis av det ovan sagda inte möjligt att
27294:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tidigarelägga projektet genom att använda an-
27295: anföra följande:                                    slagen för väghållning. Den enda möjligheten att
27296:                                                     inleda arbetena tidigare vore att få sysselsätt-
27297:  Landsväg nr 6991 på vägavsnittet Vasun-            ningsmedel för projektet.
27298: mäki-Mikkilä har en svag bärförmåga. Den
27299: 
27300:      Helsingfors den 21 maj 1992
27301: 
27302:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
27303:                                                 1992 vp
27304: 
27305: Kirjallinen kysymys 180
27306: 
27307: 
27308: 
27309: 
27310:                                    Vuoristo ym.: Työttömyyden hinnasta
27311: 
27312: 
27313: 
27314:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27315: 
27316:     Työttömyys maassamme on ollut ja pysyväis-        työttömyyttä torjuvat keinot edullisemmiksi.
27317: luonteisesti tuntuu jäävän kohtuuttoman kor-          Kysymys on itse asiassa markkinamekanismiin
27318: kealle tasolle. Kansalaisten oikeustajun mukai-       liittyvästä lamankatkaisuautomaatista, jonka
27319: sesti tilanne on perustuslain vastainen ja vaatisi-   tulisi antaa toimia. Työttömyys on tulossa niin
27320: kin valtiovallalta tykkänään toisenlaista otetta      kalliiksi, että on edullisempaa torjua se" (s. 50).
27321: kuin nykyisellä hallituksella on ollut.                   Aivan samansuuntaisesti työllistämisen edul-
27322:     Mielestämme hallitus ei ole oivaltanut työttö-    lisuudesta ja sille vaihtoehtoisen työttömyyden
27323: myyden aiheuttamia moninaisia seuraamuksia            todellisesta hinnasta kertoo ruohonjuuritason
27324: eikä laskelmissaan ole tuonut esiin työttömyy-        tutkimus Raumalta.
27325: den todellisia kustannuksia.                              Rauman Tyke-Tuotteen johtaja Ilkka Niini-
27326:     Samoin aktiivisen työllistämisen ja passivoi-     kangas laski suojatyön vaihtoehtokustannukset
27327: van työttömyyden vertailu on jäänyt valtiova-         johtamassaan 57 ihmisen yrityksessä. Rauman
27328: rainministerin sen kaltaisten heittojen varaan,       sosiaali- ja työvoimaviranomaiset ovat laskelmat
27329: kuin että "pelkän työttömyyskorvauksen varas-         tarkistaneet ja myöntäneet ne oikeiksi. Tulos on,
27330:  sa eläminen on valtion kannalta halvempaa kuin       että suojatyön vaihtoehtoiskustannukset ovat
27331: ihmisten työllistäminen" (19.2.1992).                 yhteiskunnalle laskennallisesti yli 2,5 miljoonaa
27332:     Tutkija Kari Hietala on tehnyt tutkimuksen        markkaa vuodessa edullisemmat kuin "korvaus-
27333:  työministeriön rahoittamana työttömyyden kus-        ten" maksaminen. Puhumattakaan työn tekemi-
27334:  tannuksista (Työpoliittinen tutkimus nro 24).        sen muusta merkityksestä.
27335:  Tutkimuksessa arvioidaan työttömyydestä ai-              Olemme siis sitä mieltä, että työtä kannattaa
27336:  heutuvia kustannuksia kansantaloudelle, julki-       tehdä ja teettää. Työttömyys tulee kalliiksi, se
27337:  selle vallalle ja valtiontaloudelle, kustannusten    kannattaa torjua.
27338:  riippuvuutta työttömyysasteesta, keskimääräis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27339:  ten kustannusten ja rajakustannusten riippu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27340:  vuutta työttömien määrästä sekä työllistävien        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27341:  keinojen tehokkuutta.                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27342:     Hietalan tutkimus päättyy kappaleeseen, joka
27343:  on syytä lainata tähän:                                         Mihin ja minkälaisiin laskelmiin passi-
27344:      "Työttömyyden kasvaessa työttömyyden hin-               voivan työttömyyden edullisuudesta Hal-
27345:  ta nousee rajusti. 90-luvun alun lamavaiheen                litus perustaa käsityksensä, josta yksi
27346:  työttömyys on aivan eri ilmiö kuin mitä oli 80-             kuvaava ilmentymä on kysymyksemme
27347:  luvun lopun korkeasuhdanteen aikainen työttö-               perusteluissa mainittu valtiovarainminis-
27348:  myys. Työttömyyden hinnan nousu tekee myös                  terin lausahdus?
27349: 
27350:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1992
27351: 
27352:                      Raimo Vuoristo                                   Heikki Rinne
27353: 
27354: 
27355: 
27356: 
27357:  220051L
27358: 2                                          1992 vp -    KK 180
27359: 
27360: 
27361: 
27362: 
27363:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27364: 
27365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rin toimintaedellytysten turvaaminen. Julkinen
27366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sektori on aiemmin imenyt huomattavan osan
27367: olette 29 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-         työvoiman lisäyksestä ja aiheuttanut erityisesti
27368: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        teollisuudelle työvoiman saatavuusongelmia.
27369: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Nyt kun julkinen sektori tehostaa toimintojaan,
27370: Vuoriston ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sopii kuvaan huonosti, että työttömänä olevia
27371: myksestä n:o 180:                                       pitkäaikaistyöttömiä pyrittäisiin sijoittamaan ti-
27372:                                                         lapäisesti myös niihin virastoihin ja laitoksiin,
27373:             Mihin ja minkälaisiin laskelmiin passi-     jotka kaiken aikaa vähentävät työvoimaansa.
27374:         voivan työttömyyden edullisuudesta Hal-            Suojatyön edistäminen on kohtuullisessa
27375:         litus perustaa käsityksensä, josta yksi         määrin järkevää. Mitä enemmän sitä lisätään,
27376:         kuvaava ilmentymä on kysymyksemme               sitä suuremmaksi kasvaa kuitenkin myös vaara,
27377:         perusteluissa mainittu valtiovarainminis-       että se alkaa korvata "normaalia" työllisyyttä ja
27378:         terin lausahdus?                                vinouttaa yritysten välistä kilpailua. Lopputu-
27379:                                                         loksena voi olla, että yhteiskunnan panostukses-
27380:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ta huolimatta työllisyyden nettolisäys jää margi-
27381: vasti seuraavaa:                                        naaliseksi.
27382:                                                            Pelkällä fmanssipolitiikalla ei voida turvata
27383:    Kysymyksentekijät katsovat hallituksen työl-         täystyöllisyyttä, sillä velkaantumisen tie ei ole
27384: lisyyspolitiikan olevan passivoivaa ja peräävät         kestävä. Suuri vaihtotaseen alijäämä ja julkinen
27385: tämän edullisuudesta laskelmia. Lisäksi he viit-        velkaantumisemme ei kerta kaikkiaan anna tilaa
27386: taavat valtiovarainministerin 19.2.1992 esittä-         nykyistä elvyttävämmälle vanhakantaiselle ta-
27387: mään näkemykseen pelkän työttömyyskorvauk-              louspolitiikalle, jossa julkisen sektorin välitön tai
27388: sen saannin ja työllistämisen välisestä valtion-        välillinen työllistävä merkitys korostuisi. Lisäel-
27389: taloudellisesta edullisuudesta.                         vytys johtaisi velanoton kasvuun ja sitä kautta
27390:    Hallituksen mielestä kysymyksentekijät osoit-        entistä korkeampaan korkotasoon, jolloin yksi-
27391: tavat vihjailevaa populismia vakavassa asiassa,         tyisen sektorin työllistämismahdollisuudet heik-
27392: eivätkä omalta osaltaan esitä yhtään rakentavaa         kenisivät elvytyksestä aiheutuvaa työllisyyden
27393: tai käyttökelpoista vaihtoehtoa työttömyyden            lisäystä enemmän.
27394: määrän todelliseksi pienentämiseksi.                       Parasta lisäelvytystä on talouspolitiikan us-
27395:    Valtion työllisyyspoliittisilla erityistoimilla on   kottavuuden säilyttäminen: vaihtotaseen vajeen
27396: varsin rajallinen vaikutus työllisyyden kokonais-       ja velanoton vähentämisen sekä avoimen sekto-
27397: tasoon. Enimmillään erityistoimien piirissä on          rin kilpailukyvyn turvaamisen kautta korkotaso
27398: ollut noin 100 000 henkeä eli vain 4% työvoi-           alenee, ja tällöin myös työllisyys alkaa terveellä
27399: masta.                                                  ja kestävällä tavalla elpyä. Tärkeää olisi, että
27400:    Toimenpiteiden suuntaamisella on toki pys-           investointiemme rahoittamiseksi saadaan aiem-
27401: tytty merkittävästi lieventämään työttömyyden           paa enemmän myös ulkomaista pääomaa. Tämä
27402: alueellisia eroja, pitkäaikais- sekä nuorisotyöttö-     ei onnistu, ellei markkinoittemme vakauteen us-
27403: myyttä. Hallitus korostaa nykytilanteessa työ-          kota.
27404: harjoittelun ja koulutuspoliittisten toimien tär-          Viime syksyn talouspoliittiset ratkaisut paran-
27405: keyttä. Nämä toimet ovat kestävä sijoitus tule-         sivat avoimen sektorin kilpailukykyä jopa vii-
27406: vaisuuteen, ja lisäksi ne ovat valtiontaloudelli-       denneksen. Hintakilpailukyvyn paraneminen on
27407: sesti edullisia verrattuna investointipoliittisiin      lisännyt jo kokonaisvientiämme merkittävästi, ja
27408: työllistämisvaihtoehtoihin. Esimerkiksi nuorten         tuotantoedellytysten paraneminen näkyy työlli-
27409: työharjoitteluun panostetaan tänä kesänä aiem-          syydessäkin muutaman kuukauden viipeellä. On
27410: paa enemmän.                                            kuitenkin erittäin todennäköistä, että työttö-
27411:    Hallituksen työllisyyspolitiikan perusajatuk-        myysaste pysyy Suomessa, kuten myös muissa
27412: sena on kuitenkin ennen kaikkea avoimen sekto-          Euroopan maissa totuttua selvästi korkeampana
27413:                                         1992 vp -   KK 180                                          3
27414: 
27415: myös lähivuosina. Kiristyvä kansainvälinen kil-     ka aikaansaaminen vaatii yritystemme omaeh-
27416: pailu merkitseekin sitä, että hintakilpailukykym-   toista ja jatkuvaa tuotekehitystä sekä toiminto-
27417: me lisäksi tarvitsemme yhä enemmän myös tuot-       jen tehostamista.
27418: teittemme reaalista kilpailukykyä -laatua, jon-
27419: 
27420:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1992
27421: 
27422:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27423: 4                                        1992 vp -   KK 180
27424: 
27425: 
27426: 
27427: 
27428:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27429: 
27430:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Grundtanken i regeringens sysselsättningspo-
27431: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       litik är dock framför allt att trygga den öppna
27432: den 29 april 1992 till vederbörande medlem av        sektorns verksamhetsförutsättningar. Den of-
27433: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    fentliga sektorn har tidigare sugit åt sig en stor
27434: dagsman Vuoristo m.fl. undertecknade spörsmål        del av ökningen av arbetskraften och åsamkat i
27435: nr 180:                                              synnerhet industrin problem att få arbetskraft.
27436:                                                      Eftersom den offentliga sektorn effektiverar sin
27437:           På vilka och hurudana kalkyler grun-       verksamhet, passar det dåligt in i bilden att
27438:        dar sig Regeringens åsikt att en passive-     tillfälligt försöka placera långtidsarbetslösa även
27439:        rande arbetslöshet är fördelaktig, vilken     vid sådana ämbetsverk och inrättningar som
27440:        betecknas av fmansministerns yttrande         hela tiden minskar sin arbetskraft.
27441:        som nämns i motiveringen till vårt spörs-         Det är klokt att främja skyddsarbete i skälig
27442:        mål?                                          utsträckning. Ju mera skyddsarbetet ökas, desto
27443:                                                      större blir dock risken att det börjar ersätta
27444:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        "normal" sysselsättning och snedvrider konkur-
27445: anföra följande:                                     rensen mellan företagen. Slutresultatet kan vara
27446:                                                      att nettoökningen av sysselsättningen trots sam-
27447:    Spörsmålsställarna anser att regeringens sys-     hällets insats blir marginell.
27448: selsättningspolitik är passiverande och efterlyser       Finanspolitiken kan inte ensam trygga full
27449: kalkyler över fördelaktigheten hos detta. Vidare     sysselsättning, eftersom en väg som går via
27450: hänvisar de till den åsikt som finansministern       skuldsättning inte är hållbar. Ett stort unders-
27451: framförde 19.2.1992 om fördelaktigheten med          kott i bytesbalansen och vår offentliga skuldsätt-
27452: att endast lyfta arbetslöshetsersättning å ena       ning ger helt enkelt inte utrymme för en ålder-
27453: sidan och sysselsättningen å andra sidan sett ur     domlig, mera stimulerande ekonomisk politik
27454: statsekonomisk synvinkel.                            där den offentliga sektorns indirekta eller direkta
27455:    Regeringen anser att spörsmålsställarna ger       betydelse inom sysselsättningen betonas. En
27456: prov på en insinuerande populism i en allvarlig      ökad stimulans leder till ökade skulder och
27457: sak medan de själva inte kommer med ett enda         därmed till en ännu högre räntenivå, varvid
27458: konstruktivt eller användbart alternativ till en     sysselsättningsmöjligheterna inom den privata
27459: faktisk minskning av arbetslöshetens omfatt-         sektorn försämras mera än sysselsättningen ökar
27460: ning.                                                på grund av stimulansåtgärderna.
27461:    Statens sysselsättningspolitiska specialåtgär-        Den bästa ökade stimulansen är att bibehålla
27462: der har en synnerligen begränsad effekt på sys-      den ekonomiska politikens trovärdighet: om
27463: selsättningens totala omfattning. Som mest har       underskottet i bytesbalansen och skuldsättning-
27464: ca 100 000 personer, dvs. endast 4% av arbets-       en minskas samt konkurrenskraften inom den
27465: kraften, berörts av specialåtgärderna.               öppna sektorn tryggas sjunker räntenivån och
27466:    Genom att styra åtgärderna har man dock på        då stimuleras även sysselsättningen på ett sunt
27467: ett betydande sätt kunnat lindra regionala skill-    och varaktigt sätt. Det är även viktigt att vi
27468: nader i arbetslösheten, långtids- samt ungdoms-      får mera utländskt kapital för att finansiera
27469: arbetslösheten. Regeringen betonar vikten av         våra investeringar. Detta lyckas inte om det inte
27470: arbetspraktik och utbildningspolitiska åtgärder i    finns tilltro till stabiliteten på den finska
27471: det rådande läget. Sådana åtgärder utgör en          marknaden.
27472: bestående placering i framtiden och dessutom är          De ekonomisk-politiska avgöranden som
27473: de statsekonomiskt förmånliga jämfört med in-        fattades senaste höst förbättrade konkurrens-
27474: vesteringspolitiska sysselsättningsalternativ. I     kraften inom den öppna sektorn med hela en
27475: sommar satsas mera än tidigare t.ex. på arbets-      femtedel. Den förbättrade priskonkurrenskraf-
27476: praktik för ungdomar.                                ten har redan ökat vår totalexport på ett bety-
27477:                                       1992 vp -   KK 180                                         5
27478: 
27479: dande sätt och förbättringen av produktionsfor-   kurrensen innebär även att vi utöver vår priskon-
27480: utsättningama kommer att märkas i sysselsätt-     kurrenskraft allt mer behöver produkter som är
27481: ningen efter några månader. Det är dock mycket    verkligt konkurrenskraftiga- en kvalitet som
27482: sannolikt att arbetslöshetsgraden under de när-   för att uppnås kräver en spontan och ständig
27483: maste åren förblir klart högre än nonnalt i       produktutveckling samt en effektivare verksam-
27484: Finland liksom även i de andra europeiska         het i våra företag.
27485: ländema. Den tilltagande intemationella kon-
27486:      Helsingfors den 2 juni 1992
27487:                                                                   Finansminister Iiro Viinanen
27488:                                                 1992 vp
27489: 
27490: Kirjallinen kysymys 181
27491: 
27492: 
27493: 
27494: 
27495:                                    Väbänäkki: Suomen ja Venäjän välisten kalastussopimusten uudis-
27496:                                       tamisesta
27497: 
27498: 
27499:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27500: 
27501:    Neuvostoliiton kanssa on vanhastaan ollut          oikeuttava lupa. - Nyt kun vuokrasopimuseh-
27502: voimassa kalastussopimuksia, joiden mukaan            dot ja vuokra-alueet ovat uudisteilla, olisi toivot-
27503: suomalaiset kalastajat jo vuosikausia ovat saa-       tavaa, että myös liiallinen byrokratia purettai-
27504: neet käydä kalastamassa, lähinnä lohenpyynnis-        siin, mm. juuri kaksi lupaa/vuosi -periaatteen
27505: sä, Neuvostoliiton puoleisilla vesialueilla Suur-     osalta.
27506: saaresta luoteeseen ja koilliseen. Nämä vuokra-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
27507: alueet ovat olleet ja ovat edelleenkin kolmessa eri   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27508: lohkossa. Vastavuoroisesti ovat neuvostoliitto-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27509: laiset saaneet kalastaa kilohallia Suomen alueve-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27510: siltä.
27511:     Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton aloit-                  Aikooko Hallitus pyrkiä siihen, nyt
27512: teesta on nyttemmin käyty Venäjän ao. viran-                 kun itäisen Suomenlahden kalastusso-
27513: omaisten kanssa neuvotteluja siitä, että suoma-              pimuksia Venäjän kanssa neuvotteluin
27514: laisten käyttämät vuokra-alueet yhdistettäisiin              uudistetaan, että vuokra-alueet Venäjän
27515: yhdeksi kokonaisuudeksi. Vuosien varrella on                 vesialueelia yhdistetään kalastajien toi-
27516: nimittäin koettu haitaksi kolme erillistä aluetta            minnan helpottamiseksi yhdeksi koko-
27517: mm. merenkäynnin sekä niiden käyttöä edellyt-                naisuudeksi ja että samalla supistetaan
27518: tävien vesirajan useiden ylittämisten vuoksi.                vuokra-alueella käyvien suomalaisten
27519: Kalastajien keskuudessa on pidetty toimintaa                 kulkumahdollisuuksia rajoittavaa byro-
27520: hankaloittavana sitä, että vuokra-alueelle kalas-            kratiaa siten, ettei kalastuslupaa vuokra-
27521: tamaan aikovien on kaksi kertaa vuodessa haet-               alueelle tarvitsisi vastaisuudessa hakea
27522: tava Suomen viranomaisilta lupa ko. kalastuk-                kahta kertaa vuodessa ja että paikkakun-
27523: seen ja rajanylitykseen. Itäisimmillä alueilla tar-          talaisten kulkuoikeuksia rajavesillä muu-
27524: vitaan myös erityinen raja-alueilla liikkumiseen             tenkin laajennettaisiin?
27525: 
27526:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1992
27527: 
27528:                                            Matti Vähänäkki
27529: 
27530: 
27531: 
27532: 
27533: 220051L
27534: 2                                        1992 vp -   KK 181
27535: 
27536: 
27537: 
27538: 
27539:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27540: 
27541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       helpottamisesta. Venäjän osapuoli lupasi tutkia
27542: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Suomen ehdotusta ja palata asiaan lähitulevai-
27543: olette 29 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-      suudessa. Vastausta ei kuitenkaan toistaiseksi
27544: jeenne n:o 641 ohella toimittanut valtioneuvos-      ole saatu.
27545: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          Mainittakoon myös, että Suomi ja Venäjä
27546: sanedustaja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta          ovat 23.-24.4.1992 Moskovassa aloittaneet
27547: kirjallisesta kysymyksestä n:o 181:                  Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehtyjä sopi-
27548:                                                      muksia koskevan yleisen kartoituksen. Kartoi-
27549:           Aikooko Hallitus pyrkiä siihen, nyt        tuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä Neu-
27550:        kun itäisen Suomenlahden kalastusso-          vostoliiton Suomen kanssa aikanaan tekemistä
27551:        pimuksia Venäjän kanssa neuvotteluin          valtiosopimuksista on katsottava sellaisenaan
27552:        uudistetaan, että vuokra-alueet Venäjän       voimassa oleviksi Venäjään nähden, mitkä sopi-
27553:        vesialueena yhdistetään kalastajien toi-      mukset vaatisivat muutoksia, ja mitkä puoles-
27554:        minnan helpottamiseksi yhdeksi koko-          taan tulisi kumota tai mahdollisesti korvata
27555:        naisuudeksi ja että samalla supistetaan       uusilla sopimuksilla. Lähtökohtana neuvotte-
27556:        vuokra-alueella käyvien suomalaisten          luille on ollut Venäjän hallituksen ilmoitus siitä,
27557:        kulkumahdollisuuksia rajoittavaa byro-        että Venäjä Neuvostoliiton jatkajavaltiona vas-
27558:        kratiaa siten, ettei kalastuslupaa vuokra-    taa Neuvostoliiton kansainvälisistä sitoumuksis-
27559:        alueelle tarvitsisi vastaisuudessa hakea      ta. Neuvotteluissa oli esillä mm. edellä mainittu
27560:        kahta kertaa vuodessa ja että paikkakun-      kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä tehty sopi-
27561:        talaisten kulkuoikeuksia rajavesillä muu-     mus, jonka voimassaoloaikaa on 24 päivänä
27562:        tenkin laajennettaisiin?                      toukokuuta 1990 jatkettu kymmenellä vuodella.
27563:                                                      Suomen kantana on luonnollisesti, että sopimus
27564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on tarpeellinen ja sen tulee olla voimassa sovitun
27565: vasti seuraavaa:                                     kymmenvuotiskauden, ellei sitä irtisanota sopi-
27566:                                                      muksen irtisanomismääräysten mukaisesti. Ve-
27567:    Suomen kalastusviranomaisten edustajat ovat       näjän osapuoli ei ottanut neuvotteluissa kantaa
27568: alustavasti ottaneet esille Venäjän kalastusviran-   kalastussopimuksen asemaan nykyisissä olosuh-
27569: omaisten kanssa 9.-10.4.1992 Pietarissa käy-         teissa, vaan lupasi esittää näkemyksensä sopi-
27570: missään keskusteluissa kirjallisessa kysymykses-     muskartoituksen toisella kierroksella kesäkuun
27571: sä esitetyn ajatuksen Suomen ja Neuvostoliiton       alussa Helsingissä. Sen jälkeen kun Suomen ja
27572: välillä kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä 13 päi-    Venäjän välisten kalastussopimusten tämänhet-
27573: vänä kesäkuuta 1969 tehdyn sopimuksen (SopS          kinen tilanne on selvitetty, voitaneen kysymys
27574: 24/70) mukaisten vuokra-alueiden yhdistämises-       suomalaisten kalastajien laajemmista oikeuksis-
27575: tä sekä suomalaisten kalastajien alueille pääsyn     ta Venäjän vesialueilla ratkaista.
27576: 
27577:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
27578: 
27579:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
27580:                                           1992 vp -   KK 181                                           3
27581: 
27582: 
27583: 
27584: 
27585:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27586: 
27587:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          råden. Den ryska parten lovade undersöka Fin-
27588: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        lands förslag och återkomma till frågan i en
27589: 641 av den 29 april 1992 till vederbörande            nära framtid. Tills vidare har dock inget svar
27590: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     erhållits.
27591: de av riksdagsman Matti Vähänäkki underteck-              Det kan även nämnas att Finland och Ryss-
27592: nade spörsmål nr 181:                                 land i Moskva 23-24.4.1992 inledde en generell
27593:                                                       kartläggning av överenskommelsema mellan
27594:            Ämnar Regeringen sträva efter, nu då       Finland och Sovjetunionen. Avsikten med kart-
27595:        fiskeriöverenskommelsema för östra             läggningen är att utreda vilka av överenskom-
27596:        Finska viken omförhandlas med Ryss-            melsema mellan Sovjetunionen och Finland som
27597:        land, att arrendeområdena på Rysslands         bör anses gälla som sådana i förhållande till
27598:        vattenområden fårenas med varandra till        Ryssland, vilka överenskommelser som kräver
27599:        en enhet för att underlätta fiskamas arbe-     ändringar och vilka som bör upphävas eller
27600:        te, och att den byråkrati som begränsar        eventuellt ersättas med nya överenskommelser.
27601:        fmländamas möjligheter att röra sig i          Överläggningama har utgått från Rysslands re-
27602:        arrendeområdet samtidigt minskas så att        gerings underrättelse om att Ryssland till följd av
27603:        tillstånd att fiska i arrendeområdet inte      statssuccessionen svarar för Sovjetunionens in-
27604:        behöver sökas två gånger om året i fort-       ternationella förpliktelser. Vid överläggningarna
27605:        sättningen och lokalbefolkningens rätt         behandlades bl.a. nämnda överenskommelse om
27606:        att röra sig i gränsvattnen utvidgas också     fiske och sälfångst, vars giltighetstid förlängdes
27607:        i övrigt?                                      med tio år den 24 maj 1990. Finland anser
27608:                                                       självfallet att överenskommelsen behövs, och
27609:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den bör vara i kraft den överenskomna tioårspe-
27610: anföra följande:                                      rioden om den inte sägs upp enligt överenskom-
27611:                                                       melsens bestämmelser om uppsägning. Vid över-
27612:    Företrädare för Finlands fiskerimyndigheter        läggningarna tog den ryska parten inte ställning
27613: har i sina samtai med Rysslands fiskerimyn-           till fiskeriöverenskommelsens status i dagens
27614: digheter i S:t Petersburg 9-10.4.1992 prelimi-        läge, utan lovade lägga fram sina synpunkter
27615: närt tagit upp den i spörsmålet anförda iden om       under den andra kartläggningsfasen i Helsing-
27616: att fårena de arrendeområden som upptas i             fors i början av juni. När dagens situation i fråga
27617: överenskommelsen den 13 juni 1969 mellan Fin-         om fiskeriöverenskommelsema mellan Finland
27618: land och Sovjetunionen angående fiske och             och Ryssland har utretts, torde frågan om större
27619: sälfångst (24/70), samt om att göra det lättare för   rättigheter för finländska fiskare i ryska vatten
27620: finländska fiskare att få tillträde till dessa om-    kunna avgöras.
27621: 
27622:      Helsingforsden 5 juni 1992
27623: 
27624:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
27625:                                                 1992 vp
27626: 
27627: Kirjallinen kysymys 182
27628: 
27629: 
27630: 
27631: 
27632:                                    Ala-Harja ym.: Mielenterveyslain uudistamisen vaikutuksista lää-
27633:                                        ninoikeuksien työmäärään
27634: 
27635: 
27636:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27637: 
27638:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä     huomiota liian vanhoihin verovalitusasioihin nii-
27639: mielenterveyslain muutosta koskeva hanke. Jos         den viipymisen huomattavaksi lyhentämiseksi.
27640: kaavaillut lainmuutokset tullaan toteuttamaan,           Vaasan lääninoikeuden tilanteeseen vaikuttaa
27641: mielenterveyslain mukainen alistus- ja valitusvi-     myös se, että sen ratkaistavaksi on tullut ja tulee
27642: ranomainen muuttuisi sosiaali- ja terveyshalli-       todennäköisesti vuosittain metsämaiden luoki-
27643: tuksesta lääninoikeudeksi. Mikäli mielenterveys-      tuksista tehtyjä valituksia, joita ei kaikissa lää-
27644: lakia tältä osin aiotaan muuttaa, olisi ensiksi       ninoikeuksissa ole vireillä. Nämä valitukset vaa-
27645: huolehdittava siitä, että lisätehtäviä saaneelle      tivat paljon aikaa ja työvoimaa.
27646: viranomaiselle taataan uusien tehtävien hoitami-         Vaasan lääninoikeuden erityispiirre on myös
27647: seen tarvittavat resurssit.                           se, että asioista noin neljäsosa on ruotsinkieli-
27648:     Nämä muutokset aiheuttaisivat erityisiä pai-      siä. Muut lääninoikeudet ovat joko yksikielisiä
27649: neita Vaasan lääninoikeuteen. Ne lisäisivät sosi-     tai ruotsinkielisten asioiden osuus niissä on
27650: aali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan          prosentuaalisesti vähäinen. Ellei näiden mah-
27651: Vaasan lääninoikeuden asioiden määrää vuosit-         dollisten lainmuutosten yhteydessä Vaasan lää-
27652: tain 400-500 edellyttäen, että olosuhteet eivät       ninoikeuden henkilömäärää lisätä, käy Vaasan
27653: tässä suhteessa muutu huonompaan suuntaan.            lääninoikeuden tilanne hallitsemattomaksi, eikä
27654: Oikeusturvan saaminen ko. asioissa edellyttää         se voi vastata sille asetettujen tehtävien hoita-
27655: mahdollisuutta avustajan ja maksuttoman oi-           misesta.
27656: keudenkäynnin saamiseen sekä suulliseen käsit-           Nykyisen mielenterveyslain mukaan tuomio-
27657: telyyn. Tämä mahdollisuus tulee vaikuttamaan          istuimen on määrättyään rikoksesta syytetyn
27658: etenkin, kun Suomen Euroopan neuvoston ih-            mielentilatutkimukseen viipymättä toimitettava
27659: misoikeussopimukseen liittyessä tehty varaus          asiakirjat sosiaali- ja terveyshallitukseen. Siellä
27660: ehkä vuoden kuluttua jo poistuu. Muissakin            määrätään, missä mielentilatutkimus suorite-
27661: asioissa suulliset käsittelyt tulevat lisääntymään.   taanja,jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella,
27662: On luultavaa, että nämä mahdollisuudet leviävät       kuka sen suorittaa. Tämä on aivan turhaa, koska
27663: nopeasti sekä valittajien että asianajajien kes-      mielentilatutkimukseen määrätyn syytetyn oi-
27664: kuudessa.                                             keusturva voidaan turvata ja samalla turhaa
27665:     Koska suulliset käsittelyt tulevat viemään        byrokratiaa vähentää, jos riippumaton tuomio-
27666: näissä olosuhteissa sekä aikaa että työpanosta        istuin voi suoraan määrätä, missä mielentilatut-
27667: tuomioistuimen ja osallistujien edellyttäessä         kimus suoritetaan ja, jos se suoritetaan sairaalan
27668: asianmukaisen oikeusturvan antamista, on kysy-        ulkopuolella, kuka sen silloin suorittaa.
27669: myksessä todella suuri lisäys työmäärään. Vaa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27670: san lääninoikeuteen tämä lisäys aiheuttaa myös        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27671: jo vireillä olevien tai vireille tulevien muiden      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27672: asioiden käsittelyn hidastumista senkin vuoksi,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27673: että mm. asiakkaiden täytäntöönpanokielto-
27674: pyynnöt lisääntyvät.                                            Aikooko Hallitus muuttaa edellä esite-
27675:     Jo tällä hetkellä Vaasan lääninoikeudessa vi-            tyn mukaisesti mielenterveyslakia, ja jos
27676:  reillä olevien asioiden lukumäärä on lakimiestä             aikoo,
27677:  kohti maan lääninoikeuksien suurimpia. Edus-                   kuinka Hallitus aikoo turvata Vaasan
27678:  kunnan oikeusasiamiehen taholta on kiinnitetty              lääninoikeuden voimavarat, ja
27679: 
27680: 220051L
27681: 2                                      1992 vp -   KK 182
27682: 
27683:          aikooko Hallitus mahdollistaa sen,             jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella,
27684:       että tuomioistuin voisi suoraan määrätä,          kuka sen suorittaa?
27685:       missä mielentilatutkimus suoritetaan, ja
27686:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1992
27687: 
27688:                   Kirsti Ala-Harja                          Pentti Mäki-Hakola
27689:                   Aapo Saari                                Kari Urpilainen
27690:                   Jukka Vihriälä                            Raimo Vistbacka
27691:                   Kyösti Virrankoski                        Marjatta Vehkaoja
27692:                   Mats Nyby                                 Bjarne Kallis
27693:                   Riitta Jouppila                           Kari Häkämies
27694:                   Håkan Malm                                Rose-Marie Björkenheim
27695:                                           1992 vp -   KK 182                                           3
27696: 
27697: 
27698: 
27699: 
27700:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27701: 
27702:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mattomaan hoitoon määrättyjen hoidon jatka-
27703: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mista ja lopettamista koskevat päätökset eriytyi-
27704: olette 29 päivänä huhtikuuta 1992 päivätyn kir-       vät edelleen. Kun kaikkien muiden tahdosta
27705: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      riippumattomassa hoidossa olevien potilaiden
27706: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       hoitopäätökset alistetaan lääninoikeuden vah-
27707: Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          vistettavaksi, ns. kriminaalipotilaiden hoidon
27708: kysymyksestä n:o 182:                                 jatkamista ja lopettamista koskevat päätökset
27709:                                                       vahvistetaan tai jatketaan puolivuosittain sosi-
27710:           Aikooko Hallitus muuttaa edellä esite-      aali- ja terveyshallituksessa. Poikkeuksellista on
27711:        tyn mukaisesti mielenterveyslakia, ja jos      lisäksi, että myös hoidon lopettamista koskeva
27712:        aikoo,                                         päätös käsitellään sosiaali- ja terveyshallituksen
27713:           kuinka Hallitus aikoo turvata Vaasan        istunnossa.
27714:        lääninoikeuden voimavarat, ja                      Mielenterveyslain voimaantulo merkitsi si-
27715:           aikooko Hallitus mahdollistaa sen,          nänsä ns. kriminaalipotilaille lisääntynyttä oi-
27716:        että tuomioistuin voisi suoraan määrätä,       keusturvaa. Heidän hoitopäätöstensä keskittä-
27717:        missä mielentilatutkimus suoritetaan, ja       mistä keskusviraston käsiteltäväksi perusteltiin
27718:        jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella,     päätösten vaativuudella ja sillä, ettei lääninoike-
27719:        kuka sen suorittaa?                            uksilla ollut tuolloin riittävää kokemusta tämän
27720:                                                       tyyppisissä asioissa. Kun kansainvälisissä sopi-
27721:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           muksissa kiinnitetään erityistä huomiota poti-
27722: taen seuraavaa:                                       laan oikeuteen suullisen käsittelyn saamiseen ja
27723:                                                       avustajan käyttöön valitusasioissa ja kun samal-
27724:    Maassamme tehdään vuosittain 250-300               la lääninoikeuksienkin kokemukset ovat jo kart-
27725: mielentilatutkimusta, jolloin osa tutkittavista       tuneet mielenterveyslain soveltamisessa, sosiaali-
27726: todetaan mielisairaiksi. Jos he tarvitsevat mieli-    ja terveyshallitus on ehdottanut mielenterveys-
27727: sairautensa vuoksi psykiatrista sairaalahoitoa        lain muuttamista niin, että kriminaalipotilaiden
27728: tahdostaan riippumatta, heidät määrätään hoi-         hoidon jatkamista koskevat päätökset käsiteltäi-
27729: toon. Vuoden 1990 loppuun voimassa olleen             siin lääninoikeudessa. Saaduissa lausunnoissa
27730: mielisairaslain nojalla kaikkien tahdosta riippu-     on muutosehdotusta pidetty tarpeellisena ja tar-
27731: mattomassa hoidossa olevien potilaiden hoidon         koituksenmukaisena.
27732: tarve selvitettiin kuuden kuukauden välein ja             Ennen mielenterveyslain voimaantuloa ei ol-
27733: hoitoa jatkettiin tarvittaessa sairaalassa tehtä-     lut tarkkaa tietoa ns. kriminaalipotilaiden hoito-
27734: vällä päätöksellä. Ns. kriminaalipotilaan tah-        päätösten lukumäärästä. Alustavat arviot ovat
27735: dosta riippumaton hoito poikkesi tavanomaises-        osoittautuneet liian suuriksi. Lääkintöhallituk-
27736: ta siltä osin, että hänen sairaalasta poistamisensa   sessa (1.1.-28.2.1991) ja sosiaali- ja terveyshal-
27737: oli kuitenkin alistettava lääkintöhallituksen rat-    lituksessa (1.3.1991 alkaen) on vuoden 1991
27738: kaistavaksi.                                          aikana käsitelty 601 tahdosta riippumattoman
27739:     Potilaiden oikeusturvan parantaminen on           hoidon jatkamista koskevaa asiaa.
27740: eräs mielenterveyslain keskeisimpiä tavoitteita.          Suurin osa ns. kriminaalipotilaista on tällä
27741: Kun päätökset tahdosta riippumattoman hoi-            hetkellä hoidossa valtion mielisairaaloissa. Ot-
27742: don jatkamisesta mielisairaslain nojalla tehtiin      taen huomioon Vanhan Vaasan ja Niuvannie-
27743: sairaalassa ja lääninoikeus oli vain valitusviran-    men sairaaloiden potilaspaikkaluvut tulisi noin
27744: omainen, saatetaan hoidon jatkamista koskeva           113 päätöksistä aluksi käsiteltäväksi Vaasan lää-
27745: päätös mielenterveyslain nojalla riippumatto-         ninoikeuteen ja 2/3 Kuopion lääninoikeuteen.
27746: man tuomioistuimen, lääninoikeuden, vahvistet-        Vaasan lääninoikeuteen tulisi noin 200 uutta
27747:  tavaksi ilman potilaan valitustakin.                 asiaa vuodessa. Kun tavoitteena on, että yhä
27748:     Mielenterveyslain tullessa voimaan 1.1.1991       suurempi osa ns. kriminaalipotilaista tulee pää-
27749:  mielentilatutkimuksen kautta tahdosta riippu-        semään hoitoon kotikuntansa ylläpitämään sai-
27750: 4                                        1992 vp -    KK 182
27751: 
27752: raalaan, tulisivat hoidon jatkamista koskevat        kussairaalan psykiatrian klinikan mielentilatut-
27753: asiat tulevaisuudessa jakaantumaan tasaisem-         kimusosastolla, tehdään yli sata mielentilatutki-
27754: min kaikkiin lääninoikeuksiin.                       musta vuodessa, ja pienimmät yksiköt tekevät
27755:    Kysymyksessä kiinnitetään huomiota Vaasan         alle kymmenen tutkimusta vuodessa.
27756: lääninoikeuden oletettuun lisääntyvään työmää-          Tutkimuspaikkaa määrättäessä pyritään pitä-
27757: rään asioiden määrän, niiden suullisen käsittelyn    mään viime vuosina kauan valitettavan pitkinä
27758: ja kielivaatimusten vuoksi.                          pysyneet jonot tasaisina jokaiseen paikkaan. Jos
27759:    Kielikysymyksestä voidaan todeta, että poti-      oikeudenkäyntiasiakirjoissa on viitteitä siitä,
27760: laat tulevat Vanhan Vaasan sairaalaan koko           että tutkittava saattaa olla mielisairas ja tarvitsee
27761: maasta. Vaikka ruotsinkieliset potilaat pyritään-    sen vuoksi hoitoa, valitaan tutkimuspaikaksi
27762: kin ohjaamaan nimenomaan Vanhan Vaasan               sellainen yksikkö, jossa hoito voi tutkimuksen
27763: sairaalaan, heidän kokonaismääränsä ei suhtees-      jälkeen jatkua suoraan ja tutkimusaikana saavu-
27764: sa tällä hetkellä vastaa edes maamme ruotsinkie-     tettu yhteistyö tulee näin hyödynnetyksi hoidos-
27765: listä väestönosuutta. Suullisten käsittelyjen mää-   sa. Sosiaalisesti varsin irrallisista oloista tutki-
27766: rästä on vaikea esittää tässä vaiheessa arvioita.    mukseen tulevien tutkittavien osuuden lisään-
27767:    Parhaillaan selvitetään sekä voimavarojen         tyessä viime vuosina tutkimukseen ohjaaminen
27768: kohdentamista ko. asioiden käsittelyyn lääninoi-     vaatii yhä enemmän yhteistyötä sosiaali- ja ter-
27769: keuksissa että tarkoituksenmukaisinta ajankoh-       veyshallituksen, tutkimuspaikan ja muiden vi-
27770: taa muutoksen toteuttamiselle.                       ranomaisten välillä.
27771:     Mielenterveyslain mukaan sosiaali- ja terveys-      Tutkimuspaikan tai tutkijan määrääminen on
27772: hallitus määrää, missä mielentilatutkimus suori-     sinänsä osa mielentilatutkimusta. Sekä jonojen
27773: tetaan. Tällä hetkellä mielentilatutkimuksia suo-    hallinnan että tutkittavien tasavertaisen kohte-
27774: ritetaan molemmissa valtion mielisairaaloissa,       lun kannalta tutkimuspaikkojen keskitetty jako
27775: kolmessa yliopistollisessa sairaalassa, kahdessa     on taloudellista, tarkoituksenmukaista ja tutkit-
27776: muussa kunnallisessa sairaalassa ja kolmessa         tavien oikeusturvaa edistävää. Mielenterveyslain
27777: vankeinhoidon yksikössä, eli yhteensä siis kym-      muuttaminen siten, että tuomioistuin määräisi
27778: menessä eri paikassa. Yksiköt ovat kooltaan,         sosiaali- ja terveyshallituksen sijasta mielentila-
27779: ulkoisilta puitteiltaan, henkilöresursseiltaan ja    tutkimuksen suorittamispaikan, ei ole vireillä
27780: asiantuntemukseltaan varsin erilaisia. Suurim-       eikä sitä ole katsottu perustelluksi.
27781: massa yksikössä, Helsingin yliopistollisen kes-
27782:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1992
27783: 
27784:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
27785:                                           1992 vp -   KK 182                                            5
27786: 
27787: 
27788: 
27789: 
27790:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27791: 
27792:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som genom sinnesundersökning anvisats vård
27793: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        oberoende av sin vilja ytterligare. Då vårdbeslu-
27794: den 29 april 1992 tili vederbörande medlem av         ten angående alla andra patienter som vårdas
27795: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     oberoende av sin vilja underställs länsrätten för
27796: dagsman Ala-Harja m.fl. undertecknade spörs-          fastställelse, fastställs eller förlängs besluten om
27797: mål nr 182:                                           fortsättande eller avslutande av vården för s.k.
27798:                                                       kriminalpatienter halvårsvis vid social- och häl-
27799:           Ämnar Regeringen i enlighet med det         sostyrelsen. Vidare är det exceptionellt att även
27800:        ovan anförda ändra mentalvårdslagen,           beslutet om avslutande av vården behandlas vid
27801:        och om så är fallet,                           social- och hälsostyrelsens plenum.
27802:           hur tänker Regeringen säkra resurser-          Mentalvårdslagens ikraftträdande innebar i
27803:        na vid länsrätten i Vasa län, och              sig ett ökat rättsskydd för s.k. kriminalpatienter.
27804:           ämnar Regeringen göra det möjligt för       Koncentreringen av besluten om deras vård tili
27805:        en domstol att direkt bestämma var en          ett centralt ämbetsverk motiverades med att
27806:        sinnesundersökning skall ske och, om           besluten var så krävande och med att länsrätter-
27807:        den utförs någon annanstans än på ett          na inte då hade tillräcklig erfarenhet av detta
27808:        sjukhus, vero som skall utföra den?            slags ärenden. Då det i internationella avtal fåsts
27809:                                                       särskild uppmärksamhet vid patientens rätt tili
27810:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         muntlig handläggning och anlitande av biträde i
27811: anföra följande:                                      besvärsärenden och då länsrätterna samtidigt
27812:                                                       redan fått större erfarenhet av tillämpningen av
27813:    1 vårt land utförs årligen 250-300 sinnesun-       mentalvårdslagen, har social- och hälsostyrelsen
27814: dersökningar, varvid en del av de undersökta          föreslagit att mentalvårdslagen ändras så att
27815: konstateras vara mentalsjuka. Om dessa obe-           besluten om fortsatt vård för kriminalpatienter
27816: roende av sin vilja på grund av sin mentalsjuk-       behandlas vid länsrätterna. 1 de utlåtanden som
27817: dom behöver psykiatrisk sjukhusvård, bestäms          erhållits har ändringsförslaget ansetts vara nöd-
27818: det att de skall tas in för vård. Med stöd av         vändigt och ändamålsenligt.
27819: sinnessjuklagen, som gällde tili utgången av             lnnan mentalvårdslagen trädde i kraft fanns
27820: 1990, utreddes vårdbehovet med sex månaders           det ingen exakt information om antalet vårdbe-
27821: mellanrum för alla patienter som vårdades obe-        slut gällande s.k. kriminalpatienter. De prelimi-
27822: roende av sin vilja. Vården fortsattes vid behov      nära uppskattningarna har visat sig vara för sto-
27823: genom ett beslut som fattades vid sjukhuset.          ra. Vid medicinalstyrelsen (1.1-28.2.1991) och
27824: Vården av s.k. kriminalpatienter oberoende av         social- och hälsostyrelsen (fr.o.m. 1.3.1991) har
27825: deras vilja avvek från detta så att utskrivning       under 1991 behandlats 601 ärenden gällande fort-
27826: från sjukhuset skulle underställas medicinalsty-      sättande av vård oberoende av patientens vilja.
27827: relsen för avgörande.                                    Största delen av de s.k. kriminalpatienterna
27828:    En förbättring av patienternas rättsskydd är       vårdas för närvarande i de statliga mentalsjuk-
27829: ett av mentalvårdslagens viktigaste mål. Då           husen. Med beaktande av antalet patientplatser
27830: besluten om fortsatt vård oberoende av patien-        i Gamla Vasa och Fagernäs sjukhus, skulle ca
27831: tens vilja med stöd av sinnessjuklagen fattades i     113 av besluten tili en början behandlas av
27832: sjukhuset och länsrätten endast utgjorde en bes-      länsrätten i Vasa Iän och 2/3 av länsrätten i
27833: värsmyndighet, tillställs beslutet om fortsatt        Kuopio Iän. Till länsrätten i Vasa län skulle
27834: vård med stöd av mentalvårdslagen en oberoen-         inkomma ca 200 nya ärenden per år. Då målet är
27835: de domstol, länsrätten, för fastställelse även utan   att en allt större andel av de s.k. kriminalpatien-
27836: att patienten anför besvär.                           terna skall få vård i ett sjukhus som upprätthålls
27837:    Då mentalvårdslagen trädde i kraft den 1           av hemkommunen, kommer ärendena gällande
27838: januari 1991 differentierades besluten om fort-       fortsatt vård i framtiden att fördelas jämnare på
27839: sättande eller avslutande av vård för personer        alla länsrätter.
27840: 6                                        1992 vp -   KK 182
27841: 
27842:    I spörsmålet fåsts uppmärksamhet vid att             Då platsen för undersökningen bestäms strä-
27843: arbetsmängden vid länsrätten i Vasa län antas        var man efter att de under de senaste åren
27844: stiga både på grund av antalet ärenden och den       beklagligt långa väntetidema till de olika under-
27845: muntliga handläggningen av dem och på grund          sökningsplatsema är lika långa till varje ställe.
27846: av språkkraven.                                      Om det i domstolshandlingama finns hänvis-
27847:    Angående språkfrågan kan det konstateras          ningar som tyder på att den person som skall
27848: att patientema kommer till sjukhuset i Gamla         undersökas kan vara mentalt sjuk och därför är
27849: Vasa från hela landet. Fastän man uttryckligen       i behov av vård, väljs en sådan enhet till under-
27850: försöker styra de svenskspråkiga patientema till     sökningsplats där vården efter undersökningen
27851: sjukhuset i Gamla Vasa, motsvarar deras totala       kan fortsätta direkt och det samarbete som
27852: antal i proportion för närvarande inte ens vårt      uppnåtts under undersökningstiden på detta sätt
27853: lands svenskspråkiga befolkningsandel. Om an-        kan utnyttjas i vården. Eftersom de personer
27854: talet muntliga handläggningar är det svårt att i     som skall undersökas under de senaste åren i
27855: detta skede framlägga några uppskattningar.          högre grad än tidigare kommer från socialt
27856:    Som bäst utreds både omfördelningen av            tämligen obestämbara förhållanden kräver styr-
27857: resursema till handläggning av ärendena i fråga      ningen av undersökningen allt mer samarbete
27858: vid länsrättema och den mest ändamålsenliga          mellan social- och hälsostyrelsen, undersök-
27859: tidpunkten för genomförande av ändringen.            ningsplatsen och andra myndigheter.
27860:    Enligt mentalvårdslagen bestämmer social-            Fastställandet av var undersökningen skall
27861: och hälsostyrelsen var sinnesundersökningen          utföras och av vem är i sig en del av sinnesunder-
27862: skall utföras. För närvarande utförs sinnesun-       sökningen. Både för att man skall kunna över-
27863: dersökningar på de båda statliga mentalsjukhu-       blicka köbildningen och med tanke på en objek-
27864: sen, på tre universitetssjukhus, på två andra        tiv behandling av de personer som skall undersö-
27865: kommunala sjukhus och på tre fångvårdsenhe-          kas är en centraliserad fördelning av undersök-
27866: ter, dvs. på sammanlagt tio ställen. Enhetema är     ningsplatsen en både ekonomisk och ändamåls-
27867: tämligen olika till sin storlek, sina yttre ramar,   enlig lösning och dessutom främjar den de un-
27868: sina personalresurser och sin sakkännedom. På        dersöktas rättsskydd. En ändring av mental-
27869: den största enheten, psykiatriska klinikens          vårdslagen så att en domstol i stället för social-
27870: sinnesundersökningsavdelning vid Helsingfors         och hälsostyrelsen fastställer platsen för utföran-
27871: universitetscentralsjukhus, utförs över hundra       det av sinnesundersökning är inte aktuell och har
27872: sinnesundersökningar per år medan de minsta          inte ansetts vara motiverad.
27873: enhetema utför under tio undersökningar per år.
27874:      Helsingforsden 27 maj 1992
27875:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
27876:                                              1992 vp
27877: 
27878: Kirjallinen kysymys 183
27879: 
27880: 
27881: 
27882: 
27883:                                  Aittoniemi: Tanssilavojen kunnostamisen tukemisesta
27884: 
27885: 
27886:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27887: 
27888:    1950-luvulla maaseudun kulttuurin ryminä ja     markan avustusanomukseen, että kun lava ei ole
27889: ryske kuului maaseudun tanssilavoilta. 1960-       kokovuotisessa käytössä, niin avustusta ei heru.
27890: luvulla talonpojan tappolinjan aikaan tuo ryske    Näin moni maaseudun perinteellä kyllästetty
27891: vaimeni ja tanssilavat, kuten myös monet seu-      tanssilava jäi kunnostusta vaille ja unholaan.
27892: rantalot jäivät lahoamaan oman onnensa no-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27893: jaan. Väki siirtyi keskustan ja kaupunkilähiöi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
27894: den diskoihin.                                     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27895:     1970- ja 1980-luvuilla maaseutukulttuuri eli   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27896: uutta tulemista kylätoiminnan kautta. Monia
27897: tanssilavoja kunnostettiin, samoin seurantaloja               Aikooko Hallitus muuttaa nuivaa
27898: talkoovoimin. Mutta monta perinteiltään rikas-             suhtautumistaan maaseudun perinteik-
27899: ta maaseudun tanssiiavaa jäi edelleen !ahoa-               käiden tanssilavojen kunnostamiseen liit-
27900: maan. Taikoohengestä riippumatta varat eivät               tyvien avustusten suhteen, jotta maaseu-
27901: riittäneet muistoiltaan rikkaan lavan kunnosta-            dun perinteinen lavakulttuuri voitaisiin
27902: miseen. Valtiovalta taas vastasi 20 000--30 000            säilyttää?
27903: 
27904:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
27905: 
27906:                                          Sulo Aittaniemi
27907: 
27908: 
27909: 
27910: 
27911: 220051L
27912: 2                                         1992 vp -   KK. 183
27913: 
27914: 
27915: 
27916: 
27917:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27918: 
27919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rantalojen korjaustarve on suuri ja korjausten
27920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         avustamisen tulisi olla jatkuvaa. Toimikunta loi
27921: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-        puitteet avustuskäytännölle ja laati toimen-
27922: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      pide-ehdotuksia korjaustöiden laadun paranta-
27923: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       miselle.
27924: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Opetusministeriön yleiskirjeen n:o 20/612/91
27925: myksestä n:o 183:                                     (yleiskirje seurantalojen korjaamiseen myönnet-
27926:                                                       tävistä avustuksista) mukaan seurantalojen kor-
27927:           Aikooko Hallitus muuttaa nuivaa             jausavustuksilla on tarkoitus säilyttää, ylläpitää
27928:        suhtautumistaan maaseudun perinteik-           ja parantaa seurantalojen kulttuurihistoriallista
27929:        käiden tanssilavojen kunnostamiseen liit-      arvoa, rakennusteknistä kuntoa ja toimivuutta.
27930:        tyvien avustusten suhteen, jotta maaseu-       Avustuksilla tuetaan toimivien yhdistysten omis-
27931:        dun perinteinen lavakulttuuri voitaisiin       tamien kokoontumis- ja toimintatilojen korjaus-
27932:        säilyttää?                                     ta ja entistämistä. Avustusta myönnettäessä
27933:                                                       kiinnitetään erityistä huomiota kokoontumisti-
27934:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-,
27935: taen seuraavaa:                                       harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan
27936:                                                       kannalta.
27937:    Suomessa on ainutlaatuinen kansalaisjärjes-           Tunnusomaista avustuskohteille on se, että ne
27938: töjen itselleen rakentamien kokoontumistilojen        ovat perinteisiä seurantaloja, joissa muiden ko-
27939: perinne. Erilaiset yhdistykset ja seurat ovat 1880-   koontumistilojen lisäksi on pääsääntöisesti juh-
27940: luvulta lähtien rakentaneet kyliin ja kaupunkei-      lasali näyttämöineen. Tilat ova~ kaikkien paik-
27941: hin tuhansia seurojentaloja ja työväentaloja.         kakunnalla toimivien yhteisöjen ja yksityisten
27942:    Maamme seurantaloja uhkasi rappeutuminen           käytettävissä kulttuuri-, liikunta-, perhejuhla-
27943: ja häviäminen tilapäisen toiminnallisen laman ja      yms. tilaisuuksia varten. Taloja omistavat yhdis-
27944: yhdistysten rahavaikeuksien vuoksi 1960-1970-         tykset ovat myös monin paikoin yhteistyössä
27945: luvuilla. Eduskunnassa tehdyn raha-asia-aloit-        kuntien kanssa: talot toimivat sijaintipaikkakun-
27946: teen johdosta tuli valtion tulo- ja menoarvioon       nilla mm. yleisinä kokoustiloina, äänestyspaik-
27947: ensimmäisen kerran 100 000 markan määräraha           koina, kansalais- ja työväenopistojen tiloina,
27948: työväentalojen korjaamista varten vuonna 1978.        päiväkoteina sekä nuorison ja eläkeläisten tiloi-
27949: Seuraavana vuonna avustuksen piiriin tulivat          na - sananmukaisesti monitoimitiloina.
27950: nuorisoseurantalot ja vuonna 1981 maamiesseu-            Tanssilavat eivät edusta edellä kuvattuja yh-
27951: rantalot ja eräät muut seurantalot.                   distysten kokoontumis- ja harrastustiloina toi-
27952:    Seurantalojen korjauksiin on jaettu valtion-       mivia perinteisiä seurantaloja. Näin ollen ne
27953: avustuksia vuodesta 1978lähtien kaikkiaan noin        eivät kuulu seurantalojen korjaamiseen tarkoite-
27954: 150 000 000 markkaa. Tällä määrärahalla on            tun avustuksen piiriin. Mikäli kysymys on kui-
27955: vuosien mittaan korjattu yli puolet maamme            tenkin kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta tans-
27956: noin 2 600 seurantalosta.                             silavasta, omistajayhdistys voi saada avustusta
27957:    Vuonna 1982 opetusministeriö asetti toimi-         museovirastolta rakennusten entistämismäärä-
27958: kunnan pohtimaan seurantalojen korjaustarvet-         rahasta. Nämä avustukset on tarkoitettu restau-
27959: ta ja korjausavustuksen puitteita. Toimikunta         rointi- ja korjaustöihin, joilla turvataan raken-
27960: laati selvityksen seurantalojen historiasta ja ny-    nusten kulttuuri- ja rakennushistoriallisten arvo-
27961: kytilanteesta. Työn tuloksena selvisi, että seu-      jen säilyminen.
27962: 
27963:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
27964: 
27965:                                                                 Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
27966:                                           1992 vp -   KK 183                                         3
27967: 
27968: 
27969: 
27970: 
27971:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27972: 
27973:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          behovet av reparationer är stort och att under-
27974: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        stöd för reparationer bör ges kontinuerligt.
27975: den 5 maj 1992 till vederbörande medlem av            Kommissionen skapade ramama för den praxis
27976: statsrådet översänt en avskrift av följande av        som skall tillämpas vid understöd och samman-
27977: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-           ställde förslag tili åtgärder för att förbättra
27978: mål nr 183:                                           kvaliteten på reparationsarbetena.
27979:                                                          Enligt undervisningsministeriets cirkulär nr
27980:           Ämnar Regeringen ändra sin ogina            20/612/91 (cirkulär om understöd som beviljas
27981:        inställning i fråga om understöd för           för reparation av föreningshus) är avsikten med
27982:        iståndsättning av de traditionsrika dans-      reparationsunderstöden för föreningshusen att
27983:        banoma på landsbygden för att den tra-         bevara, upprätthålla och förbättra föreningshu-
27984:        ditionella dansbanekulturen på lands-          sens kulturhistoriska värde, byggnadstekniska
27985:        bygden skall kunna bevaras?                    skick och funktion. Med bidragen understöds
27986:                                                       reparation och sanering av samlings- och verk-
27987:   Som svar på detta spörsmål anför jag                samhetslokaler som ägs av aktiva föreningar. Då
27988: vördsamt följande:                                    understödet beviljas fästs särskild vikt vid hur
27989:                                                       nödvändiga samlingslokalema är med tanke på
27990:    1 Finland har vien enastående tradition som        kultur-, hobby- och fritidsverksamheten för be-
27991: består i att medborgarorganisationema själva          folkningen i trakten.
27992: byggt sina samlingslokaler. Olika föreningar och         Karaktäristiskt för understödsobjekten är att
27993: gillen har allt sedan 1880-talet byggt tusentals      de är traditionella föreningshus som utöver
27994: föreningshus och arbetarföreningshus i byar och       andra samlingslokaler i regel har en festsal med
27995: städer.                                               scen. Lokalema kan utnyttjas av alla samman-
27996:     Föreningshusen i vårt land hotades av förfall     slutningar som verkar på orten och av privatper-
27997: och utplåning tili följd av en tillfållig nedgång i   soner för kultur- och idrottsevenemang, familje-
27998: verksamheten och föreningamas ekonomiska              fester o.dyl. De föreningar som äger husen idkar
27999: svårigheter på 1960--70-talen. På grund av en         också på många håll samarbete med kommuner-
28000: fmansmotion i riksdagen kom ett anslag på             na: husen fungerar bl.a. som allmänna samlings-
28001: 100 000 mark för reparation av arbetarför-            lokaler, valplatser, medborgar- och arbetarinsti-
28002: eningshusen för första gången med i budgeten          tut, daghem samt lokaler för ungdomar och
28003: 1978. Följande år kom understödet att omfatta         pensionärer - bokstavligt som allaktivitetshus.
28004: ungdomsföreningshusen och 1981 lantmannafö-              Dansbanoma representerar inte de ovan be-
28005: reningamas hus och vissa andra föreningshus.          skrivna traditionella föreningshus som fungerar
28006:     Sammanlagt har omkring 150 000 000 mark           som samlings- och fritidslokaler för föreningar-
28007: utdelats i statsunderstöd för reparation av för-      na. De kan därför inte omfattas av det understöd
28008: eningshus sedan 1978. Med dessa anslag har            som beviljas för reparation av föreningshus. Om
28009: under årens lopp över hälften av de ca 2 600          det dock är fråga om en kulturhistoriskt värde-
28010: föreningshusen i vårt land blivit reparerade.         full dansbana kan ägarsamfundet få understöd
28011:     År 1982 tillsatte undervisningsministeriet en     av museiverket i form av anslag för restaurering
28012: kommission med uppgift att klarlägga förenings-       av byggnader. Dessa understöd är avsedda för
28013: husens behov av reparationer och ramama för           restaurerings- och renoveringsarbeten genom
28014: reparationsunderstödet. Kommissionen gjorde           vilka byggnademas kultur- och byggnadshisto-
28015: en utredning av föreningshusens historia och          riska värde kan bibehållas.
28016: nuläge. Resultatet av arbetet gav vid handen att
28017:      Helsingforsden 12 juni 1992
28018:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
28019:                                                1992 vp
28020: 
28021: Kirjallinen kysymys 184
28022: 
28023: 
28024: 
28025: 
28026:                                   Aittoniemi: Maakaasun tuonnin lisäämisestä Venäjältä
28027: 
28028: 
28029: 
28030:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28031: 
28032:    Taannoisessa energiapoliittisessa keskustelus-    arvostella realistiselta pohjalta. On aina muistet-
28033: sa ydinenergian kilpailijaksi asetettiin maakaa-     tava, että Pohjois-Norjasta mahdollinen maa-
28034: sun tuonti Pohjois-Norjasta. Operaatio merkitsi-     kaasun uustuonti ajoittuisi vasta tämän vuosi-
28035: si uuden maakaasulinjan vetämistä mainituilta        kymmenen loppupuolelle.
28036: kaasukentiltä.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28037:    Suomella on valmis maakaasuverkosto Venä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28038: jältä, joskaan putkiston mitoitus ei riitä kaasu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28039: määrän merkittävään lisäämiseen. Venäjällä on        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28040: mainittu olevan lähes mittaamattomat maakaa-
28041: suvarat, joiden hyödyntäminen riippuu siitä,                    Aikooko Hallitus Norjasta mahdolli-
28042: miten mainittu yhteiskunta saa tuotannolliset                sesti tuotavan maakaasun rinnalla ilman
28043: toimintansa järjestykseen. Joskus tuntuu siltä,              ennakkoluuloja selvittää sen, minkälaisia
28044: että menneisyyden varjot saavat aikaan aliar-                mahdollisuuksia on kaasuntuonnin lisää-
28045: viointia tämän kehityksen suhteen. Tältä pohjal-             miseen Venäjältä nykyisiä kaasulinjoja
28046: ta saattaa olla niin, että tulevaisuuden tarjonta-           noudattaen?
28047: mahdollisuuksia myöskään maakaasun osalta ei
28048: 
28049:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
28050:                                            Sulo Aittoniemi
28051: 
28052: 
28053: 
28054: 
28055: 220051L
28056: 2                                        1992 vp -      KK 184
28057: 
28058: 
28059: 
28060: 
28061:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28062: 
28063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kanssa voivat aiheuttaa häiriöitä yhtäaikaisesti
28064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          useilla kompressoriasemilla tai esimerkiksi siir-
28065: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-         tolinjojen venttiileissä. Lisäksi maanjäristykset
28066: jeenne n:o 648 ohella toimittanut valtioneuvos-        voivat katkaista yhtäaikaisesti useita rinnakkai-
28067: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         sia kaasuputkia.
28068: sanedustaja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta              Myös yhteiskunnallinen epävakaisuus maa-
28069: kirjallisesta kysymyksestä n:o 184:                    kaasun toimittajamaassa, Venäjällä, on merkit-
28070:                                                        tävä maakaasuhuollon varmuutta heikentävä
28071:           Aikooko Hallitus Norjasta mahdolli-          tekijä. Tämä saattaa heijastua myös kaasun
28072:        sesti tuotavan maakaasun rinnalla ilman         vientiin. Toisaalta maakaasu on lähivuosina öl-
28073:        ennakkoluuloja selvittää sen, minkälaisia       jynviennin supistuessa Venäjän tärkein valuu-
28074:        mahdollisuuksia on kaasuntuonnin lisää-         tanlähde ja siten hyvin tärkeä maan kannalta.
28075:        miseen Venäjältä nykyisiä kaasulinjoja             Verrattaessa keskieurooppalaiseen maakaa-
28076:        noudattaen?                                     suhuollon varmuustasoon olemme selvästi huo-
28077:                                                        nommassa asemassa. Minkä tahansa hankinta-
28078:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lähteen poisjäännistä huolimatta Keski-Euroo-
28079: taen seuraavaa:                                        pan kaasun kulutus arvioidaan voitavan tyydyt-
28080:                                                        tää maakaasuvarastoja tyhjentämällä, maakaa-
28081:     Suomen hallituksen energia- ja ympäristöpo-        sun kulutushuippuja leikkaamaHa sekä valtioi-
28082: liittiset tavoitteet puoltavat maakaasun käytön        den välisellä yhteistyöllä yhdeksän kuukauden
28083: lisäämistä. Valtiovalta on pyrkinyt edistämään         ajan.
28084: maakaasun käytön lisäämistä monin tavoin.                 Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
28085: Kaasun käytön lisääminen nykyisestä kulutusta-         maakaasuhuollon varmuutta selvittänyt työryh-
28086: sosta on kuitenkin ongelmallista, sillä olemme         mä piti varmuusmielessä tärkeänä toisen hankin-
28087: riippuvaisia vain yhdestä kaasun toimittajasta ja      talähteen käyttöönottoa. Myös Kansainvälinen
28088: yhdestä putkilinjasta eikä käytössämme ole             Energiajärjestö, lEA, totesi viimesyksyisessä ar-
28089: maakaasuvarastoja.                                     viossaan Suomen energiapolitiikasta ja energia-
28090:     Maakaasu toimitetaan Suomeen Pietarista            taloudesta, että maakaasun käyttöä ei pidä lisätä
28091: Suomen rajalle, Räikkölään johtavalla putkella.        ilman uuden hankintalähteen käyttöönottoa.
28092: Putkivauriosta aiheutuva kaasunsaannin katkos             Hallituksen käsityksen mukaan vain Venäjän
28093: on suhteellisen suuri riski, koska putkia on vain      kaasuun perustuvaa maakaasun käyttöä ei tule
28094: yksi. Tilanne tällä putkiosuudella on paranemas-       merkittävästi lisätä Suomessa ennen kuin han-
28095: sa, sillä rinnakkaisputki Pietarista Suomen rajal-     kintavarmuutta on selvästi parannettu. Kestä-
28096: le on rakenteilla ja valmistunee vuosina 1993-         vän ratkaisun tähän tarjoaisi uusi, kiinteä putki-
28097: 1994.                                                  yhteys uuteen hankintalähteeseen. Kaasuhuol-
28098:     Venäjän puolella suurimman teknisen uhan           lon varmuuskysymysten ratkaisemiseksi hallitus
28099: maakaasun toimituksille muodostavat siirtover-         on kiirehtinyt selvityksiä yhteispohjoismaisen
28100: kon vakavat häiriöt, murtumiset ja halkeamiset.        maakaasuverkoston luomiseksi mm. asettamalla
28101: Useiden rinnakkaisten kompressoriasemien yh-           selvitysmiehen tekemään syyskuun puoliväliin
28102: täaikainen vikaantuminen voi aiheuttaa pitkäai-        mennessä raportin Norjan kaasun hankintaedel-
28103: kaisen häiriön kaasuntoimituksiin. Poikkeuksel-        lytyksistä.
28104: lisen ankarat sääolot yhdessä suuren kulutuksen
28105: 
28106:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
28107: 
28108:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
28109:                                            1992 vp -      KK 184                                           3
28110: 
28111: 
28112: 
28113: 
28114:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28115: 
28116:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              ringslinjemas ventiler. Dessutom kan jordbäv-
28117: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr            ningar samtidigt förorsaka brott på flera paral-
28118: 648 av den 5 maj 1992 till vederbörande medlem            lella gasrör.
28119: av statsrådet översänt avskrift av fåljande av                Också den samhälleliga instabiliteten i det
28120: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-               land som levererar naturgasen, Ryssland, utgör
28121: mål nr 184:                                               en betydande faktor som försvagar naturgasför-
28122:                                                           sörjningens säkerhet. Detta kan också reflekte-
28123:            Har Regeringen för avsikt att utöver           ras i gasexporten. Å andra sidan kommer natur-
28124:         den naturgas som eventuellt importeras            gasen under de närmaste åren att bli Rysslands
28125:         från Norge utan fördomar utreda möj-              största valutakälla och därmed mycket viktig för
28126:         lighetema att utöka gasimporten från              landet då oljeexporten krymper.
28127:         Ryssland längs de nuvarande gaslinjer-                Vid enjämförelse med naturgasförsörjningens
28128:         na?                                               säkerhetsnivå i Mellaneuropa är vi klart i en
28129:                                                           sämre ställning. Om viiken som helst av anskaff-
28130:   Så som svar på detta spörsmål får jag                   ningskälloma där faller bort uppskattas den
28131: vördsamt anföra följande:                                 mellaneuropeiska gasförbrukningen kunna till-
28132:                                                           godoses under nio månader genom att naturgas-
28133:     Den finska regeringens energi- och miljöpoli-         lagren töms, naturgasens förbrukningstoppar
28134: tiska mål förordar en utökad användning av                skärs ned samt genom samarbete statema emel-
28135: naturgas. Statsmakten har på många sätt försökt           lan.
28136: främja en utökad användning av denna gas. Det                 En av handels- och industriministeriet tillsatt
28137: är dock problematiskt att öka användningen                arbetsgrupp som skulle utreda naturgasförsörj-
28138: från den nuvarande förbrukningsnivån, eftersom            ningens säkerhet ansåg att det med tanke på
28139: vi är beroende av en enda gasleverantör och en            säkerheten är viktigt att ta i bruk en andra
28140: rörlinje och vi inte har några naturgaslager till         anskaffningskälla. Också den intemationella
28141: vårt förfogande.                                          energiorganisationen, IEA, konstaterade i hös-
28142:     Naturgasen levereras från S:t Petersburg till         tas då den bedömde den finska energipolitiken
28143: den fmska gränsen genom ett rör till Räikkölä.            och energihushållningen att användningen av
28144: Eftersom det endast finns ett rör medför ett              naturgas inte bör utökas om inte en ny anskaff-
28145: avbrott i gastillgången till följd av rörskador en        ningskälla tas i bruk.
28146: relativt stor risk. Situationen på detta röravsnitt           Enligt regeringens åsikt bör användningen av
28147: håller på att bli bättre, eftersom ett parallellt rör     naturgas på basis av rysk gas inte i betydande
28148: som bäst byggs mellan S:t Petersburg och finska           grad utökas i Finland innan säkerheten i fråga
28149: gränsen och det torde bli klart 1993-1994.                om anskaffningen har blivit betydligt bättre. En
28150:      På den ryska sidan utgör det största tekniska        ny, fast rörförbindelse med en ny anskaffnings-
28151: hotet för naturgasleveranser allvarliga stöming-          källa skulle erbjuda en hållbar lösning på detta.
28152: ar, brott och sprickor i överföringsnätet. Om             För att avgöra frågoma om gasförsörjningens
28153: flera parallella kompressorstationer samtidigt            säkerhet har regeringen påskyndat utredningar
28154: får fel kan detta leda tilllångvariga stömingar i         får att skapa ett samnordiskt naturgasnät bl.a.
28155: gasleveransema. De exceptionellt stränga väder-           genom att tillsätta en utredningsman som skall
28156: leksförhållandena och en stor förbrukning kan             göra en rapport över förutsättningama att skaffa
28157:  tillsammans fårorsaka stömingar samtidigt på             gas från N orge. Denna rapport skall vara klar i
28158: flera kompressorstationer eller t.ex. i överfö-           mitten av september.
28159:      Helsingfors den 5 juni 1992
28160: 
28161:                                                         Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
28162:                                                 1992 vp
28163: 
28164: Kirjallinen kysymys 185
28165: 
28166: 
28167: 
28168: 
28169:                                    Aittoniemi: Nuorten lahjakkuuksien tukemisesta kilpaurheilussa
28170: 
28171: 
28172:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28173: 
28174:    Huippu-urheilijat piirtävät maan nimeä maa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28175: ilmankartalle, niin Nurmi aikoinaan kuin Toni         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28176: Nieminen tänä päivänä. Suomalaisten menestys          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28177: on kuitenkin esimerkiksi kesäurheilussa latistu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28178: nut aikaisempaan verrattuna olemattomiin.
28179: Yleensä mitali on viime vuosina Suomeen saatu                    Aikooko Hallitus tulevaisuudessa
28180: purjehduksessa, kävelyssä tai jossakin muussa                 suunnata urheilun määrärahoja merkit-
28181: vähemmän tunnetussa lajissa, keihäänheiton rin-               tävien urheilulahjakkuuksien etsimiseen
28182: nalla. Kysymys lienee siitä, että Suomessa ei                 ja heidän valmentamiseensa siten, että
28183: etsitä eikä oteta yhteiskunnan varoilla erityisval-           Suomi esimerkiksi yleisurheilun entisenä
28184: mennukseen lahjakkaita tyyppejä kuten muissa                  suurmaana toisi kilpailukentille kärki-
28185: maissa tehdään, vaan varat suunnataan massoil-                pään tuloksia tavoittelevia ja maataan
28186: le ja urheiluherrojen elintason ylläpitämiseen.               tunnetuksi tekeviä urheilijoita?
28187: 
28188:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
28189: 
28190:                                             Sulo Aittaniemi
28191: 
28192: 
28193: 
28194: 
28195:  220051L
28196: 2                                         1992 vp -   KK 185
28197: 
28198: 
28199: 
28200: 
28201:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28202: 
28203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomen ainutlaatuinen ja tiheä urheiluopisto-
28204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         verkosto sekä opistoissa tapahtuva valmennus-
28205: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-        keskustoiminta tukee omalta osaltaan nuorten
28206: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      urheilijalahjakkuuksien valmentautumista.
28207: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja             Jyväskylään on perustettu vuonna 1990 Kil-
28208: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-        pa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Keskuk-
28209: symyksen n:o 185:                                     sen toimintaan on varattu kuluvan vuoden tulo-
28210:                                                       ja menoarviossa 5 000 000 markkaa. Tutkimus-
28211:           Aikooko Hallitus tulevaisuudessa            keskuksen toiminnassa painottuu myös nuorten
28212:        suunnata urheilun määrärahoja merkit-          lahjakkuuksien valmentaminen. Keskuksessa on
28213:        tävien urheilulahjakkuuksien etsimiseen        keskitytty erityisesti hiihto- ja yleisurheiluun.
28214:        ja heidän valmentamiseensa siten, että            Nuoret urheilijalahjakkuudet valikoituvat ur-
28215:        Suomi esimerkiksi yleisurheilun entisenä       heiluseuroista ja lajiliitoista tehovalmennukseen
28216:        suurmaana toisi kilpailukentille kärki-        erityisesti perinteisissä suomalaislajeissa hiihdos-
28217:        pään tuloksia tavoittelevia ja maataan         sa ja yleisurheilussa. Sama koskee myös useim-
28218:        tunnetuksi tekeviä urheilijoita?               pia muita urheilulajeja.
28219:                                                           Suomalainen valmennustietous arvostetaan
28220:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hyvin korkeaksi myös Suomen rajojen ulkopuo-
28221: vasti seuraavaa:                                      lella. Tässä mielessä suomalaiset nuoret urheili-
28222:                                                       jat ovat hyvissä lähtöasemissa verrattuna mui-
28223:    Suomessa huippu-urheilusta vastaavat pää-          den maiden nuoriin lahjakkuuksiin.
28224: asiallisesti urheilun erikoisliitot ja Suomen             Opetusministeriön käsityksen mukaan suo-
28225: Olympiayhdistys. Viime vuosina nuoria urheili-        malainen urheilujärjestelmä pystyy hoitamaan
28226: joita on pystytty ottamaan tehovalmennukseen          tehtävänsä nuorten valmentamisessa varsin hy-
28227: entistä nuorempina.                                   vin. Samoin määrärahat huippu-urheilulle ovat
28228:    Hyväksi tueksi urheiluseuroissa ja lajiliitoissa   viime vuosina merkittävästi nousseet ja mahdol-
28229: tapahtuvalle valmennukselle on osoittautunut          lisuudet koulun sekä opiskelun ohella harjoitte-
28230: urheilulukioverkosto sekä ammatillisissa oppi-        luun parantuneet.
28231: laitoksissa tapahtuva urheilijoiden ammatillinen
28232: koulutus.
28233: 
28234:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
28235: 
28236:                                                               Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
28237:                                          1992 vp -   KK 185                                           3
28238: 
28239: 
28240: 
28241: 
28242:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28243: 
28244:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det enastående och täta nätet av idrottsinsti-
28245: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tut i Finland samt den verksamhet i form av
28246: den 5 maj 1992 till vederbörande medlem av           träningscenter som äger rum i instituten stöder
28247: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    också träningen av unga idrottsbegåvningar.
28248: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            Ett forskningscentrum för tävlings- och topp-
28249: mål nr 185:                                          idrott grundades i Jyväskylä 1990. 1 budgeten för
28250:                                                      innevarande år har 5 000 000 mark reserverats
28251:           Åmnar Regeringen i framtiden inrikta       för centrets verksamhet. 1 sin verksamhet satsar
28252:        idrottsanslagen på att få fram betydande      forskningscentret också på träning av idrottsbe-
28253:        idrottsbegåvningar och träna dem så att       gåvade ungdomar. Speciellt har man där kon-
28254:        Finland såsom ett f.d. friidrottsland skul-   centrerat sig på skidning och friidrott.
28255:        le tillföra tävlingsbanoma idrottsmän            Unga idrottsbegåvningar rekryteras från id-
28256:        som siktar på toppresultat och bidrar tili    rottsföreningama och grenförbunden till inten-
28257:        att göra sitt land känt?                      sivträning i synnerhet inom de traditionella fin-
28258:                                                      ländska idrottsgrenama skidning och friidrott.
28259:   Som svar på detta spörsmål anför jag               Detsamma gäller också de flesta andra idrotts-
28260: vördsamt följande:                                   grenar.
28261:                                                         Det fmländska träningskunnandet värderas
28262:    1 Finland är det främst idrottens specialför-     mycket högt också utanför Finlands gränser. 1
28263: bund och Suomen Olympiayhdistys som svarar           detta avseende är de unga fmländska idrottare i
28264: för toppidrotten. Under de senaste åren har det      ett gott utgångsläge i förhållande tili unga begåv-
28265: varit möjligt att ta unga idrottare i intensivträ-   ningar i andra länder.
28266: ning vid en allt tidigare ålder.                        Enligt undervisningsministeriets mening skö-
28267:    Den träning som bedrivs av idrottsföreningar-     ter det fmländska idrottssystemet mycket vä1 sin
28268: na och grenförbunden har visat sig ha ett gott       uppgift då det gäller träningen av ungdomar.
28269: stöd i nätet av idrottsgymnasier och den yrkesut-    Dessutom har anslagen för toppidrott betydligt
28270: bildning för idrottsmän som sker i yrkesläroan-      höjts under de senaste åren och möjlighetema att
28271: staltema.                                            idka träning vid sidan om skola och studier
28272:                                                      förbättrats.
28273:      Helsingfors den 12 juni 1992
28274: 
28275:                                                               Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
28276:                                                1992vp
28277: 
28278: Kirjallinen kysymys 186
28279: 
28280: 
28281: 
28282: 
28283:                                   Aittoniemi: Peliautomaattitoiminnan kielteisten vaikutusten estä-
28284:                                       misestä
28285: 
28286:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28287: 
28288:    Osa suomalaisista on pelihimon riivaamia.         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28289: Tämä koskee erityisesti eläkeläisiä ja yleensä       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28290: heikommassa taloudellisessa asemassa olevia.
28291: Usea suomalainen pelaa yli varojensa varsin                     Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
28292: tavanomaisia pelejä, kuten pajatsoa ja ns. ome-              siihen, että yhä useampi vähävarainen
28293: napelejä, pelaten jopa siten, että myy koko                  kansalainen, erityisesti eläkeläiset pelaa-
28294: omaisuutensa tai hankkii pankkilainaa pelihi-                vat itsensä varattomiksi ja velkakiertee-
28295: monsa tyydyttämiseksi. Suomen Raha-auto-                     seen Raha-automaattiyhdistys ry:n
28296: maattiyhdistys auttaa asiaa keksimällä yhä uusia             markkinoilla pitämien ja lisäämien peli-
28297: pelejä pelihimon tyydyttämiseksi.                            automaattien kautta, ja
28298:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
28299: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-            tämän ongelman suhteen?
28300:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
28301:                                            Sulo Aittoniemi
28302: 
28303: 
28304: 
28305: 
28306: 22005IL
28307: 2                                        1992 vp -   KK 186
28308: 
28309: 
28310: 
28311: 
28312:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28313: 
28314:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Raha-automaattiyhdistyksen pelien pelaamises-
28315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta vuonna 1989. Tutkimusraportti on julkistettu
28316: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-       2.4.1990.
28317: jeenne n:o 650 ohella lähettänyt valtioneuvoston        Tutkimuksen mukaan 65-74-vuotiaista mie-
28318: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        histä 67,1 %ja 91 % naisista ilmoitti, etteivät he
28319: edustaja Sulo Aittaniemen kirjallisesta kysymyk-     pelaa minkäänlaista raha-automaattia. 65-74-
28320: sestä n:o 186, jossa tiedustellaan:                  vuotiaista miehistä 26,8 % ilmoitti pelaavansa
28321:                                                      yhtä, 4,9 % kahta ja 1,2 % vähintään kolmea eri
28322:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota        automaattia. 65-74-vuotiaista naisista 7,2% il-
28323:        siihen, että yhä useampi vähävarainen         moitti pelaavansa yhtä, 1,8% kahta ja 0%
28324:        kansalainen, erityisesti eläkeläiset pelaa-   vähintään kolmea eri automaattia. 65-74-vuo-
28325:        vat itsensä varattomiksi ja velkakiertee-     tiaista miehistä 1,2% ja 0% naisista ilmoitti
28326:        seen Raha-automaattiyhdistys ry:n             käyttävänsä vähintään 100 markkaa kuukaudes-
28327:        markkinoilla pitämien ja lisäämien peli-      sa raha-automaatteihin. Vastaavasti 6,1% ikä-
28328:        automaattien kautta, ja                       luokan miehistä ja 3 % naisista ilmoitti käyttä-
28329:           mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä      vänsä vähintään 100 markkaa kuukaudessa lo-
28330:        tämän ongelman suhteen?                       ton pelaamiseen.
28331:                                                         Merkittäviä sosiaalisia haittoja ei tutkimuk-
28332:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen perusteella ole ilmennyt.
28333: vasti seuraavaa:                                        Tilastokeskus laatii parhaillaan syksyllä jul-
28334:                                                      kaistavaa kartoitusta mahdollisesta ongelmape-
28335:   Tilastokeskus on Raha-automaattiyhdistyk-          laamisesta.
28336: sen toimeksiannosta tehnyt tutkimusraportin
28337: 
28338:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1992
28339:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
28340:                                           1992 vp -   KK 186                                        3
28341: 
28342: 
28343: 
28344: 
28345:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28346: 
28347:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          matföreningens spel har spelats 1989. Rapporten
28348: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        offentliggjordes den 2 april 1990.
28349: 650 av den 5 maj 1992 tili vederbörande medlem           Enligt undersökningen meddelade 67,1% av
28350: av statsrådet översänt avskrift av följande av        männen och 91 % av kvinnorna i åldern 65-74
28351: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             år att de aldrig spelar på penningautomater. Av
28352: spörsmål nr 186:                                      männen i åldern 65-74 år meddelade 26,8% att
28353:                                                       de spelar på en automat, 4,9 % att de spelar på
28354:           Har Regeringen observerat att allt fler     två och 1,2% att de spelar på minst tre olika
28355:        av landets mindre bemedlade medborga-          automater. Av kvinnorna i åldern 65-74 år
28356:        re, särskilt pensionärerna spelar bort sina    meddelade 7,2% att de spelar på en, 1,8% att de
28357:        pengar och kommer in i en skuldspiral          spelar på två och 0 % att de spelar på minst tre
28358:        genom de spelautomater som Penningau-          olika automater. 1 åldersgruppen 65-74 år upp-
28359:        tomatföreningen r.f. i ett allt större urval   gav 1,2% av männen och 0% av kvinnorna att
28360:        upprätthåller på marknaden och                 de lägger ut minst 100 mk i månaden på penning-
28361:           hur ämnar Regeringen åtgärda proble-        automater. Av männen i denna åldersgrupp
28362:        met?                                           uppgav 6,1 % och av kvinnorna 3% att de lägger
28363:                                                       ut minst 100 mk i månaden på lotto.
28364:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Några betydande sociala olägenheter har inte
28365: anföra följande:                                      framkommit vid undersökningen.
28366:                                                          Statistikcentralen sammanställer som bäst en
28367:   Statistikcentralen har på uppdrag av Penning-       kartläggning av ett eventuellt problemspelande
28368: automatföreningen gjort en undersökning och           som publiceras på hösten.
28369: sammanställt en rapport över hur Penningauto-
28370: 
28371:      Helsingforsden 2 juni 1992
28372:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
28373:                                                1992 vp
28374: 
28375: Kirjallinen kysymys 187
28376: 
28377: 
28378: 
28379: 
28380:                                   Aittoniemi: Kalastuslupien hakemisen helpottamisesta
28381: 
28382: 
28383:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28384: 
28385:    Suomessa erilaisiin kalastusoikeuksiin liitty-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28386: vien lupien lunastaminen on varsin sekavaa ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28387: monimutkaista. Matkatessaan esimerkiksi maan
28388:                                                                 Aikooko Hallitus yksinkertaistaa ja
28389: pohjoisiin kuntiin kalastusoikeutta haluava jou-
28390:                                                              selkeyttää kalastusoikeuden hankkimista
28391: tuu hankkimaan erityisiä lupia kalastusoikeutta
28392:                                                              eri lääneissä siten, että lailliseen kalastuk-
28393: varten.
28394:                                                              seen kaikissa Suomen lääneissä ja kun-
28395:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           nissa voisi hankkia luvan yhdeltä luukul-
28396: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              ta ja yhdellä maksulla?
28397: 
28398:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
28399: 
28400:                                            Sulo Aittoniemi
28401: 
28402: 
28403: 
28404: 
28405: 220051L
28406: 2                                          1992 vp -    KK 187
28407: 
28408: 
28409: 
28410: 
28411:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28412: 
28413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jalle. Kirjallisessa kysymyksessä n:o 187 esitet-
28414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tyyn lupajärjestelmään, jossa yhdeltä luukulta ja
28415: olette 5 päivänä toukokuuta päivätyn kirjeenne          yhdellä maksulla saisi hankituksi oikeuden lailli-
28416: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-           seen kalastukseen kaikissa Suomen lääneissä ja
28417: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ait-        kunnissa, ei aiota siirtyä, jos laillisella kalastuk-
28418: toniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         sella tarkoitetaan kaikkien kalastuslaissa sallit-
28419: sestä n:o 187:                                          tujen pyyntitapojen harjoittamista.
28420:                                                             Maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukse-
28421:           Aikooko Hallitus yksinkertaistaa ja           na on tässä vaiheessa selvittää mahdollisuudet
28422:        selkeyttää kalastusoikeuden hankkimista          saada aikaan nykyisten kalastuksenhoitomaksu-
28423:        eri lääneissä siten, että lailliseen kalastuk-   ja pilkintämaksujärjestelmien tilalle onginnan ja
28424:        seen kaikissa Suomen lääneissä ja kun-           pilkinnän mahdollistava valtakunnallinen lupa-
28425:        nissa voisi hankkia luvan yhdeltä luukul-        maksujärjestelmä. Ministeriö on asettanut työ-
28426:        ta ja yhdellä maksulla?                          ryhmän laatimaan asian toteuttamisen edellyttä-
28427:                                                         miä säännösehdotuksia. Työryhmän määräaika
28428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            päättyy 30.9.1992. Valmistelun jälkeen hallitus
28429: vasti seuraavaa:                                        tulee ottamaan kantaa kirjallisessa kysymykses-
28430:                                                         sä n:o 187 esitettyyn lupajärjestelmään, ja aikai-
28431:    Kalastuslain mukaan oikeus harjoittaa kalas-         sintaan syksyllä asiaa koskeva hallituksen esitys
28432: tusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen o~sta-         voi tulla eduskunnan käsiteltäväksi.
28433: 
28434:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
28435: 
28436:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
28437:                                          1992 vp -   KK 187                                            3
28438: 
28439: 
28440: 
28441: 
28442:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28443: 
28444:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         spörsmålet nr 187, enligt vilket man kunde lösa
28445: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sig rätt att fiska lagligt i samtliga Iän och
28446: den 5 maj 1992 tili vederbörande medlem av           kommuner vid en och samma lucka och med en
28447: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    enda inbetalning såvida med lagligt fiske avses
28448: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         fångst med hjälp av alla enligt lag om fiske
28449: mål nr 187:                                          tiliåtna fångstmetoder, finns inte.
28450:                                                          Jord- och skogsbruksministeriets avsikt är att
28451:           Har Regeringen får avsikt att göra         i detta skede utreda möjlighetema att få tili stånd
28452:        införskaffandet av fiskerätt i olika Iän      ett riksomfattande avgiftssystem för metet och
28453:        enklare och klarare sålunda att man kun-      pilkfisket, som skulle ersätta nu gällande system
28454:        de skaffa sig tilistånd att fiska lagligt i   får fiskevårds- och pilkfiskeavgifter. Ministeriet
28455:        samtliga Iän och kommuner i Finland           har tilisatt en arbetsgrupp med uppgift att utar-
28456:        från en och samma lucka och med en            beta förslag tili de ändringar av stadganden ett
28457:        enda inbetalning?                             förverkligande av avsedda omställning kräver.
28458:                                                      Arbetsgruppen skall presentera sitt förslag före
28459:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               30.9.1992. Då utredningsarbetet är slutfört kom-
28460: vördsamt anföra följande:                            mer regeringen att ta ställning tili det tilistånds-
28461:                                                      system som avses i det skriftliga spörsmålet nr
28462:     Rätten att bedriva fiske och bestämma därom      187. Regeringens proposition i frågan kan läm-
28463: tillkommer enligt lagen om fiske vattenområdets      nas tili behandlin~ av riksdagen tidigast inkom-
28464: ägare. Några planer på att övergå tili ett till-     mande höst.
28465: ståndssystem av den art som avses i det skriftliga
28466: 
28467:      Helsingforsden 4 juni 1992
28468: 
28469:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
28470:                                                1992 vp
28471: 
28472: Kirjallinen kysymys 188
28473: 
28474: 
28475: 
28476: 
28477:                                   Aittoniemi: Puolustusvoimien kaluston hankkimisesta Venäjältä
28478: 
28479: 
28480:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28481: 
28482:    Suomen torjuntahävittäjiä koskevat perus-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28483: hankinnat tulevat todennäköisesti suuntautu-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28484: maan muualle kuin entisessä Neuvostoliitossa,
28485: nykyisellä Venäjällä, valmistettuun kalustoon.                  Aikooko Hallitus käyttää tilaisuutta
28486: Kuitenkin myös Venäjä on ilmaissut halunsa                   hyväkseen ja hankkia Venäjältä edulli-
28487: sotakalustoa koskeviin kauppoihin, ja hankin-                seen hintaan puolustusmateriaalia, muun
28488: nat tästä suunnasta olisivat mahdollisesti hyvin-            muassa panssarivaunuja, muualta suori-
28489: kin edullisia taloudellisessa mielessä. Tämä ei              tettavien hävittäjähankintojen lisäksi ja
28490: koske yksin lentokalustoa vaan myös muuta                    näin turvata kohtuullisin kustannuksin
28491: sotamateriaalia, kuten panssarivaunuja, joiden               puolustusvoimiemme materiaalisen puo-
28492: taso lienee ainakin kohtuullinen.                            lustusvalmiuden?
28493:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28494: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28495: 
28496:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
28497: 
28498:                                            Sulo Aittoniemi
28499: 
28500: 
28501: 
28502: 
28503:  220051L
28504: 2                                      1992 vp -   KK 188
28505: 
28506: 
28507: 
28508: 
28509:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28510: 
28511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tavaatimuksia täyttäviä hankintoja tehty Neu-
28512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vostoliitosta ja nyttemmin Venäjältä jo viisikym-
28513: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-     menluvulta lähtien. Näistä pitkään jatkuneista
28514: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   perinteistä ei ole tarkoitus poiketa.
28515: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Kuluvan vuoden hankintaneuvotteluissa ovat
28516: Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    keskeisellä sijalla olleet panssarikalustotoimituk-
28517: myksestä n:o 188:                                  set. Tällöin on erityisesti kiinnitetty huomiota
28518:                                                    hintakysymyksiin ja kokonaistaloudellisuuteen,
28519:           Aikooko Hallitus käyttää tilaisuutta     koska hankinnat vaikuttavat kotimaan työlli-
28520:        hyväkseen ja hankkia Venäjältä edulli-      syyteen täysimääräisten vastakauppojen ansios-
28521:        seen hintaan puolustusmateriaalia, muun     ta. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta puolus-
28522:        muassa panssarivaunuja, muualta suori-      tusministeriön tarkoituksena on saada ne pää-
28523:        tettavien hävittäjähankintojen lisäksi ja   tökseen lähiaikoina. Mainittakoon, että vuoden
28524:        näin turvata kohtuullisin kustannuksin      1991 toteutuneitten puolustusmateriaalihankin-
28525:        puolustusvoimiemme materiaalisen puo-       tojen suomalaiset vastakaupat työllistivät yli 200
28526:        lustusvalmiuden?                            suomalaista yritystä toimittajina ja alihankkijoi-
28527:                                                    na.
28528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Puolustusvoimille Venäjältä hankittava mate-
28529: vasti seuraavaa:                                   riaali, sen ylläpito ja täydentäminen turvaavat
28530:    Suomen puolustusvoimien materiaalisen puo-      osaltaan materiaalisen puolustusvalmiutemme
28531: lustusvalmiuden turvaamiseksi on laatu- ja hin-    kohtuullisin kustannuksin.
28532: 
28533:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1992
28534:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
28535:                                          1992 vp -   KK 188                                         3
28536: 
28537: 
28538: 
28539: 
28540:                                     Till Riksdagens Herr Talman
28541: 
28542:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ven gjorts från Sovjetunionen och numera från
28543: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       Ryssland redan fr.o.m. femtiotalet. Avsikten är
28544: den 5 maj 1992 tili vederbörande medlem av           inte att avvika från dessa traditioner som fort-
28545: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    gått sedan länge.
28546: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål               V nder de anskaffningsunderhandlingar som
28547: n:o 188:                                             förts innevarande år har leveransema av pansar-
28548:                                                      materiel varit i främsta rummet. Härvid har
28549:           Har Regeringen för avsikt att utnyttja     uppmärksamhet riktats främst på prisfrågor och
28550:        situationen och tili ett förmånligt pris      helhetsförmånlighet, eftersom anskaffningama
28551:        anskaffa försvarsmateriel, bland annat        påverkar den inhemska sysselsättningen genom
28552:        pansarvagnar, från Ryssland, förutom de       kompensationsköp som uppgår tili det fulla
28553:        jaktplansanskaffningar som görs från          beloppet. Underhandlingama pågår ännu, men
28554:        annat håll, och på detta sätt tili skäliga    försvarsministeriets avsikt är att slutföra dem
28555:        kostnader säkerställa den materiella för-     under den närmaste tiden. Det kan nämnas att
28556:        svarsberedskapen hos vår försvarsmakt?        de finska motköpen som förverkligades i sam-
28557:                                                      band med 1991 års försvarsmaterielanskaffning-
28558:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ar sysselsatte över 200 finska företag som leve-
28559: anföra följande:                                     rantörer och underleverantörer.
28560:                                                         Det materiel som anskaffas för försvarsmak-
28561:    För att säkerställa den materiella försvarsbe-    ten från Ryssland, dess underhåll och komplette-
28562: redskapen hos Finlands försvarsmakt har såda-        ring säkerställer för sin del vår materiella för-
28563: na anskaffningar som fyllt kvalitets- och priskra-   svarsberedskap för en skälig kostnad.
28564:      Helsingfors den 2 juni 1992
28565: 
28566:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
28567:                                                1992 vp
28568: 
28569: Kirjallinen kysymys 189
28570: 
28571: 
28572: 
28573: 
28574:                                   Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta työmarkkinasopimusjär-
28575:                                       jestelmään
28576: 
28577:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28578: 
28579:     Työehtosopimuksiin ja palkkaratkaisuihin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28580: liittyvät asiat vahvistetaan yleensä työmarkkina-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28581: järjestöjen käymien neuvottelujen pohjalta, kos-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28582: kevat ne sitten yleisiä ehtoja, palkkaratkaisuja,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28583: pekkaspäiviä tai lomarahoja. Päähallituspuolue
28584: Suomen Keskusta on lähtenyt asiassa omille                      Katsooko Hallitus, että yleisen työ-
28585: teilleen osoittaen esimerkkiä perinteisen sopimus-           rauhan pohjana tähän saakka olleet sopi-
28586: pohjan rikkomisesta lomarahoja koskien. Esi-                 musjärjestelyt ovat aikansa eläneitä ja
28587: merkki on vaarallinen ja johtaa siihen suuntaan,             että tulevaisuudessa työn tekemiseen ja
28588: että työmarkkinoita koskevat sopimukset rat-                 ehtoihin liittyvät kysymykset ratkaistaan
28589: kaistaan tulevaisuudessa hallitsemattomasti tie-             toreilla kysynnän ja tarjonnan lakien pe-
28590: tynlaisella huutoäänestyksellä. Tämä ei yhteis-              rusteella?
28591: kuntarauhan kannalta voi olla perusteltua.
28592: 
28593:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
28594:                                            Sulo Aittaniemi
28595: 
28596: 
28597: 
28598: 
28599: 220051L
28600: 2                                         1992 vp -    KK 189
28601: 
28602: 
28603: 
28604: 
28605:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28606: 
28607:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kustannusten ja hintojen nousuihin, on kilpailu-
28608: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kyky palautettu devalvaatiolla. Näin tuloratkai-
28609: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-         sut eivät olekaan vaikuttaneet reaalipalkkoihin
28610: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ja kilpailukykyyn vaan lähinnä inflaatiovauh-
28611: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tiin. On kuitenkin kestämätön tilanne, jos työ-
28612: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta         markkinat säätelevät inflaatiota ja keskuspankki
28613: kysymyksestä n:o 189:                                  reaalipalkkoja. Luonnollisempi työnjako olisi
28614:                                                        päinvastainen. Keskuspankin tulee turvata va-
28615:            Katsooko Hallitus, että yleisen työ-        kaan hintakehityksen puitteet ja työmarkkinoil-
28616:         rauhan pohjana tähän saakka olleet sopi-       la pitää neuvotella reaalipalkoista.
28617:         musjärjestelyt ovat aikansa eläneitä ja            Usein on myös tehty tulopoliittisia ratkaisuja,
28618:         että tulevaisuudessa työn tekemiseen ja        jotka ovat sitoneet valtion käsiä finanssipolitii-
28619:         ehtoihin liittyvät kysymykset ratkaistaan      kassa ja kasvattaneet valtion menoja. Sopimuk-
28620:         toreilla kysynnän ja tarjonnan lakien pe-      sista huolimatta palkat ovat kuitenkin voineet
28621:         rusteella?                                     kehittyä aivan toisin kuin mitä oli sovittu. Työ-
28622:                                                        markkinajärjestöt ovat tehneet budjettipolitiik-
28623:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaa ja hallitukset ovat yrittäneet säätää kustan-
28624: vasti seuraavaa:                                       nus- ja kannattavuuskehitystä.
28625:                                                            Taloudellisen ympäristön nopeiden muutos-
28626:    Hyvin toimiva työmarkkinasopimusjärjestel-          tenja Euroopan yhdentymisen vuoksi on välttä-
28627: mä on koko yhteiskunnan ja kansantalouden              mätöntä päästä selkeään työnjakoon. Tämän
28628: etu. Hallitus ei väheksy tämän järjestelmän mer-       työnjaon mukaan tulopolitiikan keskeisenä teh-
28629: kitystä eikä missään tapauksessa pyri sitä romut-      tävänä on vaikuttaa siten, että kustannusten ja
28630: tamaan.                                                tuottavuuden kehitys mahdollistaa korkean ak-
28631:    Hallitus on kuitenkin kiinnittänyt erityistä        tiviteetti- ja työllisyystason. Työmarkkinasopi-
28632: huomiota talouspolitiikan vastuujaon selventä-         musjärjestelmän tehtävänä on myös edistää työ-
28633: miseen. Osasyynä viime vuosien epävakaaseen            markkinoiden toimivuutta ja työyhteisöjen toi-
28634: talouspolitiikkaan on hallituksen arvion mu-           mintamuotoja.
28635: kaan ollut juuri talouspolitiikan epäselvä vastuu-         Hallitus ei katso, että sopimusjärjestelyt olisi-
28636: jako. Keskuspankkipolitiikka, finanssipolitiikka       vat aikansa eläneitä ja että "tulevaisuudessa työn
28637: ja tulopolitiikka ovat liiaksi kietoutuneet toisiin-   tekemiseen ja ehtoihin liittyvät kysymykset rat-
28638: sa. Näin on tultu tilanteeseen, jota on kuvattu        kaistaan toreilla kysynnän ja tarjonnan lakien
28639: sanomalla, että kun kaikki ovat olleet vastuussa       perusteella". Hallitus toivoo, että työmarkkina-
28640: kaikesta, ei kukaan ole varsinaisesti ollut vas-       järjestelmä kehittyy nopeasti suuntaan, joka
28641: tuussa mistään.                                        joustavasti turvaa korkean kilpailukyvyn ja pa-
28642:    Kun tuloratkaisut ovat johtaneet liiallisiin        remman työllisyyden.
28643: 
28644:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1992
28645: 
28646:                                                                                Pääministeri Esko Aho
28647:                                            1992 vp -    KK 189                                            3
28648: 
28649: 
28650: 
28651: 
28652:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28653: 
28654:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mit att inverka på reallönema och konkurrens-
28655: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av          kraften, vilket har varit avsikten, utan närmast
28656: den 5 maj 1992 tili vederbörande medlem av              på inflationstakten. En situation där arbets-
28657: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       marknaden reglerar inflationen och centralban-
28658: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            ken reallönema är dock ohållbar. En motsatt
28659: mål nr 189:                                             arbetsfördelning skulle vara mera naturlig. Cen-
28660:                                                         tralbankens uppgift är att trygga en stabil prisut-
28661:            Anger Regeringen att de avtalsarran-         veckling och det är på arbetsmarknadshåll som
28662:         gemang som hittills har legat som grund         reallönema skall diskuteras.
28663:         för den allmänna arbetsfreden är uttjänta          Ofta har man också träffat sådana in-
28664:         och att man i framtiden löser frågor som        komstpolitiska uppgörelser som har bundit sta-
28665:         gäller arbetet och därmed förknippade           tens händer i fmanspolitiken och ökat statens
28666:         vilikor ute på torgen utgående från ef-         utgifter. lngångna avtal tili trots har det emeller-
28667:         terfråge- och utbudslagar?                      tid varit fullt möjligt för lönema att utvecklas på
28668:                                                         ett helt annat sätt än vad man har kommit
28669:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           överens om. Arbetsmarknadsorganisationema
28670: anföra följande:                                        har gett sig in på budgetpolitikens område och
28671:                                                         regeringama har för sin del försökt styra kost-
28672:    Ett väl fungerande avtalssystem på arbets-           nads- och lönsamhetsutveck1ingen.
28673: marknaden gagnar hela samhället och samhälls-              Dels tili följd av de snabba förändringama i
28674: ekonomin. Regenngen underskattar inte bety-             den ekonomiska omgivningen, dels på grund av
28675: delsen av detta system och strävar inte på några        den europeiska integrationen är det nödvändigt
28676: villkor efter att skrota ner det.                       att få tili stånd en klar arbetsfördelning. Enligt
28677:    Regeringen har dock fåst speciell vikt vid att       denna arbetsfördelning är en av inkomstpoli-
28678: klarlägga ansvarsfördelningen inom den ekono-           tikens centrala uppgifter att påverka kostnadsut-
28679: miska politiken. En bidragande orsak tili de senas-     vecklingen och produktiviteten så att man kom-
28680: te årens instabila ekonomiska politik har enligt        mer upp på en hög aktivitets- och sysselsätt-
28681: regeringens bedömning uttryckligen varit den            ningsnivå. Avtalssystemet på arbetsmarknaden
28682: oklara ansvarsfördelningen inom den ekonomiska          har också som uppgift att främja arbetsmarkna-
28683: politiken. Centralbankspolitiken, fmanspolitiken        dens funktionsduglighet och arbetsgemenska-
28684: och inkomstpolitiken är i alltför hög grad inflätade    pemas verksamhetsformer.
28685: i varandra. På detta sätt har man kommit tili en           Regeringen anser inte att avtalsarrangemang-
28686: situation som man har beskrivit genom att säga att      en är uttjänta och att "man i framtiden löser
28687: då alla är ansvariga för allting så är ingen egentli-   frågor som gäller arbetet och därmed förknippa-
28688: gen ansvarig för någonting.                             de villkor ute på torgen utgående från efterfråge-
28689:    När inkomstuppgörelsema har lett tili alltför        och utbudslagar". Regeringen hoppas att arbets-
28690: stora kostnads- och prisstegringar har konkur-          marknadssystemet i snabb takt utvecklas så att
28691: renskraften återställts med en devalvering. På          det på ett flexibelt sätt garanterar en hög konkur-
28692: detta sätt har inkomstuppgörelsema inte kom-            renskraft och en förbättrad sysselsättning.
28693: 
28694:      Helsingfors den 8 juni 1992
28695: 
28696:                                                                                Statsminister Esko Aho
28697:                                                     1992 vp
28698: 
28699: Kirjallinen kysymys 190
28700: 
28701: 
28702: 
28703: 
28704:                                       Aittoniemi: ETA-sopimuksen vaikutuksesta hallituksen suhtautu-
28705:                                           miseen EY-jäsenyyteen
28706: 
28707: 
28708:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28709: 
28710:    Sopimus Euroopan talousalueen muodostami-              oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28711: sesta on allekitjoitettu, edellyttäen kuitenkin muun      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28712: muassa Efta-maiden parlamenttien hyväksymistä.
28713: Tämä maailman laajin talousalue merkitsee Suo-                      Aikooko Hallitus muuttaa suhtautu-
28714: melle taloudellisia ja kaupallisia etuja ilman, että se          mistaan pyrkimyksiin Euroopan yhtei-
28715: sisältäisi valtiolliseen suvereniteettiin kohdistuvaa            sön jäseneksi nyt, kun sopimus Suomen
28716: uhkaa, jollainen kohdistuu Suomeen liittovaltioksi               kaupalliset ja taloudelliset edut turvaa-
28717: suuntautuvan Euroopan yhteisön jäsenenä.                         van Euroopan talousalueen perustami-
28718:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-               sesta on allekirjoitettu?
28719: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28720: 
28721:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
28722: 
28723:                                                Sulo Aittoniemi
28724: 
28725: 
28726: 
28727: 
28728:  220051L
28729: 2                                       1992 vp -   KK 190
28730: 
28731: 
28732: 
28733: 
28734:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28735: 
28736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      selvitetty ETA-tilanteen ja EY-jäsenyyden välisiä
28737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eroja etuineen ja haittoineen. Maaliskuussa anne-
28738: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-      tussa tiedonannossa hallitus ilmaisi jäsenyyshake-
28739: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    muksen jättämistä puoltavan kantansa ja sai sille
28740: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     eduskunnan hyväksymisen.
28741: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kiijallisesta         Hallitus pitää edelleen, kuten tiedonannossa-
28742: kysymyksestä n:o 190:                               kin todettiin, Euroopan talousalueen muodosta-
28743:                                                     mista Suomelle tärkeänä. Sopimuksen allekir-
28744:           Aikooko Hallitus muuttaa suhtautu-        joittaminen oli merkittävä myönteinen vaihe
28745:        mistaan pyrkimyksiin Euroopan yhtei-         prosessissa, jonka tavoitteena on saada ETA-
28746:        sön jäseneksi nyt, kun sopimus Suomen        sopimus voimaan vuoden 1993 alusta. Vain
28747:        kaupalliset ja taloudelliset edut turvaa-    ETA-sopimuksen kautta voimme nopeasti pääs-
28748:        van Euroopan talousalueen perustami-         tä osallisiksi19maan muodostamista sisämark-
28749:        sesta on allekiijoitettu?                    kinoista ja muista yhteistyömahdollisuuksista.
28750:                                                     ETA-sopimuksen allekiijoittaminen ei kuiten-
28751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kaan ole muuttanut perusteita, joiden pohjalta
28752: taen seuraavaa:                                     jäsenyyshakemukseen päädyttiin. Jäsenhake-
28753:                                                     musta ei jätetty sen varalta, että ETA-sopimusta
28754:    Päätös hakea jäsenyyttä Euroopan yhteisössä      ei saataisi aikaan, vaan siksi, että ETA-sopimuk-
28755: tehtiin tilanteessa, jossa Euroopan talousaluetta   sen ei arvioitu voivan täysimääräisesti turvata
28756: koskevan sopimuksen sisältö oli jo tiedossa. Sa-    maamme etuja muuttuneissa olosuhteissa. ETA-
28757: moin oli tiedossa EY-maiden Maastrichtin huip-      sopimuksen allekiijoittaminen ei anna aihetta
28758: pukokouksessa sopimat linjat yhteisön tulevasta     muuttaa hallituksen kantaa, jonka mukaan Suo-
28759: kehityksestä. Hallituksen eduskunnalle tammi-       men kansalliset edut näyttävät olevan parhaiten
28760: kuussa antamassa selonteossa on seikkaperäisesti    turvattavissa Euroopan yhteisön jäsenenä.
28761: 
28762:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
28763: 
28764:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
28765:                                          1992 vp -   KK 190                                            3
28766: 
28767: 
28768: 
28769: 
28770:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28771: 
28772:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         systemet och ett EG-medlemskap, inklusive för-
28773: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       delar och nackdelar. I ett meddelande i mars gav
28774: den 5 maj 1992 tili vederbörande medlem av           regeringen uttryck för sin positiva inställning till
28775: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ansökan om medlemskap och erhöll riksdagens
28776: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         samtycke tili detta.
28777: mål nr 190:                                              Regeringen anser fortsättningsvis, vilket ock-
28778:                                                      så konstaterats i meddelandet, att upprättandet
28779:           Ämnar Regeringen ändra sin inställ-        av Europeiska ekonomiska samarbetsområdet
28780:        ning till strävan eftermedlemskap i Euro-     är viktigt för Finland. Undertecknandet av avta-
28781:        peiska gemenskapen nu då avtalet om           let var ett betydande, positivt skede i den process
28782:        upprättandet av ett europeiskt ekono-         som syftar tili att EES-avtalet skall träda i kraft
28783:        miskt samarbetsområde, som tryggar            vid ingången av 1993. Endast genom EES-avta-
28784:        Finlands kommersiella och ekonomiska          let kan vi snabbt få del av den inre marknad som
28785:        intressen, har undertecknats?                 bildas av 19länder och av andra möjligheter till
28786:                                                      samarbete. Undertecknandet av EES-avtalet har
28787:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dock inte förändrat de utgångspunkter som be-
28788: anföra foljande:                                     slutet om ansökan av medlemskap grundades på.
28789:                                                      Vår medlemsansökan inlämnades inte for säker-
28790:    Beslutet att ansöka om medlemskap i Euro-         hets skull - om det inte skulle bli någonting av
28791: peiska gemenskapen fattades i ett läge där in-       EES-avtalet - utan tili följd av att man hade
28792: nehållet i avtalet om Europeiska ekonomiska          gjort bedömningen att EES-avtalet inte i full
28793: samarbetsområdet redan var känt. Likaså kände        utsträckning kan trygga vårt lands intressen i de
28794: man till riktlinjema för den framtida gemen-         förändrade förhållandena. Undertecknandet av
28795: skapsutvecklingen vilka hade överenskommits          EES-avtalet ger inte anledning att ändra regerin-
28796: vid EG-ländemas toppmöte i Maastricht. I rege-       gens ståndpunkt enligt viiken Finlands nationel-
28797: ringens redogörelse till riksdagen i januari fanns   la intressen synes bäst tryggade genom medlem-
28798: en ingående beskrivning av skillnadema i EES-        skap i Europeiska gemenskapen.
28799: 
28800:      Helsingfors den 15 juni 1992
28801: 
28802:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
28803:                                                 1992 vp
28804: 
28805: Kirjallinen kysymys 191
28806: 
28807: 
28808: 
28809: 
28810:                                    Tennilä: Kemin teknillisen oppilaitoksen opetusvoimavarojen tur-
28811:                                       vaamisesta
28812: 
28813: 
28814:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28815: 
28816:    Kemin teknillinen oppilaitos kouluttaa insi-       taan jättämään palkkaamatta. Kyse on jopa
28817: nöörejä ja teknikoita sekä antaa lisäksi täydentä-    kymmenestä henkilöstä. Ilman heidän panos-
28818: vää ja ns. etäopetusta. Oppilasmäärä on lähes         taan opetus ei kuitenkaan voi toimia. Oppilai-
28819: 500 ja opettajia on yli kolmekymmentä. Oppilai-       toksen pyytämää lisämiljoonaa palkkaukseen
28820: tos on kehittynyt nopeasti, ja se on erittäin         siis tarvitaan aivan välttämättä.
28821: tärkeä voimakkaasti teollistuneelle Kemin-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28822: Tornion alueelle, joka vastaa noin kymmenestä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
28823: prosentista Suomen ulkomaanviennistä.                 oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28824:    Kemin teknillisen oppilaitoksen tulevaa luku-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28825: vuotta varjostavat yllättäen kesken kevätluku-
28826: kauden tietoon tulleet uudet säästöpäätökset,                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28827: jotka toteutuessaan aiheuttavat opetuksen tason              ryhtyä Kemin teknillisen oppilaitoksen
28828: laskun. Näin siksi, että syksyn palkkarahoista               opetustason turvaamiseksi tulevana lu-
28829: puuttuu säästöpäätöksen jälkeen peräti 25 pro-               kuvuonna turvaamalla päätoimisten tun-
28830: senttia. Jollei tilannetta korjata, tietää se sitä,          tiopettajien palkkaamiseen tarvittavien
28831: että iso osa päätoimisista tuntiopettajista joudu-           lisävarojen ohjaamisen oppilaitokselle?
28832: 
28833:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
28834: 
28835:                                          Esko-Juhani Tennilä
28836: 
28837: 
28838: 
28839: 
28840: 220051L
28841: 2                                       1992 vp -   KK 191
28842: 
28843: 
28844: 
28845: 
28846:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28847: 
28848:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den 1992 palkkausmäärärahat oppilaitoksille
28849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pitäen perusteena oppilaitosten vuoden 1991
28850: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-      palkkausmäärärahojen käyttöä, josta vähennet-
28851: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tiin keskimäärin viisi prosenttia. Teknillisten
28852: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        oppilaitosten kohdalla vähennys oli kuitenkin
28853: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvan kitjallisen      vain kaksi prosenttia.
28854: kysymyksen n:o 191:                                     Kemin teknillinen oppilaitos käytti vuonna
28855:                                                     1991 palkkauksiin rahaa 11 643 810 mk ja opis-
28856:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kelijoita oppilaitoksessa oli 425. Vuodelle 1992
28857:        ryhtyä Kemin teknillisen oppilaitoksen       oppilaitos on saanut palkkausmäärärahoja
28858:        opetustason turvaamiseksi tulevana lu-       11 400 000 mk. Opiskelijoita on kevätlukukau-
28859:        kuvuonna turvaamalla päätoimisten tun-       della 424 ja syyslukukaudella arvion mukaan
28860:        tiopettajien palkkaamiseen tarvittavien      520 eli keskimäärin 472 vuodessa. Opiskelijaa
28861:        lisävarojen ohjaamisen oppilaitokselle?      kohden palkkausmäärärahoja on vuonna 1992
28862:                                                     Kemin teknillisessä oppilaitoksessa 24 152 mk,
28863:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kun vastaava summa muissa teknillisissä oppilai-
28864: vasti seuraavaa:                                    toksissa on keskimäärin 23 434 mk. Uudet, jo
28865:                                                     kuluvan vuoden syyslukukaudelle ajoittuvat
28866:    Valtion ammatillisten oppilaitosten palkkaus-    säästöpäätökset huomioon ottaen opetushallitus
28867: määrärahat ovat vuonna 1992 noin 4,2 prosent-       on arvioinut Kemin teknillisen oppilaitoksen
28868: tia pienemmät kuin vuonna 1991. Määrärahojen        palkkausmäärärahojen vajaukseksi 500 000 mk.
28869: niukkuutta lisää oppilaitosten opiskelijamäärä,         Opetusministeriö on tehnyt esityksen valtion
28870: joka on useita tuhansia suurempi kuin miksi se      ammatillisten oppilaitosten palkkausmomentin
28871: vuoden 1992 talousarvion määrärahoja mitoitet-      arviomäärärahan ylittämisestä 95 000 000 mar-
28872: taessa arvioitiin.                                  kalla.
28873:    Opetushallitus jakoi käytettävissä olevat vuo-
28874: 
28875:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1992
28876: 
28877:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
28878:                                         1992 vp -   KK 191                                          3
28879: 
28880: 
28881: 
28882: 
28883:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28884: 
28885:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen        som fanns tillgängliga för I992 tillläroanstalter-
28886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      na utgående från hur löneanslagen utnyttjats vid
28887: den 5 maj I992 till vederbörande medlem av          läroanstalterna I99I, minskat med i genomsnitt
28888: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   fem procent. 1 fråga om de tekniska läroanstal-
28889: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade           terna var minskningen dock endast två procent.
28890: spörsmål nr I9I:                                       Kemin teknillinen oppilaitos använde
28891:                                                     11 643 8IO mark till avlöningar I991. Antalet
28892:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      studerande vid läroanstalten var 425. År I992
28893:        ta för att trygga undervisningsnivån vid     har läroanstalten fått II 400 000 mk i lönean-
28894:        Kemin teknillinen oppilaitos kommande        slag. Under vårterminen uppgår antalet stude-
28895:        läsår genom att garantera att läroanstal-    rande till 424 och under höstterminen enligt
28896:        ten tilldelas de tilläggsmedel som behövs    beräkningarna till 520, vilket är 472 i genomsnitt
28897:        för avlöning av timlärare i huvudsyssla?     per år. År I992 uppgår löneanslagen vid Kemin
28898:                                                     teknillinen oppilaitos till 24 I52 mk per stude-
28899:   Som svar på detta spörsmål anför jag              rande, då motsvarande summa vid andra teknis-
28900: vördsamt följande:                                  ka läroanstalter är i genomsnitt 23 434 mk. Med
28901:                                                     beaktande av de nya sparbeslut som kommer att
28902:    A vlöningsanslagen för de statliga yrkesläro-    gälla redan kommande hösttermin har utbild-
28903: anstalterna är I992 omkring 4,2 procent mindre      ningsstyrelsen uppskattat underskottet i lö-
28904: än I99I. En omständighet som medverkar till de      neanslagen för Kemin teknillinen oppilaitos till
28905: knappa anslagen är att antalet studerande vid       500 000 mk.
28906: läroanstalterna nu uppgår till många tusen fler        Undervisningsministeriet har gjort en fram-
28907: än vad som beräknades vid dimensioneringen av       ställning om att förslagsanslaget under avlö-
28908: anslagen i budgeten för I992.                       ningsmomentet för de statliga yrkesläroanstal-
28909:    Utbildningsstyrelsen delade ut de löneanslag     terna överskrids med 95 000 000 mk.
28910: 
28911:      Helsingfors den 9 juni I992
28912: 
28913:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
28914:                                                 1992 vp
28915: 
28916: Kirjallinen kysymys 192
28917: 
28918: 
28919: 
28920: 
28921:                                    Laine ym.: Sotilasvammaetuuksien myöntämisestä invalidisoitu-
28922:                                        neille rintamaveteraaneille
28923: 
28924: 
28925:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28926: 
28927:    Maassamme on tänään tuhansia sellaisia in-         keni, mutta sotilasvammalain etuudet eivät ole
28928: validisoituneita rintamamiehiä, joiden nykyisen       nykyisin säännöksin näiden rintamamiesten
28929: vammaisuuden syyt ovat vuosina 1939-1945              ulottuvilla.
28930: käytyjen sotien rintamataisteluissa tai niihin ver-      Viime aikoina on monissa yhteyksissä todet-
28931: rattavissa olosuhteissa, vaikka ao. henkilöitä ei     tu, että 30-100 prosentin invaliditeetin omaavat
28932: olekaan todettu sotainvalideiksi. Myöhemmin           rintamamiehet tulisi saattaa samaan asemaan
28933: tapahtuneen invalidisoitumisen perussyyt ovat         muiden sodassa vammautuneiden kanssa anta-
28934: sodanaikaisissa olosuhteissa ja niiden aiheutta-      malla heille samat etuudet kuin sotainvalideille.
28935: missa fyysisissä ja henkisissä kärsimyksissä.         Tällöin tarkoitetaan invalidiprosentin edellyttä-
28936:    Rintamalla tai muissa sodan oloissa koetut         mää eläkettä, yhden kuukauden laitoskuntou-
28937: raskaat rasitukset, kylmettymiset ja paleltumis-      tusta vuosittain, ilmaista ateriaa päivittäin ja
28938: vammat, ammusten räjähtelyn aiheuttamat il-           mm. asunnon tai peseytymistilojen korjausavus-
28939: manpaineet, mielenjärkytykset, epäpuhtaus,            tusta ym.
28940: saastunut vesi ja ravinto, nälkä, jano ja kaatumi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28941: set liukkaissa talviolosuhteissa sekä epätasaises-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28942: sa maastossa liikuttaessa ovat myöhemmin alka-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28943: neet vaikuttaa kuntoa ja terveydentilaa heiken-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28944: tävästi.
28945:    Maamme jälleenrakennuksen vuosina rinta-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28946: maoloissa alkunsa saaneet sydän- ja keuhkosai-               siin 30-1 00-prosenttisesti invalidisoitu-
28947: raudet alkoivat pahentua, näkö ja kuulo heiken-              neiden rintamaveteraanien saattamiseksi
28948: tyä, jalat, kädet, kaula ja selkäranka jäykistyä,            sotilasvammaetuuksien punm esim.
28949: verenpainesairaudet ja sydäninfarktit yleistyä ja            muuttamalla sotilasvammalain invalidi-
28950: mielenjärkytysten jälkitilat vaivata jne. Näin               rintamaveteraanivammalaiksi?
28951: vammaisuusaste kohosi ja työkuntoisuus heik-
28952: 
28953:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
28954: 
28955:            Ensia Laine                   Pekka Leppänen                 Esko-Juhani Tennilä
28956: 
28957: 
28958: 
28959: 
28960:  220051L
28961: 2                                        1992 vp -    KK 192
28962: 
28963: 
28964: 
28965: 
28966:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28967: 
28968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Yleisiä aikuis- ja vanhuusiän sairauksia, ku-
28969: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ten sydän- ja verenkiertoelinten tauteja, nivelrik-
28970: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-       koja, psyykkisiä sairauksia ym., ei rintamalla
28971: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     olleille henkilöille yleensä sotilasvammalain no-
28972: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      jalla korvata ellei korvauksenhakija jo palvelus-
28973: Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      aikana ole ollut kyseisen sairauden takia hoidos-
28974: myksestä n:o 192:                                    sa.
28975:                                                          Sotilasvammakorvausten piirissä olevat so-
28976:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28977:                                                      tainvalidit ovat siis varsin selkeästi ja yleisesti
28978:        siin 30-1 00-prosenttisesti invalidisoitu-
28979:                                                      hyväksytyllä tavalla rajattu ryhmä. Rintamave-
28980:        neiden rintamaveteraanien saattamiseksi
28981:                                                      teraaneilla on oma heidän tarpeitaan varten
28982:        soti1asvammaetuuksien piiriin esim.
28983:                                                      kehitetty etuisuusjärjestelmä. Muut sota-aikana
28984:        muuttamalla sotilasvammalain invalidi-
28985:                                                      eläneet ja esimerkiksi kotirintamalla työskennel-
28986:        rintamaveteraanivammalaiksi?
28987:                                                      leet ovat yhteiskuntamme normaalipalvelujen ja
28988:                                                      korvausjärjestelmien piirissä.
28989:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
28990:                                                          Maamme elossa olevista noin 250 000 sotave-
28991: taen seuraavaa:
28992:                                                      teraanista jo lähes kaikki ovat pysyvällä van-
28993:     Sotilasvammalaissa ja sotilasvammalain so-       huuseläkkeellä. Heille on tätä kautta ja rintama-
28994: veltamisalan laajentamislaissa esitettyjen perus-    lisän muodossa turvattu perustoimeentulo sekä
28995: teiden mukaisesti korvataan rintamalla olleille      varsin monipuoliset ja kansainvälisestikin laa-
28996: henkilöille sotapalveluksesta aiheutuneet vam-       dukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhus-
28997: mat ja sairaudet.                                    tenhuollon palvelut. Veteraaneille niin kuin
28998:     Korvausperusteena on mm. se, että henkilö        muullekin vanhusväestölle palvelut ja etuisuudet
28999: on saanut vamman sotapalveluksessa tai että          on pyritty järjestämään henkilöiden tarpeiden
29000: sotapalvelukseen liittyneiden erikoisten olosuh-     mukaan. Yleisen palvelujärjestelmän kehittämi-
29001: teiden voidaan päättää todennäköisinä syillä         nen vanhustenhuollossa on keskeisin keino myös
29002: aiheuttaneen sairauden taikka olennaisesti vai-      kehitettäessä ikääntyville veteraaneille tarpeen-
29003: kuttaneen sen ilmaantumiseen tai pahentumi-          mukaisia etuja ja palveluja.
29004: seen. Sen sijaan esim. sairautta, joka ilmaantuu         Sotilasvammalain kehittämisen tulisikin kes-
29005: vasta vuoden kuluttua palveluksen päättymises-       kittyä vain sotainvalidien huollon kehittämiseen
29006: tä, ei katsota palveluksen aiheuttamaksi, ellei se   laajentamatta lain soveltamisalaa uusiin ryh-
29007: ole ollut seurauksena palveluksen aikana saadus-     miin.
29008: ta vammasta tai sairaudesta.                             Valtioneuvosto on kansallisena veteraanipäi-
29009:     Ruumiinvammaa tai sairautta, joka ilmeisesti     vänä 27.4.1992 tehnyt periaatepäätöksen vete-
29010: liittyy korvattavan vamman tai sairauden taikka      raanien aseman parantamiseksi. Periaatepäätök-
29011: sotavankeudessa vallinneiden erityisten olojen       sen mukaisesti tullaan monin tavoin kehittä-
29012: synnyttämään poikkeukselliseen alttiuteen tai        mään veteraaniemme korvausturvaa ja kuntou-
29013: taipumukseen, pidetään olosuhteiden mukaan           tusta tavalla, joka on vastannut laajasti myös
29014: joko kokonaan tai osaksi korvattavana.               veteraanikunnan itsensä toiveita.
29015: 
29016:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1992
29017: 
29018:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
29019:                                          1992 vp -   KK 192                                          3
29020: 
29021: 
29022: 
29023: 
29024:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29025: 
29026:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            F ör allmänna sjukdomar hos fullvuxna och
29027: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       åldringar, såsom sjukdomar i hjärt- och cirkula-
29028: den 5 maj 1992 till vederbörande medlem av           tionsorganen, ledbrott, psykiska sjukdomar mm.
29029: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    betalas i allmänhet inte ersättning tili personer
29030: dagsman Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr        som tjänstgjort vid fronten med stöd av lagen om
29031: 192:                                                 skada, ådragen i militärtjänst om inte den som
29032:                                                      söker ersättning redan under tjänstgöringstiden
29033:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       har vårdats för ifrågavarande sjukdom.
29034:        att frontveteraner som är invalidiserade         De krigsinvalider som får ersättningar för
29035:        till 30-100% skall fås att omfattas av        skada ådragen i militärtjänst är således en rätt
29036:        förmåner för skada ådragen i militär-         klart oc:P, på ett allmänt godtagbart sätt avgrän-
29037:        tjänst, t.ex. genom en ändring av lagen       sad grupp. Frontveteranema har ett eget för-
29038:        om skada, ådragen i militärtjänst tili en     månssystem som har utvecklats med tanke på
29039:        invalid-frontveteranskadelag?                 deras behov. Andra som levt under krigstiden
29040:                                                      och t.ex. arbetat vid hemmafronten omfattas av
29041:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de normala tjänstema och systemen för ersätt-
29042: anföra följande:                                     ning i vårt samhälle.
29043:                                                         Av de ca 250 000 krigsveteranema i vårt land
29044:     1 enlighet med de grunder som framförts i        får nästan alla redan fortgående ålderspension.
29045: lagen om skada, ådragen i militärtjänst och lagen    De har på detta sätt och i form av fronttillägget
29046: angående utvidgad tillämpning av lagen om            blivit tryggade basutkomst samt rätt mångsidiga
29047: skada, ådragen i militärtjänst ersätts personer      och även intemationellt sett högklassiga tjänster
29048: som tjänstgjort vid fronten för skador och sjuk-     inom social- och hälsovården samt åldringsvår-
29049: domar som militärtjänstgöringen föranlett.           den. För veteranema liksom även för den övriga
29050:     Grunder för ersättning är bl.a. att personen     ålderstigna befolkningen har man försökt ordna
29051: har erhållit skadan under militärtjänstgöring        servicen och förmånema enligt personemas be-
29052: eller att sjukdomen på sannolika skäl kan anses      hov. Utvecklandet av ett allmänt servicesystem
29053: vara orsakad av de till tjänstgöringen anslutna      inom åldringsvården är det viktigaste medlet
29054: särskilda förhållandena eller om dessa väsentli-     även när det gäller att utveckla ändamålsenliga
29055: gen inverkat på att sjukdomen framträtt eller        förmåner och service för veteraner i hög ålder.
29056: förvärrats. Däremot anses t.ex. sjukdom som             Utvecklandet av lagen om skada, ådragen i
29057: yppat sig först ett år efter att tjänstgöringen      militärtjänst bör därför koncentreras enbart till
29058: upphört inte vara orsakad av tjänsten om den         utvecklandet av vården av krigsinvalider utan
29059: inte varit en följd av skada eller sjukdom som       att tillämpningen av lagen utsträcks tili nya
29060: erhållits under tiden för tjänstgöring.              grupper.
29061:     En kroppsskada eller sjukdom som uppenbar-          Statsrådet fattade under den nationella vete-
29062:  ligen har samband med en sådan ytterlig motta-      randagen den 27 apri11992 ett principbeslut om
29063:  glighet eller fallenhet som framkallats av          förbättrande av veteranemas ställning. 1 enlighet
29064:  kroppsskada eller sjukdom, viiken skall ersättas,   med principbeslutet skall ersättningsskyddet och
29065:  eller av särskilda förhållanden som rått under      rehabiliteringen för våra veteraner utvecklas på
29066:  krigsfångenskap, skall efter omständighetema        många sätt, vilket i hög grad även stämmer
29067:  ersättas antingen helt eller delvis.                överens med veterankårens egna önskemål.
29068:      Helsingforsden 29 maj 1992
29069: 
29070:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
29071:                                                  1992 vp
29072: 
29073: Kirjallinen kysymys 193
29074: 
29075: 
29076: 
29077: 
29078:                                     von Bell ym.: Hirvenmetsästykseen tarvittavien lupien myöntämi-
29079:                                         sestä
29080: 
29081: 
29082:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29083: 
29084:     Hirvieläinten metsästyksestä annetussa ase-        pysyminen vuodesta toiseen samoilla henkilöillä
29085: tuksessa (7 §) määrätään, että pääsäännön mu-          on nostanut myös epäilyjä suoranaisista väärin-
29086: kaan samalle alueelle voidaan myöntää lupa             käytöksistä ja siitä, että metsähallinnon viran-
29087: hirvenmetsästykseen vain yhdelle hakijalle.            omaiset eivät suhtaudu puolueettomasti eri haki-
29088: Poikkeukset on rajattu tiettyihin kuntiin, mutta       joihin.
29089: niissäkään ei poikkeusmahdollisuutta juuri käy-           Tilannetta voitaisiin korjata siten, että tehtäi-
29090: tetä.                                                  siin mahdolliseksi hirvenmetsästykseen tarvitta-
29091:     Myös maata omistamattomalla henkilöllä on          vien lupien myöntäminen myös useammille haki-
29092: siis periaatteessa mahdollisuus metsästää valtion      joille. Jos tämä ei ole mahdollista, voitaisiin
29093: metsissä. Kuitenkaan tämä oikeus ei toteudu            luvan saannin ehdoksi asettaa se, että myös
29094: käytännössä edellä mainitun rajoituksen vuoksi.        muut paikkakunnan metsästäjät voivat osallis-
29095: Metsähallituksen paikallisviranomaiset myöntä-         tua kyseiseen luvan saaneeseen hirviporukkaan.
29096: vät luvan vain yhdelle metsästysseurueelle, jolla      Ainakin tulisi pystyä estämään se, että vuodesta
29097: ei ole velvollisuutta ottaa huomioon muita alu-        toiseen samat henkilöt saavat metsästää kaikki
29098: een metsästäjiä.                                       alueen hirvet.
29099:     Tilanne voisi olla oikeudenmukainen, jos kai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29100:  killa hakijoilla olisi todellinen mahdollisuus kil-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29101:  pailla hirvenmetsästysluvista. Kuitenkin käytän-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29102:  tö on osoittanut, että vuodesta toiseen samat         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29103:  henkilöt voivat kaataa kaikki hirvenmetsästys-
29104:  alueen hirvet, koska lupa myönnetään samalle                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29105:  hakijalle kuin edellisenäkin vuonna. Aikanaan                ryhtyä hirvenmetsästystä koskevien
29106:  muodostetut hirviporukat kieltäytyvät ottamas-               säännösten ja määräysten sekä hirven-
29107:  ta muita mukaan ja täydentämästä itseään taik-               metsästykseen tarvittavien lupien myön-
29108:  ka edes neuvottelemasta muiden metsästysseuru-               tämiskäytännön muuttamiseksi siten,
29109:  eiden kanssa alueen hirvenkaatolupien oikeu-                 että kaikilla metsästystä harrastavilla oli-
29110:  denmukaisemmasta jaosta.                                     si todellinen mahdollisuus saada hirven-
29111:     Järjestelmä loukkaa syvästi muiden metsäs-                metsästyslupa valtion mailla ja että yhdet
29112:  tyksen harrastajien oikeustajua. Lisäksi hirvi-              ja samat henkilöt eivät vuodesta toiseen
29113:  eläinten kaatamiseen liittyy vissi taloudellinen             saisi lupaa kaataa kaikkia tietyn hirven-
29114:  intressi, joka lama-aikana vain korostuu. Tietyn             metsästysalueen hirviä?
29115:  hirvenmetsästysalueen hirvenmetsästyslupien
29116: 
29117:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
29118: 
29119:                       Aarno von Bell                                   Anna-Liisa Kasurinen
29120:                       Ulpu Iivari                                      Reijo Laitinen
29121:                       Kari Rajamäki                                    Tarja Kautto
29122:                       Antero Kekkonen                                  Erja Lahikainen
29123:                       Maija Rask                                       Johannes Koskinen
29124:                       Matti Vähänäkki                                  Raimo Vuoristo
29125:                       Timo Laaksonen                                   Pekka Leppänen
29126:                                             Martti Korhonen
29127:  220051L
29128: 2                                         1992 vp -   KK 193
29129: 
29130: 
29131: 
29132: 
29133:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29134: 
29135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vailla metsästysmaata. Metsästysoikeus voi-
29136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         daan, paikalliselle asukkaalle lain mukaan ehkä
29137: olette toukokuun 5 päivänä 1992 päivätyn kir-         kuuluvaa metsästysoikeutta loukkaamatta,
29138: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      myös vuokrata lähinnä rekisteröidylle yhdistyk-
29139: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       selle tai yksityiselle henkilölle, joka sitoutuu
29140: von Bellin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    toimeenpanemaan järjestetyn riistanhoidon ja
29141: myksestä n:o 193:                                     tehokkaan valvonnan." Asetuksen 2 momentin
29142:                                                       mukaan "... lupia älköön myönnettäkö niin
29143:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        laajalti eikä niin monelle, että riistakannan säily-
29144:        ryhtyä hirvenmetsästystä koskevien             minen vaarantuu". Hirvieläinten metsästyksestä
29145:        säännösten ja määräysten sekä hirven-          annetun asetuksen (671175) mukaan hirvenmet-
29146:        metsästykseen tarvittavien lupien myön-        sästysalueen puolestaan on oltava vähintään
29147:        tämiskäytännön muuttamiseksi siten,            1 000 hehtaarin suuruinen, yhtenäinen ja hirven-
29148:        että kaikilla metsästystä harrastavilla oli-   metsästykseen soveltuva. Samalle alueelle met-
29149:        si todellinen mahdollisuus saada hirven-       sästyslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja val-
29150:        metsästyslupa valtion mailla ja että yhdet     tion maita lukuun ottamatta voidaan myöntää
29151:        ja samat henkilöt eivät vuodesta toiseen       lupa hirvenmetsästykseen vain yhdelle hakijalle.
29152:        saisi lupaa kaataa kaikkia tietyn hirven-         Asetusta hirvieläinten metsästyksestä muutet-
29153:        metsästysalueen hirviä?                        tiin kuluneena keväänä siten, että ensi metsästys-
29154:                                                       kaudeksi metsästysluvat myöntää ao. riistanhoi-
29155:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          topiiri. Metsästysmahdollisuuksien jakamiseen
29156: vasti seuraavaa:                                      muutos saattaa vaikuttaa metsästyslain 3 §:n 2
29157:                                                       momentissa tarkoitetuilla valtion mailla, joille
29158:    Metsästyslain (290/62) 3 §:n 1 momentin mu-        kaikilla paikkakuntalaisilla on ollut mahdolli-
29159: kaan "Oikeus metsästää valtion viranomaisten          suus hakea metsästyslupaa. Tarkoituksena on
29160: hallinnassa ja hoidossa olevilla valtion mailla       kuitenkin pyrkiä jakamaan metsästysmahdolli-
29161: voidaan antaa luvan nojalla käytettäväksi tai         suudet myös näillä valtion mailla mahdollisim-
29162: vuokrata. Paikallisten sekä myös metsästysmaa-        man tasapuolisesti. Kuitenkaan mahdollisuuksia
29163: ta vailla olevan väestön etu on tällöin lähinnä       ei pyritä tarjoamaan läheskään kysyntää vastaa-
29164: otettava huomioon. Saman pykälän 2 momentin           vasti, vaan paikalliseen väestöön kuulumisen ja
29165: mukaan Lapin läänin kunnissa sekä eräissä Ou-         muuta metsästysmahdollisuutta vailla olemisen
29166: lun läänin kunnissa paikallisilla asukkailla on       ohella myös mm. metsästystä koskevien sään-
29167: oikeus metsästää kunnassaan olevilla valtion          nösten täyttämisen, säännösten ·aikaisemman
29168: mailla. Metsästyksestä ja riistanhoidon järjestä-     noudattamisen, valtion maihin liittyvien omien
29169: misestä valtion omistamilla alueilla annetun ase-     yksityismaiden, metsästäjien määrän sekä niiden
29170: tuksen (566/62) 3 §:n mukaan "Paikalliseen väes-      metsästykseen kykenevyyden perusteella joudu-
29171: töön kuuluvalle henkilölle voidaan antaa lupa         taan aina suorittamaan harkintaa eri hakijoiden
29172: metsästää metsähallituksen hallinnassa olevilla       kesken.
29173: alueilla, mikäli hänellä ei metsästyslain 3 §:n 2         Maa- ja metsätalousministeriössä on valmis-
29174: momentin mukaan tai erityisten määräysten no-         teilla metsästyslainsäädännön kokonaisuudis-
29175: jalla jo muutoin ole metsästysoikeutta. Sellainen     tus. Tässä yhteydessä myös edellä mainitut sää-
29176: lupa voidaan my5ntää myös muille, jotka ovat          dökset tulevat uudelleen tarkasteltaviksi.
29177: 
29178:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
29179:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
29180:                                           1992 vp -    KK 193                                            3
29181: 
29182: 
29183: 
29184: 
29185:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29186: 
29187:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mande jakträtt, utarrenderas närmast tili re-
29188: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gistrerad förening eller enskild person, som för-
29189: den 5 maj 1992 tili vederbörande medlem av             binder sig att anordna organiserad jaktvård och
29190: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      effektiv tilisyn." I paragrafens 2 mom. stadgas
29191: dagsman von Bell m.fl. undertecknade spörsmål          att "tilistånd må icke beviljas i så stor utsträck-
29192: nr 193:                                                ning och ej heller så många sökande, att vil-
29193:                                                        lebrådsstammens bevarande äventyras." Enligt
29194:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         förordningen omjakt på hjortdjur (671/75) skall
29195:        ta för att ändra dels de stadganden och         storleken på älgjaktsområdet uppgå tili minst
29196:        bestämmelser som gäller älgjakt, dels den       1 000 hektar. Området skall vidare vara enhetligt
29197:        praxis som tillämpas då tilistånd beviljas      och lämpa sig för jakt på älg. Med undantag av
29198:        för älgjakt, så att alla som idkar jakt har     statens marker, som avses i 3 § 2 mom. jaktlagen,
29199:        en faktisk möjlighet att få tillstånd tili      kan inom ett och samma område bara en sökan-
29200:        älgjakt på statens marker och att inte          de beviljas tillstånd att fålla älg.
29201:        samma personer år efter år får tillstånd           Förordningen om jakt på hjortdjur ändrades
29202:        att fälla alla älgar inom ett visst älgjakts-   under den gångna våren så att jakttillstånden för
29203:        område?                                         nästa jaktsäsong beviljas av jaktvårdsdistriktet.
29204:                                                        Ändringen kan inverka på fördelningen av jakt-
29205:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          möjligheter inom de områden som avses i 3 § 2
29206: anföra följande:                                       mom. jaktlagen och som tillhör staten och i fråga
29207:                                                        om vilka alla ortsbor har haft möjlighet att
29208:    I 3 § 1 mom. jaktlagen (290/62) stadgas att         ansöka om jakttillstånd. A vsikten är emellertid
29209: "Jakträtt på staten tilihöriga marker, som äro         att sträva efter att fördela jaktmöjligheterna
29210: underställda statsmyndighets förvaltning och           också inom de områden som staten äger så
29211: vård, må upplåtas i stöd av tillstånd eller arren-     rättvist som möjligt. Dock strävar man inte efter
29212: deras. Främst bör därvid beaktas ortsbefolk-           att erbjuda möjlighet tilljakt i tillnärmelsevis den
29213: ningens samt den befolknings, som icke har             omfattning som skulle matsvara efterfrågan.
29214: jaktmarker, intressen." Enligt samma paragrafs         Utöver de krav som ställs på sökanden, dvs. att
29215: 2 mom. har ortsbor i kommunerna i Lapplands            han tillhör ortsbefolkningen och att han annars
29216: Iän rätt att jaga på mark som staten äger i de         inte har möjlighet att jaga, tvingas den som
29217: kommuner där de själva är bosatta. Detta gäller        beviljar jakttillståd att göra vissa överväganden.
29218: också ortsborna i vissa kommuner i Uleå borgs          De här övervägandena har att göra med hur
29219: Iän. I 3 § förordningen om jakt och ordnande av        sökanden uppfyller de stadganden som styr jak-
29220: jaktvården på staten tilihöriga områden (566/62)       ten, hur han tidigare har följt de här stadgandena
29221: stadgas att "Den, som tillhör ortsbefolkningen,        och ifall sökanden besitter privatmarker som
29222: må beviljas tillstånd att jaga på områden, som         angränsar tili statens marker. Vidare görs vissa
29223: äro underställda forststyrelsens förvaltning,          avvägningar beträffande jägarnas antal och jä-
29224: därest han icke enligt 3 § 2 mom. jaktlagen eller      garnas förmåga att idka jakt.
29225: med stöd av särskilda stadganden redan annars             En totalreform av jaktlagstiftningen bereds
29226: har jakträtt. Sådant tillstånd må beviljas även        inom jord- och skogsbruksministeriet. I detta
29227: andra, som sakna jaktmark. Jakträtt må även,           sammanhang kommer också de ovan nämnda
29228:  utan intrång i ortsbo enligt lag möjligen tilikom-    lagarna att ses över.
29229: 
29230:      Helsingfors den 25 maj 1992
29231: 
29232:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
29233:                                                1992 vp
29234: 
29235: Kirjallinen kysymys 194
29236: 
29237: 
29238: 
29239: 
29240:                                   Lahti-Nuuttila: Verohallinnon uudistamisen valmistelusta
29241: 
29242: 
29243: 
29244:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29245: 
29246:     Hallituksen toiminnan yhtenä painopisteenä       muutoinkin ne ovat keskeisesti kantamassa
29247: on hallitusohjelman mukaan yhteisen hallinnon        huolta kansalaisten palvelujen saatavuuden tur-
29248: uudistaminen. Päätavoitteina ovat kansalaisten       vaamisesta muillakin kuin suoranaisesti omalla
29249: palvelun parantaminen sekä yhteisen sektorin         toimialallaan. Veropiirijaon kuten muunkin pii-
29250: tuloksellisuuden ja tuottavuuden kohottaminen        ri- ja paikallishallinnon uudistaminen on yleisesti
29251: ja kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Tär-     kiinnostava ja luo perustellut odotukset uudis-
29252: keiden tavoitteiden aikaansaamisen suunnitte-        tusten tavoitteiden ja kriteerien avoimelle ja
29253: lussa ei ole kuitenkaan vielä kaikilta osiltaan      yleiselle tarkastelulle. Oikeutettu vaatimus tähän
29254: ylletty yleisen yhteiskuntapoliittisen tarkastelun   nousee yhä vilkkaammin kuntien ja kansalaisten
29255: käynnistämiseen. Olemattomaksi tai erityisen         keskuudessa.
29256: vähäiseksi on osoittautunut yhteydenpito kansa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29257: laisiin, joiden peruspalvelujen saatavuus olisi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29258: mahdollisimman hyvin turvattava, kuten mm.           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29259: eduskunta on lausunut meneillään olevasta vero-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29260: piirijaon uudistamisesta. Maan kunnat ja niiden
29261: muodostamat maakunnalliset liitot on niin ikään                Aikooko Hallitus saattaa veropiiri-
29262: pidetty kehitystyöstä sivussa. Kuitenkin halli-             jaon ja muunkin hallinnon uudistamisen
29263: tuksen tarkoituksena on joillakin hallinnon-                tavoitteet ja kriteerit lainsäädäntöön ja
29264:  aloilla siirtyä uudenmuotoiseen hallintoon jo              muihin päätöksiin perustuvien valmiste-
29265:  tänä ja ensi vuonna.                                       lujen jälkeen yleiseen yhteiskuntapoliitti-
29266:     Verohallituksen organisaation kehittäminen              seen tarkasteluun ja jatkaa varsinaisen
29267:  veropiirijaon muuttamiseksi on käynnistetty ve-            veropiirijaon ja muunkin hallinnon uu-
29268:  rohallituksen sisäisenä virkatyönä. Vasta äsket-           distamista vasta tämän jälkeen, sekä
29269:  täin hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta               antaako Hallitus kaikille kunnille ja
29270:  on hyväksynyt kehittämissuunnitelmat. Toivot-              maakunnallisille liitoille mahdollisuuden
29271:  tavasti ministerivaliokunta on tuolloin muista-            lausuntojen antamiseen veropiirijaon ja
29272:  nut mm. sen, että kunnat joutuvat osaltaan                 muun hallinnon muutosehdotuksista?
29273:  osallistumaan verohallinnon kustannuksiin ja
29274:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
29275:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
29276: 
29277: 
29278: 
29279: 
29280: 220051L
29281: 2                                        1992 vp -   KK 194
29282: 
29283: 
29284: 
29285: 
29286:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29287: 
29288:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       piirijaon muokkausta. Nykyinen veropiirijako
29289: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on pääosin peräisin 1950-luvun lopulta. Vero-
29290: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-       hallinnossa vireillä olevien piiri- ja paikallistasoa
29291: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     koskevien suunnitelmien mukaan veropiirien lu-
29292: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kumäärää tulisi supistaa alle 100:aan nykyisestä
29293: Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kirjalli-     205:stä. Verohallinnon toimintojen turvaaminen
29294: sesta kysymyksestä n:o 194:                          edellyttää uudistuksen asteittaista toteuttamista.
29295:                                                         Veropiirit määrää verotuslain 6 §:n nojalla
29296:           Aikooko Hallitus saattaa veropiiri-        valtioneuvosto kuultuaan asianomaisia kunnan-
29297:        jaon ja muunkin hallinnon uudistamisen        hallituksia ja lääninhallitusta. Veropiirijakoa
29298:        tavoitteet ja kriteerit lainsäädäntöön ja     koskevaa päätöksentekoa ohjaavat siten yleiset
29299:        muihin päätöksiin perustuvien valmiste-       yhteiskuntapoliittiset hallinnon uudistamisen ta-
29300:        lujen jälkeen yleiseen yhteiskuntapoliitti-   voitteet ja näkökohdat.
29301:        seen tarkasteluun ja jatkaa varsinaisen          Käytännössä jo lääninverovirastot valmistel-
29302:        veropiirijaon ja muunkin hallinnon uu-        lessaan asiaa kuulevat asianomaisia kuntia ja
29303:        distamista vasta tämän jälkeen, sekä          lääninhallitusta, jolloin lausunnot voidaan par-
29304:           antaako Hallitus kaikille kunnille ja      haiten ottaa valmistelussa huomioon. Samalla
29305:        maakunnallisille liitoille mahdollisuuden     menettely joustavoittaa asian hallinnollista val-
29306:        lausuntojen antamiseen veropiirijaon ja       mistelua ja varmistaa parhaan lopputuloksen.
29307:        muun hallinnon muutosehdotuksista?               Koska onnistuneille hallinnon uudistuksille
29308:                                                      voidaan luoda pohja vain monella tasolla käyty-
29309:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jen keskustelujen perusteella, verohallitus on
29310: vasti seuraavaa:                                     kannustanut hallinnon piiri- ja paikallistasoa
29311:                                                      laajaan ja avoimeen vuoropuheluun kaikkien
29312:    Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta        verohallinnon sidosryhmien kanssa. Juuri tällä
29313: on todennut kannanotossaan, että "valtionhal-        tasolla käydyn yhteydenpidon pohjalta myös
29314: linnolle asetetut säästö- ja tuottavuustavoitteet    asetetut hallinnon uudistamisen tavoitteet voi-
29315: sekä tulosohjausjärjestelmään siirtyminen edel-      daan valtiovarainministeriön näkemyksen mu-
29316: lyttävät kiireellisiä uudistuksia myös verohallin-   kaan ottaa valmistelussa parhaiten huomioon.
29317: nossa".                                              Tarkoituksena ei siten ole, että kunnat ja niiden
29318:    Edelleen kannanotossa todetaan, että "lää-        muodostamat maakunnalliset liitot pidetään täs-
29319: ninverovirastot ja verotoimistot tulee yhdistää      tä kehitystyöstä sivussa, kuten kysymyksen pe-
29320: asteittain yksitasoiseksi hallinnoksi. Tavoitteena   rusteluissa on viitattu. Tässä yhteydessä voidaan
29321: on, että verotuksen alueorganisaatio koostuu         todeta, että verohallinnossa asetettujen alueellis-
29322: itsenäisistä ja nykyistä palvelukykyisemmistä        ten työryhmien muistiot, jotka ovat alueverohal-
29323: verotoimistoista ja alueverohallinnon yhteisistä     linnon uudistamista koskevan toteuttamissuun-
29324: yksiköistä."                                         nittelun pohjana, on toimitettu läänikohtaisesti
29325:    Mainittujen tavoitteiden toteuttaminen edel-      muun muassa alueiden kunnille lausunnon anta-
29326: lyttää sekä verohallintolain ja -asetuksen että      mista varten. Kun verohallitusta kehitetään pal-
29327: verotuslain asianomaisten kohtien muuttamista.       veluorientoituneeksi hallinnoksi, ei tässä kehittä-
29328: Siinä yhteydessä verohallinnon uudistaminen          mistyössä tulevaisuudessakaan ole tarkoitus ra-
29329: tulee laajasti yhteiskuntapoliittisen tarkastelun    jata keskusteluosapuolien määrää, vaan päin-
29330: kohteeksi.                                           vastoin on tarkoituksena luoda uusia yhteyksiä
29331:    Alueverohallinnon tavoitteiden toteuttami-        myös niin sanottuihin epävirallisiin tahoihin.
29332: nen merkitsee osaltaan myös merkittävää vero-
29333: 
29334:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
29335: 
29336:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29337:                                          1992 vp -   KK 194                                          3
29338: 
29339: 
29340: 
29341: 
29342:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29343: 
29344:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dande omformning av skattedistriktsindelning-
29345: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       en. Den nuvarande skattedistriktsindelningen
29346: den 5 maj 1992 tili vederbörande medlem av           härstammar i huvudsak från slutet av 1950-talet.
29347: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    Enligt de planer för distrikts- och lokalnivån som
29348: dagsman Pentti Lahti-Nuuttila undertecknade          är aktuella inom skatteförvaltningen borde anta-
29349: spörsmål nr 194:                                     let skattedistrikt minskas från nuvarande 205 tili
29350:                                                      under 100. Tryggandet av skatteförvaltningens
29351:           Ämnar Regeringen bringa målet och          funktioner förutsätter att reformen genomförs
29352:        kriterierna för reformen av skattedi-         stegvis.
29353:        striktsindelningen och den övriga förvalt-        Statsrådet bestämmer med stöd av 6 § beskatt-
29354:        ningen tili en allmän samhällspolitisk        ningslagen skattedistrikten sedan kommunsty-
29355:        granskning efter beredningen, som grun-       relserna och länsstyrelsen har hörts. Det besluts-
29356:        dar sig på lagstiftningen och andra be-       fattande som gäller skattedistriktsindelningen
29357:        slut, och fortsätta reformen av den egent-    styrs således av allmänna mål och synpunkter
29358:        liga skattedistriktsindelningen och den       beträffande reformen av den samhällspolitiska
29359:        övriga förvaltningen först härefter,          förvaltningen.
29360:           samt ger Regeringen alla kommuner              I praktiken hör redan länsskatteverken då de
29361:        och landskapsförbund en möjlighet att ge      bereder ett ärende kommunerna i fråga och
29362:        utlåtanden om förslagen tili ändrad           länsstyrelsen, varvid utlåtandena bäst kan beak-
29363:        skattedistriktsindelning och övrig för-       tas vid beredningen. Samtidigt gör förfarandet
29364:        valtning?                                     den administrativa beredningen av ärendet smi-
29365:                                                      digare och leder tili det bästa slutresultatet.
29366:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Eftersom man endast på grundval av diskus-
29367: anföra följande:                                     sioner som förts på många nivåer kan skapa en
29368:                                                      grund för en lyckad reform av förvaltningen, har
29369:     Ministerutskottet för utvecklande av förvalt-    skattestyrelsen uppmuntrat förvaltningens di-
29370: ningen konstaterar i sitt ställningstagande att de   strikts- och lokalnivåer tili en omfattande och
29371: spar- och produktivitetsmål som uppställts för       öppen dialog med alla referensgrupper inom
29372: statsförvaltningen samt övergången tili systemet     skatteförvaltningen. Mål som har uppställts ut-
29373: för resultatstyrning förutsätter snabba reformer     tryckligen utgående från samtai som förts på
29374: även inom skatteförvaltningen.                       denna nivå beträffande reformen av förvaltning-
29375:     Ytterligare konstateras i ställningstagandet     en kan enligt finansministeriets åsikt bäst beak-
29376: att länsskatteverken och skattebyråerna skall        tas vid beredningen. Avsikten är således inte att
29377: stegvis förenas tili en förvaltning på en enda       kommunerna och landskapsförbund som bildas
29378: nivå. Målet är att regionorganisationen för be-      av kommuner hålls utanför detta utvecklingsar-
29379: skattningen skall bestå av skattebyråer och ge-      bete, såsom antyds i motiveringen till spörsmå-
29380: mensamma enheter för den regionala skatteför-        let. I detta sammanhang kan konstateras att de
29381: valtningen som är självständiga och har en bättre    promemorior som kommit från regionala arbets-
29382: betjäningsförmåga än vad nu är fallet.               grupper inom skatteförvaltningen och som ligger
29383:     Ett förverkligande av nämnda mål förutsätter     som grund för realiseringsplanen f6r reformen
29384: att de ifrågavarande punkterna i lagen och           av den regionala skatteförvaltningen länsvis har
29385: förordningen om skatteförvaltningen samt i be-       tillställts bl.a. kommunerna i regionen för ut-
29386: skattningslagen ändras. I samband härmed kom-        låtande. Då skattestyrelsen utvecklas tili en ser-
29387: mer reformen av skatteförvaltningen att i bety-      viceorienterad förvaltning är avsikten inte heller
29388: dande omfattning bli föremål för en samhällspo-      i framtiden att i detta utvecklingsarbete begränsa
29389: litisk granskning.                                   antalet diskussionsparter, utan tvärtom är avsik-
29390:     Förverkligandet av målen för den regionala       ten att skapa nya kontakter även tili s.k. inoffi-
29391:  skatteförvaltningen innebär för sin del en bety-    ciella instanser.
29392: 
29393:      Helsingforsden 5 juni 1992
29394:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
29395:                                                     1992 vp
29396: 
29397: Kirjallinen kysymys 195
29398: 
29399: 
29400: 
29401: 
29402:                                       Urpilainen: Kyrönjokilaakson vedenhankintatöistä
29403: 
29404: 
29405: 
29406:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29407: 
29408:      Kyrönjokilaakson vedenhankinnan suunnit-             pohjavettä yli 78 000 m3 vuorokaudessa, josta
29409: telu on aloitettu jo 1960-luvulla. Tuolloin val-          tutkitut pohjavesivarat ovat noin 38 000 m3 vuo-
29410: mistui Lapuan- ja Kyrönjokilaakson vesihuollon            rokaudessa. On huomattava, että vaikka esitetyt
29411: yleissuunnitelma. Alueen kunnat ja vesihallitus           tulokset on aikaansaatu selvitysten perusteella,
29412: tekivät 1970-1uvun alussa Kyrönjokilaakson ve-            tulosten luotettavuudesta on esitetty jatkuvasti
29413: sihuollon yleissuunnitelman, jonka ehdotuksia             kritiikkiä. Näin ollen saavutetut tutkimustulok-
29414: tarkentamaan perustettiin v. 1981 suunnitteluyh-          set eivät ole saaneet varauksetonta hyväksyntää
29415: tiö Kyrönjokilaakson Vesi Oy. Kyrönjokilaak-              kansalaisten keskuudessa, minkä vuoksi pohja-
29416: son Vesi Oy teki vuosina 1982-1986 Länsi-                 vedenjohtamista Kauhajoelta ja Kurikasta ovat
29417: Suomen vesioikeudelle neljä pohjavedenottoa               eri tahot voimakkaasti arvostelleet. Eräs arvoste-
29418: koskevaa lupahakemusta,jotka vesioikeus käsit-            lijoista on Kauhajoen osakaskunta. Myös Suo-
29419: teli yhdessä.                                             menselän eteläosien vesiensuojeluyhdistys on
29420:      Koko hankkeen tarkoituksena on toimittaa             esittänyt hankkeesta hyvin kriittisiä kannanottoja.
29421: laadultaan hyvää ja terveydellisesti riskitöntä               Kauhajoen Nummikankaan suunniteltu poh-
29422:  vettä lähinnä talousvedeksi Seinäjoen ja Kurikan         javedenottama sijaitsee Nummikankaan etelä-
29423:  kaupunkien sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien          päässä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallis-
29424:  :tlueelle. Seinäjoen kaupunki ottaa tällä hetkellä       puistoalueen välittömässä läheisyydessä. Eräänä
29425:  talousvedeksi tarvittavan raakaveden Seinäjoes-          esitettynä vaarana onkin pidetty sitä, että kan-
29426:  ta. Joen vedessä on paljon humusta ja se on              sallispuistoalue kärsisi, mikäli sen välittömästä
29427:  Kaupunkiliiton suositusten mukaisen laatuluo-            läheisyydestä pohjavettä alettaisiin ottaa.
29428:  kituksen perusteella ajoittain raakavedeksi kel-             Toisaalta jo tällä hetkellä rakentumassa oleva
29429:  paamatonta.                                              Kauhajoen-Seinäjoen runkovesijohto on linjat-
29430:      Voimassa olevassa vesilaissa on yksityiskoh-         tu lso-Koihnannevan läpi, joka kuuluu soiden-
29431:  taiset säädökset pohjaveden johtamisesta paik-           suojeluohjelmaan. Soidensuojeluohjelmaan kuu-
29432:   kakunnalta toiselle. Vedenottoluvan saaminen            luvat alueet ovat pääsääntöisesti toimenpidekiel-
29433:  vesioikeudelta edellyttää, että hankkeesta saata-        lossa. Näin ollen on kyseenalaista, voidaanko
29434:   va hyöty on huomattavasti suurempi kuin siitä           putki rakentaa nimenomaan kyseisen suojelu-
29435:   :tiheutuvat haitat tai että yleinen tarve vaatii        alueen läpi. Perustellusti on myös kysytty, onko
29436:   vedenottolupaa. Toisaalta lupaa ei voida lain-          ylipäätään ympäristövaikutusselvityksille annet-
29437:   kaan myöntää, jos esimerkiksi yleiseltä kannalta        tu riittävää sijaa, kun vedenottohankkeita on
29438:   iuomattavan vahingollisen muutoksen aiheutta-           kehitelty niin Nummikankaan alueelta kuin
29439:   ninen ympäristölle on todettavissa. Pohjaveden          myös Karhukankaan alueelta.
29440:   iohtamislupaa paikkakunnan ulkopuolelle ei                  Koko Kyrönjokilaakson yhdysvesijohtotyön
29441:   voida vesilain mukaan myöntää, jos johtaminen           toteuttamisen on arvioitu tulevan maksamaan
29442:   !stäisi asianomaisen paikkakunnan veden tar-            noin 112 miljoonaa markkaa, josta valtion
29443:   :>een kohtuullisen tyydyttämisen.                       osuus työkustannuksilla on noin 38 miljoonaa
29444:   · Vesilaki ei sinällään lue pohjavettä kenenkään        markkaa. Hanke on siis mittava ja kallis myös
29445:    :>maisuudeksi, mutta sen saantimahdollisuus on         valtiontaloudelle. Mielenkiintoinen kysymys
29446:   !tu, jonka säilyminen on vesilaissa turvattu sekä       onkin se, missä määrin sinällään tarpeellinen
29447:    tullekin asianomaiselle kiinteistölle että alueelli-   muun muassa Seinäjoen alueen veden saannin
29448:    ;esti. Eräiden suoritettujen inventointien perus-      turvaaminen olisi voitu toteuttaa tekopohjavet-
29449:    :eella on päätelty, että Kauhajoelta on saatavissa     tä käyttäen.
29450: 
29451:  !20051L
29452: 2                                        1992 vp -   KK 195
29453: 
29454:    Mielenkiintoisen yksityiskohdan muodostaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29455: myös se tieto, että käytännön työt on aloitettu      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29456: vaiheessa, jolloin kuitenkin vielä tehdään eräitä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29457: perustavaa laatua olevia selvitystöitä. Tällaisena   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29458: on nähtävä nimenomaan Kauhajoella suoritetut
29459: geofysikaaliset matalalennot, joiden tuloksista                 Katsooko Hallitus, että on ollut käy-
29460: tai tuloksia analysoimalla saadaan entistäkin                tettävissä riittävästi nimenomaan tutki-
29461: tarkempia tietoja alueen pohjavesistä. Näin saa-             muksiin todettua tietoa, jotta Kyrönjoki-
29462: daan tietoja mm. siitä, muodostuuko Pahaläh-                 laakson vedenhankintatyöt on voitu
29463: teeitä otettavaksi tarkoitettu vesi pääosin Lau-             aloittaa, ja
29464: han kansallispuiston alueella vai Kauhanevan                    katsooko Hallitus, että selvityksissä
29465: luonnonsuojelualueella. Muun muassa tällä tie-               on riittävästi otettu huomioon vesilain-
29466: dolla on erinomaisen suuri merkitys alueen ym-               kin asettamat vaatimukset ympäristöllis-
29467: päristöllisiin vaikutuksiin.                                 ten haittavaikutusten selvittämiseksi?
29468: 
29469:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1992
29470: 
29471:                                            Kari Urpilainen
29472:                                          1992 vp -   KK 195                                           3
29473: 
29474: 
29475: 
29476: 
29477:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29478: 
29479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rusteellisesti alueelta saatavissa olevien vesimää-
29480: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rien, veden laadun sekä mahdollisten haittavai-
29481: olette 5 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-       kutusten selvittämiseksi. Tutkimukset ovat olleet
29482: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     puolueettomia sekä vesi- ja ympäristöhallituksen
29483: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      antamien ohjeiden ja yleisen käytännön mukaan
29484: Kari Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    tehtyjä. Ne ovat laajimmat ja perusteellisimmat,
29485: symyksestä n:o 195:                                  joita Suomessa on tältä osin koskaan tehty.
29486:                                                      Lisäksi hankkeelle on tuomioistuimien päätök-
29487:           Katsooko Hallitus, että on ollut käy-      sissä asetettu asianmukaiset seurantatavoitteet,
29488:        tettävissä riittävästi nimenomaan tutki-      joissa on myös otettu huomioon paikkakunta-
29489:        muksiin todettua tietoa, jotta Kyrönjoki-     laisten toivomukset ja vaatimukset.
29490:        laakson vedenhankintatyöt on voitu               Vedenottohanke on herättänyt voimakasta
29491:        aloittaa, ja                                  paikallista vastustusta, ja suoritettuja tutkimuk-
29492:           katsooko Hallitus, että selvityksissä      siakin kohtaan on esitetty kritiikkiä. Vaasan
29493:        on riittävästi otettu huomioon vesilain-      vesi- ja ympäristöpiirin suorittamia pohjavesitut-
29494:        kin asettamat vaatimukset ympäristöllis-      kimuksia on paikkakunnalla arvosteltu laajem-
29495:        ten haittavaikutusten selvittämiseksi?        minkin. Useimmiten tämä kritiikki on ollut pe-
29496:                                                      rusteetonta. Jonkinlaisena poikkeuksena voi-
29497:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         daan todeta tapaus, jossa eräs piirin pohjavesi-
29498: vasti seuraavaa:                                     mittauksissa käytetty ns. mittalaatikko todettiin
29499:                                                      virheellisesti kalibroiduksi. Tätä mittalaatikkoa
29500:    Kyrönjokilaakson pohjaveden ottamista tar-        ei kuitenkaan ole käytetty Kyrönjokilaakson
29501: koittava hanke perustuu lainvoimaiseen vesioi-       vedenhankintaa varten tehdyissä tutkimuksissa.
29502: keuden lupaan. Länsi-Suomen vesioikeus on               Nummikankaan vedenottamoalue sijaitsee
29503: antanut asiassa päätöksensä 21.12.1989 (671          Nummikankaan eteläpäässä sen itäreunalla.
29504: 1989/2). Vesioikeuden päätöksessä myönnettiin        Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto-
29505: pohjavedenottamohankkeelle lupa tietyin lupa-        alueella Nummikankaan länsipuolella pintave-
29506: ehdoin. Vesioikeuden päätöksenjohdosta tehdyt        det sijaitsevat n. 1--4 metriä korkeammalla kuin
29507: valitukset on käsitelty sittemmin vesiylioikeudes-   pohjavedenpinta pohjavesialueella. Kansallis-
29508: sa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.              puistoalueen pintavedet eivät pääse tiiviiden vä-
29509: Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä             likerrosten estäminä kulkeutumaan pohjavesi-
29510: 31.10.1991 (t. n:o 3957) asia ratkaistiin lopulli-   alueelle. Puistoalueen humuspitoisten pintave-
29511: sesti.                                               sien pääsy pohjavesiesiintymään olisi sitä paitsi
29512:    Kyrönjokilaakson Vesi Oy on oikeutettu ot-        mm. vedenoton kannalta erittäin haitallista.
29513: taamaan pohjavettä Kauhajoelta ja Kurikasta             Pohjavedenpinta voi laskea vedenoton vaiku-
29514: yhteensä 16 000 m3 vuorokaudessa Seinäjoen,          tuksesta ajoittainjonkin verran Nummikankaan
29515: Kurikan ja Ilmajoen tarpeisiin. Yksinomaan           länsireunalla, jossa pohjavesialueeseen liittyvät
29516: Kauhajoen kunnan alueella olevien, yhdyskun-         hiekkakerrostumat ulottuvat harjuun rajoittu-
29517: tien vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohja-        van suon reunan alle. Kun Nummikankaan
29518: vesialueiden antoisuudeksi on arvioitu yhteensä      eteläpäästä otettava pohjavesimäärä on kuiten-
29519: 78 000 m3 vuorokaudessa, mistä tutkittuja poh-       kin merkittävästi pienempi kuin muodostuvan
29520: javesivaroja on yhteensä 38 000 m3 vuorokau-         pohjaveden kokonaismäärä, ei vedenotto vaiku-
29521: dessa. Jäljelle jäävä vesimäärä on siten monin-      ta alueen hydrogeologisten olosuhteiden johdos-
29522: kertainen verrattuna Kauhajoen alueen omiin          ta kansallispuistoalueen vesitaseeseen, luonto-
29523: vastaavanlaisiin tarpeisiin.                         suhteisiin tai kasvillisuuteen.
29524:    Hankkeen laajuuden ja siitä syntyneiden eri-          Kysymyksessä käsitellään myös runkovesi-
29525: mielisyyksien takia pohjavesitutkimukset, joihin     johdon linjausta. Vesi- ja ympäristöhallinnosta
29526: vedenottolupa perustuu, on tehty erityisen pe-        saadun tiedon mukaan Kauhajoen ja Seinäjoen
29527: 4                                        1992 vp -   KK 195
29528: 
29529: välisen päävesijohdon linjaus on suunniteltu         (GTK). Sen antaman selvityksen mukaan Kau-
29530: muutettavaksi Iso-Koihnannevan kohdalla              hajoella ei kysymyksessä esitetystä poiketen ole
29531: luonnonsuojelualueen reunaan kivennäismaalle         suoritettu geofysikaalista matalalentokartoitus-
29532: pois varsinaiselta suoalueelta. Kysymyksessä esi-    ta. Lähivuosina sitä mahdollisesti tullaan suorit-
29533: tetty huoli Iso-Koihnannevan säilymisestä ei sen     tamaan Kauhajoella ja sen ympäristökunnissa.
29534: jälkeen ole enää aiheellinen.                        Tällöinkin kartoituksen tavoitteena on kalliope-
29535:    Mitä tulee tekopohjaveden muodostamiseen          rän tutkiminen sekä mahdollisten malmimine-
29536: on todettava, että tällaisen hankkeen toteuttami-    raalien toteaminen, eivät niinkään pohjavesiolo-
29537: nen menestyksellisesti edellyttää sekä riittävän     suhteet - Todettakoon, että kyseinen tutki-
29538: hyvää raakavettä että imeytykseen sopivaa maa-       musmenetelmä on varsin karkea eikä se pohjave-
29539: perämuodostumaa, jollaiseksi yleensä soveltuvat      den liikkeitä selvitettäessä vedä tarkkuudeltaan
29540: vain glasifluviaaliset harjualueet Seinäjoen seu-    vertoja koepumppauksille yms. varsinaisille poh-
29541: dulta puuttuvat nämä molemmat perusedelly-           javesitutkimuksille.
29542: tykset. Seinäjoen vesi ei laatunsa puolesta täytä       Yhteenvetona hallitus viittaa siihen, että asi-
29543: tekopohjavedeksi muodostettavalle raakavedelle       assa on annettu riippumattoman vesituomiois-
29544: asetettuja vaatimuksia. Toisaalta Seinäjoella ole-   tuimen lupapäätös, jossa on otettu huomioon
29545: vat pienet savenalaiset hiekka- ja soraesiintymät    vesilainsäädännön edellyttämät selvitykset ja
29546: eivät sovellu tekopohjaveden muodostamiseen.         muut tutkimukset hankkeen vaikutuksista muun
29547: Lähimmät hiekka- ja soraesiintymät, jotka so-        muassa ympäristöoloihin. Tämän vuoksi asia ei
29548: veltuisivat tähän tarkoitukseen, sijaitsevat Kuri-   anna aihetta hallituksen puolelta ottaa erikseen
29549: kan-Kauhajoen alueella.                              kantaa tehtyjen tutkimusten ja selvitysten asian-
29550:    Geofysikaalista matalalentokartoitusta Suo-       mukaisuuteen.
29551: messa suorittaa Geologian tutkimuskeskus
29552: 
29553:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
29554: 
29555:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
29556:                                           1992 vp -   KK 195                                         5
29557: 
29558: 
29559: 
29560: 
29561:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29562: 
29563:    1 det ,syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          grundligt för att utreda de tillbudsstående vat-
29564: anger har Ni, ·Herr Talman, med Er skrivelse av       .tenmängdema på området, vattnets kvalitet
29565: den 5 maj 1992 till vederbörande medlem av             samt eventuella skadliga verkningar. Undersök-
29566: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-     ningama har varit opartiska samt har utförts i
29567: dagsman Kari Urpilainen undertecknade spörs-           enlighet med de anvisningar som vatten- och
29568: mål nr 195:                                           miljöstyrelsen givit och enligt gängse praxis.
29569:                                                        Undersökningama är så tili vida de mest om-
29570:            Anser Regeringen att det funnits till-      fattande och utförligaste som någonsin utförts i
29571:        räcklig information, som uttryckligen           Finland. Dessutom har adekvata mål för upp-
29572:        baserar sig på undersökningar, för att         följningen av projektet uppställts genom
29573:        vattenförsörjningsarbetena i Kyro älvdal        domstolamas utslag. 1 uppföljningsmålen beak-
29574:        kunde inledas, och                              tas även ortsbomas önskemål och krav.
29575:            anser Regeringen att utredningama i            Vattenuttagsprojektet har väckt starkt lokalt
29576:        tillräckligt hög grad har beaktat de krav      motstånd och kritik har anförts även mot de
29577:        som även vattenlagen ställer för att utre-      undersökningar som har utförts. De grund-
29578:        da skadliga miljöverkningar?                   vattenundersökningar som Vasa vatten- och mil-
29579:                                                       jödistrikt utfört har kritiserats även i vidare
29580:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utsträckning på orten. Oftast har denna kritik
29581: anföra följande:                                       varit obefogad. Som ett slags undantag kan ett
29582:                                                        fall konstateras där en s.k. mätlåda som använ-
29583:     Projektet för grundvattentäkt vid Kyro älvdal      des vid distriktets grundvattenmätningar konsta-
29584: baserar sig på vattendomstolens laga kraft vun-        terades vara felaktigt kalibrerad. Denna mätlåda
29585: na tillstånd. Västra Finlands vattendomstol gav        har dock inte använts vid de undersökningar
29586: den 21 december 1989 (67/1989/2) sitt utslag i         som utförts för vattenförsörjningen i Kyro älv-
29587: ärendet. 1 vattendomstolens. utslag beviljades         dal.
29588: tillstånd för grundvattentäktsprojektet med vissa         Nummikangas vattentäktsområde är belägen
29589: förbehåll. Besvär som anförts med anledning av         på den östra sidan av Nummikangas sydspets.
29590: vattendomstolens utslag har sedermera behand-         På Kauhaneva-Pohjankangas nationalpark-
29591: lats i vattenöverdomstolen och i högsta förvalt-       område, som befinner sig på västsidan av Num-
29592: ningsdomstolen. Genom högsta förvaltnings-            mikangas, är ytvattnen ca 1-4 meter högre än
29593: domstolens utslag av den 31 oktober 1991 (1. nr       grundvattenytan inom grundvattenområdet. De
29594: 3957) avgjordes ärendet slutgiltigt.                  täta mellanskikten hindrar ytvattnen i national-
29595:     Kyrönjokilaakson Vesi Oy är berättigad att ta     parkområdet från att strömma tili grundvat-
29596: sammanlagt 16 000 m 3 grundvatten från Kauha-         tenområdet. Strömningen av parkområdets hu-
29597: joki och Kurikka per dygn för att täcka Seinäjo-      mushaltiga ytvatten tili grundvattenområdet
29598: kis, Kurikkas och Ilmajokis behov. Vattenavgiv-       vore dessutom synnerligen skadligt bl.a. med
29599: ningskapaciteten i de för den kommunala vatten-       tanke på uttaget av vatten.
29600: försörjningen viktiga grundvattenområdena en-             Vattenuttaget kan tidvis något sänka
29601: bart i Kauhajoki kommun har uppskattats tili          grundvattenytan vid västra sidan av Nummi-
29602: sammanlagt 78 000 m 3 per dygn, varav samman-         kangas, där de sandskikt som hör tili grund-
29603: lagt 38 000 1113 består av undersökta grundvat-       vattenområdet sträcker sig under kanten av en
29604: tenresurser. Sålunda är den återstående vatten-       myr, som gränsar tili en ås. Eftersom den
29605: mängden mångfaldig jämfört med den vatten-            mängd grundvatten som tas från sydändan av
29606: mängd som motsvarar Kauhajokiområdets egna            Nummikangas i alla fall är betydligt mindre än
29607:  behov.                                               totalmängden av det grundvatten som bildas,
29608:     Grundvattenundersökningama, på vilka till-        inverkar vattenuttaget på grund av områdets
29609:  ståndet tili vattenuttag baserar sig, har på grund   hydrogeologiska förhållanden ~te på national-
29610:  av projektets omfattning och de meningsskiljak-      parkområdets vattenbalans, naturförhållanden
29611:  tigheter som uppstått av det, utförts speciellt      eller vegetation.
29612: 6                                       1992 vp -   KK 195
29613: 
29614:    1 spörsmålet berörs också linjedragningen för        Geofysikaliska flygmätningar på låg höjd ut-
29615: huvudvattenledningen. Enligt en uppgift som         förs i Finland av Geologiska forskningscentralen
29616: fåtts av vatten- och miljöförvaltningen har man     (GFC). Enligt uppgift av denna har, i motsats till
29617: planerat att ändra linjedragningen för huvudvat-    vad som anförts i spörsmålet, inga geofysikaliska
29618: tenledningen Kauhajoki-Seinäjoki invid lso-         flygmätningar på låg höjd utförts i Kauhajoki.
29619: Koihnanneva till mineraljorden vid natur-           Dylika mätningar kommer möjligtvis att göras i
29620: skyddsområdets kant, bort från det egentliga        Kauhajoki och i de omgivande kommunerna
29621: myrområdet. Det bekymmer för Iso-Koihnanne-         under de närmaste åren. Också då syftar mät-
29622: vas bevarande som anförs i spörsmålet är däref-     ningarna till 'att undersöka berggrunden och
29623: ter inte längre motiverat.                          konstatera eventuella malmmineraler, inte till
29624:    Beträffande bildandet av konstgjort grund-       utredning av grundvattenförhållandena.- Det
29625: vatten bör det konstateras att det för att ett      må noteras att denna undersökningsmetod är
29626: sådant projekt framgångsrikt skall kunna ge-        rätt grov och att dess precision inte är jämförbar
29627: nomföras krävs både tillräckligt gott råvatten      med provpumpning och andra egentliga grund-
29628: och en jordmån som är lämplig för infutration.      vattenundersökningar då det gäller att utreda
29629: Endast glacifluviala åsområden lämpar sig i regel   grundvattnets rörelser.
29630: för detta. Båda dessa grundförutsättningar sak-         Som sammanfattning hänvisar regeringen till
29631: nas i Seinäjokinejden. Vattnet i Seinäjoki mot-     att en oberoende vattendomstol har givit sitt
29632: svarar inte till kvaliteten de krav som ställs på   tillståndsutslag i ärendet, i vilket de utredningar
29633: råvatten för bildande av konstgjort grundvatten.    som vattenlagstiftningen förutsätter och övriga
29634: Å andra sidan lämpar sig de små lertäckta sand-     utredningar om projektets inverkan bl.a. på
29635: och grusförekomsterna i Seinäjoki inte för bil-     miljöförhållandena har beaktats. Därför ger
29636: dande av konstgjort grundvatten. De närmaste        ärendet ingen anledning att från regeringens sida
29637: sand- och grusförekomster som skulle lämpa sig      särskilt ta ställning till ändamålsenligheten hos
29638: för detta ändamål finns i Kurikka- och Kauha-       de undersökningar och utredningar som har
29639: jokitrakten.                                        utförts.
29640: 
29641:      Helsingforsden 4 juni 1992
29642:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
29643:                                                1992 vp
29644: 
29645: Kirjallinen kysymys 196
29646: 
29647: 
29648: 
29649: 
29650:                                   Laine: Kuntalaisten veropalvelujen turvaamisesta Laitilassa
29651: 
29652: 
29653: 
29654:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29655: 
29656:     Kansalaiset ovat yhä enemmän huolissaan          tosverotus, perintöverotus jne., tulisi valtaosa
29657: yhteiskunnan perinteisesti hoitamien ja järjestä-    normaalista verotoimiston palvelutoiminnasta
29658: mien palvelutoimintojen heikentämisestä. Esi-        säilyttää edelleen Laitilan alatoimistossa.
29659: merkiksi Vakka-Suomen alueella heikkenivät              Tietotekniikan hyödyntäminen pienessä yksi-
29660: ensin VR:n paikallisliikenteen tarjoamat palve-      kössä on vähintään yhtä tehokasta kuin isossa
29661: lut. Sen jälkeen toteutettiin Posti-Telen tunnetut   yksikössä. Päällekkäisiä toimintoja ei Laitilan
29662: saneeraustoimet ja nyt suunnitellaan mm. Laiti-      verotoimistossa ole, koska tässä alatoimistossa
29663: lassa yli 30 vuotta palvelleen verotoimiston pai-    ei ole kirjaamaa eikä esim. vahtimestaria. Uudis-
29664: kallisen toimipisteen sulkemista yhdistämällä se     tuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on tär-
29665: Uudessakaupungissa sijaitsevaan verotoimis-          keätä kiinnittää huomiota tarkoituksenmukai-
29666: toon.                                                suuteen ja palvelujen saatavuuteen. Näitä näkö-
29667:     Ottaen huomioon Laitilan kaupungin asukas-       kohtia ovat korostaneet Laitilan kaupungin,
29668: määrän, kunnan pinta-alan suuruuden ja etäi-         yrittäjien, ammattiosastojen ja verotoimiston
29669: syydet keskustaan ei toimiston siirtoa Uuteen-       henkilöstön edustajat sekä verotoimistopalvelu-
29670: kaupunkiin voida pitää perusteltuna. Se merkit-      jen säilyttämisen puolesta vedonneen adressin
29671: sisi asiakaskäyntien vaikeutumista, epätaloudel-     lähes 2 200 allekirjoittajaa.
29672: lisia ratkaisuja ja ajankäytön hukkaa. Lisäksi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29673: valtion oman virastotalon tiloja Laitilassa jäisi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29674:  tyhjäksi.                                           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29675:     Alatoimisto on toiminut Laitilassa erittäin      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29676:  hyvin yli 30 vuoden ajan. Vaikka Uudessakau-
29677:  pungissa sijaitsevaan päätoimistoon siirrettäi-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29678:  siinkin erityisosaamista vaativia tehtäviä, kuten          siin verotoimistopalvelujen turvaamisek-
29679:  liikevaihtoverotuksen vaativimmat tehtävät, ul-            si säilyttämällä alatoimiston Laitilassa?
29680:  komaantulojen ja ulkomaalaisten verotus, muu-
29681:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1992
29682: 
29683:                                              Ensia Laine
29684: 
29685: 
29686: 
29687: 
29688:  22005IL
29689: 2                                        1992 vp -   KK 196
29690: 
29691: 
29692: 
29693: 
29694:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29695: 
29696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Verohallituksen ilmoituksen mukaan Uuden-
29697: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaupungin seudun palveluja ei ole tarkoitus
29698: olette 6 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-       huonontaa. Päinvastoin tarkoituksena on selvit-
29699: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tää nykyaikaisen atk- ja tietoliikennetekniikan
29700: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tarjoamista lähtökohdista, miten palvelujen saa-
29701: Ensio Laineen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    tavuus voidaan varmistaa muun muassa Laitilan
29702: myksestä n:o 196:                                    kaupungissa.
29703:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Erityisosaaminen tulee verohallituksen mu-
29704:         siin verotoimistopalvelujen turvaamisek-     kaan palveluiden laadun kasvaessa korostumaan
29705:         si säilyttämällä alatoimiston Laitilassa?    tulevaisuudessa. Kovin pienessä yksikössä ei
29706:                                                      vaadittavan asiantuntemuksen ylläpito ole tar-
29707:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koituksenmukaista, kun ottaa huomioon toi-
29708: vasti seuraavaa:                                     saalta hallinnon tehostamistavoitteet ja toisaalta
29709:                                                      henkilöstön säästötavoitteet. Verohallinnossa on
29710:    Verohallituksesta saadun selvityksen mukaan       palveluiden parantamiseksi selvitettävänä vero-
29711: muun muassa Uudenkaupungin seudulla on vi-           tusta koskevan lainsäädännön kehittäminen
29712: reillä veropiirijaon tarkistaminen. Asia liittyy     muun muassa siten, että tarve verovelvollisen
29713: osana verohallinnon piiri- ja paikallistason orga-   henkilökohtaiseen asioimiseen veroviranomais-
29714: nisaation uudistamiseen, joka on tarpeen vero-       ten kanssa vähenisi. Tulevaisuudessa verohallin-
29715: hallinnolle asetettujen säästö- ja tulostavoittei-   non palveluiden voikin katsoa olevan parhaim-
29716: den saavuttamiseksi ja verohallinnon siirtymi-       millaan silloin, kun oikean verotuspäätöksen
29717: seksi tulosohjaukseen vuoden 1993 alusta. Asete-     tekeminen ei edellyttäisi verovelvolliselta juuri
29718: tut tavoitteet edellyttävät paitsi verohallinnon     mitään toimenpiteitä.           ·
29719: henkilöstön vähentämistä myös muun muassa               Kysymys alatoimiston säilyttämisestä Laiti-
29720: veropiirien yhdistämistä siten, että verohallin-     lassa on vielä tässä vaiheessa avoinna. Turun
29721: non tuottavuus ja taloudellisuus paranevat eivät-    lääninverovirastosta saadun selvityksen mukaan
29722: kä hallinnon toimintaedellytykset ja palvelujen      varsinaisen alatoimiston säilyttämiseen ei kui-
29723: saatavuus vaarannu.                                  tenkaan näyttäisi olevan erityisiä perusteita. Tar-
29724:    Veropiirit määrää verotuslain 6 §:n mukaan        ve mahdollisen palvelupisteen järjestämiseen
29725: valtioneuvosto. Uudenkaupungin seudulla vi-          harkitaan erikseen palvelutason turvaamisen
29726: reillä oleva veropiirien yhdistäminen tulee tältä    näkökulmasta. Yleisellä tasolla asia sisältyy tältä
29727: osin aikanaan valtioneuvoston ratkaistavaksi.        osin myös hallinnon kehittämisen ministerivalio-
29728: Veropiirijärjestelyjen yhteydessä selvitetään        kunnan 24.4.1992 hyväksymään kannanottoon
29729: myös Laitilan alatoimiston mahdollinen lak-          verohallinnon alue- ja paikallistason kehittämi-
29730: kauttaminen, mikä kuuluu verohallituksen toi-        sestä.
29731: mivaltaan. Asiasta on säädetty verotusasetuksen
29732: 62 §:ssä.
29733:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
29734: 
29735:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29736:                                          1992 vp -   KK 196                                           3
29737: 
29738: 
29739: 
29740: 
29741:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29742: 
29743:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt uppgift från skattestyrelsen har man
29744: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       inte för avsikt att försämra servicen i Nystads-
29745: den 6 maj 1992 till vederbörande medlem av           trakten. Tvärtom är avsikten att utreda de ut-
29746: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    gångspunkter som den modema adb- och data-
29747: dagsman Ensia Laine undertecknade spörsmål           kommunikationstekniken möjliggör då det gäl-
29748: nr 196:                                              ler att säkerstälia tillgången på service bl.a. i
29749:            Åmnar Regeringen vidta åtgärder för       Laitila stad.
29750:         att trygga skattebyråservicen genom att         Enligt skattestyrelsen kommer behovet av
29751:         bevara filialbyrån i Laitila?                specialkunskap att framhävas i framtiden vid
29752:                                                      förbättringen av kvaliteten på servicen. Upprätt-
29753:     Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt      håliandet av den expertis som krävs är inte
29754:                                                      ändamålsenligt i en mycket liten enhet då man
29755: anföra följande:                                     beaktar dels de målsättningar som uppstälits för
29756:     Enligt den utredning som erhållits från skat-    en effektivering av förvaltningen och dels de mål
29757: testyrelsen pågår en justering av skattedistrikts-   för sparåtgärder som berör personalen. För att
29758: indelningen bl.a. i Nystadstrakten. Årendet sam-     förbättra servicen inom skatteförva1tningen är
29759: manhänger med reformen av skatteförvaltning-         utvecklandet av den lagstiftning som berör be-
29760: ens organisation på distrikts- och lokalnivå,        skattningen under utredning bl.a. så att behovet
29761: något som är behövligt för att skatteförvaltning-    att personligen uträtta ärenden hos skattemyn-
29762: ens spar- och resultatmål skall kunna uppnås         dighetema minskar bland de skattskyldiga. 1
29763: och för att man inom skatteförvaltningen skall       framtiden kan skatteförvaltningens service anses
29764: kunna införa resultatstyming från och med bör-       vara som bäst när så gott som inga åtgärder
29765: jan av år 1993. De uppstälida målen förutsätter      förutsätts av den skattskyldige vid fattandet av
29766: förutom att skatteförvaltningens personai redu-      det rätta beskattningsbeslutet.
29767: ceras också bl.a. att skattedistrikt sammanslås så      Frågan om bevarandet av filialbyrån i Laitila
29768: att skatteförvaltningens produktivitet och effek-    är i detta skede fortfarande öppen. Enligt uppgift
29769: tivitet förbättras utan att förvaltningens verk-     av Åbo länsskatteverk föreligger dock inga sär-
29770: samhetsförutsättningar elier tillgången på service   skilda skäl för bevarandet av en egentlig filial-
29771: riskeras.                                            byrå. Behovet av inrättande av ett eventuellt
29772:     Enligt 6 § beskattningslagen bestäms skatte-     servicestälie övervägs skilt med tanke på tryg-
29773: distrikten av statsrådet. Den sammanslagning av      gandet av servicenivån. På ett allmänt pian ingår
29774:  skattedistrikten som är aktuelli Nystadstrakten     ärendet tili denna del också i det stäliningstagan-
29775:  kommer tili denna del att i sinom tid avgöras av    de om utvecklandet av skatteförvaltningen på
29776:  statsrådet. 1 samband med skattedistriktsarran-     regional och lokal nivå som ministerutskottet för
29777:  gemangen utreds även den eventuelia nedlägg-        utvecklande av förvaltningen godkänt den 24
29778:  ningen av filialbyrån i Laitila, vilket hör till    april1992.
29779:  skattestyrelsens befogenheter. Om ärendet stad-
29780:  gas i 62 § beskattningsförordningen.
29781:      Helsingfors den 5 juni 1992
29782:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
29783:                                                1992 vp
29784: 
29785: Kirjallinen kysymys 197
29786: 
29787: 
29788: 
29789: 
29790:                                   Aittoniemi: Inkerinsuomalaisten kohtelemisesta paluumuuttajina
29791: 
29792: 
29793: 
29794:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29795: 
29796:    Inkerinsuomalaisia kohdellaan Suomessa pa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29797: luumuuttajina ja heitä on muuttanut tänne suh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29798: teellisen lyhyessä ajassa noin 5 000 henkeä. Suu-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29799: rimmalle osalle ei ole pystytty järjestämään työtä   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29800: vaan he elävät yhteiskunnan tuen varassa. Inke-
29801: rinsuomalaisten työllistäminen myös pitemmällä                   Aikooko Hallitus arvioida syntynei-
29802: aikavälillä saattaa tuottaa vaikeuksia, koska hei-           den kokemusten perusteella uudelleen
29803: dän koulutustasonsa on osaksi puutteellinen,                 suhtautumisensa      inkerinsuomalaisten
29804: osaksi ikärakenne on korkea.                                 houkuttelemiseen tänne paluumuuttaji-
29805:     Jos muuttovirta jatkuu, inkerinsuomalainen               na, koska se saattaa hajauttaa ja tuhota
29806: väestö hajautetaan selvästi kahteen osaan, mikä              heidän kulttuurinsa ja koska riittävien
29807: tulee merkitsemään ehkä sen kulttuurin tuhoutu-              elinolosuhteiden takaaminen heille Suo-
29808: mista yhdessä sukupolvessa. Toisaalta Suomeen                men nykyisissä ja ehkä tulevissa taloudel-
29809: muuttavista inkerinsuomalaisista saattaa helpos-             lisissa olosuhteissa saattaa käydä työ-
29810: ti tulla täällä alempitasoinen vähemmistö, jonka             lääksi ikärakenteen ja koulutustason
29811: elinolosuhteet jäävät muista jälkeen.                        huomioon ottaen?
29812: 
29813:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1992
29814: 
29815:                                            Sulo Aittaniemi
29816: 
29817: 
29818: 
29819: 
29820:  ~20051L
29821: 2                                        1992 vp -   KK 197
29822: 
29823: 
29824: 
29825: 
29826:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29827: 
29828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ymmärrettävää, että heidän Suomeen muuttoon-
29829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sa liittyy ongelmia nykyisessä asunto- ja työlli-
29830: olette 6 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-       syystilanteessa. Työministeriö on ottanut huo-
29831: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mioon inkerinsuomalaisten erityistarpeet ja si-
29832: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      joittanut ministeriön virkamiehen Pietarin pää-
29833: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       konsulinvirastoon tehtävänä mm. henkilökoh-
29834: kysymyksestä n:o 197:                                taisten haastattelujen yhteydessä selvittää heille
29835:                                                      heidän mahdollisuuksiaan asettua Suomeen. Sa-
29836:             Aikooko Hallitus arvioida syntynei-      moin Tallinnan suurlähetystössä työvoimaviran-
29837:         den kokemusten perusteella uudelleen         omaiset käyvät vastaavalla tavalla haastattele-
29838:         suhtautumisensa      inkerinsuomalaisten     massa muuttoa suunnittelevia. Muuttopäätök-
29839:         houkuttelemiseen tänne paluumuuttaji-        seen ja sen ajoittamiseen sekä muuttopaikkakun-
29840:         na, koska se saattaa hajauttaa ja tuhota     nan valintaan pyritään siten vaikuttamaan tiedo-
29841:         heidän kulttuurinsa ja koska riittävien      tuksella ja neuvonnalla estävien ja rajoittavien
29842:         elinolosuhteiden takaaminen heille Suo-      toimenpiteiden sijasta.
29843:         men nykyisissä ja ehkä tulevissa taloudel-      Ulkosuomalaispolitiikan tavoitteena on tukea
29844:         lisissa olosuhteissa saattaa käydä työ-      ulkosuomalaisyhteisöjen kulttuuri-, järjestö-
29845:         lääksi ikärakenteen ja koulutustason         ym. toimintoja, joiden avulla ne pyrkivät ylläpi-
29846:         huomioon ottaen?                             tämään suomalaista identiteettiään. Ulkosuo-
29847:                                                      malaispolitiikassa inkerinsuomalaiset jäivät
29848:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        huomiotta sodan jälkeisiksi vuosikymmeniksi.
29849:                                                      Muutaman viime vuoden aikana yhteydet Suo-
29850:     Suomen paluumuuttopolitiikassa noudatetta-       meen ovat jälleen avautuneet ja monenlaisia
29851: van keskeisen periaatteen mukaisesti ulkosuo-        avustus- ja tukihankkeita on viriämässä niin
29852: malaisia ei suhdanteiden mukaan houkutella           yksityisellä kuin virallisellakin tasolla. Näillä
29853: muuttamaan Suomeen tai estetä muuttamasta            toimenpiteillä ei kuitenkaan poisteta heidän tar-
29854: Suomeen. Sen sijaan ulkosuomalaisiin pidetään        vettaan lähteä Suomeen pysyvässä muuttotar-
29855: yhteyttä ja heille tiedotetaan säännöllisesti Suo-   koituksessa, tilapäisesti työskentelemään, har-
29856: men olosuhteista, jotta he voisivat perustaa mah-    joittelemaan, opiskelemaan tai vierailemaan.
29857: dollisen muuttopäätöksensä totuudenmukaisen             Se yleinen käsitys, että Suomeen tulevat inke-
29858: tiedon varaan. Tätä paluumuuttopolitiikan peri-      rinsuomalaiset olisivat pääasiassa iäkkäitä hen-
29859: aatetta on johdonmukaisesti sovellettu myös          kilöitä, joilta puuttuu ammatillinen koulutus, on
29860: inkerinsuomalaisiin ja muihin entisen Neuvosto-      virheellinen. Valtaosa heistä on saanut koulu-
29861: liiton alueella asuviin suomalaista syntyperää       tuksen johonkin ammattiin ja monella on aka-
29862: oleviin.                                             teeminen tutkinto. Koulutusta vastaavan työpai-
29863:     Muissa maissa asuvista ulkosuomalaisista in-     kan ja yleensä työpaikanjärjestyminen heti maa-
29864: kerinsuomalaiset eräissä suhteissa poikkeavat.       hantulon jälkeen ei luonnollisestikaan suju on-
29865: He ovat eläneet erilaisessa yhteiskuntajärjestel-    gelmitta nykyisessä työllisyystilanteessa ottaen
29866: mässä ja he elävät olosuhteissa, jotka sinänsä       vielä huomioon, että hankittu koulutus harvoin
29867: aiheuttavat muuttopainetta Suomeen. Heidän           sellaisenaan kelpaa Suomessa ja että suomen
29868: tietonsa Suomesta pitkän eristyneisyyden kau-        kielen taidossa monilla on puutteita. Työviran-
29869: den jälkeen ovat vähäiset ja puutteelliset. Heille   omaisten järjestämällä työvoimapoliittisella ai-
29870: avautui mahdollisuus maastamuuttoon vasta            kuiskoulutuksella ja siihen sisältyvällä suomen
29871: pari vuotta sitten Neuvostoliiton olojen vapau-      kielen opetuksella on voitu edistää työhön sijoit-
29872: tuessa, samalla kun Suomen korkeimman poliit-        tumista.
29873: tisen johdon tasolla todettiin heidän olevan rin-       Inkerinsuomalaisille mahdollisuus päästä
29874: nastettavissa muihin ulkosuomalaisiin ja paluu-      Suomeen merkitsee elämisen tason ja laadun
29875: muuttajiin. Kaiken tämän huomioon ottaen on          nousua ja hyödyttää myös inkerinsuomalaisyh-
29876:                                           1992 vp -   KK 197                                          3
29877: 
29878: teisöä. Edestakainen liikkuvuus - kaikkihan           elinolosuhteita. Heillä on käytettävissään suo-
29879: eivät suinkaan edes aio muuttaa Suomeen pysy-         malaisen yhteiskunnan palvelut ja he ottavat
29880: västi - on omiaan lisäämään vuorovaikutusta           paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa kukin
29881: ja kanssakäymistä. Suomessa hankituilla tuloil-       omien edellytystensä mukaisesti. Kysymyksessä
29882: la, tiedoilla ja taidoilla edistetään inkeriläisten   tuodaan esille huoli siitä, että "inkerinsuomalai-
29883: taloudellisten ja sosiaalisten olojen kohentumis-     sista saattaa helposti tulla täällä alempitasoinen
29884: ta. Inkerinsuomalaisyhteisöä kuten muitakaan          vähemmistö, jonka elinolosuhteet jäävät muista
29885: ulkosuomalaisyhteisöjä ei tueta rajoja sulkemal-      jälkeen". Merkkejä tällaisesta kehityksestä ei
29886: la vaan avoimella yhteyksien ylläpidolla, mikä        kuitenkaan ole nähtävissä. Päinvastoin voidaan
29887: sisältää myös ulkosuomalaisten valinnanvapau-         todeta, että inkerinsuomalaisilla on edellytykset
29888: den Suomeen muuttamiseen nähden.                      sopeutua melko nopeasti Suomeen erottumatta
29889:    Paluumuuttajille kuten maahanmuuttajille           erityisenä vähemmistöryhmänä.
29890: yleensäkään valtio ei voi taata mitään erityisiä
29891:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
29892: 
29893:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
29894: 4                                         1992 vp -   KK 197
29895: 
29896: 
29897: 
29898: 
29899:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29900: 
29901:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          deras flyttning till Finland är förknippad med
29902: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        problem då det gäller det nurådande bostads-
29903: den 6 maj 1992 tili vederbörande medlem av            och sysselsättningsläget. Arbetsministeriet har
29904: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     beaktat ingermanlänningamas speciella behov
29905: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          och stationerat en tjänsteman från ministeriet
29906: mål nr 197:                                           vid generalkonsulatet i S:t Petersburg med upp-
29907:                                                       gift att bl.a. i samband med personliga intervjuer
29908:           Ämnar Regeringen på basis av de             utreda för ingermanlänningama deras möjlighe-
29909:        erfarenheter man fått ompröva sin              ter att bosätta sig i Finland. Likaså intervjuar
29910:        inställning till att ingermanlänningar         arbetskraftsmyndighetema vid ambassaden i
29911:        lockas hit som återflyttare, då detta kan      Tallin på motsvarande sätt de personer som
29912:        splittra och förstöra deras kultur och då      planerar återflyttning till Finland. Sålunda för-
29913:        det med beaktande av åldersstrukturen          söker man påverka flyttningsbeslutet och dess
29914:        och utbildningsnivån kan bli svårt att         tidpunkt samt valet av flyttningsort genom infor-
29915:        garantera tillräckligt goda levnadsförhål-     mation och rådgivning i stället för genom för-
29916:        landen för dem i Finlands nuvarande och        hindrande och begränsande åtgärder.
29917:        eventuellt också framtida ekonomiska               PoHtiken beträffande utlandsfmländare syftar
29918:        förhållanden?                                  tili att stöda de utlandsfinländska samfundens
29919:                                                       kultur-, organisations- o.a. verksamhet varige-
29920:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nom de försöker bibehålla sin finländska identi-
29921: anföra följande:                                      tet. PoHtiken beträffande utlandsfinländare läm-
29922:                                                       nade ingermanlänningama obeaktade under de-
29923:     1 enlighet med den centrala principen i Fin-      cenniema efter kriget. U nder de allra senaste
29924: lands återflyttningspolitik varken lockas ut-         åren har kontakter med Finland igen bHvit
29925: landsfinländare eller hindras de från att flytta      möjliga och många slags bistånds- och stödpro-
29926: till Finland i enlighet med konjunkturema.            jekt är aktuella både på privat och officiell nivå.
29927: Däremot håller man kontakt med utlandsfin-            Dessa åtgärder avlägsnar emellertid inte inger-
29928: ländama och informerar dem regelbundet om             manlänningamas behov att komma tili Finland
29929: förhållandena i Finland för att de skall kunna        i avsikt att flytta hit bestående, arbeta tilifälligt,
29930: basera sitt eventuella återflyttningsbeslut på        praktisera, studera eller komma på besök.
29931: sanningsenliga uppgifter. Denna återflyttnings-           Den allmänna uppfattningen att de inger-
29932: politiska princip har konsekvent tillämpats           manlänningar som kommer till Finland
29933: även på ingermanlänningar och andra personer          främst är äldre personer utan yrkesutbildning
29934: av finländsk härkomst vilka bor i det foma            är felaktig. Största delen av dem har fått ut-
29935: Sovjetunionen.                                        bildning för något yrke och många har aka-
29936:     1 vissa avseenden avviker ingermanlänningar-      demisk examen. Att ordna en arbetsplats som
29937: na från utlandsfmländare i andra länder. De har       motsvarar utbildningen eller att överhuvudta-
29938: levt i ett annorlunda samhällssystem och lever i      get ordna en arbetsplats genast efter inresan i
29939: förhållanden vilka som sådana förorsakar flytt-       Finland går naturligtvis inte helt problemfritt
29940: ningstryck mot Finland. Deras kännedom om             i det nurådande sysselsättningsläget, om man
29941: Finland är efter en lång tid av isolering ringa och   ännu beaktar att utbildningen som sådan säl-
29942: bristfällig. MöjHgheten att emigrera öppnade sig      lan duger i Finland och att många har bris-
29943: för dem först för ett par år sedan, då förhållan-     tande kunskaper i finska. Genom den arbets-
29944: dena i Sovjetunionen blev friare. Samtidigt kons-     kraftspoHtiska vuxenutbildning som arbets-
29945: taterades det inom Finlands högsta poHtiska           myndighetema anordnar och genom den däri
29946: ledning att ingermanlänningama kan jämställas         ingående undervisningen i finska har man
29947: med övriga utlandsfinländare och återflyttare.        kunnat främja placeringen i arbete.
29948: Med beaktande av allt detta är det förståeHgt att         Möjligheten för ingermanlänningama att
29949:                                          1992 vp -   KK 197                                          5
29950: 
29951: komma tili Finland innebär högre levnadsnivå            Varken för återflyttare eller invandrare i all-
29952: och livskvalitet och gagnar också det ingerman-      mänhet kan staten garantera några speciella
29953: ländska samfundet. Rörligheten fram och tiliha-      levnadsförhållanden. Det finländska samhällets
29954: ka - alla ämnar ju ingaluoda flytta tili Finland     service står tili deras förfogande och var och en
29955: varaktigt - är ägnad att öka interaktionen och       av dem intar sin plats i det finländska samhället
29956: relationerna. Genom de inkomster och den             i enlighet med sina egna förutsättningar. 1 spörs-
29957: know-how som skaffas i Finland bidrar man tili       målet framförs farhågan om att "ingermanlän-
29958: att förbättra ingermanlänningarnas ekonomiska        ningama här lätt kan bli en lägrestående minori-
29959: och sociala förhållanden. Varken de ingerman-        tet vars levnadsförhållanden inte kan mäta sig
29960: ländska samfunden eller andra utlandsfm-             med de andras". Teeken på en sådan utveckling
29961: ländska samfund stöds genom att man stänger          kan emellertid inte skönjas. Tvärtom kan man
29962: gränserna, utan genom att man öppet upprätt-         konstatera att ingermanlänningama har förut-
29963: håller kontakter, vilket också inbegriper att ut-    sättningar att tämligen snabbt anpassa sig tili
29964: landsfmländarna har valfrihet då det gäller flytt-   Finland utan att framträda som en speciell
29965: ning tili Finland.                                   minoritetsgrupp.
29966:      Helsingforsden 12 juni 1992
29967:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
29968:                                                  1992 vp
29969: 
29970: Kirjallinen kysymys 198
29971: 
29972: 
29973: 
29974: 
29975:                                     Aittoniemi: Karjalan kielen opetuksen tukemisesta Venäjän Karja-
29976:                                         lassa
29977: 
29978: 
29979:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29980: 
29981:    Erilaisilla yhdistyksillä ja tiettävästi myös       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
29982: Suomen valtiolla on meneillään ja suunnitelmis-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29983: sa erilaisia tukimuotoja suomen kielen taidon          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29984: säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Venäjän-puolei-
29985: sessa Karjalassa. Toimet ovat varmasti perustel-                  Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
29986: tuja, mutta eikö tärkeintä olisi ainakin sikäläisel-           voimakkaan suomen kielen oppimisen ja
29987: lä peruskouluasteella kaijalan kielen ja murteen               opetuksen sijaan Venäjän-puoleisessa
29988: opettaminen ja tätä kautta ylläpitäminen. Muu-                 Karjalassa kiinnitettäisiin erityisesti huo-
29989: ten mainittu kieli ja murre ovat vaarassa kuolla               miota kaijalan kielen ja murteen oppimi-
29990: pois kokonaan.                                                 seen ja säilyttämiseen erityisesti koulujen
29991:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             ensimmäisten oppivuosien aikana?
29992: 
29993:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1992
29994: 
29995:                                              Sulo Aittoniemi
29996: 
29997: 
29998: 
29999: 
30000:  220051L
30001: 2                                         1992 vp -   KK 198
30002: 
30003: 
30004: 
30005: 
30006:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30007: 
30008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jän kielellä, karjalaisia satuja suomen ja venäjän
30009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kielillä ja Kalevala-lukemisto suomen kielellä.
30010: olette 6 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-           Kysymys on toisaalta omakielisten oppikirjo-
30011: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jen, toisaalta uusien opetussuunnitelmien mu-
30012: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          kaisten oppikirjojen painattamisesta, johon toi-
30013: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        votaan Suomelta apua.
30014: sen n:o 198:                                             Tämän lisäksi karjalaiset esittivät toivomuk-
30015:                                                       sen, että Suomi välittömästi tukisi uuden pai-
30016:           Miten Hallitus suhtautuu siihen, että       noksen ottamista ainakin seuraavista oppikir-
30017:        voimakkaan suomen kielen oppimisen ja          joista seuraavassa tärkeysjärjestyksessä: suo-
30018:        opetuksen sijaan Venäjän-puoleisessa           menkielinen aapinen, vepsänkielinen lukukirja
30019:        Karjalassa kiinnitettäisiin erityisesti huo-   ja vepsänkielinen aapinen. Opetusministeriön
30020:        miota karjalan kielen ja murteen oppimi-       mahdollisuuksia tukea tätä hanketta tutkitaan
30021:        seen ja säilyttämiseen erityisesti koulujen    parhaillaan.
30022:        ensimmäisten oppivuosien aikana?                   Kysyjä viittaa myös erilaisiin yhdistyksiin-
30023:                                                       kuitenkaan niitä nimeämättä -jotka suunnitte-
30024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lisivat tukimuotoja suomen kielen taidon säilyt-
30025: vasti seuraavaa:                                      tämiseksi ja kehittämiseksi Karjalan tasavallas-
30026:                                                       sa. En tiedä, mitä tukimuotoja tai hankkeita
30027:     Karjalan tasavallassa on parhaillaan käynnis-     tässä tarkoitetaan, mutta haluaisin kiinnittää
30028: sä koko koulutusjärjestelmän uudistus, joka pe-       huomiota erääseen hankkeeseen, joka on saatet-
30029: rustuu kansallisen koulun kehittämisohjelmaan.        tu opetusministeriön tietoon ja jonka luonnetta
30030: Tavoitteena on vuoteen 1995 mennessä järjestää        ja päämääriä ministeri Gekkinkin selosti vierai-
30031: kaikilla kouluasteilla opetusta niin karjalan ja      lunsa aikana.
30032: vepsän kielillä kuin myös suomen kielellä. Kar-           Hanke tähtää suomenkielisen koulun, Elias
30033: jalankielinen ja vepsänkielinen opetus lopetettiin    Lönnrot -instituutin perustamiseen Petroskoi-
30034: silloisesta Neuvosto-Karjalasta jo vuonna 1937        hin. Päämiehinä ovat toisaalta Petroskoin kau-
30035: ja suomenkielinen opetus vuonna 1956.                 punki ja Karjalan tasavallan opetusviranomai-
30036:     Opetusministeriön saamien tietojen mukaan         set, toisaalta Suomi-Karjala-seura. Koulu on
30037: ohjelma on jo lähtenyt käyntiin. Toukokuun            tarkoitus rakentaa nopealla aikataululla Suo-
30038: ensimmäisellä viikolla Karjalan tasavallan ope-       messa ja Karjalan tasavallassa kerättävillä lahja-
30039: tusministeri Gennadi Grigorjevitsh Gekkin             varoilla. Gekkinin mukaan koulusta tulee luon-
30040: valtuuskuntineen kävi epävirallisella vierailulla     nollinen ja elimellinen osa Karjalan koulujärjes-
30041: Suomessa. Vierailun aikana valtuuskunta kes-          telmää. Siinä opetettaisiin äidinkieltä - siis
30042: kusteli mm. mahdollisesta oppimateriaaliyhteis-       vienaa - ja englantia. Suomea opetettaisiin
30043: työstä Suomen viranomaisten ja kustantamojen          aluksi vieraana kielenä, mutta opetusta laajen-
30044: kanssa. Minulla oli tilaisuus tavata ministeri        nettaisiin mahdollisuuksien mukaan siten, että
30045: Gekkin ja hänen valtuuskuntansa ja saada              muitakin aineita voitaisiin vähitellen opettaa
30046: ensi käden tietoja mm. Karjalan koululaitok-          suomen kielellä. Venäjän kielen opetuksella olisi
30047: sen ajankohtaisista ongelmista ja muista kysy-        myös keskeinen sija, koska korkeakouluopetus
30048: myksistä.                                             Karjalan tasavallassa on venäjänkielistä.
30049:     Karjalaisen valtuuskunnan esittämään pit-             Ministeri Gekkin esitti toivomuksen, että ope-
30050: kään julkaisuluetteloon sisältyy mm. lukukirja        tusministeriö voisi tukea tulevaa koulua osallis-
30051: vienan murteella, lukukirja kolmella karjalan         tumalla suomenkielisen oppimateriaalin toimit-
30052: kielen murteella, jotka ovat viena, livvi eli aunus   tamiseen. Tätä materiaalia, johon sisältyy viisi
30053: sekä Tverin karjala, satukirja karjalan kielen eri     oppikirjaa, voitaisiin myös käyttää niissä 43
30054: murteilla ja satukirja livvin murteella. Mutta        Karjalan tasavallan koulussa, joissa suomen
30055: luetteloon sisältyy myös karjalan kielioppi venä-     kieltä jo opetetaan.
30056:                                         1992 vp -   KK 198                                        3
30057: 
30058:    Opetusministeriön ja Karjalan tasavallan ope-    listä, mutta myös venäjänkielistä oppimateriaa-
30059: tusministeriön edustajien käymien keskustelujen     lia. Työryhmän tulee myös selvittää, miten Suo-
30060: tuloksena on sovittu yhteisen työryhmän perus-      mi voisi näiltä osin tukea Karjalan tasavallan
30061: tamisesta. Sen tehtäväksi on annettu selvittää,     opettajankoulutusta.
30062: miten voitaisiin aikaansaada sellainen Karjalan         Toivon mukaan nopeasti aikaansaatavan yh-
30063: ja Suomen opetusviranomaisten ja kustantamo-        teistyön tarkoituksena on tukea Karjalan tasa-
30064: jen välinen yhteistyömuoto, jonka avulla toimi-     vallan kansallisen koulun kehittämistä sekä ni-
30065: tettaisiin Karjalan tasavallan koulujen tarvitse-   menomaan kansallisten vähemmistökielten säi-
30066: maa karjalankielistä - siis vienaksi, livviksi ja   lymistä ja elpymistä.
30067: Tverin karjalaksi -, vepsänkielistä, suomenkie-
30068: 
30069:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
30070: 
30071:                                                              Ministeri Tytti lsohookana-Asunmaa
30072: 4                                         1992 vp -    KK 198
30073: 
30074: 
30075: 
30076: 
30077:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30078: 
30079:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           finska och ryska och en Kalevala-läsebok på
30080: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         finska.
30081: den 6 maj 1992 till vederbörande medlem av                Det är fråga om att låta trycka läroböcker å
30082: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ena sidan på det egna språket och å andra sidan
30083: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           enligt nya läroplaner. För detta önskas bistånd
30084: 198:                                                   från Finland.
30085:                                                           Dessutom framförde karelama en önskan om
30086:           Hur förhåller sig Regeringen till att        att Finland genast skulle stöda en ny upplaga av
30087:        man i den del av Karelen som ligger i           åtminstone följande läroböcker i följande vik-
30088:        Ryssland i stället för en intensiv inläming     tighetsordning: en abc-bok på finska, en läsebok
30089:        och undervisning i finska · skulle fåsta        på vespiska och en abc-bok på vepsiska. Under-
30090:        särskild vikt vid inläming och upprätt-         visningsministeriets möjligheter att understöda
30091:        hållande av det karelska språket och de         detta projekt utreds som bäst.
30092:        karelska dialektema i synnerhet under de           Spörsmålsställaren hänvisar också till vissa
30093:        första skolåren?                                föreningar- dock utan att namnge dem- som
30094:                                                        skulle planera former för att stöda bevarandet
30095:   Som svar på detta spörsmål anför jag                 och utvecklandet av det finska språket i Karel-
30096: vördsamt följande:                                     ska republiken. Jag vet inte vilka stödformer
30097:                                                        eller projekt som avses här, men jag skulle vilja
30098:     1 Karelska republiken pågår som bäst en            fåsta uppmärksamhet vid ett projekt som under-
30099: reform av hela utbildningssystemet som baserar         visningsministeriet blivit informerad om och
30100: sig på ett program för att utveckla en nationell       vars art och syfte minister Gekkin redogjorde för
30101: skola. Målet är att före 1995 ordna undervisning       under sitt besök.
30102: såväl på karelska och vepsiska som på fmska i             Projektet siktar på att grunda en finsk skola,
30103: alla skolstadier. Undervisningen på karelska och       Elias Lönnrot-institutet, i Petroskoi. Som hu-
30104: vepsiska upphörde i det dåvarande Sovjet-Kare-         vudmän står å ena sidan staden Petroskoi och
30105: len redan 1937 och undervisningen på finska            undervisningsmyndighetema i Karelska republi-
30106: 1956.                                                  ken, å andra sidan Suomi-Karjala-seura. Av-
30107:     Enligt de uppgifter undervisningsministeriet       sikten är att bygga skolan i snabb takt med
30108: erhållit har programmet redan påbörjats. Den           gåvomedel som samlasin i Finland och Karelska
30109: första veckan i maj avlade Karelska republikens        republiken. Enligt Gekkin kommer skolan att
30110: undervisningsminister Gennadi Grigorjevitj             utgöra en naturlig och organisk del av det
30111: Gekkin och en de1egation ett inofficiellt besök i      karelska skolsystemet. 1 skolan ges undervisning
30112: Finland. Under besöket diskuterade delegatio-          i modersmålet- dvs. fjärrkarelska- och engel-
30113: nen bl.a. ett eventuellt läromedelssamarbete med       ska. Undervisningen i fmska ges till en början
30114: fmländska myndigheter och förlag. Jag hade             som främmande språk men kan i mån av möj-
30115: tillfälle att träffa minister Gekkin och hans          lighet utvidgas så att undervisningen också i
30116: delegation och få förstahandsuppgifter bl.a. om        andra ämnen småningom ges på fmska. Under-
30117: aktuella problem och andra frågor som gäller det       visningen i ryska intar också en central plats,
30118: karelska skolväsendet.                                 eftersom högskoleundervisningen i Karelska re-
30119:     1 den långa publikationsförteckning som den        publiken sker på ryska.
30120: karelska delegationen lade fram ingår bl.a. en            Minister Gekkin framförde en önskan att
30121: läsebok på fjärrkarelsk dialekt, en läsebok på tre     undervisningsministeriet kunde stöda den kom-
30122: karelska dialekter, dvs. fjärrkarelska, livvi- eller   mande skolan genom att deltai utgivningen av
30123: aunusdialekt och tver-dialekt, en sagobok på de        de fmskspråkiga läromedlen. Detta materia} som
30124: olika karelska dialektema och en sagobok på            omfattar 5 läroböcker, kunde också användas i
30125: livvi-dialekt. Förteckningen upptar också ka-          de 43 skolor i Karelska republiken i vilka under-
30126: relsk grammatik på ryska, karelska sagor på            visning i finska redan ges.
30127:                                         1992 vp -   KK 198                                          5
30128: 
30129:    Till följd av de diskussioner som förts mellan   tver-dialekt, vepsiska och finska, men också på
30130: företrädare för undervisningsministeriet och un-    ryska som skoloma i Karelska republiken behö-
30131: dervisningsministeriet i Karelska republiken har    ver. Arbetsgruppen skall också reda ut hur
30132: man kommit överens om att tillsätta en arbets-      Finland till denna del kunde stöda lärarutbild-
30133: grupp. Den har fått i uppgift att reda ut hur man   ningen i Karelska republiken.
30134: kunde åstadkomma en sådan form av samarbete            Avsikten med det samarbete som enligt våra
30135: mellan de karelska och fmländska undervis-          förhoppningar kan snart inledas är att bidra till
30136: ningsmyndighetema och förlagen som skulle           att en nationell skola utvecklas i Karelska repu-
30137: göra det möjligt att tillhandahålla de läromedel    bliken samt till att de nationella minoritetssprå-
30138: på karelska - dvs. på fjärrkarelska, livvi- och     ken bevaras och utvecklas.
30139: 
30140:      Helsingfors den 12 juni 1992
30141: 
30142:                                                              Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
30143:                                               1992 vp
30144: 
30145: Kirjallinen kysymys 199
30146: 
30147: 
30148: 
30149: 
30150:                                   Aittoniemi: Verojen perinnästä luopumisesta maksukyvyttömyy-
30151:                                       den perusteella
30152: 
30153: 
30154:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30155: 
30156:    Yhteiskunnassa on nopeasti kasvava määrä         tarkoitusta verojen maksamatta jättämiseen,
30157: tapauksia, joissa kansalainen on lopullisesti me-   mutta olosuhteet ovat vieneet tilanteen mainit-
30158: nettänyt veronmaksukykynsä siitä syystä, että       tuun pisteeseen.
30159: hän sairauden vuoksi ei ole kelvollinen työelä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30160: mään. Tällainen henkilö tulisi tällöin hyväksyä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30161: työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta Kansaneläke-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30162: laitos ei myönnä eläkettä, vaikka erikoislääkäri-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30163: en antamat todistukset sitä aukottomasti edellyt-
30164: tävät ja henkilön työllistämisestä tehty tutkimus              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30165: osoittaa, ettei häntä enää voida työllistää ole-            siin sellaisen lainsäädännön ja ohjeiston
30166: massa olevin mahdollisuuksin. Tällaisilla henki-            antamiseksi, jonka mukaan ilman omaa
30167: löillä saattaa olla työelämästä pois siirtymisen            syytään käytännössä maksukyvyttömiksi
30168: vaiheessa maksamatta olevia usein pienehköjä-               joutuneet kansalaiset voitaisiin yksinker-
30169: kin verojäämiä, joiden maksamiseen heillä ei ole            taisen menettelyn avulla vapauttaa vero-
30170: mitään käytännön mahdollisuuksia. Ulosottovi-               jäämien maksamisesta, jos olosuhteet
30171: ranomaiset ovat kuitenkin kimpussa ja myyvät                osoittavat perintätoimen kohtuuttomasti
30172: kaiken mahdollisen, joka olisi kuitenkin nor-               haittaavan verovelvollisen vähimmäistoi-
30173: maalin elämän jatkumisen kannalta tarpeellista.             meentuloa?
30174: Näillä ihmisillä ei useimmiten ole ollut mitään
30175: 
30176:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1992
30177: 
30178:                                           Sulo Aittoniemi
30179: 
30180: 
30181: 
30182: 
30183: 220051L
30184: 2                                       1992 vp -   KK 199
30185: 
30186: 
30187: 
30188: 
30189:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30190:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pannuista veroistaan. Vapautuksen valtionve-
30191: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rosta myöntää valtiovarainministeriö tai sen
30192: olette 6 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-      alaiset keskusvirastot, verohallitus ja tullihalli-
30193: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tus. Kunnallisverosta sekä kansaneläke- ja sai-
30194: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     rausvakuutusmaksusta vapauttamisesta päättää
30195: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      kunnanvaltuusto tai valtuutuksen nojalla laissa
30196: kysymyksestä n:o 199:                               mainittu kunnan muu toimielin. Kirkollisverosta
30197:                                                     vapautuksen myöntää asianomainen seurakun-
30198:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ta.
30199:        siin sellaisen lainsäädännön ja ohjeiston        Verotuslain huojennussäännöksen 125 §:n en-
30200:        antamiseksi, jonka mukaan ilman omaa         simmäisenä verosta vapauttamisen perusteena
30201:        syytään käytännössä maksukyvyttömiksi        mainitaan verovelvollisen luonnollisen henkilön
30202:        joutuneet kansalaiset voitaisiin yksinker-   veronmaksukyvyn olennainen alentuminen eri-
30203:        taisen menettelyn avulla vapauttaa vero-     tyisten syiden, kuten elatusvelvollisuuden, työt-
30204:        jäämien maksamisesta, jos olosuhteet         tömyyden tai sairauden johdosta. Lainkohtaa
30205:        osoittavat perintätoimen kohtuuttomasti      voidaan soveltaa kysymyksessä tarkoitettuihin
30206:        haittaavan verovelvollisen vähimmäistoi-     tapauksiin. Veronhuojennusmenettely on vero-
30207:        meentuloa?                                   velvollisen kannalta yksinkertainen. Hän voi
30208:                                                     pyytää verosta vapauttamista vapaamuotoisella
30209:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hakemuksella. Tarpeelliset lisäselvitykset hank-
30210: vasti seuraavaa:                                    kii viran puolesta toimivaltainen viranomainen
30211:                                                     asianomaiselta verotoimistolta ja lääninverovi-
30212:    Voimassa olevien veronhuojennussäännösten        rastolta. Aihetta hallituksen toimenpiteisiin ve-
30213: nojalla verovelvollinen voi hakemuksesta saada      rolainsäädännön muuttamiseksi kysymyksessä
30214: täydellisen tai osittaisen vapautuksen maksuun-     tarkoitetulla tavalla ei ole.
30215: 
30216:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
30217: 
30218:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30219:                                           1992 vp -   KK 199                                           3
30220: 
30221: 
30222: 
30223: 
30224:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30225: 
30226:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de ministeriet underställda centrala ämbetsver-
30227: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ken, skattestyrelsen och tullstyrelsen. Om befriel-
30228: den 6 maj 1992 tili vederbörande medlem av            se från kommunalskatt, folkpensions- och sjuk-
30229: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     försäkringspremie beslutar kommunalfullmäkti-
30230: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          ge eller på grund av bemyndigande i lagen nämnt
30231: mål nr 199:                                           annat kommunalt organ. Befrielse från kyrko-
30232:                                                       skatt beviljar vederbörande församling.
30233:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för            Som det första skälet tili befrielse från skatt
30234:        avgivande av lagstiftning och anvisningar      nämns i beskattningslagens stadgande om skat-
30235:        enligt vilka medborgare som utan eget          telättnader, 125 §, att skattskyldig fysisk persons
30236:        förvållande i praktiken blivit betal-          skattebetalningsförmåga av särskilda skäl,
30237:        ningsoförmögna med hjälp av ett enkelt         såsom försörjningsplikt, arbetslöshet eller sjuk-
30238:        förfarande kunde befrias från betalning        dom, väsentligen nedgått. Lagrum.met kan till-
30239:        av skatterester om omständighetema vi-         lämpas på de fall som avses i spörsmålet. Skatte-
30240:        sar att indrivning orimligt försämrar den      lättnadsförfarandet är enkelt ur den skattskyldi-
30241:        skattskyldiges minimiutkomst?                  ges synvinkel. Han kan anhålla om befrielse från
30242:                                                       skatt genom en fritt formulerad ansökan. Nöd-
30243:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vändiga tilläggsutredningar skaffas på tjänstens
30244: anföra följande:                                      vägnar av behörig myndighet från skattebyrån
30245:                                                       och länsskatteverket. Det föreligger inga skäl tili
30246:    Enligt gällande stadganden om skattelättna-        åtgärder från regeringens sida för ändrande av
30247: der kan den skattskyldige på ansökan helt eller       skattelagstiftningen på det sätt som avses i spörs-
30248: delvis befrias från skatt som debiterats. Befrielse   målet.
30249: från statsskatt beviljas av fmansministeriet eller
30250: 
30251:      Helsingfors den 5 juni 1992
30252: 
30253:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
30254:                         j
30255: 
30256:                         j
30257: 
30258:                     j
30259: 
30260:                     j
30261: 
30262:                 j
30263: 
30264:                 j
30265: 
30266:             j
30267: 
30268:             j
30269: 
30270:         j
30271: 
30272:         j
30273: 
30274:     j
30275: 
30276:     j
30277: 
30278: j
30279: 
30280: j
30281:                                                 1992 vp
30282: 
30283: Kirjallinen kysymys 200
30284: 
30285: 
30286: 
30287: 
30288:                                    Paloheimo: Koulutetun työvoiman siirtymisestä ulkomaille
30289: 
30290: 
30291: 
30292:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30293: 
30294:    Euroopan yhdentymisen myötä tulee nuorten,         satunnaisotosten avulla riittävällä tarkkuudella
30295: ammatti- ja kielitaitoisten ihmisten liikkuvuus       ja melko vaivattomasti. Jokaisen ammattitaitoi-
30296: maasta toiseen lisääntymään. Monissa tapauk-          sen, pitkälle koulutetun ihmisen muuttaminen
30297: sissa useamman vuoden mittaisen koulutuksen           pysyvästi ulkomaille lienee niin suuri kansanta-
30298: saaneet ammattilaiset siirtyvät vuosiksi työsken-     loudellinen tappio, että tarvittavan selvityksen
30299: telemään johonkin muuhun maahan kuin siihen,          kustannukset saadaan peitetyksi, mikäli sen
30300: missä ovat opiskelleet. Yleisesti tätä ilmiötä        avulla torjutaan parinkin ammattilaisen pysyvä
30301: kutsutaan aivovuodoksi.                               maastamuutto.
30302:    Eri maissa vallitseva erilainen palkka-, hinta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30303: ja verotustaso vaikuttavat osaltaan tähän il-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30304: miöön. Maassa harjoitettavan koulutus-, hinta-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30305: ja palkkapolitiikan kannalta olisi olennaista tie-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30306: tää, kuinka suuri on aivovuoto eri ammateissa ja
30307: miten se vuosien varrella kehittyy. Edelleen olisi              Kuinka suurta on ns. aivovuoto eri
30308: tärkeää tietää ammattilaisten vaihto, koska meil-            aloilla Suomesta nykyisin, miten se on
30309: le luonnollisesti myös muuttaa eri maista eri                kehittynyt, ja ellei Hallitus tiedä vastaus-
30310: ammattialojen ihmisiä.                                       ta edelliseen kysymykseen,
30311:    Täsmällistä lukumäärää on ilmeisen työläs                    aikooko Hallitus selvittää kysymyksen
30312: selvittää, mutta tilastollisesti asiaa voi lähestyä          pikaisesti?
30313: 
30314:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1992
30315: 
30316:                                             Eero Paloheimo
30317: 
30318: 
30319: 
30320: 
30321: 22005IL
30322: 2                                         1992 vp -   KK 200
30323: 
30324: 
30325: 
30326: 
30327:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30328: 
30329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen kanssa. Vastaavassa tilanteessa siis naiset
30330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         miehiä useammin asettuvat asumaan puolison
30331: olette 6 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-        kotimaahan. Muuttaneiden koulutettujen nais-
30332: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ten aiheuttamaa työvoimavajausta ovat näin
30333: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ollen ainakin jonkin verran kompensoineet Suo-
30334: Eero Paloheimon näin kuuluvasta kiljallisesta         meen avioituneet naiset.
30335: kysymyksestä n:o 200:                                    Muuttaneista suuri osa muuttaa ulkomaille
30336:                                                       määräaikaisesti ja oleskelun perustana on mm.
30337:           Kuinka suurta on ns. aivovuoto eri          ammatillisen erityisosaamisen, kielitaidon ja
30338:        aloilla Suomesta nykyisin, miten se on         yleisten kansainvälistymisvalmiuksien hankki-
30339:        kehittynyt, ja ellei Hallitus tiedä vastaus-   minen. Työministeriön tavoitteena onkin kaikin
30340:        ta edelliseen kysymykseen,                     tavoin edistää juuri tämänkaltaista vastavuo-
30341:           aikooko Hallitus selvittää kysymyksen       roista liikkuvuutta Suomen työllisyystilanteesta
30342:        pikaisesti?                                    riippumattakin.
30343:                                                          Em. näkemys perustuu osaltaan työhallinnon
30344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kokemuksiin kansainvälisestä harjoittelijain-
30345: vasti seuraavaa:                                      vaihdosta, jota hallinto on hoitanut työvoima-
30346:                                                       palveluna 1950-luvun alusta lähtien. Valtaosa
30347:     Suomen kansalaisten muuttoa ulkomaille seu-       hyvin koulutetuista nuorista haluaa työskennellä
30348: raa Tilastokeskus, joka laatii vuosittain tilastoja   ulkomailla tilapäisesti em. perustein- sen sijaan
30349: pysyvästi tai tilapäisesti muuttaneista henkilöis-    halukkuus pysyvään muuttoon on ollut vähäis-
30350: tä iän, sukupuolen, koulutusasteen ja koulutus-       tä. Kokemukset pohjoismaisesta työnvälitykses-
30351: alan mukaan jaoteltuina. Suomeen työhön saa-          tä tukevat samaa.
30352: puvat, työ- ja oleskeluluvan tarvitsevat ulko-           Arvioitaessa tulevaa aivovuotoa ulkomaille
30353: maalaiset tilastoi Ulkomaalaiskeskus.                 on samalla otettava huomioon sijoittumismah-
30354:     Vuonna 1989 ulkomaille muutti yhteensä            dollisuudet koulutusta vastaaviin tehtäviin niissä
30355: 9 137 ja vuonna 1990 yhteensä 8 020 16 vuotta         maissa, joista suomalaiset ovat kiinnostuneita.
30356: täyttänyttä suomalaista.                              Juuri näihin maihin korkeasti koulutetut, kieli-
30357:     Tilastossa ovat mukana vähintään vuoden           taitoiset nuoret hakeutuvat tällä hetkellä kaikis-
30358: pituiseksi ajanjaksoksi muuttaneet ja heidän 16       ta maanosista.
30359: vuotta täyttäneet perheenjäsenensä riippumatta           Suomen liityttyä Euroopan talousalueeseen
30360: siitä, ovatko nämä oleskelumaassa kirjoittautu-       työvoimatilastosta vastaavat viranomaiset toi-
30361: neet opiskelijoiksi tai osallistuneet työelämään.     mivat ao. säädösten mukaisesti yhteistyössä alu-
30362: Aivovuodon kannalta olennaisimpana ryhmänä            een muiden maiden kanssa. Näin voidaan seura-
30363: voitaneen pitää vähintään ylemmän kandidaatti-        ta mm. ammateittain sekä Suomeen työhön
30364: asteen suorittaneita. Heitä oli v. 1989 yhteensä      saapuvia että Suomesta ko. maihin muuttavia
30365: 669 ja v. 1990 558. Keskeisiä koulutusaloja           työntekijöitä. Näitä tietoja on mahdollista täy-
30366: olivat humanistiset, kaupalliset, tekniikan ja        dentää Tilastokeskuksen keräämillä tiedoilla
30367: luonnontieteen alat sekä hoito- ja opetusalat         niistä suomalaisista, jotka muuttavat Euroopan
30368: (Tarkemmat tilastotiedot saatavana tarvittaessa       talousalueen ulkopuolelle.
30369: Tilasto keskuksesta.)                                    Tällä hetkellä voimassa olevista noin 15 000
30370:     Siirtolaisuusinstituutissa on meneillään tutki-   työluvasta noin 10% edustaa tehtäviä, joihin
30371: mus suomalaisten muuttamisesta ja sen syistä v.       vaaditaan ylemmän keskiasteen tai sitä kor-
30372: 1981-86. Alustavina tuloksina todetaan mm.,           keampi koulutus. Määrän ei oleteta kasvavan
30373: että pysyvä muutto on ollut verrattain vähäistä       Euroopan yhdentymisen johdosta. Mainitta-
30374: ja vähäisempää kuin paluumuutto Suomeen.              koon, että tilaston ulkopuolelle jäävät työlupa-
30375: Naisten merkittävästi miehiä suurempi osuus           velvollisuudesta vapautetut ulkomaalaiset työn-
30376: muuttaneista selittyy avioitumisella ulkomaalai-      tekijät.
30377:                                        1992 vp -   KK 200                                        3
30378: 
30379:    Edellä esitetyn nojalla työministeriö katsoo,   lastointijärjestelmät mahdollistavat myös kyse-
30380: että hallituksen käytettävissä ovat ajan tasalla   lyssä tarkoitetun ilmiön seuraamisen. Työminis-
30381: olevat tiedot mahdollisesta aivovuodosta ja että   teriön käsityksen mukaan saatavilla oleva tieto
30382: ti1astointijärjestelmiä kehitetään Euroopan ta-    ei anna perusteita oletuksille, joiden mukaan
30383: lousaluetta koskevien säädösten mukaisesti. Ti-    aivovuoto kasvaisi merkittävästi lähivuosina.
30384:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
30385: 
30386:                                                                     Työministeri Ilkka Kanerva
30387: 4                                          1992 vp -    KK 200
30388: 
30389: 
30390: 
30391: 
30392:                                       Ti/l Riksdagens Herr Talman
30393: 
30394:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            på att kvinnor i större utsträckning än män gifter
30395: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          sig med en utlänning. 1 motsvarande situationer
30396: den 6 maj 1992 till vederbörande medlem av              bosätter sig kvinnor oftare än män i makens
30397: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       hernland. Den arbetskraftsbrist som beror på
30398: dagsman Eero Paloheimo undertecknade spörs-             utvandringen av utbildade kvinnor har därför
30399: mål nr 200:                                             åtminstone i någon mån kompenserats av de
30400:                                                         kvinnor som gift sig med finländare och bosatt
30401:            Hur stor är den s.k. forskarflykten          sig i Finland.
30402:         inom olika branscher i Finland för närva-          En stor del av dem som flyttat utomlands
30403:         rande, hur har den utvecklats och, om           vistas där en viss tid och syftet med vistelsen är
30404:         Regeringen inte kan svara på denna frå-         att skaffa sig bl.a. fackligt specialkunnande,
30405:         ga,                                             språkkunskaper och allmänna fårdigheter för
30406:            ämnar Regeringen hastigt utreda den?         intemationalisering. Arbetsministeriets avsikt är
30407:                                                         därför att på alla sätt främja just en sådan
30408:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ömsesidig rörlighet oavsett sysselsättningsläget i
30409: anföra följande:                                        Finland.
30410:                                                            Ovan nämnda synpunkt baserar sig dels på
30411:     Finska medborgares flyttning till utlandet          arbetsförvaltningens erfarenheter av intematio-
30412: uppföljs av Statistikcentralen, som årligen gör         nellt praktikantutbyte, som från början av 1950-
30413: upp statistik över varaktigt eller tillfålligt utvan-   talet ingått i förvaltningens arbetskraftsservice.
30414: drade personer enligt ålder, kön, utbildningsnivå       Största delen av ungdomama med högre utbild-
30415: och utbildningsområde. De utlänningar som               ning önskar av nämnda orsaker tillfålligt arbeta
30416: kommer till Finland för att arbeta och som              utomlands- däremot har intresset för flyttning
30417: behöver arbetstillstånd och uppehållstillstånd          som leder till varaktig bosättning varit litet.
30418: statistikförs av Utlänningscentralen.                   Detta stöds också av de erfarenheter man har av
30419:     Ar 1989 utvandrade sammanlagt 9 137 och             den nordiska arbetsförmedlingen.
30420: 1990 sammanlagt 8 020 finländare som fyllt 16              Vid bedörnning av eventuell framtida forskar-
30421: år.                                                     flykt från Finland bör man samtidigt beakta
30422:     Statistiken upptar sådana personer som flyttat      finländamas möjligheter att placera sig i uppgif-
30423: för minst ett år och deras familjemedlemmar som         ter som motsvarar deras utbildning i de Iänder de
30424: fyllt 16 år, oberoende av om dessai vistelselandet      är intresserade av. Det är samma Iänder som
30425: varit inskriva som studerande eller deltagit i          högutbildade, språkkunniga ungdomar från alla
30426: arbetslivet. Den viktigaste gruppen med tanke på        världsdelar för tillfållet söker sig till.
30427: forskarflykten kan anses vara de som avlagt                Sedan Finland anslutit sig till Europeiska
30428: minst examen på högre kandidatnivå. Dessa var           ekonomiska samarbetsområdet kommer de
30429: 1989 sammanlagt 669 och 1990 558 personer.              myndigheter som svarar för arbetskraftsstatisti-
30430: Centrala utbildningsområden var den humanis-            ken att enligt gällande regelverk samarbeta med
30431: tiska, kommersiella, tekniska och naturvetens-          de övriga EES-ländema. På så sätt kan man bl.a.
30432: kapliga branschen samt vård- och undervis-              yrkesvis uppfölja både de arbetstagare som flyt-
30433: ningsbranschen. (Närmare statistiska uppgifter          tar till arbete i Finland och de arbetstagare som
30434: kan vid behov fås hos Statistikcentralen.)              flyttar från Finland till andra EES-länder. Dessa
30435:     Migrationsinstitutet håller som bäst på att         uppgifter kan kompletteras med Statistikcentra-
30436: forska i flyttningsrörelser bland finländama åren       lens uppgifter om de fmländare som flyttar till
30437: 1981-86 och orsakema till dessa. Som prelirni-          Iänder utanför Europeiska ekonomiska samar-
30438: nära resultat konstateras det bl.a. att flyttning       betsområdet.
30439: som leder till varaktig bosättning har varit rela-         Av de gällande ca 15 000 arbetstillstånden
30440: tivt liten, mindre än återflyttningen till Finland.     hänför sig ca 10% till arbetsuppgifter som krä-
30441: Att kvinnor flyttar betydligt mer än män beror          ver minst utbildning på högre mellannivå. Den-
30442:                                           1992 vp -   KK. 200                                       5
30443: 
30444: na andel antas inte öka till följd av den europeis-   kommer att utvecklas enligt EES-regelverket.
30445: ka integrationen. Det bör nämnas att statistiken      Statistiksystemen möjliggör också uppföljningen
30446: inte omfattar sådana utländska arbetstagare som       av den i spörsmålet avsedda företeelsen. Enligt
30447: befriats från skyldigheten att ha arbetstillstånd.    arbetsministeriets uppfattning ger de uppgifter
30448:    Med stöd av det ovan anförda anser arbetsmi-       som finns tillgängliga ingen grund för antagan-
30449: nisteriet att regeringens uppgifter om eventuell      det att forskarflykten betydligt skulle öka inom
30450: forskarflykt är aktuella och att statistiksystemen    den närmaste framtiden.
30451: 
30452:      Helsingfors den 12 juni 1992
30453:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
30454:                        j
30455:                       j
30456:                      j
30457:                     j
30458:                    j
30459:                   j
30460:                  j
30461:                 j
30462:                j
30463:               j
30464:              j
30465:             j
30466:            j
30467:           j
30468:          j
30469:         j
30470:        j
30471:       j
30472:      j
30473:     j
30474:    j
30475:   j
30476:  j
30477: j
30478:                                              1992 vp
30479: 
30480: Kirjallinen kysymys 201
30481: 
30482: 
30483: 
30484: 
30485:                                  Aittoniemi: Kiinteän omaisuuden myymisestä ulkomaalaisille
30486: 
30487: 
30488: 
30489:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30490: 
30491:    Hallitus on antamassa eduskunnalle lakiesi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30492: tyksen ulkomaalaisomistuksen vapauttamisesta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30493: kiinteän omaisuuden hankkimisessa. Erityisesti     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30494: nyt, kun maan ja kiinteistöjen hinta Suomessa on   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30495: halpaa ja tulee todennäköisesti pitkään jatku-
30496: maan kohtuuhintaisena, maasta ja kiinteistöstä                Miten Hallitus aikoo ulkomaalaisten
30497: saattaa tulla ulkomaalaisten massasijoitusten              maanostoa ja omistusta koskevan vapaut-
30498: kohde. Myyntihalukkaita Suomesta ei ole vaikea             tamisen jälkeen huolehtia siitä, että ulko-
30499: löytää taloudellisen laman ja sen jälkivaikutus-           maalaisten laajamittaiset ja yhteiskunnalle
30500: ten aikana.                                                haitalliset maanhankintatoimet pystytään
30501:                                                            valvomaan ja tarvittaessa estämään?
30502: 
30503:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1992
30504: 
30505:                                          Sulo Aittoniemi
30506: 
30507: 
30508: 
30509: 
30510: 220051L
30511: 2                                        1992 vp -      KK 201
30512: 
30513: 
30514: 
30515: 
30516:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30517: 
30518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Rajavyöhykkeen ja suoja-alueiden osalta lupa
30519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          voitaisiin myöntää vain, jos siihen on erityisen
30520: olette 7 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-         painavia syitä. Vapaa-ajan asunnoksi tai virkis-
30521: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tyskäyttöön tarkoitettujen kiinteistöjen kohdalla
30522: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           lupa voitaisiin evätä, jos kiinteistön hankkimi-
30523: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-         nen olisi yleisen edun vastaista.
30524: symyksen n:o 201:                                         Vapaa-ajan asunnoksi tai virkistyskäyttöön
30525:                                                        tarkoitettuina kiinteistöinä pidettäisiin myös ra-
30526:           Miten Hallitus aikoo ulkomaalaisten          kentamattomia maa-alueita, jos tarkoituksena
30527:        maanostoa ja omistusta koskevan vapaut-         on ottaa alue tällaiseen käyttöön. Tietyn kunnan
30528:        tamisen jälkeen huolehtia siitä, että ulko-     alueella saattaa olla tarvetta rajoittaa rakenta-
30529:        maalaisten laajamittaiset ja yhteiskunnalle     maUoman maan siirtymistä ulkomailla asuville
30530:        haitalliset maanhankintatoimet pystytään        esimerkiksi siinä tapauksessa, että kysymys on
30531:        valvomaan ja tarvittaessa estämään?             alueista, joilla on huomattava merkitys yleiselle
30532:                                                        virkistyskäytölle. Lupaviranomaisena toimivan
30533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lääninhallituksen asiana on tällöin ottaa kantaa
30534: en seuraavaa:                                          siihen, onko hankinta yleisen edun vastainen.
30535:                                                           Sen varalta, että ulkomailla asuvien kiinteis-
30536:    Kiinteistöjen ulkomaalaisomistusta koskevaa         tönomistuksen kasvusta aiheutuisi vakavia uh-
30537: lainsäädäntöä valmistellessaan hallitus on lähte-      kia yhteiskunnalle, lakiin ehdotetaan otettavaksi
30538: nyt siitä, ettei ulkomaalaisten oikeutta omistaa       erityinen suojasäännös, jonka nojalla ulkomailla
30539: kiinteistöjä ole syytä yleisesti rajoittaa.            asuvien kaikenlaiset kiinteistönhankinnat tai osa
30540:    Hallitus on määrättyjen kiinteistöjen osalta        niistä voitaisiin asetuksella saattaa luvanvarai-
30541: kuitenkin katsonut aiheelliseksi ylläpitää viran-      siksi. Asetukseen perustuva luvanvaraisuus voisi
30542: omaisvalvontaa. Valvonta ehdotetaan toteutet-          koskea joko koko maata tai asetuksessa erikseen
30543: tavaksi lupamenettelyllä. Ulkomailla asuva yksi-       määrättyjä alueita. Asetus voitaisiin säätää kos-
30544: tyishenkilö, ulkomainen yhteisö ja ulkomaisessa        kemaan myös niitä kiinteistönhankintoja, jotka
30545: määräysvallassa oleva suomalainen yhteisö olisi-       ovat jo luvanvaraisia ehdotetun lain nojalla.
30546: vat luvanhakuvelvollisia, mikäli ne hankkivat          Myös vapaa-ajan kiinteistöjen hankintaan liitty-
30547: rajavyöhykkeellä tai suoja-alueella sijaitsevan        vää lupaharkintaa voitaisiin siten tarvittaessa
30548: kiinteistön taikka kiinteistön, jota käytettäisiin     tiukentaa laissa ehdotetusta.
30549: vapaa-ajan asumiseen tai virkistykseen.
30550: 
30551:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
30552: 
30553:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
30554:                                          1992 vp -     KK 201                                              3
30555: 
30556: 
30557: 
30558: 
30559:                                     Till Riksdagens Herr Talman
30560: 
30561:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skall tillstånd endast kunna beviljas om det fmns
30562: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         synnerligen vägande skäl till detta. I fråga om
30563: den 7 maj 1992 tili vederbörande medlem av             fastigheter som är avsedda för fritidsbostad eller
30564: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-       rekreationsbruk skall tillstånd kunna förvägras om
30565: toniemi undertecknade spörsmål nr 201:                 fastighetsförvärvet står i strid med allmänt intresse.
30566:                                                           Som fastigheter avsedda för fritidsbostad eller
30567:            Hur har Regeringen för avsikt att se        rekreationsbruk skall också obebyggda mark-
30568:        till att utlänningars omfattande och för        områden anses, om avsikten är att ta området i
30569:        samhället skadliga markförvärvsåtgärder         dylikt bruk. På en viss kommuns område kan det
30570:        skall kunna övervakas och vid behov             finnas behov att begränsa att obebyggd mark
30571:        förhindras sedan utlänningars markköp           övergår tili utomlands bosatta personer t.ex. i det
30572:        och ägande har liberaliserats?                  fall att det är fråga om områden som är av stor
30573:                                                        betydelse för det allmänna rekreationsbruket.
30574:   Så som svar på detta spörsmål får jag                Då är det tillståndsmyndighetens, d.v.s. länssty-
30575: vördsamt anföra följande:                              relsens, sak att ta ställning tili om förvärvet står
30576:                                                        i strid med det allmänna intresset.
30577:    Vid beredningen av lagstiftningen om utlän-             För den händelse att ökningen av utomlands
30578: ningars fastighetsägande har regeringen utgått         bosatta personers fastighetsägande skulle med-
30579: ifrån att det inte finns skäl att allmänt begränsa     föra ett allvarligt hot mot samhället, föreslås det
30580: utlänningars rätt att äga fastigheter.                 att i lagen skall tas in ett särskilt skyddsstadgan-
30581:    Regeringen har i fråga om vissa fastigheter         de med stöd av vilket utomlands bosatta perso-
30582: dock ansett det skäligt att upprätthålla myn-          ners fastighetsförvärv av alla slag eller en del av
30583: dighetskontroll. Kontrollen föreslås bli för-          dem genom förordning skall kunna göras bero-
30584: verkligad genom ett tillståndsförfarande. En           ende av tillstånd. Det tillståndsberoende som
30585: utomlands bosatt privatperson, en utländsk             baserar sig på förordning skall kunna gälla
30586: sammanslutning och en finsk sammanslutning             antingen hela landet eller områden som särskilt
30587: där utlänningar innehar bestämmanderätten              definieras i förordningen. Den skall kunna stiftas
30588: skall vara skyldiga att ansöka om tillstånd, ifall     så att den gäller också de fastighetsförvärv som
30589: de förvärvar en fastighet som är belägen i gräns-      redan är beroende av tillstånd med stöd av den
30590: zonen eller på ett skyddsområde eller en fas-          föreslagna lagen. Också tillståndsprövningen i
30591: tighet som skall användas för fritidsboende eller      anslutning tili förvärv av fritidsfastigheter skall
30592: rekreation.                                            sålunda vid behov kunna göras strängare än vad
30593:    I fråga om gränszonen och skyddsområdena            som föreslås i lagen.
30594:      Helsingfors den 11 juni 1992
30595: 
30596:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
30597:                                               1992 vp
30598: 
30599: Kirjallinen kysymys 202
30600: 
30601: 
30602: 
30603: 
30604:                                  Aittoniemi: Alihankintatöitä suorittavan palkkasaatavien turvaa-
30605:                                      misesta
30606: 
30607: 
30608:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30609: 
30610:    Aliurakoitsijan ja muun pienyrittäjän asema      monen poliittisen ryhmän taholta. Mitään ei ole
30611: alihankintojen tilaajan konkurssissa on Suomes-     kuitenkaan tapahtunut.
30612: sa edelleen järjestämättä. Näin siitä huolimatta,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30613: että työntekijän palkkasaatavat turvaavan palk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30614: katurvalain säätämisestä on kulunut pian 20         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30615: vuotta. Kuitenkin aliurakoitsijaoja pienyrittäjän   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30616: voidaan katsoa olevan suhteellisesti työntekijää
30617: vastaavassa asemassa silloin, kun on itse esimer-              Onko Hallituksella suunnitelmia sen
30618: kiksi koneurakoinoissa tai yhden miehen yrityk-             laatuisen lainsäädännön aikaansaami-
30619: sen omistajana työn suorittajana.                           seksi, joka turvaisi aliurakoitsijan ja
30620:    Aliurakoitsijan ja pienyrittäjän palkkaturvaa            pienyrittäjän palkkasaatavat pääurakoit-
30621: on vaadittu poliittisissa puheenvuoroissa hyvin             sijan tai työn tilaajan konkurssissa?
30622: 
30623:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1992
30624: 
30625:                                           Sulo Aittaniemi
30626: 
30627: 
30628: 
30629: 
30630:  220051L
30631: 2                                         1992 vp -   KK 202
30632: 
30633: 
30634: 
30635: 
30636:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30637: 
30638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        otettaessa huomioon toimeksiantosuhteen pysy-
30639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vyys, työn laatu ja muut olosuhteet, on rinnastet-
30640: olette 7 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-        tavissa työntekijään. Mietintö ei ollut yksimieli-
30641: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nen. Muun muassa Suomen Työnantajain Kes-
30642: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kusliiton sekä Suomen Ammattijärjestöjen Kes-
30643: Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        kusliiton edustajat katsoivat eriävissä lausumis-
30644: kysymyksestä n:o 202:                                 saan, ettei hallituksen esitystä ansioturvalaiksi
30645:                                                       ollut syytä antaa.
30646:           Onko Hallituksella suunnitelmia sen            Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1990
30647:        laatuisen lainsäädännnön aikaansaami-          asettama pienyrittäjien luottovakuutustoimi-
30648:        seksi, joka turvaisi aliurakoitsijan ja        kunta on selvittänyt yrittäjäin saamisten turvaa-
30649:        pienyrittäjän palkkasaatavat pääurakoit-       mista toimeksiantajan konkurssissa vakuutus-
30650:        sijan tai työn tilaajan konkurssissa?          menettelyn avulla. Sen mietinnössä on todettu,
30651:                                                       että pienyrittäjien saatavien turvaamista toimek-
30652:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siantajan konkurssitapauksissa voitaisiin paran-
30653: vasti seuraavaa:                                      taa erityisen ryhmäluottovakuutuksen avulla.
30654:                                                       Vakuutusmenettelyn laajempaa käyttöönotta-
30655:    Kysymys pienyrittäjien ansioturvasta on ollut      mista rajoittaa kuitenkin huomattavasti se, että
30656: esillä koko viime vuosikymmenen loppupuolen.          ryhmäluottovakuutuksen vakuutusmaksu muo-
30657: Työvoimaministeriö asetti vuonna 1984 työryh-         dostuisi todennäköisesti niin korkeaksi, että
30658: män valmistelemaan esityksen, jolla palkkatur-        merkittävä osa pienyrittäjistä luultavasti jättäy-
30659: valain soveltamisalaa olisi laajennettu niin, että    tyisi vakuutussuojan ulkopuolelle.
30660: pienyrittäjätkin olisivat tulleet sen piiriin. Työ-      Vuonna 1991 toimintansa aloittanut palkka-
30661: ryhmän muistio ei johtanut säädöstoimiin. Vuo-        turva-asiain neuvottelukunta sai ensitöikseen
30662: sien 1987, 1988 ja 1989 tulo- ja menoarvioihin        kiireellisesti selvittää, onko löydettävissä riittä-
30663: otettiin kuitenkin määräraha, jota voitiin har-       vää yksimielisyyttä sellaiseksi lakiesitykseksi,
30664: kinnanvaraisesti myöntää pienyrittäjille, joiden      jolla turvattaisiin itse työn tekemiseen osallistu-
30665: toimeksiantajat oli asetettu konkurssiin.             vien pienyrittäjien saatavien suoritus toimek-
30666:    Työvoimaministeriö asetti vuonna 1988 pien-        siantajan konkurssin johdosta. Neuvottelukun-
30667: yrittäjien ansioturvatoimikunnan, jonka tehtä-        nassa asiaa käsiteltiin ansioturvatoimikunnan
30668: väksi tuli valmistella palkkaturvalakia vastaava      mietintöön sisältyneen lakiehdotuksen pohjalta.
30669: ansioturvalaki työntekijään verrattavissa olevia      Neuvottelukunnalla ei ollut huomautettavaa la-
30670: pienyrittäjiä varten. Toimikunta valmisteli ehdo-     kiehdotuksen pääasiallisen sisällön osalta.
30671: tuksen hallituksen esitykseksi ansioturvalaiksi.         Valtiontalouden tila edellyttää julkisten me-
30672: Sen nojalla ansioturvana olisi maksettu viimei-       nojen voimakasta karsimista, mistä hallituksen
30673: sen kuuden kuukauden aikana ennen toimek-             piirissä on sovittu. Siihen nähden ei ole edelly-
30674: siantajan konkurssiin asettamista suoritettuun        tyksiä sille, että valtion menoja lisäävä ansiotur-
30675: työhön perustuvat saatavat pienyrittäjälle, joka      vaa koskeva lakiesitys annettaisiin eduskunnalle.
30676: 
30677:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
30678: 
30679:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
30680:                                            1992 vp -   KK 202                                           3
30681: 
30682: 
30683: 
30684: 
30685:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30686: 
30687:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tighet, arbetets beskaffenhet och andra förhål-
30688: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av         landen kan jämställas med arbetstagare. Be-
30689: den 7 maj 1992 till vederbörande medlem av             tänkandet var inte enhälligt. Bl.a. representan-
30690: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      terna för Arbetsgivarnas i Finland Centralför-
30691: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           bund och Finlands Fackförbunds Centralorga-
30692: mål nr 202:                                            nisation ansåg i sina avvikande uttalanden att
30693:                                                        det inte föreligger skäl för att avlåta någon
30694:           Har Regeringen planer på att få tili         regeringsproposition med förslag tili lag om
30695:        stånd sådan lagstiftning som tryggar un-        inkomstgaranti.
30696:        derentreprenörers och småföretagares lö-            Den av social- och hälsovårdsministeriet år
30697:        nefordringar vid huvudentreprenörens            1990 tillsatta kommissionen får småföretagares
30698:        eller beställarens konkurs?                     kreditförsäkring har utrett frågan om tryggande
30699:                                                        av småföretagares fordringar vid uppdragsgiva-
30700:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rens konkurs genom ett försäkringsförfarande. 1
30701: framföra följande:                                     dess betänkande konstateras det att småföreta-
30702:                                                        gares fordringar i händelse av uppdragsgivarens
30703:    Frågan om småföretagares inkomstgaranti             konkurs bättre kunde tryggas genom en särskild
30704: har varit fåre under hela senare hälften av            gruppkreditförsäkring. Att försäkringsförfaran-
30705: åttiotalet. Arbetskraftsministeriet tillsatte 1984     det skall kunna tas i större bruk försvåras dock
30706: en arbetsgrupp för att bereda ett förslag enligt       avsevärt av att försäkringspremien för en grupp-
30707: vilket tillämpningsområdet för lagen om lönega-        kreditförsäkring sannolikt skulle bli så hög att en
30708: ranti skulle ha utvidgats till att även gälla småfö-   betydande del av småföretagama troligen skulle
30709: retagare. Arbetsgruppens promemoria gav inte           lämna sig utanför detta försäkringsskydd.
30710: anledning tilllagstiftningsåtgärder. 1 statsbudge-         Delegationen för lönegarantiärenden som in-
30711: terna för 1987, 1988 och 1989 upptogs dock ett         ledde sitt arbete år 1991 fick i uppdrag att i
30712: anslag, som man enligt prövning också kunde            brådskande ordning utreda om man kunde finna
30713: bevilja småföretagare, vilkas uppdragsgivare           tiliräcklig enighet bakom en sådan proposition,
30714: hade försatts i konkurs.                               som skulle trygga de småföretagares fordringar
30715:    Arbetskraftsministeriet tillsatte 1988 en kom-      vid uppdragsgivarens konkurs vilka själva deltar
30716: mission för småföretagares inkomstgaranti, med         i utförandet av arbetet. Delegationen behandla-
30717: uppdrag att förbereda en mot lagen om lönega-          de ärendet på basis av det lagförslag som ingick
30718: ranti svarande lag om inkomstgaranti för småfö-        i inkomstgarantikommissionens betänkande.
30719: retagare som är jämförbara med arbetstagare.           Delegationen hade ingenting att anmärka på i
30720: Kommissionen förberedde ett förslag tili en rege-      fråga om lagförslagets huvudsakliga innehåll.
30721: ringsproposition med förslag till lag om in-               Läget inom statsekonomin förutsätter en
30722: komstgaranti. Med stöd av den skulle man i             kraftig gallring bland de offentliga utgifterna,
30723: inkomstgaranti ha betalt de fordringar som             något som man inom regeringen redan har
30724: grundar sig på arbete som utförts under de             kommit överens om. För den skull finns det inga
30725: senaste sex månaderna innan uppdragsgivaren            förutsättningar för att tili riksdagen avlåta en
30726: försattes i konkurs till sådan småföretagare som       proposition med förslag tili lag om inkomstga-
30727: med beaktande av uppdragsförhållandets varak-          ranti som ökar statens utgifter.
30728: 
30729:      Helsingfors den 5 juni 1992
30730: 
30731:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
30732:                                                 1992 vp
30733: 
30734: Kirjallinen kysymys 203
30735: 
30736: 
30737: 
30738: 
30739:                                    Ukkola: Kansanedustajille hallintoneuvostojen jäsenyyden perus-
30740:                                        teella maksettavista palkkioista
30741: 
30742: 
30743:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30744: 
30745:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan reilu      viime aikoina on huolestuttavasti rapautunut,
30746: enemmistö kansanedustajista kuuluu pankkien,          kuten tutkimuksista on voitu lukea. Suomen
30747: vakuutuslaitosten, valtionyhtiöiden ja yksityis-      kaltaista hallintoneuvostojärjestelmää ei myös-
30748: ten yritysten hallintoelimiin. Lisäksi edustukset     kään suvaita muissa länsimaissa.
30749: näyttävät keskittyneen niin, että yksi kansan-           Suomi ei ole eurokunnossa, ennen kuin eu-
30750: edustaja voi olla jäsenenä jopa kymmenen erilai-      rooppalaiset moraalisäännöt saadaan toimi-
30751: sen yrityksen ja yhteisön hallintoelimessä. Tä-       vaksi käytännöksi myös Suomen talouteen ja
30752: män uskoisi synnyttävän jo ajankäyttöpulmia,          politiikkaan. Kansanedustajat eivät pysty nos-
30753: olipa kansanedustaja miten ahkera ja ehtivä           tamaan työnsä arvostusta, ennen kuin he sel-
30754: tahansa. Kysyä voi, kummasta tingitään, edus-         keästi keskittyvät varsinaiseen edustajantoi-
30755: tustehtävistä vai edustajantehtävistä.                meensa ja luopuvat kaikista ulkopuolisista
30756:     Poliitikkojen kytkennät elinkeinoelämään          kytkennöistä elinkeinoelämään ja muihin yh-
30757: ovat ongelma, joka pitäisi vähitellen tiedostaa.      teisöihin. Valtionyhtiöissäkin ns. yhteiskunnal-
30758: Ministerien kytkennät on jo purettu. Saman            linen valvonta voidaan suorittaa muulla ta-
30759: tulisi koskea myös kansanedustajia. Poikkeuk-         voin, esimerkiksi perustamalla eduskuntaan
30760: sen tekevät vain ns. yrittäjä-kansanedustajat,        erityinen valtionyhtiöiden valiokunta tai siirtä-
30761: joilta tuskin voidaan edellyttää oman yrityksen-      mällä ministeriöiden alaisten yritysten ja yh-
30762: sä myymistä.                                          teisöjen asiat asianomaiseen erityisvaliokun-
30763:      Kansanedustaja on valittu tehtäväänsä hoita-     taan tai nimeämällä jäsenet hallintoneuvostoi-
30764: maan yhteisiä asioita, ei huolehtimaan edusta-        hin muista kuin kansanedustajista.
30765: mansa yhteisön tai yrityksen eduista. Voidaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30766: myös kysyä, miksi yksityiset yritykset, pankit ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30767: yhteisöt niin halukkaasti valitsevat kansanedus-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30768: tajia hallintoelimiinsä, ellei heistä olisi jotain    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30769: hyötyä.
30770:      Edustusta yhteisöjen ja yritysten hallintoeli-             Aikooko Hallitus teettää kokonaissel-
30771: missä pidetään oman edun tavoitteluna, palkin-               vityksen valtionyhtiöiden ja eri ministeri-
30772:  tona, josta maksetaan palkkaa kansanedustajan               öiden alaisten yhteisöjen hallintoneuvos-
30773:  palkan päälle. Tämä lisäansio saattaa huippupo-             to-kansanedustajille maksamista palkki-
30774:  liitikolla nousta kymmeniintuhansiin markkoi-               oista ja muista eduista, ja
30775:  hin vuodessa. Tämän lisäksi eräissä yhtiöissä                  aikooko Hallitus ryhtyä käytännön
30776:  hallintoneuvosto-kansanedustajilla on muita ra-             tekoihin niin, että kansanedustajien valit-
30777:  hanarvoisia etuja, kuten Finnairissa ilmaisia len-          semisesta ministeriöiden alaisiin hallinto-
30778:  tomatkoja.                                                  neuvostoihin luovutaan ja ns. yhteiskun-
30779:      Olipa asia miten tahansa, järjestelmä ei aina-          nallinen valvonta hoidetaan jollakin
30780:  kaan paranna kansanedustajien arvostusta, joka              muulla tavalla?
30781: 
30782:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1992
30783: 
30784:                                            Tuulikki Ukkola
30785: 
30786: 
30787: 
30788:  220051[
30789: 2                                        1992 vp -      KK 203
30790: 
30791: 
30792: 
30793: 
30794:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30795: 
30796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kunnallinen valvonta voitaisiin suorittaa muulla
30797: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tavoin, esimerkiksi perustamalla eduskuntaan
30798: olette 7 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn              erityinen valtionyhtiöiden valiokunta tai siirtä-
30799: kirjeenne n:o 669 ohella toimittanut valtioneu-        mällä ministeriöiden alaisten yritysten ja yhteisö-
30800: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           jen asiat ao. erityisvaliokuntaan. Valtionyhtiöitä
30801: kansanedustaja Ukkolan näin kuuluvasta kirjal-         koskevat eduskunta-asiat ovat tavallisesti mää-
30802: lisesta kysymyksestä n:o 203:                          rärahaesityksiä valtionyhtiöiden osakepääoman
30803:                                                        korottamiseksi tai esityksiä valtion takausten
30804:           Aikooko Hallitus teettää kokonaissel-        myöntämiseksi valtionyhtiöiden ottamille lai-
30805:        vityksen valtionyhtiöiden ja eri ministeri-     noille. Näiden esitysten puitteissa käsitellään
30806:        öiden alaisten yhteisöjen hallintoneuvos-       myös määrärahojen myöntäminen valtionyhtiöi-
30807:        to-kansanedustajille maksamista palkki-         den perustamiseksi tai lopettamiseksi. Lisäksi
30808:        oista ja muista eduista, ja                     eduskunta käsittelee valtion osakasvallan käy-
30809:           aikooko Hallitus ryhtyä käytännön            töstä annetun lain (740/91) mukaan valtionyhti-
30810:        tekoihin niin, että kansanedustajien valit-     öitä koskevat omistusjärjestelyt silloin, kun ky-
30811:        semisesta ministeriöiden alaisiin hallinto-     symys on siitä, että valtio luopuu määräenem-
30812:        neuvostoihin luovutaan ja ns. yhteiskun-        mistöasemastaan (sekä äänistä että osakkeista
30813:        nallinen valvonta hoidetaan jollakin            vähintään 2/3), määräysvallastaan (äänistä yli
30814:        muulla tavalla?                                 50%) tai määrävähemmistöasemastaan (sekä
30815:                                                        äänistä että osakkeista vähintään 1/3) yhtiössä.
30816:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Valtion osakeyhtiömuodossa harjoittama yri-
30817: taen seuraavaa:                                        tystoiminta poikkeaa olennaisesti muusta val-
30818:                                                        tion budjettiin liittyvästä taloudenhoidosta, jo-
30819:    Valtionyhtiöissä hallintoneuvostojen jäsenille      ten valtionyhtiöitä koskevien asioiden valmistelu
30820: maksettavista palkkioista päättävät yhtiökoko-         vaatii liiketoiminnan tuntemusta. Kansanedus-
30821: ukset Yhtiökokousten päätökset ovat viime              tajien osallistuminen valtionyhtiöiden hallinto-
30822: vuosina noudattaneet yhtenäistä linjaa, joka on        neuvostoihin on omalta osaltaan lisäämässä tätä
30823: perustunut kauppa- ja teollisuusministeriön an-        asiantuntemusta eduskunnassa. Toisaalta valtion-
30824: tamiin suosituksiin. Näiden suositusten mukaan         yhtiöitä koskevien asioiden erityisluonteen vuok-
30825: valtionyhtiöissä hallintoneuvoston puheenjohta-        si on perusteltua, että niitä käsitellään keskite-
30826: jan palkkio on 2 700 mk!kk, varapuheenjohtajan         tysti eli samassa valiokunnassa, jolloin liiketoi-
30827: 2 000 mklkk ja jäsenen 1 500 mklkk. Kokous-            minnan erityisasiantuntemus eduskunnassa olisi
30828: palkkio on kunkin jäsenen osalta 500 mk/ko-            mahdollisimman tehokkaasti yhdistettävissä asi-
30829: kous. Lisäksi yhtiö maksaa hallintoneuvoston           oiden käsittelyvaiheessa. Tällöin kansanedusta-
30830: jäsenyydestä aiheutuvat matka- ym. kulut. Mui-         jien osallistuminen valtionyhtiöiden hallintoneu-
30831: ta etuja valtionyhtiöiden hallintoneuvoston jäse-      vostotyöskentelyyn voitaisiin ehkä entistä pa-
30832: nillä ei yleensä ole. Finnairin ilmaiset lentomat-     remmin saada palvelemaan eduskunnan harjoit-
30833: kat muodostavat poikkeuksen tästä käytännöstä.         tamaa valtionyhtiöiden yhteiskunnallista val-
30834:    Kysyjän mielestä valtionyhtiöissä ns. yhteis-       vontaa.
30835: 
30836:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
30837: 
30838:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
30839:                                         1992 vp -     KK 203                                            3
30840: 
30841: 
30842: 
30843: 
30844:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30845: 
30846:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt spörsmålsstäliaren kunde den s.k. sam-
30847: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr        hälieliga kontrolien i statsbolagen utövas på
30848: 669 av den 7 maj 1992 tili vederbörande medlem        annat sätt, t.ex. genom att i riksdagen inrättas ett
30849: av statsrådet översänt avskrift av följande av        särskilt utskott för statsbolagen eller genom att
30850: riksdagsman Ukkola undertecknade spörsmål nr          de ärenden som gälier företag och sammanslut-
30851: 203:                                                  ningar som lyder under ministerieroa överförs på
30852:                                                       vederbörande specialutskott. De riksdagsären-
30853:           Har Regeringen för avsikt att låta göra     den som gälier statsbolagen är vanligtvis anslags-
30854:        en he1hetsutredning av de arvoden och          propositioner för en förhöjning av statsbolagens
30855:        andra förmåner som har getts de riks-          aktiekapital elier propositioner om att statlig
30856:        dagsmän som är medlemmar i förvalt-            borgen skali beviljas för lån som statsbolagen
30857:        ningsråden i statsbolagen och i samman-        har upptagit. Inom ramama för dessa proposi-
30858:        slutningar som lyder under olika ministe-      tioner behandlas också beviljandet av anslag för
30859:        rier och                                       att inrätta elier nedlägga ett statsbolag. Dess-
30860:           har Regeringen för avsikt att vidta         utom behandlar riksdagen enligt lagen om utö-
30861:        praktiska åtgärder för att slopa förfaran-     vande av statens delägarrätt (740/91) de ägarar-
30862:        det enligt vilket riksdagsmän väljs in i       rangemang som gälier statsbolagen då det är
30863:        förvaltningsråd som är understälida mi-        fråga om att staten avstår från sin kvalificerade
30864:        nisteriema och för att den s.k. samhälie-      majoritet (både röster och aktier minst 2/3), sin
30865:        1iga kontrolien skali skötas på något          bestämmanderätt (röster över 50%) elier sin
30866:        annat sätt?                                    kvalificerade minoritet (både röster och aktier
30867:                                                       minst 1/3) i ett bolag.
30868:   Så som svar på detta spörsmål får jag                  Den affårsverksamhet som staten bedriver i
30869: vördsamt anföra följande:                             aktiebolagsform avviker i väsentlig grad från
30870:                                                       övrig ekonomi i anslutning tili statsbudgeten,
30871:    I statsbolagen beslutar bo1agsstämmoma om          vilket gör att beredningen av de ärenden som
30872: de arvoden som skall betalas förvaltningsrådens       gälier statsbolagen kräver kännedom om af-
30873: medlemmar. Bolagsstämmomas bes1ut har följt           färsverksamhet. Riksdagsmännens deltagande
30874: en enhetlig linje de senaste åren och den har         i statsbolagens förvaltningsråd utökar denna
30875: grundat sig på rekommendationer av handels-           sakkunskap i riksdagen. Med tanke på den
30876: och industriministeriet. Enligt dessa rekommen-       specielia karaktär de ärenden har som gälier
30877: dationer får ordföranden för förva1tningsrådet i      statsbolagen kunde det å andra sidan vara
30878: statsbolagen 2 700 mklmånad i arvode, viceord-        motiverat att de behandlas centraliserat, d.v.s.
30879: föranden 2 000 mklmånad och en medlem 1 500           i samma utskott, varvid specialsakkunskapen i
30880: mk!månad. Mötesarvodet utgör för varje med-           affårsverksamhet i riksdagen så effektivt som
30881: 1em 500 mklmöte. Dessutom betalar bolaget             möjligt kunde kopplas tili det skede då ären-
30882: resekostnader och andra kostnader som föran-          dena bereds. Då kunde kanske riksdagsmän-
30883: 1eds av medlemskapet i förvaltningsrådet. Andra       nens deltagande i arbetet i statsbolagens för-
30884: förmåner har medlemmama i statsbo1agens för-          valtningsråd bättre än för närvarande fås att
30885: valtningsråd i alimänhet inte. Finnairs gratis-       betjäna den samhälieliga kontroli som riksda-
30886: flygresor utgör ett undantag från denna praxis.       gen utövar i statsbolagen.
30887: 
30888:      Helsingfors den 11 juni 1992
30889: 
30890:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
30891:                                                   1992 vp
30892: 
30893: Kirjallinen kysymys 204
30894: 
30895: 
30896: 
30897: 
30898:                                     Aittoniemi: Valpon ja etsivän keskuspoliisin arkistojen puhdista-
30899:                                         misesta
30900: 
30901: 
30902:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30903: 
30904:    Entisten valtiollisen poliisin ja etsivän keskus-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
30905: poliisin arkistot tulivat hiljattainjulkisiksi. Ensi-   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30906: tutustuminen niihin on tuonut esille väitteitä,         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30907: että arkistoja olisi ennen niiden julkistamista
30908: tietyllä tavalla siivottu poistamalla merkinnät ja                Onko Hallitus tietoinen siitä, että en-
30909: asiakirjavihkot eräiden henkilöiden osalta. Jos                tisten valtiollisen poliisin ja etsivän kes-
30910: näin on tapahtunut, se antaa kuvan tietynlaises-               kuspoliisin arkistoista olisi ennen niiden
30911: ta salakähmäisyydestä arkistojen sisällään pitä-               julkisiksi tulemista poistettu tiettyä mate-
30912: mien tietojen suhteen.                                         riaalia, ja jos on, niin millä perusteella
30913:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             tämä on tapahtunut?
30914:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
30915: 
30916:                                              Sulo Aittoniemi
30917: 
30918: 
30919: 
30920: 
30921: 220051L
30922: 2                                         1992 vp -   KK 204
30923: 
30924: 
30925: 
30926: 
30927:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30928: 
30929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Etsivän keskuspoliisin ja valtiollisen poliisin
30930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         arkistot luovutettiin valtionarkistoon vuonna
30931: olette 8 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-        1981. Tämän jälkeen ne ovat olleet tutkijoiden
30932: jeenne n:o 684 ohella lähettänyt asianomaiselle       käytettävissä opetusministeriön myöntämällä
30933: valtioneuvoston jäsenelle jäljennöksen seuraa-        luvalla. Arkistot tulivat julkisiksi 1.5.1992 valtio-
30934: vasta kansanedustaja Sulo Aittoniemen allekir-        neuvoston päätöksellä.
30935: joittamasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 204:          Sisäasiainministeriön saamien tietojen mu-
30936:                                                       kaan arkistoista ei ole poistettu mitään ennen
30937:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että en-     niiden julkisiksi tuloa. Silloin, kun arkistot luo-
30938:        tisten valtiollisen poliisin ja etsivän kes-   vutettiin valtionarkistoon, niistä ei myöskään
30939:        kuspoliisin arkistoista olisi ennen niiden     hävitetty aineistoa.
30940:        julkisiksi tulemista poistettu tiettyä mate-      Etsivän keskuspoliisin ja valtiollisen poliisin
30941:        riaalia, ja jos on, niin millä perusteella     arkistot jäivät vuonna 1949 suojelupoliisin hal-
30942:        tämä on tapahtunut?                            tuun. Arkistoluetteloista on pääteltävissä, että
30943:                                                       arkistoista on suojelupoliisin edeltäjäviran-
30944:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           omaisten aikana poistettu aineistoa.
30945: taen seuraavaa:
30946:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
30947: 
30948:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
30949:                                         1992 vp -   KK 204                                          3
30950: 
30951: 
30952: 
30953: 
30954:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30955: 
30956:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Detektiva centralpolisens och statspolisens
30957: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      arkiv överlämnades tili riksarkivet år 1981. Efter
30958: 684 av den 8 maj 1992 tili vederbörande medlem      det har de med tilistånd av undervisningsministe-
30959: av statsrådet översänt avskrift av följande av      riet varit tiligängliga för forskare. Arkiven blev
30960: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade           offentliga den 1 maj 1992 genom statsrådets
30961: spörsmål nr 204:                                    beslut.
30962:                                                        Enligt de uppgifter inrikesministeriet fått har
30963:          Känner Regeringen tili om det från         ingenting borttagits från arkiven innan de offent-
30964:        den tidigare statspolisens och detektiva     liggjordes. Då arkiven överlämnades tili riksar-
30965:        centralpolisens arkiv har avlägsnats visst   kivet förstördes inte heller material.
30966:        material innan arkiven offentliggjordes,        Detektiva centralpolisens och statspolisens
30967:        och om detta har gjorts, på vilka grunder    arkiv stannade år 1949 i skyddspolisens besitt-
30968:        har det skett?                               ning. Arkivförteckningama ger vid handen att
30969:                                                     det före skyddspolisens tid har avlägsnats mate-
30970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ria} från arkiven.
30971: anföra följande:
30972: 
30973:      Helsingfors den 11 juni 1992
30974: 
30975:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
30976:                                                1992 vp
30977: 
30978: Kirjallinen kysymys 205
30979: 
30980: 
30981: 
30982: 
30983:                                   Kautto ym.: Asumistukipalvelujen keskittämisestä yhteen virastoon
30984: 
30985: 
30986: 
30987:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30988: 
30989:     Hallinnon kehittäminen edellyttää toiminto-      miljoonien markkojen lisäinvestointeja yksin-
30990: jen yhdistämistä sekä päällekkäisyyden karsi-        omaan työvälineisiin.
30991: mista. Hallitus onkin aloittanut toimenpiteet           Asumistukiasioiden hoito on sujunut hyvin
30992: keskushallinnon päällekkäisyyksien poistami-         nykyisen hallinnon puitteissa. Kunnat ovat ol-
30993: seksi, mutta samanaikaisesti hallintoa ilmeisesti    leet luonteva paikka asumistuen jakamiseen,
30994: laajennetaan aluetasolla. Hallinnon rationali-       koska näin palvelu on ollut jokaisen kuntalaisen
30995: sointi koskee myös asuntosektoria. Asuntohalli-      ulottuvilla. Tietääksemme Kansaneläkelaitok-
30996: tus aiotaan lakkauttaa, jolloin osa toiminnoista     sella ei ole palvelupisteitä jokaisessa kunnassa,
30997: siirtyy ympäristöministeriöön, osa Kansaneläke-      joten asiakkaat joutuvat jatkossa hakemaan pal-
30998: laitokselle.                                         veluosa entistä kauempaa.
30999:     Asuntohallinnon uudistamisen yhteydessä             Palvelujen saatavuuden heikentäminen ei saisi
31000: asumistukiasioiden hoito ollaan siirtämässä          kuitenkaan olla hallinnon muutosten seuraus.
31001: Kansaneläkelaitokselle. Näin on tapahtumassa,        Pikemminkin julkisten palvelujen pitäisi olla ny-
31002: vaikka jo pitempään on koettu, että asumiseen        kyistä paremmin kansalaisten saatavissa.
31003: liittyvät eri tukimuodot on hajautettu liian            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31004:  moneen paikkaan. Asumiseen käytettävien yh-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31005:  teiskunnan tukien kehittäminen edellyttäisi eri     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31006:  tukijärjestelmien kokoamista saman katon alle,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31007: jolloin luontevin paikka olisi ympäristöminis-
31008:  teriö.                                                        Onko Hallitus tietoinen, että siirtä-
31009:     Asumistukea ollaan siirtämässä uuteen paik-             mällä asumistukiasioiden hoito koko-
31010:  kaan, vaikka hiljattain on tehty miljoonien                naan uuteen paikkaan hajautetaan enti-
31011:  markkojen atk-investoinnit asumistukiasioiden              sestään asumisen tukiasioiden hoitoa,
31012:  hoitamiseksi asuntohallituksen kautta. Nyt siirto          joudutaan tekemään valtion taloutta ra-
31013:  edellyttäisi uusia atk-investointeja Kansaneläke-          sittavia uusia investointeja sekä heikenne-
31014:  laitoksessa. Valtion talouden ollessa suurissa             tään julkisten palvelujen saatavuutta, ja
31015:  vaikeuksissa tuntuu oudolta, että yhteiskunnalla              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31016:  on varaa tehdä muutoksia, jotka edellyttävät               ryhtyä tällaisen kehityksen estämiseksi?
31017: 
31018:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
31019: 
31020:                      Tarja Kautto                                    Pertti Paasio
31021:                      Virpa Puisto                                    Johannes Koskinen
31022:                      Anna-Liisa Kasurinen                            Erja Lahikainen
31023:                      Kyllikki Muttilainen                            Reijo Lindroos
31024:                      Riitta Myller                                   Maija Rask
31025:                      Arja Ojala                                      Antero Kekkonen
31026: 
31027: 
31028: 
31029: 
31030:  220051L
31031: 2                                        1992 vp -   KK 205
31032: 
31033: 
31034: 
31035: 
31036:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31037: 
31038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lee tapahtua joustavasti ja yhdestä palvelupis-
31039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teestä.
31040: olette 8 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-          Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.1.1992
31041: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     toimikunnan, jonka tulee valmistella etuuksien
31042: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      maksatuksen ja toimeenpanon siirtäminen Kan-
31043: Tarja Kauton ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       saneläkelaitokseen. Toimikunta on 30.4.1992
31044: kysymyksestä n:o 205:                                päivätyssä suunnitelmassaan todennut, että toi-
31045:                                                      mikunnan työn tavoitteena on kansalaisten asia-
31046:           Onko Hallitus tietoinen, että siirtä-      kaspalvelun parantaminen. Lähtökohtana on,
31047:        mällä asumistukiasioiden hoito koko-          että palvelut eivät saa miltään osin huonontua
31048:        naan uuteen paikkaan hajautetaan enti-        nykyiseen verrattuna. Siksi toimikunta pitää
31049:        sestään asumisen tukiasioiden hoitoa,         työssään tärkeänä selvittää, millä eri käytännön
31050:        joudutaan tekemään valtion taloutta ra-       keinoilla palvelut muutosten jälkeen saavuttavat
31051:        sittavia uusia investointeja sekä heikenne-   nekin asiakkaat, joiden asuinkunnassa ei nykyi-
31052:        tään julkisten palvelujen saatavuutta, ja     sin ole Kansaneläkelaitoksen palvelupistettä.
31053:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Kansaneläkelaitoksella on koko Suomen kat-
31054:        ryhtyä tällaisen kehityksen estämiseksi?      tava oma atk-verkko, johon ei kyetä tarkoituk-
31055:                                                      senmukaisella tavalla kytkemään nykyistä asu-
31056:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mistuen atk-järjestelmää. Tämän vuoksi Kan-
31057: vasti seuraavaa:                                     saneläkelaitoksen atk-järjestelmään rakenne-
31058:                                                      taan oma asumistuen käsittelyjärjestelmä, jotta
31059:    Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksen pe-       asumistuessa voitaisiin hyödyntää Kansanelä-
31060: rustelujen mukaan sosiaaliturvahallinnon yksin-      kelaitoksen tietokantaan talletettuja väestöä
31061: kertaistamiseksi, palvelujen saatavuuden paran-      koskevia tietoja. Järjestelmän suunnittelun ja
31062: tamiseksi ja kansalaisten oikeusturvan varmista-     rakentamisen Kansaneläkelaitoksessa arvioi-
31063: miseksi mm. asumistuen maksatus ja toimeenpa-        daan vaativan noin vuoden täytäntöönpano-
31064: no valmistellaan siirrettäväksi Kansaneläkelai-      ajan. Suunnittelun ja rakentamisen vaatimia
31065: tokselle. Lisäksi perusteluissa on todettu, että     henkilötyövuosia ja kokonaiskustannuksia ei
31066: kansalaisten asiointia helpotetaan ja hallinnon      ole pystytty tässä vaiheessa arvioimaan, mutta
31067: toimintaa tehostetaan lisäämällä sellaisia palve-    Kansaneläkelaitoksen atk:n käyttökustannukset
31068: lupisteitä, joista saa useamman viranomaisen         eivät siirron johdosta oleellisesti lisäänny, koska
31069: palveluja. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveys-     laitoksella on jo valmis atk-verkko ja paikallis-
31070: valiokunta on todennut, että sosiaaliturvajärjes-    toimistoilla käsittelyyn tarvittavat laitteet.
31071: telmään kuuluvan perusturvan myöntämisen tu-
31072: 
31073:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1992
31074: 
31075:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
31076:                                          1992 vp -   KK 205                                            3
31077: 
31078: 
31079: 
31080: 
31081:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31082: 
31083:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
31084: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     15.1.1992 en kommission som bereder överfö-
31085: se av den 8 maj 1992 till vederbörande medlem        ringen till folkpensionsanstalten av utbetalning-
31086: av statsrådet översänt avskrift av följande av       en och förverkligandet av förmånerna. Kommis-
31087: riksdagsman Tarja Kautto m.fl. undertecknade         sionen har i sin plan 30.4.1992 konstaterat att
31088: spörsmål nr 205:                                     dess arbete syftar till att medborgarna skall ha
31089:                                                      bättre tillgång till kundservice. Utgångspunkten
31090:           Är Regeringen medveten om att över-        är att tjänstema inte till någon enda del skall
31091:        föringen av bostadsbidragsärendena till       försämras jämfört med nuläget. Därför anser
31092:        ett helt nytt ställe ytterligare splittrar    kommissionen det viktigt att utreda vilka prak-
31093:        skötseln av stödet till boendet, kräver nya   tiska medel som kan användas för att tjänstema
31094:        investeringar som belastar statens ekono-     också efter förändringama skall vara tillgängliga
31095:        mi och försvagar tillgången till offentliga   även för de kunder i vilkas bostadskommun
31096:        tjänster, och                                 folkpensionsanstalten för närvarande inte har
31097:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta      någon servicebyrå.
31098:        för att förhindra en sådan utveckling?           Folkpensionsanstalten har ett eget ADB-nät
31099:                                                      som täcker hela landet, men det är inte möjligt
31100:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               att på ett ändamålsenligt sätt koppla in det
31101: vördsamt anföra följande:                            nuvarande ADB-systemet för bostadsbidrag i
31102:                                                      detta. Därför byggs folkpensionsanstaltens
31103:    Enligt motiveringen till statsbudgeten år 1992    ADB-system ut med ett behandlingssystem för
31104: bereds en överföring till folkpensionsanstalten      bostadsbidragen så att det blir möjligt att i
31105: av bl.a. utbetalningen och genomförandet av          bostadsbidraget nyttja de uppgifter om befolk-
31106: bostadsbidraget för att förenkla socialskyddsför-    ningen som lagrats i folkpensionsanstaltens da-
31107: valtningen, göra tjänsterna lättare tillgängliga     tabank. Planeringen och uppbyggandet av syste-
31108: och förbättra medborgarnas rättssäkerhet. I          met i folkpensionsanstalten beräknas ta omkring
31109: motiveringen konstateras vidare att det blir lät-    ett år. I detta skede har det inte varit möjligt att
31110: tare för medborgarna att sköta sina angelägen-       bedöma hur många personarbetsår och vilka
31111: heter och att arbetet i förvaltningen effektiveras   totalkostnader planeringen och byggandet kom-
31112: genom att antalet servicebyråer som tillhan-         mer att ta i anspråk, men ADB-driftskostnader-
31113: dahåller flera olika myndigheters tjänster ökar.     na vid folkpensionsanstalten kommer inte att
31114: Också riksdagens social- och hälsovårdsutskott       öka väsentligt på grund av överföringen, efter-
31115: har konstaterat att den bastrygghet som ingår i      som det redan finns ett fårdigt ADB-nät och
31116: socialskyddssystemet måste vara smidigt till-        lokalbyråerna förfogar över den apparatur som
31117: gänglig vid en och samma servicebyrå.                hanteringen av data kräver.
31118: 
31119:      Helsingfors den 3 juni 1992
31120: 
31121:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
31122:                                                1992 vp
31123: 
31124: Kirjallinen kysymys 206
31125: 
31126: 
31127: 
31128: 
31129:                                   Myller ym.: Kivihiiltä käyttävien laitosten päästömääräysten tiu-
31130:                                      kentamisesta
31131: 
31132: 
31133:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31134: 
31135:    Valtioneuvosto on 17.1.1991 tehnyt periaate-      muulla kuormituksella, Etelä-Suomen voimak-
31136: päätöksen rikkipäästöjen vähentämisestä 80 %         kaalla happamella laskeumalla (2-3-kertainen
31137: kymmenen vuoden kuluessa verrattuna vuoden           maaperän sietokykyyn nähden) sekä sillä tosi-
31138: 1980 päästöjen määrään. Tällä hetkellä olemme        seikalla, että laitokset voivat normaaliajolla saa-
31139: saavuttaneet lähes 60 %:n vähennystavoitteen         vuttaa noin 60 % pienemmät päästömäärät kuin
31140: vuoden 1980 päästötasoon verrattuna.                 päätöksessä 256/90 on annettu.
31141:    Ympäristöministeriö on asettanut toimikun-           Ilmansuojelulle asetettujen tavoitteiden ja pai-
31142: nan, jonka tehtävänä on yksityiskohtaisen rikki-     kallisen ilman laadun suojelun kannalta ei ole
31143: päästöjen vähentämisohjelman laatiminen. Toi-        perusteltua, että valtioneuvoston päätösten
31144: mikunnan tulee esittää mahdolliset ilmansuoje-       päästömääräykset ja -ohjearvot rikkidioksidin
31145: lulain nojalla annettavat valtioneuvoston pää-       sekä typpioksidien osalta mahdollistavat useissa
31146: tökset. Toimikunnan työ tulee olemaan vaikea ja      tapauksissa kaksi kertaa suuremman ominais-
31147: vaativa, eikä ohjelman tavoiteaikataulun huomi-      päästötason kuin laitoksiin hankituilla tai han-
31148: oon ottaen ole odotettavissa nopeita päätöksiä       kittavilla puhdistustekniikoilla on normaalikäy-
31149: tai toimenpiteitä asiassa.                           tössä mahdollisuus päästä.
31150:    Polttoteholtaan yli 150 MW:n kivihiilivoima-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31151: loiden ilmansuojeluilmoituksia on valitusproses-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31152: sien vuoksi käsiteltävinä useita KHO:ssa. En-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31153: simmäiset päätökset on jo saatu, ja ne ovat olleet   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31154: paikallisille ja läänien ilmansuojeluviranomaisil-
31155: le todella tylyjä.                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31156:    Lääninhallitukset ovat em. laitoksia koskevis-           ryhtyä kivihiiltä käyttävien laitosten
31157: sa ilmansuojelupäätöksissään edellyttäneet pe-              päästömääräysten tiukentamiseksi tasol-
31158: rustellusti em. päätöstä tiukempia päästörajoja.            le, johon ne ovat saatavissa parasta nyky-
31159: Vaatimustaan ne ovat perustelleet paikallisella             tekniikkaa käyttäen?
31160: 
31161:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1992
31162:                      Riitta Myller                            Maija Rask
31163:                      Tarja Kautto                             Heikki Rinne
31164:                      Matti Vähänäkki                          Antero Kekkonen
31165:                      Raimo Vuoristo                           Kyllikki Muttilainen
31166:                      Erja Lahikainen                          Johannes Koskinen
31167:                      Marja-Leena Viljamaa                     Marjatta Vehkaoja
31168: 
31169: 
31170: 
31171: 
31172:  220051L
31173: 2                                         1992 vp -   KK 206
31174: 
31175: 
31176: 
31177: 
31178:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31179: 
31180:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vähentämistavoite saavutetaan vuoteen 2000
31181: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mennessä. Alustavien tietojen mukaan tämän
31182: olette 8 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn kir-        tavoitteen saavuttamiseen ei riittäisi rikinpoisto-
31183: jeenne n:o 686 ohella lähettänyt valtioneuvoston      laitosten täysimääräinen käyttöönotto, vaan
31184: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         muihinkin toimiin olisi ryhdyttävä.
31185: edustaja Myllerin ym. kirjallisesta kysymyksestä          Saatujen selvitysten ja muiden käytettävissä
31186: n:o 206, jossa tiedustellaan:                         olevien tietojen perusteella rikkitoimikunta tekee
31187:                                                       syksyllä 1992 ehdotuksensa periaatepäätöksen
31188:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       toimeenpanon edellyttämistä toimista.
31189:        ryhtyä kivihiiltä käyttävien laitosten             Typenoksidipäästöjen rajoittamista koskevat
31190:        päästömääräysten tiukentamiseksi tasol-        valtioneuvoston päätökset tulevat uusille laitok-
31191:        le, johon ne ovat saatavissa parasta nyky-     sille voimaan toiminnan alettua ja vanhoille
31192:        tekniikkaa käyttäen?                           vuoden 1995 alusta, jos lääninhallitus ei ole
31193:                                                       valtioneuvoston päätöstä soveltaessaan päättä-
31194:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nyt toisin. Typenoksidipäästöjen raja-arvoja tar-
31195: vasti seuraavaa:                                      kistettaneen 1990-luvun puolivälissä, jolloin ar-
31196:                                                       vioidaan olevan parempaa tietoa teknologian
31197:    Ympäristöministeriön asettaman rikkitoimi-         kehittämismahdollisuuksista kuin nykyisiä val-
31198: kunnan tehtävänä on valmistella valtioneuvos-         tioneuvoston päätöksiä valmisteltaessa oli saata-
31199: ton 17.1.1991 tekemän periaatepäätöksen mu-           vissa.
31200: kaisesti kymmenvuotisohjelma Suomen rikki-                Ilmansuojelulaki perustuu periaatteeseen eh-
31201: päästöjen vähentämiseksi 80 prosenttia verrattu-      käistä ilman pilaantuminen. Ilmansuojelutoi-
31202: na vuoden 1980 määrääoja tehdä ehdotus ohjel-         mien vaikutuksia ja kustannuksia arvioitaessa
31203: man toimeenpanemiseksi tarpeellisista hallinnol-      on myös tekniset ja taloudelliset edellytykset
31204: lisista ja mahdollisista muista keinoista sekä        otettava huomioon. Lain mukaan viranomaiset
31205: tutkia, voidaanko niukkarikkinen raskas poltto-       eivät voi edellyttää puhdistustoimia laitoksissa
31206: öljy ottaa joutuisasti käyttöön koko maassa.          pelkästään parhaan tekniikan periaatteen nojal-
31207: Rikkitoimikunnan määräaika päättyy 30.11.             la ilman taustalla olevaa tarvetta ilman pilaan-
31208: 1992.                                                 tumisen ehkäisemiseen. Nykyaikaiset hiilivoi-
31209:     Rikkitoimikunta selvittää parhaillaan niitä       malaitokset eivät yleensä aiheuta laitoksen ym-
31210: mahdollisuuksia ja keinoja, joilla mm. kivihiiltä     päristössä epäpuhtauspitoisuuksia, jotka ylittäi-
31211: käyttävien laitosten rikkidioksidipäästöjä voi-       sivät ilmanlaadusta annetut ohjearvot. Nämä
31212: daan vähentää 80 prosenttia vuoden 1980 pääs-         ohjearvot, joiden mahdollista tiukentamista
31213: töjen määrästä. Vaihtoehtojen harkintaa varten        tosin parhaillaan selvitetään, ovat tärkeä ilman
31214: on tekeillä energiantuotantolaitoksia koskeva         pilaantumisen arviointiperuste. Ilmansuojelu-
31215: teknistaloudellinen selvitys, miten asetettu tavoi-   lain mukaisena perusteena tiukentaa nykyisiä
31216: te voidaan saavuttaa. Selvityksessä tutkitaan         päästövaatimuksia voidaan pitää myös lisään-
31217: myös, mitä kustannuksia eri vähentämistoimista        tyvää tarvetta rajoittaa hapanta laskeumaa,
31218: aiheutuu ja mikä on kustannusten suhde saavu-         jotta niin sanottua kriittistä kuormitusta ei
31219: tettavaan päästöjen vähenemään.                       ylitettäisi.
31220:     Selvityksessä tarkastellaan muiden vähennys-          Parhaan tekniikan periaate sisältyy huhti-
31221: mahdollisuuksien ohella myös sitä, miten jo           kuussa 1992 allekirjoitettuun uuteen Itämeren
31222: toiminnassa olevien ja vuoteen 1994 mennessä          suojelusopimukseen. Ennen sopimuksen ratifi-
31223: käyttöönotettavien rikinpoistolaitosten käyttöä       ointia selvitetään, mitä lainsäädännön muutok-
31224: voidaan tehostaa siten, että asetettu päästöjen       sia tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuu.
31225: 
31226:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1992
31227:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietiktiinen
31228:                                           1992 vp -   KK 206                                           3
31229: 
31230: 
31231: 
31232: 
31233:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31234: 
31235:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avsvavlingsanläggningama utnyttjas till fullo,
31236: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      utan också andra åtgärder kommer att fordras.
31237: se nr 686 av den 8 maj 1992 till vederbörande             På basis av undersökningama och andra till-
31238: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     budsstående uppgifter lägger svavelkommissio-
31239: de av riksdagsman Myller m.fl. undertecknade          nen under hösten 1992 fram sitt förslag om de
31240: spörsmål nr 206:                                      åtgärder som verkställigheten av principbeslutet
31241:                                                       förutsätter.
31242:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           F ör nya anläggningar träder statsrådets beslut
31243:        ta för att skärpa utsläppsbestämmelsema        om nedskäming av kväveoxidutsläppen i kraft
31244:        för anläggningar som använder stenkoi          då driften inleds, för gamla i början av år 1995,
31245:        till den nivå som kan uppnås med bästa         såvida respektive länsstyrelse inte har beslutat
31246:        tillgängliga modema teknik?                    annat i fråga om tillämpningen av statsrådets
31247:                                                       beslut. Gränsvärdena för kväveoxidutsläpp
31248:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                kommer antag1igen att ses över i med1et av 1990-
31249: vördsamt anföra följande:                             talet, då man kan räkna med att vi vet mer om
31250:                                                       möjlighetema att utveckla teknologin än vad
31251:    Den av miljöministeriet tillsatta svavelkom-       som var känt under beredningen av statsrådsbe-
31252: missionen har i uppgift att i enlighet med statsrå-   sluten.
31253: dets principbes1ut 17.1.1991 lägga upp ett                Luftvårdslagen bygger på principen om
31254: tioårsprogram för minskning av Finlands svavel-       förebyggande av luftförorening. Vid bedöm-
31255: utsläpp med 80 procent jämfört med 1980 års           ningen av hur luftvårdsåtgärdema verkar och
31256: nivå och att ställa förslag om de administrativa      vilka kostnadema blir bör också de tekniska
31257: och eventuella andra medel som behövs för att         och ekonomiska förutsättningama beaktas.
31258: genomföra programmet samt att undersöka om            Enligt lagen kan myndighetema inte förutsätta
31259: 1ågsvavlig tung brännolja snarast kan tas i bruk      att an1äggningama vidtar åtgärder för att rena
31260: i hela landet. Svavelkommissionens mandattid          sina utsläpp enbart på basis av principen om
31261: går ut 30.11.1992.                                    bästa möjliga teknik utan att det föreligger ett
31262:     Svavelkommissionen undersöker som bäst de         behov av att förebygga luftförorening. De
31263: möjligheter och medel med vilka svaveldioxid-         nuvarande kolkraftverken föranleder i allmän-
31264: utsläppen bl.a. från anläggningar som använder        het inte sådana halter av förorening i omgiv-
31265: stenkoi kan minskas med 80 procent jämfört            ningen som överstiger riktvärdena för luftkva-
31266: med 1980 års utsläppsnivå. En teknisk-ekono-          liteten. En viktig grund för bedömning av
31267: misk undersökning om energiproduktionsan-             luftföroreningen är just dessa riktvärden; vis-
31268: läggningama med hänsyn till möjlighetema till         serligen undersöks som bäst en eventuell
31269: måluppfyllelse skall ge en bas för prövning av        skärpning av dem. Enligt luftvårdslagen kan
31270: olika altemativ. Undersökningen gäller också          grunden för striktare bestämmelser också vara
31271:  kostnadema av olika nedskämingsåtgärder och          ett ökat behov att minska den sura depositio-
31272:  relationema mellan kostnader och utsläpps-           nen så att den så kallade kritiska belastningen
31273: minskning.                                            inte överskrids.
31274:     Jämsides med andra nedskämingsaltemativ               Principen om bästa tillgängliga teknik ingår
31275:  undersöks också på vilket sätt bruket av de redan    i den nya konventionen om skydd av Öster-
31276:  fungerande avsvavlingsanläggningama och av           sjöns marina miljö, som undertecknades i april
31277:  dem som tas i bruk före år 1994 kan effektiveras     1992. Innan konventionen ratificeras görs en
31278:  så att målet kan nås före år 2000. Enligt prelimi-   utredning om de ändringar i lagstiftningen som
31279:  nära uppgifter kommer det inte att räcka med att     konventionen eventuellt påkallar.
31280:      Helsingfors den 1 juni 1992
31281: 
31282:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
31283:                                                 1992 vp
31284: 
31285: Kirjallinen kysymys 207
31286: 
31287: 
31288: 
31289: 
31290:                                   Pulliainen: Rakennussuunnitteluun liittyvän päätöksenteon jaka-
31291:                                       misesta
31292: 
31293: 
31294:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31295: 
31296:    Suomessa asuntosuunnittelu on keskiarvois-        tösten perusteella tehtyihin ratkaisuihin sisältyy
31297: tettu ja normitettu siten, että yksilöllisiä ja      muunneltavuus tuotteen elinkauden aikana.
31298: muuntuvia tarpeita ei kyetä täyttämään kustan-          Avoin rakennusjärjestelmä vaatii käytäntöön
31299: nustehokkaasti. Tarkkaan viranomaisohjauk-           soveltamisessa uudenlaisia toimintamalleja läh-
31300: seen perustuvan laatutasosäätelyn sijalle tai rin-   tien rahoitus- ja urakkajärjestelmistä. Se vaatii
31301: nalle tulisikin luoda menettelytapa, jossa nor-      myös runsaasti uusia teknisiä ratkaisuja ja uu-
31302: misäätelyn sijasta asukas itse päättää laatu-        denlaista kustannuslaskentaa.
31303: tason.                                                  Käytännössä päästäisiin siihen, että raken-
31304:    Näitä asioita on pohdittu mm. Hollannissa.        nuksen tulevat käyttäjät entistä painokkaammin
31305: Siellä ns. OBOM-työryhmä on tutkinut avoimen         voivat vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon
31306: rakennusjärjestelmän kehittämistä. Siinä keskei-     rakennuksen ominaisuuksia valittaessa.
31307: simpiä ajatuksia on päätöksentekoprosessin ja-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31308: kaminen eri tuoteosiin kunkin päätöksen intres-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
31309: siryhmän ja tuoteosan käyttöiän perusteella läh-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31310: tien yhdyskuntatasolta ja päätyen yksittäisen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31311: huoneen sisustusratkaisuihin. Rakennuspro-
31312: jektin edetessä seutukaavatasolta aina varustei-                 Aikooko Hallitus edesauttaa sitä, että
31313: den yksityiskohtaisen paikan valintaan vaihtuu                Suomessakin ryhdyttäisiin kokeilemaan
31314: intressiryhmä poliittisesta päätöksentekijästä                esim. hollantilaisen OBOM-työryhmän
31315: asunnonhaltijaan.                                             kaavailemaa avointa rakennusjärjestel-
31316:     Näin kunkin tason päätöksentekijät puuttu-                mää, jossa päätöksentekoprosessi jae-
31317: vat vain oman tasonsa asioihin ja tekevät pää-                taan eri tasoihin kunkin päätöksen int-
31318: töksensä siten, että seuraavan tason asiat jäävät             ressiryhmän ja päätöksen kohteena ole-
31319: avoimiksi. Alkupäässä rakennuttaja on päättä-                 van tuoteosan käyttöiän perusteella ja
31320: nyt vasta talon kantavien rakenteiden sijainnin               joka mahdollistaa taloudellisen muun-
31321: ja loppupäässä asukkaat päättävät sisustuksesta.              neltavuuden?
31322: Joustavuus toteutuu, kun kaikkien tasojen pää-
31323: 
31324:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1992
31325: 
31326:                                            Erkki Pulliainen
31327: 
31328: 
31329: 
31330: 
31331: 220051L
31332: 2                                      1992 vp -   KK 207
31333: 
31334: 
31335: 
31336: 
31337:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31338: 
31339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Ministeriössä on myös vireillä asuntorakenta-
31340: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      misen ohjauksen kehittämisprojekti, joka osal-
31341: olette 12 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn         taan liittyy hallituksen selvitysmiehenä toimi-
31342: kirjeenne n:o 687 ohella toimittanut valtioneu-    neen kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemen eh-
31343: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       dotuksiin asunto- ja rakentamishallinnon
31344: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     kokoamisesta. Jatkotyöskentelyn yhteydessä sel-
31345: jallisesta kysymyksestä n:o 207:                   vitetään myös käyttäjän vaikutusmahdollisuuk-
31346:                                                    sien lisääminen rakentamisen ohjauksessa ja ra-
31347:           Aikooko Hallitus edesauttaa sitä, että   kennusjärjestelmän kehittämisessä.
31348:        Suomessakin ryhdyttäisiin kokeilemaan          Avointa rakennusjärjestelmää, jossa päätök-
31349:        esim. hollantilaisen OBOM-työryhmän         senteko jaetaan eri intressiryhmien kesken, ko-
31350:        kaavailemaa avointa rakennusjärjestel-      keillaan jo Suomessa muutamassa kohteessa.
31351:        mää, jossa päätöksentekoprosessi jae-       Ympäristöministeriö on näissä hankkeissa mu-
31352:        taan eri tasoihin kunkin päätöksen int-     kana ja kerää ja arvioi kokemuksia tavoittee-
31353:        ressiryhmän ja päätöksen kohteena ole-      naan nykyisten ohjausjärjestelmien kehittämi-
31354:        van tuoteosan käyttöiän perusteella ja      nen.
31355:        joka mahdollistaa taloudellisen muun-          Rakennusalaa koskevan tutkimuksen suun-
31356:        neltavuuden?                                taaminen, kokeilut asuntorakentamisen jousta-
31357:                                                    vista järjestelmistä, kuntien omavastuisen pää-
31358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       töksenteon lisääminen sekä normiohjauksen uu-
31359: vasti seuraavaa:                                   distaminen ja hallinnon kokoaminen voivat edis-
31360:                                                    tää myös asukkaiden ja muiden käyttäjien vaiku-
31361:    Kysymyksessä esitetyt näkökohdat ja suosi-      tusmahdollisuuksien lisääntymistä asuinaluei-
31362: tukset sisältyvät ympäristöministeriön yhteydes-   den ja asuntojen suunnittelussa ja toteutuksessa.
31363: sä toimivan yhdyskuntasuunnittelu- ja rakennus-    Asiaan liittyvät kehittämishankkeet ovat vireillä
31364: tutkimuksen neuvottelukunnan yhden jaoston         ja niistä ensimmäiset valmistuvat jo syksyllä
31365: julkaisuun. Siinä on käsitelty varsin kattavasti   1992.
31366: laatuun, kustannuksiin ja tekniikkaan liittyviä
31367: tutkimus- ja kehitystarpeita rakennusalalla.
31368:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
31369:                                                                        Ministeri Pirjo Rusanen
31370:                                         1992 vp -   KK 207                                          3
31371: 
31372: 
31373: 
31374: 
31375:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
31376: 
31377:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Vid ministeriet fmns också ett projekt för
31378: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-    utveckling av styrningen av byggenskapen, som
31379: se nr 687 av den 12 maj 1992 tili vederbörande      delvis är förknippat med de förslag som regering-
31380: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        ens utredare, stadsdirektör Pekka Löyttyniemi,
31381: foljande av riksdagsman Pulliainen underteck-       har ställt beträffande sammanförandet av bo-
31382: nade spörsmål nr 207:                               stads- och byggnadsförvaltningen. I samband
31383:                                                     med det fortsatta arbetet undersöks också möj-
31384:           Åmnar Regeringen arbeta för att vi        ligheterna att öka användarens påverkningsmöj-
31385:        också i Finland inleder försök t.ex. med     ligheter i styrningen av byggandet och utveck-
31386:        ett sådant öppet byggnadssystem som          lingen av byggnadssystemet.
31387:        den holländska OBOM-arbetsgruppen               I Finland pågår redan på vissa ställen forsök
31388:        har planerat och i vilket beslutsprocessen   med ett öppet byggnadssystem, där beslutspro-
31389:        delas upp på olika nivåer på basis av dem    cessen är uppdelad enligt intressegrupper. Miljö-
31390:        som har intressen i varje beslut och på      ministeriet är med i dessa projekt och samman-
31391:        basis av bruksåldern för varje del av den    ställer och bedömer erfarenheterna av dem i syfte
31392:        produkt som beslutet gäller och som gör      att utveckla de nuvarande styrningssystemen.
31393:        ekonomisk variabilitet möjlig?                  Inriktningen av forskningen om bygg-
31394:                                                     nadsbranschen, försöken med smidiga system
31395:   Såsom svar på detta spörsmål får jag              inom bostadsbyggandet, utökningen av kommu-
31396: vördsamt anföra följande:                           nernas beslutandemakt samt förnyelsen av
31397:                                                     normstyrningen och sammanförandet av förvalt-
31398:    De synpunkter och rekommendationer som           ningen kan också främja de boendes och andra
31399: anförs i spörsmålet ingår i en publikation som      användares möjligheter att påverka planeringen
31400: en sektion vid den tili miljöministeriet anknutna   och byggandet av bostadsområden och bostäder.
31401: delegationen för samhällsplanerings- och bygg-      För närvarande pågår ett antal utvecklingspro-
31402: nadsforskning har gett ut. Där behandlas på         jekt, av vilka de första ger resultat redan hösten
31403: ett täckande sätt sådana forsknings- och ut-        1992.
31404: vecklingsbehov inom byggnadsbranschen som
31405: har att göra med kvalitet, kostnader och teknik.
31406: 
31407:      Helsingforsden 5 juni 1992
31408: 
31409:                                                                           Minister Pirjo Rusanen
31410:                                                1992 vp
31411: 
31412: Kirjallinen kysymys 208
31413: 
31414: 
31415: 
31416: 
31417:                                   Luhtanen ym.: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä koskevan
31418:                                      sopimuksen aikaansaamisesta
31419: 
31420: 
31421:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31422: 
31423:    YTV :n ja VR:n sopimusneuvottelut yhteisen        että kunnat eivät voi nykyisessä taloudellisessa
31424: seutulippukäytännön jatkamisesta ovat olleet         tilanteessa subventoida nykyistä enempää rauta-
31425: käynnissä vuoden verran. Neuvotteluja on käyty       tieliikenteeseen. YTV:n ja VR:nlaskelmien ero
31426: VR:n tarjouksen pohjalta. Tarjous perustuu las-      on tällä hetkellä lähes 30 miljoonaa markkaa.
31427: kennallisten kustannusten korvaamiseen. Neu-         Tällä hetkellä tilanne on se, että YTV ei katso
31428: votteluissa on päästy yhteisymmärrykseen tule-       olevan edellytyksiä jatkaa neuvotteluja VR:n
31429: vasta radan rakentamistarpeesta. Sen sijaan itse     tarjouksen pohjalta, ellei VR ota huomioon
31430: pääasiasta eli YTV:n VR:lle liikennöinnistä          YTV:n näkökantoja.
31431: maksettavasta korvauksesta YTV:n ja VR:n                Auki oleva sopimustilanne vaarantaa koko
31432: neuvottelijoilla on vuoden neuvottelujen jälkeen     pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja erityi-
31433: edelleenkin selvästi erilainen käsitys. YTV:n        sesti raideliikennettä. Näin ollen on pidettävä
31434: edustajat ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä alusta-     täysin kohtuuttomana tilannetta, jossa VR jäisi
31435: vasti VR:n neuvottelijoiden esittämän periaat-       YTV-piiriin kuuluvan sopimusliikenteen ulko-
31436: teen kustannusten uudesta laskentatavasta. Tä-       puolelle. Muun muassa seutulippujen käyttö-
31437: män mukaan YTV maksaisi alueensa lyhytmat-           mahdollisuus vaarantuisi olennaisesti. Toisaalta
31438: kaisesta, usein pysähtyvästä liikenteestä lähilii-   ei ole hyväksyttävissä, että VR:n taholta on
31439: kenteen keskimääräisiä kustannuksia enemmän.         perusteettomasti nostettu korvausvaatimuksia
31440: Nykytasoon verrattuna ero on noin 10 miljoo-         YTV:lle.
31441: naa markkaa. YTV:n edustajat eivät sen sijaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31442: ole voineet hyväksyä sellaisenaan muita VR:n         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31443: esityksiä. Sopimukseen ei mm. ole päästy lähilii-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31444: kenteen muiden kulujenjakamisesta VR:n esittä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31445: mällä tavalla, VR:n esittämästä kalustokustan-
31446: nusten laskentatavasta sekä yleiskustannuksista.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31447:    YTV:n VR:lle maksama korvaus oli vuonna                  ryhtyä turvatakseen sen, että auki oleva
31448:  1991 noin 130 miljoonaa markkaa. VR on esittä-             sopimustilanne ei vaaranna koko pää-
31449: nyt, että nykyisestä liikenteestä maksettaisiin             kaupunkiseudun joukkoliikennettä ja
31450: noin 170 miljoonaa markkaa. YTV:n taholta                   erityisesti raideliikennettä ja että VR tu-
31451: esitetty perusteltu ehdotus on, että korvaus olisi          lee jatkossakin pääkaupunkiseudun lii-
31452: noin 140 miljoonaa markkaa. YTV:n jäsenkun-                 kenteen piiriin?
31453: nat ovat ilmoittaneet neuvottelujen pohjaksi,
31454: 
31455:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1992
31456: 
31457:           Leena Luhtanen                 Paavo Nikula                   Tarja Kautto
31458:           Hanna Markkula                 Antti Kalliomäki               Arja Alho
31459: 
31460: 
31461: 
31462: 
31463: 220051L
31464: 2                                        1992 vp -   KK 208
31465: 
31466: 
31467: 
31468: 
31469:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31470: 
31471:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Liikenneministeriössä on huolestuneena seu-
31472: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rattu YTV:nja VR:nsopimusneuvottelujen edis-
31473: olette 12 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           tymistä. Neuvottelut ovat kuitenkin YTV:n ja
31474: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    liikelaitokseksi muodostetun VR:n keskinäinen
31475: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       asia, johon ministeriö ei voi suoranaisesti vaikut-
31476: taja Leena Luhtasen ym. näin kuuluvasta kirjal-      taa. Liikenneministeriö tulee luonnollisesti seu-
31477: lisesta kysymyksestä n:o 208:                        raamaan tarkasti tilanteen kehittymistä.
31478:                                                          Raideliikenteen osuutta pääkaupunkiseudun
31479:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       joukkoliikenteessä on kaupunkien suunnitelmi-
31480:        ryhtyä turvatakseen sen, että auki oleva      en mukaan tarkoitus lisätä, mikä edellyttää mm.
31481:        sopimustilanne ei vaaranna koko pää-          lisäraiteiden rakentamista. Sopimusneuvottelu-
31482:        kaupunkiseudun joukkoliikennettä ja           jen kariutuminen vaarantaisi nämä joukkolii-
31483:        erityisesti raideliikennettä ja että VR tu-   kenteen kehittämiseen tähtäävät suunnitelmat ja
31484:        lee jatkossakin pääkaupunkiseudun lii-        tekisi lisäraiteiden rakentamisen tarpeettomaksi,
31485:        kenteen piiriin?                              mikä ei varmaankaan palvele YTV :n ja VR:n
31486:                                                      yhteisiä päämääriä.
31487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31488: vasti seuraavaa:
31489: 
31490:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
31491: 
31492:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
31493:                                         1992 vp -   KK 208                                          3
31494: 
31495: 
31496: 
31497: 
31498:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31499: 
31500:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Inom trafikministeriet har man med oro följt
31501: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      med hur avtalsförhandlingama mellan SAD och
31502: den 12 maj 1992 till vederbörande medlem av         SJ fortskrider. Förhandlingama är docken sak
31503: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   mellan SAD och SJ, som har ombildats till ett
31504: dagsman Leena Luhtanen m.fl. undertecknade          affärsverk, varför ministeriet inte har möjlighe-
31505: spörsmål nr 208:                                    ter att påverka direkt. Trafikministeriet kommer
31506:                                                     givetvis att noggrant följa med hur situationen
31507:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     utvecklar sig.
31508:        ta för att garantera att det avtalslösa         Enligt de planer städema gjort upp skall
31509:        tillståndet inte äventyrar kollektivtrafi-   spårtrafikens andel av huvudstadsregionens kol-
31510:        ken och särskilt spårtrafik inom hela        lektivtrafik öka, vilket bl.a. förutsätter att det
31511:        huvudstadsregionen och att SJ även i         byggs fler spår. Om avtalsförhandlingama
31512:        framtiden skall vara ett led i huvud-        strandar äventyras planema på en utveckling av
31513:        stadsregionens trafik?                       spårtrafiken och byggandet av fler spår blir
31514:                                                     onödigt, vilket med säkerhet inte tjänar SAD:s
31515:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och SJ:s gemensamma syften.
31516: anföra följande:
31517:      Helsingfors den 15 juni 1992
31518: 
31519:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
31520:                                                    1992 vp
31521: 
31522: Skriftligt spörsmål 209
31523: 
31524: 
31525: 
31526: 
31527:                                      Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att ersätta kämkraften med
31528:                                          andra energiformer
31529: 
31530: 
31531:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
31532: 
31533:     Sam en konkret följd efter regeringens energi-       bättre, vilket även framkom då en medborgarde-
31534: politiska redogörelse för en tid sedan har äntli-        legation från Olkiluoto nyligen besökte riksda-
31535: gen möjlighetema att spara energi beaktats på            gen.
31536: ett helt annat sätt än tidigare.                            1 en tid då den övriga västvärlden överlag
31537:     Man får hoppas att den påböijade utredning-          överger kämkraften som energikälla framhärdar
31538: en om de åtgärder som borde vidtas och beaktas           man hos oss envetet att fortsätta på denna linje.
31539: i samband med energibesparingen snabbt skall             Otroligt. lnte att undra på att Finlands stora
31540: leda tili resultat. Att sedan de energipolitiska         kämkraftsvänlighet på de flesta håll skapar
31541: altemativen även i fortsättningen kommer att             undran och förvåning. Nu senast den brittiske
31542: avvägas i förhållande tili varandra måste ses som        forskaren och ekonomen Gordon MacKerron
31543: en ofrånkomlig nödvändighet.                             från universitetet i Sussex. Han belyste vår
31544:     1 vilket fall som helst kan en ytterligare           kämkraftsindustris felkalkyler beträffande sättet
31545: utbyggnad av kämkraften inte komma i fråga               för kostnadsberäkningama.
31546: varför andra och naturligare energialtemativ bör            MacKerron konstaterade även att i England
31547: beaktas och vidareutvecklas.                             uppgår kostnadema tili mer än det dubbla för
31548:     Att ESSK-mötet tidsmässigt sammanföll med            byggandet av ett kämkraftverk av den aktuella
31549: kämkraftsolyckan vid Sosnovyj Bor får man                storleksklassen. Hur går det ihop med tanke på
31550: hoppas skall leda tili ett aktivt och skyndsamt          att våra kostnader ofta nog snarare är högre här
31551: ingripande för en radikal förändring av bl.a. just       än annorstädes. Eiler kanhända utgör just ett
31552:  öststatemas energilösningar. Det är ju helt enkelt      kämkraftsbygge undantaget. Om man därtill
31553: ett överlevnadsvillkor för bl.a. hela det tättbefol-     beaktar de verkliga kostnadema för avfallshan-
31554:  kade Västeuropa och samtidigt även för öststa-          teringen och ett fungerande befolkningsskydd
31555:  tema själva att eliminera de undermåliga energi-        blir kämenergiproduktionen det klart dyrbaras-
31556: anläggningama.                                           te altemativet. Symptomatiskt är att den högsta
31557:     Om ingenting görs är det en tidsfråga när            ledningen inom vår kämkraftsindustri under-
31558:  följande incident inträffar. Den kan vara långt         känt den brittiske forskarens klart dokumentera-
31559:  allvarligare än tillbudet vid Sosnovyj Bor. Vad         de framställning.
31560:  våra egna kämkraftverk beträffar har vi redan i            Vi måste en gång för alla inse att vi i kämkraf-
31561:  dessa en riskvolym, som ter sig skrämmande. De          ten som energikälla tagit krafter i bruk som vi i
31562:  delvis med ryska komponenter byggda Hästhol-            enskilda risksituationer inte behärskar. Dessvär-
31563:  mens kämkraftverk har ju redan genomgått                re är det sannolikt en tidsfråga innan följande
31564:  otaliga förändringar och omkonstruktioner för           svårare kämkraftsincident inträffar och den be-
31565:  att överhuvudtaget kunna utnyttjas.                     höver inte nödvändigtvis ske inom Samväldssta-
31566:     1 stället för att diskutera en ytterligare utbygg-   tema även om detta förefaller mest sannolikt.
31567:  nad av kämkraftverken borde diskussionen kret-             Om också byggandet av ett femte kämkraft-
31568:  sa kring en framtida avvecklingslösning.                verk verkligen skulle påböijas, är det långt ifrån
31569:  Kämkraftsanläggningama blir inte hållbarare             säkert att det någonsin kan utnyttjas med flere
31570:  med tilltagande ålder utan i stället osäkrare. 1        bortkastade miljarder som följd. Folkopinionen
31571:  synnerhet har befolkningsskyddsåtgärdema                är den starka faktor som med stor sannolikhet
31572:  kommit särskilt i blickpunkten. 1 Lovisanejden          kan leda tili att det hos oss går som bl.a. med
31573:  är dessa som känt s.g.s. obefintliga och inte lär       Zwentendorfkämkräftverk i Osterrike, som ald-
31574:  situationen i Olkiluoto heller vara så mycket           rig tagits i bruk.
31575: 
31576:  220051L
31577: 2                                         1992 vp -   KK 209
31578: 
31579:     En kraftigt utökad naturgaskonsumtion utgör          En ökad användning av ved vid energipro-
31580: självfallet en många gånger bättre lösning än         duktion motiveras med vedens miljövänlighet,
31581: kämkraften och därtill har vi ju de s.k. småska-      dess positiva inverkan på den regionala ekono-
31582: liga energiformema som särskilt borde stimule-        min, sysselsättningen, handelsbalansen samt
31583: ras. Speciell prioritet borde ges för ett snabbt      skogsvården. Av flisens pris utgörs ca 80 % av
31584: beslut för inledandet av naturgasimport från          arbets- och maskinkostnader. Investeringskost-
31585: Norge. Norges minimikrav gällande en årskon-          nadema för anläggningar som använder
31586: sumtion om 4 miljarder m 3 gas medför inga som        inhemskt bränsle är något högre än för sådana
31587: helst problem för oss. Denna gasvolym kommer          som använder tung brännolja, men arbetet och
31588: inte närmelsevis att räcka till med tanke på att      råvaran är dock nästan helt inhemska.
31589: våra kämkraftverk förr eller senare måste                Det som i detta skede framför allt från stats-
31590: avvecklas.                                            maktens sida skulle krävas vore ett kännbart
31591:     Framför allt har vi därtill en enorm energire-    investeringsbidrag (20-30 %) samt fördelaktiga
31592: serv inom skogssektom. Den största och fömy-          lån för byggandet av ved- och fliseldade energi-
31593: elsebara råvaran som vi utnyttjar endast till ca 2/   anläggningar. De nuvarande villkoren för stöd
31594: 3 kunde ge enorma möjligheter. Energianvänd-          via handels- och industriministeriet är för närva-
31595: ningen av ved kan utökas till det dubbla i de         rande sådana att flisanläggningar vanligtvis inte
31596: fjärrvärmeanläggningar som nu delvis använder         erhåller stöd. Framför allt borde sålunda statens
31597: flis, d.v.s. till ca 2 miljoner kubikmeter. Anlägg-   och kommunemas inrättningar åläggas att ut-
31598: ningar för tung brännolja kunde byggas om för         nyttja ved och flis i all energiproduktion där det
31599: flisanvändning. 1 mer än 20 städer och                bara tekniskt är möjligt.
31600: landskommuner är det dessutom just nu aktuellt           För att underlätta och trygga tillgången på
31601: att planera och bygga el- och värmeproduceran-        ved och flis borde därtill skogsförbättringsmed-
31602: de kraftverk. De borde självfallet drivas med ved     len i vissa förhållanden även kunna utnyttjas för
31603: och flis och ingaluoda med tung brännolja.            energivedens hopsamling och närtransporter.
31604: Några ved- och flisbaserade anläggningar är           Därtill borde sysselsättningsmedel beviljas fåretag
31605: redan under byggnad, så det finns relativt exakta     som går in får att skola och sysselsätta yrkeskun-
31606: uträkningar över deras lönsamhet.                     nig arbetskraft får energivedens anskaffning.
31607:     Underlag finns alltså för beslutsfattandet. Det      Regeringen har i sitt verksamhetsprogram
31608: enda som behövs är åtgärder för att göra den          lovat underlätta energianvändningen av ved för
31609: flisbaserade värmen och elektriciteten konkur-        att befrämja skogsvården och dessutom finns ett
31610: renskraftiga. Det som bl.a. framledes krävs är en     omnämnande om ökad användning av de in-
31611: ytterligare energiskatt för olja och kol som          hemska energiformema.
31612: utnyttjas för energiproduktion.                          Våra egna möjligheter att vända den ekono-
31613:     Enligt de utredningar som alldeles nyligen        miska krisens trend borde väl nu om någonsin
31614: gjorts bl.a. på uppdrag av Skogsbranschens            beaktas. En kraftig satsning genom en ökad
31615: Funktionärsförbund skulle en utökad energipro-        energiproduktion med ved och flis skulle positivt
31616: duktion genom uttnyttjande av ved och flis            och med omedelbar effekt bidra till en förbättrad
31617: medföra en väldig ökning av sysselsättningen          sysselsättning och nationalekonomi. Finland har
31618: och samtidigt en betydande inbesparing av dyr-        ju inte mera råd att misshushålla med sin mest
31619: bar västvaluta. En energiproduktion om 1 000          betydande råvaruresurs.
31620: megawatt beräknas kräva ca 10 miljoner kubik-            Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
31621: meter ved på årsnivå. Den direkta sysselsättande      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31622: effekten skulle innebära ca 5 000 nya heltids-        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
31623: arbetsplatser. Därtill kommer de indirekta sys-       följande spörsmål:
31624: selsättningseffektema som beräknas till det
31625: dubbla.                                                          Kommer Regeringen att fatta ett enty-
31626:     Enligt samma undersökning skulle statens och              digt principbeslut om att en ytterligare
31627: kommunemas skatteintäkter öka med ca 150                      utbyggnad av kärnkraften inte kommer
31628: miljoner mark och sysselsättningsanslaget min-                ifråga,
31629: ska med närmare 300 miljoner mark på årsnivå.                    när har Regeringen får avsikt att inleda
31630: En idealisk lösningsmodell kunde vara värme-                  uppgörandet av ett avvecklingsprogram
31631: verk i storleksordningen 2-15 megawatt och i                  får kämkraftverken i enlighet med Nordis-
31632: enskilda falllångt större enheter.                            ka rådets enhälliga rekommendation,
31633:                                   1992 vp -   KK 209                                      3
31634: 
31635:      vilka åtgärder har Regeringen vidtagit           på vilket sätt kommer Regeringen att i
31636:   eller ämnar den vidta för att på ett             beslutsprocessen bidra till att naturgas-
31637:   avgörande sätt utöka den ved- och flisba-        import från Norge (Haltenbanken-pro-
31638:   serade energiproduktionen, och                   jektet) kan förverkligas?
31639: 
31640: Helsingfors den 12 maj 1992
31641: 
31642:     Henrik Westerlund             Eeva Kuuskoski             Annikki Koistinen
31643:     Jan-Erik Enestam              Paavo Nikula               Tuija Maaret Pykäläinen
31644:     Irmeli Takala                 Bjarne Kallis              Erkki Pulliainen
31645:     Margareta Pietikäinen         Håkan Nordman              Heikki Rinne
31646: 4                                          1992 vp -    KK 209
31647: 
31648: Kirjallinen kysymys 209                                                                         Suomennos
31649: 
31650: 
31651: 
31652: 
31653:                                     Westerlund ym.: Ydinvoiman korvaamisesta muilla energiamuo-
31654:                                        doilla
31655: 
31656: 
31657:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31658: 
31659:    Konkreettisena seurauksena jokin aika sitten            Aikana, jolloin muu läntinen maailma kautta
31660: annetusta hallituksen energiapoliittisesta selon-       linjan luopuu ydinvoimasta energianlähteenä,
31661: teosta vihdoinkin mahdollisuudet energiansääs-          meillä pidetään itsepintaisesti kiinni tällä linjalla
31662: töön on otettu huomioon täysin toisella tavalla         jatkamisesta. Uskomatonta. Ei ole ihme, että
31663: kuin aikaisemmin.                                       Suomen suuri ydinvoimamyötämielisyys aiheut-
31664:    Voi toivoa, että aloitettu selvitys toimenpiteis-    taa monilla tahoilla ihmetystä ja hämmästystä.
31665: tä, joihin tulisi ryhtyä ja jotka tulisi ottaa huomi-   Viimeksi asiaa on hämmästellyt brittiläinen tut-
31666: oon energiansäästössä, johtaisi pian tuloksiin.         kija ja ekonomi Gordon MacKerron Sussexin
31667: Energiapoliittisten vaihtoehtojen punninta kes-         yliopistosta. Hän valaisi ydinvoimateollisuutem-
31668: kenään myös jatkossa on välttämätöntä.                  me virhelaskelmia kustannusten Iaskemistavan
31669:    Ydinvoiman lisärakentaminen ei voi missään           osalta.
31670: tapauksessa tulla kyseeseen, minkä vuoksi muut             MacKerron totesi, että myös Englannissa
31671: ja luonnollisemmat energiavaihtoehdot on otet-          kustannukset ovat yli kaksinkertaiset kyseisen
31672: tava huomioon ja niitä on kehitettävä edelleen.         suuruusluokan ydinvoimalan rakentamiselle.
31673:     ETY-kokouksen samanaikainen ajoittuminen            Miten tämä käy yksiin sen kanssa, että meidän
31674: Sosnovyi Barin ydinvoimalaonnettomuuden                 kustannuksemme usein ovat pikemmin kor-
31675: kanssa johtaa toivottavasti aktiiviseen ja no-          keammat täällä kuin muualla? Ehkä juuri ydin-
31676: peaan asiaan puuttumiseen siten, että saataisiin        voimalarakennus muodostaa poikkeuksen. Jos
31677: aikaan radikaali muutos mm. juuri itäisten valti-       tämän lisäksi otetaan huomioon jätteiden käsit-
31678: oiden energiaratkaisuihin. Ala-arvoisten ener-          telyn ja toimivan väestönsuojelun todelliset kus-
31679: gialaitosten poistaminen on yksinkertaisesti elin-      tannukset, muodostuu ydinenergiatuotannosta
31680: ehto mm. koko tiheästi asutetulle Länsi-Euroo-          selvästi kallein vaihtoehto. Oireellista on, että
31681: palle ja samalla myös itse itäisille valtioille.        ydinvoimateollisuutemme korkein johto on hy-
31682:     Jos mitään ei tehdä, seuraava tapahtuma on          lännyt brittiläisen tutkijan selkeästi dokumentoi-
31683: vain ajan kysymys. Se voi olla paljon vaaralli-         dun esityksen.
31684: sempi kuin Sosnovyi Barin vaaratilanne. Jo                 Meidän on kerta kaikkiaan tajuttava, että
31685: omissa ydinvoimaloissamme meillä on pelottava           käyttämällä ydinvoimaa energianlähteenä olem-
31686: riski. Osaksi venäläisin komponentein rakennet-         me ottaneet käyttöön voimia, joita emme yksit-
31687: tuihin Hästholmenin ydinvoimalaitoksiin on jo           täisissä riskitilanteissa hallitse. Mikä pahinta,
31688: tehty lukuisia muutoksia ja niitä on uudistettu         todennäköisesti on ajan kysymys, milloin seu-
31689: rakenteellisesti, jotta niitä ylipäänsä voitaisiin      raava vaikeampi ydinvoimaonnettomuus tapah-
31690: käyttää.                                                tuu, eikä sen välttämättä tarvitse tapahtua yhtei-
31691:    Ydinvoimaloiden lisärakentamista koskevan            sövaltioissa, vaikka tämä vaikuttaakin todennä-
31692: keskustelun käymisen sijasta keskustelun tulisi         köisimmältä.
31693: kosketella tulevaa ratkaisua ydinvoimasta luo-             Vaikka viidennen ydinvoimalan rakentami-
31694: pumiseksi. Ydinvoimalat eivät tule kestäväm-            nen todella aloitettaisiin, ei suinkaan ole varmaa,
31695: miksi iän myötä vaan päinvastoin epävarmem-             että voimalaa voidaan koskaan käyttää, mistä
31696: miksi. Erityisesti väestönsuojelutoimet ovat            seuraisi useiden miljardien menetys. Kansalais-
31697: nousseet esiin. Loviisan seudulla nämä ovat             mielipide on voimatekijä, joka saattaa suurella
31698: tunnetusti lähes olemattomat, eikä tilanne Olki-        todennäköisyydellä johtaa samaan tulokseen
31699: luodossakaan vaikuta olevan kovin paljon pa-            meillä kuin Zwentendorfin ydinvoimalan osalta
31700: rempi, mikä tuli ilmi kansalaislähetystön Olki-         Itävallassa. Voimalaahan ei koskaan ole otettu
31701: luodosta käydessä äskettäin eduskunnassa.               käyttöön.
31702:                                            1992 vp -   KK 209                                           5
31703: 
31704:     Maakaasun käytön lisääminen on tietysti                Puun käytön lisäämiselle energiantuotantoon
31705: ydinvoimaa monta kertaa parempi ratkaisu, ja           on perusteluina puun ympäristöystävällisyys,
31706: tämän lisäksi meillä on ns. pienimuotoiset ener-       sen myönteinen vaikutus alueen talouteen, työl-
31707: giamuodot, joiden käyttöä tulisi erityisesti kan-      lisyyteen, kauppataseeseen sekä metsänhoitoon.
31708: nustaa. Etusijalle tulisi erityisesti asettaa nopea    Hakkeen hinnasta noin 80 % muodostuu työ- ja
31709: päätös Norjasta tapahtuvan maakaasun tuonnin           konekustannuksista. Kotimaista polttoainetta
31710: käynnistämiseksi. Norjan vähimmäisvaatimus             käyttävien laitosten investointikustannukset
31711: neljän miljardin kuutiometrin vuosikulutuksesta        ovat hiukan suuremmat kuin raskasta polttoöl-
31712: ei aiheuta meille minkäänlaisia ongelmia. Tämä         jyä käyttävien laitosten, mutta työ ja raaka-aine
31713: kaasumäärä ei tule läheskään riittämään ottaen         ovat kuitenkin lähes kokonaan kotimaisia.
31714: huomioon sen, että meidän on ennemmin tai                  Tässä vaiheessa tarvittaisiin ennen kaikkea
31715: myöhemmin luovuttava ydinvoimaloistamme.               valtiovallan taholta tuntuva investointiavustus
31716:      Lisäksi meillä on suunnattomat energiavarat       (20--30 %) sekä edullisia lainoja puu- ja hake-
31717: metsäsektorilla. Suurin uusiutuva raaka-aineva-        käyttöisten energialaitosten rakentamiseksi. Ny-
31718: ra, josta käytämme ainoastaan noin 2/3, voisi          kyiset kauppa- ja teollisuusministeriön kautta
31719: tarjota suunnattomia mahdollisuuksia. Puun             annettavalle tuelle asetetut ehdot ovat sellaiset,
31720: energiakäyttö voidaan lisätä kaksinkertaiseksi         etteivät hakelaitokset tavallisesti saa tukea. Näin
31721: nyt osittain haketta käyttävissä kaukolämpölai-        ollen ennen kaikkea valtion ja kuntien laitokset
31722: toksissa eli noin kahteen miljoonaan kuutiomet-        tulisi velvoittaa käyttämään puuta ja haketta
31723: riin. Raskasta polttoöljyä käyttävät laitokset         kaikessa energiantuotannossa, jossa se vain on
31724: voitaisiin muuttaa hakekäyttöön. Yli 20 kau-           teknisesti mahdollista.
31725: pungissa ja maalaiskunnassa on sitä paitsi juuri           Puun ja hakkeen saatavuuden helpottamisek-
31726:  nyt ajankohtaista sähköä ja lämpöä tuottavien         sija turvaamiseksi tulisi lisäksi metsänparannus-
31727:  voimaloiden suunnittelu ja rakentaminen. Nii-         varoja tietyissä oloissa voida käyttää energia-
31728:  den käyttövoimana tulisi tietenkin olla puu ja        puun kokoamiseen ja lähikuljetuksiin. Edelleen
31729:  hake eikä suinkaan raskas polttoöljy. Joitakin        työllisyysvaroja tulisi myöntää yrityksille, jotka
31730:  puu- ja hakekäyttöisiä laitoksia on jo rakenteilla,   lähtevät kouluttamaan ja työllistämään ammat-
31731: joten niiden kannattavuudesta on suhteellisen          titaitoista työvoimaa energiapuun hankintaan.
31732:  tarkkoja laskelmia.                                       Hallitus on toimintaohjelmassaan luvannut
31733:      Pohja päätöksenteolle on siis olemassa. Tarvi-    helpottaa puun energiakäyttöä edistääkseen
31734:  taan ainoastaan toimenpiteitä hakkeeseen perus-       metsänhoitoa, ja lisäksi ohjelmassa on maininta
31735:  tuvan lämmön ja sähkön tekemiseksi kilpailuky-        kotimaisten energiamuotojen käytön lisäämises-
31736:  kyiseksi. Tulevaisuudessa tarvitaankin mm. lisä-      tä.
31737:  energiavero energiantuotantoon käytettävästä              Omat mahdollisuutemme taloudellisen kriisin
31738:  öljystä ja hiilestä.                                  suunnan kääntämiseksi tulisi nyt jos koskaan
31739:      Aivan äskettäin mm. Metsäalan Toimihenki-         ottaa huomioon. Voimakas panostus energian-
31740:  löliiton toimesta teetettyjen selvitysten mukaan      tuotannon lisäämiseen puun ja hakkeen avulla
31741:  energiantuotannon lisääminen käyttämällä              vaikuttaisi myönteisesti ja parantaisi välittömäs-
31742:  puuta ja haketta lisäisi valtavasti työllisyyttä      ti työllisyyttä ja kansantaloutta. Suomella ei ole
31743:  ja merkitsisi samalla kallisarvoisen länsivaluu-      enää varaa haaskata merkittävintä raaka-aine-
31744:  tan huomattavaa säästöä. Tuhannen mega-               varaansa.
31745:  watin energiantuotantoon arvioidaan tarvitta-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31746:  van noin 10 miljoonaa kuutiometriä puuta              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31747:  vuositasolla. Työllisyysvaikutus olisi noin 5 000     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31748:  uutta kokoaikaista työpaikkaa. Lisäksi epäsuo-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31749:   rien työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan
31750:   kaksinkertaiset.                                               Tuleeko Hallitus tekemään yksiselit-
31751:       Saman tutkimuksen mukaan valtion ja kun-                teisen periaatepäätöksen, jonka mukaan
31752:   tien verotulot kasvaisivat noin 150 miljoonaa               ydinvoiman lisärakentaminen ei tule ky-
31753:   markkaaja työllisyysmäärärahan käyttö väheni-               symykseen,
31754:   si lähes 300 000 000 markkaa vuositasolla. Ihan-               milloin Hallitus aikoo aloittaa ydin-
31755:   teellisena ratkaisumallina voisi olla 2-15 MW:n             voimaloista luopumisohjelman laatimi-
31756:   suuruusluokkaa olevat lämpölaitokset ja yksit-              sen Pohjoismaiden neuvoston yksimieli-
31757:   täisissä tapauksissa paljon suuremmat yksiköt.              sen suosituksen mukaisesti,
31758: 6                                      1992 vp -   KK 209
31759: 
31760:          mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-           miten Hallitus tulee päätösprosessissa
31761:       tynyt tai aikoo ryhtyä lisätäkseen ratkai-        edistämään maakaasun tuonnin toteutta-
31762:       sevasti puuhun ja hakkeeseen perustuvaa           mista Norjasta (Haltenbanken-hanke)?
31763:       energiantuotantoa, ja
31764:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1992
31765: 
31766:         Henrik Westerlund              Eeva Kuuskoski             Annikki Koistinen
31767:         Jan-Erik Enestam               Paavo Nikula               Tuija Maaret Pykäläinen
31768:         Irmeli Takala                  Bjarne Kallis              Erkki Pulliainen
31769:         Margareta Pietikäinen          Håkan Nordman              Heikki Rinne
31770:                                           1992 vp -   KK 209                                           7
31771: 
31772: 
31773: 
31774: 
31775:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31776: 
31777:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa        viidennen yksikön rakentamisesta on käsiteltä-
31778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vänä. Ydinenergialain vaatimat viranomaisselvi-
31779: olette 12 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            tykset ovat valmiit. Asia otetaan hallituksen
31780: kiljeenne n:o 710 ohella toimittanut valtioneu-       käsittelyyn lähitulevaisuudessa. Mikäli päätös
31781: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          on myönteinen, se tulisi eduskunnan vahvistetta-
31782: kansanedustaja Westerlundin ym. näin kuulu-           vaksi selonteossa luvatussa aikataulussa eli vii-
31783: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 209:             meistään kuluvan vuoden syksyllä. Koska pää-
31784:                                                       tösprosessi on siten vielä kesken, ei voida vastata
31785:           Tuleeko Hallitus tekemään yksiselit-        siihen, minkä suuntainen ratkaisu tulisi ole-
31786:        teisen periaatepäätöksen, jonka mukaan         maan.
31787:        ydinvoiman lisärakentaminen ei tule ky-            Sitä vastoin voidaan sanoa suoraan, että hal-
31788:        symykseen,                                     lituksella ei ole aikeita laatia ohjelmaa nykyisten
31789:           milloin Hallitus aikoo aloittaa ydin-       ydinvoimalaitosyksiköiden poistamisesta käy-
31790:        voimaloista luopumisohjelman laatimi-          töstä ennenaikaisesti.
31791:        sen Pohjoismaiden neuvoston yksimieli-
31792:        sen suosituksen mukaisesti,
31793:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      Maakaasu
31794:        tynyt tai aikoo ryhtyä lisätäkseen ratkai-
31795:        sevasti puuhun ja hakkeeseen perustuvaa           Maakaasu on periaatteessa varteen otettava
31796:        energiantuotantoa, ja                          vaihtoehto suurimittakaavaisessakin energian-
31797:           miten Hallitus tulee päätösprosessissa      tuotannossa. Keskeisenä ongelmana on ollut
31798:        edistämään maakaasun tuonnin toteutta-         hankinnan riippuvuus yhdestä lähteestä. Var-
31799:        mista Noljasta (Haltenbanken-hanke)?           muussyistä ei voida ajatella kaasunkäytön mer-
31800:                                                       kittävää lisäämistä, varsinkaan perusenergian
31801:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tuotannossa, ilman toisen hankintakanavan
31802: taen seuraavaa:                                       käyttöön ottoa.
31803:                                                          Tämän ongelman ratkaisemiseksi on kiireh-
31804:     Hallituksen huhtikuussa eduskunnalle anta-        ditty selvityksiä Noljan kaasun edellytyksistä
31805: massa energiapoliittisessa selonteossa viitoitet-     Suomen markkinoilla. KTM on asettanut selvi-
31806: tiin energiapolitiikan linjaa ja sen edellyttämiä     tysmiehen tutkimaan asiaa. Ministeri Esko Re-
31807: toimenpiteitä. Selonteko on edelleen eduskun-         kolan tehtävänä on syyskuun puoliväliin men-
31808: nan käsiteltävänä, mutta hallitus on jo etene-        nessä koota yhteen hankkeen toteuttamisen kan-
31809: mässä esitetyllä linjalla.                            nalta keskeisten osapuolten näkemykset Noljan
31810:     Energiansäästöohjelma on viimeisteltävänä,        kaasun hankintaedellytyksistä. Osapuolia ovat
31811: bioenergialle laaditaan edistämisohjelmaa, ener-      Neste Oy:n lisäksi teollisuus, kunnat ja voiman-
31812: giateknologian kehittämiseen valmistellaan uu-        tuottajat.
31813: sia tutkimusohjelmia, energia- ja ympäristövero-         Neste on osaltaan käynnistänyt neuvottelut
31814: jen käyttöä ohjauskeinona selvitetään, sähkö-         myyjäosapuolen kanssa. Tavoitteena on selvit-
31815: huollon kilpailua lisäävä säädäntö on työn alla,      tää Norjan kaasun keskeisiä reunaehtoja, kuten
31816: Vuotos-kysymys on päätösvaiheessa - vain              esimerkiksi kaasun hinnan rakennetta, tasoa ja
31817: muutamia mainitakseni.                                sidonnaisuuksia. Myöhemmin neuvotteluihin
31818:                                                       pyritään saamaan mukaan myös suomalainen
31819:                                                       perussähkön tuotannosta vastaava osapuoli.
31820: Ydinvoima                                                Kaikki tämä selvitystyö tähtää siihen, että
31821:                                                       kesän jälkeen meillä olisi vastaus siihen, onko
31822:    Mitä tulee kiljallisessa kysymyksessä esitettyi-   Noljan kaasu aikataulultaan reaalinen ja hinnal-
31823: hin ydinvoimakysymyksiin, lienee hyvin tiedos-        taan kilpailukykyinen vaihtoehto lähiajan ener-
31824: sa, että voimayhtiöiden periaatepäätöshakemus         giapoliittisissa ratkaisuissa.
31825: 8                                         1992 vp -       KK 209
31826: 
31827: Bioenergia                                               hiilellä tai kaasulla, ei puusta nykytekniikalla ole
31828:                                                          perusvoiman tuotantoon ilman mittavaa jatku-
31829:     Bioenergialla ja Suomen oloissa siis erityisesti     vaa käyttösubventiota. Se ei voine tulla kysy-
31830: puulla on suuria potentiaalisia mahdollisuuksia,         mykseen, ei vähiten nykyisessä valtiontaloudelli-
31831: kuten kysymyksen perusteluissa aivan oikein              sessa tilanteessa.
31832: selostetaan. Puuhun perustuva energiantuotan-               Lämpölaitosyhdistyksen arvioiden mukaan
31833: tomme on 12 % energian kokonaiskulutuksesta.             Suomessa on runsaan 100 sähkömegawatin edes-
31834: Osuus on teollisuusmaiden suurimpia.                     tä sellaisia kaukolämpöpaikkakuntia, joilla pie-
31835:     Puuta riittäisi varojen ja vuotuisen kasvun          nimuotoinen, kiinteään pohtoaineeseen pe-
31836: puolesta merkittävästi lisääkin energiakäyttöön          rustuva yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto
31837: ilman, että teollisuuden ainespuun saanti vaa-           saattaisi olla nykytekniikalla kannattavaa. Polt-
31838: rantuisi. Tämä tilanne kestänee pitkään, ellei           toaineen hinnan laitoksella tulisi olla luokkaa
31839: useampia uusia sellutehtaita tai mekaanista mas-         30-45 mk!MWh. Teollisuuden puujäte sekä
31840: saa käyttäviä uusia tehtaita rakenneta lisää Suo-        pala- tai jyrsinturve täyttävät edullisissa olosuh-
31841: meen eikä tuontipuuosuutta korvata kotimaisel-           teissa tämän ehdon, mutta varsinainen metsäha-
31842: la.                                                      ke on paljon kalliimpaa. Lisäksi laitosten vuotui-
31843:     Jos puulla aiotaan tuottaa sähköä isommissa          nen käyttöaika olisi lyhyempi kuin mitä perus-
31844: laitosyksiköissä, korostuvat mm. seuraavat alu-          voimasähkön tuottaminen edellyttäisi.
31845: eelliset kysymykset:                                        Hallitus näkee kuitenkin tärkeänä pyrkiä pi-
31846:     - onko puuta saatavissa riittävästi laitosten        temmällä tähtäyksellä puun energiakäyttömah-
31847: lähialueilta                                             dollisuuksien kestävään lisäämiseen. Keskeisenä
31848:     - millaisiksi kuljetusmatkat muodostuvat             tehtävänä on alan teknologian kehittäminen.
31849:     -sopiiko laajamittainen puun energiakäyttö              Konkreettisena toimena kauppa- ja teolli-
31850: yhteen teollisuuskäytön ja metsänhoidon tavoit-          suusministeriössä ollaan vuoden 1993 alusta
31851: teiden kanssa ko. alueella                               käynnistämässä bioenergian tutkimusohjelmaa.
31852:     - mikä on energiapuun hinta laitoksella.             Se on jatkoa aiemmille tutkimusohjelmille ja
31853:     Paikallisesti tilanne ei useinkaan ole niin yk-      siinä puun energiatutkimuksella ja koetoimin-
31854: sinkertaisen selkeä kuin valtakunnan tasolta tar-        nalla tulee olemaan merkittävä osa.
31855: kastellen näyttää. Avainasemassa on puun kil-               Lisäksi KTM:n asettamana istuu parhaillaan
31856: pailukyky energiantuotannossa.                           puun energiakäytön lisäämistä pohtiva laaja-
31857:     Perusvoiman tuotannossa on laitoksen kus-            pohjainen työryhmä, joka saa työnsä päätökseen
31858: tannusten ja etenkin muuttuvien kustannusten             syyskuun 1992 lopussa. Myös maa- ja metsäta-
31859: osuuden oltava pienempiä kuin muissa voimalai-           lousministeriössä on käynnissä useita eri hank-
31860: toksissa. Muuten sitä ei voitaisi pitää lähes            keita puun energiakäytön lisäämiseksi.
31861: jatkuvassa täydessä käytössä. Muuttuvista kus-              Ympäristöverot ja etenkin hiilidioksidivero
31862: tannuksista polttoainekustannus useimmiten on            tuonevat aikanaan oman lisänsä puun kilpailu-
31863: ratkaiseva.                                              kyvyn parantamiseksi. Verojen korottamisessa
31864:     Perusvoimapolttoaineen on oltava siis halpaa,        meillä ei kuitenkaan ole varaa merkittävään
31865: mitä ehtoa puupolttoaine ei nykyisin alkuun-             kansalliseen sooloiluun, vaan on syytä edetä
31866: kaan täytä. Kun sen kattila- ja voimalainvestoin-        samaan tahtiin kilpailijamaiden kanssa.
31867: nitkin ovat merkittävästi suuremmat kuin esim.
31868: 
31869:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
31870: 
31871:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
31872:                                          1992 vp -   KK 209                                           9
31873: 
31874: 
31875: 
31876: 
31877:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
31878: 
31879:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att kraftbolagens ansökan om principbeslut om
31880: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       uppförandet av den femte enheten är under
31881: 710 av den 12 maj 1992 tili vederbörande med-        beredning. De myndighetsutredningar som
31882: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   krävs i kärnenergilagen är färdiga. Årendet kom-
31883: riksdagsman Westerlund m.fl. undertecknade           mer att tas upp i regeringen inom en nära
31884: spörsmål nr 209:                                     framtid. Såvida beslutet blir positivt, sänds det
31885:                                                      tili riksdagen för fastställande enligt den i redo-
31886:           Kommer Regeringen att fatta ett enty-      görelsen utlovade tidtabellen eller senast i höst.
31887:        digt principbeslut om att en ytterligare      Eftersom beslutsprocessen sålunda ännu är på
31888:        utbyggnad av kärnkraften inte kommer          gång, är det nu inte möjligt att besvara frågan
31889:        ifråga,                                       om i viiken riktning beslutet kommer att fattas.
31890:           när har Regeringen för avsikt att inle-        Däremot kan man redan nu säga ut att
31891:        da uppgörandet av ett avvecklingspro-         regeringen inte planerar att uppgöra ett program
31892:        gram för kärnkraftverken i enlighet med       för en fårtida avveckling av de nuvarande
31893:        Nordiska Rådets enhälliga rekommenda-         kärnkraftverksenheterna.
31894:        tion,
31895:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
31896:        eller ämnar den vidta får att på ett          Naturgasen
31897:        avgörande sätt utöka den ved- och flisba-
31898:        serade energiproduktionen, och                    Naturgasen är i princip ett beaktansvärt alter-
31899:           på vilket sätt kommer Regeringen att i     nativ för energiproduktion i stor skala. Det
31900:        beslutsprocessen bidra tili att naturgas-     centrala problemet har varit att tiliförseln är
31901:        import från Norge (Haltenbanken-pro-          beroende av en enda källa. Av säkerhetsskäl kan
31902:        jektet) kan förverkligas?                     man inte tänka sig en betydligt ökad gasanvänd-
31903:                                                      ning, i synnerhet inte för produktion av baskraft,
31904:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utan att även en annan tiliförselkanal kan tas i
31905: anföra följande:                                     bruk.
31906:                                                          F ör att lösa detta problem har man påskyndat
31907:    I den energipolitiska redogörelse som rege-       utredningarna om den norska gasens förutsätt-
31908: ringen gav tili riksdagen i april utstakades den     ningar på den finländska marknaden. HIM har
31909: energipolitiska linjen och de åtgärder som den       tilisatt en utredningsman för att undersöka ären-
31910: fårutsätter. Redogörelsen är fortfarande under       det. Minister Esko Rekolas uppgift är att fåre
31911: beredning i riksdagen, men regeringen går redan      mitten av september sammanställa olika syn-
31912: framåt på den framlagda linjen.                      punkter på förutsättningarna att anskaffa gas
31913:    Energisparprogrammet håller på att fmslipas,      från Norge. Synpunkterna framförs av de parter
31914: ett program för att stöda bioenergi utarbetas,       som är centrala för att projektet skall förverkli-
31915: nya forskningsprogram för att utveckla energi-       gas, förutom Neste även industrin, kommunerna
31916: teknologi förbereds, användningen av energi-         och kraftproducenterna.
31917: och miijöskatter som styrmedel undersöks, stad-          Neste har för sin del inlett förhandlingar med
31918: ganden som skall öka konkurrensen inom elför-        säljaren. Syftet är att utreda centrala randvilikor
31919: sörjningen är under arbete, Vuotos-frågan är i       för den norska gasen, såsom tili exempel gaspri-
31920: sitt beslutsskede - för att bara nämna några         sets struktur, nivå och bindningar. I förhandling-
31921: ärenden.                                             arna skall man senare försöka få med den part
31922:                                                      som ansvarar för produktionen av baskraft i
31923:                                                      Finland.
31924: Kärnkraften
31925:                                                          Allt detta utredningsarbete syftar tili att vi
31926:   Vad de kärnkraftsfrågor som framförts i            efter sommarens slut skall få ett svar på om den
31927: spörsmålet anbelangar, torde det vara välkänt        norska gasen utgör ett tidtabellsmässigt reellt
31928: 2 220051L
31929: 10                                        1992 vp -      KK 209
31930: 
31931: och prismässigt konkurrenskraftigt altemativ i           kraftverk dessutom blir betydligt större än för till
31932: de energipolitiska avgörandena inom närmaste             exempel kol eller gas, passar veden med modem
31933: framtid.                                                 teknik inte till produktion av baskraft utan
31934:                                                          omfattande fortsatta driftssubventioner. Dessa
31935:                                                          kan troligen inte komma i fråga, i synnerhet inte
31936: Bioenergin                                               i statens nuvarande ekonomiska läge.
31937:                                                             Enligt värmekraftverksföreningens uppskatt-
31938:     Bioenergin och i finländska förhållanden i           ningar fmns det motsvarande drygt 100 elek-
31939: synnerhet veden har stora potentiella möjligheter        triska megawatt sådana fjärrvärmeorter i Fin-
31940: såsom i spörsmålets motivering helt riktigt an-          land där en kombinerad produktion av el och
31941: förs. Vår energiproduktion som är baserad på             värme i liten skala genom förbränning av fast
31942: förbränning av trä utgör 12 % av totalkonsum-            bränsle kan tänkas bli lönsam med modem
31943: tionen av energi. Den andelen hör till de största        teknik. Bränslepriset vid kraftverket borde vara
31944: bland industriländema.                                   av storleksklassen 30-45 mk!MWh. Industrins
31945:     Det finns tillräckligt med träresurser och årlig     träavfall samt bit- och frästorv kan under gynn-
31946: tillväxt för att man betydligt skulle kunna öka          samma omständigheter uppfylla detta krav, men
31947: energianvändningen utan att industrins tillgång          egentlig skogsflis blir mycket dyrare. Dessutom
31948: på trävirke blir äventyrad. Detta kommer att             blir kraftverkens årliga driftstid kortare än vad
31949: vara förhållandet under långa tider, såvida inte         produktionen av baskraftsel skulle förutsätta.
31950: många nya cellulosafabriker eller nya fabriker               Regeringen anser det dock vara viktigt att på
31951: som använder mekanisk massa uppförs i Finland            längre sikt försöka få fram en hållbar utökning
31952: eller importen av trävirke ersätts med inhemskt          av möjlighetema att använda trä för energiända-
31953: virke.                                                   mål. En central uppgift är att utveckla teknolo-
31954:     Om man avser att producera el genom att              gin på detta område.
31955: bränna trä i stora kraftverksenheter, betonas                Som en konkret åtgärd kommer handels- och
31956: bl.a. följande regionala frågor:                         industriministeriet att starta ett forskningspro-
31957:     - finns det tillräckligt med ved i närheten av       gram för bioenergi från början av år 1993.
31958: verket                                                   Programmet är en fortsättning på tidigare forsk-
31959:     - hur långa transportvägar det blir fråga om         ningsprogram och energiforskning om ved samt
31960:     - går storskalig energianvändning av ved att         försöksverksamhet kommer att spela en bety-
31961: kombinera med industrins och skogsvårdens                dande roll.
31962: målsättningar på ifrågavarande område                        Dessutom verkar just nu en arbetsgrupp på
31963:     - vilket blir energivedens pris vid kraftverket.     bred bas, som tillsatts av HIM för att dryfta hur
31964:     Lokalt är situationen ofta inte lika entydig         användningen av ved för energiändamål skall
31965: som det kan förefalla vid en granskning på               kunna utökas. Arbetsgruppen slutför sitt arbete
31966: riksnivå. Vedens konkurrenskraft inom energi-            i slutet av september 1992. Även vid jord- och
31967: produktionen är en nyckelfråga.                          skogsbruksministeriet pågår flera olika projekt
31968:     Vid produktion av baskraft bör kraftverkets          som syftar till att öka användningen av ved för
31969: kostnader och i synnerhet de rörliga kostnadema          energiändamål.
31970: bli proportionellt mindre än i andra kraftverk.              Miljöskatter och i synnerhet koldioxidskatten
31971: Annars kan verket inte hållas i kontinuerlig full        kommer i sinom tid att ge sitt eget bidrag till att
31972: drift. Av de rörliga kostnadema blir bränslekost-        förbättra vedens konkurrenskraft. När det gäller
31973: naden oftast den avgörande.                              att höja skattema har vi dock inte råd att utföra
31974:     Baskraftsbränslet skall alltså vara billigt, och     betydande nationella soloturer, utan vi har skäl
31975: detta är ett villkor som veden för närvarande inte       att fortsätta i samma takt som konkurrerande
31976: alls uppfyller. Då investeringama i bojler- och          länder.
31977:      Helsingforsden 11 juni 1992
31978: 
31979:                                                        Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
31980:                                                 1992 vp
31981: 
31982: Kirjallinen kysymys 210
31983: 
31984: 
31985: 
31986: 
31987:                                    Räty ym.: Saastuneiden maa-alueiden puhdistamisvelvoitteiden
31988:                                       sisällyttämisestä jätehuoltolakiin
31989: 
31990: 
31991:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31992: 
31993:     Jätehuoltotoimikunta on valmistelemassa ko-          Ympäristöministeriössä vuonna 1989 käyn-
31994: miteanmietintöä jätehuollosta, joka EY-direktii-      nistetty Saastuneiden maa-alueiden selvitys ja
31995: vien hengessä muotoilee uutta jätehuoltolakia.        kunnostus -projekti SAMASE on muutaman
31996: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan toimi-         vuoden ajan kartoittanut saastuneita alueita
31997: kunta on tekemässä tarvittavia ehdotuksia mm.         Suomessa sekä selvittänyt saastuneiden alueiden
31998: nykyistä täsmällisemmiksi säännöiksi jätteistä ja     kunnostustekniikoita. SAMASE-projektin kar-
31999: niiden hyödyntämisestä sekä jätehuoltovelvolli-       toituksen perusteella Suomesta on löytynyt noin
32000: sista ja jätehuoltoon osallistuvien vastuusuhteis-    10 000-20 000 saastuneeksi epäiltävää maa-
32001: ta.                                                   aluetta. Näistä peräti 200 vaatisi välittömiä toi-
32002:     Epäselväksi tai ongelmalliseksi on jäämässä       menpiteitä. Kunnostustöiden toteuttamisen suu-
32003: ns. saastuneiden maa-alueiden puhdistaminen.          rin ongelma on toisaalta kunnostusvastuullisen
32004: Tällä hetkellä voimassa oleva jätehuoltolaki ei       ja toisaalta rahan löytäminen.
32005: varsinaisesti anna ohjeita tai määräyksiä myrk-          Jotta mahdolliset ympäristö- ja terveyshaitat
32006: kyjen jälkikäsittelystä ja maaperän puhdistami-       voitaisiin torjua, saastuneiden maa-alueiden
32007: sesta niiden jäljiltä.                                kunnostaminen sekä vastuu- ja korvauskysy-
32008:     Tällä hetkellä tuotantolaitosten omistajat voi-   mykset tulisi sisällyttää valmisteilla olevaanjäte-
32009: vat omantunnon ja harkintansa mukaan puhdis-          huoltolakiin.
32010: taa alueen. Tuotantolaitosten, esimerkiksi van-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32011: hojen sahojen, lyijysulattamoiden ja valimoiden,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32012: maaperässä on vaihtelevia määriä erilaisia ym-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32013: päristölle haitallisia aineita ja myrkkyjä.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32014:     Käsittely- ja maaperänpuhdistamisohjeiden
32015: puuttuminen on tietyissä tapauksissa osoittautu-                Aiotaanko saastuneiden maa-alueiden
32016: nut ongelmalliseksi, ja viime aikoina lisääntynyt            kunnostaminen sekä siihen liittyvät vas-
32017: vanhojen tehdasalueiden suunnittelu hyötykäyt-               tuu- ja korvauskysymykset ottaa huo-
32018:  töön on tehnyt ongelman ajankohtaiseksi.                    mioon valmisteilla olevassa jätehuolto-
32019:                                                              lain uudistuksessa, ja jos, niin miten?
32020: 
32021:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1992
32022: 
32023:            Pekka Räty                    Tuija Maaret Pykäläinen     Ulla Anttila
32024:            Paavo Nikula                  Erkki Pulliainen            Satu Hassi
32025:            Maija-Liisa Lindqvist         Leena Luhtanen              Pekka Haavisto
32026:            Heidi Hautala                 Eero Paloheimo              Marja-Leena Viljamaa
32027:            Hannu Suhonen                 Tina Mäkelä                 Raimo Vistbacka
32028:            Marjatta Vehkaoja             Aino Suhola                 Matti Vanhanen
32029:            Kyösti Virrankoski            Markku Vuorensola           Tuulikki Ukkola
32030:            Pirkko Laakkonen              Anssi Rauramo               Pirjo-Riitta Antvuori
32031:            Jan-Erik Enestam              Johannes Koskinen           Erja Lahikainen
32032:            Arja Ojala                    Heikki Rinne                Sinikka Hurskainen
32033:            Jaakko Laakso                 Jukka Gustafsson            Sulo Aittoniemi
32034:            Jouni Backman                 Iivo Polvi                  Ensio Laine
32035:            Tarja Halonen                 Jouni J. Särkijärvi         Jukka Vihriälä
32036:                      Eeva Kuuskoski                          Johannes Leppänen
32037:  220051L
32038: 2                                       1992 vp -   KK 210
32039: 
32040: 
32041: 
32042: 
32043:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32044: 
32045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      olisi saastumisen aiheuttajana velvollisuus tar-
32046: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       peen mukaan selvittää ja puhdistaa alue. Jotta
32047: olette 12 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          saastunut alue ei missään oloissa jäisi hallitse-
32048: kirjeenne n:o 711 ohella lähettänyt valtioneuvos-   mattomaan tilaan, jätelakiehdotuksessa ehdote-
32049: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      taan toissijaista puhdistamisvelvollisuutta, joka
32050: sanedustaja Rädyn ym. kirjallisesta kysymykses-     kuuluisi alueen haltijalle taikka kunnalle, jos
32051: tä n:o 210, jossa tiedustellaan:                    alueen haltijaa ei kohtuudella voitaisi velvoittaa
32052:                                                     puhdistamaan saastunutta aluetta. Valtio voisi
32053:           Aiotaanko saastuneiden maa-alueiden       tietyin edellytyksin osallistua saastuneen alueen
32054:        kunnostaminen sekä siihen liittyvät vas-     tutkimisesta ja puhdistamisesta kunnalle aiheu-
32055:        tuu- ja korvauskysymykset ottaa huo-         tuviin kustannuksiin. Jätelakiehdotukseen on si-
32056:        mioon valmisteilla olevassa jätehuolto-      sällytetty myös säännökset velvollisuudesta tie-
32057:        lain uudistuksessa, ja jos, niin miten?      dottaa saastuneista alueista ja Iuetteloida niitä.
32058:                                                        Jätelakiehdotuksen mukainen saastuneen alu-
32059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        een puhdistamisvelvollisuus koskisi jätelain voi-
32060: vasti seuraavaa:                                    maantulon jälkeen tapahtunutta. Ennen lain
32061:                                                     voimaantuloa saastuneisiin alueisiin sovellettai-
32062:    Ympäristöministeriö on ryhtynyt vuoden           siin näiltä osin edelleen voimaan jääväksi ehdo-
32063: 1989lopulla selvittämään saastuneita maa-aluei-     tetun jätehuoltolain säännöksiä. Öljyvahingon
32064: ta ja niiden kunnostusta. Selvityshankkeessa,       yhteydessä saastuneeseen alueeseen sovellettai-
32065: jota kutsutaan SAMASE-projektiksi, laaditaan        siin ensisijaisesti, mitä maa- tai vesialueelia ta-
32066: vuoden 1992 loppuun mennessä ehdotukset             pahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta on erik-
32067: muun muassa saastuneiden maa-alueiden kun-          seen säädetty.
32068: nostusohjelmasta ja saastuneiden maamassojen           Oikeusministeriön asettama toimikunta on
32069: käsittelyohjeista soveltaen lähinnä jätehuoltola-   ehdottanut hallituksen esitystä laiksi ympäristö-
32070: kia (673/78, muutettu 48/89) ja öljyvahinkolain-    vahinkojen korvaamisesta ja laeiksi eräiden sii-
32071: säädäntöä (378/74, 300/79, 379/74). Saastuneita     hen liittyvien lakien muuttamisesta, joiden tär-
32072: maa-alueita voidaanjätehuoltolain ja sen nojalla    kein tavoite olisi vahingonkärsijäiden aseman
32073: valtion jätehuoltotöistä annetun asetuksen (901/    parantaminen.
32074: 89) nojalla kunnostaa valtion varoin, jos saastu-      Ympäristöministeriön asettama aluskemikaa-
32075: misen aiheuttaja ei ole maksukykyinen ja jos        livahinkotoimikunta on 31.12.1990 ehdottanut
32076: kunnostuksesta aiheutuisi kunnan jätehuollolle      öljysuojarahaston laajentamista ja öljy- ja kemi-
32077: kohtuuttomat kustannukset. Alueet tutkitaan ja      kaalisuojarahastoa koskevaa lakia, joka korvaisi
32078: niitä ryhdytään suunnitelmallisesti kunnosta-       öljysuojarahastosta annetun lain. Asiaa valmis-
32079: maan. Kiireelliset kunnostustyöt pyritään teke-     tellaan edelleen laajempana, kaikkia ympäristö-
32080: mään välittömästi, kun tarve niihin on todettu.     vahinkoja koskevana asiana ympäristöministe-
32081:    Nykyinen valtion jätehuoltotöihin perustuva      riön 9.10.1991 asettamassa ympäristötalouspro-
32082: saastuneiden maa-alueiden kunnostusmenettely        jektissa. Siinä selvitetään muun muassa saastu-
32083: on puutteellinen, minkä vuoksi sitä pyritään        neiden maa-alueiden kunnostukseen liittyvää
32084: monella tapaa kehittämään. Jätelakitoimikun-        ympäristönsuojelun rahastointi- ja korvausjär-
32085: nan hiljattain ehdottama jätehuoltolakia kor-       jestelmien tarvetta, järjestämistä ja tehtäviä. Asi-
32086: vaamaan tarkoitettu jätelaki sisältää maaperän      aa valmistelevan jaoston tulee tehdä selvitysten-
32087: saastumista koskevat yksityiskohtaiset sään-        sä perusteella projektin toimikunnalle ehdotuk-
32088: nösehdotukset. Jätelakiehdotuksen mukaan            set ympäristövahinkojen korvausjärjestelmästä
32089: maaperän saastuttaminen kiellettäisiin ja laissa    15.10.1992 mennessä ja muilta osin 31.12.1992
32090: tähdennettäisiin velvollisuutta ehkäistä ennalta    mennessä.
32091: maaperän saastumista. Jos maaperä kaikesta             Valmisteilla olevassa jätelaissa on saastunei-
32092: huolimatta saastuisi tai olisi vaarassa saastua,    siin maa-alueisiin ja niiden kunnostamiseen liit-
32093:                                             1992 vp -    KK 210                                         3
32094: 
32095: tyvät vastuu- ja korvauskysymykset siis otettu           misteilla olevan ympäristövahinkojen korvaa-
32096: huomioon siten, että lain voimaantulosta lähtien         mista koskevan lakiehdotuksen mukaisesti.
32097: oikeudellinen ja taloudellinen ympäristönsuoje-          Kunnostuksen toimeenpano on kuitenkin lopul-
32098: luvastuu ja puhdistamisvelvoite kuuluisivat ensi-        ta riippuvainen rahoituksesta. Tämän vuoksi
32099: sijaisesti aiheuttajalle, toissijaisesti alueen halti-   valmisteilla olevan ympäristövahinkorahaston
32100: jalle ja viime kädessä kunnalle ja osittain myös         tai sellaisen muun järjestelmän kautta on tarkoi-
32101: valtiolle. Maaperän saastumisesta aiheutuvan             tus saada rahoitetuksi myös jo ennen jätelain
32102: vahingonkärsijän asemaa aiotaan myös paran-              voimaantuloa saastuneiden maa-alueiden tai
32103: taa kohtuuttomuuksien estämiseksi ja saastu-             tuntemattomien aiheuttajien saastuttamien maa-
32104: neen maaperän riittävän puhtauden palauttami-            alueiden kunnostuskustannukset nykyistä pa-
32105: seksi asiaa koskevan, oikeusministeriössä val-           remmin.
32106:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1992
32107:                                                                  Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
32108: 4                                        1992 vp -   KK 210
32109: 
32110: 
32111: 
32112: 
32113:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32114: 
32115:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hävs. Om markgrunden trots allt förorenas eller
32116: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     risk för markförorening föreligger, är den som
32117: se nr 711 av den 12 maj 1992 till vederbörande       förorsakar föroreningen skyldig att vid behov
32118: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    undersöka och sanera området. För att det
32119: de av riksdagsman Räty m.fl. undertecknade           förorenade markområdet inte under några som
32120: spörsmål nr 210:                                     helst omständigheter skall bli liggande så, in-
32121:                                                      nehåller förslaget till avfallslag en sekundär för-
32122:           Är det meningen att återställandet av      pliktelse som åvilar områdets innehavare eller
32123:        förorenade markområden och därmed             kommunen, om det inte är skäligt att ålägga
32124:        förknippade ansvars- och kostnadsfrågor       innehavaren att sanera det förorenade området.
32125:        skall beaktas då revideringen av avfalls-     Staten kan under vissa förutsättningar ta del i de
32126:        hanteringslagen bereds, och om så är,         kostnader som kommunen åsamkas av under-
32127:        hur?                                          sökningen och saneringen av det förorenade
32128:                                                      området. Förslaget till avfallslag innehåller ock-
32129:   Såsom svar på detta spörmål får jag vördsamt       så stadganden om skyldigheten att göra anmälan
32130: anföra fö1jande:                                     om förorenade områden och föra förteckning
32131:                                                      över dem.
32132:     Miljöministeriet in1edde mot slutet av år 1989      Enligt förslaget till avfallslag gäller sane-
32133: en undersökning som gällde förorenade mark-          ringsskyldigheten händelser efter det lagen trätt i
32134: områden och saneringen av dem. Före utgång-          kraft. lnnan lagen träder i kraft skall de stadgan-
32135: en av 1992 kommer undersökningsprojektet             den i avfallshanteringslagen som alltjämt förblir
32136: SAMASE att resultera i förslag om bl.a. ett          i kraft tillämpas på förorenade områden. 1 sam-
32137: program för sanering av förorenade markområ-         band med oljeskador tillämpas i främsta rummet
32138: den och anvisningar om behandlingen av förore-       vad som separat stadgats om bekämpningen av
32139: nade jordmassor under tillämpning av främst          oljeskador på land eller i vatten.
32140: avfallshanteringslagen ( 673178, ändr. 48/89) och       En av justitieministeriet tillsatt kommission
32141: lagstiftningen om oljeskador (378174, 300179,        har utarbetat ett förslag till regeringsproposition
32142: 379174). På basis av avfallshanteringslagen och      om lag om ersättning för miljöskador och lagar
32143: förordningen om statliga avfallshanteringsarbe-      om ändring av vissa därmed sammanhängande
32144: ten (901189) kan nedsmutsade markområden             lagar; det viktigaste syftet är att förbättra situa-
32145: sättas i stånd med statliga medel, om den som        tionen för den som lidit skada.
32146: förorsakat föroreningen inte har möjlighet att          Den av miljöministeriet tillsatta kommissio-
32147: betala och om iståndsättningen skulle förorsaka      nen för fartygskemikalieskador föreslog
32148: oskäliga kostnader för den kommunala avfalls-        31.12.1990 att oljeskyddsfonden läggs om och
32149: hanteringen. De förorenade områdena under-           ställde förslag om en lag om en olje- och kemika-
32150: söks och planmässig sanering inleds. Såvitt möj-     lieskyddsfond, ~.om skall ersätta lagen om olje-
32151: ligt görs saneringen omedelbart efter att behovet    skyddsfonden. Arendet är alltjämt under bered-
32152: konstaterats.                                        ning i ett vidare perspektiv, nämligen som en del
32153:     Det nuvarande förfarandet för sanering av        av problemområdet miljöskador i det miljöeko-
32154: förorenade markområden på basis av statliga          nomiprojekt som miljöministeriet tillsatte
32155: avfallshanteringsarbeten är bristfålligt, och där-   9.10.1991. 1 detta sammanhang undersöks bland
32156: för har det lappats på många sätt. Avfallslagen,     annat behovet av ett system samt uppläggningen
32157: som kommissionen för avfallslagstiftning nyli-       och uppgiftema i samband med fonder och
32158: gen föreslagit som ersättning för avfallshante-      ersättningar för miljöskydd i anslutning till sane-
32159: ringslagen, innehåller förslag till detaljerade      ringen av markområden. Den sektion som bere-
32160: stadganden om markförorening. Enligt förslaget       der ärendet kommer före 15.10.1992 att på basis
32161: till avfallslag förbjuds markförorening, och skyl-   av sina utredningar ställa förslag till projektsty-
32162: digheten att förebygga markförorening fram-          relsen om ett system om ersättning för miljöska-
32163:                                             1992 vp -    KK 210                                           5
32164: 
32165: dor. Till övriga delar ställs förslagen före             oskäligheter undviks och så att den förorenade
32166: 31.12.1992.                                              markgrundens renhet i tillräckligt hög grad åter-
32167:    1 den avfallslag som nu är under beredning            ställs på basis av det lagförslag somjustitieminis-
32168: beaktas alltså frågor i samband med ansvaret,            teriet bereder om ersättning för miljöskador.
32169: kostnadema och saneringen av förorenade                  Men sist och slutligen beror själva saneringen i
32170: markområden så att det juridiska och ekonomis-           alla fall av finansieringen. Det är därför menin-
32171: ka miljöskyddsansvaret och saneringsskyldighe-           gen att en miljöskyddsfond eller ett motsvarande
32172: ten efter det lagen trätt i kraft i forsta hand åvilar   system som nu förbereds i större utsträckning
32173: den som förorsakat föroreningen, i andra hand            skall kunna stå för finansieringen också för
32174: den som innehar området och i sista hand                 sanering av markområden som förorenats innan
32175: kommunen och delvis också staten. Situationen            avfallslagen träder i kraft eller i fall då föro-
32176: för den som lider skada av att markgrunden är            renaren inte är känd.
32177: förorenad kommer också att förbättras så att
32178:      Helsingfors den 22 juni 1992
32179: 
32180:                                                                        Miljöminister Sirpa Pietikäinen
32181:                                                 1992 vp
32182: 
32183: Kirjallinen kysymys 211
32184: 
32185: 
32186: 
32187: 
32188:                                    Laine: Suomen ja Venäjän luottamuksellisten suhteiden varmista-
32189:                                        miseksi tarvittavista toimenpiteistä
32190: 
32191: 
32192:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32193: 
32194:     Suomen Kuvalehden kertoman mukaan Ve-             ka kanssa pitäisi olla hyvät ja luottamukselliset
32195: näjän ulkoministeriön edustajat ovat välittäneet      suhteet, on vaikea uskoa todeksi.
32196: julkisuuteen aineistoja ja selostuksia Neuvosto-         Suomen ulkopolitiikan leimaaminen edellä
32197: liiton johdon ja sen edustajien luottamuksellisis-    kerrotulla tavalla ei palvele luottamuksellisten
32198: ta keskusteluista johtavissa ja huomattavissa         suhteiden rakentamista yli rajojen. Jatkuessaan
32199: asemissa olevien suomalaisten poliitikkojen           se heittää epäluottamuksen varjon myös Suo-
32200: kanssa.                                               menja Venäjän naapurisuhteiden tulevan hoita-
32201:     Nimettömiin muistioihin perustuvaa aineistoa      misen ylle. Tämä on erityisen valitettavaa tilan-
32202: on käytetty väärien ja vääristelevien väitteiden      teessa, jossa maittemme välisen kaupan romah-
32203: esittämiseen. Niissä on leimattu niin J. K. Paasi-    dus, ympäristöongelmat ja monet muut myös
32204: kiven, Urho Kekkosen kuin Mauno Koiviston-            Venäjän epävakaiseen tilanteeseen liittyvät teki-
32205:  kin presidenttikausina harjoitettu maamme ul-        jät vaativat uusia rakentavia yhteistyöavauksia.
32206:  kopolitiikka epäitsenäiseksi ja epäisänmaallisek-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32207:  si sekä asetettu kyseenalaiseksi yleensäkin pyrki-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32208:  mykset yhteistyöhön Euroopan turvallisuuden ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32209:  yhteistyön edistämiseksi.                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32210:      Tähän liittyy monia epäselviä kysymyksiä
32211:  muun muassa siitä, miltä osin tuollaiset allekir-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
32212: joittamattomat paperit pitävät paikkansa ja mis-             tynyt tai aikoo ryhtyä Suomen ulkopoli-
32213:  sä tarkoituksessa niitä levitetään. Kuvalehden              tiikan ja naapurisuhteiden vääristelyjen
32214:  mukaan toiminta tapahtuu kuitenkin Venäjän                  torjumiseksi sekä varmistaakseen luotta-
32215:  ulkoministeriön johdon tieten ja luvalla. Tällais-          muksellisten suhteiden myönteisen kehi-
32216:  ta väitettä suhtautumisesta naapurimaahan, jon-             tyksen Suomen ja Venäjän välillä?
32217: 
32218:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1992
32219: 
32220:                                               Ensio Laine
32221: 
32222: 
32223: 
32224: 
32225:  220051L
32226: 2                                         1992 vp -   KK 211
32227: 
32228: 
32229: 
32230: 
32231:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sopimus suhteiden perustasta, sopimus kaupasta
32233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja taloudellisesta yhteistyöstä sekä ns. lähi-
32234: olette 13 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            alueyhteistyösopimus. Jatkuvaa vuoropuhelua
32235: kirjeenne n:o 712 ohella toimittanut valtioneu-       käydään Suomen ja Venäjän edustajien kesken
32236: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          eri tasoilla.
32237: kansanedustaja Laineen näin kuuluvasta kirjalli-          Suomea koskevan tiedon välittäminen ja ul-
32238: sesta kysymyksestä n:o 211:                           komaisten tiedotusvälineiden Suomea koskevien
32239:                                                       kirjoitusten seuraaminen on osa Suomen ulko-
32240:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      politiikan toteuttamista. Siihen liittyy myös
32241:        tynyt tai aikoo ryhtyä Suomen ulkopoli-        mahdollisten väärien tietojen oikaisu ja oikean
32242:        tiikan ja naapurisuhteiden vääristelyjen       informaation tarjoaminen tilanteen näin vaaties-
32243:        torjumiseksi sekä varmistaakseen luotta-       sa.
32244:        muksellisten suhteiden myönteisen kehi-            Tiedottamisilmapiirin vapautuminen Venäjäl-
32245:        tyksen Suomen ja Venäjän välillä?              lä on osa naapurimaassamme tapahtuvaa myön-
32246:                                                       teistä kehitystä. Eräiden tähän saakka suljettujen
32247:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          arkistojen avautuminen on puolestaan osa tätä
32248: vasti seuraavaa:                                      kokonaisprosessia. Julkisuuteen on saattanut ja
32249:                                                       saattaa tulla myös asiakirjoja, joiden aitoudesta
32250:    Hyvien naapurisuhteiden luominen ja ylläpi-        ja oikeellisuudesta ei ole tietoa.
32251: täminen on Suomen ulkopolitiikan keskeinen                Vastauksena kansanedustaja Laineen kysy-
32252: tavoite. Hallitus on aktiivisesti edistänyt suhtei-   mykseen hallitus katsoo, etteivät Venäjän halli-
32253: den kehittämistä Venäjään. Tästä ovat osoituk-        tus tai sen viranomaiset ole tehneet mitään
32254: sena mm. paraikaa eduskunnan käsittelyssä ole-        sellaista, mikä haittaisi suhteiden myönteistä
32255: vat tämän vuoden tammikuussa allekirjoitetut          kehitystä Suomen ja Venäjän välillä.
32256: Suomen ja Venäjän väliset perussopimukset:
32257: 
32258:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
32259: 
32260:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Vliyrynen
32261:                                           1992 vp -   KK 211                                           3
32262: 
32263: 
32264: 
32265: 
32266:                                      Ti/1 Riksdagens Herr Talman
32267: 
32268:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          enskommelsen om grundema för relationema
32269: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        mellan ländema, avtalet om handel och ekono-
32270: 712 av den 13 maj 1992 tili vederbörande medlem       miskt samarbete samt överenskommelsen om det
32271: av statsrådet översänt avskrift av följande av        s.k. närområdessamarbetet. En dialog mellan
32272: riksdagsman Laine undertecknade spörsmål nr           företrädare för Finland och Ryssland förs hela
32273: 211:                                                  tiden på olika nivåer.
32274:                                                          Att förmedla information om Finland och
32275:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      följa med vad utländska massmedier skriver om
32276:        eller ämnar Regeringen vidta för att           Finland är en del av det praktiska utrikespolitis-
32277:        avvärja feltolkningar av Finlands              ka arbetet. Tili detta hör också att korrigera
32278:        utrikespolitik och grannrelationer samt        eventuella oriktiga uppgifter och att lämna kor-
32279:        för att säkerställa en positiv utveckling av   rekt information när det behövs.
32280:        förtroendefulla relationer mellan Finland         Det friare informationsklimatet i Ryssland är
32281:        och Ryssland?                                  en del av den positiva utvecklingen i vårt grann-
32282:                                                       land. Att vissa arkiv som hittills varit stängda nu
32283:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         öppnas är en del av denna helhetsprocess. 1
32284: anföra följande:                                      offentligheten har det kanske förekommit och
32285:                                                       kan det kanske senare förekomma dokument
32286:     Att skapa och upprätthålla goda grannrela-        med icke-känd äkthet och tiliförlitlighet.
32287: tioner är ett centralt mål för Finlands utrikespo-       Som svar på riksdagsman Laines spörsmål
32288: litik. Regeringen har aktivt främjat utvecklandet     anser regeringen att varken regering eller myn-
32289: av relationema tili Ryssland. Bevis på av detta är    digheter i Ryssland har gjort någonting som
32290: bl.a. de basöverenskommelser som underteckna-         kunde störa en positiv utveckling av relationema
32291: des mellan Finland och Ryssland i januari i år        mellan Finland och Ryssland.
32292: och vilka som bäst behandlas i riksdagen: över-
32293: 
32294:      Helsingfors den 15 juni 1992
32295: 
32296:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
32297:                                                 1992 vp
32298: 
32299: Skriftligt spörsmål 212
32300: 
32301: 
32302: 
32303: 
32304:                                    Renlund: Om avskaffande av de negativa effektema i finansierings-
32305:                                        systemet för invalidpensionema
32306: 
32307: 
32308:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32309: 
32310:     Inom den privata sektom är finansieringen av      senare kan bli tvungna att på en gång betala in en
32311: invalidpensionema ordnad enligt följande: i           persons hela pension. På detta sätt är en person
32312: företag med fårre än 300 anställda sker finansie-     som av någon orsak löper större risk att bli
32313: ringen endast via APL-avgiften oberoende av           arbetsoförmögen redan på förhand i en sämre
32314: utbetalda invalidpensioner, i företag med 300-        situation då det gäller att få arbete, även om han/
32315: 1 000 anställda delvis via APL och delvis (lineärt    hon i övrigt vore lämplig och kompetent för
32316: stigande med företagets storlek) direkt av företa-    uppgiften. Detta kan bli en faktor som ytterliga-
32317: get självt, i företag med över 1 000 anställda helt   re förstärker den omtalade indelningen i A- och
32318: och hållet genom företagets direkta betalningar       B-medborgare, bl.a. med beaktande på att brott
32319: till försäkringsbolaget.                              mot jämställdhetsbestämmelsema troligen är
32320:     Enligt 4 § lagen om pension för arbetstagare      svåra att påvisa i dessa fall.
32321: (395/61) har arbetstagare, om arbetsoförmögen-           Frågoma har diskuterats i samband med det
32322: heten beror på sjukdom e1.dy1. som förelåg            arbete som Pensionskommitten 90 utfört, men
32323: redan vid arbetsförhållandets början, rätt tili       förverkligandet av kommittens förslag är som
32324: invalidpension på basis av detta arbetsförhållan-     bekant osäkert.
32325: de endast om han hunnit vara ett år i arbete. Om         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32326: så inte är fallet, och om arbetstagaren inte heller   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32327: tidigare haft ett arbetsförhållande som varat         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
32328: minst 360 dagar, faller ansvaret enligt 6 § i         följande spörsmål:
32329: praktiken på den tidigare arbetsgivare som haft
32330:  arbetstagaren längst i tjänst.                                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen
32331:     F ör de större företagens del kan det ovan               inom en nära framtid vidta för att avskaf-
32332:  nämnda få icke-avsedda, ur arbetssökandens                  fa de negativa effektema av finansie-
32333:  synvinkel negativa effekter. Företagen blir                 ringssystemet och ansvarsfördelningen
32334:  ytterst försiktiga med att anställa äldre personer          för invalidpensionema, som nu kan in-
32335:  eller yngre personer med svag hälsa (t.ex. p.g.a.           nebära att personer med svag hälsa ham-
32336:  lätt lyte eller olycka), eftersom de, trots att             nar i en sämre ställning i arbetslivet?
32337:  arbetsförhållandet kanske varar bara en kort tid,
32338: 
32339:      Helsingforsden 13 maj 1992
32340: 
32341:                                             Boris Renlund
32342: 
32343: 
32344: 
32345: 
32346:  22005IL
32347: 2                                         1992 vp -    KK 212
32348: 
32349: Kirjallinen kysymys 212                                                                      Suomennos
32350: 
32351: 
32352: 
32353: 
32354:                                    Renlund: Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusjärjestelmän kielteis-
32355:                                        ten vaikutusten poistamisesta
32356: 
32357: 
32358:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32359: 
32360:    Yksityisellä sektorilla työkyvyttömyyseläk-         huolimatta, että työsuhde kestää ehkä vain lyhy-
32361: keiden rahoitus on järjestetty seuraavasti. Alle       en ajan, myöhemmin yhdellä kertaa maksamaan
32362: 300 työntekijän yrityksissä rahoitus tapahtuu          henkilön koko eläkkeen. Tällä tavoin henkilö,
32363: pelkästään TEL-maksun kautta maksetuista               jolla jostakin syystä on suurempi riski tulla
32364: työkyvyttömyyseläkkeistä riippumatta, 300-             työkyvyttömäksi, joutuu jo ennakkoon heikom-
32365: 1 000 työntekijän yrityksissä osaksi TEL:n kaut-       paan tilanteeseen työn saannissa, vaikka hän
32366: ta ja osaksi suoraan itse yrityksen kautta (nous-      muutoin olisikin sopiva ja pätevä tehtävään.
32367: ten suoraviivaisesti yrityksen koon mukaan) ja         Tästä voi muodostua tekijä, joka edelleen vah-
32368: yli 1 000 työntekijän yrityksissä täysin yrityksen     vistaa mainittuajakoaA-ja B-kansalaisiin, kun
32369: suorina maksuina vakuutusyhtiölle.                     otetaan mm. huomioon, että tasa-arvomääräys-
32370:    Työntekijäin eläkelain (395/61) 4 §:n mukaan        ten vastaisia rikkomuksia on vaikea näyttää
32371: työntekijällä on oikeus, jos työkyvyttömyys joh-       toteen tällaisissa tapauksissa.
32372: tuu sairaudesta tai vastaavasta, joka työntekijäl-        Kysymyksiä on pohdittu Eläkekomitea 90:n
32373: lä oli työsuhteen alkaessa, oikeus työkyvyttö-         työn yhteydessä, mutta komitean ehdotuksien
32374: myyseläkkeeseen tämän työsuhteen perusteella           toteuttaminen on, kuten tunnettua, epävarmaa.
32375: ainoastaan, jos hän on ehtinyt olla työssä yhden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32376: vuoden. Jos asia ei ole näin ja jos työntekijällä ei   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
32377: aikaisemmin ole ollut vähintään 360 päivää kes-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32378: tänyttä työsuhdetta, vastuu on 6 §:n mukaan            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32379: käytännössä sillä aikaisemmalla työnantajalla,
32380: jonka palveluksessa työntekijä on pisimpään                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32381: ollut.                                                        lähiaikoina ryhtyä poistaakseen työky-
32382:     Suurien yritysten ollessa kyseessä edellä mai- ·          vyttömyyseläkkeiden rahoitusjärjestel-
32383: nittu asia voi saada ei-toivottuja, työnhakijan               män ja vastuunjaon kielteiset vaikutuk-
32384: kannalta kielteisiä vaikutuksia. Yritykset tulevat            set, jotka nykyisellään voivat merkitä
32385: äärimmäisen varovaisiksi palkkaamaan van-                     terveydeltään heikompien henkilöiden
32386: hempia henkilöitä tai nuoria henkilöitä, joiden               joutumista huonompaan asemaan työ-
32387: terveys on heikko (esim. lievän vamman tai                    elämässä?
32388: onnettomuuden vuoksi), koska ne joutuvat siitä
32389: 
32390:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1992
32391: 
32392:                                             Boris Renlund
32393:                                           1992 vp -   KK 212                                           3
32394: 
32395: 
32396: 
32397: 
32398:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32399: 
32400:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eläkelaitosten yhteisellä vastuulla, ei tämän pää-
32401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         määrän kautta ole mahdollista yksikäsitteisesti
32402: olette 13 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            määrittää mitään oikeaa iän perusteella määräy-
32403: kitjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     tyvää maksutasoa.
32404: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-            Myös vakuutusmaksun eri osien tulee mah-
32405: taja Boris Renlundin näin kuuluvasta kitjallises-     dollisimman tarkoin vastata eläkkeistä aiheutu-
32406: ta kysymyksestä n:o 212:                              van kustannusrasituksen suhdetta ikään, jottei-
32407:                                                       vät eläkevakuutusyhtiöiden erilaiset vakuutus-
32408:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kannat johtaisi vääristymiin toisaalta maksu-
32409:        lähiaikoina ryhtyä poistaakseen työky-         tuottojen ja toisaalta eläkkeisiin liittyvien meno-
32410:        vyttömyyseläkkeiden rahoitusjätjestel-         jen· välillä.
32411:        män ja vastuunjaon kielteiset vaikutuk-            Useina viime vuosina on huomattava ongel-
32412:        set, jotka nykyisellään voivat merkitä         ma muodostunut siitä, että työkyvyttömyys- ja
32413:        terveydeltään heikompien henkilöiden           työttömyyseläkkeiden alkavuus on voimakkaas-
32414:        joutumista huonompaan asemaan työ-             ti keskittynyt yli 55-vuotiaiden ikäryhmään. Esi-
32415:        elämässä?                                      merkiksi vuosina 1988-1989 ikäryhmittäin ris-
32416:                                                       kiä vastaava työkyvyttömyysmaksu olisi kor-
32417:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keimmillaan noussut yli 30 %:iin vastaavan ikä-
32418: vasti seuraavaa:                                      ryhmän palkoista. Vakuutusmaksun tariffitek-
32419:                                                       niikassa on tästä aiheutunut painetta maksun
32420:    Kysymyksessä tarkoitettu ongelma oli selvi-        tason korottamiseen ikääntyneiden työntekijöi-
32421: tettävänä Eläkekomitea 90:ssä. Komitean toi-          den kohdalla, jotta päästäisiin riskiä paremmin
32422: meksiannon mukaan sen tehtävänä oli tutkia,           vastaavaan työkyvyttömyysmaksuun.
32423: miten erityisesti varhaiseläkejätjestelmiä kehittä-       Ongelmana on ollut myös se, että niillä työn-
32424: mällä edistettäisiin ikääntyneiden työntekijöiden     antajilla, jotka maksavat tariffimaksun sijasta
32425: mahdollisuuksia osallistua työelämään nykyistä        kokonaan oman työkyvyttömyysmenonsa, to-
32426: paremmin.                                             teutunut kokonaismaksu on viime vuosina ollut
32427:     Komitean tuli tehdä ehdotus toimenpiteistä,       näistä syistä huomattavasti suurempi kuin suur-
32428: joilla poistettaisiin eläke- ja muussa lainsäädän-    työnantajamaksu.
32429: nössä olevia ikääntyneiden työntekijöiden työ-           Koska edellä mainittuja näkökohtia ei pystyt-
32430: hön osallistumista ja työllistymistä haittaavia       ty komiteatyössä riittävästi vielä ratkaisemaan,
32431: esteitä. Lisäksi sen tuli tehdä ehdotus toimenpi-     komitea ehdotti, että selvitetään erikseen mah-
32432: teistä, jotka kannustavat työnteon jatkamiseen        dollisuudet ikääntyneistä työntekijöistä aiheutu-
32433: eläkkeen vaihtoehtona tai eläkkeen ohella ja          van maksurasituksen tasoittamiseen siten, että
32434: jotka ehkäisisivät tai lykkäisivät ennenaikaiselle    tasamaksutekniikka ulotetaan aina 300 työnteki-
32435: eläkkeelle joutumista. Komitean tuli tarkastella      jän yrityksiin saakka. Muutos toisi iästä riippu-
32436: ikääntyneiden työntekijöiden sosiaaliturvaa ko-       mattoman maksun piiriin noin 63 % työnteki-
32437:  konaisuutena siten, että väliinputoamistilanteita    jöistä nykyisen 40 %:n asemesta. Samalla tutki-
32438:  voidaan tehokkaasti ehkäistä.                        taan ns. bonusperiaatteen soveltamista niiden
32439:     Eläkekomitea         luovutti      mietintönsä    vakuutuksenottajien työkyvyttömyysmaksuun,
32440:  27.11.1991.                                          jotka eivät kuulu omavastuutarifTm piiriin.
32441:     Komitea totesi, että vakuutusmatemaattisesti      Työnantajan ikääntyvän työvoiman palkkaami-
32442:  ajatellen voidaan edellyttää, että kussakin ikä-     seen liittyvää riskiä vähennetään ainakin kun-
32443:  luokassa perityn maksun tulisi olla kohtuullises-    toutuksesta työhön palaavien osalta saattamalla
32444:  sa suhteessa ao. iässä karttuviin etuuksiin. Kos-    eläkelaitoksen vastuulla oleva työkyvyttömyys-
32445:  ka olennainen osa TEL-eläkkeistä kuitenkin on        eläkkeen osa riippumaan työsuhteen pituudesta
32446: 4                                         1992 vp -    KK 212
32447: 
32448: siten, että se kasvaa tietyssä suhteessa työsuhteen      Edellä mainittua Eläkekomitea 90:n ehdotus-
32449: pituuteen. Selvitetään myös mahdollisuus aloit-       ta selvitetään Eläketurvakeskuksen työryhmäs-
32450: taa vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden rahas-        sä, jonka tulee saada työnsä valmiiksi 30.9.1992
32451: tointi ja nopeuttaa sen käyttöönottoa muutta-         mennessä. Tämänjälkeen päätetään tarvittavista
32452: malla nykyisen alkavan työkyvyttömyyseläk-            toimenpiteistä.
32453: keen rahastointiastetta.
32454: 
32455:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
32456: 
32457:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
32458:                                          1992 vp -   KK 212                                            5
32459: 
32460: 
32461: 
32462: 
32463:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32464: 
32465:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         entydigt bestämma någon riktig av åldem be-
32466: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av       stämd nivå på premien.
32467: den 13 maj 1992 tili vederbörande medlem av              Också försäkringspremiens olika delar skall
32468: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    så noggrant som möjligt motsvara den av pensio-
32469: dagsman Boris Renlund undertecknade spörs-           nema förorsakade kostnadsbördans förhållande
32470: mål nr 212:                                          tili åldem, så att pensionsförsäkringsbolagens
32471:                                                      olika försäkringsbestånd inte leder tili snedvrid-
32472:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ning mellan å ena sidan premieinkomstema och
32473:        inom en nära framtid vidta för att avskaf-    å andra sidan de utgifter som är förknippade
32474:        fa de negativa effektema av finansie-         med pensionema.
32475:        ringssystemet och ansvarsfordelningen             Under flera av de senaste åren har ett bety-
32476:        för invalidpensionema, som nu kan in-         dande problem varit att antalet påbörjade, inva-
32477:        nebära att personer med svag hälsa ham-       lid- och arbetslöshetspensioner kraftigt har kon-
32478:        nar i en sämre ställning i arbetslivet?       centrerats tili åldersgruppen över 55 år. Tili
32479:                                                      exempel under åren 1988-1989 skulle en invali-
32480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ditetspremie motsvarande risken i olika ålders-
32481: anföra följande:                                     grupper som högst ha stigit till över 30 % av
32482:                                                      motsvarande åldersgrupps löner. Detta har ökat
32483:    Det problem som avses i spörsmålet utreddes       trycket på att höja nivån på premien för åldrande
32484: i Pensionskommitten 90. Kommittens uppdrag           arbetstagare i tarifftekniken i fråga om försäk-
32485: var att undersöka hur man genom att speciellt        ringspremien så att man skulle få en invaliditets-
32486: utveckla systemen för förtidspension kunde för-      premie som bättre motsvarar risken.
32487: bättra möjlighetema för åldrande arbetstagare            Ett problem har också varit att för de arbets-
32488: att delta i arbetslivet bättre än hittilis.          givare som helt betalar sina egna invalidutgifter
32489:    Kommitten skulle framställa förslag tili åtgär-   i stället för tariffpremie har totalpremien de
32490: der som skulle eliminera hinder i pensions- och      senaste åren av dessa orsaker varit betydligt
32491: annan lagstiftning för åldrande arbetstagare att     högre än den premie som storarbetsgivare beta-
32492: delta i arbetslivet och få arbete. Dessutom skulle   lar.
32493: den lägga fram förslag tili åtgärder som upp-            Eftersom ovan nämnda synpunkter inte kun-
32494: muntrar tili fortsatt arbete som altemativ tili      de lösas på ett tillfredsställande sätt i kommit-
32495: pensionering eller vid sidan av pensionering, och    tearbetet, föreslog kommitten att man särskilt
32496: som förebygger eller uppskjuter förtida pensio-      reder ut möjlighetema tili utjämning av den
32497: nering. Kommitten skulle granska de åldrande         premiebörda som orsakas av åldrande arbetsta-
32498: arbetstagamas socialskydd som en helhet så att       gare så att tekniken med jämnstora premier
32499: man effektivt kan förhindra att någon blir lidan-    utsträcks tili företag med upp tili 300 arbetare.
32500: de.                                                  Efter ändringen skulle systemet med av åldem
32501:    Pensionskomitten avgav sitt betänkande            oberoende premier omfatta ca 63 % av arbetsta-
32502: 27.11.1991.                                          gama i stället för nuvarande 40 %. Samtidigt
32503:    Kommitten konstaterade att man försäk-            undersöks tiliämpningen av den s.k. bonusprin-
32504: ringsmatematiskt kan förutsätta att den upp-         cipen på de försäkringstagares invaliditetspremie
32505: buma premien i varje särskild åldersgrupp borde      som inte omfattas av självrisktariffen. Arbetsgi-
32506: stå i rimlig proportion tili de förmåner som         varens risk vid anställning av åldrande arbets-
32507: intjänas i ifrågavarande ålder. Eftersom det dock    kraft minskas, åtminstone beträffande dem som
32508: är pensionsanstaltema som gemensamt bär an-          återgår tili arbetet efter rehabilitering, genom att
32509: svar för en väsentlig del av APL-pensionema, är      dendel av invalidpensionen för viiken pensions-
32510: det inte genom denna målsättning möjligt att         anstalten ansvarar görs beroende av arbetsför-
32511: 6                                       1992 vp -   KK 212
32512: 
32513: hållandets längd så att den växer i relation till      Det förslag som ovan nämnda Pensionskom-
32514: arbetsförhållandets längd. Man utreder även         mitte 90 framställt utreds i pensionsskyddscent-
32515: möjligheten att inleda fondering av framtida        ralens arbetsgrupp, som skall ha sitt arbete
32516: invalidpensioner och accelerera denna utveck-       fårdigt till 30.9.1992. Efter det fattas beslut om
32517: ling genom att ändra invalidpensionens nuva-        nödvändiga åtgärder.
32518: rande fonderingsnivå.
32519:      Helsingfors den 12 juni 1992
32520:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
32521:                                                  1992
32522: 
32523: Kirjallinen kysymys 213
32524: 
32525: 
32526: 
32527: 
32528:                                   Aittoniemi: Väkivaltaa sisältävien videokasettien myynnin rajoitta-
32529:                                       misesta
32530: 
32531: 
32532:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32533: 
32534:    Viime eduskunnan aikana säädetyn niin sano-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32535: tun videolain yhteydessä kannettiin syvää huolta     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32536: ns. väkivaltaviihteen leviämisestä. Lain tarkoitus
32537: näyttää jääneen kuolleeksi kirjaimeksi, koska                   Aikooko Hallitus puuttua raakaa ja
32538: entistä raaempaa, sadistista väkivaltaa sisältäviä           sadistista väkivaltaa sisältävien video-
32539: videonauhoituksia on saatavissa yhä enemmän                  nauhoitusten kasvavaan levittämiseen li-
32540: sekä julkisesti että salakaupan kautta. Kysymys              säämällä valvontaa sekä yksityisen maa-
32541: on selvästi valvonnan laiminlyömisestä.                      hantuonnin että kaupan osalta ja tarvit-
32542:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           taessa muuttamalla lainsäädäntöä val-
32543: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              vonnan tehostamiseksi?
32544: 
32545:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1992
32546: 
32547:                                            Sulo Aittoniemi
32548: 
32549: 
32550: 
32551: 
32552:  22005IL
32553: 2                                          1992 vp -    KK 213
32554: 
32555: 
32556: 
32557: 
32558:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32559: 
32560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mikäli se esimerkiksi on sillä tavoin raaistava,
32561: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ettei sen esittämistä voida sallia mainittua ikää
32562: olette 13 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn              nuoremmille. Tällainen elokuva hyväksytään le-
32563: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       vitettäväksi video-ohjelmana ainoastaan sillä eh-
32564: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          dolla, että se leikataan 16 vuotta täyttäneille
32565: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-         sopivaksi.
32566: sesta kysymyksestä n:o 213:                                Lain mukaan videotallenteiden levityksen val-
32567:                                                         vonta kuuluu poliisiviranomaisille. Valvonta
32568:            Aikooko Hallitus puuttua raakaa ja           edellyttää poliisin, tullin ja elokuvatarkastamon
32569:         sadistista väkivaltaa sisältävien video-        yhteistoimintaa. Vuonna 1991 elokuvatarkasta-
32570:         nauhoitusten kasvavaan levittämiseen li-        mo antoi tarkastustiedot n. 2 000 poliisiviran-
32571:         säämällä valvontaa sekä yksityisen maa-         omaisen takavarikoimasta videoelokuvasta. Yh-
32572:         hantuonnin että kaupan osalta ja tarvit-        teensä 158 nimikettä toimitettiin tarkastamolle
32573:         taessa muuttamalla lainsäädäntöä val-           katselua ja lausunnon antamista varten. Kuluva-
32574:         vonnan tehostamiseksi?                          na vuonna on lausuntoja annettu 127 ohjelmas-
32575:                                                         ta. Poliisin takavarikoimien ohjelmien joukossa
32576:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            on ollut sellaisia, joita olisi pidetty raaistavina
32577: vasti seuraavaa:                                        elokuvien tarkastuksesta annetun lain 3 §:n 2
32578:                                                         momentin nojalla, mikäli ne olisi toimitettu tar-
32579:     Video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastami-          kastettavaksi.
32580: sesta annetun lain 8 §:n 1 momentin nojalla                Ongelmaksi on muodostunut postimyynti. On
32581: video-ohjelmaa ei saa hyväksyä levitettäväksi,          selvää, että sellainen suomalainen yhtiö, joka
32582: jos se on ilmeisesti lainvastainen tai jos se, ottaen   Suomessa julkaistun lehden tai postimyynti-
32583: huomioon miten sen tapahtumat on kuvattu tai            luettelon välityksellä markkinoi tarkastamat-
32584: millaisessa yhteydessä ne on esitetty, on epäsi-        tomia videotallenteita, toimii lainvastaisesti.
32585: veellinen tai raaistava taikka on omiaan kauhua         Postimyyntiluetteloissa on esiintynyt raakaa
32586: herättämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan             väkivaltaa sisältäviä ohjelmia. Elokuvatarkas-
32587: mielenterveyttä vahingoittavasti.                       tamo on tietoinen postimyynnin aiheuttamista
32588:     Ohjelmaa, joka mainittuja perusteita sovelta-       ongelmista ja on ryhtynyt toimenpiteisiin niiden
32589: en voitaisiin elokuvienjulkista esittämistä koske-      ratkaisemiseksi sekä kiinnittänyt poliisiviran-
32590: van, elokuvien tarkastuksesta annetun lain no-          omaisten huomiota kyseiseen lainvastaiseen
32591: jalla sallia esitettäväksi vain 18 vuotta täyttäneil-   toimintaan.
32592: le, ei myöskään saa hyväksyä levitettäväksi.               Kuluttaja saattaa myös tuoda tai tilata ulko-
32593:     Mikäli elokuvan esittäminen on videotarkas-         mailta omaan käyttöönsä sellaisia tallenteita,
32594: tuslain 8 §:n 1 momentissa mainitulla perusteella       joita ei Suomessa hyväksyttäisi esitettäväksi.
32595: kielletty yleensä tai 18 vuotta nuoremmille, elo-       Tähän kaupankäyntiin elokuvatarkastamo ei
32596: kuvaa ei siis saa levittää elinkeinotoiminnassa         voi puuttua. Ongelmalliseksi tilanne tulee silloin,
32597: kuluttajalle.                                           kun kuluttaja ryhtyy kopioimaan ja monisteiden
32598:     Elokuvien ja video-ohjelmien tarkastustoi-          välityksellä markkinoimaan ulkomailta tilaami-
32599: minta kuuluu valtion elokuvatarkastamolle.              aan tallenteita. Näissä suppealle asiakaspiirille
32600: Edellä selostettujen lainsäännösten nojalla elo-        tarkoitetuissa luetteloissa esiintyy sadistista vä-
32601: kuvatarkastamo ei ole hyväksynyt levitettäväksi         kivaltaa sisältäviä videonauhoituksia. Myös täs-
32602: raaistavia eli raakaa ja sadistista väkivaltaa sisäl-   tä ongelmatilanteesta ja sen edellyttämistä toi-
32603: täviä ohjelmia. Ohjelmista on niin ikään poistet-       menpiteistä elokuvatarkastamo on tietoinen. On
32604: tu sellaisia kohtauksia, joita on pidettävä raais-      syytä huomauttaa, että liiallista väkivaltaa sisäl-
32605: tavina.                                                 tävien videotallenteiden levityksen valvonta on
32606:     Elokuvalle asetetaan julkista esittämistä var-      kansainvälistä toimintaa, johon valtion elokuva-
32607: ten, mm. elokuvateattereissa, 18 vuoden ikäraja,        tarkastamo aktiivisesti osallistuu.
32608:                                         1992 vp -   KK 213                                        3
32609: 
32610:   Opetusministeriön ja valtion elokuvatarkasta-     ovat aikaansaaneet sen, että lain tarkoittamassa
32611: mon käsityksen mukaan video-ohjelmien ennak-        mielessä raaistavia ohjelmia ei ole Suomessa
32612: kotarkastus ja poliisin suorittamat valvontaiskut   laajemmassa mittakaavassa julkisesti saatavissa.
32613:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1992
32614: 
32615:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
32616: 4                                         1992 vp -   KK 213
32617: 
32618: 
32619: 
32620: 
32621:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32622: 
32623:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             En åldersgräns på 18 år fastställs för en fllm
32624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som förevisas offentligt, bl.a. i biografsalonger,
32625: den 13 maj 1992 till vederbörande med1em av           om den t.ex. är förråande på ett sådant sätt att
32626: statsrådet översänt en avskrift av följande av        visning av den inte kan tillåtas för dem som inte
32627: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             uppnått denna ålder. En sådan film godkänns
32628: spörsmål nr 213:                                      för spridning som videoprogram endast på det
32629:                                                       villkor att den klipps så den lämpar sig för dem
32630:           Ämnar Regeringen ingripa i den öka-         som fyllt 16 år.
32631:        de spridningen av videoupptagningar               Enligt lagen ankommer det på polismyndighe-
32632:        som innehåller rått och sadistiskt våld        tema att övervaka spridningen av videoupptag-
32633:        genom att skärpa övervakningen i fråga         ningar. Övervakningen förutsätter samarbete
32634:        om såväl den privata importen som han-         mellan polisen, tullen och fJlmgranskningsbyrån.
32635:        deln samt vid behov genom att ändra            År 1991 gav filmgranskningsbyrån gransknings-
32636:        lagstiftningen i syfte att effektivera över-   uppgifter om ca 2 000 videofilmer som polis-
32637:        vakningen?                                     myndighetema hade beslagtagit. Sammanlagt
32638:                                                       158 titlar sändes till granskningsbyrån för ge-
32639:   Som svar på detta spörsmål anför jag                nomgång och utlåtande. Under innevarande år
32640: vördsamt följande:                                    har utlåtanden givits om 127 program. Bland de
32641:                                                       program som polisen beslagtagit finns sådana
32642:    Enligt 8 § 1 mom. lagen om granskning av           som med stöd av 3 § 2 mom. lagen om film-
32643: videoprogram och andra bildprogram får ett            granskning skulle har ansetts förråande om de
32644: program inte godkännas för spridning om det är        hade sänts för granskning.
32645: uppenbart lagstidigt eller om programmet, med            Ett problem är postorderförsäljningen. Det är
32646: hänsyn till det sätt på vilket händelsema har         klart att ett finländskt bolag som genom förmed-
32647: skildrats eller det sammanhang i vilket de har        ling av en i Finland publicerad tidning eller
32648: framställts, är osedligt eller förråande eller om     postorderkatalog marknadsför ogranskade vi-
32649: det genom att uppväcka skräck eller på annat          deoupptagningar handlar lagstridigt. Det har
32650: sätt är ägnat att inverka skadligt på den psykiska    förekommit program med rått våld i postorder-
32651: hälsan.                                               katalogema. Filmgranskningsbyrån är medve-
32652:    Om det med tillämpning av nämnda grunder           ten om de problem som hänger samman med
32653: med stöd av lagen om filmgranskning, som gäller       postorderförsäljningen och har vidtagit åtgärder
32654: offentlig visning av filmer, kunde tillåtas att ett   för att lösa dem samt fast polismyndighetemas
32655: program förevisas endast för dem som fyllt            uppmärksamhet på denna lagstridiga verksam-
32656: aderton år, får programmet inte heller i detta fall   het.
32657: godkännas för spridning.                                 Konsumenten kan också för eget bruk impor-
32658:    Om förevisning av en film på någon grund           tera och beställa sådana upptagningar från ut-
32659: som nämns i 8 § 1 mom. videogranskningslagen          landet som inte skulle godkännas för visning i
32660: förbjudits helt och hållet eller för dem som är       Finland. Filmgranskningsbyrån kan inte ingripa
32661: under 18 år kan filmen alltså inte inom närings-      i denna handel. Problematisk blir situationen då
32662: verksamhet spridas bland konsumentema.                konsumenten kopierar de upptagningar han be-
32663:    Granskningen av filmer och videoprogram            ställt från utlandet och börjar marknadföra dem
32664: ankommer på statens filmgranskningsbyrå. Med          via stenciler. 1 dessa förteckningar som är avsed-
32665: stöd av ovan nämnda lagstadganden har film-           da för en liten kundkrets förekommer videoupp-
32666: granskningsbyrån inte godkänt sådana program          tagningar som innehåller sadistiskt våld. Också
32667: för spridning som är förråande eller innehåller       denna problemsituation och de åtgärder den
32668: rått och sadistiskt våld. Ur programmen har           kräver är något som filmgranskningsbyrån är
32669: likaså avlägsnats sådana avsnitt som kan anses        medveten om. Det är skäl att påpeka att över-
32670: förråande.                                            vakningen av spridningen av videoupptagningar
32671:                                         1992 vp -   KK 213                                            5
32672: 
32673: som innehåller överdrivet våld utgör en del av en   granskningen av videoprogram och de övervak-
32674: internationell verksamhet som statens ftlm-         ningsaktioner polisen företar lett tili att förråan-
32675: granskningsbyrå aktivt tar del i.                   de program i den mening lagen avser inte fmns
32676:    Enligt undervisningsministeriets och statens     tillgängliga offentligt i någon större utsträckning
32677: ftlmgranskningsbyrås uppfattning har förhands-      i Finland.
32678: 
32679:      Helsingfors den 26 juni 1992
32680:                                                              Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
32681:                                                  1992 vp
32682: 
32683: Kirjallinen kysymys 214
32684: 
32685: 
32686: 
32687: 
32688:                                     Aittoniemi: Maaseudun linja-autoliikenteen ylläpitämiseksi tarvit-
32689:                                         tavista toimenpiteistä
32690: 
32691: 
32692:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32693: 
32694:     Harvaan asuttujen maaseutukylien linja-auto-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32695: liikenne pienenee kuin pyy maailmanlopulla.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
32696: Linjoja lopetetaan ja tiettävästi eräillä alueilla     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32697: linjat kulkevat vain yhteen suuntaan, jolloin          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32698: paluu on taksikyydin varassa. Syy linjavuorojen
32699: harvenemiseen on selvästi kannattavuus, mutta                     Miten Hallitus aikoo tulevien vuosien
32700: toisaalta yhteiskunnan tukea saaviita liikenne-                säästösuunnitelmistaan huolimatta yllä-
32701: yrityksiltä voidaan tietyllä tavalla odottaa liiken-           pitää vähimmäisvaatimukset täyttävää
32702: netarpeen minimaalista tyydyttämistä hallitse-                 linja-autoliikennettä maaseudun harvaan
32703: maliaan liikennealueella. Viime kädessä kannat-                asutuilla alueilla?
32704: tamauomia mutta välttämättömiä liikenneyh-
32705: teyksiä myös haja-asutusalueilla tulee ylläpitää
32706: yhteiskunnan tuella.
32707: 
32708:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1992
32709: 
32710:                                              Sulo Aittoniemi
32711: 
32712: 
32713: 
32714: 
32715: 220051L
32716: 2                                       1992 vp -   KK 214
32717: 
32718: 
32719: 
32720: 
32721:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32722: 
32723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rän vähenemisen ja henkilöauton käytön lisään-
32724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tymisen myötä tullut yhä vaikeammaksi. Jouk-
32725: olette 13 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          koliikenteen välttämättömien peruspalvelujen
32726: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   turvaaminen on kuitenkin mahdollista paranta-
32727: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      malla valtion ja kuntien joukkoliikenteeseen,
32728: taja Sulo Aittaniemen näin kuuluvasta kirjalli-     koulukuljetuksiin ja sosiaalitoimen kuljetuksiin
32729: sesta kysymyksestä n:o 214:                         käyttämien määrärahojen koordinaatiota, kehit-
32730:                                                     tämällä kuntien valmiuksia joukkoliikenneasioi-
32731:           Miten Hallitus aikoo tulevien vuosien     den hoitamiseksi ja lisäämällä asteittain kilpai-
32732:        säästösuunnitelmistaan huolimatta yllä-      lua. Linja-autojen linjaliikenteen kilometritu-
32733:        pitää vähimmäisvaatimukset täyttävää         keen käytetty määräraha on perusteltua yhdistää
32734:        linja-autoliikennettä maaseudun harvaan      peruspalveluliikenteen ostopalvelurahoitukseen,
32735:        asutuilla alueilla?                          mikä parantaa määrärahan kohdentumista ja
32736:                                                     luo edellytyksiä kilpailulle.
32737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Erillispalvelujen sijaan liikennepalvelut pyri-
32738: vasti seuraavaa:                                    tään järjestämään siten, että niissä kulkeminen
32739:                                                     on kaikille mahdollista linja-autolipun hinnalla.
32740:     Maaseudun harvaan asutuilla alueilla joukko-    Matkustajamäärien ollessa vähäisiä joukkolii-
32741: liikennepalvelujen järjestäminen on väestömää-      kennepalvelu järjestetään taksilla.
32742: 
32743:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
32744: 
32745:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
32746:                                         1992 vp -   KK 214                                             3
32747: 
32748: 
32749: 
32750: 
32751:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32752: 
32753:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ökat. En nödvändig basservice beträffande kol-
32754: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      lektivtrafiken kan emellertid tryggas genom en
32755: den 13 maj 1992 tili vederbörande medlem av         förbättrad koordinering av de anslag som an-
32756: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   vänds för den statliga och kommunala kollek-
32757: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-        tivtrafiken, för skolskjutsar och för socialväsen-
32758: mål nr 214:                                         dets transporter, genom ett utvecklande av kom-
32759:                                                     munernas beredskap att sköta kollektivtrafik-
32760:           Hur tänker Regeringen trots sina spar-    frågor samt genom en progressiv ökning av
32761:        planer under de kommande åren upprätt-       konkurrensen. Det är motiverat att förena det
32762:        hålla busstrafik som uppfyller minimi-       anslag som använts tili kilometerstöd för bussar-
32763:        kraven inom glest bebyggda områden på        nas linjetrafik med finansiering av köpta tjänster
32764:        landsbygden?                                 inom basservicetrafiken, vilket förbättrar in-
32765:                                                     riktandet av anslaget och skapar förutsättningar
32766:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för konkurrens.
32767: anföra följande:                                       I stället för särskilda tjänster försöker man
32768:                                                     ordna trafiktjänsterna så att det för alla är
32769:    Inom glest bebyggda områden på landsbyg-         möjligt att utnyttja dessa tili priset av en bussbil-
32770: den har det blivit allt svårare att ordna kollek-   jett. Om passagerarantalet är ringa ordnas kol-
32771: tivtrafikservice i och med att befolkningen har     lektivtrafikservicen med taxi.
32772: minskat och användningen av personbilar har
32773:      Helsingfors den 15 juni 1992
32774:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
32775: 1
32776: 
32777: 1
32778: 
32779: 1
32780: 
32781: 1
32782: 
32783:     1
32784: 
32785:     1
32786: 
32787:     1
32788: 
32789:     1
32790: 
32791:         1
32792: 
32793:         1
32794: 
32795:         1
32796: 
32797:             1
32798: 
32799:             1
32800: 
32801:             1
32802: 
32803:             1
32804:                                               1992 vp
32805: 
32806: Kirjallinen kysymys 215
32807: 
32808: 
32809: 
32810: 
32811:                                   Aittoniemi: Maavoimien kalustohankintojen turvaamisesta
32812: 
32813: 
32814: 
32815:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32816: 
32817:    Suomessa on hallitus tehnyt päätöksen aie-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32818: sopimuksesta hankkia ilmavoimille yhteensä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
32819: 64 amerikkalaisvalmisteista tmjuntahävittäjää.      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32820: Päätös on oikea ja perusteltu, mutta on jo          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32821: julkisuudessa herättänyt huolta ainakin maavoi-
32822: mien hankintatarpeiden syrjäytymisestä niinä                    Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
32823: vuosina, jolloin ilmavoimien hankinnat nielevät             että hävittäjähankintojen rasittaessa
32824: pääosan puolustusvoimien määrärahoista. Maa-                puolustusbudjettia myös maavoimien ja
32825: voimien osalta herättää huolestumista esimer-               siellä esimerkiksi panssarintorjuntaan
32826: kiksi se, pystytäänkö panssarintorjuntakalusto              liittyvät hankinnat pystytään pitämään
32827: pitämään riittävän korkealla tasolla sekä mää-              riittävällä määrällisellä ja laadullisella
32828: rällisesti että laadullisesti. Tämä oli Suomen              tasolla?
32829: puolustusvoimien ongelma viime sotien aikana,
32830: kunnes se sai Saksan armeijalta niihin olosuhtei-
32831: siin nykyaikaista torjuntakalustoa.
32832: 
32833:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1992
32834:                                           Sulo Aittoniemi
32835: 
32836: 
32837: 
32838: 
32839: 220051L
32840: 2                                       1992 vp -   KK 215
32841: 
32842: 
32843: 
32844: 
32845:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32846: 
32847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      osuus tullee olemaan noin 59 %. Hiljattain alle-
32848: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kirjoitettu hankintasopimus Saksan Iiittotasa-
32849: olette 13 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          vallan puolustusministeriön kanssa sisältää
32850: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   muun muassa panssari- ja tykkikalustoa sekä
32851: anomaisenjäsenen vastattavaksi kansanedustaja       ampumatarvikkeita entiseltä DDR:n kansanar-
32852: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-      meijalta jääneestä materiaalista. Näillä hankin-
32853: symyksen n:o 215:                                   noilla paikataan osaltaan eräitä maavoimien
32854:                                                     sotavarustuksen puutteita.
32855:            Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       Erityisesti puolustusvoimissa on kannettu
32856:        että hävittäjähankintojen rasittaessa        huolta panssarintorjunnasta. Lähes kaikki jää-
32857:        puolustusbudjettia myös maavoimien ja        käriprikaatit kyetäänkin varustamaan sekä sin-
32858:        siellä esimerkiksi panssarintorjuntaan       kojen että panssarintorjuntaohjusten osalta
32859:        liittyvät hankinnat pystytään pitämään       määrävahvuisiksi tämän vuosikymmenen puoli-
32860:        riittävällä määrällisellä ja laadullisella   väliin mennessä.
32861:        tasolla?                                        Nykytasoisilla rahoituskehyksillä maavoi-
32862:                                                     mien varustaminen jää kuitenkin osin kesken.
32863:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Jääkäriprikaatien osalta vajauksen arvoksi bud-
32864: vasti seuraavaa:                                    jetoitujen tilausvaltuuksien päättyessä jäänee
32865:                                                     noin 3,5 miljardia markkaa.
32866:    Parlamentaarinen puolustuspoliittinen neu-          On selvää, että nykytasoiset rahoituskehykset
32867: vottelukunta asetti mietinnössään 1990-luvun        eivät mahdollista kaikkien puolustushaarojen
32868: keskeisiksi tavoitteiksi jääkäri- ja panssaripri-   yhdenaikaista kehittämistä. Niukat resurssit on
32869: kaatien varustamisen, torjuntahävittäjien uusin-    pakko suunnata kulloinkin tarkoituksenmukai-
32870: nan aloittamisen sekä meripuolustuksen keskei-      simmalla tavalla, joka parhaiten edistää maan-
32871: simpien hankkeiden toteuttamisen. Samassa           puolustuksen kokonaissuorituskykyä. Kuluvan
32872: mietinnössä todettiin muun muassa, että maa-        vuosikymmenen puoliväliin mennessä rahoituk-
32873: voimat muodostavat alueellisen puolustusjärjes-     sen painopiste siirtyy käytöstä poistuvien torjun-
32874: telmämme rungon.                                    tahävittäjien korvaamiseen.
32875:    Neuvottelukunnan suosituksia on määrätie-           Nykyajan taistelukentällä ilmavoimien tuki
32876: toisesti pyritty noudattamaan. Materiaalihan-       maavoimille on erityisen tärkeää. Tältäkin kan-
32877: kintojen painopiste on ollut maavoimien kehittä-    nalta tarkasteltuna on ilmavoimien suoritusky-
32878: misessä. Vuosina 1990-1992 maavoimien osuus         vyn takaaminen välttämätöntä. Tehty hävittäjä-
32879: puolustusmateriaalin hankintamäärärahoista on       ratkaisu mahdollistaa tämän kokonaistaloudelli-
32880: ollut keskimäärin 57%. Vuonna 1993 vastaava         sesti edullisimmalla mahdollisella tavalla.
32881:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
32882:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
32883:                                         1992 vp -   KK 215                                           3
32884: 
32885: 
32886: 
32887: 
32888:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32889: 
32890:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rande andel formodligen att uppgå tili ca 59 %.
32891: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      Det anskaffningsavtal som nyligen underteckna-
32892: den 13 maj 1992 till vederbörande medlem av         des med Tyska Förbundsrepublikens för-
32893: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   svarsministerium inbegriper bl.a. pansar- och
32894: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        artilleripjäser samt ammunition ur den materiel
32895: mål nr 215:                                         som blivit kvar efter det forna DDR:s folkarme.
32896:                                                     Med hjälp av dessa anskaffningar lappas vissa
32897:           På vilket sätt ämnar Regeringen, i och    brister i landstridskrafternas krigsutrustning.
32898:        med att budgeten betungas av jaktplans-          Inom försvarsmakten har man särskilt vinn-
32899:        anskaffningarna, tillse att också de an-     lagt sig om pansarvärnet. Nästan alla jägarbriga-
32900:        skaffningar som hör ihop med landstrids-     der kan också före medlet av detta årtionde
32901:        krafterna, och inom dem t.ex. med pan-       utrustas tili den bestämda styrkan vad sinkon
32902:        sarvärnet, kan bibehållas på en till-        och pansarvärnsrobotar beträffar.
32903:        fredsställande kvantitativ och kvalitativ        Med en finansieringsram på nuvarande nivå
32904:        nivå?                                        kan utrustandet av landstridskrafterna dock inte
32905:                                                     tili alla delar slutföras. 1 fråga omjägarbrigader-
32906:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       na torde värdet av underskottet då de budgetera-
32907: anföra följande:                                    de beställningsfullmakterna upphör belöpa sig
32908:                                                     tili ca 3,5 miljarder mark.
32909:    1 sitt betänkande angav den parlamentariska          Det är klart att det inte med finansieringsra-
32910: försvarspolitiska delegationen som de centrala      mar på nuvarande nivå är möjligt att samtidigt
32911: målen för 1990-talet att jägar- och pansarbriga-    utveckla alla försvarsgrenar. De knappa resur-
32912: derna skulle utrustas och förnyelsen av jaktpla-    serna måste styras på ett sätt som är mest
32913: nen inledas samt att de mest centrala anskaff-      ändamålsenligt i varje enskild situation och som
32914: ningarna i anslutning till det marina försvaret     bäst främjar försvarets totala kapacitet. Vid
32915: skulle förverkligas. 1 det ifrågavarande be-        medlet av innevarande årtionde förflyttas tyngd-
32916: tänkandet konstaterades det bl.a. att landstrids-   punkten vad finansieringen beträffar tili er-
32917: krafterna utgör stommen i vårt territoriella för-   sättandet av de jaktplan som tas ur bruk.
32918: svar.                                                   På det moderna slagfåltet är luftstridskrafter-
32919:    Man har målmedvetet strävat efter att följa      nas stöd tilllandstridskrafterna synnerligen vik-
32920: delegationens rekommendationer. 1 fråga om          tigt. Också ur denna synpunkt är det nödvändigt
32921: materielanskaffningarna har tyngdpunkten varit      att trygga luftstridskrafternas prestationsförmå-
32922: förlagd tili utvecklandet av landstridskrafterna.   ga. Det beslut om jaktplanen som fattats möj-
32923: Åren 1990-1992 har landstridskrafternas andel       liggör detta på ett sätt som är mest formånligt ur
32924: av anskaffningsanslagen för försvarsmateriel i      tota1ekonomisk synpunkt.
32925: medeltal utgjort 57%. År 1993 kommer motsva-
32926:      Helsingfors den 11 juni 1992
32927:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
32928:                                                 1992 vp
32929: 
32930: Kirjallinen kysymys 216
32931: 
32932: 
32933: 
32934: 
32935:                                          Aittoniemi: Koululaisten ulkomaanmatkojen tukemisesta
32936: 
32937: 
32938:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32939: 
32940:    Suomi ja suomalaiset ovat kansainvälistymäs-       tyksen pohjalta Brysseliin, Pariisiin, Berliiniin ja
32941: sä hyvää vauhtia, halusimme sitä tai emme.            Lontooseen, eli siihen ilmapiiriin, jonka kanssa
32942: Tämä merkitsee sitä, että jo kouluiässä olevien       meidän tulee tulevaisuudessa oppia läheisesti
32943: lapsien on kehittävää nähdä olosuhteita ja elä-       elämään sekä ihmisinä että kulttuuriympäristön
32944: mää myös maamme omien rajojen ulkopuolella,           vaikutusten suhteen. Mielestäni tukemalla kou-
32945: koska kehitys luodaan tässä iässä. Tämä on            lulaismatkoja tähän suuntaan valtiovalta madal-
32946: mahdollista jo nykyisinkin matkailun merkeissä,       taisi suomalaista kynnystä yhdentyvään Eu-
32947: mutta kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta        rooppaan.
32948: tähän varallisuuden puuttumisen johdosta.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32949:    Suomessa suunnitellaan erilaisia oppilasvaih-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32950: toja Ruotsin suuntaan kieliopillisista syistä. Täl-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32951: lä hetkellä koululaiset käyvät runsaasti myös         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32952: Virossa usein keräämällä saatujen matkarahojen
32953: turvin. Nämä eivät kuitenkaan täytä sitä tarkoi-                 Aikooko Hallitus tulevina vuosina va-
32954: tusta, jota tässä kysymyksessä käsitellään. Ruot-             rata määrärahoja Eurooppaan suuntau-
32955: sin kielen oppiminen on kovin vähäistä kansain-               tuvan koululaismatkailun tukemiseen
32956: välistymistä, ja matkat Viroon antanevat suku-                kansainvälistymiseen liittyvien ongelmi-
32957: laissiteiden vahvistamisen lisäksi vain tuulah-               en vähentämiseksi ja tuntuman luomi-
32958: duksen menneestä ja olevasta kurjuudesta.                     seksi tulevaisuuden kansainväliseen kehi-
32959:    Koululaisryhmien matkailua tulisi siis edistää             tykseen?
32960: muualle Eurooppaan, ehkä tämän päivän kehi-
32961: 
32962:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1992
32963: 
32964:                                             Sulo Aittoniemi
32965: 
32966: 
32967: 
32968: 
32969: 220051L
32970: 2                                       1992 vp -   KK 216
32971: 
32972: 
32973: 
32974: 
32975:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32976: 
32977:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      huomattava osa lähtee myös Keski-Euroopan
32978: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maihin ja Australiaan.
32979: olette 13 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn             Matkustaminen tapahtuu sekä koululaisten ja
32980: khjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    heidän vanhempiensa että osittain myös yhteis-
32981: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      kunnan rahoituksen turvin. Valtion tulo- ja me-
32982: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      noarviossa on muun muassa lukiolaisten kan-
32983: sen n:o 216:                                        sainväliseen oppilasvaihtoon osoitettu määrära-
32984:                                                     ha, jonka suuruus on opetushallituksen kuluval-
32985:           Aikooko Hallitus tulevina vuosina va-     le vuodelle vahvistaman käyttösuunnitelman
32986:        rata määrärahoja Eurooppaan suuntau-         mukaan 110 000 markkaa. Tämän määrärahan
32987:        tuvan koulu1aismatkailun tukemiseen          turvin opetushallitus tukee lähinnä taloudellises-
32988:        kansainvälistymiseen liittyvien ongelmi-     ti heikossa asemassa olevien lukiolaisten erilai-
32989:        en vähentämiseksi ja tuntuman luomi-         siin yhteistyöhankkeisiin liittyvää oppilasvaih-
32990:        seksi tulevaisuuden kansainväliseen kehi-    toa. Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden ul-
32991:        tykseen?                                     komailla suoritettavista opetusjaksoista aiheutu-
32992:                                                     viin kustannuksiin on kuluvan vuoden valtion
32993:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tulo- ja menoarviossa varattu yhteensä
32994: taen seuraavaa:                                     14 000 000 markkaa.
32995:                                                        Myös kansainvälisyyskasvatuksen kehittä-
32996:    Koululaisten matkustaminen ulkomaille on         mistä voidaan pitää tärkeänä keinona vähentää
32997: viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Koulu-      kansainvälistymiseen liittyviä ongelmia ja luoda
32998: laiset osallistuvat leirikouluihin, oppilasvaih-    tuntumaa kansainväliseen kehitykseen.
32999: toon, erilaisiin yhteistyöhankkeisiin, opetusjak-      Valtion rahoitusta ulkomailla tapahtuvaa
33000: soihin, kielikursseille ja tavanomaiseen loma-      opiskelua varten on viime vuosina tuntuvasti
33001: matkailuun. Vuosittain lähtee noin 1 600 lukio-     lisätty. Taloudellisesti vaikeana aikana ei ole
33002: laista vuodeksi vaihto-oppilaana ulkomaille ja      mahdollista lisätä enempää yhteiskunnan tukea
33003: Suomeen tulee vastaavasti noin 300 lukioikäistä.    koululaisten matkustamiseen.
33004: Suurin osa suomalaisista lähtee USA:han, mutta
33005:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1992
33006: 
33007:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
33008:                                          1992 vp -   KK 216                                          3
33009: 
33010: 
33011: 
33012: 
33013:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33014: 
33015:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         menen avsevärd del reser också tili Centraleuro-
33016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       pa och Australien.
33017: den 13 maj 1992 tili vederbörande medlem av             Resoma finansieras både av skolelevema och
33018: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    deras föräldrar men även delvis av samhället. I
33019: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         statsbudgeten upptas bland annat ett anslag för
33020: 216:                                                 gymnasisters intemationella elevutbyte. Enligt
33021:                                                      en dispositionsplan fastställd av utbildningssty-
33022:           Åmnar Regeringen under kommande            relsen är anslaget i år 110 000 mark. Med detta
33023:        år reservera anslag för att stöda skolele-    anslag stöder utbildningsstyrelsen närmast elev-
33024:        vers resande i Europa i syfte att minska      utbyte i samband med olika samarbetsprojekt
33025:        problemen i samband med intemationa-          för gymnasister med svag ekonomisk ställning.
33026:        liseringen och att få en känning av den       För kostnader i samband med studieavsnitt som
33027:        framtida intemationella utvecklingen?         yrkesläroanstaltselever fullgör utomlands har
33028:                                                      sammanlagt 14 000 000 mark reserverats i årets
33029:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         statsbudget.
33030: följande:                                               Å ven en effektivare orientering i intematio-
33031:                                                      nella frågor kan anses vara ett viktigt instrument
33032:     Skolelevers resande utomlands har kraftigt       när det gäller att minska problemen i samband
33033: ökat under de senaste åren. Skolelever deltar i      med intemationaliseringen och att få en känning
33034: lägerskolor, elevutbyte, olika samarbetsprojekt,     av den intemationella utvecklingen.
33035: undervisningsavsnitt, språkkurser och sedvanlig         Statsfmansieringen av utomlandsstudier har
33036: semesterturism. Årligen reser ca 1 600 gymnasis-     kännbart ökats under de senaste åren. Under en
33037: ter utomlands som utbyteselever för ett år, och      ekonomiskt svår tid är det inte möjligt att
33038: tili Finland anländer ca 300 elever i gymnasistål-   ytterligare öka samhällets stöd för skolelevers
33039: dem. Största delen av eleveroa reser tili USA,       resande.
33040: 
33041:      Helsingforsden 24 juni 1992
33042: 
33043:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
33044:                                                1992 vp
33045: 
33046: Kirjallinen kysymys 217
33047: 
33048: 
33049: 
33050: 
33051:                                   Aittoniemi: Pakolaisten maahanpääsyä koskevien ehtojen tiukenta-
33052:                                       misesta
33053: 
33054: 
33055:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33056: 
33057:    Pakolaispoliittisen keskustelun laimennuttua      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33058: viranomaiset ovat selvästi lieventäneet otettaan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33059: turvapaikkahakemusten käsittelyssä, ja maahan        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33060: tulee turvapaikanhakijoita tasaiseen tahtiin ja
33061: heistä kasvava osa on erilaisten rikollismafioiden              Aikooko Hallitus kiireesti kiristää
33062: lähettiläitä. Joitakin poikkeuksia lukuun otta-              otettaan pakolaispoliittisen päätöksen-
33063: matta tänne paremman ja ilmaisen toimeentulon                teon suhteen ja tarvittaessa myös kiris-
33064: toivossa tulevat joutuvat pysyvästi yhteiskunnan             tää lainsäädäntöä Suomeen saapuvien
33065: elätettäviksi.                                               pakolais- ja rikollisvirtojen ehkäisemi-
33066:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           seksi?
33067: 
33068:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1992
33069: 
33070:                                            Sulo Aittoniemi
33071: 
33072: 
33073: 
33074: 
33075: 22005IL
33076: 2                                       1992 vp- KK 217
33077: 
33078: 
33079: 
33080: 
33081:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33082: 
33083:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      palauttamiskieltoa koskevat periaatteet. Pako-
33084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laispolitiikan lähtökohtana on, että pakolaisen
33085: olette 13 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          katsotaan olevan suojelun tarpeessa.
33086: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       Suomea sitoo myös Geneven pakolaissopi-
33087: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      muksen 33 artiklan määräys ns. palautuskiellos-
33088: taja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta      ta,jonka mukaan ketään ei tule palauttaa alueel-
33089: kysymyksestä n:o 217:                               le, jossa hän joutuisi hengenvaaraan tai epäinhi-
33090:                                                     millisen kohtelun alaiseksi.
33091:           Aikooko Hallitus kiireesti kiristää           Pakolaisuus on muuttanut luonnettaan YK:n
33092:        otettaan pakolaispoliittisen päätöksen-      pakolaissopimuksen solmimisen jälkeen. YK:n
33093:        teon suhteen ja tarvittaessa myös kiristää   pakolaissopimuksen mukaan sota, sisällissota,
33094:        lainsäädäntöä Suomeen saapuvien pako-        krooniseksi muuttunut nälänhätä ja taloudelli-
33095:        lais- ja rikollisvirtojen ehkäisemiseksi?    nen ahdinko eivät käy pakolaisuuden perusteek-
33096:                                                     si, vaikka suurin osa ihmisistä jättää kotimaansa
33097:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         juuri näistä syistä. Edellä mainituista syistä läh-
33098: taen seuraavaa:                                     teneille ihmisille ei yleisesti myönnetäkään turva-
33099:                                                     paikkaa, mutta heille voidaan kuitenkin myön-
33100:    Hallituksella on tarkoitus tuoda syksyllä        tää oleskelulupa humanitaarisista syistä.
33101: eduskuntaan esitys ulkomaalaislain muuttami-            Vaikka pakolaisuuden syyt ovat muuttuneet,
33102: sesta, jossa turvapaikkaa Suomesta hakeneen         ei nälänhätää ja sotia pakenevia ihmisiä voida
33103: henkilön oleskeluaikaa pyritään lyhentämään         pitää yksinomaan parempaa taloudellista toi-
33104: niissä tapauksissa, joissa turvapaikkaa tai oles-   meentuloa hakemaan lähteneinä elintasopako-
33105: kelulupaa ei ole myönnetty. Rajalta käännyttä-      laisina.
33106: minen ehdotetaan muutettavaksi käännyttämi-             Poliittinen pakolaisuus ja paremman elinta-
33107: nen-nimiseksi säännöstöksi, jota voitaisiin käyt-   son tavoittelu eivät käy käsi kädessä. Myös
33108: tää maasta poistamismenettelynä aina, kun ul-       varakkaat ihmiset voivat joutua vainon ja kidu-
33109: komaalaisella maahan saapuessaan ei ole ollut       tuksen kohteeksi.
33110: oleskelulupaa eikä hänelle myöskään Suomessa            Suurimman vastuun maailman pakolaison-
33111: sellaista ole myönnetty.                            gelmasta kantavat kolmannen maailman köyhät
33112:    Suomen pakolaispolitiikka noudattaa niitä        maat. Etiopiassa on yli 2 miljoonaa pakolaista ja
33113: kansainvälisiä sopimuksia, joihin Suomi on liit-    Pakistanissa lähes 4 miljoonaa.
33114: tynyt.                                                  Suomessa harjoitettavan pakolaisten ja turva-
33115:    Genevessä 28.7.1951 tehty yleissopimus vel-      paikan hakijoiden vastaanoton tarkoituksena on
33116: voittaa käsittelemään turvapaikkahakemukset         turvata näiden henkilöiden asuminen, perustoi-
33117: ja antamaan turvapaikan sitä hakeneelle, mikäli     meentulo ja muut heidän terveyttään ja sosiaalis-
33118: hän on kotimaassa joutunut vainon kohteeksi.        ta hyvinvointiaan ja tasa-arvoaan edistävät pal-
33119: Suomi on liittyessään Geneven pakolaissopi-         velut voimassa olevan lainsäädännön ja Suomea
33120: mukseen sitoutunut pakolaissopimuksen joh-          sitovien valtioiden välisten sopimusten edellyttä-
33121: donmukaiseen toteuttamiseen. Näistä sitoumuk-       mässä laajuudessa.
33122: sista tärkeimpiä ovat pakolaisten suojelua ja
33123: 
33124:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
33125: 
33126:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33127:                                            1992 vp- KK 217                                                3
33128: 
33129: 
33130: 
33131: 
33132:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
33133: 
33134:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            flyktingar och förbud mot avvisning. Utgångs-
33135: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          punkten för flyktingpolitiken är att flyktingen
33136: den 13 maj 1992 till vederbörande medlem av             anses vara i behov av skydd.
33137: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Finland binds även av bestämmelsen om för-
33138: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            bud mot avvisning i artikel 33 i flyktingavtalet.
33139: 217:                                                    Enligt denna artikel skall ingen återbördas tili ett
33140:                                                         område där han utsätts för livsfara eller omänsk-
33141:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-            lig behandling.
33142:        ning skärpa greppet i fråga om det flyk-            Begreppet flykting har ändrat karaktär sedan
33143:        tingpolitiska beslutsfattandet och vid be-       FN:s flyktingavtal slöts. Enligt FN:s flyktingav-
33144:        hov även skärpa lagstiftningen för för-          tal duger krig, inbördeskrig, kronisk hungersnöd
33145:        hindrande av de strömmar av flyktingar           och ekonomisk misär inte som skäl för att man
33146:        och brottslingar som anländer tili Fin-          skall betecknas som flykting, fastän största delen
33147:        land?                                            av människorna som lämnar sitt hemland gör
33148:                                                         det av dessa orsaker. Människor som lämnat sitt
33149:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hemland på grund av ovan nämnda skäl beviljas
33150: anföra följande:                                        i allmänhet inte heller asyl, men de kan trots det
33151:                                                         beviljas uppehållstilistånd av humanitära skäl.
33152:    Regeringen har för avsikt att under hösten tili         Fastän orsakerna tili landsflykt har ändrats
33153: riksdagen avlåta en proposition om ändring av           kan människor som flyr undan hungersnöd och
33154: utlänningslagen, där man strävar efter att för-         krig inte anses vara enbart välfårdsflyktingar
33155: korta vistelsen i Finland för en person som sökt        som söker bättre utkomstmöjligheter.
33156: asyl i Finland i de fall då asyl eller uppehållstili-      Politisk landsflykt och strävan efter bättre
33157: stånd inte beviljats. Det föreslås att stadgandet       levnadsstandard går inte hand i hand. Även
33158: om avvisning ändras så att det kan användas vid         förmögna personer kan bli utsatta för förföljelse
33159: avlägsnande ur landet alltid då utlänningen då          och tortyr.
33160: han anländer tili landet inte har uppehållstili-           Det största ansvaret för världens flyk-
33161: stånd och ett sådant inte heller beviljats honom        tingproblem bärs av de fattiga länderna i tredje
33162: i Finland.                                              världen. I Etiopien finns över 2 miljoner flykting-
33163:    Finlands flyktingpolitik följer de internatio-       ar och i Pakistan nästan 4 miljoner.
33164: nella avtal som Finland anslutit sig tili.                 Avsikten med den mottagning av flyktingar
33165:    Den i Geneve den 28 juli 1951 uppgjorda              och asylsökande som sker i Finland är att säkra
33166: konventionen förpliktar att behandla asylansök-         dessa personers boende, basutkomst och annan
33167: ningarna och bevilja asyl åt den som sökt det, om       service som främjar dessa personers hälsa och
33168: han i sitt hemland utsatts för förföljelse. Finland     sociala välbefinnande samt jämställdhet i den
33169: har då det anslutit sig tili det i Geneve uppgjorda     utsträckning som förutsätts i gällande lagstift-
33170: flyktingavtalet förbundit sig att konsekvent            ning och i de multilaterala avtal som är bindande
33171: verkställa flyktingavtalet. De viktigaste av dessa      for Finland.
33172: förbindelser är principerna om skyddande av
33173: 
33174:      Helsingfors den 12 juni 1992
33175: 
33176:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33177:                                                1992 vp
33178: 
33179: Kirjallinen kysymys 218
33180: 
33181: 
33182: 
33183: 
33184:                                   Vistbacka: Kukkien ja kukkamullan myyntiä koskevien ohjeiden
33185:                                       tarkistamisesta
33186: 
33187:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33188: 
33189:    Kukkien ja kukkamullan myynti on jälleen          tavia näkemyseroja tulkinnanvaraisuutensa joh-
33190: kevään koittaessa lisääntynyt huomattavasti          dosta.
33191: elintarvikeliikkeissä. Kukkia ja kukkamultaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33192: varastoidaan ja myydään hyvinkin lähellä             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33193: elintarvikkeita. Tästä saattaa aiheutua haju-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33194: haittojen ohella erilaisia terveysriskejä. Kuten     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33195: tunnettua, kukissa ja kukkamullassa on run-
33196: saasti erilaisia eliöitä ja bakteereja, jotka voi-             Onko Hallitus tietoinen kukkien ja
33197: vat siirtyä elintarvikkeisiin, mikäli nämä ovat             kukkamullan myynnistä elintarvikeliik-
33198: lähellä toisiaan.                                           keissä aiheutuvasta ongelmasta, ja pitää-
33199:    Kukkien ja kukkamullan erilläänpidosta elin-             kö Hallitus ohjeissa olevaa sanontaa riit-
33200: tarvikkeista on annettu ohjeita, joita kuntien              tävän ongelmattomana, ja ellei pidä,
33201: terveystarkastajien tulisi noudattaa terveyden-                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin an-
33202: huoltolain ohella. Käytännössä on kuitenkin                 taakseen kukkien ja kukkamullan myyn-
33203: ollut havaittavissa, että ohjeissa oleva sanonta            nistä elintarvikeliikkeissä tarkat ja yksi-
33204: kukkien ja elintarvikkeiden "riittävästi erillään"          tyiskohtaiset ohjeet, joita voitaisiin nou-
33205: tapahtuvasta myynnistä on aiheuttanut huomat-               dattaa ilman erilaisia tulkintoja?
33206:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1992
33207: 
33208:                                           Raimo Vistbacka
33209: 
33210: 
33211: 
33212: 
33213: 220051L
33214: 2                                        1992 vp -    KK 218
33215: 
33216: 
33217: 
33218: 
33219:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33220: 
33221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kukkien ja kukkamullan myynnistä elintarvi-
33222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keliikkeissä on annettu ohjeet terveyslautakun-
33223: olette 13 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           nille lääkintöhallituksen kirjeellä (DNo 9070/
33224: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    563/71) vuonna 1972. Ohjeen liiallisen tulkin-
33225: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       nanvaraisuuden vuoksi lääkintöhallitus korvasi
33226: taja Vistbackan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    edellä mainitut ohjeet vuonna 1990 antamanaan
33227: symyksestä n:o 218:                                  uudella kirjeellä (DNo 792/563/90). Ohjeessa on
33228:                                                      tarkennettu sanontaa kukkien ja elintarvikkei-
33229:           Onko Hallitus tietoinen kukkien ja         den "riittävästi erillään" tapahtuvasta myynnis-
33230:        kukkamullan myynnistä elintarvikeliik-        tä. Yleisohjeiden lisäksi ohjeessa tarkennetaan
33231:        keissä aiheutuvasta ongelmasta, ja pitää-     kukkien ja kukkamullan kuljettamiseen, myy-
33232:        kö Hallitus ohjeissa olevaa sanontaa riit-    mälässä tapahtuvaan säilytykseen ja käsittelyyn
33233:        tävän ongelmattomana, ja ellei pidä,          sekä myyntiin liittyviä ohjeita. Lisäksi tarkenta:-
33234:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin an-        via ohjeita annetaan kukkamullan ja lannoittei-
33235:        taakseen kukkien ja kukkamullan myyn-         den säilyttämisestä ja myynnistä.
33236:        nistä elintarvikeliikkeissä tarkat ja yksi-
33237:                                                          Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
33238:        tyiskohtaiset ohjeet, joita voitaisiin nou-   kaan, koska olosuhteet vaihtelevat erilaisissa
33239:        dattaa ilman erilaisia tulkintoja?            myymälöissä hyvin paljon, on luotettava paikal-
33240:                                                      lisen viranomaisen harkintaan kukkien myynnin
33241:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valvonnassa. Lisäksi ministeriö katsoo, että ter-
33242: vasti seuraavaa:                                     veyslautakunnille annetut lääkintöhallituksen
33243:    Kaupan pidettävien elintarvikkeiden käsitte-      kirjeessä olevat ohjeet ovat riittävän yksityiskoh-
33244: lystä sekä elintarvikkeiden kaupan pitämisestä       taiset kukkien ja kukkamullan myyntiin liitty-
33245: myymälöissä ja halleissa säädetään terveyden-        vien elintarvikehygieenisten haittojen ehkäisemi-
33246: hoitoasetuksen (55/67) nojalla. Terveydenhoito-      seksi sekä valvonnan yhdenmukaistamiseksi.
33247: asetuksen 105 §:n nojalla elintarvikevirasto voi     Myös elintarvikevirasto, jolla terveydenhoito-
33248: toimialaansa koskevissa asioissa antaa tarvit-       asetuksen mukaan on oikeus antaa elintarvike-
33249: taessa tarkemmat määräykset asetuksen täytän-        valvontaa koskevia ohjeita, pitää nykyisiä ohjei-
33250: töönpanosta. Ennen elintarvikevalvontaa koske-       ta riittävinä.
33251: vien tehtävien keskittämistä elintarvikevirastoon
33252: tämä oikeus oli lääkintöhallituksella.
33253:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1992
33254: 
33255:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33256:                                         1992 vp -   KK 218                                           3
33257: 
33258: 
33259: 
33260: 
33261:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33262: 
33263:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Anvisningar om f6rsäljning av blommor och
33264: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      blommylla i livsmedelsaffårer har meddelats häl-
33265: den 13 maj 1992 till vederbörande medlem av         sovårdsnämndema genom medicinalstyrelsens
33266: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   brev (DNr 9070/563/71) år 1972. På grund av att
33267: dagsman Vistbacka undertecknade spörsmål nr         anvisningama gav alltför stort rum för tolkning
33268: 218:                                                ersatte medicinalstyrelsen år 1990 ovan nämnda
33269:                                                     anvisningar med ett nytt brev (DNr 792/563/90).
33270:           År Regeringen medveten om det prob-
33271:        lem som föranleds av att blommar och         1 dessa anvisningar har formuleringen om att
33272:                                                     försäljning av blommor och livsmedel skall ske
33273:        blommylla säljs i livsmedelsaffårer och
33274:                                                     tillräckligt åtskils preciserats. Förutom de all-
33275:        anser Regeringen formuleringen i anvis-
33276:        ningama vara tillräckligt problemfri, och    männa anvisningama preciseras anvisningama i
33277:                                                     anknytning tili transport, uppbevaring och han-
33278:        om inte,
33279:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       tering i butiken samt försäljning. Dessutom med-
33280:                                                     delas preciserade anvisningar om uppbevaring
33281:        meddelande av noggranna och detaljera-
33282:        de anvisningar om försäljning av blom-       och försäljning av blommylla och gödselmedel.
33283:        mor och blommylla i livsmedelsaffårer,           Eftersom förhållandena i olika butiker är
33284:        vilka kunde följas utan olika tolkningar?    mycket varierande skall man enligt social- och
33285:                                                     hälsovårdsministeriets uppfattning Iita på den
33286:                                                     lokala myndighetens omdöme vid övervakning-
33287:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
33288:                                                     en av försäljningen av blommor. Dessutom anser
33289: anföra följande:
33290:                                                     ministeriet att de i medicinalstyrelsens brev tili
33291:    Om hantering av livsmedel som skall saluföras    hälsovårdsnämndema meddelade anvisningama
33292: och om saluförande av livsmedel i butiker och       är tillräckligt detaljerade för att förebygga livs-
33293: hallar stadgas med stöd av hälsovårdsför-           medelshygieniska olägenheter i anknytning till
33294: ordningen (55/67). Med stöd av 105 § hälso-         f6rsäljning av blommor och blommY.lla samt för
33295: vårdsförordningen kan livsmedelsverket i ären-      förenhetligande av övervakningen. Aven livsme-
33296: den som angår dess verksamhetsområde vid            delsverket, som enligt hälsovårdsf6rordningen
33297: behov meddela närmare föreskrifter om verks-        har rätt att meddela anvisningar om livsmedels-
33298: tälligheten av förordningen. lnnan livsmedels-      övervakningen, anser de nuvarande anvisningar-
33299: övervakningen koncentrerades tilllivsmedelsver-     na vara tillräckliga.
33300: ket innehade medicinalstyrelsen denna rätt.
33301: 
33302:      Helsingfors den 29 maj 1992
33303: 
33304:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33305:                                                 1992 vp
33306: 
33307: Kirjallinen kysymys 219
33308: 
33309: 
33310: 
33311: 
33312:                                    Vistbacka: Lehtimäellä sijaitsevan Perälammen kunnostamis-
33313:                                        suunnitelmista
33314: 
33315: 
33316:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33317: 
33318:    Lehtimäen kunnan alueella Lipon kylässä            päristön asukkaiden kiinnostus asiaan takaisi
33319: sijaitsee Perälampi-niminen Iampi, joka on tällä      lammen kunnossapysymisen kunnostuksen jäl-
33320: hetkellä heikossa kunnossa ja rehevöitynyt.           keen. Lehtimäen alueen matkailullisten suunni-
33321: Lammen nykyinen kunto johtuu pääasiallisesti          telmien ja lammen nykyisten saasteiden alempa-
33322: maa- ja metsätaloudesta tulleista päästöistä.         na vesistössä aiheuttamien haittojen takia kun-
33323:    Perälammella olisi, mikäli se saataisiin nykyis-   nostuksella olisi kiire. Kunta on teettänyt lam-
33324: tä parempaan kuntoon, merkitystä matkailulli-         mesta mm. kuormitusselvityksen.
33325: sesti ja virkistyskäyttöä ajatellen. Lammen huo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33326: no kunto aiheuttaa myös saastekuormitusta             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33327: koko Ähtärinjärven vesistölle. Perälampi sijait-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33328: see Ähtärinreitin pohjoisosassa vedenjakajana,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33329: lähellä tunnettua Livon lähdettä. Historiallista
33330: merkitystä lammella on huomattavana uittoreit-                  Mihin toimiin ja millä aikataululla
33331: tinä.                                                        Hallitus aikoo ryhtyä Lehtimäen kunnas-
33332:    Arvioiden mukaan Perälammen kunnostus-                    sa sijaitsevan Perälammen kunnostami-
33333: kustannuksetjäisivät varsin kohtuullisiksi saata-            seksi ja tarvittavien määrärahojen varaa-
33334: vaan hyötyyn verrattuna, ja lisäksi lammen ym-               miseksi tarkoitukseen?
33335: 
33336:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1992
33337: 
33338:                                            Raimo Vistbacka
33339: 
33340: 
33341: 
33342: 
33343: 220051L
33344: 2                                      1992 vp -   KK 219
33345: 
33346: 
33347: 
33348: 
33349:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33350: 
33351:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kymmenen lomakiinteistön viihtyisyyden ja nii-
33352: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den käyttäjien virkistysmahdollisuuksien kan-
33353: olette toukokuun 14 päivänä 1992 päivätyn kir-     nalta. Piirille on tehty vesien kunnostamista
33354: jeenne n:o 722 ohella toimittanut valtioneuvos-    koskevia aloitteita huomattavasti enemmän kuin
33355: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     niitä on käytettävissä olevat voimavarat huomi-
33356: sanedustaja Vistbackan kirjallisesta kysymykses-   oon ottaen mahdollista suunnitella ja toteuttaa.
33357: tä n:o 219, jossa tiedustellaan:                   Perälammen kunnostamissuunnitelmaa ei ole
33358:                                                    voitu ryhtyä laatimaan, koska vireillä on useita
33359:           Mihin toimiin ja millä aikataululla      muita tätä kiireellisempiä hankkeita.
33360:        Hallitus aikoo ryhtyä Lehtimäen kunnas-        Valtion vuoden 1993 talousarvion kehysten
33361:        sa sijaitsevan Perälammen kunnostami-       tiukkuuden johdosta uusien kunnostamishank-
33362:        seksi ja tarvittavien määrärahojen varaa-   keiden aloittamiseen on erittäin huonot mahdol-
33363:        miseksi tarkoitukseen?                      lisuudet. Tämän vuoksi on myös suunnitelmien
33364:                                                    laatimista rajoitettava, jotta niitä ei rahoituksen
33365:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       puutteessa jäisi vanhentumaan. Ympäristömi-
33366: vasti seuraavaa:                                   nisteriö pitää kuitenkin vesistöjen kunnostamis-
33367:                                                    ta yhtenä tärkeänä toimintana ympäristönsuoje-
33368:    Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille on tehty      lussa ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan
33369: elokuussa 1991 aloite Lehtimäen kunnassa sijait-   siihen, että kunnostamismäärärahoja voitaisiin
33370: sevan Perälammen kunnostamisesta. Perälam-         käyttää siten kuin siihen on tosiasiallisesti tarvet-
33371: men kunnostamisella on merkitystä noin parin-      ta, eli selvästi nykyistä enemmän.
33372:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1992
33373: 
33374:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
33375:                                          1992 vp -   KK 219                                           3
33376: 
33377: 
33378: 
33379: 
33380:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33381: 
33382:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       på ett tjugotal fritidslägenheter och rekreations-
33383: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     möjligheter för dem som använder dessa. Di-
33384: se nr 722 av den 14 maj 1992 tili vederbörande       striktet har fått ta emot betydligt flera initiativ
33385: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    om restaurering av vattendrag än det med till-
33386: de av riksdagsman Vistbacka undertecknade            budsstående resurser är möjligt att planera och
33387: spörsmål nr 219:                                     förverkliga. Man har ännu inte kunnat påbörja
33388:                                                      restaureringsplanen för sjön Perälampi, eftersom
33389:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       flere projekt som är mera brådskande än detta
33390:        ta och med viiken tidtabell för att restau-   står på dagordningen.
33391:        rera sjön Perälampi i Lövkulla kommun            Eftersom ramama för statsbudgeten 1993 är
33392:        och för att reservera de för ändamålet        strama är möjlighetema att inleda nya restaure-
33393:        behövliga anslagen?                           ringsprojekt mycket små. Därför måste också
33394:                                                      utarbetandet av planer begränsas så att de inte
33395:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               föråldras på grund av att det brister i
33396: vördsamt anföra följande:                            finansieringen. Men miljöministeriet anser att
33397:                                                      restaureringen av vattendrag är en viktig aktivi-
33398:   Vasa vatten- och miljödistrikt fick i augusti      tet inom miljövården och arbetar för sin del för
33399: 1991 ta emot ett initiativ om restaurering av sjön   att restaureringsanslagen skall kunna användas
33400: Perälampi i Lövkulla kommun. Restaureringen          då verkligt behov föreligger, alltså i klart större
33401: av sjön Perälampi har betydelse för trivsamheten     utsträckning än för närvarande.
33402: 
33403:      Helsingfors den 22 juni 1992
33404: 
33405:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
33406:                                               1992 vp
33407: 
33408: Kirjallinen kysymys 220
33409: 
33410: 
33411: 
33412: 
33413:                                   Aittoniemi: Kansaneläkkeiden sitomisesta palkkaindeksiin
33414: 
33415: 
33416: 
33417:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33418: 
33419:    Kansaneläkkeiden ostovoima on esimerkiksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33420: kymmenen viimeisen vuoden aikana jäänyt jäl-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33421: keen muusta ansiotasosta 10-15 prosenttia.          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33422: Tämä johtuu siitä, että kansaneläkkeet on sidot-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33423: tu elinkustannuksiin eikä palkkaindeksiin. Kan-
33424: saneläkeläiset eivät ole saaneet myöskään mi-                  Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa
33425: tään kompensaatiota reaalitulojen kasvusta.                 korjata kansaneläkeläisiin kohdistuvan
33426:    Tällä hetkellä erojen vaikutus on vähäinen,              epäoikeudenmukaisuuden eläkkeiden in-
33427: koska sen paremmin palkkaindeksi kuin elinkus-              deksitarkistuksia koskien säätämällä lain
33428: tannuksetkaan eivät suuresti liiku. Taloudellisen           eläkkeiden sitomisesta palkkaindeksiin?
33429: tilanteen parannuttua eläkeläisille negatiivinen
33430: kehitys saattaa olla entistä nopeampaa.
33431: 
33432:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1992
33433: 
33434:                                           Sulo Aittoniemi
33435: 
33436: 
33437: 
33438: 
33439:  22005IL
33440: 2                                       1992 vp -    KK. 220
33441: 
33442: 
33443: 
33444: 
33445:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33446: 
33447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      paan TEL-indeksiä. Lisäksi komitea ehdotti,
33448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että alle 65-vuotiaille henkilöille maksettavat
33449: olette 14 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          kansaneläkkeet ja kansaneläkkeiden alkumäärät
33450: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   tarkistetaan KEL-indeksin sijasta TEL-indeksil-
33451: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      lä. Aiheutuva kansaneläkemenojen lisäys rahoi-
33452: taja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-     tettaisiin osittain muuttamalla kansaneläkkeen
33453: sesta kysymyksestä n:o 220:                         pohjaosa eläkevähenteiseksi. Voimaantulohet-
33454:                                                     kellä maksussa olevat eläkkeet suojataan.
33455:           Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa         Edellä mainitut toimenpiteet yhdessä olisivat
33456:        korjata kansaneläkeläisiin kohdistuvan       merkinneet eläkeindeksien yhtenäistämistä ja
33457:        epäoikeudenmukaisuuden eläkkeiden in-        kokonaiseläkkeen tarkoituksenmukaisempaa
33458:        deksitarkistuksia koskien säätämällä lain    mitoitusta. Jos oletetaan, että reaalipalkkataso
33459:        eläkkeiden sitomisesta palkkaindeksiin?      nousee pitkällä aikavälillä, muutokset merkitsi-
33460:                                                     sivät tulevina vuosina pienimpien kokonaiseläk-
33461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        keiden nousua nykyiseen lainsäädäntöön verrat-
33462: vasti seuraavaa:                                    tuna. Keskipalkkatasolla ja sitä korkeammilla
33463:                                                     palkkatasoilla eläketaso olisi keskimääräisen
33464:    Kysymys kansaneläkeindeksin ja työeläke-         vanhuuseläkkeelläoloajan päättyessä enimmil-
33465: indeksin erilaisuudesta sekä niiden erilaisista     lään noin 10% nykylainsäädännön mukaista
33466: muuntamismahdollisuuksista on ollut viime           eläketasoa alempi. Keskipalkkatasoa vastaavis-
33467: vuosina perusteellisen selvityksen kohteena.        sa eläkkeissä ei tapahtuisi oleellisia muutoksia.
33468: Asiaa on ensin tutkinut Eläkekomitea 1987.             Komitean mainitut ehdotukset eivät kuiten-
33469: Sittemmin työnsä 27.11.1991 päättäneen Eläke-       kaan saavuttaneet yksimielisyyttä. Kun lisäksi
33470: komitea 1990:n tehtävänä oli valmistella toimen-    eduskunnalle annettu hallituksen esitys laiksi
33471: pide-ehdotukset Eläkekomitea 1987:n tarkoitta-      työntekijäin eläkemaksua koskevaksi lainsää-
33472: masta eläkepolitiikan pitkän aikavälin kehittä-     dännöksi (HE 230/1991 vp) merkitsee eräitä
33473: mislinjasta ja mahdollisesti tarvittavista muista   tarkistustarpeita indeksin määräytymissäännök-
33474: sosiaalipoliittisista toimenpiteistä.               siin, kansaneläkeindeksin ehdotettua muutostar-
33475:    Eläkekomitea 1990 ehdotti, että maksussa         vetta on myös vielä tarkemmin selvitettävä. Asi-
33476: olevat työeläkkeet tarkistettaisiin TEL-indeksin    aan on tarkoituksenmukaista palata sen jälkeen
33477: sijasta kuluttajahintaindeksin muutosten perus-     kun Eläkekomitea 1990:n muut ehdotukset ja
33478: teella silloin, kun eläkkeensaaja on täyttänyt 65   työntekijäin työeläkemaksun välilliset vaikutuk-
33479: vuotta. Eläkepalkan ja vapaakirjojen laskemi-       set saadaan lainsäädännön osalta selvitetyksi.
33480: sessa sekä alle 65-vuotiaille maksettavien eläk-    Tämä tapahtuu valtion vuoden 1993 talous-
33481: keiden tarkistuksissa käytettäisiin nykyiseen ta-   arvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
33482:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
33483: 
33484:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33485:                                          1992 vp -   KK 220                                          3
33486: 
33487: 
33488: 
33489: 
33490:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33491: 
33492:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sioner som skall betalas till personer under 65
33493: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       och folkpensionens utgångsbelopp justeras med
33494: den 14 maj 1992 till vederbörande medlem av          APL-index i stället för med FPL-index. Den
33495: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ökning i folkpensionsutgiftema som detta föran-
33496: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         leder skulle delvis finansieras genom att folkpen-
33497: mål nr 220:                                          sionens basdel ändras så att den blir pensionsav-
33498:                                                      hängig. De löpande pensionema skyddas vid
33499:           Ämnar Regeringen inom den närmas-          tidpunkten för ikraftträdandet.
33500:        te framtiden korrigera den orättvisa som          De ovan nämnda åtgärdema tillsammans
33501:        drabbar folkpensionärer beträffande in-       hade inneburit att pensionsindexen förenhetligas
33502:        dexjusteringama av pensioner genom att        och totalpensionen dimensioneras på ett ända-
33503:        stifta en lag med viiken pensionema           målsenligare sätt. Om vi antar att reallönenivån
33504:        binds vid löneindex?                          stiger under en lång tidsperiod, skulle ändringar-
33505:                                                      na under kommande år innebära att de minsta
33506:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        totalpensionema stiger jämfört med den nuva-
33507: anföra följande:                                     rande lagstiftningen. På medellönenivå och
33508:                                                      högre lönenivåer vore pensionsnivån, vid in-
33509:    Frågan om olikhetema mellan folkpensions-         gången av den genomsnittliga tid under viiken
33510: index och arbetspensionsindex samt om olika          ålderspension lyfts, som högst ca 10 % lägre än
33511: möjligheter att omvandla dem har under de            pensionsnivån enligt den nuvarande lagstiftning-
33512: senaste åren varit föremål för en grundlig utred-    en. Pensioner som motsvarar medellönenivån
33513: ning. Frågan undersöktes först av Pensionskom-       skulle inte drabbas av några väsentliga ändring-
33514: mitten 1987. Pensionskommitten 1990, som av-         ar.
33515: slutade sitt arbete den 27 november 1991, hade           Enighet kunde emellertid inte uppnås om
33516: som uppgift att bereda förslag till åtgärder för     kommittens förslag. Därtill medför regeringens
33517: den pensionspolitiska utvecklingslinje på lång       proposition med förslag till lagstiftning om ar-
33518: sikt som Pensionskommitten 1987 avsåg samt till      betstagares pensionsavgift (RP 230/1991 rd) ett
33519: eventuella andra nödvändiga socialpolitiska åt-      visst behov att andra stadgandena om hur index-
33520: gärder.                                              et fastställs och de föreslagna ändringama i
33521:     Pensionskommitten 1990 föreslog att löpande      folkpensionsindex måste även närmare utredas.
33522: arbetspensioner justeras på grundval av ändring-     Det är ändamålsenligt att ärendet upptas till
33523: ar i konsumentindex i stället för på basis av        behandling efter att Pensionskommitten 1990:s
33524: APL-index då pensionstagaren har fyllt 65 år.        övriga förslag och de indirekta verkningama av
33525:  Då pensionslönen och fribreven uträknas och de      arbetstagamas arbetspensionsavgift blir utredda
33526:  pensioner som skall utbetalas till personer under   för lagstiftningens del. Detta sker i samband med
33527:  65 justeras, används såsom nu är fallet APL-        behandlingen av budgetpropositionen för 1993.
33528:  index. Därtill föreslog kommitten att de folkpen-
33529: 
33530:      Helsingfors den 12 juni 1992
33531:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33532:                                                1992 vp
33533: 
33534: Kirjallinen kysymys 221
33535: 
33536: 
33537: 
33538: 
33539:                                   T. Roos ym.: Liikennejuopumuksen tutkiotakeinojen parantami-
33540:                                      sesta
33541: 
33542: 
33543:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33544: 
33545:    Pakkokeinolain mukaan henkilönkatsastuk-          koksen selvittämiseksi välttämättömät keinot ei-
33546: sen edellytyksenä on, että henkilöä epäillään        vät ole mahdollisia. Samalla syytekynnys mui-
33547: rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on     den rikosten ja rikkomusten osalta laskee. Va-
33548: enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, taik-        hinkoa kärsinyt voi jäädä ilman korvauksia.
33549: ka rattijuopumuksesta. Henkilöä, jota epäillään         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
33550: liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33551: neuvolla (esimerkiksi polkupyörällä), ei voi tä-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33552: män mukaan vasten tahtoaan saattaa verikokee-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33553: seen taikka edes puhalluttaa.
33554:    Liikennejuopumus moottorittomalla ajoneu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33555: volla on rikos, jota ei ilmeisesti voida luotetta-          ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi si-
33556: vasti selvittää ilman henkilönkatsastusta. Henki-           ten, että myös tieliikennelain 100 §:ssä
33557: lö, joka on ajanut humalassa polkupyörällä,                 tarkoitettuun rikokseen syylliseksi epäil-
33558: syyllistynyt mahdollisesti muihin liikennerikok-            lyn henkilön kohdalla voitaisiin suorittaa
33559: siin ja kenties aiheuttanut vahinkoa, voi jäädä             esitutkinta siten, että mahdollinen rikos
33560: rankaisematta juopuneena ajamisesta, koska ri-              voidaan luotettavasti selvittää?
33561: 
33562:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1992
33563: 
33564:           Timo Roos                      Matti Vähänäkki               Pertti Paasio
33565:           Johannes Koskinen              Raimo Vuoristo                Maija-Liisa Tykkyläinen
33566:           Jukka Gustafsson               Jouni Backman                 Pentti Lahti-Nuuttila
33567: 
33568: 
33569: 
33570: 
33571: 220051L
33572: 2                                       1992 vp -   KK 221
33573: 
33574: 
33575: 
33576: 
33577:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33578: 
33579:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Toisin kuin muiden liikennejuopumusrikos-
33580: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ten tunnusmerkistöissä (lukuun ottamatta
33581: olette 14 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          huumaantuneena ajamista) ns. tankojuopu-
33582: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        muksen tunnusmerkistössä ei ole promillera-
33583: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      jaa. Riittävänä edellytyksenä rangaistavuudelle
33584: taja T. Roosin ym. näin kuuluvan kirjallisen        ei myöskään ole, että teko on omiaan vaaran-
33585: kysymyksen n:o 221:                                 tamaan toisten turvallisuutta tai että kuljetta-
33586:                                                     jan kyky virheettömiin suorituksiin on huo-
33587:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nontunut. Ns. tankojuopumuksesta voidaan
33588:        ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi si-       tuomita rangaistukseen vain, jos kuljettaja on
33589:        ten, että myös tieliikennelain 100 §:ssä     siinä määrin alkoholin tai muun huumaavan
33590:        tarkoitettuun rikokseen syylliseksi epäil-   aineen vaikutuksen alaisena, että hän aiheut-
33591:        lyn henkilön kohdalla voitaisiin suorittaa   taa vaaraa toisten turvallisuudelle. Rangaista-
33592:        esitutkinta siten, että mahdollinen rikos    vuuden toteaminen ei siis edellytä tietoa epäil-
33593:        voidaan luotettavasti selvittää?             lyn veren alkoholipitoisuudesta. Jotta alkoho-
33594:                                                     lia nauttineen polkupyöräilijän voidaan katsoa
33595:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        aiheuttavan vaaraa muiden turvallisuudelle,
33596: vasti seuraavaa:                                    hänen päihtymyksensä pitää myös käytännös-
33597:                                                     sä yleensä olla niin selvä, että se on todetta-
33598:    Tieliikennelain 100 §:ssä säädetään rangaistus   vissa ilman verikoettakin. Lisäksi on huomat-
33599: liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajo-         tava, että jos polkupyöräilijän epäillään ai-
33600: neuvolla. Käytännössä säännöstä sovelletaan         heuttaneen alkoholin vaikutuksen alaisena lii-
33601: lähes yksinomaan liikennejuopumukseen polku-        kenneonnettomuuden ja syyllistyneen rikoslain
33602: pyörällä, ns. tankojuopumukseen. Vuosittain         21 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun ruumiinvam-
33603: noin 2 800 henkilöä tuomitaan rangaistukseen        man tuottamukseen, niin hänestä voidaan ot-
33604: tästä rikoksesta. Rangaistus, joka yleensä on       taa verikoe tällä perusteella.
33605: 10-14 päiväsakkoa, tuomitaan 95 prosentissa            Jos ns. tankojuopumukseen syylliseksi epäil-
33606: tapauksista rangaistusmääräysmenettelyssä.          lyistä otettaisiin verikoe, syyte pitäisi käsitellä
33607:    Niin kuin kysymyksen perusteluissa aivan          oikeudenkäyntimenettelyssä tuomioistuimessa,
33608: oikein todetaan, tähän rikokseen epäiltyä ei        koska rangaistusmääräysmenettelyssä ei voida
33609: voida velvoittaa verikokeeseen tai puhallusko-      velvoittaa tuomittua korvaamaan valtiolle hu-
33610: keeseen. Tämä johtuu siitä, että rikoksen enim-     malatilatutkimuksesta aiheutuneita kuluja. Jo
33611: mäisrangaistus on kolme kuukautta vankeutta,        nyt ylityöllistettyjen tuomioistuinten työmäärän
33612: kun verikokeen ottaminen tai puhalluskoe edel-      lisäämistä kysymyksessä tarkoitetuilla sakkorik-
33613: lyttää, että rikoksesta on säädetty ankarampi       komuksilla tuskin voidaan pitää tarkoituksen-
33614: rangaistus kuin kuusi kuukautta vankeutta tai       mukaisena.
33615: epäilty rikos on rattijuopumus.
33616: 
33617:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1992
33618: 
33619:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
33620:                                            1992 vp -   KK 221                                             3
33621: 
33622: 
33623: 
33624: 
33625:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
33626: 
33627:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I motsats till vad som gäller för andra trafik-
33628: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         fylleribrott (med undantag av körning under
33629: den 14 maj 1992 till vederbörande medlem av            påverkan av rusmedel) innehehåller brottsrekvi-
33630: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      sitet för s.k. styrstångsfylleri inte någon promil-
33631: dagsman T. Roos m.fl. undertecknade skriftliga         legräns. Det är inte heller en tillräcklig förutsätt-
33632: spörsmål nr 221:                                       ning för staffbarhet att gärningen är ägnad att
33633:                                                        äventyra andras säkerhet eller att förarens för-
33634:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         måga till felfria prestationer är försämrad. För
33635:        ta för att ändra lagstiftningen så att man      styrstångsfylleri kan straff dömas ut endast om
33636:        också i fråga om personer som misstänks         föraren är till den grad påverkad av alkohoi eller
33637:        för brott som avses i 100 § vägtrafiklagen      något annat rusmedel att han äventyrar annans
33638:        kan utföra förundersökning så att ett           säkerhet. För konstaterande av straffbarheten
33639:        eventuellt brott tillförlitligt kan utredas?    behövs således inte kännedom om alkoholhalten
33640:                                                        i blodet hos den misstänkte. För att en cyklist
33641:    Som svar på detta spörsmål anf6r jag högakt-        som druckit alkohoi skall kunna anses äventyra
33642: ningsfullt följande:                                   andras säkerhet måste hans berusning också i
33643:                                                        praktiken i allmänhet vara så tydlig att den kan
33644:     I 100 § vägtrafiklagen stadgas om straff för       konstateras även utan blodprov. Dessutom bör
33645: trafikfylleri vid framförande av motorlöst for-        man observera att om en cyklist misstänks ha
33646: don. I praktiken tillämpas stadgandet så gott          orsakat en trafikolycka under påverkan av alko-
33647: som uteslutande vid trafikfylleri med cykel, s.k.      hoi, och gjort sig skyldig till sådant vållande av
33648: styrstångsfylleri. Årligen döms ca 2 800 personer      kroppsskada som avses i 21 kap. 10 § straffiagen,
33649: till straff för detta brott. Straffet, som i allmän-   kan blodprov tas på denna grund.
33650: het är 10-14 dagsböter, döms i 95% av alla fall           Om blodprov skulle tas på dem som misstänks
33651: ut i strafforderförfarande.                            för s.k. styrstångsfylleri, borde åtal handläggas
33652:     Som det i motiveringen tili spörsmålet alldeles    vid domstol i rättegångsförfarande, eftersom det
33653: riktigt konstateras kan den som misstänks för          inte i strafforderförfarande är möjligt att ålägga
33654: detta brott inte forpliktas att undergå blodprov       den dömde att ersätta statens kostnader för
33655: eller utandningsprov. Detta beror på att maxi-         rusmedelsprov. Det kan knappast anses ända-
33656: mistraffet för brottet är tre månader fångelse,        målsenligt om de redan nu överbelastade
33657: medan blodprov eller utandningsprov förutsätter        domstolarnas arbetsbörda ökas med sådana bö-
33658: att strängare straff än sex månader fängelse är        tesförseelser som avses i spörsmålet.
33659: stadgat f6r brottet eller att det brott som personen
33660: i fråga misstänks ha begått är rattfylleri.
33661: 
33662:      Helsingforsden 16 juni 1992
33663: 
33664:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
33665: 1
33666: 
33667: 1
33668: 
33669:     1
33670: 
33671:     1
33672: 
33673: 
33674: 
33675: 
33676:         1
33677: 
33678:         1
33679: 
33680:             1
33681: 
33682:             1
33683: 
33684: 
33685: 
33686: 
33687:                 1
33688: 
33689:                 1
33690: 
33691:                     1
33692: 
33693:                     1
33694:                                                   1992 vp
33695: 
33696: Skriftligt spörsmål 222
33697: 
33698: 
33699: 
33700: 
33701:                                     M. Pietikäinen m.fl.: Om åtgärder för att sysselsätta arbetshandi-
33702:                                        kappade
33703: 
33704: 
33705:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
33706: 
33707:    De arbetshandikappades möjlighet till avlö-          eller marknadsföring av produkter har blivit så
33708: nat arbete får inte f6rsämras eller glömmas bort        rationell och ändamålsenlig som man skulle
33709: under tider av ekonomisk kris och hög arbetslös-        önska. 1 Sverige har antalet anställda arbetshan-
33710: het.                                                    dikappade ökat betydligt under de år Samhall
33711:    Modellerna för hur yrkesarbete ordnas f6r            verkat. Likaså har övergången från skyddat
33712: handikappade varierar i vårt land. 1 dagens             arbete till den fria arbetsmarknaden ökat. Sam-
33713: ekonomiska läge tycks många av de arbetsupp-            halls verksamhetside går ut på att skapa me-
33714: gifter handikappade sköter, bl.a. underleveran-         ningsfulla och utvecklade arbeten åt arbetshan-
33715: ser till mindre företag, vara i farozonen. Ett          dikappade där behoven finns. Samhall fungerar
33716: faktum är att arbetsplatserna för denna grupp           i sin affårsverksamhet som ett företag bland
33717: kraftigt minskat.                                       andra.
33718:    1 Sverige har man gått in för bildandet av              Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
33719: Samhällsföretag/Samhall, vilket innebär att             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33720: verksamheten samordnas i en gemensam organi-            ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
33721: sation på regional nivå samt en nationell central       följande spörsmål:
33722: stiftelse för att trygga arbetsmöjligheterna för
33723: handikappade. Där fmns i detta nu en central                      Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-
33724: stiftelse samt 24 regionala stiftelser. Ett syfte med          ta för att främja de arbetshandikappades
33725: samordningen av verksamheten har varit att                     möjligheter till avlönat arbete, och
33726: stärka dess ställning på marknaden. Den tidigare                  har Regeringen f6r avsikt att gå in för
33727: bristen på samordning har inneburit att varken                 en koordinering av verksamheten t.ex.
33728: anskaffning eller fördelning av arbetsuppgifter                genom att grunda s.k. Samhall-företag?
33729: 
33730:      Helsingfors den 15 maj 1992
33731: 
33732:            Margareta Pietikäinen           Henrik Lax                     Gunnar Jansson
33733:            Håkan Malm                      Boris Renlund                  Henrik Westerlund
33734:            Håkan Nordman                   Jörn Donner                    Eva Biaudet
33735: 
33736: 
33737: 
33738: 
33739:  220051L
33740: 2                                        1992 vp -   KK 222
33741: 
33742: Kirjallinen kysymys 222                                                                       Suomennos
33743: 
33744: 
33745: 
33746: 
33747:                                   M. Pietikäinen ym.: Työrajoitteisten työllistämiseksi tarvittavista
33748:                                      toimenpiteistä
33749: 
33750: 
33751:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33752: 
33753:     Työrajoitteisten mahdollisuuksia palkkatyön      muodostunut niin rationaaliseksi ja tarkoituk-
33754: saamiseen ei saa heikentää tai unohtaa taloudel-     senmukaiseksi kuin voisi toivoa. Ruotsissa on
33755: lisen kriisin ja suuren työttömyyden aikoina.        työpaikan saaneiden työrajoitteisten määrä li-
33756:     Mallit ammattityön järjestämiseksi vammai-       sääntynyt Samhallin toimintavuosina. Samoin
33757: sille vaihtelevat maassamme. Nykyisessä talous-      siirtyminen suojatyöstä vapaille työmarkkinoille
33758: tilanteessa monet vammaisten hoitamista tehtä-       on lisääntynyt. Samhallin toiminta-ajatuksena
33759: vistä, esim. pienyritysten alihankinnat, näyttävät   on luoda mielekkäitä ja kehittyneitä töitä työra-
33760: olevan vaaravyöhykkeessä. Tämän ryhmän työ-          joitteisille siellä, missä tällaisia tarpeita on. Sam-
33761: paikat ovat tosiasiassa vähentyneet voimakkaas-      hall toimii liiketoiminnassaan yhtenä yrityksenä
33762: ti.                                                  muiden joukossa.
33763:     Ruotsissa on ryhdytty Samhällsföretag!Sam-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33764: hall-nimisten yhteiskunnallisten yritysten perus-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33765: tamiseen. Tämä merkitsee toiminnan koordinoi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33766: mista yhteiseen organisaatioon alueellisella ta-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33767: solla sekä kansalliseen keskussäätiöön vammais-
33768: ten työmahdollisuuksien turvaamiseksi. Ruotsis-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33769: sa on tällä hetkellä keskussäätiö sekä 24 alueel-            ryhtyä edistääkseen työrajoitteisten mah-
33770: lista säätiötä. Toiminnan koordinoinoin yhtenä               dollisuuksia palkkatyön tekemiseen, ja
33771: tarkoituksena on ollut sen aseman vahvistami-                  aikooko Hallitus ryhtyä koordinoi-
33772: nen markkinoilla. Aikaisemman koordinoinoin                  maan toimintaa esim. perustamalla ns.
33773: puutteen vuoksi niin työtehtävien hankinta kuin              Samhall-yritysten tyyppisiä yrityksiä?
33774: jakaminenkaan tai tuotteiden markkinointi ei
33775: 
33776:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
33777: 
33778:          Margareta Pietikäinen          Henrik Lax                       Gunnar Jansson
33779:          Håkan Malm                     Boris Renlund                    Henrik Westerlund
33780:          Håkan Nordman                  Jörn Donner                      Eva Biaudet
33781:                                          1992 vp -    KK 222                                            3
33782: 
33783: 
33784: 
33785: 
33786:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33787: 
33788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vajaakuntoiset työnhakijat työllistyvät avoi-
33789: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        milla työmarkkinoilla omaehtoisesti, työvoima-
33790: olette 15 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           palvelujen avulla sekä työllistämistuella yrityk-
33791: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    siin tai julkiselle sektorille. Viimesijaisena keino-
33792: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       na on vajaakuntoisten työhönsijoitus kuntien
33793: taja Margareta Pietikäisen ym. näin kuuluvasta       kautta invalidihuoltolain mukaiseen suojatyö-
33794: kirjallisesta kysymyksestä n:o 222:                  hönjoko kuntien tai kuntainliittojen työkeskuk-
33795:                                                      sissa.
33796:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Sosiaali- ja terveysministeriön asettama suoja-
33797:        ryhtyä edistääkseen työrajoitteisten mah-     työtoimikunta ehdotti vuonna 1987, että ns.
33798:        dollisuuksia palkkatyön tekemiseen, ja        tuotannollisesta suojatyöstä luovuttaisiin ja tuet-
33799:          aikooko Hallitus ryhtyä koordinoi-          taisiin vajaakuntoisten työllistämistä työllisyys-
33800:        maan toimintaa esim. perustamalla ns.         lain mukaisin toimenpitein. Ehdotuksen mu-
33801:        Samhall-yritysten tyyppisiä yrityksiä?        kaan työllistämistukea olisi maksettu työnanta-
33802:                                                      jalle jatkuvana työllisyyslakiin tehtävän muu-
33803:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          toksen pohjalta. Ehdotus ei ainakaan toistaiseksi
33804: taen seuraavaa:                                      ole monista eri syistä edennyt.
33805:                                                          Nykyinen suojatyöjärjestelmä ei ole vain kal-
33806:    Työministeriössä äskettäin valmistuneen tut-      lis, vaan myös vanhentunut. Sosiaalihuollon or-
33807: kimuksen perusteella työvoiman yleinen kysyntä       ganisaatiot eivät ole tehokkaita tuotannon jär-
33808: heijastuu vajaakuntoisten työmarkkina-ase-           jestämisessä mm. budjetointiin liittyvistä syistä.
33809: maan. Työllisyyslaki on sekä järjestelmänä että      Nykyiset työkeskukset ovat tuotanto-organisaa-
33810: avoimille työmarkkinoille sijoittumista edistävä-    tioina liian pieniä pystyäkseen tehokkaasti jär-
33811: nä keinona vaikuttanut myönteisesti vajaakun-        jestämään tuotannon, tuotekehittelyn, markki-
33812: toisten työmarkkina-asemaan. Lain toteuttami-        noinnin ym. Suojatyötä tekevien henkilöiden
33813: nen riippuu kuitenkin sitä varten varatuista mää-    tasa-arvon ja yhteiskuntaan integroitumisen
33814: rärahoista ja työllisyystilanteesta. Taloudellinen   kannalta ongelmana on myös suojatyöstä saata-
33815: kriisi ja suuret työttömyysluvut vaikuttavat         va palkka, joka on n. 75 %alan työehtosopimus-
33816: myös vajaakuntoisten ja työrajoitteisten henki-      ten alimmista palkoista. Talouslama on johta-
33817: löiden työllistymiseen.                              massa tilanteeseen, jossa kunnat enenevässä
33818:    Työministeriön tutkimuksen mukaan avoi-           määrin sanovat irti mm. järjestöjen kanssa yksi-
33819: mille työmarkkinoille sijoittuminen ja työhallin-    tyisinä palvelujen tuottajina tehtyjä sopimuksia
33820: non palvelujen saaminen riippuvat usein enem-        suojatyön järjestämisestä. Osan. 3 900 suojatyö-
33821: män siitä, missä työnhakija asuu kuin hänen          paikasta on vaarassa. Suojatyön uudistamista
33822: henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Paikallis-     kiirehtivät myös ETA-ratkaisuun ja mahdolli-
33823: ten tekijöiden merkitys työllistymiseen on siten     seen EY-jäsenyyteen liittyvät velvoitteet.
33824: merkittävä.                                              Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty
33825:    Kuitenkin myös em. tutkimuksen mukaan             alustavasti suojatyön järjestämismahdollisuuk-
33826: muita heikommassa asemassa ovat heikosti kou-        sia osakeyhtiömuodossa tapahtuvan toiminnan
33827: lutetut ja psyykkisesti vajaakuntoiset henkilöt,     avulla Ruotsin Samhall-nimisten yritysten mal-
33828: joista viimeksi mainitut on todettu erityiseksi      lin pohjalta siten, että nykyisen työllisyyslain
33829: riskiryhmäksi. Toisaalta työministeriön vajaa-       antamat mahdollisuudet samalla hyödynnetään.
33830: kuntoisten työnhakijoiden rekisteriin eivät kir-     Selvittelytyötä tullaanjatkamaan sosiaali- ja ter-
33831: jaudu ne vammaiset henkilöt, jotka työllistyvät      veysministeriön sekä työministeriön välisenä yh-
33832: kuntien kautta suojatyökeskuksiin tai osallistu-     teistyönä, minkä jälkeen ministeriö päättää
33833: vat työkeskuksissa työtoimintaan.                    tarpeellisista toimenpiteistä.
33834: 
33835:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
33836: 
33837:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33838: 4                                       1992 vp -   KK 222
33839: 
33840: 
33841: 
33842:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33843: 
33844:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sektorn. Sam en sista utväg placeras de handi-
33845: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      kappade genom kommunernas försorg i sådant
33846: den 15 maj 1992 till vederbörande medlem av         skyddat arbete som avses i lagen om invalidvård.
33847: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-   Arbetet utförs i kommunernas eller kommunal-
33848: dagsman Margareta Pietikäinen m.fl. underteck-      förbundens verkstäder för skyddat arbete.
33849: nade spörsmål nr 222:                                  Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
33850:                                                     satta kommissionen för skyddat arbete föreslog
33851:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-     år 1987 att man skulle upphöra med det s.k.
33852:        ta för att främja de arbetshandikappades     produktiva skyddade arbetet och i stället stöda
33853:        möjligheter till avlönat arbete, och         de handikappades sysselsättning med åtgärder
33854:           har Regeringen för avsikt att gå in för   enligt sysselsättningslagen. Enligt förslaget skall
33855:        en koordinering av verksamheten t.ex.        sysselsättningsstödet betalas kontinuerligt till
33856:        genom att grunda s.k. Samhall-företag?       arbetsgivaren på basis av en ändring av sysse1-
33857:                                                     sättningslagen. Förslaget har tills vidare inte
33858:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       framskridit på grund av många olika orsaker.
33859: anföra följande:                                       Det nuvarande systemet för skyddat arbete är
33860:                                                     inte endast dyrt utan även föråldrat. Organisa-
33861:    Enligt en undersökning som nyligen blivit        tionerna inom socialvården kan inte sköta pro-
33862: fårdig vid arbetsministeriet påverkas de handi-     duktionen effektivt bl.a. av orsaker som har med
33863: kappades ställning på arbetsmarknaden av den        budgeteringen att göra. De nuvarande verkstä-
33864: allmänna efterfrågan på arbetskraft. Sysselsätt-    derna är som produktionsorganisationer för små
33865: ningslagen har, både som system och sommedel        för att effektivt kunna sköta produktionen, pro-
33866: att befrämja utplaceringen på den fria arbets-      duktutvecklingen, marknadsföringen m.m. Med
33867: marknaden, påverkat de handikappades ställ-         tanke på jämställdheten för de personer som
33868: ning på arbetsmarknaden i positiv riktning. Hur     utför skyddat arbete samt deras integrering i
33869: lagens syfte uppnås beror dock på sysselsätt-       samhället är också den lön som betalas för
33870: ningsläget och de anslag som reserverats. Den       arbetet ett problem. Lönen är ca 75 % av de
33871: ekonomiska krisen och det stora antalet arbets-     lägsta lönerna i kollektivavtalen inom bran-
33872: lösa inverkar också på sysselsättningen av de       schen. Den ekonomiska lågkonjukturen håller
33873: handikappade och arbetshandikappade.                på att leda till en situation i viiken kommunerna
33874:    Enligt arbetsministeriets undersökning är pla-   i tilltagande grad säger upp sådana avtal om
33875: ceringen på arbetsmarknaden och tillgången på       ordnande av skyddat arbete som ingåtts bl.a.
33876: arbetskraftsservice ofta mer beroende av var den    med organisationer i deras egenskap av produ-
33877: arbetssökande är bosatt än av hans personliga       center av privata tjänster. En del av de ca 3 900
33878: egenskaper. De lokala faktorernas betydelse för     skyddade arbetsplatserna är i fara. Reformen av
33879: sysselsättningen är således betydande.              systemet för skyddat arbete påskyndas också av
33880:    Enligt undersökningen är personer med lägre      de förpliktelser som ansluter sig till EES-avgö-
33881: utbildning och ett psykiskt handikapp dock i        randet och ett eventuellt medlemskap i EG.
33882: sämre ställning än andra. De har konstaterats          Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
33883: utgöra en speciell riskgrupp. Å andra sidan         preliminärt utrett möjligheten att ordna det
33884: skrivs inte heller de handikappade som syssel-      skyddade arbetet i form av verksamhet i aktiebo-
33885: sätts vid kommunemas verkstäder för skyddat         lagsform med de svenska Samhallföretagen som
33886: arbete eller deltar i verkstädernas verksamhet in   förebild, så att de möjligheter som den nuvaran-
33887: i det register över handikappade arbetssökande      de sysselsättningslagen ger samtidigt utnyttjas.
33888: som förs vid arbetsministeriet.                     Utredningsarbetet kommer att fortsättas som ett
33889:    Handikappade arbetssökande sysselsätts på        samarbete mellan social- och hälsovårdsministe-
33890: den fria arbetsmarknaden på frivillig basis, via    riet och arbetsministeriet, och efter det beslutar
33891: arbetskraftsservice samt med hjälp av sysselsätt-   ministeriet om de nödvändiga åtgärderna.
33892: ningsstöd i företag eller inom den offentliga
33893: 
33894:      Helsingfors den 17 juni 1992
33895: 
33896:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33897:                                                 1992 vp
33898: 
33899: Kirjallinen kysymys 223
33900: 
33901: 
33902: 
33903: 
33904:                                    Vuoristo: Suullisiin kysymyksiin vastaamisesta
33905: 
33906: 
33907: 
33908:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33909: 
33910:    Suomessakin siirrytään länsimaiseen enem-             Kuitenkin varsinaisen pontimen tälle kysy-
33911: mistöparlamentaariseen käytäntöön, joka mer-          mykselle valtioneuvoston jäsenten ylimielisestä
33912: kitsee- kuten tunnettua- hallituksen aseman           suhtautumisesta Suomen kansan edustajiin ja
33913: korostumista valtakunnan yhteisten asioitten          kansanedustuslaitokseen antoi 14.5.1992 pidetty
33914: hoitamisen keskeisenä toimijana.                      kyselytunti.
33915:    Demokraattisen kansanvallan keskeinen idea            Ministeri Huuhtanen vastasi asiallisesti kan-
33916: kuitenkin on vaaleilla valitun kansanedustuseli-      sanedustaja Vistbackan kysymykseenjajatkoky-
33917: men ensisijaisuus kaikkiin muihin politiikan toi-     symyksiin. Sen sijaan kansanedustajien Tykky-
33918: mijoihin nähden. Muut toimijat ovat kansan-           läisen, Gustafssonin ja Lahikaisen asiaan liitty-
33919: edustuslaitokselle alisteisia taikka sen "käskyttä-   viin lisäkysymyksiin ei vastattu, vaikkakin puhe-
33920: miä".                                                 mies oli antamalla asianomaiselle ministerille
33921:    Nykyinen Esko Ahon hallitus lähtee ajatuk-         mahdollisuuden niihin vastata ja niin tehdessään
33922: sesta, että parlamentarismin idea toteutuu, jos ja    todennut kysymykset sisällöltään asiallisiksi.
33923: kun hallitus nauttii eduskunnan enemmistön               Eduskunnan täysistunnoissa pidettävien pu-
33924: luottamusta. Niin on luottamuksesta äänestettä-       heitten ja kysymysten asiasisällön ja sitä kautta
33925: essä tapahtunutkin.                                   puheoikeuden määrittelee siis puhemies. Oireel-
33926:    Tietenkin tämä täyttää parlamentarismin            lista on, jos valtioneuvoston jäsenet eduskunnan
33927: "kirjaimen", mutta vastaako se myös sen "hen-         kyselytunnilla suhtautuvat kansanedustajien ky-
33928: keä", on jo vaikeammin mitattava asia. Joka           symyksiin istumalla paikallaan "kuin tatit" vas-
33929: tapauksessa Ahon hallitus toimissaan luottaa          taamatta taikka reagoimatta millään tavoin pu-
33930: "kirjaimeen", ja omaan enemmistöparlamentaa-          hemiehen antaessa siihen mahdollisuuden.
33931: riseen voimaansa.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33932:    Tämä hybrinen luottamus tuli esille- jälleen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
33933: kerran - hallituksen 14.5.1992 tekemässä jul-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33934: keassa periaatepäätöksessä opetustoimen miljar-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33935: disäästöistä poikkeuslailla vastoin hallituksen
33936: omaakin ohjelmaa ("Kansakunnan voima ja                         Aikooko Hallitus enemmistöparla-
33937: mahdollisuus menestymiseen on sivistyksessä.                 mentarismin nimissä romuttaa kansan-
33938: Hallituksen painopisteenä riippumatta taloudel-              valtaisen parlamentarismin keskeisen
33939: lisista suhdanteista on koulutus, tutkimus ja                idean mm. sillä, että valtioneuvoston jä-
33940: kulttuuri") sekä vastoin - niin uskoakseni -                 senet edelleen jättävät vastaamatta oppo-
33941: kansanedustajien perimmäisiä ajatuksia (VJ                   sition edustajien suullisiin kysymyksiin
33942:  11 §).                                                      siten paljastaen suhtautumisensa itse par-
33943:                                                              lamentarismin ideaan?
33944: 
33945:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
33946: 
33947:                                             Raimo Vuoristo
33948: 
33949: 
33950: 
33951: 
33952:  220051L
33953: 2                                       1992 vp -   KK 223
33954: 
33955: 
33956: 
33957: 
33958:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33959: 
33960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mialaan. Kysymykseen ei saa sisällyttää erilaisia
33961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asioita eikä sitä näin ollen myöskään voida
33962: olette 15 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          merkittävästi laajentaa.
33963: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      Kysymyksen perusteluissa viitataan eduskun-
33964: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      nan kyselytuntiin 14.5.1992. Mainitulla kysely-
33965: taja Raimo Vuoriston näin kuuluvasta kirjalli-      tunnilla sosiaali- ja terveysministeri Jorma
33966: sesta kysymyksestä n:o 223:                         Huuhtanen vastasi kansanedustaja Vistbackan
33967:                                                     sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan
33968:           Aikooko Hallitus enemmistöparla-          kuuluvaan kysymykseen ja jatkokysymyksiin,
33969:        mentarismin nimissä romuttaa kansan-         kuten kansanedustaja Vuoriston kirjallisen kysy-
33970:        valtaisen parlamentarismin keskeisen         myksen perusteluissakin todetaan. Sen sijaan
33971:        idean mm. sillä, että valtioneuvoston jä-    kansanedustajien Tykkyläisen, Gustafssonin ja
33972:        senet edelleenjättävät vastaamatta oppo-     Lahikaisen lisäkysymykset eivät käsitelleet sosi-
33973:        sition edustajien suullisiin kysymyksiin     aali- ja terveysministeriön tehtäviin kuuluvia
33974:        siten paljastaen suhtautumisensa itse par-   asioita, eikä sosiaali- ja terveysministerin näin
33975:        lamentarismin ideaan?                        ollen kuulunut näihin kysymyksiin vastata edellä
33976:                                                     mainittujen eduskunnan suullisten kysymysten
33977:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        käsittelyssä noudatettavien menettelytapojen
33978: en seuraavaa:                                       mukaisesti.
33979:                                                        Viikoittaiset kyselytunnit ovat vahvistaneet
33980:     Kansanedustajien suullisten kysymysten kä-      parlamentaarista demokratiaa Suomessa. Kyse-
33981: sittelyssä noudatettavien menettelytapojen mu-      lytunneilla noudatetaan jatkossakin eduskunnan
33982: kaan suullisessa kysymyksessä tarkoitetun asian     päättämiä menettelytapoja.
33983: tulee kuulua valtioneuvoston tietyn jäsenen toi-
33984: 
33985:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
33986:                                                                           Pääministeri Esko Aho
33987:                                          1992 vp -   KK 223                                           3
33988: 
33989: 
33990: 
33991: 
33992:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33993: 
33994:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         statsrådet. 1 spörsmålet får inte ingå olika slags
33995: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ärenden och det kan således inte heller byggas ut
33996: den 15 maj 1992 till vederbörande medlem av          i någon större utsträckning.
33997: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       1 motiveringen till spörsmålet hänvisas till
33998: dagsman Raimo Vuoristo undertecknade spörs-          riksdagens frågetimme den 14 maj 1992. Under
33999: mål nr 223:                                          nämnda frågetimme besvarade social- och hälso-
34000:                                                      vårdsminister Jorma Huuhtanen ett spörsmål av
34001:           Har Regeringen för avsikt att i majo-      riksdagsman Vistbacka som hörde till social- och
34002:        ritetsparlamentarismens namn skrota           hälsovårdsministeriets förvaltningsområde samt
34003:        den centrala iden med demokratisk par-        fortsatta frågor, vilket också konstateras i moti-
34004:        lamentarism bl.a. genom att statsrådets       veringen till riksdagsman Vuoristos spörsmål.
34005:        medlemmar fortfarande låter bli att be-       Riksdagsmännen Tykkyläinens, Gustafssons
34006:        svara muntliga spörsmål som framställs        och Lahikainens tilläggsspörsmål gällde där-
34007:        av företrädare för oppositionen och där-      emot inte frågor som hör till social- och hälso-
34008:        igenom avslöjar sin inställning till själva   vårdsministeriets uppgifter, varför det, i enlighet
34009:        parlamentarismens ide?                        med den procedur som följs vid behandlingen av
34010:                                                      riksdagens muntliga spörsmål och till viiken
34011:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hänvisas ovan, inte ankom på social- och hälso-
34012: anföra följande:                                     vårdsministem att besvara dem.
34013:                                                         Frågetimmen har stärkt den parlamentariska
34014:    Enligt den procedur som följs vid behandling-     demokratin i Finland. Under frågetimmen iakt-
34015: en av riksdagsmännens muntliga spörsmål skall        tas också framöver de procedurer om vilka
34016: ett ärende som tas upp i ett muntligt spörsmål       riksdagen har beslutat.
34017: höra till ämbetsområdet för en viss medlem av
34018: 
34019:      Helsingforsden 12 juni 1992
34020: 
34021:                                                                             Statsminister Esko Aho
34022:                                                  1992 vp
34023: 
34024: Kirjallinen kysymys 224
34025: 
34026: 
34027: 
34028: 
34029:                                     Hassi: Vanhemmuuteen perustuvasta syrjinnästä työttömyystur-
34030:                                        van myöntämisessä
34031: 
34032: 
34033:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34034: 
34035:     Tasa-arvoministerille on äskettäin jätetty toi-    nössä lastenhoito-ongelmat ovat enimmäkseen
34036: mikunnan ehdotus tasa-arvolakiin tehtäviksi            naisten työttömyysturvan saamisen esteenä.
34037: täsmennyksiksi, joiden tarkoitus on estää van-            Työtön äiti voi joutua noidankehään: hän
34038: hemmuuteen perustuva syrjintä.                         joutuu työttömäksi ja menettää päivähoitopai-
34039:     Paitsi työhönotossa ja muissa työsuhdeasiois-      kan. Työvoimatoimisto tarjoaa hänelle työtä,
34040: sa, vanhemmuuteen perustuvaa syrjintää esiin-          mutta hän ei voi ottaa sitä vastaan päivähoito-
34041: tyy myös työttömyysturvan myöntämisessä.               ongelmien vuoksi. Työttömyysturva evätään
34042:     Eräissä kunnissa työtön äiti menettää auto-        häneltä kuudeksi viikoksi ja pahimmassa tapa-
34043: maattisesti ainakin yli kolmivuotiaitten lasten        uksessa kokonaan, jos katsotaan, ettei hän ole
34044: hoitopaikan, jos työttömyys tulee päivähoitovi-        työmarkkinoiden käytettävissä.
34045: ranomaisten tietoon. Työttömiksi jääneet äidit            Anja Nummijärven tutkimuksen mukaan va-
34046: ottavat usein lapsensa pois kunnallisesta päivä-       litusviranomaisten ratkaisut eivät aina ole sa-
34047: hoidosta myös omasta aloitteestaan.                    mankaltaisissa tapauksissa samanlaisia.
34048:     Työvoimaviranomaiset puolestaan saattavat             Katson, että myös tällaisissa tapauksissa on
34049: evätä äidiltä työttömyyspäivärahan joko kuu-           kyse vanhemmuuteen perustuvasta syrjinnästä,
34050: deksi viikoksi tai kokonaan sillä perusteella, että    jonka kohteeksi joutuvat useimmiten naiset.
34051: hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, jos             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34052: hän ei saa lapsilleen päivähoitopaikkaa.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
34053:     Saman ongelman kohtaavat myös naiset, jot-         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34054: ka pyrkivät töihin hoidettuaan joitakin vuosia         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34055: lapsia kotona.
34056:     OTL Anja Nummijärvi on tehnyt tutkimuk-                      Kun Hallitus laatii ehdotusta tasa-
34057:  sen lastenhoidosta ja päivähoidosta työttömyys-              arvolain täsmentämiseksi siten, että syr-
34058:  turvan epäämisperusteina. Aineistona on yh-                  jintä vanhemmuuteen liittyvien seikkojen
34059:  teensä 263 työttömyysturvalautakunnan ja 55                  perusteella tulisi kielletyksi, aikooko
34060:  vakuutusoikeuden ratkaisemaa lapsenhoitojut-                 Hallitus muotoilla esityksensä niin, että
34061:  tua. Tutkituista lapsenhoitoon liittyvistä valituk-          se kattaa myös vanhemmuuteen perustu-
34062:  sista 90 prosenttia oli naisten tekemiä.                     van syrjinnän työttömyysturvan myöntä-
34063:     Tietenkin työttömyysturvalain säädökset kos-              misessä?
34064:  kevat yhtä lailla naisia ja miehiä, mutta käytän-
34065: 
34066:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
34067: 
34068:                                                Satu Hassi
34069: 
34070: 
34071: 
34072: 
34073: 220051L
34074: 2                                         1992 vp -   KK 224
34075: 
34076: 
34077: 
34078: 
34079:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34080: 
34081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tasa-arvolain muutosesityksen (HE 63), jossa
34082: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka
34083: olette 15 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            mukaan sukupuoleen perustuvana syrjintänä
34084: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     olisi pidettävä myös eri asemaan asettamista tai
34085: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        joutumista vanhemmuuden, perheenhuoltovel-
34086: taja Satu Hassin näin kuuluvasta kirjallisesta        vollisuuden tai muun välillisesti sukupuoleen
34087: kysymyksestä n:o 224:                                 liittyvän syyn johdosta. Uudella 9 §:n 1 momen-
34088:                                                       tilla selvennettäisiin lain syrjintäkieltoja, joista
34089:           Kun Hallitus laatii ehdotusta tasa-         säädetään 7 ja 8 §:ssä. Säännöksellä täsmenne-
34090:        arvolain täsmentämiseksi siten, että syr-      tään nykyisessä oikeuskäytännössä epäselväksi
34091:        jintä vanhemmuuteen liittyvien seikkojen       jäänyttä periaatetta, jonka mukaan välitön ja
34092:        perusteella tulisi kielletyksi, aikooko        myös välillinen syrjintä on kiellettyä. Säännök-
34093:        Hallitus muotoilla esityksensä niin, että      sellä on siis tarkoitus varmistaa, että tasa-arvo-
34094:        se kattaa myös vanhemmuuteen perustu-          lain tavoite toteutuu myös käytännössä. Tasa-
34095:        van syrjinnän työttömyysturvan myöntä-         arvon toteutumisen kannalta on keskeistä, ettei-
34096:        misessä?                                       vät vanhemmuus tai muut perheenhuoltovelvoit-
34097:                                                       teet merkitse perustetta eri asemaan asettamisel-
34098:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          le. Eduskunta on hyväksynyt esityksen
34099: vasti seuraavaa:                                       15.6.1992.
34100:                                                           Työttömyysturvalain säännöksissä ei aseteta
34101:    Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustu-         naisia ja miehiä muodollisesti erilaiseen ase-
34102: van syrjinnän. Syrjintä on sen mukaan kielletty       maan. OTL Anja Nummijärven tutkimuksen
34103: kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kai-      mukaan osittain työttömyysturvajärjestelmän
34104: killa elämänalueilla, joita ei ole nimenomaan         lähtökohtien ja osittain työttömyysturvalain
34105: jätetty lain soveltamisalan ulkopuolelle. Syrjin-     käytännössä saaman tulkinnan takia päivärahan
34106: nällä tarkoitetaan lain 7 §:n mukaan naisten ja       saajalle hahmottuu kuitenkin sellaisia ominai-
34107: miesten asettamista sukupuolen perusteella eri        suuksia, jotka ovat tyypillisempiä naisille kuin
34108: asemaan. Tasa-arvolain 7 §:ssä kielletään myös        miehille. Sosiaali- ja terveysministeriö on asetta-
34109: välillinen syrjintä, vaikka säännöksen sanamuo-       nut 29.1.1992 toimikunnan selvittämään työttö-
34110: dossa tätä ilmaisua ei nimenomaisesti käytetä.        myysturvajärjestelmän toimivuutta ja kehittä-
34111: Syrjintänä pidetään myös menettelyä, jonka vai-       mistarpeita. Toimikunnan asettaminen liittyy
34112: kutuksesta naiset ja miehet tosiasiallisesti joutu-   vuosille 1992 ja 1993 solmittuun tulopoliittiseen
34113: vat keskenään selvästi eri asemaan. Lain 8 §:ssä      sopimukseen ja siinä ovat edustettuina keskeiset
34114: on 7 §:ää täydentävä, työelämää koskeva erityis-      ministeriöt, työmarkkinajärjestöt sekä muu alan
34115: säännös, jossa kielletään sukupuoleen perustuva       asiantuntemus. Toimikunnan tulee saada työnsä
34116: syrjintä työhönotossa, palkkauksessa ja muuten-       valmiiksi 1.10.1992 mennessä. Toimikunnan
34117: kin palvelussuhteen kestäessä tai työsuhdetta         työn tavoitteena on kokonaisuudistus, joka pa-
34118: päätettäessä.                                         rantaa työttömyysturvan toimivuutta sekä sosi-
34119:    Hallitus on antanut 15.5.1992 eduskunnalle         aalipoliittiset että työvoimapoliittiset näkökoh-
34120:                                                       dat huomioon ottaen.
34121:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
34122: 
34123:                                                                             Ministeri Elisabeth Rehn
34124:                                         1992 vp -   KK 224                                           3
34125: 
34126: 
34127: 
34128: 
34129:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34130: 
34131:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ställdhet mellan kvinnor och män (RP 63), där
34132: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      det föreslås att i lagen tas med ett stadgande
34133: den 15 maj 1992 tili vederbörande medlem av         enligt vilket det skulle också vara fråga om
34134: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   diskriminering om personer försätts i olika ställ-
34135: dagsman Satu Hassi undertecknade spörsmål nr        ning på grund av kön när det gäller föräldra-
34136: 224:                                                skap, skyldigheter i anslutning till familj. eller
34137:                                                     annan orsak som indirekt förknippas med kön. I
34138:           Då Regeringen utarbetar ett förslag       ett nytt 1 moment i 9 § skulle lagens förbud mot
34139:        för att precisera lagen om jämställdhet      diskriminering, om vilka stadgas i 7 och 8 §§,
34140:        mellan kvinnor och män på det sättet att     förklaras. Stadgandet preciserar den princip en-
34141:        diskriminering på grund av faktorer som      ligt viiken både direkt och indirekt diskrimine-
34142:        ansluter sig tili föräldraskap kommer att    ring förbjuds och viiken i nuvarande rättspraxis
34143:        förbjudas, har Regeringen som avsikt att     har förblivit oklar. Syftet med stadgandet är
34144:        formulera förslaget så att det också         alltså att säkra att målet för lagen om jämställd-
34145:        täcker diskriminering på grund av föräld-    het mellan kvinnor och män uppnås också i
34146:        raskap vid beviljande av utkomstskydd        praktiken. För att jämställdhet nås är det viktigt
34147:        för arbetslösa?                              att föräldraskap eller andra skyldigheter i anslut-
34148:                                                     ning tili familj inte utgör någon grund för att
34149:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       personer försätts i olika ställning på grund av
34150: anföra följande:                                    kön. Riksdagen godkände propositionen den
34151:                                                     15.6.1992.
34152:     Lagen om jämställdhet mellan kvinnor och            I stadgandena i lagen om utkomstskydd för
34153: män förbjuder diskriminering på grund av kön.       arbetslösa försätts kvinnor och män inte formellt
34154: Enligt den är diskriminering förbjuden i all        i olika ställning. Enligt en utredning av jur. lic.
34155: samhällelig verksamhet och på alla livsområden      Anja Nummijärvi får dock mottagarna av dag-
34156: som uttryckligen inte har lämnats utanför lagens    penningen sådana egenska per som är mer typis-
34157: tiliämpningsområde. Med diskriminering avses        ka för kvinnor än för män, delvis på grund av
34158: enligt 7 § lagen om jämställdhet att kvinnor och    utgångspunkterna i systemet för utkomstskydd
34159: män försätts i olika ställning på grund av kön. I   för arbetslösa och delvis på grund av den tolk-
34160: 7 § lagen om jämställdhet mellan kvinnor och        ning som lagen om utkomstskydd för arbetslösa
34161: män förbjuds också indirekt diskriminering,         i praktiken får. Social- och hälsovårdsministeriet
34162: fastän detta uttryck inte används i ordalydelsen    har den 29.1.1992 tillsatt en kommitte för att
34163: av stadgandet. Som diskriminering betraktas         utreda hur bra systemet för utkomstskydd för
34164: också förfarande som leder tili att kvinnor och     arbetslösa fungerar och hur detta system borde
34165: män faktiskt kommer i klart olika ställning i       utvecklas. Att kommitten tillsattes ansluter sig
34166: förhållande med varandra. I 8 § denna lag ingår     tili det inkomstpolitiska avtal som gäller åren
34167: ett särskilt stadgande som kompletterar 7 § och     1992 och 1993. De centrala ministerierna, arbets-
34168: som gäller arbetslivet. Detta stadgande förbjuder   marknadsorganisationerna och annan sakkän-
34169: diskriminering på grund av kön vid anställning      nedom på området är representerade i kommit-
34170: och avlöning samt även på andra sätt under          ten. Kommitten bör få sitt arbete färdigt fram tili
34171: anställningsförhållande eller vid avslutning av     1.10.1992. Målet med kommittens arbete är en
34172: ett arbetsförhållande.                              totalreform, som förbättrar utkomstskyddet för
34173:     Regeringen har den 15.5.1992 givit riksdagen    arbetslösa i praktiken så att både socialpolitiska
34174: en proposition om ändring av lagen om jäm-          och arbetskraftspolitiska synpunkter beaktas.
34175: 
34176:      Helsingforsden 25 juni 1992
34177: 
34178:                                                                           Minister Elisabeth Rehn
34179:                                                 1992 vp
34180: 
34181: Kirjallinen kysymys 225
34182: 
34183: 
34184: 
34185: 
34186:                                    Louekoski ym.: Yhteiskuljetusten edistämisestä työmatkaliiken-
34187:                                       teessä
34188: 
34189: 
34190:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34191: 
34192:    Kansalaismielipiteissä sekä viranomaisten          muksia. Riidaton tosiasia on, että niin hyvin
34193: kannanotoissa esitetään usein pyrkimyksenä yk-        liikennemäärät kuin myös hiilidioksidipäästöt
34194: sityisautoilun vähentäminen työmatkaliikentees-       vähenevät, kun autojen kuormitusastetta noste-
34195: sä. Joukkoliikenteen markkinaosuuden säilymi-         taan. Kimppa-ajon tulisikin olla sallittua muul-
34196: sestä kannetaan huolta ja sen kasvamista toivo-       lakin kuin vuorotteluperiaatteella, koska kaikilla
34197: taan. Tilastot puhuvat kuitenkin vastakkaista         yhteiskuljetuksiin osallistuvilla ei voi aina edel-
34198: kieltä. Henkilöautoliikenne on jatkuvasti lisän-      lyttää olevan omaa autoa käytössä.
34199: nyt markkinaosuuttaan joukkoliikenteen kus-              Lisäksi tulisi selvittää, onko mahdollista
34200: tannuksella.                                          muuttaa joukkoliikennekaistan määritelmää si-
34201:     Tämä johtuu kansalaisten tarpeesta ja halusta     ten, että sitä saisivat ulkomaisten esimerkkien
34202: matkustaa henkilöautolla, joka on joustavin ja        mukaisesti käyttää myös henkilöautot, joissa on
34203: mukavin liikkumismuoto. Kansalaisille muo-            vähintään 3 henkilöä. Kaupunkien liikennejär-
34204: dostuu henkilöauton käytöstä useimmiten myös          jestelyissä olisi perusteltua suosia näitä ns. kimp-
34205: selkeää ajallista säästöä.                            pa-autoja samaan tapaan kuin joukkoliikenteen
34206:     Yksityisautojen määrää voitaisiin kuitenkin       ajoneuvoja.
34207: vähentää työmatkaliikenteessä, mikäli ns. yh-            Liikennepoliittisesti ajatellen 3-4 matkusta-
34208: teis- eli kimppakuljetukset sallittaisiin. Kimppa-    jaa työmatkalla kuljettava henkilöauto on sel-
34209: kuljetuksissa samalla alueella asuvat henkilöt,       västi parempi vaihtoehto kuin yhtä matkustajaa
34210: jotka haluavat taikka ovat pakotettuja suoritta-      kuljettava taksi, joka saa ajaa joukkoliikenne-
34211: maan työmatkansa henkilöautolla, suorittavat          kaistalla. Edelleen on todettavissa, että linja-
34212: ne jonkun kimpan jäsenen autolla.                     autojen keskimääräinen kuormitusaste koko
34213:     Vanhan tieliikennelain puitteissa kimppakul-      maassa on 12,8 matkustajaa. Saman henkilö-
34214: jetukset olivat lähes täysin kiellettyjä. Helmi-      määrän kuljettaminen kolmella katalysaattori-
34215:  kuun 15 päivänä 1991 annetussa laissa luvanva-       henkilöautolla tuottaa huomattavasti pienem-
34216:  raisesta henkilöliikenteestä tiellä (343/91) tode-   mät päästöt kuin linja-autolla kuljetettuna.
34217:  taan puolestaan 5 §:n 1 momentissa, että korva-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34218:  usta vastaan tapahtuvaksi ei katsota yhden tai       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34219:  useamman matkustajan kuljettamista henkilö-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34220:  autolla vuorottefuperiaatteella.                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34221:     Kimppakuljetus on nykyisin mahdollista,
34222:  mutta vain vuorotteluperiaatetta noudattaen.                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34223:  Säännös edellyttää, että kaikilla kuljetukseen              siin ns. kimppa-ajon nykyistä laajem-
34224:  osallistuvilla on oma auto käytettävissään ja että          maksi saliimiseksi ja suoranaiseksi edis-
34225:  kuljetussuoritteet jaetaan vuorotteluperiaatetta            tämiseksi työmatkaliikenteen aiheutta-
34226:  noudattaen tasan.                                           mien liikenneruuhkien ja erityisesti hiili-
34227:     Kimppa-ajosta on muista maista hyviä koke-               dioksidipäästöjen vähentämiseksi?
34228: 
34229:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
34230: 
34231:            Matti Louekoski               Paavo Nikula                    Tarja Halonen
34232:            Pentti Lahti-Nuuttila         Marja-Liisa Tykkyläinen         Kaarina Dromberg
34233:                                          Martti Tiuri
34234: 
34235:  220051L
34236: 2                                        1992 vp -   KK 225
34237: 
34238: 
34239: 
34240: 
34241:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34242: 
34243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pakuljetusten sallimiseen vuorotteluperiaatetta
34244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        noudattaen. Samaan päätyi myös parlamentaa-
34245: olette 15 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           rinen liikennekomitea mietinnössään.
34246: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       Vuorotteluperiaatetta laajempaan kimppa-
34247: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       kuljetusten sallimiseen ei haluttu mennä, koska
34248: taja Matti Louekosken ym. näin kuuluvasta            ei haluttu luoda julkisen liikenteen kanssa kilpai-
34249: kirjallisesta kysymyksestä n:o 225:                  levaa järjestelmää. Joukkoliikennepalvelut on
34250:                                                      maassamme järjestetty kansainvälisesti katsoen
34251:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       varsin kohtuullisella yhteiskunnan rahoituksella.
34252:        siin ns. kimppa-ajon nykyistä laajem-         Kimppakuljetusten salliminen korvausta vas-
34253:        maksi saliimiseksi ja suoranaiseksi edis-     taan olisi merkinnyt joukkoliikenteen aseman
34254:        tämiseksi työmatkaliikenteen aiheutta-        heikkenemistä ja yhteiskunnan rahoitustarpeen
34255:        mien liikenneruuhkien ja erityisesti hiili-   kasvamista. Seurauksena olisi ollut myös luvan-
34256:        dioksidipäästöjen vähentämiseksi?             varaisen henkilöliikenteen liikennelupiin liittyviä
34257:                                                      ongelmia.
34258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Liikennelupajärjestelmiin ja joukkoliikenteen
34259: vasti seuraavaa:                                     rahoitukseen liittyviä kysymyksiä pohditaan
34260:                                                      parhaillaan mm. liikenneministeriön asettamas-
34261:     Maaliskuussa 1991 voimaan tullutta henkilö-      sa projektissa. Työryhmien työ saattaa johtaa
34262: liikennelakia valmisteltaessa keskusteltiin varsin   henkilöliikennelain muuttamiseen, missä yhtey-
34263: paljon kimppakuljetuksiin liittyvistä kysymyk-       dessä arvioidaan myös kimppakuljetuksiin liitty-
34264: sistä. Valmistelutyön tuloksena päädyttiin kimp-     viä lainmuutostarpeita.
34265: 
34266:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
34267: 
34268:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
34269:                                          1992 vp -   KK 225                                            3
34270: 
34271: 
34272: 
34273: 
34274:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34275: 
34276:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tänkande kom även parlamentariska trafikkom-
34277: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       mitten till samma slutsats.
34278: den 15 maj 1992 till vederbörande medlem av              Eftersom man inte ville skapa ett system som
34279: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    skulle konkurrera med den offentliga trafiken,
34280: dagsman Matti Louekoski m.fl. undertecknade          ville man inte tillåta samåkning i vidare omfatt-
34281: spörsmål nr 225:                                     ning än enligt altemeringsprincipen. lntematio-
34282:                                                      nellt sett finansierar samhället kollektivtrafikser-
34283:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        vicen i vårt land med synnerligen rimliga medel.
34284:        att tillåta samåkning i större utsträckning   Om samåkning mot ersättning hade tillåtits hade
34285:        än i dagens läge och direkt främja denna      detta inneburit att kollektivtrafikens ställning
34286:        för att minska de trafikstockningar som       skulle ha försvagats och att behovet av finansie-
34287:        arbetsresoma förorsakar och i synnerhet       ring från samhällets sida skulle ha ökat. Som en
34288:        i syfte att reducera koldioxidutsläppen?      följd hade också problem som är förknippade
34289:                                                      med trafiktillstånd inom ramen för till-
34290:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ståndspliktig persontrafik uppstått.
34291: anföra följande:                                         Frågor som hänför sig till trafiktillståndsar-
34292:                                                      rangemangen och fmansieringen av kollektivtra-
34293:    Under beredningen av lagen om till-               fiken behandlas för tillfållet bl.a. i ett projekt
34294: ståndspliktig persontrafik på väg som trädde i       som trafikministeriet har tillsatt. Arbetsgrupper-
34295: kraft i mars 1991 diskuterades frågor i anslut-      nas resultat kan leda tili en ändring av person-
34296: ning tili samåkning livligt. Resultatet av bered-    trafiklagen, varvid också behovet av en
34297: ningsarbetet blev att samåkning skulle tillåtas i    lagändring i fråga om samåkning bedöms.
34298: enlighet med altemeringsprincipen. 1 sitt be-
34299: 
34300:      Helsingfors den 15 juni 1992
34301: 
34302:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
34303: 1
34304: 1
34305:  1
34306:  1
34307:   1
34308:   1
34309:    1
34310:    1
34311:     1
34312:     1
34313:      1
34314:      1
34315:       1
34316:       1
34317:        1
34318:        1
34319:         1
34320:         1
34321:          1
34322:                                                 1992 vp
34323: 
34324: Kirjallinen kysymys 226
34325: 
34326:                                    Gustafsson ym.: Elämänkatsomustiedonja filosofian ylitarkastajan
34327:                                       viran lakkauttamisesta opetushallituksessa
34328: 
34329: 
34330:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34331: 
34332:     Elämänkatsomustiedon oppiainetta opete-           sisältöjen kautta ottaa huomioon oppiaineen
34333: taan noin 13 000 oppilaalle yli tuhannessa kou-       erikoisluonteen.
34334: lussa. Vuotuinen oppilasmäärän lisäys on ollut           Tärkeää on tiedostaa se, että elämänkatso-
34335: yli 20 prosenttia. Joka vuosi opetus alkaa uutena     mustiedolla ja filosofialla ei ole opettajankoulu-
34336: useammassa kymmenessä koulussa.                       tus- tai opetuksentutkimusvirkoja yliopistoissa.
34337:     Elämänkatsomustietoa opetetaan peruskou-          Oppiaineiden ainoa virka on ollut nyt lakkautet-
34338: lun kaikilla luokilla ja lukiossa tällä hetkellä      tava ylitarkastajan virka opetushallituksessa.
34339: viidellä kurssilla. Tämä varsin laaja ohjelma            Tämä on hämmästyttävää tilanteessa, jossa
34340: edellyttää merkittävää työmäärää opetussuunni-        elämänkatsomustiedonja filosofian asema oppi-
34341: telmien kehittämisessä.                               aineena ja laajassa mielessä arvokasvatuksen ja
34342:     Elämänkatsomustiedon uudistuva opetus-            eettisen kasvatuksen merkitys korostuu ja kas-
34343: suunnitelma voidaan ottaa käyttöön kouluissa          vaa eri opetus- ja elämänalueilla.
34344: syksyllä 1994. Koulujen opetussuunnitelmien              Elämänkasvatustiedon ja filosofian ylitarkas-
34345: laadinta ja toteuttaminen edellyttää tavallista       tajan viran lakkauttaminen on ristiriidassa edus-
34346: enemmän oppiaineen työtapoihin ja sisältöihin         kunnan yksimielisesti koulutuspoliittisen selon-
34347: liittyvää ohjausta, koska elämänkatsomus-             teon yhteydessä hyväksymien periaatteiden
34348: tiedon opettajilla ei yleensä ole tämän               kanssa. Eduskunta päätti kirjelmässä Suomen
34349: oppiaineen peruskoulutusta. Tästä syystä jär-         koulutusjärjestelmää, koulutuksen tasoa ja ke-
34350: jestettävä täydennyskoulutus on asiallisesti          hittämislinjoja koskevan valtioneuvoston selon-
34351: usein peruskoulutuksen asemassa, jolloin täy-         teon johdosta mm.: "Koulutuksessa korostuu
34352: dennyskoulutuksen materiaalin merkitys ko-            entisestään elämäntaidon oppiminen ja eettinen
34353: rostuu.                                               kasvatus."
34354:     Lukion filosofian opetus on ollut pitkään            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34355: lamassa. Nyt filosofian opetus on nopeasti li-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34356: sääntymässä. Mahdollisesti vuonna 1994 käyt-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34357: töön tulevassa uudessa lukion tuntijaossa filoso-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34358: fia on kaikille yhteinen oppiaine. Filosofian
34359:  opetus alkaa silloin ensi kertaa kahteenkymme-                 Onko Hallitus tietoinen elämänkatso-
34360: neen vuoteen useammassa sadassa lukiossa.                    mustiedon ja filosofian ylitarkastajan vi-
34361:     Filosofiasta tulee lisäksi ensi kertaa kaikille          ran lakkauttamisen seurauksista, ja
34362:  yhteinen lukion oppiaine. Tämä tarkoittaa pit-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34363:  käaikaisempaa opetussuunnitelmien kehittelyä                edellä todettujen oppiaineiden sekä laa-
34364:  kuin nyt tapahtuva lukion opetussuunnitelman                jassa mielessä eettisen kasvatuksen ase-
34365:  perusteiden tarkistus on. Opettajat tarvitsevat             man turvaamiseksi ja kehittämiseksi lähi-
34366:  ainedidaktista aineistoa, joka työmenetelmien ja            tulevaisuudessa?
34367: 
34368:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1992
34369: 
34370:           Jukka Gustafsson               Arja Ojala                Erja Lahikainen
34371:           Pekka Räty                     Iiris Hacklin             Marja-Liisa Tykkyläinen
34372:           Tarja Halonen                  Tuulikki Hämäläinen       Timo Roos
34373:           Riitta Myller                  Paavo Lipponen            Pentti Lahti-Nuuttila
34374:           Jouko Skinnari                 Maija Rask                Matti Vähänäkki
34375:           Kyllikki Muttilainen           Jouni Backman             Lauri Metsämäki
34376:                     Asko Apukka                            Erkki Pulliainen
34377: 
34378: 220051L
34379: 2                                          1992 vp -   KK 226
34380: 
34381: 
34382: 
34383:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34384: 
34385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on jäämässä eläkkeelle. Vähennyksen kohteina
34386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ovat lähinnä virat, joihin liittyy oppilashuolto-,
34387: olette 15 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn             oppimateriaali-ja valtionaputehtäviä.
34388: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-         Vähennettäviä virkoja koskeva 4.5.1992
34389: anomaisenjäsenen vastattavaksi kansanedustaja          käynnistynyt yhteistyömenettely on opetushalli-
34390: Gustafssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tuksessa saatettu päätökseen 22.5.1992. Neuvot-
34391: myksen n:o 226:                                        telumenettelyssä on muun muassa sovittu, ettei
34392:                                                        elämänkatsomustiedon ylitarkastajan virkaa
34393:           Onko Hallitus tietoinen elämänkatso-         lakkauteta vuonna 1993. Alkuperäiseen lak-
34394:        mustiedon ja filosofian ylitarkastajan vi-      kautettavien virkojen luetteloon on neuvottelu-
34395:        ran lakkauttamisen seurauksista, ja             menettelyn kuluessa tehty myös muita muutok-
34396:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          sia, joten opetushallituksesta vuonna 1993 lak-
34397:        edellä todettujen oppiaineiden sekä laa-        kautetaan 52 virkaa tai tehtävää.
34398:        jassa mielessä eettisen kasvatuksen ase-           Lähivuosina toteutettavat välttämättömät
34399:        man turvaamiseksi ja kehittämiseksi lähi-       henkilösupistukset merkitsevät tosiasiassa, ettei
34400:        tulevaisuudessa?                                kaikille yleissivistävänkään koulun oppiameille
34401:                                                        erikseen voida opetushallituksessa osoittaa vir-
34402:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaa. Opetushallituksessa nyt tehty ratkaisu kos-
34403: vasti seuraavaa:                                       kee vuotta 1993. Lähivuosien aikana joudutaan
34404:                                                        edelleen kriittisesti tarkastelemaan kaikkia ope-
34405:     Kouluhallituksessa ja ammattikasvatushalli-        tushallinnon virkoja. Tämä merkitsee, että asiaa
34406: tuksessa oli maaliskuussa 1991 yhteensä 532            joudutaan arvioimaan opetushallituksenkin
34407: virkaa tai tointa ja perustetussa opetushallituk-      osalta myöhemmin uudelleen ottaen huomioon
34408: sessa 1.4.1991 enää 462. Vuonna 1991lakkautet-         ajankohdan kokonaistilanne ja sen edellyttämät
34409: tiin edelleen 34 virkaa tai tointa, joten tällä        välttämättömiksi katsottavat toimenpiteet.
34410: hetkellä niitä on 428. Vähennys on tähän saakka           Opetusministeriö asetti 2.8.1991 työryhmän
34411: voitu toteuttaa luonnollista vaihtuvuutta hyväk-       laatimaan ehdotusta valtioneuvoston päätöksik-
34412: si käyttäen.                                           si peruskoulun ja lukion tuntijaoista. Työnsä
34413:    Valtioneuvosto edellytti vuonna 1990 teke-          13.3.1992 päätökseen saattaneen työryhmän
34414: mässään periaatepäätöksessä, että opetushalli-         muistiosta on pyydetty lausunnot 31.5.1992
34415: tuksen henkilömäärä sen muuttuessa asiantunti-         mennessä. Hallitus ottaa kantaa muun ohella
34416: javirastoksi asteittain vähenee 300:aan.               eettisen kasvatuksen asemaan ja muihin työryh-
34417:    Virkojen vähentämisen valmistelua varten            män esittämiin tuntijakoehdotuksiin lausuntojen
34418: opetushallituksessa toimii työryhmä, jossa ovat        tultua käsitellyiksi.
34419: edustettuina viraston johto ja henkilöstö hallinto,       Yhdyn kysymyksen esittäjien käsitykseen sii-
34420: kaikki linjat sekä henkilöstöjärjestöt Työryhmä        tä, että arvokasvatuksen ja eettisen kasvatuksen
34421: on tarkastellut opetushallituksen toimenkuvaa,         merkitys korostuu ja kasvaa eri opetus- ja elä-
34422: sen vaatimaa asiantuntemusta sekä väheneviä,           mänalueilla. Menettelytavat, joilla oppilaiden
34423: muuttuvia ja eräiltä osin lisääntyviä tehtäviä.        arvoperustaa voidaan vahvistaa, eivät kuiten-
34424: Tarkastelussa on lähdetty muun muassa siitä,           kaan ole välttämättä vain hallinnollisia eivätkä
34425: ettei kaikkia yleissivistävänkään koulun oppiai-       välttämättä yhteen oppiaineeseen sidottuja.
34426: neita varten voi olla omaa virkaa, vaan sellaisten     Nuori ei myöskään tarvitse vain vaihtoehtoja,
34427: aineiden kehittäminen, joiden opiskelijamäärät         vaan niiden ohella myös selkeitä näkemyksiä ja
34428: ovat suhteellisen pieniä, hoidetaan esimerkiksi        kannanottoja ja ennen kaikkea esikuvan siitä
34429: projektityönä ostopalveluin.                           arvoperustasta, jolle hän elämänsä voi turvalli-
34430:    Työryhmässä valmisteltiin 57 viran vähentä-         sesti rakentaa. Tätä arvoperustaa luodaan joka
34431: miseen vuonna 1993 tähtäävä luettelo. Lak-             päivä myös kotona ja käytännön koulutyössä.
34432: kautettavista viroista 9 on avoinna ja 11 :n haltija
34433: 
34434:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
34435: 
34436:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
34437:                                           1992 vp -   KK 226                                             3
34438: 
34439: 
34440: 
34441:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34442: 
34443:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tjänster är 9 vakanta och 11 tjänsteinnehavare
34444: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        går i pension. Minskningen gäller närmast tjäns-
34445: den 15 maj 1992 tili vederbörande medlem av           ter i anslutning tili elevvårds-, läromedels- och
34446: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     statsbidragsuppgifter.
34447: dagsman Gustafsson m.fl. undertecknade spörs-            Samarbetsförfarandet beträffande de tjänster
34448: mål nr 226:                                           som skall indras inleddes vid utbildningsstyrel-
34449:                                                       sen 4.5.1992 och avslutades 22.5.1992. Vid för-
34450:           År Regeringen medveten om följderna         handlingarna har det bl.a. överenskommits att
34451:        av att tjänsten som överinspektör i livs-      tjänsten som överinspektör i livsåskådnings-
34452:        åskådningskunskap och filosofi dras in         kunskap inte dras in 1993. 1 den ursprungliga
34453:        och                                            förteckningen över tjänster som indras har under
34454:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förhandlingarnas gång också gjorts andra
34455:        för att trygga och utveckla ställningen för    ändringar, vilket betyder att 52 tjänster eller
34456:        dessa läroämnen och i vidare mening för        uppgifter indras vid utbildningsstyrelsen 1993.
34457:        etisk fostran inom den närmaste framti-           De nödvändiga personalminskningar som
34458:        den?                                           kommer att ske under de närmaste åren innebär
34459:                                                       de facto att det inte är möjligt att anslå särskilda
34460:   Som svar på detta spörsmål anför jag                tjänster vid utbildningsstyrelsen ens för alla läro-
34461: vördsamt följande:                                    ämnen i den allmänbildande skolan. Det avgö-
34462:                                                       rande som nu träffats vid utbildningsstyrelsen
34463:    Skolstyrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen        gäller år 1993. Under de närmaste åren blir det
34464: hade i mars 1991 sammanlagt 532 tjänster eller        nödvändigt att kritiskt granska alla tjänster vid
34465: befattningar. Då utbildningsstyrelsen inrättades      utbildningsstyrelsen. Detta betyder att frågan
34466: 1.4.1991 hade tjänsterna minskat tili 462. År         senare måste tas upp tili ny behandling för
34467: 1991 indrogs vidare 34 tjänster eller befattningar    utbildningsstyrelsens del med beaktande av hel-
34468: och de uppgår således för närvarande tili 428.        hetssituationen vid tidpunkten och de nödvändi-
34469: Minskningen har hittilis kunnat genomföras            ga åtgärder som situationen då kräver.
34470: genom naturlig cirkulation eftersom de indragna          U ndervisningsministeriet tillsatte 2.8.1991 en
34471: ämbetsverken hade förberett sig för situationen       arbetsgrupp för att göra upp förslag till ett
34472: genom att lämna tjänster obesatta under några         statsrådsbeslut om timfördelningen i grundsko-
34473: års tid.                                              lan och gymnasiet. Arbetsgruppen avslutade sitt
34474:    Statsrådet förutsatte i sitt principbeslut 1990    arbete 13.3.1992 och utlåtanden om arbetsgrup-
34475: att utbildningsstyrelsens personai stegvis mins-      pens promemoria har begärts före 31.5.1992.
34476: kar tili 300 anställda i och med att ämbetsverket     Regeringen tar ställning bl.a. tili den etiska
34477: omvandlas tili en sakkunnigmyndighet.                 fostrans ställning och de andra timfördelnings-
34478:    Med tanke på beredningen av personalminsk-         förslag arbetsgruppen lagt fram efter det att
34479: ningen finns vid utbildningsstyrelsen en arbets-      utlåtandena behandlats.
34480: grupp med företrädare för ämbetsverkets led-             Jag delar spörsmålsställarnas uppfattning om
34481: ning och personalförvaltning, alla linjer samt        att fostran i värderingar och etik får en allt större
34482: personalorganisationerna. Arbetsgruppen har           betydelse på olika undervisnings- och livsområ-
34483: gått igenom utbildningsstyrelsens befattnings-        den. De sätt på vilka elevernas värderingar kan
34484: beskrivning, viiken sakkunskap den kräver samt        byggas upp och förstärkas är dock inte nödvän-
34485: vilka uppgifter som minskar, ändras eller i vissa     digtvis enbart beroende av förvaltningen eller
34486: fall ökar. Vid genomgången har man bl.a. utgått       bundna till ett enda läroämne. En ung människa
34487: från att det inte kan finnas en egen tjänst ens för   behöver inte enbart alternativ utan också en klar
34488: alla läroämnen i den allmänbildande skolan,           åskådning och klara ställningstaganden och
34489: utan utvecklingen av sådana ämnen för vilka           framför allt en förebild för de värderingar på
34490: antalet studerande är litet sköts exempelvis i        vilka hon tryggt kan bygga sitt Iiv. Dessa värde-
34491: form av projektarbeten som köpta tjänster.            ringar skapas också varje dag i hemmen och i det
34492:     Arbetsgruppen förberedde en förteckning           praktiska skolarbetet.
34493: över 57 tjänster som skall indras 1993. Av dessa
34494: 
34495:      Helsingforsden 15 juni 1992
34496: 
34497:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
34498:                                                1992 vp
34499: 
34500: Kirjallinen kysymys 227
34501: 
34502: 
34503: 
34504: 
34505:                                   Aittoniemi: Velallisen omaisuuden siirtojen selvittämisestä
34506: 
34507: 
34508:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34509: 
34510:    Suomessa elää runsaasti varattomiksi heittäy-     todellinen omistaja onkin vararikon tehnyt liike-
34511: tyneitä liikemiehiä, jotka ovat jättäneet velvoit-   mies.
34512: teensa suorittamatta velkojia kohtaan ja suunni-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34513: telmallisesti siirtäneet omaisuutensa esimerkiksi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
34514: aviopuolisonsa nimiin. Siirrot ja tapahtumien        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34515: kulku tiedetään aivan yleisesti, mutta niiden        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34516: purkamiseen ei ryhdytä, koska suomalainen
34517: lainsäädäntö suojaa tämäntyyppisiä liikemiehiä.                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34518: He elävät leveästi vaimonsa talonmiehinä, jota               siin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
34519: sanontaa yleensä käyttävät.                                  miseksi ja tutkintaresurssien lisäämiseksi,
34520:    Koska varallisuuden täytyy syntyä jostakin,               joiden kautta entistä paremmin pysty-
34521: on kysymyksessä sitten aviopuoliso taijoku muu               tään selvittämään epärehellisten liike-
34522: bulvaani, omaisuuden kertymä olisi useassa ta-               miesten harrastamat omaisuuden siirrot
34523: pauksessa helppo selvittää ja näin osoittaa, että            velkojien vahingoksi?
34524: 
34525:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
34526: 
34527:                                            Sulo Aittoniemi
34528: 
34529: 
34530: 
34531: 
34532: 220051L
34533: 2                                          1992 vp -    KK 227
34534: 
34535: 
34536: 
34537: 
34538:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34539: 
34540:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suusjärjestely jää havaitsematta. Konkurssilain-
34541: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           säädännön jatkovalmistelun yhteydessä onkin
34542: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn              tarkoitus selvittää, missä laajuudessa varatto-
34543: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       maksi ilmoitettuja konkurssipesiä tulisi tutkia
34544: anomaisenjäsenen vastattavaksi kansanedustaja           tarvittaessa julkisen vallan toimin.
34545: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-              Velallisen varallisuutta koskevat toimet saat-
34546: symyksen n:o 227:                                       tavat täyttää velallisen rikoksen tunnusmerkis-
34547:                                                         tön, jolloin asian selvittäminen kuuluu esitutkin-
34548:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         taviranomaisille. Velallisen rikoksen tutkinta
34549:         siin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-         vaatii näiden asioiden laadun vuoksi varsin pal-
34550:         miseksi ja tutkintaresurssien lisäämiseksi,     jon taloudellisten rikosten tutkintaan koulutet-
34551:         joiden kautta entistä paremmin pysty-           tuja tutkintaresursseja. Nykyisessä taloudellises-
34552:         tään selvittämään epärehellisten liike-         sa tilanteessa näitä resursseja ei voida lisätä, ellei
34553:         miesten harrastamat omaisuuden siirrot          samalla voida osoittaa tehtäviä, joita voitaisiin
34554:         velkojien vahingoksi?                           siirtää muiden viranomaisten hoidettavaksi. Po-
34555:                                                         liisihallinnossa on meneillään laaja, edellä mai-
34556:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nittuihin toimenpiteisiin tähtäävä karsintahan-
34557: vasti seuraavaa:                                        ke.
34558:                                                             Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on
34559:    Takaisinsaantia konkurssipesään koskeva              parhaillaan vireillä tutkimus, jossa selvitetään
34560: uusi lainsäädäntö on tullut voimaan kuluvan             liiketoimintakiellon tähänastista soveltamiskäy-
34561: vuoden alussa. Uudistuksessa puututtiin erityi-         täntöä. Tutkimuksen valmistuttua tulee harkit-
34562: sesti velallisen lähipiirinsä kanssa tekemiin sen-      tavaksi liiketoimintakieltoa koskevan lainsää-
34563: kaltaisiin varallisuudensiirtoihin ja muihin jär-       dännön uudistaminen niin, että taloudellisiin
34564: jestelyihin, joita kysymyksessä tarkoitetaan.           väärinkäytöksiin voidaan puuttua entistä tehok-
34565: Konkurssipesällä on entistä paremmat mahdolli-          kaammin.
34566: suudet vaatia velallisen ja velallisen läheisen väli-       Niin ikään oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
34567: sen, velkojien oikeuksia Ioukkaavan varallisuus-        tekee sisäasiainministeriön poliisiosaston, kes-
34568: järjestelyn peräytymistä. Uusia säännöksiä voi-         kusrikospoliisin, oikeusministeriön ja verohalli-
34569: daan soveltaa myös ulosmittauksen yhteydessä.           tuksen yhteishankkeena tutkimusta konkurssei-
34570:    Peräytettävien oikeustoimien selvittäminen           hin liittyvistä rikoksista. Tarkoituksena on
34571: konkurssin tai ulosmittauksen yhteydessä kuu-           muun muassa selvittää, minkä tyyppisiä rikoksia
34572: luu velkojille ja pesän hallinnolle, joiden etua        erilaisiin konkursseihin liittyy. Tutkimus tulee
34573: säännökset palvelevat. Milloin konkurssi rau-           palvelemaan sekä verottajan että poliisin tarpei-
34574: keaa varojen puuttuessa, on vaara, että velkojia        ta.
34575: loukkaava varallisuudensiirto tai muu varalli-
34576: 
34577:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1992
34578: 
34579:                                                                        Oikeusministeri Hannele Pokka
34580:                                          1992 vp -   KK 227                                             3
34581: 
34582: 
34583: 
34584: 
34585:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34586: 
34587:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         något annat arrangemang som skadar borgenä-
34588: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          rerna inte upptäcks. Vid den fortsatta beredning-
34589: av den 19 maj 1992 tili vederbörande medlem          en av konkurslagstiftningen är det meningen att
34590: av statsrådet översänt avskrift av följande av       utreda i viiken omfattning konkursbon som har
34591: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecnade             uppgetts vara meddellösa borde undersökas, vid
34592: skriftliga spörsmål nr 227:                          behov av myndigheterna.
34593:                                                          Gäldenärens egendomsdispositioner kan upp-
34594:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        fylla rekvisitet för gäldenärsbrott, varvid utred-
34595:        att åstadkomma lagstiftning och för att       ningen ankommer på förundersökningsmyn-
34596:        öka undersökningsresurserna så att man        digheterna. Utredningen av gäldenärsbrott krä-
34597:        bättre än förr kan utreda sådana egen-        ver på grund av dessa ärendens natur rätt mycket
34598:        domsöverföringar tili nackdel för borge-      resurser i form av brottsutredare som har utbild-
34599:        närerna som vissa ohederliga affårsmän        ning för att undersöka ekonomiska brott. I
34600:        sysslar med?                                  rådande ekonomiska situation kan dessa resur-
34601:                                                      ser inte utökas, om man inte samtidigt kan
34602:    Sam svar på spörsmålet anför jag högakt-          påvisa uppgifter som kan överföras på andra
34603: ningsfullt följande:                                 myndigheter. Inom polisförvaltningen pågår ett
34604:                                                      omfattande projekt med utgallringar som syftar
34605:    Den nya lagstiftningen om återvinning tili        tili de ovan nämnda åtgärderna.
34606: konkursbo trädde i kraft vid ingången av inneva-         Vid rättspolitiska forskningsinstitutet pågår
34607: rande år. I reformen ingrep man i synnerhet i det    som bäst en undersökning av praxis vid tillämp-
34608: slags egendomsöverföringar och andra arrange-        ningen av näringsförbud. När undersökningen
34609: mang i gäldenärens närmaste omgivning som            blir klar blir det aktuellt att överväga om lagstift-
34610: avses i spörsmålet. Konkursboet har bättre möj-      ningen om näringsförbud borde reformeras så
34611: ligheter än förr att kräva återgång av sådana        att det blir möjligt att effektivare ingripa mot
34612: förmögenhetsarrangemang mellan gäldenären            ekonomiskt missbruk.
34613: och honom närstående som kränker borgenärer-             Rättspolitiska forskningsinstitutet utför ock-
34614: nas rätt. De nya stadgandena kan också tilläm-       så tilisammans med inrikesministeriets polisav-
34615: pas i samband med utmätning.                         delning, centralkriminalpolisen, justitieministe-
34616:    Att i samband med konkurs eller utmätning         riet och skattestyrelsen en gemensam undersök-
34617: utreda de rättshandlingar som skall återgå an-       ning om brott i samband med konkurser. Avsik-
34618: kommer på borgenären och boets förvaltning,          ten är bl.a. att utreda vilka slags brott som
34619: vilkas intressen stadgandena betjänar. Om kon-       hänför sig tili olika slags konkurser. Undersök-
34620: kursen förfaller på grund av bristande tillgångar,   ningen kommer att betjäna både skattemyn-
34621: fmns det risk för att en egendomsöverföring eller    dighetens och polisens behov.
34622: 
34623:      Helsingfors den 16 juni 1992
34624: 
34625:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
34626:                                                  1992 vp
34627: 
34628: Kirjallinen kysymys 228
34629: 
34630: 
34631: 
34632: 
34633:                                     Aittoniemi: Keskioluen tarjoilemisesta urheilukilpailuissa
34634: 
34635: 
34636: 
34637:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34638: 
34639:    Tämän hetken muotivillitys näyttää olevan           ritsevät tilaisuutta. Saattaa olla niin, että tämä
34640: keskioluen tarjoilemisen leviäminen urheilukil-        pitemmällä aikavälillä merkitsee yleisökatoa.
34641: pailuihin, muun muassa erilaisiin palloilutilai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34642: suuksiin. Tämä saattaa vetää kilpailuihin entistä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
34643: enemmän katsojia, mutta tuo mukanaan myös              oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34644: eräitä haittatekijöitä. Edellisen illan tai yön esi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34645: merkiksi kesämökeillään juhlineet saattavat läh-
34646: teä hyvän pohjan omaavina urheilukilpailuun                       Miten Hallitus aikoo jatkossa suhtau-
34647: pelkästään sen vuoksi, että saavat nauttia keski-              tua urheilukilpailujen järjestäjien kasva-
34648: olutta. Tämän tyyppiset penkkiurheilijat saatta-               vaan haluun keskioluttarjoilun ylläpitä-
34649: vat olla joskus hauskojakin katseltavia, mutta                 miseksi urheilukilpailuissa?
34650: valtaosin pilaavat muidenkin tunnelman ja häi-
34651: 
34652:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
34653: 
34654:                                              Sulo Aittoniemi
34655: 
34656: 
34657: 
34658: 
34659: 220051L
34660: 2                                         1992 vp -   KK 228
34661: 
34662: 
34663: 
34664: 
34665:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34666: 
34667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Anniskelulupaa ei myönnetä katsomotiloihin,
34668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaan kentän yhteydessä tulee olla ainakin tila-
34669: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            päinen ravitsemisliike, jossa on oltava myös
34670: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     ruokaa saatavana. Kuluvan vuoden aikana Alko
34671: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        on myöntänyt tällaisia lupia 27:n jalkapallo- ja
34672: taja Aitioniemen näin kuuluvasta kirjallisesta        pesäpallokentän yhteyteen. Tietoon ei ole tois-
34673: kysymyksestä n:o 228:                                 taiseksi tullut epäkohtia keskioluen anniskelusta
34674:                                                       urheilukilpailujen yhteydessä. Jos kuitenkin epä-
34675:           Miten Hallitus aikoo jatkossa suhtau-       kohtia ilmenee, niihin tullaan puuttumaan tar-
34676:        tua urheilukilpailujen järjestäjien kasva-     vittavin toimenpitein.
34677:        vaan haluun keskioluttarjoilun ylläpitä-           Aiheellista tässä yhteydessä on todeta, että
34678:        miseksi urheilukilpailuissa?                   vuoden 1987 alkoholikomitean (Komiteanmie-
34679:                                                       tintö 1989:1) mielestä alkoholin anniskelun laa-
34680:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jentaminen varsinkin ulkoiluun ja liikuntaan
34681: vasti seuraavaa:                                      liittyvien toimintojen yhteyteen olisi torjuttava.
34682:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä asianmu-
34683:     Keskioluen anniskelu urheilukilpailujen yh-       kaisena, että urheiluseurojen toimintaa pyritään
34684: teydessä on viime aikoina tullut esille yhä ylei-     tukemaan lisäämällä keskioluttarjoilua urheilu-
34685: semmin. Urheiluseurojen ilmeisenä tarkoitukse-        kilpailujen yhteydessä.
34686: na on paitsi palvelun myös seuran talouden                Ministeriö korostaa erityisesti sitä, että urhei-
34687: parantaminen keskioluen anniskelun avulla.            lukilpailujen järjestäjät paikallisesti vakavasti
34688:     Keskioluesta annetun lain (462/68) mukaan         harkitsisivat alkoholin ja myös keskioluen annis-
34689: keskioluen anniskeluluvat myöntää alkoholiyh-         kelun sopivuutta tilaisuuksissaan. Ministeriö ai-
34690: tiö hallintoneuvoston vahvistamien myöntämis-         koo ottaa urheilun keskusjärjestöihin yhteyttä
34691: periaatteiden mukaisesti.                             tämän asian johdosta pyrkien vapaaehtoista tie-
34692:     Se, että liikepaikka, johon keskioluen annis-     tä saamaan käänteen alkaneeseen kehityssuun-
34693: keluoikeutta haetaan, on huvipaikan, esimerkik-       taan, jota ei voi pitää terveitä ja raittiita elämän-
34694: si urheilukentän yhteydessä, ei lain eikä hallinto-   tapoja edistävänä.
34695: neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaises-            Kysyjä saattaa olla oikeassa siinä, että keski-
34696: ti sinällään muodosta estettä luvan myöntämisel-      oluen tuonti urheilukilpailuihin johtaa tulevai-
34697: le. Anniskelulupaa ei kuitenkaan myönnetä esi-        suudessa yleisökatoon.
34698: merkiksi tilaisuuksiin, joissa osanottajista huo-         Alkoholilainsäädännön muutostarpeet ovat
34699: mattavan suuri osa todennäköisesti on alle 18-        parhaillaan selvitettävänä erillisessä työryhmäs-
34700: vuotiaita. Erityistä huomiota kiinnitetään lupaa      sä, jonka määräaika päättyy 31.10.1992. Lain-
34701: haettaessa tilaisuuden ja paikan luonteeseen jär-     säädännön muutoksien valmistelun yhteydessä
34702: jestyksenpidon kannalta, johon poliisi ottaa kan-     tulevat harkittavaksi muun muassa alkoholijuo-
34703: taa antaessaan Alkolle lausunnon lupahakemuk-         mien vähittäismyynti- ja anniskelulupakysymyk-
34704: sesta. Urheilukenttien yhteyteen myönnettävien        set ja tällöin mahdollisesti tarvittavat tarkistuk-
34705: anniskelulupien osalta edellytetään myös suostu-      set myös lupien myöntämisperiaatteisiin.
34706: mus kentän omistajalta, joka yleensä on kunta.
34707: 
34708:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
34709: 
34710:                                                                       Ministeri Toimi Kankaanniemi
34711:                                              1992 vp -    KK 228                                           3
34712: 
34713: 
34714: 
34715: 
34716:                                         Tili Riksdagens Herr Talman
34717: 
34718:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              kommunen. Utskänkningstillstånd beviljas inte
34719: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            för åskådarläktare. 1 anslutning till pianen måste
34720: den 19 maj 1992 tili vederbörande medlem av               det även finnas åtminstone en tilifållig förpläg-
34721: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         nadsrörelse som tillhandahåller mat. Alko har
34722: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              under det gångna året beviljat 27 tillstånd av
34723: 228:                                                      detta slag för verksamhet i anslutning till fot-
34724:                                                           bolls- och bobollsplaner. Det har hittills inte
34725:            Hur tänker Regeringen i fortsättning-          uppstått några missförhållanden vad gäller ut-
34726:         en förhålla sig tili att de som arrangerar        skänkningen av mellanöl i samband med idrotts-
34727:         idrottstävlingar i allt större omfattning         tävlingar. Om det däremot uppstår sådana kom-
34728:         önskar ordna mellanölsservering under             mer man att försöka avhjälpa dem genom att
34729:         idrottstävlingarna?                               vidta behövliga åtgärder.
34730:                                                               1 detta sammanhang är det på sin plats att
34731:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             kostatera att 1987 års alkoholkommitte (Kom-
34732: anföra följande:                                          mittebetänkande 1989:1) anser att man i synner-
34733:                                                           het bör förhindra att alkoholutskänkningen ut-
34734:     Frågan om utskänkningen av mellanöl i sam-            vidgas tili motions- och idrottssammanhang.
34735: band med idrottstävlingar har under senaste tid               Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
34736: blivit allt mer aktuell. ldrottsföreningarnas up-         inte är ändamålsenligt att stöda idrottsförening-
34737: penbara målsättning med utskänkningen av mel-             arnas verksamhet genom att införa utskänkning
34738: lanöl är förutom att ge service också att förbättra       av mellanöl vid idrottstävlingar.
34739: föreningens ekonomi.                                          Ministeriet önskar fästa särskild vikt vid att
34740:     Tillstånd för utskänkning av mellanöl beviljas        arrangörerna för idrottstävlingarna i lokala sam-
34741: enligt lagen om mellanöl (462/68) av alkoholbo-           manhang på allvar skall överväga lämpligheten i
34742: laget i enlighet med de principer för beviljande          att ha utskänkning av alkohoi och även mellanöl
34743: som förvaltningsrådet fastställt.                         under sina evenemang. Ministeriet ämnar kon-
34744:     Det faktum att det affärsställe för vilket            takta idrottens centralorganisationer i frågan för
34745: tilistånd för utskänkning av mellanöl söks finns          att man där på friviliig basis skall ändra inrikt-
34746: i anslutning tili en nöjesplats, t.ex. ett idrottsfält,   ningen på denna utveckling som inte kan anses
34747: är enligt de principer som fastställts i lagen eller      främja en hälsosam och nykter livsstil.
34748: av förvaltningsrådet i och för sig inget hinder för           Frågeställaren kan ha rätti att införandet av
34749: att ett tillstånd skall kunna beviljas. Utskänk-          mellanöl under idrottstävlingarna i framtiden
34750: ningstilistånd beviljas exempelvis dock inte för          kan leda till publikbortfall.
34751: tiliställningar där en betydande andel av delta-              Behoven av ändringar i alkohollagstiftningen
34752: garna med all sannolikhet är under 18 år. Det             utreds som bäst i en särskild arbetsgrupp vars
34753: man speciellt beaktar i samband med en ansökan            tidsfrist går ut den 31 oktober 1992. 1 samband
34754: är tillställningens och platsens karaktär då det          med att ändringarna av lagstiftningen bereds,
34755: gäller upprätthållandet av ordningen, vilket po-          kommer man bl.a. att överväga frågor som berör
34756: lisen tar ställning tili i sitt utlåtande tili Alko       tilistånden för minutförsäljning och utskänkning
34757: angående ansökan om tilistånd. För utskänk-               samt i anslutning tili dessa eventuellt nödvändiga
34758: ningstilistånd som beviljas för platser i anslut-         justeringar vad gäller principerna för beviljandet
34759: ning tili idrottsplaner förutsätts även ett medgi-        av tillstånd.
34760: vande från planens ägare, som i allmänhet är
34761: 
34762:        Helsingforsden 25 juni 1992
34763: 
34764:                                                                           Minister Toimi Kankaanniemi
34765: 1
34766: 1
34767: 1
34768:     1
34769:     1
34770:     1
34771:         1
34772:         1
34773:         1
34774:             1
34775:             1
34776:             1
34777:                 1
34778:                 1
34779:                 1
34780:                     1
34781:                     1
34782:                     1
34783:                         1
34784:                         1
34785:                         1
34786:                             1
34787:                             1
34788:                             1
34789:                                                1992 vp
34790: 
34791: Kirjallinen kysymys 229
34792: 
34793: 
34794: 
34795: 
34796:                                   Aittoniemi: Radanvarsien siisteyden parantamisesta
34797: 
34798: 
34799:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34800: 
34801:    Yleisten maanteiden ja tienvarsien siisteydestä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34802: pidetään Suomessa hyvää huolta. Tienvarret           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
34803: siistitään aikaisin keväällä erilaisia kampanjoita   oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34804: avuksi käyttäen.                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34805:    Valtionrautateistä ei voida sanoa samaa. Ju-
34806: nassa matkustavan silmään osuvat pitkälle ke-                   Aikooko valtio ja tässä tapauksessa
34807: sään ja jopa kesän ajan erilaiset törkykasat,                Hallitus radanpitäjänä kiinnittää tulevai-
34808: rautatien rakennusjätteet, romut sekä käyttökel-             suudessa entistä enemmän huomiota rau-
34809: vottomat ajoneuvot Kun matkustaminen valti-                  tateiden radanvarsien siisteyteen?
34810: onrautateillä kesäaikaan entistä enemmän li-
34811: sääntyy, tämä antaa huonon kuvan suomalaises-
34812: ta siisteydestä.
34813:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
34814: 
34815:                                            Sulo Aittoniemi
34816: 
34817: 
34818: 
34819: 
34820: 220051L
34821: 2                                        1992 vp -   KK 229
34822: 
34823: 
34824: 
34825: 
34826:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34827: 
34828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dessa. Tästä rata-alueiden ja asemien siisteyden
34829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ylläpitämiseen kuluu noin puolet ja toinen puoli
34830: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           kuluu kaluston korjaamiseen tai töherrysten
34831: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    poistamiseen.
34832: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Valtionrautatiet on terävöittänyt pari vuotta
34833: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       sitten alkanutta kampanjaa, jonka avulla on
34834: sen n:o 229:                                         puututtu mm. junien ja asemien töhrimiseen.
34835:                                                      Kampanjan tehostaminen merkitsee esim. sitä,
34836:           Aikooko valtio ja tässä tapauksessa        että lähiliikenteen junissa matkustavat siviilipu-
34837:        Hallitus radanpitäjänä kiinnittää tulevai-    kuiset poliisit auttavat tarvittaessa Valtionrauta-
34838:        suudessa entistä enemmän huomiota rau-        teiden henkilökuntaa. Entistä useammilla ase-
34839:        tateiden radanvarsien siisteyteen?            milla otetaan lähivuosina käyttöön kameraval-
34840:                                                      vonta. Viime vuonna Valtionrautatiet järjesti
34841:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lähiliikenneasemien kunnostuskampanjan, jon-
34842: vasti seuraavaa:                                     ka yhteydessä mm. korjattiin asemilla rikotut
34843:                                                      informaatiolaitteet, aikataulukyltit ja opasteet
34844:    Radanvarsille kertyy pitkin vuotta romua,         sekä poistettiin töherrykset ainakin kertaalleen.
34845: rakennusjätteitä ja nykyisin etenkin koululaisten    Töherrykset ja ilkivalta ovat ongelma, jota Val-
34846: loma-aikoina töherryksiä.                            tionrautatiet ei voi yksin hoitaa. Nuoriso sotkee
34847:     Radanvarsille kertyvät auto- ja peltiromut       töherryksillään kaiken mahdollisen yhtä hyvin
34848: eivät ole Valtionrautateiden jätteitä. Aikaisem-     radanvarsilla kuin muuallakin. Tämä on yleinen
34849: min valtiovalta tuki romukuljetuksia ympäristö-      kasvatus-, valvonta- ja kurikysymys.
34850: poliittisista syistä myöntämällä Valtionrautateil-       Valtionrautateiden tekemistä ratatöistä ai-
34851: le alennuskuljetuskorvausta,jonka turvin näiden      heutuvista rakennustarvikkeista sekä rakennus-
34852: romujen kuljetuskustannuksia voitiin alentaa.        jätteistä syntyy ympäristöhaittoja lähinnä kesä-
34853: Vuonna 1991 Valtionrautatiet kuljetti auto- ja       aikana, jolloin ratatöitä tehdään runsaasti. Tä-
34854: peltiromua 61,8 tonnia, jonka mahdollisti 2 milj.    män merkitys radanvarsialueen yleiseen siisteys-
34855: markan tuki autoromun kuljetuskustannuksiin.         kuvaan verrattuna on kuitenkin vähäisempi.
34856: Kireän taloudellisen tilanteen vuoksi valtiovalta        Liikenneministeriö katsoo, että Valtionrauta-
34857: karsi kuljetustuen autoromulle vuodelta 1992.        tiet on kiinnittänyt omalta osaltaan huomiota
34858:    Töherryksistä ja rikotuista aikataulukylteistä    käytettävissä olevien resurssien puitteissa ylei-
34859: yms. on tullut yksi ikävä radanvarsien siisteyson-   seen siisteyteen ja tehostanut tätä parantavia
34860: gelma. Ilkivallan aiheuttamat kustannukset nou-      toimenpiteitään varsinkin junien ja asemien osal-
34861: sevat noin kuuteen miljoonaan markkaan vuo-          ta.
34862: 
34863:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
34864: 
34865:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
34866:                                          1992 vp -   KK 229                                           3
34867: 
34868: 
34869: 
34870: 
34871:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34872: 
34873:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att hålla hanområdena och stationerna i skick.
34874: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       Den andra hälften går åt tili att reparera skadat
34875: den 19 maj 1992 tili vederhörande medlem av          materiel eller tili att avlägsna klotter.
34876: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-        Statsjärnvägarna har skärpt den kampanj för
34877: toniemi undertecknade spörsmål nr 229:               att hl.a förehygga nedklottringen av tåg och
34878:                                                      stationer som startade får några år sedan. Man
34879:           Ämnar staten och i detta fall Rege-        har hl.a. satsat på civilklädda poliser som reser i
34880:        ringen i egenskap av upprätthållare av        lokaltågen och vid hehov hjälper personalen vid
34881:        hannätet i framtiden fästa ökad upp-          Statsjärnvägarna. På allt flere stationer kommer
34882:        märksamhet vid snyggheten längs hanan?        man inom de närmaste åren att ta i hruk kame-
34883:                                                      raövervakning. 1 fjol ordnade Statsjärnvägarna
34884:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        en upprustningskampanj som omfattade närtra-
34885: anfåra fåljande:                                     fikstationerna. 1 samhand med kampanjen repa-
34886:                                                      rerades den informationsutrustning som
34887:     Längs med hanan samlas under årets lopp all      söndrats på stationerna. Vidare reparerades
34888: slags hråte, hyggnadsavfall och nuförtiden spe-      tidtahells- och informationsskyltarna. Klottret
34889: ciellt under skolelevernas ferier klotter.           avlägsnades åtminstone en gång. Klottret och
34890:     Det hil- och plåtskrot som samlas utmed          ofoget är ett prohlem som Statsjärnvägarna inte
34891: hanan härstammar inte från Statsjärnvägarna.         kan klara av på egen hand. Ungdomarna klottar
34892: Av miljöpolitiska orsaker stödde statsmakten         ner på alla ställen där de kommer åt, inte hara
34893: tidigare skrottransporter genom att hevilja Stats-   längs hanan. Detta är ett allmänt uppfostrings-,
34894: järnvägarna ersättning för de transporter som        övervaknings- och disciplinprohlem.
34895: skedde tili nedsatta priser. Med stöd av denna          Speciellt på sommaren då de hanarheten som
34896: ersättning kunde transportkostnaderna för detta      Statsjärnvägarna utför är talrika uppstår det
34897: skrot sänkas. År 1991 möjliggjorde ett stöd på 2     skador på miljön av det hyggnadsmaterial som
34898: miljoner mark för kostnader får transport av         används och av annat hyggnadsavfall. Banarbe-
34899: hilskrot att Statsjärnvägarna detta år transporte-   tenas inverkan på den allmänna snyggheten är i
34900: rade 61,8 ton hil- och plåtskrot. P.g.a. det kärva   alla fall ringa.
34901: ekonomiska läget slopade statsmakten 1992               Trafikministeriet anser att Statsjärnvägarna,
34902:  transportstödet för hilskrot.                       med heaktande av de resurser som står tili huds,
34903:     Klottret och de söndrade tidtahellsskyltarna     har fäst uppmärksamhet vid den allmänna
34904: m.m. har hlivit ett tråkigt renhållningsprohlem      snyggheten och effektiverat åtgärderna i syfte att
34905: längs hanan. De kostnader som ofoget ger             fårhättra renhållningen speciellt i tågen och vid
34906:  upphov tili uppgår tili cirka 6 miljoner mark       stationerna.
34907:  årligen. Av denna summa går cirka hälften åt tili
34908: 
34909:      Helsingfors den 17 juni 1992
34910: 
34911:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
34912:                                                1992 vp
34913: 
34914: Kirjallinen kysymys 230
34915: 
34916: 
34917: 
34918: 
34919:                                   Aittoniemi: Asuntorakentamisen lisäämisen tarpeellisuudesta
34920: 
34921: 
34922: 
34923:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34924: 
34925:    Erityisesti korkean työttömyyden aikana vaa-          Todettakoon, että joillakin paikkakunnilla
34926: timukset asuntorakentamisen tehostamisesta li-       esimerkiksi kohtuuvuokraisenkin yksiön tai
34927: sääntyvät. Tämä on työllisyyden kannalta täysin      kaksion vuokralle antamisessa on vaikeuksia,
34928: ymmärrettävää, mutta nähdäkseni asuntojen            siis kysynnän puutetta. Tämän ei voida katsoa
34929: tarpeen kannalt~ nykyisen rakennusvauhdin            johtuvan muusta kuin ylitarjonnasta.
34930: johdosta saattaa syntyä ongelmia. Asuntoja al-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34931: kaa olla maassa enemmän kuin tarvitsijoita aina-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
34932: kin lukumääräisesti, joskin tarvetta jonkin ver-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34933: ran saattaa esiintyä vielä vuokra-asuntojen puo-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34934: lella. Tämäkin tarve pystyttäisiin tyydyttämään,
34935: jos löydettäisiin järkevä keino tyhjillään olevien              Miten suuressa määrin Hallitus katsoo
34936: omistuspohjaisten asuntojen siirtämiseksi vuok-              maassa olevan tarvetta asuntorakentami-
34937: rapuolelle.                                                  sen merkittävään lisäämiseen ottaen huo-
34938:                                                              mioon tyhjillään olevat asuntoreservit?
34939: 
34940:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
34941:                                            Sulo Aittaniemi
34942: 
34943: 
34944: 
34945: 
34946: 220051L
34947: 2                                         1992 vp -   KK 230
34948: 
34949: 
34950: 
34951: 
34952:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34953: 
34954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jyrkät vaihtelut. Aravauustuotannolla on mer-
34955: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kittävä asema asuntomarkkinoiden tasaajanaja
34956: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            asuntojen rakentamisen hintakehityksen ohjaa-
34957: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     jana.
34958: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-           Alueelliset erot asuntomarkkinatilanteessa
34959: taja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-       ovat voimakkaasti lisääntyneet. Rakennusteolli-
34960: sesta kysymyksestä n:o 230:                           suuden Keskusliitto arvioi toukokuussa 1992
34961:                                                       myymättömien uusien vapaarahoitteisten asun-
34962:           Miten suuressa määrin Hallitus katsoo       tojen määräksi noin 12 500, minkä määrän pur-
34963:        maassa olevan tarvetta asuntorakentami-        kautuminen kestänee vielä pitkään. Tuotantoon
34964:        sen merkittävään lisäämiseen ottaen huo-       suhteutettuna myymättömiä asuntoja on eniten
34965:        mioon tyhjillään olevat asuntoreservit?        Kymen, Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Kuopion
34966:                                                       ja Lapin lääneissä, joissa kaikissa myymättömi-
34967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          en asuntojen määrä vastaa läänin yhden vuoden
34968: vasti seuraavaa:                                      tuotantoa. Kun kuntien väliset erot ovat suuret,
34969:    Asuntotuotannossa on viime vuosina ollut           saattaa myymättömien asuntojen määrä yksit-
34970: hyvin suuria vaihteluita, jotka eivät kuitenkaan      täisissä kunnissa vastata jopa usean vuoden
34971: kuvasta asuntojen tarpeessa tapahtuneita muu-         tuotantoa. Pääkaupunkiseudun osuus myymät-
34972: toksia. Vaikka asuntotuotannon taso ja asunto-        tömistä asunnoista on vain noin 10 prosenttia.
34973: kannan kokonaismäärä ovat kansainvälisesti            Asuntojen tarjontaa on lisännyt myös vuokra-
34974: vertailtuna maassamme korkeita ja vaikka asun-        sääntelyn purkamisen vuoksi vilkastunut vapaa-
34975: toja olisikin asuntokuntien määrää enemmän,           rahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta. Asun-
34976: on edelleen uusien asuntojen tuotantotarvetta.        totuotannon käynnistymistä hidastaa lisäksi se,
34977: Tuotantotarvetta aiheuttavat useat eri tekijät.       että vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen hin-
34978: Suomessa on runsaasti ahtaasti asuvaa väestöä,        tataso on useilla alueilla jo painunut aravatuo-
34979: noin 30 prosenttia eli lähes 1,5 miljoonaa henki-     tantoakio halvemmaksi.
34980: löä. Väestö lisääntynee 1990-luvulla yhteensä            Tällaisessa tilanteessa on valtion tukeman
34981: runsaalla 90 000 asukkaalla ja uusia asuntokun-       asuntorakentamisen alueellinen ohjaus erittäin
34982: tia muodostuu arviolta 25 000-30 000 vuosit-          tärkeätä. Hallituksen tarkoituksena onkin muut-
34983: tain, mikä osaltaan edellyttää asuntokannan li-       tuneen asuntomarkkinatilanteen huomioon ot-
34984: säystä.                                               tamiseksi vielä tämän kesän aikana muuttaa
34985:    Alueellisen rakennemuutoksen takia on asun-        asuntolainamäärärahan käyttösuunnitelmaa si-
34986: toja jäänyt tyhjilleen ja asuntojen poistuma on       ten, että aravatuotanto saatetaan vastaamaan
34987: ollut melko runsasta. Nämä asunnot sijaitsevat        asuntojen kysyntää. Asuntojen hallintamuotoja-
34988: kuitenkin usein siten, että niillä ei ole kysyntää.   kauman osalta valtioneuvosto on lisäksi lainojen
34989: Asuntojen poistuman arvioidaan olevan                  käyttösuunnitelmassa edellyttänyt, että asunto-
34990: 10 000-15 000 asuntoa vuodessa vielä 1990-            hallitus seuraa vuonna 1992 käynnistyvien asun-
34991: luvullakin. Edellä olevan perusteella voidaan         to-osakeyhtiökohteiden myyntitilannetta. Mikä-
34992: todeta, että asuntotuotannon tarve jatkuu myös        li ilmenee, että näissä hankkeissa on asuntoja
34993: tulevina vuosina erityisesti kasvukeskuksissa.        myymättä pitempään kuin kolme kuukautta
34994:    Talonrakentamisen suhdannevaihtelut ovat           hankkeen valmistumisen jälkeen, asuntohallitus
34995: maassamme liian jyrkät. Asuntojen rakentami-          voi lainoittaa asunnot myöhemmin myöntämis-
34996: nen seuraa hyvin samansuuntaisesti muun talon-        valtuuden puitteissa asianomaisten tahojen
34997: rakentamisen suhdannelinjaa, joten tuotannon          omistukseen vuokra-asunnoiksi.
34998: nousut ja laskut ovat yhtäaikaisesti vaikuttamas-        Hallituksen tarkoituksena on lisäksi tulevina
34999: sa kaikilla rakentamisen toimintalohkoilla. Täs-      vuosina asteittain lisätä perusparannuksen
35000: tä on seurauksena myös rakennuskustannusten           osuutta asuntorakentamisessa.
35001: 
35002:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1992
35003: 
35004:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
35005:                                          1992 vp -   KK 230                                            3
35006: 
35007: 
35008: 
35009: 
35010:                                     Tili Riksdagens H err Talman
35011: 
35012:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       till markanta växlingar i byggnadskostnadema.
35013: foreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     Aravanyproduktionen är betydelsefull som en
35014: se av den 19 maj 1992 tili vederbörande medlem       utjämnande faktor på bostadsmarknaden och
35015: av statsrådet översänt avskrift av följande av       styr prisutvecklingen i fråga om bostadsbyggan-
35016: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade            det.
35017: spörsmål nr 230:                                         Vad situationen på bostadsmarknaden beträf-
35018:                                                      far har de regionala skilinadema ökat mycket.
35019:           I viiken utsträckning anser Regeringen     Byggnadsindustrins Centralförbund uppskatta-
35020:        att det finns behov av en ansenlig ökning     de i maj 1992 antalet osålda fritt finansierade
35021:        av bostadsbyggandet i landet med              bostäder tili omkring 12 500, och det torde ta
35022:        beaktande av de nu tomma bostadsreser-        rätt lång tid innan denna mängd avgått från
35023:        vema?                                         marknaden. I relation till produktioneo är anta-
35024:                                                      let osålda bostäder högst i Kymmene, S:t
35025:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               Miche1s, Norra Karelens, Kuopio och Lapp-
35026: vördsamt anföra följande:                            lands Iän; i samtliga motsvarar antalet osålda
35027:     Bostadsproduktionen har under de senaste         bostäder produktioneo under ett år. Eftersom
35028: åren varierat kraftigt, vilket dock inte avspeglar   skillnadema mellan kommunema är stora, kan
35029: några motsvarande förändringar i bostadsbeho-        antalet osålda bostäder i en kommun rentav
35030: vet. Oavsett att nivån på bostadsproduktionen        motsvara flera års bostadsproduktion. I huvud-
35031: och det tota1a antalet bostäder i landet ligger på   stadsregionen är det bara omkring 10 procent av
35032: en intemationellt sett hög nivå och oavsett att      bostädema som är osålda. Bostadsutbudet har
35033: antalet bostäder överstiger antalet hushåll, före-   också ökat på grund av att avvecklingen av
35034: ligger alltjämt ett behov av fortsatt produktion     hyresregleringen har lett till att utbudet på fritt
35035: av bostäder. Produktionsbehovet f6ranleds av         finansierade hyresbostäder ökat. Igångköming-
35036: många olika faktorer. Det fmns många som bor         en av bostadsproduktionen forsinkas dessutom
35037: trångt i Finland, dvs. omkring 30 procent eller      av att prisnivån för gamla fritt finansierade
35038: inemot 1,5 miljoner personer. Befolkningen tor-      bostäder i många områden redan har sjunkit
35039: de under 1990-talet komma att öka med inalles        under aravaproduktionens.
35040: drygt 90 000 personer, och man räknar med att            I en situation av detta slag är den regionala
35041: omkring 25 000-30 000 nya hushåll uppstår            stymingen av den statsunderstödda bostadspro-
35042: årligen, vilket bidrar tili behovet av fortsatt      duktionen av synnerlig vikt. Regeringen har
35043: ökning av bostadsbeståndet.                          också för avsikt att med beaktande av den
35044:      På grund av den regionala stukturförändring-    f6rändrade situationen på bostadsmarknaden
35045: en har bostäder kommit att stå tomma, och            redan i sommar ändra dispositionen av anslagen
35046: avgången av bostäder har varit re1ativt stor. Men    för bostadslån på så sätt att aravaproduktionen
35047: dessa bostäder är ofta så belägna att det inte       bringas att motsvara efterfrågan på bostäder.
35048: fmns någon efterfrågan på dem. Man räknar            Vad typema av bostadsinnehav beträffar har
35049: med att bostadsavgången under 1990-talet allt-       statsrådet i dispositionsplanen för lånen f6rut-
35050: jämt kommer att ligga kring 10 000-15 000            satt att bostadsstyrelsen följer situationen i fråga
35051:  bostäder per år. På basis härav kan det konsta-     om försäljning av objekt i bostadsaktiebolag
35052:  teras att behovet av bostadsproduktion också        som inleds under 1992. Om det visar sig att
35053: under de kommande åren kvarstår i synnerhet i        bostädema i sådana forblir osålda längre tid än
35054:  tiliväxtcentra.                                     tre månader efter det byggnaden står fårdig, kan
35055:      Konjunkturväxlingama har i fråga om byg-        bostadsstyrelsen inom ramen för sina befogenhe-
35056:  genskapen varit aHdeies för kraftiga i Finland.     ter senare bevilja lån tili bostädema så att de kan
35057:  Byggandet av bostäder ligger i mycket i linje med   inlösas tili hyresbostäder.
35058:  det övriga byggandet, vilket innebär att produk-        Regeringen har vidare för avsikt att under de
35059:  tionsökningar och svackor samtidigt inverkar        kommande åren successivt öka inslaget av repa-
35060:  inom samtliga byggsektorer. Detta leder också       rationer inom bostadsbyggandet.
35061: 
35062:      Helsingforsden 15 juni 1992
35063: 
35064:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
35065:                                                 1992 vp
35066: 
35067: Kirjallinen kysymys 231
35068: 
35069: 
35070: 
35071: 
35072:                                    Aittoniemi: Huvitilaisuuksia koskevan lain uudistamisesta
35073: 
35074: 
35075: 
35076:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35077: 
35078:    Laki julkisista huvitilaisuuksista sekä eräät      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35079: siihen läheisesti liittyvät lait ovat vanhentuneita   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35080: ja aikansa eläneitä. Erityisesti nyt, kun lupalain-
35081: säädäntöä pyritään yleisesti helpottamaan ja                     Aikooko Hallitus ja missä aikataulus-
35082: tarpeettomasta luvanvaraisuudesta luopumaan,                  sa uudistaa voimassa olevan lain julkisis-
35083: myös mainitun lain uudistaminen olisi paikal-                 ta huvitilaisuuksista oheislakeineen, jotta
35084: laan.                                                         huvitilaisuuksia koskevasta tarpeetto-
35085:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            masta luvanvaraisuudesta päästäisiin
35086: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-             eroon?
35087: 
35088:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
35089: 
35090:                                             Sulo Aittoniemi
35091: 
35092: 
35093: 
35094: 
35095:  220051L
35096: 2                                         1992 vp -    KK 231
35097: 
35098: 
35099: 
35100: 
35101:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35102: 
35103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keinoelämän näyttelyt. Sen sijaan mainitun luet-
35104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          telon ulkopuolelle on jätetty yleisölle järjestettä-
35105: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn             vät tanssitilaisuudet, iltamat ja moottoriurheilu-
35106: kirjeenne n:o 756 ohella lähettänyt valtioneuvos-      kilpailut ja -näytökset. Näihin on hankittava
35107: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         poliisin lupa riippumatta siitä, kuinka paljon
35108: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-       niihin odotetaan yleisöä tai peritäänkö tilaisuu-
35109: myksestä n:o 231, jossa tiedustellaan:                 dessa pääsymaksua vai ei.
35110:                                                            Huvilainsäädäntömme on osittain vanhentu-
35111:           Aikooko Hallitus ja missä aikataulus-        nutta ja osittain vaikeaselkoista. Yleisen järjes-
35112:        sa uudistaa voimassa olevan lain julkisis-      tyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen ja muiden
35113:        ta huvitilaisuuksista oheislakeineen, jotta     yleisten tai yksityisten etujen suojaamisen kan-
35114:        huvitilaisuuksia koskevasta tarpeetto-          nalta ei ole muutamia poikkeuksia lukuun otta-
35115:        masta luvanvaraisuudesta päästäisiin            matta enää tarpeellista ylläpitää nykyisen kaltai-
35116:        eroon?                                          sia viranomaisia työllistäviä ja kansalaisille vai-
35117:                                                        vannäköä ja kustannuksia aiheuttavia ilmoitus-
35118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tai lupamenettelyjä. Asetukseen (400/37) perus-
35119: vasti seuraavaa:                                       tuvat lupamenettelyt ovat osittain julkisista hu-
35120:                                                        vitilaisuuksista annettujen säännösten kanssa
35121:     Laki (492/68) ja asetus (687/68) julkisista hu-    päällekkäisiä, eivätkä ne vanhentuneina turvaa
35122: vitilaisuuksista ovat tulleet voimaan tammikuun        mitään sellaista etuutta, jonka suojaamista hal-
35123: alusta 1969. Säädöksillä kumottiin muun muas-          linnon keinoin voidaan pitää perusteltuna. Ase-
35124: sa julkisista huveista maaseudulla ( 131124) ja        tukseen sisältyvät, ravintoloissa ja kahviloissa
35125: kaupungeissa (33/31) annetut asetukset sekä lait       toimeenpantavia tanssitilaisuuksia sekä tanssi-,
35126: huvitilaisuuksien järjestysmiehistä (169/30) ja        kabaree-, revyy- tai varietee-esityksiä koskevat
35127: järjestyksen ja turvallisuuden tehostamisesta (93/     säännökset ovat myös tulkinnanvaraisia. Vai-
35128: 33). Uudistuksesta huolimatta jäivät vielä voi-        keasti tulkittavia ovat saman asetuksen huvitus-
35129: maan poikkeussäännöksiä eräänlaatuisista huvi-         ta varten valmistettuja automaatteja ja muita
35130: tilaisuuksista sisältävä asetus (570/43) ja asetus     sellaisia laitteita koskevat määräykset.
35131: luvan hankkimisesta eräiden huvitusten järjestä-           Sisäasiainministeriö on 26.7.1991 asettanut
35132: miseen ja peliautomaattien pitämiseen (400/37).        poliisin lupahankkeen, jonka eräänä osaprojek-
35133:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan jul-           tina on tarkoitus valmistella julkisista huvitilai-
35134: kisen huvitilaisuuden toimeenpaneminen edellyt-        suuksista annetun lain ja sen nojalla annetun
35135: tää poliisin lupaa. Määrätynlaiset tilaisuudet         asetuksen samoin kuin edellä mainitut huvittelua
35136: saadaan kuitenkin järjestää poliisille tehtävän        säännöstävät asetukset korvaava laki. Lakieh-
35137: ilmoituksen nojalla. Ilmoituksenvaraisten tilai-       dotuksella on tarkoitus muun muassa poistaa
35138: suuksien luettelo on sisällytetty julkisista huviti-   tarpeettomat huvitilaisuuksien järjestämiseen
35139: laisuuksista annetun asetuksen 1 §:ään. Yleistä-       liittyvät luvanvaraisuudet. Työryhmälle asetettu
35140: västi voidaan todeta, että ilmoituksenvaraisiksi       määräaika päättyy 31.12.1992. Lakiesitys voinee
35141: huvitilaisuuksiksi on säädetty erilaiset taiteen       tulla eduskunnan käsiteltäväksi aikaisintaan
35142: alaan kuluvat esitykset, urheilukilpailut ja elin-     vuoden 1993 valtiopäivien kevätistuntokaudella.
35143: 
35144:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
35145: 
35146:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
35147:                                            1992 vp -   KK 231                                            3
35148: 
35149: 
35150: 
35151: 
35152:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
35153: 
35154:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringslivet. Förteckningen innehåller däremot
35155: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         inte sådana danser, kvällstillställningar eller täv-
35156: 756 av den 19 maj 1992 tili vederbörande med-          lingar och uppvisningar i samband med mo-
35157: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     torsport som ordnas för allmänheten. För dessa
35158: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              måste man ansöka om tilistånd oavsett hur
35159: spörsmål nr 231:                                       mycket människor som väntas komma eller om
35160:                                                        man uppbär inträdesavgift eller inte.
35161:           Ämnar Regeringen och enligt viiken              Lagstiftningen om nöjestillställningar är del-
35162:        tidtabell revidera den gällande lagen om        vis föråldrat och svårtydd. För att upprätthålla
35163:        offentliga nöjestillställningar jämte med       den allmänna ordningen och säkerheten och för
35164:        den sammanhängande lagar så att man             att skydda annat allmänt eller privat intresse är
35165:        kunde slippa onödiga krav på tilistånd          det med några undantag inte längre nödvändigt
35166:        när det gäller nöjestillställningar?            att ha kvar sådana procedurer i samband med
35167:                                                        anmälningar eller tillstånd som förorsakar extra
35168:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          arbete för myndighetema samt besvär och kost-
35169: anföra följande:                                       nader för medborgama. De tiliståndsprocedurer
35170:                                                        som baserar sig på förordningen (400/37) över-
35171:     Lagen (492/68) och förordningen (687/68) om        lappar tili vissa delar stadgandena om allmänna
35172: offentliga nöjestillställningar trädde i kraft vid     nöjestillställningar och tryggar som föråldrade
35173: ingången av januari 1969. Genom dessa författ-         ingen sådan förmån som det kan anses vara
35174: ningar upphävdes bl.a. förordningama angåen-           motiverat att säkerställa med förvaltningsmedel.
35175: de offentliga nöjen på landsbygden (131124) och        De förordningsstadganden som gäller danstili-
35176: i stad och köping (33/31) samt lagen om ord-           ställningar i restauranger och kafeer samt
35177: ningsmän vid nöjestillfållen (169/30) och lagen        dans-, kabare-, revy- eller varieteföreställningar
35178: om effektivare upprätthållande av ordning och          lämnar också rum för tolkning. 1 samma förord-
35179: säkerhet (93/33). Trots reformen förblev förord-       ning är också de bestämmelser svårtydda som
35180: ningen med undantagsstadganden angående vis-           gäller för nöjesändamål tillverkade automater
35181: sa nöjestillfållen (570/43) och förordningen om        och andra dylika anordningar.
35182: utverkande av tillstånd tili föranstaltande av            lnrikesministeriet har den 26 juli 1991 tilisatt
35183: vissa nöjen och hållande av spelautomat (400/37)       ett polistillståndsprojekt. A vsikten är att som ett
35184: fortfarande i kraft.                                   delprojekt bereda en lag som ersätter den nu
35185:     Enligt gällande lagstiftning kräver ordnandet      gällande lagen om offentliga nöjestiliställningar
35186: av offentliga nöjestiliställningar att man ansöker     och den därtili anslutna förordningen samt de
35187: om tillstånd hos polisen. Vissa tiliställningar får    nämnda olika förordningama som reglerar nö-
35188:  dock ordnas efter anmälan tili polisen. En för-       jen. Avsikten med lagförslaget är bl.a. att undan-
35189: teckning över de tiliställningar om vilka anmälan      röja onödiga krav på tilistånd i samband med
35190:  skall göras finns upptagen i 1 § förordningen om      nöjen. Tidsfristen för arbetsgruppen går ut den
35191:  offentliga nöjestillställningar. De nöjestiliställ-   31 december 1992. Propositionen torde kunna
35192:  ningar om vilka skall anmälas är i allmänhet          föreläggas riksdagen tidigast under vårsessionen
35193:  olika evenemang inom konstens område, idrotts-        1993.
35194:  tävlingar och utställningar anordnade av nä-
35195: 
35196:      Helsingfors den 11 juni 1992
35197: 
35198:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
35199:                                               1992 vp
35200: 
35201: Kirjallinen kysymys 232
35202: 
35203: 
35204: 
35205: 
35206:                                   Aittoniemi: SPR:lle pakolaisten huoltamisesta maksettavista kor-
35207:                                       vauksista
35208: 
35209: 
35210:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35211: 
35212:    Suomen Punainen Risti, jonka työtä inhimil-      muksia muun muassa itärajan kautta tänne aika-
35213: lisyyden puolesta tulee kyllä arvostaa, toimii      naan pyrkineiden romanialaisten suhteen.
35214: merkittävässä asemassa Suomeen tulevien pako-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35215: laisten huoltamisessa. Joskus heidän toimintansa    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
35216: tuntuu kuitenkin yli-innokkaalta. Esimerkkinä       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35217: tästä on aikanaan Georg Ots -laivalla Suomeen       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35218: saapunut pakolaisryhmä, jonka viranomaiset
35219: olisivat olleet ilmeisesti valmiita palauttamaan,              Onko Hallitus tietoinen siitä, miten
35220: mutta SPR asettui poikkiteloin.                             suuri merkitys valtion pakolaishuollosta
35221:    Hiljattain eräs SPR:n edustaja on esittänyt              Suomen Punaiselle Ristille maksamilla
35222: näkemyksen, että Suomi voisi ottaa tänne 15 000             kustannuksilla on mainitun järjestön
35223: jugoslavialaista ja kehotti valmiuteen tätä kos-            muulle toiminnalle, eli rahoittaako mai-
35224: kien. Tämäntyyppisiä lausuntoja on pidettävä                nittu järjestö myös muuta toimintaansa
35225: eräänlaisena kutsuna saapumisesta, jollaisesta              pakolaishuoltoa varten saamillaan tulo-
35226: toiminnasta meillä on vähemmän hyviä koke-                  erillä?
35227: 
35228:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
35229: 
35230:                                           Sulo Aittaniemi
35231: 
35232: 
35233: 
35234: 
35235: 220051L
35236: 2                                        1992 vp -    KK 232
35237: 
35238: 
35239: 
35240: 
35241:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35242: 
35243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pitänyt yllä turvapaikanhakijoiden vastaanotto-
35244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        yksiköitä. Valtion ja Suomen Punaisen Ristin
35245: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           välisen sopimuksen mukaan tästä toiminnasta
35246: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräi-
35247: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       sesti vastaanottoyksiköiden toiminta- ja talous-
35248: taja Aittaniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi maksetaan
35249: kysymyksestä n:o 232:                                10 %:n yleishallintokulukorvaus. Tällä hallinto-
35250:                                                      maksulla on Suomen Punaisen Ristin ilmoituk-
35251:           Onko Hallitus tietoinen siitä, miten       sen mukaan katettu Suomen Punaisen Ristin
35252:        suuri merkitys valtion pakolaishuollosta      piirien vastaanottokeskusten perustamiseen, yl-
35253:        Suomen Punaiselle Ristille maksamilla         läpitoon sekä talous- ja henkilöstöhallintoon
35254:        kustannuksilla on mainitun järjestön          liittyvät kulut.
35255:        muulle toiminnalle, eli rahoittaako mai-          Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on
35256:        nittu järjestö myös muuta toimintaansa        valtiollistaa tai kunnallistaa kaikki turvapaikan-
35257:        pakolaishuoltoa varten saamillaan tulo-       hakijoiden vastaanottoyksiköt, jotta toiminnalle
35258:        erillä?                                       saataisiin yhteinen sisältö ja yhteiset tavoitteet.
35259:                                                      Tämä edellyttäisi, että sosiaali- ja terveysministe-
35260:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          riö saisi tarpeelliset henkilöstövoimavarat tehtä-
35261: taen seuraavaa:                                      vän suorittamiseen. Useaan otteeseen uudistetut
35262:                                                      esitykset eivät ainakaan tähän asti ole neuvotte-
35263:    Suomen Punainen Risti on merkittävällä pa-        luissa valtiovarainministeriön kanssa johtaneet
35264: noksella osallistunut pakolaisten ja turvapaikan     myönteiseen lopputulokseen.
35265: hakijoiden vastaanottoon ottamalla järjestääk-           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
35266: seen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ensi-      kaan turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjes-
35267: vaiheen huollon.                                     täminen valtion tai kunnan omana toimintana
35268:    Järjestön osuus on korostunut erityisesti vuo-    olisi kuitenkin taloudellisin ja tarkoituksenmu-
35269: desta 1990 lukien, jolloin maahamme saapui           kaisin vaihtoehto. Tällä hetkellä valtion ja Suo-
35270: huomattava määrä turvapaikanhakijoita. Täl-          men Punaisen Ristin välillä solmittu sopimus on
35271: löin ainoa organisaatio, joka usein varsin lyhyel-   sanottu irti vuoden 1993 alusta lukien.
35272: lä varoitusajalla kykeni vastaamaan näiden ih-           Tarkoituksena on pyrkiä saamaan aikaan
35273: misten majoittamisesta ja ensivaiheen huollosta,     uusi sopimus, joka paremmin vastaisi tämän
35274: oli Suomen Punainen Risti. Valtion tulo- ja          hetken tarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriön
35275: menoarviossa asiaan ei ollut varauduttu.             liikkumavara on varsin vähäinen, mikäli edellä
35276:    Suomen Punainen Risti on valtion ohella           mainituissa neuvotteluissa valtionhallinnon si-
35277: valtion toimeksiannosta vuodesta 1990 lähtien        sällä ei edistytä.
35278: 
35279:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1992
35280: 
35281:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35282:                                         1992 vp -   KK 232                                            3
35283: 
35284: 
35285: 
35286: 
35287:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35288: 
35289:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ersätts kostnaderna för denna verksamhet till
35290: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      fullt belopp i enlighet med mottagningsenheter-
35291: den 19 maj 1992 till vederbörande medlem av         nas verksamhets- och ekonomiplaner. Dessutom
35292: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   betalas en ersättning om 10 % av de allmänna
35293: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        förvaltningskostnaderna. Denna betalning av
35294: 232:                                                förvaltningskostnader har enligt uppgift från
35295:                                                     Finlands Röda Kors använts till utgifterna för
35296:            Är Regeringen medvet~n om hur stor       grundandet och upprätthållandet av Röda Kors-
35297:        betydelse de kostnader som staten betalar    distriktens förläggningar för asylsökande och till
35298:        till Finlands Röda Kors för flyktingvår-     utgifterna för förläggningarnas ekonomi- och
35299:        den har för den nämnda organisationens       personalförvaltning.
35300:        övriga verksamhet, dvs. finansierar orga-       Social- och hälsovårdsministeriet syftar till att
35301:        nisationen även andra delar av sin verk-     förstatliga eller kommunalisera alla mottag-
35302:        samhet med sådana inkomstposter som          ningsenheter för asylsökande, för att verksamhe-
35303:        den får för flyktingvården?                  ten skall få ett gemensamt innehåll och gemen-
35304:                                                     samma mål. Detta förutsätter att social- och
35305:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hälsovårdsministeriet får de personalresurser
35306: anföra följande:                                    som behövs för uppgiften. De framställningar
35307:                                                     som upprepade gånger har gjorts i denna fråga
35308:    Finlands Röda Kors har med en betydande          har åtminstone ännu inte lett till något positivt
35309: insats deltagit i mottagandet av flyktingar och     slutresultat vid förhandlingar med finansministe-
35310: asylsökande genom att åta sig att ordna omsorg-     riet.
35311: ema om flyktingar och asylsökande under den            Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
35312: första tiden.                                       fattning vore dock det mest ekonomiska och
35313:    Finlands Röda Kors bötjade få en framträ-        ändamålsenliga alternativet att mottagandet av
35314: dande roll särskilt från och med år 1990, då        asylsökande skulle ordnas i form av statens eller
35315: asylsökande anlände till vårt land i betydande      kommunens egen verksamhet. För närvarande
35316: antal. Den enda organisation som i själva verket    är avtalet mellan staten och Finlands Röda Kors
35317: kunde svara för inkvarteringen och de första        uppsagt med verkan från bötjan av år 1993.
35318: omsorgema om dessa människor var då Fin-               A vsikten är att försöka få till stånd ett nytt
35319: Iands Röda Kors. 1 statsbudgeten fanns ingen        avtal som bättre skulle tillgodose dagens behov.
35320: beredskap för saken.                                Social- och hälsovårdsministeriet har synner-
35321:    Vid sidan av staten har Finlands Röda Kors       ligen litet spelrum, om inga framsteg nås vid de
35322: på uppdrag av staten sedan år 1990 upprätthållit    nämnda förhandlingarna inom statsförvaltning-
35323: mottagningsenheter för asylsökande. Enligt ett      en.
35324: avtal mellan staten och Finlands Röda Kors
35325: 
35326:      Helsingforsden 19 juni 1992
35327: 
35328:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35329:                                               1992 vp
35330: 
35331: Kirjallinen kysymys 233
35332: 
35333: 
35334: 
35335: 
35336:                                   Aittoniemi: Pakolaisten sijoittamisesta aiheutuvista sosiaalisista
35337:                                       ongelmista
35338: 
35339: 
35340:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35341: 
35342:    Olen aikanaan sekä eduskunnassa että muu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35343: tenjulkisesti tuonut esille näkemyksen, että maa-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
35344: hamme vastaanotettavien pakolaisryhmien osal-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35345: ta tulisi kiinnittää huomiota riittävän suurien     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35346: samaa kansallisuutta olevien ryhmien perusta-
35347: miseen. Tämä helpottaisi heidän sopeutumistaan                 Katsooko Hallitus, että se toteutta-
35348: suomalaiseen yhteiskuntaan, koska riittävän                 mansa pakolaispolitiikan kautta ja sijoi-
35349: suuri ryhmä tuntisi sosiaalista turvallisuuden              tellessaan kymmeniä kansallisuuksia pie-
35350: tunnetta keskuudessaan.                                     ninä ryhminä ympäri maata on onnistu-
35351:    Näkemykseni mukaan Suomeen on otettu                     nut ihmisryhmille tärkeän sosiaalisen yh-
35352: kymmeniä kansallisuuksia ja hajoiteltu heidät               teenkuuluvuuden luomisessa ja näin edis-
35353: ympäri maata pieniin ryhmiin, joissa ei tuota               tänyt pakolaisten sopeutumista suoma-
35354: sosiaalisen yhteenkuulumisen tuomaa sosiaalista             laiseen yhteiskuntaan?
35355: tunnetta lainkaan koeta.
35356: 
35357:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
35358: 
35359:                                           Sulo Aittoniemi
35360: 
35361: 
35362: 
35363: 
35364:  220051L
35365: 2                                         1992 vp -    KK 233
35366: 
35367: 
35368: 
35369: 
35370:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35371: 
35372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Suomen päätettävissä ei ole, kuka maastam-
35373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          me hakee turvapaikkaa. Jokaisen turvapaikan-
35374: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn             hakijan turvapaikantarve tutkitaan erikseen.
35375: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      Tällä hetkellä turvapaikkaa hakeneita on noin
35376: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         60 eri kansallisuutta.
35377: taja Aittoniemen näin kuuluvasta kirjallisesta             Kiintiöpakolaiset sekä myönteisen päätöksen
35378: kysymyksestä n:o 233:                                  saaneet turvapaikanhakijat sijoitetaan asumaan
35379:                                                        kuntiin, jossa heille järjestetään asunto ja tarvit-
35380:            Katsooko Hallitus, että se toteutta-        tavat palvelut. Kuntia ei ole velvoitettu pakolais-
35381:         mansa pakolaispolitiikan kautta ja sijoi-      ten vastaanottoon, vaan toiminta on kunnille
35382:         tellessaan kymmeniä kansallisuuksia pie-       vapaaehtoista. Kunnat tekevät päätöksen siitä,
35383:         ninä ryhminä ympäri maata on onnistu-          koska ja kuinka paljon ne sijoittavat pakolaisia.
35384:         nut ihmisryhmille tärkeän sosiaalisen yh-      Kun päätös on tehty, kunta ja lääninhallitus
35385:         teenkuuluvuuden luomisessa ja näin edis-       tekevät keskenään sopimuksen vastaanotosta
35386:         tänyt pakolaisten sopeutumista suoma-          aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Tois-
35387:         laiseen yhteiskuntaan?                         taiseksi ei kuntapaikkoja ole pakolaisille saatu
35388:                                                        riittävästi eikä sijoittajilla näin ollen ole valin-
35389:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          nanvaraa, vaan pakolaiset on sijoitettava sinne,
35390:                                                        missä paikkoja on.
35391:    Valtion tulo- ja menoarviossa on pakolais-              Riittävän suurten pakolaisyhteisöjen muo-
35392: kiintiön suuruudeksi vahvistettu 500. Lisäksi          dostumista pidetään sijoittamisen onnistumisen
35393: Suomi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita.              edellytyksenä. Tämän johdosta kuntiin on ve-
35394:    Suomeen on otettu kiintiöpakolaisina                dottu sen puolesta, että ne tekisivät päätöksen
35395: UNHCR:n esityksestä pääasiassa vietnamilaisia          tarpeeksi suurista ryhmistä ja tekisivät päätöksiä
35396: sekä iranilaisia ja irakilaisia, joista merkittävä     useiksi vuosiksi näin kasvattaen kunnassa ole-
35397: osa on kurdeja. Varsinainen valinta on tapahtu-        van pakolaisryhmän määrää. Kuluvan vuoden
35398: nut oman maamme viranomaisten toimesta.                aikana on sosiaali- ja terveysministeriö järjestä-
35399: Tärkeänä on pidetty, että pakolaiset saadaan           nyt tiedotustilaisuuksia maamme suurimmille
35400: pois epäinhimillisistä leiriolosuhteista tai maista,   kunnille vastaanottopäätösten aikaansaamisek-
35401: joissa heitä uhkaa jatkuvasti palauttaminen ko-        si. Suurten kuntien lisäksi olisi toivottavaa, että
35402: timaahan ja joissa heillä ei ole mahdollisuuksia       naapurikunnat tekisivät yhdessä vastaanotto-
35403: normaaliin elämään.                                    päätöksiä, jolloin lähikunnissa olisi riittävän
35404:    Koska Suomi on vastaanottanut kansainväli-          suuri määrä samaa ryhmää yhteisön muodostu-
35405: sesti ja pohjoismaisestikin pieniä määriä, on tätä     miseksi.
35406: haluttu korvata valitsemalla osa kiintiöön tule-           Kiintiöpakolaisten kohdalla on sijoituspää-
35407: vista pakolaisista humanitaarisin perustein.           töksiä tehtäessä ryhmän kokoon voitu kiinnittää
35408: Tämä tarkoittaa sitä, että leireiltä on otettu         huomiota, samoin suurempien turvapaikanhaki-
35409: Suomeen ihmisiä, joilla muuten on hyvin vähän          jaryhmien kohdalla. Yksittäisiä eri kansallisuuk-
35410: mahdollisuuksia yleensä sijoittua kolmansiin           sia olevia turvapaikansaaneita on sijoitettu pää-
35411: maihin. Suomeen on näillä valintaperusteilla           asiassa suurehkoihin keskuksiin, joissa he voivat
35412: otettu vammaisia, sairaita, vähän koulutettuja         etsiä sosiaalista yhteenkuuluvuutta paikkakun-
35413: tai täysin luku- ja kirjoitustaidottornia sekä suu-    nan muista ulkomaalaisista ja tietysti suomalais-
35414: ria perheitä. Samaa humanitaarista valintaperus-       ten joukosta.
35415: tetta noudatetaan myös muissa pohjoismaissa.               Paras keino pakolaisten sosiaalisen yhteen-
35416:    Kiintiöpakolaisten joukossa on useampia             kuuluvuuden turvaamiseksi on se, että kunnat
35417: kansallisuuksia tai ryhmiä, jotka eivät välttä-        tekevät päätökset riittävän suurista ryhmistä.
35418: mättä edes koe yhteenkuuluvuuden tunteita,             Vastoin kunnan tekemää päätöstä ei pakolaisia
35419: vaan saattavat suhtautua toisiinsa epäluuloisesti.     kuntaan sijoiteta. Suomessa on vapaa muutto-
35420:                                          1992 vp -    KK 233                                         3
35421: 
35422: oikeus, joten pakolaiset voivat itse siirtyä kun-    tukitoimia (mm. ohjausta palveluiden käyttöön,
35423: taan, josta omatoimisesti löytävät asunnon ja        kielen- ja yhteiskuntatietouden opetusta sekä
35424: työpaikan. Pakolaisen oman edun mukaista on          tulkkipalveluita) helpottamaan elämän aloitta-
35425: asettua sopimuksen tehneeseen kuntaan, joka          mista uudessa maassa.
35426: tarjoaa pakolaiselle ja hänen perheelleen erityis-
35427:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1992
35428: 
35429:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35430: 4                                         1992 vp -    KK 233
35431: 
35432: 
35433: 
35434: 
35435:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
35436: 
35437:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           några samhörighetskänslor utan kan förhålla sig
35438: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         misstänksamt till varandra.
35439: den 19 maj 1992 till vederbörande medlem av               Finland kan inte besluta vero som söker asyl i
35440: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      vårt land. Varje asylsökandes behov av asyl
35441: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           prövas särskilt. 1 detta nu representerar de som
35442: 233:                                                   sökt asyl ungefår 60 olika nationaliteter.
35443:                                                           Kvotflyktingama samt de asylsökande som
35444:           Anser Regeringen att den genom sin           fått ett positivt beslut placeras i kommuner, där
35445:        flyktingpolitik och genom att placera           bostad och behövlig service ordnas för dem.
35446:        tiotals nationaliteter i små grupper runt-      Kommunema har inte förpliktats att ta emot
35447:        om i landet har lyckats skapa den sociala       flyktingar, utan verksamheten är frivillig för
35448:        samhörighet som är viktig för männi-            kommunema. Kommunema fattar beslut om
35449:        skogrupper och sålunda har främjat flyk-        när och hur många flyktingar de skall ta emot.
35450:        tingamas anpassning till det finska sam-        När beslutet har fattats, ingår kommunen och
35451:        hället?                                         länsstyrelsen ett avtal sinsemellan om ersättande
35452:                                                        av kostnadema för mottagandet av flyktingar.
35453:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Tillsvidare har man inte fått tillräckligt kom-
35454: anföra följande:                                       munplatser för flyktingar och sålunda finns det
35455:                                                        inget val för dem som sköter placeringen, utan
35456:     1 statsbudgeten har fastställts en flyktingkvot    flyktingama måste placeras där det fmns platser
35457: om 500 personer. Dessutom tar Finland emot             för dem.
35458: asylsökande.                                              En förutsättning för lyckade placeringar anses
35459:     Till Finland har som kvotflyktingar på fram-       vara att tillräckligt stora flyktingsamfund upp-
35460: ställning av UNHCR huvudsakligen tagits emot           kommer. Därför har man vädjat till kommuner-
35461: vietnameser samt iranier och irakier, av vilka en      na om att de skall fatta beslut om tillräckligt
35462: betydande del är kurder. Det egentliga urvalet         stora grupper och för flera år framåt, så att de
35463: har våra egna myndigheter företagit. Det har           därigenom kan utöka den flyktinggrupp som
35464: ansetts viktigt att få bort flyktingar från inhuma-    finns i kommunen. Under innevarande år har
35465: na lägerförhållanden eller från Iänder där de          social- och hälsovårdsministeriet ordnat infor-
35466: lever under ständigt hot om återförvisning till sitt   mationstillfållen för de största kommunema i
35467: hemland och där de inte har någon möjlighet till       landet i syfte att få till stånd beslut om att ta
35468: ett normalt liv.                                       emot flyktingar. Det vore önskvärt att inte bara
35469:     Eftersom Finland i intemationell och t.o.m.        de stora kommunema utan också grannkommu-
35470: nordisk jämförelse har tagit emot få flyktingar,       ner tillsammans skulle fatta beslut om att ta
35471: har man önskat kompensera detta genom att på           emot flyktingar, så att det i angränsande kom-
35472: humanitära grunder välja de flyktingar som skall       muner skulle finnas tillräckligt många av samma
35473: ingå i kvoten. Detta betyder att man från lägren       grupp för att bilda ett samfund.
35474: till Finland har tagit emot människor som an-             1 fråga om kvotflyktingar har det när place-
35475: nars skulle ha synnerligen små möjligheter att         ringsbesluten fattats varit möjligt att fåsta upp-
35476: överhuvudtaget bli placerade i ett tredje land.        märksamhet vid gruppens storlek. Detsamma
35477: Finland har på dessa urvalsgrunder tagit emot          gäller större grupper av asylsökande. Enstaka
35478: handikappade, sjuka, personer med låg utbild-          personer av olika nationaliteter som beviljats
35479: ning eller som inte alls är läs- och skrivkunniga      asyl har främst placerats i större centra, där de
35480: samt stora familjer. Samma humanitära urvals-          kan söka social samhörighet med andra utlän-
35481: grunder iakttas också i de övriga nordiska län-        ningar på orten och naturligtvis med fmländare.
35482: dema.                                                     Det bästa sättet att trygga flyktingamas socia-
35483:     Bland kvotflyktingama fmns flera nationali-        la samhörighet är att kommunema fattar beslut
35484: teter och grupper som inte nödvändigtvis hyser         om tillräckligt stora grupper. Mot kommunens
35485:                                           1992 vp -    KK 233                                         5
35486: 
35487: beslut placeras inga flyktingar i kommunerna. 1        sådan kommun erbjuder flyktingen och hans
35488: Finland har man rätt att flytta fritt, varför          familj särskilda stödåtgärder (bl.a. vägledning i
35489: flyktingarna själva kan flytta tili en kommun där      utnyttjandet av service, undervisning i språk och
35490: de på egen hand fmner bostad och arbete. Det           samhällskunskap samt tolkservice) för att göra
35491: ligger i flyktingens eget intresse att bosätta sig i   det lättare att börja leva i ett nytt land.
35492: en kommun som ingått avtal om flyktingar. En
35493: 
35494:      Helsingfors den 19 juni 1992
35495: 
35496:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35497:                   j
35498:                  j
35499:                 j
35500:                j
35501:               j
35502:              j
35503:             j
35504:            j
35505:           j
35506:          j
35507:         j
35508:        j
35509:       j
35510:      j
35511:     j
35512:    j
35513:   j
35514:  j
35515: j
35516:                                                1992 vp
35517: 
35518: Kirjallinen kysymys 234
35519: 
35520: 
35521: 
35522: 
35523:                                   Kohijoki: Käytöstä paistettavien poliisin virka-autojen luovuttami-
35524:                                      sesta Viroon
35525: 
35526: 
35527:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35528: 
35529:    Virossa poliisin mahdollisuuksia vakavienkin      noin 250 poliisin virka-autoa, näyttäisi mahdol-
35530: rikosten torjunnassa ja selvittämisessä haittaa ja   liselta tuosta vuosittain paistettavasta automää-
35531: vaikeuttaa muun ohella poliisin virka-autojen        rästä saada hyvin huomattava osa kelvollisiksi
35532: puute. Rikollisuus mafiaorganisaatioineen Vi-        Viron poliisille sen pahimman ajoneuvopulan
35533: rossa on huolestuttavasti lisääntynyt ja on ole-     lievittämiseksi.
35534: massa vaara, että sen vaikutukset yhä enemmän           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35535: tulevat ulottumaan myös Suomeen.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
35536:    Suomen etujen mukaista olisi tukea Viron          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35537: poliisin toimintaedellytysten elvyttämistä. Erää-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35538: nä keinona saattaisi tulla kysymykseen Suomen
35539: poliisin käytöstä paistettavien virka-autojen luo-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35540: vuttaminen kohtuullisesti käyttökuntoon korjat-             siin poliisin käytöstä paistettavien virka-
35541: tuna ja huollettuna Viron poliisille. Kun Suomen            autojen luovuttamiseksi Viron poliisille
35542: poliisin käytössä virka-autojen keski-ikä on noin           sen erittäin vaikeata ajoneuvopulaa lie-
35543: viisi vuotta ja kun vuosittain poistetaan käytöstä          vittämään?
35544: 
35545:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
35546: 
35547:                                           Maunu Kohijoki
35548: 
35549: 
35550: 
35551: 
35552:  220051L
35553: 2                                        1992 vp -   KK 234
35554: 
35555: 
35556: 
35557: 
35558:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35559: 
35560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja mahdollisuuksista saada Suomen poliisin käy-
35561: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        töstä paistettua kalustoa, varsinkin poliisiauto-
35562: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           ja, on tullut muualtakin entisen Neuvostoliiton
35563: kirjeenne n:o 759 ohella lähettänyt valtioneuvos-    alueelta kuin Virosta.
35564: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          Kuten kysymyksessä todetaan, on Suomen
35565: sanedustaja Maunu Kohijoen kirjallisesta kysy-       poliisin virka-autojen keski-ikä noin viisi vuotta.
35566: myksestä n:o 234, jossa tiedustellaan:               Niillä on poistohetkellä ajettu keskimäärin noin
35567:                                                      250 000 kilometriä. Poistettavista autoista irroi-
35568:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tetaan usein myös osia ja laitteita käytettäväksi
35569:        siin poliisin käytöstä paistettavien virka-   toisen samanlaisen ajoneuvon korjauksessa tai
35570:        autojen luovuttamiseksi Viron poliisille      varustamisessa. Jos poistoautoilta edellytettäi-
35571:        sen erittäin vaikeata ajoneuvopulaa lie-      siin kohtuullista edelleenkäyttöaikaa, olisi ne
35572:        vittämään?                                    perusteellisesti kunnostettava. Tähän ei resurs-
35573:                                                      seiltaan supistuneella poliisivarikolla ole mah-
35574:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dollisuuksia, vaan peruskunnostus olisi tehtävä
35575: vasti seuraavaa:                                     muualla. Suurin osa Suomen poliisin ajoneuvo-
35576:                                                      kalustoa on sen tyyppistä, ettei sille toistaiseksi
35577:    Valtion tulo- ja menoarvion yleisten sovelta-     ole kunnostus- tai jälkihuoltomahdollisuutta Vi-
35578: mismääräysten mukaan tulee valtion virastojen        rossa.
35579: ja laitosten myydä niille tarpeettomaksi käyvä          Myyntitapana poliisiautojen osalta on yksin-
35580: irtain omaisuus kuten koneet, laitteet ja muu        omaan julkinen huutokauppa. Vaikkakaan saa-
35581: kalusto sekä tarvikkeet. Soveltamismääräysten        tavaa myyntituloa ei toistaiseksi ole mahdollista
35582: mukaan voidaan irtain omaisuus myös myydä            suoraan käyttää esimerkiksi uusien poliisiajo-
35583: tai vastikkeetta luovuttaa toisen valtion viras-     neuvojen hankintaan, ovat saadut tulot koko
35584: toon tai laitokseen. Arvoltaan vähäistä käytöstä     valtiontalouden kannalta samanarvoisia kuin
35585: paistettua irtainta omaisuutta voidaan ao. minis-    esimerkiksi verotulot. Laajamittaisen avun tul-
35586: teriön luvalla myös lahjoittaa yleishyödylliseen     lessa kyseeseen saattaa asiantuntija- tai suora-
35587: tarkoitukseen.                                       nainen raha-apu olla tarkoituksenmukaisempi
35588:    Edellä olevalla maininnalla vastikkeettomasta     vaihtoehto kuin sekalaisen, huonokuntoisen ka-
35589: luovuttamisesta tai lahjoittamisesta on tarkoitet-   luston lähettäminen.
35590: tu tapauksia, joissa omaisuuden vastaanottajana         Kysymyksessä esitettyyn huoleen rikollisuu-
35591: on suomalainen valtion virasto tai yleishyödylli-    den lisääntymisestä Virossa on yhdyttävä, sa-
35592: nen yhteisö. Kuitenkin ovat eräät valtion viras-     moin siihen, että on Suomen etujen mukaista
35593: tot viime aikoina lahjoittaneet pienehköjä kalus-    tukea Viron poliisin toimintaedellytysten elvyt-
35594: toeriä vastaaville laitoksille Viroon, muun muas-    tämistä. Hallituksen tarkoituksena on näin teh-
35595: sa sisäasiainministeriö yhden käytetyn poliisiau-    däkin ensisijaisesti asiantuntija- ja koulutusavun
35596: ton suoraan Viron poliisille ja kaksi Kauhajoen      muodossa ja myös luovuttamalla sellaista kalus-
35597: Suomi-Viro-seuralle kunnostettavaksi ja edel-        toa, josta Viron viranomaisille on konkreettista
35598: leen Viron poliisille luovutettavaksi. Tiedustelu-   hyötyä.
35599: 
35600:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992
35601: 
35602:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
35603:                                            1992 vp -   KK 234                                            3
35604: 
35605: 
35606: 
35607: 
35608:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
35609: 
35610:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           om möjligheten att få ta över inventarier som
35611: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         polisen i Finland tagit ur bruk, speciellt polisbi-
35612: 759 av den 19 maj 1992 tili vederbörande med-          lar, har också kommit från andra områden i det
35613: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     forna Sovjetunionen än Estland.
35614: riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade                  Sam i spörsmålet konstateras har de polisbilar
35615: spörsmål nr 234:                                       som polisen i Finland använder en genomsnitts-
35616:                                                        ålder på ungefär fem år. Bilarna är då de tas ur
35617:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           bruk körda i ruedeltai 250 000 kilometer. Vid
35618:        överlåtande av tjänstebilar som tas ur          utmönstringen plockas ofta delar och anord-
35619:        polisens bruk tili polisen i Estland så att     ningar bort och används för att reparera eller
35620:        dennas mycket svåra fordonsbrist lin-           utrusta andra likadana fordon. Om man förut-
35621:        dras?                                           sätter att de utmönstrade bilarna skall ha en
35622:                                                        skälig fortsatt bmkstid, borde de repareras
35623:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          grundligt. Tili följd av minskade resurser finns
35624: anföra följande:                                       det inte möjlighet tili detta vid polisdepån, utan
35625:                                                        grundreparationerna borde utföras på annat
35626:     Enligt de allmänna tiliämpningsföreskrifterna      håll. Största delen av de fordon som polisen i
35627: för statsbudgeten skall statens ämbetsverk och         Finland har är sådana att det ännu inte är
35628: inrättningar sälja lösegendom som de inte längre       möjligt att reparera och underhålla dem i Est-
35629: behöver, t.ex. maskiner, anordningar och andra         land.
35630: inventarier samt förnödenheter. Enligt tiliämp-           Polisbilar säljs enbart genom offentlig auk-
35631: ningsföreskrifterna kan lösegendom också säljas        tion. Trots att försäljningsinkomsten ännu inte
35632: eller överlåtas utan ersättning tili andra statliga    kan användas direkt tili att t.ex. köpa nya
35633: ämbetsverk eller inrättningar. Utrangerad lös-         polisbilar är inkomsterna ur hela statsekonomins
35634: egendom av ringa värde kan med tillstånd av            synvinkel jämförbara med t.ex. skatteinkomster.
35635: vederbörande ministerium också doneras till all-       När ett omfattande bistånd kommer i fråga kan
35636: männyttigt ändamål.                                    expert- eller direkt penninghjälp vara ett ända-
35637:     De ovan nämnda vederlagsfria överlåtelserna        målsenligare alternativ än diverse inventarier i
35638: eller donationerna kan komma i fråga i sådana          dåligt skick.
35639: fall där mottagare av egendomen är ett statligt           Man måste instämma i spörsmålsställarens
35640: ämbetsverk eller ett allmännyttigt samfund i           oro gällande den ökande kriminaliteten i Est-
35641: Finland. Vissa statliga ämbetsverk har emellertid      land, och också i att det ligger i Finlands intresse
35642: på senaste tid donerat mindre inventariemängder        att stöda förbättringar i verksamhetsförutsätt-
35643: till motsvarande inrättningar i Estland. Bl.a. har     ningama för polisen i Estland. Regeringens av-
35644: inrikesministeriet donerat en använd polisbil          sikt är också att göra detta, främst i form av
35645: direkt till polisen i Estland och två tili Kauhajoen   expert- och utbildningshjälp men också genom
35646:  Suomi-Viro-seura för iståndsättning och vidare        att överlåta sådana inventarier som myndighe-
35647:  överlåtelse tili polisen i Estland. Förfrågningar     tema i Estland kan ha konkret nytta av.
35648: 
35649:      Helsingfors den 12 juni 1992
35650: 
35651:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
35652:                                                1992 vp
35653: 
35654: Kirjallinen kysymys 235
35655: 
35656: 
35657: 
35658: 
35659:                                   Aittoniemi: Yritystutkijoiden lomien vaikutuksesta Keran alue-
35660:                                       konttoreiden toimintaan
35661: 
35662: 
35663:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35664: 
35665:    Yritystoiminnan piiristä saatujen tietojen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
35666: mukaan jo nyt laina- ja takauspäätösten käsitte-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35667: lyä alkavat haitata yritystutkijoiden ja muun        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35668: henkilökunnan vuosilomat eri aluekonttoreissa.
35669: Rahoitustarve ja konkurssiuhka eivät kuiten-                    Miten Hallitus aikoo hoitaa Keran
35670: kaan pidä lomaa vaan työskentelevät täysipäi-                aluekonttoreiden täysipainoisen toimin-
35671: väisesti yritysten kaatamiseksi.                             nan lomakauden aikana kiireellisten lai-
35672:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           na- ja takauspäätösten osalta?
35673: 
35674:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
35675: 
35676:                                            Sulo Aittoniemi
35677: 
35678: 
35679: 
35680: 
35681: 220051L
35682: 2                                           1992 vp -       KK 235
35683: 
35684: 
35685: 
35686: 
35687:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35688: 
35689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             jouksia ja -päätöksiä voidaan tehdä myös vuosi-
35690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              loma-aikana normaalisti. Mainittakoon, että
35691: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn                 vuoden 1991 lomakautena lähes puolet (47 %)
35692: kirjeenne n:o 760 ohella toimittanut valtioneu-            rahoitustarjouksista tehtiin ja lainoista (48 %)
35693: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen               myönnettiin touko-syyskuun aikana. Tämän
35694: kansanedustaja Aittoniemen näin kuuluvasta                 johdosta Kera Oy:n toimesta myönnettävään
35695: kirjallisesta kysymyksestä n:o 235:                        ensimmäiseen suhdannelainaan varatut rahat oli
35696:                                                            jo käytetty syksyllä 1991.
35697:            Miten Hallitus aikoo hoitaa Keran                  Kun myös kuluvana lomakautena on Kera
35698:         aluekonttoreiden täysipainoisen toimin-            Oy:n hoidettavana uutta suhdannelainaa myös
35699:         nan lomakauden aikana kiireellisten lai-           Etelä-Suomessa sijaitseville yrityksille, on rahoi-
35700:         na- ja takauspäätösten osalta?                     tustarjouksien tekeminen edellä selostetun päi-
35701:                                                            vystysjärjestelmän ja väliaikaisten toimipisteiden
35702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               ansiosta turvattu.
35703: vasti seuraavaa:                                              Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa,
35704:                                                            että Kera Oy:n toiminta yhtiön asiakkaiden
35705:    Kera Oy on järjestänyt henkilöstönsä vuosilo-           kannalta on asianmukaisesti järjestetty myös
35706: mat siten, että jokaisessa yksikössä on myös               lomakautena. Todettakoon myös, että Kera
35707: lomakaudella riittävä päivystys. Yrityksille an-           Oy yksityisoikeudellisena osakeyhtiönä ei toi-
35708: nettavista rahoitustarjouksista päättävillä henki-         mintansa operatiivisen järjestelyn osalta kuulu
35709: löillä, aluejohtajilla ja piirien johtajilla, on nime-     valtioneuvoston valvonnan alaisena oleviin or-
35710: tyt varamiehet, mikä takaa sen, että rahoitustar-          ganisaatioihin.
35711:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1992
35712:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
35713:                                           1992 vp -     KK 235                                        3
35714: 
35715: 
35716: 
35717: 
35718:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
35719: 
35720:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som normalt också under semesterperioden. Det
35721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          kan nämnas att under semesterperioden 1991
35722: 760 av den 19 maj 1992 till vederbörande med-           gjordes närmare hälften (47 %) av finansierings-
35723: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av      anbuden och beviljades 48 % av lånen under
35724: riksdagsman Aittoniemi undertecknade spörs-             maj-september. Till följd av detta hade de
35725: mål nr 235:                                             pengar som reserverats för att beviljas av Oy
35726:                                                         Kera Ab som första konjunkturlån använts upp
35727:           Hur tänker Regeringen sköta om att            redan hösten 1991.
35728:        Oy Kera Ab:s regionkontor har fullstän-             Då Oy Kera Ab också under innevarande
35729:        dig verksamhet under semesterperioden            semesterperiod handhar ett nytt konjunkturlån,
35730:        med tanke på brådskande låne- och bor-           som också beviljas företag i södra Finland, har
35731:        gensbeslut?                                      möjligheterna att göra finansieringsanbud tryg-
35732:                                                         gats med det ovan refererade joursystemet och
35733:   Så som svar på detta spörsmål får jag                 temporära verksamhetsenheter.
35734: vördsamt anföra följande:                                  På basis av det ovan anförda konstaterar
35735:                                                         regeringen att Oy Kera Ab:s verksamhet ur
35736:     Oy Kera Ab har organiserat sin personals            bolagets kunders synvinkel har organiserats
35737: semester så att det inom varje enhet fmns till-         på ett sakenligt sätt också under semesterperi-
35738: räcklig jour också under semesterperioden. För          oden. Det kan också konstateras att Oy Kera
35739: de personer som beslutar om finansieringsanbud          Ab som privaträttsligt aktiebolag vad gäller
35740: till företag, regioncheferna och distriktscheferna,     verksamhetens operativa arrangemang inte
35741: har ställföreträdare utsetts. Detta garanterar att      hör till de organisationer som övervakas av
35742: fmansieringsanbuden och -besluten kan fattas            statsrådet.
35743: 
35744:      Helsingfors den 9 juni 1992
35745: 
35746:                                                       Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
35747:                                                1992 vp
35748: 
35749: Kirjallinen kysymys 236
35750: 
35751: 
35752: 
35753: 
35754:                                             Paloheimo ym.: Teknisen koulutuksen kehittämisestä
35755: 
35756: 
35757: 
35758:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35759: 
35760:    Euroopan yhdentyminen ja Suomen solmima           tunutta ja pyrkisi ennakoimaan mahdollisim-
35761: ETA-sopimus aiheuttavat yhdessä voimakkaan           man ennakkoluulottomasti ja realistisesti tule-
35762: tuotantoelämän ja teknisten tavoitteiden muu-        vien vuosikymmenten kehityksen. Teknilliset
35763: toksen. Useat tekniikan alat muodostuvat lähim-      korkeakoulut lienevät alistaneet tulevaisuuden
35764: pien vuosikymmenten aikana huomattavasti en-         analyysit eri osastoilleen. Tästä saattaa syntyä
35765: tistä merkityksellisemmiksi.                         sellainen virhearviointi, että osastojen "väliin"
35766:    On odotettavissa, että esimerkiksi uusien         jäävät, ei kenellekään kuuluvat alueet jäävät
35767: energiamuotojen sovellukset, ympäristötekniik-       täysin erittelemättä. Suomen teknillisillä korkea-
35768: ka kokonaisuudessaan, eri materiaalien kierrä-       kouluilla ei liene yhteistä elintä, joka pohtisi
35769: tysmahdollisuudet, jätteiden ja päästöjen käsitte-   teknisen koulutuksen tulevaisuutta kokonaisuu-
35770: ly, biotekniikka, automatiikka ja uudet liikenne-    dessaan ja keskipitkällä tähtäyksellä.
35771: muodot tulevat kaikki olemaan aloja, joiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35772: tutkimiseksi ja kehittämiseksi Euroopan eri          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35773: maat panostavat nykyistä voimakkaammin.              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35774: Kova kansainvälinen kilpailu tullaan käymään         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35775: noilla aloilla, koska millään maalla ei ole perin-
35776: teistä etumatkaa niiden kehittämisessä. Samasta                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
35777: syystä Suomella olisi varmasti useita merkittäviä           konut ryhtyä teknisen tulevaisuuden en-
35778: markkinarakoja noilla aloilla täytettävänä.                 nakoimiseksi ja koulutuksen painottami-
35779:     Tässä yhteydessä olisi tärkeätä, että juuri             seksi tuota tulevaisuutta vastaavaksi?
35780: tekninen koulutus olisi tulevaisuuteen suuntau-
35781: 
35782:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
35783: 
35784:                      Eero Paloheimo                           Pekka Haavisto
35785: 
35786: 
35787: 
35788: 
35789: 22005IL
35790: 2                                       1992 vp -   KK 236
35791: 
35792: 
35793: 
35794: 
35795:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35796: 
35797:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sa käsitellään teknisen alan ajankohtaisia koulu-
35798: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuskysymyksiä. Tämän lisäksi Teknillisten Tie-
35799: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          teiden Akatemia ja Suomen Teknillinen Seura
35800: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   ovat merkittäviä tekniikan alan yhteistyöelimiä.
35801: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      Suomen Teknillinen Seura on käynnistänyt
35802: Eero Paloheimon ym. näin kuuluvan kirjallisen       muun muassa yhteistyössä opetusministeriön
35803: kysymyksen n:o 236:                                 kanssa tekniikan alan korkeakouluopetuksen
35804:                                                     arvioinnin.
35805:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-        Korkeakouluneuvoston luonnontieteiden ja
35806:        konut ryhtyä teknisen tulevaisuuden en-      tekniikan jaosto ottaa jatkuvasti kantaa kyseis-
35807:        nakoimiseksi ja koulutuksen painottami-      ten koulutusalojen yleisiin ja erityiskysymyksiin.
35808:        seksi tuota tulevaisuutta vastaavaksi?       Luonnontieteiden ja tekniikan jaosto tekee myös
35809:                                                     koulutusalakohtaisia selvityksiä. Keväällä 1992
35810:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on asetettu muun muassa työryhmä professori
35811: vasti seuraavaa:                                    Toivo Katilanjohdolla selvittämään luonnontie-
35812:                                                     teiden ja tekniikan koulutuspaikkatarvetta ja
35813:    Korkeatasoisen koulutuksen merkitys yhteis-      matemaattis-luonnontieteellisten perusvalmiuk-
35814: kunnan rakennemuutoksessa on korostunut kai-        sien saaneiden hakijoiden riittävyyttä näillä
35815: killa koulutusaloilla. Kestävän kehityksen ja       aloilla harjoitettavien opintojen kannalta. Tek-
35816: ympäristökysymysten vaatimukset ovat myös           nilliset korkeakoulut ja Oulun yliopiston teknil-
35817: keskeisessä asemassa tutkimus- ja kehitystyön       linen tiedekunta ovat jo pitkään toimineet yh-
35818: sekä koulutuksen strategisessa suunnittelussa.      teistyössä opiskelijavalintojen kehittämisessä ja
35819: Näistä kysymyksistä on ilmestynyt opetusminis-      yhteisvalintojen järjestämisessä.
35820: teriön toimenpideohjelma (Opetusministeriön            Opetusministeriö tulee edelleen asettamaan
35821: työryhmien muistiaita 1992:7). Muistiossa esite-    työryhmiä tai pyytämään yksittäistä selvitys-
35822: tään tekniikan koulutusala erääksi ympäristö-       miestä tekemään ehdotuksia ja päätöksentekoon
35823: strategian kannalta keskeiseksi alaksi.             tukevia selvityksiä koulutusalakohtaisista kehit-
35824:    Valtioneuvosto on 22.5.1990 päivätyssä kou-      tämishankkeista ja erityiskysymyksistä.
35825: lutuspoliittisessa selonteossaan eduskunnalle          Tekniikan alalla on 1980-luvulla käynnistetty
35826: esittänyt tavoitteet koulutuksen ja koulutusjär-    useita uusia koulutusta koskevia kehittämis-
35827: jestelmän kehittämisestä. Aikuiskoulutuksen ke-     hankkeita, jotka ovat yhteydessä tekniikan alalle
35828: hittämisestä on laadittu toimenpideohjelma          asetettuihin uusiin vaatimuksiin, kuten esimer-
35829: (Opetusministeriön työryhmien muistiaita            kiksi ympäristönsuojelutekniikka. Teknisellä
35830: 1989:59).                                           alalla onkin nyt mahdollista erikoistua ympäris-
35831:    Asetettujen tavoitteiden toteutumista seura-     tökysymyksiin ja saada jo perusopetuksessa
35832: taan jatkuvasti opetusministeriössä ja tarkenne-    yleistietoa ympäristöasioista.
35833: taan korkeakoulukohtaisesti, viimeksi valtio-          Opetusministeriön 25.3.1992 asettamassa työ-
35834: neuvoston 20.11.1991 hyväksymän koulutuksen         ryhmässä laaditaan koulutusta ja tutkimusta
35835: ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen       koskeva toimenpideohjelma Suomen uusteollis-
35836: vuosien 1991-1996 kehittämissuunnitelman yh-        tamisohjelmassa. Tekniikan alan korkeimmalla
35837: teydessä. Korkeakoulujen omaa vastuuta toi-         opetuksella ja tutkimuksella tulee tässä kehittä-
35838: mintansa tuloksellisuudessa ja toimintansa seu-     missuunnitelmassa olemaan keskeinen asema.
35839: rannassa korostetaan. Tämä vaatii myös korkea-         Teollisuuden laajentamisen, rakennemuutok-
35840: koulujen keskinäistä yhteistyötä ja työnjaosta      sen ja kilpailukyvyn keskeisenä edellytyksenä
35841: sopimista.                                          ovat riittävät voimavarat, hyvä koulutustaso ja
35842:    Teknillisten korkeakoulujen rehtorien ja de-     koulutetun työvoiman tarjonnan turvaaminen.
35843: kaanien säännöllisissä vuosittaisissa kokouksis-    Tekniikan koulutus on avainasemassa, ja sen
35844:                                         1992 vp -   KK 236                                         3
35845: 
35846: vuoksi opetusministeriössä selvitetään parhail-        Määrällisen valtakunnallisen tavoitteenaset-
35847: laan teknillisissä oppilaitoksissa järjestettävän   telun lisäksi ehdotuksessa otetaan huomioon
35848: teknikko- ja insinöörikoulutuksen sekä yliopis-     koulutusaloittaiset ja alueelliset kehittämistar-
35849: toissa ja korkeakouluissa järjestettävän diplomi-   peet sekä tulevaisuuden vaatimukset.
35850: insinöörikoulutuksen mitoittamista.
35851:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1992
35852: 
35853:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
35854: 4                                         1992 vp -   KK 236
35855: 
35856: 
35857: 
35858: 
35859:                                      Till Riksdagens Herr Talman
35860: 
35861:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inom den tekniska branschen. Betydande samar-
35862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        betsorgan inom den tekniska branschen är vida-
35863: den 19 maj 1992 till vederbörande medlem av           re Akademin för tekniska vetenskaper och Tek-
35864: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     niska Föreningen i Finland STS. Den senare har
35865: dagsman Eero Paloheimo m.fl. undertecknade            i samarbete med bl.a. undervisningsministeriet
35866: spörsmål nr 236:                                      startat en utvärdering av högskoleundervisning-
35867:                                                       en inom den tekniska branschen.
35868:           Vilka förberedelser har Regeringen
35869:                                                           Högskolerådets sektion för naturvetenskaper
35870:        tänkt vidta inför tekniken i framtiden och
35871:                                                       och teknik tar ständigt ställning till allmänna
35872:        för att anpassa utbildningen till denna
35873:                                                       frågor och specialfrågor inom dessa utbild-
35874:        framtid?
35875:                                                       ningsområden. Sektionen för naturvetenskaper
35876:                                                       och teknik gör också utredningar i fråga om de
35877:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
35878:                                                       olika utbildningsområdena. Våren 1992 tillsattes
35879: anföra följande:
35880:                                                       bl.a. en arbetsgrupp under ledning av professor
35881:    Betydelsen av en högtstående utbildning i den      Toivo Katila med uppgift att utreda behovet av
35882: samhälleliga strukturomvandlingen har accen-          utbildningsplatser inom naturvetenskaper och
35883: tuerats på alla utbildningsområden. De krav som       teknik och tillgången på sökande med matema-
35884: hållbar utveckling och miljöfrågor ställer intar      tisk-naturvetenskapliga basfärdigheter med tan-
35885: också en central plats i den strategiska planering-   ke på de studier som bedrivs på dessa områden.
35886: en av forsknings- och utvecklingsarbetet samt av      De tekniska högskoloma och den tekniska fa-
35887: utbildningen. Undervisningsministeriet har givit      kulteten vid Uleåborgs universitet har redan
35888: ut ett handlingsprogram i dessa frågor (Prome-        länge samarbetat då det gäller att utveckla an-
35889: morior av undervisningsministeriets arbetsgrup-       tagningen av studerande och att ordna gemen-
35890: per 1992:7). I promemorian anges det tekniska         sam antagning.
35891: utbildningsområdet som ett centralt område med            Undervisningsministeriet kommer vidare att
35892: tanke på miljöstrategin.                              tillsätta arbetsgrupper eller he enskilda utred-
35893:    Statsrådet har i sin utbildningspolitiska redo-    ningsmän ge förslag och göra utredningar om
35894: görelse till riksdagen av 22.5.1990 uppställt må-     utvecklingsprojekt och specialfrågor inom de
35895: len för utvecklingen av utbildningen och utbild-      olika utbildningsområdena till stöd för besluts-
35896: ningssystemet. Ett handlingsprogram för utveck-       fattandet.
35897: lingen av vuxenutbildningen har utarbetats (Pro-          Många nya utvecklingsprojekt som gäller ut-
35898: memorior av undervisningsministeriets arbets-         bildning körde igång inom den tekniska bran-
35899: grupper 1989:59).                                     schen på 1980-talet. Projekten ansluter sig till de
35900:    Ministeriet följer kontinuerligt upp hur väl de    nya krav som ställs på den tekniska branschen,
35901: uppställda målen nås och justerar målen för de        såsom miljöskyddsteknik. Det är nu möjligt
35902: enskilda högskoloma, senast i samband med den         inom den tekniska branschen att specialisera sig
35903: av statsrådet 20.11.1991 godkända planen för          på miljöfrågor och redan i grundundervisningen
35904: utveckling av utbildningen och av forskningen         få allmänna kunskaper i miljöfrågor.
35905: vid högskoloma för åren 1991-1996. Högsko-                I den arbetsgrupp som tillsattes av undervis-
35906: lomas eget ansvar i fråga om verksamhetens            ningsministeriet 25.3.1992 utarbetas som bäst ett
35907: resultat och vid uppföljningen av verksamheten        åtgärdsprogram om utbildning och forskning
35908: betonas. Detta förutsätter också att högskoloma       inom ramen för nyindustrialiseringsprogrammet
35909: samarbetar sinsemellan och kommer överens om          för Finland. Den tekniska undervisningen och
35910: arbetsfördelningen.                                   forskningen på högskolenivå kommer att inta en
35911:    Vid de årligen återkommande förhandlingar-         central ställning i denna utvecklingsplan.
35912: na mellan de tekniska högskolomas rektorer och            Viktiga förutsättningar för industrins expan-
35913: dekaner behandlas aktuella utbildningsfrågor          sion, strukturomvandling och konkurrenskraft
35914:                                        1992 vp -   KK 236                                       5
35915: 
35916: är tillräckliga resurser, en god utbildningsnivå   anstalterna och den diplomingenjörsutbildning
35917: och ett tryggat utbud på utbildad arbetskraft.     som ges vid universiteten och högskolorna.
35918: Den tekniska utbildningen har en nyckelställ-         I förslaget beaktas förutom de kvantitativa
35919: ning och undervisningsministeriet utreder därför   målen för hela landet även utvecklingsbehoven
35920: som bäst dimensioneringen av den tekniker- och     inom olika utbildningområden och inom olika
35921: ingenjörsutbildning som ges i de tekniska läro-    regioner samt de krav framtiden ställer.
35922: 
35923:      Helsingfors den 24 juni 1992
35924: 
35925:                                                       Undervisningsminister Riitta Uosukainen
35926:                                                 1992 vp
35927: 
35928: Skrifligt spörsmål 237
35929: 
35930: 
35931: 
35932: 
35933:                                    Nyby: Om tryggad utkomst för foderströmmingsfiskare
35934: 
35935: 
35936: 
35937:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
35938: 
35939:    Det ikraftvarande inkomstavtalet för fiske         oberoende av fiskesätt. Årets avtal kommer att
35940: godkändes 10.2.1992. Enligt avtalet reserveras        leda tili att de som bedriver småskaligt ryssjefis-
35941: som stöd till f oderströmmingsfiske 8, 1 miljoner     ke drabbas av reformen, eftersom de för att
35942: mark. Av den summan betalas 4 miljoner mark           komma upp tili samma inkomstnivå från foder-
35943: i lagringsstöd som i praktiken tillfaller foderkö-    strömmingsfisket som i fjol måste fiska minst tre
35944: ken. Foderköken åläggs i gengäld att utbetala ett     gånger mera strömming. Det är därför viktigt att
35945: minimipris tili fiskama. En miljon mark kommer        den resterande summan om 2,8 miljoner mark
35946: att användas för transportstöd. I avtalet sägs att    används i huvudsak som stöd tili småskaligt
35947: om den resterande summan, 2,8 miljoner mark,          ryssjefiske.
35948: besluts detaljerat senare. Inkomstavtalet har            Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
35949: godkänts av alla berörda parter, bl.a. av jord-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
35950: och skogsbruksministeriet och Finlands yrkes-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
35951: fiskarförbund (Suomen Ammattikalastajaliitto).        följande spörsmål:
35952:     I fjol utbetalades ett utkomststöd åt foder-
35953: strömmingsfiskama. Årets avtal är en totalom-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
35954: läggning av stödpolitiken och visar ånyo på                  ta för att foderströmmingsfiskama skall
35955: behovet av att man i Finland snarast uppgör ett              komma i åtnjutande av pris- och ut-
35956: fiskeripolitiskt program. Fiskeriinkomstlagen                komststöd och för att småskaligt ryssje-
35957: strävar tili att garantera fiskarbefolkningen en             fiske inte skall drabbas av årets fiskein-
35958: rättvis inkomstnivå. Detta skall gälla alla fiskare          komstavtal?
35959: 
35960:      Helsingfors den 19 maj 1992
35961: 
35962:                                               Mats Nyby
35963: 
35964: 
35965: 
35966: 
35967: 220051L
35968: 2                                       1992 vp -   KK 237
35969: 
35970: Kirjallinen kysymys 237                                                                   Suomennos
35971: 
35972: 
35973: 
35974: 
35975:                                   Nyby: Rehusilakan kalastajien toimeentulon turvaamisesta
35976: 
35977: 
35978: 
35979:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35980: 
35981:    Voimassa oleva kalastustulosopimus hyväk-        kaikkia kalastajia pyyntitavasta riippumatta.
35982: syttiin 10.2.1992. Sopimuksen mukaan rehusila-      Tämän vuoden sopimus johtaa siihen, että pieni-
35983: kan kalastuksen tukeen varataan 8,1 miljoonaa       muotoista rysäkalastusta harjoittavat joutuvat
35984: markkaa. Tästä summasta neljä miljoonaa             kärsimään uudistuksesta, koska he päästäkseen
35985: markkaa maksetaan varastointitukena, joka           samalle tulotasolle kuin viime vuonna joutuvat
35986: pääasiassa menee rehukeittiöille. Rehukeittiöt      kalastamaan silakkaa vähintään kolme kertaa
35987: veivoitetaan vastapainoksi maksamaan vähim-         enemmän. Tämän vuoksi on tärkeää, että 2,8
35988: mäishinta kalastajille. Miljoona markkaa käyte-     miljoonan markan jäljellä oleva summa käyte-
35989: tään kuljetustukeen. Sopimuksessa sanotaan,         tään pääasiassa pienimuotoisen rysäkalastuksen
35990: että 2,8 miljoonan markan jäljellä olevasta sum-    tukemiseen.
35991: masta päätetään yksityiskohtaisesti myöhem-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35992: min. Kaikki asianomaiset osapuolet, mm. maa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
35993: ja metsätalousministeriö ja Suomen Ammattika-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35994: lastajaliitto, ovat hyväksyneet tulosopimuksen.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35995:     Viime vuonna rehusilakan kalastajille makset-
35996: tiin toimeentulotukea. Tämän vuoden sopimus                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35997: on tukipolitiikan kokonaismuutos ja osoittaa               ryhtyä, jotta rehusilakan kalastajat pää-
35998: jälleen kalastuspoliittisen ohjelman laatimisen            sisivät nauttimaan hinta- ja toimeentulo-
35999: pikaista tarvetta Suomessa. Kalastustulolain               tuesta ja jotta pienimuotoinen rysäkalas-
36000: pyrkimyksenä on turvata kalastajaväestölle oi-             tus ei joutuisi kärsimään tämän vuoden
36001: keudenmukainen tulotaso. Tämän tulee koskea                kalastustulosopimuksesta?
36002: 
36003:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
36004: 
36005:                                             Mats Nyby
36006:                                            1992 vp -   KK 237                                           3
36007: 
36008: 
36009: 
36010:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36011: 
36012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kalastajille kalastustukea niistä eduskunnan
36013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          myöntämistä määrärahoista, jotka on tarkoitet-
36014: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn             tu kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttami-
36015: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      seen. Tukea myönnettiin lähes 600 ammattika-
36016: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         lastajalle, jotka olivat vuoden 1991 aikana kalas-
36017: taja Mats Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta          taneet ja myyneet vähintään 10 tonnia silakkaa
36018: kysymyksestä n:o 237:                                  rehutarkoituksiin. Tuen määrä oli 12 500 mk/
36019:                                                        ammattikalastaja.
36020:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Turkisalan rehuhuollon turvaamiseksi Suo-
36021:         ryhtyä, jotta rehusilakan kalastajat pää-      men Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ry ja
36022:         sisivät nauttimaan hinta- ja toimeentulo-      Suomen Ammattikalastajaliitto ry sopivat mar-
36023:         tuesta ja jotta pienimuotoinen rysäkalas-      raskuussa 1991, että turkisala ostaa kiinteisiin
36024:         tus ei joutuisi kärsimään tämän vuoden         hintoihin (0,45 mk/kg, paitsi Vaasan, Oulun ja
36025:         kalastustulosopimuksesta?                      Lapin lääneissä 0,50 mk/kg) tammi-kesäkuun
36026:                                                        aikana 1992 vähintään 25 miljoonaa kiloa silak-
36027:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaa. Turkisalan oma arvio on, että silakkaa
36028: vasti seuraavaa:                                       tarvitaan rehun valmistukseen turkiseläimille
36029:                                                        vuonna 1992 jopa 55-60 miljoonaa kiloa.
36030:     Silakankalastuksessa ja -käytössä on viime         Nämä seikat vaikuttavat siihen, että kalastajat
36031: vuosina esiintynyt huomattavia vaihteluja, jotka       voivat kalastamalla, so. työtä tekemällä, ansaita
36032: ovat vaikuttaneet kalastuksen kannattavuuteen          riittävän kalastustulon myös pienimuotoisessa
36033: ja silakankalastuksesta saatavan kalastustulon         rysäkalastuksessa. Toimeentulo muodostuu
36034: muodostumiseen. Näitä vaihteluita on ollut en-         myydystä saaliista, eikä tietenkään voida ajatel-
36035: nen kaikkea rehuksi käytettävän silakan kalas-         la, että muutaman kuukauden ajan vuosittain
36036: tuksessa ja kysynnässä. Elintarvikkeeksi sellaise-     kestävällä pienimuotoisella rysäkalastuksella tu-
36037: naan taikka jalosteina käytettävän silakan ky-         lisi voida ansaita koko vuoden toimeentulo.
36038: syntä on jo vuosikausia ollut tasaisessa kasvussa,         Kysymyksessä on esitetty, että pienimuotoista
36039: vaikkakaan kasvu ei ole ollut kovin voimakasta.        rysäkalastusta harjoittavat joutuvat vuonna
36040: Kuitenkin tällaisen silakan hinnan kehittyminen        1992 kalastamaan enemmän kalaa kuin vuonna
36041: ja vähimmäis- ja tavoitehintojen erotuksena            1991 päästäkseen samaan tulotasoon. Tähän
36042: maksettu hintatuki ovat tehneet mahdolliseksi          voidaan todeta, että tilanne on yhdenmukaisesti
36043: kalastustulolain (1157/88) tarkoittaman tulota-        sama kaikkien silakankalastajien kohdalla.
36044:  son oikeudenmukaisen kehittymisen.                    Vuonna 1991 maksettu toimeentuloavustus pe-
36045:     Turkistarhausalan voimakkaan taantumisen           rustui poikkeusolosuhteille, jolloin kalastajat ei-
36046:  vuoksi silakan kysyntä rehun raaka-aineeksi al-       vät voineet kalastaa eikä tulonmuodostusta ollut
36047:  koi laskea vuoden 1988 jälkeen. Erityisen vaikei-     riittävästi. Nyt on silakan hinta korkeampi ja
36048:  ta olivat vuodet 1990-91, jolloin turkisala lo-       kysyntä huomattavasti suurempi, joten ollaan
36049:  petti lähes täysin rehusilakan ostamisen varastoi-    lähempänä toivottua tilannetta, jossa kalastajat
36050:  hin muuna aikana kuin kesä-marraskuussa.              voivat itse kalastaen ja saalista myyden saada
36051:  Silakan kokonaiskysyntä laski lähes 60 miljoo-        tuloja itsensä ja perheittensä toimeentulosta
36052:  nasta kilosta 30-35 miljoonaan kiloon. Silakas-       huolehtimiseen.
36053:  ta maksettava hinta laski myös tänä aikana.               Luonnollisesti on selvää, että maa- ja metsäta-
36054:  Alimmillaan hinnat olivat vuoden 1991 alkupuo-        lousministeriössä seurataan tarkoin tilanteita si-
36055:  lella, jolloin kalastaja saattoi saada kalasta vain   lakankalastuksessa, ja jos epäkohtia ilmenee,
36056:  0,15-0,20 mk/kg. Kalastus muuttui kannatta-           kutsutaan koolle kalastustulolaissa määritelty
36057:  mattomaksi ammattikalastajille, minkä seurauk-        neuvotteluryhmä käsittelemään tarpeellisia asi-
36058:  sena kalastus monilla alueilla tyrehtyi. Tämän        oita ja tekemään niistä ehdotuksia hallituksessa
36059:  tilanteen takia päätettiin suorittaa rehusilakan      käsiteltäväksi ja päätettäväksi.
36060: 
36061:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
36062: 
36063:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
36064: 4                                         1992 vp -   KK 237
36065: 
36066: 
36067: 
36068:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36069: 
36070:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ur det av riksdagen beviljade anslag som var
36071: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avsett för stabilisering av fiskeriinkomster. Stöd
36072: den 19 maj 1992 till vederbörande medlem av           beviljades närmare 600 yrkesfiskare, som under
36073: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     1991 fiskat och sålt minst 10 ton strömming för
36074: dagsman Mats Nyby undertecknade spörsmål nr           foderändamål. Stödbeloppet uppgick till 12 500
36075: 237:                                                  mklyrkesfiskare.
36076:                                                          För att trygga pälsbranschens foderförsörj-
36077:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ning ingick Finlands Pälsdjursuppfödares För-
36078:        ta för att foderströmmingsfiskarna skall       bund rf och Finlands Yrkesfiskarförbund rf i
36079:        komma i åtnjutande av pris- och ut-            november 1991 ett avtal om att pälsbranschen
36080:        komststöd och för att småskaligt ryssje-       under tiden januari-juni 1992 köper minst 25
36081:        fiske inte skall drabbas av årets fiskein-     miljoner kilo strömming till fasta priser (0,45
36082:        komstavtal?                                    mk/kg förutom i Vasa, Uleåborgs och Lapplands
36083:                                                       Iän där priset är 0,50 mk/kg). Pälsbranschens
36084:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                egen bedömning är att det kommer att behövas
36085: vördsamt anföra följande:                             upp till 55-60 miljoner kilo strömming under
36086:                                                       1992 för produktion av pälsdjursfoder. lnverkan
36087:     Under de senaste åren har det förekommit          av dessa faktorer innebär att yrkesfiskarna ge-
36088: anmärkningsvärda variationer i strömmingsfis-         nom att fiska, dvs. genom att arbeta, även vid
36089: ket och -användningen, vilket påverkat fiskets        småskaligt ryssjefiske kan erhålla en tillräcklig
36090: lönsamhet och de genom strömmingsfisket er-           fiskeriinkomst. Utkomsten grundar sig på den
36091: hållna fiskeriinkomsterna. Dessa variationer har      försålda fångsten och det är alldeles klart att
36092: framför allt gällt fisket av och efterfrågan på       man inte kan tänka sig att man skulle kunna
36093: foderströmming. Efterfrågan på strömming              förtjäna hela årets utkomst på ett småskaligt
36094: som antingen som sådan eller i förädlad form          ryssjefiske som bedrivs endast under några få
36095: används som livsmedel har redan i många år haft       månader årligen.
36096: en jämn tillväxt, även om denna tillväxt inte varit      1 spörsmålet framförs även tanken att de som
36097: särskilt kraftig. Trots allt har prisutvecklingen     bedriver småskaligt ryssjefiske under 1992 skulle
36098: och den som pristöd erlagda skillnaden mellan         vara tvungna att fiska mera fisk än under 1991
36099: minimi- och målsatta priser för detta slag av         för att komma till samma inkomstnivå. Om
36100: strömming möjliggjort en rättvis utveckling av        detta kan man konstatera att situationen är
36101: den i fiskeriinkomstlagen (1157/88) avsedda in-       likadan för samtliga strömmingsfiskare. Det un-
36102: komstnivån.                                           der 1991 utbetalade utkomstbidraget grundade
36103:     På grund av den kraftiga recessionen inom         sig på exceptionella förhållanden, under vilka
36104: pälsdjursuppfödarbranschen började efterfrågan        fiskarena inte kunde fiska och därmed inte
36105: på strömming som råvara för foder sjunka efter        förelåg tillräcklig inkomstbildning. Nu är ström-
36106: 1988. Särskilt svåra var åren 1990-91, då päls-       mingens pris högre och efterfrågan väsentligt
36107: branschens inköp av foderströmming i lager            större och man befinner sig sålunda närmare en
36108: under andra tider än juni-november så gott            sådan önskvärd situation att fiskarena genom att
36109: som helt upphörde. Totalefterfrågan på ström-         själva fiska och sälja sin fångst får inkomster och
36110: ming sjönk från i det närmaste 60 miljoner kilo       därmed kan sörja för sin egen och sina familjers
36111: till 30-35 miljoner kilo. Även det för ström-         utkomst.
36112: mingen erlagda priset sjönk under denna tid.             Det är både naturligt och självklart att man på
36113: Priserna stod som lägst under första halvåret         jord- och skogsbruksministeriet noggrant följer
36114: 1991. Under denna tid kunde det hända att             med situationens utveckling inom strömmings-
36115: fiskaren inte fick mera för sin fisk än 0,15-0,20     fisket och, såvida brister framkommer, kallar
36116: mk/kg. Fisket blev olönsamt för yrkesfiskarena,       samman den i fiskeriinkomstlagen avsedda för-
36117: vilket ledde till att fisket på många håll upphör-    handlingsgruppen för att behandla frågor som
36118: de. På grund av denna situation beslöt man att        kräver handläggning samt göra förslag om dessa
36119: utbetala fiskeristöd åt foderströmmingsfiskare        för behandling och beslut i regeringen.
36120: 
36121:      Helsingfors den 4 juni 1992
36122: 
36123:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
36124:                                                1992 vp
36125: 
36126: Kirjallinen kysymys 238
36127: 
36128: 
36129: 
36130: 
36131:                                   Pulliainen: Ulkomaalaisten kiinteistönomistusta koskevien rajoi-
36132:                                       tusten säilyttämisestä
36133: 
36134: 
36135:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36136: 
36137:     Käsitellessään valtioneuvoston selontekoa           Tämä on kuitenkin täysin harhaanjohtavaa.
36138: Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yh-            Komitean ehdottamassa muodossa lupajärjestel-
36139: dentymiskehitykseen 1990 eli antaessaan ohjeita      mä ei koskisi lainkaan esimerkiksi rakennutta-
36140: ETA-neuvotteluihin lähdettäessä eduskunta sel-       jien ja rakennusliikkeiden maanhankintoja.
36141: västi ilmaisi yhdeksi tavoitteeksi sen, että maam-   Myöskään sekayhtiöt, joiden osakekannasta
36142: me rannat tulisi voida edelleen pitää suomalais-     vaikkapa 49 % on ulkomaalaisten omistuksessa,
36143: ten omistuksessa. Tämä käy selvimmin ilmi maa-       eivät tarvitsisi maakaupoilleen lupaa. Näin ollen
36144: ja metsätalousvaliokunnan lausunnosta, jossa         lakia olisi helppo kiertää. Lisäksi lupaharkinta
36145: todetaan seuraavasti:                                on tarkoitettu sailivaksi ja vain erityisin perus-
36146:     "Valiokunta edellyttää niin ikään hallituksen    tein lupa voidaan evätä. Lupa voitaisiin siis
36147: toimivan siten, että maapohjan, metsien ja ran-      myös myöntää sellaisissakin tapauksissa, joissa
36148: tojen sekä muiden keskeisten luonnonvarojen          todettaisiin siitä aiheutuvan laissa mainittuja
36149: omistus ja päätösvalta säilyy suomalaisissa kä-      haittoja. Kaiken kaikkiaan kyseessä on siis olen-
36150: sissä."                                              naisesti löysempi lupajätjestelmä kuin Tanskas-
36151:     Samansuuntaisia kannanottoja on myös sil-        sa, joka vielä monesta kohtaa vuotaa. On täysin
36152: loisen laki- ja talousvaliokunnan sekä toisen        selvää, että eduskunnan esittämä toivomus ran-
36153: lakivaliokunnan lausunnoissa. Näiden kannan-         tojen omistuksen säilymisestä suomalaisissa kä-
36154:  ottojen merkitystä lisää se, että valiokuntien      sissä ei tällaisella lainsäädännöllä toteudu. Tämä
36155: lausunnot olivat tältä osin yksimielisiä.            on todettu muun muassa ympäristöministeriön
36156:     ETA-sopimusneuvotteluissa jouduttiin edus-       komitean mietinnöstä antamassa lausunnossa.
36157:  kunnan asettamista vaatimuksista monelta osin          Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa luon-
36158:  tinkimään. ETA-sopimus edellyttää mm., että         nonvaraisen rannan voi rakentaa ja varata
36159:  Suomi vuoden 1996 loppuun mennessä poistaa          omaan yksityiskäyttöön. Tämän vuoksi on sel-
36160:  ulkomaalaisiin kohdistuvat kiinteistönhankinta-     vää, että maamme rantoihin kohdistuva paine
36161:  rajoitukset. Tästä on kuitenkin yksi tärkeä poik-   tulee moninkertaistumaan, jos kaavailtu ulko-
36162:  keus. Sopimus sallii edelleen ylläpitää loma-       maalaisomistuksen vapauttaminen toteutetaan.
36163:  asuntoihin ja rakentamattorniin lomakiinteistöi-    Paine on luonnollisesti kovin meren rannikolla.
36164:  hin kohdistuvia rajoituksia.                        Rannat ovat houkutteleva sijoituskohde, koska
36165:     Tanska onkin ylläpitänyt varsin tiukkoja ul-     niiden arvonnousu on nopeaa ja varmaa ja
36166:  komaalaisrajoituksia. Käytännössä vain sellai-      verotus mitätöntä. Suomen rannoista uhkaa
36167:  nen ulkomailla asuva, jolla on jokin kytkentä       tulla kansainvälisen kiinteistöspekulaation
36168:  Tanskaan, voi saada luvan ostaa tai yli vuoden      kohde. Toisaalta monen viljelijäperheen talou-
36169:  ajaksi vuokrata mainitunlaisen kiinteistön. Ra-     dellinen ahdinko, jota EY:öön liittyminen vielä
36170:  joitus koskee myös yhteisöjä, sekä ulkomaalais-     lisää, saattaa johtaa siihen, että ranta myydään
36171:  ten että tanskalaisten omistamia.                   ulkomaalaiselle, joka tatjoaa siitä selvästi aiem-
36172:     Meillä on kauppa- ja teollisuusministeriön       paa hintaa enemmän. Tästä on seurauksena vielä
36173:  asettama ulkomaalaisomistuskomitea esittänyt        vapaiden rantojen häviäminen ja rantatonttien
36174:  lupajätjestelmää ulkomaalaisten lomakiinteistö-     hinnannousu. Vapaita rantoja on etenkin Etelä-
36175:  hankinnoille. Kauppa- ja teollisuusministeriö on    Suomessa ja meren mannerrannoilla muual-
36176:  valmistellut asiaa komitean mietinnön pohjalta      lakin jäljellä niin vähän, ettei tarvita kovinkaan
36177:  ja antanut ymmärtää, että kyseessä olisi Tanskan    suurta kysynnän lisäystä, niin ne on kaikki
36178:   kaltainen rajoitus, jolla asia voidaan hoitaa.     rakennettu.
36179: 
36180:  220051L
36181: 2                                         1992 vp -   KK 238
36182: 
36183:    Edellä olevan perusteella Suomen tulisi täysi-                 Aikooko Hallitus noudattaa eduskun-
36184: määräisesti käyttää hyväkseen ne mahdollisuu-                  nan usean valiokunnan kannanotoista
36185: det, jotka ETA-sopimus sallii rantojen säilyttä-               ilmenevää tahtoa, jonka mukaan maam-
36186: miseksi suomalaisten omistuksessa. Viisainta oli-              me rantojen omistus tulisi säilyttää suo-
36187: si nyt säilyttää ulkomaalaisrajoitukset Tanskan                malaisissa käsissä, ja
36188: ja todennäköisesti myös Norjan tavoin. Jos myö-                   mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ulko-
36189: hemmin käy ilmi, ettei niitä tarvita, ne voidaan               maalaisomistuksen vapauttaminen ETA-
36190: aina purkaa. Sen sijaan uusia rajoituksia ei ETA-              sopimuksen voimaantullessa ei johtaisi
36191: sopimuksen voimaantultua voida enää saattaa                    vielä vapaiden rantojen häviämiseen suu-
36192: voimaan.                                                       ressa osassa maata?
36193:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36194: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
36195: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36196: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36197: 
36198:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
36199: 
36200:                                             Erkki Pulliainen
36201:                                           1992 vp -      KK 238                                          3
36202: 
36203: 
36204: 
36205: 
36206:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36207: 
36208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vain lääninhallituksen luvalla hankkia kiinteis-
36209: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tön käytettäväksi vapaa-ajan asumiseen tai vir-
36210: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn              kistykseen.
36211: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-          Ehdotuksen mukaan ulkomailla asuva on
36212: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          henkilö, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa. Ul-
36213: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         komailla asuvana ei kuitenkaan pidettäisi henki-
36214: n:o 238:                                                löä, jolla on aiemmin ollut kotipaikka Suomessa
36215:                                                         yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan.
36216:           Aikooko Hallitus noudattaa eduskun-           Ulkomailla asuviin rinnastettaisiin ulkomaiset
36217:        nan usean valiokunnan kannanotoista              yhteisöt sekä suomalaiset yhteisöt, joissa ulko-
36218:        ilmenevää tahtoa, jonka mukaan maam-             mailla asuvat käyttävät määräysvaltaa.
36219:        me rantojen omistus tulisi säilyttää suo-           Ehdotuksen mukaan lupa voitaisiin evätä, jos
36220:        malaisissa käsissä, ja                           ulkomailla asuvien kiinteistönhankintojen kas-
36221:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ulko-        vusta aiheutuva kiinteistöjen hintojen kohoami-
36222:        maalaisomistuksen vapauttaminen ETA-             nen uhkaa heikentää Suomessa asuvien mahdol-
36223:        sopimuksen voimaantullessa ei johtaisi           lisuuksia hankkia kyseisellä alueella kiinteistöjä,
36224:        vielä vapaiden rantojen häviämiseen suu-         joita käytettäisiin vapaa-ajan asumiseen tai
36225:        ressa osassa maata?                              virkistykseen. Lupa voitaisiin myös evätä, jos
36226:                                                         kiinteistön käyttö heikentää Suomessa asuvien
36227:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             mahdollisuuksia käyttää aluetta virkistykseen
36228: taen seuraavaa:                                         tai muuta yleistä etua.
36229:                                                            Lakiehdotus koskisi myös rakentamatonta
36230:    Suomalaisten yritysten ja kiinteän omaisuu-          ranta-aluetta, jos se hankitaan käytettäväksi va-
36231: den ulkomaalaisomistusta koskevia lakiehdo-             paa-ajan asumiseen tai virkistykseen. Asian-
36232: tuksia valmistellessaan hallitus on ottanut huo-        omaisen lääninhallituksen asiana on tällöin ot-
36233: mioon Euroopan talousaluetta (ETA) koskevas-            taa kantaa siihen, onko hankinta yleisen edun
36234: ta sopimuksesta aiheutuvat velvoitteet. Suomen          vastainen.
36235: lainsäädännön sopeuttaminen EY:n lainsäädän-               Sen varalta, että ulkomailla asuvien kiinteis-
36236: töön ETA-sopimuksen nojalla edellyttää nykyis-          tönomistuksen kasvusta aiheutuisi vakavia uh-
36237: ten ulkomaalaisomistusta koskevien säännösten           kia yhteiskunnalle, lakiin ehdotetaan otettavaksi
36238: kumoamista. ETA-sopimukseen otetun määrä-               erityinen suojasäännös, jonka nojalla ulkomailla
36239: yksen nojalla Suomella on mahdollisuus ylläpi-          asuvien kaikenlaiset kiinteistönhankinnat tai osa
36240: tää ulkomaalaisomistusta koskevia rajoituksia           niistä voitaisiin asetuksella saattaa luvanvarai-
36241: 1.1.1996 saakka. ETA-sopimuksen nojalla voi-            siksi. Asetukseen perustuva luvanvaraisuus voisi
36242: daan kuitenkin rajoittaa vapaa-ajan asuntojen           koskea joko koko maata tai asetuksessa erikseen
36243: siirtymistä ulkomailla asuvien omistukseen.             määrättyjä alueita. Asetus voitaisiin säätää kos-
36244:    Vapaa-ajan asuntojen ja virkistysalueiden            kemaan myös niitä kiinteistönhankintoja, jotka
36245: osalta hallitus katsoo, että on aiheellista ylläpi-     ovat jo luvanvaraisia ehdotetun lain nojalla.
36246: tää niitä koskevaa viranomaisvalvontaa. Val-            Myös vapaa-ajan kiinteistöjen hankintaan liitty-
36247: vonta ehdotetaan toteutettavaksi lupamenette-           vää lupaharkintaa voitaisiin siten tarvittaessa
36248: lyllä. Ehdotuksen mukaan ulkomailla asuva saa           tiukentaa laissa ehdotetusta.
36249: 
36250:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
36251: 
36252:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
36253: 4                                       1992 vp -     KK 238
36254: 
36255: 
36256: 
36257: 
36258:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
36259: 
36260:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt förslaget är en utomlands bosatt person
36261: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        en person som inte har hemort i Finland. Sam
36262: den 19 maj 1992 till vederbörande medlem av           utomlands bosatt person anses dock inte en
36263: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     person som tidigare har haft hemort i Finland
36264: dagsman Pulliainen undertecknade skriftliga           utan avbrott i minst fem år. Med utomlands
36265: spörsmål nr 238:                                      bosatta personer jämställs utländska samman-
36266:                                                       slutningar samt finska sammanslutningar där
36267:           Har Regeringen för avsikt att iaktta        utomlands bosatta personer använder sig av
36268:        riksdagens önskan, som kommer fram i           bestämmanderätt.
36269:        flera utskottsställningstaganden, om att          Enligt förslaget skall tillstånd kunna förväg-
36270:        vårt lands stränder bör bevaras i finsk        ras om den prisstegring på fastigheterna som är
36271:        ägo och                                        en följd av utomlands bosatta personers ökade
36272:           vad ämnar Regeringen göra för att           fastighetsförvärv hotar försämra i Finland bo-
36273:        liberaliseringen av det utländska ägandet      satta personers möjligheter att förvärva fastighe-
36274:        då EES-avtalet träder i kraft inte skall       ter i området för att använda dem för fritids-
36275:        leda till att de ännu fria stränderna i en     boende eller rekreation. Tillstånd skall också
36276:        stor del av landet går förlorade?              kunna förvägras om bruket av en fastighet
36277:                                                       försämrar i Finland bosatta personers möjlighe-
36278:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ter att använda området för rekreation eller
36279: anföra följande:                                      annat allmänt intresse.
36280:                                                          Lagförslaget skall också gälla obebyggt
36281:     Vid beredningen av lagförslagen om utländskt      strandområde, om det förvärvas för att an-
36282: ägande av finska företag och fast egendom har         vändas för fritidsboende eller rekreation. Det är
36283: regeringen beaktat de förpliktelser som avtalet       vederbörande länsstyrelses sak att härvid ta
36284: om Europeiska ekonomiska samarbetsområdet             ställning till om förvärvet står i strid med det
36285: (EES) föranleder. En anpassning av den fmska          allmänna intresset.
36286: lagstiftningen till EG:s lagstiftning med stöd av        För den händelse att ökningen av utomlands
36287: EES-avtalet förutsätter att de nuvarande stad-        bosatta personers fastighetsägande skulle med-
36288: gandena om utländskt ägande upphävs. Med              föra ett allvarligt hot mot samhället, föreslås det
36289: stöd av en bestämmelse som tagits in i EES-           att i lagen skall tas in ett särskilt skyddsstadgan-
36290: avtalet har Finland möjlighet att till 1.1.1996       de med stöd av vilket utomlands bosatta perso-
36291: upprätthålla de restriktioner som gäller ut-          ners fastighetsförvärv av alla slag eller en del av
36292: ländskt ägande. Med stöd av EES-avtalet kan           dem genom förordning skall kunna göras bero-
36293: övergången av fritidsbostäder i utomlands bo-         ende av tillstånd. Det tillståndsberoende som
36294: satta personers ägo dock begränsas.                   baserar sig på förordning skall kunna gälla
36295:     1 fråga om fritidsbostäder och rekreations-       antingen hela landet eller områden som särskilt
36296: områden anser regeringen att det fmns orsak att       definieras i förordningen. Den skall kunna stiftas
36297: upprätthålla myndighetskontroll. Det föreslås         så att den gäller också de fastighetsförvärv som
36298: att kontrollen skall genomföras med ett till-         redan är beroende av tillstånd med stöd av den
36299: ståndsförfarande. Enligt förslaget får en utom-       föreslagna lagen. Också tillståndsprövningen i
36300: lands bosatt person endast med länsstyrelsens         anslutning till förvärv av fritidsfastigheter skall
36301: tillstånd förvärva en fastighet som skall an-         sålunda vid behov kunna göras strängare än vad
36302: vändas för fritidsboende eller rekreation.            som föreslås i lagen.
36303: 
36304:      Helsingfors den 18 juni 1992
36305: 
36306:                                                     Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
36307:                                                  1992 vp
36308: 
36309: Kirjallinen kysymys 239
36310: 
36311: 
36312: 
36313: 
36314:                                     Tennilä: Pankkipalvelujen uudelleen aloittamisesta Sevettijärvellä
36315: 
36316: 
36317: 
36318:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36319: 
36320:    Koltat ovat Suomen pienin ja ehkäpä jopa            vittavan määrärahan osalta kyse on pienestä
36321: kaikkein sorretuin vähemmistö. Viimeisin näyttö        summasta, sillä maaseutupolitiikkaa hoitavan
36322: ääritylystä suhtautumisesta kolttiin on se, että       neuvottelukunnan myöntämän 60 000 mk:n li-
36323: pankkipalvelut on lopetettu Sevettijärvellä. Tä-       säksi tarvitaan vain n. 45 000 mk lisää rahaa,
36324: män seurauksena Näätämön koltta-alueelta on            jolloin asianmukainen pankkipalvelutoiminta
36325: matkattava raha-asioiden hoitamiseksi Sevetti-         saadaan uudelleen käyntiin.
36326: järveltä Inariin 120 km ja Nää:tämöstä Inariin            On häpeäksi, että vähemmistö ajetaan perus-
36327: 150 km.                                                palvelujen puuttuessa pois asuma-alueeltaan,
36328:    Asia on ollut voimakkaasti esillä julkisuudes-      mikä edistää kolttakulttuurin tuhoutumista.
36329: sa ja käsittelyssä myös eduskunnassa. Koska               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36330: hallituksen puolelta ei eduskunnan suullisella         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
36331: kyselytunnilla luvattu mitään täsmällistä, asiaan      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36332: on kolttien pyynnöstä palattava uudelleen.             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36333:     Mainitut, jopa 150 km:n pituiset etäisyydet
36334:  koltta-alueelta lähimpiin pankkeihin eivät tieten-              Mihin toimiin Hallitus ryhtyy koltta-
36335:  kään vastaa minkäänlaista kohtuutta. Asia on-                vähemmistölle välttämättömien pankki-
36336:  kin ratkaistava siten, että Sevettijärven Postipan-          palvelujen, normaali rahaliikenne mu-
36337:  kin pankkipalvelutoiminta aloitetaan uudestaan,              kaan lukien, uudelleen aloittamiseksi Se-
36338: jolloin koltat ja muutkin asukkaat saavat raha-               vettijärvellä?
36339:  asiansa hoidettua omalla asuma-alueellaan. Tar-
36340: 
36341:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1992
36342: 
36343:                                           Esko-Juhani Tennilä
36344: 
36345: 
36346: 
36347: 
36348: 220051L
36349: 2                                         1992 vp -   KK 239
36350: 
36351: 
36352: 
36353: 
36354:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36355: 
36356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Pankkipalvelujen hoitaminen asiamiespostin
36357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         välityksellä perustuu uudentyyppiseen pankkiti-
36358: olette 19 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            liin sekä siihen, että asiakas lähettää pankkitoi-
36359: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     meksiannon erityisesti tätä palvelua varten kehi-
36360: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            tetyssä kuoressa kirjattuna postikonttoriin. Pal-
36361: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta       velun kautta voi maksaa laskut ja saada käteis-
36362: kysymyksestä n:o 239:                                 varoja omalta pankkitililtä. Lähinnä käteisvaro-
36363:                                                       jen nostossa on 1-2 vuorokauden viive. Tämä
36364:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy koltta-       luonnollisesti vaatii asiakkailta pientä sopeutu-
36365:        vähemmistölle välttämättömien pankki-          mista.
36366:        palvelujen, normaali rahaliikenne mu-              Palvelu perustuu asiakkaan ja postin väliseen
36367:        kaan lukien, uudelleen aloittamiseksi Se-      kirjalliseen sopimukseen ja lähtökohtana on se,
36368:        vettijärvellä?                                 että sopimuksenteon yhteydessä postin virkailija
36369:                                                       antaa yksityiskohtaisen opastuksen palvelun
36370:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käytöstä. Sopimuksia Sevettijärvellä on tehty yli
36371: vasti seuraavaa:                                      kahdeksankymmentä kappaletta.
36372:                                                           Kokemukset, joita asiamiespostien toimin-
36373:    Postin Lapin toimipaikka-alue on muuttanut         nasta ja uudesta pankkipalvelusta on saatu, ovat
36374: 1.4.1992lukien palvelua siten, että Sevettijärven     Lapissa sekä koko maassa olleet myönteisiä.
36375: postikonttorin toiminta on loppunut ja palvelut       Tämä on ollut saavutettavien kustannussäästö-
36376: siirretty asiamiespostin hoidettavaksi. Asiamies-     jen lisäksi syynä tehtyyn muutokseen.
36377: posti välittää Postipankin palveluja siten, että          Useissa tapauksissa asiamiespostin toiminta
36378: toimeksiannot annetaan asiamiespostinhoitajal-        on nähty lisäksi kyläkaupan toimintaa tukevana,
36379: le välitettäväksi edelleen lähimpään postikontto-     ja erityisesti Lapissa yhteistyö postin ja kauppi-
36380: riin. Asiamiespostina toimii K-kauppa Nykii;p.en      aiden kesken on toiminut hyvin.
36381: ja postin nimi on edelleen 99930 SEVETTIJAR-              Yhtenä syynä muutokseen on myös yhden
36382: VI.                                                   hengen toimipaikkojen kassaturvallisuus. Eräis-
36383:    Postikonttorin aukioloaika oli aikaisemmin         sä pankkiryhmissä on selkeänä toimintaperiaat-
36384: viisi tuntia. Uudessa palvelussa aukioloaika on       teena ollut se, että turvallisuussyistä yhden hen-
36385: sama kuin kaupan aukioloaika eli huomattavasti        gen pankkikonttorit on lakkautettu. Sama on-
36386: aikaisempaa pitempi.                                  gelma koskee myös postia ja postissa tarjottavia
36387:    Postipankin palvelutapahtumien määrä ja            Postipankin palveluja.
36388: laatu ei ole ollut Sevettijärvellä missään vaihees-
36389: sa sillä tasolla, että niiden ylläpitäminen olisi
36390: edellyttänyt omaa toimipaikkaa.
36391: 
36392:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1992
36393: 
36394:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
36395:                                            1992 vp -   KK 239                                          3
36396: 
36397: 
36398: 
36399: 
36400:                                       Tili Riksdagens Herr Ta/man
36401: 
36402:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Skötandet av bankservicen genom postom-
36403: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         bud grundar sig på ibruktagandet av en ny typ av
36404: den 19 maj 1992 tili vederbörande medlem av            bankkonto samt på att kunden sänder betal-
36405: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ningsuppdraget i ett rekommenderat kuvert av-
36406: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr              sett för detta syfte till postkontoret. Genom
36407: 239:                                                   denna service kan man via sitt eget bankkonto
36408:                                                        betala räkningar och lyfta kontanter. Då det
36409:            Vilka åtgärder vidtar Regeringen för        gäller att lyfta kontanter kan det bli en fördröj-
36410:         att på nytt införa nödvändig bankservice,      ning på 1-2 dygn, vilket naturligtvis fordrar en
36411:         normal penningrörelse inberäknad, för          viss anpassningsförmåga av kunden.
36412:         skoltminoriteten i Sevettijärvi?                  Denna service grundar sig på ett skriftligt
36413:                                                        avtal mellan kunden och posten och avsikten är
36414:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att posttjänstemannen i samband med att avtalet
36415: anföra följande:                                       görs upp skall ge personlig handledning i hur
36416:                                                        servicen utnyttjas. I Sevettijärvi har man slutit
36417:     Postanstaltsområdet i Lappland har fr.o.m.         över 80 avtal.
36418: den 1 april 1992 ändrat sin service så att verk-          De erfarenheter man fått av postombudsverk-
36419: samheten vid Sevettijärvis postkontor har upp-         samheten och den nya bankservicen har varit
36420: hört och betjäningen numera handhas av post-           positiva både i Lappland och i de övriga delama
36421: ombud. Postombudet förmedlar Postbankens               av landet. Detta har förutom kostnadsinbespa-
36422: tjänster så att uppdragen ges tili den som förestår    ringama varit orsaken tili förändringen.
36423: postombudet. Denne vidarebefordrar dem sedan              I många fall har man ansett att systemet med
36424: tili närmaste postkontor. Som postombud funge-         postombud har främjat bybutikemas verksam-
36425: rar K-kauppa Nykänen och postens namn är               het och särskilt i Lappland har samarbetet mel-
36426: fortfarande 99930 SEVETTIJARVI.                        lan posten och köpmännen fungerat bra.
36427:     Postkontorets öppettid var förut fem timmar.          En orsak tili förändringen är också beaktan-
36428: Tack vare denna nya form av service är öppetti-        det av säkerheten då det gäller kassan i kontor
36429: den numera densamma som affärens, dvs. betyd-          med bara en anställd. I en del bankgrupper har
36430: ligt längre än tidigare.                               en klar princip för verksamheten varit att man av
36431:     Postbankens transaktioner har varken i fråga       säkerhetsskäl dragit in bankkontor som har bara
36432: om kvantitet eller kvalitet någonsin varit på den      en anställd. Samma problem gäller även posten
36433: nivån i Sevettijärvi att det skulle ha varit befogat   och de av Postbankens tjänster som tilihan-
36434: att upprätthålla en egen anstalt.                      dahålls i posten.
36435:        Helsingfors den 16 juni 1992
36436: 
36437:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
36438:                                                 1992 vp
36439: 
36440: Kirjallinen kysymys 240
36441: 
36442: 
36443: 
36444: 
36445:                                     J. Roos ym.: Ammattikalastajien kuulemisesta kalastusalan hallin-
36446:                                         toa uudistettaessa
36447: 
36448: 
36449:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36450: 
36451:     Vuonna 1983 voimaan tulleen kalastuslain-         nan - näkökohdat. Kuitenkin näyttää ilmeisel-
36452: säädännön mukaisen kalastushallintomme alu-           tä, että ammattikalastajienkin edustajina kuul-
36453: eellista rakennetta ja sen tehtävien hoitamista       laan pääosin vain kalaveden ja muiden omistaja-
36454: ollaan julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan         tahojen hallitsemaa organisaatiokenttää. Esi-
36455: muuttamassa varsin perusteellisesti. Muutosesi-       merkiksi heidän edustajiaan on useita maa- ja
36456: tyksiä ovat tehneet 1990-luvulla niin maaseutu-       metsätalousministerin asettamassa työryhmässä,
36457: hallinnon kuin ympäristöhallinnonkin uudista-         joka pohtii kalastushallinnon alue- ja piiritasolla
36458: mista pohtineet työryhmät, kalavedenomistajien        mahdollisesti tarvittavia uudistuksia, kalastaja-
36459: keskusjärjestö, virkistyskalastajien keskusjärjes-    kunnan rahoitusvelvoitteita veroluonteisen ka-
36460: to yms. kalatalousalalla toimivat ja siihen kiin-     lastuksenhoitomaksun ja siihen liitettävän pa-
36461: nostusta tuntevat tahot. Kyseenalaiseksi on           kollisen pilkintämaksun pohjalta, tämän mak-
36462: maaseutuhallintoa kehittävien ja kalaveden            sun käyttöratkaisujen siirtämistä pois kalastus-
36463: omistajakunnan asemaa puolustavienjärjestöjen         viranomaisilta kalaveden omistajien tai virkis-
36464: taholta asetettu mm. valtion kalastuspiirihallinto    tyskalastajien hallitsemille järjestöille jne. Ku-
36465: ja kalastuksenhoitomaksujärjestelmä ja sektori-       vaavaa on, että tässäkään työryhmässä ei ole
36466: kohtainen kala-alan neuvonta- ja valistustoimin-      Suomen keskeisen ammattikalastajajärjestön-
36467: ta. Tästä esitysvirrasta, jossa esityksiä on tullut   Suomen Ammattikalastajaliitto ry:n sen parem-
36468: julkisuuteen siis myös muiden kuin kalatalous-        min kuin muidenkaan kalastuksen elinkeinotoi-
36469: alasta varsinaisesti vastaavan ministerin ja mi-      mintaa edustavien järjestöjen - edustajaa.
36470: nisteriön taholta, on jäänyt julkisuuteen vaiku-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36471: telma niin ammattikalastusta aliarvioivasta kuin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36472: varsin holtittomasta puuhailusta ja erilaisiin val-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36473: tionhallinnon uudistusideoihin liittyvästä speku-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36474: laatiovillityksestä.
36475:     Suomalaisille ammattikalastajille on tärkeätä,               Miten Hallitus aikoo turvata suoma-
36476: että kalastushallinnon uudistaminen, jos se                   laisen ammattikalastajakunnan aseman
36477: yleensäkin on tarpeen näin pian edellisestä kes-              ja vaikutusmahdollisuudet kalastusalan
36478: keisestä ja laajan poliittisen yksimielisyyden                hallinnon uudistamisesta käytävän mm.
36479: avulla saavutetusta hallinnonuudistuksesta, to-               maatalous- ja maaseutupoliittisen vaiku-
36480: teutetaan ottaen huomioon keskeisimmän kala-                  tuksen vinouttaman valmistelutyön kai-
36481:  taloussektorimme - kalastuselinkeinotoimin-                  kissa eri vaiheissa?
36482: 
36483:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1992
36484: 
36485:                      Jukka Roos                                       Mikko Rönnholm
36486:                      Virpa Puisto                                     Pertti Paasio
36487:                                              Reijo Laitinen
36488: 
36489: 
36490: 
36491: 
36492: 220051L
36493: 2                                        1992 vp -   KK 240
36494: 
36495: 
36496: 
36497: 
36498:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36499: 
36500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          2) kalatalouden piiri- ja aluehallinnon viran-
36501: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        omaistehtävät ja neuvontatehtävät hoidetaan
36502: olette 20 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           saman yksikön toimesta,
36503: khjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-        3) kalatalouden piiri- ja aluehallinnon kustan-
36504: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       nuserät katetaan kalastajilta perittävillä mak-
36505: taja Jukka Roosin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      suilla, ja
36506: sesta kysymyksestä n:o 240:                             4) kalatalouden piiri- ja aluehallinnon yhteiset
36507:                                                      tehtävät hoidetaan valtakunnallisesti lakisäätei-
36508:           Miten Hallitus aikoo turvata suoma-        sen organisaation toimesta, jonka kustannukset
36509:        laisen ammattikalastajakunnan aseman          maksetaan kalastajilta perittävillä maksuilla.
36510:        ja vaikutusmahdollisuudet kalastusalan           Työryhmän puheenjohtajaksi on määrätty
36511:        hallinnon uudistamisesta käytävän mm.         ylijohtaja Seppo Havu maa- ja metsätalousmi-
36512:        maatalous- ja maaseutupoliittisen vaiku-      nisteriöstä. Työryhmään on kutsuttu lisäksi 10
36513:        tuksen vinouttaman valmistelutyön kai-        jäsentä, joista kaksi edustaa maa- ja metsäta-
36514:        kissa eri vaiheissa?                          lousministeriötä, yksi valtiovarainministeriötä,
36515:                                                      yksi kalastuspiirejä, kaksi kalastuspiirien henki-
36516:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          löstöä sekä muut jäsenet Åbolands Fiskarför-
36517: taen seuraavaa:                                      bundia, Maataloustuottajien Keskusliittoa, Ka-
36518:                                                      latalouden Keskusliittoa ja Suomen Kalamiesten
36519:    Maa- ja metsätalousministeriö on 1.4.1992         Keskusliittoa.
36520: asettanut työryhmän, jonka tulee virkatyönä             Järjestöistä Åbolands Fiskarförbund edustaa
36521: tehdä ehdotus kalatalouden piiri- ja aluehallin-     ruotsinkielisiä ammattikalastajia ja Kalatalou-
36522: non järjestämistä koskeviksi säännöksiksi            den Keskusliitto rannikkoaluiden ammattikalas-
36523: 30.9.1992 mennessä. Asettamiskirjeen mukaan          tajajärjestöjä. Ammattikalastajakunta on siten
36524: ehdotusta laadittaessa on otettava huomioon          työryhmässä edustettuna. Maa- ja metsätalous-
36525: seuraavaa:                                           ministeriö tulee myös varaamaan kalastusalan
36526:    1) kalatalouden piiri- ja aluehallinto perustuu   järjestöille tilaisuuden lausunnon antamiseen
36527: kalastajien omatoimisuuteen,                         työryhmän esityksen valmistuttua.
36528: 
36529:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1992
36530: 
36531:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
36532:                                          1992 vp -   KK 240                                            3
36533: 
36534: 
36535: 
36536: 
36537:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
36538: 
36539:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         strikts- och regionalförvaltning, skall skötas
36540: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       inom samma enhet,
36541: den 20 maj 1992 till vederbörande medlem av             3) de kostnadsposter fiskerihushållningens
36542: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    distrikts- och regionalförvaltning förorsakar
36543: dagsman Jukka Roos m.fl. undertecknade spörs-        skall täckas med av fiskarna inkasserade avgif-
36544: mål nr 240:                                          ter,
36545:                                                         4) för fiskerihushållningens distrikts- och re-
36546:           På vilket sätt har Regeringen för av-      gionalförvaltning gemensamma uppgifter skall
36547:        sikt att trygga den fmländska yrkesfiska-     skötas av en på riksnivå fungerande lagstadgad
36548:        rekårens ställning och möjligheter att i      organisation, vars kostnader täcks med av fis-
36549:        olika skeden påverka den, bl.a. på grund      karna inkasserade avgifter.
36550:        av jordbruks- och landsbygdspolitiskt            Överdirektör Seppo Havu från jord- och
36551:        tryck, redan snedvridna beredningen av        skogshruksministeriet har utsetts till ordförande
36552:        en revision av fiskeribranschens förvalt-     för arbetsgruppen. Till arbetsgruppen har därtill
36553:        ning?                                         kallats 10 medlemmar, varav två representerar
36554:                                                      jord- och skogsbruksministeriet, en finansminis-
36555:   Såsom svar på detta spörsmål får jag               teriet, en fiskeridistrikten, två fiskeridistriktens
36556: vördsamt anföra följande:                            personai samt de övriga medlemmarna Åbo-
36557:                                                      lands fiskarförbund, de finska lantbruksprodu-
36558:    Jord- och skogsbruksministeriet har den           centemas centralförbund MTK, Centralförbun-
36559: 1.4.1992 tillsatt en arbetsgrupp, som såsom          det för fiskerihushållning och Finlands fritidsfis-
36560: tjänstearbete före utgången av september 1992        kares centralförbund.
36561: skall utarbeta ett förslag till stadganden om hur       Av dessa organisationer representerar Åbo-
36562: distrikts- och regionalförvaltning för fiskerihus-   lands fiskarförbund de svenskspråkiga yrkesfis-
36563: hållningen skall ordnas. Enligt förordnandet         karna och Centralförbundet för fiskerihushåll-
36564: skall följande tas i beaktande vid utarbetandet av   ning yrkesfiskarorganisationerna i landets kust-
36565: förslaget:                                           områden. Yrkesfiskarkåren är sålunda represen-
36566:    1) fiskerihushållningens distrikts- och regio-    terad i arbetsgruppen. Då arbetsgruppens för-
36567: nalförvaltning skall grunda sig på fiskarnas         slag fårdigställts kommer jord- och skogsbruks-
36568: självverksarnhet,                                    ministeriet även att bereda organisationerna
36569:    2) de myndighets- och rådgivningsuppgifter,       inom fiskeribranschen tillfälle att avge sina ut-
36570: som ankommer på fiskerihushållningens di-            låtanden.
36571: 
36572:      Helsingfors den 1 juni 1992
36573: 
36574:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
36575:                                                 1992 vp
36576: 
36577: Kirjallinen kysymys 241
36578: 
36579: 
36580: 
36581: 
36582:                                    Mattila: Lapin ja Oulujoen sähkön tukkualennuksen turvaamisesta
36583: 
36584: 
36585: 
36586:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36587: 
36588:     Lapin ja Oulujoen alennusta sähkön tukku-         maksi. Lisäksi tarkastelussa unohdetaan tyystin
36589: hinnoissa on sovellettu 1950-luvulta lähtien si-      edellä esitetyt muut perusteet Lapin ja Oulujoen
36590: ten, että Lapin alennus on ollut 15 %ja Oulujoen      alennuksen osalta.
36591: 10 %. Vuodesta 1983 lukien alennuksia on sovel-           Lapin osalta asiaa on selvitellyt kauppa- ja
36592: lettu kaikkien hintakomponenttien osalta.             teollisuusministeriön asettama työryhmä (Lapin
36593:     Kemijoki Oy:n yhtiösopimuksessa on lisäksi        sähkönhintatyöryhmän mietintö C:19, 1989).
36594: mainittu perusteet Lapin alennuksen osalta.           Puuttumatta työryhmän näkemyksiin syvälli-
36595:     Alennusten perusteluina on todettu muun           semmin korostan sitä, että tilanne Lapissa ja
36596: ohella se, että näin haluttiin korvata Pohjois-       Oulujoki-alueella on samankaltainen. Historial-
36597: Suomen asukkaille vesistörakentamisesta aiheu-        lisista syistä alennuksissa on toki pieni ero.
36598: tuneita haittoja. Lisäksi haluttiin kompensoida           Alennuksen vaikutus Oulujoki-alueella säh-
36599: muuta valtakuntaa korkeampia jakelukustan-            kön kuluttajahintaan liikevaihtoveroineen on
36600: nuksia.                                               esim. Koillis-Pohjan Sähkö Oy:n alueella lähes
36601:     Alennusten poistamiseksi tehtiin jo 1970-lu-      4 p/kWhja alueen muissa sähkölaitoksissa 2,0-
36602: vulla esityksiä. Sama toistui 1980-luvun alku-        2,5 p/kWh, pois lukien Oulu, missä merkittävän
36603:  puolella. Näiden esitysten jälkeen asiaa selvitel-   oman sähköntuotannon johdosta vaikutus on
36604:  tiin kauppa- ja teollisuusministeriön asettamissa    tätä alhaisempi.
36605:  työryhmissä. Työryhmien selvitystenjälkeen val-          Tämänhetkisen tietämyksen mukaan mikään
36606:  tioneuvosto teki 1983 periaatepäätöksen, joka        oleellinen asia ei ole muuttunut em. aluealennus-
36607: jopa hieman laajensi em. alennusten määrää.           ten osalta. Siten muutoksiin ei ole aihetta olleti-
36608:  Periaatepäätös on voimassa vuoden 1992 lop-          kin nykytilanteessa, jossa yhteiskunnan kannalta
36609:  puun saakka.                                         on mitä välttämättömintä virittää alueellista toi-
36610:      Nyttemmin on jälleen esitetty tukkuyhtiöiden     meliaisuutta entisestään. - Alennuksen poistu-
36611:  taholta etujen kaventamista sillä perusteella, et-   minen tietäisi sähkön kuluttajahintojen nousua
36612:  teivät tukkumyyjät koe saavansa hyvitystä anta-      Pohjois-Suomessa jopa yli 3 p/kWh sähkölaitok-
36613:  milleen eduille. Pohjoisen vesivoiman hyötyihin      sesta riippuen. Perustellumpaa olisi selvittää em.
36614:  nähden aluealennuksia voidaan kuitenkin pitää        alennusten laajentaminen kattamaan nykyalu-
36615:  varsin vähäisillä.                                   een ohella jopa Oulun lääni kokonaisuudessaan.
36616:      Myös valtion viranomaisten taholta on tuotu          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36617:  esiin aluealennusten uudelleentarkastelun tarvet-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
36618:  ta. Perusteluina on käytetty muun ohella sitä,       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36619:  että sähkön kuluttajahinta olisi Pohjois-Suomes-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36620:   sa keskimääräisesti tarkastellen muuta maata
36621:   halvempi.                                                      Mitä Hallitus aikoo tehdä Lapin ja
36622:      Tältä osin on todettava, että mikäli alennuk-            Oulujoen sähkön tukkualennuksen säi-
36623:   set poistettaisiin, nousisi Pohjois-Suomen hinta-           lyttämiseksi kaikilta osin nykyisellään?
36624:   taso selvästi muun Suomen hintatasoa korkeam-
36625: 
36626:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1992
36627: 
36628:                                              Kalevi Mattila
36629: 
36630: 
36631:  220051L
36632: 2                                         1992 vp -   KK 241
36633: 
36634: 
36635: 
36636: 
36637:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36638: 
36639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sähkölaitoksiin oli vuosina 1986-1987 keski-
36640: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         määrin 39 milj. mk vuodessa, eli 3,1 penniä
36641: olette 20 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            myytyä kilowattituntia kohti. Sähkölaitoksit-
36642: kirjeenne n:o 710 ohella toimittanut valtioneu-       tain tämä hyöty on vaihdellut rajoissa 2,5-6,5
36643: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          p/kWh.
36644: kansanedustaja Mattilan näin kuuluvasta kirjal-          Työryhmän selvityksen yhteenvedossa tode-
36645: lisesta kysymyksestä n:o 241:                         taan lisäksi, että koko pienjännitemyynnin kes-
36646:                                                       kihinta oli Lapissa vuosina 1980 ja 1981 muun
36647:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Lapin ja          Suomen keskihintaa korkeampi. Vuodesta 1983
36648:        Oulujoen sähkön tukkualennuksen säi-           vuoteen 1987 se on ollut 1,6-2,3 p/kWh eli 5-
36649:        lyttämiseksi kaikilta osin nykyisellään?       7 % muun Suomen hintaa alhaisempi.
36650:                                                          Lapin ja Oulun läänien tukkusähkön erityis-
36651:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           alennuksia koskevat sopimukset ovat voimassa
36652: taen seuraavaa:                                       kuluvan vuoden loppuun saakka. Sähkön tuk-
36653:                                                       kumyyjät Imatran Voima Oy ja Teollisuuden
36654:    Nykyiset Pohjois-Suomen tukkusähkön                Voimansiirto Oy ovat esittäneet kantanaan
36655: myynnissä sovellettavat alennukset perustuvat         kauppa- ja teollisuusministeriölle, että erityis-
36656: valtioneuvoston 5.5.1983 tekemään periaatepää-        alennuksista tulisi luopua.
36657: tökseen Lapin sähkön hintaa koskevista valtion           Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti
36658: toimenpiteistä. Periaatepäätöksen taustaksi esi-      31.3.1992 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia
36659: tettiin Kemijoen rakentamisen haittojen korvaa-       ehdotus toimenpiteistä, joilla Oulun ja Lapin
36660: minen Kemijoki Oy:n yhtiösopimuksen mukai-            läänien sähkölaitoksille myönnettyjä tukkusäh-
36661: sesti ja Lapin sähkölaitosten korkeiden jakelu-       kön erityisalennuksia koskevien kaupallisten so-
36662: kustannusten alentaminen sekä pysyvän hyödyn          pimusten päättyessä sähkön kuluttajahintoihin
36663: aikaansaaminen alueen väestölle. Toimenpitei-         kohdistuvaa korotuspainetta voidaan lievittää
36664: den tavoitteena oli, ettei sähkön hinta Lapissa       vuoden 1993 alusta lukien. Työryhmän tulee
36665: ylittäisi maan keskimääräistä sähkön hintaa ja        työssään ottaa huomioon energia-, vero- ja kil-
36666: että hinnanerot eri sähkölaitosten alueella tasoit-   pailupoliittiset näkökohdat sekä sähkölain uu-
36667: tuisivat.                                             distamisen luomat sähköalan toimintaympäris-
36668:    Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttami-        tön muutokset.
36669: seksi on Lapin läänissä sovellettu ns. Lapin             Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut
36670: alennusta, joka on 15% tukkutariffin kaikkien         työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus
36671: hintakomponenttien osalta sekä Oulun läänissä         uudeksi sähkölaiksi tämän vuoden aikana. Säh-
36672: 10 %:n suuruista ns. Oulujoki-alennusta. Tämän        kölain uusiminen on tullut ajankohtaiseksi toi-
36673: lisäksi Lapin läänissä toimiville sähkölaitoksille    saalta Euroopan integraatioon liittyvien uudis-
36674: varattiin mahdollisuus ostaa Kemijoki Oy:n säh-       tusten toteuttamiseksi ja toisaalta puitteiden luo-
36675: köä valtion Kemijoki-osuuden puitteissa koh-          miseksi maamme sähkölaitosalalla todetuille ke-
36676: tuulliseen käypään hintaan. Nämä sähkötoimi-          hitystarpeille.
36677: tukset Lapin läänin sähkölaitoksille aloitettiin         Sähkölain uudistamisen yhteydessä on tavoit-
36678: vuonna 1985.                                          teena edistää alan kilpailuolosuhteita. Tässä
36679:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti             mielessä ehkä merkittävintä on sähkön siirron
36680: 5.5.1988 työryhmän selvittämään valtioneuvos-         vapauttaminen. Siirron vapautuminen merkitsee
36681: ton 5.5.1983 tekemän Lapin sähkön hintaa kos-         käytännössä luopumista nykyisistä puhtaasti
36682: kevan periaatepäätöksen vaikutuksia. Työryh-          yhden monopolitoimittajan hallussa olevista ja-
36683: män selvitysten mukaan Lapin sähkölaitosten           kelualueista. Samoin siirron vapauttaminen il-
36684: saama kokonaishyöty verrattuna muun Suomen            meisesti heikentäisi nykyisten siirtoverkkoja hal-
36685:                                        1992 vp -      KK 241                                         3
36686: 
36687: litsevien tukkumyyjien Imatran Voima Oy:n ja         nen osoittaa, että kauppa- ja teollisuusministeriö
36688: Teollisuuden Voimansiirto Oy:n määräävää             on hyvissä ajoin ennen sopimusten päättymistä
36689: markkina-asemaa.                                     ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen selvittämisek-
36690:     Sähköalan toimintaympäristön muuttuminen         si.
36691: ja kilpailun lisääntyminen saattavat aiheuttaa           Koska asiaa käsittelevän työryhmän työ on
36692: tarvetta nykyisten Pohjois-Suomen sähköalen-         kesken, on ennenaikaista lähteä ennakoimaan
36693: nusten uudelleentarkasteluun. Nykyisen lähinnä       asian ratkaisua. Työryhmän tehtävänä on kuulla
36694: monopoliolosuhteisiin laaditun alennusjärjestel-     laajasti asian eri osapuolien näkemyksiä. Kuten
36695: män jatkaminen ei välttämättä sellaisenaan so-       tunnettua, eri osapuolten kannoissa on varsin
36696: vellu uusiin olosuhteisiin.                          suuria eroja. Työryhmän selvityksen saatuaan
36697:     Pohjois-Suomen sähköalennuksia koskeva           hallitus pyrkii asiassa kaikkien osapuolten näke-
36698: sopimustilanne on hallituksen tiedossa ja alen-      mykset sekä sähköalan toimintaympäristön
36699:  nuskysymystä käsittelevän työryhmän asettami-       muutokset huomioon ottavaan ratkaisuun.
36700: 
36701:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
36702: 
36703:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
36704: 4                                          1992 vp -    KK 241
36705: 
36706: 
36707: 
36708: 
36709:                                       Tili Riksdagens Herr Ta/man
36710: 
36711:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            såld kilowattimme. Räknat per elverk varierade
36712: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          nyttan mellan 2,5 och 6,5 p/kWh.
36713: 710 av den 20 maj 1992 till vederbörande med-               I sammandraget av arbetsgruppens utredning
36714: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande av      konstateras dessutom att medelpriset på hela
36715: riksdagsman Mattila undertecknade spörsmål nr           lågspänningsförsäljningen överskred medelpriset
36716: 241:                                                    i det övriga Finland 1980 och 1981. Från 1983 till
36717:                                                         1987 har det varit 1,6-2,3 p/kWh, dvs. 5-7%
36718:            Vad ämnar Regeringen göra för att            lägre än priset i det övriga Finland.
36719:         partirabatten på elektricitet i Lappland            Avtalen om specialrabatter för partielektrici-
36720:         och vid Ule älv tili alla delar skall bi-       tet i Lapplands och Uleåborgs län gäller till
36721:         behållas på sin nuvarande nivå?                 utgången av detta år. Partiförsäljarna av elektri-
36722:                                                         citet, Imatran Voima Oy och Teollisuuden Voi-
36723:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           mansiirto Oy, har i enlighet med sin ståndpunkt
36724: anföra följande:                                        föreslagit för handels- och industriministeriet att
36725:                                                         specialrabatterna bör slopas.
36726:    De nuvarande rabatterna på partiförsäljning-             Handels- och industriministeriet tillsatte
36727: en av elektricitet i norra Finland baserar sig på       31.3.1992 en arbetsgrupp att utarbeta ett förslag
36728: statsrådets principbeslut 5.5.1983 om statens           till åtgärder genom vilka trycket på en höjning av
36729: åtgärder beträffande priset på elektriciteten i         konsumentpriserna på elektricitet kan dämpas
36730: Lappland. Sam bakgrund för principbeslutet              vid ingången av 1993 när de handelsavtal om
36731: föreslogs att skador på grund av byggandet i            specialrabatter för partielektricitet som beviljats
36732: Kemi älv ersätts i enlighet med Kemijoki Oy:s           elverken i Uleåborgs och Lapplands län upphör
36733: bolagsavtal och de höga distributionskostnader-         att gälla. Arbetsgruppen bör i sitt arbete beakta
36734: na vid elverken i Lappland sänks samt en be-            energi-, skatte- och konkurrenspolitiska syn-
36735: stående nytta eftersträvas för befolkningen i           punkter samt de ändringar i elbranschens verk-
36736: området. Målet för åtgärderna var att priset på         samhetsomgivning som revideringen av ellagen
36737: elektricitet i Lappland inte överskrider medelpri-      förorsakar.
36738: set på elektricitet i Finland och att prisskillnader-       Handels- och industriministeriet har tillsatt en
36739: na mellan olika elverksområden jämnas ut.               arbetsgrupp att under detta år utarbeta ett för-
36740:    För att ovan nämnda mål skall uppnås har i           slag till en ny ellag. En revidering av ellagen har
36741: Lapplands län tillämpats en s.k. Lapplandsra-           blivit aktuell å ena sidan för att reformerna i
36742: batt, som är 15% på alla priskomponenter i              anslutning till den europeiska integrationen skall
36743: partitariffen, samt i Uleåborgs län en s.k. Ule         genomföras och å andra sidan för att ramar för
36744: älvsrabatt, som är 10 %. Dessutom bereddes              utvecklingsbehov som konstaterats inom el-
36745: elverken i Lapplands län möjlighet att till ett         verksbranschen i Finland skall skapas.
36746: skäligt gängse pris köpa elektricitet från Kemijo-          Revideringen av ellagen syftar till att främja
36747: ki Oy inom ramen för statens andel i Kemi älv.          konkurrensförhållandena inom branschen. Vik-
36748: Dessa elleveranser till elverken i Lapplands län        tigast i detta avseende är kanske att frigöra
36749: inleddes 1985.                                          överföringen av elektricitet. En frigörelse in-
36750:    Handels- och industriministeriet tillsatte 5.5.      nebär i praktiken att de nuvarande distributions-
36751: 1988 en arbetsgrupp att utreda verkningarna av          områdena som helt och hållet innehas av en
36752: det principbeslut som statsrådet 5.5.1983 fattade       monopolleverantör slopas. Samtidigt försämrar
36753: om priset på elektriciteten i Lappland. Enligt          en frigörelse uppenbarligen de nuvarande parti-
36754: arbetsgruppens utredningar var den totala nyt-          försäljarna Imatran Voima Oy:s och Teollisuu-
36755: tan för elverken i Lappland i jämförelse med            den Voimansiirto Oy:s dominerande ställning på
36756: elverken i det övriga Finland i genomsnitt 39           marknaden. Överföringsnäten innehas av dessa
36757: milj. mk per år 1986-1987, dvs. 3,1 penni per           bolag.
36758:                                          1992 vp -      KK 241                                         5
36759: 
36760:    F örändringen av verksamhetsomgivningen                Eftersom den arbetsgrupp som behandlar frå-
36761: inom elbranschen och en ökad konkurrens kan            gan ännu inte har slutfört sitt arbete, är det för
36762: förorsaka ett behov av en fömyad granskning av         tidigt att förutsäga hur frågan kommer att lösas.
36763: elrabatterna i norra Finland. En förlängning av        Arbetsgruppen har till uppgift att i så stor
36764: det nuvarande rabattsystemet, som har upp-             utsträckning som möjligt höra olika parters
36765: gjorts främst för monopolförhållanden, lämpar          synpunkter. Som känt finns det synnerligen stora
36766: sig nödvändigtvis inte som sådant för nya förhål-      skillnader mellan de olika partemas ståndpunk-
36767: landen.                                                ter. När regeringen har fått arbetsgruppens ut-
36768:    Regeringen känner till avtalssituationen när        redning strävar den efter ett avgörande som
36769: det gäller elrabatterna i norra Finland. Till-         beaktar alla parters synpunkter samt förändring-
36770: sättandet av en arbetsgrupp som behandlar ra-          ama i elbranschens verksamhetsomgivning.
36771: battfrågoma visar att handels- och industrimi-
36772: nisteriet i god tid innan avtalen upphör att gälla
36773: har vidtagit åtgärder för att utreda situationen.
36774: 
36775:      Helsingfors den 25 juni 1992
36776: 
36777:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
36778:                                                1992 vp
36779: 
36780: Kirjallinen kysymys 242
36781: 
36782: 
36783: 
36784: 
36785:                                   Pulliainen: Ulkomaalaisten maanomistusoikeudesta
36786: 
36787: 
36788: 
36789:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36790: 
36791:     Oikeusministeri Hannele Pokka on saattanut       huoli ei ole missään nimessä aiheeton eikä liioin
36792: julkisuuteen varsin mielenkiintoisia näkökohtia      yliampuva. Keski-Euroopassa ei tunneta joka-
36793: ulkomaalaisten maanomistuksesta Suomessa             miehen oikeutta meikäläiseen tapaan, joten kult-
36794: (esim. Ilta-Sanomat 16.5.1992). Lappilaisena         tuurien törmäyskin olisi edessä.
36795: hän julkituo toivomuksen, että matkailun kehit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36796: täminen pysyisi lappilaisten omissa käsissä. Hän     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
36797: viittaa mahdollisuuteen, että Suomen haja-asu-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36798: tusalueiden luontoon tulisi laajoja aidattuja alu-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36799: eita, joilla jokamiehen oikeuteen perustuva oi-
36800: keus liikkua olisi mennyt.                                       Mikä on oikeusministerin virallinen
36801:     Tällä hetkellä Keski-Euroopassa lienee mel-               kanta ulkomaalaisten maanomistukseen
36802:  koinen määrä raharikkaita tahoja, jotka haluai-              Suomessa, ja missä määrin oikeusminis-
36803:  sivat ostaa Suomesta laajoja alueita, jolloin                terin kanta vastaa Hallituksen yleisem-
36804:  myös kalastus- ja metsästysoikeudet tulisivat                pää näkemystä tässä asiassa?
36805:  maa-alueiden oston mukana. Oikeusministerin
36806: 
36807:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
36808: 
36809:                                            Erkki Pulliainen
36810: 
36811: 
36812: 
36813: 
36814:  220051L
36815: 2                                       1992 vp -   KK 242
36816: 
36817: 
36818: 
36819: 
36820:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36821: 
36822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dollisuuksia asettua asumaan ja harjoittaa elin-
36823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keinoa Suomessa, on vapaita rantoja ja muita
36824: olette 21 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          ympäristöitään arvokkaita alueita suojeltava li-
36825: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   sääntyvältä kysynnältä. Tähän ETA-sopimus
36826: anomaisenjäsenen vastattavaksi kansanedustaja       antaa mahdollisuudet. Rajoitukset, jotka koske-
36827: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     vat vapaa-ajan asumiseen käytettäviä kiinteistö-
36828: n:o 242:                                            jä, voidaan säilyttää.
36829:                                                        Valtioneuvostossa valmisteilla olevassa halli-
36830:           Mikä on oikeusministerin virallinen       tuksen esityksessä ulkomaalaisten yritysostoja ja
36831:        kanta ulkomaalaisten maanomistukseen         kiinteistönhankintaa koskevaksi lainsäädännök-
36832:        Suomessa, ja missä määrin oikeusminis-       si lähdetäänkin siitä, että ulkomailla asuvien ja
36833:        terin kanta vastaa Hallituksen yleisem-      ulkomaalaisten määräysvallassa olevien yhteisö-
36834:        pää näkemystä tässä asiassa?                 jen oikeus hankkia kiinteistöjä vapaa-ajan asu-
36835:                                                     miseen ja virkistyskäyttöön olisi edelleen luvan-
36836:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        varaista. Mielestäni luvan epäämisen edellytyk-
36837: vasti seuraavaa:                                    set on laadittava konkreettisiksi ja oikeudellisesti
36838:                                                     niin selkeiksi, että epääminen on myös käytän-
36839:     Ulkomaalaisten maanomistuksen vapautta-         nössä mahdollista. Järjestelmän tulee tarjota kei-
36840: minen on yhdentyvässä Euroopassa välttämä-          not tehokkaasti estää ulkomaalaisomistuksen
36841: töntä. Euroopan talousaluetta koskevan sopi-        kasvun haittavaikutukset.
36842: muksen 40 artikla kieltää sopimusvaltioissa asu-       Ulkomaalaisomistuksen vapauttamisessa olisi
36843: vien kansalaisuuteen ja asuinpaikkaan sekä pää-     mielestäni edettävä harkiten. Ennen lopullisten
36844: oman sijoituspaikkaan perustuvat rajoitukset.       päätösten tekemistä tarvitaan vielä keskustelua
36845: Nykyistä, vuodelta 1939 olevaa ns. rajoituslakia,   ja pohdintaa. ETA-sopimus mahdollistaa ulko-
36846: jossa kaikkeen ulkomaalaisomistukseen suhtau-       maalaisten kiinteistösijoituksia koskevan siirty-
36847: dutaan erittäin torjuvasti, ei voida eikä olisi     mäajan Suomen osalta vuoteen 1996 asti. Tätä
36848: tarkoituksenmukaistakaan ylläpitää.                 aikaa olisi mielestäni syytä käyttää sopeutumi-
36849:    Samalla kun edistetään ulkomaalaisten mah-       seen ja parhaan ratkaisun etsimiseen.
36850: 
36851:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1992
36852: 
36853:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
36854:                                           1992 vp -   KK 242                                            3
36855: 
36856: 
36857: 
36858: 
36859:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36860: 
36861:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förbättras, måste fria stränder och andra miljö-
36862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mässigt värdefulla områden skyddas mot den
36863: den 21 maj 1992 till vederbörande medlem av           ökande efterfrågan. EES-avtalet ger möjligheter
36864: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     till detta. De restriktioner som gäller fastigheter
36865: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr          för fritidsbosättning kan bevaras.
36866: 242:                                                      Den regeringsproposition med förslag till
36867:                                                       lagstiftning om utlänningars företagsköp och
36868:           Viiken är justitieministems officiella      fastighetsförvärv som är under beredning i stats-
36869:        ståndpunkt i fråga om utlänningsägande         rådet utgår ifrån att tillstånd också i fortsätt-
36870:        i Finland och i viiken mån motsvarar           ningen kommer att krävas för att personer som
36871:        justitieministems ståndpunkt Regering-         bor utomlands och samfund över vilka utlän-
36872:        ens allmännare uppfattning i saken?            ningar har bestämmanderätt skall ha rätt att
36873:                                                       förvärva fastigheter för fritidsboende och rekre-
36874:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          ationsbruk. Jag anser att förutsättningama för
36875: följande:                                             att inte bevilja tillstånd skall formuleras så konk-
36876:                                                       ret och juridiskt så klart att det också i praktiken
36877:    I integrationens Europa är det nödvändigt          är möjligt att avslå en begäran om tillstånd.
36878: med fri rätt till jordinnehav för utlänningar.        Systemet skall erbjuda möjligheter att effektivt
36879: Artikel40 i avtalet om det europeiska ekonomis-       hindra de menliga verkningama av ett ökat
36880: ka samarbetsområdet förbjuder sådana restrik-         utlänningsägande.
36881: tioner mellan dem som bor i de avtalsslutande             Enligt min åsikt bör utlänningars rätt till
36882: statema som grundas på nationalitet eller bo-         jordinnehav införas med eftertanke. Innan de
36883: stadsort eller på den ort där kapital är placerat.    slutliga besluten fattas, behövs diskussion och
36884: Den nu gällande s.k. restriktionslagen från 1939,     överläggningar. EES-avtalet ger Finland möj-
36885: som förhåller sig mycket avvisande till allt utlän-   lighet till en övergångsperiod till 1996 med av-
36886: ningsägande, kan inte upprätthållas och vore          seende på utlänningars fastighetsinvesteringar.
36887: också oändamålsenlig att upprätthålla.                Denna tid bör enligt min åsikt användas till
36888:    Samtidigt som möjlighetema för utlänningar         anpassning och till att finna den bästa lösningen.
36889: att bosätta sig och bedriva näringar i Finland
36890: 
36891:      Helsingfors den 24 juni 1992
36892: 
36893:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
36894:                                                  1992 vp
36895: 
36896: Kirjallinen kysymys 243
36897: 
36898: 
36899: 
36900: 
36901:                                     Rajamäki ym.: Valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon
36902:                                         kurssien järjestämisestä
36903: 
36904: 
36905:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36906: 
36907:     Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat        vastaavanlaisten kurssien järjestämistä sosiaali-
36908: joutuneet kovien säästötoimien kohteeksi. Ta-          ja terveydenhuollon hallinnonalalla. Kursseille
36909: louspolitiikkaa tarkastellaan lyhyellä tähtäimel-      tulisi saada vastaavasti mukaan poliittisten päät-
36910: lä unohtaen peruspalvelujen, erityisesti lasten ja     täjien ohellajohtavat valtionhallinnon virkamie-
36911: työikäisten ennalta ehkäisevän terveydenhuollon        het sekä talouselämän ja ammattiyhdistysliik-
36912: merkitys. Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen         keenjohtoa. Vähintään viikon mittaisia kursseja
36913: merkitys yhteiskuntapolitiikassa olisi keskeinen       tulisi järjestää maanpuolustuskurssien lailla use-
36914: ja jotta osattaisiin tarkastella niiden järjestämi-    ampia vuodessa, jotta mm. kaikille kansanedus-
36915: sen vaikutusta ja riippuvuussuhteita yhteiskun-        tajille tarjoutuisi mahdollisuus niille osallistumi-
36916: nalliseen ja taloudelliseen kehitykseen, tulisi nii-   seen vaalikauden aikana.
36917: den asemaa poliittisessa keskustelussa korostaa.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36918:     Vuosia on järjestetty mm. kansanedustajille        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36919:  valtakunnallisia maanpuolustuskursseja, joissa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36920: puolustusministeriön pääluokan tarpeet ja puo-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36921:  lustus- ja ulkopolitiikan merkitys on korostetusti
36922:  käsitelty.                                                       Onko sosiaali- ja terveysministeriöllä
36923:     Nykyinen poliittinen ilmasto, kasvava työttö-              valmiutta ryhtyä toimenpiteisiin valta-
36924:  myys ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset ja                kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuol-
36925:  yhteiskuntapolitiikan uudet haasteet korostavat               lon johtokurssien aikaansaamiseksi?
36926: 
36927:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
36928: 
36929:                       Kari Rajamäki                             Jouko Skinnari
36930: 
36931: 
36932: 
36933: 
36934: 220051L
36935: 2                                          1992 vp -    KK 243
36936: 
36937: 
36938: 
36939: 
36940:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36941: 
36942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tiikan ja ammattiyhdistysliikkeen edustajia. Tä-
36943: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           män mallin rajoitteena on, että ne ovat lyhytkes-
36944: olette 21 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn              toisia ja tilaisuutta kohti voitaisiin kutsua vain
36945: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       muutamia kysymyksessä tarkoitettuja henkilöi-
36946: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tä. Tilaisuuksia on nykyresurssein mahdollista
36947: Rajamäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            pitää noin 3--4 vuosittain. Mikäli koulutusta
36948: myksen n:o 243:                                         halutaan suunnata pääosin muille kuin hallin-
36949:                                                         nonalan johtaville virkamiehille, niiden organi-
36950:            Onko sosiaali- ja terveysministeriöllä       sointi edellyttää uutta suunnitelmaa sekä sisällön
36951:         valmiutta ryhtyä toimenpiteisiin valta-         että toteutustavan puolesta ja myös lisää henki-
36952:         kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuol-        lötyövuosia.
36953:         lon johtokurssien aikaansaamiseksi?                 Kummassakin tapauksessa suunnittelu- ja
36954:                                                         koulutuskustannukset tulee peittää joko erillisel-
36955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lä määrärahalla tai kattaa maksullisena palvelu-
36956: vasti seuraavaa:                                        toimintana. Kustannukset vuositasolla riippuvat
36957:                                                         siitä, kuinka runsaasti osallistujapaikkoja katso-
36958:     Sosiaali- ja terveysministeriö pitää aloitetta      taan tarvittavan. Tältä osin esityksenjatkokäsit-
36959: poliittisille päättäjille, valtionhallinnon johtavil-   tely edellyttäisi myös eduskunnan ja elinkeino-
36960: le virkamiehille sekä talouselämän ja ammattiyh-        elämän kannanottoa.
36961: distysliikkeen johdolle tarkoitettujen sosiaali- ja         Sosiaali-ja terveyspolitiikkaa koskevan poliit-
36962: terveyspoliittisten johtokurssien järjestämistä         tisen tahdon toteuttajana ministeriö pyrkii vai-
36963: perusteltuna ja tärkeänä. Perustellun tiedon            kuttamaan alaisensa hallinnon sekä sidosryh-
36964: avulla on mahdollisuus kehittää päätöksenteki-          mien välityksellä edelleen päätöksentekijöihin ja
36965: jöiden näkemystä ja vaikuttaa siten yhteiskunta-        kansalaisiin. Ministeriön hallinnonalalle suun-
36966: poliittiseen ja talouspoliittiseen päätöksente-         taama koulutus toteutuu lähinnä neuvottelupäi-
36967: koon.                                                   vinä tai lyhytkurssitoimintana. Sen kohteena on
36968:     Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla     yleensä keskus- ja aluehallinto tai näissä työs-
36969: on riittävästi koulutuksellista asiantuntemusta         kentelevät eri ammattiryhmät. Ohjelmasisältö
36970: esityksen mukaisten ohjelmien toteuttamiseksi.          painottuu uuden tiedon välittämiseen ja tulevan
36971: Erityisen tärkeänä on pidettävä vuorovaikutuk-          kehityksen ennakointiin. Lisäksi ministeriön
36972: sen lisäämistä julkishallinnon, elinkeinoelämän         johto ja yksittäiset virkamiehet vaikuttavat asi-
36973: ja ay-liikkeen välillä.                                 antuntijoina eri järjestäjätahojen toteuttamissa
36974:     Esityksessä kaavaillut mittasuhteet edellyttä-      tilaisuuksissa.
36975: vät kuitenkin monella tapaa voimavarojen lisää-             Sosiaali- ja terveysministeriön strategista toi-
36976: mistä ja uudelleen kohdentamista. Toteuttami-           mintaa kuten myös sen alaisen sosiaali- ja ter-
36977: sen vaihtoehdot riippuvat siitä, minkä tyyppisik-       veyshallituksen koulutusstrategiaa kehitetään
36978: si johtokurssit halutaan organisoida.                   kysymyksessä tarkoitettuun suuntaan. Todella
36979:     Eräs mahdollisuus on, että niitä muokattaisiin      laajamittainen koulutusohjelma, tavoitteena yh-
36980: nykyisin jo kehitteillä olevista sosiaali- ja ter-      den viikon koulutus kaikille aloitteessa tarkoite-
36981: veysalan johtavien virkamiesten strategiapäivis-        tuille kohderyhmille, ei ole toteutettavissa nykyi-
36982: tä säännöllisesti toistuviksi sosiaali- ja terveyspo-   sin resurssein. Edellä mainituin voimavaralisä-
36983: liittisiksi strategiaohjelmiksi.                        yksin sen suuntaan voidaan edetä ministeriön ja
36984:     Näihin tilaisuuksiin, joita toteutetaan vuosina     sosiaali- ja terveyshallituksen yhteistyöllä.
36985: 1991-1992 kutsuseminaareina, kutsuttaisiin                  Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että sosi-
36986: mukaan myös kansanedustajia sekä talouspoli-            aali- ja terveyspoliittista näkökulmaa ja asiasi-
36987:                                          1992 vp -    KK 243                                         3
36988: 
36989: sältöä tulee lisäksi liittää niin kansanedustajien   Tähän suuntaan on nykyisin jo toimittukin esi-
36990: perehdyttämistoimintaan kuin yleensä johtaville      merkiksi maanpuolustuskurssien ja SITRAn ta-
36991: virkamiehille tarkoitettuihin koulutusohjelmiin.     louspolitiikan johtamiskurssin ohjelmissa.
36992: 
36993:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1992
36994: 
36995:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
36996: 4                                         1992 vp -   KK 243
36997: 
36998: 
36999: 
37000: 
37001:                                      Tili Riksdagens H err Talman
37002: 
37003:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          poHtiken och fackföreningsrörelsen. En begräns-
37004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ning med modellen är att kursema är korta och
37005: den 21 maj 1992 till vederbörande medlem av           att man till dem kan kalla endast ett fåtal av de
37006: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     personer som avses i spörsmålet. Med nuvarande
37007: dagsman Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-           resurser är det möjligt att hålla 3-4 kurser per
37008: mål nr 243:                                           år. Om man i huvudsak vill rikta utbildningen till
37009:                                                       andra än ledande tjänstemän inom förvalt-
37010:           Har social- och hälsovårdsministeriet       ningsområdet, krävs det en ny plan både gällan-
37011:        beredskap att vidta åtgärder för att få till   de innehållet och genomförandet och också flera
37012:        stånd landsomfattande kurser i social-         årsverken.
37013:        och hälsovård för ledande personer?               I båda fallen skall planerings- och utbildnings-
37014:                                                       kostnadema täckas antingen med separata an-
37015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         slag eller genom att avgifter uppbärs. Kostnader-
37016: anföra följande:                                      na på årsnivå beror på hur många deltagar-
37017:                                                       platser man anser att behövs. I det här avseendet
37018:    Social- och hälsovårdsministeriet anser att        förutsätter en fortsatt behandling av förslaget
37019: initiativet till att ordna kurser i social- och       också riksdagens och näringslivets ställningsta-
37020: hälsovårdspolitik för politiska beslutsfattare,       gande.
37021: ledande tjänstemän inom statsförvaltningen               Som verkställare av den politiska viljan gäl-
37022: samt för näringslivets och fackföreningsrörelsens     lande social- och hälsovårdspolitiken försöker
37023: ledning är motiverat och viktigt. Med välgrun-        ministeriet genom underlydande förvaltning och
37024: dad kunskap är det möjligt att vidga besluttsfat-     referensgrupper påverka beslutsfattama och
37025: tamas perspektiv och på så sätt påverka det           medborgama. Den utbildning som riktats till
37026: samhällspolitiska och ekonomisk-politiska be-         ministeriets förvaltningsområde genomförs när-
37027: slutsfattandet.                                       mast som rådplägningsdagar eller som kortkur-
37028:    Inom social- och hälsovårdsministeriets för-       ser. Målgrupper är i allmänhet central- och
37029: valtningsområde finns det tillräckligt med ut-        områdesförvaltningen eller olika yrkesgrupper
37030: bildningsmässig sakkunskap för att genomföra          som arbetar inom dessa. I programmet läggs
37031: program i enlighet med förslaget. Speciellt vik-      huvudvikten på att förmedla ny information och
37032: tigt är det att öka växelverkan mellan den            förutspå utvecklingen. Dessutom verkar ministe-
37033: offentliga förvaltningen, näringslivet och fackfö-    riets ledning och enstaka tjänstemän som sak-
37034: reningsrörelsen.                                      kunniga vid olika tillställningar.
37035:    De proportioner som skisseras upp i försla-            Social- och hälsovårdsministeriets strategiska
37036: get förutsätter dock att resursema ökas och           verksamhet, liksom också den underlydande so-
37037: omfördelas på många sätt. Altemativen vid gen-        cial- och hälsostyrelsens utbildningsstrategi, ut-
37038: omförandet beror på hur man vill organisera           vecklas i den riktning som avses i spörsmålet. Ett
37039: kursema.                                              omfattande utbildningsprogram med en veckas
37040:    En möjlighet är att man omarbetar de strate-       utbildning för alla de målgrupper som avses i
37041: gidagar, som för närvarande håller på att utarbe-     initiativet kan inte genomföras med nuvarande
37042: tas för ledande tjänstemän inom social- och           resurser. Med ovan närnnda ökning av resurser-
37043: hälsovården, till regelbundet återkommande so-        na kan man, i samarbete med ministeriet och
37044: cial- och hälsovårdspolitiska strategiprogram.        social- och hälsostyrelsen, avancera i den rikt-
37045:    Till dessa strategidagar, som under åren           ningen.
37046: 1991-1992 genomförs som seminarier till vilka             Social- och hälsovårdsministeriet anser att
37047: deltagama kaUas, skulle man kalla även riks-          den social- och hälsopolitiska synvinkeln och
37048: dagsmän samt företrädare för den ekonomiska           sakinnehållet dessutom skall knytas både till
37049:                                       1992 vp -   KK 243                                      5
37050: 
37051: riksdagsmännens introduktionsprogram och tili     redan också verkat, tili exempel i programmen
37052: de utbildningsprogram som är ämnade för le-       för försvarskursema och fonden SITRA:s kurs i
37053: dande tjänstemän. I den här riktningen har man    ekonomisk-politisk ledning.
37054: 
37055:     Helsingfors den 23 juni 1992
37056: 
37057:                                              Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
37058:                                                 1992 vp
37059: 
37060: Kirjallinen kysymys 244
37061: 
37062: 
37063: 
37064: 
37065:                                    Rajamäki ym.: Erityisryhmien terveydenhuoltopalvelujen turvaa-
37066:                                       misesta valtionosuusuudistuksessa
37067: 
37068: 
37069:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37070: 
37071:     Valtionosuusuudistuksen yhteydessä on ai-         set jäävät ikään kuin heitteille. Kun viime aikoi-
37072: heellisesti herännyt kysymys, miten turvataan         na hallituksen toimesta on samanaikaisesti enti-
37073: erityisesti pitkäaikaissairaitten ja kuntoutusta      sestään kohdistettu koululaitokseen säästöjä ja
37074: vaativien lasten hoito. Erityisen vakavaa on,         muutoksia, joilla lisätään luokkakokoja ja vä-
37075: mikäli sairauksien ehkäisyitä ollaan lohkaise-        hennetään tukiopetuksen mahdollisuutta, joutu-
37076: massa voimavaroja. Esimerkiksi perustervey-           vat monet lapset niin suuren stressitilanteen
37077: denhuollossa terveydenhoitajien -           nimen-    eteen, että se yhä enenevässä määrin alkaa näkyä
37078: omaan lastenneuvola- ja kouluterveydenhoita-          heidän terveydessään - sekä mielenterveydessä
37079: jien - työtä lisätään ja muutetaan siten, että he     että myös fyysisessä terveydessä.
37080: joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta               Tällä hetkellä tehdään rajuja muutoksia yh-
37081: muunkinlaisista asioista. Suomessa on korkeata-       teiskunnassa ja näiden muutosten kohteena on
37082: soinen terveydenhuolto ja runsaasti osoituksia        nimenomaan ihminen ja ihmisen elämisen mah-
37083: tehokkaan ehkäisevän toiminnan tuottamista            dollisuudet. Vaikka olisimme sitä mieltä, että
37084: tuloksista monien sairauksien ja häiriöiden koh-      ihmisten omaa yritteliäisyyttä pitää tukea, tarvi-
37085: dalla. Myös maassamme rakennettu neuvola- ja          taan tähän kuitenkin riittävää terveydenhuoltoa,
37086: kouluterveydenhuollon verkosto tavoittaa kaik-        joka kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Nykyisen
37087:  ki lapset ja heidän kauttaan suuren joukon lasten    politiikan ratkaisut koulu-, sosiaali- ja tervey-
37088: vanhempia. Kun on luonnollisesti opittu hake-         denhuollon alalla ovat lyhytnäköisiä myös ta-
37089: maan terveydenhoitajan apua, olisi edelleenkin        loudenhoidon kannalta, koska koulutuksen ja
37090:  tärkeätä panostaa perusterveydenhuollon kautta       terveydenhuollon laiminlyönnin jälkilaskut tul-
37091: nimenomaan ehkäisevään työhön. Huolestutta-           laan maksamaan moninkertaisina muutaman
37092:  vaa on, että ollaan luopumassa perussosiaalitur-     vuoden kuluttua.
37093: vasta, joka kohdistuu suoranaisesti perheisiin.          Esimerkiksi toimeentuloasiakkaiden määrä
37094:  Valtaosa ihmisistä selviää joten kuten ilman         nousi vuonna 1991 jyrkästi yli 40 prosentilla
37095:  sosiaalitoimen tukijärjestelmiä, mutta nimen-        edelliseen vuoteen verrattuna. Työttömyys oli
37096:  omaan se joukko, joka ei selviä, joutuu entistä-     suurin syy. Jo viime vuoden loppupuolella tilan-
37097:  kin huonompaan asemaan. Kun näillä henkilöil-        ne näkyi rajusti myös lastensuojelutyössä.
37098:  lä on lapsia, heijastuvat kaikki toimenpiteet        Maamme lastensuojelulaitokset ovat mm. tällä
37099:  pikku hiljaa tulevaisuudessa yhä laajempaan ja       hetkellä aivan täynnä. Huostaanottojen yleisim-
37100:  laajempaan joukkoon ja tämän ajan laiminlyön-        mät syyt ovat olleet vanhempien päihteiden
37101:  tejä joudutaan raskaina jälkilaskuina maksa-         käyttö, vanhempien psyykkiset vaikeudet ja las-
37102:  maan pitkään.                                        ten hoidon laiminlyönti. Lasten psykiatrian pa-
37103:      Yhä lisääntyvä työttömyys ja sen heijastusvai-   rissa työskentelevät törmäävät jatkuvasti yhä
37104:  kutukset ovat edelleen pahentamassa tilannetta.      vaikeampaan tilanteeseen. Lasten ja nuorten
37105:  Työttömät ihmiset ovat valtaosin nuoria tai          kohdalla kriisitilanteita ilmenee entistä useam-
37106:  keski-ikäisiä aikuisia, joilla myös on lapsia.       min ja myös kliinisen tuntuman pohjalta lasten
37107:  Työttömyyden ja taloudellisten huolten vaikutus      itsetuhokäyttäytyminen ja itsemurhariski jatku-
37108:  vanhempiin on erittäin merkittävä. Lapsiin tämä      vasti lisääntyy. Huolehtimalla lasten perustar-
37109:  heijastuu mm. siten, että vanhemmat eivät jaksa      peesta, terveydestä ja koulutuksesta vaikutetaan
37110:  tyydyttää lastensa tunne-elämän tarpeita ja lap-     vähintään yhtä hyvin tulevaan kilpailukykyym-
37111: 
37112: 220051L
37113: 2                                         1992 vp -   KK 244
37114: 
37115: me ja mahdollisuuksiimme EY-markkinoilla                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
37116: kuin nykyisellä lyhytnäköisenä talouspolitiikal-           tynyt nykyisen kaltaisen nimenomaan
37117: la.                                                        lapsiin heijastuvan talouspolitiikan kiel-
37118:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        teisten seuraamusten poistamiseksi ja tu-
37119: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               levassa valtionosuusuudistuksessa näi-
37120: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               den palvelujen erityistarpeiden huomi-
37121: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                oon ottamiseksi?
37122:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
37123: 
37124:           Kari Rajamäki                  Lea Savolainen               Jouko Skinnari
37125:                                            1992 vp -     KK 244                                          3
37126: 
37127: 
37128: 
37129: 
37130:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37131: 
37132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen
37133: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           johtoryhmän selvittämään kasvatus- ja perhe-
37134: olette 21 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn              neuvonnan, koulukotihuollon ja siihen rinnastei-
37135: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       sen laitoshuollon sekä lasten- ja nuorisopsykiat-
37136: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          risen sairaala- ja avohoidon keskinäistä työnja-
37137: taja Rajamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         koa ja laitos- ja avohuollon yhteistyötarvetta
37138: kysymyksestä n:o 244:                                   sekä niissä ilmenneitä ongelmia. Johtoryhmän
37139:                                                         tuli myös laatia työnjakoa ja kehitystarpeita
37140:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
37141:                                                         koskevat suuntaviivat ja käynnistää tarvittaessa
37142:        tynyt nykyisen kaltaisen nimenomaan
37143:                                                         kokeiluja ja kehittämishankkeita.
37144:        lapsiin heijastuvan talouspolitiikan kiel-          Selvityksiä ja kehittämistyötä varten käynnis-
37145:        teisten seuraamusten poistamiseksi ja tu-        tettiin "Lasten ja nuorten palvelujen projekti",
37146:        levassa valtionosuusuudistuksessa näi-
37147:                                                         jossa on samanaikaisesti seurattu menossa olevia
37148:        den palvelujen erityistarpeiden huomi-           kokeiluja ja pyritty käynnistämään uusia kehit-
37149:        oon ottamiseksi?                                 tämishankkeita. Hankkeilla on pyritty vaikutta-
37150:                                                         maan peruspalvelujen monipuolisempaan käyt-
37151:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
37152:                                                         töön psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien koh-
37153: taen seuraavaa:                                         dalla, vaikeimmin oireilevien tai väliinputoavien
37154:    Tulevan valtionosuusuudistuksen yhteydessä           nuorten hoidon kehittämiseen ja kunta- tai alue-
37155: painottuu entistä enemmän kunnallisen päätök-           kohtaisten palvelukokonaisuuksien hahmottu-
37156: senteon merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen         miseen. Projektinjohtoryhmän muistio luovutet-
37157: tuottamisessa ja järjestämisessä. Tässä yhteydes-       taneen sosiaali- ja terveysministeriölle lähiaikoi-
37158: sä on todella kiinnitettävä vakavaa huomiota            na.
37159: siihen, miten erityisesti pitkäaikaissairaitten ja         Muutkin käynnissä olevat projektit ovat anta-
37160: kuntoutusta vaativien lasten ja nuorten hoito           neet tai tulevat antamaan käyttökelpoista tietoa
37161: turvataan.                                              ja kokemusta erityisryhmien terveydenhuolto-
37162:    Tehdyt selvitykset osoittavat, että lasten ja        palvelujen turvaamiseksi. Väestövastuisen pe-
37163: nuorten hoitojaksot sosiaali- ja terveydenhuol-         rusterveydenhuollon kehittäminen on tuonut
37164: lon piirissä painottuvat pitkiin hoitojaksoibio         tässä suhteessa myönteistä palautetta, samoin
37165: esimerkiksi koulukodeissa ja lastenpsykiatrisessa       erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö-
37166: hoidossa. Tällaiset hoitojaksot tulevat kalliiksi,      projektit. Kaupunkiliitto on myös käynnistänyt
37167: ja siksi niiden toteuttaminen edellyttää jatkossa       projektin, jossa lasten perus- ja erityispalvelujen
37168: kuntien parempaa sitoutumista näiden palvelu-           kustannuksia ja järjestämistapoja pyritään hah-
37169: jen tuottamiseen.                                       mottamaan kokonaisuutena.
37170:    Koska päätösvalta sosiaali- ja terveyspalvelu-          Erityisryhmien palvelujen turvaaminen sosi-
37171: jen järjestämisestä on kunnilla, sosiaali- ja ter-      aali- ja terveydenhuollossa vaatii jatkossa eri
37172: veysministeriö omalta osaltaan on pitänyt tär-          tahojen tarkkaa seurantaa, jotta väliinputoaja-
37173: keänä riittävän tiedon saamista lasten ja nuorten       ryhmiä ei ilmaantuisi. Sosiaali- ja terveysministe-
37174: palvelujen ongelmista ja kehittämismahdolli-            riössä seurataan luonnollisesti jatkuvasti tilan-
37175: suuksista. Tästä tiedosta hyötyvät ensisijaisesti       netta. Tarvittaessa ministeriö ryhtyy niihin toi-
37176: paikalliset päätöksentekijät.                           menpiteisiin, joita sillä tässä suhteessa on toimi-
37177:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 11.10.1989    valtansa puitteissa käytettävänään.
37178: 
37179:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
37180: 
37181:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
37182: 4                                         1992 vp -   KK 244
37183: 
37184: 
37185: 
37186: 
37187:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
37188: 
37189:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          miljerådgivningen, vården i skolhem och den
37190: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        därmed jämförbara anstaltsvården samt den
37191: den 21 maj 1992 till vederbörande medlem av           barn- och ungdomspsykiatriska vården på sjuk-
37192: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     hus och i öppenvård. I gruppens uppgifter ingick
37193: dagsman Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-           även att kartlägga behovet av samarbete mellan
37194: mål nr 244:                                           anstaltsvården och öppenvården och att peka på
37195:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      eventuella problem i detta sammanhang. Slutli-
37196:        för att avskaffa de negativa följder som       gen skulle ledningsgruppen dra upp riktlinjerna
37197:        den nuvarande ekonomiska politiken har         för arbetsfördelningen och utvecklingsbehoven
37198:        på framför allt barnen och för att inom        samt, om så behövdes, starta försök och utveck-
37199:                                                       lingsprojekt.
37200:        den framtida statsandelsreformen beakta
37201:        barnens specialbehov av service?                   Med tanke på utredningarna och utveck-
37202:                                                       lingsarbetet inledde man "Projektet för service
37203:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         till barn och unga". Inom ramen för projektet
37204: anföra följande:                                      har man både följt med pågående försök och
37205:                                                       dessutom gått in för helt nya utvecklingsprojekt.
37206:    I samband med den framtida statsandelsrefor-       Genom olika projekt har man försökt verka dels
37207: men kommer det kommunala beslutsfattandet             för ett mångsidigare utnyttjande av basservicen
37208: vid produceringen och organiseringen av social-       när det gäller psykiska och sociala problem samt
37209: och hälsovårdsservice att få allt större betydelse.   dels för utvecklandet av vården av unga med
37210: I detta sammanhang är det synnerligen viktigt         svåra symptom eller unga som faller utanför de
37211: att fästa seriöst avseende vid frågan om hur          gängse systemen. Likaså har man försökt skisse-
37212: vården av framför allt långtidssjuka barn och         ra upp servicehelheter på kommunal och regio-
37213: ungdomar, som även är i behov av rehabilite-          nal nivå. Ledningsgruppens promemoria torde
37214: ring, skall kunna tryggas.                            inom den närmaste framtiden överlämnas till
37215:    Utredningar visar att vårdperioderna inom          social- och hälsovårdsministeriet.
37216: social- och hälsovården ofta blir jämförelsevis           Också andra pågående projekt har gett eller
37217: långa när det gäller barn och ungdomar: vistel-       kommer att ge användbar information och erfa-
37218: serna i skolhem och den barnpsykiatriska vården       renhet för tryggandet av hälsovårdsservicen för
37219: är exempel på detta. Den här typen av vårdperi-       specialgrupper. Utvecklandet av den befolk-
37220: oder blir dyrbara och därför förutsätter genom-       ningsansvariga primärvården har härvid gett
37221: förandet av sådana att kommunerna i framtiden         positivt gensvar. Detsamma kan konstateras be-
37222: i högre grad förbinder sig att producera dessa        träffande vissa samarbetsprojekt inom social-
37223: tjänster.                                             och hälsovården. Vidare har Stadsförbundet
37224:    Eftersom det ankommer på kommunerna att            startat ett projekt inom vilket man försöker göra
37225: besluta hur social- och hälsovårdsservicen skall      en helhetsbedömning av kostnadema och orga-
37226: organiseras har social- och hälsovårdsministeriet     niseringen när det gäller bas- och specialservicen
37227: för sin del ansett det viktigt att få tillräcklig     för bam.
37228: information om de problem och utvecklingsmöj-             Tryggandet av den service som social- och
37229: ligheter som hänför sig till servicen för barn och    hälsovården skall erbjuda specialgrupper kom-
37230: ungdomar. Det är i första hand beslutsfattarna        mer i framtiden att kräva noggrann uppföljning
37231: på lokalnivå som kan dra nytta av denna infor-        från olika instansers sida, så att ingen medbor-
37232: mation.                                               gargrupp riskerar att falla utanför systemen.
37233:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den    Social- och hälsovårdsministeriet följer självfal-
37234: 11 oktober 1989 en ledningsgrupp för social- och      let ständigt med situationen. Vid behov vidtas de
37235: hälsovårdsservicen för barn och unga. Lednings-       åtgärder som ministeriet inom ramen för sina
37236: gruppens uppgift var att utreda den inbördes          befogenheter förfogar över.
37237: arbetsfördelningen mellan uppfostrings- och fa-
37238:      Helsingfors den 18 juni 1992
37239: 
37240:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
37241:                                                   1992 vp
37242: 
37243: Kirjallinen kysymys 245
37244: 
37245: 
37246: 
37247: 
37248:                                     Mäkelä: Opintotuen huoltajatisän säilyttämisestä
37249: 
37250: 
37251: 
37252:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37253: 
37254:    Yksinhuoltajaperheiden asemaan on hallituk-          tulevat ikävänä yllätyksenä useille opintonsa
37255: sen ja siellä olevien puolueiden toimesta luvattu       aloittaneille lapsiperheille ja estävät tätäkin
37256: useasti kmjauksia. Näin ei kuitenkaan ole käy-          useampia aloittamasta opintojaan. Näin käy
37257: nyt, vaan lapsiperheiden asema on jatkuvasti            aikana, jolloin yhä useammat yksinhuoltajat
37258: vaikeutunut, koska päivähoitomaksut, vuokrat            ovat laman aikana ryhtyneet opiskelemaan tul-
37259: ja verot ovat nousseet. Nyt suunniteltujen opin-        tuaan lomautetuiksi tai irtisanotuiksi ja jolloin
37260: totukileikkausten mukaan itsenäiset, yli 20-vuo-        leikkaukset koettelevat erityisesti niitä aloja, joil-
37261: tiaat opiskelijat, joilla on aikaisempia opintoja       la kouluttamattomat pienituloiset yksinhuoltajat
37262: tai työrupeamia, voivat saada opintorahaa enin-         yleensä työskentelevät. Yksinhuoltajavanhem-
37263: tään 2 800 markkaa kuukaudessa. Uusille opis-           paa ei opintojen ohella voi enää edellyttää mene-
37264: kelijoille opintoraha on enintään 1 700 markan          väksi lisätöihin, joilla kaavaillun opintotukileik-
37265: suuruista markkinakorkoista valtion takaamaa            kauksenjälkeen saattaisi ansaita puuttuvat l 700
37266: opintolainaa. Tästä tulee väistämättä mieleen           markkaa kuukaudessa.
37267: kysymys, onko tarkoitus rangaista opiskelija-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
37268: lapsiperheitä poistamalla opiskelijoiden huolta-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
37269: jalisä sillä perusteella, että lapsilisä korvaisi sen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37270:  täysin. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista,            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37271:  ovathan lapsesta aiheutuvat kustannukset keski-
37272:  määrin 1 700 markkaa kuukaudessa.                                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37273:     Todellisuudessa opintotuki täysimääräisenä-                 turvatakseen kaikille suomalaisille, myös
37274:  kään ei kata lähimainkaan opiskelija-lapsiper-                 lapsiperheille ja yksinhuoltajille, mahdol-
37275:  heiden kuukausittaisia menoja. Valtion opinto-                 lisuuden opiskella ja mahdollisesti täy-
37276:  tukikeskuksen hiljattain laatiman tutkimuksen                  dentää ammattitaitoaan varsinkin aika-
37277:  mukaan kaikkien opiskelijoiden, jossa tutkimuk-                na, jolloin lomautukset ja irtisanomiset
37278:  sessa ovat mukana lapsiperheetkin, kuukausime-                 pakottavat lisäämään ammattitaitoa tai
37279:  not ovat keskimäärin 4 800 markkaa kuukau-                     vaihtamaan ammattia?
37280:  dessa. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset
37281:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
37282:                                                Tina Mäkelä
37283: 
37284: 
37285: 
37286: 
37287:  22005IL
37288: 2                                         1992 vp -   KK 245
37289: 
37290: 
37291: 
37292: 
37293:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37294: 
37295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suuruudeltaan 380 markkaa huollettavaa lasta
37296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohti kuukaudessa ja maksettiin enintään kol-
37297: olette 21 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            mesta lapsesta. Huoltajakorotuksesta päätettiin
37298: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          luopua osaksi toteutettujen lapsilisien korotus-
37299: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ten, osaksi opintorahojen tason nousun sekä
37300: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjalli-       osaksi tuen entistä tarkoituksenmukaisemman
37301: sesta kysymyksestä n:o 245:                           kohdentumisen vuoksi.
37302:                                                          Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön
37303:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         alainen perheturvan rakennetta pohtinut työryh-
37304:        turvatakseen kaikille suomalaisille, myös      mä totesi muistiossaan (1991:4), etteivät erilliset
37305:        lapsiperheille ja yksinhuoltajille, mahdol-    lapsikorotukset ole sosiaalivakuutusetuuksien
37306:        lisuuden opiskella ja mahdollisesti täy-       tai opintotuen luonteen mukaisia. Korotuksista
37307:        dentää ammattitaitoaan varsinkin aika-         katsottiin voitavan luopua, koska perheen vä-
37308:        na, jolloin lomautukset ja irtisanomiset       himmäistoimeentuloa voidaan ja on järkevää
37309:        pakottavat lisäämään ammattitaitoa tai         turvata muutoinkin jo olemassa olevienjärjestel-
37310:        vaihtamaan ammattia?                           mien puitteissa ja koska lasten elatuksen yleisen
37311:                                                       tuen korottaminen on vähentänyt tarvetta erilli-
37312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siin lisätukiin.
37313: vasti seuraavaa:                                         Lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja
37314:                                                       kansanopistoissa aikuisopintoraha on 25 pro-
37315:    Hallitusohjelman mukainen opintotukiuudis-         senttia opintoja edeltävästä tulotasosta, vähin-
37316: tus on aloitettu korkeakouluopiskelijoiden opin-      tään kuitenkin 1 200 markkaa ja enintään 2 800
37317: totuesta. Uudistuksen keskeinen sisältö on tuen       markkaa kuukaudessa. Korkotuetun opintolai-
37318: opintorahaosuuden nostaminen lainapainottei-          nan määrä on pääsääntöisesti 1 650 markkaa
37319: suuden kustannuksella runsaasta 30 prosentista        kuukaudessa. Opiskelijalle myönnetään enin-
37320: 67 prosenttiin kokonaistuesta. Markkamääräi-          tään kolmesta lapsesta myös huoltajakorotus,
37321: sesti yli 20-vuotiaan itsenäisesti asuvan opiskeli-   joka on 380 markkaa kuukaudelta huollettavaa
37322: jan opintoraha nousi 640 markasta 1 570 mark-         lasta kohti.
37323: kaan kuukaudessa. Vastaavan suuruiseen opin-             Tasavallan presidentti vahvisti 26 päivänä
37324: torahaan ovat oikeutettuja myös perheelliset ja       kesäkuuta 1992 eduskunnan hyväksymän lain
37325: huoltovelvolliset korkeakouluopiskelijat. Opin-       opintotukilain väliaikaisesta muuttamisesta.
37326: tolainan valtiontakauksen enimmäismäärä on            Lailla uudistetaan lukioissa, ammatillisissa op-
37327: perustutkinto-opiskelijalla 1 200 markkaa ja ai-      pilaitoksissa ja kansanopistoissa opiskelevien
37328: kuisopintorahaa saavalla 1 700 markkaa kuu-           aikuisopintotuki ensi vuonna vastaamaan kor-
37329: kaudessa.                                             keakouluissa opiskelevien opintotukea. Siten
37330:    Korkeakouluissa opiskelevien aikuisopinto-         ammatilliseen koulutukseen joko vapaaehtoi-
37331: raha on uudistuksen jälkeen 25 prosenttia opin-       sesti tai irtisanomisen tms. aiheuttamasta pa-
37332: toja edeltäneistä vakiintuneista kuukausiansiois-     kotteesta hakeutuvien aikuisopiskelilijoiden
37333: ta, kuitenkin vähintään 1 570 markkaa ja enin-        opintoraha nousee vähintään 1 570 markkaan
37334: tään 2 800 markkaa kuukaudessa.                       kuukaudessa.
37335:    Korkeakouluissa opiskelevien opintotukea              Opintotukijärjestelmä tarjoaa siten peruspuit-
37336: uudistettaessa poistettiin opintorahaan aiemmin       teet myös perheellisille opiskella ja täydentää
37337: huoltajuuden perusteella tehty korotus, joka oli      ammattitaitoaan.
37338:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1992
37339: 
37340:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
37341:                                           1992 vp -   KK 245                                           3
37342: 
37343: 
37344: 
37345: 
37346:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
37347: 
37348:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          barn och betalades för högst tre barn. Man
37349: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        beslöt avstå från försörjartillägget på grund av
37350: den 21 maj 1992 tili vederbörande medlem av           dels det höjda barnbidraget och dels den höjda
37351: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     studiepenningnivån samt på grund av att studie-
37352: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål            penningarna fick en ändamålsenligare inrikt-
37353: nr 245:                                               ning.
37354:                                                           Bl.a. den av social- och hälsovårdsministeriet
37355:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tillsatta arbetsgruppen som behandlat struktu-
37356:        ta för att för alla finländare, även barnfa-   ren hos familjernas ekonomiska trygghet konsta-
37357:        miljer och ensamförsörjare, trygga möj-        terade i sitt betänkande (1991:4) att de separata
37358:        ligheten att studera och att komplettera       bamtiliäggen inte överensstämmer med social-
37359:        sina yrkeskunskaper i synnerhet under en       försäkringsförmånernas eller studiestödets ka-
37360:        tid då permitteringar och uppsägningar-        raktär. Det ansågs att det var möjligt att avstå
37361:        tvingar människor att öka sina yrkeskun-       från förhöjningarna eftersom det är möjligt och
37362:        skaper eller byta yrke?                        annars också fömuftigt att trygga familjens mi-
37363:                                                       nimiutkomst inom ramen för de redan existeran-
37364:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de systemen och eftersom en höjning av bidraget
37365: anföra följande:                                      för barnens försörjning har minskat behovet av
37366:                                                       separata extra stöd.
37367:     Studiestödsreformen enligt regeringspro-              1 gymnasiet, yrkesutbildningen och folkhög-
37368: grammet har inletts med studiestödet för hög-         skolorna är vuxenstudiepenningen 25 % av in-
37369: skolestuderande. Det centrala innehållet i refor-     komstnivån före studierna, dock minst 1 200 mk
37370: men är en höjning av studiepenningens andel på        och högst 2 800 mk i månaden. Det räntestödda
37371: bekostnad av lånecentreringen från drygt 30%          studielånet är i regel 1 650 mk i månaden. Den
37372: tili 67% av det totala stödet. Studiepenningen        studerande beviljas även försörjartillägg för högst
37373: för en självständigt boende studerande över 20 år     tre barn. Detta är 380 mk i månaden per barn.
37374: steg från 640 mk till 1 570 mk i månaden. Tili en         Republikens president stadfäste den 26 juni
37375: studiepenning av samma storlek är också hög-          1992 den av riksdagen godkända lagen om en
37376: skolestuderande som har familj och underhålls-        temporär ändring av lagen om studiestöd. Gen-
37377: skyldighet berättigade. Studielånets statsborgen      om lagen reformeras vuxenstudiestödet för dem
37378: för studerande som avlägger grundexamen är            som studerar i gymnasium, yrkesläroanstalt och
37379: högst 1 200 mk och för den som får vuxenstudie-       folkhögskolor nästa år att motsvara studiestödet
37380: penning 1 700 mk i månaden.                           för högskolestuderanden. Därigenom stiger
37381:     Vuxenstudiepenningen för högskolestuderan-        studiestödet till minst 1 570 mk i månaden för
37382: de är efter reformen 25% av de ordinarie må-          dem som frivilligt eller av tvång på grund av
37383: nadsinkomsterna före studierna, dock minst            uppsägning o.dyl. söker sig tili yrkesinriktad
37384:  1 570 mk och högst 2 800 mk i månaden.               utbildning.
37385:     När högskolestuderandenas studiestöd refor-           Studiestödssystemet erbjuder på det sättet
37386: merades slopades den höjning av studiepenning-        även dem som har familj grundläggande möj-
37387: en som tidigare gavs på grundval av underhåll         ligheter tili studier och komplettering av yrkes-
37388:  och som utgjorde 380 mk i månaden per försörjt       fårdigheten.
37389: 
37390: 
37391:      Helsingforsden 24 juli 1992
37392: 
37393:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
37394:                                                 1992 vp
37395: 
37396: Kirjallinen kysymys 246
37397: 
37398: 
37399: 
37400: 
37401:                                    Mäkelä: Aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien turvaami-
37402:                                       sesta
37403: 
37404: 
37405:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37406: 
37407:    Iltalukioiden ja lukioiden iltalinjojen rahoi-     luissa ennätysmääräiset opiskelijoiden määrät.
37408: tusta on ministeriössä suunniteltu muutettavaksi      Ongelmana on se, että aineopiskelijaa ei ole
37409: niin, että aineopiskelijoiden valtionosuus lak-       missään tarkemmin määritelty. Tämä tuottaa
37410: kautetaan uudessa sivistys- ja koulutoimen ra-        ylivoimaisia käytännön ongelmia, kuten esimer-
37411: hoituslaissa. Iltalukioiden ja iltalinjojen pääteh-   kiksi: montako ainetta opiskeleva on aineopiske-
37412: tävä on antaa peruskoulun ja lukion suorittami-       lija ja kuka ei. Varsinainenkin opiskelija voi
37413: seen mahdollisuus niille aikuisille, joille tämä ei   nimittäin luokattomassa koulussa keventää ai-
37414: ole ollut aikanaan mahdollista. Tämän lisäksi on      nemääräänsä jakson aikana ja näin pidentää
37415: ilmennyt tarvetta opiskella iltakoulujen ohjel-       koko opiskeluaikaansa. Herääkin kysymys,
37416: missa olevia yksittäisiä yleissivistäviä aineita,     muuttuuko hän tällöin aineopiskelijaksi, vaikka
37417: kuten esimerkiksi vieraita kieliä. Aikuiset ja        tarkoituksena on suorittaa koko lukion opinto-
37418: normaalin kouluiän ohittaneet haluavat usein          määrä. Uudessa rahoituslaissa ehdotettu pykälä
37419: kehittää itseään koulutuksella, mutta aikaa ei ole    romuttaisi merkittävästi koko aikuisopiskelujär-
37420: aikaisemmin riittänyt koko peruskoulun tai lu-        jestelmää.
37421: kion suorittamiseen. Tämä tarve on ollut niin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37422: suurta, että noin puolet useiden koulujen opiske-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
37423: lijoista on aineopiskelijoita. Muutamissa ilta-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37424: kouluissa osuus on jopa vielä tätäkin suurempi.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37425:     Uudessa aikuislukiolakiehdotuksessa ai-
37426: neopiskelu korostuu. Eri oppilaitosten välistä                  Kuinka Hallitus aikoo vastaisuudessa
37427: yhteistyötä painotetaan, kuten esimerkiksi ai-               taata uuden sivistys- ja koulutoimen ra-
37428: kuislukiot/konservatoriot. Varsinkin aikuiset                hoituslain tultua voimaan ainekohtaisten
37429: itse ovat huomanneet opiskelun tärkeyden, ja                 aikuisopiskelijoiden vähintäänkin nykyi-
37430: tästä hyvänä esimerkkinä on monissa iltakou-                 senkaltaisen opiskelumahdollisuuden?
37431: 
37432:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
37433: 
37434:                                              Tina Mäkelä
37435: 
37436: 
37437: 
37438: 
37439: 220051L
37440: 2                                       1992 vp -   KK 246
37441: 
37442: 
37443: 
37444: 
37445:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37446: 
37447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      iltalinjan oppilasta kohden määräytyvä yksikkö-
37448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hinta on kuusikymmentä prosenttia iltalukion ja
37449: olette 21 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          lukion iltalinjan sijaintikunnan yksikköhinnasta.
37450: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       Iltalukiolaisten alempi yksikköhinta johtuu
37451: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      siitä, että iltaopiskelun kustannukset ovat pie-
37452: Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nemmät kuin päivälukioiden.
37453: n:o 246:                                                Sen sijaan iltalukion ja lukion iltalinjan oppi-
37454:                                                     lasmäärä lasketaan peruskoulun ja lukion koko
37455:           Kuinka Hallitus aikoo vastaisuudessa      oppimäärää suorittavien oppilaiden perusteella.
37456:        taata uuden sivistys- ja koulutoimen ra-     Aineopiskelijoista aiheutuvat kustannukset ovat
37457:        hoituslain tultua voimaan ainekohtaisten     näin ollen mukana päätoimista oppilasta koh-
37458:        aikuisopiskelijoiden vähintäänkin nykyi-     den laskettavassa yksikköhinnassa, mutta heitä
37459:        senkaltaisen opiskelumahdollisuuden?         varten ei määrätä omaa oppilaskohtaista yksik-
37460:                                                     köhintaa.
37461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Opetusministeriön käsityksen mukaan iltalu-
37462: vasti seuraavaa:                                    kioiden perustehtävä on edelleen uuden opetus-
37463:                                                     ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädännön voi-
37464:    Iltalukiolain (478/83) 1 ja 13 §:n säännösten    maantulon jälkeenkin tutkintotavoitteisessa
37465: mukaan iltalukio on aikuisoppilaitos, jossa etu-    koulutuksessa. Tutkintotavoitteista koulutusta
37466: päässä työssä käyvät henkilöt voivat opiskella      ovat sekä peruskoulun ja lukion oppimäärien
37467: lukion ja peruskoulun oppimäärän suorittamista      että peruskoulun ja lukion erillisten oppiaineiden
37468: varten. Iltalukion oppilaaksi voidaan ottaa myös    tutkintojen suorituksiin tähtäävät opinnot. Ilta-
37469: henkilö, jonka tarkoituksena on opiskella yhden     lukioiden koulutusta toteutettaessa tulisi pyrkiä
37470: tai useamman iltalukiossa opetetun aineen oppi-     siihen, että iltaopiskelijoiden koulutustavoitteet
37471: määrän suorittamiseksi. Aineopiskelijaksi mää-      jakautuvat tasapuolisesti sekä koko oppimäärää
37472: ritellään oppilas, jonka tavoitteena on yhden tai   että erillisten oppiaineiden tutkintoja suoritta-
37473: useamman oppiaineen opiskelu, mutta ei koko         viin. Sen sijaan harrastustavoitteinen aineopiske-
37474: oppimäärän suorittaminen.                           lu tapahtuu edelleen kansalaisopistoissa. Myös
37475:    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koske-     uuden aikuislukiolainsäädännön valmistelutyö
37476: van lakiesityksen mukaan määräytyvät perus-         etenee siihen suuntaan, että iltalukioita ja lukioi-
37477: koulun, lukion, iltalukion sekä ammatillisen op-    den iltalinjoja edelleen kehitetään toisaalta nii-
37478: pilaitoksen käyttömenojen valtionosuus ja oppi-     den perustehtävää korostavaan suuntaan ja toi-
37479: laan kotikunnan maksuosuus laskennallisten          saalta toimintaa laajentavaan suuntaan siten,
37480: perusteiden mukaan oppilasta kohden.                että lähinnä maksullisena palvelutoimintana voi-
37481:    Yksikköhinnat määrätään siten, että ne yh-       taisiin toteuttaa muutakin koulutusta. Opetus-
37482: teenlaskettuina vastaavat valtakunnallisesti ao.    ministeriö pitää näin ollen tärkeänä, että iltaluki-
37483: koulumuodon kokonaiskustannuksia, jotka tar-        ossa voidaan edelleen antaa yksittäisten oppiai-
37484: kistetaan neljän vuoden välein. Lukion yksikkö-     neiden tutkintoihin tähtäävää koulutusta, ja seu-
37485: hinnassa ovat mukana myös yksittäisiä aineita       raa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslainsää-
37486: opiskelevien oppilaiden opetuksen järjestämises-    dännön vaikutusta iltalukioiden tavoitteiden to-
37487: tä aiheutuvat kustannukset. Iltalukion ja lukion    teutumiseen.
37488: 
37489:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1992
37490: 
37491:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
37492:                                            1992 vp -   KK 246                                          3
37493: 
37494: 
37495: 
37496: 
37497:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
37498: 
37499:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           procent av enhetspriset för den kommun där
37500: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kvällsgymnasiet eller gymnasiets kvällslinje är
37501: den 21 maj 1992 till vederbörande medlem av            placerad.
37502: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Det lägre enhetspriset för elever vid kvälls-
37503: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr               gymnasium beror på att kostnadema för kvälls-
37504: 246:                                                   studier är lägre än för studier vid daggymnasier.
37505:                                                           Däremot beräknas elevantalet för kvällsgym-
37506:           Hur ämnar Regeringen i framtiden             nasiet och gymnasiets kvällslinje utgående från
37507:        garantera minst samma möjligheter som           de elever som genomgår grundskolans eller gym-
37508:        nu för vuxenstuderande att studera en-          nasiets hela lärokurs. Kostnadema för ämnes-
37509:        skilda ämnen då den nya lagen om finan-         studerande ingår således i de enhetspris som
37510:        siering av kultur- och skolväsendet trätt i     beräknas per heltidsstuderande, men något eget
37511:        kraft?                                          enhetspris per elev bestäms inte för dem.
37512:                                                           Enligt undervisningsministeriets uppfattning
37513:   Som svar på detta spörsmål anför jag                 består kvällsgymnasiernas huvudsakliga uppgift
37514: vördsamt följande:                                     i att ge utbildning som leder till en examen även
37515:                                                        efter det att den nya lagstiftningen om finansie-
37516:    Enligt stadgandena i 1 och 13 §§ lagen om           ring av undervisnings- och kulturverksamhet
37517: kvällsgymnasier (478/83) är kvällsgymnasiet en         trätt i kraft. Utbildning som leder till en examen
37518: vuxenläroanstalt där i främsta rummet för-             utgörs av studier som siktar såväl på fullföljande
37519: värvsarbetande kan studera i avsikt att genomgå        av grundskolans och gymnasiets lärokurser som
37520: gymnasiets och grundskolans lärokurs. Såsom            avläggande av examina i enskilda ämnen i
37521: elev i ett kvällsgymnasium kan även intas den          grundskolan och gymnasiet. Då utbildningen vid
37522: som har för avsikt att studera för att genomgå         kvällsgymnasiema genomförs bör strävan vara
37523: lärokursen i ett eller flera ämnen i vilka undervis-   att utbildningsmålen i fråga om kvällsstuderan-
37524: ning meddelas i kvällsgymnasiet. En elev vars          dena fördelas jämnt mellan sådana som genom-
37525: mål är att studera ett eller flera ämnen men inte      går hela lärokursen och sådana som avlägger
37526: genomgå hela lärokursen definieras som ämnes-          examina i enskilda ämnen. Intressebetingade
37527: studerande.                                            studier i ett ämne sker däremot såsom tidigare
37528:    Enligt förslaget till lag om finansiering av        vid medborgarinstituten. Beredningen av den
37529: undervisnings- och kulturverksamhet bestäms            nya lagstiftningen om vuxengymnasier avance-
37530: statsandelen för driftskostnadema och betal-           rar också i den riktningen att kvällsgymnasiema
37531: ningsandelen för elevens hemkommun i fråga             och gymnasiemas kvällslinjer utvecklas å ena
37532: om grundskoloma, gymnasiema, kvällsgymna-              sidan så att deras huvudsakliga uppgift betonas
37533: sierna samt yrkesläroanstaltema enligt kalkyle-        och å andra sidan så att verksamheten utvidgas
37534: rade grunder per elev.                                 genom att också annan utbildning kan ordnas,
37535:    Enhetsprisema bestäms så att de sammanräk-          närmast i form av avgiftsbelagd service. Under-
37536: nade motsvarar helhetskostnadema för denna             visningsministeriet finner det således viktigt att
37537: skolform i hela landet vilkajusteras med fyra års      man i kvällsgymnasiema fortsättningsvis kan ge
37538: mellanrum. 1 enhetspriset för gymnasiet ingår          utbildning som leder till examen i enskilda äm-
37539: också kostnadema för ordnande av undervis-             nen. Undervisningsministeriet följer med hur
37540: ning för elever som studerar enskilda ämnen.           lagstiftningen om finansiering av undervisnings-
37541: Enhetspriset för en elev vid ett kvällsgymnasium       och kulturverksamhet inverkar på måluppfyllel-
37542: eller vid ett gymnasiums kvällslinje utgör sextio      sen för kvällsgymnasiemas del.
37543: 
37544: 
37545:      Helsingfors den 24 juni 1992
37546: 
37547:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
37548:                                                 1992 vp
37549: 
37550: Kirjallinen kysymys 247
37551: 
37552: 
37553: 
37554: 
37555:                                    Mäkelä: Kilpailukyvyn parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
37556: 
37557: 
37558: 
37559:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37560: 
37561:    Hallitus on viime kuukausien aikana hahmo-         tuu mm. korkeasta sosiaaliturvasta ja pitkistä
37562: tellut näkemyksiään maan. taloude~. tulevai~uu:       paikallisista lomajaksoista. Mikäli tämänkaltais-
37563: desta ja kuntoonsaattamisesta. Lahes kaikki           ta kustannustason eroa Suomen ja muiden EY/
37564: mittarit ja ennusteet osoittavat kansantaloudelle     ETA-maiden välillä ei saada poistetuksi, on
37565: epäedullista kehitystä vielä useiden. tulevien vuo-   Suomen kilpailukyvyn kuntoonsaattaminen to-
37566: sien aikana. Eräänä lääkkeenä hallituksen ta?ol-      della vaikeata.
37567: ta on nähty puuttuminen erääseen korkeiden               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37568: tuotantokustannusten aiheuttajaan eli palkkoi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
37569: hin. Ongelmana tässä on kuitenkin varsinkin           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37570: työmarkkinajärjestöjen taholla nähty sa~vute_t­       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37571: tujen etujen koske_m~ttomuus .. T?tuus kmtenkm
37572: on että esimerkiksi hollantilamen puutarha-                     Millä toimin Hallitus aikoo saada
37573: tyÖntekijä tekee mä~rät~n ty~suoritteen 3~ mar-              Suomen kilpailukyvyn eurooppalaisit-
37574: kan tuntipalkalla, JOllom hanen kokonais~us­                 tain nykyisestään paranemaan, ja
37575: tannuksekseen muodostuu 42 markkaa tunmssa.                     tuleeko se tässä tavoitteessa puuttu-
37576: Vastaavan palkan saava suomalainen työntekijä                maan työn tuottavuuden parantamiseen
37577:  aiheuttaa suomalaiselle puutarhayritykselle kai-            työntekijöiden saavutettujen etujen "ka-
37578:  ken kaikkiaan noin 94 markan kustannukset                   ventamisella"?
37579:  tunnissa. Ero on todella merkittävä ja se aiheu-
37580: 
37581:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
37582: 
37583:                                              Tina Mäkelä
37584: 
37585: 
37586: 
37587: 
37588:  22005IL
37589: 2                                         1992 vp -   KK 247
37590: 
37591: 
37592: 
37593: 
37594:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37595: 
37596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella, ja ol-
37597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koonkin että esimerkiksi tehdasteollisuudessa
37598: olette 21 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            välilliset työvoimakustannukset ovat 2/3 tehdyn
37599: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     työajan bruttopalkasta, eivätkä suinkaan kaksi
37600: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        kertaa bruttopalkkaa suuremmat, kuten kansan-
37601: taja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta       edustaja Mäkelän yksittäisessä puutarha-alan
37602: kysymyksestä n:o 247:                                 esimerkissä.
37603:                                                           Lisäksi Hollannissa työnantajien osuus sosi-
37604:           Millä toimin Hallitus aikoo saada           aaliturvan rahoituksesta on EY-maiden alhai-
37605:        Suomen kilpailukyvyn eurooppalaisit-           simpia, mutta vakuutettujen osuus on EY-mai-
37606:        tain nykyisestään paranemaan, ja               den korkeimpia. Suomessa vastaavasti työnanta-
37607:           tuleeko se tässä tavoitteessa puuttu-       jien osuus sosiaaliturvan rahoituksesta on EY-
37608:        maan työn tuottavuuden parantamiseen           maiden keskiarvon yläpuolella ja vakuutettujen
37609:        työntekijöiden saavutettujen etujen "ka-       osuus selvästi EY-maiden alapuolella. Tehtäessä
37610:        ventamisella"?                                 maittaisia vertailuja sosiaalimenojen kansanta-
37611:                                                       loudelle aiheuttamasta rasituksesta paras mittari
37612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lienee sosiaalimenojen kansantuoteosuus. Vuon-
37613: vasti seuraavaa:                                      na 1989 tämä suhdeluku oli Suomessa 24% ja
37614:                                                       Hollannissa 30 %. Sosiaalimenojen osuus kan-
37615:    Talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat ul-    santuotteesta on kuitenkin Suomessa laman ta-
37616: komaisen velkaantumisen pysäyttäminen sekä            kia noussut parissa vuodessa Hollannin tasolle.
37617: avoimen sektorin kansantuoteosuuden kääntä-              Vastauksena kansanedustaja Mäkelän konk-
37618: minen nousuun. Nämä tavoitteet hallitus kirjasi       reettisiin kysymyksiin voidaan todeta, että 1980-
37619: hallitusohjelmaansa ja näiden mukaan hallitus         luvun lopulla rapautunut hintakilpailukyky on
37620: on myös johdonmukaisesti toiminut.                    nykyisen hallituksen myötävaikutuksella nostet-
37621:    Toteutetuilla talouspoliittisilla päätöksillä on   tu pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Välil-
37622: olennaisesti parannettu viennin kilpailukykyä ja      listen työvoimakustannusten osalta työnantajan
37623: luotu edellytykset talouden vientivetoiselle kas-     sairausvakuutusmaksua on alennettu 1 prosent-
37624: vulle ja tuonnin kanssa kilpailevan tuotannon         tiyksiköllä ja työnantajan kansaneläkevakuutus-
37625: elpymiselle. Suomen hintakilpailukyky on pa-          maksun porrastuksesta on luovuttu. Työeläke-
37626: rantunut vuoden takaisesta viidenneksellä. Vien-      maksua on kevennetty 2,5 prosenttiyksiköllä.
37627: ti kasvaa ripeästi ja kauppataseen ylijäämä ko-       Lisäksi viime syksynä sovittiin tulopoliittisen
37628: hoaa tänä vuonna varsin suureksi. Myös teolli-        kokonaisratkaisun yhteydessä ensi vuoden alus-
37629: suustuotanto on kääntynyt kasvuun. Koko kan-          ta käyttöön otettavasta työntekijän 3,0 prosent-
37630: santalouden elpymistä hidastavat kuitenkin suu-       tiyksikön maksuosuudesta, josta 2,5 prosent-
37631: ri ulkomainen nettovelka ja korkea reaalikorko,       tiyksikköä alentaa työnantajan maksuosuutta.
37632: jotka pitävät kotimaisen kysynnän - kulutuk-          Lisäksi on tarkoitus, että vuodesta 1994 lähtien
37633: sen ja investoinnit - vaisuna lähivuosina.            työeläkemaksun korotuksen rahoitukseen osal-
37634:    Viennin hintakilpailukyky suhteellisilla yksik-    listuvat sekä työntekijä- että työnantajapuoli
37635: kötyökustannuksilla mitattuna ei ole yli kymme-       yhtä suurella osuudella. Työnantajan välillisiä
37636: neen vuoteen ollut niin hyvä kuin tänä vuonna.        työvoimakustannuksia on lisäämässä suurtyöt-
37637: Esimerkiksi teollisuudessa yksikkötyökustan-          tömyys ja tästä aiheutunut työttömyysvakuutus-
37638: nukset pienenevät tänä vuonna 7 prosentilla.          maksun tuntuva nousu. Työttömyysturva ja sen
37639: Kustannuskevennys on kansainvälisestikin ai-          rahoitus ovat parhaillaan uudelleenarvioinnin
37640: van poikkeuksellisen suuri.                           kohteena työttömyysturvatoimikunnassa.
37641:    Kansanedustaja Mäkelän huoli välillisistä              Periaatepäätöksessä hallituksen talouspoliitti-
37642: työvoimakustannuksista on aiheellinen, olkoon-        sista toimenpiteistä (5.4.1992) on asiakohtia,
37643: kin, että viennin hintakilpailukyky on selvästi       jotka toteutuessaan tulevat alentamaan välillisiä
37644:                                         1992 vp -   KK 247                                          3
37645: 
37646: työvoimakustannuksia. Näistä tärkein pitkällä           Verotusta voidaan keventää vain, jos julkisia
37647: aikavälillä on varhaiseläkejärjestelmien muutta-    menoja pystytään karsimaan. Suomen julkinen
37648: minen Eläkekomitea 1990:n ehdotusten pohjal-        sektori on velkarahoituksella paisunut muuhun
37649: ta. Yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikärajan nos-   kansantalouteen nähden liian suureksi. Välttä-
37650: taminen asteittain 60 vuoteen pienentäisi olen-     mätön saneeraus on vaativa haaste, joka edellyt-
37651: naisesti työeläkemaksun nousupaineita, koska        tää asenteellista valmiutta julkisten tehtävien ja
37652: toimenpide hidastaisi eläkemenojen kasvua ja        menojen uudelleenarviointiin. Tilanteessa, jossa
37653: samalla laajentaisi eläkkeiden rahoituspohjaa.      kansantalouden kantokyky on olennaisesti hei-
37654: Suomessa eläkkeellesiirtymisikä on kansainväli-     kentynyt, myös niin sanotut saavutetut etuudet
37655: sesti poikkeuksellisen alhainen - keskimäärin       tulee voida asettaa uudelleenarvioinnin kohteek-
37656: 58 vuotta. Painetta eläkkeellesiirtymisiän nosta-   si. Kun bruttokansantuote on pudonnut 6 %ja
37657: miseksi tulee lisäämään eläkemenojen voimakas       kansantalouden reaaliset tulot tätäkin enem-
37658: kasvu ja yhdentymiskehitys.                         män, on selvää, että saavutetun edun periaattees-
37659:                                                     ta on pakko tinkiä.
37660: 
37661:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
37662: 
37663:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
37664: 4                                       1992 vp -   KK 247
37665: 
37666: 
37667: 
37668: 
37669:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
37670: 
37671:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Riksdagsman Mäkeläs bekymmer om de indi-
37672: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      rekta personalkostnaderna är befogat, trots att
37673: den 21 maj 1992 till vederbörande medlem av         exportens priskonkurrenskraft tydligt ligger
37674: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   ovanför medeltalet för en längre tidsperiod och
37675: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål          trots att de indirekta personalkostnaderna inom
37676: nr 247:                                             t.ex. fabriksindustrin är 2/3 av bruttolönen för
37677:                                                     utförd arbetstid och ingalunda dubbelt större än
37678:            Med vilka åtgärder ämnar Regeringen      bruttolönen, såsom riksdagsman Mäkelä anger i
37679:        få den finska konkurrenskraften att euro-    det enskilda exemplet från trädgårdsbranschen.
37680:        peiskt sett förbättras från vad den är för       Därtill är arbetsgivarnas andel av finansie-
37681:        tillfället, och                              ringen av socialskyddet i Holland en av de lägsta
37682:            kommer Regeringen i samband med          i EG-länderna, men andelen försäkrade är en av
37683:        denna målsättning att ta hand om ett         de högsta i EG-länderna. I Finland ligger arbets-
37684:        förbättrande av arbetsproduktiviteten        givarnas andel av finansieringen av socialskyd-
37685:        genom att "skära ned" de förmåner som        det på motsvarande sätt ovanför medeltalet för
37686:        arbetstagarna uppnått?                       EG-länderna och de försäkrades andel ligger
37687:                                                     tydligt under nivån i EG-länderna. Vid jämförel-
37688:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ser mellan de olika länderna torde den bästa
37689: anföra följande:                                    mätaren för den belastning som socialutgifterna
37690:                                                     utgör för samhällsekonomin vara socialutgifter-
37691:    Ett av de centrala målen inom den ekonomis-      nas andel av nationalprodukten. År 1989 var
37692: ka politiken är att stoppa den utländska skuld-     detta relationstal 24% i Finland och 30 % i
37693: sättningen samt att få den öppna sektorns andel     Holland. Socialutgifternas andel av nationalpro-
37694: av nationalprodukten att börja öka. Denna mål-      dukten har emellertid i Finland p.g.a. den ekono-
37695: sättning tog regeringen upp i sitt regeringspro-    miska krisen stigit till den holländska nivån på
37696: gram och regeringen har även konsekvent arbe-       ett par år.
37697: tat i enlighet med denna.                               Som svar på riksdagsman Mäkeläs konkreta
37698:    De genomförda ekonomiskpolitiska besluten        frågor kan det konstateras att den sittande
37699: har i väsentlig utsträckning förbättrat exportens   regeringen har bidragit till att priskonkurrens-
37700: konkurrenskraft och skapat förutsättningar för      kraften, som förvittrade i slutet av 1980-talet,
37701: en exportorienterad ekonomisk tillväxt och en       har lyfts ovanför medeltalet för en längre tidspe-
37702: stimulerad produktion som konkurrerar med           riod. Beträffande de indirekta personalkostna-
37703: importen. Den finska priskonkurrenskraften har      derna har arbetsgivarens sjukförsäkringspremie
37704: förbättrats med en femtedel på ett år. Exporten     minskats med 1 procentenhet och differenti-
37705: ökar snabbt och överskottet i handelsbalansen       eringen av arbetsgivarens folkpensionsavgift
37706: ökar relativt mycket i år. Även industriproduk-     slopats. Arbetspensionsavgiften har minskats
37707: tionen har börjat öka. Stimuleringen av hela        2,5 procentenheter. Därtill överenskoms förra
37708: samhällsekonomin görs emellertid långsammare        hösten i samband med den inkomstpolitiska
37709: av den stora utländska nettoskulden och den         helhetsuppgörelsen om en avgift på 3,0 procent-
37710: höga realräntan, vilka håller den inhemska ef-      enheter för arbetstagare. Avgiften tas i bruk vid
37711: terfrågan - konsumtionen och investeringarna        ingången av nästa år. Av denna avgift minskar
37712: - dämpad under de närmaste åren.                    2,5 procentenheter arbetsgivarens avgiftsandel.
37713:    Exportens priskonkurrenskraft mätt med de        Därtill har man för avsikt att fr.o.m. 1994 få
37714: relativa enhetsarbetskostnaderna har inte på        både arbetstagar- och arbetsgivarparten att delta
37715: över tio år varit så god som i år. Till exempel     i finansieringen av den höjda arbetspensionsav-
37716: inom industrin minskar enhetsarbetskostnader-       giften med en lika stor andel. Arbetsgivarens
37717: na 7% i år. Kostnadslindringen är även interna-     indirekta personalkostnader ökas av storarbets-
37718: tionellt sett exceptionellt stor.                   lösheten och den märkbara ökningen av arbets-
37719:                                          1992 vp -   KK 247                                         5
37720: 
37721: löshetsförsäkringspremien som beror på arbets-       genomsnitt 58 år. Pensionsutgiftemas kraftiga
37722: lösheten. Utkomstskyddet för arbetslösa och          tillväxt och integreringsutvecklingen kommer att
37723: dess finansiering är som bäst mål för en omvär-      öka trycket på en höjd pensionsålder.
37724: dering i kommissionen för trygghet mot arbets-           Beskattningen kan lindras endast om de of-
37725: löshet.                                              fentliga utgiftema kan skäras ned. Den offent-
37726:    1 principbeslutet om regeringens ekonomisk-       liga sektom i Finland har genom sin skuldfman-
37727: politiska åtgärder (5.4.1992) finns punkter som      siering svällt ut och blivit för stor jämfört med
37728: då de genomförs kommer att minska de indirek-        den övriga samhällsekonomin. En nödvändig
37729: ta personalkostnadema. Av dessa är den vikti-        sanering är en krävande utmaning som förutsät-
37730: gaste på lång sikt ett ändrat system för förtids-    ter en attitydmässig beredskap att omvärdera de
37731: pensionema utgående från förslaget av Pen-           offentliga uppgiftema och utgiftema. 1 en situa-
37732: sionskommitten 1990. Om minimiåldersgränsen          tion då samhällsekonomins bärförmåga har vä-
37733: för den individuella förtidspensionen gradvis        sentligt försvagats måste även s.k. uppnådda
37734: höjs till 60 år minskar dettai väsentlig utsträck-   förmåner kunna bli föremål för en omvärdering.
37735: ning trycket på en höjning av arbetspensionsav-      Då bruttonationalprodukten har sjunkit 6 % och
37736: giften, eftersom åtgärden dämpar pensionsutgif-      nationalekonomins reella inkomster ännu mer är
37737: temas tillväxt och samtidigt utvidgar pensioner-     det klart att vi måste pruta på principen om
37738:  nas finansieringsgrund. 1 Finland är pensions-      uppnådda förmåner.
37739:  åldem intemationellt sett exceptionellt låg - i
37740: 
37741:      Helsingfors den 18 juni 1992
37742: 
37743:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
37744:                                                 1992 vp
37745: 
37746: Kirjallinen kysymys 248
37747: 
37748: 
37749: 
37750: 
37751:                                    Mäkelä: Insinöörikoulutuksen aloituspaikkojen vähentämisestä
37752: 
37753: 
37754: 
37755:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37756: 
37757:    Mm. valtakunnallinen keskusjärjestö Insi-          huolimatta, että itse alalla opiskelevat ovat käy-
37758: nöörioppilasyhdistys (IOY) ry on käynyt vuosi-        neet päinvastaista kampanjaa päättäjien suun-
37759: kausia kampanjaa insinöörikoulutuksen aloitus-        taan toisin kuin muiden koulumuotojen edusta-
37760: paikkojen vähentämiseksi. Tämä johtuu siitä,          jat. Todellisuudessa teknillisten oppilaitosten si-
37761: että Suomessa on vuositasolla valmistunut n.          säänotettujen oppilaiden määrää tulisi alentaa
37762: 2 000 uutta insinööriä, joiden työnsaantimah-         vähintään 20 %. Tämä säästäisi valtiovallan
37763: dollisuudet olivat vielä 1980-luvun korkeasuh-        koulutuskustannuksia, vaikuttaisi positiivisesti
37764: danteen vuosina kohtuulliset. Tänä vuonna             opiskelijoiden tasoon ja motiiviin ja parantaisi
37765: aloittaa opiskelunsa n. 4 500 uutta insinööriop-      valmistuvien työnsaantimahdollisuuksia.
37766: pilasta ja on täysin varmaa, että laman mentyä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37767: ohikin ei maallamme olisi mahdollista työllistää      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
37768: näin suurta määrää valmistuvia insinöörejä.           oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37769:    Valtiovallan toimesta on pyritty säästötoi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37770: menpiteisiin useiden eri koulujen ja koulutus-
37771: muotojen osalta. Mm. viimeksi julkisuuteen tul-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37772: leet säästötoimet koskevat lähes kaikkia muita               insinöörikoulutuksen aloituspaikkojen
37773: kouluja ja laitoksia lukuun ottamatta insinööri-             alen tamiseksi nykyisestään?
37774: koulutusta, jota on edelleenkin lisätty. Näin siitä
37775: 
37776:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1992
37777: 
37778:                                              Tina Mäkelä
37779: 
37780: 
37781: 
37782: 
37783: 220051L
37784: 2                                        1992 vp -   KK 248
37785: 
37786: 
37787: 
37788: 
37789:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37790: 
37791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eri viranomaiset, työmarkkinain keskusjärjestöt
37792: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja eräät muut tahot. Koulutussuunnittelun neu-
37793: olette 21 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           vottelun kahdessa viimeisimmässä mietinnössä,
37794: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    vuosilta 1988 ja 1990, arvioidaanjohtavan tekni-
37795: anomaisenjäsenen vastattavaksi kansanedustaja        sen työn ammattilohkon, johon myös insinööri-
37796: Tina Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         työ luetaan, laajenevan edelleen erittäin voimak-
37797: myksen n:o 248:                                      kaasti. Neuvottelukunta arvioi tämän työvoi-
37798:                                                      man osuuden kasvun olevan voimakasta sekä
37799:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        käyttämissään nopean taloudellisen kasvun että
37800:        insinöörikoulutuksen aloituspaikkojen         hitaan taloudellisen kasvun vaihtoehdoissa. Tä-
37801:        alentamiseksi nykyisestään?                   män perusteella neuvottelukunta on esittänyt
37802:                                                      molemmissa mietinnöissään teknikko- ja insi-
37803:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nöörikoulutuksesta muodostuvan opistoasteen
37804: vasti seuraavaa:                                     koulutuksen lisäämistä.
37805:                                                          Mm. edellä kerrotun valmistelutyön pohjalta
37806:    Ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkojen      valtioneuvoston 20.11.1991 hyväksymässä kou-
37807: kokonaismäärän mitoittamisen lähtökohdat on          lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitel-
37808: säädetty ammatillisista oppilaitoksista annetun      massa vuosille 1991-96 esitetään insinöörikou-
37809: lain (487/87; 146/91) 30 §:n 1 ja 2 momenteissa      lutuksen laajentamista niin, että aloitusryhmien
37810: seuraavasti:                                         määrä nousisi vuoden 1991 114 aloitusryh-
37811:    1) Nuorisoasteen koulutuksena järjestettävä       mästä 130 aloitusryhmään vuonna 1996, mikä
37812: ammatillinen peruskoulutus mitoitetaan niin,         merkitsee aloittavien määrän kasvua pitäen poh-
37813: että kaikilla peruskoulussa tai lukiossa opinton-    jana 30:tä opiskelijaa ryhmää kohden 480 opis-
37814: sa päättävillä tai vastaavan koulutuksen muu-        kelijalla. Teknikkokoulutuksen aloitusryhmien
37815: toin suorittaneilla on mahdollisuus päästä am-       määrä vähenisi vastaavasti 135 ryhmästä 128
37816: matilliseen koulutukseen tai korkeakouluopin-        ryhmään eli noin 210 opiskelijalla.
37817: toihin.                                                  Edellä selostettu koskee ns. nuorisoasteen
37818:    2) Aloituspaikat jaetaan eri koulutusaloille ja   ammatillisen koulutuksen säätelyä. Tämän li-
37819: -asteille sovittamalla yhteen yhteiskunnan kou-      säksi aikuiskoulutuksena järjestetty insinööri-
37820: lutustarpeet, työelämän ja sen kehittämisen vaa-     koulutus, nimenomaan teknikon tutkinnosta in-
37821: timukset sekä yksilöiden koulutushalukkuus.          sinöörin tutkintoon johtava koulutus, on laajen-
37822:    Tämä tavoitteenasettelu on ollut ammatillisen     tunut voimakkaasti. Tätä koulutusta teknilliset
37823: koulutuksen säätelyn perusta vuodesta 1978 kui-      oppilaitokset ovat voineet järjestää 1.8.1991 lu-
37824: tenkin niin, että edellä kohdassa 2 mainittu         kien lääninhallituksen luvalla.
37825: yksilöiden koulutushalukkuus mitoitusperustee-           Koulutussuunnittelun neuvottelukunnan val-
37826: na tuli lakiin vasta vuonna 1991.                    mistelutyön pohjana ei ollut Suomen nykyinen
37827:    Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisesta       taloudellinen tila eivätkä tällä hetkellä esitettä-
37828: mitoituksesta on edellä sanotulta pohjalta pää-      vät synkät tulevaisuuden arviot, koska ne eivät
37829: tetty kaudelle 1982-1991 valtioneuvoston hy-         olleet ennakoitavissa. Neuvottelukunta ei tästä
37830: väksymissä keskiasteen koulutuksen kehittämis-       syystä voinut ennakoida oikein nykyistä työlli-
37831: ohjelmissaja kaudelle 1991-1996 valtioneuvos-        syystilannetta. Neuvottelukunnan hitaan kasvun
37832: ton hyväksymässä koulutuksen ja korkeakou-           vaihtoehdossa työttömyysasteeksi arvioitiin
37833: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis-        8,2 %, mitä arviota on pidettävä korkeana otta-
37834: suunni telmassa.                                     en huomioon neuvottelukunnan työskentelyvai-
37835:    Valtakunnallisen mitoituksen pohjana on ol-       heen työttömyysaste. Tässäkin vaihtoehdossa
37836: lut opetusministeriön apuna työskentelevän           siis johtavan teknisen työn ammattilohkon kas-
37837: koulutussuunnittelun neuvottelukunnan valmis-        vu näytti erittäin merkittävältä.
37838: telutyö. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina            Insinöörien työttömyysaste on kohonnut no-
37839:                                            1992 vp -   KK 248                                          3
37840: 
37841: peasti, kuten koko työvoiman. Tämän vuoden             elinkeinoelämässä tarvitaan koulutustason ko-
37842: tammikuun tilanteen mukaan insinöörien työt-           hottamista. Insinöörikoulutus on myös asteit-
37843: tömyysaste oli 6,4 %ja koko työvoiman 11 ,5 %.         tain laajennettu viimeisten 10 vuoden aikana
37844:     Nykyinen työllisyyskehitys on aikaansaanut         maamme kaikkiin teknillisiin oppilaitoksiin ja
37845: kaikilla aloilla tilanteen, jossa kaikki tutkinnon     näin on osaltaan luotu edellytyksiä elinkeinoelä-
37846: suorittaneet eivät pääse töihin, eivät koulutus-       män alueelliselle kehittymiselle ja osaamisen li-
37847: taan vastaavaan eivätkä muuhunkaan. Tämä               sääntymiselle.
37848: johtuu ennen muuta edellä esitetystä ammatilli-           Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
37849: sen koulutuksen mitoituksen peruslähtökohdas-          että insinöörikoulutuksen suunnitelmallinen li-
37850: ta, jonka mukaan koko yleissivistävästä koulu-         sääminen on luomassa sellaisia edellytyksiä suo-
37851: tuksesta tuleva ikäluokka koulutetaan myös am-         malaisen taitotiedon ja osaamisen kohottamisel-
37852: matillisesti joko ammatillisissa oppilaitoksissa       le, jotka ovat välttämättömiä elinkeinoelämän
37853: tai korkeakouluissa. Koska koko ikäluokkaa ei          saamisessa myönteiselle kasvu-uralle. Insinöörit
37854:  saada työllistetyksi, koulutetuista osa jää väistä-   muodostavat merkittävän avainryhmän, jolla on
37855: mättä työttömiksi.                                     mahdollisuudet sijoittua laajasti monille toimi-
37856:     Kun lähtökohtana on ammatillisen koulutuk-         aloille talouden lähtiessä nousuun.
37857:  sen antaminen koko yleissivistävän koulutuksen           Opetusministeriö on lisäksi 14.5.1992 kutsu-
37858:  päättävälle ikäluokalle, merkitsee koulutuksen        nut selvitysmiehen kartoittamaan teknillisen
37859:  vähentäminenjollakin alalla tai asteella, että sitä   alan ylemmän opetuksen määrällisiä kehittämis-
37860:  on laajennettava jollakin toisella. Asetelma on       tarpeita. Selvitysmiehen tehtävänä on laatia
37861:  nykyisessä työllisyystilanteessa äärimmäisen vai-     31.10.1992 mennessä ehdotus teknillisissä oppi-
37862:  kea. Työllisyyden parantamiseen koulutusta vä-        laitoksissa järjestettävän teknikko- ja insinööri-
37863:  hentämällä ei ole kuitenkaan perusteita ryhtyä        koulutuksen sekä yliopistoissa ja korkeakouluis-
37864:  aloilla, joilla työttömyysaste on keskimääräistä      sa järjestettävän diplomi-insinöörikoulutuksen
37865:  työttömyysastetta alempi.                             mitoittamisesta siten, että ehdotuksen perusteel-
37866:     Ammatillisen koulutuksen mitoittamisen tuli-       la voidaan
37867:  si aina perustua pitemmän aikavälin arviointei-           1) tehdä mahdollisesti tarpeelliset muutokset
37868:  hin, ei vuoden tai parin tilanteeseen. Esimerkiksi    valtioneuvoston 20.11.1991 hyväksymään kou-
37869:  insinöörikoulutuksen osalta on huomattava, että       lutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tut-
37870:  ensi syksynä insinöörikoulutuksen aloittavat          kimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille
37871:  opiskelijat siirtyvät työmarkkinoille aikaisintaan     1991-96 tai lähtökohdiksi kehittämissuunnitel-
37872:  vasta vuonna 1996.                                    man nojalla tehtäviin opetusministeriön päätök-
37873:      Insinöörikoulutuksen laajentaminen on pe-         siin; sekä
37874:   rustunut arvioon johtavan teknisen työn merki-          2) määritellä suuntaviivat tarkoitetun koulu-
37875:   tyksen kasvusta työ- ja elinkeinoelämässä. Insi-     tuksen mitoittamiselle edellä tarkoitettua suun-
37876:   nöörikoulutuksen lisäys suhteessa teknikkokou-       nittelukautta pitemmällä aikavälillä.
37877:  lutukseen on perustunut arvioon, että työ- ja
37878:       Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1992
37879: 
37880:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
37881: 4                                         1992 vp -   KK 248
37882: 
37883: 
37884: 
37885: 
37886:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
37887: 
37888:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nen är o1ika myndigheter, arbetsmarknadsorga-
37889: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        nisationema och vissa andra instanser företräd-
37890: den 21 maj 1992 till vederbörande med1em av           da. I sina två senaste betänkanden, från 1988 och
37891: statsrådet översänt avskrift av fö1jande av riks-     1990, anser de1egationen för utbi1dningsp1ane-
37892: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmå1            ring att yrkessektom för 1edande tekniskt arbete,
37893: nr 248:                                               till viiken också ingenjörsarbetet räknas, kom-
37894:                                                       mer att expandera ytterst kraftigt. En1igt delega-
37895:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-
37896:                                                       tionen kommer denna del av arbetskraften att
37897:        ta för att minska nybörjarp1atsema inom
37898:                                                       växa kraftigt i bägge de altemativ som använts,
37899:        ingenjörsutbi1dningen från nuvarande
37900:                                                       snabb ekonomisk tillväxt och långsam ekono-
37901:        nivå?
37902:                                                       misk tillväxt. På basis av detta har delegationen
37903:                                                       i båda sina betänkanden föreslagit att utbild-
37904:   Som svar på detta spörsmå1 anför jag
37905:                                                       ningen av tekniker och ingenjörer på institutnivå
37906: vördsamt fö1jande:
37907:                                                       skall utökas.
37908:    Utgångspunktema för dimensioneringen av                Bl.a. med detta som utgångspunkt föreslås i
37909: det tota1a anta1et nybörjarp1atser i yrkes1äroan-     den av statsrådet 20.11.1991 godkända p1anen
37910: sta1tema finns angivna i 30 § 1 och 2 mom. 1agen      för utveckling av utbildningen och av forskning-
37911: om yrkes1äroanstalter (487/87; 146/91) som föl-       en vid högsko1oma för åren 1991-1996 att
37912: jer:                                                  ingenjörsutbildningen utökas så att antalet ny-
37913:     1) Sådan grundläggande yrkesutbildning som        börjargrupper stiger från 114 nybörjargrupper
37914: ordnas i form av utbildning på ungdomsstadiet         1991 till 130 nybörjargrupper 1996, vilket in-
37915: vid yrkesläroanstalter dimensioneras så att alla      nebär en ökning av antalet nybörjare med 480
37916: som avslutar sina studier i grundskolan eller         studerande om man utgår från 30 studerande per
37917: gymnasiet eller som på annat sätt har genomgått       grupp. Nybörjargruppema inom teknikerutbild-
37918: motsvarande utbildning har möjlighet till en          ningen minskar på motsvarande sätt från 135
37919: yrkesinriktad utbildning eller högskolestudier.       grupper till 128 grupper, dvs. med omkring 210
37920:    2) Nybörjarplatser fördelas på olika utbild-       studerande.
37921: ningsområden och utbildningsstadier genom en              Detta gäller regleringen av yrkesutbildning på
37922: sammanjämkning av utbildningsbehoven i sam-           det s.k. ungdomsstadiet, Dessutom har ingen-
37923: hället, de krav arbetslivet och dess utveckling       jörsutbi1dningen i form av vuxenutbildning, spe-
37924: ställer samt individens vilja att utbilda sig.        ciellt den utbi1dning som leder vidare från tekni-
37925:    Denna målsättning har utgjort grunden för          kerexamen till ingenjörsexamen, vuxit kraftigt.
37926: regleringen av yrkesutbildningen ända sedan           Sedan 1.8.1991 har de tekniska läroanstaltema
37927:  1978, dock så att individens vilja att utbilda sig   kunnat ordna denna utbi1dning med länsstyrel-
37928: som nämndes i punkt 2 togs med som dimensio-          sens tillstånd.
37929: neringsgrund i lagen först 1991.                          I sitt beredningsarbete kunde delegationen för
37930:    Bes1ut om en riksomfattande dimensionering         utbildningsplanering inte beakta Finlands nuva-
37931: av yrkesutbi1dningen har med detta som grund          rande ekonomiska läge och de dystra framtidsut-
37932: fattats i de av statsrådet godkända programmen        sikter som nu framförs eftersom de inte kunde
37933: för utveck1ande av utbi1dningen på mellanstadiet      förutspås. Delegationen hade därför ingen möj-
37934: för perioden 1982-1991 och i den av statsrådet        lighet att förutse det nuvarande sysselsättnings-
37935: godkända p1anen för utveckling av utbi1dningen        läget. I delegationens altemativ för långsam
37936: och av forskningen vid högsko1oma för perioden        tillväxt beräknades arbetslöshetsgraden till8,2 %
37937: 1991-1996.                                            vilket måste ses som en hög siffra då man tar i
37938:    Grunden för den riksomfattande dimensione-         betraktande arbetslöshetsnivån vid tiden för de-
37939: ringen har utgjorts av det beredningsarbete som       legationens arbete. Ä ven i detta altemativ såg
37940: utförts av de1egationen för utbildningsplanering,     tillväxten inom yrkessektom för ledande tek-
37941: som bistår undervisningsministeriet. I de1egatio-     niskt arbete mycket betydande ut.
37942:                                           1992 vp -   KK 248                                           5
37943: 
37944:    Arbetslöshetsgraden bland ingenjörer har           i förhållande tili teknikerutbildningen har utgått
37945: vuxit snabbt, liksom för arbetskraften som hel-       ifrån att det behövs en höjning av utbildningsni-
37946: het. Enligt läget i början av januari i år var        vån i arbets- och näringslivet. Ingenjörsutbild-
37947: arbetslöshetsgraden för ingenjörer 6,4% och för       ningen har också gradvis expanderat under de
37948: hela arbetskraften 11,5 %.                            senaste 10 åren tili alla tekniska läroanstalter i
37949:     Inom alla områden har den nuvarande syssel-       vårt land. På så sätt har man skapat förut-
37950: sättningsutvecklingen lett tili att alla som avlagt   sättningar för ett utvecklat närings1iv och ökat
37951: en examen inte kan få arbete, vare sig ett arbete     kunnande på regional nivå.
37952: som motsvarar utbi1dningen eller något annat.            På basis av det ovan anförda anser regeringen
37953: Detta beror framför allt på den grundläggande         att en planmässig ökning av ingenjörsutbildning-
37954: utgångspunkten för dimensioneringen av yrkes-         en skapar förutsättningar för en högre nivå på
37955: utbildningen, enligt viiken hela årsklassen från      kunnandet i vårt land, vilket är nödvändigt då
37956: den allmänbildande utbildningen också skall få        det gäller att åstadkomma en positiv tiliväxt i
37957: yrkesutbildning antingen i yrkesläroanstalter         näringslivet. Ingenjörerna utgör en viktig nyckel-
37958: eller vid högskolor. Eftersom hela årsklassen inte    grupp som har möjligheter att placera sig på
37959: kan kan få arbete bl ir oundvikligen en del av de     många verksamhetsområden då ekonomin åter
37960: utbildade arbetslösa.                                 förbättras.
37961:     Då utgångspunkten är att erbjuda yrkesut-             Undervisningsministeriet kallade dessutom
37962: bildning åt hela den årsklass som avslutar den         14.5.1992 en utredningsman för att kartlägga de
37963: allmänbildande utbildningen, innebär en in-           kvantitativa utveck1ingsbehoven i fråga om den
37964: skränkning av utbildningen på ett område eller        högre tekniska undervisningen. Utredningsman-
37965: en nivå att den måste utvidgas på ett annat           nen har i uppgift att före 31.10.1992 göra upp ett
37966: område eller en annan nivå. Konstellationen är        förs1ag tili dimensioneringen av tekniker- och
37967: ytterst svår i det nuvarande sysselsättningsläget.    ingenjörsutbildningen i de tekniska 1äroanstal-
37968: Det finns dock inga skäl att förbättra sysselsätt-    terna samt dimensioneringen av diplomingen-
37969: ningen genom att minska på utbildningen inom          jörsutbildningen vid universiteten och högsko-
37970:  branscher där arbetslöshetsgraden är lägre än        1orna på så sätt att det utgående från förslaget är
37971:  arbetslöshetsgraden i genomsnitt.                    möjligt att
37972:      Dimensioneringen av yrkesutbildningen bör            1) göra eventuella nödvändiga ändringar i den
37973:  alltid grunda sig på bedömningar på lång sikt        av statsrådet 20.11.1991 godkända p1anen för
37974:  och inte på den situtation som råder under ett       utveck1ing av utbildningen och av forskningen
37975:  eller ett par år. Då det gäller t.ex. ingenjörsut-   vid högsko1orna för åren 1991-1996 eller i de
37976:  bildningen är det att observera att de studerande    bes1ut som undervisningsministeriet fattar som
37977:  som inleder ingenjörsutbildning kommande höst        utgångspunkt med stöd av utveck1ingsp1anen;
37978:  kommer ut på arbetsmarknaden tidigast år 1996.       samt
37979:      Utvidgningen av ingenjörsutbildningen har            2) bestämma riktlinjerna för dimensionering-
37980:  baserat sig på bedömningen att ledande tekniskt      en av denna utbildning för en längre p1anerings-
37981:  arbete kommer att öka i betydelse i arbets- och      period än vad som avses ovan.
37982:  näringslivet. Ökningen av ingenjörsutbildningen
37983: 
37984:       Helsingforsden 24 juni 1992
37985: 
37986:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
37987:                                              1992 vp
37988: 
37989: Skriftligt spörsmål 249
37990: 
37991: 
37992: 
37993: 
37994:                                  Jansson: Om sammanslagning av sjöbevakningen och sjöfarts-
37995:                                      verket
37996: 
37997: 
37998:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
37999: 
38000:    Statens civila verksamhet tili sjöss omfattar   från en tid utan elektronisk kommunikation och
38001: huvudsakligen patrullerings- och övervaknings-     med mycket mera primitiv utrustning på alla
38002: uppgifter, som handhas av sjöbevakningen inom      nivåer. Ett nytänkande är enligt min mening
38003: gränsbevakningsväsendet, och farleds- och lots-    påkallat som bör kunna ge betydande rationali-
38004: ningsverksamhet, som sköts av sjöfartsverket       serings- och effektivitetsvinster både i den admi-
38005: samt sjöräddning, sjösäkerhetsverksamhet och       nistrativa verksamheten på land och tili sjöss i
38006: miljöväm, som sköts av vardera.                    den operativa verksamheten i stil med det som
38007:    Havet och nyckfulla naturkrafter sätter sin     tiliämpas i många andra länder. Detta skulle
38008: prägel på verksamheten, som inte kan förliknas     också innebära att inresande utlänningar kon-
38009: vid verksamhet på land. Sjöbevakningen och         fronteras med civila myndighetspersoner vilket
38010: sjöfartsverket har visserligen olika uppgifter,    är till fördel för landets image.
38011: men verksamhetsbetingelserna är likartade: att         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
38012: upprätthålla ordning och säkerhet tili sjöss för   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
38013: allt och alla som vistas där.                      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
38014:    Bägge verksamhetsformerna kräver stora re-      följande spörsmål:
38015: surser i fråga om personal, materiel och anlägg-
38016: ningar. Beredskapen måste vara hög när det                   Vilka hinder finns det för att slå sam-
38017: gäller att rädda liv och egendom samt att skydda          man sjöbevakningen och delar av sjö-
38018: miljön. Används resurserna på ett optimalt sätt?          fartsverket tili exempelvis en ny kustbe-
38019:    Sjöbevakningen och sjöfartsverket har sin              vakningsenhet?
38020: respektive linjeorganisation, som härstammar
38021: 
38022:      Helsingforsden 22 maj 1992
38023: 
38024:                                          Gunnar Jansson
38025: 
38026: 
38027: 
38028: 
38029:  220051L
38030: 2                                        1992 vp -   KK 249
38031: 
38032: Kirjallinen kysymys 249                                                                     Suomennos
38033: 
38034: 
38035: 
38036: 
38037:                                   Jansson: Merivartioston ja merenkulkulaitoksen yhdistämisestä
38038: 
38039: 
38040: 
38041:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38042: 
38043:    Valtion siviilipuolen toiminta merellä käsittää   on kummallakin oma linjaorganisaationsa, joka
38044: pääosin rajavartiolaitoksen merivartioston hoi-      on peräisin ajalta, jolloin sähköistä viestintää ei
38045: tamat vartiointi- ja valvontatehtävät ja meren-      ollut, ja jonka välineistö on primitiivistä kaikilla
38046: kulkulaitoksen ja meripelastuksen hoitaman           tasoilla. Mielestäni tarvitaan uutta ajattelua,
38047: väylä- ja luotsaustoiminnan sekä näiden molem-       joka tarjoaisi huomattavia rationalisointi- ja te-
38048: pien hoitaman meriturvallisuustoiminnan ja ym-       hokkuushyötyjä operatiivisessa toiminnassa niin
38049: päristönsuojelun.                                    maalla kuin merelläkin siihen tapaan kuin mo-
38050:    Meri ja oikukkaat luonnonvoimat painavat          nissa muissa maissa. Tämä merkitsisi myös, että
38051: leimansa toimintaan, jota ei voida verrata maalla    maahan tulevat ulkomaalaiset joutuisivat teke-
38052: tapahtuvaan toimintaan. Merivartiostolla ja          misiin siviiliviranomaisten kanssa, mikä olisi
38053: merenkulkulaitoksella on tosin eri tehtävät, mut-    hyödyksi maan imagolle.
38054: ta toimintaedellytykset ovat samankaltaiset:            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38055: kaikkien vesillä olevien kaikenlaisen järjestyksen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
38056: ja turvallisuuden ylläpitäminen.                     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38057:    Molemmat toimintamuodot edellyttävät suu-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38058: ria henkilöstö-, kalusto- ja laitoskustannuksia.
38059: Hengen ja omaisuuden turvaaminen sekä ympä-                     Millaisia esteitä on olemassa merivar-
38060: ristönsuojelu vaativat suuria valmiuksia. Ovatko             tioston ja merenkulkulaitoksen osien yh-
38061: resurssit nyt optimaalisesti käytössä?                       distämiselle esim. uudeksi rannikkovar-
38062:    Meripelastuksella ja merenkulkulaitoksella                tiostoyksiköksi?
38063: 
38064:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1992
38065: 
38066:                                            Gunnar Jansson
38067:                                            1992 vp -   KK 249                                            3
38068: 
38069: 
38070: 
38071: 
38072:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38073: 
38074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sisäasiainministeriön rajavartiolaitoksen esi-
38075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kunta on nyt vastattavana olevan kirjallisen
38076: olette 22 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn             kysymyksen johdosta liikenneministeriölle anta-
38077: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      massaan kannanotossa korostanut, että muun
38078: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         muassa rajavartiolaitoksen sotilaallinen järjes-
38079: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         telmä ja sille säädetyt rajojen vartiointiin, maa-
38080: n:o 249:                                               hantulon ja maastalähdön valvontaan ja soti-
38081:                                                        laalliseen maanpuolustukseen liittyvät valtakun-
38082:            Millaisia esteitä on olemassa merivar-      nalliset tehtävät eivät mahdollista merivartiosto-
38083:         tioston ja merenkulkulaitoksen osien yh-       jen irrottamista rajavartiolaitoksesta. Myöskään
38084:         distämiselle esim. uudeksi rannikkovar-        merivartiostojen ja merenkulkulaitoksen osien
38085:         tiostoyksiköksi?                               yhteensovittamista uudeksi rannikkovartioyksi-
38086:                                                        köksi ei rajavartiolaitoksen kannanotossa pidetä
38087:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mahdollisena eikä tarkoituksenmukaisena rat-
38088: vasti seuraavaa:                                       kaisuna.
38089:                                                            Muun muassa valtioneuvoston hiljattain teke-
38090:     Liikenneministeriön ja sisäasiainministeriön       mä ohjelmapäätös julkisen sektorin uudistami-
38091: sekä rajavartiolaitoksen ja merenkulkuhallituk-        seksi sisältää sellaisia tavoitteita, joiden valossa
38092: sen välillä on kuluvan kevään aikana käyty             liikenneministeriön mielestä on kuitenkin tar-
38093: alustavia keskusteluja eräiden merellisten toi-        peen edelleen selvittää puheena olevien viran-
38094: mintojen hoitamisesta nykyistä paremmin yh-            omaisten yhteistyön kehittämistä. Liikennemi-
38095: teensovitettuna. Toimintojen ratianalisoinnilla        nisteriön saaman tiedon mukaan valtiovarainmi-
38096: pyrittäisiin saavuttamaan taloudellisia säästöjä       nisteriön hallinnon kehittämisosasto on ehdotta-
38097: ja toimintaa voitaisiin mahdollisesti myös tehos-      nut valtion vuoden 1993 talousarvioesityksen
38098: taa.                                                   yleisperusteluihin otettavaksi maininnan siitä,
38099:     Liikenneministeriön käsityksen mukaan näitä        että merialueilla toimivien viranomaisten toi-
38100: järjestelyjä ei tulisi kuitenkaan rajoittaa koske-     mintojen yhteensovittamista kehitetään sisäasi-
38101: maan pelkästään rajavartiolaitoksen merivar-           ainministeriön, liikenneministeriön ja muiden
38102: tioston ja merenkulkulaitoksen hoitamia eräitä         ministeriöiden yhteistyössä ja että hanke toteute-
38103: tehtäviä, vaan organisaatiojärjestelyjen tulisi        taan vuonna 1994. Tämä kehittämistyö voisi
38104: koskea kaikkia sellaisia merellisiä organisaatioi-     liikenneministeriön mielestä tapahtua esimerkik-
38105: ta, joiden tehtävät ovat nykyisellään osittain         si erityisen selvitysmiehen tai komiteatyyppisen
38106: päällekkäisiä. Organisaatiojärjestelyt koskisivat      toimielimen toimesta.
38107: tällöin myös poliisin ja tullin eräitä tehtäviä sekä       Hyvänä esimerkkinä merenkulkulaitoksen ja
38108: vesi- ja ympäristöhallinnon eräitä tehtäviä.           merivartioston kasvavasta yhteistoiminnasta
38109:  Myös yhteistyö merivoimien suuntaan tulisi täs-       mainittakoon vuoden 1994 alusta toimintansa
38110:  sä järjestelyssä ottaa harkittavaksi.                 aloittava Pärnäisten keskustukikohta, jonka toi-
38111:     Liikenneministeriön asettama työryhmä (ns.         minnassa pyritään hyödyntämään kaikki syner-
38112:  RAVI-työryhmä) on vuonna 1990 jättämässään            giaedut, joihin merenkulkulaitoksen ja merivar-
38113:  mietinnössä selvittänyt rannikolla ja merialueel-     tioston voimassa olevat laitosten toimintaa kos-
38114:  la toimivien viranomaisten yhteistoimintaa, teh-      kevat säännökset antavat mahdollisuuden.
38115:  täviä ja toimivaltakysymyksiä. Työryhmä kat-
38116:  soi, että eri hallinnonalojen tehtävät voidaan
38117:  tehokkaasti hoitaa nykyisillä organisaatioilla.
38118: 
38119:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1992
38120: 
38121:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
38122: 4                                         1992 vp -   KK 249
38123: 
38124: 
38125: 
38126: 
38127:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
38128: 
38129:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningsområdenas uppgifter skötas effektivt inom
38130: anger har Ni, Herr Talman, mer Er skrivelse av        ramen för existerande organisationsmodeller.
38131: den 22 maj 1992 till vederbörande medlem av              Staben vid gränsbevakningsväsendet inom
38132: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     inrikesministeriet poängterar i sitt utlåtande till
38133: dagsledamot Jansson undertecknade spörsmål            trafikministeriet med anledning av detta spörs-
38134: nr 249:                                               mål att det inte är möjligt att avskilja sjöbevak-
38135:                                                       ningen från gränsbevakningsväsendet, utgående
38136:           Vilka hinder finns det för att slå sam-     från bland annat att gränsbevakningsväsendet
38137:        man sjöbevakningen och delar av sjö-           har en militär organisation och riksomfattande
38138:        fartsverket tili exempelvis en ny kustbe-      uppgifter i anslutning till bevakningen av grän-
38139:        vakningsenhet?                                 sema, avrese- och inresetrafiken i landet samt det
38140:                                                       militära försvaret. I gränsbevakningsväsendets
38141:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utlåtande anses det varken möjligt eller ända-
38142: anföra följande:                                      målsenligt att slå samman sjöbevakningen och
38143:                                                       delar av sjöfartsstyrelsen tili en kustbevaknings-
38144:    U nder vårens lopp har man fört preliminära        enhet.
38145: underhandlingar mellan trafikministeriet, inri-          Bland annat programmet för omorganisering
38146: kesministeriet samt gränsbevakningsväsendet           av den offentliga sektom, som nyligen antogs av
38147: och sjöfartsstyrelsen om möjlighetema att slå         statsrådet, innehåller sådana målsättningar i lju-
38148: samman vissa verksamheter till sjöss, vilket skul-    set av vilka utvecklandet av det myndighetssam-
38149: le förbättra skötseln av dessa. Genom rationali-      arbete som nu diskuteras enligt trafikministeriet
38150: seringsåtgärder kunde man få tili stånd ekono-        dock bör undersökas grundligare. Enligt de upp-
38151: miska inbesparingar och verksamhetema kunde           gifter som trafikministeriet har fått har avdel-
38152: möjligtvis också effektiveras.                        ningen för utveckling av förvaltning vid finans-
38153:    Enligt trafikministeriet borde dessa omorga-       ministeriet föreslagit att man i allmänna motive-
38154: niseringar inte begränsas till enbart vissa uppgif-   ringama till budgetpropositionen för 1993 kom-
38155: ter vilka sköts av gränsbevakningsväsendets sjö-      mer att nämna om samarbete mellan inrikesmi-
38156: bevakning och sjöfartsväsendet, utan omorgani-        nisteriet, trafikminsiteriet, och andra ministerier
38157: seringen borde beröra alla sådana sjöorganisa-        i fråga om utvecklandet av sammanslagningen
38158: tioner vilkas uppgifter för närvarande delvis         av sjömyndighetemas verksamheter och att pro-
38159: överlappar varandra. Omorgansieringama skul-          jektet förverkligas 1994. Detta utvecklingsarbete
38160: le således beröra även vissa verksamheter hos         kunde enligt trafikministeriet ske under ledning-
38161: polisen och tullen, samt vissa uppgifter som          en av t.ex. en för ärendet utnämnd utrednings-
38162: sköts av vatten- och miljöstyrelsen. Samarbete        man eller ett verksamhetsorgan av kommittetyp.
38163: med sjöstridskraftema borde också beaktas som            Som ett gott exempel på växande samarbete
38164: en möjlighet vid omorganiseringen.                    mellan sjöfartsväsendet och sjöbevakningen kan
38165:    Den av trafikministeriet tillsatta arbetsgrup-     man nämna centralbasen i Pämäinen som skall
38166: pen (s.k. arbetsgruppen RAVI) har i sitt be-          inleda sin verksarnhet i början av 1994, och som
38167: tänkande av 1990 undersökt samarbets-, verk-          strävar att utnyttja alla synergifördelar som är
38168: samhets- och behörighetsfrågor som berör myn-         möjliga enligt sjöfartsväsendets och sjöbevak-
38169: digheter som verkar vid kustområdena och tili         ningens gällande bestämmelser angående verk-
38170: sjöss. Enligt arbetsgruppen kan de olika förvalt-     samheten av dessa anstalter.
38171: 
38172:      Helsingfors den 30 juni 1992
38173: 
38174:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
38175:                                                  1992 vp
38176: 
38177: Kirjallinen kysymys 250
38178: 
38179: 
38180: 
38181: 
38182:                                     Björkenheim ym.: Poliisipalvelujen turvaamisesta Vaasan läänissä
38183: 
38184: 
38185: 
38186:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38187: 
38188:    Poliisipalvelujen turvaaminen Vaasan läänis-        viytymiselle työtehtävissään. Liikkuvaa poliisia
38189: sä edellyttää sitä, ettei läänin poliisivoimien re-    on Vaasan läänissä käytetty paikallispoliisin
38190: sursseja pienennetä. Vaasan lääni on rajalääni.        apuna vain erikseen sovituissa tilanteissa. Jo
38191: Merirajan pituus on läänin alueella runsaat 300        toteutetut säästötoimet ovat johtaneet poliisin
38192: kilometriä. Etenkin kesäaikaan merialueen val-         työskentelyssä esimerkiksi Seinäjoen yhteistoi-
38193: vonta vaatii poliisilta paljon työtä. Lisäksi läänin   minta-alueella siihen, että tällä lähes 45 000
38194: kaksikielisyys aiheuttaa poliiseille lisäresurssien    asukkaan alueella partioi öisin vain kahden mie-
38195: tarvetta.                                              hen poliisipartio.
38196:    Vaasasta, Pietarsaaresta ja Kokkolasta on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38197: tällä hetkellä säännöllistä laivaliikennettä Ruot-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38198: siin. Matkustajien määrä satamissa on kasvussa,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38199: ja esimerkiksi Vaasassa on yli miljoona merimat-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38200: kustajaa vuodessa. Tämä vaatii myös poliisilta
38201: tehostettuja valmiuksia.                                         Aikooko Hallitus toimenpiteillään
38202:    Vaasan läänissä liikkuvaa poliisia ei ole sidot-           turvata resurssien säilymisen Vaasan lää-
38203: tu kiinteästi paikallispoliisin avustustehtäviin,             nin poliisitoimessa?
38204: mikä osaltaan luo paineita paikallispoliisin sel-
38205: 
38206:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1992
38207: 
38208:           Rose-Marie Björkenheim          Jukka Vihriälä                 Kyösti Virrankoski
38209:           Aapo Saari                      Bjarne Kallis                  Kirsti Ala-Harja
38210:           Pentti Mäki-Hakola              Håkan Malm                     Håkan Nordman
38211: 
38212: 
38213: 
38214: 
38215: 22005!L
38216: 2                                        1992 vp -   KK 250
38217: 
38218: 
38219: 
38220: 
38221:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38222: 
38223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tille, läänit ja erillisyksiköt voivat vapaasti ja
38224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        joustavasti päättää taloudellisten voimavarojen
38225: olette 22 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           jakamisesta alaisen hallinnon osalta. Lisäksi po-
38226: kirjeenne n:o 799 ohella lähettänyt valtioneuvos-    liisissa on otettu käyttöön tulossopimusjärjestel-
38227: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       mä, jonka mukaisesti myös ylijohto ja lääninjoh-
38228: sanedustaja Rose-Marie Björkenheimin ym. kir-        to sopivat kutakin vuotta koskevista toiminnal-
38229: jallisesta kysymyksestä n:o 250, jossa tiedustel-    lisista tulostavoitteista annettujen määrärahake-
38230: laan:                                                hysten puitteissa.
38231:                                                          Sisäasiainministeriössä on käynnissä selvitys-
38232:           Aikooko Hallitus toimenpiteillään          työ, jonka tarkoituksena on määrittää perusteet
38233:        turvata resurssien säilymisen Vaasan lää-     poliisin henkilöstövoimavarojen uudelleen koh-
38234:        nin poliisitoimessa?                          dentamiseksi. Tavoitteena on saada aikaan mal-
38235:                                                      li, jossa paikallispoliisi vuoden 1993 alusta muo-
38236:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dostettavan kihlakuntajaotuksen pohjalta kyke-
38237: vasti seuraavaa:                                     nee entistä paremmin toimimaan kaikkina vuo-
38238:                                                      rokaudenaikoina. Palvelujen riittävyys ja niiden
38239:    Hallitus on asettanut valtionhallinnolle 5 %:n    tasapuolinen saatavuus tullaan varmistamaan
38240: yleisen henkilöstösäästötavoitteen vaalikauden       myös uudessa poliisipiirijaotuksessa erityisten
38241: aikana. Säästötoimenpiteet pyritään kohdista-        palvelutoimistojen avulla.
38242: maan ensisijaisesti hallinnon sisäisiin toimintoi-        Määritettäessä henkilöstövoimavarojen alu-
38243: hin ja vasta toissijaisesti yksityisille ihmisille   eellista sijoitusta otetaan huomioon muun ohes-
38244: tuotettaviin palveluihin. Lähtökohtana on, että      sa alueen laajuus, asukasmäärä, asukastiheys
38245: yhteiskunnan pitää myös vastaisuudessa kyetä         sekä poliisille tulleiden hälytystehtävien ja rikos-
38246: suoriutumaan perustehtävistä, joita ovat oikeus-     ilmoitusten määrät. Erityinen paino tullaan an-
38247: turvan sekä yleisen turvallisuuden takaaminen.       tamaan myös sellaisille alueellisille erityispiirteil-
38248: Säästötoimien johdosta poliisista on tähän men-      le kuten kieliolot, etäisyydet ja valtakunnan
38249: nessä vähennetty yhteensä 226 virkaa, joista         rajan läheisyys.
38250: viimeiset 30 virkaa lakkautetaan kuluvan vuo-            Vaasan läänin osalta on nimenomaan koros-
38251: den loppuun mennessä. Vähennykset on voitu           tettava alueen kaksikielisyydestä aiheutuvia nä-
38252: toistaiseksi kohdistaa pääosin ei-poliisimiesvir-    kökohtia. Tästä syystä on ilmeistä, että esimer-
38253: koihin.                                              kiksi poliisipiirejä tai yhteistoiminta-alueita ei
38254:    Tehtyjen periaatepäätösten perusteella polii-     voida muodostaa niin suuriksi kuin puhtaasti
38255: sista vähennetään vuoden 1994loppuun mennes-         poliisitoiminnalliset perusteet edellyttäisivät.
38256: sä 100 virkaa ja edelleen vuoden 1995 loppuun            Taloudellisuuspyrkimys korostuu yleisen ta-
38257: mennessä 176 virkaa eli yhteensä 276 virkaa.         louskehityksen johdosta myös poliisitoiminnas-
38258: Vaikka vähennykset voidaan toteuttaa ns. luon-       sa. Kustannusvaikuttavuutta on mahdollista
38259: nollisen poistuman kautta, ne tulevina vuosina       kohottaa poliisitoimessa tarkistamaHa muun
38260: joudutaan suurelta osin kohdeotamaan yleisen         ohessa poliisien kotivarallaoloon perustuvia toi-
38261: järjestyksen ylläpitämistä ja rikostorjuntaa var-    mintatapoja. Myös liikkuvan poliisin alueellista
38262: ten perostettuihin poliisimiesvirkoihin.             organisaatiota ja alueellisia toimintoja järjestet-
38263:    Poliisi on siirtynyt tulosbudjetointiin vuoden    täessä on kasvavassa määrin otettava huomioon
38264: 1992 alusta lukien. Poliisin ylijohto on jakanut     paikallispoliisin lisääntyvät tehtävät.
38265: määrärahakehykset sekä lääneille että valtakun-          Suomen kytkeytyminen entistä tiiviimmin
38266: nallisille erillisyksiköille. Kun määrärahat on      Euroopan yhteisöön ja muutokset Suomen lähi-
38267: osoitettu pääosin yhdelle toimintamenomomen-         alueilla vaikuttavat poliisitoimeen. Ne aiheutta-
38268:                                           1992 vp -   KK 250                                         3
38269: 
38270: vat tarpeen arvioida uudelleen myös poliisin          vat ongelmat ovat huomattavia. Tällä seikalla
38271: henkilöstön alueellista sijoitusta. Poliisille on     on merkitystä arvioitaessa poliisin voimavarojen
38272: taattava riittävät toimintaedellytykset erityisesti   määrää ja poliisipiirikohtaista sijoitusta Vaasan
38273: alueilla, joissa mainitusta kehityksestä aiheutu-     läänissä.
38274: 
38275:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
38276:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
38277: 4                                          1992 vp- KK 250
38278: 
38279: 
38280: 
38281: 
38282:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
38283: 
38284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och länsledningen beslutar om de funktionella
38285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         resultatmålen för varje år inom de givna anslags-
38286: 799 av den 22 maj 1992 till vederbörande medlem        ramarna.
38287: av statsrådet översänt avskrift av följande av             På inrikesministeriet görs en utredning som
38288: riksdagsman Rose-Marie Björkenheim m.fl. un-           skall bestämma grunderna för hur polisens per-
38289: dertecknade spörsmål nr 250:                           sonalresurser skall ornfördelas. Målet är att få
38290:            Ämnar Regeringen med sina åtgärder          till stånd en modell enligt viiken den lokala
38291:                                                        polisen på basis av den häradsindelning som
38292:         trygga att resurserna bibehålls vid Vasa
38293:                                                        införs från och med början av 1993 bättre än
38294:         läns polisväsende?
38295:                                                        tidigare kan fungera under alla tider dygnet.
38296:                                                        Tillräcklig service och en rättvis tillgång på
38297:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
38298: anföra följande:                                       service skall med hjälp av speciella servicebyråer
38299:                                                        garanteras också i den nya polisdistriktsinde1-
38300:     Regeringen har för statsförvaltningens del         ningen.
38301: ställt upp ett allmänt mål för personalinbespa-            Då man bestämmer hur personalresurserna
38302: ringar på 5 % under valperioden. Sparåtgärder-         regionalt skall fördelas beaktas regionens stor-
38303: na försöker man i första hand inrikta på förvalt-      lek, invånarantal, befolkningstäthet samt antalet
38304: ningens inre funktioner och först i andra hand på      alarmuppdrag och polisanmälningar. Speciell
38305: tjänster till enskilda personer. Utgångspunkten        vikt läggs vid regionala särdrag såsom språkför-
38306: är att samhället också i fortsättningen skall klara    hållanden, avstånd och närhet till riksgränsen.
38307: grunduppgifterna, dvs. garanterande av rättssä-            För Vasa läns del måste man uttryckligen
38308: kerhet och allmän säkerhet. Till följd av sparåt-      betona de synpunkter som föranleds av regio-
38309: gärderna har antalet tjänster vid polisen hittills     nens tvåspråkighet. Därför är det uppenbart att
38310: minskats med 226 tjänster, varav 30 tjänster           t.ex. polisdistrikten eller samarbetsområdena
38311: indras fram till slutet av detta år. Minskningarna     inte kan göras så stora som polisens rent funktio-
38312: har man tillsvidare i huvudsak kunnat inrikta på       nella grunder skulle förutsätta.
38313: andra tjänster än polistjänster.                           På grund av den allmänna ekonomiska ut-
38314:     På basis av fattade principbeslut minskas          vecklingen betonas strävan efter lönsamhet ock-
38315: antalet tjänster vid polisen med 100 tjänster fram     så inom polisen. Kostnadseffektiviteten inom
38316: till slutet av 1994 och med ytterligare 176 tjänster   polisväsendet kan höjas bl.a. genom att de förfa-
38317: till slutet av 1995, dvs. sammanlagt 276 tjänster.     ringssätt som baserar sig på polisernas be-
38318: Trots att minskningarna kan genomföras genom           redskap hemma ses över. Också vid organi-
38319: s.k. naturlig avgång, blir man under kommande          seringen av den rörliga polisens regionala orga-
38320: år till stor del tvungen att minska på de po-          nisation och regionala verksamhet bör man i allt
38321: listjänster som är tillsatta för att upprätthålla      större utsträckning beakta den lokala polisens
38322: allmän ordning och bekämpa brott.                      ökande uppgifter.
38323:     Polisen övergick till resultatbudgetering i bör-       Finlands närmande till EG och förändringar-
38324: jan av 1992. Polisens högsta ledning har gett          na i Finlands närområden påverkar polisväsen-
38325: anslagsramarna för bå de länen och de riksom-          det. Därför blir det nödvändigt att på nytt
38326: fattande specialenheterna. Då anslagen i huvud-        utvärdera polisens regionala placering. Polisen
38327: sak har riktats till ett omkostnadsmoment, kan         måste garanteras tillräckliga verksamhetsförut-
38328: länen och specialenheterna fritt och flexibelt         sättningar speciellt inom områden där de pro-
38329: besluta om fördelningen av de ekonomiska re-           blem som förorsakas av nämnda utveckling är
38330: surserna för den underlydande förvaltningens           betydande. Detta har betydelse när man utvärde-
38331: del. Polisen har dessutom tagit i bruk ett resultat-   rar polisens resurser och deras fördelning på
38332: avtalssystem, enligt vilket den högsta ledningen       polisdistrikten i Vasa Iän.
38333: 
38334:      Helsingfors den 25 juni 1992
38335: 
38336:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
38337:                                                  1992 vp
38338: 
38339: Kirjallinen kysymys 251
38340: 
38341: 
38342: 
38343: 
38344:                                     Aittoniemi: Maatalouden tuotantorajoitusten yhdenmukaistami-
38345:                                         sesta
38346: 
38347: 
38348:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38349: 
38350:    Pyrittäessä rajoittamaan maataloustuotantoa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38351: on kymmenien vuosien kuluessa syntynyt erilais-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
38352: ten toimenpiteiden kirjo, jota tuskin virkamie-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38353: hetkään enää hallitsevat. Toinen viljelijä pitää       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38354: peltoja paketissa määräajan, toinen toistaiseksi.
38355: Joku voi kasvattaa lihakarjaa määräajan, toinen                   Aikooko Hallitus pyrkiä eroon kirja-
38356: toistaiseksi. On kesannointia ja viherkesannoin-               vasta maataloustuotannon rajoittamis-
38357: tia. Saa viljellä rehua hevoselle ja yhdelle Iehmäl-           järjestelmästä ja korvata sen selkeällä ja
38358: Ie tai ei ollenkaan. Säädellään uusia menetelmiä               helposti valvottavalla menettelyllä, jota
38359: ja poistetaan vanhoja. Yhdessä kylässä saattaa                 olisi helpompi valvoa ja noudattaa?
38360: olla jokaisella viljelijällä erilaiset sopimukset ja
38361: määräykset, joita sitten noudatetaan tai ei nou-
38362: dateta.
38363:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
38364:                                              Sulo Aittoniemi
38365: 
38366: 
38367: 
38368: 
38369:  22005IL
38370: 2                                       1992 vp -   KK 251
38371: 
38372: 
38373: 
38374: 
38375:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38376: 
38377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Maatalouspolitiikan tavoitteena on ollut jo
38378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       usean vuoden ajan ylituotannon poistaminen.
38379: olette 25 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          Tämän toteuttamiseksi kotieläinyritysten perus-
38380: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   taminen sekä pellonraivaus on saatettu luvanva-
38381: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      raiseksi. Maidontuotantoa ohjataan maidon
38382: taja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-     kaksihintajärjestelmällä. Viljan ylituotannon vä-
38383: sesta kysymyksestä n:o 251:                         hentämiseksi säädettiin vuonna 1991laki pelto-
38384:                                                     alan perusteella suoritettavasta vientikustannus-
38385:           Aikooko Hallitus pyrkiä eroon kirja-      maksusta. Maataloustuotannon tasapainotta-
38386:        vasta maataloustuotannon rajoittamis-        mislain nojalla on tehty tuotannon vähentämistä
38387:        järjestelmästä ja korvata sen selkeällä ja   koskevia sopimuksia ja metsitetty peltoja. Tasa-
38388:        helposti valvottavalla menettelyllä, jota    painottamistoimenpiteet muodostavat johdon-
38389:        olisi helpompi valvoa ja noudattaa?          mukaisen kokonaisuuden ja niiden avulla ylituo-
38390:                                                     tantoa on saatu vähennetyksi huomattavasti.
38391:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Kulutuksen ja tuotannon tasapainon lähestyessä
38392: taen seuraavaa:                                     osa nykyisista ohjaustoimenpiteistä voidaan
38393:                                                     poistaa käytöstä.
38394:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1992
38395: 
38396:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
38397:                                         1992 vp -   KK 251                                          3
38398: 
38399: 
38400: 
38401: 
38402:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
38403: 
38404:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Lantbrukspolitiken har redan under flera års
38405: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tid haft som mål att råda bot på överproduktio-
38406: den 25 maj 1992 tili vederbörande medlem av         nen. I detta syfte har tillståndsplikt införts för
38407: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   grundande av husdjursföretag och för åkerröj-
38408: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        ning. Mjölkproduktionen styrs genom tvåpris-
38409: mål nr 251:                                         systemet för mjölk. För att minska överproduk-
38410:                                                     tionen av säd stiftades år 1991 en lag om export-
38411:           Ämnar Regeringen sträva efter att         kostnadsavgift enligt åkerarealen. Med stöd av
38412:        avskaffa det brokiga systemet för            lagen om balansering av lantbruksproduktionen
38413:        begränsning av lantbruksproduktionen         har ingåtts avtal om minskning av produktionen
38414:        och ersätta det med ett klart och lätt-      och beskogats åkrar. Balanseringsåtgärderna
38415:        överskådligt förfarande, som det vore        bildar en följdriktig helhet och med hjälp av dem
38416:        lättare att övervaka och följa?              har man lyckats minska överproduktionen avse-
38417:                                                     värt. När konsumtionen och produktionen bör-
38418:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       jar komma i balans kan en del av de nuvarande
38419: anföra följande:                                    styrningsåtgärderna slopas.
38420: 
38421:      Helsingfors den 24 juni 1992
38422: 
38423:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
38424:                                                1992 vp
38425: 
38426: Kirjallinen kysymys 252
38427: 
38428: 
38429: 
38430: 
38431:                                   Aittoniemi: Poliisin nk. haittatöiden korvaamiseen tarvittavista
38432:                                       määrärahoista
38433: 
38434: 
38435:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38436: 
38437:    Poliisin käyttöön lääneittäin myönnetyt varat                Miten Hallitus aikoo varmistaa polii-
38438: ovat loppumassa jo alkuvuodesta siten, että                  sin välttämättömän toiminnan rikolli-
38439: esimerkiksi haittatöitä ei voida maksaa eikä näin            suuden t01jumiseksi ja yleisen järjestyk-
38440: ollen myöskään teettää. Rikoksentekijät ja ylei-             sen sekä turvallisuuden ylläpitämiseksi
38441: nen turvattomuus sen sijaan tekevät työtään                  myös haittatöitä ja niiden korvaamista
38442: haittatöistä välittämättä.                                   edellyttävänä aikana, kuten öisin ja sun-
38443:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           nuntaisin?
38444: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
38445: oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38446: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38447: 
38448:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
38449: 
38450:                                            Sulo Aittaniemi
38451: 
38452: 
38453: 
38454: 
38455: 22005IL
38456: 2                                          1992 vp -   KK 252
38457: 
38458: 
38459: 
38460: 
38461:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38462: 
38463:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mittareita ja tunnuslukuja. Palkkausrahat jaet-
38464: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tiin henkilöstön määrän perusteella edellisen
38465: olette 25 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn             vuoden tilinpäätöstietojen pohjalta ottaen huo-
38466: kirjeenne n:o 801 ohella lähettänyt valtioneuvos-      mioon tiedossa olevat henkilöstölisäykset ja
38467: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         -vähennykset. Näin pystyttiin tasaamaan ja oi-
38468: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-       kaisemaan läänien välillä vallinnutta osittain
38469: myksestä n:o 252, jossa tiedustellaan:                 epäoikeudenmukaista resurssijakoa. Näiden toi-
38470:                                                        menpiteiden seurauksena osa lääneistä joutuu
38471:            Miten Hallitus aikoo varmistaa polii-       sopeuttamaan toimintansa pienempien määrära-
38472:         sin välttämättömän toiminnan rikolli-          hojen varaan kuin mihin ne ovat yleensä tottu-
38473:         suuden torjumiseksi ja yleisen järjestyk-      neet.
38474:         sen sekä turvallisuuden ylläpitämiseksi            Tällaisessa tilanteessa poliisin lääninjohto ja
38475:         myös haittatöitä ja niiden korvaamista         poliisipiirien päälliköt joutuvat luonnollisesti et-
38476:         edellyttävänä aikana, kuten öisin ja sun-      simään keinoja tilanteen ratkaisemiseksi selvittä-
38477:         nuntaisin?                                     mällä myös nykyisen työajankäytön uudelleen-
38478:                                                        painotustarpeet. Tämän seurauksena on työvuo-
38479:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rojärjestelyjä jouduttu tarkistamaan enemmän
38480: vasti seuraavaa:                                       poliisipalvelujen kysyntää vastaavaksi.
38481:                                                            Vuoden 1992 uudesta poliisin määrärahojen
38482:    Poliisihallinnon tulostavoitteen mukaan tur-        jakokäytännöstä johtuen yhteismitallista vertai-
38483: vallisuuden taso pidetään lähivuosina valtion          lupohjaa aikaisempiin vuosiin ei ole käytettävis-
38484: säästötoimista huolimatta vähintään vuoden             sä. Tiedossa on kuitenkin se, että poliisipiirit
38485: 1990 tasolla. Odotettavissa olevat henkilöstö- ja      ovat käyttäneet alkuvuodesta työaika- ja muita-
38486: määrärahasupistukset aiheuttavat muun muassa           kin määrärahojaan varsin säästeliäästi, koska
38487: sen, että palvelutason säilyttämiseksi johtamis-       koko vuoden toiminta on nyt sopeutettava pii-
38488: ja suunnittelutoimintoja joudutaan tehosta-            reille myönnetyn määrärahakehyksen puittei-
38489: maan, poliisiyksiköiden välistä yhteistoimintaa        siin. Menopäätökset on tehty harkiten, koska
38490: lisäämään ja resurssimitoituksia tarkistamaan.         lisämäärärahaa ei loppuvuodelle ole odotettavis-
38491: Samalla päällekkäiset tai poliisille kuulumatto-       sa. Toisaalta poliisipiireillä on nykyisin mahdol-
38492: mat tehtävät karsitaan. Sisäasiainministeriön          lisuus momenttisidonnaisuuden rajoittamatta
38493: käsityksen mukaan näiden toimenpiteiden seu-           käyttää määrärahojaan joustavarumin ja saada
38494: rauksena poliisin mahdollisuudet tarjota turval-       tiettyyn rajaan käyttöönsä toimintaruenoissa
38495: lisuuspalveluja jopa paranevat.                        saavuttamansa säästö. Säästöä ei luonnollisesti-
38496:    Vuoden 1992 alusta toteutetun tulosbudje-           kaan voida tehdä toiminnan kustannuksella.
38497: toinnin yhteydessä siirrettiin mahdollisimman              Lääninhallitukset ovat niille 18.5.1992 tehdyn
38498: paljon päätäntävaltaa määrärahojen käytöstä ja         tiedustelun mukaan jakaneet edelleen poliisipii-
38499: seurannasta poliisipiireille, jotta toiminta- ja tu-   reille tai yhteistoiminta-alueille 96,5 prosenttia
38500: losvastuu yhdistyisivät. Tavoitteena oli saada         saamastaan määrärahakehyksestä. Palkkausra-
38501: poliisipiirit kustannustietoisiksi. Sisäasiainminis-   hoista on jakamatta jätetty jonkin verran ylityö-
38502: teriöön jätettiin ainoastaan eräiden tulosohjauk-      ja muita haittatyökorvauksia ennalta arvaamat-
38503: sen edellyttämien kehittämishankkeiden toteut-         tomia tapauksia varten.
38504: tamiseen ja keskitettyihin hankintoihin vähäinen           Sisäasiainministeriö tulee huolehtimaan siitä,
38505: määräraha.                                             että poliisilla on vastaisuudessakin riittävät toi-
38506:    Määrärahojen ensisijaisena jakoperusteena           mintaedellytykset. Toiminnan vaikuttavuuteen,
38507: käytettiin läänin asukaslukua sekä eräitä muita        rikosten ennalta estämiseen ja rikollisuuden ke-
38508:                                         1992 vp -   KK 252                                        3
38509: 
38510: hittymisen seurantaan sekä toimintavalmiuden        edelleenkin tekemään siinä laajuudessa kuin po-
38511: ylläpitämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.     liisipalvelujen kysyntä eri vuorokaudenaikoina
38512: Hälytysvalmius kiireellisissä tehtävissä säilyte-   edellyttää.
38513: tään korkealla tasolla, joten haittatöitä tullaan
38514:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
38515: 
38516:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
38517: 4                                        1992 vp -   KK 252
38518: 
38519: 
38520: 
38521: 
38522:                                     Till Riksdagens Herr Talman
38523: 
38524:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gen fördelades utgående från personalens storlek
38525: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       på basis av föregående års bokslutsuppgifter och
38526: 801 av den 25 maj 1992 till vederbörande medlem      med beaktande av de personalökningar och
38527: av statsrådet översänt avskrift av följande av       -minskningar som man kände till. På detta sätt
38528: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            var det möjligt att jämna ut och rätta till den
38529: spörsmål nr 252:                                     delvis orättvisa resursfördelning som rådde mel-
38530:                                                      lan länen. Som en följd av dessa åtgärder blir en
38531:           Hur ämnar Regeringen säkerställa           del av länen tvungna att anpassa sin verksamhet
38532:        poliseos nödvändiga verksamhet så att         till mindre anslag än vad de i allmänhet har varit
38533:        brottsligheten bekämpas och den allmän-       vana vid.
38534:        na ordningen samt säkerheten upprätt-             I en dylik situation måste poliseos länsledning
38535:        hålls även under tider som förutsätter        och polisdistriktens chefer naturligt nog söka
38536:        obekvämt arbete och ersättning för detta,     medel att lösa situationen genom att även utreda
38537:        såsom under natten och på söndagar?           om den nuvarande arbetstidsfördelningen behö-
38538:                                                      ver ändras. Som en följd härav har arbetsskifts-
38539:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arrangemangen ändrats för att bättre motsvara
38540: anföra följande:                                     efterfrågan på polistjänster.
38541:                                                          Med anledning av den nya praxis för fördelning
38542:    Enligt polisförvaltningens resultatmål skall      av poliseos anslag som infördes 1992 fmns ingen
38543: säkerheten under de närmaste åren trots statens      gemensam grund för järnförelse med tidigare år att
38544: sparåtgärder åtminstone bibehållas på samma          tillgå. Det är dock allmänt känt att polisdistrikten
38545: nivå som 1990. De personal- och anslagsminsk-        från böljan av året har använt arbetstids- och
38546: ningar som är att vänta leder bl.a. till att led-    andra anslag relativt sparsamt, eftersom hela årets
38547: nings- och planeringsfunktionema måste effekti-      verksamhet nu måste anpassas till det anslag som
38548: veras, samarbetet mellan polisenhetema ökas          beviljats distrikten. Man har noga övervägt utgifts-
38549: och resursdimensioneringen ändras för att servi-     besluten, eftersomo inget tilläggsanslag är att vänta
38550: cenivån skall bibehållas. Samtidigt skall uppgif-    för slutet av året. A andra sidan har polisdistrikten
38551: ter som inte hör till polisen eller som överlappar   numera möjlighet att utan begränsande moment-
38552: varandra rensas bort. Inrikesministeriet tror att    bundenhet använda sina anslag smidigare och tili
38553: poliseos möjligheter att erbjuda säkerhetstjäns-     en viss gräns få använda det belopp som de sparat
38554: ter t.o.m. förbättras som en följd av dessa          in i verksamhetsutgiftema. Inbesparingar kan na-
38555: åtgärder.                                            turligtvis inte göras på bekostnad av verksamhe-
38556:    I samband med den resultatbudgetering som         ten.
38557: genomfördes från ingången av 1992 överfördes             Länsstyrelsema fördelade enligt en förfrågan
38558: så mycket beslutanderätt som möjligt på polis-       som tillställdes dem den 18 maj 1992 96,5%
38559: distrikten om hur anslagen används och om            av de anslagsramar som de blivit tilldelade vidare
38560: uppföljningen för att verksamhets- och resultat-     till polisdistrikten eller samarbetsområdena. Av
38561: ansvaret skall förenas. För inrikesministeriets      löneanslagen har en del övertids- och andra
38562: del bibehölls endast ett obetydligt anslag för       ersättningar för obekväma arbeten lämnats oför-
38563: genomförande av vissa utvecklingsprojekt som         delade för oförutsedda händelser.
38564: resultatstymingen förutsätter samt för koncen-            Inrikesministeriet kommer att sörja för att
38565: trerade anskaffningar.                               polisen även i framtiden har tillräckliga verk-
38566:    Som den viktigaste grunden för fördelningen       samhetsförutsättningar. Särskild uppmärksam-
38567: av anslag användes invånarantalet i länen samt       het fästs vid verksamhetens effektivitet, för-
38568: vissa andra mätare ochjämförelsetal. Löneansla-      hindrande av brott och uppföljning av hur
38569:                                        1992 vp -   KK 252                                        5
38570: 
38571: brottsligheten utvecklas samt vid upprätthållan-   utföras även i fortsättningen i den utsträckning
38572: det av verksamhetsberedskapen. Alarmbered-         som efterfrågan på polistjänster förutsätter un-
38573: skapen i brådskande fall bibehålls på en hög       der olika tider på dygnet.
38574: nivå, och därför kommer obekväma arbeten att
38575:      Helsingfors den 25 juni 1992
38576:                                                               Inrikesminister Mauri Pekkarinen
38577:                                                1992 vp
38578: 
38579: Kirjallinen kysymys 253
38580: 
38581: 
38582: 
38583: 
38584:                                   Aittoniemi: Poliisiradion kuuntelun estämisestä
38585: 
38586: 
38587: 
38588:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38589: 
38590:    Poliisin radioliikennettä voi kuunnella jokai-    sekä varannut myös määrärahoja asian edelleen
38591: sella halvallakin radiovastaanottimella. Tätä ri-    kehittelemiseen.
38592: koksentekijät käyttävät yleisesti hyväkseen ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38593: ovat näin tietoisia poliisin toimista niin rikosta   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
38594: tehdessään kuin myös pidätystä koskevassa ope-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38595: raatiossa. Ongelma estää tehokasta toimin-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38596: taa, mutta on myös poliisille työturvallisuus-
38597: kysymys.                                                         Aikooko Hallitus jatkaa poliisin ra-
38598:    Kansainvälisiä kokoustapahtumia varten on                 dioliikenteen puheensalausjärjestelmän
38599: tietyllä Etelä-Suomen alueella rakennettu ns.                kehittämistä Etelä-Suomen lisäksi koko
38600: puheensalausjärjestelmä, joka estää radioliiken-             maata koskevaksi ja näin varmistaa po-
38601: teen kuulemisen. Tätä järjestelmää ei ole raken-             liisitoiminnan myös muulloin kuin val-
38602: nettu muualle maahan, vaikka eduskunta on                    tiovierailujen yhteydessä?
38603: viime kaudella puuttunut asiaan ponsilausumin
38604: 
38605:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
38606: 
38607:                                            Sulo Aittoniemi
38608: 
38609: 
38610: 
38611: 
38612: 22005IL
38613: 2                                       1992 vp -   KK 253
38614: 
38615: 
38616: 
38617: 
38618:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38619: 
38620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen vuoksi, että verkon oleellisia ominaisuuksia
38621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ei voitaisi tehokkaasti hyödyntää alueilla, joilla
38622: olette 25 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          poliisin radioliikenne on vähemmän vilkasta
38623: kirjeenne n:o 802 ohella lähettänyt valtioneuvos-   kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Se tulisi
38624: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-   kysymykseen korkeintaan muutamissa suurim-
38625: jennöksen kansanedustaja Sulo Aittoniemen kir-      missa kaupungeissa. Muualla verkko olisi niin
38626: jallisesta kysymyksestä n:o 253, jossa tiedustel-   sanoakseni ylitehokas ja tarpeettoman kallis.
38627: laan:                                                  Uuden verkon rajoittuminen vain pääkau-
38628:                                                     punkiseudulle ei vaikeuta yhteydenpitoa muun
38629:            Aikooko Hallitus jatkaa poliisin ra-     poliisiradiokaluston kanssa. Vanhemmat ajo-
38630:        dioliikenteen puheensalausjärjestelmän       neuvo- ja käsiradiot voivat liikennöidä myös
38631:        kehittämistä Etelä-Suomen lisäksi koko       uudessa verkossa tosin pystymättä käyttämään
38632:        maata koskevaksi ja näin varmistaa po-       hyväksi sen kaikkia ominaisuuksia, esimerkiksi
38633:        liisitoiminnan myös muulloin kuin val-       puheensalausta.
38634:        tiovierailujen yhteydessä?                      Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilantees-
38635:                                                     sa myös poliisi joutuu tarkkaan harkitsemaan,
38636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mitkä ovat tärkeimmät ja kiireellisimmät varain-
38637: vasti seuraavaa:                                    käyttökohteet. Kymmenien miljoonien markko-
38638:                                                     jen hintaisen puheensalausjäljestelmän toteutta-
38639:    Liikenneministeriössä ja viestialan neuvotte-    minen nykyisessä, vähitellen muutoinkin van-
38640: lukunnassa on selvitettävänä eri viranomaisten      hentuvassa lähiradioverkossa vaikeuttaisi enti-
38641: yhteisen digitaalisen viranomaisverkon rakenta-     sestään useiden välttämättömien investointi-
38642: mista koskeva asia. Poliisi on mukana tässä         hankkeiden toteuttamista.
38643: selvitystyössä. Verkon ominaisuuksiin tulisi kuu-      Näiden syiden johdosta sisäasiainministeriö
38644: lumaan mahdollisuus puheensalaukseen ilman          on päättänyt tässä vaiheessa luopua poliisin
38645: mainittavia lisätoimenpiteitä ja -kustannuksia.     koko radioliikenteen salaamisesta siihen saakka,
38646: Poliisin nykyisessä radioverkossa, joka tulisi      kunnes uusi viranomaisverkko suunnitelmien
38647: uuden viranomaisverkon myötä poistumaan             mukaan vuosikymmenen lopulla toteutuu. Pu-
38648: käytöstä, on puheensalaus varsin kallis ja myös     heensalauksen selvittämiseen ja kehittelyyn
38649: teknisesti ongelmallinen toimenpide.                myönnettyjen määrärahojen turvin on toki voitu
38650:    Pääkaupunkiseutua varten rakennetun, pu-         toteuttaa muutamia rajoitettuja puheensalaus-
38651: heensalauksella varustetun radioverkon laajen-      kohteita ja siten saatu myös tulevaisuutta silmäl-
38652: taminen koko maan kattavaksi ei ole tarkoituk-      lä pitäen arvokasta kokemusta salausteknii-
38653: senmukaista korkeiden kustannusten takia sekä       kasta.
38654: 
38655:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
38656: 
38657:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
38658:                                          1992 vp -   KK 253                                          3
38659: 
38660: 
38661: 
38662: 
38663:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
38664: 
38665:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         täcker hela landet. Nätets speciella egenskaper
38666: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       skulle inte heller kunna utnyttjas effektivt i
38667: 802 av den 25 maj 1992 tili vederbörande med-        områden där polisens radiotrafik inte är lika
38668: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   livlig som t.ex. i huvudstadsregionen. Nätet kun-
38669: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            de endast bli aktuellt i några av de största
38670: spörsmål nr 253:                                     städema. På andra orter skulle nätet vara så att
38671:                                                      säga övereffektivt och onödigt dyrt.
38672:           Ämnar Regeringen fortsätta att ut-             Kontakten med den övriga polisradioutrust-
38673:        veckla systemet för talkryptering av poli-    ningen försvåras inte av att det nya nätet omfat-
38674:        sens radiotrafik så att det förutom södra     tar endast huvudstadsregionen. Man kan an-
38675:        Finland gäller hela landet, och på så sätt    vända de äldre radiotelefonema i fordonen och
38676:        säkerställa polisens verksamhet också         de äldre portabla radiotelefonema också i det
38677:        under andra tider än i samband med            nya nätet, utan att dock kunna utnyttja alla dess
38678:        statsbesök?                                   egenskaper, t.ex. talkrypteringen.
38679:                                                          Även polisen är, i synnerhet i det nuvarande
38680:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ekonomiska läget, tvungen att noggrant övervä-
38681: anföra följande:                                     ga vad som är viktigast och mest brådskande
38682:                                                      med tanke på medelsanvändningen. Att införa
38683:    Vid trafikministeriet och delegationen för för-   ett talkrypteringssystem som kostar tiotals miljo-
38684: bindelseväsendet utreds som bäst ett ärende som      ner mark i det nuvarande närdistansnätet, som
38685: gäller byggande av ett digitalt nät, som är avsett   även annars håller på att bli föråldrat, skulle
38686: att användas gemensamt avolika myndigheter. 1        äventyra många nödvändiga investeringspro-
38687: utredningsarbetet deltar även polisen. 1 detta nät   jekt.
38688: skall talkryptering vara möjlig utan nämnvärda           Av denna anledning har inrikesministeriet i
38689: tilläggsåtgärder eller tilläggskostnader. Talkryp-   detta skede beslutat avstå från krypteringen av
38690: tering är en relativt dyr och tekniskt komplicerad   hela polisens radiotrafik tills myndighetemas
38691: åtgärd i polisens nuvarande radionät, som kom-       nya nät enligt pianeroa blir fårdigt i slutet av
38692: mer att tas ur bruk då myndighetemas nya nät         årtiondet. Med hjälp av de anslag som beviljats
38693: blir fårdigt.                                        för att utreda och utveckla talkrypteringen har
38694:     Det är på grund av de höga kostnadema inte       man i begränsad form kunnat genomföra vissa
38695: ändamålsenligt att bygga ut det radionät som         planer som gäller talkryptering, och på så sätt
38696: byggts med tanke på huvudstadsregionen, och          har man fått värdefull erfarenhet av krypterings-
38697: som är försett med talkryptering, så att det         tekniken med tanke på framtiden.
38698: 
38699:      Helsingfors den 11 juni 1992
38700: 
38701:                                                                 lnrikesminister Mauri Pekkarinen
38702:                                                1992 vp
38703: 
38704: Kirjallinen kysymys 254
38705: 
38706: 
38707: 
38708: 
38709:                                   Aittoniemi: Poliisin asekannan uudistamisesta ja yhdenmukaista-
38710:                                       misesta
38711: 
38712: 
38713:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38714: 
38715:    Yli vuosikymmen sitten poliisin palvelusase-         Koska en tarkkaan tiedä nykyistä kehitystä ja
38716: kantaa lähdettiin nykyaikaistamaan ja yhden-         koska rikolliset piirit ovat yhä enemmän aseis-
38717: mukaistamaan. Poliisi sai nykyaikaisia revolveri-    tautuneita, esitän kunnioittavasti valtiopäiväjär-
38718: tyyppisiä aseita noin kolmanneksen olemassa          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneu-
38719: olevasta tarpeesta, mutta sitten hankinnat kes-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
38720: keytettiin ilmeisesti rahapulan vuoksi. Osa polii-   raavan kysymyksen:
38721: seista hankki kunnollisen aseen omalla kustan-
38722: nuksellaan, toisille taas jäi vanhanmallinen pis-               Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
38723: toolityyppi, jolla viiden metrin päästä seinään              poliisin palvelusasekanta nopeasti uudis-
38724: ammuttaessa luoti jää seinäpintaan poikittain ja             tetaan ja yhdenmukaistetaan nykyajan
38725: putoaa muutaman sekunnin kuluttua maahan.                    vaatimuksia vastaavalle tasolle?
38726: Luoti voi myös osua mihin sattuu ja pistoolimal-
38727: lien toimintavarmuus on hyvin huono.
38728: 
38729:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
38730: 
38731:                                            Sulo Aittoniemi
38732: 
38733: 
38734: 
38735: 
38736: 220051L
38737: 2                                        1992 vp -   KK 254
38738: 
38739: 
38740: 
38741: 
38742:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38743: 
38744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta eli noin 75 prosentin osuus. Uusimatta on
38745: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vielä noin 2 200 asetta.
38746: olette 25 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn              On totta, että virka-aseuudistus on 1980-
38747: kirjeenne n:o 803 ohella lähettänyt valtioneuvos-    luvulla ollut useiden vuosien ajan lähes pysäh-
38748: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       dyksissä. Tämä johtuu osaltaan siitä, että Suo-
38749: sanedustaja Sulo Aittoniemen kirjallisesta kysy-     men Poliisien Liitto r.y:n kanssa oli sovittu
38750: myksestä n:o 254, jossa tiedustellaan:               jokaisen poliisiauton varustamisesta kahdella
38751:                                                      suojaliivillä silläkin uhalla, että virka-aseuudis-
38752:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     tus sen johdosta lykkääntyy. Tällä hetkellä taas
38753:        poliisin palvelusasekanta nopeasti uudis-     pääpaino on mainitun poliisijärjestön toivomuk-
38754:        tetaan ja yhdenmukaistetaan nykyajan          sen mukaisesti henkilökohtaisten suojaliivien
38755:        vaatimuksia vastaavalle tasolle?              hankinnassa, mikä edelleen hidastaa virka-ase-
38756:                                                      uudistusta. Kummankin hankkeen loppuun
38757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         saattaminen sitoo varoja yhteensä noin 13 mil-
38758: vasti seuraavaa:                                     joonaa markkaa, mikä pakostakin joudutaan
38759:                                                      jakamaan vielä ainakin 2-3 vuodelle.
38760:    Poliisin käyttöön on tähän mennessä hankit-          Todettakoon vielä, ettei virka-aseuudistus ole
38761: tu 4 867 revolverityyppistä ja 1 653 pistoolityyp-   tälläkään hetkellä kokonaan pysähdyksissä. Tä-
38762: pistä nykyaikaista virka-asetta. Koko virka-ase-     män ja kahden edellisen vuoden aikana on han-
38763: kannasta on siis uusittu yhteensä 6 520 kappalet-    kittu yhteensä noin 1 400 uutta virka-asetta.
38764: 
38765:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1992
38766:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
38767:                                          1992 vp -   KK 254                                           3
38768: 
38769: 
38770: 
38771: 
38772:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
38773: 
38774:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det stämmer att tjänstevapenreformen under
38775: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       1980-talet har stått nästan helt stilla under ett
38776: 803 av den 25 maj 1992 till vederbörande med-        flertal år. Detta beror delvis på att en överens-
38777: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   kommelse med Suomen Poliisien Liitto r.y. om
38778: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            att varje polisbil skall utrustas med två
38779: spörsmål nr 254:                                     skyddsvästar hade ingåtts trots risken för att
38780:                                                      tjänstevapenreformen därigenom skjuts upp.
38781:           Ämnar Regeringen sörja för att poli-       För närvarande ligger huvudvikten återigen, i
38782:        seos arsenal av tjänstevapen snabbt för-      englighet med nämnda polisorganisations ön-
38783:        nyas och förenhetligas så att den motsva-     skan, på anskaffningen av personliga skyddsväs-
38784:        rar nutidens krav?                            tar, vilket ytterligare fördröjer tjänstevapenre-
38785:                                                      formen. Slutförandet av de båda projekten bin-
38786:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        der medel tili ett belopp av de sammanlagt ca 13
38787: anföra följande:                                     milj. mk, viiken summa man blir tvungen att dela
38788:                                                      upp på ytterligare åtminstone 2-3 år.
38789:    Hittills har för poliseos bruk anskaffats 4 867      Det kan ännu konstateras att tjänstevapenre-
38790: modema tjänstevapen av revolvertyp och 1 653         formen inte heller för närvarande står helt stilla.
38791: vapen av pistoltyp. Av hela tjänstevapenar-          1 år och under de två föregående åren har
38792: senalen har således sammanlagt 6 520 vapen,          sammanlagt ca 1 400 nya tjänstevapen anskaf-
38793: dvs. ca 75 %, fömyats. Det återstår fortfarande      fats.
38794: ca 2 200 vapen att fömya.
38795: 
38796:      Helsingfors den 17 juni 1992
38797: 
38798:                                                                 lnrikesminister Mauri Pekkarinen
38799:                                                 1992 vp
38800: 
38801: Kirjallinen kysymys 255
38802: 
38803: 
38804: 
38805: 
38806:                                    Aittoniemi: Huvitilaisuuksien verottamista koskevista suunnitel-
38807:                                        mista
38808: 
38809: 
38810:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38811: 
38812:    Tällä hetkellä muun muassa tanssien ja mui-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38813: den julkisten huvitilaisuuksien pääsyliput ovat       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
38814: vapaat verosta. Saatujen tietojen mukaan valtio-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38815: varainministeriö olisi kuitenkin suunnittelemas-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38816: sa ainakin jonkinasteisen huviveron uudelleen
38817: käyttöön ottamista. Tämä merkitsisi suuria                       Onko Hallituksen lähitulevaisuuden
38818: taloudellisia vaikeuksia huvien järjestäjille, kos-           suunnitelmissa muuttaa verotuskäytän-
38819: ka huvitilaisuuksienjärjestäminen jo nykyisinkin              töä siten, että julkisten huvitilaisuuksien
38820: raskaan kustannusrakenteen vuoksi on huonosti                 pääsylipuista perittäisiin veroa tai että
38821: kannattavaa.                                                  tällaiset tilaisuudet muuten tulisivat uu-
38822:                                                               denlaisen veromenettelyn kohteeksi?
38823:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1992
38824: 
38825:                                             Sulo Aittoniemi
38826: 
38827: 
38828: 
38829: 
38830: 220051L
38831: 2                                            1992 vp- KK 255
38832: 
38833: 
38834: 
38835: 
38836:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38837: 
38838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            voi muodostua negatiiviseksi ja merkitä käytän-
38839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             nössä toiminnan tukemista vielä lisää valtion
38840: olette 25 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn                varoilla.
38841: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-             Arvonlisäverotukseen siirtymisen toteutta-
38842: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-            mista selvittäneen liikevaihtoveropohjan laajen-
38843: taja Sulo Aittoniemen näin kuuluvasta kirjalli-           tamistyöryhmän käsityksen mukaan merkittä-
38844: sesta kysymyksestä n:o 255:                               vässä määrin julkisin varoin rahoitettua toimin-
38845:                                                           taa harjoittavien yhteisöjen sekä yleishyödyllistä
38846:            Onko Hallituksen lähitulevaisuuden             toimintaa harjoittavien yhteisöjen mukanaolo
38847:         suunnitelmissa muuttaa verotuskäytän-             arvonlisäverojärjestelmässä ei hallinnollisista
38848:         töä siten, että julkisten huvitilaisuuksien       syistä ole tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi
38849:         pääsylipuista perittäisiin veroa tai että         työryhmä ehdotti edellä mainittujen tahojen jär-
38850:         tällaiset tilaisuudet muuten tulisivat uu-        jestämät kulttuuritilaisuudet jätettäväksi arvon-
38851:         denlaisen veromenettelyn kohteeksi?               lisäverotuksen ulkopuolelle. Kilpailuneutraali-
38852:                                                           suussyistä työryhmä ehdotti myös muiden taho-
38853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              jen järjestämien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien
38854: vasti seuraavaa:                                          osalta meneteltäväksi samoin. Arvonlisäverotto-
38855:                                                           mia viihde- ja kulttuuritilaisuuksia olisivat mm.
38856:     Valtioneuvosto on 5.4.1992 tehnyt periaate-           teatteri-, ooppera-, operetti-, baletti-, elokuva- ja
38857: päätöksen siitä, että Suomessa siirrytään arvon-          sirkusesitykset sekä huvipuistotoiminta. Myös
38858: lisäverojärjestelmään 1.1.1994 lukien. Periaate-          konsertit, tanssitilaisuudet ja ravintolaviihde
38859: päätöksen mukaan uudistus toteutetaan liike-              sekä urheilutilaisuudetjäisivät arvonlisäverotuk-
38860: vaihtoveropohjan laajentamistyöryhmän (Ko-                sen ulkopuolelle.
38861: miteanmietintö 1992:6) ehdotusten pohjalta.                   Koska varsinkaan puhtaasti kaupallisluontei-
38862: Siirtyminen liikevaihtoverotuksesta arvonlisäve-          sia viihdetilaisuuksia ei pitäisi kulutusneutraali-
38863: rotukseen merkitsee käytännössä muun muassa               suussyistä vapauttaa kokonaan verosta, ehdotti
38864: veropohjan laajentamista tällä hetkellä liikevaih-        työryhmä, että tällaisiin tilaisuuksiin kohdistet-
38865: toverotuksen ulkopuolella oleviin erilaisiin pal-         taisiin arvonlisäveron sijasta erillinen pistevero.
38866: veluihin.                                                 Erillisen veron avulla tilaisuuden luonne olisi
38867:     Laajapohjainen arvonlisäverojärjestelmä kat-          mahdollista ottaa paremmin huomioon kuin
38868: taa periaatteessa myös kulttuuri- ja viihdepalve-         massamenettelyn luonteisessa yleisessä kulutus-
38869: luiden kulutuksen. Niiden verottamatta jättämi-           verotuksessa. Työryhmä ei kuitenkaan tehnyt
38870: nen merkitsisi näiden kulutuksen osa-alueiden             ehdotusta ehdottamansa pisteveron veropohjak-
38871: tukemista suhteessa muuhun kulutukseen. Toi-              si eikä verotusmenettelyksi, vaan katsoi, että
38872: saalta kulttuurisektorin verosta vapauttaminen            veroon liittyvät yksityiskohdat tulee selvittää
38873: voisi olla perusteltua kulttuuripoliittisista syistä.     erikseen.
38874: Verovapautta voidaan perustella myös hallin-                  Kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien verotusme-
38875: nollisilla ja fiskaalisilla syillä. Erilaisten kulttuu-   nettelyn jatkoselvittämiseksi valtiovarainminis-
38876: ritilaisuuksien pääsymaksut eivät aina täysin             teriö asetti 15.5.1992 työryhmän, jonka tehtävä-
38877: kata kustannuksia, vaan suuri osa tällaisesta             nä on liikevaihtoveropohjan laajentamistyöryh-
38878: toiminnasta rahoitetaan valtion, kuntien ja ny-           män mietinnön pohjalta selvittää, miten kulttuu-
38879: kyisin myös yksityisen elinkeinoelämän maksa-             ri- ja viihdetilaisuuksien verokohtelu tulisi liike-
38880: milla tuilla. Tästä syystä tilaisuuden järjestäjälle      vaihtoveropohjan laajentamisen yhteydessä to-
38881: syntyvä verotuksen perusteena oleva arvonlisäys           teuttaa. Toimeksiantoosa mukaan työryhmän
38882:                                           1992 vp -   KK 255                                         3
38883: 
38884: on arvioitava erillisen pisteveron toimivuutta        suuksien yhtenäiseen verokohteluun sekä järjes-
38885: verrattuna vaihtoehtoon, jossa kulttuuri- ja viih-    telmän toimivuuteen verohallinnon ja verovel-
38886: detilaisuudet olisivat yleisen arvonlisäverotuk-      vollisten kannalta. Työryhmän on saatava työn-
38887: sen piirissä. Työryhmän on erityisesti kiinnitettä-   sä päätökseen 30.8.1992 mennessä.
38888: vä huomiota erilaisten kulttuuri- ja viihdetilai-
38889:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1992
38890: 
38891:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
38892: 4                                         1992 vp -    KK 255
38893: 
38894: 
38895: 
38896: 
38897:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
38898: 
38899:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ra att verksamheten ytterligare stöds med statli-
38900: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ga medel.
38901: den 25 maj 1992 till vederbörande medlem av                Den arbetsgrupp för breddande av omsätt-
38902: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ningsskattebasen som utredde om det är möjligt
38903: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           att övergå till mervärdesbeskattning ansåg att
38904: mål nr 255:                                            det av administrativa skäl inte är ändamålsenligt
38905:                                                        att samfund vilkas verksamhet i hög grad finan-
38906:            Har Regeringen planer på att inom           sieras med offentliga medel samt samfund som
38907:        den närmaste framtiden ändra beskatt-           bedriver allmännyttig verksamhet omfattas av
38908:        ningspraxis så att det på inträdesbiljetter     mervärdesskattesystemet. Med anledning härav
38909:        till offentliga nöjestillställningar uppbärs    föreslog arbetsgruppen att kulturtillställningar
38910:        skatt, eller att dylika tillställningar i öv-   som arrangeras av ovan nämnda instanser läm-
38911:        rigt blir föremål för ett nytt beskattnings-    nas utanför mervärdesbeskattningen. Av kon-
38912:        förfarande?                                     kurrensneutralitetsskäl föreslog arbetsgruppen
38913:                                                        att även kultur- och nöjestillställningar som
38914:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ordnas av andra instanser behandlas på samma
38915: anföra följande:                                       sätt. Nöjes- och kulturtillställningar som inte
38916:                                                        berörs av mervärdesskatten är bl.a. teater-, ope-
38917:    Statsrådet fattade den 5 april1992 ett princip-     ra-, operett-, balett-, film- och cirkusföreställ-
38918: beslut om att Finland övergår till ett system med      ningar samt nöjesfältsverksamhet. Även konser-
38919: mervärdesskatt fr.o.m. den 1 januari 1994. Enligt      ter, danstillställningar och restaurangunderhåll-
38920: principbeslutet genomförs reformen utgående            ning samt idrottstillställningar står utanför mer-
38921: från förslag av arbetsgruppen för breddande av         värdes beska ttningen.
38922: omsättni~gsskattebasen (Kommittebetänkande                 Eftersom i synnerhet nöjestillställningar av
38923: 1992:6). Overgången från omsättningsbeskatt-           rent kommersiell natur av konsumtionsneutrali-
38924: ning till mervärdesbeskattning innebär i prakti-       tetsskäl inte helt borde befrias från skatt föreslog
38925: ken bl.a. att skattebasen breddas så att den           arbetsgruppen att dylika tillställningar skall bli
38926: omfattar olika tjänster som för närvarande står        föremål för en särskild punktskatt i stället för
38927: utanför omsättningsbeskattningen.                      mervärdesskatten. Med hjälp av en särskild skatt
38928:    Ett omfattande mervärdesskattesystem täcker         är det möjligt att bättre beakta tillställningens
38929: i princip även konsumtionen av kultur- och             natur än vid en allmän konsumtionsbeskattning
38930: nöjestjänster. Om man lämnar dessa obeskattade         som har karaktären av massförfarande. Arbets-
38931: innebär det att dessa delområden av konsumtio-         gruppen kom emellertid inte med förslag varken
38932: nen stöqs i förhållande till den övriga konsum-        till skattebas för den föreslagna punktskatten
38933: tionen. A andra sidan kunde det av kulturpolitis-      eller till beskattningsförfarande, utan ansåg att
38934: ka skäl vara motiverat att befria kultursektorn        de detaljer som hör samman med skatten skall
38935: från skatt. Befrielse från skatt kan motiveras         utredas särskilt.
38936: även med administrativa och fiskala orsaker.               Finansministeriet tillsatte den 15 maj 1992 en
38937: Inträdesavgifterna för olika kulturtillställningar     arbetsgrupp som skall utreda den skattemässiga
38938: täcker inte alltid fullständigt kostnaderna, utan      behandlingen av kultur- och nöjestillställningar.
38939: en stor del av denna verksamhet finansieras med        Arbetsgruppen har som uppgift att utgående
38940: stöd från staten, kommunerna och numera även           från det betänkande som avgavs av arbetsgrup-
38941: det privata näringslivet. Av denna orsak kan den       pen för breddande av omsättningsskattebasen
38942: värdestegring som uppkommer för tillställning-         utreda hur den skattemässiga behandlingen av
38943: ens arrangör och som ligger som grund för              kultur- och nöjestillställningar borde genomfö-
38944: beskattningen bli negativ och i praktiken innebä-      ras i samband med att omsättningsskattebasen
38945:                                         1992 vp -   KK 255                                           5
38946: 
38947: utvidgas. Enligt sitt uppdrag skall arbetsgruppen   samhet vid en enhetlig skattemässig behandling
38948: göra en uppskattning av hur en särskild punkt-      av kultur- och nöjestillställningar samt hur funk-
38949: skatt fungerar jämfört med det alternativ som       tionsdugligt systemet är med tanke på skatteför-
38950: innebär att kultur- och nöjestillställningar om-    valtningen och de skattskyldiga. Arbetsgruppen
38951: fattas av en allmän mervärdesbeskattning. Ar-       skall ha sitt arbete slutfört senast den 30 augusti
38952: betsgruppen skall i synnerhet fästa uppmärk-        1992.
38953: 
38954:      Helsingfors den 24 juni 1992
38955: 
38956:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
38957:                                                  1992 vp
38958: 
38959: Kirjallinen kysymys 256
38960: 
38961: 
38962: 
38963: 
38964:                                     livari: Kasvintarkastustoiminnan säilyttämisestä Helsingissä
38965: 
38966: 
38967:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38968: 
38969:    Maataloushallinnon ja maatalouden tarkas-              Jos tuonnin ja viennin valvontaan liittyvät
38970: tustoiminnan uudelleenjäljestelyiden yhteydessä        hallinnolliset toimet hoidettaisiin Loimaalta ja
38971: on esitetty, että maatilahallituksen kasvintarkas-     laboratoriotarkastuksiin jouduttaisiin näytteet
38972: tustoiminnan hallinto ja laboratorio siirrettäisiin    kuljettamaan Loimaalle tutkittaviksi, ei se vas-
38973: Helsingistä Loimaalle. Siirron perusteluksi on         taisi myöskään EY:n säännösten periaatteita,
38974: ilmoitettu, että Loimaalla on vapaata toimisto-        joiden mukaan valvontatoimista ei saisi aiheutua
38975: ja laboratoriotilaa, joka on saatava käyttöön.         perusteetonta haittaa kansainväliselle kaupalle
38976:    Kasvintarkastuksen tehtävänä on mm. val-            ja tavaraliikenteelle.
38977: voa, että maahan tuotavat ja maasta vietävät              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38978: maatalouden, puutarhatalouden ja metsätalou-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
38979: den tuotteet vastaavat kansallisia ja kansainväli-     oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38980: siä määräyksiä. Valvonta koskee esimerkiksi            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38981: maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaraeri-
38982: en tarkastamista.                                                Onko Hallitus tietoinen niistä haitois-
38983:    Tuontiin ja vientiin liittyvien tarkastusten pai-          ta ja kustannuksista, joita valtion kasvin-
38984: nopiste on Helsingissä. Kasvintarkastustoimin-                tarkastustoiminnan siirtäminen Loi-
38985: nan hallinnon ja laboratorion siirtäminen Loi-                maalle merkitsisi, ja
38986: maalle aiheuttaisi tämän pakollisen tarkastustoi-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38987: minnan hoitamiselle viivästyksiä ja kustannuk-                ryhtyä kasvintarkastustoiminnan säilyt-
38988: sia maahantuojille, huolinta- ja kuljetusliikkeille           tämiseksi Helsingissä?
38989: sekä ulkomaisille myyjille.
38990: 
38991:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992
38992: 
38993:                                                Ulpu Iivari
38994: 
38995: 
38996: 
38997: 
38998: 220051L
38999: 2                                        1992 vp -   KK 256
39000: 
39001: 
39002: 
39003: 
39004:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39005: 
39006:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       non mukaan maataloudellisen tarkastustoimen
39007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        uudelleenjärjestelyn valmistelu on suoritettava
39008: olette 26 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           niin, että maatalous- ja kasvituotantoa palvele-
39009: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    vat tarkastustehtävät kootaan yhteen kasvituo-
39010: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       tannon tarkastuskeskukseen. Siihen tulisi kuulu-
39011: taja Ulpu Iivarin näin kuuluvasta kirjallisesta      maan siementarkastuksen, rehujen ja lannoittei-
39012: kysymyksestä n:o 256:                                den, kasvinsuojelun ja -tarkastuksen sekä torjun-
39013:                                                      ta-aineiden rekisteröintiin ja kaupan sekä käytön
39014:           Onko Hallitus tietoinen niistä haitois-    valvontaan kuuluvat tehtävät. Tämän työryh-
39015:        ta ja kustannuksista, joita valtion kasvin-   män on lisäksi selvitettävä, onko tarkoituksen-
39016:        tarkastustoiminnan siirtäminen Loi-           mukaista sijoittaa viljavaraston tehtäviin kuulu-
39017:        maalle merkitsisi, ja                         vat tarkastus- ja valvontatehtävät myös tähän
39018:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tarkastuskeskukseen.
39019:        ryhtyä kasvintarkastustoiminnan säilyt-          Tarkastuskeskukseen tulisi siis kuulumaan
39020:        tämiseksi Helsingissä?                        ainakin nykyiset Loimaalle siirtynyt Valtion sie-
39021:                                                      mentarkastuslaitos, Vantaalla toimiva Valtion
39022:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          maatalouskemian laitos sekä kasvintarkastustoi-
39023: taen seuraavaa:                                      mi, jota johdetaan Helsingistä, sekä torjunta-
39024:                                                      aineiden rekisteröinnistä torjunta-ainelautakun-
39025:    Kasvintarkastustoiminnan uudelleenjärjeste-       nan apuna toimiva torjunta-ainetoimisto.
39026: lyn tarve liittyy laajempaan, koko maataloushal-        Tarkastuskeskuksen suunnittelussa on olen-
39027: linnon uudelleenjärjestelyyn, kun maatilahallitus    naista selvittää, miten keskuksen tehtävät tarkoi-
39028: lakkautetaan. Maa- ja metsätalousministeriö on       tuksenmukaisesti voidaan suorittaa ottaen huo-
39029: asettanut useita työryhmiä suunnittelemaan           mioon toisaalta tehtävien laatu, laajuus, toimin-
39030: maatilahallitukselle nykyisin kuuluvien tehtävi-     tojen sujuvuus ja tarvittavat resurssit ja toisaalta
39031: en uudelleenjärjestelyä. Yksi näistä työryhmistä     käytettävissä olevat, muun muassa Loimaalla
39032: valmistelee maataloudellisten tarkastustehtävien     olevat varsin hyvät tilat ja resurssit.
39033: uudelleen järjestämistä.                                Edellä esitetyn perusteella katson, että kysy-
39034:    Maa- ja metsätalousministeriön toimeksian-        mys ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
39035: 
39036:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1992
39037: 
39038:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
39039:                                         1992 vp -   KK 256                                          3
39040: 
39041: 
39042: 
39043: 
39044:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
39045: 
39046:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tionsuppgifter som hänför sig tilllantbruks- och
39047: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      växtproduktionen skall överföras till en inspek-
39048: den 26 maj 1992 till vederbörande medlem av         tionscentral för växtproduktionen. Centralen
39049: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   skall sköta uppgifter som gäller registreringen av
39050: dagsledamot Ulpu Iivari undertecknade spörs-        frökontroll, foder- och gödselmedel, växtskydd
39051: mål nr 256:                                         och -inspektion samt bekämpningsmedel och
39052:                                                     övervakningen av handel och användning. Ar-
39053:            Är Regeringen medveten om de olä-        betsgruppen skall dessutom utreda, huruvida det
39054:        genheter och kostnader som överföring-       är ändamålsenligt att även de inspektions- och
39055:        en av statens växtinspektionsverksamhet      övervakningsuppgifter som hör till spannmåls-
39056:        till Loimaa innebär, och                     förrådet överförs till denna inspektionscentral.
39057:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Inspektionscentralen skall alltså omfatta åt-
39058:        för att växtinspektionen skall kunna fort-   minstone Statens frökontrollanstalt som över-
39059:        sätta i Helsingfors?                         förts till Loimaa, Statens lantbrukskemiska an-
39060:                                                     stalt i Vanda samt växtinspektionsverksamheten
39061:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som styrs från Helsingfors samt bekämpnings-
39062: anföra följande:                                    medelsbyrån som bistår bekämpningsmedels-
39063:                                                     nämnden vid registreringen av bekämpningsme-
39064:    Behovet att omorganisera växtinspektionen        del.
39065: hänför sig till en mera omfattande omorganise-         En väsentlig faktor vid planeringen av inspek-
39066: ring av hela lantbruksförvaltningen i samband       tionscentralen är att utreda hur centralens upp-
39067: med att jordbruksstyrelsen läggs ned. Jord- och     gifter skall kunna utföras ändamålsenligt med
39068: skogsbruksministeriet har tillsatt flera arbets-    beaktande å ena sidan av uppgiftemas beskaf-
39069: grupper med uppgift att planera en omorganise-      fenhet och omfattning samt funktionemas smi-
39070: ring av de uppgifter som för närvarande hör till    dighet och de nödvändiga resursema och å andra
39071: jordbruksstyrelsen. En av dessa arbetsgrupper       sidan av de disponibla, rätt lämpliga utrymmena
39072: bereder omorganiseringen av inspektionsuppgif-      och resursema bland annat i Loimaa.
39073: tema inom lantbruket.                                  Med stöd av vad som anförts ovan anser jag
39074:    På uppdrag av jord- och skogsbruksministe-       att spörsmålet inte ger anledning till vidare
39075: riet skall omorganiseringen av inspektionen         åtgärder.
39076: inom lantbruket beredas så att alla de inspek-
39077: 
39078:      Helsingfors den 23 juni 1992
39079: 
39080:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
39081:                                               1992 vp
39082: 
39083: Kirjallinen kysymys 257
39084: 
39085: 
39086:                                   Jaakonsaari ym.: Vuotoksen altaan rakentamisesta
39087: 
39088: 
39089:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39090: 
39091:    Vastatessaan Vuotoksen altaan rakentamista       keen ympäristövaikutuksia ei ole riittävästi selvi-
39092: koskeneeseen välikysymykseen kesäkuussa 1991        tetty.
39093: ministeri Kauko Juhantalo totesi mm. seuraa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39094: vaa: "Hallitus edellyttää, että hanke on liiketa-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39095: loudellisesti kannattava." Ja edelleen: "Hank-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39096: keen kannalta tärkeät( ...) ympäristönäkökohdat     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39097: selvitetään ( ... ) yhteistyössä ympäristöviran-
39098: omaisten kanssa. Periaatepäätöstä varten hanki-               Aikooko Hallitus tehdä näistä selvi-
39099: taan tarvittavat tiedot myös hankkeen valtionta-           tyksistä ja selvitysten puutteista huoli-
39100: loudellisista vaikutuksista, liiketaloudellisesta          matta myönteisen päätöksen Vuotoksen
39101: kannattavuudesta ja merkityksestä energian tuo-            altaan rakentamisesta nopeutetussa aika-
39102: tannolle."                                                 taulussa vielä tänä keväänä, ja jos aikoo,
39103:    Selvitys taloudellisista vaikutuksista on nyt           niin
39104: valmistunut. Se on tuloksiltaan Vuotoksen ra-                 minkälaiseen parempaan tietoon Hal-
39105: kentamisen kannalta kielteinen. Ympäristömi-               lituksen kanta perustuu?
39106: nisteri Pietikäinen katsoo edelleen, että hank-
39107: 
39108:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992
39109: 
39110:           Liisa Jaakonsaari         Riitta Myller                      Anna-Liisa Kasurinen
39111:           Timo Roos                 Tuulikki Hämäläinen                Erkki Tuomioja
39112:           Tarja Halonen             Kerttu Törnqvist                   Raimo Vuoristo
39113:           Pentti Lahti-Nuuttila     Iiris Hacklin                      Jukka Gustafsson
39114:           Lauri Metsämäki           Erja Lahikainen                    Kyllikki Muttilainen
39115:           Jouni Backman             Ensio Laine                        Antti Kalliomäki
39116:           Matti Louekoski           Marja-Leena Viljamaa               Tarja Kautto
39117:           Marjatta Vehkaoja         Jouni J. Särkijärvi                Pertti Paasio
39118:           Matti Luttinen            Reijo Laitinen                     Marja-Liisa Tykkyläinen
39119:           Kari Rajamäki             Heidi Hautala                      Hannele Luukkainen
39120:           Heikki Rinne              Jukka Roos                         Mats Nyby
39121:           Marjatta Stenius-Kaukonen Timo Laaksonen                     Virpa Puisto
39122:           Esko-Juhani Tennilä       Arja Alho                          Sinikka Hurskainen
39123:           Arja Ojala                Aarno von Bell                     Lea Savolainen
39124:           Johannes Koskinen         Antero Kekkonen                    Paavo Lipponen
39125:           Leena Luhtanen            Jouko Skinnari                     Leea Hiltunen
39126:           Eero Paloheimo            Pekka Haavisto                     Paavo Nikula
39127:           Tuija Maaret Pykäläinen   Satu Hassi                         Erkki Pulliainen
39128:           Pekka Räty                Pirjo-Riitta Antvuori              Reijo Lindroos
39129:           Kari V rpilainen          Outi Ojala                         Jaakko Laakso
39130:           Jussi Ranta               Saara-Maria Paakkinen              Claes Andersson
39131:           Esko Helle                Eila Rimmi                         Anna-Kaarina Louvo
39132:           Ritva Laurila             Eva Biaudet                        Margareta Pietikäinen
39133:           Hanna Markkula            Irmeli Takala                      Esko Seppänen
39134:           Osmo Polvinen             Maija Perho-Santala                Marjut Kaarilahti
39135:           Leila Lehtinen            Minna Karhunen                     Heikki Riihijärvi
39136: 
39137: 
39138: 220051L
39139: 2                                       1992 vp -      KK 257
39140: 
39141: 
39142: 
39143: 
39144:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39145: 
39146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oikeudelta. Yhtiö voi ryhtyä myös muihin tarvit-
39147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taviin toimenpiteisiin Vuotos-hankkeen toteut-
39148: olette 26 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            tamiseksi.
39149: kirjeenne n:o 821 ohella toimittanut valtioneu-          Hallituksen enemmistö katsoi näin ollen, että
39150: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          hankkeesta tehdyt selvitykset olivat tässä vai-
39151: kansanedustaja Jaakonsaaren ym. näin kuulu-           heessa riittävät eikä ollut enää syytä lykätä
39152: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 257:             päätöksen tekemistä.
39153:                                                          Vesioikeuskäsittelyä varten yhtiö joutuu teet-
39154:           Aikooko Hallitus tehdä näistä selvi-        tämään vielä uusia ympäristöselvityksiä. Hyväk-
39155:        tyksistä ja selvitysten puutteista huoli-      symässään toimiohjeessa valtioneuvosto edellyt-
39156:        matta myönteisen päätöksen Vuotoksen           tää lisäksi mm., että Kemijoki Oy:n tulee Vuo-
39157:        altaan rakentamisesta nopeutetussa aika-       tos-hanketta suunniteltaessa arvioida sen ympä-
39158:        taulussa vielä tänä keväänä, ja jos aikoo,     ristövaikutukset ja niiden pohjalta ryhtyä tar-
39159:        niin                                           peellisiin toimenpiteisiin hankkeen ympäristö-
39160:           minkälaiseen parempaan tietoon Hal-         haittojen vähentämiseksi.
39161:        lituksen kanta perustuu?                          Vuotos-hankkeen kannattavuudesta on esi-
39162:                                                       tetty erilaisia laskelmia. Kannattavuuslaskelmi-
39163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          en tuloksiin vaikuttavat oleellisesti käytetyt läh-
39164: vasti seuraavaa:                                      tökohdat, mm. laskelmissa käytetty korkokanta
39165:                                                       ja tuotetun sähkön arvo.
39166:    Vuotos-hanketta käsiteltiin valtioneuvoston           Kemijoki Oy:n tekemien laskelmien mukaan
39167: yleisistunnossa 17.6.1992ja asiasta tehtiin myön-     hanke on liiketaloudellisesti kannattava. Sen
39168: teinen päätös äänin 13-4. Valtioneuvosto päätti       liiketaloudellinen kannattavuus on samaa luok-
39169: antaa valtion edustajalle käsiteltäessä Vuotok-       kaa tai parempi kuin jo rakennettujen Kitisen
39170: sen allashanketta Kemijoki Oy:n yhtiökokouk-          voimalaitosten.
39171: sessa toimiohjeen, jonka mukaan valtion puoles-           Eri tahoilla tehtyjen kannattavuuslaskelmien
39172: ta Kemijoki Oy:n osakkaana ei ole estettä sille,      perusteella hankkeen kannattavuutta on pidettä-
39173: että Kemijoki Oy ryhtyy hakemaan Vuotoksen            vä riittävänä.
39174: altaan ja voimalaitoksen rakentamislupaa vesi-
39175: 
39176:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1992
39177: 
39178:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo
39179:                                          1992 vp -     KK 257                                          3
39180: 
39181: 
39182: 
39183: 
39184:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
39185: 
39186:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nödvändiga åtgärder för genomförande av Vuo-
39187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         tos-projektet.
39188: 821 av den 26 maj 1992 till vederbörande med-              Majoriteten av regeringen ansåg således att de
39189: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande av     utredningar som gjorts om projektet i detta
39190: riksdagsman Jaakonsaari m.fl. undertecknade            skede är tillräckliga och att det inte längre fmns
39191: spörsmål nr 257:                                       skäl att uppskjuta beslutet.
39192:                                                            För handläggningen inför vattendomstolen är
39193:           Åmnar Regeringen trots dessa utred-          bolaget ännu tvunget att låta göra nya miljöut-
39194:        ningar och bristerna i utredningarna fat-       redningar. I de instruktioner statsrådet godkän-
39195:        ta beslut om att bygga Vuotos-bassängen         de förutsätts dessutom bl.a. att Kemijoki Oy vid
39196:        i en forcerad tidtabell redan i vår, och om     planeringen av Vuotos-projektet skall uppskatta
39197:        så är fallet,                                   vilka inverkningar på miljön projektet har och
39198:           på vilket bättre vetande grundar sig         på basis av detta vidta nödvändiga åtgärder för
39199:        Regeringens ståndpunkt?                         att minska de miljöskador projektet förorsakar.
39200:                                                            Olika kalkyler har framlagts angående Vuo-
39201:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tos-projektets lönsamhet. De utgångspunkter
39202: anföra följande:                                       som använts vid lönsamhetskalkylerna, bl.a. den
39203:                                                        räntekvot som använts och vilket värde den
39204:    Vuotos-projektet behandlades vid statsrådets        elektricitet som producerats antas ha, inverkar i
39205: allmänna sammanträde den 17 juni 1992 och i            väsentlig grad på resultatet av lönsamhetskal-
39206: ärendet fattades ett jakande beslut med röstetalet     kylema.
39207: 13-4. Statsrådet beslöt ge statens representant            På basis av de kalkyler som Kemijoki Oy gjort
39208: instruktioner för behandlingen av projektet med        är projektet lönsamt ur företagsekonomisk syn-
39209: Vuotos-bassängen vid Kemijoki Oy:s bolags-             punkt. Dess företagsekonomiska lönsamhet är
39210: stämma enligt vilka det från statens sida som          av samma klass som eller bättre än de redan
39211: delägare i Kemijoki Oy inte fmns några hinder          byggda kraftverkens i Kitinen.
39212: för att Kemijoki Oy hos vattendomstolen ansö-              På basis av de lönsamhetskalkyler som gjorts
39213: ker om byggnadstillstånd för Vuotos-bassängen          på olika håll bör projektets lönsamhet anses vara
39214: och kraftverket. Bolaget kan även vidta andra          tillräcklig.
39215: 
39216:      Helsingforsden 30 juni 1992
39217: 
39218:                                                      Handels- och industriminister Kauko Juhantalo
39219:                                                1992 vp
39220: 
39221: Kirjallinen kysymys 258
39222: 
39223: 
39224: 
39225: 
39226:                                   Aula: Työn jakamisesta uudelleen työssä käyvien ja työttömien
39227:                                       kesken
39228: 
39229:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39230: 
39231:    Nykyisen suurtyöttömyyden aikana on syytä            Edellä kuvatulla työnvaihtomenettelyllä olisi
39232: miettiä ennakkoluulottomasti tapoja myös työn        monia hyviä puolia. Erityisesti sillä voitaisiin
39233: uudelleen jakamiseksi ja siten työttömyyden seu-     lievittää pitkäaikaisen työttömyyden henkisiä ja
39234: rausten lievittämiseksi. Vakituisessa työsuhtees-    taloudellisia ongelmia. Toisaalta työnsä luovut-
39235: sa olevista todennäköisesti monetkin voisivat        tava saisi mahdollisuuden eräänlaiseen "sapatti-
39236: olla valmiita vapaaehtoisesti määräajaksi luo-       vapaaseen", joka varmasti parantaisi hänen työ-
39237: vuttamaan oman työpaikkansa työttömälle, jol-        kykyään ja -kuntoaan jatkossa.
39238: la on saman alan ammattitaito. Etenkin haluk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39239: kuutta olisi, mikäli luovuttava olisi oikeutettu     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
39240: työttömyyspäivärahaan. Järjestely edellyttää tie-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39241: tysti sopimusta työnantajan, työn luovuttajan ja     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39242: työn saajan kesken.
39243:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan il-                    Aikooko Hallitus helpottaa työn uu-
39244: meisesti työn luovutus työttömälle määräaikai-              delleenjaon mahdollisuuksia työssä ole-
39245: sesti olisi sinänsä mahdollista, mikäli työnantaja          van ja työttömän kesken erityisesti siten,
39246: tähän suostuu. Työttömyysturvalaki ei kuiten-               että oman työpaikkansa työttömälle
39247: kaan mahdollista työttömyyspäivärahan maksa-                määräaikaisesti luovuttava olisi oikeutet-
39248: mista työstä määräaikaisesti työttömän hyväksi              tu työttömyyspäivärahaan?
39249: luopuvalle.
39250:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992
39251:                                           Maria Kaisa Aula
39252: 
39253: 
39254: 
39255: 
39256:  220051L
39257: 2                                         1992 vp -    KK 258
39258: 
39259: 
39260: 
39261: 
39262:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39263: 
39264:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaistyöttömyyden katkaiseminen. Pitkäaikainen
39265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työttömyys johtaa nopeasti työmarkkinakelpoi-
39266: olette 26 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn            suuden alenemiseen ja sosiaalisten ongelmien
39267: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     syntymiseen. Ilman nopeita toimenpiteitä pitkä-
39268: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        aikaistyöttömien määrä uhkaa kohota huomat-
39269: taja Aulan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        tavan suureksi.
39270: myksestä n:o 258:                                        Työllisyyden menestyksellinen hoitaminen
39271:                                                       edellyttää talouspolitiikan onnistumisen ohella
39272:           Aikooko Hallitus helpottaa työn uu-         myös uudenlaisia avauksia: joustoa työsuhteen
39273:        delleenjaon mahdollisuuksia työssä ole-        ehdoissa, erilaisten työmarkkinoita jäykistävien
39274:        van ja työttömän kesken erityisesti siten,     elementtien purkamista muun muassa työttö-
39275:        että oman työpaikkansa työttömälle             myysturvassa sekä uudenlaista suhtautumista
39276:        määräaikaisesti luovuttava olisi oikeutet-     osa-aikatöihin ja erilaisissa yrittäjäsuhteissa teh-
39277:        tu työttömyyspäivärahaan?                      täviin töihin. Hallituksen piirissä on vahvistu-
39278:                                                       massa ajattelutapa, joka tähtää pitkäaikaistyöt-
39279:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tömyyden katkaisemiseen ja jossa työttömyys-
39280: vasti seuraavaa:                                      turvalle annettaisiin työllisyysturvan sisältö.
39281:                                                       Ajattelutapaan kuuluu se, että myös työttömyys-
39282:    Sosiaaliturvajärjestelmässä       toimeentulo-     aika käytetään työmarkkinakelpoisuuden pa-
39283: etuuksien maksaminen perustuu pääasiassa tie-         rantamiseen muun muassa lisäämällä mahdolli-
39284: tyn, henkilöstä itsestä riippumattoman riskin         suuksia kouluttautumiseen ja kuntoutumiseen.
39285: toteutumiseen. Etuudella korvataan tästä aiheu-          Kysymyksessä tarkoitetun menettelyn toteut-
39286: tuvaa tulonmenetystä. Vain kunnallisessa toi-         taminen merkitsisi nykyisestä jossakin määrin
39287: meentulotuessa erityistä syytä ei edellytetä. Siinä   poikkeavaa suhtautumista työttömyysturvaan ja
39288: etuuden maksamiseen riittää tulojen vähäisyys.        työllisyyden hoidon keinovalikoimaan yleisem-
39289: Työttömyyspäivärahan maksaminen edellyttää            minkin. Ilman tarkempia lisäselvityksiä on näin
39290: työttömyyttä, aktiivista työnhakua, ansionme-         ollen vaikea arvioida menettelyn kokonaisvaiku-
39291: netyksen korvaamisen tarvetta ja sitä, että työt-     tuksia muun muassa työmarkkinoiden toimi-
39292: tömyyttä ei ole itse aiheutettu. Työttömyystur-       vuuteen ja työn tuottavuuteen. On myös huo-
39293: van saamisen ehtoihin ja päivärahan tasoon on         mattava, että työttömyysturvan jako perustur-
39294: viime aikoina kohdistunut kovaakin kritiikkiä.        vaan ja ansioturvaan asettaa omat rajoituksensa
39295: Tämä on poistettavissa vain sillä, että työttö-       kysymyksessä tarkoitetun valinnanmahdollisuu-
39296: myysturvan syyperusteisuutta ja vakuutusluon-         den toteutumiselle. Hallitus lähtee kuitenkin sii-
39297: netta edelleen korostetaan.                           tä, että kaikki pitkäaikaistyöttömyyden katkai-
39298:    Ennätysmäisen korkean työttömyyden valli-          semiseen tähtäävät toimenpiteet on syytä tutkia.
39299: tessa on kuitenkin välttämätöntä käydä vakavaa        Hallitus on parhaillaan asettamassa toimikuntaa
39300: periaatteellista keskustelua työllisyyden hoidos-     selvittämään työvoimapoliittisen lainsäädännön
39301: ta ja sen kytkennöistä talouspolitiikkaan, koulu-     uudistamista. Kysymyksessä tarkoitetun menet-
39302: tuspolitiikkaan ja työttömyysturvaan. Työttö-         telyn vaikutukset voitaisiin tutkia samassa yh-
39303: myyden kasvun myötä olemme saaneet ratkais-           teydessä.
39304: tavaksemme uuden haasteen, joka on pitkäai-
39305: 
39306:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1992
39307: 
39308:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
39309:                                            1992 vp -   KK 258                                          3
39310: 
39311: 
39312: 
39313: 
39314:                                      Till Riksdagens Herr Talman
39315: 
39316:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           brytandet av långtidsarbetslösheten. Långtidsar-
39317: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         betslöshet leder snabbt till en försämrad kompe-
39318: den 26 maj 1992 till vederbörande medlem av            tens på arbetsmarknaden och till uppkomsten av
39319: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      sociala problem. Utan raska åtgärder hotar an-
39320: dagsman Aula undertecknade spörsmål nr 258:            talet långtidsarbetslösa att bli betydande.
39321:                                                           En framgångsrik skötsel av sysselsättningen
39322:            Ämnar Regeringen underlätta möj-            förutsätter förutom en lyckad ekonomisk politik
39323:        lighetema för en omfördelning av arbete         även nya öppningar, t.ex. flexibilitet i villkoren
39324:        mellan en person som arbetar och en             för arbetsavtalsförhållandet, upplösande av vis-
39325:        arbetslös i synnerhet så att en person som      sa element som gör arbetsmarknaden osmidig
39326:        tillfålligt överlåter sin arbetsplats till en   bl.a. inom utkomstskyddet för arbetslösa samt
39327:        arbetslös har rätt till arbetslöshetsdag-       en ny inställning till deltidsarbete och arbete i
39328:        penning?                                        olika företagsförhållanden. Ett tänkesätt som
39329:                                                        går in för att bryta långtidsarbetslösheten och ge
39330:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utkomstskyddet för arbetslösa innebörden av
39331: anföra följande:                                       sysselsättningsskydd håller på att forstärkas i
39332:                                                        regeningen. Till tänkesättet hör att även arbets-
39333:    I det sociala trygghetssystemet grundar sig         löshetstiden används för att förbättra kompeten-
39334: betalningen av utkomstförmåner i huvudsak på           sen på arbetsmarknaden, bl.a. genom att öka
39335: att en viss risk förverkligas oberoende av perso-      möjlighetema till utbildning och rehabilitering.
39336: nen i fråga och att förmånen ersätter det in-             Ett genomförande av det förfarande som
39337: komstbortfall som uppkommer. Det är endast             avses i spörsmålet innebär i viss mån att man
39338: det korumunala utkomststödet som inte förut-           forhåller sig på ett sätt som avviker från den
39339: sätter en särskild orsak, i det räcker små inkom-      nuvarande till utkomstskyddet för arbetslösa
39340: ster för erhållande av förmånen. Betalning av          och allmännare utbudet av medel att sköta
39341: arbetslöshetsdagpenning förutsätter arbetslös-         sysselsättningen. Utan noggrannare tilläggsut-
39342: het, aktivt sökande efter arbete, behov av ersätt-     redningar är det sålunda svårt att uppskatta den
39343: ning f6r inkomstbortfall och att arbetslösheten        totala verkan av förfarandet bl.a. på arbets-
39344: inte är självförorsakad. På senare tid har hård        marknadens funktionsduglighet och arbetets
39345: kritik riktats mot villkoren för erhållande av         produktivitet. Man bör även märka att indel-
39346: utkomstskydd för arbetslösa och nivån på dag-          ningen av utkomstskyddet för arbetslösa i
39347: penningen. Denna kritik kan avhjälpas endast           grundskydd och förtjänstskydd ställer sina egna
39348: genom att det faktum att utkomstskyddet är             begränsningar på genomförandet av den valmöj-
39349: orsaksbaserat och dess karaktär av försäkring          lighet som avses i spörsmålet. Regeringen utgår
39350: ytterligare betonas.                                   emellertid från det faktum att det är skäl att
39351:    I dessa tider med rekordhög arbetslöshet är         undersöka alla åtgärder som avser att bryta
39352: det nödvändigt att allvarligt och principiellt         långtidsarbetslösheten. Regeringen håller som
39353: diskutera skötseln av sysselsättningen och dess        bäst på att tillsätta en kommitte som skall utreda
39354: anknytning till den ekonomiska politiken, ut-          reformen av den arbetskraftspolitiska lagstift-
39355: bildningspolitiken och utkomstskyddet för ar-          ningen. Verkan av det förfarande som avses i
39356: betslösa. I takt med den växande arbetslösheten        spörsmålet kunde undersökas i detta samman-
39357: har vi fått ett nytt problem att lösa, nämligen        hang.
39358: 
39359:      Helsingfors den 26 juni 1992
39360: 
39361:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
39362:                                               1992 vp
39363: 
39364: Kirjallinen kysymys 259
39365: 
39366: 
39367: 
39368: 
39369:                                   Iivari: Metsähallituksen suorittamista tonttien vuokrankorotuk-
39370:                                       sista
39371: 
39372: 
39373:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39374: 
39375:    Metsähallitus on päättänyt nostaa yksityisten    taustalla olevat arviot antavat aiheen olettaa,
39376: ja yhteisöjen mökkitonttien vuokria rajusti. Ko-    että metsähallitus pyrkii valtiovarainministeriön
39377: rotuksia metsähallitus perustelee mm. sillä, että   ohjeisiin vedoten hyötymään jälkikäteen ja yli-
39378: lomarakentamiseen tarkoitettujen rantatonttien      mitoitetusti maan ansiottomasta arvonnoususta.
39379: maan hinta on kohonnut voimakkaasti 1980-           Erään esimerkin mukaisesti metsähallitus mää-
39380: luvulla. Se on aiheuttanut metsähallituksen mu-     ritteli 6 000 neliömetrin tontin arvoksi 400 000
39381: kaan vanhojen vuokrasopimusten jälkeenjäänei-       mk, vaikka Tilastokeskuksen ilmoituksen mu-
39382: syyden käyvästä tasosta.                            kaan rantapalstojen myyntihintojen keskiarvo
39383:    Uuden käytännön mukaan esimerkiksi 1 600         Uudellamaalla oli vuosina 1988-1990 35,43 mk
39384: markan vuosivuokra on nostettu 12 500 mark-         neliöltä, eli 6 000 neliömetrin tontin myyntihinta
39385: kaan. Suuri osa vuokraajista on eläkeläisiä, jot-   olisi siten 212 560 mk.
39386: ka eivät pysty maksamaan näin korkeaa vuok-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39387: raajajoutuvat siten luopumaan kesäpaikastaan,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
39388: jota ovat vuosia rakentaneet. Samoin asukkaat       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39389: ovat monessa tapauksessa kustantaneet tien ja       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39390: sähkön alueelle.
39391:     1980-luvulla tapahtunut talouden ylikuume-                Onko Hallitus tietoinen metsähallituk-
39392: neminen nosti kieltämättä tonttimaan hintoja.              sen suorittamista rajuista tontinvuokrien
39393: Nyt hinnat ovat tulleet voimakkaasti alaspäin.             korotuksista, ja
39394:  Maan vuokran kohtuullisuuden arviointiin on                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39395: luonnollisesti näkökulmasta riippuen monia pe-             ryhtyä kohtuuttomuuksien estämiseksi?
39396:  rusteita. Metsähallituksen vuokrankorotusten
39397: 
39398:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1992
39399: 
39400:                                             Ulpu Iivari
39401: 
39402: 
39403: 
39404: 
39405: 220051L
39406: 2                                        1992 vp -   KK 259
39407: 
39408: 
39409: 
39410: 
39411:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39412: 
39413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Laissa oikeudesta luovuttaa valtion maa-
39414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        omaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia (687/78)
39415: olette 26 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           on lisäksi säädetty, että valtion maaomaisuutta
39416: khjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-     ei saa vuokrata käypää vuokraa alemmasta hin-
39417: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       nasta.
39418: taja Iivarin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Valtion alueneuvottelukunnan lausuntoon
39419: myksestä n:o 259:                                    perustuvien 1. 7.1991 voimaan tulleiden maa- ja
39420:                                                      metsätalousministeriön vahvistamien uusien oh-
39421:           Onko Hallitus tietoinen metsähallituk-     jeiden mukaisesti vuosivuokran määräksi sopi-
39422:        sen suorittamista rajuista tontinvuokrien     muksia uusittaessa on laskettu 6 prosenttia
39423:        korotuksista, ja                              vuokra-alueen käyvästä arvosta, joka on saatu
39424:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lähialueiden muiden lomarakennuspaikkojen
39425:        ryhtyä kohtuuttomuuksien estämiseksi?         kauppahintojen perusteella. Kauppahintoja sel-
39426:                                                      vittäessään metsähallitus on ottanut huomioon
39427:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          alueen hintakehityksen useiden vuosien ajalta,
39428: taen seuraavaa:                                      joten vuokrat vastaavat pitkän aikavälin kaup-
39429:                                                      pojen keskiarvoja.
39430:    Metsähallituksella on noin 1 800 maanvuok-           Mikäli vuokra on noussut aikaisempaan näh-
39431: rasopimusta, joilla on vuokrattu maa-alue yksi-      den huomattavasti, eli vähintään 4 000 markkaa!
39432: tyistä rakennustoimintaa varten käytettäväksi        vuosi, siirtyminen uusien vuokrien käyttöön on
39433: loma-asuntotarkoituksiin. Vuokrasopimukset           porrastettu tapahtuvaksi asteittain viiden vuo-
39434: on tehty pääosin 1950- ja 1960-luvuillaja arviol-    den aikana. Lyhytaikaisissa uudelleenvuokrauk-
39435: ta puolet sopimuksista päättyy lähivuosina.          sissa on käypää vuokraa määrättäessä huomioi-
39436:    Pääsääntönä on, että valtion omaisuutta ei        tu rakennus- ja peruskorjausoikeuden puuttumi-
39437: vuokrata yksityisille henkilöille loma- ja virkis-   nen 0-40 prosentin alennuksena.
39438: tystarkoituksiin. Poikkeuksia tästä on kuitenkin        Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
39439: voitu tehdä, kun kysymys on ollut esimerkiksi        metsähallitus on hoitanut valtion maiden vuok-
39440: kaavassa tällaiseen tarkoitukseen osoitetusta ra-    rasopimusten uusimiset asianmukaisesti eikä näe
39441: kennuspaikasta, vähäisestä rakentamisesta haja-      tarvetta ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin.
39442: asutusalueella, vuokra-ajan pidentämisestä tai
39443: alueen antamisesta uudelleen vuokralle entiselle
39444: vuokralaiselle.
39445: 
39446:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1992
39447: 
39448:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
39449:                                         1992 vp -   KK 259                                          3
39450: 
39451: 
39452: 
39453: 
39454:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
39455: 
39456:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I lagen om rätt att överlåta och upplåta
39457: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      statens jordegendom och inkomstgivande rät-
39458: den 26 maj 1992 till vederbörande medlem av         tigheter (687/78) stadgas dessutom att statens
39459: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   jordegendom inte får upplåtas mot en legoavgift
39460: dagsman Iivari undertecknade spörsmål nr 259:       som är lägre än den gängse.
39461:                                                         Enligt de på statens markdelegations utlåtan-
39462:           Är Regeringen medveten om de dras-        de baserade och av jord- och skogsbruksministe-
39463:        tiska höjningar av tomtlegan som forst-      riet fastställda nya anvisningarna som trädde i
39464:        styrelsen har verkställt, och                kraft den 1 juli 1991 har vid förnyande av avtal
39465:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     den årliga arrendeavgiften beräknats enligt 6%
39466:        för att förhindra dessa oskäliga höjning-    av arrendeområdets gängse värde, som har
39467:        ar?                                          uträknats på basis av de köpeskillingar som har
39468:                                                     betalats för andra platser inom närområdena
39469:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som har avsetts för fritidsbebyggelse. Vid utred-
39470: anföra följande:                                    ningen av köpeskillingarna har forststyrelsen
39471:                                                     beaktat den prisutveckling som skett inom de
39472:    Forststyrelsen har ca 1 800 jordlegoavtal ge-    olika områdena under en lång följd av år, varför
39473: nom vilka ett jordområde har arrenderats till       arrendeavgifterna motsvarar den genomsnittliga
39474: privat byggnadsverksamhet för uppförande av         köpeskillingen under ett långt tidsavsnitt.
39475: fritidsbostäder. Dessa legoavtal ingicks i huvud-       Om arrendeavgiften har stigit betydligt jäm-
39476: sak på 1950- och 1960-talet, och uppskattnings-     fört med den tidigare, dvs. med minst 4 000 mk
39477: vis hälften av avtalen löper ut under de närmaste   om året, har övergången till den nya arrendeav-
39478: åren.                                               giften differentierats så att den sker gradvis
39479:    Huvudregeln är att statens jordegendom inte      under fem års tid. Beträffande kortvariga arren-
39480: arrenderas till privatpersoner för fritids- och     deavtal har avsaknaden av byggnadslov och
39481: rekreationsändamål. Undantag från denna regel       tillstånd för grundlig reparation åter beaktats
39482: har likväl kunnat göras, när det t.ex. har varit    som en 0-40 % nedsättning av de årliga arren-
39483: fråga om en i en plan för detta ändamål anvisad     deavgifterna.
39484: byggnadsplats, om ringa byggande i glesbygd,            Med hänvisning till det som sägs ovan anser
39485: om förlängning av legotiden eller om ny upplå-      regeringen att forststyrelsen har skött förnyan-
39486: telse på lega av samma område till den tidigare     det av legoavtalen för statens jordegendom på ett
39487: legotagaren.                                        tillbörligt sätt, och ser inget behov av att vidta
39488:                                                     vidare åtgärder i detta ärende.
39489:      Helsingforsden 26 juni 1992
39490: 
39491:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
39492:                                                1992 vp
39493: 
39494: Kirjallinen kysymys 260
39495: 
39496: 
39497: 
39498: 
39499:                                   Aittoniemi: Muukalaispassia anovan henkilöllisyyden varmistami-
39500:                                       sesta
39501: 
39502: 
39503:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39504: 
39505:     Muukalaispassin hakeminen ja saaminen on         kiä oteta muuten kuin jos henkilöä on perustel-
39506: hyvin mutkatonta. Sitä haluava ilmoittaa nimek-      Iuin syin epäilty rikoksesta. Tilanne on luisumas-
39507: seen mitä hyvänsä ja ilmoittaa papereiden huk-       sa käsistä.
39508: kuneen tulipalossa. Muodollisen tutkimuksen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39509: jälkeen sisäasiainministeriö myöntää muukalais-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
39510: passin. Sama henkilö on saattanut saada eri          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39511: nimillä jo aikaisemmin muukalaispassin Pohjois-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39512: maista. Hänet on saatettu karkottaa maasta ja
39513: hetken kuluttua hän on jollakin toisella nimellä                Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-
39514: taas asialla, ja samoin tuloksin. Näitä henkilöitä           seksi, että oikeutta muukalaispassiin
39515: liikkuu Suomessa runsaasti, eikä tämä ole mi-                käytetään kasvavassa määrin väärin lait-
39516: tään rasismia vaan viranomaistietoa.                         toman maahanpääsyn varmistamiseksi,
39517:     Asian tekee Suomessa entistä helpommaksi                 koska passianomuksia käsittelevät viran-
39518:  se, että henkilöstä ei, vastoin kuin esimerkiksi            omaiset ovat olosuhteiden johdosta me-
39519:  Ruotsissa, voida ottaa sormenjälkiä. Vaikka                 nettäneet täysin otteensa muukalaispas-
39520:  Ruotsissa otetaan sormenjäljet, niitä ei voida              seja koskevaan kontrolliin?
39521:  hyödyntää Suomessa, koska täällä ei vertailujäl-
39522: 
39523:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1992
39524: 
39525:                                            Sulo Aittoniemi
39526: 
39527: 
39528: 
39529: 
39530: 220051L
39531: 2                                       1992 vp -   KK 260
39532: 
39533: 
39534: 
39535: 
39536:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39537: 
39538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muukalaispassin maassa olevalle ulkomaalaisel-
39539: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       le, jos tämä ei voi saada passia kotimaansa
39540: olette 27 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn          viranomaiselta tai jos siihen muutoin on erityi-
39541: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-   nen syy.
39542: anomaisenjäsenen vastattavaksi kansanedustaja          Nykyisin viranomaiset eivät voi täysin estää
39543: Sulo Aittoniemen kirjallisen kysymyksen n:o         väärinkäytöksiä muukalaispassin hankkimises-
39544: 260:                                                sa. Sama ongelma on todettu myös muissa Eu-
39545:                                                     roopan maissa.
39546:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-        Sisäasiainministeriössä on valmisteltu ulko-
39547:        seksi, että oikeutta muukalaispassiin        maalaislakiin muutosta, joka mahdollistaisi hen-
39548:        käytetään kasvavassa määrin väärin lait-     kilötuntomerkkien ottamisen ulkomaalaisesta,
39549:        toman maahanpääsyn varmistamiseksi,          joka on hakenut turvapaikkaa, määrätty kään-
39550:        koska passianomuksia käsittelevät viran-     nytettäväksi tai maasta karkotettavaksi taikka
39551:        omaiset ovat olosuhteiden johdosta me-       jonka henkilöllisyys on epäselvä. Muutoksen
39552:        nettäneet täysin otteensa muukalaispas-      sisältävä hallituksen esitys on tarkoitus antaa
39553:        seja koskevaan kontrolliin?                  eduskunnalle syysistuntokaudella. Esitetty muu-
39554:                                                     tos vähentäisi tuntuvasti väärinkäytösten vaa-
39555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        raa.
39556: vasti seuraavaa:                                       Pitemmällä tähtäyksellä selvitetään mahdolli-
39557:                                                     suuksia kansainväliseen yhteistyöhön tietojen
39558:   Ulkomaalaislain (378/91) 5 §:n 1 momentin         vaihdossa.
39559: mukaisesti sisäasiainministeriö voi myöntää
39560:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1992
39561:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
39562:                                          1992 vp -   KK 260                                           3
39563: 
39564: 
39565: 
39566: 
39567:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
39568: 
39569:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningslagen (378/91) bevilja en utlänning som
39570: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       vistas i Finland främlingspass, om han inte kan
39571: den 27 maj 1992 tili vederbörande medlem av          få pass av en myndighet i sitt hemland eller om
39572: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    det annars fmns särskilda skäl.
39573: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skrift-            Myndigheterna kan för närvarande inte helt
39574: liga spörsmål nr 260:                                förhindra missbruk när det gäller anskaffande av
39575:                                                      främlingspass. Samma problem har konstaterats
39576:           Vad ämnar Regeringen göra för att          också i andra europeiska länder.
39577:        förhindra att rätten tili främlingspass          Inrikesministeriet har berett en ändring i ut-
39578:        missbrukas i tilltagande utsträckning för     länningslagen, vilket skulle göra det möjligt att
39579:        att säkra en olaglig inresa till landet,      ta signalementen på en utlänning som har ansökt
39580:        eftersom myndigheterna som behandlar          om asyl, som man har beslutat avvisa eller utvisa
39581:        passansökningarna tili följd av omstän-       eller vars identitet är oklar. Regeringens propo-
39582:        digheterna hei hart förlorat greppet om       sition i viiken denna ändring ingår avses föreläg-
39583:        kontrollen över främlingspassen?              gas riksdagen under höstsessionen. Den föreslag-
39584:                                                      na ändringen skulle märkbart minska risken för
39585:    Som svar detta spörsmål anför jag vördsamt        missbruk.
39586: följande:                                                På längre sikt utreds möjligheterna tili inter-
39587:                                                      nationellt samarbete när det gäller utbytet av
39588:    Inrikesministeriet kan enligt 5 § 1 mom. utlän-   information.
39589: 
39590:      Helsingforsden 26 juni 1992
39591: 
39592:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
39593:                                                1992 vp
39594: 
39595: Kirjallinen kysymys 261
39596: 
39597: 
39598: 
39599: 
39600:                                   M. Laukkanen: Sotilassoittokunnan toiminnan jatkamisesta Lap-
39601:                                      peenrannassa
39602: 
39603: 
39604:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39605: 
39606:   Puolustusministeriön säästötoimet kohdistu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
39607: vat mm. sotilassoittokuntien virkoihin ja merkit-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39608: sevät täten usean maassamme toimivan sotilas-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39609: soittokunnan lakkauttamista.
39610:    Sotilassoittokunnan merkitys varuskunta-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39611: paikkakunnalle on ensiarvoisen suuri, sillä se on           ryhtyä säilyttääkseen Lappeenrannassa
39612: keskeinen osa varuskuntaelämän ulkoista ole-                toimivan Rakuunasoittokunnan, jolla on
39613: musta sekä lisää maanpuolustushenkeä ja ao.                 moniulotteinen merkitys Lappeenrannan
39614: paikkakuntien musiikkikoulutusta.                           kaltaiselle vanhalle varuskuntakaupun-
39615:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          gille?
39616: 
39617:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1992
39618: 
39619:                                          Markku Laukkanen
39620: 
39621: 
39622: 
39623: 
39624: 220051L
39625: 2                                        1992 vp -   KK 261
39626: 
39627: 
39628: 
39629: 
39630:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39631: 
39632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       soittokuntien lakkauttamisia, jotka olisivat osal-
39633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taan koskeneet myös Lappeenrannan varuskun-
39634: olette 27 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           taa ja siellä toimivaa Rakuunasoittokuntaa.
39635: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       Mihinkään supistuksiin ei kuitenkaan ole ryh-
39636: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       dytty vuoden 1993 talousarvion yhteydessä,
39637: Markku Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen           mutta tarkoituksenmukaisten supistamistoimen-
39638: kysymyksen n:o 261:                                  piteiden toteuttamiseksi puolustusministeriössä
39639:                                                      on ryhdytty laatimaan rationalisointi- ja kehittä-
39640:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      misohjelmaa. Siinä tarkastellaan, mitä varus-
39641:        ryhtyä säilyttääkseen Lappeenrannassa         kuntia pitkällä tähtäyksellä ylläpidetään ja kehi-
39642:        toimivan Rakuunasoitto kunnan, jolla on       tetään. Osana ohjelmaa tullaan tekemään ehdo-
39643:        moniulotteinen merkitys Lappeenrannan         tukset lähivuosina mahdollisesti lakkautettavista
39644:        kaltaiselle vanhalle varuskuntakaupun-        varuskunnista ja joukko-osastoista. Ohjelma
39645:        gille?                                        valmistuu tämän vuoden lokakuun loppuun
39646:                                                      mennessä. Joukko-osastojen lakkauttamisia
39647:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koskevia päätöksiä ei tehdä ennen kehittämisoh-
39648: vasti seuraavaa:                                     jelman valmistumista.
39649:                                                         Puolustusvoimien kolmetoista sotilassoitto-
39650:    Sotilaallisen maanpuolustuksen käytettävissä      kuntaa, mainittu Rakuunasoittokunta mukaan
39651: olevat taloudelliset resurssit supistuvat annettu-   lukien, yksi varusmiessoittokunta ja Sotilasmu-
39652: jen menokehysten puitteissa lähivuosina merkit-      siikkikoulu tekevät tärkeää maanpuolustus- ja
39653: tävästi. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti        kulttuurityötä. Asetettuihin säästötavoitteisiin
39654: puolustushallinnon henkilöstöä on supistettava       pääseminen on kuitenkin niin vaikeaa, että ei
39655: vuosina 1992-95 yli tuhannella henkilöllä. Tätä      voida sulkea pois ratkaisua, jossa sotilassoitto-
39656: säästövaatimusta ei kyetä toteuttamaan muuten        kuntien määrää vähennetään. Tätä kysymystä
39657: kuin toimintoja supistamalla. Tämän johdosta         tarkastellaan myös osana edellä mainittua kehit-
39658: pääesikunta on esittänyt puolustusministeriölle      tämisohjelmaa.
39659: muun muassa varuskuntien, joukko-osastojen ja
39660: 
39661:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1992
39662: 
39663:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
39664:                                         1992 vp -   KK 261                                          3
39665: 
39666: 
39667: 
39668: 
39669:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
39670: 
39671:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        truppförband och musikkårer skall dras in.
39672: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Indragningama skulle också ha inbegripit gami-
39673: den 27 maj 1992 till vederbörande medlem av         sonen i Villmanstrand och den där belägna
39674: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   Dragonmusikkåren.
39675: dagsman Markku Laukkanen undertecknade                 Några inskränkningar har dock inte gjorts i
39676: spörsmål nr 261:                                    samband med 1993 års budgetförslag, meni syfte
39677:                                                     att förverkliga ändamålsenliga inskränkningsåt-
39678:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      gärder har man vid försvarsministeriet börjat
39679:        ta i syfte att bibehålla Dragonmusik-        utarbeta ett rationaliserings- och utvecklingspro-
39680:        kåren, som verkar i Villmanstrand och        gram. Inom ramen för programmet undersöks
39681:        som har en mångdimensionell betydelse        vilka gamisoner som på lång sikt skall upprätt-
39682:        för en gammal garnisonsstad av det slag      hållas och utvecklas. Som en del av programmet
39683:        som Villmanstrand representerar?             görs förslag om gamisoner och truppförband
39684:                                                     som eventuellt dras in under de närmaste åren.
39685:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Programmet blir fårdigt före utgången av okto-
39686: anföra följande:                                    ber månad innevarande år. Beslut som gäller
39687:                                                     indragning av truppförband fattas inte förrän
39688:    De ekonomiska resurser som finns att tillgå      utvecklingsprogrammet blivit fårdigt.
39689: för det militära försvaret minskar på grund av         F örsvarsmaktens tretton militärmusikkårer,
39690: den givna utgiftsramen i avsevärd grad under de     inklusive Dragonmusikkären, en vämpliktsmu-
39691: närmaste åren. I enlighet med statsrådets beslut    sikkår och Militärmusikskolan utför ett viktigt
39692: skall försvarsförvaltningens personai minskas       försvars- och kulturarbete. Det är dock så svårt
39693: med över tusen personer under åren 1992-95.         att nå de uppställda inbesparingsmålen, att det
39694: Detta inbesparingskrav kan inte förverkligas på     inte är möjligt att utesluta en lösning som in-
39695: annat sätt än genom inskränkning av verksam-        nebär att militärmusikkåremas antal skulle
39696: heten. På grund härav har huvudstaben bl.a.         minska. Denna fråga granskas också som en del
39697: föreslagit för försvarsministeriet att gamisoner,   av det ovan nämnda utvecklingsprogrammet.
39698: 
39699:      Helsingfors den 11 juni 1992
39700: 
39701:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
39702:                                                  1992 vp
39703: 
39704: Kirjallinen kysymys 262
39705: 
39706: 
39707: 
39708: 
39709:                                     Tennilä: Tullin voimavarojen turvaamisesta kalottialueella
39710: 
39711: 
39712: 
39713:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39714: 
39715:     Kalottialueen tullien henkilöstöjärjestöt ovat     dään yöpäivystys yhdessä. Valvonnassa tarvitta-
39716: pitäneet tapaamisen Karesuvannossa ja tuoneet          van tiedon vaihto on hoitunut hyvin ja ilman
39717: ilmi syvän huolestumisensa tullien voimavarojen        esteitä.
39718: vähentämisestä "säästö- ja EY-huumassa", ku-              Kalotin tullien henkilöstöjärjestöjen mielestä
39719: ten kolmen Pohjoismaan kalottialueen tullimie-         huumausaine- ja rikosvalvontaan tulee tulevai-
39720: het yhteisessä kannanotossaan toteavat.                suudessa panostaa voimavaroja. Valtakunnan
39721:     Pohjoisessa työskenteleviä tullimiehiä huolet-     rajalla tapahtuvalla valvonnalla voidaan parhai-
39722: taa erityisesti huumausaineiden kuljetuksen li-        ten estää huumausaineiden maahantuontia. Val-
39723: sääntyminen lännestä päin valvonnan heiketes-          vontaa rajalla tulee edelleenkin kehittää tullien
39724: sä. Tullien henkilöstöjärjestöt toteavat, että jo      yhteistyön pohjalta, jolla sektorilla kaiottialue
39725: vuosia on tullien päätehtävänä kalottialueella         on jo tällä hetkellä esimerkkinä koko muun
39726: ollut huumausaine- ja rikosvalvonta, jossa on          Euroopan tulevalle yhteistyölle.
39727: myös saatu hyviä tuloksia aikaan. Uhkakuvat               Kalottialueen tullien henkilöstöjärjestöt ovat
39728: rikollisuuden ja huumeiden leviämisessä ovat           huolestuneita myös kasvi- ja eläintautien (esim.
39729: lisääntyneet idästä päin, mutta lännestä tuodaan       rabies) leviämisestä sekä uhanalaisten eläinten
39730: huumeita edelleenkin samassa määrin kuin ai-           säilymisestä, jos rajavalvonta poistetaan EY:n
39731:  kaisemminkin.                                         sisärajoilta. Kansainvälinen terrorismi ja laiton
39732:     Yhteistyössä tullien ja poliisien kanssa on        aseiden maahantuonti tulisi varmuudella lisään-
39733:  onnistuttu mm. tekemään huomattavia huu-              tymään rajojen avauduttua.
39734:  mausainetakavarikoita. Takavarikkojen myötä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39735:  huumausaineita on saatu pois markkinoilta ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
39736:  näin pystytty helpottamaan poliisin kasvavaa          oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39737:  työtaakkaa sisämaassa. Jos valvontaa rajalta          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39738:  pysyvästi vähennetään tai siirretään muualle,
39739:  tulee poliisin tilanne sisämaassa olemaan kestä-                Aikooko Hallitus todella vähentää
39740:  mätön.                                                       tullin voimavaroja Lapissa länsirajalla ja
39741:     Tulleilla on kalottialueella ollut perinteisesti          helpottaa näin mm. huumeiden kuljetuk-
39742:  hyvät ja kiinteät suhteet. Kalottialueen useilla             sen lisäämistä maahamme lännestä kä-
39743:  ylikulkupaikoilla tullihenkilöstö työskentelee               sin?
39744:  yhteisillä tulliasemilla, ja useissa paikoissa teh-
39745: 
39746:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1992
39747: 
39748:                                           Esko-Juhani Tennilä
39749: 
39750: 
39751: 
39752: 
39753:  220051L
39754: 2                                        1992 vp -   KK 262
39755: 
39756: 
39757: 
39758: 
39759:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39760: 
39761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hen, että näiltä alueilta tulevien matkustajien
39762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkastuskatetta on jouduttu nostamaan jopa
39763: olette 27 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           100 prosenttiin joillakin rajanylityspaikoilla.
39764: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-    Tämän liikenteen valvonta on yksi tullilaitoksen
39765: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       valvontasektorin painopistealueista lähivuosina.
39766: taja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen
39767: myksestä n:o 262:                                    tullessa voimaan maamme itärajasta ja eteläises-
39768:                                                      tä merialueesta muodostuu ETA-alueen ulkora-
39769:           Aikooko Hallitus todella vähentää          ja, jonka valvontaan joudutaan tehostamaan
39770:        tullin voimavaroja Lapissa länsirajalla ja    sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Euroopan
39771:        helpottaa näin mm. huumeiden kuljetuk-        yhteisön jäsenyydellä Ruotsin ja Norjan ollessa
39772:        sen lisäämistä maahamme lännestä kä-          myös sen jäseniä olisi huomattavia vaikutuksia
39773:        sin?                                          läntisen ja pohjoisen maarajan valvonnassa. Täl-
39774:                                                      löin tällaisen sisärajan valvonnasta olisi suuressa
39775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          määrin luovuttava ja siirrettävä tullivalvonnan
39776: tavasti seuraavaa:                                   painopiste ulkorajojen valvontaan. Tullilaitok-
39777:                                                      sen henkilöstöpolitiikassa voidaan sisärajan val-
39778:    Valtiontalouden tasapainottamiseksi valtio-       vonnan väheneminen ottaa huomioon luonnolli-
39779: neuvoston tekemien henkilöstön säästöpäätös-         sen poistuman avulla, mikä helpottaa sopeutu-
39780: ten (VNp 16.3.1989, VNp 29.11.1990 ja VNp            mista mahdolliseen EY-jäsenyyteen.
39781: 30.4.1991) perusteella tullilaitoksen edellytetään       Etelä-Suomen satamien ja lentokenttien lisäk-
39782: vähentävän henkilöstövoimavarojaan vuosina           si huumausaineita on viime vuosina salakuljetet-
39783: 1990-1995 yhteensä 283 henkilötyövuodella.           tu läntisen ja pohjoisen maarajan kautta. Vuon-
39784: Säästövelvoitteesta tullihallitus on kohdentanut     na 1991 Lapin tullipiirissä paljastettiin runsaat
39785: Lapin tullipiirille 34 viran tai tehtävän lakkaut-    15 prosenttia kaikista huumausaineiden salakul-
39786: tamisen vuoden 1995 loppuun mennessä. Tämä           jetustapauksista. Tullilaitoksen tavoitteena on
39787: merkitsee vuoden 1990 alun Lapin tullipiirin 217     pysäyttää huumausaineet jo rajalla. Koska mat-
39788: vakanssin henkilöstövahvuudesta 16 prosentin         kustajamäärät ovat suuret, tehokas huumausai-
39789: vähennystä. Verrattuna muihin tullipiireihin La-     neiden salakuljetuksen ehkäiseminen perustuu
39790: pin tullipiirin vähennykset eivät ole suurimpia.     tietoperäiseen ja kohdehakuiseen valvontaan ja
39791: Esimerkiksi Satakunnan tullipiirin vastaava vä-      riittävän teknisen ja muun välineistön hyväksi-
39792: hennysvelvoite on 22 prosenttia, Keski-Pohjan-       käyttöön. Tässä tarkoituksessa sekä kansallinen
39793: maan tullipiirin 19 sekä Oulun tullipiirin 21        että kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Kan-
39794: prosenttia.                                          sainvälisten tietojen vaihdolla tullihallituksella
39795:    Kohdennettaessa henkilöstösupistuksia tulli-      on keskeinen osuus.
39796: hallitus on ottanut huomioon toimintaympäris-            Huumausaineiden salakuljetus Venäjältä ja
39797: tön muutoksista aiheutuvat painotukset. Liiken-      Baltian maista Suomeen kasvaa jatkuvasti, ja
39798: ne Venäjältä ja Baltian maista on kasvanut           huumausainevalvonnassa joudutaan yhä enem-
39799: voimakkaasti, ja vapaan liikkumisen edelleen         män valvomaan tältä alueelta tulevaa liikennet-
39800: helpottuessa liikenne näiltä alueilta lisääntyy.     tä. Jotta riittävä valvontataso Lapin tullipiirin
39801: Tämä on aiheuttanut huumausaineiden, hormo-          alueella kyetään säilyttämään, on edelleen pa-
39802: ni- ja lääkevalmisteiden, alkoholin, aseiden yms.    rannettava kansallista poliisin, tullilaitoksen ja
39803: salakuljetuksen lisääntymisen. Varsinkin alko-       rajavartiolaitoksen välistä yhteistyötä sekä kan-
39804: holijuomien ja muiden myytäviksi kelpaavien          sainvälistä yhteistoimintaa. Keskeinen tällä alu-
39805: tavaroiden katukauppa on aiheuttanut ongelmia        eella on mm. poliisi-, tulli- ja rajavartioviran-
39806: valvontaviranomaisille. Tämä on johtanut sii-        omaisten tietojenvaihdon järjestämistä koskeva
39807:                                         1992 vp -   KK 262                                          3
39808: 
39809: lakihanke. Pohjoismaisella rajatulliyhteistyöllä    lisätä yhteismiehitystä raja-asemilla Ruotsin ja
39810: on pitkät perinteet. Tätä yhteistyötä on edelleen   Norjan kanssa. Näin voidaan lievittää henkilös-
39811: syvennettävä. Lapin tullipiirissä on tavoitteena    tösupistusten haitta vaikutuksia.
39812:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1992
39813: 
39814:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
39815: 4                                       1992 vp -   KK 262
39816: 
39817: 
39818: 
39819: 
39820:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
39821: 
39822:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningsmyndigheterna. Detta har lett till att man
39823: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      vid vissa gränsöverskridningsställen har blivit
39824: den 27 maj 1992 till vederbörande medlem av         tvungen att kontrollera alla passagerare. Under
39825: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   de närmaste åren kommer en av tullverkets
39826: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr           tyngdpunktsområden inom övervakningssek-
39827: 262:                                                torn uttryckligen att vara en övervakning av
39828:                                                     denna trafik. När avtalet om europeiska ekono-
39829:           Ämnar Regeringen verkligen minska         miska samarbetsområdet träder i kraft kommer
39830:        tullens resurser i Lappland vid västgrän-    vårt lands östra gräns och södra havsområde att
39831:        sen och på detta sätt göra det enklare att   bli en yttre gräns mot EES-området. 1 enlighet
39832:        från väst föra in i landet bl.a. ökade       med de avtal som har ingåtts kommer man att bli
39833:        mängder narkotika?                           tvungen att intensifiera övervakningen av detta
39834:                                                     område. Ett medlemskap inom EG skulle, under
39835:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förutsättning att Sverige och Norge också är
39836: anföra följande:                                    medlemmar, ha avsevärd inverkan på övervak-
39837:                                                     ningen av den västra och norra landsgränsen.
39838:    På basis av de sparbeslut som statsrådet har     Man skulle i ett dylikt fall bli tvungen att i hög
39839: fattat om personalstyrkan i syfte att balansera     grad avstå från övervakningen av denna inre
39840: statsekonomin (SRb 16.3.1989, SRb 29.11.1990        gräns och förflytta tyngdpunkten i tullövervak-
39841: och SRb 30.4.1991) förutsätts tullverket skära      ningen till övervakning av de yttre gränserna. 1
39842: ner sina personalresurser med sammanlagt 283        tullverkets personalpolitik kan ett minskande
39843: årsverken under åren 1990-1995. Denna skyl-         behov att övervaka den inre gränsen beaktas
39844: dighet att skära ner personalstyrkan omfattar       genom naturlig avgång, vilket underlättar en
39845: Lapplands tulldistrikt så att man fram till ut-     anpassning till ett eventuellt EG-medlemskap.
39846: gången av 1995 skall dra in 34 tjänster eller          Under de senaste åren har narkotika smugg-
39847: uppgifter. Detta innebär att den personalstyrka     lats förutom genom södra Finlands hamnar och
39848: på 217 tjänster som fanns i början av 1990 inom     flygplatser också över den västliga och nordliga
39849: Lapplands tulldistrikt skärs ner med 16 procent.    landsgränsen. År 1991 avslöjades i Lapplands
39850: Jämfört med andra tulldistrikt är nedskämingar-     tulldistrikt drygt 15 procent av alla inträffade
39851: na inom Lapplands tulldistrikt inte de största.     smugglingsfall som gällde narkotika. Tullverkets
39852: T.ex. skall Satakunta tulldistrikt på motsvaran-    strävan är att stoppa narkotikan redan vid
39853: de sätt skära ner 22 procent, Mellersta Österbot-   gränsen. 1 en situation där passagerarmängderna
39854: tens tulldistrikt 19 procent och Uleåborgs tull-    är stora bygger ett effektivt förebyggande av
39855: distrikt 21 procent av respektive personalstyrka.   narkotikasmuggling på en kunskapsbaserad och
39856:    När personalnedskämingar verkställs har          målinriktad övervakning och på en tillräcklig
39857: tullstyrelsen beaktat de tyngdpunkter som           användning av bl.a. teknisk apparatur. 1 detta
39858: ändringar i verksamhetsmiljön leder till. Trafi-    sammanhang är det viktigt att idka samarbete
39859: ken från Ryssland och de baltiska länderna har      både på nationell och internationell nivå. Tull-
39860: ökat starkt och eftersom det kommer att bli allt    styrelsen har en central roll i det utbyte av
39861: enklare för personer bosatta i dessa länder att     information som sker på internationell nivå.
39862: röra sig fritt ökar trafiken från dessa områden.       Smugglingen av narkotika till Finland från
39863: Detta har lett till en ökad smuggling av narkoti-   Ryssland och de baltiska länderna ökar ständigt
39864: ka, hormon- och läkemedelspreparat, alkohol,        och i narkotikaövervakningen tvingas man allt
39865: vapen mm. Speciellt gatuhandeln med alkohol-        mera att koncentrera övervakningen på trafiken
39866: drycker och andra varor som lämpar sig för          från detta område. För att en tillräcklig övervak-
39867: försäljning har orsakat problem för övervak-        ningsnivå skall kunna bibehållas i Lapplands
39868:                                          1992 vp -   KK 262                                         5
39869: 
39870: tulldistrikt måste man fortsättningsvis förbättra    arbetet har långa anor. Detta samarbete måste
39871: det nationella samarbetet mellan polisen, tullver-   ytterligare fördjupas. Inom Lapplands tulldi-
39872: ket och gränsbevakningsväsendet liksom också         strikt har man för avsikt att öka den gemensam-
39873: det samarbete som finns på internationellt pian.     ma bemanningen på gränsstationerna mellan
39874: Centralt inom detta område är bl.a. ett lagpro-      Sverige och N orge. På detta sätt kan man lindra
39875: jekt som omfattar ett system för överföring av       den negativa effekt som personalminskningarna
39876: information mellan polis-, tull- och gränsbevak-     har.
39877: ningsmyndigheter. Det nordiska gränstullsam-
39878:      Helsingfors den 2 juli 1992
39879: 
39880:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
39881:                                                 1992 vp
39882: 
39883: Kirjallinen kysymys 263
39884: 
39885: 
39886: 
39887: 
39888:                                    Rimmi ym.: Ammattientarkastusviranomaisten riippumattomuu-
39889:                                       den turvaamisesta
39890: 
39891: 
39892:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39893: 
39894:     Suomen ratifioiman kansainvälisen työjärjes-      tämässä suoraan työministerin alaisuuteen työ-
39895: tön ILO:n sopimuksen n:o 89 mukaan jokaisen           ministeriöön. Hallituksen suunnitelma on mitä
39896: jäsenvaltion on asetettava ammattientarkastus         ilmeisimmässä ristiriidassa Suomen valtiota sito-
39897: keskusviranomaisen tarkastuksen ja valvonnan          van ILO:n sopimuksen n:o 89 kanssa.
39898: alaiseksi. Saman sopimuksen mukaisesti tarkas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39899: tushenkilökunnan tulee olla julkisia virkamiehiä,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39900: joiden asema ja työedut ovat sellaiset, että ne       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39901: takaavat heille vakinaisen virka-aseman sekä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39902: riippumattomuuden kaikista hallituksen vaih-
39903: doksista ja asiaankuulumattomasta ulkopuoli-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39904: sesta vaikutuksesta.                                         ryhtyä, jotta ammattientarkastusviran-
39905:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan halli-            omaisten riippumattomuus voitaisiin tur-
39906:  tus on lakkauttamassa ammattientarkastusta                  vata vastaisuudessakin ILO:n sopimuk-
39907: johtavaa keskusviranomaista, työsuojeluhalli-                sen n:o 89 edellyttämällä tavalla?
39908:  tusta. Työsuojeluhallituksen tehtävät ollaan siir-
39909: 
39910:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1992
39911: 
39912:           Eila Rimmi                     Raila Aho                      Outi Ojala
39913:           Osmo Polvinen                  Esko Helle                     Martti Korhonen
39914:           Asko Apukka                    Tarja Halonen                  Ensio Laine
39915:           Juhani Vähäkangas              Timo Laaksonen                 Reijo Lindroos
39916:           Paavo Nikula                   Johannes Koskinen              Kerttu Törnqvist
39917:           Antero Kekkonen                Timo Roos                      Esko-Juhani Tennilä
39918:           Reijo Laitinen                 Leena Luhtanen                 Riitta Myller
39919:                                          Jukka Gustafsson
39920: 
39921: 
39922: 
39923: 
39924: 220051L
39925: 2                                        1992 vp- KK 263
39926: 
39927: 
39928: 
39929: 
39930:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39931: 
39932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ohella kunnan ammattientarkastajat. Tarkastus-
39933: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        piirit sekä miespuolisten ja naispuolisten ammat-
39934: olette 27 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           tientarkastajain, apulaistarkastajain ja työläis-
39935: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tarkastajain luvun määrää valtioneuvosto."
39936: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            ILO:n sopimuksen n:o 81 4 artiklan mukaan
39937: edustaja Eila Rimmin ym. näin kuuluvasta kir-        ammattientarkastus on, mikäli soveltuu jäsen-
39938: jallisesta kysymyksestä n:o 263:                     valtion hallinnolliseen käytäntöön, asetettava
39939:                                                      keskusviranomaisen tarkastuksen ja valvonnan
39940:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alaiseksi. Kuten edellä lainatusta säännöksestä
39941:        ryhtyä, jotta ammattientarkastusviran-        käy ilmi, Suomessa ammattientarkastuksen kes-
39942:        omaisten riippumattomuus voitaisiin tur-      kusviranomaisena toimi sosiaaliministeriö, kun
39943:        vata vastaisuudessakin ILO:n sopimuk-         sopimus ratifioitiin. Tämän asian ja ILO:n sopi-
39944:        sen n:o 89 edellyttämällä tavalla?            muksen välillä ei silloin eikä sen jälkeenkään ole
39945:                                                      osoitettu olevan ristiriitaa. Sopimuksesta ei joh-
39946:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         du mitään, mikä nytkään estäisi työministeriötä
39947: vasti seuraavaa:                                     toimimasta ammattientarkastusta johtavana
39948:                                                      keskusviranomaisena.
39949:    Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimus             ILO:n sopimuksen 6 artiklassa on määräyksiä
39950: n:o 89 koskee teollisuudessa työskentelevien         ammattientarkastajien virka-asemasta ja riippu-
39951: naisten yötyötä. Suomi ei ole ratifioinut tätä       mattomuudesta. Sen mukaan tarkastushenkilö-
39952: sopimusta.                                           kunnan tulee olla julkisia virkamiehiä, joiden
39953:     Kysymyksessä tarkoitetusta asiasta on ILO:n      asemaja työehdot ovat sellaiset, että ne takaavat
39954: sopimus, joka koskee ammattientarkastusta            heille vakinaisen virka-aseman sekä riippumat-
39955: teollisuudessa ja kaupassa. Se on sopimus n:o 81,    tomuuden kaikista hallituksen vaihdoksista ja
39956: jonka Suomi on ratifioinut.                          asiaankuulumattomasta ulkopuolisesta vaiku-
39957:     Sopimuksen n:o 81 ratifiointia koskevassa        tuksesta. Sopimuksen tarkoittamaa varsinaista
39958: hallituksen esityksessä n:o 84 vuoden 1949 val-      tarkastushenkilökuntaa ovat työsuojelupiirien
39959: tiopäiville todetaan, että tuolloin voimassa ol-     virkamiehet. Heidän oikeudellista asemaansa ei
39960: leessa 4 päivänä maaliskuuta 1927 annetussa          ole suunniteltu muutettavaksi. Siten tarkastus-
39961: ammattientarkastuslaissa ja samana päivänä           henkilökunnan riippumattomuus on jatkossakin
39962: annetussa valtioneuvoston päätöksessä ammat-         turvattu ILO:n sopimuksen edellyttämällä taval-
39963: tientarkastuslain toimeenpanemisesta sekä 21         la.
39964: päivänä joulukuuta 1944 annetussa valtioneu-             ILO:n sopimuksen eräät artiklat sisältävät
39965: voston päätöksessä valtion ammattientarkasta-        määräyksiä, joilla voidaan katsoa olevan vaiku-
39966: jain virka-alueista olevilla säännöksillä on sopi-   tusta työsuojelun piirihallinnon järjestämiseen.
39967: mus pääkohdiltaan toteutettu.                        Sopimuksen 3 artiklan 2 kohta edellyttää muun
39968:    Ammattientarkastuslain (72/27) 1 § kuuluu         muassa, että ammattientarkastajille annetut
39969: seuraavasti: "Työntekijäin suojelua koskevain        muut kuin ammattientarkastustehtävät eivät saa
39970: säännösten noudattamista, sikäli kuin se on          haitata heidän puolueettomuuttaan heidän suh-
39971: säädetty ammattientarkastusviranomaisten teh-        teessaan työnantajiin ja työntekijöihin. Kuten
39972: täväksi, valvovat sosialiministeriö sekä lähinnä     edellä on jo mainittu, 6 artiklan mukaan tarkas-
39973: ministeriön ammattienylitarkastajan ja naispuo-      tushenkilökunnan tulee muun muassa olla riip-
39974: lisen ammattienylitarkastajan johdon alaisina        pumaton asiaankuulumattomasta ulkopuolises-
39975: miespuoliset ja naispuoliset ammattientarkasta-      ta vaikutuksesta. Nämä määräykset on tarkoitus
39976: jat sekä apulaistarkastajat ja työläistarkastajat,   ottaa huomioon työsuojelun piirihallintoa kehi-
39977: niin myös näiden valtion ammattientarkastajain       tettäessä. Yhtenä osoituksena riippumattomuu-
39978:                                        1992 vp -   KK 263                                       3
39979: 
39980: desta on se, että valtion talousarviossa on työ-   Hallitus katsoo, että valvonnan tuloksellisuu-
39981: suojeluhallinnolla oma luku.                       den, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden paran-
39982:    Hallitus pitää tärkeänä ILO:n sopimuksen n:o    taminen edellyttää myös työsuojeluhallinnon
39983: 81 mukaisen työsuojeluvalvonnan kehittämistä.      uudistamista.
39984:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1992
39985: 
39986:                                                                    Työministeri Ilkka Kanerva
39987: 4                                       1992 vp -   KK 263
39988: 
39989: 
39990: 
39991: 
39992:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
39993: 
39994:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Inspektionsdistrikten ävensom manliga och
39995: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      kvinnliga yrkesinspektörers, biträdande inspek-
39996: den 27 maj 1992 till vederbörande medlem av         törers samt arbetarinspektörers antal bestämmes
39997: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   av statsrådet."
39998: dagsledamot Eila Rimmi m.fl. undertecknade             Enligt artikel 4 i ILO-konvention nr 81 skall
39999: spörsmål nr 263:                                    yrkesinspektör, i den mån så är förenligt med
40000:                                                     medlems administrativa praxis, vara underställd
40001:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      en central myndighets överinseende och ledning.
40002:        ta för att yrkesinspektionsmyndighetens      Såsom det framgår av ovan citerade stadgande
40003:        oberoende även i framtiden skall kunna       verkade socialministeriet som centralmyndighet
40004:        tryggas på det sätt som ILO:s konvention     inom yrkesinspektionen i Finland, när konven-
40005:        nr 89 förutsätter?                           tionen ratificerades. Det har varken då eller
40006:                                                     senare blivit bevisat att någon konflikt skulle
40007:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       föreligga mellan denna sak och ILO-konventio-
40008: anföra följande:                                    nen. Konventionen föranleder inte något som
40009:                                                     hindrar att arbetsministeriet även numera verkar
40010:    Intemationella arbetsorganisationens (ILO)       som den ledande centralmyndigheten inom
40011: konvention nr 89 gäller kvinnors nattarbete         yrkesinspektionen.
40012: inom industrin. Finland har inte ratificerat den-      I artikel 6 i ILO-konventionen finns bestäm-
40013: na konvention.                                      melser om yrkesinspektörers tjänsteställning och
40014:    Om det ärende som avses i spörsmålet finns en    oberoende. Enligt den skall befattningshavare
40015: ILO-konvention angående yrkesinspektionen           inom inspektionen vara anställda i offentlig
40016: inom industri och handel. Detta är konvention       tjänst och i denna egenskap vara tillförsäkrade
40017: nr 81, som Finland har ratificerat.                 stadigvarande anställning samt frihet från poli-
40018:    I den regeringsproposition nr 84 till 1949 års   tisk eller annars obehörig påverkan. Den i kon-
40019: riksdag som berör ratifikation av konvention nr     ventionen avsedda inspektionspersona1en utgörs
40020: 81 konstateras att genom stadgandena i den då       av arbetarskyddsdistriktens tjänstemän. Det
40021: gällande lagen av den 4 mars 1927 angående          finns inga planer på att ändra deras rättsliga
40022: yrkesinspektionen och statsrådets beslut av sam-    ställning. Således är inspektionspersonalens obe-
40023: ma dag angående verkställighet av lagen angåen-     roende även i fortsättningen tryggad på det sätt
40024: de yrkesinspektionen samt i statsrådets beslut av   som ILO-konventionen förutsätter.
40025: den 21 december 1944 angående de statliga              Vissa av ILO-konventionens artiklar innefat-
40026: yrkesinspektöremas ämbetsdistrikt har konven-       tar bestämmelser som kan anses inverka på
40027: tionens bestämmelser i huvudsak förverkligats.      organiseringen av arbetarskyddets distriktsför-
40028:    1 § lagen angående yrkesinspektionen (72/27)     valtning. Artikel 3 punkt 2 i konventionen förut-
40029: lyder: "Tillsynen över efterlevnaden av stadgan-    sätter bl.a. att de övriga uppgifter som yrkes-
40030: dena angående arbetarskydd, för såvitt densam-      inspektörer anförtrotts utöver de egentliga
40031: ma ålagts yrkesinspektionsmyndighetema, utö-        inspektionsuppgiftema inte får inverka menligt
40032: vas av socialministeriet samt närmast av manliga    på deras opartiskhet gentemot arbetsgivare och
40033: och kvinnliga under yrkesinspektörens och den       arbetstagare. Som det redan nämnts ovan skall
40034: kvinnliga biträdande överinspektörens vid mi-       inspektionspersonalen bl.a. vara fri från obehö-
40035: nisteriet ledning ställda yrkesinspektörer samt     rig utomstående påverkan. A vsikten är att dessa
40036: biträdande inspektörer och arbetarinspektörer,      bestämmelser kommer att beaktas då distrikts-
40037: ävensom vid sidan av dessa statens yrkesinspek-     förvaltningen av arbetarskyddet utvecklas. Ett
40038: törer jämväl av kommunala yrkesinspektörer.         bevis på detta oberoende är att det i statsbudge-
40039:                                        1992 vp -   KK 263                                          5
40040: 
40041: ten finns ett eget kapitel för arbetarskyddsför-   vention nr 81. Regeringen anser att förbättringen
40042: valtningen.                                        av tillsynens resultatrikhet, verkningsfullhet och
40043:     Regeringen betonar vikten av att utveckla      lönsamhet också förutsätter en reform av arbe-
40044: tillsynen över arbetarskyddet enligt ILO-kon-      tarskyddsförvaltningen.
40045: 
40046:      Helsingfors den 24 juni 1992
40047: 
40048:                                                                   Arbetsminister Ilkka Kanerva
40049:                                                1992 vp
40050: 
40051: Kirjallinen kysymys 264
40052: 
40053: 
40054: 
40055: 
40056:                                   Pulliainen: Yritysten sisäisen ympäristötarkastuksen käyttöönoton
40057:                                       edistämisestä
40058: 
40059: 
40060:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40061: 
40062:    Suuryrityksetkin kulkevat hyvin eri jalkaa        tietojen ja tekemiensä havaintojen pohjalta ra-
40063: yritysten sisäisen ympäristötarkastuksen, envi-      portin laitoksen ympäristövaikutuksista. Par-
40064: ronmental auditing, käyttöönotossa. Neste Oy         haassa tapauksessa raportti sisältää ehdotukset
40065: on toteuttanut tätä menettelyä jo viitisen vuotta,   toimenpiteiksi, joihin tulisi ryhtyä. Menettely on
40066: mutta monet yritykset eivät liene tietoisia koko     tarkoitus uusia kolmen vuoden välein.
40067: järjestelmästä.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40068:    Euroopan yhteisöjen, EY:n, piirissä ollaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
40069: edistämässä "ekoauditingiä" säädöspohjaisesti.       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40070: Yhteisön taholla on kaavailtu, että yritykset        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40071: ottaisivat menetelmän käyttöönsä vuoden 1994
40072: kesällä. Jo ETA-menettelyn kautta Suomijoutu-                    Aikooko Hallitus säädöspohjaisesti
40073: nee ainakin ottamaan kantaa ekoauditingiin.                   edistää yrityksen ympäristönsuojelun si-
40074:     Yrityksen sisäisessä ympäristötarkastuksessa              säisen tarkastusjärjestelmän, ekoauditin-
40075: yrityksestä valittu tarkastajaryhmä käy läpi tut-             gin, laajaa käyttöönottoa Suomessa?
40076: kittavan teollisuuslaitoksen ja tekee saamiensa
40077: 
40078:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1992
40079: 
40080:                                            Erkki Pulliainen
40081: 
40082: 
40083: 
40084: 
40085: 220051L
40086: 2                                        1992 vp -   KK 264
40087: 
40088: 
40089: 
40090: 
40091:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40092: 
40093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten liittyminen tarkastusmenettelyyn olisi vapaa-
40094: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ehtoista. Liittyessään menettelyyn yritys saisi
40095: olette 29 päivänä toukokuuta 1992 päivätyn           oikeuden käyttää menettelyn tunnusta, erään-
40096: kirjeenne n:o 835 ohella lähettänyt valtioneuvos-    laista ekomerkkiä. Samalla se sitoutuisi tarkas-
40097: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tusmenettelyyn ja sen edellyttämiin tarkastuk-
40098: sanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä    siin. Komission ehdotuksesta on pyydetty lau-
40099: n:o 264, jossa tiedustellaan:                        suntoja ja on ehdotettu, että sitä sovellettaisiin
40100:                                                      1.7.1994 alkaen. Aluksi olisi kyse neljä vuotta
40101:           Aikooko Hallitus säädöspohjaisesti         kestävästä kokeilusta, minkä jälkeen tehtäisiin
40102:        edistää yrityksen ympäristönsuojelun si-      mahdolliset päätelmät järjestelmän toimivuu-
40103:        säisen tarkastusjärjestelmän, ekoauditin-     desta.
40104:        gin, laajaa käyttöönottoa Suomessa?              Yrityksen ympäristönsuojelun tarkastuksen
40105:                                                      tavoitteena on saada luotettava kuva yrityksen
40106:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ympäristönsuojelutoimista yritysten oman toi-
40107: vasti seuraavaa:                                     minnan kehittämiseksi, mutta myös edistää kan-
40108:                                                      salaisten ja viranomaisten tietämystä yrityksen
40109:    Yritysten ympäristönsuojelun tarkastus on         ympäristönsuojelusta. Yrityksen näkökulmasta
40110: Suomessa suhteellisen uusi käsite, jolla ei ole      voi kyse paljolti olla oman toiminnan taloudelli-
40111: vielä yhteisesti hyväksyttyä suomenkielistä vasti-   suuden ja tehokkuuden parantamisesta sekä ris-
40112: netta eikä määriteltyä sisältöä. Eräät suuret        kien hallinnasta. Säännöllisin väliajoin tehty tar-
40113: teollisuusyritykset ovat soveltaneet ympäristön-     kastus antaisi kuitenkin myös valvontaviran-
40114: suojelun tarkastusta erityisesti valmistellessaan    omaisille kokonaiskuvan siitä, miten toiminnalle
40115: ulkomaisten yritysten ostopäätöksiä. Teollisuu-      asetetut vaatimukset suhtautuvat yrityksen to-
40116: den etujärjestöt ovat edistäneet tarkastuksen        dellisiin ympäristövaikutuksiin ja voitaisiinko
40117: vapaaehtoista käyttöönottoa. Ympäristöminis-         toiminnassa saavuttaa parempia tuloksia.
40118: teriö on seurannut asiaa koskevan asetuksen             On ilmeistä, että yritysten ympäristönsuojelun
40119: valmistelua Euroopan yhteisöissä ja osallistunut     tarkastus on hyödyllinen järjestelmä ja että sitä
40120: asiaa koskeviin pohjoismaisiin selvityksiin.         pitää kehittää myös Suomessa. Suomen tulee
40121:    Euroopan yhteisön komission laatima asetus-       kehittää järjestelmäänsä EY:n komission ehdo-
40122: luonnos perustuu siihen, että ympäristönsuoje-       tuksen perusteella. Siten on ilmeisesti tarpeen
40123: lun tarkastus ei korvaisi nykyisiä ympäristölain-    luoda säädösperusteinen menettely, johon liitty-
40124: säädäntöön perustuvia velvoitteita vaan täyden-      minen olisi vapaaehtoista. Komission sääntely-
40125: täisi niitä. Ympäristönsuojelun tarkastuksesta       ehdotus ei ole osa ETA-sopimusta. EFTA-maat
40126: pyritään saamaan säännösperusteinen, jotta tar-      ottavat yhdessä kannan sääntelyn hyväksyttä-
40127: kastuksen luotettavuus voitaisiin taata. Yritys-     vyyteen ja sen sisällyttämiseen sopimukseen.
40128: 
40129:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1992
40130: 
40131:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
40132:                                            1992 vp -    KK 264                                           3
40133: 
40134: 
40135: 
40136: 
40137:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
40138: 
40139:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bas. Ett företag som inleder miljöinriktad redo-
40140: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-        visning får rätt att använda det kännetecken, ett
40141: se nr 835 av den 29 maj 1992 till vederbörande          slags ekomärke, som anger att förfararandet
40142: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-       tiliämpas. Samtidigt förbinder sig företaget att
40143: de av riksdagsman Pulliainen undertecknade              tiliämpa detta förfarande och utföra de kontrol-
40144: spörsmål nr 264:                                        ler som förutsätts. Kommissionens förslag har
40145:                                                         gått på remiss och det har föreslagits att systemet
40146:            Ämnar Regeringen på basis av lagstift-       skall introduceras 1. 7.1994. Tili en början skulle
40147:         ning främja ett utbrett ibruktagande av         det vara fråga om en fyra års försöksperiod, och
40148:         ett intemt miljöinriktat redovisningssys-       därefter kunde man dra slutsatser om hur funk-
40149:         tem i företagen i Finland?                      tionellt systemet är.
40150:                                                             Syftet med miljöinriktad redovisning i företa-
40151:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                  gen är att ta fram en tillförlitlig bild av företa-
40152: vördsamt anföra följande:                               gens miljövårdsåtgärder i syfte att förbättra
40153:                                                         deras egen verksamhet, men också att ·ge med-
40154:    1 Finland är den intema miljöinriktade redo-         borgare och myndigheter bättre kunskaper om
40155: visningen i företagen något relativt nytt, och det      miljövården i företagen. Ur företagens synvinkel
40156: finns tills vidare inget allmänt godkänt uttryck        kan det i hög grad vara fråga om att f6rbättra
40157: för begreppet, inte heller har dess innehåll defi-      företagets ekonomi och effektivitet och behärska
40158: nierats. Vissa stora industriföretag har ägnat sig      riskema. En kontroll eller redovisning som görs
40159: åt miljöinriktad redovisning i synnerhet i sam-         med regelbundna intervaller ger dock också
40160: band med beredningen av köp av utländska                tilisynsmyndighetema en övergripande bild av
40161: företag. lndustrins intresseorganisationer har          hur kraven på verksamheten relaterats tili de
40162: arbetat för frivilligt införande av miljöinriktad       faktiska miljökonsekvensema och av huruvida
40163: redovisning. Miljöministeriet har följt bered-          verksamheten kunde ge bättre resultat.
40164: ningen av en förordning i ärendet inom Euro-                Det är uppenbart att systemet med miljöin-
40165: peiska gemenskapema och varit med i nordiska            riktad redovisning är nyttigt och att det bör
40166: utredningar om miljöinriktad redovisning.               utvecklas också i Finland. Hos oss kommer
40167:    Det utkast tili förordning som beretts av            systemet att bygga på EG-kommissionens f6r-
40168: Europeiska gemenska pemas kommission bygger             slag. Det f6religger alltså uppenbarligen ett be-
40169: på att den miljöinriktade redovisningen inte            hov av en procedur som bygger på lag och som
40170: kommer att ersätta de förpliktelser som följer av       f6retagen frivilligt kan ansluta sig tili. Kommis-
40171: den nuvarande miljölagstiftningen utan i stället        sionens förslag är inte en del av EES-avtalet.
40172: kompletterar den. Det är meningen att den               EFTA-ländema tar gemensamt ställning tili hu-
40173: miljöinriktade redovisningen skall bygga på fö-         ruvida regleringen kan anses godtagbar och tili
40174: reskrifter som säkerställer att den är tillförlitlig.   huruvida den skall föras in i avtalet.
40175: Företagen kan introducera systemet på frivillig
40176: 
40177:      Helsingforsden 22 juni 1992
40178: 
40179:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
40180:                                                1992 vp
40181: 
40182: Kirjallinen kysymys 265
40183: 
40184: 
40185: 
40186: 
40187:                                   Vehkaoja: Valtionhallinnossa sovellettavasta aluejaosta
40188: 
40189: 
40190: 
40191:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40192: 
40193:    Hallitusohjelman mukaisesti aluehallintoa         keskeneräisen aluejaon käyttäminen herättänyt
40194: aiotaan kehittää. Tähän liittyen maa on tarkoi-      suurta närää.
40195: tus jakaa alueisiin, joista on käytetty myös nimi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40196: tystä maakunnat Aluejakoneuvottelukunnan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
40197: ehdotusta uudeksi aluejaoksi ei ole vielä vahvis-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40198: tettu.                                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40199:    Tästä huolimatta valtionhallinnossa on alettu
40200: soveltaa em. kesken käsittelyn olevaa ehdotusta                Keiden toimeksiantoihin perustuu se,
40201: aluejaoksi. Mm. karttapohjia, joissa uusi jako              että valtionhallinnossa käytetään vahvis-
40202: esiintyy, käytetään jo jokapäiväisessä työskente-           tamatonta aluejakoa suunnittelun pohja-
40203: lyssä. Esimerkkinä mainittakoon valtatieverkon              na, ja
40204: kehittämissuunnitelman osaraportti. Koska                      miten tällaisia toimenpiteitä voidaan
40205: aluejako on eräin kohdin kiistanalainen, on                 tässä vaiheessa perustella?
40206: 
40207:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1992
40208: 
40209:                                          Marjatta Vehkaoja
40210: 
40211: 
40212: 
40213: 
40214: 22005IL
40215: 2                                         1992 vp -   KK 265
40216: 
40217: 
40218: 
40219: 
40220:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40221: 
40222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        minnallisia ja talousmaantieteellisiä rajoja. Alue-
40223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hallinnon kehittämisestä on hallitusohjelmassa
40224: olette 1 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         todettu, että valtion väliportaanhallintoa keven-
40225: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      netään ja päällekkäisyyttä puretaan sekä haja-
40226: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          naista piirihallintoa kootaan yhteen ja hallinnon
40227: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          aluejakoja yhtenäistetään. Hallitusohjelma edel-
40228: sen n:o 265:                                          lyttää aluejakoja yhtenäistettävän niin, että ne
40229:                                                       mahdollisimman hyvin vastaavat toiminnallisia
40230:           Keiden toimeksiantoihin perustuu se,        aluekokonaisuuksia sekä kielellisiä ja talous-
40231:        että valtionhallinnossa käytetään vahvis-      maantieteellisiä rajoja.
40232:        tamatoota aluejakoa suunnittelun pohja-            Valtion aluejaotusten yhtenäistämistä varten
40233:        na, ja                                         sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva valtion
40234:           miten tällaisia toimenpiteitä voidaan       aluejakoneuvottelukunta määritteli vuoden 1991
40235:        tässä vaiheessa perustella?                    alkupuoliskolla eräiltä aluetason organisaatioil-
40236:                                                       ta sekä kunnilta saatujen lausuntojen perusteella
40237:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           toiminnallis-taloudellisen maakuntajaon. Kes-
40238: tavasti seuraavaa:                                    keisenä lähtökohtana on ollut, että maakuntien
40239:                                                       muodostumisen tulee lähteä alueellisista ja pai-
40240:    Hallinnon aluejakojen osalta tilanne on ny-        kallisista tarpeista käsin.
40241: kyisin se, ettei yleishallinnolliseksi aluejaoksi         Sisäasiainministeriö toimitti aluejakoneuvot-
40242: tarkoitettu läänijako vastaa kaikilta osin tämän      telukunnan määrittelemän maakuntajaon ke-
40243: hetken toiminnallisia tarpeita. Tämän johdosta        väällä 1991 tiedoksi kaikille kunnille ja varasi
40244: esimerkiksi piirihallinnon aluejaotuksissa viime      samalla mahdollisuuden kunnille lausunnon an-
40245: vuosina suoritettuja uudistuksia ei ole voitu aina    tamiseen. Lausuntojen perusteella neuvottelu-
40246: toteuttaa läänijaon mukaisina, vaan pohjana on        kunta tarkisti maakuntajaon syksyllä 1991 mää-
40247: käytetty lähinnä maakuntapohjaista toiminnal-         rittelemällä Orimattilan ja Artjärven Uuden-
40248: lista aluejakoa.                                      maan maakuntaan, Punkalaitumenja Vampulan
40249:    Hallinnon aluejakojen epäyhtenäisyydestä on        Satakunnan maakuntaan sekä Jurvan Etelä-
40250: haittaa sekä kansalaisten käytännön toiminnalle       Pohjanmaan maakuntaan kuntien kannan mu-
40251: että alueiden kehittämiselle. Aluejaotusten poik-     kaisesti. Myöhemmin sisäasiainministeriö tarkis-
40252: keaminen toisistaan vaikeuttaa aluehallintovi-        ti maakuntajakoa määrittelemällä Laihian ja
40253: ranomaisten välistä yhteistyötä ja niiden toimin-     Isonkyrön Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kun-
40254: tojen yhteensovittamista sekä myös tehtävien ja       tien kannan mukaisesti. Lisäksi Vähäkyrö mää-
40255: päätösvallan hajauttamista keskushallinnosta          riteltiin Etelä-Pohjanmaan maakuntaan sen ja
40256: aluetasolle. Hallinnon asiakkaille sekä yrityksille   edellä mainittujen kuntien kiinteän yhteistyön
40257: ja kansalaisille aiheutuu joillakin alueilla mo-      johdosta.
40258: neen eri suuntaan tapahtuvasta asioimisesta               Päämääränä on saada valtion aluejaotukset
40259: haittaa ja ylimääräisiä kustannuksia.                 vastaamaan toiminnallis-taloudellista maakun-
40260:    Hallinnon aluejakojen kehittämiseksi toimite-      tajakoa siten, että ne tukevat alueiden kehittä-
40261: tuissa lukuisissa selvityksissä on jo pitkään ollut   mistä niiden omista lähtökohdista sekä mahdol-
40262: tavoitteena aluejaotusten saattaminen vastaa-         listavat kansalaisten ja muiden palvelujen käyt-
40263: maan toiminnallis-taloudellisia aluekokonai-          täjien asioinnin yhdensuuntaisuuden. Päämää-
40264: suuksia.                                              rän saavuttaminen edellyttää lääninrajojen tar-
40265:    Eduskunta on julkisen hallinnon uudistamista       kistamista niin, että läänit muodostuvat yhdestä
40266: koskevasta valtioneuvoston selonteosta syksyllä       tai useammasta maakunnasta. Samoin yhteis-
40267: 1990 antamassaan lausunnossa todennut, että           kunnalliseen ja alueelliseen kehitykseen merkit-
40268: hallinnon aluejakoja tulisi yhtenäistää niin, että    tävästi vaikuttavien valtion piirihallintoviran-
40269: ne noudattaisivat mahdollisimman pitkälle toi-        omaisten aluejaotukset tulisi sopeuttaa maakun-
40270:                                          1992 vp -   KK 265                                          3
40271: 
40272: tajakoon siten, että ne muodostuvat yhdestä tai      si valtion aluejaotusten yhtenäistämisperiaatteet,
40273: useammasta maakunnasta.                              yhtenäistämistyön organisoinnin sekä valtion
40274:    Pyrkimyksenä on, että valtioneuvosto tekisi       aluejaotusten pohjaksi otettavan toiminnallis-
40275: lähiaikoina periaatepäätöksen valtion aluejao-       taloudellisen aluejaon määrittelyn.
40276: tusten yhtenäistämisestä. Periaatepäätös sisältäi-
40277:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1992
40278: 
40279:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
40280: 4                                         1992 vp -   KK 265
40281: 
40282: 
40283: 
40284: 
40285:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
40286: 
40287:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          om statsrådets redogörelse för förnyande av den
40288: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        offentliga sektorn. I utlåtandet konstateras att
40289: den 1 juni 1992 till vederbörande medlem av           förvaltningens regionindelning borde förenhet-
40290: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ligas så att den så långt som möjligt följer
40291: dagsman Vehkaoja undertecknade spörsmål nr            funktionella och ekonomisk-geografiska grän-
40292: 265:                                                  ser. I regeringsprogrammet konstateras beträf-
40293:                                                       fande utvecklandet av regionförvaltningen att
40294:           På vems uppdrag följer man inom             statens mellaninstansförvaltning skall 1uckras
40295:        statsförvaltningen en icke-fastställd re-      upp och överlappningar avlägsnas. Vidare skall
40296:        gionindelning som basis för planeringen        den osammanhängande distriktsförvaltningen
40297:        och                                            sammanföras och förvaltningens regionindel-
40298:           hur kan ett dylikt förfarande motive-       ning förenhetligas. Regeringsprogrammet förut-
40299:        ras under rådande omständigheter?              sätter att regionindelning förenhetligas så att den
40300:                                                       så bra som möjligt motsvarar funktionella områ-
40301:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         deshelheter samt språkliga och ekonomisk-geo-
40302: anföra följande:                                      grafiska gränser.
40303:                                                          I början av 1991 definierade statens regionin-
40304:    Beträffande förvaltningens regionindelning är      delningsdelegation som fungerar i anslutning till
40305: situationen för närvarande den att den allmänna       inrikesministeriet och har som mål att förenhet-
40306: administrativa regionindelningen, det vill säga       liga statens regionindelning, en funktionell och
40307: länsindelningen, inte i funktionellt hänseende till   ekonomisk landskapsindelning på basis av ut-
40308: alla delar motsvarar dagens behov. På grund av        låtanden dels från organisationer på regional-
40309: detta har t.ex. de reformer som under de senaste      nivå, dels från kommuner. En central utgångs-
40310: åren har genomförts inom distriktsförvaltning-        punkt har varit att man skall utgå från regiona1a
40311: ens regionindelning inte alltid kunnat förverkli-     och lokala behov när landskap bildas.
40312: gas utgående från länsindelningen. Man har i             Våren 1991 delgav inrikesministeriet alla
40313: stället utgått från en funktionell regionindelning    kommuner den landskapsindelning som region-
40314: som grundar sig på landskapen.                        indelningsdelegationen hade fastställt. Samtidigt
40315:    Heterogeniteten inom förvaltningens region-        gavs kommunerna möjlighet att avge ett utlåtan-
40316: indelning inverkar menligt både på medborgar-         de i ärendet. På basis av utlåtandena justerade
40317: nas praktiska handlande och på regionernas            delegationen på hösten 1991 landskapsindel-
40318: utveckling. Det faktum att olika förvaltnings-        ningen enligt kommunernas ställningstagande så
40319: grenars regionindelningar avviker från varandra       att Orimattila och Artsjö hänfördes till Nylands
40320: försvårar samarbetet mellan olika regionförvalt-      landskap, Punkalaidun och Vampula till Sata-
40321: ningsmyndigheter och gör det svårt att samord-        kunta landskap och Jurva till Sydösterbottens
40322: na myndigheters verksamhet och att decentrali-        landskap. Senare justerade inrikesministeriet
40323: sera uppgifter och en del av beslutanderätten         landskapsindelningen genom att utgående från
40324: från centralförvaltningen till regional nivå. På      kommunernas önskemål hänföra Laihela och
40325: sina ställen är förvaltningens klienter, t.ex. med-   Storkyro till Sydösterbottens landskap. Därtill
40326: borgare och företag, tvungna att uppsöka myn-         hänfördes Lillkyro till Sydösterbottens landskap
40327: digheter på många olika håll, vilket är besvärligt    på grund av dess nära samarbete med de ovan
40328: och för med sig extra kostnader.                      nämnda kommunerna.
40329:    I de talrika utredningar som har syftat till att      Syftet är att få statens regionindelning att
40330: utveckla förvaltningens regionindelning har man       motsvara den funktionella och ekonomiska
40331: redan länge strävat efter att få regioninde1ningen    landskapsindelningen så att den stöder utveck-
40332: att motsvara de funktionella och ekonomiska           lingen av olika områden från deras egna ut-
40333: områdeshelheterna.                                    gångspunkter. Vidare skall man sträva efter att
40334:    Riksdagen avgav hösten 1990 ett utlåtande          medborgare och andra som behöver service kan
40335:                                        1992 vp -   KK 265                                           5
40336: 
40337: uträtta sina ärenden på så få besöksresor som         Avsikten är att statsrådet skall i närmaste
40338: möjligt. Detta förutsätter att länsgränsema jus-   framtid fatta ett principbeslut om förenhetligan-
40339: teras så att länen består av ett eller flera       de av statens regionindelning. Beslutet skall
40340: landskap. Den regionindelning som omfattar         omfatta principema dels för hur statens region-
40341: statens distriktsförvaltningsmyndigheter och       indelning skall förenhetligas, dels för hur arbetet
40342: som avsevärt inverkar på den samhälleliga och      med förenhetligandet skall organiseras. Vidare
40343: regionala utvecklingen, borde anpassas till        är avsikten att i principbeslutet definiera den
40344: landskapsindelningen så att dessa regioner be-     landskapsindelning som skall ligga som grund
40345: står av ett eller flera landskap.                  för statens regionindelning.
40346: 
40347:      Helsingforsden 3 juli 1992
40348: 
40349:                                                               Inrikesminister Mauri Pekkarinen
40350:                                               1992 vp
40351: 
40352: Kirjallinen kysymys 266
40353: 
40354: 
40355: 
40356: 
40357:                                   Jääskeläinen: Lapsiperheiden taloudellisen aseman muuttumisesta
40358: 
40359: 
40360: 
40361:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40362: 
40363:    Todellinen veroprogression kiristyminen ei       kitsee myös sitä, että tukijärjestelmän varaan
40364: näy veroasteikoissa, vaan kansalaiset kokevat       joutunut jää sinne helposti pitemmäksi ajaksi
40365: sen suorien tulonsiirtojen pienenemisen ja vero-    kuin tosiasiallisesti olisi tarpeellista.
40366: tuksen kiristymisen yhteisvaikutuksena. Erityi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40367: sen ongelmallista tämä on lapsiperheille, jotka     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
40368: pyrkivät kohentamaan hyvinvointiaan työnteol-       oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40369: la ja ahkeruudella.     ·                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40370:    Tulojen noustessa verotuksen kiristyminen ja
40371: erilaisten tukien pieneneminen monesti johtaa                 Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
40372: siihen, että palkansaaja ei tulojen noususta hyö-          miin verotus- ja tukijärjestelmien yhteis-
40373: dy juuri lainkaan. Tällainen järjestelmä on yrit-          vaikutusten selvittämiseksi ja muuttami-
40374: teliäisyyttä ja työntekohaluja vähentävä ja mer-           seksi?
40375: 
40376:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1992
40377: 
40378:                                         Jouko Jääskeläinen
40379: 
40380: 
40381: 
40382: 
40383: 22005IL
40384: 2                                       1992 vp -   KK 266
40385: 
40386: 
40387: 
40388: 
40389:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40390: 
40391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      misessä. Siinä valmistelutyössä, jota tällä alueel-
40392: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       la eri hallinnonaloilla jatkuvasti tapahtuu, ote-
40393: olette 2 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       taan tämä kysymys nykyään jo yhtenä työn
40394: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lähtökohtana huomioon. Menetelmät ja valmiu-
40395: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     det kohtuuttomien tilanteiden syntymisen ehkäi-
40396: Jouko Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjallisesta    semiseen jo valmisteluvaiheessa ovat parantu-
40397: kysymyksestä n:o 266:                               neet oleellisesti aivan viime vuosina. Aivan eri-
40398:                                                     tyistä tutkimustyötä verojärjestelmän ja tulon-
40399:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-   siirtojen yhteisvaikutusten selvittämiseksi tekee
40400:        miin verotus- ja tukijärjestelmien yhteis-   Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tällainen
40401:        vaikutusten selvittämiseksi ja muuttami-     kokonaisuutta tarkasteleva työ on nähty tarpeel-
40402:        seksi?                                       liseksi sen vuoksi, että tulonsiirtojärjestelmä eri
40403:                                                     osa-alueineen on jakaantunut varsin monelle
40404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hallinnonalalle.
40405: vasti seuraavaa:                                       Hallitus tulee pitämään huolta siitä, että kysy-
40406:                                                     jän esille tuoma ongelma ei tule kärjistymään,
40407:    Progressiivisen tuloverotuksen ja tulosidon-     vaan mahdollisuuksien mukaan päinvastoin lie-
40408: naisten tulonsiirtojen yhdessä muodostama yh-       venee niissä eri yhteyksissä, joissa vero- ja tulon-
40409: teismarginaalivaikutus on selkeästi tiedostettu     siirtojärjestelmiä kehitetään.
40410: osaongelma erilaisten etuusjärjestelmien kehittä-
40411: 
40412:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1992
40413: 
40414:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
40415:                                         1992 vp -   KK 266                                           3
40416: 
40417: 
40418: 
40419: 
40420:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
40421: 
40422:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        detta område som kontinuerligt pågår inom de
40423: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      olika förvaltningsområdena beaktar man nume-
40424: den 2 juni 1992 tili vederbörande medlem av         ra denna fråga som en av utgångspunktema för
40425: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   arbetet. Metodema och förutsättningama för att
40426: dagsman Jouko Jääskeläinen undertecknade            förhindra att oskäliga situationer uppstår redan
40427: spörsmål nr 266:                                    i beredningsskedet har blivit väsentligt bättre
40428:                                                     under de senaste åren. Statens ekonomiska
40429:           Ämnar Regeringen vidta snabba åt-         forskningscentral håller som bäst på med en
40430:        gärder för att klarlägga och förändra de     särskild undersökning för att reda ut den sam-
40431:        sammanlagda verkningama av beskatt-          manlagda effekten av skattesystemet och in-
40432:        nings- och stödsystemen?                     komstöverföringama. Man har ansett att ett
40433:                                                     arbete av det här slaget där helheten granskas är
40434:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nödvändigt eftersom inkomstöverföringssyste-
40435: anföra följande:                                    met och de olika delområdena är uppdelade på
40436:                                                     så många förvaltningsområden.
40437:    Den progressiva inkomstbeskattningen och de         Regeringen kommer att se tili att det problem
40438: inkomstbundna inkomstöverföringama som bil-         som frågeställaren tagit upp inte blir större, utan
40439: dar den sammanlagda marginaleffekten är ett         i mån av möjlighet mindre i de olika samman-
40440: klart uttalat delproblem i utvecklandet av olika    hang inom vilka skatt- och inkomstöverförings-
40441: förmånssystem. 1 det förberedande arbetet på        systemen utvecklas.
40442: 
40443:      Helsingfors den 30 juni 1992
40444: 
40445:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
40446:                                                 1992 vp
40447: 
40448: Kirjallinen kysymys 267
40449: 
40450: 
40451:                                    Saario ym.: Varallisuuden arvostamisesta perintöverotuksessa
40452: 
40453: 
40454:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40455: 
40456:    Perintöverotuksessa tapahtuva varallisuuden        pahtuu osakkeiden substanssiarvon pohjalta,
40457: arvostaminen on muodostunut perintö- ja lahja-        perinnön- tai lahjansaajalla ei ole useinkaan
40458: verotuksen ikuisuuskysymykseksi. Ratkaisua ei         veron suuruuden vuoksi mahdollista saada osak-
40459: ole toistaiseksi saatu aikaan. Kun vakiintuneessa     keita itselleen. Tämä ei ole perusteltavissa eten-
40460: oikeuskäytännössä on katsottu, että arvostamis-       kään, kun yhtiön toimintajatkuu ja yhtiötä ei ole
40461: perusteena tulee käyttää käypää arvoa, niin           luovutuksen tapahtuessa tarkoitus purkaa.
40462: koko ongelmaa ei pitäisi olla. Verotuskäytäntö            Tilanne saattaa tässä tapauksessa pahimmil-
40463: ei perintöverotuksen arvostamiskysymyksessä           laanjohtaa siihen, että perinnönjättäjän kuolles-
40464: ole kuitenkaan yksiselitteisesti seurannut oikeus-    sa osakkeet jäävät yleisesti tarjolle, ja se antaa
40465: käytäntöä.                                            näin nurkanvaltaajille mahdollisuuden alkaa
40466:    Tulkittaessa asiaa säätelevän säännöksen sa-       vallata yhtiötä. Tämä ei voi olla verotuksen
40467: namuotoa ja tutkittaessa omaisuuden arvosta-          tarkoitus.
40468: misperusteesta perintöverotuksessa olevia lain-           Mikäli perintö- ja lahjaverolakia lähdetään
40469: laadinta-aineistoja sekä verolakien viittaussyste-    uudistamaan, on tärkeätä ottaa huomioon nämä
40470: matiikkaa päädytään siihen johtopäätökseen,           sukupolvenvaihdostilanteet erityissäännöksillä
40471: että näiden tulkintalähteiden mukaan varallisuu-      niin, ettei perintö- ja lahjaverotuksella aseteta
40472: den arvostuksessa tulisi käyttää verotusarvope-       esteitä yrityksen sukupolvenvaihdokselle.
40473: rusteiden mukaista arvoa.                                 Perintö- ja lahjaverotuksen mahdollinen ko-
40474:    Arvostamisongelmaa koskevissa erityistutki-        konaisuudistus vie varmuudella oman aikansa.
40475: muksissa onkin päädytty siihen, että perintöve-       Sitä ennen olisi selvitettävä, voitaisiinko edellä
40476: rotusta koskevan arvostuksen nykytilanne ei ole       kuvattuun yrityksen sukupolvenvaihdokseen
40477: hyväksyttävissä. Koska arvonmäärittely saattaa        liittyvä erityisongelma ratkaista väliaikaisesti
40478: heilahdella käyvästä arvosta verotusarvoon, ei        esimerkiksi siten, että valtiovarainministeriö
40479: vero-oikeudessa keskeisen yhdenvertaisuusperi-        kiinnittäisi veroviranomaisten huomiota ongel-
40480: aatteen toteutumisesta voida puhua. Verovelvol-       maan.
40481: lisen on vaikea käsittää sitä, että veroviranomai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40482: set soveltavat samaa lakia eri vuosina ja eri         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40483: paikkakunnilla toisistaan poikkeavana tavalla.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40484: Vastaavia eroja syntyy myös läänikohtaisesti.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40485: Tätä ristiriitaa ei voida ratkaista tyydyttävällä
40486:  tavalla pelkästään oikeuskäytännön antamin                     Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
40487:  ohjauskeinoin. Tämän vuoksi arvostamiskysy-                 nöllisiin toimiin perintö- ja lahjaverotuk-
40488:  mys tuleekin ratkaista lainsäädäntöteitse.                  sen arvostamiskäytännön yhtenäistämi-
40489:     Yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa ny-               seksi, ja jos aikoo,
40490:  kyinen perintöverotuksemme aiheuttaa erityisiä                 miten Hallitus aikoo ottaa huomioon
40491:  ongelmia, ja se saattaa jopa estää yrityksen                yritysten sukupolvenvaihdostilanteiden
40492:  sukupolvenvaihdoksen. Jos omistuspohjaltaan                 erityisongelmat, ja
40493:  melko laajan yrityksen pääomistaja haluaa jakaa                aikooko Hallitus sitä ennen kiinnittää
40494:  perillisilleen tai muille lähiomaisilleen ennakko-          veroviranomaisten huomiota edellä ku-
40495:  perintönä tai lahjana yhtiön osakkeita, se saattaa          vattuun sukupolvenvaihdostilanteeseen
40496: johtaa verotuskäytännön epäyhtenäisyyden                     niin, ettei verotuksella estettäisi normaa-
40497:  vuoksi kohtuuttomiin seurauksiin luovutuksen-               lia yrityksen sukupolvenvaihdosta?
40498:  saajien osalta. Mikäli veron määrääminen ta-
40499: 
40500:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1992
40501: 
40502:           Väinö Saario                   Heikki A. Ollila                Mauri Miettinen
40503: 220051L
40504: 2                                          1992 vp -    KK 267
40505: 
40506: 
40507: 
40508: 
40509:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40510: 
40511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kohtia ja tarkoituksellisesti pyritty arvostamaan
40512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jotkut varallisuuslajit käypää arvoa alempaan
40513: olette 2 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-           arvoon. Hallinnolliset syyt puoltavat myös kaa-
40514: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        vamaisten arvostamismenetelmien käyttöä vuo-
40515: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         sittaisessa varallisuusverotuksessa. Perintö- ja
40516: Väinö Saarion ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         lahjaverotuksessa, joka on kertaverotusta, varal-
40517: kysymyksestä n:o 267:                                   lisuusverotuksessa sovellettavien arvostusperus-
40518:                                                         teiden käyttäminen johtaisi kuitenkin monissa
40519:            Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-          tapauksissa epäoikeudenmukaisiin veroseuraa-
40520:         nöllisiin toimiin perintö- ja lahjaverotuk-     muksiin ja asettaisi verovelvolliset keskenään
40521:         sen arvostamiskäytännön yhtenäistämi-           erilaiseen asemaan sen perusteella, minkälaatuis-
40522:         seksi, ja jos aikoo,                            ta omaisuutta perinnönjaossa tai lahjana on
40523:            miten Hallitus aikoo ottaa huomioon          saatu. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukais-
40524:         yritysten sukupolvenvaihdostilanteiden          ta yhtenäistää tulo- ja varallisuusverotuksen ja
40525:         erityisongelmat, ja                             perintö- ja lahjaverotuksen varallisuusverope-
40526:            aikooko Hallitus sitä ennen kiinnittää       rusteita eikä pitää niitä myöskään lainsäädän-
40527:         veroviranomaisten huomiota edellä ku-           nöllisesti toisistaan riippuvaisina.
40528:         vattuun sukupolvenvaihdostilanteeseen               Perintö- ja lahjaverolakiin lisättiin sukupol-
40529:         niin, ettei verotuksella estettäisi normaa-     venvaihdosta helpottavat säännökset 1 päivänä
40530:         lia yrityksen sukupolvenvaihdosta?              toukokuuta 1979 voimaan tulleella lailla. Sään-
40531:                                                         nösten tarkoituksena oli estää perintö- tai lahja-
40532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            verosta johtuva maatilatalouden ja muun yritys-
40533: vasti seuraavaa:                                        toiminnan jatkuvuuden vaarantuminen niissä
40534:                                                         tapauksissa, joissa tällainen varallisuus siirtyy
40535:    Perintö- ja lahjaverotuksessa noudatetaan            perintönä tai lahjana toimintaa jatkavalle perilli-
40536: omaisuuden arvostuksessa käyvän arvon periaa-           selle tai lahjan saajalle. Näissä tapauksissa perin-
40537: tetta. Oikeuskäytännön kanta perinnön ja lahjan         töverolautakunta myöntää lykkäystä perintö-
40538: arvostamisessa käyvän arvon mukaan on vakiin-           tai lahjaveron maksamiseen tai jättää eräin edel-
40539: tunut. Vaikka periaatteessa kaikkien omaisuus-          lytyksin osan maksuunpannusta perintö- tai lah-
40540: lajien arvostamisperuste on käypä arvo, vain            javerosta maksuunpanematta.
40541: rahalla, talletuksilla, saamisilla ja eräillä arvopa-       Kun perintö- ja lahjaverotus on Suomessa
40542: pereilla on selvä ja riidaton markkamääräinen           kansainvälisesti katsottuna melko lievää ainakin
40543: käypä arvo. Tämän vuoksi näyttökysymys on               yleisimmässä eli 1 veroluokassa, jossa valtaosa
40544: olennainen käyvän arvon soveltamisen kannalta.          sukupolvenvaihdoksista tapahtuu, näiden sään-
40545: Tulo- ja varallisuusverotuksessa käytetyt arvot         nösten katsottiin riittävän turvaamaan sukupol-
40546: ovat jonkinlainen lähtökohta arvostuksen suh-           venvaihdostapaukset Näiden säännösten lisäksi
40547: teen. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vero-         huojennussäännöstä tarkistettiin siten, että pe-
40548: tusarvoista poikkeavan näytön on oltava sekä            rintö- tai lahjaverosta voidaan myöntää osittai-
40549: luotettavaa että konkreettista. Näistä periaat-         nen tai täydellinen vapautus myös sellaisissa
40550: teista huolimatta perintö- ja lahjaverotuksessa         tapauksissa, joissa veron periminen vaarantaisi
40551: saattaa verotuskäytäntö joissakin tapauksissa           maatilatalouden tai muun yritystoiminnan jat-
40552: olla epäyhtenäistä.                                     kuvuuden tai työpaikkojen säilyvyyden. Tätä
40553:    Vuosittain toimitettava varallisuusverotus ja        säännöstä on mahdollista käyttää siinäkin tapa-
40554: kertaverotusluonteinen perintö- ja lahjaverotus         uksessa, että ns. lykkäysetu on myönnetty mutta
40555: ovat toisistaan poikkeavia verotusmuotoja. Va-          tämä ei riitä turvaamaan työpaikkoja. Yleisesti
40556: rallisuusverotuksessa noudatettavissa arvostus-         ottaen voidaan todeta, että perintö- tai lahjave-
40557: perusteissa on eräiden varallisuuslajien kohdalla       ron määrä ei ole sukupolvenvaihdostapauksissa
40558: otettu huomioon erilaisia veropoliittisia näkö-         osoittautunut ongelmalliseksi.
40559:                                         1992 vp -   KK 267                                            3
40560: 
40561:    Verohallintolain mukaan verotusta varten on         Hallituksen tietoon ei ole tullut erityisiä uusia
40562: valtiovarainministeriön alainen verohallinto,       arvostamista koskevia ongelmia perintö- ja lah-
40563: jota johtaa verohallitus. Verohallituksen tulee     javerotuksessa. Perintö- ja lahjaverolaissa olevat
40564: lain mukaan edistää oikeaa ja yhdenmukaista         sukupolvenvaihdostapauksissa          sovellettavat
40565: verotusta. Perintö- ja lahjaverotuksessa arvosta-   säännökset ovat hallituksen käsityksen mukaan
40566: misongelmat ovat vaikeita, mutta niiden ratkai-     täyttäneet niille asetetut tavoitteet, jotta yritys-
40567: semiseen ei ole olemassa mitään yleistä keinoa,     toiminnan jatkuvuus voidaan turvata.
40568: vaan arvostamisen tulisi tapahtua käyvän arvon
40569: perusteella kaikki saatavilla oleva näyttö huomi-
40570: oon ottaen.
40571:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1992
40572: 
40573:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
40574: 4                                         1992 vp -   KK 267
40575: 
40576: 
40577: 
40578: 
40579:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
40580: 
40581:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ett lägre värde än det gängse värdet. Administra-
40582: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tiva orsaker talar också för användningen av
40583: den 2 juni 1992 tili vederbörande medlem av           schematiska värderingsmetoder i den årliga för-
40584: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     mögenhetsbeskattningen. Om man i arvs- och
40585: dagsman Väinö Saario m.fl. undertecknade              gåvobeskattningen, som är en engångsbeskatt-
40586: spörsmål nr 267:                                      ning, använde de värderingsgrunder som tilläm-
40587:                                                       pas i förmögenhetsbeskattningen skulle detta i
40588:           Ämnar Regeringen vidta legislativa          många fallleda tili orättvisa skattepåföljder och
40589:        åtgärder för att förenhetliga värderings-      det skulle försätta de skattskyldiga i inbördes
40590:        grundema i arvs- och gåvobeskattningen         olika ställning beroende på vilket slag av till-
40591:        och i så fall,                                 gångar de fått som arv eller gåva. Därför är det
40592:           hur ämnar Regeringen beakta företag-        inte ändamålsenligt att förenhetliga beskatt-
40593:        ens speciella problem i samband med            ningsgrundema för inkomst- och förmögenhets-
40594:        generationsväxling och                         beskattningen och arvs- och gåvobeskattningen
40595:           ämnar Regeringen före detta fästa           och inte heller att hålla dem legislativt beroende
40596:        skattemyndighetemas uppmärksamhet              av varandra.
40597:        på ovan beskrivna generationsväxling så            Stadganden som underlättar generationsväx-
40598:        att man inte med beskattningen för-            ling fogades tilllagen om skatt på arv och gåva
40599:        hindrar normal generationsväxling i före-      genom en lag som trädde i kraft den 1 maj 1979.
40600:        tagen?                                         Avsikten med stadgandena var att hindra att den
40601:                                                       fortsatta verksamheten vid gårdsbruk eller annat
40602:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         företag äventyras på grund av arvs- eller gåvo-
40603: anföra följande:                                      skatt i sådana fall där en sådan förmögenhet
40604:                                                       övergår såsom arv eller gåva tili en arvinge eller
40605:    I arvs- och gåvobeskattningen används princi-      mottagare av gåva som fortsätter med verksam-
40606: pen med gängse värde vid värdering av tillgång-       heten. I dessa fall beviljar arvsskattenämnden
40607: ar. Att värdera arv och gåva enligt gängse värde      uppskov med betalningen av arvs- eller gåvo-
40608: är hävdvunnen rättspraxis. Trots att värderings-      skatt eller lämnar under vissa förutsättningar en
40609: grunden för i princip alla tillgångar är det gängse   del av den påförda arvs- eller gåvoskatten odebi-
40610: värdet har endast pengar, depositioner, fordring-     terad.
40611: ar och vissa värdepapper ett klart och obestrid-         Då arvs- och gåvobeskattningen i Finland
40612: ligt gängse värde i mark räknat. Därför är            intemationellt sett är rätt lindrig åtminstone i
40613: bevisfrågan väsentlig vid tillämpningen av det        den vanligaste eller I skatteklassen tili viiken
40614: gängse värdet. De värden som används i in-            största delen av generationsväxlingama hör, an-
40615: komst- och förmögenhetsbeskattningen används          sågs dessa stadganden vara tillräckliga för att
40616: som utgångspunkt vid värderingen. Enligt rätts-       trygga generationsväxlingama. Förutom dessa
40617: praxis skall ett bevis som avviker från beskatt-      stadganden sågs stadgandet om lindring över så
40618: ningsvärdet vara både tillförlitligt och konkret.     att befrielse från arvs- eller gåvoskatt helt eller
40619: Trots dessa principer kan beskattningspraxis i        delvis kan beviljas också om uppbärandet av
40620: arvs- och gåvobeskattningen i vissa fall vara         skatt skulle äventyra den fortsatta verksamheten
40621: oenhetlig.                                            vid gårdsbruket eller ett annat företag eller
40622:    Den årliga förmögenhetsbeskattningen och           bevarandet av arbetsplatser. Detta stadgande
40623: arvs- och gåvobeskattningen, som är av engångs-       kan användas också om den s.k. uppskovsför-
40624: natur, är två olika beskattningsformer. I de          månen har beviljats, men då detta inte räcker till
40625: värderingsgrunder som följs i förmögenhetsbe-         för att trygga arbetsplatsema. Allmänt kan man
40626: skattningen har man för några förmögenhetsslag        konstatera att arvs- eller gåvoskattens storlek
40627: beaktat olika skattepolitiska aspekter och med        inte har visat sig vara problematisk vid genera-
40628: avsikt försökt värdera vissa förmögenhetsslag till    tionsväxlingar.
40629:                                          1992 vp -   KK 267                                          5
40630: 
40631:    Enligt lagen om skatteförvaltningen finns det         Tili regeringens kännedom har inga nya spe-
40632: för beskattningen en skatteförvaltning som är        ciella värderingsproblem gällande arvs- och
40633: underställd fmansministeriet. Skatteförvaltning-     gåvobeskattningen kommit. De stadganden som
40634: en leds av skattestyrelsen, som enligt lagen skall   tillämpas vid generationsväxling enligt lagen om
40635: främja en riktig och enhetlig beskattning. 1 arvs-   arvs- och gåvoskatt har enligt regeringen fyllt de
40636: och gåvobeskattningen är värderingsproblemen         krav som ställs på dem så att företagsverksamhe-
40637: svåra, men det finns inget allmänt sätt att lösa     tens kontinuitet kan tryggas.
40638: dem, utan värderingen bör ske på basis av det
40639: gängse värdet med beaktade av alla tillgängliga
40640: bevis.
40641:      Helsingforsden 30 juni 1992
40642: 
40643:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
40644:                                              1992 vp
40645: 
40646: Kirjallinen kysymys 268
40647: 
40648: 
40649: 
40650: 
40651:                                  Hiltunen ym.: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden koti-
40652:                                      hoidon tuen kehittämisestä
40653: 
40654: 
40655:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40656: 
40657:    Hoitotyötä kotona tekevä henkilö jää ilman      huomioida avohoidon monesti selvä paremmuus
40658: palkka-, eläke- ja sairausturvaa, jotka kodin      potilaalle. Istuvan hallituksen ohjelmaan sisältyy
40659: ulkopuolella samaa työtä tekevälle ovat itses-     seuraava tavoite: "Kotona hoitotyötä tekevien
40660: tään selviä. Kuntien maksamat kotihoidon tuen      sosiaaliturvaa parannetaan."
40661: korvaukset ovat yleensä varsin pieniä ja kuntien      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40662: harkinnanvaraisiin menoihin perustuvia. Näin       tyksen 37 §:n ·1 momenttiin viitaten esitämme
40663: ollen tuen myöntämisperusteet ja maksatuskäy-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40664: tännöt poikkeavat hyvin paljon kotikunnasta        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40665: riippuen.
40666:    Heikoimmassa asemassa ovat hoitotyötä te-                 Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
40667: kevät, jotka ovat kokonaan joutuneet jättämään            miin niin, että vanhusten, vammaisten ja
40668: normaalin palkkatyönsä kyetäkseen huolehti-               pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuesta
40669: maan kotona vammaisesta tai pitkäaikaissai-               tehdään lakisääteinen, sille laaditaan sel-
40670: raasta lapsestaan tai muusta omaisestaan.                 keät myöntämisperusteet ja se otetaan
40671:    Verrattaessa koti- ja laitoshoidosta syntyviä          normaalin palkkatyön piiriin myöntä-
40672: menoja voidaan todeta, että laitoshoidosta ai-            mällä hoitajille työstä kuuluvat palkka-,
40673: heutuvat kulut ovat keskimäärin suurempia kuin            eläke- ja sairausturvaetuudet?
40674: kotihoidosta aiheutuneet. Lisäksi on voitava
40675: 
40676:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1992
40677: 
40678:                     Leea Hiltunen                           Pirkko Laakkonen
40679:                     Ismo Seivästö                           Raili Puhakka
40680: 
40681: 
40682: 
40683: 
40684: 220051L
40685: 2                                        1992 vp -   KK 268
40686: 
40687: 
40688: 
40689: 
40690:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40691: 
40692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           -kotihoidon tuen käsitteen laajentamista si-
40693: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ten, että rahallisen tuen ohella tai sen sijasta olisi
40694: olette 2 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        mahdollista saada erilaisia palveluja.
40695: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Työryhmän ehdotusten perusteella hallitus on
40696: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      budjettiriihessa hyväksynyt 10 mmk:n määrära-
40697: Leea Hiltusen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      han lisäyksen vuoden 1993 talousarvion momen-
40698: kysymyksestä n:o 268:                                tille Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyden-
40699:                                                      huollon käyttökustannuksiin (33.32.30). Ehdo-
40700:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-    tuksen mukaan hallitus antaa eduskunnalle ta-
40701:        miin niin, että vanhusten, vammaisten ja      lousarvioesitykseen liittyvän esityksen sosiaali-
40702:        pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuesta        huoltolain muuttamiseksi siten, että lakiin lisä-
40703:        tehdään lakisääteinen, sille laaditaan sel-   tään 1.7.1993lukien omaishoitoa koskevat sään-
40704:        keät myöntämisperusteet ja se otetaan         nökset koskien omaishoitajan oikeudellista ase-
40705:        normaalin palkkatyön piiriin myöntä-          maa, mahdollisuutta vapaaseen sekä eräitä sosi-
40706:        mällä hoitajille työstä kuuluvat palkka-,     aaliturvaetuuksia. Sosiaaliturvaetuudet tulevat
40707:        eläke- ja sairausturvaetuudet?                koskemaan lähinnä eläketurvaa niille 18 000 hoi-
40708:                                                      tajalle, jotka eivät jo ole eläkkeellä.
40709:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-
40710: taen seuraavaa:                                      teen muuttaminen laitospainotteisesta avohuol-
40711:                                                      topainotteiseksi ja siihen liittyvä palvelujen por-
40712:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 21.1.1992   rastaminen on ollut pitkään sosiaali- ja tervey-
40713: työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää van-        denhuollon tavoitteena ja on sitä edelleen. Pelk-
40714: huksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan koti-        kä laitoshoidon purkaminen ei kuitenkaan ole
40715: hoidon tukijärjestelmän toimivuutta sekä hoita-      mahdollista, ellei myös kotona hoivatyötä teke-
40716: jana toimivien henkilöiden oikeudelliseen ase-       vien hoitajien asemaa paranneta. Omaishoitajien
40717: maan ja sosiaaliturvaan liittyviä ongelmia. Työ-     aseman parantaminen onkin yksi harvoista sosi-
40718: ryhmä sai työnsä päätökseen 1.4.1992.                aali- ja terveydenhuollon vuoden 1993 budjettiin
40719:    Työryhmän ehdotukset jakautuvat lyhyen ja         sisältyvistä uusista asioista, joita hallitus tulee
40720: pitkän aikavälin ehdotuksiin. Ehdotuksilla on        esittämään.
40721: pyritty luomaan kunnille vaihtoehtoisia, omais-          Tämä esitys ei kuitenkaan vielä ratkaise
40722: ten ja läheisten kotona tapahtuvaa hoitotyötä        omaishoidon ja kotona hoitotyötä tekevien hoi-
40723: tukevia toimintamalleja. Kunnille on jätetty pää-    tajien kaikkia ongelmia. Kotihoidon tukea kos-
40724: tösvalta kuhunkin tilanteeseen parhaiten sovel-      kevassa työryhmän muistiossa onkin pitkän ai-
40725: tuvasta ratkaisusta. Tilanteen mukaan hoitajan       kavälin tavoitteena esitetty omaishoitoa koske-
40726: oikeudellinen asema olisi mahdollista järjestää      vaa lainsäädäntöä, jossa järjestelmää yksinker-
40727: työsopimussuhteena kuntaan tai ehdotuksiin si-       taistettaisiin myös työoikeudellisesta näkökul-
40728: sältyvän sosiaalihuoltolain muutoksen määrit-        masta. Näistä jatkotoimenpiteistä sosiaali- ja
40729: tämänä toimeksiantosuhteella kuntaan. Toi-           terveysministeriö tulee päättämään lausunto-
40730: meksiantosuhde turvaisi hoitajalle perhehoitaja-     kierroksen jälkeen.
40731: lain mallin mukaisen eläketurvan sekä hoitoti-           Jatkotoimenpiteistä päätettäessä ja erityisesti
40732: lanteesta riippuen hoitovapaata.                     arvioitaessa hoitajien kuulumista palkkatyön
40733:    Lyhyen aikavälin ehdotuksina työryhmä eh-         piiriin on kuitenkin otettava huomioon seuraa-
40734: dottaa myös mm.                                      vat seikat:
40735:    - kotihoidon tukea koskevien säännösten               Vanhusta, vammaista tai pitkäaikaissairasta
40736: siirtämistä sosiaalihuoltolakiin ja käsitteen        hoitavia henkilöitä on tällä hetkellä n. 22 000.
40737: muuttamista omaishoidon tueksi                       Hoitajista 96 % on omaishoitajia ja loput ns.
40738:                                          1992 vp -    KK 268                                         3
40739: 
40740: vierashoitajia. Eläkkeellä hoitajista on noin vii-   suhdeturvaan liittyvät etuudet on vähintään on-
40741: dennes. Kunnat ovat maksaneet kotihoidon tu-         gelmallista. Ei tule myöskään unohtaa, että per-
40742: kea keskimäärin 1 200 mklkk. Tämänhetkisten          heenjäsenten vastuu toisistaan sisältää hoivaa ja
40743: taloudellisten näkymien valossa kuntien veivoit-     huolenpitoa, jota ei kokonaan voida siirtää yh-
40744: taminen palkkaamaan 22 000 uutta työntekijää         teiskunnan vastuulle tai hinnoitella palkkatyön
40745: ja turvaamaan heille vähimmäispalkan lisäksi         piiriin.
40746: palkkatyöstä kertyvät sosiaalivakuutus- ja työ-
40747:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1992
40748: 
40749:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
40750: 4                                         1992 vp -    KK 268
40751: 
40752: 
40753: 
40754: 
40755:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
40756: 
40757:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               - att begreppet stöd för vård i hemmet utvid-
40758: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gas så att man vid sidan om eller i stället för
40759: den 2 juni 1992 till vederbörande medlem av            finansiellt stöd kan få olika sorters service.
40760: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          På basis av arbetsgruppens förslag har rege-
40761: dagsman Leea Hiltunen m.fl undertecknade               ringen i budgetrian godkänt en anslagsökning
40762: spörsmål nr 268:                                       om 10 mmk i budgeten för 1993 under momentet
40763:                                                        Siatsandel till kommunema av driftskostnader
40764:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-         för social- och hälsovården (33.32.30). Enligt
40765:        der så att hemvårdsstödet för åldringar,        förslaget avger regeringen i anslutning till
40766:        handikappade och långtidssjuka blir             budgetpropositionen en proposition med förslag
40767:        lagstadgat, att det görs upp klara princi-      till ändring av socialvårdslagen så att till lagen
40768:        per för beviljande av stödet och att det        fogas stadganden om närståendevård räknat
40769:        blir en del av normalt lönearbete så att        från 1. 7.1993. Stadganden skulle gälla när-
40770:        vårdama beviljas löne-, pensionsskydds-         ståendevårdares rättsliga ställning, möjlighet till
40771:        och sjukförsäkringsförmåner?                    ledighet samt vissa socialskyddsförmåner. Soci-
40772:                                                        alskyddsförmånema kommer närmast att gälla
40773:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          pensionsskydd för de 18 000 vårdare som inte
40774: anföra följande:                                       redan gått i pension.
40775:                                                            Målet för social- och hälsovården har länge
40776:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte        varit och är fortfarande att social- och hälsovår-
40777: 21.1.1992 en arbetsgrupp som fick i uppdrag att        dens servicestruktur ändras så att servicen i
40778: utreda hur systemet med stöd för vård av               stället för att koncentreras till anstalter baseras
40779: åldringar, handikappade och långtidssjuka i            på öppen vård och i anslutning till detta differen-
40780: hemmet fungerar samt problem som hänför sig            tieras. Det är ändå inte möjligt att avskaffa
40781: till rättsställningen och socialskyddet för perso-     anstaltvården om inte ställningen för vårdare
40782: ner som arbetar som vårdare. Arbetsgruppen             som utför vårdarbete i hemmet samtidigt
40783: slutförde sitt arbete 1.4.1992.                        förbättras. En förbättring av närståendevårdares
40784:     Arbetsgruppens förslag består av förslag på        ställning är en av de få nya saker som ingår i
40785: kort och lång sikt. Förslagen är en strävan till att   budgeten för social- och hälsovården 1993 och
40786: skapa altemativa verksamhetsmodeller som stö-          som regeringen kommer att föreslå.
40787: der vård av anhöriga och närstående i hemmet.              Detta förslag löser dock ännu inte alla pro-
40788: Kommunema har fått befogenhet att fatta beslut         blem för närståendevårdare och personer som
40789: om den lösning som bäst passar för varje enskild       utför vårdarbete i hemmet. I arbetsgruppens
40790: situation. Beroende på situationen kan vårdar-         betänkande som gäller hemvårdsstödet har där-
40791: nas rättsliga ställning ordnas antingen i form av      för som mål på lång sikt föreslagits en lagstift-
40792: arbetsavtalsförhållande till kommunen, eller en-       ning om närståendevård där systemet förenklas
40793: ligt den ändring av socialvårdslagen som ingår i       också ur arbetsrättslig synvinkel. Social- och
40794: förslaget, i form av uppdragsförhållande till          hälsovårdsministeriet kommer att besluta om
40795: kommunen. Ett uppdragsförhållande skulle ge            dessa fortsatta åtgärder efter rernissronden.
40796: vårdaren ett pensionsskydd enligt den modell               Vid beslut om fortsatta åtgärder och särskilt
40797: som ingår i familjevårdarlagen sam t vårdledighet      vid bedömning av huruvida vårdama hör till
40798: beroende på vårdsituationen.                           dem som utför lönearbete bör dock följande
40799:     På kort sikt föreslår arbetsgruppen bl.a. att      faktorer beaktas:
40800:     - stadgandena som gäller stöd för vård i               F ör närvarande finns det ca 22 000 personer
40801: hemmet överförs till socialvårdslagen och att          som sköter åldringar, handikappade eller lång-
40802: begreppet ändras till stöd för närståendevård          tidssjuka. Av vårdama är ca 96 % närstående-
40803:                                        1992 vp -   KK 268                                         5
40804: 
40805: vårdare och resten s.k. främmandevårdare. Ca       milön utan också socialförsäkrings- och anställ-
40806: en femtedel av vårdama är pensionerade. Kom-       ningsskyddsförmåner som baserar sig på lönear-
40807: munema har betalat i genomsnitt 1 200 mk/mån       betet. Man får inte heller glömma att familje-
40808: i hemvårdsstöd. Enligt de rådande ekonomiska       medlemmamas ansvar för varandra omfattar
40809: utsiktema är det minst sagt problematiskt att      vård och skötsel som inte helt kan överföras tili
40810: kräva att kommunema anställer 22 000 nya           samhället eller prissättas som lönearbete.
40811: arbetstagare och garanterar dem inte bara mini-
40812:      Helsingfors den 26 juni 1992
40813: 
40814:                                               Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
40815:                  j
40816:                 j
40817:                j
40818:               j
40819:              j
40820:             j
40821:            j
40822:           j
40823:          j
40824:         j
40825:        j
40826:       j
40827:      j
40828:     j
40829:    j
40830:   j
40831:  j
40832: j
40833:                                               1992vp
40834: 
40835: Kirjallinen kysymys 269
40836: 
40837: 
40838: 
40839: 
40840:                                   M. Laukkanen ym.: Linja-autoliikennettä koskevan lupajärjestel-
40841:                                      män uudistamisesta
40842: 
40843:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40844:    Liikenneministeriö on pyrkinyt rajoittamaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40845: Suomen ja Venäjän välistä matkustajaliikennet-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40846: tä epäämällä linja-autoliikennettä harjoittavan     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40847: yrittäjän liikenneluvan.                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40848:    Samanaikaisesti liikenneministeriö on omalla
40849: toimialueellaan pyrkinyt kohti vapaampaa toi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40850: milupapolitiikkaa esim. viestinnän ja telelliken-          ryhtyä vapauttaakseen linja-autoliiken-
40851: teen suhteen. Suomen integraatiopolitiikan eräs            nettä koskevan lupajärjestelmän avoi-
40852: keskeinen osa-alue koskee myös liikennelupajär-            meen kilpailuun niin reitti- kuin tilaus-
40853: jestelmästä luopumista.                                    ajoliikenteenkin osalta?
40854:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1992
40855:            Markku Laukkanen             Markku Rossi                  Tero Mölsä
40856: 
40857: 
40858: 
40859: 
40860:  220051L
40861: 2                                         1992 vp -    KK 269
40862: 
40863: 
40864: 
40865: 
40866:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40867: 
40868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sointi olisi linja-autoliikenteen osalta merkinnyt
40869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          julkisen vallan subventioiden ja palvelujen osta-
40870: olette 3 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          miseen tarvittavan byrokratian huomattavaa
40871: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kasvua. Taksiliikenteen osalta pitkälle menevä
40872: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           liberalisointi olisi merkinnyt samantyyppisiä on-
40873: Markku Laukkasen ym. näin kuuluvan kirjalli-           gelmia kuin Ruotsissa oli seurauksena. Lakia
40874: sen kysymyksen n:o 269:                                valmisteltaessa myös liikenteenharjoittajien
40875:                                                        edustajat asettuivat tarveharkintaisen lupajärjes-
40876:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          telmän säilyttämisen kannalle.
40877:        ryhtyä vapauttaakseen linja-autoliiken-             Asiaan liittyviä ongelmia kuvastaa hyvin se,
40878:        nettä koskevan lupajärjestelmän avoi-           että julkinen liikenne on länsimaissa yleisesti
40879:        meen kilpailuun niin reitti- kuin tilauslii-    edelleen varsin tiukkaan säänneltyä. Linja-auto-
40880:        kenteenkin osalta?                              jen linjaliikenteen tarveharkintaisesta sääntelys-
40881:                                                        tä on Euroopassa luovuttu ainoastaan Englan-
40882:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            nissa, jonka väentiheys on antanut mahdolli-
40883: taen seuraavaa:                                        suuksia toisenlaiselle toimintatavalle. Kuitenkin
40884:                                                        Englanninkin osalta on nähtävissä, että järjestel-
40885:     Maaliskuussa 1991 voimaan tulleessa henki-         män epävakaus matkustajan kannalta ja liiken-
40886: löliikennelaissa on määritelty linja-auto- ja taksi-   nepalvelujen koordinoinoin puute on johtanut
40887: liikenteen luvanvaraisuuden periaatteet. Liiken-       matkustajamäärien vähenemiseen.
40888: nelupa antaa oikeuden haetun liikenteen hoita-            ETA- ja mahdollinen EY-ratkaisu eivät pois-
40889: miseen, mutta toisaalta liikennelupa myös vel-         ta linja-autoliikenteen lupajärjestelmää, mutta
40890: voittaa hoitamaan kannattamatonta mutta tar-           sen keventäminen on EY:n työohjelmassa.
40891: peellista liikennettä. Lupamenettelyllä liikenne-         Liikenneministeriö on asettanut tavoitteek-
40892: järjestelmä koordinoidaan matkustajia palvele-         seen luopua tarveharkintaisista lupamenettelyis-
40893: vaksi kokonaisuudeksi.                                 tä kaikilta niiltä osin, kuin se nähdään mahdol-
40894:     Lupamenettely on ollut keino, jolla joukkolii-     liseksi. Tätä silmällä pitäen liikenneministeriö
40895: kenteen palvelutarjonta on voitu pitää alueelli-       asetti kuluvan vuoden helmikuussa laajan pro-
40896: sesti ja ajallisesti suhteellisen kattavana myös       jektin, jonka tehtävänä on laatia ehdotukset
40897: maaseutualueilla. Noudatettu lupapolitiikka on         linja-autoliikenteen liikennelupa- ja henkilölii-
40898: myös edesauttanut joukkoliikennesubventioiden          kenteen tukijärjestelmien uudistamiseksi ottaen
40899: pysymistä kansainvälisestikin katsoen varsin           huomioon ETA/EY-ratkaisujen vaikutukset.
40900: kohtuullisina. Laki säädettiin kuitenkin siten,            Suomen ja Venäjän välistä maantieliikennettä
40901: että tarveharkinnan sisällä sääntelyä voidaan          säätelee maittemme välinen maantiesopimus,
40902: keventää ja antaa liikenteenharjoittajille aikai-      jonka mukaan säännölliseen linja-autoliikentee-
40903: sempaa enemmän liikkumavaraa.                          seen vaaditaan kummankin maan liikenneminis-
40904:     Lakia valmisteltaessa lupamenettelyistä kes-       teriön myöntämä lupa. Kysymyksessä tarkoitet-
40905: kusteltiin paljon. Tätä keskustelua kävi myös          tu yrittäjä ei ole kuitenkaan saanut Venäjän
40906: toinen parlamentaarinen liikennekomitea, joka          Federaation liikenneministeriöitä tarvittavaa lu-
40907: yksimielisesti asettui henkilöliikennelain periaat-    paa.
40908: teiden taakse. Lupajärjestelmän nopea liberali-
40909: 
40910:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1992
40911: 
40912:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
40913:                                            1992 vp -   KK 269                                            3
40914: 
40915: 
40916: 
40917: 
40918:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
40919: 
40920:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ring av tillståndssystemet för busstrafikens del
40921: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skulle med den offentliga maktens subventione-
40922: den 3 juni 1992 tili vederbörande medlem av            ringar och köp av tjänster ha medfört betydande
40923: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      tiliväxt av för ändamålet behövlig byrokrati. För
40924: dagsman Markku Laukkanen m.fl. underteck-              taxitrafikens del skulle en snabb liberalisering ha
40925: nade spörsmål nr 269:                                  medfört liknande problem som följde med libe-
40926:                                                        raliseringen i Sverige. Vid lagberedningen intog
40927:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         också representantema för trafikidkama stånd-
40928:        ta för att befria den tillståndspliktiga        punkt för att bibehålla tiliståndssystemet med
40929:        busstrafiken, för fri konkurrens både i         behovsprövning.
40930:        fråga om rutt- och beställningstrafik?              Problemen i anknytning tili frågan belyses
40931:                                                        genom det faktum att den kollektiva trafiken i
40932:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                 västländema i allmänhet fortfarande är kraftigt
40933: vördsamt anföra följande:                              reglerad. 1 Europa är det endast i England man
40934:                                                        har avstått från behovsprövad reglering av den
40935:   1 persontrafiklagen som trädde i kraft i mars        reguljära busstrafiken. 1 England har befolk-
40936: 1991 har principema för tillståndspliktig buss-        ningstätheten möjliggjort andra tilivägagångs-
40937: och taxitrafik definierats. Trafiktiliståndet ger      sätt. Men också när det gäller England är det
40938: rätt att sköta den trafik som tilistånd ansökts för,   tydligt att systemets instabilitet ur passageramas
40939: men vid sidan om detta förpliktigar trafiktili-        synvinkel och avsaknaden av trafikkoordinering
40940: ståndet tillståndsinnehavaren att sköta olönsam        har lett tili att passagerarantalet har minskat.
40941: men nödvändig trafik. Med hjälp av tilistånds-             Varken EES-avtalet eller ett eventuellt EG-
40942: förfarandet koordineras transportsystemet tili en      beslut kommer att avlägsna tiliståndssystemet
40943: helhet som tjänar passagerama.                         för busstrafik, men EG har på sitt program att
40944:    Tiliståndsförfarandet har utgjort en metod          underlätta systemet.
40945: med hjälp av viiken det har varit möjligt att               Trafikministeriet har ställt som mål att avstå
40946: erbjuda tjänster inom den kollektiva trafiken          från alla behovsprövade tiliståndsförfaranden
40947: som både regionalt och tidsmässigt har varit rätt      till de delar detta anses vara möjligt. Med denna
40948: så omfattande också på landsbygden. Med hjälp          avsikt igångsatte ministeriet i februari i år ett
40949: av tillståndsförfarandet har det också varit möj-      omfattande projekt, som har tili uppgift att ge
40950: ligt att hålla nivån på trafiksubventioner på en       förslag tili fömyelse av stödsystemen för trafik-
40951: rätt så rimlig nivå, också intemationellt sätt.        tillstånd och persontrafik med beaktande av de
40952: Lagen stiftades dock så att det inom ramen för         verkningar ett EES-avtal/EG-beslut kommer att
40953: behovsprövningen blev möjligt att underlätta           ha.
40954: regleringen och ge trafikidkama en större rörel-            Vägtrafiken mellan Finland och Ryssland
40955: sefrihet.                                              regleras genom ett vägtrafikavtal våra Iänder
40956:    När lagen bereddes diskuterades det mycket          emellan, enligt vilket reguljär busstrafik förutsät-
40957: om tiliståndsförfarandet. Denna diskussion för-        ter ett tilistånd från ministerieroa i vardera
40958: des också inom den andra parlamentariska tra-          landet. Den trafikidkare som frågan gäller har
40959: fikkommitten, viiken enhälligt understödde per-        inte fått det tilistånd som krävs från trafikminis-
40960: sontrafiklagens principer. En snabb liberalise-        teriet i Ryssland.
40961: 
40962:      Helsingfors den 9 juli 1992
40963: 
40964:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
40965:                                                  1992 vp
40966: 
40967: Skriftligt spörsmål 270
40968: 
40969: 
40970: 
40971: 
40972:                                    M. Pietikäinen: Om snabbare utbetalning av statsbidrag till folk-
40973:                                       högskoloma
40974: 
40975: 
40976:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
40977: 
40978:     Dröjsmålen med slutratema av statsbidraget         dovisningama för åren 1990 och 1991 är helt
40979: till folkhögskoloma är till avsevärt förfång för       obetalda.
40980: verksamheten.        Undervisningsmyndighetema             U tbildningsstyrelsen har meddelat att orsaken
40981: har känt till problemet flera år utan att rätta till   till dröjsmålet är otillräckliga budgetmedel. Ut-
40982: saken.                                                 betalningen av de lagstadgade delersättningama
40983:     Riksdagens justitieombudsman har konstate-         för 1991 leder till att folkhögskoloma tydligen
40984: rat, i samband med sin utredning över dröjsmå-         inte kan få sina statsbidragsförskott för slutet av
40985: len med slutratema 1990, att ändamålet med             1992. Man avhjälper alltså ett missförhållande
40986: folkhögskolomas statsbidragslagstiftning är att        genom att skapa ett nytt.
40987: trygga folkhögskolomas verksamhetsförutsätt-               Problemet med de gamla slutratema kan inte
40988: ningar. Folkhögskoloma har rätt att isin ekono-        bortförklaras med att en fömyelse av folkhög-
40989: miska planering utgå ifrån att det lagstadgade         skollagstiftningen är på kommande som innebär
40990: bidraget utbetalas inom rimlig tid utan dröjsmål       en övergång till kalkylerade utbetalningsgrun-
40991: då folkhögskoloma inlämnat ansökningar, redo-          der, och sålunda i ett senare skede automatiskt
40992: visningar och kostnadsutredningar inom utsatt          gör slut på problemet.
40993: tid.                                                       Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
40994:     Lagstiftningen för folkhögskolor har 1991          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
40995: ändrats i den riktning justitieombudsmannens           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
40996: utredning påtalade: redovisningama förfaller till      följande spörsmål:
40997: betalning inom fyra månader från inlämningsda-
40998: gen fr.o.m. ifrågavarande redovisningsår.                        Är Regeringen medveten om att för-
40999:     Trots ändringen har problemet inte kunnat                 ordningen om statsunderstöd till folk-
41000: rättas till utan det har markerats; de ogranskade             högskolor som rättats till på grund av
41001:  redovisningamas antal har minskat men folk-                  justitieombudsmannens anmärkning hål-
41002: högskolomas fordringar har markmässigt ökat                   ler på att leda till ett nytt missförhållan-
41003: och blivit anmärkningsvärt stora i förhållande                de, och
41004: till statsbidraget.                                              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
41005:     Enligt uppgifter från folkhögskoloma har                  för att avlägsna nämnda missförhållan-
41006:  slutredovisningama för 1989 erlagts delvis. Re-              de?
41007: 
41008:      Helsingforsden 4 juni 1992
41009: 
41010:                                          Margareta Pietikäinen
41011: 
41012: 
41013: 
41014: 
41015: 220051L
41016: 2                                              1992vp
41017: 
41018: Kirjallinen kysymys 270                                                                     Suomennos
41019: 
41020: 
41021: 
41022: 
41023:                                   M. Pietikäinen: Kansanopistojen valtionapujen maksatuksen no-
41024:                                      peuttamisesta
41025: 
41026:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41027:    Valtionavun loppuerien maksatusten viivästy-      vuoden 1989 lopputilitykset on suoritettu osit-
41028: minen haittaa huomattavasti kansanopistojen          tain. Vuosien 1990 ja 1991 tilitykset ovat täysin
41029: toimintaa. Ongelma on ollut opetusviranomais-        maksamatta.
41030: ten tiedossa useiden vuosien ajan, mutta asiaa ei        Opetushallitus on ilmoittanut syyksi viivytyk-
41031: ole korjattu.                                        seen riittämättömät budjettivarat. Lakisääteis-
41032:    Eduskunnan oikeusasiamies on todennut sel-        ten vuoden 1991 osakorvausten maksaminen
41033: vittäessään vuoden 1990 loppuerien viivästymis-      johtaa siihen, etteivät kansanopistot ilmeisesti
41034: tä, että kansanopistojen valtionapulainsää-          voi saada vuoden 1992 loppupuolen valtion-
41035: dännön tarkoituksena on kansanopistojen toi-         apunennakkojaan. Yhtä epäkohtaa korjataan
41036: mintaedellytysten turvaaminen. Kansanopistoii-       siis luomalla uusi.
41037: la on oikeus taloudellisessa suunnittelussaan            Vanhojen loppuerien ongelmaa ei voida selit-
41038: lähteä siitä, että lakisääteinen avustus mak-        tää sillä, että tulossa on kansanopistolainsää-
41039: setaan kohtuullisen ajan kuluessa ilman              dännön uudistus, joka merkitsee siirtymistä las-
41040: viivästystä kansanopistojen jätettyä hakemuk-        kennallisiin maksuperusteisiin ja siten myöhem-
41041: set, tilitykset ja kustannusselvitykset määräaika-   mässä vaiheessa tekee automaattisesti lopun on-
41042: na.                                                  gelmasta.
41043:    Kansanopistoja koskevaa lainsäädäntöä on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41044: muutettu vuonna 1991 oikeusasiamiehen selvi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
41045: tyksessä esitettyyn suuntaan: tilitykset eräänty-    oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41046: vät maksuun neljän kuukauden kuluessa jättä-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41047: mispäivästä kyseisestä tilivuodesta lukien.
41048:    Muutoksesta huolimatta ongelmaa ei ole voi-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että oi-
41049: tu korjata, vaan se on korostunut; tarkastamat-             keusasiamiehen huomautuksesta korjat-
41050: tomien tilitysten määrä on vähentynyt, mutta                tu asetus kansanopistojen valtionavusta
41051: kansanopistojen saatavat ovat kasvaneet mark-               on johtamassa uuteen epäkohtaan, ja
41052: kamääräisesti ja muodostuneet huomattavan                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41053: suuriksi suhteessa valtion apuun.                           ryhtyä sanotun epäkohdan poistamisek-
41054:    Kansanopistoilta saatujen tietojen mukaan                si?
41055:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
41056: 
41057:                                        Margareta Pietikäinen
41058:                                          1992 vp -   KK 270                                         3
41059: 
41060: 
41061: 
41062: 
41063:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41064: 
41065:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuoden 1991 puuttuvat lopputilitykset tulivat
41066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        opetushallitukseen kesäkuussa 1992. Näin ollen
41067: olette 4 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        lähiaikoina saadaan tarkemmat tiedot määrära-
41068: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     hatarpeesta. Osasuoritukset eli 90 % arvioiduista
41069: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         loppusuorituksista maksetaan 4 kuukauden ku-
41070: Margareta Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen      luessa tilityksen saapumisesta. Ensimmäiset osa-
41071: kysymyksen n:o 270:                                  suoritukset on jo maksettu.
41072:                                                          Vuoden 1992 kuukausiennakot voitaneen
41073:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että oi-   maksaa koko vuodelta alkuvuoden mukaisina.
41074:        keusasiamiehen huomautuksesta korjat-             Kansanopistojen valtionapulainsäädännön
41075:        tu asetus kansanopistojen valtionavusta       tarkoituksena on turvata opistojen toimintaedel-
41076:        on johtamassa uuteen epäkohtaan, ja           lytykset. Opistoilla on oikeus lähteä taloudenpi-
41077:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      dossaan siitä, että lain tarkoittama yhteiskunnan
41078:        ryhtyä sanotun epäkohdan poistamisek-         tuki maksetaan opistoille kohtuullisessa ajassa
41079:        si?                                           opistojen jätettyä niiltä edellytetyt hakemukset,
41080:                                                      tilitykset ja selvitykset.
41081:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Mikäli ennakoiden budjetoinnissa käytetty
41082: taen seuraavaa:                                      kustannusten nousuarvio on osoittautunut liian
41083:                                                      alhaiseksi tai loppueriin tarvittava määräraha
41084:     Kansanopistojen valtionapumäärärahat bud-        liian pieneksi, on lisämäärärahaa osoitettu lisä-
41085: jetoidaan yleisen kustannustennousuarvion pe-        budjetissa tai myöntämällä opetushallitukselle
41086: rusteella. Lisäksi määrärahan mitoituksessa ote-     lupa arviomäärärahan ylittämiseen.
41087: taan huomioon toiminnassa tapahtuvien muu-               Loppuerien maksatuksen viivästymiseen on
41088: tosten kustannusvaikutukset Loppueriin tarvit-       yhtenä syynä valtionapuhakemusten tarkastus-
41089: tavat määrärahat budjetoidaan opetushallituk-        ten suuritöisyys. Tarkastusta hidastaa lisäksi
41090: sen arvioiman käsittelyaikataulun ja loppuerien      opistojen valtionapuhakemusten puutteellisuu-
41091: suuruuden perusteella.                               desta johtuva tarve lisäselvitysten pyytämiseen.
41092:     Valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa            Kansanopistojen valtionapumäärärahassa on
41093: kansanopistojen valtionapuihin varattu määrä-        ennakkoarviot ylittäneiden palkkaus- ja muiden
41094: raha on 337,6 mmk. Vuosien 1989 ja 1990              kustannusten nousun sekä loppuerien käsittelyn
41095: loppueriin arvioidaan kuluvan noin 43 mmk,           nopeutumisen johdosta vajausta. Opetusministe-
41096: vuoden 1991 osasuorituksiin 54 mmkja vuoden          riö on neuvotellut asiasta opetushallituksen
41097:  1992 ennakkoihin 270 mmk. Lisäksi kansanopis-       kanssa. Tarkoituksena on, että lakisääteiset val-
41098:  tojen lisäavustuksiin on arvioitu kuluvan noin 3    tionapusuoritukset voidaan hoitaa. Syksyn lisä-
41099: mmk.                                                 budjetin valmistelun yhteydessä selvitetään tar-
41100:     Kansanopistojen valtionapujen maksatusti-        kemmin lisämäärärahan tarve.
41101:  lanne on kesäkuun puolivälissä 1992 seuraava:           Opetusministeriössä on valmisteilla kansan-
41102:     Vuoden 1989lopputilityksiä on tarkastettu ja     opistolainsäädännön uudistus, joka merkitsee
41103:  maksettu 74 kappaletta; loput 18 tarkastetaan ja    siirtymistä laskennallisiin maksuperusteisiin.
41104:  maksetaan kesän 1992 aikana.                        Uudistuvan lainsäädännön tavoitteena on, että
41105:     Vuoden 1990 lopputilitykset saataneen tar-       mm. kansanopistojen lakisääteiset valtionavut
41106:  kastetuiksi ja maksetuiksi helmikuuhun 1993         voidaan maksaa määräaikoina ilman viivytyk-
41107:  mennessä.                                           siä.
41108: 
41109:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1992
41110: 
41111:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
41112: 4                                        1992 vp -   KK 270
41113: 
41114: 
41115: 
41116: 
41117:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
41118: 
41119:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         der den närmaste tiden kommer man sålunda att
41120: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       få noggrannare uppgifter om behovet av anslag.
41121: den 4 juni 1992 till vederbörande medlem av          Delratema, dvs. 90 % av de beräknade slutrater-
41122: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    na betalas inom 4 månader från det redovisning-
41123: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade          ama inkommit. De första delratema har redan
41124: spörsmål nr 270:                                     betalats.
41125:                                                          Månadsförskotten för 1992 torde för hela året
41126:            Är Regeringen medveten om att för-        kunna betalas såsom i början av året.
41127:         ordningen om statsunderstöd åt folkhög-          Syftet med lagstiftningen om statsunderstöd
41128:         skolor som rättats till på grund av justi-   till folkhögskolor är att trygga folkhögskolomas
41129:         tieombudsmannens anmärkning håller           verksamhetsbetingelser. Folkhögskoloma har
41130:         på att leda till ett nytt missförhållande,   rätt att i sin hushållning utgå från att det
41131:         och                                          samhällsstöd som lagen avser betalas till dem
41132:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     inom rimlig tid sedan de lämnat in de ansökning-
41133:         för att avlägsna nämnda missförhållan-       ar, redovisningar och utredningar som förutsätts
41134:         de?                                          av dem.
41135:                                                          Om de beräknade kostnadsstegringama i
41136:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         budgeteringen av förskotten har visat sig vara
41137: följande:                                            för små eller anslaget för slutratema alltför
41138:                                                      ringa, har tilläggsanslag anvisats i tilläggsbudge-
41139:    Anslagen för statsunderstöd åt folkhögskolor      ten eller så har utbildningsstyrelsen beviljats
41140: budgeteras på basis av den beräknade allmänna        tillstånd att överskrida förslagsanslaget.
41141: kostnadsstegringen. Vid dimensioneringen av              En av orsakema till att utbetalningen av
41142: anslaget tas hänsyn dessutom till kostnadsverk-      slutratema har försenats är att granskningen av
41143: ningama på grund av ändringar i verksarnheten.       ansökningama om statsunderstöd är arbetsdryg.
41144: Anslagen för slutratema budgeteras utgående          Granskningen drar dessutom ut på tiden på
41145: från den tidtabell för behandlingen som utbild-      grund av behovet att be om tilläggsutredningar
41146: ningsstyrelsen beräknat och från storleken på        därför att ansökningama om statsunderstöd är
41147: slutratema.                                          bristfålliga.
41148:    1 statsbudgeten för 1992 är anslaget som              Det finns inte tillräckliga anslag för statsun-
41149: reserverats för statsunderstöd till folkhögskolor    derstöd till folkhögskolor på grund av stegring-
41150: 337,6 milj. mk. Slutratema för 1989 och 1990         ama i lönekostnadema och andra kostnader som
41151: beräknas uppgå till ca 43 milj. mk, delratema för    överskridit förhandsberäkningama och på
41152: 1991 till 54 milj. mk och förskotten för 1992 till   grund av den snabbare behandlingen av slutra-
41153: 270 milj. mk. Tilläggsunderstöden till folkhög-      tema. Undervisningsministeriet har förhandlat
41154: skolor uppskattas till ca 3 milj. mk.                med utbildningsstyrelsen i detta ärende. Avsik-
41155:    Situationen när det gäller utbetalningen av       ten är att betalningen av de lagstadgade statsun-
41156: statsunderstöden till folkhögskolor var i mitten     derstöden kan skötas. 1 samband med bered-
41157: av juni 1992 följande:                               ningen av höstens tilläggsbudget kommer beho-
41158:    Av slutredovisningama för 1989 har 74 gran-       vet av tilläggsanslag närmare att utredas.
41159: skats och betalts, resten 18 stycken kommer att          Vid undervisningsministeriet bereds en reform
41160: granskas och betalas under sommaren 1992.            av folkhögskolelagstiftningen, vilken innebär en
41161:    Slutredovisningama för 1990 torde bli gran-       övergång till kalkylerade betalningsgrunder.
41162: skade och betalade före utgången av februari         Målet för den reviderade lagstiftningen är att
41163: 1993.                                                bl.a. de lagstadgade statsunderstöden till folk-
41164:   De slutredovisningar för 1991 som saknades         högskolor kan betalas vid utsatt tidpunkt utan
41165: ankom till utbildningsstyrelsen i juni 1992. Un-     dröjsmål.
41166:      Helsingfors den 6 juli 1992
41167: 
41168:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
41169:                                                1992 vp
41170: 
41171: Kirjallinen kysymys 271
41172: 
41173: 
41174: 
41175: 
41176:                                   Apukka ym.: Ounasjoen sillan rakentamisesta Tepaston kylään
41177: 
41178: 
41179: 
41180:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41181: 
41182:    Kittilän kunnassa oleva Tepaston kylä ja sen          Siltaa on tämän tästä tepastolaisille lupailtu.
41183: asukkaat ovat aina olleet Ounasjoen takana.          Viimeksi kyläläisten kertoman mukaan sillan
41184: Erityisesti kelirikkoaikoina eristyneisyydestä on    suunnittelua on luvannut tielaitoksen Lapin pii-
41185: melkoinen haitta. Vuosikymmenet on kyläläisille      rin johto 1991 Kittilässä käydessään luvaten
41186: lupailtu siltaa jokeen. Toistaiseksi kuitenkin tu-   myös, että silta toteutetaan heti Ketomellan
41187: loksetta.                                            sillan rakentamisen jälkeen.
41188:    Nykypäivänä kokonaisen kylän pitäminen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41189: "motissa" joen takana on kohtuutonta. Varsin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41190: kin kelirikkoaikoina päivittäinen joen ylitys tuo    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41191: jatkuvasti vaaratilanteita ja pahimpina aikoina      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41192: joen ylikulku jopa estyy kokonaan. Kohtuuton-
41193: ta sillan rakentamisen viivyttäminen on siksikin,             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41194: että hanke maksaisi vain runsaat 10 milj. mark-             ryhtyä Ounasjoen sillan rakentamiseksi
41195: kaa. Erityisesti nyt, kun työttömyysluvut alueel-           Tepaston kylään?
41196: la ovat kaikkien aikojen huippulukemissa, olisi
41197: hanke kiireesti toteutettava.
41198: 
41199:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1992
41200: 
41201:                      Asko Apukka                              Esko-Juhani Tennilä
41202: 
41203: 
41204: 
41205: 
41206:  220051L
41207: 2                                         1992 vp -   KK 271
41208: 
41209: 
41210: 
41211: 
41212:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41213: 
41214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        otetaan käyttöön lossin vielä ollessa liikenteessä.
41215: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Jalankulkuliikenne lossipaikalla keskeytyy vain
41216: olette 4 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         1-2 vuorokaudeksi jäänlähdön aikana. Ennen
41217: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lossin saamista liikenteeseen jalankulkijat kulje-
41218: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tetaan turvallisesti venekuljetuksena.
41219: Asko Apukan ym. näin kuuluvan kirjallisen                Ajoneuvoliikenteen ollessa keskeytyksissä
41220: kysymyksen n:o 271:                                   Lompolon kylästä on tieyhteys Kittilän kirkon-
41221:                                                       kylään metsäautotietä Lompolo-Siekuvaara
41222:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sekä polkutietä n:o 50006 ja maanteitä n:ot 9561
41223:        ryhtyä Ounasjoen sillan rakentamiseksi         ja 956 Hanhimaan ja Könkään kylien kautta.
41224:        Tepaston kylään?                               Metsähallituksen ylläpitämä metsäautotie on
41225:                                                       hyväkuntoinen ja se on ympärivuotisessa käy-
41226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tössä, joskaan se ei täysin varmasti ole aina
41227: vasti seuraavaa:                                      ajokelpoinen. Tätä kautta ajettava matka on 18
41228:                                                       kilometriä pitempi kuin Tepaston kautta ajetta-
41229:     Tepaston lossipaikka sijaitsee maantiellä n:o     va matka.
41230: 956 Kittilän ja Hetan välisellä tiellä. Yleisen          Lapin tiepiirin vuoteen 1995 ulottuvaan toi-
41231: liikennelaskennan mukaan lossipaikalla on lii-        minta- ja taloussuunnitelmaan ei ole sisällytetty
41232: kennettä 173 ajon./vrk. Kesäliikennettä on 215        Tepaston siltahanketta muutoin kuin maininta-
41233: ajon./vrk, joten lossin liikennöintikautena liiken-   na ohjelmakauden jälkeen tehtävänä kohteena.
41234: ne on 1,24-kertainen vuoden keskimääräiseen           Sillan rakentamiseen on jo varauduttu siten, että
41235: liikenteeseen verrattuna. Lossi on vilkkaimpana       siltapaikkatutkimukset on suoritettu ja sillan
41236: loma- ja turistikautena käytännössä liikkeellä        yleissuunnitelman laatiminen on aloitettu.
41237: ympäri vuorokauden.                                      Alustavien arvioiden mukaan hankkeen ko-
41238:     Lossi liikennöi normaalivuosina toukokuun         konaiskustannukset ovat noin 13 milj. markkaa.
41239: 15. päivän ja marraskuun 15. päivän välisenä          Mikäli hankkeelle myönnetään työllisyysrahoi-
41240: aikana. Ajoneuvoliikenne on keskeytyksissä ke-        tusta, rakennustyöt voitaisiin aloittaa syksyllä
41241: väisin noin kaksi viikkoa, mutta syksyllä jäätie      1994.
41242: 
41243:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1992
41244: 
41245:                                                                            Ministeri Elisabeth Rehn
41246:                                          1992 vp -   KK 271                                          3
41247: 
41248: 
41249: 
41250: 
41251:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
41252: 
41253:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         traflk tas en isväg i bruk. Under islossningen
41254: anger har Ni, Herr Talman, med Er skriveise av       avbryts fotgängartraflken vid fårjfåstet bara för
41255: den 4 juni 1992 tili vederbörande mediem av          1-2 dygn. Innan man då får färjan i traflk igen
41256: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-    transporteras fotgängama tryggt i båt.
41257: dagsman Asko Apukka m.fl. undertecknade                 Under den tid då fordonstraflken är avbruten
41258: spörsmåi nr 271:                                     flnns en vägförbindeise från byn Lompoio tili
41259:                                                      Kittilä kyrkby, dvs. skogsbilvägen mellan Lom-
41260:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       poio-Siekuvaara och gångstigen nr 50006 och
41261:        ta for att bygga en bro över Ounasjoki i      Iandsvägama nr 9561 och 956 genom byama
41262:        byn Tepasto?                                  Hanhimaa och Köngäs. Den skogsväg som
41263:                                                      forststyreisen upprätthåller är i gott skick och
41264:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        den är i bruk året om fastän den inte alltid heit
41265: anföra föijande:                                     säkert är farbar. Den rutt som körs på denna väg
41266:                                                      biir 18 kiiometer Iängre än den rutt som körs
41267:    Färjfästet i Tepasto är beläget på Iandsväg nr    genom Tepasto.
41268: 956 på vägsträckan mellan Kittilä och Heta.             Den verksamhets- och ekonomipian för
41269: Enligt en allmän traflkräkning uppgår traflken       Lappiands vägdistrikt som sträcker sig fram tili
41270: på färjfästet tili 173 fordon/dygn. På sommaren      år 1995 omfattar inte Tepasto broprojekt föru-
41271: uppgår traflken tili 215 fordon/dygn, vilket in-     tom som ett omnämnande i form av ett projekt
41272: nebär att traflken under den tid då fårjan är        som skall förverkligas efter den egentliga pianen.
41273: i bruk är 1,24-faidig i jämföreise med årsmedei-     På förhand har man förberett brons uppförande
41274: taiet. Under den livligaste semester- och tu-        genom att utföra bropiatsundersökningar. Man
41275: ristsäsongen är färjan i traflk i praktiken dygnet   har också iniett arbetet med att göra upp en
41276: runt.                                                allmän pian för bron.
41277:    Under normaia år är fårjan i traflk mellan den       Enligt preliminära uppskattningar uppgår to-
41278: 15 maj och den 15 november. På våren flnns en        taikostnadema för projektet tili cirka 13 miljoner
41279: period på cirka två veckor då fordonstraflken        mark. I fall projektet beviijas sysseisättningsme-
41280: inte Iöper men på hösten när fårjan ännu är i        dei kan byggnadsarbetena iniedas hösten 1994.
41281: 
41282:      Helsingfors den 15 juli 1992
41283: 
41284:                                                                            Minister Elisabeth Rehn
41285:                         j
41286: 
41287:                         j
41288: 
41289:                     j
41290: 
41291:                     j
41292: 
41293:                 j
41294: 
41295:                 j
41296: 
41297:             j
41298: 
41299:             j
41300: 
41301:         j
41302: 
41303:         j
41304: 
41305:     j
41306: 
41307:     j
41308: 
41309: j
41310: 
41311: j
41312:                                                 1992 vp
41313: 
41314: Kirjallinen kysymys 272
41315: 
41316: 
41317: 
41318: 
41319:                                    P. Leppänen ym.: Kansalaisten tasavertaisen kohtelun turvaamises-
41320:                                        ta tuomioistuimissa
41321: 
41322: 
41323:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41324: 
41325:    Kansanedustajille tulee jatkuvasti valituksia,     toimesta oikeusturvayhdistyksiä, mikä sekin
41326: että kansalaiset eivät saa omasta mielestään          osoittaa, etteivät asiat ole normaalissa järjestyk-
41327: riittävää oikeusturvaa, vaikka he yrittävät oi-       sessä.
41328: kaista asiaansa eri oikeusasteissa.                      Kun maatamme on mainostettu oikeusvaltio-
41329:     Kun on tutustunut muutamiin erityistapauk-        na, niin sen pitää olla myös sitä käytännössä. Jos
41330: siin, niin kyllä on tullut siihen päätelmään, ettei   virheitä on tehty, on ne pystyttävä myös korjaa-
41331: kaikilta osin oikeuslaitoksemme ole oikeuden-         maan.
41332: mukainen.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41333:     Jos esimerkiksi henkilö tuomitaan kolarista,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41334: jota hän ei ole aiheuttanut, minkä hän on             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41335: pystynyt myös erikoisasiantuntijoiden lausun-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41336: noilla toteen näyttämään, eikä sekään riitä asiaa
41337: kOijaamaan ylemmissä oikeusasteissa, herää ky-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41338: symys, miten sitten kansalainen voi puolustau-               ryhtyä, että maamme kaikki kansalaiset
41339: tua oikeuden edessä.                                         saavat tasavertaisen kohtelun eri oikeus-
41340:     Maahamme on perustettu myös kansalaisten                 asteissamme?
41341: 
41342:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
41343:           Pekka Leppänen                 Raila Aho                       Marja-Leena Viljamaa
41344:           Reijo Laitinen                 Erkki Pulliainen                Tina Mäkelä
41345:           Osmo Polvinen                  Iivo Polvi                      Asko Apukka
41346:           Martti Korhonen                Eila Rimmi                      Ensio Laine
41347: 
41348: 
41349: 
41350: 
41351: 220051L
41352: 2                                         1992 vp -   KK 272
41353: 
41354: 
41355: 
41356: 
41357:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41358: 
41359:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sääntymisestä viranomaisten toimia kohtaan ja
41360: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         se on sellaisenaan positiivista kansalaistoimin-
41361: olette 5 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-         taa. Se osoittaa kansalaisten kiinnostusta oikeus-
41362: jeenne n:o 901 ohella toimittanut valtioneuvos-       turvaansa kohtaan eikä sitä välttämättä pidä
41363: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        tulkita, kuten kysymyksen perusteluissa on teh-
41364: sanedustaja Pekka Leppäsen ym. näin kuuluvas-         ty, osoitukseksi siitä, etteivät asiat ole normaalis-
41365: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 272:                sa järjestyksessä. Kansalaisten aktivoituminen
41366:                                                       myös muissa asioissa on nykyajalle tunnus-
41367:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        omaista. Esimerkiksi ympäristökysymyksissä on
41368:        ryhtyä, että maamme kaikki kansalaiset         kansalaisten aktiivisuus voimakkaasti lisäänty-
41369:        saavat tasavertaisen kohtelun eri oikeus-      nyt.
41370:        asteissamme?                                      Mikään järjestelmä itsessään ei kuitenkaan
41371:                                                       takaa oikeusturvaa, vaan sen perustana on lain-
41372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           säädäntö ja ne ihmiset, jotka lakeja soveltavat.
41373: taen seuraavaa:                                       Tämän vuoksi oikeusministeriö pyrkii omalla
41374:                                                       toimialueellaan kehittämään lainsäädäntöä kan-
41375:    Kysymyksen perusteluiden mukaan kansan-            salaisten oikeusturvan parantamiseksi. Esimerk-
41376: edustajille tulee jatkuvasti valituksia, etteivät     keinä toteutuneista uudistuksista voidaan pitää
41377: kansalaiset saa omasta mielestään riittävää oi-       yleisen oikeusaputoiminnan järjestämistä sekä
41378: keusturvaa, vaikka he yrittävät oikaista asiaansa     maksuUoman oikeudenkäynnin saamisen mah-
41379: eri oikeusasteissa.                                   dollisuutta, jotta myös vähävaraisilla tai varatto-
41380:    Arvioitaessa kansalaisten saamaa kohtelua          milla olisi mahdollisuus oikeusavun saamiseen.
41381: tuomioistuimissa ei lähtökohdaksi mielestäni          Ihmisoikeuskysymyksiin liittyvät esitutkinta- ja
41382: pidä ottaa muutamaa erityistapausta eikä tehdä        pakkokeinolainsäädännön uudistaminen sekä
41383: niiden perusteella johtopäätöksiä koko järjestel-     Suomen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopi-
41384: män toimivuudesta. Kysymyksessä on otettu             mukseen. Vireillä on monia lainsäädäntöhank-
41385: esimerkkitapauksiksi liikennerikosjutut, joissa       keita, joista voidaan mainita muun muassa oi-
41386: näyttökysymykset usein ovat erityisen vaikeita ja     keudenkäyntimenettelyn uudistaminen alioi-
41387: joissa oikeuskäsittelynjälkeenkin voidaan perus-      keuksissa sekä siihen liittyen alioikeuksien ko-
41388: tellusti esittää erilaisia näkemyksiä syyllisyydes-   koonpanon ja tuomiopiirien uudelleenjärjestely,
41389: tä. Tuomioistuimen ratkaisu perustuu aina oi-         hovioikeuksien oikeudenkäyntimenettelyn uu-
41390: keudenkäynnissä esiin tuotuun näyttöön, joka          distaminen, muutoksenhakumenettelyn uudista-
41391: voi poiketa siitä käsityksestä, joka asianosaisella   minen veroasioissa, oikeudenkäyntimenettelyn
41392: on tapahtumasta. Mikäli asianosainen katsoo,          uudistaminen hallintolainkäytössä, konkurssi- ja
41393: että hänen asiansa käsittelyssä on ollut puutteita    ulosottolainsäädännön uudistaminen, rikoslain-
41394: tai siinä on menetelty virheellisesti, on hänellä     säädännön kokonaisuudistus sekä ylivelkaantu-
41395: mahdollisuus saattaa asia muutoksenhakutuo-           neiden yksityishenkilöiden velkajärjestelyä ja
41396: mioistuinten käsiteltäväksi.                          yritysten velkasaneerausta koskevat lainsäädän-
41397:    Oikeusturvayhdistysten perustamista voidaan        töhankkeet, joilla kaikilla pyritään kansalaisten
41398: pitää osoituksena kansalaisten kiinnostuksen li-      oikeusturvan parantamiseen.
41399: 
41400:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
41401: 
41402:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
41403:                                            1992 vp -   KK 272                                          3
41404: 
41405: 
41406: 
41407: 
41408:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
41409: 
41410:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           myndighetemas åtgärder har ökat oeh är i sig en
41411: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         positiv medborgarverksamhet. Det visar att
41412: 901 av den 5 juni 1992 till vederbörande medlem        medborgama är intresserade av sitt rättsskydd
41413: av statsrådet översänt avskrift av följande av         oeh skall inte nödvändigtvis tolkas, så som i
41414: riksdagsman Pekka Leppänen m.fl. underteek-            motiveringen till spörsmålet har gjorts, som ett
41415: nade spörsmål nr 272:                                  teeken på att något inte fungerar normalt. Kän-
41416:                                                        neteeknande för vår tid är att medborgama
41417:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        aktiverar sig- oekså i andra än rättsskyddsfrå-
41418:        ta för att alla medborgare i vårt land skall    gor. T.ex. i miljöfrågor har medborgamas aktivi-
41419:        få ett likvärdigt bemötande i våra olika        tet ökat kraftigt.
41420:        rä ttsinstanser?                                   Inget system kan i sig garantera rättsskydd,
41421:                                                        utan systemet grundar sig på lagstiftningen oeh
41422:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           de människor som tillämpar lagama. Justitiemi-
41423: följande:                                              nisteriet försöker därför inom sitt eget verksam-
41424:                                                        hetsområde utveekla lagstiftningen för att för-
41425:    Enligt motiveringen till spörsmålet får riks-       bättra medborgamas rättsskydd. Som exempel
41426: dagsmännen ständigt ta emot klagomål över att          på genomförda reformer kan nämnas organise-
41427: medborgama inte anser sig få ett tillräekligt          randet av en allmän rättshjälpsverksamhet oeh
41428: rättsskydd, fastän de försöker få rättelse i sitt      möj1igheten till fri rättegång så att oekså mindre
41429: ärende i olika rättsinstanser.                         bemedlade oeh medellösa kan få rättshjälp. Till
41430:    Vid bedömande av hur medborgama bemöts              människorättsfrågoma hör revisionen av förun-
41431: i domstolama bör man enligt min åsikt inte utgå        dersöknings- oeh tvångsmedelslagstiftningen
41432: ifrån vissa speeialfall oeh inte heller dra slutsat-   samt Finlands anslutning till den europeiska
41433: ser om hela systemets funktionsduglighet på            människorättskonventionen. Många lagstift-
41434: basis av dessa fall. Som exempel har i spörsmålet      ningsprojekt pågår som bäst. Av dem kan näm-
41435: angetts trafikbrottmål i vilka bevisfrågan ofta är     nas bl.a. fömyandet av rättegångsförfarandet i
41436: särskilt svår oeh i vilka det oekså efter den          underrättema oeh i samband därmed omorgani-
41437: rättsliga behandlingen är möjligt att framföra         seringen av underrättemas sammansättning oeh
41438: olika motiverade synpunkter på skuldfrågan.            domsagoma, fömyandet av rättegångsförfaran-
41439: A vgörandet i domstolen grundar sig alltid på          det i hovrättema, fömyandet av förfarandet för
41440: den dokumentering som har framlagts under              ändringssökande i skattefrågor, fömyandet av
41441: rättegången oeh den kan avvika från den berör-         rättegångsförfarandet i förvaltningslagskipning-
41442: da partens uppfattning om händelsen. Om en             en, revisionen av konkurs- oeh utsökningslag-
41443: part anser att det har funnits brister i behand-       stiftningen, helhetsreformen av straffiagstift-
41444: lingen av hans ärende eller att man har förfarit       ningen oeh lagstiftningsprojekten i fråga om
41445: felaktigt, har han möjlighet att hänskjuta ären-       skuldsanering för insuffieienta privatpersoner
41446: det till rättsmedelsdomstolama.                        oeh företagsrekonstruktion. Alla dessa reformer
41447:    Grundandet av rättsskyddsföreningar kan ses         avser att förbättra medborgamas rättsskydd.
41448: som ett teeken på att medborgamas intresse för
41449: 
41450:      Helsingfors den 25 juni 1992
41451: 
41452:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
41453: 1
41454: 1
41455:  1
41456:  1
41457:   1
41458:   1
41459:    1
41460:    1
41461:     1
41462:     1
41463:      1
41464:      1
41465:       1
41466:       1
41467:        1
41468:        1
41469:         1
41470:         1
41471:          1
41472:          1
41473:           1
41474:           1
41475:            1
41476:            1
41477:             1
41478:             1
41479:              1
41480:              1
41481:               1
41482:               1
41483:                                                1992 vp
41484: 
41485: Kirjallinen kysymys 273
41486: 
41487: 
41488: 
41489: 
41490:                                   Gustafsson ym.: Teknikkokoulutuksen sisällyttämisestä ammatti-
41491:                                      korkeakoulukokeiluun
41492: 
41493: 
41494:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41495: 
41496:    Suomalainen teknikkokoulutus on tunnetusti        On painava syy arvioida ja harkita uudelleen
41497: korkeatasoista. Näin oli luonnollista, että virka-   koko kansantalouden kannalta yhden avainryh-
41498: miesvalmistelussa ammattikorkeakoulukokeilui-        män koulutuksen asemaa.
41499: hin oli tulossa jo valmiine suunnitelmineen myös        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41500: teknikko koulutus.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41501:    Opetusministeri Uosukaisen yllättävä päätös       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41502: jättää teknikkokoulutus ammattikorkeakoulu-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41503: kokeilujen ulkopuolelle on tärkeän tekniikan
41504: koulutusta syrjivä ja virheellinen. Näin etenkin,             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41505: kun ammattikorkeakoulukokeiluluvan ovat                     ryhtyä teknikkokoulutuksen saamiseksi
41506: mm. saaneet opistotasoinen maatalouden, koti-               mukaan väliaikaiseen ammattikorkea-
41507: talouden ja hotelli- ja ravintola-alan koulutus.            koulukokeiluun?
41508: 
41509:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
41510: 
41511:           Jukka Gustafsson               Marja-Leena Viljamaa          Kari Rajamäki
41512:           Matti Luttinen                 AnttiKalliomäki               Pekka Leppänen
41513:           Tuulikki Hämäläinen            Juhani Vähäkangas             Pentti Lahti-Nuuttila
41514:           Marja-Liisa Tykkyläinen        Kerttu Törnqvist              Heikki Rinne
41515:           Erja Lahikainen                Matti Vähänäkki               Virpa Puisto
41516:           Anna-Liisa Kasurinen           Reijo Laitinen                Johannes Koskinen
41517:           Riitta Myller                  Lauri Metsämäki               Martti Korhonen
41518:           Leena Luhtanen                 Raimo Vuoristo                Jouni Backman
41519:           Aamo von Bell                  Kyllikki Muttilainen          Ulpu Iivari
41520: 
41521: 
41522: 
41523: 
41524: 220051L
41525: 2                                         1992 vp -    KK 273
41526: 
41527: 
41528: 
41529: 
41530:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41531: 
41532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teriö antoi väliaikaisille ammattikorkeakouluille
41533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          23.3.1992 suunnitteluohjeen teknikkokoulutuk-
41534: olette 5 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-          sesta ammattikorkeakoulukokeilussa. Ohjeen
41535: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       mukaan ministeriö katsoo tässä vaiheessa tar-
41536: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           koituksenmukaiseksi, ettei teknikkokoulutusta
41537: Jukka Gustafssonin ym. näin kuuluvan kirjalli-         liitetä ammattikorkeakoulukokeilujen piiriin ke-
41538: sen kysymyksen n:o 273:                                hittämällä siitä korkeakoulututkinto. Ohjeessa
41539:                                                        tähdennetään kuitenkin, että ammattikorkea-
41540:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          kouluja mahdollisesti myöhemmin perustettaes-
41541:        ryhtyä teknikkokoulutuksen saamiseksi           sa niiden tulee tarvittaessa voida järjestää muu-
41542:        mukaan väliaikaiseen ammattikorkea-             takin kuin ammattikorkeakoulututkintoihin
41543:        koulukokeiluun?                                 johtavaa koulutusta. Näin ollen ministeriö pitää
41544:                                                        luontevana, että teknillisen alan ammattikorkea-
41545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kouluopetusta järjestävät ammattikorkeakoulut
41546: vasti seuraavaa:                                       voivat antaa myös teknikkokoulutusta.
41547:                                                            Ammattikorkeakoulukokeilujen keskeinen
41548:    Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikor-            tavoite on koulutuksen tason nosto. Ammatti-
41549: keakoulujen kokeiluista annetun lain (391/91)          korkeakoulututkinnoille asetetut tasovaatimuk-
41550: mukaan ammattikorkeakoulukokeilussa yhteen             set ovat erittäin korkeat, mikä näkyy siinä, että
41551: tai useampaan oppilaitosmuotoon kuuluvat pää-          ne ovat, kuten yllä todettiin, korkeakoulututkin-
41552: sääntöisesti opistoasteen tai ammatillisen kor-        toja. Tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa koko
41553: kea-asteen koulutusta antavat ammatilliset oppi-       opetustoimeen joudutaan kohdistamaan ankaria
41554: laitokset järjestävät opetuksen yhteistyössä am-       säästötoimia, ei ole mahdollista turvata kaikelle
41555: mattikorkeakoulututkintojen suorittamista var-         opistoasteen koulutukselle riittäviä edellytyksiä
41556: ten. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat saman            näiden korkealle asetettujen vaatimusten täyttä-
41557: lain mukaan korkeakoulututkintoja ja ne kehite-        miseen.
41558: tään opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen            Teknikkokoulutuksen ottaminen kokeilujen
41559: tutkinnoista niiden ammatillista ja teoreettista       piiriin lisäisi ammattikorkeakoulukokeilujen li-
41560: tasoa kohottamalla.                                    sävoimavarojen tarvetta. Teknikkokoulutuksen
41561:    Ammattikorkeakouluopinnot           järjestetään    kehittäminen ammattikorkeakoulututkinnoksi
41562: koulutusohjelmina, joiden laajuus on lain mu-          merkitsisi myös koulutuspituuden ja -kustannus-
41563: kaan suunniteltava vähintään kolmen ja enin-           ten kasvua verrattuna nykyiseen ylioppilaspoh-
41564: tään neljän lukuvuoden täystoimisia opintoja           jaiseen koulutukseen, mikäli pidetään lähtökoh-
41565: silmällä pitäen. Koulutusohjelmat ja niiden laa-       tana, että teknikon ammattikorkeakoulututkin-
41566: juudet vahvistaa opetusministeriö.                     non kiinteämuotoisen koulutuksen osuus on
41567:    Ne valtioneuvoston myöntämän kokeiluluvan           kolme vuotta. Ylioppilaspohjaisen teknikkokou-
41568: saaneet väliaikaiset ammattikorkeakoulut, joi-         lutuksen pituus ilman harjoittelua on tällä het-
41569: hin kuuluu yksi tai useampi teknillinen oppilai-       kellä kaksi ja puoli vuotta. Nykyisin teknikko-
41570: tos, esittivät lähes poikkeuksetta lukuvuotta          koulutuksen aloittaneista noin puolet on ylioppi-
41571: 1992-1993 koskien opetusministeriölle vahvis-          laita. Verrattaessa edellä mainittua ammattikor-
41572: tettavaksi insinöörikoulutuksen ohella myös tek-        keakouluopintojen laajuutta peruskoulupohjai-
41573: nikon ammattikorkeakoulututkintoon johtavia            seen teknikkokoulutukseen ei koulutuspituuden
41574: koulutusohjelmia. Opetusministeriön lukuvuot-           kasvua tapahtuisi.
41575: ta 1992-1993 koskeneissa koulutusohjelmapää-               Ammattikorkeakoulukokeilujen laaja käyn-
41576: töksissä todettiin, että teknikkokoulutuksen ase-       nistyminen tekniikan alalla merkinnee uusien
41577: ma ammattikorkeakoulukokeiluissa selvitetään            opetuskäytäntöjen kehittymistä sekä synnyttä-
41578: erikseen.                                               nee pedagogisia ja didaktisia innovaatioita tekni-
41579:     Asiaa selvitettiin opetusministeriössä ja minis-   seen opetukseen. Kun teknikkokoulutusta anne-
41580:                                            1992 vp -   KK 273                                          3
41581: 
41582: taan samoissa yksiköissä kuin insinöörin am-           jen vuoksi, ole tarkoituksenmukaista liittää tek-
41583: mattikorkeakoulututkintoihin johtavaa koulu-           nikkokoulutusta ammattikorkeakoulukokeilu-
41584: tusta, voidaan kokeilussa saatuja kokemuksia           jen piiriin kehittämällä siitä korkeakoulututkin-
41585: hyödyntää välittömästi myös teknikkokoulutuk-          to ja näin laajentaa kokeiluja. Teknikkokoulu-
41586: sessa. Tiivis vuorovaikutus on tarpeen, vaikka         tusta tulee kuitenkin edelleen kehittää profiilil-
41587: teknikkokoulutuksen tulee olla jatkossakin pro-        taan omaleimaisena teknisen alan tutkintona.
41588: fllliltaan omaleimaista.                               Teknikkokoulutuksen kartoitus kuuluu myös
41589:     Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei   opetusministeriön kutsuman teknisen alan selvi-
41590: tässä vaiheessa, erityisesti taloudellisten seikko-    tysmiehen tehtäviin.
41591:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1992
41592: 
41593:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
41594: 4                                         1992 vp -    KK 273
41595: 
41596: 
41597: 
41598: 
41599:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
41600: 
41601:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           temporära yrkeshögskoloma om teknikerutbild-
41602: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningen inom ramen för försöket med yrkeshög-
41603: den 5 juni 1992 till vederbörande medlem av            skolor. Enligt anvisningen anser ministeriet att
41604: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      det i detta skede är ändamålsenligt att tekniker-
41605: dagsman Jukka Gustafsson m.fl. undertecknade           utbildningen inte tas med i försöket med yrkes-
41606: spörsmål nr 273:                                       högskolor genom att den utvecklas till en hög-
41607:                                                        skoleexamen. 1 anvisningen framhävs dock att
41608:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         när yrkeshögskolor senare eventuellt inrättas,
41609:        ta för att teknikerutbildningen skall tas       bör de vid behov också kunna ordna annan
41610:        med i försöket med temporära yrkeshög-          utbildning än sådan som leder till yrkeshögsko-
41611:        skolor?                                         leexamina. Ministeriet anser det således vara
41612:                                                        naturligt att de yrkeshögskolor som ordnar yr-
41613:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          keshögskoleundervisningen på teknikens områ-
41614: anföra följande:                                       de även kan ordna teknikerutbildning.
41615:                                                           Det viktigaste målet med försöket med yrkes-
41616:    Enligt lagen om försök med utbildning på            högskolor är att höja nivån på utbildningen. De
41617: ungdomsstadiet och med yrkeshögskolor (391/            nivåkrav som ställs på yrkeshögskoleexamina är
41618: 91) ordnar yrkesläroanstalter, som i regel ger         synnerligen höga, vilket kommer till synes i att
41619: utbildning på institutnivå eller yrkesutbildning       de, som ovan konstaterats, är högskoleexamina.
41620: på högre nivå och som hör till en eller flera          1 det nuvarande ekonomiska läget, då hela un-
41621: läroanstaltsformer, i samarbete undervisning för       dervisningsväsendet drabbas av stränga sparåt-
41622: avläggande av yrkeshögskoleexamina inom ra-            gärder, är det inte möjligt att garantera all
41623: men för försöket med yrkeshögskolor. Yrkes-            utbildning på institutnivå tillräckliga möjligheter
41624: högskoleexamina är enligt samma lag högskole-          att uppfylla dessa högt ställda krav.
41625: examina. De utvecklas till högskoleexamina från           Om teknikerutbildningen togs med inom ra-
41626: examina på institutnivå och yrkesexamina på            men för försöket skulle detta öka behovet av
41627: högre nivå genom att deras yrkesinriktade och          ytterligare resurser för försöket med yrkeshög-
41628: teoretiska nivå höjs.                                  skolor. Utvecklingen av teknikerutbildningen till
41629:    Y rkeshögskolestudier ordnas i form av utbild-      en yrkeshögskoleexamen skulle också innebära
41630: ningsprogram, vilka enligt lagen skall planeras        att längden på och kostnadema för utbildningen
41631: så att de omfattar minst tre och högst fyra läsårs     skulle växa jämfört med den nuvarande student-
41632: studier på heltid. Utbildningsprogrammen och           baserade utbildningen, om man utgår från att
41633: deras omfattning fastställs av undervisningsmi-        den fasta utbildningens andel av yrkeshögskole-
41634: nisteriet.                                             examen för tekniker är tre år. Den studentbase-
41635:    De temporära yrkeshögskolor som av statsrå-         rade teknikerutbildningens längd utan praktik är
41636: det beviljats försökstillstånd och till vilka hör en   i dag två och ett halvt år. Av dem som har inlett
41637: eller flera tekniska läroanstalter framlade för        teknikerutbildning är för närvarande hälften
41638: läsåret 1992-1993 för fastställelse av undervis-       studenter. Då den nämnda omfattningen av
41639: ningsministeriet nästan utan undantag förutom          yrkeshögskolestudiema jämförs med den
41640: utbildningsprogram för ingenjörsutbildning ock-        grundskolebaserade teknikerutbildningen ökar
41641: så utbildningsprogram som leder till en yrkes-         inte utbildningens längd.
41642: högskoleexamen för tekniker. 1 undervisnings-             lgångsättandet av omfattande försök med
41643: ministeriets beslut om utbildningsprogram för          yrkeshögskolor på teknikens område torde med-
41644: läsåret 1992-1993 konstaterades att teknikerut-        föra att ny undervisningspraxis utvecklas och ge
41645: bildningens ställning inom försöken med yrkes-         upphov till pedagogiska och didaktiska innova-
41646: högskolor utreds särskilt.                             tioner inom den tekniska undervisningen. Då
41647:    Saken utreddes vid undervisningsministeriet,        teknikerutbildning ges inom samma enheter som
41648: som 23.3.1992 gav en planeringsanvisning för de        den ingenjörsutbildning som leder till yrkeshög-
41649:                                        1992 vp -   KK 273                                       5
41650: 
41651: skoleexamina, kan de erfarenheter som fåtts vid    en tili försöket med yrkeshögskolor genom att
41652: försöket direkt utnyttjas också inom teknikerut-   utveckla den tili en yrkeshögskoleexamen och på
41653: bildningen. En intensiv växelverkan är av nöden,   så sätt utvidga försöken. Teknikerutbildningen
41654: även om teknikerutbildningen också i fortsätt-     bör dock vidareutvecklas som en examen på
41655: ningen kommer att ha sin egen proftl.              teknikens område med en egen proftl. En kart-
41656:    Med stöd av vad som anförts ovan anser          läggning av teknikerutbildningen hör också tili
41657: regeringen att det i detta skede, i synnerhet på   uppgiftema för den utredningsman på det tek-
41658: grund av ekonomiska omständigheter, inte är        niska området som kallats av undervisningsmi-
41659: ändamålsenligt att anknyta teknikerutbildning-     nisteriet.
41660:      Helsingfors den 15 juli 1992
41661: 
41662:                                                       Undervisningsminister Riitta Uosukainen
41663:                                                 1992 vp
41664: 
41665: Kirjalliset kysymykset 274 ja 279
41666: 
41667: 
41668: N:o 274
41669: 
41670: 
41671: 
41672:                                     Seivästö ym.: Kansalaisten EY-tietouden lisäämiseksi tarvittavis-
41673:                                         ta toimenpiteistä
41674: 
41675: 
41676:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41677: 
41678:    Demokratian eräänä tärkeänä peruspiirteenä        käännettyä suomeksi, mikä tuntuu käsittämättö-
41679: on laaja kansalaiskeskustelu päätettäessä tär-       mältä.
41680: keistä kansallisista kysymyksistä. Kiistatta yksi       Laajojen kansalaispiirien todellisia mahdolli-
41681: maamme tärkeimmistä päätöksistä on EY-               suuksia osallistua yleisen mielipiteen muodosta-
41682: jäsenyysneuvottelujen jälkeen tehtävä ratkaisu       miseen tulee valtiovallan toimin edistää objektii-
41683: Suomen liittymisestä yhteisöön. Kansalaisille on     vista tietoa jakamalla. Tämän vuoksi olisi tarjot-
41684: aivan oikein lupailtu mahdollisuutta äänestää        tava kaikkien ulottuville puolueetonta ja helppo-
41685: asiasta neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.        lukuista, pääkohtiin keskittyvää tietoa Euroo-
41686:    Äskettäin Tanskassa käydyn Maastrichtin           pan yhteisön tämänhetkisestä rakenteesta ja sen
41687: sopimusta koskevan kansanäänestyksen edellä          kehityslinjoista.
41688: Tanskan hallitus jakoi ilmaiseksi 500 000 sopi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41689: muksen tanskankielistä kappaletta. Lisäksi jo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41690: kaiseen kotitalouteen jaettiin eri näkökulmia        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41691: vaiottavaa EY-tietoutta. Objektiivinen tieto loi     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41692: kansalaisille laajat edellytykset osallistumiselle
41693: yleiseen keskusteluun sekä oman mielipiteensä                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41694: muodostamiseen asiasta.                                        kansalaisten yleisen EY-tietouden lisää-
41695:    Toisin kuin Tanskassa Suomessa ei ole tähän                 miseksi?
41696: mennessä saatu edes Maastrichtin sopimusta
41697: 
41698:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
41699: 
41700:                      Ismo Seivästö                              Leea Hiltunen
41701:                      Jouko Jääskeläinen                         Aino Suhola
41702:                                            Olavi Ala-Nissilä
41703: 
41704: 
41705: 
41706: 
41707: 220051L
41708: 2                                     1992 vp -       KK 274 ja 279
41709: 
41710: N:o 279
41711: 
41712: 
41713: 
41714: 
41715:                                    Laakkonen: EY-kansanäänestyksen vaihtoehtojen tasapuolisesta
41716:                                       tiedottamisesta
41717: 
41718: 
41719:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41720: 
41721:    Hallituksen tekemän päätöksen mukaan Suo-               EY-myönteiseen tutkimukseen ja tiedotuk-
41722: messa toimitetaan kansanäänestys Euroopan               seen on valtio pannut erään arvion mukaan jopa
41723: yhteisöön liittymisestä. Neuvoa-antavasta kan-          11 miljoonaa markkaa, mutta tukenut EY-kriit-
41724: sanäänestyksestä mainitaan Suomen Hallitus-             tistä tiedotusta vain 70 000 markalla v. 1991 ja
41725: muodon III a luvussa seuraavasti: "Valtio tie-          200 000 markalla tämän vuoden lisäbudjetissa.
41726: dottaa vaihtoehdoista ja tukee niitä koskevaa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41727: tiedotusta niin kuin siitä mainitussa laissa sääde-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41728: tään." Lakiesityksen perusteluissa sanotaan:            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41729: "Valtion olisi myös tuettava kansanäänestyksen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41730: kohteena olevien vaihtoehtojen puolesta toimi-
41731: vien ryhmittymien tiedotusta ja kampanjointia.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41732: Osapuolten käyttöön voitaisiin varata määrära-                 ryhtyä, jotta kansalaiset saisivat tasapuo-
41733: ha, josta ne saisivat avustusta anomusten perus-               lisesti mahdollisimman objektiivista tie-
41734: teella."                                                       toa tulevaa kansanäänestystä varten?
41735:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
41736:                                           Pirkko Laakkonen
41737:                                        1992 vp -       KK 274 ja 279                                      3
41738: 
41739: 
41740: 
41741: 
41742:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41743: 
41744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tain sadoilla miljoonilla markoilla eri mielipide-
41745: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            suuntauksia edustavien tiedotusvälineiden toi-
41746: olette 5 päivänä kesäkuuta 1992 päivättyjen              mintaa. Tiedotusvälineiden itsensä asia on, mil-
41747: kirjeidenne ohella toimittanut valtioneuvoston           laisen linjan ne suhteessa EY:hyn valitsevat.
41748: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Yhden asian kansalaisliikkeiden laajamittainen
41749: edustaja Seivästön ym. näin kuuluvasta kirjalli-         tukeminen ei sovi hallituksen linjaan. Lähtökoh-
41750: sesta kysymyksestä n:o 274:                              dan täytyy olla, että liikkeiden tarvitsema rahoi-
41751:                                                          tus tulee ensisijaisesti muista lähteistä.
41752:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä                 Vaikea taloudellinen tilanne edellyttää kovia
41753:        kansalaisten yleisen EY-tietouden lisää-          säästötoimia kaikkialla valtionhallinnossa ja
41754:        miseksi?                                          kaikissa toimintamuodoissa. EY-tiedotus ei täs-
41755:                                                          sä suhteessa ole mikään poikkeus.
41756:   sekä kansanedustaja Laakkosen näin kuulu-                  Vaihtoehtoja esiintuova ja keskustelua ruok-
41757: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 279:                kiva EY-tiedotus on Suomelle ensiarvoisen tär-
41758:                                                          keä asia. Tätä varten hallitus aikoo perustaa eri
41759:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           intressipiirit yhteen kokoavan EY-tiedotuksen
41760:        ryhtyä, jotta kansalaiset saisivat tasapuo-       yhteistyöelimen. Sen tarkoituksena on koota eri
41761:        lisesti mahdollisimman objektiivista tie-         tahot saman pöydän ääreen keskustelemaan ja
41762:        toa tulevaa kansanäänestystä varten?              tekemään yhteistyötä asiallisen ja tasapuolisen
41763:                                                          EY-tiedon tuottamiseksi ja levittämiseksi.
41764:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-                 Tieto Suomen tähänastisista integraatiorat-
41765: vasti seuraavaa:                                         kaisuista on saatettu kansalaisten ulottuville
41766:                                                          mahdollisimman laajalti. ETA-neuvottelujen
41767:     Suomi pyrkii aloittamaan neuvottelut Euroo-          kulusta tiedotettiin aikanaan tiedotusvälineiden
41768: pan yhteisönjäsenyydestä vuoden 1993 alkupuo-            kautta hyvin näkyvästi. ETA-sopimuksen sisältö
41769: lella. Neuvottelujen kestoa on mahdotonta etu-           on järjestetty pääasiassa kirjallisessa muodossa
41770: käteen tarkasti arvioida. Hallituksen tavoitteena        kenen tahansa tutustuttavaksi. Sopimuksesta on
41771: on, että Suomi voisi olla yhteisön jäsen vuosi-          tehty kirjoja, hallituksen esitys, sen ns. kansan-
41772: kymmenen puolivälissä, yhtäaikaa jäsenyyttä              painos, lyhennelmä ja digitaalinen tietokanta.
41773: myös hakeneiden Ruotsin ja Itävallan kanssa.             Kaikki nämä ovat kansalaisten ulottuvilla.
41774: Neuvottelujen tulokset alistetaan aikanaan neu-              Lisäksi hallituksen ministerit ja virkamiehet
41775: voa-antavaan kansanäänestykseen.                         ovat pitäneet tuhansia puheita, esitelmiä ja semi-
41776:     Neuvottelujen kulusta tiedotetaan hallituksen        naareja, joissa integraatioon liittyviin kysymyk-
41777: valitseman linjan mukaisesti: avoimesti ja asialli-      siin on yritetty vastata.
41778: sesti. Sama pätee kansanäänestykseen. Kun sen                Euroopan yhteisöä koskettelevia kirjoja ja
41779: aika tulee, hallitus tiedottaa kansalaisille äänes-      julkaisuja on Suomessa tuotettu satoja. Jokainen
41780: tyksen kysymyksenasettelusta ja menettelyta-             voi halutessaan tutustua niiden sisältöön kirjas-
41781: voista sekä laajasti että näkyvästi.                     toissa, työpaikoilla tai kirjakaupoissa. Osa tie-
41782:     Hallituksen linjana on asiatiedon tuottaminen        dosta on viranomaisten, osa teollisuuden, ay-
41783: ja tarjolle saattaminen integraatiosta, Euroopan         liikkeen tai kansalaisjärjestöjen tuottamaa.
41784: yhteisöstä ja Suomen suhteesta kehitykseen. Tie-             Syksyn mittaan hallituksen tiedotustoimin-
41785: don jakaminen on ensisijaisesti muiden vastuul-          nan painopiste kääntyy EY-tiedotuksen suun-
41786:  la. Syntyvän tiedon jakamisessa ja käsittelyssä         taan. Tulossa on yleisluonteista tietoa Euroopan
41787:  keskeinen vastuu kuuluu tiedonvälittäjille, erityi-     yhteisöstä sekä EY:n ja Suomen järjestelmien
41788:  sesti tiedotusvälineille ja vapaalle kansalaistoi-      välistä vertailua alakohtaisesti ja kansantajuisel-
41789:  minnalle. Yhteiskunnan varoista tuetaan vuosit-         la tavalla.
41790: 
41791:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1992
41792: 
41793:                                                                  Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
41794: 4                                    1992 vp -      KK 274 ja 279
41795: 
41796: 
41797: 
41798: 
41799:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
41800: 
41801:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          het massmediema och den fria medborgarverk-
41802: anger har Ni, Herr Talman, med Era skrivelser         samheten. Många hundra miljoner mark av
41803: av den 5 juni 1992 till vederbörande medlem av        samhällets medel går årligen till stöd åt massme-
41804: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     dier som företräder olika åsiktsinriktningar. Det
41805: dagsman Seivästö m.fl. undertecknade spörsmål         är massmediemas egen sak vilken linje de väljer
41806: nr 274:                                               med avseende på EG. Ett omfattande stöd till
41807:                                                       medborgarrörelser som endast driver en sak
41808:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        överensstämmer inte med regeringens linje. Ut-
41809:        ta för att öka medborgamas allmänna            gångspunkten måste vara att den finansiering
41810:        kunskaper om EG?                               rörelsema behöver främst kommer från andra
41811:                                                       källor.
41812:   samt avskrift av följande av riksdagsman                Den svåra ekonomiska situationen kräver
41813: Laakkonen undertecknade spörsmål nr 279:              hårda sparåtgärder överallt inom statsförvalt-
41814:                                                       ningen och för alla verksamhetsformer. EG-
41815:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        informationen utgör inget undantag i detta av-
41816:        ta för att alla medborgare skall få så         seende.
41817:        objektiv information som möjligt för den           EG-information som för fram altemativ och
41818:        kommande folkomröstningen?                     bidrar till att hålla igång diskussionen är en
41819:                                                       mycket viktig sak för Finland. För detta ända-
41820:   Såsom svar på dessa spörsmål får jag                mål ämnar regeringen inrätta ett samarbetsor-
41821: vördsamt anföra följande:                             gan för EG-information som kan sarnla olika
41822:                                                       intressegrupper. Avsikten med det är att sarnla
41823:    Finland har för avsikt att inleda förhand-         olika intressegrupper vid samma bord för att
41824: lingar om medlemskap i Europeiska Gemenska-           diskutera och samarbeta så att saklig och objek-
41825: pema i början av 1993. Det är omöjligt att på         tiv EG-information kunde produceras och spri-
41826: förhand säga exakt hur länge förhandlingama           das.
41827: kommer att pågå. Regeringens mål är att                   lnformation som de integrationsavgöranden
41828: Finland skall kunna bli medlem i EG i mitten          som Finland träffat hittills har gjorts tillgänglig
41829: av årtiondet, samtidigt som Sverige och               för medborgama i så stor utsträckning som
41830: Österrike som också ansökt om medlemskap.             möjligt. När EES-förhandlingama var aktuella
41831: Resultaten av förhandlingama kommer i                 gavs information på ett mycket synligt sätt
41832: sinom tid att bli föremål för en rådgivande           genom massmediema. EES-avtalets innehåll
41833: folkomröstning.                                       finns i huvudsak i skriftlig form så att vem som
41834:    1 enlighet med den linje som regeringen valt       helst kan bekanta sig med det. Om avtalet har
41835: ges öppen och saklig information om hur för-          gjorts böcker, en regeringsproposition, en s.k.
41836: handlingama framskrider. Detsamma gäller              folkupplaga, en förkortad version och en digita-
41837: folkomröstningen. Då tiden för den är inne            lisk databas. Alla dessa fmns tillgängliga för
41838: kommer regeringen att både omfattande och             medborgama.
41839: synligt ge medborgama information om hur                  Dessutom har ministrama och tjänstemännen
41840: frågoma ställs i omröstningen och hur själva          hållit tusentals tal, föredrag och seminarier där
41841: omröstningen går till.                                man har försökt svara på frågor som ansluter sig
41842:    Regeringens linje är att producera och erbjuda     till integrationen.
41843: sakuppgifter om integrationen, Europeiska Ge-             1 Finland har det getts ut hundratals böcker
41844: menskapema och Finlands förhållande till ut-          och publikationer som behandlar Europeiska
41845: vecklingen. Att distribuera informationen är          Gemenskapema. Varochen kan om han så vill
41846: främst på andras ansvar. Det största ansvaret vid     bekanta sig med innehållet i dem i biblioteken,
41847: distributionen och behandlingen av informatio-        på arbetsplatsema eller i bokhandlama. En del
41848: nen ankommer på kunskapsspridama, i synner-           av informationen har producerats av myndighe-
41849:                                     1992 vp -      KK 274 ja 279                                    5
41850: 
41851: tema, en del av industrin, fackföreningsrörelsen     information. Vi kan vänta oss allmän informa-
41852: eller medborgarrörelsema.                            tion om Europeiska Gemenskapema samt
41853:    Under hösten kommer regeringens informa-          branschvisa och lättfattliga jämförelser mellan
41854: tionsverksamhet att allt mera inriktas på EG-        EG:s system och de finska systemen.
41855: 
41856:      Helsingfors den 10 juli 1992
41857: 
41858:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
41859:                                                  1992 vp
41860: 
41861: Kirjallinen kysymys 275
41862: 
41863: 
41864: 
41865: 
41866:                                     Mäkelä: Oriveden ja Seinäjoen välisen rataosuuden perusparanta-
41867:                                        misesta
41868: 
41869: 
41870:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41871: 
41872:    Rataosuus        Orivesi-Vilppula-Haapamä-          tamista. Tätä puoltavat myös radanvarsikuntien
41873: ki-Seinäjoki on tällä hetkellä erittäin huono-         elinkeino- ja väestöpoliittiset tekijät sekä koko
41874: kuntoinen ja pikaisen perusparannuksen tar-            Keski-Suomen talouselämä. Rautatieliikenne on
41875: peessa. Rataosalla aikaisemmin voimassa ollut          myös muita liikennemuotoja vähemmän saastut-
41876: 100 kilometrin tuntinopeus on pudotettu 70             tava ja monien kuljetusten osalta kaikkein kil-
41877: kilometriin tunnissa, ja mikäli tämä nopeus jou-       pailukykyisin hinnaltaan.
41878: dutaan jatkossa säilyttämään, matkanteko hi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41879: dastuu ja matkustajien määrä vähenee. Tästä on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41880: todennäköisin seuraus radan liikenteen lopetta-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41881: minen ja jopa radan purkaminen.                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41882:     Edellä mainitun rataosuuden kunnostamista
41883: ja liikenteellisesti kilpailukykyisenä säilyttämistä             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41884: puoltaa mm. se, että rataosuus Tampere-Orive-                 rataosuuden Orivesi-Vilppula-Haa-
41885: si on hyvässä kunnossa, mutta Orivedeltä eteen-               pamäki-Seinäjoki perusparannuksen
41886: päin rata on erittäin heikosti liikennöitävissä.              pikaiseksi aloittamiseksi ja rataosuuden
41887: Asia on tiedostettu Valtionrautateiden toimesta               säilyttämiseksi liikennöitävässä kunnos-
41888: ja jopa esitetty rataosuuden pikaista perusparan-             sa?                       ·
41889: 
41890:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
41891: 
41892:                                               Tina Mäkelä
41893: 
41894: 
41895: 
41896: 
41897:  2200SIL
41898: 2                                      1992 vp -   KK 275
41899: 
41900: 
41901: 
41902: 
41903:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41904: 
41905:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    vuosina hyvä.
41906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Rata on pääosin henkilöliikennerata. Henki-
41907: olette 5 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-      löliikenteessä on keskimäärin seitsemän junaa
41908: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   päivässä. Matkustajamäärät päivässä ovat kes-
41909: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       kimäärin 300 henkilöä. Liikenteen määrä koko-
41910: Tina Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       naisuudessaan oli v. 1991 välillä Haapamäki-
41911: myksen n:o 275:                                    Seinäjoki 0,6 milj. bruttotonniaja välillä Haapa-
41912:                                                    mäki-Orivesi 1,25 milj. bruttotonnia. Tavara-
41913:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      liikenteen osalta liikennemäärät eivät näytä ole-
41914:        rataosuuden Orivesi-Vilppu1a-Haa-           van kasvussa. Tavaraliikenteen liikenteenhoito-
41915:        pamäki-Seinäjoki perusparannuksen           järjestelmässä ei Oriveden ja Seinäjoen välillä ole
41916:        pikaiseksi aloittamiseksi ja rataosuuden    läpimenevää liikennettä Haapamäen kautta,
41917:        säilyttämiseksi liikennöitävässä kunnos-    vaan kaikki tavaraliikenne hoidetaan Tampe-
41918:        sa?                                         reen kautta.
41919:                                                        Va1tionrautateiden lähivuosien suunnitelmiin
41920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ei kuulu perusparannusta rataosalle Orivesi-
41921: vasti seuraavaa:                                   Haapamäki-Seinäjoki. Tämä johtuu radanpi-
41922:                                                    toon osoitetun rahoituksen tasosta ja muiden
41923:    Rataosan Orivesi-Vilppula-Haapamäki-            investointihankkeiden tärkeydestä. Radanpi-
41924: Seinäjoki pituus on 190 km ja se on K43-           toon käytettävissä olleen rahoituksen vuoksi on
41925: kiskoilla varustettua ns. B1-rataa, jonka tuki-    kunnossapitotöitä jouduttu jo rajoittamaan ko.
41926: kerros on pääosin soraa. Henkilöliikenteessä       rataosalla. Radan yleiskunto ja ne kunnossapi-
41927: suurin sallittu nopeus on 100 kmlh. Tavaralii-     totoimenpiteet, joita voidaan tehdä edellä mai-
41928: kenteessä suurin sallittu akselipaino on 22,5      nittujen syiden johdosta, aiheuttavat liikennera-
41929: tonnia nopeudella 50 kmlh. Rataosan kunto on       joituksia myös tällä rataosalla.
41930: liikennemäärät huomioon ottaen ollut viime
41931: 
41932:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1992
41933: 
41934:                                                                          Ministeri Elisabeth Rehn
41935:                                          1992 vp -   KK 275                                         3
41936: 
41937: 
41938: 
41939: 
41940:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
41941: 
41942:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        trafikmängden varit gott under de senaste åren.
41943: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          Banan används huvudsakligen för persontra-
41944: den 5 juni 1992 tili vederbörande medlem av          fik. Persontrafiken består av i medeltal sju tåg
41945: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    per dag. Passageramas antal per dag är i medel-
41946: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål           tal 300 personer. Trafikmängden i sin helhet år
41947: nr 275:                                              1991 var 0,6 milj. bruttoton mellan Haapamäki
41948:                                                      och Seinäjoki samt 1,25 milj. bruttoton mellan
41949:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Haapamäki och Orivesi. F ör godstrafikens del
41950:        ta så att den grundliga förbättringen av      ser det inte ut som om trafiken skulle öka. 1 det
41951:        bandelen Orivesi-Vilppula-Haapamä-            trafikarrangemang som gäller godstrafiken före-
41952:        ki-Seinäjoki skyndsamt inleds och så att      kommer det ingen genomgående trafik via Haa-
41953:        bandelen bibehålls i trafikerbart skick?      pamäki, utan all godstrafik sköts via Tammer-
41954:                                                      fors.
41955:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           En grundlig förbättring av bansträckan Ori-
41956: anföra följande:                                     vesi-Haapamäki-Seinäjoki hör inte till Stats-
41957:                                                      jämvägamas planer för de närmaste åren. Detta
41958:     Längden på bansträckan Orivesi-Vilppula-         beror på de begränsade medel som reserverats
41959: Haapamäki-Seinäjoki är 190 km och den be-            för banhållningen och den stora betydelsen av
41960: står av en s.k. Bl-bana som är försedd med K43-      andra investeringsprojekt. På grund av fmansie-
41961: räls. Det stödande skiktet består huvudsakligen      ringen har man redan tvingats begränsa under-
41962: av grus. 1 persontrafik är den högsta tillåtna       hållet av bansträckan i fråga. Banans allmänna
41963: hastigheten 100 kmlh. 1 godstrafik är det högsta     skick och det underhållsarbete som av ovan
41964: tillåtna axeltrycket 22,5 t vid hastigheten 50 km/   nämnda orsaker är möjligt förorsakar trafik-
41965: h. Bansträckans skick har med beaktande av           begränsningar även på denna bansträcka.
41966: 
41967:      Helsingforsden 6 juli 1992
41968: 
41969:                                                                           Minister Elisabeth Rehn
41970:                                               1992 vp
41971: 
41972: Kirjallinen kysymys 276
41973: 
41974: 
41975: 
41976: 
41977:                                   Mäkelä: Huumaantuneena ajamisen estämiseksi tarvittavista toi-
41978:                                      menpiteistä
41979: 
41980: 
41981:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41982: 
41983:    Viimeaikaisten tutkimusten ja seurantatieto-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41984: jen mukaan autolla ajaminen huumausaineiden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41985: tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena on yleistynyt   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41986: viime vuosina runsaasti. Noin puolet lääkkeiden     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41987: vaikutuksen alaisena ajaneista käyttää lääkkeitä
41988: tahallaan väärin. Suuri riskiryhmä liikenteessä               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41989: ovat huumeiden ja voimakkaiden lääkkeiden                  vaikuttaakseen jyrkästi kasvavaan huu-
41990: käyttäjät, ja huolestuttavaa on, että määrä nou-           mausaineiden tai lääkkeiden vaikutuksen
41991: see jyrkästi koko ajan.                                    alaisena autolla ajamiseen?
41992: 
41993:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
41994: 
41995:                                             Tina Mäkelä
41996: 
41997: 
41998: 
41999: 
42000:  220051L
42001: 2                                        1992 vp -   KK 276
42002: 
42003: 
42004: 
42005: 
42006:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42007: 
42008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       set ja tilanteeseen sidonnaiset erot voivat olla
42009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suuria.
42010: olette 5 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-            Huumaantuneena ajamista koskevan rikos-
42011: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lain 23 luvun 3 §:n rangaistussäännöksen mu-
42012: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         kaan rangaistavuuden kannalta ratkaisevaa on
42013: Tina Mäkelän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         huumaus- ja lääkeaineiden aiheuttama alentunut
42014: myksen n:o 276:                                      kyky liikenteen edellyttämiin virheettömiin suo-
42015:                                                      rituksiin. Rangaistusasteikko on sakkoa tai enin-
42016:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tään kaksi vuotta vankeutta. Yleisissä alioikeuk-
42017:        vaikuttaakseen jyrkästi kasvavaan huu-        sissa tuomittiin huumaantuneena ajamisesta
42018:        mausaineiden tai lääkkeiden vaikutuksen       vuonna 1986 129 ja vuonna 1990 284 rangais-
42019:        alaisena autolla ajamiseen?                   tusta.
42020:                                                          Tuomioistuintilastot siten näyttäisivät tuke-
42021:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          van näytemäärien kehityssuunnasta tehtävää
42022: taen seuraavaa:                                      havaintoa. Tilastoja tulkittaessa on kuitenkin
42023:                                                      syytä muistaa tapausten kokonaismäärän olevan
42024:    Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan          verraten pieni, jolloin esimerkiksi poliisin yleises-
42025: vuonna 1991 todettiin 762 henkilön virtsasta tai     ti tehostunut huumausainekontrolli aiheuttaa
42026: verestä liikenteelle haitallisia lääkeaineita tai    olennaisiakin muutoksia tapausten ilmitulossa.
42027: huumeita. Näistä kolmasosassa tapauksista to-        Huumaantuneena ajaminen on muiden liikenne-
42028: dennettua lääkeainetta oli käytetty asianmukai-      ja päihderikosten tapaan useimmissa tapauksis-
42029: sesti lääkkeellisesti. Yhdellä kolmasosalla todet-   sa "uhriton rikos", joka tavallisesti paljastuu
42030: tiin niin sanottuja klassisia huumausaineita, joka   viranomaisvalvonnan tuloksena. Merkillepanta-
42031: valtaosin oli kannabista. Vuonna 1983 koko-          vaa on myös, että rangaistuksiinjohti huomatta-
42032: naislukumäärä oli 163 ja vuonna 1989 606 ta-         vasti pienempi määrä niistä tapauksista, joissa
42033: pausta.                                              aineita ylipäänsä oli todettu.
42034:    Näytteiden keskitetystä tutkimisesta vastaa-          Huumaantuneena ajamisen rangaistussään-
42035: van kansanterveyslaitoksen tutkittavaksi tapa-       nöksessä ei käytännössä ole havaittu mainittavia
42036: ukset olivat valikoituneet poliisin liikenneval-     ongelmia. Säännöstä joka tapauksessa tarkastel-
42037: vonnassa tekemien havaintojen perusteella. Tyy-      laan rikoslain kokonaisuudistuksessa osana lii-
42038: pillisesti tapauksissa poliisi oli ensin epäillyt    kennettä koskevien rangaistussäännösten val-
42039: kuljettajan olevan alkoholin vaikutuksen alaise-     mistelua, jota varten asetettu työryhmä työsken-
42040: na puhalluskokeen kuitenkaan vahvistamatta           telee parhaillaan. Huumaantuneena ajamiseen
42041: epäilyä. Tapauksia tuli ilmi myös yleisöilmoituk-    liittyvät ongelmat ovat enemmänkin käytännön
42042: sina ja liikennevahinkojen yhteydessä.               valvontatyössä. Kielletyn aineen vaikutuksen
42043:    Lääkkeiden ja huumausaineiden merkitys lii-       alaisena ajamisen toteaminen on vaikeaa -
42044: kenneturvallisuudelle on moniselitteisempi kuin      paitsi luonnollisesti silloin, kun se aiheuttaa
42045: esimerkiksi veren alkoholipitoisuuden. Lähtö-        olennaisia häiriöitä ajokäyttäytymisessä- kos-
42046: kohtaisestihan lääkkeiden asianmukainen käyt-        ka alkoholipuhalluslaitteiden kaltaista seulonta-
42047: tö - joita tapauksia siis oli näytteistä kolmas-     menetelmää ei ole kehitetty.
42048: osa -       on suorastaan liikenneturvallisuuden         Liikenne ei ole muusta yhteiskuntatodellisuu-
42049: positiivinen edellytys. Useat huumausaineet ja       desta irrallinen ilmiö. Huumaantuneena ajami-
42050: lääkkeet päihteenomaisesti käytettynä vaikutta-      nen onkin osa yleisempää huumausaineiden ja
42051: vat kuljettajan ajokykyyn samalla tavoin kuin        lääkkeiden saatavuuteen, käytön kontrolliin
42052: alkoholi. Toisaaltajoidenkin aineiden vaikutuk-      sekä käyttäjien hoitoon liittyvää problematiik-
42053: set poikkeavat joko yhdessä tai erikseen käytet-     kaa. Siten yleiset päihdepoliitikassa tehtävät rat-
42054: tynä alkoholista liikenneturvallisuuden kannal-      kaisut vaikuttavat luonnollisesti liikenteessäkin.
42055: ta vaarattomampaan suuntaan .. Myös yksilölli-       Erityisesti liikenteessä voidaan ilmiöön kuiten-
42056:                                       1992 vp -   KK 276                                          3
42057: 
42058: kin vaikuttaa lisäämällä kiinnijoutumisriskiä     kiksi huumaantuneena ajaminen ei esiinny tuo-
42059: kouluttamalla ja harjaannuttamalla poliisimie-    reimmassa liikennevahinkojen tutkijalautakun-
42060: het tunnistamaan huume- ja lääkeaineiden vai-     tien tutkimien kuolemaan johtaneiden liikenne-
42061: kutuksia. Tässä poliisi lienee jossain määrin     vahinkojen raportissa vuodelta 1990 lainkaan.
42062: onnistunutkin, mitä osoittaa näytemäärien ja      Kuitenkin kansanterveyslaitoksen ja tuomiois-
42063: ilmitulleiden tapausten lisääntyminen.            tuintilastoissa todettu kehityssuunta on merkille-
42064:    Liikenneturvallisuusongelmana huumaantu-       pantava ja sitä on syytä seurata huolellisesti.
42065: neena ajaminen on vielä marginaalinen. Esimer-
42066: 
42067:     Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1992
42068: 
42069:                                                                Oikeusministeri Hannele Pokka
42070: 4                                        1992 vp -   KK 276
42071: 
42072: 
42073: 
42074: 
42075:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
42076: 
42077:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt straffstadgandet i 23 kap. 3 §
42078: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       straffiagen som gäller köming under påverkan
42079: den 5 juni 1992 till vederbörande medlem av          av rusmedel är det den nedsatta förmågan till
42080: statsrådet översänt avskrift av följande av          sådana felfria prestationer som trafiken kräver
42081: riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade                som är avgörande för straffbarheten.
42082: spörsmål nr 276:                                     Straffskalan går från böter till fångelse i högst
42083:                                                      två år. Vid de allmänna underrättema dömdes
42084:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            1986 ut 129 och 1990 284 straff för körning
42085:        vidta för att påverka den kraftigt ökande     under påverkan av rusmedel.
42086:        bilkömingen under         påverkan     av         Domstolsstatistikema förefaller sålunda att
42087:        narkotika och mediciner?                      stöda iakttagelsen om i vilken riktning antalet
42088:                                                      prov utvecklar sig. Vid tolkningen av statistiken
42089:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         är det emellertid skäl att minnas att det totala
42090: följande:                                            antalet fall är relativt litet och att t.ex. polisens
42091:                                                      effektiverade rusmedelskontroll därför 1eder till
42092:    Enligt folkhälsoinstitutets statistiker kon-      väsentliga förändringar i antalet upptäckta fall.
42093: staterades 1991 för trafiken menliga läkemedel       Köming under påverkan av narkotika är på
42094: eller narkotiska medel i urinen eller blodet hos     samma sätt som andra trafik- och rusmedels-
42095: 762 personer. 1 en tredjedel av dessa fall hade      brott i de flesta fall "ett offerlöst brott", som
42096: 1äkemedlet använts på ett ur medicinsk               vanligen upptäcks till följd av myndighetemas
42097: synpunkt vederbörligt sätt. Hos en tredjedel         övervakning. Det bör också observeras att ett
42098: påträffades s.k. klassiska narkotiska medel,         avsevärt mindre antal av de fall i vilka narkotika
42099: huvudsakligen cannabis. Det tota1a antalet fall      överhuvudtaget konstaterades ledde till straff.
42100: var 163 1983 och 606 1989.                               1 stadgandet om straff för körning under
42101:    För undersökningen av fallen svarar               påverkan av rusmedel har i praktiken inga
42102: folkhälsoinstitutet, dit de kommer efter att ha      nämnvärda problem kommit fram. Stadgandet
42103: upptäckts genom polisens iakttagelser i              granskas i alla fall inom ramen för hel-
42104: trafikövervakningen. Typiskt för fallen var att      hetsreformen av straffiagen såsom en del av
42105: polisen först hade misstänkt att föraren var         beredningen av straffstadganden inom trafiken.
42106: alkoholpåverkad, men att blåsningsprovet inte        Arbetet pågår inom den arbetsgrupp som har
42107: hade styrkt misstanken. Vissa fall framkom           tillsatts för detta ändamål. Problemen i samband
42108: också genom anmälningar från allmänheten och         med köming under påverkan av narkotika ligger
42109: i samband med trafikskador.                          framför allt i det praktiska övervakningsarbetet.
42110:    Frågan om medicinemas och narkotikans             Det är svårt att konstatera att någon kör under
42111: inverkan på trafiksäkerheten har flera olika         påverkan av ett förbjudet medel - utom
42112: aspekter än t.ex. frågan om alkoholhalten i          självfallet i de fall i vilka det förorsakar
42113: blodet. Man måste ju utgå ifrån att en korrekt       väsentliga stömingar i kömingsbeteendet -
42114: användning av mediciner- såsom i en tredjedel        eftersom ingen sållningsmetod i stil med
42115: av fallen- är en direkt, positiv förutsättning för   alkoholblåsningsapparatema har utvecklats.
42116: trafiksäkerheten. Flera slag av narkotika och            Trafiken är inte ett fristående fenomen i
42117: mediciner påverkar, om de används som rus-           samhällsverkligheten. Köming under påverkan
42118: medel, förarens körförmåga på samma sätt             av narkotika utgör en del av ett större problem
42119: som alkohol. Men det finns också medel vilkas        som omfattar tillgången till narkotika och
42120: verkningar, då de används antingen tillsam-          mediciner, kontrollen av användningen och
42121: mans eller särskilt för sig, är ofarligare för       vården av användama. Härigenom inverkar
42122: trafiksäkerheten än alkohol. Också de indi-          allmänna avgöranden inom rusmedelspolitiken
42123: viduella skillnadema och de skillnader som beror     självfallet också på trafiken. 1 synnerhet i
42124: på att situationema är olika kan vara stora.         trafiken kan fenomenet emellertid påverkas på
42125:                                             1992 vp -   KK 276                                       5
42126: 
42127: så sätt att risken för att bli fast görs större genom   marginellt problem. T.ex. i traftkskadekom-
42128: att polisema utbildas och tränas att känna igen         missionens fårskaste rapport om undersökning
42129: verkningama av narkotika och läkemedel.                 av trafikskador med dödlig utgång under 1990
42130: Polisen torde också i viss mån ha lyckats med det       nämns köming under påverkan av narkotika
42131: att döma av det växande antalet prov och                överhuvudtaget inte. Den trend som har
42132: upptäckta fall.                                         konstaterats av folkhälsoinstitutet och i
42133:    Ur trafiksäkerhetssynpunkt sett är körning           domstolsstatistikema bör dock noteras och
42134: under påverkan av narkotika än så länge ett             noggrant följas upp.
42135: 
42136:      Helsingforsden 26 juni 1992
42137: 
42138:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
42139:                           j
42140:                          j
42141:                         j
42142:                        j
42143:                       j
42144:                      j
42145:                     j
42146:                    j
42147:                   j
42148:                  j
42149:                 j
42150:                j
42151:               j
42152:              j
42153:             j
42154:            j
42155:           j
42156:          j
42157:         j
42158:        j
42159:       j
42160:      j
42161:     j
42162:    j
42163:   j
42164:  j
42165: j
42166:                                               1992 vp
42167: 
42168: Kirjallinen kysymys 277
42169: 
42170: 
42171: 
42172: 
42173:                                   Mäkelä: Korkotason alentamisesta asumiskustannusten kohtuul-
42174:                                      listamiseksi
42175: 
42176: 
42177:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42178: 
42179:    Viimeisten kahden kolmen vuoden aikana on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42180: maamme korkotaso ollut olennaisesti eurooppa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
42181: laista korkotasoa korkeampi ja ennen kaikkea        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42182: reaalikorko on ennätyssuuri verrattuna muihin       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42183: maihin. Tämä on ollut eräänä merkittävänä
42184: tekijänä asuntojen hinta- ja vuokratason korke-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
42185: alla pysymisessä. Tästä on seurannut asuntove-             vallitsevan ylikorkean korkotason ja
42186: lallisten lainojen lyhennysten ja korkojen hoito-          reaalikoron pikaiseksi alentamiseksi ja
42187: ongelmia sekä vuokralaisten vuokranmaksuvai-               tätä kautta asumiskustannusten alenta-
42188: keuksia varsinkin suurtyöttömyyden vallitessa.             miseksi niin omistus- kuin vuokra-asumi-
42189:                                                            sessakin?
42190:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
42191: 
42192:                                             Tina Mäkelä
42193: 
42194: 
42195: 
42196: 
42197: 220051L
42198: 2                                        1992 vp- KK 277
42199: 
42200: 
42201: 
42202: 
42203:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42204: 
42205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saaneet markkinakorot kohoamaan. Korkeat
42206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korot sinänsä automaattisestikin korjaavat mak-
42207: olette 5 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-        rotalouden tasapainoa oikeaan suuntaan pienen-
42208: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tämällä kotimaista liikakysyntää. Tämän ohella
42209: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      korot jarruttavat teollisuuden investointeja ja
42210: Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     tätä kautta hidastavat käynnissä olevaa rakenne-
42211: myksestä n:o 277:                                    muutosta ja syventävät lamaa.
42212:                                                          Keskeiset syyt kotimaisten korkojen kohoa-
42213:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        miselle ovat kansainvälisen korkotason korkeu-
42214:        vallitsevan ylikorkean korkotason ja          den ohella vaihtotaseen ja nyttemmin myös jul-
42215:        reaalikoron pikaiseksi alentamiseksi ja       kisen talouden rakenteelliset alijäämät. Vaihto-
42216:        tätä kautta asumiskustannusten alenta-        tasevajeen rahoittaminen vaatii kotimaisten kor-
42217:        miseksi niin omistus- kuin vuokra-asumi-      kojen olemista kansainvälisten korkojen yläpuo-
42218:        sessakin?                                     lella. Valtion kasvava lainanotto edellyttää myös
42219:                                                      korkeita korkoja, jotta lainanottotarpeet saa-
42220:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          daan katettua. Kummankin vajeen pienentämi-
42221: taen seuraavaa:                                      nen vaatii kotimaisen kysynnän supistamista,
42222:                                                      erityisesti suljetun sektorin kohdalla. Myös teol-
42223:    Kysymyksen perusteluissa kansanedustaja           lisuuden hintakilpailukykyä ja kannattavuutta
42224: Mäkelä toteaa oikein suomalaisen korkotason          on pidettävä yllä ja vielä parannettavakin, jotta
42225: korkeuden. Siitä on aiheutunut ongelmia erityi-      hyvin alkuun lähtenyt viennin ja teollisuustuo-
42226: sesti velallisille, kansantalouden tasolla korkeat   tannon kasvu voi jatkua.
42227: korot ovat syventäneet lamaa ja työttömyyden             Paras tapa korkojen alentamiseksi on jatkaa
42228: lisääntyminen on vaikeuttanut myös monien            hallituksen aloittamaa talouspolitiikan linjaa,
42229: vuokralaisten vuokranmaksua. Paikkaansa ei           jossa on johdonmukaisesti parannettu kilpaile-
42230: kuitenkaan pidä, että korkotaso olisi pitänyt yllä   van yrityssektorin toimintaedellytyksiä ja tehos-
42231: asuntojen korkeita hintoja ja korkeaa vuokrata-      tettu julkisen talouden toimintaa ja tätä kautta
42232: soa, pikemminkin asuntojen jo kolme vuotta           tehty mahdolliseksi julkisten menojen kasvun
42233: laskeneet hinnat ovat olleet paljolti seurausta      pysäyttäminen ja jopa supistaminen. Vajeiden
42234: reaalikorkojen kohoamisesta. Myös vuokrien           poistaminen vaatii useiden vuosien määrätietois-
42235: taso on markkinavoimien vaikutuksesta pikem-         ta työskentelyä. Rahoitusmarkkinat voivat rau-
42236: min alentumassa kuin kohoamassa.                     hoittua kuitenkin melko nopeastikin, jos ne
42237:     Korkojen korkeus on silti talouden keskeisiä     saadaan vakuuttumaan talouspolitiikan linjan
42238: ongelmia, ja talouspolitiikka tähtää johdonmu-       kestävyydestä, jolloin myös markkinakorot las-
42239: kaisesti sen alentamiseen. Rahamarkkinoiden          kevat. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää, että
42240: vapauttamisen jälkeen korkoja ei kuitenkaan          vaatimukset etuuksien lisäyksistä ja uhkaukset
42241: voida muuttaa hallinnollisesti, vaan talouspoli-     lakoista ensi syksynä loppuvat. Vaatimukset ja
42242: tiikalla on korjattava perustekijät, jotka ovat      uhkaukset lähinnä vain nostavat korkoja.
42243: 
42244:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1992
42245: 
42246:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
42247:                                           1992 vp -   KK 277                                            3
42248: 
42249: 
42250: 
42251: 
42252:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
42253: 
42254:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          De höga räntorna som sådana korrigerar auto-
42255: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        matiskt makroekonomins jämvikt i rätt riktning
42256: den 5 juni 1992 tili vederbörande medlem av           genom att minska den inhemska överefterfrå-
42257: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     gan. Dessutom dämpar räntorna industrins in-
42258: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål            vesteringar och fördröjer därigenom den pågåen-
42259: nr 277:                                               de strukturomvandlingen samt fördjupar depres-
42260:                                                       sionen.
42261:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Vid sidan av den höga internationella ränteni-
42262:        ta för att den nuvarande överhöga ränte-       vån är de strukturella underskotten i bytesbalan-
42263:        nivån och realräntan i snabb takt skall        sen och numera även i den offentliga ekonomin
42264:        kunna sänkas och boendekostnaderna i           centrala orsaker tili den inhemska räntestegring-
42265:        fråga om såväl ägar- som hyresbostäder         en. Finansieringen av underskottet i bytesbalan-
42266:        därigenom reduceras?                           sen kräver att de inhemska räntorna är högre än
42267:                                                       de internationella räntorna. Ä ven statens tillta-
42268:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gande upplåning förutsätter höga räntor för att
42269: anföra följande:                                      upplåningsbehoven skall kunna täckas. För att
42270:                                                       båda dessa underskott skall kunna minskas mås-
42271:     I motiveringen tili spörsmålet konstaterar        te den inhemska efterfrågan dämpas, speciellt
42272: riksdagsman Mäkelä mycket riktigt att ränteni-        inom den slutna sektorn. Dessutom måste in-
42273: vån i Finland är hög. Detta har medfört problem       dustrins priskonkurrenskraft och lönsamhet
42274: särskilt för skuldsatta personer. På det samhälls-    upprätthållas och även förbättras, för att den
42275: ekonomiska planet har de höga räntorna lett tili      tillväxt inom exporten och industriproduktionen
42276: en allt djupare depression och den ökade arbets-      som fått en god start skall kunna fortgå.
42277: lösheten har vållat många hyresgäster svårighe-           Det bästa sättet att sänka räntorna är att följa
42278: ter med betalningen av hyran. Det stämmer dock        regeringens ekonomiskpolitiska linje, enligt vii-
42279: inte att räntenivån är orsaken tili de höga bo-       ken verksamhetsförutsättningarna för den kon-
42280: stadspriserna och den höga hyresnivån, snarare        kurrerande företagssektorn konsekvent förbätt-
42281: har den fortsatta nedgången i bostadspriserna         rats och den offentliga ekonomins verksamhet
42282: under de tre senaste åren i hög grad varit en följd   effektiverats. Resultatet av detta har varit att de
42283: av realräntestegringen. Marknadskrafterna med-        offentliga utgifternas tillväxt har kunnat stoppas
42284: verkar tili att även hyresnivån snarare sjunker än    och tili och med reduceras. Att jämna ut under-
42285: stiger.                                               skotten innebär målmedvetet arbete under flera
42286:     De höga räntorna är trots detta ett centralt      års tid. Finansmarknaden kan dock lugna sig
42287: ekonomiskt problem och den ekonomiska politi-         relativt snabbt om den kan övertygas om att den
42288: ken går konsekvent ut på att sänka dem. Efter         ekonomiska politikens linje håller. Då sjunker
42289: liberaliseringen av penningmarknaden är det inte      även marknadsräntorna. Det är därför av största
42290: längre möjligt att ändra räntorna på administra-      vikt att upphöra med kraven på ökade förmåner
42291:  tiv väg, varför de grundläggande faktorer som        och hoten om strejk inkommande höst. Dessa
42292: förorsakat de höjda marknadsräntorna bör kor-         krav och hot innebär i första hand stigande
42293:  rigeras med hjälp av den ekonomiska politiken.       räntor.
42294: 
42295:      Helsingforsden 30 juni 1992
42296: 
42297:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
42298:                                                 1992 vp
42299: 
42300: Kirjallinen kysymys 278
42301: 
42302: 
42303: 
42304: 
42305:                                    Mäkelä: Suomalaisen juuston viennin sisällyttämisestä hävittäjä-
42306:                                        hankintojen vastaostoihin
42307: 
42308: 
42309:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42310: 
42311:     Suomi on päättänyt tilata USA:sta uusia tor-      vuosittain mainitun 15 miljoonan juustokilon
42312: juntahävittäjiä, joiden hankintahinta on useita       valmistukseen.
42313: miljardeja markkoja. Tähän hankintapäätök-               Suomen harkitessa ja neuvotellessa liittymistä
42314: seen sisältyy vaatimus sataprosenttisista vastaos-    Euroopan yhteisöön on suomalaisen maatalou-
42315: toista. Nämä vastaostot mahdollistavat laajan         den tulevaisuus erittäin epävarma. Juustontuo-
42316: vientitoiminnan lisäämisen Suomesta USA:han.          tanto on kuitenkin maassamme korkealaatuista
42317:     Vastaostoja suunnittelevan toimikunnan tuli-      ja sillä on olemassa olevia vientikanavia USA:n
42318: si pitää huolta siitä, että vastaostot jaettaisiin    lisäksi myös moniin muihin maihin. Mikäli
42319: kaikkien teollisuudenalojen kesken siten, ettei       USA:n vastaostoilla pystyttäisiin nykyistä juus-
42320: metalliteollisuus saisi niistä itselleen valtaosaa.   tontuotantokapasiteettia säilyttämään ja jopa
42321: Eräs tällainen teollisuuden haara, joka tarvitsisi    lisäämään, toisi se lisääntyviä kilpailuedellytyk-
42322: kipeästi viennin lisäystä ja jolla on kuitenkin jo    siä myös Euroopan markkinoilla ja EY:n sisällä.
42323: kokemusta tuotteidensa viemisestä USA:han, on         Tämän takia olisi erittäin tärkeätä, että vastaos-
42324: suomalainen juustoteollisuus. Maastamme vie-          toista neuvoteltaessa huomioitaisiin juuston
42325: dään nykyisin noin 7 miljoonaa kiloa emmental-        osuus.
42326: juustoa USA:han ja lisäksi myös muita juustoja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42327: pienempiä määriä. Aikaisempina vuosina vas-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
42328:  taavat määrät ovat olleet jopa suurempia. Nyt        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42329:  vastaostoja suunniteltaessa tulisi vastaostoihin     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42330:  sisällyttää vähintäänkin 15 miljoonan emmental-
42331: juustokilon osto vuosittain esimerkiksi seuraa-                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
42332:  van 10 vuoden aikana. Tämä merkitsisi suurta                Suomen USA:sta tekemän hävittäjähan-
42333:  työllistävää vaikutusta niin alkutuotannossa                kinnan vastaostokiintiöön sisällytettäi-
42334:  kuin jalostuksessakin. Lisäksi tällä saataisiin             siin suomalaisen emmentaljuuston li-
42335:  kulumaan noin 160 miljoonaa litraa maitoa                   sääntyvää vientiä USA:han?
42336: 
42337:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
42338: 
42339:                                              Tina Mäkelä
42340: 
42341: 
42342: 
42343: 
42344: 220051L
42345: 2                                      1992 vp -   KK 278
42346: 
42347: 
42348: 
42349: 
42350:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42351: 
42352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ton puheenjohtaja. Kompensaatiotoimikunta
42353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      voi kuulla asiantuntijoita ja on yhteistyössä Suo-
42354: olette 5 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-      men Ulkomaankauppaliiton kanssa. Kompen-
42355: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   saatiotoimikunta on neuvoa-antava elin, joka
42356: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    suosittaa puolustusministeriölle kompensaatiok-
42357: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     si hyväksyttävät viennit vahvistettaviksi. Se neu-
42358: sestä n:o 278:                                     vottelee ulkomaisten toimittajien kanssa ja luo
42359:                                                    yhteyksiä eri osapuolten välille.
42360:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      Perinteistä suomalaista vientiä ja vakiintunei-
42361:        Suomen USA:sta tekemän hävittäjähan-        ta liikesuhteita ei vastaostoiksi kelpuuteta, vaan
42362:        kinnan vastaostokiintiöön sisällytettäi-    vastaostojen on luotava pysyviä liikesuhteita,
42363:        siin suomalaisen emmentaljuuston li-        jotka lisäävät työpaikkoja ja kohdistuvat muun
42364:        sääntyvää vientiä USA:han?                  muassa korkeatasoiseen ja kehittyneeseen teolli-
42365:                                                    suuteen, avaavat pysyviä markkinoita uutuus-
42366:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuotteille, tarjoavat pysyviä liikesuhteita pitkällä
42367: vasti seuraavaa:                                   ajanjaksolla, edistävät työllisyyttä maassamme
42368:                                                    ja edustavat korkeata kotimaisuusastetta. Vasta-
42369:    Puolustusministeriön aloitteesta on jo noin     ostot toteutetaan sovittuna aikana varsinaisen
42370: kahdenkymmenen vuoden aikana vaadittu länsi-       hankintasopimuksen solmimisesta, yleensä 5-
42371: mailta suurten kauppojen yhteydessä täysimää-      10 vuoden kuluessa. Raaka-aineita, puutavaraa,
42372: räisiä vastakauppoja, kansantaloudellisesti par-   maataloustuotteita ja muita valtion tukea saavia
42373: haan mahdollisen hyötysuhteen saavuttamiseksi      valmisteita ei vastakaupaksi ole hyväksytty.
42374: puolustusmateriaalikaupoissa. Pyrkimyksenä on      Edellä selostetun johdosta on ymmärrettävää,
42375: Suomen korkealaatuisen vientiteollisuuden tun-     että valtion tukea nauttivaa maitotalousalaa ei
42376: netuksi tekeminen ja samalla uusien molempia       puolustushallinnon vastakaupaksi voida hyväk-
42377: osapuolia hyödyntävien kauppasuhteiden luo-        syä.
42378: minen.                                                 Suomen talouselämän kannalta voi todeta,
42379:    Länsimaisten vastakauppojen valmistelua         että puolustusministeriön käyttämä kompensaa-
42380: varten on puolustusministeriö asettanut kom-       tiomenettely on edesauttanut suomalaisten tuot-
42381: pensaatiotoimikunnan, johon kuuluu edustajia       teiden ja taitotiedon ulkomailla tunnetuksi teke-
42382: puolustusministeriöstä, ulkoasiainministeriöstä,   mistä ja omalta kohdaltaan lisännyt suomalais-
42383: kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä puoluee-   ten tuotteiden vientiä ja kotimaista työllisyyttä.
42384: 
42385:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1992
42386: 
42387:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
42388:                                          1992 vp -   KK 278                                          3
42389: 
42390: 
42391: 
42392: 
42393:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
42394: 
42395:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         m1sswnen är ett rådgivande organ, som för
42396: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       försvarsministeriet rekommenderar fastställan-
42397: den 5 juni 1992 till vederbörande medlem av          det av sådan export som kan godkännas som
42398: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    motköp. Kommissionen förhandlar med de ut-
42399: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr             ländska leverantörerna och skapar kontakter
42400: 278:                                                 mellan de olika parterna.
42401:                                                          Traditionell finländsk export och vedertagna
42402:           Ämnar Regeringen se till att i mot-        affärsförbindelser godkänns inte som motköp,
42403:         köpskvoten för Finlands jaktplansan-         utan motköpen skall skapa bestående affårsför-
42404:         skaffning från USA inbegrips en ökad         hållanden, som ökar antalet arbetsplatser och
42405:         export av emmentalost till USA?              inriktar sig bl.a. på högklassig och utvecklad
42406:                                                      industri, öppnar bestående marknader för nya
42407:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        produkter, erbjuder bestående affärsförbindelser
42408: anföra följande:                                     på lång sikt, främjar sysselsättningen i vårt land
42409:                                                      och representerar en hög inhemsk produktions-
42410:    På initiativ av försvarsministeriet har redan     grad. Motköpen förverkligas under en överens-
42411: under närmare tjugo års tid krävts motköp till       kommen tid efter det att det egentliga anskaff-
42412: fullt belopp av västländerna i samband med           ningsavtalet träffats, i allmänhet under fem tili
42413: stora handelsöverenskommelser, i syfte att upp-      tio års tid. Råvaror, trävaror, lantbruksproduk-
42414: nå bästa möjliga nationelekonomiska nyttoef-         ter och andra produkter som erhåller statens
42415: fekt i affårer som gällt försvarsmateriel. Avsik-    stöd har inte godkänts som motköp. På grund av
42416: ten har varit att göra Finlands högklassiga          de omständigheter för vilka ovan redogjorts är
42417: exportindustri känd och samtidigt att skapa nya      det förståeligt att mjölkhushållningsområdet,
42418: handelsförbindelser som gagnat vardera parten.       som åtnjuter statens stöd, inte kan godkännas
42419:    För beredningen av motköpen från västlän-         som motköp inom försvarsförvaltningen.
42420: derna har försvarsrninisteriet tillsatt en kompen-       Med tanke på Finlands näringsliv kan det
42421: sationskomrnission, till viiken hör representanter   konstateras att det kompensationsförfarande
42422: för försvarsministeriet, utrikesministeriet och      som försvarsministeriet använder har bidragit
42423: handels- och industriministeriet samt en opartisk    till att göra finländska produkter och finländsk
42424: ordförande. Kompensationskommissionen kan            knowhow kända utomlands och för sin egen del
42425: höra experter, och den samarbetar med Finlands       ökat såväl exporten av finländska produkter som
42426: Utrikeshandelsförbund. Kompensationskom-             den inhemska sysselsättningen.
42427: 
42428:        Helsingforsden 18 juni 1992
42429:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
42430:                                       1992 vp
42431: 
42432: Kirjallinen kysymys 279
42433: 
42434: 
42435: 
42436: 
42437:                           Laakkonen: EY-kansanäänestyksen vaihtoehtojen tasapuolisesta
42438:                               tiedottamisesta
42439: 
42440: 
42441:                           (Kysymyksen n:o 274 yhteydessä)
42442: 
42443: 
42444: 
42445: 
42446: 220408Z
42447:                                                1992 vp
42448: 
42449: Kirjallinen kysymys 280
42450: 
42451: 
42452: 
42453: 
42454:                                   Tennilä: Iso-Vietosen säännöstelyn haittojen vähentämisestä
42455: 
42456: 
42457: 
42458:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42459: 
42460:    Iso-Vietonen on hyvin kaunis järvi Lapissa.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
42461: Järven rannalla asuvien osalta ongelmaksi on         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
42462: tullutjärven säännöstely,joka syövyttää rantoja.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42463: Asukkaiden taholta on tuotu esille myös se, ettei
42464: säännöstelijä, Tornionlaakson sähkövoimayhtiö                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
42465: noudata lupaehtoja, mitä veden korkeuteen tu-               Iso-Vietosen säännöstelyn haittojen vä-
42466: lee, vaan ylittää ne.                                       hentämiseksi tehostamalla veden korkeu-
42467:    Iso-Vietosen säännöstelyhaittojen vähentämi-             den tarkkailua ja veivoittamalla järven
42468: seksi tulee valvoa veden korkeutta ja lujittaa              säännöstelyä harjoittavaa sähkövoima-
42469: rannat kiveämisellä tai muilla sopivilla toimilla           yhtiötä tehostamaan rantojen kiveämistä
42470: säännöstelijän toimesta.                                    ja muita tarvittavia toimia vyörymien
42471:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          estämiseksi?
42472: 
42473:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992
42474: 
42475:                                         Esko-Juhani Tennilä
42476: 
42477: 
42478: 
42479: 
42480:  220051L
42481: 2                                       1992 vp -   KK 280
42482: 
42483: 
42484: 
42485: 
42486:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42487: 
42488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      heutuvista vahingoista. Lapin vesi- ja ympäristö-
42489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       piiri tekee Vietosenjärvien alueella vuosittain
42490: olette 5 päivänä kesäkuuta 1992 päivätyn kir-       valvontatarkastuksia, joissa selvitetään tarve
42491: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    uusien rantasuojausten tekemiseen ja vanhojen
42492: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     suojausten korjaamiseen.
42493: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-         Lisäksi todettakoon, että Tornionlaakson
42494: sesta kysymyksestä n:o 280:                         Voima Oy on rakentanut ns. yleisöasteikot Iso-
42495:                                                     Vietosen vedenkorkeuden havaitsemiseksi sään-
42496:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     nöstelyluvan edellyttämiin paikkoihin. Vuodesta
42497:        Iso-Vietosen säännöstelyn haittojen vä-      1980 lähtien Iso-Vietosen säännöstelyn yläraja
42498:        hentämiseksi tehostamalla veden korkeu-      on ylitetty kesällä 1981lähinnä poikkeuksellisen
42499:        den tarkkailua ja veivoittamalla järven      runsaiden sateiden johdosta ja alaraja alitettu
42500:        säännöstelyä harjoittavaa sähkövoi-          vuonna 1990 säännöstelyn käytön virhearvion
42501:        mayhtiötä tehostamaan rantojen kiveä-        johdosta. Aikaisemmat vedenkorkeuden ylära-
42502:        mistä ja muita tarvittavia toimia vyöry-     jan ylitykset ovat tapahtuneet vuosina 1967 ja
42503:        mien estämiseksi?                            1973. Jos järven vedenkorkeus poikkeaa jostain
42504:                                                     syystä lupapäätöksen määräyksestä, on luvan-
42505:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        haltija vastuussa poikkeamisesta mahdollisesti
42506: en seuraavaa:                                       aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Lisäksi
42507:                                                     poikkeaminen voi johtaa syytteen nostamiseen
42508:    Tornionlaakson Voima Oy on saanut luvan          vesilain rikkomisesta. Säännöstelyrikkomusten
42509: säännöstellä Vietosenjärveä Pohjois-Suomen ve-      välttämiseksi Lapin vesi- ja ympäristöpiiri on
42510: sioikeuden 20.12.1963 antamalla päätöksellä,        määrännyt kirjeellään 6.9.1990 säännöstelylu-
42511: jonka korkein hallinto-oikeus on vahvistanut        van haltijan laatimaan ja toimittamaan piirille
42512: 8.1.1965. Vesioikeus on lisäksi antanut 31.5.1986   tarkan selvityksen muun muassa Iso-Vietosen
42513: päätöksen hankkeeseen liittyvästä lopputarkas-      järven täyttösuunnitelmasta.
42514: tusasiasta sekä 9.12.1986 päätöksen Raanujär-          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
42515: ven ja Vietosenjärvien säännöstelystä aiheutu-      kysymys ei hallituksen taholta anna aihetta
42516: neiden rantasyöpymien suojaamisesta ja korvaa-      enempiin toimenpiteisiin. Asianomaisten vesi- ja
42517: misesta haitankärsijöille. Säännöstelyluvan hal-    ympäristöhallinnon viranomaisten tulee kuiten-
42518: tija on suorittanut edellä mainituissa lupapää-     kinjatkaa valvonta- ja ohjaustoimintaansa lupa-
42519: töksissä määrätyt toimenpiteet erityiseen käyt-     rikkomusten välttämiseksi ja rantatörmien syö-
42520: töön otettujen alueiden suojaamiseksi sekä kor-     pymisen estämiseksi sekä vahinkojen korvaami-
42521: vaukset rantojen syöpymisvahingoista. Mikäli        seksi. Mahdollisten vahinkojen korvaamista, el-
42522: säännöstely aiheuttaa rantatörmän syöpymistä        lei niistä sovita luvanhaltijan kanssa, voivat
42523: muissa kuin lupapäätöksissä mainituissa koh-        myös vahingon kärsijät tarvittaessa hakea erik-
42524: teissa, on luvan haltija vastuussa näistäkin ai-    seen vesilain mukaisessa järjestyksessä.
42525: 
42526:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1992
42527:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
42528:                                          1992 vp -   KK 280                                           3
42529: 
42530: 
42531: 
42532: 
42533:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
42534: 
42535:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ler på området kring sjön Vietosenjärvi. Kon-
42536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       trollernas syfte är att klarlägga behovet av att
42537: den 5 juni 1992 till vederbörande medlem av          skydda nya strandområden och av att iståndsät-
42538: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ta områden som skyddats tidigare.
42539: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade                Därtill må konstateras att Tornionlaakson
42540: spörsmål nr 280:                                     Voima Oy har uppfört mätinstrument med vilka
42541:                                                      allmänheten kan göra observationer beträffande
42542:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       vattennivån i sjön Iso-Vietonen på de ställen som
42543:        ta för att effektivera övervakningen av       vattenregleringstillståndet förutsätter. Från år
42544:        vattennivån i sjön Iso-Vietonen och för       1980 har den övre gränsen för regleringen över-
42545:        att förpliktiga det kraftverksbolag som       skridits sommaren 1981 närmast p.g.a. exceptio-
42546:        reglerar sjön att vidta åtgärder dels för     nellt riklig nederbörd och den nedre gränsen
42547:        att effektivare stödja strandvallen, dels     underskridits 1990 p.g.a. en felbedömning i re-
42548:        för att förhindra ras så att de skador som    gleringen. Tidigare har vattennivåns övre gräns
42549:        regleringen åsamkar sjön skulle minska?       överskridits 1967 och 1973. Om vattennivån i
42550:                                                      sjön av någon anledning avviker från bestäm-
42551:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        melserna i tillståndsutslaget är tillståndsinneha-
42552: anföra följande:                                     varen ansvarig för den skada och det förfång
42553:                                                      som avvikelsen eventuellt ger upphov tili. Därtill
42554:    I ett utslag från Norra Finlands vatten-          kan avvikelsen leda till åtal för brott mot vatten-
42555: domstol den 20 december 1963 har Tornionlaak-        lagen. För undvikande av brott mot bestämmel-
42556: son Voima Oy erhållit tillstånd att reglera sjön     serna i vattenregleringstillståndet har Lapplands
42557: Vietosenjärvi. Högsta förvaltningsdomstolen          vatten- och miljödistrikt i ett brev av den 6
42558: fastställde utslaget den 8 januari 1965. Därtill     september 1990 ålagt innehavaren av vattenre-
42559: har vattendomstolen den 31 maj 1986 avkunnat         gleringstillståndet att göra en noggrann utred-
42560: utslag i ett slutsynsärende som hänför sig tili      ning om bl.a. regleringsplanen för sjön Iso-
42561: projektet och den 9 december 1986 har vatten-        Vietonen. Utredningen skall tillställas vatten-
42562: domstolen avkunnat ett utslag dels om att skyd-      och miljödistriktet.
42563: da de strandområden som har eroderats tili följd         På basis av vad som sagts ovan anser regering-
42564: av regleringen av sjöarna Raanujärvi och Vieto-      en att ärendet inte föranleder ytterligare åtgärder
42565: senjärvi, dels om att ersätta dem som har lidit      från regeringens sida. Myndigheterna på vatten-
42566: skada. Innehavaren av vattenregleringstillstån-      och miljöförvaltningens område skall dock fort-
42567: det har vidtagit åtgärder i enlighet med ovan        sätta sitt övervaknings- och informationsarbete
42568: nämnda tillståndsutslag i syfte att skydda områ-     för att brott mot bestämmelserna i tillståndsvill-
42569: den som tagits i speciellt bruk. Vidare har          koren skall undvikas och för att erosion av
42570: ersättningar i enlighet med tillståndsutslaget ut-   strandområdena skall förhindras liksom för att
42571: gått för eroderade strandområden. Om regler-         de skador som uppstår skall ersättas. De som har
42572: ingen förorsakar erosion av strandområden på         lidit skada kan, i det fall att de inte gör upp med
42573: andra ställen än dem som nämns i tillståndsut-       tillståndsinnehavaren, vid behov söka om ersätt-
42574: slaget är tillståndsinnehavaren ansvarig också       ning för eventuella skador i enlighet med bestäm-
42575: för dessa erosionsskador. Lapplands vatten- och      melserna i vattenlagen.
42576: miljödistrikt utför årligen övervakningskontrol-
42577: 
42578:      Helsingfors den 25 juni 1992
42579: 
42580:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
42581: